arkeologinenkohde_alue

fid gml_parent_id gml_parent_property gml_id shape kohdenumero kohdenumero_xsi_nil globalid globalid_xsi_nil mj_tunnus__museovirasto_ mj_tunnus__museovirasto__xsi_nil nimi nimi_xsi_nil laji laji_xsi_nil tyyppi tyyppi_xsi_nil tyypin_tarkenne tyypin_tarkenne_xsi_nil tarkenne tarkenne_xsi_nil omistaja omistaja_xsi_nil karttageometrian_lähde karttageometrian_lähde_xsi_nil suojelu suojelu_xsi_nil selitys selitys_xsi_nil arvotus arvotus_xsi_nil ajoitus ajoitus_xsi_nil ajoituksen_tarkenne ajoituksen_tarkenne_xsi_nil kunto kunto_xsi_nil historiallinen_tausta historiallinen_tausta_xsi_nil rajaustarkkuus rajaustarkkuus_xsi_nil rajauslähde rajauslähde_xsi_nil rajauslähteen_selitys rajauslähteen_selitys_xsi_nil mpy_ylin__m mpy_ylin__m_xsi_nil mpy_alin__m mpy_alin__m_xsi_nil vedenalainen_kohde vedenalainen_kohde_xsi_nil kohteen_kuvaus kohteen_kuvaus_xsi_nil kohteen_rajaus kohteen_rajaus_xsi_nil taustatiedot taustatiedot_xsi_nil tulkinta tulkinta_xsi_nil ympäristön_kuvaus ympäristön_kuvaus_xsi_nil lisätieto lisätieto_xsi_nil olotila olotila_xsi_nil perustiedot_päivitysaika perustiedot_päivitysaika_xsi_nil shape__area shape__area_xsi_nil shape__length shape__length_xsi_nil
arkeologinenkohde_alue.1 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1 18505 {65BC9CA8-9354-4CB3-9B88-187E0E286A7D} Jussarö gruvbyns husgrunder 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei 3 Voimassa 2011-07-12T14:14:25 2238.62451172 194.27178766
arkeologinenkohde_alue.2 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2 153248 {45352278-31AC-404F-AAF7-1916CECD9789} 109010068 Vuori kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 128 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella on toistakymmentä kivilatomusta (ks. taustatiedot), mutta inventoinnissa löydettiin vain yhdeksän latomusta, joten osa saattoi jäädä havaitsematta, johtuen keskikesän tiheästä kasvillisuudesta ja kaatuneista puista. Alueen rajat tulivat kuitenkin selvästi esiin, eikä alue jatku niin pitkälle itään kuin muinaisjäännösrekisteriin oli merkitty. Maaperä muuttuu ko. suunnassa kolukkoiseksi ja kosteaksi eikä siellä ole ollut edellytyksiä kaskiviljelyyn. Kohteen rajaus poikkeaa selvästi muinasisjäännösrekisterin rajauksesta. Syy tähän lienee se, että kohteen löytyessä ei vielä ollut gps-laitteita käytössä, joten aluerajaus on tuolloin jäänyt epävarmemmaksi. Nyt kohde on rajattu gps-mittausten perusteella tehdyistä röykkiöhavainnoista ja on siten luotettava. Röykkiöt käytiin vielä merkkaamassa maastoon 15.11.2012 (Jouni Taivainen ja Markku Paloposki) sinisellä ja punaisella nauhalla, jotta rakenteet säilyvät suunnitteilla olevassa puunkorjuussa. Kohde on tunnettu muinaisjäännös, mjrekisterinumero 109010068. Muinaisjäännösrekisterissä on kohteesta seuraavat tiedot: Kohde sijaitsee Ruununmyllyltä Hätilän ampumaradalle johtavan tien itäpuolella noin 700 - 800 m Matkolammi -nimisen järven pohjoispuolella Hätilänvuoren lounaisrinteellä. Maasto on kivistä moreenia, paikoin sekametsää. Alueella on ainakin toistakymmentä kivilatomusta, jotka ovat pyöreitä tai soikeita erikokoisia huolellisesti koottuja kaskiraunioita. Joukossa on myös pitkänomaisia ladelmia, jotka saattavat olla kaskipeltoja ympäröineitä aitarakennelmia Kyseessä on kaskiröykkiöalue, jonka ikä lienee yli sata vuotta päällä kasvavan puuston perusteella. Alueella ei ole näkyvissä peltoja eikä merkintöjä kaskista ainakaan vuoden 1916 kartassa (kartta Hätilän sotilasvirkatalon tiluksista, Hämeen maakunta-arkisto). Hätilänvuoren loiva lounaisrinne, uudistuskypsä kuusivaltainen metsä, jota vuoden 2011 Tapani-myrsky on hieman kaatanut. Aluskasvillisuutena käenkaali ja mustikka. 3 Voimassa 2012-12-11T12:39:09 1987.37548828 186.9561987
arkeologinenkohde_alue.3 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3 160461 {450338F3-50B3-47C0-9321-A63389A7C296} Hanhijärvet kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3391426, y 7526676. Kämpän koko on 8 x 4 metriä, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Puolivälissä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Kämppä on rakennettu pyöröhirsistä, joita on kaksi hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä, ja niissä on sepän tekemiä nauloja sekä kunttariive. Koillisnurkassa on 2 x 2 x 1 metriä kiviraunio ja luoteiskulmassa on 2 x 3 metriä eteinen. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3391412, y 7526689. Kämpän koko on 5 x 9 metriä, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän keskellä kulkee väliseinä. Kaakkoiskulmassa on 2 x 2 x 1 metriä kiviraunio. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä, ja niissä on sepän tekemiä nauloja sekä kunttariive. Pohjoishuoneen itäseinässä on oviaukko. Päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien ylle. Silvia. Kohde sijaitsee Hanhijärven eteläpuolella suosta nousevalla harjulla, jossa kasvaa runsaasti puolukkaa sekä sekametsä. 3 Voimassa 2013-09-06T14:54:54 1155.99389648 139.11252895
arkeologinenkohde_alue.4 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.4 175160 {523397A3-AFA9-4DA7-8F04-8090768387E1} Äkäsjoki 8 kivikautinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 163 ei Ajouran pinnassa havaittiin yksittäinen palaneen luun pala, jonka kohdalle tehtiin 0.5 x 0.5 metrin kokoinen koekuoppa (X=3360959 Y=7492408), josta löytyi kaksi palaneen luun palaa lisää hyvin läheltä maanpintaa. Alueen lounaisosaan tehtiin muutamia lapionpistoja, jotka kuitenkin olivat löydöttömiä. Koekuopasta 1 noin 10 metriä koilliseen tehtiin koekuoppa 2 (X=3360966 Y=7492415), josta löytyi hiilensekaista maata ja palaneen luun palasia noin 15 cm:n syvyydelle saakka. Toisesta koekuopasta edelleen noin 10 metriä koilliseen tehdystä koekuopasta 3 (X=3360973 Y=7492420) löytyi kvartsi-iskos. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen löytöjen ja alueen topografian mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Esihistoriallinen asuinpaikka. Äkäsjoen pohjoisrannan terassi, joka on noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla. Paikalla on hiekkatien pää ja resentti tulisija. Maanpintaa on ajouran kohdalla paljaana. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. Alueen pohjoispuolella on kosteikkoa. 3 Voimassa 2014-11-14T13:17:41 430.78710938 79.37762624
arkeologinenkohde_alue.5 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.5 156152 {17DDFC3C-6C27-4D78-98D2-5D1E66ECEF4B} 230010009 Iso-Koura kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 157 ei Asuinpaikkalöytöjä, kvartsikaavin ja -iskoksia löytyi pihasta ja rantatörmästä. Paikalla havaittiin 2015 olevan sammal- ja neulaspeitteinen hiekkainen ja tasainen moreeniranta. Paikan käyttö vaikuttaa kohtuullisen vähäiseltä eikä se näytä uhkaavan kohteen säilymistä. Peitteisyyden takia paikalta ei tehty havaintoja itse asuinpaikasta. Kohde rajautuu tasaiselle rantakaistaleelle rakennusten ympärillä. Kohde tarkastettiin KMO-inventoinnissa 27.5.2015. Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin kilometrin Alkkian kautta Kuivasjärvelle vievän tien nro 13311 eteläpuolella. Iso-Koura -nimisen järven pohjoisrannalla, kämpän pihapiirissä. Paikalla on useita kevytrakenteisia rakennuksia, mutta alue on säilynyt varsin luonnontilaisena. Maasto on loivasti etelään - lounaaseen laskevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. 3 Voimassa 2016-10-31T15:33:32 994.42382812 143.69068268
arkeologinenkohde_alue.6 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.6 146134 {7A1B9F5C-8279-4BE1-989D-B963719CCC2F} Seppälänmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 170 ei Kohde käsittää muutamia epäselviä röykkiöitä. Alueen maaperä on muokattu metsäuudistuksen yhteydessä voimakkaasti eikä asuinpaikasta ole nähtävillä juuri jälkiä. Kohde rajautuu aluemaisesti röykkiöiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2012. Kyseessä on vanhan, lähes jo hävinneen tilan jäänteet mahdollisesti noin 1800-luvulta. Maaperä on moreenia. Kasvillisuus on 10-vuotiasta nuorta taimikkoa, koivuvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2014-05-12T14:08:09 1580.16625977 181.53796487
arkeologinenkohde_alue.7 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.7 142262 {D7E2136E-B64F-49A4-8FD4-2BF2AEF32811} Rytijärvi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 164 ei Asuinrakennus Suuren kämpän paikka erottuu ruohikoisena alueena järven rannassa. Se on ilmeisesti purettu koska yhtään seinähirsiä ei ole jäljellä, ainostaan kaksi lieden jäännöstä. Ruohikkoinen alue on kooltaan noin 22 m x 12 m, liedet ovat lähes sen päissä. Rakennus on ollut sitä pienempi, ehkä noin 20 m pitkä. Liesien pohjatasot on valettu betonista paikan päällä. Alimpana on suuria kiviä, joiden päällä on pienempiä kiviä, ja niiden päälle on valettu betonitasot. Luoteispään taso on kooltaan 2,3 m x 1,3 m ja noin 15 cm paksu, se on halkeillut. Kaakkoispään taso on kooltaan 2,15 m x 1,25 m, betoni on murtunut reunoista. Sen vieressä on seinän jäänteitä. Sen ympärillä on kolmella sivulla muutamia puita, rannan puolella maassa on lauta jossa on kiinni pystylaudan pätkiä. Tasojen päällä kasvaa sammalta ja heiniä. Kellari/varasto? Sijaitsee kämpän luoteispuolella, noin 10 m järven rannasta. Lautaseinäinen ja tasakattoinen rakennelma, kooltaan 2,5 m x 2,6 m ja noin metrin korkea. Seinät ja katto on tehty sahatuista laudoista. Kattoa tukee neljä lankkua, joista sisemmät ovat luukun reunoissa. Itse luukku on kadonnut, aukko on kooltaan 60 cm x 80 cm. Sen takana on laudoista tehty tuki. Osa seinä- ja kattolaudoista puuttuu. Luukun kohdalla kasvaa kaksi koivua. Korjauspukki Suuri, tukevatekoinen pukki, jota mahdollisesti on käytetty kuorma-autojen tai traktoreiden huoltoon. Rakennelman pituus on 5,2 m, leveys 2,1 m ja korkeus 2,5 m. Päissä on hirsistä tehdyt A:t, niitä yhdistää suuri pyöröhirsi, halkaisijaltaan noin 25 cm. Sen päissä on salvokset, liitos on vahvistettu nauloilla ja rautalangalla. Pukin vieressä on pitkä keloutunut kanto, johon on naulattu kiinni pari riukua. Se vaikuttaa olevan aidan tolppa, mutta lähistöltä ei löytynyt muita samanlaisia rakenteita. Lisäksi pukin kohdalla, talvitien kaakkoispuolella, on halkopino, jonka päässä puut on ladottu kerroksittain ristikkäin. Pinon vieressä on työstetyjä puun kappaleita. Yksi näyttää aidan/kaiteen tolpalta. Se on 2 x 4 tuumainen lankku, jossa on porattuja reikiä, joista toisessa on vielä pyöröpuu tallella. Talli Tallin jäännös on puron kaakkoispuolella. Sen paikka erottuu heinikkoisena alueena, jossa on runsaasti hirsiä. Niitä on myös purossa, yhteensä hirsiä on yli 50 kappaletta. Niiden pituudet vaihtelevat 6 m ja 8,5 m välillä. Suurin osa on pyöröhirsiä, joiden päät on veistetty suorasivuisiksi, ja niissä on suorakulmaiset salvokset molemmin puolin. Osa hirsistä on sahattu nelisivuisiksi. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Metsuri Ari Paadar kertoi savottakämpästä Rytijärven lounaispäässä. Sodan jälkeisen ajan savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Rytijärven lounaispäässä. Paikalle johtaa tavitie Taukomajärveltä. Tieura ja rakennuksien paikat erottuvat aukeina, ja osin heinää kasvavina alueina. Maasto on tasaista, mutta nousee luoteessa ja kaakossa noin 3-4 m korkeiksi harjanteiksi. Alueen halki kulkee puro, joka laskee Rytijärven etelänurkasta läheiseen Konijärveen. Alueella kasvaa paikoin vaihtelevan kokoisia mäntyjä. Aluskasvillisuus on heinää, sammalia, jäkäliä, puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja suopursua. 3 Voimassa 2012-01-25T15:37:38 4231.44433594 305.09290935
arkeologinenkohde_alue.8 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.8 126581 {B5A83E76-F11A-45A3-8E6F-89F7A3D71ABC} Laukunsaaret 1 kuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 212 ei Kuopat sijaitsevat saaren itäreunalla. Kohteessa on kuusi kuoppaa muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Suurimman kuopan 2 koordinaatit ovat x 3523385, y 7325436. Kuoppa 1 on pyöreä, halkaisija 2,5 m, syvyys 120 cm. Kuoppa aukeaa eteläosaltaan saaren rantaan. Kuoppa 2 on soikea, pituus 5,5 m ja leveys 5 m, syvyys 1,6 m. Kuopan pohjalla on 2 x 2m - kokoinen tasainen alue. Kuoppa 3 on soikea, pituus 2,5 m, leveys 1,5 m, syvyys 1 m. Kuoppa muistuttaa hautaa. Kuoppa 4 on pyöreä, halkaisija 1 m, syvyys 50 cm. Kuoppa 5 on pyöreä, halkaisija 1m, syvyys 60 cm. Kuoppa 6 on soikea, pituus 3m, leveys 2m, syvyys 60 cm. Kuoppa muistuttaa isoa hautaa. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijaintipaikalle. Kohteesta tieto Timo Simontaipaleelta. Kuoppien alkuperästä ei ollut paikallisilla tietoa. Kuoppien merkitys on epäselvä. Paikialliset asukkat eivät tiedä niiden alkuperää. Kuoppien vierellä kasvaa noin 500 vuotta vanha mänty, jonka kyljessä on pilkka. Pilkka on ilmeisesti syntynyt kuoppien tekovaiheessa. Samanlaisia kuoppia on saaren pohjoispuolella sijaitsevassa seuraavassa Laukunsaaressa. Kohde sijaitsee Laukun saarien eteläisimmällä, pienellä saarella, jonka itäpuolella on Laukkujärveen laskeva Kuikkaniemi. Kesällä niemestä pääsee kahlaamalla saareen. Saaressa kasvaa varttunut mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja variksen marjaa. Kohteen koordinaatti on mitattu kuopasta 2. 3 Voimassa 2010-12-08T10:51:45 691.44628906 119.16597983
arkeologinenkohde_alue.9 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.9 141302 {36F9FF83-B1CC-41D0-9E5B-A7ED2EE76430} Pesiönvaara 5 Varhaismetallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 2 Tutkittu osittain 158 ei Hakkuualueelta tervahaudan (kohde 141252) eteläpuolelta löytyi n. 200 neliömetrin alalta mätästyskuopista yht. kolme keskittymää palaneita kiviä, yksittäisiä palaneita kiviä, kvartsi-iskoksia ja saviastian pala (Sär 2/Anttila). Maa oli koko rinteellä tummanruskeaa, paikoitellen punertavaa, asuinpaikan alue ei erottunut ympäröivistä alueista. Topografian perusteella asuinpaikan alue saattaa jatkua vielä löytöhavaintoalueesta jonkun verran pohjoiseen ja itään. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 17.08.2011. Varhaismetallinen asuinpaikka; sijainti suht. kaukana vesistöstä vaaran kivikkoisella rinteellä on poikkeava; kyseessä on mahdollisesti talviasuinpaikka. Laajan vaaran loiva etelärinne, n. 180 m Iso-Pesiöjärvestä pohjoiseen ja 12 m järven pinnan yläpuolella, Maaperä on sora jossa on myös isompia kiviä. Alue on osittain avohakattu ja muokattu. 3 Voimassa 2012-01-04T13:43:59 509.859375 92.0533521
arkeologinenkohde_alue.10 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.10 141304 {BD8D1FA0-E17D-4B38-9F09-FC1A64253339} Pesiönvaara 6 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 155 ei N. 200 m pitkältä ja n 30 m. leveältä alueelta löytyi kolme löytökeskittymää (lieden jäännös, palaneita kiviä ja paikoitellen runsaasti kvartsia). Yksi keskittymä on rajatun alueen luoteispäässä, kvartsia löytyi tienleikkauksesta n. 40 m matkalla; toinen keskivaiheella lounaisreunassa ja kolmas alueen kaakkoispäässä Löydöt olivat äestysurissa. Keskittymien välistä havaittiin joitakin yksittäisiä kvartseja ja palaneita kiviä. Paikoitellen maa oli punaiseksi värjäytynyt. Asuinpaikka-alue sijaitsee n. 2 m korkean loivan törmän yläpuolella. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 17.08.2011. Kivikautinen (varhaismesoliittinen) rannansidonnainen asuinpaikkaryhmä. Laajan vaaran lounaisrinne, loivasti lounaiseen viettävä alue kahden muinaisen rantatörmän välissä; Iso-Pesiöjärven luoteispuolella n. 100 m purouomasta koilliseen. Maaperä hienoa soraa/hiekkaa. Alue on suurimmaksi osaksi avohakattu ja äestetty, pohjoisosassa kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-01-04T14:10:15 9587.10375977 503.23508263
arkeologinenkohde_alue.11 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.11 141125 {1F56863D-1E93-43C8-A43D-D710FDE828AB} Sarmilompola Matinlahti kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 120 ei Rakennelma 1 Todennäköisesti purettu rakennus, josta on jäljellä vain liesikiveys. Kivikasan koko on 1,3 m x 1,2 m ja se on noin 40 cm korkea. Sen vieressä on pienempi kivikasa, mahdollisesti piipun jäännös. Kivikasan päällä on L-muotoinen valurautaisen uunin kappale. Välittömästi sen alarinteen puolella on suorakulmainen matala kuoppa, kooltaan 1,3 m x 1,4 m ja 30 cm syvä. Rakennelma 2 Edellisen länsipuolella, lähempänä rantaa, on lautarakennelma. Se on osittain romahtanut, lounais- ja luoteispuoleiset seinät ovat kaatuneet ja muut seinät ovat kallellaan rantaan päin. Seinät on tehty osin sahatuista laudoista ja osin halkaistuista ja kirvellä veistetyistä pyöröpuista, samoin lattia. Katto on tehty sahatuista laudoista ja se on ollut katettu kattohuovalla. Rakennelma on ollut kooltaan 2,6 m x 2,25 m ja 1,95 m korkea. Lounaisseinällä on mahdollisesti ollut ikkuna. Kaakkoisseinällä on ovi, ja sen viereisellä seinällä on pyöröpuista tehty hylly. Katon päälle on kasattu paikalta raivattuja taimia. Rakennelma 3 Edellisen vieressä, noin 2 m rannan puolella on pitkä kuoppajäännös. Se on noin 4,5 m pitkä ja ylhäältä 1,5 m leveä. Se kapenee alarinteeseen päin, jossa on noin 70 cm leveä, sekä kaartuu hieman etelään päin. Kuopan yläpäässä on puukehikko, jossa on ainakin kolme pyöröpuuta päällekäin. Kehikon koko on 1,5 m x 1,1 m. Kuopan syvyys yläpäässä on noin 75 cm. Rakennelma 4 Sijaitsee noin 25 m koilliseen rakennelmasta 2 ylärinteen puolella. Kuoppajäännös, jonka ympärillä on hirsikehikko. Maan päällä on näkyvissä kaksi hirsikertaa, hirsien halkaisija on noin 15 cm. Kehikon koko on 2,2 m x 1,6 m, ainoastaan lounaispään hirret ovat näkyvissä, muut ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Nurkissa on yksipuoleiset salvokset, sivuseinien hirsien päät on katkaistu lähes seinän tasalle. Kuopassa on epämääräisiä puurakenteita, mahdollisesti kattorakenteiden jäänteitä. Oviaukko on lounaisseinällä, sen leveys on 50 cm. Oven pielet ovat vielä osittain paikallaan, ja niiden perusteella hirsikertoja on ollut ainakin kaksi enemmän. Rakennelma on todennäköisesti kellari. Sen alapuolella rinteessä on aukea sammalta ja heinää kasvava alue. Rakennelmien 2 ja 4 puolivälissä on kaksi rinnakkaista mäntyä, joissa on ollut samalla korkeudella olevat lyhyet naulatut laudanpätkät, jotka ovat lähes kokonaan lahonneet pois. Puut ovat kasvaneet laudanpätkien ympärille niin että niiden kohdat erottuvat kuoppina. Rakennelmasta 4 13 m kaakkoon on toiset samanlaiset puut, mutta etäämmällä toisistaan ja kiinnityskohdat ovat ylempänä, noin 2,6 m korkeudella. Toisessa männyssä on kuorittu alue johon on kirvellä veistetty I, jonka päissä on poikkiviivat. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto. Sodanjälkeisen ajan savottakämppä. Kämppäalue sijaitsee Mustolan kohdalla olevan Sarmilompolan Matinlahden rannan loivassa rinteessä. Alueella kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä, mutta pääasisassa pienehköä mäntyä, jota on harvennettu muutama vuosi aiemmin. Aluskasvillisuus on sammalia, puolukkaa, suopursua ja variksenmarjaa. Pohjoispuolella on soinen alue. 3 Voimassa 2011-12-29T12:33:30 1268.04394531 145.8662081
arkeologinenkohde_alue.12 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.12 164730 {B098E6DF-027C-48D9-9AFE-6A424A9EFA83} Kiikkukangas savottakämpän sija 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Kiikkukankaan savottakämpäalueelta on dokumentoitu kaksi rakennusjäännöstä, kämpän sija sekä saunan pohja. Lisäksi vanhan tien kivettyä pengerrystä on edelleen paikoin näkysällä. Kämppä (164728): Vanhaa kämpän kohtaa on mahdotonta tarkalleen paikallistaa rakenteiden perusteella. 6985.982, 610.512 on kiviä erotettavissa suorassa kulmassa. Kämpän peruskivet ovat voineet sijaita tässä. Informatti Markku Reijosen mukaan ei kämpän pohja aiemminkaan erottunut muuten kuin kivistä muodostuvana säännöllisenä nelikulmiona. Kohdan päällä kasvaa suuria koivuja ja kuusen taimia, mikä vaikeuttaa havainnointia. Kohdan alapuolella ajourassa on kahvikupin palasia ja vihreätä lasia. Reilu kymmenkunta metriä itään oletetulta kämpän paikalta on kaksi säännöllisen muotoista kulmikasta kuoppaa rinteessä. Niistä suurempi on 3 x 5 metriä, syvyys vaihtelee 0.7 ja 1.3 metrin välillä. Kuopan reunat ovat sammalen peitossa. Kohteen koordinaattipiste on otettu tältä kuopalta. Toinen kuoppa on tästä viitisen metriä itään samalla kohden rinteessä. Se on hieman pienempi, 2.5 x 1.5 metriä, syvyyttä sillä on metrin verran. Kuopan reunoilla kasvaa sammal, kuusen taimia ja katajaa. Molemmat kuopat liittynevät kämppärakennukseen. Sauna (164729): Saunasta on jäljellä kasa kiviä kiukaan paikalla. Kasa on halkaisijaltaan 2.5 metriä ja se on korkeudeltaan puolisen metriä. Päällimäiset kivet ovat palaneita. Saunasta ei ole muuta jäljellä. Kauempaa rinteestä löytyi kaminan riekaleita, mutta ne ovat todennäköisemmin kuuluneet kämppärakennukseen. Pari kymmentä metriä kiukaan reunalta pohjoiseen on rinteessä raivattu kuopanne, joka on kymmenkunta metriä leveä. Kuopanteen yläreunaa näyttää kivetyn. Tässä on voinut olla kevytrakenteinen hevossuoja, jollaisia on ollut erityisesti ennen sotia. Kiukaan ja mahdollisen tallin välillä on heinäinen aukio, joka ei kasva lainkaan muuta kuin heinää. Tässä on voinut olla jonkinlainen aukio joko hevosten vuoksi tai puutavaran keruuta varten, sillä alueen ainoa tie on päätynyt kämpälle. Kämpän koordinaattipiste on otettu isommalta kuopalta. Kohde on kuitenkin ymmärrettävä laajemmaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, johon kuuluvat kämpän pohja ja kuopat, sekä alempana rinteessä oleva sauna sekä puiden kuorintapaikka. Vanhan tien pohjan reunassa on näiden lisäksi vielä jäljellä kivettyä pengerrystä. Kiikkukankaan aluerajaus on tehty kämpän ja saunan koordinaattitietojen pohjalta käsin digitoimalla. Tieto kohteesta saatiin suunnittelumetsuri Markku Reijoselta. Hän on jo nuorena poikana kulkenut alueella ja tuolloin havainnut nelisnurkkaisen kiveyksen kumpareella. Lähistön asukkaat ovat tienneet kertoa, että paikalla on ollut Kiikkukankaan kämppä ennen sotia. Nykyinen Kiikun kämppä on rakennettu 1950-luvulla ja se on sittemmin myyty yksityisomistukseen. 1990-luvun alkuun tuli koko valtavalle valtion maa-alueelle vain yksi tie Kiikkukankaan kaakkoispuolelta. Tämä tie päättyi lähelle yksityismaan rajaa, Kiikkukankaan kämpälle. Kämpän läheisyydessä rinteessä olleen tien reunoja oli huolellisesti kivetty. Kiveykset hävisivät lähes kokonaan uuden tien rakennuksen yhteydessä. Joitakin pikku pätkiä on edelleen näkyvillä kämppäalueen eteläpuolella rinteessä. Kohde tarkastettiin elokuun 1. päivänä sateen odotuksen merkeissä. Havainnointiolot olivat hyvät. Kiikkukankaan kämppä on ollut käytössä ennen sotia. Sen rakennusajankohtaa ei jäännöksistä voi päätellä. Kämpän rakennukset on purettu ja mahdollisesti viety Kiikun kämpän rakennustarpeiksi 1950-luvun puolessa välissä. Polvijärven kunnan pohjoisosassa on laaja valtion omistuksessa oleva yhtenäinen metsäalue. Se on ollut valtion omistuksessa pitkään, ja alueen hakkuuhistoria näkyy selvästi puustossa. Kiikkukangas sijaitsee reilut parikymmentä kilometriä linnuntietä Polvijärven kirkolta. Tiestö alueella on rakennettu vasta 1990-luvulla. Tämä on johtunut pitkälti siitä, että koska alueen metsät hakattiin sotakorvauksiksi 1950-luvulla, ei siellä ennen 90-lukua ollut hakattavaa. Ainoa alueelle kohtanut tie tuli pikkuisen matkaa alueen kaakkoisosiin, Kiikkukankaan kämpälle. Nykyään tie tänne on poikki, sillä se tuhoutui 1990-luvun alun hakkuissa. Laaja metsäalue on harjujen ja soistumien mosaiikkia. Alueen eteläosaa halkoo Kiskonjoki. Puusto on mäntyvaltaista, aluskasvillisuus rehevää kangasta, mikä johtunee voimallisesta lannoituksesta 1960- ja 1970-luvuilla. Kiikkukankaan kämppä on sijainnut vanhan tien päässä olevan laajan kumpareen eteläreunalla. Uuden tien pää on muutama sata metriä itään rinteestä. 3 Voimassa 2013-12-15T17:01:42 6658.53027344 345.15713291
arkeologinenkohde_alue.13 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.13 141050 {F523F92C-CBFC-4A8B-A201-5359DE6FEE33} Leppäjärvi/Pyhäjärvi 2 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 130 ei Kohteessa on kolme rakennelma jäännöstä. Kämppäjäännös Suuri kolmehuoneinen hirsirakennus, josta on pääosin säilynyt vain pari hirsikertaa, mutta pohjoispäässä on säilynyt yhden huoneen seinät, joissa on 5 tai 6 hirsikertaa. Huone on todennäköisesti keittiö, koska siinä on suuri liesikiveys, ja väliseinässä elämänluukku. Koko rakennelman pituus on 12,7 m ja leveys 8,3 m. Pohjoispääty on jaettu kahteen huoneeseen, joihon kumpaankin on ovi. Keittiö on luoteiskulmassa, sen koko on 3,6 m x 5,7 m. Sen sisäseinän hirsien rakojen kohdalle on naulattu ohuita lautoja. Liesikiveys on koillisnurkassa ja se on kooltaan 1,9 m x 1,3 m ja 40 cm korkea. Lieden viereiseen seinään on kiinnitetty peltilevyjä. Seinä on paikoin mustunut ja osin hiiltynyt. Seinän vieressä on lieden päällyslevy ja savuhormin putkia. Keittiön väliseinän toisella puolella on veistetty puumerkkejä. Talli Sijaitsee noin 10 m kaakkoon edellisestä. Se on hyvin säilynyt, seinissä on pääosin seitsemän tai kahdeksan hirsikertaa jäljellä, yhdessä seinässä vain neljä. Rakennelma on neliön muotoinen, 5,6 m x 5,6 m. Se on valmistettu kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on sammalta tilkkeenä. Hirsien välit ovat suuret, jopa 5 cm. Pohjoisseinällä on oviaukko, joka on 1,3 m leveä. Oven vieressä on puisen salvan jäänteet. Itäseinällä on pieni ikkuna, 40 cm leveä ja 25 cm korkea. Siinä ei ole karapuita, mutta se on tuettu sisäpuolella olevilla lyhyillä pystypuilla. Sisällä, eteläseinän vieressä, on jonkinlainen kaukalorakenne, seinään on naulattu pystypuut joiden väliin on kiinnitetty lautoja ja pyöröpuita. Keskellä on tukena pystytolpat. Kattorakenteita on säilynyt jonkin verran. Rakennelman länsipuolella on ollut lisäosa, maassa 3,6 m päässä on kaksi hirsikertaa joissa on nurkkasalvos. Sen päätyseinät ovat olleet tuetut rakennuksen nurkkia vasten. Aivan hirsien päihin on kiinnitetty puutapeilla pystypuut tukemaan seiniä. Myös väliseinä on tuettu kahden pystypuun väliin. Myös eteläseinällä on samanlaisia tukipuita, joten mahdollisesti myös siellä on ollut lisärakennus. Sauna? Kolmas rakennelma on noin 30 m pohjoiseen edellisestä. Myös se on valmistettu kuorimattomista pyöröhirsistä, mutta sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Rakennelma on kooltaan 6,3 m x 6,3 m, ja kohtalaisen hyvin säilynyt. Länsinurkassa on säilynyt yhdeksän hirsikertaa, seinissä 5-7. Lounaisseinällä on 1,5 m leveä oviaukko, jonka viereiset seinät ovat osin sortuneet. Kaakkoiseinällä on suuri ikkuna, 95 cm x 45 cm. Länsinurkassa on suuri, lähes ehjä liesikiveys, 1,9 m x 1,8 m ja 90 cm korkea. Kaakkois- ja luoteisseinillä on kahdet reiät, toiset seinän vieressä ja toiset noin 1,2 m päässä. Seinän vieressä on vielä hirttä sekä lyhyitä, poikittaisia lautoja jäljellä. Eli kyseessä on todennäköisesti lauteet. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto. Savottakämppäalue. Kämppäalue sijaitsee Leppäjärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, sen korkeammalla eteläosalla. Kannaksen poikki laskee kapea oja. Alueella kasvaa vaihtelevan kokoista mäntymetsää, paikoin tiheää. Aluskasvillisuus on sammalia ja varpukasveja sekä heinää. Asuinrakennuksen sisällä kasvaa muutama mänty, saunan sisällä useita koivuja, sekä mäntyjä ja leppää. Maaperä on kivikkoinen. Alueelle johtaa polku metsäautotien päästä. 3 Voimassa 2011-12-27T10:44:26 3764.93530273 241.17655553
arkeologinenkohde_alue.14 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.14 152804 {24F168C8-327E-40F4-9B68-D9579535EC55} 290010026 Porsaisenkangas kivikautinen asuinpaikka väärä sijainti 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 202 ei Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 18660). Paikalla on hiekkainen mäntykangas. (MJ-rek) Asuinpaikka-alueeksi merkityltä alueelta on useasta kohtaa poistettu humuskerros (myytäväksi). Huuhtoutumiskerros on näillä alueilla näkyvissä. Nämä alueet ja tienpinta tarkastettiin, mutta yhtään kvartsi-iskosta tai muuta merkkiä kivikautisesta asuinpaikasta ei havaittu.(RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Muinaisjäännösrekisteriin paikalle on merkitty kivikautinen asuinpaikka. Humuskerroksen poistaminen kivikautiselta asuinpaikalta olisi muinaismuistolain vastaista. Kainuun museon arkeologi Esa Suominen arvelee kuitenkin, että Porsaisenkankaan asuinpaikan sijainti on merkitty väärin. Muinaisjäännösrekisterissä mainitaan kohteen sijaitsevan 550 metrin päässä Tahkonivasta. Karttaan merkitty alue sijaitsee kuitenkin noin 640 metrin päässä siitä. Myöskään asuinpaikan korkeudeksi merkitty 200-203 metriä ei sovi tähän sijaintiin. Oikeampaa sijaintia ei ole tarkastettu, koska aluksi ei ollut tietoa ns. Kannaksen talon sijainnista ja siitä olisiko paikka valtionmaalla. Myöhemmin Kannaksen talo paikannettiin Porsaisenkankaan itäpuolelle, järvenpohjukan koillisrannalle, mutta uutta tarkastusta ei enää ehditty tehdä. Merkitty alue sijaitsee autotien ja polun risteyskohdassa Porsaisenkankaan itäosassa. Muinaisjäännösrekisterissä kuvataan: Asuinpaikka sijaitsee kahden järven, Iso-Tahkosen ja Porsaisen välisen Porsaisenkankaan kaakkoisosassa, Tahkonivasta noin 550 m, Kannaksen taloon vievän polun kohdalla. Asuimnpaikan sijaintitieto on todennäköisesti väärä. 3 Voimassa 2014-11-25T12:05:47 2217.34179688 169.85086587
arkeologinenkohde_alue.15 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.15 140992 {483026F0-7711-4CFC-92B9-194DE0537F09} Kaitavaara 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 161 ei Alueella on viisi kämppäjäännöstä, joista kaksi on suurempaa ja kaksi pienempää sekä yksi mahdollinen rakennusjäännös. Kämppä 1 Sijaitsee ylimpänä rinteessä. Leveys 6,5 m itä-länsi -suunnassa ja 7 m rinteen suuntaisesti. Kaivettu osittain rinteeseen. Valmistettu kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä, joita on kahdesta neljään hirsikertaa jäljellä. Myös kattorakenteita on säilynyt. Kämpän alueella ei kasva puita. Kämppä 2 Alarinteessä nurkittain ykkösen koillispuolella oleva pienempi rakennelma. Kooltaan 4,5 m x 4 m. Myös kaivettu osittain rinteeseen, alarinteen puolella on hirsien alla peruskiviä näkyvissä. Nurkissa on jopa kuusi hirsikertaa jäljellä, seinissä vähemmän. Nurkissa on sahalla tehdyt yksi- tai kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Osa hirsistä on katkaistu aivan salvoksen vierestä. Oviaukko on länsiseinällä. "Sisällä" kasvaa tiheästi pientä mäntyä sekä pari koivua. Kämppä 3 Edellisen alapuolella rinteessä. Kooltaan 7,5 m x 7 m, kaivettu osin rinteeseen. Rakennettu kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirisistä, joita on koillisnurkassa säilynyt kahdeksan hirsikertaa. Myös kattorakenteita on säilynyt runsaasti, ne ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Sahalla tehdyt koirankaulasalvokset. Oviaukko on koillisnurkan vieressä, siinä ei ole karapuita. Itäseinään on sisäpuolelle upotettu hevosenkenkä. Kämppä 4 Kolmosen länsipuolella, lähes kiinni siinä. Nurkassa on neljä hirsikertaa jäljellä, myös kattorakenteita on säilynyt. Kooltaan 4 m x 4 m. Rakennelman alueella kasvaa tiheästi pientä mäntyä. Hirret ovat näkyvissä vain nurkissa, muuten ne ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Rakennelma 5 Mahdollisen kämpän jäännökset kämpän kolme itäpuolella, samalla tasolla. Huonosti säilynyt, vain pari maatunutta hirttä havaittavissa sekä hieman epämääräinen kuoppa. Koko noin 5,5 m x 4 m. Paikalla kasvaa tiheästi pieniä mäntyjä ja paksu aluskasvillisuus. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsuri Veikko Titola opasti savottakämppä kohteelle. Savottakämppäalue. Savottakämppäalue sijaitsee Kaitavaarassa Sarvikappalejärvelle vievän tien länsipuolella. Kämpät sijaitsevat pohjoiseen viettävässä rinteessä. Ylärinteen puolella on kalliota ja maasto tasaantuu, alarinteen puolella rinne tasoittuu ja muuttuu soiseksi. Alueella kasvaa muutama vanha mänty, mutta pääasiassa tiheää taimikkoa ja nuorta puuta. Aluskasvillisuus on paksu, sammalia ja jäkäliä sekä suopursua, puolukkaa, variksenmarjaa, mustikkaa ja heinää. Parin kämpän alarinteen puolella on heinää kasvavat alueet. 3 Voimassa 2012-01-02T08:37:00 624.91235352 102.01014576
arkeologinenkohde_alue.16 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.16 160584 {9D000047-DF84-4E7F-8A09-65C05138FB09} Taaromavuoma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Rakennus 1 on pyöröhirsikämppä, jonka koko on 4 x 5 metriä, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämpästä on jäljellä neljä hirsikertaa. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottu ja alapuolelta salvatut. Hirsien välissä on kunttariive. Hirsissä on myös sepän tekemiä nauloja. Pohjalla kulkee lyhyjen sivujen suuntaisia lahonneita katon niskapuita. Oviaukko on pohjoisseinällä. Rakennus 2 on puoliksi maahan kaivetun hirsirakennus, jonka koko on 4 x 3 metriä. Sen pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Lahonnut kurkihirsi kulkee pitkien sivujen suuntaisesti. Rakennuksen sisällä on metrin syvyinen kuoppa, jonka sivuilla metrin levyiset maavallit. Kaakkoisseinällä on kylmämuurauksella rakennettu kaaressa oleva kivirakennelma. Maakuopan seinissä näkyy lahonneita hirsiä, joiden sisäpuoli on veistetty. Päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusten ylle. Silvia. Rakennus 2 on todennäköisesti ollut maakellari ja rakennus 1 asuinrakennus. Kohde sijaitsee moreenikummun pohjoisreunalla, jossa kasvaa kuusta, koivua sekä puolukkaa. 3 Voimassa 2013-09-06T13:04:04 55.10620117 31.02461293
arkeologinenkohde_alue.17 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.17 160587 {F3E03B58-C155-4821-829D-349D03853B20} Pokanlaiva kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Alueen länsipäässä on kämppä, jonka koko on 24 x 5,7 metriä. Lyhyen sivun suuntaisesti kulkee kaksi väliseinää, jotka kulkevat 6,9 ja 9 metrin kohdalla. Pitkät sivut kulkevat lännestä itään. Kämppä erottuu lahona hirsikehikkona, jossa on kirveellä ja sahalla katkotut hirret. Luodekulmassa on 1 x 1 x 0,5 metriä kiviuuni. Länsipää on ollut lämmitettävä ihmisasumus ja itäpäässä on ollut luultavasti talli. Kurkihirsi on kulkenut pituussuunnassa. Itäpäässä on samansuuntainen rakennus metrin päässä, jonka koko on 6,6 x 5,7 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Kohde sijaitsee moreenikankaan ja suon reunassa, jossa kasvaa kuusimetsä. 3 Voimassa 2013-09-06T13:50:59 460.8840332 95.62947857
arkeologinenkohde_alue.18 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.18 142897 {B7D297D6-0357-4D5D-8270-903BF0358F3D} 148010121 Ylimmäinen Santajärvi muinaisjäännösryhmät 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 124 ei Alueella havaittiin kvartsi-iskoksia järven pohjoispuolelta, järven ja suon välisellä hiekkaharjulla kulkevalta tieuralta, noin 15 m pituiselta alueelta. Löytöpaikan eteläpuolella on yksityismailla mökki, jonka yläpuolelle, aivan löytöpaikan viereen on tehty hiekasta ja sorasta tasanne, ilmeisesti parkkipaikka. Tieuralle ei kuitenkaan näytä tuodun maa-ainesta muualta. (x=3553811, y=7640453, z=127) Mahdollista kodanpohjaa alueella ei havaittu. Löytöpaikan itä- ja kaakkoispuolella on 11 pyyntikuoppaa, jotka ulottuvat Ylimmäisen Santajärven itäpuolelta Mutajärvelle saakka. Pyyntikuoppa 1 Sijaitsee löytöpaikasta itään, aivan tieuran pohjoispuolella, siitä noin metrin etäisyydellä. Suuri kuoppa, kooltaan 5 m x 4,7 m ja 95 cm syvä. Siinä on selkeät, noin metrin levyiset vallit. (x=3553837, y=7640456, z=130) Pyyntikuoppa 2 Sijaitsee noin 45 m itäkoilliseen kuopasta 1, noin 10 m itään kuntopolusta. Kuoppa on matala ja laakea, kooltaan 3,5 m x 3,1 m ja noin 35 cm syvä. Siinä on kolmella sivulla noin metrin levyiset matalat vallit. Pohjalla on parin sentin paksuinen huuhtotumiskerros, jossa on seassa hiiltä, pohjalla on myös kiviä. (x=3553880, y=7640472, z=130) Pyyntikuoppa 3 Sijaitsee järven pohjoisrantaa kulkevan polku-uran vieressä, noin 2 m alarinteen puolella. Suuri ja syvä kuoppa on kooltaan 4,5 m x 4 m ja 1 m syvä. "Päissä" on yli metrin levyiset vallit. Se sijaitsee loivassa rinteessä, joka kuitenkin jyrkkenee välittömästi kuopan jälkeen. Rannassa on laituri kuopan kohdalla. (x=3553844, y=7640432, z=126) Pyyntikuopppa 4 Sijaitsee yli 50 m itään kuopasta 3, kohdassa jossa järven koillispuolella kulkeva polku haarautuu. Itäpuolinen haara on leveä ja kulkee osittain kuopan päältä. Polku-ura on kulunut paljaaksi. Kuoppa on soikea ja varsin matala. Kooltaan 3 m x 2,5 m ja noin 50 cm syvä. (x=3553903, y=7640428, z=125) Pyyntikuoppa 5 Sijaitsee noin 50 m kaakkoon kuopasta 4. Pieni, soikea ja matala kuoppa, kaakkoispuolella on matala valli. Kuopan koko on 2 m x 1,5 m ja noin 30 cm syvä. Kairauksessa kuopan pohjalla oli havaittavissa noin 7-8 cm paksuinen huuhtoutumiskerros, sekä kaksoismaannos. Kuopan itäpuolella kulkee kuntopolku järvien välisen harjanteen reunassa, hieman alempana. Harjanteen reuna on hieman sortunut polun reunassa. (x=3553942, y=7640396, z=124) Pyyntikuoppa 6 Sijaitsee noin 3 m etelään kuopasta 5. Matala ja laakea kuoppa, kooltaan 2,8 m x 2,4 m ja noin 40 cm syvä. (x=3553945, y=7640388, z=124) Pyyntikuoppa 7 Sijaitsee kuopasta 6 noin 90 m kaakkoon, Santajärviä yhdistävän ojan eteläpuolella. Suuri ja syvä kuoppa jonka halkaisija on 4 m ja syvyys noin metrin. Siinä on matalat vallit, leveydeltään vajaasta metristä puoleentoista metriin. (x=3554010, y=7640318, z=127) Pyyntikuoppa 8 Sijaitsee kuopasta 7 noin 35 m etelään, kuntopulun länsipuolella. Suuri ja syvä kuoppa, kooltaan 5,1 m x 4,8 m ja noin metrin syvä. Reunoilla on matalat, noin kaksi metriä leveät vallit. (x=3554004, y=7640282, z=128) Pyyntikuoppa 9 Kuopasta 8 noin 45 m kaakkoon, kuntopolun risteyksen vieressä. Suuri soikea kuoppa, kooltaan 5,1 m x 3,3 m, syvyys 80 cm. Siinä on matalat, noin metrin levyiset vallit. Vallien kohdalla kasvaa 3 mäntyä ja pohjalla koivun taimi, lisäksi reunalla on tuulenkaataman puun tyvi. (x=3554038, y=7640246, z=129) Pyyntikuoppa 10 Sijaitsee kuopasta 9 noin 30 m itään, harjanteessa olevan kuopanteen pohjalla. Se on kooltaan muiden kuoppien kaltainen, mutta sen päällä on muutamia pyöröhirsiä. Niistä neljä on vielä kuopan päällä, muut ovat romahtaneet kuoppaan ja ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Kuoppa on kooltaan 4,9 m x 4 m ja noin 80 cm syvä. Sen reunat tuntuvat samanlaisilta kuin muissakin pyyntikuopissa, eikä siinä ole kulkuaukon kohtaa jollainen olisi korsussa. Mahdollisesti kuoppa on peitetty sodan aikana ja sitä on käytetty tai suunniteltu käytettävän tilapäisenä korsuna vieressä olevien poteroiden yhteydessä. (x=3554075, y=7640241, z=127) Pyyntikuoppa 11 Sijaitsee noin 20 m kaakkoon kuopasta 10, kapean harjanteen päällä, Mutajärven rannan lähellä. Kuoppa on suuri ja soikea, kooltaan 4,9 m x 3,7 m ja noin metrin syvä. Siinä on matalat noin metrin levyiset vallit, jotka sulautuvat kapean harjanteen luotaisiin muotoihin. (x=3554093, y=7640227, z=126) Kohde rajautuu havaittujen kohteiden lähiympäristöön. Oula Näkkäläjärvi on kartoittanut kohteen vuonna 1955 ja Markku Torvinen on tarkistanut kohteen vuonna 1974. Muinaisjäännösryhmä, kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppajärjestelmä. Ylimmäinen Santajärvi sijaitsee Nellimin kylästä kaakkoon. Pyyntikuopat ulottuvat Ylimmäisen Santajärven pohjoispuolelta sen kaakkoispuolelle Mutajärven rantaan saakka. Alueella on lounas-koillinen -suuntaisia moreeniharjanteita joiden välillä on useita järviä. Harjanteet ovat kapeita ja niitä on useita samansuuntaisia rinnakkain. Alueella kasvaa pääosin vanhoja mäntyjä, mutta paikoin taimikkoa. Aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on kivistä moreenia, harjanteiden yläosissa on kivenlohkareita. 3 Voimassa 2012-02-10T08:51:17 11333.22705078 900.49012009
arkeologinenkohde_alue.19 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.19 142927 {E012105E-674E-4FB8-918D-0BD036142630} 148010122 Mutajärvi/Pyhäjärvinen pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 3 Tutkittu kokonaan 125 ei Pyyntikuoppa 1 Pieni ja matala kuoppa, jossa ei ole valleja. Kuopan halkaisija on 2,3 m ja syvyys noin 30 cm. Se sijaitsee noin 22 m järven rannasta. Kairauksessa oli havaittavissa noin 7 cm huuhtoutumiskerros. (x=3554569, y=7640107) Pyyntikuoppa 2 Kuopasta 1 noin 70 m kaakkoon ja rannasta noin 18 m etäisyydellä. Sijaitsee harjanteen päällä, jonka jälkeen maasto laskee jyrkästi noin 3 m rantaa kohti. Rantatasenne on noin 5 m leveä. Suuri ja soikea kuoppa, kooltaan 5 m x 3,2 m ja noin 50 cm syvä. Kairauksessa havaittavissa selvä huuhtoutumiskerros. Kuopan reunalla kasvaa useita pieniä mäntyjä. Kuopan pohjalla on vanha maatunut kanto. Ylärinteen puolella on kulku-ura, joka on merkitty karttaan. Alarinteen puolella on paljaaksi kulunut alue, jossa on ilmeisesti ajettu mönkijällä. (x=3554629, y=7640070) Kuoppa 3 Noin 25 m itään kuopasta 2. Maakellari, jossa kannen lankkuja vielä pari jäljellä, osa on maatunut ja tipahtanut kuoppaan. Lankkujen päällä kasvaa jäkäliä ja sammalia. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja vähintään 90 cm syvä. Kuopan reunat ovat jyrkät. (x=3554661, y=7640076) Kuoppa 4 Noin 5 m kaakkoon kuopasta 3. Matala ja laakea kuoppa, kooltaan 3,4 m x 2,8 m ja noin 55 cm syvä. Kuoppa on täytetty raivausjätteellä. Sen reunalla on näkyvissä sahattu lankku ja pystypuu, eli ilmeisesti kuoppa on ollut katettu ja sitä on käytetty kellarina. Kuopan pohjois- ja itäpuolella on suuri aukea alue, johon on tuotu runsaasti raivausjätettä. (x=3554661, y=7640070) Kuoppa 5 Noin 5 m kuopasta 4 lounaaseen, kaakkoon päin laskevassa rintessä. Alarinteen puoleinen reuna on avoin, eli kuoppa on enemmän maakellarimainen kuin pyyntikuoppa. Kuopan koko on 3,2 m x 2,3 m ja ylärinteen puolelta mitattuna noin 80 cm syvä. (x=3554656, y=7640064) Kuoppa 6 Kuopasta 5 noin 12 m etelään ja noin 11 m järven rannasta. Matala ja pitkulainen painanne rinteessä. Pituus 3 m ja leveys 1,8 m, syvyys noin 20 cm. Kairaksessa havaittavissa 1-2 cm huuhtoutumiskerros. Kuopan itä- ja lounaispuolelta kulkee rantaan vievät ajourat. Aluskasvillisuus on kulunut lähes kokonaan pois kuopasta ja sen ympäristöstä. Jäljellä on vain hieman sammalia ja puolukkaa. Kuopassa ja raunoilla kasvaa viisi mäntyä. (x=3554653, y=7640045) Ylempämä harjun päällä aukean pohjoispuolella on pieni ja matala kuoppa, se on kooltaan noin 1,5 m x 2 m ja noin 40 cm syvä. Siinä on selvä huuhtoutumiskerros, mutta kuoppa vaikuttaa luontaiselta. (x=3554629, y=7640109) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Oula Näkkäläjärvi ja Karl Nickul ovat kartoittaneet kohteen vuonna 1955. Kohde on merkitty peruskarttaan. Pyyntikuoppia ja maakellareita. Pyyntikuopat sijaitsevat Mutajärven ja Pyhäjärven välisellä kapealla kannaksella, Mutajärven ja Kontosjärvelle johtavan tien välisellä alueella. Maasto laskee nopeasti Mutajärveä ja Pyhäjärveä yhdistävää ojaa kohti. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä. Aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on hienoa hiekkaa. 3 Voimassa 2012-02-10T11:13:58 1646.50634766 286.36882326
arkeologinenkohde_alue.20 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.20 138221 {C40714A2-CD24-411D-9A4E-6E38D4104AA8} Puntistieva laddu Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 237 ei Kohde on kaksiosainen. Kohteen eteläisempi osa on rautakautinen tai keskiaikainen asuinpaikka Gáissájávrin lounaispuolella. Kyseisellä paikalla sijaitsevat kahdeksan liesilatomusta muodostavat järven rantatasanteelle viistosti lounaasta järven rantaan kulkevan rivin. Liesilatomuksia ei vuoden 2011 tarkastuskäynnin yhteydessä pikaisella alueen halki kulkemisella paikallistettu, mutta todennäköisesti ne ovat yhä samassa tilassa kuin vuoden 1994 kartoituksen aikana, koska maaperään kajoavia maankäyttö-toimia ei paikalla vaikuta kyseisen ajankohdan jälkeen tapahtuneen. Kohteen pohjoisempi osa on kuudestatoista kuopasta koostuva länsiluode-itäkaakko-suuntainen pyynti-kuoppajärjestelmä, joka yltää Gáissájávrin luoteisrannalta hiekkaharjannetta pitkin Kaamasjoen alavalle ranta-alueelle laskeutuvan rinteen partaalle. Kuopat ovat pyöreitä tai lievästi soikeahkoja poikittais-suuntaisesti järjestelmän pituussuuntaan nähden, poikkileikkaukseltaan suppilomaisia. Niiden halkaisijat vaihtelevat kolmen ja viiden metrin välillä, ja syvyydet ovat vajaasta puolesta metristä noin metriin. Useimpia kuoppia ympäröi loivapiirteinen valli, jonka leveys on 1,5 m - 3,0 m ja korkeus alle puoli metriä, tavallisimmin noin 0,2 m - 0,3 m. Yksittäisten kuoppien mittoja ei kuoppien suuren lukumäärän vuoksi ennätetty kohdetta tarkastettaessa dokumentoimaan. Puntistieva laddun pyyntikuoppajärjestelmästä paikallistettujen kuoppien sijaintitiedot Pyyntikuoppa 1 ? x = 7697503 / y = 3481000 Pyyntikuoppa 2 ? x = 7697503 / y = 3481009 Pyyntikuoppa 3 ? x = 7697496 / y = 3481028 Pyyntikuoppa 4 ? x = 7697489 / y = 3481088 Pyyntikuoppa 5 ? x = 7697481 / y = 3481117 Pyyntikuoppa 6 ? x = 7697475 / y = 3481138 Pyyntikuoppa 7 ? x = 7697463 / y = 3481149 Pyyntikuoppa 8 ? x = 7697459 / y = 3481163 Pyyntikuoppa 9 ? x = 7697452 / y = 3481177 Pyyntikuoppa 10 ? x = 7697436 / y = 3481203 Pyyntikuoppa 11 ? x = 7697422 / y = 3481218 Pyyntikuoppa 12 ? x = 7697412 / y = 3481225 Pyyntikuoppa 14 ? x = 7697402 / y = 3481258 Pyyntikuoppa 15 ? x = 7697404 / y = 3481287 Pyyntikuoppa 16 ? x = 7697391 / y = 3481297 Kohteen eteläisemmän osan rajaukseen ei suoritetun tarkastuksen perusteella voi ottaa kantaa, koska liesilatomuksia ei onnistuttu paikallistamaan. Hamarin ja Kosken suorittaman kartoituksen mukaista rajausta voidaan latomusten sijainnin osalta kuitenkin pitää todennäköisesti edelleen paikkansapitävänä. Kohteen pohjoisemman osan muodostavan pyyntikuoppajärjestelmän osalta muinaisjäännösalueen rajausta saatiin tarkennettua; järjestelmä rajautuu noin 330 metrin mittaiselle hyvin kapealle alueelle, joka noudattaa pyyntikuoppaketjun suuntaa ja ulottuu Gáissájávrin luoteisrannalta hiekkaharjannetta pitkin Kaamasjoen ranta-alueelle laskeutuvan rinteen partaalle. Puntistieva laddun muinaisjäännösalueen paikallistivat ja kohteesta tavattuja liesilatomuksia sekä pyyntikuoppia kartoittivat Pirjo Hamari ja Mika Koski vuonna 1994. Kohdetta tarkastettaessa vuonna 2011 löydettiin vielä kaksi pyyntikuoppaa Hamarin ja Kosken paikallistamien kuoppien lisäksi. Gáissájávrin lounaispuolella on Hamarin ja Kosken kartoittamien liesilatomuksien perusteella sijainnut rautakaudella tai keskiajalla useista asumuksista koostunut kylä. Mahdollisesti kyseessä on ollut vuotuis-kiertoon liittynyt useita kotakuntia käsittänyt talvikylä. Latomuksien sijainti säännöllisenä rivinä antaa aiheen olettaa ainakin useimpien niistä olevan keskenään samanikäisiä. Järven luoteispuolella sijaitsevan pyyntikuoppaketjun täsmällinen ajoittaminen on vaikeaa, mutta kuoppien pohjille kaivetuista lapion-pistoista todettu paksu huuhtoutumiskerros osoittaa niiden olevan vähintään satojen vuosien ikäisiä. Pyyntikuoppajärjestelmän sijainnin perusteella kuoppiin on todennäköisesti ajettu peuroja järjestelmän pohjois- ja koillispuoleiselta alueelta, joka kapenee suppilomaisesti pyyntikuoppaketjua kohti, rajautuen lännessä Kaamasjokeen ja etelässä Gáissájávriin. Pyyntikuopat ovat sulkeneet eläinten kulkutien Gáissájávrin ja Kaamasjoen välisessä kapeikossa. Eläinten ajosuuntaa osoittaa myös kuoppaketjussa oleva aukko pyyntikuoppajärjestelmän pohjoispuolella sijaitsevan lammen kohdalla; lampi on ollut peuroja pohjoisen ja koillisen suunnilta ajettaessa eläinten kulkua luontaisesti ohjannut este, minkä vuoksi lammen eteläpuolelle ei kuoppia ole kannattanut kaivaa. Pyyntikuoppajärjestelmä on hyvin säilynyt eikä sen säilyminen vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee Kaamasjoen mutkassa, joen pohjoispuolella, Gáissájávrin lounais- ja luoteispuolilla, hiekkapohjaisessa, tunturikoivikkoa kasvavassa kumpuilevassa kangasmaastossa. Alueen pohjoisosassa kasvaa myös harvakseltaan mäntyjä. Muinaisjäännösalueen jakaa kahtia Gáissájávrin länsipuolella oleva suo. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat variksenmarja, puolukka sekä sammalet ja jäkälät. 3 Voimassa 2011-10-27T09:51:50 8828.05493164 730.26877325
arkeologinenkohde_alue.21 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.21 138669 {B756B012-AE32-465B-9B90-D42C20662002} 1000024606 Perämaa hiilikämppä hiilimiilut 3 Irtolöytö 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2612 Hiilimiilut 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Perämaan hiilikämppä on ollut hirsinen rakennus, joka on lahonnut paikalleen. Rakennuksen hirsiä on myöhemmin levitelty lähiympäristöön, ja pohja on sammaloitunut. Kämpän koosta ja muodosta onkin hieman vaikeaa saada täsmällistä kuvaa. Rakennus näyttää olleen suhteellisen suuri, 7x10 metriä. Salvokset on tehty kirveellä ja ne ovat karkeita ja hyvin vaihtelevan kokoisia ja muotoisia. Rakennuksen sisällä ei ole kiuaskiveystä, sitä vastoin muhkea sammalpeitteinen hiilikasa. Se on loiva kumpare rakennuksen eteläpäädyssä. Kasa on epämääräisen muotoinen ja metrin korkuinen. Sen halkaisija on neljä metriä. Kairauksessa esiin nousi ainoastaan sysimustaa hiiltä. Paikallisväestö on kutsunut rakennusta hiilikämpäksi, mutta sen funktio on epäselvä. Viitisenkymmentä metriä rakennuksesta on viisi suurta hiilimiilua. Tuskin tulisijatonta asuinrakennusta olisi tohdittu pystyttää näin lähelle miiluja. Epäselvää on myös, mitä hiilikasa tekee rakennuksen sisällä. Rakennuksen maatuneisuuden perusteella voisi ehkä ajatella, että rakennus olisi huomattavan vanha. Koko toiminnallinen kokonaisuus liittyy ehkä Svansteinin ruukin toimintaan. Kämpän eteläpuolella on muovisia apulantasäkin riekaleita sekä laudan pätkiä puisesta kehikosta teollisine nauloineen. Nämä lienevät peräisin 1960-ja 1970-lukujen metsän lannoituksista. Kolmisenkymmentä metriä kämpältä etelään on maastossa selvästi erottuva hiilimiilun pohja. Se on halkaisijaltaan noin 20 metriä ja siinä on selvät reunavallit. Vallien leveys on viidestä kuuteen metriin ja vallin harjan korkeus ympäröivästä maastosta vaihtelee puolesta metristä metriin. Miilun keskellä on laakea kuoppa, joka on joitakin kymmeniä senttejä vallin harjaa matalampi. Vallilta tuli kairauksissa esiin paksu hiilikerros. Miilun keskiosissa hiilikerros on 15 cm. Miilun ulkopuolella, erityisesti rakennuksen suunnalla, on kaivettu useita pätkiä ojaa miilun myötäisesti, ilmeisessti estämään tulen leviämistä. Aivan kiinni edelläkuvatussa miilussa on toinen miilu. Se on hieman ensimmäistä isompi, halkaisija on noin 22 metriä. Tässä miilussa ei ole selvästi havaittavaa painaumaa keskellä vaan miilun keskiosa on suhteellisen tasainen. Miilujen reunat yhtyvät keskellä. Jälkimmäisen miilun muilla reunoilla sen korkeudeklsi hahmottuu reilu puolimetriä. Myöskin tässä miilussa hiilikerrosksen paksuus keskellä on viitisentoista senttiä. Laidoilla hiilikerros kattaa koko kairanäytteen. Molemmat miilut ovat nuorehkon puuston ja kaatuneiden puiden sekä risujen peitossa. Aivan edellellisessä kiinni on seuraava miilu. Se muistuittaa edellisiä niin mitoiltaan kuin muodoltaankin. Senkin halkaisija on noin 20 metriä. Valli erottuu jyrkempänä eteläsivulla, joka on miilujonon toinen ulkoreuna. Keskiosassa on laakea painanne, mutta selkeää kuoppaa ei miilun keskeltä erotu. Hiilikerros miilun keskellä on edellisiä miiluja paksumpi, sillä kerros on ainakin 20 cm paksu. Sitä vastoin reunoilla on lähinnä noen sekaista hiekkaa. Vallin harja pääasiassa vain 10-20 cm ympäristöä korkeammalla. Miilun eteläpäässä valli on kuitenkin lähes puoli metrinen. Neljäs miilu on välittömästi edellisten itäpuolella, noin viiden metrin päässä. Se on edellisiä hieman pienempi. Se on halkaisijaltaan 15 metrinen. Siinä on keskelläselkeä laakea painauma, jossa on 20 cm paksu hiilikerros. Vallit ovat 30-40 cm keskustaa ja 50-100 cm ympäröivää maastoa korkeammalla. Vallin harjalla turpeen alla on noen sekainen hiekkakerros. Tämänkin miilun ympärille on kaivettu ojia. Vallit ovat kolmesta metristä neljään leveät. Edellisen eteläpuolella, muutaman metrin päässä siitä, on viides miilu. Runsaan aluskasvillisuuden vuoksi se ei hahmotu yhtä selvästi kuin edelliset. Sen halkaisja on noin 20 metriä. Keskellä voi paikoitellen hahmottaa kuopannetta. Valli on pääasiassa matala ja se erottuu lähinnä miilun pohjois- ja itäpäädyissä reilun puolen metrin korkuisena. Muilla sivuilla valli on 10-15 cm korkea. Miilun keskellä hiilikerros on 20 cm paksu. Reunoilla se on lähinnä noen sekaista hiekkaa. Kaikissa miiluissa nokikerros alkaa suoraan turpeen alta. Mahdollinen podsolikerros on tämän alapuolella. Kuitenkin useimmiten kairauksissa noki- ja hiilikerros kattavat koko näytteen. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): 1 7383179 400004 2 7383210 399992 3 7383169 400013 4 7383165 400020 5 7383179 400028 6 7383167 400034 Kohde on rajattu alueena, jolle yksittäiset pisteet sijoittuvat. Hiilen poltto oli yleinen sivuelinkeino satojen vuosien ajan aina 1900-luvulle. Hiiltä tarvittiin runsaasti muun muassa raudanvalmistuksessa. Ruukit tarvitsivat hiiltä käyttöönsä ja siksipä hiilenpoltto onkin ollut sangen yleistä Tornionjokilaaksossa. Niukkanen kuvaa eri miilutyyppejä seuraavalla tavalla: "Poltto tapahtui miiluissa, jotka raken­nettiin yleensä kuiviin kangasmetsiin. Kaikkia puulaa­tuja voitiin käyttää. Ns. lamamiilun pohjaksi kaivettiin kuoppa, jonka pohjalle miilupuut ladottiin keoksi. Yleisin tyyppi oli 1600-luvulla käyttöön tullut pystymiilu, jonka pohjaksi ei kaivettu kuoppaa vaan keskelle pystytettiin puupaalu, jota vasten keoksi ladotut, jopa kolmimetriset miilupuut nojasivat. Miilun sivuille maan rajaan tehtiin laudoista neljä ilmatorvea. Valmiiksi ladottu miilu pei­tettiin sammal- ja havukerroksella, minkä jälkeen miilu katettiin mullalla, hiekalla tai turpeella. Miilun sytytet­tiin päältä ja päällysaukko tukittiin turpeella. Miilun palaminen kesti viidestä vuorokaudesta usei­siin viikkoihin rakennelman koosta riippuen. Riittävästi palanut miilu tukahdutettiin turpeella. Jäähtynyt hauta avattiin ja hiilet lapioitiin tilapäisiin suojiin tai vietiin suoraan käyttökohteeseen. Pohjan tyhjennyttyä saatettiin latoa uusi miilu. Samaa miilunpohjaa voitiin käyttää vuo­sikausia. Koska miiluja poltettiin pitkään, rakennettiin miilun lähettyville tarvittaessa asumuksia; kesäksi havu­majoja ja talveksi miilusaunoja." (Niukkanen 2009:42.) Perämaan kankaalla on poltettu hiiltä useassa suuressa miilussa. Hiilen poltto on ollut suunnitelmallista ja se on jatkunut sen verran pitkään, että paikalle on rakennettu asumus tai suoja. Rakennuksessa ei kuitenkaan näy jälkiä lämmityslaitteesta, joten sen luonne jää hieman arvailujen varaan. On mahdollista, että hiilen poltto on liittynyt Svansteinin ruukin toimintaan. Ehkä hiiltä on täältä toimitettu Kaaranneksen masuunin tarpeisiin (Heiskari et al. 2010.) Tieto hiilikämpästä ja miiluista saatiin Sauli Alahannulta ja Onni Vierelältä. Näätävaaran lounaispuolella, soiden keskellä, on kuiva saareke, joka kohoaa kymmenkunta metriä suota korkeammalle. Saarekkeen luoteispääty on nimeltään Laitamaa. Täällä kulkee valtion ja yksityismetsän raja. Saarekkeen kaakkoispuoli, Perämaa, on kokonaan valtion omistuksessa. Alueen keskellä on notkelma. Näillä tienoilla saarekkeen itäreunalla kulkevan metsäautotien pohjan länsipuolella, joitakin metrejä tieuralta, on viisi hiilimiilua sekä miilukämpän pohja. Alueella kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Maasto on kuivahkoa kangasta, aluskasvillisuutta dominoi vaccium vitis idea. 3 Voimassa 2019-01-23T14:37:13 4424.66772461 298.15831474
arkeologinenkohde_alue.22 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.22 138744 {8A70C428-42E2-4FBC-9A9E-7A4985105EDD} 1000008885 Kuisjoensuu asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 172 ei Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja kvartsilouhos. Asuinpaikka todettiin v. 2003 inventoinnissa hiekkakuopasta tehtyjen löytöjen perusteella. Paikalta on löytynyt kvartsiesineitä, -iskoksia ja palanutta luuta. Lisäksi v. 2003 inventoinnissa alueen kaakkoiskulman n. 20 m x 20 m laajuisessa kvartsikalliopaljastumassa havaittiin kvartsilouhos. Kvartsilouhos: X 7476894, Y 3533015, Z 173 Rajaus noudattaa v. 2003 inventoinnissa määritettyä rajausta. Alue rajautuu jokiin ja itäpuolen rinteeseen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Sen on v. 2003 käynyt tarkastamassa Meri Varonen ja Miikka Tallavaara. Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja kvartsilouhos. Kohde sijaitsee Kuisjoen ja Luiron yhtymäkohdassa, Kuisjoen kaakkoisrannalla. Alue on matalaa rantatasannetta, jota rajaa itäpuolelta jyrkkä rinne, jossa on kalliopaljastumia. Maaperä ranta-alueella on hienoa hiekkaa. Alueen pohjoispuolella kulkee maantie, jolta tulee rantaan ajoura. Ajouran päässä rantatasanteella on heinää kasvava aukio. Aukion ympärillä kasvaa tiheää koivuntaimikkoa. Alue on luokiteltu joutomaaksi, ja rannassa on käytössä oleva nuotiopaikka. 3 Voimassa 2019-01-24T14:24:08 3228.42749023 303.35547275
arkeologinenkohde_alue.23 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.23 138725 {AA7F6D7B-B46A-4F12-AF70-AE861E544D66} Koskeloniva 1 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 188 ei Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Metsätieltä löydettiin palaneen luun fragmentti ja sen eteläpuolelta n. 275 m pituiselta matkalta viisi kvartsi-iskosta. Tien länsi- ja itäpuolelle tehtiin kaksitoista 30 cm x 30 cm kokoista koepistoa, jotka kaikki olivat löydöttömiä. Koordinaatit: Palanut luu: X 7479082, Y 3532487, Z 186; Kvartsi-iskokset: X 7479027, Y 3532470, Z 187; X 7478958, Y 3532441, Z 190; X 7478925, Y 3532433, Z 191; X 7478903, Y 3532425, Z 191, X 3532407, Y 7478822, Z 188 Koepistot: X 7478836, Y 3532400, Z 188, X 3532407, Y 7478868, Z 188; X 7478944, Y 3532417, Z 190; X 7478967, Y 3532429, Z 192; X 7478999, Y 3532434, Z 191; X 7479078, Y 3532462, Z 185; X 7479090, Y 3532468, Z 186; X 7479094, Y 3532474, Z 186; X 7479087, Y 3532476, Z 186; X 7479084, Y 3532491, Z 186; X 7479083, Y 3532501, Z 186; X 7479069, Y 3532488, Z 186 Kohde rajattiin löytöjen ja topografian perusteella. Alue rajautuu pohjois-eteläsuuntaisesti tieltä havaittujen iskosten ja palaneen luun mukaan. Länsipuolella alue rajattiin terassin reunaan. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Joki on mahdollisesti kulkenut nykyistä uomaansa idempänä, jolloin asuinpaikka olisi sijainnut jokiterassilla. Asuinpaikan tarkkaa sijaintia ja laajuutta ei pystytty riittävän tarkasti selvittämään. Kohde sijaitsee Koskelokankaan länsilaidalla, Luirosta n. 120 m itään. Alueella on joen suuntainen kumpuileva terassimainen muodostuma, joka laskee jyrkästi länteen joenrantatasanteelle. Maaperä on hiekkaa. Alueen läpi terassin päällä kulkee pohjois-eteläsuuntainen päällystämätön metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Osa alueesta on varttunutta, osa nuorta kasvatusmetsikköä. Alueen itäpuolella on pieni suoalue. 3 Voimassa 2011-11-14T14:39:08 16312.52807617 648.00634674
arkeologinenkohde_alue.24 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.24 136327 {EB617EC3-5A7A-4BE9-81AE-C0D3EAFC6A25} Lampela asutustila 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 192 ei Kohde käsittää päärakennuksen, navetan, ulkorakennuksen, ladon ja kolmen kellarin jäännökset. Päärakennuksesta (Lampela päärakennus jäännös 1) on jäljellä luonnonkivinen kivijalka, mitoiltaan noin 8m x 9m jonka sisäpuolella 1,5m x 1,5m x 1,5m kokoine uuninjäänne jossa on sekä luonnonkiviä että tiiliä. Päärakennuksen länsipuolella ovat navetan jäänteet (Lampela navetta jäännös 2), jäljellä alin maatunut hirsikerta. Navettarakennus on ollut kaksiosainen, pohjoispuolinen osa on kevyempi ja vajamainen. Koko rakenteen mitat ovat noin 5,5 + 5m x 4m. Rakenteen sisällä on pystyssä metallinen vesiputki. Lisäksi navetan keskellä on noin 3m x 1m x 0,5m kokoinen kuoppa. Navetan itäpuolella on kaivo jossa betoninen kaivonrengas. Päärakennuksen eteläpuolella on ulkorakennuksen pohja (Lampela rakennus jäännös 3), mitoiltaan noin 5,5m x 9m. Pihan pohjoispuolella sijaitsee ladon jäänteet(Lampela rakennus jäännös 4) sekä 3 kellaria (Lampela kellarikuoppa 5-7). Läntisin kellari on kooltaan 3m x 2m x 1m, Keskimmäinen kellari kooltaan 1x1x0,5m. Itäisin kellari on kooltaan 3m x 3m x 1m. Suuremmista kellareista lähtee pieni laskuoja alarinteeseen. Ladon jäänteet sijaitsevat kellarien välissä, jäljellä on kurkihirren ja muun kattorakenteen lahonneita osia. Ladon mitat ovat olleet noin 5m x 3m. Kauempana pihapiirin eteläpuolella vanhan pellon toisella laidalla on liedenjäännös (Lampela rakennus jäännös 8), kooltaan noin 1,5m x1,5m x 0,5m. Ympärillä on epäselviä jäänteitä rakennuksesta. Mahdollisesti kyseessä on ollut riihi. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7072488 621677 Navetta 2 7072498 621651 Rakennus 3 7072483 621668 Rakennus 4 7072524 621690 Kellarikuoppa 5 7072535 621667 Kellarikuoppa 6 7072525 621684 Kellarikuoppa 7 7072510 621710 Kaivo 9 7072481 621648 Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 1.6.2011. 1800-luvun pitäjänkartassa tai vuoden 1927 metsätalouskartassa paikalla ei ole havaittavissa rakenteita. Vuoden 1951 metsätalouskartassa ja 1970-luvun peruskartassa paikalla on tila. Kirjallisuuden mukaan paikka on autioitunut 1970-luvulla. (s. 203, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Kyseessä on asutustila 1900-luvulta, luultavasti sodanjälkeiseltä ajalta, joka on jäänyt käytöstä 1970-luvulla ja purettu. Kohde sijaitsee suunnilleen Mujejärven ja Kolkonjärven välissä, noin 200 metriä Raatelammesta lounaaseen. Maaperä on moreenia, rakennusten ympärillä nuoria lehtipuita, pellot istutettu kuusikolle. 3 Voimassa 2018-12-17T13:09:14 2933.04931641 259.89331896
arkeologinenkohde_alue.25 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.25 138294 {4FB00090-AD8B-47C0-B4A8-CEBB80EF4934} Vareslampi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 135 ei Kohteessa on 15 x 7 m kokoinen kämpän raunio. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Eteläpäädyssä on uloskäynnin kiviporras. Kämppä erottuu kylmämuurattuna kivijalkana. Eteläseinästä 2 m. kämpän sisään on kiviuuni, jonka päällä on betonikansi. Kannen koko on 1,5 x 1 m. Kämppä on kivisen moreenikummun harjalla, jonka pohjoispuolella on Vareslampi Kämpän kellari sijaitsee pisteessä x 3419228, y 7364114. Kellari on tehty kylmämuurauksena luonnon kivistä ja sen koko on 2 x 3 m. Kellarin perusmuurin korkeus on 1m. Kellarin ovi on koilliseen ja seinät väli-ilmansuuntiin. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7361048 419109 Kämppä 2 7361035 419088 Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ylle, kämpän, kellarin ja wc:n paikat on merkitty alakohteina. Sutigis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee Vareslammen länsipuolella, kivikkoisen harjun laella, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä, valtapuulajina mänty. 3 Voimassa 2019-01-15T13:26:00 3758.02319336 240.08611951
arkeologinenkohde_alue.26 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.26 138300 {03113DB9-61E4-4EDA-8F78-8A3DCDCA2ED6} Romevaara leimikko 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 240 ei Leimikossa on kolme kelopuuta, jotka on leimattu Rauma-Repola Oy:n L-muotoisella mäntytukkileimalla. Kohde rajautuu luode-kaakko-suuntaisena kapeana alueena Romevaaran huiputus-reitin länsipuolella. Kohde löytyi inventoinnissa. Rauma-Repola OY:n leimaama leimikko. leimapuut ovat heinää ja varpuja kasvavalla suolla. 3 Voimassa 2011-12-13T02:52:51 23050.52685547 870.73545889
arkeologinenkohde_alue.27 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.27 138377 {BC2C5EDE-73A3-4D56-9C1B-554AD8B1A5E1} Lauttaselkä 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 194 ei Kohteessa on parakkikämpän ja siihen liittyvän varaston ja saunan jäännös. Rakennusten päällä kasvaa koivun taimia, mutta alue on vielä melko avoin. Koordinaatit: kämppä jäännös: X 7475415, Y 3536238, Z 194; varasto jäännös: X 7475451, Y 3536177, Z 194; sauna jäännös: X 7475439, Y 3536273, Z 194 Parakkikämpän sijaitsee alueelle tulevan tien päässä. Kämppä on osittain palanut, mutta suuri osa sen lautarakenteista on vielä jäljellä. Rakennus on mitoiltaan 11,2 m x 7,7 m kokoinen ja itä-länsisuuntainen. Pohjalla on paksut pyöröhirsiä, lankkuja ja nurkkakiviä, joiden päällä olleet pystylaudoilla verhotut seinälevyt ovat kaatuneet. Seinälevyjen korkeus räystässivulla on ollut n. 2,5 m. Kämpän länsipäädyssä erottuu kaksi 0,8 m levveää ja 1,1 m korkeaa ikkuna-aukkoa metrin etäisyydellä räystässivuista. Muita ikkunoita ei erotu. Kämpän pohjoisseinustalla on pylväiden varassa oleva 7,4 m leveä lautarakenteinen terassi tai kuisti, jossa on kahdet metrin pituiset ja 1,4 m leveät puuportaat. Toiset portaat lähtevät kuistin länsireunasta länteen, ja toiset kuistin itäpäästä pohjoiseen. Länsipuolisten portaiden yläpäässä on 75 cm leveä oviaukko. Katon katemateriaalina on ollut huopaa. Kämpän luoteispuolella 70 m etäisyydellä käännöspaikan reunalla on 4 m x 4,7 m kokoisen palanut varaston jäännös. Rakennus on kaakko-luodesuuntainen. Varasto on rankorakenteinen, sen runkona on käytetty pyöreitä kapeita hirsiä ja verhouksena pystylaudoitusta. Jäljellä oleva koillispäädyn seinälevy on kaatunut ulospäin. Seinä on ollut 2 m korkea. Alueen itäpäässä hetteen laidalla on lisäksi 4,9 m x 3,9 m kokoinen pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen saunan jäännös. Pohja on tehty pyöröhirsistä, ja seinät ovat rankorakenteiset ja pystylaudoitetut. Seinät ovat olleet 2,5 m korkeat. Katto on lautarakenteinen huovalla katettu harjakatto. Kattorakenteiden alla on kamiinan horni. Piha-alueella on lisäksi kodinkoneita ja muuta jätettä. Osa niistä on ehkä tuotu myöhemmin paikalle. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alueeseen kuuluu myös niiden välinen piha-alue. Kohde tuli esille Onni Karvosen haastattelussa. Kämppä on ollut Kemi Oy:n käytössä. Kohteessa on parakkimallinen metsätyökämppä, joka ajoittunee 1950-1970-luvulle. Kohde sijaitsee Lauttaselän pohjoispuolella Vasatunturi-Sotsonhierikon aluetiestä itään päin haarautuvan metsätien päässä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Alueen itäosassa saunan kohdalla kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista on korpea, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Pohjoispuolella on rämettä. 3 Voimassa 2019-01-15T16:33:51 4993.89306641 311.5821866
arkeologinenkohde_alue.28 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.28 138473 {A5B94E80-C030-405B-A94A-CCBC628CD109} Käpäläaavankuusikko 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 201 ei Kohteessa on kaksi turpeenpeittämää laakakivilatomusta, jotka todennäköisesti ovat kämpän uunien jäännöksiä. Paikalla on myös muutamia hiiltyneitä puunrunkoja, jotka voivat olla kämpän hirsien jäännöksiä. Latomukset sijoittuvat 16 m etäisyydelle toisistaan luode-kaakkosuuntaisesti. Luoteenpuoleinen latomus 1 on mitoiltaan 2,6 m x 3,1 m x 0,8 m. Kaakonpuoleisen latomuksen mitat ovat 3,2 m x 3,2 m x 1 m. Kivilatomus jäännös 1: X 3545022, Y 7483420, Z 201; Kivilatomus jäännös 2: X 3545035, Y 7483410, Z 201 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Lisäksi alueeseen kuuluu latomusten välinen ja niiden koillis- ja lounaispuoleinen alue, joissa voi olla säilyneenä maanpinnalle näkymättömiä kämpän rakenteita. Alue on 20 m pitkä ja 14 m leveä, ja luode-kaakkosuuntainen. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on sijainnin ja latomusten ulkonäön perusteella ollut kämppä, ja latomukset ovat kämpän uunien jäännöksiä. Inventoinnissa löydettiin vastaavanlaisia paremmin säilyneitä kämppiä, joissa on kaksi erillistä tupaa ja uunit rakennuksen molemmissa päissä. Kämppä on luultavasti palanut. Kohde ajoittunee 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Kohde sijaitsee Ala-Arajoen lounaisrannalla, rantatörmän päällä, Käpäläaavankuusikon koillispuolella. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2019-01-18T10:13:19 282.51147461 68.64552915
arkeologinenkohde_alue.29 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.29 138580 {7F150C18-ACEA-4921-B880-FA28BB1047CA} Lautavaara 4 tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 205 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikainen saksalaistukikohta, jossa on 44 rakennelmaa. Niiden lisäksi on lukuisia kuoppia jätekasoja ja kiveyksiä. Rakennelmat ovat pääasiassa olleet rakennuksia, joissa on betonilaatta rakennuksen pohjana tai betonista valetut kivijalat. Useassa rakennuksessa on harmaatiilestä tehdyt savupiiput, jotka ovat romahtaneet rakennusten päälle. Rakennuksissa on 1-3 uuninrauniota, ja niihin liittyviä kaminoita. Alueen kaakkoispäässä on tuotantorakennuksia ja kaakkoisosassa on yksityisen maan puolella terva- ja sähkötehtaat. Yhdessä rakennuksessa on harmaatiilistä tehty seinä pystyssä. Alueen lounaisosassa on 8 kpl. suuria kivivallin ja ojan reunustamia rakennelmia. Pisin niistä on 50 m. Alueen koillisessa, lounaisessa ja läntisessä kulmassa on kivivalleista tehdyt tuliasemat. Suurin osa rakennuksista on ilmeisesti ollut lautaparakkeja, ja ainakin osa on poltettu päätellen hiiltyneistä puuosista. Yksi rakennelmista on korkea kylmämuurattu valli, ja sen vieressä on syvä kellarin tapainen kuoppa. Irtolöytöinä alueelta löytyivät kaksi auton moottoria, joista toinen on MB. sekä VW:n runko. Aluetta halkoo pohjois- ja eteläsuunnassa hiekkatie, ja keskivaiheilla itään lähtee ajoura. Luultavasti nämä ovat olleet tukikohdan pääteitä. Kohteen länsiosa on kivistä moreeniharjua, itäosa on hiekkaisempaa. Kohteen pohjoispuolella on linkkimasto, ja eteläpuolella kulkee Rovaniemi - Kemijärvi tie. Kohteen koillispuolella on leirin ampumarata (lautavaara5) ja länsipuolella kohteet Lautavaara 1,2,3. Armeija käyttää aluetta harjoitusmaastona, alueella on myöhempiä armeijan kaivantoja. Seuraavassa luettelossa on kohteen rakennelmat, niiden sijaintipisteet, koko ja suunta. Rakennelma x y koko suunta 1 tuliasema 3470654 7392700 6x4 w - e 2 rakennus 3470623 7392643 17,5x9 ne-sw 3 rakennus 3470707 7392667 8x7,7 nw-se 4 rakennus 3470654 7392608 8x7 ne-sw 5 tiiliraunio 3470675 7392633 4x2 ne-sw 6 rakennus 3470658 7392567 12x8 ne-sw 7 rakennus 3470651 7392535 10x8 nw-se 8 rakennus 3470690 7392581 5x4 ne-sw 9 rakennus 3470711 47392584 10x4 ne-sw 10 rakennus 3470683 7392530 6x4 n-s 11 bunkkeri 3470715 7392581 14x4,5 nw-se 12 rakennus 3470723 7392594 8x6 ne-sw 13 linnoitus 3470730 7392599 12x12 ne-sw 14 rakennus 3470680 7392504 16,5x7,5 ne-sw 15 rakennus 3470719 7392550 13,5x8 ne-sw 16 rakennus 3470726 7392537 13,5x8 ne-sw 17 sauna 3470779 7392562 8,5x5 ne-sw 18 rakennus 3470775 7392541 10x6 ne-sw 19 betonilaatta 3470760 7392508 10x8 ne-sw 20 autokorjaamo 3470801 7392526 12x5,3 nw-se 21 rakennus 3470744 7392436 6x5 ne-sw 22 betonilaatta 3470821 7392467 20x17,5 nw-se 23 rakennus 3470755 7392404 5x2 w-e 24 betonilaatta 3470784 7392384 21,5x10 ne-sw 25 betonilaatta 3470834 7392419 21x10 n-s 26 paja 3470854 7392437 6,5x6,5 ne-sw 27 rakennus 3470781 7392337 8x5 n-s 28 rakennus 3470881 7392402 22x7 nw-se 29 tervatehdas 3471051 7392432 5x4 w-e 30 tuliasema 3470492 7392462 3,5x3,5 w-e 31 kivivallirakennus 3470613 7392491 24x20 nw-se 32 rakennus 3470677 7392466 11x9 ne-sw 33 kivivallirakennus 3470645 7392418 20x15 nw-se 34 kivivallirakennus 3470610 7392354 50x15 n-s 35 betonilaatta 3470660 7392325 4x4 - 36 kivivallirakennus 3470673 7392362 23x21 n-s 37 kivivallirakennus 3470685 7392384 7x6 n-s 38 kivivallirakennus 3470693 7392388 7x6 n-s 39 kivivallirakennus 3470684 7392371 5x4 n-s 40 kivivallirakennus 3470714 7392397 22x14 n-s 41 rakennus 3470713 7392364 17x5,5 n-s 42 tuliasema 3470616 7392281 12x2 nw-se 43 tuliasema 3470648 7392312 4x5 ne-sw 44 rakennus 3470740 7392320 20x9 nw-se Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Toisen maailmansodan aikainen saksalaisten tukikohta. Kohde sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa Rovaniemi - Kemijärvi -tien länsipuolella, Lautavaaran itärinteellä. Maasto on kivistä hiekkakangasta, jossa kasvaa kuivahko mäntymetsä. 3 Voimassa 2019-01-22T13:33:07 119314.03930664 1387.45904198
arkeologinenkohde_alue.30 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.30 138623 {EC16C135-B89A-4546-B7DE-EF8B118FBF5D} Saarijärvi 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 207 ei Kohteessa on parakkikämpän ja siihen liittyvien rakennusten ja rakennelmien jäännöksiä. Suurin osa rakennuksista sijoittuu tien päähän piha-alueelle. Kaikki rakennukset varasto-käymälää lukuun ottamatta on purettu. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3531007, Y 7482331, Z 207; Puulaatikon jäännös: X 3530964, Y 7482302, Z 207; Kuoppajäännös: X 3531023, Y 7482351, Z 207; Saunan jäännös: X 3530996, Y 7482354, Z 207; Varasto-käymälän jäännös: X 3530967, Y 7482371, Z 207; Rakennuksen jäännös 1: X 3531008, Y 7482348, Z 207; Rakennuksen jäännös 2: X 3530963, Y 7482357, Z 207; Rakennuksen jäännös 3: X 3530978, Y 7482323, Z 207; Rakennuksen jäännös 4: X 3530977, Y 7482258, Z 207; Rakennuksen jäännös 5: X 3530985, Y 7482333, Z 207; Parakkikämpästä on jäljellä 16,5 m x 8,4 m kokoinen pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen maavalli. Vallin leveys on 80 cm ja korkeus 20 cm. Vallin sisäpuolella on viiden uuninpohjan jäännökset. Niissä on alla luonnonkiviä ja päällä rikkinäiset betonilaatat. Rakenteet ovat halkaisijaltaan 1-2 m kokoisia ja 20-50 cm korkeita. Rakennuksen pohjoiskoillispäädyn keskellä uuninpohjan päällä on peltinen lämmityslaite. Etelälounaispäädyssä on kaksi uuninpohjaa molemmissa reunoissa ja rakennuksen keskivaiheilla on kaksi, toinen itäkaakkoisseinustalla ja toinen keskellä rakennusta. Kämpän jäännöksen päällä on kamiinan osia ja rakennusjätettä. Pohjassa on useita kuoppia. Rakenteen päällä kasvaa koivuntaimia. Kämpän länsipuolella 20 m etäisyydellä tien länsipuolella on vasta puretun rakennuksen jäännös (5). Maanpinnalla olevat rakenteet on kaivettu kaivinkoneella pois 3,5 m x 3,5 m kokoiselta alueelta. Jäljellä on muutamia irtonaisia lautoja ja keskellä halkaisijaltaan 1,5 m kokoinen 1,5 m syvä kuoppa. Paikalla on ollut mahdollisesti maakellari tai kaivo. Rakenteen eteläpuolella tien länsipuolella on lisäksi tiheän pensaikon peittämä rakennuksen jäännös 3. Se on 7,7 m x 5,5 m kokoinen ja itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä matala maavalli. Rakennuksen itäkaakkoisreunalla on 25 cm korkea uuninpohja. Rakenteen alla on luonnonkiviä ja päällä 1,6 m x 0,75 m kokoinen betonilaatta. Vallin sisäpuolella on kuoppia. Kämpän pohjoispuolella on rakennuksen jäännös 1. Rakennuksesta on jäljellä turpeen peittämä maavalli. Rakenne on mitoiltaan 8,2 m x 7,7 m ja se on pohjois-eteläsuuntainen. Valli on 25 cm leveä ja 20 cm korkea ja sen päällä on yksi hirsikerta. Vallin koillisnurkassa on 4,2 m x 2,6 m kokoinen matalan vallin erottama rakennuksen pitkän sivun suuntainen osa. Pohjan päällä kasvaa muutamia puita. Rakenteen itäkoillispuolella järvelle päin laskevassa rinteessä on 4 m x 4 m kokoinen pyöreähkö kuoppa. Kuopan kaakkoisreunalla on ilmeisesti kuopan kaivamisessa syntynyt maakumpare. Rakennus 1:n länsiluoteispuolella 14 m etäisyydellä on rakennuksen, luultavasti saunan, sammaloitunut jäännös. Rakennus on purettu, ja yhtään kokonaista hirsikertaa ei ole jäljellä. Paikalla on pelkkahirsiä ja sahattuja lautoja. Sauna on ollut arviolta 5,6 m x 4,2 m kokoinen ja itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Rakennuksen keskellä on 3,2 m x 1,6 m kokoinen matala kiviröykkiö. Saunan eteläpuolella on purettuja hirsiä ja kamiina. Alueen luoteisnurkassa on kaksi rakennusta, pohjoispuolella varasto-käymälärakennus ja sen eteläpuolella toinen rakennuksen jäännös (2). Varasto-käymälä on jäänyt purkamatta, mutta se on kaatunut. Rakennus on 4,5 m x 3 m kokoinen, rankorakenteinen, ja siinä on vaakalaudoitus. Pitkä sivu on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Rakennuksessa on lautarakenteinen pulpettikatto. Sen itäkaakkoisseinällä on kolme pystylaudoitettua ovea. Ovet ovat 1,7 m korkeita ja 60 cm leveitä ja ne aukeavat oikealle. Lattia on lautarakenteinen. Rakennuksen eteläpuolella 15 m etäisyydellä on rakennus 2. Siitä on jäljellä 8,7 m x 8,3 m kokoinen itäkaakko-länsiluodesuuntainen matala heinikon peittämä maavalli. Vallin keskellä on kuoppa. Alueen eteläosassa tien länsipuolella metsässä on 1,7 m pitkä, 70 cm korkea ja 80 cm syvä puulaatikko, joka on ilmeisesti siirretty alkuperäiseltä paikaltaan. Kauempana pihapiiristä tien itäpuolella metsässä on lisäksi vasta puretun rakennelman jäännös. Maanpinnalla olevat rakenteet on kaivettu pois 5 m x 5 m kokoiselta alueelta. Jäljellä on muutamia irtonaisia lautoja ja pyöröhirsiä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja avoimen piha-alueen perusteella. Piha-alueen eteläraja on rakennus 3:n eteläpuolella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kartoitustyö karttaa varten on tehty vuosina 1964-66. Kohteessa on parakkimallisen metsätyökämpän ja siihen liittyvien rakennelmien jäännöksiä. Kohde ajoittuu viimeistään 1960-luvulle. Kohde sijaitsee Saarijärven eteläpuolella, 100 m etäisyydellä rannasta. Inventoinnin aikana Saarijärveä oltiin tyhjentämässä. Kämpän pensoittuvalla piha-alueelle tulee lounaasta tie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Järvenranta on rämettä. 3 Voimassa 2019-01-23T11:20:22 5899.23925781 335.85669229
arkeologinenkohde_alue.31 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.31 138583 {EA214AF4-C8EE-4C93-A801-EAEFA065E8D9} Kalliosaari 1 uiton puomitus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2630 Uittolaitteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 185 ei Kohteessa on uitossa käytetyn puomituksen jäännös. Ohjepuomi on ollut joen suuntainen hirsistä tehty puomiketju, jonka avulla on estetty tukkien ajautuminen rantaan. Ohjepuomien päässä on voinut olla joen yli ulottuva vastuupuomi, jolla tukkien kulku on pysäytetty. Puomit on kiinnitetty rantaan ankkurikiveen, ja tuettu paaluihin teräslankaköydellä eli sinkillä. Paikalta löytyi ankkurirenkaiden, ohjepuomien ja tukipaalujen jäännöksiä. Koordinaatit: Ankkurirenkaat 1: X 3528349, Y 7482609, Z 184; Ankkurirenkaat 2: X 3528379, Y 7482513, Z 185; Ankkurirenkaat 3: X 3528384, Y 7482518, Z 184; Ohjepuomiketju: X 3528370, Y 7482598, Z 185; Ohjepuomi: X 3528480, Y 7482620, Z 186; Paaluryhmä 1: X 3528511, Y 748262, Z 186; Paaluryhmä 2: X 3528324, Y 7482519, Z 186; Kanto: X 3528360, Y 7482605, Z 186; Kivijalka: X 3528512, Y 7482627, Z 186 Joen pohjoisrannalla alueen länsiosassa on viisi rantakallioon kiinnitettyä ankkurirengasta (ankkurirenkaat 1). Näistä neljä on kiinnitetty vaakasuoraan kalliopintaan; kolme metallirenkaista on kiinnitetty 80 cm pituiseen rannan suunnan vastaiseen riviin, ja yksi renkaista on näistä erillään 45 cm etäisyydellä. Yksi renkaista on kiinnitetty pystysuoraan kallioon 2,5 m etäisyydelle muista renkaista. Renkaat ovat halkaisijaltaan 18 cm. Renkaiden läheltä rannalta lähtee alajuoksulle päin 45 m pituinen ohjepuomiketju. Yksittäiset puomipuut koostuvat kahdesta hirrestä, jotka on kiinnitetty hirsien päistä toisiinsa metallinlevyn ja -pulttien avulla. Metallilevyjen päässä on rengas, ja puomiparit on liitetty toisiinsa niiden läpi kiinnitettävällä välirenkaalla, jolloin on saatu aikaan puomiketju. Ankkurirenkaiden itäkaakkoispuolella 13 m etäisyydellä rinteessä on lisäksi puunkanto, joka on sahattu 1,2 m korkeudelta ja siihen on naulattu kapea 1,2 m pitkä puulista. Alueen itäpäässä niityn länsipuolella on yksittäinen ohjepuomi ja neljän pyöröhirsipaalun rivi (paaluryhmä 1). Paalurivi on 1,8 m pitkä ja rannansuuntainen. Paalujen päät on sahattu. Pisin paalu on 80 cm korkea. Paaluryhmän ympärillä on 7,3 m x 10 m kokoinen kivijalka, joka voi liittyä puomitukseen tai siinä voi olla jonkin ennen puomituksen rakentamista paikalla olleen rakennuksen nurkkakivet. Osa nurkkakivistä on yksittäisiä luonnonkiviä, osa luonnonkivistä tehtyjä kahden tai kolme kiven pinoja. Kivijalan sisäpuolella kasvaa tiheää nuorta koivikkoa. Rakenteen vieressä on n. 1 m kokoinen halkaistuista riu"uista ja laudasta tehty levymäinen lahonnut rakenne. Etäisyys pohjoisrannan ankkurirenkailta paaluryhmälle on 170 m rantaviivaa pitkin mitattuna. Joen etelärannalla alueen länsipäässä suoalueen kohdalla rantatörmällä on viiden paalun ryhmä (paaluryhmä 2). Paalut ovat 2 m korkeita pyöröhirsiä, ja niiden päät on sahattu. Neljä paaluista on asetettu pareittain, ja yksi paalu on muista erillään. Paaluparit ja yksi erillinen paalu muodostavat ylhäältä katsottuna kolmion. Paalujen alaosassa näkyy vaijerin tekemiä uria. Yksi paaluista on kaatunut, muut ovat vielä pystyssä. Paaluista 55 m itään kallion päällä 5 m etäisyydellä jyrkänteestä on kaksi metallirengasta (ankkurirenkaat 2). Renkaat on kiinnitetty vaakasuoraan kalliopintaan 50 cm etäisyydelle toisistaan. Näiden koillispuolelle 7 m etäisyydelle rannan pystykalliossa on lisäksi vierekkäistä kaksi rengasta (ankkurirenkaat 3). Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Vedessä ei luultavasti ole säilyneitä rakenteita. Kohde näkyy vuosien 1955 ja 1956 Luiron hoitoalueen kartoissa merkintänä ”uittotarkoitukseen varattu alue”. Kohde on uitossa puutavaran ohjailuun käytetyn puomituksen jäännös. Vanhojen hoitoalueiden karttojen perusteella kohde ajoittuu nuorimmillaan 1950-luvulle. Kohde sijaitsee Luiron rannalla Kalliosaaren niemellä ja sen vastarannalla joen eteläpuolella. Joki tekee tällä kohdalla jyrkän mutkan. Rannat ovat paikoitellen kallioisia, ja etelärannalla alueen itäosassa on korkea kalliojyrkänne. Kasvillisuus on pohjoisrannalla pääosin kuusivaltaista tuoretta kangasta, ja etelärannalla mäntyvaltaista sekapuustoista kuivaa kangasta. Alueella on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2019-01-22T14:35:24 12735.93798828 541.62193699
arkeologinenkohde_alue.32 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.32 158209 {10C64A4B-EABB-481A-BFC5-32FBC58023ED} Somerokangas Kiviaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 145 ei Kankaan laella on 50 m:n matkalla 2 kivivallia ja röykkiö; vallit sijaitsevat lähekkäin. Valli 1 (luoteispäässä): mitat 10 x 2,5 m, korkeus 0,7 m, valli on kasattu pyöreistä luonnonkivistä, koko 10-50 cm. Valli 2: mitat 15 x 1,5 m, korkeus 0,7 m, kivien koko 10 - 60 cm. Röykkiö (kaakkoispäässä): mitat 2,5 x 2 m, korkeus 0,8 m; kivien koko n 10 - 40 cm. Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Kairauksissa on havaittu lähiympäristössä paikoitellen ohuita hiilikerroksia, joiden alkuperä on epäselvä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 26.4.2013. Kyseessä on ilmeisesti raivausröykkiöistä/-valleista. Selviä havaintoja pellosta tai kaskialueesta ei tehty. Todennäkköisesti rakenteet liittyvät taloon, joka sijaitsi noin 200 m kohteesta pohjoiseen. Talo on merkitty v. 1863 pitäjäkartaan, se puuttuu v. 1910 kartasta; todennäköinen sijaintialue on muokattu, inventoinnissa ei tehty havaintoja) Kivinen harjanne Lestijärven luoteisosan / Lestijoen laskukohdan lounaispuolella, mäntyvaltainen kuivahko kangas, uudistuskypsää metsikköä. Rantavyöhykkeellä n. 1-1,5 m korkea rantapalle ja vanhaa puustoa (pääosin kuusia ja mäntyjä). 3 Voimassa 2013-06-27T11:48:36 845.71850586 126.44148249
arkeologinenkohde_alue.33 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.33 142984 {EED7FDDD-E893-41FE-BF54-97B35169210D} Varrimajänkkä 1 heinähaasia-alue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 134 ei Alueella on 15 heinähaasian jäännöstä, joista viisi on lammen eteläpuolella valtion maalla. Lisäksi pohjoisosassa on kolme haasiaa joko valtion maalla tai aivan yksityismaan rajalla. Seitsemän haasiaa on yksityimaalla. Lisäksi alueella on yksi erillainen rakennelma aivan yksityisen ja valtion maan rajalla, ilmeisesti rajamerkki. Se koostuu viidestä noin puolen metrin mittaiseksi katkaistusta kepistä linjassa, joista kaksi on lahonnut poikki. Niiden juuressa ei ole tukipuita. (x=3533867, y=7627618) Haasioista on jäljellä yleensä vain seipäiden katkelmat, joita on vain yksi rivi. Niiden pituudet vaihtelevat pääosin kolmesta kuuteen metriin, pari on sitä pitempiä ja vain yhdessä on kolme riviä seipäitä rinnakkain. Seipäiden veden alla olevat osat ovat vielä aivan tuoreen näköisiä. Haasia 1 x=3533818, y=7627112 Haasia 2 x=3533798, y=7627174 Haasia 3 x=3533826, y=7627164 Haasia 4 x=3533876, y=7627154 Haasia 5 x=3533889, y=7627213 Haasia 6 x=3533924, y=7627334 Haasia 7 x=3533937, y=7627368 Haasia 8 x=3533982, y=7627438 Haasia 9 x=3533906, y=7627618 Haasia 10 x=3533905, y=7627771 Haasia 11 x=3533900, y=7627739 Haasia 12 x=3533938, y=7627770 Haasia 13 x=3533886, y=7627790 Haasia 14 x=3533892, y=7627816 Haasia 15 x=3533913, y=7627847 Haasioita saattaa olla alueella enemmänkin, koska aluetta ei käyty läpi kovin tarkasti, eikä kaikkialle päässyt märkyyden vuoksi. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Kohde havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa. Heinähaasia-alue. Varrimajänkkä on suuri heinää kasvava suo Könkäänvaaan ja Martintupavaaran välissä. Jänkkän keskellä on pieni lampi ja sen halki laskee oja. Kasvillisuus on pääasiassa sammalia ja heinää, kuivemmissa kohdissa kasvaa vaivaiskoivua ja pajua. 3 Voimassa 2012-02-13T14:59:25 57314.06860352 1794.87921593
arkeologinenkohde_alue.34 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.34 180052 {3BCE579C-5AB2-4D73-8F0D-81AFD06A1C2E} Tupavaara 3 puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 170 ei AAlueella on 30 poteroa, joista 28 on suorakaiteenmuotoisia. Poterot ovat pieniä, pituudeltaan noin metrin tai hieman yli ja leveydeltään alle metrin ja pääsääntöisesti matalia. Poteroiden koordinaatit: X=3498609 Y=7648539 X=3498606 Y=7648544 X=3498603 Y=7648548 X=3498624 Y=7648544, 2 poteroa 4 m välein X=3498629 Y=7648567 X=3498641 Y=7648577 X=3498635 Y=7648581 X=3498656 Y=7648596 X=3498666 Y=7648600 X=3498661 Y=7648606 X=3498671 Y=7648607 X=3498699 Y=7648608, 4 poteroa X=3498696 Y=7648627 X=3498704 Y=7648628, 2 poteroa X=3498688 Y=7648640, 3 poteroa X=3498697 Y=7648642, 3 poteroa X=3498698 Y=7648656, 3 poteroa Muutamien poteroiden vieressä sekä lähiympäristössä on useita kymmeniä rautaisia mörssärin hylsyjä, halkaisijaltaan 15 cm. Suurin osa hylsyistä on valmistettu spiraalimaisesti kiertyvästä levystä, hitsaussauma on ruostunut osin auki. Yksi tarkastelluista hylsyistä oli saumaton. Hylsyjen pohjassa lukee: RhS490, keskellä 1940 ja 734 sekä C/26ASt. Toisella puolella nallia ovat merkinnät aaK ja 42. Yhden hylsyn pohjassa lukee 6350/718. Hylsyt ovat ruostuneita ja merkinnät erottuvat huonosti. Yksittäisten poteroiden sisällä ja vieressä on lisäksi sähköjohdon eristeitä, mahdollisesti matka-arkun metalliosia (nurkkarautoja, lukko ja saranoita) sekä akun jäänteitä. Alueella on yksi pieni loivan V-muotoinen potero. X=3498667 Y=7648601 Alueen pohjoisosassa on yksi katettu potero, jonka toinen pää on katettu poikittaisilla puilla. Potero on yli 2 m pitkä. Sen vieressä on akun jäänteet. X=3498698 Y=7648666 Sen eteläpuolella, suorakaiteenmuotoisen poteron vieressä on suorakulmainen kuoppa, kooltaan 2,5 m x 2 m ja syvyydeltään n. 20 cm. Mahdollisesti se on teltan paikka. X=3498698 Y=7648656 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Haastattelu 1.6.2015, Lapin Sotahistoriallisen seuran varapuheenjohtaja Aki Romakkaniemi kertoi kohteesta. Haastattelu 25.6.2015, Matti Portti kertoi kohteesta. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan puolustuslinja. Sijaitsee 6 km Inarin kylältä Utsjoelle menevänä tien suuntaan. Maantieltä 160 m - 200 m lounaaseen. Kuivahkoa kangasta, mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää, paikoitellen pientä mäntytaimikkoa. 3 Voimassa 2015-11-09T15:32:52 3121.5402832 389.8530996
arkeologinenkohde_alue.35 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.35 180070 {220FB239-AA86-461F-A850-5FBBF3E4476B} Venerepimäjärvet huoltotukikohta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 160 ei Kohteessa on kahdeksan hirsirakennuksen ja yhden lautarakennuksen ja yhden kodan jäännökset, sekä kaksi riukua. Kämppä 1. Kämpän jäännös, jonka hirret on myöhemmin sahattu moottorisahalla pätkiksi, ja osa on halkaistu kirveellä. Hirsien pätkissä on sahalla tehtyjen salvoksia ja porattuja karapuun paikkoja. Ne ovat olleet kuorimattomia, mutta mahdollisesti sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Nurkassa on kivikasa, mahdollinen uunin jäännös. Myös mahdollisia kattopuiden jäänteitä on jäljellä. Rakennus on kooltaan noin 7 m x 4 m, lounas-koillinen suuntainen. rakennelman koillispäässä on öljytynnyrin kansi, jossa lukee: KRAFTSTOFF ...00L FUER- GEFÄHRLICH HEER tekstin yläpuolella on jokin leima, josta ei saa selvää. Kämppä 2. Edellisestä noin 15 m itään on toisen pienen kämpän jäänteet, josta on jäljellä muutama hirren pätkä, lautoja ja riukuja. Vieressä on öljytynnyristä tehty kamiina jossa on saranoitu luukku, ja muutamia säilyketölkkejä. Myös tämän rakenteen hirsiä on pätkitty. Rakennelman epämääräisyyden vuoksi sen kokoa on vaikea määrittää, mutta on arviolta 6 m x 6 m. Kämppä 3. Edellisestä vajaa 20 m pohjoiseen on edellisiä suuremman rakennuksen jäänteet. Se on lähes lounas-koillinen suuntainen, kooltaan 8,7 m x 8,6 m. Nurkissa on näkyvissä yksittäiset salvokset. Rakennelman kattaa lounas-koillinen suuntaisista hirsistä tehty taso, joka on selkeämpi koillispäässä. Hirret ovat pääosin aluskasvillisuuden ja taimien peittämiä. Tason päällä on myös lautoja ja sahattuja parruja. Rakennelman koillispuolella on puun oksalle nostettu kiinnitysrauta, joita on lisää kauempana juurakossa. Lounaispuolella on öljytynnyrikamiina ja hormiputken pätkä. Kämppä 4. Edellisestä 18 m pohjoiseen on mahdollisen rakennuksen jäänteet. Siitä on jäljellä vain katkelmia, mutta ei selvää rakennusta. Mittoja ei voi määrittää. Riuku 1. Rakennelmasta 1 20 m luoteeseen on käymälän jäännös. Se koostuu kuopasta jonka päissä on puut, joiden väliin on kiinnitetty riuku ja jonkinlainen lautarakenne. Kuoppa on kooltaan noin 3,5 m x 1,5 m. Kuopan pohja on kivikkoinen. Kämppä 5. Rakennelmasta 4 noin 60 m koilliseen on kämpän pohja, kooltaan 7,7 m x 7,3 m. Jäljellä on yksittäiset aluskasvillisuuden peittämät seinähirret. Kämpän vieressä on oven kamanat sekä vesipasan ja sen reen jäänteet. Kämppä 6. Edellisestä noin 6 m pohjoiseen on pienen rakennuksen jäänteet, 6 m x 5,3 m. Kämpästä on jäljellä yksittäiset seinähirret ja jonkin verran sahattuja rakennepuita, mahdollisesti lattiapuita. Kämppä 7. Suuren kämpän pohja noin 20 m pohjoiseen edellisestä. Koko on 9,7 m x 8 m, pohjois-etelä suuntainen. Jäljellä on 1-2 hirsikertaa ja mahdollisesti katon rakenteita. Eteläpäässä on poikkisahattuja hirren pätkiä ja kattohuovan paloja. Lähellä eteläisemmän järven rantaa on epämääräisen muotoinen matala kuoppa, jossa on Högforsin kamiina ja lautatason jäänteitä. Kamiina on mahdollisesti siirretty paikalle myöhemmin. Kämppä 8. Kämpästä 7 noin 20 m koilliseen on pienen hirsirakennuksen pohja, josta on jäljellä yksittäiset aluskasvillisuuden peittämät seinähirret ja suuri piisikiveys lounaiskulmassa. Koko 6,3 m x 6,1 m, kämppä on lähes pohjois-etelä suuntainen. Hirret ovat palaneita. Piisissä on kiviä ja muutamia tiiliä. Sen päällä on rautaromua, mm. lämpöpatterin jäänteitä. Kämpän vieressä on suorakulmainen kuoppa, kooltaan noin 2 m x 1,5 m ja 70 cm syvä. Aivan kämpän vieressä on halkaistuista puista tehty, puolittain romahtanut kota. Sen halkaisija on noin 3 m ja korkeus 2,5 m. Sisällä on suuria tulessa haljenneita kiviä. Kodan eteläpuolella on puun pätkiä ja ainakin yksi pieni, metallivantein vahvistettu, puulaatikko. Kämppä 9. Kämpästä 7 noin 30 m etelään ja kämpästä 6 noin 20 m itään on suuren kämpän pohja, kooltaan noin 18 m x 10 m, luode-kaakko suuntainen. Jäljellä 1-2 kertaa seinähirsiä ja ilmeisesti katon rakenteita. Itänurkassa on suuren luonnonkivistä tehdyn piisin jäännös, piipussa on käytetty betonitiiliä. Siitä muutaman metrin päässä on toinen pienempi piisi jossa on hirsikehys. Kämpän luoteispäässä on suuri kuoppa, kooltaan noin 4 m x 4 m ja ainakin 1,5 m syvä. Mahdollisesti kellari tai suojatila. Kaakkoispäässä on jonkinlaisen terassin pohja. Kämpän vieressä on suuri puinen vesipasa. Se on kooltaan 4,1 m x 2,2 m ja korkeus 80 cm. Reunalaudat ovat tuuman paksuiset, ilmeisesti ponttilaudat. Kansi on kokonaan lahonnut. Toisessa päässä on kolme reikää, joiden alla on peltilevyt. Mahdollisesti pasa on ollut tervattu päältä ja kansi ollut katettu kattohuovalla. Kämpän eteläpuolella on muutamia rakennuspuita ja betoninen savupiipun hormi. Paikalla ei näytä olevan rakennetta. Kämpästä ? noin 50 m etelään ja kämpästä 2 noin 40 m koilliseen on kevytrakenteisen rakennelman jäännös. Jonka koko on 4,9 m x 4,6 m. Jäljellä on vain pohjaristikko, eli muutamia sahattuja parruja ja lattialautojen jäänteitä. Alue erottuu vähäisen kasvillisuuden perusteella ympäristöstä. Riuku 2. Edellisestä noin 20 m lounaaseen on riuku kahden männyn välissä. Kuopan koko on 4 m x 1,5 m ja se on metrin syvyinen. Riuku on naulattu puihin kiinni. Paikalla on myös muutamia lautoja. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke. P. Huttusen sotahistoriallisten kohteiden inventoinnissa mainitaan: "Lehtiartikkelin mukaan Teodor Autin johtaman Konesjärven leirin pääpirtti ja traktorikorjaamo ovat olleet Venheenrepimäjärven eteläpäässä. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan majoitusalue/huoltotukikohta. Sijaitsee Inari-Pokka maantien eteläpuolella, Solojärvestä lounaaseen. Tukikohta on eteläisemmän Venerepimäjärven kaakkois- ja eteläpuolella, järven ja Illestijoen välissä. Alue on puustoltaan mäntyä kasvavaa nuorta kasvatusmetsää ja osittain kitumaata. Maaperä on kivistä moreenia. 3 Voimassa 2015-10-06T14:15:18 13485.64550781 582.15203769
arkeologinenkohde_alue.36 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.36 147028 {2B4B5D18-516B-45A1-A22B-EAF4FF9F7B5C} Heinilampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 219 ei Rakennuksenpohja 1: Sijaitsee metsäautotien välittömässä läheisyydessä, sen länsipuolella. Pohjan koko on 4,8 x 6 metriä ja se on koillis-lounaissuuntainen. Sen lounaispuolella on rakennuksen toinen osa, jonka koko on 4,3 x 7 metriä. Kivijalka on näkyvissä. Kivijalan korkeus on noin 0,6 metriä. Uuni on rakennuksenpohjan keskellä ja sen halkaisija on 1,3 metriä. Rakennuksenpohja on osittain tuhoutunut ojankaivuun yhteydessä. Rakennuksenpohja 2: Sijaitsee metsäautotiestä itään noin 40 metriä. Pohjan koko on 4 x 3,6 metriä. Näkyvissä on kivijalkaa ja hirsiä. Päällä kasvaa pari puuta. Rakennuksenpohja 3: Sijaitsee noin 40 metriä metsätiestä länteen. Sen koko on 3,6 x 4,8 metriä. Kiuas sijaitsee etelänurkassa ja sen koko on 1,8 x 2,2 metriä. Kiuaskivien seassa on rautaisia palkkeja. Rakennuksesta on näkyvissä maatuvia rakenteita ja rakennuksen reunat. Mahdollinen sauna. Rakennuksenpohja 4: Sijaitsee noin 47 metriä rakennuksenpohja 1:stä länsikaakkoon. Näkyvissä on maatuvia puurakenteita säännöllisessä muodossa. Piakoin on näkyvillä seinien paikkoja, mutta kivijalkaa ei ole. Pohjan kooksi saatiin mitattua noin 15 x 7 metriä. Päällä kasvaa vesakkoa ja puustoa. Mahdollisesti ollut tallirakennus. Käymälä: Sijaitsee Rakennuksenpohja 3:sta pohjoiseen. Rakennus on pystyssä. Sen koko on 3,3 x 1,5 metriä. Se on rakennettu laudoista ja siinä on huopakatto. Rakennus on pohjoiskoillis - etelälounassuuntainen. Käymälässä on kolme koppia, joiden ovissa on vielä näkyvissä himmeästi tekstit. Idästä päin katsottuna ovissa lukee vasemmalta oikealle: Naiset, Työnjohtaja ja Miehet. Kaivo: Sijaitsee noin 30 metriä itään metsätiestä ja noin 15 metriä rakennuksenpohja 2:sta lounaaseen. Kaivo on tehty lähteen päälle. Siihen on rakennettu neliönmuotoinen kehikko laudoista, jonka koko on 1,1 x 1,1 metriä. Kohde on aluemainen. Jaakko Mikkonen opasti kohteelle. Kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Kauronkylästä noin 7 km kaakkoon, Heinilammen itäpuolella ja Talaspalon pohjoispuolella. Metsäautotien länsipuolella kohde sijaitsee loivassa rinteessä, joka viettää länteen ja itäpuolella hieman kosteahkossa suomaisessa maastossa. Kohdetta halkoo metsäautotie.Yksi rakennuksenpohja on osittain tuhoutunut sen alle. Kuviolla kasvaa nuorta ja varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-08-20T09:57:59 4264.56933594 281.61168035
arkeologinenkohde_alue.37 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.37 142759 {791C2D47-6535-4B42-BD3C-AF0B98D11815} 1000011438 Kontosjärvi 2 lapinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Kooltaan noin 100 m x 50 m oleva ruohikkoinen kenttä, jossa on useita rakennelmia. Ulottuu osittain Nellimiin johtavan tien länsipuolelle. Kentän keskellä kasvaa muutama puu, niiden vieressä on yhtenäisen vallin ympäröimät kaksi kuoppaa. Kivistä ja maasta tehty valli on noin 60 cm korkea ja kooltaan 8,2 m x 5 m. (x=3563275, y=7628918) Kuopat ovat suorakulmaisia ja ne on reunustettu hirsillä. Lounaan puoleinen on suurempi, kooltaan 3,3 m x 2,8 m ja 50 cm syvä, koillisen puoleinen on 2,4 m x 1 m ja 40 cm syvä. Kuoppien väli on noin 1,2 m. Kuoppien reunoilla ja osin kuopassa kasvaa suurehkoja koivuja ja mäntyjä. Suurempaan kuoppaan on heitetty lumiaidan osia. Aita on kulkenut kentän poikki, mutta se on kokonaan kaatunut. Sen jäänteitä on yhä kentällä. Lounaispuolella kuoppia on betonirenkaista valmistettu kaivo, jossa on varsin uusi puukansi. Kentän itänurkassa on saunan jäänteet, noin 7 m rannasta. Reunoilla on havaittavissa aluskasvillisuuden peittämät hirret, kooltaan 3 m x 3 m. Nurkassa on näkyvissä liesikiviä, ja keskellä on runsaasti metalliromua, purkkeja, kanistereita ja emaloitu malja. (x=3563312, y=7628939) Rakennelman vieressä on kuoppa, kooltaan 1,5 m x 1 m. Kellarikuoppien pohjoispuolella on mahdollinen rakennelmajäännös. Kentässä erottuu osin matala turvevalli, jonka toisessa päässä kasvaa männyn taimia.Rakennelma on kooltaan arviolta noin 4 m x 5 m, se on suurin piirtein pääilmansuuntien mukainen. (x=3563281, y=7628937) Tien lähellä, noin 6 m tiestä, kellarikuoppien länsipuolella on pienehkö kasa osin palaneita kiviä. (x=3563256, y=7628913) Niiden vieressä on muutaman neliömetrin alalla kasvaa nokkosia, joiden seassa tuntuu olevan muutamia puita. Edellisestä rakenteesta rantaan päin on mahdollinen rakennuksen jäännös. Paikalla on pieni aluskasvillisuuden peittämä kivikasa, mahdollisesti lieden jäänteet (x=3563271, y=7628898). Ja sen lähellä on matala kuoppa (x=3563263, y=7628896). Mitään puurakenteita ei ole havaittu. Alueen länsikulmassa, tien lähellä on puinen mattoteline. (x=3563241, y=7628890) Sen vieressä on rehevästi heinää kasvava alue. Tien länsipuolella, aivan tien vieressä, on hirsirakenteisen kellarin jäänteet. Sen kansi on kooltaan 2,45 m x 1,8 m ja se on valmistettu suurista lankuista, jotka ovat 15 cm leveitä ja 7 cm paksuja. Kannen alla on tukevat pyöröhirret. Länsireunasta kolme hirttä on lahonnut, muut ovat ehjiä. Tasossa on luukku, kooltaan 60 cm x 60 cm. Kuoppaa käytetään nykyään roskakuoppana. (x=3563220, y=7628901) Kentää käytetään yhä leiripaikkana. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Mahdollinen muinaisjäännös, lapinkenttä. Tarkistanut Sirkka-Liisa Seppälä 2007. Mainittu teoksessa Varriistallam, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto, s. 42, "Vallen kenttä rakennusten sijoineen Kontosjärvellä". Asuinkenttä. Kohde sijaitsee Kontosjärven länsipäässä, ulottuen järven rannasta Nellimiin vievään tiehen saakka ja osin sen länsipuolelle. Alue on loivasti luoteeseen päin nouseva avoin ruohikkoinen kenttä. Aluetta reunustaa mäntyjä ja koivuja kasvava metsä. 3 Voimassa 2012-02-06T09:15:39 4697.69628906 323.56350713
arkeologinenkohde_alue.38 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.38 189554 {DA6BCCBD-376B-468D-BA48-518BC53B98E1} Kamali 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 115 ei Talvitien uralta löytyi yksi kvartsi-iskos, joka on mahdollinen kvartsiesineen, ehkä nuolenkärjen katkelma. Kyseisellä kohdalla tieura oli tasattu kiviseen hiekkarinteeseen ja iskos oli tien pinnassa, noin kymmenen metriä tien korkeimmalta kohdalta pohjoiseen. Hieman ylempää, laavulle vievän tien varresta, löytyi toinen kvartsi-iskos kaatuneen männyn juurakosta. Siitä noin kymmenen metriä kaakkoon löytyi vielä kaksi kvartsi-iskosta hakkuuaukean pohjoisreunasta kahdesta vierekkäisestä laikusta. Laikut olivat jo melko lailla umpeen kasvaneet, joten havainto-olosuhteet eivät olleet kovin hyvät. Tarkastelin aluetta melko laajalti siellä missä laikutusta oli, mutten havainnut lisää löytöjä. Muualla maanpinta oli peitteinen, pois lukien tieurien pinnat ja jotkut harvat tuulenkaadot, jotka kaikki tarkastin. Kohdenro selite xkoord. ykoord. 2 kvisk 3365443 7435429 3 kvisk 3365402 7435471 4 kvisk3 3365454 7435421 5 kvisk4 3365453 7435417 Kohde rajautuu kvartsi-iskosten levinnän mukaisesti, mutta saattaa topografian puolesta jatkua pohjoisen suuntaan hakkuualueen ulkopuolelle, jossa kasvaa metsää, ja jossa havaintoja ei päästy tekemään Kohde löytyi inventoinnissa 20.7.2017. Kivikautinen asuinpaikka Kyseessä on Kamali -nimisen vaaran luoteisrinne, jonka sivuitse kulkee talvitien pohja. Vaaran rinne on paikoin melko kivinen, mutta sisältää myös hiekkaisempia alueita. Pääpuulajina on mänty. Alueen maaperä on paljastunut talvitien pohjan teossa, minkä lisäksi vaaralle nousee metsätie, jonka syrjässä on laavupaikka. Vaaran luoteispäästä on korjattu puusto pois jokunen vuosi sitten ja alue on laikutettu. 3 Voimassa 2017-08-22T12:17:41 2857.9543457 223.41123131
arkeologinenkohde_alue.39 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.39 130561 {1C8F4DE9-3217-4C5A-9256-211EA48109C3} 1000020861 Kolmoskoski asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 148 kyllä Kohde sijaitsee aivan Luttojoen pohjoisrannalla, hyvin kuluneella joenrantaterassilla. Asuinpaikka rajautuu lännessä ja pohjoisessa, noin 25 m rannasta, kivikkoon. Osa asuinpaikasta on jo huuhtoutunut Luttojokiuomaan. Rannalla on kaksi uutta ja korkeaa nuotiokiveystä. Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta löytyi kaikkiaan noin 20 m x 20 m laajalta alueelta. Eniten löytöjä havaittiin noin 2 m itäsemmästä ja matalammasta nuotiokiveyksestä itään (GPS-piste x=3543365, y=7603943, z=148). Alueen turvekerros on monin paikoin kulunut pois, joten löydöt sijaitsivat aivan maan pinnalla, ohuen karikekerroksen seassa. Karikekerrosta puhdistettaessa tummanruskean likamaan ja rikkipalaneiden kivien seasta poimittiin talteen kaksi asbestisekoitteista saviastian palaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohde on jo osin tuhoutunut, ja jäljet esihistoriallisesta asutuksesta katoavat tulevina vuosina hyvin nopeasti paikan kovan kulutuksen vuoksi. Saviastian palojen löytöpaikka ETRS-TM35FIN 7600768 543176. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Varhaismetallinen asuinpaikka. Varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 27,2 km Ivalon kirkosta kaakkoon, noin 400 Luttojoen ja Kolmosjoen yhtymäkohdasta luoteeseen, 60 m Rajajoosepintien eteläpuolella, aivan Luttojoen pohjoisrannalla. Kohteesta noin 150 m kaakkoon sijaitsee pienialainen kivikautinen(?) asuinpaikka Luttojoki/Kolmosjoki. Asuinpaikan maaperä on hienoa hiekkaa, mutta sen pohjois- ja luoteispuolella kohde rajautuu kiviseen moreeniin. Kohteelle kulkee metsäautotie kohteen itäpuoliselta parkkipaikalta, minkä vuoksi maaperä on hyvin kulunut. Paikalla kasvaa harvahkoa, varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on jäkälää, mustikkaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2018-12-10T09:59:27 2620.32568359 221.43259963
arkeologinenkohde_alue.40 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.40 141305 {252F183C-EB9D-44C3-BE24-C1E228E82F5D} Pesiönvaara 7 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 155 ei Äestetyltä alueelta havaittiin n. 60 matkalla paikoitellen palaneita kiviä ja joitakin kvartseja, alueen itäpäässä havaittiin äestysurissa liesikiviä n. 2 m2 alalta. Törmän yläpuolelle tehdystä kolmesta koekuopista tavattiin likamaata ja palaneita kiviä. Alueesta n. 10 m länteen on vanha uramainen hiekanottopaikka. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen, koekuopista tehtyjen havaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 22.08.2011. Kivikautinen (varhaismesoliittinen) rannansidonnainen asuinpaikka. Laajan vaaran etelärinne; tasanne n. 3 m korkean rantatörmän yläpuolella; maaperä hienoa soraa/hiekkaa: Törmän kohdalla kasvaa vanhaa mäntymetsää, aluskasvillisuus suht. rehevää; alue törmän pohjoispuolella on avohakattu ja äestetty; äestysurat ovat pitkälti heinän peitossa. 3 Voimassa 2012-01-04T14:41:00 1077.08154297 176.14683021
arkeologinenkohde_alue.41 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.41 140003 {AB482534-4154-48B6-A3CA-04D45E13984D} 1000011630 Säippäniemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 200 ei Inventoinnissa havaittiin kvartsi-iskoksia veneenlaskupaikalta ja rantahiekasta. Rantatöyrään maaperässä on paikoin likamaata merkkinä kivikautisesta asutuksesta. Kohde rajautuu aluemaisesti asuinpaikka-alueelle.Alue paikannettiin gpsllä. Sutigis, Muinaisjäännösrekisterin kohde numerolla 1000011630 ja merkki peruskartalla.Mika Sarkkisen inventointirapostissa 2002 kohde on numerolla 70 ja Rovaniemen luettelossa numerolla 489. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Ylä-Naarmajärven Säippäniemen pohjoispuolella, niemen juuressa. Alueella kasvaa mäntymetsä hiekkakankaalla ja asuinpaikka on osittain rantahiekalla. Paikalla on veneiden laskupaikka, joka on kuluttanut maaperää. Kohteeseen tulee ajoura idästä. 3 Voimassa 2011-11-24T13:32:09 6221.34033203 313.26041561
arkeologinenkohde_alue.42 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.42 140007 {7B53BB8A-6D6F-41D2-AB90-D5C2B50226A1} Säippäniemi N kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 200 ei Kohteessa on 5 x 6 metriä kokoisen kämpän jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Seinät on tehty pyöröhirsistä, jotka ovat nurkista salvettu molemmin puolin. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottu. Pohjoisnurkassa on kymmenen hirsikertaa jäljellä. Etelänurkka on lähes hävinnyt, ja rakennus on ilmeisesti osittain purettu. Luoteisseinän keskellä on ilmeisesti ollut sisäänkäynti. Pohjalla on kirveellä halkaistuja kattolautoja. Rakennuksen sisällä kasvaa pieniä koivuja. Rakennuksesta 3metriä etelään on 6 x 5 metrin kokoisen rakennuksen jäännös. Rakennuksen pohjoisnurkassa on 3 metriä halkaisijaltaan oleva uuninraunio, jonka korkeus on 50 cm. Rakennuksen raunio näkyy pääasiassa turvevallina ja muutamina lahonneina hirsinä. Mika Sarkkisen kertomuksen kuvaus vuodelta 2002: Rovaniemen kirkolta 53 km koilliseen oleva kolmisen kilometriä pitkä Yli-Naarma kapenee kaakkoispäässään kapeaksi pitkäksi lahdeksi Säippäniemen kohdalla. Niemen koillispuolella on venepaikka. Tästä pohjoiseen ranta jatkuu korkeana ja jyrkkänä. Venepaikalta noin 250 metriä pohjoiseen korkean törmän leikkaa poikittainen kostea puromainen kuru. Kurun ja siitä kaakkoon olevan uuden poroaidan välissä on rantatörmän partaan tuntumassa jokseenkin tasaisella kankaalla ainakin kaksi rakennusjäännettä. Lähempänä rantaa on osin kuusten ja aluskasvillisuuden peittämä rakennuksen hirsikehän pohja, jonka ala on noin 5 x 5-6 metriä. Sen pohjoiskulmassa on kivistä kasatun kiukaan jäännökset. Kiukaan ala on 2 x 2 metriä. Vain 2,5 - 3 metriä tästä koilliseen on toisen hirsirakennuksen jäänteet. Kooltaan se on ollut jokseenkin edellisen kokoinen, tulisijan paikkaa ei ole. Seinästä on vielä jäljellä nelisen hirsikertaa, hirsiä on sahattu polttopuiksi. Kehän sisäpuolella kasvaa nuorta koivua. Kiukaallisen rakennuksen luoteispuolella on kuoppa, jonka koko on 1 x 1,5 metriä ja syvyys 60 - 70 cm. Alueella kasvaa runsaasti katajaa. Kyseessä lienee vanhan savottakämpän ja tallin jäänteet. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kämppien ja niitä ympäröivän pihamaa-alueen ylle. Sutigis ja Mika Sarkkisen inventointikertomus vuodelta 2002, kohde numero 75 Säippäniemi N. Metsätyö- tai porokämpän raunio. Kohde sijaitsee Ylä-Naarmajärven itärannalla, idästä laskevan puron etelärannalla. Paikalla kasvaa kuusimetsä ja aluskasvillisuutena on paksu turve. Maasto on kivistä moreenikangasta. 3 Voimassa 2011-11-24T14:53:57 1487.5065918 165.99072056
arkeologinenkohde_alue.43 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.43 130642 {270E81EF-13A1-4EEE-9B14-FE7621190C47} Ahvenlampi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 188 ei Kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä havaittiin 2010 inventoinnissa Ahvenlammen pohjoispuolella metsäautotieltä. Hyvin kuluneelta tieuralta poimittiin talteen kvartsi-iskos ja palanutta luuta noin 5 m x 20 m kokoiselta alalta. Metsätien ympäristöön tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Koepistojen ja maakairausten perusteella voitiin todeta, että asuinpaikan itäpuolella virtaavan ojan ja Ahvenlammen ympäristön maaperä on ilmeisesti käännetty hakkuiden yhteydessä. Asuinpaikka lieneekin suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Löytöjä havaittiin eniten pisteessä X=3540296, Y=7604720, Z=149. Kohde on jo osin tuhoutunut, ja jäljet esihistoriallisesta asutuksesta katoavat tulevina vuosina hyvin nopeasti eroosion vuoksi. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 28,7 km Ivalon kirkosta kaakkoon, noin 7 km Rajajoosepintiestä ja Kattajärvestä itään ja noin 400 m Kolmosjärven ja Kolmosjoen yhtymäkohdasta etelään. Kohteen itäpuolitse virtaa oja, jonka lähteet ovat Ylimmäisen Vuoksiselän pohjoisosissa, Keittämättömänjärven itäpuolella ja Ahvenlammella. Asuinpaikka sijaitsee noin 140 m Ahvenlammen pohjoisosasta koilliseen, Ahvenlammen länsipuolitse Kolmosjärven rantaan kulkevan metsätieuran ja lammen itäpuolitse kulkevan tieuran risteyskohdassa. Kohteen maaperä on hienoa hiekkaa ja teiden kohdalta hyvin kulunut. Paikalla kasvaa tiheää, nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on jäkälää, variksenmarjaa, kanervaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-01-26T10:10:52 4886.15722656 265.42154862
arkeologinenkohde_alue.44 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.44 141811 {C2C2941B-EDAE-4AD1-99D1-92D179D09688} 1000016770 Hautasaari maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Saaren keskiosassa hieman korkeimman kohteen pohjoispuolella on 1,1 ha;n alueella yli 20 erityyppistä kuoppaa. Suurin osa on epäsäännöllisiä ja ne on pidettävä suht. nuorina (ks. tulkinta). Lisäksi on useita tuulenkaatojen aiheuttamia kuoppia. Kaksi kuoppaa alueen itäreunan lähellä vaikuttaa hautakuopilta: varsinaista kuoppaa (mitat 2 - 2,1 n x 0,9 - 1,1 m ja syvyys 0,6 m) ympäröi n 0,5 m korkea maavalli (läpimitta yht. 4 m). kuopat sijaitsevat lähekkäin: x 3543728 y 7247873 Pohjoisrannassa olevat kuopat on todennäköisesti aika nuoria, osa mahdollisesti luonnollisia. Huuhtoutumiskerrosta ei tässä kontekstia otettu huomioon; myös saaren korkeimmalla alueella maaperä on rehevä ja turvekerros n. 10 - 15 cm paksu; näissä olosuhteissa huuhtoutumiskerros voi syntyä hyvin nopeasti. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.09.2011, lähde muinaisrekisteri (inventointi M Sarkkinen 2001). Ainakin kaksi kuoppaa saattaa olla hautoja tai kesähautoja (perimätietoa), rakenteen perusteella ne muistuttavat varsinaisia hautoja (ks. Kuusamo Aittolahti). Nuoremman tiedon mukaan sotien jälkeen saarelle asunut mies on tehnyt silloin runsaasti kuoppia ja kaivantoja (tiedonanto suunnittelija Pekka Niemi), Suurin osa rakenteista voisi johtua tästä toiminasta. Hautasaari sijaitsee Puhosjärven pohjoisosassa itä-länsisuuntainen saaren pituus on noin 670 m ja leveys 280 m. Itäpää on matalaa ja rehevää, länsipää kohoaa yli 10 m järvenpinnan yläpuolelle. Korkeimmassa kohdassa on kalliopaljastuma, kaakkoisosassa soistunut alue. Lähempänä rantaa kasvaa sekametsää, korkeimmilla kohdilla rehevä mäntyvaltainen havumetsä. 3 Voimassa 2012-01-13T13:06:33 11589.92431641 583.48791259
arkeologinenkohde_alue.45 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.45 138667 {BAADA18D-3B82-4139-A927-1F11EE2510AE} Talasoja 3 tammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 166 ei Ojan molemmin puolin on matala kivistä ja maasta muodostettu valli, jonka alavirran puolella on hirsistä muodostettu tukirakenne. Rakenne muodostuu vallin takareunassa olevista pystyyn isketyistä lankuista, joita vasten nojautuvat hirret. Hirsiin on veistetty reiät joista lankut menevät läpi. Valli on ojan pohjoispuolella noin 20 m pitkä ja ojan eteläpuolella, jossa rinne nousee jyrkemmin, alle 10 m. Yhteen pohjoisrannan vanhaan mäntyyn on isketty koppelinaula eli puomiside. Se koostuu kahdesta rautakiilasta joita yhdistää kolme rautalenkkiä. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Tammi havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa. Metsuri Ari Paadar kertoi tammen olevan 1920-luvulta. Tammi, rakennettu 1920-luvulla. Talasoja laskee Talasjärvestä Pitkäjärveen, se kulkee läheltä Kontosjärven tietä. Tammi sijaitsee ojassa ennen kivikkoista kosken pätkää. Oja on padon kohdalla noin 10 m leveä. Alueella kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä, mutta pääasiassa nuorta mäntyä varsin tiheästi sekä muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, puolukkaa, heinää ja suopursua. 3 Voimassa 2012-05-05T15:21:08 650.02612305 96.90085929
arkeologinenkohde_alue.46 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.46 138668 {BC67C3E3-E685-4D16-9EF4-6686BEEDC9BF} Talasoja 3 tammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2012-04-04T13:16:11 219.17797852 60.82570967
arkeologinenkohde_alue.47 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.47 138678 {AB3414FB-0404-4E95-A9BB-9123C4D16511} Isosaari 2 uiton puomitus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2630 Uittolaitteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 184 ei Kohteessa on uitossa käytetyn puomituksen jäännös. Ohjepuomi on ollut joen suuntainen hirsistä tehty puomiketju, jonka avulla on estetty tukkien ajautuminen rantaan. Joen yli ulottuvalla vastuupuomilla tukkien kulku on voitu pysäyttää. Puomit on kiinnitetty rantaan ankkurikiveen. Paikalta löytyi ankkurirengas, ohje- ja vastuupuomeja ja teräslankaköyttä l. sinkkiä. Koordinaatit: Ankkurirenkaan jäännös: X 3529028, Y 7482206, Z 184; Ohjepuomien jäännökset: X 3529016, Y 7482196, Z 184; Ohjepuomiketjun jäännös 1: X 3529136, Y 7482256, Z 184; Vastuupuomiketjun jäännös 2: X 3529110, Y 7482288, Z 184 Isosaaren pohjoiskärjessä rantakalliolla metsämaan ja rantakallion yhtymäkohdassa on yksi kallioon kiinnitetty ankkurirengas. Sen eteläpuolella rantatörmän päällä on kaksi irtonaista ohjepuomia. Niissä on vielä puomien yhdistämisessä käytetyt metallilevyt ja -pultit kiinni. Puomit ovat 10 m pituisia. Joen Itärannalle on kasattu korkea valli, jonka takana olevassa kaivannossa on lahoava 27 m pitkä ohjepuomiketju. Sen pohjoispuolella joentörmällä on kahdesta puomista koostuva vastuupuomiketju, joka roikkuu osittain vedessä. Vastuupuomin puomipuut ovat yksittäisiä hirsiä, joiden päihin on porattu reikä. Puomit on liitetty yhteen uiton lenkillä. Lisäksi alueen eteläosasta ranta-alueelta löytyi sieltä täältä sinkkiä, jota on voitu käyttää puomien tukemiseen. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on uitettavan puutavaran ohjailuun käytetty puomitus. Kohde ajoittuu luultavasti 1900-luvun puolivälin tienoille. Kohde sijaitsee Luiro-joen Isosaaren pohjoiskärjessä ja itäpuolella Luiron itärannalla. Isosaaren itäpuolella on ilmeisesti Luiron vanha lasku-uoman jäänne. Saaressa alue on kallioista kitumaata. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Joen itärannalla kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2019-01-23T14:55:57 5857.23461914 506.97038721
arkeologinenkohde_alue.48 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.48 131002 {EC4AA927-346D-4465-BE8E-333A55D10005} 1000020874 Pirtti-Kompsio 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 137 ei Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin Rajajoosepintien ja Luttojoen välisen lammen koillispäästä etelää kohti kulkevalta pistotieltä. Kuluneella hiekkatiellä ensimmäiset kvartsi-iskokset havaittiin noin 20 m Rajajoosepintiestä etelään, pisteestä X=3549431, Y=7599903, Z=137, ja löytöjä tuli tieltä tasaisin välein noin 30 m matkalta. Kohteen laajuutta yritettiin määrittää vielä koepistoin, mutta tien molemmin puolin kaivetut koepistot olivat löydöttömiä. Kvartsi-iskosten löytöpaikka 7596730 549239. Sen sijaan metsätien koillispuolella sijaitsevan matalan hiekkaharjun etelärinteeltä, porojen makuupaikalta löytyi ulkopintainen kvartsi-iskos pisteestä X=3549508, Y=7599907, Z=137. Iskoksen löytöpaikasta noin 12 m luoteeseen, välittömästi harjun laen eteläpuolella sijaitsee lisäksi mahdollinen pyyntikuoppa. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys noin 50 cm. Kuopassa oli turvekerroksen alla noin 20 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. Kohde on rajattu löytöjen ja topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 34,1 km Ivalon kirkosta kaakkoon, Pirttikompsion kaakkoisemman laen loivalla kaakkoisrinteellä, noin 60 m Rajajoosepintien eteläpuolella sijaitsevan pienen lammen itäpuolella Luttojoen osittain soistuneella pohjoisrannalla. Kohteelle kääntyy lammen koillispäästä, Rajajoosepintieltä pistotie. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa, ja asuinpaikan itäpuolella on matalia, koillis-lounaissuuntaisia harjumuodostelmia. Lammen itäpuolen maaperä on ilmeisesti käännetty tai laikutettu. Noin 400 m kohteesta koilliseen sijaitsee muinaisjäännösryhmä, Pirtti-Kompsio (148010611). Alueella kasvaa uudistuskypsää mäntymetsää, ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta, variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2018-12-10T10:38:09 9072.49462891 392.91088578
arkeologinenkohde_alue.49 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.49 140010 {58032517-8075-4504-9731-73C837E50D96} Petäjikkö-Kurtsapalo 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 234 ei Kohteessa on kämppä ja siihen liittyviä rakennelmia: tallin jäännös, venepaikka, mahdollinen saunan kiuas ja kaksi kuoppajäännöstä. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3535026, Y 7485178, Z 235; Tallin jäännös: X 3535053, Y 7485187, Z 235; Kiviröykkiö: X 3535031, Y 7485196, Z 234; Kuoppajäännös 1: X 3535043, Y 7485164, Z 237; Kuoppajäännös 2: X 3535028, Y 7485202, Z 234; Venepaikka jäännös: X 3535055, Y 7485231, Z 234; Polku: X 3535092, Y 7485202, Z 234 Kämppä sijoittuu alueen länsiosaan tasanteen keskelle. Se on mitoiltaan 9 m x 6 m kokoinen ja koillis-lounaissuuntainen. Rakennuksen pohjoisnurkassa on luonnonlaakakiviuunin jäännös, mitoiltaan 4 m x 4 m x 1,4 m. Rakennuksen kaakkoispäädyn keskellä on ikkuna-aukon paikka ja luoteispäässä 1 m leveä oviaukko. Oviaukon sivuhirsiä on veistetty ovenpielirakenteita varten. Kämpästä on jäljellä kolme pyöröhirsikertaa ja katon halkaistuja lautoja. Hirsissä on kirveellä vesitetyt koirankaulasalvokset, joissa lovi on tehty molemmille puolille hirttä. Hirsien päistä osa on sahattu ja osa vesitetty, ja ne on jätetty eripituisiksi. Kämpän kaakkoispuolella rinteen juurella on 5 m x 2 m x 0,5 m kokoinen kuoppa 1. Se on jyrkkäreunainen ja kaakkoluodesuuntainen, keskeltä kapea, päistä leveä. Kuoppa on kaivettu kiviseen maahan. Kämpän pohjoispuolella suon laidalla on kiviröykkiö, joka on mahdollisesti saunan kiuas. Se on mitoiltaan 2 m x 2 m x 0,5 m. Röykkiön pohjoispuolella vajaan 4 m etäisyydellä on pyöreä jyrkkäreunainen kuoppa 2, mitoiltaan 1,6 m x 1,3 m 0,6 m. Pihan itäosassa rinteen juurella on 10 m x 5,5 m kokoinen koillis-lounaissuuntainen tallin jäännös. Sen päällä kasvaa runsaasti nuorta koivuntainta. Rakennusta on ilmeisesti purettu, sen lounaispuolella puolen metrin etäisyydellä on irtonaisia hirsiä 6 m x 1,5 m kokoisella alueella. Tallin koillispäässä on oviaukon tai ikkuna-aukon paikka. Rakennuksesta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa. Hirsissä on kirveellä veistetyt koirankaulasalvokset joissa lovi on tehty molemmille puolille. Hirsien päistä osa on sahattu ja veistetty, ja ne on jätetty eripituisiksi. Joen rannassa pihan itäosassa on puoliympyränmuotoinen kasvillisuuteen syntynyt aukko, mahdollisesti kämppään liittyvä venepaikka. Kohta on heti metrin syvyinen. Piha-alueelta tammelle päin kulkee myös rantatasannetta pitkin polku, joka erottuu puustossa aukkona. Polku tulee tammen lounaispäässä olevalle maanottokuopalle. Maanottokuopan kohdalla on kuopan ylittävä penger. Polku on n. 100 m pituinen. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on tammikämppä. Se on luultavasti samanikäinen kuin alajuoksun puolella oleva uittotammi (Petäjikkö-Kurtsapalo 1), jolloin se ajoittuisi 1910-1930-luvulle. Kohde sijaitsee Kuisjoen etelärannalla, Korteaavan eteläpuolella. Idässä joen toisella puolella on Petäjikkö-Kurtsapalon alue. Kohde sijoittuu rantatasanteelle kaakkoispuolella kohoavan rinteen juurelle. Alue on melko avointa. Joen ranta on soista. Kasvillisuus mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2011-11-24T17:26:01 3198.4296875 236.67019699
arkeologinenkohde_alue.50 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.50 138742 {1D4D275E-1B56-473B-AEBB-4CA9FB885D3F} Kaunismaa 3 poroerotusaita 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2611 Hangakset 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 170 ei Vanha poroaita erottuu varsin selvästi niukan aluskasvillisuuden joukosta. Siellä täällä on aitaa edelleen pystyssä. Aita on tehty tuppilaudasta ja siinä on käytetty sekä nauloja että rautalankaa. Sulku erottuu varsin hyvin. Aitauksen sisäpuolella, sulun edustalla, on jäänteitä veräjistä. Sulun kohta on noin kahdeksan metriä leveä. Kokoamisaukko on leveä ja se sijaitsee loivasssa alarinteessä. Aitauksen länsipuolella, reilun kymmenen metrin päässä, on osittain säilynyt ruhonroikutushirsi. Puitten väliin on rautalangalla viritelty mahdollisesti kaksikin poikkipuuta, joiden välinen pituus on ollut seitsemisen metriä. Kohde on tallennettu alueena ja kohteen koordinaattipiste on alueen laskennallinen keskipiste. Erotusaitauksen näkösällä olevat rakenteet jäävät rajatun alueen sisäpuolelle. Alue on luonnonsuojelualuetta, mutta kohteen tarkastaminen oli järkevää suorittaa kesän 2011 inventoinnin yhteydessä, kun ympäristössä muutenkin liikuttiin. 1800-luvun lopulle saakka poroja laidunnettiin melko vapaasti. Saamelaiset noudattivat perinteistä siida-järjestelmää, jossa toimittiin kyläkunnittain tai suvuittain. Paliskuntajärjestelmä kehittyi suomalaisten poronhoitajien keskuudessa, ja se vahvistettiin 1898 senaatin antamalla kirjeellä. Paliskuntien tehtäväksi tuli muun muassa vuosittain laskea porokanta sekä yhteisvastuullisesti paimentaa porokarjaa. Lapissa osa suomalaisista alkoi harjoittaa poronhoitoa jo 1700-luvulla. Suomalaisille poronhoito oli usein sivuelinkeino maatalouden ohella. Saamelaisten poronhoidolle sen sijaan oli perinteisesti tyypillistä tiiviimpi paimentolaisuus. Erilaiset jäänteet porotalouden harjoittamisesta viimeisen sadan vuoden ajalta ovat hyvin yleisiä Tornionjokilaaksossa valtionmailla. Eriaikoina hyljättyjen erotusaitojen lisäksi erilaisia porokämppiä löytyy näistä maastoista runsaasti. Osa rakennuksista on käytössä, vanhimmat erottuvat toisinaan maavalleina tai kuopanteina. Aita on osin maatunut, mutta sen verran runsaasti siitä on edelleen puuta jäljellä, että se tuskin on ollut hyljättynä kovin monta vuosikymmentä. Kaunismaan kankaan länsilaidalla on vanhan poroaidan jäänteitä. Alue on kuivaa kangasta, joka jää pääosin Mustipaljukalle vievän tien eteläpuolelle. Kangas kuuluu laajaan Mustiaapa-Kaattasjärvi -Natura 2000 -alueeseen. Aluskasvillisuus kanerva-jäkälä-puolukka -valtaista. Puustoa kasvaa harvakseltaan, valtapuuna on mänty. Maasto kankaalla on loivasti kumpuilevaa. 3 Voimassa 2011-11-30T11:45:53 5962.85571289 321.63661273
arkeologinenkohde_alue.51 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.51 138745 {10A6F830-FD59-4729-B532-665755CE8C6B} 498010034 Äkässaivo pyhä paikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 6 Luonnonmuistomerkki; 12 Muinaismuistolaki Äkässaivo seitapahta; Null 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet ei Äkässaivo, sen länsipuolinen seitapahta ja vastakkainen Hammaspahta ovat vanha saamelainen palvontapaikka. Äkässaivon lampi on noin 300 m pitkä ja 80 leveä. Siitä laskee kapea puro eteläpuolella olevaan Äkäsjokeen. Lammen länsirannalla kohoaa korkea seitapahdaksi nimetty kallio. Maa kohoaa jyrkästi lammen ympärillä muutenkin. Kohteeseen kuuluu koko Äkässaivon lampi lähiympäristöineen ja alue rajautuu seitapahdan länsipuolelle. Samuli Paulaharju (Lapin muisteluksia 1922) piti Äkässaivoa jopa Pakasaivoa mahtavampana ja semmoisena vetenä, ”etteivät kaikki uskalla mennä sitä katsomaankaan, eivät heikkoveriset ainakaan: siinä on näet niin kauhistavat pahtaseinät. Toisella puolella on korkea Kirkkopahta, toisella hirveä Hammaspahta, ja ylpeiden kallioseinien välitse juoksee saivosta kapea väylä Äkäsjokeen”. Äkässaivon joka puolella maa nousee jyrkästi. Länsi- ja eteläpuolella on tuoreen kankaan kuusi-mänty-hieskoivusekametsää, muualla kuivahkon kankaan männikköä. 3 Voimassa 2020-10-08T10:21:33 33780.02539062 924.68940014
arkeologinenkohde_alue.52 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.52 131007 {3B88DD74-A85B-4DFC-A4B5-3920FDECAF2A} Vuoksijärvi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 219 ei Vuoksijoen suun itäpuolella sijaitsee uudehko nuotiokiveys, josta noin 5 m itään havaittiin polku-uralla kvartsi-iskoksia. Törmällä risteileviltä porojen poluilta löytyi lisää iskoksia, ja kaikkiaan löytöjä poimittiin talteen noin 10 m x 10 m kokoiselta alueelta (X=3551316, Y=7605287, z=219). Lisäksi kvartsi-iskoksia havaittiin joen itäpuolella kulkevalta polulta, noin 55 m ensimmäisestä löytöpisteestä kaakkoon (X=3551346, Y=7605242, z=220). Asuinpaikan rajaus tehtiin alueen topografian ja löytöjen perusteella. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 33 km Ivalon kirkosta kaakkoon, Vuoksiselän ja Risumoroston välillä sijaitsevan Vuoksijärven eteläpäässä, Vuoksijärvestä laskevan Vuoksijoen suun itäpuolella. Vuoksijärven rannat ovat soistuneet monin paikoin. Asuinpaikka sijaitseekin Kotamaan ja Luolamaan välissä, Vuoksijoen itärannalla sijaitsevalla kuivalla ja matalalla rantatörmällä. Alueen maaperä on soramoreenia. Paikalla kasvaa erirakenteista metsää. Aluskasvillisuutta törmällä on laikuittain, siellä kasvaa jäkälää, kanervaa, variksenmarjaa, puolukkaa ja sammalta. 3 Voimassa 2011-01-26T10:09:43 5322.16967773 329.75923676
arkeologinenkohde_alue.53 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.53 131008 {DA128939-FEB2-43A1-A93A-E6A5782B0CB1} Vuoksijoki 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 167 ei Vuoksijärvelle ja Torkoselkään kulkevan metsäautotien risteyksen pohjoispuolella, tieleikkauksen ja hiekanottoalueen välissä on säilynyt hiekanotolta noin 5 m leveydeltä kaakko-luodesuuntaista hiekkatörmää. Sen päältä löytyi vuoden 2010 inventoinnissa kaksi vierekkäistä, 60 cm syvää kuoppaa, joiden yhteispituus koillis-lounaissuunnassa on 5 m ja leveys kaakko-luodesuunnassa 2 m. Kuopissa oli 10 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. Topografian perusteella nämä kuopat voivat hyvinkin olla hiekanotosta säilyneitä pyyntikuoppia. Törmällä sijaitsevista kuopista 4 m eteläkaakkoon löytyi tieleikkauksen sortuvasta profiilista 5 kvartsi-iskosta. Samasta leikkauksesta löytyi kahdesta eri paikasta tulenpidon jälkiä, palanutta hiekkaa ja rikkipalaneita kiviä. Törmän länsipuolinen hiekkakuopan leikkaus oli löydötön. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Vuoksijoen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 35,4 km Ivalon kirkosta kaakkoon, noin 2,5 km Rajajoosepintien ja Vuoksijärvelle ja Torkoselkään kulkevan metsäautotien risteyksestä pohjoiskoilliseen, Torkoselän ja Näätämoroston välissä virtaavan Vuoksijoen länsipuolella. Kohde löytyi noin 190 m Vuoksijoen ja Näätämorostolta laskevan ojan risteyskohdasta pohjoisluoteeseen, aivan Vuoksijärvelle kääntyvän pistotien risteyksestä. Risteyksen pohjois- ja itäpuolelta on otettu hiekkaa metsäteiden pohjiin. Paikalla kasvaa männyntaimia. Hiekanottoalueella ja teiden pientareilla on aluskasvillisuutta vain laikkuina, muutoin paikalla kasvaa puolukkaa, kanervaa ja jäkälää. 3 Voimassa 2011-01-26T10:09:15 737.87158203 106.94863674
arkeologinenkohde_alue.54 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.54 131003 {5CEE9E86-88DD-4793-8CA8-BECB0D984726} Luttojoki/Littoskoski kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 130 ei Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin noin 1,5 m korkeaa, veden syömää Luttojoen pohjoistörmää pitkin kulkevalla polulla. Polun pinnalta turve- ja huuhtoutuneen hiekan kerros oli kulunut kokonaan pois. Polulta poimittiin talteen vain yksi kvartsi-iskos, mutta iskoksen löytöpaikasta noin 1,5 m pohjoiseen havaittiin törmässä jo osittain tuhoutunut, tulvahiekan peittämä tulisija (X=3551132, Y=7599252, Z=130). Pienialaisen asuinpaikan koillispuolella on suoalue, josta Luttojokeen on laskenut pieni oja. Oja on kuitenkin jo umpeutunut. Tulisija sijaitsee aivan tämän ojan sortuneella etelätörmällä, Luttojoen ja ojan yhtymäkohdassa. Ojan uomaan on tehty uusi nuotiokiveys. Kohde on rajattu löytöjen ja tulisijan jäännöksen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 35,9 km Ivalon kirkosta kaakkoon, 690 m Rajajoosepintien eteläpuolella, 460 m Luttojoen ja Torkojoen yhtymäkohdasta länteen, Luttojoen Littoskosken pohjoispuolisella rantatörmällä. Kohteelle kääntyy Torkojoen länsipuolelta metsäautotie, jonka eteläpäästä asuinpaikka sijaitsee noin 195 m lounaaseen. Törmän maaperä on hienoa hiekkaa, ja paikoitellen sieltä puuttuu täysin turve- ja huuhtoutuneen hiekan kerros. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää, ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta, katajaa, puolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2011-01-26T10:06:34 676.73950195 113.73208682
arkeologinenkohde_alue.55 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.55 131004 {3D648CEB-DE6F-4E6E-B9F3-0F3BF6753FFA} 1000020877 Torkojoki asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 135 ei Mäskivaaran luoteislaidalla kulkevalla, koillis-luodesuuntaisella, mutkittelevalla hiekkatiellä havaittiin kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä punaiseksi palaneen hiekan ja likamaan seassa. Yksi lähes ehjä tulisija löytyi aivan keskeltä kulunutta tieuraa pisteestä (X=3551716, Y=7599372, z=135)(7596199 551523). Hiekkaterassilla sijaitsevaa asuinpaikkaa rajaa kaakossa noin 10 m etäisyydellä laaja kivikko. Terassille tehtiin koepistoja ja maakairauksia, mutta ne olivat löydöttömiä. Hiekkatiellä sijaitsevat asuinpaikan jäännökset tulevat katoamaan nopeasti lähivuosina eroosion vuoksi. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 36,2 km Ivalon kirkosta kaakkoon, 280 m Rajajoosepintien eteläpuolella, 250 m Luttojoen ja Torkojoen yhtymäkohdasta pohjoiskoilliseen, Torkojoen itäpuolelta Luttojoen Littoskoskelle kääntyvällä metsäautotiellä. Kohteen maaperä on hienoa hiekkaa, mutta Mäskivaaran rinteessä on myös paikoitellen laajoja kivikoita. Tien ympäristön maaperää on ilmeisesti laikutettu tai äestetty, sillä sieltä puuttuu täysin huuhtoutuneen hiekan kerros. Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää, ja aluskasvillisuutena on jäkälää, kanervaa, puolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2018-12-10T11:18:29 2999.80053711 218.72564897
arkeologinenkohde_alue.56 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.56 158282 {52FB319D-F0A8-4C20-B492-9C3035D15D53} 758010237 Jäkäläkumpu esihistoriallinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 177 ei Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Karjalainen löysi v. 2000 paikalta tien ojaleikkauksesta muutaman kvartsi-iskoksen ja punaiseksi palanutta hiekkaa. V. 2013 tarkastuksessa paikalta havaittiin samat iskokset ja palanut hiekka. Löytöpaikka sijaitsee metsätien luoteislaidalla n. 1,5 m leveällä kaistaleella. Paikalla on palaneen hiekan lisäksi kolme pienempää kvartsi-iskosta, yksi suurempi kvartsinkappale sekä mahdollisesti palanut kivi. Löytöpaikan vieressä metsän puolella on aikoinaan tienrakennuksen yhteydessä kasattua maata, ja tien luoteispuoleinen metsäkaistale on muutenkin muokatun näköistä, joten on epäselvää, kuinka hyvin kohde on tien ulkopuolisilla alueilla säilynyt. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä rajattu tien kohdalle. 20 m etäisyydellä kohteesta pohjoiseen tien laidoille on kasattu tukkipinoja, kohteen rajauksen ulkopuolelle. Löytöpaikka: X=7459172, Y=493980; X=7462290, Y=3494150 Rajauksessa noudatettiin muinaisjäännösrekisterin rajausta. Kohteen on inventoinut Taisto Karjalainen v. 2000 ja se on merkitty Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Kyseessä on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Karjalainen on tulkinnut kohteen ajoittuvan kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle. Kohde on osittain tuhoutunut tienrakentamisen yhteydessä, kuten se oli löytöhetkelläänkin. Kohde sijaitsee hiekkaisella kummulla, jonka läpi kulkee Löytöjängänmaahan johtava metsätie. Metsätie erkanee kohteen eteläpuolella 250 m etäisyydellä Kurkiaskasta Naattuaan kulkevalta hiekkatieltä. Kumpua ympäröi suo ja länsipuolelta Kitiseen laskeva Ylä-Korpijoki. Kohde sijoittuu kumpareen eteläpäähän kumpareen päälle, josta kumpare laskee etelälounaaseen 70 m etäisyydellä olevalle suolle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kohteen länsipuolella kasvaa varttunutta ja osittain myös nuorempaa kasvatusmetsää, itäpuolella uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-11-19T16:28:47 52.71020508 26.90243872
arkeologinenkohde_alue.57 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.57 139169 {52974362-EF62-465E-A1CD-A4A24FF86C01} Nuutamoharjut 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Paikalla sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3567685 y 7499531) on 4 x 3,5 metrin kokoinen rakennusjäännös. Rakennus on purettu tai siirretty ja jäljellä on ainoastaan yksi hirsikerta. Pyöröhirret, joiden päät on sahattu neliönmuotoiseksi, ovat 0,2 - 0,3 metriä paksuja. Rakennuksen salvostyyppi on jäännöksien perusteella vaikea määrittää, mutta se on mahdollisesti ollut jyrkkänurkkasalvos. Rakennusjäännöksen vieressä on peltikamina ja siihen kuuluvia peltiosia. Rakennuksen pohja on osittain turpeen peittämä. Jäännös 2 (x 3567662 y 7499548) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 5,0 metriä pitkä ja 4,1 metriä leveä rakennusraunio. Rakennus on vielä pystyssä, mutta sen kattohuovalla katettu harjakatto on osittain romahtanut. Vesikaton vuoliaiset ovat tehty noin 0,10 - 0,15 paksuista riu"uista, jonka päällä on lankkukatto. Rakennuksen suora välikatto sekä rakennuksen lattia on rakennettu lankuista. Rakennuksen seinät ovat rakennettu pystysuorassa olevista 0,15 metriä leveistä lankuista. Sisäpuolelta seinät ovat kovalevyillä vuorattuja. Rakennuksen kaakkoispäädyssä on 0,9 metriä leveä ja 2,0 metriä korkea lankkuovi. Rakennuksen ainoa ikkuna sijaitsee lounaisseinässä ja se on 1,2 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea. Ikkunalasi on säilynyt ehjänä. Rakennuksen sisällä on peltikamina, pöytä ja ritsi. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten mukaisesti. Kohde on merkitty vuonna 1973 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Poromiesten kämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Kohde sijaitsee Akanjänkän ja Nuutamoharjujen jyrkän länsirinteen välissä olevalla tasanteella. Maasto on moreenipohjaista ja kuivahkoa. Alueella kasvaa mäntymetsää, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohteen itäpuolella kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2011-11-09T13:46:43 695.84912109 122.63602334
arkeologinenkohde_alue.58 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.58 131013 {28430EA6-B013-4F8D-91A0-6DB130D841F7} 1000002826 Kulasniemi kaakko asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 163 ei Aki Arponen on löytynyt paikalta kvartsiittikaapimen vuoden 1989 inventoinnissa. Kohde on Inarin inventointiluettelossa järjestysnumerolla 608. Kaavin löytyi avoimen törmän itäpäästä 10 m länteen, törmän päältä, kohdasta missä pintamaa on kulunut pois. Löytöpaikka tarkastettiin uudelleen vuonna 2010. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin saman törmän päältä, noin 5 m törmän reunasta pohjoiseen, kahden kaatuneen kelon juurelta. Juurakoista poimittiin palaneen hiekan ja tummanruskean likamaan seasta talteen kaksi kvartsi-iskosta (kvartsi-iskosten löytöpaikka 7593517 534526). Maan päälle asuinpaikasta ei ollut havaittavissa mitään rakenteita. Törmälle tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Osa asuinpaikasta on jo tuhoutunut, ja lähivuosina se tulee tuhoutumaan kokonaan hiekkatörmän sortuessa eroosion vaikutuksesta Kulasjokeen. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Aki Arponen on löytynyt paikalta kvartsiittikaapimen vuoden 1989 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 26,7 km Ivalon kirkosta eteläkaakkoon, noin 3,3 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, Luttojoen ja Kulasjoen välisellä, lounais-koillissuuntaisella pitkällä niemellä, Kulasjoen pohjoisrannalla. Kohde sijaitsee 1,5 km Kuutuan- ja Kulasniementien ristyksestä koilliseen, noin 130 m Kulasniemeen vievän hiekkatien eteläpuolella, kaakkoon pistävällä hiekkatörmällä. Lähin kivikautinen asuinpaikka Luttojärvi 2 on Luttojärven pohjoisrannalla, kohteesta noin 1 km länteen. Kulasniemen maaperä on hienoa hiekkaa, ja meanderoivan Kulasjoen 3 m korkeat törmät ovat monin paikoin huuhtoutuneet jokeen. Tasaisella kuivalla kankaalla kasvaa harvaa nuorta mäntymetsää, aluskasvillisuutena on kanervaa, jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2018-12-10T13:24:16 3508.54418945 220.06685687
arkeologinenkohde_alue.59 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.59 131011 {4B2B0258-2F64-4D84-B95D-CACBE6475E35} 1000020863 Luttojärvi 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 163 ei Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa pohjoiseen pistävältä niemeltä aivan sen pohjoiskärjestä. Kvartsi-iskokset, palaneen hiekan alue ja likamaata havaittiiin noin 3 m etäisyydellä rantaviivasta ja noin 3 m niemellä sijaitsevasta uudesta nuotiokiveyksestä koilliseen ( 7593188 533222). Löytöalueen koko oli noin 3 m x 3 m. Paikoin aluskasvillisuus oli kulunut niemeltä pois, joten maaperän pinnan havainnointi oli helppoa. Niemelle tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 26,3 km Ivalon kirkosta eteläkaakkoon, noin 4,5 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, 240 m Kulasniemen- ja Kuutuantien ristyksestä koilliseen, Luttojärven lounaisosan etelärannalla. Luttojärven lounais- ja etelärannalla sijaitsee kaksi vuonna 1989 inventoitua kivikautista asuinpaikkaa, Lähdelahti 148010461 ja Hiekkalahti 148010462, joiden väliselle, pohjoiseen pistävälle niemelle Luttojärvi 1 asuinpaikka sijoittuu. Edellä mainittu sijaitsee kohteesta Luttojärvi 1 160 m luoteeseen ja jälkimmäinen 140 m kaakkoon. Vuoden 2010 inventoinnissa Luttojärven pohjoisrannalta havaittiin kolmas kivikautinen asuinpaikka, Luttojärvi 2. Luttojärvi 1 asuinpaikan maaperä on hienoa soramoreenia. Niemen törmät ovat jyrkät, ja osa asuinpaikasta lienee huuhtoutunut järveen. Loivasti pohjoiseen viettävällä kankaalla kasvaa harvahkoa, varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on kanervaa, jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2018-12-10T11:44:09 2483.18334961 188.97582486
arkeologinenkohde_alue.60 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.60 142877 {1AFF46DF-29A5-45D6-8F60-3498EC106629} Niemijärvi savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 159 ei Kämppä Lounas-koillinen -suuntainen, kooltaan 8,8 m x 8,5 m. Valmistettu varaamattomista pyöröhirsistä, sisäseinät veistetty tasaisiksi. Sahalla tehdyt yläpuoliset koirankaulasalvokset. Tien puolella on viisi hirsikertaa jäljellä, rannan puolella vain pari. Oviaukko on luoteisseinällä, se on noin 1,1 m leveä. Lounais- ja koillisseinillä on ikkuna-aukot, ne ovat ainakin kolmessa hirsikerrassa. Kaikkien aukkojen reunoissa on pyöreät karapuut. Rannan puolella on jäänteitä haljispuolikkaista tehdystä lisäosasta. Seinä on muodostunut pystypuista, joiden ylä- ja alareunoissa on ollut pyöröpuut. Rakennelman sisällä on kurkihirsien ja kattorakenteiden jäänteitä. Sisällä on ollut nukkumalaverit luoteis- ja kaakkoisseinillä. Näistä kaakkoisseinän laveri on koko seinä pituinen, leveydeltään noin 2 m. Luoteisseinän taso on kaksiosainen, länsinurkassa on sen koko on 3,8 m x 2 m, pohjoisnurkan on hieman pienempi. Länsinurkan laveri on säilynyt parhaiten, sen alustarakenteet on tehty veistetyistä hirsistä ja on noin 40 cm korkea. Tason puista on säilynyt maatuneita jäänteitä. Kämpästä koilliseen noin 4 m päässä on kuoppa, kooltaan 3,6 m x 2,3 m. Talli Sijaitsee 28 m koilliseen kämpästä. Se on kooltaan 8 m x 7,6 m ja varsin huonosti säilynyt. Koillisseinässä on yhä viisi hirsikertaa jäljellä, lounaisseinässä vain yksi. Sisäseiniä ei ole tasoitettu. Oviaukko on luoteisseinällä. Kattorakenteiden jäänteitä on jäljellä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Kohteesta kertoi ?. Kohteesta on kerrottu myös teoksessa: Tukkeja tunturin takaa, Luton peruuntunut autosavotta vuonna 1939 ja muita hankkeita. Luton savottaa varten vuonna 1939 rakennetut kämppä ja talli. Niemijärvi sijaitsee lähellä Sodankylän ja Inarin kunnan rajaa, Suomuniemenvaarojen luoteispuolella, Lutosta lounaaseen. Kohde sijaitsee välittömästi Niemilammelta Luton suuntaan kulkevan metsäautotien luoteispuolella, noin 10 m tiestä ja noin 60 m järven rannasta. Rakennelmat sijaitsevat terassilla, jonka alapuolella on loiva rinne järvelle ja yläpuolella rinne on selvästi jyrkempi. Kämpän kohdalla on puinen siltarumpu jonka kautta alueelle valuu vettä, ja paikalla on runsaasti lätäköitä. Rakennelmien sisällä kasvaa mäntyjä, koivuja ja pajuja. Aluskasvillisuus rakennelmien sisällä ja ympäristössä on sammalia, jäkäliä, puolukkaa, variksenmarjaa, suopursua ja kanervaa. 3 Voimassa 2012-02-09T09:30:06 714.15771484 124.13028689
arkeologinenkohde_alue.61 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.61 142004 {A974248A-41A9-483C-A6FC-81D15A23FFB1} Mustikkavaara Kämppälammet 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 140 ei Kohteessa on kolme rakennelman jäännöstä. Kämppä 1 Valmistettu suurista varaamattomista pyöröhirsistä, joiden sisäseinät on kuitenkin veistetty tasaisiksi. Seinissä on kuusi hirsikertaa jäljellä, nurkissa on sahalla tehdyt yläpuoliset koirankaulasalvokset. Rakennelma on luode-kaakko -suuntainen, kooltaan 7,6 m x 7,5 m. Oviaukko on rannan puolella, karmilaudat ovat jäljellä, mutta eivät enää paikallaan. Aukko on noin metrin levyinen. Myös luoteis- ja kaakkoisseinillä on aukot, jotka ovat ikkunoiksi varsin suuret ja korkeat. Luoteisseinällä 90 cm leveä ja ainakin neljässä hirsikerrassa, kaakkoisseinällä 1,3 m leveä ja kolmessa hirsikerrassa, joten mahdollisesti kyseessä on ovet. Rannan puolella on ollut halkaistuista puista tehty kevyempi rakenne. Sen seinät on tuettu hirsien päiden ja pienten pystypuiden väliin. Sen syvyys on ollut pari metriä. Kaakkoisseinällä ja mahdollisesti luoteiseinällä on laveritasojen jäänteitä. Seinillä roikkuu ainakin neljä kappaletta kyljestä avatuista säilykepurkeista tehtyä hyllyä. Sisällä on runsaasti kattohirsien ja -puiden jäänteitä. Sisällä kasvaa useita koivuja. Koillispuolella on kuoppa, muodoltaan suorakulmainen, 1,8 m x1,5 m ja noin 55 cm syvä. Kuopan pohjalla on kiviä ja reunassa on suuri kivi. Kämppä 2 Sijaitsee noin 14 m kaakkoon edellisestä. Valmistettu samalla tavalla tavalla, mutta sisäseinät on jätetty pyöreiksi. Kolmesta viiteen hirsikertaa jäljellä. Kooltaan 6,5 m x 6,9 m. Oviaukko on lammen puolella, kaakkoisseinällä on yhteen hirteen veistetty valoaukko, kooltaan 45 cm x 15 cm. Lounais- ja koillisseinillä on reiät noin 50 cm NW ja SE seinistä, niiden suuntaisille hirsille. Sisällä on runsaasti kattohirsien ja -puiden jäänteitä, osin seiniä vasten nojallaan, ja siellä kasvaa useita koivuja. Rakennelma 3, sauna Sijaitsee edellisten välissä, hieman kauempana rannasta. Tehty pienemmistä, kuorimattomista hirsistä. Itä-länsi -suuntainen, kooltaan 3,8 m x 3,8 m, seinissä on kuudesta kahdeksaan hirsikertaa jäljellä. Rakennuksessa on ollut hirsistä tehty tasakatto, joka on romahtanut sisälle, osa hirsistä on vielä seiniä vasten nojallaan. Hirsien päällä on ollut turvetta ja niiden päällä kasvaa runsaasti jäkäliä ja sammalia. Oviaukko on länsiseinällä, sen reunoissa ei ole karapuita ja viereiset seinät ovatkin sortuneet. Ovi on nojallaan seinää vasten aukon vieressä. Viidestä pystylaudasta tehty ovi on 140 cm korkea ja 80 cm leveä. Pohjois- ja itäseinillä on pienet, kahteen hirteen veistetyt valoaukot, kooltaan noin 45 cm x 20 cm, hirsien päät on viistetty sisäpuolella. Lattialautoja on vielä jäljellä seinän vieressä. Sisällä on teräsvanteinen tynnyri, johon on tehty reikä kylkeen, ja jota on käytetty kiukaana. Myös rautaisen hormiputken pätkiä on jäljellä. Kohde rajautuu havaitujen rakenteiden perusteella. Poroisäntä Petri Hänninen kertoi kohteesta. 1920/30-luvun Atif-metsäyhtiön savaottakämppä, asuinrakennus, talli ja sauna. Kämppälammet, eli kolme pientä lampea, sijaitsevat Mustikkavaaran eteläpuolella, Kessin tien itäpuolella, rajavyöhykkeellä. Kämpät ovat koillisimman lammen koillispuolella, muutaman metrin rannasta. Lammet olivat tarkastuksen aikaan laajemmat kuin karttaan on merkitty, kaksi pienintä lampea muodostivat yhtenäisen vesialueen. Rannat ovat soiset Rannalla kasvaa pieniä mäntyjä ja koivuja, ylempänä myös vanhoja mäntyjä. Alusakasvillisuus on sammalia, jäkäliä, juolukkaa, puolukkaa, suopursua ja heinää. Kämppien itäpuolelta kulkee polku, joka on merkitty karttaan. 3 Voimassa 2012-03-02T14:05:47 1673.18994141 156.3193575
arkeologinenkohde_alue.62 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.62 146862 {A864F87F-4D0E-4B91-903A-8F5A9E62BA5E} Pitkäkaarto 4 Maarakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 57 ei Pohjoiselta harjanteelta löytyi joentörmän yläpuolelta 380 m:n matkalla yht. 7 kaivantoa ja dyynin laelta 9 kuoppaa/painannetta, joka sijaitsevat joenrannasta 270 m kaakkoon ulottuvalla alueella. Kairauksissa todetun hyvin ohuen tai puuttuvan huuhtoutumiskerroksen perusteella rakenteet ovat historiallisia tai uudelta ajalta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 27.7.2012 Varustus, mahdollisesti Suomen Sodan ajalta, ks. kohde Pitkäkaarto 5. Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuiva mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Joen rannassa on rehevämpää kasvillisuutta. 3 Voimassa 2012-08-07T13:26:35 19917.18066406 1161.41456548
arkeologinenkohde_alue.63 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.63 127623 {68DC92DE-C484-4EC0-A0F0-5DEDDDDC8BAA} 1000018130 Silisvuopmi 1 Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon ei Kohteen muodostavat moreeniharjanteella koillis-lounaissuuntaisessa rivissä sijaitsevat seitsemän pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu melko kiviseen moreenimaahan, ja osa kuopista sijaitsee hyvin lähellä toisiaan. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä ja suppilomaisia. Kuoppia ympäröivät vallit ovat varsin loivapiirteiset, joissain kuopissa valli ei erotu juuri lainkaan. Pyyntikuoppien sijainti- ja kokotiedot Pyyntikuoppa 1: ø 4,0 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7681 487 / y = 3251 318 Pyyntikuoppa 2: ø 3,0 m, syvyys 0,9 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m valli selvästi havaittavissa vain kuopan kaakkoispuolella x = 7681 494 / y = 3251 326 Pyyntikuoppa 3: ø 5,0 m, syvyys 1,4 m, ei selvästi havaittavaa vallia x = 7681 502 / y = 3251 329 Pyyntikuoppa 4: ø 4,0 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m valli selvästi havaittavissa vain kuopan kaakkoispuolella x = 7681 511 / y = 3251 339 Pyyntikuoppa 5: ø 2,5 m, syvyys 0,8 m, ei selvästi havaittavaa vallia kuoppa sijaitsee aivan kuopan 4 vieressä, ks. kuvat x = 7681 509 / y = 3251 339 Pyyntikuoppa 6: soikea, koko 3,0 x 4,0 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m luode-kaakko-suuntainen, valli selvästi havaittavissa vain kuopan eteläpuolella x = 7681 513 / y = 3251 344 Pyyntikuoppa 7: ø 3,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7681 521 / y = 3251 352 Pyyntikuoppaketjun koillispää rajautuu jyrkkään mäenrinteeseen ja lounaispää järven alavaan ranta-alueeseen. Varsinaisen pyyntikuoppaketjun pituus on viitisenkymmentä metriä, mutta myös ketjun päissä olevat luontaiset maastoesteet ovat olennainen osa kuoppien muodostamaa pyyntikuoppajärjestelmää. Pyyntikuopat on havainnut sienestysreissuillaan vanhempi rajavartija Pertti Pahkala, joka oli myös mukana tarkastuskäynnillä oppaana. Lisäksi mukana tarkastuskäynnillä oli vapaaehtoisena tutkimus-avustajana ympäristönhoitajaopiskelija Maija Sujala. Skoarrajávrin eteläpuoleisen järven itäpuolelta tavatut pyyntikuopat muodostavat pienialaisen, mutta erittäin hyvin säilyneen pyyntikuoppajärjestelmän. Järven rannan ja lounaisrinteeltään jyrkän mäen väliselle harjanteelle kaivettu pyyntikuoppaketju on tehokkaasti katkaissut peurojen luontevimman pakoreitin, mikäli peurat on pyritty ajamaan kuoppiin järven kaakkoispuoleiselta alueelta. Ajoitukseltaan kuopat ovat todennäköisimmin esihistoriallisia Kohde sijaitsee Skoarrajávrin eteläpuoleisen järven itärannan ja järven itäpuolella sijaitsevan mäen jyrkän lounaisrinteen välisellä koillis-lounaissuuntaisella moreeniharjanteella. Harjanteen puusto on harvaa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuuden muodostavat vaivaiskoivut, katajat, puolukka, variksenmarja, poronjäkälä, torvijäkälä ja muut jäkälät sekä sammalet ja heinäkasvit. 3 Voimassa 2012-03-16T14:59:21 726.33862305 134.17894728
arkeologinenkohde_alue.64 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.64 140266 {EE889249-5FC1-4B63-A5B0-55B5761E783E} Veitsikangas 2 poroaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 106 ei 3 Voimassa 2011-12-01T09:47:43 672.0769043 109.93043094
arkeologinenkohde_alue.65 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.65 140275 {F4B6DAE2-F5D3-465E-9BDA-C14329EC45CD} Ahvenlampi 1 taisteluasema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 202 ei Kohteessa on kolme korsua ja kaksi juoksuhautaa korsujen pohjoispuolisessa rinteessä. Juoksuhaudat ovat noin metrin levyistä ja syvyistä kaivantoa, joista maa-aines on koottu haudan reunoille. Juoksuhautojen sijainti on seuraava: Juoksuhauta 1 alkupää x 3484154 y 7411027. Loppupää x 3484038 y 7411050. Juoksuhauta 2 alkupää x 3484234 y 7411090, loppupää x 3484199 y 7411124. Korsu 1 sijaitsee pisteessä x 3484062, y 7411060 ja sen koko on 8 x 4 m. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Korsusta on näkyvissä pyöröpuurakenteita hikkavallin seassa. Seinät on sisäpuolelta hirrellä tuettu. Itäpää on tehty metrin pituisista halkopinoista. Korsu 2 sijaitsee pisteessä x 3484061 y 7411079. Korsun koko on 4 x 4 metriä ja se on itä - länsi - suuntainen. Seinät erottuvat maavallina, jonka sisällä on hirsikehikko. Korsu 3 sijaitsee pisteessä x 3484088 y 7411069. Koko on 7 x 8,5 m. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Korsun molemmista päistä on ovet itään. Keskellä on 1,5 m leveät hiekkapenkkiseinät, jotka on tuttu hirsisalvosseinällä ulkoreunaltaan. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Mittaus tehtiin gps paikantimella ja erilliskohteet on merkitty alakohteiksi. Seppo Lohelan ilmoitus Juoksuhautoja ja niihin liittyviä korsuja Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka. 3 Voimassa 2011-12-01T14:36:47 13084.79638672 540.42233819
arkeologinenkohde_alue.66 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.66 160508 {C834C17C-B9FC-4AAA-A037-A38879B2BF97} Vuonansalmi 1 puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 203 ei Kohteessa havaitiin 21 rakennetta. Kuoppa 30(160463):1,5 x 0,5 m. Koordinaatit: X=3588976, Y=7203307. Kuoppa 31(160465): 0,7 x 1 m. Koordinaatit: X=3588978, Y=7203309. Kuoppa 32(160466): Pieni. Koordinaatit: X=3588986, Y=7203322. Kuoppa 33(160469):Pieni. Koordinaatit: X=3588983, Y=7203317. Kuoppa hännällä(160470): Selkeärajainen kuoppa, ei kasvustoa kuopassa. "Häntä" lähtee järvestä poispäin. Koordinaatit: X=3589007, Y=7203347. Potero 1(160394): Selkeäreunainen, koko 2 x 0,5 m. Koordinaatit: X=3589015, Y=7203367. Potero 2(160489):Koko 1,5 x 0,5 m. Iso mänty länsipäässä. Järvelle päin. Koordinaatit: X=3589016, Y=7203381. Potero 3(160490): Ks. ed. Koordinaatit: X= 3589023,Y=7203385. Potero 4(160491):Kuopassa kuusen taimi ja kanervaa. Koordinaatit: X=3589026, Y=7203382. Potero 5(160492): Oluttölkkejä kuopassa. Selkeäreunainen. Koordinaatit: X=3589033, Y=7203388. Potero 6(160493):Oluttölkkejä ja kenkä. Koko 1 x 1,5 m. Koordinaatit: X=3589033, Y=7203389. Potero 7(160494):1,3 x 0,9 m. Koordinaatit: X=3589038, Y=7203401. Potero 8(160495):1 x 0,3 m. Koordinaatit: X=3589049, Y=7203405. Potero 9(160496): Pohjoisreuna vähän syöpynyt. Koko 1,5 x 0,5 m. Koordinaatit: X=3589051, Y=7203412. Korsu(160497):Leppää kuopassa. Koko 5 x 5 m, syvyys 2,5 m. Valli ympärillä. Koordinaatit: X= 3589052, Y=7203432. Potero 10(160498): Koko 1,5 x 0,5 m. Selkeä ja jyrkkäreunainen. Korkeammalla. Koordinaatit: X=3589008, Y=7203431. Potero 11(160499): Matalampi, ei niin selkeä. Koordinaatit: X=3589003, Y=7203417. Potero 12(160500):1,5 x 0,5 m. Koordinaatit: X=3589002, Y=7203414. Potero 13(160501): 0,5 x 1,7 m. Koordinaatit: X=3588995, Y=7203412. Potero 14(160502):1,5 x 0,5 m. Järven puoleisessa päässä murkkupesä. Koordinaatit: X=3588982, Y=7203404. Potero 15(160503)Koko 1,5 x 0,5 m. Kohde kuvion rajalla, etelässä enemmän koivualikasvosta. Koordinaatit: X=3588975, Y=7203400. Aluemainen. Uusi löytö. Puolustusvarustukset. Mänty- ja kuusimetsää. 3 Voimassa 2013-09-05T10:43:55 3861.40869141 398.05817546
arkeologinenkohde_alue.67 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.67 139521 {0CBD328E-22A4-42F1-8FBA-0690EEA24C38} Tulkaköngäs 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 171 ei Kohteessa on neljä rakennelmaa, jotka ovat kaikki ilmeisesti olleet rakennuksia. Rakennelma 1 sijaitsee pisteessä: x 3475398, y 7407852. Rakennelma on rakennuksen pohja, jonka mitat ovat 11 x 8 m. Pitkät sivut kulkevat koillisesta kaakkoon. Seinät erottuvat multaturvepenkkinä. Rakennelma 2 on rakennuksen pohja pisteessä: x 3475375, y 7407867. Rakennelmassa on 6 x 6 metrin kokoinen rakennuksen raunio, jonka seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Rakennuksen itänurkassa on 6 x 4 x 3 metrin kokoinen suurista lohkareista tehty kiviraunio. Raunion päällä kasvaa täysikasvuisia koivuja ja kuusia. Rakennelma 3 on 2 metriä halkaisijaltaan ja 70 cm korkeudeltaan oleva kiviraunio pisteessä: x 3475342, y 7407841. Kiviläjän ympärillä on lahonneita puita ja pieniä kiveyksiä ja kyseessä on ilmeisesti saunan pohja. Rakennelma sijaitsee jyrkän Tulkajoen rinteen päällä. Raunion länsipuolella on 4 x 2 metrin kokoinen painanne, joka on 50 cm. syvä. Rakennelma 4 on 5 x 14 metrin kokoinen rakennuksen pohja pisteessä: x 3475351, y 7407823, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Länsipäästä 5 metrin etäisyydellä on pohjoisseinän vieressä 2 x 2 x 1metrin kokoinen kiviraunio. Raunion itäpuolella on poikittainen väliseinä, joka kulkee lyhyiden sivujen suuntaisesti. Rakennelmien välissä on lahonnutta aitaa, joka on mahdollisesti myöhemmän räkkäsuojan poroaita. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Erilliset rakennelmat on merkitty alakohteina gps pisteiden mukaisesti. Sutigis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee Tulkajoen Tulkakönkään keskivaiheen itärannalla. Alueella kasvaa kuusi- ja mäntymetsää. Kämpän pihamaat näkyvät heinäniittynä. Alueella on kamiinanjäännöksiä ja lasipulloja. 3 Voimassa 2011-11-16T08:32:42 3508.15332031 246.67768544
arkeologinenkohde_alue.68 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.68 127128 {4102E391-9669-4B23-B580-60CFA36BF778} Uddskatan 1 puolustusrakennelmia 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2116 Kivivarustukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 6 Kansalliset kaupunkipuistot 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty ei Kohde koostuu useista toisen maailmansodan aikaisesta puolustusrakennelmasta. Isoimmat rakenteet ovat kaksi puoliympyrän muotoista kivirakennetta jotka sijaitsevat molemmat kallioterassilla rannansuuntaisesti. Itäisempi rakenne sijaitsee kallioterassilla noin 30 m rannasta ja 40 m kohti luodetta luonnonsuojelualueen kaakkoiskulmasta. Se on noin metrin korkuisen kallioseinämän juurelle. Rakenteeseen käytetyt kivet ovat keskimäärin halkaisijaltaan noin 30-40 cm. Itse rakenne on voimakkaan aluskasvillisuuden ja pienten lehtipuiden peittämä. Rakenteen mitat ovat noin 3 x 1,5 m. Toinen suurempi rakenne sijaitsee yllä kuvatusta noin 40 m kohti länttä. Se on saman muotoinen ja sijaitsee myös matalan kallioseinämän juuressa. Rakennelmaan on tosin käytetty betonia ja luonnon muovaamat kivet ovat pienempiä (halkaisija n. 5-15 cm). Rakenne on suurin piirtein samankokoinen kuin edellinen. Näiden kahden rakenteen lisäksi ympäristössä on useampia pienempiä kivirakennelmia. Nämä koostuvat lähinnä yhdestä kivirivistä tai korkeintaan metrin pituisista valleista, jotka on rakennettu kuopanteiden tai kalliorakojen reunoille. Näkyvät rakenteet ja niiden väliset alueet on rajattu alueen sisälle Uddskatanin alue on ollut osa Tulliniemen aluetta, jossa on ollut vilkasta satamatoimintaa ainakin 1500-luvulta lähtien. Hankoniemen siirtyminen Neuvostoliittoon hallintaan talvisodan jälkeen aloitti voimakkaan linnoittamisen ajan myös Uddskatanilla. Alueella sijaitsi 29. rannikkopatteriston 130mm tykit. Patteristo oli ympäröity piikkilangalla omaksi tukikohdakseen, joka käsitti lähinnä luonnonsuojelualueen länsiosaa, ja lisäksi rannoilla sijaitsi useita lähipuolustusasemia. Korsut, joiden hirsikehikot oli peitetty rantakivillä, sijaitsivat tykkiaseman läheisyydessä. Uddskatanin patteristo ampui eniten Hankoniemen rannikkopattereista, yhteensä 400 ammuntaa ja 3097 kranaattia. Tykkipihat olivat kuitenkin liian matalat ja sijaitsivat rintamassa lähellä toisiaan. Siksi nämä antoivat miehistöilleen liian vähän suojaa. (Salminen 1991:4-5, Silvast 1985:42-44) Lähteet: Salminen, Pekka 1991: Uddskatanin lakisääteisen suojelualueen ja Tammisaaren kansallispuiston sotahistorian selvitys. Metsähallituksen keskusarkisto & Etelä-Suomen luontopalvelujen arkisto. Silvast, Pekka 1985: Hankoniemi 22.3.1940–2.12.1941 – Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta. Hangon museon julkaisusarja 1. Tammisaari. Kohde on osa toisen maailmansodan linnaketta, jonka rakensi neuvostoliiton joukot vuonna 1940. Alueen isommat rakenteet ovat todennäköisesti konekivääri- tai pikakivääripesäkkeitä kun taas pienemmät yhden miehen ampumapesäkkeitä. Kohde sijaitsee Uddskatanin luonnonsuojelualueen lounaisosassa etelään viettävällä kalliorinteellä, jossa useita terassimuodostelmia. Alue koostuu melkein kokonaan avokalliosta paitsi joissain matalissa syvennyksissä, joissa kasvaa tiheää heinää ja mm. koivuja. Kohde sijaitsee nykyään noin 20 m rannasta, joka putoaa kallioseinämänä mereen. 3 Voimassa 2019-10-14T10:46:55 7657.53503418 366.36042278
arkeologinenkohde_alue.69 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.69 141476 {C1B76B86-A451-4853-9229-FAC899C3653C} Majavaselkä savottakämppä ja talli jäännös 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 144 ei Kämppä 1 N = 7655050 / E = 558148 Hyväkuntoinen, seinät näyttävät olevan lähes kokonaan pystyssä, yhdeksän hirsikertaa jäljellä. Valmistettu suurista kuorimattomista ja varaamattomista pöyröhirsistä. Hirsien välit ovat useita senttejä leveät, ne on tilkitty sammalella. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Oviaukko on kaakkoisseinällä, se on 1,5 m korkea ja 80 cm leveä. Kamanapuut ovat säilyneet, lisäksi oven vieressä on sisäpuolella suurilla nauloilla kiinnitetyt haljaspuolikkaat tukemassa aukkoa. Oven yläpuolella on valoaukko, joka on yhden hirsikerran korkuinen, mutta sitä on veistetty myös hieman oven ylittävään hirteen ja aukon yläpuoliseen hirteen, joka on tipahtanut paikaltaan ja nojaa seinää vasten. Oven ylittävässä hirressä on myös pystysuuntainen kolo puiselle saranatapille ja siihen naulattu vastinpuu. Lounaisseinällä on ikkuna-aukko, se on kooltaan 100 cm x 65 cm. Sen reunoissa on karapuut, mutta kamanapuita ei ole säilynyt. Ikkunan alla on hylly, se on valmistettu kahdesta noin 20 cm leveästä laudasta, jotka ovat hirsien väliin kiinnitettyjen pöyöröpuiden päällä. Hylly on lähes ikkunan levyinen. Ikkunan ympärillä sisäseinässä on pienillä nauloilla kiinnitettyjä taivuteltuja paperilappuja. Mahdollisesti niillä on kiinnitetty verhokangas ikkunan eteen. Ikkunan vieressä seinässä on kyljestään avattu säilykepurkki pienenä hyllynä. Luoteisseinällä on ollut kaksikerroksiset laverit. Lähellä lattiaa on seinähirsien väliin upotettu poikittainen hirsi, ja seinän vieressä toinen. Niden päällä on veistetyt pystypuut ja niihin tukeutuva 1,9 m pitkä vaakapuu. Ne kaikki on kiinnitetty seinään suurilla nauloilla. Lisäksi puolivälissä seinää on rakennetta tukeva pystypuu. Myös koillisseinällä oven molemmin puolin näyttää olleen lyhyemmät makuulaverit, koska kaakkois- ja koillisseinillä seinän läpi menevät hirret. Luoteisseinällä on kaksi laudasta tehtyä hyllyä, jotka on naulattu seinään kapeiksi veistetyisä päistä. Luoteisseinällä, laverin vieressä, seinähirteen on veistetty pieni kolo hyllyksi. Lisäksi seinissä on paikoin nauloja rivissä sekä muutamia puutappeja, joita on ilmeisesti käytetty ripustukseen. Jonkin verran kattorakenteita on säilynyt sisällä. Rakennelman ympäristössä on useita kuoppia, kaksi koillispuolella ja kaksi lounaispuolella. Ne ovat kooltaan 1-1,5 m sivultaan ja noin puoli metriä syviä, niissä on jyrkät reunat. Kämppä 2 N = 7655048 / E= 558175 Sijaitsee 15 m itään edellisestä, noin 30 m joesta. Huonommin säilynyt, maksimissaan kuusi hirsikertaa säilynyt. Rakennettu samalla tyylillä, mutta sisäseiniä ei ole tasoitettu. Hirsien välit ovat suurimmillaan 10 cm, niissä on sammalta tilkkeenä. Rakennelman koko on 8,5 m x 7,5 m. Kirveellä veistetyt nurkkasalvokset ovat hirsien alapinnalla. Oviaukko on kaakkoisseinällä, se on 1,1 m leveä ja noin 1 m korkea. Vastakkaisella seinällä on pieni valoaukko, joka on vain yhden hirren korkuinen. Sen koko on 50 cm x 35 cm. Kummassakin aukossa on karapuut, mutta ei muita rakenteita. Kolmen suuren katon tukihirren katkelmia on säilynyt. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto. 1920/30-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppiä, asuinrakennus ja talli. Kohde sijaitsee Majavajärven koillispuolella noin 500 m järven rannasta, Majavajoen rannan läheisyydessä. Maasto viettää loivasti jokea kohti. Ympäristössä kasvaa tiheähkösti mäntymetsää, joen puolella koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, puolukkaa, variksenmarjaa suopursua ja heinää. Alapistekohteet 141482 ja 141483 on poistettu. 3 Voimassa 2019-10-02T13:59:55 915.83325195 124.82709699
arkeologinenkohde_alue.70 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.70 148019 {A30DA5F7-1142-4E6A-962A-BA34B0694C7F} Vilma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 264 ei Kohteessa on Vilman savottakämpän tontti. Tontin koilliskulmalla tien pohjoispuolella on v. 1956 rakennettu konttorirakennus, joka toimii vuokrakämppänä (on myynnissä), ja tontin kaakkoiskulmalla on v. 1954 rakennettu sauna. Itse kämppä on sijainnut tien eteläpuolella, mutta se on purettu. Tien eteläpuolella olleista puretuista rakennuksista on jäljellä pihan luoteiskulmalla oleva 8,6 m x 6,6 m kokoinen yhdestä osittaisesta pyöröhirsikerrasta koostuva rakennuksen pohja 1 ja kuoppia. Rakennus 1:n pitkä sivu on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Rakennus 1:n kaakkoispuolella aukiolla on 10 m x 10 m kokoisella alueella seitsemän halkaisijaltaan 1-3 m kokoista, 0,5-1 m syvää kuoppaa. Rakennuksen jäännös 1 ja kuopat ovat voineet kuulua samaan rakennukseen, tosin kuopat ovat voineet syntyä myös rakennusten purkamisen yhteydessä. Kuoppiin on kerätty roskaa, josta osa on todennäköisesti kämpän aikaista. Kuoppien itäpuolella tienvarressa on lisäksi pusikoitunut kumpare, joka voi olla jonkin rakennuksen pohja, mutta mitään selviä rakenteita ei erotu. Rakennus 1: X=7397467, Y=3559915 Kuoppa-alue: X=7397454, Y=3559929 Kohde rajattiin ilmakuvan perusteella aukion kohdalle, tontin alueelle. Kohde on merkitty Metsähallituksen Reiska- ja Sutigis-järjestelmiin. Kohteessa on 1950-luvulla rakennetun Vilman savottakämpän paikka, jossa on vielä muutama käytössä oleva rakennus ja jäännöksiä puretuista rakennuksista. Kohde sijaitsee Vilmajärven luoteispäässä lounaisrannalla, Ylä-Vilmajoen suun pohjoispuolella. Tontin läpi kulkee Isomaa-Pitkälampi -aluetie. Järven ranta on ojitettua rämettä, ja tontin länsi- ja eteläpuolella kasvillisuus on mäntyvaltaista, osittain sekapuustoista, kuivahkoa ja tuoretta kangasta, jossa kasvaa varttunutta ja uudistuskypsää metsää. Tontin alue on heinää ja pajukkoa kasvavaa aukiota. 3 Voimassa 2012-09-06T14:46:59 10064.63916016 381.42915985
arkeologinenkohde_alue.71 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.71 143163 {99DD84E0-B4B3-402F-AECC-68DC45D18485} Ruoholammet puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 137 ei Ruohojärvien eteläisimmän järven etelä- ja kaakkoisrannoilla on kolme rakennuksen pohjaa. Eija Ojanlatva on kartoittanut kohteen vuonna 2007, kohdetta ei tarkistettu vuonna 2011. 3 Voimassa 2012-02-20T13:56:20 12428.79541016 546.09278768
arkeologinenkohde_alue.72 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.72 112801 {889BC335-4CBE-4868-8F4C-81034A08177E} Mykyläoja rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 168 ei Rakennuksen 1 jäännökset ovat kooltaan 4 x 5 metriä. Jäännökset koostuvat betonipalkeista ja rakenteen etelä-lounaisosassa betoniperustalla olevasta tiiliuunista. Maassa rakenteiden ympärillä on tiiliä, peltiä ja sammalen peittämiä lautoja. Lähellä rakenteen pohjoisnurkkaa on portaat. Noin viisi metriä portaista suoraan eteenpäin on kasa nokisia tiiliä. Rakennuksen 2 jäännökset (noin 6 x 3 metriä) sijaitsevat edellisestä itäkaakkoon. Sen nurkissa on betoniset palkit. Seinärakenteiden pohjat ovat sammalen alla. Rakennuksen 3 jäännökset (noin 4 x 4 metriä) sijaitsevat edellisestä koilliseen. Jäljellä on betoniset seinärakenteet ja tiiliuunin jäänteet itäseinustalla. Uunissa on hieman kivimuutausta. Rakennuksen eteläosan lattia on muuta pohjaa syvemmällä. Rakennuksen 4 jäänteet ovat kooltaan noin 4 x 4 metriä. Yhtä lautaseinää lukuunottamatta rakennus on romahtanut. Naulat ovat moderneja. Rakenteet on rajattu alueena. Tieto kohteesta saatiin haastattelusta ja se paikallistettiin Petäjäveden Petäjäiset ry:n suunnistuskartasta. Neljän rakennuksen rauniot Mykyläojantieltä ei ole enää nähtävissä talolle vievää pihatietä, mutta tie näkyy metsikössä lounais-koillis -suuntaisena. Sen päässä on neljän rakennuksen jäänteet. Kuviolla on tuoretta kangasta ja nuorta kasvatusmetsää. Kohteen läheisyydessä on vanhaa peltoa. 3 Voimassa 2014-10-30T15:05:29 5382.32104492 303.23173673
arkeologinenkohde_alue.73 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.73 146640 {FC8EB955-1AD4-4F63-A448-418EB33A1B25} Saukkosensuvanto kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 115 ei Kohteessa on vähintään neljä kuoppaa joen rantatörmällä. Kuoppa 1 on joesta noin 6 metrin päässä. Se on joen vedenpinnasta noin 2.5 metriä ylempänä törmällä, halkaisijaltaan 1.5 metriä ja syvyydeltään 0.6 metriä. Kuoppa on muodoltaan pyöreä. Kuopan koordinaatit ovat 3448631, 7315234. Kuoppa 2 on 8 metriä joesta, 2.5 metriä joenpintaa ylempänä, kuopasta 1 etelään. Kuopan halkaisija on 1.5 metriä, syvyys 0.7 metriä. Kuopan pohjalle tehtiin lapionpisto, jonka kohdalla kunttakerros oli noin 7 senttimetriä. Kuntan alla on savimaista hietaa, jonka pinnalla on noin 1.5 senttimetriä paksu, selkeästi alla olevaa ruskeaa hiekkaa harmaampi, mutta väriltään tumma kerros. Kuopan koordinaatit ovat 3448630, 7315212. Kuopan reunalla kasvaa koivu, joka Jarmo Lohelan arvion mukaan on iältään 40-50 vuotta vanha. Kuopat 3 ja 4 ovat rinnakkain, joen suuntaisesti, kuopan 2 ja joen välissä. Kuoppa3 on pohjoisempi ja kuoppa4 eteläisempi. Kuoppa3 on 1.2 metriä halkaisijaltaan ja 0.6 metriä syvyydeltään. Kuoppien 3 ja 4 välillä on noin metrin valli. Kuoppa4 on halkaisijaltaan 1.3 metriä, ja 0.6 metriä syvä. Koordinaatit kuoppien välistä ovat 3448624, 7315220. Kohde rajautuu aluemaisesti koordinaattipisteiden mukaan. Löytyi inventoinnissa. Simojoen länsirannan rantatörmä, sekametsää, jonka kasvatusluokka 30 ja aluskasvillisuudessa katajaa, mustikkaa ja sammalta. 3 Voimassa 2012-07-30T14:06:17 90.31420898 63.46771058
arkeologinenkohde_alue.74 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.74 146642 {B9C97C9D-9B78-4FFA-B4D0-BC6AD057C66A} 1000013107 Helkkusenvaara etelä rakkakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 50 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: ”Helkkusenvaaran eteläisessä alarinteessä on useita louhikoita ja rakkakivikoita. Vaaran eteläpuolella kulkevasta metsäautotiestä noin 150 m koilliseen ja alarinteen poikki kulkevasta voimalinjasta noin 120 m lounaaseen on noin 80 x 20 m laajuinen rakkakivikko. Tässä kivikossa havaittiin vuonna 2008 kolme rakkakuoppaa. Kuoppa A on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 50 cm, kuoppa B on 1,5 m halkaisijaltaan ja 50 cm syvä. Kolmas rakkakuoppa C on halkaisijaltaan 1,5 m ja 0,3 m syvä. Kuoppien ympäristössä on kuivahkon kankaan männikköä.” Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2012. Kohteessa on neljä rakkakuoppaa. Kuoppa A on 2 metriä halkaisijaltaan ja 0.5 metriä syvä ja se koostuu erikokoisista kivistä. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3404284, 7303707. Kuoppa B on halkaisijaltaan 1.6 metriä ja 0.3 metriä syvä. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3404259, 7303699. Kuoppa C on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä, syvyydeltään 0.5 metriä. Kuoppa on muodoltaan epämääräinen. Se on koordinaattipisteessä 3404253, 7303701. Kuoppa D on halkaisijaltaan 1.5 metriä ja syvyydeltään 0.2 metriä. Kuoppa on muodoltaan epämääräinen. Se on koordinaattipisteessä 3404310, 7303713. Kohde rajautuu aluemaisesti mitattujen koordinaattien osoittamaan kohtaan. Muinaisjäännösrekisteri ja Sutigis-merkintä. Ajoitukseltaan epäselviä rakkakuoppia Sammaleen osittain peittämä rakkakivikko, jonka ympärillä kasvaa metsää, jonka kasvatusluokka on 30. 3 Voimassa 2013-01-23T12:41:39 573.46313477 145.55201104
arkeologinenkohde_alue.75 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.75 139962 {A802AB39-9375-4C3C-A20C-330727362510} Kieroselkä 6 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 261 ei Kohteessa on kahden kämpän jäännökset. Rakennukset erottuvat melko heikosti puuston ja sammaleen alta. Kämppä 1 on kämpistä kaakonpuoleinen, kämppä 2 luoteenpuoleinen. Koordinaatit: Kämpän jäännös 1: X 3546745, Y 7493734, Z 261; Kämpän jäännös 2: X 3546726, Y 7493744, Z 261 Kämppä 1 on itä-länsisuuntainen, 10 m x 6,5 m kokoinen. Se jakautuu kahteen osaan väliseinällä. Länsipäädyssä on tupa ja itäpäädyssä talli. Länsipäädyssä on luonnonlaakakiviröykkiöt molemmissa ulkonurkissa. Lounaisnurkan latomus on ilmeisesti uunin jäännös, mutta luoteisnurkan kivikasa on jotain muuta rakennukseen liittyvää kiveä. Lounaisnurkan uuni on mitoiltaan 3 m x 3 m x 0,9 m. Luoteisnurkan kivikasa sijoittuu rakennuksen nurkan ulkopuolelle, ja kivet ovat pyöreähköjä. Kiviröykkiö on mitoiltaan 2,6 m x 0,9 m x 0,4 m. Rakennuksesta on jäljellä kaksi turpeen peittämää pyöröhirsikertaa. Hirsien päät on sahattu. Kämppä 2 on vastaavanmuotoinen itä-länsisuuntainen tuvan ja tallin yhdistelmä, mitoiltaan 9 m x 7,5 m. Rakennus on paremmin säilynyt kuin kämppä 1. Itäpäässä on tupa ja länsipäässä talli. 5 m pituisen tuvan kaakkoisnurkassa on 2,5 m x 3 m x 1 m kokoinen laakakiviuunin jäännös. Rakennuksesta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa, joita on veistetty tuvan sisäseinän puolelta. Hirsien päistä osa on veistetty ja osa sahattu. Kohteen vierestä maa on muokattu niin, että tallin luoteisnurkka on tuhoutunut. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on kaksi 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvaa metsätyökämppää. Alimmaisen Suoltijoen alueella on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämpät voivat liittyä niihin hakkuisiin. Kohde sijaitsee Kieroselän etelärinteen juurella, Alimmaisesta Suoltijoesta 420 m pohjoiseen. Kohde sijoittuu suon pohjoisreunalle vanhan hakkuualueen laidalle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista soistuvaa kuivaa kangasta. Alue on luokiteltu kitumaaksi. Ympäristö itä-, länsi- ja pohjoispuolella on taimikkoa, jossa maa on muokattu. 3 Voimassa 2011-11-23T15:21:22 801.35791016 116.81446352
arkeologinenkohde_alue.76 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.76 146920 {4F67BC42-8449-4F13-BFB6-8A2F76AD710F} Juntti kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 251 ei Alueella on useita rakennus- ja kuoppajäännöksiä sekä kellarin ja kaivon jäänteet. Rakennuksen pohja 1 (merkitty pisteellä): Pohjan koko on 5 x 8,6 metriä ja se on pohjois-eteläsuuntainen. Länsiseinustan puolessa välissä on uuni, jonka koko on 3 x 3,3 x 1 metriä. Kivien seassa on rautaromua. Rakenteen kivijalka on osin näkyvissä. Pohjoispäädyssä on mahdollisesti kellari. Rakennuksen pohjan päällä kasvaa vesakkoa. Rakennuksen pohja 2: Sen koko on 6,2 x 6 metriä. Kivijalka on hyvin näkyvissä. Keskellä on suuren uunin rauniot, jonka koko on 2 x 2 x 1,5 metriä. Uunin kivien alla on betonilaatta. Rakennuksen pohjan jokaisessa nurkassa on kuoppa. Luoteisnurkassa olevan kuopan syvyys on metri. Rakennuksen pohja 3: Pohjan koko on 5,8 x 5 metriä ja se on pohjois-eteläsuuntainen. Kiuas on eteläpäädyssä ja sen koko on 1 x 1 x 0,4 metriä. Kivijalka on heikosti näkyvissä. Rakennuksen pohja 4: Vajan koko on ollut 5 x 4,3 metriä. Näkyvillä on maatuvia lautoja, huopaa ja kattorakenteiden nauloja. Vajalla on mahdollisesti ollut hirsiperustus tai seinät ovat olleet hirttä. Hirsiä näkyy hieman jäännöksen reunoilla. Rakennuksen pohja 5 (WC): Lautarakenteinen rakennus on osittain pystyssä. Vessan puiset istuinosat ovat vielä ehjät. Katto on huopaa. Korkeus on ollut 2 metriä. Pohjan koko on ollut noin 3,5 x 2 metriä. Kasa: Sijaitsee rakennus 3:sta noin neljä metriä pohjoiseen. Maasta ja kivestä muodostuva kumpu, jonka koko on 1,7 x 3 metriä ja 0,5 metriä korkea. Kasa on keskeltä hieman matalammalla. Kaivo: Sijaitsee noin 20 metriä Juntintiestä etelään, alueen länsilaidalla. Kaivon vieressä on betoninen kaivonrengas, jonka halkaisija on 0,8 metriä. Kaivosta lähtee oja länteen. Kellari: Sijaitsee noin 60 metriä Juntintiestä etelään.Varsinaisen kellariosion koko on 2,5 x 2, 2 x 1,4 metriä. Seinämät on tuettu paksuilla pystyhirsillä. Seinät on vuorattu hirsillä. Kellarin suuaukon pituus on 4,6 metriä. Oviaukossa on vielä ovenkarmit jäljellä. Kuoppa 1: Pitkulainen kuoppa kivisessä maassa. Sijaitsee noin 10 metriä rakennus 4:sta itään. Kuopan koko on 1,9 x 0,6 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Pidemmillä sivuilla on hieman vallia. Kuoppa on suunnilleen länsi-itäsuuntainen. Kuoppa 2: Kuoppa on noin 35 metriä tiestä etelään ja 23 metriä kuoppa 1:stä pohjoiskoilliseen. Pitkulainen kuoppa, jossa ei ole valleja. Sen koko on 2 x 0,5 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kuopan päät nousevat hieman. Se on länsi-itäsuuntainen. Kuoppa 3: Kuoppa on noin 35 metriä kuoppa 1:stä itään. Kuoppa on noin 2,4 x 1,5 metriä suuri ja 0,4 metriä syvä. Se on pohjois- eteläsuuntainen. Pohjoispäässä on kasa maata. Kohde on aluemainen. Jaakko Mikkonen opasti kohteelle. Juntin kämpän jäänteet. Kohde sijaitsee Juntintien eteläpuolella, Juntinvaaran metsästysmajasta luoteeseen, Pienen Juntinvaaran kaakkoisrinteellä. Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2013-01-08T13:42:02 10821.78271484 406.04723075
arkeologinenkohde_alue.77 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.77 161673 {D00968D5-FD91-49DC-B767-627AB316EDEA} Kettukangas asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 155 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäännökset. Paikalla on ollut ainakin päärakennus, ulkorakennus ja kellari. Lisäksi alueella on parikymmentä kiviröykkiötä. Päärakennuksen mitat ovat noin 8,5m x 6,5m. Jäljellä on luonnonkivistä ladottu kivijalka. Rakennuksen pohja on kaivettu maanpintaa alemmaksi. Pohjoisseinällä on 2m x 2m x 1m kokoinen luonnonkivinen liesi. Ulkorakennuksesta on jäljellä noin 5,5m x 6m kokoinen erittäin leveä luonnonkivinen kivijalka. Rakenteen keskellä on noin 5m x 1m x 1m kokoinen kaivanto, mahdollisesti kellari? Kellarikuoppa on mitoiltaan noin 4,5m x 1,5m x 1m. Kohde rajautuu noin 150m x 50m kokoiselle alueelle tien pohjoispuolelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.7.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha tila tai eräkämppä. Maanviljely paikalla on ollut pienimuotoista. Kohde on ehkä peräisin vähintään 1800-luvulta, käyttö on karttamateriaalin ja löytöjen mukaan loppunut 1900-luvulla. Metsä on noin 45-vuotiasta kuusikkoa. Alueella on myös vanhoja koivuja ja mäntyjä. 3 Voimassa 2013-11-20T14:42:15 4779.1887207 438.89571943
arkeologinenkohde_alue.78 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.78 160650 {4B729B9C-1269-4C6A-B051-72C365B9E531} Vikevi metsänvartijantila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 178 ei Kohteessaa on Vikevin metsänvartijantilan jäännös. Paikalla on päärakennuksen ja kahden muun rakennuksen jäännökset, kellarin jäännös, kaivon jäännös, kuoppajäännös sekä viisi pellon- tai niitynraivausröykkiötä, jotka sijoittuvat heinikkoisena aukiona erottuvan pihan tai niityn reunoille. Rakennus 1 sijaitsee alueen pohjoislaudalla metsän reunassa. Kyseessä on luultavasti päärakennuksen jäännös. Se on koillis-lounaissuuntainen, mitoiltaan 15,5 x 6,5 m. Rakennus erottuu kumpareena, puurakenteita ei ole jäljellä. Lounaispäässä on laakeista kivistä koostuva röykkiö, luultavasti uuninjäännös, mitoiltaan 3,5 x 4,2 x 1 m. Lisäksi paikalla on mahdollisia nurkkakiviä. Rakennuksen päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa. Kaivo sijaitsee rakennus 1:stä itään. Kaivo on mitoiltaan 2,5 x 2,5 x 3 m ja muodoltaan neliömäinen kuoppa. Kaivon seinämässä on lautarakenteita. Rakennus 2 sijaitsee kaivo 1:stä itään, alueen koillisnurkalla. Rakennuksen kohdalla on kaksi luonnonkivisen piisin jäännöstä kahden metrin päässä toisistaan lounais-koillissuuntaisesti. Ensimmäinen on mitoiltaan 2,4 x 1,8 x 0,3 m ja toinen 2,6 x 2,5 x 0,6 m. Rakennuksen itäpäässä on kulmikas kohouma, mahdollisesti rakennuksen nurkka. Ympärillä on hirsien jäännöksiä. Kyseessä voi olla saunan jäännös. Rakennuksen seinät eivät ole säilyneet, joten siitä ei otettu tarkempia mittoja. Kuoppajäännös sijaitsee alueen keskellä olevalla niityllä. Se on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 5 m ja yli 2 m syvä. Kuopan ympärillä on leveä maavalli. Kyseessä voi olla jonkinlainen kaivo, tai kuoppa on syntynyt kun paikalta on purettu jokin rakennelma pois. Rakennus 3 sijaitsee alueen eteläosassa. Se on itä-länsisuuntainen, 8,5 x 5 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen painauma, joka on noin 40 cm syvä. Rakennuksesta ei ole jäljellä puurakenteita. Kyseessä voi olla talli tai muu talousrakennus. Kellari sijaitsee rakennus 3:n kaakkoispuolella. Kellari on kaivettu hiekkatörmään. Se on suorakaiteenmuotoinen ja kooltaan 5,3 x 2 m, päädystä mitattuna n. 2 m syvä. Ympäröivä maavalli on noin 3 m leveä. Oviaukko sijaitsee luoteispäässä. Seinämissä on näkyvissä seinälautoja. Rakennus 1: X=7457297, Y=493605; X=7460414, Y=3493774 Rakennus 2: X=7457300, Y=493649; X=7460418, Y=3493819 Rakennus 3: X=7457246, Y=493623; X=7460364, Y=3493793 Kaivo: X=7457294, Y=493633; X=7460411, Y=3493803 Kuoppa: X=7457270, Y=493626; X=7460387, Y=3493796 Kellari: X=7457233, Y=493631; X=7460350, Y=3493801 Röykkiö 1: X=7457288, Y=493587; X=7460406, Y=3493757 Röykkiö 2: X=7457290, Y=493584; X=7460408, Y=3493753 Röykkiö 3: X=7457277, Y=493562; X=7460394, Y=3493732 Röykkiö 4: X=7457252, Y=493596; X=7460369, Y=3493766 Röykkiö 5: X=7457255, Y=493625; X=7460372, Y=3493795 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja kasvillisuuden perusteella. Kohde on merkitty v. 1913-1914, 1936 ja 1959 Sodankylän hoitoalueen karttoihin sekä Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on Vikevin metsänvartijantila. Paikalla on ollut metsänvartijantila viimeistään v. 1913 ja se on ollut toiminnassa ainakin 1950-luvun loppuun asti. Kohteen koillispuolella 50 m etäisyydellä lähellä joenrantaa on rakennuksenjäännös, joka voi liittyä kohteeseen (Reiska-nro 158495, Vikevinniva 1 rakennus jäännös). Kohde sijaitsee Kitisen kaakkoisrannalla Vikevinnivan kohdalla, Vikevinkankaan luoteispäässä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-09-09T12:12:23 7677.03735352 370.5631885
arkeologinenkohde_alue.79 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.79 160655 {83B62430-43FC-420C-80AE-7C116775D122} 630010050 Suksikangas 1 Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 178 ei Harjanteen korkeimmassa kohdassa aivan metsätien koillispuolella on 7 kuopan jono, jonka pituus on 280 m: 1: halkaisija 2,2 m, syvyys 0,5 m 2: halkaisija 1,8 m, syvyys 0,5 m 3: halkaisija 2,3 m, syvyys 0,5 m 4: halkaisija 1,8 m, syvyys 0,3 m 5: soikea, mitat 2,8 x 2,2 m, syvyys 0,6 m, huuhtoutumiskerros 7-8 cm 6: halkaisija 2,6 m, syvyys 0,6 m 7: soikea, mitat 2,4 x 2,2 m, syvyys 0,5 m Kuopista kairattiin vain no. 5. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.9.2013, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 630010050 (inventointi M. Sarkkinen 1996, tarkastus K. Katiskoski 2011). Pyyntikuoppajono Kaakko-luode suuntainen soraharjanne, joka levenee luoteeseen päin, kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Alueella (valtion maalla) on kilometrin matkalla 3 muinaisjäännöstä: Suksikangas 1 (reiska 160655) pyyntikuoppajono, sen kaakkoispäässä Suksikangas 3 tervahauta (reiska 160657), sitä 300 m kaakkoon Suksikangas 2 pyyntikuoppajono (reiska 160656), ja sitä etelään yksityisellä maalla on lisää pyyntikuoppia ja tervahautoja. 3 Voimassa 2013-09-09T13:25:24 9667.95605469 696.5338572
arkeologinenkohde_alue.80 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.80 140270 {C7738715-04E9-4D9B-9D7E-912C57A06C51} Hierinkoselkä poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 260 ei Kohteessa on poroaita, joka ei ole enää käytössä. Kohdepisteessä on erotusaita, johon pohjoisesta johtaa siularakennelmat. Aitoja on tehty laudoista ja pyöröpuista, jotka on halkaistu. Puut on liitetty nauloilla. Erotusaidan vireessä on betonilattiainen teurastusrakennus. Kohde rajautuu aluemaisesti poroaidan ja sen länsipuolella sijaitseva teurastusrakennuksen ylle. Paikka on mitattu gps paikantimella. Sutigs Poroaita ja teurastusrakennus. Kohde sijaitsee Hierinkoseljän pohjoispuolisessa laaksossa, joka kulkee kaakosta luoteeseen Joortilojärven rantaan. Maasto on kivistä kangasta, jossa kasvaa mäntyä. 3 Voimassa 2011-12-01T11:34:42 4361.58496094 284.60720561
arkeologinenkohde_alue.81 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.81 140223 {A1867CE6-6F05-435A-B176-8C0FADF648BA} 1000011629 Kotasaari lapinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 210 ei Kohteessa tiedetään sijainneen ns. lapinkentän tai kalakentän. Alueen hiekkapaljastumassa on selvästi kulttuurisesta toiminnasta värjäytynyttä maata ja palaneita kiviä, jotka ovat ilmeiseti peräisin kentän asutusvaiheesta. Muinaisjäännösrekisterissä aluetta kuvataan seuraavasti: Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 51 kilometriä koilliseen Pyhäjärven pohjoisosassa olevalla saarella. Saarella on vanha kalakenttä, jonka muistoja lienevät osa saaren luoteispään kuopanteista. Saarta asuttanut 1900-luvun alkupuolella Vihtori Luokila, jonka kämppä yhä hallitsee saarta. Sarkkisen inventointikertomuksessa kohde on 65 Kotasaari ja sitä kuvataan kertomuksessa seuraavasti: Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkolta 51 km koilliseen olevan Pyhäjärven pohjoispään saarella. Kyseessä on kahdesta saaresta kookkaampi ja maastoltaan korkeampi. Saari on muinoin ollut kalakenttänä. Tästä kertovat saaren luoteispäässä olevat kuopat, joita on ainakin puolenkymmentä ja joista kookkain on noin 2 x 3 metriä ja noin 70 cm syvä. Myöhemmin saarta on asuttanut Pyhäjärven erakko Vihtori ”Vikke” Luokila, josta mm. K. M. Wallenius kertoo (Vanhat kalajumalat). Hänen jäljiltään saarella on yhä käyttökunnossa oleva kämppä. Kämpän luoteispuolella olevan pihan takana on muutama vuosi sitten palaneen saunan raunio. Pihan ja saaren koillisreunalla on matala laaja kaivanto, joka lienee Luokilan toteutumatta jääneen uudisrakennuksen sijaa. Saunan luoteispuolella, sen ja em. kuoppien välissä on heinittynyt ja umpeen kasvava pelto. Luokilan kämppä on jo muinaisjäännösmerkillä varustettu. Oravan mukaan (1955, kartta, s. 61) molemmat saaret olisivat vanhoja kenttäpaikkoja. Kotasaaren viereisestä Rokulisaaresta ei kuitenkaan tavattu jäänteitä. Kohde rajautuu maastotarkastuksessa tehtyihin havaintoihin kultturimaasta ja asutuksen merkeistä. Muinaisjäännösrekisteri, sutigis ja Mika Sarkkisen inventointikertomus vuodelta 2002. Mj.rek no 1000011629 Lapinkenttä tai tässä tapauksessa myös kalakenttä. Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotasaaressa. Saari on kaakosta luoteeseen kulkeva kapea hiekkamaa, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena variksenmarjamatto. Paikoin aluskasvillisuus on kulunut pois ja saaren keskiosa on eroosioaltis. 3 Voimassa 2011-11-30T12:55:48 1280.26123047 163.4458063
arkeologinenkohde_alue.82 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.82 157388 {7B7CDF64-FD0D-464E-824C-15D662D55437} Piilonen 1 merkkipuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 140 ei Kohteeseen kuuluu kolme mäntyä, joissa on 1800 -luvun vuosilukukaiverruksia ja nimikirjaimia. Ko. männyt on kolottu joskus ja ne ovat kelottuneet. Kooltaan ne ovat alueella kasvavaa kasvatusmetsää selvästi isompia ja erottuvat hyvin. Männyt ovat noin parin kymmenen metrin päässä toisistaan. Läntisin on noin 5-10 metriä tiestä itään, keskimmäinen edellisestä noin 20 metriä kaakkoon ja ja eteläisin suunnilleen saman verran edellisestä kaakkoon. Eteläisimmässä männyssä on koro, johon on veistetty vuosiluku 1859 ja nimikirjaimet J.S tai T.S. Korossa on myös muita heikommin erottuvia kaiverruksia. Keskimmäisessä männyssä on koro, johon on veistetty vuosiluku 1857. Vuosiluku on molemmista reunoista hieman kasvanut koron sisään. Vuosiluvun alla on nimikirjaimet M.M. sekä niiden alla heikommin erottuva kaiverrus. Tien reunassa sijaitsevassa läntisimmässä merkkipuussa on koro johon on kaiverrettu ylimmäksi vuosiluku 1858 ja sen alle päivämäärä 17.4 ja sen alle nimikirjainet I.K. KOhde rajautuu aluemaisesti puiden levinnän mukaan. Alueen ympäristöä tarkastettiin laajalti, mutta muita merkkipuita ei haivaittu. Kohde saatiin tietoon rajamies Määtän neuvomana. Kyseessä ovat 1800 -luvulla peräkkäisinä vuosina tehdyt kaiverrukset, jotka nimikirjaimien perusteella ovat eri henkilöiden tekemiä:. 1857 M.M: 1858 I.K. ja 1859 J.S tai T.S. Vuoden 1858 kaiverrus on tehty huhtikuussa. Kaikki puut on kolottu. Mikäli koloukset on tehty yhtä aikaa kuin kaiverrukset, on mahdollista, että kyseessä olisi esim. kaskialue ja sen puihin tehdyt omistusmerkinnät. Tätä ajatusta ei ehkä kuitenkaan tue se, että hyvin pienellä alueella on merkinnät perättäisiltä vuosilta ja eri henkilöiden tekeminä. Toinen vaihtoehto voisi olla, että kulkureitin varrelle on jostain syystä tehty merkintöjä. Kyseessä on harjumaasto ja pääharjanteesta koilliseen kaartuva loivasti kohti maantietä laskeva erillinen harjanne. Pääpuustona mänty, kuiva kangas. 3 Voimassa 2013-05-02T11:10:58 2342.31152344 261.74097673
arkeologinenkohde_alue.83 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.83 145391 {4B64A3B2-763D-48BE-863D-8CBDDCD467DB} Saarikahleenmaa erotusaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 260 ei Paikalla havaittiin vanhaa poroaitaa, joka alueen eteläreunalla on rakennettu halkaistuista puista kun pohjoislaidalla on jo käytetty sahatavaraa. Molemmissa tapauksissa aidan poikkipuut on kiinnitetty nauloin tukipuihin. Osa aidasta on edelleen pystyssä, mutta osa on jo kaatunut maahan. Alueen länsipuolella on myös nykyisin käytössä olevaa verkkoaitaa. Alueella havaittiin myös vanerista tms. materiaalista tehty siirrettävä ulkohuussi. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kyseessä on poroerotusaidan jäänteet, jotka mitä ilmeisimmin ajoittuvat 1960-luvun jälkeiseen aikaan. Kohde sijaitsee Savukosken pohjoisosassa, Kemihaaran erämaa-alueen länsipuolella. Alueella virtaa itä-länsisuunnassa Pihtijoki, jonka pohjoispuolella sijaitsee Saarikahleenmaa niminen harjujakso. Kohde sijaitsee tämän harjujakson itäpäässä. Alue on kuivaa mäntykangasta, jossa kasvaa vanhaa mäntyä sekä runsaasti nuorta koivua. 3 Voimassa 2012-10-17T15:15:50 40344.88818359 791.06096403
arkeologinenkohde_alue.84 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.84 141197 {9293C1F7-0D5D-4A9D-A8EC-46CA3753D92D} Paloselkäjärvi 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 195 ei Laajalla alueella on runsaasti epämääräisiä rakennelmien jäännöksiä. Aita Aluetta on kiertänyt aita, josta on jäänteitä muutamassa kohdassa. Aita on tehty sahatuista tolpista ja losolaudoista. Aita alkaa kaivon vierestä, jatkuu luoteeseen noin 35 m, jossa on näkyvissä nurkka (x=3541523, y=7630707), sieltä aita on jatkunut koilliseen, missä on näkyvissä pätkä aitaa (x= 3540558, y=7630754; x=3541571, y=7630760). Lähellä aidan nurkkaa on peltikaminan ruostuneet jäänteet. Se on pöyreä, halkaisija 44 cm, ja siinä on suora luukku. Kaivo Aita alkaa mahdollisen kaivon vierestä. Se koostuu hirsillä reunustetusta kuopasta, jonka päällä on jyrkkäharjainen katos, jossa luukku toisessa reunassa. Katos on tipahtanut monttuun. Se on tehty sahatuista laudoista. Hirsikehikon koko montun reunassa on 1,8 m x 2,5 m, kuoppa on hieman suurempi. Kuoppaa on sittemmin käytetty kaatopaikkana ja se on täynnä roskia. (x=3541551, y=7630688) Kaivosta muutama metri itään on kaksi neliönmuotoista kuoppaa ruohikkoisella alueella. Kuoppien koot ovat 2,4 m x 1,9 m ja 1,8 m x 2 m, syvyydet 40 cm ja 60 cm. Toisessa kuopassa on peltisen esineen jäännös. (x=3541557, y=7630689) Sauna? Kaivosta muutama metri rantaan päin on aluskasvillisuuden peittämä hirsikehikko, kooltaan 5,5 m x 4,5 m. Sen keskellä on kuoppa, jonka reunoissa on hirret, niiden koko on 2,5 m x 2,5 m. Kuoppa on noin 45 cm syvä. Kuopan vieressä on murentunut betonilevy ja liesikiviä. Kuopassa on rautainen putken pätkä, joka ei välttämättä liity rakennelmaan. Mahdollisesti kysessä on saunan jäännös. (x=3541558, y=7630678) Kellari? Ylempämä rinteessä, alueelle johtavan tien lounaispuolella on suorakaiteen muotoinen kuoppa, jossa on puukehys. Kuoppa on kooltaan 2 m x 2,8 m ja noin 70 cm syvä. Puut ovat sammalen, heinän ja muun aluskasvillisuuden peittämiä. Kuopasssa on myös laudan katkelmia. Mahdollisesti kuoppa on ollut katettu, jolloin kyseessä voisi olla kellari. (x=3541535, y=7630709) Edellisestä pohjoiseen, rannalle johtavan tien koillispuolella on neljä suorakaiteen muotoista kuoppaa. Niistä kolme on pituudeltaan 2-2,3 m, leveydeltään 0,8-1,3 m ja syvyydeltään 40-60 cm. Neljäs kuoppa on pienempi ja matalampi. Lautarakennelma Tien koillispuolella on suuren lautaseinäisen puurakennuksen jäänteet, josta on jäljellä vain hieman seiniä, tukirakenneita ja katon rakenteita. Se on 15,5 m pitkä ja 8,1 m leveä. Seinät ovat pystylaudoitetut, jäljellä on vain koillispääty, jossa on suuri oviaukko. (x=3541567,y=7630729) Järven rannassa on pitkä kasa kenttäsirkkelin jätettä, lähinnä losolautoja ja puunkuorta, paikoin yhä metrin korkuisena kasana. Losoja on myös järvessä. Kasan vieressä on losolaudoista tehty taso, joka on Veikko Titolan mukaan tehty kuorma-autoja varten. Tämän alueen eteläpuolella rannassa on myös pyöröhirsiä losojen alla. kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Metsuri Veikko Titola opasti savottakämppäalueelle Paloselkäjärvellä. Sodan jälkeisen ajan savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Paloselkäjärven luoteisrannalla Nellimin tien varrella. Järven rantaan johtaa varsin hyväkuntoinen tie. Rannalla on laaja ruohikkoinen kenttä, jonka reunoilla ja osin myös kentässä kasvaa paikoin pieniä mäntyjä. Kentän reunoilla kasvaa myös katajaa, aluskasvillisuus on heinän lisäksi sammalia, puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja suopursua. 3 Voimassa 2012-01-02T11:48:03 7589.33642578 372.20940862
arkeologinenkohde_alue.85 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.85 141209 {D2B73DFB-F67E-447A-BC44-8CD4C6055478} Halosvaara 1 Kolopuuryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 227 ei Alueella on ainakin 25 kolomäntyä, pääosin eteläpuolella kolottu. Pienemmällä osalla puista on kuori poistettu 1,5 - 2 m korkeudelle (1. vuoden vaihe), muilla n. 3-4 m korkeudelle (2. vuoden vaihe). Puut ovat koloamisen jälkeen kasvaneet 6-8 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 16.08.2011. Tervanpolttoa varten kolottuja mäntyjä; jostain syystä koloaminen jäi kesken. Laajan vaaran itärinne; alava maa on soistunut. Kuivahko kangas, jossa on vanha mäntymetsä ja jonkun verran nuorempia kuusia; ympäröivä alue on avohakattu ja muokattu. 3 Voimassa 2012-01-03T12:15:57 7650.62841797 356.59705702
arkeologinenkohde_alue.86 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.86 141213 {2C7DE2EA-966E-4226-9F3D-C49885A23F96} Halosensalmi Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 187 ei Äestetyltä alueelta törmän yläpuolella havaittiin 80 x 15 m kokoiselta alueelta palaneita kiviä, palanutta maata, likamaata sekä joitakin kvartsia (yksi iskos otettu talteen). Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 16.08.2011. Kivikautinen (varhaismesoliittinen) rannansidonnainen asuinpaikka. Tasanne laajan vaaran lounaislaidalla muinaisen törmän yläpuolella. Alue on avohakattu ja äestetty, törmällä kasvaa rehevää sekametsää. Maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2012-01-03T12:13:59 1099.85205078 167.30740633
arkeologinenkohde_alue.87 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.87 141484 {EA7F83BB-F798-443D-BAF3-6E69B370C5D2} Hanhilampi savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 138 ei Kämppä 1 Varsin huonosti säilynyt hirsirakennuksen jäännös. Suuntautuu lammen rantaan, eli luode-kaakko -suuntainen. Valmistettu suurista varaamattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on sammalta tilkkeenä. Enimmillään seitsemän hirsikertaa on säilynyt koillisseinän nurkissa, joissa on kaksipuoleiset koirankaulasalvokset. Seinä on kuitenkin romahtanut oven vierestä. Lounaisseinällä on säilynyt vain kaksi hirsikertaa. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Rakennelman koko on 8 m x 7,7 m. Koillisseinällä on pienistä pyöröpuista ja lohkoituista puista tehty lisäosa. Se ulottuu seinästä noin 2 m päähän ja on noin 5,5 m pitkä. Kolme suurta kattohirttä on säilynyt. Lounaispuolella noin 3 m seinästä on soikea ja jyrkkäreunainen kuoppa, joka on kooltaan 2,4 m x 2,6 m ja 90 cm syvä. Sen keskellä on syvempi kuopanne. Kuoppa on loivassa rinteessä, sen länsireunassa on hieman vallia. Kuopan pohjalla on kiviä, reunoilla myös hiekkaa. Kämppä 2 Sijaitsee aivan kämpän 1 vieressä, noin 10 m kaakkoon. Enimmillään on säilynyt kuusi hirsikertaa luoteisnurkassa. Itäseinällä on vain yksi hirsi paikallaan, mutta hirsiä on sortunut seinän molemmin puolin, kaikkiaan niitä on seitsemän kappaletta. Sisäseiniä ei ole veistetty tasaisiksi. Rakennelma on kooltaan 8,5 m x 8,5 m, lisäksi siinä on pohjoisseinällä samanlainen lisäosa kuin kämpässä 1. Se on koko rakennelman levyinen ja noin 2 m syvä. Sen seinien päät on tuettu nurkkahirsien sisäpuolelle. Oviaukko on pohjoisseinällä, se on 1,2 m leveä. Eteläseinällä on pieni valoaukko, noin 40 cm leveä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Jorma von Pandy kertoi kohteesta. 1920/30-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppiä, asuinrakennus ja talli. Hanhilampi sijaitsee Leppävaaran eteläpuolella, savottakämppien jäänteet ovat lammen lounaispuoleisella rantatasanteella. Etäisyys kämpästä 1 rantaan on 25 m. Lammen ranta on soinen. Lammen eteläpuolella kulkee talvitie joka on merkitty karttaan. Alueella kasvaa pienehköjä mäntyjä, aluskasvillisuus on sammalia, suopursua, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2012-02-22T15:48:55 995.51318359 128.14091371
arkeologinenkohde_alue.88 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.88 141504 {6C58EC11-B25E-4B46-8624-20A1DF28B851} Leppäojanjärvi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 141 ei Kohteessa on neljä hirsirakennelmaa, ne on valmistettu suurista kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on turvetta tilkkeenä. Nurkissa on sahalla tehdyt yläpuoliset koirankaulasalvokset. Kämppä 1 Suuri kolmeosainen rakennelma, lounas-koillinen -suuntainen. Pääkämppä, joka on valmistettu muita rakennuksia huolellisemmin. Pituus on 18,2 m ja leveys 7,2 m. Huoneiden leveydet lounaispäädystä alkaen ovat 6,5 m, 4,3 m ja 7,4 m. Lisäksi koillispäädyssä on kevytrakenteinen lisäosa joka on noin 2 m pitkä. Kaikki ovet ovat rannanpuoleisella luoteisseinällä, ja ne ovat noin metrin levyisiä. Huoneiden välillä on ikkunat, mutta ei ovia. Ikkunoiden sivuilla on tukipuut, jotka on kiinnitetty vaarnoilla useaan hirteen, karapuita ei ole. Ikkunat ovat noin 90 cm leveitä. Keskimmäisessä osassa on eteinen, sen väliseinä on noin kaksi metriä ulkoseinästä. Kaikki sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Rakennelma on säilynyt vaihtelevasti, Nurkat ja keskimmäinen huone ovat säilyneet parhaiten, luoteisseinä on säilynyt paremmin kuin kaakkoisseinä, joka on lähes kokonaan tuhoutunut. Sisällä kasvaa muutama mänty ja koivu sekä heinää. Kämpän takana on rivissä kolme kuoppaa noin kuuden metrin etäisyydellä seinästä. Kuoppa 1 on läntisin, se on noin 2 m tiestä, kooltaan 2,9 m x 2,9 m, muodoltaan neliömäinen. Siinä on jyrkät reunat ja se on noin 60 cm syvä. Kuoppa 2 on edellisestä 4,5 m koilliseen, kooltaan 1,2 m x 1,7 m ja suorakulmainen. Se on 50 cm syvä ja jyrkkäreunainen. Kuoppa kolme on siitä vajaa kolme metriä koilliseen, se on suorakulmainen, mutta hieman epämääräinen. Kooltaan 1,8 m x 1,3 m ja noin 40 cm syvä. Kämppä 2 Sijaitsee noin 20 m kaakkoon edellisestä. Rakennelman etelänurkka on vain 6 m talvitiestä. Lounas-koillinen -suuntainen, kooltaan 8,6 m x 7,5 m. Seinissä on yhdestä kolmeen hirsikertaa jäljellä, lounaisseinä on aluskasvillisuuden peittämä. Luoteisseinällä on oviaukko ja kevytrakenteinen lisäosa, joka on noin 2,4 m syvä. Lisäosan seinät on tuettu nurkkahirsien ja päädyissä olevien pystypuiden väliin. Sisäseiniä ei ole veistetty tasaisiksi. Sisällä kasvaa heinää ja muutamia männyn taimia. Kämpän itäpuolella 4 m päässä on kuoppa, se on muodoltaan nelikulmainen, kooltaan 1,6 m x 1,4 m ja 50 cm syvä, reunat ovat jyrkät. Kämppä 3 Sijaitsee noin 30 m etelään kämpästä 1, talvitien eteläpuolella, hieman ylempänä rinteessä. Se on osin hyvin säilynyt, seinissä on viidestä seitsemään hirsikertaa jäljellä. Koillisseinällä on oviaukko jonka vierestä seinä on kaatunut, lisäksi seinän päälle on kaatunut koivu sekä kelomänty. Oviaukko on noin metrin levyinen. Luoteisseinällä on ikkuna, kooltaan 100 cm x 40 cm. Se on lähes maan tasalla. Rakennelma on kooltaan 7,5 m x 6,5 m. Sisällä kasvaa lähinnä sammalia. Rakennelma 4, sauna Sijaitsee rannan suuntaisesti noin 10 m rannasta ja 25 m pohjoiseen kämpästä 1, kooltaan 6,8 m x 6,5 m. Sen itänurkassa on suuri liesikiveys, joka on 2,3 m pitkä ja 1,8 m leveä. Kiviä on myös seinän ulkopuolella, todennäköisesti piipun jäänteitä. Seinissä on yhdestä neljään hirsikertaa jäljellä, rannan puoli on huonommin säilynyt. Hirret ovat osin aluskasvillisuuden peitossa ja hajoamassa. Oviaukko on ollut koilllisseinällä. Sisällä kasvaa muutamia koivuja. Kohde rajautuu havaittujen rakennelmien perusteella. SutiGis-havainto, myös Jorma von Pandy kertoi kohteesta. 1920-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppäalue. Kämppäalue sijaitsee Leppävaaran eteläpuolisen Leppäojanjärven etelärannalla. Alueen halki kulkee talvitie, ja yksi rakennelmista on tien eteläpuolella. Alueella kasvaa harvakseltaan vaihtelevan kokoisia mäntyjä sekä jonkin verran koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, suopursua, puolukkaa, heinää, mustikkaa ja juolukkaa. Järven ranta on soinen. 3 Voimassa 2012-01-11T09:02:36 3428.61816406 250.79052276
arkeologinenkohde_alue.89 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.89 141527 {8510081D-E231-4F20-9D41-E37293ECAAC6} 1000009480 Metsänhoitajien kämppä 3 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 290 280 ei Kohde muodostuu viidestä pyyntikuopasta. Kuopat 1 - 3 sijaitsevat pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisena ketjuna hiekkamoreeniharjanteella noin 70 metrin matkalla. Kuopat 4 ja 5 sijaitsevat noin sata metriä lännempänä, noin viisi metriä alemmalla korkeustasolla, missä maaperä on hiekkaisempaa kuin kuoppien 1 - 3 läheisyydessä. Kuopat ovat pyöreitä, melko kookkaita, selvästi maastossa erottuvia ja loivapiirteisen maavallin ympäröimiä. Muutamien kuoppien pohjille kaivetuista lapionpistoista todettiin selvät paksut huuhtoutumiskerrokset. Kohteen Metsänhoitajan kämppä 3 pyyntikuoppien tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Pyyntikuoppa 1 ? x = 7552117 / y = 3381066 ø noin 4,0 m, syvyys noin 0,6 m. Vallin leveys noin 2,0 m, vallin korkeus noin 0,3 m. Pyyntikuoppa 2 ? x = 7552106 / y = 3381076 ø noin 4,5 m, syvyys noin 1,0 m. Vallin leveys noin 3,0 m, vallin korkeus noin 0,2 m. Pyyntikuoppa 3 ? x = 7552069 / y = 3381106 ø noin 4,0 m, syvyys noin 0,8 m. Vallin leveys noin 2,5 m, vallin korkeus noin 0,2 m. Pyyntikuoppa 4 ? x = 7552085 / y = 3380968 ø noin 4,0 m, syvyys noin 0,6 m. Vallin leveys noin 2,5 m, vallin korkeus noin 0,2 m. Pyyntikuoppa 5 ? x = 7552084 / y = 3380942 ø noin 3,5 m, syvyys noin 0,6 m. Vallin leveys noin 3,0 m, vallin korkeus noin 0,1 m. Kohteen pyyntikuopat rajautuvat noin 200 m x 70 m kokoiselle itä-länsisuuntaiselle alueelle. Kuopat muodostavat alueen sisällä kaksi pesäkettä. Kuopat 1 - 3 rajautuvat noin 70 m x 10 m laajuiselle pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaiselle alueelle, kuopat 4 ja 5 puolestaan sijaitsevat itä-länsisuuntaisena parina noin viidentoista metrin etäisyydellä toisistaan, muista kuopista noin sata metriä länteen päin. Kohteen on löytänyt Hannu Kotivuori alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2002. Pallasjärven länsipuoleisessa harjumaastossa vaikuttaa sijainneen useita pyyntikuopparyhmiä, joista ainakin osa lienee peräisin esihistorialliselta ajalta. Kohteen Metsänhoitajan kämppä 3 pyyntikuopat muodostavat kaksi kuopparyhmää, jotka eivät kuitenkaan vaikuta liittyvän mihinkään laaja-alaisempaan pyyntikuoppajärjestelmään. Kohteen kuoppien säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee Pallasjärven länsipuolella, hiekkamoreeniharjanteiden kirjavoimalla männikkökankaalla. Kohteen itäpuolella kulkee Raattamaan vievä maantie 957, jota varten harjanteiden poikki on tehty syvät maaleikkaukset. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat mustikka ja puolukka sekä seinäsammal ja muut sammalet, kuivimmilla kohdilla kohteen länsiosan läheisyydessä kasvaa myös poronjäkäliä. Kohteen lähellä, sen eteläpuolella, sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen koeala, jolle on pystytetty metallisia suppiloita männynsiementen keräämistä varten. 3 Voimassa 2019-11-27T12:38:52 5114.83349609 472.66658824
arkeologinenkohde_alue.90 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.90 141531 {935F1E1A-1251-4DBD-9F79-C979F870630D} 1000021292 Ylisenpäänlampi 2 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 270 ei Kohteen maanpinnalle näkyvät rakenteet ovat kaksi suorakaiteen muotoista liesilatomusta sekä niiden välillä sijaitseva loivapiirteinen kuopanne. Suon reunaan latomuksien luota on matkaa noin kaksikymmentä metriä, ja korkeusero suon pinnan tasolle on noin kaksi metriä. Liesilatomus 1 on kohteen halki kulkevan polun lounais-puolella, kohdassa x = 7555260 / y = 3381301. Latomus on kauttaaltaan kivetty, koillis-lounais-suuntainen ja kooltaan noin 1,1 m x 0,5 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm. Latomuksen koillispäässä on kookkaampi, yläpinnaltaan tasainen kivi, kooltaan noin 20 cm x 40 cm. Latomuksen kivien yläpinnat ovat koholla ympäröivästä maanpinnasta enimmillään noin viisi senttimetriä ja latomus on lähes kokonaan sammalten peittämä; parhaiten sammalen alta näkyy latomuksen koillispään kookkaan kiven tasainen pinta. Liesilatomus 2 sijaitsee latomuksesta 1 noin kymmenen metriä luoteeseen päin, polun koillispuolella, kohdassa x = 7555271 / y = 3381298. Latomus 2 on yleisolemukseltaan samankaltainen kuin latomus 1, kauttaaltaan kivetty, pohjoiskoillis-etelälounas-suuntainen, kooltaan noin 1,0 m x 0,6 m. Muodoltaan latomus 2 on kuitenkin hieman epämääräisempi kuin latomus 1, lähinnä kulmistaan pyöristynyt suorakaide, soikeahkoa lähenevä. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm. Latomuksen kivien yläpinnat ovat koholla ympäröivästä maanpinnasta enimmillään noin viisi senttimetriä ja latomus on täysin sammalten ja varvikon peittämä. Liesilatomuksien välillä, noin neljä metriä latomuksesta 1 luoteeseen päin sijaitseva pyöreä kuopanne on melko laakea, halkaisijaltaan noin 2,0 m ja syvyydeltään noin 0,3 m. Kuopanteeseen kaivetusta lapion-pistosta todettiin selvä huuhtoutumiskerros, jonka pinnalla oli muutamia hiilenkappaleita. Kuopanne on muodoltaan silmiinpistävän symmetrinen, mutta silti ei ole poissuljettavissa, että se olisi voinut muodostua myös luonnollisten prosessien seurauksena. Kohde rajautuu havaittujen ilmiöiden ja alueen maastonmuotojen perusteella moreeniharjanteen rinteen ja suon välillä olevalle terassimaiselle alueelle. Asuinpaikan keskeisin osa vaikuttaa olevan toden-näköisesti melko pienialainen ja luode-kaakkosuuntainen, laajuudeltaan noin 10 m x 20 m. On kuitenkin mahdollista, että lisää asuinpaikkaan liittyviä ilmiöitä voidaan vielä löytää kohteen lähiympäristöstä lisää. Kohde vaikuttaa olevan asuinpaikka, jonka käyttöjakso ajoittuu todennäköisimmin rautakaudelle tai historiallisen ajan alkuun. On mahdollista, että kohteen liesilatomukset ovat olleet käytössä samanaikaisesti, mihin viittaa latomuksien läheisesti toisiaan muistuttava rakenne ja niiden suunnitelmalliselta vaikuttava sijainti asuinpaikalla. Todennäköisesti myös latomuksien väliltä tavattu loivapiirteinen kuopanne on asuinpaikkaan liittyvä ilmiö. Kohteen ajoituksen ja luonteen tarkempi selvittäminen edellyttäisi lisätutkimuksia alueella. Vaikka Porviniemeen johtava polku kulkee kohteen halki, ei kohteen säilyminen nykytilassaan vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee lähellä Pallasjärven pohjoispäässä olevan Ylisenpäänjängän laitaa, noin 170 metriä Ylisenpäänlammesta etelään, Pallasjärven Porviniemeen johtavan polun varrella, terassimaisella tasanteella koillista kohti nousevan hiekkamoreeniharjanteen rinteen ja lounaassa levittäytyvän suon välissä. Puusto paikalla on harvaa männikköä, ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, mustikka, puolukka, juolukka, liekokasvit sekä sammalet ja jäkälät. 3 Voimassa 2012-01-10T12:53:43 3292.77294922 225.42531815
arkeologinenkohde_alue.91 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.91 141532 {E020A58F-741F-493D-A34B-2A244123C510} 1000000537 Porviniemi Asuinpaikka, seita, kuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 2 Suuntaa antava 6 Muu prospektointimenetelmä 270 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu seitakivestä, kuoppajäännöksistä, jotka ovat mahdollisesti pyyntikuoppia, sekä suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta, joka löytyi vuoden 2011 tarkastuksen yhteydessä. Niemen kärjen läheltä on myös löydetty kvartsi-iskoksia, ja Porviniemen tyvellä olevien kolmen mökin vaiheilla kerrotaan sijainneen vanhoja kalakenttiä. Vuonna 2009 seitakiven vierellä sekä pohjoisimmassa kuopassa on tehty Oulun yliopiston toimesta koekaivaksia. Kaikki seidan luota tavatut löydöt olivat myöhäiseltä historialliselta ajalta. Paikan luonne vanhana seitapaikkana ei näin vahvistunut. Kuoppaan tehty koekaivaus paljasti kiviseen maaperään tehdyn kuopan, joka voi olla säilytys- tai pyyntikuoppa. Kuopan pohjalta ja vallin huuhtoutumis-kerroksen alta saadut näytteet ajoittuivat vanhimmillaan noin ajalle 7000 BP, ajoittaen kuopan tätä varhaisemmaksi. Vuoden 2011 tarkastuksen yhteydessä pohjoisinta kuoppaa ei tarkastettu, mutta kohteen muut ilmiöt dokumentoitiin. Mahdollisesti kyseistä kuoppaa ei koekaivauksen jälkeisessä tilassaan tunnistettu muinaiseksi, mutta ilmeisesti se sijaitsee kuoppa 2:n läheisyydessä, tämän pohjoispuolella. Porviniemeltä dokumentoitujen muinaisjäännöskohteiden tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Seitakivi ? x = 7554623 / y = 3381627 Mahdollisesti seitana palvottu kookas kuutiomainen kivi sijaitsee noin viisikymmentä metriä niemen eteläkärjestä luoteeseen päin. Kivi on noin 1,5 m x 1,5 m kokoinen punertava graniittilohkare, jossa on havaittavissa selvästi ihmiskasvojen profiilia muistuttavat piirteet. Vuoden 2009 kaivausten yhteydessä löytyi seitakiven alle ja sen koloihin uhratuttuja erilaisia esineitä tulitikuista kolikoihin. Kiven koillissivulla on kesällä 2011 poltettu nuotiota, joka on noennut kiven pinnan ja rapauttanut kivestä irti kappaleita. Nuotion tuhkan seassa todettiin osittain sulaneiden juomatölkkien jäännöksiä. Seitakivestä itäkaakkoon, kohdassa x = 7554621 / y = 3381651, on myös toinen kookas siirtolohkare, kahden koivun välissä sijaitseva olemukseltaan pöytämäinen kivi, jonka on oletettu mahdollisesti liittyvän Porviniemen kulttipaikkaan, mutta jonka luota ei kuitenkaan ole tavattu mitään merkkejä uhrauksista. Kuoppa 1 ? x = 7554626 / y = 3381633 Kiviseen moreenimaahan seitakiven lähelle kaivettu pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan noin 2,5 m, syvyys noin 0,6 m. Kuoppaa kiertää loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on noin 2,0 m ja korkeus noin 0,2 m. Kuoppa 2 ? x = 7554724 / y = 3381559 Harjanteen laella, harjanteella kulkevan polun koillispuolella sijaitseva, luode-kaakko-suuntainen, muodoltaan soikea kuoppa, kooltaan noin 3,5 m x 2,5 m, syvyys noin 0,5 m. Kuoppaa kiertää loiva-piirteinen maavalli, jonka leveys on noin 2,0 m ja korkeus noin 0,2 m. Liesilatomus ? x = 7554607 / y = 3381657 Suorakaiteen muotoinen liesilatomus havaittiin noin viisi metriä niemen kärjen rantatörmältä luoteeseen, modernista nuotiopaikasta noin 2,5 m koilliseen päin. Modernilta nuotiopaikalta todettiin rikkoutuneessa maanpinnassa kaksi kvartsi-iskosta, jotka ilmeisesti ovat paikalla jo vuoden 2007 tarkastuksen yhteydessä havaitut. Iskokset jätettiin paikoilleen. Liesilatomus on luode-kaakko-suuntainen, umpeen-kasvanut, sammalten, varpujen ja yksittäisten heinäkasvien peittämä, kooltaan noin 75 cm x 50 cm ja vain reunaosiltaan kivetty. Kiveämätön alue latomuksen keskellä on latomuksen suuntainen, kooltaan noin 40 cm x 25 cm. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 25 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä koholla latomusta ympäröivästä maanpinnasta. Muinaisjäännösalueen on kohteen aiempien tarkastuksien yhteydessä määritetty kattavan koko Porviniemen. Koska niemen pohjoisosan mökkien läheisyydessä mahdollisesti sijainneista kalakentistä ei kohteen tarkastuksissa kuitenkaan ole tavattu mitään jäännöksiä, on kyseenalaista, tuleeko niemen pohjoisosan lukeutua muinaismuistolain mukaisen suojelun piiriin. Sitä vastoin niemen eteläosaa pohjoisimpien kuoppajäännösten tasolta alkaen voidaan pitää kokonaisuudessaan muinaisjäännösalueena. Kohteen on paikallistanut alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä Hannu Kotivuori vuonna 1998. Hän on tarkastanut kohteen myös vuosina 1999 ja 2002. Vuoden 1999 tarkastuskäynnillä on ollut mukana lisäksi Virva Lompolo. Ulrika Köngäs, Kerkko Nordqvist ja Heidi Nordqvist ovat tarkastaneet kohteen vuonna 2007. Viimeisimpiä tutkimuksia kohteessa on suorittanut Tiina Äikäs, joka on tarkastanut kohteen vuonna 2008 sekä tehnyt paikalla koekaivauksen vuonna 2009 väitöskirjatyöhönsä liittyen (ks. Äikäs, T. & Núnez, M. 2010. Muonion Porviniemi. Tutkimuskertomus seitakohteen arkeologisista kaivauksista.). Porviniemen eteläosassa sijaitsee moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, johon lukeutuu useita ilmeisesti eri-ikäisiä ja erityyppisiin toimintoihin liittyviä muinaisjäännöksiä. Niemen kärjestä paikallistettu liesilatomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle tai historialliselle ajalle. Kvartsi-iskokset voivat olla vieläkin vanhempia, mahdollisesti kivikaudelta tai varhaismetallikaudelta. Seitakiven vierelle olisi syytä pystyttää muinaisjäännöksestä kertova kyltti tai infotaulu, mikä edistäisi kohteen suojelua. Kohde sijaitsee Pallasjärven pohjoispäässä, järveen työntyvällä luode-kaakko-suuntaisella Porviniemellä. Niemi on kapea, leveimmillään noin 120 m levyinen, pitkänomaisen harjanteen muodostama ja kärkeään kohti kapeneva. Kohteen keskeisimmät osat sijaitsevat harjanteen päällä olevalla tasanteella. Maaperä on melko kivikkoista hiekkamoreenia. Alueen puusto on harvahkoa koivikkoa, lisäksi niemellä kasvaa muutamia mäntyjä ja kuusia. Aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, juolukka sekä sammalet, kosteimmilla kohdilla kasvaa myös suopursua. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2012-01-10T13:04:11 5974.03320312 423.92191545
arkeologinenkohde_alue.92 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.92 141333 {5DE44DAA-104C-4088-9218-12659B34FF0F} Mukkajärvi lounas kämppäalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 158 ei Paikalla on kaksi purettun hirsirakennelman, ja yksi lautarakennelman jäännöstä. Rakennelma 1, 7632056 /510514 Puretun rakennelman jäänteet sijaitsevat niemen itärannalla. Paikalla on hyvin varsin säilynyt liesikiveys, jonka ympärillä on puretun rakennuksen seinähirsiä kasoina. Liesi on kylmämuurattu luonnonkivistä. Se on kooltaan 1,7 m x 1,6 m ja 0,9 m korkea, hieman ylöspäin kapeneva. Alaosa on tehty litteistä kivistä, yläosassa on pienempiä, pyöreämpiä kiviä. Pohjoissivulla maan rajassa on pesä, jonka yläreuna on tuettu 8-kulmaisella rautatangolla. Eteläreunaa on ilmeisesti osin purettu, koska kivien päällä ei ole yhtä selvää jäkäläkerrosta kuin muualla. Keskellä on pieni kolo, jota ympäröivät kivet ovat palaneita ja osin murentuneita. Rakennelman eteläpuolella on U-muotoon aseteltu nuotiokiveys, jossa on osin kaksi tai kolme kerrosta litteitä kiviä. Mahdollisesti kivet on purettu liedestä. Nuotiopaikan ympärillä on laudanpätkiä ja muita puun kappaleita sekä metalliromua ja metallilla vahvistetun puurakennelman kappaleita. Liesikiveyksen ympärillä neljällä puolella on seinähirsiä kasoissa. Hirret ovat suuria, halkaisijat 20-40 cm. Osassa on koirankaulasalvokset, sahalla tehdyt suorakulmaiset kolot. Salvoksien päät on veistetty suorasivuisiksi. Itäreunan hirret ovat noin 6,7 m pitkiä. Eteläpuolella on kaksi hirsikasaa, yhdessä hirressä on kolo ovi- tai ikkuna-aukkoa varten. Rakennelma 2, 7632014 /510478 Sijaitsee noin 40 m lounaaseen edellisestä, niemen länsirannalla. Myös se koostuu mahdollisesta rakennelman paikasta jonka ympärillä on hirsikasoja. Rakennelman kohdalla on kolme kuoppaa. Rakennelman mahdollisesta kivijalasta on jäänteitä "koillisseinän" molemmissa päissä, luoteispäässä ja myös "lounaisseinän" keskikohdalla, mutta oletettujen nurkkien kohdalla valleja ei ole. Kivirakennelmat on huolellisesti kasattu erikokoisista kivistä, niiden sijaintien perusteella mahdollisen rakennelman koko olisi ollut ehkä 12 m x 8,5 m. Etelänurkassa oleva suuri kuoppa on kooltaan 3,3 m x 3,5 m, muodoltaan pyöreähkö ja vähintään 1,3 m syvä. Sen reunat ovat jyrkät ja sen päällä on kolme suurta hirttä. Länsireunassa oleva kuoppa on muodoltaan suorakulmainen, kooltaan 4 m x 1,5 ja noin 70 cm syvä. Sen keskellä on puujäänteitä. Myös pohjoisnurkassa oleva kuoppa on suorakulmainen, kooltaan noin 2,6 m x 1,6 m ja 60 cm syvä. Seinähirsiä on kasoissa neljällä puolella, niissä on salvoksia, tapin reikiä ja aukon kohtia. Pisimmät hirret ovat 9,3 m pitkiä. Rakennelman lounaispuolella on pyöreähkö, epämääräisen muotoinen kuoppa, jonka pohjalla on kiviä. Se on kooltaan 2 x 3 m ja noin 80 cm syvä. Rakennelma 3, 7631979/510461 Siajitseen noin 40 m lounaaseen rakennelmasta 2. Kyseessä on todennäköisesti huussi. Paikalla on pitkulainen kuoppa ja kevytrakenteisen rakennelman jäänteitä, hirsiä ja lautoja. Kuoppa on noin 3,4 m pitkä, metrin levyinen ja noin 50 cm syvä. Rakennelman koko on mahdollisesti ollut noin 3,4 m x 3,9 m. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Mukkajärven länsiosassa olevan niemen tyvessä. Alue on matalaa mäntykangasta. Maaperä on hiekkaa, jossa on kuitenkin paikoin kiviä. Alueella kasvaa vaihtelevan kokoista mäntyä ja muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja suopursua. 3 Voimassa 2018-11-19T16:48:26 4155.57861328 299.58291921
arkeologinenkohde_alue.93 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.93 141399 {75633961-623B-4B8A-924F-5C950995EDA9} Pikku-Kuortesjärvi savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 134 ei Paikalla on kaksi kämppäjäännöstä, joista toinen on paremmin säilynyt. Kämppä 1 Valmistettu kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä, joiden välissä sammalta tilkkeenä. Nurkissa on yläpuoliset sahalla tehdyt koirankaulasalvokset. Seinissä on säilynyt viisi tai kuusi hirsikertaa. Eteläseinän päälle on kaatunut suuri kelohonka, myös länsiseinän päälle on kaatunut kaksi keloa, joista toinen oviaukon kohdalle. Kelon alla on laudoista tehdyn oven jäänteet. Rakennelma on kooltaan 8,7 m x 8,7 m. Länsiseinällä on 1,2 m leveä oviaukko, itäseinällä on pieni valoaukko joka on veistetty kahteen hirteen. Se on 45 cm leveä ja 25 cm korkea, reunoja ei ole viistetty. Sisällä on kattorakenteiden jäänteitä. Itä- ja länsiseinissä, noin 30-40 cm nurkista, on kolot joissa on ollut pohjois- ja eteläseinien suuntaiset puut. Kämppä 2 Sijaitsee 11 m länteen edellisestä. Se on lähes täysin hajonnut tai purettu. Itä- ja länsiseinien kohdalla on useita hirsiä rinnakkain, pohjois- ja eteläseinissä vain yksittäiset hirret. Arviolta rakennelma on ollut kooltaan noin 9,2 m x 7,8 m. Rakennettu samalla tavalla kuin rakennelma 1, mutta sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto. 1920 tai 1930-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppiä. Rakennelma 1 on talli ja 2 on asuinrakennus. Kohde sijaitsee Pikku-Kuortesjärven koillisrannalla, noin 30 m rannasta. Kämppien molemmin puolin ranta on avointa kivikkoa ja kämpän kohdalla jänkää, jossa kasvaa pientä mäntyä. Kämpän 1 sisällä kasvaa runsaasti suurikoista saniaista, lisäksi heinää, suopursua, hillaa, variksenmarjaa, puolukkaa ja jäkäliä. Kämppien välissä ja kämpän 2 kohdalla kasvaa heinää. Ylärinteen puolella aivan kämppien vieressä kulkee metsäkoneen ura. 3 Voimassa 2015-02-26T14:37:42 495.01367188 102.80061781
arkeologinenkohde_alue.94 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.94 53802 {6D1AD52A-C16C-4E05-8BF0-475043DC3C28} Pitkäkärki 1 kivikautinen asuinpaikka 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain ei Lisätietoja? Mistä rajaus peräisin? Nimen mukaan kiinteä muinaisjäännös. 3 Voimassa 2019-10-30T09:57:27 8821.75097656 616.92209727
arkeologinenkohde_alue.95 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.95 53846 {5FFD7896-FC8B-4434-9AE3-36E82D8C9CF4} 834010006 Vuorinen kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 109 ei Asuinpaikkaan liittyvät löydökset ( keramiikka ja kvartsi-iskokset) on löydetty rantaan kaivetuista koekuopista ja rantavedestä. Tontilla on jyrkkä ranta. Rannalle päin on kapea tasainen kaistale, josta rinne nousee jyrkähkösti tasanteelle tai terassille, jossa kesämökki on. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Liesjärven pohjoisrannalla Pirttiniemessä kesämökkitontin rannassa. Alueen itäpuolella kohoaa Pirttiniemenmäki, pohjois- ja länsipuolella on Soukonsuo. 3 Voimassa 2019-09-20T07:54:08 3081.73901367 306.30173154
arkeologinenkohde_alue.96 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.96 144549 {E1AF2405-FCF8-47F7-8A23-2B0BD07D742B} Puijo Puijontie kuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Alueella sijaitsee yhdeksän pääasiassa suorakaiteen muotoista kuoppaa. Osa kuopista on noin 50-70 cm syviä, osa matalia ja heikosti erottuvia. Kuopissa on kiviä ja osa kivistä on nostettu kuopan viereen. Alueella erottuu muitakin kaivelun merkkejä.Syvimmät kuopat sijaitsevat niemekkeen korkeimmalla kohdalla. Kaskiviljelyyn liittyviä nauriskuoppia. Kohde sijaitsee välittömästi Puijontien vieressä, maakummun alle rakennetun huolto- yms. rakennuksen eteläpuolella. Maasto on kivikkoista. Toimenpidekuviolla 84. nauriskuoppa Kuoppien koordinaatit: 3534278 6978152 3534291 6978131 3534283 6978150 3534284 6978141 3534292 6978104 3534266 6978118 3534255 6978120 3534260 6978127 3534246 6978138 3534263 6978139 3 Voimassa 2012-05-22T12:31:00 2370.73486328 193.00465907
arkeologinenkohde_alue.97 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.97 144550 {6912CC92-5D7F-4CDE-BF5A-FB12F12D6A24} Puijo Puijontie kuoppa-alue 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Alueella sijaitsee kolme suorakaiteenmuotoista kuoppaa, kooltaan noin 1 x 2 metriä.Kaksi kuopista on syvyydeltään noin 50 cm. Kolmas kuoppa on täytetty roskilla. Kaskiviljelyyn liittyviä nauriskuoppia. Kohde sijaitsee loivasti etelään viettävässä rinteessä, aivan luonnonsuojelualueen eteläosassa, Puijolle johtavan tien läheisyydessä. nauriskuoppa Kuoppien koordinaatit: 3534385 6977967 3534414 6978008 3534401 6977996 3 Voimassa 2012-05-22T12:46:39 2534.83544922 209.47421101
arkeologinenkohde_alue.98 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.98 176215 {3D8707D7-D961-48A0-911A-0BA7E459B6F8} Kentänvuoma leimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 230 ei Alueella on kaksi leimapuuta. Leimapuu 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3375520 Y=7497848 tien luoteispuolella. Koordinaattien osoittamassa paikassa on elävä mänty, jonka eteläpuolella on kolme alekkain olevaa pilkkaa, joissa kussakin on yksi kirveellä lyöty lovi. Puun vastakkaisella puolella on pilkka, jossa osittainen Metsähallituksen kruunuleima. Leimapuu 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3375579 Y=7497809. Koordinaattien osoittamassa paikassa on noin 4 metrin korkeudelta katkennut kelo, jonka länsipuolella on 1.5 metrin korkeudella 10 x 20 cm kokoinen pilkka, jossa on yksittäinen Metsähallituksen kruunuleima. Leiman alapuolella on kirveellä tehty lovi. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Kaksi Metsähallituksen kruunuleimalla leimattua leimapuuta. Kosteikkojen ympäröimä mäntymetsää kasvava hiekkakangas, jossa aluskasvillisuutena sammalta, puolukkaa ja juolukkaa. Metsä on erirakenteista metsää. 3 Voimassa 2014-12-10T16:33:22 5742.28295898 292.62975533
arkeologinenkohde_alue.99 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.99 148131 {FFD504D7-BA28-4F36-BDC8-C757F3777390} Latvarova 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 257 ei Kohteessa on kämpän ja siihen liittyvän talli ja aitauksen jäännökset. Kämppä sijoittuu niemen päähän alueen koillispäähän. Kämpän jäännös on mitoiltaan 10,4 m x 7 m, ja se on kaakko-luodesuuntainen. Kaakkoispäässä on 2,4 m pitkä kylmä osa. Tupaosasta on jäljellä 3 pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset ja hirsien päät on sahattu. Kämpän kaakkoispäädyn kylmän osan hirret ovat paremmin säilyneet, mutta niitä on jäljellä vain etelänurkassa - itänurkassa näkyy yksi turpeenpeittämä hirren jäännös. Kylmän osan hirsien välissä on puutapit kannattelemassa hirsiä erillään. Kylmään osaan tulee tuvasta oviaukko. Ovenpieliin hirsiin on tehty pystylovi, johon on laitettu veistetty riuku tukirakenteeksi. Kämpän tuvan lounaisseinän keskellä aitauksen puolella on oven tai ikkunan paikka, josta hirsiä on sisäpuolelta veistetty suoraksi. Tuvan keskellä on turpeenpeittämä 2,4 x 1,3 x 0,3 kokoinen suorakaiteenmuotoinen luonnonkivinen uuninpohja tai piisin jäännös, jonka länsipuolella on 2 m x 1 m x 0,5 m kokoinen kuoppa. Katosta on jäljellä rakennuksen lyhyen sivun suuntaisia lautoja, mahdollisesti vesi- tai välikaton ruoteita. Kämpän itäpuolella suon reunassa on hella. Pihan lounaispäässä on toisen rakennuksen, ilmeisesti tallin, jäännös. Se on mitoiltaan 7,7 m x 10,8 m ja kaakko-luodesuuntainen. Tallista on jäljellä 4 pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Tallin luoteispäässä on erillinen 7,1 m x 3 m kokoinen osa, johon tulee 1,3 m leveä oviaukko koillissivulta aitauksen puolelta tallin. Kaakkoisosan koillisseinän keskellä on toinen, yhtä leveä oviaukko, jonka sivuilta hirsiä on veistetty suoraksi. Tallin päällä on muutamia katon hirsiä ja katteena käytettyä halkaistua riukua. Katossa on käytetty teollisia nauloja. Tallin päällä kasvaa saniaista. Kämpän ja tallin välissä on riukurakenteinen aitaus. Aitauksen pituus on lounais-koillissuuntaisesti 30 m ja leveys 11,5 m. Kämpän puolella aitaus ulottuu lounaisseinälle asti, toiselta puolelta etelänurkalle ja toiselta länsinurkalle. Tallin puolella tallin koillisseinustalla ja kaakkoispäädyssä on aidan tukipaaluja, joissa on rautalankaa. Aidan paaluina on käytetty pyöröhirsiä ja eläviä puita ja aidaksina halkaistuja 2,5-3 m pitkiä riukuja, jotka on naulattu kiinni paaluihin. Aidan korkeus on 1,4 m. Aitauksen sisään jäävä alue erottuu aukeana heinikkoisena alueena. Kämppä: X=7404479, Y=3584842 Talli: X=7404454 , Y=3584809 Aitaus: X=7404475, Y=3584827 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella koko niemen alueelle. Kohde on merkitty v. 1963 topografiseen karttaan kahdeksi ulkorakennukseksi. Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuva kämpän jäännös. Pihapiirissä on myös talli ja aitaus. Kohde sijaitsee Latvarovan länsipuolella olevan suon ympäröimän saarekkeen keskeltä itäkoilliseen työntyvässä niemessä, suolla olevan pohjoispuoleisen lammen länsipuolella. Kohteen ja lammen välistä kulkee moottorikelkkareitti. Kohteen länsipuolelle 300 m etäisyydellä on Hanhioja. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Niemeä ympäröivä suo on nevaa. 3 Voimassa 2012-09-07T10:21:04 2965.11083984 223.03291131
arkeologinenkohde_alue.100 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.100 175779 {C3638261-B0D1-434F-AD6A-5400C67B6EEA} Hallavaara 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, kaivon ja kahden muun rakennuksen jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä mitoiltaan noin 13,5m x 7m kokoinen kaksiosaisen rakennuksen pohja. Sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Rakennuksen keskellä on noin 3,5m leveä porstua ja molemmissa päädyissä huoneet joissa liuskekiviset uunit. Rakennuksessa on luonnonkivinen kivijalka. Takaseinän rakenteet ovat erityisen epäselviä. Kaivosta on jäljellä noin 2m x 2m kokoinen neliönmuotoinen kuoppa kosteikossa. Päärakennuksen eteläpuolella on rehevä aukio, mahdollisesti navetan sija. Metsässä on jonkin verran romua, esimerkiksi kuusen oksassa roikkuva rautainen kärrynpyörän vahvike. Kohde rajautuu noin 100m x 100m kokoiselle kolmionmuotoiselle alueelle metsäautotien ympärille. Rakennusten jäännökset sijaitsevat välittömästi tien läheisyydessä, kaivo on hieman kauempana metsässä. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 16.7.2014 ja se havaittiin Reiska-tietokannasta. Aikaisemmin kohteen on arvioinut Oili Räihälä 17.10.2007. Kyseessä on vanha tila joka on hylätty 1900-luvun puolivälin tienoilla. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on pääosin vanhaa kuusimetsää. Tien itäpuolinen alue on hakattu paljaaksi mutta rakenteiden ympärille on jätetty säästöpuuryhmiä. 3 Voimassa 2015-02-25T16:05:43 6613.69555664 330.82507861
arkeologinenkohde_alue.101 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.101 61682 {550D1825-936B-4437-BB72-041CEA4718EB} 47010283 Tirrohonkaniemi 3 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 295 290 ei Muotkajärven tasaisella ja melko korkealla (noin 4 m) rannalla havaittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä alueen itäosaan tehdyssä koekuopassa. Löytöinä oli palaneita kiviä, punaiseksi palanutta hiekkaa ja kvartsia. Palaneita kiviä löytyi myös alueen länsiosaan tehdystä koekuopasta. Alueen itäosassa oli pyyntikuoppa ja tulisija (ikä ei tiedossa). Muinaisjäännösalue ulottuu näin ollen kahden niemekkeen välissä olevalle tasaiselle rannalle. Törmän alta rannasta löytyi myös kvartsi-iskos. Alue rajoittuu sisämaassa suohon. Alueen puusto on mäntyä ja vaivaiskoivua, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Maaperä on hiekkaa. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-24T11:53:02 12686.63378906 449.22388255
arkeologinenkohde_alue.102 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.102 61684 {603DFD4B-1B06-468D-9F7A-D7BAE1ABAC7D} 47010284 Kihlankiniemi 1 kvartsilouhos 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 289 ei Muotkajärven rannassa Kihlankiniemen kärjessä on kaksi noin 50x50 cm:n kokoista kvartsilohkaretta maassa kiinni. Kivistä on lohkottu paloja niin, että iskukohta on näkyvissä. Kivien viereen tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti kvartsinpalasia. Kivien ja järven välissä on alue, joka on mahdollisesti ollut veden alla kiveä louhittaessa. Kivet sijaitsevat noin 2 metrin etäisyydellä veden pinnasta. Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Maaperä on soraa ja kalliota. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-08-28T14:56:41 2198.36108398 175.9201924
arkeologinenkohde_alue.103 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.103 61686 {F46589C9-CBB0-431F-BA8F-051C3382BD1C} 47010285 Kihlankiniemi 2 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon ei Muotkajärven rannassa Kihlankiniemen tyvessä on pieni niemeke, jonka tyvessä asuinpaikka sijaitsee. Asuinpaikka sijaitsee muinaisella rantavallilla, jonka etualalla on nykyään alavaa maata ja kalliota. Kalliot ovat todennäköisesti olleet veden pinnalla asuinpaikan käyttöaikaan. Rikkoutuneesta maasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Lähialueelle tehdystä koekuopasta löytyi myös kvartsia. Sisämaahan päin tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään, ei myöskään rannan suunnassa laajemmalle tehdyistä koekuopista. Asuinpaikka on siis ollut varsin pienialainen. Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Maaperä on hiekkaa, mutta takana ja edessä kalliota. Paikka on noin 2 metriä veden pinnan yläpuolella. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T11:56:13 4685.9387207 309.71367577
arkeologinenkohde_alue.104 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.104 61688 {D534192D-CBD7-4992-B3A8-A92A5BE86DBE} 47010081 Kihlanginkangas Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 289 ei Osayleiskaava-alueen inventointi 2001 Alueella on kaksi erillistä kokonaisuutta, joista pohjoisempi on pienialainen kivikautinen leiripaikka ja eteläisempi on rautakauden lopulta tai keskiajalta peräisin oleva suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Alue muodostuu kumpareisesta maastosta, jossa kivikautinen asuinpaikka sijaitsee harjumaisen muodostuman päällä, matalassa kohdassa, aivan rannan tuntumassa. Tämän alueen takana on laakso, jonka keskellä on kosteikkoa. Kivilatomus sen sijaan sijaitsee lähellä niemen kärkeä olevalla tasanteella. Latomuksen koko on 1,35x0,8x0,05 m, sen suunta on 188gon. Maaperä on soraista, puusto mäntyä ja tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Alueella ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 1991 jälkeen. Ainoastaan leiriytymisen aiheuttama kuluminen oli lisääntynyt. Mj-rekisteri Asuinpaikka sijaitsee Muotkajärven koillisosassa, johon Kihlakangas pistää niemenä luoteesta. Löydöt ovat hiekkatievojen ympäröimistä notkoista sekä niemekkeen päältä ja etelärannalta. 3 Voimassa 2019-09-03T14:39:17 7188.24511719 341.36018406
arkeologinenkohde_alue.105 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.105 61689 {F4647E57-D48F-4C30-9E2E-FB1586E5B973} 47010286 Kihlanginkangas 2 Latomukset 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1416 Latomukset 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 297 290 ei Kohde sijaitsee Muotkajärven rannalla. Alue muodostuu melko jyrkän ja korkean rannan päällä olevasta soraisesta tasanteesta. Suorakaiteen muotoiset neljä latomusta sijaitsevat rannan suuntaisessa rivissä, 30-40 m rannasta ja 10-15 m törmän reunasta. Latomusten lyhyt sivu osoittaa järvelle pän. Latomuksissa 1, 2 ja 4 oli näkyvissä tulen rapauttamia kiviä. Lähiympäristössä on kaiveltu, minkä vuoksi kiviä oli tullut näkyviin tavallista runsaammin ja näin ollen vaikeutti havaintojen tekemistä. Latomusten koko suunta (400gon) suuria kiviä (pohjoisessa ja etelässä) 1: 1,9x1,0x0,15 m 208 3 3 2: 1,75x0,9x0,15 m 63 2 2 3: 1,45x0,8x0,15 m 39 1 3 4: 1,5x1,0x0,1 m 154 1 - 3 Voimassa 2019-09-03T13:54:08 9226.90283203 365.00935927
arkeologinenkohde_alue.106 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.106 61691 {56805C24-6444-4C6E-AD81-13CE34D70DB6} 47010287 Kihlanginkangas 3 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 294 ei Muotkajärven rannalla olevalla jyrkkä- ja korkearantaisella hiekkatasanteella on kivikautinen asuinpaikka, josta ei näy merkkejä maan pinnalle. Osittain alue on lahden pohjukkaa. Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuutena variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Asuinpaikka havaittiin tekemällä koekuoppia, joissa oli punaiseksi palanutta hiekkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Koekuopissa 1 ja 2 kvartsit löytyivät punertavasta huuhtoutumiskerroksesta ja koekuopasta 2 löytyi palanutta luuta punertavan ruskeasta rikastumiskerroksesta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T12:06:41 7487.81494141 373.76800282
arkeologinenkohde_alue.107 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.107 61693 {47B44F8C-6D67-47E4-8B59-8CE6498321CA} 47010288 Kihlanginkangas 4 Muinasjäännösryhmät 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 297 289 ei Alue on tasaista Muotkajärven rannalla, jyrkän ja noin 6 metriä korkean rantatörmän päällä olevaa hiekkaista maastoa. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset (8 kpl) ovat rannan suuntaisessa rivissä niin, että niiden lyhyt pääty suuntautuu järvelle päin. Latomus 6 poikkesi muista siinä, että se oli lähes neliön muotoinen tai siinä oli kaksi latomusta aivan rinnakkain. Latomus 5 oli osittain rikottu. Siellä täällä latomusten ympärillä oli kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia näkyvillä polkujen kuluttaman maan pinnalla. Kohteesta koilliseen, aivan tien lähistöllä olevassa kulmauksessa löytyi koekuopista palaneita kiviä, palanutta hiekkaa ja likamaata, mutta ei löytöjä. Kyseessä on ajoittamaton, todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-24T12:08:58 18961.05834961 748.1552214
arkeologinenkohde_alue.108 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.108 61695 {454C9016-BD8F-4078-863D-D662DB347718} 47010080 Inginjärvenojansuu Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon ei Hetta-Palojoensuu -tien varrella oleva levähdyspaikka on aivan asuinpaikan vieressä. Levähdyspaikalta laskeutuu tie järven rantaan ja ulkomukavuuslaitokselle. Löytöpaikka sijaitsee lähes 40 m järven rannasta rantaan johtavan tien pohjoispuolella. Löydöt olivat kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä. Suurin osa kvartseista oli n. 2 cm:n paksuisessa täytemaakerroksessa, mutta palaneet kivet olivat kiinni alkuperäisessä maaperässä. Osa kvartseista oli alkuperäisen maan pinnan päällä. Ilmeisesti täytemaa on siirretty aivan vierestä rantaan johtavaa tietä tehtäessä. Maaperä alueella on hiekkaa, mutta "niemen" kärjessä on kalliota. Puusto on tunturikoivua ja mäntyä, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa, kanervaa, poronjäkälää ja sammalta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T12:11:14 7381.56542969 316.97070961
arkeologinenkohde_alue.109 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.109 61696 {346AFDF5-564C-4B57-A18A-985AC86A201A} 47010289 Inginjoensuu 2 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Alue sijaitsee Inginjärvenjoen koillispuolella ja pienen lampareen (johon I-joki laskee) pohjoispuolella olevalla tasanteella. Tasanteen länsipäässä on kaivantoja, mahdollisesti juoksuhautoja. Niistä hieman koilliseen on laaksomainen alue, jonka rannassa n. 10 m leveänä vyöhykkeenä oli kivikautinen asuinpaikka. Mitään rakenteita tai merkkiä asuinpaikasta ei ollut näkyvissä maan pinnalla, vaan löydöt tehtiin koekuopasta. Huuhtoutumiskerros oli punertava ja löydöt tulivat myös tästä kerroksesta. Maasto kohoaa hieman mentäessä koillista kohti ja se muodostaa suohon pistävän niemen. Niemen kohdalla on rinteessä tasainen kohta, jossa havaittiin suorakaiteen muotoinen kivilatomus, kapea sivu suolle ja lampareelle päin. Latomuksesta n. 20 m koilliseen havaittiin koekuopassa punaiseksi värjäytynyt huuhtoutumiskerros, mutta ei löytöjä. Tästä edelleen n. 15 m pohjoiseen löytyi soikea pyyntikuoppa (1), muutkin pyyntikuopat ovat soikeita. Tasanne päättyy koillisessa suon ympäröimään niemekkeeseen ja puroon. Niemekkeen tyvessä kulkee kaksi (2, 3) pyyntikuoppaa niemen poikki ja yksi (4) näiden vieressä hieman niemen kärkeä kohti. Aivan niemen kärjessä on vielä yksi pyyntikuoppa (5). Latomuksen koko suunta (400gon) suuria kiviä (luoteessa ja kaakossa) 1,4x0,9x0,1 m 177 - 1 Pyyntikuoppien koko: 1: 2,8x1,9x0,3 m 2: 2,8x2,1x0,6 m 3: 2,5x1,7x0,3 m 4: 2,3x2,3x0,4 m 5: 2,4x2,0x0,2 m Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T12:13:03 11288.63842773 477.85679396
arkeologinenkohde_alue.110 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.110 61697 {A0BFA292-1F70-4526-97B6-F91EFB831EA1} 47010290 Pahkurinvuomanpuro Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 2 Koekuopat 292 ei Alue on miltei tasaista mäntyä ja tunturikoivua kasvavaa hiekkaista maastoa Muotkajärven rannassa sijaitsevan suon reunalla. Suon keskellä virtaa Pahkurinvuomasta Muotkajärveen laskeva puro. Aluskasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Hiekka on savista. Asuinpaikka on pienialainen. Löydöt olivat pelkästään palanutta luuta, jotka tulivat punertavan ruskeasta rikastumiskerroksesta noin 10 cm:n paksuudelta. Kaikki löydöt tulivat koekuopasta 1. Löytöalueen kaakkoispuolella oli juoksuhautoja. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T12:14:37 8399.24926758 361.73819213
arkeologinenkohde_alue.111 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.111 156447 {C63384A9-4D20-4C77-9ED1-AD2C3C8C2147} Tuhkanen 1 krouvi paikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 96 ei Paikalla on vuoden 1785 kartan mukaan ollut krouvi, joka on sijainnut aivan tien reunassa. Nykyisin tien risteysalue sijaitsee koko lailla samoin kuin vanhassa kartassakin, mutta tietä on levennetty ja se on asfaltoitu, risteysaluetta on ehkä hieman oiottu minkä lisäksi on rakennettu pyörätie tien itäpuolelle. Tien itäpuolinen alue on vahvasti panssarivaunujen ja sotilaiden maastoharjoitusten kuluttamaa eikä paikalla nykyään ole maan päälle näkyviä merkkejä krouvista. Kohde on rajattu aluemaisesti sille paikalle, jossa se vuoden 1785 kartan mukaan on sijainnut. Paikalle on vuoden 1785 kartassa merkitty krouvi (Charta öfwer Lill-Luolais och Parola till Konglige Majestät och kronan inköpta malmar. Pehr Kiellman 1785. Kansallisarkisto). Kohde on mitä todennäköisimmin hävinnyt kokonaan eikä minkäänlaista tarvetta suojeluun sen suhteen enää ole. Alue on Hämeenlinnasta Parolannummelle ja Nihattulaan menevien teiden risteyksessä sen itäpuolella. Maasto on hietaa ja armeijan harjoituskäytössä kovasti kulunutta mäntyvaltaista metsää sekä tiealuetta. 3 Voimassa 2013-03-05T12:21:20 3287.74926758 226.97272158
arkeologinenkohde_alue.112 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.112 147031 {0A234FC3-47B7-4FDC-9B8A-A7B7BDF8B423} Hämeenaho asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Molemmin puolin tietä näkyy vanhaa peltoa. Pystyssä olevia rakennuksia ei ole. Raunioita löytyy tien pohjoispuolella olevalta pellolta kohdasta, jossa on isompia puita ja kartassa näkyy "lovi" pellossa. Rakennuksenpohja: Kooltaan se on 14 x 8 metriä ja se on itä- länsisuuntainen. Siinä on kaksi tulisijaa pohjoisseinustalla. Länsilaidan tulisija on kooltaan 4,5 x 2 metriä. Toinen on 3 x 2,5 metriä. Rakennus on mahdollisesti kaksiosainen. Toisen osan koko on 6 x 5 metriä. Osien välissä on välitila, mahdollisesti eteinen. Länsiosan pohjoispuolella on kuoppa ja mahdollisesti pieni lisäosa, ehkä kellari. Kivikasa 1: Sijaitsee noin 65 metriä koilliseen tiestä metsäisen osan ja pellon reunassa. Sen koko on 2 x 3 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Muoto on pyöreähkö. Kivien seassa on rautaromua. Kivissä on palon jälkiä. Kivikasa 2: Siajitsee lähellä edellistä kivikasaa. Kivikasa on matalahko ja kiviä on 3 x 3 metriä kokoisella alalla. Kivet ovat palaneita. Kivikasa 3: Koko on 1,5 x 1,2 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Kivikasa 4: Koko on 2,5 x 1,5 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Kellari 1: Sijaitsee järveen päin suuntavassa rinteessä. Sen itäpuolella on toinen kellari. Kooltaan kellari 1 on 4,5 x 1,5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Suuaukko on romahtanut. Puita ja vesakkoa kasvaa kellarikuopassa. Kellari 2: Kooltaan kellari on 5 x 1 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Oviaukko on järvelle. Seinustassa on kiveystä näkyvissä. Muodoltaan se on pitkä soikio. Kohde on aluemainen. Jaakko Mikkonen opasti kohteelle. Kohteen pellot on merkitty peruskarttaan. Asuintilan jäänteet. Asuintila sijaitsee Hämeenaholla Hämeenjärven eteläpuolella. Korkanantien varrella. Kuvio on merkitty vanhaksi pelloksi. 3 Voimassa 2012-08-27T13:19:47 6928.50488281 368.82172531
arkeologinenkohde_alue.113 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.113 149171 {7A87053F-B390-40A7-86DA-FFF52D4FBA2D} 732010022 Ylä-Naruskajoki asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 265 ei Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Vuoden 1988 inventoinnissa Arponen on löytänyt ylemmän terassin reunalta kulkevalta metsätieltä kvartsi-iskoksia 100-120 m matkalta. Kvartsit ovat sijoittuneet tielle pesäkkeittäin. Kvartsi-iskoksia löytyi myös tieuran lähelle tehdyistä koekuopista. Kohde tarkastettiin v. 2012 inventoinnissa. Paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia Tuntsan tieltä rantaan kääntyvältä metsätieltä ja kohteen eteläpuolelta tulevalta osittain moottorikelkkareittiä mukailevalta vanhalta tienuralta. Vanha tienura ei näy kartassa. Löydöt sijoittuivat pesäkkeittäin terassin reunaan metsätielle ja itäisimmillään moottorikelkkareitin ja metsätien risteyskohtaan, jolloin alueen leveys on itä-länsisuuntaisesti n. 60 m. Eteläosassa ne ulottuvat muinaisjäännösrekisterin koordinaatista, joka on ilmeisesti v. 1988 tehtyjen löytöjen keskipiste, n. 50 m etelään ja n. 250 m pohjoiseen. Siten alueen pituus on n. 300 m rannansuuntaisesti. Kohteen pohjoispuolella metsätie muuttuu sammaleen peittämäksi, mikä vaikeutti asuinpaikkamateriaalin havaitsemista, joten on mahdollista, että kohde on vielä havaittua laajempi. Kohde rajattiin v. 1988 inventointiraportin ja paikalla tieurilla havaittujen kvartsilöytöjen perusteella. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen on inventoinut v. 1988 Aki Arponen. Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Asuinpaikan havaittiin sijoittuvan luultua laajemmalle alueelle. Kohde sijaitsee Naruskajärveen laskevan Ylä-Naruskajoen itärannalla, 640 m joensuusta ylävirtaan, terassimaisella harjanteella. Terassilta törmä laskee matalammalle soistuneelle rantakaistaleelle. Kohteen eteläpuolella on vanha varastopalsta ja Ylä-Naruskajoen ylittävä silta. Sillalle kulkevalta tieltä pohjoiseen tulee kohteen läpi kulkeva moottorikelkkareitti ja vanha tienura, joka osoittain noudattelee moottorikelkkareittiä. Kohteen itäpuolella on Tuntsalle kulkeva tie, josta myös kääntyy kohteelle päällystämätön metsätie. Metsätie kulkee joen rantaa pitkin terassin reunassa. Kasvillisuus terassilla on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Matalalla ranta-alueella ja kohteen eteläpuolella varastoalueella puusto on harvempaa ja nuorempaa. Ranta on säännöstelyaluetta. Maaperä on moreenia ja siinä on myös melko runsaasti pyöreää luonnonkvartsia. Alueen pohjoisosa on yksityismaata. Rannassa on epävirallinen kalastajien leiripaikka. 3 Voimassa 2012-09-25T15:05:43 18106.93603516 691.85569724
arkeologinenkohde_alue.114 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.114 149180 {D9445BA0-E43A-418A-9472-5657F944E4D0} Ahmonmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 208 ei Alueella on havaittavissa peltoraunioita ja kiviaitaa sekä tilaan liittyvien rakennusten jäänteitä. Tilan päärakennuksen jäännös (Ahmonmäki päärakennus jäännös 1) on jäänyt osittain metsäautotien alle. Paikalla on havaittavissa betonista valettu rakennuksen perusta (11,5x7,5 m). Päärakennuksen ja tien eteläpuolella on niin ikään betonista valettu navetan perusta (Ahmonmäki navetta jäännös 2) (12,5x7m). Päärakennuksesta 45 m luoteeseen on havaittavissa kivetty kellarikuoppa (Ahmonmäki kellarikuoppa 3) (3x3x1,5 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa SutiGis -tietojen perusteella 2.8.2012. Kohde esiintyy vuoden 1917 metsätalouskartassa nimellä Ahmomäen metsänvartijan torppa. Kohde on autioitunut metsänvartijan tila. Kohde sijaitsee Ahmonmäellä, metsäautotien varressa, noin 5 km Vaikko -järvestä länteen. Vanhoillle pelloille on istutettu mäntyä ja kuusta. Pihapiiri on osittain aurattu. Alueella on kaksi pientä riistapeltoa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-28T15:10:37 15306.38061523 476.46515794
arkeologinenkohde_alue.115 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.115 136362 {18EBB469-5285-49A3-BD56-9BF75A53AAA8} Levämäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 235 ei Alueella sijaitsee peltoraunioita sekä useita rakennusten jäännöksiä. Päärakennus (Levämäki päärakennus jäännös 1) on purettu. Paikalla hahmottuu noin 9x9 m kokoisen rakennuksen sekä tiilirakenteisen uunin ja piipun jäännökset. Perustukset ovat osin purkujätteen peitossa. Tilan navetta on L-kirjaimen muotoinen, osittain romahtanut viisiosainen hirsirakennus (Levämäki navetta jäännös 2), joka on kooltaan 17x4,5(4x5) m. Rakennuksessa on ollut pärekatto, joka on myöhemmin korvattu huovalla. Tilan sauna (Levämäki sauna jäännös 3) on osittain romahtanut 3x3(4,5) m kokoinen, lohenpyrstösalvoksinen hirsirakennus, jossa on ollut erillinen lautarakenteinen pukuhuone. Kiuas/tulisija on valettu betonista. Tilan riihestä (Levämäki riihi jäännös 4) on jäljellä enää luonnonkivinen perutus, jonka yhdessä kulmassa on suuri uunin jäännös (4,5x4,5 m). Yksi seinälinjoista on kivetty. Rakennuksen koko on 8,5x8,5 m. Rinteeseen on kaivettu osittain romahtanut kivetty kellari (Levämäki kellari jäännös 5). Alueella sijaitsee myös kolme hirsirakenteista osittain tai kokonaan romahtanutta latoa. Päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva lato (Levämäki lato jäännös 6) on kooltaan 5,5x4x1,8 m. Toinen ladoista (Levämäki lato jäännös 7) on kooltaan 4,5x4,5 m ja kolmas (Levämäki lato jäännös 8) on täysin romahtanut 6,5x6,5 (14) m rakennus, jonka toisessa päässä on ollut mahdollinen vaja. Tämä lato on muista poiketen rakennettu kuorimattomasta koivuhirrestä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7050460 582657 Navetta 2 7050436 582676 Sauna 3 7050404 582671 Riihi 4 7050410 582738 Kellari 5 7050452 582694 Lato 8 7050398 582692 Lato 7 7050387 582613 Lato 6 7050505 582624 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 6.6.2011. Vuoden 1972 peruskartassa (432105) paikalla näkyy seitsemän kylmillään olevaa rakennusta ja peltotilkku. Kyseessä on 1900-luvun lopulla autioitunut tila. Kohde sijaitsee noin puoli kilometriä Pajukoskentiestä kaakkoon, Levämäki nimisen mäen itärinteellä, aukealla vuonna 2008 laikutetulla niityllä, jolle on istutettu kuusta. Osa rakennuksista sijaitsee viereisessä metsässä. Maaperä on hienoainesmoreenia. 3 Voimassa 2018-12-17T15:41:06 24588.25073242 591.56942871
arkeologinenkohde_alue.116 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.116 31309 {2181DFBC-ED83-4E59-A414-95167C3A5897} Ulko-Tammio tunneli 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 38 II maailmansota 2 Tutkittu osittain ei Jatkosodan aikainen tunneli, joka läpikuljettavissa. Turvallisesti kuljettavissa oleva alue on rajattu kaiteella. Itäisimmässä nurkassa on vanha peittämätön kaivo, jossa vettä edelleen. Pohja on louhetta ja pientä kiveä. 2014: Itimmäisessä nurkassa olevan kaivon edustalle on rakennettu kiviaita. Tunneliin vievän kanjonin kallioseinämiä on vahvistettu betonoimalla. 3 Voimassa 2020-09-15T13:54:33 924.21069336 202.08335569
arkeologinenkohde_alue.117 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.117 141866 {5D22B9AB-D5A9-46B1-915E-E48A79C747B3} Tervajoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 188 ei Rakennusjäännös 1: 4 x 4 metrin kivijalka, uuni koillisnurkassa. Rakennusjäännös 2: 10 x 10 metrinen kivijalka. Keskellä uuni ja kamina. Kuopat nurkissa Kellarikuoppa: 4 x 4 metriä. Rakennusjäännös 3: 8,3 x 8 metriä. Metrin levyinen kivijalka. Kuoppa: 1 x 1 x 0,5 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Jouko Vilmi opasti paikalle. Tervajoen kämpän rakennusjäännöksiä. Sijaitsee Vilkonahon eteläosissa, Tervajoesta pohjoiseen. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-24T08:52:59 2070.55566406 184.24161095
arkeologinenkohde_alue.118 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.118 149974 {130AD870-5A42-4F30-87E7-C00FCD526FED} Säynäjäjärvi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 189 ei Rakennuksen jäänteet, jonka pohjan koko on 10 x 7 metriä. Pitkä sivu on etelälounas-pohjoiskoillissuuntainen. Näkyvissä on kivijalka ja tulisija, joka sijaitsee keskellä pohjan pohjois-koillispuoleista päätyä (kasa kooltaan 1,5 x 1,5 x 0,4 m). Lisäksi pohjan kaakkoisnurkassa on betonilaatta (1 x 1 m). Tien eteläpuolella on kellarin jäänteet. Se on rakennettu rinteeseen. Kellarissa on sisäänkäynnin kohdalla 3 x 2 m:n kokoinen tila ja sitten 7 metriä pitkä, 1,4 metriä syvä pitkänmallinen, luode-kaakkosuuntainen kuoppa. Seinämissä on hieman kiveystä. Rantaan kulkee polku ja piha-alue on peittynyt tiheään aluskasvillisuuteen. Kohteen rajaus on aluemainen, rakennuksen pohja on merkitty myös pisteellä. Lauri Huotari opasti kohteelle. Kohteesta on käytetty SutiGis:ssa nimeä Kämppäkangas. Rakennusten jäänteitä. SutiGis:n nimi viittaa paikalla olleen kämpän. Kohde sijaitsee Säynäjäjärven länsirannalla, tien päässä. Kuviolla on taimikkoa. Rakennuksen pohjan päällä kasvaa tiheä koivikko. 3 Voimassa 2012-10-02T11:05:28 4539.34375 265.24066898
arkeologinenkohde_alue.119 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.119 172082 {F5490707-EC64-4167-9BF5-B1DEE8CD1D4E} Vuontisjärvet Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 92 89 ei Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, joka muodostuu yhdeksästä pyyntikuopasta. Kuopat on kaivettu eteläkaakko-pohjoisluodesuuntaiseksi, noin 180 metrin mittaiseksi jonoksi, joka yltää pohjoisemman Vuontisjärven rantatörmän partaalta lähelle Pakanajoen etelärantaa. Kuopat ovat suuria, muodoltaan pyöreitä tai soikeita, yli puolen metrin syvyisiä ja hyvin maastossa erottuvia, loivapiirteisen maavallin ympäröimiä. Pakanajoen vuokrakämpän ja Vuontisjärvien välinen polku kulkee kuoppien 5 ja 6 välistä. Pyyntikuoppien koordinaatit, mitat ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x = 7721476 / y = 3585536 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Kuoppa sijaitsee järven rantatörmän partaalla, ja kuopan kaakkoispuolella valli sulautuu rantatörmän muotoon. Pyyntikuoppa 2 x = 7721493 / y = 3585528 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 3 x = 7721506 / y = 3585513 Soikea, koillis-lounaissuuntainen, 4,0 m x 3,5 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 4 x = 7721517 / y = 3585500 Soikea, koillis-lounaissuuntainen, 4,0 m x 3,5 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 5 x = 7721543 / y = 3585487 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Pohja soikea koillis-lounaissuuntaisesti. Pyyntikuoppa 6 x = 7721555 / y = 3585466 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,6 m. Pohja soikea koillis-lounaissuuntaisesti. Vallia ei juurikaan havaittavissa, polku sivuaa kuopan lounaisreunaa. Pyyntikuoppa 7 x = 7721575 / y = 3585459 Pyöreä, ø 3,5 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Pohja soikea itäkoillis-länsilounaissuuntaisesti. Pyyntikuoppa 8 x = 7721588 / y = 3585451 Pyöreä, ø 3,5 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Pohja soikea itäkoillis-länsilounaissuuntaisesti. Pyyntikuoppa 9 x = 7721615 / y = 3585441 Soikea, koillis-lounaissuuntainen, 4,0 m x 3,5 m, syvyys 0,8 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Kohde rajautuu noin kahdensadan metrin matkalle, eteläkaakko-pohjoisluodesuuntaiselle alueelle pohjoisemman Vuontisjärven ja Pakanajoen välille. Itäkoillis-länsilounaissuuntaisesti alueen leveys on noin kaksikymmentä metriä. Aluerajaukseen sisältyvät kaikki kohteen pyyntikuopat lähialueineen. Kohde on yhtenäinen ja erittäin hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä, jonka kuoppiin on todennäköisesti ajettu peuroja lännen ja lounaan suunnilta, pohjoisemman Vuontisjärven ja Pakanajoen välillä sijaitsevalta laajalta jäkälikköiseltä kankaalta. Pyyntikuoppien iän tarkka määrittäminen ei ole mahdollista ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei ole uhattuna, ja sitä olisi myös helppoa esitellä nähtävyytenä alueella liikkuville retkeilijöille. Kohde sijaitsee Pakanajoen ja pohjoisemman Vuontisjärven välisellä kannaksella, tasaisella jäkälikköisellä kankaalla, noin 350 metriä länteen päin Pakanajoen suulta, noin neljä metriä järven pintaa ylempänä. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto noin 60-vuotiasta viljeltyä mäntymetsää. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja ja poronjäkälät. Pakanajoen vuokrakämpältä Vuontisjärville johtava mönkijäura kulkee kohteen halki. 3 Voimassa 2019-11-27T12:04:05 3910.70654297 412.85038716
arkeologinenkohde_alue.120 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.120 158731 {4F692005-D13E-47A6-A8A3-7F258ED50EB3} Naattuanlammit 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 173 ei Kohteessa on siirretyn kämpän jäännös. Paikalla on kämppä- ja tallirakennukset, neljä kuoppajäännöstä ja puurakennelma, joka on mahdollisesti käymälän jäännös. Kämpän lähellä kulkee tienpohja. Kämppä, talli ja kuoppa 4 sijoittuvat tämän tienpohjan eteläpuolelle, kuopat 1-3 tien pohjoispuolelle. Kämppä sijaitsee alueen keskellä. Kämppä on länsiluode-itäkaakkosuuntainen ja mitoiltaan 18,5 x 14,5 m. Kämpästä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta sekä poikittaisia lattian tai katon hirsiä. Lattian alle maahan on kaivettu useita kuoppia. Eteläkaakkoisnurkassa on luonnonkivinen piisinjäännös. Lisäksi ympärillä on kamiinan osia. Kämpän nurkissa on sahatut salvokset. Kämpän päällä kasvaa nuorta koivua. Talli sijaitsee kämpän kaakkoispuolella notkelmassa. Talli on mitoiltaan 13,5 x 6,6 m ja se on itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Tallista on jäljellä yksi pyöröhirsikerta ja lattian tai katon poikkihirsiä. Nurkkasalvokset on tehty sahalla. Tallin päällä kasvaa puuntaimia. Kämpän pohjois- ja koillispuolella on neljä korsumaista kuoppajäännöstä. Näistä läntisin kuoppa 1 on mitoiltaan 3,5 x 2,9 x 0,8 m ja muodoltaan soikea. Kuopassa on lautarakenteita. Kuoppa sijoittuu törmän päälle. Kuoppa 2 sijaitsee törmän alla soisella alueella. Se on pyöreä ja jyrkkäreunainen, mitoiltaan 1,9 x 1,8 x 1 m. Kuoppa 3 sijaitsee alueen itäreunassa, törmän päällä. Se on mitoiltaan 2,8 x 2,5 x 2 m ja muodoltaan pyöreä. Kuopassa on lautarakenteita. Kuoppa 4 sijaitsee kämpän itäkaakkoispäädyn lähellä 4 m etäisyydellä kämpästä. Kuoppa on soikea, mitoiltaan 3 x 2,3 x 1 m, ja siitä johtaa 2,3 m pitkä, 2,1 m leveä ja 40 cm syvä käytävä kämpän suuntaan. Kämppäalueen ulkopuolella lännessä harjanteen reunalla on pieni puurakennelma, joka voi olla kämpän käymälä. Rakennelman pohjana on kaksi samansuuntaista pyöröhirttä, joiden päälle on naulattu lankkulattia. Nurkissa on pystyriu"ut, joita yhdistää 55 cm korkeudella vaakariu"ut. Rakennelman alla on kuoppa. Kuopan puoleisella pitkällä sivulla on matala lankkuseinämä. Rakennelman pohjan mitat ovat 2,35 x 0,93 x 2 m. Kämppä: X=7454974, Y=498821; X=7458091, Y=3498993 Talli: X=7454948, Y=498836; X=7458065, Y=3499007 Käymälä: X=7454994, Y=498749; X=7458110, Y=3498921 Kuoppa 1: X=7454981, Y=498816; X=7458097, Y=3498988 Kuoppa 2: X=7454995, Y=498838; X=7458112, Y=3499010 Kuoppa 3: X=7454981, Y=498845; X=7458097, Y=3499017 Kuoppa 4: X=7454979, Y=498835; X=7458095, Y=3499007 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja maastoinventoinnissa. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Isovittikon pohjoisosassa, keskimmäisen Naattuanlammen lounaispuolella olevalla hiekkaisella harjanteella. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-09-10T10:59:28 5232.79711914 318.95126625
arkeologinenkohde_alue.121 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.121 141864 {6B1AC223-0533-47E8-A14F-E75DC2F7C00F} Näätävaara asutustila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 260 ei Tasanteella on ainakin kahdeksan rakennuksen pohjat ja kivetty kaivo. Nro 1: 11 x 7 m, länsiosassa liuskekivistä ladottu uuni. Kiviperustus ja joitakin betonielementtejä. Nro 2: 6 x 5 metriä, betoniportaat ja seinälinjat kuusikossa. Nro 3: 10 x 4 metriä, kivijalka, kuusikossa Nro 4: 6 x 6 kokoinen kiviperustus. Nro 5: 6 x 5 + 5 metrinen rakennuksen pohja, jonka pohjoisnurkassa kiuas ja kellarikuoppa. Nro 6: Edelliseen rakenteeseen liittyvä 7 metrinen lisäosa. Nro 7: 7 x 8 metrin kokoinen kiviperustus Nro 8: 7 x 5 metrin kokoinen pohja, kiuas eteläosassa. Nro 9: Kivetty kaivo, muodoltaan soikea. Pitkä halkaisija 2 metriä. Lisäksi alueella kivikasa, joka voi olla tuhoutunut rakennusjäännös ja vanhaa peltoa. Kohteen rajaus on aluemainen. Jouko Vilmi opasti kohteelle. Näätävaaran tila Kohde sijaitsee Näätävaaran kaakkoisosissa. Kuviolla on taimikkoa. 3 Voimassa 2012-01-16T14:10:49 3039.32666016 256.21796645
arkeologinenkohde_alue.122 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.122 158732 {8509AAD5-10F1-4786-9E84-692239F78392} Pulkkisenautio 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 236 ei Rakennus jäännös 1: Kohde on mitoiltaan 4 x 3,4 metriä. Kohteen etelänurkassa on kiuas, jonka korkeus on 1 metri. Rakennus jäännös 2: Kohteen seinälinjat näkyvät, ne ovat mitoiltaan 7x 8 metriä. Kohteessa on kulmikkaista kivistä tehty kiuas, mitoiltaan 3 x 3 x 1,2 metriä. Rakennus jäännös 3: Kohde on mitoiltaan 5,5 x 4 m. Tuohikaton rakenteita on maassa. Kohteen päällä kasvaa nuorehkoja kuusia Kiviröykkiö: Kohde on halkaisijaltaan 1,5 metrinen kivikasa. Kiviröykkiöltä etelään alkaa vanha peltoalue. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Pentti Kinnusella on paljon taustatietoa kohteesta. Tila on hylätty sodan aikoihin. Kohde on SutiGis:ssa. Asuintilan jäänteitä. Kohde sijaitsee Viianginjärven ja valtakunnanrajan välisellä maa-alueella, Pulkkisenautio-nimisen kohouman etelärinteellä. Vienan reitti kulkee kohteen poikki. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2014-03-06T08:57:46 6217.43164062 347.31798993
arkeologinenkohde_alue.123 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.123 146983 {30FC8418-EFB1-4F87-8268-24BDABCC2A71} Morottaja 2 Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Paikalla on kolmen rakennuksen rauniot. Rakennus 1: (x= 7508606 y= 3564472) on kooltaan 7x9,5 metriä oleva kaksiosaisen rakennuksen raunio. Rakennus on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”. Sen oviaukot ovat sijainneet rakennuksen luoteis- ja kaakkoisseinillä. Rakennuksessa ei havaittu näkyvää lämmityslaitetta. Rakennuksen kunto on huono, siitä on säilynyt vain alin hirsikerta. Rakennus 2: (x= 7508607 y= 3564483) on kooltaan 9,2x8,5 metriä. Rakennus on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”. Ovi on sijainnut luoteisseinällä, kaakkoisseinällä on maanrajassa pieni suorakaiteenmuotoinen aukko. Rakennuksessa ei havaittu näkyvää lämmityslaitetta. Rakennus on huonokuntoinen ja siitä on säilynyt vain alimmat hirsikerrat. Joissain hirsissä havaittiin käsin taottuja nauloja. Rakennus 3: (x= 7508579 y= 3564490) Rakennus on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”. Ovi on sijainnut rakennuksen pohjoisseinällä ja piisi koillisnurkassa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on ilmeisesti savottakämppä ja siihen liittyvien muiden rakennusten rauniot. Rakennus 3 on asuinkämppä ja rakennus 2 on talli. Kohde sijaitsee Peuranelämävaaran eteläpuolella, Kairijoen rannasta kilometri pohjoiseen. Kohteen länsipuolella on Petsliemijänkä ja itäpuolella, kilometrin päässä, kulkee Morottajanoja. Kohteen pohjoispuolitse kulkee metsäautotie Aartonivan lanssille. Paikka on tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa kuusta, koivua ja mäntyä. 3 Voimassa 2012-09-24T10:00:10 1735.26855469 172.44972802
arkeologinenkohde_alue.124 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.124 162250 {89C2862E-AF01-45E1-8EC3-08CF143A93EB} Tunkaharjut 1 pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 211 ei Kohteessa on kahden pyyntikuopan jäännökset. Kuopat sijaitsevat 4 m etäisyydellä toisistaan, kuoppa 1 etelälounaassa ja kuoppa 2 pohjoiskoillisessa. Pyyntikuoppa 1 on mitoiltaan 3 x 2 x 0,5 m, muodoltaan soikea, ja sen ympärillä on matala 2 m leveä valli. Kuopan pohjalle tehdyssä koepistossa havaittiin paksu humuskerros, jonka seassa on kiväärinhylsyjä; kuoppaa on uusiokäytetty sotaharjoituksissa. Mineraalimaassa on paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan vallissa kasvaa vanha mänty. Pyyntikuoppa 2 on mitoiltaan 2 x 2,5 x 0,5 m ja muodoltaan soikea. Kuopan pohjalle tehdyssä koepistossa havaittiin paksu humus- ja huuhtoutumiskerros. Kuopan ympärillä on 2 m leveä valli, tosin ei yhtä selvä kuin kuoppa 1:ssä. Pyyntikuoppa 1: X=7474071, Y=475899; X=7477195, Y=3476062 Pyyntikuoppa 2: X=7474078, Y=475902; X=7477202, Y=3476065 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja maastoinventoinnissa. Kohteessa on kaksi ajoittamattoman pyyntikuopan jäännöstä. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjärven eteläpuolella, Kyläjokisuun länsipuolella olevan harjun etelälounaiskärjessä. Kohde sijoittuu harjun laelle. Harjun ympärillä on suota, etelässä Tunkaoja ja idässä Kyläjoki. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Maaperä on enimmäkseen hiekkaa, hiukan kivistä. Alue on pohjavesialuetta. 3 Voimassa 2013-10-21T15:34:14 855.3190918 105.72178282
arkeologinenkohde_alue.125 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.125 158733 {80380321-AADD-4A88-8BB9-E3C687F18DE7} Korvenlampi 2 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 176 ei Kohteessa on 22 Lapinsodan aikaista poteron jäännöstä. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 1 x 0,4 m, muodoltaan pitkänomaisia tai sirppimäisiä, osa pyöristyneitä ja osa kulmikkaita, ja suurimmassa osassa niistä on 1-2 m leveä valli idässä rannan suunnalla. Poterot sijoittuvat rantaan päin laskevan törmän läheisyyteen, rannansuuntaiselle 100 x 40 m kokoiselle alueelle. Alueen eteläosassa poterot sijoittuvat törmän reunalle, pohjoisessa myös matalammalle. Lisäksi alueen kaakkoispuolella on muita epäselviä kuoppia. Potero 1: X=7476655, Y=481574; X=7479780, Y=3481739. Mitat 2,1 x 2,4 x 0,4 m, muoto sirppimäinen, valli rannan puolella. Potero 2: X=7476658, Y=481575; X=7479783, Y=3481740. Mitat 2 x 1,7 x 0,4 m, muoto soikea, valli rannan puolella. Potero 3: X=7476660, Y=481573; X=7479785, Y=3481738. Mitat 1,8 x 1,6 x 0,4 m, muoto soikea, valli rannan puolella. Potero 4: X=7476648, Y=481576; X=7479773, Y=3481741. Mitat 2,3 x 2 x 0,4 m, muoto sirppimäinen, valli rannan puolella. Potero 5: X=7476655, Y=481575; X=7479781, Y=3481740. Mitat 1,8 x 1,5 x 0,4 m, muoto soikea, valli koko poteron ympärillä. Potero 6: X=7476642, Y=481569; X=7479767, Y=3481734. Mitat 2,2 x 1,6 x 0,3 m, muoto suorakaide, valli rannan puolella, täytetty oksilla. Potero 7: X=7476640, Y=481568; X=7479765, Y=3481733. Mitat 2,2 x 1,3 x 0,3 m, muoto pitkänomainen, heikko valli rannan puolella. Potero 8: X=7476631, Y=481559; X=7479756, Y=3481724. Mitat 2,2 x 1,1 x 0,4 m, muoto soikea, valli rannan puolella. Potero 9: X=7476626, Y=481564; X=7479751, Y=3481729. Mitat 2 x 1 x 0,4 m, muoto pitkänomainen, heikko valli rannan puolella. Potero 10: X=7476620, Y=481560; X=7479745, Y=3481725. Mitat 2 x 1 x 0,4, muoto pitkänomainen, heikko valli rannan puolella. Potero 11: X=7476616, Y=481559; X=7479741, Y=3481724. Mitat 2 x 0,8 x 0,4 m, muoto pitkänomainen, heikko valli. Potero 12: X=7476613, Y=481562; X=7479738, Y=3481727. Mitat 1,8 x 0,8 x 0,3 m, muoto pitkänomainen, heikko valli. Potero 13: X=7476611, Y=481555; X=7479736, Y=3481720. Mitat 2 x 1 x 0,2 m, muoto pitkänomainen, heikko valli. Potero 14: X=7476604, Y=481556; X=7479729, Y=3481721. Mitat 2 x 1 x 0,4 m, muoto pitkänomainen, valli rannan puolella. Potero 15: X=7476600, Y=481552; X=7479726, Y=3481717. Mitat 2 x 0,9 x 0,2 m, muoto pitkänomainen, valli rannan puolella, polku kulkee osittain päältä. Potero 16: X=7476601, Y=481548; X=7479726, Y=3481713. Mitat 1,8 x 1 x 0,2 m, muoto pitkänomainen, valli rannan puolella. Potero 17: X=7476591, Y=481548; X=7479716, Y=3481713. Mitat 1,6 x 1,4 x 0,4 m, muoto kulmikas, heikko valli. Potero 18: X=7476581, Y=481548; X=7479707, Y=3481713. Mitat 2 x 0,9 x 0,3 m, muoto kulmikas. Potero 19: X=7476621, Y=481572; X=7479746, Y=3481736. Mitat 1,5 x 1,3 x 0,4 m, muoto soikea. Potero 20: X=7476628, Y=481571; X=7479753, Y=3481736. Mitat 1,5 x 1,4 x 0,5 m, muoto pyöreä, valli rannan puolella. Potero 21: X=7476614, Y=481571; X=7479740, Y=3481736. Mitat 1,5 x 0,5 x 0,4 m, muoto soikea, valli rannan puolella. Potero 22: X=7476601, Y=481574; X=7479726, Y=3481739. Mitat 2,2 x 1,1 x 0,4 m, muoto pitkänomainen, kuoppaan heitetty lonkerotölkkejä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on mainittu Hannu Kotivuoren v. 2012 suorittamassa Sodankylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännöskohteiden tarkastuskertomuksessa. Paikalla mainitaan havaitun tusinan verran kuoppia, jotka tulkittiin saksalaisten tekemiksi poteroiksi. Kohteessa on saksalaisten tekemiä Lapin sodan aikaisia poteroita. Korvenlammen esihistoriallisen asuinpaikan kaivauskertomuksessa mainitaan paikallisten kertoneen paikalla olleen saksalaisten asemia ja alueella käydyn taisteluja Lapin sodan aikaan. Kohde sijaitsee Sodankylän keskustan eteläpuolella, Rovaniementien itäpuolella, Korvenlammen kohdalla. Paikalla on kapea hiekkainen terassi, joka laskee itään lammelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Ranta-alue on soista. 3 Voimassa 2013-09-03T16:04:59 3805.22509766 257.90282301
arkeologinenkohde_alue.126 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.126 158735 {E51BD972-9D97-49B8-AB27-45863050C6B8} Saarenpokamo 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 243 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Tammi on rakenteeltaan pukkitammi. Tammesta on jäljellä rannalla oleva valli ja jonkin verran tukirakenteita. Valli on koillis-lounaissuuntainen, pituudeltaan 100 m. Valli on tehty kivistä ja muusta maa-aineksesta. Se on leveimmillään 4 m ja kapenee päihin, loppuen kiviseen törmään. Alavirran puolella vallin reunassa on pitkittäinen pyöröhirsi sekä jonkin verran pystyyn asetettuja halkaistuja hirsiä. Vallia tukevat poikittaiset pukkihirret, jotka kiinnittyvät salvoksilla vallin reunassa pystyssä oleviin pyöröhirsiin. Salvokset on tehty sahalla. Pukit on tuettu ulommista päistään kiviröykkiöillä. Tukirakenteiden leveys on yhteensä 5,5 m. Kiviröykkiöt ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,4 m. Koko rakennelman leveys on joen suuntaisesti 10 m. Tammen alapuolella rannassa on lisäksi tammesta purettuja hirsiä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-jörjestelmään. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle tai puoliväliin ajoittuvan uittotammen jäännös. Ojan koillispuolella on yksityisomistuksessa oleva entinen tammikämppä. Kohde sijaitsee Riipi-Vuojärvi tien itäpuolella, Saukko-Pietarin ojan ja Saukkolammesta laskevan ojan risteyskohdan alapuolella, 300 m risteyksestä kaakkoon. Kohde sijoittuu suurimmaksi osaksi yksityismaan puolelle. Ojan varsi on tasaista, kauempana rannasta on jyrkät törmät. Kohteen ylävirranpuolella kasvillisuus on kosteampaa rämettä, alapuolella kuusivaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, aivan rannassa korpea. 3 Voimassa 2013-09-09T10:47:38 4151.91162109 301.85995818
arkeologinenkohde_alue.127 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.127 158728 {89622A92-F109-4132-912E-A433E58FC473} Tulisenjärvenkangas 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 167 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennusta. Kämppä 1 on kaksiosainen L-kirjaimenmuotoinen rakennus. Rakennuksen kaakkoispäässä on tupa- tai muu lämmin osa, jossa on kamiina, ja luoteispäässä talli. Tuvan pitkä sivu on luode-kaakkosuuntainen ja tallin koillis-lounaissuuntainen. Tuvan mitat ovat 3,9 x 3,2 m ja tallin 2,5 x 4,2 m. Yhteensä rakennus on mitoiltaan 6,4 x 4,2 m. Kämpästä on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa, ja hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Tallin sisäseinän hirsien väleihin on lisäksi naulattu lautoja peittämään rakoja. Nurkkasalvokset ovat alapuolelle sahattuja koirankaulasalvoksia. Hirret on katkaistu sahalla ja jätetty eripituisiksi. Tuvan kaakkoispään keskelle on sahattu 1 m levyinen oviaukko. Vasemman ovenpielen hirsiä on veistetty suoraksi molemmilta puolilta ja oikeanpuoleisesta pielestä vain sisäpuolelta. Oikean pielen sisäpuolelle on lisäksi naulattu pystyriuku. Tallin 1,2 m leveä ovi sijaitsee kaakkoisseinän koillissivulla, rakennuksen sisänurkan kohdalla. Oikean ovenpielen ulkosivulle on naulattu pystyriuku ja hirsissä on rautalankaa. Tuvan päällä on kattohirsiä ja -riukuja. Kurkihirsi on pitkän sivun suuntainen. Tuvan etelänurkassa on tynnyrinmallinen kamiina. Kämpän pohja on ympäröivää maata matalammalla. Kämppä 2 sijaitsee kämpästä 1 kuusi metriä lounaaseen. Kämppä erottuu sammaleen peittämän neliskulmaisen vallin ympäröimänä kuoppana. Kämppä on mitoiltaan 4,9 x 4,6 m ja sen keskellä oleva kuoppa on 1,3 m syvä. Kämppä on koillis-lounaissuuntainen. Oviaukko on kaakkoisseinän keskellä ja luonnonkivinen piisi itänurkassa. Piisi on mitoiltaan 2,2 x 2 x 1,3 m. Koillisseinän vieressä on jyrkkäreunainen, mitoiltaan noin 30 x 30 x 20 cm kokoinen, neliskulmainen kuoppa. Kämppä 1: X=7456361, Y=496878; X=7459478, Y=3497049 Kämppä 2: X=7456352, Y=496870; X=7459469, Y=3497041 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. Kämppä 1 ajoittunee 1930-1950-luvulle. Kuntonsa perusteella kämppä 2 voi olla tätä vanhempi, tai se on palanut. Kohde sijaitsee Tulisenjärvenkankaan itäosassa, Ala-Korpijoen luoteisrannalla, tasaisella terassilla, joka laskee joenrantaan. Tulinenjärvi sijaitsee kohteesta 750 m etäisyydellä länsiluoteessa. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-09-09T09:40:00 769.59008789 112.59438363
arkeologinenkohde_alue.128 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.128 158729 {F9506400-05F6-47E2-A3A1-9AAEF9FE5FB9} Orajokisuunkangas 1 pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 177 ei Kohteessa on seitsemän pyyntikuopan jäännöstä. Kuopat sijoittuvat 180 m pituiselle alueelle, enimmillään 10 m etäisyydellä jokitörmästä. Kuopat 3-6 ovat alueen keskellä ryhmässä, kuopat 1, 2 ja 7 n. 50 m etäisyydellä lähimmästä kuopasta. Pyyntikuoppa 1: X=7469529, Y=485737; X=7472652, Y=3485904. Kuoppa on mitoiltaan 3,6 x 4 x 0,7 m ja muodoltaan pyöreä, suppilomainen. Pohjalla on paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan ympärillä ei ole selvää vallia. Pyyntikuoppa 2: X=7469583, Y=485756; X=7472705, Y=3485922. Kuoppa on mitoiltaan 2,3 x 2,2 x 0,7 m ja muodoltaan pyöreä, suppilomainen. Kuopan ympärillä on 1 m leveä valli. Pohjalla on paksu huuhtoutmiskerros. Kuopan yli menee osittain ajoura. Pyyntikuoppa 3: X=7469484, Y=485730; X=7472607, Y=3485897. Kuoppa on mitoiltaan 2,2 x 1,9 x 0,7, muodoltaan soikea, suppilomainen, valliton. Pohjalla huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 4: X=7469470, Y=485734; X=7472593, Y=3485901. Kuoppa on mitoiltaan 3,2 x 2,2 x 0,6 m, muodoltaan soikea, valliton. Pohjalla huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 5: X=7469470, Y=485727; X=7472592, Y=3485894. Kuoppa on mitoiltaan 2,4 x 1,8 x 0,5 m, muodoltaan soikea, valliton. Pohjalla huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 6: X=7469468, Y=485736; X=7472590, Y=3485902. Kuoppa on mitoiltaan 3,5 x 2,2 x 0,7 m, soikea, valliton, osittain romahtanut. Sijoittuu aivan jokitörmän reunaan. Pohjalla huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 7: X=7469410, Y=485756; X=7472532, Y=3485923. Kuoppa on mitoiltaan 2,5 x 2,3 x 0,4 m, muodoltaan pyöreä, suppilomainen, vallillinen. Pohjalla on paksu huuhtoutumiskerros. Lisäksi yksityismaan puolella kuoppien 6 ja 7 välissä havaittiin samantyyppinen, soikea kuoppa, jossa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa on mitoiltaan 1,8 x 2,2 x 0,5 m. Kuoppa sijaitsee törmän reunalla. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja maastoinventoinnissa. Kohteessa on seitsemän ajoittamattoman pyyntikuopan jäännöstä. Kohde sijaitsee Orajoen Kitiseen laskevan pään länsipuolella, Orajokisuunkankaan itäosassa. Kohde sijoittuu hiekkaiselle tasanteelle jokitörmän päälle. Lännessä kulkee Kitisen rantaan tuleva puomilla suljettu mökkitie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kuopat 6 ja 7 sijoittuvat yksityismaalle. 3 Voimassa 2013-09-10T16:36:53 4122.35400391 446.22356821
arkeologinenkohde_alue.129 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.129 142463 {B14E9636-EE40-4E5F-A797-9EC9C319FC87} Salvosvaara poroaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 183 ei Kohteessa on noin 50 metrin pituinen ja 30 metrin levyinen poroerotusaita, jossa on kaksi siularakennetta. Aidasta lähtee noin 30 metrin pituinen johdinaita lounaaseen. Aita on rakennettu pyöreistä hongista salvamalla ne koirankaulalle. Aidan alimmat osat ovat säilyneet pääosin. Paikoin aitaa on myös kaatuneena maassa. Aidassa on vanhoja veräjiä ja karsinarakennelmia. Aidasta lounaaseen lähtevässä johdinaidassa on myös rautalankaverkkorakennetta. Aidan sisässä on noin 200 vuotiaita mäntyjä, joihin on hakattu nauloja. Aidan koillispuolella on erotusaidan teurastustelineitä naulattuna puihin. Kohde rajautuu aluemaisesti siula-aitojen sijainnin mukaan. Sutigis Vanha poroaita, joka on jäänyt pois käytöstä. Kohde sijaitsee Salvosvaaran lounaisrinteellä suon reunassa. Alueelle johtaa metsäautotie. Maasto on kuivaa kangasmetsää. 3 Voimassa 2012-03-27T14:44:06 5848.61523438 307.36504068
arkeologinenkohde_alue.130 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.130 137626 {99521B39-C006-403C-9AF4-0A93B72E648E} 1000020820 Iso-Jehkas 1 tukikohta 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 937 932 ei Kohde on toisen maailmansodan aikainen saksalainen tukikohta, joka muodostuu kallioon louhittujen hirsirakenteisten korsujen räjäytetyistä ja / tai poltetuista jäännöksistä sekä lukuisista vähäisemmistä rakenteista, jotka ovat liittyneet tukikohdan toimintaan. Korsut ovat olleet rakenteeltaan ja kooltaan alueelle tavanomaisia, sisätila useimmissa ilmeisesti kooltaan noin 6 x 4 m. Alueella on myös runsaasti sotahistoriallista esineistöä. Tukikohtaa ei ennätetty tarkastuksen aikana yksityiskohtaisesti kartoittaa ja dokumentoida, vain korsujen jäännösten sijaintitiedot kirjattiin. Kohteesta Iso-Jehkas 1 tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot Korsun jäännös 1 Koordinaatit: X 7676622 / Y 3257317 Korsun jäännös 2 Koordinaatit: X 7676565 / Y 3257316 Korsun jäännös 3 Koordinaatit: X 7676544 / Y 3257231 Korsun jäännös 4 Koordinaatit: X 7676513 / Y 3257235 Korsun jäännös 5 Koordinaatit: X 7676519 / Y 3257262 Korsun jäännös 6 Koordinaatit: X 7676521 / Y 3257336 Korsun jäännös 7 Koordinaatit: X 7676493 / Y 3257171 Korsun jäännös 8 Koordinaatit: X 7676503 / Y 3257145 Kohteen keskeiset osat rajautuvat korsujen jäännösten rajaamalle alueelle, noin 150 x 200 m laajuiselle alalle lammen etelä- ja kaakkoispuolille. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavasta piirroksesta ja majoitusrakennelmista tehdystä luettelosta käy ilmi, että Iso-Jehkas-tunturin lakialueella on sijainnut useita korsuja, teltanpaikkoja sekä niihin liittyviä lähipuolustusasemia (alueet B1, B2, B3 ja B5). Vaikka Iso-Jehkas ei varsinaisesti kuulunut kesällä 2011 suoritetun inventoinnin ensisijaisiin kohdealueisiin, tunturilla käytiin tekemässä pikainen yleiskatselmus jäännösten säilymisasteesta ja merkittävyydestä sekä tallennettiin keskeisimpien jäännösten sijaintitiedot. Tukikohta Iso-Jehkas 1 löytyi paikalta, joka edellä mainitussa piirroksessa on merkitty alueeksi B3, ja jolla majoitusrakennelmista tehdyn luettelon mukaan on sijainnut sekä korsuja että teltanpaikkoja. Iso-Jehkasin tukikohtakokonaisuudet ovat Kilpisjärven seudun toisen maailmansodan aikaisista saksalaisista tukikohdista ilmeisesti parhaiten säilyneitä, mitä on edesauttanut niiden melko syrjäinen sijainti. Ne näyttävät säilyneen sodan päättymisen jälkeen lähes koskemattomina. Kohde Iso-Jehkas 1 on myös visuaalisesti edustava tukikohtakokonaisuus, joka yhdessä läheisen tukikohta Iso-Jehkas 2:n kanssa sopisi erittäin hyvin alueen sotahistorian esittelyyn. Iso-Jehkasilla sijaitsevien rakenteiden kattava kartoitus sekä alueella olevan runsaan sotahistoriallisen esineistön dokumentointi lähitulevaisuudessa olisi suositeltavaa. Pienialaisia sotahistoriallisia kohteita on Iso-Jehkasilta toistaiseksi kartoitettujen kohteiden lisäksi alueelta paikallistettavissa ilmeisesti lisääkin. Kohde sijaitsee Iso-Jehkasin avoimella lakialueella, puuttomalla kivikkoisella tunturipaljakalla, tunturin eteläisimmän laen pohjoispuolella olevan lammen etelä- ja kaakkoispuolilla. Kohteesta noin puoli kilometriä etelään sijaitsevat tukikohdan Iso-Jehkas 2 jäännökset. 3 Voimassa 2019-08-30T08:26:48 15928.14306641 702.42500253
arkeologinenkohde_alue.131 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.131 145769 {03F81B9C-A311-4DC7-9E8A-22A8A98E48FB} Repola asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 217 ei Paikalla sijaitsee rakennuksia ja runsaasti rakennusten jäännöksiä. Asuinrakennus (Repomäki päärakennus 1) on kaksiosainen, hirsinen ja huopakattoinen talo, jonka pituus on 7,6 m ja leveys 4,3 m (lisäosa on 4,4x2,5 m). Perustukset ovat luonnonkiveä, samoin tulisija ja savupiippu. Asuinrakennus on rakennettu 1902 (Halonen 2000). Asuinrakennuksen kaakkoispuolella, noin 18 m päässä on nurkkakiville perustettu hirsirakenteinen aittarakennus (3,4x3,4 m), joka on toiminut sanomalehtien ja muun tavaran säilytyspaikkana (Repola aitta jäännös 2). Aitta on rakennettu 1928 (Halonen 2000). Navetan jäännös (Repola navetta jäännös 3) sijaitsee noin 20 m asuinrakennuksen kaakkoispuolella. Navetta on kaksiosainen hirsirakennus, jonka pärekatto on myöhemmin päällystetty huovalla. Toinen osa (9x6,8 m) on osittain romahtanut, toinen (6,8x6,8 m) kokonaan luhistunut. Rakennuksessa on luonnonkivinen perusta. Päärakennuksesta noin 18 m kaakkoon voidaan havaita myös aitan jäännös (Repola aitta jäännös 4), josta on jäljellä yhdeksän hirsikertaa, ja joka on mitoiltaan 2,9x2,9 m. Vanhemman asuinrakennuksen jäännös (6x5,5 m) sijaitsee päärakennuksen itäpuolella, noin 18 m päässä. Siitä ei kivijalan ja tulisijan lisäksi ole havaittavissa muita rakenteita (Repola asuinrakennus 5). Päärakennuksesta 50 m itään on ladon jäännös (Repola lato jäännös 6), josta on jäljellä seitsemän hirsikertaa. Ladon ulkomitat ovat 5x5 m. Päärakennuksesta 56 metriä koilliseen on katettu kellarikuoppa, joka on kooltaan noin 3x2 m (Repola kellarikuoppa 7). Niin ikään koillisessa, 52 m päässä päärakennuksesta on mitoiltaan 2,1x2,1 m luonnonkiviperusteinen aitta, josta on säilynyt yhdeksän hirsikertaa (Repola aitta jäännös 8). Vieressä on myös kuoppa-asumuksen jäännös (Repola maakuoppa-asumus jäännös 9), jonka tiedetään olleen vanhemman naishenkilön käytössä. Seinärakenteista on jäljellä kolme hirsikertaa. Samalla päärakennuksen koillispuolisella alueella on myös mitoiltaan 3x3 m ladon jäännös (Repola lato jäännös 10), josta on jäljellä kolme hirsikertaa sekä 3x2x1 m kellarikuoppa (Repola kellarikuoppa 11). Päärakennuksen länsipuolella on 5x5 m lato (Repola lato 3 jäännös 12). Päärakennuksen vieressä, länsipuolella voidaan havaita tunnistamattomaksi jääneen rakennuksen perustukset. Perustukset ovat mitoiltaan noin 4x4 m (Repola rakennus jäännös 13). Myös päärakennuksen eteläpuolella, noin 45 m päässä on tunnistamaton, mitoiltaan 4,7x4,7 m oleva hirsirakennuksen jäännös. Säilyneitä hirsikertoja on seitsemän, joista osa hiiltyneitä. Rakennus on saattanut olla riihi, aitta tai lato (Repola rakennus jäännös 14). Päärakennuksesta 65-70 m etäisyydellä etelässä ovat myös saunan ja kaivon jäänteet. Sauna on kooltaan 3,2x3,2 m ja sen kiuas on rakennettu luonnonkivistä (Repola sauna jäännös 17). Kaivo on hirsistä salvottu ja se on peitetty kannella. Kaivon syvyys kaksi metriä (Repola kaivo 15). Näiden pohjoispuolella oleva kellarikuoppa on kooltaan 2,5x3 m (Repola kellarikuoppa 16). Hirsirakenteisen riihen jäännös sijaitsee noin 50 m päässä päärakennuksen lounaispuolella ajouran varrella. Rakennuksesta on säilynyt 17 hirsikertaa ja sen kiuas on ilmeisesti purettu kokonaan (Repola riihi jäännös 18). Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi REISKA-tietokannan perusteella 11.6.2012. Kohde näkyy pitäjänkartassa ja 1917 metsätalouskartassa nimellä Repolan kruunun metsätorppa. Kohde on siirtynyt Metsähallituksen omistukseen Otto Riekkiseltä 19.9.2007 päätöksellä nro 458/90/2006. Repolan tila mainitaan Mirkku Halosen rakennusinventoinnissa (Halonen 2000: kohde 23). Halonen, Mirkku 2000: Rakennusinventointi Rautavaaran kunnan haja-asutusalueella. Raportti. Paikalla on autioitunut tila. Kohde sijaitsee Repojärven rannalla, pohjoiseen työntyvällä niemellä. Piha on niittynä ja alueella kasvaa koivua. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-10T15:06:48 34478.16479492 761.86294226
arkeologinenkohde_alue.132 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.132 158388 {EB3975DE-1E99-478B-B240-02F3B80EAC49} Hakolampi Talo jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 137 ei Kankaan loivalla luoteisrinteellä metsätien ja lammen rannan välistä löytyi n. hehtaarin alueelta pienen rakennuksen pohja, erillinen kiuas, kiviaita ja 9 kiviröykkiötä. Rakennuksen jäänteet sijaitsevat löytöalueen keskellä tieltä 10 m luoteeseen, jäljellä on matala, umpeen kasvanut kivijalka (ulkomitat 5 x 3,7 m), sen keskellä oleva n. 2 x 1,5 m mittainen ja 0,5 m syvä kuoppa. Pohjoisnurkassa on uunin jäänteet, mitat 2,5 x 2 m, korkeus 0,7 m (kairauksessa havaittiin humuksen alta kivien välistä hiekkaa/silttiä, rakenteen alareunan lähellä hiiltä/nokimaata. Rakenteen päällä kasvaa isoja (Ø > 60 cm) mäntyjä ja kuusia. Rakennuksesta 11 m lounaaseen on kiukaan jäänteet, mitat 1,9 x 1,5 m ja korkeus 0,5 m; n. 10 pohjoiseen on kellarikuoppa, halkaisija valli mukaan lukien 3,5 m, kuopan mitat ovat 1,8 x 1,5 m ja syvyys 0,7 m; humuksen alta löytyi pieniä palaneita kiviä ja hiiltä. Lähellä rantaa on n. 20 m pitkä, 2 m leveä ja 0,5 - 0,8 m korkea kiviaita. Kiviröykkiöt ovat enimmäkseen pitkulaisia, niiden mitat vaihtelevat 2 x 1,2 m - 6 x 3,5 m. Kaikki rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä, kahden röykkiön päällä kasvaa isoja (Ø > 50 cm) havupuita. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 13.6.2013. Paikalla oli ilmeisesti pieni savutupa, mahdollisesti sauna (kiukaan jäännös), ja raivattu viljelyalue röykkiöineen ja kiviaitoneen. Alueella - ja rakenteiden päällä - kasvavien havupuiden ikä on arviolta yli 150 vuotta. Matala, paikoitellen kivinen kangas Hakolammen kaakkoispuolella, tuore kangas, vanhaa metsää (!). Alueella on virkistyskäytössä oleva laavu, tulipaikka ja laituri. 3 Voimassa 2013-07-01T16:08:23 10525.4753418 521.43425052
arkeologinenkohde_alue.133 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.133 158255 {031AB907-DDFE-44A9-B185-788CCD5316D0} 1000011915 Kinnulankangas Pyyntikuoppajärjestelmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 3 Tutkittu kokonaan 162 ei Noin 1,5 km pitkällä ja 50 -130 m leveällä kaistaleella on kartoitettu 50 pyyntikuoppaa, jotka muodostavat ainakin 6 selkeää jonoa. Kuoppien halkaisija on 2,5 - 4 m, syvyys 0,3 - 0,7 m. Myrskyssä v. 2011 kaatui muinaisjäännösalueella kahdella metsäkuviolla miltei koko puusto. Myrskytuhojen korjauksen jälkeen tehtiin kuvioilla kevytäestys, vaikka muinaisjäännösalue on Sutigisissä rajattu. Kuopista 16 oli kevyesti äestetty. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.-8.5.2013, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 1000011915 (tarkastus K. Lehtonen & P. Risla 2008). Esihistoriallinen pyyntikuoppajärjestelmä Pitkä ja leveä itäkaakko - länsiluode-suuntainen harjujakso (Kinnulasta - Toholammille), jonka laidat ovat melko tasaisia, harjun lounaislaita, Valkeisjärven pohjoispäästä 0,3 - 1,8 km länsiluoteeseen, maantien ja soistuneen alueen välinen kaista. Jaksolla on kivisiä nyppylöitä ja kallioesiintymiä. Kuivaa mäntykangas, paikoitellen kuusenvaltaisia rehevämpiä alueita ja soistuneita alueita. - Maantien pohjoispuolinen yksityinen alue ei tässä yhteydessä tarkastettu -. 3 Voimassa 2013-06-27T19:34:37 151476.75708008 3321.4781098
arkeologinenkohde_alue.134 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.134 158277 {FF83F4FA-7377-41A0-8AC0-74A59A0FAECD} Syväjärvi 2 pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 219 ei Läntisemmän kuopan koko on 2,5 x 2 metriä ja sen syvyys on noin 70 cm. Itäisemmän kuopan koko on 2,3 x 2 metriä ja sen syvyys on noin 80 cm. Kuopat vaikuttavat vanhoilta. Kohteen rajaus on aluemainen ja molemmat kuopat on merkitty alapisteillä. Mauri Matero oli havainnut kuopat ja opasti paikalle. Kaksi pyyntikuoppaa Kohde sijaitsee särkän päällä, kapealla kohdalla. Särkän pohjoispuolella on järvi, jolla ei ole nimeä. Tästä järvestä laskee joki Syväjärveen. Särkkä jatkuu itään Venäjälle asti ja idempää samalta särkältä noin 7 km päästä on löydetty myös pyyntikuoppia. Särkkää pitkin kulkee vanha pilkoin merkitty polku. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2014-03-28T10:36:25 329.88720703 73.66314686
arkeologinenkohde_alue.135 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.135 158736 {F45D7FF0-C7FA-4211-BE0E-FCF53045436B} Pyttyniemi 2 vartioasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 227 ei Viiangin (Pyttyniemen) vartio toimi vuosina 1927-40. Vartiorakennuksen lisäksi pihapiirissä oli sauna, kellari, varasto/talli, lipputanko ja kaivo. Venerantaan johti tie. Vartion kartta on esitetty paikalla olevassa taulussa. Vartiorakennus: Kohteesta on jäljellä kiviset perustat ja keskellä kivinen tulisija. Kohde on mitoiltaan 5 x 9,5 metriä. Sisäänkäynti on kyltin mukaan etelään, mutta se on tuulenkaadon alla. Sauna: Kohteesta on kiviperusta jäljellä. Se on mitoiltaan 3,8 x 6 metriä. Kiuas on luoteisseinällä. Kellari: Kohde on mitoiltaan 3 x 3 metriä. Seinävallit ovat massiiviset, kellarikuoppa on ympäristöään syvemmällä. Varasto/talli: Kohteesta on kiviperustat sekä muutama puunkappale jäljellä. Väliseinien kohdat ovat osittain näkyvillä. Kohde on pitkänomainen, noin itä-länsisuuntaan, mitoiltaan 20 x 4 metriä. Lipputanko: Pystypuusta on jäljellä 1,5 metriä. Siinä on kaksi reikää. Kaivo: Pyöreä, veden täyttämä kuoppa. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Kohteet ovat SutiGis:ssa. Pyttyniemen vartion rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Viianginjärven itärannalla, Pyttyniemessä. Kuviolilla on varttunutta ja uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2014-03-06T14:33:04 2302.37841797 251.12774362
arkeologinenkohde_alue.136 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.136 147430 {F5C73D4A-D72F-4F22-8307-4E1F3DC5A802} Ränkänsaari kivikautinen löytöpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 175 ei Ränkänsaaren autiotuvan edustan polulta löytyi selkeä kvartsi-iskos. Mahdollisesti kvartsin työstön alkuvaiheesta peräisin olevia kappaleita löytyi myös laavun nuotiopaikalta ja luoteisrannan hiekasta. Kohde on aluemainen. Kohde havaittiin inventoidessa. Koska kiinteitä rakenteita ei löydetty ja löytömateriaali on vähäinen, kohde on määritelty kivikautiseksi löytöpaikaksi. Kohde sijaitsee Ränkänsaaressa, joka on Iivantiiran ja Aidasjärven välisessä lahdessa. Kuviolla kasvaa erirakenteista metsikköä. Saaren keskiosassa on kallioista maastoa ja luoderanta on hiekkainen. Löytöpaikka 3 Voimassa 2012-10-29T12:15:08 3582.57080078 226.35559549
arkeologinenkohde_alue.137 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.137 158288 {5B0078C1-E4FA-484D-B2C2-EFEC27E47A9D} Nulkki 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 221 ei Kohteessa on siirretyn parakkikämpän paikka. Piha-alue erottuu heinikkoisena pajua ja puuntaimia harvakseltaan kasvavana aukiona. Pihan länsisivulla on kahden rakennuksen hirsipohjan jäännökset. Pohjat ovat vain osittain säilyneet, eikä niitä siten voitu mitata. Pihalla on kämppään kuuluvaa irtaimistoa, mm. heteka ja kamiina. Rakennus 1: X=7469127, Y=502464; X=7472249, Y=3502638 Rakennus 2: X=7469104, Y=502466; X=7472226, Y=3502639 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kyseessä on siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kämppä ajoittuu 1950-60-luvulle. Kohde sijaitsee Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien eteläpuolella 200 m etäisyydellä, Nulkin eteläpuolella, Peräjoen pohjoisrannalla. Paikalle tulee metsätie maantieltä. Metsätie kulkee alueen läpi puron rantaan. Kasvillisuus kohteen ympärillä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-27T16:53:42 2111.74829102 175.13977733
arkeologinenkohde_alue.138 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.138 147571 {8DF732A4-8DF6-4E83-B923-3C2AF1790623} 247010040 Isokangas 1 Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 100 ei Kohde sijaitsee harjun itälaidalla, noin 2 ha:n alueella on 13 kuoppaa epäsäännöllisiin välein; kuopat ovat enimmäkseen neliömäisiä ( mitat 1x 1 m - 2,2 x 2,1 m) ja matalia (syvyys 0,2 - 0-5 m). Kairauksissa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.8.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 247010040 (inventointi M. Sarkkinen 1996). Kuoppien tarkoitus on epäselvä, puutuvan huuhtoutumiskerroksen perusteella ne eivät ole esihistoriallisia. Eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen leveä tasainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää, kanervaa ja puolukkaa; nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-08-29T10:57:47 20498.05371094 797.28088247
arkeologinenkohde_alue.139 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.139 144776 {4048BDF5-FC89-4409-AEDC-C85F18B39F44} Ylinen Vaara-Hietajärvi 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 260 ei Kohteessa on kämpän ja kahden kuopan jäännökset. Kämppä on jyrkänteen suunnan vastainen, eli pohjois-eteläsuuntainen, mitoiltaan 13 m x 7,5 m. Pohjoispäässä on tupa ja eteläpäässä väliseinän erottama talli. Tupa ja talli ovat samankokoiset. Rakennuksesta on jäljellä yksi tai kaksi turpeen peittämää hirsikertaa, ja osa hirsistä on hiiltynyt. Talliosa on huonommin säilynyt ja sen kohdalla kasvaa pusikkoa. Tallin ja tuvan lattia on hiukan kuopalla. Hirret ovat pyöröhirsiä, joihin on sahattu koirankaulasalvokset. Hirsien päistä osa on katkaistu sahalla ja osa kirveellä. Rakennuksen päällä on lisäksi yksi irtonainen halkaistu lauta, jossa on tehdastekoinen naula. Lauta on luultavasti peräisin kattorakenteista. Tuvan luoteisnurkalla on laakamaisista luonnonkivistä tehty piisin jäännös, joka on kooltaan 1,4 m x 1,4 m x 0,4 m. Rakennuksen päällä kasvaa 70-vuotiasta mäntyä. Kämpän pohjoisseinustalla piisin vieressä on 3 m x 1,5 m x 0,4 m kokoinen seinälinjan suuntainen kuoppa 1. Kämpän itäpuolella harjanteen reunan lähellä on lisäksi toinen kuoppa 2. Se on kooltaan 1,4 m x 1,2 m x 0,5 m ja sen koillisreunalla on 20 cm korkea ja 1 m leveä valli. Kuoppa ja valli on kivinen. Kyseessä voi olla jonkinlainen varastokuoppa. Kämppä: X=7382155, Y=3563013 Kuoppa 2: X=7382150, Y=3563029 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan kämpän jäännös. Kämppä on ilmeisesti rakennettu ennen metsäpaloa. Kohde sijaitsee Ylisen Vaara-Hietajärven ja Majavalammen välisellä kankaalla, Ylisen Vaara-Hietajärven lounaiskulmalla, järven lounaisrannan suuntaisesti kulkevan törmän reunalla. Rinne laskee jyrkästi koilliseen aivan kämpän vierestä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Alueella on metsäpalon merkkejä. Maaperä on hiekkaa ja soraa. Kohteen lounaispuolella 40 m etäisyydellä kulkee kannaksen suuntainen metsätie. 3 Voimassa 2012-06-05T17:14:19 470.48535156 88.28211993
arkeologinenkohde_alue.140 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.140 145713 {77F6FDAD-A9ED-4B3B-B7A4-B0CBC0088B81} Aatsinginmaa 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 240 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Kämpän pihapiiri näkyy heinikkoisena alueena, jossa on muutama yksittäinen kuoppa ja kämpästä jäänyttä romua, kuten lautoja, hella, vesiputki ja tynnyri. Alue on osittain aurattu ja lounaisosasta laajalta alueelta on otettu maata. Yhtään rakennuksen pohjaa ei enää erotu. Tien eteläpuolella on tasainen alue, jossa kämppä on mahdollisesti sijainnut. Kohde rajautuu tien molemmin puolin metsänreunaa myötäillen. Kämppä on merkitty v. 1969 Sallan hoitoalueen karttaan. Kohteessa on purettu parakkikämppä, joka ajoittuu 1960-luvulle. Kohde sijaitsee Aatsinginmaan itäpuolella suon laidassa, Aatsinginmaan läpi johtavan tien varressa molemmin puolin tietä. Kohteen vieressä, noin 40 metriä koilliseen on Y-risteys, josta tie haarautuu pohjoiseen Vilmajärven suuntaan sekä kaakkoon Vittikkoselän suuntaan. Kohteella ei kasva juurikaan puustoa, vaan tien molemminpuolin on heinittynyt aukio. Aukean ympärillä kasvaa mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää, joka on kasvillisuudeltaan tuoretta kangasta. 3 Voimassa 2012-07-06T14:36:53 3743.59326172 234.64223184
arkeologinenkohde_alue.141 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.141 143240 {ACD04A31-51CB-410D-A804-19CCB6FC4EBD} Möyryoja kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 125 ei Kohteen länsipäässä on kolme rakennelmaa ruohikkoisen kentän ympärillä ja itäpäässä niistä muutaman kymmenen metrin päässä yksittäinen rakennelma. Rakennelma 1 Sijaitsee Myöryojaa reunustavan suoalueen reunassa loivassa rinteessä. Aluskasvillisuuden alla on havaittavissa yksittäiset hirret ja suuri liesikieveys. Koko 8 m x 7,5 m, kiveys 3,2 m x 3,2 m ja noin 80 cm korkea. (x=3549870, y=7652242) Kämppäjäännös Suunnilleen pohjois-etelä -suuntainen kaksiosainen rakennelma, pituus 12,7 m ja leveys 6,3 m. Pohjoispään huone on 8 m pitkä. Osa seinistä on pystyssä, osa on lähes kokonaan tuhoutunut. Parhaiten on säilynyt väliseinän etelänpuoleinen osa, jossa on säilynyt kuusi hirsikertaa. Myös pohjoispäädyssä on osin muutama hirsi, samoin länsiseinässä. Eteläpäädyssä on jäljellä lähinnä päätykolmion hirsiä. Pohjoispäässä seinähirsiä on maassa seinän vieressä. Päätyseinän vieressä on liesikiveys ja seinä näyttää sahatun poikki sen kohdalta myöhemmin. Liesi on tehty suurista laattakivistä ja on pääosin pystyssä, se on kooltaan 1,3 m x 1 m ja noin 80 cm korkea. Rakennus on valmistettu varaamattomista pyöröhirsistä joiden välissä on sammalta tilkkeenä, nurkissa on kaksipuoleiset koirankaulasalvokset. Itäseinän eteläpäässä on oviaukko, joka on noin 1,2 m leveä. (x=3549798, y=7652214) Rakennelma 2 Sijaitsee matalan rinteen päällä, kämpän eteläpuolella noin 4 m etäisyydellä. Lounaisnurkassa on pystytolppa, jonka päälle pohjahirsi tukeutuu. Sen päässä on lohenpyrstösalvos, joka on ollut vahvistettu puutapilla. Itäseinästä on säilynyt yksi seinähirsi, lisäksi jäljellä on muutama muu puu joista osa on ilmeisesti kattorakenteita. Rakennus on ollut kooltaan noin 3,5 m x 3,7 m. Rakennelmasta noin 5 m itään on kuoppa, kooltaan 3 m x 1,6 m ja noin 80 cm syvä. Sen pohjalla on vielä syvempi pieni kuoppa. Rakennelma 3 Sijaitsee noin 15 m itään kämppäjäännöksestä, ruohikkoisen alueen eteläreunassa. Paikalla on noin 7 m pitkä ja 1,2 m leveä itä-länsi -suuntainen muuri. Se on kylmämuurattu suurista laattakivistä. Muurin molemmin puolin on kuopat, eteläpuolella 3,5 m x 2 m ja noin metrin syvä, muodoltaan suorakulmainen. Muurin pohjoispuolella oleva kuoppa on kooltaan 2,2 m x 1,2 m ja noin 50 cm syvä. Kuoppien väli on noin 5 m. Muurin päällä on pari veistetyn hirren katkelmaa, lisäksi siitä noin 7 m etelään aluskasvillisuuden alla tuntui hirsi. Muurin kohdalla, ruohikkoisen alueen pohjoispuolella on lautarakenteinen suuri laatikko, kooltaan 90 cm x 70 cm ja noni 55 cm korkea. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis havainto joka osoittautui olevan pääosin yksityismaalla. Mahdollisesti savottakämppä? Kohde sijaitsee Möyrylahden pohjoispuolella, Myöryojasta luoteeseen, ojaa ympäröivän jängän reunalla. Kämpän lounaispuolella on rakkakivikko. Maaperä on kivinen. Rakennelmien välinen alue on aukea ruohikko, jota reunustaa tiheähkö männikkö, jossa on paksu aluskasvillisuus: sammalia ja varpukasveja. 3 Voimassa 2015-11-13T18:33:15 1808.91821289 226.66701787
arkeologinenkohde_alue.142 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.142 128280 {4FEB4842-4C3B-4CC7-A906-959F7C22EA85} Granskär - II maailmansodan linnake 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Kohde on ollut Neuvostoliiton miehityksen aikana 1940-1941 linnoitettu. Saaresta löytyi useita erilaisia suojarakenteita, lähipuolustukseen liittyviä rakenteita sekä tykkiasemia. Näkyvien rakenteiden alue. Uddskatanin alue on ollut osa Tulliniemen aluetta, jossa on ollut vilkasta satamatoimintaa ainakin 1500-luvulta lähtien. Hankoniemen siirtyminen Neuvostoliittoon hallintaan talvisodan jälkeen aloitti voimakkaan linnoittamisen ajan myös Uddskatanilla. Alueella sijaitsi 29. rannikkopatteriston 130mm tykit. Patteristo oli ympäröity piikkilangalla omaksi tukikohdakseen, joka käsitti lähinnä luonnonsuojelualueen länsiosaa, ja lisäksi rannoilla sijaitsi useita lähipuolustusasemia. Korsut, joiden hirsikehikot oli peitetty rantakivillä, sijaitsivat tykkiaseman läheisyydessä. Uddskatanin patteristo ampui eniten Hankoniemen rannikkopattereista, yhteensä 400 ammuntaa ja 3097 kranaattia. Tykkipihat olivat kuitenkin liian matalat ja sijaitsivat rintamassa lähellä toisiaan. Siksi nämä antoivat miehistöilleen liian vähän suojaa. (Salminen 1991:4-5, Silvast 1985:42-44) Lähteet: Salminen, Pekka 1991: Uddskatanin lakisääteisen suojelualueen ja Tammisaaren kansallispuiston sotahistorian selvitys. Metsähallituksen keskusarkisto & Etelä-Suomen luontopalvelujen arkisto. Silvast, Pekka 1985: Hankoniemi 22.3.1940-2.12.1941 - Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta. Hangon museon julkaisusarja 1. Tammisaari. Saari sijaitsee Hankoniemen kärjen eteläpuolella, Russarö saaren pohjoispuolella. Kyseessä on kallioinen saari, jonka keskiosissa kasvaa osittain tiheää matalaa mäntymetsää. Rannat ovat paikoitellen suhteellien jyrkät. 3 Voimassa 2010-12-20T10:54:07 38589.72790527 732.14431028
arkeologinenkohde_alue.143 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.143 146555 {0C1EC2CF-8947-4F97-A592-7800446B19E7} Laurinkämppä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 157 ei Kohde sisältää vanhan metsätyökämpän. Alueelta havaittiin neljä rakennuksenjäännöstä, lisäksi alueella on yksi yhä käytössä oleva vajarakennus. Päärakennuksesta on jäljellä noin 2m x 4,4m kokoinen betoninen uuninpohja jonka päällä on muutamia tiiliä. Saunan mitat ovat olleet noin 5m x 5m. Jäljellä on epämääräinen muokattu maapohja jonka luoteiskulmassa on tiiliröykkiö betonijalustalla. Purettu ulkorakennus koostuu noin 3m x 3m kokoisesta lahonneesta lautakasasta. Toisesta puretusta ulkorakennuksesta on jäljellä alin lahonnut hirsikerta sammeleen peittämänä. Mitoiltaan rakennus on ollut noin 8m x 11m. Kulmissa on näkyvillä myös salvoksien jäänteitä. Rakenteen vieressä on puuta vastaan nojaamassa ruostunut lana. Kohde rajautuu aluemaisesti maan pinnalle näkyvien rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 5.7.2012. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös 1900-luvulta. Kämppä sijaitsee kivisellä moreenikankaalla. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2012-10-23T14:30:18 4844.30725098 308.91468756
arkeologinenkohde_alue.144 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.144 128271 {3F94D77C-8190-4EF8-B57E-266572F03071} Östra Kistkär - merimerkki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Perinnemaisema; 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Kohde koostuu kahdesta merimerkistä nk. kummelista, jotka sijaitsevat noin 25 m toisistaan. Merimerkki 1, joka sijaitsee lähempänä rantaa, on profiililtaan pyöreä ja osittain romahtanut. Sen mitat ovat: korkeus 1,5 m, halkaisija n. 2,6 m. Se on rakennettu luonnonmuovaamista pyöreistä kivistä, jotka ovat keskimääräiseltä halkaisijaltaan noin 0,4 m. Merimerkki 2, joka on rakennettu keskemmälle saarta, muistuttaa edellistä muodoltaan ja profiililtaan. Sen mitat ovat: korkeus 1,1 m, halkaisija 2,2 m. Näkyvät rakenteet ja niiden välinen alue (ei kuitenkaan muinaisjäännösaluetta) Hankoniemi on jo keskiajalla ollut tärkeä kohde merenkävijöille. Vanhin satama, kappelisatama ei palvellut tarpeeksi hyvin meriliikennettä kun mm. laivojen koot kasvoivat ja siksi se ilmeisesti siirrettiin niemenkärjelle ja sen edustan saarille. Myöhemmin alueelle perustettiin myös tulli. Olaus Magnus mainitsee (teoksessa Historia de gentibus septentrionalibus) Hankoniemen erinomaisena satamana jo vuonna 1555. Todennäköisesti hän tarkoittaa nykyistä Tulliniemen aluetta ja Hauensuolta, josta on löytynyt Suomen olosuhteissa ainutlaatuinen kalliopiirrosalue. Liittyvät vanhaan merenkulkuun koska eivät osoita mitään nykyistä meriväylää. Matalan sijaintinsa vuoksi, erityisesti merimerkki 1, niin eivät voi olla hyvin vanhoja. Kohde sijaitsee pienen luodon pohjoispuolella. Alueella kasvaa ainoastaan matalia pensaita ja heinää. 3 Voimassa 2010-12-20T10:22:21 578.64550781 95.3585018
arkeologinenkohde_alue.145 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.145 145755 {D9378305-3E18-481C-BC25-5132D7B8BDB1} Lintumäki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 228 ei Alueella on havaittavissa betonista valettu kämpän perusta (29x9 m). Paikalla on hirsiä, tiiliä ja muuta purkujätettä. Rakennuksessa on ollut neljä tulisijaa. (Lintumäki kämppä jäännös 1). Kämpän perustasta 42 m lounaaseen on havaittavissa aggregaattikoppi betoninen perusta (2,4x2,5 m), jonka yhteydessä on myös sähkökaapelin jäänteitä. (Lintumäki aggregaattikoppi jäännös 2). Kämpän perustasta 44 m luoteeseen on tallin betoniset perustukset (24x8 m) (Lintumäki talli jäännös 3). Kämpän perustasta 36 m länteen on saunan betoniset perustukset (6,4x4,8 m) (Lintumäki sauna jäännös 4) ja tästä noin 15 m länteen matalan ja avonaisen kaivon paikka (Lintumäki kaivo 5). Maakellari on osittain pystyssä oleva lautarakenteinen rakennus. (Lintumäki maakellari jäännös 6). Melko hyvin säilynyt käymälä sijaitsee kämpän perustuksista noin 42 m luoteeseen. Käymälä on seinäkirjoitusten perusteella ollut jossain vaiheessa varusmiesten käytössä (Lintumäki käymälä jäännös 7). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännökset löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 11.6.2012. Rakennukset ovat olleet myöhemmin Puolustusvoimien käytössä. Paikalla on sijainnut kämppä ja muita rakennuksia. Kohde sijaitsee Sotinpuron ampuma-alueella. Kämpän pihapiiri erottuu selkeästi koivua ja muuta nuorta lehtipuuta kasvavana alueena Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-09T13:43:13 9609.75683594 370.22845624
arkeologinenkohde_alue.146 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.146 127622 {4F8CD7E4-5D5B-4150-9BFE-84EB5EDC7A4F} 1000008063 Skoarrajávri Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 530 515 ei Kohde muodostuu 22 pyyntikuopasta, jotka on kaivettu noin puolen kilometrin mittaiseksi kuoppajärjestelmäksi Skoarrajávrin pohjoispäästä koilliseen suuntautuvalle moreeniharjanteelle. Koillispäästään kuoppaketju rajautuu Käsivarrentien itäpuolella, aivan Norjan rajalla, sijaitsevan mäen lounais-rinteeseen, joka on jyrkkä ja kivirakan peittämä. Kuopat ovat kookkaita, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, yleisolemukseltaan suppilomaisia, useimmat loivapiirteisen vallin ympäröimiä. Pyyntikuoppien sijainti- ja kokotiedot Pyyntikuoppa 1: ø 5,0 m, syvyys 1,5 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,6 m x = 7682 259 / y = 3251 458 Pyyntikuoppa 2: ø 4,5 m, syvyys 1,4 m, vallin leveys 1,0 m, vallin korkeus 0,2 m, valli erottuu vain paikoin x = 7682 283 / y = 3251 472 Pyyntikuoppa 3: ø 3,5 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,4 m x = 7682 309 / y = 3251 505 Pyyntikuoppa 4: ø 4,0 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 1,2 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7682 317 / y = 3251 503 Pyyntikuoppa 5: soikeahko, 3,5 x 3,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 1,1 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7682 342 / y = 3251 543 Pyyntikuoppa 6: ø 3,0 m, syvyys 0,8 m, ei selvästi havaittavaa vallia x = 7682 340 / y = 3251 570 Pyyntikuoppa 7: ø 4,5 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 1,3 m, vallin korkeus 0,3 m, valli erottuu vain paikoin x = 7682 342 / y = 3251 580 Pyyntikuoppa 8: ø 4,5 m, syvyys 1,3 m, ei selvästi havaittavaa vallia x = 7682 382 / y = 3251 625 Pyyntikuoppa 9: ø 4,5 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 1,3 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7682 323 / y = 3251 637 Pyyntikuoppa 10: ø 4,7 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 1,4 m, vallin korkeus 0,5 m x = 7682 384 / y = 3251652 Pyyntikuoppa 11: ø 4,5 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 1,3 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7682 376 / y = 3251 653 Pyyntikuoppa 12: ø 4,1 m, syvyys 1,3 m, ei selvää vallia x = 7682 381 / y = 3251 671 Pyyntikuoppa 13: ø 3,2 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 1,0 m, vallin korkeus 0,1 m x = 7682 401 / y = 3251 639 Pyyntikuoppa 14: ø 4,4 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 1,3 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7682 369 / y = 3251 697 Pyyntikuoppa 15: ø 4,7 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 1,7 m, vallin korkeus 0,4 m x = 7682 370 / y = 3251 715 Pyyntikuoppa 16: ø 3,4 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 0,9 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7682 364 / y = 3251 732 Pyyntikuoppa 17: ø 4,0 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 1,6 m, vallin korkeus 0,5 m x = 7682 361 / y = 3251 737 Pyyntikuoppa 18: ø 4,3 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 1,1 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7682 357 / y = 3251 742 Pyyntikuoppa 19: ø 3,3 m, syvyys 0,8 m, ei selvästi havaittavaa vallia x = 7682 354 / y = 3251 749 Pyyntikuoppa 20: ø 3,5 m, syvyys 0,9 m, vallin leveys 1,2 m, vallin korkeus 0,1 m x = 7682 379 / y = 3251 785 Pyyntikuoppa 21: ø 3,7 m, syvyys 0,9 m, vallin leveys 1,0 m, vallin korkeus 0,1 m x = 7682 381 / y = 3251 787 Pyyntikuoppa 22: ø 4,5 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7682 387 / y = 3251 797 Kohde muodostaa moreeniharjanteen laen suuntaisen, muutamien kymmenien metrien levyisen ja lähes puolen kilometrin mittaisen vyöhykkeen. Lounaispäästään kohde rajautuu Skoarrajávrin pohjoisrantaan, ja koillispäästään Käsivarrentien itäpuolella, aivan Norjan rajalla, sijaitsevan kivirakan peittämän mäen jyrkkään lounaisrinteeseen. Kohde on tullut Museovirastoon tietoon H. P. Blankholmin vuonna 2007 lähettämästä tutkimuslupapyynnöstä (dnro 1/302/2007). Kohdetta ei ole aiemmin arkeologisesti tarkastettu. Skoarrajávrin koillispuolelta tavatut kuopat muodostavat laajan ja hyvin säilyneen pyyntikuoppajärjestelmän. Harjanteelle, Skoarrajávrin rannan ja Skoarrajávrista noin puoli kilometriä koilliseen sijaitsevan vaikeakulkuisen kivirakan peittämän jyrkän mäen välille kaivettu pyyntikuoppaketju on katkaissut peurojen luontevimman pakoreitin, mikäli peuroja on ajettu kuoppiin Skoarrajávrin itä- ja kaakkoispuoleiselta alueelta. Kuoppaketjun koillispää on kuitenkin osittain vaurioitunut, koska Käsivarrentien rakentaminen on ilmeisesti tuhonnut muutamia kuopista - yksi pyyntikuoppa näkyy poikkileikkauksena tieleikkauksen länsireunalla. Ajoitukseltaan Skoarrajávrin pyyntikuoppajärjestelmä vaikuttaa todennäköisimmin esihistorialliselta. Kohde sijaitsee lähellä Suomen ja Norjan rajaa, pääosin Käsivarrentien länsipuolella, Skoarrajávrin koillispuolella, koillis-lounais-suuntaisella moreeniharjanteella. Puustoltaan alue on tunturikoivikkoa. Kohteen koillispuolella on kivirakan peittämä jyrkkäpiirteinen mäki. 3 Voimassa 2012-03-16T14:58:32 9256.15161133 896.14067116
arkeologinenkohde_alue.147 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.147 127587 {938B01CE-5BA1-47FE-9678-0EE41DC220DE} 1000018126 Nilpan kenttä Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Nilpan kenttä erottuu maastossa Skirhasjoen latvoille sijoittuvana, ympäristöstään selvästi poikkeavana heinikkoisena alueena, jolla kasvaa yksittäisiä kookkaita pajuja. Kentän alueella on muutamien umpeenkasvaneiden kivettyjen tulisijojen jäännöksiä, lähinnä kentän kaakkoislaidalla sijaitsevan opastuskyltin läheisyydessä, lähellä kentän eteläpuolen halki kulkevaa puroa. Tulisijat ovat pyöreähköjä ja kehämäisiä, vain reunaosiltaan kivettyjä ja halkaisijaltaan alle metrin laajuisia. Tulisijat on ladottu halkaisijaltaan noin 15-30 cm kokoisista kivistä, ja kivikehien yläreunat nousevat noin 5-10 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Tulisijojen jäännösten lisäksi muita rakenteita alueella ei todettu. Kohteeella 30.7.2019 tehdyssä tarkastuksessa kohteessa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Kentän läpi kulkee 30-50 cm leveä luontopolku. Polku ei ole kovin kulunut eikä se uhkaa kohteen säilymistä. Kohde rajautuu ympäröivästä maastosta poikkeavan kasvillisuutensa ja maastonmuotojen perusteella soikeahkoksi alueeksi, joka on itä-länsisuunnassa noin sadan metrin mittainen. Pohjois-eteläsuunnassa kentän halkaisija on viitisenkymmentä metriä. Kohteen on havaittavissa selvästi myös ilmakuvista. Nilpan kenttä on historiallisesti tunnettu asuinkenttä, joka on nimetty käyttäjänsä Nils Tornensiksen mukaan. Asuinkenttä sijaitsee Kilpisjärven retkeilykeskukselta lähtevän luontopolun varrella, ja kentän laidalla on kohteen historiaa lyhyesti esittelevä opastuskyltti. Suora lainaus opastuskyltin tekstistä: "Nilpan kenttä. Tällä tantereella majaili ennen Nils Tornensis poromiehineen. Nilpan kylän väki talvehti etelässä Palojoella, mutta paimenet jutasivat sarvipäiden myötä näille kesälaitumille." Nilpan kenttä on ilmeisesti pitkäkestoisesti käytetty asuinpaikka, jonka käyttö on mahdollisesti alkanut jo satoja vuosia sitten. Kenttä on helposti saavutettava esimerkki poropaimentolaisten kesäaikaisesta asuin-paikasta ja sen voidaan katsoa edustavan elämäntapaa, jota kentän käytön aikaisessa muodossa ei enää ole olemassa. Kenttää voidaan kokonaisuudessaan pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. Nilpan kenttä sijaitsee Saanan pohjoispuolella, Skirhasjohkan latvoilla. Asuinkenttää ympäröivä maasto on moreenipohjaista avointa tunturinummea, mutta kentän maaperä vaikuttaa hiekkavoittoisemmalta. 3 Voimassa 2010-12-13T10:28:43 8424.63574219 444.95350052
arkeologinenkohde_alue.148 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.148 127601 {53A77021-5BE7-4B36-820F-FE9251EE285E} 1000018128 Golggotjávri lounas Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 6 Muu prospektointimenetelmä 578 ei Kohde on kaksiosainen asuinkenttä, joka sijaitsee nelisen metriä Golggotj\"e1vrin pintaa korkeammalla, terassimaisella tasanteella, noin 40 m etäisyydellä järven lounaisrannasta. Asuinkenttä erottuu maastossa kahtena soikeahkona järven rannan suuntaisena alueena, jotka ovat ympäristöään vähäkivisempiä ja heinikkoisempia. Kentän läntisempi osa on noin 30 m pitkä ja noin 15 m leveä melko avoin alue, jonka keskivaiheilla on umpeenkasvanut pyöreä tulisija. Kyseisen alueen reunalta noin viisitoista metriä koilliseen sijaitsee erillinen, lähes kivetön, laajuudeltaan noin 10 x 4 m kokoinen alue, jonka länsiosassa on suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Asuinkentän läntisemmän osan tulisijan halkaisija on noin 0,9 m. Tulisija on vain reunaosiltaan kivetty, ja kiveykseen käytettyjen kivien halkaisija vaihtelee 10-25 cm välillä. Kivien yläreunat nousevat noin viisi senttimetriä tulisijaa ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. Tulisijan keskelle kaivetusta lapionpistosta tavattiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta ohut hiilensekainen kerros. Huuhtoutumiskerrosta lapionpistosta ei havaittu. Tulisijan koordinaatit ovat x = 7663 234 / y = 3259 222. Asuinkentän itäisemmästä osasta tavattu suorakulmainen liesilatomus on kooltaan noin 150 x 80 cm ja suuntautumiseltaan länsiluode-itäkaakkosuuntainen. Latomus on kivetty vain reunaosiltaan, ja kiveys koostuu kookkaista kivistä, joiden halkaisija vaihtelee 25-35 cm välillä. Muutamat kivet ovat muodoltaan pitkänomaisia, ja ne on aseteltu latomuksen reunojen suuntaisiksi. Latomus on jokseenkin maanmyötäinen ja osittain sammaleen peittämä, kivien yläpintoja näkyy sammaleen välistä latomuksen läntisemmän päädyn alueella. Latomuksen kiveämättömään keskiosaan kaivetusta lapionpistosta tavattiin pintaturpeen alta ohut huuhtoutumiskerros ja huuhtoutumiskerroksen alta tummanruskeaa likamaata. {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning1\f0\fs24 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden, kohteen topografian sekä kasvillisuudessa todettujen rajapintojen perusteella Golggotj\"e1vrin rannan suuntaiselle terassimaiselle tasanteelle, tulisijojen ympärille sijoittuville ympäristöään heinikkoisemmille alueille. Kohteen voidaan katsoa kattavan alueen, jonka ääripäät sijoittuvat noin kaksikymmentä metriä pyöreästä tulisijasta luoteeseen ja noin kymmenen metriä suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta koilliseen. Kyseisten pisteiden välille sijoittuvan asuinkenttä-vyöhykkeen leveys on noin viisitoista metriä. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning1\f0\fs24 Golggotj\"e1vrin lounaispuolelle sijoittuvaa asuinkenttää on käytetty pitkäkestoisesti ja moniperiodisesti. Kentän käytön pitkäkestoisuudesta kertoo kohteen ympäristöstään poikkeava kasvillisuus, ja eri asutus-vaiheisiin viittaavat kentältä tavattujen tulisijojen keskinäiset erot niin rakenteellisesti kuin myös maannostumisasteen osalta. Varhaisin käyttöjakso ajoittuu todennäköisesti myöhäiselle rautakaudelle, ja käyttö on voinut jatkua jopa 1900-luvun alkupuolelle saakka. Varhaisinta asutusvaihetta edustanee kentän itäisemmän osan suorakaiteen muotoinen liesilatomus, jonka yhteydessä latomuksen käytön jälkeinen podsolimaannoksen muodostuminen on jo selvästi havaittavissa. Kentän läntisemmän osan pyöreä tulisija on mahdollisesti huomattavasti nuorempi. Asuinkenttä voidaan kuitenkin kokonaisuudessaan määritellä kiinteäksi muinaisjäännökseksi. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning1\f0\fs24 Kohde sijaitsee Golggotj\"e1vrin lounaispuolella, terassimaisella varsin vähäkivisellä tasanteella. Kohteen alueella kasvaa harvakseltaan tunturikoivikkoa ja katajapensaita, aluskasvillisuutta hallitsevat heinät, sarat, liekokasvit, puolukka, variksenmarja, kultapiisku, nahkajäkälät sekä sammalet. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2010-12-13T10:40:55 2401.4161377 185.70156545
arkeologinenkohde_alue.149 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.149 138899 {25D072D7-ABD4-4C3B-9EC5-70E3074C34FF} Latvajoki kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 146 ei Kohteessa on kämppä, sauna ja kellari. Pisteessä x 3452278, y 7391777 on 12 x 7 m kämpän jäännös, jonka seinät erottuvat turvevalleina. Kämppä on keskeltä jaettu väliseinällä ja toinen huone on vielä jaettu keskeltä väliseinällä. Pisteessä 3452278 y 7391777 on 4 x 2 m kokoinen turvekellari, joka sijaitsee joen törmässä. Kellarin ovi on jokeen päin ja oven molemmin puolin on paksut turvevallit. Pisteessä 3452268 y 7391754 on sauna, joka erottuu 5 x 4 m kokoisena turvevallina ja lahonneina hirsinä. Saunan luoteisnurkassa on pyöreä 2 m halkaisijaltaan oleva kiuaskiveys. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten ylle, rakennelmat on merkitty alakohteina. Sutigis Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohde sijaitsee Latvajoen itärannalla.Alue on pienen joen lehtomainen rantatörmä, joka on hiekkakangasta ja paikalla kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2019-01-25T13:39:43 1536.13964844 163.34737408
arkeologinenkohde_alue.150 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.150 146857 {271E5144-F1EB-469B-9B9F-7B3A8D9318E0} 1000014602 Pitkäkaarto 1 Maarakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 57 ei Eteläisellä harjanteella on 4 kuoppaa ja 2 kaivantoa: Kuoppa a: mitat 1,8 x 1,6 m, s 0,8 m huuhtoutumiskerros reunassa 2-7 cm, pohjassa 15 cm, sen alla ohut hiilinauha. Kuoppa b: mitat 2 x 1,9 m, epäsymmetrinen, syvyys 0,4 m; huuhtoutumiskerros pohjassa 0,7 cm. Kaivanto c: mitat 6 x 2 m, syvyys 0,8 m; ei huuhtoutumiskerrosta. Kaivanto d: L-muotoinen, mitat 4 x 3 m, syvyys 0,7 m. Pohjassa sekoittunutta maata, paikoitellen ohut huuhtoutumiskerros. Kuoppa e: pyöreä, läpimitta 1,5 m, syvyys 0,7 m, ei huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa f: suorakulmainen, mitat 3,2 x 2,1 m, syvyys 0,8 m, ei huuhtoutumiskerrosta. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 1000014602 (tarkastus K. Katiskoski 2009). Varustus, mahdollisesti Suomen Sodan ajalta, ks. kohde Pitkäkaarto 5. Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuiva mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Joen rannassa on rehevämpää kasvillisuutta. 3 Voimassa 2013-02-01T10:33:22 3533.734375 417.57907352
arkeologinenkohde_alue.151 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.151 146858 {B550D431-4DCE-45C4-AE03-E09D49C74547} Pitkäkaarto 2 Maarakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 57 ei Keskimmäisellä harjanteella on kaksi kuoppaa lähellä joentörmää sekä niiden itäpuolella etelä-pohjois-suuntainen kaivantomainen rakenne: Kuoppa a: soikea, mitat 3 x 2,7 m, syvyys 1,1 m, melko jyrkät seinämät, heikko valli ympärillä. Ei kaksoismaannosta, pohjassa sekoittunutta maata, paikoitellen huuhtoutumiskerrosta. x 7165924, y 3440159. Kuoppa b: neliömäinen, mitat 1,9 x 1,8 m, syvyys 0,6 m, ei huuhtoutumiskerrosta. x 7165926, y 3440147. Kaivanto: pituus noin 60 m, leveys 1,5 - 2,5,m syvyys dyynin harjanteella 0,3 m. Laserkeilausaineistosta havaittiin, että linjamainen rakenne jatkuu sekä etelään että pohjoiseen koko dyynialueen poikki, kyseessä on ilmeisesti vanha tiepohja. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 1000014602 (tarkastus K. Katiskoski 2009). Varustus, mahdollisesti Suomen Sodan ajalta, ks. kohde Pitkäkaarto 5. Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuiva mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Joen rannassa on rehevämpää kasvillisuutta. 3 Voimassa 2012-08-07T13:17:52 2256.75952148 186.24288737
arkeologinenkohde_alue.152 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.152 158202 {64C15303-DBBB-4585-98CA-56FCD45313B8} Vihtahovi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 253 ei Kämppärakennus on lahonnut paikalleen.Sen koko on noin 15 x 7 metriä. Sen päällä on kattorakenteiden jäänteet ja pieniä koivunvesoja. Kämppärakennuksen itäisen päädyn tuntumassa on lahonnut lautarakennelma. Kämppärakennuksesta hieman luoteeseen ovat saunan jäänteet. Kiukaasta on jäljellä kivikasa, joka on halkaisijaltaan noin 2 metriä. Saunan hirret on siirretty kasaan kiukaan viereen. Hirsikasan pisimmät hirret ovat noin 8 metriä pitkiä. Metsässä kämppäalueella on ruosteisia tynnyreitä ym. metalliromua. Kohteen rajaus on aluemainen. Kämppärakennus ja sauna on merkitty erillisillä pisteillä. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Mauri Matero opasti paikalle. Vihtahovin kämpän jäänteitä. Kohde sijaitsee Oinasvaarasta noin 2,5 km itään, Vihtalammen kakkoispuolella soiden ympäröimällä kangaksella. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2013-06-27T11:09:41 997.4128418 124.81592908
arkeologinenkohde_alue.153 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.153 162460 {A90CE688-226E-4C59-BA05-D2F083D807F7} Kotaraukanmaa 2 Pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 275 ei Kohteessa on 6 pyyntikuoppaa, jotka kuvaillaan seuraavassa: Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 1,6 metriä, syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 2: Halkaisija 2,2 metriä, syvyys 40 cm. Pyyntikuoppa 3: Halkaisija 2,2 metriä, syvyys 40 cm. Kuoppa on täynnä hakkuutähteitä. Pyyntikuoppa 4: Ulkomitta 5 metriä, sisämitta 2 metriä, syvyys 60 cm. Kuopassa on hakkuutähteitä. Pyyntikuoppa 5: Ulkomitta 6,3 metriä, sisämitta 2,4 metriä, syvyys 40 cm. Vallilla sijaitsee mänty. Pyyntikuoppa 6: Pyöreä, ulkomitta 4 metriä, sisämitta 1,7 metriä, syvyys 70 cm. Pohjalla hakkuutähteitä. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö. Kohde sijaitsee hiekkadyyni alueella, jossa kasvaa ohut jäkälä ja variksenmarja aluskasvillisuus. Aluetta ympäröivät pohjoisesta etelään kulkevat vuomasuot. 3 Voimassa 2013-10-24T13:57:03 5879.97485352 454.73047312
arkeologinenkohde_alue.154 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.154 146564 {160A4C07-59C0-486E-8900-21DB9F1264CB} Kaunisto asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 158 ei Kohde käsittää vanhan tilan puretun jäänteen. Paikalla on päärakennuksen, saunan ja kellarin jäänteet. Päärakennuksesta on jäljellä noin 4m x 7,5m kokoinen betoninen kivijalka jonka sisällä on betoninen uuninpohja. Kellari on mitoiltaan noin 3m x 5m, syvyydeltään noin 1,5m ja se on rakenteeltaan hirsinen. Rakenteesa on tehdasvalmisteisia nauloja. Saunasta on jäljellä epämääräinen kasa purkujätettä. Saunan ja päärakennuksen jäänteen välissä on myös epäselvä tunkio jossa on esimerkiksi kenkiä, lasia ja peltiä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rajojen ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.7.2012. Kyseessä on vanha tila 1900-luvulta joka on purettu armeijan toiminnan tieltä. Kohde sijaitsee moreenimäellä, metsä on noin 50-vuotiasta koivikkoa. 3 Voimassa 2012-10-23T14:42:45 4356.73278809 319.00978667
arkeologinenkohde_alue.155 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.155 141982 {95088832-0E03-4BE6-B54C-6AA9C8E5E347} Päivänkämmen tervahaudat ja tervasauna jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 202 ei Tervasaunan koko 7 x 7 metriä, kiuas pohjoisnurkassa. Perustan päällä muutamia hirsiä ja oviaukkoon johtaa jonkinlainen ramppi. Tervahauta 1: Kaksi hautaa on poltettu päällekkäin. Suurin halkaisija 9 metriä ja sisemmän kuopan halkaisija 5 metriä. Halssi laskee etelään, on metrin syvä ja 3 metriä pitkä. Päällä ainakin satavuotiaita puita. Tervahauta 2: 9 metrin halkaisija, kuopan muoto loivan kuppimainen, vallien leveys 1,5 metriä. Halssi laskee etelään. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteet on merkitty myös pistein. Risto Kettunen opasti kohteelle. Tervasauna/-pirtti ja kaksi tervahautaa. Kohde sijaitsee metsäautotien eteläpuolella loivassa rinteessä Päivänkämmenessä, Mäntyvaaran tilan eteläpuolella. Kuviolla on aukeaa. 3 Voimassa 2012-01-18T13:51:48 4903.21679688 278.0892677
arkeologinenkohde_alue.156 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.156 140702 {6BA973E8-8A82-4AF1-9578-8C2DDEA917DF} Samudluobal länsi Pyyntikuoppia 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 199 ei Pyyntikuopat sijaitsevat Sammuttijänkän soidensuojelualueen itäosassa Samudluobal-järvestä noin 350 metriä länteen pienellä kivennäismaasaarekkeella. Pyyntikuopat on löytänyt Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen puistomestari Petteri Polojärvi eläinlajitarkastusmatkallaan 6.10.2011. Sijainti vaikuttaa olevan väärin. 3 Voimassa 2019-11-27T10:43:02 49.77319336 26.06961388
arkeologinenkohde_alue.157 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.157 142930 {5E5F9B3E-243B-434D-A127-24BD58100D13} Santajärvi 2 hiilimiilu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 124 ei Alueella on kuusi erimallista miilun pohjaa. Miilu 1 Tervahautamainen pyöreä miilu, noin 1,1 m syvä ja kuoppa kooltaan 8,4 m x 7,7 m. Reunoilla on matalat, noin puoli metriä korkeat vallit, joiden ulkopuolelta mitattuna koko on 10,2 m x 9,9 m. Kuopan pohjalla on pieni monttu, halakisijaltaan noin 70 cm ja noin 20 cm syvä. Kairauksissa kuopan pohjalta oli hiiltä. Kuopan pohjalla kasvaa muutama männyn taimi ja ympärillä tiheämmin pientä mäntyä. Eteläpuolella noin metrin päässä on pieni kuoppa, halkaisijaltaan 1,4 m ja noin 35 cm syvä. Tästä edelleen noin 4 m etelään on toinen pieni kuoppa, muodoltaan soikea, kooltaan 2 m x m 1,8 m ja noin 50 cm syvä. Kummassakin oli kairauksessa runsaasti hiiltä. (x=3554378, y=7640857) Miilu 2 Noin 10 m lounaaseen miilusta 1. Edellistä pienempi ja selkeämmät vallit. Kuoppa on kooltaaan 6,5 m x 5,8 m ja sen syvyys on vallien päältä noin 1,2 m. Koko vallien ulkopuolelta on 10 m x 12 m. Valleissa on kolmella sivulla syvät ojat. Kuopan pohja on varsin tasainen, eli reunat nousevat nopeasti. Kuopan pohjalla oli kairassa havaittavissa 10-30 cm kerros hiiltä, rakennelman ulkopuolella vain puhdasta hiekkaa. Kuopassa kasvaa vain muutama puu, mutta valleissa kasvaa tiheästi noin 5-10 metrisiä mäntyjä. (x=3554367, y=7640840) Miilun 2 eteläpuolella on erittäin tiheästi mäntyä kasvava alue, jossa ei kuitenkaan ei havaittu selvää rakennetta. Siinä oli paikoin kairauksessa 5-20 cm paksu hiilikerros. Miilu 3 Miilun 2 eteläpuolella. Suorakaiteen muotoinen kolmelta sivulta vallien ympäröimä syvennys. Syvennys on kooltaan 3,2 m x 3,5 m. Vallit ovat noin 35 cm korkeat ja noin 1,8 m leveät, niiden reunat ovat terävät. Vallia ei ole länsipuolella. Painanteessa on hiekan seassa jonkin verran hiiltä, myös valleissa on hieman hiiltä. Painanteessa on kasvaa pientä mäntyä, ympärillä tiheämmin. (x=3554366, y=7640835) Miilu 4 Noin 20 m etelään miilusta 3. Pyöreä kuoppa, jota reunustaa matalat vallit. Kuopan pohja on tasainen ja vallit noin puoli metriä korkeat. Kuopan halkaisija on 4,4 m, vallien ulkopuolelta noin 6,3 m. Kuopassa ja valleissa havaittiin kairauksessa hiiltä. Kuopassa ei kasva puita, mutta vallissa kylläkin. (x=3554359, y=7640811) Miilu 5 Miilusta 4 noin 10 m luoteeseen. Loivassa rinteessä oleva nelikulmainen kuoppa, jota ympäröi valli kolmella sivulla, ylärinteen puolella vallia ei ole. Kuoppa kapenee alarinteeseen päin. Alarinteen puoleisessa vallissa on aukko, jonka toisessa reunassa on osittain hiiltynyt nelikulmaisen paalun katkelma. Kuopan leveys on 4,3 m ja pituus 4,2 m, sen syvyys ylärinteen puolella on 80 cm. Vallien leveys on 1,2-1,4 m. Kuopan pohjalla oli kairauksessa havaittavissa hieman hiiltä, valleissa puhdasta hiekkaa. (x=3554355, y=7640817) Miilu 6 Sijaitsee lähellä Santajärven rantaa, noin 20 m länteen miilusta 5. Suorakaiteen muotoinen matala valli. Kuopan koko on 4,5 m x 5 m ja syvyys noin 35 cm. Vallien leveys on noin 1,5 m. Vallin länsireunan päältä kulkee järven itärantaa seuraava polku. Kuopan pohjalla ja valleissa on hiilen sekaista hiekkaa. Vallissa on kaksi pientä kumpua, joissa molemmissa on paksusti hiiltä. Miilun itäreunassa kasvaa tiheää pientä mäntyä, länsireuna on aukea. (x=3554323, y=7640820) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinnissa. Hiilimiiluja. Santajärvi sijaitsee Nellimin kylän kaakkoispuolella, sen luoteisrannalla on ortodoksinen kirkko. Miilut sijaitsevat järven itärannalla, Kontosjärvelle johtavan tien eteläpuolella. Miilujen alueella kasvaa tiheää tai erittäin tiheää nuorta männikköä. Maaperä on hiekkamorenia. Aluskasvillisuuden rehevyys vaihtelee kuopasta toiseen, se on päosin sammalia, jäkäliä, mustikkaaa, puolukkaa, variksenmarjaa ja suopursua. Kohteen kaakkoispuolella noin 40 m päässä on hiekkamonttu. 3 Voimassa 2012-03-13T11:50:57 2119.68286133 228.13157015
arkeologinenkohde_alue.158 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.158 144559 {C90A5279-C3ED-4724-B85E-EB4D345EFB6B} Puijo Peipposenrinne raunioalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kohteessa sijaitsee ainakin neljä kaskirauniota. Ne vaihtelevat kooltaan suurimman olessa silmäkiven ympärille rakentunut ja kooltaan 3 x 3 metriä ja pienemmät hieman alle metrin kokoisia ja matalia. Kaskiraunioiden koordinaattitiedot: raunio1 3534263 6978924 raunio2 3534260 6978937 raunio3 3534282 6978936 raunio4 3534282 6978936 Kaskiviljelyyn liittyviä raunioita. Eteläisen luonnonsuojelualueen länsirajan tuntumassa, loivasti laskevan rinteen alaosassa, 120-170 vuotta vanhassa kuusimetsässä. Toimenpidealueella 97.1. 3 Voimassa 2019-01-29T15:33:25 1593.19750977 164.39172989
arkeologinenkohde_alue.159 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.159 147075 {6D6808B0-FED0-4B7B-A773-D249E8714BAE} 1000012194 Loukkunen 2 talo jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 143 ei Kankaan loivalla itärinteellä on kaksi rakennus jäännöstä, useita peltoaitoja ja - röykkiöitä sekä laaja aidan reunustama peltoalue. Rakennuksen lähellä on myös tervahauta (kohde Loukkunen 1, reiska no. 147076), joka on ilmeisesti vanhempi kuin talo ja pihapiiri (ks. kohteen kuvaus). Rakennuksen kivijalasta on vain osa säilynyt, mitat itä-länsi-suunnassa ovat 6 m, kivijalan leveys on 0,5 m ja korkeus 0,4 m. Rakennuksen mitta etelään päin ei ole tiedossa, itäpuoleinen perustus on tuhoutunut, länsipuoleinen on 3 m:n matkalla näkyvissä, sitä etelään sen päällä on tehty peltoaita. Rakennuksen pohjoisosassa on uunin jäänteet, mitat 2,5 x 2,5 m ja korkeus 0,8 m. Rakenne on kasvanut umpeen, humuksen alta havaittiin savea ja nokea. Rakennuksesta 1 n 9 m luoteeseen on matalan kivijalan jäänteet (mitat ovat epäselvät) ja uunin tai kiukaan jäännös, mitat n. 2 x 1,8 x 0,6 m. Kairauksessa havaitiin hiekan sekaisesta maasta nokea, hiiltä ja palaneita kivenmurusia. Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä Rakennusten itäpuolella on 90 x 50 m laaja raivattu peltoalue, jota on (itäpääty lukuun ottamatta) kiviaidan ympäröimä, aidan leveys on 0,8 - 1 m ja korkeus 0,6 - 0,8 m. Alueella on lisäksi 8 kiviaitaa, pituus 15 - 60 m ja 10 kiviröykkiötä. Rakennusten pohjois- ja länsipuolella on 80 x 60 m:n alueella yli 20 röykkiötä ja lyhyitä kiviaitaa. Peltomaannoksesta havaittiin kairauksessa myös harmaa-tummanruskea nokinen kerros, alue oli aiemmin mahdollisesti myös kaski. Alueella kasvaa vanhaa puustoa, pääosin kuusia, sen keskiosassa on myrskyn takia kaatunut yli 50 isoa puuta (mahdollisesti vuonna 2011). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2.8.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 100001294 (inventointi A.-K. Teurajärvi ja J.-P. Joona 1998, inventointi V. Laulumaa 2009). Vanha talo ja viljelysmaat.Perimätiedon mukaan (Anne Ruuttula-Vasari, raportissa V. Laulumaa 2009) paikalla ovat asuneet Loukku-Jaakko ja Loukku-Liisa; oikeat nimet ja ajankohta eivät ole tiedossa. Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita. Matala paikoitellen soistunut tuore-lehtomainen kangas. 3 Voimassa 2012-08-13T15:06:20 10666.77416992 389.96187946
arkeologinenkohde_alue.160 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.160 138274 {544135BC-83F2-4683-BE1C-867DB0A614FD} Porrasjänkä kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 144 ei Kohteessa on kolme rakennuksen pohjaa ja niihin liittyviä uunin rauniokivikasoja sekä kuoppia. Ympäristössä on saunanuunin ja kaminoiden jäännöksiä. Eteläisimpänä sijaitsevasta rakennuksesta 1 oli havaittavissa vain kiviraunio pisteessä x 3464254, y 7400430. Raunio oli kooltaan 4 x 4 m ja sen korkeus oli 70 cm. Raunio oli koottu 50 cm halkaisijaltaan ja sitä pienemmistä kivistä. Rauniosta itään, ylärinteeseen 7 m oli kaminan jäännökset. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3464242, y 7400479. Kohteessa on 9 x 15 m kokoisen asumuksen jäännökset, jonka seinän paikat erottuvat paikoin turvevalleina. Rakennuksen pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Rakennuksen lounaisnurkassa on 2 x 2 m uunin raunio, jonka korkeus on 1,5 m. Itäpään keskiosassa on uunin raunio, joka on suorakaiteen muotoinen ja sen koko on 1,5 x 2 m ja korkeus 0,5 m. Kyseessä saattaa olla kaksikin erillistä rakennusta, mutta niiden sisäistä rakennetta on enää vaikea hahmottaa. Rakennuksen sisällä on useita metrin mittaisia kuoppia, joista on luultavasti otettu maata seinien hiekkapenkkeihin. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3464233, y 7400502 ja sen koko on 6 x 5 m. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Oviaukko on länsiseinän keskellä ja luodekulmassa on 2 x 2m kokoinen uunin raunio, jonka korkeus on 1 metri. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ylle ja kolmen rakennuksen pohjan keskeltä on otettu alakohteeksi gps pisteet. Sutigis Mahdollisesti metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohde sjiaitsee Kärppäkuusikon ja Porrasjängän välisellä matalalla moreeniharjulla, harjun länteen laskevan rinteen ja Kärppäkuusikkosuon yhtymäkohdassa. Alueella kasvaa mänty- ja koivumetsää. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja suopursua ja turve on paikoin paksua. 3 Voimassa 2019-01-15T12:56:46 12780.91088867 422.78400257
arkeologinenkohde_alue.161 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.161 153527 {6C289517-F037-421F-80A3-4261CA0C073A} 1000025483 Somásjávri asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 736 732 ei Somášjávrin luusuan kaakkoispuolella sijaitsevan, noin kuusi metriä järven pintaa korkeammalle kohoavan hiekkaharjanteen laella, kookkaan siirtolohkareen koillispuolella, lohkareesta noin neljän metrin päässä, pisteessä X 7697312 / Y 3285051, havaittiin umpeenkasvanut, suorakaiteen muotoinen liesilatomus, joka on vain reunoiltaan kivetty, luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan noin 90 cm x 65 cm. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden sentti-metrin paksuisen pintaturpeen alla noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla on noin kaksi senttimetriä melko puhdasta hiekkaa ja hiekan alla toinen noin yhden senttimetrin paksuinen kerros hiiltä. Hiilikerrosten välisessä hiekassa on erotettavissa heikko, vasta muodostumassa oleva huuhtoutumiskerros. Suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta noin 40 m luoteeseen päin sijaitsevissa tuulieroosion kuluttamissa maapaljastumissa havaittiin lukuisia kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia, kaksi kvartsi-kaavinta, muutamia jaspisiskoksia, yksi jaspiskaavin sekä reunoiltaan rei"itetyn rautalevyn katkelma. Saman harjanteen länsipäässä on myös laakea painanne, joka muistuttaa paljon asumus-painannetta. Painanteeseen kaivettiin lapiolla useita koekuoppia, mutta mitään löytöjä tai muita ihmistoimintaan viittaavia jälkiä ei havaittu, ja painanne tulkittiin todennäköisesti luonnolliseksi. Kohteen lähiympäristöä havainnoitaessa löydettiin kohteesta vajaat 300 m pohjoisluoteeseen päin sijaitsevalta paikalta, aivan Somášjávrin rannan läheltä, poroaidan ja järven väliseltä kapealta maakaistaleelta, kaksi melko kookasta, lähes mustaa kvartsiittikappaletta. Kookkaampi kappale on halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen ydin, jota oli käytetty retkeilijöiden nuotiopaikan kiveykseen. Pienempi kappale, halkaisijaltaan noin 10 cm kokoinen iskos, havaittiin irrallisena maanpinnalla, noin 20 m nuotiopaikan luota koilliseen päin. Ytimen ja iskoksen löytöpaikkojen lähiympäristöä koekuopitettiin jonkin aikaa, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. Kohteen alueella havaittujen löytöpesäkkeiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Löytöpesäke 1 X 7697349 / Y 3285041 Noin 4 m x 2 m laajuisessa maapaljastumassa kymmeniä kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Kvartsiitti-iskokset ovat melko karkearakeisia, väriltään keskiharmaita ja lähes mustia. Pisteen X 7697352 / Y 3285043 ympäriltä, noin neliömetrin alueelta, kerättiin talteen kolmetoista iskosta. Löytöpesäke 2 X 7697352 / Y 3285028 - X 7697360 / Y 3285039 Noin 10 m x 3 m laajuisessa, koillis-lounaissuuntaisessa maapaljastumassa kymmeniä iskoksia sekä kolme kaavinta. Tiheimmin löytöjä on maapaljastuman päiden lähellä. Iskokset paikalla ovat enimmäkseen kvartsia ja lähes mustaa kvartsiittia, mutta joukossa on myös kolme jaspisiskosta. Kaapimista kaksi on valmistettu kvartsista ja yksi jaspiksesta. Maapaljastuman luoteislaidalta löydettiin lisäksi reunoiltaan rei"itetyn rautalevyn katkelma, joka noin seitsemän senttimetriä leveä. Katkelma on murtunut toisesta päästään, ja siinä on pitkittäisiä naarmuja. Todennäköisesti kappale on peräisin reenjalaksen tai ahkion raudoituksista. Rautalevyn katkelma kerättiin talteen, ja lisäksi paikalta otettiin mukaan kaikki kolme kaavinta sekä yksi jaspisiskos. Löytöpesäke 3 X 7697362 / Y 3285019 Noin neliömetrin laajuinen maapaljastuma, jossa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Kvartsiittien joukossa on sekä lähes mustaa että myös keskiharmaata ja vaaleanharmaata kvartsiittia. Laakealakinen hiekkaharjanne, jolla kohde sijaitsee, on suorakaiteen muotoisen liesilatomuksen luota luoteisimpien havaittujen löytöjen luokse kokonaisuudessaan todennäköistä pesäkkeistä asuinpaikkaaluetta. Kivikautisen tai varhaismetallikautisen asutuksen jäljet keskittyvät ilmeisesti harjanteen laen luoteisosaan, osittain myös loivasti kohti Somášjávrin luusuaa laskevalle rinteelle. Kohde yltää liesilatomuksen luota pohjoisluoteeseen päin noin kuudenkymmenen metrin päähän, ja länsilounas-itäkoillissuuntaisesti kohteen halkaisija on vähintään noin kaksikymmentä metriä. Aivan Somášjávrin rannan lähellä saattaa lisäksi sijaita erillinen asuinpaikkapesäke. Kyseessä on moniperiodinen asuinpaikka. Historialliselta ajalta ovat peräisin rei"itetyn rautalevyn katkelma ja suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Liesilatomus on voinut toimia kevytrakenteisen kotamaisen asumuksen tulisijana. Muu löytöaineisto on peräisin kivikaudelta tai varhaismetalli-kaudelta. Löytöjen runsauden ja monipuolisuuden perusteella esihistoriallinen toiminta paikalla on todennäköisesti ollut varsin pitkäkestoista. Löydöt ovat hyvin samankaltaisia kuin kohteesta noin 150 m lounaaseen päin sijaitsevalla Somášluoppalin asuinpaikalla, ja on täysin mahdollista, että kohteet voivat olla käyttöjaksoltaan ainakin osittain samanaikaisia. Kohde on hyvin säilynyt, eikä ihmistoiminta alueella aiheuta nykyisellään merkittävää uhkaa kohteelle. Tuulieroosio uhkaa kuitenkin jonkin verran kohteen kulttuurikerrosten säilymistä, erityisesti kohteen luoteisosassa. Kohde sijaitsee Somášjávrin ja Somášluoppalin välisen virtapaikan niskan itäpuolella, järven luusuan poikki kulkevasta poroaidasta noin 0,2 km kaakkoon päin, noin kuusi metriä vesistön pintaa ylemmäs kohoavalla harjanteella. Harjanteen maaperä on hiekkaista, paikoin miltei kivetöntä moreenia. Harjanteen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kangas-karhunsammal ja jäkälät, ja sen pohjoispäässä on tuulieroosion kuluttamia laajoja maapaljastumia. 3 Voimassa 2019-09-03T12:28:29 5559.14050293 276.85091206
arkeologinenkohde_alue.162 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.162 173309 {BA33010B-D0F1-471A-877C-584781F7BB6D} Kivikkokangas puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Hattuvaaralta Itäpisteelle vievän tien varressa n 2,3 km itäkaakkoon Polvikoskelta. Kivikkokangas on pohjois-etelä-suuntaintainen hiekkamoreemäki. Alkuperäinen Hattuvaaralta itään vienyt Hullarin tie on kulkenut mäen yli. Nykyinen tie kulkee kankaan etelärinteellä. Paikalla on vanhan Hullarin tien varteen sen molemmin puolin rakennettu säännöllinen tuliasemien ketju. Tuliasemat sijaitsevat Kivikkokankaan itärinteellä ja ne on suunnattu kohti idästä tulevaa vihollista. Paikalla on 15 tuliasemaa. Lisäksi ketjussa on yksittäinen kaivettu kuoppa, joka rakenteensa osalta poikkeaa muista asemista, sekä lyhyt n 3 m pätkä ryömintähautaa. Nykyisen tien eteläpuolella on lisäksi erillinen pienelle mäennyppylälle tehty puolustusasema, jossa on kolme erillistä tuliasemaa. Rakenteeltaan yksittäinen tuliasema koostuu tavallisesti poterosta ja sen viereen tehdystä makuusyvyisestä yhdenhengen korsusta. Ketjussa on myös tuliasemia, joissa on samassa kaksi potetoa. Korsun katto on rakennettu hirsistä ja peitetty kivillä ja hiekalla. Alueen eteläosan tuliasemissa korsu on tyypillisesti säilynyt ehjänä ja suojaan voisi edelleen ryömiä sisälle. Alueen pohjoispäässä suoja on useimmiten sortunut sisään. Hullarin tie on nykyisin retkeilyreittinä ja kulkee aukkona metsässä. Hullarin tien ja nykyisen tien välinen kangas kasvaa vanhaa männikköä, joten yhdessä vanhan tieuran kanssa alue on säilyttänyt hyvin sota-ajan luonteensa. Vanhan Hullarin tien pohjoispuolella puusto on hakattu sodan jälkeen. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. 3 Voimassa 2014-10-13T14:13:51 2275.29638672 187.45342559
arkeologinenkohde_alue.163 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.163 157799 {6B8F7BAF-F6D2-407C-A3B7-DA6473BD8C69} Routuslampi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 197 ei Kohteessa on siirrettävän parakkikämpän jäännökset. Paikalla on kämpän ja tallin jäännökset, vene ja kaksi kuoppajäännöstä. Kämppä sijaitsee alueen luoteispäässä. Se on länsiluode-itäkaakkosuuntainen, mitoiltaan 21,8 x 8,5 m. Kämpästä on jäljellä laakakivistä tehty kivijalka ja yksi pelkkahirsikerta. Lattiassa on kuoppia ja lattiarakenteen pohjahirsiä. Nurkissa on lyhytnurkkaiset salvokset, jotka on kiinnitetty nauloilla. Kämpän päissä 3 m etäisyydellä seinälinjoista on uuninpohjat, itäkaakkoispäässä myös sen päällä oleva lämmityskattila. Uuninpohjat ovat neliömäisiä, ja ne on tehty laakakivistä. Länsiluoteispään uuninpohja on mitoiltaan 1,2 x 1,3 x 0,6 m ja itäkaakkoispään 1,3 x 1,3 x 0,2 m. Etelälounaissivulla on kaksi paalurakenteista kuistin tai portaiden pohjaa. Toinen näistä sijaitsee länsiluoteispäässä, toinen länsiluoteenpuolella rakennuksen keskilinjasta. Rakennelmat ovat 3 m leveitä ja 2 m pitkiä. Kämpän päällä kasvaa nuorta koivikkoa ja lähistöllä on kamiina. Kämpän luoteispuolella kulkee tienpohja, jonka pohjoispuolella nousevassa rinteessä on kaksi 7 m etäisyydellä toisistaan olevaa kuoppaa vajaan 10 m etäisyydellä kämpästä. Kuoppa 1 on kellarimainen, pyöreä, halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 1,3 m. Kämpänpuoleinen osa siitä on maantasainen. Kuopassa on lauta, johon on kiinnitetty peltiä. Kuoppa 2 on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2 x 1,7 x 0,9 m. Talli sijaitsee alueen kaakkoisreunalla. Rakennus on mitoiltaan 7 x 8,8 m ja se on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Jäljellä on yksi sammaloitunut hirsikerta, ja rakennuksen päällä kasvaa koivikkoa. Rannan tuntumassa alueen kaakkoispäässä on lisäksi puuveneen jäännös. Kämppä: X=7468310, Y=499002; X=7471432, Y=3499174 Talli: X=7468276 , Y=499053; X=7471398, Y=3499224 Vene: X=7468257, Y=499052; X=7471379, Y=3499224 Kuoppa 1: X=7468323, Y=499008; X=7471445, Y=3499180 Kuoppa 2: X=7468323, Y=499000; X=7471445, Y=3499171 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirrettävän metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Routuslammen pohjoisrannalla lammen itäpäässä, Pikku Oramaan kaakkoislaidalla. Kohde sijaitsee jyrkän rinteen rajaamalla tasaisella ranta-alueella. Kasvillisuus on kuivahkoa kangasta, rannassa sekapuustoista mäntymetsää ja pohjoispuolella mäntyvaltaisempaa. Ranta-alue on nuorta kasvatusmetsää ja sen pohjoispuolinen alue varttunutta kasvatusmetsää. Pihan kaakkoispuolella lammen rannassa on suota. 3 Voimassa 2013-06-03T15:04:29 4776.01367188 305.46388903
arkeologinenkohde_alue.164 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.164 157790 {138D62AA-2572-4313-A4A2-4F7FF814F094} Kukasvaara 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 268 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on mahdollisesti kaksi erillistä rakennusta tai yksi suurempi rakennus, josta väliosa on tuhoutunut. Länsiluoteenpuoleinen rakennuksen jäännös 1 on mitoiltaan 5,9 x 5,8 m. Pitempi seinälinja on länsilounas-itäkoillissuuntainen. Pohjasta on jäljellä kaksi oksaista pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahalla tehdyt alapuolelle salvetut koirankaulasalvokset, ja hirsien päistä osa on katkaistu sahalla, osa kirveellä, ja päät on jätetty eripituisiksi. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Rakennuksen länsilounais- ja pohjoisluoteissivujen keskellä on oven tai ikkunan paikat. Länsilounaispään ovi- tai ikkuna-aukko 85 cm leveä. Aukko on sahattu hirsiin ja sen sivuille on laitettu tueksi hirsien läpi porattuja puutappeja. Rakennus 2 sijaitsee 4 metrin etäisyydellä rakennus 1:n itäkaakkoispuolella. Rakennuksen jäännös on kolmionmuotoinen, ilmeisesti sen länsiluoteisnurkka on tuhoutunut. Rakennus on mitoiltaan 5,8 x 5,4 m ja länsilounais-itäkoillissuuntainen. Se on rakenteiltaan samanlainen kuin rakennus 1. Rakennuksesta on jäljellä kaksi hirsikertaa ja pohjan päällä olevia itäkoillis-etelälounaissuuntaisia hirsiä, jotka ovat mahdollisesti peräisin katosta. Paikalla ei näy mitään lämmityslaitteen jäännöksiä. Rakennus 1: X=7450025, Y=433997; X=7453140, Y=3434143 Rakennus 2: X=7450025, Y=434007; X=7453139, Y=3434153 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1969 topografiseen karttaan ulkorakennukseksi. Kohteessa on rakenteiden perusteella 1930-1950-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Kukasvaaran koillisrinteen juurella, Kukasvaaranjängän länsilaidalla. Kohteen pohjoispuolella suon laidassa on hete. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista nuorta kasvatusmetsää, ja rakenteiden päällä kasvaa runsaasti nuorta koivua. Kohteen pohjoispuolella Kuusisokanlehdossa on käytössä oleva erotusaita, jolle tulee metsätie. 3 Voimassa 2013-06-03T14:16:27 570.97412109 98.50434149
arkeologinenkohde_alue.165 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.165 157793 {FF307718-5F41-4B26-8A68-765E45BB70DC} Uusijänkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Kohteessa on siirretyn parakkikämpän jäännökset. Paikalla on kämpän ja toisen rakennuksen, luultavasti tallin, jäännökset. Kämppä sijaitsee heinikkoisena aukiona erottuvan piha-alueen pohjoispuolella puita kasvavalla alueella ja talli aukion etelälaidassa, 40 m etäisyydellä toisistaan. Piha-alueella on myös muita epäselviä mahdollisten rakennelmien paikkoja. Länsiluode-itäkaakkosuuntainen kämpän pohja on mitoiltaan n. 25 x 7,5 m. Pohjasta on jäljellä yksi pyöröhirsikerta, ja sen itäkaakkoispään paikka on epäselvä. Lattian keskellä on kuoppia ja poikkihirsiä sekä lattialankkuja. Nurkissa on pitkänurkkaiset sahatut salvokset. Kämpän molempien päiden lähellä 3-4 m etäisyydellä seinälinjasta on uuninpohjien jäännökset, jotka koostuvat luonnonkivistä ja sementistä. Länsiluoteispään uuninpohja on mitoiltaan 2,7 x 1,6 x 0,3 m ja itäkaakkoispään 2,1 x 1,3 x 0,3 m. Kämpän ympärillä on vähän purettua lautaa ja säilyketölkkejä. Kämpän päällä kasvaa nuorta puustoa. Talli on mitoiltaan 15 x 11 m, ja se on etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen. Siitä on jäljellä yksi osittainen pyöröhirsikerta. Nurkissa on sahatut pitkänurkkaiset salvokset. Piha-alueella on myös muita epäselviä mahdollisten rakennelmien paikkoja. Kämppä: X=7451492, Y=430704; X=7454607, Y=3430849 Talli: X=7451443, Y=430690; X=7454558, Y=3430835 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1959 Sodankylän hoitoalueen karttaan. Kohteessa on 1950-luvulle ajoittuvan siirrettävän metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Uusijängän kaakkoisosan itäreunalla. Suo on ojitettua rämettä. Kasvillisuus on kohteen itäpuolella mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-06-03T14:51:42 2284.30224609 212.27850086
arkeologinenkohde_alue.166 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.166 142882 {122D8335-020E-463E-8668-3A6472AE5E73} 1000012533 Korppivaara pohjoinen vankileiri jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 138 ei Alueella on vielä osin pystyssä oleva piikkilanka-aita, useita hirsikämpän jäännöksiä, rivinteerattu tienpätkä sekä muita rakennelmia. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Inari 1028 Korppivaara pohjoinen, mahdollinen muinaisjäännös. Eija Ojanlatva on inventoinut kohteen vuonna 2008. Toisen maailmansodan aikainen saksalaisten vankileiri. Korppivaara sijaitsee Simmettijärven ja Cuskaväärin välissä, Kankivuonolle vievän tien länsipuolella, tien ja pienen lammen välissä. Lammelle johtaa pistotie hieman Aikion/Iisakinkentän luoteispuolelta. Pohjoisosa alueesta on yksityisen mailla, eteläosa valtion mailla. 3 Voimassa 2012-02-09T10:38:00 11448.05029297 581.26719408
arkeologinenkohde_alue.167 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.167 141656 {36BC7B6F-EDFD-4928-AA0F-847D69D384CA} Otrosmännikkö asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 198 ei Rakennusjäännös 1: Massiiviset perustukset 7 x 7 m. Kookas tulisija luoteisnurkassa. Rakennusjäännös 2: Hirsijäänteitä, ovi pitkällä sivulla, pohjan muoto suorakaide ja syvyys 1 m. Päällä kasvaa koivuja. Kaivo: 1 x 1 m, hirsikehikko, ei kantta. Rakennusjäännös 3: 6 x 6 metriä, pohjoisnurkassa säilynyt kuusi hirsikertaa, etelänurkassa kiuas. Rakennusjäännös 4: Korkeampi alue maastossa, koko 10 x 5 metriä. Ei selkeitä seinälinjoja. Ympäristö vanhaa peltoa, jossa kiviröykkiöitä ainakin 10 kappaletta. Koot: 3 x 1,2 m; 4 x 3 m; 3,5 x 2 m, 4 x 3 m; 3 x 1 m; 2 x 1 m; 2 x 2 m, 2 x 0,5 m ja kaksi täysin kasvuston peittämää. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäännös 1 on merkitty myös pisteenä. Kohteelle tehtiin tarkastuskäynti suunnittelija Toni Seilosen kanssa. Oppaana toimi Urho Väisänen. Otrosmännikön tilan rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Otrosjärven pohjoispuolella, mäen päällä. Kuviolla on uudistuskypsää metsää ja hakkuut olivat suunnitteilla. Asuinpaikan alue rajattiin ulos hakkuusuunnitelmasta. 3 Voimassa 2012-01-20T10:42:05 14299.02832031 464.9104726
arkeologinenkohde_alue.168 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.168 142661 {F7DF4C41-818B-4242-8731-B17A2BAB1ED6} Peuranampumavaara pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 200 ei Kohteessa on kymmenen pyyntikuoppaa lounais-koillissuuntaisesti, järjestelmän pituus on noin 280 m. Pyyntikuoppa 1 Matala ja laakea kuoppa, matalat vallit. Halkaisija 3 m ja syvyys noin 50 cm. (x=3565030, y=7626866) Pyyntikuoppa 2 Halkaisija 2 m, syvyys 70 cm , ei valleja. Noin 40 m itään kuopasta 1. (x=3565072, y=7626867) Pyyntikuoppa 3 Matala ja soikea, koko 2,4 m x 1,9 m, syvyys 40 cm. Kuopasta 2 noin 40 m itäkoilliseen. (x=3565108, y=7626883) Pyyntikuoppa 4 Suurehko, muodoltaan soikea, matalat noin metrin levyiset vallit. Koko 3,4 m x 2,9 m, syvyys 70 cm. Kuopasta 3 noin 60 m koilliseen. (x=3565163, y=7626915) Pyyntikuoppa 5 Muodoltaan soikea, ei valleja, koko 2,7 m x 1,8 m, syvyys noin 50 cm. Kuopasta 4 noin 80 m koilliseen. (x=3565222, y=7626975) Pyyntikuoppa 6 Suurehko, pyöreä, matalat vallit. Halkaisija 3 m, vallien ulkopuolelta noin 5,5 m, syvyys noin 80 cm.Noin 25 m koilliseen kuopasta 5. (x=3565247, y=7626987) Pyyntikuuoppa 7 Halkaisija 3 m, syvyys noin 90 cm, matalan vallin leveys 1m. Kuopasta 6 noin 50 m koilliseen. (x=3565284, y=7627020) Pyyntikuoppa 8 Kooltaan 3 m x 2,7 m, syvyys 60 cm, ei valleja. Noin 15 m pohjoiskoilliseen kuopasta 7. (x=3565288, y=7627037) Pyyntikuoppa 9 Pyöreä ja syvä, matalat vallit. Halkaisija 3,3 m, syvyys noin 95 cm. Kuopasta 8 noin 25 m koilliseen. (x=3565304, y=7627056) Pyyntikuoppa 10 Laakea ja matala, matalat vallit. Halkaisija 3 m, syvyys noin 50 cm. Noin 25 m pohjoiskoilliseen kuopasta 9. (x=3565317, y=7627079) Kohde rajautuu havaittujen kuoppien lähiympäristöön. Pirjo Rautiainen ja Taisto Karjalainen ovat löytäneet kuopat vuoden 2009 inventoinnissa. Pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuopat sijaitsevat Peuranampumavaaran kaakkoispuolella, Akalauttalompolan ja Siskelijärven välisellä moreeniharjanteella. Eteläisimmät kuopat ovat rajavyöhykkeelle johtavan tien pohjoispuolella, siitä noin 15 m etäisyydellä. Kuoppien länsipuolella on pientä puroa ympäröivä suoalue, itäpuolella maasto kohoaa loivasti. Harjanne on kuivaa mäntykangasta, jossa kasvaa myös muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on hiekkamoreenia. 3 Voimassa 2012-02-02T16:07:49 17388.35742188 883.64220228
arkeologinenkohde_alue.169 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.169 127792 {D3865BE5-7C16-4899-8481-E079CF1379E0} Sánajávri 1 Tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohteen todettiin olevan vahvasti linnoitetun tukikohdan jäännös, josta tavattiin useiden korsujen jäännöksiä sekä kivilatomuksin suojattuja ampumapesäkkeitä. Ampumapesäkkeet sijaitsevat harjanteen kaakkoisosassa, ampuma-ala kohti Saanajärveä. Korsujen jäännökset ovat harjanteen luoteisosassa. Korsujen mitat vaikuttavat olleen noin 6 x 3 m. Korsut on ilmeisesti tuhottu räjäyttämällä. Ainakin korsu 4 ollut aaltopeltikorsu, todennäköisesti myös korsut 1 ja 2, joiden lähistöllä on aaltopellin kappaleita. Ampumapesäkkeet ovat alkuperäisessä tilassaan. Kohteesta tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Korsun jäännös 1 Koordinaatit: x = 7676 080 / y = 3255 398 Kallioon louhitun korsun jäännös, koilliseen laskevassa rinteessä, oviaukko ollut alarinteen suuntaan. Oviaukkoa puurakenteet osin säilyneet. Esineistö: rautalankaa. Lähistöllä aaltopellin kappaleita. Korsun jäännös 2 Koordinaatit: x = 7676 074 / y = 3255 427 Kallioon louhitun korsun jäännös, pohjoisluoteeseen laskevassa rinteessä, oviaukko ollut alarinteen suuntaan. Oviaukon puurakenteet osin säilyneet. Esineistö: rautalankaa, säilyketölkkejä. Lähistöllä aaltopellin kappaleita. Korsun jäännös 3 Koordinaatit: x = 7676 056 / y = 3255 410 Kallioon louhitun korsun jäännös, pohjoisluoteeseen laskevassa rinteessä, oviaukko ollut alarinteen suuntaan. Oviaukon puurakenteet osin säilyneet. Esineistö: rautalankaa. Korsun jäännös 4 Koordinaatit: x = 7676 039 / y = 3255 434 Kallioon louhitun aaltopeltikorsun jäännös, pohjoiskoilliseen laskevassa rinteessä, oviaukko ollut alarinteen suuntaan. Sisäosa oviaukon läheltä säilynyt lähes ehjänä, etuseinä ollut lautarakenteinen. Kivihiilikasa Koordinaatit: x = 7676 071 / y = 3255 405 Noin kymmenen senttimetrin paksuinen kerros kivihiiltä halkaisijaltaan noin viisimetrisellä alueella korsujen jäännösten 1-3 välimaastossa Ampumapesäke 1 Koordinaatit: x = 7676 012 / y = 3255 431 Kivistä ladottu pyöreähkö pesäke, noin 20 m harjanteen laelta lounaaseen. Sisähalkaisija noin kaksi metriä, ampuma-ala kaakosta lounaaseen, kivivallin korkeus ampuma-alan suuntaan noin puoli metriä. Ampumapesäke 2 Koordinaatit: x = 7675 999 / y = 3255 457 Nelikulmainen kivistä ladottu pesäke, harjanteen Saanajärveä kohti viettävän rinteen yläosassa. Sisähalkaisija noin metri, ampuma-ala kaakosta lounaaseen, kivivallin korkeus ampuma-alan suuntaan noin 0,6 metriä. Ampumapesäke 3 Koordinaatit: x = 7676 019 / y = 3255 467 Noin 0,3 m syvyiseksi maahan kaivettu pesäke, jossa kaivannon reunalla yksi kivikerta. Pitkänomainen, luode-kaakko-suuntainen, mitoiltaan noin 2 m x 1 m. Harjanteen itärinteellä, Saanajärveen laskevaa puroa kohti jyrkästi putoavan rinteen partaalla. Laaja ampuma-ala Saanajärven itäpuoliselle alueelle ja puronotkelmaan, pohjoisesta kaakkoon. Kohde rajautuu Saanajärven pohjoispään luoteispuolella olevalle kallioiselle harjanteelle, halkaisijaltaan noin 100 m laajuiselle alueelle. Kohteen lounais- ja länsipuolilla sijaitsevat tukikohtien Saana 2 ja Saanajärvi 2 jäännökset. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditun saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavan piirroksen sekä majoitusrakennelmista tehdyn luettelon mukaan Saanajärven pohjoispään luoteispuoleisella harjanteella (alue B8) on sijainnut yksi korsu ja kaksi telttaa. Toisen maailmansodan aikainen tukikohta Saanajärvi 1 on osa Saanajärven luoteispuoleista vahvasti linnoitettujen tukikohtien keskittymää, johon lukeutuvat myös tukikohdat Saana 2 ja Saanajärvi 2, jotka sijaitsevat kohteen länsipuolella noin kolmensadan metrin etäisyydellä. Tukikohdan jäännös Saanajärvi 1 on melko hyvin säilynyt. Tukikohta vaikuttaa myös olevan laajempi kuin Lapin sodan päätyttyä laadituissa asiakirjoissa on dokumentoitu. Kohde sijaitsee puuttomalla paljakalla, kallioisella harjanteella Saanajärven luoteispuolella. 3 Voimassa 2010-12-14T11:03:54 8738.87365723 360.36619901
arkeologinenkohde_alue.170 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.170 126525 {8ECB12A9-0E00-49E9-8F6C-9B65547FBB46} Hietaharju 2 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 215 ei Hietaharjun laella on kolme pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1: x 3522739, y 7324817. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Kuopan halkaisija on 2 m, syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 2: x 3522755 y 7324840. Kuoppa on pyöreä ja sen sisämitan halkaisija on 2 m. Kuopassa on vallit, joiden leveys on 1,5 m. Kuopan syvyys on 40 cm. Pyyntikuoppa 3: x 3522764 y 7324860. Kuopan pituus on 4 m, leveys 3 m ja syvyys 70 cm. Kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja valliton. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Kolme pyyntikuoppaa, jotka ovat ilmeisen vanhoja. Pyyntikuopat sijaitsevat Hietäharjun laella. Harju kohoaa terävänä järven ja suon pinnasta noin 10 m. alueella on vanha metsä kl 50. 3 Voimassa 2010-12-08T08:49:33 1224.6015625 195.7432316
arkeologinenkohde_alue.171 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.171 126704 {88AD0EFD-7ACE-47F1-8822-55130AD39AB9} Selänpohjankangas tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 133 ei Kuviolla havaittiin kolme kuopannetta. Kuvio oli aurattu ja paljastuneessa maanpinnassa oli paljon hiiltä.Metsäauraus oli rikkonut haudan 1. Hauta on kooltaan 3,5 x 3 metriä ja sen syvyys on 0,5 metriä. Vallit ovat noin metrin levyiset. Hauta 2 on edellisestä muutamia metrejä länteen ja saman kokoinen kuin hauta 1. Samassa rivissä on enemmänkin kuoppia pohjoisempana yksityisen maalla.Näistä etelään sijaitsee hauta 3. Hauta 3 on halkaisijaltaan seitsemän metriä ja sen syvyys on metrin. Kuopan keskellä on pienempi syvennys. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Hauta 3 vaikuttaa selvältä tervahaudalta. Haudoissa 1 ja 2 oli myös nokimaata ja hiiltä, mutta on myös mahdollista, että nämä ovat täyttyneitä pyyntikuoppia. Tähän viittaisi kuoppien sijainti rivissä, kahden vesistön välisellä kankaalla. Kohde sijaitsee Rutalahden Selänpohjanlahden luoteispuolella, metsäautotien täpuolella. Kuviolla on taimikkoa. 3 Voimassa 2010-12-08T12:44:34 10017.51000977 422.130927
arkeologinenkohde_alue.172 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.172 146613 {27433D21-CE76-4581-AC55-F428F109EC07} Pahaoja 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 259 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Ainoastaan joen itäpuolella olevat rakenteet käytiin tarkistamassa. Tammen maa- ja kiviaineksesta tehty koillis-lounaissuuntainen valli on itärannalla 30 pituinen ja leveimmillään joen rannassa 13 m leveä. Valli kapenee kauemmas rannasta mentäessä niin, että 5 m etäisyydellä se on enää 7 m leveä. Valliin on otettu maa-ainesta vallin alapuolelta. Alajuoksun puolella rantaa näkyy vallia tukevia puurakenteita. Vallin reunassa kulkee vallin suuntainen vaakahirsi. Vallin alapuolelta vallia tukee vallin suunnan vastaisia hirsiä, jotka vallin kohdalla kiinnittyvät salvoksilla vallin reunan pystyhirsiin. Hirsiä on käsitelty sekä sahalla että kirveellä. Tukihirsien toisessa päässä on halkaisijaltaan 1,5-2,5 m kokoisia kiviröykkiöitä. Itärannalla näitä on 4 kappaletta. Joen kohdalla on jäljellä runsaasti joen suuntaisia rännin hirsiä, joiden alla joen pohjassa on poikkihirsiä, joihin pitkittäiset hirret on kiinnitetty puutapeilla. Rännin pituus on 24 m. Tammen vallin jäännös: X=7394743, Y=3559213 Kohde rajattiin itärannalla maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Länsirannan rajaus on arvio. Kohde on merkitty v. 1963 topografiseen karttaan. Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuva uittotammi. Kohteen itäpuolella oleva tammikämppä on kuitenkin mahdollisesti tätä vanhempi, jolloin tammi ajoittunee myös 1900-luvun alkupuoliskolle. Kohde sijaitsee Pahaojan varressa 315 m etelään Isomaa-Pitkälampi -aluetiesta haarautuvasta Haarainvaaraan kulkevasta metsätiestä, Haarainvaaran itäpuolella. Tammen kohdalla joki on melko kapea ja jyrkkärantainen, alajuoksun puolella levittäytyy laajempi suo-alue. Kasvillisuus on mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-07-27T13:28:42 2104.77661133 188.02902732
arkeologinenkohde_alue.173 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.173 139318 {1A4C6796-9341-4561-B52A-FB0FD29AE420} 1000000968 Ullavárás Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 360 ei Kohde koostuu viidestä kivetyn tulisijan jäännöksestä sekä laakakivien muodostamasta mahdollisesta säilytystilasta. Säilytystila ja kaksi tulisijoista ovat Valtosen löytämiä. Mahdollinen säilytystila sijaisee Ullavárášin alarinteen juurella pienialaisessa kivikossa, tulisijat rinteen juurelta luodetta kohti työntyvällä moreeniselänteellä. Aiemmin tunnetut tulisijat ovat suorakaiteen muotoisia, vain reunoiltaan kivettyjä, ainakin toinen tulisijoista permukkalieden jäännös. Tarkastuksen yhteydessä löydetyt kolme tulisijaa ovat kehämäisiä, ja olemukseltaan varsin nuorilta vaikuttavia, kuitenkin täysin umpeen kasvaneita. Valtonen on myös havainnut aiemmin tunnettujen tulisijojen koillispuolella, kauempana purosta, yhdeksän kuopan muodostaman kuopparivin, jota ei kuitenkaan kohdetta tarkastettaessa onnistuttu pitkälliselläkään etsimisellä löytämään. Kyseisellä alueella tosin todettiin muutamia pienialaisia, matalia ja hyvin loivia kuopanteita, mutta mikään niistä ei vaikuttanut ihmistoiminnan kautta muodostuneelta. Ullavárášin asuinpaikalta paikallistettujen tulisijojen jäännösten sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Mahdollinen säilytystila ? x = 7717012 / y = 3473767 Luonnon muodostama, noin metrin mittainen, pitkänomainen onkalo, kookkaiden laattamaisten kiven-lohkareiden välissä. Onkalo on jokseenkin vaakasuora, ja sen suuaukon laajuus on noin 0,5 m x 0,5 m. Onkalo kapenee tasaisesti takaosaansa päin, takaosan halkaisija on noin 0,3 m. Onkalo on olemukseltaan hyvinkin sopiva säilytystilaksi, ja sen sisällä on muutamia pienehköjä puunkappaleita, ehkä retkeilijöiden nuotiopuiksi tarkoittamia ja siksi sateensuojaan laitettuja. Mitään merkkejä siitä, että onkaloa olisi asuin-paikan aktiivisen käyttöjakson aikana hyödynnetty säilytystilana, ei kuitenkaan havaittu. Aiemmin tunnettu permukkaliesi ? x = 7717121 / y = 3473652 Suorakaiteen muotoinen, pohjois-etelä-suuntainen, vain reunoiltaan kivetty, kooltaan noin 1,6 m x 1,1 m. Tulisijan kivet ovat litteähköjä, noin 10 cm paksuisia, halkaisijaltaan 30 cm - 40 cm. Kivien yläpinnat ovat ympäröivän maanpinnan tasolla. Tulisijan eteläpäästä lähtevät noin 0,7 m mittaiset kivirivit. Kivirivit vat rajanneet paikalla sijaineen kotamaisen asumuksen eteistilan, joka on puolisuunnikkaan muotoinen, noin 10 cm eteläpäätään kohti levenevä. Kiviriveihin on käytetty halkaisijaltaan noin 20 cm kokoisia kiviä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta hyvin ohut, mutta kuitenkin selvästi erottuva huuhtoutumiskerros, jonka alla oli häiriintymättömältä vaikuttava rikastumiskerros. Aiemmin tunnettu kehäliesi ? x = 7717096 / y = 3473667 Jokseenkin suorakaiteen muotoinen, luode-kaakko-suuntainen kivetyn tulisijan jäännös, joka muodostuu kahdesta peräkkäisestä kivikehästä. Luoteisempi kivikehä on kooltaan noin 1,5 m x 1,1 m, kaakkoisempi kehä puolestaan noin 1,1 m x 0,7 m. Luoteisempi kivikehä on ladottu pitkänomaisista litteähköistä kivistä, joiden pituus on noin 30 cm - 50 cm, leveys noin 20 cm ja paksuus noin 10 cm. Kaakkoisemman kehän kivet ovat pienempiä, halkaisijaltaan noin 20 cm - 30 cm, ja samaa kokoa ovat myös kivikehät toisistaan erottavan kivirivin kivet. Kivien yläpinnat ovat ympäröivän maanpinnan tasolla. Kaakkoisempi kivikehä voi mahdollisesti olla luoteisempaan kehään liittyvä eteiskiveys, jolloin myös tätä tulisijaa tulisi pitää permukkalieden jäännöksenä. Luoteisemman kivikehän keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta heikko nokijuova, jonka alla oli rikastumiskerros. Huuhtoutumiskerrosta kyseiseen tulisijaan ei ollut muodostunut lainkaan. Aiemmin tuntematon kehämäinen kivetty tulisija 1 ? x = 7717001 / y = 3473730 Pyöreä, halkaisijaltaan noin 0,7 m. Ladottu seitsemästä kivestä, jotka kohoavat tulisijaa ympäröivästä maanpinnasta noin 10 cm - 15 cm, ja joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm - 40 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta hiiliä. Tulisijan koillispuolella, miltei tulisijan vieressä, on kaksi kookkaampaa kiveä, jotka ovat voineet toimia tulisijaa käyttäneiden henkilöiden istuinkivinä, tai jotka ovat mahdollisesti osittain rajanneet paikalla todennäköisesti sijainneen asumuksen eteistilaa. Aiemmin tuntematon kehämäinen kivetty tulisija 2 ? x = 7717022 / y = 3473724 Rakenteeltaan ja kooltaan täysin samanlainen kuin aiemmin tuntematon kehämäinen kivetty tulisija 1. Myös tämän tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hiiliä noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta. Istuinkiviltä vaikuttavia kiviä ei tulisijan luota kuitenkaan tavattu. Aiemmin tuntematon kehämäinen kivetty tulisija 3 ? x = 7717169 / y = 3473651 Rakenteeltaan ja kooltaan kuten muut kaksi kohteesta dokumentoitua aiemmin tuntematonta kivettyä kehämäistä tulisijaa, mutta kivikehään käytetyt kivet kohoavat tulisijaa ympäröivästä maanpinnasta vain noin viisi senttimetriä ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta häiriintymättömältä vaikuttanut huuhtoutumiskerros, mutta ei lainkaan nokea tai hiiliä. Kohde sijaitsee luoteis-kaakkois-suuntaisella, noin 250 m x 50 m laajuisella vyöhykkeellä, jonka kaakkoispää on laakakivien muodostaman mahdollisen säilytystilan tasalla. Kohteen on löytänyt Taarna Valtonen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 1999. Kohdetta tarkastettaessa vuonna 2011 löydettiin kolme aiemmin tuntematonta kehämäistä kivettyä tulisijaa, mutta ei onnistuttu paikallistamaan Valtosen mainitsemaa yhdeksän kuopan kuoppariviä. Olemuksensa perusteella kohteen tulisijojen jäännökset ovat todennäköisimmin historialliselta ajalta. Paikka lienee kuitenkin soveltunut hyvin leiriytymiseen kautta aikojen, ja ilmeisesti kohteen kaikki tulisijat eivät olekaan käyttöjaksoltaan samanaikaisia, vaan niiden käyttöjaksojen aikaeroa voi olla jopa satoja vuosia. Mikäli tulisijoista tavattavia hiiliä ajoitettaisiin, olisi varsin todennäköistä, että kohde paljastuisi moniperiodisesti käytetyksi. Laakakivien muodostamaa onkaloa on epäilemättä voitu käyttää jossakin vaiheessa säilytystilana, mutta selviä todisteita siitä ei ole, ja rakenteeltaan kyseinen onkalo on luonnonmuodostuma. Kohteesta tavattujen rakenteiden säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Ullaváráš-vaaran ja Aihtecohkka-tunturin välisessä laaksossa virtaavan puron koillis-puoleisella loivalla hiekkamoreeniselänteellä. Alueella kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja, ja alus-kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivu, variksenmarja, puolukka, juolukka, mustikka, kurjen-kanerva, poronjäkälät, tinajäkälät ja torvijäkälät sekä sammalet. Guivin retkeilyreitti kulkee koillis-lounais-suuntaisesti kohteen halki. 3 Voimassa 2011-11-11T13:18:44 15411.81176758 659.32284857
arkeologinenkohde_alue.174 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.174 139337 {53318ACB-B98D-46DA-9601-55734CD9579B} Lampienväliselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 260 ei Kohde koostuu neljästä rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3577498 7466717) on lounais-koillissuuntainen, 26 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat heikosti matalana turpeen peittämänä vallina, jonka korkeus on enimmillään 0,1 metriä. Rakennuksen hirsirakenteesta ei ole mitään enää havaittavissa. Rakennuksen läpi kulkee ajoura, joka on osittain vahingoittanut jäännöstä. Rakennuksen molemmissa päädyissä on tulisijan perusta. Koillispäädyn lähes ehjänä säilynyt perusta on 1,1 x 2,0 metrin kokoinen ja 1,1 metriä korkea. Lounaispäädyn hajonneen ja röykkiömäisen perustan koko on 1,5 x 2,0 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Perustat koostuvat luonnonkivistä, joiden päälle on valettu betonilaatta. Molempien perustojen päällä on peltisen pönttömuurin alaosa. Rakennusjäännöksen päällä on jonkin verran irtonaista rakennusjätettä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3577515 y 7466689) on kaksiosainen lankuista rakennettu käymälärakennuksen jäännös. Sen koko on 3 x 1,5 metriä ja sen molemmat ovet sijaitsevat rakennuksen länsiseinässä. Rakennus on osittain romahtanut ja sen alla on kuoppa. Rakennuksessa on kattohuovalla katettu pulpettikatto. Jäännös 3 (x 3577465 y 7466683) on pohjois-eteläsuuntainen, 24 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennus on kaksiosainen, jonka välissä on noin 7 metriä pitkä väliosa. Rakennuksen päätyosat ovat 8,5 metriä pitkät ja niissä on osittain säilynyt lankkulattia. Parhaiten säilynyt lattia sijaitsee rakennuksen pohjoisosassa. Lattiataso on noin 0,2 metriä maapinnasta ja lankut ovat laitettu noin 0,2 metrin paksujen, neliönmuotoiseksi sahattujen pohjahirsien päälle. Rakennuksen luoteispuolella on heinikon peittämä vanha lantakasa. Rakennuksen vieressä on myös laho lankuista rakennettu vesipasa. Jäännös 4 (x 3577477 y 7466721) on 4,5 x 5,0 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka pohjoispuolella sijaitsee 2,5 metriä pitkä terassin jäännös. Rakennuksesta on osittain säilynyt neliönmuotoiseksi sahattujen, 0,2 metriä paksujen hirsien päälle laitettu lankkulattia. Rakennuksen koillisnurkassa on 1,5 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,3 metriä korkea tulisijan perustan röykkiömäinen jäännös, joka koostuu 0,1 - 0,2 metrin kokoisista luonnonkivistä, joiden seassa on betonipaloja. Perustan vieressä on muutamia irtonaisia peltiromukappaleita, jotka saattavat olla peltiuunista peräisin. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 3 kämpän talli ja jäännös 4 kämpän sauna. Kohde sijaitsee Lampienväliselän lounaispuolella olevalla tasanteella. Maasto on kosteahkoa ja muuttuu kohteen länsipuolella korveksi. Kohteen itäpuolella olevalla korpialueella valuu pieni puro, josta on noin 30 metriä matkaa kohteeseen. Maa on moreenipohjaista ja paikoittain kivistä. Alueella kasvaa nuorta koivuvaltaista sekametsää, joka on kehitysluokaltaan merkitty taimikoksi. Kohteen läpi kulkee itä-länsisuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2011-11-11T15:41:30 2803.15014648 210.19656665
arkeologinenkohde_alue.175 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.175 137627 {29120873-EE0C-4C04-99CA-56BED0896A74} 1000020821 Iso-Jehkas 2 Tukikohta 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 952 940 ei Kohde on toisen maailmansodan aikainen saksalainen tukikohta, joka muodostuu kallioon louhittujen hirsirakenteisten korsujen räjäytetyistä ja / tai poltetuista jäännöksistä, tähystyssuojista sekä lukuisista vähäisemmistä rakenteista, jotka ovat liittyneet tukikohdan toimintaan. Korsut ovat olleet rakenteeltaan ja kooltaan alueelle tavanomaisia, sisätila useimmissa ilmeisesti kooltaan noin 6 x 4 m. Alueella on myös runsaasti sotahistoriallista esineistöä. Tukikohtaa ei ennätetty tarkastuksen aikana yksityiskohtaisesti kartoittaa ja dokumentoida, vain korsujen jäännösten ja tähystyssuojien sijaintitiedot kirjattiin. Kohteesta Iso-Jehkas 2 tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot Korsun jäännös 1 Koordinaatit: X 7675992 / Y 3257371 Korsun jäännös 2 Koordinaatit: X 7676006 / Y 3257346 Korsun jäännös 3 Koordinaatit: X 7676000 / Y 3257308 Korsun jäännös 4 Koordinaatit X 7675997 / Y 3257249 Korsun jäännös 5 Koordinaatit: X 7675959 / Y 3257290 Tähystyssuoja 1 Koordinaatit: X 7675922 / Y 3257344 Rakenne osin aaltopeltikaarista koostuva. Tähystyssuoja 2 Koordinaatit: X 7675898 / Y 3257214 Rakenne osin aaltopeltikaarista koostuva. Kohteen keskeiset osat rajautuvat korsujen jäännösten ja tähystyspaikkojen rajaamalle alueelle, halkaisijaltaan yli sadan metrin laajuiselle alalle Iso-Jehkasin eteläisimmän laen läheisyyteen. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavasta piirroksesta ja majoitusrakennelmista tehdystä luettelosta käy ilmi, että Iso-Jehkas-tunturin lakialueella on sijainnut useita korsuja, teltanpaikkoja sekä niihin liittyviä lähipuolustusasemia (alueet B1, B2, B3 ja B5). Vaikka Iso-Jehkas ei varsinaisesti kuulunut kesällä 2011 suoritetun inventoinnin ensisijaisiin kohdealueisiin, tunturilla käytiin tekemässä pikainen yleiskatselmus jäännösten säilymisasteesta ja merkittävyydestä sekä tallennettiin keskeisimpien jäännösten sijaintitiedot. Tukikohta Iso-Jehkas 2 löytyi kohdalta, joka edellä mainitussa piirroksessa on merkitty alueeksi B5, ja jolla majoitusrakennelmista tehdyn luettelon mukaan on sijainnut sekä korsuja että teltanpaikkoja. Iso-Jehkasin tukikohtakokonaisuudet ovat Kilpisjärven seudun toisen maailmansodan aikaisista saksalaisista tukikohdista ilmeisesti parhaiten säilyneitä, mitä on edesauttanut niiden melko syrjäinen sijainti. Ne näyttävät säilyneen sodan päättymisen jälkeen lähes koskemattomina. Kohde Iso-Jehkas 2 on myös visuaalisesti edustava tukikohtakokonaisuus, joka yhdessä läheisen tukikohta Iso-Jehkas 1:n kanssa sopisi erittäin hyvin alueen sotahistorian esittelyyn. Iso-Jehkasilla sijaitsevien rakenteiden kattava kartoitus sekä alueella olevan runsaan sotahistoriallisen esineistön dokumentointi lähitulevaisuudessa olisi suositeltavaa. Pienialaisia sotahistoriallisia kohteita on Iso-Jehkasilta toistaiseksi kartoitettujen kohteiden lisäksi alueelta paikallistettavissa ilmeisesti lisääkin. Kohde sijaitsee Iso-Jehkasin eteläisimmällä laella, puuttomalla kivikkoisella tunturipaljakalla. Kohteesta noin puoli kilometriä pohjoiseen sijaitsevat tukikohdan Iso-Jehkas 1 jäännökset. 3 Voimassa 2011-10-14T13:51:44 24153.52380371 579.86214773
arkeologinenkohde_alue.176 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.176 137637 {23EFFA22-F272-46CD-A027-983E6CC45C8C} Kuusikko-Kaitavaara kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 235 ei Kohde koostuu neljästä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on jonkin verran kämpän aikaista romua ja jätettä. Jäännös 1 (x 3571835 y 7469730) on pohjois-eteläsuuntainen 8 metriä pitkä ja 5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat ovat osittain vaikeasti havaittavissa ja koostuvat turpeen peittämistä valleista, jotka ovat korkeimmillaan 0,2 - 0,3 metriä. Rakennuksen lounaisnurkassa sijaitsee 2,5 x 2 metrin kokoinen tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka korkeus on noin 0,6 metriä. Jäännös koostuu 0,1 - 0,3 metrin kokoisista luonnonkivistä ja on osittain turpeen peitossa. Rakennusjäännöksen pohjoisosassa sijaitsee soikeanmuotoinen maakuoppa, joka on 2 metriä pitkä, 1 metriä leveä ja noin 0,8 metriä syvä. Jäännös 2 (x 3571804 y 7469719) on lounais-koillissuuntainen 13 metriä pitkä ja 11 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastossa turpeen peittämänä vallina, joka on noin 1 metriä leveä ja 0,3 - 0,7 metriä korkea. Rakennuksen keskellä on noin 1,4 x 1,4 metrin kokoinen turpeen peittämä kohouma, jonka ympärillä on muutamia tiiliskiviä. Tämän tulisijan perustan päällä on ollut peltinen pönttömuuri, jonka osia löytyy rakennusjäännöksen lähiympäristöstä. Rakennuksen kaakkoisnurkan läheisyydessä on noin 1 x1 metrin kokoinen ja osittain turpeen peittämä betonilaatta, joka saattaa myös olla peräisin tästä keskitulisijasta. Rakennuksen puurakenteesta ei ole mitään näkyvissä ja rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa. Sen päällä kasvaa katajia ja kuusitaimikkoa. Jäännös 3 (x 3571793 y 7469707) on 2 x 2 metrin kokoinen maakuoppa, joka on kaivettu rantatörmään sisään. Kuopan syvyys on 1,2 metriä ja sen ympärillä on U-muotoinen maavalli, joka on noin 1,5 - 2 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea. Kuopan seinämät ovat osittain romahtaneet ja kuopassa on havaittavissa lahoja lauta- ja hirsikappaleita. Jännös 4 (x 3571777 y 7469693) on luoteis-kaakkoissuuntainen 8,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennuksenjäännös. Rakennuksen seinälinjat näkyvät maastossa turpeen peittämänä vallina, joka on noin 0,3 metriä leveä ja 0,1 metriä korkea. Turpeen alla on vallin muodon perusteella todennäköisesti yksi laho hirsikerta. Rakennuksen lounaispuolella on lantakasa, joka erottuu heinikon ja nokkosten peittämänä matalana kumpareena. Rakennusjäännös on täysin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa ruohoa ja heinää. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, jonka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän sauna, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 4 kämpän talli. Kohde sijaitsee Pyhäjoen luoteisrannalla olevan rantatörmän päällä ja sen takana olevalla tasaisella kankaalla. Maa on hiekkapohjaista ja alueella kasvaa sekä nuorta että varttunutta mäntyvaltaista havupuumetsää. Rakennuksenjäännösten kohdalla metsä harvenee ja niillä alueilla kasvaa myös katajia ja koivuja. Aluskasvillisuus kostuu varpukasveista ja sammaleesta. 3 Voimassa 2019-01-07T13:32:17 3063.71240234 251.99677123
arkeologinenkohde_alue.177 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.177 139379 {F71393BF-AF04-473F-8E55-67733FA0556A} Töri kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 180 ei Kohteessa on 12 x 8 m kokoinen kämpän raunio pisteessä x 3476118, y 7401883, jonka pohjoisnurkassa on 4 x 4 x 1 m kokoinen kiviraunio. Keskellä on jäänteitä kahdesta, lyhyiden sivujen suuntaisesta väliseinästä. Seinät ovat pyöröhirsistä, jotka on katkottu kirveellä ja salvettu alapuolelta. Rakennelman päällä kasvaa täysikasvuisia mäntyjä, koivuja ja kuusia. Rakennuksen pohjoispuolella 25m etäisyydellä on Iso- Hirvasjärven ranta. Rakennuksesta länteen 30 m on 4 x 4 m kokoisen rakennuksen jäännös pisteessä x 3476090, y 7401888. Rakennus on samaan tapaan salvettu pyöröhirsistä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Kaksi rakennuksen paikkaa on merkitty alakohteiksi mitattujen gps pisteiden mukaan. Sutigis Metsätyökämppä ja sen lisärakennus, joka on sauna tai talli. Kohde sijaitsee Iso-Hirvasjärven eteläpäässä mäntyä kasvavalla kivikkoisella hiekkakankaalla. Aluskasvillisuutena on paksu turve ja mustikanvarpuja. 3 Voimassa 2011-11-14T10:11:16 1859.27490234 172.34416075
arkeologinenkohde_alue.178 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.178 126861 {478620F6-A196-4D60-B11D-4173E8913AEC} 1000019134 Pyhäkangas karsikko 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1612 Karsikkopaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 152 ei Alueelta on vuonna 1962 kartoitettu 28 karsikkopuuta. Perimätiedon mukaan puita on ollut aikoinaan paljon enemmän (toista sataa), mutta suuri osa niistä on kaatunut myrskyssä. Vainajaa kuljetettaessa Saarijärvelle kirkkomaahan, Pyhänkankaalla on pysähdytty lepuuttamaan hevosia, tehty karsikkopuu ja otettu perimätiedon mukaan ryyppy vainajan muistolle. Vanhin säilynyt vuosiluku karsikossa on 1833 ja nuorin 1897. Osassa puita arpi on kasvanut umpeen, eikä kaiverruksia ole enää näkyvissä. Puu, jossa on teksti 1860 HP on yhdistetty Heikki Niilonpoika Paatelaiseen, joka on kirkonkirjojen mukaan kuollut kyseisenä vuonna halvaukseen 67-vuotiaana. Teksti 1846 AK on liitetty Antti Juhananpoika Kauppiseen, mutta tämä tunnistus on epävarma, koska ensimmäinen kirjain voi olla muukin, kuin A. Karsikko on rauhoitettu vuonna 1904 metsänhoitaja Karl Branderin aloitteesta ja rajattu omaksi kuviokseen. Jussi T. Lappalaisen artikkelissa todetaan, että yksi karsikkopuu (puu numero 1) on jäänyt luonnonsuojelualueen ulkopuolelle (s. 384). Tästä ei ollut tietoa kohdetta tarkistettaessa, joten ei ole varmaa onko puu 1 yhä pystyssä. Kohteen aluerajaus on kuitenkin ulotettu puun numero 1:n sijaintikohdalle metsätalousalueen puolelle. Vanha tie on osa kokonaisuutta ja kuuluu metsätalouden hallintaan. Kohde on tunnettu. Siitä kerrottiin haastatteluissa ja siitä on myös merkintä SutiGis:ssa. Karsikko ja vanha tie. Pyhänkankaan karsikko sijaitsee Pyyrinlahdesta Kurelahteen johtavan vanhan tien varrella kohdassa, jossa on jyrkkä nousu. Karsikon ympärillä on kangasmetsää, jossa on uudistuskypsää puustoa. Kankaalla vanhan tien ympäristössä on useita pieniä kuoppia. Osa niistä on varmaankin myrskyssä kaatuneiden puiden juurten aikaansaamia, mutta osa kuopista on liian pyöreitä ja säännöllisen muotoisia tuulenkaadoiksi. 3 Voimassa 2020-09-18T13:31:52 9710.35058594 558.84545961
arkeologinenkohde_alue.179 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.179 139965 {DC8339BA-BFE4-460F-A5DB-EDCEBA452D3F} Rajakirakka rajapyykki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 210 ei Kohteessa on Rovaniemen ja Yli-Tornion rajan taitekohdassa oleva rajan taitemerkki ja siitä 10 metriä molempiin suuntiin viisarikivet. Rajamerkissä on rajan suuntaan 4 metriä ja poikittaissuuntaan 3 metriä oleva soikea kiivilatomus, joka on kylmämuurattu 0,7metriä korkeaksi. Latomuksen keskellä on 1,2 metriä korkea, 0,7 metriä leveä ja 0,5 metriä paksu pystyyn nostettu laaka. Laa an molemmin puolin rajan suuntaisesti on 50 cm päässä laakakivet, jotka ovat 70 cm korkeita, 50 cm leveitä ja 40 cm paksuja. Pohjoisempi sivukivi on kaatunut. Viisareissa on metrin halkaisijaltaan oleva 50 cm korkea kylmämuurattu kivilatomus. Viisarilatomusten keskellä on samanlaiset pystyyn nostetut laakakivet kuin päärajamerkin sivukivet. Kohde rajautuu aluemaisesti rajamerkin ja sen molemminpuolisten viisarikivien ylle. Sutigis ja Muinaisjäännösrekisteri, jossa kohde numerolla 1000019226. Rajamerkki. Rajakirakan vaaran laen kivirakka, jossa siellä täällä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä. 3 Voimassa 2011-11-23T15:47:36 1048.41845703 152.68394083
arkeologinenkohde_alue.180 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.180 126664 {59B6605A-2E33-41D2-BD0B-E81DB3206AD8} Kouhi tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 115 ei Hauta 1 on halkaisijaltaan noin viisi metriä. Hautakuopan sisämitta on kolme metriä ja syvyys 0,7 metriä. Kuoppa on muodoltaan laakea ja tasapohjainen. Vallin ulkopuolella on ns. tuuletuskuoppia. Maaperä on hienojakoista "ketunhiekkaa", jonka joukossa on jonkin verran kiviä. Edellisestä haudasta koilliseen, samalla harjulla on toinen tervahauta. Hauta 2 on halkaisijaltaan kuusi metriä ja syvyydeltään metrin. Hautakuopan muoto on myös laakea. Vallin päällä kasvaa katajaa. Kolmas haudoista on enemmän suorakaiteen muotoinen ja sen vieressä on 0,5 x 0,5 metrin kokoinen neliömäinen kuoppa. Haudan koko on 4,5 x 3 metriä ja sen vallien leveys on metrin. Kaikissa kolmessa kuopassa havaittiin kairatessa nokea ja hiiltä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Kolme tervahautaa. Kohde sijaitsee metsäautoteiden risteyksen kaakkoispuolella kuivassa kangasmetsässä. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2010-12-08T12:09:44 6576.92480469 357.98877283
arkeologinenkohde_alue.181 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.181 126601 {AE0713C2-BFD8-41A9-8C31-EE7DC4DEA24B} Miilukangas hiilimiilu tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 165 ei Miilumajan yhteydessä (miilumaja on omana Reiska-kohteenaan) on hiilimiilu ja toisella puolella tietä tervahauta. Miilu (halkaisija arviolta yli kymmenen metriä) on melkein kadonnut aluskasvillisuuteen. Tervahaudan (halkaisija myös reilut kymmenen metriä) kuppiosa on matala ja pyöreän laakea. Kupin keskellä on kapea ura. Halssin kohta on haudan itäosassa, kouru on vielä paikoillaan. Tervahaudan vallien päällä kasvaa tiheästi kuusia, mikä vaikeuttaa havainnointia. Hannu Humalamäki kertoi ajaneensa pikkupoikana polkupyörällä ympyrää haudan savetulla pohjalla. Miilumaja on rakennettu vuonna 1912, joten miilu ja tervahauta ovat todennäköisesti olleet käytössä viimeistään tällöin. Jatkosodan aikana Tuomarniemellä tehtiin autohiiltä, raakahiiltä ja jätemurskaa. Vuonna 1942 hiillettiin myös pajahiiltä. Tervaa ja hiiliä on valmistettu ainakin vielä 1950-luvulla, joten kohde ei ole muinaismuistolain perusteella rauhoitettu. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteen esitteli paikan päällä Tuomarniemen oppilaitoksen opettaja Hannu Humalamäki. Miilu ja tervahauta ovat oppilaitoksen omaisuutta ja toimineet opetuskäytössä. Ne on merkitty myös peruskarttaan. Hiilimiilu ja tervahauta Kohde sijaitsee Inhassa, Väliveden länsipuolella, metsätien molemmin puolin. Kuvioilla, joilla kohteet sijaitsevat, kasvaa taimikkoa. Aluskasvillisuus kohteiden ympärillä on runsasta. 3 Voimassa 2010-12-08T10:36:40 480.41333008 181.67444429
arkeologinenkohde_alue.182 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.182 183831 {652E86BD-7477-4424-B4F1-BD6ADE934F70} Törmälä asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 160 ei Ks. kuvaukset pistekohteiden yhteydestä. Valokuvat on liitetty päärakennuksen (122484) kohdepisteen yhteyteen. Kohteen rajaus on aluemainen. Ko. asuintila on inventoijan äidin äidin lapsuudenkoti. Asuintilan rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Emäjoen länsirannalla, rantatörmän päällä. Rantatörmä on hiekkainen. Tilan pihapiiri on kasvanut umpeen. Ympärillä on vanhoja peltoja. 3 Voimassa 2015-11-28T21:00:17 10427.74438477 443.11519738
arkeologinenkohde_alue.183 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.183 146860 {A5BC088C-F6B7-4F72-B658-B74678476EBB} 1000014602 Pitkäkaarto 3 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 58 ei Dyynin laella ovat 2 painannetta, molemmat pyöristyneen suorakulman muotoisia: painanne a: mitat 6,5 x 5 m, syvyys 0,4 m: huuhtoutumiskerros painanteen sisällä > 10 cm. x 7165903, y 3440107 painanne b: mitat 7 x 4,5 m, syvyys 0,3 m, huuhtoutumiskerros n. 4 cm x 7165912, y 3440117 Painanteet havaittiin tarkastuksessa 2009, jolloin löytyi mm. kvartsi-iskos koepistosta , inventoinnissa 2012 ei tehty koekuopitusta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 1000014602 (tarkastus K. Katiskoski 2009). Neoliittinen rannansidonnainen asuinpaikka. Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuiva mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-08-07T13:22:07 930.29589844 125.00525808
arkeologinenkohde_alue.184 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.184 135783 {F0BCB79E-C977-4106-92E2-D7EC657C91E8} Karvosenlahti 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 175 ei Kohde koostuu kahdesta rakennusjäännöksestä. Rakennusjäännös 1 (x 3545446 y 7460336) on 6 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä, suorakulmainen ja luoteis-kaakkois-suuntainen. Jäännös kostuu noin 1,5 - 2 metriä leveistä ja korkeintaan 0,2 metriä korkeista valleista, jotka ovat turpeen peittämiä ja osittain vaikeasti havaittavissa. Vallien sisäpuolella on soikeahko ja 4 x 1,5 metrin kokoinen painanne, jonka syvyys on vallin päältä mitattuna 0,6 metriä. Rakennusjäännöksessä ei ole havaittavissa tulisijanjäännöstä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa muutama mänty sekä koivuvesakkoa. Noin metrin päässä rakennusjäännöksen kaakkoisvallista sijaitsee soikeamuotoinen ja 1,5 x 1 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,4 metriä. Rakennusjäännös 2 (x 3545457 y 7460344) on 6,5 metriä pitkä ja 5 metriä leveä, suorakulmainen ja luoteis-kaakkois-suuntainen. Jäännös koostuu noin 2 metriä leveistä ja 0,3 metriä korkeista valleista, jotka ovat turpeen peittämiä. Vallien sisäpuolella on lähinnä suorakulmainen ja 3,5 x 1,5 metrin kokoinen painanne, jonka syvyys on vallin päältä mitattuna noin 0,5 metriä. Rakennusjäännöksen koilliskulmassa sijaitsee osittain turpeen peittämä ja luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös. Röykkiö on kooltaan 2,2 x 2,0 metriä ja 0,7 metriä korkea. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa muutama mänty. Pari metriä rakennusjäännöksen kaakkoisvallista sijaitsee kaksi soikeamuotosta ja noin 1,5 x 1 metrin kokoista kuoppaa, joiden syvyys on noin 0,5 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen jäännösten alueelle. Löytyi inventoinnissa. Kämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee Iso Akanjärven Karvosenlahden itärannalla, noin 15 metriä vesilinjasta kaakkoon. Maasto on tasaista ja alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää. Maa on hiekkapohjaista ja kuivaa. Lahden ja kohteen välissä kulkee ajoura. 3 Voimassa 2018-12-12T13:08:09 765.73193359 114.8917571
arkeologinenkohde_alue.185 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.185 160893 {E57E45D9-0719-46E9-AC7C-398ECC7B8107} Tunturilehto kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3440257, y 7523584. Kämpän koko on 5,3 x 4 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennus on tehty kirveellä ja sahalla katkotuista jykevistä hirsistä, joita on jäljellä kuusi hirsikertaa. Katto on tehty vahvoista puolikkaista hirsistä. Oviaukko on ollut pohjoisseinän keskellä. Rakennus on pääosin jo lahonnut. Päällä kasvaa nuori mänty, kuusi ja koivu. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3440258, y 7523590. Rakennuksen koko on 3,7 x 4,2 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Seinät erottuvat maassa lahonneena hirsikehikkona. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3440276, y 7523592. Rakennuksen koko on 3,4 x 3,4 metriä ja sen seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennuksen seinät erottuvat turvevalleina. Kaakkoisnurkassa on jäljellä neljä hirsikertaa. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu. Koilliskulmassa on 1 x 1,5 x 1 metriä kiuas. Lattia on mahdollisesti kaivettu syvemmälle. Päällä kasvaa koivu. Rakennus 4 sijaitsee pisteessä x 3440292, y 7523587. Rakennuksen koko on 3,6 x 3,6 metriä ja sen seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Seinät erottuvat maassa turvevalleina. Paikalle on kaivettu maan sisään kahden hirren vahvuinen kehikko, jonka päällä kasvaa puolukkaturvevalli. Oviaukko on mahdollisesti ollut kaakkoiskulmassa. Päällä kasvaa poistettavia kuusia, koivuja ja mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Kohteet sijaitsevat ojanvarsi korpirämeellä. 3 Voimassa 2013-09-18T09:45:35 257.97436523 85.53425676
arkeologinenkohde_alue.186 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.186 135769 {BDD84A84-EACE-452C-AE59-0100C0565EFA} Yli-Palamakangas 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 210 ei Kohteessa on kaksi rakennusta 20 m etäisyydellä toisistaan. Rakennus 1: X 7472785 Y 3531965 Kaakonpuoleinen rakennus, mahdollisesti metsätyökämppä, on 10 m pitkä ja 8 m leveä ja pohjoiskoillis-etelälounassuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä viisi hirsikertaa, ja kattorakenteita, joiden perusteella harja on ollut pituussuuntainen. Rakennus on tehty pyöröhirsistä, jotka on veistetty sisäpuolelta. Salvokset ovat sahattuja koirankaulasalvoksia, ja hirsien päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Hirsien väli on tiivistetty kuntalla. Rakennuksen pohjoiskoillispäädyssä on väliseinällä erotettu 2,5 m pitkä eteisosa, jonka keskellä on 1 m leveä ulko-oven aukko. Väliseinässä on samalla kohdalla ovi-aukko ja irtonaisia halkaistuja ja kirveellä veistettyjä ovenpielilautoja. Rakennuksessa ei ole uunia. Osa rakennuksen kattolaudoista on säilynyt, ja lisäksi löydettiin pieniä palasia mustaa kattohuopaa ja tehdasvalmisteisia rautanauloja. Rakennus 2: X 7472796 Y 3531948 Toinen, luoteenpuoleinen rakennus, mahdollisesti talli, on samantyyppinen, uuniton, 10 m pitkä ja 7 m leveä ja etelä-pohjoissuuntainen. Sen pohjoispäädyssä on väliseinällä erotettu 2,5 m pitkä eteisosa, jonka pitkällä sivulla on ovi-aukko. Hirret ovat koirankaulasalvoksellisia pyöröhirsiä, joita ei ole veistetty. Hirret on asetettu lovipuoli ylöspäin, ja niiden päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Säilyneitä hirsikertoja on seitsemän, ja lisäksi joitakin kattorakenteita on säilynyt. Katon vuoliaisiin on naulattu tehdastekoisia rautanauloja. Rakennuksen eteläpäädyn keskellä on sahattu 75 cm leveä aukko. Rakennuksen koillisnurkka on hiiltynyt, ja itäseinän paikka on epäselvä. Rakennusten sisällä kasvaa koivua. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja niiden välisen alueen perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on mahdollisesti metsätyökämppä ja talli. Rakennus 1 on luultavasti kämppä, koska sen sisäseinät on veistetty ja rakennus 2 on talli. Rakennukset ovat uudempia kuin Yli-Palamaoja 1:n kämppä, koska ne ovat hiukan paremmin säilyneitä ja niissä on käytetty eri rakennusmateriaaleja. Lämmityslaitteena kämpässä on voinut olla kamiina. Rakennukset ajoittunevat 30-40-luvulle. Kohde sijaitsee Yli-Palamakankaalla, Luiroon virtaavan Palamaojan varrella kuivalla maalla, ojasta 120 m lounaaseen. Kohteen lounaispuolella 35 m etäisyydellä kulkee metsätie. Kasvillisuus on sekapuustoista kuivahkoa kangasta. Kohde sijoittuu kahden kuvion rajalle; pohjoispuolella on uudistuskypsää metsikköä ja eteläpuolella nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2018-12-12T12:48:12 680.88891602 113.24649913
arkeologinenkohde_alue.187 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.187 149307 {40072E88-C9DE-46FF-B17A-9F401C1F6F74} 176000004 Raholanjärvi Suuret Kalmosaaret 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 165 ei Saariryhmän pohjoisimmasn saaren keskiosista havaittiin 19 painanetta (2x1x0,5 m). Saaren pohjoispäässä on moderni leiripaikka. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Hautasaari tarkastettiin inventoinnissa 6.8.2012. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Inventoinnissa tarkastettiin saariryhmän Metsähallitukselle kuuluvat osat. Saarissa ei ole käyty aiempien arkeologisten inventointien yhteydessä. M. Lönnbergin mukaan pohjoisin saariryhmän saarista olisi varsinainen kalmistosaari. Inventoinnissa tältä saarelta havaitiinkin painanteita. Paikallisen informantin mukaan painanteita olisi myös keskimmäisessä saaressa, joka sijaitsee suurelta osin yksityismaan puolella. Tähän saareen on rakennettu kesämökki. Lönnberg, M.1973: Juuan kunnan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi. Karjalainen, T. 2006: Juuan arkeologinen inventointi. Kohde on hautasaari. Kohde sijaitsee Raholanjärvessä. Kysesssä on kolmen saaren ryhmä, joista Pohjoisin ja keskimmäisen saaren pohjoisosa kuuluvat Metsähallitukselle. Saarissa kasvaa vartunutta mäntyä. Maaperä on moreenia ja turvetta. 3 Voimassa 2012-09-24T09:47:50 3878.85668945 306.30169625
arkeologinenkohde_alue.188 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.188 146180 {B2E43BAC-7B21-4F0A-BC06-23556D3ADF95} Pieni Tiikka asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Paikalla on asumiseen liittyvien rakennusten jäänteitä, kiviaitaa sekä pellonraivauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä. Päärakennus (Pieni Tiikka päärakennus jäännös 1) sijaitsee kulku-uran varrella. Se on kooltaan 5,8x5,8 m ja siinä on luonnonkivinen perusta sekä tulisija. Päärakennuksesta noin 40 m kaakkoon on kooltaan 2,5x1x1 m kellari (Pieni Tiikka kellarikuoppa 2). Noin 30 m päärakennuksesta kaakkoon on tunnistamattoman rakennuksen (Pieni Tiikka rakennus jäännös 3) nurkkakivet. Nurkkakivien perusteella rakennuksen koko on ollut noin 4,7x4,3 m. Toinen kellari (Pieni Tiikka kellarikuoppa 4) on päärakennuksen pohjoispuolella, noin 10 m päässä. Se on osittain sortunut ja sen mitat ovat 3,5x1,5x1 m. Mahdollinen saunan (Pieni Tiikka sauna jäännös 5) perusta voidaan havaita 30 m päärakennuksesta koiliseen. Sen mitat ovat 3x2,5 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 19.6.2012. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Tiikkaanmäellä. Paikalla kasvaa varttunut, kuusivaltainen sekametsä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-17T14:48:55 14277.34204102 433.02717737
arkeologinenkohde_alue.189 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.189 156151 {1553174D-AF74-4345-A43C-3A1F4C870B58} 1000000458 Heposaari varhaismetallikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty 81 ei Harjanteelle tehtiin vuoden 1992 inventoinnissa kuusi koekuoppaa, joista yhdestä löytyi piikaavin. Parista muusta löytyi teräväsärmäisiä kvartsin paloja, joita ei kuitenkaan voi pitää selvinä iskoksina. Löytökohdasta 15 m kaakkoon on tervahauta, jota kaivettaessa asuinpaikka on voinut osittain tuhoutua. Kohde sijaitsee Simosselän itärannalla, lähellä Heposaaren etelärantaa, saaren itä- ja länsipäässä olevien mäkien välisellä hiekkaharjanteella. 3 Voimassa 2013-02-25T08:18:53 1151.84985352 124.34389453
arkeologinenkohde_alue.190 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.190 145862 {226D2734-2E16-4B2E-B503-1E500B151E1A} Talvikoski saha jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 127 ei Kohde sisältää vanhan sahan jäänteitä. Jäljellä on itse sahan metalli/betonirakenteinen raami, kaksi betonista ja yksi kivi/hirsirakenteinen tammi, sekä epämääräisiä rakennusten jäänteitä ja hieman metalliromua. Lisäksi alueella on jäänteitä uittorännistä joka on kulkenut paikallisten mukaan koskesta sahan kohdalta alueen kaakkoispuolella olevan vanhan tien ylitse alueen itäpuolella olevaan joen mutkaan. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.5.2012. Kyseessä on saha ja uittorakenteita 1900-luvulta Kohde sijaitsee Talvikoskessa Työtönjärven luoteispuolella. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa sekametsää. 3 Voimassa 2012-10-18T15:31:44 9918.51635742 399.97744911
arkeologinenkohde_alue.191 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.191 145856 {5E8DEFFF-F8E7-4B3F-A1A0-032A8D6C6892} Saares kaski 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Noin 80m x 30m kokoisella alueella sijaitsee ainakin 10 röykkiöitä, mitoiltaan noin 1-3m x 1-2m, korkeudeltaan noin 0,5m. Lisäksi alueen eteläpäässä on nelikulmainen kuoppa, mitoiltaan noin 3m x 2,5m, syvyydeltään noin 1m. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.5.2012. Kyseessä on röykkiöistä, penkereestä ja säilytyskuopasta koostuva kaski. Kohde sijaitsee Vähä-Saareksen kaakkoispuolisella kankaalla. Paikalla on pohjois-eteläsuuntainen harjanne jonka länsirinteessä kaski sijaitsee. Maapohja on moreenia. Alue kohteen ympärillä on poikkeuksellisen rehevää ja sen länsilaidalla kulkee joko luontainen tai ihmisen muokkaama pengermäinen reuna. 3 Voimassa 2012-10-18T15:17:39 2675.73937988 224.11453555
arkeologinenkohde_alue.192 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.192 145858 {DCB2C81F-416A-4726-AE85-CA2B3FDFA0DC} Saares kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 150 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäänteen. Näkyvillä on noin 14m x 6m kokoinen rakennuksen kivijalan ja pohjan jäännös jonka sisällä on kaksi betonista valettua uuninpohjalaattaa mitoiltaan noin 1,5m x 1,5m. Hieman lähempänä rantaa on kaivon jäännös, mitoiltaan noin 1m x 1m x 0,5m. Paikalla on muitakin epäselviä jäänteitä kivirakenteista ja kuopista. Paikalle on laitettu myös kyltti kertomaan kohteen historiasta. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.5.2012. Metsätyökämppä on toiminut myös jonkinlaisena sotavankileirinä (Metsähallituksen henkilökunnan haastattelut, kohteella oleva kyltti). Luultavasti kyseessä on ollut Alkkian sotavankileirin ajoittainen työsiirtola. Varsinaisia sotavankeja varten rakennettuja rakenteita alueella ei näytä olevan. Kohde sijaitsee Vähä-Saareksen ja Iso-Saareksen välisellä moreenikankaalla, loivalla etelään viettävällä rinteellä järven rannalla. Metsä on vanhaa tiheää kuusikkoa. 3 Voimassa 2012-10-18T15:23:19 902.28796387 119.71837797
arkeologinenkohde_alue.193 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.193 145861 {B225155C-7851-478D-81B8-B9DF4B844389} Jokihaarankoski uittoruuhi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 125 ei Kohde sisältää uittorännin jäänteen. Ränni on ollut alun perin pituudeltaan 78 metriä (kuva Kantapuu-tietokannassa). Jäljellä on lahonneita hirsirakenteita. Osa purossa olevista hirsistä on yhä kohtuullisessa kunnossa, maalla oleva osuus on maatunut lähes täydellisesti. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.5.2012. Kyseessä on vanha uittoränni, valokuvan perusteella ränni on rakennettu talvella 1924-1925. Kohde sijaitsee Myllyojan ja Kettuojan risteyksen yläpuolella. Maapohja on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta kuusikkoa. 3 Voimassa 2012-10-18T15:26:57 8069.38647461 690.93793378
arkeologinenkohde_alue.194 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.194 138511 {511FA983-0CB4-4C60-899F-BE4323440B22} 1000011593 Kermajuppo pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan pyyntikuoppia on yhteensä 17. Näistä kaksi on havaittu muutama vuosi sitten tarkastuksessa alueen itäpäässä. Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa kesällä 2011 kuoppia dokumentoitiin 15. Ilmeisesti juuri noita viimeksi löytyneitä kuoppia ei maastossa havaittu. Samoin kuoppajonon keskivaiheilla oli joitakin painaumia, jotka todennäköisesti aiemmin on tulkittu pyyntikuopiksi, mutta joiden luonne oli niin epämääräinen, ettei niitä tämän inventoinnin yhteydessä dokumentoitu pyyntikuoppina. Kuoppa 1: Halkaisijaltaan kolmimetrinen, syvyydeltään puoli metriä. Kuoppa erottuu selvästi. Kuoppa erottuu selvästi, se on kokonaan sammalen peitossa, mutta tien puolinen reuna on hieman myllätyn näköinen. Kuoppa 2: Kuoppa on jyrkän rantatörmän päällä ja suoraan sen päälle on pystytetty ulkohyysikkä. Kyseessä on laakea, halkaisijaltaan nelimetrinen kuoppa, jonka syvyys on puolisen metriä. Polku kulkee aivan kuopan vierestä. Kuoppa 3: Iso, laakea kuoppa Juppolammin rantatörmällä. Kuopan halkaisija neljä metriä, syvyys noin 40 cm. Kuoppa on kokonaan sammalen petiossa. Siinä ei ole selviä reunavalleja. Kuoppa 4: Kuoppa sijaitsee noin kymmenen metrin päässä edellisestä kuopasta sekä tiestä, kankaan jyrkällä reunalla. Kuopan halkaisija on kolme metriä, syvyys 40 cm. Kuoppa on hieman epämääräisen muotoinen, mutta suhteellisen selvä. Vallit hahmottuvat leveähköiksi ja viitisen senttiä muuta ympäristöä korkeammiksi. Kuoppa 5: Tämä kuoppa sijaitsee aivan tien reunassa. Se on epämääräisen muotoinen ja sammalen peittämä. Kuopan halkaisija on neljä metriä, syvyys jopa 70 cm. Kuoppa 6: Kuoppa on halkaisijaltaan kolme metriä ja syvyydeltään noin 60 cm. Se on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Kuoppa 7: Pyyntikuoppa sijaitsee keskellä tietä, mutta sen muoto erottuu hiekassa selvästi. Sen halkaisija on neljä metriä ja syvyys 50 cm. Rinne kohdalla laskee jyrkästi kohden kosteikkoa. Kuopat 8-9: Nämä potentiaaliset kuopat olivat niin epävarmoja tapauksia, ettei niitä dokumentoitu pyyntikuopiksi. Kuoppa 10: Epämääräinen kuoppa, jonka halkaisija on pari metriä, syvyys vain 20-30 cm. Kuopan ympärillä on mättäitä, jotka vaikeuttavat kuopan hahmottamista. Kuoppa 11: Pyyntikuoppa sijaitsee aivan tien reunassa, kuopan pohjoisreunan sammalet ovat kuluneet pois. Kuopan halkaisija on kolme metriä, syvyys 60 cm. Kuopassa ei näyttäisi olevan reunavalleja. Kuoppa 12: Laakea pyyntikuoppa, jonka halkaisija on kolme metriä ja syvyys puoli metriä. Kuopassa ei ole havaittavia valleja.. Kuoppa 13: Laakea, epämääräinen kuoppa uloimpana kankaan reunassa. Matkaa suolle kuopalta on parikymmentä metriä, polku kulkee kuopan reunalla. Kuopan halkaisija on noin kolme metriä, syvyys puoli metriä. Kuoippa 14:Koko pyyntikuoppajärjestelmän selkein ja hienoin kuoppa, jonka halkaisija on kolme ja puoli metriä. Syvyyttä kuopalla on reilu metri.. Kuoppa on suppilon muotoinen ja säännöllinen, se on kokonaan sammalen peitossa. Kuoppa 15: Loiva ja laakea pyyntikuoppa, jonka halkaisija on kolme metriä, syvyys 30 cm. Kuopassa ei erotu reunavalleja. Se on kokonaan sammalen peitossa. Kuopat 1-3 sijaitsevat Juponlammin eteläpuolisen rinteen päällä, kuopat 4-15 puolestaan Kermajupon alarinteen ja kosteikon välissä kulkevan hiekkatien molemmin puolin. Viimeiset näistä kuopista (10-15) muodostavat sulun kankaassa erottuvan niemen päässä, suon yläpuolella. Kuopat 4-7 sijoittuvat laskevaan rinteeseen, noin 10-40 metrin etäisyydelle toisistaan. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): 1 7396133 409418 2 7396023 409106 3 7396046 409110 4 7396050 409103 5 7396056 409126 6 7396063 409123 7 7396035 409147 8 7396044 409185 9 7396038 409202 10 7396041 409246 11 7396053 409241 12 7396122 409323 13 7396142 409337 Kohde on rajattu alueena järjestelmään. Muinaisjäännösrekistern tiedot kohteesta Kermajuppo (1000011593) kertovat seuraavaa: Kermajupon luoteispäässä olevan jyrkänteen ja Luppolammen välissä on havaittu 15 pyyntikuoppaa. Näistä yhden itäosan kuopan päälle on rakennettu ulkohuone. Ylempänä vaaran rinteen alaosan luonnonkivikossa on poikkeuksellisen kookkaita rakkakuoppia. Rakkakuoppia on paikannettu 16. Tarkastuksessa 2009 paikannettiin vielä 2 ennestään tuntematonta pyyntikuoppaa pyyntikuoppa-alueen itäosasta. Muinaisjäännösrekisterissä on siis yhdellä kohdenumerolla kaksi erityyppistä muinaisjäännöstä, joiden ikäerokin voi olla tuhansia vuosia. Pyyntikuoppajärjestelmän kuopat on todennäköisesti rakennettu samanaikaisesti juuri järjestelmäksi, sillä ne ovat kooltaan ja muodoiltaan suhteellisen yhtenäinen ryhmä, joiden väliset etäisyydet myös vaikuttavat harkituilta. Järjestelmän sijainti maastossa on hyvin tarkoituksenmukainen pyyntikuopille. Kuoppien ajoituksesta on mahdotonta sanoa mitään täsmällistä. Ei ole laisinkaan varmaa, että ne esimerkiksi ajoittuisivat samanaikaisiksi Kermajupon rakkakuoppien kanssa. Pyyntikuopat sijaitsevat Kermajupon pohjoispäässä, vaaran alarinteen ja Juponlammin eteläpuolisen soistuman välissä, kangasmaastossa. Kuoppia on kahdessa eri ryhmässä, joista 3 ensimmäistä on Juponlammin eteläreunan yläpuolisessa vaaran rinteessä (kuopat 1-3). Kuopat 4-15 sijaitsevat suhteellisen tasaisella etäisyydellä toisistaan Kermajupon luoteisreunan alarinteessä. Maasto pyyntikuoppien tuntumassa on kumpuilevaa kangasmetsää. Kuoppien yläpuolella rinne kohoaa jyrkästi 70 mpy jupon laelle. Sen länsirinteessä on laaja rovakko, jossa on rakkakuoppia. Pyyntikuoppa-alueen pohjoispuolella maasto laskee kosteaksi soistumaksi. Kuoppien tienoilla kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuus on mustikka-puolukka-suopursu -valtaista. 3 Voimassa 2019-01-18T11:30:36 21890.24707031 874.61791367
arkeologinenkohde_alue.195 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.195 156548 {19813B45-D5DC-4A2D-99DE-48BAD6EB31CC} 624010031 Kananiemenharju 2 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 22 ei Kohde on todettu 1992, jolloin hiekkakuopan reunoilta ja keskellä olevasta maakasasta saatiin talteen saviastianpaloja (pääosin nuorempaa, osin vanhempaa tyypillistä kampakeramiikkaa). kvartsia ja palanutta luuta. Löytöjä on kerätty eniten hiekkakuopan eteläreunasta, jossa on todettu hiekanotossa leikkautunut asumuspainanne ja osittain sortunut kivetty liesi. Hiekkakuopan etelä- ja lounaispuolella erottuu kangasmaastossa 14 pyöreää tai pitkänomaista asuinpainannetta (halk. 4-9 m) sekä joitakin pienempiä kuopanteita. Painanteista suurin osa on tasanteella paikalle johtavan tien itäpuolella, mutta joitakin pieniä kuopanteita erottuu myös rinteen juuressa tien länsireunassa. Kohde voidaan ajoittaa löytöjen perusteella tyypillisen kampakeramiikan aikaan. Kyseessä on edustava esimerkki Kymenlaakson painanneasuinpaikoista, jonka ympäristö on hiekanotosta huolimatta melko ehjää. Muinaisjäännös on rajattu niemekkeen reunojen mukaisesti. Muinaisjäännöksen säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kananiemenharjun keskivaiheilla, harjun korkeimman kohdan itäpuolella. Maasto on harjun itäreunasta Mustajärvensuohon työntyvää tasaista hiekkaniemekettä, joka kasvaa paikoin tiheää kuusikkoa. Tasanteen pohjoisosaan on avattu pienehkö hiekkakuoppa. Sen länsipuolisessa rinteessä on vanhempi ja suurempi kuoppa. Kivikaudella paikka on sijainnut matalien merenlahtien reunustamalla kapealla kannaksella. Lounaisosa muinaisjäännöksestä on Valkmusan kansallispuiston alueella. 3 Voimassa 2013-03-11T08:53:32 13898.31274414 526.31107588
arkeologinenkohde_alue.196 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.196 156549 {FCE011D6-9081-4C0F-85A1-587D926AEE1E} 696010028 Roinilampi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 2 Tutkittu osittain 81 ei Asuinpaikka-alueen halkaisevan tien leikkauksissa on havaittu kaksi löytökeskittymää. Toinen näistä sijaitsee Roinialan talosta noin 80 m kaakkoon, tien lounaisleikkauksessa. Toinen löytökeskittymä on Roinialan talosta noin 160 m kaakkoon, tien koillisleikkauksessa. Näissä molemmissa kohteissa löytöjä oli havaittavissa noin 100 m pitkällä matkalla. Tie on tuhonnut suuren osan asuinpaikka-aluetta. Asuinpaikka sijaitsee Suurlahden tien varressa, Roinialan talosta 60-160 m kaakkoon. 3 Voimassa 2015-10-06T13:18:28 8637.64916992 419.1841342
arkeologinenkohde_alue.197 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.197 134982 {8C91CD3E-460F-48CC-BD65-2C34F886A29F} 290010104 Ala-Honkinen W kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 23994:1-2). Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [57] Ala-Honkinen SE ja [105] Ala-Honkinen N. Kohde on ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevassa Ala-Honkisen saaressa, Katerman voimalaitoksesta 10,3 km itäkoilliseen, saaren lounaisrannan puolivälin paikkeilla, jossa on hiekkarantainen lahdelma. Ala-Honkinen on 1,6 x 0,6 km kokoinen saari, jonka itäkärki on melko laajalta alueelta veden syömä. Saaren lounaisranta on suureksi osaksi kivikkoinen, eteläosasta on matalan veden aikaan yhteys hiekkakannasata pitkin Vihtasaareen. Saaren länsiosassa kasvaa pääasiassa mäntymetsää, lahdelman kohta on soistunut. 3 Voimassa 2012-01-16T10:18:23 2957.52514648 220.15739762
arkeologinenkohde_alue.198 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.198 134983 {E84F485F-DB3A-4B12-B277-07DD69E12B44} 290010105 Ala-Honkinen N kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 23995). Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [57] Ala-Honkinen SE ja [104] Ala-Honkinen W. Kohde on ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevassa Ala-Honkisen saaressa, Katerman voimalaitoksesta 10,9 km itäkoilliseen, saaren pohjoisrannan puolivälin paikkeilla, jossa on hiekkarantainen lahdelma. Ala-Honkinen on 1,6 x 0,6 km kokoinen saari, jonka itäkärki on melko laajalta alueelta veden syömä. Saaren pohjoisranta on kivikkoinen lukuunottamatta asuinpaikan kohdalla olevaa hiekkaista lahdelmaa. Saaren pohjoisosassa kasvaa osaksi mäntymetsää, osaksi se on soistunut ja kasvaa pensaikkoa. 3 Voimassa 2012-01-16T10:11:24 1486.59472656 156.47031211
arkeologinenkohde_alue.199 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.199 135831 {BE2417DC-79DE-4523-AF18-9BE699837332} Kurjalankallio 1 naurishauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 115 ei Kohteeseen kuuluu kaksi lähekkäin sijaitsevaa hautamaista painannetta. Eteläisempi on profiiltaan loiva ja sammaloitunut. Painanteen leveys on 2 ja pituus 4 metriä sekä syvyys 0,5 metriä. Painanteen ympärillä on vallit. Kuopan pohjalle tehdyssä kairauksessa näkyi sammalen alla normaali maannos, ei hiiltä. Vallin päälle tehdyssä kairauksessa paljastui kaksoismaannos, mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa on suunnaltaan etelä-pohjoinen. Haudan pohjalla kasvavaan puuhun tehtiin ikäkairaus, joka paljasti sen iän olevan 45 vuotta. Kuopasta noin 15 metriä luoteeseen sijaitsee toinen vastaava painanne, joka on leveydeltään 1,5 ja pituudeltaan 4 metriä sekä syvyydeltään 0,3 metriä. Kuopan ympärillä on vallit. Kuoppa sijaitsee tiestä noin 10 metriä etelään ja se erottuu tielle. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 4.8.2011. Kyseessä lienee kaksi nauriskuopan jäännöstä, iältään yli 100 vuotiaita. Lehtomainen kuusikko, mäenkumpareen lakialue. 3 Voimassa 2011-09-16T10:32:07 478.66870117 97.81607196
arkeologinenkohde_alue.200 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.200 135856 {1DA9BA00-17CB-46A1-AC97-2A0FA78EC32E} 1000024665 Niihapää 3 pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 115 ei Kohteeseen kuuluu kaikkiaan 13 kuoppaa, joiden halkaisija vaihtelee noin 2,5-4,5 metrin välillä, syvyys 0,5-1,2 metrin välillä. Kuopat ovat muodoltaan maljamaisen pyöristyneitä tai ovaaleja ja niiden ympärillä on useimmiten havaittava valli. Kuopat muodostavat noin puolen kilometrin mittaisen jonomaisen muodostelman pääasiassa harjun länsirinteen terassilla. Yksi kuoppa on harjun laella. Aluetta tarkasteltiin melko laajasti, mutta on mahdollista, että kaikkia kuoppia ei löydetty. Harjun itärinne on jyrkkä ja kivinen, sitä ei juuri tarkasteltu. Kohteen läheisyydessä on kellarirakennus aivan tien vieressä, sen luoteispuolella tien vieressä, noin 15 metriä kellarista luoteeseen on kaksi perättäistä vanhaa maanottokuoppaa, ne eivät kuulu kohteeseen. Kuoppa 1 sijaitsee noin 20 metriä polusta lounaseen. Se on muodoltaan suppilomainen, sammaloitunut kuoppa, vallit ympärillä. Kuopan halkaisija on 3,5 ja syvyys 0,8 metriä. Kairauksessa paljastui normaali maannos ei hiiltä. Kuopan reunassa kasvavaan kuuseen tehtiin ikäkairaus joka antoi sen iäksi 50 vuotta. Kuoppa 2 sijaitsee polusta metrin lounaseen. Se on muodoltaan, kuten kuoppa nro 1, halkaisijaltaan 3 ja syvyydeltään 0,5 metriä. kairauksessa kuopan pohjalla oli sammalen alla 40 cm ruskeaa hiekkaa. Kuopan ympärillä on heikot vallit. Kuoppa 3 sijaitsee noin 15 m polusta lounaaseen loivassa rinteessä. Sen halkaisija on 3 ja syvyys 0,5 metriä. Alarinteen puolella on selkeät vallit. Kairauksessa normaali maannos. Kuoppa 4 sijaitsee edellisestä noin 3 metriä luoteeseen ja on polussa kiinni. Sen halkaisija on 4,5 m ja syvyys 0,6 metriä. Kuoppa on muodoltaan suppilomainen ja sen ympärillä on vallit. Kuoppa on täytetty polun puolelta kivellä ja betonin kappaleilla. Kuoppa 5 sijaitsee radiokuunteluaasemasta 35 metriä itään ja polusta 20 metriä etelään, loivassa rinteessä.Kuopan halkaisija 2,7 ja syvyys 0,7 metriä. Kuoppa on sammaloitunut ja sitä ympäröivät vallit ovat katkonaiset.Kairauksessa paljastui likamaata 50 cm. Kuoppa 6 sijaitsee polusta 2 metriä etelään aivan radiokuunteluaseman tontin kulmalla, kahden ison kuusen välissä. Laakea, sammaloitunut ja loivapiirteinen kuoppa on muodoltaan soikea ja rinteen suuntainen. Mitoiltaan 3,6 x 4,4 ja syvyydeltään 0,6 metriä. Kairauksessa paljastui likamaata 40 cm vahvuudelta. kuoppa 7 sijaitsee harjanteella polun pohjoisteunassa kiinni. Se on muodoltaan soikea, mitoiltaan 2,6 x 2,3 ja syvyydeltään 0,7 metirä. Kuopan ympärillä on vallit. Kairauksessa paljastui likamaata 40 cm vahvuudelta. Kuoppa 8 sijaitsee harjun laella polun eteläreunassa, noin 50 metrin päässä sorakuopasta kaakkoon. Kuoppa on loivapiirteinen ja sammaloitunut sekä osin hakkuutähteen peittämä. Kuopan halkaisija on 2 ja syvyys 0,5 metriä. Kairaus ei soran takia oikein onnnistunut. Kuoppa 9 sijaitsee harjun länsiterassilla sen halkaisija on 3,5 ja syvyys 0,8 metriä. Kuoppa on profiililtaan loivapiirteinen ja sammaloitunut. Kairauksessa paljastui 40 cm ruskeaa likamaata. Kuoppa 10 on halkaisijaltaan 4,5 ja syvyydeltään 1,2 metriä. Kairauksessa paljastui 40 cm likamaata. Kuopan ympärillä on vallit. Kuoppa 11 sijaitsee edellisestä noin 20 metriä etelään. Sen halkaisija on 3,5 ja syvyys 0,5 metriä. Kuopan ympärillä on vallit ja sen keskellä kasvaa isohko mänty Kuoppa 12 sijaitsee tiestä 5 metriä pohjoiseen harjun etelärinteessä. Kuoppa on muodoltaan loivan maljamainen ja sen ympärillä on vallit. Kuopan halkaisija on 3 ja syvyys 0,5 metriä. Kairauksessa pohjalta paljastui 50 cm tummaa likamaata. Kuoppa 13 sijaitsee noin 10 metriä kellarista koilliseen ja saman verran tiestä pohjoiseen. Kuoppa on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 4 x 4,5 metriä, syvyydeltään 0,5 metriä. Kuoppaa ympäröivät vallit ovat osin tuhoutuneet, sillä kuopan päältä menee korjuuura. Kuoppa on kuitenkin hyvin erotettavissa edelleen. Kairauksessa paljastui likamaata 50 cm vahvuudelta kuopan keskeltä. Sijainnit: 1 6757340 310801 2 6757296 310875 3 6757373 310771 4 6757380 310776 5 6757385 310750 6 6757408 310746 7 6757483 310709 8 6757676 310595 9 6757591 310590 10 6757572 310596 11 6757550 310603 12 6757476 310690 13 6757511 310609 Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 4.8.2011. Kyseessä vaikuttaisi olevan melko laaja pyyntikuoppaketju. Ikää on vaikea määrittää, mutta luultavasti se on vähintään satoja vuosia. Kohde sijaitsee pyyntikuopille tyypillisessä ympäristössä kapeassa harjumuodostumassa. Kyseessä on kaakko-luode -suuntainen harju, hiekka- ja soramaata. Pääpuulaji mänty. 3 Voimassa 2018-12-13T11:00:52 17128.75695801 1118.12519384
arkeologinenkohde_alue.201 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.201 182010 {2A578C02-4A07-4A25-80ED-24EB6AA4A75D} Aavapalo kellari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 226 ei Kohteessa on kaksi samanlaista kellaria, joiden koko on 5 x 2 metriä ja korkeus 2 metriä. Kellareiden katot ovat jo sortuneet rakennelmien sisään. Oviaukon seinät ja katto on tehty pyöreistä puista. Seinät kulkevat idästä länteen ja katossa on ollut harmaata kattohuopaa. Oviaukko on länteen. Kellarit on tehty hiekkarinteeseen osittain maan sisään. Kohde rajautuu aluemaisesti kahden kellarin ylle. Sutigis Kellarit ovat joko kellareista länteen sijainneen kämpän kellareita tai mahdollisesti taimikellareita. Kellareiden rakenteet ovat romahtaneet ja sisäosia ei päästy tutkimaan. Kohde sijaitsee hiekkatörmässä, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. Aluskasvillisuutena on jäkälää ja varpuja. 3 Voimassa 2015-09-28T09:10:14 77.38647461 33.9443948
arkeologinenkohde_alue.202 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.202 141080 {38CEACDC-EA29-4515-9693-CFDC7CD42884} Päälampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Vihjetiedon mukaan paikalla on sijainnut Päälammen kämppä. Paikalta löytyi kaksi kivilatomusta, jotka ovat ilmeisesti uunin jäänteitä. Kivet olivat niin tiukasti kiinni sammaleessa, että ei saatu selvyyttä siitä, olivatko ne palaneita. Muita rakennusjäänteitä ei löytynyt. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteesta oli saatu vihje Päälammen kämpän tulisijoja. Kohde sijaitsee Päälammen eteläpuolella, puron länsipuolella kivisen rinteen tasanteella. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-20T12:34:05 3061.67773438 215.54454638
arkeologinenkohde_alue.203 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.203 154914 {35825BFA-CDB6-4B3B-A8D0-0D30CB9E5322} Kotsamolampi saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei 1. Peltiromua, x 3504190, y 7554927. Useita peltisiä kuljetuslaatikoiden jäänteitä, ilmeisesti saksalaisia. Laatikoiden koko 46 x 38 x 15 cm, pinnassa on ristikon muotoinen jäykistyskuvio. 2. Kaivanto 1, x 3504190, y 7554998. Pitkä ja kapea vallillinen kuoppa. Kuoppa on matala, korkeintaan 20 cm ympäröivää maata alempana, ja 2,5 m leveä ja n. 7 m pitkä. Kulkuaukko on toisessa päässä ja on koko kuopan levyinen. Vallit ovat n. 1,5 m leveät, eli kokonaisleveys 5,5 m ja koko pituus 8,5 m. Vallien korkeus n. 80 cm, vallien ympärillä on pieni oja. 3. Kaivanto 2, x 3504175, y 7555012. Sijaitsee noin 15 m luoteeseen edellisestä, samanlainen rakenne. 4. Kaivanto 3, x 3504161, y 7555021. Sijaitsee 15 m päässä luoteeseen edellisestä, osittain voimalinjan kohdalla. 5. Kaivanto 4, x 3504128, y 7555041. Samanlainen rakenne, sijaitsee n. 30 m luoteeseen edellisestä. 6. Kaivanto 5, x 3504116, y 7555074. Samanlainen kuoppa noin 30 m pohjoisluoteeseen edellisestä. 7. Pesäke 1, x 3504084, y 7555115. Matala kuoppa jonka toisessa reunassa on lautoja, vallin ulkopuolella tolppa jossa nauloja. Kuopan koko n. 4 m x 4 m, se on varsin matala. 8. Pesäke 2, x 3504146, y 7555070. pyöreä pesäke jossa on vallit mutta ei kulkuaukkoa. Kuopan halkaisija n. 4 m ja syvyys n. 1 m, vallien leveys n. 2 m ja kokonaishalkaisija lähes 8 m. 9. Rakennusjätettä, x 3504188, y 7555063. Maassa on betonista valettu kappale ja muutamia rikkonaisia betonitiilen kappaleita. 10. Korsu, x 3504230, y 7555074. Suuri kuoppa jossa on kulkuaukko, kuopan koko n. 8 m x 8 m, syvyys n. 1,5 m. Matalat vallit, kuopassa kasvaa puita. Kuopan reunalla on irti leikattu tynnyrin kansi, jossa lukee suurella: CHLORURE DE CALCIUM SOLVAY, ja pienellä: IMPORTE DE BELGIQUE SOLVAY. 11. Pesäke 3, x 3504213, y 7555080. Korsun vieressä n. 10 m päässä on hieman epämääräinen kuoppa, joka ehkä on pesäke. 12. Kaivanto 6, x 3504195, y 7555098. Samantyylinen kuin kaivannot 1-5, mutta lyhyempi, n. 5 m pitkä, pohjalla ruostuneita öljytynnyreitä. Sähkölinjan reunassa. 13. Pesäke 4, x 3504181, y 7555121. Hieman epämääräisen muotoinen kuoppa, voisi olla samanlainen kuin j, toisesta suunnasta lähestyttäessä vaikuttaa enemmän pesäkkeeltä. 14. Mastonjalat 1, x 3504232, y 7555130. Kolme kappaletta suuria betonisia jalustoja, joihin on upotettu suuret puuparrut joista on jäljellä pätkät. Ilmeisesti ne on sahattu poikki. Sijaitsee aivan metsäautotien vieressä. Betonijalustojen koko on 1 m x 1 m, tolppien halkaisija n. 30 cm. 15. Talonpohja, x 3504238, y 7555119.Aivan mastopaikan vieressä kaakkoispuolella on talonpohja, jossa on ainakin osittain betonilattia, ja ympärillä vallit ja oja. Vallit ovat yli 2 m leveät mutta matalat. Koko vallien sisäpuolelta on noin 7 m x 6 m. Ulkopuolella ojassa on kuorma-auton lokasuoja, ja myös muuta peltiromua. Rakennuksen sisällä on kaksi betonilevyä, joista toinen on kooltaan noin 1 m x 1,5 m, siinä on kuusi pulttia näkyvissä. Toinen on kooltaan n. 1,5 m x 2,5 m. Ilmeisesti kyseessä on jonkin koneen aluslevyt? 16. Taisteluhauta 1, x 3504265, y 7555127. Lyhyt hauta jossa on kolme taitosta, osat n. 7, 6 ja 3 m pitkät. Toisessa päässä on puurakenteita jäljellä, hauta ollut katettu, tolppien varassa olevat lankut. Molemmilla puolilla on valli, haudan leveys n. 3 m ja syvyys 1,2 m, vallit n. 50 cm korkea ja 1,5 m leveät. Sijaitsee mastonjalkojen itäpuolella, tiestä noin 25 m päässä. 17. Teltanpohja 1, x 3504271, y 7555070. Mahdollinen teltanpohja, huonosti erottuva. 18. Teltanpohja 2, x 3504288, y 7555103. Halkaisija n. 6 m, ympärillä matala valli. Kolmijalkaisen maston jäänteet, koostuu maston jalkojen paikoista ja kahdessa suunnassa olevista tukiharusten kiinnityspaikoista. 19. Kolmijalkaisen maston paikka, x 3504207, y 7555165. Sijaitsee nykyisen sähkölinjan kohdalla, linjaa seuraava mönkijäura kulkee jalkojen välistä. Betonijalat ovat jäljellä, ne ovat hieman epäsymmetrisesti, kahden väli noin 4 m ja kolmas on niistä noin 5 m päässä. Joku on kerännyt jalkojen ympäristöön metalliromua, kuten kamiinan kappaleita ja oven tms. lukon rautoja. 20. Maston tukirakenne, x 3504185, y 7555158. Maston tukivaijerin ankkuri? Sijaitsee noin 23 m länsilounaaseen mastonjalasta.Maassa on betonipalkki joka on hieman yli 2 m pitkä ja poikkileikkaukseltaan n. 35 cm x 35 cm, siinä on kiinni kaksi teräksistä U-kiskoa joissa on kiinni suurista nelikulmaisista hirsistä tehty taso, joka on taivutettu maahan niin että teräspalkit ovat taipuneet! Puutaso on 1,25 m leveä, 2,25 m pitkä ja 25 cm paksu. Tasosta noin 10 m länsilounaaseen ja samalla linjalla on betonilaatta johon on upotettu kolme teräskoukkua. Lisäksi laatan päällä on kaksi vierekkäistä hirttä, jotka on yhdistetty teräsvanteilla. Hirsien pituus on 9,7 m, alapäässä on neljä puuta rinnakkain, vain lyhyet pätkät, noin 1 m pitkät. Myös yläpäässä on jotain puurakenteita mutta ne ovat liian maatuneita jotta rakenteesta saisi selvää. 21. Maston osa, x 3504160, y 7555150. Maatunut puutolppa jonka toisessa päässä 2 tukevaa teräsvannetta jotka on kiinnitetty nauloilla paikoilleen, on samalla linjalla kuin muut maston tukirakenteet, tolpan pituus n. 3 m. 22. Maston tukirakenne 2, x 3504225, y 7555183.Maston paikasta koilliseen on samanlaiset tukirakenteet. Maston tukiankkuri sijaitsee noin 23 m koilliseen maston jaloista. Siinäkin puutaso on taivutettu betonin päälle, mutta betoniosa on H-muotoinen, eli sivuilla on tukipalkit. 23. Maston tukirakenne 3, x 3504232, y 7555190. Edellisestä 10 m koilliseen on betonijalusta jossa kiinni 3 teräskoukkua, laatan koko on noin 1 m x 1 m. Se on linjassa muiden maston osien kanssa. Kolmatta ankkuria ei havaittu. 24. Taisteluhauta, x 3504254, y 7555192. W-muotoinen taisteluhauta, w:n ulommat haarat lyhyemmät, kuten q mutta ei puurakenteita. Matalat ja leveät vallit, 50-60 cm korkeat ja n. 2,5 m leveät. Hauta on noin 1,5 m syvä. Vieressä on palanutta metalliromua. 25. Teltanpohja 3, x 3504238, y 7555207. sisäosan halkaisija n. 5 m, vallit ovat matalat ja kulkuaukko 3 m leveä. 26. Potero 1, x 3504194, y 7555191. Pyöreä kuoppa jossa on vallit matalat, kuopan halkaisija on n. 2 m. 27. Auto ovi, x 3504192, y 7555195. Sijaitsee aivan tien vieressä on puuta vasten pystyyn nostettu auton ovi, galvanoitua peltiä, osin ruostunut. Oven sisällä on puurakenne, verhoiltu kankaalla. Paikalla on myös toinen peltiosa ja metallilista jossa ikkunalasia kiinni. 28. Potero 2, x 3504093, y 7555200. Kahden miehen potero, jossa on kaksi rinnakaista kuoppa, matala valli ja kuopat matalat, täytetty tai keskeneräinen? 29. Teltanpohja 4, x 3504110, y 7555216. Kuopan halkaisija 6 m, vallit matalat mutta yli 2 m leveät, valli n. 60-70 cm korkea. 30. Teltanpohja 5, x 3504102, y 7555249. Matala vallien ympäröimä kuoppa, pohjan halkaisija n. 6 m. Vallit ovat epäsäännölliset, ylärinteen puolella matalat, n. 2,5 m leveät. Vallissa on kulkuaukko ja siitä 60 asteen välein kapeammat aukot valleissa ja niiden ulkopuolella kuopat. 31, Potero 3, x 3504136, y 7555252. Kahden miehen potero, kaksi kuoppaa rinnakain kuopat pienet. 32. Teltanpohja 6, x 3504144, y 7555236. Vallin ulkopuolella on kaksi kuoppaa, valli on noin 1 m korkea. 33. Teltanpohja 7, x 3504149, y 7555223. Sijaitsee aivan metsäautotien vieressä, tiheä pajukko pohjalla. 34. Teltanpohja 8, x 3504179, y 7555232. Lähes huomaamaton, paksun aluskasvillisuuden peittämä. 35. Pesäke 6, x 3504250, y 7555319. Sijaitsee Kotsamolammen rannalla voimalinjan vieressä yksityismaalla, matala kuoppa jossa hieman puuosia jäljellä, paalut nurkissa, koko n. 4 m x 4 m. 36. Pesäke 7, x 3504250, y 7555284. Neliön muotoinen pesäke, kuoppa n. 2,5 x 2,5 m, matalat vallit, ei kulkuaukkoa. Reunoilla esillä peltiromua, jota joku on käynyt kaivelemassa, sijaitsee sähkölinjan vieressä. 37. Teltanpohja 9, x 3504247, y 7555265. Sisähalkaisija n. 6 m, aivan sähkölinjan kohdalla. 38. Teltanpohja 10, x 3504267, y 7555242. Matala valli, kamiinan savuhormeja sisällä. 39. Peltilevy, x 3504291, y 7555255. Levyssä on kiinni kaksi ohjekylttiä, toinen suuri ja toinen pieni. Levyn koko on 87 cm x 21 cm, sen reunat on taivutettu taaksepäin, päällä on 2 kiinteää rengasta ja takapuolella on jonkinlainen saranoitu kiinnityssysteemi. 40. Teltanpohja 11, x 3504302, y 7555213. kuten kohde 18. 41. Tulipesäke, x 3504318, y 7555161. V-muotoinen valli, jonka edessä kaksi kuoppaa joista maa osin otettu. Ei kuoppaa takana, vallien pituus n. 5 m, leveys takareunasta vallien ulkopuolelta n. 6 m, vallien leveys 1,5 m ja korkeus n. 50 cm, tulisuunta itään. Kohde rajutuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rauno Tolonen opasti paikalle. Osa saksalaisten Vuotson tukikohtaa. Kohde sijaitsee Vuotson kylän eteläpuolella, valtatie 4 länsipuolella, pienen Kotsamolammen eteläpuolella. Alueen halki kulkee lyhyt mestäautotie ja sähkölinja. Kuiva kangas nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-01-29T10:54:44 61104.72216797 1158.36045174
arkeologinenkohde_alue.204 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.204 155036 {821FFD5F-473D-4197-B023-088A76EC41DB} Taivalselkä 3 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 254 ei 1) Potero 1, x 3504551, y 7555429. Poteron osittainen jäännös ampumaradalle johtavan tie reunassa, vain eteläreunan valli on säilynyt, kuoppa on kadonnut kokonaan. Todennäköisesti samanlainen rakenne kuin potero 2. 2) Potero 2, x 3504562, y 7555428. Pieni vallien ympäröimä kuoppa, joka ei ulotu maanpintaa alemmas. Vallit ovat leveät ja korkeat, niiden vieressä on oja. Kuoppa on kooltaan n. 3 m x 2 m. Vallit n. 2 m leveät ja yli 1 m korkeat, koko vallien ulkopuolelta n. 7 x 5 m. 3) Rakennuksen pohja 1, x 3504592, y 7555390. Suuri rakennuksen pohja, betoninen kivijalka joka on n. 11,5 m leveä ja 25 m pitkä, ja noin 50 cm korkea. Kivijalan ulkopuolella on oja. Rakennuksessa on ollut keskuskäytävä ja useita huoneita, ainakin neljä huonetta käytävän molemmin puolin. 4) Teltanpohja 1, x 3504553, y 7555387. Sijaitsee ampumaradan tieltä etelään päin lähtevän tieuran reunasta pari metriä länteen. Mahdollisesti vaneritaltan pohja, muodoltaan pyöreä. Ympärillä matalat vallit, joiden sisäpuolelta halkaisija on noin 5 m. Vallien ulkopuolella on oja. Yksi kulkuaukko vallissa. 5) Rakennuksen pohja 2, x 3504592, y 7555355. Talon pohja, jossa on ainakin kaksi rasvamontun jäännöstä. Rakennuksesta on säilynyt betonista kivijalkaa ja seinien jäänteitä, jotka pohjoisseinällä ovat selvät vallit, mutta eteläreunassa ei ole seinien jäänteitä. Ehkä eteläseinällä on ollut pääasiassa ovia, koska rasvamonttujen perusteella kyseessä on huoltohalli. Rakennuksen pituus 22 m ja leveys noin 10 m. Eteläpuolella on aukea alue. 6) Rakennuksen pohja 3, samanlainen rakennus kuin edellinen. Jäljellä on kaksi rasvamonttua ja savupiipun pätkiä. Koko on n. 17 m x 10 m. Rakennus on enemmän aluskasvillisuuden peitossa. 7) Potero 3, x 3504521, y 7555356. L-muotoinen pesäke, hieman epämääräinen. Valli tien puolella ja pohjoisessa. 8) Potero 4, x 3504525, y 7555323. T-muotoinen, edessä kaksiosainen valli. 9) Potero 5, x 3504489, y 7555327. Pieni kuoppa aivan 4-tien vieressä, lähellä sähkölinjaa. Kuoppa on kooltaan n. 2 m x 1,5 m, valli kahdella sivulla. Pohjalla on öljytynnyri. Kuoppa on erilainen kuin muut alueen poterot, joten mahdollisesti se liittyykin viereisen sähkölinjan rakentamiseen? Vieressä on toinen samantyyppinen kuoppa. 10) Potero 6, x 3504495, y 7555217. Pesäke jossa on kaksi vierekkäistä kuoppaa, joiden välillä on valli, myös etureunassa on valli. 11) Rakennuksen pohja 4, x 3504550, y 7555219. Sijaitsee tien eteläpuolella loivassa rinteessä, sitä varten on tehty terassi, joka on eteläreunasta yli metrin korkea. Seinää on säilynyt parissa kohdassa, korkein osa on n. 3,5 m korkea. Rakennuksen koko on noin 22 m x 11 m, tosin toisen seinän paikka on epäselvä. 12) Rakennuksen pohja 5, x 3504562, y 7555239. Tien pohjoispuolella puolestaan on rinteeseen kaivettu tasanne jossa on samanlainen talonpohja. Betonitiilisiä seinän jäänteitä, itäpäästä menee syvä oja, joka jatkuu tien viereiseen ojaan. Rinteeseen kaivetun tasanteen itäpäädyssä on suorakulmainen kolo. Rakennuksen koko on n. 18 m x 10 m. 13) Potero 7, x 3504579, y 7555187. Kaksikuoppainen potero. 14) Potero 8, x 3504631, y 7555172. Kuten edellinen, pesäke jossa kaksi kuoppaa, kuopan koko 3 m x 2 m. 15) Rakennuksen pohja 6, x 3504641, y 7555227. Kuten edelliset, hieman seiniä jäljellä, koko suunnilleen sama. 16) Rakennuksen pohja 7, x 3504638, y 7555256. Kuten edellä, seiniä jäljellä, eteläseinä erottuu, mutta pohjoisseinä huonosti. Osa seinästä on kaatunut eteläpuolelle, missä tiiliä näkyvissä. Koko n. 18 m x 10,5 m. Rakennuksen pohjien 7 ja 8 välissä on ollut aukea alue. 17) Rakennuksen pohja 8, x 3504655, y 7555287. Samanlaista betonitiiltä kuin muissa, hieman seiniä pystyssä. Koko n. 20 m x 11 m. 18) Taisteluhauta 1, Kolme taitosta, mutta matala ja kapea, joko täytetty/täyttynyt tai vain oja. 19) Rakennuksen pohja 9, x 3504689, y 7555255. Seiniä osin pystyssä, betonitiiltä. Lattia on ainakin osittain betonia, koko noin 22 m x 12 m. 20) Potero 9, x 3504732, y 7555238. Vallien reunustama kuoppa jossa lyhyt valli keskellä, kuopan koko 2-2,5 m x 3 m. 21) Rakennuksen pohja 10, x 3504726, y 7555287. Tai mahdollisesti jokin muu rakenne. Tasainen alue tien kaakkoispuolella, kooltaan n. 10 m x 14 m. Ei seiniä jäljellä, mutta reunoilla on muutamia paaluja ja sen ympärillä on matala oja. Joku on kaivellut yhdessä nurkassa, vieressä on palanutta posliinia. 22) Potero 10, x 3504785, y 7555310. Kolmelta sivulta vallien reunustama kuoppa, kuoppa on kooltaan n. 3 m x 4 m, vallit n. 1,5 m leveät. 23) Kaivanto 1 ja 2, x 3504747, y 7555348. Kaksi suurta kuoppaa vierekkäin, kummassakin kasvaa paljon puita. Kuopat ovat itäpäästä syvempiä, ei kovin selkeän muotoisia, tarkoitus epäselvä. Suurempi on kooltaan n. 7 m x 11 m ja pienempi 6 m x 11 m, syvyydet vastaavasti 2,5 m ja 2 m. Suuremman kuopan reunalla on posliiniastioiden kappaleita, yhdessä leima: Suomi Finlandia. 24) Aita 1, x 3504687, y 7555395. Ampumaradantien eteläreunassa on piikkilanka-aitaa, aidan tolpassa galvanoidusta rautalangasta oleva harus. 25) Rakennuksen pohja 11, x 3504574, y 7555483. Sijaitsee yksityismaalla aivan Ivalontien vieressä. Betonilattia, osin seiniä pystyssä, myös mahdollinen kellari. Koko n. 13 m x 11 m, rakennuksen seinän vieressä on oja joka jatkuu etelään päin. 26) Teltanpohja 2, x 3504609, y 7555485. Kuten teltanpohja 1. 27) Teltanpohja 3, x 3504597, y 7555464. Kaksiosainen teltanpohja, jossa on varsin korkeat vallit pohjoispuolella, ympärillä oja. 28) Teltanpohja 4, x 3504589, y 7555433. Kulkuaukon edessä on poikittainen valli. 29) Rakennuksen pohja 12, x 3504646, y 7555450. Seinät on tehty betonitiilistä joita paikoin jäljellä ja osa yhä pystyssä, osa maahan kaatuneena. Rakennus näyttää pohjoisreunastaan olleen osittain kaivettu maahan. Rakennuksen alueella on neljä vierekkäistä rasvamonttua eli auton huoltomonttua, joissa on ollut betoniseinät, kaikki ovat romahtaneet. Kaksi niistä erottuu jotenkuten, kaksi on lähes näkymättömissä. Kuoppien päästä on portaat kuopan pohjalle. Alueella on peltiromua, ainoastaan pohjoisseinä erottuu kunnolla, eteläseinän paikka epäselvä, mutta rakennus on pitkä ja siinä on ollut useita väliseiniä, pituus itäseinästä ensimmäiseen väliseinään 12,6 m, koko pituus noin 48 m, leveys on noin 10,5 m. Rasvamonttujen pituus 6 m ja leveys 1 m, syvyys ainakin 80 cm. Ampumaradalle vievän tien ja rakennuksen välissä on ruohikkoinen aukea. 30) Kaivanto 3, x 3504684, y 7555411. v, Pitkä ja kapea kuoppa jonka reunoissa on puuta. Korkeat ja leveät vallit, pohja on ympäröivän maan tasalla, leveys 1,5 m, pituus 8 m, vallit yli 1 m korkeat. 31) Rakennuksen pohja 13, x 3504716, y 7555403. Betoninen kivijalka joka sijaitsee ampumaradalle johtavan tien vieressä. Myös rakennelman vierestä pohjoiseen kulkee tieura. Myös lattia on betonia, mutta ei ilmeisesti koko rakennuksen alalla koska sen alueella kasvaa mäntyjä. Rakennuksen pohjan leveys 10,45 m ja pituus 30,5 m. Lisäksi tien puoleisessa päässä on n. 2,5 m pitkä uloke. Rakennuksessa on 5 erillistä huonetta, joiden lattiat ovat hieman eritasoissa, ei juurikaan seiniä jäljellä. 32) Aita 2, x 3504723, y 7555403. Edellisen rakennuksen itäpuolella olevan tieuran vieressä on kaatunut tolppa joka on ollut tuettu rautalankaharuksella, vieressä pari ohuempaa tolppaa joissa kolme piikkilankakertaa. 33) Korsu?, x 3504751, y 7555396. Suuri ja syvä kuoppa jonka pohjalla on suuren valurautaisen? uunin jäänteet. Kuoppa on n. 3,5-4 m syvä, halkaisija n. 7-8 m, ympärillä ei ole vallia. Mahdollisesti räjäytetty korsu? 34) Teltanpohja 5, x 3504780, y 7555385. Mahdollisesti vaneritaltan pohja, muodoltaan pyöreä. Ympärillä matalat vallit, joiden sisäpuolelta halkaisija on noin 5 m. Vallien ulkopuolella on oja. Yksi kulkuaukko vallissa. Pohjoiseen ja itään päin on useita samanlaisia teltanpohjia. Alueella kasvaa erittäin tiheää puustoa, ja kohteiden tarkan sijainnin selvittäminen oli vaikeaa. Teltanpohjan yli on ajettu traktorilla, samoin muiden pohjoisen puolella olevia rakenteiden yli. 35) Teltanpohja 6, x 3504780, y 7555403. 36) Teltanpohja 7, x 3504773, y 7555420. 37) Teltanpohja 8, x 3504768, y 7555438. 38) Teltanpohja 9, x 3504773, y 7555452. 39) Teltanpohja 10, x 3504765, y 7555460. 40) Teltanpohja 11, x 3504770, y 7555509. Samantyyppinen rakenne kuin edelliset, mutta kaksi pohjaa aivan vierekkäin eli 8-muotoinen rakenne, joka on kuitenkin pohjoispäästä avoin. Sisähalkaisija n. 5 m, vallin ja ojan leveys yli 2,5 m, kokonaispituus n. 18 m. Alueella on tiheä puusto. 41) Teltanpohja 12, x 3504812, y 7555433. 42) Teltanpohja 13, x 3504813, y 7555426. 43) Teltanpohja 14, x 3504816, y 7555402. 44) Teltanpohja 15, x 3504822, y 7555393. 45) Teltanpohja 16, x 3504837, y 7555389. Kaksi teltanpohjaa aivan vierekkäin ja osittain päällekkäin, eli kahdeksikon-muotoinen rakennelma, jonka toinen reuna on auki, eikä siinä ole vallia tai ojaa. Alueella on tiheä metsä, joten koordinaatit epätarkkoja. 46) Teltanpohja 17, x 3504855, y 7555419. 47) Teltanpohja 18, x 3504836, y 7555427. 48) Teltanpohja 19, x 3504829, y 7555444. 49) Teltanpohja 20, x 3504826, y 7555446. 50) Taisteluhauta 2, x 3504806, y 7555455. Lyhyt taisteluhaudan pätkä. 51) Potero 11, x 3504829, y 7555427. Potero jossa on vallit ympärillä, n. 2 m pitkä. 52) Rakennuksen pohja 14, x 3504742, y 7555466. Talonpohja jossa mahdollisesti ollut jokin koneistamo, sillä lattiassa on useita kuoppia ja kolmea kuoppaa yhdistävä tunneli. Lisäksi betoninen jalusta jossa on 24 kiinnityspulttia. Rakennuksen koko on 15 m x 10,4 m, tosin pohjoisreuna on epäselvä, betonilattia katoaa ja reunalla kasvaa puita. Rakennuksen vieressä on betoniankkuri, mahdollisesti jalustan kohdalla on ollut masto, siihen on raaputettu nimikirjaimet V. K. ja vastakkaiselle puolelle A V ja myös yläosassa on samat kirjaimet pienempänä. Nimikirjaimet ovat paikallisten tekemiä sodan jälkeen. 53) Potero 12, x 3504721, y 7555497. Nelikulmainen, ojan ympäröimä valli, sisäosan koko n. 4 m x 4 m. Valli on n. 2 m ja oja n. 1 m leveä. 54) Potero 13, x 3504773, y 7555533. Mahdollinen juoksuhaudan pätkä tai pesäke joka on täytetty, lähellä teltanpohjia. Pituus n. 6 m, kuopassa kasvaa pientä puuta. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Raija Hugg kertoi kohteesta. Paikalla on ollut saksalaisten tukikohta. Saksalaiset ovat saapuneet paikalle 1941 ja lähtenee lokakuussa 1944. Paikalla on asunut vakituisesti 400-500 sotilasta ja lisäksi noin parituhatta miestä kerrallaan huollettavina. Alueella on ollut runsaasti erillaisia rakennuksia. Saksan armeijan tukikohta. Kohde sijaitsee Vuotson eteläpuolella, valtatie 4 itäpuolella, ampumaradalle johtavan tien molemmin puolin. 3 Voimassa 2013-01-29T16:04:42 100237.60766602 1272.96105923
arkeologinenkohde_alue.205 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.205 134802 {5B2431EE-F49D-471E-A269-DB61C86EA297} 290010113 Ylä-Honkinen SE kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 160 ei Saaren etelärannassa on säännöstelyn syömä hiekkaranta sekä jyrkkä rantatörmä. Rantatörmän kohdalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 24005). Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [110] Ylä-Honkinen W, [111] Ylä-Honkinen N, [112] Ylä-Honkinen E, [114] Ylä-Honkinen S. Kohde ennallaan RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren etelärannan itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 13,6 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-01-16T10:26:05 832.25805664 103.87010112
arkeologinenkohde_alue.206 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.206 134803 {6BA007A0-77E2-404C-8004-39B8796E9824} 290010112 Ylä-Honkinen E kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 159 ei Saaren itäkärjessä on säännöstelyn kuluttama hiekkatasanne, josta on löytnyt kvartsi-iskoksia (KM 24003), palaneita kiviä ja muutama nuotionpohja. Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [110] Ylä-Honkinen W, [111] Ylä-Honkinen N, [113] Ylä-Honkinen SE, [114] Ylä-Honkinen S. (MJ-rek) Rantahiekasta löytyi asbestisekoitteinen saviastian pala, kivilaji-iskos ja kvartsi-iskoksia. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren itäkärjessä, Katerman voimalaitoksesta 14,1 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-01-16T10:26:52 5130.59790039 479.15461101
arkeologinenkohde_alue.207 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.207 62531 {89477F13-0E08-4297-A8F6-306CE7CC9822} 148010430 Otsamo pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Paikalla on seitsemän pitkänomaista pyyntikuoppaa lähes itä-länsi -suuntaisessa rivissä. Pyyntikuopat sijaitsevat Otsamon itärinteellä, ne muodostavat jonon matalan notkelman poikki niin että päissä olevat kuopat ovat korkeammalla. Kuoppien keskimääräinen koko on 4,0 m x 3,4 m ja syvyys 90 cm. Itäisin kuoppa 1 sijaitsee rinteessä, sen alarinteen puolella on valli. Sen koko on 4,2 m x 3,6 m ja syvyys 1,1 m. Kuopan vallissa kasvaa kaksi suurta ja muutama pienempi mänty. Pyyntikuopat 2 ja 3 sijaitsevat vierekkäin niin että niillä on yhteinen valli. Kuopat sijaitsevat notkelman pohjalla. Kuopan 2 koko on 4,0 m x 3,5 m ja 1 m syvä. Kuoppa 3 on kooltaan 3,8 m x 3,6 m ja 90 cm syvä. Sen päälle on kaatunut kelo. Pyyntikuoppa 4 sijaitsee edellisiin nähden ylempänä rinteessä. Kuopan koko on 3,8 m x 3,0 m ja 1 m syvä. Alarinteen puolella on valli. Kuopan yli on kaatunut kelo, vallissa kasvaa suuri mänty ja pari pienempää mäntyä. Pyyntikuoppa 5 sijaitseen muutaman metrin päässä edellisestä ylärinteessä. Iso valli alarinteen puolella, mutta valli on myös ylärinteen puolella. Kuopan koko on 3,8 m x 3,3 m, syvyys 80 cm. Pyyntikuoppa 6 sijaitsee edelleen ylärinteeseen edellisestä. Kuoppa on kooltaan 3,8 m x 3,3 m ja syvyydeltään 80 cm. Alarinteen puolella on valli. Pyyntikuoppa 7 on suuri ja syvä. Kuoppa on kooltaan 4,5 m x 3,5 m ja 1 m syvä. Vallissa kasvanut kelo on kaatunut kuopan päälle. Valli alarinteen puolella. Kuoppien sijainti 7640748 494148 7640755 494125 7640757 494119 7640765 494109 7640769 494088 7640768 494076 7640786 494070 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Muinaisjäännösrekisteri. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Otsamotunturin lounaisrinteen juurella, 950 m Otsamon laen kolmiomittaustornista kaakkoon, pienestä lammesta noin 150 m pohjoiseen. Pyyntikuoppien alueella pääosin harvaa mäntymetsää, paikoin taimikkoa ja koivupuskia. Aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2018-12-03T09:24:44 1243.63427734 211.42418892
arkeologinenkohde_alue.208 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.208 62532 {AA641623-D794-494B-B763-736085A75852} 148010061 Ritakoski liesilatomukset ja pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 142 ei Paikalta löytyi kaksi liesilatomusta, noin 25 m etäisyydellä rannasta, matalan rantatörmän päältä. Latomukset ovat noin kuuden metrin välein, lähes lounas-koillinen suuntaisesti. Ne ovat lähes täysin aluskasvillisuuden peittämiä, vain osa reunimmaista kivistä erottuu. Aluskasvillisuus on kuitenkin ohutta, lähinnä jäkäliä ja sammalia sekä muutamia puolukan varpuja. Latomus 1 (X=34957729, Y=7644196) on kooltaan 1,2 m x 1 m ja noin 5-10 cm korkea maanpinnasta. Latomus on umpeen ladottu. Latomus 2 (X=3495722, Y=7644193) on kooltaan 1,5 m x 1,1 m ja 10-20 cm korkea. Sen etelä päässä on suurempi kivi joka erottuu aluskasvillisuuden alta. Pyyntikuoppa sijaitsee poroaidan pohjoispuolella (X=3495749, Y=7644235). Se on kooltaan 3,3 m x 2,4 m ja noin 60 cm syvä. Ympärillä on hyvin matala valli. Kuoppa on soikea luode-kaakko suuntaisesti. Kuopassa on vain ohut aluskasvillisuus, jäkäliä, sammalia ja puolukkaa. Kuopan reunoilla puolukkaa on enemmän. Kuopan reunassa on vanha maatunut kanto. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Muinaisjäännösrekisteri. Vuonna 1986 kohteen tarkastuksessa on rantahiekasta löydetty kvartsiesine, mahdollinen kaavin sekä todettu palaneita kiviä. Lisäksi kvartsiesineen Löytöpaikasta noin 60 m koilliseen männikkökankaalla on havaittu pyyntikuoppa ja muutamia heikosti erottuvia laakeita painanteita, mahdollisia kodansijoja. Kohteeseen on yhdistetty kohde 508. Asuinpaikka, jossa on kaksi liesilatomusta sekä pyyntikuoppa. Kohde sijaitsee Juutuanjoen Ritakosken niskalla, Pitkäsuvannon pohjoisimman lahden pohjoisrannalla. Paikalla on pieni alue jossa maaperä on hiekkaa, ympäristö on kivinen. Alueella kasvaa harvakseltaan vanhoja mäntyjä ja jonkin verran taimia sekä koivuja. Rantahietikko, josta kvartsiesine on löydetty, oli 2017 inventoinnin aikaan veden peitossa. 3 Voimassa 2018-12-03T09:57:23 3600.44165039 242.41830546
arkeologinenkohde_alue.209 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.209 62538 {188DD2C2-4C65-461D-A5DB-34BF967FDF4F} 148010083 Nukkumajoki 5 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 12 Strateginen kulttuuriperintö 2 Keskiaikainen 21 Keskiaikainen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 139 ei Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisterissä selvästi liian lounaaseen. Vuoden 2007 kaivausten yleiskarttaan on merkitty 15 kodanpohjaa/liettä, jotka sijaitsevat kaarevassa rivissä lompolan luoteisrannalla. Eteläpäässä kotarivi on pohjoinen-etelä suuntainen ja kaartuu koillista kohti. Sen pituus on noin 185 m. Kodanpohja 2 on suunnilleen merkityn muinaisjäännöspisteen kohdalla. Sijainnit: Kota 7640757 502456 Liesilatomus 7640822 502537 Liesilatomus 7640669 502436 kohde rajautuu havaittujen rakenteiden ja maaston topografian mukaan. Muinaisjäännösrekisteri. I. Itkosen (1910) mukaan paikalla on noin 175 m:n matkalla ainakin 16 säännöllisen muotoista tulisijaa. Kaikkien ympärillä ei erotu kehävallia. Kentällä on myös soikea kookas kiuas. Vuonna 1912 on kentällä ovat kaivelleet Uula Saijets ja Matti Mattus, jotka ovat löytäneet paikalta kivikirveen katkelman ja kaksi pronssilevyn palasta (KM 11666). Vuonna 2007 tutkittiiin yhden kodan (kota 8) aluetta ja ympäristöä. Löytöjen ja rakenteiden perusteella se ajoittuu 1500-1600-luvulle. Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). Nukkumajoki 5 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen länsirannalla, noin 2,1 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Pahtavaaran pohjoispuolella, Nukkumajoen pienen laajentuman kohdalla. 3 Voimassa 2018-12-03T10:37:51 16325.76855469 556.07157832
arkeologinenkohde_alue.210 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.210 156528 {A752475C-80A8-4C88-BFA6-4F9FB779E354} 249010010 Pitkäniemi kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 130 ei Metsä paikalla on hakattu ja osaksi äestetty maanpintaa, jolta tehtiin löytöjä koko niemen alueelta matalaa särkkää lukuun ottamatta. Laaja asuinpaikka on yhtenäinen ja tyypillinen kivikautinen taajama vesireitin varrella. Paikka sijaitsee Hankajärven itärannalla olevassa Pitkäniemessä. Pitkäniemi on matalan kannaksen mantereeseen yhdistämä kolmihaarainen saareke. Niemi muodostuu hiekkaharjusta, joka jatkuu järven etelä- ja luoteispuolilla. 3 Voimassa 2013-03-08T08:13:45 28507.42919922 1512.23578667
arkeologinenkohde_alue.211 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.211 134985 {03C7EACA-4D1C-4549-AD81-50A72C5C4F1F} 290010102 Vihtasaari S kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Etelärannalla on kivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä veden syömää hiekkaa, josta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Saaren itäosa kasvaa mäntymetsää, lännessä on kuusikkoa. Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [101] Vihtasaari W ja [103] Vihtasaari E. Kohde on ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevan Vihtasaaren etelärannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 10 km itäkoilliseen. Vihtasaari on 140 x 900 m kokoinen saari, joka matalan veden aikaan on itäpäästään yhteydessä Ala-Honkisen saareen. Saari on matala ja rannat veden syömät. 3 Voimassa 2012-01-16T10:20:29 661.52539062 92.79047811
arkeologinenkohde_alue.212 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.212 134984 {65F1B9FA-712A-4FDF-BA7B-049AD060659D} 290010103 Vihtasaari E kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Saaren itäosa kasvaa mäntymetsää, ja itäpään rannoilla on kvartsi-iskoksia, nuotionpohjia ja palaneita kiviä. Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [101] Vihtasaari W ja [103] Vihtasaari E. Kohde on ennallaan. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevan Vihtasaaren itäpäässä, Katerman voimalaitoksesta 10,3 km itäkoilliseen. Vihtasaari on 140 x 900 m kokoinen saari, joka matalan veden aikaan on itäpäästään yhteydessä Ala-Honkisen saareen. Saari on matala ja rannat veden syömät. 3 Voimassa 2012-01-16T10:19:36 814.39331055 102.59031309
arkeologinenkohde_alue.213 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.213 134804 {DBDC4EB7-2645-4E7B-90C7-B6A60624BDEC} 290010111 Ylä-Honkinen N kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Pohjoisrannalta kivien välistä ja savisesta hiekasta, rannan puolivälin paikkeilta noin 400 m matkalta, on löytnyt kvartsi-iskoksia (KM 24003) ja hioin (KM 23922). Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [110] Ylä-Honkinen W, [112] Ylä-Honkinen E, [113] Ylä-Honkinen SE, [114] Ylä-Honkinen S. Kohde ennallaan RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren pohjoisrannan itäosssa, Katerman voimalaitoksesta 13,4 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. Saaren pohjoisranta on kivikkoa, paikoin savista hiekkaa. 3 Voimassa 2012-01-16T10:25:17 10922.41381836 803.81066647
arkeologinenkohde_alue.214 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.214 134805 {B74D0972-C396-4ABF-AEE3-A165B698080B} 290010110 Ylä-Honkinen W kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Saaren länsipäässä on kaksi niemeä, joista eteläisimmän rantakivien väleistä on löytnyt kvartsia (KM 24002). Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [111] Ylä-Honkinen N, [112] Ylä-Honkinen E, [113] Ylä-Honkinen SE, [114] Ylä-Honkinen S Kohde on entisellään. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren länsipään eteläkärjessä, Katerman voimalaitoksesta 12,4 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-01-16T10:22:24 780.70483398 100.29555316
arkeologinenkohde_alue.215 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.215 156541 {93A0A284-6BF3-4F37-BC62-82EDDC0957D2} 426010049 Likolahti 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty 83 ei Alueella tehty laikutus on ollut varsin kevyt ja useimmiten laikuista näkyy ainoastaan huuhtoutunutta maata - vain harvoin terä on yltänyt rikastuneeseen maahan. Laikuista löytyi Luukonsaaren keramiikkaa, kvartsia ja pala piitä laajalta alueelta, noin 140 x 140 metrin alalta. Löytöpisteet keskittyvät kahdeksi linssiksi, joista toinen on lähempänä rantaa olevalla 82,5 m mpy törmällä ja toinen ylempänä 84-85 m mpy törmällä. Tällä havainnolla ei ehkä ole merkitystä, sillä joka paikassa laikut eivät olleet samalla tavalla avoinna. Löytöjen lisäksi kankaalla oli paljon palaneita kiviä. Keramiikka on osittain kuonaantunutta, eli ilmeisesti myös tällä paikalla kuten läheisellä Jyrinlahden asuinpaikallakin, keramiikka liittyy raudanvalmistukseen. Asuinpaikkalöytöjen lisäksi kohteeseen liittyvät kaksi kuoppajäännettä metsälaikutusalueen pohjoispuolella, 30 ja 80 metrin päässä laikutetun tontin rajasta. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 - 2 metriä, ensimmäisen peruskoordinaatit ovat: x= 6954 67, y= 4456 46 ja toisen: x= 6954 67, y= 4456 37. Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven Likolahden länsirannalla, lahden ja Nauvunkankaantien välisellä laikutetulla alueella, muinaisilla rantatörmillä. 3 Voimassa 2013-03-08T11:57:55 30440.02099609 705.45019751
arkeologinenkohde_alue.216 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.216 139172 {E93EB338-D4E7-4B38-BD3B-718FE8622A8B} Kikarinlampi Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 235 ei Alueen korkeimilla kohdilla lammen itä- ja koillispuolella kahdessa ryhmässä yht. 12 maakuoppa: kuoppa no. lm syvyys turve huuht.kerros 1 1,6 m 0,45 m 1 cm 0,5 cm 2 1,7 m 0,45 m 1 cm 0,5 cm 3 1,7 m 0,4 m 0,5 cm 0,5 cm pohjassa likamaata 10 cm 4 1,8 m 0,5 m 1 cm 1 cm kone ajanut läpi 5 2,3 m 0,6 m 1 cm 1,5 cm reunassa kaksoismaannos 6 1,8 m 0,5 m 1 cm 1 cm 7 1,7 m 0,45 m 1,5 cm 0,5 cm kone ajanut läpi 8 1,8 m 0,4 m 1 cm 1 cm 9 1,9 m 0,45 m 2 cm 1,5 cm toisella puolella valli l 0,4 m kork 0,1 m 10 2,2 m 0,5 m 3 cm 2 cm valli, lm yht 3 m, kaksoismaannos 11 1,7 m 0,6 m 3 cm 1,5 cm > 10 cm likamaata pohjassa 12 1,8 m 0,7 m 1,5 1 cm kone ajanut läpi. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 17.06.2011 Kuoppien funktiota on epäselvä. Ohuen huuhtoutumiskerroksen perusteella ne on ajoitettu historiallisella jaksolle. Pintamuodoltaan vaihteleva harjun etelälaita, kuivaa hiekkakangasta. Alueen eteläosa on avohakattu, pohjoisosassa ja lammen rantavyöhykkeellä eri-ikäistä puustoa, pääosin mäntyä. 3 Voimassa 2011-11-09T14:37:07 18890.27392578 721.84487269
arkeologinenkohde_alue.217 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.217 135825 {9DB4DC2C-93FC-454D-A8E8-CC3D6D1A2E16} Kiipunjärvi 3 kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 105 ei Kyseessä on kaksi kuoppaa, joista eteläisempi on muodoltaan pyöreähkö (6754634 302032). Kuopan ympärillä on vallit, ja sen halkaisija valleineen on noin kolme metriä, syvyys noin 0,4 metriä. Kuopan pohjalle tehtiin kairaus, mistä paljastui sammalen alainen noin 0,4 metrin vahvuinen likamaa. Toinen kuoppa sijaitsee edellisestä noin 15 metriä pohjoiseen. Kyseessä on selkeästi erottuva neliskanttinen kuoppa, jonka ympärillä on isot vallit. Kuopan sisämitat ovat 2,8 x 2,8 metriä, valleineen 5,5 x 5,5 metriä. Kuopan syvyys on 0,7 metriä. Kuopan pohjalle tehtiin kairaus, josta paljastui sammalen alta likamaata 0,6 metriä. Vallin päällä kasvavaan kuuseen tehtiin ikäkairaus, mikä paljasti sen iäksi 75 vuotta. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde löytyi inventoinissa 8.8.2011. Kyseessä on kahden, luultavasti yli 100 vuotta vanhan kuopan jäännökset. Ne ovat luultavasti varasto tai kellarikuoppien jäännöksiä. Loivan koillisrinteen tasamaaterassilla, lehtokuusikko. Melko kivinen maaperä. 3 Voimassa 2018-12-12T13:20:38 281.1862793 77.85046227
arkeologinenkohde_alue.218 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.218 182014 {32BA25AE-A4AC-4410-88B1-A0E4D78DA972} Hillajänkkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 254 ei Kohteessa on kahde rakennuksen pohjat, joista on yksi hirsikerta jäljellä. Rakennusten koko on 7 x 7 metriä. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottu ja molemmin puolin salvettu. Molemmissa rakennuksissa on jäänteitä eteisestä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten jäänteiden ylle. Sutigis Savottakämpän ja tallin jäännökset. Kohde sijaitsee tuoreella mäntykankaalla, jonka maaterä on hiekkaa. Kohteen itäpuolelta kulkee ajoura suon reunassa. 3 Voimassa 2015-09-11T09:19:36 1677.75024414 169.09978719
arkeologinenkohde_alue.219 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.219 140584 {07D5AB30-10D8-40FD-91E1-B9F6FA2330B0} 758010218 Hentinlintukotamaa Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 280 ei Vuotsosta Sarviselkään johtavan tien pohjoispuolella on ainakin 32 pyyntikuopan järjestelmä. Sen eteläosassa on 11 pyyntikuopan muodostama itä-länsisuuntainen 200 metriä pitkä rivi. Sen keskikohdalta lähtee lähes 600 metrin pituinen 22 kuopan mutkitteleva, lähes pohjois-eteläsuuntainen rivi. Kuoppien ilmoitetut koordinaatit vaihtelevat jonkin verran. Maastotietokoneella saaduissa koordinaateissa vaikuttaa kuitenkin olevan poikkeuksellisen suurta vaihtelua, siksi kuoppien koordinaatteina on käytetty Polojärven ilmoittamia lukuja. Kuopat on kuitenkin järjestetty uudelleen alkamaan lounaisimmasta pisteestä, eli ensin länsi-itä suuntaiset kuopat ja sitten niiden pohjoispuoliset pohjoiseen suuntautuvat kuopat. Itä-länsi suuntaiset kuopat pyyntikuoppa 1 7575252 3468962 pyyntikuoppa 2 7575258 3468970 pyyntikuoppa 3 7575269 3469000 pyyntikuoppa 4 7575270 3469007 pyyntikuoppa 5 7575263 3469023 pyyntikuoppa 6 7575268 3469061 pyyntikuoppa 7 7575270 3469080 pyyntikuoppa 8 7575265 3469097 pyyntikuoppa 9 7575266 3469120 pyyntikuoppa 10 7575268 3469127 pyyntikuoppa 11 7575270 3469136 Kuopat ovat pieniä ja matalia, halkaisija vaihtelee 1,5 metristä 3 metriin ja syvyys on 20-50 cm. Osassa kuopista on matala ja leveä valli havaittavissa. Maaperä alueella on hiekkaa ja aluskasvillisuus on pääasiassa jäkäliä ja sammalia sekä hieman varpukasveja. Pohjois-etelä suuntaiset kuopat. pyyntikuoppa 12 7575299 3469050 pyyntikuoppa 13 7575355 3469074 pyyntikuoppa 14 7575375 3469062 pyyntikuoppa 15 7575392 3469062 pyyntikuoppa 16 7575455 3469018 pyyntikuoppa 17 7575473 3469032 pyyntikuoppa 18 7575500 3469039 pyyntikuoppa 19 7575550 3469068 pyyntikuoppa 20 7575560 3469073 pyyntikuoppa 21 7575574 3469087 pyyntikuoppa 22 7575584 3469098 pyyntikuoppa 23 7575604 3469149 pyyntikuoppa 24 7575617 3469176 pyyntikuoppa 25 7575617 3469181 pyyntikuoppa 26 7575630 3469210 pyyntikuoppa 27 7575648 3469212 pyyntikuoppa 28 7575661 3469208 pyyntikuoppa 29 7575690 3469206 pyyntikuoppa 30 7575703 3469231 pyyntikuoppa 31 7575727 3469249 pyyntikuoppa 32 7575751 3469242 pyyntikuoppa 33 7575757 3469266 Kuopat ovat hieman suurempia ja syvempiä, halkaisija on keskimäärin noin 2,5 m ja syvyys 50 cm. Maasto on pääosin kosteampaa ja kasvillisuus runsaampaa. Osa kuopista on selkeästi ihmisen kaivamia, mutta osa vaikuttaa enemmän luontaisilta. Vuoden 1999 raporttiin karttaan merkityssä paikassa ei havaittu mitään merkkejä pyyntikuopista, alueen maaperä on kivinen ja varsin epäsuotuisa pyyntikuoppien kaivamiseen. Kohde rajautuu pyyntikuoppien välittömään läheisyyteen. Kohteen on löytänyt Taisto Karjalainen vuonna 1999 ja tarkastanut Mika Sarkkinen 2005. Alueelta tunnettiin kaikkiaan 13 pyyntikuoppaa. Vuoden 1999 raporttin karttaan kuopat on merkitty väärään paikkaan, noin 200 m metsäautotien eteläpuolelle. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi kartoitti kohteesta kaikkiaan 33 pyyntikuoppaa 21.7.2010. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Tuore-Peuravaaran kohdalla vuotsosta Sarviselkään johtavan tien pohjoispuolella noin 30 metrin etäisyydeltä tiestä. Kuopparivistö jatkuu pohjoiseen noin 550 m päähän. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kangas rajautuu heti kuoppien jälkeen pohjoisessa, idässä ja lännessä suohon. 3 Voimassa 2013-02-28T13:32:51 38127.99194336 1692.55161431
arkeologinenkohde_alue.220 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.220 22738 {5B70E115-3746-4CEA-B503-5CE1FBD521A2} 410500001 Hartikan kirkko, kirkkomaa ja alttari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Laukaan ensimmäinen kirkko, ns. Hartikan hirsisalvottu kirkko on oletettu rakennetuksi v. 1593 tienoilla. Uusi kirkko rakennettiin v. 1685, jolloin vanha kirkkorakennus hylättiin. Vanha kirkko oli kuitenkin pystyssä vielä v. 1750. Nykyisin ensimmäisestä kirkosta on jäljellä enää yksi nurkkasalvos, joka on dendrokronologisen ajoituksen perusteella Keski-Suomen vanhin puurakennuksen jäännös. Ajoituksen perusteella rakennukseen käytetyt puut on kaadettu välillä v. 1589-1591, mikä tukee aikaisempaa olettamusta kirkon rakennusvuodesta. kirkonpaikka 3 Voimassa 2005-03-03T10:37:37 1777.3527832 158.15628536
arkeologinenkohde_alue.221 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.221 144555 {2A5FB12F-6009-4926-865C-3506FA3E8160} Puijo Peipposenrinne pohjoinen pelto ja kellari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Raivattu alue on kooltaan noin 100 x 100 metriä. Metsässä, sen ympärillä on runsaasti raivauksesta syntyneitä kiviaitoja ja raunioita. Raivatun alueen luoteisosassa, sen korkeimmalla kohdalla, on neliömäinen 3 x 3 metrin kokoinen ja 1 metriä syvä kaivanto. Kaivannossa erottuu selkeä suuaikko lännen puolella. Peltoalue on merkitty vuonna 1924 piirrettyyn karttaan Kuopion lähialueista Suomen armeijan ja suojeluskunnan käyttöön (Kansallisarkisto, sotilaskartat 300) sekä vuoden 1938 karttaan Kuopion varuskuntakartta pohjoinen (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo). Kuopion maaseurakunnan suurpappilan maiden tiedetään ulottuneen Peipposenrinteen eteläosaan saakka ja yksi erillinen peltolohko on sijainnut Peipposenrinteellä (J.Kärkkäinen ja A.Grönlund 2007:11) Mahdollisesti Kemilänmäen tilaan kuulunut pohjoinen peltoalue ja kellarikuoppa. 80-100 vuotta vanhan kuusikon keskelle raivattu neliömöinen alue. Rinne viettää loivasti kaakkoon. Keskellä raivattua aluetta kasvaa muutama nuorehko kuusi. pelto ja kellari 3 Voimassa 2012-05-24T13:32:20 3722.77563477 245.0120465
arkeologinenkohde_alue.222 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.222 144556 {C5E9ED0B-96C5-429C-B95C-95E7530281FA} Puijo Puijontie kuoppa-alue 3 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Ylempänä rinteessä on vierekkäin kuopat 1 ja 2. Kuopat 3 ja 4 sijaitsevat hieman alempana rinteessä. Ne ovat suorakulmaisia, hieman alle 1 m syvyisiä ja kooltaan 1 x 2 metriä. Kaskiviljelyyn liittyviä nauriskuoppia. Kohde sijaitsee 80-100 vuotta vanhassa kuusikossa, noin 50 metrin päässä Puijontiestä länteen. Rinne laskee loivasti kaakkoon. Toimenpidealueella 81. nauriskuoppa Nauriskuoppien koordinaatit: nauriskuoppa1 3534287 6978293 nauriskuoppa2 3534242 6978317 nauriskuoppa3 3534233 6978343 nauriskuoppa4 3534251 6978339 3 Voimassa 2012-05-23T13:38:04 4217.75610352 287.59204401
arkeologinenkohde_alue.223 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.223 144558 {D0408CCA-8BE2-49F3-8E7B-A2A65913E4FD} Puijo Peipposenrinne kellarikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Rinteessä on kaksi soikeaa kuoppaa, kooltaan noin 1 x 2 metriä ja noin 70 cm syviä. Kukkulan laella on kaksi suurempaa, kellarimaista kuoppaa. Kellari 1 on kooltaan noin 3,5 x 2 metriä ja syvyydeltään noin 1 metri. Kellari 2 on noin 2,5 x 1 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm.Kellarissa 2 on oviaukko lännen puolella. Kaksi kaskiviljelyyn liittyvää nauriskuoppaa ja kaksi kellarikuoppaa. Kohde sijaitsee ympäristöään hieman korkeammalla kukkulalla, 120-170 vuotta vanhassa kuusimetsässä.Toimenpidealueella 72. nauriskuopat ja kellarit Kellarien ja kuoppien koordinaatit: kuoppa1 3534141 6978726 kuoppa 3534131 6978739 kellari 3534124 6978736 kellari2 3534126 6978743 3 Voimassa 2012-05-22T14:31:55 1433.60180664 161.15552268
arkeologinenkohde_alue.224 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.224 134742 {880A23D1-66E8-489B-9227-77DD7D2511B8} 290010114 Ylä-Honkinen S kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 160 ei Tervahaudan edustalla ja siitä noin 500 m länteen on rantahiekasta ja noin metrin korkuisessa rantatörmästä löytnyt asuinpaikkalöytöjä (KM 24006). Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [110] Ylä-Honkinen W, [111] Ylä-Honkinen N, [112] Ylä-Honkinen E, [113] Ylä-Honkinen SE. Kohde on entisellään. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren etelärannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 13,1 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. Saaren etelärannassa on säännöstelyn syömää hiekkaranta sekä jyrkkä rantatörmä. Etelärannassa on kolme lahdelmaa, joista läntisin on rannan puolivälissä; tämän lahden länsirannalla on tervahaudan pohja. 3 Voimassa 2012-01-16T10:23:16 11168.51538086 1013.30859819
arkeologinenkohde_alue.225 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.225 141944 {487E92FC-5029-4EFE-9A63-4BCD84F21862} Vuotsojänkä savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 158 ei Kohteessa on kaksi kämppäjäännöstä, joista toinen on kohtalaisesti säilynyt ja toinen lähes kokonaan tuhoutunut. Kämppä 1 Puolittain säilynyt kämpän jääännös, luode-kaakko -suuntainen ja kooltaan 7,5 m x 7,3 m. Valmistettu suurista, kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä joiden välissä on sammalta tilkkeenä. Sahalla tehdyt yläpuoliset koirankaulasalvokset nurkissa. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Rakennelmassa on kolme ovea, lounais-, luoteis- ja kaakkoisseinillä. Lounaisseinä on säilynyt varsin hyvin, siinä on jäljellä seitsemän/kahdeksan hirsikertaa. Luoteis- ja kaakkoisseinät ovat romahtaneet oviaukkojen koillispuolelta niin että koillisosassa on vain yksi tai kaksi hirsikertaa jäljellä. Jäljellä olevissa seinissä on neljä/viisi hirsikertaa jäljellä. Lounaisseinän oviaukko on metrin levyinen ja 1,3 m korkea, luoteis- ja kaakkoisseinien oviaukkojen leveydet ovat 1,1 m ja 1,3 m. Aukkojen raunoissa on karapuut, mutta hirsien päitä ei ole ohennettu. Lounaisseinän nurkissa on lohenpyrstösalvoksin kootut hirsikehikot, ilmeisesti makuualustojen pohjat. Niissä on ainakin kaksi hirsikertaa ja niiden koot ovat noin 3 m x 2 m. Sisällä ja myös ulkopuolella on kattohirsien ja -puiden jäänteitä. Sisäseinissä on pari lautahyllyä. Lounaisseinän ulkopuolella, toiseksi alimpien säilyneiden hirsien päät ovat pitkät ja niissä on matalat kolot. Lisäksi nurkkaa vasten on muutamia pystyssä olevia kelleksiä. Seinän edessä on mahdollisesti ollut jokin rakennelma. Kämppien välissä on kuoppa, kooltaan 1,5 m x 1,2 m ja 70 cm syvä. Sen pohjalla on säilykepurkkeja ja luita, eli kyseessä on jätekuoppa. Kämppä 2 Sijaitsee noin 12 m etelään edellisestä. Luode-kaakko -sunntainen ja kooltaan 8,4 m x 8,5 m. Se on lähes kokonaan tuhoutunut tai purettu, seinissä on vain yksi tai kaksi hirsikertaa jäljellä. Kattorakenteita on säilynyt varsin runsaasti. Sisällä kasvaa muutama koivu. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinnissa etsittäessä pohjoisempana olevaa SutiGis-havaintoa. 1920/30-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppiä, asuinrakennus ja talli. Kohde sijaitsee Ison Laklemjärven lounaispuolisen Vuotsojängän reunassa, siihen työntyvän pienen niemekkeen reunassa. Kaakkoispuolella on pieni lampare. Alueella kasvaa tiheähköä mäntymetsää ja jonkin verran koivuja ja pajuja. Aluskasvillisuus on sammalia, suopursua, puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. Kämppien vierestä kulkee polku. 3 Voimassa 2012-02-22T15:57:37 772.11010742 114.71721846
arkeologinenkohde_alue.226 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.226 142966 {1C436DE9-0A97-4D99-9ED8-CE507D3EAAAE} Ryevdijavraah puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 130 ei Alueella on pesäkkeitä, korsuja, rakennuksen pohjia ja vartiotorni. Eija Ojanlatva on kartoittanut kohteen vuonna 2007. 3 Voimassa 2012-02-13T10:20:15 27467.65332031 1272.18898904
arkeologinenkohde_alue.227 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.227 135895 {7987FC2B-0B0A-4EBB-A765-F4A69A58B5AA} Ritaselkä 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 205 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on havaittavissa jonkin verran kämpän aikaista romua, mm. peltikaminoiden osia ja säilykepurkkeja. Rakennusjäännös 1 (x 3548268 y 7451255) on luoteis-kaakkois-suuntainen, 24 metriä pitkä, 7,7 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, jossa on havaittavissa yksittäisiä puu- ja metallijäänteitä. Rakennus on purettu ja mitään rakennukseen liityviä yksityiskohtia ei ole enää havaittavissa. Kohouman päällä kasvaa tiheä ja koivuvaltainen metsikkö. Rakennejäännös 2 (x 3548282 y 7451240) on epäsäännöllinen, lähinnä suorakulmaisen, muotoinen maakuoppa, jonka koko on 7,5 x 6,5 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,4 metriä ja sen pohjalla on yksittäisiä rautaromun kappaleita sekä puukappaleita mihin on kiinnitetty huopa. Kuopan pohjoisseinämässä on pienalainen keskittymä luonnonkiviä. Kuopan ympärillä ei havaittu maavallia. Rakennusjäännös 3 (x 3548275 y 7451222) on koillis-lounais-suuntainen, 18 metriä pitkä, 8 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, jossa on havaittavissa yksittäisiä puujäänteitä. Rakennus on purettu ja mitään rakennukseen liittyviä yksityiskohtia ei ole enää havaittavissa. Kohouman päällä kasvaa tiheä ja koivuvaltainen metsikkö. Rakennusjäännöksestä kaakkoon on pari nokkosten peittämää maakumparetta, jotka todennäköisesti ovat vanhoja lantakasoja. Rakennusjäännös 4 (x 3548241 y 7451243) on koillis-lounais-suuntainen, 7 metriä pitkä, 4 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, joissa on havaittavissa yksittäisiä puu- ja metallijäänteitä. Rakennuksen seinälinjat ovat vaikeasti määritteltäviä. Rakennus on purettu ja mitään rakennukseen liittyviä yksityiskohtia ei ole enää havaittavissa. Kohouman päällä kasvaa kataja-pensaita sekä nuoria koivuja. Rakennejäännös 5 (x 3548254 y 7451268) on suorakulmainen maakuoppa, jonka koko on 7 x 6 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,4 metriä ja se on osittain täyttynyt vedellä. Kuopassa on havaittavissa yksittäisiä ja lahoneita hirsijäänteitä sekä ruosteisia säilytyspurkkeja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen jäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoitus. Uittokämpän raunio. Rakennusjäännös 1 on ollut kämpän päärakennus, jäännös 3 kämpän talli ja jäännös 4 kämpän sauna. Erkki Karvosen antamien tietojen mukaan kämppä on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen ja purettu 1970-luvulla. Kämpän nimi on ollut Tammi-kämppä nro 2. Kohde sijaitsee tasaisella ja heinittyneellä aukiolla, jossa kasvaa yksittäisiä koivuja ja kuusia. Aukion pohjois- ja itäpuolella alkaa Ritaselän kuiva ja moreenipohjainen lounaisrinne, missä kasvaa nuorta mäntymetsää. Aukion etelä- ja länsipuolella maasto muuttuu korpisuoksi, missä kasvaa nuorta ja varttunutta koivuvaltaista metsää. Iso Akanjoki sijaitsee kohteesta noin 80 metriä lounaaseen. 3 Voimassa 2018-12-14T10:13:26 3027.29492188 203.76935994
arkeologinenkohde_alue.228 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.228 139417 {51C24841-E40A-48FB-864D-C6488833BC8D} 1000000909 Ristenäsjävri 3 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 333 ei Kohde muodostuu yhdestätoista pyyntikuopasta. Kuopista kahdeksan sijaitsee Ristenäsjávrien välisen puron läheisyydessa, näistä kaksi puron luoteispuolella, ja kuusi muuta puron suuntaisena tiheänä ketjuna puron kaakkoispuolella, jyrkkärinteisen hiekkaharjanteen juurella, noin kaksi metriä puron pintaa korkeammalla. Kolme pyyntikuoppaa sijaitsee samaisen hiekkaharjanteen päällä, aiemmin tunnettu pyyntikuoppa 1 aivan Kevon retkeilyreitin polun vieressä ja kaksi muuta tästä noin 180 metriä koilliseen. Puron luoteispuolella sijaitsevat kaksi kuoppaa ovat melko kookkaita ja helposti havaittavia, samoin hiekkaharjanteella sijaitsevat kuopat lounaisinta kuoppaa lukuun ottamatta. Useimmat muut kohteen pyyntikuopat ovat kooltaan pienempiä ja loivapiirteisemmiksi sortuneita. Kaikkien kuoppien ympärillä on havaittavissa valli, joka rinteeseen kaivetuissa kuopissa erottuu lähinnä alarinteen puolella. Kohteesta Ristenäsjávrrit 3 tavattujen pyyntikuoppien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Pyyntikuoppa 1 (Ristenäsjävri 3A) Soikea, pohjoiskoillis-etelälounassuuntainen, koko 2,0 m x 1,5 m. Syvyys 0,5 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7709351 / y = 3474628 Pyyntikuoppa 2 (2-9 Ristenäsjävri 3B) ø 4,5 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7709450 / y = 3474618 Pyyntikuoppa 3 ø 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Ristenäsjavrien välisen polun länsipuolella, taukopaikan vessasta noin viisi metriä lounaaseen. x = 7709507 / y = 3474675 Pyyntikuoppa 4 ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Pieni polku kulkee osittain kuopan poikki ja kuluttaa sen itä- ja koillisreunaa. x = 7709487 / y = 3474666 Pyyntikuoppa 5 ø 3,5 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7709483 / y = 3474662 Pyyntikuoppa 6 ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7709478 / y = 3474666 Pyyntikuoppa 7 ø 3,5 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7709473 / y = 3474659 Pyyntikuoppa 8 ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuopan länsipuolelta valli on kulunut pois kuopan vieritse kulkevan polun vaikutuksesta. x = 7709467 / y = 3474654 Pyyntikuoppa 9 ø 4,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. Kuopan pohja soikea, itä-länsi-suuntainen. x = 7709473 / y = 3474659 Pyyntikuoppa 10 (11-12 Ristenäsjävri 3C) ø 4,0 m, syvyys 0,9 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Kuopan pohja soikea, pohjoiskoillis-etelälounas-suuntainen. Pohjalle kaivetusta lapionpistosta todettiin pintaturpeen alta selvä paksu huuhtoutumiskerros. x = 7709441 / y = 3474788 Pyyntikuoppa 11 ø 4,5 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Harjanteen laella. Kuopan halki kulkevat harjanteen lakea seuraavan polun kaksi haaraa, joiden vaikutuksesta kuoppa on osittain tuhoutunut. Valli kuopan eteläreunalta on kulunut liki kokonaan pois ja kuoppaan on valunut myös jonkin verran irtohiekkaa. x = 7709449 / y = 3474785 Kohde ei ole yhtenäinen pyyntikuoppajärjestelmä, vaan sen voidaan katsoa rajautuvan useaksi erilliseksi alueeksi. Selvimmän yhtenäisen muinaisjäännösalueen muodostavat kuopat 4-9, jotka sijaitsevat ketjuna noin 25 metrin mittaisella, alle kymmenen metrin levyisellä, koillis-lounais-suuntaisella vyöhykkeellä. Hiekkaharjanteella lähellä toisiaan sijaitsevat kuopat 10 ja 11 muodostavat yhdessä noin 15 m x 10 m laajuisen pohjois-etelä-suuntaisen pesäkkeen. Kuopat 1-3 ovat luonteeltaan pistemäisiä kohteita, joista jokainen rajautuu halkaisijaltaan alle kymmenmetriselle alueelle. Kohteen pyyntikuopista kahdeksan on löytänyt vuonna 1989 Hilkka Oksala. Taarna Valtonen on tarkastanut kohteen vuonna 1999. Vuoden 2011 tarkastuksessa paikallistettiin kohteesta aiemmin tunnettujen kuoppien lisäksi kolme aiemmin tuntematonta kuoppaa. Ristenäsjávrien välillä sijaitsevalla Kevon retkeilyreittiin liittyvällä taukopaikalla sekä kyseisen alueen kaakkoispuolella sijaitsevalla hiekkaharjanteella on toistakymmentä kuoppajäännöstä, joista ainakin useimmat ovat todennäköisesti pyyntikuoppia. Muutamat kuopista muodostavat selvän ketjun, ja on ilmeistä, että ne ovat olleet käytössä samanaikaisesti. Muut alueen kuopat eivät kuitenkaan liity luontevasti kyseiseen kuoppaketjuun, ja onkin todennäköistä, että jotkin kuopista ovat keskenään eri-ikäisiä. Kohteen kaikkien kuoppien ajoituksen arvioiminen on ilman lisätutkimuksia mahdotonta, mutta muutamien kuoppien pohjille kaivetuista lapionpistoista todettujen paksujen huuhtoutumiskerrosten perusteella ainakin osa kuopista lienee esihistoriallisia. Kohde sijaitsee Ristenäsjávrien välillä olevan Kevon retkeilyreitin taukopaikan halki kulkevan puro-uoman läheisyydessä sekä taukopaikan kaakkoispuolella olevalla hiekkaharjanteella. Alueen puusto on tunturikoivikkoa. Koivikossa kasvaa myös harvakseltaan katajapensaita, ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, mustikka, kurjenkanerva, seinäsammal sekä heinäkasvit ja jäkälät. Kohteeseen on liitettty alakohteet 139416 ja 139418 ja ne on poistettu. 3 Voimassa 2019-11-27T15:34:22 2952.33544922 398.02353885
arkeologinenkohde_alue.229 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.229 145692 {D343781C-2F73-427D-9EFF-C59CA93B5FFA} Saahkari lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 201 ei Nykyinen tie kulkee kiitoradalla. Kiitoradan molemmissa päissä on kääntö- ja lastauspaikat. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 11.6.2012. Kyseessä on metsälentokenttä, joka on ollut 1960–70 -luvulla lannoitus -ja myrkytys käytössä. Kohde sijaitsee metsautotiellä Saahkarin järven koillispuolella. Tien molemmin puolin kasvaa nuori mäntyvaltainen sekametsä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-10T12:32:32 25455.87963867 1761.63537826
arkeologinenkohde_alue.230 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.230 145070 {54E596C7-8DB6-40C5-9894-381E2DCACDDA} Karppisen pirtti kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Alueella sijaitsee kolmen eri rakennuksen jäänteet. Rakennus 1, x=7515541 y= 3555578, on L-kirjaimen muotoinen, kolmesta erillisesta huoneesta muodostuva rakennus. Rakennuksessa on kaksi tulisijaa, joista yksi sijaitsee rakennuksen kaakkoispäässä ja toinen rakennuksen eteläosassa, kahden huoneen keskellä. Rakennuksen pituus on 13 metriä ja lisäosan koko on 8,5x8,5 m. Rakennuksen koillispään hirsissä on kaiverruksia mm MIX ja VR 30.1.58, mikä todennäköisesti tarkoittaa 30. tammikuuta 1958. Rakennuksen ympärillä on nuotioiden jäänteitä, joiden ympärille on nostettu rakennuksen hirsiä istuimiksi. Ilmeisesti hirsiä on käytetty myös polttopuuna. Vielä 1970-luvulla rakennuksessa on ollut katto päällä, mutta nyt se on romahtanut alas. Rakennuksesta 1 25 metriä länteen sijaitsee rakennus 2, x=7515522 y=3555551, jonka koko on 8x8 metriä. Tässä rakennuksessa ei ole näkyvää tulisijaa. Lähempänä rantaa, ulkohuussin ja liiterin välissä, sijaitseee rakennus 3, x=7515580 y=3555566, jonka koko on 7,8x8 metriä. Rakennuksen eteläseinällän on kaksi kiuasta ja näiden välissä on mahdollisesti ollut ovi. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella, joskin rajauksen sisään osuu myös edelleen käytössä olevaa tietä. Kohde on merkitty Metsähallituksen SutiGis-tietokantaan, jossa myös maininta kämpän ajoittumisesta 1920-luvulle. Kyseessä on savottakämpän jäännös (rakennus 1) sekä mahdollisesti tallin (rakennus 2) ja saunan jäännökset (rakennus 3). Kohde sijaitsee Kairijoen ja Kalko-ojan välisellä niemekkeellä, jonne johtaa ajotie Vuoltisentieltä. Paikka on kuivaa mäntykangasta, jossa maaperä on soraa. Kohde on merkitty myös peruskarttaan. Paikalla on myös laavu sekä ulkohuussi sekä puuliiteri. 3 Voimassa 2012-08-28T10:30:24 3687.31665039 226.87496622
arkeologinenkohde_alue.231 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.231 62430 {8396A178-DD3B-4EED-B389-A4308C43B7E6} 1000003153 Silkeája 1 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 218 212 ei Kohteessa on kuusi pyyntikuoppaa Stuorra Balddokjärveen koillisesta laskevassa hiekkaisessa, soiden ympäröivässä niemessä. Kuopat sijaitsevat alueella: 7732808 - 7732990/3501344 - 3501565. Kuopat ovat halkaisijaltaan 4 - 2 m ja syvyydeltään 70 - 100 cm. Osa pyyntikuopista on Viljo Vallen kesällä 2008 löytämiä, Kuuluvat samaan järjestelmään kuin aiemmin löydetyt Silkeájan pyyntikuopat. Vallen löytämiä neljää kuoppaa ei ole vielä käynyt tarkastamassa arkeologi. 3 Voimassa 2019-11-27T15:35:32 8781.37890625 971.8868661
arkeologinenkohde_alue.232 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.232 12999 {1DA30156-5841-4CB7-BEE0-FA393576324E} Jussarö östra gruvschakt 7 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei 3 Voimassa 2009-11-26T10:31:26 89.86474609 49.3116542
arkeologinenkohde_alue.233 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.233 62043 {54DD41C2-E501-4B25-A853-3D5142AA5900} 148010438 Jokiranta 1 Latomuksia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Angelista 11,3 km pohjoiskoilliseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsipuolella, 150 m Jokirannan talosta itään. Yhdeksän kivilatomusta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T13:21:40 570.04296875 86.80017358
arkeologinenkohde_alue.234 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.234 62046 {0B5CC4F3-55E0-4972-A4C5-89433F615B45} 148010370 Siuttavaara Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -polkutien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa pohjoinen-etelä -suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa kivilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Ne ovat ilmeisesti liesikiveyksiä. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä edellisten kaltaista kivilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr. Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti). Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-02-03T13:15:40 19109.70288086 750.92586745
arkeologinenkohde_alue.235 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.235 62431 {704587F0-1614-4DA9-974B-19B86559DA32} 1000001320 Keavukeävnnis Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 100 95 ei Kohde sijaitsee Pikku Kevojärvestä 1,2 km Kevojoen yläjuoksun suuntaan Kevojoen länsirannalla. Pyyntikuopat sijaitsevat pienen järven (kuoppien pohjoispuolella) ja supan välisessä laaksossa ja kuoppajonosta on Kevojokeen noin 80 metriä. Pyyntikuoppien länsipuolella kohoavat jyrkästi Uhtsaskaiddasin rinteet ja itäpuolella on Kevojoen suuntainen harju. Pyyntikuopista otetut GPS -arvot rajautuvat alueelle: p 7737229 - 7737370 i 3497969 - 3498075. 3 Voimassa 2019-11-27T15:17:15 4270.32128906 458.21384893
arkeologinenkohde_alue.236 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.236 61581 {3995068E-C837-4BA3-BFD7-5CC6F0404492} 241010061 Hietakaula pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 40 ei Tarkastuksessa 1991 todettiin soistuneeseen Elijärvenviitaan viettävällä rinteellä noin 100 m matkalla kuopparakenteita, jotka arvioitiin pyyntikuopiksi. Keminmaan arkeologisessa inventoinnissa alueella havaittavalla muinaisella rantaterassilla erotettiin noin 300 m matkalla 36 kuoppajäännöstä, joista 34 määritettiin nyt keittokuopiksi ja kaksi tulkittiin asuinkuopiksi (asumuspainteeksi). Tämän vahvistukseksi ei kuitenkaan ole olemassa esim. palaneita kiviä tai löytömateriaalia. Raportin karttaliitteen perusteella alue on lähes 400 m pituinen. Suurimpien kuoppien halkaisija on noin 3 m ja syvyys 1 m, pienemmät ovat halkaisijaltaan 2 m ja 0,3 m syviä. Vuoden 2016 tarkastuksessa kuoppia havaittiin 25 kpl. runsaan 230 m pituudelle jonomuodostelmassa ja arviona oli, että kyse on pyyntikuopista, eikä keitto- ym. kuopista. 3 Voimassa 2019-11-14T15:31:00 37095.88500977 1053.62483201
arkeologinenkohde_alue.237 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.237 61795 {44D14317-84EA-4FDF-87A6-1B55BB05FC05} 47010064 Kenttälompolot 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 0 Ei määritelty 417 kyllä Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella, alemman Kenttälompolon koillisrannalla, rantahietikolla ja osittain rantavedessä. Merkkejä asuinpaikasta havaittiin noin 200 m matkalta rannan suuntaisesti. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-08-27T10:05:21 2037.09790039 469.93699935
arkeologinenkohde_alue.238 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.238 61841 {2AD842A8-BB1C-4D6A-8567-74FBA2E7AB5C} 47010216 Kuttasen partiomaja Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 296 294 ei Kohde on moniperiodinen asuinpaikka, jota on aiemmin kuvattu muinaisjäännösrekisterissä seuraavasti: ”Kohde sijaitsee Muonionjoessa olevan pullistuman rannalla, Ollisonvaaran länsipuolella. Paikalla on joen suuntainen harjanne, jonka eteläpäässä on liesi ja yksi löytökeskittymä. Sen pohjoisosassa, osittain rannan sorruttamalla tasaisella törmällä on partiomajan edustalla toinen löytökeskittymä. Kumpikin löytökohta on suppealainen. Löydöt ovat kvartsia (KM 26771:1-6).” Kohdetta tarkastettaessa ei onnistuttu paikallistamaan kvartsikeskittymiä, jotka Petri Halinen oli kohdetta dokumentoidessaan vuonna 1991 havainnut. Myöskään partiomajaa ei alueella enää ole. Käsivarrentien varrella sijaitsevan taukopaikan vierelle rakennetun kotakahvilan läheltä löydettiin kuitenkin kolme suorakaiteen muotoista liesilatomusta, joista yksi lienee Halisen aiemmin havaitsema. Muita kiinteän muinaisjäännöksen olemassaoloa osoittavia ilmiöitä tai rakenteita ei havaittu, ja kotakahvilan keittiön suunnitellun laajennuksen kohdalla pintamaa on modernin toiminnan sekoittamaa. Liesilatomukset sijaitsevat jokseenkin pohjois-eteläsuuntaisena jonona. Kotakahvila on latomusten 1 ja 2 välillä. Latomukset ovat umpeenkasvaneita, vain reunoiltaan kivettyjä ja noin viidestä kymmeneen senttimetriä koholla ympäristöstään. Maastonkulumisen vuoksi muutamat latomusten reunakivistä ovat hyvin selvästi näkyvillä ja lähes jäkälättömiä. Liesilatomusten sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus: Liesilatomus 1: X=7590656/Y=3331307 Liesilatomus on itäkaakko-länsiluodesuuntainen, ja se sijaitsee kotakahvilasta noin kahdeksan metriä eteläkaakkoon päin. Latomuksen koko on noin 1,30 m x 0,80 m, ja siihen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 25 cm. Liesilatomus 2: X=7590671/Y=3331305 Liesilatomus on itäkoillis-länsilounaissuuntainen, ja se sijaitsee kotakahvilasta noin kaksi metriä pohjoisluoteeseen päin. Latomuksen koko on noin 1,30 m x 0,80 m, ja siihen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 25 cm. Liesilatomus 3: X=7590681/Y=3331304 Liesilatomus on itäkoillis-länsilounaissuuntainen, ja se sijaitsee kotakahvilasta noin yksitoista metriä pohjoisluoteeseen päin. Latomuksen koko on noin 1,25 m x 0,75 m, ja siihen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm. Kohteen aiempaa aluerajausta ei ole syytä muuttaa, koska tarkastuksen yhteydessä havaitut liesilatomukset ovat aluerajauksen sisällä. Muinaisjäännösalue on soikeahko, pohjois-eteläsuuntaisesti noin 150 m pitkä ja itä-länsisuuntaisesti noin 50 m leveä. Aluerajauksen eteläpää on hiekkaharjanteen eteläpään tasolla ja lännessä kohde yltää Muonionjoen rantaan laskevan törmän partaalle. Kyseessä on aiemmin tunnettu muinaisjäännöskohde, joka käytiin tarkastamassa saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatvan pyynnöstä. Paikalla olevan kotakahvilan keittiöön oli suunnitteilla laajennus, ja tarkastuksella pyrittiin selvittämään, uhkaisiko laajennus muinaisjäännöksen säilymistä. Petri Halinen on tarkastanut kohteen vuonna 1991. Kuttasen partiomajan ympäristö on ollut houkuttelevaa leiriytymismaastoa tuhansien vuosien ajan. Petri Halisen aiempien havaintojen perusteella hiekkaharjanteelta on löydettävissä pesäkkeisesti jälkiä kivi- tai varhaismetallikautisesta asutuksesta, ja suorakaiteen muotoiset liesilatomukset osoittavat paikalla asutun myös rautakaudella tai historiallisella ajalla. Vaikka kohteen alueella liikkuu nykyisin melko runsaasti matkailijoita, eivät alueen virkistyskäyttö tai kotakahvilan keittiölaajennuksen rakentaminen vaikuta uhkaavan muinaisjäännöksen säilymistä. Kohde sijaitsee hiekkaharjanteella Muonionjoen ja Käsivarrentien välissä. Käsivarrentien varrella kohteen kohdalla on taukopaikka, jonka vierelle on rakennettu kotakahvila. Harjanteella kasvaa noin satavuotiasta männikköä. Aluskasvillisuuden valtalajeja alueella ovat puolukka ja variksenmarja sekä poronjäkälät, seinäsammal ja muut sammalet. Hiekkaharjanteella kulkee useita polku-uria, jotka ovat kuluttaneet aluskasvillisuutta niin voimakkaasti, että maanpinta on monin paikoin paljastunut. 3 Voimassa 2015-01-15T09:36:01 4544.88232422 299.37038495
arkeologinenkohde_alue.239 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.239 61842 {654C8BE4-6087-4D98-A16B-6BEB479BDDE4} 47010167 Tarvantojoki 2 pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 330 320 ei Kohde sijaitsee Kuttasesta Kultimaan johtavan tien varrella. Pyyntikuopparivi alkaa Ahvenjärven lounaispäästä. Aluksi kuopparivi nousee harjanteen päälle ja jatkuu lähelle harjanteen jyrkkää luoteisreunaa. Rivin suunta on länsilounas-itäkoillinen. Maasto on hiekkakangasta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T15:31:41 55028.16674805 2331.68567959
arkeologinenkohde_alue.240 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.240 61843 {B85F6F74-A740-47B5-A8AA-3ED6E02948B0} 47010168 Ahvenjärvi luode Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 320 ei Kohde sijaitsee Kuttasen ja Kultiman välisellä hiekkaharjanteella. Pyyntikuoppajono kulkee Ahvenjärven luoteispäästä alkaen harjanteen poikki Tarvantojoelle. Alue on mäntymetsää. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T14:47:18 14369.41625977 859.91644155
arkeologinenkohde_alue.241 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.241 62048 {6A58E227-F3AD-42CC-9025-034C43657769} 148010104 Angelintie Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee noin 13,5 km Angelista Karigasniemelle päin, polkutien vieressä. Paikalla on yksi suuri pyyntikuoppa, josta on ajoitus: Ua10447 4040 ± 55 BP. Pyyntikuopan pohjoispuolella on kuusi itä-länsi -suuntaista, suorakaiteenmuotoista kivilatomusta. Kohteesta noin 0,5 km etelään on kohde Siuttavaara (kohde 370). Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-02-03T13:10:33 1198.08984375 151.13638375
arkeologinenkohde_alue.242 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.242 62051 {B27303F7-EE1C-42CE-95E5-01EA7AD809AC} 148010642 Könkäänniska Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Inarinkönkäältä noin 350-400 m etelään on notkossa Inarijoen ja pienen lammen välisellä kannaksella ja sen pohjoispuolisessa rinteessä kolme pyyntikuoppaa. Huom! kohdetta myös peruskartalla 3821 12. Lähellä ovat kohteet Inarinköngäs (kohde 403) ja Vuomajoki (kohde 501). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T12:59:03 9496.88208008 453.97720998
arkeologinenkohde_alue.243 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.243 62053 {CC0F6D65-6C18-443C-B1BD-C95D724C93F0} 148010500 Vuomajoen silta Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Muinaisjäännöskompleksi sijaitsee Angelista noin 16 km koilliseen, Vuottešjávrin ja sen pohjoispuolella sijaitsevan Kuoppajärven ja luoteispuolella sijaitsevan Geavnnašjávrin välisellä kannaksella, noin 200 m Angeli-Karigasniemi -välisen tien itäpuolella. Pyyntikuoppia on yhteensä 14 neljänä ryhmänä. Yhdestä pyyntikuopasta on ajoitus: Ua 10445 3120 ± 70. Maasto on tasaista ja kuivaa jäkäläpeitteistä mäntykangasta, kuoppien kohdalla on myös tunturikoivikkoa. Paikalla on lisäksi kivikautinen asuinpaikka - kuoppien länsipuolella on nelikulmainen kodansija. Vuoden 2011 tarkastuksen yhteydessä pohjoisimpien pyyntikuoppien itäpuolelta, Vuopmeveadjin etelätörmällä kulkevalta metsätieuralta havaittiin kymmeniä kvartsi-iskoksia. (Alakohde) Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-02-03T13:01:34 29749.1640625 1106.7754328
arkeologinenkohde_alue.244 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.244 62054 {5D62AB85-297E-4B89-A99A-0D5A5496B574} 148010403 Inarinköngäs asuinpaikat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Inarijoen rannalla Könkään kohdalla ja noin 17 km Angelista pohjoiseen. Paikalla on laajahko soratasanne, joka viettää jyrkästi länteen kohti jokea. Tasanteella on useita liesikiveyksiä varvikkoisen maanpinnan murroksissa. Alueelta on lisäksi kivikautiseen asutukseen viittaavia löytöjä. Lähellä ovat kohteet Vuomajoki (kohde 501) ja Könkäänniska (kohde 642). Myös peruskartta 3821 09. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2007-12-17T08:29:55 2287.39819336 185.3708469
arkeologinenkohde_alue.245 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.245 62056 {31F6E9D0-12A7-4D72-8565-625A9D24BE97} 148010501 Vuomajoki Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Inarinkönkäältä noin 450 m koilliseen on rinnetasanteella kaksi pyyntikuoppaa ja soikea kodanpohja. Lähellä ovat kohteet Inarinköngäs (kohde 403) ja Könkäänniska (kohde 642). Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-02-03T12:55:53 6769.29589844 306.43534955
arkeologinenkohde_alue.246 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.246 62057 {DAC7CC60-6294-41E9-BD7C-1186D8FF53AA} 148010502 Pahtusjärvi etelä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Angelista noin 18 km koilliseen, Vuomajoen taloryhmän itäpuolisella hiekkaterassilla, molemmin puolin Angeli-Karigasniemi -polkutietä. Kuopat muodostanevat noin 1,3 km pitkän, 19 kuoppaa käsittävän pyyntijärjestelmän. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 09 + 3821 12. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T12:54:31 331993.36767578 3035.82617769
arkeologinenkohde_alue.247 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.247 62058 {7883EBB6-8DA9-44DC-B783-64F2963504B6} 148010643 Pahtusjärvi pohjoinen Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Angelin rajavartiostosta noin 19 km pohjoiskoilliseen, Pahtusjärven pohjoispäässä, molemmin puolin vanhaa Angeli-Karigasniemi -polkutietä ja poroaitaa. Hiljattain tehty tieoikaisu on siirtänyt tietä noin 50 m kuoppien länsipuolelle. Männikkökankaalla on kaksitoista kuoppaa. Pyyntikuopista on ajoitukset: Ua 10440 4345 ± 95 BP ja Ua 10448 3880 ± 60 BP. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 09 + 3821 12. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T12:53:16 8842.22998047 539.29052751
arkeologinenkohde_alue.248 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.248 62467 {937C2DCD-1F0C-4270-9528-66E00B7E06DA} 890010055 Kuosnjarga Kodanpohjia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde, kodanpohjat, sijaitsee Tenojoen törmän reunalla, joen ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä. Kohta a sijaitsee rajavartiotuvan ("Yläköngäs 1983") pihapiirissä, jossa erottuu kolme nelikulmaista kodanpohjaa. Kohta b on ylemmällä terassilla, edellisistä n. 100 m lounaaseen. Siinä on kolme 4 -kulmaista kodanpohjaa. Vartiotuvalle vievän polun itäreunassa, tuvasta n. 170 m etelään erottuu lisäksi pyöreä, nelisen m halkaisijaltaan oleva kehävalli. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-04T12:24:07 3135.85571289 269.86096152
arkeologinenkohde_alue.249 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.249 62468 {D5DA3286-F190-4B1B-B988-BC7E9885DC05} Kordsamladdu E Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa ja epämääräinen latomus, joka saattaa olla liesi. Pyyntikuopat sijaitsevat Tenojon laaksoon laskevalla kivisellä rinteellä ja latomus on laakson pohjalla tasaisella maalla. Kohteen pohjoispuolella on Tenojoki noin 100 metrin etäisyydellä ja eteläpuolella jyrkkä hiekkainen rinne. Utsjoelta Karigasniemeen johtavalta tieltä poikkeaa rinteen päälle hiekkatie, jolta on matkaa kohteeseen noin 100 metriä Pyyntikuopan 1 gps 7761476/3499497 ja pyyntikuopan 2 gps 7761491/3499428. Mj-rekisteri Kaksi pyyntikuoppaa ja epämääräinen latomus 3 Voimassa 2014-02-04T08:22:07 5974.68432617 468.89572956
arkeologinenkohde_alue.250 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.250 62469 {70BFB346-D33F-4DC5-8B6D-06CDDE4945EA} 1000003151 Ailigasfeäskir 2 Asuinpaikka 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Asuinpaikka sijaitsee Utsjoen itärannalla, Ailigastunturin ja joen välisellä terassilla noin 340 metriä Nuorgamin tiestä etelään. Kohteen yli kulkee hiekkatie ja löydöt on poimittu tien pinnasta. Kohteessa oli noin 30 metrin matkalla palaneita luita ja palaneita kiviä sekä kvartsiittia. Mj-rekisteri. Kohteen on alunpitäen löytänyt Matti Siiropää, joka toimitti alueelta luita inventoinnin aikana. 3 Voimassa 2014-02-04T08:28:18 810.84960938 116.76042777
arkeologinenkohde_alue.251 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.251 61846 {9AC564BE-07BB-4EED-8DAF-7AF80364B106} 47010221 Lavivaara Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 390 380 ei Kuoppajono sijaitsee Karesuvannosta noin 8 km länsiluoteeseen, Pahtajoen ja Lavivaaran välisellä alueella. Maasto muodostuu soiden keskellä olevista hiekkasaarekkeista. Pituutta kuoppajonolla on noin 2,7 km. Mj-rekisteri. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri: Kuoppajono sijaitsee Karesuvannosta noin 8 km länsiluoteeseen, Pahtajoen ja Lavivaaran välisellä alueella. Maasto muodostuu soiden keskellä olevista hiekkasaarekkeista. Pituutta kuoppajonolla on noin 2,7 km. 3 Voimassa 2008-12-16T11:49:56 118445.71435547 5076.42369506
arkeologinenkohde_alue.252 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.252 61849 {3A589122-66A8-4769-9597-DEF65BC0615D} 47010090 Kiehvuopio asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 370 368 ei Asuinpaikka sijaitsee Kelottijärven pohjoispuolella olevan Könkämäenon laajentuman Kiehvuopion pohjoisrannalla. Löydöt ovat tasaiselta sora- ja hiekkakankaalta 10-20 m rannasta, jossa maaperä on paikoin kulunutta. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 1833 02+03+1831 12 Muinaijäännösrekisteri Markku Torvinen 1987. 3 Voimassa 2007-12-13T08:33:58 2553.76123047 185.82440735
arkeologinenkohde_alue.253 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.253 61850 {E6738C63-B58C-49F6-878F-B668C3E8C2FF} 47010006 Sieddesaiva kultti - ja tarinapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 740 ei Kohde on valtava, keskeltä kahtia haljennut siirtolohkare, jonka pituus itä-länsisuuntaisesti on noin kahdeksan metriä, leveys pohjois-eteläsuuntaisesti noin kolme metriä ja korkeus noin neljä metriä. Lohkareen ympäristö on kohtalaisen vähäkivistä moreenimaastoa, ja se on erittäin huomiotaherättävä näky jo pitkänkin matkan päästä. Sen itä- ja länsipäiden profiileissa on nähtävissä antropomorfisia piirteitä; erityisesti etelän suunnasta katsottuna kiven päissä ovat hahmotettavissa etelään ja pohjoiseen katsovien ihmiskasvojen muodot. Kasvillisuus kiven kaakkoispuolella on halkaisijaltaan noin kolmemetrisellä alueella huomattavasti ympäristöään rehevämpää, heinäkasvivaltaista. Poikkeavuus kasvillisuudessa johtuu mahdollisesti siitä, että paikalla on ilmeisesti sijainnut kaivausalue kiven luona suoritetun koekaivauksen aikana. Sieiddesáivan seitakiven luona havaittiin runsaasti jälkiä kohtalaisen moderneista uhrauksista. Lohkareen itäpään lähellä oli lukuisia porohirvaiden kookkaiden sarvien kappaleita, joihin todettiin kaiverretun seitakivellä vierailleiden retkeilijöiden nimikirjaimia 1970- ja 1980-luvuilla. Yksittäiset, kaiverruksettomat, melko nuorilta vaikuttavat poronsarvet havaittiin myös seitakiven länsipään luona sekä kivenkolossa miltei seidan päällä. Ensisijainen nykyajan uhrauskohta seitakiven luona vaikuttaa kuitenkin olevan sen lounaisreunalla sijaitseva kuppimainen ”uhrikolo”, jonka suuaukon halkaisija on noin kymmenen senttimetriä; kolon todettiin olevan jokseenkin täynnä kolikoita. Kolon syvyyttä ei tutkittu, mutta näkösälläkin oli kymmeniä rahoja, joiden joukossa oli ainakin eurokolikoita, Suomen markkoja sekä Ruotsin ja Norjan kruunuja, jotka oli lyöty 1970-luvun ja 2010-luvun välisenä aikana. Yksittäisiä kolikoita havaittiin muissakin kiven koloissa, samoin maassa lohkareen vierellä. Seita vaikuttaa olevan erityisesti kalastajien suosima uhrauspaikka; kiven koloihin oli työnnetty kaksi rautupilkkiä ja yksi lippatyyppinen viehe, lisäksi yksi lippa riippui koukuistaan seitakiven seinämällä. Rahojen, poronsarvien ja vieheiden ohella seitakiven koloissa havaittiin ainakin tupakansytyttimiä, poron hampaita ja luita sekä kaksi ruuvia ja pieni taskumattityyppinen konjakkipullo. Kaikki seidan luona havaitut uhrilahjat vaikuttivat olevan hyvin todennäköisesti peräisin muutamien viimeksi kuluneiden vuosikymmenten ajalta. Kyseessä on pistemäinen kohde, joka rajautuu halkaisijaltaan noin viisitoistametriselle alueelle, Sieiddesáivan seitakiven välittömään läheisyyteen. Kohdetta kuvaillaan Museoviraston ylläpitämässä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa seuraavasti: ”Seitakivi Sompasjärven lounaispuolella, järven eteläpäässä. Somasjoen Luusuassa on ruohikkoinen lapinkenttä, jonka laidassa on valtava pahta.” Vaikka kuvaus on hieman epätarkka, sillä tarkoitetaan ilmeisesti Somášjávrin lounaispuolella olevan Sieiddisáivan luoteisrannalla sijaitsevaa suurta siirtolohkaretta. Kuvauksessa mainittu lapinkenttä voi mahdollisesti tarkoittaa kohdetta Sieiddesáiva 2, joka sijaitsee Somášjávrin ja Sieiddesáivan välisella kannaksella, seitakivestä noin 0,4 km länsilounaaseen päin. Kyseiseltä kohteelta on dokumentoitu kaksi kotasijaa sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin mukaan L. I. Itkonen on suorittanut Sieiddesáivan seitakiven luona koekaivauksen vuonna 1937. Raporttia kaivauksesta ei ilmeisesti ole olemassa, mutta kaivaukselta on julkaistu kuva T. I. Itkosen teoksessa ”Suomen Lappalaiset vuoteen 1945” otsikolla ”Kaivaus seitakallion juurella. Enontekiö, Somasjärvi. Valok. L. I. Itkonen 1937”. Kuvasta on yksiselitteisesti tunnistettavissa, että kyseinen kaivaus on tehty juuri Sieiddisáivan luona sijaitsevan lohkareen vierellä. Sieiddesáivan seitakivi vaikuttaa olevan edelleen aktiivisessa käytössä. Nykyaikana seidan luona uhritoimituksiaan suorittavat ilmeisesti enimmäkseen alueella liikkuvat retkeilijät ja kalastajat. Mahdollisista varhaisemmista uhrauksista seidan luota tuskin on enää löydettävissä jälkiä, vaan todennäköisesti ne ovat tuhoutuneet seitakiven vierellä ennen toista maailmansotaa suoritetun koekaivauksen yhteydessä, mikäli niitä silloinkaan on ollut havaittavissa. Kohde on kuitenkin visuaalisesti hyvin vaikuttava erityisesti antropomorfisten piirteidensä ansiosta. Seitakiven luona vierailee vuosittain ainakin kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja ihmisiä, mikä ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi uhkaavan kiven säilymistä nykytilassaan. Seitakiven kolojen täyttymistä uhrilahjoilla voisi sopivasti hillitä muinaisjäännöskyltin pystyttäminen kiven juurelle. Kohde sijaitsee Sieiddesáivan luoteispuolella, noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, järven rantaan jyrkästi laskevan törmän partaalla, noin kymmenen metriä järven pintaa korkeammalla. Alue on moreenpohjaista, avointa tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, harvakseltaan kasvavat heinäkasvit sekä jäkälät ja sammalet. Kohteen luota avautuu laaja näkymä Somášjávrin laaksoon. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri: Seitakivi Sompasjärven lounaispuolella, järven eteläpäässä, Somasjoen Luusuassa on ruohikkoinen lapinkenttä, jonka laidassa on valtava pahta. 3 Voimassa 2019-09-03T10:04:33 1376.3581543 140.76353901
arkeologinenkohde_alue.254 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.254 62477 {D672055D-E575-4412-B678-0EE5A7FEA5E6} 1000001295 Annaluokta pohjoinen Asuinpaikka 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohteessa on 1,20 m x 1 m kokoinen kivilatomus, jonka ympärillä on neliön muotoinen painanne valleineen . Valli on noin 30 cm leveä ja sijaitsee 1 - 1, 5m etäisyydellä lieden ympärillä. Neliön muotoisen painanteen vieressä on hieman epämääräinen pyöreä vallillinen painanne, jonka halkaisija on 2 m. Kohde sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä Utsjoen rannasta. Maasto on mäntyä kasvavaa moreenirinnettä. Gps -mittaus on otettu kivilatomuksen päältä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-04T08:33:04 781.67285156 101.91664061
arkeologinenkohde_alue.255 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.255 62478 {B8301D4A-B3EC-4740-908F-F87A97A57759} 1000001306 Suohpajavri N Muinaisjäännösryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, kivilatomuksia 5 kpl ja pyyntikuoppia 10 kpl. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suohpajärven luoteisrannalla, järveen laskevan rinteen puolivälissä olevalla tasanteella, jossa kulkee kesämökkitie. Paikalla on 40 m matkalla likamaata ja löytöjä, jotka koostuvat keramiikasta, kvartseista ja palaneesta luusta. Pyyntikuoppajono kulkee ed. kuvatulta asuinpaikalta Utsjoelle johtavan tien varressa olevan Varpulan talon kohdalle tien itäpuolelle. Kuopat ovat n. 2 m halkaisijaltaan ja 40 cm syviä. Kivilatomukset sijaitsevat ed. kuvatulta kivikautiselta asuinpaikalta länteen jokirinteen päällä. Latomukset ovat 1 x 2 m kokoisia ja ne ovat rannan suuntaisessa rivissä 35 m matkalla. Maasto on hienoa hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsää ja tunturikoivikkoa. Alueella on kesämökkejä. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-02-04T08:34:56 25069.51904297 861.44295139
arkeologinenkohde_alue.256 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.256 62482 {CE7B11A3-CD7B-41D9-9F6A-A33839869083} 1000001303 Oanekisladdu Lapinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Utsjoen itärannalla sijaitsevan Oanekisladdu lammen kohdalla Utsjokeen idästä laskeutuvalla niemellä. Niemen pohjoisosassa on neliön muotoinen rakennuksen pohja ja pöreä kamminpohja sekä epämääräisiä kuoppia ja valleja. Alueella kasvaa kentille tyypillinen heinäkasvillisuus jossa on siellä täällä katajia. Niemen eteläosassa on havumetsää ja alueella on epämääräinen kiveys, joka on mahdollisesti liesi. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-04T08:36:24 17434.89282227 779.30573416
arkeologinenkohde_alue.257 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.257 62483 {588B9A98-4E8F-4270-8FFB-720B8A327AE2} 1000001304 Kuhkesladdu Pyyntikuoppia 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Pyyntikuopat ovat erittäin suuria ja syviä ja ne sijaitsevat Kuhkes- ja Oanekisladdujen välisellä kankaalla sekä Kuhkesladdun ja Utsjoen välisellä harjulla. Paikan maasto on tunturikoivikkoa ja mäntymetsää kasvava hiekkaharju. Kaikista pyyntikuopista otettiin GPS -mittaukset ja niiden arvot ovat välillä: p: 7748473 - 7748975 i: 3500889 - 3500975. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-04T08:37:38 58957.55297852 1666.72719782
arkeologinenkohde_alue.258 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.258 61861 {9C4F6EFD-8CE1-465C-AD48-D84913B8A54D} 47010234 Vieltojärvi koillinen Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 325 320 ei Pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee Nunnasen Vieltojärven itä - koillispuolella, Kalmankaltioon johtavan tien varressa. Maasto on pohjoisessa ja etelässä olevien soiden ympäröimää, tunturikoivua kasvavaa hiekkaharjannetta, jonka poikki kulkee pohjoisen soilta etelään laskevia puroja. 96 pyyntikuoppaa käsittävä jono alkaa idästä puron varresta ja kulkee harjanteen päällä. Länsiosassaaan kuoppia on tien pohjois- ja eteläpuolella. Noin 400 m länsipäässä olevasta Kuohuvaojan uomasta itään haarautuu eteläkaakkoon polkutie, jonka kohdalta itään kuoppia on vain tien eteläpuolella. Kaikkiaan järjestelmä sijoittuu itä-länsi -suuntaisesti noin 1100 m matkalle. Tarkastuksessa vuonna 2009 paikannettiin 74 kuoppaa, joista otettiin gps-koordinaatit. Muinaisjäännöslaue rajattiin uudelleen näiden havaintojen perusteella. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-08-23T10:57:52 141028.00292969 3220.15741212
arkeologinenkohde_alue.259 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.259 61862 {2385E90A-1FA3-4AC5-BABA-63743E26B605} 47010230 Suttitieva Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 330 320 ei Pyyntikuoppakohde, jossa on yhteensä 197 kuoppaa, sijaitsee Nunnasesta itäkoilliseen, Kalmankaltioon johtavan tien varressa, Suttitievan kaakkoisrinteessä. Maasto on hiekkaharjannetta, jono kulkee harjanteen NE-reunaa suon reunassa, josta erkanee kolme sivuhaaraa. Jono on noin 2,7 km pitkä. Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua. Suttitieva on osa laajempaa ja pidempää pyyntikuoppajärjestelmää, jossa 1950-luvun kartoitusten mukaan kahdeksassa erillisessä ketjussa tai ryhmässä on kaikkiaan 604 pyyntikuoppaa. Kokonaisuutena se lienee maamme suurin pyyntikuoppajärjestelmä. Mj-rekisteri Valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännöskohde 3 Voimassa 2016-09-18T16:18:12 144610.58886719 5405.61812288
arkeologinenkohde_alue.260 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.260 61866 {0B3470BC-1AF3-42BB-8675-F977002EC6CD} 47010232 Geadgevarri pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 370 355 ei Pyyntikuoppajärjestelmä on Nunnasen koillispuolella, Kalmankaltioon johtavan tien luoteispuolella, Hietatievojen luonaispuolella ja Keädgevarrin itäpuolella. 98 kuoppaa käsittävä jono alkaa pohjoisessa Kuoppajärven kaakkoisrannalta ja ylittää hiekkaisen alueen, Keädgevarrin, itäpuolelta päättyen lähelle suon reunaa. Alueen pohjoisosassa kasvaa pelkästään tunturikoivua ja eteläosassa mäntyä ja tunturikoivua. Maaperä on hiekkaa. Muinaisjäännösrekisterissä kohteen nimi on Keädgevarri 3 Voimassa 2019-11-26T14:51:56 65894.84277344 2409.00120683
arkeologinenkohde_alue.261 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.261 61867 {DFFF261F-B6E6-43FE-BF2E-0565A6010778} 47010233 Hietajärvi itä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 355 350 ei Pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee Nunnasesta koilliseen, Kalmankaltioon johtavan tien länsipuolella, Hietatievon pohjoisosassa, Hietajärven ja Stuoran välisellä alueella. 88 kuoppaa käsittävä jono alkaa lännessä Hietajärven itärannalta ja kulkee hietatievojen pohjoisosien ylitse Stuorajapurolle. Alueella kasvaa tunturikoivua, maaperä on hiekkaa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T14:54:56 85940.234375 3111.16541277
arkeologinenkohde_alue.262 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.262 61868 {0D0B90DD-0196-41BA-8A92-C178629B9C7D} 47010235 Pelsiojansuu Pyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 355 339 ei Pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on 25 kuoppaa, sijaitsee Nunnasesta koilliseen, Kalmankaltion rajavartioaseman sekä Pelsiojan ja Käkkälöjoen risteyksen kaakkoispuolella. Jono kulkee lähes Pelsiojan suuntaisesti. Alueella kasvaa tunturikoivua, maaperä on hiekkaa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-27T08:47:28 30201.61132812 1245.71221157
arkeologinenkohde_alue.263 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.263 61869 {92265D5B-06F7-4713-B2E3-2A92DC822ECE} 47010236 Pelsivaara pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 367 355 ei Pyyntikuoppajono, jossa on 16 kuoppaa, sijaitsee Nunnasesta koilliseen, Kalmankaltion rajavartioaseman sekä Pelsiojan Käkkälöjoen risteyksen itäpuolella. Maasto on tunturikoivikkoa kasvavaa kumparealuetta, jossa on myös suppia. Sitä halkovat Pelsioja idästä ja Käkkälöoja pohjoiskollisesta. Jono alkaa kaakossa jokeen laskevan harjanteen yläpuolelta ja kulkee melko tasaisen alueen halki päättyen supan reunalle. Alueella kasvaa tunturikoivua, maaperä on hiekkaa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-03T15:27:09 3715.42504883 342.16884587
arkeologinenkohde_alue.264 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.264 62487 {0C7D6EEE-1591-4A00-BD60-99A1AA9B48D3} 890010040 Tsieskuljohka N Latomuksia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Kevojärven eteläosan itäpuolella, kivikkoisessa metsärinteessä. Kevojärven rannasta on paikalle matkaa 350 m. Noin 100 m:n päässä eteläpuolella virtaa alas rinnettä Tsieskuljohka. Paikalta on todettu kaksi samaan rakkaan tehtyä röykkiötä (halk. 2-4 m) noin 18 metrin etäisyydellä toisistaan. Toisessa on kaivettu kuoppa (halk. 2 m). Jäännökset on tulkittu aiemmin rakenteen perusteella hautaröykkiöiksi, mutta kyse saattaa 2004 inventoinnin perusteella olla myös muuhun tarkoitukseen kuten säilytykseen tehdyistä rakennelmista. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-04T08:46:48 1140.12890625 127.40206999
arkeologinenkohde_alue.265 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.265 62517 {5827D656-56E7-4F75-BDA7-79E7F6EEFC2E} 148010798 Kiellajoenkangas Latomuksia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitse kahden pienen järven välissä, Kaamasjoen ja Karigasniemen tien välisessä maastossa, hiekkakumpareella. Kilometripylväästä 36/103 on paikalle matkaa 550 m itäkaakkoon. Paikalla on 9 suorakaiteen muotoista kivilatomusta koillis-lounassuuntaisessa rivissä. Kaivauksesa vuonna 2007 tutkittiin kahden suorakaiteen muotoisen lieden alueita ympäristöineen. Löydöt koostuivat päasiassa palaneesta luusta. Myös helmiä, pronssipeltiä sekä tuluspiitä tavattiin. Ne voidaan ajoittaa rautakauden ja keskiajan taitteen tienoille. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T10:17:06 1954.81469727 159.81623291
arkeologinenkohde_alue.266 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.266 62520 {FDD35E01-8006-4525-9778-5BC762F47BDE} 1000002881 Peltojoki 1 Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Yksittäinen peurahauta sijaitsee Muotkatunturien alueella, Peltojoen länsirannalla, Jeageloaivilta Muotkan Ruoktulle kulkevan merkityn polun vierellä, soisuneen lammen rantatasanteella, rinteellä ennen polun yhtymistä Peltojoen rantaa kulkevaan polkuun. Maasto on karua, hieman kumpuilevaa mäntykangasta, aluskasvillisuus varpua ja jäkäliä. Kuopan halkaisija on 5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Kuoppa on laakea ja erodoitunut, eikä siinä erotu valleja. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T10:49:16 849.14160156 105.2977555
arkeologinenkohde_alue.267 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.267 61650 {6129668D-F8F0-495C-927B-58423276388E} 47010279 Hietaranta 2 pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 292 ei Kohde sijaitsee Muotkajärven pohjoisrannan tuntumassa, järvestä 60-70 metrin päässä. Muinaisjäännökseen kuuluva yksi pyyntikuoppa sijaitsee matalan ja loivan mäen päällä maantiestä noin 30 m luoteeseen. Kuoppa sijaitsee järven ja suon välisellä kannaksella, jonka maaperä on hiekkaa. Tien ja kuopan välisellä alueella on useita tienteossa syntyneitä hiekkakuoppia. Soikean pyyntikuopan koko on 4,2x2,7x0,4 m. Pyyntikuopan viereen, vallin päälle, oli kaivettu kuoppa, jonka profiilissa oli nähtävissä kaksoispodsoli. Alueella kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T15:00:36 3157.79833984 208.30296077
arkeologinenkohde_alue.268 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.268 61651 {C3D44415-56BC-4BD9-9E41-E23F3AB02754} 47010280 Palovuopionjärvi etelä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon ei Pyyntikuopat sijaitsevat jonossa Muotkajärven ja Palovuopionjärven välisellä kannaksella. Kuopat ovat muodoltaan soikeita ja niiden pituussuunta on poikittain jonon kulkusuuntaan nähden. Kuoppa 1 sijaitsee aivan Palovuopionjärven rannassa, 10 m järveä ympäröivän suon reunasta. Kuoppa 9 puolestaan sijaitsee noin 5 m etäisyydellä Muotkajärveä reunustavan suon laidasta. Kuopat on kaivettu hiekkamaahan, jossa kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Kuopan 8 vallissa oli kaksoispodsoli. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T15:21:19 5208.39038086 512.47817136
arkeologinenkohde_alue.269 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.269 61652 {2DDDFDA6-F7A2-44FF-A7B3-837682EE5AD2} Tirrohonkaniemi 1 Latomukset 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Muotkajärven rannassa Tirrohonkaniemen tyvessä. Muotkajärven ranta on tasaista ja hiekkaista mäntykangasta, joka nousee alueella hieman länsilounaaseen päin mentäessä. Niemen kärki on kuivaa maata, mutta tyviosa on suota. Latomusrivi sijaitsee rannasta 20-30 m:n päässä. Länsilounaasta alkavassa rivissä on kymmenen suorakaiteen muotoista latomusta yhtenäisessä rivissä, joista ensin on kuusi latomusta, sitten yksinäinen ja sen jälkeen kolme. Viimeinen latomus sijaitsee rivistä erillään aivan rannan tuntumassa, vain parin metrin päässä rantatörmästä. Puusto alueella on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Alueella sijaitsee myös pyyntikuoppa. Mj-rekisteri: 11 latomusta ja yksi pyyntikuoppa. 3 Voimassa 2019-09-03T14:29:50 9665.82763672 406.15415104
arkeologinenkohde_alue.270 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.270 61680 {29852677-6AB2-4577-89F5-3A2937DA18BF} 47010282 Tirrohonkaniemi 2 Asumuspainanteet 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 289 ei Kohde sijaitsee Muotkajärven rannalla. Alueella havaittiin vuonna 2001 kaksi asumuspainannetta. Toinen on rantaan johtavan polun vieressä. Tähän painanteeseen tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta sen muoto ja koko viittasivat joko kivikauden lopun tai varhaismetallikauden asumuksen jäännökseen. Toisen asumuksen jäännökset sijaitsevat edellisestä itään. Siihen tehdystä koekuopasta löytyi punertavaa jaspista. Painanteiden suunnat poikkeavat toisistaan: painanteen 1 pitkä sivu on rantaan päin, kun painanteen 2 lyhyt sivu on rantaan päin. Rannan alueelta löytyi myös useita kvartsi-iskoksia, kvartsikaavin ja palaneita kiviä. Vuoden 2011 tarkastuksessa metsätieltä havaitiin kuntan peittämä liesikiveys sekä alueen itäosasta palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T11:50:38 10537.98461914 486.58353748
arkeologinenkohde_alue.271 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.271 61870 {06157A69-93C4-4D6B-BC30-29E455AA9D72} 47010237 Kalmankaltionojansuu Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 370 360 ei Pyyntikuoppajono, jossa on 9 kuoppaa, sijaitsee Nunnasesta koilliseen, Kalmankaltionojan ja Käkkälöjoen risteyksessä olevan Kalmankaltion autiotuvan vieressä. Maasto on jokien, soiden ja lampien halkomaa hiekkapohjaista tunturikoivualuetta. Jono kulkee hiekkaniemekkeen poikki. Se alkaa lännessä lammen rantatörmän päältä ja päättyy kaksihaaraisena rinteen yläosaan. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-27T08:45:09 6065.13525391 312.96693236
arkeologinenkohde_alue.272 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.272 61871 {94B9DFAA-5D51-4799-A09E-E9AF66CE6480} 47010227 Naltijärvi koillinen pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 407 398 ei Pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on 24 kuoppaa, sijaitsee Käkkälöjoen itäpuolella ja Naltijärven koillispuolella. Ketjun pituus on noin 600 m. Kuopat ovat pääasiassa melko suuria (4,5 x 4 m), mutta osa on pienenmpiä (2 x 1,5 m). Kuoppien syvyys vaihtelee 0,8 metristä 1,2 metriin. Mj-rekisteri 24 pyyntikuoppaa 3 Voimassa 2019-11-26T15:18:34 29195.82641602 1192.44813463
arkeologinenkohde_alue.273 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.273 61872 {690993F6-CF4D-4BC8-AC4B-8D0C0302AA83} 47010226 Naltijärven kesäpaikka Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 410 400 ei Kohde sijaitsee Nältijärven pohjoispuolella, Käkkälöjoen molemmin puolin, Fielmassaivon ja Fielmasjärven lounaispuolella. Paikalla on 14 kuoppaa. Kuopat ovat pieniä, matalia ja soikeita. Ne ovat laajuudeltaan noin 3 x 2,5 metriä ja 0,6 metriä syviä. Osa kuopista on pyyntikuoppia, mutta osa saattaa olla jonkinlaisia säilytys- tai jätekuoppia. Maasto on loivasti jokeen päin viettävää, ja alueella kasvaa tunturikoivua. Maaperä on hiekkaa. Kohteesta noin 0,3 kilometriä itäkoilliseen on kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä Pyyntikuoppia ja säilytyskuoppia 3 Voimassa 2019-08-29T13:07:33 16824.18603516 933.80166008
arkeologinenkohde_alue.274 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.274 61873 {FF68658E-0F35-4A87-AD5B-780E803EB4F1} 47010229 Valkamajoen latva Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 480 475 ei Kuopat sijaitsevat Valkamajoen latvassa, Valkamapään kaakkoispuolella. Maasto on aluetta, jossa vaaran kaakkoisrinteen jyrkkä osa vaihtuu loivemmaksi. Vaivaiskoivua kasvavan hiekkaisen alueen halki virtaa itäkoillisesta puro länsilounaaseen. Jono alkaa pienen lammen luoteisrannalta ja jatkuu ensin puron etelärantaa länsilounaaseen ja päätyy pohjoisrannalla suon reunaan. Mj-rekisteri Pyyntikuoppajono 3 Voimassa 2019-11-26T15:38:31 21387.53930664 1514.32395568
arkeologinenkohde_alue.275 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.275 61874 {EC9DF9E5-F0B4-4F31-987F-EB35894CE311} 47010228 Suukisjoen latva pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 467 445 ei Pyyntikuopat sijaitsevat Suukisjoen latvoilla, tunturikoivua kasvavalla hiekkaisella rinteellä, jossa kulkee Suukisjoen latvapuroja pohjois-etelä -suunnassa. Pituutta kuoppajonolla on noin 800 metriä. Mj-rekisteri Pyyntikuoppajono 3 Voimassa 2019-11-26T15:30:55 27176.00976562 1694.2467761
arkeologinenkohde_alue.276 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.276 140895 {D310841F-BC50-4FB5-8860-92A065BCDC34} 1000012484 Jyskykangas 1 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 108 ei Kohde sijaitsee harjun laen eteläpuolella loivasti lounaaseen viettävällä rinteellä pienen rantatörmän yläpuolella. Maaperä on hienoa soraa/hiekkaa, jossa on yksittäisiä isompia kiviä. Metsätie halkaisee alueen. Koillisesta tienleikkauksesta havaittiin kolmesta kohdasta punaiseksi palanutta maata ja palaneita kiviä, pieniä kvartsi-iskoksia ja kiviesineen teelmä (ei otettu talteen). Kohde jatkuu todenäköisesti jonkun verran tien lounaispuolelle (topografian perusteella, ks. myös inventointikertomus P. Pesonen 2008). Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 09.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Kivikautinen (myöhäismesoliittinen) rannansidonnainen asuinpaikka. Kaakko-luodesuuntainen paikoitellen jyrkkärinteinen harjujakso, jonka laella on runsaasti kiviä; rinteillä soraa ja hiekkaa. Harju sijaitsee keskellä laajaa suoaluetta. Sen pohjoispuolella on turvetuotantoalueita. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2011-12-19T14:02:17 2201.83276367 194.14592544
arkeologinenkohde_alue.277 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.277 60823 {5B5FA00F-BFCE-4DE2-AB36-0624C706944D} 1000012211 Leviälahti asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 82 ei Asumuspainanne sijaitsee muinaisrantatörmän päällä. Painanne on kaivettu loivaan rinteeseen ja sen takaosa on siten syvempi ja selvempi kuin etuosa. Painanteen muoto lienee nelikulmainen ja halkaisija noin 6 metriä. Painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta kvartsia ja palanutta luuta. Löytökerros oli melko ohut, noin 20-30 cm, ja tämän alta tuli esiin pohjasora. Painanteen länsipuolella saman törmän päällä noin 6,5 metrin päässä painanteen vallista on pienempi noin 2-3 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa. Kyseessä saattaa olla varasto- tms. kuoppa, joita tavataan asumuspainanteiden yhteydessä. Asuinpaikka-alue on etelään aukeavaa kangasta. Lahden pohjukassa ja luoteisrannalla on asuinpaikka-aluetta. Idän puolella kohdetta rajaa korkea kallioinen mäki. Koepistoista tuli kvartsilöytöjä pitkältä matkalta ja koko kangas vaikuttaa potentiaaliselta asuinpaikka-alueelta. Lahden pohjukan luoteisosassa on muinaisrannan päällä asumuspainanne. Tarkemmassa kartoituksessa alueelta lienee mahdollista löytää useampikin asumuksen pohjia. Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Olavinlinnasta 11,2 km eteläkaakkoon Turponsaaren eteläpäässä olevassa Leviälahdessa. Kankaan alemmilla muinaisrantakorkeuksilla on useita eriaikaisia rantavalleja ja maasto on kumpuilevaa. Ylempänä on selvempiä rantatörmiä ja tasaisia alueita. Alueen maaperä vaihtelee kivikkoisesta hiekasta kivettömään hiekkaan. Tehtyjen koepistojen perusteella idässä maaperä vaikuttaa kiviseltä, mutta muuttuu hienojakoisemmaksi länteen päin so. muinaislahden pohjukkaa kohti tultaessa. 3 Voimassa 2013-02-22T10:07:51 9581.71459961 415.21450895
arkeologinenkohde_alue.278 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.278 60826 {D8DB5D79-18D0-48A4-BB3A-C862FFBDDD71} 1000012214 Mökinlahti asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 83 ei Ensimmäisen painanteen halkaisija on noin 6 metriä ja muoto pyörä. Painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä paikalla on kivetöntä hienojakoista hiekkaa. Noin 35 cm syvyydessä kuopan reunassa tuli vastaan litteähkö noin 5 cm paksu ja 30 cm pitkä kivi, jonka jätin paikalleen. Kiven alapuolella pohjamaassa n. 40-50 syvyydessä oli havaittavissa harmaata nokista likamaata. Toisen painanteen kohdalla rantatasanne on paikalla noin 12-13 metriä leveä. Painaumasta noin 10 metriä pohjoiseen on tervahauta. Tein painanteeseen koepiston josta löytyi kvartsi-iskos. Maaperä kuopassa oli osin soraista. Tämän lisäksi tein toisen piston, josta myös löytyi pieni kvartsi-iskos. Toisessa pistossa maaperä oli hienojakoisempaa kuin edellisessä. Koepistoissa ei ollut havaittavia kulttuurivärjäytymiä. Koepistojen väli oli noin 2 metriä. Saaren rantaa kiertää korkea muinaisrantatörmä, jonka päällä asuinpaikka-alue on. Havaintopaikkoja asuinpaikasta on kolme. Näistä kaksi on asumuspainanteita ja yksi kvartsin löytöpaikka. Välimatka painanteelta toiselle on n 60 metriä ja lähemmältä painanteelta kvartsin löytöpaikkaan noin 100 metriä. Yksi painanne sijaitsee muinaissaaren eteläisimmässä kärjessä olevan niemen itäreunalla. Kohdan muinaisranta avautuu kaakkoon. Toinen painanne sijaitsee ensimmäisestä painanteesta n. 60 metriä luoteeseen Mökinlahden puolella. Ranta avautuu paikalla länsilounaaseen. Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Punkaharjun kirkolta 21,2 km lounaaseen Porkalansalon koillispuolella olevan Iso Porkalansaaren etelä- ja lounaisosassa. Puusto paikalla on mäntyvaltaista. Paikalla on myös kuusia, koivuja ja muita lehtipuita. Aluskasvillisuus sisältää rahkasammalta, saniaisia ja heinää. Maastoon on kaadettu ja jätetty puuta lahopuuksi. 3 Voimassa 2010-01-08T15:07:46 4004.86987305 329.92791653
arkeologinenkohde_alue.279 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.279 60880 {9CAFB070-173A-4BA8-9D82-8FB747237AC0} 1000018256 Soukanlahti 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 4 Näkyvät rakenteet 85 ei Viklanlahden ja Hiekkaniemen välissä on puolustusvarustuksia. Viklanlahdella on kallioon louhittu suoja ja juoksuhautoja. Tästä pohjoiseen on maahan kaivettuja taisteluhautoja. Hiekkaniemeen johtavan tien eteläpuolella on vanhan muinaisrannan päällä juoksuhautaa ja hiekkaisen alueen eteläosassa maahan kaivettu suoja. Suojien sijaintitiedot: GPS-koordinaatit: 6840731; 3612009 ja 6840922; 3611702. Mj-rekisteri: Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee kenttälinnoitettuja korsuja ja poteroita sekä taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen. Näkyvät rakenteet Toisen maailmansodan puolustusvarustuksia Kohde sijaitsee Olavinlinnasta 26 km eteläkaakkoon Pellossalon eteläpäässä olevan Nenäniemen lounaisrannalla. Huom: Hertellin raportissa Nenäniemi. Kohde alakohteena Soukanlahdessa (1000018256) ilman rajausta. 3 Voimassa 2020-09-18T13:08:15 14246.42089844 1029.18417879
arkeologinenkohde_alue.280 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.280 162439 {7A159B70-A82B-468C-97A9-9C258344A6FE} 1000023716 Saiveljärvi koillinen 1 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 222 ei Kuoppa 1, matala kuoppa osin kuusen alla. Kairauksessa saatiin hieman huuhtoutunutta hiekkaa vaikka maaperä onkin varsin kivinen. Koillisreunassa on hieman kulkuaukon tapainen loivempi kohta ja sen vieressä vallin tapaista, jota muilla reunoilla ei ole. Kuoppa on hieman epämääräinen, sen halkaisija on noin 2,4 m ja syvyys 50 cm. Kuopan keskellä on syvempi pieni kuopanne. Ei yhtä selkeä kuin kuoppa 2. (X=3498645 Y=7508716) Kuoppa 2, selkeästi erottuva kuoppa edellisen pohjoispuolella. Kuopan halkaisija on n. 2,1 m ja syvyys n. 55 cm. Terävät ja selkeästi tuntuvat reunat. Maaperä on kivinen, mutta kuitenkin kairauksessa saatiin noin 5 cm huuhtoutumiskerros. Näyttää lähinnä pyyntikuopalta, maaperä on niin epätasainen että on mahdotonta sanoa onko ympärillä valleja. (X=3498648 Y=7508723) Kuopissa havaitun huuhtoutumiskerroksen perusteella ne ovat vähintään yli sata vuotta vanhoja. Kohde rajautuu havaittujen kuoppien lähiympäristöön. T. Jussila ja T. Sepänmaa ovat havainneet kuopat 2010, ja arvelevat niiden olevan pyyntikuoppia tai varastokuoppia. Kuoppajäännöksiä. Kuopat sijaitsevat Kevitsavaaraan eteläpuolisen Saiveljärven itäpään koillisrannalta noin 700 m koilliseen, pienen suosaarekkeen eteläpäässä. Maasto on tuoretta kangasta, saarekeella kasvaa pari suurta kuusta, mutta pääosin koivua puskina. 3 Voimassa 2015-09-23T08:43:27 77.27978516 34.73275078
arkeologinenkohde_alue.281 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.281 151986 {4B4529D6-FE62-4FDD-B6F6-49C9ED5F8C79} Seljanoja 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 188 ei Paikalla on 26 x 7,5 metrin kokoinen kämpän raunio, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Koillis- ja luoteiskulmissa on suurista luonnonkivistä tehdyt 2 x 2 x 1metrin kokoiset uuninkiukaat. Rakennuksessa on ollut neljä samansuuruista huonetta, joiden väliseinät kulkevat lyhyiden sivujen suuntaisesti. Kurkihirsi kulkee keskellä pitkien sivujen suuntaisesti ja sen päällä on kirveellä halkaistuja lautoja. Pyöröhirret on kirveellä ja sahalla katkaistuja ja nurkissa on 5 - 6 hirsikertaa jäljellä. Kämpän kohdalla alarinteessä 20 metrin etäisyydellä kämpästä on lähde. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän raunioiden ylle. Sutigis Metsätyökämppä Kohde sijaitsee Lomperovaaran pohjoisrinteellä hiekkarinteessä, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteen eteläpuolella 20 metrin etäisyydellä kulkee hiekkatie. Kämpän raunio näkyy tielle. Maasto on hiekkakangasta ja kämppä sijaitsee terassin päällä. Alueella kasvaa harvennettu mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-11-06T10:52:05 667.24194336 109.86742971
arkeologinenkohde_alue.282 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.282 141862 {D7D5C993-B0CF-4A1D-961D-184CD8ED5038} Liminsärkkä pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 205 ei Polun varressa sijaitsee ainakin kuusi kuoppajäännöstä. Ne eivät ole oppikirjamaisen selkeitä pyyntikuoppia, mutta eivät myöskään vaikuta aivan tuoreilta kaivannoilta. Kuopat ovat pienehköjä, halkaisijaltaan 1-2 metrisiä ja matalia. Syvyyttä on noin 0,5 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kuopat on merkitty erillisillä pisteillä. Kuopat havaittiin toiselle kohteelle kulkiessa. Pyyntikuoppia Kuopat sijaitsevat jyrkkäseinämäisen Liminsärkkä-nimisen itä-länsisuuntaisen harjumuodostelman päällä, polun varressa. Puusto on uudistuskypsää kasvatusmetsää. Harjun päällä kulkee Sininen polku -niminen retkeilyreitti. 3 Voimassa 2012-01-16T13:42:04 36906.16040039 2107.19763804
arkeologinenkohde_alue.283 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.283 161610 {BD6989CC-5D41-4195-9721-9CA739F8C713} 1000009723 Ryssänkoste kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 181 ei Paikalla on Museoviraston muinaisjäännösreisterissä oleva kivikautinen asuinpaikka. Inventoinnissa ei asuinpaikasta havaittu mitään merkkejä. Asuinpaikka on merkitty aivan rantaviivalle ja inventointiaikana vesi oli vielä kevättulvan jäljiltä korkealla. Kohde rajautuu aluemaisesti joen rantaan, josta havainnot on tehty. Muinaisjäännösrekisteri kivikautinen asuinpaikka no 1000009723. Kivikautinen asuinpaikka, joka on ilmeisesti suurimmaksi osaksi huuhtoutunut jokeen. Kohde sijaitsee Ounasjoen länsirannalla, jossa joen törmä on jyrkkä hiekka- ja moreenirinne. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukkaa. 3 Voimassa 2013-10-07T10:28:10 635.75634766 120.98008793
arkeologinenkohde_alue.284 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.284 161612 {3FAC78B0-0ABB-4DCE-BAA0-1707BF6896AD} 26101008 Koskela kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 180 ei Rannassa on 10 x 7 metrin veden huuhtoma hiekka-alue, jossa on hieman punaiseksi värjäytynyttä maata ja palamattomia kiviä. Kohde rajautuu aluemaisesti joen rantahiekka-alueelle, josta havainnot on tehty. Muinaisjäännösrekisteri kohde no 26101008, kivikautinen asuinpaikka. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, jotka ovat vähäisiä. Ilmeisesti asuinpaikka on suureksi osaksi huuhtoutunut jokeen. Kohde sijaitsee Ounasjoen länsirannalla jyrkän rinteen alaosassa. Alueella kasvaa mäntymetsää ja puolukkaturvetta moreenirinteessä. Aivan joen rannassa on on veden huuhtoma hiekka-alue. 3 Voimassa 2013-12-03T11:27:36 113.32543945 42.63736339
arkeologinenkohde_alue.285 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.285 70502 {B42AB1E9-69D0-4A42-9739-68C443E55D0E} 1000013499 Allioja itä pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 280 274 ei Inari-Pokka-tien länsipuolella, noin 800-1000 metriä Ivalojoen ylittävästä sillasta etelään on 38 kuoppajäännöstä. Niistä suurin osa on pyyntikuoppia. Kuopat on tehty soiden keskellä oleville kivennäismaasaarekkeille, joiden maaperä on hiekkaa tai hiekkamoreenia. Kuoppajäännöksiä on neljässä lähellä toisiaan olevassa, erillisessä keskittymässä. Jollei tekstissä toisin mainita, niin olen tulkinnut kuoppajäännökset pyyntikuopiksi. KESKITTYMÄ 1 (kartta 2) Inari-Pokka-tiestä 40 metriä länteen on pienen suon keskellä noin kolme metriä korkea ja 15 x 25 metrin laajuinen hiekkakumpare. Kumpareen päällä on kaksi kuoppaa aivan vierekkäin. Niiden reunat ovat vain metrin päässä toisistaan. Ympäristö on kuivan kankaan männikköä. Kuoppajäännös la: Kuopista eteläisempi on halkaisijaltaan 3.5 m ja syvyydeltään metrin. Kuoppaan tehtiin koepisto, josta näkyi humuksen alla huuhtoutumiskerros. Kuva 1. Kuoppajäännös lb: Pohjoisempi kuoppa on halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 80 cm. Kuoppa on muodoltaan edellistä epämääräisempi. Se saattaa johtua kettujen kaivelusta, sillä kuopassa on nytkin ketunkolo. KESKITTYMÄ 2 (kartta 2) Kuoppajäännöskeskittymä 2 sijaitsee Inari-Pokka-tiestä noin 90-120 metriä länteen. Kuusi kuoppaa on tehty suurin piirtein pohjois-etelä-suunnassa kulkevan, suuren kivennäismaasaarekkeen pohjoispäähän. Viisi kuopista sijaitsee matalammalla terassilla ja yksi on tehty niitä selkeästi korkeammalle terassille. Ympäristö on kuusi-mänty-koivusekametsää. Kuoppajäännös 2: 0 4 m, syvyys 50 cm. Laakea, vatimainen. Sijaitsee noin 10m päässä suon reunasta. Koepistossa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta, joten ei voi olla esihistoriallinen. Maaperä on karkeaa hiekkaa. Todennäköisesti ei ole pyyntikuoppa, mutta käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Kuva 2. Kuoppajäännös 3: 0 3.5 m, syvyys 40 cm. Laakea painanne kuoppajäännös 2:sta noin 30 m kaakkoon. Hyvin epämääräinen ja ohut huuhtoutumiskerros. Maaperä karkeaa hiekkaa. Käyttötarkoitus epäselvä. Kuoppajäännös 4: 0 3.5 m, syvyys 1.1 m. Koepistossa paljastui epämääräinen ja ohut huuhtoutumiskerros. Kuva 4. Kuoppajäännös 5: Koko 3.5 x 2.5, syvyys 80 cm. Muodoltaan soikea. Koepistossa paljastui huuhtoutumiskerros. Maaperä hiekkaa. Kuoppajäännös 6: 0 3 m, syvyys 80 cm. Koepistossa paljastui huuhtoutumiskerros. Maaperä hiekkaa. Kuopan eteläpuolella maasto nousee jyrkästi. Kuoppajäännös 7: 0 2m, syvyys 70 cm. Kuoppa sijaitsee selvästi edellisiä kuoppia korkeammalla. KESKITTYMÄ 3 (kartta 3) Kuoppajäännöskeskittymä 3 sijaitsee keskittymästä 2 noin 200 metriä etelään. Keskittymässä on kaikkiaan 25 kuoppajäännöstä, joista kaikki lienevät pyyntikuoppia. Kuopat on tehty noin 180 metriä pitkään, lähes pohjois-etelä-suuntaiseen nauhaan, joka kaartuu jousimaisesti siten, että jonon kovera sivu on kohti itää. Kuoppajonon muoto seuraa soiden keskellä olevan kivennäismaasaarekkeen itäsivun muotoa. Ympäristö on suurimmaksi osaksi puolukkatyypin männikköä, jossa kasvaa mäntyjen seassa joitain kuusiaja koivuja. Kuoppajäännös 8: 0 3.5 m, syvyys 80 cm. Kuva 4. Kuoppajäännös 9: 0 2.5 m, syvyys 70 cm. Kuva 5. Kuoppajäännös 10: 0 3.5 m, syvyys 80 cm. Kuoppajäännös 11: 0 3 m, syvyys 80 cm. Koepistossa paljastui huuhtoutumiskerros. Kuoppajäännös 12: Koko 4 x 3m, syvyys 90 cm. Muodoltaan soikea. Kuoppajäännös 13: 0 3.5 m, syvyys 90 cm. Kuva 6. Kuoppajäännös 14: Koko 3.5 x 3m, syvyys 80 cm. Muodoltaan soikea. Kuoppajäännös 15:0 3.5 m, syvyys 1m. Kuoppajäännös 16: Koko 2.5 x 2 m, syvyys 30 cm. Kuoppajäännös 17: 0 3.5 m, syvyys 80 cm. Kuva 7. Kuoppajäännös 18: 0 2.5 m, syvyys 30 cm. Kuoppajäännös 19:0 4 m, syvyys 90 cm. Kuva 8. Kuoppajäännös 20: 0 4 m, syvyys 1 m. Kuoppajäännös 21: 0 3 m, syvyys 60 cm. Kuoppajäännös 22:0 4 m, syvyys 1.1 m. Kuoppajäännös 23: Koko 2.5 x 2 m, syvyys 50 cm. Kuoppajäännös 24: 0 4 m, syvyys 1.1 m. Kuoppajäännös 25: 0 2m, syvyys 40 cm. Kuoppajäännös 26: 0 3.5 m, syvyys 1 m. Kuoppajäännös 27: 0 3.5 m, syvyys 1 m. Kuoppajäännös 28: 0 4 m, syvyys 1m. Kuoppajäännös 29: 0 4 m, syvyys 1m. Kuoppajäännös 30: 0 3m, syvyys 80 cm. Kuoppajäännös 31: 0 4 m, syvyys 1.2 m. Kuva 9. Kuoppajäännös 32: 0 4.5 m, syvyys 1.2 m. KESKITTYMÄ 4 (kartta 4) Viiden kuoppajäännöksen keskittymä sijaitsee aivan Pokan tien vieressä olevalla tasanteella. Tietä lähin kuoppa on tiestä vain 10 metrin päässä. Keskittymä 4 on noin 50 metriä keskittymästä 3 kaakkoon. Ympäristö on mänty-kuusi-koivu-sekametsää ja maaperä hiekkaa. Kuoppajäännös 33: 0 4.5 m, syvyys 1.5 m. Kuoppajäännös 34: 0 2.5 m, syvyys 70 cm. Kuoppajäännös 35: Koko 4 x 2.5, syvyys 60 cm. Muodoltaan soikea. Kuoppajäännös 36: 0 3.5 m, syvyys 40 cm. Kuoppajäännös näyttää asumuspainanteelta. Sen ympärillä on 70-100 cm leveät ja noin 30-40 cm korkeat vallit. Kuopan luoteissivulla ei ole vallia noin metrin matkalla. Koepistossa paljastui huuhtoutumiskerros, myös vallista. Maaperä on hiekkaa. Kuva 10. Kuoppajäännös 37: 0 3m, syvyys 70 cm. Kohde rajautuu tien länsipuolella olevalle hiekkaiselle alueelle. Inari-Pokka-tien länsipuolella noin kilometrin Ivalojoesta etelään on 38 kuoppajäännöstä. Alue on suurimmaksi osaksi mäntyvaltaista mänty-kuusi-sekametsää, jossa maaperä on hiekkaa. Alue on avosoiden ympäröimää. Kohteeseen on yhdistetty Allioja itä 1 ja 2, Allioja itä 2 (70503) on poistettu. 3 Voimassa 2019-11-26T15:49:42 15317.65576172 1087.50283177
arkeologinenkohde_alue.286 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.286 175870 {9EF5E153-33DB-462A-A40E-1ACDD4B26B1E} Paino-ojan vittikko 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 249 ei Itä-länsi suuntainen kämpän pohja, kooltaan n. 10,5 x 7,5 m. Seinien kohdalla on säilynyt muutama heinämättäiden peitossa oleva hirsi. Keskellä on kuoppa, jossa on peltikamiinan jäännös. Keskellä on myös suuri maatunut hirsi. Eteläpään seinälinjan vieressä on suuri kivi, mahdollisesti kivijalasta. Kämpän itäpuolella on muutama hirsi, joista toisessa on kierteellinen pultti sekä lattarauta, jossa on reikiä. Mahdollisesti ne ovat jonkinlaisia puomirakenteita. Alarinteen puolella on roskakuoppa. Kämpänjäänteen länsipuolella sijaitsee kaksi suurta kivikasaa vierekkäin. Niiden päällä kasvaa tiheää pajupöheikköä. Muita rakenteita ei ole havaittavissa. Kivet näyttävät ainakin osittain olevan ladottu päällekkäin. Idän puoleinen kasa on kooltaan n. 4,5 x 3,5 m. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Vuoden 1914 hoitoaluekarttaan paikalle on merkitty ilmeisesti uittoon liittyvä palsta joen rantaan. Vuosien 1936 ja 1955 hoitoaluekarttoissa paikalle ei ole merkitty mitään. Rakennuksen pohja joka kartta-aineiston perusteella ajoittuu 1900-luvun alkuun. Kohde sijaitsee Vuoltisen pohjoisrannalla tien vieressä, noin 120 m Savukosken/Sodankylän kunnanrajasta. Ruohikkoinen aukea alue, jonka vieressä kasvaa tiheästi katajaa. Alue on merkitty niittynä 1975 topografiseen karttaan. Rakennelmien välissä on oja ja ilmakuvien perusteella alueella on enemmänkin ojia. 3 Voimassa 2015-01-20T12:56:58 1185.63964844 144.37867729
arkeologinenkohde_alue.287 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.287 175874 {D94E16C0-A5E2-47CF-8FA5-93C08A5A3194} 1000008613 Hietalahti pohjoinen kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 180 ei Paikalta on vuonna 1989 löydetty tieuralta kvartsia ja palanutta luuta. Kohde tarkastettiin silmämääräisesti niiltä osin kuin maanpinta paikalla oli rikkoontunut ja havaintomahdollisuudet olivat siten hyvät. Aluskasvillisuus oli jo osin peittänyt maaperää. Tarkastuksessa ei havaittu mitään esihistoriaan tai kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Löydöt ovat luultavasti jääneet kasvillisuuden alle ja löytöalue on ilmeisesti ollut pienialainen. Aluemainen. Rajaus on sama kuin muinaisjäännösrekisterissä. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Taimikko, maaperä aurattu. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-12-04T14:28:51 2189.3984375 198.33520727
arkeologinenkohde_alue.288 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.288 141002 {9A054CD2-8260-4C5F-A9E9-3746AAD9D3C9} Buvrrásjávri koillinen Pyyntikuoppia 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 115 ei Pyyntikuopat sijaitsevat Kevon luonnonpuistossa, Kevojoen laajentuman Buvrrásjávren ja sen koillispuolisen pienen lammen välisellä kannaksella. Kohde rajoittuu pistemäisesti pyyntikuoppien lähiympäristöön. Pyyntikuopat löysivät Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestarit Jari Kangasniemi ja Petteri Polojärvi eläinlajitarkastusmatkallaan kesällä 2010. 3 Voimassa 2019-11-27T15:00:40 396.60009766 82.2242534
arkeologinenkohde_alue.289 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.289 69784 {8E118B91-1085-48B6-8F1E-FE390A551B2A} 1000013674 Kyläjoki pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 242 ei Kuopat 1-6 ovat yhdessä ryhmässä, ja 1-5 linjassa, kuoppa 6 on hieman sivussa niiden linjasta. Kuopat 7-17 muodostavat toisen ryhmän, joka koostuu N-S ja E-W suuntaisista linjoista, jotka eivät kuitenkaan ole mitenkään selviä. Kuoppa 18 on muista erillään n. 190 m päässä kuopasta 17 kaakkoon ja kuoppa 19 on siitä yli 180 m päässä koilliseen, kuopat 20-23 ovat luode-kaakko-suuntaisena linjana kuopasta 19 n. 60 m päässä. Kuoppien keskimääräinen halkaisija on 2 m ja syvyys 40 cm. Kuopat 1-18 ovat pääosin 255-260 m mpy korkeudella, Kyläjokea lähempänä olevat kuopat ovat alempana, noin 242 m korkeudella. Kuoppa 1, halkaisija 1,7 m ja syvyys 40 cm, pieni kuoppa harjanteen sivussa, ei huuhtoutumaa, ei selviä valleja, johtuu osin luontaisista muodoista, kohdalla aluskasvillisuus sammalia ja jäkäliä. x 3483559, y 7593345 Kuoppa 2, koko 2 m x 2,2 m, syvyys 20 cm, n. 20 m itään 1:sta, ei huuhtoutumaa, matala ja laakea, ei selviä reunoja joka sivulla, epämääräinen. x 3483581, y 7593348 Kuoppa 3, halkaisija 2,2 m, syvyys 35 cm, kapeat vallit 3:lla sivulla, yksi reuna lähes puuttuu, pohjalla kasvaa heinää, noin 20 m 2:stä itään, alkava huuhtoutuma. x 3483609, y 7593345 Kuoppa 4, 6 m edellisestä, halkaisija 2,1 m, syvyys 35 cm, 1-4 cm huuhtoutumiskerros, kapeat ja korkeat vallit, pohjalla kasvaa heinää, x 3483616, y 7593342 Kuoppa 5, 23 m 4:stä itään, halkaisija 2 m, syvyys 50 cm, vallit vaihtelevan levyiset, pohjalla sekoittunutta hiekkaa ja hiiltä. Maa on pehmeä, mahdollinen kaksoismaannos? Ympärillä kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus on paksumpi kuin edellisissä. x 3483641, y 7593343 Kuoppa 6, 23 m kaakkoon edellisestä, pieni, kooltaan 1,7 m x 1,5 m, syvyys on 30 cm, n. 5 cm huuhtoutumiskerros jossa on seassa hiiltä. Kuoppa sijaitsee polun reunalla ja siihen on valunut maata, koska kaksoismaannos, toisella reunalla sammalta, pääosin jäkäliä, pari pientä kuusen taimea. x 3483657, y 7593322 Kuopat 7-11 ovat pohjois-etelä suuntaisessa linjassa. Kuoppa 7, kuopasta 5 noin 70 m pohjoiseen. Koko 1,9 m x 1,7 m, syvyys 40 cm. Pieni ja soikea, ei valleja, alkava huuhtoutumiskerros, n. 1 cm, pohjalla on oksia. x 3483657, y 7593415 Kuoppa 8, edellisestä 11 m lähes pohjoiseen, koko 2,6 x 2,2 m, syvyys 50 cm, n. 2 cm huuhtoutuma, paikoin kaksoismaannos, alemmassa myös n. 2 cm huuhtoutuma. Toisessa reunassa on kanto, joka hieman vääristää kokoa, näyttää pyöreältä, n. 1 - 1,5 m leveät vallit. x 3483662, y 7593435 Kuoppa 9, n. 17 m pohjoiseen 8:stä, halkaisija 2,2 m, syvyys 40 cm, alkava huuhtoutuma, alle 1 cm, maa ympärillä epätasainen, joten ei voi sanoa onko valleja. x 3483665, y 7593448 Kuoppa 10, noin 15 m pohjoiseen edellisestä, halkaisija 2,2 m, syvyys 50 cm. Selvät, noin 1,5 m leveät vallit, joissa molemmin puolin suuret kannot ja joista toisen rungon pätkiä on kuopassa, alkava huuhtoutumiskerros. x 3483669, y 7593463 Kuoppa 11, noin 10 m edellisestä, halkaisija 1,8 cm, 40 cm syvä, n. 1 m leveät matalat vallit, n. 2 cm huuhtoutuma, pohjalla oksia.x 3483666, y 7593471 Kuoppa 12, sijaitsee noin 35 m luoteeseen kuopasta 11, hieman ympäristöä korkeamman kumpareen reunassa, kuoppa on alarinteen puolelta avoin. Koko 1,7 m x 2 m, syvyys 40 cm. Kuoppa on pieni ja hieman epämääräinen, koska valleissa on 2 kantoa ja pohjalla oksia ja rungon pätkiä. Kairauksessa näkyvissä n. 2 cm huuhtoutumiskerros, jonka seassa hiiltä, n. 1 m leveä ja 10-15 cm korkea valli. x 3483643, y 7593492 Kuoppa 13, sijaitsee noin 30 m itään kuopasta 10. Halkaisija 2,6 m ja syvyys 60 cm, selvät n. 1,5 m leveät vallit, kuopan reunassa koivun kanto sekä kuopassa ja vallissa männyn kantoja, toisessa vallissa kuusen taimi, jonka alla variksenmarjaa, toisessa reunassa vain jäkäliä.x 3483699, y 7593461 Kuoppa 14, sijaitsee aivan polun vieressä, noin 50 m pohjoiseen kuopasta 13.Pieni ja soikea kuoppa, jonka koko on 2,2 m x 1,6 m ja syvyys 40 cm. Noin 2 cm huuhtoutumiskerros jonka seassa on hiiltä, n. 1,5 m leveät vallit, reunassa ja vallissa kasvaa pieniä mäntyjä. x 3483718, y 7593512 Kuoppa 15, sijaitsee kuopasta 13 noin 45 m itään korkeamman harjanteen loivassa rinteessä. Halkaisija on 1,8 m ja syvyys 30 cm, ei huuhtoutumaa. Kuopan toisessa reunassa on paljas alue, josta varmaan valunut hiekkaa kuoppaan. x 3483747, y 7593451 Kuoppa 16, 7 m itäkoilliseen edellisestä, pieni ja matala, koko 1,5 m x 1,4 m, syvyys 25 cm, ei huuhtoutumaa, osin vallia. Kuoppa 17, noin 30 m itään edellisestä, sijaitsee kumpareen reunalla jyrkähkössä rinteessä. Muodoltaan soikea, koko 1,3 m x 1,7 m syvyys 30 cm, kolmella sivulla on selvä reuna. 10 cm huuhtoutumiskerros, joka varmaan johtuu sijainnista.x 3483790, y 7593469 Lähellä harjanteen itäpäässä on 2 epämääräistä ja muodoltaan epäsäännöllistä kuoppaa. Kuoppa 18, sijaitsee erillään muista, noin 190 m kaakkoon kuopasta 17, mutta suunnileen linjassa viiden ensimmäisen kuopan kanssa. Pohjoispuolella on jyrkkä rinne n. 20 m päässä, pienehköä mäntyä kasvava kuiva kangas, maaperä epätasainen, mättäitä tahi pieniä kumpuja, myös kuopan vieressä, reunalla kasvaa kuusi, sijaitsee toisen ryhmän vieressä hieman alempana rinteessä, n. 2 cm huuhtoutuma Halkaisija 2,3 m, syvyys 40 cm, jonkinlainen huuhtoutumiskerros, seassa hiiltä, selvät reunat, vallia alarinteen puolella, x 3483970, y 7593391 Kuoppa 19, alkava huuhtoutuma, n. 1 cm, pieni ja matala, koko 1,9 x 1,7 m, syvyys 35 cm, matalat ja leveät vallit, sijaitsee ylärinteessä edellisistä, x 3484121, y 7593496 Kuoppa 20, n. 2 cm huuhtoutumiskerros, pieni ja matala, n. 25 m edellisestä, halkaisija 1,7 m, syvyys 40 cm, matalat vallit, 1,5 m, kuopat sijaitsevat hieman ympäristöstä erottuvan harjanteen päällä, tosi matala ja katoaa lännessä. x 3484188, y 7593531 Kuoppa 21, 15 m luoteeseen, halkaisija 2,4m, syvyys 25 cm, matala ja laakea kuoppa, alkava huuhtoutuma, ympäristö epätasainen, 2 koivun kantoa, valleja ei havaittavissa. x 3484167, y 7593534 Kuoppa 22, 15 m länteen edellisestä, kaksoismaannos, alemmassa n. 2 cm huuhtoutuma, koko 2,5 x 2,3 m, syvyys 50 cm, 1,5 m leveät matalat vallit, yhdessä vallissa mänty. x 3484151, y 7593544 Kuoppa 23, pieni ja matala, halkaisija 1,7 m, syvyys 35 cm, n. 2 cm huuhtoutuma, selvät reunat, yhdellä sivulla vallia, sijaitsee pienen ojan lähellä, kakkosryhmästä koilliseen. x 3484128, y 7593568 Kohde rajautuu havaittujen kuoppien mukaan. Petteri Polojärvi on kartoittanut alueelta 17 pyyntikuoppaa vuonna 2008. Pyyntikuoppajärjestelmä Kohde sijaitsee Ivalojokeen laskevan Kyläjoen eteläpuolella, ja noin 800 m Kummitusojasta itään.lounas-koillinen -suuntainen harju, kuivaa kangasta, hienoa hiekkaa . 3 Voimassa 2018-12-03T12:54:16 57589.65673828 1982.84993789
arkeologinenkohde_alue.290 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.290 61923 {4011975C-B79B-459D-B628-E3EC23E5AC3B} 148010701 Paijusuvanto Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 290 282 ei Lisman kylästä noin 4,5 km kaakkoon, Ivalojoen koillispuolella, joen ja Kusilantonmaan välisessä maastossa, tasaisella männikkö/koivikkokankaalla. Kohteessa on 40 pyyntikuoppaa. Lähellä on lisäksi kaksi muuta pyyntikuoppajärjestelmää, Kusilantto (kohde 700), jossa on 12 kuoppaa, ja Kusilantto NW (kohde 778), jossa on 23 kuoppaa. Kohteet vaikuttavat erillisiltä. 3 Voimassa 2019-11-27T09:30:00 106121.07128906 2289.77393158
arkeologinenkohde_alue.291 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.291 61924 {1A106B63-B290-4665-8275-E62FF2E7BD3D} 148010778 Kusilantto luode Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 290 286 ei Lisman kylästä noin 4,5 km kaakkoon, Ivalojoen koillispuolella, joen ja Kusilantonmaan välisessä maastossa, tasaisella männikkö/koivikkokankaalla. Kohteessa on 24 pyyntikuoppaa. Lähellä on lisäksi kaksi muuta pyyntikuoppajärjestelmää, Paijusuvanto (kohde 701), jossa on 40 kuoppaa, ja Kusilantto (kohde 700), jossa on 12 kuoppaa. Kohteet vaikuttavat erillisiltä. 3 Voimassa 2019-11-27T09:04:17 32744.78930664 978.01528425
arkeologinenkohde_alue.292 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.292 62521 {0C0BFD74-82D3-423A-B5F7-C3E82BBBEE15} 1000002882 Peltojoki 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Peurahaudat (2 kappaletta) sijaitsevat Muotkatunturien alueella, Peltojoen länsirannalla, Muotkan Ruoktulta tulevan polun länsipuolella, Peltojoen rantatasanteella, noin 1 km Muotkan Ruoktulta lounaaseen linnuntietä. Kuoppien halkaisija on 4-5 metriä ja syvyys 1-1,2 metriä. Kuopat ovat laakeita ja erodoituneita. Maaperä alueella on hiekkaista moreenia, ja kasvillisuus harvaa koivu-mäntykangasta. Vuoden 2006 inventoinnissa havaittiin lisäksi yksi uusi pyyntikuoppa, joka sijaitsee noin 75 metriä koilliseen aiemmin tunnetuista kuopista. Uusi pyyntikuoppa sijaitsee noin 127 metriä Bealdojohkasta länteen, matalan koilliseen viettävän hiekkaisen niemen kärjessä. Kuopan itä-, etelä- ja länsipuolella niemi laskee suohon. Pohjoispuolella maasto kohoaa aluksi melko loivasti, jyrketen noin 100 metrin päässä. Pyyntikuoppa (x =7685060 y = 3492227 ) on pyöreä, halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja noin 0,8 metriä syvä. Kuoppa on kaivettu koilliseen loivasti viettävän rinteen tyveen, lähelle nykyisen suon reunaa. Rinteessä kuopan yläpuolella (etelässä/lounaassa) on nähtävissä heikko valli. Noin 130 metriä pyyntikuopasta etelään löydettiin lisäksi kvartsi-iskos. Kvartsilöytö (x = 7684981 y= 3492221) tehtiin matalan, suosta nousevan hiekkakumpareen tasaiselta laelta, modernilta nuotiopaikalta, jossa maanpinta oli kulunut rikki. Kumpare laskee idässä, etelässä ja lounaassa suoraan suohon, samoin pohjoisessa. Länsi- ja luoteispuolella kumpare laskee loivemmin kohti niemenkärkeä, jossa pyyntikuoppa sijaitsee. Maasto on karua, hieman kumpuilevaa koivu- ja mäntykangasta, aluskasvillisuus varpua ja jäkäliä. 3 Voimassa 2014-02-03T10:47:30 849.14550781 105.2975218
arkeologinenkohde_alue.293 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.293 62524 {493DB0AA-7466-405F-AFAE-64ECFA13EA2A} 148010143 Seitavaara Kulttipaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty ei Muddusjärven kaakkoisrannalla pistää Syrminiemestä Seitavaara järveen korkeana niemenä. Seitavaaraan on Riutulan koululta matkaa vajaat 6 km pohjoiskoilliseen. Seitapaikka esiintyy laajasti kirjallisuudessa esim. Fellman 1906, Paulaharju 1932, kuitenkaan kohdetta ei ole arkeologisessa mielessä tarkastettu. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T14:52:21 2629.69262695 185.65215318
arkeologinenkohde_alue.294 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.294 62525 {997347F3-2D1D-4664-AF07-B4E3CD2028C5} 148010421 Kettusuvanto etelä Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 150 147 ei Kettujoessa on Ylämukkan kohdalla suvanto, jonka eteläpään länsirannalla on Tupasuvannon tila. Suvannon koillisrannalla on 4-7 m korkea törmä. Tästä noin 450 m lounaaseen, törmän päällä, on asuinpaikka. Paikalta on löytynyt kvartsi- ja kvartsiitti-iskos sekä palanutta luuta. Kohteesta noin 100 m koilliseen on pii-iskoksen löytöpaikka, Kettusuvanto N (kohde 420), joka on yhdistetty kohteeseen. Lähellä on myös kohde Kettukoski W (Inari 419). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T14:46:43 1610.1184082 206.00646836
arkeologinenkohde_alue.295 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.295 62526 {12D5BAB5-2244-4DDD-9F70-0B1177833245} 148010419 Kettukoski länsi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 146 ei Kettujoessa on Ylämukkan kohdalla suvanto, jonka eteläpään länsirannalla on Tupasuvannon tila. Suvannon koillisrannalla on 4-7 m korkea törmä. Sen päällä risteilevillä poluilla on liesikiveyksiä ja asuinpaikkalöytöjä n. 70 m:n matkalla joen suunnassa. Lähellä kohteet Inari 420, 421. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T14:48:15 1202.81030273 126.28907023
arkeologinenkohde_alue.296 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.296 62527 {180FB9F0-1DE1-4607-B360-21DC7D1C75C5} 148010418 Kettukoskenniska Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 6 Muu prospektointimenetelmä 147 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kettujoen länsirannalla, n. 200 m lounaaseen Kettujoen maantiesillasta, tasaisella männikkökankaalla. Paikkaa on käytetty runsaasti leiriytymiseen, joten pintakasvillisuus on kulunut. Kankaalla erottuu myös suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T08:51:13 12711.20996094 490.7952222
arkeologinenkohde_alue.297 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.297 62528 {E920EF44-EA43-4A56-A6E0-5FBB623EB692} 1000002878 Pyhävaara seidat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Pyhävaaran uhripaikkaa ei onnistuttu paikallistamaan vuoden 2017 inventoinnissa. Alue on rajattu muinaisjäännöspisteen ympärille. Se ei välttämättä ole kohteen todellinen sijainti. Muinaisjäännösreksiteri. Fellmanin mukaan vielä vuoden 1830 paikkeilla vaaralla sijainnut seitakivi on myöhemmin hävitetty. Erään infomantin mukaan Pyhävaaran laella on neljän osittain maan alle jääneen kiven ryhmä, minkä luokse on tuotu Pyhävaaralle annetut uhrit. Pyhävaaran uhripaikan paikallistaminen vaatii kohteen laajamittaisen inventoinnin. Pyhävaara (Paseváárááš) sijaitsee Mutusjärvestä Matkatjokeen laskevan Kettujoen (Kiäptuvei) varrella, lähellä Paatari- ja Solojärveä. Pyhävaara on korkea ja jyrkkärinteinen, soisesta joenvarresta selkeästi erottuva ja kauas näkyvä männikköinen vaara. 3 Voimassa 2017-10-03T10:03:43 312.54907227 63.83170598
arkeologinenkohde_alue.298 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.298 62782 {1481B338-7E3A-452C-914C-21C41679A455} 1000002845 Niloskoski A (Näätämöjoki etelä 9) Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 70 65 ei Pyyntikuoppa sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Niloskosken kohdalla. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:02:06 1240.0234375 130.59260997
arkeologinenkohde_alue.299 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.299 62783 {0D54D235-6900-41A8-8766-20C752F126FE} 1000002844 Kotaoja (Näätämöjoki etelä 8) Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 70 65 ei Näätämöjokeen Taimenjärviltä laskevan Kotaojan pohjoispuolella, noin 90 m Kotajoen suulta itäkaakkoon sijaitsee kolme pyyntikuoppaa. Kaikki pyyntikuopat sijaitsevat Näätämöjoen etelärannalla kulkevan mönkijäuran eteläpuolella, noin 25 m ojasta pohjoiseen. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T09:00:02 597.65722656 88.84312477
arkeologinenkohde_alue.300 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.300 62784 {C4295631-20AC-4528-8598-E8C67FC0F27F} 1000002847 Saarikoski (Näätämöjoki etelä 11) Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 80 ei Pyyntikuoppa sijaitsee Näätämäjoen eteläpuolella, Saarikoskesta itään oleva kämpän lähettyvillä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:35:56 354.12011719 67.88081355
arkeologinenkohde_alue.301 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.301 62785 {FEB09619-F586-421A-A9F5-B5316F482BA4} 1000002861 Saarikoski pohjoinen Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 77 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Saarikoskesta noin 380 m länsiluoteeseen. Kohteeseen kuuluu kaksi pyyntikuoppaa, jotka ovat noin 250 m päässä toisistaan. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:36:37 2446.17871094 253.48731784
arkeologinenkohde_alue.302 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.302 62786 {91290114-19D1-4B45-8DF3-E3ACE8B97AA8} 1000002860 Harrijoki pohjoinen Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 85 77 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Harrijoen pohjoispuolella, Saarikoskesta noin 820 m luoteeseen. Paikalla on pyyntikuoppa sekä kivikautinen löytöpaikka (KM 32002:1-2). Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-02-03T14:36:59 3353.02001953 296.1230381
arkeologinenkohde_alue.303 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.303 62787 {6E777563-1227-4642-9B26-310539ACC047} 1000002859 Suopumavaara lounas 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 80 77 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumavaaran lounaispuolella, Saarikoskesta noin 850 m pohjoisluoteeseen. Kahden järven välissä, suon äärellä, on 11-12 pyyntikuopan muodostama jono. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T11:08:06 1676.16796875 148.04860261
arkeologinenkohde_alue.304 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.304 62788 {8EAF00AC-6B92-4182-8073-DEAC361CB893} 1000002858 Suopumavaara lounas 1 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 79 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumavaaran lounaispuolella, Saarikoskesta noin 1,2 km luoteeseen. Paikalla on viisi pyyntikuoppaa, tulisija sekä kvartsi-iskosten löytöpaikka. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T11:07:18 1916.22460938 159.35630831
arkeologinenkohde_alue.305 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.305 62789 {9090BE29-7B17-4F80-BE0A-B83B345120DC} 1000002863 Suopumavaara etelä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 77 75 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumavaaran eteläpuolella, Saarikoskesta noin 0,7 km koilliseen. Paikalla on yhteensä 29 pyyntikuoppa, jotka muodostavat luode-kaakko -suuntaisen jonon. Osa kuopista on pieniä, osa suuria. Pienet kuopat lienevät peittyneet suuria kaivettaessa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T11:06:18 5020.77490234 479.38295342
arkeologinenkohde_alue.306 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.306 62790 {BAF00BE2-7E3D-4BE5-AFD4-9466BF5330DE} 1000002848 Näätämöjoki etelä 12 Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 80 78 ei Näätämöjoen Ounterinnivan eteläpuolella, joen eteläpuolella kulkevan mökijäuran pohjoispuolella, noin 210 m koskesta eteläkaakkoon sijaitsee yksi pyyntikuoppa. Pyyntikuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys 0,7 m. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:05:15 823.84082031 104.77763596
arkeologinenkohde_alue.307 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.307 62791 {D4DB8DCF-2577-4C6F-8226-75044BCD81EE} 1000002841 Näätämöjoki etelä 5 Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 72 ei Kohde sijaitsee Outerinnivan ja Pirisuvannon puolessa välissä Näätämöjoen etelätörmällä, noin 200 m etäisyydellä Näätämöjoen rannasta. Näätämöjoen rantaan kulkee yksityistonteille mönijäura, joka haarautuu pääkeinosta kohti luodetta. Yksi pyyntikuoppa sijaitsee noin 65 m mönkijäurien risteyksestä länsiluoteeseen, urien pohjoispuolella. Pyyntikuopan halkaisija noin 3 m ja syvyys 0,8 m. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:07:25 1313.13964844 131.37998563
arkeologinenkohde_alue.308 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.308 62802 {29C96C4E-4C5F-46E5-BE42-D931234038F9} 1000002840 Näätämöjoki etelä 4 Asumuspainanteita 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 70 65 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 0,8 km lounaaseen, Pirijärveen etelästä laskevan puron itäpuolella. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kangasta, joka kasvaa harvaa koivikkoa ja mäntymetsää. Vuonna 1999 purouoman varressa havaittiin pari laaketa, suorakulmaiselta vaikuttavaa alaa, mahdollisia asumuksen pohjia. Selkeämpi näistä on 5 x 4 m kokoinen ja 0,3 m syvä. Purouoman ylittävän mönkijätien pinnasta, purosta noin 20 m itään olevalta törmältä on humuksen alta löytynyt sertti- ja kvartsilöytöjä (KM 31955:1-7). Vuonna 2011 puronuomasta havaittiin myös suorakulmaisia laakeita tasanteita, mutta ne sijaitsivat noin 110 m vuoden 1999 havainnoista (P: 7733912 I:575434) luoteeseen. Tasanteet ovat mahdollsia asumuspainanteita, sillä niidin tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Sertti-iskoksia ja palanutta luuta löytyi yhä mönkijäuralta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-10-03T08:38:14 3185.47314453 238.0115496
arkeologinenkohde_alue.309 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.309 62804 {12594477-2C42-431C-B3B8-300E99F13EAB} 1000002839 Näätämöjoki etelä 3 Lapinkenttä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1115 Kodanpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 67 63 ei Paikalla erottuu kuusikulmainen kotasija, jonka keskellä on liesikiveys. Vallillisen kotasijan ulkohalkaisija on 5 m. Oviaukko on ilmeisesti kohti rantaa, etelään. Noin 2 m kotasijasta itäkoilliseen erottu 1 x 0, 5 m kokoinen liesikiveys, joka on samankokoinen kuin kotasijan liesikiveys. Mj-rekisteri Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 800 m lounaaseen, laajan, tulva-aikaan paisuvan PirijäuŽrrin koillisrannalla. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kangasta, joka kasvaa harvaa koivikkoa ja mäntymetsää. Kohteen rajaus muutettu muinaisjäännösrekisterin mukaiseksi. 3 Voimassa 2019-09-23T15:59:01 986.18701172 118.01283125
arkeologinenkohde_alue.310 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.310 62814 {E78A1554-0960-4C57-BC77-EF87FF517883} 1000002838 Näätämöjoki etelä 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 75 67 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 770 m lounaaseen, laajan, tulva-aikaan paisuvan PirijäuŽrrin koillisrannalla. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kangasta, joka kasvaa harvaa koivikkoa ja mäntymetsää. Paikalla on neljä pyyntikuoppaa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:06:20 4271.93310547 249.62605097
arkeologinenkohde_alue.311 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.311 62828 {33C19CE3-6E6A-49C2-A3F3-1F9632251965} 1000002837 Näätämöjoki etelä 1 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 72 65 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 1 km alavirtaan, poroaidan pohjoispuolella. Paikalla on vanha kalakenttä tupineen, joka on nykyisinkin käytössä sekä kivikautinen asuinpaikka. Vuonna 1999 loivasti nousevan hietikkorannan alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 31954:1-6) merkkeinä paikan varhaisemmasta käytöstä. Vuonna 2011 rannan tasanteelta paikallistettiin vanha, sammaloitunut liesikiveys uuden, yhä käytössä olevan nuotiopaikan viereltä. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T10:04:20 13402.14355469 547.71567053
arkeologinenkohde_alue.312 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.312 62833 {1FD6F296-66DA-480A-B714-F4FA9A6DF9B0} 1000002854 Näätämöjoki pohjoinen 5 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 70 65 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 1,5 km lounaaseen ja Pirilompolon itärannalle laskevan Suopumajoen suulta noin 80 m lounaaseen. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt vuonna 1999 liesi sekä iskoksia (KM 31950:1-2). Vuonna 2011 nimekkeelle kulkevalta polulta löytyi myös kvartsi-iskoksia. Noin 130 m iskosten löytöpaikasta lounaaseen sijaitsee asumuspainanne. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-25T15:21:17 1437.91894531 202.37170824
arkeologinenkohde_alue.313 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.313 62834 {82B9BD17-6C28-4475-B5E3-14F32475FE48} 1000002855 Näätämöjoki pohjoinen 6 Talonpohja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 70 ei Tupasija sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 1,7 km länsilounaaseen, Suohppunjohkan sortuvan törmän itärannalla. Tupasijan koko on noin 6,5 x 4 m, ja sen koilliskulmassa on tulisijan jäännös, jonka koko on noin 1,5 x 1,5 m ja korkeus 0,3 m. Tupasijan länsireunalla on kiviä, jotka saattavat olla tuvan peruskiveystä. Hirsiä ei ole enää jäljellä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-25T15:32:35 287.43359375 61.37216672
arkeologinenkohde_alue.314 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.314 62841 {0F845592-F847-4884-873A-504327AA368F} 1000002853 Näätämöjoki pohjoinen 4 Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 75 70 ei Pyyntikuoppa sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 1,5 km länsilounaaseen ja Pirilompolon länsirannasta noin 140 m länteen. Sen halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,5 m. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:11:08 3597.97265625 216.58270157
arkeologinenkohde_alue.315 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.315 62847 {19505459-BF5E-4682-B217-309D9B2EF483} 1000002852 Näätämöjoki pohjoinen 3 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 75 65 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 1 km länteen, Pirilompolon pohjoisrannalla. Paikalla on ainakin 11 pyyntikuoppaa. Niiden halkaisija vaihtelee 2-4 m ja syvyys 0,3-0,6 m välillä. Pyyntikuoppaketjun länsipuolella on lisäksi yksi huomattavan suuri vallillinen kuoppa, jonka sisämitat ovat noin 6 x 4 m. Mj-rekisteri Pyyntikuoppia ja yksi huomattavan suuri vallillinen kuoppa 3 Voimassa 2019-11-27T10:10:00 15208.51367188 818.69028728
arkeologinenkohde_alue.316 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.316 62848 {EEB22F1A-0E14-4244-8709-622C799F83A8} 1000002851 Näätämöjoki pohjoinen 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 70 67 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 850 m länteen, Pirilompoloon (Piriluubbâl) laskevan puron suulta noin 260 m koilliseen. Pienen kumpareen ympäriltä havaittiin vuonna 1999 on kolme pyyntikuoppaa. Vuoden 2011 tarkastuksen yhteydessä havaittiin lisäksi 2 uutta pyyntikuoppaa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:08:59 2449.46044922 189.01335318
arkeologinenkohde_alue.317 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.317 62849 {6B9ADFA1-8331-4D41-B07A-E81F64561F3A} 1000002856 Puronvarsi itä Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 75 70 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 0,9 km länsiluoteeseen, Näätämöjokeen laskevan puron itärannalla. Vuonna 1999 paikalla havaittiin 17 pyyntikuopan muodostama etelä-pohjoissuuntainen jono sekä tulisija. Vuonna 2011 paikallistettiin alueelta 12 pyyntikuoppaa ja loput luokiteltiin tuulenkaadoiksi. Kaikkien pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 2-2,5 m välillä ja ne ovat hyvin matalia. Lisäksi alueella on tulisija sekä pyyntikuopan 1 lähellä kaksi selkästi sen viereen aseteltua kiveä. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 12 pyyntikuoppaa ja tulisija 3 Voimassa 2019-11-27T10:29:21 22504.95556641 1165.09976913
arkeologinenkohde_alue.318 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.318 62850 {264153A9-3588-4CBA-BF3E-702CFA657F9D} 1000002850 Näätämöjoki pohjoinen 1 (Rajavartiosto) Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 70 65 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen länsipuolen suutörmässä, Rajavartioston tuvan tuntumassa, lähinnä tuvan etelä- ja lounaispuolella. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt vuonna 1999 kvartsiydin ja -iskoksia (KM 31949) sekä pyyntikuoppa. Vuonna 2011 paikalta löytyi myös toinen pyyntikuoppa. Muinaisjäännösalueen maanpinta on muutamin paikoin rikkoutunut. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-09-26T08:11:33 5037.82177734 353.2235228
arkeologinenkohde_alue.319 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.319 62851 {8CA62E4F-0F73-49EA-BDA5-3879D124870A} 1000002857 Suopumajärvi koillinen Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 84 ei Pyyntikuoppa sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumäjärven koillispäästä noin 220 m koilliseen. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T11:05:30 1180.17431641 125.03917515
arkeologinenkohde_alue.320 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.320 62852 {966FC7FF-AACE-428E-B65B-DD814FBD3652} 1000003141 Urroaivi 1 Latomuksia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1416 Latomukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 220 160 ei Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpäästä 5 km kaakkoon, vajaan kilometrin Norjan rajasta ja Urroaivin länteen ja lounaaseen. Paikalla on todettu 2004 kivikehiä, purnuja ja pyyntikuoppia. Kivikehät ovat pyöreitä tai suorakaiteen muotoisia ja vaihtelevat halkaisijaltaan 1 - 6 m. Kivikehät ja purnut on rakennettu Urroaivin etelärinteessä sijaitsevaan kivirakkaan. Rakenteet sijaitsevat 7759724 - 7760972/3543019 - 3544546 välisellä alueella. Urroaivin etelärinteelle kulkee Pulmankijärven eteläpäästä opastettu polku ja järven päästä on alueelle matkaa 5 km. Mj-rekisteri Kohteen rajaus muutettu muinaisjäännösrekisterin mukaiseksi. 3 Voimassa 2019-10-08T08:15:30 565370.78393555 5239.94234979
arkeologinenkohde_alue.321 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.321 62853 {10470603-8E64-479B-8FA2-2B841852988C} 1000003142 Urroaivi 2 Latomus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1416 Latomukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 240 236 ei Kohde sijaitsee Urroaivin huipun eteläpuolisessa rinteessä 5 m etäisyydellä poroaidasta, joka sijaitsee valtakunnan rajalla. Paikalla on todettu 4 x 4,5 m -kokoinen, neliön muotoinen kivikehä, jonka vallit ovat noin 1 m paksuiset. Vallit on rakennettu non 20 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Kivien muodostaman kehän syvyys on 50 cm. . Kohteesta ilmoitti Taisto Länsman, joka oli havainnut kehän jo vuosia aikaisemmin. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-10-11T09:50:27 1254.18896484 137.42854448
arkeologinenkohde_alue.322 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.322 62866 {9FBA3126-2758-43F9-9645-0B0A14EE1A95} 1000003146 Poaresjohka Kodanpohjia 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Poaresjohka on Vetsikkojoen suistossa sijaitseva vanha lasku-uoma. Uoman ja Utsjoki - Nuorgam -maantien välisellä rinteellä on kolme kodanpohjaa, jotka sijaitsevat Tenon laakson törmän päällä. Kaksi kodanpohjaa on kooltaan 3 x 4 m ja yksi 4 x 7 m. Suuren kodanpohjan eteläpäässä on on 2 m halkaisijaltaan oleva puura. Painanteet ovat noin 60 cm syviä. Noin 4 m painanteiden itäpuolella kulkee raivattu sähkölinja. Maasto on tiheää tunturikoivikkoa ja suurimman painanteen länsipuolelta alkaa jyrkkä Tenoon laskeva rinne. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-04T08:19:48 5453.80053711 270.89127689
arkeologinenkohde_alue.323 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.323 62892 {89AA192E-6883-409E-B49D-6949F049CF3E} 148010530 Säytsjärvi Muinaisjäännösryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Säytsjärven keskivaiheilla, järven länsirannalla olevan Paksumaan kesätalon läheisyydessä, niemen kaakkoisrannalla. Kasvillisuus on avomaata, matalaa kanervikkoa ja heinikkoa, rannalla koivuja. Rantaharjanteen reunalla, 20 m päässä rannasta, on vinosti maasta esiin pistävä 70 cm korkea kivi, jota on kuvauksen mukaan "kuin jättiläiskalan kuono". Seita on ehjä ja paikallisten tiedossa. Tämän kalaseidan vieressä on kenttä nimeltä Säytsjärvi Aikio-Jussin kenttä (kohde 532), jossa kerrotaan Aikion Jussan asustelleen noin 160 vuotta sitten. Kohteet on yhdistetty yhdeksi kohteeksi. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä Seita ja asuinkenttä 3 Voimassa 2014-02-03T09:39:53 1763.45019531 151.24235842
arkeologinenkohde_alue.324 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.324 62893 {339EB11F-4093-4FE4-9FFA-68760BEEB54E} 148010531 Seitasaari Kulttipaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2014-02-03T09:38:13 2172.27563477 168.26018606
arkeologinenkohde_alue.325 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.325 62894 {ADB8B853-641B-400A-A878-6385324904AE} 148010687 Harrijärvenkuotku Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 210 ei Eteläisen ja Pohjoisen Reppänäjärven välisessä maastossa, n. 150 m Eteläisen Reppänäjärven koillispäästä luoteeseen, on kaksi pyyntikuoppaa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T15:57:31 10165.93652344 362.20081046
arkeologinenkohde_alue.326 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.326 62895 {60ADAC53-9E87-41E4-8469-9EA9DB38A940} 148010399 Njurgoilaadoh länsi Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Iijärven Tuorbevuodnan ja Njurgoiladduuh-lampien välisessä maastossa. Asuinpaikkalöytöjä on 400 m:n matkalla alavan järvenrannan takaisella hiekkatörmällä, jossa erottuu useita keskittymiä. Pyyntikuoppia on kaikkiaan noin 70 kpl eri ryhminä löytöalueen länsiosassa. Huom! Kohteeseen on yhdistetty Saamudluobal -niminen pyyntikuoppakohde (kohde 688). Paikasta itään on myös asuinpaikkalöytöjä (kohde 519). 3 Voimassa 2019-09-24T13:41:22 38032.87280273 1838.17253181
arkeologinenkohde_alue.327 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.327 62896 {48545C69-F384-479E-9307-292C4D16A572} 148010519 Njurgoilaadoh itä Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Iijärven Tuorbevuodnan ja Njurgoiladduuh-lampien välisessä maastossa. Paikalta on asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Kohteesta länteen on pyyntikuoppia ja asuinpaikkalöytöjä (kohteet 399 ja 688). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T15:07:41 3090.87060547 234.95564229
arkeologinenkohde_alue.328 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.328 62897 {67352FA2-3C0D-4901-9B8C-586D2D071523} 148010400 Kutulahti lounas Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 202 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Iijärven Tuorbevuodnan ja Kutulahden pohjukoiden välisellä kärrytiellä. Alue on hienohiekkaista koivikkokangasta. Paikalta on löytynyt vuoden 1986 inventoinnissa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja -esineistöä sekä palanutta luuta tieuralta, joka erkanee Iijärven tieltä vajaa kilometri ennen Iijärveen laskevan Vaijoen suuta ja johtaa Iijärven Kutulahteen. Löytökohdasta on matkaa Kutulahden rantaan noin 400 metriä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-26T09:03:19 4288.22241211 296.95654883
arkeologinenkohde_alue.329 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.329 62898 {2D55275B-C05C-42B8-BB65-B6A0820EC6BE} 148010689 Luassanjohka Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 197 ei Iijärven lounaispäässä olevan Kutulahden pohjukkaan pistää etelästä niemi, jonka itäreunaa myötäillen Loassamjohka laskee Kutulahteen. Niemellä on 18 pyyntikuoppaa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T09:39:41 3531.85571289 213.75650018
arkeologinenkohde_alue.330 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.330 62900 {F2904339-F847-46B6-9621-C22D709BD072} 148010402 Paahumajävri Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 195 ei Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka, latomuksia ja pyyntikuoppia. Iijärven lounaisosaan pistää etelästä polvekkeinen, paikoin tunturikoivikkoa kasvava hiekkaniemi. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Ks. kohteet Inari 401, 520-525. KM 23377:6-7 Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:14:52 8684.36083984 403.82179081
arkeologinenkohde_alue.331 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.331 62901 {4866F9E0-8717-4E51-AC2A-154F33FB7395} 148010525 Pautuvuono kaakko Latomuksia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1416 Latomukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 197 195 ei Latomukset sijaitsevat Iijärven lounaisosaan etelästä pistävällä polvekkeisella, paikoin tunturikoivikkoa kasvavalla hiekkaniemellä. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T15:31:11 1968.09887695 160.284627
arkeologinenkohde_alue.332 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.332 62902 {1E1FD9D3-A68E-4268-907C-E9E6E53E35A1} 148010809 Pautuvuono kaakkoisranta Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 197 194 ei Kohde sijaitsee Pautuvuonon kaakkoisrannalla, noin 4 km päässä Kutulahden talosta koilliseen. Paikalla on vanhan rantaterassin reunassa rannan suuntaisessa rivissä kuusi suorakaiteen muotoista matalaa kivilatomusta noin 45 m:n matkalla ojan suussa olevan sortuvarantaisen lompolon ja itäpuolella kohoavan harjun juuren välissä. Paikka on tasaista koivikkoa kasvavaa hietikkokangasta. Tästä noin 40 m etelään loivassa hietikkorinteessä erottuu maapaljastumissa asuinpaikkalöytöjä. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-09-27T08:01:37 1315.02001953 131.04734195
arkeologinenkohde_alue.333 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.333 62903 {6D2D035F-B6EF-4F2E-9449-6F0AB1331DD1} 148010523 Tsiegnalisluokta länsi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Pyyntikuopat sijaitsevat Iijärven lounaisosaan etelästä pistävällä, polvekkeisella, paikoin tunturikoivikkoa kasvavalla hiekkaniemellä. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T12:00:49 2455.17626953 179.6676355
arkeologinenkohde_alue.334 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.334 62904 {8CE6AB7E-E969-4073-87FC-DE599C13C3FF} 148010524 Tsiegnalisluokta koillinen Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 200 197 ei Pyyntikuoppa sijaitsee Iijärven lounaisosaan etelästä pistävällä polvekkeisella, paikoin tunturikoivikkoa kasvavalla hiekkaniemellä. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T11:59:56 1908.2331543 157.47414413
arkeologinenkohde_alue.335 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.335 62905 {AF3321CA-3916-4560-B70F-9397DF795EE6} 148010401 Rovaniemi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 194 ei Kohde on kivikautinen asuinpaikka. Iijärven lounaisosaan pistää etelästä polvekkeinen, paikoin tunturikoivikkoa kasvava hiekkaniemi. Paikalta on löydetty palaneita kiviä ja kivikautistyyppisiä löytöjä. Vuoden 2006 tarkastuksessa löydettiin koordinaattien p: 7704120, i: 3529213 osoittamalta paikalta kvartsi-iskoksia hiekkapaljastumasta. Löytöpaikka on noin 80 metriä vuoden 1986 inventointikertomuksessa kohteen sijaintipaikaksi ilmoitetusta kohdasta kaakkoon. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Katso kohteet Inari 402, 520, 521-525. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T08:31:28 2750.92700195 214.47300271
arkeologinenkohde_alue.336 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.336 62906 {BC517A31-D0DC-4581-A8E7-B8F1AB567DA2} 148010520 Rovaniemi pohjoinen Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 197 195 ei Kohteessa on kodansijoja, pyyntikuoppia ja mahdollisia asumuspainanteita. Iijärven lounaisosaan pistää etelästä polvekkeinen, paikoin tunturikoivikkoa kasvava hiekkaniemi. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Huom! Kohteeseen on yhdistetty Rovaniemi NE (kohde 522). Katso myös lähellä olevat kohteet Rovaniemi (kohde 401), Paahumajävri (kohde 402). Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T10:35:07 46288.76977539 1462.30428259
arkeologinenkohde_alue.337 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.337 62907 {FBFEEEAD-B4DD-4385-83DA-73DD5CEBBC01} 148010557 Annansaari Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Iijärven lounaisosassa on Härkäsalmen ja Rovasalmen välisellä selällä Annansaari. Saaren itäpäässä on neljän pyyntikuopan muodostama ryhmä. Näistä n. 300 m pohjoisluoteeseen on saaren pohjoiskärjen luona vedessä kivi, Ison-Antin Annan jatakivi, jota mainitaan palvotun (Paulaharju 1932:34). Saaren lounaisosassa etelärannalta mainitaan Anninsaaren kenttä, jonka Heikki Aikio (lehtitieto 1980) kertoi olleen asumaton jo yli 100 vuotta. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-30T15:26:12 2370.9152832 193.6813028
arkeologinenkohde_alue.338 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.338 62908 {FCBA3AAE-6AA9-45F9-8CF7-828FE092E160} 148010801 Rovasalmi pohjoisranta Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1115 Kodanpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 200 ei Kohde sijiatsee Iijärven lounaisosan Rovasalmen pohjoisrannalla. Rinteessä erottuu järvelle Mujon kenttä, kooltaan noin 40 x 50 m. Kentällä erottuu 2-3 mahdollisesti 6-kulmaisen kodan pohjaa keskellä olevine liesikivikohoutumineen sekä muita suorakulmaisten (ulko-?)rakennusten sijoja ja kuoppia. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T08:38:42 2151.56347656 167.31793129
arkeologinenkohde_alue.339 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.339 62909 {24C503FA-9E99-4FC0-92FB-BA694664F2B4} 148010808 Iijärvi/Pautujärvi kannas Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 200 195 ei Kohde sijaitsee Iijärven keskivaiheilla kaakkoisrannalla. Järvien välisellä kannaksella olevasta Kuotku -suosta lähtevä oja laskee Iijärveen kohteen lounaispuolella, n. 100-150 m:n päässä. Asuinpaikkamerkkejä erottuu kahdella vanhan rantatörmän erottamalla hietikkoisella ja koivikkoa kasvavalla terassilla, alempana leiripaikalla, ylempänä poropoluilla, jossa tulen rapauttamia kiviä ja löytöjä erottuu maapaljastumissa. Kohta a) x = 7706 85, y = 3533 86, z = 200-205, kohta b) x = 7706 94, y = 3533 90, z = 195-200. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T08:43:58 10994.31079102 441.15136511
arkeologinenkohde_alue.340 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.340 62911 {5DF23280-F017-4A02-8681-A2B0ACA3D782} 148010807 Vyeppeenjarga Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Kohde sijaitsee Iijärven koillisosaan pohjoisesta pistävällä niemellä, Paavalijoen suussa olevalta huvilalta kuoppajonon länsipää on noin 100 m itäkaakkoon. Kuopat ovat tasaisella koivikkoa kasvavalla hietikkokankaalla. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T12:05:17 6459.54272461 436.52691131
arkeologinenkohde_alue.341 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.341 62912 {57554E25-6D9D-444C-A16A-CF34C608D0A1} 148010806 Vyeppeenjarga lounas Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 194 ei Kohde sijaitsee Iijärven pohjoisosaan koillisesta pistävän hietikkoniemen lounaiskärjessä. Pari metriä korkean, veteen sortuvan rantatörmän yläosassa pistää profiilista esiin tulen rapauttamia kiviä ja kvartsi-iskoksia. Havaintoja on noin viiden metrin matkalla rannan suunnassa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T08:51:01 1802.5703125 153.65682334
arkeologinenkohde_alue.342 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.342 62913 {7A8D9693-88AA-4989-95FE-8DBF3CA7C632} 148010805 Vyeppeenjarga kaakko Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 194 ei Kohde sijaitsee Iijärven pohjoisosaan koillisesta pistävän niemen kaakkoisrannalla, Iijärven autiotuvasta 1,2 km lounaaseen. Paikalle on topografiseen karttaan (1974) merkitty yksityiskämppä. Nyt sen sija erottuu heinittyneellä kentällä suorakulmiona. Lisäksi paikalla voi havaita toisen suorakaiteisen rakennuksen sijan ja ehkä vanhempaa perua olevan, noin 6 m laajan kodanpohjan. Ainakin osittain kenttä on myöhäinen. Mj-rekisteri Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoima kohde: Vuopajanniemessä samalla aukealla useita kotasijoja/tupasijoja. Ainakin kolme kotaa on ollut. 1950-luvulla oli vielä pystyssä Saaran Iiskon (Iisak Aikio) kota. Muut ovat vanhempia, 1900-luvun alusta tai 1800-luvun lopusta. Pohja n. 3,5m x 2,5m, jossa peräseinää vasten keskellä tulisija. Tulisijasta jäljellä 1mx 1m kiviläjä, jolla korkeutta n. 0,5m. Aukealla kasvaa iso koivu ja katajaa. Aukean länsireunassa puuston rajalla on kivilatomus tms. 1,5m x 1,5m. 3 Voimassa 2014-02-03T08:54:12 1779.46679688 151.84440792
arkeologinenkohde_alue.343 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.343 62914 {F8EF4036-DEC4-4E52-81DD-B5A17F0C7D2D} 148010803 Iijärvi koillinen pohjoisranta Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 203 197 ei Kohde sijaitsee Metsähallituksen Iijärven kämpästä noin 700 m luoteeseen. Iijärven koillisimman osan pohjoisrannalta alkaa noin 500 m pitkä koillis-lounaissuuntainen yli 100 kuoppaa käsittävä pyyntijärjestelmä koivikkoa kasvavalla loivasti kumpuilevalla hiekkakankaalla. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 2,5 x 3 m ja noin metrin syviä. Ne ovat epäsäännöllisin välein yksittäisinä tai tiiviinä ryppäinä, paikoin mutkittelevina linjoina. Lähimpänä rantaa olevien kuoppien luona oli maapaljastumissa löytöjä, jotka viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä Yli 100 pyyntikuoppaa ja kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä 3 Voimassa 2019-11-27T08:02:02 20004.34521484 1151.05093349
arkeologinenkohde_alue.344 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.344 62915 {4E44D320-DBA4-4C6B-BA0B-51015F587445} 148010577 Näätämöjoen luusua Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Kohde sijaitsee Iijärven koillispäässä, Näätämöjoen luusuan ja sen kaakkoispuolisen järven välisellä kannaksella. Kumpuilevassa ja kivikkoisessa, tunturikoivikkoa kasvavassa maastossa erottuu 11 kuopan jono itä-länsi-suuntaisena. Kuoppien laajuus on 3-5 m ja syvyys 0,6-1,7 m. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:03:05 5170.48901367 412.09616207
arkeologinenkohde_alue.345 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.345 62916 {DC818B5C-F948-41D0-9FA7-489D0CB13A36} 148010802 Kaarttilompolo lounas Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 196 ei Kohde sijaitsee Iijärven luusuan eteläpuolella, Iijärven ja Kaarttilompolon välisessä maastossa, mättäikköisessä tunturikoivikossa. Metsähallituksen Iijärven kämpästä on kuopille matkaa noin 500 m. Kuopat, toistakymmentä kappaletta, ovat epäsäännöllisin välein ja noin pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä kannaksella, Kaarttilompolon ja pienemmän järven välissä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T08:12:35 7249.19604492 508.70358219
arkeologinenkohde_alue.346 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.346 62917 {D61597FE-50AC-4644-9190-15E0CEA524B0} 148010454 Ristijärvi Kodanpohjia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Muinaisjäännösrekisteri: Ison Jääjärven ja Luolajärven välisessä maastossa on pieni lampi, Ristijärvi. Näätämön rajavartiostosta on lammelle matkaa noin 5,7 km länsilounaaseen. Järven erottaa Jääjärvestä 50-60 m leveä kannas. Järven ympärillä erottuu kahdeksan nelikulmaista kodanpohjaa, muutamien keskellä erottuu liesikiveys. Mj-rekisteri Kahdeksan kodanpohjaa 3 Voimassa 2014-02-03T10:00:20 11032.32910156 868.70210397
arkeologinenkohde_alue.347 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.347 62918 {FB2EE49A-75A4-4A0A-9BB3-AD04D3A7C189} Kirakkakankaan lampi Kodanpohja 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Näätämössä, Kirakkajärven ja Sevettivuonon välissä olevan kannaksen kohdalla. Kannaksen katkaisevan puron yli kukeva tie vie kaakkoon, Kirakkalahteen ja lounaaseen, Aaltorantaan. Sillasta etelään on kolme pientä lampea. Näistä eteläisimmän pohjosirannan pienessä niemessä on yksittäinen maakuoppa tai painanne, jonka halkaisja on noin 3 m ja syvyys 0,3 m. Kuoppa sijaitsee avoimella niemekkeellä, rannassa olevasta sähköpylväästä noin 17 m koilliseen. Kuopan keskelle tehdyssä koepistossa on havaittu huuhtoutumiskerros, mutta reunan kohdalla tällaista ei ole. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T12:20:45 1087.27490234 119.16295235
arkeologinenkohde_alue.348 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.348 62919 {C78776B8-2F97-4AC6-8950-00204E6C1653} 148010340 Kirakkakangas 1 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta 14,5 km koilliseen. Sentsuodjajärven ja Kirakkajärven välisellä kankaalla. Paikalla on säilynyt seitsemän pyyntikuoppaa. Aiemmin olleista yhdeksästä pyyntikuopasta siis kaksi olisi tuhoutunut. Kohteesta noin 0,1-0,2 km on toinen pyyntikuoppakohde, Kirakkakangas 2 (kohde 854). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T12:22:19 4347.10253906 469.01417838
arkeologinenkohde_alue.349 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.349 62920 {3D2D6338-FF3A-432D-804C-EAEC475F3F75} 148010068 Jankkila Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Kohde on Näätämön siidan entisen talvikylän paikka. Kohdetta tarkastettaessa löydettiin rakenteiden jäännöksiä neljänä keskittymänä. Keskittymien merkitystä on käsitelty kohteen tulkinnan yhteydessä. Kaikkiaan paikallistettiin kolme tupasijaa, kolme todennäköistä kammin sijaa, kaksi kookasta kellarimaista kaivantoa sekä 24 maakuoppaa, jotka lienevät varastokuoppien jäännöksiä. Tupasijoilla tulisijojen jäännökset erottuvat noin puolen metrin korkuisina sammaloituneina kivikasoina. Tupien seinälinjat ovat havaittavissa matalina maavalleina. Puurakenteita ei tupasijoilla enää ole jäljellä. Kolmen todennäköisesti turvekatteisen rakennuksen - kammien tai suurten turvekotien - sijaintikohdat näkyvät maastossa pyöreähköinä, halkaisijaltaan noin kahdeksanmetrisinä paksuturpeisina alueina, joilla kasvillisuus on selvästi ympäristöään rehevämpää. Näillä paikoilla kasvaa koivuja, ja aluskasvillisuutta hallitsee suopursu. Kammien sijoille kaivettiin muutamia lapionpistoja ja turvekerroksen paksuudeksi todettiin noin 20 cm - 30 cm, kun puolestaan niiden ympärillä pintaturvetta on tavallisesti alle kymmenen senttimetrin paksuisesti. Turpeen seassa havaittiin myös tuohen jäännöksiä sekä runsaasti kookkaita hiiliä. Kellarimaiset, halkaisijaltaan yli kolmimetriset kaivannot sekä pienempien varastokuoppien jäännökset sijaitsevat tupasijojen ja kammin sijojen läheisyydessä, varastokuopat ryhminä ja usein pareittain lähellä toisiaan. Molemmat suuret kaivannot ovat aivan Pakanajoen rantatörmällä, samoin kaakkoisimmat varastokuopat. Varastokuoppien jäännökset ovat muodoltaan pyöreitä ja niiden halkaisijat vaihtelevat yhden ja kahden metrin välillä. Useimmat kuopat ovat noin puolen metrin syvyisiä tai hieman matalampia, muutamat syvimmät kuitenkin syvyydeltään lähes metrisiä. Talvikylän alueelta kartoitettujen jäännösten koordinaatit sekä tarkempi kuvaus: Tupasija 1. x=7722494 / y=3584237 (koordinaatit tulisijan kohdalta) Tupa on ollut neliön muotoinen, noin 5 m x 5 m kokoinen ja koillis-lounaissuuntainen. Seinien kohdat hahmottuvat noin puoli metriä leveinä maapenkkoina, jotka ovat alle kymmenen senttimetrin korkuiset. Tulisija on sijainnut tuvan pohjoisnurkassa, ja se erottuu halkaisijaltaan noin puolitoistametrisenä, noin 0,6 m korkuisena kiviröykkiönä. Tulisijaa peittävän sammalkerroksen välistä näkyy osittain muutamia kiviä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm. Tupasija 2. x=7722486 / y=3584261 (koordinaatit tulisijan kohdalta) Tupasijan seinälinjat erottuvat pääosin heikosti, mutta länsiluoteisen seinän paikka on kuitenkin kohtalaisesti hahmotettavissa. Tupa vaikuttaa olleen pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen ja kooltaan noin 4 m x 4 m. Tulisija on sijainnut tuvan pohjoisluoteisnurkassa, ja se erottuu halkaisijaltaan noin puolitoistametrisenä, noin puolen metrin korkuisena kiviröykkiönä. Tulisijaa peittävän sammalkerroksen alta on vyörähtänyt esiin kaksi kiveä, joiden halkaisijat ovat noin 30 cm. Tupasija 3. x=7722514 / y=3584289 (koordinaatit tulisijan kohdalta) Tupa on ollut neliön muotoinen, noin 4 m x 4 m kokoinen ja koillis-lounaissuuntainen. Tuvan lattia-ala on noin kymmenen senttimetriä ympäröivää maastoa alempana, ja seinien kohdat hahmottuvat noin puoli metriä leveinä maapenkkoina, jotka ovat alle kymmenen senttimetrin korkuiset. Tulisija on sijainnut tuvan pohjoisnurkassa, ja se erottuu halkaisijaltaan noin kaksimetrisenä, noin 0,4 m korkuisena, täysin sammaloituneena kiviröykkiönä. Tupasijan pohjoispuolella on notkelma, jonka rinne alkaa laskea heti tupasijan tulisijan takana. Kammin sija 1. x=7722495 / y=3584230 Paksuturpeinen, pyöreähkö, ympäristöään selvästi rehevämpi, koivuja ja suopursua kasvava alue, jonka halkaisija on noin kahdeksan metriä. Kammin sija 2. x=7722491 / y=3584259 Paksuturpeinen, pyöreähkö, ympäristöään selvästi rehevämpi, koivuja ja suopursua kasvava alue, jonka halkaisija on noin kahdeksan metriä. Alueen kaakkoisreunalla sijaitsee vajaan metrin levyinen painauma, jonka kohdalla on mahdollisesti ollut asumuksen oviaukko. Kammin sija 3. x=7722472 / y=3584287 Paksuturpeinen, pyöreähkö, ympäristöään selvästi rehevämpi, koivuja ja suopursua kasvava alue, jonka halkaisija on noin kahdeksan metriä. Kaivanto 1. x=7722486 / y=3584228 Pakanajoen rantatörmän partaalla, noin kolme metriä joen pintaa ylempänä sijaitseva kaivanto on länsiluode-itäkaakkosuuntainen, muodoltaan soikeahko, noin 5 m x 3 m laajuinen ja noin 0,8 m syvä. Kyseessä lienee jonkinlaisen kellarin tai suuren varastokuopan jäännös. Kulku kaivantoon lienee ollut joen puolelta, jolle suunnalle kaivannon reunalla on ilmeisesti oviaukkoa ilmentävä notkelma. Kaivannon lähistöllä on myös muutamia pienempiä kuopanteita. Kaivanto 2. x=7722477 / y=3584259 Sijaitsee kaivanto 1:n tavoin Pakanajoen rantatörmän partaalla ja on sen kanssa olemukseltaankin melko samankaltainen. Kaivanto on luote-kaakkosuuntainen, noin 5 m x 3 m laajuinen ja noin 0,8 m syvä. Lisäksi sen lounaisreunalla on halkaisijaltaan noin 2,5 m laajuinen uloke, jonka syvyys on noin puoli metriä. Mikäli kaivanto on kellarimaisen rakenteen jäännös, on edellä mainitun ulokkeen kohdalla mahdollisesti sijainnut jonkinlainen eteistila. Varastokuoppa 1. x=7722468 / y=3584298 Varastokuoppa 2. x=7722472 / y=3584301 Varastokuoppa 3. x=7722454 / y=3584294 Varastokuoppa 4. x=7722454 / y=3584296 Varastokuoppa 5. x=7722450 / y=3584303 Varastokuoppa 6. x=7722448 / y=3584302 Varastokuoppa 7. x=7722447 / y=3584305 Varastokuoppa 8. x=7722447 / y=3584308 Varastokuoppa 9. x=7722445 / y=3584310 Varastokuoppa 10. x=7722449 / y=3584309 Varastokuoppa 11. x=7722446 / y=3584309 Varastokuoppa 12. x=7722443 / y=3584310 Varastokuoppa 13. x=7722445 / y=3584312 Varastokuoppa 14. x=7722517 / y=3584301 Varastokuoppa 15. x=7722514 / y=3584301 Varastokuoppa 16. x=7722509 / y=3584306 Varastokuoppa 17. x=7722511 / y=3584306 Varastokuoppa 18. x=7722515 / y=3584306 Varastokuoppa 19. x=7722515 / y=3584308 Varastokuoppa 20. x=7722512 / y=3584309 Varastokuoppa 21. x=7722514 / y=3584312 Varastokuoppa 22. x=7722518 / y=3584310 Varastokuoppa 23. x=7722519 / y=3584314 Varastokuoppa 24. x=7722522 / y=3584314 Kohde rajautuu muodoltaan kolmiomaiselle alueelle, jonka halkaisija on noin sata metriä. Kohteen koillisnurkka on Pakanajoen itäpuoleisen lammen eteläpään tasalla, noin 35 metrin etäisyydellä lammen rannasta, ja kohde rajautuu kyseiseltä paikalta lounaaseen päin olevalle alueelle, jonka rajana lounaan suunnalla on Pakanajoen ranta. Kohteen eteläreuna on Pakanajoen mutkan tasolla ja länsireuna tästä noin sata metriä länsiluoteeseen päin. Kohdetta kuvaillaan aiemmassa Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa seuraavasti: ”Jankkilan talosta noin 750 m pohjoiseen Pakanajoen ja sen itäpuolella olevan pitkänomaisen järven välisellä kannaksella sijaitsee lappalaisten talvikylä, tupasijoja viitisen kappaletta noin 200 m:n matkalla, tasaisella mäntykankaalla. Tuvat ovat olleet nelikulmaisia, ja niissä oli nurkassa piisiröykkiö. Alueella on myös runsaasti mahdollisia säilytyskuoppia. Pakanajoen kylä mainitaan kolttalappalaisten markkinapaikkana. Jankkilasta kilometrin verran luoteeseen, Pakanajoen länsirannalla mainitaan olevan lähes 100 m:n pituinen kolttien hautausmaa.” Muinaisjäännösrekisterissä kerrotaan, että ”Itkonen” on tarkastanut kohteen jo vuonna 1909. Sittemin talvikylän jäännöksiä ovat kartoittaneet Oula Näkkäläjärvi vuonna 1958 ja Christian Carpelan vuonna 1990. Kohde on jokseenkin aiemman kuvauksen mukainen talvikylän jäännös, joskin tupasijojen jäännöksiä havaittiin vain kolme ja kammien sijoja ei aiemmassa kuvauksessa mainita. Alue, jolla kohteen tarkastuksen yhteydessä kartoitetut jäännökset sijaitsevat, on jonkin verran suppeampi kuin aiemman kuvauksen perusteella olisi ollut oletettavissa, joten on mahdollista, että jotain aiemmin havaittua rakennuksen jäännöstä ei onnistuttua tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan, vaikka kohteen lähiympäristöä havainnoitiinkin perusteellisesti noin sadan metrin säteellä kohteesta. Joen länsipuolella sijainneeksi mainitusta hautausmaasta ei löydetty mitään jälkiä, mutta todennäköisesti se on sijainnut talvikylää paikkaa vastapäätä, joen lounaispuolella, loivapiirteisellä, maaperältään melko hiekkaisella joenvarsiharjanteella. Muut alueet joen länsipuolella talvikylän läheisyydessä ovat maaperältään jonkin verran kivikkoisempia ja huonommin haudankaivamiseen sopivia. Kiinnostava havainto kohdetta kartoitettaessa oli se, että talvikylän jäännösten todettiin sijaitsevan selvästi neljänä keskittymänä. Tupasija 1, kammin sija 1 ja kaivanto 1 muodostavat ensimmäisen keskittymän, tupasija 2, kammin sija 2 ja kaivanto 2 puolestaan toisen. Tupasija 3 ja sen lähellä olevat varastokuoppien jäännökset lukeutuvat kolmanteen keskittymään, kammin sija 3 sekä joen törmälle kaivetut varastokuopat neljänteen. Keskittymien 3 ja 4 varastokuopparyhmät muistuttavat paljon toisiaan. Mahdollisesti keskittymät ilmentävät eri perhekuntien asumusten ja heidän pääasiassa käyttämiensä aktiviteettialueiden sijoittumista talvikylän sisällä. Asumustyyppi on kenties muuttunut kylän käytön aikana - varhaisempia asumuksia ovat voineet olla turvekammit, jotka on ehkä myöhemmin korvattu hirsituvilla. Lähekkäin sijaitsevat kammin sija 1 ja tupasija 1 sekä kammin sija 2 ja tupasija 2 voivat olla saman perhekunnan eri-ikäisten asumusten jäännöksiä. Vastaavasti keskittymien 3 ja 4 varastokuopparyhmien samankaltaisuus antaa aiheen epäillä, että myös kammin sija 3:n ja tupasija 3:n välillä voi olla samanlainen yhteys - kammin sija 3:n asukkaat ovat voineet haluta rakentaa tupansa jostakin syystä hieman etäämmälle joesta eivätkä aivan vanhan kamminsa vierelle. Kylän sisäisen rakenteen ja sen käyttöjakson pituuden tarkempi selvittäminen sekä varsinkin joen toisella puolella sijainneen hautausmaan paikallistaminen edellyttäisivät kaivaustutkimuksia alueella. Hautausmaan paikallistaminen saattaisi onnistua myös tutkimalla joen lähialueita metallinilmaisimella. Kohde on hyvin säilynyt kokonaisuus ja sen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Talvikylän alueelle olisi kuitenkin tarpeellista laatia kohdetta esittelevä opastustaulu, koska kohde on varmasti myös alueella liikkuvia retkeilijöitä kiinnostava, ja se on helposti saavutettavissa alle kilometrin etäisyydellä kohteesta sijaitsevalta Pakanajoen vuokrakämpältä. Kohteen ympäristössä, Pakanajoen ja sen itäpuoleisen lammen välisellä hiekkamoreenipohjaisella kannaksella, kasvaa noin 50-vuotiasta viljeltyä mäntymetsää. Aluskasvillisuuden valtalajeja ovat puolukka, variksenmarja, suopursu, katajat, yksittäiset heinäkasvit, nahka- ja poronjäkälät sekä seinäsammal ja muut sammalet. Pakanajoki on kohteen kohdalla melko matala ja verkkaisesti virtaava, monin paikoin kahlaamalla ylitettävissä. 3 Voimassa 2014-10-17T16:03:19 6076.73046875 329.1354699
arkeologinenkohde_alue.350 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.350 62921 {8AC8C375-6DA7-4B5F-BDB1-896ECA5F094C} Paloniemi kodanpohjat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kohde ei sisällä kuvausta. Ilmakuvan perusteella sijaintipaikka on varsin soista, mahdollisesti merkitty väärään kohtaan? 3 Voimassa 2019-10-25T10:13:01 793.46557617 101.71281224
arkeologinenkohde_alue.351 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.351 62922 {6CED9A16-264E-43CF-BDAB-84D375F75A14} Korppiojansuu muinaisjäännösryhmät 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2014-02-03T10:04:53 10605.17163086 435.3109889
arkeologinenkohde_alue.352 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.352 62923 {28557EC5-D2EB-4FF7-B41E-728519F9BCB0} 148010327 Koskikaltiojoen suu W seidat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Nitsijärven koillispäässä on Sortolahti, johon Koskikaltiojoki laskee pohjoisesta. Jokisuun länsirannalla on törmän päällä vesaikossa vierekkäin kaksi rosoista kivenlohkaretta, joiden väliin jäämuodostuu luolamainen syvennys. Itse seita muodostuu liuskemaisesta kivestä ja sijaitsee aivan joen rannassa. Kaamanen-Sevettijärvi -maantien vanhasta sillasta on kiville matkaa 40 m alavirtaan. Paikalla tehtiin keokaivausta kesällä 2009. Löydöt koostuivat moderneista metallirahoista sekä luuaineistosta. Luut määritettiin poron- tai peuranluiksi sekä metsonluiksi. Yhdeksän ajoitetun luun perusteella seita on ollut käytössä 1400-1600-luvuilla. Oulun yliopiston arkeologian laitoksen tutkijat kaivoivat seidalla kesällä 2009 Tiina Äikkään ja Jari Okkosen johdolla. Seitakiven tarkasta sijainnista ei ollut aiemmin täyttä varmuutta. Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa varsinaiseksi seitakiveksi varmistui aivan rannan läheisyydessä oleva halkeillut kivi. Kaivauksissa löydettiin runsaasti peuran/poron ja metson luita. 3 Voimassa 2008-01-08T12:44:46 95.28417969 35.49596722
arkeologinenkohde_alue.353 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.353 62924 {A7A56D8A-FEBD-402E-8907-1F40FB3AC543} 148010328 Suojanperä Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Nitsijärven koillisen pohjukan itärannalla on Suojanperän talo. Siitä noin 100 m pohjoiseen työntyy soraharju kohti lahden pohjukkaa. Harjun rinteessä erottuu liikutellussa maassa tulenpidon merkkejä ja palanutta luuta (kivikautinen asuinpaikka?), laella on pyyntikuoppa. Kuoppia on lähimaastossa myös tästä itään ja länteen. Taloon johtavan tien ja siitä pohjoiseen eroavan polun yhtymäkohdassa on laakea kivilatomus. Saman tien pohjoispuolella on petäjässä pilkka ja vuosiluku 1861. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-30T10:52:17 2441.97265625 309.53697148
arkeologinenkohde_alue.354 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.354 62941 {2284D1C7-C16C-48E3-9B46-E41528593B35} 148010364 Eteläinen Saitajärvi luode Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Eteläisen Saitajärven länsiosan pohjoisrannalla on yksi pyyntikuoppa. 3 Voimassa 2014-01-30T10:54:36 920.03295898 110.32130865
arkeologinenkohde_alue.355 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.355 62942 {A591E3D2-B5B9-4CA9-8A52-1BF3A088232E} 148010358 Saitajärvet muinaisjäännösryhmät 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia sijaitsevat Kaamanen-Sevettijärvi -maantien kaakkoispuolella, tiestä noin 400 m päässä. Maasto on kivikkoista hiekkakangasta. Löytöjä ja tulisijojen jäännöksiä on harjun selkää noudattavalla polulla. Polun molemmin puolin on kaksi pyyntikuoppaa, kooltaan noin 2 x 3 m ja syvyydeltään noin 1 ja 1,5 m. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2008-01-08T14:17:47 3061.8671875 236.62285881
arkeologinenkohde_alue.356 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.356 62943 {5580C7AD-32C5-464F-BFBC-ADC9E7BF9AD6} 148010365 Saitajärvi länsi (TVL-tukikohta) Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kaamanen-Sevettijärvi -maantien luoteispuolella olevan pikkujärven luoteisrannasta alkaa noin 100 m pitkä neljän pyyntikuopan jono kohti pohjoista. Pohjoisemman Saitajärven pohjoisrannalta rantahietikolta poimittiin iskoksia, KM 22692:1-2. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-30T11:36:13 3542.89257812 323.25945584
arkeologinenkohde_alue.357 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.357 62944 {6A07A147-5E6D-4508-AFD7-EF01FA246340} 148010363 Pohjoinen Saitajärvi N muinaisjäännösryhmät 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Kaamanen-Sevettijärvi -maantien reunassa, Saitajärvien luoteispuolella. Tien kaakkoispuolella, pohjoisemman Saitajärven pohjoisrannalla on viiden pyyntikuopan ryhmä metsätien molemmin puolin ja polulla useita liesikiveyksiä. Saman järven luoteisrannalla on mäntykankaalla pyyntikuoppa ja tästä 20 m rantaan kolme laakeaa kiveystä, joista yksi suorakaiteen muotoinen. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2008-01-08T14:21:54 9585.34057617 707.66196793
arkeologinenkohde_alue.358 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.358 62945 {7BB8E696-13DB-48D7-AC93-039A8C4B2BB7} 148010362 Jorvapuolijärvi etelä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Kaamanen-Sevettijärvi -maantien kaakkoispuolella, tiestä 300-600 m päässä, Jorvapuolijärven lounaispäässä ja läheisessä niemessä. Paikka on männikkökangasta. Neljän kuopan ketju katkaisee kahden järven välisen niemen. Kuoppien halkaisija on 3 - 5 m, syvyys 1,2 - 1,5 m. Näistä noin 200 ja 250 m kaakkoon on lisäksi kaksi kuoppaa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T11:38:10 7041.28198242 494.85728791
arkeologinenkohde_alue.359 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.359 62946 {5FA020AF-3047-48EF-AB67-D503B48A9B66} 148010360 Jorvapuolijärvi itä 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Kaamanen-Sevettijärvi -maantien kaakkoispuolella, tiestä noin 400 m päässä. Jorvapuolijärven koillispäässä on niemi. Neljän pyyntikuopan ryhmä katkaisee niemen noin 100 m:n päässä sen luoteisimmasta kärjestä. Näistä noin 50 m kohti niemen kärkeä on lisäksi yksi kuoppa. Kuopat ovat soikeita ja kooltaan 1,5 - 4,5 m, syvyydeltään 0,6 - 1,3 m. Lähellä on kvartsi-iskosten löytöpaikka, Jorvapuolijärvi E 1 (kohde 359). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T11:41:10 3797.91894531 312.88362269
arkeologinenkohde_alue.360 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.360 62947 {586A2D04-D128-4A7B-A29C-DB82804687E0} 148010335 Jorvapuolijärvi pohjoinen 1 Asuinpaikka 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Kivikautinen asuinpaikka Jorvapuolijärven koillispäässä männikkökankaalla. Sevettijärven tien molemmin puolin. Kohteeseen yhdistetty kvartsi-iskosten (KM 22217) löytöpaikka, Jorvapuoli N 2 (kohde 344). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T11:42:58 4689.81274414 306.65236754
arkeologinenkohde_alue.361 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.361 62948 {1DAA1525-4B3D-43FE-81EF-045AA6967549} 148010366 Kuosnajärvi/Puolijärvikannas Kuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Kaamanen-Sevettijärvi -maantien pohjoispuolella, Kuosnajärven ja Jorvapuolijärven välisellä kannaksella, noin 600 m Suprunniemen talosta etelään. Noin 100 m pitkän harjanteen päissä erottuu kuoppia. Sen pohjoispäästä noin 30 m pohjoiseen on suurehko kuopanne ja tästä noin 90 m luoteeseen pienempi. Alueella olevien tuulenkaatojen juurakoissa todettiin palaneita kiviä. Lisäksi alueella on viisi suorakaiteen muotoista kapeaa kuoppaa, joiden syvyys on noin 60 cm. Mahdollinen kenttä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T11:49:38 11833.77001953 718.92280338
arkeologinenkohde_alue.362 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.362 62949 {E67680B4-2E0E-437F-9152-F2163EA0D755} 148010331 Supru Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Jorvapuolijärven ja Harrilompolon välisellä, männikköä kasvavalla hietikkokannaksella, molemmin puolin Kaamanen-Sevettijärvi -maantietä ja Harrilompolosta laskevaa Suprunojaa. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Tietyö ja soranotto ovat tuhonneet suuren osan alueen muinaisjäännöksistä. Pyyntikuopista osa on täytetty. Huom! Kohteeseen on yhdistetty kohteet Suprun sorakuoppa (kohde 332) ja kohteet 333, 334 ja 447. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-30T11:46:58 51996.80908203 1350.37094319
arkeologinenkohde_alue.363 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.363 62950 {26B9C313-E377-4A53-806E-937C64DE194C} 148010336 Suprunojan luusua Latomuksia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty ei Kaamanen-Sevettijärvi -maantien eteläpuolella. Kortelompolon ja Jorvapuolijärven välisellä männikkökankaalla. Suprunojan maantiesillasta on paikalle matkaa 300 m lounaaseen. Kankaalla on viisi suorakaiteen muotoista kivilatomusta. Latomusten koko on noin 0,6 x 2,0 m. Paikallinen väestö pitää latomuksia hautoina. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin liesikiveyksiä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T11:45:02 721.50268555 97.54222822
arkeologinenkohde_alue.364 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.364 62952 {1002ED4B-294A-40F2-A815-ED0E11C00C2D} 148010323 Välijärvi koillinen niemi Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Suprun ja Sevettijärven kylien välissä Välijärven koillispäähän kaakosta pistävällä niemellä. Niemellä havaittiin viisi pyyntikuoppaa ja kolme suorakaiteen muotoista, maantasaista kivilatomusta. Näistä n. 100 m kaakkoon erottuu myös asuinpaikkamerkkejä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-30T11:55:29 1837.96435547 216.37824772
arkeologinenkohde_alue.365 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.365 62953 {57877227-42AF-430B-9551-626A48C44D70} 148010322 Välijärvi koillinen maantie Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Suprun ja Sevettijärven kylien välillä n. vuonna 1975 valmistuneen maantien varressa molemmin puolin tietä. Välijärven koillispäähän pistää kaakosta niemi. Maantie on rakennettu niemen tyven poikki. Tieleikkaus katkaisee paikalla männikköä kasvavan soraharjun. Tieleikkauksen kohdalla harjun lounaisrinteessä havaittiin asuinpaikkamerkkejä molemmin puolin tietä. Tieleikkaus näyttää tuhonneen suuren osan asuinpaikasta. Katso myös kohde Välijärvi NE, niemi (kohde 223). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T11:53:49 371.06884766 69.5478587
arkeologinenkohde_alue.366 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.366 62954 {A23A487D-53E6-42B4-8605-ABE4DE7D1223} 148010626 Mihkalijärvi koillinen autiotuvanranta etelä Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty ei Sevettijärven tsasounasta 15 km lounaaseen. Välijärven koillispään itärannalla, niemen kärjessä kartalle merkitystä autiotuvasta n. 250 m lounaaseen. Latomus on suorakaiteen muotoinen (2,2 x 1,2 m) ja 20-30 cm korkea. Se on ladottu tasalakiseksi kummuksi. Tästä noin 300 m koilliseen latomuskohde Inari 627. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T11:57:31 220.74633789 54.20437066
arkeologinenkohde_alue.367 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.367 62955 {FC4791B0-A882-48F3-8D31-E6C75709FCB9} 148010627 Mihkalijärvi koillinen autiotuvanranta pohjoinen Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty ei Sevettijärven tsasounasta 15 km lounaaseen. Kohteesta Inari 625 n. 300 m koilliseen on pienessä niemessä avokallion kohdalla latomus. Se on suorakaiteen muotoinen (1,6 x 1 m) ja vain 10 cm korkea. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T11:59:06 240.46704102 56.47008677
arkeologinenkohde_alue.368 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.368 62956 {C33F08D7-AB1C-4044-980F-DEC4C07D9C77} 148010623 Mihkalvääri pohjoinen Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\f0\fs24 Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta noin 10,5 km lounaaseen Mihkalijärven koillispäässä tien ja rannan välissä männikkö-koivukankaalla. Paikalla on yksittäinen pyyntikuoppa. Paikasta noin 600 m lounaaseen on kohde Mihkalvääri S (kohde 624). \par \pard\f1\fs20 \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Mj-rekisteri \par } 3 Voimassa 2014-01-30T12:02:33 850.49755859 105.2590696
arkeologinenkohde_alue.369 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.369 62957 {B3800BC8-75FD-41CE-BFD6-0495F7607EE7} 148010621 Sevettijärvi lounas Niemi 3 Purnu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Sevettijärven tsasounasta n. 850 m itään. Harjujakson erottaman Sevettijärven kaakkoispuolisen järvialtaan pohjoisrannalla, moreeniharjanteen rinnepolulla polkusillasta n. 50 m koilliseen, on kivillä vuorattu pieni säilytyskuoppa l. purnu. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T12:10:10 335.56713867 66.3317688
arkeologinenkohde_alue.370 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.370 62958 {32AC1F07-DED7-460F-960F-0534CD42BD9C} 1000002772 Sevettijärvi lounas Niemi 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta 620 m itään, järven ylittävän hiekkaperäisen harjun matalalla ja kannasmaisella kohdalla. Paikalla kasvaa pääasiassa mäntyä. Harjun päällä kulkee polku, jonka pinnalta on löytynyt kvartsiitti-iskoksia. Löytökohdasta noin 1 m itään ja rannasta 3 m päässä on pyöreähkö kodanpohja, jossa on reunavalli. Painanteen lattiapinnan halkaisija on 3 m. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T12:13:29 198.57373047 52.86278733
arkeologinenkohde_alue.371 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.371 62960 {F785FB15-DF23-4C23-BF73-105BB1A7E78F} 148010620 Sevettijärvi lounas Niemi 4 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Sevettijärven tsasounasta n. 850 m itään. Harjujakson erottaman Sevettijärven kaakkoispuolisen järvialtaan pohjoisrannalla, moreeniharjanteen rinnepolulla. Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T12:15:39 285.65600586 61.45545728
arkeologinenkohde_alue.372 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.372 62961 {ECF1255F-D523-496C-B966-814EA6B4222F} 148010338 Nilijoki länsiranta Muinaisjäännösryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Sevettijärven lounaisimman pään ja sen lounaispuolella olevan Nilijärven välisessä maastossa, järviä yhdistävän Nilijoen länsipuolella. Kivilatomukset (4 kpl) ovat suorakaiteen muotoisia. Ne ovat tien itäpuolen männikkörinteessä, itä-länsi -suuntaisessa rivissä. Kohteeseen on yhdistetty pyyntikuoppakohde Suojaperä SW (kohde 589), jossa on 26 kuoppaa. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-30T12:06:50 4954.88305664 399.63626509
arkeologinenkohde_alue.373 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.373 62996 {5E995346-CD09-4F64-B73F-95F2307ACF79} 148010469 Jolnivuono Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 125 120 ei Kankaanpää havaitsi vuoden 1988 inventoinnissa Jolnivuonon ja Jolnijärven väliseltä harjulta seitsemän pyyntikuoppaa. Jolnivuonon rannalta, Kotkataipaleen pohjoispuolelta ja Kotkalahden pohjukasta hän löysi myös joitain epämääräisiä kvartseja. Vuoden 2008 inventoinnissa moreeniharjulta paikallistettiin kuusi pyyntikuoppaa. Lisäksi harjun itäpuolelta, Kotkataipaleen pohjoispuoliselta, osin veteen sortuneelta hiekkarannalta kerättiin vuoden 2008 inventoinnin aikana kvartsi-iskoksia. Epävirallinen venevalkama sijoittuu lähes välittömästi löytöpaikan eteläpuolelle. Kvartsi-iskosten lisäksi havaittiin rannalla myös osin veteen sortunut, kivetty tulisija, jonka ympäristössä oli myös palanutta hiekkaa ja kvartsi-iskoksia. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T08:08:04 76713.05639648 1906.89425964
arkeologinenkohde_alue.374 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.374 62997 {6B4A10E5-A129-4294-A834-C1098DCEE727} 148010019 Muurahaisniemi asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet kyllä Matti Sarre löysi 1900-luvun alussa Muurahaisniemen talon rannasta tuuran, jonka Ilmari Itkonen toimitti kansallismuseoon. Vuoden 1972 inventoinnissa rantakivikosta löytyi kvartsi-iskoksia Matti Sarren talon verkkovajan luota, linjamerkin kohdalta. Linjamerkin itäpuolella sijaitsee vanha lapinkenttä, josta ei kuitenkaan havaittu asumsuten jäännöksiä. Vuoden 2008 inventoinnissa ei heinittyneestä rannasta löytynyt mitään kivikautiseen asutukseen viittaavaa. Kivikautinen asuinpaikka lieneekin suureksi osaksi huuhtoutunut järveen. Niemen laella on vanha lapinkenttä, joka kasvaa hyvin tiheää katajikkoa. Heinikkoisesta ja katajaa kasvavasta kentästä on vaikea erottaa rakennusten vanhoja pohjakiveyksiä, ja ainostaan yksi kivirakenne paikallistettuun vuonna 2008. Kivirakenne sijaitsee noin 36 m venevajasta itäkoilliseen ja se on pohjois-eteläsuunnassa noin 6 m pitkä ja sen leveys on 1 m. Rantakivikosta on poimittu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä Matti Sarren talon verkkovajan luota. Verkkovaja oli vielä vuoden 2008 inventoinnissa pystyssä niemen rannan vesirajassa. Kivikautinen asuinpaikka lienee suureksi osaksi huuhtoutunut järveen. Niemen laella on kenttä, jonka uusin, Sarren päärakennus on yhä käytössä. Heinikkoisesta ja suurta katajaa kasvavasta kentästä on vaikea erottaa rakennusten vanhoja pohjakiveyksiä, ainoastaan yksi kivirakenne saatiin paikallistettua. 3 Voimassa 2009-02-06T10:19:08 2615.75610352 184.40638275
arkeologinenkohde_alue.375 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.375 63002 {9DB3B84D-F503-4DF9-A7F9-8AF4D74E0323} 148010091 Liisajounin kenttä muinaisjäännösryhmät 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 125 119 ei Vuoden 2008 inventoinnissa katajaa ja koivua kasvavassa, lähes umpeen kasvaneessa ja osin kallion päällä sijaitsevassa lapinkentässä erottui kaksi mahdollista paikkaa, missä voisi olla jäännöksiä rakennusten peruskiveyksistä. Kiveykset olivat hyvin epämääräisiä. Kalapadon jäännöksiä ei havaittu. 3 Voimassa 2019-09-24T14:24:48 1714.41650391 162.62491008
arkeologinenkohde_alue.376 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.376 63005 {C9F7D3C3-782D-4F72-95D0-64793677ABE3} 148010486 Kuortossalmi asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon ei Inarinjärven Kuortossalmen luoteissuun itärannalla, vastapäätä Tuurakivensaaren itäkärkeä on lahdenpoukama. Sen rantahietikolta ja rantavedestä poimittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Hietikon laidassa erottuu tuulenkaadon juurakossa hiiliä ja tulen rapauttamia kiviä. Rantavoimat ovat ilmeisesti tuhonneet suuren osan kohteesta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2008-01-09T08:24:56 3304.20410156 294.98902114
arkeologinenkohde_alue.377 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.377 63023 {D8472416-D5B2-4A1C-9779-3264B366D3B3} 148010485 Kultalahti itä Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 119 ei Satapetäjäselän koillisrannalla on Kultalahden talo. Talosta noin 500 m eteläkaakkoon on niemen kärjessä huuhtoutunutta hiekkarantaa, josta poimittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Asuinpaikka näyttää tuhoutuneen osittain rantavoimien vaikutuksesta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T09:38:22 1568.22338867 143.49243423
arkeologinenkohde_alue.378 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.378 63024 {FF18F5D0-E9F9-499B-81F4-D9232E5FA2E3} 148010009 Kolessaari Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 6 Muu prospektointimenetelmä 118 ei Kohde sijaitsee Inarijärven kaakkoisosassa Kultalahden suulla sijaitsevassa Kolesaaressa, Ulkuniemen talosta noin 250 m etelään. Saaren pohjoiskärjestä on jo vuosisadan alussa tehty kivikautisia löytöjä. Mitään selviä rakennuksen pohjia ei havaittu vuoden 1988 inventoinnissa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T09:36:31 6238.05493164 349.21443056
arkeologinenkohde_alue.379 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.379 63025 {B0F94624-CCE6-4F74-9AED-36EAC5016329} 148010037 Paatsjoen luusua Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 3 Kaivaus 120 ei Paatsvuonon pohjoisrannalla juuri rajavyöhykkeen sisällä pistää vuonoon moreeniniemekkeitä. Näistä kolmessa on jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta, samoin rantavedessä. Järven säännöstely on tuhonnut asuinpaikkoja. Radiohiiliajoituksia mesoliittiselta kivikaudelta ja varhaismetallikaudelta. Löydöt tukevat jälkimmäistä ajoitusta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T08:17:36 4716.29663086 372.18851261
arkeologinenkohde_alue.380 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.380 63028 {A875584C-7C08-4600-8BF6-2738AC593CFE} 148010479 Annanlahti asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 119 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nellimin kylästä yli 3 km luoteeseen, Paksuvuonon suun pohjoisrannalla, Annanlahden hiekkarantaisessa lahdenpohjukassa. Löytöjä kerättiin rannasta ja rantavedestä. Asuinpaikka näyttää suureksi osaksi huuhtoutuneelta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-26T11:04:25 818.17431641 124.14461573
arkeologinenkohde_alue.381 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.381 63029 {3A175A6F-63AF-4ED6-9798-8FCE9B9D375A} 148010465 Nellim Kenttäsaari asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 0 Ei määritelty 120 118 ei Inarijärven itäosan Nellimivuonon, Paksuvuonon ja Šieksjávrádáhin välissä, Nellimmistä noin 2,8 km luoteeseen on Kenttäsaaret (Kieddsuolluuh), jotka aikaisemmin tunnettiin nimellä Honkaniemensaari. Sen kaakkoisosassa on soisen kannaksen erottamana pienempi saari tai niemi. Sen länsipäässä on pitkänomainen kenttä, jossa erottuu katajikossa useita kivistä ladottuja rakennuksen pohjia ja sortunut kammin kehikko. Mahdollisesti "Kenttäsaaren länsiosasta" löytynyt kiviesine (KM 22625) on peräisin tämän kentän länsiosasta (kohde 356, Kenttäsaari). Kenttäsaari on ollut Morottajien kesäpaikka, kun talvipaikka on sijainnut Kutujärvellä. Ahvenjärvellä on ollut suvun myöhempi kesäpaikka. Mj-rekisteri Kenttäsaari on ollut aikanaan Kuuva-suvun kesäpaikka, 1800-luvulla? Toisen maailmansodan jälkeen Nellimiin asutetut Darja ja Boris Jefremoff ovat käyttäneet saarta lampaiden kesälaitumena ja rakentaneet niemen tyviosaan lammaspuuran, jonka sortunut kehikko siellä on nähtävissä. (Irja Jefremoff, Inarin saalmelaismuseo Siidan ulkomuseoprojekti) 3 Voimassa 2008-04-29T13:11:08 7852.55639648 412.93692747
arkeologinenkohde_alue.382 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.382 63030 {92640DDC-C43A-4EC1-A4D6-28044CC0EEF1} 148010480 Kelloniemi asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty kyllä Paatsjoen pohjoisrannalla on rajavyöhykkeen sisällä Kelloniemi, vastapäätä etelärannalla olevaa Virtaniemen rajavartiostoa. Niemen kärjessä, polulla ja venelaiturin kohdalla on merkkejä muinaisasutuksesta, kivikautisesta asuinpaikasta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2008-01-09T10:33:04 180.10058594 48.60013064
arkeologinenkohde_alue.383 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.383 63031 {79B542A3-0154-4C23-8A00-CB1C9B577FD3} 148010482 Paatsjoki pohjoinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty kyllä Paatsjoen pohjoisrannalla, vastapäätä Virtaniemen rajavartioasemaa on pieni niemeke. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä poimittiin sen huuhtoutuneen rantatörmän hiekkamoreenista. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2018-10-29T16:37:31 171.70825195 47.60676789
arkeologinenkohde_alue.384 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.384 63033 {D1178E38-B96E-428C-BF12-295D16DEDD25} 148010094 Hangaslahti Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 145 ei Vuoden 2017 inventoinnissa paikalla ei havaittu Erä-Eskon ja Pesosen mainitsemaa kiuasröykkiötä. Muinaisjäännösalueella maaperä on kivikkoinen ja alueella on runsaasti aluskasvillisuuden peittämiä maakiviä. Alueella kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä sekä koivuja. Ainakin kahdesta männystä on otettu pettua. Myös ympäristöään rehevämpi kasvillisuus viittaa siihen että paikalla on asuttu. Muinaisjäännösrekisterin rajaus. Muinaisjäännösrekisteri. Nanguvuonon ja Sarmivuonon yhtymäkohdan kaakkoisrannalla on lahden pohjukassa Hangaslahden talo. Talosta noin 500 m kaakkoon on vanha talonpaikka, josta on jäänteenä kiuasröykkiö. Paikalla on perimätiedon mukaan ollut Telju Peunan piilopirtti. Muinaisjäännösalue sijaitsee noin 540 m kaakkoon Koiralahden pohjukasta. Se sijaitsee matalan kangassaarekkeen eteläosassa, joka on matalamman ja soisemman maaston ympäröimä. Muinaisjäännösalueen kohdalla kasvillisuus on selvästi rehevämpää. Pohjoisosassa kasvaa vain vanhoja mäntyjä, kun eteläosassa kasvaa myös koivuja, männyn taimia ja katajaa. Myös aluskasvillisuus on rehevämpi. 3 Voimassa 2017-09-05T11:03:28 1262.88891602 128.14971386
arkeologinenkohde_alue.385 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.385 63035 {809D8A2F-329F-4995-BD41-99660A9266EA} 148010093 Hietaniemi Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 120 ei Pyyntikuoppa on kaivettu mäntykangasterassin reunaan, hiekkamaahan. Sen pituus on kaakko-luodesuunnassa 5,6 m ja leveys koillinen-lounassuunnassa 2,6 m. Pyyntikuopan pohjoispuolella on havaittavissa noin 1,5 m leveä, matala valli. Kuopan syvyys vaihtelee 50 cm - 75 cm välillä. Kohde rajautuu havaitun rakenteen mukaan. Muinaisjäännösrekisteri. Pyyntikuoppa. Hietaniemi sijaitsee Inarijärven Nanguvuonon ja Sarmivuonon yhtymäkohdan kaakkoisrannalla, vastapäätä Palosaarta (Poronleikkaamasaari), Hangasvaaran keskellä. Hiekkainen, noin 130 m leveä niemi pistää Nanguvuonoon Palosaaren eteläkärjen kohdalla, ja pyyntikuoppa sijaitsee niemen pohjoisosassa. 3 Voimassa 2017-09-20T15:31:45 157.11669922 45.45005612
arkeologinenkohde_alue.386 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.386 63063 {428BAC9D-BDAE-4E74-925F-4A5B1C50442C} 148010109 Jolluslahti asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Inarijärven Nanguvuonon kaakkoisrannalla on Jolluslahti, johon laskee oja Alimmaisesta Jollusjärvestä. Vuonna 1972 saadun tiedonannon mukaan lahden itärannalla on lapinkenttä. Vuoden 1988 inventoinnissa lahden koillisrannan pienessä niemessä havaittiin kenttämäinen aukio, jossa erottui kasvustosta esiin pistäviä kiviä. Vuoden 2008 inventoinnissa koivua ja paksua sammalta kasvavalta, hyvin kiviseltä niemeltä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Sen sijaan niemen pohjoispuolella, mäntyä kasvavalla rantakaistaleella, kalliokon eteläpuolella havaittiin yksi mahdollinen liesikiveys. Kiveyksen halkaisija on 1 m ja korkeus noin 0,3 m. Muinaisjäännöksen laajuuden määrittämiseksi niemellä tulisi suorittaa laajempi koekuopitus. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2008-01-09T15:01:34 2782.77270508 189.01818455
arkeologinenkohde_alue.387 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.387 63064 {8D6F9EA4-0227-4BEE-8B93-7200BE2FB1BB} 148010108 Irvasaari Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Inarijärven Nanguvuonossa olevan Irvasaaren (Irveesuolluuh) etelärannan keskimmäisellä niemellä on männikössä heinittynyt, tasainen alue. Vuoden 1988 inventoinnissa heinikossa havaittiin pitkänomainen kivilatomus ja mahdollisesti rakennuksen nurkkakiviä. Paikalla oli myös tuolloin tuoreita leiriytymisen jälkiä. Vuoden 2008 inventoinnissa voitiin havaita ainoastaan heinittynyt tasanne sekä muutamia kiviä, mutta ei selkeitä kivirakenteita. Paikalla on myös tulisteltu ja leiriydytty viime aikoina. Aivan niemen kärkeen on kasattu suuri tulisija. Mj-rekisteri Kalakodan sija on Irvasaaren eteläkärjen tuntumassa. Kivilatomuksen sijainti keskellä nurkkakiviin nähden kertoisi, että kyseessä ei ole kalapirtti vaan kalakammi (Irja Jefremoff, Inarin saamelaismuseo Siidan ulkomuseoprojekti) 3 Voimassa 2014-01-30T08:31:01 5220.93383789 259.95330966
arkeologinenkohde_alue.388 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.388 63065 {92668DCC-7790-4EE8-BFBB-1AA7B47F6022} 148010106 Munhaissaari Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 0 Ei määritelty 119 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Inarijärven Moossinaselän ja Laitavaaranselän välissä olevan Munhaissaaren kaakkoiskärjessä. Saaren länsiosan viljelysmaalla, jonka raivaaminen näyttää tuhonneen suuren osan keskeisestä kenttäalueesta. Paikalla on myös kenttä, joka on ollut Paadarin suvun kesäpaikkana, kun talvipaikka on sijainnut Alumalompolossa. Löydöt: kvartsia (todettu paikalla) Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-30T08:45:10 453.31054688 77.19839331
arkeologinenkohde_alue.389 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.389 63066 {7DDFF25B-219C-44C7-A41F-E154C698DBA3} 148010090 Sikaston kenttä Asuinpaikkoja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 120 ei Sikaston (Šigástoh) kenttä sijaitsee Inarijärven eteläosassa, Sarminiemen pohjoisosassa olevan Sikastoniemen eteläkärjessä, aivan Sikastolahden suun länsipuolella. Lapinkenttänä pidetty aukea, jossa kookas laakea kuopanne, mahd. rinnekellarin pohja. Paikalla on myös mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. Mj-rekisteri Kenttä sijaitsee Sikastonniemen kainalossa, niemen itärannalla. Avoin kenttä, joka kasvaa voimakkaasti heinää ja joitakin erittäin vanhoja, osin kelottuneita katajapensaita. Sikastonlahden suulla, samalla puolen niemeä on uusi Paula Ojaniemen kolttalain perusteella saama kalakämooä. Sikaston kentässä on vielä 1960-luvulla ollut tupa, jota kalastajat ovat käyttäneet yöpymiseen. poromiehet ovat siirtäneet sen 1960-luvulla Ruohokankaalle. Sikaston aitat on opettaja Hakosalo siirrättänyt Koppelon koululle, josta ainakin niliaitta on myöhemmin siirretty saamelaismuseoon. Paikka on kirajttu varauksin jo kivikautiseksi asuinpaikaksi. (Irja Jefremoff, Inarin saamelaimuseo Siidan ulkomuseoprojekti) 3 Voimassa 2014-01-30T08:47:35 7678.48291016 314.75706803
arkeologinenkohde_alue.390 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.390 63075 {B88890D3-C9CC-42D6-97D2-AF0A2B95982E} 148010736 Paavisvuononperänsuu Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 120 118 ei Vuoden 2008 inventoinnissa noin 5 m rannasta, ilmeisesti kaatuneen puun juurien lomasta löytyi palaneita kiviä, hiiltä, punaiseksi palanutta hiekkaa ja palanutta luumurskaa. Lisäksi noin 6 m puunkaadosta länteen löytyi vedestä kvartsi-iskos. Paikalla on ilmeisesti sijainnut esihistoriallisen ja/tai historiallisen ajan pienimuotoinen asuinpaikka, sillä kohdetta rajaa itä- ja eteläpuolella kivikko. 3 Voimassa 2019-09-26T11:11:37 409.07006836 74.24089843
arkeologinenkohde_alue.391 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.391 63076 {48F41BA2-DFCB-48E2-9E52-D82719936250} 148010735 Apajalahdensuu kodanpohjat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1115 Kodanpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 119 ei Kohde sijaitsee Inarijärven Paavisvuonon etelärannalla, Paavisvuononperän ja Apajalahden välisen niemen kärjessä. Ranta on kivinen, mutta mätästä kasvava maaperä on muutoin hiekkaa. Noin 10 m rannasta on kookkaista kivistä tehty umpinainen liesikiveys. Vuoden 1991 inventoinnissa kiveyksen ympärillä erottui vielä noin 3,5 m laaja kodansija. Vuoden 2008 inventoinnissa niemellä havaittiin tasaisen, halkaisijaltaan noin 2 m kokoisen alueen keskellä 1x0.8 m kokoinen liesikiveys. Kiveyksen korkeus on 0.2 m. Tämä on ilmeisesti sama kuin Arposen havaitsema kodansija ja liesikiveys. Tästä noin 40 m lounaaseen löytyi myös toinen liesikiveys. Se on tehty kahden ison maakiven viereen, ja sen halkaisija on noin 1.2 m. Kolmen kiven kärjet näkyivät kuntan alta maan pinnalle. 3 Voimassa 2019-09-26T11:16:39 3004.45776367 210.57607995
arkeologinenkohde_alue.392 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.392 63077 {D2C96F08-5E2C-4C50-BE83-8215E59B0138} 148010308 Kaurinsaari asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 124 119 ei Vuoden 2008 inventoinnissa kentästä paikallistettiin ainakin yhdet mahdolliset talon nurkkakivet. Ne ovat pohjois-eteläsuunnassa 4 m ja itä-länsisuunnassa 7 m etäisyydellä toisistaan. Näiden länsipuolella on suuri, noin 3 x 3 m kokoinen ja yli 2 m korkea kataja, jonka alla on kivilatomus, mahdollinen piisikiveys. Lisäksi noin 1.5 m talon paikasta etelälounaaseen on 2X2.5 miven ympärille aseteltu linjaan pienempiä kiviä. Kenttä rajautuu maastossa kasvillisuuden perusteella. Laajuus pohjois-eteläsuunnassa on n. 50 m ja itä-länsisuunnassa n. 35 m. Kenttä on Morottaja-suvun kesäpaikka. Mj-rekisteri Kaurinsaari (Kovrinsuálui) sijaitsee Inarinjärven länsipäässä, Paavisvuonon ja Kaltionselän välissä, Seulavaaran pohjoispuolella. Lapinkenttä sijaitsee saaren kaakkoisrannalla, Kaurinsalmessa. Heinää, katajaa, varpukasveja ja mesimarjaa kasvavassa kentässä erottuu talon nurkkakiveykset. Inarinjärven länsipään eteläosassa on Aku- niemen kohdalla Kaurinsaari. Saaren kaakkoisrannalla on heinittynyt kenttä kalliopohjaisessa niemessä. Heinikossa erottuu kivilatomus, mahdollinen piisin perusta. Kasvillisuudesta päätellen kenttä vaikuttaa melko myöhäiseltä. Kentästä löytyy rakennuksen sija, jossa piisin paikka erottuu rehevästi variksenmarjaa kasvavana röykkiönä. Toinen kiviröykkiö ylempänä ja lähempänä metsän rajaa. Kentän ja metsän rajalla ladottu kiviseinämä, joka saattaa olla sisemmälle saareen johtavan karjapolun alkupää (Irja Jefremoff, Inarin saamelaismuseo Siidan ulkomuseoprojekti) 3 Voimassa 2019-10-03T09:51:44 2241.99633789 183.5424587
arkeologinenkohde_alue.393 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.393 63078 {294DD24E-6D71-4930-A4F7-4B61CF9991FA} 148010096 Hautuumaasaari Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Hautapainaumia ja vieläkin merkittyjä hautoja on pääasiassa saaren kaakkoiskärjen tasaisella hiekkaterassilla. Hautuumaasaareen tiedetään haudatun karhujen ja susien vuoksi. Pyyntikuoppia on saarella ainakin 18. Saarella on myös jäännöksiä kivikautisesta asutuksesta sekä nelisivuisia kivilatomuksia. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-04-26T15:14:37 81142.3203125 1330.25754135
arkeologinenkohde_alue.394 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.394 63079 {8243A2E2-8835-4AD1-8002-69B6ACC16F85} 148010053 Ukonsaari seita 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Ukonsaari (Äijih) sijaitsee Inarinjärven Ukonselällä, Hautuumaasaaren ja Palosaaren välissä. Se on korkeaharjainen noin 260 metriä pitkä, 80 m leveä ja 30 metriä korkea kalliosaari, joka on nykyisin suosittu turistikohde. Sir Arthur Evans löysi vuonna 1873 ristiretkiaikaisen, itäistä perua olevan, filigraanikoristeisen ohimorenkaan saaren länsipäässä olevasta luolasta. Vuoden 2006 tutkimusten valossa näyttää rituaalinen toiminta keskittyneen saaren lounaisosaan, sen länteen antavaan rinteeseen ja siinä huomattavimman kalliohalkeaman tuntumaan, vajaan aarin kokoiselle alueelle. Sekä luu-, sarvi- että hammaslöydöt keskittyvät sinne, samoin sieltä löytyivät myös kaksi tutkimusten yhteydessä saatua esineenkatkelmaa. Kalliohalkeama tai uhriluola on ilmeisesti sama, josta Sir Arthur Evans löysi katkelmallisen ohimorenkaan ja jossa Anja Sarvas kaivoi vuonna 1968. Ukonsaari kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöskohteisiin (Maiseman muisti 2001). Kohde rajautuu koko saaren alueelle. 3 Voimassa 2020-07-24T15:24:04 18757.92895508 646.61773856
arkeologinenkohde_alue.395 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.395 63080 {AA9090B4-E6BB-45A6-8E81-1E4AF9E3E863} 148010463 Vanhahautuumaasaari Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Ilmari Itkosen mukaan hiekkasaarta on käytetty Inarin hautausmaana ainakin noin 50 vuoden ajan vuoteen 1793 asti, minkä jälkeen on vihitty käyttöön uusi Hautuumaasaari. Aki Arponen on rekisteröinyt saarelta noin 530 potentiaalista hautakuoppaa. Vuosina 1731-93 Inarissa on kuollut vain noin 280 henkeä, joten on mahdollista, että saaren käyttöikä ulottuu 1600-luvulla asti. Saaren lounaislaidalta Arponen havaitsi kivikautisen asuinpaikan jäännökset ja kaakkoisosasta vallillisen ja vallittoman kodansijan sekä näiden lisäksi 5 pyyntikuoppaa. Vuoden 2008 inventoinnissa lähes kaikki Arposen mainitsemat muut alakohteet paitsi haudat paikallistettiin GPS-laitteella. Saaren rantoja on tuettu kivillä, joten haudat eivät voi enää huuhtoutua järveen. Saaren lounaisrannan kivikautisella asuinpaikalla erottuu osin veteen huuhtoutuneella hiekkarannalla yhä palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia noin 10x10 m kokoisella alueella. Tämä alakohde on altis kulumiselle, sillä saarelle rantaudutaan juuri tästä kohtaa. Halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen, vallillinen kodanpohja on saaren kaakkoisosassa ja sen oviaukko on kohti etelää. Arposen vuoden 1993 tutkimuksissa kodanpohjan keskeltä tuli esiin hiiliä ja palaneita kiviä. Vallitonta kodanpohjaa ei paikallistettu vuonna 2008. Sen sijaan saaren länsilaidalta havaittiin neliömäinen, noin 5x5 m kokoinen painanne. Arposen vuoden 1993 tekemän kartan ja valokuvan perusteella, noin 5 m 1966 pystytetystä vanhasta muistorististä länsilounaaseen, sortuneelta rantatörmältä löytyi ns, ryssänkirves ja hauta. Vanhahautuumaasaari (Jaamišsuálui) sijaitsee Inarinjärven pohjoisrannalla, noin 200 m Pielpaniemen itälaidalta itään, Alppasaaren pohjoispuolella. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-04-26T15:17:01 10116.43554688 391.344402
arkeologinenkohde_alue.396 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.396 63083 {7A866F2E-E073-4723-A190-390761E2EEB2} 148010634 Haukilammit länsi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 295 285 ei Kohde sijaitsee Kutturaan vievän tien ja Ivalojoen välisessä maastossa. Patatunturin laelta on paikalle matkaa viitisen kilometriä. Paikalla on 14 pyyntikuoppaa Haukilammin itäpuolisessa maastossa. Kohde sijaitsee Kutturaan vievän tien ja Ivalojoen välisessä maastossa. Patatunturin laelta on paikalle matkaa viitisen kilometriä. Paikalla on 14 pyyntikuoppaa Haukilammin itäpuolisessa maastossa. 3 Voimassa 2019-11-26T15:58:18 19208.84741211 998.23082991
arkeologinenkohde_alue.397 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.397 63084 {AD207D67-0DAF-488E-9B7F-46AF40C7A3D5} 148010635 Ainikkaharjut Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 305 ei Kohde sijaitsee Kutturaan vievän tien ja Ivalojoen välisessä maastossa. Patatunturin laelta on paikalle matkaa viitisen kilometriä. Pyyntikuoppia on pienen lammen ja Ainikkalammen välisessä maastossa, Ainikkaharjuilla. Kohde sijaitsee Kutturaan vievän tien ja Ivalojoen välisessä maastossa. Patatunturin laelta on paikalle matkaa viitisen kilometriä. Pyyntikuoppia on pienen lammen ja Ainikkalammen välisessä maastossa, Ainikkaharjuilla. 3 Voimassa 2019-11-26T15:41:01 5733.30102539 406.23069776
arkeologinenkohde_alue.398 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.398 63086 {CCD83884-624E-4CBF-BC81-A9D985125DA5} 758010225 Peurahaudat Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 299 289 ei Kohde sijaitsee Sinisen lammen itärannalla, kuusimetsässä, jonka maasto kohoaa jyrkästi lammen rannan suosta. Vuotso-Sarviselkä -metsätie on kohteesta 1,5 kilometriä etelään. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä kohde käytiin tarkastamassa Metsähallituksen biologin Pirjo Rautiaisen opastuksella. Alueella oli eroitettavissa yhteensä 11 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 on 70 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3 metriä. Pyyntikuoppa 2 on 90 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 3,3 metriä. Pyyntikuoppa 3 on 110 cm syvä, pyöreä, vallillinen ja halkaisijaltaan 3,8 metriä. Pyyntikuoppa 4 on 50 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3 metriä. Pyyntikuoppa 5 on 70 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3,2 metriä. Pyyntikuoppa 6 on 85 cm syvä, pyöreä, vallillinen ja halkaisijaltaan 3,6 metriä. Pyyntikuoppa 7 on 65 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 3,7 metriä. Pyyntikuoppa 8 on 40 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 2 x 3 metriä. Pyyntikuoppa 9 on 70 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 4,3 metriä. Pyyntikuoppa 10 on 75 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 3 metriä. Pyyntikuoppa 11 on 63 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 2 metriä. Kohde sijaitsee Sinisen lammen itärannalla, kuusimetsässä, jonka maasto kohoaa jyrkästi lammen rannan suosta. Vuotso-Sarviselkä -metsätie on kohteesta 1,5 kilometriä etelään. Pyyntikuoppa 1 on 70 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3 metriä. Pyyntikuoppa 2 on 90 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 3,3 metriä. Pyyntikuoppa 3 on 110 cm syvä, pyöreä, vallillinen ja halkaisijaltaan 3,8 metriä. Pyyntikuoppa 4 on 50 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3 metriä. Pyyntikuoppa 5 on 70 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3,2 metriä. Pyyntikuoppa 6 on 85 cm syvä, pyöreä, vallillinen ja halkaisijaltaan 3,6 metriä. Pyyntikuoppa 7 on 65 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 3,7 metriä. Pyyntikuoppa 8 on 40 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 2 x 3 metriä. Pyyntikuoppa 9 on 70 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 4,3 metriä. Pyyntikuoppa 10 on 75 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 3 metriä. Pyyntikuoppa 11 on 63 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkai 3 Voimassa 2019-11-27T13:55:35 7131.62304688 470.84214748
arkeologinenkohde_alue.399 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.399 63089 {BD88775F-4F06-4172-8BF3-2112B702B1C6} 148010398 Hanhijänkä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 160 ei Kaamasjoen lounaisrannalla, Tuuruniemen talosta 750 m luoteeseen. Kolme pyyntikuoppaa suon saartaman männikkötöyrään laella. 3 Voimassa 2019-11-26T15:53:46 1168.08813477 124.86764799
arkeologinenkohde_alue.400 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.400 63091 {E3FC8C5D-1CE9-41F6-9561-564864563ABD} 1000001315 Jaakkola Pyyntikuoppia 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee 13 km etelään Utsjoen keskustasta Utsjoelle vievän tien molemmin puolin. Kohteen pohjoispuolella on hiekkatie, joka johtaa Jaakkolan tilalle. KOhteen eteläpuolitse kulkee tien alitse Utsjokeen laskeva oja. Pyyntikuopista kaksi sijaitsee tien länsi-ja kaksi itäpuolella. Länsipuolen kuopat ovat aivan tien leikkauksen reunalla ja eteläisempi niistä on puolittunut tien leikkauksessa. Itäpuolen kuopat ovat ojaan laskevassa rinteessä. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkatasannetta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-04T08:41:46 4513.02563477 310.75997622
arkeologinenkohde_alue.401 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.401 63192 {CB61B0CF-DC74-4797-B181-18CB78B3FB34} 1000010084 Ristijärvi Kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 140 ei Ristijärvi on matala järvi Kilsiaapa-Ristivuoma alueen koillispuolella. Natura-alue rajautuu järven etelärantaan. Järven vesi oli inventointiajankohtana melko matalalla ja rannasta oli paljastunut hiekkaista järvenpohjaa. Hiekalta Ristijärven etelärannalta löytyi kvartsi-iskoksia sekä yksi kaavin. Iskoksia löytyi erityisesti kahdesta niemestä (ks. kartta 3) ja harvakseltaan niiden väliseltä alueelta. Kaavin löytyi läntiseltä löytökeskittymäalueelta. Alueella ei näkynyt mitään rakenteita tai maaperän värjäytymiä. Ranta on suurimmaksi osaksi hiekkaa. Hiekkaa on eri aikoina näkyvissä vaihtelevan levyisesti, koska veden pintaa säännöstellään Ristijoen niskalla olevalla padolla. Järveä käytetään luonnonravintolammikkona ja se lasketaan tyhjäksi kerran kesässä. Kaavin ja iskokset löytyivät noin 2-20 metrin päästä törmästä järvelle päin. Hiekkarannan eteläpuolella törmä nousee jyrkästi noin metrin ylöspäin, ja törmällä ympäristö vaihtelee tuoreen kankaan kuusikko-männiköstä rämeeseen. Veden säännöstely on todennäköisesti tuhonnut alueella mahdollisesti olleet muut merkit muinaisesta asutuksesta. Ristijärvestä on nostettu historiallisena aikana järvimalmia, jota vieläkin näkyy siellä täällä rannoilla järven pohjassa. 3 Voimassa 2019-10-16T14:58:16 16126.58691406 1716.30174934
arkeologinenkohde_alue.402 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.402 63194 {26274E58-0BC5-4035-9FE3-67E2F7DBD95B} 1000010086 Vaajoki 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 117 114 ei Vaajoen läheltä löytyi neljä matalaa kuoppajäännöstä. Vaajärveä kohti johtavan tien ja Vaajoen risteyskohdan läheisyydessä on hiekkaista maata. Vaajoen länsipuolella, tiestä noin 20 metriä pohjoiseen on todennäköinen asumuspainanne. Painanne sijaitsee Vaajoesta noin 220 m länteen. Asumuspainanne on laakea ja muodoltaan soikea. Sen mitat ovat 5 x 7 m ja syvyys on keskikohdalta noin 60 cm. Painanteessa ei ole valleja. Painanteeseen tehdyssä koepistossa paljastui selkeä huuhtoutumiskerros. Painanne erottuu selvästi ympäristöstään, koska aluskasvillisuus on hyvin niukkaa. Painanteessa eikä sen lähistöllä näkynyt merkkejä tulisijasta tai muista rakenteista. Asumuspainanteesta noin 150 m itään on lähekkäin kolme pyöreää, pienempää kuoppajäännöstä. Kuoppajäännös A on halkaisijaltaan 2.5 m ja syvyydeltään noin 30 cm. Kuoppajäännös B on halkaisijaltaan 2.3 m ja syvyydeltään 30 cm. Kuoppajäännös C on halkaisijaltaan 2.2 m ja syvyydeltään 40 cm. Kuopista paljastui koepistossa paksu huuhtoutumiskerros. Painanteen ja kuoppajäännösten läheltä ei löytynyt muuta esihistorialliseen ihmisen toimintaan viittaavaa, eikä koepistoista paljastunut ihmisen toiminnan värjäämää maata. Painanteen ja kuoppien ympäristö on tuoretta mänty-kuusikangasta sekä rämettä, ja maaperä hiekkaa. Vaajoen varrella läheltä löytyi neljä matalaa kuoppajäännöstä. Vaajärveä kohti johtavan tien ja Vaajoen risteyskohdan läheisyydessä on hiekkaista maata. Vaajoen länsipuolella, tiestä noin 20 metriä pohjoiseen on todennäköinen asumuspainanne. Painanne sijaitsee Vaajoesta noin 220 m länteen. Asumuspainanne on laakea ja muodoltaan soikea. Sen mitat ovat 5 x 7 m ja syvyys on keskikohdalta noin 60 cm. Painanteessa ei ole valleja. Painanteeseen tehdyssä koepistossa paljastui selkeä huuhtoutumiskerros. Painanne erottuu selvästi ympäristöstään, koska aluskasvillisuus on hyvin niukkaa. Painanteessa eikä sen lähistöllä näkynyt merkkejä tulisijasta tai muista rakenteista. Asumuspainanteesta noin 150 m itään on lähekkäin kolme pyöreää, pienempää kuoppajäännöstä. Kuoppajäännös A on halkaisijaltaan 2.5 m ja syvyydeltään noin 30 cm. Kuoppajäännös B on halkaisijaltaan 2.3 m ja syvyydeltään 30 cm. Kuo 3 Voimassa 2011-05-12T08:59:51 36251.19995117 801.88055643
arkeologinenkohde_alue.403 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.403 63195 {FF132A1A-316A-4ED1-9934-04725E010886} 1000010087 Haukkajärvi 4 Kvartsilouhos 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 147 145 ei Haukkajärvi sijaitsee aivan Kilsiaapa-Ristivuoma Natura-alueen lounaisosassa. Sen koillis- ja itäpuolisten soiden keskellä on useita mineraalimaa/kalliosaarekkeita. Haukkajärvestä noin 400 metriä koilliseen olevalla saarekkeella on laajahko (noin 200 x 100 m suuruinen), matala kalliopaljastuma. Kalliossa on siellä täällä kvartsijuonia, ja niistä on kahdesta kohtaa louhittu irti kvartsia. Läntisemmässä paikassa on useita kalliosta irrotettuja pienehköjä kvartsilohkareita sekä paljon niistä irti iskettyä kvartsia. Edellisestä muutama kymmenen metriä itään on toinen pieni kvartsilouhos. Louhoksella on nähtävissä pari isompaa kvartsista irtolohkaretta, ja niiden ympäristössä runsaasti kvartsi-iskoksia sekä muutamia työstettyjä kvartseja. Kvartsilouhosten koordinaatit ovat: Läntisempi louhos p: 7359975 i: 3397035 Itäisempi louhos p: 7359950 i: 3397095 Haukkajärvi sijaitsee aivan Kilsiaapa-Ristivuoma Natura-alueen lounaisosassa. Sen koillis- ja itäpuolisten soiden keskellä on useita mineraalimaa/kalliosaarekkeita. Haukkajärvestä noin 400 metriä koilliseen olevalla saarekkeella on laajahko (noin 200 x 100 m suu-ruinen), matala kalliopaljastuma. Kalliossa on siellä täällä kvartsijuonia, ja niistä on kahdesta kohtaa louhittu irti kvartsia. Läntisemmässä paikassa on useita kalliosta irrotettuja pienehköjä kvartsilohkareita sekä paljon niistä irti iskettyä kvartsia. Edellisestä muutama kymmenen metriä itään on toinen pieni kvartsilouhos. Siellä on pari isompaa kvartsista irtolohkaretta, ja niiden ympäristössä runsaasti kvartsi-iskoksia ja muutamia työstettyjä kvartseja. Ympäristöstä ei löytynyt muuta esihistorialliseen ihmisen toimintaan liittyvää. Kivennäismaakumpare on kallioaluetta lukuun ottamatta tuoreen kankaan sekametsää. Saare 3 Voimassa 2019-10-22T08:14:47 4841.04467773 315.64913472
arkeologinenkohde_alue.404 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.404 63196 {86AE7C3A-83AA-426A-BB61-D3B7239EF976} 1000010088 Haukkajärven itäpuoli Kvartsilouhoksia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 147 142 ei Haukkajärvestä noin kilometrin itään on pieni, suolampi. Lammen itäpuolella on suuri kivennäismaasaareke, jonka lounaiskärjessä on laaja ja matala kalliopaljastuma-alue (noin 300 x 150 m suuruinen). Kalliolla on useita kvartsijuonia, joista on louhittu irti kvartsia. Näillä paikoilla on paljon irtolohkareita sekä kvartsi-iskoksia. Muutamissa kvartseissa on lisätyöstön jälkiä. Kallioalueen ympäristö kivennäismaasaarekkeella on suurimmaksi osaksi nuorehkoa tuoretta mäntykangasta ja saarekkeen ympäristössä luonnontilaista avosuota Kvartsilouhosalueen koordinaatit: läntisin löytöalue p: 7359660 i: 3397915 itäisin löytöalue p: 7359610 i: 3398140 3 Voimassa 2019-10-22T08:21:24 29481.13891602 824.02520927
arkeologinenkohde_alue.405 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.405 63197 {F05DF8C4-29A4-4E97-9B6C-7A996B3F3CE2} Vaaniemi Vanha pihapiiri 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 1 Arvio 133 128 ei Vaajärven etelärannalla on vanha tilan pihapiiri. Rakennukset on hävitetty alueelta jo 1960-luvulla, mutta rakennusten kiviperustoja ja tulisijojen kiveyksiä on vielä näkyvissä. Perustoja löytyi kolme ja tulisijoja kaksi. Alueella on myös vanha kaivon paikka. Alueella on ollut kaksi asuinrakennusta, kaksi navettaa, aittoja ja kalakellari. Ympäristö on kuivaa niittyä. 3 Voimassa 2019-10-17T12:41:13 36899.05200195 740.6887667
arkeologinenkohde_alue.406 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.406 61698 {8268B6ED-4ED5-4BA9-A705-8696F492EA54} 47010210 Myllymaa 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 295 287 ei Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Ounasjärven länsipäästä on alueelle matkaa noin 1,2 km. Asuinpaikkalöydöt sijoittuvat noin 350 m matkalle kuuteen eri pesäkkeeseen. Alueella on lisäksi yksi soikea ja kaksi suorakaiteen muotoista asuinpainannetta. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 5790 +/- 120 BP (Hel-3578) ja 6530 +/- 140 BP (Hel-3594). Mj-rekisteri Paikalta on radiohiiliajoituksia: 5790 +/- 120 BP (Hel-3578) ja 6530 +/- 140 BP (Hel-3594). 3 Voimassa 2019-09-03T14:46:13 21713.97485352 780.7603832
arkeologinenkohde_alue.407 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.407 61718 {68E71945-B10A-4C78-A6E3-5B6ECEDD4BB7} 47010209 Myllymaa 1 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 292 287 ei Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannasta 50-100 m pohjoiseeen, pitkänomaisen suon reunassa ja siihen liittyvän lammen rannalla. Ounasjärven länsipäästä on matkaa alueelle noin 1,4 km. Latomusrivin suunta on miltei itä-länsi. Kivilatomuksia on 7 kpl. Ne ovat suorakaiteen muotoisia pituuden vaihdellessa 1,4 - 2,0 m, leveyden 0,7 - 1,7 m ja korkeuden 0,1 - 0,25 m. Latomus 3 poikkaa muista ollen melko suuri ja röykkiömäinen. Paikalla on lisäksi yksi pyyntikuoppa, joka sijaitsee latomuksesta 3 noin 70 m länteen. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T12:19:03 17867.65722656 547.94747694
arkeologinenkohde_alue.408 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.408 61722 {D113B3FF-64E9-4D77-827B-104CAE3B068A} 47010200 Suonttajoki länsi 3 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 0 Ei määritelty 300 290 ei Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa olevan länsiluode-itäkaakko -suuntaisen harjanteen päällä. Ounasjärven rantaan on matkaa n. 200 m. Pyyntikuoppajono kulkee eroosion syömän harjanteen sivussa ja päällä harjun suuntaisesti. Kivikautinen asuinpaikka on sijainnut harjanteen päällä, erään eroosiopaljastuman kupeessa, mutta se on kokonnaan tuhoutunut tutkimuksissa. Huom! Ulottuu myös peruskarttalehdelle 2813 04 Muotkajärvi. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä, kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuopat. Kivikautinen asuinpaikka on kokonaan tuhoutunut tutkimuksissa. 3 Voimassa 2019-08-26T14:29:47 12198.19726562 843.63981344
arkeologinenkohde_alue.409 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.409 61926 {0D0D6776-CE1F-47E5-B1B1-352FC7C86FC6} 148010700 Kusilantto Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 287 282 ei Lisman kylästä noin 4,5 km kaakkoon, Ivalojoen koillispuolella, joen ja Kusilantonmaan välisessä maastossa, tasaisella männikkö/koivikkokankaalla. Kohteessa on 12 pyyntikuoppaa. Lähellä on lisäksi kaksi muuta pyyntikuoppajärjestelmää, Paijusuvanto (kohde 701), jossa on 40 kuoppaa, ja Kusilantto NW (kohde 778), jossa on 23 kuoppaa. Kohteet vaikuttavat erillisiltä. 3 Voimassa 2019-11-27T09:05:06 19570.68115234 613.70828547
arkeologinenkohde_alue.410 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.410 61936 {9EC4482D-A5EA-4AD0-874B-918855734531} 148010699 Mukkaoja itä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 250 240 ei Ivalojoen pohjoispuolella, alkaen Ivalojokeen laskevan Mukkaojan suusta n. 400 m luoteeseen on noin 600 m pitkä, 30 pyyntikuopan muodostama itäkaakko-länsilounais -suuntainen pyyntijärjestelmä. Ivalojoen pohjoispuolella, alkaen Ivalojokeen laskevan Mukkaojan suusta n. 400 m luoteeseen on noin 600 m pitkä, 30 pyyntikuopan muodostama itäkaakko-länsilounais-suuntainen pyyntijärjestelmä. 3 Voimassa 2019-11-27T09:49:56 49663.99121094 1239.74826464
arkeologinenkohde_alue.411 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.411 61937 {73DDC6D7-CDFF-4A28-83CB-462E4C2AF9D9} 148010696 Mukkaoja länsi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 240 ei Ivalojoen pohjoispuolella, Mukkapalon koillisrinteen juuressa on Mukkaojan polkusillasta noin 100 m länteen 22 pyyntikuoppaa. Kuvauksen mukaan Ivalojoen pohjoispuolella, Mukkapalon koillisrinteen juuressa on Mukkaojan polkusillasta noin 100 m länteen 22 pyyntikuoppaa. P. Halisen raportin mukaan kuopat sijaitsevat muinaisjäännösrekisterin pisteen alueella, eli noin 500 m pohjoiseen. 3 Voimassa 2019-11-27T09:50:43 9118.0546875 380.73757479
arkeologinenkohde_alue.412 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.412 61938 {13295374-60FA-457D-8519-6D2EE46F82A7} 148010694 Kivijoen kielismaa koillinen Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 240 234 ei Molemmin puolin etelästä Ivalojokeen laskevaa Kivijokea, joen suusta noin 650 m ylävirtaan. Kaarrevaaran ja Kivijoen Kielismaan välisessä laaksossa on 49 pyyntikuoppaa. Molemmin puolin etelästä Ivalojokeen laskevaa Kivijokea, joen suusta noin 650 m ylävirtaan. Kaarrevaaran ja Kivijoen Kielismaan välisessä laaksossa on 49 pyyntikuoppaa. 3 Voimassa 2019-11-27T08:52:10 41135.4453125 1312.70058396
arkeologinenkohde_alue.413 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.413 61939 {65332D11-0ACB-42E6-9888-47006DAE73AB} 148010695 Kaarrevaara kaakko Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 240 230 ei Kivijoen itäpuolella, Kaarrevaaran lounaisrinteen alaosassa on vastapäätä Kivijokeen laskevan Rullajoen suuta 54 pyyntikuoppaa. Kivijoen itäpuolella, Kaarrevaaran lounaisrinteen alaosassa on vastapäätä Kivijokeen laskevan Rullajoen suuta 54 pyyntikuoppaa. 3 Voimassa 2019-11-27T08:11:45 47895.20825195 1088.70223469
arkeologinenkohde_alue.414 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.414 61940 {228E6484-AB60-4B26-BD97-FB90E36D71E4} 148010693 Kivijoensuu Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 220 ei Ivalojokeen etelästä laskevan Kivijoen itäpuolisessa maastossa, jokien yhtymäkohdasta n. 500 m etelään on 25 pyyntikuoppaa. Kuvaus: Ivalojokeen etelästä laskevan Kivijoen itäpuolisessa maastossa, jokien yhtymäkohdasta n. 500 m etelään on 25 pyyntikuoppaa. 3 Voimassa 2019-11-27T08:53:02 26428.87768555 979.43890674
arkeologinenkohde_alue.415 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.415 61723 {5E5E3CC7-94DE-4E50-BE58-FF6ECE2BEFFE} 47010199 Suonttajoki länsi 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 289 ei Kivikautinen asunpaikka sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla Suonttajoen suusta n. 800 m länteen. Alue on tasaista hiekkaista mäntymetsää. Inventoinnissa sekä koekaivauksessa havaitut asuinpaikkalöydöt ovat rantatörmästä ja sen vaiheilta. Asuinpaikka on pesäkkeellinen ja jakautuu koekuopituksen perusteella kolmeen osaan. Itäisin (a) sekä läntisin (c) asuinpaikka-alue vaikutti suurimmalta osaltaan huuhtoutuneen järveen. Keskimmäisellä kolmannellakin alueella (b) asuinpaikka on pääosin sortunut. Tällä alueella kuitenkin tavattiin koekuopissa mm. kivetty liesi sekä värjäytynyttä kulttuurimaata palaneen luun keskittyminen sekä runsaammin löytöjä. Ainakin keskimmäinen alue ajoittuu varhaisempaan mesoliittiseen kivikauteen. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-03T14:47:36 7249.51098633 388.83367396
arkeologinenkohde_alue.416 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.416 61724 {C90391D2-5314-45FF-BB29-1C91E9667669} 47010198 Suonttajoki länsi 1 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 3 Kaivaus 294 289 ei Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Näiden ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-24T12:30:43 12462.81982422 429.87300012
arkeologinenkohde_alue.417 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.417 61726 {49766A35-0D8B-41EE-9E49-DE02BA158436} Paavontalo pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Pyyntikuopparivistö sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla, Jyppyrän kaakkoispuolella, lounais-koillis -suuntaisessa hiekkaharjanteessa, jonka läpi kulkee Hetan-Peltovuoman välinen tie. Kuopat ovat Jyppyrää kohti nousevan harjanteen päällä. Pyyntikuoppien koko on 2,5-3,0 x 2 m ja syvyys 0,5-0,75 m. Hetan-Peltovuoman välisen tien pohjoispuolella on lisäksi muista erillään oleva pyyntikuoppa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 1250 +/- 70 BP (Ua-4993). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-03T14:49:10 7219.83496094 510.91905228
arkeologinenkohde_alue.418 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.418 61727 {282815C1-3D4C-44F7-B6A4-9A7AD1BB0865} 47010088 Karjalansaari I - IV asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 0 Ei määritelty 289 287 ei Ounasjärvessä sijaitsevan Karjalansaaren rannoilla on neljässä eri kohdassa kivikauteen viittaavia kvartsilöytöjä (KM 24165:1-6) sekä palaneita kiviä. Kohteet ovat osin eroosian tuhoamia. Paikalla kasvaa männikköä, aluskasvillisuus on pääasiassa jäkälää ja kanervaa. Maaperä on hiekkaa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T14:59:43 18127.31787109 955.9445759
arkeologinenkohde_alue.419 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.419 61728 {A1065D83-33B6-4704-89E9-DC63DD143CBE} 47010215 Kotatieva Asuinpaikka 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Asuinpaikka on Ounasjärven pohjoisrannalla, Kotatievan leirintäalueella. Maasto on tasaista hiekkatörmää, jossa on jyrkkä ja korkea rantatörmä. Asuinpaikan löydöt ovat kolmena pienialaisena pesäkkeenä. Alueella on vuoden 1993 inventoinnissa havaittu rantatörmän reunan vaiheilla kolmessa kohdassa kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Vuoden 2009 tarkastuksessa 15 m rannan itäisimmän mökin itäpuolella havaittiin kulttuuurimaata. Lisäksi itäisimmästä mökistä 50-60 m itään rantatörmän ja itäpuolen alanteen yläpuolella havaittiin pienehköjä painanteita. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-03T13:57:46 11678.22631836 585.00514685
arkeologinenkohde_alue.420 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.420 61730 {170D1A30-350F-4369-A727-866299671CCF} 47010321 Metsäntutkimuslaitos Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 289 ei Alue muodostuu tasaisesta soraisesta Ounasjärven rantatörmästä, joka on sortunut osittain järveen. Idässä alueen erottaa matala järven lahti, jonka suuhun muodostuu niemeke. Lännessä on puolestaan matalampi alue, joka erottaa sen viereisestä kohteesta Kotatievasta (47010215). Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Asuinpaikkaan viittaavat merkit ovat vähäisiä. Rajapyykin kohdalla on halkaisijaltaan yli 2 metrin laajuinen kuoppaliesi, jonka tulen rapauttamat kivet olivat sortuneessa rantatörmässä näkyvissä. Siitä noin 25 m itään on runsaasti tulen rapauttamia kiviä, ilmeisen lieden jäännökset. Tulisijojen välistä, keskivaiheilta löytyi kvartsi-iskos. Ympärille tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T15:04:28 7542.86987305 332.37183624
arkeologinenkohde_alue.421 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.421 61731 {E475F628-588F-4FB4-A2B0-DD1FC6E2F1D1} 47010126 Palovaara 1 pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 309 ei Pyyntikuoppakohde sijaitsee Perilänjärven ja Näkkäläjoen pohjoispuolella, Neitokatin ja Palovaaran välistä laskevan puron molemmin puolin, purossa olevan levennyksen kohdalla. Mj-rekisteri Kohteessa ilmeisesti yksittäinen pyyntikuoppa. 3 Voimassa 2019-11-26T15:20:33 536.53710938 83.70806586
arkeologinenkohde_alue.422 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.422 165108 {A1F61A7C-E0A1-4C0E-B8D0-70F20E0F8C66} Geavvogeasoaivvit Purnuja 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 410 404 ei Purnut on kaivettu kivikkoiselle Geavvogeasoaivin kaakkoisrinteelle. Jotkut purnut erottuvat selvästi kookkaiden kivien ansiosta. Tarkemmat koordinaatit: Purnu 1: 7711491 3476623 Purnu 2: 7711489 3476616 Purnu 3: 7711465 3476601 Purnu 4: 7711452 3476597 Purnu 5: 7711445 3476593 Purnu 6: 7711435 3476612 Purnu 7: 7711430 3476610 Purnu 8: 7711456 3476625 Purnu 9: 7711452 3476633 Kohde on rajattu yhdeksän ilmoitetun purnupisteen ympärille noin 10 metrin etäisyydelle. Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen puistomestari Petteri Polojärvi löysi kohteet kesällä 2013. Geavvogeasoaivvin kaakkoisosa rajautuu etelässä kulkevaan Kevojokeen. Itälaidalla kulkee puro. Kevojoen pohjoispuolella kulkee Kevon retkeilyreitti. Kasvillisuus koostuu matalista tunturikasveista. Tunturikoivuja kasvaa lähinnä Kevojoen varrella. 3 Voimassa 2013-12-30T09:52:11 3929.62646484 280.79397154
arkeologinenkohde_alue.423 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.423 61944 {ACD4E799-B30B-4FAA-96BA-44246AF85F6C} 148010780 Sallijoki W Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 300 290 ei Kohde sijaitsee Repojokeen laskevan Sallijoen länsipuolella ja Sallijärven pohjoispuolella kohdassa, jossa Sallijoki on kääntynyt kohti etelää. Maastossa on harjanteita, joiden välissä on suota. Kuoppia on kaikkiaan 47, joista eteläisimmät muodostavat omia pienempiä ryhmiään. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa ja maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2019-11-27T10:39:32 30441.43969727 1553.23592103
arkeologinenkohde_alue.424 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.424 61750 {2D50EDA6-E5BD-48B9-B05D-13ED6BBBF3CF} 47010219 Kortejärvi länsi Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 0 Ei määritelty 360 355 ei Kohde sijaitsee Näkkälään johtavan tien varressa Kortejärven itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee suosaarekkeessa, pyyntikuoppien kaakkoispuolella. Pyyntikuopat muodostavat noin 0,9 kilometriä pitkän, 62 kuoppaa käsittävän järjestelmän, jossa on muutamia haaroja. Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 04 Palojärvi. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 62 pyyntikuoppaa ja asuinpaikka 3 Voimassa 2014-01-24T13:39:29 28878.19165039 2361.29929795
arkeologinenkohde_alue.425 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.425 61751 {7712B21E-77D7-4F7A-8FF0-48C35E1A984C} 47010220 Näkkälävaara länsi 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 375 365 ei Pyyntikuopat sijaitsevat Näkkälästä 3,4 km etelälounaaseen, Näkkälävaaran länsipuolella. Jono sijaitsee suon itäreunalla. Jonon toinen osa on edellisestä koilliseen, kahden puolen suota ja lampea. Paikalla on yhteensä 20 pyyntikuoppaa. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3650 +/- 75 BP (Ua-4715). Mj-rekisteri 20 pyyntikuoppaa. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3650 +/- 75 BP (Ua-4715). 3 Voimassa 2019-08-22T15:46:49 10342.62548828 887.39746108
arkeologinenkohde_alue.426 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.426 61752 {AD1ADC87-9559-4D3C-B8A4-5203976EC019} 47010197 Näkkälävaara länsi Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 382 365 ei Kohde sijaitsee Näkkäläjärven kylästä noin 3,5 kilometriä ja Näkkälävaaran huipusta noin 1,2 kilometriä länteen. Maasto on hiekkaista, harjanteista, järvistä ja soista. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat harjanteen päällä. Latomusten läheltä on löytynyt pronssipellin kappale (KM 29093). Latomukset ajoittuvat rautakauden lopulle tai keskiaikaan. Pyyntikuopat muodostavat kaksi länsi-itä-suuntaista jonoa. Yhteensä kuoppia on 95 kappaletta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3850 +/- 80 BP (Ua-4842). Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 07 Näkkälä. Mj-rekisteri 95 pyyntikuoppaa ja 3 latomusta 3 Voimassa 2014-01-24T13:48:07 50263.34082031 3605.06047618
arkeologinenkohde_alue.427 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.427 61951 {B17882D6-64D2-4265-9619-703F39672593} 148010782 Ravadasjärven autiotupa Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet Pintalöydöt ja maanpinnalle näkyvät rakenteet 158 154 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu varhaismetallikautisesta asuinpaikasta sekä vähintään kahdesta kuopanteesta, jotka on tulkittu pyyntikuopiksi. Asuinpaikkaan liittyvät ilmiöt kohteen alueella ovat löytöpesäkkeitä ja tulisijojen jäännöksiä. Asuinpaikka voi olla myös moniperiodinen; mahdollisesti sitä on käytetty kivikaudelta historialliselle ajalle saakka. Ravadasjärven autiovan lähiympäristössä, noin neljänkymmenen metrin säteellä tuvasta, on paljaaksi kuluneella maanpinnalla näkyvillä pesäkkeisesti esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta myös kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. Runsaimmin löytöjä on Ravadasjärven rannan tuntumassa, mutta erityisesti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sijaitsee paljon myös autiotuvan luoteispuolella olevan tulipaikan lähellä, noin viisi metriä järven pintaa ylempänä. Noin viiden metrin etäisyydellä Ravadasjärven rannasta, kohdassa x = 7623046 / y = 3458412, havaittiin lisäksi yksittäinen piikivi-iskos. Löytöjä asuinpaikalta ei kerätty talteen. Halisen aiemmin havaitsemista, pyyntikuopiksi tulkituista kuopanteista onnistuttiin kohteen tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan kaksi. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee autiotuvan luoteispuolella, jyrkästi nousevan rinteen alaosan tasanteella, kohdassa x = 7623072 / y = 3458392. Samalla tasanteella pyyntikuoppa 1:n kanssa sijaitseva huollettu tulipaikka on kuopasta noin kuuden metrin päässä sen itäkaakkoispuolella. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja syvyydeltään noin 0,4 metriä, ja sitä reunustaa noin 2,5 metriä leveä maavalli, jonka korkeus noin 0,2 metriä. Itäisempi pyyntikuopista, kuoppa 2, sijaitsee kohteen pohjoisosassa, tasamaalla lähellä autiotuvan vessaa, kohdassa x = 7623093 / y = 3458449. Se on muodoltaan soikeahko, länsiluode-itäkaakkosuuntainen ja kooltaan noin 3,0 m x 2,5 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 metriä, ja sitä reunustaa vain heikosti erottuva maavalli, jonka leveys on noin puolitoista metriä ja korkeus noin 0,1 metriä. Kolmannen pyyntikuopan olisi pitänyt sijaita kahden paikallistetun kuopan välillä, mutta sitä ei etsinnästä huolimatta löydetty. Mahdollisesti se on täytetty Halisen tekemän inventoinnin jälkeen kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Myöskään Halisen mainitsemaa pyöreää painannetta autiotuvan takana ei havaittu. Lisäys 2018: Muinaisjäännösalueelle pystytettiin Lemmenjoen kultareitin opaste 13.6.2018. Opaste sijoitettiin autiotuvan luoteispuolelle, tasanteelle polun varteen (X=7619877 Y=458264). Opasteen paalujen paikat tarkastettiin kairalla. Kairaukset tehtiin kolmeen kohtaan 90 cm välein. Huuhtoutumiskerros on kulunut pois jossain vaiheessa nykyisen karikkeen alta. 1. kairauksessa ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. 2. kairauksessa havaittiin 0,5 cm paksu hiilijuova 1 cm syvyydessä mineraalimaassa ja 3 cm:n kerros palanutta hiekkaa 2,5 cm syvyydessä mineraalimaassa. 3. kairauksessa havaittiin 2 cm:n kerros palanutta hiekkaa mineraalimaan yläosassa. Kairauksen tulos kertoo tulenpidosta. Maanpinnalla havaittujen löytöjen ja kohteen ympäristön maastonmuotojen perusteella kohde rajautuu noin viidenkymmenen metrin säteelle Ravadasjärven autiotuvasta. Etelän suunnalla kohteen rajana on Ravadasjärven ranta ja idässä autiotuvan koillispuoleisen lammen eteläpään länsiranta sekä lammesta Ravadasjärveen laskeva puro. Lännessä kohde rajautuu kohtaan, jossa hiekkamoreeniharjanteen rinne jyrkkenee ja maaperä muuttuu kivisemmäksi. Pohjoisen suunnalla kohteelle ei ole osoitettavissa selvää maastonmuotoon perustuvaa rajaa, mutta löytöjä ei havaittu enää pyyntikuoppa 2:n pohjoispuolelta. Kohteen on löytänyt Petri Halinen vuonna 1993. Hän löysi tekemänsä inventoinnin aikana asuinpaikalta tasakantaisen nuolenkärjen katkelman, lukuisia muinaisten tulisijojen jäännöksiä läheltä Ravadasjärven rantaa sekä kolme kuopannetta, jotka hän tulkitsi pyyntikuopiksi. Autiotuvan takana hän oli havainnut myös pyöreän painanteen, jota hän piti mahdollisena kotasijana. Ravadasjärven autiotuvan lähiympäristössä on ilmeisesti ollut ihmistoimintaa tuhansian vuosien ajan. Petri Halisen asuinpaikalta löytämä tasakantaisen nuolenkärjen katkelma kertoo ainakin varhaismetallikautisesta asutuksesta, mutta koska jälkiä muinaisesta asutuksesta on autiotuvan pihapiirissä todella runsaasti, on todennäköistä, että alueella on asuttu myös kivikaudella sekä varhaismetallikauden jälkeen rautakaudella ja historiallisella ajalla. Alueella sijaitsevien, aiemmin pyyntikuopiksi tulkittujen kuopanteiden ikää on vaikeaa määrittää ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, ja pintapuolisen havainnoinnin perusteella ei ole myöskään poissuljettavissa, että kuopat voisivat liittyä johonkin asuinpaikalla tapahtuneeseen toimintaan. Maanpinta kohteen alueella on varsin kulunutta paikan jo vuosikymmeniä jatkuneesta retkeilykäytöstä johtuen. Erityisesti Ravadasjärven rannan ja autiotuvan välillä sekä kahden huolletun tulipaikan ympäristössä esihistoriallisen kulttuurikerroksen pintaosat ovat vaurioituneet, ja rikkoutuneen maanpinnan eroosio jatkuu edelleen. Kyseiset pahimmin kulumiselle alttiit asuinpaikan osat olisikin syytä pyrkiä tutkimaan arkeologisilla kaivauksilla lähitulevaisuudessa, koska maastonkulumista paikalla on tuskin realistista saada pysähtymään. Muissa osissa asuinpaikkaa maastonkuluminen on selvästi vähäisempää, eikä niiden alueella kulttuurikerroksen säilyminen ole toistaiseksi vaarantunut. Kohde sijaitsee Ravadasjärven luoteisrannalla, maaperältään hiekkaisella kankaalla, Ravadasjärven autiotuvan pihapiirissä. Kohteen koillispuolella on lampi, jonka halkaisija on noin 250 metriä, ja jonka eteläpäästä laskee Ravadasjärveen kapea, matala purouoma. Rannan lähialueet ovat melko tasaisia, mutta autiotuvan luoteispuolella maasto alkaa nousta, ensin loivasti, mutta etäämmällä jyrkemmin. Alueella kasvaa männikköä, ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, yksittäiset heinäkasvit sekä sammalet ja jäkälät. Tuvan edustalta ja tulipaikkojen ympäriltä aluskasvillisuus on kuitenkin enimmäkseen kulunut pois, ja erityisesti järven rantatörmän läheisyydessä myös mineraalimaan pintakerros on vaurioitunut. Muissakin osissa tuvan pihapiiriä pintamaa on tallautunutta, mutta mineraalimaan pinta ei kuitenkaan ole täysin paljaaksi kulunutta. 3 Voimassa 2013-12-19T09:28:59 2919.44604492 208.29737651
arkeologinenkohde_alue.428 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.428 61956 {5C8D6C58-71BD-4734-AE2F-3825233C57AF} 148010704 Seärihjoki länsi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 154 ei Pyyntikuoppia Lemmenjoen Härkäjärven luusuan ja Seärihjoen välissä Lemmenjoen pohjoisrannan tuntumassa. Jono kulkee lähes tasaisen joen rantaterassin päällä kilometrin pituisena. Siinä voidaan havaita kolme toisistaan erillään olevaa pätkää ja yksi poikittaisjono. Puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2019-11-27T10:53:16 52081.16967773 2912.85374515
arkeologinenkohde_alue.429 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.429 61957 {D8CCC7C9-9D13-4024-9721-687AFD3ADA5E} 148010705 Seärihjoki itä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 160 155 ei Pyyntikuoppia Lemmenjoen Härkäjärven luusuan ja Seärihjoen välissä Lemmenjoen pohjoisrannan tuntumassa. Paikalla on todettu 44 kuopan jono, joka kulkee lähes tasaisen joen rantaterassin päällä kilometrin pituisena. Siinä voidaan havaita kolme toisistaan erillään olevaa pätkää ja yksi poikittaisjono. Puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2019-11-27T10:52:28 8051.43725586 503.23870609
arkeologinenkohde_alue.430 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.430 61958 {E4040EA2-5455-4D65-BEB6-4A135C78AAD6} 148010785 Seärihjoki itä 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 154 ei Lemmenjoen luoteisrannalla, Sotkajärven ja Härkäjärven välisellä alueella, Seärihjoen suusta 1,1 km koilliseen. Jono on joen suuntainen, saa alkunsa Lemmenjokeen laskevassa purossa olevan lammen rannalta ja päättyy suon reunaan. Puusto on mäntyä ja koivua. Maaperä on hiekkaa. Kohteen pyyntikuopat liittyvät samaan pyyntijärjestelmään kohteiden Inari 704, 705, 710 ja 784 kuoppien kanssa, jotka yhdessä muodostavat 261 kuopan pyyntijärjestelmän. 3 Voimassa 2019-11-27T10:45:50 9221.10327148 498.96925112
arkeologinenkohde_alue.431 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.431 61959 {AD422D86-BDA5-4529-ABAE-540D464A7B25} 148010710 Sotkajärvi lounas Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 168 154 ei Pyyntikuoppia Lemmenjoen Härkäjärven luusuan ja Seärihjoen välissä Lemmenjoen pohjoisrannan tuntumassa. Jono kulkee lähes tasaisen joen rantaterassin päällä kilometrin pituisena. Siinä voidaan havaita kolme toisistaan erillään olevaa pätkää ja yksi poikittaisjono. Kaikkiaan kuoppia on 98 kpl. Puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaa. Kohteen pyyntikuopat liittyvät samaan pyyntijärjestelmään kohteiden Inari 704, 705, 784 ja 785 kuoppien kanssa, jotka yhdessä muodostavat noin 250 kuopan pyyntijärjestelmän. 3 Voimassa 2019-11-27T11:02:03 35871.67089844 1815.52817891
arkeologinenkohde_alue.432 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.432 61754 {3D555DE5-9906-43D0-B85E-1D23BC09CD5C} 47010223 Näkkälävaara pohjoinen 1 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Pyyntikuopat sijaitsevat Näkkälän kylästä noin 1,6 km länteen, Näkkälävaaran pohjoispuolella. Paikalla on 29 pyyntikuoppaa, jotka muodostavat kaksi jonoa itä-länsi -suuntaisen hiekkaharjanteen poikki, lampien välillä. Paikalta on kaksi radiohiiliajoitusta: 3620 +/- 75 BP (Ua-4712) ja 3590 +/- 55 BP (Ua-4707). Mj-rekisteri 29 pyyntikuoppaa 3 Voimassa 2014-01-24T13:51:03 6172.45922852 778.8284917
arkeologinenkohde_alue.433 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.433 61755 {0B0DE6F9-B9CC-47C1-9702-83409F4FC034} 47010241 Näkkälävaara pohjoinen 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Pyyntikuopat sijaitsevat Näkkälän kylästä 1,2 km länteen, Näkkälävaaran pohjoispuolella, Näkkälään johtavan tien eteläpuolella, Latvajärven ja Lauttajärven välisellä kannaksella. Kuopat kulkevat harjanteen poikki lähes pohjois-etelä -suuntaisessa rivissä. Paikalla on viisi pyyntikuoppaa. Paikalta on radohiiliajoitus: 3855 +/- 70 BP (Ua-4843). Mj-rekisteri 5 pyyntikuoppaa 3 Voimassa 2014-01-24T13:58:55 2534.19506836 214.66016722
arkeologinenkohde_alue.434 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.434 61757 {8D59F41D-34C5-4DC9-A404-BD2D74041A34} 47010123 Näkkäläjärvi itä 1 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 380 370 ei {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\f0\fs24 Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillisrannalla olevan niemekkeen juuressa sekä järven ja supan välisellä kannaksella. Paikalla on yhteensä 15 pyyntikuoppaa. Kuoppia on pohjoisemmassa ryhmässä 3-4 kpl ja eteläisemmässä 6 kpl, ja lisäksi niemekkeellä on vielä 5 muuta, mahdollista pyyntikuoppaa. \par \pard\f1\fs20 \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Mj-rekisteri \par } 15 pyyntikuoppaa 3 Voimassa 2014-01-24T14:00:46 4944.72583008 357.43832433
arkeologinenkohde_alue.435 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.435 61758 {5A4161DD-8C3C-4133-852E-0501E3F0219C} 47010124 Näkkäläjärvi itä 2 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillispuolella Sammaljärven ja Näkkäläjärven välissä olevan lounais-koillissuuntaisen hiekkaharjanteen kaakkoispuolella. Paikalla on 39 pyyntikuoppaa, jotka muodostavat kolme tai neljä erillistä ryhmää. Kivikautinen asuinpaikka on puron ja Näkkäläjärveen ulottuvan suon välissä. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin ja -iskoksia (KM 24564:1-2). Paikalta on radiohiiliajoitus: 3995 +/- 75 BP (Ua-4714). Mj-rekisteri 39 pyyntikuoppaa ja kivikautinen asuinpaikka 3 Voimassa 2014-01-24T14:02:13 46118.15380859 1202.32356441
arkeologinenkohde_alue.436 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.436 61770 {A0027DF5-E6C9-4416-A35D-CC31CECB07CF} 47010219 Sammaljärvi länsi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillispuolella ja Sammaljärven etelärannalla. Paikalla on pyyntikuoppia ja latomuksia. Latomuksista kaksi on tuhottu. Latomukset muodostavat itä-länsi-suuntaisen rivin noin 100 m järven rannasta. Pyyntikuopat (19 kpl) muodostavat luode-kaakko-suuntaisen jonon. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T13:36:39 22263.4309082 1017.71120655
arkeologinenkohde_alue.437 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.437 61771 {6A3135A9-35FF-459C-9225-4AAB656D26F2} 47010179 Sammaljärven eteläpää Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 405 395 ei {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\f0\fs24 Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillispuolella ja Sammaljärven etelärannalla. Paikalla on pyyntikuoppia ja latomuksia. Latomuksista kaksi on tuhottu. Latomukset muodostavat itä-länsi-suuntaisen rivin noin 100 m järven rannasta. Pyyntikuopat (19 kpl) muodostavat luode-kaakko-suuntaisen jonon. \par \pard\f1\fs20 \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Mj-rekisteri \par } Muinaisjäännösryhmä 19 pyyntikuoppaa, latomuksia 3 Voimassa 2014-01-24T13:33:51 9332.01611328 622.19177495
arkeologinenkohde_alue.438 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.438 61772 {442F81BD-C788-4657-BD71-A63F50489202} 47010118 Paalojärvi lounas Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 390 374 ei Kohde sijaitsee Näkkälänjärvestä noin 1,6 kilometriä koilliseen, Paalojärvestä lounaaseen. Paikalla on 27 pyyntikuoppaa, kivilatomuksia sekä kivikautinen asuinpaikka. Pyyntikuoppajono kulkee itä-länsi-suunnassa Paalojärvestä etelän kautta länteen laskevan puron pohjoisrantaa pitkin. Kuoppien koko on 2-3 x 1,5-2,5 metriä ja syvyys 0,3-0,8 metriä. Latomukset ovat myös rivissä joen rannassa, missä on niin ikään asuinpaikka. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3730 +/- 75 BP (Ua-4716). Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 27 pyyntikuoppaa, latomuksia ja kivikautinen asuinpaikka 3 Voimassa 2014-01-24T13:30:58 22863.61328125 1235.13298255
arkeologinenkohde_alue.439 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.439 62347 {44CCC6DE-E7F6-4024-BEBF-AEB23AEE8AE7} 241010001 Jatulinlehto Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 90 ei Rakkakivikon pohjoisosassa on suuri, kivistä ladottu pyöreähkö kehärakennelma. Kehärakennelman halkaisija on noin 10 m, kehävalli on noin 1.5 m leveä ja sisäosastaan 1-1.3 m korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kapeneva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 cm korkea. Se johtuu siitä, että kehän sisäosa on kaivettu syvälle rakkakivikkoon, mutta ulkopuoli lähtee rakan tasosta. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 cm suuruisista rakan kivistä. Kehän sisäpuolen "lattia" on melko tasainen, koska siitä on poistettu suurin osa irtokivistä. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä luoteisreunassa on noin 70 x 60 cm suuruinen ja noin 20 cm syvyinen painanne. Kehän keskiosassa on matala kivikohouma, jonka päällä kasvaa muutama koivu. Kohouma on kokonaan sammaleiden ja varpujen peittämä. Rakassa on mahdollisen asumusvallin lisäksi 16 muutakin kivirakennetta. Kivikehä Mahdollisen asumusvallin lähellä on pieni ja matala kivikehä (x = 7313000, y = 3414673), joka on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2.4 x 1.6 m. Kehän keskusta on melko tasainen ja kehän laidalla on kiviä vain yhdessä kerroksessa. Palaneet kivet Rakan keskiosassa, kehärakennelmasta etelään (x = 7312990, y = 3414685) on halkaisijaltaan noin 2 m suuruisella alueella suunnilleen nyrkin kokoisia, pyöreähköjä palaneita kiviä matalana tasona. Kivilatomus Rakassa on myös soikea kivilatomus, joka on kooltaan 4 x 2 m ja korkeudeltaan 30-40 cm (x = 7312999, y = 3414674). Rakkakuopat Kehärakennelman lähistöllä, sen eteläpuolella on 13 rakkakuoppaa. Osa rakkakuopista on hyvin lähellä toisiaan. Rakkakuoppien koot ja koordinaatit: Rakkakuoppa 1: Æ 2.5 m, syvyys 70 cm x = 7312990 y = 3414677 Rakkakuoppa 2: Æ 1 m, syvyys 60 cm x = 7312991 y = 3414675 Rakkakuoppa 3: Æ 2.5, syvyys 60 cm x = 7312987 y = 3414697 Rakkakuoppa 4: Æ 1.8, syvyys 20 cm x = 7312982 y = 3414685 Rakkakuoppa 5: Æ 2 m, syvyys 30 cm x = 7312986 y = 3414677 Rakkakuoppa 6: Æ 2.5, syvyys 30 cm x = 7312986 y = 3414675 Rakkakuoppa 7: koko 2 x 1 m, syvyys 20 cm x = 7312980 y = 3414673 Rakkakuoppa 8: koko 2.2 x 1.5 m, syvyys 60 cm. Kuopan ympärillä selkeä kivikehä. x = 7312984 y = 3414672 Rakkakuoppa 9: koko 2 x 1.2 m, syvyys 40 cm x = 7312969 y = 3414673 Rakkakuoppa 10: koko 1.5 x 1, syvyys 20 cm x = 7312965 y = 3414684 Rakkakuoppa 11: Æ 1 m, syvyys 30 cm x = 7312971 y = 3414684 Rakkakuoppa 12: Æ 1 m, syvyys 25 cm x = 7312973 y = 3414687 Rakkakuoppa 13: Æ 1.2 m, syvyys 30 cm x = 7312971 y = 3414692 Kohde rajautuu Jatulinlehdon päällä olevaan rakkakivikkoon. Lähialueilta ei löydetty merkkejä muinaisjäännöksistä. Appelgren, H. 1881. Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Kemin kihlakunnan itäisissä osissa. SMYA V. Helsinki 1881. Koivunen, P., Vahtola, J., Satokangas, R. & Itkonen, M. 1997. Keminmaan historia. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. 647 s. Okkonen, J. 2003. Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä - Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa. Acta Universitatis Ouluensis. Humaniora. B 52. 268 s. Ylimaunu, T. 1995. Kertomus Keminmaan kunnan muinaisjäännösten inventoinnista vuonna 1995. Pirjo Rautiainen: Muinaisjäännösrekisteriin Jatulinlehdon suuri kivikehä on merkitty jätinkirkoksi. Se on kuitenkin jätinkirkkoja selvästi pienempi ja valli on tarkemmin ladottu. Ne jätinkirkot, joita itse olen nähnyt ovat suurempia ja suorakaiteen muotoisia ja valli on ollut niissä enemmänkin kasattu kuin siististi ladottu kuten Jatulinlehdossa. Rakennelmien käyttötarkoitus on arvailujen varassa, mutta voisikohan kyseessä olla esimerkiksi hylkeenpyytäjien tilapäinen asumus ja siihen liittyvät rakenteet? Kehärakennelma olisi voinut toimia asumuksena tai tuulensuojana ja rakkakuopat esimerkiksi hylkeen lihan säilytyskuoppina. Ehkäpä palaneet kivet liittyvät jollain tavalla lihan kypsentämiseen tai muuhun ruuan laittoon. Jos alue on ollut käytössä silloin, kun meren ranta on ollut lähellä, on sen ikä noin 8500 vuotta (cal BC, Okkonen 2003). Tuolloin Jatulinlehto on ollut pieni saari Yli-Penikoiden vieressä ja olisi hyvinkin voinut toimia hylkeenpyyntitukikohtana. Pentti Koivunen arvelee rakenteen olevan kuitenkin jonkinlainen saamelaisiin liittyvä rakennelma, mahdollisesti seita (henkilökohtainen tiedonanto 5.12.2007). Hänen mielestään kehä on myös epäsäännöllisen neli/viisikulmainen. Kohde sijaitsee Yli-Penikkavaaran itäpuolella Jatulinlehto-nimisellä moreenikumpareella, jonka laella on noin 50 x 30 m suuruinen rakkakivikko. Kumpare on noin 95 metriä meren pinnan yläpuolella. Rakkakivikon ympäristö on tuoreen kankaan kuusikkoa. Jatulinlehdon pohjoispuolella, yksityismaalla on laajoja hakkuita. Asumusvalli: Inventointialueen pohjoisosassa Yli-Penikkavaaran itäpuolella on Jatulinlehto-niminen moreenikumpare, jonka laella on noin 50 x 30 m suuruinen rakkakivikko. Rakkakivikon pohjoisosassa on suuri, kivistä ladottu pyöreähkö kehärakennelma. Kehärakennelman halkaisija on noin 10 m, kehävalli on noin 1.5 m leveä ja sisäosastaan 1-1.3 m korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kallistuva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 cm korkea. Se johtuu siitä, että kehän sisäosa on kaivettu rakkakivikon pohjalle asti. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 cm suuruisista rakan kivistä. Kehän sisäpuolen "lattia" on melko tasainen, koska siitä on poistettu suurin osa irtokivistä. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä luoteisreunassa on noin 70 x 60 cm suuruinen ja noin 20 cm syvyinen painanne. Kehän keskiosassa 3 Voimassa 2019-11-22T15:14:30 1125.26391602 128.46394515
arkeologinenkohde_alue.440 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.440 61774 {4E5DEC7A-4C92-44B5-A05F-98C4C4510A42} 47010262 Sammaljärvi pohjoinen Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Näkkälän kylästä noin 2,4 km koilliseen, Sammaljärven pohjoispuolella. Kohteessa on 27 pyyntikuoppaa. Jonon länsipään läheisyydestä on löytynyt kvartsi-iskos ja palaneita kiviä. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 27 pyyntikuoppaa ja asuinpaikkalöytöjä 3 Voimassa 2014-01-24T13:54:28 10602.30859375 795.22209739
arkeologinenkohde_alue.441 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.441 61775 {FC3FF12B-EBF2-43DB-9D09-4055A4A526B1} 47010116 Paalojärvi luode pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 390 379 ei Kohde sijaitsee Näkkälän kylästä noin 2,8 km koilliseen, Paalojärven luoteispuolella, hiekkaisella tunturikoivikkoalueella. Pyyntikuoppajono, joka on noin 0,9 km pitkä, kulkee Paalojärveltä Tuorkottajajärven rannalla olevan suon reunaan kaakkois-luode -suunnassa. Kuoppien koko on 2-4 x 1-4 m ja syvyys 0,3-1 m. Paikalta on radiohiiliajoitus: 4955 +/- 115 BP (Ua-10436). Mj-rekisteri Paikalta on radiohiiliajoitus: 4955 +/- 115 BP 3 Voimassa 2019-08-29T10:01:33 20124.9440918 1634.57357823
arkeologinenkohde_alue.442 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.442 61776 {4E458765-EB43-4343-B97D-C835EC862510} 47010135 Tuorkottajajärvi itä 1 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 6 Muu prospektointimenetelmä 382 374 ei Kohde sijaitsee Tuorkottajärven itärannalla. Asuinpaikka on järveen laskevassa, itä-länsi -suuntaisessa laaksossa, hiekkamaalla. Pyyntikuopat (3 kpl) ovat asuinpaikan pohjois- ja eteläpuolella olevien mäkien päällä sekä näistä itäkaakkoon kumpareen pohjoispäässä. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-01-24T13:22:25 39011.86523438 931.90933305
arkeologinenkohde_alue.443 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.443 61777 {07485163-E69E-47C7-8DB0-2CA15020AF84} 47010141 Jierstivaara Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 43 Neoliittinen 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 410 400 ei Pyyntikuoppajono sijaitsee Näkkälän pohjoispuolella, Tuorkottajärven ja Jierstivaaran välisellä hiekkaisella ja tunturikoivikkoa kasvavalla alueella. Jono kulkee etelä-pohjois -suuntaisesti kallioisen mäen itäpuolella loivassa laaksosssa ja puron länsipuolella. Kuoppajonosta pohjoiseen on kivikautinen asuinpaikka. Paikalta on radiohiiliajoitus: 4000 +/- 80 BP (Ua-4847). Mj-rekisteri Paikalta on radiohiiliajoitus: 4000 +/- 80 BP (Ua-4847). P. Halinen, kaivaus 1994. 3 Voimassa 2019-08-26T15:40:53 16166.76635742 1246.3622581
arkeologinenkohde_alue.444 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.444 61778 {C796842E-6E1D-4A01-AB59-A84BC4CA76DD} 47010121 Tuorkottajajärvi pohjoinen Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 375 372 ei Kohde sijaitsee Tuorkottajajärven ja Raaskaltiajärven välisellä kannaksella. Kannaksen poikki kulkee kolme erillistä pyyntikuoppajonoa ja Tuorkottajajärven pohjoisrannalla on heinikkoinen kenttä, jossa ainakin kaksi rakennuksen pohjaa. Pyyntikuoppia on yhteensä 34 kpl. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3200 +/- 75 BP (Ua-4705). Muinaisjäännösryhmä 34 pyyntikuoppaa (Paikalta on radiohiiliajoitus: 3200 +/- 75 BP (Ua-4705).) ja kenttä 3 Voimassa 2019-08-23T08:09:34 27870.5065918 712.93738003
arkeologinenkohde_alue.445 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.445 61781 {6B29B41F-9ADD-4AD0-8082-CEABDFB11661} 47010092 Pöyrisjärven polkutie pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 415 400 ei Kohde sijaitsee Näkkäläjärveltä Pöyrisjärvelle johtavan polun varressa, Termisvaaran ja Jierstivaaran välin lounaispuolella. Pyyntikuoppajärjestelmä on noin 1 km mittainen. Maasto on hietikkoa ja lampareiden, soiden, puron, kumpareiden ja suppakuoppien kattama. Kohde käsittää noin 1 km:n mittaisen ja 102 kuopan pyyntijärjestelmän. Se on likipitäen kokonaan ehyt ja erittäin hyvin säilynyt ja sellaisena nähtävyyskohteena merkittävä. Polkutietä myöten kohde on kohtalaisen hyvin saavutettavissa. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3875 +/- 85 BP (Ua-4704). Mj-rekisteri 102 pyyntikuoppaa. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3875 +/- 85 BP (Ua-4704). 3 Voimassa 2019-11-26T15:26:37 32885.36889648 2096.3880342
arkeologinenkohde_alue.446 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.446 62024 {67427C99-7875-4F80-948D-4191E8A881EA} 148010424 Ilmavoimien maja Muinaisjäännösryhmä 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Njurkulahden koillispäässä olevan ilmavoimien majan pihapiirissä, hiekkaisen lahden pohjukassa. Pohjoispuolisessa harjussa on "sola", johon on kaivettu kolme pyyntikuoppaa. Asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta, on noin 30 m rannasta olevan kuopan luota, jossa erottuu myös liesikiveys. 3 Voimassa 2014-01-29T13:48:12 3365.06811523 258.07717769
arkeologinenkohde_alue.447 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.447 61782 {26CB769B-6727-4318-95E2-4EE427F720E0} 47010225 Ylinen Raaskaltiojärvi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Näkkälästä pohjoiseen, ylemmän Raaskaltiajärven pohjoispuolella ja Kaamusjärven eteläpuolella. Kuoppajono on noin kilometrin pituinen ja se kulkee suon keskellä olevalla hiekkaharjanteella. Paikalla on 57 pyyntikuoppaa, jotka ovat melko pieniä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T12:54:41 44308.95336914 1728.33031424
arkeologinenkohde_alue.448 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.448 61783 {F2191F5F-3F19-491A-88C5-3A71CFACBE17} 47010119 Vaaranväli 1 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 450 440 ei Kohde sijaitsee Näkkälän kylästä noin 7 km pohjoiskoilliseen, Pöyrisjärvelle johtavan polun varressa, Jierstivaaran ja Termisvaaran välissä olevalla hiekkaharjannealueella. 31 pyyntikuoppaa käsittävä jono kulkee lounas-koillissuuntaisena, lähes tasaisessa laaksossa. Pyyntikuoppajonon itäpäästä on löytynyt lisäksi kvartsia (KM 24562:1-2). Paikalta on radiohiiliajoitus: 3825 +/- 65 BP (Ua-4709). Mj-rekisteri Huom: paikalta löytynyt myös kvartsia. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3825 +/- 65 BP (Ua-4709). 3 Voimassa 2019-11-26T15:34:50 20790.51928711 1143.27930886
arkeologinenkohde_alue.449 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.449 61784 {7826A0AC-0ABD-4086-A299-A101B9F90B51} 47010224 Vaaranväli 4 pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 440 ei Pyyntikuoppakohde sijaitsee Näkkälästä noin 8,5 kilometriä pohjoiskoilliseen, Termisvaaran ja Jieristivaaran välissä olevalla hiekkaisella suppien, lampien ja harjanteiden rikkomalla alueella. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3525 +/- 70 BP (Ua-4844). Mj-rekisteri Paikalta on radiohiiliajoitus: 3525 +/- 70 BP (Ua-4844). 3 Voimassa 2019-11-26T15:36:05 25583.3762207 1449.35133529
arkeologinenkohde_alue.450 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.450 61785 {9F4D4399-DF19-42E2-A9D0-C08C152E66E0} 47010120 Vaaranväli 2 pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 470 457 ei Kohde sijaitsee Jierstivaaran pohjoispuolella, erään lammen rannasta länteen. Alue on tasaista hiekkaista ylänköä, joka laskee lännessä jyrkästi ja idässä loivasti. Maasto on puutonta vyöhykettä. Paikalla on 15 pyyntikuoppaa kahdessa eri ryhmässä. Kuoppien koko on keskimäärin 3 x 3 m ja syvyys 0,9 m. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3005 +/- 55 BP (Ua-4706). Mj-rekisteri Paikalta on radiohiiliajoitus: 3005 +/- 55 BP (Ua-4706). 3 Voimassa 2019-11-26T15:35:36 24410.82324219 1166.93369303
arkeologinenkohde_alue.451 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.451 61786 {3808A6B1-E79D-4E13-B6EE-ABFC75F16A1D} 47010139 Vaaranväli 3 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 430 420 ei Pyyntikuopat (36 kpl) sijaitsevat Termisvaaran ja Jierstivaaran välissä olevalla alueella, hiekkaharjanteella, erään lammen loivasti laskevalla itärannalla, pienen puron pohjoispuolella. Kuopat ovat 4-10 m päässä toisistaan. Mj-rekisteri 36 pyyntikuoppaa 3 Voimassa 2019-11-26T15:36:57 16042.24584961 973.51114089
arkeologinenkohde_alue.452 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.452 61787 {ED83721B-1989-40E4-B72F-48600690FC28} 1000002894 Termisvaara länsi Pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 400 ei Pyyntikuoppakohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla, Termisvaaran länsipuolella olevalla hiekkaterassilla, jyrkän mäen ja suomaisen purolaakson välissä. Paikalla on 21 pyyntikuoppaa, joista yksi on Suomen puolella. Alueella kasvaa tunturikoivua, vaivaiskoivua ja katajaa. Vuonna 2009 tehdyn ilmoituksen mukaan noin 350m etelään valtakunnarajalta on polun varressa ainakin kolme pyyntikuoppaa. 3 Voimassa 2014-01-24T12:52:02 952.85009766 121.54713186
arkeologinenkohde_alue.453 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.453 61793 {9DC7E924-6084-4123-862B-122BADE0F581} 47010163 Naapamella itä 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 1 Arvio 422 419 kyllä Kohde sijaitsee matalan etelä-pohjois -suuntaisen harjun laella, Pöyrisjärven etelärannalla. Naapamella-nimisen hiekkaharjun ja alimpien kenttälompoloiden välissä on osittain eroosion sortama tilapäinen leiripaikka. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskos. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-08-30T14:03:05 1658.79492188 158.12940209
arkeologinenkohde_alue.454 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.454 61794 {95E4C40E-91F1-46E8-9B4F-627F386B8D10} 47010165 Kenttälompolot 3 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 418 425 kyllä Kohde sijaitsee Pöyrisjärven etelärannalla, Alimman Kenttälompolon Sengajoen suun länsipuolelle jäävässä niemessä. Pyyntikuopat (3 kpl) muodostavat niemen poikki vinottain kulkevan ketjun. Kuoppien väli on noin 60 m. Kenttä erottuu ympäröivästä maastosta ruohikkoisena alueena. Muinaisjäännösryhmä 3 pyyntikuoppaa ja kenttä? 3 Voimassa 2019-08-30T14:25:06 41065.14501953 868.7470247
arkeologinenkohde_alue.455 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.455 62032 {7DC73B66-1616-49B3-B9EE-4BB23F9EA53A} 148010638 Iivanasvaara Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Angelin rajavartioasemasta noin 9 km pohjoiskoilliseen Iivanasvaaran itärinteellä, noin 900 m Suuren Iivanajärven pohjoispäästä pohjoiseen. Paikalla on viitisen peurahautaa. Huom! Peruskartan numero on kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11 Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T13:33:18 2243.83422852 188.34356229
arkeologinenkohde_alue.456 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.456 62033 {4C388B45-5CE9-48E2-88F8-2BC3B7D646BB} 148010639 Kaltojärvet Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Angelista noin 9,5 km pohjoiskoilliseen Inarijoen ja Angeli-Karigasniemi -polkutien välisessä maastossa, Jokirannan taslosta 2 km ylävirtaan. Paikalla on kaksi pientä järveä. Niistä eteläisemmän pohjoispäässä on pajukon peittämä kuoppa. Tästä noin 100 m pohjoiseen, isomman järven eteläkulman kohdalla, on kaksi kuoppaa noin 14 m päässä toisistaan. Pyyntikuopasta on ajoitus: Ua 10439 2635 ± 75 BP. Huom! peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T13:31:49 7370.57226562 370.67482682
arkeologinenkohde_alue.457 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.457 62035 {7CC4658D-986E-4235-BCD2-066850B22078} 148010496 Tupavaara 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Angelin rajavartioasemasta noin 10,5 km pohjoiskoilliseen, Tupavaaran pohjois- ja luoteisrinteellä. Jäkäläkankaalla polveilevilla hiekkaharjanteilla on erillisinä ryhminä 55 pyyntikuoppaa. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T13:28:48 114843.7265625 2246.04510605
arkeologinenkohde_alue.458 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.458 62037 {F9EA96E1-DB35-424E-A1AB-B576A54082E4} 148010437 Vaddejohka 4 Kodanpohjia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty ei Angelista 10,8 km pohjoiskoilliseen, Vaddejohkan pohjoispuolella, 450 m Heinon talosta itään. Kuusi suorakaiteenmuotoista kivilatomusta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T13:27:41 535.28613281 83.83584845
arkeologinenkohde_alue.459 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.459 62039 {1047B0FE-2F6E-4F3C-9992-7D81B59C9217} 148010436 Vaddejohka 3 Latomuksia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Angelista 10,8 km pohjoiskoilliseen, Vaddejohkan pohjoispuolella, 250 m Heinon talosta koilliseen. Paikalla on kahdessa rivissä suorakaiteenmuotoisia kivilatomuksia. Läntisemmässä rivissä on 8 latomusta ja itäisemmässä 14 latomusta. Lähellä on muitakin muinaisjäännöskohteita, kuten Vaddejohka 1 Heinon talo (kohde 434), Vaddejohka 2 (kohde 435) ja Vaddejohka 4 (kohde 437). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-03T13:25:17 10568.85302734 830.27928083
arkeologinenkohde_alue.460 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.460 74730 {85447B2E-87F2-4152-8F2C-2C5CA2D01CBD} Pohjankangas 7 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 165 ei Kohteeseen kuuluu neljä melko tasaisin välein sijaitsevaa kuoppaa, jotka muodostavat noin 130 metriä pitkän kaakko-luodesuuntaisen jonon. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-1,8 metrin ja syvyys 0,3-0,4 metrin välillä. Kuoppien ympärillä on matalat vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Kuoppien pohjalla on jäkälän tai sammalen alla noin 2 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros. Kuoppiin ei tehty kairauksia. Kuoppien gps-mitattu sijainti on esitetty liitetiedoston karttakuvassa. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt. Kohde rajautuu aluemaisesti, mutta alueelta ei varmastikaan löydetty kaikkia kuoppia, joten aluerajauksen sisältä ja mahdollisesti sen ulkopuoleltakin löytynee tarkemmin etsittäessä kuoppia lisää Kohde löytyi Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kulttuuriperintöinventoinnissa 30.9.2008. Kyseessä lienee pieni pyyntikuoppajärjestelmä, jonka kuopat lienevät keskenään samanikäisiä. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta laajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. Kohde sijaitsee Pohjankankaalla loivalla, lähes tasaisella länsirinteellä laajan suoalueen itäreunassa. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää ja taimikkoa, aluskasvillisuutena jäkälä ja sammal 3 Voimassa 2009-01-08T14:19:35 14144.25549316 498.4762
arkeologinenkohde_alue.461 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.461 73901 {AF6CA3AD-242A-483F-B97B-029A9627FE91} 1000012961 Kalaoja 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 255 245 ei Kohde sijaitsee Kalaojan etelä- ja länsipuolella olevan laajan männikkökankaan länsireunassa, kurumaisen, etelä - pohjoissuuntaisen notkelman pohjalla olevan suo-, puro- ja lampijakson länsipuolella. Paikalla on kymmenisen kuoppaa käsittävä pyyntikuoppajono. Suurimmat kuopat ovat pyyntikuoppajärjestelmän päissä. Pyyntikuoppien koot vaihtelevat 2,0 - 3,5 x 2,0 - 3,0 metriin ja syvyydet 0,4 - 1,3 metriin. Useissa kuopista on valli. Vallien leveys vaihtelee 1,0 - 2,0 metriin. Kalaojan etelä- ja länsipuolella olevan laajan männikkökankaan länsireunassa on kurumainen, etelä-pohjoissuuntainen notkelma. Sen pohjalla on suo-, puro- ja lampijakso, jonka länsipuolella kangas laskee itätörmää alavampana noin kilometrin matkan Ivalojokeen. Myös etelässä oleva Kutturan tie on noin kilometrin päässä kohdasta, jossa lammen länsireunaa kiertää kymmenisen pyyntikuopan järjestelmä. Isoimmat kuopat ovat järjestelmän päissä. 3 Voimassa 2019-11-27T08:13:27 9411.89208984 543.10389992
arkeologinenkohde_alue.462 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.462 73902 {50360120-9C8A-4805-8BA2-C841273349B6} 1000012965 Kalaoja 3 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 257 235 ei Kohde sijaitsee Kalaojan etelä- ja länsipuolisen laajan männikkökankaan pohjoispäässä. Kankaan pohjoiskärjen koilliskulmassa on neljä pyyntikuoppaa (numerot 1 - 4) korkean männikkötörmän reunaa kiertävässä jonossa. Kaksi kuoppaa (numerot 5 ja 6) sijoittuu alemmas rinteeseen noin 40 metrin päähän. Kaksi pientä pyyntikuoppaa (numerot 7 ja 8) ovat harjun alla olevan notkon pohjalla. Yksi erillinen pyyntikuoppa (numero 9) on tämän kokonaisuuden pohjoispuolella, noin 150 metrin päässä olevan alemman kankaan kärjessä. Viimeisin kuopista ei välttämättä kuulu samaan pyyntikuoppajärjestelmään muiden kanssa. Kuoppien koot vaihtelevat 1,5 - 3,5 x 1,0 - 3,0 metriin ja syvyydet 0,3 - 0,8 metriin. Osassa kuopista (numerot 1, 2, 4, 6 ja 9) on valli. Vallien leveys vaihtelee 1,0 - 2,0 metriin. Kalaojan etelä- ja länsipuolisen laajan männikkökankaan pohjoispäässä on kolmas tältä alueelta todettu pyyntikuoppajärjestelmä. Kankaan pohjoiskärjen koilliskulmassa on neljä (nro:t 1-4) pyyntikuoppaa korkean männikkötörmän reunaa kiertävässä linjassa. Kaksi kuoppa (nro:t 5 ja 6) sijoittuu noin 40 m alemmalla olevaan rinnekohtaan ja kaksi pientä pyyntikuoppaa (nro:t 7 ja 8) harjun alla olevan notkon pohjalle. Yksi erillinen pyyntikuoppa (nro 9) on tämän kokonaisuuden pohjoispuo-lella, noin 150 metrin etäisyydellä olevan alemman kankaanosan kärjessä. Jälkimäinen ei välttämättä kuulu samaan järjestelmään. Kuoppien koko on vaihteleva. 3 Voimassa 2019-11-28T08:24:46 11498.34814453 777.82409183
arkeologinenkohde_alue.463 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.463 181182 {6F459A0A-DD45-456D-892D-6B6C1C08CF64} Pieni-Patasalo puolustusvarustus 2 jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Paikalla on Salpa-linjaan kuuluvia puolustusvarustuksia. Aluetta ei tarkastettu vuoden 2015 kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Kohteeseen lisätty aluerajaus perustuu Antti Kanervan tekemään Laukansaaren suunnistuskarttaan, johon on merkitty myös alueen Salpalinjaan kuuluvat linnoitteet. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on erilaisia Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Savonlinnan Punkaharjun Pienen Patasalon kaakkoisosassa. 3 Voimassa 2015-08-18T14:11:55 24209.43725586 609.01651835
arkeologinenkohde_alue.464 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.464 181183 {C5731466-04E3-44E9-AECD-088622452D82} Pieni-Patasalo puolustusvarustus 3 jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 2 Keskiaikainen 21 Keskiaikainen 0 Ei määritelty ei Paikalla on Salpa-linjaan kuuluvia puolustusvarustuksia. Aluetta ei tarkastettu vuoden 2015 kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Kohteeseen lisätty aluerajaus perustuu Antti Kanervan tekemään Laukansaaren suunnistuskarttaan, johon on merkitty myös alueen Salpalinjaan kuuluvat linnoitteet. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Savonlinnan Punkaharjun Pienen Patasalon kaakkoiskärjessä. 3 Voimassa 2015-08-18T14:15:35 3319.83642578 235.00568551
arkeologinenkohde_alue.465 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.465 73910 {CACFF83A-3B9E-49C6-9C17-1D7746EE53CF} 148010746 Kirakkajoensuu itä 2 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 132 ei Asuinpaikan kohde A on pienessä lahdenpoukamassa, noin 580 m Kirakkajoen suusta itään. Huuhtoutunut ranta on yläosastaan kivikkoinen ja alempaa upottavaa hienoa hiekkaa. Lahden länsireunassa on mäenkumpare, muuten ympäristö on mättäikköistä mänty- ja koivumetsää. Noin 25 x 15 m:n suuruisella alueella on mahdollisesti kolme pahoin hajonnutta tulisijaa. Kivikirves löytyi läntisimmän lieden tuntumasta. kaksi metriä tästä kaakkoon, ylimmällä huuhtoutumisrajalla, rantatörmän reunassa oli halkaisijaltaan parimetrinen kvartsikeskittymä, jossa oli arviolta noin kolmisen sataa kvartsia. Kohde B on A:n länsipuolella, lahtea rajoittavalla pienellä, kivikkoisella niemellä. Noin 15 x 25 m suuruisella alueella oli kolme löytökeskittymää. Koko alueella on useta tulenpitopaikkoja, muttei varsinaisia liesikiveyksiä. Löydöt: kvartsiittikärkiä, kvartsi- ja sertti-iskoksia. Lähellä kohteet 742, 743, 744, 745. Asuinpaikan kohde A on pienessä lahdenpoukamassa, noin 580 m Kirakkajoen suusta itään. Huuhtoutunut ranta on yläosastaan kivikkoinen ja alempaa upottavaa hienoa hiekkaa. Lahden länsireunassa on mäenkumpare, muuten ympäristö on mättäikköistä mänty- ja koivumetsää. Noin 25 x 15 m:n suuruisella alueella on mahdollisesti kolme pahoin hajonnutta tulisijaa. Kivikirves löytyi läntisimmän lieden tuntumasta. kaksi metriä tästä kaakkoon, ylimmällä huuhtoutumisrajalla, rantatörmän reunassa oli halkaisijaltaan parimetrinen kvartsikeskittymä, jossa oli arviolta noin kolmisen sataa kvartsia. Kohde B on A:n länsipuolella, lahtea rajoittavalla pienellä, kivikkoisella niemellä. Noin 15 x 25 m suuruisella alueella oli kolme löytökeskittymää. Koko alueella on useta tulenpitopaikkoja, muttei varsinaisia liesikiveyksiä. Löydöt: kvartsiittikärkiä, kvartsi- ja sertti-iskoksia. 3 Voimassa 2012-03-13T12:44:20 1867.66381836 226.02135295
arkeologinenkohde_alue.466 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.466 73911 {7869ED72-BAC3-45B2-A332-4BA173A93F0C} 148010745 Kirakkajoensuu itä 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 131 ei Asuinpaikka-alue sijaitsee n. 730 m Kirakkajoen suusta itään, Aunionniemen vastapäätä koillista kohti työntyvällä niemellä. Niemen tyven muodostaa melko korkea mäntyjä ja koivuja kasvava kivinen kumpare, joka jatkuu koilliseen tasaisena, kivisenä, lähes 100 m pitkänä ja 30-50 m leveänä niemenä, joka on kokonaisuudessaan huuhtoutunut. Niemen suuresta koosta huolimatta sillä on tulenpitopaikkoja melko harvassa ja näistä vain harvoihin liittyi niukasti löytöjä. Löytöjä ei ollut juurikaan keskittymien ulkopuolella. Tulenpitopaikat ovat useimmiten pitkänomaisia ja kooltaan 1 x 0,5 m. Lähellä ovat kohteet 742, 743, 744, 746. Asuinpaikka-alue sijaitsee n. 730 m Kirakkajoen suusta itään, Aunionniemen vastapäätä koillista kohti työntyvällä niemellä. Niemen tyven muodostaa melko korkea mäntyjä ja koivuja kasvava kivinen kumpare, joka jatkuu koilliseen tasaisena, kivisenä, lähes 100 m pitkänä ja 30-50 m leveänä niemenä, joka on kokonaisuudessaan huuhtoutunut. Niemen suuresta koosta huolimatta sillä on tulenpitopaikkoja melko harvassa ja näistä vain harvoihin liittyi niukasti löytöjä. Löytöjä ei ollut juurikaan keskittymien ulkopuolella. Tulenpitopaikat ovat useimmiten pitkänomaisia ja kooltaan 1 x 0,5 m. 3 Voimassa 2012-03-13T12:45:07 8370.71069336 585.17244743
arkeologinenkohde_alue.467 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.467 73912 {E10F237E-4EBF-4FBA-96BD-5F4D7E758145} 148010744 Uulahden suu luode 2 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 133 131 ei Asuinpaikka sijaitsee 840 m Kirakkajoen suusta itään, tämän ja Uulahden suun välisen niemen puolessa välissä, Aunionniemen kärjestä etelään. Paikalla on n. 80 m leveä lahti, joka itä- ja länsireunastaan rajoittuu kivikkoihin; myös lahden eteläosassa on hieukan kivikkoa, muutoin ranta on hiekkaa. Löytökeskittymät, mm. dolomiitti- ja kvartsiesineet ja tulisijat painottuvat lahden keski- ja länsiosaan. Lähellä ovat kohteet 742, 743, 745, 746. Asuinpaikka sijaitsee 840 m Kirakkajoen suusta itään, tämän ja Uulahden suun välisen niemen puolessa välissä, Aunionniemen kärjestä etelään. Paikalla on n. 80 m leveä lahti, joka itä- ja länsireunastaan rajoittuu kivikkoihin; myös lahden eteläosassa on hieukan kivikkoa, muutoin ranta on hiekkaa. Löytökeskittymät, mm. dolomiitti- ja kvartsiesineet ja tulisijat painottuvat lahden keski- ja länsiosaan. 3 Voimassa 2012-03-13T12:46:08 4599.01123047 464.83444264
arkeologinenkohde_alue.468 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.468 73913 {7F85DFD9-FE7A-4FC5-AE4C-8A6AE7D1E971} 148010743 Uulahden suu luode 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 133 131 ei Asuinpaikka sijaitsee 950 m Kirakkajoen suusta itään, tämän ja Uulahden suun välisen niemen puolessa välissä, vastapäätä Aunionniemen kärkeä. Kohde on huuhtoutuneella rannalla, jonka yläosassa on pieniä kiviä, keskellä hiekkaa ja alhaalla kookkaampia kiviä. Ympäristö on kosteahkoa mäntykangasta. Ranta-alueella, jonka koko on noin 55 x 25 x 30 m oli löytöjä ja liesikiveyksiä vesirajasta ylimpään huuhtoutuneeseen rantaan saakka. Alue jaettiin kolmeen löytövyöhykkeeseen korkeuden perusteella. Alin ranta eli vesiraja sisälsi vain muutaman kvartsin ja yhden kvartsiittikaapimen, joka tuli alueen länsipäästä. Keskiranta z = 131-132 käsittää kymmenkunta huuhtoutunutta liesikiveystä ja kvartseja koko alueen pituudelta. Pääosa tulenpipaikoista on alueen itäpäässä, josta löytyi myös hioinlaaka ja sädekiviliuske-esineen katkelma n. viiden metrin päässä toisistaan. Ylin ranta z = 132-133 käsittää kaksi selvää liesikiveystä ja useita tulenpitopaikkoja; löytöjen, jotka ovat pääasiassa kvartsia, joukossa on runsaasti esineitä. Lähellä ovat kohteet 742, 744, 745, 746. Asuinpaikka sijaitsee 950 m Kirakkajoen suusta itään, tämän ja Uulahden suun välisen niemen puolessa välissä, vastapäätä Aunionniemen kärkeä. Kohde on huuhtoutuneella rannalla, jonka yläosassa on pieniä kiviä, keskellä hiekkaa ja alhaalla kookkaampia kiviä. Ympäristö on kosteahkoa mäntykangasta. Ranta-alueella, jonka koko on noin 55 x 25 x 30 m oli löytöjä ja liesikiveyksiä vesirajasta ylimpään huuhtoutuneeseen rantaan saakka. Alue jaettiin kolmeen löytövyöhykkeeseen korkeuden perusteella. Alin ranta eli vesiraja sisälsi vain muutaman kvartsin ja yhden kvartsiittikaapimen, joka tuli alueen länsipäästä. 3 Voimassa 2012-06-04T13:35:22 2692.29956055 322.23950681
arkeologinenkohde_alue.469 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.469 73914 {0580485B-BF54-416F-B3DA-21A4F5CF5480} 148010742 Uulahden suu länsi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty ei Asuinpaikka sijaitsee noin 1,15 km Kirakkajoen suusta itään, Uulahden suun länsirannalla, pienen hiekkarantaisen lahden pienikivisessä kaakkoisreunassa. Ympäristö on puolukkatyyppin mäntykangasta. Kivikossa on pari tulenpitopaikkaa (ei liesikiveystä), joista toinen on pitkänomainen, puoli metriä pitkä ja kapea. Tulenpitopaikkojen ympärillä on hajallaan kvartseja halkaisijaltaan noin 5 metrisellä alueella. Palaneet luut löytyivät näiden luoteispuolelta ja dolomiittikaavin vesirajasta, n. 20 metriä tulenpitopaikoista luoteeseen paikalta, jossa ei ollut havaittavissa muuta asutukseen viittaavaa. Lähellä ovat kohteet 743, 744, 745, 746. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri: Asuinpaikka sijaitsee noin 1,15 km Kirakkajoen suusta itään, Uulahden suun länsirannalla, pienen hiekkarantaisen lahden pienikivisessä kaakkoisreunassa. Ympäristö on puolukkatyyppin mäntykangasta. Kivikossa on pari tulenpitopaikkaa (ei liesikiveystä), joista toinen on pitkänomainen, puoli metriä pitkä ja kapea. Tulenpitopaikkojen ympärillä on hajallaan kvartseja halkaisijaltaan noin 5 metrisellä alueella. Palaneet luut löytyivät näiden luoteispuolelta ja dolomiittikaavin vesirajasta, n. 20 metriä tulenpitopaikoista luoteeseen paikalta, jossa ei ollut havaittavissa muuta asutukseen viittaavaa. 3 Voimassa 2012-03-13T12:47:36 3823.87011719 404.95397965
arkeologinenkohde_alue.470 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.470 102502 {4C3A3201-C7BB-427E-ACAD-301642E915B9} Niemipelto kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 205 ei Metsäautotien luoteisreunasta, hiekkamaalta löytyi kaksi kvartsi-iskosta muutaman metrin välein toisistaan. Tien luoteispuolella metsikössä on pienehkö painanne (noin 3 x 3 metriä). Painanteeseen tehdyssä koekuopassa oli normaali maannos. Maa on pöllyävää, hienoa, paikoin erittäin valkoista hiesua. Tienreunan viereen tehtiin muutama pieni lapionpisto, jotka olivat löydöttömiä. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus on tehty topografian perusteella mäenrinteen päälliselle tasanteelle. Kohde on löydetty inventoinnissa 6.7.2010. Kohde on todennäköisesti kivikautinen asuin- tai leiripaikka. Kohde voi olla melko pienialainen. Kohteen korkeus viittaa kivikautiseen ajoitukseen. Kohde sijaitsee Moksi-järven luoteispuolella, jyrkän rinteen päällä, harvennetussa mäntymetsässä. Paikka on Niemipellon talosta 200 metriä pohjoisluoteeseen. 3 Voimassa 2010-10-13T13:56:26 1594.890625 155.3829087
arkeologinenkohde_alue.471 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.471 102504 {5289D62D-F48C-4CC0-92F9-DFD027B81F1B} 1000003571 Tervakukkuri N esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 202 ei Paikalle tehdyissä koekuopissa on havaittu likamaata ja noin 6 m päässä rannasta olevasta kuopasta on löytynyt palanutta luuta. Asuinpaikka on suppea-alainen ja täysin koskematon. (Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä). Kohde oli tarkastuksessa ennallaan. Kohteen rajaus on aluemainen, ja se on kopioitu muinaisjäännösrekisteristä. Kohteen on löytänyt Timo Jussila vuonna 2003 ja se on muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000003571. Esihistoriallinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Kiesimenjärven luoteisrannalla, Tervakukkuri-nimisen niemekkeen lahdelmassa. Rantakaistaleen länsipuolella nousee korkea mäki, joten paikka on suojainen. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2014-10-30T15:02:24 782.49707031 100.43048868
arkeologinenkohde_alue.472 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.472 102505 {DD514E09-609E-4728-82F2-894D59F7E39F} 1000003575 Kiesimenjärven pohjoispää esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 202 ei Harjanteen ja järven välillä on 10-20 m leveä, loivasti rantaan laskeva tasanne, jonka kohdalle noin 30 m matkalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartseja ja palanutta luuta. Joissain koekuopissa on havaittu selvä likamaakerros. (Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä) Rauhoitetun alueen ulkopuolella on maanpinnan rikkoneita ajouria, jotka tarkistettiin. Löytöjä ei tehty. Kiesimenjärven pohjoisrannalla on vilkasta rakennustoimintaa. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus on kopioitu muinaisjäännösrekisteristä. Kohteen on löytänyt Timo Jussila vuonna 2003 ja se on muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000003575. Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Kiesimenjärven pohjoisrannalla, Pieni-Kiesimästä laskevan puron itäpuolella olevan niemekkeen etelärannalla, aivan rannan tuntumassa. Paikalla on harjanne, joka kohoaa muutaman metrin järven pintaa korkeammalle. (Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä) 3 Voimassa 2014-10-30T14:48:30 782.49902344 100.43063441
arkeologinenkohde_alue.473 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.473 102506 {5F079841-ED18-4274-AB36-F49B288D0D4A} 1000003574 Kotilahti esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 201 ei Polun länsipuolelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia. Jossain kuopassa on havaittu muutama mahdollinen palanut kivi. Paikka lienee suppea-alainen, kenties leiripaikka.(Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä) Rannalla oli muutamia myrskyssä kaatuneita puita, joiden juurakot tutkittiin. Löytöjä ei tehty. Paikan kunto oli muuten ennallaan. Järven pohjoisrannalla on vilkasta rakennustoimintaa. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus on kopioitu muinaisjäännösrekisteristä. Timo Jussila on löytänyt kohteen vuoden 2003 inventoinnissa. Kohde on Muinaisjäännösrekisterissä. Esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kiesimänjärven koillispäässä olevan Kotilahden pohjoisrannalla, Moksinjärveen laskevan joen suusta 240 m luoteeseen, rantaan vievän itäisemmän polun varrella, 6 m päässä rannasta. Ranta on matala ja soinen, asuinpaikan kohdalla soinen ranta nousee loivasti ja on kuivempi. Maaperä on miltei kivetöntä hiekkaa. (Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä) 3 Voimassa 2014-10-30T14:49:20 590.54638672 87.64277479
arkeologinenkohde_alue.474 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.474 74790 {0FDC2A48-F0E8-4EAA-8FE3-9B908E846041} 230010013 Patamakangas pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 153 ei Bilundin havaintojen mukaan alueella on 45 pyöreää tai soikeaa kuoppaa, joiden läpimitta on 2-4 metriä ja syvyys 0,3-0,7 metriä. Useita kuoppia ympäröi selvä reunavalli. Kuopista kymmenen on epävarmoja, joko matalia, pieniä tai muodoltaan poikkeuksellisia. Osa kuopista on jonoissa, osa epämääräisinä ryhminä ja muutamat hajallaan. Alueella on myös yksi suurempi pyöreä painanne. Sen halkaisija on 6 metriä ja syvyys 0,3-0,4 metriä. Bilund teki kuoppaan koekuoppia, mutta sen funktio jäi epäselväksi. Kuoppien sijainti on esitetty liitetiedoston karttapiirroksessa (A. Bilund). 29.9.2008 tehdyssä tarkastuksessa löytyi alueelta kolme ennestään tuntematonta kuoppaa, jotka ovat tyypiltään aiemmin löydettyjä vastaavia. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,8-2,5 metrin ja syvyys 0,4-0,8 metrin välillä. Kuoppien ympärillä on matalat vallit. Kuopat ovat maljamaisen pyöristyneitä, paitsi kuoppa 47, joka on epäsymmetrinen. Kuoppiin ei tehty kairauksia, mutta havaintojen mukaan sammalen alla on 1-2 cm:n paksuisen huuhtoumiskerros. Kuoppien gps-mitattu sijainti on esitetty liitetiedoston karttakuvassa. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt. Kohde rajautuu aluemaisesti, mutta alueelta ei ehkä löydetty kaikkia kuoppia, joten aluerajauksen sisältä ja mahdollisesti sen ulkopuoleltakin löytynee tarkemmin etsittäessä kuoppia lisää. Antti Bilund on löytänyt kohteen Karvian kunnan arkeologisen inventoinnin yhteydessä 22.10.1999. Tuolloin alueelta dokumentoitiin 45 pyyntikuopaksi tulkittua muinaisjäännöstä ja kohteesta laadittiin yleiskartta. Kohde tarkastettiin Kauhanevan-Pohjankankaan kansalllispuiston kulttuuriperintöinventoinnissa 2008, jolloin alueelta löytyi aiemmin tunnettujen rakenteiden lisäksi kolme ennestään tuntematonta pyyntikuopalta vaikuttavaa jäännöstä. Yksi kuopista löytyi Bilundin havaintojen perusteella rajatulta alueelta ja kaksi alueen koillispuolelta, joten muinaisjäännösalueen koko laajeni. Kuopat numeroitiin Bilundin havaintojen jatkoksi jolloin ne saivat numerot 46, 47 ja 48. Kyseessä lienee pyyntikuoppa-alue, jossa saattaa olla eri-ikäisiä pyyntikuoppia. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta kahden suoalueen puristuksessa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. Kohde sijaitsee Patamakankaalla, Härkänevan ja Patamanevan välisellä hiekkaisella mäntykankaalla, loivalla tai lähes tasaisella kaakkoisrinteellä. Soiden välisen kankaan leveys on paikalla noin 400 metriä. 3 Voimassa 2019-09-03T13:55:28 128840.80627441 1645.53356738
arkeologinenkohde_alue.475 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.475 73293 {28631F7F-065D-4691-A29C-8E21DB7ADD1C} 47010153 Tsahkaljärvi itä asuinpaikka, pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 570 559 ei Kohde koostuu lukuisista alakohteista, joista useat havaittiin vasta vuoden 2010 tarkastusten yhteydessä. Aiemmin alueelta oli löydetty kaksi pyynti- tai säilytyskuoppaa (kuopat A ja B), kivettömän tulisijan jäännös sekä kivikautisen asuinpaikan olemassaoloon viittaavia kvartsikaapimia. nyt löydettiin keskittymä kvartsiitti-iskoksia, olemukseltaan aiemmin tunnettujen kuoppien kaltaiset kuopat C ja D, sekä kuusi jokseenkin suorakaiteen muotoista liesilatomusta. Iskokset ja kuoppa C löydettiin varsin alavalta alueelta melko läheltä Tsahkaljärven rantaa. Liesilatomukset 1-2 sijaitsevat hieman ylempänä, jokseenkin samalla tasolla kuoppien A ja B kanssa. Alakohteista korkeimmalle tasolle, noin viisi metriä Tsahkaljärven pintaa korkeammalle, sijoittuvat kuoppa D ja liesilatomukset 3-6. Alakohteiden tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Kuopat A ja B Lainaus muinaisjäännösrekisterissä esitetystä kuvauksesta: ”Inventoinnissa vuonna 2008 todettiin kuopista läntisemmän olevan noin 130 m joen suusta itään ja joesta noin 70 m pohjoiseen, pyöreä, noin 1,2 m halkaisijaltaan ja 60-70 cm syvä. Sitä on käytetty jätekuoppana. Toinen kuoppa on tästä noin 110 m kaakkoon ja niin ikään pyöreä. Se on halkaisijaltaan 1,5 m ja œ m syvä ja myös jätekuoppana käytetty. Molemmat kuopat ovat jyrkkäreunaisia, eivätkä aivan tyypillisen pyyntikuopan näköisiä.” Kuopat sijaitsevat terassilla, joka on noin kolmesta neljään metriä Tsahkaljärven pintaa korkeammalla. Kuoppa C Koordinaatit: x = 7672133 / y = 3258 173 Kuoppa sijaitsee jokisuusta noin 40 m itäkaakkoon, korkeustasoltaan noin metrin Tsahkaljärven pintaa korkeammalla olevalla terassilla. Kuoppa on pyöreä ja melko jyrkkäreunainen, pohjalla on muutamia halkaisijaltaan noin 20 cm kokoisia kiviä. Kuopan halkaisija on noin 2,0 m ja syvyys noin 0,5 m. Kuoppa D Koordinaatit: x = 7672 032 / y = 3258 306 Kuoppa sijaitsee korkeustasoltaan viitisen metriä Tsahkaljärven pintaa korkeammalla olevalla terassilla. Kuoppa on pyöreä ja melko jyrkkäreunainen. Kuopan halkaisija on noin 2,0 m ja syvyys noin 0,4 m. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 1 Koordinaatit: x = 7672 022 / y = 3258 275 Koillis-lounaissuuntainen, mitat noin 1,0 x 0,6 m. Vain reunaosiltaan kivetty, kivien yläpinnat näkyvät kasvillisuuden välistä. Useimpien kivien halkaisija noin 15-20 cm, lounaispäässä muita kiviä kookkaampi kivi. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 2 Koodinaatit: x = 7672 024 / y = 3258 276 Koillis-lounaissuuntainen, mitat noin 1,3 x 1,0 m. Vain reunaosiltaan kivetty, kivien yläpinnat näkyvät kasvillisuuden välistä. Useimpien kivien halkaisija noin 15-20 cm, lounaispäässä muita kiviä kookkaampi kivi. Sijaitsee noin kuusi metriä latomuksesta 1 länteen. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 3 Koordinaatit: x = 7672 025 / y = 3258 321 Koillis-lounaissuuntainen, mitat noin 1,5 x 0,6 m. Kauttaaltaan kivetty, maantasainen, kookkaimmat kivet halkaisijaltaan noin 20 cm. Polku sivuaa latomuksen itälaitaa. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 4 Koodinaatit: x = 7672 029 / y = 3258 314 Koillis-lounaissuuntainen, mitat noin 1,0 x 0,6 m. Kauttaaltaan kivetty, maantasainen, kookkaimmat kivet halkaisijaltaan noin 25 cm. Erittäin peitteinen ja vaikeasti havaittavissa. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 5 Koordinaatit: x = 7672 037 / y = 3258 309 Koillis-lounaissuuntainen, mitat noin 1,2 x 0,7 m. Kauttaaltaan kivetty, maantasainen, kookkaimmat kivet halkaisijaltaan noin 25 cm. Erittäin peitteinen ja vaikeasti havaittavissa. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 6 Koordinaatit: x = 7672 045 / y = 3258 305 Kauttaaltaan kivetty, maantasainen, kookkaimmat kivet halkaisijaltaan noin 25 cm. Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka Lainaus muinaisjäännösrekisteristä: ”Joen pohjoisrannan alemmalla terassilla on merkkejä asuinpaikasta, joka ajoittunee kivikaudelle. Se on jokisuusta 100 m ylävirtaan. Joesta 10 m päässä on pyöreähkö, halkaisijaltaan 40 cm noki-/hiililäikkä, jossa on runsaasti palaneita luita. Tämä tulisijan jäännös on tuhoutunut maastomönkijöiden yliajamana. Kiviä ei siinä ollut havaittavissa. Toinen merkki asuin-paikasta ovat kaksi kvartsikaavinta joen pohjoispuolella, noin 160 m jokisuusta ylävirtaan.” Tulisijan jäännöstä tarkastettaessa hiilien seassa havaittiin vihreitä sulaneen muovin kappaleita, jotka sade- ja sulamisvedet vaikuttivat huuhtoneen esiin. Vaikka tulisijasta on kerätty runsaasti palanutta luuta, voidaan kohteen kivikautisuutta ja esihistoriallisuuttakin epäillä. Aiemmin tuntematon kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen asutukseen viittaava löytöpesäke havaittiin noin 15 m jokisuusta itään. Mönkijäuralta löytyi noin viiden metrin päässä toisistaan kaksi kvartsiitti-iskosta. Mönkijäuran rikkoutunutta maanpintaa kaivauslastalla raaputettaessa löytyi vielä kolmas iskos. Kaksi iskoksista olivat vaaleanharmaita, kolmas iskos oli raidallinen, osittain musta, osittain läpikuultavan harmaa. Kyseinen löytökeskittymä voi hyvinkin olla eri-ikäinen kuin aiemmin löydetyt kvartsikaapimet, joiden löytöpaíkka on iskosten löytöpaikasta yli sata metriä ylävirran suunnalle. Kohde muodostaa laajan kokonaisuuden Tsahkaljärveen laskevan joen pohjoispuolelle. Kohteen etelä- ja länsirajan muodostavat joki ja Tsahkaljärvi. Kohteen itäisimmät ilmiöt ovat korkeustasoltaan ylimmäs sijoittuneet liesilatomukset 3-6. Jokisuun tasolta pohjoisen suuntaan kohteen aktiviteettialue jatkunee paikan topografiaan perustuen potentiaalisesti muutamia kymmeniä metrejä. Jarmo Kankaanpää ja Martti Koponen havaitsivat vuonna 1989 kaksi pyynti- tai säilytyskuoppaa Tsahkaljärven itäpäässä, järveen kaakosta laskevan joen pohjoispuolisella rantatörmällä. Pirjo Rautiainen havaitsi vuonna 2008 paikalla myös merkkejä asuinpaikasta, jonka hän oletti ajoittuvan todennäköisimmin kivikautiseksi. Tšahkaljärven itäpäähän sijoittuvan jokisuun pohjoispuolisia terassimaisia hiekkaisia alueita on käytetty ilmeisesti hyvin useiden eri ajanjaksojen aikana, alkaen mahdollisesti jo kivikaudelta, jatkuen läpi varhaismetallikauden ja rautakauden historialliselle ajalle ja jopa aivan nykypäiviin saakka. Alue muodostaa poikkeuksellisen monipuolisen muinaisjäännöskokonaisuuden, jonka säilymistä kuitenkin uhkaa maaston kuluminen. Erityisesti alueelle kohdistuvaa varsin voimakasta maastomönkijäliikennettä tulisi pyrkiä rajoittamaan nykyistä huomattavasti vähäisemmäksi. Kohde sijaitsee hiekkaisilla terassimaisilla tasanteilla Tsahkaljärveen laskevan joen pohjoispuolella. Erityyppisiä muinaisjäännöksiä sijaitsee alueella ainakin kolmella eri korkeustasolla, alkaen aivan Tsahkaljärven rannan läheisyydestä. Alue on yksittäisiä tunturikoivuja lukuun ottamatta puutonta vaivaiskoivu-variksenmarjakangasta. Muinaisjäännösryhmä Martti Koponen ja Jarmo Kankaanpää ovat löytäneet vuonna 1989 Tsahkaljärven itäpuolelta kaksi kuoppaa, joiden mainitsevat olevan todennäköisesti pyynti- tai säilytyskuoppia. Tsahkäljärveen laskee kaakosta pieni joki, jonka pohjoisrannalla järven lähellä on laaja, tasainen rantaterassi. Maasto kohoaa jyrkästi reilut pari metriä terassin pohjoispuolella. Kuopat sijaitsevat tällä ylemmällä terassilla. Niistä läntisempi (kuoppa A) sijaitsee noin 130 metriä joen suusta itään ja noin 70 metriä joesta pohjoiseen. Kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan 1.2 metriä ja syvyydeltään 60-70 cm. Syvyyttä oli vaikea arvioida, koska kuoppa on puolillaan roskia. Kuopasta A noin 110 metriä kaakkoon on toinen kuoppa (kuoppa B). Se on pyöreä ja halkaisijaltaan 1.5 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm. Myös tässä kuopassa on roskia. Molemmat kuopat ovat jyrkkäreunaisia, eivät aivan tyypillisen pyyntikuopan näkö 3 Voimassa 2019-11-26T15:33:12 24687.56921387 692.54409552
arkeologinenkohde_alue.476 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.476 73323 {46AC3CEA-AD84-4E51-9668-C4260315B064} 683010062 Ahosaari Hautasaari 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1217 Tilapäishaudat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 178 ei Ahosaari sijaitsee Simojärven Pajuselän keskivaiheilla. Saari on kooltaan noin 220 x90 metriä ja kohoaa melko jyrkästi järvestä korkeimmillaan reilun kolmen metrin korkeuteen. Hannu Kotivuori on vuoden 1990 inventoinnissa havainnut joukon kuoppia, jotka hän on luokitellut pyyntikuopiksi. Nyt tehdyssä inventoinnissa Ahosaari käytiin tarkastamassa ja sieltä löytyi kaikkiaan kahdeksan kuoppajäännöstä. Mielestäni kuopat voivat olla myös kesähautoja. Ainakin saari on tyypillinen kesähautasaari. Kuopista kolme sijaitsee aivan saaren länsikärjessä lähellä toisiaan ja loput viisi saaren keskiosissa. Kuopat ovat pitkänomaisia ja pituudeltaan noin 2-4 metriä ja leveydeltään 70 cm-1.5 m. Syvyyttä niillä on 30-60 cm. 3 Voimassa 2019-10-18T09:43:02 3408.84716797 291.93231432
arkeologinenkohde_alue.477 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.477 73349 {CD863990-EE36-4256-90B3-ECE508DA0004} 1000013678 Rávdujáávrás Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Rávdujáávrás-järvi sijaitsee kolme kilometriä Sevettijärven kylästä etelään. Järven länsipuolitse kulkee Inari-Sevettijärvi tie 150 m päässä. Järven pohjoispäästä lähtee viiden pyyntikuopan rivi suoraan pohjoiseen. Kuoppien mitat ja sijainti. Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 4 m, syvyys 1.2 m, valliton x = 7711851, y = 3560908 Pyyntikuoppa 2: Halkaisija 4 m, syvyys 1 m, valliton x = 7711912, y = 3560916 Pyyntikuoppa 3: Halkaisija 4 m, syvyys 1 m, valliton x = 7711955, y = 3560910 Pyyntikuoppa 4: Halkaisija 2 m, syvyys 80 cm, valliton x = 7711958, y = 3560905 Pyyntikuoppa 5: Halkaisija 4 m, syvyys 1.2 m, valliton x = 7711989, y = 3560899 Kohteen ovat alunperin löytäneet P. Polojärvi ja J. Kangasniemi. Kuoppien sijaintimaasto on mäntyä kasvavaa kivistä moreenikangasta. Kuoppien itäpuolella laskee pieni puro Rávdujáávrás-järveen. 3 Voimassa 2009-11-23T15:06:28 12153.87109375 521.14046866
arkeologinenkohde_alue.478 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.478 73353 {D925D0B0-C3E5-4029-9249-7F41F8BD6133} 1000014018 Hirvasoja pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 233 ei Petteri Polojärvi löysi yhdeksän pyyntikuoppaa Urho Kekkosen kansallispuiston koillisosasta Anterin rajavartioasemasta noin 1.5 kilometriä länteen. Kuopat on tehty pohjois-eteläsuuntaiseen jonoon Anterinjoen ja Hirvasojan yhtymäkohdan länsipuolelle, kaakkoon viettävään rinteeseen. Petteri Polojärvi löysi yhdeksän pyyntikuoppaa Urho Kekkosen kansallispuiston koillisosasta Anterin rajavartioasemasta noin 1.5 kilometriä länteen. Kuopat on tehty pohjois-eteläsuuntaiseen jonoon Anterinjoen ja Hirvasojan yhtymäkohdan länsipuolelle, kaakkoon viettävään rinteeseen. 3 Voimassa 2019-11-27T13:23:07 17415.33642578 725.4422105
arkeologinenkohde_alue.479 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.479 73363 {DE7C78D2-4B35-490B-8694-FCE1C27A9076} 1000000508 Harrimukanjärvi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty ei Pyyntikuopat sijaitsevat Suomujoen itärannalla, Pahajoen suusta noin kilometrin koilliseen. Neljän kuopan jono on sadan metrin matkalla hiekkaisella joentörmällä, mäntyä kasvavassa maastossa, aivan retkeilyreitin varrella. Suomun vastarannan puolella lännessä sijaitsevalle Harrimukanjärvelle on noin œ km. Maasto nousee kaakkoon loivasti ja laskee luoteeseen kohti jokea. Vuonna 2008 paikannettiin kolme kuoppaa (ks. erilliskohteet). Petteri Polojärvi löysi kolme pyyntikuoppaa Urho Kekkosen kansallispuistosta Suomujoen itäpuolelta Harrimukanjärven kohdalta. Kuopat sijaitsevat aivan retkeilyreitin varrella 3 Voimassa 2018-10-29T09:57:14 2734.24389648 198.46764814
arkeologinenkohde_alue.480 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.480 88904 {F736C509-249A-4AED-80C1-72A611D6F543} 1000032415 Rupisuolijärvet 1 pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 125 ei Rupisuolijärvistä eteläisemmän itärannalla on kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat on kaivettu aivan lähekkäin pienen niemen kärkeen. Kuoppa 1: Halkaisija 2.5 m, syvyys 30 cm, valliton x = 7595131, y = 3553054 Kuoppa 2: Halkaisija 3 m, syvyys 70 cm, valliton x = 7595129, y = 3553050 Pyyntikuoppien välittömästä lähiympäristöstä ei löytynyt muita merkkejä muinaisjäännöksistä. Muinaisjäännösalue on rajattu noin kahden metrin päähän pyyntikuoppien reunoista. Suomujoen vartta Urho Kekkosen kansallispuiston koillisosassa kulkee pitkä ja korkea harjujakso. Pyyntikuopat löytyivät tämän harjujakson pohjoisosasta Rupisuolijärvien itäpuolelta. Pyyntikuoppien ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa. Kuoppien koillispuolella on pieni, vähävetinen lampi. Itäpuolella maasto kohoaa jyrkäksi ja korkeaksi harjuksi. 3 Voimassa 2019-11-27T14:00:52 44.85888672 25.33302615
arkeologinenkohde_alue.481 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.481 90270 {C7E919F5-52AD-4596-B6B5-7B446273E0E9} 1000020744 Tolosjoki 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Petteri Polojärvi on löytänyt kohteesta 22 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 7604466 3509527 Pyyntikuoppa 2 7604563 3509503 Pyyntikuoppa 3 7604597 3509498 Pyyntikuoppa 4 7604503 3509498 Pyyntikuoppa 5 7604690 3509538 Pyyntikuoppa 6 7604636 3509535 Pyyntikuoppa 7 7604739 3509507 Pyyntikuoppa 8 7604789 3509465 Pyyntikuoppa 9 7604874 3509459 Pyyntikuoppa 10 7604877 3509451 Pyyntikuoppa 11 7604975 3509453 Pyyntikuoppa 12 7604978 3509442 Pyyntikuoppa 13 7605008 3509407 Pyyntikuoppa 14 7605041 3509417 Pyyntikuoppa15 7605180 3509402 Pyyntikuoppa 16 7605233 3509412 Pyyntikuoppa17 7605127 3509415 Pyyntikuoppa 18 7605326 3509466 Pyyntikuoppa19 7604256 3509603 Pyyntikuoppa 20 7604232 3509624 Pyyntikuoppa21 7604207 3509639 Pyyntikuoppa 22 7604143 3509728 3 Voimassa 2019-11-27T11:58:55 39945.66137695 2517.05387183
arkeologinenkohde_alue.482 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.482 93981 {76B4C819-C6A8-4226-BD22-81C8C5C74CE2} 422010042 Uhrihalkeama kalliopiirroksia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 2314 Kalliopiirrokset 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Maisema-alue, valtakunnallinen; 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 305 ei Uhrihalkeamana tunnettu kohde sijaitsee Hotelli Kolin seinämästä muutamia metrejä. Se on syvä, kapea halkeama kalliossa. Uhrihalkeamaan liittyvää perimätietoa on kirjoitettu muistiin eri aikoina ja julkaistukin jo 1880-luvulla. Juhani Ahon kerrotaan Panu -teoksessaan käyttäneen esikuvana Kolin uhrihalkeamaa. Halkeamaan on heitetty kolikoita eri aikoina. Vanhimmat ovat olleet 1800-luvun lopulta. Uhrihalkeaman ympärille on kaiverrettu nimikirjoituksia ja puumerkkejä erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, Kolin matkailun alkuaikoina. Nimikirjoituksien joukossa on mm. Sirelius ja Arnfelt. Kohde on tarkastettu 25.4.2019. Todettiin, että kalliota lähinnä oleva, katkennut kuusi poistetaan. Uhrihalkeamaan liittyvää perimätietoa on kirjoitettu muistiin eri aikoina ja julkaistukin jo 1880-luvulla. Juhani Ahon kerrotaan Panu -teoksessaan käyttäneen esikuvana Kolin uhrihalkeamaa. Uhrihalkeamana tunnettu kohde sijaitsee Hotelli Kolin seinämästä muutamia metrejä. Kalliopiirroskohde 3 Voimassa 2019-06-03T15:10:17 328.97998047 71.72155961
arkeologinenkohde_alue.483 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.483 91142 {012CDC4A-3FA3-4AD0-9EDA-5F310FE030C2} 1000019939 Haapasaari 2 kaskiröykkiö 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 83 80 ei Vuoden 1839 kartassa (Nathan Lilius) erottuva pohjoinen kaskialue erottuu nykyäänkin maastossa sammaleisena kuusikkona. Kaskiröykkiöitä ei alueella juurikaan ole, johtuen varmaankin maaperän vähäkivisyydestä. Yksi tällainen mahdollinen kuitenkin havaittiin alueen keskiosissa, lähellä rantaa. Halkaisijaltaan se on noin 80 cm ja se on varsin matala röykkiöksi. Kohteen rajaus on tehty maaston ja vuoden 1839 kartan perusteella. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 20.5.2009. Kaskialue Haapasaaren pohjois- ja koillisosa, kuusimetsä. Raportissa nimi Haapasaari, kaskialue 2, rekisterissä nimi Haapasaari 2, siellä pistemäinen kohde röykkiön mukaan. Mj-rekisterin piste syystä tai toisesta alueen ulkopuolella. 3 Voimassa 2019-09-11T15:00:15 19208.4206543 685.61126778
arkeologinenkohde_alue.484 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.484 91143 {FA84FEB5-D16F-4951-9416-2489EB2CE512} Haapasaari 5 kalasumppu 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2711 Kalastuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 78 ei Kohde tarkastettiin Metsähallituksen kansallispuiston vahtimestarin Pekka Revon antaman vihjeen perusteella. Haapasaaren venerannan eteläpuolella on laguunimainen poukama, joka on osittain suljettu molemmilta rannoilta kapeimpaan kohtaan rakennettuun kiviaitaukseen. Aitaukseen on saattanut kuulua aikoinaan puuosia ja se voisi olla esimerkiksi kalasumppu. Lahdenpoukaman etelärannalla rantavedessä on neliömäinen puurakennelma, kooltaan noin 5 x 5 metriä, jossa on isoja pyöröhirsiä ja lautatavaraa, mahdollisesti todennäköisesti venevajan tms. jäänteitä. Lahden rannassa on muutakin puutavaraa, joka saattaa olla tästä rakennelmasta peräisin. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 20.5.2009. Kalastusrakennelma ja venevajan jäänne Haapasaaren länsiranta, venerannan eteläpuolella oleva laguunimainen poukama. Raportissa Haapasaari, kalasumppu 3 Voimassa 2019-09-11T14:52:49 1716.7824707 153.30438543
arkeologinenkohde_alue.485 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.485 91145 {B9F95DBF-3D2C-41C5-A34A-035914377438} 1000019938 Haapasaari 1 kaskialue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 83 80 ei Vuoden 1839 uudistuskartassa (Nathan Lilius) esiintyy Haapasaaressa kolme kaskialuetta, joista inventoinnissa identifioitiin kaksi, jokseenkin samanlaisina kuin ne kartalla esiintyvät. Toinen sijaitsee Haapasaaren rakennusryhmän etelä- ja lounaispuolella ja on nykyään kuusivaltaista sekametsää. Maa on multavaa. Alueen länsiosassa havaittiin pieni kiviröykkiö vanhan ajouran vieressä, kooltaan noin 1 x 0,8 metriä. Kiviröykkiö on varsin matala ja vaatimaton, mutta se saattaa olla kaskiröykkiö. Samalla alueella on osittain sijainnut myös myöhempää viljelyspeltoa. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 20.5.2009. Kaski- ja viljelysalue Haapasaaren keskiosa rakennusryhmän etelä- ja lounaispuolella, kuusivaltaista sekametsää. Raportissa nimi Haapasaari, kaskialue 1, rekisterissä nimi Haapasaari 1, siellä pistemäinen kohde röykkiön mukaan. Mj-piste on alueen ulkopuolella. 3 Voimassa 2019-09-11T15:01:29 10090.81176758 435.08794297
arkeologinenkohde_alue.486 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.486 91147 {DFE9042C-3729-488E-8FC5-29B85A6BAB78} 1000019930 Virmailansaari 2 kaskiröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 109 103 ei Kaskialue sijaitsee Virmailansaaressa, Vahtervuoresta länteen olevassa vanhassa kuusimetsässä, vajaan 200 metrin päässä Päijänteen Salonsalmen rannasta. Paikalle johtaa vanha metsätie Virmailansaaren kylätieltä. Keskeisin osa kaskialuetta muodostuu sammaleisessa, avoimessa kuusimetsässä olevista noin 30:stä kaskiröykkiöstä, jotka ovat osin epämuotoisia, osa pyöreähköjä ja osa pitkulaisia raunioita. Osa on selkeitä kiviröykkiöitä, osa taas isoja maakiviä, joiden päälle tai vierelle on kerätty kiviä. Alueen maapohja on hiekkaa ja pintamaa tummaa kaskimaata. Kuusen lisäksi alueella kasvaa jonkin verran koivua ja haapaa, aluskasvillisuutena mm. sinivuokkoja. Röykkiöalueen eteläpuolella on em. metsätie ja sen eteläpuolella havaittiin pieni aukea, jonka läntisessä päässä kuoppa, mitoiltaan noin 1 x 0,8 metriä ja itäisessä päässä halkaisijaltaan noin 4-5 metriä oleva kivikasa nuoren taimikon keskellä ja siitä kaakkoon epämääräistä kivikasaa muodostaen aukealle/niitylle siten kaakkoisreunan. Tämä niittyalue on noin 15 metriä leveä ja 35 metriä pitkä tasanne metsätien ja jyrkän alarinteen välillä. Niittyaukean maaperä on tummanruskeaa, lähes kivetöntä hiekkaa, jonka pinnassa on tumma, hieman hiiliä sisältävä pintamaa. Mahdollisesti tämäkin on kaskimaata. Vuonna 1871 piirretyssä kartassa (G.W. Flinckman) tälle alueelle on merkitty pieni pelto ja sen ympärille kaskimaata. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 12.5.2009. Kaskialue Virmailansaari, Vahtervuoresta länteen, kuusimetsä Kohde oli syyskuussa 2019 nimettynä Virmailansaari 3 kaskialue, raportissa se on Virmailansaari, kaskialue 1 ja mj-rekisterissä Virmailansaari 2 (rekisterissä pistemäinen kohde). 3 Voimassa 2019-09-11T15:21:08 7553.7109375 332.51974566
arkeologinenkohde_alue.487 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.487 91149 {02233A59-A2E8-4BF4-B57B-27C60A295C27} Pulkkilanharju 1 kuoppa-alue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 81 79 ei Kohde sijaitsee Asikkalan Pulkkilanharjun länsireunalla, Käkisalmesta noin 1,3 kilometriä etelälounaaseen, Markunniemeen johtavan mökkitien eteläpuolella, mökistä 150 metriä itäkaakkoon. Paikalla havaittiin kaksi kuoppajäännettä, joista eteläisempi lähellä Päijänteen rantaa, rantavallin takana koivikossa ja mitoiltaan noin 6 x 4 metriä. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa maa oli kosteaa ja karkeaa rantahiekkaa tiukan pintajuurakon alla. Painanne on niin matalalla, että sen täytyy olla Päijänteen järvenlaskua nuorempi. Toinen kuoppa on ensimmäisestä 60 metriä koilliseen. Se on pieni, vallillinen ja kooltaan 1,0 x 0,6 metriä. Koekuopassa oli vahva turvekerros, heikko huuhtoutumiskerros ja sitten hienoa hiekkaa. Koekuopan perusteella rakenne ei ole aivan tuore, mutta tuskin esihistoriallinenkaan. Lähellä on toinen, epämääräisempi, mutta samantapainen kuoppa lähellä Päijänteen rantaa, rantavallilla. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 13.5.2009. Maakuoppia Kohde sijaitsee lähellä Päijänteen rantaa, harvahkoa sekametsää. 3 Voimassa 2019-09-12T08:29:57 4257.11303711 258.98331927
arkeologinenkohde_alue.488 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.488 91150 {F674A80E-A96F-4DB1-A61F-04FEF1BB9FD4} Pulkkilanharju 2 kuoppa-alue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 88 86 ei Kohde sijaitsee Asikkalan Pulkkilanharjulla, Käkisalmesta kaksi kilometriä lounaaseen, Pulkkilanharjun tien länsipuolen metsäalueella. Paikalla havaittiin neljä kuoppajäännettä, joista ensimmäinen on alavaan rinteeseen kaivettu matala, halkaisijaltaan noin 2,5 -metrinen kuoppa, jossa on vallit ympärillä. Siihen tehdyssä koekuopassa maa oli tummaa, ruskeaa hiekkaa ja turpeen alla oli heikko, hieman hiiltä sisältänyt kerros. Kuoppa ei vaikuta hiilihaudalta. Kohde on metsäkoneen uralla. Toinen kuoppa sijaitsee ensimmäisestä 75 metriä etelälounaaseen. Mitoiltaan se on noin 2,5 x 0,8 metriä ja se sijaitsee loivalla harjanteella/terassilla. Koepistossa maannoksessa oli tumma pintakerros. Kuopan toisella sivulla on maakasa/valli, jossa lienevät kuopast kaivetut maat. Kolmas kuoppa on toisesta 30 metriä luoteeseen ja se on samanmallinen, mutta pienempi, kooltaan 1,5 x 0,8 metriä. Vieressä on sammaloitunut maakasa. Neljäs kuoppa sijaitsee toisesta 90 metriä kaakkoon, Pulkkilanharjun tien vieressä. Kuoppa on reunoiltaan suhteellisen jyrkkä, mutta kuitenkin sammaloitunut. Halkaisijaltaan se on kaksi metriä ja ympärillä on matalat vallit. Koepistossa näkyi soraista hiekkaa, tumma ohut turvekerros ja heikko huuhtoutumiskerros. On mahdollista, että viimeksi mainittu kuoppa olisi vain vanha hiekanottopaikka, sillä sen lähellä tien varressa on myös uusi sellainen noin 30 metrin päässä. Kuoppien funktio on kaikkinensa kuitenkin epävarma, ajoitus on todennäköisesti historiallinen/uusi aika. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 13.5.2009. Maakuoppia Pulkkilanharju, Päijänteen ranta lähellä, valoisaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2019-09-12T08:32:21 11134.11523438 553.67645166
arkeologinenkohde_alue.489 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.489 91151 {1BF72F79-9604-4714-995E-D053E9551AAF} 16010019 Syttänne asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen; 5 Pronssikautinen 41 Kivikautinen; 51 Pronssikautinen 0 Ei määritelty 83 81 ei Kohde sijaitsee Pulkkilanharjun leveimmän kohdan pohjoisosassa, kahden puolen Asikkala-Sysmä maantietä. Asuinpaikka sijaitsee kahdella itään päin viettävällä muinaisrantaterassilla, noin 80 mmpy merenpinnan yläpuolella eli muutaman metrin Päijännettä korkeammalla. Järven rantaan on näiltä terasseilta matkaa 20-40 metriä. Vuonna 1971 tienleikkauksesta löydettiin arkeologisessa inventoinnissa (Matti Huurre/Museovirasto) kuonaa, piitä, kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta, palanutta savea ja mahdollisia valinmuotin kappaleita. Vuonna 2004 tehdyssä Asikkalan toisessa arkeologisessa inventoinnissa (Museovirasto/Anu Kehusmaa) ei lisähavaintoja tehty. Vuonna 2006 inventoitiin Pulkkilanharjun kevyenliikenteenväylä (Museovirasto/Katja Vuoristo) ja samassa yhteydessä tehtiin asuinpaikalla kahden viikon mittainen koekaivaus väylän rakentamisen vuoksi. Kaivausalueilta paljastui selkeät likamaa-alueet ja niistä saatiin talteen asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja -ytimiä sekä hieman palanutta luuta. Kaivaukset tehtiin tien itäpuolella, jonne kevyenliikenteenväylä oli tulossa. Koekaivauksilla on rajattu vain asuinpaikan laajuutta tien suunnassa etelään ja pohjoiseen päin, muuten arviot laajuudesta perustuvat topografiaan. Kansallispuiston eli maantien länsipuolella ei ole tehty kaivauksia. Kansallispuiston inventoinnin yhteydessä alueelle tehtiin yksi koekuoppa vastapäätä Valorannantien risteystä aika lähelle tietä, siitä noin 30 metriä länteen. Tästä kävi ilmi maaperän olevan hienoa hietaa, pinnassa tummaa maata, mikä ehkä viittaa vanhaan viljelykseen paikalla. Nyt alueella kasvaa komea mäntymetsä, mutta sammaleinen ja muhkurainen maanpinta viittaavaat myös pellon mahdollisuuteen. Muinaisjäännöksen rajaus on Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä selvästi liian pieni ja pohjoisessa. Todenmukaisempi rajaus on vuoden 2006 kaivauskertomuksessa Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 13.5.2009. Esihistoriallinen asuinpaikka Mäntymetsää, Päijänteen Asikkalanselkä. Mj-rekisterin ja Paven alueet eroavat toisistaan. 3 Voimassa 2019-09-13T09:54:41 2125.59594727 170.80560388
arkeologinenkohde_alue.490 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.490 91152 {38CB210A-30BC-47AD-89CA-4CD92B578767} Pulkkilanharju 7 - kiviröykkiöitä 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 85 81 ei Kohde sijaitsee Pulkkilanharjun Kukonkorkeen länsipuolella, Asikkala- Sysmä -maantien länsipuolella olevalla tasangolla, mäntykankaalla. Paikalla havaittiin neljä kiviröykkiötä, joista ensimmäiset kaksi lähellä toisiaan ja suhteellisen lähellä Päijänteen rantaa. Molemmat röykkiöistä sijaitsevat rantavallin takaisessa "vallintakusen painanteessa". Röykkiöt ovat kooltaan noin 1,5 x 1 metriä, niissä on irtonaisia halkaisijaltaan noin 20 cm olevia kiviä ja ne ovat osittain sammaloituneet. Röykkiöt ovat toisistaan vain viiden metrin päässä, lähelle tehdyssä koekuopassa maa oli tummanruskeaa hiekkaa/soraa. Näistä noin 35 metriä itään, lähempänä maantietä, on kolmas kiviröykkiö, halkaisijaltaan vain noin 70 cm ylempänä kankaalla taimikossa. Neljäs röykkiö sijaitsee ensimmäisistä kahdesta noin 100 metriä etelään. Tämä on vain muutaman kiven muodostama keko, ei edes kovin sammaloitunut. Kiviröykkiöiden funktio tai ajoitus ei selvinnyt inventoinnissa. Paikalla on ollut leirintäalue, joka mainitaan vuosien 1965 ja 1980 peruskartoilla. Mahdollisesti rakennelmat liittyvät siihen. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 14.5.2009. Ajoitukseltaan ja tarkoitukseltaan tuntemattomia kiviröykkiöitä Tuulinen Päijänteen Hinttolanselän ranta, Pulkkilanharjun Kukonkorkeen länsipuolella oleva mäntykangas. Raportissa Pulkkilanharju, kiviröykkiöitä 3 Voimassa 2019-09-12T08:44:37 9649.26464844 414.36534351
arkeologinenkohde_alue.491 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.491 91153 {3346D2E5-4CDE-40CA-A0A1-721502415D3D} Pulkkilanharju 8 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 82 80 ei Kohde sijaitsee Pulkkilanharjulla, Kukonkorkeen harjanteen eteläpuolella, Asikkalan ja Sysmän välisen maantien molemmin puolin. Alueella havaittiin noin 200 x 70 metrin laajuinen vanha peltoalue, jonka pohjoisosa on aukeaa ja valoisaa, osin matalaa taimikkoa, jonka seassa kuitenkin myös isoja koivuja ja mäntyjä, eteläosan ollessa järeää ja synkkää kuusikkoa. Alueen tarkka rajaus on vaikeaa, koska selviä pellon reunoja ei joka paikassa ole näkyvissä. Tien länsipuolella peltoalueen pohjoisosassa on joitakin ojan jäänteitä. Tien länsipuolella peltoalueen etelärajalla on rajakivi, jossa lukee "162". Tien itäpuolella peltoalue jatkuu tien suuntaisena 20 metriä leveänä kaistaleena tien ja itäpuolisen harjun välissä. Täällä alueen pohjoisosissa on joitakin peltoraunioita. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 14.5.2009. Pelto Asikkalan Pulkkilanharju, Kukonkorkeen eteläpuolella oleva alue Asikkala- Sysmä -maantien molemmin puolin. Raportissa Pulkkilanharju, vanha pelto 2 3 Voimassa 2019-09-12T08:42:28 14006.46533203 540.95522346
arkeologinenkohde_alue.492 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.492 88464 {28B52089-8C89-4EEC-BC1C-E7B888A5F6CD} Solmutie Pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kuopat 1, 2 ja 3 sijaitsevat poikittaislinjassa niemen juurella. Kuoppa 4 sijaitsee edellisten kuoppien muodostaman linjan itäpuolella noin 30 m päässä linjasta. Pyyntikuoppien sijainti ja mitat. Pyyntikuoppa 1: Koko 2 x 4 m, syvyys 70 cm, valliton x = 7714426, y = 3563054 Pyyntikuoppa 2: Halkaisija 4 m, syvyys 1.8 m, valliton x = 7714441, y = 3563047 Pyyntikuoppa 3: Halkaisija 4 m, syvyys 1.2 m, valliton x = 7714462, y = 3563045 Pyyntikuoppa 4: Koko 2 x 3 m, syvyys 70 cm, valliton x = 7714416, y = 3563105 Solmutien neljä pyyntikuoppaa löytyivät inventoinnin yhteydessä Sevettijärven itärannalla sijaitsevasta niemestä. Kuoppien maasto on hiekkaharjua, jossa kasvaa nuori mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on variksenmarja ja jäkälä. Alue on eroosioaltis ja harjun poikittaispolut ovat kuluttaneet maastoon hiekkapaljastumia. 3 Voimassa 2009-11-23T11:45:51 4138.24682617 299.44275227
arkeologinenkohde_alue.493 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.493 88504 {95F1C9A9-D45B-4EF7-9630-F1C8F807D0B0} 148010580 Sevettijärvi Lounas Niemi 2 Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Sevettijärven kylän keskustan kohdalla Sevettijärvessä sijaitsevassa moreeniharjussa. Kuoppien mitat ja sijainti: Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 3.5 m, syvyys 1.8 m, valliton x = 7715353, y = 3563251. Pyyntikuoppa 2: Halkaisija 4 m, syvyys 1.2 m, valliton x = 7715346, y = 3563265. Pyyntikuoppa 3: Koko 2 x 4 m, syvyys 1 m, valliton x = 7715343, y = 3563267. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä numerolla 148010580 Inari Sevettijärvi lounas Niemi 2. Kohteen ovat löytäneet Karl Nickul ja Oula Näkkäläjärvi vuonna 1958 ja tarkastanut Aki Arponen vuonna 1989. Kohteesta tunnettiin aiemmin yksi pyyntikuoppa ja inventoinnissa löytyi kaksi lisää. Kohteen maasto on jyrkkää harjun itärinnettä, jossa kasvaa mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta. 3 Voimassa 2009-11-23T12:19:23 1359.03881836 144.57676426
arkeologinenkohde_alue.494 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.494 83070 {B87E149C-EED4-43ED-8EF9-AD17F6AE22EE} 1000032414 Luulammit asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 310 ei Luulampien ympäristössä sijaitsee kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva pesäkkeinen asuinpaikka. Lampien lähialueella on kolme selvää löytökeskittymää. Eteläisin löytökeskittymä löydettiin kohteen tarkastuksen yhteydessä vuonna 2013 ja kaksi muuta keskittymää vuonna 2009. Kyseisten löytökeskittymien lisäksi kohteen aluerajaukseen vuonna 2009 sisällytetyllä alueella on havaittu harvakseltaan yksittäisiä kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan runsaslöytöisin löytökeskittymä sijaitsee pohjoisemman Luulammen itäpuolella. Keskittymä on pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella lammen ja sen itäpuolella olevan suojuotin välillä. Harjanteen leveys on leveimmillään noin kolmekymmentä metriä. Löytöjä on harjanteella noin kolmenkymmenen metrin matkalla, erityisesti harjanteen pohjoispään kumpareella, jonka luoteislaidalle johtavat lammen rannan suuntaisen polun pitkospuut. Kumpare nousee noin kolme metriä lammen pintaa ylemmäs, ja sen halkaisija on noin kymmenen metriä. Löydöt ovat palaneen luun murusia sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Ne ovat helposti havaittavissa, koska alueen kasvillisuus on kulunut lähes kokonaan pois. Palaneiden luiden kappaleita sijaitsee runsaimmin kohdassa x = 7585908 / y = 3522932, kumpareen luoteisrinteen yläosassa, punertavaksi palaneen hiekan seassa, halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella. Paikalta kerättiin otokseksi talteen yhdeksäntoista luunkappaletta, jotka ovat peräisin suuresta nisäkkäästä, todennäköisesti hirvestä tai peurasta. Lisäksi paikalta poimittiin lähinnä kaapimelta vaikuttava mahdollinen kvartsiittiesine. Myös kumpareen koillisreunalla havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa toistakymmentä palaneen luun kappaletta. Kumpareen eteläpuolella on noin metrin verran kumpareen lakea alemmalla tasolla halkaisijaltaan noin viisitoistametrinen, täysin paljaaksi kulunut tasanne, jolla on harvakseltaan kvartsi-iskoksia ja lähellä lammen rantaa myös muutamia kvartsiitti-iskoksia. Tasanteen lammenpuoleisella laidalla, kohdassa x = 7585892 / y = 3522931, sijaitsee myös luode-kaakkosuuntainen, miltei maantasainen, muodoltaan soikeahko, kauttaaltaan kivetty tulisijan jäännös. Tulisija lienee esihistoriallinen, sen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm – 40 cm, ja siitä noin kolme metriä itään päin sijaitsee nykyretkeilijöiden kasaama kehämäinen nuotiopaikka. Liesikiveyksen viereltä poimittiin talteen kvartsikaavin ja sen lähellä oli myös muutamia kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. Toinen asuinpaikan aiemmin tunnetuista löytökeskittymistä sijaitsee eteläisemmän Luulammen eteläpuolella, miltei opastustuvan pihapiirissä. Luulammen läntisemmän tulipaikan ympäristöstä on vuonna 2009 löydetty kaksi kvartsikaavinta sekä melko vähäisiä määriä kvartsi-iskoksia hajallaan siellä täällä. Vuonna 2013 läntisemmän tulipaikan ympäristössä havaittiin vain kolme kvartsi-iskosta. Runsaammin löytöjä oli paljastunut maasta itäisemmän tulipaikan lähellä. Itäisemmästä tulipaikasta noin kuusi metriä kaakkoon päin havaittiin halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella parikymmentä pienehköä kvartsi-iskosta ja lisäksi yksittäisiä iskoksia keskittymästä muutaman metrin säteellä. Lisäksi tulipaikasta noin neljä metriä lounaaseen päin, kohdassa x = 7585602 / y = 3522991, oli paljaalla maanpinnalla halkaisijaltaan noin puolen metrin kokoisella alueella kolme kookkaampaa kvartsinkappaletta, joista yksi todettiin todennäköiseksi esineeksi ja poimittiin talteen. Kohteen eteläisin, aiemmin tuntematon löytökeskittymä sijaitsee kohdassa x = 7585520 / y = 3523070, hiekkaharjanteen etelärinteen yläosassa, noin kahdeksankymmentä metriä Luulammen opastustuvasta kaakkoon päin, noin neljä metriä harjanteen eteläpuoleisen suojuotin pintaa ylempänä. Paikalla havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella kaksi kvartsi-iskosta ja noin kaksikymmentä palaneen luun kappaletta. Löytökeskittymä vaikuttaa lähinnä lyhytaikaisen leiripaikan jäännökseltä, ja löytöjä keskittymästä ei kerätty. Asuinpaikan rajaus on tehty löytöjen perusteella ja rajauksen on pääosin tehnyt Pirjo Rautiainen vuonna 2009. Alue on rajattu ulottumaan pohjoisemman Luulammen itärannalta eteläisemmän Luulammen ympäristöön. Rautiaisen tekemään aluerajaukseen on lisätty vuoden 2013 tarkastuksessa havaittu aiemmin tuntematon asuinpaikan eteläisin löytökeskittymä, mutta muilta osin rajaukseen ei ole tehty muutoksia. Löytökeskittymien rajauksen osalta voidaan kuitenkin mainita muutamia havaintoja. Runsaslöytöisin pohjoisin löytökeskittymä rajautuu halkaisijaltaan noin 30 metrin laajuiselle alueelle, jota rajaa lännessä pohjoisemman Luulammen ranta, pohjoisessa ja idässä suon reuna ja etelässä paljaaksi kuluneen hiekkatasanteen eteläpuolella nousevan rinteen alareuna. Luulammen opastustuvan ja lammen rannan välillä sijaitseva löytökeskittymä on hajanaisempi ja rajaukseltaan melko epäselvä, mutta todennäköisesti sen keskeisimmät osat sijaitsevat noin kolmenkymmenen metrin säteellä Luulammen rannasta. Eteläisin, hiekkaharjanteella sijaitseva löytökeskittymä puolestaan vaikuttaa rajaukseltaan hyvin pienialaiselta, todennäköisesti halkaisijaltaan vain muutamien metrien laajuiselta. Kohteen on löytänyt Pirjo Rautiainen 8.6.2009 ja sen dokumentaatiota on täydentänyt Sami Viljanmaa 7.8.2013 tekemässään tarkastuksessa. Löytöjen perusteella on vaikeaa arvioida asuinpaikan tarkkaa ikää. On todennäköistä, että ainakin jotkin asuinpaikan löytökeskittymistä ovat keskenään eri-ikäisiä, koska Luulampien ympäristö on ollut asuinpaikaksi otollista aluetta tuhansia vuosia. Asuinpaikan iän selvittäminen edellyttäisi asuinpaikalta talteen kerättyjen palaneiden luiden ajoittamista. Mahdollisesti alueella on voinut asua myös väestöä, joka on muinoin kaivanut pyyntikuoppajärjestelmän Luuvaaran pohjoispuolelle, Roopenojan varrelle. Koska maastonkuluminen Luulampien ympäristössä uhkaa merkittävästi esihistoriallisen kulttuurikerroksen säilymistä asuinpaikan löytökeskittymien alueella, tulisi harkita retkeilijöiden kulun ohjaamista pitkospuilla aiempaa laajamittaisemmin. Erityisesti asuinpaikan runsaslöytöisimmän, mutta pahoin eroosiolle altistuneen pohjoisimman löytökeskittymän alueella myös arkeologisten kaivausten suorittaminen lähitulevaisuudessa olisi toivottavaa. Luulampien ympäristö on kumpuilevaa hiekkakangasta. Porojen palkimisen ja retkeilijöiden tallauksen takia aluskasvillisuus on laajoilta alueilta kokonaan kulunut pois. Lähistön purojen ympärillä alue on soista. Alueella on ainakin yksi lähde eteläisemmän Luulammen länsipuolella. Alueella kasvaa harvakseltaan lyhyitä mäntyjä sekä tunturikoivuja. Siellä missä on kenttäkerrosta jäljellä, se koostuu lähinnä variksenmarjasta, puolukasta, kanervasta, torvi- ja poronjäkälistä sekä kangaskarhunsammalesta. Alueella risteilee runsaasti retkeilypolkuja ja eteläisemmän Luulammen eteläpäässä on opastustupa, ulkohuussit sekä kaksi tulipaikkaa ja liiteri. 3 Voimassa 2018-10-29T10:03:37 19473.5559082 1521.98180747
arkeologinenkohde_alue.495 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.495 106422 {612D221E-1D0A-4096-868C-F0C2E89FCAA1} Kolmoskämppä/Nilatuohioja savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 193 ei Anninkadulta kääntyy etelään tieura, jonka länsipuolella erottuu tallinpohja heinittyneenä, neliömäisenä alueena. Alueen koko on pääilmansuunnissa noin 8 m x 8 m. Sen luoteiskulmassa on lantakasa, mutta muutoin rakennuksesta ei ole mitään näkyvissä. (x=3523 675, y= 7605 669, z=192) Tieuran itäpuolella on jäljellä vielä likakuoppa, josta on jäljellä kolme lautakertaa. Sen koko on noin 1,5 m x 1,5 m ja syvyys 0,5 m. (x=3523 703, y=7605 689, z=195) Kolmoskämpän valetun piisin jäännös on puskettu alueen läpi kulkevaa metsätietä tehdessä pois alkuperäiseltä paikaltaan. Muuta varsinaisesta kämpästä ei ole enää jäljellä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden ja niiden ympärillä olevan metalliromun perusteella. Metsuri Tapani Silventoinen kertoi paikalla olleen 1950-luvulla savottakämpän ja tallin. Savottakämpän, tallin ja likamontun jäännös. Savottakämppäalue sijaitsee noin 150 m Nilatuohiojan länsipuolella. Paikka on kuivaa kangasta, jonka molemmin puolin on jänkäjuonteet. Anninkadulta etelään päin kääntyy tieura, joka on tuhonnut suurimman osan kohteesta. 3 Voimassa 2011-02-16T12:53:43 3376.63623047 221.74186684
arkeologinenkohde_alue.496 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.496 107321 {388BE80D-3B66-4C06-BE75-A6490845A0D3} Pyhityksenlampi 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 246 ei Kohde koostuu 1950-luvulla rakennetusta savottakämpästä, huussista ja saunasta. Rakennukset on myöhemmin purettu ja siirretty muualle. Rakennuttajana on toiminut Antti Syrjälä. Savottakämppä (x= 3559712, y= 7301860) sijaitsee n. 10 m metsäautotiestä pohjoiseen. Kämpästä on jäljellä kivijalka, alin hirsikerta, lattian aluspuita sekä länsipäässä sijainneen peltisen uunin jäännökset. Kämppä on itä-länsisuuntainen ja sen koko on 18 x 8 m. Kämpästä n. 35 m luoteeseen sijaitsee huussin jäännös (x= 3559689, y= 7301898). Huussi on rakennettu laudoista ja se on romahtanut kasaan. Katon päällysteenä on käytetty huopaa. Huussissa on ollut 5 reikää ja se on paikallisten tietojen mukaan ollut maalattu punaiseksi. Huussin koko on 3,5 x 3,5 m. Paikalla oleva kolmas rakennuksen jäännös, sauna (x= 3559743, y= 7301863), sijaitsee n. 30 m kämpän jäännöksestä itään. Sauna on myös rakennettu laudoista ja siitä on lautojen lisäksi jäljellä metallista hitsaamalla tehty kiuas. Saunassa on ollut huopakatto ja sen koko on 5 x 5 m. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten ja niiden ympärille muodostuvan pihapiirin mukaan. Mauno Tynin tiedonanto Savottakämppä Metsäautotien tuntumassa koivua ja haapaa kasvavassa metsikössä. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö. Savottakämppä 3 Voimassa 2010-09-29T15:48:49 964.28149414 150.43545629
arkeologinenkohde_alue.497 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.497 105461 {30627EE0-A7F8-4D7A-A22D-C56EE8166675} Matalalampi 2 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 257 ei Pyyntikuoppa 1 (x=3583784 y=7278052): Kuoppa sijaitsee Matalalammesta luoteeseen lähtevän ojan länsilaidalla. Kuoppa on pyöreä ja halkaisijaltaan 2,5 m. Kuopan syvyys on n. 50 cm. Kuopan vieressä kasvaa mäntyrykelmä. Pyyntikuoppa 2 (x=3583822 y=7278066): Kuoppa sijaitsee ojan itälaidalla. Kuoppa on pyöreä ja halkaisijaltaan 2,5 m. Kuopan syvyys on n. 50 cm. Kuopassa kasvaa kuusirykelmä. Pyyntikuoppa 3 (x=3583936 y=7278008): Kuoppa on pyöreä ja halkaisijaltaan 3 m. Kuopan syvyys on n. 50 cm. Pyyntikuoppa 4 (x=3583951 y=7277999): Kuoppa on pyöreä ja halkaisijaltaan 2 m. Kuopan syvyys on n. 30-40 cm. Kuopan vieressä on toinen, epämääräisempi kuoppa. Pyyntikuoppa 5 (x=3583919 y=7278006): Kuoppa sijaitsee lammen rannalla olevan harjanteen juurella. Kuoppa on pyöreä ja halkaisijaltaan 2,5 m. Kuopan syvyys on n. 50 cm. Pyyntikuoppa 6 (x=3583924 y=7277984): Kuoppa on pyöreä ja jyrkkäseinäisempi kuin aiemmat kuopat. Kuopan halkaisija on n. 1 m, mutta vallit mukaan laskettuna halkaisija on 3,5 m. Kuopan syvyys on n. 50 cm. Kohde on rajattu pyyntikuoppien näkyvien rajojen mukaan alueeksi. Kohde on uusi löytö. Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Matalalammesta luoteispuolelta lähtevän ojan ja lammen rannassa olevan harjanteen päällä. Alueella kasvaa havumetsää ja aluskasvillisuutena on varpuja ja sammalta. Alue on samantyyppistä aluetta kuin Kattaisenvaara. Harju jakaa kankaan kahtia. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2010-09-23T13:33:59 2707.06958008 426.42019962
arkeologinenkohde_alue.498 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.498 105501 {F7A5A663-E140-4E99-8334-91B23D91FE78} Matalalampi 1 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 256 ei Pyyntikuoppa 1 (x=3583662 y=7278016): Kuoppa sijaitsee harjanteen pohjoispäässä. Kuoppa on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 2,5 m. Kuopan syvyys on n. 30-40 cm. Pyyntikuoppa 2 (x=3583653 y=7277981): Kuoppa on soikeahko ja kooltaan 2x2,5 m. Kuoppa on n. 40 cm syvä. Aivan kuopan vieressä kasvaa 60 cm halkaisijaltaan oleva mänty. Pyyntikuoppa 3 (x=3583650 y=7277934): Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on n. 1 m. Kuopan syvyys on n. 10-20 cm. Maa on pahasti kulunut kuopan ympäriltä eikä sammalta tai varpuja ole enää jäljellä. Pyyntikuoppa 4 (x=3583657 y=7277884): Kuoppa on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 2 m. Kuopan syvyys on n. 20-30 cm. Pyyntikuoppa 5 (x=3583664 y=7277819): Kuoppa on eteläisin pyyntikuoppajärjestelmän kuopista. Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on n. 3,5 m. Kuopan syvyys on n. 30-60 cm. Kuopan itäpuolitse menevä polku on kuluttanut kuopan itälaitaa. Kuopan länsilaidalla on suuri kelopuu. Harjanteella on lisäksi muutamia epämääräisiä kuoppia, jotka voivat olla pyyntikuoppia. Kohde on rajattu pyyntikuoppien näkyvien rajojen mukaan alueeksi. Kohde on uusi löytö. Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee kahden suon välisellä, hiekkapohjaisella, pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella/harjulla, jossa kasvaa vanhaa havumetsää. Alue on Matalalammen ja suolammen välissä, Kattaisenvaaran pyyntikuopista pohjoiseen. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2010-09-23T14:19:37 4534.77685547 466.16781324
arkeologinenkohde_alue.499 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.499 102513 {6596C977-6577-4C1E-A6CC-431CCFBE562F} 495010006 Iso-Palojärvi Laavu kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 176 ei Löytöinä paikalta on kvartsia ja palanutta luuta laavun ympäristöstä ja sen eteläpuolella olevasta pienestä hiekanottokuopasta. Asuinpaikka suurimmaksi osaksi ehjä.(Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä.) Kohde oli tarkistettaessa ennallaan. Hiekanottokuopassa ja laavun edessä havaittiin hyvälaatuista kvartsia olevia iskoksia, joita ei otettu talteen. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus on kopioitu muinaisjäännösrekisteristä. Kohteen on löytänyt Timo Jussila vuonna 2002. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä numerolla 495010006. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Iso-Palojärven eteläosassa, sen itärannalla. Paikka on hiekkarannalla ja sen viereisessä kangasmaastossa. (Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä.) 3 Voimassa 2014-10-30T14:50:54 1479.06665039 220.15337512
arkeologinenkohde_alue.500 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.500 102514 {C06FFA45-6BE1-4BE2-896E-DAEBC8597955} 495010007 Iso-Palojärvi Syvälahti kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 177 ei Rannan tuntumassa on noin 30 m levyinen tasainen alue rinteen ja suon välissä. Löydöt laikutusvaoista ovat kvartseja. (Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä.) Aluerajaus on lähes kokonaan yksityisen maanomistajan puolella. Paikka oli tarkistettaessa ennallaan. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus on kopioitu muinaisjäännösrekisteristä. Kohteen on löytänyt Timo Jussila 2002. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Iso-Palojärven itärannalla Syvälahden pohjukassa. (Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä.) Kuviolla on rantametsää, joka on palanut 1994. Maasto on Metsähallituksen hallinnoiman maan puolella soistunutta ja kasvaa suopursua. 3 Voimassa 2014-10-30T14:51:32 485.53125 101.76170441
arkeologinenkohde_alue.501 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.501 104695 {E370A73B-37AC-4C5A-AF84-8573F202FFB8} Ryhjänkangas rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 245 ei Paikalla on kaksi rakennuksen jäännöstä, joista rakennuksen jäännös 1 (x= 3578995, y=7275327) sijaitsee autotien päässä olevan parkkipaikan länsilaidalla noin 5 metriä paikalla sijaitsevasta puuvajasta länteen ja rakennuksen jäännös 2 (x= 3578989, y=7275370) tästä noin 40 metriä luoteeseen Kylmäluoman rantaterassilla. Rakennuksen jäännöksestä 1 on jäljellä vain alin hirsikerta. Paikalla on ollut pyöröhirsistä tehty 5 x 5 metrin kokoinen rakennus. Rakennuksen jäännöksen itälaidan seinälinja on varpujen ja sammaleen peitossa eikä nurkkasalvoksia ole näkyvissä. Seinähirsien päät on sahattu eikä paikalla ole jäänteitä uunista tai tulisijasta. Rakennuksen jäännöksestä 2 on havaittavissa kohoumina maastossa lyhyitä pätkiä itä- ja länsiseinistä sekä luonaiskulmasta. Rakennuksen leveys on ollut noin 11,7 metriä, mutta sen pituutta on mahdotonta määrittää huonon kunnon takia. Rakennuksen jäännöksen eteläreuna on noin metrin päässä paikalla kulkevasta polusta. Kohde rajautuu aluemaisesti. Löytyi Alpo Räisäsen tiedonannon perusteella. Asuinrakennuksen ja varaston/saunan jäännös. Varttunut kasvatusmetsikkö Kylmäluoman etelärannalla. Paikalla kasvaa harva mäntymetsä, jonka aluskasvillisuutena on varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2010-09-22T15:03:07 502.64916992 114.00904386
arkeologinenkohde_alue.502 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.502 110378 {39527531-F0C6-4544-8AF1-7AAFB389603C} Ruohokangas 3 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 173 ei Savottakämpästä ei ole jäljellä juuri mitään, ainoastaan ulkokäymälänjäännös. Järven rannassa erottuu noin 20 m x 30 m kokoinen heinää kasvava alue, jossa on rautaromua ja lautakasoja (x=3539424, y=7609669, z=173). Hieman ylempänä rinteessä on noin 3 m x 3 m kokoinen heinää kasvava alue, jossa on muutamia lautoja (x=3539438, y=7609670, z=173). Sinne tulee polku järven rannasta. Kohde on rajattu maastossa näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteelle opasti Tapani Silventoinen, metsätalouden metsuri. Savottakämppäalue. Paikka sijaitsee Rajajoosepintien ja Anninkadun risteyksestä noin 235 m itäkoilliseen, Ruohojärven kaakkoisrannalla, metsäautotien ja järven välissä. Paikalla kasvaa pääasiassa mäntymetsää, ja järven ranta on soistunut. Aluskasvillisuutena on sammalia, mesimarjaa, puolukkaa, suopursua, hillaa ja mustikkaa. 4 Lakannut 2011-01-25T13:40:36 2043.37231445 167.7279844
arkeologinenkohde_alue.503 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.503 109091 {437008BE-8840-404D-8EAB-0D7F4A3F7BC9} Kaakkurilampi 1 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 237 ei Metsäsaarekkeella on halkaisijaltaan 1-3 m kokoisia kuoppia kahdessa tai kolmessa rivissä 13 kappaletta. Lisäksi saarekkeella on kaksi kuoppaa n. 30 m päässä etelään näistä kuopista. Kuopparivien väli on n. 4 m ja osa kuopista näyttäisi muodostavan rinnakkaisen parin. Kuoppien syvyys vaihtelee 20 cm:stä aina metriin saakka. Metsäsaarekkeen eteläpäässä olevista kuopista yksi on pitkulanmuotoinen, muut kuopat ovat pyöreitä. Kohde rajautuu aluemaisesti metsäsaarekkeen sisällä. Alpo Räisäsen tiedonannon perusteella etsittiin rakennuksen jäännöstä, mutta uutena kohteena löytyikin pyyntikuoppia. Pyyntikuoppia, jotka ovat mahdollisesti hieman eriaikaisia kuoppien koon ja syvyyden vaihtelujen perusteella. Kuopat sijaitsevat Kaakkurinlammen kaakkoisrannalla olevan suon keskellä sijaitsevalla harvaa mäntyä kasvavalla metsäsaarekkeella. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. 3 Voimassa 2010-10-04T14:57:04 1593.98266602 157.65766903
arkeologinenkohde_alue.504 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.504 108801 {9C88EFA2-A4DF-4C44-9843-31F8BF8E14AA} Repoaho 3 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Alueella on rakennuksen (x= 3553001, y= 7273171), kaivon (x= 3552991, y= 72773148), kaivannon (x= 3552939, y= 7273185) ja kellarin jäänteet (x= 3552969, y= 7273220). Rakennuksen jäännöksestä on jäljellä betoninen kivijalka, jonka korkeus on 0,6 m, leveys 14 m ja pituus 30 m. Rakennuksen eteläpäässä on puusta ja betonista tehty jatke, johon johtaa portaat. Jatkeessa on kaksi tiilikasaa, jotka ovat luultavasti uunin jäänteitä. Jatkeen koko on 4,3 x 14 m. Rakennuksen kaakoisnurkasta on rakennukseen johtaneet toiset myös portaat. Rakennuksen eteläpäästä n. 10 m päässä etelään on sijainnut kaivo, joka on nyt peitetty ja nykyään paikalla on vain kuoppa. Rakennuksen jäänteestä n. 63 m luoteeseen sijaitsee hiekkaharjun itärinteessä pitkulanmuotoinen kaivanto, jonka keskeltä kulkee armeijan harjoitusrata. Kaivannon koko on 22 x 12 m. Alueella sijaitsee myös kellarin jäänteet n. 60 m päässsä rakennuksen jäännöksestä luoteeseen. Kellari on kaivettu myös hiekkaharjun itärinteeseen ja se erottuu maastosta neliskulmaisena kaivantona. Oviaukko on sijainnut kellarin itälaidalla. Kellarin koko on 7 x 7,8 m. Sen luoteispuolella n. 5 m päässä on lisäksi toinen pitkulanmuotoinen kaivanto. Kohde rajautuu aluemaisesti kattaen kaikki neljä kohdetta. Mauno Tynin tiedonanto Rakennuksen, kaivon, kaivannon ja kellarin jäänteet liittyvät toiseen maailmansotaan. Nykyään paikkaa käytetään puolustusvoimien ajoharjoitusmaastona. Kohde sijaitsee harvassa mäntymetsässä hiekkaharjun itäpuolella kahden hiekkatien risteyksessä. Majoitustila 3 Voimassa 2010-12-03T10:31:12 4319.51782227 245.83533732
arkeologinenkohde_alue.505 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.505 106121 {50661E4E-6EAB-45FC-8142-2FF60DF3FD88} Nilatuohioja 2 saha jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 183 ei Sahalanssin koko on noin 15m x 30m, ja paikalle on jäänyt runsaasti lautaa ja losoa. Sirkkelikuoppa sijaitsee alueen etelärinteessä, ja puutavaraa ja sahausjätettä on enemmälti kostean ojan puolella. Lanssi on jo pitkälle maatunut. (x=3523 626, y=7605 855, z=181-185) Varastorakennuksen jäännös sijaitsee alueen luoteisosassa, tiheän männikön keskellä. Rakennuksen pituus on parin alimman hirsikerran perusteella ollut koillis-lounaissuunnassa 9 m ja leveys 5 m kaakkois-luoteissuunnassa. Jäännös on sammalien peittämä. Sen itä- ja länsipuolella on kaivantoja. (x=3523 607, y=7605 862, z=183) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Veikko Rajala Palkisojalta kertoi paikalla sijainneen ns. Hillin sahan 1950-luvulla. Paikalla on sijainnut sirkkelilavetti ja varasto, ja sahalle tulee tieura Anninkadulta eli etelästä käsin. Losokasoja alueella on vajaan puolen kilometrin välein pitkin metsiä, niitä on levittänyt Erkki Nykänen. Puut on kuljetettu täältä hevosella pois. Sahalanssi ja varasto. Sahapaikka sijaitsee soistuneen Nilatuohiojan ja kuivan maan välissä. Paikalla kasvaa kuivaa, nuorta mäntymetsää. Alueelta on koivut kaadettu 1960-70-luvulla kokonaan pois. 3 Voimassa 2011-02-16T12:53:34 4732.86083984 315.03303091
arkeologinenkohde_alue.506 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.506 102488 {C067438B-29DB-4FCE-98E5-A4CAF75BE094} 1000003573 Kimingin eteläpää esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 208 ei Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsia. Koekuopassa on havaittu ohut likamaakerros. Asuinpaikka vaikuttaa suppea-alaiselta.(Kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä.) Asuinpaikan pohjoispuolelle, mäenrinteen ja järven välille tehtiin koepistoja.Koepistoissa huuhtoutumiskerroksen paksuus oli 7 - 20 cm. Sen alla oli vaaleanruskeaa hiekkaa, jossa oli vahvasti rapautuneita kiviä ja muutama pieni hiilihippu. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus on kopioitu muinaisjäännösrekisteristä. Kohteen on löytänyt Timo Jussila vuonna 2003. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Esihistoriallinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Kiminkijärven eteläisimmässä pohjukassa, sen länsirannalla. Etelärannalla olevan suon pohjoispuolella on rannan suuntainen harjanne, jonka eteläpään juurella on hiekkamoreenipohjainen tasanne.(Kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä.) Ympäristö on uudistuskypsää mäntymetsää. Rannassa maasto on kosteaa ja kasvaa rahkasammalta sekä suopursua. 3 Voimassa 2014-10-30T14:45:59 114.70703125 40.77850009
arkeologinenkohde_alue.507 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.507 102489 {3E6752EE-C340-4A2E-8C70-B14FB14F7ECC} 1000003576 Isojärvi NE esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 210 ei Paikalla on jyrkähkö törmä, jonka reunalla on noin 1 x 0,4 m kokoinen maakivi. Kiven lähistölle tehdystä muutamasta koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia noin 5 cm syvyydestä maanpinnasta, paksusta huuhtoutumiskerroksesta. Asuinpaikka on pienialainen, mahdollisesti mesoliittinen. (Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä.) Kohde oli tarkistettaessa ennallaan. Asuinpaikan vieressä, rannan tuntumassa on ihmisen kasaama kivikasa. Sitä on käytetty nuotiona, mutta se voi olla myös tontin vanha rajamerkki. Niemen tasaisella osalla on vierekkäin kaksi pienehköä painannetta (2 x 2metriä ja 1 x 0,5 metriä). Ne voivat kuitenkin olla tuulenkaatoja. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus on kopioitu muinaisjäännösrekisteristä. Kohteen on löytänyt Timo Jussila vuonna 2003. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kiminginjärven ja Kukon taajaman luoteispuolella olevan Isojärven koillisrannalla, laakean niemekkeen kärjessä, jossa on suppealla alalla kivetöntä hiekkaa. Muutoin ympäristö on maaperältään kivistä.(Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä.) 3 Voimassa 2014-10-30T14:46:52 1408.99755859 138.20616255
arkeologinenkohde_alue.508 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.508 105561 {65B0D1C3-904C-4F82-83EE-129FAB41141A} 1000013312 Kattaisenvaara pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 260 ei Tarkastuksessa vuonna 2008 paikannettiin hiekkaharjulta kaikkiaan 25 kooltaan ja etäisyydeltään vaihtelevaa pyyntikuoppaa etelä-pohjois -suuntaisessa rivissä runsaan 400 m matkalla. Kuopat sijoittuvat ympäristöstään muutaman metrin kohoavalle harjanteelle tai sen juureen itä- tai länsipuolelle. Eteläpäässä korkeusvaihtelut ovat suurimmat harjanteen sijoittuessa Kattaisenvaaran itäpuoleiseen etelään viettävään reunaan. Pohjoisessa kuopanteet ja hiekkaharjanne kulkee tasaisemmalla, pienten soiden ympäröimällä alueella. Kuoppien koko vaihtelee halkaisijaltaan 2 m molemmin puolin ja erityisesti kuoppien syvyys vaihtelee yli metrisestä melko vaikeasti havaittaviin kuoppiin. Mahdollisesti kyse on eri aikaisista kuopista tai käytöajaltaan ja -kerroiltaan vaihtelevasta järjestelmästä. Rajautuu muinaisjäännösrekisterissä olevan rajauksen mukaan. Muinaisjäännösrekisterin kohde 1000013312 Pyyntikuoppajärjestelmä, jossa saattaa olla eriaikaisia kuoppia. Soiden ympäröimä hiekkakangas uudistuskypsässä metsikössä Kylmäluoman retkeilyalueella. 3 Voimassa 2010-10-04T09:49:27 23156.82080078 1012.26525697
arkeologinenkohde_alue.509 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.509 106935 {358D81AB-FF63-45EC-A433-8E88ECBE2871} 1000002653 Kuohijoki kalkkilouhos 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2219 Louhokset - kalkkilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 32 1500-luku 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 130 ei Metsässä on näkyvissä 2-3 metrin korkuisia seinämiä ja kaksi säilynyttä ramppia, joista toista pitkin voi vielä kävellä. Muuten paikka on sankan kasvillisuuden peittämää. Tämän inventoinnin yhteydessä ei valitettavasti ole mahdollista tutkia tarkemmin historiallisia lähteitä louhoksen käyttöajan selvittämiseksi. Ks. lisätiedot välilehti. Näkyvät rakenteet Kuohijoen kylällä kerrotaan, että kalkkia olisi viety Venäjän vallan aikaan Hämeenlinnaan veneellä ja louhijoina olisi käytetty vankeja. Louhoksen lähellä rannassa olisi ollut vielä joitain aikoja sitten Kalkkivalkama niminen paikka. Jotkin versiot tarinasta kertovat, että kalkkikiveä olisi viety jo aikaisemmin Hämeen linnan rakennustarpeiksi. Paikka tunnetaan myös nimellä Haikan kalkkikivilouhos. Geologian tutkimuskeskuksen internetsivuilla Suomen kaivostoiminnan esittelyssä Kukkian kalkkilouhos mainitaan 1200-lukuun ja 1500-lukuun kuuluvana. Kyseessä saattaa olla sama louhintapaikka. Lähteet: http://www.gsf.fi/aineistot/kaivosteollisuus/2.%20Kaivokset/ToimintaVuodet_KarbKiviKaiv.xls (ks. Data välilehti) Puustinen, Kauko 2003. Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530-2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa. 578 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.1/2003/3. Em. teoksessa mainitaan useita lähteitä, ne on mainittu myös inventointikertomuksessa 2004. Kalkkilouhos, louhintajäljet vittaavat vanhempaan louhintamenetelmään, jossa on käytetty tulta ja vettä. Tämä tukee ajatusta, että kohde voisi olla jopa keskiaikainen. Kohde sijaitsee Kuohijoen kylältä reilun kilometrin itään. Paikka on metsässä kipparinlahden itärannalla. Paikalle on "Wanha kalkkikaivos" -opasteet Kuohijoentieltä Niittyläntielle. Kohde sijaitsee kalkkipohjaisella lehdolla. Mj-rekisterissä Vanha kalkkikaivos. 3 Voimassa 2019-06-24T14:24:43 3007.63085938 208.37256192
arkeologinenkohde_alue.510 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.510 107184 {818BD6AA-AAB5-46A9-A084-F904E966C851} Peuralampi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Kämppä 1 Kohteessa on ollut suuri pääkämppä, joka on ilmeisesti purettu. Kämpästä on jäljellä enää alimmat tukihirret ja niiden perusteella kämpän pituus on ollut koillis-lounaissuunnassa 10 m ja kaakko-luodesuunnassa 20 m. Kämpän pohjoisosassa on ilmeisesti ollut keittiö, sillä siellä on vielä hellan jäännös. (x=3531 621, y=7606 622, z=234) Sauna Mahdollisen saunan jäännökset ovat alueen keskellä. Saunasta on jäljellä suuri kiuaskivikasa noin 6 m x 5 m kokoisen maatuneen hirsikehikon luoteiskulmassa. Saunasta on kaivettu oja kohti lampea. (x=3531 625, y=7606 660, z=234) Kaivanto Järven ja saunan väliin on kaivettu noin 2 m x 2 m kokoinen kuoppa. Sen keskeltä poistetut kivet ovat kuopan ympärillä. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä. (x=3531 600, y=7606 656, z=233) Talli Tallista on jäljellä alin tukihirsikerta. Sen pituus on pohjois-eteläsuunnassa 10 m ja leveys itä-länsisuunnassa 8 m. Sisäänkäynti on ollut järven puolella eli lännessä. Pohjoispäädyssä on ilmeisesti lantakasa. Hevosten pilttuun lattialavaa erottuu vielä itäseinällä. (x=3531 600, y=7606 677, z=234) Kämppä 2 Päärakennuksen eteläpuolella on noin 10 m x 6 m kokoinen, heinittynyt ja tasoitettu alue, jossa sijainnut kämppä lienee siirretty muualle. Paikalla on jäljellä enää hella. (x=3531 630, y=7606 600, z=234) Kämppä 3 Kolmas purettu kämppä on sijainnut alueen lounaislaidalla, lammen rannalla. Siitä erottuu heinikon seasta peruskiveystä ja muutamia hirsiä. Oviaukko on ollut kohti järveä. Peruskiveyksen koko on 6 m x 4,9 m. (x=3531 627, y=7606 572, z=233) Kämppä 4 Neljäs purettu kämppä on sijainnut alueen kaakkoislaidalla, pistotien ja lammen eteläpäässä kulkevan tien välissä. Kämpästä on jäljellä peruskiveys, jonka koko on 9 m x 8,2 m. Kehikon koillisnurkassa on hirsikehikko, jonka koko on 2,5 m x 2 m. Sen länsipuolella eli rakennuksen pohjoispäädyssä on talon sisälpuolella noin 1 m leveä hiekkapenkka. (x=3531 657, y=7606 578, z=235) Lisäksi alueella on siellä täällä metalliromua ja rakennusjätettä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsuri Tapani Silventoinen kertoi paikalla sijainneen 1950-60-luvun taitteessa rakennetun savottakämppäalueen. Terevän pään eli herrain kämppä on siirretty ja myyty Antti Korhoselle. Savottakämppäalue. Peuralammen savottakämppäalue sijaitsee Peuralammen kaakkoisrannalla, lammen ja Anninkadun välissä. Anninkadulta kääntyy pistotie kämppäalueelle. Paikalla kasvaa nuorta männyntainta, heinää, katajaa ja varpukasveja. Lammen rantaan on jätetty kasvamaan muutamia vanhempia mäntyjä ja myös Anninkadun ja kämppäalueen välissä kasvaa sakeampaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2011-01-25T13:15:51 7506.72949219 388.10333803
arkeologinenkohde_alue.511 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.511 145099 {732F8774-8A82-47C7-B199-1BDE50659850} Sotatunturin alus 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 225 ei Kohteella on kaksi kämpän rauniota. Kämppä 1 on 14.5x7.2m ja siinä on väliseinä 7.5m kohdalla. Oviaukot ovat pohjoisseinällä. Länsipuoli on todennäköisesti ollut talli. Kämpässä on ollut kaminalämmitys. Pyöröhirret on salvottu "ryssänkaulasalvoksella" sahaa käyttäen ja hirsien välit tiivistetty kuntalla. Salvoksia on tuettu kiiloilla. Hirsikertoja on säilynyt 4-5. Kämppä 2 (X=3583012, Y=7517356) on 2-osainen rakennelma, jossa asuinosa on 6x6m ja talli 4.5x9m. Asuinosan kaakkoisnurkassa on piisi. Yhdistelmä on huonokuntoinen ja oletettavasti vanhempi kuin viereinen kämppä. Myös kämppä 2 hirret on salvottu "ryssänkaulasalvoksella" sahaa käyttäen. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on todennäköisesti savottakämppien jäännökset. Kohde sijaitsee Rannimmaisesta Sotatunturista koilliseen. Kohteen pohjoispuolella virtaa Sotajoki ja ympärillä on nuorta männikköä. Maaperä on karkea. 3 Voimassa 2012-10-17T13:34:59 2727.00170898 213.103509
arkeologinenkohde_alue.512 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.512 165693 {1F470BB0-89DE-43FE-B55E-2D38331C033E} 777010139 Hoikansärkät pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 220 ei Paikalla on kahdeksen pyyntikuopan muodostama pyyntikuoppajärjestelmä. Se on löydetty 1979. Kuoppien halkaisija vaihtelee 2-5 m välillä. Osassa kuopissa on havaittavissa valleja ympärillä. Harjun päältä kulkee eläinten tekemä polku. Kuoppia on sekä harjun päällä että sen etelärinteessä ja ne katkaisevat harjun sen kapeimmalta kohdalta. Pyyntikuoppa 1: X= 3575924 ja Y= 7203784 Pyyntikuoppa 2: X= 3575928 ja Y= 7203782 Pyyntikuoppa 3: X= 3575932 ja Y= 7203780 Pyyntikuoppa 4: X= 3575941 ja Y= 7203777 Pyyntikuoppa 5: X= 3575922 ja Y= 7203774 Pyyntikuoppa 6: X= 3575927 ja Y= 7203778 Pyyntikuoppa 7: X= 3575937 ja Y= 7203770 Pyyntikuoppa 8: X= 3575942 ja Y= 7203767 Aluemainen. Rajaus perustuu näkyviin jäänteisiin ja eroaa muinaisjäännösrekisterin rajauksesta. Kohde merkitty muinaisjäännösrekisteriin ja SutiGisiin. Pyyntikuoppajärjestelmä. Hiekkaharju Kapeasalmen ja Ronilammen välissä. Paikalla kasvaa mäntyjä. Aluskasvillisuus varpuja. 3 Voimassa 2014-01-17T15:20:18 658.57348633 99.45686046
arkeologinenkohde_alue.513 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.513 109424 {2747FB99-673A-4E7C-81C1-87377BE67822} Kotaoja savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 200 ei Savottakämppä sijaitsee alueen keskellä, ja se on ollut kaakko-luodesuunnassa noin 20 m pitkä ja koillis-luoteissuunnassa 10 m leveä. Luoteispäässä on sijainnut keittiö, sillä sinne on vedetty vesijohtoputki. Rakennus on purettu, sillä siitä on jäljellä enää vain pystyt perustolpat, väliseinien pohjahirsiä ja muhaa. (x=3536 130, y=7608 383, z=200) Romahtanut kellari sijaitsee noin 3 m ojan eteläpuolella, ja sinne vielä laudoista tehty silta ojan yli. Noin 2 m x 2 m kokoisesta, laudasta tehdysssä kellarissa on ollut harjakatto, ja eristeenä on käytetty sahanpurua. Ilmeisesti kellarissa on ollut pieni eteinen. Ovi on kaatunut maahan ja sen reunassa on vielä kiinni kettinki, jossa on ollut lukko. (x=3536 101, y=7608 367, z=200) Talli erottuu kämppäalueella heinittyneenä, koillis-lounaissuunnassa 7,6 m leveänä ja kaakko-luodesuunnassa 13,7 m pitkänä alueena. Tallista on jäljellä vain alimmat tukihirret. (x=3536 192, y=7608 370, z=200) Ulkokäymälän jäännös 1 sijaitsee saunan ja rakennelman 1 välissä. Siitä on jäljellä enää 3 m pitkä ja 1,2 m leveä kuoppa. (x=3536 176, y=7608 351, z=200) Ulkokäymälän jäännös 2 sijaitsee alueen itälaidalla. Siitä on jäljellä 4 m x 2 m kokoinen kuoppa. (x=3536 211, y=7608 348, z=200) Mahdollisen saunan jäännös sijaitsee ojan varressa. Rakennus on ollut kaksiosainen ja siinä on ollut korkea peruskiveys. Kaakkoisosan koko on 3,1 m x 4 m ja luoteisosan 3,1 m x 2,6 m, joten yhteispituus rakennuksella on kaakko-luodesuunnassa 6,2 m. Ilmeisesti sauna on purettu ja siirretty, sillä kiuas on nostettu jäännöksen viereen ojan puolelle. (x=3536 163, y=7608 358, z=200) Alueen keskellä on sijainnut pieni rakennelma 1, jonka koko on ollut noin 2,5 m x 2,5 m. Se erottuu maastosta heinikkoisena alueena, jossa on jäljellä kattohuopaa ja palanutta lautaa. (x=3536 188, y=7608 354, z=200) Rakennelma 2 on sijainnut alueen itäosassa. Siitä on jäljellä enää lattialautoja ja niiden päällä paksu muhakerros, eli rakennuksen katto on ollut hyvin eristetty. Rakennelma on itäkaakko-länsiluodesuunnassa 7,1 m pitkä ja vastaavasti 4,5 m leveä. (x=3536 175, y=7608 384, z=200) Rakennelmasta 3 on jäljellä vain 2 alinta hirsikertaa, ja se on ilmeisesti tehty kokonaan pelkkahirrestä. Alimmat hirret on pultattu kiinni toisiinsa ja hirsiä on tasapainotettu laittamalla paikoin niidern alle kiviä. Rakennelman koko on ollut kaakko-luodesuunnassa 7 m ja koillis-luoteissuunnassa 5,2 m. Koillisseinällä on sijainnut uuni. (x=3536 153, y=7608 368, z=200) Rakennelman 4 koko on ollut väli-ilmansuunnissa noin 3 m x 3 m, ja se on sijainnut alueen pohjoisosassa lähellä tietä. Rakennelman alla on ollut maakivistä tehty peruskiveys. Paikalla on paljon ikkunalasia ja metalliromua. (x=3536 101, y=7608 419, z=200) Lisäksi rajatun alueen eteläosassa on kaatopaikka ja pohjoisosassa ilmeisesti kaivinkoneella kaivettu monttu, jonne on kasattu hirsiä ja metalliromua. Kohde rajautuu näkyvien rakennelmien jäännösten perusteella. Savottakämppäalueen sijainnin kertoivat Tapani Silventoinen ja Matti Huru. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Palovaaran ja Houvinkotapään välissä, Lompolovaarasta kaakkoon laskevan ojan pohjoispuolella ja Anninkadun eteläpuolella. Vain kellari jää ojan eteläpuolelle. Alue on heinää ja sammalta kasvavaa aukeaa ja siinä kasvaa myös nuorta männyntainta. Ojan varsi on kostea ja hieman soistunut, ja sen varrella on vanhempia mäntyjä. 4 Lakannut 2010-10-05T11:58:14 9136.9309082 470.41474728
arkeologinenkohde_alue.514 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.514 110370 {9B4DEEB6-E7BA-4A27-A8B5-B58AE66CD472} 1000014491 Ulkuojan itäpuoli pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 230 ei Kahden vierekkäisen hiekkaharjun päälle on kaivettu ainakin 25 pyyntikuopan pyyntikuoppajärjestelmä. Kuoppien halkaisija vaihtelee 2-3 m välillä. Alueen eteläpäässä on myös metsäpalon sammutustöissä tulleita pienempiä kuoppia, joita ei tule sotkea varsinaisiin suurempikokoisiin pyyntikuoppiin. Lisäksi alueen eteläosassa on pienistä ja keskikokoisista palaneista kivistä koostuva, sammaleen ja varpujen osittain peittämä, pitkulanmuotoinen kasa (x= 3580031, y= 7270793). Kasan koko on 3 x 2 m ja se on tulkittu vanhaksi uunin jäänteeksi. Paikalta ei löytynyt muita merkkejä rakennuksesta. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterissä olevan rajauksen mukaan. Muinaisjäännösrekisterin kohde 1000014491. Pyyntikuoppajärjestelmä ja uunin jäännös Kohde sijaitsee Murhijoen itärannalla rannan tuntumassa olevilla hiekkaharjuilla, jossa kasvaa harvaa mäntymetsää. Metsän kehitysluokka on nuori ja varttunut kasvatusmetsikkö. 3 Voimassa 2010-10-07T12:33:12 19804.32226562 1157.74072041
arkeologinenkohde_alue.515 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.515 110381 {4535C031-47F3-410C-BEBD-E70B5631EBC7} Ruohokangas 4 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 175 ei Kohteessa havaittiin 18 poteroa tai kaivantoa. Näistä viisi on Rajajoosepintien pohjoispuolella. 1 x=3539460, y=7609466, z=175 2 x=3539512, y=7609394, z=175 3 x=3539512, y=7609387, z=174 4 x=3539621, y=7609370, z=177 5 x=3539639, y=7609354, z=177 Loput kaivannot sijaitsevat Rajajoosepintien eteläpuolella. 6 x=3539568, y=7609304, z=174 7 x=3539569, y=7609289, z=174 8 x=3539568, y=7609281, z=174 9 x=3539557, y=7609284, z=174 10 x=3539569, y=7609270, z=174 11 x=3539584, y=7609250, z=173 12 x=3539571, y=7609244, z=173 13 x=3539600, y=7609249, z=173 14 x=3539598, y=7609226, z=173 15 x=3539582, y=7609215, z=173 16 x=3539574, y=7609222, z=173 17 x=3539562, y=7609214, z=173 18 x=3539527, y=7609245, z=176 Lisäksi näiden kaivantojen länsipuolella on noin 2,5 m pitkä ja 80 cm leveä kaivanto, jonka syvyys on noin 50 cm. Kaivannon toisessa päässä on kanto ja toisessa katkaistu puu, jossa on loveus noin 50 cm korkeudella. Kaivannon itäpuolella on matala valli. (x=3539515, y=7609258, z=176) Rajajoosepintien ja sen pohjoispuolella kulkevan sähkölinjan pohjoispuolella on vanerikorsun pohjan jäännös, jonka halkaisija on 6,5 m (x=3539518, y=7609446, z=176). Lisäksi tästä pisteestä noin 60 m pohjoisluoteeseen sijaitsee noin 6 m x 6 m kokoinen alue, joka on aikoinaan rajattu piikkilangalla. Osa 2 m korkeista piikkilankatolpista on yhä pystyssä. Tolppien keskellä on puuarkun jäännös (x=3539504, y=7609502, z=173) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde inventoitiin vuonna 2010. Saksalaisten asemapaikka. Kohteen luoteispää sijaitsee noin 235 m Rajajoosepintien ja Anninkadun risteyksestä kaakkoon, Rajajoosepintien pohjois- ja eteläpuolella. Alue on kuivaa mäntykangasta, jossa kasvaa paikoitellen koivua. Aluskasvillisuus on jäkälää ja puolukkaa. Maaperä on soraa ja paikoin myös kalliota. 3 Voimassa 2011-01-25T13:40:48 26096.54492188 1030.96764171
arkeologinenkohde_alue.516 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.516 110543 {F3D852A6-3EA5-4744-9B46-571F176B011E} Iso Kuivajärvi saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 185 ei Kohde tarkastettiin kahtena päivänä, 21.-22.6.2010. 1 Rakennuksen jäännös 1 Rakennuksen jäännös sijaitsee alueen pohjoisosassa ja se erottuu maastossa tasaisena, heinittyneenä alueena. Sen koko on ollut itä-länsisuunnassa 4,8 m ja pohjois-eteläsuunnassa 3,2 m. Jäljellä on vielä kattohuopaa, pohjahirsiä, pahvia ja nauloja. (x=3533 898, y=7616 843, z=186) 2 Rakennuksen jäännös 2 Rakennuksen jäännös sijaitsee alueen pohjoisosassa, hieman alemapana rinteessä kuin rakennuksen jäännös 2. Se erottuu maastossa tasaisena, heinittyneenä alueena, jossa tulisijaista on jäljellä vain tiilitä ja muutamia kiviä. Sen koko on ollut koillis-lounaissunnassa noin 7,3 m ja kaakko-luodesuunnassa 2,5 m. (x=3533 907, y=7616 831, z=184) 3 Tulisijan pohja Valetun tulisijan pohjan koko on 1,5 m x 2,05 m. Valun korkeus on 15-20 cm. Valun päällä on tiiliä, joten koko rakennelman korkeus on noin 40 cm. Ympärillä ei havaittu muita rakenteita. (x=3533 904, y=7616 831, z=182) 4 Rakennuksen jäännös 3 Koillis-lounassunnassa rakennuksen jäännös on 2,1m leveä ja kaakko-luodesuunnassa 3 m pitkä. Rakennuksen pohja on kaivettu maahan noin 50 cm syvyyteen ja pohjan ympärillä on jäljellä lautakehikko ja päällä lattianiskat. Jäännöksen ympäristössä on useita noin 1,5 m pitkiä ja 0,5 m kapeita kaivantoja. (x=3534 003, y=7616 776, z=183) 5 Rakennuksen jäännös 4 Maahan kaivetun rakennuksen jäännöksen koko on koillis-lounaissunnassa 2,8 m ja kaakko-luodesuunnassa 2,2 m. Rakennuksesta on jäljellä muutamia alimpia hirsiä ja metallin paljoja. Sen pohjoisnurkan ulkopuolella on kivi ja maakasa. (x=3534 123, y=7616 659, z=183) 6 Ulkokäymälän jäännös 1 Kaivanto on kaakko-luodesuunnassa 3,5 m pitkä ja koillis-lounaissuunnassa 1,5 m leveä. Mitään rakenteita ei ole säilynyt. Kaivannon syvyys on 80 cm. (x=3534 137, y=7616 645, z=183) 7 Ulkokäymälän jäännös 2 Kaivanto on kaakko-luodesuunnassa 3,2 m pitkä ja koillis-lounaissuunnassa 1,5 m leveä. Mitään rakenteita ei ole säilynyt. Kaivannon syvyys on noin 80 cm. (x=3534 122, y=7616 620, z=183) 8 Kaivanto 1 Suorakulmaisen kaivannon koko on pääilmansuunnissa 4,8 m x 3,5 m. Sen syvyys on 1,2 m. Mitään rakenteita ei ole säilynyt. (x=3534 121, y=7616 617, z=183) 9 Rakennuksen jäännös - betonivalut 1 Kaksi vierekkäistä, samansuuntaista ja 2,3 m pitkää "betoniporsasta", joista toinen on 2,3 m leveä ja 25 cm korkea ja toinen 0,6 m leveä ja 20 cm korkea. Valujen välissä on 20 cm tilaa. Molemmissa on kaksi kierteistä metallipulttia. (x=3534 046, y=7616 724, z=183) 10 Rakennuksen jäännös 5 Maahan kaivetun rakennuksen koko on koillis-lounaissuunnassa 28,6 m ja kaakko-luodesuunnassa 6,5 m. Luodeseinämän syvvys on 1,5 m, ja kattorakenne on ollut maan tasalla. Oviaukko on kohti luodetta ja sen leveys on 1,5 m. Rakennuksen keskellä on jäännöksiä tukipaaluista, jotka ovat kannatelleet kattoa. (x=3534 057, y=7616 732, z=182) 11 Rakennuksen jäännös - betonivalut 2 Kaksi betonista valettua rakennuksen perustusta, joista toisen koko on 2,6 m x 1,8 m ja korkeus 1 m ja toisen 4 m x 1,6 m. Molemmissa on kiinni pultteja. (x=3534 016, y=7616 655, z=183) 12 Kaivanto 2 Kaivannon koko on 2,5 m x 2,5 m ja syvvys 40 cm. Sen pohjalla on hirsiä ja puujätettä.(x=3534 002, y=7616 662, z=182) 13 Tulipesäke 1 Kivistä, maavallista ja puusta tehty, U:n muotoisen tulipesäkkeen korkeus on 65 cm. Sen sisäosaa on kaivettu, ja kaivannon syvyys on 30 cm. Maavallien päälle on nostettu hirsiä näköesteeksi ja kaakkoisvallissa on 6 kiveä. (x=3534 016, y=7616 604, z=182) 14 Rakennuksen jäännös 6 Osa rakennuksen pohjasta on valettu ja valun koko on kaakko-luodesuunnassa 6,5 m ja koillis-lounaissunnassa 1,5 m. Siinä on pystyssä kierrepultteja. Valun kaakkoispuolella rakennus on jatkunut noin 6,5 m, sillä maassa näkyy 10 poikittaista hirsipalkkia. (x=3534 049, y=7616 602, z=181) 15 Rakennuksen jäännös 7 Rakennuksesta on säilynyt alin hirsikerta ja lattianiskat. Sen koko on kaakko-luodesuunnassa 21 m ja koillis-luoteissuunnassa 6,4 m. Piste on otettu rakennuksen kaakkoispäästä. Jäännöksen luoteispäästä noin 10 m koilliseen on betonipalkki. (x=3534 067, y=7616 562, z=180) 16 Rakennuksen jäännös 8 Rakennelmasta on jäljellä kymmenkunta betonista valettua palkkia. Sen laajuus on noin 10 m x 30 m. (x=3534 063, y=7616 510, z=180) 17 Rakennuksen jäännös 9 Rakennuksesta on jäljellä ainakin 9 betonista valettua palkkia sekä yksi iso valettu palkki, jonka koko on 7m x 0,8 m. Kohteen laajuus noin 10 m x 30 m. (x=3534 094, y=7616 546, z=181) 18 Sillan jäännös Saksalaisten tekemä puusilta on nykyisen Kuivajärvenojan ylittävän tien ja sähkölinjan välissä. Sillasta on jäljellä hirsiä, mutta osa niistä lienee huuhtoutunut järveen kevättulvissa. (x=3534 143, y=7616 508, z=180) 19 Rakennuksen jäännös 10 Rakennus sijaitsee Kuivajärvenojan eteläpuolella. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 18 m ja itä-länsisuunnassa 6 m. Hirsikehikko ja muutamia lattianiskahirsiä erottuu tiheän heinikon alta. Jäännöksen keskellä kasvaa koivu ja mänty ja siinä on pystyssä myös muutama pystypaalu. Paaluissa on kiinni sepän tekemiä nauloja. (x=3534 167, y=7616 500, z=183) 20 Rakennuksen jäännös 11 Rakennuksen koko on pohjois-eteläsuunnassa 7,2 m ja itä-länsisuunnassa 5,3 m. Siitä on jäljellä alinta hirsikertaa heinikon alla. Sen luoteispuolella on korkea lantakasa, joten mitä ilmeisimmin rakennus on ollut saksalaisten muulitalli. Lantakasalta pohjoiseen on kaivettu oja. (x=3534 202, y=7616 522 , z=183) 21 Kaivanto 3, 4, 5 ja 6 Neljä suorakulmaista kaivantoa sijaitsee Kuivajärvenojan eteläpuolella. Niiden koko on 3 m x 2 m ja syvyys keskimäärin 1 m. (3: x=3534 215, y=7616 522 507, z=182; 4:x=3534 227, y=7616 543, z=178; 5:x=3534 232, y=7616 494, z=182 ja 6:x=3534 226, y=7616 490, z=182) 22 Lantakasa Heinittynyt muulinlantakasa, jonka koko on 10m x 7m. Kasasta ovat akujärveläiset ja ivalolaisetkin hakeneet sotien jälkeen lantaa peltojen höysteeksi. (x=3534 , y=7616 , z=178) 23 Korsu 1 Korsu sijaitsee aivan entisen Rajajoosepintien itäpuolella. Sen halkaisija on 5,5 m ja syvyys keskimäärin 1,2 m. Korsun pohjoisosan syvyys on vain 50 cm, ja se on ehkä peittynyt tietä rakennettaessa. Seinämissä havaittiin maakairanäytteessä melko hyväkuntoista hirsirakennetta. (x=3534 175, y=7616 452, z=178) 24 Korsu 2 Korsun jäännöksestä 1 noin m luoteeseen on toinen mahdollinen korsun jäännös. Sen halkaisija on noin 5 m. Kaivannossa näkyy vielä hirsiä, mutta tien rakennuksen yhteydessä kohde lienee osin tuhoutunut. (x=3534 167, y=7616 467, z=178) 25 Tulipesäke(?) 2 Maahan kaivetun pesäkkeen koko on 2,7 m x 2,7 m. Sen syvyys vaihtelee 50-110 cm välillä. Pesäkkeen ympäristössä on epämääräisiä pieniä kaivantoja. (x=3534 250, y=7616 402, z=178) 26 Korsu 3 Suuren, maahan kaivetun korsun halkaisija on 8m, ja sen oviaukko on kohti pohjoista. Korsu on kaivettu sorarinteeseen, ja sen syvyys on eteläosassa noin 2 m ja pohjoisosassa noin 1 m. Rakenteen sisällä on metalliromua. Korsun suuaukolta lähtee noin 3 m päästä juoksuhauta kohti koillista. Juoksuhaudan pituus on noin 20 m. (x=3534 213, y=7616 435, z=178) 27 Tulipesäke 3 Tulipesäkkeen sivujen pituus on noin 5 m. Sen kolmella seinämällä on säilynyt hirsirakennetta. Suuaukko on luoteeseen, ja sen kohdalta lähtee juoksuhauta kohti lounasta. (x=3534 203, y=7616 475, z=178) 28 Juoksuhauta 1 Juoksuhaudan toinen pää lähtee tulipesäkkeen 3 luota lounaaseen. Sen pituus on noin 40 m. (x=3534 203/277, y=7616 475/484, z=180) 29 Juoksuhauta 2 Juoksuhaudan pituus on vajaat 20 m. (x=3534 188/201, y=7616 364/372, z=180) 30 Juoksuhauta 3 Juoksuhaudan pituus on noin 15 m. (x=3534 182/196, y=7616 435/439, z=180) 31 Rakennuksen jäännös 12 Rakennuksen koko on pohjois-eteläsuunnassa 13 m ja itä-länsisuunnassa 7 m. Se erottuu maastossa matalana, noin 20 cm syvyisenä painaumana. Lisäksi sen keskellä on valetun tulisijan jäännös. (x=3534 194, y=7616 413, z=182) 32 Rakennuksen jäännös 13 Rakennnuksesta on jäljellä vain valettua tulisijan pohjaa sekä säilykepurkkeja, lasia ja muuta jätettä. Sähkölinjan rakentaminen lienee tuhonnut kohteen täysin. (x=3534 186, y=7616 452, z=180) 33 Rakennuksen jäännös 14 Rakennuksen pohja on ollut kauttaaltaan valettu ja sen keskellä on tulisijan jäännös. Myös osa väliseinistä on valettu. Pohjan koko on pohjois-eteläsuunnassa 12m ja toiseen suuntaan 6,2 m. Perustuksen korkeus on 0,5 m. Perustuksen ympärillä on paljon metalliromua. (x=3534 099, y=7616 391, z=182) 34 Tulipesäke 4 Pesäkkeen koko on noin 4 m x 4 m, ja sen kolmessa vallissa on näkyvillä 5 hirsikertaa. Pesäke on suunnattu kohti etelää, Rajajoosepintietä. Pesäkkeen ympärillä on kaivantoja, joista on otettu soraa vallien ulko-osaan tukemaan hirsikehikkoa. Vallin korkeus on 1,2 m. (x=3534 052, y=7616 313, z=186) 35 Rakennuksen jäännös 15 Rakennuksen pohja on valettu ja sen keskellä on ollut tulisija. Rakennuksen koko on koillis-lounaissuunnassa ollut 10,7 m ja kaakko-luodesuunnassa 9 m. Perustuksen korkeus on 0,5 m. Rakennuksessa on ilmeisesti ollut järven puolella kivetty terassi koko talon pituudelta, ja sen leveys on ollut noin 2,5 m. Perustuksen ympärillä on runsaasti metalliromua, lasia ja posliinia. Perustuksesta löytyi tiili, jossa on leima: CU 563 T. (x=3534 048, y=7616 326, z=186) 36 Rakennuksen jäännös 16 - piippu 1 Rakennuksesta on jäljellä vain valetun piipun jäännös. Sen koko on 60 x 80 cm ja korkeus 80 cm. Ilmeisesti rakennus on räjäytetty saksalaisten lähtiessä. (x=3534 141, y=7616 313, z=187) 37 Rakennuksen jäännös 17 - piippu 2 Rakennuksesta on jäljellä vain valetun piipun räjäytetty jäännös. Purkkeja ja pullolasia sekä piipun palasia on runsaasti valun ympäristössä. (x=3534 158, y=7616 356, z=186) 38 Rakennuksen jäännös 18 Rakennuksen koko on itä-länsisuunnassa 15m ja pohjois-eteläsuunnassa 7 m. Siinä on ollut kaksi tulisijaa, joiden valujen jäännösten koko on 70 x 70 cm. Rakennus on ilmeisesti räjäytetty. (x=3534 129, y=7616 397, z=184) 39 Rakennuksen jäännös 19 - piippu 3 Rakennuksesta on jäljellä vain valetun piipun jäännös. Sen koko on 40 x 40 cm ja korkeus 40 cm. Ilmeisesti rakennus on räjäytetty saksalaisten lähtiessä. (x=3534 128, y=7616 411, z=183) 40 Rakennuksen jäännös 20 Rakennuksen perustus on osin valettu ja osin kivistä rivinteerattu tasaiseksi. Sen pituus on koillis-lounaissuunnassa 30 m ja leveys toiseen suuntaan on 3 m. Järven puolella, luoteessa rakennuksessa on valettu reunuspalkki, jonka sisäosa on täytetty maalla. Metsän puolella eli kaakossa rakennuksen ulkoseinälle on kasattu kivivalli. Itäosassa rakennuksen pohjaa on tulisijan jäännös. (x=3534 150, y=7616 396, z=185) 41 Rakennuksen jäännös 21- piippu 4 Rakennuksesta on jäljellä vain valetun piipun jäännös. Sen koko on 1,2 m x 0,9 m ja korkeus 0,75 m. Sen läheisyydessä on kaksi valuharkkoa ja metalliuunin jäännös. (x=3534 145, y=7616 426, z=186) 42 Ulkokäymälä 3 Ulkokäymälästä on jäljellä kaivanto, jonka koko on 5 m x 1,5 m ja syvyys 0,7-1,3 m. (x=3534 211, y=7616 418, z=186) 43 Ulkokäymälä 4 Ulkokäymälästä on jäljellä kaivanto, jonka koko on 7 m x 2 m ja syvyys 1-1,5 m. (x=3534 277 y=7616 383, z=188) 44 Juoksuhauta 4 Juoksuhaudan pituus on luode-kaakkosuunnassa 20 m. (x=3534 208/222, y=7616 408/400, z=189) 45 Juoksuhauta 5 Juoksuhaudan pituus on itä-länsisuunnassa 15 m. (x=3534 190/202, y=7616 344/347, z=188) Kohde rajoittuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on yleisesti inarilaisten tiedossa, ja se inventoitiin vuonna 2010. Paikalla on toiminut saksalaisten saha toisen maailmansodan aikana. Saksalaisten asemapaikka ja saha. Iso Kuivajärvi sijaitsee Rajajoosepintien itäpuolella, Laulumaan ja Isovaaran välissä. Järvestä laskee Kuivajärvenoja koilliseen, Mattojärveen. Kohde on laaja, se ulottuu Ison Kuivajärven pohjoisosasta itäkautta järven eteläosaan saakka. Järven itälaitaa kulkeva vanha Rajajoosepintie ja sähkölinja menevät kohteen halki kaakko-luodesuunnassa. Kohteen pohjois- ja itäosa sekä Laulumaan laki ovat kuivahkoa mäntykangasta ja järven ranta kosteaa ja lehtipuuvaltaista metsää. Iso Kuivajärvi on täynnä toisen maailmansodan aikaista romua ja sahausjätettä. Sahauslansseja on useampia järven itärannalla. 4 Lakannut 2011-01-25T13:51:21 105463.54541016 2360.28413267
arkeologinenkohde_alue.517 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.517 110561 {3C22F725-B08A-4D1E-B894-E93E639C0436} 1000004542 Hiekkahauta moniperiodikohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 115 ei Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan maakuoppia. Löytöpaikalla pieni jyrkkärinteinen niemeke pistää etelään suoalueeseen. Harjanteen päällä ja itäreunalla on vanhoja hiekkakuoppia (eivät näy peruskartassa). Rinne laskee jyrkästi lounaaseen ja harjanteen päällä on tasaista hiekkakangasta. 200 metrin päässä luoteessa on ollut samanlainen niemeke, mutta se on kokonaan tuhottu hiekanotossa. Löytöpaikalla on pienten hiekkateiden Hiekkahaudanpiston ja Vihtajärvenpiston risteys. Kuopparyhmä sijaitsee risteyksen eteläpuolella ja asuinpaikka itäpuolella. Maaperä on kivetöntä hienoa hiekkaa. Paikan korkeus, 115 m mpy on huomattavasti korkeammalla kuin Muinais-Päijänteen korkein ranta (100 m mpy).(Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä.) Paikka oli tarkistettaessa ennallaan. Tien pinnalla havaittiin muutama kvartsi-iskos, joita ei otettu talteen. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus on kopioitu muinaisjäännösrekisteristä. Kohteen on löytänyt Johanna Seppä vuonna 2005. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan hiekkakuoppia. Asuinpaikka ja maakuopat sijaitsevat Korpilahden pohjoisosassa Patajärven länsipäässä kilometrin järven pohjukasta luoteeseen. Paikka on osa pitkää Muuratjärveltä Petäjäveden puolelle ulottuvaa luoteis-kaakko -suuntaista hiekkaharjua. Harjanteen vierellä on suota ja kosteikkoa ja pieni Naulapuro virtaa saman suuntaisesti noin viiden kilometrin päästä luoteesta Alaisesta Naulajärvestä. (Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä.) 3 Voimassa 2014-10-30T14:55:18 1720.58642578 166.6331276
arkeologinenkohde_alue.518 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.518 106461 {D1C4EE74-22D2-4ED4-8416-59A283EBF122} Paljakainen 1 kestikievari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 213 ei Lapin sodan aikana poltetusta päärakennuksesta ei ole jäljellä kuin noin 50 cm korkea kivijalka ja pohjoispäädyssä lautakannella peitetty kellari. Rakennuksen koko on ollut pohjois-eteläsuunnassa noin 12 m ja itä-länsisuunnassa 8 m. Talon länsiosassa, keskellä taloa on uunin jäännös, joka on valettu. Pohjoisosassa taloa on erittäin syvä kellari, joka on peitetty kannella. Kuisti on sijainnut talon kaakkoiskulmassa ja ovi auennut kohti itää. Kuistin kivijalka on tehty pienemmistä kivistä kuin talon ja se on myös hieman matalampi. (x=3518 573, y=7600 268, z=215) Tallin tai navetan jäännös on pohjois-eteläsuunnassa 5 m leveä ja itä-länsisuunnassa 12 m pitkä. Itäpäädyssä on ollut 5 m x 5 m kokoisella alueella vain nurkkakivet, kun länsipäädyssä on selvä peruskivys jäljellä. Porraskiveys on länsipäässä kohti etelää, ja sen koko on 2 m x 2 m. Rakennuksen jäännöksen luoteiskulmassa on ilmeisesti ollut lantaluukku. (x=3518 595, y=7600 216, z=214) Saunan jäännös sijaitsee lähellä ojaa. Sen hirsirakenteet ovat hyvin maatuneet, mutta se on ilmeisesti ollut pohjois-eteläsuunnassa 7 m leveä ja itä-länsisuunnassa 5 m pitkä. (x=3518 601, y=7600 241, z=215) Sillan jäännös sijaitsee alueen etelälaidalla, ojan varrella. Sillasta on jäljellä muutamia hirsiä ja kiviä. (x=3518 594, y=7600 221, z=214) Lisäksi kentässä erottuu erikokoisia kuoppia ja painanteita, mutta on hyvin vaikea erottaa, ovatko ne olleet rakennusten jäännöksiä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden ja kasvillisuuden perusteella. Paljakainen oli kruunun omistama kestikievari ja se perustettiin ilmeisesti 1920. Kievaria isännöi Eevert Siivikko (1920-1925), Aukusti Tomperi (1926-1928), Albert Rajala (1929-1934) ja Hannes Tanhua (1935-1940). Veikko Rajala Palkisojalta on itse asunut Paljakaisessa 1930-luvulla. Paljakaisessa oli navetta ja kaksi lehmää, ja kuuden hevosen tallissa oli talon puolesta yksi hevonen. Navetan ja tallin lisäksi pihapiirissä oli aitta, heinälato ja sauna Paljakaisojan rannalla. Kaikki rakennukset poltettiin maan tasalle Lapin sodassa. Kestikievari, talli/navetta, sauna ja silta. Paljakaisen kestikievari sijaitsee vanhan maantien ja uuden E4-tien välissä. Etelässä kenttä rajautuu Paljakaisojaan. Kievarin rakennusten jäännösten ympärillä on laaja ja tasainen, avoin kenttä. Aukealla porot käyvät syömässä heinää, joten kenttä ei umpeudu. Kentässä kasvaa muutamia mäntyjä ja raitoja ja sen reunoilla pajua, katajaa, koivua ja mäntyä. Aluskasvillisuus on pääasiassa heinää ja sammalia. Kentässä on maahan iskettyjä paalurivistöjä, jotka ovat peräisin ajalta, kun kenttä toimi Metlan koealueena. 4 Lakannut 2012-04-04T10:11:18 8039.1953125 348.3170981
arkeologinenkohde_alue.519 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.519 106599 {3804A302-212C-43F3-8EFF-70E22EAAE225} Nilatuohioja 1 pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 158 ei Pyyntikuoppa 1 sijaitsee harjanteen pohjoisosassa, korkeuskäyrien 155 ja 160 välissä. Kuopan pituus on pohjois-eteläsuunnassa 4,6 m, leveys itä-länsisuunnassa 3,1 m ja syvyys 0,8 m. Maakairanäytteessä kuopassa oli noin 5 cm paksuinen huuhtoutuneen hiekan kerros. (x=3521 950, y=7607 475, z=158) Pyyntikuoppa 2 sijaitsee pyyntikuopasta 1 noin 50 m kaakkoon. Se on kuivan kankaan reunalla ja sen itäpuolella maasto soistunutta Nilatuohiojan rantaa. Kuopan halkaisija on noin 3,5 m ja syvyys 0,8 m. Maakairanäytteessä kuopassa oli noin 3 cm paksuinen huuhtoutuneen hiekan kerros. (x=3521 993, y=7607 440, z=158) Kohde on rajattu maastossa näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 31.5.2010. Kaksi pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee Nilatuohiojan ja Alajoen yhtymänkohdan eteläpuolella olevan harjanteen pohjois-länsiosassa. Harjanteella kasvaa kuivaa mäntymetsää, ja aluskasvillisuutena on pääasiassa puolukkaa, sammalta ja jäkälää. Maaperä on pääasiassa hiekkaa/hienoa soraa. 3 Voimassa 2013-11-11T15:47:56 2039.20288086 195.97256229
arkeologinenkohde_alue.520 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.520 106634 {569F1449-1276-47F9-874C-31A9D42801A4} Alajoki 2 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 160 ei Savottakämppä on sijainnut alueen läpi kulkevan metsäautotien pohjoispuolella. Kämppä on siirretty 1960-luvulla, mutta sen paikka erottuu edelleenkin heinittyneenä, noin 20 m x 20 m kokoisena alueena joen varressa. (x=3521 948, y=7607 203, z=159) Metsäautotien eteläpuolella sijaitsee tallin jäännökset. Siitä on jäljellä muutama maatunut pohjahirsi, minkä perusteella sen pituus on pohjois-eteläsuunnassa ollut noin 10 m. Itä-länsisuunnassa tallin leveyttä on vaikea enää arvioida. (x=3521 954, y=7607 162, z=159) Saunan paikkaa ei maastosta voitu enää erottaa. Paikalla on varmasti sijainnut myös silta, mutta se on purettu. Tallin jäännöksestä noin 110 m kaakkoon löytyi metsästä saksalaisten 50-litran vetoinen astia, jota lienee käytetty vesiastiana savotta-aikana. Kohde on rajattu Silventoisen tiedonannon ja maastossa näkyvien heinikkoalueiden perusteella. Metsuri Tapani Silventoinen kertoi paikalla olleen savottakämpän, saunan ja tallin. Savottakämppä on rakennettu 1950-luvulla ja se on siirretty paikalta jo 1960-luvulla. Saunarakennus on siirretty Silventoisen pihapiiriin Palkisojan länsipuolelle varastoksi. Savottakämppäalue, jossa on ollut kämppä, sauna ja talli. Kaksi ensimmäistä on siirretty muualle. Kohde on pääasiassa Alajoen suojavyöhykkeellä. Maaperä on tasaista, loivasti jokeen viettävää moreenia. Joen varressa kasvaa katajaa, heinää ja varpukasveja noin 20-30 m leveällä vyöhykkeellä, vyöhykkeen itäpuolella on kuivahkoa mäntymetsää. 4 Lakannut 2012-04-04T10:12:22 1534.23974609 177.94759155
arkeologinenkohde_alue.521 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.521 104835 {6BB8FFBF-0E03-485C-BA61-FF0C948E2BC4} Kämppälehto kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 294 ei Rakennus 1 (x= 3549981, y= 7297746): Rakennuksen jäännös on suuri ja pyöröhirsistä rakennettu ja siitä on jäljellä korkeimmillaan 3 hirsikertaa. Jäännös on neliön muotoinen ja kooltaan n. 8x8 m. Jäännöksen keskellä on suorakulmainen uunin/kiukaan pohja, kooltaan 1,3x2 m. Se erottuu kohoumana, jonka päällä on muutamia palaneita kiviä. Salvoksena on koirankaulasalvos ja rakennus on pitkänurkkainen. Hirsien päät on sahattu ja veistetty. Rakenteissa näkyy tehdasvalmisteisia nauloja ja rautalankaa. Eteläseinällä on näkyvissä mahdollinen oviaukko ja ovenkarmia. Rakennuksen jäännöksen sisäpuolella näkyvissä romahtaneita kattorakenteita, kurkihirsiä ja lankkuja. Rakennus 2 (x= 3549998, y= 7297746): Edellistä pienempi rakennuksen jäännös sijaitsee ensimmäisestä 9 m itään. Rakennus on pyöröhirsistä rakennettu ja suorakaiteen muotoinen, kooltaan 8,5x7,5 m. Rakennus on pitkänurkkainen ja salvostyyppi on mahdollisesti koirankaulasalvos. Korkeimmillaan rakennuksesta on jäljellä kaksi hirsikertaa.. Hirsien päät on sahattu ja veistetty ja hirret ovat pienempiä ja ohuempia kuin ensimmäisessä rakennuksessa. Jäännöksen keskellä on mahdollisesti kiukaan/uunin pohja (sammaleen alla tuntuu kiviä). Jäännös on huonossa kunnossa. Rakennus 3 (x= 3550008, y= 7297748): Edellisestä rakennuksen jäännöksestä 2 m koilliseen, samalla linjalla sijaitseva rakennuksen jäännös. Rakennus on pyöröhirsistä tehty ja siitä on jäljellä korkeimmillaan kaksi hirsikertaa. Seinälinjat ovat osittain sammaleen peitossa. Rakennuksen koko on 8,5x5m. Rakenteet ovat huonosti säilyneitä, joten salvostyyppiä ei varmuudella voi sanoa. Hirret ovat pienempiä kuin ensimmäisessä rakennuksessa. Jäännöksessä ei ole merkkejä kiukaasta tai uunista. Jäänteiden päällä kasvaa vanhoja puita. Pohjoisnurkan alla on kiviä, jotka muodostavat mahdollisesti jonkinlaisen rakenteen. Kulman luona on kaksi kivillä vuorattua kuoppaa, joista toisessa on vettä. Kuoppien koko on n. 1,5x1 m. Rakennus 4 (x= 3549972, y= 7297745): Ensimmäisestä rakennuksen jäännöksestä n. 5 m länteen, samalla linjalla sijaitseva rakennuksen jäännös. Rakennus on pieni ja suorakulmainen, kooltaan n. 4x8,5 m. Parhaiten säilynyt osa on rakennuksen luoteisnurkka, josta on jäljellä neljä hirsikertaa. Hirret ovat paksuja, ja niiden päät on sahattu ja veistetty. Rakennus on pitkänurkkainen. Rakennuksen tiivisteenä on käytetty tuohta ja sammalta. Keskellä itäseinää kiuas, kooltaan 1x1 m. Rakennuksen itä- ja eteläseinät ovat tuhoutuneet lähes kokonaan. Kohde on rajattu rakenteiden ja niihin liittyvän piha-alueen mukaan. Kohde löytyi sutigis-havainnon perusteella. Rakennus 1: asuinrakennus Rakennus 2: asuinrakennus/talli/varasto Rakennus 3: varasto Rakennus 4: sauna. Kohde sijaitsee Kämppälehdonojan läheisyydessä, soiden keskellä olevalla kuivemmalla, kivikkoisella saarekkeella. Alueella kasvaa kuusia, mäntyjä ja muutamia koivuja. Aluskasvillisuutena alueella on sammalta, varpuja ja heinää. Myös katajaa ja vadelmaa kasvaa jonkun verran. Alueella on kuoppia siellä täällä. 3 Voimassa 2010-09-23T09:10:33 417.30932617 100.69506907
arkeologinenkohde_alue.522 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.522 104941 {4379EEFA-CB64-4D82-88C6-F3CDFB742BC3} Raato-oja tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 305 ei Hauta 1 (x=3549248 y=7299720): Pyöreä, iso tervahauta, jonka halssi osoittaa koilliseen. Hautaa on mahdollisesti pienennetty jossain vaiheessa. Haudan ympärillä on kuoppia siellä täällä. Haudan halkaisija on 14,7 m ja vallin leveys on 3 m. Vallin sisäpuolella kulkee oja, jonka sisäpuolella mahdollisesti toinen valli. Halssin pituus on 7,6 m. Hauta 2 (x=3549272 y=7299701): Korkeavallinen pyöreä tervahauta, jonka halssi osoittaa pohjoiseen. Haudan ympärillä kuoppia siellä täällä. Haudan koillislaita ja halssi hieman kuluneet. Haudan halkaisija on 10 m ja vallin leveys on 2 m. Halssin pituus on 7,8 m. Kohde on rajattu näkyvien rajojen mukaan. Kohteet on merkitty peruskartalle. Kohteet ovat tervahautoja. Kohteet sijaitsevat hiekkapohjaisella harjanteella suon etelälaidassa. Alueella kasvaa mäntyjä ja kuusia sekä katajaa. Aluskasvillisuus koostuu sammaleesta ja varvuista. Haudat sijaitsevat samalla harjanteella ja ne erottaa Raato-ojannotkosta toinen hiekkaharjanne. Hautojen halssit osoittavat siis harjanteiden väliin, jossa kulkee notko suolle päin (pohjoiseen). Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö. 3 Voimassa 2015-04-27T11:05:07 297.24853516 87.92932408
arkeologinenkohde_alue.523 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.523 105102 {A18EF0A4-25AD-4D74-AB19-8E95ECE682E1} Kuollutharju polttoainevarasto jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 255 ei Polttoainevarastoja on alueella 19. Polttoainevarastot ovat neliskulmaisia kaivantoja harjun rinteessä. Keskimääräinen kaivanto on kooltaan 4x5.5 metriä. Niissä ei ole näkyviä rakenteita. Kaivantojen syvyys n. 20 cm - 1 m. Eteläisin varasto sijaitsee koordinaateissa x=3556060 y=7281739 ja pohjoisin x=3555992 y=7281937. Rakennelma jäännös (x=3556041 y=7281842): Kohde sijaitsee harjusta n. 10 m pohjoiseen ja se on pisaranmuotoinen (tervahautamainen), 3 metriä syvä rakennelma. Rakennelman levein kohta on 8 m ja pisin 10,7 m. Siinä on paksut vallit ja itäreunalla mahdollinen kulkuaukko. Vallit koostuvat suurimmaksi osaksi kivistä. Rakennelman ja harjun välissä kulkee metsäautotie. Rakennelma liittyy polttoainesäiliöihin. Kivet rakennelmaan on mahdollisesti tuotu muualta, koska ympäristössä kiviä ei ole havaittavissa. Rakennelman pohjoislaidalla on soikea kuoppa kooltaan 3x1,5 m, syvyys n. 60 cm. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi Mauno Tynin tiedonannon perusteella. Toisen maailmansodan aikaisia polttoainevarastoja ja kivestä tehty kellari tai varasto. Kohteet sijaitsevat Koitilantien ja Sorsavaarantien risteyksestä pohjoiseen, hiekkaharjun itärinteessä, mäntymetsässä. Alueella kasvaa mäntyjen lisäksi myös muutamia lehtipuita ja kuusia. Aluskasvillisuutena alueella on sammalta ja varpuja. Koitilantien eteläpuolella on myös muutama kaivanto yksityisellä maalla. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö. 3 Voimassa 2010-09-23T10:19:44 2954.87744141 540.2303905
arkeologinenkohde_alue.524 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.524 106671 {3CDB3E80-0132-4D6A-BA72-3BEA310AB114} Hankapeukalonoja savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 185 ei Kämpästä on jäljellä noin 40 cm korkea ja 1 m leveä kivijalka, koska hirret on siirretty. Rakennuksen koko on ollut koillis-lounaissuunnassa 12 m ja kaakko-luodesuunnassa 7 m. Kämpän lounaisosassa on kaivanto, joka ilmeisesti on ollut kellari. Paikalta löytyy tiiliä, joissa on teksti Hoganas 10 eli tiili on ruotsalaisen Höganäs-yhtiön valmistama. (x=3522 565, y=7608 365, z=189) Saunasta on jäljellä vain valettu kiukaan pohja, osa muuratusta kiukaasta sekä arinan ja tiilten palasia. Jäännöksen koko on 2 m x 2 m ja korkeus noin 0,2 m. Osa tiilistä vaikuttaa itsetehdyiltä ja osa on Höganäs-yhtiön valmistamia. (x=3522 550, y=7608 321, z=187) Tallin jäännös sijaitsee alueen eteläosassa ja se erottuu maastosta alimpien hirsikertojen ja heinikon perusteella. Sen koko on kaakko-luodesuunnassa 7,5 m ja koillis-lounaissuunnassa 7 m. Kaakkoisseinustalla rakennuksen perustuksissa on uloke, jonka koko on 3 m x 3 m. Hirsirakenteista voi nähdä, että pilttuut ovat sijainneet rakennuksen kaakkois- ja luoteisseinustoilla. Rakennuksen lounaispuolella on lantakasa. (x=3522 531, y=7608 304, z=186) Savottakämppäalueen koillisosassa on jätemonttualue, jossa on 6 heinittynyttä kaivantoa. Alueen halkaisija on noin 10 m. (x=3522 575, y=7608 376, z=188) Savottakämpästä noin 30 m pohjoiseen sijaitsee tukkikelkan jäännös, jonka vetopäässä on metallipalkki. (x=3522 564, y=7608 387, z=189) Kohde rajoittuu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsuri Tapani Silventoisen mukaan paikalla on sijainnut savottakämppä, talli ja sauna. Kämppä on siirretty Alajoelle Jakke Aarnipuron pihapiiriin, joten siitä on jäljellä enää vain kivijalka. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Hankapeukalovaaran ja Karhuvaaran välissä, Hankapeukalonojan pohjoispuolella ja Karhuvaaraan kulkevan metsäautotien itäpuolella. Ojan varressa kasvaa mäntyä, koivua ja katajaa. Aluskasvillisuutena on heinää, apilaa ja varpukasveja. Alueen koillisosa on kosteampaa suonreunaa. 4 Lakannut 2011-01-25T13:08:27 4882.86791992 319.25096948
arkeologinenkohde_alue.525 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.525 106718 {F321227E-02A9-4488-B9E8-137216F0EB54} Joutsenpesälampi/Jouhkaispesälampi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 245 ei Savottakämppä ja talli ovat sijainneet alunperin aivan Anninkadun etelälaidalla, Joutsenpesälammesta laskevan puron itäpuolella, mutta nyt niistä ei voi erottaa enää mitään selkeitä rakenteita. Arvioitu kämpän paikka on heinittynyttä tulva-aluetta ja siinä on metalliromua, runsaasti tiiliä ja hellan jäännös. (x=3528 166, y=7606 198, z=249) Puron länsipuolella on laudasta tehdyn ulkovessan jäännökset. Sen koko on ollut noin 1,5 m x 1,5 m ja korkeus noin 2 m. (x=3528 127, y=7606 141, z=247) Noin 10 m vessan jäännöksistä itään on lahonneen laudasta tehdyn rakennelman jäännös. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsuri Tapani Silventoisen mukaan paikalla on sijainnut 1950-luvulla rakennettu savottakämppä talleineen. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Anninkadun eteläpuolella, Joutsenpesälammesta (joissain kartoissa Joukhaispesälampi) etelään päin laskevan puron molemmin puolin. Nykyisin puron itäpuoli on heinittynyttä tulva-aluetta, joten siinä olleista rakenteista ei ole juuri mitään jäljellä. Paikalla kavaa heinätuppaita, katajaa ja mäntyä. Puron länsipuoli on kuivaa, hakattua mäntykangasta. 3 Voimassa 2011-01-25T13:09:24 5287.82885742 281.6168552
arkeologinenkohde_alue.526 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.526 106767 {73C3D453-F8CD-4C96-B9FF-52186E777D5C} Leonjärvi 2 pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 165 ei Pohjosempi pyyntikuoppa 1 sijaitsee noin 2 m sähkölinjan itäpuolella, hiekkatörmän luoteisosassa. Kuopan halkaisija on 3,5 m ja sen syvyys on noin 0,9 m. Maakairanäytteessä oli turpeen alla noin 5 cm huuhtoutunutta hiekkaa. (x=3521 702, y=7606 893, z=168) Eteläisempi pyyntikuoppa 2 sijaitsee pyyntikuopasta 1 noin 50 m eteläkaakkoon, törmän keskellä. Kuopan pituus on koillis-lounaissuunnassa 3,8 m ja leveys kaakko-luodesuunnassa 3,2 m ja syvyys 0,8 m. Maakairanäytteessä oli turpeen alla noin 6 cm huuhtoutunutta hiekkaa ja paikoitellen myös tuplamaannos. (x=3521 721, y=7606 848, z=164) Alue rajautuu maastossa näkyvien kuopanteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 1.6.2010. Kaksi pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee Lompolovaarasta laskevan puron itäpuolella, E4-tien ja Alajoen välisen hiekkaharjun länsipuolella. Kuivalla hiekkatörmällä kasvaa pääasiassa mäntyä ja aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa ja jäkälää. Törmää ympäröi joka puolelta alava jänkä. 3 Voimassa 2011-01-25T13:11:28 3352.13720703 253.78378117
arkeologinenkohde_alue.527 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.527 106787 {2F2CE470-C012-4A05-AF42-30FCF3478DE7} Leonjärvi 1 pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 164 ei Pyyntikuoppa 1 sijaitsee alueen pohjoispäässä. Sen pituus on pohjois-eteläsuunnassa 4 m, leveys itä-länsisuunnassa 3 m ja syvyys 0,9 m. Pyyntikuopat 2 ja 3 sijaitsevat kuopasta 1 noin 25 m eteläkaakkoon. (x= 3521 732, y=7606 610, z=163) Pyyntikuoppa 2 sijaitsee alueen eteläpäässä. Sen pituus on koillis-lounaissuunnassa 3,5 m, leveys kaakko-luodesuunnassa 2,3 m ja syvyys 0,7 m. Pyyntikuoppa 3 sijaitsee kuopasta 2 noin 5 m koilliseen. (x= 3521 740, y=7606 690, z=164) Pyyntikuoppa 3 sijaitsee alueen eteläpäässä. Sen pituus on koillis-lounaissuunnassa 3 m, leveys kaakko-luodesuunnassa 3,6 m ja syvyys 0,8 m. (x= 3521 744, y=7606 592, z=164) Alue on rajattu maastossa näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 1.6.2010. Kolme pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee Leonjärven pohjoispäässä, kolmen tien risteyksen itäpuolella, E4-tien ja Alajoen välisellä hiekkaharjulla. Kuivalla hiekkatörmällä kasvaa pääasiassa mäntyä ja aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa ja jäkälää. 3 Voimassa 2010-09-28T15:08:09 787.40234375 111.64626306
arkeologinenkohde_alue.528 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.528 110384 {984D1D8D-DCEF-473D-8221-857A101FD4FD} Ruohokangas 5 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 174 ei Paikalla on neljä kaivantoa, jotka oat ilmeisesti saksalaisten kaivamia. Kolme kaivannoista on L:n muotoisia, ja niiden koko on noin 2 m x 2 m ja syvyys 0,5 m. Koordinaatit: x=3539199, y=7609403, z=175; x=3539189, y=7609404, z=174 ja x=3539184, y=7609415, z=174. Neljäs, itäisin kaivanto on noin 1,8 m pitkä ja 0,8 m leveä. Sen kaakkoisreunalla on hirsi. Koordinaatti: x=3539220, y=7609408, z=175. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde havaitiiin vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä. Saksalaisten toisen maailmansodan aikana kaivamia poteroita tai tuliasemia. Kohde sijaitsee Rajajoosepintien ja Anninkadun risteyksen eteläpuolella, välittömästi Anninkadun eteläpuolella. Alue on kuivaa, tasaista mäntykangasta, jossa kasvaa myös muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on jäkälää ja puolukkaa. Maaperä on soraa. 3 Voimassa 2011-01-25T13:41:43 962.32763672 143.3351965
arkeologinenkohde_alue.529 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.529 102821 {DBC7C1D5-712E-4ECB-BB1B-E1EBEABA89EF} 758010035 Kyläselkä Talvikylä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1117 Kylänpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 252 ei Kyläselän vanha talvikylä sijaitsee Tanhua-Lokka -maantien (mt. 9673) länsipuolella, Tanhuasta n. 12,5 km koilliseen. Kylä sijaitsee Kyläselän länsirinteessä. Paikka on reheväkasvuinen, puusto on kuusikkovaltainen. Kyläkentällä erottuu kiuasröykkiöitä runsaat 20 kpl sekä viitisentoista kuoppaa. Kylä on ollut käytössä 1600-luvun lopuilta 1700-luvun alkupuolelle. Kuusikon kiviset mättäät ovat nyrkinkokoisista - päänkokoisista kivistä umpeenladottuja, pohjaltaan ympyrän muotoisia tai hiukan soikeita kiukaita. Niiden laajuus vaihtelee 1.5x2 metristä 4x4 metriin ja korkeus puolesta metristä metriin. Vuoden 2014 tarkastuksessa paikannettiin suurin osa vuonna 1988 kartoitetusta kiukaista ja kuopanteista. Ainoastaan kuopanteen 27 sijainti jäi hieman epävarmaksi ja kuopannetta 37 tai vuoden 1988 raportissa viimeiseksi mainittua kodansijaa ei onnistuttu havaitsemaan. Käytetyllä GPS-laitteella saadut tulokset eivät yllä aivan samaan tarkkuuteen kuin maastossa tehdyt mittaukset - kartalle sijoitetut pisteet eivät muodosta täysin yhtenevää kohdekarttaa vuonna 1988 laaditun yleiskartan kanssa. kohde x y kiuas 1 7504596 3528129 kiuas 2 7504609 3528121 kiuas 3 7504619 3528102 kiuas 4 7504626 3528105 kiuas 5 7504627 3528108 kiuas 6 7504635 3528103 kiuas 7 7504658 3528104 kiuas 8 7504657 3528104 kiuas 9 7504671 3528116 kiuas 10 7504672 3528106 kiuas 11 7504683 3528098 kiuas 12 7504684 3528109 kiuas 13 7504696 3528097 kiuas 14 7504689 3528116 kiuas 15 7504717 3528128 kiuas 16 7504668 3528127 kiuas 17 a ja b 7504682 3528132 kiuas 18 7504701 3528124 kiuas 19, kuopanteet 26 ja 35 7504714 3528110 kuopanne 20 7504729 3528132 kuopanne 21 7504700 3528129 kuopanne 22 7504687 3528080 kuopanne 23 7504646 3528080 kuopanne 24 7504643 3528087 kuopanne 25 7504639 3528087 kuopanne 27? 7504615 3528089 kuopanne 28 7504604 3528084 kuopanne 29 7504651 3528097 kuopanne 30 7504614 3528131 kiuas 31 7504597 3528114 kiuas 32 7504646 3528088 kuopanne 33 7504595 3528129 kuopanne 34 7504626 3528109 kuopanne 36 7504718 3528103 Kohde rajautuu kiukaiden ja kuopanteiden ympärille, noin 10 metrin päähän niiden reunoista. Taisto Karjalainen teki pikatarkastuksen myös Kyläselästä Lokka-Koitelainen-Kevitsa-inventoinnin yhteydessä vuonna 1999. Paula Pelttari kävi tarkistamassa alueen toukokuussa 2014 (MH 4321/2014). Sodankylässä toimiva yhdistys teki samana vuonna kunnalle aloitteen talvikylän kunnostustoimista. Suunnitelmaa ei ole vielä syyskuussa 2014 tullut. 3 Voimassa 2019-09-17T14:31:55 18223.95581055 543.01481508
arkeologinenkohde_alue.530 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.530 104502 {3A826E5A-0879-4CF6-A97E-2373F7B45533} Kanervavaara 1 maatila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohteeseen kuuluu kolme rakennuksen perustusta, yksi kaivon jäännös yksi palaneiden kivien röykkiö sekä yhdeksän kartoitettua peltokiviröykkiötä, jotka osoittavat suunnilleen alueen rajat. Perustus nro 1 sijaitsee alueen pohjoisosassa pohjoiseen kulkevan tien länsipuolella, noin 20 metriä tiestä. Selkeästi erottuvan etelä-pohjoissuuntaisen kivestä ja maasta tehdyn perustuksen koko on noin 5 x 5 metriä ja korkeus noin 0,6 m. Perustusten sisäpuolella ei ole merkkejä tulisijasta. Edellisestä noin 30 m etelään sijaitsee kaivo, jota peittää laho sammaleinen puukansi. Kyseessä on pyöreä luonnonkivistä tehty kaivo, jonka syvyys on noin 1 metri ja halkaisija noin halkaisija noin 1 metri. Kaivossa on kirkas vesi, kaivon syvyyttä ei mitattu, mutta se vaikuttaa matalalta. Kaivon jäännöksestä noin 15 metriä etelään on itä-länsisuuntaisen rakennuksenperustan pohjoisseinälinja, joka on tehty kivestä ja maasta. Seinälinjan pituus on 8 metriä. Perustuksen muut osat vaikuttavat tuhoutuneen maan tasauksen yhteydessä. Kolmas rakennuksen perustus on pohjoiseen menevän tien itäreunassa. Kyseessä vaikuttaa olevan etelä-pohjoissuuntaisen navetan luonnonkiviperustus. Perustuksen koko jää tarkemmin arvioimatta, sillä se on nokkosten ja horsmien peitossa. Seinälinjan suunta on kuitenkin havaittavissa. Alueen länsikulmassa on palaneiden kivien röykkiö, joka voisi merkitä mahdollista saunan paikkaa. Röykkiöstä noin 15 luoteeseen on kaakko-luode suuntainen kuoppa, kooltaan 2 x 4,5 metriä ja syvyydeltään. 0,5 metriä. Kyseessä saattaa olla varastokuopan tms. jäännös. Alueelta kartoitettiin metsitetyillä pelloilla sijaitsevat reuna-alueiden peltokiviröykkiötä yhdeksän kappaletta alueen kokonaisrajan luomiseksi. Alueella on siis röykkiöitä paljon enemmän, mutta kaikkia ei mitattu. Röykkiöistä suurimmat olivat halkaisijaltaan noin. 3-4 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5-0,8 metriä. Vanhan peltoalueen maanpinta oli hyvin tasaista, myös maatuneita ojia oli havaittavissa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde on merkitty vuoden 1941 peruskarttaan ja vuoden 1935 ja metsätalouskarttaan, johon merkitty Putilaisenvaaran nimellä. Kohteesta saatiin tieto myös Metsähallituksen suunnittelija Jouni Köntältä. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.6.2010. Paikka on autioitunut noin 1960 -luvun alussa (tieto saatiin jälkeenpäin Esa Määtän haastattelussa), minkä jälkeen Metsähallitus on ostanut maan ja istuttanut metsän. Kyseessä on 1960 -luvulla autioituneen ja metsitetyn maatilan jäännös rakenteineen. Tila on ollut olemassa jo ainakin 1930 -luvulla. Kyseessä ei ole muinaismuistolain mukainen suojelukohde. Kohde sijaitsee Kanervavaaran lakialueella tienristeyksen ympäristössä. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Pääpuulajina kuusi, lisäksi, mänty, koivu ja haapa. 3 Voimassa 2010-12-08T11:27:36 15482.92724609 539.52677811
arkeologinenkohde_alue.531 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.531 111369 {1F6E080B-3684-413E-99CF-7A9D62F44D94} Luttojoki/Tammioja Kivekkään terveyskylpylä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 179 ei Kellari Kellarin jäännös sijaitsee noin 22 m Lutosta pohjoiseen, kivisessä törmässä. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 4,2 m ja itä-länsisuunnassa 4,3 m ja syvyys pohjoisreunassa noin 1,2 m. Kellarin läntinen seinämä on tehty kylmämuurauksella ja pohjoisseinämän kuntan alla näkyy vielä hirsirakennetta. Oviaukko lienee ollut kohti etelää. (x=3530 923, y= 7598 190, z=177) Rakennus Rakennuksen koko on pohjois-eteläsuunnassa 4,8 m ja itä-länsisuunnassa 7,2 m. Sen luoteiskulmassa on noin 0,5 m korkea kivikasa eli piisin jäännös. Rakennuksesta on jäljellä alimpia hirsikertoja, joissa on nähtävissä koirankaulasalvos. Nurkat ovat olleet pitkät. Rakennuksen koilliskulmassa kasvaa koivu. Rakennuksen päällä on jostain syystä kokolattiamattoa, joka kuosinsa perusteella ajoittuu 1970-80-luvuille. (x=3530 924, y= 7598 217, z=180) Korsu (?) Maahan kaivettu rakennelma on ilmeisesti korsu, ja sijaitsee alueen pohjoispäässä. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 4,5 m ja itä-länsisuunnassa 7 m. Länsiseinällä on kaivettu sisäänkäyntikäytävä. Romahtaneet seinämät on tehty vaakahirsistä, mutta itäseinämää on ollut kivetty ja sen tueksi on asetettu kaksi pystypaalua. Rakennelman syvyys on ainakin 2 m. (x=3530 932, y= 7598 246, z=179) Ulkokäymälä (?) Ulkokäymälän jäännös sijaitsee noin 10 m korsun eteläpuolella, ja se on myös varmasti nuorempi kuin rakennuksen ja kellarin jäännös. Käymälästä on jäljellä vain pieni kuoppa, jonka pohjois- ja eteläsivuilla on lankkupalkit ja itäsivulla katkaistu keppi, minkä sisäpuolella on nyrkinkokoisista kivistä tehty reunus. Länsisivulla on vain kepinpätkä. Sen koko on noin 1,2 m x 1,2 m. (x=3530 933, y= 7598 233, z=179) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteelle opasti metsuri Tapani Silventoinen. Kullankaivaja Heikki Kivekäs suunnitteli 1910-1920-lukujen vaiheessa rakentavansa etelän raharikkaille herroille terveyskylpylän Luton varteen. Kivekäs palkkasi talvisaikaan paikallisia työmiehiä rakentamaan kylpylää ja tieura vedettiin Aittaniemeen, nykyisen Kuutuantien pohjoispuolelle saakka. Tukkeja vedettiin sitten rakennusmateriaaliksi Aittaniemeen, ja Mäkipuron mukaan työmiehet pystyttivät Luton varteen saunan ja varaston ennen kuin rakentaminen yllättäen loppui rahavaikeuksien vuoksi. Muut puut menivät polttopuiksi. Kohde sijaitsee Aittajärven ja Tammiojan välissä, Luttojoen pohjoispuolella ja Tammiojan eteläpään ylittävän tieuran eteläpuolella. Kuutuantie kulkee kohteen länsipuolella noin 65 m etäisyydellä. Paikalla kasvaa koivua ja mäntyä, aluskasvillisuus on pääasiassa puolukkaa, jäkälää ja sammalia. Maaperä on kivistä moreenia. 4 Lakannut 2011-01-25T13:22:10 2799.20532227 222.68546421
arkeologinenkohde_alue.532 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.532 111462 {F0830342-8F8E-489C-B195-672973C65E99} Iso Pihtijärvi 1 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 180 ei Isolla Pihtijärvellä on ollut saksalaisten asemapaikka, jossa on mm. rakennuksen jäännöksiä, muulitalli ja erilaisia kaivantoja. Nangujärventien eteläpuoli Rakennuksen jäännös 1 Jäännös sijaitsee Nangujärventien eteläpuolella, noin 1 m etäisyydellä tieleikkauksesta. Rakennuksen koko on ollut noin 5 m x 5 m. Siitä on jäljellä lautoja ja kattohuopaa, ja sitä ympäröi noin 50 cm korkea turvevalli (x=3536545, y=7613809, z=184). Rakennuksen jäännös 2 Rakennuksen jäännös erottuu maastossa noin 50 cm korkeina ja 1 m leveinä kivivalleina, joiden koko on 9,2 m x 7,2 m. Sen luoteispäässä on noin 3 m pitkä ja 1,5 m leveä kaivanto. Valli puuttuu kaakkoiskulmasta. Jäännöksen keskellä on hellan palasia (x=3536582, y=7613814, z=184). Rakennuksen jäännös 3 Jäännös sijaitsee Nangujärventien eteläpuolella, aivan alueen eteläkärjessä. Siinä on jäljellä 9 koirankaulasalvoksista hirsikertaa, ja sen koko on noin 3,8 m x 5,3 m. Oviaukko on kohti itää ja ikkuna-aukot kohti länttä ja etelää. Piisi on sijainnut koillisnurkassa. Katto on romahtanut sisään ja rakennuksen tilkkeenä on käytetty sammalta ja turvetta. Kämpän ympäristö on täynnä metalliromua (x=3536593, y=7613669, z=186). Rakennuksen jäännös 4 Jäännös sijaitsee Nangujärventien eteläpuolella, noin 75 m pohjoiseen rakennuksen jäännöksestä 3. Se näkyy maastossa noin 3,7 m x 7,4 m kokoisena, osin muusta maanpinnasta kohoavana, osin muuta maan pintaa alempana, sammalta ja heinää kasvavana alueena (x=3536585, y=7613747, z=184). Tulipesäke 1 Maahan kaivetun pesäkkeen etelä- ja länsiseinämän hirsien ulkopuolella on matalat vallit. Kaivannon syvyys on noin 1 m (x=3536562, y=7613812, z=184). Tulipesäke 2 Kolmelta sivulta hirsikehikolla suojattu pesäkeon suunnattu kaakkoon (x=3536590, y=7613790, z=184). Juoksuhauta 1 Juoksuhaudan toinen pää päättyy soramonttuun. (x=3536591, y=7613821 - x=3536591, y=7613831). Kaivannot 1-8 Nangujärventien molemmin puolin on useita kaivantoja, joiden käyttötarkoitus tasaisella kankaalla on epäselvä. Kaivannot 1-6 ovat tien eteläpuolella. 1 x=3536572, y=7613768, z=184 2 x=3536568, y=7613765, z=184 3 x=3536563, y=7613776, z=184 4 x=3536560, y=7613775, z=184 5 x=3536556, y=7613771, z=184 6 x=3536531, y=7613779, z=184 Piikkilanka Piikkilankaa on maastossa Nangujärventien eteläpuolella pisteessä x=3536585, y=7613775, z=184. Nangujärventien pohjoispuoli Kaivannot 7-8 Nangujärventien molemmin puolin on useita kaivantoja, joiden käyttötarkoitus tasaisella kankaalla on epäselvä. Kaivannot 7-8 ovat tien pohjoispuolella. 7 x=3536548, y=7613883, z=182 8 x=3536567, y=7613914, z=181 Maahan kaivettu suoja Nangujärventien pohjoispuolelle on tehty hiekkatörmään valtaisa kaivanto, jonka pituus on lähes itä-länsisuunnassa 30 m ja leveys 10 m. Kaivannon syvyys on noin 2 - 2,5 m. Kaksi oviaukkoa on kohti pohjoista (Keskipiste: x=3536552, y=7613921, z=178). Rakennuksen jäännös 5 Välittömästi muulitallin luoteiskulmassa on rakennuksen pohja, jonka koko on noin 3 m x 2 m (x=3536534, y=7613924, z=181). Rakennuksen jäännös 6 Muulitallista noin 20 m koilliseen sijaitsee mahdollisesti tuhotun rakennuksen pohja, jossa on runsaasti metalli-, fajanssi- ja lasiromua. Jäännöksen koko on noin 4,5 m x 4 m (x=3536581, y=7613933, z=179). Rakennuksen jäännös 7 Alueen keskiosassa on kapean, pitkän rakennuksen jäännös, jonka koko on 11 m x 3 m. Se erottuu maastossa noin 20-30 cm korkeana vallina. Tämän jäännöksen länsipuolella on heinää kasvava alue, jossa on saattanut olla esim. rakennus (x=3536564, y=7613953, z=178). Kaivanto 9 Maahan kaivetun rakennelman jäännös sijaitsee alueen keskiosassa. Sen pituus on 6 m ja leveys 1,5 m. Molemmin puolin kaivantoa on pystyssä hiiltyneitä tolppia ja keskellä metalliromua (x=3536568, y=7613965, z=177). Tasoitettu alue Alueen keskiosan länsilaidalla sijaitsee noin 24 m x 11m kokoinen tasoitettu alue (keskipiste: x=3536551, y=7613965, z=177). Kaivanto 9 sijaitsee tämän alueen nurkasta noin 1,5 m itään. Välittömästi tämän alueen lounaisnurkan eteläpuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin 4 m kokoinen, hieman ympäröivän maanpinnan alapuolelle kaivettu tasanne. Silta Alueen länsilaidalla, aivan Pitkäkankaanvaaralta laskevan puron itälaidalla sijaitsee sillan jäännös, joka ilmeisesti on siirretty pois puron päältä. Sillasta on säilynyt noin 8 m (x=3536483, y=7613900, z=177). Rakennuksen jäännös 8 Jäännös on kaivettu Pienemmästä Kuivajärvestä laskevan puron etelärannalle, noin 15 m purouomasta etelään. Kaivannon koko on noin 8,5 m x 3,3, m ja syvyys 1,5 m. Kaivannossa on näkyvillä vielä seinien hirsirakennetta. Oviaukko on sijainnut länteen, ja siihen on johtanut noin 2 m pitkä ja 1,5 m leveä kaivanto. Rakennuksen keskellä on Hagan-öljylampun jäännös ja emalivati (x=3536569, y=7614008, z=174) Kaivanto 10 Kaivanto sijaitsee rakennuksen jäännöksestä 8 noin 25 m itään. Mahdolliseen jätekuoppaan on kerätty tiiltä, luuta ja metallia. Sen koko on noin 1,5 m x 1,5 m (x=3536593, y=7614011, z=174). Sirkkelilanssi Alueen keskiosissa sijaitsee sirkkelilanssi, jossa on jäljellä losoja ja saksalaisten romua, mm. hellan luukku ja kahvimyllyn pyöritysvipu (x=3536605, y=7613972, z=177). Ulkokäymälän jäännös(?) Noin 30 m sirkkelilanssista koilliseen sijaitsee noin 4 m pitkä ja 1,5 m leveä kaivanto, joka mitä ilmeisimmin on ulkokäymälän jäännös (x=3536621, y=7613998, z=176). Alueen koillisosa: Korsu 1 Alueen koillisosan harjanteella sijaitsee maahan kaivetun korsun jäännös, jonka koko on noin 4 m x 4 m ja syvyys noin 1,6 m. Sen seinämiä tukee vielä hirsikehikko. Rakennelman ympärillä on matalat, 1 m leveät kivivallit, jotka ovat syntyneet varmasti korsua kaivettaessa. Oviaukko sijaitsee kaakkoisnurkassa (x=3536704, y=7614058, z=177). Rakennuksen jäännös 9 Jäännös sijaitsee aivan Nangujärventien uran pohjoispuolella. Se erottuu maastossa tasoitettuna alueena, ja sen koko on 6 m x 7,6 m. Oviaukko on ollut kohti itää. Itäpuolella on rakennuksessa ollut ilmeisesti noin 2 m leveä terassi. Rakennus on aikoinaan poltettu, sillä hiiltyneitä hirsien jäännöksiä on oviaukon vieressä (x=3536718, y=7614038, z=175). Rakennuksen jäännös 10 Pienen kopin jäännös sijaitsee noin 42 m rakennuksen jäännöksestä 9 pohjoiskoilliseen. Noin 1,5 m x 2 m kokoisen kopin pohja on kaivettu muuta maan pintaa alemmas. Sen vieressä on metalliastia, johon on lyöty veitsellä pohjaan reikiä. Inventoijat nimesivät tämän kohteen suihkukopiksi (x=3536734, y=7614077, z=178). Korsu 2 Halkaisijaltaan noin 3 m kokoisesta korsun jäännöksestä on jäljellä enää kattolautaa ja nauloja. Ympärillä on metalliromua ja tiiliä (x=3536751, y=7614097, z=178). Korsu 3 (?) Korsun koko on 2,5 m x 3 m, ja syvyys noin 1,2 m (x=3536736, y=7614110, z=178). Kaivanto 11 Kaivanto sijaitsee korsusta 1 noin 10 m pohjoiseen. Sen koko on 2 m x 1,5 m (x=3536706, y=7614069, z=178). Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta saatiin useita ilmoituksia ennen vuoden 2010 inventointia. Saksalaisten asemapaikka. Kohde sijaitsee Rajajoosepintien ja Nangujärventien risteyksen länsipuolella, Nangujärventien pohjois- ja eteläpuolella. Alueella kasvaa kuivaa kangasmetsää. 4 Lakannut 2011-01-31T16:58:58 43952.55249023 1429.84624894
arkeologinenkohde_alue.533 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.533 111944 {353C52EB-5FDD-4575-8623-C89BAD978F2C} Teerisuo tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 138 ei Kuoppa 1 on kooltaan 3 x 4 metriä. Sen syvyys on 0,7 metriä. Kuoppa on kulmikas ja siinä on vallit kahdella sivulla. Yksi sivuista on loivasti auki. Kuoppa 2 on pyöreä ja sen halkaisija on 1,5 m. Syvyys on 0,5 m. Vallit eivät ole kovin selkeät. Kuopan 3 halkaisija on valleineen 6-7 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Vallit ulottuvat melkein kuopan ympäri ja ovat 1,5 metrin levyiset. Kuoppa 4 on pyöreä ja sen halkaisija valleineen on 4,5 metriä. Kuopan syvyys on noin metri. Ainoastaan kuopassa 1 ei havaittu hiiltä. Kuopat on rajattu alueena. Haastattelutieto metsureilta. Tieto on myös SutiGis:ssa. Kolme kuopista on tervahautoja. Neljäs (kuoppa 1) voisi olla tervapirtin pohja tai maanottokuoppa. Kuopista kolme sijaitsee kuviolla 89. Kuviolta on tarkastuskäynnin jälkeen hakattu puut. Kuoppa 1 sijaitsee aluerajauksen pohjoisnurkassa. Kuoppa 2 sijaitsee siitä 30 metriä eteläkaakkoon. Kuoppa 3 sijaitsee kuopasta 1 lounaaseen 24 metriä. Neljäs kuopista sijaitsee tien länsipuolella, kuviolla 1. Tämä kuvio oli hakattu jo ennen tarkastusta. Maasto on kuivaa kangasta. 3 Voimassa 2010-10-19T09:55:54 5317.81542969 433.60326972
arkeologinenkohde_alue.534 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.534 112003 {F0C9B0FA-AA83-49A4-9DD5-3BA4497D909D} 1000000350 Palosjärvi-Sääkslahti kiviröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 161 ei Tasanteella on lukuisia peltoröykkiöitä. Suurimmat ovat halkaisijaltaan noin kolme metriä ja pienimmät noin yhden metrin. Röykkiöitä on myös yksityisen maanomistajan puolella. Rannan tuntumassa on pontikankeittopannuja. Rantatasanteelle tehtiin lapiolla muutamia koepistoja, mutta mitään poikkeavaa ei havaittu. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Peltoröykkiöitä. Kohde sijaitsee Vookelinselän länsipuolella, lähellä rantaa. Kohteen pohjoispuolella on kesämökkejä ja eteläpuolella Rantalan tila. Rannan tuntumassa on sekametsää. 3 Voimassa 2011-04-12T12:48:53 3988.94335938 245.66268846
arkeologinenkohde_alue.535 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.535 112280 {A862B50B-1A26-4629-9441-57154DC168C0} 933010006 Kirkkosalmi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 100 ei Asuinpaikka muodostuu läntisestä ja itäisestä löytöalueesta, jotka on erotettu löytöalueiden korkeuseron vuoksi ja koska oletettiin välissä olevan alueen olevan löydötön tai tuhoutunut. Kohdetta tarkastettaessa löytöalueiden väliltä jyrkässä törmässä valuneesta hiekasta löydettiin kaksi kvartsin kappaletta, joista ainakin toinen on selvä iskos. Löytöjen johdosta ehdotetaan aluerajausta, jossa läntinen ja itäinen löytöalue yhdistetään. Kirkkosalmi on tunnettu kivikautinen asuinpaikka, joka on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kohteen on tarkastanut arkeologi Petro Pesonen vuonna 1994 ja siellä on inventoinnin yhteydessä käynyt arkeologi Vadim Adel vuonna 1999. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Vilppulan kirkon luona, Kirkkosalmen pohjoisrannalla. Pesonen löysi itäisen löytöalueen, joka sijoittuu kirkkomaalle ja kirkon (rakennettu 1891-1900) alle, eikä ole Metsähallituksen maalla. Adel löysi läntisen löytöalueen, joka sijoittuu osin Metsähallituksen maalle. Tällä alueella on uudistuskypsää metsikköä. Ehdotetaan itäisen ja läntisen löytöalueen yhdistämistä välialueelta tehtyjen löytöjen vuoksi. 3 Voimassa 2014-10-30T15:03:48 38940.7265625 1289.89382289
arkeologinenkohde_alue.536 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.536 110617 {4D20EEDF-D99E-4B9E-B3D6-59E1023D588C} Kolula rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 185 ei Metsäautotien molemmilla puolilla on väljellä kiviaitaa. Aita on 1,5-2 metriä leveä ja tien itäpuolella noin 20 metriä pitkä. Sen korkeus on noin puolesta metristä metriin. Tien länsipuolen metsässä on lukuisia peltoröykkiöitä (> 10 kpl) ja rakennuksen rauniot. Rakennus 1 on betonipohjainen ja kooltaan 7 x 8 metriä. Sen keskellä on tiiliuunin jäänteet. Tien itäpuolella on ainakin kahden rakennuksen rauniot ja kaivo. Rakennuksen 2 pohja on betonista ja 4 x 3 metrin kokoinen. Sen itäosassa on uunin jäänteet ja nurkassa porrasaskelma. Rakennus 3 on edellisen itäpuolella. Siitä on jäljellä heinikossa heikosti erottuvia kivistä muodostuvia seinälinjoja. Kaivossa on puiset seinät, se on täyttynyt vedellä ja on kanneton. Kaivon vieressä on pieni maakumpu, jonka toisessa päässä on aukko. Aukosta katsottuna sisällä on kivien reunustama tila. Kyse voi olla pienestä säilytyskuopasta tai luonnonmuodostelmasta. Kohde on rajattu alueena. Kohde on merkitty SutiGis:iin, vaikkakin väärälle kuviolle. Kolulan tilan rakennusten ja rakenteiden jäännöksiä. Kohde sijaitsee metsäautotien ja umpeen kasvaneen kärrytien risteyksessä. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-10-30T14:57:59 7503.78979492 352.78410509
arkeologinenkohde_alue.537 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.537 110623 {E8CDCF93-7CAF-4FD3-AC63-D6F4E3344422} Koivisto rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 192 ei Rajatun alueen koillisosassa on rakennuksen pohja, jonka koko on 3,5 x 3,5 metriä. Sen päässä on 1 x 1 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,3 metriä. Alueen pohjoisosassa on puureunainen kaivo, joka on täynnä vettä. Kaivon päällä ei ole kantta. Kaivon itäpuolella on nähtävissä jonkinlaista kivilinjaa. Kaivon länsipuolella on punaviinimarjapensaita ja rakennuksen tai aitauksen pohja (7 x 5 metriä) , jossa on järeät (metrin levyiset) kiviset perustat. Alueen keskiosissa on oletettavasti päärakennuksen rauniot. Rakennuksen pohjan ala on noin 7 x 7 metriä ja sen keskellä on 5-6 metriä korkea kivistä rakennettu uuni piippuineen. Uunin sivun pituus on kolme metriä. Metsässä on lukuisia peltoröykkiöitä (noin 20) ja alueen länsiosassa on kiviaita. Kohde on rajattu alueena. Kohteesta saatiin tieto haastattelussa. Koiviston tilan rakennusten ja rakenteiden jäännöksiä. Kohde sijoittuu Kumpuvuoren pohjoispuolelle, metsäautotien eteläpuolelle. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-10-30T14:58:44 26069.92675781 690.60708748
arkeologinenkohde_alue.538 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.538 112200 {106F6514-9FBA-46AD-B448-C8F7E35B8D1B} Muurimäki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 170 ei GSM-tornille vievältä tieltä lähtee kaksi vanhaa tieuraa. Ainakin neljä rakennuksen jäännöstä sijaitsee länsipuoleisen tieuran ympäristössä. Aivan tien vieressä on rakennuksen jäänteet, jossa on syvä kiviseinäinen kellari ja hieman lahonneista alahirsiä. Tästä pohjoiseen on nähtävissä rakennuksen kivistä seinälinjaa. Tästä edelleen pohjoiseen on kapean suorakaiteen muotoinen rakennuksen jäännös, jossa on laattamaisista kivistä ladottua kellarin seinämää. Tien mutkassa, sen länsipuolella on vielä kookkaan rakennuksen seinälinjaa, mutta rakenne on melkein kadonnut maastoon. Tien itäpuolella maastossa on muotoja, jotka voivat viitata rakennukseen, mutta mitään konkreettisia jälkiä tästä ei ole. Tien itäpuolella on kuitenkin kiviaitaa ja lukuisia röykkiöitä sekä neliömäinen kuoppa. Röykkiöitä on koko mäen päällisellä alueella. Kohde on rajattu alueena. Tieto kohteesta saatiin haastattelussa (Markku Kalliojärvi). Vanhan tilan rakennusjäännöksiä. Korkean mäen päällä, jossa on myös GSM-torni. Kohde sijaitsee usean kuvion alueella, joiden kehitysluokat vaihtelevat taimikosta uudistuskypsään metsään. Metsä on lehtipuuvaltaista. 3 Voimassa 2010-12-14T10:07:03 18341.61694336 582.02859143
arkeologinenkohde_alue.539 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.539 110592 {082178DC-84EF-4BE6-ABF8-444DB3EBBF23} Lohivaara pilkkapuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Paikalla on viisi puuta, joissa kaikissa on erilaisia kirveellä tehtyjä jälkiä. Kahdessa puista on kirveellä tehty raksi ja siitä noin 10 cm alempana kulkee kirveellä kaulattu noin 10 cm paksuinen vyöhyke. Myös muita puita on kaulattu. Puista neljä on kelohonkia, joista kaksi on jo kaatunut. Aivan tien vieressä on vielä elävä mänty, jonka yhdelle laidalla on tehty pilkka kirveellä, mutta siihen ei ole veistetty mitään. Pilkkapuiden koordinaatit ovat: x= 3538961 y= 7269653 x= 3538958 y= 7269689 x= 3538993 y= 7369735 x= 3538953 y= 7269752 x= 3538969 y= 7269837 Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde löytyi tarkastettaessa Reiska-kohdetta 110442. Pilkkapuita, jotka voivat olla joko merkkipuina jonkinlaiselle polulle, joka on johtanut Lohilammen rannalla olleelle rakennukselle tai ne voivat liittyä tervanpolttoon ja puut ovat jääneet syystä tai toisest kaatamatta. Harva mäntymetsä, jossa aluskasvillisuutena varpua ja sammalta. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. Kulkuväylät, merkkipuut 3 Voimassa 2010-10-12T08:47:03 10527.01293945 458.51969502
arkeologinenkohde_alue.540 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.540 110670 {E5308A7D-47BA-41AE-B825-B6981A48E85F} Pohjoismiilu hiilimiilu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 240 ei Paikalla sijaitsee hiilimiiluja, joita on paikallisen tiedon mukaan käytetty 1940-luvulla toisen maailmansodan aikaan. Miilut ovat muodoltaan pyöreitä lamamiiluja, joiden halkaisija vaihtelee 14-16 m välillä. Vallien paksuus on puolestaan yhtä miilua lukuunottamatta 2 m. Lisäksi miilun 7 koilllispuolella on hiilikasa. Miilujen koordinaatit ovat: Miilu 1: x= 3566611, y= 7292240 Miilu 2: x= 3566586, y= 7292248 Miilu 3: x= 3566577, y= 7292207 Miilu 4: x= 3566562, y= 7292243 Miilu 5: x= 3566546, y= 7292256 Miilu 6: x= 3566518, y= 7292249 Miilu 7: x= 3566514, y= 7292276 Miilu 8: x= 3566487, y= 7292243 Miilu 9: x= 3566468, y= 7292236 Miilu 10: x= 3566479, y= 7292223 Miilu 11: x= 3566501, y= 7292219 Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde on merkitty sekä peruskarttaan että Sutigisiin. Hiilimiiluja, jotka ovat olleet käytössä 1940-luvulla toisen maailmansodan aikaan. Kohde sijaitsee avohakkuualueen laidalla olevassa koivua kasvavassa metsikössä. Aluskasvillisuutena on varpuja ja sammalta. Alue jakautuu kehitysluokalta nuoreen ja uudistuskypsään metsikköön. 3 Voimassa 2010-10-13T08:49:03 12724.2824707 440.06591063
arkeologinenkohde_alue.541 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.541 112382 {C753C687-5BAE-4E36-A4F7-EE0D5D49473D} Ylimmäinen Kerttujärvi 2 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 140 ei Päärakennus Päärakennus on ilmeisesti purettu ja siirretty, sillä paikalla on enää jäljellä alinta tukihirsikertaa, piisin jäännös, ikkunalasia, kattobitumia ja eristeenä käytettyä sahanmuhaa. Rakennuksen alkuperäistä kokoa on vaikea arvioida, itä-länsisuunnassa se on ollut ainakin noin 10 m pitkä. (x=3526 053, y=7613 437, z=140) Talli Tallista on jäljellä alimmat tukihirsikerrat, joiden perusteella sen pituus on ollut itä-länsisuunnassa 14 m ja leveys 6 m pohjois-eteläsuunnassa. Talli erottuu rannassa heinikkoisena alueena, missä kasvaa heinien ja kortteen lisäksi mm. karhusammalta, metsätähteä, mesimarjaa, juolukkaa, niittyleinikkiä. (x=3525 977, y=7613 456, z=140) Rakennus 1 Alueen luoteisosassa on rakennuksen jäännös 1, jonka koko on noin 3 m x 3 m. Sen lounaiskulmassa on nelikulmaisen piisin tai kiukaan jäännös. Kiukaan koko on noin 1 m x 1 m ja siinä on käytetty punatiiltä. Rakennuksessa on ilmeisesti ollut terassi järvelle päin. (x=3525 930, y=7613 470, z=139) Rakennus 2 Rakennuksen 2 jäännös sijaitsee alueen kaakkoisosassa, ulkokäymälän ja kaivonrenkaan välissä. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 5 m ja itä-länsisuunnassa 7,8 m. Keskellä rakennusta on tulisijan jäännös, missä on metallilevyä ja laastinpalasia. Rakennuksen sisällä kasvaa ainakin 50-vuotias mänty. Rakennuksen ympärillä on 5 heinää kasvavaa jätekuoppaa. (x=3526 084, y=7613 412, z=140) Ulkokäymälä Ulkokäymälän kaivannon koko on 3 m x 1 m. Sen pohjalla on metalliromua. (x=3526 071, y=7613 425, z=140) Kaivonrengas Betoninen kaivonrengas sijaitsee rannassa kulkevan polun länsipuolella. Se ilmeisesti liittyy savottakämppäalueeseen. (x=3526 096, y=7613 399, z=139) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Ylimmäisen Kerttujärven itärannalla, Kerttujärventien ja järven välisellä kapealla kaistaleella. Kerttujärventieltä erkanee etelään, järven rantaan pistotie, joka johtaa savottakämppäalueelle. Rantaa pitkin kulkee polku. Tallin ja päärakennuksen paikat ovat aukeita, mutta muutoin alueella kasvaa tiheää mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on pääasiassa puolukkaa, variksenmarjaa, juolukkaa ja sammalta. 4 Lakannut 2011-05-18T17:34:51 6474.78466797 494.34998437
arkeologinenkohde_alue.542 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.542 146997 {2A9C15C0-B288-4377-A2AF-D15A229220EE} 1000017021 Teeriharju Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 145 ei Kohde sijaitsee harjun itälaidalla Maansydän järvestä 1,4 km kaakkoon. Inventoinnissa 2010 kartoitettiin 128 kuoppaa, halkaisijaltaan 1,5 - 3 m ja syvyys 0,3 - 0,7 m.Inventoinnissa 2012 todettiin kohteen olevan ennallaan. Kohde rajautuu aluemäisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 10000017021 (inventointi V. Laulumaa 2010). Kuoppien funktio on epäselvä. Osa kuopista voi olla pyyntikuoppia, mutta suurin osa näistä liittyy ehkä uuden ajan kannonnostoon. Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2013-04-15T08:40:35 224457.37524414 5331.13149266
arkeologinenkohde_alue.543 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.543 175790 {95134EC3-3CC7-4876-9B52-D43C3AAB13EA} 777010284 Salonsaari 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 200 ei Kiantajärvi, jonka rannalla asuinpaikka sijaitsee, on säännöstelty. Kohde tarkastettiin keväällä, jolloin vedenpinta oli hyvin matalalla ja rantaa ja rantakivikkoa oli näkyvissä noin 10 metriä tavallista enemmän. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin pisteenä. Tarkastuksessa löydettiin hiekkarannalta runsaasti kvartsi-iskoksia sekä joitakin -esineitä. Alueen eteläpäästä dokumentoitiin kaksi vierekkäin olevaa ja hieman hajonnutta liettä (175788). Liesikivien joukossa oli myös kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka rajattiin maastokäynnin aikana löytöjen ja maaston muotojen perusteella. Aluemainen. Rajaus perustuu löytöihin ja maaston muotoihin. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin pisteenä. Kivikautinen asuinpaikka. Hienohiekkainen lahti, johon keskelle laskee pieni puro. Hiekkarannan takana maasto tasaista mäntymetsää ja aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Puron ympäristössä rehevämpää kasvillisuutta. 3 Voimassa 2014-12-03T11:49:09 3190.05615234 240.25976951
arkeologinenkohde_alue.544 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.544 110693 {49759532-6E1F-4F28-8782-E8820ECB1580} Etelämiilu hiilimiilu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 242 ei Alueella on yhteensä kahdeksan hiilimiilua, rakennuksen jäännös sekä hiilikasa. Miilut ovat malliltaan pyöreitä lamamiiluja, joiden halkaisija vaihtelee 15-20 m välillä. Vallien paksuus vaihtelee puolestaan 2-4 m välillä. Miiluista kaksi on hakkuuaukealla (miilut 6 ja 8) ja näiden molempien pohjoislaidan yli on ajettu metsätyökoneella. Lisäksi ne on täytetty hakkuujätteellä. Rakennuksen jäännös erottuu maastosta 4 x 4 m kokoisena kuopanteena, jossa on maavallit. Hiilikasan koko on 6 x 5 m. Hiilimiiluja on käytetty paikallisen tiedon mukaan 1940-luvulla toisen maailmansodan aikana ja ne kuuluvat ajallisesti yhteen n. 1 km päässä pohjoiseen sijaitsevien hiilimiilujen kanssa (Reiska-kohde 110670). Kohteiden koordinaatit: Miilu 1: x= 3566722, y= 7291139 Miilu 2: x= 3566703, y= 7291132 Miilu 3: x= 3566663, y= 7291109 Miilu 4: x= 3566654, y= 7291071 Miilu 5: x= 3566624, y= 7291070 Miilu 6: x= 3566793, y= 7291235 Miilu 7: x= 3566806, y= 7291271 Miilu 8: x= 3566754, y= 7291259 Hiilikasa: x= 3566681, y= 7291096 Rakennus jäännös: x= 3566692, y= 7291108 Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde on merkitty peruskarttaan ja Sutigisiin. Hiilimiiluja Kohde sijaitsee harvassa mäntyä ja koivua kasvavassa metsässä avohakkuualueen laidalla. Metsän kehitysluokkia miilujen alueella on kolme, aukea sekä nuori ja varttunut kasvatusmetsikkö. 3 Voimassa 2011-03-04T16:45:22 20664.80541992 715.66303221
arkeologinenkohde_alue.545 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.545 112195 {8B00856F-26F9-4975-BD06-77A9E78C7A48} Kerttuoja 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä havaittiin kolmesta kohdasta metsäautoteiltä, jotka johtavat Kerttuojan ja Mulkuojan yhtymäkohdassa sijaitseville mökeille. Kvartsi-iskoksia löytyi itään päin kulkevalta tieuralta, noin 23 m mökeille kulkevien teiden risteyksestä itään, aivan kiinteistöjen rajalta. Kvartsi-iskoksia löytyi myös pohjoiseen kääntyvältä tieuralta, noin 17 m risteyksestä pohjoiseen. Kolmas löytöpaikka sijaitsi teiden risteyksessä. Hiekkakankaalle tehtiin useita koepistoja, mutta ne kaikki olivat täysin löydöttömiä - kuopissa oli vain hienoa hiekkaa. Kohde on rajattu löytöjen ja koepistojen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta 5,4 kilometriä etelään, noin 130 m Alimmaisen Kerttujärven luoteispäästä Ivalojokeen laskevan Kerttuojaan eteläpuolella ja noin 25 m Kerttuojaan laskevan Mulkuojan pohjoispuolella. Alue on hyvin tasaista hiekkakangasta, missä kasvaa harvennettua mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää. Kohteesta noin 250 m luoteeseen sijaitsee kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka Kerttuoja (1000002811). 3 Voimassa 2011-02-18T09:31:54 1003.21362305 127.66977953
arkeologinenkohde_alue.546 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.546 112485 {35A09ADE-2798-42E1-8817-792E82B6EAC3} Patama puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 155 ei Kankaalla risteilee juoksuhautoja, jotka ovat osittain täyttyneet maalla. Juoksuhautojen lomassa on maakumpuja ja kuoppia. Kohteen kaakkoisosassa on kaksi vierekkäistä pitkänmallista maakumpua, muut ovat epämääräisempiä. Kohteesta on tarkempi kartta liitetiedostona. Kohde liittyy todennäköisesti venäläisten linnoitustöihin 1910-luvulla, vaikkakin lähistöllä (< 10 km) on käyty sekä nuijasodan että suuren pohjan sodan taisteluja. Aluemainen Tieto kohteesta saatiin SutiGis:stä. Todennäköisesti 1910-luvulle ajoittuvia puolustusrakennelmia. Kohde sijaitsee Häkkiläntien pohjoispuolella, Pataman taimitarhan eteläpuolella. Paikka on hiekkaharjun eteläreunalla. Kuviolta on hakattu puut. Miikka Kumpulainen Keski-Suomen museosta on tarkastanut paikan 3.9.2009 ja ohjeistanut, että kuviolla ei saa tehdä maanmuokkausta. 3 Voimassa 2010-12-08T15:27:33 5200.76464844 291.05942867
arkeologinenkohde_alue.547 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.547 111822 {9C902F5D-C2AD-40C1-A8A5-8102B68C81AE} Urakkaselkä savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 183 ei Savottakämppäalueesta on jäljellä vain tallin jäännös, muut rakenteiden jäännökset on tuhottu uutta tietä tehdessä. Tallin jäännös (?) Tallin jäännös kasvaa heinää, sen koko on koillis-lounaissuunnassa 10 m ja kaakko-luodesuunnassa 7 m. Koillisosassa on 30 cm korkea lantakasa. Jäännöksen ympärillä on runsaasti metalliromua ja hirren pätkiä. Osa hirsistä on palanut. (x=3536 578, y=7595 755, z=181) Jätekuoppa Kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,8 m. (x=3536 559, y=7595 687, z=181) Rakennusten jäännökset 1 ja 2 Tieuralla tai sen länsireunalla on ollut ilmeisesti rakennuksia, joiden jäännökset on pukattu syrjään maansiirtokoneella. Molemmissa alakohteissa on rakennusjätettä. (x=3536 567, y=7595 664, z=183; x=3536 527, y=7595 645, z=183) Sillan jäännös Vanhan sillan jäännökset on sijaitsevat Luttoon laskevan ojan eteläpuolella. (x=3536 603, y=7595 681, z=183) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsuri Tapani Silventoinen opasti kohteelle. Veikko Rajala Palkisojalta kertoi paikalla sijainneen aikoinaan laajan savottaparakkialueen. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Lappalaisten Pirunpään ja Urakkaselän välissä, Kuutuantien länsipuolella, pienen Luttoon laskevan ojan molemmin puolin. Lännessä kohdetta rajaa suo. Tien länsipuolella metsää on hakattu ja aukealla kasvaa mäntyä ja koivua, aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa, metsätähteä ja sammalia. Maaperä on kivistä moreenia. Ojan varsi ja alueen itälaita on kosteaa ja soistunutta varvikkoa. Kohteen ympäristössä on runsaasti sahalansseja. Kohteen kaakkoispuolelta löytyy metsästä myös savotta-aikaan liittyvää metalliromua kuten pyörän ja sahan osia. 4 Lakannut 2011-01-25T13:59:41 5978.79492188 413.4781149
arkeologinenkohde_alue.548 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.548 111841 {6211DCF4-2B1C-4C4E-B27A-B6E37E2411CD} Luolajärvi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 185 ei Savottakämpän jäännös Savottakämppä on purettu ja siirretty, ja siitä on jäljellä vain alimmat tukihirsikerrat, sahanmuhaa ja kattobitumia. Sen koko on ollut koillis-lounaissuunnassa noin 30 m ja kaakko-luodesuunnassa noin 12 m. Länsipäädyssä on hellan jäännös, eli siellä lienee sijainnut keittiö. Koillispäädyssä on siistiin pinoon jätetty metalliputkia. (x=3541 907, y=7598 591, z=184) Ulkokäymälä Nelireikäisen, pulpettikattoisen lautahuussin koko on 3,7 m x 1,5 m. Lounaispäässä on erillinen yksityishuussi, joka ilmeisesti on ollut kokin käytössä. Sisäseinät on tehty vaakalaudoituksella. (x=3541 857, y=7598 544, z=185) Kivivalli Maansekaisen kivivallin pituus on koillis-lounaissuunnassa 5 m ja leveys kaakko-luodesuunnassa 3 m. Vallin sisällä on hirsiä ja lautoja. Vallin ja ulkokäymälän välissä on kaksi kaivettua jätekuoppaa, joista vallin läheisessä kuopassa on metalliromua. (x=3541 839, y=7598 535, z=185) Sauna Noin 3 m järven rannasta on saunan jäännös. Sen pituus on koillis-lounaissunnassa 5 m ja leveys 7,5 m. Rakennuksesta on jäljellä alin perushirsikehikko, lattianiskat ja lankkuja. Kiuas on sijainnut kaakkoisnurkassa ja ovi on avautunut järvelle, luoteeseen. (x=3541 821, y=7598 544, z=183) Talli Tallista on jäljellä alin tukihirsikehikko. Se sijaitsee alueen koillisosassa, lähellä järvestä laskevaa ojaa. Tallin koko on ollut koillis-lounaissuunnassa 13 m ja kaakko-luodesuunnassa 8,5 m. Tallista noin 10 m koilliseen on kasa alueelta kerättyä romua. Heinää kasvava bhevosenlantakasa on tallista kaakkoon, ojan puolella. (x=3541 977, y=7598 628, z=183) Kotelo/putki Järven pohjaan on upotettu ilmeisesti laudasta tehty kotelo, jonka sisällä lienee harmaan veden putki. Kotelon pää näkyy hyvin ojan suulla järven pohjassa, mistä koordinaatit on alakohteelle otettu. Rannalta katsoen se jatkuu ojan suulta parikymmentä metriä lounaaseen. (x=3541 948, y=7598 640, z=183) Rakennuksen jäännös(?) Ulkokäymälän koillispuolella on noin 10 m x 10 m kokoinen, tasainen, heinää kasvava alue. Paikalla on ilmeisesti sijainnut varasto tms. ulkorakennus. (x=3541 868, y=7598 556, z=184) Jätekuopat Alueen koillispäässä, järven rantaan suoraan etelästä tulevan jyrkän pistotien itäpuolella on kaksi koneella kaivettua, noin 6 mx 3 m kokoista jätekuoppaa, jotka on täytetty savotta-aikaisella ja uudemmallakin jätteellä. (x=3541 952, y=7598 598, z=187) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsuri Tapani Silventoinen opasti kohteelle vuoden 2010 inventoinnissa. Savotoita on tehty Kuutuan alueella 1960-luvulla. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee koillis-lounaissuuntaisen Luolajärven eli Riukuselkäjärven koillispään eteläpuolella. Kuutuantieltä laskee kaksi pistotietä savottakämppäalueelle, toinen jyrkempi etelästä ja toinen idästä. Alueen maaperä on kivistä moreenia ja aukealla kasvaa heinikon ja niittykasvien lisäksi nuoria männyntaimia. Aukean ympärillä kasvaa kuivaa mäntymetsää. Luolajärven koillispäästä laskevan ojan ympäristö on soistunut. 4 Lakannut 2011-01-25T13:57:18 8446.52783203 498.87702929
arkeologinenkohde_alue.549 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.549 111962 {FCE234DA-9EB4-4C8F-BEB2-BA43EB647B55} Kattajärvi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 148 ei Polulta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta noin 2 m x 0,50 m kokoiselta alueelta. Kaksi iskosta otettiin talteen. Löytöpaikasta rantaan on 12 m. Alueen eteläosassa, noin 20 m rannasta länteen, on hiekkatöyräällä halkaisijailtaan noin 2 m kokoinen kuoppa. Sen viereen tehdystä 0,5 m x 0,5 m kokoisesta koepistosta tuli likamaata, mutta muutoin koepisto oli löydötön. Kohde on rajattu löytöjen levinnän ja paikalle tehtyjen koepistojen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Se merkittiin Reiskaan, koska sen eteläraja on melkein kiinni valtion maassa. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta noin 25 km kaakkoon, Rajajoosepintien itäpuolella sijaitsevan Kattajärven lounaisosassa, aivan jänkän ja kuivan maan reunassa olevalla hiekkakummulla. Sähkölinja kulkee kohteen päältä. Kohteen maaperä on kulunut, sillä sen läpi kulkee saksalaisten toisen maailmansodan aikana käyttämä polku. Polku on johtaa kohteen pohjoispuolella sijaitsevasta Kattajärven kentästä järven eteläpuoliselle jänkälle. Kuivalla kankaalla kasvaa pääasiassa mäntyä ja aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää. 3 Voimassa 2011-06-01T11:34:52 842.73291016 129.74118111
arkeologinenkohde_alue.550 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.550 111970 {3DD7B87F-EDCD-4741-B566-0D2A4D5BBB6A} Kattajärvi 3 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 152 ei Juoksuhauta Kohteen pohjoispäästä alkaa paikoitellen yli metrin syvä, noin 270 metriä pitkä juoksuhauta, jonka eteläpää haarautuu länteen ja etelään. (pohjoispää: x=3542 050, y=7605 395, z=152, risteys: x=3542 010, y=7605 216, z=152, eteläpää: x=3541 945, y=7605 150, z=152 ja länsipää: x=3541 946, y=7605 232, z=152) Tulipesäkkeet 1-3 ja potero Kolme tulipesäkettä ja potero sijaitsevat suon pohjoisreunalla, hakkuuaukean eteläpuolella, kivisellä töyräällä. Tulipesäke 1 on tehty ison kivenlohkareen taakse, ja sen ympärillä on kivistä tehty, noin 20-30 cm korkea valli. Pesäkkeen koko on 3 m x 3 m, ja sen sisäosa on kaivettu noin 20 cm:n syvyiseksi. (x=3541 823, y=7605 141, z=152) Tulipesäkkeen 2 halkaisija on 2,5 m ja syvyys 20 cm. Sitä ympäröi kivistä tehty valli, ja siihen johtaa pohjoisesta noin 2 m pitkä, maahan kaivettu loiva käytävä. (x=3541 791, y=7605 145, z=152) Tulipesäkkeen 3 halkaisija on 2,5 m ja siinä kivistä ja maasta tehty matala valli. Vallissa on sisääntuloaukko pohjoisosassa. (x=3541 774, y=7605 141, z=150) Potero Potero sijaitsee tulipesäkkeiden 1 ja 2 välissä, pesäkkeestä 1 noin 15 m länteen ja pesäkkeestä 2 noin 20 m itäkaakkoon. Se on pieni maahan kaivettu kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys 50 cm. (x=3541 809, y=7605 138, z=152) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Sen pohjoisosa on yksityismaalla. Kohteeseen liittyy myös Kattajärven kentästä juoksuhauta (Reiska 111982). Saksalaisten asemapaikka Kohde sijaitsee Kattajärven lounaisosassa, aivan jängän ja kuivan maan reunassa olevalla hiekkakankaalla. Kankaan maaperä muuttuu alueen eteläosassa kiviseksi moreeniksi. Alueen pohjoisosa on yksityisen omistuksessa, mutta suurin osa kohteista on Metsätalouden omistamalla maalla. Pohjois-eteläsuuntainen sähkölinja ja sen alla oleva saksalaisten käyttämä polku-ura kulkee kohteesta noin 30 m itään, järven rannassa. Alueella kasvaa harvennettua mäntymetsää. 3 Voimassa 2011-03-11T09:40:48 24873.203125 1083.40677042
arkeologinenkohde_alue.551 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.551 111982 {FDD77FAD-14F5-47BA-8D3D-507B16D20D3A} Kattajärvi 2 kenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 148 ei Kentän pohjoisosa: Tupa Kentän pohjoisosassa sijaitsee vanha lohenpyrstösalvoksinen hirsitupa, joka lienee rakennettu heti sotien jälkeen. Rakennuksen koko on pohjois-eteläsuunnassa 4,3 m ja itä-länsisuunnassa 5,35 m. Siinä on 11 hirsikertaa, ja sen lattiataso on maanpintaa alempana eli perustus on maavaralla. Hirsien tilkkeenä on käytetty sammalta, kankaita ja jopa köyttä. Rakennus on aikoinaan maalattu punamullalla, mutta väri on monin paikoin kulunut pois. Länsipäädystä on poistettu pystylautoja, jotta siitä pääsee välikatolle tikkaita pitkin. Välikaton eristeenä on hiekkaa. Neliruutuiset ikkunat ovat etelä- ja länsiseinällä, ja ruutujen kiinnityksessä on käytetty valkoisenharmaata kittiä, listoja, metallilevyjä ja nauloja. Rakennuksen savupiippu on muurattu tiilistä ja piipun sisällä on kaminan metallipiippu. Katto on tehty limittäisistä laudoista, ja sen alla on kattohuopa. Pulpettikattoinen, 2 m x 2 m kokoinen kuisti on rakennettu itäseinustalle pystyrimasta. Kuistin eteläseinällä on kaksiruutuinen ikkuna, ja ovi aukeaa itään. (x=3542 173, y=7605 702, z=148) Ulkokäymälä Noin 1 m x 1 m kokoinen pystylaudasta tehty huussi sijaitsee kentän luoteisnurkassa ja kuuluu tuvan pihapiiriin. (x=3542 163, y=7605 724, z=148) Liiteri Ämmänkaulasalvoksinen liiteri sijaitsee kentän pohjoisosassa, ja se liittyy tupaan. Sen koko on 3,8 m x 4 m. Ovi on eteläseinällä ja sen molemmin puolin on rautalangalla kiinnitetyt tukipuut. Metallisaranat ovat tehdastekoa. Maavaraisessa liiterissä on 12 hirsikertaa, ja nurkkien päädyt on katkaistu kirveellä. Katto on tehty limittäisistä laudoista. Sisällä on itä- ja länsiseinustalla noin 1,2 m korkeudella yksi orsi. (x=3542 181, y=7605 721, z=148) Kellari Vanha kellarirakennus sijaitsee järven rannassa, kentän pohjoisosassa uuden saunarakennuksen pohjoispuolella. Kellarin pituus on pohjois-eteläsuunnassa 4 m ja leveys itä-länsisuunnassa 3 m. Se on kaivettu rantatörmään ja seinät on tehty kivistä ja halkaistuista hirsistä. Hajonnut katto on tehty kelleksistä tai losoista ja päädyt limittäisistä laudoista. Länsipäädyssä on tuuletusluukku. Lankuilla tuettu oviaukko on järvelle. (x=3542 208, y=7605 708, z=147) Vajat 1 ja 2 Tuvan itäpuolella ja vanhan kellarin lounaispuolella sijaitsee kentän pohjoisosassa kaksi pystylosoista tehtyä vajaa. Pulpettikattoisen, pohjoisemman losovajan 1 koko on 4 m x 2,5 m ja se on maalattu punamullalla. Katto on tehty myös losoista ja losojen välissä on eristeenä tuohta. Eteläisempi losovaja 2 on tehty käsittelemättömistä losoista, ja sen koko on 5 m x 3 m. Vajan katto lienee uusittu ja se on tehty ruskeasta pellistä. Molemmissa vajoissa on ovi kohti länttä. Vajan 2 oven yläpuolella on lisäksi kaksiruutuinen ikkuna. (vaja 1: x=3542 190, y=7605 697, z=148; vaja 2: x=3542 196, y=7605 691, z=148) Mökki ja sauna Edellä mainittujen rakennusten lisäksi järven rannassa on uudehko sauna ja kesämökki. Niitä ei inventoitu. (sauna: x=3542 208, y=7605 693, z=148; mökki: x=3542 207, y=7605 662, z=148) Kentän eteläosa: Piisikiveys Vanhinta rakennuskantaa kentässä edustää kentän kaakkoislaidalla sijaitseva piisikiveys, jonka halkaisija on 3 m ja korkeus 0,6 m. Kiveyksen seassa on myös hiiltä. Rakennuksen pohjan kokoa ei enää erota heinikon seasta. Paikalla on mitä ilmeisimmin sijainnut ennen sotia kaksiosainen tupa, joka näkyy 1900-luvun alussa otetussa valokuvassa. (x=3542 162, y=7605 529, z=148) Päärakennus Vanha päärakennus paloi 1946-47, minkä jälkeen uusi päärakennus on valmistunut. Muut vanhat rakennukset on tehty 1940-50-luvuilla. Päärakennuksen koko on itä-länsisuunnassa 7,4 m ja pohjois-eteläsuunnassa 10 m. Puolitoistakerroksisessa, punamullalla maalatussa rakennuksessa on 22 pelkkahirsikertaa. Nurkkien koteloinnit on maalattu valkoisiksi, kuten myös ikkunoiden ja oven pielet sekä etelä- ja itäseinän pystyt koristelaudat. Kaikissa muissa ikkunoissa on valkoiset tippalaudat, paitsi itä- ja länsiseinän räystäiden alla olevissa kaksiruutuisissa ikkunoissa. Päätykolmioissa on ulkovuorauksena pystyrimaa. Talon rossipohja on valettu betonista, ja talon sisällä, pohjoispäässä on pirtin alla kellari. Katon katteena on mustaa huopaa. Länsiseinän keskellä olevan, puolitoistakerroksisen kuistin koko on itä-länsisuunnassa 2,6 m ja pohjois-eteläsuunnassa 4,3 m. Kuistin sisältä vie portaat yläkertaan. Kuisti on rakennettu pystystä rimalaudoituksesta. Oviaukko on myös kohti länttä. Ovea, kuistin portaita ja kaidetta ei ole maalattu. Kuistin länsi- ja pohjoisseinällä on kuusiruutuiset ikkunat ja eteläseinällä pieni yksiruutuinen ikkuna. Kuistin yläkerrassa on länsiseinällä myös neliruutuinen ikkuna. Kuistin molemmin puolin on länsiseinällä alakerrassa kaksi kuusiruutuista ikkunaa ja yläkerrassa vaakasuorassa kaksiruutuiset ikkunat. Pohjoiseinällä on alakerran seinällä vierekkäin kaksi kuusiruuruista ikkunaa tuomassa valoa pirttiin. Ikkuna-aukon molemmin puolin on ulkoseinään kiinnitetty pulteilla tukipelkkahirret. Yläkerrassa on neliruutuinen ikkuna. Itäseinällä on alakerrassa kaksi kuusiruutuista ikkunaa ja yläkerrassa kaksiruutuiset ikkunat. Pohjoisempien ikkunoiden molemmin puolin on ulkoseinälle kiinnitetty pulteilla tukipelkkahirret. Eteläseinällä on järven puolella yksi kuusiruutuinen ikkuna ja yläkerrassa keskellä taloa yksi neliruutuinen ikkuna. (x=3542 197, y=7605 615, z=148) Navetta Navetta on kaksiosainen rakennus, sen pohjoispäässä on puuvaja ja eteläpäässä navetta. Pohjois-eteläsuuntaisen rakennuksen koko pituus on 9,2 m ja leveys 5,2 m. Alun perin hirrestä tehdyn navetan pituus on ollut 6,2 m, jolloin pystyrimasta tehdyn puuvajan pituudeksi jää 3 m. Navetan seinälle on kirjoitettu, että sen hirret on hakattu kesä-heinäkuussa vuonna 1946. Navetassa on 12 punaiseksi maalattua hirsikertaa, ja nurkkasalvokset on tehty koirankaulalle. Itäseinällä on sivuun vedettävä, laudasta tehty luukku, ja sisäänkäynti navettaan tapahtuu puuvajan itäseinällä olevan oven kautta. Rakennuksen katto on uusittu ja tehty vihreästä pellistä. (x=3542 170, y=7605 700, z=148) Kaivo Kaivo sijaitsee navetan pohjoispään itäpuolella. Sen ympärillä on 2,5 m x 2,5 m kokoinen laudoilla peitetty puulava. (x=3542 178, y=7605 647, z=148) Lato 1 Lato 1 sijaitsee kentän etelälaidalla, ja sen koko on itä-länsisuunnassa 3,7 m ja pohjois-eteläsuunnassa 3,5 m. Alkuperäinen katto on tehty kelleksistä ja uutta kattoa ollaan parhaillaan tekemässä höylätystä laudasta. Hirsikehikossa on 12 hirsikertaa, sen nurkkiin on tehty ämmänkaulasalvokset ja nurkkien päitä on katkaistu sahalla ja kirveellä. Kehikko levenee tyvestä kohti yläosaa. Ovi on kohti itää ja sen saranat on takorautaa. Eteläseinää vasten nojaa reki. (x=3542 138, y=7605 537, z=148) Lato 2 Tyvestä ylöspäin levenevän, 13-kertaisen hirsikehikon koko on noin 6 m x 6 m, ja sen nurkat on tehty ämmänkaulasalvoksella. Katto on tehty alun perin limilaudoituksella, mutta sitä oltiin kesällä 2010 parhaillaan uusimassa peltikatteelle. Oviaukko on kohti itää, ja sen molemmin puolin on hirsikehikon tueksi kiinnitetty rautalangalla kaksi pystypuuta. Ladon lattia on tehty kuorituista puunrungoista ja se on säilynyt hyvin. Talon nurkat on nostettu maasta irti nurkkakivien avulla. (x=3542 130, y=7605 563, z=148) Määlitsä Alueen eteläpäässä, kentän ulkopuolella on hakkuuaukean laidalla vanha ja lahonnut, mutta pystyssä oleva määlitsä tai vinnari, joka on tarkoitettu nahan muokkaamiseen. Määlitsän kokoamiseen on käytetty pajanauloja, sen korkeus on noin 1,2 m ja vivun pituus 5 m. (x=3542 018, y=7605 450, z=148) Juoksuhauta Kentän keskeltä, päärakennuksen kaakkoispäädystä alkaa matala, paikoitellen täytetty, noin 130 metriä pitkä juoksuhauta, jonka eteläpää jatkuu aina kentän eteläreunalle saakka. Juoksuhaudan itäpuolella rannassa on kolme kiviröykkiötä, jotka ilmeisesti ovat syntyneet peltoa raivattaessa. (pohjoispää: x=3542 209, y=7605 612, z=148 ja eteläpää: x=3542 143, y=7605 503, z=148) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde inventoitiin vuonna 2010. Kattajärven kentässä on asuttu jo muutamia vuosisatoja. Kenttä on säästynyt toisen maailmansodan melskeistä, ja paikalla on sodan aikana sijainnut myös saksalaisten asemapaikka. Kentän kaakkoisrannassa kulkee saksalaisten kaivama juoksuhauta, jonka erottaa heinikosta juuri ja juuri, sillä se on sotien jälkeen täytetty. Kohde sijaitsee yksityismailla, mutta siihen kuuluva juoksuhauta on osa kohdetta 111970 Kattajärvi saksalaisten asemapaikka. Kenttä ja saksalaisten asemapaikka. Kohde sijaitsee Kattajärven länsiosassa, aivan järven rannalla. Kenttä on kahden yksityisen omistama siten, että laajan, kentän ulkopuolelle ulottuvan yksityismaan sisällä on pieni neliönmuotoinen alue, joka kuuluu toiselle omistajalle. Tämä pieni alue sijaitsee kentän keskellä, missä sijaitsevat vanha punainen päärakennus, kaivo, navetta, lato 2, juoksuhaudan pohjoispää, uusi ulkokäymälä ja mökki. Kenttä kuuluu Lapin arvokkaisiin perinnemaisemiin. 3 Voimassa 2011-03-11T09:40:28 28712.66967773 932.22903643
arkeologinenkohde_alue.552 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.552 112506 {C3C6828E-95E7-47CD-AB87-E39860C8BAAE} 148010376 Hanhirimpi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 172 ei Vuonna 1986 töyrään laella, tieleikkauksessa havaittiin jälkiä tulenpidosta ja vähäisiä asuinpaikkalöytöjä: kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Vuonna 2010 töyrään laki oli hakattu ja alueen maaperään oli myös kajottu. Tieleikkauksesta ei löytynyt enää merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, vaikka töyrään laelle tehtiin koepistoja ja tieleikkaus tutkittiin tarkasti. Kohde on rajattu vanhan aluerajauksen mukaisesti. Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka löytyi vuoden 1986 inventoinnissa. Kohteen nimi on Inari 376 Hanhirimpi (Hanhilampi). Kivikautinen asuinpaikka, joka on varmasti suurelta osin tuhoutunut. Kohde sijaitsee Inarin kirkosta noin 41 km kaakkoon, noin 530 m Pannuharjun ja Vasavaaran välissä sijaitsevan Hanhilammen kaakkoispuolella, Kerttujärventien länsipuolella. Kerttujärventie ylittää paikalla noin 10 m korkean ja 150 x 50 m laajan mäentöyrään, jonka itä- ja länsipuolella virtavat Altto-ojaan laskevat ojat. Tienvierus kasvaa eri-ikäistä, harvennettua mäntymetsää, muutoin töyrään laki on hakattu. Maaperä on hienoa hiekkaa. 3 Voimassa 2010-10-20T13:48:27 477.37084961 85.75083309
arkeologinenkohde_alue.553 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.553 110712 {B54E022D-52A2-4D7F-AA3F-245628FCA691} Kangaslamminkangas hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 135 ei Miilu 1 on eteläisin ja sijaitsee Valkealammen rantaan vievän tien luoteispuolella. Miilun 1 halkaisija on 15 metriä. Sen valli on massiivinen, erityisesti miilun pohjoisreunalla, jossa se on metrin miilun tasaista keskiosaa korkeampi. Miilu 2 sijaitsee edellisen miilun kohdalla, mutta vastakkaisella puolella pohjois-etelä -suuntaista tietä. Miilu 2 on edellisen kokoinen, mutta matala ja sen vallit erottuvat heikosti kasvillisuuden seasta. Miilu 3 on välittömästi miilun 1 pohjoispuolella. Se on saman kokoinen, kuin edelliset. Vallin korkeus on noin 0,5 metriä. Miilu 4 sijaitsee tästä edelleen pohjoiseen. Sen halkaisija on noin 20 metriä. Valli on matala ja melkein kadonnut maastoon. Vallin eteläpuoleista osaa on vaikea nähdä lainakaan. Viides hauta on hieman kauempana miiluryppäästä, pohjoiseen siitä. Se muistuttaa enemmän tervahautaa kuin miilua. Sen kuppiosa on hieman syvempi, kuin edellä mainituissa rakenteissa. Kuopan poikki kulkee polku. Haudan itäpuolella on mahdollinen halssioja, joka laskee alas kohti lampea. Miilut 6, 7 ja 8 sijaitsevat pohjois-etelä -suuntaisen tien länsipuolella. Ne ovat heikosti erottuvia ja halkaisijaltaan noin 15-metrisiä. Lammen toisella puolella on kaksi pientä soikeahkoa kuoppaa, kooltaan noin 1 x 2 metriä. Metsäautoteiden pinnalla on nähtävissä runsaasti hiiltä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteesta antoi tiedon Juha Järvelä. Hiilimiiluja ja mahdollisesti yksi tervahauta. Pienempien kuoppien funktiota ei tiedetä. Kohde sijaitsee Kangasjärven länsipuolella, Valkealammen ympärillä. Kohteelta on noin 500 metriä Honkamaan talolle. Alueella risteilee metsäautoteitä. Puusto on varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2010-12-14T13:31:07 11754.94213867 754.02928053
arkeologinenkohde_alue.554 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.554 110745 {252CAF98-AFCE-405D-8DED-B9FAC9C2CF60} 1000003572 Renkalahti esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 202 ei Metsätien pinnassa on näkyvissä punaiseksi palanutta maata, jonka seassa on runsaasti palaneen luun murusia. Paikalle tehdyissä koekuopissa on havaittu palaneita kiviä. Kyseessä saattaisi olla myöhäisrautakautinen/keskiaikainen lappalaisasuinpaikka tai eräsija. Paikan laajuus ei ole tiedossa, mutta muinaisjäännös saattaa ulottua rantaan asti.(Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä.) Paikka oli ennallaan. Metsätien pintaa tutkittiin, mutta löytöjä ei havaittu. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus on kopioitu muinaisjäännösrekisteristä. Timo Jussila on löytänyt kohteen vuoden 2003 inventoinnissa. Kohde on Muinaisjäännösrekisterissä. Esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kiesimenjärven itäpäässä, Renkalahden pohjukassa, lahden lounaiskulmassa olevalla matalalla harjanteella, rannasta 40 m eteläkaakkoon, metsätielinjalla.(Kuvaus muinaisjäännösrekisteristä) 3 Voimassa 2014-10-30T15:03:05 1452.28759766 149.82581995
arkeologinenkohde_alue.555 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.555 110765 {99A5CDC2-0ED4-4552-8B8D-10BC05C5E4D2} Hännätön kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 170 ei Kahden 1,5 x 1,5 metrin kokoisen betonijalustan ympärillä on betoninen pohjarakenne. Betonijalustat ovat noin 0,8 metrin korkuisia ja noin 10 metrin päässä toisistaan. Betoninen pohja katoaa maan sisälle, joten sen mittoja ei voitu selvittää. Kookkaan rakenteen luoteispuolella on pienempi betonipohja. Rakenteiden kaakkoispuolella on betoninen viemärirengas, jonka päällä on rautainen kansi. Sen lähistöllä on kirveellä katkottuja haapoja. Tuhkiontien vastakkaisella puolella, mäen rinteessä on kolme kappaletta kellarikuopan jäänteitä ja rinteen päällä on betonipylväät. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteesta saatiin tieto haastattelussa. Hännättömän kämpän ja piharakennusten raunioita. Kohde sijaitsee Tuhkioon vievän tien varressa, Hännättömänjoen eteläpuolella. Rakennelmat ovat korkeammalla mäenkumpareella, joka viettää kohti jokea. Kuviolla on uudistuskypsää männikköä ja koivuja. 3 Voimassa 2010-10-13T15:27:59 4642.65649414 320.45326335
arkeologinenkohde_alue.556 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.556 111117 {5E0C4484-7E84-4928-9405-B4C811B7080C} Tammijärvi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 197 ei Talli Alueen kaakkoisosassa suon reunalla sijaitsee heinittynyt tallin jäännös. Talli on ollut arviolta koillis-lounaissuunnassa noin 9,5 m pitkä ja kaakko-luodesuunnassa noin 7,8 m leveä. Sen läheisyydessä on kaksi rekeä ja hevosenlantakasa. Tallin luoteispuolella erottuu matala valli. (x=3531 015, y= 7601 031, z=195) Lantakasa Nokkosta kasvava hevosenlantakasa sijaitsee alueen eteläosassa, vajaat 10 m tallista etelään. (x=3531 007, y= 7601 016, z=194) Varastorakennuksen jäännös Epämääräinen lautakasa on ilmeisesti romahtaneen varastorakennuksen jäännös. Se sijaitsee noin 90 m tallista luoteeseen ja kahdesta reestä noin 10 m länteen. (x=3530 986, y= 7601 042, z=197) Ulkokäymälä Käymälästä on jäljellä enää laudasta tehty alakehikko ja käymälään johtava neljästä laudasta tehty kävelyliuska. Rakenteen sisäpuolelle on tuotu jätteitä. (x=3530 961, y= 7601 093, z=199) Päärakennuksen jäännös Mahdollisen päärakennuksen paikka kasvaa heinää ja erottuu maastosta suorakulmaisena alueena, jonka koillis-lounaissuuntaisen sivun pituus on 10 m ja kaakko-luodesuuntaisen 8 m. Rakennus on mitä ilmeisimmin purettu ja siirretty muualle savotoiden loppumisen jälkeen. Aukean länsipuolella on hellan ja valetun vesipadan jäännökset. Rakennuksesta on kaivettu oja yhteen ojan lähellä sijaitsevaan likamonttuun. (x=3530 957, y= 7601 068, z=197) Rakennuksen jäännös 1 (?) Päärakennuksen jäännöksen etelä-kaakkopuolella on tasainen, pohjois-eteläsuunnassa noin 15 m pitkä ja itä-länsisuunnassa 7 m leveä tasanne. Sen lounaisnurkassa on kivikasa ja sen ympärillä peltipiipun palasia. Paikalla on mahdollisesti sijainnut rakennus, joka on purettu ja siirretty muualle. (x=3530 959, y= 7601 ,056 z=197) Rakennuksen jäännös 2 (?) Alueen koillislaidalla on heinikkoinen, tasainen alue, jossa on näkyvillä paljon hirrenpätkiä. Sen koko on koillis-lounaissuunnassa 10 m ja kaakko-luodesuunnassa 20 m. Paikalla on mahdollisesti sijainnut rakennus, joka on purettu. (x=3531 018, y= 7601 086, z=197) Alueen itälaidalla, tallin ja heinittyneen alueen välissä on jätemonttu. Pienempiä jätekuoppia on ainakin kolme kappaletta alueen länsiosassa, lähellä ojaa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsuri Tapani Silventoinen opasti kohteelle. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Pilverijärvestä Tammijärveen laskevan ojan itäpuolella, ojan ylittävän tieuran eteläpuolella. Savottakämppäalue sijaitsee Nokian testirata-alueen sisällä, ja tieuralta kohti koillista tehty levike lienee tuhonnut osan kohteesta. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää ja alueen eteläosa on osin soistunut. 4 Lakannut 2011-01-25T13:23:51 6610.42260742 369.82665729
arkeologinenkohde_alue.557 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.557 112531 {A22E0430-C94A-4425-BD1F-84B590D5CF8D} Toivola rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Asuinrakennuksesta jäljellä kiviperustus (12 x 8 metriä) ja kaksi alinta hirsikertaa. Säilynyt on myös kookas uuni ja yksittäisiä hirsiä perustusten ympäristössä. Hirsirakenteessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennus on ollut pystyssä vielä 1980-luvulla (muistitieto, Jari Sirviö). Tilan aitta on viety Mustanlammen rantaan. Ympäristössä on kiviaita, lukuisia kiviröykkiöitä ja vanhaa peltoa. Aluerajaus. Tieto kohteesta saatu haastattelemalla Jari Sirviötä. Vanhan asuintilan jäännökset. Lehtomaista kangasta, jossa uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2010-11-19T16:24:16 19853.03149414 577.75548487
arkeologinenkohde_alue.558 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.558 112569 {679C7158-4117-41B3-B67C-55154FC30F0B} Kukkula rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 210 ei Asuinrakennus oli tarkastushetkellä paikallaan ja sen katto- ja seinärakenteet olivat kunnossa. Talo on kuitenkin tiettävästi myyty ja aiotaan siirtää. Asuinrakennuksen luoteispuolella on karjarakennuksen pohja. Vieressä on riistapelto, johon on kylvetty ohraa. Kuviolla 176, sen korkeimmalla kohdalla on vanhat rakennuksen jäännökset. Jäännösten joukossa on palaneita kiviä. Asuinrakennuksen länsi- ja luoteispuoleisella alueella on lukuisia kiviröykkiöitä ja talon länsipuolella kulkee kiviaita. Kiviaidan vieressä on kellarikuoppa. Välittömästi tien vieressä, kohdassa, josta nykyään käännytään talon pihaan on kivi, jossa on hakkaus: 2.6.1963/8? RAIMO ASKOLIN S. 18.6. 1953. Kivi oli löytöhetkellä lähes täysin peittynyt maantiehiekkaan, mutta kaivettiin tarkastuksessa esille. Tien itäpuolella on vanhaa peltoa ja lukuisia röykkiöitä. Röykkiöitä kartoitettiin yhteensä 21 kappaletta. Tila on rajattu alueena. Jari Sirviö opasti paikalle. Vanha asuintila. Kukkula sijaitsee Toivakan asevarikolla. Tila sijaitsee usean kuvion alueella. Asuinrakennuksen ympäristössä on varttunutta kasvatusmetsää, pihapiirissä taimikkoa ja talon pohjoispuolella uudistuskypsää metsikköä. Tien itäpuolella vanhalla peltoalueella on osin aukeaa ja osin varttunutta ja uudistuskypsää kasvatusmetsää. Kasvillisuus vaihtelee lehtomaisesta tuoreeseen kankaaseen. 3 Voimassa 2010-11-19T16:27:33 31673.46069336 912.89984698
arkeologinenkohde_alue.559 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.559 88508 {533F3EFF-8A85-4295-A36B-FD530EBC5C35} 1000020631 Talasjärvenlompolat 1 Kivilatomuksia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen; 3 Historiallinen 61 Rautakautinen; 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 182 ei Tsarmitunturin erämaa-alueen pohjoisosassa Talasjärvenlompoloiden ja Talâsjuuhâ-joen yhtymäkohdan koillispuolella on kaksi suorakaiteen muotoista liesilatomusta. Latomukset sijaitsevat toisistaan noin kahdeksan metrin päässä. Latomuksista on sekä jokeen että järveen noin 40 metriä. Latomukset on tehty hyvin matalalle harjanteelle. Ne olisi ollut hyvin vaikeata havaita, ellei toisesta olisi viety kiviä ja samalla raivattu latomuksen päältä humuskerrosta. Latomus 1 on kooltaan 175 x 110 cm ja se erottuu noin 20 cm korkeana kohoumana maanpinnalle. Latomuksen päältä on kaivettu jonkin verran humusta pois ja latomuksesta on otettu lähellä olevaan uuteen nuotioon kiviä. Muuten latomus on kasvillisuuden peitossa ja vaikea erottaa ympäristöstään. Latomuksen kivet ovat palaneita ja ainakin toiseen päähän on aseteltu keskiosaa suurempia kiviä. Latomukseen tehtiin pelkalla pieni koepisto siten, että varovasti raotettiin latomuksen päällä ollut humuskerrosta. Latomus 2 on kooltaan 180 x 110 cm, ja myös se erottuu noin 20 cm korkeana kohoumana. Tätäkin latomusta on hankala erottaa ympäristöstään. Latomukset ovat samansuuntaisia ja niiden toinen lyhyt sivu on kohti Talâsjuuhâ-jokea. Latomusten ympäristö on melko tasaista, maaperältään hiekkaa olevaa kuivahkon kankaan männikköä. Alue on erinomaista leiriytymismaastoa - maaperään ei jää vesi seisomaan ja viereisestä joesta on saatavissa puhdasta juomavettä. Latomuksista vajaat sata metriä itäkaakkoon ovat vanhan savottakämpän jäännökset ja toiset löytyvät samasta suunnasta noin 150 metrin päästä. Latomusten pohjoispuolella noin 200 metrin päässä on kaksi pyyntikuoppaa. 3 Voimassa 2019-09-26T13:00:19 462.98217773 80.11985676
arkeologinenkohde_alue.560 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.560 91154 {BC92F9B0-0387-4B53-8C49-A7B305861946} 1000019932 Ykskoivu asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 5 Pronssikautinen 51 Pronssikautinen 0 Ei määritelty 86 81 ei Pronssikautinen asuinpaikka sijaitsee Ykskoivun saaren koillisessa niemessä, havaintojen perusteella kokonaan kansallispuiston alueella. Keskeisin osa asuinpaikkaa on ilmeisesti 10-15 metriä leveällä pohjoiseen suuntautuvalla tasanteella kivikkoisen harjun pohjoispuolella noin 6-7 metriä Päijänteen pinnan yläpuolella. Tänne tehdyssä koekuopassa oli varsin runsaasti löytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) noin 10-20 cm turpeen pinnan alapuolella olevassa ruskeassa likamaakerroksessa. Toisessa koekuopassa, joka oli ensimmäisestä 25 metriä itäkoilliseen, oli neljä saviastian palaa, ilmeisesti pronssikautista tekstiilikeramiikkaa. Keramiikka oli tummassa, soraisessa likamaassa, noin 20 cm syvyydellä. Löydöllisten koekuoppien välille tehdyssä koepistossa oli myös likamaata. Asuinpaikka lienee kuitenkin tätä laajempi sillä ensimmäisestä koekuopasta 60 metriä koilliseen, alemmalle terassille tehdyssä koepistossa oli myös asuinpaikkaan viittaava palanut kivi. Asuinpaikka on rajattu muinaisjäännökseksi koekuoppahavaintojen ja topografian perusteella noin 150 x 100 metrin alueelta. Kohde on hyvin säilynyt. Ympäristö on harjua, tasanteella hiekkamaata ja ylempänä soramaata, mäntykangasta, välillä taimikkoa. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 18.5.2009. Pronssikautinen asuinpaikka Ykskoivun saaren koilliskärki, mäntykangasta. 3 Voimassa 2019-09-13T10:30:52 12224.42211914 457.35742578
arkeologinenkohde_alue.561 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.561 91155 {17D93F80-72C5-40D7-B45C-DD042215888E} 1000019934 Leponiemi kaskialue ja mahdollinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 83 80 ei Kohde sijaitsee Kelventeen harjusaaren eteläosan itäisessä päässä olevalla niemenkärjellä, joka työntyy Hinttolansalmeen kohti Hinttolansaarta. Koko niemenkärki noin 400 metrin matkalla on luettava muinaisjäännösalueeksi, sillä alueella on vanhan viljelyksen ja asumisen jäännöksiä. Vuodelta 1788 peräisin olevaan karttaan on merkitty niemen nimeksi "Leponiemi" ja niemellä on kartan mukaan peltoa sekä tämän länsipuolella vielä "vanha kaskipelto". Niemenkärki on lehtomainen, maa on muhevaa, selvästi käännettyä ja myllättyä mustaa vanhaa multapeltoa. Alue on tasaista lehtimetsää, jossa on joitakin isoja kiviä siellä täällä. Tämän todennäköisen kärjen peltoalueen länsipuolelta alkaa ilmeisesti välittömästi vanha kaskialue. Alueella on joitakin maan pinnalle näkyviä rakenteita: kuoppia ja kiviröykkiöitä. Näistä peltoalueen länsireunan tuntumassa on noin 30 x 50 metrin alueella kolme kuoppaa ja suuri kiviröykkiö. Kuopista itäisin on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja se vaikuttaa kellarikuopalta. Tästä noin 40 m lounaaseen on noin 3 x 4 m kokoinen maansekainen kiviröykkiö, jonka vieressä on halkaisijaltaan kaksimetrinen kuoppa. Röykkiö saattaisi olla liesikumpu, tosin kivet siinä eivät ole erityisen rapautuneita. Tästä vielä noin 30-40 m luoteeseen on kaksi kuoppaa, toinen pieni, halkaisijaltaan noin metrinen, vaikuttaa resentiltä. Toinen on tehty pohjoisen rannan törmään ja se on mitoiltaan noin 1,5 x 2 metriä. Sekin vaikuttaa kellarikuopalta. Kaskialueella havaittiin yksi mahdollinen nauriskuoppa, halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään noin 70 cm. Se sijaitsee edellisistä jäännöksistä vajaa 100 metriä länteen. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 19.5.2009 Historiallisen ajan pelto- ja kaskialue sekä mahdollinen asuinpaikka Kelventeen saaren eteläosan itään, Hinttolansaarta kohti pistävä niemenkärki. Raportissa Kelvenne, kaskialue 1, mj-rekisterissä Leponiemi (pisteenä). Syyskuussa 2019 kohde oli nimetty Kelvenne 2 - kaskialue. 3 Voimassa 2019-09-12T10:08:54 28285.00073242 918.11930737
arkeologinenkohde_alue.562 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.562 91156 {AAC1032C-F840-4A4E-B47B-842A9E069F53} Iso Kärppäsaari 3 kaskialue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 83 80 ei Isoon Kärppäsaareen on historiallisissa kartoissa merkitty kaksi kaskialuetta, joista ensimmäinen sijaitsee saaren eteläosan lounaisessa niemekkeessä. Alue on vanhoilla kartoilla varsin pieni ja maastossakin on erotettavissa vain noin 50 x 50 metrin kokoinen tasanne, jolle tehdyissä koepistoissa maa on hiesusavista, hiilistä multaa. Tasanne on noin kaksi metriä Päijänteen pintaa ylempänä. Alue on pääasiassa havumetsää. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 19.5.2009. Kaskialue Ison Kärppäsaaren eteläosa, havumetsää. Kohde nimetty raportissa "Iso Kärppäsaari, kaskialue 1". Koska samalla saarella on mj-rekisteriin tallennettu Iso Kärppäsaari 1 ja Iso Kärppäsaari 2, nimi muutettu Kärppäsaari 3:ksi. 3 Voimassa 2019-09-12T09:44:12 4833.17456055 258.33931646
arkeologinenkohde_alue.563 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.563 91157 {94EDB52F-CA4C-4BC2-9E83-DD4DC2244484} 1000019935 Iso Kärppäsaari 1 nauriskuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 85 81 ei Historiallisissa kartoissa merkittyjen Ison Kärppäsaarten kahden kaskialueen pohjoisempi sijaitsee saaren keskiosassa, laaksossa, jonka etelä- ja pohjoispuolella kohoavat hieman ylävämmät kukkulat. Alue on nykyään jokseenkin tavallista mäntymetsää, eikä kaskialue erotu ympäristöstään esim. puuston perusteella. Alueen länsilaidassa on kuitenkin joukko kuoppia, jotka vaikuttavat ns. nauriskuopilta, jotka liittyvät kaskialueisiin. Läntisimmät havaituista kuopista on tehty vanhaan rantavalliin ja niiden mitat ovat noin 3 x 1 metriä, vastaavia kuoppia on ainakin kolme kappaletta lisää tasaisella kankaalla vallilta itään. Osaa kuopista ympäröi selvä valli. Kuoppiin tehdyissä koepistoissa ei ollut hiiltä, vaan ruskeaa soraa. Vaikuttaa siltä, että kuopat on tehty varsinaisen kaskialueen länsireunalle. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 19.5.2009. Kaskialue Ison Kärppäsaaren keskilaakso, tasainen mäntymetsä. Kohde nimetty raportissa "Iso Kärppäsaari, kaskialue 2", mj-rekisterissä tämä on Iso Kärppäsaari 1, tallennettu viljelmänä ja nauriskuoppana nauriskuoppien koordinaattiin. 3 Voimassa 2019-09-12T09:09:31 8950.55615234 420.68289084
arkeologinenkohde_alue.564 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.564 91158 {F133ACC2-5DFC-473D-A7F0-CFF2FDD284C2} Iso Kärppäsaari 4 rantaniitty 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 80 78 ei Historiallisissa kartoissa on merkitty Ison Kärppäsaaren keskiosan itärannalle, vastapäätä pienempää saarta, pienehkö alue vihreällä värillä. Tämä saattaisi olla kaislaniitty, joka on otettu käyttöön Päijänteen laskun jälkeen. Tämä rantaniitty kasvaa lähinnä lehtipuuta ja se on maaperältään edelleenkin kostea, vain noin puoli metriä yli Päijänteen veden pinnan tason. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 19.5.2009. Rantaniitty Ison Kärppäsaaren keskiosan itäranta, saaren keskiosan laakson kohdalla, lehtimetsää. Raportissa Iso Kärppäsaari, rantaniitty 3 Voimassa 2019-09-12T09:51:25 2767.94555664 321.18209086
arkeologinenkohde_alue.565 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.565 91160 {3BD2B700-07F0-4B23-96F0-B600442B029B} 1000019937 Neitsaari kaskilalue (nauriskuopat) 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 92 79 ei Neitsaaren luoteisosassa on laajahkolla alueella joukko kuopanteita, joista ainakin osa vaikuttaa ns. nauriskuopilta, joita esiintyy kaskialueiden yhteydessä. Vuoden 1788 kartassa tälle alueelle on merkitty pienempiä erillisalueita, jotka lienevät kaskialueita. Tällaisia erillisiä kohteita oli inventoinnissa vaikea erotella, joten alue on tässä käsitelty yhtenä. Alueen länsireunalla on neljä kuoppaa, joista yksi erillään ja muut kolme pienessä ryhmässä. Yksittäinen kuoppa on mitoiltaan noin 3 x 1 metriä ja sen ympärillä on vallit. Kolmen kuopan ryhmässä kuopat ovat kooltaan 2,5 x 1, 3 x 1 ja 2 x 1 metriä - viimeksimainittu matala, mutta kaikkien ympärillä jonkin verran vallia. Kuoppien ympäristö on avointa kuusimetsää ja koepistojen hiilistä päätellen vanhaa kaskialuetta. Maa on sammalpeitteinen ja maaperä hienoa hiekkaa. Kaskialue ehkä päättyy noin 150 metriä kuopista itään, ja sen jälkeen alkaa vanha viljelyspeltoalue, mutta tästä ei oikein saa selvää kuvaa. Metsähallituksen SutiGIS-tietokannassa kaskialueen itäpuolella on mainittu olevan vanhaa, ojitettua savipeltoa (kuviot 18 ja 22). Alue on tiheähköä kuusikkoa ja ojat selvästi nähtävissä. Alueella on vielä kaksi kuoppaa, jotka saattavat olla nauriskuoppia, toinen ylhäällä mäenrinteellä, mitoiltaan 4 x 1,5 m ja toinen lähellä rantaa, aivan muinaisjäännökseksi rajatun alueen koillisreunalla, sekametsässä. Mitoiltaan tämä viimeinen kuoppa on noin 2,5 x 0,7 metriä. Kaikkiaan tämä kaski-/viljelyspelto- /nauriskuoppakokonaisuus on ehkä noin 500 x 250 metrin laajuinen alue. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 20.5.2009. Kaskialue, viljelyspelto, nauriskuoppia. Neitsaaren luoteisosa vastapäätä Hinttolansaarta, paikoin avointa ja paikoin tiheää kuusikkoa. Mj-rekisterissä pistekohteena, mutta suojelu kattaa laajemman alueen. Alueella ainakin neljä, mahdollisesti 6 kuoppaa. 3 Voimassa 2019-09-13T09:41:42 83777.06469727 1242.3537315
arkeologinenkohde_alue.566 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.566 91161 {E72A0F23-B9C6-4911-A1ED-1696BF5BE5ED} Neitsaari 2 kaskialue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 95 90 ei Neitsaaren toinen havaittu mahdollinen kaskialue sijaitsee saaren lounaisosassa, mäenrinteen tuntumassa, noin 150 metriä saaren rannasta. Alue erottuu ympäristöstään lähinnä kuusikkona ja maaperän hiilinä. Kaskiraunioita tai nauriskuoppia ei alueella havaittu, joten kohdetta ei ole luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Alueen koko on noin 75 x 75 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 20.5.2009. Mahdollinen kaskialue Neitsaaren lounaisosa, kuusikkoa. 3 Voimassa 2019-09-13T08:55:35 5049.9609375 263.37762771
arkeologinenkohde_alue.567 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.567 91162 {24A28CCA-8F9A-4933-A817-4C003F0165C9} 1000019942 Kyyränlahti kaskialue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 85 ei Historiallisissa kartoissa (1839) Kurtinsalmen kohdalle Kelventeen saaren länsirannalle Kyyränlahden kaakkoisrannalle on merkitty kaskialue, joka todennettiin kansallispuiston inventoinnissa. Kyyränlahdella on yksi kansallispuiston nuotiopaikoista ja kaskialue on lahdella olevan pienen poukaman eteläpuolella. Kaskialue on sammalmaastoa, kuusikkoa tai sekametsää ja maaperältään hiekkaa. Maaperä on koepistoista päätellen kaskesta hiilinen. Aivan lahden poukaman etelärannalla on noin 2,5 x 1 m kokoinen kuoppa noin 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta. Se saattaa olla nauriskuoppa tai joku tuoreempi kuoppa. Kyyränlahden eteläniemen harjanteella noin 50 metriä rannasta on pieni kivikeko, noin metrin halkaisijaltaan, mahdollinen kaskiraunio. Toinen kiviröykkiö on syvemmällä saaressa, Kelventeenlammelle kulkevan polun eteläpuolella, harjanteen korkealla kohdalla hyvin kivisen rantavyöhykkeen ja vähemmän kivisen sisämaan rajalla sekametsässä. Röykkiö on mitoiltaan noin 5 x 3 metriä. Tästä noin 50 metriä koilliseen, vielä lähempänä polkua hiekkatasangolla on kolmen kuopan ryhmä, muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, lähellä suppaa, sen luoteisreunalla. Ensimmäinen on suhteellisen nuoressa männikössä ja kooltaan noin 3,5 x 1,5 metriä, se on syvähkö. Toinen kuopista on pyöreä ja matala, halkaisijaltaan noin 4,5 metriä. Sen keskelle kaivetussa koepistossa oli tummaa hiekkaa ja hiiliä seassa. Kolmas kuoppa on matala, mutta muuten ensimmäisen kaltainen. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 21.5.2009. Kaskialue, nauriskuoppia, kaskiraunioita Kelventeen saaren länsiranta Kurtinsalmen kohdalla, mäntyä kasvava harjusaari. Raportissa Kelvenne, kaskialue 2 (Kyyränlahti), mj-rekisterissä pistemäinen Kyyränlahti raportissa mainitun kaskiraunion koordinaattien mukaan. 3 Voimassa 2019-09-12T10:23:05 27654.30371094 690.97111747
arkeologinenkohde_alue.568 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.568 91163 {C30A8EBA-9082-4B6D-B895-466AEE24D344} 1000019943 Kelvenneenlampi kaskialue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 83 ei Vuoden 1839 kartassa Kelventeenlammen luoteispuolella on merkitty pieni kaskialue välittömästi lammen rannalle. Inventoinnissa lammen pohjoisluoteisrannalla laaksossa ja ylempänä rinteellä todettiin ilmeinen vanha kaskialue: kuusikkoa, sammalta ja kuopanteita, todennäköisiä nauriskuoppia. Viimeksimainitut sijaitsivat jyrkän törmän päällä lammen luoteispuolella. Pohjoisempana yhdessä rykelmässä sijaitsevat neljä kuoppaa ovat muodoltaan epämääräisiä, mutta eteläisin erillään sijaitseva on selkeä, 2 x 1 metrin kokoinen soikea kuoppa. Kohde on rajattu vuoden 1839 kartan sekä kuoppahavaintojen perusteella. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 21.5.2009. Kaskialue, nauriskuoppia Kelventeen saaren keskiosa, Kelventeenlammen luoteisranta, harjua, kaskialueen kohdalla kuusikkoa, muuten mäntymetsää. Raportissa Kelvenne, kaskialue 3 (Kelveneenlampi). Mj-rekisterissä pisteenä raportissa mainittujen nauriskuopan koordinaattien mukaisesti. 3 Voimassa 2019-09-12T10:16:26 4014.6027832 262.59521838
arkeologinenkohde_alue.569 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.569 91166 {4E634381-014B-4147-9FC0-59797935AA00} 1000019949 Huhtsaari 1 kaskialue (nauriskuoppa) 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 81 79 ei Kaskialue sijaitsee Huhtsaaren lounaisessa pitkässä niemessä. Koko niemi on todennäköisesti ollut kaskimaana. Alue on hyvin matala, kasvillisuudeltaan lehtomainen, haapaa ja koivua kasvava niemi. Luultavastii saaren nimikin johtuu kaskeamisesta (huhtakaski). Alueella on yksi todennäköinen nauriskuoppa noin 120 metriä niemen kärjestä, etelärannan puolella, matalalla rantavallilla. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja siihen tehdyssä koepistossa oli normaali maannos, ei hiilihautaan viittaavia hiiliä. Toinen todennäköisesti resentti kuoppa, metrin halkaisijaltaan, havaittiin tästä 100 metriä koilliseen. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 22.5.2009. Kaskialue, nauriskuoppa Huhtsaaren lounaaseen suuntautuva niemi, lehtomainen vanha kaski. Raportissa Huhtsaari, kaskialue, mj-rekisterissä pistemäisenä kohteena "Huhtsaari 1" (nauriskuoppa). 3 Voimassa 2019-09-12T13:36:12 26393.68798828 717.85096821
arkeologinenkohde_alue.570 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.570 91167 {52BEA1BD-289D-42E8-B99E-CED24C70FAF8} 1000019950 Huhtsaari 2 kivikautinen asuinpaikka 9 Ei suojeltu kohde 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Rekisterissä poistettu muinaisjäännös 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 78 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Huhtsaaren luoteeseen suuntautuvan poukaman hiekkarannassa. Paikalta löytyi muutamia selvästi ihmisen työstämiä kvartseja rantavedestä, sekä vesirajan hiekasta että vedenpinnan alapuolelta. Alue on hienohiekkaista rantaa. Todennäköisesti asuinpaikka on Päijänteen transgression aikana veden pinnan alle jäänyt ja tuhoutunut, vaikka on myös mahdollista että kohde olisi varhaiselta metallikaudelta ja tuhoutunut törmän eroosiossa. Ensimmäinen vaihtoehtoon todennäköisempi. Muualta saareen tehdyistä koekuopista ei tullut mitään esihistoriaan vivahtavaa, paras kohta asuinpaikalle olisi luoteeseen työntyvän kallioniemen kaakkoispuolella, jossa on kuivaa ja korkeaa maata. Huhtsaaresta on aikanaan löytynyt kivikautinen irtolöytö, suiponsoikea reikäkivi (KM 10284) 1920-luvulla, mutta tarkkaa löytöpaikkaa ei ole tiedossa. Tieto viittaa Huhtsaaren olleen tuolloin viljellyn (löytö olisi pellolta) tai sitten löytö on rantavedestä. Niin tai näin, todennäköisesti vanha irtolöytö liittyy samaan kivikautiseen asuinpaikkaan. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 22.5.2009. Kivikautinen asuinpaikka Huhtsaaren luoteeseen suuntautuva poukama, löydöt rantavedestä 3 Voimassa 2019-09-12T13:25:43 3325.6652832 251.39937501
arkeologinenkohde_alue.571 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.571 91502 {9B91D150-C547-40CE-9969-7735830CD412} Lietsaari 2 maakuopat 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 84 82 ei Kuopat sijaitsevat Padasjoenselän Lietsaarella, saaren keskellä olevan harjun luoteisrinteellä ja saaren kaakkoisella rannalla, kansallispuiston alueella. Saaren maaperä on hiekkaa ja maasto mäntykangasta. Inventoinnissa havaittiin kolme maakuoppaa, joista pohjoisin lähellä saaren koillisrantaa. Kuoppa on tasaisella mäntykankaalla, sen mitat ovat noin 2,5 x 1 metriä. Koepistossa oli löysää ja karkeaa hiekkaa sekä muutama kivi. Kuoppa on loivapiirteinen, mutta siinä on kuitenkin selvät vallit ympärillä. Toinen kuoppa on edellisestä noin 75 metriä etelään, sen halkaisija on valleineen noin viisi metriä ja se sijaitsee harjua pitkin kulkevalla polulla loivasti luoteeseen laskevalla rinteellä. Koepistossa oli hyvin heikosti erottuva huuhtoutumiskerros, kuoppa muistuttaa pyyntikuoppaa. Kolmas kuoppa sijaitsee saaren kaakkoisella rannalla, korkealla rantatörmällä ja se on mitoiltaan noin 3 x 1,5 metriä. Sen ympärillä on hieman vallia. Podsolissa näkyi jonkin verran hiiliä, mahdollisesti kyseessä on hiilimiilu. Ympäristö on sammaleista mäntykangasta. Lähellä, rannalla, on moderni nuotionpaikka. Kohteet rajautuvat aluemaisesti. Ensimmäinen kuoppa sijaitsee kuvion pohjoiskärjessä, toinen kuoppa kohdassa jossa kuvio kaartuu, eli puolen välin yläpuolella ja kolmas kuoppa sijaitsee kuvion etelä kärjessä. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 17.8.2009. Ajaltaan ja tarkoitukseltaan tuntemattomia maakuoppia Lietsaari Padasjoenselällä, harjusaari. 3 Voimassa 2019-09-13T08:49:44 4321.42895508 519.81325984
arkeologinenkohde_alue.572 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.572 96397 {80B957A5-4994-4CB7-8F1D-CBF6CFF34C48} Naarajärvi 4 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 128 ei Kohteeseen kuuluu neljä peräkkäin olevaa hiilimiilukumpua. Ne ovat Kaakko-luodesuuntaisessa jonossa, kaikki noin kymmenen metriä Ruunaankoskille menevästä tiestä itään. Eteläisin miilukumpu on halkaisijaltaan noin kymmenen ja korkeudeltaan noin puoli metriä. Miilukumpua ympäröi katkonainen ojanne ja sen päällä kasvaa arviolta noin 100 vuotiaita mäntyjä. Miilukummun päällä on vierestä korjatun tuulenkaadon jäljiltä hakkuujätettä. Korjuukoneen ajojälki kulkee miilunreunan itäosan yli ja on hieman vaurioittanut kummun reunaa. Eteläisimmästä miilukummusta on kolme vastavaa kumpua tasaisin kymmenen metrin välein pohjoiseen. Miilut muodostavat siis noin 70 metriä pitkän jonon. Kohde rajautuu aluemaisena miilujen näkyvien rakenteiden mukaan. Alueen leveys on noin 15 metriä ja pituus noin 70 metriä. Kohde löytyi inventoinnissa 25.6.2010. Kyseessä on neljän hiilimiilun jäännökset. Pankakoskella on toiminut järvimalmista rautaa valmistanut ruukki vuosina 1825-1902. Todennäköisesti rakenteet liittyvät hiilenvalmistamiseen kyseisen laitoksen tarpeisiin. Tasainen mäntyhiekkakangas. 3 Voimassa 2013-05-22T12:41:45 1684.33056641 187.73990433
arkeologinenkohde_alue.573 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.573 91505 {11625D00-3877-49BA-BF64-3CB90BCB5EED} Iso Lammassaari 2 pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 90 80 ei Vanha viljelyspeltoalue sijaitsee Padasjoenselän Isossa Lammassaaressa, sen itäosassa, lähellä saaren koillisrantaa, nykyään sammalpohjaisessa kuusikossa. Paikalle tehdyissä lapionpistoissa näkyy hiesuinen muokkauskerros, muuten pelto erottuu reunaojansa ja reunaraivioidensa perusteella, se on maastonmuotoinen, tasainen alue, joka pohjoisessa ulottuu kapeana kiilana rantaan asti. Maksimissaan pellon koko on noin 150 x 200 metriä. Pellon eteläisessä osassa on yksi pieni viljelysröykkiö. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 18.8.2009. Pelto Padasjoenselän Iso Lammassaari, saaren itäosan koillisranta, sammaleinen kuusimetsä. 3 Voimassa 2019-09-13T11:59:27 16390.44921875 732.76814114
arkeologinenkohde_alue.574 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.574 91506 {DD5B9CF3-F58B-4573-897C-D9DEA976C85B} Iso Lammassaari 3 kaskialue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 89 ei Mahdollinen kaskialue erottuu kasvillisuutensa perusteella Ison Lammassaaren keskiosissa noin 50 x 40 metrin kokoisena alueena. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 18.8.2009. Mahdollinen kaskialue Padasjoenselän Iso Lammassaari, saaren keskiosa. 3 Voimassa 2019-09-13T12:01:45 1694.48193359 173.55864629
arkeologinenkohde_alue.575 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.575 91508 {6110380F-709A-47DE-B0B4-8310808B4CEA} Jänissaari 1 peltoviljelysalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 85 80 ei Jänissaari sijaitsee Harmoistenlahdella, lähellä Kuhmoisten rajaa. Saaren länsi- ja lounaisosissa havaittiin inventoinnissa viisi vanhaa peltolohkoa, jotka nykyään kasvavat metsää. Jänissaari on niin lähellä, että saaren peltoja on voitu viljellä mantereelta käsin, todennäköisesti saaren lounaispuolella olevasta Rujalasta. On myös mahdollista että saaressa olisi ollut torppa jonka viljelyksiä pellot ovat olleet. Ensimmäinen peltoalue sijaitsee harvahkossa kuusikossa, sammaleisella vähäkivisellä alueella, joka lienee ennen Päijänteen laskua ollut ainakin suurimmaksi osaksi veden alla. Pelto sijaitsee kaakkoon suuntautuvalla rannalla, pellon lounaisreunalla on ainakin yksi peltoröykkiö. Pellon ojat erottuvat vielä, mutta ovat kasvaneet umpeen. Toinen pelto on pienen kannaksen takana ensimmäisestä pellosta lounaaseen ketunleipäkuusikossa. Myös täällä on pieni peltoraunio. Kolmas vanha pelto on kapea kaistale edellisen pohjoispuolella. Tämä alue on sammalpohjaista kuusikkoa harjanteen suojassa ja rannanpuolella on pusikkoa, jossa on myös punaherukkaa. Neljäs pelto on rantapelto Jänissaaren länsirannalla joitakin kymmeniä metrejä edellisestä länteen. Tämän pellon ympärillä on kiviraunioita etenkin idän suunnassa. Täällä on myös suurempi kiviraunio pusikossa, jossa kasvaa punaherukkaa. Raunio koostuu pienistä kivistä. On mahdollista että näillä tienoin olisi ollut torppa, mutta tiheän kasvillisuuden vuoksi asiasta on vaikea saada selvyyttä. Viides pelto koostuu kolmesta pienestä tilkusta rantapellon koillispuolella. Vuosina 1792-1793 piirretyssä kartassa (L.Y. Forselius) Jänissaaren etelärantaan, suunnilleen ensimmäisen pellon kohdalle on merkitty pieni vihreä alue, mahdollisesti pelto. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 19.8.2009. Peltoalue Harmoistenlahdella sijaitseva Jänissaari, saaren länsiosat. 3 Voimassa 2019-09-13T13:40:51 16449.36254883 1032.45970616
arkeologinenkohde_alue.576 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.576 163587 {C987CDB2-A03A-41B2-BE17-F350870BAACC} 1000004734 Törisevänvirta 3 esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: ”Asuinpaikalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta törmästä sortuneesta hiekasta ja vesijätöltä. Rantatörmä on tässä kohdassa matala, taustalla kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena suopursua ja variksenmarjoja. Törmän juuressa on myös tulisijojen jäännöksiä. Asuinpaikka lienee pääasiassa ehjänä törmällä, koska löytöjä ei paikalla ollut sen enempää.” Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja sen havaittiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Rantahiekalla havaittiin kolme kvartsi-iskosta sekä palaneita kiviä. Muinaisjäännösrekisteri Asuinpaikka sijaitsee Naarajärvestä laskevan Naarajoen itärannalla, Törisevänvirran pohjoispuolella. Rantatörmä on noin 0.8 metriä korkea.Hiekkapohjainen mäntymetsää, jossa aluskasvilllisuutena variksenmarjaa, suopursua, juolukkaa ja sammalia. Metsän kehitysluokka 30. 3 Voimassa 2013-11-20T18:35:02 1124.59716797 127.28414907
arkeologinenkohde_alue.577 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.577 163588 {22884DA5-EB71-4E77-8C43-D5D83BD60D41} 1000004735 Törisevänvirta 4 esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: ”Paikalta on löytynyt muutama iso kvartsiydin ja -iskos muutaman neliömetrin alalta vesijätöltä. Taustalla on parimetriä korkea törmä ja sekapuista kangasmaastoa. Vähän taempana on kesämökki. Asuinpaikkaa saattaa olla ehjänä taustan törmällä. Löydöistä pohjoiseen maasto muuttuu soiseksi ja rannat kivisiksi.” Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Kohde oli kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Rantahietikolla havaittiin kvartsikaapimen katkelma. Muinaisjäännösrekisteri Naarajärvestä laskevan Naarajoen itäranta, Törisevänvirrasta n. 600 m luoteeseen. Alueella kasvaa mäntyä ja koivua, aluskasvillisuutena juolukkaa, puolukkaa, mustikkaa ja suopursua. Metsän kehitysluokka 30. 3 Voimassa 2013-11-20T18:43:30 623.72851562 93.05624692
arkeologinenkohde_alue.578 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.578 91523 {011988E8-38AC-432B-8D82-65FF9F2CD9E1} Pitkäniemi kaskialue (nauriskuopat) 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 90 84 ei Kohde sijaitsee Virmailansaaren Höysniemen eteläisessä Pitkäniemessä, sen itärannalla aivan kansallispuiston pohjoisrajan tuntumassa kesämökin ja sen eteläpuolella olevasta kalliosta etelään. Paikka on rehevää sekametsää, multavaa maata, joka vaikuttaa vanhalta kaskialueelta. Paikalla havaittiin kaksi mahdollista nauriskuoppaa, ensimmäinen halkaisijaltaan noin 1,2 metriä, ja toinen noin metrinen kuoppa. Ensimmäiseen tehdyssä koepistossa oli suhteellisen nokista hiekkaa. Mahdollinen kaskialue on laajuudeltaan noin 100 x 50 metriä mainitun kallion eteläpuolella. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 20.8.2009. Kaskialue, nauriskuoppia Virmailansaaren Höysniemen Pitkäniemen itäranta, rehevää sekametsää. 3 Voimassa 2019-09-13T08:37:50 4049.56420898 245.69141365
arkeologinenkohde_alue.579 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.579 134986 {64326E8E-E7B4-4D0A-8646-EE151B874F0A} 290010101 Vihtasaari W kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Löytöinä (KM 23993:1-2) paikalta on hioin ja kvartsia, jotka ovat löytyneet rantahiekasta ja -kivikosta. Vesi lienee tuhonnut suuren osan asuinpaikasta. Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [102] Vihtasaari S ja [103] Vihtasaari E. Kohde on ennallaan. RM. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevan Vihtasaaren länsipäässä, Katerman voimalaitoksesta 9,7 km itäkoilliseen. Vihtasaari on 140 x 900 m kokoinen saari, joka matalan veden aikaan on itäpäästään yhteydessä Ala-Honkisen saareen. Saari on matala ja rannat veden syömät. Etelärannan länsiosassa ja saaren länsipäässä, kivikautisen asuinpaikan kohdalla, on laaja veden syömä tasanne. Paikalla kasvaa pientä suoperäistä sekametsää. 3 Voimassa 2012-04-04T10:21:08 13532.79248047 844.08719855
arkeologinenkohde_alue.580 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.580 96042 {1FA52A69-745F-41C0-A55C-6391A57737C0} 1000017633 Jeturkasti 1 rakkakuopat 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1419 Rakkakuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo; 3 Maakuntakaava Null; Salon seudun maakuntakaava 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 75 ei Kivikossa on ns. rakkakuoppia noin 15 kpl. Kuopat ovat kooltaan vaihtelevia. Niiden halkaisija vaihtelevee yhden-kuuden metrin välillä ja syvyys 0,5-1,5 metrin välillä. Osa kuopista on vahvan jäkälän ja sammalen peitossa, osaa taas on selvästi kaiveltu, mistä on osoituksena kivien sammalettomuus ja jäkälättömyys. Kohde on rajattu peruskarttaan merkityn kivikon rajoja noudattaen. Kuopat sijaitsevat ko. kivikossa. Kohde löytyi inventoinnissa 27.5.2010. Jeturkastista on aiemmin löydetty yksi reikäkivi, joka on Teijon kansakoulun kokoelmissa (ainakin ollut joskus). Kyseessä ovat ihmisen tekemät kuopat, jotka voivat olla hyvinkin eri aikaisia, mutta tarkempi ajoitus jää avoimeksi. Kuopat voivat olla esim. varastokuoppia. Kyseessä on alueen korkeimman mäen lakialueella sijaitseva Jeturkasti -niminen muinaisrantakivikko, joka on luontopolun opastuskohde. 3 Voimassa 2019-10-21T12:59:18 2720.50256348 205.20189524
arkeologinenkohde_alue.581 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.581 96045 {1B4359D0-6B21-4EAF-892C-B12EF57FA767} 1000017661 Nenustannokka 3 hiilimiilut 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2612 Hiilimiilut 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 42 ei Kohteessa on neljä hiilimiilun jäännöstä aivan vierekkäin. Isoin miilunjäännös on aivan retkeilyreitin länsireunassa kiinni. Kehysvallin halkaisija on noin 14 metriä ja sen ulkokehällä on kuusi jalka-aukkoa eli ilmansäätöaukkoa, jotka ovat leveydeltään noin metrinja pituudeltaan noin kaksi metriä sekä syvyydeltään hieman alle metrin. Miilun kehysvallin korkeus on noin 0,7 metriä ja se on osin katkeileva. Kehysvallin leveys on noin metrin. Miilukummun sisäosa on tasainen kraateri. Isoimman miilun länsipuolella on kolme pienempää miilun jäännöstä. Eteläpuolella lähimmän miilunpohjan halkaisija on noin kuusi metriä. Se erottuu kraaterimaisena ojanteen ympäröimänä kohoumana, jonka päällä kasvaa iso mänty, kuusia ja pari koivua. Tämän eteläpuolen vallissa on kiinni halkaisijaltaan noin 13 metrisen miilun jäännös, joka erottuu pyöreänä kumpuna. Sen korkeus on noin 0,5 metriä ja sitä ympäröi ojanne. Miilunpohjan päällä kasvaa parikymmentä isoa kuusta ja koivua. Pienimmän miilunpohjan luoteisreunassa on neljäs hiilimiilun jäännös, joka on muodoiltaan hieman epämääräinen kumpu. Sen halkaisija on noin 12 metriä ja korkeus noin metri. Kumpua ympäröi katkeileva ojanne sekä yksi kuoppa. Miilunpohjan päällä kasvaa parikymmentä isoa mäntyä ja kuusta sekä pienempiä koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien miilunjäännösten mukaan. Kohde paikannettiin Jarmo Reimanin opinnäytetyön karttaliitteen perusteella inventoinnissa 30.5.2010 Kyseessä on neljän pystymallisen hiilimiilun jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten miilut ajoittunevat tuolle ajalle. Tasainen mäntykangas, alispuuna kuusen ja koivun taimia, aluskasvillisuutena sammal ja mustikka. 3 Voimassa 2019-10-21T12:00:36 557.99951172 107.74183544
arkeologinenkohde_alue.582 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.582 88512 {1338055C-DD99-44C3-9DA1-B831A4902FA5} 1000020633 Kolttakuru Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 205 199 ei Tsarmitunturin erämaa-alueen koilliskulmassa rajavyöhykkeellä sijaitsevasta Kolttakurusta löytyi kymmenen pyyntikuoppaa. Pyyntikuopista kuopat 3 ja 4 muodostivat kaksoiskuopan siten, että yhdellä sivulla kuoppien reunat muodostivat yhteisen vallin. Kuoppien koot ja koordinaatit: Pyyntikuoppa 1: Æ 3 m, syvyys 80 cm, valliton x = 7623783, y = 3566081 Pyyntikuoppa 2: Koko 2 x 3 m, syvyys 90 cm, valliton x = 7623766, y = 3566089 Pyyntikuoppa 3: Koko 2.5 m x 3.5 m, syvyys 1 m. Kuopan eteläinen valli on yhteinen kuopan 4 kanssa x = 7623690, y, = 3566121 Pyyntikuoppa 4: Koko 2 x 2.5 m, syvyys 1.2 m, kuopan pohjoisreunan valli on yhteinen kuopan 3 kanssa, kuopassa on noin metrin levyiset vallit x = 7623687, y = 3566123. Pyyntikuoppa 5: Æ 2.5 m, syvyys 1m, matalat 1 m levyiset vallit x = 7623633, y = 3566150 Pyyntikuoppa 6: Æ 2 m, syvyys 70 cm, valliton x = 7623590, y = 3566173 Pyyntikuoppa 7: Æ 2.5 m, syvyys 90 cm, valliton x = 7623555, y = 3566183 Pyyntikuoppa 8: Æ 3 m, syvyys 80 cm, matala 1 m levyinen valli x = 7623549, y = 3566181 Pyyntikuoppa 9: Æ 2 m, syvyys 60 cm, heikosti erottuva matala valli x = 7623473, y = 3566210 Pyyntikuoppa 10: Æ 2.5 m, syvyys 60 cm, heikosti erottuva matala valli x = 7623461, y = 3566215. Kolttakuru on kapea, kaakosta luoteeseen kulkeva kolmen kilometrin pituinen laakso, jota kolttasaamelaiset ovat käyttäneet kulkureittinään Nellimistä Moosesjärven vesistön alueelle. Laakso kulkee Seitapää-tunturin ja Pahtavaaran välistä. Laakson pohjalla on pieniä järviä ja lampia, sekä kohti Venäjää kaakkoon virtaava puro, joka kulkee mutkitellen suoalueiden ja hiekkakumpujen välistä. Kolttakurun rinteet ovat kivistä moreenia, eikä niistä tavattu pyyntikuoppia. Sen sijaan kurun pohjalla olevat pitkittäissuuntaisesti sijaitsevat kapeat hiekkaharjut ovat olleet erinomaista maata pyyntikuoppien kaivamiselle. Hiekkaharjuilla kasvaa mäntymetsää, jossa on aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa, jäkälää ja seinäsammalta. Harjun vieressä mutkittelevan kapean puron läheisyydessä on avosuota. 3 Voimassa 2019-11-27T08:57:31 11602.69140625 792.12630356
arkeologinenkohde_alue.583 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.583 91301 {6EF98969-F3C1-474A-A179-B7A31AD4E1AD} 1000019965 Kelvenne itäranta nauriskuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 85 80 ei Kohde sijaitsee Kelventeen saaren itärannalla, harjun kupeessa olevan pitkämäisen supan reunalla. Paikalla havaittiin kolmen peräkkäisen kuopan ryhmä supan länsilaidalla, suurin kuopista oli kooltaan 2,5 x 2 metriä ja pienin halkaisijaltaan 80 cm. Kuopat vaikuttavat nauriskuopilta. Jonkin verran hiiliä havaittiin yhden reunaan tehdyssä koepistossa. Alue on hiekkakangasta ja sekametsää. Kuopista etelään supan reunalla on mahdollista kaskimetsää, nykyään kuusikkoa. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 2.6.2009. Kaskialue, nauriskuoppia Kelventeen saaren itäranta, suuren supan reuna, sekametsää. Raportissa kelvenne, kaskialue 5 (itäranta), mj-rekisterissä pistemäisenä kohteena Kelvenne itäranta, syystä tai toisesta hieman raportin aluerajauksen ulkopuolella. Kohde oli nimetty "Kelvenne 7 - kaskialue" syyskuussa 2019. 3 Voimassa 2019-09-12T10:35:33 4244.10913086 330.45071492
arkeologinenkohde_alue.584 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.584 140874 {80DE9DB8-DA51-463A-918C-6EDF5107EF2F} Visankumpu poroaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 220 ei Kohteessa on poroaita, joka on tehty riu"uista eläviin puihin naulaamalla. Suurin osa aitaa on hävinnyt. Muutamissa kuusissa on veräjäpuita kohteen kohdalla. Aita on harvaa ja siinä on vähän pystypuita. Aita on heikkorakenteinen ja harva verrattuna muihin tukeviin aitoihin. Veräjien ympärillä maa on tallautunut kentäksi ja kasvaa nykyisellään sammalta ja mustikkaa. Aita voi olla myös vanha karja-aitaus. Pisteessä x 3506940 y 7348461 on pienen rakennuksen 5 x 5 m jäännökset. Rakennus kuuluu aitarakennelmaan. Maassa on muutamia lahonneita hirsiä. Kyseessä on mahdollisesti räkkäsuoja aitoineen. Kohde rajautuu aluemaisesti aidan alueelle, pienen rakennuksen sija on merkitty alakohteeksi. Sutigis Joko poroaita, jossa on ollut räkkäsuoja tai karjan aitaus. Kohde sijaitsee soiden keskellä sijaitsevassa Visankummussa, joka on hiekkaa ja moreenia. Kummulla kasvaa tuore kuusimetsä. 3 Voimassa 2011-12-16T14:10:33 1354.36621094 144.46177849
arkeologinenkohde_alue.585 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.585 140946 {99F973A8-9CED-4658-844F-BA6D9C070CEB} 1000012488 Pyöriämaa 1 Kivikautinen asuinpaikkka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 113 ei Kohde sijaitsee harjujakson itäpäässä tasanteella heikon törmän yläpuolella. Tie halkaise kohteen. Inventoinnissa 2008 löytyi tieleikkauksesta kvartsikeskittymä ja palanutta maata: Vuonna 2011 havaittiin paikoitellen heikkoa likamaata ja yksittäisiä palaneita kiviä. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti Kohde tarkastettiin inventoinnissa 09.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Kivikautinen (myöhäismesoliittinen) rannansidonnainen asuinpaikka. Kaakko-luodesuuntainen harjujakso, jonka laella on runsaasti kiviä; rinteillä soraa ja hiekkaa. Harjujakson itäpää on muita osia selvästi leveämpi ja tasaisempi. Harju sijaitsee keskellä laajaa suoaluetta. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2011-12-20T09:10:43 2307.65185547 211.43137202
arkeologinenkohde_alue.586 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.586 140947 {99C712C9-02CD-4DA5-8619-371462780896} 1000012489 Pyöriämaa 2 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 117 ei Kohde sijaitsee lähellä harjujakson itäpäätä sen levennyksen lounaisosassa loivalla lounaisrinteellä. Tie leikkaa asuinpaikan pohjoisosaa. Tienleikkauksessa löytyi n. 15 m matkalla runsaasti kvartsia (yksi rikas keskittymä lounaisessa tieleikkauksessa), sekä palanutta luuta, palaneita kiviä ja palanutta maata. Asuinpaikka ulottuu ilmeisesti tienleikkauksesta n. 15 m lounaaseen heikolle törmälle asti (Ks. myös inventointiraportti P. Pesonen 2008). Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti.. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 09.08.2011; lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008). Kivikautinen (myöhäismesoliittinen) rannansidonnainen asuinpaikka. Kaakko-luodesuuntainen harjujakso, jonka laella on runsaasti kiviä; rinteillä soraa ja hiekkaa. Harjujakson itäpää on muita osia selvästi leveämpi ja tasaisempi. Harju sijaitsee keskellä laajaa suoaluetta. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2011-12-20T09:28:32 2346.2980957 186.28021545
arkeologinenkohde_alue.587 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.587 182631 {237A0CA6-CD86-488B-869F-E7EF681CA82D} Lieslahti rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 88 ei Kohde sijaitsee Lemin koillisosassa Kelloselän eteläpuolella. Lieslahden ja Sääkslahden väliin jää pohjois-etelä-suuntainen mäki, jonka lounaisreunalla, Lieslahden rantaan vievän tien varrella, on kahden rakennuksen perustukset. Pohjoisempi perustus on valettu kauttaaltaan betonista. Rakenne muistuttaa muodoltaan t-kirjainta ja kattaa noin 22x20 m alueen. Korkeutta on n 0,5 m. Rakennus on purettu, eikä seinistä ole mitään jäljellä. Eteläisempi rakennuspaikka näkyy suorakaiteenmuotoisena maahan kaivettuna alueena, joka on kooltaan n 14x6 m. 3 Voimassa 2015-09-28T14:34:07 618.11450195 125.41495654
arkeologinenkohde_alue.588 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.588 140894 {E705CEF7-1363-4321-82AF-619DDD211264} 1000012485 Jyskykangas 2 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 109 ei Kohde sijaitsee harjun laen pohjoispuolella tieleikkauksessa, korkean rantatörmän yläpuolella. Inventoinnissa 2008 löytyi tieleikkauksesta pari kvartsia. Inventoinnissa ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaava. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 09.09.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Asuinpaikka ? mahdollisesti vain kvartsilöytöpaikka, tienleikkauksissa yht. 30 m:n matkalla ei löytöhavaintoja, eikä palaneita kiviä tai likamaata. Kaakko-luodesuuntainen paikoitellen jyrkkärinteinen harjujakso, jonka laella on runsaasti kiviä; rinteillä soraa ja hiekkaa. Harju sijaitsee keskellä laajaa suoaluetta. Sen pohjoispuolella on turvetuotantoalueita. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2011-12-19T13:38:46 507.35449219 92.69249705
arkeologinenkohde_alue.589 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.589 91262 {913D8406-1A1E-4CA2-A178-472C859B857D} 1000019960 Virmailansaari 3 nauriskuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 125 115 ei Kohde sijaitsee Virmailansaaressa, Vahtervuoren länsirinteellä ja laaksossa vuoren rinteen sekä länsipuolella olevan kukkulan välissä. Maisema on kuusivaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena mm. ketunleipää, saniaisia ja kuusamaa. Kohteessa havaittiin kaksi mahdollista kaskeamiseen liittyvää nauriskuoppaa, hyvin lähellä toisiaan. Toinen on ojamainen, mitoiltaan 5,5 x 1 metriä ja toinen noin 3 x 0,8 metriä, rinteessä poikittain. Todennäköisesti alueella on vanha kaskimetsä. Vuoden 1871 kartalla tälle alueelle, Vahtervuoren länsipuolelle on merkitty pieni pelto ja sen ympärille kaskimaata. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 27.5.2009. Kaskialue, nauriskuoppia Virmailansaari, Vahtervuoren länsirinne, kuusivaltaista sekametsää Kohde oli syyskuussa 2019 nimettynä Virmailansaari 5 kaskialue, raportissa se on Virmailansaari, kaskialue 2 ja mj-rekisterissä Virmailansaari 3 (rekisterissä pistemäinen kohde nauriskuoppien sijainnin mukaan). 3 Voimassa 2019-09-11T15:37:59 15062.16552734 549.74706062
arkeologinenkohde_alue.590 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.590 91267 {095A88EF-C9A2-43B2-98E2-B271E0992C25} 1000019962 Hietasaari 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 81 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Hietasaaren lounaisessa niemessä, korkeahkon törmän päällä, harjun lounaisimmassa kärjessä. Paikalle tehtiin koepisto pieneen (halkaisija noin 1,5 m) törmällä olevaan kuopanteeseen. Siinä oli pinnalla vahva turvekerros ja sen alapuolella tuhkanharmaanruskea sorainen hiekkakerros. Turpeen seassa oli mm. tinapaperia, mutta turpeen ja soran rajapinnassa myöskin pyöristynyt piiiskos sekä pyöristymätöntä kvartsia. Piin pyöristyneisyys viittaa siihen, että kohde olisi jäänyt transgression alle. Koekuopassa oli myös hiiltä ja mahdollisesti palamisen rapauttamia kiviä. Törmän korkeus on tällä kohdalla vesirajasta noin 4 metriä ja kuoppa on pari metriä törmästä sisämaahan. Vieressä on vanha törmään koverrettu hiekkakuoppa. Muuten alue on kaunista mäntykangasta, ja retkeilykäytössä. Muinaisjäännöksen laajuus on arvio topografian perusteella Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 1.6.2009. Kivikautinen asuinpaikka Hietasaaren lounaiskärki, törmän päällä, ympäristö hiekkaharjua, mäntykangasta. 3 Voimassa 2019-09-12T13:58:12 4174.55419922 274.15779881
arkeologinenkohde_alue.591 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.591 91268 {E23C60A2-EAF5-4C55-8B74-93818454D65C} 1000019964 Vasainsaari nauriskuoppa 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 80 ei Vasainsaaren keskellä oleva laakso on hyvin voinut olla viljelyksessä, todennäköinen nauriskuoppa saaren länsirannalla viittaa mahdolliseen kaskiviljelykseen. Nauriskuopan koko on 2,7 x 1,2 metriä. Alue on kuusivaltaista sekametsää. Vasainsaaren keskiosa ja em. laakso eivät kuulu kansallispuistoon, mutta kaskialue on saattanut jatkua laakson pohjoispuolellakin, kansallispuiston alueella. Maasto on täällä hyvin alavaa. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 1.6.2009. Kaskialue, nauriskuoppa Vasainsaaren keskellä olevan laakson länsiranta, kuusivaltaista sekametsää, korkeintaan pieneltä osin kansallispuiston alueella. Raportissa Vasainsaari, kaskialue. Pistemäisenä kohteena mj-rekisterissä nauriskuopan mukaan. 3 Voimassa 2019-09-12T14:33:31 9949.88916016 368.75164774
arkeologinenkohde_alue.592 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.592 91271 {1D16D47D-E5EF-4F81-849D-70B8D25F3C7B} Kosiankuuransaari kaskialue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 83 80 ei Todennäköinen vanha kaskialue sijaitsee Kosiankuurasaaren keskiosan itärannalla. Täällä on suhteellisen pienellä alueella koivikkoa ja haavikkoa, aluskasvillisuudeltaan saniaisia ja pensaikkoa, ilmeisen muhevaa maataoleva alue kooltaan noin 50 x 100 metriä. Alue on tasaisesti itärannalle viettävää. Kaskiröykkiöitä tai nauriskuoppia ei alueella havaittu. Vuosina1856-1857 piirretyssä kartassa (A.F. Hirn) saareen ei ole kuitenkaan merkitty kaskialueita ja saaren nimikin on Johanasaari. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 1.6.2009. Kaskialue Kosiankuurasaaren keskiosan itäranta, rehevää lehtimetsää. 3 Voimassa 2019-09-13T14:45:08 7152.49633789 340.66438978
arkeologinenkohde_alue.593 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.593 88563 {43F07D92-1F6B-4906-A58D-79F0FBB560B3} Akalauttapää Puhelinlinjan jäännökset 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2199 Muu sotahistoriallinen kohde 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 495 430 ei Noin 200 metriä rakennuksen jäännöksistä pohjoiskoilliseen on vanhan puhelinlinjan jäännökset. Linjatolppia/tappeja tai niiden jäännöksiä löytyi yhteensä seitsemän pohjois-koilliseen kohti Pahakurua kulkevassa linjassa. Linja on todennäköisesti johtanut kuruun, mutta lopun linjan jäännöksiä ei löydetty. Linjan tapit olivat joko suuriin maakiviin hakattuja rautatappeja tai puupaaluja, jotka on pystytetty kiviseen maastoon kiviä tyvelle kasaten. Puupaaluista oli näkyvissä enää lahonneita jäännöksiä. 3 Voimassa 2009-11-24T13:45:15 22686.82910156 833.94338792
arkeologinenkohde_alue.594 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.594 91465 {746CFAD1-8A3F-480F-8E1C-FBCF0EAD6203} 1000019975 Haukkasalo 2 kaskiröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 90 85 ei Kaskialue sijaitsee Haukkasalon saaren etelärannan keskikohdalla olevan venevalkaman länsipuolella, pienessä kallioiden välisessä laaksossa. Paikalla kasvaa harvahkoa sekametsää ja alue on tasaista maastoa. Alueella havaittiin viisi kaskiröykkiötä, joista suurin osa maakivien päälle kasattujen kivien rykelmiä. Alue on laajuudeltaan vain noin 100 x 50 metriä ja se on suhteellisen selväpiirteinen kokonaisuus. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 14.8.2009. Kaskialue, kaskiröykkiöitä Haukkasalon saaren keskikohdan eteläranta, venevalkaman lähellä. Sekametsää. Rekisterissä pistemäinen kohde raportin tekstiosassa annetun kaskiröykkiön koordinaatin mukaan. 3 Voimassa 2019-09-13T08:11:41 3364.22924805 249.70416033
arkeologinenkohde_alue.595 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.595 91467 {7497BAF8-F384-4047-8731-5E5C2CB82B19} Haukkasalo 5 pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 87 80 ei Todennäköinen vanha peltoviljelysalue sijaitsee Haukkasalon saaren itäosassa, kahden mäen välisessä kaakkoon suuntautuvassa kapeassa laaksossa saaren etelärannan tuntumassa. Maasto on sammalpohjaista kuusikkoa, maapohjaltaan tasaista aluetta, jossa on siellä täällä isoja kiviä. Rantaa kohden kuusikon halki kulkee ainakin kaksi matalaa ja maatunutta ojaa. Alue on mitoiltaan noin 75 x 175 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 17.8.2009. Pelto Haukkasalon saaren itäosan eteläranta, laakso, sammalpohjainen kuusikko. 3 Voimassa 2019-09-13T08:21:37 13472.15332031 483.4067068
arkeologinenkohde_alue.596 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.596 90728 {907D63BC-F099-44BF-94F9-D09F84C62390} 148010067 Pielpajärvi 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 10 Kirkkolaki Null; Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 0 Ei määritelty 150 142 ei Mj-rekisteristä: Pielpajärven (Piälpáájävri) kirkko ja kenttä sijaitsevat Vanhankirkonvaaran ja Kalkuvaaran välissä, Ison Pielpajärven koillisrannalla. Hoidetussa, heinää kasvavassa kentässä on vuosien 1754-60 välillä rakennettu Pielpajärven erämaakirkko, jota käytettiin 1800-luvun lopulle saakka. Tätä kirkkoa edelsi ilmeisesti vuosien 1646-48 välillä rakennettu Kristiinan kirkko, jota uhkasi jo vuonna 1740 sortumisvaara. Kirkon luona on sijannut pappila, runsaasti kirkkotupia, kotia ja "markkina". Kentässä erottuu vieläkin kodan- ja rakennuksenpohjia sekä lukuisia epämääräisiä kiveyksiä. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1895 Juutuanjoen eteläpuolelle, sillä sinne oli alkanut syntyä pysyvää asutusta. Vuoden 2008 inventoinnissa kentän luoteislaidalta, koivikosta paikallistettiin kolmen rakennuksen pohjat, sillä kentän pitkän heinikon keskeltä ei voinut erottaa lainkaan kodansijoja tai peruskiveyksiä. Kohteen laajuuden selvittämiseksi paikka pitäisi kartoittaa keväällä heti lumien sulettua. Rajaus on mj-rajausta laajempi rky-rajaus. 3 Voimassa 2019-10-02T10:52:45 35796.87963867 805.16767561
arkeologinenkohde_alue.597 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.597 90731 {786D4403-232B-4669-B247-3056892DE94F} 1000002047 Lätäseno puolustusvarustuksia (Sturmbock - Stellung) 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2121 Linnoitukset 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Tunturi-Lapin maakuntakaava ma 5973 1 VAT/rky 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 522 367 ei RKY: Norjaan Jäämeren satamiin johtavan maantien varressa, avoimessa tunturimaastossa sijaitseva Lätäsenon saksalainen asema "Sturmbock-Stellung" eli Järämä on saksalaisten rakentama, yhteensä 25 km pitkä linnoitusalue Käsivarren poikki vuodelta 1944. Alueen eteläosan osittain entistetyssä osassa on taistelu-, yhdys- ja juoksuhautaa yhteensä yli 1,2 km sekä 16 korjattua taisteluhaudan erityyppistä ampumapesäkettä (konekivääri ja raskasase) sekä viisi erityyppistä alkuperäisille paikoilleen kunnostettua korsua. Saksalaisten vahvasti linnoittamaa Järämää vastassa ollut suomalaisten hyödyntämä Markkina muodostavat parin. Niiden välissä oli toisen maailmansodan viimeinen "asemasotalinja". Markkinan entinen kirkkomaa on erikoinen suomalaisten toisen maailmasodan sodankäynnin päätöspaikka, vaikka se ei ollutkaan varsinainen taistelupaikka. Kaivannot ovat entisellä kirkkomaalla ja sen edustalla. Sturmbockstellung - Järämä 3 Voimassa 2019-09-10T15:01:44 7599997.80493164 16962.40858639
arkeologinenkohde_alue.598 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.598 142948 {B626793B-E4B2-41D1-AB4A-C0776283C503} Pikku Matjärvi puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 130 ei Pikku Matjärven länsipuolisen harjanteen päällä on 17 poteroa, jotka sijaitsevat harjun itäreunan lähellä, eli niiden ampumasuunta on länteen. Poteroiden välit ovat 2-10 m. Niiden koko on noin 1,3 m x 1,2 m ja syvyys 50-80 cm. Poteroista kaivettu maa on kasattu valliksi etupuolelle ja sivuille. Eteläisin potero on hieman suurempi, se sijaitsee harjun kapeimalla kohdalla ulottuen reunasta reunaan. Tämä potero on 2,5 m pitkä ja 1,5 m leveä ja noin 80 cm syvä. Sivuilla ja etureunassa on puut. Etelästä käsin toinen potero on katettu kuorimattomilla hirsillä ja peitetty maalla. Se on kooltaan noin 2,3 m x 1,3 m. Harjanteen pohjoispäässä on kaksi kuoppaa, jotka ovat muodoltaan erillaisia, eivätkä ilmeisesti ole poteroita. Mahdollisesti ne liittyvät sähkölinjan rakentamiseen. Harjanteen katkaisevan puron pohjoispuolella on pieni kuolpuna, jonka päällä on kolme rakennuksen pohjaa ja reen jäännös. Kuolpunan koillispuolella, suon reunassa, on pienen korsun jäännös. Kuolpunan itäreunassa on merkkejä rautalanka-aidasta, puuhun on naulattu kiinni kolme rautalankaa päällekäin. Langat ovat uponneet syvälle puuhun. Mahdollisesti koko kuolpuna on ollut aidattu. Rakennelma 1 Lähes kokonaan aluskasvillisuuden peittämä rakennuksen pohja, vain yksittäinen hirsikerta jäljellä. Kaksipuoliset koirankaulasalvokset nurkissa. Koko 7,2 m x 5,2 m. Vieressä maassa on rautalankaa. Rakennelman alueella kasvaa tiheä taimikko. Rakennelmasta noin 20 m luoteeseen on reen jäännös. Jalaksien kärkiosat on tehty juurakoista ja niiden pohjissa on paksut metallilevyt. Jalaksien pituus on 1,6 m ja leveys ulkoreunasta 80 cm. Mahdollisesti reki on ollut kaksiosainen, mutta maatumisen vuoksi rakenne on epäselvä. Vetoaisa on tehty raudasta. Rakennelmasta 1 noin 25 m pohjoiseen on toinen rakennuksen pohja, kooltaan mahdollisesti 5,8 m x 5 m. Muutamia hirsiä on havaittavissa aluskasvillisuuden alla. Rakennelma 3 Sijaitsee matalassa kuopanteessa kuolpunan päällä, noin 25 m rakennelmasta 2 pohjoiseen. Paikalla on muutamia hirsiä, joissa on koirankaulasalvokset. Rakennelman koko on ollut noin 5 m x 6 m. Sisällä on galvanoidun tynnyrin kansi, jossa on teksi WIFO ja sen alla numerot 318667. Rakennelman 3 koillispuolella, kuolpunan jyrkän reunan alapuolella, suon reunasssa, on pieni korsu. Sen kuoppa on kooltaan 1,7 m x 1,4 m ja syvyys 60 cm. Kuopan reunoissa on hirret, joiden koko on 2,5 m x 2,3 m. Kuopassa ja sen vieressä on puun kappaleita. Korsun vieressä on peltinen keitin/lamppu, jonka reunassa on teksi Nür für 0,720 er Leichtbenzin. Korsun kohdalla kuolpunan reunalla on kaksi matalaa kivivallia, mahdollisesti ne ovat ampumapesäkkeitä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Kohde havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa. Poteroiden ampumasuunta on länteen, joten todennäköisesti ne ovat Neuvostoliiton sotilaiden tekemiä. Pohjoisosan rakennelmat ovat löytöjen perusteella mahdollisesti saksalaisten valmistamia. Pikku Matjärven länsipuolella on kapea ja jyrkkäpiirteinen moreeniharju, jonka länsipuolella on kapea suoalue ja sen jälkeen Virtaniementie. Harjun päällä kulkee sähkölinja. Harjun laki on raivattu, mutta rinteillä kasvaa tiheähköä männikköä. Laella aluskasvillisuus jäkäliä, sammalia ja hieman varpukasveja. Pikku Matjärvestä Matjärveen virtaavan pienen puron pohjoispuolella on pieni kuolpuna, jonka itäpuolella on soinen alue. Harju katkeaa Pikku Matjärven lounaispuoliseen hiekkakuoppaan. 3 Voimassa 2012-02-13T10:24:57 15178.78857422 859.32417389
arkeologinenkohde_alue.599 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.599 142949 {B51C1A53-F596-4EEA-AB0E-BD73E970D6EE} Jauholamminaho 2 tervahauta ja tervasauna jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 168 ei Tervahautaa on poltettu samassa paikkaa ainakin kaksi kertaa. Haudassa on kaksi sisäkkäistä kehää ja kaksi halssia. Ulompi halkaisija 14 metriä, syvyys 0,3 m. Suurempi halssi on 2 m leveä, 5 metriä pitkä, 1 metrin syvä. Toinen halssi on noin 1m leveä. 30 metriä haudasta luoteeseen on kivinen neliskanttinen kiuas. Seinien hahmot näkyvät maastossa, mutta puujäänteitä ei ole. Koko 5 x 5 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Tervahauta ja tervasauna on merkitty pisteillä. Jouko Vilmi opasti kohteelle. Tervahaudasta oli aiempi tieto. Tervanvalmistuspaikka. Kohde sijaitsee Jauholamminahon pohjoispuolen rinteessä, reilut 100 m Ukonlammesta kaakkoon. Kuviolla on taimikkoa. 3 Voimassa 2012-02-10T15:24:04 1241.40307617 139.16906827
arkeologinenkohde_alue.600 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.600 91041 {7020CF65-171E-41D1-B981-0A2C97F37D08} 1000019946 Papinsaari 2 nauriskuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 86 86 ei Papinsaaren kaskialue sijaitsee saaren länsiosassa, saaren keskikohdalla olevan kalliopaljastuman lounaispuolella. Alueelta löytyi kaksi todennäköistä nauriskuoppaa, joista läntinen kooltaan noin 2 x 0,8 metriä, syvähkö kuoppa, joka lienee kaskialueen lounaisreunalla. Toinen, itäisempi kuoppa, on kooltaan noin 2 x 1 metriä. Mahdollisesti osa kohteen "Papinsaari, hiilihaudat" hiilimiiluista on itse asiassa nauriskuoppia (pisteet 163-165), ainakin kaskialue on ulottunut täällä lännemmäksi kuin mikä on tässä kertomuksessa kaskialueeksi rajattu. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 22.5.2009. Kaskialue, nauriskuoppia Papinsaari, saaren keskustan kallioalueen lounaispuolella, kuusikkoa, hiekkamaata. Raportissa Papinsaari, kaskialue, mj-rekisterissä pistemäisenä kohteena "Papinsaari 2" (piste vain toiselle nauriskuopalle). 3 Voimassa 2019-09-12T13:53:42 3563.63378906 267.73993053
arkeologinenkohde_alue.601 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.601 141562 {4F12802F-11E6-4F63-9531-76C6D6ECD97E} 261010078 Pallaslompolonharju N Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 270 ei Kohde koostuu kvartsi-iskosten löytöpaikasta, joka ilmeisesti on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, sekä kolmesta pyyntikuopasta. Kuopat sijaitsevat harjanteen laella vajaan kolmensadan metrin matkalla, ja kvartsi-iskokset on tavattu harjanteella kulkevan polun puhki kuluttamasta maanpinnasta. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä, ja samalla tarkennettiin sekä pyyntikuoppien että kvartsilöytöpaikan sijaintitietoja ja sanallista kuvausta. Kohteen Pallaslompoloharju N asuinpaikan ja pyyntikuoppien tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Asuinpaikka ? x = 7550135 / y = 3382943 Kohta, josta vuonna 2007 oli löydetty viisi kvartsi-iskosta, paikallistettiin kohteesta otetun valokuvan perusteella pitkällisen etsimisen jälkeen. Kohteen löytämistä vaikeutti huomattavasti, että kuva on ilmoitettu vuoden 2007 inventoinnin raportissa kuvatuksi kohti pohjoista, vaikka todellisuudessa kuvaus-suunta on ollut kohti itäkaakkoa. Melko loivasti kohti etelää ja Pallaslompolon rantaa viettävällä kohtalaisen hiekkaisella rinteellä, harjun laen länsipuolella, halkaisijaltaan noin kymmenmetrisessä maapaljastumassa, josta on aiemmin kerätty talteen viisi kvartsi-iskosta, ei tarkastuksen yhteydessä havaittu mitään löytöjä eikä esihistorialliseen aktiviteettiin liittyviä ilmiöitä. Paikalta noin viisitoista metriä itään, harjanteen päällä kulkevalta polulta, kohdasta x = 7550131 / y = 3382953, löydettiin kuitenkin yksittäinen pieni kvartsi-iskos, joka jätettiin paikoilleen. Iskoksen löytöpaikka valokuvattiin. Pyyntikuoppa 1 ? x = 7550064 / y = 3383008 Soikeahko, luode-kaakko-suuntainen, koko noin 3,0 m x 2,0 m. Syvyys noin 0,4 m. Kuoppaa kiertää loivapiirteinen valli, jonka leveys on noin 1,5 m ja korkeus noin 0,2 m. Kuoppa on kaivettu kiviseen moreenimaahan. Pyyntikuoppa 2 ? x = 7550144 / y = 3382950 Pyöreä, pohjaltaan luode-kaakko-suuntaisesti soikea, halkaisija noin 3,0 m, syvyys noin 0,7 m. Kuoppaa kiertää loivapiirteinen valli, jonka leveys on noin 2,0 m ja korkeus noin 0,2 m. Kuoppa sijaitsee vain noin viisitoista metriä kvartsilöytöpaikasta pohjoiskoilliseen päin. Pyyntikuoppa 3 ? x = 7550250 / y = 3382844 Pyöreä, pohjaltaan koillis-lounais-suuntaisesti soikea, halkaisija noin 3,0 m, syvyys noin 0,7 m. Kuoppaa kiertää loivapiirteinen valli, jonka leveys on noin 2,0 m ja korkeus noin 0,4 m. Kuopan pohjalle kaivetusta lapionpistosta todettiin pintaturpeen alta selvä huuhtoutumiskerros. Muinaisjäännösalueen on aiemmin määritetty kattavan koko niemen alueen. Niemen kärkiosassa ei kuitenkaan ole havaittu mitään muinaisjäännösten olemassaoloon viittaavaa, joten perustellumpi rajaus olisi määrittää muinaisjäännösalueeksi ainoastaan se osa niemestä, joka rajautuu eteläisimmän pyyntikuoppa 1:n ja pohjoisimman pyyntikuoppa 3:n väliselle alueelle. Kohteen pyyntikuopat on löytänyt Aki Arponen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 1989. Hannu Kotivuori on tarkastanut kohteen vuonna 2002 ja viimeisimmän tarkastuksen ovat suorittaneet Ulrika Köngäs, Kerkko Nordqvist ja Heidi Nordqvist vuonna 2007. Kohteen viimeisimmän tarkastuksen yhteydessä alueelta on tavattu myös kvartsi-iskoksia. Kohteen kolme pyyntikuoppaa kuuluvat mahdollisesti samaan Pallasjärven ja Pallaslompolon väliseen pyyntikuoppien ketjuun kuin samalla harjujaksolla, kahdessa saaressa kohteen eteläpuolella, kohteiden Pallaslompolo 1 ja Pallaslompolo 2 yhteydessä sijaitsevat kuopat. Kuoppa 3:sta tavattu selvä huuhtoutumiskerros osoittaa kyseisen kuopan olevan todennäköisesti esihistoriallinen, ja on mahdollista, että myös muut kohteen kuopat ovat ajoitukseltaan samanikäisiä. Kohteesta tavatut kvartsilöydöt liittyvät todennäköisimmin kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan. Löytöjen vähäisyyden vuoksi vaikuttaa kuitenkin varsin todennäköiseltä, että paikalla ei ole asuttu kovinkaan pysyvästi, vaan kyseiset iskokset voivat olla jälkiä kenties vain kertaluonteisesta leiriytymisestä. Eroosio kuluttaa asuinpaikka-aluetta jonkin verran, mutta mitään merkittäviä ihmistoiminnasta aiheutuvia uhkia ei kohteen säilymistä kohtaan vaikuta tällä hetkellä kohdistuvan. Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläpään länsirannalla, Pallasjärven ja Pallaslompolon välisen harjujakson pohjoisosassa, harjulla, joka muodostaa järveen työntyvän kapean niemen. Varsinaisesta mantereesta harjun pohjoispään erottaa avoin jänkä. Maaperä harjulla on melko kivistä hiekkamoreenia. Alueen puusto koostuu lähinnä koivujen ja mäntyjen muodostamasta sekametsästä, lisäksi harjulla on muutamia kuusia. Aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, suopursu, juolukka ja seinäsammal. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T12:47:19 11848.01513672 705.56455735
arkeologinenkohde_alue.602 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.602 141563 {BF262858-1282-4B13-8083-B7961324BECD} 261010081 Pallasjärvi SW Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 268 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu ajoitukseltaan epäselvän, todennäköisimmin rautakaudelle tai historialliseen aikaan ajoittuvan asuinpaikan jäännöksistä sekä kivistä ladotusta historiallisen ajan rajamerkistä. Kohteesta on aiemmin paikallistettu suorakaiteen muotoinen liesilatomus, halkaisijaltaan noin metrin laajuinen maatunut kuoppa sekä rantatörmän murroksesta palanutta maata ja nokea. Historiallisen ajan rajamerkki sijaitsee asuinpaikan eteläpuolella. Kohdetta tarkastettaessa vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä paikallistettiin kohteesta aiemmin tunnettujen rakenteiden lisäksi toinen liesi-latomus, joka sijatsee aiemmin tunnetun latomuksen ja historiallisen ajan rajamerkin välisellä alueella. Kohteesta Pallasjärvi SW tavattujen rakenteiden tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 1 ? x = 7550532 / y = 3382587 Latomus on länsiluode-itäkaakko-suuntainen, kauttaaltaan kivetty, kooltaan noin 90 cm x 70 cm. Kivien läpimitat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla latomusta ympäröivästä maanpinnasta noin viisi senttimetriä. Latomus on noin viiden metrin etäisyydellä rannasta, rannan suuntaa seuraavan polun itäpuolella, ja se on puolukanvarpujen, seinäsammalen ja kangaskarhun-sammalen peitossa; muutamien kivien yläpintaa näkyy hiukan sammalten välistä. Latomuksen lounais-puolella, noin kahden metrin etäisyydellä latomuksesta, on halkaisijaltaan noin metrin laajuinen pyöreä kuopanne, jonka syvyys on noin 0,3 m. Aiemman kuvauksen mukaan latomuksen ja kuopan vieressä pitäisi sijaita myös rajaa osoittavia viisarikiviä, mutta mitään sellaiseksi tulkittavaa ei paikalla havaittu. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 2 ? x = 7550485 / y = 3382577 Latomus on länsiluode-itäkaakko-suuntainen, vain reunaosiltaan kivetty, kooltaan noin 90 cm x 65 cm. Kivien läpimitat vaihtelevat välillä 10 cm - 15 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla latomusta ympäröivästä maanpinnasta noin kolme senttimetriä. Latomus sijaitsee tasaisella kohdalla noin viiden metrin etäisyydellä rannasta, rannan suuntaa seuraavalla polulla. Polku on jonkin verran kuluttanut aluskasvillisuutta paikalla, mutta mineraalimaa ei ole tullut esille, eikä polun nykyisen kaltainen käyttö vaikuta uhkaavan latomuksen säilymistä. Latomuksen kiveämättömään keskiosaan kaivettiin lapionpisto, josta tavattiin ohuehkon pintaturpeen alta huuhtoutumiskerros ja huuhtoutumiskerroksen seasta muutamia palaneiden kivien kappaleita. Kivistä ladottu rajamerkki ? x = 7550460 / y = 3382566 Rajamerkki on nelikulmainen, luode-kaakko-suuntainen, kooltaan noin 120 cm x 120 cm, korkeudeltaan noin puolimetrinen. Rajamerkki sijaitsee noin kuuden metrin etäisyydellä rannasta, rannan suuntaa seuraavan polun ja rannan välillä, ja se on ladottu halkaisijaltaan noin 40 cm kokoisista kivistä, joista ainakin useimmat ovat muodoltaan pitkänomaisia. Kiviä vaikuttaa olevan pääosin kaksi kivikertaa. Keskelle rajamerkkiä on asetettu pystykivi, joka kohoaa noin 20 cm rajamerkin muuten jokseenkin tasaista yläpintaa korkeammalle. Rajamerkki on juolukan- ja puolukanvarpujen sekä sammalten peittämä, ja vain muutamia kiviä näkyy osittain sammalten väleistä. Kohteen voidaan katsoa muodostuvan kolmesta erillisestä pesäkkeestä. Molempien liesilatomusten luona voidaan keskeisimmän aktiviteetin olettaa melko todennäköisesti rajoittuneen halkaisijaltaan noin kymmenmetriselle alueelle. On kuitenkin jossain määrin mahdollista, että myös latomusten väliseltä alueelta tavattaisiin merkkejä esihistoriallisesta tai historiallisesta aktiviteetista, mikäli alueella suoritettaisiin täydentäviä kenttätutkimuksia, lähinnä laajempaa koekuopitusta. Rajamerkki, kohteen eteläisin pesäke, rajoittuu kokonaisuudessaan halkaisijaltaan kaksimetriselle alueelle. Kohteen on löytänyt Aki Arponen vuonna 1989 alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä. Sittemmin kohteen ovat tarkastaneet vuonna 1994 Pirjo Hamari ja Petro Pesonen, vuonna 2002 Hannu Kotivuori ja vuonna 2007 Ulrika Köngäs, Oula Seitsonen, Heidi Nordqvist ja Kerkko Nordqvist. Vuoden 2007 inventoinnissa kohdetta ei kuitenkaan onnistuttu varmasti paikallistamaan. Kohteesta dokumentoidut pesäkkeet ajoittuvat vähintään kahdelle eri aikakaudelle. Kohteen lounaisin pesäke, kivistä ladottu nelikulmainen rajamerkki, on todennäköisesti kohteen nuorin osa, ajoittuen selvästi historialliselle ajalle. Liesilatomusten ajoitusta on vaikeampi tarkasti määrittää, ne voivat olla mahdollisesti peräisin jo rautakaudelta, mutta on myös mahdollista, että nekin olisivat historialliseen aikaan ajoittuvia jäännöksiä. Latomukset voivat olla myös keskenään eri-ikäisiä, mihin jossain määrin viittaa niiden toisistaan poikkeava rakenne, onhan latomus 1 kauttaaltaan kivetty, mutta latomus 2 ainoastaan reunaosiltaan. Latomusten välillä oleva alue voi siis hyvinkin olla täysin löydötöntä, jolloin latomuksien lähialueet muodostaisivat kaksi erillistä, toisistaan täysin riippumatonta asuinpaikka-aluetta. Kohteen tarkemman luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttäisi lisätutkimuksia. Kohteeseen ei kuitenkaan vaikuta tällä hetkellä kohdistuvan minkäänlaista tuhoutumisuhkaa, ja sen nykytilassaan säilymisen turvaamiseksi ei ole tarvetta ryhtyä mihinkään erityisempiin toimenpiteisiin. Kohde sijaitsee Pallasjärven lounaisrannalla, alle kymmenen metrin etäisyydellä rannasta, pääosin järven rantatörmän päällä. Rantatörmä on noin kuuden metrin levyinen, ja se kohoaa noin puolentoista metrin korkeudelle järven pinnasta, noin metrin verran törmän takana tasaisena jatkuvaa maastoa. Alueella kasvaa havupuuvaltaista sekametsää, ja maaperä on hiekkamoreenia. Aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, puolukka, variksenmarja sekä sammalet. Järven rantaa seurailee kapea polku. 3 Voimassa 2019-11-27T12:43:13 1848.38256836 223.63285231
arkeologinenkohde_alue.603 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.603 141570 {00E8C5C3-189F-468A-9A6A-47C96A112E81} 1000008919 Nammalakuru Asuinpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 1 Arvio 500 485 ei Kohde on historialliselle ajalle ajoittuva saamelainen asuinpaikka. Kohdetta tarkastettaessa autiotuvan lähiympäristöä havainnoitiin melko tarkoin useiden satojen metrien säteellä, ja kohdille, jotka vaikuttivat mahdollisilta kotasijojen paikoilta, kaivettiin lapiolla lukuisia koekuoppia. Kurussa virtaavan puron pohjoispuolella, missä myös autiotupa sekä Nammalakurun kotakahvila sijaitsevat, ei havaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. Puron eteläpuolella sijaitsevilta hiekkaharjanteilta kuitenkin todettiin kahdessa erillisessä pesäkkeessä muinaismuistolain piiriin lukeutuvia asuinpaikaksi tulkittavia jäännöksiä. Purosta noin kolmekymmentä metriä etelään sijaitsevan modernin nuotiopaikan kaakkoispuolella, aivan puurajalla olevan loivapiirteisen hiekkaharjanteen laella, noin kahdeksan metrin etäisyydellä modernista nuotiopaikasta, kohdassa x = 7563419 / y = 3377743, havaittiin noin neliömetrin laajuisella alueella keskittymä palanutta ja palamatonta luuta. Luukeskittymän lähiympäristöä tarkemmin havainnoitaessa todettiin, että samaisen harjanteen koko eteläpäässä, melko tasaisella, noin 20 m x 20 m laajuisella alueella, on maanpinnalla kuluneen pintaturpeen seassa harvakseltaan luunkappaleita ja yksittäisiä palaneita kiviä. Tasanteen laidalta on etäisyyttä puron varrelle noin 20 metriä, ja korkeuseroa puron tasalle noin kaksi metriä. Luunkappaleiden lisäksi muita merkkejä asuinpaikasta ei harjanteelta tavattu. Modernin nuotiopaikan luota noin sata metriä lounaaseen, puron varrelta noin 40 metriä etelään päin, tunturikoivikossa sijaitsevan pienen hiekkaharjanteen laelta tavattiin myös selvästi asuinpaikan olemassa-oloon viittaavia merkkejä. Harjanteen laki on tasainen, halkaisijaltaan noin kymmenen metrin laajuinen. Korkeuseroa purolle on harjanteelta noin viisi metriä. Harjanteen laen kaakkoisosaan, noin puolentoista metrin etäisyydelle tasanteen reunalta, kohdalle x = 7563347 / y = 3377691 kaivetusta lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros ja hiilikerroksen alaosasta palanutta luuta. Lapionpisto laajennettiin noin 0,5 m x 0,5 m laajuiseksi koekuopaksi ja kuopasta löydetyt luut kerättiin talteen. Palaneita kiviä tai muita löytöjä palaneiden luiden lisäksi ei koekuopasta löytynyt. Nammalakurussa sijaitsevan historiallisen ajan asuinpaikan jäännökset sijaitsevat havaittujen ilmiöiden ja löytöjen sekä alueen maastonmuotojen perusteella kurussa virtaavan puron eteläpuolella olevilla moreeni- ja hiekkaharjanteilla, Pallastunturin suunnalta tulevan merkityn retkeilyreitin ja puron välillä. Inventoinnin yhteydessä paikallistetut kaksi luukeskittymää ilmaisevat ilmeisesti asuinpaikalla olleiden kotamaisten rakennuksien paikkoja, vaikka kivettyjä liesilatomuksia ei inventoinnissa onnistuttukaan löytämään. Paikallistetut asuinpaikkapesäkkeet rajautuvat harjanteiden tasaisille lakialueille, pohjoisempi pesäke halkaisijaltaan noin kahdenkymmenen metrin laajuiselle alueelle ja eteläisempi pesäke halkaisijaltaan noin kymmenen metrin laajuiselle alueelle. Mikäli paikallistettujen pesäkkeiden välialuetta tai aluetta eteläisemmän pesäkkeen luota alavirran suuntaan koekuopitettaisiin laajemmin, olisi mahdollista, että alueelta löytyisi vielä lisääkin asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Paikallisen informantin mukaan Nammalakurun vanha saamelaisten asuinpaikka on sijainnut nykyisen retkeilymajan [ilmeisesti autiotuvan] tienoilla, ja paikka on kuulunut Maggan suvulle. Paikalla kerrotaan säilyneen pitkään muun muassa vanha lypsykaarre jonkin matkaa majasta länteen. Kohteen koillispuolella, Saivokeron etelärinteellä, on yhä havaittavissa vanhan poroaidan jäännöksiä, jotka on erikseen dokumentoitu kohteena Saivokero. Autiotuvan ympäristön ovat aiemmin tarkastaneet Oula Seitsonen, Ulrika Köngäs, Heidi Nordqvist ja Kerkko Nordqvist vuonna 2007 alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä, mutta Nammalakurun asuinpaikkaa ei tuolloin onnistuttu tarkemmin paikallistamaan. Nammalakurussa virtaavan puron eteläpuoleisilla moreeni- ja hiekkaharjanteilla sijaitsee luonteeltaan pesäkkeinen ja todennäköisimmin historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka. Maasto asuinpaikalla on paikoin hyvinkin kulunutta, ja on mahdollista, että vanhoja kotapaikkoja on hyödynnetty retkeilijöiden toimesta teltanpaikkoina, minkä myötä merkit saamelaiskodista ovat kadonneet tai ainakin heikentyneet. Alueella todennäköisesti sijainneiden liesilatomuksien kivet ovat voineet päätyä uusiokäyttöön retkeilijöiden nuotiopaikoille. Kohteen kahdesta asuinpaikkapesäkkeestä pohjoisempaan, joka sijaitsee aivan modernin nuotiopaikan lähiympäristössä, kohdistuu alueella tapahtuvan nuotioinnin ja toistuvien leiriytymisten aiheuttamasta maaston kulumisesta johtuva vähittäisen tuhoutumisen uhka. Leiriytymisten rajoittaminen alueella ei ole realistista, ja olisikin suotavaa, että kyseisen pesäkkeen keskeisimmät osat pyrittäisiin tutkimaan kaivauksilla ennen pesäkkeen kulttuurikerroksen väistämätöntä tuhoutumista. Eteläisempi asuinpaikkapesäke on hieman syrjässä keskeisimmin kulutukselle alttiina olevalta alueelta, minkä ansiosta eteläisemmän pesäkkeen säilyminen nykytilassaan ei toistaiseksi vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Saivokeron lounais- ja Keräskeron kaakkoispuolella. Nammalakuru on avoimien tunturi-lakien ympäröimä suojaisa laakso, jonka halki virtaa pieni puro. Maaperä alueella on hiekkamoreenia, ja kurun maastonmuotoja elävöittävät useat loivapiirteiset harjanteet. Autiotuvan ympäristö on laajalti kulunutta, ja alueella on useita moderneja nuotiopaikkoja sekä teltanpaikkoja. Kurun alarinteillä kasvaa tunturikoivuja ja muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuutta lähellä kurun pohjaa hallitsevat mustikka, puolukka, juolukka, variksenmarja, ruohokanukka, metsätähdet sekä seinäsammal ja kangaskarhun-sammal. Kuivimmilla paikoilla kasvaa jäkäliä ja kuluneimpien kohtien lähellä yksittäisiä heinäkasveja. Alueella on myös harvakseltaan katajapensaita. 3 Voimassa 2012-01-11T09:27:05 7665.36303711 359.48939635
arkeologinenkohde_alue.604 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.604 141585 {DB951C60-818B-4AE0-8D84-F586CDAEE30E} Joutsenampumajärvi savottakämppäalue jäännös 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 125 ei kämppä 1 Hyvin säilynyt hirsirakennelma, lounas-koillinen -suuntainen. Kooltaan 8,5 m x 8,4 m, luoteisseinä on 2,2 m korkea. Valmistettu suurista varaamattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on sammalta tilkkeenä. Hirret on ilmeisesti kuorittu, vaikka kaarnaa onkin paikoin näkyvissä. Nurkissa on sahalla tehdyt yläpuoliset koirankaulasalvokset. Luoteisseinässä on yhdeksän hirsikertaa jäljellä, mutta kaakkoisseinässä vain viisi. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi, ja suurimmat hirret molemmin puolin salvosten kohdalta. Oviaukko on luoteisseinällä eli rantaa kohden, se on 90 cm leveä ja 1,3 m korkea. Reunoissa olevien hirsien päissä on karapuut sekä kamanapuut, jotka on veistetty oven puolelta ohuemmaksi. Myös oven yläpuoliseen hirteen on veistetty kolo ovea varten. Oven kahteen yläpuoliseen hirteen on veistetty kolot saranapuuta varten, ja alemmassa on kaareva tukipuu saranalle. Lounaisseinällä on ikkuna-aukko, 110 cm leveä ja 55 cm korkea. Se on veistetty kolmeen hirteen, reunoissa on karapuut mutta muita rakenteita ei ole säilynyt. Ikkunan alapuolella on kaksi porareikää, ja paikalla ollut hylly on heitetty ikkunan ulkopuolelle. Etelä- ja itänurkissa on seinään naulattuja puun pätkiä, jotka mahdollisesti ovat laveritason tukipuita. Pohjoisnurkassa hirsien rakoja on peitetty ohuilla laudoilla. Niiden vieressä on kyljestä avatusta säilykepurkista tehty hylly, näitä on myös kaksi muuta. Ja ylempänä seinässä on puun kyljestä lohkaistu oksankohta koukkuna. Oven vierssä ja yläpuolella on myös seinään porattuihin reikiin lyötyjä tappeja, näitä on useita eri puolilla seiniä. Osa pareittain eli niiden päällä on ollut hylly. Koillisseinällä on laudasta tehty hylly, joka on naulattu seinään kapeaksi veistetyistä päistä. Myös ulkoseinissä on useita porareikiä joissa osassa on vielä tappi jäljellä. Kattohirsiä ja -puita on säilynyt seiniä vasten nojallaan. Sisällä kasvaa heinää sekä pari koivua. Oven viereisen hirren päähän on kaiverrettu päivämäärä 1966 19/7, ja viereen on kirjoitettu lyijykynällä 23/5 -73, sekä nimikirjaimet AA + VS. Kämpästä yhdeksän metriä alarinteeseen päin on sortunut lieden jäännös. Kasa on kooltaan 3,3 m x 2,3 m ja noin 70 cm korkea. Se on pääosin aluskasvillisuuden peittämä. Sen yhteydestä ei havaittu puurakenteita. Vieressä on matala suorakulmainen kuoppa, kooltaan 1,5 m x 1,7 m ja noin 10 cm syvä. Kämppä 2 Noin 15 m pohjoisluoteeseen kämpästä 1 on toinen hirsirakennelma, kooltaan 8,2 m x 7,5 m. Se on säilynyt lähes yhtä hyvin, luoteisseinässä on säilynyt kahdeksan hirsikertaa, kaakkoisseinässä viisi. Rakennustapa on samanlainen kuin kämpässä 1, mutta sisäseiniä ei ole veistetty tasaisiksi, hirsissä on myöskin kuorta jäljellä. Oviaukko on luoteisseinällä, se on 1,1 m leveä ja 1,45 m korkea. Aukon sivuilla on karapuut ja hirsien päät on ohennettu ulkopuolelta. Toisessa reunassa on saranarakenteen jäänteitä. Kaakkoisseinällä on kahteen hirteen veistetty valoaukko, joka on 60 cm leveä ja 50 cm korkea. Siinä ei ole karapuita tai muita rakenteita. Koillisseinällä on mahdollisesti kaukalorakenteen jäännöksiä. NW-seinällä on pystypuu, jonka takana on pitkiä pyöröpuita ja laudoista tehtyjä seinämiä. Rakenne peittyy osittain päälle romahtaneiden kattorakenteiden alle. Ulkoseinässä on parissa kohdassa pieniä palojälkiä. Kysessä on todennäköisesti talli. Sisällä kasvaa pari koivua sekä heinää ja sammalia. Sauna Sijaitsee 18 m länteen kämpästä 2 ja noin 10 m rannasta. Rakennettu samalla tavalla kuin muut rakennelmat. Kooltaan 4,8 m x 4,8 m, kahdesta viiteen hirsikertaa on säilynyt. Lounaispuoli on säilynyt paremmin, oviaukko on koillisseinällä ja sen viereinen seinä on romahtanut. Oviaukko on 80 cm leveä, kamanapuut ovat osin säilyneet. Pohjoisnurkassa on lieden jäänteet, kivikasan koko on 2,2 m x 1,8 m ja korkeus noin 40 cm. Lieden vieressä olevista hirsistä osa on hiiltynyt, lounaisseinän hirsistä osa on mustuneita muttei hiiltyneitä. Lounaisseinällä on lauteiden jäänteitä, seinähirsien väliin on kiinnitetty puita jotka tukeutuvat pystypuihin. Sisällä kasvaa pari männyn taimea. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Jorma von Pandy kertoi kohteesta. 1920/30-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppäalue, asuinrakennus, talli ja sauna. Kämppäalue sijaitsee Joutsenampumajärven kaakkoispäässä, osin erämaa-alueella. Rinne laskee loivasti kohti järveä. Rannalla on paikoin avointa kivikkoa. Alueella kasvaa muutama vanha mänty sekä tiheämmin nuorempaa puustoa, jonkin verran koivua ja pajua. Aluskasvillisuus on suopursua, sammalia, puolukkaa ja veriksenmarjaa. 3 Voimassa 2012-01-11T11:04:24 2714.59814453 205.10412207
arkeologinenkohde_alue.605 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.605 141572 {FFDBD690-3B6E-4CD1-B732-71A053F90FFC} 1000021324 Kesänkijärven pohjoisranta Tervahauta, rakennusten raunioita 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2626 Tervahaudat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 225 219 ei Kohde koostuu tervahaudan ja kahden itä-länsi-suuntaisen hirsirakennuksen jäännöksistä. Rakennukset ovat sijainneet noin kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan järveä kohti laskevan rinteen tasanteilla, ja tervahauta sijaitsee rakennuksien jäännöksistä noin noin neljäkymmentä metriä luoteeseen päin. Tervahauta ja rakennus 1:n rauniot sijaitsevat noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, rakennus 2:n rauniot puolestaan noin kymmenen metriä lähempänä rantaa. Rakennus 1:n rauniot sijatsevat noin viisi metriä etelään Kesänkijärven rannan suuntaisesti kulkevan retkeilyreitin kestävöidyltä polulta, kohdassa x = 7503960 / y = 3383095. Rakennuksen koko on ollut enintään 4 m x 14 m, mutta pituuden tarkka arvioiminen on vaikeaa, koska rakennuksen länsipää on jo liki kokonaan maatunut, eikä ilman laajempaa kaivamista tarkalleen selviä, millä kohdalla rakennus on päättynyt. Rakennuksen länsipää hahmottuu lähinnä tasanteena, jonka pohjoislaidalle, oletetun seinä-linjan kohdalle, noin metrin välein kaivetuista lapionpistoista todettiin pintaturpeen alta poikkeuksetta lahonnutta puuta, joka voi olla peräisin seinärakenteista. Rakennuksen keskeisin osa on kuitenkin ollut sen itäpäässä sijainnut noin 4 m x 5 m laajuinen tupa; tuvan länsipuolella sijainnut osa rakennuksesta lienee ollut lämmittämätöntä tilaa. Tuvan lattia-alaa rajaavat noin puoli metriä korkeat lahonneesta puusta koostuvat vallit; selviä hirsiä seinien kohdilla ei enää ole jäljellä. Tuvan jäännösten luoteiskulmassa sijaitsee nelikulmainen kiukaan raunio, jonka koko on noin 1,5 m x 1,5 m ja korkeus noin 0,5 m. Oviaukon paikka ei tuvan jäännöksistä ole hahmotettavissa. Rakennus 2:n rauniot sijaitsevat rakennus 1:n itäpään tuvan jäännöksistä noin kymmenen metriä lounaaseen päin, kohdassa x = 7503951 / y = 3383085. Rakennus on ollut pieni, kooltaan noin 3 m x 4 m. Rakennuksen parhaiten säilyneestä eteläseinästä on jäljellä kolme hirsikertaa, samoin lounaisnurkasta. Hirsikehikko on ollut halkaisijaltaan noin 25 cm - 35 cm kokoisista pyöreistä hirsistä koirankaula-salvoksin salvottu. Osa hirsien päistä on katkaistu kirveellä, osa puolestaan sahalla. Oviaukko vaikuttaa sijainneen rakennuksen länsiseinän pohjoispäässä. Mitään rakennuksen käyttötarkoitusta selvittäviä löytöjä rakenteita ei tavattu, ei myöskään merkkejä siitä, että rakennus olisi ollut lämmitettävä. Tervahauta sijaitsee Kesänkijärven rannan suuntaisesti kulkevan retkeilyreitin kestävöidyn polun vieressä, polun eteläpuolella, kohdassa x = 7503980 / y = 3383058. Haudan pohjalla kasvaa kuusia ja mäntyjä, mutta se näkyy silti hyvin polulle. Hauta on etelää kohti viettävään moreenirinteeseen kaivettu, muodoltaan pyöreä ja suppilomainen. Haudan halkaisija hautaa osittain kiertävän vallin päältä mitattuna on noin kahdeksan metriä ja syvyys noin 1,2 m. Ylärinteen puolella haudan ympärillä ei erotu lainkaan vallia, alarinteen puolella vallilla on korkeutta korkeimmillaan lähes kaksi metriä ja leveyttä noin kolme metriä. Terva on laskettu alarinteen suuntaan; tervanlaskuojan paikkaa ilmentää vallissa oleva ojamainen notkelma, joka yltää samalla tasolle haudan pohjan kanssa, ja jonka leveys on noin 0,5 m. Kyseisen notkelman eteläpuolella, tervahaudan vallin vieressä, on halkaisijaltaan noin metrin laajuinen tasanne, missä tynnyrien täyttäminen on ilmeisesti tapahtunut. Tervahaudan pohjalle kaivetusta lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta hiilensekaista maata vähintään 20 cm paksuudelta, syvemmälle lapionpistoa ei kaivettu. Kohteen voidaan katsoa rajautuvan dokumentoitujen rakenteiden jäännösten ja alueen maastonmuotojen perusteella kahdeksi pesäkkeeksi. Keskeisin pihapiiri rakennusten raunioiden luona rajautuu retkeily-reitin ja Kesänkijärven rannan välille, noin 30 m x 30 m laajuiselle alueelle. Tervahauta muodostaa oman erillispesäkkeensä, jonka halkaisija on noin viisitoista metriä. Kesänkijärven pohjoisrannan läheisyydestä tavattua tervahautaa sekä rakennuksien raunioita tulee käsitellä kiinteinä muinaisjäännöksinä. Rakennusten jäännösten luonne ei kohteen tarkastuksen yhteydessä täysin selvinnyt, mutta on mahdollista, että paikalla on sijainnut pieni yksittäistalo, jonka käyttö on päättynyt viimeistään 1900-luvun alkupuolella, mutta ehkä jo 1800-luvulla. Rakennus 1:n itäpää on joka tapauksessa ollut asuinkäyttöön tarkoitettu, rakennuksen länsipää ja rakennus 2 puolestaan vaikuttavat ennemminkin jonkinlaisten talousrakennusten jäännöksiltä. On myös mahdollista, että tervahaudan polttaminen ja rakennusten käyttö voivat liittyä samaan aikakauteen. Koska kohde sijaitsee aivan retkeilyreitin vieressä, olisi paikalle hyvä pystyttää kohteesta kertova infotaulu, mutta taulua varten rakennusten jäännöksistä tulisi saada selville enemmän, kuin mitä pelkän kohteen tarkastuksen perusteella voidaan sanoa. Rakennusten jäännösten ikä ja käyttötarkoitus saattaisivat selvitä aluetta koskevista historiallisista lähteistä. Erityisen hyvin suoraan kestävöidyltä polulta havainnoitavissa on tervahauta, koska sen pohjoisreuna on polulta vain noin metrin etäisyydellä, mutta myös rakennus 1:n jäännökset ovat tarpeeksi lähellä, jotta niitä pystyy hyvin tarkastelemaan polulta poistumatta. Kevyellä raivauksella, raivausjätteiden poistamisella sekä infotaulun toteuttamisella kohteesta muodostuisi visuaalisesti viehättävä, tiivis ja informatiivinen kokonaisuus, joka toisi myös kulttuurillista lisäarvoa alueella liikkuvien matkailijoiden retkiin. Kohde sijaitsee Kesänkijärven pohjoispuolella, järven rannan suuntaa seuraavan retkeilyreitin kestävöidyn polun ja rannan välisellä alueella. Kohde sijaitsee kohti järveä laskevalla, pääosin varsin loivalla hiekkamoreenirinteellä, havupuuvaltaisessa sekametsässä, jossa aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, puolukka, suopursu ja liekokasvit sekä sammalet, joista yleisimpänä esiintyy seinäsammal. 3 Voimassa 2012-01-11T09:38:06 1884.58129883 168.8246596
arkeologinenkohde_alue.606 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.606 95986 {C3B2DF67-7C87-4A0B-800F-C83DB5F89C7D} 1000017623 Lakiassuo 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 50 ei Laikkumätästetyltä alueelta löytyi 5 kpl kvartsi-iskoksia pieneltä alalta tien ja muinaistörmän välistä. Alueen koko on noin 10 x 10 m. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa. Alueen ympäristöä tarkastettiin laajasti, mutta muualta laikuissa ei tullut löytöjä. Myöskään aluetta sivuavalta hiekkapintaiselta tieltä ei löytynyt mitään. Löytöalueelle tehdyssä koepistossa noensekainen maa ulottui n. 20 cm syvyyteen, kyseessä vaikuttaa olevan kulttuurikerros. Kohde rajautuu havaittujen löytöjen mukaisesti noin 10 x 10 metrin kokoiselle alueelle. Löytöalueen etelä- ja pohjoisrajat ovat aivan varmat, sillä laikkumätästetty alue jatkui molempiin suuntiin kymmeniä metrejä, joten löytötyhjyys näillä alueilla antaa selvät rajat. Idässä alue rajautuu topografisesti muinaisrantatörmään ja soistumaan. Lännessä kohdetta sivuaa luonnonhiekkapintainen metsäautotie, jolta ei tullut löytöjä. On kuitenkin olemassa mahdollisuus, että kohde jatkuu länteen, jossa tien toisella puolella on peitteinen nuori kasvatusmetsä. Sinne ei tehty koepistoja. Kohde löytyi inventoinnissa 26.5.2010 Kyseessä on löytöjen, rantakorkeuden ja ympäristön perusteella mesoliittinen kivikautinen asuinpaikka, paremminkin mahdollisesti väliaikainen leiripaikka. Tuolloin alue on ollut saaristoa ja paikka melko suuren saaren itärannan suojaisessa lahdelmassa. Melko läheltä, yksityismaalta tunnetaan toinen lähes samalla korkeudella oleva asuinpaikka, josta on myös löydetty kvartsi-iskoksia (Isorahka, muinaisjäännösrekisterinro 586010036. Se sijaitsee nyt löydetystä kohteesta noin 1,6 kilometriä etelä-kaakkoon. Tasainen hiekkakangas, joka on laikkumätästetty ja johon on juuri istutettu taimikko. Maasto on avointa. Kohteen länsipuolella tien toisella puolella on nuori kasvatusmetsä, puulajina mänty. Ko. alueella on aikanaan tehty auraus, jonka jäljet näkyvät maastossa sammaloituneina auraurina. Kohteessa on aluskasvillisuutena puolukka ja kanerva. kohde sijaitsee metsätien reunassa, sen itäpuolella noin 50 metrin korkeuskäyrällä itään aukeavalla muinaisrantatörmällä. Maaperä vaihtuu törmän alla eli itäpuolella suomaiseksi. Raportissa Lakiassuo 2. 3 Voimassa 2019-10-21T12:40:56 161.79711914 60.22558167
arkeologinenkohde_alue.607 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.607 96186 {869EB3CD-C437-4C59-8D49-4F99B1056628} Kattilakoskenkangas 1 pykälikköpuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 140 ei Kohteeseen kuuluu kolme pyällettyä kelopuuta. Retkeilyreitin polusta noin viisi metriä länteen sijaitsee noin 15 metriä korkea ja ja 32 cm paksu kelomänty, joka on pyälletty kirveellä metrin korkeudelta ympäri. Siitä noin 50 metriä koilliseen on toinen noin metrin korkeudelta ympäri pyälletty kelopuu, jonka pituus on noin 12 metriä ja paksuus noin 40 cm. Tästä noin 50 koilliseen on kolmas pyälletty kelopuun pitkä kanto, jonka pituus on noin 5-6 metriä ja paksuus noin 60 cm. Pyällys on tehty noin kirveellä noin pyällys noin 1,2 metrin korkeuteen. Lähialueella on melkoisella varmuudella lisää vastaavia kelopuita. Kohde rajautuu kartalle rajatun alueen sisällä kolmena pisteenä, jotka sijaitsevat alueen molemmissa päissä ja yksi alueen keskellä. Kohde löytyi inventoinnissa 23.6.2010. Ympärikolotut männyt voivat viitata siihen, että alueella on joskus ollut kaski tai alueella on ollut tarkoitus polttaa kaski. Useimmissa puissa ei ollut havaittavissa minkäänlaisia palojälkiä. Tervanpolttoa varten puita ei ole kolottu, sillä silloin niitä ei olisi kolottu ympäri, vaan olisi jätetty ns. elämänlanka. Toinen mahdollisuus olisi, että puut on kolottu hiilenpolttoa varten kuivamaan. Hiiltä on alueella valmistettu Pankakosken ruukin tarpeisiin. Kolmantena mahdollisuutena voisi olla, että puut on kolottu esim. tukinuiton tarpeisiin puomipuiksi tms. Puut sijaitsevat retkeilyreitin polun varressa, joten niitä voisi helposti hyödyntää opastuskohteena. Mäntykangas, loiva etelärinne. 3 Voimassa 2010-08-04T12:30:43 4314.02392578 326.0798162
arkeologinenkohde_alue.608 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.608 96188 {AA287F14-D7FD-4A78-B733-654A6708CA90} Kattilakoskenkangas 2 pykälikköpuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 140 ei Kattilakosken kankaalla Kuikkalammen länsirannan ja retkeilyreitin polun välisellä alueella havaittiin lukuisia pystykeloja, joiden ympäri oli isketty kirveellä rinki noin metrin korkeudelle. Kelot olivat paksuudeltaan noin 30-40 cm:n vahvuisia. Inventoinnissa tehtiin kolottujen puiden osalta malliksi aluerajaus, mutta Kattilakosken kankaan alueella on varmuudella kymmeniä vastaavia pystykeloja, joita ei kartoitettu. Toisinaan puita saattaa olla aivan vierekkäin, toisinaan niiden välissä voi olla satakin metriä. Kohde löytyi inventoinnissa 23.6.2010. Ympärikolotut männyt voivat viitata siihen, että alueella on joskus ollut kaski tai alueella on ollut tarkoitus polttaa kaski. Useimmissa puissa ei nimittäin ollut havaittavissa minkäänlaisia palojälkiä. Tervanpolttoa varten puita ei ole kolottu, sillä silloin niitä ei olisi kolottu ympäri, vaan olisi jätetty ns. elämänlanka. Toinen mahdollisuus olisi, että puut on kolottu hiilenpolttoa varten kuivamaan. Hiiltä on alueella valmistettu Pankakosken ruukin tarpeisiin. Kolmantena mahdollisuutena voisi olla, että puut on kolottu esim. tukinuiton tarpeisiin puomipuiksi tms. Mäntyhiekkakangas. 3 Voimassa 2010-08-04T13:00:02 34824.52050781 1198.62530524
arkeologinenkohde_alue.609 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.609 91205 {AD959555-D876-409E-8A3E-B9DE70DD1BB2} 1000019951 Kelvenne pohjoinen nauriskuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 85 80 ei Kohde sijaitsee Kelventeen saaren pohjoisella, itään kurkottavalla kapealla niemellä. Niemen etelärannalla on yksi kansallispuiston rantautumispaikoista. Kohde on metsärinteessä tämän pohjoispuolella. Maastossa havaittiin yksi todennäköinen nauriskuoppa, rinteeseen kaivettu ja mitoiltaan noin 2 x 1,5 metriä. Kasvillisuus on lehtomaista sekametsää ja sen sekä kuopan perusteella kohdetta voi arvioida vanhaksi kaskialueeksi. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 22.5.2009. Kaskialue, nauriskuoppa Kelventeen saaren pohjoinen niemeke, tulistelupaikan taustamaastoa, lehtomaista sekametsää. Raportissa Kelvenne, kaskialue 4 (pohjoinen), mj-rekisterissä pistemäisenä kohteena Kelvenne pohjoinen nauriskuopan mukaan. Syyskuussa 2019 kohde oli nimetty "Kelvenne 5 - kaskialue". 3 Voimassa 2019-09-12T10:57:09 6027.80664062 388.31016073
arkeologinenkohde_alue.610 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.610 90707 {F396C6BD-7B12-4B20-BED0-9E197EE44C94} Pulkkilanharju 3 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 87 83 ei Kohde sijaitsee Pulkkilanharjun leveän osan, ns. "Kuninkaankoivikon" keskellä, Asikkalanselän puoleisella harjun reunalla, Liipolan talosta 200- 500 metriä kaakkoon. Tälle alueelle Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III suunnitteli kaupungin perustamista ja Kukonharjun metsämaalle laadittiin jopa kaupungin ruutuasemakaava. Kartan suunnitelmasta laati vuonna 1775 Henric Gestrin. Suunnitelma ei luonnollisesti koskaan toteutunut ja samalla tavalla jäi toteutumatta myös Asikkalan Vääksyyn suunniteltu kaupunki. Kohde koostuu pohjoisesta ja eteläisestä peltoalueesta, joista pohjoisempi sijaitsee Liipolasta 200 metriä kaakkoon pusikkoisessa ja hieman kosteassa haavikossa. Täällä on joukko erikokoisia ja -muotoisia kivirakennelmia, joista osa on aitamaisiakin. Pääosin rakennelmat ovat hyvin matalia ja sammaloituneita. Kiveykset lienevät pellonraivausröykkiöitä, mm. koepistoissa havaitusta peltokerroksesta päätellen. Maaperä on alueella hienoa hiekkaa. Suurin osa röykkiöistä on yhdessä noin 40 x 50 metrin kokoisessa keskittymässä, mutta muutama röykkiö on tästä vajaa 50 metriä itäkoilliseen pienellä aukiolla. Röykkiöiden indikoiman vanha peltoalue jatkunee kansallispuiston ulkopuolelle ja osa kivistä saattaa röykkiöissä olla peruja nykyisistäkin pelloista, joita on välittömästi kohteen pohjoispuolella. Eteläisempi peltoalue on Liipolasta 400-500 metriä eteläkaakkoon, rantamökeille johtavan tien molemmin puolin. Tämä peltoalue erottuu kivivallina ja maapenkereenä, itse pellollakin on vielä ojia näkyvissä. Nykyisin pelto kasvaa haapaa ja koivua. Erillisiä peltoraunioita on peltoalueen ulkopuolella pellon länsireunalla. Täällä peltoalueen raja on selvä havumetsää vasten ja idässä puolestaan rajana on valli ja penger. Eteläisempi peltoalue erottuu vielä vuonna 1965 painetussa peruskartassa, muttei enää vuoden 1980 peruskartassa. Koillisen suuntaan pelto lienee jatkunut kansallispuiston ulkopuolellekin ja eteläisen ja pohjoisen pellon välillä sijaitseva hirsimökkikin lienee tehty aiemmalle pellolle. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 13.5.2009. Pelto Asikkalan Pulkkilanharju, Asikkalanselän puoleinen harjunreuna, pusikoitunutta vanhaa peltoaluetta. Raportissa Pulkkilanharju, vanha pelto 1 3 Voimassa 2019-09-12T08:39:30 26254.41943359 949.51522599
arkeologinenkohde_alue.611 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.611 90961 {DC670B39-53C9-451F-A5A6-E108E3146E7B} 1000019945 Papinsaari 1 hiilihaudat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2612 Hiilimiilut 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 89 80 ei Papinsaari on noin 500 x 350 metrin kokoinen hiekkainen, pääasiassa mäntykangasta kasvava saari. Saaren keskiosassa on pieni kalliokohouma. Koko saaren eteläpuoli on ollut voimakkaasti sysiteollisuuden vallassa, sillä alueella havaittiin inventoinnissa ainakin 15 suurta hiilihautaa. Valtosa rakenteista on halkaisijaltaan noin kuusi metriä (valleineen) olevia kuoppia, joissa ei näy tervahaudoille tunnusomaista juoksutusaukkoa. Yhdessä tällainenkin ehkä näkyy matalana painaumana, ja niinpä se saattaa olla tervahauta. Miiluihin tehdyissä koepistoissa oli runsaasti hiiltä. Osa saaren länsireunalla olevista miiluista on vanhalla kaskialueella, joka on siten hieman laajempi kuin erikseen rajattu Papinsaaren kaskialue. Saaren länsiosan ylemmällä tasolla olevat muutamat kuopat saattavat olla myös nauriskuoppia, jotka siten liittyisivät kaskeen eivätkä hiilenpolttoon (pisteet 163-165). Joissakin kuopissa on sisällä roskaa. Kohde rajautuu aluemaisesti Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 22.5.2009. Hiilimiiluja Papinsaaren koko eteläosa, hiekkapohjaista mäntykangasta. Raportissa Papinsaari, hiilihaudat, rekisterissä pistemäisenä kohteena Papinsaari 1: tarvitsee mj-alueen. 3 Voimassa 2019-09-12T13:40:31 28909.72851562 1128.30320338
arkeologinenkohde_alue.612 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.612 91227 {921E6BF8-A4FF-49A1-9644-268933084870} Vähä Paatsalo 2 kaskialue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 83 79 ei Kohde sijaitsee Vähän Paatsalon saaren itärannalla olevan poukaman taustamaastossa, vastapäätä saaren länsirannalla on venesatama. Alue on multamaapohjainen metsikkö, joka kasvaa lähinnä haavikkoa. Paikka vaikuttaa vanhalta viljelyltä, mutta karttatodisteita ei ole, eikä kaskiraunioita tai nauriskuoppia ole toistaiseksi havaittu. Vuonna 1856-1857 (A.F. Hirn) piirretyssä kartassa Vähä-Paatsalo on merkitty metsä- ja kallioalueeksi eikä siellä ole kaskimaita. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 26.5.2009. Kaskialue Vähä-Paatsalon saaren itärannalla olevan poukaman taustamaasto, haavikkoa. 3 Voimassa 2019-09-13T07:13:58 10393.53027344 413.02767522
arkeologinenkohde_alue.613 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.613 91228 {9DFB20B0-B65F-4D21-AA32-C4DB6FD0257D} Paatsalo 3 torpan paikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1124 Torpat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Torppa, muu 85 78 ei Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston mukaan Paatsalon itärannalla on sijainnut Rapalan kartanon torppa. Tämän vanha pihapiiri onkin edelleen nähtävissä ympäristöstään erottuvana kohtana aivan rannan tuntumassa Paatsalon ja Vähän Paatsalon välisen lahden rannalla. Todennäköisesti torppa on sijainnut aukiolla rannan tuntumassa. Selvää taloperustusta tms. ei ole havaittavissa vaikkakin eräässä kohdassa on joitakin isompia ja pienempiä kiviä tätä mahdollisesti merkitsemässä. Tästä etelään joitakin metrejä on kuitenkin halkaisijaltaan noin metrinen liedenpohja, jossa on poltettu tulta myös ilmeisesti hiljakkoin. Tämän liesikiveysraunion alla on noin kaksi metriä halkaisijaltaan oleva sorapeti, mutta ympärillä ei ole perustuksia tms. näkyvissä. Tämä saattaisi olla saunan paikka. Tästä hieman etelään ylärinteen on terassointia ja rannempana kasvimaan jäänne, jossa kasvaa mm. raparperia. Muuallakin ranta-aukion tuntumassa on erilaista asumisjätettä, kuten kattohuovan paloja ja erilaisia kulttuurikasveja, kuten em. raparperi sekä herukkaa ja mahdollisesti alppiruusu tai vastaava pensas. Paatsalon torppa on ilmeisesti Haapasaaren torpan lisäksi ainoa kansallispuiston alueella sijaitseva vanha torpan paikka. Haukkasalossa torppa on ollut, mutta tämä alue on rajattu puiston ulkopuolelle. Vuosina 1856-1857 piirretyssä kartassa (A.F. Hirn) Paatsaloon ei torppaa ole merkitty, joten se lienee tätä nuorempi, 1800-luvun lopulta. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 26.5.2009. Torpan paikka Paatsalon itäranta, Paatsalon ja Vähän Paatsalon välissä oleva lahti, vanhaa pihamaata. Raportissa Paatsalo, torpanpaikka 3 Voimassa 2019-09-13T07:47:58 1448.35107422 244.10585983
arkeologinenkohde_alue.614 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.614 91230 {E060A007-F116-4876-A69C-948ECD59CD81} 1000019959 Paatsalo 2 kaskiröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 100 90 ei Kohde sijaitsee Paatsalon saaren itärannalla, rannasta noin 100 metriä sisämaahan, nousevassa ylärinteessä, sekametsässä. Paikalla on parisenkymmentä kaskiröykkiötä, joiden ympärille muinaisjäännös on rajattu. Kaskiröykkiöissä on sekä ison kiven päälle nostettuja pikkukiviä, että kokonaan pienistä kivistä kasattuja röykkiöitä. Vuosina 1856-1857 piirretyssä kartassa (A.F. Hirn) Paatsaloon on merkitty kaksi kaskialuetta, joista suuremman kohdalle tämä kaskiröykkiöalue osuu. Toinen kaskialue on sijainnut saaren lounaisrannalla ja sitä ei inventoinnissa havaittu. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 26.5.2009. Kaskialue, kaskiröykkiöitä Paatsalon itärannasta noin 100 metriä sisämaahan, sekametsää. Raportissa Paatsalo, kaskialue 2, mj-rekisterissä pistemäisenä kohteena Paatsalo 2, joka on yhden kaskiröykkiön koordinaateissa. 3 Voimassa 2019-09-13T07:52:05 14890.58569336 480.84057469
arkeologinenkohde_alue.615 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.615 153127 {2BB77F61-8E14-45C2-80F3-F6962B08B892} Palo-Särkiselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 166 ei Pisteessä x 3437132, y 7431509 on 11 x 8 metrin kokoisen kämpän jäännös 1, joka erottuu enää heikosti matalana seinän paikoilla olevina turvevalleina ja lattian alueella olevina metrin pituisina painanteina. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämppä jäännös 2 sijaitsee pisteessä x 3437149, y 7431530. Rakennuksesta on jäljellä vain 2 x 1,5 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Rakennus on jo hävinnyt ja luultavasti se on ollut sauna. Rakennus 3 on kellarin jäännös pisteessä x 3437111, y 7431473. Rakennuksessa on 3 x 3 metrin pituiset vallit ja niiden sisällä puuhirsikehikko. Ovi on alarinteeseen suolle päin. Kellarin kuoppa on 2 metriä syvä ja rakennelman päällä kasvaa koivuja. Rakennukseen johtaa metrin pitkä eteiskäytävä, joka kulkee vallin läpi. Oven suuaukko on vielä näkyvissä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten jäännöksistä mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämpän rauniot. Rakennukset on ilmeisesti purettu. Suon reunassa sijaitseva mäntyhiekkakangas, joka kohoaa etelään, vaaran rinteeseen. Kämppien ja kellarin välistä kulkee hiekkatie. 3 Voimassa 2012-12-12T09:51:05 1136.90625 188.3317945
arkeologinenkohde_alue.616 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.616 91387 {7FC9DDDA-EE47-4C57-BBD0-2F1C2A7049D4} Kelvenne 10 peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 82 80 ei Vanha peltoalue sijaitsee Kelventeen saaren länsirannalla, pohjoisen niemen eteläkaarteessa, Pikku- ja Isohiedan välissä olevalla etelään suuntautuvalla niemekkeellä. Paikalla kasvaa koivuvaltaista sekametsää ja maa on muhevan tummaa multamaata. Paikalla erottuu myös selkeät ojapainanteet. Peltoalueen laajuus on topografian mukaan ehkä noin 100 x 100 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 2.6.2009. Viljelyspelto Kelventeen saaren länsiranta, pohjoisen saaren osan eteläkaarteessa olevan Pikkuhiedan itäpuolella oleva niemeke, koivuvaltaista sekametsää. Raportissa Kelvenne, peltoalue. Syyskuussa 2019 oli nimetty Kelvenne 12 - peltoalue. 3 Voimassa 2019-09-12T13:13:03 12533.15966797 446.71638437
arkeologinenkohde_alue.617 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.617 91423 {15A7F676-B789-4603-9C2A-634A4BD2E7A4} 1000019970 Päijätsalo 2 kaskialue (nauriskuopat) 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2811 Nauriskuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 90 80 ei Mahdollinen kaskialue sijaitsee Päijänteen itärannalla olevan Päijätsalon länsirannalla, Pyydysniemestä (veneranta) 350 metriä kaakkoon. Paikka on lehtomaista sekametsää, jonka vähäinen multakerros on kuitenkin muhevaa ja mustaa, ehkä vanhaa kaskea. Paikalla havaittiin kaksi kuoppaa, toinen kooltaan 1,7 x 0,9 metriä (syvyys 50-60 cm) ja toinen halkaisijaltaan noin 3 metriä, selvät vallit ympärillä. Kuopat saattaisivat olla nauriskuoppia. Mahdolliseksi kaskialueeksi rajattiin noin 100 x 100 metrin alue. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 3.6.2009. Kaskialue, nauriskuoppia Päijänteen itärannalla olevan Päijätsalon länsiranta, lehtomainen sekametsä. 3 Voimassa 2019-09-13T12:29:19 8649.52246094 364.54795551
arkeologinenkohde_alue.618 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.618 91425 {BFE06B61-E005-4478-AF25-B59ADC899273} Höysniemi 2 kaskialue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 105 95 ei Mahdollinen kaskialue sijaitsee Virmailansaaren Höysniemen Laviosvuoren itärinteellä, Salmelan talolle johtavan tien varrella. Paikalla on molemmin puolin tietä vanhalta kaskialueelta vaikuttavaa metsikköä. Havainto perustuu pelkästään intuitioon. Kansallispuiston raja kulkee Laviosvuoren itärinnettä pitkin ja kääntyy sitten Höyssalmen rannalle, joten suurin osa oletetusta kaskialueesta on itse asiassa kansallispuiston ulkopuolella yksityismaalla. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 4.6.2009. Kaskialue Virmailansaaren Höysniemen keskiosat, Salmelaan johtavan tien varrella Laviosvuoren itärinteellä. 3 Voimassa 2019-09-13T10:00:33 16118.91430664 543.14689166
arkeologinenkohde_alue.619 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.619 91428 {FEFB9351-8013-4FFC-995E-9FA91E049E91} 1000019971 Heiskelä kaskialue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 100 85 ei Kohde sijaitsee Padasjoen rannikolla, Hirtniemen koillisosassa. Kohde käsittää kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueeksi erotetun Heiskelän lehtometsän, Heiskelän talosta noin 300 metriä itään. Alue on kuusivaltaista sekametsää ja maa on hiekkaista, muhevaa. Alueella havaittiin liki viisikymmentä kaskiröykkiötä, joista osa koostuu maakiven päälle ladotuista pikkukivistä ja osa on maantasaisia pieniä kiveyksiä (muistuttaen hieman rautakautista kalmistokiveystä), osa on selviä kiviröykkiöitä. Lisäksi alueella havaittiin kolme mahdollista nauriskuoppaa, mitoiltaan 3 x 1 m, 3 x 1,5 m ja 4 x 0,8 m. Alueelle kaivetuissa koepistoissa oli hiiliä. Heiskelän metsä on komea ja hoidettu muinaisjäännösalue, alueella on tehty hienovaraista harvennusta. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 5.6.2009. Kaskialue, kaskiröykkiöitä, nauriskuoppia Padasjoen rannikon Hirtniemen koillisosa, lehtometsä. Heiskelän luonnonsuojelualue ei kuulu kansallispuistoon. Rekisterissä pistemäisenä kohteena, mutta koko alueella muinaisjäännöksiä. 3 Voimassa 2019-09-16T13:23:17 61406.27246094 1086.79530131
arkeologinenkohde_alue.620 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.620 141566 {82A02F98-A205-468C-9B18-5B2A67E328FC} Ruohojärvi 1 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 132 ei Rakennelma 1 Lounas-koillinen -suuntainen, kooltaan 8,8 m x 8,7 m. Valmistettu varaamattomista ja kuorimattomista pyöröhirsistä. Sisäseinät on osin veistetty tasaisiksi. Kirveellä tehdyt yläpuoliset koirankaulasalvokset. Koillisseinällä on neljästä kuuteen hirsikertaa jäljellä, muilla seinillä vain yksi tai kaksi. Oviaukko kaakkoisseinällä, se on 1,2 m leveä. Kattohirsiä on säilynyt. Rakennelmasta 6 m kaakkoon on kuoppa, se on suunnilleen suorakaiteen muotoinen, 3 m pitkä ja 2,2 m leveä, noin 45 cm syvä. Sen pohjalla on kiviä ja hiekkaa. Rakennelma 2 Sijaitsee 11 m koilliseen edellisestä. Kämppien välissä on suuri mänty jossa on pilkka 3 m korkeudella. On hieman paremmin säilynyt. Sama suuntaus. Länsi- ja etelänurkissa on seitsemästa kahdeksaan hirsikertaa jäljellä, mutta luoteisseinä jossa oviaukko on ollut, on lähes kokonaan tuhoutunut. Valmistettu kuorimattomista pyöröhirsistä joiden välissä on sammalta tilkkeenä. Rakennelman koko on 8 m x 8,3 m. Talvitie on rakennelmasta 5 m pohjoiseen. Kolme kappaletta suuria kattohirsiä on säilynyt. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Jorma von Pandy kertoi kohteesta. 1920-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppäalue. Sijaitsee Ruohojärven pohjoispuolella, sen keskivaiheilla. Kämpät sijaitsevat lähes tasaisella kohdalla. Kämppien pohjoispuolelta kulkee talvitie jonka pohjoispuolella rinne nousee jyrkästi. Järven ranta on osin rakkaa ja osin suota. Kämpän 1 alue on pääosin heinikkoa ja muutama männyn taimi. Kakkosen sisällä kasvaa useita koivuja. Ympärillä kasvaa mäntyjä. Itäpuolella on hakattu alue. Aluskasvillisuus on sammalia, juolukkaa, puolukkaa, mustikkaa, suopursua ja kortetta. 3 Voimassa 2012-02-22T15:47:32 889.94384766 130.75536587
arkeologinenkohde_alue.621 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.621 82977 {C3D8314E-41E3-4D58-81C7-260589719197} 1000000515 Kopsusjärvi Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 4 Tuhoutunut osittain 287 ei Kohde sijaitsee laajalla alueella Kopsusjärven ja Tammakkolammen pohjoispuolella sekä järven ja lammen välissä. Alueella on kaikkiaan 23 pyyntikuoppaa neljällä eri alueella. Pyyntikuopista 17 sijaitsee pitkässä koillis-lounaissuuntaisessa jonossa Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella. Lähellä Tammakkolampea jonosta erkaantuu kaakkoon päin neljän kuopan ryhmä. Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee noin sata metriä Tammakkolammesta länteen päin, molemmin puolin kohtia lampea luoteesta laskevaa mönkijäreittiä. Pohjoisempi kuopista voi mahdollisesti olla luontainenkin. Tammakkolammesta 220 - 270 metriä koilliseen päin on kolme pyyntikuoppaa lähellä retkeilyreittiä. Reitti kulkee kuopista eteläisimmän yli. Lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee hiekkarinteessä Kopsusjärven pohjoispuolen pienestä lammesta noin sata metriä koilliseen päin. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sijaitsee koko rajatulla alueella. Löydöt ovat erilaisia kvartsista tehtyjä työkaluja, kvartsi-iskoksia sekä palaneiden luiden kappaleita. Tammakkolammen länsipuolella on mönkijäuralla myös muutamia palaneen maan läikkiä. Runsaimpia löydöt ovat Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella sekä Tammakkolammen pohjoispuolisella niemellä, mutta yksittäisiä kvartsi-iskoksia on siellä täällä rajatulla alueella. Erityisen mielenkiintoinen löytöalue on Tammakkolammen pohjoispuolen korkealla niemellä, josta Pirjo Rautiainen löysi vuonna 2009 yhdestä keskittymästä useita valmiita ja puolivalmiita kaapimia kohdasta x = 3523720 / y = 7573195. Paikalta poimittiin tuolloin vain selvästi maan päälle näkyvät esineet, mutta niiden alla häämötti useita kvartseja. Sami Viljanmaa teki vuonna 2013 kohteen tarkastuksen yhteydessä lapionpiston samaiselle niemekkeelle maannoksen havainnoimiseksi, kohtaan x = 7573198 / y = 3523720. Lapionpistosta todettiin, että ohuen jäkälikkökerroksen alla ei ollut huuhtoutumiskerrosta, mutta maaperä oli hiekkaista ja palaneelta vaikuttavaa. Lapionpistossa havaittiin lisäksi useita palaneiden luiden kappaleita, joita ei kuitenkaan kerätty talteen. Viljanmaa löysi palaneiden luiden kappaleita myös kahdesta kohdasta Kopsusjärven pohjoispuolelta. Kohdasta x = 7572826 / y = 3523545, rikkoutuneesta maanpinnasta, eroosiolle alttiilta paikalta, Kopsusjärven rantaan laskeutuvien portaiden yläpäästä noin kolme metriä luoteeseen päin, kerättiin talteen kaksikymmentäviisi pienikokoista luunkappaletta, joista ainakin useimmat vaikuttavat olevan nisäkkäiden luita. Kohdassa x = 7572952 / y = 3523362 palaneiden luiden kappaleita löydettiin Kopsusjärven pohjoispuoleisen lammen koillispuolella olevan hiekkaharjanteen laella havaitun tasanteen keskelle tehdystä lapionpistosta noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta, noensekaisesta, selvästi palaneesta maasta. Tasanne on pyöreä, sen halkaisija on noin viisi metriä ja sen länsilaidalla erottuu matala maavalli. Todennäköisesti kyseessä on kodanpohja. Lapionpistosta löydettyjä luita ei kerätty talteen. Pyyntikuoppien sijaintitiedot, mitat ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x = 7572813 / y = 3523596 Pyöreä, ø 2,0 m, syvyys 0,2 m. Vallin leveys 1,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Hyvin loivapiirteinen, tulkinnaltaan epävarma. Kuopassa on uuden tulisijan jäänteet. Pyyntikuoppa 2 x = 7572824 / y = 3523603 Pyöreä, ø 3,5 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuopassa on uuden tulisijan jäänteet ja kuoppa on nuotioinnin seurauksena osittain täyttynyt. Pyyntikuoppa 3 x = 7572838 / y = 3523612 Soikea, itä-länsisuuntainen, 3,5 m x 3,0 m, syvyys 1,2 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Pyyntikuoppa 4 x = 7572860 / y = 3523626 Soikea, itä-länsisuuntainen, 3,0 m x 2,5 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 5 x = 7572868 / y = 3523640 Soikea, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, 3,5 m x 3,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 6 x = 7572873 / y = 3523655 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 3,0 m x 2,0 m, syvyys 0,4 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 7 x = 7572886 / y = 3523649 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 4,0 m x 3,0 m, syvyys 0,8 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Harjanteen rinteessä, valli sulautuu osittain maaston muotoon. Pyyntikuoppa 8 x = 7572906 / y = 3523660 Soikea, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, 3,5 m x 2,5 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Valli lähinnä länsipuoliskolla. Pyyntikuoppa 9 x = 7572914 / y = 3523670 Pyöreä, ø 2,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 10 x = 7572925 / y = 3523678 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 3,0 m x 2,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Valli sulautuu osittain maaston muotoon. Pyyntikuoppa 11 x = 7572946 / y = 3523684 Soikea, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, 2,5 m x 1,5 m, syvyys 0,4 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Mönkijäura leikkaa vallin länsilaitaa. Tuhoutumisuhka. Pyyntikuoppa 12 x = 7572964 / y = 3523698 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 3,0 m x 2,5 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Valli lähinnä koillispuoliskolla. Pyyntikuoppa 13 x = 7572972 / y = 3523701 Soikea, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, 3,0 m x 2,5 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Valli lähinnä koillispuoliskolla. Pyyntikuoppa 14 x = 7572927 / y = 3523706 Soikea, pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, 3,5 m x 2,5 m, syvyys 0,8 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Valli lähinnä koillispuoliskolla. Pyyntikuoppa 15 x = 7572936 / y = 3523709 Pyöreä, ø 1,5 m, syvyys 0,3 m. Rinteessä, ei selvästi erottuvaa vallia. Pyyntikuoppa 16 x = 7572925 / y = 3523716 Soikea, pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, 2,5 m x 2,0 m, syvyys 0,4 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Valli lähinnä koillispuoliskolla. Pyyntikuoppa 17 x = 7572915 / y = 3523725 Soikea, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 18 x = 7573300 / y = 3523954 Soikea, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, 3,0 m x 2,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 19 x = 7573264 / y = 3524030 Soikea, itä-länsisuuntainen, 3,5 m x 2,5 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Rinteessä, valli sulautuu osittain maaston muotoon. Pyyntikuoppa 20 x = 7573250 / y = 3524027 Pyöreä, ø 3,5 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Polku kulkee pyyntikuopan läpi. Tuhoutumisuhka. Pyyntikuoppa 21 x = 7573132 / y = 3523575 Pyöreä, ø 3,5 m, syvyys 0,7 m. Rinteen partaalla, ei selvästi erottuvaa vallia. Pyyntikuoppa 22 x = 7573144 / y = 3523575 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Ei selvästi erottuvaa vallia. Tulkinnaltaan epävarma, hyvin loivapiirteinen, voi olla luontaisestikin syntynyt. Pyyntikuoppa 23 x = 7572915 / y = 3523116 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Rinteen partaalla, valli sulautuu osittain maaston muotoon. Löytöjen ja pyyntikuoppien sijaintien sekä sopivan asuinpaikka-alueen perusteella kohde rajautuu lännessä Kopsusjärven pohjoispuolisen lammen länsipuolelle, pohjoisessa laajimmillaan noin 400 metriä Kopsusjärvestä pohjoiseen, koillisessa noin 270 metriä Tammakkolammesta koilliseen, idässä Tammakkolammen länsirantaan, kaakossa Tammakkolammesta Kopsusjärveen johtavaa puroa reunustavan suojuotin länsireunaan sekä etelässä Kopsusjärveen. Alue sijaitsee 280 - 305 metriä meren pinnan yläpuolella. Pertti Lehtinen on löytänyt kohteen vuonna 1983. Tuolloin hän kartoitti Kopsusjärven ja Tammakkolammen eli Kopsuslammen välistä kuudentoista pyyntikuopan jonon. Lisäksi hän löysi muutaman pyyntikuopan Tammakkolammesta länteen sekä koilliseen. Asuinpaikkaa hän ei havainnut. Pirjo Rautiainen löysi asuinpaikan tarkastaessaan kohdetta 8.6.2009. Alueelta kvartsilöydöt lienevät kivikautisia tai varhaismetallikautisia. Kodanpohja on todennäköisesti peräisin historialliselta ajalta. Pyyntikuoppien iästä tai samanaikaisuudesta asuinpaikan eri asutusperiodien kanssa ei voi ilman kaivaustutkimuksia sanoa mitään varmaa. Alue on edelleen erinomainen leiriytymispaikka hiekkaisine maaperineen sekä juomavettä tarjoavine puroineen. Tammakkolampi on mainio kalavesi, ja Kopsusjärvellekin tiedetään matkatun kalastamaan ainakin historiallisena aikana. Mahdollisesti alueella on ollut kausittaista asutusta aina sopivaan pyynti- ja kalastusaikaan. Ympärivuotisesti Kopsusjärven ja Tammakkolammen rannoilla tuskin on asuttu. Kodanpohjan lisäksi Kopsusjärven muinaisjäännösryhmän alueelta ei ole löydetty muita asuinpaikkaan liittyviä kiinteiden rakenteiden jäännöksiä, vaikka kasvillisuuden kuluneisuuden sekä useiden risteävien kulku-urien takia havainnointimahdollisuudet muinaisten asumisjäänteiden paikallistamiseksi ovat alueella poikkeuksellisen hyvät. Kohde sijaitsee hiekkaisella harjualueella, jonka eteläpuolella on Kopsusjärvi ja itäpuolella Tammakkolampi eli Kopsuslampi. Alueen halki kulkee luoteis-kaakkosuunnassa kaksi Kopsusjärveen laskevaa puroa. Tammakkolammesta Kopsusjärveen laskee myös puro. Alueen länsiosassa on pieni, lähes Kopsusjärvessä kiinni oleva lampi. Alue on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Keskimmäisen puron itäpuolella sekä Tammakkolammen pohjoispuolella maasto nousee jyrkästi. Etenkin puron reunalla on paikoitellen hyvin jyrkät hiekkatörmät. Tammakkolammen itäpuolella ja siitä Kopsusjärveen laskevan puron rannalla sekä paikoin Kopsusjärven pohjoispuolella maasto on soista. Kopsusjärven itä-, länsi- ja etelärannoilla maaperä on moreenia. Hiekkainen alue rajoittuu järven pohjoispuolelle. Alueella kulkee useita polkuja sekä ajoreittejä. Kohteen alueella kenttäkerros on herkästi kuluva, minkä vuoksi esihistorialliset asuinpaikkalöydöt ovat selvästi havaittavissa alueella kulkevilla poluilla ja mönkijöiden ajourilla. Alueen puusto on suurimmaksi osaksi mäntyä. Kosteammissa paikoissa kasvaa myös kuusta ja hieskoivua. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat varvut, jäkälät ja sammalet. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-19T10:34:32 157387.31982422 3157.00295346
arkeologinenkohde_alue.622 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.622 96060 {CDB2E1EA-761D-4A8F-84B3-D89390046617} 1000017670 Nenustannummi 1 hiilimiilut ja miilumaja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2612 Hiilimiilut 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 48 ei Kohde sijaitsee noin 10- 50 metrin etäisyydellä asfalttitiestä etelään Piikain- ja Miilunummelle menevän retkeilyreitin molemmin puolin. Kohteessa on yhteensä viisi rakennetta, joista neljä miilua on polun länsipuolella tiiviihkössä ryhmässä.Niiden lisäksi on polkua lähinnä olevaa miilukumpua vastapäätä polun itäreunassa kiinni yksi mahdollinen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännös (tarkempi sijainti, ks. kaavio piirros). Polkua lähinnä olevan miilukummun halkaisija on noin 12 metriä, muiden noin 15 metriä. Miilukumpujen korkeus on noin 0,5 metriä ja niiden ulkokehillä on kullakin kuusi-kahdeksan kappaletta jalka-aukkoja eli kuoppia. Miilukumpujen päällä kasvaa yhteensä n. 50 mäntyä ja jokunen kuusi. Mahdollinen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännös on maavallien ympäröimä itä-länsi suuntainen kuoppa, jonka itäpäässä on ns. ryssänuunityyppinen kiviuuninjäännös. Koko rakenteen leveys on noin neljä ja pituus noin kuusi metriä. Valleja ympäröi ojanne. Rakenteen suuaukko on miiluille päin länteen. Rakenteen päällä kasvaa puita, joten se erottuu suhteellisen heikosti. Kohde soveltuu erinomaisesti opastuskohteeksi. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Alueen koko on noin 50 x 50 metriä. Kohde paikannettiin Jarmo Reimanin opinnäytetyön karttaliitteen perusteella inventoinnissa 31.5.2010 Kyseessä on neljän pystymallisen hiilimiilun sekä tulisijallisen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännökset. Alueella on ollut ruukkitoimintaa vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle. Tasainen mäntyhiekkakangas, aluskasvillisuutena sammal ja mustikka. 3 Voimassa 2019-10-21T12:04:31 2845.21813965 214.73715069
arkeologinenkohde_alue.623 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.623 83031 {CCBF7434-4C9F-4FB9-B074-3EF8EF049675} 1000032425 Kattukaislammet 3 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 280 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Porot ovat palkineet läntisemmän Kattukaislammen luoteispuolella sijaitsevalla matalalla niemekkeellä kuluttaen alueen aluskasvillisuutta ja pintamaata. Niemekkeen kaakkoisreunalla, läntisemmän Kattukaislammen rannan suuntaisella polulla ja sen lähialueella, havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa noin 25 metrin matkalla harvakseltaan kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja palaneiden luiden kappaleita. Kohdassa x = 7571826 / y = 3519553 maaperän todettiin olevan noin neliömetrin alueella selvästi likaantunutta, tummaa, punertavan ruskeaa ja palaneelta vaikuttavaa. Likamaa-alueella ja sen lähellä oli maan pinnalla toistakymmentä palanutta kiveä, kuusi kappaletta palanutta luuta, muutamia kvartsi-iskoksia sekä kaksi sertti-iskosta. Paikalla vaikuttaa sijainneen kivikautinen tai varhaismetallikautinen nuotiopaikka. Palaneiden luiden kappaleet ja sertti-iskokset poimittiin paikalta talteen. Ainakin osa luista on peräisin suuresta nisäkkäästä, todennäköisesti peurasta tai hirvestä. Asuinpaikan löytöalueen koillispäässä, kohdassa x = 7571832 / y = 3519564, havaittiin polulla noin metrin matkalla kymmenen erityisen hyvälaatuista, lähes lasimaista kvartsi-iskosta. Iskoskeskittymästä poimittiin otokseksi talteen kolme iskosta. Niemekkeelle, jonka kaakkoislaidalla löydöt sijaitsivat, ei kaivettu koekuoppia, joten löytöjen levintää ei voitu havainnoida maapaljastumien ulkopuolella. On kuitenkin ilmeistä, että asuinpaikan keskeisimmät osat sijaitsevat juuri niemekkeen kaakkoispuoliskossa, läntisemmän Kattukaislammen läheisyydessä. Asuinpaikkalöydöt ja asumiselle otollinen alue rajoittuvat läntisemmän Kattukaislammen luoteispuolen niemekkeelle. Alue on laajuudeltaan noin 50 m x 50 m. Kohteen on löytänyt Pirjo Rautiainen 9.6.2009. Läntisemmän Kattukaislammen luoteispuoleisella niemekkeellä on ollut kivikaudella tai varhaismetallikaudella säännöllisesti toistuvaa tai melko pitkäkestoista asutusta, mitä osoittavat niemekkeen kaakkoisreunan kohtaisen laaja ja yhtenäinen löytöalue sekä löytöjen monipuolisuus. Palaneiden luiden perusteella paikalla asunut väestö on saanut ainakin osan elannostaan suurriistan metsästyksestä, ja on täysin mahdollista, että he ovat myös osallistuneet Kattukaislampien lähialueen suurten pyyntikuoppajärjestelmien kaivamiseen. Asuinpaikan löydöistä erityisen kiinnostavia ovat sertti-iskokset, jotka kertovat kauppayhteyksistä muille seuduille, todennäköisesti pohjoisen tai idän suunnille. Kohde sijaitsee matalalla, hiekkamoreenipohjaisella niemekkeellä, joka työntyy koillisen suunnalta suolle läntisemmän Kattukaislammen luoteispuolella. Kohteen alue nousee ylimmillään noin kaksi metriä lammen pinnan tasoa ylemmäs. Puusto alueella on männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja ja puolukka sekä sammalet ja jäkälät. Niemekkeen länsipuolella kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen pitkä suojuotti, jonka keskellä virtaa Kaptukaisoja. Läntisempi Kattukaislampi sijaitsee miltei välittömästi niemekkeen kaakkoispuolella ja parisataa metriä kauempana samalla suunnalla itäisempi Kattukaislampi. Kohteen koillispuolella maasto nousee loivasti kohti Peurapäätä. Suojuotin vastakkaisella puolella rinne nousee vastaavasti lounaaseen päin. Suojuotti ja sen koillis- ja lounaispuolella olevat loivat rinteet muodostavat nykyään porojen kulkureitin. Suojuotin molemmilla puolilla sijaitsee esihistoriallisia pyyntikuoppajärjestelmiä (kohteet Kattukaislammet ja Kattukaislammet 2). 3 Voimassa 2013-11-30T05:37:38 2968.65161133 211.34499823
arkeologinenkohde_alue.624 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.624 96533 {12FC47CB-DE79-4545-8862-15D0EC5485D2} Hilolanvaara 1 maatila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 200 ei Kohteessa on runsaasti vanhan maatilan pihapiiriin ja ympäröiviin peltoihin liittyviä rakenteita. Vaaran lakialueella karttarajauksen lounaisosassa on kolme kiviröykkiötä äestetyn taimikon ja metsänreunan sekä taimikon keskellä olevan säästöpuuryhmän välissä. Isoin röykkiö on lounaassa metsänreunassa. Sen halkaisija on noin viisi metriä ja korkeus noin metrin. Röykkiöstä noin kuusi metriä pohjoiseen on toinen, jonka halkaisija on noin kaksi ja puoli metriä sekä korkeus noin puoli metriä. Siitä noin 20 metriä pohjoiseen on kolmas röykkiö säästöpuumetsikön reunassa. Se on kooltaan kuten edellinen röykkiö. Kaikki kolme röykkiötä ovat vaurioituneet äestyksessä. Röykkiöistä noin 80-250 luoteeseen Hilolanvaaran itärinteellä, hieman alempana täysikasvuisessa metsässä on useita rakennusten perustuksia, varastokuoppia, kaivon jäännös ja kiviröykkiöitä. Lähinnä vaaranlaen röykkiöitä, niistä noin 80 metriä luoteeseen, on selkeästi havaittava kaakko-luode suuntainen tulisijaton maavalliperustus (P1), mitoiltaan 6 x 11 metriä. Sen luoteispäässä on lisäksi kasaan painuneen lautarakenteisen ja tehdasnauloilla kasatun ladon tms. jäännökset. Kyseessä voisi olla talli/varasto-latorakennuksen jäännös. P1:stä noin. 20 metriä etelään on lounais-koillissuuntainen kuoppa, leveydeltään metrin-puolitoista(levenee koilliseen), pituudeltaan noin kolme metriä, syvyydeltään noin 0,6 metriä. Kyseessä voisi olla esim. perunakuoppa. P1:stä noin 35 metriä kaakkoon on isompi kuoppa, jonka ympärillä on maavallit. Kuoppa on lounais-koillissuuntainen ja mitoiltaan 2,5 x 5 metriä, syvyydeltään 0,8 metriä. Kuopan sisäseinässä on paikoin luonnonkivistä tehtyä kylmämuurausta. Kyseessä on kellarikuoppa. Kellarikuopasta noin 20 metriä itään on neliskanttinen laakakivistä ladottu tulisijan jäännös, jossa näkyy yksi tiilikin. Jäännöksen koko on 2 x 2,5 metriä ja korkeus metrin. 1m. yk lännestä. Tulisijan jäännöksen koillispuolella erottuu kivestä ja maasta tehty perustus, mitoiltaan 3,5 x 5 metriä. Kyseessä lienee riihen jäännös. Noin 20 metriä itään edellisestä sijaitsee lounais-koillissuuntainsen päärakennuksen jäännös (P2). Perustuksen mitat ovat 6 x 8 metriä. Perustus on tehty luonnonkivistä ja vahvistettu betonilla, perustuksen leveys on noin metrin ja korkeus noin puoli metriä. Lounaispäässä on ollut lattian alla kellari, uunin paikka on lähes keskellä länsiseinustalla. Päärakennuksesta noin 30 metriä pohjoiseen sijaitsee luonnonkivistä ja betonista muuratun kaakko-luodesuuntaisen perustuksen jäännös (P3). Sen mitat ovat 5 x 11 metriä. Perustus on kolmiosainen. Kyseessä on luultavasti navetanperustus. Edellisestä noin 20 metriä länteen on neliskanttisen, kiviseinäisen kaivon jäännös. Sen mitat ovat 1,3 x 1,3 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Pohjalla on kirkasta vettä. Kaivo on osin sortunut. Kaivosta noin kaksi metriä koilliseen on kasa lahoja lautoja ja peltiastian jäännöksiä. Kyseessä lienee jonkinlaisen säilytysvajan jäännös. Rakennusten ympäristössä on selvästi vanhaa peltoaluetta, mikä näkyy historiallisissa kartoissakin. Alueella erottuu lisäksi maatuneita pelto-ojia kiviröykkiöitä rakennuksen jäännöksistä itään. Esim. rajatun alueen koillisrajalla on kolme kiviröykkiötä, jotka ovat halkaisijaltaan 3-5 metriä ja korkeudeltaan 0,5-1 metriä. Ne ovat selvästi vanhoja peltoraivausröykkiöitä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden mukaan. Alueen koko on noin 70 x 280 metriä. Kohde on merkitty vuoden 1941 peruskarttaan ja vuoden 1935 ja metsätalouskarttaan, johon merkitty Putilaisenvaaran nimellä. Tarkastettiin inventoinnissa 28.6.2010. Paikka on autioitunut noin 1960 -luvun alussa (tieto saatiin jälkeenpäin Esa Määtän haastattelussa), minkä jälkeen Metsähallitus on ostanut maan ja istuttanut metsän. Kyseessä on 1960 -luvulla autioituneen ja metsitetyn maatilan jäännös rakenteineen. Tila on ollut olemassa jo ainakin 1930 -luvulla. Kyseessä ei ole muinaismuistolain mukainen suojelukohde. Hilolanvaaran lakialue. Osittain taimikkoa, osittain täysikasvuista metsää. 3 Voimassa 2010-12-08T10:14:52 17642.37939453 678.58119787
arkeologinenkohde_alue.625 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.625 69785 {9F52AD85-38B5-4400-BB88-5B8F316C7DD5} 1000013665 Kyläjoenpalo Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 263 255 ei Petteri Polojärvi löysi 15 pyyntikuoppaa Kyläjoenpalon pohjoispuolisen kivennäismaa-alueen etelälaidasta. Alue on Hammastunturin erämaata. Kuopat sijaitsevat noin kilometrin Kyläjoesta pohjoiseen ja puolisen kilometriä Vanhasta Rovasen maantiestä länteen. Kuopat on tehty luoteis-kaakkoissuuntaiseen jonoon lähelle suon reunaa kivennäismaalle. Ympäristö on tuoretta mänty-kuusi-koivu-sekametsää. Petteri Polojärvi löysi 15 pyyntikuoppaa Kyläjoenpalon pohjoispuolisen kivennäismaa-alueen etelälaidasta. Alue on Hammastunturin erämaata. Kuopat sijaitsevat noin kilometrin Kyläjoesta pohjoiseen ja puolisen kilometriä Vanhasta Rovasen maantiestä länteen. Kuopat on tehty luoteis-kaakkoissuuntaiseen jonoon lähelle suon reunaa kivennäismaalle. Ympäristö on tuoretta mänty-kuusi-koivu-sekametsää. 3 Voimassa 2019-11-27T09:30:48 35174.9934082 1120.44570885
arkeologinenkohde_alue.626 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.626 69786 {A5B95F2E-8DE0-4094-BCE2-65749F32A72C} 148010787 Taimenjoensuu etelä Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee Kutturan kylästä noin 1,5 kilometriä Ivalojokea ylöspäin Taimenjoen suun vastakkaisella puolella. Kuopat muodostavat harvan joensuuntaisen jonon melko kivikkoiseen maastoon, joka loivasti laskee Ivalojokea kohti. Kaikkiaan kuoppia on kolme. Puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja puolukkaa. Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä alueelta havaittiin vain yksi kuoppa, ilmeisesti kuopista lounaisin. Maaperä kuopanteen kohdalla on erittäin kivistä. Kuopan laajuus on noin 3 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuoppa vaikutti paikan tarkastaneen arkeologin mielestä luontaiselta supalta. 3 pyyntikuoppaa. 3 Voimassa 2014-01-29T14:32:43 15461.35595703 814.69484148
arkeologinenkohde_alue.627 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.627 69787 {B6630530-E197-44F6-B700-4A3B212A2ED0} 148010720 Taimenjoki Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Ivalojoen luoteisrannalla on Kutturan kylä. Siitä noin 1,5 kilometriä lounaaseen laskee Ivalojokeen luoteesta Taimenjoki. Jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella olevan kankaan eteläisellä rinteellä on idästä länteen ja kaartuen etelälounaaseen kulkeva laaja pyyntikuoppaketju. Kohteessa on 84 pyyntikuoppaa. Pääosa kuopista on noin 50 - 100 metriä tieurasta pohjoiseen, korkeahkon moreeniselänteen päällä ja alla. Länsiosassa kuoppajono laskee osin tasaiselle kankaalle ja päättyy lähelle Taimenjoen rantaa. Lähellä sijaitsevassa Kuttura W -nimisessä kohteessa (kohde 721) on 10 pyyntikuoppaa. Vuoden 2008 tarkastuksessa todettiin, että jokien yhtymäkohdassa olevalle huvilalle vievää osuutta paikalla olevasta polku-urasta on laajennettu ajokelpoiseksi. Tässä yhteydessä osa kuopista on vahingoittunut tai tuhoutunut. Lisäksi tielinjan pohjoisreunaan on tehty sähkölinja. 84 pyyntikuoppaa. 3 Voimassa 2016-01-13T11:08:07 16189.11083984 980.45587861
arkeologinenkohde_alue.628 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.628 69788 {0B4AAEDB-6ED4-4768-8C5A-F55209BDA07A} 148010721 Kuttura länsi Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Ivalojoen luoteisrannalla on Kutturan kylä. Siitä noin 1,5 kilometriä lounaaseen laskee Ivalojokeen luoteesta Taimenjoki. Kohteessa on 10 pyyntikuoppaa. Lähellä on toinen pyyntikuoppajärjestelmä, Taimenjoki (kohde 720), jossa on 83 kuoppaa. 10 pyyntikuoppaa 3 Voimassa 2014-01-29T14:35:58 2360.90478516 197.95973169
arkeologinenkohde_alue.629 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.629 69790 {1059E40D-7595-4131-B607-7807D244474F} 148010719 Kuttura lounas Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Ivalojoen luoteisrannalla on Kutturan kylä. Kyläryhmästä kilometrin verran lounaaseen ja Ivalojokeen luoteesta laskevan Taimenojan suusta noin 500 m koilliseen on Ivalojoen ja polun välissä neljä pyyntikuoppaa. 4 pyyntikuoppaa. 3 Voimassa 2014-01-29T14:36:49 1535.26806641 143.55146808
arkeologinenkohde_alue.630 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.630 141818 {714F1557-60E8-44C6-B264-5B6044EEAE01} Jyrkänkoski sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Suorakaide kuoppa: 7 x 5 x 2 m. Kaakkoispuolella kuoppa 11 x 7 2,5 m, sen itäreunalla on valli (korsunpohjia). Koillispuolella kuoppia (SutiGis:in mukaan teltanpohjakuoppia tai pesäkkeitä.). Kohteen rajaus on aluemainen. Osa kohteista on merkitty SutiGis:iin. Sotahistoriallinen kohde Kohde sijaitsee Jyrkänkankaan länsiosassa, Keski-Salminen -nimisen järven itärannan tuntumassa. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-02-20T12:45:41 6293.11279297 348.02533874
arkeologinenkohde_alue.631 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.631 64125 {EDAEAE33-3380-4440-B142-1739ED9CA722} 1000010347 Arajoen niitty Pyyntikuoppa ja löytöpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 175 174 ei Kvartsiesine löytyi törmän keskiosasta, noin viiden metrin päästä joesta. Löytökohtaan kaivetusta koepistosta eikä törmän kasvillisuudesta paljaalta alueelta löytynyt muita löytöjä, rakenteita tai maaperän värjäytymiä. Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee törmän korkeimmalla kohdalla törmän pohjoispäässä, lähellä Ala-Arajoen ja Kemijoen yhtymäkohtaa. Kuoppa on halkaisijaltaan noin kolme metriä ja näkyvältä syvyydeltään 50 cm. Kuoppaan on kuitenkin tulvan seurauksena tullut runsaasti orgaanista aineista. Kenttälapion varsi ei riittänyt saavuttamaan maan pintaa. Siksi emme voineet todentaa, onko kuopassa podsolimaannosta. Paikka on pyyntikuopalle tyypillinen - kahden joen yhtymäkohta. Vuoden 2020 tarkastuksessa ei havaittu mitään uutta. Pyyntikuopasta kasvaa koivuja ja se on täyttynyt orgaanisesta aineksesta entisestään. Kohteella on vaarana täyttyä kokonaan. Pyyntikuopan koordinaatit: x: 7475083,024 y: 548999,363, z: 175 Alue on suurimmaksi osaksi alavaa tulvaniittyä, johon jokien vedet nousevat keväisin. Kemijoen varressa on niityn ja joen välissä niittyä korkeampi hiekkatörmä, jossa kasvillisuus on melko harvaa, ja jossa tulvien ja jään rouhinnan paljastamaa hiekkaa on paikoin näkyvissä. Törmällä kasvaa koivuja. 3 Voimassa 2020-07-06T12:44:46 1059.92114258 154.84169615
arkeologinenkohde_alue.632 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.632 142084 {DA899893-E621-4E68-875F-B412619D0A50} Joukhaisjärvi 1 saksalaisten asemapaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 164 ei Kohteessa on kaksi kämpän jäännöstä, yksi korsu ja neljä kaivantoa. Kämppä 1 Pieni hirsirakennelma, jonka päälle on kaatunut suuri kelomänty romahduttaen kaksi seinää. Eteläkaakko- pohjoisluode -suuntainen rakennelma, 6 m pitkä ja 3 m leveä. Valmistettu kuorimattomista ja varaamattomista hirsistä, sisäpuoli on kuitenkin sahattu suoraksi. Nurkissa on sahalla tehdyt kaksipuoleiset koirankaulasalvokset. Rakennelmassa on tasakatto. Kaksi pientä valoaukkoa, eteläkaakko- ja itäseinillä. Ulkoseinissä on kirveellä veistetty hirsikertojen numerointi (I-VII). Kämppä 2 Sijaitsee 12 m lounaaseen edellisestä. Kooltaan 5,2 m x 3,4 m, luode-kaakko -suuntainen. Rakennettu samalla tyylillä kuin kämppä 1. Lyhyillä seinillä on valoaukot, kooltaan noin 45 cm x 20 cm. Koillisseinä on romahtanut, ilmeisesti oviaukko on ollut tällä seinällä. Hirsissä on ulkopuolella numerointi, III - IIIIIII. Rakennelmassa on ollut tasakatto, osa kattohirsistä on vielä seinää vasten nojallaan. Osan päällä on paksu aluskasvillisuus. Kämpän päälle on osittain kaatunut koivu. Pystyssä kämpän vieressä on valurautakamina, josta puuttuvat luukut. Kaivanto 1 Sijaitsee loivassa rinteessä noin 15 m lounaaseen kämpästä 2 ja noin 30 m pohjoiseen purosta. Kuoppa on kooltaan 4 m x 3,6 m ja noin 7 m x 6,2 m vallien ulkopuolelta. Valleja ei ole alarinteen puolella. Kuopan syvyys puolivälissä on noin 90 cm. Alarinteen puolella, koillisreunassa, on kulkuaukko, joka on noin 1,7 m leveä. Valleissa ja kuopan pohjalla on kiviä. Kaivanto 2 Sijaitsee noin yhdeksän metriä luoteeseen kämpästä 2. Kuusikulmainen hirsien ja vallien reunustama kuoppa, joka on kooltaan 3,8 m x 2,8 m ja 70-110 cm syvä. Vallien ulkopuolelta rakennelman koko on 5 m x 6 m. Vallit ovat kivistä moreenia. Hirret ovat osittain näkyvissä aluskasvillisuuden alta. Kaivanto 3 Sijaitsee rinteessä noin 11 m koilliseen kaivannosta 2. Kuoppa on muodoltaan soikea, kooltaan 4,7 m x 2,7 m ja noin 1,2 m syvä. Koko vallien ulkopuolelta mitattuna 8,6 m x 4,7 m. Valleissa on runsaasti kiviä. Kulkuaukko on alarinteen puolella. Korsu 1 Sijaitsee noin 12 m luoteeseen kämpästä 1. Kaakko-luode -suuntainen, osin maahan kaivettu rakennelma, kooltaan 4,8 m x 4 m. Maan päällä ollut ainakin kolme hirsikertaa, ja maan pinnan alapuolella ainakin kaksi tai kolme. Tasakatto, kattohirret pääosin säilyneet, mutta katkenneet ja romahtaneet kuoppaan, täysin aluskasvillisuuden peitossa. Lounaisseinällä on valoaukko, noin 50 cm leveä. Mahdollinen kulkuaukko on alarinteen puolella, kaakkoisseinällä, jossa olevassa vallissa on aukko. Aukon vieressä on suuria kiviä. Kaivanto 4 Sijaitsee korsusta 1 noin 6 m pohjoiseen, loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä. Kuoppa om kooltaan 4,2 m x 3,8 m, ja 6,6 m x 5,2 m vallien ulkopuolelta. Kaivanto on noin 85 cm syvä. Vallit ja kuopan pohja ovat pääosin kiviä. Kulkuaukko on alarinteen puolella. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Patikka.net-havainto, myös poroisäntä Petri Hänninen kertoi kämpänraunioista Joukhaisjärven päässä. Toisen maailmansodan aikainen saksalaisten? asemapaikka. Kohde sijaitsee Joukhaisjärven kaakkoispäässä, kaakkoon viettävässä rinteessä. Järvestä itään laskevan puron pohjoispuolella. Alueella kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä, varsin tiheästi pienempää mäntyä ja koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä ja varpukasveja sekä heinää. 3 Voimassa 2012-01-23T10:57:20 2484.12963867 199.41795048
arkeologinenkohde_alue.633 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.633 53758 {77195C82-8656-46F1-AE70-265DA01FEEDC} 834010018 Korteniemi kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 4 Kivikautinen; 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 110 ei Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä on tullut aiemmin rantahiekasta Ahonnokan kaakkoiskärjestä aina Taipaleensuon kaakkoisrannalle saakka eli lähes kilometrin matkalta. Osa löydöistä on 20 cm syvyydeltä vedestä. Järven pinta oli esineiden löytöhetkellä 50 - 70 cm tavallista alempana. Esineet olivat hajallaan pitkin rantaa. Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä kvartsia ja piisäle löydettiin tilan peltoalueelta sekä läheltä selvästi erottuvaa vanhaa rantatörmää että myös kauempaa rannasta, liki 50 metriä nykyisestä rannasta. Todennäköisesti alueella on laaja kivikautinen asuinpaikka, joka ulottunee myös ehjälle mäntykankaalle tilan koillispuolella. Ensimmäinen tarkastus vuonna 1975 (Jukka Vuorinen) irtolöytöjen jälkeen. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Liesjärven lounaisrannalla, Liesjärven kansallispuistossa Korteniemen tilan alueella. Kivikautinen asuinpaikka, josta löytynyt useita löytöjä eri aikoihin. Asuinpaikan laajus ja säilyneisyys ei kokonaisuudessaan tiedossa 3 Voimassa 2019-06-25T11:51:08 65385.48925781 1551.43316234
arkeologinenkohde_alue.634 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.634 63508 {0FDD5EFE-73FA-4EB4-8171-5F0F78361A15} 148010711 Naukusoja Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 295 285 ei Lemmenjoen latvoilla jokeen laskee luoteesta Naukusoja. Ojan suusta linnuntietä n. 550 m länteen alkaa koilliseen etenevä kuoppajono, jolla on pituutta n. 1,5 km. Jonossa on 51 kuoppaa 3 Voimassa 2019-11-27T09:55:04 42011.47875977 1671.8242232
arkeologinenkohde_alue.635 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.635 63509 {EF67C538-7E6F-425A-8802-4DF32A55423A} 47010136 Tuorkottajajärvi itä 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 385 380 ei Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat Tuorkottajärven itäpuolella olevan lammen lounaisrannalla suosaarekkeessa, lähellä lammen rantaa. Kuopat ovat melko suuria, 5 x 3 m, ja 0,6 m syviä. Kuopat ovat 20 m päässä toisistaan. Alue on tasaista hiekkamastoa, jossa kasvaa mm. tunturikoivua, katajaa ja vaivaiskoivua. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T13:00:34 1474.80151367 142.98199874
arkeologinenkohde_alue.636 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.636 63510 {28735494-6410-4EA5-8371-189121DCECD0} 47010267 Näkkäläjärvi lounas pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 385 ei Kohde sijaitsee Näkkäläjärven lounaisrannalla ja Näkkälävaaran kaakkoispuolella. Kohteessa on yhteensä 14 pyyntikuoppaa, jotka alkavat Näkkäläjärven lahden pohjoispuolelta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3455 +/- 70 BP (Ua-4713). Mj-rekisteri 14 pyyntikuoppaa. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3455 +/- 70 BP (Ua-4713). 3 Voimassa 2019-08-27T13:55:21 12667.61889648 949.24591515
arkeologinenkohde_alue.637 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.637 145147 {131EFA1E-7587-42CB-9D79-2425C799DAD9} Vilmalammit 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 264 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Kohde on koillis-lounaissuuntainen. Ylävirran puolella lähempänä puronsuuta on n. 40 m pitkä ja leveimmillään neljä metriä leveä maa-kivivalli ja alavirran puolella kymmenen metrin leveydeltä sitä tukevia rakenteita. Vallin alareunalla on nähtävissä siihen nojaavia pystypuita ja muutama säilynyt vallin suunnan vastainen tukihirsi, jotka tukevat vallia alavirran puolelta. Tukihirsien alapäässä on kiviröykkiöt, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1,5-2 metriä. Tukikiviröykkiöiden päässä on pystyriukuja. Kiviröykkiöitä on yhteensä kahdeksan kappaletta, neljä kummallakin puolella puroa. Vedessä on rännin hirsiä, jotka ulottuvat vallilta tukiröykkiöille asti - pohjalla on muutamia poikittaisia hirsiä, ja niiden päälle on asetettu puron suuntaisia pitkittäisiä hirsiä. Kohteen lounaispuolella harjun reunassa ja koillispuolella rinteessä on pareittain yhteensä neljä maanottokuoppaa. Kuopat ovat pyöreähköjä ja jyrkkäreunaisia, halkaisijaltaan 6-8 m. Kohteen koillispuolella on heinikkoinen aukea tasanne. uittotammen valli jäännös: X=7396587, Y= 3561603 maanottokuoppa jäännös 1: X=7396532, Y=3561575 maanottokuoppa jäännös 2: X=7396538, Y=3561569 maanottokuoppa jäännös 3: X=7396610, Y=3561617 maanottokuoppa jäännös 4: X=7396608, Y=3561613 Kohde rajattiin maanpinnalla näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty vuoden 1963 topografiseen karttaan tammeksi. Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuva uittotammen jäännös ja siihen liittyviä maanottokuoppia. Sutigis-järjestelmän tietojen mukaan lähialueella on ollut kylvöjä v. -39, joten tammi voi liittyä 30-luvun hakkuisiin. Lauri Karvosen mukaan lampien pohjoispuolella on lisää vanhoja kämppiä ja tammi. Kohde sijaitsee Vilmalampien luoteisosasta laskevan puron varressa, noin 25 metrin päässä puronsuusta. Puro laskee lännempänä sijaitsevaan Vilmajärveen. Kohteesta länteen sijaitsee metsäautotie noin 80 metrin päässä, joka johtaa Kalliolamminkorkiaan. Kohteen ympärillä puronvarressa kasvillisuus on korpimaista kuusi-koivu metsää, joka on luokiteltu kitumaaksi. Puron pohjoispuolella on mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää, kasvillisuusluokaltaan kuivahkoa kangasta. Puron eteläpuoli on myös mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, mutta kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-06T10:19:26 1949.44116211 238.31134641
arkeologinenkohde_alue.638 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.638 66599 {B04AE63C-E84B-4237-B1B5-3A6831700FF9} 148010088 Telju Peuna Asuinkenttä 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Telju Peunan kentät sijaitsevat Nanguvuonossa, Sarminiemen Laitavaaran etelään pistävässä niemessä, jolla on kaksi erillistä, etelään ja kaakkoon suuntautuvaa niemekettä. Niemessä on kaksi heinittynyttä kenttää, joista vanhempi Telju Peuna sijaitsee etelään pistävän niemekkeen itäpuolella, ja siinä erottuu rakennuksenpohjia, pystyssä oleva hirsirakennus, mahdollisia muiden rakennusten nurkkakiviä ja kellarin jäänteet. Kapea mäntyä kasvava kaistale jakaa vanhan Telju Peunan kentän kahteen osaan, pohjoisempaan ja eteläisempään. Paikalla on asunut Pekan Sammeli (Sammeli Saijets, 1835–1918). Niemen kaakkoon pistävän niemekkeen uudemmalla kentällä on huvila. Erä-Esko löysi vuonna 1972 paikkaa tarkastaessaa viivakoristeisen naskalin. Tuolloin huvilan asukkaat kertoivat myös, että paikalta on löytynyt myös kivitaltta, joka on kadonnut. Paikan maaperä on hiekka ja siinä on mitä ilmeisimmin sijainnut myös kivikautinen asuinpaikka. Nanguvuonon suuosan koillisrannalla Telju Peunassa on kaksi hiekkapohjaista, sittemmin heinittynyttä kenttää. Vanha on lahden länsipuolella ja siinä erottuu rakennuksenpohjia. Itärannan uudella kentällä on huvila. 3 Voimassa 2012-03-13T12:19:49 16419.97583008 967.15467321
arkeologinenkohde_alue.639 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.639 154534 {0DD32F77-D374-44B9-B444-9320745739B5} Kamaramäki 5 viljelyröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 110 ei Kohteeseen kuuluu neljä melko vaikeasti havaittavaa pienehköä sammalen peittämää kiviröykkiötä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1,5 ja korkeudeltaan noin 0,3 metriä. Inventoinnissa röykkiöt merkattiin oranssilla nauhalla, jossa lukee "muinaisjäännös". Alueella ei havaittu muita röykkiöitä, mutta niitä saattaa olla enemmänkin. Kohde rajautuu aluemaisesti neljän röykkiön levinnän mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 25.5.2012. Kohde kartoitettiin tarkemmin 4.10.2012. Kyseessä lienevät vanhan, puustosta päätellen yli sata vuotta sitten pois käytöstä jääneen pienen pellon viljelyröykkiöt tai kaskeamiseen liittyvät röykkiöt. Kyseessä on Kamaramäen länteen laskeva loiva rinne, joka kasvaa vanhaa mäntymetsää, seassa kuusta ja lehtipuita. Mäntyjen ikä on arviolta yli sata vuotta. Maaperä on melko vähäkivistä hietaa tai hiekkaa. Mäen lakea kohti kivisyys kasvaa ja alarinteeseen vähenee. 3 Voimassa 2013-01-21T10:00:57 1388.15405273 158.94265191
arkeologinenkohde_alue.640 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.640 80348 {CDDBD105-BF99-480C-9F33-447493811EF7} 1000012977 Sikomäki pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 180 ei Kohteessa havaittiin 10 sammaleen peittämää pyyntikuoppaa. Kuopista 9 sijaitsee kannaksen läpi kulkevan luontopolun pohjois- ja koillispuolella. Kuopat ovat muodoltaan pyöreähköjä. Kuoppien halkaisija on noin 1,5 metriä (ympärysvallin kanssa noin 2,5 metriä) ja niiden syvyys on noin 30 cm. Kuoppien reunalla voi havaita matalan maavallin. Pyyntikuopat on kaivettu hiekkamaahan. Kohteen luonteen varmistamiseksi paikalle kaivettiin muutamia koekuoppia. Kuopista kahden reunaan kaivettiin lapiolla noin 30 x 30 cm kokoinen koepisto. Näissä koepistoissa havaittiin kuopan profiilissa pyyntikuopan kaivamisen yhteydessä syntynyt kaksoismaannos. Pyyntikuoppien välialueelle kaivettiin 4 koekuoppaa, joissa ei havaittu merkkejä ihmistoiminnasta. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Seitsemisen kansallispuiston arkeologisessa inventoinnissa 14.5.2007. Sikomäen kerrotaan saaneen nimensä harjun rinteisiin pesänsä rakentaneiden metsäsikojen mukaan (Tyllilä 1981). Kuoppien sijainnin ja muodon perusteella niitä on syytä pitää pyyntikuoppina. Kohde sijaitsee Susinevan pohjoispuolisella soiden välisellä kapealla kannaksella. Kannaksella kasvaa kuusimetsää. Kohteen luoteispuolella kohoaa melko jyrkkärinteinen Sikomäki ja itäpuolella Seitsemisharju. Muinaisjäännösrekisterin ja Paven aluerajaus eroavat selvästi toisistaan. Kuoppien sijainti tarkistettava. 3 Voimassa 2019-09-16T10:32:05 4613.47302246 297.14403537
arkeologinenkohde_alue.641 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.641 80352 {096D8A96-EC2A-47CC-9DAD-5A831807D69C} 1000012978 Hirviharju 1 pyyntikuopat 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 170 ei Kohteessa havaittiin kahdeksan mahdollista pyyntikuoppaa. Erityisesti alueen pohjoisosan neljä kuoppaa näyttävät muodostavan harjun laen poikki itä-länsi suunnassa kulkevan linjan. Kohteen läpi kulkee retkeilykarttoihin merkitty Multiharjulta alkava polku. Paikalla on myös muutamia kaatuneen puun juurakon synnyttämiä kuoppia. Pyöreähköjen kuoppien halkaisija on noin 2 m ja ne ovat melko loivareunaisia, noin 30-40 cm ympäröivää lähimaastoa syvempiä. Kuopista neljään kaivettiin koekuoppa mahdollisen kaksoismaannoksen havaitsemiseksi. Kuoppien profiilissa ei kuitenkaan voitu havaita merkkejä kaksoismaannoksesta. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Seitsemisen kansallispuiston arkeologisessa inventoinnissa 14.5.2007 Kuoppia voidaan pitää mahdollisina pyyntikuoppina, koska ne sijaitsevat harjun kapeikkokohdalla. Toisaalta osa paikalla havaitusta kuopista saattaa olla luonnon muovaamia. Kohde sijaitsee Hirviharjun laella, kapealla kannaksella harjun eteläpäässä. Kuopat on kaivettu mäntyjä kasvavaan hiekkamaahan Liitteenä olevat kuvat ovat mitä ilmeisimmin kohteesta 80348 ja siten väärässä paikassa. 3 Voimassa 2019-09-16T11:51:14 4667.71105957 295.65852601
arkeologinenkohde_alue.642 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.642 80375 {FAE0011E-D4E6-46C5-8E45-5B569BFCCA74} Löytty pientilan rauniot 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 4 Tuhoutunut osittain 175 ei Parhaiten kohteessa erottuu suorakaiteen muotoinen noin 6 x 10 m kokoinen pystykivillä rajattu rakennuksen pohja, jonka keskellä kohoaa maakumpu. Lisäksi alueella on talousrakennusten jäännöksiä. Ilmeisesti pihapiiri on pääpiirteissään samassa kunnossa kuin Ormion tekemien havaintojen aikana. Aluetta hoidetaan laiduntamalla. Paikalla on nykyisin lampaita varten pystytetty katos. Rakennusjäänteet: 1) 3312 363 / 6876 873 Asuinrakennus 2) 3312 335 / 6876 853 Piharakennus 3) 3312 325 / 6876 841 Kuoppa, mahd. kaivo 4) 3312 356 / 6876 886 – 6876 891 Kiviaita Löytyn tila on myyty metsähallitukselle kokonaisuudessaan vuonna 1973. Tilan kaikki rakennukset on hävitetty (Tampereen seutukaavaliitto 1980: 18). Hannu Ormion mukaan paikalla sijaitsi vuonna 1989 melko hyvin avoimena pysynyt pihakenttä tai kotipelto sekä jäänteitä asuinrakennuksista. (Ormio, muistiinpano 7.7.1989). Pientilan rauniot Löytty sijaitsee soiden ympäröimällä heinää kasvavalla saarekkeella, jolla kasvaa myös muutamia mäntyjä ja koivuja. 3 Voimassa 2019-09-16T07:35:26 5961.54443359 318.66674554
arkeologinenkohde_alue.643 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.643 142774 {DCB193E4-DB01-49A4-99C6-1036143D4BAA} Kontosjoki uittopato ja -ränni jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 200 ei Kontosjärvestä länteen laskevan Kontosjoen luusuassa on uittopadon jäännös. Joki on padon kohdalla vain noin 5 m leveä. Vedessä uoman molemmin puolin on maatuneet pystypuut, jotka on tuettu kivillä. Pato on joen eteläpuolella noin 30 m pitkä ja pohjoispuolella noin 21 m. Se on 2,5-3 m leveä ja noin 60 cm korkea, rakennettu kivistä ja maasta. Joessa ja järvessä sekä rannalla on näkyvissä hirsiä, jotka ovat olleet joko padon tai rännin osia. Järven rannassa, padon itäpuolella on kasa pyöröhirsiä joissa on varauksia, tapin reikiä sekä tappeja. Pisin hirsi on noin 7 m pitkä. Joessa tien länsipuolella Rännilompolaan saakka on paikoin näkyvissä hirsiä. Hirsiä on myös myös kasoina joen rannalla ja saaressa, hirsiä on kymmeniä. Joessa olevat hirret ovat paikoin kivien alla, ja niitä on kaksi tai kolme päällekäin, eli ne ovat vielä alkuperäisellä paikallaan. Saaren pohja on tasaisen tuntoinen, eli kivet on aseteltu paikalleen. Irtonaissa hirsissä on runsaasti läpi meneviä tapin reikiä, jopa parinkymmenen sentin välein. Myös nelikulmaisia tappeja on yhä paikoillaan. Ne ovat ainakin 30 cm pitkiä, eli ne ovat menneet hirsistä kokonaan läpi. Kaikki hirret ovat pyöröhirsiä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinnissa. Uittopato ja uittoränni. Kohde sijaitsee Kontosjärven länsipäästä virtaavan Kontosjoen luusuassa, ennen Rännilompolaa. Jokiuoma on selvästi leveämpi kuin mitä karttaan on piirretty. Joki on matala ja kivinen. Siinä on pieniä saaria, joilla kasvaa koivuja, pajuja ja katajaa sekä sammalia, jäkäliä ja heinää. Rannoilla on samanlainen kasvillisuus. Padon päällä kasvaa pajuja, heinää, sammalia, suopursua, mustikkaa ja puolukkaa, sen reunassa kasvaa muutamia mäntyjä ja koivuja sekä pajuja. 3 Voimassa 2012-02-06T13:48:58 2336.92114258 309.79292885
arkeologinenkohde_alue.644 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.644 79999 {6CCB4038-325D-44D9-A7BD-921C653A364D} 1000007839 Huuhtniemi kaskiröykkiöalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 11 VAT/arkeologia 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 87 ei Huuhtniemessä, Huuhtiniemen metsänvartijatilan itä- ja kaakkoispuolella. Niemen itäosassa sijaitsevalla itään laskeutuvalla rinteellä kaskiraunioita ja kiviaitoja yhteensä n. 300 x 200 m laajalla alueella. Huuhtniemestä löytyi runsaasti kaskiraunioita eli erilaisia pellonraivaukseen ja -rajaukseen liittyviä kivirakenteita. Kivirakenteet ovat muodoltaan pyöreitä, soikeita tai pitkänomaisia latomuksia sekä ilmeisesti kaskia ympäröiviä tarhamaisia kiviaitoja. Seuraavassa mainittujen dokumentoitujen rakenteiden lisäksi alueella havaittiin pienempiä kiveyksiä siellä täällä rinteessä sekä nykyisen pellon rannanpuoleisella rinteellä. Rakenteet on listattu seuraavassa: Rakenne 1. p=6903016, i=3594878 Rinteen vastaisesti ladottu soikea kiviröykkiö, kooltaan n. 2 x 3 m. Rakenne 2. p=6903025, i=3594865 Edellisen kaltainen soikea röykkiö, kooltaan n. 1 x 2 m. Tästä latomuksesta n. 2 m rantaa kohti sijaitsee mahdollinen tervahauta, joka on halkaisijaltaan n. 4 m. Hautaa on käytetty myöhemmin romuvarastona. Rakenne 3. p=6903014, i=3594858 Soikea röykkiö ladottu suuren maakiven varaan, kooltaan n. 2 x 4 m. Rakenne 4. p=6903014, i=3594850 Pyöreähkö röykkiö ladottu suuren maakiven varaan, halkaisijaltaan n. 1,5 m. Rakenne 5. p=6903011, i=3594842 Pitkänomainen muurimainen kivirakenne, laajuudeltaan n. 5 x 2 m. Rakenne 6. p=6903010, i=3594831 Suurikokoinen röykkiö jossa takana suurempia ja edessä, tien puolella, pienempiä kiviä, kooltaan n. 10 x 8 m. Röykkiön korkeus on n. 140 cm. Rakenne 7. p=6903017, i=3594807 Edellisen kaltainen suurikokoinen röykkiö, jossa isompia ja pienempiä kiviä, halkaisijaltaan n. 8 m. Rakenne 8. p=6903034, i=3594786 Kallion juuressa kiviä ladottu kasaan n. 6 x 1,5 m laajalle alueelle. Rakenne 9. p=6903033, i=3594795 Laajuudeltaan n. 8 x 3 m röykkiö tilan päärakennuksen kohdalla, tien toisella puolella. Rakenne 10. p=6902995, i=3594877 Isojen kivien yhteyteen kasattu röykkiö tien vieressä, halkaisijaltaan n. 6 m. Isot kivet ylärinteessä, mahdollisesti ihmisen sinne vääntämiä. Rakenne 11. p=6902953, i=3594866 Pellon alareunassa sijaitseva iso rinteenmyötäinen röykkiö, kooltaan n. 16 x 5 m. Rakenne 12. (GPS-pisteet rakenteen kulmista) p=6902934, i=3594880 p=6902924, i=3594869 p=6902893, i=3594899 p=6902900, i=3594901 Kiviaidalla rajattu suorakulmainen alue, osittain rauennut. Rajatun alueen sisäpuolella sijaitsee muutamia pieniä röykkiöitä. Rakenne 13. p=6902921, i=3594885 Yksi em. aidoista jatkuu tähän pisteeseen saakka. Rakenne 14. (GPS-pisteet rakenteen kulmista) p=6902916, i=3594911 p=6902893, i=3594936 p=6902858, i=3594904 p=6902846, i=3594924 Kiviaidalla rajattu suorakulmainen alue. Alueen leikkaa paikoin havaittavia ojia. Rakenne 15. (GPS-pisteet rakenteen päistä) p=6902851, i=3594898 p=6902868, i=3594861 Alueen eteläisin aita. Rakenne 16. p=6902903, i=3594815 Kivilatomus ed. aidan päässä, laajuudeltaan n. 10 x 1,5 m. Rakenne 17. p=6902861, i=3594798 Vanhan viljelijän taideteos. Korkean maakiven päälle kasattu pienempiä kiviä taidokkaaksi kokonaisuudeksi. Näkyvät rakenteet kuvatulla alueella Huuhtniemen alueen historia tunnetaan varsin seikkaperäisesti. Asiaa on esitelty useissa paikallishistorioissa sekä Koloveden kansallispuiston historiaselvityksissä. Ensimmäiset maininnat Huuhtniemestä ovat jo 1500-luvulta, joissa keiTotaan heinäveteläisten käyttäneen aluetta kaukokaskena. Paikalla oletetaan sijainneen myös kaskeajien vaatimaton asumus. Näin ollen kaskiraunioiden löytyminen Huuhtniemestä ei ollut yllätys. Kohde valottaa Huuhtniemen kaskihistoriaa ja yleisemmin ihmisen toimintaa Kolovedellä. Itse Huuhtiniemen tilan historia alkaa 1800-luvulta, jolloin paikalle perustettiin metsätila. Tilan vaiheita on kyetty selvittämään hyvin yksityiskohtaisesti. Hämynen, Tapio 1986. Heinäveden historia vuoteen 1865. Heinäveden historia I. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy. Kumpulainen, Jouni 2006. 6000 vuotta ihmistoimintaa Kolovedellä. Koloveden kansallispuiston historiaselvitys tehty korkeakouluharjoitteluna huhti-kesäkuussa 2006. Metsähallituksen arkisto. Vauramo, Anu 1993. Ihmisen jälkiä Koloveden kansallispuiston alueella. Metsähallitus. Luonnonsuojelun palveluyksikkö. Kertomus Metsähallituksen arkistossa. Vauramo, Anu 1993. Katsaus Huuhtiniemen metsänvartijatilan menneisyyteen. Metsähallitus. Luonnonsuojelun palveluyksikkö. Kertomus Metsähallituksen arkistossa. Paikalla oletetaan sijainneen myös kaskeajien vaatimaton asumus. Näin ollen kaskiraunioiden löytyminen Huuhtniemestä ei ollut yllätys. Kohde sijaitsee Ihamaniemen kylän pohjoisosassa, Ruokosalon Koloveteen pistävän Huuhtniemen itäosassa, Huuhtiniemen tilan ja rannan välisellä rinteellä. Paikalla kasvaa vanhaa kuusikkoa, osittain istutettua koivikkoa ja nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on saniaista ja heinää. kaskiröykkiöitä 3 Voimassa 2019-06-26T08:08:33 45577.38110352 849.81085395
arkeologinenkohde_alue.645 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.645 80119 {962992B1-21EF-4F3A-805E-90A01A496B7D} 1000007845 Käränkö 1 veneenvetopaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1530 Veneenvetopaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 75 ei Aiemmin kulkukelpoista kannasta on viime vuosikymmeninä ruopattu kulkuväyläksi. Kuivan kesän 2006 jäljiltä kannas oli useiden kymmenien metrien matkalta täysin kuivunut. Paikalla lojui puun rankoja veneiden vetämiseksi kannaksen yli. Kartalle rasteroitu alue Mahdollisesti toiminut veneenvetopaikkana Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Mäntysalon Kärängönlahden ja Kotaselän välisessä notkelmassa. Käränkö muodostaa kapean kannaksen Kärängönlahden ja Pienen Koloveden välillä. Raportoitu yhdessä kahden tervahaudan ja röykkiön kanssa ja kaikki ovat omina alakohteinaan rekisterissä eli saman muinaisjäännöstunnuksen alla. / P. Pelttari 3 Voimassa 2019-09-04T12:35:57 8031.32446289 333.86032312
arkeologinenkohde_alue.646 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.646 174136 {DE2C0179-4D4A-4657-9FB4-856BD02DD63C} Tahkovaara kivilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 206 ei Kohteessa on kolme kivilatomusta. Latomus 1 pisteessä x 3395522, y 7378522. Latomuksen keskellä on pystyssä ollut 30 cm paksu puu, joka on sahattu poikki 30 cm korkeudelta. Puun ympärillä on noin 15 tukikiviä metrin halkaisijaltaan olevassa röykkiössä. Rakennelman kautta kulkee hakattu metsälinja kaakosta luoteeseen. Latomus 2 pisteessä x 3395502, y 7378572. Latomuksen rakenne on samanlainen, kuin latomuksen 1 rakenne. Latomus 3 pisteessä x 3395484, y 7378618. Latomus on rajan päämerkki. Rajan kautta kulkee kaakko-etelästä luode-pohjoiseen rajalinja. Kohteessa on 2 metriä halkaisijaltaan oleva röykkiö, jonka keskellä on lahonnut pystypuu. Puun halkaisija on 20 - 30 cm. Latomuksen korkein kohta kulkee harjuna rajan suuntaisesti. Latomus on hieman hajonnut ja sen yli on ilmeisest ajettu metsäkoneella. Osa kivistä on täysin jäkälöitynyt. Kohde rajautuu aluemaisesti latomuksista mitattujen gps pisteiden ylle. Kyösti Mäkikyrön ilmoitus. Kivilatomuksia, jotka ovat rajapyykkejä. Metsään on hakattu rajalinja latomusten kulun suuntaisesti. Latomus 3 on rajalinjan päämerkki ja 2 ja 3 latomukset ovat sen viisarikiviä, jotka osoittavat rajan kulun suunnan. Toinen mahdollisuus on, että latomusten kautta on kulkenut puhelinlinja, jonka pylväiden pystytykseen on tehty kiviröykkiöt. Tähän viittaisi lahot puun jäänteet latomusten keskellä. Kohteen alueella on kivinen kuivahko mäntykangas. Latomukset sijaitsevat kaakko - luode -suuntaisessa rivissä siten, että päämerkki, latomus 3 sijaitsee luoteispäässä. Metsässä on havaittavissa latomusrivin suuntainen, hakattu rajalinja. 3 Voimassa 2014-10-24T10:54:03 462.67382812 250.35019309
arkeologinenkohde_alue.647 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.647 75756 {60B4FCF9-E773-4EB8-B9C4-28EF084F99E3} 1000002790 Pirttisaari Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 125 119 ei Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin Pirttisaaren keskiosasta, pirttisalmen puolella sijatsevalla hiekkarannalla ja rantavedessä noin 75 m matkalla merkkejä kivikautisesta asutuksesta: tulisjojen rikkipalaneita kiviä, punaiseksi palanutta hiekkaa, kvartsi-iskoksia sekä palanutta piitä. Saaren etelärannalla kulkevalta polulta havaitiin männyn juurelta, noin 80 m mökistä länsilounaaseen, palanutta luuta sekä mahdollinen liesikiveys. Pirttisaari sijaitsee Iso Kapaselän eteläpuolella, Nestorinsaaren ja Vehersaaren välissä. Saaren kapea keskiosa on hienoa hiekkaa, muutoin saaren molemmissa päissä on kalliot. Saaren keskiosassa on mökki, jonka entisestä perunapellosta on löytynyt reikäkivi (KM 13291). 3 Voimassa 2012-03-13T13:56:12 3031.10644531 251.46976877
arkeologinenkohde_alue.648 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.648 75775 {4CBF66D5-FD4D-4468-9BC1-1D4E99759FB5} 148010049 Lusmasaari Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9118 Löytöpaikat 1812 Kätköt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 0 Ei määritelty 120 118 ei Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin niemen eteläkärjessä muutamia laaka- tai pöytäkiviä, jotka oli asetettu maakivien päälle. Ne ja niiden lähiympäristö olivat kuitenkin löydöttömiä. Lusmansaaren länsikärjestä on aiemmin löydetty pronssikautinen kätkö. 3 Voimassa 2019-09-26T15:52:49 3952.78100586 257.05072974
arkeologinenkohde_alue.649 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.649 75795 {031BAE16-D46A-424D-9CF4-07674030E82D} 148010080 Nukkumajoki 6 ja 9 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 12 Strateginen kulttuuriperintö 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Vuoden 2008 inventoinnissa tasanteella havaittiin ainakin 6 kodanpohjaa, jotka erottuvat maastosta selkeimmin liesikiveysten perusteella, vain kahdessa oli matalat, neliskulmaiset kehävallit. Kodanpohjien lounaispuolisella tasanteella erottuu 5 matalaa kivilatomusta (Nukkumajoki 9) Talvikylän koillispuolella on sijainnut vanha Nukkumajoen silta, joka on purettu ja kyseiseltä alueelta on otettu myös hiekkaa. On hyvin mahdollista, että hiekanotto on tuhonnut myös muutaman kodanpohjan. Nukkumajoki (Uáddivei) 9 sijaitsee noin 4 km E4-tien ja Nukkumajoen tien risteyksestä lounaaseen, Nukkumajoen itäpuolella ja Pahtavaaran länsipuolella. Kohteen Nukkumajoki 6 kodanpohjat ovat kohteen 9 koillispuolella ja oikeastaan nämä kaksi kohdetta liittyvät toisiinsa. 3 Voimassa 2016-11-02T10:54:58 40474.72338867 946.506608
arkeologinenkohde_alue.650 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.650 75796 {F2919163-9C77-48E3-9A3D-94C97830BDDD} 148010081 Nukkumajoki 7 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 12 Strateginen kulttuuriperintö 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Vuoden 2008 inventoinnin aikana kohteessa todettiin olevan seitsemän kodanpohjaa koillis-lounaissuuntaisessa rivissä Nukkumajoen pohjoisrannalla noin 155 m matkalla. Kannaksella on myös kolme matalaa liesikiveystä sekä kiviröykkiö, mahdollinen kiuas. Nukkumajoki 7 on erittäin hyvin säilynyt kokonaisuus, sillä se ei ole helposti saavutettavissa Nukkumajoen itäpuolella kulkevalta tieltä. Lisäksi kodanpohjasta 7 noin 30 m länsiluoteeseen sijaitsee kiuas. Kannaksella on myös kolme matalaa liesikiveystä, joista ensimmäinen sijaitsee kodanpohjasta 4 29 m länsiluoteeseen. Liesi 2 sijaitsee kodanpohjasta 1 noin 62 m länsilounaaseen ja liesi 3 noin 82 m länsilounaaseen. Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). Nukkumajoki 7 (Uáddivei) sijaitsee Nukkumajoen länsirannalla, noin 5,1 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Nukkumajoenjärven ja joessa olevan laajentuman välisellä kannaksella, Nukkumajoen kämpästä noin 200 m pohjoisluoteeseen. 3 Voimassa 2016-11-02T10:55:15 14376.17260742 602.86145627
arkeologinenkohde_alue.651 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.651 75797 {83737356-095B-43F4-AC49-F041089C8867} 148010092 Taplassaari Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1115 Kodanpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 122 118 ei Vuoden 2008 inventoinnissa hirsikodan jäännöksiä tai muitakaan rakennusten pohjakiveyksiä ei einää erottunut pitkän heinän seasta. Sen sijaan kentästä dokumentoitiin suuren kiven laitaan tehty luontainen kellari, joka on voinut olla käytössä kalakodankin käyttöaikana. kellari sijaitsee noin 10 m mökistä koilliseen ison kiven vieressä. Noin 1 m syvään kivenkoloon nousee vesi. kentän itä- ja pohjoispuolella vanhoissa männyissä oli paljon merkkejä perunotosta. Kenttä on ollut Musta/Mattus-sukujen kesäpaikka, kun talvipaikka on sijainnut Nellimin Paksuvuonolla. Kentässä on tiedonannon mukaan sijainnut ainakin kalakota sekä niittypalstat. 3 Voimassa 2012-03-13T14:17:01 4081.16650391 291.22571922
arkeologinenkohde_alue.652 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.652 75798 {16C3963C-5AC7-4C0B-AA80-ECCA01B6B34F} 148010111 Palosaari Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Erä-Esko ja Pesonen eivät ajan puutten vuoksi tarkastaneet Palosaaren lapinkenttää, josta he saivat ilmoitukset kalastaja Arvi Sippolalta vuoden 1972 inventoinnin yhteydessä. Kankaanpää paikallisti mahdollisen kentän noin 200 m lounaaseen Erä-Eskon koordinaateista, Palosaaren kaakkoisosan niemekkeelle. Paikalla hän havaitsi pienen kentän, jossa oli hirsituvan raunio. Kentästä noin 20 m kaakkoon löytyi myös matala, kehämäinen maavalli, jota Kankaanpää epäili kodanpohjaksi. Vuoden 2008 inventoinnissa ei Kankaanpään karttaan merkitsemältä kohdalta löytynyt mitään. Sen sijaan hirsituvan rauniot löytyivät noin 220 m paikalta koilliseen, juuri siltä kohdalta, johon Erä-Esko oli kohteen merkinnyt. Metsän keskellä olevall pienellä, heinittyneellä aukiolla, noin 40 m etäisyydellä rannasta, on tupasija, jonka koko on 3 x 3 m. Kentästä noin 20 m kaakkoon, tiheässä männikössä erottuu matala kaivanto, joka on pohjois-eteläsuunnassa noin 10 m pitkä ja itä-länsisuunnassa 6 m leveä. Maannoksen perusteella se ei liene esihistoriallinen, eikä vaikuta kodansijalta. Kaivannon keskelle tehdyt koepistot olivat löydöttmiä. Niemessä on runsaasti vanhoja mäntyjä, joihin on tehty loveuksia ja joita on vartettu useampirunkoisiksi. 3 Voimassa 2014-01-30T08:35:53 1202.21606445 129.19371541
arkeologinenkohde_alue.653 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.653 75799 {5EDBFD91-8772-4B22-AB2F-A9D519593615} 1000002797 Viipassaari Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 118 ei Vuoden 2008 inventoinnissa löytyi kvartsi-iskoksia vedestä, pitkin rantaviivaa, löytöalueen ulottuessa niemen itäpuolelta sen länsipuolelle saakka. Tasaisen, mättäisen niemen kärjessä, noin 10 m niemen länsirannasta itään, havaitiin saksalaisten kamiina sekä pyöreä kotasija, jonka halkaisija on 3 m. Kotasija saattaa olla uudehko ja liittyä kamiinaan, sillä siihen tehty koepisto oli löydötön. Koska kaikki kvartsi-iskokset löytyivät vedestä, kivikautinen asuinpaikka on ilmeisesti osittain sortunut veteen. Niemen rannalle tehdyt koepistot olivat kaikki löydöttömiä. Viipassaari (Puállámsuálui) sijaitsee Kasariselän länsilaidalla, Muurahaisniemen itäpuolella ja Viimassaaren pohjoispuolella. Kvartsi-iskoksen (KM 24303) löytöpaikka sijaitsee Viipassaaren eteläkärjessä, rantakivikossa. 3 Voimassa 2012-03-13T14:17:57 1473.390625 147.69839678
arkeologinenkohde_alue.654 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.654 75800 {404F1594-CB42-4F94-BC48-6C7550DEA72A} 148010383 Kortevaara 1 ja 2 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty ei Kohteen on inventoinut Kotivuoti vuonna 1986, jolloin pyyntikuoppien lisäksi Otsamon polulla havaitiinn mahdollisia liesikiveyksiä ja kvartsiitti-iskoksia.Tämä kohde sai nimen Kortevaara 2. Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin, että Kortevaara 2, mahdollisten liesikiveysten ja kvartsiitti-iskosten löytöalue, limittyy kartan ja kuvauksen perusteella kohteen Kortevaara 1 kanssa, joten kohteet yhdistettiin. Liesikiveyksiä ei kuitenkaan Otsamon polulta voitu havaita. Kartan ja kirjallisen kuvauksen perusteella liesikiveykset sijaitsevat noin 300 m Kortevaaran itäpuolelle tulevan tilustien mutkasta lounaaseen, Otsamon polun pinnalla. Alueelta paikannettiin 9 pyyntikuoppaa. Otsamon polun koillispäästä, noin 3.5 m pyyntikuopasta 2 itään, löytyi muutamia kvartsi-iskoksia sekä pyyntikuopparivin koillispään pohjoisepuolelta, Koskelan tilustien itäpuolelta ja Kortevaaran itäpuolisesta rinteestä tervahauta. Sen halkaisija on 8 m ja syvyys 1.2 m. Haudan suu ja laskuoja ovat itään. Tervahaudan lähellä on myös toisen maailmansodan aikainen saksalaisten kämpän jäännös ja liesikiveys. On mahdollista että Kortevaarassa on pyyntikuoppien lisäksi ns. pesäkkeinen asuinpaikka, sillä pisteittäisiä asuinpaikkalöytöjä on havaittu jo kolmesta eri kohdasta. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2012-03-13T14:18:40 13553.04418945 803.17488134
arkeologinenkohde_alue.655 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.655 75802 {9CD8941A-B678-46F1-93D3-E6490E700377} 148010444 Nukkumajoki 8 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 12 Strateginen kulttuuriperintö 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Ilmari Itkonen mainitsee talvikylän paikan vuoden 1913 artikkelissaan. Carpelan on kartoittanut kohteen tutkiessaan Nukkumajoen talvikyliä. Alueen kymmenen kodanpohjan halkaisija on keskimäärin 6 m, ja suurin osa niistä on muodoltaan kuusikulmaisia ja niissä on selkeästi erottuvat vallit. Kohde on erittäin hieno, koskematon kokonaisuus. Nukkumajoki 8 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen latvoilla joen itäpuolella, noin 6,2 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Tervakotavaaran itäpuolella, pienen lammen eteläpuolella. Kodanpohjat ovat noin 35 m lammen rannasta etelään itäkoillis-länsilounassuuntaisessa, noin 230 m pitkässä rivissä. Kodanpohjien halkaisija on keskimäärin noin 6 m. Suurin osa kodanpohjista on muodoltaan kuusikulmaisia, ja niissä on selkeästi erottuvat vallit. Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). 3 Voimassa 2016-11-02T10:55:37 8076.45117188 518.57715635
arkeologinenkohde_alue.656 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.656 75815 {CA2B5D2B-AC4E-4F68-B00D-CB27BEE5825A} 148010470 Hietasaari Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 125 120 ei Vuoden 2008 inventoinnissa löydettiin saarelta kaksi vallillista kodanpohjaa, joista toinen sijaitsee saaren itärannalla ja toinen saaren keskellä olevan lammen kaakkoisrannalla. Saaressa on myös 18 pyyntikuoppaa, joista suurin osa saaaren kaakkoisosassa. Luoteiskärjen tasaiselta terassilta ei havaittu löytöjä. Saaren hietarannat ovat paikoin hyvin eroosion kuluttamia. Lounaisosan rannalle paikallisilla ihmislla on tapana rantautua ja tulistella rantahietikolla. Muinaisjäännösryhmä Kaksi kodanpohjaa ja 18 pyyntikuoppaa 3 Voimassa 2019-09-24T13:31:42 121154.67822266 1414.62228032
arkeologinenkohde_alue.657 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.657 75816 {3A5F2CBB-B200-4E5F-86A0-B5070A053ACC} 148010473 Leviä Petäjäsaari Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 125 119 ei Vuoden 2008 inventoinnissa paikallistettiin rannasta vallillinen, kaksiosainen asuinpainanne. painanteen pituus valleineen on kaakkois-luodesuunnassa 7 m ja leveys koillis-lounaissuunnassa 5 m. Syvyys on noin 20 cm. Painanteen pohjois- ja eteläpäädyn erottaa matala, noin 20 cm korkea hiekkavalli. ulkovallien leveys on noin 1 m ja niiden korkeus vaihtelee 40-70 cm välillä. Painanteesta vajaat 5 m lounaaseen on on epämääräinen, vallillinen painanne, jota on täytetty roskilla ja jota ei tulkittu pyyntikuopaksi. Noin 40 m asumuspainanteesta kaakkoon, kahden siirtolohkareen alla on noin 1 m korkea tila, josta löytyi sinne asetettu kvartsi-iskos. Muutoin kivien alusta oli löydötön. Kaksiosaisesta kodansijasta noin 80 m luoteeseen on neljä hieman epämääräsitä pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat lähes pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa kallioharjanteen vieressä. Leviä Petäjäsaari (Kossâ Pecsuálui) sijaitsee Inarijärven Kasariselän lounaislaidalla, Hoikka Petäjäsaaren luoteispuolella. Vallillinen asumuspainanne ja pyyntikuopat sijaitsevat Leviä Petäjäsaaren pohjoisosan koillisrannalla, Koldemjáávráš-järven koillispuolella, pienen, hiekkaisen lahden pohjukassa. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T09:37:42 7213.18798828 395.10676044
arkeologinenkohde_alue.658 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.658 75817 {0E1D2CE7-CF96-456C-B82A-2233C4D0662B} 148000474 Kivisalmi Vankileiri 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2131 Vankileirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 125 120 ei Toisen maailmansodan aikainen vankileiri, jonka rakenteet ovat erittäin hyvin säilyneitä. Kaksi venäläisvankien parakin paikkaa sijaitsee piikkilangalla rajatun alueen pohjoisosassa, rannassa sijaitseva suuren siirtolohkareen itäpuolella. Siirtolohkareen pohjoispuolella on rantautumispaikka. Parakkikiveys 1 erottuu maastossa hyvin. Se on pohjoiskoillis-etelälounaissuunnassa 8 m leveä ja itäkaakko-länsiluodesuunnassa 35 m pitkä. Parakista noin 30 m pohjoiseen on männyissä piikkilanka-aidan jäänteitä. parakki 2 on samansuuntainen, se sijaitsee edellisestä noin 20 m etelään. Sen koko on ollut noin 8x30 m. Hirsikämpän jäännökset sijaitsevat parakista 2 noin 25 m kaakkoon. Sen perustusten koko on 10x6 m. Rakennuksen itänurkassa on noin 1.5x1.5 m kokosen piisikiveyksen jäännökset. Muutama hirsi on näkyvissä kuntan alta. Hirsikämpän pohjastanoin 100 m etelään on soikea kivivallillinen rakenne. Se on kooltaan 6x3 m ja sen vallin korkeus on noin 1 m. Lattiatason on kaivettu maan sisään. oviaukko on kohti pohjoista. Ainoastaan tämä rakenne saattaisi olla jopa vanhempi kuin muut kohteen jäännökset, mutta asian varmistaminen vaatisi koekaivaukset. Noin 25-50 m kivirakenteesta kaakkoon on vankileirin portti ja piikkilanka-aidan jäännöksiä. 3 Voimassa 2019-10-03T09:03:20 11116.67382812 572.66375141
arkeologinenkohde_alue.659 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.659 75835 {EBE1724C-242B-409C-946A-7D98452B4E3C} 148010475 Hämähäkkiniemi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 119 ei Vuoden 2008 inventoinnissa niemeltä paikallistettiin kallion eteläkärjen päältä heinittynyt, hillaa ja nokkosta kasvava paika, josta kairatessa tuli noin 30 cm syvyydestä hiilen ja puunsekasita multaa. Tämä alue on noin 6x6 m suuruinen ja siinä saattaa olla talonpohjan jäännökset. Tästä noin 8 m pohjoisluoteeseen on toinen heinikkoinen, koepistojen ja kairausten perusteella maaperältään ravinteikkaan multainen alue, joka on vastikään paalutettu. Alueen koko on noin 4x6 m. Kummallakaan alueella ei ollut havaittavissa rakennusten pohjakiviä. Hämähäkiiniemessä on mitä ilmeisemmin sijainnut vanha tupasija tai muu vastaava asumus, sekä ilmeisesti siihen liittyvä ulkorakennus tai kasvimaa. 3 Voimassa 2012-03-13T14:21:30 661.07641602 107.39602623
arkeologinenkohde_alue.660 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.660 75836 {A93B0A16-FAA7-465E-B1EB-D0E9AE241BEC} 148010488 Ukonjärven Akku Kultti- ja tarinapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 0 Ei määritelty 325 ei Jaakko Fellmannin mukaan Ukonjärven pohjoispuolella sijaitsevalla Akku-nimisellä vaaralla kerottiin näkyvän jälkiä Akan alttarista. Myös Samuli Paulaharju kertoo vaaran olleen pyhä paikka ja muodostaneen Ukon kanssa jumalparin. Kohde on mainittu Kankaanpään inventointikertomuksessa vuonna 1988, mutta kohdetta ei ole silti tarkastettu. Vuoden 2008 inventoinnissa tarkastettiin Akunalusjärven ympäristö sekä Akun lakea ja länsirinnettä, mutta merjjekä uhripaikasta ei havaittu. Akun laen koillisoassa, kallion päällä on suuri, karhua muistuttava siirtolohkare, joka näkyy kalliolta kauas. Siirtolohkareen alla on pieni onkalo, joka tarkastattaessa oli löydötön. Akun laen lounaispuolelta tutkittiin suurten siirtolohkareiden alta Vesa Luhdan ilmoittama luola, jonne pääsee vain ryömimällä alaviistoon lohkareen alla noin 6 m. Tämän matkan jälkeen avautuu toiden siirtolohkareen alla pieni, noin 3 m pitkä. 1.5 m leveä ja 1 m korkea luolamainen tila, jonne on ahtauduttava pienestä siirtolohkareiden välisestä reiästä. Tästä luolasta sekä siirtolohkareiden alta löytyi poron luita, mutta ne olivat kuitenkin uudehkoja ja mitä ilmeisemmin eläinten jälkeensä jättämiä. Akulla olevan uhripaikan paikallistaminen, mikäli sitä ei ole vuosisatojen aikan tuhottu, vaatii kohteen laajamittaisen inventoinnin ja koekuopituksen. Aiempien inarinsaamelaisten uhripaikkojen, kuten Ukonjärven Ukon ja Inarijärven Ukonsaaren tutkimusten perusteella voidaan jo olettaa, että uhripaikka todennäköisimmin sijaitsee vaaran alaosissa kuin sen laella. 3 Voimassa 2012-03-13T14:21:51 50936.16625977 874.0746785
arkeologinenkohde_alue.661 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.661 75841 {4B1CAE37-2306-4FE6-A95D-3CEE90FD7C9C} 148010562 Sieid-ämmir (Seitajuppura) Kultti- ja tarinapaikka 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Sied-ämmir eli Seitajuppura, jota on Jurmukosken seidaksikin kutsuttu, on vanhimpien kirjallisten lähteiden mukaan sijainnut Jurmukosken alla tai vieressä, kosken pohjoispuolella. Paulaharjun mukaan seita sijaitsee jokeen pistävällä niemellä, jurmukosken alla. Hän kertoo paikan olleen kalamiesten uhripaikan. Arponen on tarkastanut kohteen vuonna 1988. Informantin mukaan Seitaniemen kärjessä oli muutama suurehko kivi ja kookkaita mäntyjä, joissa on ollut kolme telkänpönttöä. Niistä ei ole ollut soveliasta kerätä munia. Vuoden 2008 inventoinnissa niemell oli mahdotonta päästä ilman venettä, sillä Juutuanjoen vesi oli niin korkealla, että Seitalampi ja sieltä laskevat purot saartoivat niemen saareksi. Niemeltä ei havaittu mitään uhripaikkaan viittaavaa. Niemen itälaidalla sijaitsee kaksi suurta siirtolohkaretta, joista toinen on rakokivi. Tästä rakokivestä otettiin myös kohteen koordinaatit. Mikäli niemellä on sijainnut pelkästään kalaseita, ei uhrauksista ole välttämättä jäänyt juuri mitään jäljelle. Uhripaikka voisi näkyä maaperässä korkeampina fosfaattipitoisuuksina, mutta näytteiden otto vaatii tiheän koekuopituksen. Jurmukoski sijaitsee Juutuanjoessa kohdassa, missä Solojärvi laskee Juutuanjokeen. Koskesta noin 400 m alavirtaan jokeen pistää sen pohjoisrannalta jyrkkä moreeniniemi, Seitaniemi (Siäidáánjargâ). 3 Voimassa 2014-01-30T14:26:17 3922.49755859 231.65787353
arkeologinenkohde_alue.662 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.662 75844 {F051244F-6A86-4141-9FB4-E8FCF5225406} 148010563 Seitalampi Kultti- ja tarinapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kohteen on tarkastanut Arponen vuonna 1989. Oppaana toimineelle Ismo Korteniemelle oli Jurmukosken isäntä kertonut, että myös kalastajat ovat uhranneet myös Seitalammelle. Kalastajan tuli heittää lampeen uhrikala, muutoinen ovat verkot "köytenä" seuraavana päivänä. Vuoden 2008 inventoinnissa lampi kierrettiin ympäri. Sen rannoilla oli useita tulvan tuomia, paksuja ja vanhoja mäntytukkeja, joissa oli loveuksia ja reikiä. Ne saattavat olla peräisin uitoista. Muutoin lammen ympäristöstä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. 3 Voimassa 2012-03-13T14:23:18 4457.43457031 269.12631388
arkeologinenkohde_alue.663 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.663 75852 {027B1054-F8F2-4ABC-BDA4-48F497EAEB43} 1000011431 Siedilássá Kultti- ja tarinapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 1 Tarkka 1 Arvio 120 ei Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin, että saari on järvestä esiin pistävän laajan silokallion nokka, sillä kallio jatkuu saaren länsi- ja eteläpuolella veden alla muodostaen siihen matalikon. Pienelle luodolle tehtiin muutamia koepistoja, joissa todettiin, että 50 cm paksun turpeen alla onkin oaljas kallio. Luodon länsilounaislaidalla on rannassa päällyskivi, mutta sen ympäristö oli löydötön. Saarelta ei havaittu mitään jälkiä uhrauksist tai mahdollisista seidoista, mutta sen nimi antaa olettaa, että saarella tai sen lähiympäristössä on sijainnnut seita. Sieidilássá (suom. Seitasaari) sijaitsee keskellä Inarijärven Kasariselkää, noin 3,9 km Naarassaaresta kaakkoon ja 5,8 km Koutunkisaaresta länteen. Nimen perusteella saarella on sijainnut seita. Saarta hallitsee sen etelälaidalle pystytetty merimerkki X. 3 Voimassa 2012-03-13T14:23:41 2328.56738281 184.7231684
arkeologinenkohde_alue.664 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.664 75854 {A8D82150-3D14-4393-810D-00F88FA48370} 1000012308 Kaamassaari länsi Kivirakenne 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1422 Muu kivirakenne 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 122 ei Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin niemeltä suuren kivenlohkareen viereen kylmämuurattu kellarirakennelma. Se on koottu halkaisijaltaan keskimäärin 20-30 cm kokoisista kivistä 3x3.5 kokoisen, noin 1.6 m korkean kivenlohkareen etelä-lounaisivulle. Suuaukko on ollut suljettu halkaistuilla, kepiella mäntylosoilla, joista kolmen jäännöksiä oli tarkastushetkellä vielä jäljellä. Kivien päällä olevan jäkäläkasvuston perusteella kellarin ikä on hyvinkin yli 100 vuotta. Kellari saattaa liittyä niemen kaakkoispuolisella saarella sijaitsevaan rajamerkkiin ja sen tekijöihin. Toinen mahdollisuus on, että sitä ovat käyttäneet järvellä liikkuneet kalastajat. 3 Voimassa 2010-05-21T14:47:05 430.03369141 75.20439771
arkeologinenkohde_alue.665 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.665 75877 {C9D8C4A7-2141-4686-8827-43ED7C1AA537} 1000012319 Möyrylahti Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Möyrylahden pohjukasta, Möyryojan länsipuolelta, löytyi rantahietikosta ja -vedestä kvartsi-iskoksia sekä yksi mahdollinen kvartsikaavin 20 m matkalta. Rannalle tehtiin koepistoja, mutta ne olivat kaikki löydöttömiä. Asuinpaikka on ilmeisesti suurelta osin huuhtounutu veteen. 3 Voimassa 2012-03-13T14:24:58 1034.81103516 147.63319279
arkeologinenkohde_alue.666 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.666 75878 {6431BC90-37AD-4BC9-8EF5-4693BD3DDE1E} 1000012335 Pualzavuáláásjävri Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 127 122 ei Pualžâvuáláášjävri-niminen järvi sijaitsee Inarijärven Akulahden lounaispuolella ja Paloniemen koillispuolella. Järven itäpuolella olevan harjanteen pohjoispäässä on kaksi pyyntikuoppaa, jotka ovat toisistaan 150 metrin etäisyydellä. Pyyntikuoppien koko vaihtelee 2-2,8 x 1,7-1,8 metrin välillä, syvyyden ollessa 0,7 metriä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T10:27:47 10320.74584961 475.06681006
arkeologinenkohde_alue.667 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.667 75879 {816005B1-38ED-466E-A214-80BB227D9FDD} 1000012360 Kotkavuono Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 120 118 ei Kotkalahden hiekkarannan veteen sortuvalta törmältä ja rantavedestä löytyi vuoden 2008 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lisäksi noin 2 m rannasta havaittiin kuoppa, jonka pituus on 3, leveys 2.2 ja syvyys 0.55 m. Sen keskelle tehtiin koepisto. Lähed 20 cm paksun kuntan alta löytyi isohkoja, 20x10 cm kokoisia, tikkipalaneita kiviä ja runsaasti hiiltä. Hiiltä otettiin talteen mahdollista ajoitusta varten. Puhdas pohjahiekka tuli vastaan npin 45 cm syvyydessä. Koepiston eteläprofiilin perustella palaneet kivet ja paksu hiilikerros jatkuivat koepiston eteläpuolella. Kotkavuono sijaitsee Inarijärven luoteisrannalla, Jolnivuonon lounaispuolella, kotkaniemen ja mantereen Skäidin välissä. Kohde sijaitsee vuonon pohjukan pohjoisosassa, Kotkataipaleen mantereen puolella. 3 Voimassa 2019-09-25T11:59:08 2997.36889648 301.60840993
arkeologinenkohde_alue.668 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.668 75880 {1DAF3483-9939-453C-854E-19E13E34A7E1} 1000012367 Vehersaari Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 125 119 ei Paikalla todettiin ainakin kolme kodanpohjaa ja kaksi liesikiveystä. Kodanpohjan 2 keskellä on kaatunut kanto, jonka juurien seasta löytyi palaneita kiviä. punaiseksi palanutta hiekkaa, palanutta luuta ja kuonaa. Vallillisen kodanpohjan koko on noin 5x5 m. Liesikiveyksen kokoa on vaikea määritellä, sillä kaatunut kanto on tuhonnut siitä osan. Kahden muun kodanpohjan vallit eivät ole niin selkeät kuin kotasijassa 1. Kodanpohja 2 on vallillinen, pyöreähkö, jonka halkaisija on noin 6 m. Oviaukko on sijainnut mahdollisesti kohti itää. Vallin maakairanäytteessä havaitiin jäännöksiä tiiviistä puuaineksesta, mahdollisesti hirsikehikosta. Liesikiveys on kooltaan 1.5x1 m ja 0.5 m korkea. Alemmalla terassilla sijaitseva mahdollinen kodanpohja 3 on osin kaivettu maahan. Kodanpohja on 5 m pitkä ja 3 m leveä, ja sen keskellä on maakairauksen perusteella lähes maantasainen liesi. Kodanpohjasta erottuu selkeästi vain sen länsipuolinen valli. Liesikiveyksen 1 halkaisija on 1 m, ja se sijaitsee tasanteella, kodanpohjasta 2 noin 5 m itään. Liesikiveys 2 sijaitsee niemen koillispäässä ja sen halkaisija on noin 1 m. Se vaikuttaa hieman uudemmalta kuin muut niemen liesikiveykset. Muinaisjäännös rajattiin koepistojen ja niemen topografian perusteella. Asuinpaikan varmaa laajuutta on vaikea arvioioda ilman koekuopitusta, sillä niemen mättäät vaikeuttavat kotasijojen ja liesikiveysten havainnointia. 3 Voimassa 2012-03-13T14:26:15 5393.21923828 287.06721622
arkeologinenkohde_alue.669 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.669 75881 {8D072C1B-A9B7-4B7A-8F55-AB1E4C6CEA9A} 1000012372 Kenttäsaari Kankivuono Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 125 119 ei Kentässä on havaittavissa epämääräisiä kivikasoja, muttei selkeitä peruskiveyksiä. Kentässä kasvava pitkä heinikko haittasi havainnointia. Yhdet mahdolliset rakennuksen nurkkakivet löytyivät kentän länsilaidalta, metsän reunasta. Kenttä rajattiin lähinnä kasvillisuuden perusteella. Kentän eteläosasta, hyvästä rantautumispaikasta löytyi pii-iskoksia ja palanutta luuta rantavedestä, minkä perusteella paikalla on voinut olla myös varhaisempaa asutusta. Kentän länsilaidalla kasvaa vanhoja, monilatvaisia mäntyjä, jotka on ilemsesti varettu kentän käyttöaikana. Männyissä on myös vanhoja kirveellä tehtyjä loveuksia. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2012-03-13T14:27:05 3241.76977539 251.51734187
arkeologinenkohde_alue.670 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.670 75895 {1745A2D9-9A27-4FFF-8AD0-0127400FDE2C} 1000012378 Tupavaara Nukkumajoki Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Alueella on kaksi tupasijaa. Tupasija 1 on kooltaan noin 4x4 m ja sen koillisnurkassa on piisin jäännökset. Piisikiveyksen korkeus on 1 m ja koko noin 1.5x1.5 m, Oviaukkoon pohjoiseen ja eteläseinällä on ollut pieni ikkuna tai räppänä. Tupasijan 2 koko on 4x4 m eikä siinä ole piisiä. Tuvasta 2 m koilliseen on halkaisijaltaan 1 m kokoinen kuoppa ja noin 1 m pohjoiseen halkaisijaltaan 80 cm kokoinen kuoppa. Tupasijonen etäisyys toisitaan on noin 15 m. Molemmissä on jäljellä vielä alimpia hirsikertoja. Tupien rakentajista ei ole perimätietoa. Tupasijonen ympäristö kasvaa porojen heinittämisen vuoksi tiheää heinää. Tupavaara sijaitsee Nukkumajoen tien eteläpuolella, Saukkojärven länsipuolella ja Nukkumapään koillispuolella. Kaksi talvitupasijaa sijaitsee Tupavaaran lounaisrinteellä, Tupavaaran erotusaidan syöttöaidan sisällä, pienen ojan pohjoispuolella. 3 Voimassa 2009-02-09T12:34:43 2018.63330078 169.61921116
arkeologinenkohde_alue.671 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.671 75897 {49C96026-6A21-4DA4-953E-847FD9F61A62} 1000011319 Kaapin-Matin vanha kenttä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Vuoden 2008 inventoinnissa heinittyneessä ja katajaa kasvavassa kentässä havaittiin ainakin yksi mahdollinen talon peruskiveys sekä siitä noin 3 m luoteeseen mahdollinen piisikiveys. kentän laidalla on kivikasoja, kun kenttää on raivattu. Kaapin-matin vanha kenttä on Pekka Aikion perustaman, Kaaperi Aikion jatkaman tilan kesäpaikka. Talvipaikka sijaitsei Talvitupajärvellä, Kesäpaikasta noin 4-5- km koilliseen. Lapinkenttä sijaitsee Inarijärven pohjoisrannalla, Aibutvuonon (Aibuduuvuonâ) ja Pitkävuopajan välisellä, koilliseen pistävällä niemellä, Aibutvuonon länsirannalla, Aittalaassân kohdalla. 3 Voimassa 2014-01-30T12:40:08 2161.02734375 182.81469539
arkeologinenkohde_alue.672 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.672 75921 {A1AF7BEA-5FF7-4DDA-8E84-A04FA62A6139} 1000012429 Martinkotajärvi Puolustusvarustuksia 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Järven pohjoispäässä sijaitsevan parkkipaikan pohjoispuolella on juoksuhauta, hirsikämppien jäänteitä sekä 10 neuvostosotilaan hautapaikka. Lisäksi noin 10 m järven rannasta länteen, rannan ja parkkipaikan välissä on ilmeisesti sota-aikaisen talon peruskiveys. Järvi on vanhemmissa, 1960-luvun kartoissa pelkkänä Martinjärvenä, mutta uudemmat kartat tuntevat paikan Martinkotajärvenä. Toisen maailmansodan aikaiselle neuvostosotilaiden hautapaikalle on pystytetty muistokivi. 3 Voimassa 2009-02-09T13:44:59 3375.92285156 231.19979414
arkeologinenkohde_alue.673 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.673 75923 {24C2A2EB-A9ED-4B8A-84FA-6B4D78C41284} 1000010720 Jänkäjärvi Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon ei Paikalla on katajaa ja mäntyä kasvava, heinittynyt kenttä. Kentässä erottuu mahdollisesti yhden tupasijan nurkkakiviä. Niemi on hyvin kivinen, mutta kenttä erottuu ympäristöstä heinikon ja suurten katajien takia. Kenttä rajattiin kartalle kasvillisuuden perusteella. kohde rajautuu kasvillisuuden perusteella. Muinaisjäännösrekisteri. Lapinkenttä. Jänkäjärvi sijaitsee Kaitamojärven itäpuolella ja Jänkäjärvenpään ja Kolmihokan eteläpuolella. Kohde sijaitsee Jänkäjärven ja Harjujärven välisen kapean salmen luoteispuolisessa niemessä. 3 Voimassa 2017-09-20T10:34:29 2257.91650391 186.31542029
arkeologinenkohde_alue.674 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.674 74521 {7C88FFA6-8469-44C3-87CE-C333E175175F} Patamakangas 1 asuinpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 6 Virkatalo, määrittelemätön 155 ei Kohteessa on kaksi rakennuksen perustusta ja kaksi kuoppaa noin 30 x 50 metrin kokoisella alueella. Selkeimmin alueella on erotettavissa suuri kuoppa, joka on aivan metsätiessä kiinni, sen pohjoispuolella. Pyöreän ja osin sammaloituneen, mutta jyrkkäreunaisen kuopan sisähalkaisija on 3,3 metriä, syvyys 1,5 metriä. Kuoppaa ympäröi 1-1,5 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea valli, jossa on kairaushavaintojen mukaan noin 0,5 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros pintaturpeen alla ja toinen noin 5 cm paksuinen huuhtoumiskerros 35-40 cm:n syvyydessä. Kuopan pohjalla on kairaushavaintojen mukaan sammalen alla ohut noin 0,5 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros sekä sen alla noin 40 cm:n syvyyteen likamaata, minkä alla on ruskea hiekka. Kyseessä voisi olla kaivon jäännös. Toinen kuoppa on tienristeyksen pohjoispuolella. Se on suorakaiteen muotoinen ja profiililtaan siilomainen. Itä-länsisuuntaisen kuopan mitat ovat 3 x 4 x 2 metriä (leveys x pituus x syvyys). Kuopan seinämillä kasvaa sammalta ja jäkälää, valleja ei ole havaittavissa. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on sammalen alla noin 10 cm:n vahvuudelta maatunutta orgaanista ainetta, joka saattaa olla lahoa puuta. Sen alla on vaaleaa hiekkaa. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut havaittavissa. Kyseessä voisi olla varastokuopan jäännös. Tien pohjoispuolella, noin 7 metriä tiestä ja noin 25 metriä mahdollisesta kaivon jäännöksestä luoteeseen on sammalen ja pienten koivujen peittämä kumpare, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Kummun eteläpäähän tehdystä koepistosta paljastui sammalen alta palaneita kiviä ja runsaasti huonopolttoista tiilimurskaa sekä tiilen paloja ja hiiltä. Kyseessä vaikuttaisi olevan tulisijan jäännös. Etelä-pohjoissuuntaisen tulisijanjäännöksen itäpuolella oli havaittavissa selkeä perustuksen hahmo harvana peruskiveyksenä (kulmakivet ja muutamia välikiviä). Yhdessä tulisijan jäännöksen kanssa perustuksen koko on ollut noin 4 x 4 metriä, ja suunnaltaan lähes etelä-pohjoinen. Tulisijan jäännös on ollut lounaisnurkassa. Koillisnurkkaan tehdyssä koepistossa oli seuraavat maakerrokset. 0-7 cm sammal, 7-15 cm likamaata ja nokea, 15-20 cm maatunutta puuta, 20-22 cm ruskea hiekka, 22-27 cm likamaata ja nokea, 27-35 cm ruskea hiekka. Syvemmälle ei kaivettu. Koepistosta ei tullut löytöjä. Kyseessä on pienen tulisijallisen rakennuksen, mahdollisesti saunan tms. jäännös (perustus 2). Osittain tien alle jääneenä, sen pohjoispuolella erottuu suorakulmaisena sammalen ja varpujen peittämänä kohoumana toinen rakennuksen perustus (perustus 1). Se sijaitsee mahdollisesta kaivon jäännöksestä noin 20 metriä kaakkoon. Etelä-pohjoissuuntaisen kohouman koko on 4 x 7 metriä, korkeus noin 0,2-0,3 metriä. Tie sivuaa perustuksen hahmon eteläreunaa ja on mahdollisesti hieman tuhonnut sitä. Hiekkatien pinnassa näkyy huonopolttoista tiiltä, kirkkaita ikkunalasin paloja sekä joitakin posliiniastian palasia. Perustuksen hahmon päälle tehty kairaus paljasti, että pintaturpeen alla on noin 35 cm:n vahvuinen likamaa ja hiilikerros, minkä alla on ruskea hiekka. Tulisijan jäännöksestä ei ole maan päällisiä merkkejä. Kohde on hyvin säilynyt. Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde löytyi Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kulttuuriperintöinventoinnissa 16.9.2008. Kyseessä on Kangas -nimisen metsänvartijatilan jäännökset. Kohde on merkitty Karvian hoitoalueen talouskarttaan vuodelta 1944 (Kansallisarkisto, ks. lisätietoja). Kohde on autioitunut ja lienee jäänyt käytöstä joskus 1900 -luvun jälkipuoliskolla. Siihen on inventointihavaintojen mukaan kuulunut päärakennus (perustus 1), kaivo, sauna tms. (perustus 2) sekä kellarikuoppa. Kohde ei ole muinaismuistolain mukainen suojelukohde. Kohde sijaitsee Patamakankaalla kulkevan Kyrönkankaan tieltä kohti Kirkkojärveä ja Mattilaa erkaantuvan tien varressa tasaisella mäntykankaalla. 3 Voimassa 2009-03-27T15:46:28 2478.74072266 210.13270462
arkeologinenkohde_alue.675 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.675 139235 {BD684567-0838-4FA4-B15C-F299CE4DC7BE} Juurakkokoski 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 171 ei Kohteessa on kahden rakennuksen jäännökset pienen aukion reunoilla. Purettu tai siirretty rakennus 2 voi olla kämppä ja ehjempi rakennus 1 talli. Koordinaatit: Rakennuksen jäännös 1: X 3530778, Y 7476571, Z 171; Rakennuksen jäännös 2: X 3530803, Y 7476587, Z 171 Pihan länsipuolella oleva rakennus 1 on mitoiltaan 7,9 m x 8,5 m ja itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä kuusi pyöröhirsikertaa. Hirsissä on sahatut koirankaulasalvokset, joissa lovipuoli on asetettu ylöspäin. Hirsien päät on katkaistu sahalla ja jätetty eripituisiksi. Hirsien väleissä on käytetty tiivisteenä kunttaa. Rakennuksen länsilounaspäädyn keskellä on ikkuna. Ikkuna-aukko on sahattu kolmeen hirteen, ja rakennuksen sisäpuolelle siihen on naulattu kapeat karmilaudat. Ikkuna on 42 cm korkea ja 54 cm leveä. Katosta on jäljellä lahoava kurkihirsi ja vuoliaisia. Rakennuksen itäkoillisseinä puuttuu lähes kokonaan ja eteläkaakonpuoleisesta seinästä on sahattu puolet pois. Samoin näiden seinien välinen itäkaakkoisnurkka puuttuu. Rakennus 2 on rakennus 1:n itäpuolella aukion pohjoislaidalla. Rakennuksesta on jäljellä pohjois-eteläsuuntainen sammaloitunut valli, joka on kooltaan 7 m x 8,5 m. Rakennusten päällä kasvaa nuoria koivuja. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja avoimen piha-alueen perusteella. Kohde on merkitty peruskarttaan. Kohteessa on kämpän ja tallin jäännökset. Kohde ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun puolivälin tienoille. Kohde sijaitsee Luiron pohjoisrannalla Juurakkokosken alapuolella. Pihapiiriin tulee tie pohjoisesta Paskoniemen aluetieltä. Rakennukset sijoittuvat rantatasanteelle. Kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2011-11-10T10:53:05 1381.12109375 160.95747937
arkeologinenkohde_alue.676 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.676 74594 {BDC427C3-2DE5-4A42-AE5E-00EA73555EE2} Pohjankangas 2 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 151 ei Noin 40 metriä leveältä ja 70 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalla kartoitettiin yhteensä 8 kuoppaa, jotka muodostavat pussimaisen suljetun kuvion, jossa suuaukko on kaakkoon. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön. Joihinkin kuoppiin tehtiin myös kairaus maakerrosten selvittämiseksi. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-2 metrin ja syvyys 0,3-0,5 metrin välillä. Kahden kuopan ympärillä oli vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Noin puoleen kuopista tehtiin kairaus, jolloin havaittiin, että kuopissa on ohut noin 1-3 cm:n paksuinen huuhtoumiskerros. Kuopissa ei ollut likamaakerroksia, vaan huuhtoumiskerroksen alla vain vaihtelevan paksuinen ruskea hiekkakerros, joka muuttui vaaleammaksi viimeistään noin 30 cm: syvyydessä. Kuoppien gps-mitattu sijainti on esitetty liitetiedoston karttakuvassa. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt. Alue kartoitettiin tarkasti, mutta kaikkia kuoppia ei välttämättä löydetty, joten aluerajauksen sisältä ja mahdollisesti sen ulkopuoleltakin löytynee tarkemmin etsittäessä kuoppia lisää. Kohde löytyi Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kulttuuriperintöinventoinnissa 17.9.2008. Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka näyttävät muodostavan sulkusysteemin kankaalle, joten kuopat lienevät keskenään saman ikäisiä. Alue on jäkäläpohjainen mäntykangaskapeikko suoalueiden puristuksessa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. Kohde sijaitsee Pohjankankaan noin 250 metriä leveässä kapeikossa, Pimiäkorven ja Härkänevan välissä, Härkänevan puoleisella loivalla, lähes tasaisella itärinteellä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, aluskasvillisuutena sammal ja jäkälä. 3 Voimassa 2009-01-08T10:27:28 2076.04528809 180.64480173
arkeologinenkohde_alue.677 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.677 74723 {BB4AAA2A-265B-4E30-9D5A-79B8DE43C4BD} Maantielakso 4 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 167 ei Maantielakson eteläpuolisella länsirinteellä on kolme peräkkäistä kuoppaa noin 150 metrin matkalla. Ne muodostavat suunnilleen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-1,9 metriin ja syvyys on 0,4 metriä. Kuoppien ympärillä on vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Kuopassa nro 1 on sammalen alla noin 2 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros, mutta syvemmältä kuoppaa ei tutkittu. Muita kuoppia ei maannoksen osalta tutkittu lainkaan. Kuoppien gps-mitattu sijainti on esitetty liitetiedoston karttakuvassa. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt. Kohde rajautuu aluemaisesti, mutta alueelta ei varmastikaan löydetty kaikkia kuoppia, joten aluerajauksen sisältä ja mahdollisesti sen ulkopuoleltakin löytynee tarkemmin etsittäessä kuoppia lisää. Kohde löytyi Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kulttuuriperintöinventoinnissa 30.9.2008. Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka eivät välttämättä ole samanikäisiä keskenään. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta laajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. Kohde sijaitsee Pohjankankaalla Maantielakso -nimisen lammen eteläpuolella. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena jäkälä ja sammal. 3 Voimassa 2009-01-08T13:46:48 19828.73168945 582.60810001
arkeologinenkohde_alue.678 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.678 134997 {4F834921-1B33-4BD0-851F-51234FA0A379} 290010089 Unisaari N kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Unisaaren (220 x 500 m) pohjoisranta on kivikkoinen, mutta kivikon ja nykyisen korkeimman rannan ja kivikon välissä on paikoin vedensyömää hietikkoa; kivien välistä on löytynyt muutama kvartsi-iskos (KM 23982, diar. 31.12.1987). Saaren itäosassa kasvaa kuusikkoa, länsiosassa männikköä. Saaressa on toinen asuinpaikka [90] Unisaari S. Rannalla havaittiin vain muutama yksittäinen kvartsi-iskos. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Unisaaren pohjoisrannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 6,9 km itäkoilliseen 3 Voimassa 2012-01-16T10:02:06 2021.95898438 217.69009747
arkeologinenkohde_alue.679 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.679 134998 {93EBFA62-B758-4B27-863A-9F45825F11CE} 290010090 Unisaari S kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Etelärannan hiekasta ja sorasta on tavattu kvartsi-iskoksia (KM 23982) ja palaneita kiviä. Kesämökin edustalla, lahdelman pohjois- ja länsiranta ovat löydöttämät, hiekkasärkältä löytyi muutama iskos. Saaren itäosassa kasvaa kuusikkoa, länsiosassa männikköä. Saaressa on toinen asuinpaikka [89] Unisaari N. Rannalla havaittiin vain muutama yksittäinen kvartsi-iskos. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Unisaaren länsipäässä ja etelärannalla, Katerman voimalaitoksesta 6,8 km itäkoilliseen. Unisaaren (220 x 500 m) etelärannan itäpäässä on veden syömää hiekkaa ja soraa. Tästä länteen on hiekkarantainen lahdelma, jonka pohjoisrannalla on kesämökki. Lahdelma on hyvin matalaja mahdollisesti veden säännöstelyn aikaansaama. Lahdelman etelärantana on pitkä ja kapea hiekkasärkkä. 3 Voimassa 2012-01-16T10:03:00 7798.43359375 919.47255155
arkeologinenkohde_alue.680 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.680 136198 {C9DFF51E-39A9-4E30-AA7F-09488DE56370} Jylhänlampi 1 ampumapesäke 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 178 ei Kohteessa on kolme talvi- tai jatkosodanaikaista ampumapesäkkeen ja taisteluhaudan jäännöstä. Pesäkkeet ovat maahan kaivettuja suorakaiteenmuotoisia kuoppia, joiden seinämissä on kapeista pyöröhirsistä salvotut seinärakenteet. Pesäkkeiden yhteydessä on taisteluhaudan jäännöksiä. Pesäkkeet sijoittuvat pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisesti 100 m pituiselle matkalle kumpareen itäreunaa mukaillen. Koordinaatit (ykj) ampumapesäke 1: X 7464323, Y 3540860, Z 178; ampumapesäke 2: X 7464410, Y 3540814, Z 178; ampumapesäke 3: X 7464391, Y 3540828, Z 178 Alueen eteläpäässä oleva pesäke 1 on mitoiltaan 3,5 m x 2,3 m x 1,5 m kokoinen. Rakenteen pitkä sivu on koillis-lounaissuuntainen. Sen pohjoiskulmasta lähtee pohjoiseen päin s-kirjamen muotoinen 7 m pitkä, 0,5 m leveä ja 1 m syvä taisteluhauta. Rakenteita ympäröivät maavallit ovat 2-3 m leveät. Alueen pohjoispäässä oleva pesäke 2 on mitoiltaan 3 m x 2 m x 1,8 m, pitkä sivu on luode-kaakkosuuntainen. Sen eteläkulmasta lähtee suora 2 m pitkä, 1 m leveä ja 1 m syvä taisteluhauta lounaaseen. Rakenteiden ympärillä on 2-3 m leveät maavallit. Pesäkkeen luoteislaidalla valli on muuta vallia matalampi ja kivinen. Pesäke 3 sijoittuu alueen pohjoisosaan, 25 m pesäke 1:stä eteläkaakkoon. Se on mitoiltaan 4 m x 1,7 m x 1,8 m. Rakenteen pitkä sivu on lounais-koillissuuntainen. Sen länsikulmasta lähtee 3,7 m pitkä, 1 m leveä ja 1 m syvä taisteluhauta luoteeseen. Pesäkkeen päällä on pyöröpuita ja turvetta, joten rakenne erottuu heikommin kuin muut pesäkkeet. Mahdollisesti puut voivat myös kuulua pesäkkeen kattorakenteeseen, tosin muista pesäkkeistä ei löydetty merkkejä katosta. Rakenteiden ympärillä on 2-3 m leveät maavallit. Rakenteiden päällä kasvaa muutamia mäntyjä ja puuntaimia, ja osa harvennuksessa syntyneestä hakkuujätteestä maatuu rakenteiden päällä, mikä vaikeuttaa erityisesti pesäke 3:n havaitsemista. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella 115 m x 15 m kokoiselle eteläkaakko-pohjoisluodesuuntaiselle alueelle. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään konekivääripesäkkeeksi. Kohteessa on kolme sotien aikaista avointa ampumapesäkettä ja niihin liittyviä taisteluhaudan jäännöksiä. Pesäkkeet voivat olla konekivääripesäkkeitä. Kohde sijaitsee Savukoski-Pelkosenniemi -maantien luoteispuolella Pelkosenniemi 30 -kyltin kohdalla, 120 m etäisyydellä tiestä, Jylhänlammen ja Pikku-Akanjoen välissä. Rakenteet sijoittuvat matalalle kumpareelle, joka laskee loivasti suohon. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa harvennettua varttunutta kasvatusmetsikköä. Maaperä on hiekkapohjainen. 3 Voimassa 2018-12-14T16:17:27 1555.22143555 246.54686274
arkeologinenkohde_alue.681 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.681 137018 {3157DDB5-CD6E-4F38-83DB-A1AB837DA0EB} Sarvivaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 205 ei Kohde sisältää rakennuksen kivijalan (Sarvivaara rakennus jäännös 1) ja saunanjäännöksen (Sarvivaara sauna jäännös 2). Alueella on lisäksi noin 90 suureksi osaksi näyttävää röykkiötä sekä pari kuoppaa. Neliömäinen kivijalka on mitoiltaan noin 4m x 4,5m ja se koostuu luonnonkivistä. Kivijalan sisäpuolinen taso ei ole maanpinnan tasalla, vaan kivijalan yläreunan tasolla. Rakenteen sisäpulella on noin 1m x 0,5m x 0,3m kokoinen kuoppa. Saunanjäännös on mitoiltaan 3m x 3m, jäljellä noin 6 sahalla katkaistua pelkkahirsikertaa. Rakenne on sisäpuolelta nokinen. Hirsien sisällä kulkevat urat tiivistettä varten, tiivisteenä on käytetty sammalta tai turvetta. 80cm leveä oviaukko on länsiseinällä, 50cm lounaiskulmasta. Ovenpielen hirsissä urat ovat ilmeisesti oven rakenteita varten. Lahonnut lautainen ovi on kaatunut ulkopuolelle. Oven rakentamisessa on käytetty rautanauloja ja siinä on myös rautasarana. Eteläseinällä on noin 4 hirsikerran kokoinen ikkuna, leveydeltään noin 1m. Rakenteen sisällä luoteiskulmassa on epäselviä jälkiä liedestä, mm. pikkukiviä ja ruostunutta peltiä. Saunasta noin 20m länteen, tien vieressä on jyrkkä kuoppa, mitoiltaan noin 2m x 3m x 2m.. Röykkiöitä laskettiin noin 90 pääasiassa vaaran rinteen jyrkemmässä osassa, laella röykkiöitä on vähemmän. Suuri osa alueen röykkiöistä on kohtuullisen isoja ja näyttäviä (kooltaan noin 2,5m x 2,5m x 1,5m) ja selkeästi ladottuja. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 1 7059255 624505 Sauna 2 7059209 624598 Kohde rajautuu alueellisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 14.7.2011.Kohde on merkitty osaksi kruununtorppaa vuoden 1914 metsätalouskarttaan, osaksi vuokratilaa vuoden 1927 metsätalouskarttaan ja osaksi asutustilaa vuoden 1951 metsätalouskarttaan. 1970-luvun peruskartalla paikalla näkyy rakennus. Kyseessä on läheiseen Sarvivaaran tilaan liittyviä rakenteita 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta istutuskuusikkoa. 3 Voimassa 2011-10-25T10:30:09 11947.2578125 491.11918183
arkeologinenkohde_alue.682 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.682 137022 {622E253B-EB08-461D-BD57-13A16910F29B} Uuranvaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 245 ei Kohde koostuu päärakennuksesta (Uuranvaara päärakennus 1) (tallennettu rakennukena), kahdesta ulkorakennuksen jäänteestä (Uuranvaara rakennus jäännös 2 ja 3), ladonjäänteestä (Uuranvaara lato jäännös 4), kellarinjäänteen (Uuranvaara kellarikuoppa 5) ja säilytyskuopan (Uuranvaara säilytyskuoppa 6). Ulkorakennus on mitoiltaan noin 3,5m x 5m ja siinä on luonnonkivinen kivijalka. Rakennus koostuu noin 12 pelkkahirsikerrasta. Korkeudeltaan rakennuksen seinät ovat noin 2,1m + katto ja lautapääty katonharjaan saakka. Rakennuksen hirret ovat osittain jatkettuja ja osassa rakennuksen nurkista on lohenpyrstösalvokset, osassa hammassalvokset. Vieressä on ruostunut aura, rakennus onkin ilmeisesti varastorakennus. Navetanpohja on mitoiltaan noin 13m x 7,5m. ja se vaikuttaa olevan jaettu suunnilleen keskeltä kahtia. Jäljellä on luonnonkivinen kivijalka. Rakenteen sisäpuolella ja ympärillä on myös tiiliä. Pihassa on myös matala kiviröykkiö joka vaikuttaa toimineen myös tunkiona. Röykkiön halkaisija on noin 10m ja siinä on isohkoja kiviä, pulloja, metalliromua ja muuta vastaavaa. röykkiö + tunkio halkaisijaltaan noin 10m, isohkoja kiviä, pulloja, metalliromua yms. Pihassa on myös 2m x 2m x 1m kokoinen jyrkkä kuoppa joka saattaa olla kaivo tai roskakuoppa. Lato sijaitsee pihan eteläpuolella ja se koostuu noin 10 lahonneesta hirsikerrasta. Mitoiltaan lato on noin 4m x 4m. Jotkut hirret vaikuttavat kirveellä katkaistuilta. Ladon oviaukko on kohti itää, sisäpuolella on lahonneita katon riukuja ja tuohia. Kellari sijaitsee länsirinteessä ja on mitoiltaan noin 2,5m x 2,5m x 1m. Kellari on muodoltaan neliömäinen ja se on osittain luonnonkivistä kylmämuurattu. Kellarista johtaa noin 2m pitkä oja alarinteeseen päin. Vieressä on myös epämääräinen lautarakenne ja kuopanne noin kooltaan noin 1,5m x 2m kivetty. Kyseessä on mahdollisesti kaivo. Alueen eteläpuolella on noin 3,5m x 1,5m x 0,5m kokoinen suorakulmion muotoinen kuoppa joka vaikuttaa nauriskuopalta tai jonkinlaiselta säilytyskuopalta. Alueella on myös löyhähköä kiviaitaa, sekä runsaasti röykkiöitä, länsipuolen jyrkemmällä rinteellä olevat röykkiöt ovat pienempiä ja koostuvat pienemmistä kivistä. Ne vaikuttavatkin kaskiröykkiöiltä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 2 7076572 620300 Rakennus 3 7076529 620289 Lato 4 7076444 620335 Kellari 5 7076467 620268 Kellarikuoppa 6 7076410 620309 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kirjallisuuden mukaan Uuronvaaran, jolla luultavasti tarkoitetaan nykyistä Uuranvaaraa, perusti Antti Ikonen 1820-luvulla. Tilan kohdalla on näkyvissä 1840-luvun pitäjänkartassa vain peltoa ja vaaran rinteet ovat kaskimaata. Tila on merkitty myös vuoden 1914 karttaan ja tila on merkitty vuokratilaksi vuoden 1927 metsätalouskarttaan. 1960-luvun peruskartalla paikalle on merkitty tila peltoineen jossa on päärakennus ja neljä ulkorakennusta. Tila on autioitunut 1960-luvulla (s. 39, 203, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Tila on perustettu 1820-luvulla ja on ollut käytössä luultavasti jaksottaisesti 1960-luvulle saakka. Kaskiröykkiöt ja säilytyskuoppa ovat luultavasti peräisin 1800-luvun asutuksesta, muut jäännökset 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenivaaran huipulla, metsä on pääosin noin 50-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2011-10-25T10:04:20 17114.79174805 939.29629596
arkeologinenkohde_alue.683 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.683 137045 {6E20EA87-7009-4AF4-BD0D-99CD7D99D9CC} Peurajärvi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 160 ei Alueella on havaittavissa kvartsi-iskoksia. Suurin osa löytyi maanpinnalta puun juuresta noin 20m nuotiopaikasta kaakkoon. Muutamia kvartseja löytyi noin 10 metrin säteellä neulasten seasta. Alueelle tehtiin yhteensä noin 15 matalaa koepistoa kolmeen riviin löytöpaikan ympärille, mutta näistä ei tehty enempää löytöjä. Kvartseja paikalta poimittiin talteen yhteensä 17 kappaletta. Kohde rajattiin aluemaisesti kvartsien löytöpaikkojen ympärille ottaen mukaan ympärillä oleva hiekkatasanne jolla myös nykyinen nuotiopaikka sijaitsee. Kohde löydettiin inventoinnissa 20.7.2011. Kyseessä on luultavasti kausittainen esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Peurajärven itärannalla. Maaperä on tasaista hiekkakangasta, metsä vanhaa mäntymetsää. Kohteen ympärillä useita vuokramökkejä, asuinpaikka sijaitsee mökkien yhteisen nuotiopaikan välittömässä läheisyydessä. Maapohja on avointa ja neulasten peittämää. Vakavaa kulumista ei ole havaittavissa. 3 Voimassa 2012-03-16T15:29:31 1192.85620117 126.32439661
arkeologinenkohde_alue.684 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.684 133623 {3DAEBE58-489B-48D3-B5EE-D40E11F8D51B} Mätäkivennummi 10 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 61 ei Kyseessä on kuusi selvästi erottuvaa rinteen suuntaista loivapiirteistä sammaloitunutta kuoppaa, jotka sijaitsevat kahdessa lähekkäisessä ryhmässä. Pohjoisemmassa ryhmässä on kaksi ja eteläisemmässä neljä kuoppaa. Ryhmien välinen etäisyys on noin kahdeksan metriä. Kuopat ovat kooltaan noin 1-1,5 metriä leveitä ja noin 3- 3,5 metriä pitkiä. Kuopat sijaitsevat noin 1-2 metrin etäisyydellä toisistaan. kairauksissa kuopista paljastui noin 30 cm vahvuinen sammalen alainen hiilen sekainen likainen maakerros. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 2.11.2010. Kyseessä on ns. rännitervahautojen jäännökset, joilla lienee ikää yli sata vuotta. Kohde sijaitsee loivassa kaakkoisrinteessä mäntyhiekkakankaalla. Aluskasvillisuutena on sammal, kanerva ja puolukka. 3 Voimassa 2011-05-31T10:48:40 164.26416016 54.09181424
arkeologinenkohde_alue.685 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.685 133628 {D457958D-4404-4185-AD92-868DAAF17ED3} Mätäkivennummi 13 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 67 ei Kyseessä on kaksi kuoppaa, jotka sijaitsevat noin kahdeksan metrin etäisyydellä toisistaan. Itäisempi kuoppa on aivan polun reunasssa, läntisempi aivan rinteen jyrkän terassin reunalla. Tielle kuopilta on matkaa noin 25 metriä. Itäisempi kuoppa on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja syvyydeltään noin puoli metriä. Kuoppa on loivapiirteinen ja sammalpeitteinen. Kuopan pohjalle tehdyn kairauksen mukaan sammalen alla on noin sentin vahvuinen huuhtoumiskerros, minkä alla on noin 30 sentin vahvuinen hiilikerros. Läntisempi kuoppa on aivan samankaltainen ja käsittää samat havainnot kuin itäisempi. Kohde rajautuu aluemaisesti lähekkäin olevien kuoppien näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 2.11.2010 Kyseessä on kaksi talonpoikaistyyppistä pientä hiilimiilua, jotka on tehty kuoppaan (ns. lamamiilu). Huuhtoumiskerroksen perusteella sekä kuopan pyöristymisen johdosta pääteltynä niillä on ikää jo jonkin verran, todennäköisesti yli sata vuotta. Ne liittynevät ympäristön jo keskiajalta tunnettujen kylien talonpoikaiseen, omaan käyttöön tarkoitettuun hiilen valmistukseen. Kohde sijaitsee tasaisella mäntyhiekkakankaalla, jyrkän alaspäin viettävän rinneterasssin reunalla. Aluskasvillisuutena on kanerva, puolukka ja sammal. 3 Voimassa 2011-05-31T11:25:41 71.04345703 35.41892729
arkeologinenkohde_alue.686 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.686 133629 {6A894A59-4C9E-42FF-9F33-FC8497EA3FDD} Vittkälla 1 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 55 ei Kyseessä on luoteisrinteen terassilla rinnakkain sijaitsevat kuusi suorakaiteen muotoista kuoppaa, jotka ovat noin metrin leveitä, 2,5-3 metriä pitkiä ja 0,3-0,5 metriä svyiä. Kuopat loivaprofiilisia, mutta selkeästi erottuvia ja sijaitsevat noin metrin välein toisistaan. Kuoppien luoteispää on alempana kuin kaakkoispää. Kuopilta on tielle matkaa noin kymmenen metriä. kairaushavainnoissa hiiltä ja likamaata on kuopissa heti sammalen alla noin 30-50 sentin vahvuudelta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 3.11.2010 Kyseessä ovat ns. rännitervahaudat, joissa on valmistettu pieniä määriä tervaa lähinnä kotitarpeisiin. Kuopilla lienee ikää yli sata vuotta ja liittynevät ympäristön jo keskiajalta tunnettujen kylien metsävarojen hyödyntämiseen. Kohde sijaitsee metsätien kaakkoispuolella loivassa luoteisrinteessä, tiheän mänty ja kuusipuuston alla. Aluskasviilisuutena sammal ja mustikka. 3 Voimassa 2013-03-13T13:21:43 46.46484375 28.86895491
arkeologinenkohde_alue.687 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.687 135983 {23BFC2EC-8C54-44E8-9E50-D0A8363A3C34} Väärän Vastamäen nummi 3 kuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 140 ei Alueella on ainakin 20 hieman vaihtelevan kokoista kuoppaa. Alue saattaa olla laajempikin kuin nyt kartoitettu. Kuoppien suuren määrän takia niitä ei yksityiskohtaisesti mitattu, mutta yleisesti ottaen kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5 - 3 metriin, minkä lisäksi niiden ympärillä on vallit, jolloin kokonaishalkaisija vaihtelee 2,5-4 metrin välillä. Kuoppien syvyys on 0,5-0,7 metriä. Kuopat ovat maljamaisia ja sammaloituneita. Vallien päällä oli havaittavissa sammalen alainen ohut huuhtoutumiskerros sekä kaksoismaannos. Kuoppien pohjalla oli kairaushavaintojen mukaan vaihtelevasti likamaata, enintään muutamia kymmeniä senttejä, mutta ei hiiltä. Maaperä oli hiekkaa. krs vallien päällä sekä kaksoismaannos, pohjalla likamaata vaihtelevasti muuttamista kymmenistä senteistä kairanmittaa. Yksi kuopista (nro 22) poikkeaa muista, se on majanpohjalta vaikuttava rakenne pohjoiseen laskevassa rinteen alaosassa, jossa se erottuu terassileikkauksena ylärinteen puolella eteläsivulla. Kuopan länsireuna erottuu myös leikkauksena, pohjoisseinää ei erotu sillä se on alarinteessä. Itäistä seinälinjaa ei myöskään ole havaittavissa, mutta se on päätetlyinälinja päätelty eteläleikkauksen pituuden perusteella, jolloin neliskanttisen rakenteen koko olisi 2 x 3,5, metriä ja syvyys 0,6 ylärinteen puolella. Kairaus näyte kuopan tasaiselta pohjalta osoitti, että sammalen alla on parin sentin huuhtoumiskerros, minkä alla noin 25 cm likamaata ja sen alla puhdas hieta. Rakenteen sisällä on kaksi vanhaa lahoa ja sammelen peittämää isoa kantoa, joiden ikä on yli 100 vuotta. Rakenteessa ei ole havaittavissa tulisijan jäännöstä. Kuoppien sijainti (ETRS-TM35FIN) 1 731888 352315 2 6731892 352308 3 6731865 352316 4 6731879 352316 5 6731885 352339 6 6731889 352354 7 6731919 352324 8 6731913 352317 9 6731877 352311 10 6731881 352305 11 6731887 352303 12 6731877 352293 13 6731873 352302 14 6731880 352281 15 6731883 352265 16 6731931 352348 17 6731939 352348 18 6731937 352311 19 6731930 352304 20 6731957 352320 21 6731944 352296 22 6731920 352314 Kohde rajautuu aluemaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 12.8.2011 kun oltiin matkalla tarkastamaan läheistä SutiGis -havaintoa kahdesta tervahaudasta. Kyseessä lienevät tervaskantojen nostopaikat, sillä alue on aivan kahden tervahaudan kyljessä. Pyyntikuopilta kuopat eivät vaikuta niiden mataluuden vuoksi. Hieman kauempaa havaittiin kaksi vanhaa tervaskantoa, joiden ympäriltä oli alettu kaivaa maata, mutta kaivuutyö oli jäänyt kesken. Kuopat kantojen ympärillä olivat sammaloituneet ja vastasivat suunnilleen halkaisijaltaan sitä, mitä nämä havaitut kuopat olivat kooltaan. Majanpohjalta vaikuttava rakenne voi liittyä läheisiin tervahautoihin ja olla tervamajan jäännös, mutta se pitäisi tutkia tarkemmin, jotta asia selviäisi. Kyseessä voi olla myös maanottopaikka tai kannonnostokuoppa. 3 Voimassa 2018-12-14T13:42:22 3998.09106445 407.67568505
arkeologinenkohde_alue.688 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.688 134999 {57EA1229-C5BB-4BA8-A3BE-30180B98004D} 290010086 Pelkonen N kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Rannan keskivaiheilta hieman etelään on kivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä hietikko, jonka kohdalta on löytynyt muutama kvartsi (KM 23979). Paikka kasvaa mäntymetsää. Saaressa on kaksi muuta asuinpaikkaa [84] Pelkonen W ja [85] Pelkonen SE. MJ-rek. Kvartsi-iskoksia havaittiin hyvin vähäisesti. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Pelkosen saaren (320 x 950 m) pohjoisrannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 6,2 km itäkoilliseen. Pohjoisranta on kivikkoinen ja lounaisrantaa jyrkempi. MJ-rek 3 Voimassa 2012-01-16T09:52:54 2812.64697266 291.51279502
arkeologinenkohde_alue.689 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.689 135000 {1F962996-1175-42C4-8649-ADF7616E0E1A} 290010085 Pelkonen SE kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Löytöinä paikalta on hioin ja kvartsia (KM 23979). Saaressa on kaksi muuta asuinpaikkaa [84] Pelkonen W ja [86] Pelkonen N.(MJ-rek) Kvartsi-iskoksia havaittiin hyvin vähäisesti. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Pelkosen saaren (320 x 950 m) lounaisrannan eteläosassa ja kaakkoiskärjessä, Katerman voimalaitoksesta 6,1 km itäkoilliseen. Lounaisrannan puolivälissä on niemi, jonka itäpuolella on hiekkarantainen lahti. Tästä kaakkoon ranta muuttuu kivikkoiseksi. Kaakkoiskärjessä on kivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä veden syömä tasanne, jossa on hiekkaa. Saaressa kasvaa pääasiassa mäntymetsää, kaakkoispäässä on sekametsää; paikoin rannassa on soistuneita kohtia.(MJ-rek) 3 Voimassa 2012-01-16T09:50:24 11004.43505859 1235.96524126
arkeologinenkohde_alue.690 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.690 135001 {F3D6834B-72D3-4D97-860B-1C02EB57DD71} 290010084 Pelkonen W kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 160 ei Saaren länsikärjestä, rantakivikon yläpuolella olevalta rantahiekalta on löytynyt vähän kvartsia (KM 23979) ja palaneita kiviä, hieman enemmän niitä löytyi kylläkin lounaisrantaa kaakkoon mentäessä. Lähellä länsikärkeä oli lounaisrannalla veden osittain syömä rautamalmikasa. Saaressa on kaksi muuta asuinpaikkaa [85] Pelkonen SE ja [86] Pelkonen N.(MJ-rek) Kvartsi-iskoksia havaittiin hyvin vähäisesti. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Pelkosen saaren (320 x 950 m) länsikärjessä, Katerman voimalaitoksesta 5,6 km itäkoilliseen. Saaren länsipään ranta on kivikkoinen; kivikon ja korkeimman rannan välissä on melko tasainen, noin 15 m leveä, veden kuluttama hiekkapohjainen alue, jossa kasvaa ruohoa. Rannan takana kasvaa sekametsää. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-01-16T09:51:46 3645.67333984 358.8412114
arkeologinenkohde_alue.691 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.691 135002 {5FD80EDB-63C4-4AA8-A6EB-53D1C6011AA8} 290010092 Horttanainen 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Luodon keskiosasta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 23984:1-2) ja palaneita kiviä. Luodosta itään on toinen luoto, jolla on myös asuinpaikka [93] Horttanainen 2. Kohde oli tarkastushetkellä lähestulkoon veden alla. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 6,6 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Unisaaren eteläpuolella olevalla luodolla, joka on vedensäännöstelyn miltei kokonaan tuhoama. Luoto on kivikkorantainen, sen keskiosassa kivien välissä on vähän hiekkaa. Kasvillisuutena luodolla on pieni pensas ja pari ruohotuppoa. 3 Voimassa 2012-01-16T10:00:06 938.30541992 133.03102016
arkeologinenkohde_alue.692 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.692 135003 {D1DF7803-AA7B-4743-AC8A-E5F1E1AD65E6} 290010093 Horttanainen 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Luodon eteläpuolisesta kivikosta ja hiekasta on löytynyt kvartsia, pohjoispuolelta kivenkolosta on löytynyt kourutaltta (KM 23985:1-3). Luodosta länteen on toinen luoto, jolla on myös asuinpaikka [92] Horttanainen 1. Kohde oli tarkastushetkellä lähestulkoon veden alla. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 6,4 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Unisaaren lounaispuolella olevalla luodolla, joka on vedensäännöstelyn miltei täysin tuhoama. Luodon rannat ovat kivikkoiset, mutta keskellä on kivetön alue, jossa on tiivistä hiekkaa. Luodolla kasvaa vähän ruohoa ja pari kitukasvuista koivua. 3 Voimassa 2012-01-16T10:00:59 381.9831543 72.21584381
arkeologinenkohde_alue.693 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.693 135004 {2EF16229-54C9-4D06-B619-3B551BA636CC} 290010124 Vattusaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain ei Etelärannan itäosassa on hiekkarantaa sekä korkeahko veden kuluttama rantatörmä; täältä on löytynyt kvartsia, piitä ja palaneita kiviä. Asuinpaikkalöytöjä (KM 24679:1-7) on myös muualta, kuten saaren länsikärjen tuntumasta ja pohjoisrannalta. Saaren etelärannan lähellä on tervahauta, johon liittynee rannalta löytynyt kuonan pala. Pohjoisrannan keskivaiheilla on lisäksi osin veden tuhoama rautamalmikasa.(MJ-rek) Kohde ennallaan. Hiekassa paljon rautamalmihippuja. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Selkäniemen talosta 2 km kaakkoon, Katerman voimalaitoksesta 7,5 km itäkoilliseen olevassa Vattusaaressa. Saari on kooltaan 0,2 x 1,0 km, ja siellä kasvaa pääasiassa mäntymetsää. Saaren itäpää on rannan lähettyvillä suoperäinen, ja siellä kasvaa koivua ja pajua. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:04:03 22451.28173828 2485.58339802
arkeologinenkohde_alue.694 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.694 135005 {CC54A1F1-EF73-4C1C-A9F7-ECDB385E0FC5} 290010128 Punuri kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Rantakalliossa on kvartsipaljastumia, joista kvartsia on rapautunut rannalle. Lähinnä länsikärjen etelätyven rannasta on löytynyt muutama kvartsi-iskos (KM 24689:1-2). Kohde ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Hakkaranniemen edustalla, Heikkinen-saaren ja Hakkaransaaren välissä, Katerman voimalaitoksesta 8,7 km koilliseen. Punuri-saari on kooltaan 160 x 249 m ja siellä kasvaa pääasiassa kuusimetsää; osaksi saari on kalliorantainen. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta kivien välissä on hiekkaa. 3 Voimassa 2014-11-25T10:04:53 972.66674805 134.55152326
arkeologinenkohde_alue.695 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.695 135006 {70895566-E9D5-4002-BFCA-C09C23AF1096} 290010129 Heikkinen kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Heikkisen etelä- ja kaakkoisrannalta on löytynyt muutamia epämääräisiä kvartseja (KM 24690); koillisrannalla on rautamalmikasa. (MJ-rek) Kohde ennallaan. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Saunaniemen eteläpuolella, Katerman voimalaitoksesta 9 km koilliseen Heikkinen-nimisessä saaressa. Heikkinen on kooltaan 260 x 350 m, osin suoperäinen saari, jossa kasvaa paikoin mäntymetsää ja paikoin tiheää sekametsää. Saaren rannat ovat kivikkoiset ja muutamissa kohdin kallioiset; kaakossa ja idässä on myös hieman hiekkarantaa. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:14:33 3969.97753906 471.45471958
arkeologinenkohde_alue.696 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.696 135007 {7EA59B77-38FF-44E9-95A2-C0501176C743} 290010131 Pikku-Heikkinen kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Saaren rannoilta on sieltä täältä löytynyt muutamia kvartseja (KM 24692). (MJ-rek) Kohde ennallaan. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Saunaniemen talosta 500 m etelään ja Katerman voimalaitoksesta 9 km koilliseen. Pikku-Heikkinen on 100 x 100 m kokoinen, osin kallioinen saari, jossa kasvaa sekametsää. Saaren rannat ovat veden säännöstelyn syömät. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:16:58 2639.08666992 455.43030528
arkeologinenkohde_alue.697 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.697 135009 {79DFBF66-0D44-4E52-B9AB-A0BC1D2DAA6A} 290010130 Pikku-Heikkisen luoto kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Luodon etelä- ja kaakkoisrannalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 24691:1-3) ja pari nuotiokiveystä. (MJ-rek.) Luoto oli tarkastushetkellä lähes täysin veden alla. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Saunaniemen eteläpuolella, Katerman voimalaitoksesta 9 km koilliseen. Kyseessä on pieni (noin 20 x 50 m) kallioluoto 50 m päässä Pikku-Heikkinen -nimisestä saaresta etelään. Luodon rannat ovat kivikkoiset, säännöstelyn syömät, mutta paikoin siellä on hiekkaakin. Luodolla kasvaa muutamia mäntyjä. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-02-02T12:09:44 1175.88916016 135.79183533
arkeologinenkohde_alue.698 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.698 135011 {651086D4-1CA2-4001-BB44-427378C31CF4} 290010195 Avainsaari 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Asuinpaikkalöydöt (KM 26123:1-2) ovat saaren pohjoisrannan luoteisosasta. MJ-rek Kohde ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, noin 700 m Petäjäniemestä lounaaseen, Katerman voimalaitoksesta 12,7 km itäkoilliseen. Kyseessä on pieni (40 x 80 m), koivua ja mäntyä kasvava saari, joka on säännöstelyn seurauksena kulunut etenkin itäpäästään. Avainsaaren rannat ovat kivikkoa ja hiekkaa, etelärannassa on kalliota. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:17:57 2015.07348633 178.02065591
arkeologinenkohde_alue.699 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.699 135012 {91BC3479-B25C-4B95-BAE3-9C9496C9F97D} 290010194 Mulkkusaaret N kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Mulkkusaarten välisen salmen rannalta, pohjoisemmasta saaresta on runsaasti kvartsi-iskoksia (KM 26122:1-2), muutoin niitä on sieltä täältä saaren vedensyömiltä rannoilta läntistä kallioaluetta lukuunottamatta.(MJ-rek) Kohde on ennallaan. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskellä olevan avoimen selän itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 11,7 km itäkoilliseen. Kyseessä on kahdesta Mulkkusaaresta pohjoisempi, joka nykyään on kooltaan noin 70 x 120 m; saaren rannoilla on laajat n vedensyömät alueet. Vanha rantaviiva on kivikkoinen, lännessä on näkyvissä kalliota. Saaressa kasvaa kuusta ja lehtipuuta.(MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:19:09 6760.0078125 328.27238643
arkeologinenkohde_alue.700 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.700 135013 {225AC1CF-C51F-48C3-B61C-98215F5B3864} 290010193 Mulkkusaaret S kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Kyseessä on kahdesta Mulkkusaaresta eteläisempi, joka nykyään on kooltaan noin 100 x 100 m; varsinkin saaren kaakkoisosassa on laaja hiekkainen vedensyömä alue, josta on löytynyt kvartsia (KM 26121:1-3). Rannat ovat kivikkoiset, paikoin on näkyvissä kalliota. Saaressa kasvaa mäntyä. Pohjoispuolella olevassa saaressa on myös asuinpaikka [194] Mulkkusaaret N.(MJ-rek) Kohde on ennallaan. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinapaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskellä olevan avoimen selän itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 11,6 km itäkoilliseen. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:20:44 6384.5 322.17447182
arkeologinenkohde_alue.701 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.701 136518 {1ABDA2DD-28F3-407D-9570-E8A6868881D4} Palmikkijoki uittolaite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 182 ei Palmikkijoessa sijaitseva mutka on oikaistu rakentamalla paikalle noin 120 metriä pitkä puinen uittoränni eli uittoruuhi. Rännin länsipäädyssä sijaitsee hirsistä salvottu uittopato (11x7x2,5 m), jonka eteläpuolella on noin 25 metriä pitkä maasta rakennettu patovalli. Itse ränni on leveimmillään noin 1,5 metriä ja korkeudeltaan noin metrin, koko rakenne on korkeimmillaan rännin länsipäässä noin 2,5 metriä. Rännin alajuoksunpuoleiset töyräät on perattu ja kivetty. Tämän lisäksi joen reunoille on rakennettu noin 35 metrin matkalla hirsisiä suisteita eli ohjeseiniä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Uittolaitteet löydettiin haastattelujen perusteella 8.6.2011. Uittopato näkyy myös vuoden 1927 metsätalouskartassa (Talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 2. karttalehti). Paikalla on uittopadon, -rännin ja muiden uittolaitteiden jäännökset Kohde sijaitsee Palmikkijoella. Joen eteläpuoli on nuorta sekametsää jossa valtalajina kasvaa koivua. Joen pohjoispuolella on uudistuskypsää kuusimetsää. Maaperä on turvetta joen molemmin puolin. 3 Voimassa 2011-10-24T15:07:10 2347.82543945 365.99381885
arkeologinenkohde_alue.702 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.702 136822 {79045B27-E3F3-4DB8-BC6F-00C37CB5EE81} Koiravaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1122 Puutarhat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 202 ei Alueella on joitain peltoraunioita ja pellosta raivattujen kivien muodostamaa kivivallia. Päärakennuksesta on jäljellä betoninen perusta (9x5 m) ja jäänteet betonitiilistä muuratusta uunista (Koiravaara päärakennus jäännös 1) (1,6x0,7x2,2 m). Päärakennuksesta noin 32 lounaaseen sijaitsee betoniperustaisen navettarakennuksen jäännös (Koiravaara navetta jäännös 2) (11x5 m), jonka takana on (7x3 m) lantala. Navetasta noin 44 metriä kaakkoon sijaitsee kolmannen rakennuksen jäännös (Koiravaara rakennus jäännös 3). Luonnonkivinen perusta on kooltaan 5x3 m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7072598 599057 Navetta 2 7072571 599040 Rakennus 3 7072548 599079 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Autioitunut tila paikallistettiin inventoinnissa 20.6.2011. Kohde erottuu vuoden 1972 peruskartassa Timola nimellä, jossa paikalla erottuu kaksi rakennusta ja niitä ympäröivät pellot. Itse Koiravaaran tila esiintyy jo pitäjänkartassa (4322 10 Ia.) Paikalla on vuoden 1972 jälkeen autioitunut tila. Kohde sijaitsee kuusta kasvavassa varttuneessa kasvatusmetsikössä. Kohteen ympärillä piha-alue erottuu selkeästi lähes puuttomana, harvakseltaan koivua kasvavana aluskasvillisuuden peittämänä aukeana. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-26T14:41:16 6995.59301758 306.99501045
arkeologinenkohde_alue.703 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.703 136834 {0B0A8653-705E-427C-AD2C-EF95C495D3B6} Kuoppavaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1125 Virkatalot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 180 ei Alueella sijaitsee joitain peltoraunioita ja kiviaittaa. Paikalla on asuinrakennuksen perusta (7,5x10,5 m), jonka kulmassa luonnonkivistä muurattu uuni (2x2x1,3 m) (Kuoppavaara päärakennus jäännös 1). Rakennuksen alimpia hirsikertoja on säilynyt. Tästä noin 27 m kaakkoon on toinen rakennuksen jäännös (8x11,5 m) (Kuoppavaara rakennus jäännös 2), sekä kolmas mahdollinen ladon perusta (Kuoppavaara rakennus jäännös 3) (5x5 m). Päärakennuksesta noin 55 m etelään on navetan kiviperusta (Kuoppavaara navetta jäännös 4) (12x10 m). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7072765 606426 Rakennus 2 7072749 606449 Rakennus 3 7072726 606461 Navetta 4 7072711 606443 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löydettiin inventoinnissa 20.6.2011. Vuoden 1927 metsätalouskartassa (Talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 4. karttalehti) paikka esiintyy nimellä Kuoppavaara (metsänvartijantila) Tila on merkitty asutustilaksi vuoden 1950 metsätalouskartassa (Talouskartta Valtimon hoitoalueesta 6. karttalehti). Paikalla on autioitunut metsänvartijantila. Kohde sijaitsee Kuoppavaaran kaakkoisreunalla. Alue on vanhaa peltoa, jolla kasvaa varttunut kuusivaltainen kasvatussekametsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-26T15:15:22 12947.25463867 441.1243045
arkeologinenkohde_alue.704 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.704 136840 {6650E3D9-E111-48D7-A602-6F5A660921D4} Alakuoppala asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 176 ei Paikalla sijaitsee hirsirakenteisen asuinrakennuksen betoniperusta (Alakuoppala päärakennus jäännös 1). Alinta hirsikertaa on säilynyt (5,7x7,5 m). Rakennuksen jäännöksessä on betonitiilestä muurattu uuni ja piippu (2,3x0,7x4,5 m). Päärakennuksesta noin 21 m itään sijaitsee (4x3 m) maakellari (Alakuoppala kellari jäännös 2). Tästä 20 m etelään on navetan betoninen perusta (Alakuoppala navetta jäännös 3). (4x5 m), rakennukseen on tullut vesijohto. Pihapiirissä on myös kahden muun lautarakenteisen rakennuksen jäänteet (Alakuoppala rakennus jäännös 4). (3x3 m) ja (Alakuoppala rakennus jäännös 5) (4x3 m). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7072734 606548 Kellari 2 7072741 606567 Navetta 3 7072722 606566 Rakennus 4 7072708 606557 Rakennus 5 7072703 606556 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 20.6.2011. Tila ja sitä ympäröivät pellot näkyvät vuoden 1972 peruskartassa (432210), jossa paikalla erottuu yhteensä neljä rakennusta. Paikalla on vuoden 1972 jälkeen autioitunut tila. Kohde sijaitsee Kuoppavaaran kaakkoisreunalla. Alue on vanhaa peltoa, jolla kasvaa varttunut kuusivaltainen kasvatussekametsikkö. Maaperä on moreenia. Kohteen entinen pihapiiri erottuu selkeästi koivua ja muuta lehtipuuta kasvavana tiheän aluskasvillisuuden peittämänä aukeana. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-26T15:26:48 1584.23242188 152.97688418
arkeologinenkohde_alue.705 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.705 136849 {49687B84-3700-4338-BFD0-02A7F7E5054C} Yläkuoppala asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 185 ei Alueella sijaitsee joitain peltoraunioita ja pellosta nostetuista kivistä muodostettua vallia. Paikalla on myös betoninen asuinrakennuksen perusta (Yläkuoppala päärakennus jäännös 1) (7,3x9,5 m), jossa on tiilestä muurattu uuni, (2,3x2,2 m). Rakennuksen jäännöksestä noin 37 m luoteeseen sijaitsee vaarallinen avonainen betoninen rengaskaivo (Yläkuoppala kaivo 2). Toinen vastaava kaivo sijaitsee 37 m asuinrakennuksesta lounaaseen (Yläkuoppala kaivo 3). Päärakennuksesta noin 50 m pohjoiseen on rakennuksen kiviperusta (3x3 m) (Yläkuoppala rakennus jäännös 4). Kolmas rakennuksen jäännös sijaitsee 44 m päärakennuksesta länteen (Yläkuoppala rakennus jäännös 5). Ainoa lähes pystyssä oleva rakennelma on lautarakenteinen ja huopakattoinen huussi (2x1,5 m) (Yläkuoppala rakennus jäännös 6). Alueella sijaitsee myös kaksi kellarikuoppaa (Yläkuoppala kellarikuoppa 7 ja 8) sekä mahdollinen ladonpohja (Yläkuoppala rakennus jäännös 9). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7072915 606303 Kaivo 2 7072952 606281 Kaivo 3 7072900 606268 Rakennus 4 7072968 606308 Rakennus 5 7072906 606259 Rakennus 6 7072907 606317 Kellarikuoppa 7 7072891 606317 Kellarikuoppa 8 7072895 606298 Rakennus 9 7072849 606274 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 20.6.2011. Tila ja sen pohjoispuolinen pieni pelto näkyvät vuoden 1972 peruskartassa (432210), jossa paikalla erottuu kaksi rakennusta. Paikalla on vuoden 1972 jälkeen autioitunut tila. Kohde sijaitsee Kuoppavaaralla kuusivaltaisessa varttuneessa kasvatussekametsässä. Kohteen entinen pihapiiri erottuu selkeästi lehtikuusta, koivua ja muuta lehtipuuta kasvavana tiheän aluskasvillisuuden peittämänä aukeana. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-26T15:42:10 18515.17016602 500.88659256
arkeologinenkohde_alue.706 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.706 137064 {0833234C-FDD1-40E2-8F6D-1BE299CE6604} Itäniemi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 180 ei Kohde koostuu päärakennuksen kivijalasta, sekä neljästä kellarista, sekä kaivosta. Alueella on myös erittäin runsaasti röykkiöitä. Mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsevan päärakennuksen pohja (Itäniemi päärakennus jäännös 1) on mitoiltaan noin11,5m x 6,5m ja siinä on betonista valettu kivijalka. Rakenteen keskellä ovat uunin jäännökset, sekä peltiä, tiiliä ja vastaavaa purkujätettä. Päärakennuksen länsipuolella sijaitsee yhteensä neljä selkeää kiviladottua kellaria. (Itäniemi kellarikuoppa 2-5) Eteläisimmät sijaitsevat lähellä nykyistä tietä ja ovat kooltaan noin 4m x 2,5m ja 3,5m x 3m, syvyydeltään noin 1m. Pohjoisempana sijaitsevat kellarit ovat kooltaan noin 2,5m x 2m, syvyydeltään noin 1,2m. Kellarit ovat selkeitä, seinät on kylmämuurattu kivestä ja niissä on sisääntuloaukot länsipuolella, alarinteen puolella.¨Kaivo (Itäniemi kaivo 6) on hirsireunainen ja mitoiltaan noin 1m x 1m x1,5m. Mäen laen ympärillä sijaitsee runsaasti (ainakin noin 130 kappaletta) erikokoisia röykkiöitä. Osa röykkiöistä on suuria ja selkeästi ladottuja, osa koostuu vain muutamasta maakiven päälle asetellusta kivestä. Etenkin Itä-koillispuolella on pieniä röykkiöitä. Mahdollisesti paikalla on ensin kaskettu ja sen jälkeen sitä on raivattu pelloksi. Mäen pohjoislaidalla on röykkiöiden seassa myös kaistale hyvin ladottua ja selkeää kiviaitaa. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7055926 625300 Kellarikuoppa 2 7055938 625265 Kellarikuoppa 3 7055940 625269 Kellarikuoppa 4 7055977 625299 Kellarikuoppa 5 7056034 625386 Kaivo 6 7055849 625334 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 21.7.2011. Kohde on merkitty 1970-luvun peruskarttaan. Paikalla on niittyä ja rakennuksia. Kyseessä on tila luultavasti 1900-luvulta joka on autioitunut ehkä 1970-luvulla. Kohde sijaitsee kivisen moreenimäen huipulla. Metsä on istutettu kuusikolle noin 50 vuotta sitten. 3 Voimassa 2011-10-25T10:31:03 62494.5625 1211.45138927
arkeologinenkohde_alue.707 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.707 137247 {6DAE77F1-FEED-4516-B2FF-FB6562B77DB0} 1000020613 Aittokoski puolustusvarustus 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 135 ei Jongunjoen Aittokosken länsirannalla on puolustusvarustus (etuasema). Jokirannassa kiemurtelee juoksuhautaa ja pesäkkeitä noin 520 metrin matkalla. Lisäksi Valamantien pohjoispuoliset kumpareet on linnoitettu tukiasemiksi. Jokirannassa on ollut yhtenäinen piikkilankaeste noin kilometrin matkalla (Sillanpää & Immonen 2004: 188-189). Puolustusvarustuksen eteläpäässä on 96 metriä pitkä juoksuhautajakso, jossa on 8 ampumapesäkettä. (Aittokoski juoksuhauta 1). Taisteluhaudalta johtaa länteen 37 metriä pitkä yhdyshauta. Puron pohjoispuoleisella rannalla on (5x4,5x2,5 m) valmistumattoman korsunpohja (Aittokoski korsukuoppa 2). Korsun oviaukko on purolle päin ja siltä johtaa yhdyshauta (21 m), joka yhdistyy seuraavaan 194 metriä pitkään osin katkelmalliseen taisteluhautajaksoon (Aittokoski juoksuhauta 3-5), jossa on 12 ampumapesäkettä. Taisteluhaudalta johtaa länteen 52 metriä pitkä yhdyshauta, jonka päässä on syvyydeltään 0,7 -ja halkaisijaltaan 5,5 metrin kokoinen teltanpaikka (Aittokoski teltanpaikka 6) Taisteluhauta päättyy pohjoisessa Valamantiehen. Tien uudempi linjaus on tällä kohtaa tuhonnut taisteluhaudan. Tien pohjoispuolella on 34 metriä pitkä jakso taisteluhautaa, jossa on 4 pesäkettä (Aittokoski juoksuhauta 7), ja joka päättyy Valamantien vanhempaan tielinjaan. Valamantien vanhemman tielinjauksen pohjoispuolella on harjoitettu maa-aineksenottoa, joka on oletettavasti tuhonnut taisteluhautaa. Hiekkakuopan pohjoispuolella 118 metriä pitkä katkelmallinen taisteluhauta (Aittokoski taisteluhauta 8 ja 9), jossa on 10 ampumapesäkettä. Taustalla kulkee yhteensä 102 metriä yhdyshautaa, jonka toisessa päässä on osittain romahtanut korsu (Aittokoski juoksuhauta 10 ja korsu 11) (8x5 m). Yhdyshaudan toisen haaran päässä on valmistumattoman korsunpohja (Aittokoski korsukuoppa 12) (13x7x2,5 m). Näiden pohjoispuolisella kivikkoisen kumpareen kaakkoispäässä on kaksi konekivääripesäkettä (Aittokoski konekivääripesäke 13-14). Kumpareen harjalla on varsinainen tukiasema, taisteluhautaa (Aittokoski juoksuhauta 15) ja neljä konekivääripesäkettä (Aittokoski konekivääripesäke 16-19), sekä tulenjohtopesäke (Aittokoski tulenjohtopesäke 20). Kumpareen taustalla on valmistumattoman korsunpohja (Aittokoski korsu 21) (6x4x2,5 m). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Juoksuhauta 1 7065899 644061 Korsukuoppa 2 7065979 644038 Juoksuhauta 3 7065969 644055 Juoksuhauta 4 7065992 644074 Juoksuhauta 5 7066071 644058 Teltanpaikka 6 7066037 644006 Juoksuhauta 7 7066186 644046 Juoksuhauta 8 7066275 644100 Juoksuhauta 9 7066330 644098 Juoksuhauta 10 7066268 644053 Korsu 11 7066294 644061 Korsukuoppa 12 7066246 644010 Konekivääripesäke 13 7066320 644061 Konekivääripesäke 14 7066327 644062 Juoksuhauta 15 7066371 643998 Konekivääripesäke 16 7066356 644006 Konekivääripesäke 17 7066365 644008 Konekivääripesäke 18 7066391 644001 Konekivääripesäke 19 7066391 644010 Tulenjohtopesäke 20 7066373 644010 Korsukuoppa 21 7066377 643967 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Puolustusvarustukset löydettiin inventoinnissa kirjallisuuden perusteella 4.8.2011. Paikalla sijaitsee Aittokosken puolustusasema (etuasema), joka on yksi ns. Valamantien suunnan puolustusasemista. Aseman linnoittaminen jäi kesken jatkosodan alkaessa (Sillanpää & Immonen 2004: 188-189). Sillapää R. & Immonen T. 2004: Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella Paikalla on Salpalinjaan liittyvä etuasema. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Jongunjoen varressa, Aittokosken länsipuolella. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä. Salpalinja 3 Voimassa 2019-01-03T11:10:28 30997.58154297 1659.34094483
arkeologinenkohde_alue.708 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.708 135682 {4773972C-0D32-467B-8B0A-36598D1FC2B6} 1000020383 Saunakangas 2 varuskunta 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 178 ei Alueella on suuri määrä rakennuksien ja rakenteiden jäännöksiä. Alueen länsiosassa, Kemijoen rannan läheisyydessä, on keskittymä betonisia rakennusperustuksia, jotka ovat 8-15 metriä pitkiä ja 5-8 metriä leveitä. Inventoinnin aikana havaittiin kaikkiaan 27 kpl betonisia rakennusperustuksia (alakohde nro 1-27). Alueen länsiosassa on myös rakennuspohjia, jotka erottuvat maastossa ainoastaan matalina ja turpeen peittäminä valleina. Ne ovat 10 - 13 metriä pitkiä ja 5-8 metriä leveitä. Inventoinnin aikana havaittiin kaikkiaan 16 kpl tämän tyyppisiä rakennuksen pohjia (alakohde nro 28 - 43). Rakennuksien jäänteiden ohella alueella esiintyy myös erityyppisiä rakenteiden jäänteitä, joiden levintä painottuu alueen etelä- ja itäosaan. Jäännökset koostuvat erityyppisistä maakuopista, vallirakenteista ja puurakenteista. Koko vaihtelee noin 2 x 1 metrin maakuopista noin 75 x 15 metrisiin maavallirakenteisiin. Inventoinnin aikana havaittiin kaikkiaan 14 kpl erityyppisiä rakennejäännöksiä (alakohde nro 44-58). Alakohteet: 1 7463672 544852 2 7463613 544900 3 7463562 544977 4 7463542 545001 5 7463494 545029 6 7463555 544793 7 7463603 544771 8 7463839 544837 9 7463775 544830 10 7463690 544812 11 7463639 544863 12 7463601 544877 13 7463612 544866 14 7463590 544815 15 7463588 544817 16 7463544 544943 17 7463537 544937 18 7463522 544959 19 7463377 545066 20 7463851 544882 21 7463825 544879 22 7463765 544864 23 7463871 544915 24 7463931 544949 25 7463936 544908 26 7464003 544930 27 7464046 544905 28 7463195 545091 29 7463228 545099 30 7463247 545091 31 7463268 545089 32 7463143 545183 33 7463436 545008 34 7463265 545024 35 7463165 545098 36 7463125 545123 37 7463118 545074 38 7463114 545035 39 7463135 544948 40 7463248 544956 41 7463256 544870 42 7463908 544860 43 7463956 544778 44 7463402 545086 45 7463365 545104 46 7462910 545269 47 7462892 545301 48 7462840 545316 49 7462724 545304 50 7462986 545132 51 7463879 544835 52 7463219 544920 53 7463348 544847 54 7463310 544597 55 7463193 544576 56 7463452 544561 57 7463364 544437 58 7464066 544702 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen varuskuntaan liittyvien jäännösten alueelle. Kohdetta mainittiin useassa haastattelussa. Saunakankaan toisen mailmansodan aikainen varuskunta-alue. Varuskunnan jäännös sijaitsee tasaisella ja hiekkapohjaisella mäntykankaalla Kemijoen ja Harmaja-aapan välissä. Maasto on laajalti kuivaa, varsinkin alueen länsiosassa, mutta paikoitellen esiintyy myös pienempiä kosteikkoja, missä puusto muuttuu sekametsäksi. Alueella on varttunutta ja nuorta kasvatusmetsikköä. Alueen kosteimpia alueita on osittain ojitettu, mutta muuten alueen maapinta on laajalti ehjä. Alueen läpi kulkee metsäautotie sivuhaaroineen. 3 Voimassa 2018-12-11T09:40:36 534322.65673828 3969.13446002
arkeologinenkohde_alue.709 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.709 135962 {B1DDF3C6-B4F7-4BC0-8960-EDEDA48FC2FF} Rahkavaaranvuotso 3 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 190 ei Kohde kostuu neljästä rakennusjäännöksestä. Rakennusjäännös 1 (x 3547185 y 7458002) on länsi-itä-suuntainen, 8,5 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusraunio. Rakennuksen pyöröhirret on katkaistu sekä kirveellä että sahalla ja ne ovat halkaisijaltaan 0,2 metriä paksuisia. Niiden välissä on käytetty sammalta ja turvetta seinätiivisteenä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on sahattu hirren yläpuolelle. Rakennuksen seinät ovat parhaiten säilyneitä luoteiskulmassa, missä pohjois-seinässä on kuusi ja länsiseinässä viisi hirsikertaa jäljellä. Luoteiskulman korkeus on 1,6 metriä. Ainoastaan vuoliaiset ja yksittäisiä hyvin lahoja kattolankkuja on vielä havaittavissa rakennuksen kattorakenteesta. Selvää oviaukkoa ei havaittu ja rakennuksessa ei ole tulisijan jäännöstä. Rakennuken sisäosa on suurilta osin turpeen peitossa ja siinä kasvaa nuoria koivuja ja kuusia. Sen kaakkoiskulma on osittain palovaurioitnut. Rakennusjäännös 2 (x 3547206 y 7458008) on 7,8 metriä pitkä ja 7,8 metriä leveä neliönmuotoinen hirsirakennusraunio. Rakennuksen pyöröhirret on katkaistu sekä kirveellä että sahalla ja ne ovat halkaijsiltaan 0,2 metriä paksuja. Niiden välissä on käytetty sammalta ja turvetta seinätiivisteenä. Rakennuksessä on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on sahattu hirren yläpuolelle. Rakennuksen seinät ovat parhaiten säilyneitä lounaiskulmassa, missä eteläseinässä on kuusi ja länsiseinässä viisi hirsikertaa jäljellä. Lounaiskulman korkeus on 1,3 metriä. Ainoastaan vuoliaiset ja yksittäisiä hyvin lahoja kattolankkuja on vielä havaittavissa rakennuksen kattorakenteesta. Vaikka selvää oviaukkoa ei ole havaittavissa, se on todennäköisesti sijannut melkeen täysin tuhoutuneessa pohjois-seinässä. Eteläseinän keskikohdalla sijaitsee kaksi päällekkäin olevaa aukkoa. Päällimäinen on noin 1 metriä leveä, 0,3 metriä korkea ja päältään avoin. Alimmainen on 0,4 metriä leveä ja 0,1 metriä korkea. Rakennuksessa ei ole tulisijan jäännöstä. Rakennuksen sisäpuoli on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa tiheästi nuoria koivuja ja kuusia. Rakennusjäännös 3 (x 3547216 y 7458027) on 6 metriä pitkä ja 6 metriä leveä neliönmuotinen hirsirakennusraunio. Hirret, jotka ovat halkaijsiltaan noin 0,2 metriä paksuja ja sahalla katkaistuja, ovat hyvin lahoneita ja seinäjäännökset ovat suurilta osin turpeen peitossa. Rakennuksessa on luultavasti käytetty koirankaulasalvoksia. Osittain säilyneitä ja pahasti lahonneita hirsikertoja on lounaiskulmassa kaksi ja kulman säilynyt seinäkorkeus on 0,4 metriä. Raunion keskiosassa makaa yksi lahonnut vuoliainen, joka on ainoa havaittavissa oleva kattorakennejäännös. Rakennuksen koilliskulmassa sijaitsee tulisijan jäännös, joka kostuu osittain turpeen peittämistä luonnonkivistä. Tulisijan jäännöksen koko on 2,5 x 2,5 metriä ja sen korkeus on 0,7 metriä. Rakennuksen sisäpuoli on turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa eri-ikäisiä koivuja ja kuusia. Rakennusjäännös 4 (x 3547221 y 7458045) on pohjois-etelä-suuntainen, 12 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä hirsirakennuksen raunio. Rakennus on jaettu väliseinällä kahteen huoneeseen, joista eteläinen huone on 5 metriä pitkä ja pohjoinen huone on 7 metriä pitkä. Eteläisen huoneen kaakkoiskulmassa sijaitsee tulisijan jäännös, jonka koko on 1,8 x 1,8 metriä ja 0,3 metriä korkea. Jäännös kostuu osittain turpeen peittämistä luonnonkivistä. Rakennuksessa on käytetty sekä kirveellä että sahalla katkaistuja pyöröhirsiä, jotka ovat halkaisijaltaan 0,3 - 0,4 metriä paksuja. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on veistetty kirveellä hirren yläpuolelle. Seinät ovat hyvin pitkälti lahonneita ja turpeen peittäminä. Parhaiten säilyneet ovat rakennuksen kulmat, joissa seinistä on jäljellä 3 - 4 hirsikertaa. Korkein säilynyt kohta on 1,3 metriä. Kattorakenteesta on säilynyt muutama vuoliainen sekä yksittäisiä kattolankkuja. Rakennuksen sisäosa on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa eri-ikäisiä koivuja ja kuusia. Alue rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännöksien alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Kohteesta on myös SutiGis-havainto. Kaksi hieman eri-ikäistä metsätyökämpää, joista nuorempaan kuuluu rakennusjäännös 1 ja 2, mahdollisesti myös 3. Rakennusjäännös 1 on todennäköisesti ollut kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän talli ja jäännös 3 kämpän sauna. Molemmat kämpät ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee Rahkavaaranvuotsoon laskevassa loivassa itärinteessä, missä kasvaa uudistuskypsää sekametsää. Aluskasvillisuus on rehevää ja maa on moreenipohjainen. Alueen länsipuolella kulkee luoteis-kakkois-suuntainen ajoura. 3 Voimassa 2018-12-14T10:58:27 2266.37548828 222.2927009
arkeologinenkohde_alue.710 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.710 136012 {8D003DA2-DF1C-42AC-8496-C9D1DE7DEB8C} 1000023561 Pekka 1 kaskiröykkiö 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 138 ei Kyseessä on viisi sammaloitunutta kaskiröykkiötä käsittävä kaskialue. Röykkiö 1 Halkaisija 3,5 ja korkeus 1,2 metriä. Röykkiö on merkattu sinisellä nauhalla. Röykkiö 2 Sijaitsee edellisestä noin 15 metriä itään, suorakaiteen muotoinen, kooltaan 1,5 x 2,5 metriä, korkeudeltaan 0,7 metriä. Röykkiö 3 Sijaitsee edellisestä noin 30 metriä kaakkoon luonnosuojelualueen rajan tuntumassa. Muoto pisaramainen, pituus 4 metriä, leveys 0,5 - 2 metirä, korkues 0,7 metriä. Röykkiön pohjoispäässä on maakivi. Röykkiö 4 Sijaitsee noin 20 metriä Röykkiö 1:stä lounaaseen. Se on melko huomaamaton ja lähes kokonaan sammalen peittämä. Kooltaan 1 x 2 metriä, korkeudeltaan 0,4 metriä. Röykkiö 5 Sijaitsee noin 30 metriä pohjoiseen röykkiö 1:stä. Se on yksityismaan välisellä rajalinjalla ja on maakiven päälle kasattu. Röykkiön koko on 1,5 x 2 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Alueelta ikäkairattiin yksi iso kuusi, mikä osoitti sen olevan noin 65 vuotta vanha. Maakairalla kairattiin kaskimaannosta, jota oli noin 15 cm paksuudelta (tummaa hiilensekaista maata). Sijainti (ETRS-TM35FIN) 1 6731243 352872 2 6731243 352889 3 6731218 352901 4 6731225 352857 5 6731273 352875 Kohde rajautuu aluemaisesti. Inventoinnissa huomioitiin vain metsätalousmaalla olevat röykkiöt. Alue kuitenkin jatkuu selvästi ainakin yksityismaan puolelelle kohti pohjoista. etelässä luonnonsuojelualueella tuskin on röykkiöitä, sillä maasto muuttuu siellä liian kosteaksi. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 16.8.2011 Sutigis -luontotaulun havaintona. Kyseessä on kaskialue, iältään todennäköisesti yli sata vuotta. Uudistyskypsä lehtokuusikko, loiva kaakkoisrinne,aluskasvillisuutena ketunleipä ja konnanmarja. 3 Voimassa 2018-12-14T14:03:21 1872.92700195 197.8248211
arkeologinenkohde_alue.711 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.711 135014 {B5129283-A515-4F4C-AFCF-83A8365403B7} 290010178 Halonen W kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Saaren eteläosassa ja itäpäässä on hiekkarantaa; länsipäässä on vedensyömä alue, josta asuinpaikkalöydöt (KM 25118) ovat tulleet. Saaren itäpäässä on toinen asuinpaikka [179] Halonen E. (MJ-rek) Kohde ennallaan. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Halonen-nimisen saaren länsikärjessä, Katerman voimalaitoksesta 13,4 km länteen. Halosen saari on pitkulainen (160 x 1300 m) ja korkeahko. Saaren rantaosissa kasvaa pääasiassa mantyä ja puolukkaa, sisempänä sekametsää ja mustikkaa, itäpää on soistunut. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:21:19 5962.23364258 324.47413805
arkeologinenkohde_alue.712 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.712 135015 {CFC5C9A1-96E2-4409-9F1E-D38EB503A313} 290010179 Halonen E kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Saaren etelärannan itäpäässä on lahdelma, jossa on laajahko vedensyömä alue; täältä on suurin osa asuinpaikan kvartseista. Asuinpaikkalöytöihin (KM 25119:1-4) kuuluu lisäksi asbestisekoitteinen saviastianpala, joka on löytynyt aivan saaren itäkärjestä. Saaren länsipäässä on toinen asuinpaikka [178] Halonen W. (MJ-rek) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinapaikka Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Halonen-nimisen saaren länsipäässä, Katerman voimalaitoksesta 14,1 km itäkoilliseen. Halosen saari on pitkulainen (160 x 1300 m) ja korkeahko. Saaren rantaosissa kasvaa pääasiassa mantyä ja puolukkaa, sisempänä sekametsää ja mustikkaa, itäpää on soistunut. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:24:29 11173.18212891 1088.26114084
arkeologinenkohde_alue.713 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.713 135016 {52749A14-2ECD-4C3D-B331-6C8736505A62} 290010199 Vasikkasaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Vasikkasaaren rannoilta on sieltä täältä kvartsi-iskoksia (KM 26128:1-5), mutta eniten niitä on löytynyt lounaasta, Rasinsaarta vastapäätä olevalta rannalta. Itäpään laajalla vedensyömällä alueella on havaittu neljä palaneiden kivien kasaa, jotka ilmeisesti ovat tulisijojen jäänteitä. Kivikasojen halkaisija on 1-2 m. (MJ-rek) Kohde ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinapaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Merjanselän luoteisreunassa, Petäjäniemstä 500 m etelään ja Katerman voimalaitoksesta 14,6 km itäkoilliseen. Vasikkasaaresta (30 x 160 m) vedenpinnan säännöstely on tuhonnut suurimman osan. Rannat ovat kivikkoa ja hiekkaa. Vasikkasaaren itäpäässä kasvaa koivua ja heinää, länsipäässä havupuuta. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:25:16 6660.09667969 375.59709132
arkeologinenkohde_alue.714 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.714 135017 {658FA267-433D-400B-BBBB-EA2B4F74B8B8} 290010181 Korpiniemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Asuinpaikka on ollut etelässä yhteydessä Selkäniemen [145] asuinpaikkaan. Saaren kaikilta rannoilta on löytynyt kvartseja (KM 23121:1-2).(MJ-rek) Kohde ennallaan. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Paloniemen lomakylästä noin 1 km pohjoiseen lähellä Näsälänsalmea, Katerman voimalaitoksesta 15,2 km itäkoilliseen. Korpiniemen saari (kooltaan 500 x 860 m) on alunperin ollut osa parin kilometrin pituista niemeä, joka on jatkunut nykyisen Näsälänsalmen pohjoisrannalta lounaaseen, mutta niemi on tuhoutunut vedenpinnan säännöstelyn seurauksena. Korpiniemi on pääasiassa mäntykangasta. Saaren rannat ovat suurimmaksiosaksi kivikkoa, mutta paikoin on hiekkarantaakin. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:25:58 54475.00561523 4235.62161445
arkeologinenkohde_alue.715 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.715 136322 {AFA9C711-3245-45E7-8EA3-E5099913D40D} Korteaapa 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 175 ei Kohde kostuu kahdesta rakennus- tai rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (ykj x 3549525 y 7456958) on noin 4,5 x 4,5 laaja alue, jossa on havaittavissa kasamainen keskittymä lahonneita hirsijäänteitä ja yksittäinen savuhormin peltiosa. Hirret ovat halkaisijaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja. Ainakin kahdessa hirrenkappaleessa on sahattuna noin 0,25 metriä pitkä ja 0,1 metriä syvä lovi, joka todennäköisesti on nurkkasalvokseen liittyvä lovi. Mitään säilynyttä rakennetta ei kuitenkaan ole havaittavissa. Jäännökset ovat suurilta osin turpeen peittämiä. Jäännös 2 (x 3549537 y 7456942) on noin 5 x 4,5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka päällä makaa hyvin lahonneita ja halkaisijaltaan noin 0,2 metriä paksuja hirren jäännöksiä. Selvää seinärakenetta ei ole havaittavissa ja seinälinjat ovat myös hieman epämääräiset. Rakennuksen itänurkassa sijaitsee peltinen hella. Rakennus on todennäköisesti purettu ja hirsijäännökset ovat osittain turpeen peitossa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Löytyi inventoinnissa. Metsätyöhön liittyvä rakennus tai rakennuksia. On mahdollista ettei jäännös 1 ole rakenteen tai rakennuksen jäännös, vaan purkukasa vieresenä olevasta rakennuksesta. Kohde ajoittuu todennäköisesti 1950 - 1960 -luvulle. Kohde sijaitsee Iso Akanjoen nimettömän sivujoen itäisellä rantavyöhykkeellä. Vyöhykkeen hieman länteen kallistuva maasto on kosteahkoa ja kasvillisuus rehevää. Joen ja kohteen noin 15 metrin välimatkalla maasto muuttuu rämeiköksi. Kohdealueella kasvaa harvakasvuista kuusimetsää. Kohteesta itään sijaitsee taimikkoalue. 3 Voimassa 2018-12-17T12:18:03 409.61206055 89.37133709
arkeologinenkohde_alue.716 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.716 136337 {4CE23C0A-6C48-494D-9977-EA6EAF992863} Korteaapa 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 180 ei Kohde koostuu kolmesta havaittavasta rakennus- ja rakennejäännöksestä, jotka kaikki ovat vakavasti vahingoittuneet aurauksen takia. Jäännös 1 (x 3549681 y 7456103) koostuu epämääräisen muotoisesta hirsijäännöskeskittymästä, jonka läpi kulkee aurausuria. Mahdollisia seinälinjoja ei ole enää havaittavissa ja rakenteen tai rakennuksen luonnetta ei pysytty tarkemmin määrittelemään. Jäännöksen päällä kasvaa nuoria koivuja ja kuusia. Jäännös 2 (x 3549679 y 7456076) koostuu epämääräisen muotoisesta hirsikeskittymästä, jonka läpi kulkee aurausuria. Rakennuksen seinälinjat ovat täysin tuhoutuneita. Keskittymän kaakkoiskulmassa sijaitsee peltinen hella. Jäännöksen päällä kasvaa nuoria koivuja ja kuusia. Jäännös 3 (x 3549663 y 7456078) on hirsirakenteen jäännös, joka koostuu maassa vierekkäin, samansuuntaisesti makaavista noin 0,2 metriä paksuista, lahonneista hirsistä. Rakenne on ollut alun perin kiinnitettynä nyt kaatuneeseen mäntyyn rautavaierilla. Joidenkin hirsien päällä on havaittavissa huopaa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Metsätyökämppä, jonka jäännökset ovat pahasti vahingoittuneet aurauksen seurauksena. Jäännös 2 on todennäköisesti kämpän päärakennus, jäännös 1 mahdollisesti talli ja jäännös 3 mahdollisesti laavu tai käymälä. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1950 - 1960 -luvulle. Kohde sijaitsee tasaisella, moreenipohjaisella alueella noin 70 metriä Iso Akanjoen nimettömästä sivujoesta itään. Alueen itä- ja länsipuolella maasto muuttuu suoksi. Kohdealueen keskellä sijaitsee heinittynyt aukio, jonka ympärillä kasvaa sekametsää. Koko kohdealue on aurattu. 3 Voimassa 2018-12-17T13:41:46 519.88256836 99.35203554
arkeologinenkohde_alue.717 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.717 136355 {78B8EC9A-4FA6-4D2C-8993-AC2966953425} Liittoharju 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 240 ei Kohde kostuu kahdesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3552442 y 7449908) on 8,5 x 8,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös, joka on rakennettu halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuista pyöröhirsistä. Hirret ovat sahalla katkaistuja ja rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on sahattu. Seinähirret ovat suurilta osin hyvin lahonneita ja osittain turpeen peitossa. Parhaiten säilyneissä seinäosissa on ainoastaan kaksi hirsikertaa jäljellä. Seinien säilynyt korkeus on enintään 0,6 metriä. Rakennuksen ovi on sijainnut rakennuksen itäseinän keskellä ja se on ollut noin 1,2 metriä leveä. Ovirakenteesta on säilynyt lankuista tehty ovikarmi, jonka säilynyt korkeus on 1,4 metriä. Oviaukon kohdalla on seinähirsien päätyihin veistetty pystysuora lovi. Rakennuksen kaakkoisnurkassa sijaitsee täysin turpeen peittämä tulisijan jäännös. Se on kooltaan noin 1 x 1 metriä ja korkeudeltaan noin 0,6 metriä. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja yksittäisiä nuoria kuusia. Jäännös 2 (x 3552440 y 7449874) on 9,2 x 8,4 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös, joka on rakennettu halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuista pyöröhirsistä. Hirret ovat sahalla katkastuja ja rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on sahattu. Seinähirret ovat suurilta osin hyvin lahonneita ja osittain turpeen peitossa. Hirsikertoja on säilynyt enintään kolme ja korkein säilynyt seinäkorkeus on 0,7 metriä. Rakennuksen oviaukko sijaitsee pohjoisseinän keskellä ja on leveydeltään 1,2 metriä. Rakennuksessa ei ole tulisijan jäännöstä. Jäannöksen päällä kasvaa koivuja ja se on suurilta osin turpeen peitossa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Metsätyökämpän jäännös. Rakennusjäännös 1 on todennäköisesti kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee pienen pohjois-eteläsuuntaisen puron itäpuolisella rannalla noin 10 metriä purosta. Maasto on tasainen ja hiekkapohjainen. Alueella kasvaa mäntyvaltaista havupuumetsää. Kohteen itä- ja eteläpuolella alkaa hakkuualue, jossa kasvaa taimikkoa. Noin 30 metriä kohteesta pohjoiseen päin kulkee luoteis-kakkoissuuntainen metsäautotie. 3 Voimassa 2018-12-17T15:09:56 533.5925293 114.82398764
arkeologinenkohde_alue.718 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.718 136427 {C82CF232-8CC9-44E0-9303-D1C612BCED87} Liittoharju 2 potero 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 245 ei Kohde koostuu 13 poterosta. Poterot jakaantuvat kahden ja kolmen ryhmiin, joista kolme ryhmää on luoteis-kakkoissuuntaisesti kulkevan metsäautotien lounaispuolella ja kolme tien koillispuolella. Poterorivi kulkee tietä katsoen poikkisuuntaisesti ja on yhteensä noin 120 metriä pitkä. Poterot koostuvat lähinnä suorakulmaisista maakuopista, jotka ovat noin 2 metriä pitkiä, noin 1 metriä leveitä ja noin 0,5 metriä syviä. Kuoppia ympäröi U-muotoinen maavalli, jonka aukko on kuoppien pohjois- tai luoteispuolella. Maavallit ovat noin 1 metriä leveitä ja 0,2 - 0,3 metriä korkeita. Poterot ovat turpeen peittämiä ja niistä muutaman päällä kasvaa puita. Poteroiden sijainnit (ykj): Potero 1: x 3552457 y 7449870 Potero 2: x 3552458 y 7449867 Potero 3: x 3552469 y 7449874 Potero 4: x 3552472 y 7449876 Potero 5: x 3552478 y 7449886 Potero 6: x 3552483 y 7449889 Potero 7: x 3552485 y 7449894 Potero 8: x 3552514 y 7449921 Potero 9: x 3552517 y 7449923 Potero 10: x 3552531 y 7449934 Potero 11: x 3552538 y 7449937 Potero 12: x 3552547 y 7449939 Potero 13: x 3552553 y 7449940 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen poteroiden alueelle. Löytyi inventoinnissa. Poteroista koostuva toisen maailmansodan aikainen puolustuslinja, jonka puolustussuunta vaikuttaisi olevan kaakkoon päin. Tämän perusteella on todennäköistä, että poterot ovat suomalaisten tai saksalaisten sotilaiden kaivamia. Kohde sijaitsee luoteis-kaakkoissuuntaisesti kulkevan metsäautotien molemmilla puolilla loivasti laskevassa lounaisrinteessä. Kohteesta noin 60 - 80 metriä luoteeseen sijaitsee pieni koillisesta lounaaseen valuva puro. Alue on kuivaa ja maa-aines koostuu moreenista. Tien lounaispuolella on vanha hakkuualuee, missä kasvaa taimikkoa sekä yksittäisiä täysikasvuisia kuusia tien tuntumassa. Tien koillispuolella puusto koostuu kuusimetsästä, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Kohdealueen koilliskärjen tuntumassa alkaa vanha hakkuualue, missä kasvaa taimikkoa. 3 Voimassa 2011-09-29T17:35:40 894.93164062 280.76681209
arkeologinenkohde_alue.719 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.719 137297 {FA4F4E3D-D8D9-4FF8-8DC8-A06189973713} 1000020614 Haukilampi puolustusvarustus 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 37 I maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 145 ei Kumpareen pohjoisreunalla on 181 m matkalla juoksuhautaa (Haukilampi juoksuhauta 1). Juoksuhaudan länsipäässä on kaksi romahtanutta korsua, joiden oviaukot ovat lammelle päin (Haukilampi korsu jäännös 2) (6x4x2,5 m) (Haukilampi korsu jäännös 3) (9x5x2,5 m). Korsuista on säilynyt hirsisiä seinärakenteita. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Juoksuhauta 1 7066199 645270 Korsu 2 7066200 645178 Korsu 3 7066199 645173 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Puolustusvarustukset löydettiin inventoinnissa kirjallisuuden perusteella 4.8.2011. Paikalla sijaitsee Haukilammen puolustusasema (vastaanottoasema), joka on yksi ns. Valamantien suunnan puolustusasemista. Aseman linnoittaminen jäi kesken jatkosodan alkaessa (Sillanpää & Immonen 2004: 188-189). Sillapää R. & Immonen T. 2004: Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella Paikalla on Salpalinjaan liittyvä vastaanottoasema. Kohde sijaitsee Valamantien pohjoispuolella, Haukilammen koillispuolisella moreenikumpareella. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä. Salpalinja 3 Voimassa 2019-01-03T15:29:15 3213.5390625 471.50945889
arkeologinenkohde_alue.720 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.720 137463 {44131332-4B65-42DB-9B92-D1B09882C81B} Illisoja esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 190 ei Harjun laella ja kaakkoisrinteessä sijaitsevan hiekanottokuopan lounaisreunassa havaittiin inventoinnin aikana noin 30 kpl kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalla. Niistä 17 kpl otettiin talteen. Noin metrin päässä hiekkakuopan reunasta tehtiin noin 0,2 x 0,2 metrin kokoinen koepisto (x 3575206 y 7459840), josta löytyi yksi kvartsi-iskos noin 5 cm syvyydestä. Pistossa ei havaittu kulttuurikerrokseen viittaavia värjäytymiä. Harjun alarinteessä metsäautotien leikkauksessa löytyi kvartsikaavin (x 3575215 y 7459824) ja kvartsiydin (x 3575204 y 7459820). Asuinpaikan lähiympäristöön tehtiin 12 muuta koepistoa, mutta ne olivat kaikki löydöttömiä. Metsäautotie on tuhonnut ainakin osan asuinpaikan eteläosasta ja asuinpaikan koillisosa on laajalti tuhoutunut hiekanottotoiminnan takia. Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen ja topografian perusteella noin 70 x 70 metriä laajalle alueelle. Idässä rajaus noudattaa harjun muotoa ja rajautuu siihen alueeseen, missä maasto tasantuu ja muuttuu kosteammaksi. Etelässä rajaus noudattaa Maltiojoen pohjoisrantaa ja lännessä rajaus perustuu kyseiselle alueelle tehtyjen koepistojen löydöttömyyteen sekä siihen, että maasto muuttuu kivikkoisemmaksi. Pohjoisessa rajaus on epävarmempi ja perustuu lähinnä siihen, ettei hiekkakuopan reunoissa enää havaittu asuinpaikkalöytöjä ja että kyseiselle alueelle tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Löytyi inventoinnissa. Esihistoriallinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee laajan harjualueen kaakkoisosassa ja keskittyy pienen harjun laelle ja sen kaakkoisrinteeseen. Asuinpaikan eteläpuolella sijaitsee Maltiojoki ja itäpuolella Illisoja, joiden liittymäkohta sijaitsee asuinpaikasta noin 50 metriä kaakkoon. Asuinpaikka-alueen koillisosassa sijaitsee hiekanottopaikka. Harjun alarinteessä ja Maltiojoen rannan tuntumassa on joen mukaisesti kulkeva metsäautotie, josta haaraantuu pohjoiseen kulkeva ajoura, joka johtaa hiekanottopaikkaan. Asuinpaikka-alueella maaperä koostuu hiekasta ja alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvilluus koostuu varpukasveista. Asuinpaikasta länteen päin maaperä muuttuu kivisemmäksi ja isompiakin kivilohkareita alkaa esiintyä. Itään Illisojan ranta-alueelle päin maasto tasantuu ja muuttuu kosteammaksi ja maaperä kivisemmäksi. 3 Voimassa 2011-10-18T10:16:30 3952.90209961 233.68006755
arkeologinenkohde_alue.721 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.721 138057 {F40214BE-9DE0-498F-BC70-5A132A7149F2} Pirttisaari viljelysala 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 4 Näkyvät rakenteet 142 ei Kohteessa on noin 0,2 hehtaarin kokoinen kolmen, sadan metrin mittaisen, pohjois-etelä-suuntaisen, 10 metrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevan ojan halkoma viljelysalue, jonka reunoilla on viisi viljelysröykkiötä. Röykkiö 1: 3449377, 7059400. Röykkiön halkaisija on noin 6 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiö koostuu noin ihmisen pään kokoisista ja hieman suuremmista kivistä. Röykkiöstä rantaa kohden kasvaa kuusia, kun taas saaren puolella lajeina on lehtipuita ja viinimarjapensaita. Röykkiö 2: 3449439, 7059370. Röykkiö on noin 5 x 10 metriä kokoinen ja korkeudeltaan 0,6 metriä. Röykkiö on kuusien ympäröimä ja sen päällä kasvaa sammalta ja ketunleipiä. Röykkiö 3: 3449446, 7059434. Röykkiö on kooltaan noin 8 x 5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Rakenteeltaan röykkiö on melko levinnyt. Röykkiö 4: 3449410, 7059356. Röykkiä on kooltaan noin 8 x 4 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Röykkiö 5: 3449434, 7059399. Röykkiö on kooltaan noin 3 x 2,5 meriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Ojat sijaitsevat röykkiöiden 1 ja 5 välissä. Ojien läheisyydessä kasvaviin kuusiin on naulattu noin puolen metrin korkeuteen kaksi riukua, jotka mahdollisesti liittyvät saaren myöhempään käyttöön. Kohde rajautuu maastossa näkyvien jäänteiden mukaisesti röykkiöiden sisäpuolelle. Kohde löytyi inventoinnissa. Kohteessa on viljelyala. Ojien reunassa rivissä kasvavat kuuset ovat Kaarlo Mikkosen arvion mukaan 1900-luvun alkupuolelta. Kohde sijaitsee Pyhäjärven Pirttisaaressa, jossa on osittain kivikkoinen, osittain kuusi- ja sekametsää kasvava saari. Alueen läheisyydessä kasvaa kuusia, lehtipuita, sammalta ja saniaisia. 3 Voimassa 2019-08-30T07:15:10 5428.18652344 294.33250715
arkeologinenkohde_alue.722 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.722 136895 {8964CDDC-7FB2-48FE-9920-7582945C9E06} Mäntyjärvi 2 uittopato 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2632 Uittopato 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 200 ei Uittopato on kohtuullisen suuri ja koostuu noin 4m maavallista. Puretun portin kohdalla on näkyvillä hirsirakenteen jäänteitä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 28.6.2011. Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. Kohde sijaitsee puron varressa. Ympärillä on suota, mutta pato on rakennettu alueen halkaisevan moreenikaan keskelle. 3 Voimassa 2018-12-28T14:47:30 487.84277344 159.44149447
arkeologinenkohde_alue.723 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.723 136923 {73C6E2F2-2333-4217-9822-BD5C3B064776} Keräsenaho asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1412 Kiviaidat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 222 ei Läheinen tila toimii nykyään kesämökkinä. Tilan lähimetsässä Metsähallituksen metsätalousmaalla on havaittavissa kiviaitaa sekä noin 1m x 1m kokoinen kaivo (ETRS-TM35FIN 7072421 620219). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rajojen mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 30.6.2011. Kohdetta ei näy vuoden 1927 metsätalouskartassa mutta se on merkitty asutustilaksi vuoden 1951 metsätalouskarttaan. Kyseessä on 1900-luvulla perustettuun tilaan liittyviä rakenteita. Metsä on noin 40-vuotiasta männikköä, maaperä moreenia. 3 Voimassa 2018-12-28T15:31:42 876.71972656 210.62671527
arkeologinenkohde_alue.724 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.724 136688 {14E5AE21-9B27-4C3C-90C9-BD297181D051} Istumakari 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2631 Uittokämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 200 ei Kohde kostuu neljästä rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3563772 y 7495658) on 8,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä maakellarin jäännös, joka on kaivettu luoteisrinteen sisälle. Maakellarin oviaukko sijaitsee rakenteen pohjoispäädyssä ja oven karmen lankkuosia on vielä havaittavissa. Oviaukon ja kellarihuoneen välissä oleva käytävän maakatto on romahtanut. Kellarihuone on noin 2,8 metriä pitkä, 2,0 metriä leveä ja noin 1,3 metriä syvä. Kellarihuonnen puinen katto on romahtanut ja sen seinät ovat olleet pyöröhirsillä vuorattuja. Maakellaria ympäröi U-muotoinen maavalli, joka on noin 3 metriä leveä ja keskimäärin noin 0,8 metriä korkea. Jäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja kellarihuoneen sisällä kasvaa muutama koivu. Jäännös 2 (x 3563781 y 7495650) on länsi-itäsuuntainen 12 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennuksen jäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat noin 0,7 metriä leveinä ja noin 0,2 metriä korkeina turpeen peittäminä maavalleina. Rakennuksen länsi- ja eteläosassa vallit ovat pahasti metsäkoneen vahingoittamina. Rakennuksen sisäossassa on havaittavissa muutamia pyöreäpohjaisia ja halkaisijaltaan noin 1 metrin kokoisia maakuoppia. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusjäännös on täysin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa mäntyjä. Jäännös 3 (x 3563751 y 7495637) on länsi-itäsuuntainen 12 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennuksen jäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat noin 1,5 metriä leveinä ja noin 0,5 metriä korkeina turpeen peittäminä maavalleina. Rakennuksen sisäossassa on havaittavissa muutamia pyöreäpohjaisia ja halkaisijaltaan noin 1 metrin kokoisia maakuoppia. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusjäännös on täysin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Jäännös 4 (x 3563838 y 7495695) on itä-länsisuuntainen 9 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Jäännös erottuu maastossa noin 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana, jossa on osittain havaittavissa yksi hirsikerta. Hirret on veistetty kahdelta puolelta ja rakennuksessa on mahdollisesti käytetty koirankaulasalvoksia, joiden yksipuolinen lovi on sahattu. Rakennuksen sisällä ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennuksen eteläpuolella on kumpare, jonka päällä kasvaa hyvin rehevää alakasvillisuutta ja joka todennäköisesti on vanha lantakasa. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa koivuja. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7492526 563574 Kämppä 2 7492518 563583 Kämppä 3 7492505 563553 Kämppä 4 7492564 563640 Alue rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Todennäköisesti uittotoimintaan liittyvä kämppä, joka ajoittuu 1900-luvun keskivaiheelle. Rakennukset ovat purettuja. Purkamisen on täytynyt tapahtua viimeistään 1960-luvun loppupuolella. Rakennusjäännös 2:n ja 3:n funktioita ei pystytty määrittämään, mutta ne voisivat olla kämpän päärakennukset. Jäännös 4 on kämpän talli ja jäännös 1 kämpän maakellari. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7492526 563574 Kämppä 2 7492518 563583 Kämppä 3 7492505 563553 Kämppä 4 7492564 563640 Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella ja luoteeseen Kemijoelle päin laskevassa rinteen yläosassa. Kohdealueella rinne on vielä loiva, mutta muuttuu heti kohteen luoteispuolella jyrkemmäksi. Kohteesta on noin 40 metriä Kemijokeen. Alueella kasvaa nuorta ja koivuvaltaista sekametsää ja aluskasvilliuus koostuu ensisijaisesti puolukasta. Kohteen itäpuoli on laajalti aurattu 1960-luvulla ja metsäistutuksen on merkitty tapahtuneen vuonna 1968. Kohteen eteläpuolella kulkee länsi-itäsuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2018-12-21T11:40:03 2488.11645508 263.29885964
arkeologinenkohde_alue.725 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.725 136788 {EDE12DFE-88CC-4CFF-AAE2-D4D29CFACE6D} Ritaselkä 5 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Kohde koostuu kahdesta rakennusjäännöksestä. Lähiympäristössä on runsaasti kämpän aikaista jätettä, m.m. säilykepurkkeja, sekä peltisiä kaminan osia. Jäännös 1 (x 3547564 y 7452643) on noin 25 metriä pitkä, noin 9 metriä leveä ja noin 0,3 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, missä on havaittavissa yksittäisiä hirren kappaleita. Rakennus on selvästi purettu. Kohouman päällä kasvaa tiheä koivumetsikkö. Jäännös 2 (x 3547588 y 7452660) on 16,5 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa 0,7 metriä paksuina ja 0,2 - 0,5 metriä korkeina turpeen peittäminä valleina. Rakennus on selvästi purettu. Rakennusjäännöksen alueella kasvaa heinää ja iso määrä koiranputkia sekä pieni koivumetsikkö. Rakennuksesta pohjoiseen sijaitsee nokkosten peittämä kumpare, joka todennäköisesti on vanha lantakasa. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7449529 547372 Kämppä 2 7449546 547396 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen jäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Uittokämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 60 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Kohde sijaitsee rämealueiden ympäröimällä kosteahkolla aukiolla, jossa kasvaa heinää, koiranputkia ja yksittäisiä koivumetsikköjä. Iso Akanjoki sijaitsee kohteesta noin 150 metriä länteen. 3 Voimassa 2018-12-27T14:45:38 1025.54663086 139.34579854
arkeologinenkohde_alue.726 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.726 136806 {EF8736F9-A39C-4F0B-A9E5-386E438B2572} Purkkivaara kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 260 ei Kohde koostuu seitsemästä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3558947 y 7449915) on kaakkois-luoteissuuntainen 15,5 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty noin 0,2 - 0,3 metriä paksuja pelkkahirsiä sekä sahattuja lankkuja. Rakennus on purettu ja purkujätettä on levinnyt jäännöksen päälle ja lähiympäristöön. Rakennuksessa on yksi osittain säilynyt hirsikerta. Rakennuksessa on käytetty jyrkkäsalvoksia, jonka lovet ovat sahattuja. Jälkeä tulisijasta ei havaittu. Rakennusjäännös on osittain turpeen ja heinikön peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3558923 y 7449924) on rakennusjäännös, joka erottuu maastossa erittäin vaikeasti havaittavina maavalleina. Rakennuksen tarkkaa kokoa ei pystytty määrittämään, mutta arvion mukaan se on noin 6 x 6 metrin kokoinen. Maavalli on parhaiten näykyvissä rakennuksen lounaisnurkassa, missä valli on 0,5 metriä leveä ja 0,1 metriä korkea. Vallin sisällä on peltiromua ja kamina sekä yksittäisiä tiiliskivenkappaleita. Kaminan kyljessä lukee 12/9 - 55 Kemi Oy. Rakennuksen kaakkoisnurkassa sijaitsee 1,5 x 1 metrin kokoinen soikeahko kuoppa, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Rakennusjäännös on täysin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Jäännös 3 (x 3558919 y 7449895) on lähinnä suorakulmainen 9,6 metriä pitkä ja 3,4 metriä leveä maakuoppa, joka on kaivettu pohjoisrinteeseen ja jonka syvyys on noin 0,6 metriä. Mahdollinen matala maavalli on havaittavissa kuopan pohjoispäädyssä. Kuoppa on turpeen peitossa ja sen sisällä kasvaa koivuja. Jäännös 4 (x 3558897 y 7449884) on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 1,5 metrin kokoinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,5 metriä. Kuoppa on turpeen peitossa ja sen sisällä kasvaa koivu. Jäännös 5 (x 3558901 y 7449869) on kaakkois-luoteissuuntainen, 28 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennuksen jäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa osittain vaikeasti havaittavina, turpeen peittäminä valleina. Valli on noin 0,5 metriä leveä ja noin 0,1 - 0,2 metriä korkea. Rakennuksen kaakkois- ja luoteispäädyssä on tulisijan jäännös, joka koostuu tiiliskivien ja luonnonkivien muodostamasta röykkiöstä. Kaakkoispäädyn röykkiö on 2,7 x 2,7 metrin kokoinen ja 0,6 metriä korkea. Luoteispäädyn röykkiö on 2 x 2 metrin kokoinen ja 0,2 metriä korkea. Röykkiöiden läheisyydessä on havaittavissa savuhormista peräisin olevia peltikappaleita. Jäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Alueella on tehty harvennushakkuuta ja osa risuista sijaitsee jäännöksen päällä. Jäännös 6 (x 3558921 y 7449865) on 3 x 3 metin kokoinen maakuoppa, joka on kaivettu jyrkän pohjoisrinteen yläosaan. Kuopan syvyys on noin 1 metriä ja kuopan pohjassa on havaittavissa hyvin lahoja ja suurilta osin turpeen peittämiä hirsiä sekä kämpän aikaisia säilykepurkkeja. Kuoppa on turpeen peitossa ja siinä kasvaa koivuja. Noin 4 metriä kuopasta koilliseen sijaitsee 2,3 x 2,3 metrin kokoinen ja 0,3 metriä korkea hirsistä tehty kehikko, jonka päällä on lankuista tehty kansi. Lankut ovat noin 0,1 metriä leveitä ja hirret noin 0,2 metriä paksuja. Hirsikehikossa on käytetty koirankaulasalvoksia ja se on osittain romahtanut. Jäännös 7 (x 3558870 y 7449844) on lankuista tehty neliömuotoinen kehikko, jonka koko on 1,7 x 1,9 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Lankut ovat sahattuja ja noin 0,2 metriä leveitä. Kehikon sisällä ja lähiympäristössä on suuri määrä kämpän aikaisia säilykepurkkeja. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7446802 558751 Kämppä 2 7446811 558727 Kämppä 3 7446782 558723 Kämppä 4 7446771 558701 Kämppä 5 7446756 558705 Kämppä 6 7446752 558725 Kämppä 7 7446731 558674 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu 1950-1960-luvuille ja joka Erkki Karvosen antamien tietojen mukaan purettiin 1970-luvulla. Rakennusjäännös 5 on kämpän päärakennus, jäännös 1 on kämpän talli ja jäännös 2 on kämpän sauna. Kohdealueen pohjoispuolella sijaitsee aukio, jossa kasvaa heinää. Maasto on tällä kohdalla tasainen, mutta muuttuu kohdealueen keskikohdalla osittain jyrkäksi pohjoisrinteeksi, jonka jälkeen on toinen tasaisempi alue kohdealueen eteläosassa. Alueella kasvaa nuorta koivuvaltaista sekametsää. Noin 50 metriä kohteesta itään sijaitsee puro. 3 Voimassa 2018-12-27T16:02:47 5613.296875 329.97527996
arkeologinenkohde_alue.727 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.727 136899 {3A03DE82-0DF3-452B-9573-03C42349BF27} Kuoppalehto asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 193 ei Paikalla on asuinrakennuksen luonnonkivinen perusta (Kuoppalehto päärakennus jäännös 1) (5x5 m). Rakennuksessa on ollut tiilestä muurattu uuni. Alueella havaittiin myös kaksi kellarikuoppaa, joista toinen (Kuoppalehto kellarikuoppa 2) (3x3x1,5 m) sijaitsee asuinrakennuksesta noin 75 m etelään. Toinen kellarikuoppa (Kuoppalehto kellarikuoppa 3) sijaitsee päärakennuksen kivijalasta noin 25 m länteen. Se on kooltaan samaa luokkaa kuin edellinen, mutta seinärakenteena käytettyjä hirsiä on säilynyt. Kellarin yhteydessä on voinut olla suurempi rakennus (vrt. peruskartta 1972, paikalla on joitain kuopanteita ja vahvaa aluskasvillisuutta). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7073028 606136 Kellarikuoppa 2 7072957 606163 Kellarikuoppa 3 7073038 606113 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila paikallistettiin inventoinnissa 20.6.2011. Tila näkyy Vuoden 1927 metsätalouskartassa (Talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 4. karttalehti) sekä vuoden 1972 peruskartassa (432210), jossa paikalla erottuu kaksi rakennusta. Paikalla on vuoden 1972 jälkeen autioitunut tila. Kohde sijaitsee Kuoppavaaralla koivua kasvavassa varttuneessa kasvatusmetsikössä. Kohteen entinen pihapiiri erottuu selkeästi koivua ja muuta lehtipuuta kasvavana tiheän aluskasvillisuuden peittämänä aukeana. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-28T12:06:55 7588.30615234 351.15234612
arkeologinenkohde_alue.728 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.728 136919 {A26BCBDF-F242-4C73-B87A-7017D1E6AB45} Mikonmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 155 ei Paikalla on asuinrakennuksen luonnonkivinen betonilla vuorattu perusta (Mikonmäki päärakennus jäännös 1) (8,7x6,7x0,6 m) Rakennuksen jäännöksen keskellä on luonnonkivestä muuratun uuninpohja (2x2 m). Päärakennuksen jäännöksestä noin 27 m lounaaseen sijaitsee betoninen navetan perusta (Mikonmäki navetta jäännös 2) (7x6 m). Asuinrakennuksesta noin 42 metriä kaakkoon sijaitsee kellarikuoppa (Mikonmäki kellarikuoppa 3) (3x2 m). Ympäristössä on joitain peltoraunioita. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7067851 592682 Navetta 2 7067836 592659 Kellarikuoppa 3 7067808 592705 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila paikallistettiin inventoinnissa 20.6.2011. Tila ja sitä ympäröivät pellot näkyvät vuoden 1972 peruskartassa (432109), jossa paikalla erottuu kaksi rakennusta. Paikalla on autioitunut tila. Tila sijaitsee Mikonmäellä varttunutta koivua kasvavassa metsikössä. Alue on entistä peltoa ja pihapiiri on korkean aluskasvillisuuden peitossa. 3 Voimassa 2011-10-28T12:12:32 5521.70922852 277.82760111
arkeologinenkohde_alue.729 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.729 135937 {178DE8AE-CFD2-40A4-8DDE-1C51D6FA788B} Rahkavaaranvuotso 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 180 ei Kohde kostuu kolmesta rakennusjäännöksestä. Lähiympäristössä on havaittavissa jonkun verran kämpän aikaista romua, mm. säilykepurkkeja. Rakennusjäännös 1 (x 3548965 y 7455803) on luoteis-kaakkois-suuntainen, 8,5 metriä pitkä, 7,5 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma. Rakennus on purettu ja ainoastaan yksittäisiä hirren jäännöksiä on havaittavissa turvepeiton alla. Kohouman päällä kasvaa tiheä koivumetsikkö. Rakennusjäännöksen pohjoispuolella sijaitsee nokkosten peittämä kumpare, joka todennäköisesti on vanha lantakasa. Rakennusjäännös 2 (x 3548961 y 7455773) on koillis-lounais-suuntainen, 13,5 metriä pitkä, 8 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, jonka päällä kasvaa tiheä ja koivuvaltainen metsikkö. Rakennus on purettu ja ainoastaan yksittäisiä hirren jäännöksiä on havaittavissa turvepeiton alla. Rakennusjäännöksen keskiosassa seisoo kämpän peltikamina. Rakennusjäännös 3 (x 3548944 y 7455770) on neliskulmainen, 3,8 metriä leveä, 4 metriä pitkä ja 0,2 metriä korkea turpeen ja heinikon peittämä kohouma, jonka päällä kasvaa vesakkoa. Rakennus on purettu ja havaittavissa on ainoastaan yksittäisiä lankkujen jäännöksiä sekä peltikamina. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen jäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Uittokämpän raunio. Rakennusjäännös 1 on ollut kämpän talli, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 3 kämpän sauna. Erkki Karvosen antamien tietojen mukaan kämppä on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen ja purettu 1970-luvulla. Kämpän nimi on ollut Tammi-kämppä nro 4 Kohde sijaitsee tasaisella ja heinittyneellä aukiolla, jonka ympärillä kasvaa rehevää sekametsää. Alue on kosteahko ja aukion pohjois- ja länsipuolella on korpisuota. Iso Akanjoki sijaitsee kohteesta noin 100 metriä länteen. 3 Voimassa 2018-12-14T10:35:53 1709.68505859 167.9955711
arkeologinenkohde_alue.730 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.730 137359 {65337C40-CB79-4473-9FC6-18BE9FD468D5} Pikku Marjavaaran alanokka 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 205 ei Kohde koostuu viidestä rakennusjäännöksestä. Lähiympäristöön on levinnyt jonkin verran kämpän aikaista romua. Jäännös 1 (x 3566215 y 7463358) on 7,7 x 7,7 metrinen rakennusjäännös, joka erottuu maastossa noin 0,2 metriä korkeana kohoumana. Jäännös on täysin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa heinää, koivuja ja vadelmapensaita. Rakennuksen länsipuolella sijaitsee heinikon ja nokkosten peittämä kumpare, joka todennäköisesti on vanha lantakasa. Jäännös 2 (x 3566253 y 7463383) on luoteis-kaakkoissuuntainen 19 metriä pitkä ja 9 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta ei ole säilynyt puurakennetta. Sen seinälinjat erottuvat maastossa turpeen peittämänä vallina, jonka leveys on noin 0,7 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Rakennuksen purkamisen yhteydessä tai sen jälkeen on rakennuksen koillispuolella kaivettu epämääräisen muotoisia maakuoppia, jotka ovat osittain tuhonneet rakennuksen koillisseinän. Rakennusjäännöksen keskiosassa sijaitsee peltinen pönttömuuri, joka seisoo betonista valetun perustan päällä. Pönttömuuri on 2 metriä korkea ja halkaisijaltaan 0,9 metriä. Sementtiperusta on 1,5 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,2 metriä korkea. Rakennusjäännös on turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa kuusia ja vesakkoa. Jäännös 3 (3566267 y 7463395) on 0,3 - 0,6 metriä suurista luonnonkivistä koottu tulisijan röykkiömäinen jäännös. Röykkiö on muodoltaan lähinnä suorakulmainen ja kooltaan 3,6 x 3 metriä. Se on 1 metriä korkea ja osittain turpeen peitossa. Tulisijan vieressä on irtonainen peltistä tehty uunin/kaminan kansi- tai luukku. Tulisijan lähiympäristössä ei havaittu muita rakennusjäännöksiä. Jäännös 4 (x 3566287 y 7463404) on luoteis-kaakkoissuuntainen ja arvioltaan noin 10 metriä pitkä ja noin 6 metriä leveä rakennusjäännös, joka sijaitsee terassimaisella tasanteella jyrkän koillisrinteen alaosassa. Jäännös erottuu maastossa kohoumana, joka on osittain hyvin vaikeasti havaittavissa. Rakennuksen kokoa ei pystytty tämän takia tarkkaan määrittämään. Kohouma erottuu parhaiten rakennuksen koillisosassa, missä se on enintään 0,6 metriä korkea. Rakennusjäännös on täysin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Tulisijan jäännöstä ei rakennuksessa havaittu. Jäännös 5 (x 3566290 y 7463349) on lähinnä itä-länsisuuntainen 8 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennus. Rakennuksen seinät erottuvat maastossa turpeen peittäminä valleina, jotka ovat noin 1 metriä leveitä ja 0,5 metriä korkeita. Rakennuksen lattia on osittain kaivettu maahan ja on 0,1 - 0,4 metriä matalampana kuin ympäröivä maapinta. Rakennuksen koillisnurkassa sijaitsee 3 x 2,6 metrin kokoinen ja 1 metriä korkea tulisijan jäännös. Tulisija on koottu luonnonkivistä, jotka ovat kooltaan 0,1 - 0,4 metriä. Rakennuksen lattialla on havaittavissa muutama hyvin laho hirsijäännös ja tulisijan päällä sijaitsee halkaisijaltaan noin 0,2 metriä paksu laho hirsi, joka todennäköisesti on kattorakenteeseen kuuluva vuoliainen. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännöksien alueelle. Metsuri Raimo Pulskan ilmoittama. Metsätyökämppä, joka Raimo Pulskan antamien tietojen mukaan on ollut välipirtti. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös on 1 on kämpän talli, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 5 kämpän sauna. Rakennusjäännös 3:n ja 4:n funktiota ei pystytty määrittämään. Kohde sijaitsee Pyhäjoen lounaisrannalla, jossa maasto on enimmäkseen tasaista ja hiekkapohjaista. Noin 10 metriä Pyhäjoen rannasta on jyrkkä koillisrinne, jonka alapuolella maasto muuttuu kosteammaksi ja lehtipuuvaltaiseksi. Alueen itäosassa kasvaa varttunutta mäntymetsää, missä aluskasvillisuus kostuu ensisijaisesti puolukasta. Alueen länsiosassa sijaitsee aukio, missä kasvaa taimikkoa ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista sekä heinästä. Kohdealueen eteläpuolella kulkee ajoura. 3 Voimassa 2019-01-04T13:28:27 4050.55664062 279.82536159
arkeologinenkohde_alue.731 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.731 137392 {096F98B9-4105-4C61-8AF1-561B7CA6E8D1} Pikku Marjavaaran alanokka 2 puolustusasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Kohde koostuu juoksuhaudasta, korsun rauniosta sekä yhdestä ampumapesäkkeestä. Sotaaikaista romua on lähiympäristössä erittäin vähän ja inventoinnin aikana havaittiin ainoastaan yksittäisiä säilykepurkkeja. Juoksuhauta sijaitsee kohdealueen koillisosassa ja kulkee noin 40 metrin matkalla luoteis-kakkoissuntaisesti saarekkeen keskellä sijaitsevan kohouman laen poikki. Juoksuhauta haarautuu myös lounaaseen, jossa se johtaa korsuun. Juoksuhauta on noin 1,5 metriä leveä ja 0,5 - 1,0 metriä syvä. Korsujäännös sijaitsee kohdealueen kaakkoisosassa ja koostuu L-muotoisesta kuopasta, jonka ympärillä on maavallit. Rakenteen koko valleineen on 22 x 15 metriä. Korsukuopan koko on noin 10 x 7,5 metriä ja sen syvyys on 1,0 - 1,5 metriä. Maavallit ovat noin 4 metriä leveitä ja 0,5 - 1,5 metriä korkeita. Korsun koillisnurkassa sijaitsee aukko, jonka kautta pääsee pohjoisessa sijaitsevaan juoksuhautaan. Korsun toinen sisäänkäyntiaukko sijaitsee sen lounaisosassa. Korsun länsi-, itä- ja eteläseinämässä sijaitsee kaivantoja, jotka voisivat mahdollisesti olla ampuma-aukkojen sijainteja. Korsun seinämät ovat olleet vuorattuja pyöröhirsillä, joista osa on vielä paikallaan. Kuopan sisällä on havaittavissa lahoja pyöröhirsiä, riukuja sekä kattohuovan paloja, jotka ovat kuuluneet korsun kattorakenteeseen. Kuopassa on myös jonkin verran modernia jätettä sekä hirven luita. Noin 10 metriä korsusta länteen sijaitsee noin 6 metriä pitkä ja noin 4 metriä leveä kuopparakenne, jonka syvyys on noin 1 meriä. Rakenne on kaivettu etelärinteen sisälle ja sen sisäänkäyntiaukko sijaitsee sen eteläpäädyssä. Kuopassa ei havaittu muita rakenteeseen liittyviä jäännöksiä. Noin 40 metriä korsusta luoteeseen suosaarekkeen reunan tuntumassa sijaitsee 4 x 2 metrin kokoinen ampumapesäke, joka kostuu soikeanmuotoisesta maakuopasta, jonka ympärillä on matala maavalli. Kuopan syvyys on 0,7 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien alueelle. Kohteesta oli SutiGis-havainto. Toisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka varsinainen puolustussuunta vaikuttaisi olevan pohjoiseen ja koilliseen Pyhäjoelle päin. Puolustusasema on todennäköisesti saksalaisten tai suomalaisten sotilaiden rakentama. Kohde sijaitsee suosaarekkeella, jonka ympärillä on ojitettu rämealue. Suosaaren maaperä koostuu hiekasta ja alue on kuiva mäntykangas, missä kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Aluskasvillisuus koostuu ensisijaisesti varpukasveista. Saarekkeen keskellä on pienialainen kohouma, jonka päälle ja ympärille kohdealue keskittyy. Kohteesta noin 100 metriä koilliseen sijaitsee Pyhäjoki. 3 Voimassa 2011-10-14T13:04:44 2133.52587891 184.51178127
arkeologinenkohde_alue.732 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.732 137417 {DF561A34-81A5-493D-B96B-D7A440352E8F} Alimmainen Illisvaara 1 rakennukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen; 3 Historiallinen 36 1900-luku; 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Kohde koostuu kolmesta rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3574731 y 7459328) on lounais-koillissuuntainen, 15 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinja erottuu maastossa turpeen peittämänä vallina, joka on 1,5 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea. Rakennuksen koillisosassa sijaitsee laakeista luonnonkivistä koottu ja suurilta osin säilynyt tulisija. Se on 3 x 1,5 metrin kokoinen ja noin 3 metriä korkea. Rakennuksen keskiosassa kaakkoisseinän tuntumassa sijaitsee toinen mahdollinen tulisijan jäännös. Jäännös koostuu röykkiömaisesta ja turpeen peittämästä luonnonkivikeskittymästä, joka on kooltaan 3,3 x 4 metriä ja korkeudeltaan noin 1 metriä. Rakennuksen sisällä on kolme epämääräisen muotoista maakuoppaa, joiden funktio on epäselvä. Rakennuksjäännös on turpeen peitossa ja päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Jäännös 2 (x 3574736 y 7459308) on suppilonmuotoinen maakuoppa, jonka koko on 1,5 x 2 metriä ja jonka ympärillä on noin 2 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea turpeen peittämä vallimuodostelma. Kuopan seinämät ovat turpeen ja heinikon peittämiä. Kuopan syvyydeksi mitattiin ainakin 1 metriä, mutta se on todennäköisesti huomattavasti syvempi. Turvallisuussyistä kuopan syvyyttä ei pysytty tarkemmin mittamaan. Jäännös 3 (x 3574785 y 7459327) on tulisijan röykkiömäinen jäännös, joka on kooltaan 2 x 2 metriä ja noin 0,5 metriä korkea. Röykkiö kostuu 0,2 metrin kokoisista luonnonkivistä ja on suurilta osin turpeen peittämä. Röykkiön päällä kasvaa mänty. Muita rakennukseen liityviä jäännöksiä ei lähiympäristössä havaittu. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Löytyi inventoinnissa. Maatilan tai torpan jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1800-luvulle tai 1900-luvun alkupuolelle. Kohde ei ole näkyvissä vuoden 1971 maastokartalla, joka pohjautuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitukseen. Jäännös 1 on päärakennus, jäännös 2 todennäköisesti kaivo ja jäännös 3 todennäköisesti sauna. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): 7456210 574528 7456210 574582 7456190 574533 Kohde sijaitsee loivan ja moreenipohjaisen kaakkoisrinteen ylä- ja alapuolella. Rinne laskee Maltiojokeen päin, joka sijaitsee kohteesta noin 50 metriä kaakkoon. Rinteen yläpuolella on vanha ja osittain metsittynyt piha- ja peltoalue, missä puusto kostuu koivuista ja männyistä ja aluskasvillisuus kostuu ruohosta ja heinästä. Piha- ja peltoalueen ympärillä kasvaa varttunutta mäntymetsää, missä aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. 3 Voimassa 2019-01-04T16:38:03 1705.58984375 180.2647819
arkeologinenkohde_alue.733 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.733 137464 {286E1DA8-0C74-4B61-8ED9-0B017E737F5C} Kulusniemi junarata jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 103 ei Kohteen kuvaus Kohteessa on junaradan pohja Kuluksen asemalta Kulusniemeen. Kulusniemen päässä on radassa ollut kääntöpaikka ja rata on siellä osittain kaksiraiteinen. Rata oli saksalaisten huoltoreitti Kuluksen asemalta vesitasolentosatamaan, jossa lentokoneet tankattiin. Kääntöpaikalla ensimmäinen raide on rannanpuoleisesta radasta, jossa näkyy hiekkapenkka ja lahonneita ratapölkkyjä. Toinen raide on sijainnut nykyisellä tiellä, joka on rakennettu ylärinteen radan paikalle. Alimmainen, aito ratapenkka on 5 m ja paikoin 1,5 m korkea hiekkapenkka. Keskivaiheilla ratapenkka nousee 3 m suosta ja on 10 metriä leveä. Kiskot on koottu pois, mutta ratapölkyt näkyvät vielä osittain ja tuntuvat penkkaa ajettaessa. Rata päättyy Rovaniemi - Kemijärvi rautatiehen pisteessä x 3462917 y 7380810. Radan yhtymäkohdasta 50 pohjoiseen on Kuluksen aseman vesitorni, joka on hiljattain räjäytetty VR:n toimesta. Kuluksen asemalla on 3 isoa rakennusta, kellari ja pari aittaa. Asemarakennus sijaitsee pisteessä: x 3463298 y 7381038. Kohde on merkitty koko radan alueelle digitoimalla. Merkki peruskartalla ja Arvo Keskinarkauksen ilmoitus. Saksalaisten huoltorata. Kohde sijaitsee Olkkajärven itäpään Kulusniemen ja Rovaniemi - Kemijärvi rautatien välillä. Maasto on järven rannassa hiekkakangasta, keskiosaltaan rata on rakennettu suolle ja itäpää on jälleen hiekkaisata mäntykangasta. 3 Voimassa 2011-10-12T10:27:57 51403.16772461 3705.8857161
arkeologinenkohde_alue.734 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.734 136930 {8CDA02E4-FD92-41BB-87B1-BD5EC3DCF6B6} Ahvenlamminsuo lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 178 ei Nykyisellä tiellä on havaittavissa metsälentokenttä leveämpänä suorana osuutena. Kentän pituus on noin 650m. Hieman keskikohdasta kaakkoon päin on kääntymispaikka tai levike. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 30.6.2011. Kyseessä on lannoituksiin käytetty metsälentokenttä 1960-1970-luvulta. Kohde sijaitsee luode-kaakko suuntaisella moreenikankaalla. 3 Voimassa 2011-10-24T12:53:02 8502.18188477 1450.95369464
arkeologinenkohde_alue.735 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.735 136935 {5E8F6889-8056-47C7-86B9-31CF535BDEB9} Juhananvaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 207 ei Alueella on kivinavetan (Juhananvaara navetta jäännös 3) ja ulkorakennuksen (Juhananvaara rakennus jäännös 4) jäännökset. Kivinavetan koko on noin 11m x 9,5m, kiviseinän korkeus noin 2,2m. Navetassa on lasi-ikkunat. Navetan yläkatto on romahtanut, mutta sisäkatto vielä suureksi osaksi jäljellä. Navetta on luonnonkivistä vähällä sementillä muurattu. Sisällä näyttäisi olevan lautoja, hirsiä, nauloja ja ovia. Tilalle kulkee peltojen välistä pohjoisesta pengerrettyä tietä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Navetta 3 7040413 594234 Rakennus 4 7040400 594202 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 5.7.2011. Rakennukset näkyvät 1970-luvun peruskartassa. Kyseessä on tila 1900-luvulta joka on autioitunut 1970-luvun jälkeen. Ympäristö on vanhaa piha- ja peltomaata joka on kasvanut umpeen ja osittain metsittynyt. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2018-12-31T09:59:03 9991.48217773 572.65895198
arkeologinenkohde_alue.736 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.736 136945 {E8BEC41C-DC73-444D-B9BE-5E9AB38D2CB0} Matomäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1412 Kiviaidat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 205 ei Yksityismaalla sijaitsevan vanhan tilan lähimetsässä, valtion metsätalousmaalla on kevytrakenteista lounas-koillinen - suuntaista katkonaista kiviaitaa jonka vieressä on ladonpohja (Matomäki lato jäännös 1). Ladon mitat ovat olleet noin 5m x 5m, jäljellä on muutamia lahonneita hirsiä. Kiviaidan yhteispituus on noin 150 metriä, ladonjäänne sijaitsee välittömästi aidan vieressä sen keskiosassa. Ladon sijainti (ETRS-TM35FIN): 7044984 580161. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 5.7.2011.Kohde on merkitty 1970-luvun peruskarttaan. Kyseessä on läheiseen tilaan liittyviä rakenteita 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa peltoa tai niittyä joka on metsittynyt pääosin lehtimetsäksi. 3 Voimassa 2018-12-31T10:10:51 4483.97949219 389.95054077
arkeologinenkohde_alue.737 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.737 137349 {04D48FD4-C25F-49A0-9688-66774176F35E} Riihivaara kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 182 ei Paikalla on (16x7,5 m) kämpän perusta (Riihivaara kämppä jäännös 1), jonka alinta hirsikertaa on säilynyt. Rakennuksen keskellä on puretun tulisijan jäänteet. Ympäristössä on purkujätettä mm. kattopeltiä, tynnyri ja pulloja. Kämpänpohjasta noin 36 m pohjoiseen on romahtanut kuivakäymälä tai vaja (3x3 m) (Riihivaara rakennus jäännös 2). Tästä noin 50 m itään on romahtanut kellari (Riihivaara kellari jäännös 3), jonka vierestä on otettu maa-ainesta. Samalla paikalla on myös vanha hella ja kamiinan pönttö. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7061113 634143 Rakennus 2 7061148 634154 Kellari 3 7061141 634206 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännös löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 9.8.2011. Paikalla on sijainnut kämppä. Kohde sijaitsee suon reunassa. Tiaisenvaaran vievältä metsäautotieltä vie kohteelle polku. Alueella kasvaa varttunutta mäntyä ja koivua. Maaperä on moreenia ja alempana turvetta. 3 Voimassa 2019-01-04T10:38:47 2883.88818359 222.33798415
arkeologinenkohde_alue.738 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.738 137354 {F9C42C2E-2405-4014-95E4-26DE8E7EAF17} 1000020615 Sarvijoki puolustusvarustus 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 150 ei Kumpareen laella on noin 150 m matkalla kolme jaksoa (Sarvijoki juoksuhauta 1-3) matalaa ja kapeaa (0,5x0,5 m) juoksuhautaa, sekä kolme ampumapesäkettä (Sarvijoki ampumapesäke 4-6). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Juoksuhauta 1 7061325 641412 Juoksuhauta 2 7061370 641378 Juoksuhauta 3 7061413 641323 Ampumapesäke 4 7061335 641415 Ampumapesäke 5 7061352 641413 Ampumapesäke 6 7061420 641340 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Puolustusvarustukset löytyivät inventoinnissa Sutigis tietojen perusteella 10.8.2011. Alueella on taisteltu 1939-1940 ja on mahdollista, että alueen linnoitteet liittyvät Talvisodan tapahtumiin. Sotapäiväkirja III/4./Os. B:Lie HK:n toiminnasta ajalla 30.10.1939-3.2.1940 Sillapää R. & Immonen T. 2004: Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella Paikalla on mahdollisesti talvisotaan liittyviä linnoitteita. Vaihtoehtoisesti juoksuhaudat voivat olla osa alueelle Välirauhan aikana rakennettuja Salpalinnoitteita. Niistä ei löydy kuitenkaan mainintaa: Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella -kirjasta (Sillapää & Immonen 2004). Kohde sijaitsee Lieksa-Kuhmo tien länsipuolella, Sarvijoen eteläpuolella, varttunutta mäntyä kasvavalla moreenikumpareella. 3 Voimassa 2015-09-30T11:04:21 6665.73144531 395.32555118
arkeologinenkohde_alue.739 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.739 134403 {F05104F8-E409-4ED5-A6D1-6C1C54CFB67D} 1000028362 Jussarö Hamngadden kalastuspaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2711 Kalastuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Alueeseen kuuluu vuonna 1998 löydetty kaksiosainen tomtning-jäännös, vuonna 2011 löydetyt piirtokirjoitukset rantakallioissa sekä satamalahti, joka työntyy luodon sisään eteläkaakosta. Sisääntuloaukko (inlopp) on muutaman metrin levyinen, edelleen pienellä veneellä kulkukelpoinen salmi, joka avautuu savipohjaiseksi matalaksi lahdeksi. Lahden E-ranta on kallioinen ja W-ranta kivikkoinen. Paikassa on hyvä suoja aallokolta kaikkiin ilmansuuntiin. Lahden N-puolella on toinen pieni ja matala lahti, joka avautuu itään; aikaisemmassa maankohoamisen vaiheessa lahdet ovat muodostaneet kapean salmen ja pienen luodon. Suomen eteläisin arkeologinen jäännös. Sesonkikalastuksessa käytetty kalakari. Jonas Hahnin kartassa 1751 satamalahti on nykyistä suurempi ja siinä on kaksi luotoa. 5.5 ha:n matalaa puustoa kasvava ulkoluoto Jussarön eteläpuolella. 3 Voimassa 2019-10-07T14:41:44 19318.30419922 544.57992042
arkeologinenkohde_alue.740 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.740 136927 {8DD09188-B484-4C26-AF92-0E0EBDC6CAB8} 1000010338 Rumonkoski asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 145 ei Paikalle tehdystä koekuopasta, mahdollisesta tulisijasta, saatu palanut hirven luu ajoitettiin. Ajoitustulos on noin 3900 eKr. (Forsberg 2006). Kohde tarkastettiin 28.6.2011. Paikalla on edelleen hakkuuaukio, jossa on joitain isompia mäntyjä jätetty siemenpuiksi. Alue on laikutettu, ja laikuissa havaittiin punertavaa maata. Paikalla on selkeä rantamuodostuma. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Tunnettu kivikautinen asuinpaikka tarkastettiin inventoinnissa 28.6.2011. Oili Forsberg 2006: Valtimon arkeologinen inventointi. Pohjois-Karjalan museo 2006. Kohde on kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Kokkojoen länsirannalla Rumossa, Rumonkoskesta noin 200 metriä länteen, jokirantaa myötäilevän hiekkatien ja joen välissä. Löytöalue on hiekkaista kangasta, jolla on useita rantaterasseja. Alueelta puusto on kaadettu ja maapohja on laikutettu. 3 Voimassa 2011-10-28T12:27:25 2034.56811523 161.98157612
arkeologinenkohde_alue.741 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.741 136932 {76953FAD-2060-4487-8C81-01E6A67C344D} Rumonkoski 2 silta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 134 ei Paikalla on Rumonkosken ylittänyt vanha romahtanut silta. Joen molemmilla rannoilla on jäljellä kivillä täytetyt hirsirakenteiset arkut (2x2x1,3 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Sillan jäännös löytyi inventoinnissa 28.6.2011. Paikalla on romahtanut tai purettu silta. Sillan rauniot sijaitsevat kosken rannalla varttuneessa mäntymetsässä. Sillan kohdalla kasvaa myös varttunutta kuusikkoa. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2011-10-28T12:28:25 431.86328125 90.44894731
arkeologinenkohde_alue.742 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.742 136933 {13A28079-FF7E-4D01-BF7C-B8FAA8D2F9A8} 1000020598 Palokangas asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 143 ei Hiekkakuopan itäpuolella, äestetyllä metsäkaistaleella havaittiin kvartsia (KM 38930:1) halkaisijaltaan noin 3 metri alueelta. Kohde sijaitsee noin 140 metriä Lehtolan talon pihapiiristä luoteeseen. Löydöt otettiin talteen metsäkoneen rikkomalta pinnalta. Kohde sijaitsee itäkoilliseen pistävällä pienellä niemekkeellä. Niemekkeen taustalla nousee korkeampi harjanne (hiekkakuoppa) paikalla on selkeä itäkaakkoon antava rantaterassi noin 146 m mpy. Myös tätä alemmalta noin 140 m mpy sijaitsevalta terassilta havaittiin kvartsia metsäkoneurasta. Tälläkin kohdalla on itäkaakkoon antava selkeä (25x25 m) rantamuodostuma, joka rajautuu luoteessa vanhaan hiekkakuoppaan. Paikalla (Palokangas kvartsikeskittymä 1) havaittiin halkaisijaltaan noin 2 metrin alueella runsaasti kvartsia (KM 38930:2) (ETRS-TM35FIN 7074089 580994). Kyseessä lienee mahdollinen iskentäpaikka. Löydöt poimittiin terassin läpi kulkevilta ajourilta. Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen ja topografian perusteella. Kivikautinen asuinpaikka löytyi inventoinnissa 28.6.2011. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee hiekkakuopan laidalla, hiljattain harvennetussa varttuneessa mäntymetsässä. Maaperä on soraa. 3 Voimassa 2011-10-28T12:33:11 3021.88183594 260.53392104
arkeologinenkohde_alue.743 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.743 136937 {B0AA5B87-7AC0-432E-AC96-A6FAC0C25700} Palokangas 2 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 141 ei Hiekkakuopan itäpuolella, äestetyllä metsäkaistaleella havaittiin kvartsia (KM 38930:1) halkaisijaltaan noin 3 metri alueelta. Kohde sijaitsee noin 140 metriä Lehtolan talon pihapiiristä luoteeseen. Löydöt otettiin talteen metsäkoneen rikkomalta pinnalta. Kohde sijaitsee itäkoilliseen pistävällä pienellä niemekkeellä. Niemekkeen taustalla nousee korkeampi harjanne (hiekkakuoppa) paikalla on selkeä itäkaakkoon antava rantaterassi noin 146 m mpy. Myös tätä alemmalta noin 140 m mpy sijaitsevalta terassilta havaittiin kvartsia metsäkoneurasta. Tälläkin kohdalla on itäkaakkoon antava selkeä (25x25 m) rantamuodostuma, joka rajautuu luoteessa vanhaan hiekkakuoppaan. Paikalla (Palokangas kvartsikeskittymä 1) havaittiin halkaisijaltaan noin 2 metrin alueella runsaasti kvartsia (KM 38930:2). Kyseessä lienee mahdollinen iskentäpaikka. Löydöt poimittiin terassin läpi kulkevilta ajourilta. Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen ja topografian perusteella. Kivikautinen asuinpaikka löytyi inventoinnissa 28.6.2011. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee hiljattain harvennetussa varttuneessa mäntymetsässä, hiekkakuopan laidalla. Maaperä on terassilla hiekkaa, ylempänä moreenia. 3 Voimassa 2011-10-28T12:40:13 3258.22143555 212.02834092
arkeologinenkohde_alue.744 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.744 137475 {626199BD-CF77-4A4C-BEEE-C500F0B979AB} Kaivo-Kulusjoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 135 ei Kohteessa on kämppä, jonka kellarin koko on 6 x 8 m. Pitkä sivu on pohjoisesta etelään. Kellarin seinät erottuvat metrin levyisenä ja korkuisena vallina. Kellarikuopassa on kolme kaminaa, sähköhella ja tynnyreitä. Kellarissa kasvaa koivu ja rakennelmasta on jokeen matkaa noin 20 m. Kämpän rakennusten paikat näkyvät heinäkenttänä ojan ja tien välissä. Alueella kasvaa koivuja ja istutettuja kuusia. Arvo Keskinarkaus oli käynyt kämpällä, joka oli iso ja jossa oli iso- ja pikkupuoli. Seinät olivat hirsistä ja katto huovasta. Kämppä sivurakennuksineen on purettu. Kämppä oli vielä pystyssä 1975 - 1977 välillä. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän piha-alueen mukaan. Sutigis Metsätyökämppä piharakennuksineen, jotka on purettu pois. Kohde sijaitsee Kaivo-Kulusjoen itärannalla. Kohde rajautuu itäosiltaan hiekkatiehen. Alueella on heinäkasvillisuudesta tunnistettava kämpän kartano, johon on istutettu kuusia. 3 Voimassa 2011-10-12T13:18:00 1692.48364258 193.60110985
arkeologinenkohde_alue.745 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.745 137503 {DADDD666-9CC2-4B87-BE41-03E907EA617C} Ulmojanaapa kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 205 ei Kohde koostuu neljästä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on jonkin verran kämpänaikaista jätettä ja romuja. Jäännös 1 (x 3572421 y 7462053) on luoteis-kaakkoissuuntainen 25 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös on suurilta osin turpeen ja heinikon peittämä ja sen puurakenteesta ei ole enää mitään havaittavissa. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastossa turpeen ja heinikon peittämänä vallina, joka on 1,5 - 2 metriä leveä ja korkeimmillaan 0,6 metriä. Rakennuksen molemmissa päädyissä on ollut pönttömuuri, jonka perusta on vielä havaittavissa. Perustat ovat noin 1,5 x 1 metrin kokoisia ja noin 0,5 metriä korkeita. Ne koostuvat luonnonkivistä, joiden päälle on valettu betonilaatta. Rakennuksen kaakkoisperusta on suurilta osin turpeen peitossa, mutta luoteisperustan rakenne on vielä osittain nähtävissä. Sen vieressä on kaatunut peltinen pönttömuurin osa, joka on ollut täytetty tiilis- ja luonnonkivillä. Jäännös 2 (x 3572400 y 7462053) on 1,8 x 1,8 metrinen maakuoppa, jonka ympärillä on 1,5 - 2 metriä leveä ja 0,1 metriä korkea maavalli. Kuopan syvyys on 0,7 metriä. Kuopan seinämät ovat osittain romahtaneet ja kuopan päällä olleesta puisesta kansirakenteesta on enää lahoja ja noin 0,15 - 0,2 metriä leveitä lankunkappaleita havaittavissa. Kuoppa on suurilta osin turpeen peitossa. Jäännös 3 (x 3572430 y 7462022) on luoteis-kaakkoissuuntainen ja arvioiltaan noin 10 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat ovat huonosti säilyneet, vaikeasti havaittavissa ja luonteeltaan sekavia. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen puurakenne ei ole enää havaittavissa. Rakennuksen lounaisnurkassa sijaitsee tulisijan röykkiömäinen jäännös, joka on kooltaan 2,4 x 2,5 metriä ja korkeudeltaan 0,9 metriä. Röykkiö peittyy paksulla sammal- ja turvekerroksella, jonka päällä on kaatunut peltinen pönttömuuri. Muurin sisällä on jonkin verran luonnonkiviä. Toinen mahdollinen tulisijan jäännös sijaitsee rakennuksen luoteispäädyssä, missä on noin 2,7 x 1,7 metrin kokoinen ja lähinnä suorakaiteenmuotoinen kiviröykkiö. Röykkiö on kooltaan noin 0,3 metriä ja on suurilta osin turpeen peitossa. Jäännös 4 (x 3572475 y 7461999) on lähinnä pohjois-eteläsuuntainen 16,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös erottuu maastossa noin 0,5 metriä korkeana ja turpeen peittämänä kohoumana. Ainoastaan yksittäisiä lahoja hirsikappaleita on enää havaittavissa turpeen alta ja niiden perusteella vaikuttaa siltä, että rakennuksessa on käytetty pelkkahirsiä. Kattorakenteesta on yksi pyöröhirrestä tehty vuoliainen havaittavissa. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 3 kämpän sauna ja jäännös 4 kämpän talli. Kohde sijaitsee suosaarekken lounaisrannalla olevalla tasanteella, jossa on heinittynyt aukio. Aukiolla kasvaa yksittäisiä koivuja. Aukion ympärillä kasvaa koivuvaltaista sekametsää, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Maaperä on moreeni. Alueelle johtaa osittain metsittynyt lounais-koillissuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2019-01-07T11:11:14 3359.89013672 301.37433799
arkeologinenkohde_alue.746 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.746 137512 {A51555DF-E0EE-4104-815B-5EB99336BAC8} Kotaselän kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 240 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3572599 y 7470003) on koillis-lounaissuuntainen ja arvioltaan noin 25 metriä pitkä ja 10 metriä leveä rakennusjäännös. Itse rakennuksesta ei ole mitään jäljellä ja jäännös erottuu ainoastaan kasvillisuuden ja hyvin fragmentaaristen rakennukseen kuuluvien puu- ja huopapalojen perusteella. Jäännös 2 (x 3572561 y 7469977) on 2,8 x 3,5 metrin kokoinen ja 0,3 metriä korkea puinen kehikko, jonka päällä on kansirakenne. Koko rakenne on tehty lankuista ja kannen keskellä on noin 0,6 metriä leveä luukunaukko. Aukon alla on maakuoppa, joka on täytetty modernilla jätteellä. Kansirakenteen lankut ovat lahoja. Jäännös 3 (x 3572640 y 7470057) on rantatörmään kaivettu 3,3 x 2,5 metrin kokoinen maakellarikuoppa, jonka noin 1,6 metriä leveä oviaukko on luoteeseen päin. Kuoppa on syvyydeltään noin 1 metriä ja sen ympärillä on U-muotoinen maavalli, joka on noin 2 metriä leveä ja 1 metriä korkea. Rakenne on turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Jäännös 4 (x 3572637 y 7469988) on koillis-lounaissuuntainen ja arvioltaan noin 8 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Itse rakennuksesta ei ole mitään jäljellä ja jäännös erottuu lähinnä kasvillisuuden perusteella. Jäännös 5 (x 3572664 y 7469978) on luoteisrinteeseen kaivettu maakellarin jäännös. Kellarihuone on 5,5 x 4,5 metrin kokoinen ja noin 1,5 metriä syvä ja sen ympärillä on noin 3,5 metriä leveä ja noin 0,5 metriä korkea maavalli. Huoneen katto on romahtanut ja kuopan sisällä on havaittavissa lahoja ja osittain turpeen peitossa olevia hirsi- ja lankkujäänteitä. Kellarihuoneen ovi sijaitsee luoteisseinämässä, mihin on johtanut noin 2 metriä pitkä käytävä, jolla on osittain säilynyt maakatto. Käytävällä on ollut ovi molemmissa päädyissä. Käytävän ulko-ovirakenne on osittain romahtanut, mutta laudoista tehdyn oven karmet ovat vielä havaittavissa. Oven korkeus on arvioltaan 1,7 metriä. Ulko-ovesta jatkuu luoteeseen päin maahan kaivettu "ojamainen käytävä", joka on noin 1 metriä svyä ja 1,5 metriä leveä. Sen pohjassa on muutamia lahoja ja poikkisuuntaisesti sijoitettuja hirsiä, jotka voisivat olla mahdollisen lattiarakenteen jäännöksiä. Maakellarirakenne on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa mäntyjä, kuusia ja koivuja. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto ja se on merkitty peruskartalle. Metsä- ja uittotyökämppä ja sen pihapiiriin kuuluvia rakenteiden raunioita. Paikalla olevan opastaulun mukaan paikalle oli 1930-luvun alussa rakenettu kämppä, joka poltettiin talvisodan aikana. Uusi kämppäkartano rakennettin samalle paikalle vuonna 1946 ja oli 1960-luvulle asti metsä- ja uittotyömiesten käytössä. 1970-luvun alkuun kämppä toimi vielä metsäistuttajien ja hakkuutähteiden kerääjien majoituspaikkana, jonka jälkeen kämppä jäi tyhjilleen. Vuosina 1989-1991 Museovirasto restauroi kämpän päärakennuksen ja saunan yhteistyössä Savukosken kunnan ja Savukosken työvoimatoimiston kanssa. Kämpän päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2001, jonka jälkeen sauna siirrettiin Tarkkalaan Kuisjoen rannalle vuonna 2004. Kohde sijaitsee tasaisella kentällä Kotaselän luoteispuolella noin 50 metriä Pyhäjoesta kaakkoon. Kohteen koillispuolella kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen metsäautotie. Maasto on moreenipohjaista ja kenttäalueella kasvaa ruohoa. Kohteen kaakkoispuollella on Kotaselän luoteisrinne, jossa kasvaa nuorta mäntymetsää. Kohteesta luoteeseen maasto muuttuu kosteammaksi ja metsä muuttuu sekametsäksi, joka on kehitysluokaltaan varttunutta. 3 Voimassa 2019-01-07T11:45:46 5295.96655273 370.15346644
arkeologinenkohde_alue.747 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.747 110584 {90BEA9D2-E74E-48FC-A949-030380CE7446} Hakosmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Tien risteyksen eri puolilla on jäänteitä metsänvartijan tilasta. Rakenne 1 on asuintalo, josta on jäljellä betoniportaat ja -kuisti sekä kivistä ladotut seinäperustukset (11 x 10 m). Rakenteen keskellä on tiiliuunin jäänteet. Tiiliuunista on jäljellä vielä kaari ja neliskulmainen pohjaosa sekä peltiä. Tiilissä lukee mm. D. CH. F. BORNHOLM. Muistitiedon mukaan kyseessä on ollut hirsitalo. Rakenteen vieressä on ruostunut hella ja huopakaton jäänteitä. Rakenteen pohjoispuolella on maakellari (4,5 x 3,5 m). Risteyksen eteläpuolella sijatsevat rakenteet 2, 3 ja 4. Rakenne 2 on kookkaista kivistä muodostuva suorakaiteen muotoinen talonpohja (12 x 6 m). Rakenne 3 muodostuu myös kookkaista kivistä, mutta sen muoto on monimutkaisempi. Toinen seinälinjoista jatkuu pidemmälle kuin toinen (9 x 5 m). Rakenne 4 on betoniperustainen ja sisältää jonkinlaisen juottokaukalon (5 x 4,5 + 3 m). Tien eteläpuolella on kiviaidalla rajattu suorakulmainen alue, jonka eteläpäässä on uunin jäänteet. Kyseessä on mahdollisesti ollut riihi. Myös asuinrakennuksen pohjoispuolelta kulkee kiviaita, joka jatkuu rakennuksen itäpuolitse Hakosmäentien eteläpuolelle. Risteyksen kaikilla puolilla on lukuisia raivausröykkiöitä. Kookkaimmat sijaitsevat entisen asuinrakennuksen itäpuolella ja risteyksen eteläpuolen metsissä. Rakenteen 1 pitkän seinän suunta on pohjoinen -etelä, rakenteen 2 länsilounas-itäkoillinen, rakenteen 3 eteläkaakko-pohjoisluode, rakenteen 4 länsilounas-itäkoillinen. Kiviaitauksen suunta on pohjoinen-etelä. Hakosmäentieltä lähtee kaksi pienempää tietä kohti etelää. Ne ovat todennäköisesti olleet käytössä tilan ollessa asutettuna. Itäisemmän pikkutien (on johtanut mahdollisesti Hakoslammelle) ympärillä on ollut peltoa. Aluemainen. Haastattelutieto useasta lähteestä. Paikalle opasti Jari Sirviö. Entinen metsänvartijan tila. Kohde sijaitsee Hakosmäen eteläosissa tienristeyksen eri puolilla. Kohteen itäpuolella sijaitsee Viinalampi ja Hakoslampi, joita yhdistää pieni oja. Risteyksen luoteispuolinen kuvio on aukeana ja sen kiviröykkiöt on säästetty ja merkitty sinisin nauhoin. Kuviolla 14.1, jossa on asuinrakennuksen rauniot ja kiviröykkiöitä on uudistuskypsää metsikköä. Samoin risteyksen eteläpuolinen kuvio on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2010-10-11T15:33:13 49375.6796875 934.43993868
arkeologinenkohde_alue.748 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.748 110687 {A7C57EDD-5D71-4EFF-80F3-47B4308B1691} Heteoja saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 153 ei 1 Tulipesäke Maahan kaivettu tulipesäke sijaitsee kummun päällä, mistä on hyvä näkyvyys Rajajoosepintielle. Pesäkkeeseen johtaa lounaasta noin 4 m pitkä kaivanto. Pesäkkeen koko on 4,5 m x 1,5 m ja sen syvyys 1 m. (x=3542514, y=7606815, z=153) 2 Tulipesäke U:n muotoinen tulipesäke sijaitsee kummun alaosassa, lähes jänkässä. Sen kolme seinämää on tehty hirsistä, joiden pituus on noin 4 m. Hirsikertoja on seinämissä jäljellä kaksi. Pesäke on suunnattu kaakkoon, Rajajoosepintielle. (x=3542507, y=7606799, z=150) Kohde rajoittuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Saksalaisten asemapaikka: kaksi tulipesäkettä. Kohde sijaitsee kummulla, Kattajärven pohjoisosaan laskevan Heteojan länsipuolella, noin 175 m Rajajoosepintien ja Uusijoen leirikeskukseen kulkevan tien risteyksestä lounaaseen. Paikalta on hyvä näkyvyys alavan Heteojan ja Uusijoen soisen suiston yli Rajajoosepintielle. Maaperä on hiekkaa ja paikalla kasvaa mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus kummun päällä pääasiassa puolukkaa ja sammalia, mutta tulipesäkkeen 2 kosteassa ympäristössä myös mustikkaa ja suopursua. 3 Voimassa 2011-01-25T13:55:27 5765.97192383 277.71583002
arkeologinenkohde_alue.749 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.749 110690 {16C09BDC-F739-4221-BFED-334ACD42A943} Sarrelompolo saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 153 ei Juoksuhaudat, konekivääripesäke ja rakennuksen jäännös sijaitsevat Rajajoosepintien ja Sarrelompolon pohjoispuolella ja muut alakohteet tien eteläpuolella, Alimmaisen Ruohojärven koillisrannalla. Juoksuhauta 1 Juoksuhauta alkaa aivan Rajajoosepintien reunasta ja jatkuu noin 95 m kohti koillista. On mahdollista, että osa juoksuhaudasta on jäänyt uuden Rajajoosepintien uran alle. (1a: x=3541744, y=7607679, z=153, 1b: x=3541822, y=7607733, z=153) Juoksuhauta 2 Juoksuhaudan luoteispää sijaitsee rakennuksen jäännöksestä noin 50 m koilliseen. Juoksuhaudan pituus on koillis-luoteissuunnassa noin 55 m. (2a: x=3541846, y=7607799, z=153, 2b: x=3541886, y=7607838, z=153) Juoksuhauta 3 Juoksuhaudan länsipää sijaitsee juoksuhaudan 2 kiollispäästä noin 35 m koilliseen. Juoksuhaudan pituus on itä-länsisuunnassa noin 70 m. (3a: x=3541916, y=7607852, z=154, 3b: x=3541983, y=7607857, z=154) Konekivääripesäke Konekivääripesäke sijaitsee keskellä juoksuhautaa 1, noin 60 m Rajajoosepintien varresta koilliseen. Sen seinämät on tehty kivestä ja romahtanut katto puusta. Katto on peitetty turpeella. Pesäke on suunnattu etelään. (x=3541 801, y=7607 702, z=153) Rakennuksen jäännös Saksalaisten rakentama hirsikämppä on tehty kuorimattomasta männystä. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6,4 m ja itä-länsisuunnassa 3 m. Itäseinällä on ollut oviaukko ja ikkunat pohjois- ja länsiseinällä. Pitkät nurkat on tehty koirankaulasalvoksella. Katto on tehty losoista ja sammalen alta näkyy myös mustia kattohuovan paloja. (x=3541 807, y=7607 772, z=156) Potero 1 Kaivannon halkaisija on noin 2 m ja siinä on matala valli Rajajoosepintielle eli itään päin. Kuopan syvyys on 0,8 m. (x=3541 582, y=7607 643, z=154) Potero 2 Kaivannon halkaisija on noin 1 m ja sen syvyys on 0,8 m. (x=3541 564, y=7607 609, z=154) Tulipesäke 1 Pesäkkeen halkaisija on 4 m ja syvyys 0,5 m. Pesäke on suunnattu kohti itää, Rajajoosepintietä. Vallissa on kolmella sivulla ollut hirsikehikkoa, ja hirsien alla on kiviä. (x=3541 565, y=7607 608, z=154) Tulipesäke 2 Pesäkkeen halkaisija on 3 m ja syvyys 0,5 m. Pesäke on suunnattu kohti itää, Rajajoosepintietä. Vallissa on kolmella sivulla ollut hirsikehikkoa, ja hirsien alla on kiviä. (x=3541 565, y=7607 608, z=154) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Lapin sotahistoriallisen seuran jäsen Aki Romakkaniemi kertoi alueella olevan juoksuhautoja ja tulipesäkkeitä. Saksalaisten asemapaikka. Kohde sijaitsee Rajajoosepintien molemmin puolin. Se alkaa Sarrelompolon pohjoisosaan laskenvan puron länsipuolelta ja jatkuu Sarrelompolon ja Alimmaisen Ruohojärven yhdistävän ojan pohjoispuolella aina Alimmaisen Ruohojärven itäosassa sijaitsevan, etelään pistävän niemen länsipuolelle. Maaperä on kivikkoa ja kasvillisuus pääasiassa kuivaa kangasmetsää. 3 Voimassa 2011-02-02T09:02:31 24521.00366211 1297.32232
arkeologinenkohde_alue.750 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.750 110775 {5C3910A1-AD2D-42A8-ABF0-F053540D4B18} Pienempi Kuivajärvi saksalaisten tiilitehdas jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 186 ei Kohde on täysin tuhoutunut, mutta tasoitetun alueen maaperässä ja sen ympäristössä on säilynyt runsaasti tiilimurskaa. Ainoa säilynyt rakenne sijaitsee järven rannassa. Se on noin 2 m x 2 m kokoinen kaivanto, jossa on matalat lautareunat. Kaivannossa oli runsassateisena kesänä vettä. (x=3535 615, y=7614 381, z= 185) Kohde on rajattu metalliromun, näkyvien rakenteiden ja tiilimurska-alueen perusteella. Useat eri informantit kertoivat paikalla sijainneen saksalaisten tiilitehtaan toisen maailmansodan aikana. Paikka on tasoitettu ja se on ollut sotien jälkeen Tielaitoksen käytössä. Saksalaisten tiilitehdas. Kohde sijaitsee Pienemmän Kuivajärven itärannalla, Rajajoosepintien ja järven välisellä niemellä. Alue on tasoitettu Tielaitoksen toimesta, mutta edelleen maaperässä on runsaasti tiiltä. Tasoitetun, nuorta männyntainta kasvavan alueen ympärillä on sodanaikaista metalliromua, mm. erilaisten koneiden osia. 4 Lakannut 2011-01-25T13:49:51 11358.22827148 439.08774398
arkeologinenkohde_alue.751 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.751 110776 {A8078EC0-366A-48BF-AD1C-1A30A42AFDC5} Pienempi Kuivajärvi rakennelma jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 190 ei Rakennuksen jäännös (?) 1 Alueen keskellä, pistotiestä noin 10 m luoteeseen, on tiilimurskaa ja tiiltä täynnä oleva, noin 7 m x 7 m kokoinen alue. Paikalla on mahdollisesti sijainnut sota-aikana rakennus, joka on sittemmin tuhottu tai tuhoutunut. (x= 3535 808, y=7614 375, z=186) Rakennuksen jäännös 2 Rakennus sijaitsee Rajajoosepintien ja sähkölinjan välisellä, kapealla metsäkaistaleella. Siitä on jäljellä lautaseinää ja kehikkoa sekä ovi, joka ilmeisesti on avautunut tielle päin. Rakennuksen koko on ollut pohjois-eteläsuunnassa noin 4,2 m ja itä-länsisuunnassa 5 m. Rakennuksen keskellä on syvä kuoppa, joka on täytetty tielaitoksen romulla. (x= 3535 846, y=7614 349, z=188) Kellari Kellari sijaitsee sähkölinjan alla ja se on kaivettu hiekkatörmään. Kellarin koko on pohjois-eteläsuunnassa 3 m ja itä-länsisuunnassa 1,5 m. Siinä on ollut noin 1 m pitkä ja leveä "eteinen" ennen varsinaista kellaria, ja laudasta tehty ovi on auennut etelään. Katto on tehty losoista. (x= 3535 848, y=7614 335, z=185) Koneen osa Noin 45 m pistotiestä luoteeseen sijaitsee suuri, lieriön muotoinen koneen osa, joka on tehty puusta ja raudasta. (x= 3535 788, y=7614 401, z=186) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Rakennusten jäännöksiä, kellari ja koneen osa, joista osa saattaa olla peräisin sota-ajalta. Kohde sijaitsee Pienemmästä Kuivajärvestä Isoon Pihtijärveenlaskevan ojan ja Rajajoosepintien välissä, ja sen yli kulkee sähkölinja. Rajajoosepintieltä kääntyy kohteen läpi pistotie, joka kulkee ojan varteen. Maaperä on hienoa soraa ja kasvillisuus kuivaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2011-01-25T13:50:24 3837.38549805 295.18615047
arkeologinenkohde_alue.752 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.752 113473 {E1F87F76-321B-4599-B299-3E690A0F9325} Korppivaara pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 162 ei Neljä pyyntikuoppaa sijaitsee Korppivaaran pohjoisosassa kulkevan metsätieuran ja vaaran pohjoisosassa sijaitsevasta lammesta koilliseen virtaavan ojan pohjoispuolella. Itäisin pyyntikuoppa 4 on järven rannasta noin 80 m länteen. Pyyntikuoppa 1 Luoteisimman pyyntikuopan 1 halkaisija on 3 m ja syvyys 0,6 m. Maakairanäytteessä oli 20 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. (x=3523 212, y=7613 016, z=162) Pyyntikuoppa 2 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee kuoppien 1 ja 3 välissä, noin 30 m kaakkoon kuopasta 1. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys 0,4 m. Kuopan päällä on runsaasti hakkuujätettä. (x=3523 231, y=7613 039, z=162) Pyyntikuoppa 3 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee alueen kaakkoisosassa, noin 15 m kaakkoon kuopasta 2. Sen halkaisija on 3,2 m ja syvyys 0,8 m. Kuopan päältä on ajettu metsäkoneella. (x=3523 241, y=7613 028, z=162) Pyyntikuoppa 4 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee alueen koillisosassa, noin 40 m pyyntikuopasta 3 koilliseen. Se on pohjois-eteläsuunnassa 3 m pitkä ja itä-länsisuunnassa 2,5 m leveä. Kuopan syvyys on 0,4 m. (x=3523 268, y=7613 057, z=162) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Koohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Neljä pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee noin 7 km Ivalon kirkosta eteläkaakkoon, Ylimmäisen Kerttujärven ja Ala-Mulkujärven välissä sijaitsevan Korppijärven länsipäässä, Korppivaaran pohjoisosassa. Kohdetta rajaa pohjoisessa ja idässä Korppijärven soistunut ranta. Korppivaaran pohjoisrinne on hakattu ja maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2010-10-22T10:51:49 1786.53442383 214.81049607
arkeologinenkohde_alue.753 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.753 113518 {6E402E0F-7532-489C-BFC3-AD3C9516115B} Miellijävri pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 178 ei Yksitoista pyyntikuoppaa sijaitsee Mellajärven eteläpuolisella hiekkaharjulla lähes itä-länsisuuntaisesti noin 730 metrin matkalla. Kuoppaketjun molemmissa päissä on kaksi vierekkäin olevaa pyyntikuoppaa (1 ja 2 sekä 10 ja 11). Pyyntikuopan 1 halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,5 m. (x=3541 000, y=7624 501, z=173) Pyyntikuopan 2 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,8 m. (x=3540 997, y=7624 497, z=173) Pyyntikuopan 3 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,9 m. (x=3540 916, y=7624 469, z=173) Mahdollisen pyyntikuopan 4 halkaisija on 3 m ja syvyys 0,7 m. Kuopan päältä on ajettu metsäkoneella, ja sen sisäosassa kasvaa männyntaimia. (x=3540 736, y=7624 415, z=168) Pyyntikuopan 5 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,8 m. Kuopan molemmin puolin on ajettu metsäkoneella. (x=3540 714, y=7624 401, z=168) Pyyntikuopan 6 halkaisija on 3 m ja syvyys 0,6 m. Kuoppa sijaitsee hakatulla aukealla. (x=3540 571, y=7624 352, z= 169) Pyyntikuopan 7 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,8 m. (x=3540 577, y=7624 326, z=167) Pyyntikuopan 8 halkaisija on 3 m ja syvyys 0,6 m. (x=3540 488, y=7624 336, z=174) Pyyntikuopan 9 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,7 m. (x=3540 458, y=7624 333, z=175) Pyyntikuopan 10 halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,5 m. (x=3540 345, y=7624 302, z=183) Pyyntikuopan 11 halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,5 m. Kuoppa sijaitsee aivan hakkuuaukean reunalla. (x=3540 334, y=7624 300, z= 183) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Yksitoista pyyntikuoppaa. Miellijävri (Mellajärvi) sijaitsee Ivalon kirkosta 19,2 km itäkoilliseen, Ahvenkutujärven ja Kuohanan vaaran välissä. Järven pohjoisranta on hyvin louhikkoinen, mutta etelärannan maaperä on hienoa hiekkaa. Yksitoista pyyntikuoppaa sijaitsee lähes itä-länsisuuntaisesti etelärannan harjulla, hakatulla metsäaukealla tai sen reunamailla. 3 Voimassa 2010-10-29T11:16:06 50862.58618164 1645.4299203
arkeologinenkohde_alue.754 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.754 116841 {0424A2A0-C57D-4AAA-80FE-C34ABA4140A0} Palkisoja 2 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 185 ei Eteläinen alue Saksalaisten linja-auton jäännös sijaitsee eteläisen aluerajauksen lounaisosassa, noin 15 m metsätieurasta etelään. Linja-auto jäi saksalaisilta kankaalle täysin ehjänä, mutta sodan jälkeen suomalaiset tyhjensivät ja lopulta polttivat sen. Alueen pohjoisluoteislaidalla on Rajalan mukaan sijainnut myös ”hyppyheikkikenttä” eli jäykkälavettisten tykkien kenttä. Koko kangas on täynnä saksalaisten romua, jota turistit ja sotaharrastelijat ovat metallipaljastimien avulla kaivelleet vuosikymmenien ajan. Rajalan mukaan alue jatkuu rajatun 11 hehtaarin alueen eteläpuolella lähes kilometrin matkan Hirvasjärven pohjoispuolella sijaitsevan Pehkosen Lennin talolle saakka. Vuoden 2010 inventoinnissa kuitenkin tutkittiin vain Palkisojan läheinen alue. (Linja-auto x=3521 144, y=7604 917,z=192) Pohjoinen alue Palkisojan pohjoispuolella on Rajalan mukaan sijainnut Palkisojan saksalaisten päämaja. Kohteessa sijaitsee 11 alakohdetta. Alueen etelä-itä -reunalla on matalan kiviaidan jäännös. Länsiosassa on myös pätkä rivinteerattua tietä. Rakennuksen pohja 1 Rakennuksen pohja sijaitsee alueen eteläosassa. Sen koko on koillis-luoteissuunnassa 8 m ja kaakko-luodesuunnassa 8 m. Rakennuksen eteläosassa on kellarikaivanto, ja siitä poistettu kiviaines on kasattu rakennuksen pohjan eteläpuolelle. (x=3521 567, y=7605 394,z=172) Rakennuksen pohja 2 (?) Mahdollinen täysin kivetty rakennuksen pohja sijaitsee alueen pohjoisosassa. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 5 m ja itä-länsisuunnassa 6 m. Kohteen ympärillä on paljon rautaromua. (x=3521 538, y=7605 399,z=172) Poterot 1-8 Kahden rakennuksen pohjan itä- ja koillispuolella on kahdeksan kivimaahan kaivettua poteroa, joiden halkaisija vaihtelee 1-3 metrin välillä. Poteroiden 2 ja 3 välistä kulkee sota-aikainen tieura kohteelle. 1 x=3521 575, y=7605 403, z=172; 2 x=3521 581, y=7605 422, z=172; 3 x=3521 595, y=7605 425, z=172; 4 x=3521 564, y=7605 423, z=172; 5 x=3521 566, y=7605 431, z=172; 6 x=3521 579, y=7605 445, z=172; 7 x=3521 586, y=7605 441, z=172 ja 8 x=3521 600, y=7605 400, z=172 Hiottu kivi Alueen kaakkoislaidalta löytyi hiotun, litteän ja pyöreän kiven palasia. Sen halkaisija on ollut noin puoli metriä. (x=3521 585, y=7605 381,z=172) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Palkisojalla asuvan Veikko Rajalan mukaan pohjoisemmalla alueella sijaitsi saksalaisten päämaja, jonka rakentamisessa oli varauduttu Saksan Lapin joukkojen komentajan, kenraalieversti Eduard Dietlin vierailuun. Eteläisempi alue on Rajalan mukaan huomattavasti laajempi, sillä hänen mukaansa saksalaisten romua on aluerajauksen eteläpuolella lähes kilometrin matkalla aina Hirvasjärven pohjoispuolella sijaitsevan Pehkosen Lennin talolle saakka. Saksalaisten asemapaikka ja päämaja. Kohde sijaitsee Palkisvaaran ja E4-tien välissä kahdella alueella. Pohjoisemmalla alueella Palkisojan pohjoispuolella ja sorakuopan eteläpuolella on 11 rakennelman jäännöstä Eteläisempi kohde Palkisojan eteläpuolella on laaja, noin 11 hehtaaria, ja siellä sijaitsee saksalaisten linja-auton jäännös. Alueen maaperä vaihtelee hiekasta kiviseen moreeniin. Eteläisellä alueella kasvaa nuorta, harvaa kasvatusmetsää ja pohjoisemmalla varttunutta kasvatusmetsikköä, jossa kasvaa myös koivua. 3 Voimassa 2011-01-26T12:57:50 130328.18603516 1859.51166171
arkeologinenkohde_alue.755 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.755 118681 {95A4C008-D6CE-4348-B3E8-7BEE04E44D48} 1000020847 Iso Arttajärvi 2 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 205 204 ei Merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta havaittiin loivasti lounaaseen viettävältä, tasaiselta niemenkärjeltä kaatuneen männyn juurakosta. Tuulenkaato sijaitsee noin 10 m rannasta, ja sen juurakosta löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Löytöpaikan ympäristöön tehtiin muutamia koepistoja, joista vain yhdestä löytyi mahdollista kulttuurimaannosta. Koepisto sijaitsee tuulenkaadosta 15 m etelään. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Stuorrâ Árttáájävrin (Iso Arttajärvi) esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee noin 30,7 km Ivalon kirkosta itäkaakkoon, Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien pohjoispuolella, noin 380 m Valolompolan ja Stuorrâ Árttáájävrin ylittävästä sillasta pohjoisluoteeseen, Stuorrâ Árttáájävrin eteläosassa. Järven eteläosassa on kaksi luoteeseen pistävää nimeä ja asuinpaikka sijaitsee eteläisemmän niemen luoteisosassa, aivan niemen kärjessä. Järven alavat rannat ovat monin paikoin soistuneet. Kohteesta noin 270 m kaakkoon on vuoden 2010 inventoinnissa havaittu irtolöytökohde Stuorrâ Árttáájävri 3. Asuinpaikan maaperä on hiekkamoreenia. Niemellä kasvaa kuivaa kangasmetsää ja sen rannalla myös koivuja. Aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-04-18T13:15:51 2449.98999023 186.83106298
arkeologinenkohde_alue.756 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.756 117109 {B9A7FF09-ADEB-46D5-BECC-463D71C4B443} 1000002827 Mattojärvi 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 140 ei Mattojärveltä on löytynyt vuonna 1989 pii-iskos pohjoisrannalla kulkevalta polulta, Mattojärveen luoteesta laskevan puron suusta noin 20 m itäkoilliseen ja rannasta 5 m pohjoiseen. Vuoden 2010 inventoinnissa Mattojärven veden ja jään kuluttamalta pohjoisrannalta sekä rantavedestä löytyi palanutta luuta, rikkipalaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia noin 260 m matkalta. Hiekkarannalta löytöjä havaittiin parhaimmillaan noin 15 m etäisyydellä rantaviivasta. Pii-iskoksen löytöpaikka sijoittuu vuoden 2010 asuinpaikka-alueen sisäpuolelle. Pii-iskoksen löytöpaikalta ei havaittu mitään, mutta noin 80 m sen lounaispuolelta rannalla kulkevalta polulta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Tämän löytöpaikka sijaitsee noin 15 m soistuneesta, kaislaa kasvavasta ja kivikkoisesta rannasta länteen. Polun itäpuolelle kiviseen maahan tehtiin 0,5 m x 0,5 m kokoinen koepisto, josta myös löytyi kvartsi-iskoksia. (Alueen lounaisina löytöpaikka: x=3534 458, y=7619 137, z=141). Kvartsi-iskosten löytöpaikka 7616047 534345. Kohde on rajattu löytöalueen ja koekuopituksen perusteella. Vuonna 1989 Aki Arponen on löytänyt Mattojärven rannasta irtolöydön, pii-iskoksen (KM 25456). Kohde on luetteloitu inventointijärjestysnumerolla Inari 612. Vuonna 2010 kohde tarkastettiin ja paikalla todettiin olevan laajan kivikautisen asuinpaikan, josta suuri osa lienee jo huuhtoutunut Mattojärveen. Kohde sijaitsee osin valtion ja osin yksitysmailla. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta 12,8 km itään, Mattojärven metsäautotien ja E4-tien risteyksestä 1,9 km koilliseen, mattojärven pohjoisrannalla. Kohteen maaperä on hienoa hiekkaa, ja eroosio onkin kuluttanut rantatörmää pahoin. Rannalla on 10-30 m kaistale kuivaa mäntykangasta, mutta sen pohjoispuoli Mattojärvensuvannon ja luoteen suunnalla on mättäistä ja soistunutta. Aluskasvillisuus on monin paikoin kulunut rannalta pois, mutta kauempana rannasta kasvaa puolukkaa, jäkälää ja sammalta ja mäntykangaskaistaleen pohjoispuolella myös hillaa. 3 Voimassa 2018-12-03T13:24:39 10948.18676758 635.13094508
arkeologinenkohde_alue.757 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.757 117082 {367FBB99-AB60-4980-ACCD-3F93D8C4290F} Alumavaara pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 150 ei Kohteessa on viisi pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat Alumavaaran kaakkoisrinteessä kaakko-luodesuuntaisessa rivissä. Pyyntikuoppa 1 (?) Mahdollinen pyyntikuoppa 1 on kuopparivistön luoteisin kuoppa, ja sen sijaitsee pyyntikuopasta 2 noin 20 m luoteeseen. Kuopan halkaisija on 3,3, m ja syvyys 0,5 m. Se sijaitsee hiekkarinteen luontaisessa painanteessa, eikä maakairauksesta saatu selkeää huuhtoutuneen hiekan kerrosta. (x=3535 562, y=7624 089,z=153) Pyyntikuoppa 2 Kuopan halkaisija on 2,8 m ja syvyys 0,6 m. Maakairauksessa kuopassa todettiin noin 5 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. (x=3535 580, y=7624 079,z=153) Pyyntikuoppa 3 Kuopan halkaisija on noin 2 m ja syvyys 0,4 m. Se sijaitsee pyyntikuopasta 2 noin 55 m kaakkoon. Maakairauksessa kuopassa todettiin 10 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. (x=3535 624, y=7624 052,z=149) Pyyntikuoppa 4 Kuopan halkaisija on 2,8 m ja syvyys 0,7 m. Se sijaitsee pyyntikuopasta 3 noin 30 m kaakkoon. Maakairauksessa kuopassa todettiin vajaat 10 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. (x=3535 652, y=7624 038,z=148) Pyyntikuoppa 5 Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 0,5 m. Se sijaitsee pyyntikuopasta 4 noin 43 m kaakkoon. (x=3535 683, y=7624 009,z=147) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa. Kohde sijaitsee suurelta osin yksityismailla, mutta pohjoisosastaan on valtion mailla. Pyyntikuoppia. Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta 14,5 km koilliseen, Alumalompolan ja Könkäänsuvannon välissä sijaitsevan Alumavaaran loivalla kaakkoisrinteellä, noin 200 m Alumavaaran itäpuolella sijaitsevan lammen rannasta lounaaseen ja noin 100 m Alumalompolon Hoikkaniemeen kulkevan tien koillispuolella. Kohteen maaperä on hiekkaa, ja paikalla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta. 3 Voimassa 2010-11-04T09:59:32 10022.05737305 483.16413002
arkeologinenkohde_alue.758 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.758 117148 {48BDFBFC-59B2-4E8B-83BF-8C9CACA6A61F} 1000020866 Mattojärvi 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 140 kyllä Pohjoisemmalta löytöalueelta havaittiin rannassa kulkevalla polulla, noin 6 m rantaviivasta kvartsi-iskoksia ja kaksi mahdollista tulisijaa. Palaneet kivet oli hyvin syvällä hiekka-/hienossa soramaassa. Eroosion paljastamat rannan suuret kivet ovat sitoneet maa-ainesta ja turvetta siten, että osa asuinpaikasta on säilynyt. Suurin osa on varmasti huuhtoutunut järveen. Eteläisemmän löytöalueen rantavedessä havaittiin kvartsi-iskoksia noin 30 m matkalla. Kvartseja näkyi järvessä ainakin noin 10 m etäisyydellä rantaviivasta. Muutama kvartsi-iskos löytyi rannassa kulkevalta polulta, mutta rannalle tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Ilmeisesti suurin osa asuinpaikasta on huuhtoutunut järveen. Kvartsi-iskosten löytöpaikka 7616001 534678. Kohde rajautuu löytöalueiden ja koepistojen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta 12,8 km itään, Mattojärven metsäautotien ja E4-tien risteyksestä 2,1 km koilliseen, Mattojärven koillisrannalla. Kohteen maaperä on hiekkaa ja hienoa soraa, ja eroosion kuluttama rantatörmä kivinen. Rannalla on molempien löytöalueiden kohdalla noin 15 m kaistale kuivaa mäntykangasta, mutta niiden itäpuoli on mättäistä ja soistunutta. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta ja mäntykangaskaistaleiden itäpuolella myös hillaa ja suopursua. 3 Voimassa 2018-12-03T13:35:01 2090.19702148 246.40426683
arkeologinenkohde_alue.759 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.759 118061 {4B4D6FE3-5838-4BC3-BBE3-BA2897C831F6} 614010062 Maaselänpuro 1 muinaisjäännösryhmät 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 250 ei Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa Maaselänlammen koillispuolella olevassa rinteessä. Inventoinnissa löydettiin vain toinen muinaisjäännösrekisterissä mainittu pyyntikuoppa. Kuoppa on pyöreä, vallillinen ja sen halkaisija on 2,8 metriä ja syvyys 60 cm. Asuinpaikka-aluetta on pesäkkeellisesti Maaselänlammen itäpuolella ja siitä kaakkoon. Inventoinnissa havaittiin pyyntikuopan ja Maaselänlammen välisessä hiekkapaljastumassa kvartsia ja palanutta luuta. Kohde rajautuu alueelle, josta on havaintoja kivikautisesta asutuksesta. Samalla alueella sijaitsee kaksi pyyntikuoppaa. Mjrek. 614010062. Löytynyt Hannu Kotivuoren inventoinnissa 1993. Kaksi pyyntikuoppaa ja kivikautinen asuinpaikka, joka on sijainnut muinaisen joen itärannalla. Kohde sijaitsee Maaselänlammen pohjois- ja itärannalla. Kivikautinen asuinpaikka on sijainnut muinaisen Kitka- la Livojärven välisen joen itärannalla. Pohjoisimpana lammen rannassa on kaksi pyyntikuoppaa. Asuinpaikkajäännökset sijaitsevat pesäkkeellisesti kankaan reunassa runsaan 300 metrin matkalla kuoppien luota kaakkoon. Lammen ja puron rannalla on hiekka-alueita, joiden itäpuolella on kivinen moreeniharju, nimeltänsä Maaselänharju. Alueella kasvaa nuori kasvatusmetsä, joka on mäntyä. Alueella on tehty harvennushakkuita. 3 Voimassa 2010-11-08T15:27:22 10026.15722656 645.81981702
arkeologinenkohde_alue.760 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.760 117461 {70D0CA87-D1AD-49CA-9AFF-98E2034E2D18} Saiholompola vankileiri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 153 ei Aidattu aukea, heinäsuovien ja tallin jäännös Kohteen lounaisosassa on heinää kasvava, lähes itä-länsisuuntainen aukea, joka on ilmeisesti ollut aidattu joka suunnalta piikkilangalla. Piikkilankaa löytyy aukean ympäriltä vanhoista koivuista ja männyistä. Aukean koko on noin 80 m x 55 m. Sen keskellä on hiiltyneitä pystytolpparivejä, jotka ovat mahdollisesti muulitallin ja heinäsuovien jäännöksiä. (lounaisnurkka: x=3539 907, y=7622 409, z=154; luoteisnurkka x=3539 897, y=7622 091, z=153; koillisnurkka: x=3539 981, y=7622 104, z=153 ja kaakkoisnurkka: x=3539 994, y=7622 070, z=150) Kämpän jäännös 1 Aukean koillispäässä on kuoripäällisistä pyöröhirsistä tehty kämppä, jonka koko väli-ilmansuunnissa on 5 m x 5 m. Koirankaulasalvoksisessa kämpässä on 11 hirsikertaa ja sen katto on romahtanut sisään. Ovi on kaakkoisseinällä ja sen itäpuolella on luukullinen ikkuna. Myös koillisseinällä on luukullinen ikkuna-aukko, ja oven itäpuoli koillisseinän ikkunaan saakka on vuorattu pystylaudalla. Oven pielessä on laudasta tehty kivääriteline. Ikkunanurkassa on seinäpenkit. Kämpän etelänurkassa on sijainnut kamiina ja lounaisseinällä on kerrossängyn jäännöksiä. Romahtaneessa kattorakenteessa on käytetty uralautaa ja parruja, ja lattia on tehty lankusta. Välikatolle on menty lounaispäädystä tikapuita pitkin, ja siellä eristeenä on hiekkaa. Kämppä on peitetty suurella pressulla Lapin sotahistoriallisen seuran toimesta, sillä seura haluaa kunnostaa kämpän. (x=3539 977, y=7622 123, z=153) Kämpän jäännös 2 Kämppä sijaitsee aukean koillispuolella, noin 8 m kämpästä 1 lounaaseen. Kämpän koko on väli-ilmansuunnissa 10 m x 6 m, ja siitä on jäljellä kuusi koirankaulasalvoksellista hirsikertaa. Ovi on kaakkoisseinän keskellä ja sen länsipuolella on ikkuna-aukko ja etelänurkassa kamiinan jäännös. Koillisseinän keskellä on ikkuna-aukko, johon on tehty paksusta rautalangasta kalterit. Katto on romahtanut. (x=3539 967, y=7622 114, z=153) Kellarin tai korsun jäännös ja puuaita Rinteeseen rakennetun korsun tai kellarin jäännöksen kivillä reunustettu, noin 3 m pitkä sisäänkäyntikäytävä alkaa kämpän 2 lounaisnurkasta noin 2 m lounaaseen. Korsun laudasta tehty oviaukko karmeineen on säilynyt, ja sen yläosa on rinteen maanpinnan tasalla. Noin 5 m x 3 m kokoisen korsun katto on romahtanut sisään. Rakennelman reunoilla ja sisällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Sen eteläkulmasta lähtee metsän reunaa myötäilevä, noin 60 m pitkä puusta tehty aita, jonka eteläpuolella on kivistä pengerretty tieura. (korsu: x=3539 962, y=7622 112, z=153 ja aidan lounaispää: x=3539 905, y=7622 093, z=153) Kämpän jäännös 3 Kämppä sijaitsee kämpästä 1 noin 45 m koilliseen. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6 m ja itä-länsisuunnassa 7 m. Ovi on pohjoisseinällä ja sen molemmin puolin on ikkuna-aukot. Koirankaulasalvoksisesta kämpästä on jäljellä 8 hirsikertaa, ja sen itä- ja eteläseinällä on kerrossänkyjen jäännökset. Katto on romahtanut. (x=3540 008, y=7622 152, z=153) Kämpän jäännös 4 Kämppä sijaitsee kämpästä 3 noin 12 m itään. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6 m ja itä-länsisuunnassa 7 m. Ovi on pohjoisseinällä ja sen molemmin puolin on ikkuna-aukot. Koirankaulasalvoksisesta kämpästä on jäljellä 10 hirsikertaa, ja sen itä-, etelä- ja länsiseiniä kiertää kerrossänkyjen jäännökset. Katto on romahtanut. (x=3540 027, y=7622 154, z=153) Kämpän jäännös 5 Kämppä sijaitsee kämpästä 4 noin 15 m itään. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6 m ja itä-länsisuunnassa 7 m. Ovi on pohjoisseinällä ja sen molemmin puolin on ikkuna-aukot. Koirankaulasalvoksisesta kämpästä on jäljellä 13 hirsikertaa, ja sen itä-, etelä- ja länsiseiniä kiertää kerrossänkyjen jäännökset. Katto on romahtanut. (x=3540 044, y=7622 158, z=153) Kämpän jäännös 6 Kämppä 6 sijaitsee kämpästä 5 noin 8 m itään siten, että kämpän 5 koillisnurkka on samassa linjassa kämpän 6 eteläseinän kanssa. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6 m ja itä-länsisuunnassa 6 m. Ovi on itäseinällä ja sen molemmin puolin on ikkuna-aukot. Koirankaulasalvoksisesta kämpästä on jäljellä 10 hirsikertaa, ja sen lounaisnurkassa on kamiinan jäännös. Katto on romahtanut. (x=3540 064, y=7622 164, z=153) Kämpän jäännös 7 Kämppä sijaitsee kämpästä 6 noin 32 m kaakkoon suon reunassa. Sen koko on väli-ilmansuunnissa 3 m x 3 m. Ovi on lounaisseinällä ja ikkuna kaakkoisseinällä. Koirankaulasalvoksisesta kämpästä on jäljellä 9 hirsikertaa, ja sen parruista tehty katto on romahtanut sisään. (x=3540 089, y=7622 143, z=149) Vallirakenne 1 Saiholompolan soistuneella rannalla, noin 35 m kämpän jäännöksestä 7 koilliseen on maavallirakenne. Sen koko on koillis-lounaissuunnassa 10 m ja kaakko-luodesuunnassa 20 m, vallin korkeus on 0,6-1 m. Vallia on paikoin tuettu hirsillä. (x=3540 118, y=7622 166, z=149) Ulkokäymälän jäännös Huussin jäännös sijaitsee vallirakenteen itäkulmasta noin 5 m luoteeseen. Kahteen mäntyyn on tehty neliömäiset loveukset, joihin riuku on kiinnitetty. Mäntyjen välissä on neliömäinen monttu. (x=3540 102, y=7622 182, z=152) Likakuoppa (?) Noin 3 m x 8 m kokoinen likakuoppa sijaitsee huussin jäännöksestä noin 20 m länteen. Kuopasta 5 m lounaaseen on kasa ruostuneita säilykepurkkeja. (x=3540 082, y=7622 180, z=152) Kämpän jäännös 8 Kämppä sijaitsee kämpästä 6 noin 28 m pohjoisluoteeseen. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 7 m ja itä-länsisuunnassa 6 m. Ovi on itäseinällä ja kaksi ikkunaa eteläseinällä. Oven molemmin puolin, noin 1,5 etäisyydellä nurkista on itäseinän hirsissä neliömäiset loveukset. Koirankaulasalvoksisesta kämpästä on jäljellä 8 hirsikertaa, ja sen parruista tehty katto on romahtanut sisään. (x=3540 052, y=7622 185, z=151) Kämpän jäännös 9 Kämppä sijaitsee kämpästä 8 noin 30 m luoteeseen. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 5 m ja itä-länsisuunnassa 6 m. Ovi on eteläseinällä ja sen molemmin puolin on ikkuna. Koirankaulasalvoksisesta kämpästä on jäljellä 8 hirsikertaa, ja sen parruista tehty katto on romahtanut sisään. (x=3540 029, y=7622 202, z=149) Kämpän jäännös 10 Kaksiosainen tai -tupainen kämppä sijaitsee kämpästä 9 noin 10 m länteen. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6 m ja itä-länsisuunnassa 12 m, joten molempien tupien koko on noin 6 m x 6 m. Tupien ovet ovat eteläseinällä, ja rakennuksen kaksi ikkunaa ovat symmetrisesti lähellä eteläseinän kaakkois- ja lounaisnurkkaa. Koirankaulasalvoksisesta kämpästä on jäljellä 8 hirsikertaa, ja sen parruista tehty katto on romahtanut sisään. (x=3540 008, y=7622 209, z=149) Kämpän jäännös 11 Kämppä sijaitsee kämpän 10 kaakkoiskulmasta noin 13 m eteläkaakkoon. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6 m ja itä-länsisuunnassa 6 m. Ovi on pohjoisseinällä ja ikkuna eteläseinällä. Kämpästä on enää yksi seinä pystyssä. (x=3540 008, y=7622 188, z=152) Kämpän jäännös 12 Kaksiosainen tai -tupainen kämppä sijaitsee kämpän 11 luoteisnurkasta noin 8 m lounaaseen. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 12 m ja itä-länsisuunnassa 6 m, joten eteläisemmän tuvan koko on noin 7 m x 6 m ja pohjoisemman 5 m x 6 m. Tupien ovet ovat itäseinällä, ja eteläisen tuvan ikkunat ovat oven molemmin puolin, kun taas pohjoisemman tuvan ikkuna on oven pohjoispuolella. Koirankaulasalvoksisesta kämpästä on jäljellä 9 hirsikertaa, ja sen parruista tehty katto on romahtanut sisään. (x=3539 996, y=7622 186, z=152) Vallirakenne 2 Vallirakenne sijaitsee kaksiosaisesta kämpästä 10 noin 15 m länteen, suon reunalla. Noin 2,5 m x 2,5 m kokoisen maavallirakenteen oviaukko on etelävallissa. Sen kaikissa muissa nurkissa - paitsi luoteiskulmassa - kasvaa mänty, jossa on lähes umpeutuneita, kirveellä tehtyjä loveuksia. (x=3539 990, y=7622 209, z=149) Kaivanto Kaivanto sijaitsee vallirakenteesta 2 noin 20 m länteen. Sen koko on koillis-lounaissuunnassa 4 m ja kaakko-luodesuunnassa 2 m. Luoteisreunalla on kivivalli ja oviaukko koillispäässä. (x=3539 969, y=7622 209, z=149) Rakennelman jäännös Neliömäisen rakennelman jäännös sijaitsee kaivannosta noin 30 m lounaaseen. Sen koko on noin 2,5 mx 2,5 m. Koillisnurkan elävän männyn ja luoteisnurkan tolpan väliin on viritetty lauta, joka on kiinnitetty piikkilangalla ja rautalangalla noin 1,5 m korkeudelle. itä- ja eteläreunalla on matala maavalli. (x=3539 948, y=7622 183, z=150) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde mainittiin useissa haastatteluissa, jotka tehtiin ennen inventoinnin 2010 alkua. Saksalaisten asemapaikka ja haastattelujen mukaan myös vankileiri. Saiholompola sijaitsee Ahvenkutujärven ja Nangujärven välissä. Nangujärvi laskee Nangujärvenluusuan kautta Saiholompolaan ja sieltä edelleen lompoloiden ja järvien kautta lopulta Inarijärveen. Saksalaisten asemapaikka sijaitsee Saiholompolan länsirannalla. Alueella kasvaa tiheää nuorta mänty- ja koivumetsää, jossa aluskasvillisuutena on puolukkaa, rahkasammalta ja heiniä. Lisäksi alueen lounaisosassa on 0,45 hehtaarin kokoinen heinäaukea. Maaperä on kivistä moreenia. 3 Voimassa 2010-11-05T13:28:50 38135.15332031 888.66590013
arkeologinenkohde_alue.761 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.761 115983 {FFE9BC6D-4D15-4892-B892-CF266955442D} Könkäänjärvi 2 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 137 ei Kohde on laaja, kaikkiaan noin 10,7 hehtaaria. Kohteen länsiosassa on 25 rakennuksen pohjaa, 11 korsua, 7 juoksuhautaa, 9 kaivantoa ja ainakin 6 tulipesäkettä, joista yhdestä otettiin koordinaatit. Kohteen länsiosassa on heinää kasvava tasoitettu ja piikkilangalla aidattu alue, jossa on ilmeisesti sijainnut rakenteita, jotka on joko sota-aikana tai heti sen jälkeen tuhottu. Itäosa: Rakennuksen pohja 1 Kohde sijaitsee alueen pohjoisosassa, noin 50 m Könkäänjärven kestikievarin rakennuksesta 1 lounaaseen. Yhdeksän rakennuksen nurkkakiveä sijaitsee tasaisella kankaalla lähes pääilmansuuntien mukaisesti. Rakennuksen koko on ollut noin 8 m pohjois-eteläsuunnassa ja 4 m itä-länsisuunnassa. Noin 3 m kohteesta itään kulkee pohjois-eteläsuuntainen tieura. (x=3534 037, y=7625 351, z=136) Rakennuksen pohja 2 Rakennuksen pohja 2 sijaitsee noin 10 m kaakkoon rakennuksen pohjasta 1, pohjois-eteläsuuntaisen tieuran ja Könkäänjärven ja Könkäänsuvannon yhdistävän ojan välissä. Noin 0,5 m korkean kiviperustuksen koko on pohjois-eteläsuunnassa 4,7 m ja itä-länsisuunnassa 6,5 m. Rakennuksen pohjan itäpuolella kulkee rannassa poroaita. (x=3534 046, y=7625 344, z=136). Rakennuksen pohja 3 Kohde sijaitsee noin 75 m karttaan merkitystä metsätieurasta itään. Rakennuksen pohja erottuu maastossa noin 0,5 - 0,8 m korkeina valleina. Pohjan läpi kulkee poroaidan jäännös. Rakennuksen koko on ollut pohjois-eteläsuunnassa noin 11 m ja toiseen suuntaan 7 m. Oviaukko on sijainnut kohti itää. Rakennuksen länsipuolella kulkee pohjois-eteläsuuntainen juoksuhauta. (x=3534 020, y=7625 228, z=136) Rakennuksen pohja 4 Kohde sijaitsee alueen etelälaidalla, noin 95 m Könkäänsuvannon rannasta pohjoiseen. Noin 10 m sen eteläpuolella kulkee juoksuhauta 2. Rakennuksen pohja erottuu tasaisena, raivattuna aukeana metsikön keskellä. Sen koko on ollut pohjois-eteläsuunnassa noin 7 m ja itä-länsisuunnassa 15 m. Kohteen pohjois- ja koillispuolella on vastaavanlaisia tasanteita, joissa on ilmeisesti sijainnut muitakin rakennuksia. Rakennuksen pohja 5 Kohde sijaitsee noin 30 m ojan uomasta länteen, ja juoksuhaudan 4 keskellä. Se erottuu maastossa matalina valleina, joissa on näkyvissä tiiltä ja betonivalua. Kaakkoisvallia on kaivettu ja siinä näkyy myös ikkunalasia. Rakennuksen koko on ollut koillis-lounaissuunnassa 7 m ja kaakko-luodesuunnassa 4,5 m. Rakennuksen keskellä kasvaa tiheä taimikko. (x=3534 247, y=7625 170, z=141) Rakennuksen pohja 6 Rakennuksen pohja 6 on kaivettu Könkäänjärven ja Könkäänsuvannon yhdistävään törmään. Sen koko on noin 10 m x 8 m. Sen reunoilla on hiiltyneitä pystypaaluja, joissa on jäljellä nauloja. Eteläseinän pystypaalurakenne on hiiltyneenäkin säilynyt hyvin. Polku kulkee rakenteen itäosasta läpi. (x=3534 283, y=7625 215, z=134) Rakennuksen pohja 7 Kohde sijaitsee noin 5 m juoksuhaudan 5 länsipuolella. Rakennuksesta on jäljellä hiiltyneitä seinien pystypaaluja, joiden korkeus on ollut noin 2 m. Paalut on tuettu rakennuksen ulkopuolelta vallilla. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa ollut noin 10 m ja itä-länsisuunnassa 26 m. Koon perusteella kyseessä voisi olla saksalaisten muulitalli. (x=3534 276, y=7625 266, z=136) Rakennuksen pohja 8 Kohde sijaitsee heinää kasvavalla aukealla ja sen erottaa hiiltyneistä pystypaaluista, joiden ulkopuolella on ollut maavalli. Sen koko on itä-länsisuunnassa noin 10 m ja pohjois-eteläsuunnassa 27 m. Oviaukko on länteen. Kohteesta lähtee sota-aikainen tieura kohti länttä. (x=3534 269, y=7625 275, z=136) Rakennuksen pohja 9 Kohde sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran pohjoispuolella. Rakennuksesta on jäljellä maavallit ja niiden sisällä hiiltyneitä pystypaaluja. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 8 m ja itä-länsisuunnassa 10 m. Oviaukko on etelään, ja sisäosa on kaivettu muuta maanpintaa alemmas. Rakennuksen pohjoispuolella kulkee juoksuhauta 6. (x=3534 236, y=7625 271, z=137) Rakennuksen pohja 10 Kohde sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran pohjoispuolella. Rakennuksesta on jäljellä maavallit ja sen sisäosa on kaivettu muuta maanpintaa alemmas. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 5 m ja itä-länsisuunnassa 7 m. Oviaukko on itävallissa. Rakennuksen pohjoispuolella kulkee juoksuhauta 6 noin 3 m etäisyydellä. (x=3534 224, y=7625 271, z=137) Rakennuksen pohja 11 Kohde sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran pohjoispuolella. Rakennuksesta on jäljellä maavallit ja sen sisäosa on kaivettu muuta maanpintaa alemmas. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 8 m ja itä-länsisuunnassa 10 m. Rakennuksen pohjoispuolella kulkee juoksuhauta 6. (x=3534 215, y=7625 271, z=137) Rakennuksen pohja 12 Kohde sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran pohjoispuolella. Rakennuksesta on jäljellä maavallit ja sen sisäosa on kaivettu muuta maanpintaa alemmas. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6 m ja itä-länsisuunnassa 9 m. Rakennuksen pohjoispuolella kulkee juoksuhauta 6. (x=3534 200, y=7625 269, z=137) Rakennuksen pohja 13 Kohde sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran eteläpuolella. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 4 m ja itä-länsisuunnassa 5 m ja syvyys noin 1 m. Rakennuksesta on jäljellä maavalli. Oviaukko on pohjoiseen. (x=3534 206, y=7625 258, z=137) Rakennuksen pohja 14 Kohde sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran pohjoispuolella. Rakennus on kaivettu maan sisään, ja sen reunoilla on hiiltyneet pystypaaluseinät. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 5 m ja itä-länsisuunnassa 21 m. Länsiseinän sisäänkäynnin ulkopuolelle on kaivettu matala käytävä. Toinen oviaukko on ilmeisesti sijainnut pohjoisseinällä. Tulisijan jäännös on rakennuksen itäpäässä. Rakennuksen pohjoispuolella kulkee juoksuhauta 6. (x=3534 156, y=7625 274, z=137) Rakennuksen pohja 15 Kohde sijaitsee alueen keskiosassa. Rakennuksen ympärillä on maavallit, ja sen reunoilla on hiiltyneiden pystypaaluseinien jäännöksiä. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 10 m ja itä-länsisuunnassa 20 m. (x=3534 207, y=7625 214, z=139) Rakennuksen pohja 16 Kohde sijaitsee alueen keskiosassa, ja se on osin jäänyt uudemman tieuran alle. Rakennuksen ympärillä on maavallit, ja sen reunoilla on hiiltyneiden pystypaaluseinien jäännöksiä. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 7 m ja itä-länsisuunnassa 9 m. Oviaukot sijaitsevat pohjois- ja länsivalleissa. (x=3534 201, y=7625 182, z=142) Rakennuksen pohja 17 Kohde sijaitsee alueen keskiosassa, rakennuksen pohjasta 16 noin 5 m itään. Rakennuksen ympärillä on maavallit, ja sen reunoilla on hiiltyneiden pystypaaluseinien jäännöksiä. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 7 m ja itä-länsisuunnassa 8 m. (x=3534 218, y=7625 183, z=142) Rakennuksen pohja 18 Kohde sijaitsee alueen keskiosassa, rakennuksen pohjasta 17 noin 5 m itään. Rakennuksen ympärillä on maavallit, ja sen reunoilla on hiiltyneiden pystypaaluseinien jäännöksiä. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 7 m ja itä-länsisuunnassa 10 m. Oviaukko sijaitsee pohjoisvallissa. (x=3534 236, y=7625 182, z=142) Rakennuksen pohja 19 Kohde on uudemman tieuran tuhoama. Se sijaitsee rakennuksen pohjan 16 ja 20 välissä. (x=3534 194, y=7625 165, z=142) Rakennuksen pohja 20 Kohde sijaitsee alueen keskiosassa, rakennuksen pohjan 19 ja 21 välissä. Rakennuksen ympärillä on maavallit, ja sen reunoilla on hiiltyneiden pystypaaluseinien jäännöksiä. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 8 m ja itä-länsisuunnassa 11 m. Oviaukko on pohjoisvallissa ja sen keskellä on kamiinan jäännös. (x=3534 201, y=7625 148, z=142) Rakennuksen pohja 21 (?) Mahdollinen rakennuksen pohja sijaitsee alueen keskiosassa, noin 16 m rakennuksen pohjan 20 eteläpuolella. Pienen heinää, sammalta, liekoa ja koivua kasvavan aukean reunoilla on hiiltyneitä pystypaaluja. Aukean koko on noin 10 m x 10 m. (x=3534 196, y=7625 135, z=142) Rakennuksen pohja 22 Rakennuksen pohja sijaitsee alueen keskiosassa, noin 10 m kaivannon 4 kaakkoispuolella. Sen vallien koko on koillis-luoteissuunnassa 8 m ja kaakko-luodesuunnassa 12 m. Vallien sisäpuolella on jäljellä seinien hiiltyneitä pystypaaluja. (x=3534 149, y=7625 150, z=142) Rakennuksen pohja 23 Rakennuksen pohja sijaitsee alueen keskiosassa, noin 10 m kaivannoista 4 ja 5 länteen. Sen vallien koko on koillis-luoteissuunnassa 11 m ja kaakko-luodesuunnassa 5 m. Oviaukko on luoteeseen. (x=3534 136, y=7625 162, z=141) Rakennuksen pohja 24 Rakennuksen pohja sijaitsee alueen keskiosassa, noin 21 m kaivannoista 8 lounaaseen. Sen matalien vallien koko on koillis-luoteissuunnassa 4 m ja kaakko-luodesuunnassa 6 m. Sen sisällä on muutama hiiltynyt pystypaalu. (x=3534 001, y=7625 256, z=138) Rakennuksen pohja 25 Kohde sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran pohjoispuolella. Rakennuksesta on jäljellä matalat maavallit ja sen sisäosa on kaivettu muuta maanpintaa alemmas. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 7 m ja itä-länsisuunnassa 4 m. Oviaukko on itävallissa ja rakennelman keskellä on tulisijan jäännös. (x=3534 139, y=7625 280, z=137) Korsu 1 Korsu sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran eteläpuolella. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 5 m ja itä-länsisuunnassa 5 m ja syvyys noin 1,5 m. Seinät on tuettu pystypaaluilla, jotka ovat nyt hiiltyneitä ja sisäänpäin kallellaan. Noin 2 m korkeat paalut on kiinnitetty toisiinsa rautalangalla. Kattorakenne on romahtanut. Oviaukko on pohjoiseen. (x=3534 205, y=7625 264, z=137) Korsu 2 Korsu sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran eteläpuolella. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6 m ja itä-länsisuunnassa 5 m ja syvyys ainakin 1,5 m. Seinät on tuettu pystypaaluilla, joista on sammaleen alta näkyvissä ainakin nurkkapaalut. Kattorakenne on romahtanut. Länsisivulla olevan oviaukon puukehikko on säilynyt hyvin. (x=3534 207, y=7625 252, z=137) Korsu 3 Korsu sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran eteläpuolella. Sen vallien koko on pohjois-eteläsuunnassa 7 m ja itä-länsisuunnassa 10 m. Oviaukko on pohjoisseinän keskellä ja tulisijan jäännös keskellä korsua. (x=3534 170, y=7625 257, z=137) Korsu 4 Korsu sijaitsee alueen koillisosassa, sota-aikaisen tieuran eteläpuolella. Sen vallien koko on pohjois-eteläsuunnassa 6 m ja itä-länsisuunnassa 10 m. Seinärakenteissa on hiiltyneitä pystypaaluja. Oviaukko on eteläseinällä. (x=3534 174, y=7625 245, z=138) Korsu 5 Maahan kaivettu rakenne sijaitsee alueen keskiosassa. Sen koko on koillis-luoteissuunnassa 5 m ja kaakko-luodesuunnassa 6 m. Luoteisseinällä olevan oviaukon ulkopuolelle on kaivettu sisääntulokäytävä. (x=3534 130, y=7625 146, z=141) Korsu 6 Maahan kaivettu rakenne sijaitsee alueen keskiosassa, noin 20 m rakennuksen pohjasta 22 koilliseen ja 10 m korsusta 7 lounaaseen. Sen koko on koillis-luoteissuunnassa 5 m ja kaakko-luodesuunnassa 5 m. Suuaukko on koilliseen. (x=3534 165, y=7625 164, z=141) Korsu 7 Maahan kaivettu rakenne sijaitsee alueen keskiosassa, 10 m korsusta 6 koilliseen. Sen koko on koillis-luoteissuunnassa 5 m ja kaakko-luodesuunnassa 5 m. (x=3534 171, y=7625 172, z=141) Korsu 8 Maahan kaivettu rakenne sijaitsee alueen keskiosassa, noin 15 m kaivannosta 7 lounaaseen. Sen koko on koillis-luoteissuunnassa 5 m ja kaakko-luodesuunnassa 5 m. Seinärakenteiden hiiltyneet puupaalut ovat kaatuneet toisiaan vasten vastakkaisilta seiniltä. Suuaukko on luoteeseen. (x=3534 134, y=7625 201, z=138) Lista alakohteista jatkuu lisätietoja kohdassa. Kohde rajoittuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde inventoitiin Könkäänjärven kestikievarin yhteydessä vuonna 2010. Saksalaisten asemapaikka. Kiävnásiijáávrᚠeli Könkäänjärvi sijaitsee Ivalon kirkosta noin 13 km itäkoilliseen, Nellimintien pohjoispuolella. Itse kohde sijaitsee Könkäänjärven ja Könkäänsuvannon välissä, Nellimintien eteläpuolella ja järven ja suvannon yhdistävän ojan länsipuolella. Suvannon ja ojan rannat ovat pääosin soistuneet. Suurin osa kohteesta sijaitsee pääasiassa Nellimintieltä etelään kääntyvän metsäautotien ja järven ja suvannon yhdistävän ojan välissä. Noin 0,6 ha on rajattu noin 150 m pääkohteen länsipuolelle. Paikalla kasvaa mänty- ja koivuvaltaista sekametsää; aluskasvillisuutena on mustikkaa, puolukkaa, jäkälää, mustikkaa, sammalta ja heiniä. 3 Voimassa 2011-01-26T12:26:36 109695.89160156 1663.76590455
arkeologinenkohde_alue.762 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.762 113158 {279ED7AC-0C6B-4C71-A06B-BC38330EB819} Syysniemi kiviröykkiö 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 165 ei Alueelta paikannettiin ainakin kuusi röykkiötä sekä tien itäpuolella kulkeva kiviaita. Siemenviljelmän perustamisen yhteydessä ainakin yksi röykkiöistä oli jyrätty. Röykkiöt on rajattu alueena. Röykkiöt olivat Jari Sirviön tiedossa. Kohde päätettiin tarkistaa ohi ajettaessa. Peltoröykkiöitä Ympärillä on siemenviljelmä, jonka puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Osa röykkiöistä on kedolla, jossa ei ole puustoa. 3 Voimassa 2019-09-17T07:54:53 9904.93994141 425.17815051
arkeologinenkohde_alue.763 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.763 115503 {4FEF7717-A65B-43A5-A843-7F9736907C12} Ahvenkutujärvi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 172 ei Pienialainen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ahvenkutujärven luoteispäästä 1,3 km eteläkaakkoon, Vellijärven kaakkoispäästä Ahvenkutujärven kaakkoisrannalle kulkevalla metsäautotiellä, noin 140 m järven rannasta etelään. Palanutta luumurskaa ja kvartsi-iskoksia havaittiin metsätieuran itäreunasta noin 10 m² kokoiselta alueelta. Löytöalueen ympärille, pääasiassa sen itäpuolelle tehtiin koskemattomaan maaperään koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Ilmeisesti kyseessä on pienialainen esihistoriallinen ”levähdyspaikka” hiekkaharjun päällä, pyyntikuoppa-alueen pohjoispuolella. Kohde on rajattu löytöalueen ja koepistojen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Ahvenkutujärvi sijaitsee Ivalon kirkosta noin 17,3 km itäkoilliseen, Miellijävrin (Miellajärvi) länsipuolella. Järven pohjoisosan rannat ovat hyvin on kiviset, mutta etelärannassa sijaitsevan itä-länsisuuntaisen harjun maaperä on hienoa hiekkaa. Ahvenkutujärven etelärannalla on pyyntikuoppakohde Ahvenkutujärvi 1000013660. 3 Voimassa 2011-01-26T10:21:30 1129.34985352 129.09012674
arkeologinenkohde_alue.764 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.764 115561 {3AAE64C2-D6FF-4A81-B0FD-AE779CB1D380} Könkäänsuvanto 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Nellimintieltä Könkäänsuvannon rannassa sijaitsevalle mökille kulkevalta metsäautotieltä löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä kvartsikaapimen pala pisteestä (X=3533003, Y=7624986, Z=135). Tieura on hyvin kulunut, ja tielle on rannassa kasvanut jo lyhyttä heinikkoa. Palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia havaittiin metsätieuran länsireunalla noin 10 m² kokoisella alueella. Löytöalueen länsipuolelle tehtiin tasaiselle hiekkakankaalle neljä koepistoa, mutta ne olivat löydöttömiä. Löytöalueen itäpuolinen maasto mökin suuntaan on kulunutta hiekkamaata ja se oli täysin löydötön. On mahdollista, että hyvin tiheällä koekuopituksella kohteen länsipuoliselta kankaalta voisi löytyä lisää merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikkapinnasta. Kohde on rajattu löytöjen ja koepistojen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Esihistoriallinen asuinpaikka. Könkäänsuvanto sijaitsee Ivalon kirkosta noin 13,1 km itäkoilliseen, Könkäänjärven ja Pävkkyjävrin (Pöykkäjärvi) välissä, Nellimintien eteläpuolella. Suvannon rannat ovat pääosin soistuneet, ainoastaan suvannon pohjoisosassa on pätkä soistumatonta hiekkarantaa. Kohde sijaitsee metsäautotiellä, joka kääntyy Nellimintieltä etelään ja kulkee kohteen itäpuolella sijaitsevalle mökille. Kohteesta on Nellimintielle matkaa on noin 435 m ja Könkäänsuvannon rantaan noin 30 m. Paikalla kasvaa tiheää mäntyvaltaista sekametsää; aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää, mustikkaa, sammalta ja heiniä. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2011-01-26T12:56:26 2696.65380859 226.04440839
arkeologinenkohde_alue.765 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.765 175731 {B9F60C25-73C7-4710-8786-D020974804D7} Kolmikannanniemi 2 löytöpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Paikallinen metallinpaljastinharrastaja löysi vanhan männyn tuntumasta pronssisen veitsentupen sekä pronssipellin palasia. Pellinpalasia on ilmeisesti noin aarin kokoisella alueella ja harrastaja ei kaivanut niistä kuin yhden esiin. Pronssisen veitsentupen löytöpaikalle tehtiin koepisto, jossa maannos oli normaali. Löytö näytti kaivuujäljistä päätellen tulleen joko turpeesta tai heti sen alta. Maa löytöpaikalla oli hieman hiekkaisampaa kuin muualla. Pronssipellin palan löytöpaikalle tehtiin myös koepisto, josta tuli huuhtoutumiskerroksen alta muutaman sentin paksuinen punertava kerros ja sen alta keltainen pohjahiekka. Metallinpaljastinharrastaja oli jättänyt turoeesta löytyneen pronssipellin palasen löytöpaikalle ja se otettiin talteen. Pronssisen veitsentupen löytöpaikka/koepiston paikka: X= 3585739 ja Y= 7208177. Pronssipellin palasen löytöpaikka/koepiston paikka: X= 3585737 ja Y= 7208169. Aluemainen. Kohde on rajattu löytöjen levinnän mukaan. Löydöistä ilmoitti Petri Anttonen. Pronssisen veitsen tupen ja pronssipellin palasen löytöpaikka. Mäntyä ja koivua kasvava rantaterassi. Maasto on muodoltaan hieman epätasainen ja maan pinnalla näkyy siellä täällä kiviä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2015-01-21T13:56:11 145.20581055 46.05954492
arkeologinenkohde_alue.766 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.766 118182 {803A0A66-025E-458F-9151-947EC0B38DD6} 1000018795 Tervakangas kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 245 ei Kohteesta löytyi 19 kvartsi-iskosta Livojoen pohjoisrannalta. Kvartsit olivat tulleet esiin kalastajien polun paljastamasta hiekkamaasta noin 20 metrin matkalta. Kivisessä maassa ei tavattu muita asumisen merkkejä. Kohde rajautuu alueena kvartsien löytöpaikalle. Löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee kapeana vyöhykkeenä Livojoen rannassa. Kohde sijaitsee Livojoen pohjoisrannalla 2 - 5 metriä rannasta. Ranta on kivistä moreenikumpua, jossa kasvaa varttunut mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on mustikkaa ja puolukkaa. Kohteen itäpuolella joen yläjuoksulla Livojoen ranta on suota. 3 Voimassa 2010-11-09T09:26:23 943.83984375 176.46338881
arkeologinenkohde_alue.767 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.767 118186 {AC381E1F-C8C4-4AB4-933C-BD16D681B71D} Niskakoski uittopato 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 245 ei Kohteen länsirannalla on 20 m pitkä maapato joka on 2m leveä ja metrin korkea. Kohteen itärannalla patoa on noin 10 metriä. Joen yli menee betonista rakennettu uittopato, jossa on 2 tulvaluukkua ja 3 betonipilaria. Sillan kansi on metrin levyinen, se on valettu betonista ja sen molemmin puolin on rautakaiteet. Patoluukut on tehty parruista ja lankuista. Sillan yli kulkee UKK-reitti ja etelärannalla on Niskakosken laavu. Silta on 10 metriä pitkä. Kohde rajautuu aluemaisesti uittopadon ja patoluukkujen alueelle. Löytyi inventoinnissa. Uittopato ja patoluukut. Kohde sijaitsee Livojoen Niskakoskella.maasto on kivistä hiekkakangasta, jossa kasvaa varttunutta mäntyä ja koivua. Padon yli kulkee UKK reitti, johon liittyvä laavu on joen länsirannalla. 3 Voimassa 2010-11-09T09:50:33 3404.58007812 305.5995562
arkeologinenkohde_alue.768 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.768 118601 {79A61D2A-BBA7-4964-91EA-7794C0EAF0AC} Pajulahti löytöpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 232 ei Hiekkarannalta löytyi noin 35 m matkalta neljä pientä kvartsi-iskosta sekä yksi kvartsiydin. Osa iskoksista löytyi vedestä. Paikalta löytyi myös paljon pyöreitä kvartseja soran seasta. Rantahiekkaan kohtaan, jossa ei ollut paljon kiviä, tehtiin koepisto. Pistosta ei löytynyt löytöjä tai likamaata. Poroperän rannan tunnettu kivikautinen asuinpaikka (reiska nro: 118581, muinaisjäännösrekisteri: 832010047) sijaitsee löytöpaikasta noin 650 m kaakkoon. Maasto kyseisellä paikalla on täysin samanlainen. Asuinpaikkojen väliseltä rantaosuudelta on lisäksi tiedossa vedenalla olevia kivikautisia löytöjä. Kohde rajautuu kapealle hiekkarannalle/kivikolle sekä veteen. Uusi löytö Löytöpaikka Kohde sijaitsee kivikkoisella hiekkarannalla Poroperän etelärannalla. Rannassa kasvaa nuoria koivuja, heinää ja varpuja. Maasto paikalla tekee pienen niemekkeen veteen. Löytöpaikka 3 Voimassa 2010-11-10T10:51:40 252.80078125 80.11467423
arkeologinenkohde_alue.769 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.769 119761 {514EFABC-5849-4DC1-918E-31111A887D6C} Rimpilamminsuo pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 263 ei Pyyntikuoppa 1. X 3541848, y 7305034 sijaitsee kummun eteläkärjessä. Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on 5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Kuoppa on valliton. Pyyntikuoppa 2. X 3541838, y 7305130 sijaitsee kummun pojoiskärjessä Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on 4 metriä, syvyys 60 senttimetriä. Kuopan itäreunassa on pieni kolo, joka ilmeisesti liittyy kuopan alkuperäiseen rakenteeseen. Kohde rajautuu aluemaisesti suon moreenikummun ylle, jossa kuopat sijaitsevat. Löytyi inventoinnissa. Kaksi pyyntikuoppaa, jotka kuuluvat samaan järjestelmään. Kohde sijaitsee Rimpilamminsuon keskellä moreenikummussa. Kuopat sijaitsevat kummun etelä- ja pohjoispäässä. Kummulla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää, jonka puulajeina ovat kuusi ja mänty. Aluskasvillisuutena on seinäsammal. Kummun ympärillä on aapasuota, joka kasvaa saraheinää. Suon eteläreunalla virtaa Haapaoja. 3 Voimassa 2010-11-15T13:04:03 7331.68237305 387.9853594
arkeologinenkohde_alue.770 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.770 115563 {843AF3FC-1E07-4A24-8D91-165F26F72A4A} Joutsenlampi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 257 ei Kivikautinen asuinpaikka, josta löytyi kvartsikaavin ja iskoksia, sekä runsaasti palanutta luuta. Alueella on myös palaneita kiviä ja kulttuurikerrosta, jotka ovat tulleet esiin ajouralta ja järvenrannan leiripaikalta. Löytöjä on noin 50 metrin matkalta järven itärannalta noin 30 m levyiseltä vyöhykkeeltä järven ja ajouran välistä. Asuinpaikka sijaitsee järven itärannassa, rannansuuntaisen hiekkadyynin päällä, joka kohoaa järvestä noin 3 m . Kohde rajautuu pistemäisesti asuinpaikan keskeltä mitattuun gps pisteeseen. Löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Joutsenlammen itärannan hiekkakangas , jossa kasvaa mäntymetsä, kl 40. Alueen puusto on hakattu ja maassa on hakkuujätettä. Lammen rantaan tulee ajoura. 3 Voimassa 2010-10-29T13:46:26 2540.57080078 213.09959264
arkeologinenkohde_alue.771 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.771 112644 {AEC7045A-5FF3-4A75-91CC-54C802336999} Töyrylä asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 174 ei Päärakennus on pystyssä, mutta kuisti on laho ja osittain sortunut. Seinistä puuttuu joitakin hirsiä. Perusta on rakennettu osittain kivistä ja osittain betonista. Kuistin lattialaudat ovat olleet vihreät. Sisällä on sinipintainen kakluuni ja hella sekä punatiilinen leivinuuni ja joitakin huonekaluja. Lattialla on lehtiä 1970-luvun alusta. Tiilissä lukee "Bornholm". Pihalla olevasta rakennuksesta on jäljellä kiviuunin rauniot sekä yksi kulmakivi (rakennus 2). Rakennuksessa 3 on ollut kiviperusta ja yhdellä seinällä betonia. Rakennuksen vieressä on vielä muutamia hirsiä. Rakennuksen sisällä on puun kanto. Sauna (rakennus 4) on pystyssä, mutta sen katto on rikki. Metsän reunassa on viisi kellarikuoppaa ja pihalla on maamoottori sekä muita maanviljelykseen liittyviä välineitä. Päärakennuksen reunalta lähtee pitkä pohjois-eteläsuuntainen kiviaita, jonka vierellä kulkee polku. Pihan kaakkoispuolella on lukuisia röykkiöitä. Kohteen rajaus on aluemainen. Tieto kohteesta saatiin haastattelussa. Töyrylän tilan rakenteita. Kohde sijaitsee Ruuhivuoren eteläpuolella, pienen mäen päällä. Töyrylä sjaitsee noin 400 metriä Makirinteen tilasta kaakkoon. Kuviolle on istutettu kuusta. 3 Voimassa 2015-09-14T10:28:14 13705.20678711 686.26230686
arkeologinenkohde_alue.772 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.772 112470 {B196DE83-5C4F-4F33-A97B-50A776F3829A} 148010377 Kerttujärvi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 140 ei Vanha asuinpaikan rajaus käsittää nykyisen rajauksen luoteisosan. Vuonna 1986 siitä havaittiin tien ja järvenrannan välistä, parimetrisen hiekkatörmän päältä tulenpidon jälkiä, joita epäiltiin esihistoriallisiksi. Tuolloin paikalta otettiin myös talteen asuinpaikkalöytöjä, kvartsia ja palanutta luuta. Vuoden 2010 inventoinnissa kohteen maaperän todettiin olevan erittäin kulunut, mutta paikalta löytyi vielä muutama kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Vuoden 2010 inventoinnissa noin 50 m vanhan asuinpaikan rajauksesta etelään, soistuneen notkelman eteläpuolelta, havaittiin Kerttujärventieltä rantaan haarautuvalta pistotieltä noin 20 m matkalta palanutta luusilppua sekä punaisenruskeita likamaaläikkiä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Pistotien pätkä ei ole ollut käytössä, siitä on poistettu turvekerros ja se on hieman kulunut. Vanhaan kohderajaukseen on lisätty vuoden 2010 löytöalue. Asuinpaikan luoteisosa löytyi vuoden 1986 inventoinnissa ja se on tarkastettu myös vuonna 2007. Kohteen nimi on Inari 377 Kerttujärvi, mutta se sijaitsee Ylimmäisen Kerttujärven rannalla. Eteläisempi rajaus kohteeseen tehtiin vuonna 2010. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Inarin kirkosta noin 42 km kaakkoon, Ylimmäisen Kerttujärven kaakkoisrannalla, Kerttujärventien ja järven välisellä kapealla kaistaleella. Luoteisosa rajatusta alueesta on hyvin kulunutta hiekkatörmää, ja siellä on käytössä oleva tulipaikka. Hiekkatörmä sortuu vähitellen järveen. Eteläosassa hiekkakankaan halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa pistotie, ja alueen aluskasvillisuus on vain paikoin kulunut. Kankailla kasvaa mäntyä ja aluskasvillisuutena on pääasiassa puolukkaa, jäkälää ja variksenmarjaa 3 Voimassa 2011-01-26T10:49:48 4515.65551758 492.73509274
arkeologinenkohde_alue.773 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.773 112881 {72736807-062E-45B0-B2C7-E67B14EA443E} 148010594 Pitkäjärvi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 153 ei Vuoden 1989 inventoinnissa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä havaittiin järven rannassa kulkevalta metsätieuralta kahdesta eri paikasta. Pohjoisempi löytöpaikka sijaitsee paikassa, missä tieura laskee pohjoisesta järven itärantaan, rannassa sijaitsevan lähteen eteläpuolella. Eteläisempi löytöalue sijaitsee tästä noin 120 m etelään. Vuonna 1989 todettiin tien tuhonneen tätä löytöaluetta pahoin. Vuoden 2010 inventoinnissa ei kummaltakaan löytöalueelta voinut enää havaita jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta. Ilmeisesti kivisen järven rannan asuinpaikat ovat olleet hyvin pienialaisia. Kohde on rajattu edelleen vuoden 1989 löytöalueiden perusteella. Kohde on löytynyt vuoden 1989 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka, joka lienee suurelta osin tuhoutunut. Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta noin 6,4 km kaakkoon, Aitavaaran ja Kaijanvaaran välissä, kaakko-luodesuuntaisen, 1 km pitkän Pitkäjärven itärannalla. Pohjoisesta, Kaijanvaaran eteläpuolelta laskee metsätieura järven itärantaan, järven puolen välin tienoille. Maasto on moreenipohjaista, hakattua mäntykangasta. 3 Voimassa 2010-10-21T10:38:54 975.56420898 162.61403195
arkeologinenkohde_alue.774 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.774 113141 {C67404B8-593E-4A88-AD92-0DCBBDBE0509} 1000002811 Kerttuoja kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Asuinpaikkalöytöjä havaittiin vuosien 1987 ja 2007 inventoinneissa Kerttuojan eteläpuolelta, Kerttujärvelle johtavan tien leikkauksen molemmilta puolilta. Tien länsipuolella oli neliömetrin laajuinen hiekanottokuoppa, jonka seinämissä havaittiin punaiseksi palanutta maata sekä palaneita kiviä. Paikalta poimittiin talteen kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta. Kohde tarkastettiin myös vuoden 2010 inventoinnissa. Tien länsipuolella, hiekkakuopan profiilissa oli runsaasti palanutta luuta, mutta tien itäpuolella luuta löytyi vain muutama pala. Luita ei otettu talteen. Löytöalueen itä- ja länsipuolelle, tasaiselle hiekkakankaalle tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löytdöttömiä. Kerttuojan pohjoispuolella, tien länsipuolella on myös 135 m mpy korkea terassi, jonne kääntyy mökille johtava pistotie. Pistotieltä havaittiin palanutta luuta sekä muutama kvartsi-iskos. Samoin mökin ympäriltä, pohjois- ja itäseinämältä löytyi runsaasti palanutta luuta. Mökki on mitä ilmeisimmin rakennettu asuinpaikan päälle. Mökin ympärille tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. (Löydöt tiellä: x=3522 973, y=7614 783, z=135; mökin ympärillä olevat löydöt: x=3522 911, y=7614 789, z=135) Vanhaan rajaukseen on liitetty uusi löytöalue Kerttuojan pohjoispuolella. Vanha kohde ojan eteläpuolella on merkitty muinaisjäännösrekisteriin numerolla 1000002811 (Inari 357 Kerttuoja). Sen on löytänyt Hannu Kotivuori vuonna 1987. Kohteen ovat tarkastaneet vuonna 2007 myös Miikka Tallavaara ja Meri Varonen. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohde on pääosin yksityismaalla, mutta länsiosistaan se ulottuu myös valtion maalle. Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta 5,4 kilometriä etelään, Sylvenvaaran eteläpuolella, E4-tiestä noin 1 km kaakkoon, Ivalojokeen laskevan Kerttuojan ylittävän sillan molemmin puolin. Kerttuojan etelätörmä on hienoa hiekkaa, mutta pohjoistörmä kivisempää moreenia. Alueella kasvaa pääasiassa harvennettua mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää. 3 Voimassa 2011-01-26T10:24:00 3926.69848633 377.81773724
arkeologinenkohde_alue.775 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.775 118243 {491C8BEF-84B4-4E25-BFBC-6253400055CA} Laivakangas 1 poroaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 267 ei Poroerotusaita, jonka kaksi suurta siulaa on merkitty myös peruskartalle. Aita on tehty suurista kelohongista, jotka on katkottu kirveellä. Aidassa on myös myöhempää rautaverkkoaitaa. Aidan yhteydessä on ollut myös porokämppä. Kohde rajautuu aluemaisesti siulojen alueelle. Merkki peruskartalla. Poroerotusaita. Maasto on kivistä moreenikangasta, jossa kasvaa varttunut mäntymetsä. Erotusaidalle tulee hiekkatie eteästä. 3 Voimassa 2010-11-09T10:48:27 3287.24780273 237.25154682
arkeologinenkohde_alue.776 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.776 122259 {819092DC-5435-402F-A588-FCBA8B2F20AD} Haapovaara kivipöytä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1414 Kivipöydät 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 1 Tarkka 357 ei Paikalla on kaksi kivipöytää, jotka on kummatkin tuettu kolmesta kohdasta. Kivipöytä 1 (x= 3562564, y= 7296596) on pienen kalliopaljastuman päällä kolmen pienen kiven päälle nostettu iso laakakivi. Laakakiveä tukevista kivistä yksi on laakea ja kaksi pyöreitä. Kivipöydän alla on kalliopaljastumassa syvä ja kapea halkeama. Kivipöydän koko on 2 x 1,5 x 0,4 m. Kivipöytä 2 (x= 3562592, y= 7296603) sijaitsee noin 30 metriä pöydästä 1 koilliseen myös kalliopaljastuman päällä. Tämä kivi on muodoltaan jykevämpi ja se on tuettu yhdestä kulmasta nyrkinkokoisella kivellä, yhdestä laakakivellä ja yksi kulma nojaa kallioon. Kallion juuressa kivipöydän edessä on kolo, jossa oli tarkastushetkellä vettä. Kivipöydän 2 koko on 2 x 1,2 x 0,7 m. Kivipöytä 4. Paikalla on 1,3 x 1, 0 x 0,7 m kokoinen epäsäännöllinen lohkare, joka makaa kolmen pienen pyöristyneen kiven päällä. kiven koilliskulma kosketa kalliopintaa. Kiven pituusakseli on etelä-pohjoissuuntainen. Läheltä (20 m pohjoiskoilliseen ja 30 m luoteeseen) on vuonna 2010 kaksi pöytäkivi; kohteet. Löytänyt Hans-Peter Schulz 8.9.2011. Sijainti 7293536 562396. Kohde rajautuu pistemäisesti näkyvien rajojen mukaan. Uusi löytö Kivet voivat olla seitakiviä. Kivien ajoitus on epäselvä, mutta muista lähteistä päätellen niiden ajoitus sattuu välille rautakausi-kristinuskon tulo. Paikalliset ihmiset puhuivat useaankin otteeseen Taivalkoskella olevista seitakivistä, mutta niiden sijaintia ei tunnettu. Kohde sijaitsee Haapovaaran päällä alueella, jolla kasvaa käppärymäntyjä ja jossa on siellä täällä kalliopaljastumia. Aluskasvillisuus koostuu varvuista, sammaleesta ja heinästä. 3 Voimassa 2018-12-05T13:33:03 783.84326172 111.46360229
arkeologinenkohde_alue.777 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.777 175630 {07FDC57D-FF5C-411A-88DE-8029894D3900} Roopetinraivio 9 hiilimiiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Kyseessä on kaksi vierekkäistä hiilimiilun jäännöstä, jotka erottuvat kraaterimaisina valleina ympäröivästä maastosta. Molempien halkaisija on noin kymmenen metriä ja vallien korkeus noin puoli metriä. Läntisemmän rakenteen sisällä kasvavaan mäntyyn tehtiin ikäkairaus, minkä mukaan puu on noin 70 vuoden ikäinen. Lähialueella ei näkynyt nykyistä puusukupolvea vanhempia kantoja. Kohde rajautuu miilun jäännösten näkyvien rajojen mukaan. Kohde oli merkitty SutiGis tietojärjestelmään ja tarkastettiin inventoinnissa 12.8.2014. Kaksi hiilimiilun jäännöstä, joiden ikä on alle sata vuotta. Ikä määritetty päällä kasvavan puuston iän mukaan (70 vuotta), minkä lisäksi alueella ei näkynyt nykyistä puusukupolvea vanhempia kantoja. Paikalla lienee valmistettu hiiltä viime sotien aikana tai hieman sen jälkeen. Kohde sijaitsee suon reunassa kangasmaalla. Sekametsä. 3 Voimassa 2014-11-28T09:42:39 343.2878418 77.71029434
arkeologinenkohde_alue.778 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.778 175631 {8EA0BFFB-7987-42E2-B476-E0107C24C25B} Roopetinraivio 10 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Kyseessä on kaksi rinnakkaista hiilimiilun jäännöstä, jotka erottuvat kraaterimaisina kohoumina ympäröivästä maastosta. Läntinen jäännös on halkaisijaltaan noin neljätoista metriä ja vallien korkeus on noin puoli metriä. Itäinen jäännös on halkaisijaltaan noin kuusi metriä ja sen vallien korkeus on noin metrin. Vallitseva puusto on iältään noin 70 vuotta vanhaa eikä sen alla ole näkyvissä edellisen puusukupolven vanhempia kantoja. Kohde rajautuu hiilmiilun jäännösten näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde oli merkitty SutiGis tietojärjestelmään ja tarkastettiin inventoinnissa 12.8.2014. Kaksi hiilimiilun jäännöstä, joiden ikä on alle sata vuotta. Ikä määritetty päällä kasvavan puuston iän mukaan (70 vuotta), minkä lisäksi alueella ei näkynyt nykyistä puusukupolvea vanhempia kantoja. Paikalla lienee valmistettu hiiltä viime sotien aikana tai hieman sen jälkeen. Kohde sijaitsee pienellä kumpareella suon reunassa kangasmaalla. Sekametsä. 3 Voimassa 2014-11-28T09:58:08 264.68774414 64.53764161
arkeologinenkohde_alue.779 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.779 175635 {0B1AC357-2D94-4061-9327-17F490A1DFE1} Majamäki 3 kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 188 ei Kyseessä on kaksi vierekkäistä sammalen peittämää kuoppaa, joiden leveys on metrin, pituus kolme metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kohde rajautuu kuoppien näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 12.8.2014. Kyseessä lienee nauriskuoppien jäännökset. Ikä yli sata vuotta. Majamäen itärinteen keskiosa. Kuusivaltainen metsä, hietamaa. 3 Voimassa 2014-11-28T10:45:21 104.76049805 43.79467574
arkeologinenkohde_alue.780 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.780 112684 {711A7C2E-BD5D-4638-B4D1-6CD679E11EB6} Riuttala rajamerkki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 135 ei Tontin rajalla on kookas kivistä kasattu rajapyykki ja pienempiä kiviä, joihin hakattu numero ja ympyrä poikkiviivalla. Rajamerkkejä on yhteensä kuusi kappaletta. Tontin rajaa pitkin kulkee Riuttalan talosta saatujen tietojen mukaan vanha kulkureitti. Riuttalan tila on itsessään vanha ja sen ohi kulkevan tien reunassa on kookas petäjä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteesta kerrottiin haastattelussa. Rajakiviä. Riuttalan tilan eteläpuolella, Joutsan ja Luhangan rajan tuntumassa, tontin rajalla. 3 Voimassa 2010-12-15T16:16:12 4764.53833008 721.62079251
arkeologinenkohde_alue.781 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.781 113086 {5EBFEA5F-832C-4684-8A1B-A45D170BC2BB} Juhanala 2 kiviröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 125 ei Pihapiiristä mitattiin paikalleen yhteensä 27 röykkiötä; pitkä, huolellisesti ladottu kiviaita ja kiviseinäinen kookas kellarikuoppa, jonka lautakate on romahtanut. Kohteen rajaus on aluemainen Juhanalan röykkiöt mainittiin haastattelussa ja tieto niistä on merkitty SutiGis:iin yhdelle kuviolle. Viljelyröykkiöitä, aita ja maakellari Kohde sijaitsee Juhanalan tilan pihapiirin ja riihen välissä. Alueella on heinittynyttä peltoa ja nuorta kasvatusmetsää. Pihalla kasvaa mm visakoivuja. 3 Voimassa 2010-12-13T16:24:15 26991.70336914 937.58941272
arkeologinenkohde_alue.782 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.782 118641 {4F854A3B-982E-4613-923B-EF702A8BF965} Syvä Kotajärvi hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 127 ei Kotajärventien pohjoispuolella ja Syvän Kotajärven länsi ja lounaispuolella sijaitsevat 8-10 hiilimiilun pohjat. Miiluja poltettiin paikalla vuodesta 1943 lähtien. Toiminta oli Metsähallituksen Hämeen hiilipolttimon alaista.Paikka kuului siihen aikaan Tasaisenkankaan hoitoalueeseen. Miilujen halkaisija on 10 metriä ja niistä on nähtävissä enää kehävalli. Aivan Kalliokyläntien itäpuolella sijaitsi puinen maja, jossa miilua valvottaessa asuttiin. Samoilla kohdin Kalliokyläntien länsipuolella oli hiilivarasto. Tähän aikaan tie oli huomattavasti kapeampi ja hiilivaraston paikka on jäänyt osittain nykyisen tien alle. Kotajärventien risteyksestä noin 275 metriä pohjoiskoilliseen, Syvän Kotajärven luoteisrannalla sijaitsi sauna, jossa työpäivän jälkeen peseydyttiin. Rakennukset purettiin 1947, eikä niistä ole näkyviä jäänteitä jäljellä. Aluemainen. Kohteen ilmoitti Unto Tikkanen, joka on 1940-luvulla polttanut paikalla miiluja. Tikkanen toimi oppaana tarkastuskäynnillä. Miilupolttimo Maasto on tuoretta kangasta. Kuvion puusto on varttunutta kasvatusmetsikköä. Miilut sijaitsevat Kotajärventien pohjoispuolelle. 3 Voimassa 2010-11-10T12:08:18 9770.76611328 461.00160925
arkeologinenkohde_alue.783 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.783 143311 {12F83AD4-C16F-4119-8AD7-A57FAA7B4D64} 1000001066 Ceavrresgielas 3 Tulisijoja, purnu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 373 370 ei Kohde muodostuu kahdesta kivetystä tulisijasta ja yhdestä purnusta, jotka sijaitsevat Fiellogeaðgge-johkan latvapuron läheisyydessä. Tulisijoista pohjoisempi sijaitsee retkeilyreitistä noin viisikymmentä metriä pohjoiseen, purolta noin neljäkymmentä metriä itään, hiekkaharjanteen päällä. Eteläisempi tulisija on miltei polun vieressä sen pohjoispuolella, tasaisella terassimaisella kohdalla, noin viidentoista metrin etäisyydellä purosta. Purnu on samalla terassilla kuin eteläisempi tulisija, mutta toisella puolella polkua, terassin koillisreunalla, seuraavalle terassille nousevan rinteen juurella. Ceavrresgielas 3:n kivirakenteiden sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Tulisija 1 ? x = 7720536 / y = 3475793 Valtosen kuvauksen mukaan kyseisen tulisijan tulisi olla suorakaiteen muotoinen kehäliesi, kooltaan 0,8 cm x 0,6 cm. Kohdetta tarkastettaessa tulisija kuitenkin todettiin pikemminkin pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 0,9 m kokoiseksi kivikehäksi, joka on ladottu seitsemästä halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisesta kivestä. Kivien yläpinnat ovat noin 10 cm - 15 cm tulisijaa ympäröivää maanpintaa ylempänä. Tulisijan keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pinta-turpeen alta häiriintymättömältä vaikuttava rikastumiskerros, mutta ei huuhtoutumiskerrosta eikä hiiliä. Tulisija 2 ? x = 7720491 / y = 3475806 Muodoltaan neliömäinen, viidestä kivestä ladottu kehämäinen tulisija, halkaisija noin 70 cm. Kiveykseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 25 cm - 40 cm, ja kivien yläpinnat ovat noin 10 cm tulisijaa ympäröivää maanpintaa ylempänä. Tulisijan keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla oli häiriintymättömältä vaikuttava rikastumiskerros. Purnu ? x = 7720482 / y = 3475814 Purnu on poikkeuksellisesti maan pinnalle ladottu. Purnu on pääosin sortunut, olemukseltaan lähinnä röykkiömäinen, halkaisijaltaan noin 1,2 m ja korkeudeltaan noin puoli metriä. Purnun sisätila lienee ollut laajuudeltaan noin 0,5 m x 0,5 m ja korkeudeltaan noin 0,4 m. Valtosen löytäessä kohteen purnun sisällä oli ollut hauras, vihertynyt hirvaan kallo. Tarkastuksen yhteydessä kalloa ei havaittu, mutta se saattoi myös jäädä huomaamatta. Kohteen voidaan katsoa rajautuvan kahdeksi alueeksi. Moreeniharjanteen tasanteella sijaitsevaan tuli-sijan jäännös 1:een liittyvä aktiviteetti lienee rajoittunut halkaisijaltaan noin kymmenmetriselle alueelle, jonka keskipisteessä kyseinen tulisija on. Tasaista terassimaista aluetta, jolla tulisija 2 ja purnu sijaitsevat, on voitu potentiaalisesti käyttää asuinpaikkana laaja-alaisestikin, mutta varmuudella muinaisjäännösalueena voidaan pitää ainoastaan rakenteiden lähiympäristöä, joka kattaa noin 20 m x 10 m laajuisen, jokseenkin pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisen, terassin muotoa mukailevan alueen. Kohteen on löytänyt Taarna Valtonen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 1999. Fiellogeaðggejohkan latvapuron läheisyydestä tavatut kivirakenteet ovat yleisolemuksensa ja tulisijoihin tehdyistä lapionpistoista havainnoitujen ilmiöiden perusteella todennäköisesti peräisin historialliselta ajalta. Paikalla ollaan ainakin leiriydytty useita kertoja, mutta kohtalaisen suojaisa puronvarsiterassi on voinut toimia myös pidempiaikaisena asuinpaikkana. Vaikuttaa ilmeiseltä, että lähellä toisiaan sijaitsevat tulisija 2 ja purnun jäännös omaavat ainakin osittain yhteisen käyttöhistorian, erillään sijaitseva tulisija 1 puolestaan edustanee eriaikaista aktiviteettia. Todennäköisesti kohteen alueella on vain ohut tai täysin olematon kulttuurikerros, eikä kohteen halki kulkeva retkeilyreitti ei vaikuta aiheuttavan suoraa uhkaa rakenteiden säilymiselle. Purnun jäännös on kuitenkin helposti havaittava ja huomiota herättävä rakenne, jonka suojelua edesauttaisi kohteesta kertovan infotaulun tai ainakin kohteen muinaisjäännösstatuksen ilmoittavan kyltin pystyttäminen polun varteen purnun vierelle. Kohde sijaitsee Guivin retkeilyreitin varrella, kohdassa, jossa polku saapuu Ceavrresgielasin lounais-puolella virtaavalle Fiellogeaðggejohkan latvapurolle. Kohde on puron koillispuolella. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia ja puusto yksittäisiä tunturikoivuja. Aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja juolukka sekä puron lähialueilla sammalet ja kauempana purolta jäkälät. Paikoitellen purolaaksossa kasvaa myös katajapensaita. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2012-02-24T14:26:17 1511.90258789 170.05717339
arkeologinenkohde_alue.784 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.784 120299 {801911F6-5CEF-428E-9199-148FDDECD0D5} Niemivaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 315 ei Kämpän pituus on 28 metriä ja leveys 9, 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat suuntaan 269 astetta, siis itä - länsi -suuntainen. Kämpän perustuksessa on savimoreenipenkki hirsien sisällä. Kämppä on purettu ja vain alimmat hirsikerrat ovat jäljellä. Kämpän toisessa päässä on 9 metriä pitkä huone, sitten on kellari ja huone, toisessa päässä on 4 metriä pitkä huone. Rakenteissa on tehdasnauloja ja hirret on sahattu ja myös sahalankkuja on näkyvillä. Pohjalla on pellin kappaleita ja sahanpuruja ilmeisesti välikatolta. Hirret on sahattu tasasivuisiksi ja nurkissa on lamasalvos. Ympäristössä on sinkkisankoja, saaveja ja kaminan torvia. Rakennuksen lähistöllä on kolme monttua, joissa on hirren jäännöksiä ja perustuspenkkoja. Kämpän piha erottuu heinäkasvillisuuden kenttänä. Kämpän pihan lävitse kulkee tie. Kohteessa on lisäksi suuri vanhempi kämppä ja sen sijainti on: x 3561261, y 7306716. Rakennelman mitat ovat 10 x 17 metriä. Kohteessa on lisäksi seuraavat rakennelmat: rakennuksen sija, jossa on kamina x 356123 y 730764, koko: 5 x 4 metriä. rinnekellari x 3561314 y 730674, koko: 4 x 6 metriä. sauna x 3561283 y 7306727, 3 x 6 metriä. Vanhan kämpän pohjalta löytyi kaksi arabian valkeaa pesukulhoa ja jätekuopasta sinkkinen 1 l mitta, jossa oli leima 1955. Kämpän pihassa kasvaa pihlaja ja kentässä on nokkosia ja puna-ailakkeja. Kämppää ympäröi nuoria koivuja ja kuusia. Ympäröivässä metsässä on suuria kuusia. Nuorta kasvatusmetsikköä ja uudistuskypsää metsikköä. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän pihapiiriin siten, että kaikki rakennelmat jäävät rajauksen sisälle. Metsähallituksen Posion konttorin henkilökunnan ilmoitus. Uusi ja vanha metsätyökämppä piharakennuksineen. Kohde sijaitsee Niemivaaran itäpuolella, Niemivaaran, Selkävaaran ja Kärryvaaran välisessä solassa, johon johtaa lännestä hiekkatie. Paikalla kasvaa varttunutta kuusi- ja koivumetsää. Kämpän pihapiirin alueella kasvaa heinäkasvillisuutta. 3 Voimassa 2015-01-08T13:02:23 10872.89404297 413.44751534
arkeologinenkohde_alue.785 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.785 120385 {BD033D6E-B5D7-4A66-933F-CF944BEB5655} 999000186 Kalmonjoki pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 237 ei Kohteessa on 22 pyyntikuoppaa, jotka muodostavat kaksi limikkäistä kuoppariviä Kalmonjoelta Heinäkankaan yli lännessä sijaitsevalle suolle. Kohteen pohjoisreunassa on raudanvalmistusuuni ja siihen liittyvää rautakuonaa. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännöksen alueelle. Muinaisjäännösrekisteri Pyyntikuopat ja raudanvalmistuspaikka. Kohde sijaitsee Kalmonjoen länsipuolella, tasaisella Henäkankaalla, jossa kasvaa harvennettu nuori mäntymetsä. Museovirasto on hoitanut kohdetta ja hoitoraportissa kerrotaan seuraavaa: Posio Heinäkangas on kivikautinen pyyntikuoppa-alue. Noin 0,5 hehtaarin laajuisella alueella 22 pyyntikuoppaa. Hoidon aikana vuonna 1988 (24 henkilötyäpäivää) pyyntikuoppien ympäristöstä raivattiin puustoa ja risukkoa, jotta kuopat olisivat selvästi maastossa nähtävissä. Hoidon yhteydessä pyyntikuoppa-alue myös kartoitettiin. 3 Voimassa 2012-11-28T15:25:42 12418.03466797 489.11914799
arkeologinenkohde_alue.786 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.786 116701 {064A2CA2-A6FE-4EF8-BB08-918C5C99FD67} Könkäänjärvi 1 kestikievari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 137 ei Rakennuksen pohja 1 Jäljellä olevan peruskiveyksen koko on pohjois-eteläsuunnassa 6,4 m ja itä-länsisuunnassa 12,5 m ja korkeus 0,5 m. Se sijaitsee Könkäänjärven ja -suvannon yhdistävästä ojasta noin 25 m länteen ja ojan varressa sijaitsevasta kellarista noin 20 m lounaaseen, pienen niittyaukean itäreunalla. Rakennus on kolmiosainen: itäpäädyssä on peruskiveys, keskellä kiveyksen sisäosa on täytetty hiekalla ja länsipäädyssä kiveystä ei ole eteläseinällä, piisikiveys on luoteisnurkassa ja eteläseinän läpi on kaivettu pitkä kuoppa. (x=3534 062, y=7625 393, z=137) Rakennuksen pohja 2 Rakennuksen pohja 2 sijaitsee Nellimintiestä noin 25 m etelään ja rakennuksen pohjasta 1 noin 40 m länsiluoteeseen. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 16,2 m ja itä-länsisuunnassa 7,8 m. Peruskiveyksen korkeus on 0,3-0,5 m. Pohjoisosassa on kellarikuoppa, joka on täytetty sota-ajan ja Tielaitoksen metalliromulla. Kiveyksen keskiosassa ja eteläpäädyn keskellä on ilmeisesti piisikiveysten jäännökset. (x=3534 027, y=7625 403, z=137) Rakennuksen pohja 3 Kohde sijaitsee noin 15 m rakennuksen pohjasta 2 lounaaseen. Rakennuksesta on jäljellä noin 0,3 m korkea hiekkavalli, jonka koko on pohjois-eteläsuunnassa 9,5 m ja itä-länsisuunnassa 7 m. Vallin ulkopuolelle on kaivettu noin 0,2 m syvä ja 0,3 m leveä kaivanto. Kohteen luoteispuolella on 3 m x 1,5 m kokoinen kaivanto, jossa on rautaromua. (x=3534 017, y=7625 394, z=137) Kellari Kellarin jäännös sijaitsee Könkäänjärven ja -suvannon yhdistävästä ojasta noin 15 m länteen ja ojan varressa sijaitsevasta rakennuksen pohjasta 1 noin 20 m koilliseen. Vallillisen kaivannon koko on koillis-lounaissuunnassa 9 m ja kaakko-luodesuunnassa 5,5 m. Kellaria ympäröi noin 1 m korkea valli, missä oviaukko näkyy lounaisvallissa. Joen penkassa vallin korkeus on noin 1,8 m. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta on kirjoitettu teoksessa Inari Aaanaar - Inarin historia jääkaudesta nykypäivään. Kestikievari on valmistunut vuosina 1917-18 eli se liittyy Petsamon tien rakentamiseen. Sodan alettua rakennukset jäivät hoitamatta ja joutuivat huonoon kuntoon. Majatalonhoitajina kievarissa ovat olleet Pekka Tervo (1926-28) ja Anna Kukkola (1929-40). Könkäänjärven kestikievari. Kiävnásiijáávrᚠeli Könkäänjärvi sijaitsee Ivalon kirkosta noin 13 km itäkoilliseen, Nellimintien pohjoispuolella. Itse kohde sijaitsee Könkäänjärven ja Könkäänsuvannon välissä, aivan Nellimintien eteläpuolella ja järven ja suvannon yhdistävän ojan länsipuolella. Kohteen eteläpuolella on mm. Könkäänjärven saksalaisten tukikohta (115983) ja pohjoispuolella Könkäänjärven rannassa Könkäänjärven kivikautinen asuinpaikka (148010133). Paikalla kasvaa tiheää mänty- ja koivuvaltaista sekametsää ja paikoitellen kohteessa on myös heinää kasvavaa aukeaa; aluskasvillisuutena on mm. mustikkaa, hiirenvirnaa, pajua, poimulehteä, puolukkaa, niittyleinikkiä, sammalta ja heiniä. Maaperä vaihtelee hiekasta moreeniin. 3 Voimassa 2011-05-18T16:33:00 4778.2746582 288.03814545
arkeologinenkohde_alue.787 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.787 116761 {BEA9F468-532E-4D97-BAC4-05C4E9F27E51} Könkäänsuvanto 2 pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 141 ei Kohteessa on kolme pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 Pyyntikuopan 1 halkaisija on 4 m ja syvyys 0,9 m. Poroaita sijaitsee noin 10 m kohteen eteläpuolella ja pyyntikuoppa 2 noin 5 m sen koillispuolella. Paikoitellen maakairauksesta saatiin noin 10 cm huuhtoutuneen hiekan kerros, paikoitellen sitä ei kairauksessa ollut lainkaan. On mahdollista, että kuoppaa on kaivettu toisen maailmansodan aikana tai hiekanoton yhteydessä. Pyyntikuoppa 2 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee kuopasta 1 noin 5 m lounaaseen. Sen koko on noin 3,5 m x 2 m, ja syvyys 0,7 m. Maakairauksessa kuopassa todettiin noin 10 cm huuhtoutuneen hiekan kerros. Kuopan pohjalla on rautaromua. Pyyntikuoppa 3 Kuoppa sijaitsee noin 20 m hiekkakuopan pohjoispuolella ja noin 120 m pyyntikuopista 1 ja 2 luoteeseen. Sen halkaisija on 4 m ja syvyys 0,9 m. Maakairauksessa kuopassa todettiin turpeen alla lähes 15 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa. Pyyntikuoppia, joita on mahdollisesti hyödynnetty sota-aikana. Könkäänsuvanto sijaitsee Ivalon kirkosta noin 13,2 km itäkoilliseen, Nellimintien eteläpuolella. Itse kohde sijaitsee Könkäänjärven ja Könkäänsuvannon välissä, Nellimintien eteläpuolella ja Nellimintieltä etelään kääntyvän metsäautotien ja sen länsipuolella sijaitsevan hiekkakuopan välissä. Kohteen läpi kulkee poroaita (116694) ja sen itä- ja länipuolella on Könkäänjärven saksalaisten asemapaikka (115983). Paikalla kasvaa mänty- ja koivuvaltaista tiheää sekametsää; aluskasvillisuutena on mustikkaa, puolukkaa, jäkälää, mustikkaa, sammalta ja heiniä. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2010-11-03T10:25:16 3376.70605469 302.31500042
arkeologinenkohde_alue.788 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.788 120603 {D0C793F7-B671-458D-AB46-8A35E98C571F} Honkasuo kuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 233 ei Kohteessa on seitsemän kuoppaa, joiden merkitys jäi epäselväksi. Osa kuopista muistuttaa ruumishautoja, joiden rakenne on romahtanut ja jättänyt paikalle soikean matalan painanteen. Osa kuopista on pyöreitä ja muistuttavat pyyntikuoppaa. Kuoppien mitat ovat seuraavat: Kuoppa 1, x 3555189 y 7312862. Pituus 4 m, leveys 3 m, syvyys 70 cm Kuoppa 2 x 3555212 y 7312874. Pituus 5 m, leveys 3 m, syvyys 60 cm. Kuoppa 3 x 3555216 y 7312872. Pituus 3 m, leveys 2,5 m, syvyys 60 cm. Kuoppa 4 x 3555221 y 7312875. Pituus 2 m, leveys 1,5 m, syvyys 70 cm. Kuoppa 5 x 3555220 y 7312880. Pituus 5 m, leveys 2,5 m, syvyys 70 cm. Kuoppa 6 x 3555222, y 7312880. Pituus 5 m, leveys 3 m, syvyys 80 cm. Kuoppa 7 x 3555225 y 7312884. Pituus 4 m, leveys 2,5 m, syvyys 50 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien alueelle. Löytyi inventoinnissa Kuoppien merkitys jäi epäselväksi. Kuopat sijaitsevat Tervajärven luoteisrannan hiekkakankaalla, jossa kasvaa varttunut kasvatusmetsä, joka on mäntyä. Aluskasvillisuutena on puolukka ja suopursu. 3 Voimassa 2010-11-16T15:08:36 265.23779297 85.61897005
arkeologinenkohde_alue.789 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.789 116801 {5D020946-4F08-4EC3-8ADB-F9DA3A40C272} Palkisvaara savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 190 ei Savottakämpän jäännös Noin 10 m sorakuopan reunan eteläpuolella sijainneesta, koillis-lounaissuunnassa noin 15 m pitkästä kämpästä on jäljellä vain muurama maatunut hirsi. Lisäksi paikalla on jonkin verran metalliromua. Pirtti on Rajalan mukaan sijainnut koillispäässä, ja lounaispäässä on ollut eteinen. Kämppään on liittynyt myös kellari, josta ei havaittu enää jälkeäkään. Tallin jäännös Tallin jäännös erottuu Palkisojan soistuneen haaran pohjoispuolella heinittyneellä aukealla noin 9 m x 9 m kokoisena alueena. Heinikossa ja sen ympäristössä on vain muutama hirren pätkä sekä reen osia, mm. aisan päässä oleva savirikko ja jalustin. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen sijainnin kertoi Palkisojalla asuva Veikko Rajala. Kohteen pohjoisosassa, sorakuopan eteläreunalla on sijainnut savotan hevosmiesten kämppä, joka on valmistettu sota-aikana vuonna 1943. Kämpässä asuneet miehet olivat iältään noin 40-50 -vuotiaita. Rajalan mukaan kämpän koko on ollut noin 15 m x 5 m ja hän muistaa saksalaisten sotilaiden vierailleen täällä läheiseltä Palkisojan asemapaikalta. Varsinaisen savottakämpän koillispuolella on sijainnut myös kokkien kämppä, mutta se on ilmeisesti tuhoutunut soranotossa. Savottakämpän ja tallin jäännös Kohde sijaitsee Ivalon eteläpuolella Palkisvaaran eteläosassa, koilliseen virtaavan Palkisojan ja sorakuopan välissä, noin 1 km sorakuopalle vievän metsäautotien ja E4-tien risteyksestä länteen. Maaperä on kivistä moreenia ja paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää, katajaa ja muutamia koivuja, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalia. 3 Voimassa 2011-01-26T12:48:51 3323.37255859 264.80010694
arkeologinenkohde_alue.790 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.790 120901 {B7AEA333-455E-4EB1-924F-09AB67F2CBD8} 1000008481 Äimäperä 4 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 237 ei Asuinpaikan läpi kulkee hiekkatie, jonka molempien ojien pientareilla on kvartsia ja palanutta luuta etenkin idässä olevan hiekkakuopan ja risteyksen puolesta välistä. Paikalta on Äimänperän rantaan 30 metriä. Asuinpaikka sijaitsee laajan tasaisen hiekkakentän eteläreunassa. Alueelta löydettiin kolme kvartsikaavinta, neljä kvartsi-iskosta ja 8 kappaletta palanutta luuta. Löydöt on luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin numerolla: KM 38410: 1 - 5. Kohde rajautuu aluemaisesti asuinpaikkahavaintojen alueelle. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä ja sutigisissä. Kiviakutinen asuinpaikka. Alue on Kaukuanjärven ja Pikku-Valkeaisen välinen hiekkaharju, jossa asuinpaikka sijaitsee harjun etelärinteellä Äimäperän rannalla. Asuinpaikkahavainnot on alueen läpi kulkevan hiekkatien ojan pientareilta. Alueelta on juuri hakattu mäntymetsä ja alue on äestetty. 3 Voimassa 2010-12-03T08:20:04 36107.61181641 1458.88691777
arkeologinenkohde_alue.791 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.791 120977 {56D1CDD0-63CC-4958-8585-0EFE31DDD1EB} 1000008480 Äimäperä 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 235 ei Kohde sijaitsee Kaukuanjärven pohjoisosassa. Äimäperän länsirannalla, Äimäjoen suun eteläpuolella on asuinpaikkajäänteitä 300 metrin matkalla. Alueella on myös kolme kuoppaa, joista yksi tien länsipuolella. Inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia Hannu Kotivuoren inventointihavaintoihin vuodelta 1994. Alueelta ei myöskään tavattu löytöjä. Kohde rajautuu aluemaisesti asuinpaikka-alueelle. Rajaus on tehty muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaan. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kaukuanjärven luoteispäässä maantien molemmin puolin. Alueella on hiekkakangas, jossa kasvaa varttunut kasvatusmännikkö, aluskasvillisuutena on puolukka. Järven rantatörmässä on vesieroosiota. 3 Voimassa 2010-12-03T08:24:17 18775.96337891 783.20602966
arkeologinenkohde_alue.792 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.792 128214 {90B75CD8-2049-4D98-8D2C-57AB49AC8F84} Uddskatan 10 rakennusten perustukset 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 6 Kansalliset kaupunkipuistot 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Kohde koostuu kahdesta rakennuksen perustuksesta, jotka sijaitsevat vierekkäin itä-länsi suunnassa. Läntinen ja pienempi on yksinekrtainen kiviperustus ilman sisäisiä rakenteita. Sen muoto on neliömäinen ja mitat 2 x 2 m Toinen isompi rakennus on myös neliömäinen, mitat 3,5 x 3,5 m. Sekin koostuu yksinkertaisesta kiviperustuksesta ja keskellä on mahdollinen tulisija. Näkyvät rakenteet Uddskatanin alue on ollut osa Tulliniemen aluetta, jossa on ollut vilkasta satamatoimintaa ainakin 1500-luvulta lähtien. Hankoniemen siirtyminen Neuvostoliittoon hallintaan talvisodan jälkeen aloitti voimakkaan linnoittamisen ajan myös Uddskatanilla. Alueella sijaitsi 29. rannikkopatteriston 130mm tykit. Patteristo oli ympäröity piikkilangalla omaksi tukikohdakseen, joka käsitti lähinnä luonnonsuojelualueen länsiosaa, ja lisäksi rannoilla sijaitsi useita lähipuolustusasemia. Korsut, joiden hirsikehikot oli peitetty rantakivillä, sijaitsivat tykkiaseman läheisyydessä. Uddskatanin patteristo ampui eniten Hankoniemen rannikkopattereista, yhteensä 400 ammuntaa ja 3097 kranaattia. Tykkipihat olivat kuitenkin liian matalat ja sijaitsivat rintamassa lähellä toisiaan. Siksi nämä antoivat miehistöilleen liian vähän suojaa. (Salminen 1991:4-5, Silvast 1985:42-44) Lähteet: Salminen, Pekka 1991: Uddskatanin lakisääteisen suojelualueen ja Tammisaaren kansallispuiston sotahistorian selvitys. Metsähallituksen keskusarkisto & Etelä-Suomen luontopalvelujen arkisto. Silvast, Pekka 1985: Hankoniemi 22.3.1940-2.12.1941 - Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta. Hangon museon julkaisusarja 1. Tammisaari. Rakennukset liitynevät vierssä olleeseen vankila-alueeseen. Kohde sijaitsee Tulliniemen suojelualueen pohjoisosassa. Alue on matala tasainen ja osittain kostea alue. Puusto on valtaosiltaan lehtipuita ja aluskasvillisuus koostuu pensaista ja heinistä. 3 Voimassa 2019-10-14T13:23:04 896.78039551 129.89465114
arkeologinenkohde_alue.793 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.793 125502 {785B29B0-05D4-48FC-BFD9-2E4D1374390C} Rimpilampi pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 250 ei Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa 7 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopan 1 yli kulkee poroaita. Pyyntikuoppa 1: x 3547080, y 7322804. Kuoppa on kooltaan 3 x 2 m, syvyys on 70 cm. Kuopan toisella reunalla on 1 m levyinen valli. Kuopassa oli hongan kappale ja poroaidan seiväs, jotka poistettiin kuopasta. Pyyntikuoppa 2 x 3547091, y 7322765. Kuoppa on kooltaan 2 x 2,5 m, syvyys on 70 cm. Kuoppa on valliton ja sen pitkien päätyjen kolmessa nurkassa on 10 cm x 20 cm - kokoiset kuopat, jotka ovat syvyydeltään 10 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien ylle ja niiden välittömään läheisyyteen. Merkki maatokartalla ja Timo Simontaipaleen ilmoitus. Kaksi pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla, jossa kasvaa nuori kasvatusmännikkö. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja variksenmarjaa. Hiekkakangas on eroosioaltis. 3 Voimassa 2010-12-02T09:50:00 1841.66503906 167.86292788
arkeologinenkohde_alue.794 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.794 125563 {6007BA02-27D5-4978-B6B4-8CAAF3900F60} Aikinlampi 3 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 247 ei Kohteessa on kolme pyyntikuoppaa, joista ensimmäinen on tien länsipuolella ja kuopat 2 ja 3 itäpuolella. Pyyntikuoppa 1: x 3567411, y 7325110. Kuopan koko on 2 x 1,5 m syvyys 30 cm. Kuoppa on valliton. Pyyntikuoppa 2: x 3567447, y 7325134. Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on 2 m, syvyys 60 cm. Kuoppa on valliton. Pyyntikuoppa 3: x 3567455, y 7325146. Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on 2 m, syvyys 60 cm. Kuoppa on valliton. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien alueelle. sutigis-havainto Kolme pyyntikuoppaa. Järvien välinen kapea ja jyrkkä hiekkaharju, jolla kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kuoppien 2 ja 3 pohjoispuolitse tie kulkee osin jo kuopassa 2. 3 Voimassa 2010-12-02T10:51:05 1749.04052734 201.80953451
arkeologinenkohde_alue.795 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.795 121193 {2C6AF103-C0A7-466B-83CD-AECC0D3AC06B} Korkeakangas hautapaikat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 262 ei 26 kuoppaa, jotka ovat luultavasti hautoja. Kohteessa on kahdessa ryhmässä kuoppia, joiden koko on 0,5 x 0,5 metriä tai 1,5 x 0,5 metriä. Syvyys vaihtelee 0,5-0,7 metrin välillä. Osa kuopista on soikeita pohjois-etelä-suunnassa, ja osa itä-länsi-suunnassa. Osa kuopista näyttää sijaitsevan riveissä. Itäisemmässä ryhmässä on ainakin 11 hautaa, läntisemmässä ainakin 15. Ryhmien etäisyys on noin 15 metriä. Hautoja saattaa olla enemmänkin, niiden hahmottaminen on vaikeaa, koska alueella kasvaa paksu turve. Paksussa turpeessa on luontaisia mättäitä ja kuoppia. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kuoppien alueelle. Löytyi inventoinnissa. Hautakuoppia. Kuopat voivat liittyä läheiseen Karjalaisen asuinpaikkaan 1 680 -luvulta. Kohde sijaitsee Ruokamojärven itäpäähän laskevassa niemessä. Alueella kasvaa varttunut mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on jäkälää, mustikkaa ja suopursuja. 3 Voimassa 2010-11-17T13:55:31 2765.73730469 213.11887202
arkeologinenkohde_alue.796 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.796 121272 {F0588450-3EA5-4791-867C-25BD986F300B} Karjalainen asumus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 267 ei Kohteessa on 4 x 3 metrin kokoinen kiviraunio 1( x 3560501, y 7347838), jonka korkeus on metri. Raunion kivet ovat pyöreitä ja osin halkeilleita luonnonkiviä. Kivirauniosta länteen on 3 x 1 mmetrin kokoinen kuoppa, joka on 0,7 metriä syvä ja kohteesta länteen 10 metriä on 1 x 1 mmetrin kokoinen kiviraunio, joka on 0,3 metriä korkea. Kohteesta 20 metriä lounaaseen on Karjalaisen suvun muistomerkki, joka on luonnonkivistä betonille muurattu 2 metriä korkea rakennelma, jonka kyljessä on muistolaatta. Raunio 2 (x 3560475, y 7347843) sijaitsee edellä kuvatusta rauniosta 22 metriä länteen ja Karjalainen -mustomerkistä 12 metriä luoteeseen. Raunio on kooltaan 4 x 5 metriä ja korkeudeltaan 1 metri. Raunion päällä näkyy 50 senttiä halkaisijaltaan olevia laakakiviä. Rakennelman länsipuolella on 2 metrin pituista kuoppaa. Paikan muistomerkki on pystytetty vuonna 2000. Kohde rajautuu aluemaisesti rauniohavaintojen alueelle. Sutigishavainto 1680 luvulla perustetun tilan rakennusten rauniot. Kohde sijaitsee Ruokamojärven pohoispäässä, järveen laskevan moreenirinteen yläosassa. Alueella kasvaa varttunut kuusimetsä. Kohteen pohoispuolinen alue on äestetty ja siinä kasvaa nuorta männyn taimikkoa. Osa asuinpaikka-alueesta on luultavasti jäänyt äestyksen alle. 3 Voimassa 2010-11-17T14:54:18 2504.74682617 206.04356004
arkeologinenkohde_alue.797 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.797 122485 {0DEFB6BC-4D04-4A36-8E27-1B3FFF7B4D26} 320010266 Kalliojärvi 2 muinaisjäännösryhmät 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 195 ei Kohteessa on pieni kivikatutinen asuinpaikka, josta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, palaneita kiviä ja niiden seassa palanutta maata. Löytöjä tavattiin noin 4 x 4 metrin alueelta. Kohteeseen on muinaisjäännösrekisterissä merkitty myös pyyntikuoppa, jota ei kuitenkaan käyty tässä inventoinnissa tarkastamassa. Kohde rajautuu aluemaisesti kivikatuiselle asuinpaikalle. Rajaus noudattelee muinaisjäännösrekisterin rajattua aluetta. Kohteen on löytänyt Hannu Kotivuori 1990 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppa. Kohde sijaitsee Kalliojärven hiekkaisella luoteisrannalla, jossa kasvaa varttunut mäntymetsä. Asuinpaikalla on osittain sammalta ja osittain maaperä on kulunut nykyisen leiriytymisen johdosta. Asuinpaikka sijaitsee noin 5 metrin etäisyydellä rannasta ja alue on noin 1,5 metriä korkeammalla kuin järven pinta. 3 Voimassa 2012-05-02T08:44:33 4571.55786133 351.10666145
arkeologinenkohde_alue.798 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.798 129361 {008F14B6-7928-4466-B7B3-C782217D3717} 1000020872 Piervâljävri 2 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 207 204 ei Asuinpaikka sijaitsee Piervâljävrin luoteisosassa, järven pohjoispäästä noin 290 m lounaaseen ja Piervâljävristä Kolmosjokeen laskevan ojan ja Kolmosjoen yhtymäkohdasta noin 400 m koilliseen, lähes viisi metriä korkean hiekkatörmän päällä. Törmän eteläreunalla on kolme pientä tasannetta, joista kaikista löytyi merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Luoteisin tasanne 1 (N 7611394 / E 551639) Halkaisijaltaan noin 7 m kokoinen tasanne sijaitsee tasanteesta 2 15 m länteen. Tasanteelle tehtiin koepisto, josta löytyi kvartsi-iskoksia heti turvekerroksen alta. Iskokset jätettiin paikalleen, ja kaivaminen lopetettiin siihen. Tämän tasanteen pohjois-koillispuolella sijaitsevalle tasanteelle tehtiin myös koepistoja, mutta se oli löydötön. Keskimmäinen tasanne 2 (N 7611393 / E 551654) Halkaisijaltaan noin 10 m kokoisen tasanteen halki kulkee polku, missä turvekerros on rikkoutunut. Polulta löytyi runsaasti palanutta luuta ja lähes vuorikristallia muistuttavia kvartsi-iskoksia, jotka otettiin talteen. Tasanteen ulkopuolelle tehtiin pari koepistoa, mutta ne olivat löydöttömiä. Tasanteesta noin 16 m luoteeseen on pieni, halkaisijaltaan noin 1 m kokoinen ja noin 40 cm syvä kuoppa, josta maakairauksessa tuli hiiltä noin 30 cm:n syvyydeltä. Tasanne 3 (N 7611380 / E 551671) Alakohteesta noin 20 m kaakkoon sijaitsee halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen tasanne, josta maakairauksessa löytyi palanutta luusilppua, jota ei otettu talteen. Muutoin tasanteelle tehdyt pari koepistoa olivat löydöttömiä. Tämä tasanne sijaitsee rantaviivasta noin 60 m länteen. Kohde on rajattu löytöalueiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Piervâljävrin (Pesäjärvi) esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee noin 30,5 km Ivalon kirkosta itäkaakkoon, Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien eteläpuolella, noin 1,1 km Valolompolan ja Ison Arttajärven ylittävästä sillasta etelälounaaseen, Piervâljävrin luoteisrannalla. Piervâljävri sijaitsee Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien eteläpuolella, Ison Arttajärven (Stuorrâ Árttáájärvi) ja Maikkumapään (Pánnááuâiváš) välissä. Järven alavat rannat ovat monin paikoin soistuneet, mutta luoteis- ja pohjoisosassa järveä on korkeita hiekkatörmiä. Kohteesta noin 70 m etelälounaaseen, soistuneen lahden takana on pienialainen esihistoriallinen asuinpaikka Piervâljävri 1, joka löytyi myös vuoden 2010 inventoinnissa. Noin 500 m koilliseen sijaitsee myös esihistoriallinen asuinpaikka Piervâljävri 3 soistuneen lammen rannalla. Piervâljävrin luoteisrannalla kasvaa harvahkoa varttunutta mäntymetsää ja muutamia nuoria koivuja. Aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta, mustikkaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-02-18T09:02:33 7202.84326172 339.74886088
arkeologinenkohde_alue.799 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.799 129561 {B728748F-B13D-467A-8068-7E84E02780C5} 1000018459 Sotajoen suupankki Kullankaivuualue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2617 Kullanhuuhdonnan jäännökset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet ei Sotajoen ja Ivalojoen yhtymäkohdan itäpuolella on laaja, itä-länsisuunnassa noin puolen kilometrin pituinen ja pohjois-eteläsuunnassa leveimmillään satametrinen kivikko merkkinä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kullankaivuusta. Alueelta on huuhdottu pienempirakeinen maa-aines pois ja jäljelle on jäänyt vain kiviä. Kohteesta on raivattu puustoa Metsähallituksen ja Kultamuseon talkooleireillä. MJ-rekisterin kohdekuvaus: Ivalojoen ja Sotajoen yhtymäkohdan itäpuolella sijaitsevassa Sotajoen suupankislla sijaitsee ainutlaatuinen, 1800-luvun lopulta peräisin oleva suurisuuntainen ja suunnitelmallinen kultahuuhtomo. Sotajoen suupankilla on useita erityyppisiä kullankaivuuseen ja huuhdontaan liittyviä kivikkoon kaivettuja jälkiä. Kullanhuuhdontaan liittyvät muinaisjäännökset ovat merkittävä osa Ivalojoen kulttuuriympäristöä. Kohde sijaitsee Ivalojoen törmällä Sotajoen ja Ivalojoen yhtymäkohdassa kivikkoisella tasanteella, erämaan keskellä. Kivikosta on kullankaivun yhteydessä poistettu turve ja erimuotoiset kullankaivuuseen liittyvät kaivannot on tehty kivikkoon. Paikalla sijaitsee mm. kämppien jäännöksiä. Kullanhuuhdonta-alueelle vettä johtaneet kaivetut, 1-2 m leveät kanavat ovat näkyvissä useiden satojen metrien matkalla Sotajoen itäpuolella. Erittäin karun kivikon päällä kasvaa vain siellä täällä nuorehkoja männyn taimia, mutta kivikon reuna-alueet alkavat kuitenkin vähitellen peittyä turpeen alle. Sekä kivikon reunalla että sen pohjoispuolella sijaitsevan huuhdontarännin välille on kasvanut tiheähkö männikkö. Myös huuhdontaränni on alkanut vähitellen peittyä puuvartisen kasvillisuuden alle. Mäntyjen seassa kasvaa muutamia nuorehkoja koivuja. Kullankaivuualue on rajattu noin 550 x 150 metrin suuruiseksi alueeksi Sotajoen itäpuolelle. Kohde on rajattu aivan Ivalojoen rantaan. Seppo. J. Partanen 2005. Ivalojoki - kulkijan kultamaa: Sotajoen ja Ivalojoen yhtymäkohta on ollut Lapin kullankaivun tuottoisimpia paikkoja. Ensimmäisenä valtauksen paikalle teki Johan Tallgren vuonna 1870, ja hänen jälkeensä paikalla on ollut useita valtaajia. Mittavimmat työmaat jokien risteyksessä oli 1920-luvun puolivälissä Ivalojoki Oy:llä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on aikanaan omalla päätöksellään varannut paikan historialliseksi kultavaltauksesksi ei sille näin ollen myönnetä uusia valtauksia. Heli Heinäaho 2012, Kultasymposium 2011 -julkaisu: Sotajoen suu oli laajojen kullanetsintätoimien kohteena 1900-luvun alkukymmeninä. Suupankilla toimi mm. Prospector-yhtiö sekä Oy Lapin Kulta Ab, jotka molemamt rakensivat asumuksia seudulle jättäen jälkeensä myös valtavat kaivutyömaiden kivirakkakasat. Ensimmäisenä seudulle saapui Johan Tallgren Helsingistä 1870 ja teki valtauksensa joen suulle. Todellinen ryntäys Sotajoelle tapahtui vasta viisi vuotta myöhemmin Gustav Mobergin löytöjen myötä. Kultamuseo raivannut v. 2005. Sotajoen suupankin kullankaivuualueen ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä. Alueen eteläpuolella maa nousee jyrkästi. 3 Voimassa 2018-05-03T10:45:08 75084.41894531 1307.0765303
arkeologinenkohde_alue.800 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.800 171310 {431F6D37-E36D-49F6-9B18-DE734FE793D1} Kurttajoki, tammikämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Paikalla on kahden rakennuksen pohjan jäännökset. Rakennukset liittynevät viereiseen uittotammeen, jonka patovalli erottuu edelleen selvästi maastossa. Kämpän 1 luoteis- ja länsipuolella on kuopat, joiden maa-aines on käytetty tammen patovalliin. Rakennusten eteläpuolella kulkee mönkijäura, joka johtaa joen yli. Kämppä 1: (P= 7392555 I= 3498923). Kämpän koko on 5,5x5,2 metriä ja siinä on isokokoinen piisikiveys koilliskulmassa. Piisin kiveys on levinnyt kaikkiaan 2,5x3 metrin kokoiselle alalle. Kämpän seinälinjat erottuvat selvinä maavalleina. Kämppä 2: (P= 7392518 I= 3498955). Kämpän pohja, jonka seinävallit erottuvat maastossa. Kämpän luoteiskulmassa on pieni kiveys, joka on oletettavasti piisi. Myös luoteiskulmassa havaittiin kiveys, joka lienee kuitenkin osa rakennuksen perustusta. Kämpän länsipuolella, viiden metrin päässä luoteiskulmasta, havaittiin myös pieni kivikasa, joka on mahdollisesti kämpän piisistä purettuja kiviä. Lounaiskulman länsipuolella puolestaan havaittiin maakeko, joka sisältää kiviä ja hiiltä. Myös tämä vaikutti piisiltä, joskin kyseessä voi olla myös iso tuulenkaato. Mahdollisesti paikalla on ollut näkyvissä olevan rakennuksen 2 lisäksi toinen rakennusta, tai sitten paikalla on ollut yksi isompi rakennus, johon myös tämä maata ja kiviä sisältävä kasa kuuluu. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Paikalla on todennäköisesti ns. tammikämpän jäännökset. Kohde sijaitsee Kemijärven länsiosassa, Kurttajärven etelärannalla. Kohteen kaakkoispuolella kohoaa Kurttavaara. Kohteen länsipuolella virtaa Kurttajärvestä etelään laskeva Kurttajoki, jossa on uittotammi, joka kuitenkin sijaitsee yksityismaalla. Metsä on kosteaa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä. Maasto on avointa ja helppokulkuista. 3 Voimassa 2014-11-13T11:31:40 1623.1315918 175.01741074
arkeologinenkohde_alue.801 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.801 123115 {A4F657CF-432B-44F1-82F0-AF6FB618CAE5} Moskaharju kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 243 ei Paikalta löytyi osin sortuneesta rantatörmästä ja rantavedestä runsaasti kvartsi-iskoksia sekä aivan rantavedestä palaneita kiviä. Paikalle tehtiin rantatörmän päälle kolme koepistoa, joista koepistosta 1 (x= 3547072, y= 7292750) löytyi punaiseksi värjäytynyttä likamaata. Likamaan paksuus oli 2-5 cm. Löytöjä koepistoista ei tullut. Tasannetta ympäröi pohjoisessa suo, idässä ja etelässä matalahko kivinen harju ja lännessä järvi. Lisäksi asuinpaikasta noin 130 metriä pohjoiseen Mähkyränniemen länsirannalta löytyi kvartsi-iskos. Kohde on rajattu alueen topografian ja koepistojen perusteella. Kohteen pohjoisraja mukailee rantatörmää, idässä ja etelässä kohde rajautuu matalahkoihin harjuihin ja lännessä rantaan. Itä-länsisuunnassa alueen koko 18 m ja pohjois-eteläsuunnassa 20 m. Uusi löytö Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Uudentalonjärven etelärannalla pienessä suojaisessa lahdukassa. Alue on tasainen harjujen ja suon rajaama hiekkapohjainen rantaterassi. Alueella kasvaa mäntyjä, kuusia sekä muutamia lehtipuita. Aluskasvillisuus koostuu sammaleesta ja varvuista. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2010-11-23T12:42:51 434.35522461 77.26498089
arkeologinenkohde_alue.802 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.802 124661 {2AB78100-8B76-4ACA-9EBF-BF899C81B70F} 683010074 Vaaranlamminvaara muinaisjäännösryhmät 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 200 ei Kohteessa on Hannu Kotivuoren inventoinnin mukaan yhdeksän noin metrin korkuista kivilatomusta, jotka on ladottu rakan kivistä sekä mahdollinen asuinpainanne. Inventoinnissa löydettiin kahdeksan latomusta ja suorakaiteen muotoinen painanne, joka oli kaivettu kivirakkaan. Seuraavassa kuvaus latomuksista ja painanteesta. Latomus 1: x 3476799, y 7342754. Pituus 1,5 metriä, leveys 1metri, korkeus 1 metri. Latomuksen muoto on soikea. Latomus 2: x 3476826, y 7342745. Etäisyys latomuksesta 1 n. 22 metriä itään. Latomus on pyöreä ja sen. halkaisija on metri ja korkeus metri. Latomuksen päällä on pyöreä kivi. Latomuksesta kaakkoon 2 metriä on 1 x 3 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on metri. Latomus 3: x 3476867, y 7342747. Etäisyys latomuksesta 2 on 36 metriä koilliseen. Suorakaiteen muotoinen latomus, jonka koko on 0.7 x 1,2 metriä ja korkeus n. 0,7 metriä. Latomuksen päällä on laakakivi, joka on ilmeisesti kaatunut kyljelleen. Laakakiven päällyspinta on sileä, ikään kuin hiottu. Latomus 4: x 3476884, y 7342762. Etäisyys latomuksesta 3 on 17 metriä pohjoiseen. Rakennelman muoto on pyöreä, halkaisija on noin metri, ja korkeus metri. Osa kivistä on ilmeisesti sortunut. Kohteen pohjoispuolella noin 3 metrin päässä kivikossa on suorakaiteen muotoinen painanne. Painanne x 3476886, y 7342767 sijaitsee noin 3 metriä pohjoiseen latomuksesta 4. Painanne on suorakaiteenmuotoinen. Kuoppa on 5 x 3 metriä ja vallit 2 metriä leveät. Valli on 0,5- 1 metriä korkea ja kuoppa on metrin syvä. Latomus 5: x 3476895., y 7342764 .Etäisyys 9 metriä koilliseen latomuksesta 4. Rakennelman muoto on pyöreä ja halkaisija metri, korkeus on 0,7 metriä. Latomus 6: x 3476903, y 7342760. Etäisyys 8 metriä itään latomuksesta 5. Muoto on neliskulmainen. Koko: 1,2 x 1,5 metriä. Korkeus 1,2 metriä. Rakennelma on osittain sortunut. Latomus 7: x 3476902, y 7342748. Etäisyys latomuksesta 7 on 8 metriä kaakkoon. Rakennelman muoto on pyöreä ja sen halkaisija on metri. Korkeus on 1,3 metriä. Latomuksen päällä on 30 cm pystykivi. Latomus 8: x 3476908, y 7342725 Etäisyys latomuksesta 7 on 20 metriä kaakkoon. Muoto on pyöreä, halkaisija 0,7 metriä, korkeus 0,7 metriä. Latomuksen päällä on pyöreä kivi. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien alueelle ja välittömään läheisyyteen. Muinaisjäännösrekisteri. no: 614010141 Inventointi. H. Kotivuori 1990. Latomusten ja painanteen merkitys on epäselvä. Kohde sijaitsee Vaaralamminvaaran länsirinteen kivirakassa, jossa ei kasva puita. 3 Voimassa 2010-11-30T09:36:42 8265.14746094 395.27672351
arkeologinenkohde_alue.803 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.803 126144 {9ADF06DC-4AA0-46A4-A9AC-396D395371B6} 1000011802 Siika-Suivakkojärvi Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen; 3 Historiallinen 11 Esihistoriallinen; 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 280 270 ei Aiemmin Siika-Suivakkojärven rantatörmästä on löytynyt kvartsi-iskos ja toinen polulta kämpän kaakkoispuolelta. Alueelta on löydetty myös kodan jäännökset. Nyt tehdyssä tarkastuksessa alueelta ei löydetty kvartsia tai muita kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, mutta alue on erittäin tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle. Kodanpohja sijaitsee Siika-Suivakkojärven kaakkoisrannalla, vesirajasta noin 12 metrin päässä. Siika-Suivakkojärven ja Haukisuivakkojärven väliin on kaivettu 20 pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuopat ovat kahdessa jonossa. Eteläisemmässä jonossa on seitsemän kuoppaa, ja se lähtee noin 20 metriä kodanpohjasta itäkoilliseen ulottuen lähes Suivakkojärvien välissä olevalle kumpareelle. Toinen pyyntikuoppajono ulottuu järvien väliseltä kumpareelta Hauki-Suivakkojärven lounaisrantaan. Jonossa on 13 kuoppaa. Molemmat kuoppajonot ovat etelälounais-itäkoillissuuntaisia. Pyyntikuopat erottuvat maastossa selkeästi. Suurimmillaan ne ovat halkaisijaltaan viisimetrisiä ja syvyydeltään jopa puolitoistametrisiä. Kodanpohja x = 7624266, y = 3481636 Kodanpohjan sisäosan mitat ovat 3 x 3.2 m. Lattia-alaa ympäröi katkonainen 1.3-1.5 m levyinen valli, joka kohoaa lattiapintaa 30-50 cm korkeammalle. Lattian keskikohdassa on kivinen kohta eli kodan tulisijan jäännökset. Tulisijan kohdalle on kaivettu noin 20 x 20 cm suuruinen matala kuoppa, jonka reunalla erottuu nokista maata. Pyyntikuoppa 1 x = 7624269, y = 3481657 Ø 4.5 m, syvyys 70 cm, 1 m leveä ja 10-30 cm korkea valli Pyyntikuoppa 2 x = 7624273, y = 3481663 Ø 4.5 m, syvyys 1 m, 1-1.5 m leveä ja 10-30 cm korkea valli Pyyntikuoppa 3 x = 7624279, y = 3481668 Ø 4.5 m, syvyys 70 cm, 1-1.5 m leveä ja 20 cm korkea valli Pyyntikuoppa 4 x = 7624280, y = 3481682 Ø 4.5 m, syvyys 50 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 5 x = 7624288, y = 3481694 Ø 4 m, syvyys 1.2 m, 1.2 m leveä ja 20-30 cm korkea valli Pyyntikuoppa 6 x = 7624296, y = 3481703 Ø 4.5 m, syvyys 1.5 m, ei vallia Pyyntikuoppa 7 x = 7624310, y = 3481725 Ø 4.5 m, syvyys 1.5 m, ei vallia Pyyntikuoppa 8 x = 7624461, y = 3481782 Koko 4 x 2 m, syvyys 60 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 9 x = 7624500, y = 3481815 Koko 4 x 2.5 m, syvyys 70 cm, 1-1.5 m leveä ja noin 20 cm korkea valli Pyyntikuoppa 10 x = 7624508, y = 3481825 Ø 5 m, syvyys 1.5 m, toisella puolella kuoppaa 1.5 m leveä ja noin 50 cm korkea valli Pyyntikuoppa 11 x = 7624506, y = 3481836 Ø 4.5 m, syvyys 1.3 m, 1-1.5 m leveä ja 20-30 cm korkea valli Pyyntikuoppa 12 x = 7624509, y = 3481841 Ø 4.5 m, syvyys 1.5 m, 1-1.5 m leveä ja 20-30 cm korkea valli Pyyntikuoppa 13 x = 7624518, y = 3481845 Ø 5 m, syvyys 1.5 m, 1-1.5 m leveä ja 20-40 cm korkea valli Pyyntikuoppa 14 x = 7624530, y = 3481859 Ø 5 m, syvyys 1.5 m, toisella puolella kuoppaa 1.5 m leveä ja 40 cm korkea valli Pyyntikuoppa 15 x = 7624549, y = 3481876 Ø 4.5 m, syvyys 1.3 m, 1.5 m leveä ja 30-40 cm korkea valli Pyyntikuoppa 16 x = 7624552, y = 3481882 Ø 4.5 m, syvyys 1.4 m, 1.5 m leveä ja 20-30 cm korkea valli Pyyntikuoppa 17 x = 7624560, y = 3481894 Ø 4 m, syvyys 1 m, ei valleja Pyyntikuoppa 18 x = 7624572, y = 3481899 Ø 5 m, syvyys 1.6 m, 1.5 m leveä ja 20-50 cm korkea valli Pyyntikuoppa 19 x = 7624583, y = 3481904 Ø 4.5 m, syvyys 1.3 m, 1.5 m leveä ja 20-60 cm korkea valli Pyyntikuoppa 20 x = 7624593, y = 3481912 Ø 5 m, syvyys 1.5 m, 1.5 m leveä ja 20-50 cm korkea valli Kohteeseen rajattiin mukaan kvartsien löytöpaikat, vaikkei sieltä nyt tehdyssä tarkastuksessa löydetty merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Muuten kohde rajattiin pyyntikuoppien ja kodanpohjan välittömään läheisyyteen. Kaikki rakenteet rajattiin kuuluvaksi samaan kohteeseen, vaikka pohjoisemman ja eteläisemmän pyyntikuoppajonon välillä on 150 m. Kohteen on löytänyt taiteilija Jussi Kivi vuonna 1998. Kohteen kaksi pyyntikuoppajonoa kuuluvat todennäköisesti samaan pyyntijärjestelmään, vaikka niiden välillä on noin 150 metriä. Siika-Suivakkojärven ja Hauki-Suivakkojärven välissä kulkee kumpuileva harju. Ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa. Kenttä- ja pohjakerroksessa vallitsevat puolukka, seinäsammal ja poronjäkälät. Siika-Suivakkojärven koillispäässä on 50 x 70 m lähde, jonka rannalla on Metsähallituksen autiotupa. Lähteen ja järven välissä on pieni, järveen asti ulottuva rämesuo. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-22T13:52:36 12934.42578125 1267.85607193
arkeologinenkohde_alue.804 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.804 127873 {29E72C29-26F9-4A24-BD39-91BE3B491A23} 1000020803 Syväjärven lompolo Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 175 ei Pyyntikuopat sijaitsevat hiekkapohjaisella kumpuilevalla mäntykankaalla, melko lähellä Syväjärven eteläpuolella olevan lompolon länsirantaa, korkeustasoltaan parisen metriä lompolon pintaa ylempänä. Aluskasvillisuuden alueella muodostavat lähinnä variksenmarja, mustikka, puolukka ja poronjäkälä. Syväjärven eteläpuoleisen lompolon länsipuolella olevat pyyntikuopat tavattiin kohteen tarkastuksen yhteydessä Jussi Kiven kuvauksen mukaisesta paikasta. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä, suppilomaisia ja melko loivapiirteisiä. Kuoppien pohjilta todettiin lapiolla kaivetuista koepistoista paksu huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppien sijainti- ja kokotiedot Pyyntikuoppa 1: ø 3,0 m, syvyys 0,6 m, ei selvää vallia x = 7625 201 / y = 3500 283 Pyyntikuoppa 2: ø 3,5 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 0,6 m, vallin korkeus 0,1 m x = 7625 144 / y = 3500 329 Kohteen kaksi pyyntikuoppaa eivät vaikuta muodostavan selvää yhtenäistä kokonaisuutta, joten kohde on rajattavissa kahdeksi pistemäiseksi pesäkkeeksi, jotka kattavat havaitut kuopat välittömine lähiympäristöineen, mutta eivät kuoppien välistä aluetta. Jussi Kivi on vuonna 1998 todennut Syväjärven ja Kirakkajoen välisen lompolon länsipuolella kaksi kuoppaa etelä-pohjois-suuntaisessa jonossa. Kohdetta ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Kohteesta noin sata metriä pohjoiseen sijaitsee pyyntikuoppakohde Syväjärvi etelä. 3 Voimassa 2019-11-27T11:10:39 2668.50634766 216.92223336
arkeologinenkohde_alue.805 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.805 127874 {D8AFE8F2-7B46-4D5F-8495-E09894926245} 1000020794 Syväjärvi länsi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 175 172 ei Syväjärven vedenpinta oli kohteen tarkastuksen aikana varsin alhaalla, joten havainnointiolosuhteet ranta-alueiden syöpyneiden rantatörmien vierillä olivat erittäin hyvät. Järven länsi- ja etelärannoilta tavattiin kvartsi-iskoksia useista kohdista. Löydöt noudattelivat kohtalaisesti Jussi Kiven havaintoja, ja kaikkiaan kvartseja tavattiin harvakseltaan melko laajoilta alueilta. Löytöjä ei kohteesta kuitenkaan kerätty talteen. Kvartsilöytöpaikat ovat ryhmiteltävissä kahdeksi alueeksi, joista eteläisempi on yhdistetty Syväjärvi etelä -kohteeksi järven eteläpuolelta löydettyjen pyyntikuoppien kanssa. Löytöpaikat on numeroitu numeroin 1-6, siten että Jussi Kiven löytämät löytöpaikat ovat numeroilla 1-2 ja tarkastuksen yhteydessä havaitut aiemmin tuntemattomat löytöpaikat numeroilla 3-6. Listassa löytöpaikat ovat ryhmiteltyinä alueittain siinä järjestyksessä, jossa ne tavataan Syväjärven länsirantaa pohjoisesta etelään edetessä. Kvartsilöytöpaikkojen koordinaatit ja löydöt Kvartsilöytöpaikka 3 kvartsi-iskos 1 kpl x = 7625 934 / y = 3499 842 Kvartsilöytöpaikka 1 (Kiven löytämä) kvartsi-iskoksia 5 kpl x = 7625 866 / y = 3499 831 Kvartsilöytöpaikka 4 kvartsi-iskos 1 kpl, raaka-ainekappale 1 kpl x = 7625 832 / y = 3499 837 Kvartsilöytöpaikka 5 kvartsi-iskos 1 kpl x = 7625 817 / y = 3499 834 Kvartsilöytöpaikka 2 (Kiven löytämä) kvartsi-iskos 14 kpl x = 7625 708 / y = 3499 888 Kvartsilöytöpaikka 6 kvartsi-iskoksia noin 15 kpl x = 7625 563 - 7625 570 / y = 3499 927 - 3499 928 Syväjärven rannoilta tavattujen löytöjen perusteella vaikuttaa, että järven läntisillä ja eteläisillä hiekkapohjaisilla ranta-alueilla on esihistoriallisena aikana asuttu varsin laaja-alaisesti. Kohteen kuvauksessa esittyjen kvartsilöytöpaikkojen sijaintitietojen mukaan asuinpaikan luonne ilmenee pesäkkeisenä, ja objektiivisen rajauksen tekeminen kohteesta on melko haastavaa. Lähinnä voidaan todeta edellä esitettyjen alueiden A ja B äärimmäisten löytöpaikkojen välillä olevan todistettavasti havaittavissa muinaisen asutuksen merkkejä, ja todennäköisimmin aktiviteetti on keskittynyt rannan-suuntaiselle noin 20 m - 30 m leveälle vyöhykkeelle. Kohteen on paikallistanut Jussi Kivi vuonna 1998. Hän on ottanut talteen Syväjärven länsi- ja etelä-rannoilta kivi- tai varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä kolmesta eri kohdasta. Syväjärven eteläpuolelta tunnetaan myös pyyntikuoppakohteet Syväjärvi etelä ja Syväjärven lompolo. Syväjärvi on selvästi houkutellut ihmisiä asumaan rannoilleen jo tuhansia vuosia sitten. Kvartsilöydöt useassa eri kohdassa järven länsi- ja etelärannoilla kertovat alueella luultavimmin asustellun esihistoriallisena aikana lukuisia kertoja, mahdollisesti useiden eri vuosituhansien aikana. Merkkejä esihistoriallisista tulisijoista tai muiden kiinteiden rakenteiden jäännöksistä ei kohteen tarkastuksen yhteydessä tavattu, mikä johtunee lähinnä siitä, että havainnoinnissa keskityttiin löytöjen etsimiseen järven avoimelta ranta-alueelta, eikä koekuopitusta rannan läheisyydessä tehty. Seikkaperäisemmät tutkimukset alueella voisivat hyvinkin tarkentaa asuinpaikan laajuudesta muodostunutta käsitystä sekä antaa merkittävästi lisätietoa paikan käytön luonteesta, kestosta ja ajoittumisesta. Syväjärvi, jonka länsi- ja etelärannalla kohde sijaitsee, on topografialtaan selkeän kaksijakoinen. Järven läntisiä ja eteläisiä rantoja luonnehtii hiekkapohjaisuus, järven itäranta puolestaan on kivikkoisempaa moreenimaata. Järven ranta-alueet jakavat selväpiirteisesti kahtia järven pohjoispäässä oleva suo, joka sijaitsee Lainahaukijärvestä laskevan puron yhteydessä, ja järven eteläpäästä Kirakkajokea kohti laskevan puron uoma. Järven vedenkorkeuden vaihtelut vaikuttavat olevan melko suuret, ja rannat ovat syöpyneet varsinkin järven länsipuolella melko voimakkaasti. Puusto Syväjärven ranta-alueilla on pääosin männikköä, paikoin järven rannoilla kasvaa myös koivuja. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, suopursu, variksenmarja, juolukka sekä sammalet ja jäkälät. 3 Voimassa 2010-12-15T12:26:21 11983.61547852 938.96937475
arkeologinenkohde_alue.806 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.806 127889 {009ED92E-2A5E-469B-9114-2763FBC6A569} 1000011812 Ylempi Karppiskantamajärvi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 234 ei Pyyntikuopat sijaitsevat Jussi Kiven kuvailemalla tavalla Ylemmän Karppiskantamajärven lounais-rannalta kohti lounasta nousevalla rinteellä noin sadan metrin matkalla. Kuopat ovat pyöreähköjä ja suppilomaisia, selviä valleja kuoppien ympärillä ei erotu. Kuoppien pohjille lapiolla kaivetuista koepistoista tavattiin paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppien 2 ja 3 alarinteen puoleisilla reunoilla todettiin muutamia halkaisijaltaan yli 0,5 m kokoisia kiviä, jotka voivat olla kuopista kangettuja. Pyyntikuoppien sijainti- ja kokotiedot Pyyntikuoppa 1: ø 4,0 m, syvyys 1,0 m, ei selvää vallia x = 7624 973 / y = 3497 468 Pyyntikuoppa 2: ø 8,0 m, syvyys 2,0 m, ei selvää vallia x = 7624 907 / y = 3505 537 Pyyntikuoppa 3: ø 5,0 m, syvyys 1,2 m, ei selvää vallia x = 7624 881 / y = 3505 567 Kuoppien sijoittumisen perusteella kohde on rajattavissa noin sadan metrin mittaiseksi kapeaksi vyöhykkeeksi, jonka sisälle kaikki kolme kuoppaa lähiympäristöineen kokonaisuudessaan lukeutuvat. Jussi Kivi on vuonna 1995 havainnut Ylemmän Karppiskantamajärven lounaispuolella kolme pyyntikuoppaa, joista keskimmäinen on tiedonannon mukaan erittäin suuri. Kohdetta ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Ylimmäisen Karppiskantamajärven lounaispuolelta tavatut pyyntikuopat vaikuttavat muodostavan pienimuotoisen, kokonaispituudeltaan noin sadan merin mittaisen pyyntikuoppajärjestelmän. Kuopista läntisin, kuoppa 1, on tyypillinen, selvästi täysin ihmisvoimin kaivettu pyyntikuoppa, kun puolestaan hyvin kookkaiden, mutta silti jokseenkin vallittomien kuoppien 2 ja 3 paikkoja valittaessa on hyvinkin voitu hyödyntää järveä kohti laskevalla rinteellä luonnostaan sijainneita kuopanteita tai notkelmia, jotka on ainoastaan syvennetty pyyntikäyttöön sopiviksi. Erityisesti kuoppa 2:n poikkeuksellisen suuri koko antaa aiheen olettaa kuoppaa osittain luonnonmuodostumaksi. Kuoppien pohjilta tavatun paksun huuhtoutumiskerroksen perusteella kuopat vaikuttavat todennäköisimmin esihistoriallisilta. Pyyntikuopat sijaitsevat Ylemmän Karppiskantamajärven lounaispuolella, noin 50 m etäisyydellä järven rannasta, kohti lounasta nousevan männikköisen moreenimäen rinteellä. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat puolukka, variksenmarja, sammalet ja poronjäkälä. Kohteen sijainti muinaisjäännösrekisterissä on virheellinen. 3 Voimassa 2019-11-27T12:06:28 2954.06054688 339.56023735
arkeologinenkohde_alue.807 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.807 132023 {C07E644E-6ACC-42F6-B9F2-9475614B8B1B} 148010459 Oskarinjärvi Kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 125 124 ei Arponen inventoi asuinpaikan vuonna 1988 ja löysi järven rantaa noudattavan tien leikkauksesta noin 30 m matkalta palanutta luuta ja kvartsia. Vuonna 2010 kohde inventoitiin uudelleen, ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta havaittiin entisen tulipaikan vierestä sekä tielinjalta. Tämän perusteella vanhaa aluerajausta laajennettiin lähinnä länteen päin noin 20 m. Löytöjä ei otettu vuonna 2010 talteen. Kohde on rajattu löytöjen ja vanhan aluerajauksen perusteella. Aki Arponen inventoi kohteen vuonna 1988. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 39 km Ivalon kirkosta kaakkoon, noin 2,5 km Rajajoosepintiestä etelälounaaseen ja 250 m Luttojoen Oskarinkosken/Utjanankosken vanhasta kolttakylästä itään Luttojoen pohjoispuolella sijaitsevan Oskarinjärven/Utjananjärven pohjoisrannalla. Lammen rannat ovat pääosin hienoa hiekkaa ja paikoitellen soistuneet. Noin 180 m lounaaseen, järven pohjoisrannalla sijaitsee toinen kivikautinen asuinpaikka, Oskarinjärvi/Utjananlampi 2. Lisäksi vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin kohteesta noin 425 m lounaaseen kolmas kivikautinen asuinpaikka Oskarinkoski/Utjanankoski lammet. Tasaisella kankaalla kasvaa harvahkoa, varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2014-01-29T12:59:17 1027.51318359 137.51951731
arkeologinenkohde_alue.808 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.808 132024 {C10925AA-3462-4361-A18F-248298AC4670} Joutavanlahti saksalaisten asemapaikka ja venäläisten sotilaiden hautapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 155 ei Saksalaisten asemapaikka on laaja, kaakko-luodesuunnassa noin 340 m pitkä ja koillis-lounaissuunnassa noin 110 m leveä. Kohde inventoitiin kahdessa osassa. Paikalla käytiin illalla 19.8. ja kohteelle oli palattava uudelleen 20.9. Ojan eteläpuoli: Venäläisten hautapaikka Kaakkoisosassa sijaitsee venäläisten sotilaiden hautapaikka (x=3543102, y=7619023). Alue erottuu maastossa suipon hautakiven vuoksi selkeästi. Kiveen on kaiverrettu tähti ja sen alla on teksti Tähän on haudattu 140 neuvostosotilasta. Lisäksi alue on rajattu puunrungoilla. Tasaisen, 6 m x 7,5 m kokoisen, hieman pengerretyn alueen lounaislaidalla on vanhan puuristin jäännös. Toinen risti löytyy hautakivestä noin 22 m länsiluoteeseen (x=3543081, y=7619029). Ilmeisesti alue on ollut aidattu, sillä toisesta rististä noin 22 m länteen on maassa punaiseksi maalatun aidan jäännöksiä. Samoin hautakivestä noin 10 m pohjoiseen on kasa punaisen aidan pätkiä, joiden pituus on noin 5 m. Ristien ja hautakiven ympäristössä on puissa loveuksia ja pilkkoja. Kaivannot 1-3 Hautakivestä noin 15 m länteen sijaitsee kaivanto 1 (x=3543075, y=7619018) ja tästä noin 10 m länteen kaivanto 2 (x=3543087, y=7619020). Kaivannon 1 koko on 3 m x 2 m ja syvyys alle 2 m, ja sen pohjalla on laudanpätkiä, joissa on kiinni nauloja. Kaivannon 2 koko on 2,5 m x 1,5 m ja syvyys 1,2 m. Kaivanto 3 sijaitsee hauta-alueen pohjoiskulmasta noin 4 m pohjoiseen (x=3543107, y=7619025). Sen koko on 1,5 m x 1,5 m, ja se on täytetty laudoilla. Kaivannon päälle on kaatunut ortodoksiristin alaosa. Tuliasema 1-2 Tuliasema 1 on tehty kivistä ja puusta, ja sen koko on 1,5 m x 2 m (x=3543078, y=7619034). Tuliasema 2 on kylmämuurattu kivistä, mutta sen yläosassa on puuta (x=3543063, y=7619045). Asema on suunnattu kohti koillista ja oviaukko on lounaaseen. Sen koko on 2 m x 3 m. Tuliasema 3 Tuliasema 3 sijaitsee alueen länsilaidalla (x=3542943, y=7619047), noin 1,5 m etäisyydellä rannasta. Kivistä tehty valli on suunnattu lounaaseen, järvelle päin. Vallin koko on noin 3m x 1 m. Tuliasema 4 Aivan ojan eteläpuolella sijaitsee noin 4 m pitkä ja 1,5 m leveä, maahan kaivettu tuliasema, joka on suunnattu koilliseen (x=3542954, y=7619100). Kaivannon koillisreunalla on hirsirakennetta jäljellä. Muulitalli(?) Mahdollisen muulitallin paikka sijaitsee alueen eteläosassa (x=3543042, y=7618978). Se sijaitsee välittömästi louhikkorinteen alla ja erottuu maastosta rehevän, heinikkoisen kasvillisuutensa perusteella. Alueen koko on noin 6 m x 10 m. Maakairanäytteessä todettiin paikalla olevan noin 30 cm multaa. Rakennelman jäännös 1 Pieni, noin 1,5 m x 1,5 m kokoinen hirsisalvoksinen rakennelma sijaitsee alueen lounaislaidalla (x=3542982, y=7619007). Suurin osa hirsistä on maatunut, ja oviaukko on luoteeseen. Rakennelman jäännös 2 Epämääräinen rakennelma sijaitsee alueen lounaisosan kivikossa, noin 8 m rannasta kulkevalta polulta etelään (x=3542972, y=7618958). Rakennelmasta on jäljellä paaluja ja lautoja. Rannassa on rakennelman kohdalla myös lautaa, hirsiä ja ruostuneita metalliesineitä. Piikkilanka-aitaa Alueen eteläosasta havaittiin sammaleen alta piikkilanka-aidan jäännöksiä ja ilmeisesti aidan portinpielitolppa (x=3542997, y=7618973) Kaivanto 4 ja tasanne Alueen etelälaidalle, louhikon reunaan on kaivettu koillis-lounaissuuntainen 6 m pitkä ja noin 1 m leveä kaivanto. Sen lounaispäässä on pystyssä vajaan metrin mittainen paalu. Kaivannosta noin 3 m pohjoiseen on lohkareiden väliin tasoitettu noin 3 m x 3 m kokoinen alue (x=3543046, y=761990). Riuku Noin 3 m korkeudella oleva, kahden puunhaaran väliin asetettu kolmimetrinen riuku (x=3542980, y=7619065). Rakennuksen pohja 1 Alueen keskivaiheilla, vajaat 10 m riu"usta länsiluoteeseen sijaitsee 5 m x 10 m kokoinen rakennuksen pohja (x=3542972, y=7619068). Sen pohjoispäässä näkyy peruskiveystä. Rakennuksen pohja 2 Ojan eteläpuolella, noin 15 m rakennuksen pohjasta 1 luoteeseen sijaitsee noin 6 m x 6 m kokoinen rakennuksen pohja 2 (x=3542962, y=7619081). Sen pohjoispäässä näkyy peruskiveystä. Rakennuksen pohja 3 Ojan eteläpuolella, noin 15 m rakennuksen pohjasta 2 länteen sijaitsee noin 6 m x 10 m kokoinen rakennuksen pohja 3 (x=3542947, y=7619080). Se erottuu maastossa matalina valleina. Polku kulkee rakennuksen jäännöksen läpi. Rakennuksen pohja 4 Rakennuksen pohja erottuu maastossa matalina valleina rakennuksen pohjan 2 kaakkoispuolella (x=3542970, y=7619078). Ojan pohjoispuoli: Rakennuksen pohja 5 Rakennuksen pohja, jonka koko on 6 m x 10 m, sijaitsee noin 25 m ojan suun pohjoispuolella (x=3542897, y=7619126). Rakennuksen pohja 6 Rakennuksen pohja, jonka koko on 5 m x 5 m, sijaitsee noin 45 m ojan suusta luoteeseen (x=3542867, y=7619117). Kaivanto 5 Noin 1,5 m x 1,5 m kokoinen, sammaloitunut kaivanto, jonka pohjalla on maatuneita puun pätkiä, sijaitsee rakennuksen pohjasta 6 noin 35 m pohjoisluoteeseen (x=3542851, y=7619148). Kaivanto 6 Noin 4 m x 1 m kokoinen kaivanto sijaitsee alueen pohjoisosan rinteessä (x=3542801, y=7619156). Sen pohjois-, länsi- ja eteläsivulla on hirsiseinää pystyssä. Tuliasema 5 Ojan pohjoispuolella, kaivannosta 5 noin 20 m koilliseen, sijaitsee kahden suuren maakiven välissä hirsivalli, joka on suunnattu ojalle päin (x=3542863, y=7619162). Rakennelman jäännös 3 Alueen pohjoisosassa, noin 15 m tuliasemasta 5 luoteeseen on noin 4 m x 4 m kokoinen hirsirakennelman jäännös, josta on jäljellä viisi koirankaulasalvoksista hirsikertaa. Rakennelmassa on jäljellä itä-, pohjois- ja länsisivut (x=3542856, y=7619196). Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Matti Huru, Pertti Heikkuri ja Aki Romakkaniemi kertoivat kohteen sijainnin. Saksalaisten asemapaikka ja venäläisten sotilaiden hautapaikka. Kohde sijaitsee Nangujärven itäosassa sijaitsevan, koilliseen pistävän Joutavanlahden (Jyevdilasluohtâ) pohjukassa. Asemapaikan halki virtaa koillisesta Riämnjjuuvâs. Ojan varsi on vaikeakulkuista ja louhikkoista. Kohteen kaakkoispuolella kulkee saksalaisten tekemä tie, joka johtaa Nangujärven eteläosasta aina Isolle Saarijärvelle saakka. Alueen maaperä on kivistä soramoreenia ja paikalla kasvaa rehevää sekametsää. 3 Voimassa 2011-02-16T14:34:16 32865.77856445 1040.44341129
arkeologinenkohde_alue.809 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.809 132122 {BD37A9E1-D4A9-4C6C-8505-6E62D3EC50E1} Vellijärvi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 172 ei Rakennuksen jäännös 1 sijaitsee noin 100 m kääntöpaikasta länteen. Kämppä on kaksiosainen hirsirakennelma. Pohjois-eteläsuunnassa sen kokonaispituus on 5,2 m ja leveys itä-länsisuunnassa 2,6 m. Eteinen on pieni, sen koko on 1,4 m x 1, 7m. Ovaiaukko on etelään, ja sen karmit on vielä pystyssä. Kämpästä on jäljellä 4 alinta hirsikertaa. Laudoista ja kattohuovasta tehty katto on romahtanut sisään. Kämpän eteisessä ja on käytetty lohenpyrstösalvosta ja muutoin koirankaulasalvosta. Rakennuksen jäännöksen 1 länsipuolisella alueella on hellan ja tiskipöydän jäännökset. Hellan sisällä on Lalli 1-65 -leimallisia tiiliä. Paikalla on myös valettu tulisijan pohja. Rakennuksen jäännöksestä 1 noin 50 m lounaaseen, järven rannassa sijaitsee likakaivokuoppa. Sen lähellä on toisen hellan jäännös, jonka merkki on Tarkkuus. Hellan vieressä on Keramia Esa-merkkisiä tiiliä. Kääntöpaikasta noin 40 m lounaaseen sijaitsee mahdollinen rakennuksen jäännös 2. Siitä on jäljellä vain muutamia koirankaulasalvoksisia hirsiä. Kämpän arvioitu koko on noin 8,5 m x 7, 5 m. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde inventoitiin vuonna 2010. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Vellijärven kaakkoisosan pohjoisrannalla, metsäautotien päässä. Vellijärvestä etelään laskevan ojan yli pääsee vielä maastoautolla, mutta muut autot on jätettävä rajatun alueen itäpäässä sijaitsevalle kääntöpaikalle. Alueen maaperä on soramoreenia ja paikalla kasvaa sekametsää. 3 Voimassa 2011-05-18T17:33:39 12495.21142578 461.52167892
arkeologinenkohde_alue.810 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.810 124641 {C8E624AA-0660-48DB-BC68-4FE7D3BC4D9B} Loukkojärvi 2 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 205 ei Paikalla on seitsemän pyyntikuoppa, joiden halkaisija vaihtelee 1,2-2,5 m ja syvyys 0,2-0,4 m välillä. Kuopista kuoppa 6 on epämääräisin ja matalin. Kaikissa kuopissa kuoppaa 6 lukuunottamatta huuhtoutumiskerros on yhtä paksu kuopissa kuin kuoppien ympärilläkin. Koordinaatit: Kuoppa 1 x= 3606694, y= 7184581 Kuoppa 2 x= 3606700, y= 7184586 Kuoppa 3 x= 3606693, y= 7184587 Kuoppa 4 x= 3606693, y= 7184598 Kuoppa 5 x= 3606702, y= 7184612 Kuoppa 6 x= 3606688, y= 7184622 Kuoppa 7 x= 3606692, y= 7184632 Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Löytyi inventoinnissa 8.7.2010 Pyyntikuoppia. Huuhtoutumiskerros viittaisi kuoppien olevan melko vanhoja. Kohde sijaitsee Loukkojärven länsipäässä hiekkaharjun ja järven välisellä kankaalla. Puusto kooostuu männyistä ja aluskasvillisuus sammaleesta ja varvuista. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2010-11-30T08:31:03 751.94116211 126.77237956
arkeologinenkohde_alue.811 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.811 124741 {3A7C3292-8B19-4200-BFAA-3D75EF30DD51} 1000020806 Aittajärvi 4 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Aittajärven pohjoispuolelta löytyi kaksi pyyntikuoppaa läheltä toisiaan. Ne on kaivettu lähelle Aittajärven ja Aittavielman yhtymäkohtaa hiekkaiselle niemekkeelle. Aivan lähialueella ei ole muita pyyntikuoppia, mutta Aittajärvi 1:n pyyntikuoppajärjestelmä on 450 m lounaaseen. Alueelta ei löydetty muita merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta, vaikka Aittajärven ympäristö vaikuttaa erinomaiselta muinaiselle asumiselle. Pyyntikuoppa 1: x = 7616673, y = 3495621 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 2: x = 7676678, y = 3495654 Ø 2,5 m, syvyys 50 cm, ei valleja. Rajoittuu pyyntikuoppien välittömään läheisyyteen. Taiteilija Jussi Kivi on löytänyt vuonna 1995 Aittajärven rannalta useita pyyntikuoppia. Kohteita ei oltu aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Aittajärven pohjoispuoli on melko avointa ja tasaista hiekkasta maastoa. Ympäristö on kuivan kankaan hyvin harvaa männikköä. Kuoppien itäpuolella virtaaAittavielma Aittajärvestä Vuorhajärveen. Pohjoispuolella avautuu laaja jänkä. 3 Voimassa 2019-11-26T15:44:48 850.30053711 122.66172976
arkeologinenkohde_alue.812 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.812 126322 {D53FB641-C8E3-4246-BBF2-5C341E424F1F} Kotilampi pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 220 ei Kohteessa on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat matalia, soikeita ja vallittomia. Pyyntikuoppa1 x3522801 y 7326138 koko 4 x 2,5 m syvyys 70 cm. Kuoppa on soikea ja valliton ja koillis-lounas - suuntainen. Pyyntikuoppa 2 x 3522806 y 7326118, koko 5 x 5 m syvyys 50 cm. Kuopan keskelle on tehty wc, jonka alle on kaivettu kuoppa. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Pyyntikuoppa 3 x 3522767 y 7326038 koko 3,5 x 3,5 m, syvyys 50 cm. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Pyyntikuoppa 4 x 3522749 y 7326034, syvyys 30 cm. Kuoppa on pyöreä, valliton ja kooltaan 2 x 2 m. Pyyntikuoppa 5 x 3522736 y 7326031, koko 2 x 2 m, syvyys 60 cm. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Kuva 007. Kuva taustalla näkyy metsäautotie 8 metrin etäisyydellä kuopasta. Pyyntikuoppa 6 x 3522731 y 7326032, koko 2 m x 2,5, syvyys 60 cm. Kuoppa on soikea ja valliton. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien esiintymisalueelle. Löytyi inventoinnissa. Pyyntikuopparivi, joka on ilmeisen vanha kuoppien peittyneisyydestä päätellen. Kohde sijaitsee Laukkujärven ja Kotilammen välisellä hiekkaharjulla, jossa kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa ja jäkälää. Kuoppasysteemin alueelta kulkee hiekkatie Laukkujärven rantaan ja tie on kuluttanut paikoin maaperää. 3 Voimassa 2010-12-07T14:03:47 8094.53930664 409.42898954
arkeologinenkohde_alue.813 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.813 128201 {BF44835B-1C89-4872-8557-CA54C13540D4} Uddskatan 5 ampuma-asemia ja korsu 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2134 Tulipesäkkeet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 6 Kansalliset kaupunkipuistot 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty ei Kohde koostuu useasta lähipuolustusasemasta, mahdollisista tykkiasemista ja korsusta. Eteläisin rakenne on korsu, joka on rakennettu avokallioalueen kupeeseen niin, että kallioa on hyödynnetty korsun takaseinänä. Kohteen keskiosassa ja pohjoisosassa juoksuhautoja, jotka johtavat yhden miehen ampuma-asemiin. Kohteen pohjoispuoliskossa on myös rakennuksen pohja, josta on jäljellä ainoastaan betoniset kulmapilarit. Kohteella on yksi mahdollinen konekivääri tai pikakivääriasema. Näkyvät rakenteet on rajattu alueen sisälle. Uddskatanin alue on ollut osa Tulliniemen aluetta, jossa on ollut vilkasta satamatoimintaa ainakin 1500-luvulta lähtien. Hankoniemen siirtyminen Neuvostoliittoon hallintaan talvisodan jälkeen aloitti voimakkaan linnoittamisen ajan myös Uddskatanilla. Alueella sijaitsi 29. rannikkopatteriston 130mm tykit. Patteristo oli ympäröity piikkilangalla omaksi tukikohdakseen, joka käsitti lähinnä luonnonsuojelualueen länsiosaa, ja lisäksi rannoilla sijaitsi useita lähipuolustusasemia. Korsut, joiden hirsikehikot oli peitetty rantakivillä, sijaitsivat tykkiaseman läheisyydessä. Uddskatanin patteristo ampui eniten Hankoniemen rannikkopattereista, yhteensä 400 ammuntaa ja 3097 kranaattia. Tykkipihat olivat kuitenkin liian matalat ja sijaitsivat rintamassa lähellä toisiaan. Siksi nämä antoivat miehistöilleen liian vähän suojaa. (Salminen 1991:4-5, Silvast 1985:42-44) Lähteet: Salminen, Pekka 1991: Uddskatanin lakisääteisen suojelualueen ja Tammisaaren kansallispuiston sotahistorian selvitys. Metsähallituksen keskusarkisto & Etelä-Suomen luontopalvelujen arkisto. Silvast, Pekka 1985: Hankoniemi 22.3.1940-2.12.1941 - Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta. Hangon museon julkaisusarja 1. Tammisaari. Neuvostoliiton 29. rannikkopatteriston Uddskatanin linnakkeen rakenteita. Kohde sijaitsee suojelualueen pohjoisosassa kiinteistörajan tuntumassa ja osittain vapaa-sataman puolella. Satama-alueen teollisuusalue alkaa vain 2-5 m kohteesta itään. Paikalla kasvaa harvaan mäntyjä ja heti kohteen länsipuolella alkaa hiekkaranta. Rantaan on matkaa vain 30 m. Kohteen eteläosan rakenteet on rakennettu matalan avokalliokumpareen juurelle. 3 Voimassa 2019-10-14T10:55:55 3573.59838867 324.21662262
arkeologinenkohde_alue.814 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.814 131562 {A0822BFA-9CA2-462D-BDCA-12064307572F} 1000020886 Cuovâluobâl 2 liesilatomus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 205 ei Liesilatomus sijaitsee noin 15 m Cuovâluobâlin rannasta pohjoiseen, tasaisen törmän päällä, noin 4 m törmän jyrkästä eteläreunasta pohjoiseen (x=3552129, y=7615665). Sammalen peittämän, noin 10 cm korkean liesilatomuksen pituus on pohjois-eteläsuunnassa 1,8 m ja leveys noin 1 m. Siihen on ladottu 3-4 kivikertaa päällekkäin, ja kivipakan paksuus on noin 20 cm. Kivipakan seasta oli vaikea saada maakairanäytettä, mutta muutamassa näytteessä havaittiin kivien seassa olevan hiilisilppua. Latomuksen ikää on vaikea määrittää. Noin 3 m latomuksesta lounaaseen sijaitsee uusi, käytössä oleva nuotiokiveys. Kohde on rajattu näkyvän rakenteen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Ajoittamaton liesilatomus. Liesilatomus sijaitsee Ivalon kirkosta noin 30,6 km itäkaakkoon, Tsarmitunturin erämaa-alueen eteläpäässä, noin 60 m Nangujärventien eteläpuolella ja 65 m Laanajärvestä Cuovâluobâliin eli Valolompoloon laskevan ojan suulta koilliseen, Cuovâluobâlin koillispään pohjoisrannalla. Alueen maaperä on soramoreenia. Paikalla kasvaa kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuutena on sammalia, puolukkaa ja jäkälää. 3 Voimassa 2011-05-18T16:25:21 4175.15698242 266.26955217
arkeologinenkohde_alue.815 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.815 131664 {30662294-0B9B-496B-8F2A-2B959E11B7B9} 148010456 Kolmostupa kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 183 ei Kolmostuvan kivi- ja /tai pronssikautisen asuinpaikan on löytänyt Aki Arponen vuonna 1988. Tuolloin löytöjä havaittiin Kolmostuvan pihapiirissä, noin 70 m luusuasta etelään sekä 70 m itään, lisäksi pihapiirissä erottui kaksi liesikiveystä. Vuoden 2010 inventoinnissa ei vuokrakämpän pihapiiristä voitu havaita liesikiveyksiä eikä enää muitakaan esihistorialliseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Sen sijaan kvartsi-iskoksia havaittiin Kolmostuvan itäpuolella rantaan kulkevalta pistotieltä, noin 30 m etäisyydellä rannasta (x=3548620, y=7610109, z=184). Lisäksi Ahvenlammesta Kolmosjärveen laskevan ojan länsipuolelta, kuluneelta metsäautotieltä löytyi kvartsi-iskoksia (x=3548739, y=7610042, z=183). Löytöjä ei otettu talteen. Kohde on rajattu löytöjen perusteella. Kolmostuvan kivi- ja /tai pronssikautisen asuinpaikan on löytänyt Aki Arponen vuonna 1988. Kivi- ja /tai pronssikautinen asuinpaikka. Kivi- ja /tai pronssikautinen asuinpaikka sijaitsee Inarin kirkosta noin 60 km kaakkoon, Kolmosjärven eli Kolmâsjävrin lounaisrannalla, Kolmosvaaran ja Luusuavaaran välissä, Kolmosjoen luusuan itärannalla. Paikalla sijaitsee myös Metsähallituksen vuokrakämppä Kolmostupa ulkorakennuksineen. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa kuivaa kangasmetsää, mutta järven rannat ovat soistuneet. Aluskasvillisuutena on jäkälää, puolukkaa ja sammalia, ja monin paikoin se on kulunut pois. 3 Voimassa 2011-02-03T09:55:23 10008.55957031 610.86241473
arkeologinenkohde_alue.816 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.816 131667 {E74C4680-7CF8-420A-9C2C-F8E49D8C7016} 148010367 Luttojoki/Kolmosjoki kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 145 ei Kivikautisen asuinpaikan on havainnut Markku Torvinen vuonna 1985 tarkastusmatkallaan. Kohde oli jo tuolloin hyvin kulunut leiriytymisen vuoksi, mutta paikalta löytyi kvartsi-iskoksia. Vuonna 2010 paikalle havaittiin rakennetun uuden, korkean ja pyöreän nuotiokiveyksen ja maaperän olevan hyvin alttiina eroosiolle, sillä pintakasvillisuutta rajatulla alueella oli hyvin vähän jäljellä. Paikalta löytyi vain pari palaneen luun sirua, joita ei otettu talteen. Kohde on rajattu vuonna 1985 tehdyn aluerajauksen perusteella. Kivikautisen asuinpaikan on havainnut tarkastusmatkallaan Markku Torvinen vuonna 1985. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee noin 27,1 km Ivalon kirkosta kaakkoon, Luttojoen koillisrannalla, joen ja Rajajoosepintien tien välissä, Kolmosjoen ja Luttojoen yhtymäkohdasta noin 280 m länsiluoteeseen. Alue on harvaa männikkökangasta ja maaperä karkeahkoa hiekkaa. Aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkaa, ja pintakasvillisuus on leiriytymisestä johtuen monin paikoin kulunut. 3 Voimassa 2011-02-03T10:37:38 1166.88793945 125.6009892
arkeologinenkohde_alue.817 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.817 131669 {C691AA41-E93D-47E2-927D-4A94CBE86463} Kolmâsjuuhâ 2 savottakämppäalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 143 ei Kohteessa on kolme kämpän pohjaa ja yksi kellarin jäännös. Kämppä 1 Alueen eteläisin kämpän jäännös sijaitsee noin 4 m joen rannasta länteen, lähes sähkölinjan alla. Kämpän koko on noin 6 m x 3,5 m,. Kämppä on ilmesesti ollut kaksiosainen, sillä sen maavallien, nurkkakivien ja pohjahirsien jäännösten perusteella pohjoisosassa on sijannut noin 2 m x 3,5 m kokoinen ja eteläosassa 4 m x 3,5 m kokoinen huone. Eteläisemmän huoneen luoteisnurkassa on piisikiveyksen jäännös, jossa on metallilevyä, tiiltä, laastia ja luonnonkiviä. x=3543702, y=7603903, z=143 Kellari Kellarin jäännös sijaitsee kämpästä 1 vajaat 10 m länsiluoteeseen. Noin 4 m x 4 m kokoinen kellari on kaivettu maan sisään ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveät vallit kaikilla muilla paitsi länsisivulla. Kellarin puurakenteesta on jäljellä muutama palkki ja ja pystylautaa. Kellarin pohjoispuolella noin 7 m etäisyydellä on kaksi jätekuoppaa. x=3543691, y=7603912, z=143 Kämppä 2 Kämpästä kaksi on jäljellä 7 m x 7 m kokoinen lankkulehikko, joka erottuu maasta noin 20-25 cm korkeana kohoumana. Se sijaitsee kämpästä 1 noin 50 m luoteeseen. Kehikon päällä on jäljellä lattialautaa ja sahanmuhaa sekä rakenteen keskellä muutamia kiviä. Kämpän jäännöksen pohjoispuolella on kaivanto. x=3543665, y=7603938, z=143 Kämppä 3 Kämpän 3 jäännös sijaitsee kämpästä 2 noin 50 m pohjoiskoilliseen. Kämpästä on jäljellä lankkukehikon matala valli, jonka koko on 10 m x 10 m. Kehikon sisällä on näkyvissä sahanmuhaa, kattohuovan paloja, lasia ja lounaisnurkassa kiviä. Uusi nuotiokiveys on tehty lounaisnurkkaan ilmeisesti vanhoista piisin kivistä. x=3543678, y=7603989, z=143 Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tarkastettiin vuoden 2010 inventoinnissa. Tiedon savottakämppäalueen sijainnista antoi akujärveläinen Matti Huru. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Kolmâsjuuhân eli Kolmosjoen länsirannalla, Rajajoosepintien pohjoispuolella kulkevan sähkölinjan pohjoispuolella, Kolmosjoen ja Luttojoen yhtymäkohdasta noin 180 m pohjoisluoteeseen. Alue on harvaa männikkökangasta ja maaperä soramoreenia. Aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalia, heiniä, variksenmarjaa ja puolukkaa, ja pintakasvillisuus on monin paikoin kulunut. 3 Voimassa 2011-02-03T10:56:17 3347.05297852 295.36905432
arkeologinenkohde_alue.818 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.818 121692 {763706D7-3863-4B88-AE45-03EFAED72FCA} Väätimö 4 asumus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 282 ei Niityn eteläreunalla on kivillä vuorattu kellari ja 7 x 4 metrin kokoisen rakennuksen raunio, sekä epämääräinen kiveys. Rakennuksen raunioissa on näkyvillä 3 x 3 metrin maavalli ja lahonnutta hirttä. Kellari on 5 x 5 metrin kokoinen kivivalli, jonka keskellä on neliön muotoinen 2 metriä syvä kuoppa. Kellarista kulkuaukko on itään järvelle. Kellarin länsipuolella on soikea kiviraunio, joka on ilmeisesti peltoraunio, jonka kivet on kerätty niityltä. Kohde rajautuu aluemaisesti pihamaaniitylle, jossa rauniot sijaitsevat. Loytyi inventoitaessa. Hylätyn maatilan tai kämpän rauniot. Pihapiiri ja kasvillisuus viittaavat alueella tapahtuneen asumisen jatkuneen kauan. Kohde sijaitsee Väätimon länsirannalla sijaitsevan lahden pohjukassa. Alueella on 50 x 50 kokoinen niitty, joka on kämpän pihamaa. 3 Voimassa 2010-11-18T14:19:04 2267.56103516 183.17063266
arkeologinenkohde_alue.819 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.819 127641 {1C8AFBBB-8A21-4DCD-8BD7-ADEB04614E94} 1000018132 Silisvuopmi 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 520 510 ei Pyyntikuopat on kaivettu harjun hiekkaiseen maaperään. Osa sijaitsee aivan terävän harjun huipulla, osa on tehty alemmas harjun rinteille. Pyyntikuoppajärjestelmä on yhteensä 1,2 km pitkä pohjois-eteläsuunnassa. Pyyntikuoppien sijainti- ja kokotiedot Pyyntikuoppa 1: ø 4,5 m, syvyys 1,3 m, ei vallia x = 7680 041 / y = 3251 412 Pyyntikuoppa 2 ø 4,5 m, syvyys 1,2 m, ei vallia x = 7680 130 / y = 3251 390 Pyyntikuoppa 3 ø 4,5 m, syvyys 1,2 m, ei vallia x = 7680 135/ y = 3251 391 Pyyntikuoppa 4 ø 4,0 m, syvyys 1,3 m, ei vallia x = 7680 201/ y = 3251 387 Pyyntikuoppa 5 ø 4,5 m, syvyys 1,3 m, ei vallia x = 7680 221/ y = 3251 394 Pyyntikuoppa 6 ø 4,5 m, syvyys 1,4 m, ei vallia x = 7680 243/ y = 3251 399 Pyyntikuoppa 7 ø 3,5 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 1,0 m, vallin korkeus 0,5 m x = 7680 249/ y = 3251 405 Pyyntikuoppa 8 ø 3,0 m, syvyys 0,6 m, ei vallia x = 7680 291/ y = 3251 422 Pyyntikuoppa 9 ø 4,0 m, syvyys 1,1 m, ei vallia x = 7680 294/ y = 3251 428 Pyyntikuoppa 10 ø 4,5 m, syvyys 1,3 m, ei vallia x = 7680 309/ y = 3251 437 Pyyntikuoppa 11 ø 4,0 m, syvyys 1,3 m, ei vallia x = 7680 317/ y = 3251 440 Pyyntikuoppa 12 ø 3,0 m, syvyys 1,0 m, ei vallia x = 7680 368/ y = 3251 477 Pyyntikuoppa 13 ø 3,0 m, syvyys 1,1 m, ei vallia x = 7680 370/ y = 3251 479 Pyyntikuoppa 14 ø 3,5 m, syvyys 1,1 m, ei vallia x = 7680 372/ y = 3251 482 Pyyntikuoppa 15 ø 4,0 m, syvyys 1,3 m, ei vallia x = 7680 376/ y = 3251 486 Pyyntikuoppa 16 ø 3,0 m, syvyys 1,1 m, ei vallia x = 7680 387/ y = 3251 487 Pyyntikuoppa 17 ø 4,5 m, syvyys 1,3 m, ei vallia x = 7680389/ y = 3251510 Pyyntikuoppa 18 ø 3,0 m, syvyys 0,8 m, ei vallia x = 7680 559/ y = 3251 493 Pyyntikuoppa 19 ø 4,0 m, syvyys 1,3 m, ei vallia x = 7680 636/ y = 3251 472 Pyyntikuoppa 20 ø 3,5 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 1,3 m, vallin korkeus 0,2-0,3 m x = 7680 640/ y = 3251 473 Sijaitsee hyvin lähellä hiekkakuopan reunaa Pyyntikuoppa 21 ø 3,0 m, syvyys 1,1 m, ei vallia x = 7680 737/ y = 3251 471 Pyyntikuoppa 22 ø 4,0 m, syvyys 1,1 m, ei vallia x = 7680 761/ y = 3251 440 Pyyntikuoppa 23 ø 3,5 m, syvyys 1,1 m, ei vallia x = 7680 827/ y = 3251 488 Pyyntikuoppa 24 ø 2,0 m, syvyys 0,8 m, ei vallia x = 7681 151/ y = 3251 541 Pyyntikuoppa 25 ø 3,5 m, syvyys 1,2 m, ei vallia x = 7681 246/ y = 325 1528 Kohde rajautuu 1,2 km pituiselle ja leveimmillään noin 80 m levyiselle alueelle Siilasvuomalla kulkevalla harjujaksolle. Osa pyyntikuopista on kaivettu aivan kapean harjun päälle. Harjun rinnettä noustessa kuopat huomaa vasta kun on aivan niiden reunalla. On mahdollista, että kuopat on kaivettu harjun laelle sen takia, että rinnettä ylös ajetut peurat eivät huomaa kuoppia ja joutuvat niihin. Pyyntikuopat sijaitsevat pitkälle etelä-pohjoissuuntaisella harjulla Siilasjärven koillispuolella. Harjuilla kasvaa tunturikoivumetsikkö ja kenttäkerroksen kasvillisuudessa vallitsee mustikka, variksenmarja ja puolukka. Harjujakson itäpuolella on laaja hiekanottoalue, joka ulottuu paikoin lähes pyyntikuoppiin kiinni pyyntikuoppajakson pohjoispäässä. 3 Voimassa 2010-12-13T12:07:26 43892.35913086 2718.25401605
arkeologinenkohde_alue.820 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.820 131634 {C48CFC7B-37E7-4369-9C10-D304BCC0E58B} Ylimmäinen Kettujärvi saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde sijaitsee Ylimmäisen Kettujärven luoteis- ja pohjoispäässä, Nangujärventien molemmin puolin. Nangujärventien pohjoispuoli: Muulitalli Aivan Nangujärventien pohjoislaidalla sijaitsee muulitallin jäännös, joka erottuu maastosta selkeästi rehevänä, nokkosten ja heinien valtaamana alueena. Sen koko on noin 10 m x 70 m. Oviaukko on ollut ainakin pohjoisseinällä. Tallin eteläpuolella on sontakasa. Muulitallin pohjoispää: x=3545572, y=7617721, z=186, eteläpää: x=3545541, y=7617663, z=186 Korsu 1 Rinteeseen kaivetun korsun koko on pohjois-eteläsuunnassa 3 m ja itä-länsi-suunnassa 6,5 m. Se sijaitsee noin 18 m Nangujärventien pohjoispuolella. Korsun eteisen koko on 3 m x 2 m, ja sen kattorakenne on romahtanut. Eteisen itäseinämä on tehty kivestä ja maasta. Korsussa on jäljellä kuusi hirsikertaa, ja kattorakenteesta ei ole jäljellä enää mitään. x=3545539, y=7617683, z=188 Heinikkoalue 1 Heinää kasvava aukea, jonka koko on noin 5 m x 5 m, sijaitsee noin 38 m korsusta länteen. Ilmeisesti sotaromun keräilijät ovat käyneet paikalla miinaharavoineen, sillä heinikon keskelle oli kesällä 2010 kaivettu neljä syvää kuoppaa. x=3545502, y=7617688, z=191 Poterot 1-4 Pienen kivisen vaaran pohjoislaelle on kaivettu koillis-lounaissuuntaisesti neljä poteroa. Koillisin potero: x=3545480, y=7617664, z=192, lounaisin: x=3545472, y=7617665, z=192 Tuliasema 1 Neljän poteron kaakkoispuolella on hirrenpätkistä suuren maakiven taakse tehty, luoteeseen suunnattu tulipesäke. Pesäkkeen hirret on kiinnitetty toisiinsa rautalangalla. x=3545482, y=7617655, z=194 Poterot 5-11 Seitsemän pientä poteroa on kaivettu asemapaikan länsilaidalle, noin 70-85 metrin etäisyydelle Nangujärventiestä. Lounaisin: x=3545453, y=7617662, z=193, koillisin: x=3545468, y=7617699, z=193 Ulkokäymälä 1 (?) Mahdollinen ulkokäymälän jäännös sijaitsee muulitallin luoteispuolella. Kaivannon päällä on säilynyt myös puupaaluja, lautaa ha rautalankaa. Romahtaneen rakennelman koko on 4 m x 1,5 m. x=3545528, y=7617714, z=188 Kämppä 1 Nangujärventien leikkauksessa on tuhoutuneen hirsikämpän jäännös. Hirsiä on pukattu sivuun tien pohjoislaidalle. x=3545581, y=7617705, z=187 Kämppä 2 Hirsikämppä sijaitsee Nangujärventieltä luoteeseen kääntyvän pistotien länsipuolella, aivan tien varressa. Kämpästä on säilynyt kolme koirankaulasalvoksista hirsikertaa. Sen koko on pääilmansuunnissa 6,5 m x 6,5 m. Oviaukko on sijainnut eteläseinällä, ja kamiinan seinäpellin palasten perusteella kamiina on sijainnut lounaisnurkassa. x=3545585, y=7617740, z=187 Korsu 2 Korsu 2 sijaitsee Nangujärventieltä luoteeseen kääntyvän pistotien ja Nangujärventien risteyksestä noin 75 m luoteeseen, noin 15 m pistotien länsipuolella. Maahan kaivetun rakennelman koko on pohjois-eteläsuunnassa 4 m ja itä-länsisuunnassa 6 m. Sen seinät on tuettu vaakahirsillä ja katto on romahtanut. Korsun 2 ja kämpän 2 puolessavälissä sijaitsee heinää kasvava alue, jossa mitä ilmeisimmin on ollut jokin rakennelma tai jotain toimintaa. x=3545550, y=7617770, z=186 Heinäsuova 1 Suovan jäännös sijaitsee Nangujärventieltä luoteeseen kääntyvän pistotien ja Nangujärventien risteyksestä noin 115 m pohjoiseen, Ylimmäisestä Kettujärvestä laskevan ojan länsipuolisessa jänkässä. Sen pituus on noin 10 m, ja kahdeksan seivästä on vielä pystyssä jänkässä. Suovasta noin 10 m kaakkoon on rehevä, heiniä kasvava alue, joka saattaa olla lantakasa. x=3545591, y=7617831, z=183 Lato Paikalleen romahtaneen ladon jäännös sijaitsee Nangujärventieltä luoteeseen kääntyvän pistotien ja Nangujärventien risteyksestä noin 100 m pohjoiskoilliseen, Ylimmäisestä Kettujärvestä laskevasta ojasta noin 25 m länteen, jänkän reunalla. Sen koko on 4,2 m x 4,2 m. Alimpien hirsien perusteella päädyissä on ollut koirankaulasalvokset. x=3545628, y=7617810, z=183 Heinäsuova 2 Suovan jäännös 2 sijaitsee Nangujärventieltä luoteeseen kääntyvän pistotien ja Nangujärventien risteyksestä noin 115 m koilliseen, aivan Ylimmäisestä Kettujärvestä laskevan ojan länsireunalla. Sen pituus on noin 10 m, ja yksi seiväs on vielä pystyssä jänkässä. x=3545655, y=7617820, z=183 Ulkokäymälä 2 (?) Mahdollisen ulkokäymälän jäännös 2 sijaitsee Nangujärventieltä luoteeseen kääntyvän pistotien ja Nangujärventien risteyksestä noin 85 m koilliseen ja Ylimmäisestä Kettujärvestä laskevasta ojasta noin 35 m länteen. Pitkää heinää kasvavan kaivannon pituus on noin 3,5 m ja sen päälle puurakenteet ovat romahtaneet. x=3545646, y=7617786, z=183 Jätekuoppa 1 ja 2 Kaksi jätekuoppaa sijaitsee kämpästä 3 noin 20 m koilliseen. x=3545641, y=7617770, z=183 Kämppä 3 Kämpän jäännös 3 sijaitsee Nangujärventieltä luoteeseen kääntyvän pistotien ja Nangujärventien risteyksestä noin 50 m koilliseen ja Nangujärventiestä noin 15 m pohjoiseen. Siitä on jäljellä 3 hirsikertaa, ja sen keskellä kasvaa koivuja ja paju. Kämpän koko on noin 6,3 m x 6,7 m, ja sen nurkissa on koirankaulasalvos. x=3545633, y=7617573, z=184 Kämppä 4 Nangujärventien leikkauksessa on tuhoutuneen hirsikämpän jäännös 4. Hirsiä on pukattu sivuun tien pohjoislaidalle. x=3545648, y=7617743, z=183 Nangujärventien eteläpuoli: Kämppä 5 (?) Nangujärventien eteläpuolella, noin 100 m Ylimmäisestä Kettujärvestä laskevan ojan sillasta kaakkoon on tasainen alue, joka ilmeisesti on rakennuksen pohjan jäännös. Alueen koko on kaakko-luodesuunnassa 8 m ja koillis-lounaissuunnassa 5,5 m. Tasanteen koillisosassa on noin 50 cm korkea ja 8 m pitkä turvevalli, joka saattaa olla peräisin palaneesta seinärakenteesta. x=3545790, y=7617717, z=183" Kämppä 6 Kämppä 6 sijaitsee mahdollisesta kämpästä 5 noin 23 m kaakkoon ja noin 30 m Ylimmäisen Kettujärven rannasta itään. Kämpän koko on noin 5,5, m x 4 m, ja siitä on säilynyt vain pari hirsikertaa. Lyhyemmällä länsisivulla on sijannut ovi ja lounais- ja luoteisnurkassa luonnonkivistä, tiilestä ja laastista muuratut uunit. x=3545810, y=7617706, z=183 Tuliasema 2 Alueen itälaidalla, noin 25 m Nangujärventien eteläpuolella sijaitsee kaareva, maahan kaivettu tuliasema, jonka pituus on 6 m. x=3545848, y=7617738, z=186 Kämppä 7 Kämppä 7 sijaitsee kämpästä 6 noin 30 m koilliseen. Se on tuhottu jossain vaiheessa polttamalla, sillä siitä on enää jäljellä palaneita hirsiä ja turpeen peittämät vallit. Sen koko on lähes väli-ilmansuunnissa 6 m x 6 m. Oviaukko on sijainnut lounaisseinällä ja piisi länsinurkassa. x=3545830, y=7617733, z=186 Kämppä 8 Kämppä 8 sijaitsee kämpästä 6 vajaat 20 m kaakkoon. Se on ilmeisesti tuhottu jossain vaiheessa polttamalla, ja siitä on jäljellä enää heinää ja katajaa kasvava aukea sekä vähäisesti puujätettä. Kämpän koko on ollut lähes väli-ilmansuunnissa 8 m x 6 m. Piisi on sijainnut etelänurkassa. x=3545825, y=7617696, z=183 Kaivanto Kaivanto sijaitsee alueen kaakkoisosassa, noin 25 m kämpästä 8 kaakkoon. Kaivannon pituus on pohjois-eteläsuunnassa 8 m ja leveys 1,5 m. Sen päälle on kaatunut ja sammaloitunut noin 2 m pitkiä hirrenpätkiä. x=3545842, y=7617684, z=183 Kämppä 9 Kämppä 9 sijaitsee kämpästä 6 vajaat 25 m länsilounaaseen ja järven rannasta noin 5 m itään tiheässä männikössä. Kämpän koko on ollut noin 5 m x 7 m. Sen lounais- ja luoteiskulmassa on sijannut noin 1,5 m x 1,5 m kokoinen piisikiveys. x=3545786, y=7617699, z=183 Kämppä 10 Kämpän jäännös 10 sijaitsee Ylimmäisen Kettujärven ja Nangujärventien välisellä kapealla kaistaleella, noin 15 m Nangujärventiestä etelään. Kämpästä on jäljellä väli-ilmansuuntaiset vallit, joiden koko on 7 m x 7 m-. Ilmeisesti kämppä on poltettu. x=3545633, y=7617709, z=184 Kämppä 11 Kämpän jäännös 11 sijaitsee Ylimmäisen Kettujärven ja Nangujärventien välisellä kapealla kaistaleella, noin 20 m Nangujärventiestä etelään. Kämpästä on jäljellä väli-ilmansuuntaiset vallit, joiden koko on 10 m x 6 m-. Ilmeisesti kämppä on poltettu. x=3545625, y=7617700, z=184 Kämppä 12 Kämpän jäännös 12 sijaitsee Ylimmäisen Kettujärven ja Nangujärventien välisellä kapealla kaistaleella, noin 15 m Nangujärventiestä etelään. Kämpästä on jäljellä väli-ilmansuuntaiset vallit, joiden koko on 7 m x 5 m-. Vallin sisällä on näkyvissä hirsiä, ja niiden alla on ainakin kaakkoisseinällä kylmämuurattua kivijalkaa. Ilmeisesti kämppä on poltettu. x=3545611, y=7617695, z=185 Kämppä 13 Kämpän jäännös 13 sijaitsee Ylimmäisen Kettujärven ja Nangujärventien välisellä kapealla kaistaleella, noin 10 m Nangujärventiestä etelään. Kämpästä on jäljellä vain kaksi maavallia, muilta osin se on jäänyt tien alle. x=354586, y=7617682, z=184 Kämppä 14 Kämpän jäännös 14 sijaitsee Ylimmäisen Kettujärven ja Nangujärventien välisellä kapealla kaistaleella, noin 15 m Nangujärventiestä etelään. Kämpän koko on väli-ilmansuunnissa ollut noin 7 m x 7 m, ja sen hirsikehikkoa on jäljellä vielä kaksi hirsikertaa. x=354583, y=7617668, z=183 Kämppä 15 Kämpän jäännös 15 sijaitsee Ylimmäisen Kettujärven ja Nangujärventien välisellä kapealla kaistaleella, noin 5 m Nangujärventiestä etelään. Kämppä on siirretty pois tielinjalta, alkuperäiseltä paikaltaan. Kämpän ympäristössä on rautatomua ja muulinkenkiä, joita on nostettu myös mäntyjen oksille. x=354562, y=7617660, z=183 Heinikkoalue 2 Alueen eteläkärjessä, Ylimmäisen Kettujärven ja Nangujärventien välissä, noin 10 m Nangujärventiestä etelään sijaitsee heinää kasvava alue. x=354530, y=7617610, z=186 Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde inventoitiin vuonna 2010. Siitä saatiin informanteilta useita ilmoituksia. Saksalaisten asemapaikka. Ylimmäinen Kettujärvi eli Pajemuš Riämnjjáávrᚠsijaitsee noin 10 km Nangujärventien ja Rajajoosepintien risteyksestä koilliseen, välittömästi Kippisjärvelle vievän Nangujärventien eteläpuolella. Saksalaisten asemapaikka sijaitsee järven luoteis- ja pohjoisrannalla, Keskimmäisen Kettujärven ja Ylimmäisen Kettujärven välissä. Laajalla alueella kasvaa pääasiassa eri-ikäistä mäntymetsää ja rannalla ja rehevimmissä paikoissa koivuakin. Aluskasvillisuutena on mm. heiniä, suopursua, puolukkaa, nokkosta, juolukkaa, mustikkaa, sammalia ja jäkälää. 3 Voimassa 2011-04-18T12:36:21 51298.6081543 1321.94771955
arkeologinenkohde_alue.821 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.821 131791 {C79C5D93-258F-471E-A02D-D3D710618409} Pirtti-Kompsio 3 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 140 ei Asemapaikalla sijaitsee pitkä juoksuhauta, jonka seinämää on paikoin upeasti rivinteerattu. Lisäksi alueella on piikkilanka-aitaa ja kaksi mahdollista poteroa. Kaivannot sijaitsevat alueen eteläosassa, piikkilanka-aidan ja juoksuhaudan eteläpään välissä (x=3548952, y=7599993, z=138 ja x=3548959, y=7599989, z=139). Piikkilanka-aita Piikkilanka-aitaa on säilynyt alueen pohjois-, itä- ja eteläosassa. Aidan pohjoispää on sähkölinjan pohjoispuolella (x=3548944, y=7600064, z=147), mistä se kulkee noin 22 m länsilounaaseen, sähkölinjan eteläpuolelle (x=3548926, y=7600054, z=143) ja siitä noin 90 m kaakkoon (x=3548973, y=7600006, z=145). Aidan eteläpää on noin 10 m Rajajoosepintien pohjoispuolella sähkölinjan eteläpuolella (x=3548964, y=7599979, z=135). Lisäksi alueen lounaiskulmasta, pistotien ja Rajajoosepintien välistä, löytyi piikkilanka-aitaa tolppineen pisteestä x=3548891, y=7600012, z=133. Juoksuhauta Juoksuhauta kiemurtelee rinteessä sähkölinjan ja Rajajoosepintien välissä. Juoksuhaudan luoteispää on pisteessä x=3548924, y=7600038, z=140 ja kaakkoispää pisteessä x=3548951, y=7600024, z=144. Juoksuhaudan eteläisin piste on x=3548941, y=7599994, z=136. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Saksalaisten asemapaikka. Kohde sijaitsee Luton pohjoispuolella, Pirttikompsion eteläaisemmän laen lounaispäässä, paikalla, missä Rajajoosepintie kulkee vain parinkymmenen metrin etäisyydellä Luton uomasta. Saksalaisten asemapaikkaa rajaa pohjoisosassa jyrkkä rinne ja sähkölinja, lännessä pieni lampi ja etelässä Luttojoki. Kohteen länsiosan halki kulkee Rajajoosepintien pohjoispuolella pienen lenkin tekevä tienpätkä. Alueen maaperä on kivistä moreenia. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, sammalta, katajaa, jäkälää, variksenmarjaa, mustikkaa ja heiniä. 3 Voimassa 2011-02-09T15:00:24 8067.84521484 339.49076097
arkeologinenkohde_alue.822 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.822 131793 {6D31F213-42D5-4915-96A5-27E464C0B7BD} Iso Palovaara 1 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 140 ei Harjun päällä tai sen koillisreunalla on harjuun kaivettuja pikkupoteroita. Viisi poteroa on selkeästi suunnattu kohti Rajajoosepintietä. Poteroiden koko on noin 1 m x 1 m ja syvyys noin 30-50 cm. Lisäksi poteroalueella on kruunuleimattuja keloja ja vanhoja mäntyjä. Poteroiden koordinaatit ovat: x=3545312, y=7601920, z=142 x=3545341, y=7601902, z=145 x=3545446, y=7601827, z=143 x=3545501, y=7601750, z=143 x=3545579, y=7601612, z=140 Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa. Saksalaisten asemapaikka. Kohde sijaitsee Iso Palovaaran eli Palo-Kompsiovaaran eteläosassa, Rajajoosepintien ja sen pohjoispuolella sijaitsevan pienen lammen ja siitä Puolivälinojaan laskevan ojan välissä, kaakko-luodesuuntaisella harjulla. Alueen maaperä on hiekkaa. Paikalla kasvaa kuivaa, hakattua mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on jäkälää, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2011-02-09T15:29:46 13545.21826172 954.8962493
arkeologinenkohde_alue.823 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.823 131842 {1F6FBB3F-C893-48A5-93F9-C08C3A349605} Siika-Torkojärvenoja 1 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 172 ei Ojan rannassa sijaitsee kaksi rakennelman jäännöstä, joiden ympäriltä maaperää on laikutettu. Pohjoisempi rakennelma on ollut savottakämppä, jonka koko on pääilmansuunnissa ollut noin 8 m x 9 m. Katto on romahtanut, ja pohjois-eteläsuuntainen kurkihirsikin vielä paikoillaan keskellä jäännöstä. Oviaukko on kohti etelään. Pyöröhirsissä on näkyvissä paikoin ämmänkaulasalvos. Kämpän hirsiä on hieman levitelty. Välikatolla on ollut eristeenä hiekkaa. Kämpässä on käytetty myös suuria metallipultteja. (x=3557493, y=7603195, z=171). Tallin jäännös sijaitsee kämpän jäännöksestä noin 25 m etelään. Sen koko on pääilmansuunnissa ollut noin 8 m x 9 m. Koirankaulasalvoksisia, turpeella ja sammalella tilkittyjä pyöröhirsikertoja on jäljellä vielä seitsemän. Noin 1,5 m leveä oviaukko on kohti pohjoista. Eteläseinällä on 3.-4. hirsikerran välissä pieni tuuletusaukko. Kelleksistä tehty katto on romahtanut paikoilleen. Ojan puolella eli länsiseinällä on ollut ilmeisesti jonkinlainen katos kiinni hirsiseinässä. (x=3557490, y=7603166, z=172). Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Matti Huru kertoi Siika-Torkojärvenojan varressa sijainneen savottakämpän ja tallin. Savottakämpän ja tallin jäännös. Savottakämppäalue sijaitsee Rajajoosepintien pohjoispuolella, Siika-Torkojärveen laskevan Siika-Torkojärvenojan itärannalla, ojan itäpuolta kulkevan tien ja ojan välissä. Kohteesta noin 350 m etelään sijaitsee rakennelman jäännös (Reiska 131841). Ojan rannat ovat soistuneet, ja alueen maaperä on soramoreenia. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää, joka on kuivaa kangasta. Aluskasvillisuutena on pääasiassa suopursua, jäkälää, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2011-02-10T13:29:18 5220.73779297 272.81514525
arkeologinenkohde_alue.824 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.824 124981 {F23BECAD-C452-4A5B-91AF-CE6DDCBEA1E6} 777010305 Pienijärvi NE pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 220 ei Esa Suominen on vuonna 1999 paikkaa tarkastaessa löytänyt hiekkaharjulta kaksi suurehkoa halkaisijaltaan 2,5-3,5 m kokoista kuoppaa. Kohdetta tarkastettaessa huomattiin muinaisjäännösalueen sisällä olevan 4 kuoppaa, joista osa oli hyvin epämääräisiä. Paikalta löydetyt kuopat olivat muodoltaan joko pyöreitä tai soikeita ja niiden halkaisija vaihteli 1-2,5 m välillä. Kuopista muutama sijaitsi rinteen yläpäässä ja ne olivat epämääräisempiä. Lisäksi muinaisjäännösrajauksen sisäpuolelta löytyi resenttejäkin kuoppia/kaivantoja sekä rimoista tehdyn laavun jäännös (x= 3608342, y= 7183577). Kuoppien koordinaatit: Kuoppa 1: x= 3608305, y= 7183592 Kuoppa 2: x= 3608311, y= 7183593 Kuoppa 3: x= 3608307, y= 7183584 Kuoppa 4: x= 3608340, y= 7183574 Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaan. Muinaisjäännösrekisterin kohde 777010305 Pyyntikuoppia ja rimoista tehdyn laavun jäännös Kohde sijaitsee hiekkaharjulla Pieni Alanteenjärven ja Pienijärven välissä. Puusto koostu männystä ja kuusesta ja aluskasvillisuus sammaleesta ja varvuista. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2014-11-25T09:59:43 4047.44873047 252.313064
arkeologinenkohde_alue.825 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.825 125065 {37212DF5-75E8-4231-BA84-E9E7DF84ECE7} Petäjälampi kivilatomukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 207 ei Kohteessa on kolme rakasta nostettua suorakaiteenmuotoista kiveä, jotka on tuettu pystyyn muilla kivillä. Eteläisin kivi (kivi 1), x 3513759, y 7336372 on n 70 cm korkea ja 20 cm leveä. Kiven pituus on 30 cm. Kiven sivut ovat tasaiset ja kivi on suorakaiteen muotoinen. Kivi 2, x 3513761, y 7336390 sijaitsee kivestä 1 noin 40 metrin päässä suuntaan 330 astetta. Kivi 2:n korkeus on 70 cm, leveys 20 cm ja pituus 50 cm. Kivi 3, x 3513765, y 7336415 sijaitsee kivestä 2 noin 50 metrin päässä suuntaan 0 astetta. Kivi on noin 1,2 m. korkea, 40 cm leveä ja 25 cm paksu. Kivi on tuettu kivirakkaan 7 kivellä. Kohde rajautuu alueena kivien sijaintipaikalle. Löytyi inventoinnissa matkalla Karipaljakan latomukselle. Kivirivi voi olla Karipaljakan rajamerkin viisarikivimuodostelma. Kivet voivat olla myös rakkaan tehtyjä seitakiviä. Kohde sijaitsee Karipaljakan etelärinteen kivirovakossa, jossa ei kasva puita. Alueella ei myöskään ole turvetta tai aluskasvillisuutta, vain pirunpeltoa. 3 Voimassa 2010-12-01T09:47:49 1279.09936523 155.52125234
arkeologinenkohde_alue.826 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.826 125781 {B2A797A6-1A29-4001-8B59-F6B014B5A4B2} Takkulahti hautapaikat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 213 ei Kohteessa on 11 kuoppaa, joista osa muistuttaa hautoja, jotka sijaitsevat kahdessa rivissä saaren pituussuuntaisesti. Osa kuopista on suurempia kuin hauta. Kuoppa 1 x 3521903 y 7325808 . 4 x 1,2 m, syvyys 40 cm. Kuopassa on muoviroskaa ja vieressä on nuotiopaikka ja kivistä ladottu resentti uuni. Kuoppa 2 x 3521897 y 7325808. 2,5 x 1,5, syvyys 1,2 m. Kuoppa 3 x 3521895 y 7325809, 2 x 1 m, syvyys 70 cm. Kuoppa 4 x 3521895 y 7325810, 1,2 x 1 m, syvyys 50 cm. Kuoppa 5 x 3521885 y 7325814, 3 x 1,5 m, syvyys 1 m. Kuoppa 6 x 3521885 y 7325816, 1,5 x 1 m, syvyys 40 cm. Kuoppa 7 x 3521883 y 7325820, 6 x 2 m, syvyys 1 m. Kuoppa 8 x 3521887 y 7325827, 2,5 x 1,20. syvyys 70 cm. Kuoppa 9 x 3521891 y 7325828, 2 x 1 m, syvyyv 50 cm. Kuoppa 10 x 3521894 y 7325832, 2 x 1 m, syvyys 40 cm. Kuoppa 11 x 3521895 y 7325815, 2 x 1 m, syvyys 70 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti hautojen sijaintialueelle saaressa. Timo Simontaipaleen havainto kuopista. Kuopat ovat ilmeisesti kesähautoja, joita on tehty saariin. Hautaamisesta ei ole paikallisilla tietoa, eikä saarella ole mitään hautauksiin liittyvää nimeä. Kohde sijaitsee nimettömässä Hietajärven saaressa. Paikalla kasvaa varttunut mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on mustikka, puolukka ja paksu turve. 3 Voimassa 2010-12-03T10:19:56 933.11572266 114.79494327
arkeologinenkohde_alue.827 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.827 125861 {7A118D85-7AC2-4AFD-B81F-897A6A6FEDB2} Hyväjoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 212 ei Kohteessa on neliönmuotoisen kämpän rauniot, joista on nähtävissä maatuneet seinävallit, kuoppia ja kaksi suurta kiviröykkiötä, jotka ovat uunirakennelmia. Kämpän koko on 11,20 m x 6,4 m. Kämpän kaakkoisnurkassa erottuu seinillä erotettu huone. Kiviröykkiöt ovat pyöreitä ja seinästään kiinni toisissaan. Röykkiöt ovat 3 m halkaisijaltaan ja metrin korkuisia. Neljä kuoppaa on kooltaan 1,5 m x 2,5 m. Luultavasti uuniröykkiön kivet on koottu kuopista. Kämpästä 30 metrin päässä, pisteessä x 3522073, y 3727733 on pienen rakennuksen rauniot, joista on jäljellä neliönmuotoinen maavalli, uunikiukaan kiviröykkiö ja pari epämääräistä kuoppaa. Rakennelman koko on 2,3 m x 4,5 m. Kivikasan koko on 3,5 m x 2, 5 m ja korkeus 90 cm. Kivikasan sisällä on onkalo kuin ryssänuunissa, jonka pohjalla on hiekkaa. Rakennus on Hyväjoen kämpän sauna. Kohde rajautuu kämpän ja saunan raunioiden alueelle. Kalevi Simontaipaleen ilmoitus. Rakennusten alkuperä jäi epäselväksi. Maatumisasteen perusteella kohteen voisi olettaa vanhemmaksi kuin tukki- tai uittokämpät. Mahdollisesti alueella on ollut tila. Kohde sijaitsee Laukkujärven rannassa. Kohteen itäpuolella 40 m päässä Hyväjoki laskee Laukkujärveen. Alueella kasvaa nuori mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja hiirenvirnaa. 3 Voimassa 2010-12-07T10:27:51 1114.7265625 137.39858846
arkeologinenkohde_alue.828 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.828 130661 {1BDEC39B-A72D-41DC-BFA3-4E1E304C2DC4} 1000020859 Hirvasvuopaja 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 149 ei Vuoden 2010 inventoinnissa Hirvasvuopajan kuluneelta hiekkatörmältä, noin 2 m etäisyydeltä vesirajasta, missä metsäautotie sivuaa vuopajan pohjoisrantaa, löytyi pii-iskos (X=3540296, Y=7604720, Z=149). Palanutta luusilppua, palaneita kiviä ja palanutta hiekkaa löytyi monin paikoin eroosion kuluttamalta rannalta ja tieuralta. Kaksi hiekan peittämää tulisijaa havaittiin vuopajan länsiosan rantaa pitkin kulkevalla polulla, noin 2 m etäisyydellä rannasta (X=3540228, Y=7604664, Z=149). Tulisijojen ympärillä oli havaittavissa tummanpunaruskeaa likamaata ja huonolaatuisia kvartsi-iskoksia. Tulisijoihin ei inventoinnissa kajottu. Lisäksi vuopajan matalassa rantavedessä oli rikkipalaneita kiviä eli osa asuinpaikasta on huuhtoutunut entiseen Luttojoen uomaan. Asuinpaikka rajautuu pohjoisessa tieuran pohjoispuolelle, ja idässä ja lännessä se on rajattu löytöjen perusteella vuopajan pohjois- ja länsiosaan. Iskoksen löytöpaikka 7601545 540108. Kohde on rajattu topografian ja löytöjen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 24 km Ivalon kirkosta kaakkoon, Hirvasvaaran itälaen eteläpuolella, Kattajärven ja Hirvaslompolon välissä, Hirvaslompoloon kulkevalla metsäautotiellä, Hirvasvuopajan pohjoisosassa. Noin 2,3 km Kattajärven eteläpäästä suoraan länsilounaaseen sijaitseva hevosenkengänmuotoinen Hirvasvuopaja on meanderoivan Luttojoen umpeutunut uomanpätkä, ja metsäautotie sivuaa vuopajan pohjoisrantaa. Kohteesta noin 200 m etelälounaaseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Luttojoki/Hirvasvuopaja 2. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. Rannassa kasvaa harvakseltaan varttuneita mäntyjä, ja tien pohjoispuolella on nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta, variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2018-12-10T10:09:08 4625.77929688 381.11134456
arkeologinenkohde_alue.829 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.829 130681 {8E331D47-03B9-429B-9BD5-02063B269548} 1000020860 Hirvasvuopaja 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 149 ei Vuoden 2010 inventoinnissa kuluneelta, noin 2,5 m korkealta hiekkatörmältä, noin 2 m etäisyydeltä vesirajasta löytyi kvartsi-iskoksia noin 10 m x 10 m kokoisella alueella (X=3540196, Y=7604527, Z=149). Noin 20 m löytöpaikasta etelään (X=3540193, Y=7604505, Z=149) havaittiin rikkoontuneella maanpinnalla kirkkaan punaista, tahmaista hiekkaa. Maakairausten avulla voitiin todeta, että värjäytyneen hiekan alue jatkui pisteestä noin 30 m etelään ja vastaavasti rannasta noin 30 m länteen. Koepiston perustella 4-5 cm paksun turvekerroksen alla havaittiin noin 2-3 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros, minkä alla oli noin 3-5 cm paksuudelta punaista, tahmeaa ja tiivistä likamaata. Likamaan alla rikastuneen hiekan kerros vaihettui noin 5 cm matkalla puhtaaksi karkeaksi hiekaksi. Kvartsi-iskosten löytöpaikka 7601352 540008. Kohde on rajattu löytöjen ja koepistojen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 24,1 km Ivalon kirkosta kaakkoon, Hirvasvaaran itälaen eteläpuolella, Kattajärven ja Hirvaslompolon välissä, noin 100 m Hirvaslompolosta Luttoon laskevan ojan suun pohjoispuolella Luttojoen länsirannalla. Kohteesta noin 200 m pohjoiskoilliseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Luttojoki/Hirvasvuopaja 1. Noin 150 m kohteen pohjoispuolella on Kattajärveltä Hirvasjärvelle kulkeva metsäautotieura. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa, ja tasainen kangas viettää paikalla loivasti pohjoiseen. Rantatörmän korkeimmalla kohdalla on uusi puun rungoilla rajattu tulipaikka. Alueella kasvaa pääasiassa varttunutta mäntymetsää, ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Maanpinta on monin paikoin rikkoontunut ja sen turvekerros on kulunut pois. 3 Voimassa 2018-12-10T10:23:18 2084.87426758 191.42566058
arkeologinenkohde_alue.830 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.830 131672 {3F8260F7-63BE-42F6-9FBC-B1F6BAE89F86} Aukustinlammet rakennelma jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Pohjoisemman Aukustinlammen koillisrannalla sijaitsee losoista tehdyn rakennelman jäännös. Sen koko on ollut väli-ilmansuunnissa noin 3 m x 3 m, ja sen seinät on eristetty muhalla. Pohjoisnurkan lautojen alta pilkistää piisikiveys. Oviaukko on ollut luoteisseinällä, ja seinät on tehty vaakalosoista. Ilmeisesti rakennelma liittyy savotoihin, sillä metsäautotien länsipuolella on sahalanssi. Rakennelman koordinaatit ovat x=3547245, y=7607540 ja z=187. Rakennelmasta noin 30m pohjoiseen sijaitsee myös ulkokäymälän jäännös, jonka koko on 1,5 m x 1,2 m. Se vaikuttaa uudemmalta kuin suurempi rakennelma. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Rakennelman ja ulkokäymälän jäännös. Kaksi pientä lampea eli Aukustinlammet sijaitsevat Kolmosjoen itäpuolella, Polkuvaaran ja Ylimmäisen Vuoksiselän lounaispuolella, Kolmosjärven tieltä Vuoksijärvelle kulkevan metsäautotien eteläpuolella. Rakennelman ja ulkokäymälän jäännökset sijaitsevat pohjoisemman lammen ja metsäautotien välissä. Alueella kasvaa eri-ikäistä, hakattua mäntymetsää ja soistuneella rannalla myös koivuja. Maaperä on soramoreenia, ja aluskasvillisuutena on jäkälää, variksenmarjaa, puolukkaa ja suopursua. 3 Voimassa 2011-02-03T12:24:33 4533.43066406 270.6297651
arkeologinenkohde_alue.831 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.831 131675 {DAE329D9-AC8B-40F3-BF10-E59B7788F7D7} Vuoksijärvi 2 kolttakenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 223 ei Pirtti Kunnostetun asuinpirtin koko on väli-ilmansuunnissa 3,7 m x 3,7 m. Pelkkahirrestä rakennetussa kämpässä on kymmenen koirankaulasalvoksista hirsikertaa, mutta uusitut hirsikerrat on tehty pyöröhirrestä. Ovi on lounaisseinällä ja ikkuna koillis- ja kaakkoisseinällä. Lattia on tehty kapeasta laudasta. Seiniä on tiivistetty villalla ja lasivillalla. Kaakkois- ja luoteisseinällä on uudet makuulaverit ja ikkunan alla pöytä. Jotuli sijaitsee länsinurkassa. Kämppä toimii autiotupana. x=3550961, y=7607663, z=223 Aitta Vanhan aita koko on 2,4 m x 2,3 m, ja siinä on 8 hirsikertaa. Aitta lepää itäpäästä matalien pölkkyjen päällä, mutta länsipäästä se on kiinni maassa. Sen viereen on tuotu juurakoita, joiden päälle aitta olisi pitänyt nostaa jo vuosia sitten, mutta työ on jäänyt talkoolaisilta kesken. Aitan itäseinällä on kolmesta laudasta tehty ovi, jonka alaosassa on iso reikä. Aitan katto on tehty limilaudasta, ja lautojen alle on eristeeksi laitettu huopaa ja apulantasäkkejä, mutta se olisi pikaisesti uusittava. Aitan etu- ja takaseinissä on pienet tuuletusaukot. Uusien juurakoiden hankkiminen, aitan maasta nostaminen ja katon uusiminen auttaisivat sen säilymistä huomattavasti. x=3550942, y=7607647, z=223 Piisikiveys Noin 6 m rannasta sijaitsee piisikiveys, jonka koko on 1,5 m x 1, 5m. x=3550971, y=7607644, z=221 Ulkokäymälä Kentän pohjoisosaan on tehty uusi, ruskeasta levystä tehty ulkokäymälä. Sen itä- ja lounaispuolella on ilmeisesti entisten käymälöiden tai jätenmonttujen paikat. x=3550956, y=7607686, z=223 Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Vuoksijärven kolttakenttä on rakennettu sotien jälkeen vuonna 1946. Kämpän rakensi koltta Erkki Fofonoff, jonka vanha asuinkenttä sijaitsi alunperin rajan takana Moosesjärvellä, noin 20 km Vuoksijärveltä. Järven vastarannalla on myös toinen kolttakenttä, jota Fofonoffien suku myös asutti. Erkin nuorikko Anastasia kuoli synnytykseen tässä pirtissä, ja hänet lapsineen haudattiin järven toiselle puolelle. Fofonoffit muuttivat vuonna 1949 Sevettijärven Nitsijärvelle, kun kolttien asutuslaki astui voimaan. Inari-Seura aloitti rakennuksen kunnostuksen talkoilla vuonna 2006. Rakennuksesta on uusittu mm. katto, seinähirsiä, laverit, lattia, kamina, pellit ja kaminan läpivienti, ikkunan pielet ja ovi. Aitta on nostettu jaloilleen 28.11.2006, ja sen katto on uusittu heinäkuussa 2006. Kolttakenttä. Vuoksijärvi sijaitsee Rajajoosepintien pohjoispuolella, Vuoksiselän ja Risumoroston välissä. Sen luoteisosaan kulkee metsäautotie, joka erkanee Kolmosjärven tieltä kohti Keittämättömiäjärviä ja sieltä edelleen Vuoksijärvelle. Kolttakenttä sijaitsee Vuoksijärven luoteisrannalla paikassa, missä järvi on itä-länsisuunnassa kapeimmillaan. Alueen maaperä on soramoreenia, ja järven ranta on soistunut. Kentän ympäristössä kasvaa tiheää, nuorta koivu- ja mäntymetsää. Aluskasvillisuus on heiniä, siankärsämöä, sammalia, puolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2011-02-03T14:37:09 5758.90917969 282.47904095
arkeologinenkohde_alue.832 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.832 131676 {306D6B36-893F-45B9-92A4-3E5C0FC5C9DE} Vuoksijärvi 3 rakennelma jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 221 ei Hurun ilmoittamalta alueelta ei inventoinnissa löytynyt enää tallin tai kämpän jäännöksiä. Sen sijaan Tallilahteen laskevan puron suulta noin 75 m koilliseen löytyi pienen hirsirakennuksen pohja, jonka koko on 2,5 m x 2,5 m (x=3550563, y=7607306, z=221). Rakennelmasta on jäljellä vain alimpia maatuneita hirsiä. Siitä noin 10 m kaakkoon sijaitsee jänkässä neliömäinen, 1 m x 1m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,5 m. Se saattaa liittyä hirsirakenteeseen. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Matti Huru kertoi Tallilahdessa sijainneen savotoiden aikaan Niilo Vehmassalon kämpän ja tallin, joita ei kuitenkaan voinut hänen rajaamaltaan alueelta havaita. Rakennelman jäännös. Vuoksijärvi sijaitsee Rajajoosepintien pohjoispuolella, Vuoksiselän ja Risumoroston välissä. Sen luoteisosaan kulkee metsäautotie, joka erkanee Kolmosjärven tieltä kohti Keittämättömiäjärviä ja sieltä edelleen Vuoksijärvelle. Vuoksijärven koillisosassa on Tallilahti, johon laskee puro luoteesta, Kämppämaan lounaipuolelta. Rakennelman jäännöksiä löytyi vuoden 2010 inventoinnissa puron pohjoispuolelta. Alueen maaperä on soramoreenia, ja puron ja järven ranta on soistunut. Paikalla kasvaa nuorta koivu- ja mäntymetsää. Aluskasvillisuus on juolukkaa, heiniä, variksenmarjaa, suopursua, sammalia, puolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2011-02-03T14:42:25 739.22607422 99.16915476
arkeologinenkohde_alue.833 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.833 131678 {24C8B4C8-2F7A-4D2C-98D9-700744A33D37} Kolmâsluobbâleh 1 latojen jäännökset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 158 ei Kaksi latoa on merkitty peruskarttaan. Vuoden 2010 inventoinnissa niiden luo yritettiin päästä etelästä käsin, mutta korkean veden vuoksi se oli mahdotonta. Latojen koko on noin 4 m x 3 m. Lounaisemmassa ladossa on ainakin 11 hirsikertaa ja kattolaudoitus on romahtanut. Oviaukko on lounaaseen (x=3545660, y=7605644, z=158). Koillisempi lato on hieman isompi, ja sen länsipuolella kattolaudoitusta on vielä paikoillaan. Ladon oviaukko on koilliseen (x=3545693, y=7605700, z=158). Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde inventoitiin vuonna 2010. Kaksi latoa. Kolmâsluobbâleh eli Kolmoslompolo sijaitsee Kolmosjoen alajuoksulla, noin 2,8 km Kolmosjoen ja Luton yhtymäkohdasta koilliseen, Palomaan ja Kattakaidan välissä. Lompolon jakaa kahteen osaan kapea koillis-lounaissuuntainen jänkäkannas, jonka läpi Kolmosjoki on uurtanut uoman. Uoman lounaispuolisella, kostealla jänkäniemekkeellä sijaitsee kaksi latoa. Alueen aluskasvillisuutena on hillaa, suopursua ja heiniä. 3 Voimassa 2011-02-09T15:17:25 4571.17333984 272.858233
arkeologinenkohde_alue.834 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.834 131683 {A48B184A-8D9C-4156-BAEE-A3931CCF7AD4} Vuoksijärvi 5 kolttakenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 225 ei Kentästä havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa tupa, kaksi erikoista keloa ja 7 rakennelmaa. Lisäksi kentän ympäristössä on erityisen paljon pilkkoja vanhoja kuusia ja kaksihaaraisia puita, joita mahdollisesti on käsitelty ihmisen toimesta. Lisäksi puissa on paljon pilkkoja tai loveuksia, jotka voisivat olla peräisin siitä, että kentän ympärillä on joskus ollut aita. Rakennelma 1 Rakennelma 1 sijaitsee rannalla. Siitä on jäljellä kolme 1,6 m korkeaa, katkaistua keloa, joihin on kiinnitetty nauloilla lautoja. Yksi keloista on vielä pystyssä. Rakennelman koko on ollut noin 2,5 m x 2 m. x=3551239, y=7607571, z=222 Rakennelma 2 Rakennelma 2 sijaitsee rakennelmasta 1 noin 30 m lounaaseen, ja se on rakennettu rantaan männyn kylkeen. Sen koko on 2 m x 1,5 m ja sen on tehty kapeista hirsistä. Hirsien päissä näkyy muutamia loveuksia, mutta koillis- ja luoteisseinän jäännökset on tuettu ulko- ja sisäpuolelta kapeilla seipäillä, joiden päät on katkaistu kirveellä. x=3551219, y=7607526, z=224 Rakennelma 3 Rakennelma 3 sijaitsee rakennelmasta 2 noin 23 m etelään. Sen seinälinjat erottuvat maastossa noin 20-30 cm korkeina valleina. Rakennelman koko pääilmansuunnissa on noin 2,5 mx 2,5 m, ja se on rakennettu koirankaulasalvoksisista hirsistä, joiden päissä näkyy myös tehdastekoisia nauloja. Seinät ovat jo romahtaneet ja, halkaisijaltaan 1 m kokoisen piisin jäännös on kaakkoisnurkassa. x=3551216, y=7607490, z=225 Kelo 1 Noin 4 m rakennelmasta 3 etelälounaaseen on katkaistu, noin 1,2 m korkea kelon tyvi, jonka yläosa on muotoiltu neliömäiseksi. Keloon on kaiverrettu V. 1961 ja monogrammi HK. x=3551209, y=7607479, z=224 Tupa 1 Kelosta noin 17 kaakkoon sijaitsee ainakin kahdeksasta koirankaulasalvoksisesta pelkkahirsikerrasta tehty tupa, jonka koko lähes pääilmansuunnissa on 4 m x 3,5 m. Tupa on sijainnut nurkkakivien päällä, mutta romahtaessaan se on siirtynyt paikoiltaan. Ikkuna on sijainnut itäseinällä ja ovi länsiseinällä. Katto on tehty limilaudasta ja lautojen alta näkyy vielä mustaa kattohuopaa. Välikaton eristeenä on ollut hiekkaa/soraa. Luonnonkivistä tehty piisi sijaitsee luoteisnurkassa, ja sen päällä on ruostunut tynnyri. Lahonneet tikapuut ovat kaatuneet pohjoisseinälle. Noin 10 m tuvasta itään sijaitsee suuren kuusen alla kaareva ahkion pohjapuun pätkä. Tupa: x=3551219, y=7607468, z=225 Kelo 2 Kelo 2 sijaitsee noin 35 m tuvasta 1 etelään. Se on katkaistu noin 1,8 m korkeaksi, ja siinä on kirveen jälkiä ja naula. x=3551222, y=7607434, z=226 Rakennelma 4 Rakennelma 4 sijaitsee tuvasta noin 45 m koilliseen kahden suuren, vanhan kuusen vieressä. Se on tehty noin 10 cm paksuista, koirankaulasalvoksisista pelkkahirsistä, ja sen koko on 2 m x 2 m. Sen länsiseinällä on ollut oviaukko ja itäseinällä pieni räppänä. Ilmeisesti lautakaton päällä on ollut eristeenä turvekerros. Rakennelman koko viittaisi sen olevan lammaspuura. x=3551255, y=7607496, z=227 Rakennelma 5 Rakennelma 5 sijaitsee edellisestä vajaat 10 m luoteeseen. Se on lähes kokonaan maatunut, ja se on koko on ollut noin 1,5 m x 1,5 m. Rakennelmasta on jäljellä lautaa ja nauloja. x=3551248, y=7607500, z=227 Rakennelma 6 Rakennelma 6 sijaitsee rannassa, noin 2,5 m rantaviivasta. Siitä on jäljellä halkaisijaltaan 1 m kokoinen piisikiveys, rautaromua, lautoja ja nauloja. Arvioitu rakennelman koko on ollut 2 m x 2 m. x=3551221, y=7607548, z=221 Rakennelma 7 Rakennelma 7 sijaitsee tuvasta noin 60 m kaakkoon, loivassa mäenrinteessä. Se erottuu maastosta neliömäisenä vallirakenteena, jonka koko on 2 m x 2 m. Turpeen alta näkyy mustaa kattohuopaa. Oviaukko on ilmeisesti kohti pohjoisluodetta. x=3551266, y=7607429, z=229 Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde inventoitiin vuonna 2010. Kentästä saatiin tietoa haastatteluissa mm. Matti Hurulta. Kolttakentän jäännös. Vuoksijärvi sijaitsee Rajajoosepintien pohjoispuolella, Vuoksiselän ja Risumoroston välissä. Vuoksijärven pohjoispäässä, sen kapeimmassa kohdassa on kaksi kolttakenttää, joista toinen sijaitsee itä- ja toinen länsirannalla. Länsirannan kentässä on kunnostettu kämppä, joka toimii autiotupana. Itärannan kenttä sijaitsee noin 920 m järven pohjoispäästä etelään, Risumoroston lounaisosaan kulkevan tieuran ja rannan välissä, aivan järven rannassa. Alueen maaperä on soramoreenia. Paikalla kasvaa eri-ikäistä mänty- ja koivumetsää ja muutamia kuusia. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa, heiniä, variksenmarjaa, jäkälää ja sammalia. 3 Voimassa 2011-05-18T17:15:43 23990.2722168 605.62537101
arkeologinenkohde_alue.835 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.835 131789 {FCB2AF31-DEC9-4EE6-A449-85DA6C697619} 148010611 Pirtti-Kompsio muinaisjäännösryhmät 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 143 ei Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin kaksi mahdollista pyyntikuoppaa välittömästi Pirtti-Kompsion lammesta laskevan ojan länsipuolella, harjun itäpäässä. Asuinpaikkalöytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia, havaittiin myös harjun keskivaiheilta pisteestä x=3549981, y=7600100, z=144. Iskoksia oli noin 5 m x 20 m kokoisella alueella, eikä niitä otettu talteen. Tästä pisteestä noin 35 m länsilounaaseen havaittiin vielä yksi mahdollinen pyyntikuoppa. Pyyntikuopissa todettiin maakairanäytteellä 2-5 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. Vuoden 2010 inventoinnissa osa Arposen harjulla havaitsemista kuopista todettiin maakairanäytteillä suhteellisen nuoriksi, todennäköisesti tuulenkaadoiksi. Pyyntikuoppa 1 (x=3550209, y=7600199, z=139) sijaitsee harjun itäpäässä. Sen halkaisija on 2 m ja syvyys 40 cm. Pyyntikuoppa 2 (x=3550159, y=7600183, z=143) sijaitsee noin 52 m pyyntikuopasta 1 länsilounaaseen. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 3 (x=3549948, y=7600099, z=144) sijaitsee alueen länsipäässä, noin 35 m asuinpaikkalöydöistä länsilounaaseen. Sen halkaisija on 3,5 m ja syvyys 40 cm. Parissa kuopasta otetussa maakairanäytteessä todettiin kaksoismaannos. Kohde on rajattu näkyvien maarakenteiden ja löytöjen perusteella. Kohteen on tarkastanut vuonna 1989 Aki Arponen (Inari 611 Pirtti-Kompsio). Arponen havaitsi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta) harjun laelta ja etelärinteestä ilmeisesti harjun keskivaiheilta. Lisäksi näiden asuinpaikkalöytöjen länsipuolella todettiin olevan kaksi ja itäpuolelta neljä pyyntikuoppaa noin 200 metrin matkalla. Kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Kohde sijaitsee Inarin kirkosta noin 65 km kaakkoon, Luttojoen ja Rajajoosepintien välissä, Pirttikompsio-nimisen vaaran lounaispuolella ja noin 300 m Luton uomasta pohjoiseen. Rajajoosepintien eteläpuolella sijaitsee noin 500 m pitkä ja 10-20 m leveä hiekkaharju, jonka päältä ja etelärinteeltä on tehty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ja havaittu muutamia mahdollisia pyyntikuoppia. Alueen maaperän on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa harvahkoa, eri-ikäistä kuivaa kangasmetsää. Aluskasvillisuus on paikoin hyvin kulunut. Aluskasvillisuutena on pääasiassa puolukkaa, variksenmarjaa ja jäkälää. 3 Voimassa 2011-02-09T13:39:12 23275.7734375 829.12636565
arkeologinenkohde_alue.836 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.836 126063 {2B44059E-0A02-419C-A063-CF1F01E7F863} Lenkokangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 213 ei Kohteessa on kaksi suurta neliönmuotoista rakennuksen pohjaa, jota ovat luultavasti kämpän päärakennus ja talli. Näiden lisäksi on kaksi kuoppaa, josta toinen on luultavasti kellari. Laukkujärven rannassa kulkee talvitien pohja, joka ilmeisesti liittyy kämpän käyttöön. Päärakennuksen pituus on 12,5 m, leveys 8,2 m. Järvenpuoleisen päädyn keskellä on vallissa nähtävissä oviaukko. Mitat on laskettu maavallista, jonka korkeus on 70 cm. Valli on jäänne hiekkapenkkiperustuksesta, jolle rakennus on pystytetty. Järvenpuoleisesta etuseinästä 4,5 m päässä on väliseinä, joka on lyhyiden seinien suuntainen. Vallin sisä- ja ulkopuolella on kuoppia seinän vieressä, joista hiekka on ilmeisesti koottu valliin. Pohjalla on kaksi pellin palasta ja pala harmaata kattohuopaa. Kämpän pitkät sivut kulkevat tarkasti pohjois-etelä - suuntaan. turpeen sisässä on muutamia lahonneita salvoshirsiä. Rakennuksen länsiseinästä 3 m päässä on 6 m x 2m kuoppa, jonka syvyys on 1,2 m. Kämpän lounaisnurkasta lounaaseen 7 m päässä on suossa 2,5 m x 1,5 m kokoinen kuoppa, joka on 70 cm syvä. Kuoppa on mahdollinen kellari ja se sijaitsee pisteessä x 3522886, y 7327503. Kämpän itäseinämän keskivaiheilla on palaneita kiviä, jotka ovat jäänteitä tulisijan pohjasta. Kohteesta koilliseen 20 m päässä on toinen rakennus, joka on luultavasti talli. Rakennus sijaitsee pisteessä x 3522920, y 7327524. Rakennuksen koko on 7,5 m x 5,4 m. Pitkän sivun suunta on 20 astetta. Maavallien korkeus vaihtelee 1 m - 30 cm. Länsiseinän keskiosassa on oviaukko. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien jäännösten alueelle. Heino Simontaipaleen ilmoitus. Savottakämpässä on ollut nuoruudessaan kokkina Lempi Nurkkala, joka kuoli 2009 noin 90 v. iässä. Metsätyökämppä, talli ja kellari Kämppä sijaitsee Laukkujärven rannassa noin 30 m etäisyydellä rannasta. Paikalla on hiekkakangas, jossa kasvaa nuori mäntymetsä kl 30. Aluskasvillisuutena puolukka ja sammal. 3 Voimassa 2010-12-07T10:41:14 5575.55029297 307.11156542
arkeologinenkohde_alue.837 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.837 127501 {12B9BE20-DB28-49DD-B3E0-DD9F02BDFE14} Uddskatan 2 puolustusrakennelmia 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2135 Tykkiasemat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 6 Kansalliset kaupunkipuistot 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty ei Suurin rakenne on noin 5 m sisämitoiltaan oleva kivivallikehä joka on rakennettu noin kaksi metriä korkean kallioseinämä juurelle. Vallin paksuun vaihtelee 1,5-2 m välillä ja se koostuu luonnon muovaamista pyöreistä kivistä. Muut alueen rakenteet ovat rakennettu eri puolille rinnettä ja koostuvat yleensä yhdestä tai kahdesta kivivallista, jotka voivat kooltaan olla enemmänkin kivirivejä tai sitten 1-3 kivikerroksisia. Näkyvien rakenteiden alue Uddskatanin alue on ollut osa Tulliniemen aluetta, jossa on ollut vilkasta satamatoimintaa ainakin 1500-luvulta lähtien. Hankoniemen siirtyminen Neuvostoliittoon hallintaan talvisodan jälkeen aloitti voimakkaan linnoittamisen ajan myös Uddskatanilla. Alueella sijaitsi 29. rannikkopatteriston 130mm tykit. Patteristo oli ympäröity piikkilangalla omaksi tukikohdakseen, joka käsitti lähinnä luonnonsuojelualueen länsiosaa, ja lisäksi rannoilla sijaitsi useita lähipuolustusasemia. Korsut, joiden hirsikehikot oli peitetty rantakivillä, sijaitsivat tykkiaseman läheisyydessä. Uddskatanin patteristo ampui eniten Hankoniemen rannikkopattereista, yhteensä 400 ammuntaa ja 3097 kranaattia. Tykkipihat olivat kuitenkin liian matalat ja sijaitsivat rintamassa lähellä toisiaan. Siksi nämä antoivat miehistöilleen liian vähän suojaa. (Salminen 1991:4-5, Silvast 1985:42-44) Lähteet: Salminen, Pekka 1991: Uddskatanin lakisääteisen suojelualueen ja Tammisaaren kansallispuiston sotahistorian selvitys. Metsähallituksen keskusarkisto & Etelä-Suomen luontopalvelujen arkisto. Silvast, Pekka 1985: Hankoniemi 22.3.1940-2.12.1941 - Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta. Hangon museon julkaisusarja 1. Tammisaari. Toisen maailmansodan neuvostoliittolaiseen linnakkeeseen kuuluva tykkiasema ja lähipuolustusrakennelmia Kohde sijaitsee alueen läntisen avokallioalueen itäreunassa. Alue koostuu useasta avokallion muodostamasta terassimuodostelmasta ja viettää osittain jyrkästi kohti itää. Kohteet ovat kaikki sijoitettu terassien jyrkänteiden juurelle. Alueelta on laaja näkyvyys kohti merta pohjoisessa ja etelässä. 3 Voimassa 2019-10-14T09:52:30 4095.18164062 289.29278118
arkeologinenkohde_alue.838 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.838 127642 {B9CB0AA2-28E1-4B41-B97B-07293E6F5345} 1000018135 Siilaskoski Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 490 475 ei Kohde koostuu useista toisen maailmansodan aikaisista rakenteista sekä neljästä pyyntikuopasta, joista kuopat 1 ja 2 sijaitsevat aivan Siilasjärven eteläpään itäpuolella ja kaksi muuta harjanteen laen läheisyydessä, kuoppa 3 aivan harjanteen itäpuolella olevan entisen soranottoalueen vierellä. Harjanteen itäpuolesta pääosa on soranoton seurauksena tuhoutunut. Selviä valleja pyyntikuoppien ympärillä ei ole. Joihinkin kuoppiin lapiolla kaivetuista koepistoista tavattiin paikoin ohuehko huuhtoutumiskerros. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä ja suppilomaisia. Pyyntikuoppien sijainti- ja kokotiedot Pyyntikuoppa 1: ø 4,0 m, syvyys 1,5 m x = 7677 197 / y = 3251 833 Pyyntikuoppa 2: ø 4,0 m, syvyys 1,5 m x = 7677 181 / y = 3251 821 Pyyntikuoppa 3: ø 4,0 m, syvyys 1,5 m x = 7677 028 / y = 3251 930 Pyyntikuoppa 4: ø 4,0 m, syvyys 1,5 m x = 7676 940 / y = 3251 939 Kohde on toisen maailmansodan aikaisen saksalaisen tukikohdan jäännös, joka koostuu kolmesta tuhotusta korsusta, yhden ilmeisesti keskeneräiseksi jääneen korsun jäännöksistä, lukuisista ampuma-pesäkkeistä sekä muutamista maakuopista, joiden käyttötarkoitusta ei onnistuttu määrittelemään. Useimmat ampumapesäkkeet sijaitsevat harjanteen laella ja ovat muodoltaan pyöreähköjä, ensisijainen ampuma-ala kohti Käsivarrentietä. Osassa eteläisimmistä ampumapesäkkeistä, Siilaskosken itäpuolelta Kilpisjärveen työntyvän niemen alueella, on ensisijainen ampuma-ala kuitenkin olevan järvelle päin, siilipuolustuksen periaatteen mukaisesti. Korsut on kaivettu harjanteen rinteillä oleville tasanteille. Korsujen, ampumapesäkkeiden sekä muiden rakenteiden sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Korsun jäännös 1 Koordinaatit: x = 7676 617 / y = 3252 125 Pohjois-etelä-suuntainen, mitoiltaan noin 5 x 3 m laajuinen kaivanto, joka sijaitsee harjanteen itälaidalla, Siilaskosken itäpuolelta Kilpisjärveen pistävän niemen tyveltä noin viisikymmentä metriä niemen kärkeen päin. Kaivannon itäsivun keskellä on aukko kohti itää. Vaikuttaa lähinnä keskeneräiseksi jääneen korsun jäännökseltä. Korsun jäännös 2 Koordinaatit: x = 7676 712 / y = 3252 086 Pohjoiskoillinen-etelälounassuuntaisen, ilmeisesti alkujaan hirsirakenteisen korsun jäännös, mitoiltaan noin 4 m x 3 m. Hirsiä paikalla ei enää ole. Sijaitsee harjanteen koillissivulla. Kulku korsuun on ollut pohjoiskoillisesta, jossa päässä vaikuttaa sijainneen noin metrin mittainen eteistila. Korsun jäännös 3 Koordinaatit: x = 7676 886 / y = 3251 942 Räjäyttämällä tuhotun, maahan kaivetun aaltopeltikorsun jäännös, joka sijaitsee harjanteen laen länsi-puolella, kohti Siilaskoskea laskevan rinteen partaalla, noin viisikymmentä metriä pohjoiseen kohdasta, jossa Siilaskoski laskee Kilpisjärveen. Korsu on ollut eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen, mitoiltaan noin 6 m x 3 m. Kulku korsuun on ollut pohjoisluoteesta. Korsun jäännös 4 Koordinaatit: x = 7676 960 / y = 3251 929 Räjäyttämällä tuhotun, maahan kaivetun aaltopeltikorsun jäännös, eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen, mitoiltaan noin 6 x 3 m. Kulku korsuun on ollut pohjoisluoteesta. Ampumapesäke 1 Koordinaatit: x = 7677 222 / y = 3251 847 Ø 1,2 m, syvyys 0,5 m, länsipuolella noin 1,0 m korkuinen valli Mahdollisesti vartio-/tähystyspaikka Siilasjärven suuntaan. Ampumapesäke 2 Koordinaatit: x = 7677 161 / y = 3251 863 Ø 1,5 m, syvyys 1,0 m Ampuma-ala suon ylitse Käsivarrentien suuntaan. Ampumapesäke 3 Koordinaatit: x = 7677 094 / y = 3251 883 Ø 2,0 m, syvyys 1,0 m kuopan etureunalla, sivuilla noin 0,5 m korkuiset maavallit Ampuma-ala Käsivarrentien suuntaan. Kuopan etuosassa on tasainen kivi, jonka päällä ampuja on mahdollisesti voinut olla polvillaan. Ampumapesäke 4 Koordinaatit: x = 7677 071 / y = 3251 896 Ø 1,5 m, syvyys 0,5 m Ampuma-ala Käsivarrentien suuntaan. Ampumapesäke 5 Koordinaatit: x = 7676 852 / y = 3251 994 Ø 2,0 m, syvyys 0,5 m Sijaitsee maa-aineistenottoalueen reunan vierellä harjanteen laella. Pesäkkeeseen johtaa noin kymmenen metrin mittainen ryömintähauta harjanteen laen länsipuolelta. Ampuma-ala Käsivarrentien suuntaan. Ampumapesäke 6 Koordinaatit: x = 7676 784 / y = 3252 024 Ø 1,5 m, syvyys 0,5 m Ampuma-ala Käsivarrentien suuntaan. Ampumapesäke 7 Koordinaatit: x = 7676 759 / y = 3252 039 Ø 2,5 m, syvyys 0,4 m Ampuma-ala Käsivarrentien suuntaan. Ampumapesäke 8 Koordinaatit: x = 7676 741 / y = 3252 085 Ø 3,0 m, syvyys 1,0 m Ampuma-ala Käsivarrentien suuntaan. Ampumapesäke 9 Koordinaatit: x = 7676 715 / y = 3252 077 Ø 3,0 m, syvyys 1,0 m, pesäkkeestä johtaa noin kuuden metrin mittainen oja pohjoiskoilliseen. Ampuma-ala järven suuntaan, torjuntasuunta kaakosta länteen. Ampumapesäke 10 Koordinaatit: x = 7676 710 / y = 3252 089 Ø 1,0m, syvyys 0,5 m pesäkkeen etureunassa, puoliympyrän muotoinen Ampuma-ala järven suuntaan, torjuntasuunta eteläkaakosta länteen. Ampumapesäke 11 Koordinaatit: x = 7676 686 / y = 3252 102 Ø 1,5 m, syvyys 0,5 m pesäkkeen etureunassa, puoliympyrän muotoinen Ampuma-ala järven suuntaan, torjuntasuunta lounaasta luoteeseen. Ampumapesäke 12 Koordinaatit: x = 7676 671 / y = 3252 107 Ø 1,2 m, syvyys 0,8 m Harjanteen laella, mahdollinen ampumasektori 360 astetta. Ampumapesäke 13 Koordinaatit: x = 7676 671 / y = 3252 109 Ø 1,5 m, syvyys 0,7 m pesäkkeen etureunassa, puoliympyrän muotoinen Ampuma-ala järven suuntaan, torjuntasuunta etelästä länteen. Pesäkkeen pohjalla, lähellä pesäkkeen etureunaa, on tasainen kivi, jonka päällä ampuja on mahdollisesti voinut olla polvillaan. Ampumapesäke 14 Koordinaatit: x = 7676 637 / y = 3252 116 Ø 1,5 m, syvyys 1,0 m pesäkkeen etureunassa, puoliympyrän muotoinen Ampuma-ala Käsivarrentien suuntaan. Ampumapesäke 15 Koordinaatit: x = 7676 520 / y = 3252 165 Ø 4,0 m, syvyys 1,5 m pesäkkeen etureunassa, puoliympyrän muotoinen Siilaskosken itäpuolelta Kilpisjärveen työntyvän niemen länsirannalla. Pesäkkeen pohjataso on noin puoli metriä järven pinnan yläpuolelle, ja pesäke on järvelle päin avoin. Ampuma-ala Käsivarrentien suuntaan. Jätekuoppa 1 Koordinaatit: x = 7676 840 / y = 3252 000 Pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, suorakaiteen muotoinen maakuoppa. Laajuus noin 1,0 m x 0,5 m, syvyys noin 0,4 m. Mahdollisesti jätekuoppa. Jätekuoppa 2 Koordinaatit: x = 7676 809 / y = 3252 011 Pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, suorakaiteen muotoinen maakuoppa. Laajuus noin 1,5 x 1,0 m, syvyys noin 0,5 m. Mahdollisesti jätekuoppa. Kohde on päällekkäinen toisen maailmansodan aikaisten saksalaisten puolustusasemien muodostaman kohteen Siilaskoski 3 kanssa. Kuopat vaikuttavat olevan jäännös osittain tuhoutuneesta pyyntikuoppajärjestelmästä, ja ne muodostavat kolme pienialaista ryhmää, joista pohjoisimpaan ryhmään lukeutuvat kuopat 1 ja 2 ja kahteen eteläisempään ryhmään yksittäin sijaitsevat kuopat 3 ja 4. Kohteen rajaaminen on vaikeaa jo sen takia, että alue Siilaskosken niskalta kosken eteläpuolisen niemen kärkeen on täynnä merkkejä ihmisen toiminnasta. Alueella on pyyntikuoppia, toisen maailmansodan aikaisia kohteita ja kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Raportissa Siilaskosken eri muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohdetyypit on esitetty omina lukuinaan, mutta on myös mahdollista, että koko alue yhdistetään yhdeksi kohteeksi. Tästä vaihtoehdosta esitetään kartta (101) kohteen Siilaskoski 3 kohdalla Siilaskosken itäpuoleisella harjanteella on sijainnut pyyntikuoppajärjestelmä, joka kuitenkin on osittain tuhoutunut toisen maailmansodan aikaisen toiminnan ja myöhemmän soranoton seurauksena. Samalla harjanteella sijaitsevista saksalaisten puolustusasemien ampumapesäkkeistä kuopat eroavat lähinnä suppilomaisen muotonsa ja ampumapesäkkeistä poikkeavan topografisen sijoittumisensa perusteella. Joitakin pyyntikuopista on voitu myös muuttaa sekundaariseen käyttöön sodan aikana. Kuopista tavatun ohuen huuhtoutumiskerroksen perusteella kohteen ikä lienee enintään muutamia satoja vuosia. Siilaskosken ja Käsivarrentien välillä on sijainnut Lapin sodan jälkeen laadittujen asiakirjojen kuvauksen mukainen tukikohta, jonka rakenteista useimmat ovat hyvin säilyneitä. Joitain tukikohtaan liittyneitä jäännöksiä on kuitenkin voinut tuhoutua maa-ainesten ottamisen yhteydessä, mikäli niitä on sijainnut harjanteen laen itäpuolella. Tukikohdan alueella sijainnutta pst-tykkiasema ei onnistuttu paikallistamaan. Alueella sijaitsevia neljää pyyntikuoppaa (kohde Siilaskoski 2) on mahdollisesti voitu hyödyntää tukikohdan käyttöaikana esimerkiksi varastointitarkoituksessa. Kohde sijaitsee Siilaskosken itäpuoleisella harjanteella, Käsivarrentien länsipuolella olevan taukopaikan läheisyydessä. Puusto harjanteella on tunturikoivikkoa, aluskasvillisuutta hallitsevat varvut ja sammalet. Harjanteella on myös runsaasti toisen maailmansodan aikaisia saksalaisten puolustusasemien jäännöksiä. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditun saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavan piirroksen sekä majoitusrakennelmista tehdyn luettelon mukaan Siilaskosken itäpuolella, kosken ja Käsivarrentien välissä, on sijainnut kolmen korsun laajuinen tukikohta sekä pst-tykkiasema ja taisteluhautoja (alue D17). Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2010-12-13T12:16:14 30586.38012695 1494.94979886
arkeologinenkohde_alue.839 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.839 125221 {FCB07504-4687-4BAB-99BF-B8AA842D7FF1} 1000011803 Syväjärvi etelä Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 173 ei Syväjärven eteläpuolelta Jussi Kiven ilmoittamalta alueelta tavattiin kohteen tarkastuksen yhteydessä yhteensä 13 pyyntikuoppaa. Kuopista kymmenen eteläisintä muodostavat itä-länsisuuntaisen ja noin 150 m mittaisen pyyntikuoppaketjun loivapiirteisen harjanteen laelle kahden notkelman välille. Loput kolme kuoppaa sijaitsevat kyseisen kuoppaketjun länsipuolella, notkelman takana olevalla pohjois-etelä-suuntaisella harjanteella noin neljänkymmenen metrin matkalla. Kuopat ovat pääosin säännöllisen pyöreitä, osa lievästi soikeahkoja pohjois-etelä-suuntaisesti, suppilomaisia, loivan vallin ympäröimiä. Kuoppien pohjille lapiolla tehdyistä koekuopista tavattiin ohuehko, mutta kuitenkin selvästi havaittava huuhtoutumiskerros. Syväjärven vedenpinta oli kohteen tarkastuksen aikana varsin alhaalla, joten havainnointiolosuhteet ranta-alueiden syöpyneiden rantatörmien vierillä olivat erittäin hyvät. Järven länsi- ja etelärannoilta tavattiin kvartsi-iskoksia useista kohdista. Löydöt noudattelivat kohtalaisesti Jussi Kiven havaintoja, ja kaikkiaan kvartseja tavattiin harvakseltaan melko laajoilta alueilta. Löytöjä ei kohteesta kuitenkaan kerätty talteen. Kvartsilöytöpaikat ovat ryhmiteltävissä kahdeksi alueeksi, joista eteläisempi on yhdistetty Syväjärvi etelä -kohteeksi järven eteläpuolelta löydettyjen pyyntikuoppien kanssa. Löytöpaikat on numeroitu numeroin 1-8, siten että Jussi Kiven löytämä löytöpaikka on numero 1 ja tarkastuksen yhteydessä havaitut aiemmin tuntemattomat löytöpaikat numeroilla 2-8. Listassa löytöpaikat ovat ryhmiteltyinä alueittain siinä järjestyksessä, jossa ne tavataan Syväjärven länsirantaa pohjoisesta etelään edetessä. Kvartsilöytöpaikkojen koordinaatit ja löydöt Kvartsilöytöpaikka 2 kvartsi-iskos 1 kpl x = 7625 391 / y = 3500 021 Kvartsilöytöpaikka 3 kvartsi-iskos 1 kpl x = 7625 388 / y = 3500 025 Kvartsilöytöpaikka 4 kvartsi-iskos 1 kpl x = 7625 367 / y = 3500 051 Kvartsilöytöpaikka 5 kvartsi-iskos 1 kpl x = 7625 365 / y = 3500 058 Kvartsilöytöpaikka 6 kvartsi-iskos 1 kpl x = 7625 361 / y = 3500 060 Kvartsilöytöpaikka 1 (Kiven löytämä) kvartsi-iskoksia 3 kpl x = 7625 318 / y = 3500 111 Kvartsilöytöpaikka 7 kvartsi-iskos 1 kpl x = 7625 325 / y = 3500 119 Kvartsilöytöpaikka 8 kvartsi-iskos 1 kpl x = 7625 320 / y = 3500 187 Pyyntikuoppien sijainti- ja kokotiedot Pyyntikuoppa 1: ø 2,5 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 1,2 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7625 294 / y = 3500 199 Pyyntikuoppa 2: ø 3,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7625 281 / y = 3500 172 Pyyntikuoppa 3: ø 2,5 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7625 280 / y = 3500 154 Pyyntikuoppa 4: ø 3,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m x = 7625 265 / y = 3500 148 Pyyntikuoppa 5: ø 2,5 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7625 269 / y = 3500 121 Pyyntikuoppa 6: ø 4,0 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m x = 7625 264 / y = 3500 102 Pyyntikuoppa 7: ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7625 275 / y = 3500 086 Pyyntikuoppa 8: ø 3,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m x = 7625 291 / y = 3500 057 Pyyntikuoppa 9: ø 2,5 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7625 296 / y = 3500 044 Pyyntikuoppa 10: ø 2,5 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m x = 7625 315 / y = 3500 014 Pyyntikuoppa 11: ø 2,5 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7625 341 / y = 3499 992 Pyyntikuoppa 12: ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m x = 7625 366 / y = 3499 991 Pyyntikuoppa 13: ø 3,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7625 380 / y = 3499 993 Kohde on rajattavissa kuoppien sijoittumisen perusteella kahdeksi pyyntikuoppaketjuksi. Itä-länsi-suuntainen ketju on noin 150 m mittainen ja pohjois-eteläsuuntainen ketju noin 40 m mittainen. Pyyntikuoppaketjut sijoittuvat hiekkaharjanteiden lakialueille, ja kohteen aluerajauksessa pyyntikuoppien ympärille on rajattu noin 20 m levyinen suoja-alue. Jussi Kivi on vuonna 1998 todennut Syväjärven eteläpuolella yhdeksän pyyntikuoppaa itä-länsisuuntaisessa jonossa. Lisäksi hän on ottanut talteen Syväjärven länsi- ja etelärannoilta kivi- tai varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä kolmesta eri kohdasta. Kohteita ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Kohteesta noin sata metriä etelään sijaitsee pyyntikuoppakohde Syväjärven lompolo, josta tunnetaan kaksi pyyntikuoppaa. Syväjärven eteläpuolelta tavatut pyyntikuopat muodostavat pyyntikuoppajärjestelmän, johon peurat on todennäköisimmin ajettu Syväjärven itäpuolelta, Syväjärvestä laskevan puron luusuassa sijaitsevan matalan kahlaamon kautta, mistä ainakin poronpolut kulkevat vahvoina. Pyyntipaikaksi kohde on varsin otollinen. Iältään pyyntikuopat vaikuttavat todennäköisimmin esihistoriallisilta. Pyyntikuopat sijaitsevat Syväjärven eteläpuolella, hiekkapohjaisella männikköisillä harjanteilla, alle sadan metrin etäisyydellä Syväjärven etelärannasta. Aluskasvillisuutta paikalla hallitsevat poronjäkälä, variksenmarja ja puolukka. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-26T13:44:50 16206.82324219 580.95414304
arkeologinenkohde_alue.840 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.840 125322 {1124B091-F897-4D88-A7EC-86A26D416928} 1000020796 Kumminkotamaa Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 235 230 ei Kämpästä noin 25 metriä etelään ja Hammasjärven rannasta saman verran länteen on pyyntikuoppa (x = 7624936, y = 3494048). Kuoppa on kooltaan 4 x 3 m ja syvyydeltään 70 cm. Toinen pyyntikuoppa löytyi edellisestä 150 metriä lounaaseen olevalta hiekkakumpareelta (x = 7624865, y = 3493966). Se on kooltaan 4 x 2 m ja syvyydeltään 70 cm. Pyyntikuoppien lisäksi alueelta löytyi merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Pohjoisemmasta pyyntikuopasta 130 metriä ja kämpästä 150 metriä etelään löytyi kahden tulisijan jäänteet (x = 7624805, y = 3494071). Tulisijat sijaitsevat reilun metrin päässä vesirajasta ja noin kahden metrin päässä toisistaan. Pohjoisempi tulisija on kooltaan 100 x 60 cm ja eteläisempi halkaisijaltaan 60 cm. Molempien tulisijojen kivet ovat tulenpidosta rapautuneita ja halkeilleita. Hammasjärven säännöstely ja rantajäät ovat levitelleet tulisijojen kiviä ja huuhtoneet hiilet ja noen pois. Alueelta ei löydetty muita merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Kohde rajattiin pyyntikuoppien ja tulisijojen sijainnin perusteella siten että rajaus kattaa alueella esihistorialliseen asumiseen soveltuvimmat paikat. Hammasjärven luoteisrannalla Kumminkotamaasta etelään on rämesoiden keskellä hiekkainen, kumpareinen alue. Ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä. Rannassa on kämppä- Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2011-05-11T10:08:05 12171.35766602 474.26237513
arkeologinenkohde_alue.841 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.841 125361 {FE1125F7-0ED9-41EB-AFA7-3F590344C274} 1000011808 Akulahti 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 255 240 ei Pyyntikuopat on kaivettu noin 1,4 km pituiseksi jonoksi Vuorhavaaran luoteiselle alarinteelle. Jono on suurinpiirtein lounais-koillissuuntainen. Alue on matalasti kumpuilevaa tasannetta. Pohjoisimmat kuopat sijaitsevat noin 220 m päässä hammasjärven etelärannasta. Pohjoisimpien yhdeksän kuopan ja muiden kuoppien välillä on 250 metrin väli tai ainakaan sieltä ei havaittu kuoppia. Pyyntikuopat ovat laajimmillaan viitisen metriä halkaisijaltaan ja syvimmillään reilun metrin. Pyyntikuoppa 1 x = 7618807, y = 3494085 koko 2 x 3 m, syvyys 60 cm, vallien leveys 1-1,5 m, vallien korkeus10-20 cm Pyyntikuoppa 2 x = 7618802, y = 3494018 Ø 2 m, syvyys 50 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 3 x = 7618793, y = 3493992 Ø 3 m, syvyys 70 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 4 x = 7618794, y = 3493972 Ø 3 m, syvyys 50 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 5 x = 7618793, y = 3493951 Ø 3,5 m, syvyys 40 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 6 x = 7618782, y = 3493924 Ø 3,5 m, syvyys 80 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 7 x = 7618767, y = 3493906 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 8 x = 7618743, y = 3493879 Ø 2 m, syvyys 50 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 9 x = 7618735, y = 3493870 Ø 2,5 m, syvyys 70 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 10 x = 7618728, y = 3493858 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 11 x = 7618716, y = 3493845 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 12 x = 7618709, y = 3493838 Ø 2,5 m, syvyys 50 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 13 x = 7618697, y = 3493826 Ø 2,5 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 14 x = 7618687, y = 3493819 Ø 2 m, syvyys 50 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 15 x = 7618672, y = 3493805 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 16 x = 7618657, y = 3493800 Ø 3 m, syvyys 40 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 17 x = 7618624, y = 3493783 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 18 x = 7618594, y = 3493767 Ø 3,5 m, syvyys 90 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 19 x = 7618567, y = 3493764 Ø 3 m, syvyys 70 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 20 x = 7618546, y = 3493746 Ø 3 m, syvyys 80 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 21 x = 7618523, y = 3493729 Ø 3 m, syvyys 70 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 22 x = 7618506, y = 3493715 Ø 2,5 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 23 x = 7618483, y = 3493701 Ø 3 m, syvyys 70 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 24 x = 7618442, y = 3493675 Ø 2 m, syvyys 40 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 25 x = 7618430, y = 3493664 Ø 2,5 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 26 x = 7618407, y = 3493641 Ø 3,5 m, syvyys 80 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 27 x = 7618385, y = 3493616 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 28 x = 7618372, y = 3493611 Ø 3 m, syvyys 70 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 29 x = 7618351, y = 3493601 Ø 2,5 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 30 x = 7618336, y = 3493589 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 31 x = 7618304, y = 3493587 koko 2 x 3 m, syvyys 70 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 32 x = 7618279, y = 3493587 Ø 3,5 m, syvyys 80 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 33 x = 7618261, y = 3493579 Ø 3,5 m, syvyys 80 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 34 x = 7618225, y = 3493565 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 35 x = 7618212, y = 3493557 Ø 4 m, syvyys 1,5 m, ei vallia Pyyntikuoppa 36 x = 7618193, y = 3493537 Ø 4 m, syvyys 1 m, ei vallia Pyyntikuoppa 37 x = 7618183, y = 3493525 Ø 3,5 m, syvyys 80 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 38 x = 7618171, y = 3493517 Ø 4 m, syvyys 90 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 39 x = 7618149, y = 3493498 Ø 4 m, syvyys 70 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 40 x = 7618852, y = 3494325 Ø 2,5 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 41 x = 7618877, y = 3494358 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 42 x = 7618893, y = 3494414 Ø 2 m, syvyys 40 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 43 x = 7618888, y = 3494451 Ø 3,5 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 44 x = 7618904, y = 3494461 Ø 4 m, syvyys 80 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 45 x = 7618912, y = 3494468 Ø 3 m, syvyys 50 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 46 x = 7618941, y = 3494488 Ø 3,5 m, syvyys 80 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 47 x = 7618983, y = 3494503 Ø 3 m, syvyys 60 cm, ei vallia Pyyntikuoppa 48 x = 7619017, y = 3494515 Ø 4 m, syvyys 40 cm, ei vallia Kohde rajautuu kuoppien välittömään lähiympäristöön. Pyyntikuopat on löytänyt taiteilija Jussi Kivi vuonna 1994. Kohdetta ei ole aikaisemmin tarkastettu arkeologisesti. Ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2019-11-26T15:48:50 79271.4152832 3073.56953028
arkeologinenkohde_alue.842 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.842 125362 {4421B8F9-0A94-4AA5-95E1-50DDDA282CCC} 1000010798 Paltsanrepimälammet Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 330 311 ei Kahden pohjoisimman Paltasanrepimälammen ympäristöön on kaivettu 25 pyyntikuoppaa pohjoisluode-itäkaakkosuuntaiseksi ketjuksi. Kuopista neljä itäisintä sijaitsee muusta kuopparivistöstä hieman erillään. Pyyntikuopat ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan enimmillään 4.5 m ja syvyydeltään yli metrin. Suurimmassa osassa on selkeä valli ympärillä. Läntisimmästa pyyntikuopasta 450 metriä pohjoisluoteeseen on yksittäinen pyyntikuoppa suon toisella puolella (Suávviljävri itä). Pyyntikuoppa 1 x = 7622925, y = 3491906 Ø 4 m, syvyys 1,4 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus 10-30 cm Pyyntikuoppa 2 x = 7622921, y = 3491874 Ø 3,5 m, syvyys 90 cm, vallien leveys 1-1,5 m, vallien korkeus 10-30 cm Pyyntikuoppa 3 x = 7623056, y = 3491811 Ø 4 m, syvyys 1 m, vallien leveys 1 m, vallien korkeus 20 cm Pyyntikuoppa 4 x = 7623087, y =3491823 Ø 2,5 m, syvyys 60 cm, vallien leveys 1-1,5 m, vallien korkeus20cm Pyyntikuoppa 5 x = 7623008, y =3491380 Ø 3 m, syvyys 1 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus10-20cm Pyyntikuoppa 6 x = 7623012, y =3491371 Ø3,5 m, syvyys1,5m, vallien leveys 1-1,5 m, vallien korkeus 10-50 cm Pyyntikuoppa 7 x = 7623013, y =3491366 Ø 3,5 m, syvyys 1,2 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus 20-50 cm Pyyntikuoppa 8 x = 7623011, y =3491356 Ø 4 m, syvyys 1 m, vallien leveys1-1,5 m, vallien korkeus10-40 cm Pyyntikuoppa 9 x = 7623032, y =3491365 Ø 2,5 m, syvyys 60 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 10 x = 7622967, y =3491462 Ø 4 m, syvyys 1,5 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus 20-40 cm Pyyntikuoppa 11 x = 7622960, y =3491489 Ø 3,5 m, syvyys 1,3 m, vallien leveys 1-1,2 m, vallien korkeus 20-30 cm Pyyntikuoppa 12 x = 7622923, y =3491543 Ø 4 m, syvyys 1,6 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus 10-50 cm Pyyntikuoppa 13 x = 7622911, y =3491547 Ø 2,5 m, syvyys 70 cm, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus 20-40 cm Pyyntikuoppa 14 x = 7622896, y =3491541 Ø 4 m, syvyys 1,1 m, ei valleja Pyyntikuoppa 15 x = 7622899, y =3491587 Ø 2,5 m, syvyys 80 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 16 x = 7622907, y =3491625 Ø 3,5 m, syvyys 1 m, vallien leveys 1-1,5 m, vallien korkeus 10-40 cm Pyyntikuoppa 17 x = 7622912, y =3491675 Ø3,5 m, syvyys 1,2 m, vallien leveys 1 m, vallien korkeus 10-30 cm Pyyntikuoppa 18 x = 7622911y =3491698Ø4, syvyys1,3m, vallien leveys1-1,5m, vallien korkeus10-50cm Pyyntikuoppa 19 x = 7623055, y =3491345 Ø 2,5 m, syvyys 80 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 20 x = 7623152, y =3491201 Ø 3,5 m, syvyys 1,5 m, vallien leveys 1-1,5 m, vallien korkeus 20-50 cm Pyyntikuoppa 21 x = 7623200, y =3491116 Ø 4,5 m, syvyys 1,5 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus 20-40 cm Pyyntikuoppa 22 x = 7623240, y =3491086 Ø 4 m, syvyys 1,6 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus 20-50 cm Pyyntikuoppa 23 x = 7623256, y =3491064 Ø 3,5 m, syvyys 1,1 m, vallien leveys 1-1,5 m, vallien korkeus 20-40 cm Pyyntikuoppa 24 x = 7623269, y =3491030 Ø 4,5 m, syvyys 1,6 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus 10-50 cm Pyyntikuoppa 25 x = 7623160, y =3491166 Ø 3,5 m, syvyys 1,2m, vallien leveys 1m, vallien korkeus 10-40 cm Kohde on rajattu pyyntikuoppien välittömään läheisyyteen. Taiteilija Jussi Kivi on löytänyt alueelta 14 pyyntikuoppaa vuonna 1995. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologisesti aikaisemmin. Pyyntikuoppaketjulla on mahdollisesti yritetty sulkea peurojen pohjois-eteläsuuntainen kulkureitti. Suávviljävren ja Paltsanrepimälampien pyyntikuopat kuuluvat mahdollisesti samaan pyyntijärjestelmään. Paltasanrepimälampien ympäristön suurimmaksi osaksi hyvin avointa ja maaperältään hiekkaista. Lampien pohjoispuolella on nuorehkoa kuivahkon kankaan männikköä. Lampien pohjoispuolella kulkee itä-länsisuuntainen polku kohti Harrijärveä. 3 Voimassa 2019-11-27T10:18:18 64927.61083984 2338.86779075
arkeologinenkohde_alue.843 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.843 145833 {099E2D2C-2AF2-43F1-81A9-346423733C2A} Mustakangas hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 163 ei Paikalla havaittiin yhteensä seitsemän hiilimiilua (Mustakangas hiilimiilu 1-7). Miilujen halkaisijat vaihteleva 11-14 metrin välillä. Niiden pohjalle tehdyistä kairauksista havaittiin hiiltä. Alueen eteläosasta todettiin raivausröykkiö sekä kellarimainen kuoppa (4x3x1,5 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Hiilimiilut löytyivät inventoinnissa SutiGis -tietojen perusteella 13.6.2012. Paikalla on hiilimiiluja. Paikkakunnalla tiedetään poltetun hiiltä vastaavanlaisissa miiluissa viimeisten sotien aikaan ja vielä 1950-luvulla. Muodoltaan miilut muistuttavat tämän aikakauden miiluja. Kohde sijaitsee Mustanlammen ja Ylä-Luostan järven välisellä kankaalla. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-11T15:54:40 7340.57641602 356.86431816
arkeologinenkohde_alue.844 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.844 126805 {0BF0CA9E-9792-4093-8A31-C0DB43118623} 1000018119 Siilaskoski 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 1 Arvio 474 ei Kohde muodostuu kahdesta pesäkkeestä kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Pesäkkeet sijoittuvat niemen keskiharjanteen länsireunalle, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydelle niemen kapeimmasta ja matalimmasta kohdasta, kyseisen kohdan kaakkois- ja luoteispuolille. Löytöpesäke A Koordinaatit x = 7676550 / y = 3252141 Niemen laen länsilaidalla maanpinta on rikkoutunut noin seitsemän metrin matkalla porojen ja ihmisten kulkemisen seurauksena. Rikkoutuneessa maanpinnassa havaittiin kvartsiittikaavin sekä lukuisia kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia noin kolmen metrin matkalla. Paikalle lapiolla kaivetusta koepistosta havaittiin, että löytöjä on runsaasti heti pintaturpeen alla huuhtoutumiskerroksen yhteydessä. Löydöistä suurin osa on kvartsiittia, kvartsia löydöistä ovat vain muutamat. Kvartsiittilöytöjen joukossa on sekä vaaleanharmaita että lähes mustia, osin raidallisiakin kvartsiittikappaleita. Niemen lakialue kyseisellä kohdalla on noin 2,5 m levyinen, ja laki on noin 3 m korkeudella Kilpisjärven pinnasta. Maanpinnalla näkyvillä olleet löydöt kerättiin talteen, jotta ne eivät sortuisi rinnettä alas Kilpisjärveen. Löytöpesäke B Koordinaatit x = 7676542 / y = 3252162 Kohdassa, jossa niemen länsirannalla on ilmeisesti toisen maailmansodan aikainen halkaisijaltaan noin nelimetrinen kaivanto, on maanpinta kaivannon itäpuolella, harjanteen laen länsireunalla, porojen ja ihmisten kulkemisen seurauksena rikkoutunut noin 1,5 m matkalla. Harjanteen laen pintamaata on jonkin verran sortunut kaivantoon, ja sortuneen maan seassa havaittiin erittäin runsaasti mustia, osin raidallisia kvartsiitti-iskoksia sekä muutamia kvartsiittiesineiden rikkoutuneita teelmiä. Lisäksi tavattiin yksittäisiä vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia, mutta kvartsia löytöjen joukossa ei ollut lainkaan. Löytöjä näkyi myös kaivannon itäreunan seinämässä pintaturpeen ja huuhtoutumiskerroksen rajapinnassa. Kaivantoon sortunutta maata vesiseulottiin silmäkooltaan 4 mm seulalla Kilpisjärven rantavedessä löytöpesäkkeen vieressä noin sangollinen, ja löytöjä sangollisesta maata saatiin talteen noin kaksisataa kappaletta. Myös sortuneen maan pinnalla ja kaivannon itäreunan seinämässä näkyvillä olleet löydöt kerättiin talteen. Löytöjen levinnän ja paikan topografian perusteella kohde kattanee pesäkkeisesti Siilaskosken itäpuolelta Kilpisjärveen pistävän kapean niemen lakialueen jokseenkin kokonaisuudessaan. Myös ne osat niemeä, joista inventoinnin yhteydessä ei löytöjä tavattu, lukeutuvat epäilemättä kohteen aktiviteettialueeseen. Kohteen runsaiden löytöjen perusteella paikalla on tapahtunut laajamittaista kiventyöstöä kivikauden tai varhaismetallikauden aikana. Aktiviteetti paikalla lienee ollut kausiluonteista, painottuen luultavimmin kesäiseen aikaan. Tuulisella niemellä on saanut olla rauhassa hyönteisiltä, mutta pidempiaikaiseen asumiseen paikka on todennäköisesti ollut turhan suojaton ja pieni. Löytöpesäkkeet voivat myös olla osin tai kokonaan eri aikakausilta, mihin viittaavat pesäkkeiden löytömateriaalien keskinäiset erot. Kohteen voidaan katsoa olevan osa laajempaa Kilpisjärven koillisnurkkaan sijoittuvaa asuinpaikkojen keskittymää, johon myös Saunaniemen ja Ahkioniemen asuinpaikat lukeutuvat. Verrattaessa löytöjä muiden lähiseudun asuinpaikkojen löytöihin, on löytömateriaalissa havaittavissa yhtäläisyyksiä varhaismetallikautisiin kohteisiin, erityisesti Ala-Kilpisjärven länsirannan asuinpaikkoihin. Vaikuttaakin ilmeiseltä, että ainakin osa kohteen käytöstä ajoittuu varhaismetallikaudelle. Kohde sijaitsee Kilpisjärveen Siilaskosken itäpuolelta pistävällä noin 200 m mittaisella kapealla niemellä, joka muodostuu eteläkaakko-pohjoisluodesuuntaisesta moreeniharjanteesta. Harjanteen lakialue on noin 1,5-4 m korkeudella Kilpisjärven pinnasta, ja niemen leveys vaihtelee 5-20 m välillä. Niemen puuston muodostavat muutamat pienehköt tunturikoivut, aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, variksenmarja ja puolukka. 3 Voimassa 2019-09-02T10:19:00 987.54968262 198.67307381
arkeologinenkohde_alue.845 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.845 126807 {DB138E79-D868-4650-B798-0DB4BD1B2076} 1000016938 Saunaniemi asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 475 ei Saunaniemen länsireunalla, noin 10 m etäisyydellä niemen kärjestä, on halkaisijaltaan noin kolmimetrinen tasanne. Tasanne on noin kolme metriä Kilpisjärven pintaa korkeammalla, ja tasanteen länsireunalta laskee jyrkkä törmä rantaan. Tasanteelle kaivettiin lapiolla koepisto noin puolen metrin päähän törmän partaalta. Koepistosta tavattiin huuhtoutumiskerroksen pintaosista toistakymmentä harmahtavaa kvartsiitti-iskosta. Iskosten löytymisen jälkeen kuopan kaivaminen lopetettiin eikä useampia lapionpistoja tehty. Koepistosta tavatut löydöt otettiin talteen. Maastonmuotojen perusteella asuinpaikan keskeisin osa sijoittunee Saunaniemen lounaisreunan tasanteelle, jolle myös koepisto kaivettiin. Asuinpaikan aktiviteettialueeseen kuulunee koko niemenkärki. Kohteen laajuuden ja rajautumisen tarkempi määrittäminen vaatisi laajempaa koekuopitusta. Saunaniemestä tavattujen löytöjen perusteella paikalla sijaitsee kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Tasanne, jolle koepisto kaivettiin, on mahdollisesti voinut olla muinaisen asumuksen kohta. Kohde on ilmeisesti varsin pienialainen, eikä sen luonteesta tai ajoituksesta voida ilman laajempia tutkimuksia esittää kovinkaan pitkälle meneviä tulkintoja. Kohteen voidaan kuitenkin katsoa olevan osa laajempaa Kilpisjärven koillisnurkkaan sijoittuvaa asuinpaikkojen keskittymää, johon myös Ahkioniemen ja Siilaskosken asuinpaikat lukeutuvat. Kohde sijaitsee Kilpisjärven itärannalla, Saunaniemen muodostaman moreeniharjanteen eteläpään länsi-reunalla olevalla ympäristöään vähäkivisemmällä tasanteella. Puusto niemellä on tunturikoivikkoa, alus-kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, juolukka sekä liekokasvit. Kohteesta noin 300 m pohjoisluoteeseen sijaitsee Ahkioniemen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Maaperä on hiekkamoreenia. 3 Voimassa 2019-09-02T10:29:37 549.75280762 86.6747078
arkeologinenkohde_alue.846 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.846 126808 {A82E8257-C92E-4CE7-8DDF-9C2A3CF5AD0A} Ahkioniemi Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon ei Ahkioniemen muodostaman moreeniharjanteen laen länsireunalla, niemen kärjestä noin 30 m eteläkaakkoon, on hahmotettavissa halkaisijaltaan noin viisimetrinen kivettömältä vaikuttava tasanne. Tasanteen länsireunalta laskee jyrkkä törmä rantaan. Törmän partaalle, noin neljä metriä harjanteella sijaitsevasta antennista luoteeseen, kaivettiin lapiolla koepisto, josta tavattiin huuhtoutumiskerroksen yhteydestä kuusi vaaleanharmaata kvartsiitti-iskosta. Iskosten löytymisen jälkeen kuopan kaivaminen lopetettiin eikä useampia lapionpistoja alueelle enää tehty. Koepistosta löydetyt iskokset otettiin talteen. Maastonmuotojen perusteella asuinpaikka aktiviteettialueineen todennäköisesti kattaa pesäkkeisesti koko Ahkioniemen laen. Kohteen keskeisin alue lienee laen länsireunassa havaittu kivetön tasanne. Ahkioniemen löytöjen perusteella paikalla on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Tasanne, jolle koepisto kaivettiin, lienee asuinpaikan keskeisintä aluetta, mutta kohteen aktiviteettialueen voidaan katsoa kattavan todennäköisesti koko niemen lakialueen. Niemellä sijaitsevat lukuisat Lapin sodan aikaiset kaivannot ovat kuitenkin voineet tuhota osan kohteesta. Kohteen tarkemman luonteen tai ajoituksen selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia. Sijaintinsa perusteella kohteen voidaan kuitenkin katsoa olevan osa laajempaa Kilpisjärven koillisnurkkaan sijoittuvaa asuinpaikkojen keskittymää, johon myös Ahkioniemen ja Siilaskosken asuinpaikat lukeutuvat. Kohde sijaitsee Kilpisjärven itärannalla, Ahkioniemen muodostaman moreeniharjanteen varsin tasaisen ja hiekkaisen laen länsireunalla, joka nousee noin kolmen metrin korkeudelle Kilpisjärven pinnasta. Harjanteella kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja, ja aluskasvillisuuden muodostavat lähinnä vaivais-koivut, variksenmarja, puolukka, juolukka, sammalet ja poronjäkälä. Kohteesta noin 300 m etelä-kaakkoon sijaitsee Saunaniemen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Maaperä on hiekkamoreenia. 3 Voimassa 2010-12-13T13:52:03 807.60046387 104.49038523
arkeologinenkohde_alue.847 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.847 127647 {D3ECF806-933B-44C3-9AEA-3767025C5A4D} Cáhkáljávrin nuotiopaikat (1-4) 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 581 576 ei Tsahkaljärven eteläpuolista aluetta tarkastettaessa todettiin aiemmin tunnettujen neljän tulisijan jäännöksen lisäksi viides tulisija (5), jonka voidaan sijaintinsa ja yleisolemuksensa perusteella katsoa lukeutuvan samaan ryhmään. Kyseinen tulisija sijaitsee aiemmin tunnettuja tulisijoja idempänä, Tsahkaljärven eteläpuolitse kulkevan poroaidan kaakkoispuolella, noin 200 m etelään Tsahkaljärveen kaakosta laskevan joen suistosta. Tulisijojen tarkempi kuvaus sekä koko- ja sijaintitiedot Tulisija 1 Koordinaatit: x = 7671 902 / y = 3257 978 Tulisija on pitkänomainen, jokseenkin suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1,2 x 0,8 m, kaakko-luodesuuntainen ja vain reunaosiltaan kivetty. Tulisijan kaakkoissivu on kiveämätön. Tulisija 2 Koordinaatit: x = 7671 891 / y = 3257 982 Tulisija on lähes neliömäinen, kooltaan noin 0,7 x 0,6 m, kaakko-luodesuuntainen ja vain reunaosiltaan kivetty. Tulisijan läheisyydessä on ruostuneita säilyketölkkejä ja pullonsirpaleita. Tulisija 3 Koordinaatit: x = 7671 878 / y = 3257 948 Tulisija on pyöreä, halkaisijaltaan noin 0,7 m, jokseenkin maanmyötäinen ja vain reunaosiltaan kivetty. Tulisija 4 Koordinaatit: x = 7671 878 / y = 3257 877 Tulisija on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 0,8 m, vain reunaosiltaan kivetty, koillissivultaan avoin. Tulisija 5 Koordinaatit: x = 7671816 / y = 3258153 Tulisija on matalan U:n muotoinen, koillissivultaan avoin, mutta muuten kehämäisesti kivetty, mitoiltaan noin 0,9 x 0,7 m. Tulisijan levein kohta on avoimen koillissivun kohdalla. Kohde rajautuu pistemäisiksi pesäkkeiksi, siten että kukin pesäke kattaa yhden tulisijan välittömän lähiympäristön. Tulisijat eivät vaikuta muodostavan yhtenäistä asuinkenttäkokonaisuutta. Vuonna 2010 suoritetussa inventoinnissa paikallistettiin Tsahkaljärven eteläpuolelta neljän kivetyn tulisijan jäännökset. Kyseiset neljä tulisijaa muodostavat alueellisesti suppean ryhmän, jossa on edustettuina erilaisia tulisijatyyppejä. Yhteistä kyseisille tulisijoille on, että ne koostuvat halkaisijaltaan noin 15-25 cm kokoisista kivistä ja ovat umpeenkasvaneita, mutta vaikuttavat kuitenkin yleisolemukseltaan kohtalaisen nuorilta, lähinnä muutamien kymmenien vuosien ikäisiltä. Tulisijojen keskiosiin lapiolla kaivetuista koepistoista tavattiin ohuehkon pintaturpeen alta hiiliä. Tsahkaljärven rantojen lähettyvillä ja muuallakin Kilpisjärven kylän läheisyydessä monilukuisina tavattavat reunaosiltaan kivetyt tulisijat ovat määrittelyltään ongelmallinen ryhmä. Niiden joukkoon voi mahdollisesti lukeutua satojenkin vuosien ikäisiä kohteita, mutta suurin osa kyseisistä tulisijoista lienee peräisin toisen maailmansodan ajalta tai sitä seuranneilta vuosikymmeniltä. Kohteet ovat maastossa selvästi tunnistettavissa, ja niitä voidaan käyttää nuotiopaikkoina satunnaisesti edelleen. Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi kyseisiä kohteita ei mielestäni voida määritellä, ennemminkin kohteita voidaan luonnehtia ajoitukseltaan epämääräisiksi eränkäynnin ja retkeilyn synnyttämiksi ilmiöiksi. Kohde sijaitsee Tsahkaljärven itäpään eteläpuolella, järveä kohti viettävällä loivalla rinteellä, pääosin avoimella alueella, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat heinät. Kohteen länsiosassa kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. 3 Voimassa 2014-04-03T08:27:51 2359.17126465 279.13579373
arkeologinenkohde_alue.848 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.848 127659 {FC62B65A-2796-4469-917F-C6B16E213D84} 1000020999 Áillahasjohka suu etelä rakennusten jäännöksiä 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 475 ei Kohde koostuu toisen maailmansodan aikaisten osittain maahan kaivettujen rakennusten jäännöksistä sekä vähäisemmistä kaivannoista, joita tavattiin noin kahdensadan metrin matkalla Kilpisjärven itärannan läheisyydessä olevilla moreeniharjanteilla, molemmin puolin Kilpisjärven rantaan Käsivarrentieltä johtavaa ajouraa. Kohteen etelärajan muodostaa Ailakkajoen eteläpuolella Kilpisjärveen laskeva puro. Kaikkia alueen sotahistoriallisia jäännöksiä ei kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä ennätetty kattavasti kartoittamaan, ja alueelta dokumentoitiin ainoastaan kaksi kookkainta rakennuksen jäännöstä. Rakennusten jäännösten sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Rakennuksen jäännös 1 Koordinaatit: x = 7666 110 / y = 3257 529 Kilpisjärven rantaan johtavan ajouran pohjoispuolella, ajouran päässä olevan heinikkoisen kentän reunalta noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä sijaitseva nelikulmainen, itä-länsisuuntainen, mitoiltaan noin 8 x 6 m kokoinen, noin puolentoista metrin syvyinen kaivanto. Kaivannon pohjoispuoliskon keskellä on nelikulmaisen kivistä ladotun kiukaan raunio, mitoiltaan noin 2 x 2 m, korkeudeltaan noin 0,5 m. Kulku kaivannossa sijainneeseen rakennukseen on ollut kaivannon lounaisnurkasta. Mahdollisesti kyseessä on suuren saunan jäännös. Rakennuksen jäännös 2 Koordinaatit: x = 7666020 / y = 3257511 Kilpisjärven rantaan johtavan ajouran eteläpuolella, pohjois-eteläsuuntainen, erittäin kookas, mitoiltaan noin 14 x 7 m kokoinen kaivanto, syvyydeltään hieman toista metriä. Ilmeisesti kyseessä on parakin tai tallin pohja. Kulku kaivannossa sijainneeseen rakennukseen on ollut kaivannon luoteis- ja lounais-nurkista. Rakennuksen lämmityslaitteena on ollut kahdensadan litran öljytynnyristä valmistettu pönttö-uunimainen tulisija, joka on todennäköisimmin sijainnut kaivannon itäisen seinämän keskikohdan vierellä olevan matalan kiviperustan päällä. Kiviperustan laajuus on noin 1,5 x 1,0 m ja se on kaivannon seinämän suuntainen. Tynnyri sisäisine tiilimuurauksineen on kaivannon ulkopuolella, viitisen metriä kaivannon luoteiskulmasta luoteeseen päin. Rakennuksessa on ollut lautalattia, ja lattian keskellä on ollut pitkittäissuuntainen, noin puolen metrin levyinen laudoittamaton ala. Kohde on osa laajempaa toisen maailmansodan aikaisten jäännösten keskittymää. Alueella sijaitsevat sotahistorialliset jäännökset muodostavat noin kahdensadan mittaisen Kilpisjärven rannan suuntaisen vyöhykkeen, jonka etelärajana voidaan pitää Ailakkajoen eteläpuolella Kilpisjärveen laskevaa puroa. Useimmat alueen jäännökset sijaitsevat noin sadan metrin säteellä Kilpisjärven rannasta. Alueen kaikkia sotahistoriallisia jäännöksiä ei kuitenkaan ole kattavasti kartoitettu. Ailakkajoen suun eteläpuolella, Käsivarrentien ja Kilpisjärven välissä, vaikuttaa sijainneen toisen maailmansodan aikana todennäköisesti saksalaisten joukkojen käyttämä majoitusalue, jonka luonteen tarkempi hahmottaminen edellyttäisi alueella olevien rakenteiden jäännösten kattavampaa kartoittamista. Kohde sijaitsee tunturikoivikossa, Ailakkajoen suun ja Ailakkajoen eteläpuolella Kilpisjärveen laskevan puron välissä olevilla loivilla moreeniharjanteilla, Käsivarrentien ja Kilpisjärven itärannan välisellä alueella. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat varvut, heinäkasvit ja sammalet. Kohteen keskivaiheilla Kilpisjärven rantaan johtavan ajouran rannanpuoleisen pään ympäristö on heinikkoista kenttää. 3 Voimassa 2019-09-11T15:04:00 6481.68774414 342.69832369
arkeologinenkohde_alue.849 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.849 125384 {0D97381D-0828-406E-9E24-77251960650C} 1000011813 Aittajärvi 1 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Aittajärven ja sen länsipuolella olevien kahden lammen väliin on kaivettu 11 pyyntikuopan ketju. Eteläosastaan ketju haarautuu kahteen osaan. Pyyntikuopat ovat helposti huomattavissa peitteettömässä maastossa. Suurimmillaan kuopat ovat halkaisijaltaan nelimetrisiä ja syvyydeltään noin metrin. Kuopissa ei ole valleja ympärillä. Aittajärven rannat vaikuttavat erinomaiselta esihistorialliselle asutukselle, mutta alueelta ei kuitenkaan havaittu siitä merkkejä pyyntikuoppia lukuun ottamatta. Pyyntikuoppa 1 x = 3495351, y = 7616202, Ø 4 m, syvyys 1 m, ei vallia Pyyntikuoppa 2 x = 3495327, y = 7616222, Ø 3,5 m, syvyys 80 cm Pyyntikuoppa 3 x = 3495218, y = 7616190, Ø 3 m, syvyys 70 cm Pyyntikuoppa 4 x = 3495203, y = 7616157, Ø 2,5 m, syvyys 60 cm Pyyntikuoppa 5 x = 3495233, y = 7616202, Ø 3 m, syvyys 60 cm Pyyntikuoppa 6 x = 3495257, y = 7616231, Ø 3,5 m, syvyys 70 cm Pyyntikuoppa 7 x = 3495259, y = 7616260, Ø 3,5 m, syvyys 1 m Pyyntikuoppa 8 x = 3495217, y = 7616413, Ø 3,5 m, syvyys 80 cm Pyyntikuoppa 9 x = 3495205, y = 7616414, Ø 3 m, syvyys 80 cm Pyyntikuoppa 10 x = 3495220, y = 7616327, Ø 2,5 m, syvyys 40 cm Pyyntikuoppa 11 x = 3495233, y = 7616281, Ø 3 m, syvyys 70 cm Kohde rajoittuu pyyntikuoppien välittömään läheisyyteen. Taiteilija Jussi Kivi on löytänyt Aittajärven rannalta pyyntikuoppia vuonna 1995. Aluetta ei ole aikaisemmin tarkastettu arkeologisesti. Aittajärven länsiranta on melko tasaista kuivan kankaan männikköä. Järven länsipuolella on kolme pientä lampea. 3 Voimassa 2019-11-26T15:42:45 12105.09399414 863.90304636
arkeologinenkohde_alue.850 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.850 125385 {3A46E951-7209-4EA0-8844-9725B7F4A1CB} 1000011814 Aittajärvi 2 Pyyntikuoppia, kammin jäännökset 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 236 233 ei Aittajärveen etelästä laskevan puron länsipuoleta löytyi viisi suurta pyyntikuoppaa sekä kammin jäännökset. Kuopat on kaivettu pohjoisluoteis-eteläkaakkosuuntaiseksi jonoksi puroa seuraillen loivasti viettävään Hammastunturin alarinteeseen. Kuopat ovat hyvin suuria ja syviä ja niissä on selkeät vallit ympärillä. Pyyntikuopista noin 270 m pohjoiseen on yksittäinen pyyntikuoppa (Aittajärvi 4). Kammin jäännökset x = 3495343, y = 7615450 Kammista on jäljellä kehikko ja vähän kunttaa kehikon päällä. Kammin suuruus on noin 3 x 3 m. Pyyntikuoppa 1 x = 3495310, y = 7615467, Ø 3 5 m, syvyys 1 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus60 cm Pyyntikuoppa 2 x = 3495325, y = 7615403, Ø 8 4 m, syvyys 1 m, vallien leveys 1-1,5 m, vallien korkeus50 cm Pyyntikuoppa 3 x = 3495337, y = 7615373, Ø 8 4 m, syvyys 1 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus40 cm Pyyntikuoppa 4 x = 3495341, y = 7615347, Ø 3,5 m, syvyys 1 m, vallien leveys 1-1,5 m, vallien korkeus 10-30 cm Pyyntikuoppa 5 x = 3495384, y = 7615280, Ø 4 m, syvyys 1,6 m, vallien leveys 1,5 m, vallien korkeus 50-100 cm Kohde rajautuu pyyntikuoppien ja kammin välittömään läheisyyteen. Taiteilija Jussi Kivi on löytänyt kohteen vuonna 1995. Kohdetta ei ole aikaisemmin tarkastettu arkeologisesti. Alue on kuivahkon kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2019-09-26T13:28:53 9320.2019043 571.55875405
arkeologinenkohde_alue.851 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.851 125386 {904E85E5-8941-4261-BBA2-56DF27F2F73D} 1000011810 Appisjärvi etelä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 310 ei Appisjärven eteläpään ja Ylimmäisen Appislompolon pohjoispään väliltä löytyi kohteen tarkastuksen yhteydessä yhteensä 24 pyyntikuoppaa. Pohjoisimmat kuopat sijoittuvat Jussi Kiven kuvailemalla tavalla harjanteelle lähelle Appisjoen luusuan lounaispuolelle. Muut kuopat muodostavat harvahkon pohjoiskoillis-etelälounas-suuntaisen ketjun Appisjoen länsipuolelle. Kuopat ovat muodoltaan suppilomaisia, loivan vallin ympäröimiä, useimmat säännöllisen pyöreitä, osa lievästi soikeahkoja. Muutamien kuoppien pohjille lapiolla tehdyistä koepistoista tavattiin ohuehko huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppien sijainti- ja kokotiedot Pyyntikuoppa 1: "f8 5,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 900 / y = 3486 156 Pyyntikuoppa 2: "f8 5,0 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 883 / y = 3486 137 Pyyntikuoppa 3: "f8 5,0 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 867 / y = 3486 119 Pyyntikuoppa 4: "f8 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 1,2 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 831 / y = 3486 112 Pyyntikuoppa 5: "f8 4,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 819 / y = 3486 117 Pyyntikuoppa 6: "f8 5,0 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 791 / y = 3486 119 Pyyntikuoppa 7: "f8 4,5 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 759 / y = 3486 139 Pyyntikuoppa 8: "f8 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 1,2 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 743 / y = 3486 133 Pyyntikuoppa 9: "f8 5,0 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 732 / y = 3486 123 Pyyntikuoppa 10: "f8 5,0 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 619 / y = 3486 077 Pyyntikuoppa 11: "f8 3,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 1,2 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 560 / y = 3486 090 Pyyntikuoppa 12: "f8 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,4 m x = 7614 550 / y = 3486 050 Pyyntikuoppa 13: "f8 3,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 1,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 444 / y = 3485 987 Pyyntikuoppa 14: "f8 4,5 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 415 / y = 3485 973 Pyyntikuoppa 15: "f8 4,5 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 312 / y = 3485 870 Pyyntikuoppa 16: "f8 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 263 / y = 3485 832 Pyyntikuoppa 17: "f8 5,0 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 203 / y = 3485 879 Pyyntikuoppa 18: "f8 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 1,2 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 198 / y = 3485 885 Pyyntikuoppa 19: "f8 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 1,6 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 149 / y = 3485 743 Pyyntikuoppa 20: "f8 5,0 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 127 / y = 3485 730 Pyyntikuoppa 21: "f8 4,0 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 052 / y = 3485 661 Pyyntikuoppa 22: "f8 4,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 1,3 m, vallin korkeus 0,2 m x = 7614 009 / y = 3485 597 Pyyntikuoppa 23: "f8 4,0 m, syvyys 0,9 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7614 003 / y = 3485 610 Pyyntikuoppa 24: "f8 4,0 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m x = 7613 848 / y = 3485 558 Pyyntikuopat muodostavat noin kilometrin mittaisen harvahkon ketjun Appisjoen länsipuoleisille hiekkaharjanteille Appisenpalon itäosaan. Pohjoisimmilta osiltaan pyyntikuoppaketju yltää Appisjärven eteläpuoleiselle sekametsää kasvavalle harjanteelle, jolle paloaukea ulottuu vain osittain. Eteläisin pyyntikuoppa on Ylimmäisen Appislompolon kämpän pohjoispuolella olevaan puronotkelmaan pohjoisesta laskevan rinteen partaalla. Läntisimmiltä osiltaan pyyntikuoppa-alue ulottuu noin 150 metrin etäisyydelle Appisjoesta. Muinaisjäännösalueen voi katsoa kattavan yhtenäisenä Appisjokeen laskevan rinteen Appisenpalon itäosassa sekä erillisenä pesäkkeenä Appisjärven eteläpuoleisen harjanteen, jolle pohjoisimmat pyyntikuopat sijoittuvat. Jussi Kivi on todennut Appisjärven eteläpuoleisella ja Appisjoen luusuan lounaispuoleisella pienellä kohoumalla kuusi pyyntikuoppaa 19.9.1995. Tiedonannon mukaan kuoppia on sekä metsässä että paloaukealla noin 250 - 300 metrin päässä järvenrannasta, nykyisen nuotiopaikan tuntumassa, sen etelä-, kaakkois- ja itäpuolella. Kuopista kolme sijaitsevat ryhmänä kummun eteläpäässä, kun taas toiset kolme ovat koillis-lounais-suuntaisena rivinä kummun luoteis- ja pohjoispuolella. Maasto kohteen ympäristössä on sekametsää sekä osin aukeaa entistä paloaluetta. Tiedonannon mukaan saattaa Ylimmäisen Appislompolon länsi-luoteispuolisella paloaukealla olla myös pyyntikuoppia. Kohdetta ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Pyyntikuopat muodostavat yhtenäisen, noin kilometrin mittaisen pyyntikuoppajärjestelmän, joka rajautuu pohjoisessa Appisjärveen ja etelässä Ylimmäisen Appislompolon luoteisnurkkaan laskevaan puronotkelmaan. Peurat on ajettu kuoppiin ilmeisesti pääosin lännen ja länsiluoteen suunnilta. Koska suurin osa pyyntikuoppajärjestelmän kuopista sijoittuu vanhalle paloaukealle, jolla aluskasvillisuus on varsin vähäistä, erottuvat kuopat maastossa poikkeuksellisen selvästi. Kuopista tavatun ohuehkon huuhtoutumiskerroksen perusteella kuopat lienevät kohtalaisen nuoria, todennäköisimmin muutamien satojen vuosien ikäisiä. Pyyntikuopat sijaitsevat Appisjoen länsipuolella, Appisjärven ja Ylimmäisen Appislompolon välillä olevilla hiekkapohjaisilla harjanteilla ja Appisjokea kohti laskevan rinteen partaalla. Pohjoisimmat kuopat - Jussi Kiven havaitsemat - sijaitsevat sekametsää kasvavalla harjanteella lähellä Appisjärven eteläpäätä. Muut kuopat ovat vuonna 1957 palaneen Appisenpalon paloaukealla, eteläisimmät Ylimmäisen Appislompolon pohjoispään tasalla olevan puronotkelman pohjoislaidalla, notkelmaan laskevan rinteen päällä. Notkelman eteläpuolella on Ylimmäisen Appislompolon kämppä. Palo-aukealla kasvaa harvakseltaan katajia sekä nuorehkoja kuusia, koivuja ja mäntyjä. Aluskasvillisuuden muodostavat lähinnä poronjäkälä, variksenmarja, puolukka, juolukka, mustikka ja liekokasvit. 3 Voimassa 2019-11-26T15:50:43 84852.36889648 2727.50975529
arkeologinenkohde_alue.852 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.852 125387 {606B795C-CF58-45A5-8CC4-8D9CDFC5393B} 1000020801 Haukilampi lounas Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 305 ei Kutturan tien pohjoispuolella kulkevat lähes lounais-koillissuuntaiset Ainikkaharjut. Harjuilla on useita pyyntikuoppajärjestelmiä. Harjujen pohjoisosassa on Haukilampi (ei pidä sekoittaa etelämpän harjuilla oleviin Haukilampiin). Haukilammen lounaispäästä kohti lounasta on kaivettu noin 150 metrin pituinen yhdeksän pyyntikuopan jono. Kuopat jakaantuvat kahdeksi ryhmäksi, joiden välillä on noin 50 metriä. Pohjoisemmassa ryhmässä on viisi kuoppaa ja eteläisessä neljä. Jussi Kivi on todennäköisesti löytänyt eteläisemmät kuopat, ja kuopat on yhdistetty eteläisempien kahden kuopan kanssa kohteeksi Ainikkalammet. Kuoppien välillä on kuitenkin matkaa 220 metriä ja Kiven löytömien kuoppien pohjoispuolella on viisi kuoppaa lisää, joten tässä kohteet on jaettu kahdeksi - Haukilampi lounas ja Ainikkalammet. Pyyntikuoppa 1 x = 7595652, y = 3491686 Halkaisija 3 m, syvyys 1 m, vallien leveys 1,5 m ja korkeus 30 cm Pyyntikuoppa 2 x = 7595640, y = 3491676 Halkaisija 3 m, syvyys 1 m, ei valleja Pyyntikuoppa 3 x = 7595634, y = 3491679 Halkaisija 2,5 m, syvyys 80 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 4 x = 7595615, y = 3491680 Halkaisija 3 m, syvyys 80 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 5 x = 7595573, y = 3491624 Halkaisija 3,5 m, syvyys 70 cm, vallien leveys 1 m ja korkeus 20-30 cm Pyyntikuoppa 6 7595563, y = 3491606 Halkaisija 3,5 m, syvyys 1 m, vallien leveys 1 m ja korkeus 0-30 cm Pyyntikuoppa 7 x = 7595547, y = 3491590 Halkaisija 3,5 m, syvyys 80 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 8 x = 7595566, y = 3491578 Halkaisija 3 m, syvyys 90 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 9 x = 7595617, y = 3491660 Halkaisija 3,5 m, syvyys 1,1 m, ei valleja Kohde rajautuu pyyntikuoppien välittömään lähiympäristöön. Taiteilija Jussi Kivi on löytänyt Ainikka- ja Haukilampien ympäristöstä kuusi pyyntikuoppaa. Kuoppia ei ole aikaisemmin tarkastettu arkeologisesti. Ympäristö on tuoreen kankaan kuusi-mäntysekametsää ja maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2019-11-26T15:59:19 3599.65209961 383.97354947
arkeologinenkohde_alue.853 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.853 125388 {4DFECBCD-D0CE-489A-98D8-333743B87DE7} 1000011811 Ainikkalammet Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 304 ei Kutturan tien pohjoispuolella kulkevat lähes lounais-koillissuuntaiset Ainikkaharjut. Harjuilla on useita pyyntikuoppajärjestelmiä. Harjunjen pohjoisosassa on vierekkäin Ainikkalammet, joiden välissä kulkee kannaksena kapea harju. Ainikkalampien välisellä harjulla on kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat eivät ole harjun kapeimmalla kohdalla, kuten muinaisjäännösrekisteriin on merkitty, vaan noin 40 metriä lounaaseen. Kuopilla on suljettu lampien välinen kannas. Kuopista noin 220 metriä koilliseen on Haukilampi lounas -kohteessa yhdeksän pyyntikuoppaa lisää. Pyyntikuoppa 1 x = 7595324, y = 3491514 Halkaisija 3 m, syvyys 70 cm, ei valleja Pyyntikuoppa 2 x = 7595332, y = 3491505 Halkaisija 3 m, syvyys 80 cm, ei valleja. Kohde rajautuu pyyntikuoppien välittömään läheisyyteen. Taiteilija Jussi Kivi on löytänyt Ainikka- ja Haukilampien ympäristöstä kuusi pyyntikuoppaa. Kuoppia ei ole aikaisemmin tarkastettu arkeologisesti. Ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2019-11-26T15:42:04 438.32226562 78.81650742
arkeologinenkohde_alue.854 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.854 132071 {26B4676B-58FD-4C8B-93C4-50F9BEDD53E3} Vyeppáá 1 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 164 ei Hirsikämpän jäännös Hirsikämpän jäännös sijaitsee puron varressa (x=3538321, y=7616692). Sen koko on 5 m x 6 m. Ämmänkaulasalvoksisessa pyöröhirsirakennuksessa on jäljellä 11 hirsikertaa. Hirsien välit on tilkitty turpeella ja sammalella. Oviaukko on sijainnut lounaisseinällä ja yksi ikkuna kaakkoisseinällä. Romahtanut katto on tehty losoista ja laudoista. Kämpän länsinurkassa on mahdollinen piisikiveys. Etelänurkasta noin 4 m kaakkoon on 2 mx 1,5 m kokoinen kaivanto. Kämpän ympärillä on runsaasti vanhoja, lovettuja mäntyjä. Sillan jäännös Ojan on ylittänyt silta, jonka jäännöksiä on nähtävillä ojauoman molemmin puolin (x=3538285, y=7616709). Tallin jäännös Talli on sijainnut noin 75 m Nangujärventiestä luoteeseen (x=3538443, y=7616563). Se erottuu heinää kasvavana alueena ympäristöstään. Rakennuksen pohja erottuu heinikossa matalana vallina, jonka koko on 20 m x 6 m. Oviaukko on sijainnut pohjoisseinällä. Lounaisnurkan eteläpuolella on noin 2 m x 2 m kokoinen kaivanto. Ulkokäymälän jäännös(?) Kaivanto sijaitsee tallista noin 64 m koilliseen (x=3538285, y=7616709). Sen koko on 4 m x 2,5 m. Luoteisseinällä on jäljellä pystypaaluja ja laudoitusta. Rakennelma on romahtanut. Lisäksi ulkokäymälän jäännöksestä noin 15 m kaakkoon sijaitsee noin 2m x 3 m kokoinen rakennelman jäännös. Siitä on jäljellä enää hellan ja pöydän osia ja kamiinan putki. Tästä rakennelmasta ei otettu sijaintia GPS-laitteella. Kohde on rajattu näkyvän rakenteen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Saksalaisten asemapaikka. Kohde sijaitsee Nangujärven lounaispuolella sijaitsevan Valkiajärven ja Vyeppáá- eli Vuopaja-nimisen lammen välissä. Valkiajärvi laskee Vyeppáán kautta Nangujärveen, ja kohde sijaitseekin näitä yhdistävän ojan ja Nangujärventien välissä. Alueen maaperä on soramoreenia ja ojan rannassa kasvaa nuorta mäntymetsää. 3 Voimassa 2011-02-17T13:22:11 22633.95947266 722.044208
arkeologinenkohde_alue.855 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.855 132101 {03B96D75-6205-40A1-8BB7-883C6B7E2DEA} Palkisoja 3 venäläisten vankileiri ja saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 167 ei Alppijääkärien sauna Kohteen kaakkoisosassa on Veikko Rajalan pihapiiriin kuuluva, maavaralle tehty hirsirakennus, jonka Rajalan mukaan ovat rakentaneet alppijääkärit toisen maailmansodan loppuvaiheilla itselleen saunaksi (x=3521874, y=7605239). Koirankaulasalvoksisessa pyöröhirsikämpässä on 11 hirsikertaa. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 5,3 m ja itä-länsisuunnassa 4,6 m. Ikkunat ovat kohti itää ja länttä, ja tielaitoksen aikana uusittu ovi on eteläseinällä. Oven itäpuolella on myöhemmin avattu ikkuna-aukko, joka on peitetty luukulla. Itäseinän alaosa on lahoamassa. Pohjoisseinällä on räppänä. Katon katteena on aiemmin ollut saksalaista harmaata pahvia, mutta se on poistettu ja tilalle on laitettu tummanvihreää kattohuopaa. Katon päädyt on tehty pystylimilaudasta Saunan sisällä eteläpäässä on muurattu kiuas ja 500 litran vetoinen valurautapata, joka on löydetty sodan jälkeen Palkisvaarasta ja tuotu saunaan. Sotilaat lämmittivät veden ulkona. Sen sijaan muuri ja lauteet ovat alkuperäisiä. Piippu on tehty sodan jälkeen tielaitoksen tiilistä. Rakennuksen jäännös 1 Silventoisen pihapiirissä on rakennuksen jäännös, josta on enää jäljellä etelä- ja itäsivut (x=3521836, y=7605309). Kaksi 6 m pitkää seinänpätkää erottuu maastossa 15-20 cm matalana kivivallina, ja rakennelman keskellä on mahdollisesti ollut tulisijan jäännös. Rajalan mukaan tästä noin 10 m etelään sijaitsi vartijoiden parakki. Paikalla ei voitu havaita enää mitään. Rakennelmasta noin 20 m kaakkoon havaittiin maassa piikkilanka-aitaa. Juoksuhauta Alueen pohjoisosassa, Rajalan pihapiiriin kulkevan tien pohjoispuolella sijaitsee noin 10 m pitkä juoksuhaudan pätkä (x=3521784, y=7605349). Korsukellari Alueen lounaisnurkassa sijaitsee korsukellari, joka on alun perin ollut saksalaisten rakentama ruokakellari (x=3521784, y=7605263). Rajalan mukaan kellarissa oli harjakatto ja paljon hyllyjä. Savotta-aikana suomalaiset tekivät siitä asunnon työmiehille, mutta Hillin savotan aikana korsu paloi. Oviaukko on kohti etelää. Kaivannon halkaisija on noin 8 m ja syvyys 2 m. Rivinteerattu tienpätkä ja kaivanto Alueen pohjoisosassa on noin 20 m rivinteerattu tienpätkä (x=3521789, y=7605324). Koordinaatti on tien eteläpäästä. Välittömästi tien eteläpään länsipuolella on kaivanto, jonka halkaisija on 8 m. Rakennuksen jäännös 2 Rajalan mukaan alueen pohjoisosassa, tien vieressä sijaitsi ns. ”herrojen parakki” (x=3521771, y=7605344). Paikka tarkastettiin, mutta selkeitä rakenteita siitä ei enää voitu havaita. On mahdollista, että parakki on siirretty tai tuhottu. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Palkisojalla asuva Veikko Rajala opasti kohteessa ja kertoi taustatietoja. Paikalla on sijainnut venäläisten vankileiri, ja yksi vanki on teloitettu Rajalankin silmien edessä. Hautapaikka sijaitsee Alajoen itäpuolella. Saksalaisten asemapaikka ja venäläisten vankileiri. Kohde sijaitsee E4-tien ja Alajoen välissä, välittömästi Palkisojan ja Alajoen yhtymäkohdan pohjoispuolella. Alueen halki kulkee sähkölinja. Aluerajaus on osittain Tapani Silventoisen maalla. Alueen maaperä on soramoreenia ja paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää. 3 Voimassa 2011-02-17T16:31:16 9745.42382812 447.61159593
arkeologinenkohde_alue.856 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.856 127787 {B9BEFAA4-D852-43DB-8462-599DD078E357} Saana 3 tukikohta 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2199 Muu sotahistoriallinen kohde 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 969 965 ei Kohde koostuu aaltopeltirakenteisista tähystyssuojasta ja korsun jäännöksestä, maakuopasta sekä korsusta pohjoiskoilliseen sijaitsevista lähipuolustusasemien poteroista ja kivihiilikasasta. Tähystyssuoja on pystysuoran kalliopahdan partaalla, korsu tästä noin 30 metriä tästä koilliseen, tähystyssuojan luota laskevan kalliorinteen itäpuolella. Korsun luoteispuolella maasto on melko tasaista ja avointa. Korsun jäännöksen, tähystyssuojan ja poteroiden sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Korsun jäännös Koordinaatit: x = 7674 825 / y = 3254 582 Osittain kallioon louhittu luode-kaakkosuuntainen aaltopeltikorsu. Lähes ehjä, vain lautarakenteinen takaseinä sortunut kivivuorauksen painosta, mitoiltaan noin 6 x 3 m. Korsu on osittain palanut, takaseinän sortuminen on ilmeisesti tapahtunut palon yhteydessä. Vuorattu miehennostannaisilla kivillä ympäriinsä, päällä vuoraus noin 0,8 m paksuinen, sivuilla noin 1,5 m paksuinen. Oviaukko on korsun koillissivun luoteispäässä, ovi puuttuu. Etuseinä ja oviaukon rakenteet ovat poikkeuksellisen hyvässä kunnossa; mahdollisesti korsua on sodan jälkeen kunnostettu. Tähystyssuoja Koordinaatit: x = 7674 804 / y = 3254 567 Kahdeksasta toisiinsa liitetystä U-muotoisesta aaltopeltilevystä koostuva tähystyssuoja, joka on ulkopuoleltaan vuorattu miehennostannaisilla kivillä. Täysin ehjä Suoja on pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, sisätilan korkeus on noin 1,5 m, pituus noin 2,0 m ja leveys noin 1,0 m. Suojan seinänvierillä ovat penkit, jotka on rakennettu asettamalla lautoja kivilatomuksen päälle. Läntisellä seinustalla penkin leveys on noin 25 cm, itäisellä seinustalla noin 40 cm. Penkkeihin on kaiverrettu paljon puumerkkejä, ilmeisesti pääosin turistien toimesta. Suojan eteläseinä on lautarakenteinen, laudat tukevat suojan eteläpuolen kivivuorausta, jonka yläreunassa on tähystysaukko. Tähystysaukosta avautuu näkymä etelän suuntaan, kohti Salmivaaraa ja Ala-Kilpisjärveä. Suojan lattia-alalla on rautalankavyyhti. Maakuoppa Koordinaatit: x = 7674 825 / y = 3254 576 Maakuoppa, muodoltaan pyöreähkö, halkaisija noin metrin ja syvyys noin 0,6 m. Poterot 1 - 3 Koordinaatit: x = 7674 837 / y = 3254 587; x = 7674 841 / y = 3254 596; x = 7674 845 / y = 3254 599 Pitkänomaisia kuoppia, luode-kaakko-suuntaisia. Kuoppien leveys vaihtelee yhden ja kahden metrin välillä, kuoppien pituus on 2,0-3,0 m ja syvyys noin 0,5 m. Kivihiilikasa Sijaitsee poteroiden ja korsun välimaastossa. Muutaman neliömetrin alueella maanpinnalla ohuehko kerros kivihiiltä, ei juuri kohoa ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Kohde rajautuu alueelle, jonka keskellä korsu sijaitsee, ja jonka halkaisija on noin viisikymmentä metriä. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditun saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavan piirroksen sekä majoitusrakennelmista tehdyn luettelon Saanan laen lounaisosassa on sijainnut pieni tukikohta, joka on koostunut tulenjohtopaikasta ja korsusta (alue D7). Kohde on hyvin säilynyt pieni toisen maailmansodan aikainen saksalaistukikohta, jonka ensisijainen tehtävä lienee ollut toimia tähystys- ja tulenjohtopaikkana. Ilmeisesti kyseessä on sama tukikohta, jonka Lapin sodan päätyttyä laadituissa asiakirjoissa mainitaan sijainneen Saanan laen lounaisosassa. Kohde sijaitsee Saanan huipun länsipuolella, Saanan lounaisrinteen liki pystysuorien kalliopahtojen partaalla. Tunturin kohtalaisen tasainen lakialue, jonka laidalle kohde sijoittuu, on kalliokkoista, ja aluskasvillisuutta alueella on vain niukasti. 3 Voimassa 2019-09-11T08:08:00 959.24816895 144.21274837
arkeologinenkohde_alue.857 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.857 145678 {1BD4C6B7-AF2A-406C-BFA5-43498B30DE17} Latvavaara Rakkakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 102 ei Noin 130 x 35 m kokoisella laen rakka-alueella ovat yht. 14 kuoppaa, joista 11 muodostavat kaksi ryhmää alueen pohjois- ja eteläpäässä. 1: kaksi pientä kuoppaa (alle metri) 2: läpimitta 2 m, syvyys 0,5 m 3 ja 4: läpimitta 2,2 m, syvyys 0,7 m 5: läpimitta 1,1 m ja syvyys 0,4 m 6: läpimitta 1,6 m ja syvyys 0,4 m 7: läpimitta 2,5 m valli mukaan lukien, kuopan halkaisija 1,2 m ja syvyys 0,4 m 8 - 10: läpimitta n. 1 m ja syvyys 0,3 m 11: läpimitta 2,1 m ja syvyys 0,4 m 12: läpimitta 3 m ja syvyys 0,6 m 13: läpimitta 2,8 m ja syvyys 0,5 m Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 29.5.2012 Rakkakuopat Suoalueen keskellä oleva korkea mäki, laella kivikkoa ja kapea rakka-alue. Rehevähkö havumetsä. 3 Voimassa 2012-07-05T11:05:19 4912.03417969 325.99670978
arkeologinenkohde_alue.858 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.858 131885 {413EECB4-2D41-4785-A752-E52574AD7BA2} 1000002819 Aittajärvi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 174 ei Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on paikalta löytynyt jo vuonna 1988, kun Aki Arponen inventoi alueella. Tuollon hän havaitsi kuluneella, joen syömällä rantapenkalla useita eri-ikäisiä tulenpitopaikkoja. Kvartsi-iskoksia löytyi tuolloin uuden ja suurehkon lieden vierestä, jossa maaperä oli kulunut. Lisäksi yksi kvartsi löytyi rantatörmästä (KM 24521). Tämän perusteella kohde oli merkitty irtolöytöpaikaksi. Kohde tarkastettiin vuonna 2010 ja tällöinkin rantapenkan todettiin olevan hyvin kulunut. Alueella on edelleen useita nuotiopaikkoja, joista osa on selkeästi uusia, mutta osa jo kuntan peittämiä. Erään uuden nuotiokiveyksen luota havaittiin noin kymmenkunta kvartsi-iskosta. Kyseisen kiveyksen pohjoispuolella, aivan kiinni kiveyksen pohjoisreunassa, havaittiin myös kuntan peittämä, halkaisijaltaan noin 1 m kokoinen liesikiveys, joka on vaarassa sortua jokiuomaan (x=3531031, y=7598109, z=174). Tästä kiveyksestä noin 30 m länteen sijaitsee myös toinen, uudehko liesikiveys, jonka ympäriltä löytyi myös pari kvartsi-iskosta. Iskoksia ei otettu talteen. Koska iskoksia on havaittu kahdessa eri inventoinnissa laajalta alueelta, on kohde järkevää merkitä ennemmin kivikautiseksi asuinpaikaksi kuin irtolöytöpaikaksi. Kohde on rajattu löytöjen perusteella. Kohteen on tarkastanut Aki Arponen vuonna 1988. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta noin 23,5 km etelälounaaseen, Luttojoen etelärannalla, noin 150 m Luttojoen ylittävältä sillalta itäkaakkoon. Aittajärven laskupuron ja kohteen välissä kulkee valtatieltä 4 erkaantuva Kuutuantie. Alueen maaperä on hienoa soramoreenia ja paikalla kasvaa kuivaa, hakattua kangasmetsää. Aluskasvillisuutena on jäkälää, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2011-02-11T11:37:40 3321.10058594 257.84767957
arkeologinenkohde_alue.859 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.859 131921 {E6136850-8D62-4949-9457-F21295B92F70} 148010461 Lähdelahti kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 165 ei Arponen löysi vuoden 1988 tarkastuksessa paikalta kvartsi-iskoksia. Vuonna 2010 kohde inventoitiin, ja Luttojärveen sortuneelta ja paikoin käännetyltä soratörmältä havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. Ilmeisesti iskokset olivat valuneet eroosion vaikutuksesta rantaan hieman ylempänä sijaitsevalta hiekkaterassilta. Löytöpaikka sijaitsee noin 2,5 m itään järven rannasta (x=3533280, y=7596405). Kohde on rajattu vuoden 1988 aluerajauksen ja vuoden 2010 löytöjen perusteella. Aki Arposen vuoden 1988 tarkastusraportti. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 26,2 km Ivalon kirkosta eteläkaakkoon, noin 4,5 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, 275 m Kulasniemen- ja Kuutuantien ristyksestä pohjoiseen, Luttojärven lounaisosan länsirannalla, lahteen lännestä laskevan puron pohjoispuolella. Luttojärven lounais- ja etelärannalla sijaitsee kolme kivikautista asuinpaikkaa, Lähdelahti, Luttojärvi 1 ja Hiekkalahti. Lähdelahti sijaitsee näistä asuinpaikoista läntisimpänä, ja se sijaitsee noin 175 m länsilounaaseen kohteesta Luttojärvi 1. Lähdelahden asuinpaikan maaperä on soramoreenia, ja osa asuinpaikasta lienee huuhtoutunut järveen. Paikalla kasvaa harvahkoa, varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on kanervaa, jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-02-15T17:14:29 4499.72998047 248.33723556
arkeologinenkohde_alue.860 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.860 126814 {19ADB88B-282B-403A-B909-F9921A6DE7A6} 1000018068 Juovvagielas 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 43 Neoliittinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 3 Kaivaus 474 ei Kohde on todennäköisimmin varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohde muodostuu kumpuilevalla hiekkaharjanteella sijaitsevista kahdesta löytöpesäkkeestä, jotka havaittiin koekuopituksen avulla. Pohjoisempi löytöpesäke sijaitsee noin viidentoista metrin päässä Kilpisjärven rannasta, noin kahdeksan metriä järven pintaa korkeammalla, noin 6 x 4 m laajuisella tasanteella, jyrkästi rantaan kohti pohjoista laskevan rinteen partaalla. Tasanteen pohjoisreunalle lapiolla kaivetusta koepistosta löytyi huuhtoutumiskerroksesta lohkottua kvartsia, raidallisesta tummasta kvartsiitista isketty iskos sekä kaksi palanutta kiveä. Heti huuhtoutumiskerroksen alla maaperä oli voimakkaasti likaantunutta ja tumman punaruskeaa. Likamaasta löytyi lisää kuumuuden rapauttamia kiviä. Useimmat palaneet kivet olivat halkaisijaltaan noin 2-5 cm kokoisia. Lisäksi löydettiin muutamia kappaleita palanutta luuta. Koepisto laajennettiin puolen metrin levyiseksi ja metrin mittaiseksi luode-kaakkosuuntaiseksi koekuopaksi, jotta palanutta luuta löydettäisiin riittävästi kohteen mahdollista ajoittamista varten. Koekuoppa kaivettiin kaivauslastalla ja kaivettu maa seulottiin silmäkooltaan 4 mm seulalla. Koekuoppa kaivettiin noin 10 cm syvyiseksi pintaturpeen alareunasta mitattuna. Kuopan luoteispäässä huuhtoutumiskerros jatkui kuopan pohjatasolle saakka. Kaakkoispäässä huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin viisi senttimetriä. Huuhtoutumiskerroksen alla oli likamaata, kahdesta viiteen senttimetriä paksu tumman punaruskea kerros, joka syvemmällä alkoi vaihettua vaaleammaksi, kellertävän ruskehtavaksi likamaaksi. Likamaasta löydettiin palaneiden luiden kappaleiden lisäksi myös liuskeiskos sekä kymmenkunta pientä saviastian kappaletta, joista yksi oli koristeltu kahdella kuopalla. Saviastian kappaleiden savimassan sekoitteena vaikutti olevan talkkia. Kuopan pohjatasoon mennessä ei tavoitettu puhdasta pohjamaata, vaan kaivaminen lopetettiin, kun palanutta luuta todettiin saadun kerättyä tarpeeksi. Kuopan pohja peitettiin jätesäkillä ennen kuopan täyttämistä. Pohjoisemmasta löytöpesäkkeestä noin 25 metriä lounaaseen, tuulensuojaisessa kahden loivan kummun välisessä notkelmassa sijaitsevalle tasanteelle kaivettiin myös koepisto(x = 7664 332 / y = 3256 848). Tasanne on noin kaksi metriä pohjoisempaa pesäkettä korkeammalla, noin 25 metrin etäisyydellä rannasta. Lapionpistosta tavattiin huuhtoutumiskerroksen yhteydestä kvartsiitti-iskos ja kaksi palanutta kiveä. Koepisto kaivettiin noin viiden senttimetrin syvyiseksi, ja kvartsiitti-iskos otettiin talteen, jonka jälkeen pisto peitettiin. Kohde vaikuttaa sijoittuvan hiekkaharjanteella olevilla tasanteilla havaittujen löytöpesäkkeiden läheisyyteen. Alueen topografian perusteella kohteen tarkka rajaaminen on melko vaikeaa; mahdollisesti löytöpesäkkeitä olisi harjanteen alueelta paikallistettavissa useampiakin. Tasanteet, joilta löytöjä tavattiin, ovat joka tapauksessa kohteen keskeisintä aktiviteettialuetta. On kuitenkin mahdollista, että kohde kattaa pesäkkeisesti koko harjanteen rannanpuoleisen reunan, rantaan jyrkästi laskevan rinteen partaalta vähintään kahdenkymmenen metrin säteellä, alkaen pohjoisemmasta pesäkkeen itäpäästä ja jatkuen siitä ainakin viitisenkymmentä metriä lounaaseen ulottuvalle alueelle. Kohde on osa laajempaa asuinpaikkojen keskittymää, johon lukeutuvat myös kohteesta alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevat asuinpaikat Golggotvuopmi, Juovvagielas 2, Juovvagielas 3 sekä Laassajoki. Kohteiden löydöissä on huomattavia yhtäläisyyksiä - erityispiirteenä raidallisen tumman kvartsiitin käyttö lukuun ottamatta kohdetta Juovvagielas 3. Mahdollisesti ainakin jotkin lähiseudulta tunnetuista kohteista voivatkin olla samanaikaisia keskenään. Juovvagielaksen asuinpaikka vaikuttaa olevan edellä mainituista asuinpaikoista potentiaalisesti merkittävin. Muut lähiseudun kohteet voivat olla melko lyhytkestoisenkin aktiviteetin synnyttämiä, mutta Juovvagielaksen asuinpaikalta tavatut saviastiankappaleet, monipuolinen löytöaineisto ja voimakkaat likamaakerrokset kertovat asumisen paikalla olleen varsin pysyväisluonteista ja pitkäkestoista. Kohteen keramiikkalöydöt vaikuttavat alustavasti varhaismetallikautisilta ja lukeutuvat mahdollisesti Kjelmøyn keramiikan piiriin. Kohteen luuaineistossa on Kristiina Mannermaan mukaan tunnistettavissa ainakin peuran luita. Molemmat kohteesta tavatut pesäkkeet sopisivat maastonmuotojensa perusteella asumusten paikoiksi. Harjanteella on hyvinkin voinut olla useista asumuksista koostunut kylä. Kohteen tutkimuksellinen potentiaali on huomattava, koska sen tutkimisen kautta voitaisiin saavuttaa merkittävää lisätietoa Luoteis-Lapin suurtuntureiden katveessa, Jäämeren rannikon vaikutuspiirissä varhaismetallikaudella asuneiden yhteisöjen elämäntavasta ja asumuksista, aihepiireistä, jotka toistaiseksi ovat maamme arkeologisen tutkimuksen piirissä vain niukasti käsiteltyjä. Kohde sijaitsee Alajärven itärannalla, hiekkaharjanteella, jyrkästi rantaan laskevan rinteen partaalla. Rinteen alla on alueelle poikkeuksellisesti hiekkaranta. Puusto paikalla on tunturikoivikkoa, alus-kasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, seinäsammal, pilkkunahkajäkälä ja poronjäkälä. Kohteelta on radiohiiliajoitus keramiikan karstasta 4725-4595 calBC. 3 Voimassa 2019-09-02T11:14:23 3338.96606445 220.73195441
arkeologinenkohde_alue.861 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.861 163782 {05C7B489-6BE4-4669-9981-546B0A4C3F5E} Huuhtijärvi Käpylä rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kaivo (163770): Kaivo on nelisnurkkainen, 1.7 x 1.7 m laajuinen ja äkkisilmäykseltä ainakin pari metriä syvä. Tarkastushetkellä veden pinta oli metrin verran maan pinnan alapuolella, mutta sitä näytti olevan aika syvälle. Kaivossa on päällimmäisenä tukeva hirsinen kehikko, joka on lahoamassa. Kaivon sisus on kauttaaltaan katettu suurehkoilla luonnonkivillä. Se on huolellisesti tehty ja ehjä. Kaivossa ei ole kantta ja sen ympärille onkin viritettyy tukevasti rautalankaa onnettomuuksien estämiseksi. Kaivon vieressä on vanha sinkkiämpäri. Rakennuksen pohja (163771): Rakennuksen pohja on 6 x 4 m, ehkä vähän pienempi, mutta mittaaminen vatukossa on vaikeaa. Se on kauttaaltaan luonnonkivillä kivetty ja koko pohja on koholla maanpinnasta 30 - 40 cm. Siellä täällä kiveyksen päällä on hirren riekaleita seinärakenteista. Runsaan kasvillisuuden vuoksi ei mahdollisesta oven paikasta saa selkoa. Uunin jäännöksiä ei rakennuksessa ole. Se on kuitenkin ilmeisesti ollut asuinrakennus, sillä mikään ei viittaa esimerkiksi navettarakenteisiin. Kellari (163772): Kellari on hyvin säilynyt rakennus rinteessä ja se erottuu maastossa olosuhteet huomioon ottaen hyvin. Se on päältä katsottuna viitisen metriä leveä ja kahdeksisen metriä pitkä nurmen ja sammalen sekä suurten puiden peittämä rakennelma. Oviaukko on valettu betonista, samoin eteishuoneen seinät. Kellarissa on pieni muutaman neliön suurinen eteinen. Kaikki kellarin sisäseinät on tehty luonnonkivistä, joiden päällä on ollut rappaus. Se on suurimmaksi osin edelleen jäljellä. Sisältä katsottuna kellarin mitat ovat - eteistä lukuunottamatta - noin 3 x 3 m. Myös sisäkatto on luonnonkivestä ja rapattu. On mahdollista, että betonivalut on tehty kellariin myöhemmin sen käytön aikana. Jonkinverran lautaa ja muuta rojua on kellarin sisällä. Ovi nojaa kellarin eteisen sisäseinään. Kaivo, rakennuksen pohja sekä kellari sijaitsevat koordinaattipisteissä, jotkaq on mitattu maastotietokoneella. Yhtenäiseksi tulkittu toiminnallinen kokonaisuus on käsin digitoitu alueeksi nimellä Huuhtijärvi Käpylä rakennusjäännös. Kohde oli merkitty Sutigisiin, mikä johti tarkastusmatkaan paikalle 4. heinäkuuta 2013. Sää oli aurinkoinen. Käpylässä oli käsittämätön määrä sääskiä. Puuston kasvusta päätellen on Käpylän rakennukset hylätty viimeistään pian sotien jälkeen. Käpylän rakennelmat sijaitsevat Leppävirran keskustan luoteispuolella noin 10 km päässä Huuhtijärven kaakkoisnurkassa. 5-tie kulkee vain noin sadan metrin päässä rakennelmilta, jonne johtaa Huuhtijärven hiekkatie. Tältä tieltä kulkee traktoriura entiselle asuinpaikalle. Alue lienee pääosin vanhaa laidunta, jonka pohjoispuolella nousee jyrkähkö rinne. Laidunalueella puusto on harvempaa, aluskasvillisuus sitäkin sakeampaa. Rinteessä kasvaa tiheä kuusikko. Lähes miehenkorkuisen aluskasvillisuuden seasta on vaikea hahmottaa ihmisen kätten töitä. Kohde sijaitsee rinteen alla, tasaisella maalla, vanhan laitumen reunalla. Kasvillisuus on erittäin rehevää ja tiheää, puusto suuria kuusia ja joitakin koivuja. Aluskasvillisuus on niin tiheää, että havainnointi on erittäin vaikeaa. Paikalla kasvaa vatukkoa, nokkosia ja saniaisia. Rakennuksen jäänteen päällä kasvaa suuri kuusi, joka hyvinkin on ainakin nelisenkymmentä vuotta vanha. Asuinrakennuksen jäännökset sijaitsevat rinteen alla, kellari puolestaan rinteessä, vanhan laitumen reunalla, kymmenkunta metriä rakennuksen pohjalta. Hyvin säilynyt kaivo sijaitsee joitakin kymmeniä metrejä luoteeseen asuinrakennukselta. Käpylän rakennelmille on ajettu ura ilmeisesti traktorilla. 3 Voimassa 2014-06-09T10:36:43 3267.07226562 266.80389518
arkeologinenkohde_alue.862 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.862 126817 {B69D5667-5609-4441-AD50-A1F61E826115} 1000018069 Juovvagielas 2 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 474 ei Kilpisjärven rannasta jyrkästi kohoavan moreenikumpareen lakialue on soikeahko, pohjois-eteläsuuntainen ja melko tasainen, alaltaan noin 3 x 5 m. Kumpareen laelle kaivettiin lapiolla koepisto, josta löytyi pintaturpeen ja noin 3 cm paksuisen huuhtoutumiskerroksen alta tummanruskeaa, osin punertavaa likamaata, palaneita kiviä, palanutta luuta sekä kookas iskos tummaa raidallista kvartsiittia. Palaneet kivet olivat pienehköjä, kookkaimmat läpimitaltaan noin 6 cm, ja useimmat niistä löydettiin heti huuhtoutumiskerroksen alta. Ensimmäisten löytöjen havaitsemisen jälkeen lapionpisto laajennettiin noin 30 x 30 cm laajuiseksi lounais-koillissuuntaiseksi koekuopaksi, joka kaivettiin kaivauslastalla, ja jonka maaperä seulottiin silmäkooltaan 4 mm seulalla. Seulonnassa löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Kuoppa kaivettiin noin 10 cm syvyyteen. Puhdasta pohjamaata ei tavoitettu. Maastonmuotojen perusteella on ilmeistä, että kohde rajautuu keskeisiltä osiltaan kumpareen lakialueelle. Asuinpaikan aktiviteettialueen voidaan olettaa kattavan koko kumpareen alan, halkaisijaltaan noin 20 m laajuisen alueen, joka rajautuu länsireunaltaan Kilpisjärven rantaan. Sijoittuminen aivan rannan tuntumaan, jyrkästi rantaan laskevien harjanteiden päälle, vaikutti olevan inventoinnin yhteydessä alueelta tavatuille kivikautisille tai varhaismetallikautisille asuinpaikoille melko tyypillinen piirre. Kumpareen laelle kaivettu koekuoppa osui ilmeisesti kivetyn tulisijan kohdalle, mihin viittaavat kuopasta tavatut palaneet kivet, palaneet luut sekä tumma, osin punertavanruskea likamaa. Kohde on osa laajempaa asuinpaikkojen keskittymää, johon lukeutuvat myös kohteesta alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevat asuinpaikat Golggotvuopmi, Juovvagielas, Juovvagielas 3 sekä Laassajoki. Kohteiden löydöissä on huomattavia yhtäläisyyksiä - erityispiirteenä raidallisen tumman kvartsiitin käyttö lukuun ottamatta kohteesta kokonaisuudessaan alle 200 m päässä sijaitsevaa asuinpaikkaa Juovvagielas 3. Erityisesti asuinpaikat Juovvagielas 2 ja Golggotvuopmi vaikuttavat olemukseltaan lähes toistensa toisinnoilta. Todennäköisimmin edellä lueteltujen asuinpaikkojen keskeisin käyttöjakso ajoittuu varhaismetallikaudelle, mihin viittaavat myös Juovvagielaksen asuinpaikalta tavatut keramiikkalöydöt. Kohde sijaitsee Alajärven itärannalla, aivan rannan vieressä olevan halkaisijaltaan noin 20 m laajuisen jyrkkäpiirteisen moreenikumpareen laella, joka kohoaa nelisen metriä järven pintaa korkeammalle. Kumpareella kasvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja ja puolukka. 3 Voimassa 2019-09-02T10:59:29 573.37207031 92.02135284
arkeologinenkohde_alue.863 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.863 127461 {9B9C076B-2EC1-484E-B725-C02B740341F1} 1000018124 Àillahaspátnju aitapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 630 605 ei Kohde on asuinkenttä, jolla sijaitsee lukuisia kivettyjen tulisijojen jäännöksiä. Tulisijat edustavat rakenteeltaan useita eri tyyppejä, minkä perusteella paikkaa on käytetty pitkäkestoisesti ja moniperiodisesti. Useimmat tulisijoista ovat asuinkentän pohjoislaidalla, kentän halki kulkevan puron lähellä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tulisijat sijaitsevat kyseisen puron länsipuolella. Lisäksi kentän eteläpuolella, lähempänä Áillahasjohkaa, sijaitsee yksittäinen suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Tulisijojen tarkempi kuvaus sekä koko- ja sijaintitiedot Tulisija 1 Koordinaatit: x = 7666 442 / y = 3260 515 Suorakaiteen muotoinen liesilatomus, lähes maantasainen, vain reunaosiltaan kivetty. Pohjois-eteläsuuntainen, mitoiltaan noin 1,1 x 0,7 m. Kookkaimmat kivet, halkaisijaltaan noin 25 cm, ovat latomuksen päissä. Muiden kiveyksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15-20 cm. Latomuksesta noin kahdeksan metriä luoteeseen on moderni nuotiopaikka, jonka vierellä sijaitsee tulisija 2. Tulisija 2 Koordinaatit: x = 7666 445 / 3260 515 Modernin nuotiopaikan eteläpuolella noin metrin etäisyydellä hahmottuu muutamien halkaisijaltaan noin 15-20 cm kokoisten kivien rajaamana soikeahko alue, joka on koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 1,0 x 0,5 m. Alueen keskelle lapiolla kaivetusta koepistosta todettiin pintaturpeen alta noin 10 cm paksuinen sekoittunut maakerros, jonka alta tavattiin hiiltä. Tulisija 3 Koordinaatit: x = 7666 442 / y = 3260 526 Tulisija koostuu kahdesta rinnakkaisesta koillis-lounaissuuntaisesta kivirivistä. Kivirivit ovat noin 0,9 m mittaiset, ja niiden väliin rajautuu noin 0,6 m levyinen kiveämätön alue. Kiveykseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10-25 cm. Osa kivistä on pitkänomaisia, ja ne on aseteltu tulisijan sivujen suuntaisiksi. Tulisijan keskelle lapiolla kaivetusta koepistosta tavattiin pintaturpeen alta ohut huuhtoutumiskerros, ja sen alta hiiliä, nokea sekä tulen rapauttamia kiviä. Tulisija 4 Koordinaatit: x = 7666 420 / y = 3260 541 Tulisijan muodostavat viisi halkaisijaltaan noin 25-30 cm kokoista kiveä, jotka sijoittuvat kahdeksi noin 60 cm mittaiseksi rinnakkaiseksi kiviriviksi. Kivirivit ovat pohjois-eteläsuuntaiset. Kivirivien väliin jää noin 80 cm levyinen kiveämätön alue. Tulisijan keskelle lapiolla kaivetusta koepistosta tavattiin heti pintaturpeen alta hiilikerros. Ainoa puron itäpuolella sijaitseva tulisija. Tulisija 5 Koordinaatit: x = 7666 487 / y = 3260 518 Tulisija on pohjoiskoilliseen aukeavan U:n muotoinen ja halkaisijaltaan noin 0,8 m laajuinen. Tulisija on ladottu halkaisijaltaan 20-30 cm kokoisista kivistä, joiden yläpinnat ovat noin 15 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Tulisijan keskellä on halkaisijaltaan noin 0,4 m laajuinen kiveämätön alue. Kiveämättömälle alueelle lapiolla kaivetusta koepistosta tavattiin heti pintaturpeen alta hiiltä, tulen rapauttamia kiviä sekä palanutta luuta. Palaneet luut kerättiin talteen. Tulisija 6 Koordinaatit: x = 7666 490 / y = 3260 524 Tulisija on saman muotoinen ja laajuinen kuin tulisija 5. Kiveykseen käytetyt kivet ovat kuitenkin jonkin verran tulisijassa 5 käytettyjä pienempiä, halkaisijaltaan noin 15-20 cm. Tulisijan avoin sivu on kohti luodetta. Tulisijan ympärillä on harvana kehänä halkaisijaltaan noin 20 cm kokoisia kiviä, joiden rajaaman pyöreän alueen halkaisija on noin kolme metriä. Tulisijan keskelle lapiolla kaivetusta koe-pistosta tavattiin heti pintaturpeen alta hiiltä sekä palamatonta luuta. Tulisija 7 Koordinaatit: x = 7666 353 / y = 3260 422 Suorakaiteen muotoinen liesilatomus, sijaitsee tulisijoista 1-6 toistasataa metriä etelälounaaseen, mönkijäuran varrella, heinikkoa ja tunturikoivuja kasvavalla laajalla hiekkapohjaisella tasanteella. Latomus on vain reunaosiltaan kivetty, kaakko-luodesuuntainen, mitoiltaan noin 1,1 x 0,7 m. Latomuksen kiveys koostuu halkaisijaltaan noin 15-25 cm kokoisista kivistä. Tulisijan keskelle lapiolla kaivetusta koepistosta tavattiin heti pintaturpeen alta hiiliä ja nokea. Mönkijäura on lievästi vaurioittanut latomusta, yksi kivi latomuksen lounaisreunalta vaikuttaa vierähtäneen pois paikaltaan Kohteen voidaan katsoa rajautuvan kahdeksi alueeksi, joista pohjoisempaan ja kookkaampaan sisältyvät tulisijat 1-6 lähialueineen. Tulisija 7 lähialueineen muodostaa erillisen pienialaisemman alueen. Pohjoisemmalla alueella, jota lienee käytetty pitkäkestoisimmin ja monipuolisimmin, voidaan kohteen aktiviteettialueen katsoa ulottuvan ainakin viidenkymmenen metrin päähän tulisijojen rajaamasta asuinkentän keskeisimmästä osasta. Tulisijan 7 yhteydessä oleva aktiviteettialue lienee pistemäisempi ja rajautunee noin kymmenen metrin säteelle tulisijasta. Korjaus 2017: Saamelaismuseo Eija Ojanlatva haastatteli paikallista informanttia kesäkuussa 2017. Kyseessä ei ole asuinkenttä vaan vanha aitapaikka, jossa on myös leiriydytty. Áillahasspátnjun asuinkentällä lienee asuttu moniperiodisesti ja kausiluonteisesti mahdollisesti jo rautakaudelta saakka, todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle asti. Alue erottuu ympäristöstään selvästi myös kasvillisuudeltaan, mikä kertoo kohteen käytön pitkäkestoisuudesta. Asuinkenttäkokonaisuus on ilmiöiltään monipuolinen, hyvin säilynyt ja määriteltävissä kiinteäksi muinaisjäännökseksi Kohde sijaitsee Áillahasjohkaan pohjoisesta Áillahasvárrin suunnalta yhtyvän puron varrella olevalla heinikkoisella rinteellä, joka laskee loivasti kohti Áillahasjohkaa. Alueen pohjoisosassa kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja ja katajapensaita, eteläosa on olemukseltaan niittymäistä aukiota. Heinäkasvien lisäksi aluskasvillisuutena alueella kasvaa puolukkaa ja sammalia 3 Voimassa 2019-08-29T14:39:29 19052.73120117 617.51724808
arkeologinenkohde_alue.864 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.864 129541 {AA8740B2-F78A-4370-85DD-606B89BD7694} 1000020871 Piervâljävri 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 204 ei Asuinpaikka sijaitsee Piervâljävrin luoteisosassa, järven pohjoispäästä noin 380 m lounaaseen ja Piervâljävristä Kolmosjokeen laskevan ojan ja Kolmosjoen yhtymäkohdasta noin 340 m koilliseen, Piervâljävrin soistuneen, luoteeseen pistävän entisen lahden etelärannalla. Noin 10 m rannasta länteen havaittiin polku-uralla kvartsi-iskoksia, joista neljä poimittiin talteen (X=3551828, Y=7614492, Z=203, ETRS-TM35FIN: N 7611313 / E 551636). Iskosten lisäksi kuluneen puhdistettaessa polku-uraa karikkeesta, polun matalasta profiilista turpeen alta havaittiin hiilisilppua, jota oli levinnyt myös polku-uralle. Löytöpisteestä noin 5 m luoteeseen sijaitsee suuri maakivi. Polun ympärille tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Ilmeisesti kyseessä on pienialainen asuinpaikka, josta ei näy maan päälle mitään merkkejä. Kohde rajautuu löytöjen ja topogragian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Piervâljävrin (Pesäjärvi) esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee noin 30,5 km Ivalon kirkosta itäkaakkoon, Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien eteläpuolella, noin 1,1 km Valolompolan ja Ison Arttajärven ylittävästä sillasta etelälounaaseen, Piervâljävrin luoteisrannalla. Piervâljävri sijaitsee Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien eteläpuolella, Ison Arttajärven (Stuorrâ Árttáájärvi) ja Maikkumapään (Pánnááuâiváš) välissä. Järven alavat rannat ovat monin paikoin soistuneet, mutta luoteis- ja pohjoisosassa järveä on korkeita hiekkatörmiä. Kohteesta noin 70 m pohjoiskoilliseen, soistuneen lahden takana on hiekkatörmän päällä esihistoriallinen asuinpaikka Piervâljävri 2, joka löytyi myös vuoden 2010 inventoinnissa. Noin 570 m koilliseen sijaitsee myös esihistoriallinen asuinpaikka Piervâljävri 3 soistuneen lammen rannalla. Piervâljävri 1 asuinpaikan maaperä on hiekkamoreenia, ja soistuneella rannalla kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja muutamia nuoria koivuja. Aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta, heiniä, mustikkaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-01-26T10:01:21 1289.80175781 145.36133432
arkeologinenkohde_alue.865 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.865 140362 {DEA19E27-8234-4633-84F2-0DE033E8F146} Sulkusjärvi 4 Pitkälahti 1 savottakämppä ja sauna jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 160 ei Paikalla on asuinkämpän ja saunan jäänteet. Kämppäjäännös Kaksiosainen rakennelma, joka on valmistettu varaamattomista pyöhirsistä. Nurkissa on sahalla tehdyt, suoroakulmaiset, kaksipuoleiset koirankaulasalvokset, nurkat on jätetty tasaamatta. Rakennelma on kooltaan 15 m x 7,2 m. Seinien kohdalla on 1-3 hirsikertaa, ja väliseinän salvoksen kohdalla vielä 6 hirsikertaa. Kattorakenteiden jäänteitä on säilynyt. Kämpän länsinurkassa on suurehko liesikiveys, 2,8 m x 3,0 m ja noin 90 cm korkea. Käytetyt kivet ovat varsin suuria. Koillispäässä on selkeästi erottuva kuoppa, kooltaan 1,1 m x 0,9 m. Se on noin 50 cm syvä, pohjalla ei ole aluskasvillisuutta. Saunajäännös Sijaitsee noin 8 m rannasta, ja noin 20 m kämppäjäännöksestä lounaaseen. Pyöröhirsisestä kehikosta on pari hirsikertaa jäljellä, se on kooltaan 4,2 m x 4,5 m. Myös kurkihirsi ja muita kattorakenteita on jäljellä. Nurkissa on koirankaulasalvokset. Oviaukko on koillisseinällä, ja sen viereisessä itänurkassa on lieden jäännökset. Kivikasa on kooltaan 1,3 m x 1,7 m ja noin 30 cm korkea. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa. Savottakämppä. Kämppäalue jäännös sijaitsee Sulkusjärven Pitkälahden koillisrannan puolessa välissä, pienen niemekkeen tyvessä. Maasto on tasaista ja kaakkoispuolella on soinen alue. Paikalle johtaa polku rantaa pitkin Joutilaslahden kohteelta. Paikalla kasvaa varsin tiheää mäntymetsää, joista osa vanhoja, ja muutamia koivuja. Rakennelmien kohdilla kasvaa muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, hillaa, variksenmarjaa, mustikkaa, puolukkaa ja suopursua. Kämpän vieressä on hienikkoinen alue. Saunan edessä on hiekkaranta. 3 Voimassa 2012-03-29T13:50:45 586.92016602 93.84223001
arkeologinenkohde_alue.866 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.866 128306 {42EE3CC1-17D0-42F7-8E8D-4D0D3BA9D94A} 78010001 Hauensuoli kalliopiirroksia ja satama 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 2311 Hakkaukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Maakuntakaava; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 6 Kansalliset kaupunkipuistot; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky; 7 Haag-lista; 12 Strateginen kulttuuriperintö 3 Historiallinen; 2 Keskiaikainen 34 1700-luku; 25 1400-luku 4 Tuhoutunut osittain 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet Kohteella on suoja-alue. ei Kohteella on raportoitu tähän mennessä n. 650 kalliopiirroksia, jotka ovat löytyneet paitsi pääsaaresta myös viereisistä Tullholmenilta ja Kobbenilta. Vanhimmat näistä ovat 1500-luvulta ja suurin osa nuorimmista 1800-luvulta. Suurin osa piirroksista on 1500-1600 luvuilta ja koostuvat nimikirjoituksista, sukuvaakunoista, monogrammeista ja sukuvaakunoista. Urho Kekkosen käynnin muistoksi tehty kalliopiirros allekirjoituksella ja Suomen vaakunalla on tästä poikkeus. Myös länsirannalla havaittiin tarkastuksen aikana kalliopiirroksia, jotka ovat pistein merkitty karttaan. Ne olivat kaikki 1700-1800 -luvuilta. Piirtokirjoituksia pystysuorilla, kaltevilla ja vaakasuorilla pinnoilla E-, N- ja W-rannoilla. Hankoniemi on jo keskiajalla ollut tärkeä kohde merenkävijöille. Se on muodostanut suojaisan luonnonsataman saaristoreitin varrella. Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia säitä ja käyttäneet saarten sileitä kallioita kivisenä vieraskirjana. Olaus Magnus mainitsee (teoksessa Historia de gentibus septentrionalibus) Hankoniemen erinomaisena satamana jo vuonna 1555. Todennäköisesti hän tarkoittaa nykyistä Tulliniemen aluetta ja Hauensuolta, josta on löytynyt Suomen olosuhteissa ainutlaatuinen kalliopiirrosalue. Vanhin satama, kappelisatama ei palvellut tarpeeksi hyvin meriliikennettä kun mm. laivojen koot kasvoivat ja siksi se ilmeisesti siirrettiin niemenkärjelle ja sen edustan saarille. Myöhemmin alueelle perustettiin myös tulli. Hauensuolella, tai Gamla Tullholmenilla, käy vuosittain noin 5000 kävijää. Kohde on vanha satama ja tullipaikka, joka on merkitty vanhoihin merikarttoihin ja mainitaan jo 1500-luvulla. Kohde sijaitsee saaren itä, koillis ja länsirannalla. Saari on luoto, jolla ei kasva juurikaan puustoa. Kallioinen luoto nousee osittain jyrkkäprofiilisena 10-15 metriä merenpinnasta. Luodon keskiosissa on pieniä suolampareita ja niiden ympäristössä kasvaa mm. suopursua ja muuta varvikkoa. Muuten saari koostuu jyrkistä avokallioalueista. Hauensuoli nimi tulee saaren itäpuolella olevasta kapeasta salmesta, joka on nykyisin jo hyvin matala. Salmessa on tehty vedenalaisia arkeologisia tutkimuksia ja sieltä on löytynyt runsaasti historiallisen ajan esineistöä. Salmen on ajateltu toimineen satamana, mutta se on ollut jo keskiajalla hyvin kapea ja pieni. Nykyään saari sijaitsee veneväylän tuntumassa ja sen molemmin puolin kulkee vilkkaasti liikennöityjä väyliä. Tulliniemellä, saaren pohjoispuolella on tulliasema, joka dominoi nykymaisemaa Hangon länsisataman lisäksi. Pääosa piirroksista on 1500-1600 luvuilta. 3 Voimassa 2021-04-21T13:55:08 134010.8737793 1403.96511311
arkeologinenkohde_alue.867 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.867 130242 {25C0689A-2BE9-4EE8-A9D0-C864D0CAAA12} Hirvaslompolo kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 155 ei Asuinpaikka sijaitsee lompolon pohjoispuolella, noin 50 m soistuneen puron uomasta pohjoiseen sijaitsevalla tasaisella niemekkeellä. Alue on avohakattu ja äestetty, joten kvartsiitti-iskos ja palanut luu löytyivät äestysurasta. Kvartsiitti-iskos löytyi pisteestä x=3543365, y=7603943, z=148. Tasaiselle hiekkatörmälle tehdyissä koepistoissa ja maakairanäytteissä havaittiin ohuen turvekerroksen alla monin paikoin palaneen hiekan laikkuja, mutta muutoin tasanne oli löydötön. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hirvaslompolon kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 21,3 km Ivalon kirkosta kaakkoon, noin 3,6 km Anninkadun ja Rajajoosepintien risteyksestä etelälounaaseen, Hirvasjärven luoteisosassa sijaitsevan Hirvaslompolon ja siihen Herra- ja Harpulijärvestä laskevan puron suun pohjoispuolella. Alueen maaperä on käännetty ja äestetty hakkuiden yhteydessä muutama vuosikymmen sitten. Maaperä on soramoreenia. Paikalla kasvaa harvahkoa nuorta mäntymetsää ja männyntaimiaJokiuoma on rehevämpi, siellä kasvaa nuoria koivuja ja heinää. Aluskasvillisuutena on jäkälää, mustikkaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-01-26T10:14:48 7909.78442383 324.92196268
arkeologinenkohde_alue.868 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.868 131946 {131C82A5-A094-4436-A7E3-D36AEA06A68A} 148010609 Kulasniemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 162 ei Arponen löysi vuonna 1989 kivikautisia asuinpaikkalöytöjä veden kuluttamasta rantatörmästä. Paikka tarkastettiin vuonna 2010, mutta itään pistävältä niemekkeeltä ei löytynyt jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta. On hyvin mahdollista, että suurin osa asuinpaikasta on sortunut parinkymmenen vuoden aikana Luttojokeen. Kohde oli aiemmin rajattu siten, että se sijaitsi niemellä, noin 12 m etäisyydellä rannasta. Mikäli Arponen on löytänyt kvartsia veteen sortuneesta rantatörmästä, alueen rajaus on ulotettava sortuneeseen rantatörmään saakka. Vuonna 2010 kohdetta laajennettiin maastossa ulottumaan Luton rantaan saakka. Kohteen on tarkastanut Aki Arponen vuonna 1989. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee noin 26,1 km Ivalon kirkosta eteläkaakkoon, Luttojoen ja Kulasjoen välisellä, koillis-lounaissuuntaisella Kulasniemellä, Asuinpaikkalöytöjä havaittiin vuonna 1989 Kuutuantien ja Kulasniemen tien risteyksestä 2,3 km koilliseen, Luttojoessa olevan Luttovuopajan ja Luttojoen yhtymäkohdasta noin 50 m länteen, Luttojoen etelärannalla. Alueen maaperä on hienoa soramoreenia, ja joen törmät ovat monin paikoin sortuneet jokeen. Alueella kasvaa kuivaa mäntykangasta. Aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-02-16T10:24:48 1222.11254883 133.68103529
arkeologinenkohde_alue.869 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.869 131981 {8CE4F1E9-9DF6-4521-93CE-0F5C65D70485} 148010607 Kulasjoen silta kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain ei Arponen on löytänyt kohteen vuonna 1989 ja havainnut noin 10-15 m rannasta, alimmalla rantaterassilla palanutta luuta ja kvartsia. Paikalla erottuu vanhoja rantaterasseja. Tältä alimmalta, noin 2 m joen pinnasta kohoavalta rantaterassilta ei löytynyt vuonna 2010 enää merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, sillä se on hyvin kulunut. Sen sijaan kvartsi-iskoksia havaittiin vanhasta löytöalueesta alavirtaan päin, alueen halki kulkevalta länsi-itäsuuntaiselta hiekkatieltä. Lisäksi alueen koillisosassa on kellarin ja parin puukehikon jäännökset, jotka saattaisivat olla peräisin savotta-ajalta. Kohde on löytöjen ja vanhan rajauksen perusteella. Aki Arponen löysi kohteen vuonna 1989. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee noin 27,7 km Ivalon kirkosta ja noin 1,3 km Luttojärvestä 1,3 km eteläkaakkoon, noin 40 m Kulasjoen ylittävästä Kuutuantien sillansta luoteeseen, Luton latvoille laskevan Kulasjoen länsirannalla. Alueen maaperä on hiekkaa ja paikalla kasvaa varttunutta kuivaa kangasmetsää. Aluskasvillisuutena on juolukkaa, katajaa, mustikkaa, puolukkaa, heiniä ja katajaa. 3 Voimassa 2011-02-16T12:27:04 5041.79370117 275.289381
arkeologinenkohde_alue.870 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.870 131807 {DD4CFEB2-9384-4514-BEA1-213C43F745BD} Vuoksijoki 3 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 163 ei Kämpän jäännöksessä on jäljellä 8 koirankaulasalvoksista pyöröhirsikertaa, ja sen koko noin 10 m x 10 m. Hirsiä on tilkitty sammaleella ja turpeella. Losoista ja mustasta kattohuovasta tehty katto kurkihirsineen on romahtanut sisään. Ovi on lounaisseinällä, ja noin 1m x 1m kokoiset ikkunat sijaitsevat kaakkois- ja luoteisseinillä. Välikatolle on ollut luukku oven yläpuolella, ja välikaton eristeenä on ollut hiekkaa. Noin 2 m kämpästä joelle päin on törmässä kolme pientä kaivantoa, joista välikaton eriste on voitu kaivaa. Kämpän oven edessä on kämpän leveydeltä koillis-lounaissuuntainen, noin 2 m pitkä losomatto, joka on ilmeisesti peräisin oven edessä olleesta katoksesta. Losomaton lounaispäässä on kämpän levyinen parru, jossa on kiinni nauloja (x=3552570, y=7602404, z=163). Tallin jäännöksen koko on noin 8 m x 8 m, ja siitä on jäljellä 9 pyöröhirsikertaa. Sen nurkat on tehty ämmänkaulasalvoksella, ja hirsien tilkkeenä on sammalta. Noin 1,5 m leveä oviaukko on kohti lounasta ja koillisseinän alahirsiin on tehty 30 cm x 30 cm kokoinen tuuletuslunkka. Rakennelmassa ei ole ikkunoita. Tallin luoteis- ja pohjoispuolella on kivikko ja eteläpuolella soraharju (x=3552576, y=7602429, z=163). Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Matti Huru kertoi Vuoksijoen länsirannalla sijaitsevan savottakämpän ja tallin jäännöksen. Savottakämpän ja tallin jäännös. Savottakämpän ja tallin jäännökset sijaitsevat Torkoselän ja Näätämoroston välissä virtaavan Vuoksijoen länsirannalla, Isolle Suorsajärvelle kulkevan metsäautotien ja Vuoksijoen välissä. Alueen maaperä on soramoreenia ja paikalla kasvaa nuorta, hakattua mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on jäkälää, puolukkaa, sammalia, heiniä, maitohorsmaa, variksenmarjaa ja suopursua. 3 Voimassa 2011-02-09T16:45:36 3810.90209961 225.69937829
arkeologinenkohde_alue.871 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.871 131904 {F73436B7-7A00-496E-88F5-787C34C68ECA} 148010462 Hiekkalahti kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 165 ei Arponen havaitsi vuonna 1988 kivikautisia asuinpaikkalöytöjä Luttojärven lounaiskulmassa etelään pistävän lahden pohjukan rantaterassilla. Tästä noin 25 m koilliseen hän havaitsi mäntykankaalla kolme pyyntikuoppaa. Ryhmä muodostaa kolmion, jonka sivujen pituus 6 m. Kuopat ovat matalia, halkaisijaltaan 2-3 m. Kohde inventoitiin uudelleen vuonna 2010, ja kuluneella rantaterassilla, noin 20 m etäisyydellä rannasta, havaittiin useita kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. Yksi iskos löytyi myös rantavedestä. Terassilla on eri-ikäisiä tulisijojen jäännöksiä, joista suurin osa on aivan uusia. Tasanteelta, jonne pääsee ajamaan autollakin, ei löytynyt mitään. Löydetyt kvartsi-iskokset sijaitsevat vanhan kohteen aluerajauksen ulkopuolella, pisteessä x=3533547, y=7596268. Arposen havaitsemat kuopat sijaitsevat hiekkatörmällä, kvartsien löytöpaikasta noin 50 m itäkoilliseen. Kuopat todellakin muodostavat kolmion, mutta sen sivujen pituus on alle 3 m. Kuopista suurin on läntisin kuoppa 1. Sen halkaisija on 2 m ja syvyys 30 cm. Maakairanäytteen perusteella kuopassa todettiin olevan turpeen alla noin 20 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros sekä paikoitellen hiilensekaista hiekkaa. Kuoppa 2 on kolmion pohjoisin kuoppa, ja sen halkaisija on 1,2 m ja syvyys 20 cm. Kuopassa e i ollut huuhtoutuneen hiekan kerrosta turpeen alla. Kolmannen eli itäisimmän kuopan halkaisija on 1 m ja syvyys 15 cm. Siinä havaittiin paikoin 5 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. Kuopat tuskin ovat pyyntikuoppia, kuopat 2 ja 3 vaikuttavat tuulenkaadoilta. Sen sijaan kuoppa 1 voisi olla ihmisen tekemä, joten kohteen rajaus ulotettiin sisältämään törmän kuoppakohteenkin (x=3533598, y=7596291). Kohde on rajattu löytöjen ja havaittujen kuoppien sekä vanhan rajauksen perusteella. Aki Arposen tarkastusraportti vuodelta 1988. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 26,4 km Ivalon kirkosta eteläkaakkoon, noin 4,5 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, 300 m Kulasniemen- ja Kuutuantien ristyksestä itäkoilliseen, Luttojärven lounaisosan etelärannalla. Luttojärven lounais- ja etelärannalla sijaitsee kolme kivikautista asuinpaikkaa, Lähdelahti, Luttojärvi 1 ja Hiekkalahti. Hiekkalahti sijaitsee näistä asuinpaikoista kaakkoisimpana, ja se sijaitsee noin 140 m kaakkoon kohteesta Luttojärvi 1. Hiekkalahden asuinpaikan maaperä on hiekkamoreenia. Osa asuinpaikasta lienee huuhtoutunut järveen, ja asuinpaikan maaperä on hyvin kulunut, sillä rannassa sijaitsevalle nuotiopaikalle tulee etelästä pistotie, Pohjoiseen viettävällä kuivalla mäntykankaalla kasvaa harvahkoa, varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on kanervaa, jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-02-15T15:19:53 6987.77856445 388.01277315
arkeologinenkohde_alue.872 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.872 126282 {FF729226-16A1-4246-9C57-51E86CA243E8} Hoikkalahti pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 220 ei Kohteessa on 8 kpl pyyntikuoppia, jotka kulkevat suorassa linjassa itä länsi suuntaisesti. Pyyntikuoppa 1 x 3522784 y 7325845 Koko 1 x 3 m, syvyys 50 cm. Kuoppa on soikea ja valliton. Pyyntikuoppa 2 x 3522751 y 7325838, koko 1,5 x 1,5 m, syvyys 60 cm. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Pyyntikuoppa 3 x 3522722 y 7325842, koko 2 x 3 m, syvyys 70 cm. Kuoppa on soikea ja valliton. Kuoppa on pohjois- - etelä -suuntainen ja siten poikkisuunnassa kuopparivin suunnan kanssa. Pyyntikuoppa 4 x 3522693 y 7325848, koko 3 x 2 m, syvyys 50 cm. Kuoppa on soikea ja valliton ja pohjois- etelä suuntainen. Kuopan länsipuolella 5 m etäisyydellä kulkee ajoura. Pyyntikuoppa 5 x 3522631 y 7325847, koko halkaisija 2,5 m syvyys 50 cm. Kuoppa on valliton. Pyyntikuoppa 6 x 3522593 y 7325835, koko halkaisija 2,5 m, syvyys 50 cm. Kuopassa on 10 cm korkuiset vallit. Pyyntikuoppa 7 x 3522557 y 7325838, koko halkaisija 2,5 m. syvyys 50 cm. Kuoppa on valliton. Pyyntikuoppa 8 x 3522536 y 7325829, koko 3,5 x 3 m, syvyys 60 cm, kuopassa 0,5 m leveät, matalat vallit. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien alueelle. Löytyi inventoinnissa. Pyyntikuoppien rivi. Kohde on Laukkujärven ja Hietajärven Hoikkalahden välinen hiekkaharju, jonka pyyntikuoppajono katkaisee. Alueella on nuori kasvatusmetsä hiekkaharjulla, jossa aluskasvillisuutena on seinäsammal, kanerva, jäkälä ja puolukka. 3 Voimassa 2010-12-07T13:29:44 10750.43212891 677.62665437
arkeologinenkohde_alue.873 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.873 126403 {A92658E7-3188-42B4-84C7-17905477C452} Laukku 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 212 ei Kohde on kivikautinen järvenranta-asuinpaikka. Asuinpaikan alueella, on järven rannan syövyttämässä hiekkarinteessä havaittavissa musta likamaakerros 10 cm syvyydessä. Likakerroksesta poimittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Järven rannasta 12 m ajouran ja leirinnän kuluttaman tasaisen terassialueen keskellä on 1 m x 1 m kokoinen liesi, joka on 15 cm koholla ympäröivästä kentästä. Lieden koepistossa tavattiin runsaasti palaneen luun silppua ja palaneita kiviä ja nokea. Järven ja hiekkaharjun väliselle terassille jää todennäköistä asuinpaikka-aluetta noin 50 x 30 metriä. Laukkujärven korkeus on 212,2 mpy, josta asuinpaikan korkeus kohoaa noin 2 m. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen asutuken merkkien alueelle. Löytyi inventoinnin yhteydessä. Kivikautinen asuinpaikka, jonka ranta on kulunut aaltojen vaikutuksesta siten, että asumisen merkit ovat tulleet näkyviin. Aluetta käytetään leirintään. Laukkujärven länsirannan hiekkaterassi, joka rajautuu hiekkaharjuun länsipuolelta. Alueella kasvaa mäntymetsä ja lännestä tulee järven rantaan hiekkatie. 3 Voimassa 2010-12-07T14:46:35 2666.01782227 271.06073478
arkeologinenkohde_alue.874 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.874 122301 {6DCBB37B-C2DC-42B3-81E1-A3ED13681236} Paloharju kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 185 ei Paikalla on noin 30 m leveä tasanne, joka etelässä rajautuu hiekkakuoppaan, idässä kivikkoiseen jyrkästi nousevaan rinteeseen ja lännessä terassin laitaan. Pohjoisessa terassi jatkuu melko muuttumattomana ja rajautuu lopulta suoalueeseen. Tasanteen poikki kulkee porojen tekemä polku, josta löytyi kvartsi-iskos. Polun länsipuolella tehdystä koekuopasta 1 (x= 3546992, y= 7276385) löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä punaista että harmaata noensekaista likamaata. Likamaakerros oli paksuudeltaan 10-25 cm. Lisäksi kuopan länsilaidalta turpeen ja huuhtoutumiskerroksen alta löytyi kuoppa, jonka syvyys profiilista mitatattuna oli 40 cm. Palaneet luut löytyivät koekuopan etelälaidalta ja lounaiskulmasta. Osa luista tuli kuopasta. Koepisto A (x= 3546986, y= 7276381) tehtiin hiekkakuopan reunalle ja pistosta löytyi kvartsi-iskoksia ja punaista likamaata. Likamaakerroksen paksuus oli 7-20 cm. Koepistosta B (x= 3546992, y= 7276395), joka tehtiin pohjoisempaan polun varteen, ei tullut löytöjä, mutta pistossa oli havaittavissa ohut 5-15 cm paksuinen likamaakerros. Koepistosta C (x= 3546998, y= 7276409) tehtiin hiekkakuopan laidasta 30 m pohjoiseen. Koepistosta ei tullut löytöjä eikä likamaata. Koska terassi jatkui hiekkakuopan etelälaidalla, tehtiin sinne kaksi koepistoa. Koepistoista ei tullut löytöjä, mutta niissä oli havaittavissa selvä 5 cm:n paksuinen rikastumiskerros. On siis mahdollista, että asuinpaikka jatkuu hiekkakuopan eteläpuolellakin. Paloharjun asuinpaikasta noin 1,5 km etelään sijaitsee Atsinki 1 -niminen kivikautinen asuinpaikka ja tästä vielä noin 800 metriä etelään Atsinki 2 -niminen kivikautinen asuinpaikka. Radiohiiliajoitukset ovat antaneet Atsinki 2 asuinpaikan iäksi 6890-7250 eKr. Kohde rajautuu aluemaisesti. Etelässä kohde rajautuu hiekkakuoppaan, idässä tasanteen laitaan ja lännessä harjuun. Pohjoisessa alueen raja kulkee koepistojen B ja C välissä. Uusi löytö Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Iijoen länsirannalla rantaterassilla, jossa kasvaa harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuus koostuu kanervasta, sammaleesta ja varvuista. Aivan vieressä on vanha hiekkakuoppa. Alueen halki kulkee porojen tekemä polku. Metsän kehitysluokka on nuori kasvatusmetsikkö. 3 Voimassa 2010-11-22T09:56:20 473.3996582 81.88920391
arkeologinenkohde_alue.875 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.875 132881 {557D4978-086A-4ACB-80B5-A47287950EB5} Ertonvaara 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 100 ei Kohde sijaitsee laikutetulla pohjoiseen viettävällä hakkuuaukealla, jonka laikuista löytyi hiekkamaasta seitsemän kvartsi-iskosta noin 30 x 30 metrin suuruiselta alueelta. Kohde on rajattu löytöjen ja topografian perusteella. Laikutus jatkui reilusti kohti pohjoista, mistä ei kuitenkaan enää löytöjä tullut, joten pohjoisraja vaikuttaa selvältä. Sen sijaan idässä laikutusalue ja löydöt rajoittuivat kuusimetsän reunaan, etelässä metsätiehen ja sen takaiseen taimikkoon, lännessä alueen löydöt rajoittuivat myös metsään. Kohde on rajattu topografian ja löytöjen perusteella hieman löytöaluetta suuremmaksi, mutta alue saattaa olla hieman tätäkin laajempi eli jatkua metsän puolelle sekä idässä, etelässä että lännessä. Kohde löytyi inventoinnissa 30.7.2010. Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka, joka on osittain tuhoutunut laikutuksessa. Maasto viettää loivahkosti pohjoiseen kohti Pielisjärveä. Maaperä on vähäkivistä hiekkaa. Itäpuolella kohoaa Ertonvaara noin kolmekymmentä metriä kohdetta korkeammalle. Pielisjärven Saunalahden rantaan on matkaa noin 200 metriä pohjoiseen. 3 Voimassa 2011-04-12T17:46:19 3157.07861328 311.49215835
arkeologinenkohde_alue.876 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.876 133024 {CE226380-F3DA-479C-8C69-351D2AAF189E} 1000034880 Lankojärvi 2 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 190 187 ei Kohde kattaa pesäkkeisesti Metsähallituksen autio/varaustuvan kohdalla Lankojärven rannalla sijaitsevan terassimaisen varsin tasaisen ranta-alueen. Asuinpaikan merkkeinä paikalta tavattiin useasta kohdasta kvartsi-iskoksia sekä yksittäin että kahtena pienialaisena pesäkkeenä. Läntisempi löytöpesäke sijaitsee autio/varaustuvalta Lankojärven rantaan johtavalla polulla, jolta tavattiin noin neliömetrin alueelta kymmeniä kvartsi-iskoksia noin neljän metrin etäisyydellä järven rannasta. Itäisemmästä pesäkkeestä, aivan Lankojärven rannalla sijaitsevan noin 4 m x 10 m laajuisen kumpareen laelta, tavattiin myös muutamia kvartsiitti-iskoksia ja palaneita kiviä sekä kvartsiitista valmistetun nuolenkärjen katkelma. Löytöjä kerättiin talteen ainoastaan kyseisen itäisimmän pesäkkeen alueelta. Kvartsilöytöpaikkojen koordinaatit ja löydöt Kvartsilöytöpaikka 1 x = 7580 663 / y = 3533 749 useita kymmeniä kvartsi-iskoksia Kvartsilöytöpaikka 2 x = 7580 669 / y = 3533 762 kvartsi-iskos 1 kpl Kvartsilöytöpaikka 3 x = 7580 670 / y = 3533 792 useita kymmeniä kvartsi-iskoksia, muutamia kvartsiitti-iskoksia, muutamia palaneita kiviä, lisäksi kvartsiitista valmistetun nuolenkärjen katkelma kohdasta x = 7580 664 / y = 3533 793 Kvartsilöytöpaikka 4 x = 7580 700 / y = 3533 800 kvartsi-iskos 1 kpl Kvartsilöytöpaikka 5 x = 7580 686 / y = 3533 805 kvartsi-iskos 1 kpl Asuinpaikka aktiviteettialueineen kattaa löytöjen levinnän ja maastonmuotojen perusteella Lankojärven suhteellisen tasaisen ranta-alueen Metsähallituksen autio/varaustuvan kohdalta noin 20 m levyisenä noin 100 m mittaisena vyöhykkeenä, alkaen läntisemmän löytöpesäkkeen länsipuolelta ja rajautuen itäisemmän löytöpesäkkeen itäpuolella olevan soisen lahdelman länsireunaan. Lankojärven lounaispään ranta-alueita on hyödynnetty esihistoriallisena aikana ilmeisen aktiivisesti ja laaja-alaisesti. Asuinpaikan Lankojärvi 2 alueellakin on voitu asua useiden eri ajanjaksojen aikana. Kohteesta tavattu kvartsiitista valmistetun nuolenkärjen katkelma vaikuttaa kuitenkin todennäköisimmin varhaismetallikautiselta. Kohteen lähistöllä Lankojärven rannoilla sijaitsevat myös pieni-alaisemmat esihistorialliset asuinpaikat Lankojärvi 3 - Lankojärvi 5, joista jotkin ovat mahdollisesti voineet olla käytössä myös samanaikaisesti asuinpaikan Lankojärvi 2 kanssa. Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella terassimaisella tasanteella Lankojärven rannalla, Metsähallituksen autio/varaustuvan kohdalla. Puusto asuinpaikan alueella on männikköä, aluskasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa ja sammalia, paikoin myös kanervaa ja kosteimmilla kohdilla suopursua. Monista kohdista aluskasvillisuus on kuitenkin kulunut pois. 3 Voimassa 2011-04-28T10:33:01 1614.97485352 173.72855098
arkeologinenkohde_alue.877 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.877 133025 {05474371-90C1-4D88-832B-08B5EE46577F} 1000034881 Lankojärvi 3 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 187 ei Lankojärven rannan suuntaiselta polulta tavattiin kvartsi-iskoksia noin kymmenen metrin matkalta noin 40 m järveen luoteesta laskevasta purosta lounaaseen. Selvimmässä keskittymässä iskoksia oli noin neliömetrin alalla kymmeniä. Kohdetta ei koekuopitettu eikä löytöjä paikalta kerätty talteen. Kohteesta tavattu löytökeskittymä on melko pienialainen, ja asuinpaikan keskeinen aktiviteettialue rajoittuu löytöjen perusteella hiekkaharjanteen kaakkoispäähän Lankojärven rannan läheisyyteen halkaisijaltaan noin 20 m laajuiselle alalle suojuotin pohjoispuolelle. Lankojärven lounaispään ranta-alueita on hyödynnetty esihistoriallisena aikana ilmeisen aktiivisesti ja laaja-alaisesti, ja pienehköjä kivikautisia/varhaismetallikautisia asuinpaikkoja, joihin myös asuin-paikka Lankojärvi 3 lukeutuu, tavattiin alueelta inventoinnin yhteydessä useita. Lisäksi Metsä-hallituksen autio/varaustuvan ranta-alueelta tavattiin laaja-alaisempi asuinpaikka-alue Lankojärvi 2. Kohde sijaitsee Lankojärven lounaispään luoteisrannalla, matalalla harjanteella Lankojärveen luoteesta laskevan puron ja sen lounaispuolella sijaitsevan kostean suojuotin välillä. Harjanne on hiekkapohjainen ja männikköinen, aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, sammalet ja poronjäkälä. 3 Voimassa 2011-04-28T10:33:13 893.87353516 113.77217948
arkeologinenkohde_alue.878 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.878 133026 {362E8388-CD4B-4D3D-BD64-36F148E3626D} 1000034882 Lankojärvi 4 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 1 Arvio 187 ei Lankojärven lounaispäässä sijaitsevan niemen alavasta kärjestä, noin kolmen metrin etäisyydellä niemen kaakkoisrannasta, tavattiin rikkoutuneesta maanpinnasta noin neliömetrin alalta puolen-kymmentä kvartsi-iskosta. Laaja-alaisemmin löytöjä ei havaittu. Kohteesta noin kolmekymmentä metriä lounaaseen havaittiin moreeniharjanteen laella asuinpainannetta muistuttava painauma, joka kuitenkin todettiin lapiolla kaivettujen koekuoppien perusteella melko moderniksi, todennäköisimmin Meänteisen asuinpaikkaan liittyväksi ilmiöksi. Maastonpiirteiden ja löytöjen perusteella kohde rajoittuu todennäköisesti niemen alavan kärjen suhteellisen tasaiselle laelle, halkaisijaltaan enintään noin 20 m laajuiselle alalle. Lankojärven lounaispään ranta-alueita on hyödynnetty esihistoriallisena aikana ilmeisen aktiivisesti ja laaja-alaisesti, ja pienehköjä kivikautisia/varhaismetallikautisia asuinpaikkoja, joihin myös asuin-paikka Lankojärvi 4 lukeutuu, tavattiin alueelta inventoinnin yhteydessä useita. Lisäksi Metsä-hallituksen autio/varaustuvan ranta-alueelta, asuinpaikkaa Lankojärvi 4 vastapäätä sijaitsevalta rannalta, tavattiin laaja-alaisempi asuinpaikka-alue Lankojärvi 2. Kohde sijaitsee Lankojärven lounaispään lähes saarimaisen moreenipohjaisen niemen kärjessä. Niemen erottaa mantereesta suo, joka kuitenkin on saappaita riisumatta ylitettävissä. Niemen alue on männikköistä, ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, poronjäkälä ja sammalet. Aivan kohteen lounaispuolella sijaitsee Meänteisen asuinpaikka-alue. 3 Voimassa 2011-04-28T10:32:52 493.92651367 85.32690984
arkeologinenkohde_alue.879 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.879 131342 {4750D1E9-6B71-441E-ADAF-5FBECF399EE2} 1000020875 Ryssäjärvenjänkä asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 163 ei Koillis-lounaissuuntaisen, vajaat 10 m leveän harjun päällä kulkevalta polulta, harjun koillispäästä löytyi kahden neliömetrin alueelta palanutta luumurskaa ja rikkipalaneita kiviä. Luuainesta ei otettu talteen. Alueen maanpinta on ilmeisesti 1960-luvulla käännetty hakkuiden yhteydessä, sillä harjulta ei löytynyt mistään selkeää huuhtoutuneen hiekan kerrosta. Pienialainen asuinpaikka tai pikemmin levähdyspaikka harjulla on tämän vuoksi suurelta osin tuhoutunut. Kohde on rajattu topografian ja havaittujen löytöjen perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Esihistoriallinen asuinpaikka, joka lienee suurelta osin tuhoutunut. Kohde sijaitsee Ivalon kirkosta noin 31,2 km kaakkoon, noin 2,5 km Luttojoen ja Puolivälinojan yhtymäkohdasta etelälounaaseen, noin 160 m Kuutuantien pohjoispuolella Alimmaisen Ryssänpalon ja Riukuselän välisen Ryssäjärvenjänkän eteläreunalla. Asuinpaikan jäännöksiä havaittiin noin 90 m jänkän eteläpuolella, Kuutuantiestä koilliseen, jänkän reunaan kulkevan pistotien itäpuolelta harjun päältä. Koillis-lounaissuuntaisella harjulla kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2018-12-10T14:02:36 568.31689453 92.56190049
arkeologinenkohde_alue.880 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.880 124623 {1D83CC95-7E94-4F2F-A8E4-780FD0452374} 1000020825 Kaapin kenttä Asuinkenttä 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 235 229 ei Asuinkenttä erottuu selvästi ympäristöstään poikkeavan kasvillisuuden takia. Kenttä on avoin ja siellä kasvaa muun muassa nurmi- ja metsälauhaa, puolukkaa, metsätahteä, kevätpiippoa, kultapiiskua ja pohjakerroksessa korpikarhun- ja seinäsammalta. Pensaskerroksessa kasvaa katajia. Avoimen kentän koko on noin 90 x 40 m. Kentällä on vielä näkyvissä kahden rakennuksen alimpien hirsien maatuneet jäännökset kasvillisuuden peittäminä. Pohjoisempana on ollut mahdollisesti karjasuoja, joka on jäännösten perusteella ollut noin 15 x 8 metrin laajuinen. Siitä parikymmentä metriä etelään on kooltaan noin 5 x 5 metriset tuvan perustukset. Tuvan nurkassa on piisin jäännöksenä noin 1.5 x 1.5 m laajuinen ja noin 70 cm korkuinen kivikasa. Karjasuojan ja tuvan jäännösten välissä on osittain kasvillisuuden peittämä kaivo. Kohteen laajuus on noin 90 x 40 m. Kentän ympäristö on suurimmaksi osaksi tuoreen kankaan männikköä. Eteläpuolella on avoin suo. Nimi aiemmin Hiiri-Matin kenttä. 3 Voimassa 2019-09-27T09:47:13 4089.76318359 245.64123792
arkeologinenkohde_alue.881 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.881 124624 {FF7A6E8F-50F7-4DC0-AD88-AEF01F8D4851} 1000020826 Appissuvanto Kullankaivuualue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2617 Kullanhuuhdonnan jäännökset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 190 180 ei Kullankaivuualue sijaitsee Ivalojoen mutkan eteläpuolella, Appisjokisuusta noin 700 m länsilounaaseen. Joen pinnasta noin 10 m korkeammalla on noin 60 x 150 m laajuinen kullankaivuusta syntynyt kivikko. Alueelta on huuhdeltu lähes kaikki pienirakeinen maa-aines pois ja jäljelle ovat jääneet vain kivet. Alue muistuttaa hyvin paljon niin kutsuttua Sotajoen suupankkia. Kohde rajautuu kivikon välittömään läheisyyteen. Kaivuualueen ympäristö on mänty-kuusi-koivusekametsää. Maaperä on erittäin kivistä moreenia. Ivalojoki kulkee noin 25 m kohteen pohjoispuolella. 3 Voimassa 2016-01-13T11:25:02 9794.60424805 427.4837037
arkeologinenkohde_alue.882 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.882 143838 {CB115F6D-8044-4C29-A0E5-965A4131E436} Ala-Ahvenlampi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Kohteessa on kuusi rakennuksen pohjaa ja muutamia rakennuksissa sijainneita kaminoita, jotka on levitetty maastoon. Rakennelma 1 pisteessä: x 3471748, y 7413243. Rakennelma on suorakaiteen muotoisen rakennuksen pohja, jonka koko on 7 x 8 metriä. Pitkä sivu kulkee idästä länteen kohti Ala-Ahvenlammen rantaa. Pohja erottuu turvevallina ja lahonneina hirsinä. Rakennelma 2 pisteessä: x 3471748, y 7413236. Rakennelma on suorakaiteen muotoisen rakennuksen pohja, jonka koko on 9 x 8 metriä. Pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään Ala-ahvenlammen rannan suuntaisesti. Rakennemat 1 ja 2 ovat mahdollisesti olleet myös yksi rakennus. Niiden väli on 7 metriä. Rakennelmien väliin on myöhemmin ajettu ajo-ura, joka on häivyttänyt mahdolliset rakennusten välillä sijainneet rakenteet. Rakennelma 3 pisteessä: x 3471766, y 7413135. Rakennelma on neliön muotoinen maakellari, jonka koko on 7 x 7 metriä. Kellarin seinien turvevallit ovat 2 metrin paksuiset. Katto on sortunut ja sisällä on ollut salvettu puukehikko. Kellarin oviaukko on pohjoiseen, järvelle päin ja ovi on vielä paikallaan. Rakennelma 4 pisteessä: x 3471805, y 7413129. Rakennelma on rakennuksen pohja, josta erottuu 6 x 4 metrin kokoinen hirsikehikko. Pohjan länsireunalla on 1 x 2 metrin kokoinen betonilaatta ja eteläreunalla on 1 x 1 metrin kokoinen ja puolen metrin syvyinen kuoppa. Rakennus on ilmeisesti ollut sauna. Rakennelman ja rannan välistä kulkee hiekkatie. Rakennelma 5 pisteessä: 3471970, y 7413168. Rakennelma on savottakämpän pohja, jonka koko on 17 x 7 metriä. Rakennus on jaettu kolmeen yhtäsuureen huoneeseen väliseinillä, jotka kulkevat lyhyiden sivujen suuntaisesti. Pitkä sivu kulkee järven suuntaisesti pohjoisesta etelään. Keskihuoneen keskellä on uunin kiukaan raunio, jonka koko on 2 x 2 x 0,5 metriä. Pohjoisimman huoneen koillisnurkassa on uunin raunio, jonka koko on 2 x 2 x 1 metriä. Eteläisimmän huoneen koillisnurkassa on uuninraunio, jonka koko on 2 x 2 x 1 metriä. Kiukaat on tehty luonnon kivistä ja niiden ympärillä on salvetuista hirsistä olleen rakennelman jäänteitä. Seinien paikat erottuvat lahonneina hirsinä, jotka on nurkista salvettu ainakin alapuolelta.Rakennelman 5 ja 6 etäisyys toisistaan on 13 metriä. Rakennelma 6 pisteessä: x 3471970, y 7413168. Rakennlema on viereisen kämpän hevostalli, jonka koko on 17 x 6 metriä. Pitkät sivut kulkevat kuten kämpässäkin pohjoisesta etelään. Tallista on jäljellä muutama alin hirsikerta. Hirret on nurkista salvettu ja katkottu sahalla ja kirveellä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ylle. Erilliskohteet on merkitty pisteillä. Timo Tahvosen ilmoitus Kohteessa on kuusi rakennuksen pohjaa, joista 1 ja 2 ovat ilmeisesti olleet lautarakenteisia ja myöhemmin alueelle rakennettuja. Ilmeisesti näiden rakennusten yhteyteen ovat kuuluneet rakenteet 3 kellari ja 4 sauna. Järven eteläpään itäosassa sijaitsevat rakennelma 6 on ollut metsätyökämppä ja 7 kämpän hevostalli. Ilmeisesti rakennelmat 6 ja 7 ovat vanhempia kuin muut rakennukset. Kohde sijaitsee Ala-Ahvenlammen eteläpäässä mäntyä kasvavalla kankaalla molemmin puolin hiekkatietä. Kohteen keskikohdan vaiheilta laskee oja Ala-Ahvenlammesta etelään. Alueen maaperä on hiekkaa ja järven rannassa on suota. Ojan kohdalla on järven etelärantaa pengerretty ja penkereeseen otetun maan kuopat ovat yhä näkyvissä. 3 Voimassa 2012-03-27T10:45:15 20906.18237305 987.30812259
arkeologinenkohde_alue.883 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.883 125201 {E90BF148-640C-424D-B2A4-C42ED45239B1} Palonenäke 1 hiilimiilut 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 993 Yhdistys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 180 ei Kohteessa on viisi hiilimiilua. Miilu 1: x 3517153, y 7349187. Miilun sisämitan halkaisija: 7 m, jossa on 2-3 m leveä ympärysvalli, jonka korkeus on 0,7 m. Kehävallin rajaama alue on tasainen. Kehästä ei lähde laskuojaa eli halssia. Miilu 2: x 3517182, y 7349211. Rakenne on sama kuin miilussa 1. Rakennelma sijaitsee 7 m koilliseen miilusta 1. Miilu 3: x 3517182, y 7349211. Miilu sijaitsee 3 m päässä koilliseen miilusta 2. Vallit 12 m, sisähalkaisija 6 m. Kolme ensimäistä miilua sijaitsee rivissä ja miilut 4 ja 5 niiden länsipuolella. Miilu 4: x 3517166, y 7349219. Miilu sijaitsee 40 m länteen miilusta 3. Valli 2-3 m, keskustan halkaisija 6 m. Miilu 5: x 3517101, y 7349207. Miilu sijaitsee 2 m etelään edellisestä miilusta. Miilussa 5 on kaksi kehävallia, joista ulompi valli yhtyy miilun 4 valliin. Ulompi valli on 2 m ja sisempi noin metrin levyinen. Vallien välissä noin 0,5 m oja. Sisemmän kehävalli rajaama halkaisija on 5 m. Miilujen länsi-luoteispuolella kulkee Kero-oja n. 50 m päässä. Kuoppien välisessä maastossa on useita sorakuoppia joista on mahdollisesti otettu maata tienrakennukseen. Miilun 1 valliin tehtiin koepisto, jossa havaittiin runsaasti hiiliä heti turpeesta lähtien, huuhtoutumiskerrosta ei ollut havaittavissa. Miiluissa ja niiden ympäristössä kasvaa koivua, kuusta ja haapaa, joiden ikä on noin 70 vuotta. Kohde rajautuu aluemaisesti miilujen alueelle. Matti Myllylän ilmoitus. Hiilimiiluja Kohde sijaitsee Rovaniemi-Posio-tiestä 50 metrin etäisyydellä. Alue on kivistä moreenikangasta, jossa kasvaa nuori männikkö. 3 Voimassa 2012-06-04T17:21:34 4261.53125 246.22003559
arkeologinenkohde_alue.884 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.884 125323 {15D21502-11B4-4D0B-8E4C-257F780E3543} Palonenäke 2 hiilimiilut 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 993 Yhdistys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 179 ei Kohteessa on neljä hiilimiilua. Miilu 1: x 3517062. Rakennelma sijaitsee 60 m Posio - Rovaniemi -tiestä etelään. Miilussa on kaksoisvalli. Sisämitan halkaisija on 5 m. Valli on 1 m levyinen ja sen korkeus on 0,7 m. Vallin itä- ja länsipuolella on metrin levyisen ojan takana toinen metrin levyinen valli. Miilu 2: x 3517046 y 7349153. Miilu sijaitsee kohteesta 1 metrin lounaaseen. Miilusta 1 kulkee kohteeseen 2 ulompi kehävalli. Miilussa on 50 cm:n ojan jälkeen sisempi kehävalli, joka on metrin levyinen. Sisäosan halkaisija on 8 m. Miilu 3: 3517035, y 7349151. Miilu sijaitsee lounaaseen 3 metrin päässä miilusta 2. Miilussa on metrin leveä ja metrin korkuinen valli. Sisähalkaisija on 5 m. Miilun keskellä on 1,5 m halkaisijaltaan oleva kumpu, jonka korkeus on 0,5 m. Miilu 4: x 3517040, y 7349125. Edellisestä kohteesta 8metriä etelään sijaitsee miilu 4. Miilussa on metrin levyinen, 70 senttiä syvä oja, jonka sisäpuolella on 2 metrin valli. Valli on 50-70 cm korkea. Sisäosan halkaisija on 7 m. Sisällä on 4 metrin halkaisijaltaan olevaa kumpua, joiden korkeus on 50-70cm. Kohde rajautuu aluemaisesti miilujen alueelle. Matti Myllysen ilmoitus. Miilimiilut Kohde sijaitsee Rovaniemi-Posio-tien itäpuolella 30 metrin etäisyydellä tiestä. Alue on kivistä moreenikangasta, jossa kasvaa nuorta metsää. Miiluissa ja niiden ympäristössä kasvaa koivua, kuusta ja haapaa, joiden ikä on noin 70 vuotta. 3 Voimassa 2012-06-04T17:22:10 2207.21606445 198.41044911
arkeologinenkohde_alue.885 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.885 129461 {5DAA5BB3-1E39-4D45-B74C-789F18D45032} 1000020873 Piervâljävri 3 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 210 204 ei Asuinpaikka sijaitsee Piervâljävrin pohjoisosan koillispuolella sijaitsevan umpeutuneen lahden itäpuolisella terassilla, noin 190 m Piervâljävrin pohjoispäästä itäkoilliseen. Terassin poikki kulkee lähes pohjois-eteläsuunnassa polku, joka yhdistyy asuinpaikan pohjoispuolella, harjun alaosassa kulkevaan polkuun. Vuoden 2010 inventoinnissa poimittiin talteen kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta terassin halki kulkevalta polulta kolmesta eri paikasta (x=3552 209, y=7614 895, z=205; x=3552 218, y=7614 892, z=207 ja x=3552 220, y=7614 932, z=206). Asuinpaikkaa rajaa lännessä lampi ja idässä, pohjoisessa ja etelässä kivikko. Kohde rajautuu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee noin 30,6 km Ivalon kirkosta itäkaakkoon, Piervâljävrin eli Pesäjärven pohjoisosassa. Piervâljävri sijaitsee Kippisjärvelle kulkevan Nangujärventien eteläpuolella, Ison Arttajärven (Stuorrâ Árttáájävri) ja Maikkumapään (Pánnááuâiváš) välissä. Järven pohjoisimman lahden koillispuolella on koilliseen pistävä, soistunut, kapea ja lähes umpeutunut järven lahti. Kyseisen lahden länsipuolella on koillis-lounaissuuntainen, korkea harju ja sen itärannalla on terassi, jonka maaperä on soramoreenia. Paikalla kasvaa pääasiassa harvahkoa varttunutta mäntymetsää ja nuoria koivuja. Aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-01-26T09:59:29 4292.4440918 286.38606133
arkeologinenkohde_alue.886 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.886 131825 {C6D7A5D0-D192-47C0-B3DB-EDA70BABA692} Vuoksijoki 4 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 150 ei Vuoksijoen alajuoksulla on kaksi savottakämpän jäännöstä, jotka sijaitsevat noin 30-40 m metsäautotiestä itään. Kämpän jäännös 1 sijaitsee pohjoisempana, noin 25 m kämpästä 2 pohjoiskoilliseen. Sen koko on 6 m x 9 m. Kämpästä on jäljellä enää maatuneita alimpia hirsikertoja, ja sen katto on romahtanut. Kelleksistä tehdyssä atossa on käytetty myös mustaa kattohuopaa. Hirsikehikon salvostyyppi saattaisi olla ämmänkaula. Joen puolella, itäseinällä on ollut ilmeisesti katos kämpän ulkopuolella. Siitä on jäljellä itä-länsisuuntaisia kelleksiä. Ilmeisesti kämppää on yritetty polttaa, sillä itäpään hirret ovat hiiltyneet. Kämpän jäännöksestä noin 4 m etelään on laakea kuoppa, jonka koko on 4 m x 2 m. (x=3552009, y=7601518, z=150) Kämpän jäännöksen 2 koko on noin 8 m x 6 m. Se on maatunut jo hyvin. Kämppä on ilmeisesti ollut kaksiosainen, sen pohjoisosan koko on ollut noin 4 m x 8 m ja eteläosan 2 m x 8 m. Eteläosan päällä on jäljellä kattokelleksiä, ja pohjoisosan päällä on turvetta ja siinä kasvaa jo puita. Kämpän kaakkoisnurkassa on ollut kellari, jonka koko on noin 2 m x 2,5 m. Kämpän itäpuolella on sahausjätealue. (x=3551993, y=7601494, z=151) Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen sijainnin kertoi haastattelussa Matti Huru. Kahden savottakämpän jäännökset. Savottakämppien jäännökset sijaitsevat Torkoselän ja Näätämoroston välissä virtaavan Vuoksijoen länsirannalla, Isolle Suorsajärvelle kulkevan metsäautotien ja Vuoksijoen välissä. Kämppien kohdalla on metsäautotien länsipuolella puulanssi. Alueen maaperä on soramoreenia ja paikalla kasvaa nuorta, hakattua mänty- ja koivumetsää. Aluskasvillisuutena on pajua, jäkälää, puolukkaa, sammalia, heiniä, maitohorsmaa, variksenmarjaa ja suopursua. 3 Voimassa 2011-02-10T10:17:40 5085.44580078 260.85693995
arkeologinenkohde_alue.887 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.887 131830 {5C12724E-FDA3-4783-BFC8-0C40FA13DD7F} Itäinen Torkojärvi savottakämpät jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 181 ei Järven rannassa sijaitsee kaksi rakennelman jäännöstä, joiden välissä on heinää ja katajaa kasvava alue. Pohjoisemman rakennelman jäännöksen koko on pääilmansuunnissa ollut noin 8 m x 9 m. Sen hirsiä on levitelty alueelle, ja niitä on myös poltettu. Pohjois-eteläsuunnassa jäännöksen päällä on noin 9 m pitkä hirsi, joka saattaisi olla katon kurkihirsi (x=3558008, y=7602246, z=181). Toinen rakennelman jäännös sijaitsee edellisestä noin 35 m kaakkoon. Se on pitkälti jo maatunut, eikä siitä ole jäljellä enää kuin muutamia, turpeen peittämiä hirsiä. Rakennelman jäännöksen ympärillä on kruunuleimakeloja ja vanhoja, yli100 vuotta vanhoja mäntyjä (x=3558035, y=7602221, z=181). Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Savottakämppäalue. Savottakämppäalue sijaitsee Rajajoosepintien pohjoispuolella, Itäisen Torkojärven eli Kämppä-Torkojärven koillisrannalla, Siika-Torkojärvenojalle kulkevan tien ja järven välissä. Kämppien jäännösten kaakkoispuolella on moreenitöyräs. Alueen maaperä on soramoreenia ja paikalla kasvaa kuivaa mäntykangasta, erirakenteista metsää. Aluskasvillisuutena on pääasiassa juolukkaa, mustikkaa, jäkälää, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2011-02-10T13:26:54 4553.39550781 283.0074189
arkeologinenkohde_alue.888 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.888 131862 {A60E8EB2-50BF-4AEA-AA0A-8B0721C059BD} Kämppälampi savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 158 ei Kämpän jäännös sijaitsee noin 30 m lammen rannasta länteen. Sen pituus on pohjois-eteläsuunnassa 8 m ja leveys 10 m. Koirankaulasalvoksisesta, turpeella ja sammalella tilkitystä hirsikehikosta on säilynyt kahdeksan hirsikertaa. Hirret on sisältä pelkkaa ja ulkoa pyöröhirttä. Katto on romahtanut sisään, ja kurkihirren halkaisija on 40-50 cm. Kämpän itäseinällä, lammen puolella, on sijainnut ovi ja kylmä eteinen. Eteisessä on ollut losoista tehty lattia, ja sen noin 2 m pitkät kattokellekset ovat kaatuneet kohti itää. Kattokellesten alla on ilmeisesti kuistin kaatunut itäseinä. Eteisen päätyseinistä toinen on kaatunut pohjoiseen ja toinen etelään. Oven molemmin puolin on itäseinällä tukipuut noin 50 cm etäisyydellä oviaukosta. Kämpässä on ollut ikkunat pohjois- ja eteläseinillä (x=3557723, y=7598500, z=162). Kämpästä noin 20 m etelään sijaitsee tallin jäännös, jonka koko on pääilmansuunnissa 8 m x 8 m. Koirankaulasalvoksisesta, turpeella ja sammalella tilkitystä pyöröhirsikehikosta on säilynyt parhaimmillaan kuusi hirsikertaa. Katto on romahtanut rakennelman sisään. Oviaukko on itäseinällä, ja länsiseinällä on 3.-4. hirsikerran välissä pieni tuuletusaukko. Pohjois- ja eteläseinällä on ilmeisesti ollut varastot, sillä molemmilla seinustoilla on lattian ja päätyseinien jäännökset (x=3557726, y=7598473, z=162). Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Matti Huru kertoi lammella sijainneen savottakämpän jäännöksen. Savottkämpän ja tallin jäännös. Kohde sijaitsee Rajajoosepintien eteläpuolella, Joosepinvaaran ja Luton välissä sijaitsevan Kämppälammen länsirannalla. Lammelle erkanee Rajajoosepintieltä metsäautotie Joosepinvaaran luoteisosasta. Kämpän ja tallin jäännöksen ympäristössä on vanhoissa männyissä ja keloissa kruunuleimoja. Alueen maaperä on hiekkamoreenia, ja paikalla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Aluskasvillisuutena on suopursua, jäkälää, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2011-02-10T15:14:28 2873.30297852 200.69276269
arkeologinenkohde_alue.889 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.889 125082 {BDE74668-F41A-401B-967C-A8B6B52603D8} Pienenjärvenkangas pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 205 ei Pienellä hiekkaharjulla on neljä isompaa ja kaksi pienempää ja hieman epämääräisempää kuoppaa. Suuremmat kuopat ovat halkaisijaltaan 2-3 m ja niiden syvyys vaihtelee 0,6-1,2 m välillä. Pienemmät kuopat ovat halkaisijaltaan 1 m ja niiden syvyys on 0,2 m. Näiden kuoppien lisäksi paikalta löytyi ainakin yksi mahdollinen iso kuoppa, joka on jäänyt polun alle. Koordinaatit: Kuoppa 1: x= 3608192, y= 7183799 Kuoppa 2: x= 3608197, y= 7183805 Kuoppa 3: x= 3608216, y= 7183797 Kuoppa 4: x= 3608225, y= 7183790 Kuoppa 5: x= 3608226, y= 7183788 Kuoppa 6: x= 3608233, y= 7183779 Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Löytyi inventoinnissa 9.7.2010 Pyyntikuoppia Kohde sijaitsee Pienen Alanteenjärven ja Loukkojärven välisellä kankaalla. Kohteen vieressä on järviä yhdistävä oja/joki. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2010-12-01T10:03:13 572.05371094 127.45800896
arkeologinenkohde_alue.890 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.890 131864 {AB48AFF0-6406-4469-9C6F-ABB4024B6EDA} Mokkamökinlampi saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 155 ei Kohde on laaja, se käsittää noin 230 m x 290 m kokoisen alueen. Korsu Hiekkakummun länsilaidalle kaivettu korsun jäännös sijaitsee Rajajoosepintien pohjoislaidalla. Sen koko on 5 m x 5 m ja siitä löytyy aaltopeltiä, tynnyrin paloja ja tölkkejä. Oviaukon edessä on noin 3 m x 3m kokoinen kaivanto. Katto on tehty aaltopellistä ja sen keskellä on aukko savupiipulle (x=3556144, y=7599745). Korsun pohjoispuolella on noin 5 m x 5 m kokoinen kaivanto, joka on kiinni tieleikkauksessa. Piikkilanka-aita Piikkilanka aita kiertää alueen itä- ja kaakkoisosaa. Parhaimmillaan piikkilankaa on vedetty alueen itäosaan kolmena, noin 2 m korkeana aitana. Aidan alkupiste on Rajajoosepintien etelälaidalla (x=3556104, y=7599705), mistä se kulkee noin 140 m ojan ja sähkölinjan poikki alueen kaakkoiskulmalle (x=3556093, y=7599568). Aita kulkee tästä pisteestä länteen noin 120 m (x=3555979, y=7599551) ja tästä takaisin tien reunaan noin 115 m (x=3555931, y=7599653). Aitaa löytyy myös Mokkamökinlammen ja Rajajoosepintien välistä. Puulaatikot Kankaalla sijaitsee puisia saksalaisten varastolaatikoita, jotka ovat ihmeen kaupalla säilyneet. Laatikoiden kulmissa on metallilevyä, ja muutamassa niistä on säilynyt numerosarja. Laatikoiden ympäristössä on kuoppia, jotka muistuttavat pyyntikuoppia, mutta maakairanäytteen perusteella ne ovat suhteellisen uusia, ilmeisesti sota-aikaisia (x=3556088, y=7599649). Kämpän jäännös Alueen kaakkoislaidalla on sijainnut noin 10 m x 20 m kokoinen hirsirakennus, joka erottuu maastossa matalina valleina. Kehikon sisällä on kaksi kuoppaa, jotka liittyvät sota-aikaan. Siitä ei ole jäljellä muuta kuin vähän lattialautaa ja muutamia lovettuja hirsiä. Kehikon sisällä on Havainnointia haittaavat kämpän päällä kasvavat puut ja taimet (x=3556113, y=7599537). "Viritelmä" puussa ja juoksuhaudat Keloon ja honkaa on kiinnitetty lautaa ja noin 2 m korkeuteen on vedetty rautalankaa. Viritelmä sijaitsee kahden juoksuhaudan välissä. lautaa (x=3556046, y=7599615). Tieaura Rajajoosepintien eteläpuolella sijaitsee puusta tehty saksalaisten tieaura. Sen kiilamainen terä on päällystetty metallilevyllä, johon on ammuttu reikiä. Auran sisään on kerätty renkaita ja romua, ja sen itäisempi siipi on vielä paikoillaan (x=3555985, y=7599644). Piikkilankavyyhdit Piikkilankavyyhdit ja niiden kerimiseen tarkoitettu puukela nojaavan sähkölinjan alla mäntyyn. (x=3555950, y=7599595). Ulkokäymälä(?) Käymälän jäännös sijaitsee alueen lounaislaidalla. Siitä on jäljellä kuoppa ja pari riukua (x=3555881, y=7599530). Jätealue Noin 8 m x 8 m kokoisella alueella on valtava määrä ruostuneita, saksalaisia ja norjalaisia tölkkejä, lasipullon palasia sekä puuarkku. Paikalla on ollut useampiakin arkkuja, mutta ne ovat jo hajonneet(x=3555877, y=7599481). Rakennuksen pohja 1 Noin 5 m x 3 m kokoinen, osin maahan kaivettu rakennuksen pohja sijaitsee lammen rannassa. Sen suuaukko on lammelle eli luoteeseen (x=3555934, y=7599692). Tästä noin 5 m itään sijaitsee epämääräinen, 5 m x 5m kokoinen kivikasa, jossa on paljon metallia seassa. Kohteiden pohjoispuolelta kulkee poroaita. Rakennuksen pohja 2 Noin 6 m x 10 m kokoinen, osin maahan kaivettu rakennuksen pohja sijaitsee lammen rannassa. Sen vallien korkeus on noin 50 cm ja leveys 1 m. Kaakkoispäädyssä on kahden piisikiveyksen jäännökset (x=3555980, y=7599702). Poterot 1-2 Rajajoosepintien pohjoislaidalla, poroaidan alla on suon reunalla yhden miehen mentävä potero (x=3556020, y=7599710). Toinen potero sijaitsee tästä noin 10 m länsilounaaseen. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Haastatteluissa useat informantit mainitsivat Mokkamökinlammella sijaitsevan vanhan saksalaisten tieauran ja korsun. Inventoinnissa saksalaisalueen havaittiin olevan huomattavasti laajemman. Saksalaisten asemapaikka. Kohde sijaitsee Rajajoosepintien etelä- ja pohjoispuolella, Saari-Torkojärven ja Joosepinvaaran välissä sijaitsevan Mokkamökinlammen etelärannalla. Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi hienoa hiekkaa, ja paikalla kasvaa taimikko ja uudistuskypsää metsikköä. Aluskasvillisuutena on lähinnä jäkälää, puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2011-02-10T16:29:31 59336.58447266 1153.44662497
arkeologinenkohde_alue.891 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.891 131014 {B6DB7A1A-C57E-4DB8-B5A1-016887C748E3} 1000020864 Luttojärvi 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 163 kyllä Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa Luttojärven koillispään pohjoisrannalla. Löytöjä havaittiiin noin 5 m etäisyydellä rantaviivasta, etelään viettävän mäntykankaan hiekkaterassilla, josta turvekerros oli paikoin kulunut pois (kvartsi-iskosten ja -kaapimen löytöpaikka 7593646 533555). Kaikkiaan löytöalueen pituus itä-länsisuunnassa oli noin 30 m. Lisäksi kvartsi-iskoksia löytyi hyvin paljon vedestä ja eroosion kuluttamalta, 1 m korkealta rantatörmältä. Suurin osa iskoksista oli sini/savukvartsia ja vain pieni osa maitokvartsia. Rantaterassilla oli useampia tulisijojen jäännöksiä, joista suurin osa oli ilmeisesti suhteellisen tuoreita. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 26,1 km Ivalon kirkosta eteläkaakkoon, noin 4 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, Luttojärvenpalon eteläpuolella, Luttojärven koillisosan pohjoisrannalla. Järvelle lähtee metsäautotie Aittajärven ja Luttojoen yhtymäkohdan koillispuolelta. Luttojärven lounais- ja etelärannalla sijaitsee kaksi kivikautista asuinpaikkaa, Lähdelahti 148010461 ja Hiekkalahti 148010462. Edellä mainittu sijaitsee kohteesta Luttojärvi 2 640 m ja jälkimmäinen 600 m lounaaseen. Vuoden 2010 inventoinnissa näiden kohteiden välistä havaittiin myös kolmas kivikautinen asuinpaikka, Luttojärvi 1. Luttojärvi 2 asuinpaikan maaperä on hienoa hiekkaa, ja suurin osa asuinpaikasta lieneekin huuhtoutunut järveen. Etelään viettävällä kankaalla kasvaa harvahkoa, varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on kanervaa, jäkälää, puolukkaa, juolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2018-12-10T13:47:57 2420.91357422 196.22569595
arkeologinenkohde_alue.892 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.892 131016 {2C45F6E4-4A1D-4259-80DF-50451B72AB92} 1000020870 Oskarinkoski/Utjanankoski lammet kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 130 125 ei Kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa Luttojoen Oskarinkoskesta/Utjanankoskesta noin 250 m eteläkaakkoon sijaitsevan läntisemmän lammen ja itä-länsisuuntaisen soramoreeniharjun länsipään väliseltä alueelta. Noin 10 m harjun tyvestä etelään, loivasti etelään viettävällä terassilla kulkee polku, jonka kuluneelta pinnalta poimittiin talteen kaksi kvartsi-iskosta pisteestä X=3552880, Y=7596751, Z=126. Löytöpaikan välittömään läheisyyteen tehtiin noin 0,5 m x 0,5 m kokoinen koekuoppa. Noin 5 cm paksun turvekerroksen alla oli 2 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros, minkä jälkeen noin 4 cm paksun rikastuneen hiekkakerroksen pinnassa oli havaittavissa tummanpunaisia likamaaläikkiä. Tämän jälkeen rikastunut hiekka vaihettui puhtaaksi hiekaksi. Terassille tehtiin muutamia koepistoja, joissa vain harvassa oli havaittavaissa huuhtoutuneen hiekan kerros. Sen sijaan koepistoissa oli välittömästi turpeen alla monin paikoin likamaaläikkiä. Koska alueen maaperää on ilmeisesti paikoitellen käännetty, asuinpaikasta ei välttämättä ole enää paljon jäljellä. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 39 km Ivalon kirkosta kaakkoon, noin 2,9 km Rajajoosepintiestä etelälounaaseen ja 250 m Luttojoen Oskarinkosken/Utjanankosken vanhasta kolttakylästä eteläkaakkoon Luttojoen pohjoispuolella sijaitsevan läntisemmän lammen pohjoispuolella. Lammen rannat ovat soistuneet. Oskarinjärven eli Utjananjärven kaksi kivikautista asuinpaikkaa sijaitsevat kohteesta 250 m ja 430 m koilliseen. Kohteen maaperä on hiekkaa, ja vaikuttaa siltä, että maaperä on alueella paikoitellen käännetty. Paikalla kasvaa varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on jäkälää, variksenmarjaa, kanervaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-01-20T14:54:09 2934.15991211 240.84401641
arkeologinenkohde_alue.893 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.893 131018 {9E9F8776-9765-4853-B098-0386EBD9C213} 1000020869 Oskarinjärvi/Utjananlampi 2 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 125 ei Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin vuoden 2010 inventoinnissa Luttojoen pohjoispuolella sijaitsevan Oskarinjärven/Utjananlammen länsirannalla. Noin 8 m järven rannasta länteen, tasaisella mäntykankaalla kulkee polku, jonka pinnalta poimittiin kvartsi-iskoksia kahdesta eri paikasta. Toinen löytöpaikka (X=3553034, Y= 7596948, Z=126) on järven rannassa sijaitsevasta kellarista kaakkoon ja toinen kellarista noin 5 m itään (X=3553037, Y= 7596962, Z=126). Kaiken kaikkiaan löytöalueen koko on noin 20 m x 20 m. Polun viereen tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Kohde rajattiin alueen topografian ja löytöjen perusteella. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 39 km Ivalon kirkosta kaakkoon, noin 2,5 km Rajajoosepintiestä etelälounaaseen ja 250 m Luttojoen Oskarinkosken/Utjanankosken vanhasta kolttakylästä itään Luttojoen pohjoispuolella sijaitsevan Oskarinjärven/Utjananjärven länsirannalla. Lammen rannat ovat pääosin hienoa hiekkaa ja paikoitellen soistuneet. Noin 180 m koilliseen, järven pohjoisrannalla sijaitsee toinen kivikautinen asuinpaikka, Oskarinjärvi 148010459. Lisäksi vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin kohteesta noin 250 m lounaaseen kolmas kivikautinen asuinpaikka Oskarinkoski/Utjanankoski lammet. Kohteen maaperä on hiekkamoreenia. Tasaisella kankaalla kasvaa harvahkoa, varttunutta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-01-20T15:02:01 3230.15307617 228.87012883
arkeologinenkohde_alue.894 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.894 125423 {FB98C2A1-389E-4509-9252-BCFD45B2FA52} Ruunalammit 4 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 208 ei Paikalla on seitsemän kuoppaa, joista yksi on hieman epämääräisempi. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1-2,5 m ja syvyys 0,2-0,7 m välillä. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä ja huuhtoutumiskerros kuopissa on yhtä paksu kuin niiden ympäristössäkin. Koordinaatit: Kuoppa 1: x= 3616650, y= 7180593 Kuoppa 2: x= 3616652, y= 7180588 Kuoppa 3: x= 3616655, y= 7180589 Kuoppa 4: x= 3616661, y= 7180576 Kuoppa 5: x= 3616683, y= 7180584 Kuoppa 6: x= 3616696, y= 7180570 Kuoppa 7: x= 3616708, y= 7180554 Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Löytyi inventoinnissa 10.7.2010 Pyyntikuoppia Kohde sijaitsee Natura-alueen ja Hoikansärkän itäpäässä Ruunalampien välisellä hiekkakankaalla. Kangas päättyy ojaan/jokeen, joka erottaa Hoikan- ja Tökönsärkät toisistaan. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö. 3 Voimassa 2010-12-01T15:52:42 1267.05175781 167.22693355
arkeologinenkohde_alue.895 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.895 141792 {2B294115-9021-4946-A33B-95AD8715E75D} 1000002805 Pitkälampi talonpohja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 148 ei Paikalla on kaksi rakennelman jäännöstä. Rakennelma 1 Erottuu aluskasvillisuuden peittämistä seinähirsistä, yksittäiset hirret jäljellä. Lammen puolella erottuu selvemmin ympäristöstä hieman kohoavana alueena. Kooltaan 8,5 m x 8,5 m. Rakennelman alueella kasvaa useita vanhoja mäntyjä, joista suurimman halkaisija on noin 34 cm. Yhteen puuhun on ripustettu vanha rikkiruostunut öljylamppu. Rakennelman alueella on muutamia kattorakenteiden jäänteitä. Koillispuolella, noin 5 m seinälinjasta, on laakea kuoppa, kooltaan 2,5 m x 1 m ja noin 40 cm syvä. Kuopan pohja on kivinen ja sen ypäristössä on useita suuria, maatuneita hirsiä. Rakennelma 2 Aukea, osin ruohikkoinen ja tasoitettu alue, joka erottuu rannan puolella ympäristöä korkeampana. Ruohikkoinen alue jatkuu vielä rakennelman lammen puolellla. Muutama seinähirsi on jäljellä. Niiden perusteella kämpän koko on ollut 8,6 m x m 7,8 m. Etäisyys lammen rantaan on noin 14 m. Sijaitseen aivan tien viereisen hiekkaharjanteen vieressä. Luoteisnurkassa on muutamia kiviä, ei kuitenkaan tarpeeksi liedeksi. kohde rajoittuu havaittujen rakenteiden perusteella. Taisto Karjalainen on inventoinut kohteen syyskuussa 2004. Mahdollisesti 1920/30-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppä, tai sitä vanhempi rakennelma. Kohde sijaitsee Hannun Kotavaaran ja Piruvaaran välissä olevan pienen Pitkälammen pohjoisrannalla. Metsäautotie kulkee kohteen luoteispuolelta noin 25 m päässä. Piilolan polun alku on kohteesta noin 150 m koilliseen. Alue on tasainen, mutta koillispuolella tien reunassa on pari metriä korkea hiekkaharjanne. Alueella kasvaa suuria mäntyjä ja pari koivua. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, heinää, puolukkaa, variksenmarjaa, mustikkaa ja suopursua. 3 Voimassa 2012-01-13T11:03:25 1006.2512207 137.52501923
arkeologinenkohde_alue.896 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.896 126818 {32555707-57DD-492F-AB73-DF52FE5ACA9F} 1000018070 Juovvagielas 3 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 475 ei Noin kymmenen metrin päässä Kilpisjärven rannasta, rannansuuntaisen jyrkän moreeniharjanteen laen länsireunalla, korkeustasoltaan noin kymmenen metriä järven pintaa korkeammalla, on kooltaan noin 3 x 4 m laajuinen epätasaisemmasta ympäristöstä selvästi poikkeava tasanne. Harjanteen melko kivisellä laella myös tasanteen kivettömyys oli silmiinpistävää. Tasanteen reunoilla oli kuitenkin muutamia läpimitaltaan noin 30-40 cm kokoisia kiviä. Tasanteelle kaivettiin lapiolla koepisto, josta löydettiin pintaturpeen alta huuhtoutumis- ja rikastumiskerroksista kymmenkunta kvartsi-iskosta sekä muutamia vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia ja palaneita kiviä. Ensimmäisten löytöjen havaitsemisen jälkeen koepisto laajennettiin noin 30 x 30 cm laajuiseksi koekuopaksi, joka kaivettiin kaivauslastalla, ja jonka maaperä seulottiin silmäkooltaan 4 mm seulalla. Selvää likamaata koekuopasta ei havaittu. Tasanteen maaperä oli hienon hiekan sekaista moreenia, kuitenkin selvästi hiekkavaltaista. Havainnoitaessa todetun asuinpaikan lähialuetta, löydettiin tasanteelta noin neljäkymmentä metriä eteläkaakkoon (x = 7664 782 / y = 3257 126) viitisentoista kvartsi-iskosta kohdasta, jossa porojen polku oli sorruttanut maata harjanteen laen länsireunalta. Kaikki keskittymän iskokset olivat tasalaatuista valkoista kvartsia, mahdollisesti samasta materiaalikappaleesta iskettyjä. Iskoskeskittymän etäisyys Kilpisjärveen rannasta oli noin seitsemän metriä; kyseisessä kohdassa järven rannalla on kookas siirtolohkare, halkaisijaltaan noin kolmimetrinen. Keskittymästä noin viisi metriä kaakkoon polulta löytyi vielä yksittäinen iskos. Pian kyseisten kvartsilöytöjen eteläpuolella harjanne katkeaa noin kolmenkymmenen metrin matkalta, mutta jatkuu vielä sen jälkeen halkaisijaltaan parikymmenmetrisenä jyrkkänä kumpareena, jonka laella sijaitsee asuinpaikkakohde Juovvagielas 2. Maastonmuotojen ja tavattujen löytöjen perusteella kohteen keskeisin osa sijoittuu moreeniharjanteen laen tasanteelle. Asuinpaikan aktiviteettialueeseen harjanteen lakialue kuulunee kuitenkin pesäkkeisesti laaja-alaisemmin, alkaen aivan harjanteen eteläpäästä ja jatkuen vähintään parikymmentä metriä tasanteen pohjoispuolelle. Myös Kilpisjärven ranta-alue harjanteen länsipuolella on olennaisesti osa kohteen aktiviteettialuetta, mutta harjanteen itäpuolen rinteelle asuinpaikka tuskin ulottuu. Moreeniharjanteen laen tasanteella, johon kaivetusta koekuopasta löydettiin kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia sekä palaneita kiviä, on ilmeisesti sijainnut ainakin lyhytaikainen asumus. Tasanteen reunan kivet on voitu muinoin siirtää pois tasanteen keskeisemmältä alueelta. Kivet ovat myös voineet liittyä mahdollisen asumuksen rakenteisiin tuki- tai painokivinä. Likamaan puuttumisen perusteella aktiviteetti paikalla ei kuitenkaan vaikuta olleen kovin pitkäkestoista. Eteläisempi kvartsikeskittymä vaikuttaa todennäköisimmin väliaikaisen kiventyöstöpaikan jäännökseltä, kenties vain kertaluonteisen toiminnan synnyttämältä ilmiöltä. Juovvagielas 3:n asuinpaikka vaikuttaa olevan osa laajempaa asuinpaikkojen keskittymää, johon lukeutuvat kyseisen kohteen lisäksi noin puolentoista kilometrin matkalta Kilpisjärven itärannalta löydetyt asuinpaikat Golggotvuopmi, Juovvagielas, Juovvagielas 2 sekä Laassajoki. Asuinpaikka Juovvagielas 2 sijaitsee vain noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä Juovvagielas 3:n eteläisestä kvartsikeskittymästä, ja on hyvinkin mahdollista, että molemmat asuinpaikat ovat olleet käytöltään samanaikaisia. Juovvagielas 3:sta tavattujen iskosten joukosta kuitenkin puuttuu tumma raidallinen kvartsiitti, jota kaikista muista kyseisen asuinpaikkakeskittymän kohteista on tavattu. Koska kohteen löydöt kuitenkin ovat peräisin vain yhdestä lapionpistosta, voi kyseinen ero lähialueen kohteisiin olla myös pelkkä sattuma, josta ei tule tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mikäli asuinpaikan Juovvagielas 3 oletettaisiin olleen samanaikainen lähialueen muiden vastaavantyyppisten asuinpaikkojen kanssa, sijoittuisi kohteen käyttö-jakso todennäköisimmin varhaismetallikaudelle, mille ajalle viittaavat myös läheiseltä Juovvagielaksen asuinpaikalta tavatut keramiikkalöydöt. Juovvagielas 3:n luonteen ja ajoituksen tarkempi selvittäminen vaatisi kuitenkin lisätutkimuksia, erityisesti harjanteen laen tasanteen alueella. Kohde sijaitsee Alajärven itärannalla olevan rannansuuntaisen moreeniharjanteen tuulisen laen länsireunalla, jyrkästi rantaan laskevan rinteen partaalla. Harjanne kohoaa noin kymmenen metriä järven pintaa korkeammalle. Harjanteella kasvaa tunturikoivikkoa ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, seinäsammal, kangaskarhunsammal sekä heinäkasvit. 3 Voimassa 2019-09-02T11:05:30 1620.40930176 171.16654008
arkeologinenkohde_alue.897 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.897 125482 {C57A6761-F2B2-4A1F-8224-0EBE80E7660C} Tervakangas maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 210 ei Paikalla on neljä kuoppaa, joista kolme on muodoltaan pyöreitä ja yksi neliömäinen. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1-2,5 m ja syvyys 0,3-0,45 m välillä. Kahdessa kuopassa huuhtuotumiskerros on yhtä paksu kuopassa kuin sen ympäristössä ja kahdesta se puuttuu. Yhtä pyöreää kuoppaa ympäröi matala valli. Kaksi kuopista on lisäksi jyrkkäreunaisia. Koordinaatit: Kuoppa 1: x= 3616030, y= 7180590 Kuoppa 2: x= 3616049, y= 7180573 Kuoppa 3: x= 3616064, y= 7180569 Kuoppa 4: x= 3616086, y= 7180552 Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Löytyi inventoinnissa 10.7.2010 Huuhtoumtumiskerroksen puuttuminen ja kuoppien reunojen jyrkkyys viittaisivat siihen, että ne eivät ole esihistoriallisia. Tarkempaa selitystä kuopille on vaikea antaa. Kohde sijaitsee hiekkaharjun alla olevalla kapealla terassilla suon reunassa. Puusto koostuu männyistä, kuusista ja muutamista lehtipuista. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö. 3 Voimassa 2010-12-02T08:51:47 1325.53662109 191.58993023
arkeologinenkohde_alue.898 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.898 125521 {0DF27D76-A104-431D-B0AC-2FCF8EAC64BC} Ahvenlampi pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 230 ei Paikalla on kolme soikeanmuotoista 2 x 1,5 m kokoista kuoppaa. Kuoppien syvyys vaihtelee 0,3-0,5 m välillä. Huuhtoutumiskerros kuopissa on yhtä paksu kuin niiden ympäristössä. Koordinaatit: Kuoppa 1: x= 3612938, y= 7181308 Kuoppa 2: x= 3612929, y= 7181301 Kuoppa 3: x= 3612932, y= 7181297 Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijiannin mukaan. Löytyi inventoinnissa 10.7.2010 Pyyntikuoppia Kohde sijaitsee Ahvenlammen ja Särkilammen välisellä hiekkaharjulla. Puusto paikalla on mäntyä ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2010-12-02T09:53:30 92.09667969 38.50000002
arkeologinenkohde_alue.899 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.899 127221 {98243A70-142F-4D46-8082-8E13243738B8} 47010151 Tsahkaljohka Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 3 Tutkittu kokonaan ei {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning1\f0\fs24 Kohde koostuu polulla näkyvistä löytöpesäkkeistä, joissa on kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Tarkastuskäynnillä todettiin kohteesta muinaisjäännösrekisterissä ilmoitetun koordinaattipisteen olevan noin viisikymmentä metriä sivussa kohteen todellisesta sijainnista. Uudet koordinaatit on määritelty kohteen rikkaimman löytöpesäkkeen keskeltä. \par \par Kohteen nykytilaa tarkasteltaessa havaittiin Kankaanpään, Koposen ja Halisen kuvausten olevan pää-piirteissään edelleen paikkansapitäviä; asuinpaikan keskeisimmän osan muodostava, polulle sijoittuva, halkaisijaltaan noin viisimetrinen löytöpesäke oli vaivatta paikallistettavissa. Pesäkkeen itäpuolelta noin kymmenen metrin päässä aiemmin löydetty kookas kvartsiittiydin vaikutti paikalta kadonneen. Paikalta, jossa ydin ilmeisesti on sijainnut, halkaisijaltaan noin puolitoistametrisen kiven pohjoispuolelta, löytyi kuitenkin maanpinnalta kaksi kvartsi-iskosta, ja maanpintaa kaivauslastalla kaapimalla todettiin iskoksia olevan syvemmällä lisää. Lisäksi kyseisestä kivestä noin viisitoista metriä itään tavattiin havaittiin polulta pienialainen keskittymä kvartsiitti-iskoksia. Kyseiset iskokset ovat asuinpaikan itäisimmät löydöt. \par \par \pard\ltrpar Kohteen laajuutta pyrittiin 7.6.2010 suoritetulla tarkastuskäynnillä vielä tarkemmin määrittämään kolmella koekuopalla, jotka kaivettiin kohtiin x = 7671 685 / y = 3255 862, x = 7671 688 / y = 3255 862 sekä x = 7671 689 / y = 3255 829. Koekuopista ei kuitenkaan tavattu löytöjä.\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\kerning1\f0\fs24 Kohteen rajaus suoritettiin havaittujen löytöjen ja paikan maastonpiirteiden perusteella. Vaikkei kohteen läheisyyteen kaivetuista koekuopista tullutkaan löytöjä, on todennäköistä, että kohteen kaikkien löytöpesäkkeiden sijaintia ei vielä tunneta. Kohde rajattiin löytöjen ja maastonmuotojen perusteella. Kohteen etelärajan muodostaa T\"9aahkaljohka ja pohjoislaidaltaan kohde rajautunee moreeniharjanteen pohjoispuolisen, kivikkoisen ja kostean tasanteen eteläreunaan. Itä-länsisuunnassa kohteen aktiviteettialueen voidaan katsoa yltävän vähintään kahdenkymmenen metrin etäisyydelle tavattujen löytökeskittymien itäisimmistä ja läntisimmistä löydöistä, jolloin muinaisjäännösalueen halkaisijaksi itä-länsisuuntaisesti muodostuu noin seitsemänkymmentä metriä.\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning1\f0\fs24 Kohteen ovat löytäneet Jarmo Kankaanpää ja Martti Koponen vuonna 1989. Tuolloin paikalta on löytynyt kvartsiitista valmistetun tasakantaisen nuolenkärjen katkelma ja kvartsiitti-iskoksia. Sittemmin Petri Halinen on tarkastanut paikan vuosina 1990 ja 2001. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\kerning1\f0\fs24 Tsahkaljoen varren erittäin kivikkoinen maasto ei löytöjen lähiympäristössä vaikuta sopivalta varsinaiseksi asuinpaikaksi. Pikemminkin kyseessä voisi olla väliaikaisemman leiriytymis- tai työskentelypaikan jäännös. Useat löytöpesäkkeet ja kohteen yhteydestä aiemmin tavatut tasakantaisen nuolenkärjen katkelma sekä kookas kvartsiittiydin kuitenkin osoittavat kohdetta käytetyn todennäköisesti melko pitkäkestoisesti tai ainakin useita kertoja. Kohteen käyttö ajoittunee varhaismetallikaudelle. Kohteen tarkkaa laajuutta on vaikea tarkoin määrittää ilman laajempia koetutkimuksia. Jos harjanteelle, jolla kohde sijaitsee, kohdennetaan kohteen läheisyyteen sijoittuvia maaperään kajoavia maankäyttö-toimia, tulee muinaisjäännöksen tarkempi rajautuminen ja laajuus tutkia koekaivauksin.\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\kerning1\f0\fs24 Kohde sijaitsee T\"9aahkaljohkan pohjoispuolella, moreeniharjanteella, joka sijoittuu joen ja kivikkoisen kostean tasanteen välille, ja jonka leveys on noin neljäkymmentä metriä. Kohteen halki kulkee Kilpis-hallin takaa lähtevä merkitty retkeilyreitti. Muinaisjäännösrekisterissä paikan topografiaa ja kasvillisuutta kuvataan seuraavasti: \rdblquote Asuinpaikka sijaitsee loivasti viettävällä rinteellä. Maaperä on kivistä maastoa, jonka seassa on hieman hienompia maalajeja. Puusto on tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.\rdblquote Kyseinen kuvaus on edelleen paikkansapitävä. Kohteen luoteispuolella uutta rakennuskantaa on viimeisimmän vuosikymmenen aikana levittäytynyt jo noin sadan metrin etäisyydelle kohteesta.\kerning0\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2016-07-01T17:31:42 7393.92785645 342.23368679
arkeologinenkohde_alue.900 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.900 127222 {1CF6F2CC-A96F-4FBC-99CF-02A7FBACC297} 47010333 Tsahkaljohka etelä 1-2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 1 Arvio 500 ei Kohteen yleisolemus on muinaisjäännösrekisterissä esitetyn kuvauksen mukainen: ”Muinaisjäännös muodostuu pesäkkeisistä löytökohdista, joista runsaslöytöisin on matalan kumpareen itäpäässä. Siellä löydöt ovat kvartsiittia, mutta länsipäässä myös kvartsia. Löytöjen joukossa on myös esineitä. Länsipäässä havaittiin myös tulen rapauttamia kiviä ja punertavaa hiekkaa. Itäpäässäkin oli punertavaksi värjäytynyttä maata.” Vuonna 2008 Pirjo Rautiainen tarkensi kohteen kuvausta. Tarkastuskäynnillään hän havaitsi kohteessa ”kolme erillistä kvartsiitti-iskosten löytöaluetta. Näistä keskimmäinen on annetun pääkoordinaatin paikalla, toinen siitä 5 m koilliseen ja kolmas noin 10 m etelään. Polku-uralla havaittiin myös punaiseksi värjäytynyttä maata noin 70 x 30 cm alueella. Paikka on matalien kumpareiden aluetta matalassa laaksossa ja polku-uran sekä maastomönkijöiden vuoksi kulutukselle alttiina.” Tarkastuksessa kohteen todettiin olevan pääosin Halisen ja Rautiaisen kuvaamassa tilassa. Polun alueella maasto on kuitenkin kulunut lisää. Pahimmin kuluneelta alueelta, kohteen koillispäästä (x = 7671 298 / y = 3256 269) polulta kalliopaljastuman vierestä, otettiin talteen kvartsiitista valmistettu keihäänkärjen teelmä. Muita löytöjä ei otettu talteen. Kohde vaikuttaa kattavan pesäkkeisesti koko kumpareen alueen. Polku-uralle sijoittuvat löytöpesäkkeet tulisi pyrkiä lähitulevaisuudessa tutkimaan, koska kohteen kulttuurikerros kuluu jatkuvasti, ja polun käytön estäminen vaikuttaa epärealistiselta vaihtoehdolta Maastonpiirteiden ja havaittujen löytöjen perusteella kohde kattaa kokonaisuudessaan kumpareen, jossa löytöjä on pesäkkeisesti. Kumparetta ympäröivät kosteikot ja kivikot muodostavat muinaisjäännökselle selvät luontaiset rajat; kaikkiaan muinaisjäännös rajautuu vajaan sadan metrin mittaiseksi ja noin kolmekymmentä metriä leveäksi soikeahkoksi alueeksi. Kohteen ovat löytäneet vuonna 1998 Nils-Henrik ja Samuel Valkeapää. Sittemmin kohteen ovat tarkastaneet Petri Halinen vuonna 2001 ja Pirjo Rautiainen vuonna 2008. Kohteesta tavatun löytömateriaalin perusteella kyseessä on todennäköisesti varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka, jonka käyttö on voinut alkaa jo kivikaudella. Löytöjen runsaus sekä havaitut likamaa-alueet ja palaneet kivet osoittavat, että toiminta paikalla on ollut varsin pitkäkestoista, mutta pienialaista. Tsahkaljärven ja Tsahkaljohkan lähialueita on ilmeisesti hyödynnetty jo kivikaudelta lähtien varsin voimakkaasti, mistä kertoo alueen asuinpaikkojen runsaslukuisuus. Tsahkaljohka etelä 1:n asuinpaikan voidaankin katsoa olevan osa laajempaa kivikautisten/varhaismetallikautisten asuinpaikkojen keskittymää, johon myös asuinpaikat Tsahkaljohka, Tsahkaljärvi lounas ja Tsahkaljärvi itä lukeutuvat. Kohteen ympäristö on edelleen muinaisjäännösrekisterissä esitetyn kuvauksen mukaisessa tilassa. Suora lainaus muinaisjäännösrekisterin kuvauksesta: ”Alue muodostuu Tsahkaljoen eteläpuolella olevan pienemmän puron eteläisemmän haaran rantamaisemasta. Siihen kuuluu loivasti länttä kohti laskeva kivikkoinen rinne, mäki, kalliota ja puroa ympäröivää kosteikkoa. Kosteikon ja kivikon keskellä on matala hiekkainen noin 50 m pitkä ja 20 m leveä kumpare. Puusto on harvahkoa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.” Kohde sijoittuu kuvauksessa mainitulle hiekkaiselle kumpareelle. 3 Voimassa 2019-09-09T11:09:10 4073.47143555 263.94762958
arkeologinenkohde_alue.901 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.901 127241 {C17408BF-D917-438E-9653-27547949182A} 1000018075 Cáhkáljávri lounas 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 580 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee luoteisreunaltaan lampeen rajoittuvalla loivapiirteisellä ja avoimella moreenikumpareella. Kumpareen laki on toista metriä lammen pintaa korkeammalla, ja kumpareen halkaisija on noin kaksikymmentä metriä. Kumpareen päältä, missä aluskasvillisuus oli niukkaa, ja kumpareen eteläpuolitse kulkevalta mönkijä-uralta tavattiin kvartsiitti-ja kvartsi-iskoksia sekä kvartsikaavin. Mönkijäuralla ja kumpareen luoteis-reunalla rikkoutunut maanpinta vaikutti paikoin värjäytyneeltä. Koekuopitusta paikalla ei tehty. Luoteisreunaltaan kohde rajautuu lammen rantaan. Kohteen muiden reunojen osalta rajaus on tehty löytöjen levinnän ja maastonmuotojen perusteella. Kohteen keskeisintä aluetta on lammen kaakkois-puoleisen kumpareen laki. Kohde kuitenkin ulottuu myös ainakin kohteen eteläpuolella kulkevan mönkijäuran tasalle saakka, todennäköisesti jonkin verran uran ylitsekin. Kaikkiaan kohde vaikuttaa rajautuvan muodoltaan pyöreähkölle alueelle, jonka halkaisija on kolmisenkymmentä metriä. Kohde vaikuttaa olemuksensa perusteella todennäköisimmin kesäaikaiselta kausiasuinpaikalta. Tavattujen iskosten runsaus ja materiaalin monipuolisuus viittaavat siihen, että toiminta paikalla on ollut varsin pitkäkestosta. Kohteen ajoituksesta ei ilman laajempia tutkimuksia voida tehdä tarkkaa arviota. Asuinpaikan löytömateriaali on kuitenkin melko samankaltaista, kuin lähiseudun varhaismetallikautisilla kohteilla, mikä mahdollisesti voi viitata kohteen olleen käytössä kyseisellä ajanjaksolla. Kohde sijaitsee moreenikumpareella, Tsahkaljärven lounaispuolisen lammen kaakkoisrannalla. Ympäristö on variksenmarja-vaivaiskoivukangasta. Nimi muutettu muinasijäännösrekisterin mukaiseksi, aiemmin Tsahkaljärvi. 3 Voimassa 2019-09-09T10:32:53 633.81140137 95.34240597
arkeologinenkohde_alue.902 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.902 127286 {B142EF54-B802-4F21-B91A-6DED54A2F530} 1000018076 Laassajoki asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 474 ei Kohteen muodostavat suorakaiteen muotoinen liesilatomus sekä kvartsiitti- ja kvartsi-iskosten löytöpaikat, jotka sijaitsevat niemekkeen kärjestä noin kolmenkymmenen metrin säteellä olevalla alueella. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus sijaitsee harjanteen päällä, noin viisitoista metriä niemekkeen kärjestä, noin 2,5 metriä Kilpisjärven pintaa korkeammalla. Latomus on itä-länsisuuntainen, vain reunaosiltaan kivetty, mitoiltaan noin 0,85 x 0,75 m. Latomuksen molemmissa päissä on noin 0,3 m levyinen kiveämätön väli. Käytetyt kivet ovat halkaisijaltaan noin 15-20 cm kokoisia, ja kivien yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Latomuksen keskelle lapiolla kaivetusta koepistosta todettiin pintaturpeen alta hiiltä, mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Liesilatomuksesta noin viisi metriä lounaaseen, niemekkeen päästä noin kymmenen metrin päähän lapiolla kaivetusta koepistosta, kohdasta x = 7664 105 / y = 3256 633, löydettiin kvartsiitti-iskos, joka oli materiaaliltaan tummaa, raidallista kvartsiittia, sekä muutamia halkaisijaltaan 5-10 cm kokoisia palaneita kiviä. Harjanteen kaakkoisreunaltakin tavattiin löytöjä. Kohdassa x = 7664 101 / y = 3256 638 oli maanpinnalla kvartsi-iskos, ja paikalle kaivetusta koepistosta iskoksia löytyi kaksi lisää. Lisäksi niemekkeen kärjestä noin 30 metriä koilliseen, harjanteen laen lounaispuolella olevalle tasanteelle kaivetusta koepistosta löydettiin useita palaneita kiviä ja yksi kvartsi-iskos. Koepistot kaivettiin vain noin viiden senttimetrin syvyisiksi, ja kaivaminen lopetettiin heti, kun löytöjä tavattiin. Löytöjen ja topografian perusteella kohde kattanee alueen, joka ulottuu niemekkeen kärjestä noin viidenkymmenen metrin päähän. Niemekkeellä, jolle kohde sijoittuu, on selvästi ollut ihmistoimintaa useilla eri aikakausilla. Esihistoriallisesta asutuksesta kertovat kvartsi- ja kvartsiittilöydöt sijoittavat kohteen osaksi laajempaa kivikautisten/varhaismetallikautisten asuinpaikkojen keskittymää, johon lukeutuvat kohteen ohella noin puolentoista kilometrin matkalta Kilpisjärven rannalta tavatut asuinpaikat Golggotvuopmi, Juovvagielas, Juovvagielas 2 ja Juovvagielas 3. Kohteiden löydöissä on huomattavia yhtäläisyyksiä - erityispiirteenä raidallisen tumman kvartsiitin käyttö lukuun ottamatta asuinpaikkaa Juovvagielas 3. Liesilatomus lienee iskoksia huomattavasti nuorempi ilmiö, huuhtoutumiskerroksen puuttumisen perusteella historialliselle ajalle ajoittuva, kuitenkin todennäköisesti riittävän iäkäs kiinteäksi muinaisjäännökseksi Kohde sijaitsee Kilpisjärveen pistävällä niemekkeellä Laassajoen suun lounaispuolella. Niemekkeen muodostaa moreeniharjanne, joka nousee korkeimmillaan noin viiden metrin korkeudelle Kilpisjärven pinnasta. Harjanteella kasvaa harvahkoa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, nahkajäkälät, poronjäkälä ja sammalet, suojaisimmissa kohdissa kasvaa myös heinäkasveja. 3 Voimassa 2019-09-02T12:04:23 1255.97070312 136.59679633
arkeologinenkohde_alue.903 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.903 127321 {3C9C6B33-7D36-4296-85D3-C7A5B2078CEB} 1000018078 Muotkaluokta 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 490 485 ei Kohde koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta, jotka sijaitsevat vajaan sadan metrin etäisyydellä toisistaan. Itäisempi latomus 1 sijaitsee suojaisassa notkelmassa, loivasti viettävässä rinteessä, Muotkatakanlahteen laskevasta purosta noin 20 m kaakkoon. Läntisempi latomus 2 on moreeniharjanteen luoteispäässä, jyrkästi kohti rantaa laskevan rinteen partaalla olevalla tasanteella. Molemmat latomukset ovat noin sadan metrin päässä Muotkatakanlahden rannasta. Latomus 1 Liesilatomus on kaakko-luodesuuntainen, kauttaaltaan kivetty, ja mitoiltaan noin 1,5 x 0,7 m. Latomus on 5-10 cm koholla ympäröivästä maanpinnasta, ja muutamien kivien yläpinta näkyy sammalten välistä. Kiveys koostuu halkaisijaltaan noin 20-30 cm kokoisista kivistä. Latomuksen keskelle, maanpinnalle näkyvien kivien väliin lapiolla kaivetusta koepistosta tavattiin huuhtoutumiskerros ja tulen rapauttamia kiviä. Latomuksen koillissivun lähellä on kaksi kiveä, jotka vaikuttavat alkujaan latomukseen kuuluneita, mutta sittemmin alkuperäisiltä paikoiltaan pois vierähtäneiltä. latomus 2 Liesilatomus on eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen, rakenteeltaan laatikkomainen, vain reunaosiltaan kivetty, ja mitoiltaan noin 1,0 x 0,7 m. Latomuksen reunakiveys muodostuu pitkänomaisista kivistä, jotka on aseteltu latomuksen reunojen suuntaisiksi. Kivien yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä latomusta ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Kiveykseen käytettyjen kivien pituus vaihtelee välillä 20-30 cm, ja kivien leveys on noin 10-20 cm. Kiveyksen keskelle rajautuu noin 0,6 x 0,4 m laajuinen kiveämätön ala, jonka keskelle lapiolla kaivetusta koepistosta tavattiin pintaturpeen alta hiiltä, ja hiilien alta huuhtoutumiskerros. Latomuksen ympärillä hahmottuu halkaisijaltaan noin kolmimetrinen jokseenkin kivetön tasainen alue, jonka luoteispuolella on muutamia kehämäisesti sijoittuneita kiviä, ja jonka kaakkoisreuna rajautuu loivapiirteiseen maavalliin. Kohde rajautuu pistemäisesti kahdeksi pesäkkeeksi, tavattujen liesilatomusten välittömään läheisyyteen. Läntisemmän latomuksen luona keskeisin aktiviteettialue sijoittunee latomusta ympäröivälle tasanteelle, itäisemmän latomuksen luona puolestaan suojaisaan notkelmaan, jonka lounaisreunalla latomus sijaitsee. Liesilatomusten väliseltä alueelta ei tavattu merkkejä ihmistoiminnasta. Muotkatakanlahden perukan kaakkoispuoleiselta rinteeltä tavatut suorakaiteen muotoiset liesilatomukset vaikuttavat olevan jäännöksiä moniperiodisesti käytetystä asuinpaikasta, jonka varhaisin käyttöjakso voi sijoittua rautakaudelle. Läntisemmän latomuksen paikalla on ilmeisesti sijainnut kotasija, jonka lattia-alaa latomuksen läheisyydestä havaitut kehämäisesti sijoittuneet kivet ja maavalli todennäköisesti rajaavat. Itäisempi latomus on tulkinnaltaan haastavampi; tavanomaiseksi kotasijaksi loivasti viettävä rinne tuntuisi soveltuvan kehnonlaisesti. Mahdollisesti itäisempi latomus voisikin olla asumuksen ulkopuolella sijainneen tulisijan jäännös. Kohde sijaitsee Muotkatakanlahden perukan kaakkoispuolella, tunturikoivikkoa kasvavalla, järveä kohti viettävällä rinteellä. Aluskasvillisuutta kohteen alueella hallitsevat puolukka ja variksenmarja sekä sammalet. Muotkatakanlahden pohjukassa sijaitsee hiekkaranta, mikä on Kilpisjärven länsirantojen kivikkoisuuden keskellä poikkeuksellista. 3 Voimassa 2019-09-02T12:16:21 3936.13793945 293.86262008
arkeologinenkohde_alue.904 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.904 127322 {0EC2E702-E979-418F-8494-1BA1ED17A195} 1000018074 Kukkulajoki 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 574 569 ei Kohde koostuu kuudesta suorakaiteenmuotoisesta liesilatomuksesta, joista viisi aiemmin tunnettua sijaitsevat itä-länsisuuntaisena rivinä, ja kuudes noin kolme metriä kaakkoon aiemmin tunnetuista toiseksi itäisimmän luota. Rivissä olevat latomukset ovat noin metrin levyisiä ja pisimmillään noin kahden metrin mittaisia, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisia, ja ne kohoavat noin 5-10 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Läntisimmät neljä latomusta ovat noin 30 m matkalla noin kymmenen metrin välein, viides rivissä oleva latomus on näistä noin 30 m itäkoilliseen. Joen rantaan latomuksien luota on vajaa sata metriä, lähimpänä rantaa on latomuksista itäisin. Osa latomuksista on kivetty vain reunaosiltaan, useimmat kuitenkin kauttaaltaan. Kookkaimmat kivet sijoittuvat latomuksien päihin ja reunoille. Rivissä olevista latomuksista kahden itäisimmän ympärillä on kehämäisesti sijoittuneita, halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisia kiviä vajaan parin metrin etäisyydellä latomuksista. Vuonna 2011 paikallistettu latomus on aiemmin tunnettuja latomuksia hieman pienikokoisempi ja sen suunta poikkeaa muista latomuksista. Latomuksien pohjoispuolinen alue on muutamien kymmenien metrien leveydeltä melko tasaista ja kohtalaisen vähäkivistä, ja alueen poikki kulkee mönkijäura. Joen ja latomuksien välissä on poroaita, ja porot ovat kuluttaneet alueen aluskasvillisuutta voimakkaasti. Viitisenkymmentä metriä latomusten kaakkoispuolella maasto alkaa voimakkaasti laskea kohti Kukkulajokea. Liesilatomuksien sijainti- ja kokotiedot Liesilatomus 1: Pituus 1,8 m, leveys 1,0 m, kivien ø 15-30 cm, kauttaaltaan kivetty. Kookkaimmat kivet latomuksen päissä, pohjoispäässä noin 50 cm mittainen pitkänomainen kivi. Latomuksen lähiympäristössä ei maanpinnalle näkyviä kiviä ole lainkaan. x = 7671 265 / y = 3257 015 Liesilatomus 2: Pituus 1,8 m, leveys 1,0 m, kivien ø 15-30 cm, vain reunaosiltaan kivetty. Latomuksen lähiympäristössä ei maanpinnalle näkyviä kiviä ole lainkaan. Rivissä olevista latomuksista heikoimmin erottuva, osittain koivupuskan peittämä. x = 7671 264 / y = 3257 025 Liesilatomus 3: pituus 1,8 m, leveys 1,0 m, kivien ø 10-30 cm, kauttaaltaan kivetty. kookkaimmat kivet latomuksen pohjoispäässä, suurin noin 60 cm mittainen pitkänomainen kivi. Latomuksen ympärillä on reilun metrin levyinen ympäröivää maastoa vähäkivisemmältä vaikuttava alue. x = 7671 265 / y = 3257 034 Liesilatomus 4: Pituus 1,8 m, leveys 1,0 m, kivien ø 10-25 cm, kauttaaltaan kivetty. Kookkaimmat kivet latomuksen pohjoispäässä, suurin noin 45 cm mittainen pitkänomainen kivi. Latomuksen ympärillä on harvan kehämäisesti muutamia halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisia kiviä. x = 7671 265 / y = 3257 041 Liesilatomus 5: Pituus 2,0 m, leveys 1,0 m, kivien ø 10-30 cm, vain reunaosiltaan kivetty. Kookkaimmat kivet latomuksen päissä, suurimmat noin 45 cm mittaisia pitkänomaisia kiviä. Latomuksen ympärillä on harvan kehämäisesti muutamia halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisia kiviä. x = 7671 277 / y = 3257 068 Liesilatomus 6: Pituus 1,0 m, leveys 0,6 m, kivien ø 15-30 cm, vain reunaosiltaan kivetty. Muiden latomuksien suuntautumisesta poiketen koillis-lounais-suuntainen. Latomuksen keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin kahden senttimetrin paksuinen hiilikerros. Hiilikerroksen alla oli häiriintymättömältä vaikuttava huuhtoutumiskerros. x = 7671261 / y = 3257042 Kohteen keskeinen alue sijoittuu liesilatomuksien välittömään lähiympäristöön. Kohteen topografian perusteella asuinpaikan aktiviteettialueen voidaan kuitenkin katsoa kattavan kokonaisuudessaan kentän, jonka kaakkoislaidalla latomukset ovat. Alue on soikeahkon pitkänomainen, alueen halkaisija itä-länsi-suunnassa on noin kahdeksankymmentä metriä ja pohjois-eteläsuunnassa noin kuusikymmentä metriä. Kukkulajoen varrella on sijainnut todennäköisesti myöhäisrautakaudella useita kotakuntia kattanut kylä, mahdollisesti kyseessä on alueen rautakautisen saamelaisväestön vuotuiskiertoon liittynyt talvikylän paikka. Useimmat kohteesta tavatut liesilatomukset lienevät olleet käytössä yhdenaikaisesti, mihin viittaa latomusten suunnitelmalliselta vaikuttava keskinäinen sijoittuminen. Kukkulajoen varrella muinoin sijainneen kylän paikka on selvästi huolella valittu; moreeniharjanteet suojaavat asuinkenttää kolmelta suunnalta, ja Kukkulajoki on tarjonnut kylän asukkaille sulan juomaveden läpi talven. Joidenkin latomuksien ympärillä havaitut kehämäisesti sijoittuneet kivet lienevät toimineet paikalla sijainneiden kotamaisten asumusten seinärakenteiden tukikivinä tai kotalouteiden alareunojen painoina. Kyseisten kivien sijainnin perustella voidaan arvioida asumuksien lattia-alojen laajuutta. Latomuksen 3 läheisyydessä lattia-alaa ilmentänee latomusta ympäröivä vähäkivisempi vyöhyke. Kohde sijaitsee Ailakkavaaran luoteispäästä alkunsa saavan Kukkulajoen luoteispuolella, tunturikoivikossa, tasaisella tuulensuojaisella kentällä, jota reunustavat kolmelta suunnalta moreeniharjanteet, ja joka on viitisen metriä Kukkulajoen pintaa ylempänä. Kohteesta noin neljänkymmenen metrin päässä on Kukkulajoen varrella pieni lampi, joka on kohdetta lähimpänä sijaitseva vesistö. Kohteen alueelta on komea näkymä Saanan huipulle. Aluskasvillisuuden paikalla muodostavat variksenmarja, puolukka, mustikka, yksittäiset katajat sekä heinäkasvit ja sammalet. Kohteen vierestä kulkee poroaita. 3 Voimassa 2011-10-14T12:11:55 2127.76391602 204.47826646
arkeologinenkohde_alue.905 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.905 139462 {90604D1A-B137-47B4-90FE-5A93CB357163} Lauttaselkä 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 255 ei Kohteessa on purettu parakkikämppä. Alueella on siellä täällä purettujen rakennusten osia. Alueen koillislaidalla on pyöröhirsistä ja riu"uista tehty ritilä ja sen eteläpuolella saunan vedenlämmitin ja hormi, sekä muutamista luonnonkivistä koostuva 1,5 m halkaisijaltaan oleva matala kiveys. Kämpän paikka erottuu tiheästi pajua kasvavana länsi-itäsuuntaisena 20 m x 11 m kokoisena alueena kohteen luoteisosassa. Vallia ei näy. Pohjan itäpäädyssä on sementistä valettu 1 m x 1 m kokoinen neliönmuotoinen uuninpohja. Länsipäädyssä on 11 x 7 m kokoisella alueella rakennuksesta purettua romua, mm. ränni, lavuaari, maasta pistävä putki, lämmityskattila, jonka alla on samanlainen uuninpohja kuin itäpäässä, hiiltyneitä pyöröhirsiä ja emalikattiloita. Kämpän eteläpuolelta löytyi lisäksi kasa purettuja ovenpieliä, jossa on ainakin kahden oven pielet, ja 1,5 m x 1 m x 0,5 m kokoinen kasa purettuja tiiliä, hiottua vuolukiveä ja luonnonkiviä. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3534457, Y 7473030, Z 255 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien osien perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään ja v. 1970 topografiseen karttaan. kartoitustyö karttaa varten on tehty vuosina 1964-66. Onni Karvosen mukaan sen on ollut Kemi Oy:n kämppä. Kohteessa on 1950-70-luvulle ajoittuva Kemi Oy:n parakkikämpän jäännös. Ainoastaan kämpän paikka erottuu selvästi. Saunan paikka on mahdollisesti ollut alueen itäosassa. Kohde sijaitsee Lauttaselän länsipuolella lounaaseen laskevan loivan rinteen juurella, Palamaojan pohjoispuolella. Eteläpuolella ojan varrella on ojitettua suota. Kohteeseen tulee metsätie pohjoisesta. Kasvillisuus on koivaltaista tuoretta kangasta. Alueella kasvaa taimikkoa. 3 Voimassa 2011-11-22T13:54:36 1936.3215332 177.93264823
arkeologinenkohde_alue.906 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.906 139187 {A5A03C4A-AADF-4CC8-B273-15BE148EEF49} Pieni Paskuljärvi 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 150 ei Rakenne 1 - Liesi Sijaitsee Pienen Paskuljärven rannassa, järven rantaa seuraavan pilkkapolun vieressä rannan puolella, 20 m rannasta. Liesikiveys on kooltaan noin 3 m x 2 m ja noin 70 cm korkea. Luonnonkivistä koottu liesi on osittain romahtanut ja sammalen ja puolukan peittämä. Lieden ympäristössä ei ollut merkkejä puurakenteista. ( x=3551668, y=7631492, z=148) Rakenne 2 - talli Sijaitsee noin 50 m länsiluoteeseen liedestä. Erottuu ympäristöstä sammaloituneena ja heinikkoisena aukeana. Ylärinteen puolella on pari maatunutta hirttä, mutta muita puurakenteita ei ole. Aukea on kooltaan noin 12 m x 7 m, mahdollisen rakennuksen kokoa ei voi arvioida. (x=3551629, y=7631520, z=151) Rakenne 3 - Asuinkämppä Yksi hirsikerta seinistä sekä kattohirsiä. Koko 8,4 m x 8,7 m. (x=3551626, y=7631536, z=154) Rakenne 4 - Kellarikuoppa Suorakulmainen kuoppa, kooltaan 3,1 m x 1,7 m. Syvyys noin 90 cm. Ollut katettu laudoilla, vain pari puuta jäljellä. Vähäisiä jäänteitä katon alla olleista tukipuista. (x=3551653, y=7631570, z=156) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden pohjalta. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinnissa. Metsuri Ari Paadarin mukaan kämppäjäännös on 1920-luvulta. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Pienen Paskuljärven luoteispuolella. Rinne on loiva järven lähellä, mutta muuttuu ylempänä hieman jyrkemmäksi. Ympäristössä kasvaa tiheästi pienehköjä mäntyjä.Rehevä aluskasvillisuus sammalia ja varpukasveja. 3 Voimassa 2012-02-22T09:18:47 1951.08129883 270.24095215
arkeologinenkohde_alue.907 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.907 139222 {DB85C00A-4ECD-4BDA-A386-E3529C9D5C9D} Kuiskoski 1 uiton puomitus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohteessa on lahoavia ohje- ja vastuupuomien hirsiä. Alueen lounaispäässä on yksi irtonainen ohjepuomi. Puomi koostuu kahdesta hirrestä, jotka on kiinnitetty toisiinsa metallipulttien - ja -levyn avulla. Puomi on 5 m pitkä ja se on ilmeisesti sahattu poikki. Puomin koillispuolella 110 m etäisyydellä on kuuden 5-10 m pituisen irtonaisen puomin jäännös. Ainakin osa puomeista näyttäisi olevan vastuupuomeja. Puomit sijoittuvat 30 m pituiselle alueelle. Puomeissa ei ole jäljellä mitään metalliosia. Näistä 130 m etäisyydellä pohjoisluoteeseen kosken alaosan kohdalla on vielä yksi irtonainen vastuupuomi. Puomi on 10 m pituinen ja sen päissä on poratut reiät. Sutigis-järjestelmään joen luoteisrannalle kosken yläpuolelle on merkitty puomin kiinnityspaikka (koordinaatit: X 3530350, Y 7476332). Paikkaa ei käyty inventoinnin aikana tarkastamassa. Kohde rajattiin inventoinnissa havaittujen maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Lähimaastossa voi olla myös muita kohteeseen liittyviä rakenteita. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on uitettavan puutavaran ohjailussa käytetyn vastuu- ja ohjepuomien puomihirsiä. Ohjepuomi on ollut joen suuntainen puomi, jolla on estetty puutavaran karkaaminen rannoille. Vastuupuomi on ollut joen yli ulottuva rakenne, jonka avulla puutavara on voitu pysäyttää. Puomit ovat ilmeisesti päätyneet paikalle puomituksen purkamisen yhteydessä. Kohde sijaitsee Luiron luoteisrannalla Kuiskosken alapuolella olevan suvannon kohdalla. Rakenteet sijaitsevat rantametsän rajalla. Kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2011-11-10T09:12:14 4207.34179688 590.18217957
arkeologinenkohde_alue.908 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.908 139233 {55B1CB4F-B8CB-4AF7-BBA4-BF6472093B72} 1000020989 Báktegoanku Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 115 111 ei Kohteen muodostavat kaksi kookasta pyyntikuoppaa. Kuoppa 1 sijaitsee moreeniharjanteen lounais-päässä ja kuoppa 2 kuopasta 1 noin 130 metriä koilliseen, harjanteen kaakkoisrinteen partaalla. Viljo Valle oli havainnut mahdollisen pyyntikuopan myös harjanteen koillispäässä, mutta tarkastuksen yhteydessä kyseinen kuopanne tulkittiin todennäköisimmin tuulenkaadon synnyttämäksi ilmiöksi. Kohteesta Báktegoa?ku tavattujen pyyntikuoppien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Pyyntikuoppa 1 Pyöreä, suppilomainen, ø 6,0 m, syvyys 1,4 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,6 m. Kaivettu harjanteen lounaispään länsirinteen partaalle, valli erottuu lähinnä alarinteen puolella. Rinteen alla, noin kolme metriä kuoppaa alempana, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä, on suon reuna. x = 7733348 / y = 3499001 Pyyntikuoppa 2 Pyöreä, suppilomainen, ø 5,0 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,4 m. Harjanteen loivahkon kaakkoisrinteen partaalla, valli erottuu lähinnä alarinteen puolella. Harjanteen kaakkoispuolella, harjanteen ja kanjonin jyrkän rinteen välillä sijaitsevan suon reuna on rinteen alla, kuopasta noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä. Kohteen voidaan katsoa rajautuvan kahdeksi halkaisijaltaan noin viisitoistametriseksi alueeksi, jotka kattavat pyyntikuopat 1 ja 2 lähiympäristöineen. Kohteen on paikallistanut Viljo Valle heinäkuussa 2008. Kohdetta ei aiemmin ole tarkastettu. Kohteesta Báktegoa?ku dokumentoidut pyyntikuopat eivät vaikuta kuuluvan laaja-alaisempaan pyynti-kuoppajärjestelmään, toisin kuin varsin lähellä, Buksalskáidin alueella, kanjonin ulkopuolella sijaitsevat kuopat. Báktegoa?kun kuopat ovat Buksalsáidin kuoppiin verrattuina paitsi harvalukuisia, myös melko etäällä toisistaan ja olemukseltaan poikkeuksellisen kookkaita ja syviä. Kyseisistä piirteistä johtuen on todennäköistä, että Báktegoa?kun kuoppia on käytetty hirvien pyytämiseen, ja niillä tapahtunut metsästys on voinut perustua pikemminkin hirvien kulkureittien tarkkaan tuntemukseen kuin ajopyyntiin. Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Kevon kanjonin pohjalla, noin 250 metrin etäisyydellä joesta, melko kapealla koillis-lounais-suuntaisella moreeniharjanteella. Koivikon lisäksi harjanteella kasvaa muutamia suuria mäntyjä. Harjanteen kaakkoispuolella on kapea soistunut notkelma, jonka toisella puolella nousee jyrkkä kanjonin rinne. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat puolukka, variksenmarja ja sammalet. 3 Voimassa 2019-11-27T14:54:02 4885.48413086 331.15001019
arkeologinenkohde_alue.909 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.909 139284 {903968CB-F560-44BA-9B2C-3BDE4ADA6B53} Sattovaara 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 225 ei Kohde koostuu kuudesta rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3576940 y 7463074) on pohjois-eteläsuuntainen, 23 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Se erottuu maastossa turpeen ja heinikon peittämänä kohoumana, joka on 0,3 - 0,4 metriä korkea. Rakennus on jaettu kahteen osaan, jonka välissä sijaitsee noin 7 metriä pitkä väliosa, missä kohouma on huomattavasti matalampi. Rakennuksen molemmat päätyosat ovat noin 8 metriä pitkiä. Rakennuksessa on paikoitellen havaittavissa yksi säilynyt hirsikerta. Hirret ovat noin 0,2 metriä paksuja. Rakennuksen pohjoisosan päällä kasvaa tiheäkasvuinen vadelmapensas. Rakennuksen kaakkois- ja koilliskulmien läheisyydessä on heinikon peittämät vanhat lantakasat. Jäännös 2 (x 3576882 y 7463076) on 6,5 x 6 metrin kokoinen rakennusjäännös. Se erottuu maastossa turpeen peittämänä kohoumana, joka on 0,2 - 0,5 metriä korkea. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa taimikkoa ja nuoria mäntyjä. Lähiympäristössä on havaittavissa yksittäisiä lankun- ja hirsienpätkiä. Jäännös 3 (x 3576871 y 7463068) on pohjoisrinteeseen kaivettu ja vielä pystyssä oleva maakellari. Kellarirakennus on 5,7 metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä ja sillä on lankuista rakennettu harjakatto, joka on katettu kattohuovalla. Katossa on ilmanvaihtohormi. Kellarirakennuksen runko on tehty 0,2 - 0,3 metriä paksuista pelkkahirsistä. Hirsirungon korkeus on noin 1,7 metriä ja se on salvottu lohenpyrstösalvoksilla. Rakennuksen harjakorkeus on enimmillään noin 3 metriä. Rakennuksen oviaukko sijaitsee sen pohjoispäädyssä ja se on 0,7 metriä leveä ja 1,4 metriä korkea. Ovenkarmit ovat lankuista tehty ja naulattu kiinni hirsirunkoon. Ovenkarmissa on säilynyt saranat. Oven takana on noin 1,5 metriä pitkä käytävä, joka johtaa kellarihuoneeseen. Kellarihuoneen seinämät ovat osittain sortuneet sisäänpäin. Maakellaria ympäröivä U-muotoinen maavalli on enimmillään noin 2 metriä leveä ja 1 metriä korkea. Jäännös 4 (x 3576859 y 7463073) on 5 x 5 metrin kokoinen rakennusjäännös. Se erottuu maastossa turpeen peittämänä kohoumana, joka on 0,2 - 0,4 metriä korkea. Rakennuksessa on paikoitellen havaittavissa yksi säilynyt hirsikerta. Hirret ovat noin 0,2 metriä paksuja pelkkahirsiä ja rakennuksessa on käytetty lohenpyrstösalvoksia. Rakennuksessa on osittain säilynyt lankkulattia. Rakennuksen kaakkoisnurkassa on 2 x 2 metrin kokoinen tulisijan perusta, jonka päällä on tiiliskivien keskittymä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa taimikkoa. Jäännös 5 (x 3576846 y 7463077) on jätekaivon jäännös, joka erottuu noin metrin syvänä kuoppana, jonka päällä on romahtanut lankkukehikkorakenne. Rakenteen koko on noin 4,2 x 3,7 metriä. Rakenteen keskellä on havaittavissa jäteluukun kehys. Jäännös 6 (x 3576873 y 7463115) on lähinnä etelä-pohjoissuuntainen, 19 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Sen seinälinjat erottuvat maastossa turpeen peittämänä vallina, jonka leveys on keskimäärin noin 1,5 metriä ja korkeus 0,4 - 0,5 metriä. Rakennuksen molemmissa päädyissä on tulisijan betoniperustat, joka on 2 x 2,0 - 2,5 metriä. Perustat ovat enimmillään 0,5 metriä korkeita ja koostuvat luonnonkivistä, jonka päälle on valettu nyt hajonneet betonilaatat. Rakennuksen vieressä on havaittavissa rakennuksesta johtavan muoviputken pätkä. Rakennuksen pohjoispäädyn valli on osittain tuhoutunut maamuokkauksen seurauksena. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa taimikkoa ja nuoria mäntyjä. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Metsuri Raimo Pulskan ilmoittama. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 6 on kämpän päärakennus ja jäännös 1 kämpän talli. Jäännös 2 ja 4 funktioita ei pystytty määrittelemään, mutta todennäköistä on, että ainakin yksi niistä on kämpän sauna. Kohde sijaitsee Sattovaaran ja Sattotuoren välillä olevan harjumuodostelman pohjoispuolella. Maasto on tasainen ja kuivahko kangas, joka rajautuu idässä, pohjoisessa ja lännessä kosteikkoihin. Alueella kasvaa taimikkoa sekä yksittäisiä nuoria mäntyjä. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Alueen halki kulkee pohjois-eteläsuuntainen metsäautotie ja alueen maapintaa on paikoittain muokattu. 3 Voimassa 2011-11-11T09:19:10 5334.1550293 304.8928517
arkeologinenkohde_alue.910 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.910 127361 {2B3AB723-24B8-4BFE-A522-7B05C6A4F3B2} 1000018087 Silisjávri länsi Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon ei Kohde muodostuu kahdesta kivetystä tulisijasta. Tulisijat sijaitsevat noin kuudenkymmenen metrin päässä Siilasjärven rannasta, noin kolmenkymmenenviiden metrin etäisyydellä toisistaan. Tulisijoista eteläisempi on suorakaiteen muotoinen liesilatomus, pohjoisempi on puolestaan muodoltaan pyöreä. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus Matalan moreeniharjanteen itäpäässä olevalla tasanteella sijaitseva liesilatomus on vain reunaosiltaan kivetty, koillis-lounais-suuntainen, kooltaan noin 1,3 x 0,85 m. Latomus on umpeenkasvanut, mutta useimmat kivet kuitenkin näkyvät kasvillisuuden välistä. Kivien yläpinnat ovat noin 5 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Useimpien kivien halkaisija on noin 20-25 cm, poikkeuksena latomuksen koillispäässä oleva kiveyksen muita kiviä kookkaampi, yläpinnaltaan tasainen kivi, kooltaan noin 50 x 40 cm. Latomuksen kaakkoispuolella, aivan latomuksen vieressä, on lisäksi kaksi kiveä, kooltaan latomuksen kiveykseen käytettyjen kivien kokoisia. Muita kiviä lähiympäristössä ei ole. Latomus on aivan avoimen alueen laidalla; tulisijan eteläpuolella vallitseva kasvillisuustyyppi on tunturikoivikko. Tulisijan keskelle lapiolla kaivetusta koepistosta tavattiin pintaturpeen alta huuhtoutumiskerros, hiiltä tai nokea ei juurikaan havaittu. Tulisijan päällä ja läheisyydessä kasvaa vaivaiskoivujen ja variksenmarjan lisäksi myös puolukkaa ja heinäkasveja Kehämäinen kivetty pyöreä tulisija Tulisija sijaitsee suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta noin 35 metriä pohjoiseen. Tulisija on pyöreä, halkaisijaltaan noin 80 cm, ja vain reunaosiltaan kivetty. Kivien yläpinnat ovat noin 5-10 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalla, ja kivien halkaisija vaihtelee välillä 15-25 cm. Yksi kivi on vierähtänyt paikoiltaan noin 40 cm päähän tulisijan luoteispuolelle. Muita kiviä tulisijan lähiympäristössä ei juuri ole. Tulisijan keskelle lapiolla kaivetusta koepistosta tavattiin noin 5 cm paksuisen pintaturpeen alta hiiltä ja tulen rapauttamia kiviä. Lähialueen kasvillisuutta hallitsevat variksen- ja riekonmarja, tinajäkälä sekä heinäkasvit. Kohteen voidaan katsoa rajautuvan pistemäisesti kahdeksi pesäkkeeksi havaittujen tulisijojen välittömään lähiympäristöön. Aktiviteettialueen keskeisimmät osat lienevät enintään noin kymmenen metrin säteellä tulisijojen luota. Yhtenäistä asuinkenttäaluetta tulisijojen ympäristön ei voida katsoa muodostavan. Kohde sijaitsee Siilasjärven länsipuolella, lähellä järven luoteiskulmaa, avoimella moreenipohjaisella vaivaiskoivu-variksenmarjakankaalla, korkeustasoltaan muutamia metrejä järven pintaa korkeammalla. 3 Voimassa 2012-03-16T14:56:38 844.67663574 121.18454869
arkeologinenkohde_alue.911 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.911 127503 {2445BBBC-F4E4-45B1-9943-D26B5C818F23} Uddskatan 4 tulenjohtotorni ja tähystyspaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2133 Tulenjohto- ja tähystystornien rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 6 Kansalliset kaupunkipuistot 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty ei Kohde koostuu useasta kivisistä, betonin ja kiven sekaisista, betonisista ja muista rakenteista. Huomattavin rakenne on betoninen tulenjohtotorni, joka on rakennettu alueen korkeimmalle kohdalle. Tornia käytetään nykyään lintujen tarkkailuun ja sen ulkopintaan on kiinnitetty metallisia kaiteita ja puiset tikkaat. Sen ulkopinta on erittäin hyvin säilynyt. Pinnassa näkyy paikoitellen todennäköisesti sodanaikaisia sirpaleosumia ja sen lisäksi siihen on uurrettu kirjaimet EV|H| sekä vaikeasti tunnistettava kirjain (mahdollisesti N). Tornin katto on tasainen ja sen kaikissa seinissä on leveät rakoaukot, joiden sisäpuolella etäisyysmittareiden telineet ovat edelleen säilyneet. Tornin oviaukon ympärillä on säilynyt puurakenteitaalkuperäisellä paikallaan. Myöskin sisäosat ovat harvinaisen hyvin säilyneet kuten esimerkiksi puinen välikatto/lattia. Betonirakenteen eteläpuolella metrin päässä oviaukosta on kivistä ja puusta tehty rakenne, josta huonokuntoiset puusoat pilkottavat vielä kivien seassa. Avokallioterassimuodostelmalla tornin pohjoispuolella on betonisia hevosenkengänmuotoisia tähystypaikkoja ja ampuma-asemia sekä muita kivistä ja betonista tehtyjä noin metrin korkuisia rakenteita. Liittyvät varastointiin ja lähipuolustukseen. Terassin juurella taas on neliskulmainen betonista ja kivistä tehty rakenne, jonka rakentamisessa on hyödynnettyä kalliossa olevaa luonnollista halkeamaa. Tornista noin 50m kohti lounasta on toinen hevosenkengänmuotoinen betonista ja kivistä tehty tykkiasema Alueella olevat rakenteet Uddskatanin alue on ollut osa Tulliniemen aluetta, jossa on ollut vilkasta satamatoimintaa ainakin 1500-luvulta lähtien. Hankoniemen siirtyminen Neuvostoliittoon hallintaan talvisodan jälkeen aloitti voimakkaan linnoittamisen ajan myös Uddskatanilla. Alueella sijaitsi 29. rannikkopatteriston 130mm tykit. Patteristo oli ympäröity piikkilangalla omaksi tukikohdakseen, joka käsitti lähinnä luonnonsuojelualueen länsiosaa, ja lisäksi rannoilla sijaitsi useita lähipuolustusasemia. Korsut, joiden hirsikehikot oli peitetty rantakivillä, sijaitsivat tykkiaseman läheisyydessä. Uddskatanin patteristo ampui eniten Hankoniemen rannikkopattereista, yhteensä 400 ammuntaa ja 3097 kranaattia. Tykkipihat olivat kuitenkin liian matalat ja sijaitsivat rintamassa lähellä toisiaan. Siksi nämä antoivat miehistöilleen liian vähän suojaa. (Salminen 1991:4-5, Silvast 1985:42-44) Lähteet: Salminen, Pekka 1991: Uddskatanin lakisääteisen suojelualueen ja Tammisaaren kansallispuiston sotahistorian selvitys. Metsähallituksen keskusarkisto & Etelä-Suomen luontopalvelujen arkisto. Silvast, Pekka 1985: Hankoniemi 22.3.1940-2.12.1941 - Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta. Hangon museon julkaisusarja 1. Tammisaari. Betoninen torni on alueella olleen venäläisen 29. rannikkopatteriston tukikohdan tulenjohtoasema. Sen ympärillä olevat rakenteet ovat juoksuhautoja, majoituskorsuja ja tykkipihoja. Kohde on suhteellisen hyvin säilynyt. Varsinkin tulenjohtoasema ja tykkipihat näyttävät säilyneen yllättävänkin hyvin eikä niissä ollut näkyvissä ilkivallan merkkejä. Kohde sijaitsee läntisemmän avokallioalueen korkeimmalla kohdalla ja sen länteen sekä etelään viettävillä rinteillä, jotka koostuvat useasta kallioterassimuodostelmasta ja matalasta avokalliokohoumasta. Suurimmaksi osaksi alue on avokalliota, mutta varsinkin pienimuotoisissa syvänteissä kasvaa hyvin tiheästi heinää, pensaikkoa ja koivua. Alueelta on esteetön näkyvyys varsinkin kohti länttä, lounasta ja etelää. 3 Voimassa 2019-10-14T10:01:57 972.33618164 116.04102028
arkeologinenkohde_alue.912 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.912 127793 {16C7A711-878A-4325-8388-9B5A22FCE15B} Sánajávri 2 Tukikohta 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2199 Muu sotahistoriallinen kohde 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 765 ei Kohteen todettiin olevan vahvasti linnoitetun tukikohdan jäännös, josta tavattiin useiden korsujen jäännöksiä, suojavalleja, tähystyssuoja sekä lahonneita polttopuukasoja. Läheskään kaikkien jäännösten käyttötarkoitus ei tarkalleen selvinnyt, muun muassa alueella ilmeisesti sijainnutta ilmatorjunta-asemaa ei onnistuttu tunnistamaan. Harjanteella sijainneista korsuista kaksi oli ilmeisesti ollut noin 6 x 3 m laajuisia aaltopeltikorsuja ja loput kolme hirsirakenteisia ja pääosin hiukan aaltopeltikorsuja pienempiä. Suurin osa jäännöksistä on harjanteen luoteisosassa. Parhaimmassa kunnossa oleva jäännös tukikohdan alueella on jokseenkin ehjänä säilynyt tähystyssuoja harjanteen koillisosassa. Kohteesta tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Korsun jäännös 1 Koordinaatit: x = 7676 081 / y = 3255 106 Räjäyttämällä tuhotun kallioon louhitun aaltopeltikorsun jäännös. Pohjoista kohti laskevassa loivassa rinteessä, oviaukko ollut pohjoiseen päin. Suurimmaksi osaksi romahtanut. Oviaukon rakenteet osittain säilyneet. Esineistöä korsun jäännöksen yhteydessä: rautalankaa, peltiä, kaminan putkia, säilyketölkkejä. Korsun jäännös 2 Koordinaatit: x = 7676 068 / y = 3255 081 Ainakin osittain palaneen ja kokonaan romahtaneen hirsirakenteisen korsun jäännös. Korsu on ollut kallioon louhittu, eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen ja mitoiltaan noin 6 x 3 m. Rakenteista ovat jäljellä oven karmit ja muutama hirsi. Ovi on sijainnut korsun itäisen sivun pohjoispäässä. Itäisellä sivulla on myös ollut jonkinlainen tuuletusaukko, joka on ulottunut noin 0,6 m levyisenä ja 0,5 m korkuisena tunnelina korsun kivivuorauksen läpi. Tunnelin katto on tehty hirsistä ja sen rakenne on yhä hyvin hahmotettavissa. Esineistöä korsun jäännöksen yhteydessä: kattohuopaa, peltiä, kaapelia, säilyketölkkejä. Korsun jäännös 3 Koordinaatit: x = 7676 059 / y = 3255 022 Kallioon louhittu romahtanut hirsikorsu. Länteen laskevassa rinteessä, itä-länsi-suuntainen, mitoiltaan noin 4 x 2 m. Ovi ollut länsipäässä, oviaukko vielä hyvin hahmollaan. Katto on ollut rakennettu halkaistuista hirsistä. Esineistöä korsun jäännöksen yhteydessä: rautalankaa, peltiä, säilyketölkkejä. Korsun jäännös 4 Koordinaatit: x = 7676 100 / y = 3255 028 Kallioon louhitun, ilmeisesti hirsirakenteisen ja kokonaan romahtaneen korsun jäännös. Luoteeseen laskevassa rinteessä, luode-kaakko-suuntainen, mitoiltaan noin 5 x 3 m. Ovi ollut kohti luodetta, ovenpielipuista toinen on vielä pystyssä. Koillissivulla ollut jonkinlainen tuuletusaukko, joka on ulottunut korsun kivivuorauksen läpi, vastaavanlainen kuin korsun jäännöksessä nro 2. Esineistöä korsun jäännöksen yhteydessä: suksen kärkiosa, rautalankaa. Korsun jäännös 5 Koordinaatit: x = 7676 110 / y = 3255 054 Räjäyttämällä tuhotun kallioon louhitun aaltopeltikorsun jäännös. Pohjoiseen laskevassa rinteessä, pohjois-etelä-suuntainen, ovi on ollut kohti pohjoista. Oviaukon pystypuut ovat vielä paikoillaan. Korsun takaseinä on ollut halkaistuista tukeista rakennettu. Esineistöä korsun jäännöksen yhteydessä: kaapelia, rautalankaa, peltiä, säilyketölkkejä. Tähystyssuoja Koordinaatit: x = 7676 070 / y = 3255 138 Aaltopellistä rakennettu, osittain maahan kaivettu, kivillä vuorattu, pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen ehjä tähystyssuoja. Koostuu toisiinsa kiinnitetyistä kuudesta U-muotoisesta aaltopellistä, pituus ja korkeus noin 1,5 m, leveys noin 1,0 m. Penkkinä suojan läntisellä sivulla parru, itäisellä sivulla koivuranka. Tähystyssuojan etuosaa suojaava kivilatomus on tuettu laudoilla. Ensisijainen tähystyssuunta eteläkaakkoon, kohti Saanan itäistä rinnettä. Maakuoppa Koordinaatit: x = 7676 006 / y = 3255 057 Maakuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 m ja syvyys noin 0,6 m. Sijaintinsa puolesta voisi mahdollisesti olla vartiopaikka. Kuopan pohjalla kohtalaisen hyvin istuimeksi sopiva tasainen kivi. Suojavalli 1 Koordinaatit: x = 7676 104 / y = 3255 004 Korsuryhmän länsipuolella sijaitseva miehennostannaisista kivistä kasattu valli, korkeus noin 70 cm. Todennäköisimmin vartiopaikka tai tähystyspaikka Siilasjärven suuntaan, voi olla ampumapesäkekin. Suojavalli 2 Koordinaatit: x = 7676 212 / y = 3255 007 Miehennostannaisista kivistä kasattu nelikulmainen suojavalli, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, läntisemmästä päästään avoin, ulkomitoiltaan noin 5 x 4 m, levenee avoimeen päähänsä päin noin puoli metriä, kyseisen pään leveys siis noin 4,5 m. Suojavallin seinämät ovat korkeimmilta osiltaan noin 1,8 m korkuiset, alkujaan olleet ilmeisesti kauttaaltaan noin kaksimetriset. Alaosastaan valli on noin metrin paksuinen, yläosassa paksuus on noin 0,7 m. Suojavallin eteläinen sivu on tukeutunut viereiseen kumpareeseen. Suojan mahdollisista kattorakenteista tai -materiaaleista ei havaittu merkkejä. Polttopuukasa 1 Koordinaatit: x = 7676 152 / y = 3255 037 Kasa lahonneita koivurankoja. Rankakasan luoteispuolella kivihiiltä. Polttopuukasa 2 Koordinaatit: x = 7676 159 / y = 3255 006 Kasa lahonneita koivurankoja. Rankakasan luoteispuolella noin metrin korkuinen siirtolohkare. Kohde rajautuu pyöreähkölle alueelle, jonka halkaisija on noin kaksisataa metriä. Alue kattaa kokonaan kallioisen harjanteen lakialueen sekä jonkin verran alavampaa maastoa harjanteen luoteispuolelta. Kohteen etelä- ja itäluoteispuolilla sijaitsevat tukikohtien Saana 2 ja Saanajärvi 2 jäännökset. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditun saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavan piirroksen sekä majoitusrakennelmista tehdyn luettelon mukaan jokseenkin kohteen Saanajärvi 2 alueella on sijainnut 20 mm ilmatorjunta-asema (alue B9). Lisäksi alueella on luetteloitu olleen yksi korsu ja yksi teltta. Toisen maailmansodan aikainen tukikohta Saanajärvi 2 on osa Saanajärven luoteispuoleista vahvasti linnoitettujen tukikohtien keskittymää, johon lukeutuvat myös tukikohdat Saana 2 ja Saanajärvi 1. Tukikohdan jäännös Saanajärvi 2 on melko hyvin säilynyt ja tukikohdan rakenne on avoimessa tunturi-maastossa mainiosti hahmotettavissa. Tukikohta on kaikkiaan huomattavasti laajempi kuin Lapin sodan päätyttyä laadituissa asiakirjoissa on dokumentoitu. Kohde sijaitsee puuttomalla paljakalla, kallioisella harjanteella. Kohteen itäpuolella sijaitsee tukikohta Saanajärvi 1 ja kohteen eteläpuolella tukikohta Saana 2. 3 Voimassa 2010-12-14T11:03:40 26668.70458984 692.72468222
arkeologinenkohde_alue.913 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.913 126982 {267B0206-5F06-4A64-A66F-41E201169371} Syrjäharju tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 148 ei Molempien tervahautojen halkaisija on 12 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Vallien leveys on 2-3 metriä. Vallien ulkopuolella on selkeät ojat. Haudoissa ei havaittu halssia. Ympäröivässä metsässä oli lukuisia pienehköjä kuoppia. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty SutiGis:iin. kaksi tervahautaa Kohde sijaitsee Ison Suojärven eteläpuolitse kulkevalla Syrjäharjulla. Tien molemmilla puolilla on tervahaudat. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2010-12-09T10:38:13 1644.87304688 157.22056496
arkeologinenkohde_alue.914 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.914 127127 {F0DD3E70-DD90-424C-A543-646A83C90760} Peurakangas hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 175 ei Miilu 1 on pitkänomainen. Sen halkaisija on noin 15 metriä. Sen etelänpuoleisessa vallissa on kolo, josa on näkyvissä hiiltä. Syvyysero miilun pohjan ja etelävallin kohdalla on 1,5 metriä, mutta muutoin kuopan syvyys on noin 0,5 metriä. Miilu 2 on edellisen eteläpuolella. Se on saman kokoinen, kuin miilu 1, mutta vallit ovat matalat. Miilujen välissä, länsipuolella on suorakaiteen muotoinen kuoppa (2 x 2 x 0,8 metriä). Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty peruskarttaan. Kaksi hiilimiilua. Kohde sijaitsee Peurakankaan halkovan polun varrella, sen länsipuolella. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2010-12-09T14:40:24 455.36499023 85.08320497
arkeologinenkohde_alue.915 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.915 140117 {DA26032B-87E3-45EB-879B-6F4B27FAF7B0} Pyhäjärvi 9 maakuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 209 ei Kohteessa on viisi maakuoppaa, jotka sijaitsevat 20 metrin etäisyydellä Pyhäjärven rannasta järven suuntaisessa rivissä kaakosta luoteeseen. Kuopat sijaitsevat. 7 metrin matkalla. kolme kaakkoisinta kuoppaa on soikeita. 1,5 x 50 cm -kokoisia. Pitkä suunta on järven vastaisesti. Myös luoteisin kuoppa on samanlainen. Luoteesta kaakkoon seuraava kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan metrin. Kaikki kuopat ovat 50 cm syvyisiä. Mika Sarkkinen kuvaa kertomuksessaan kohdetta seuraavasti: Maakuoppia?, n. 5 kpl. ja Rakennusjäänteitä (hirsikehä, kellari) 2 kpl. Rovaniemi, Ampuma-alue, Vm.893:14:1 3623 05 TULKASELKÄ p = 7416 18, i = 3477 56, z = n. 210 (hirsikehä) p = 7416 16, i = 3477 57, z = n. 210 (kuopat) Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkolta 51 km koilliseen olevan Pyhäjärven keskiosan pohjoisrannalla Pyhäniemen keskiosassa. Alue on koillispuoleltaan pienen kumpareen suojamaa jokseenkin tasaista rantakangasta. Alueella on myös käytössä oleva riukulaavu ja tulipaikka. Paikalla on kaksi rakennusjäännettä ja puolenkymmentä epämääräistä kuoppaa. Hirsikehikkoinen kämppä on ollut suoraan maan pinnalle perustettu. Hirsien katkaisu ja salvokset on tehty sahalla. Tulisijan jälkiä ei paikalla ole. Kooltaan n. 6,5 x 7 metriä olevasta kehästä on jäljellä vain alin maatuva hirsikerta. Tämän etäisyys rannasta on noin 6 - 7 metriä. Kehikosta noin 16 metriä länteen, ja rannasta noin 15 metriä, on alaltaan noin 2 x 2 metrinen hirsikehäinen kellari, jonka katteena on hirsiä ja kiviä. Nykyinen tulipaikka on näiden välissä. Kämpästä kaakkoon hieman alavammalla kankaanosalla on muutamia pieniä epämääräisiä kuoppia, joiden halkaisija on noin 1 metri ja syvyys alle puoli metriä. Ainakin osassa kuopista on heikkoa huuhtoumaa. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien ylle gpsllä mitattuun alueeseen. Sutigis ja Mika Sarkkisen inventointikertomus vuodelta 2002, jossa kohde nimellä 63 Pyhäniemi SE alakohde maakuopat 5 kpl. Sarkkisen kertomuksessa samaksi kohteeksi on merkitty myös Reiskan kohde 140114 kämppä jäännös. Kuoppien merkitys on epäselvä, voivat olla hautoja, säilytyskuoppia tai jotenkin liittyä niiden pohjoispuolella sijaitsevaa asumuksen jäänteeseen. Tuore kangasmetsä, jossa kasvaa aluskasvillisuutena suopursua. 3 Voimassa 2011-11-28T13:20:23 182.79858398 53.47865055
arkeologinenkohde_alue.916 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.916 139522 {1441E0F1-8173-4ED0-B724-1DB6B9A780CA} Salmentauskangas Historiallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 238 ei Koepistoissa havaittiin kukkulalla kaksi vierekkäin olevaa soikeaa (n. 7 x 6 m) selkeää likamaa-aluetta, likamaakerroksen paksuus on 12-18 cm. Väri on tummanruskeaa, ja se sisältää runsaasti pieniä luunsiruja, jonkun verran nokea/hiiltä ja pieniä palaneita kiviä. Kiinteitä rakenteita ei havaittu. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on noin 1 cm. Kohde rajautuu koepistojen/kairaushavaintojen mukaisesti Kohde löytyi inventoinnissa 13.07.2011. Selkeät likamaa-alueen rajat viittaavat mahdollisesti paikalla olleen kiinteän rakenteen/asumukseen. Selvitys vaatisi kaivaustutkimuksen. Ohuen huuhtoutumiskerroksen perusteella kohde on ajoitettu historialliseen jaksoon. Pieni tasainen kukkula soiden välissä lahden pohjukassa.Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää; aluskasvillisuus puolukka, kanervaa ja jäkälää. 3 Voimassa 2011-11-15T15:56:16 466.42114258 86.93955479
arkeologinenkohde_alue.917 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.917 122994 {FB4773A9-9A14-46C0-B641-9A73FB913EF1} 1000020788 Hentansuvanto Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 150 145 ei Ivalojoen eteläpuolella sijaitseville mökeille on ilmeisesti melko vastikään jatkettu metsäautotietä länttä kohti. Tieltä ja sen reunoille nurin käännetyiltä kuntanpalasilta löytyi noin 40 metrin matkalta viitisenkymmentä kvartsi-iskosta. Lisäksi tien reunoilla oli kolmessa kohtaa mahdollisesti nuotion punaiseksi värjäämän maan läikkiä. Tiellä eikä sen lähialueilla näkynyt mitään rakenteita, kuten tulisijoja. Kohde on osittain tuhoutunut tien teon takia, mutta pieniä osia saattaa vielä olla koskemattomana tien molemmin puolin. Sopivaa asuinpaikkapinta-alaa on noin 40x 5 metriä. Löydöt rajoittuvat pienelle alueelle tietä ja sen reunoja. Molemmin puolin tietä on soistunut alue, joissa asuinpaikkalöytöjä tuskin on. Tie kulkee tasaisella terassilla parinsadan metrin päässä Ivalojoesta. On todennäköistä, että asuinpaikka rajoittuu terassille. Asuinpaikkalöytöjä ei havaittu kuvaillun alueen itä- eikä länsipuolella, vaikka sopivaa asuinpaikka-aluetta olisi vielä etenkin löydöistä länteen, puron ympäristössä. Löytöjen perusteella kyseessä on pienialainen, mahdollisesti kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan läpi kulkee metsäautotie. Tien pohjoispuolella on tiheäpuustoinen räme ja eteläpuolella lievästi soistunut mäntykangas. Tien kohdalla maaperä on hiekkaa. Asuinpaikasta parikymmentä metriä länteen virtaa kohti Ivalojokea pieni puro. Asuinpaikan eteläpuolelta kulkee poroaita. 3 Voimassa 2010-11-23T11:50:04 398.09008789 95.21706418
arkeologinenkohde_alue.918 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.918 140187 {09D6DC70-E76D-49F4-BECF-9643A404F476} Pyhäjärvi N-ranta kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 212 ei Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoinen kämppä, jonka seinät ovat väli-ilmansuuntiin. Kämppä on tehty pyöröhirsistä, jotka ovat nurkista salvettu alapuolelta. Hirret on katkottu moottorisahalla ja sisäseinien pinnat on tasattu moottorisahalla. Ovi on koillisseinän itänurkassa. Kaakko ja luodeseinällä on ikkunat. Katossa on ollut harmaa kattohuopa. Lounaisella peräseinällä on ilmeisesti ollut kaksi metriä pitkä makuulaveri, eli peska. Ovenpielien sisä- ja ulkopuolella on pyöröpuut, jotka on surrattu rautalangoilla seinän läpi tukemaan ovirakennetta. Luultavasti kämppä on 1960- luvulta. Pisteessä x 3476902, y 7416857 on 1 x 1,5 metrin kokoinen kellari, jonka korkeus on 1,5 metriä. Seinät on moottorisahalla pyöröpuista halottu. Katto on harmaasta huovasta ja rakennelman yläpuolella on turvekate. Pisteessä x 3476905, y 7416857 on sauna, jonka koko on 2 x 2 metriä. Saunassa on 9 hirsikertaa jäljellä. Sauna on rakennettu hiekkarinteeseen puolittain maan sisään. Järven vastakkaisella sivulla on lauteet ja järven puolella ovi. Oven vieressä on tynnyrikiuas. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän pihapiiriin ja havaittujen rakennelmien ylle. Alue on rajattu gps paikantimen avulla. Sutigis ja Mika Sarkkisen vuoden 2002 inventiontikertomus, jossa kohde nimellä 64 Pyhäjärvi N-ranta. Kertomuksessa sivulla 59. Kämppä piharakennuksineen. Kämpän käyttötarkoitus on epäselvä. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Kämpästä on rantaan matkaa 40 metriä. Kämpän ja rannan välissä on kellari ja sauna. Kämpän ympäristössä on kaminoita, öljykanistereita ym. roinaa. 3 Voimassa 2011-11-30T10:56:38 549.40209961 89.21587803
arkeologinenkohde_alue.919 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.919 123585 {7A988B79-FD8A-47F9-80CB-40A53496D9E2} Särkkälampi 3 maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 220 ei Paikalla on neljä kuoppaa, joista kaksi on pyöreän ja kaksi soikean muotoista. Kuoppien jyrkempien reunojen takia ne vaikuttavat olevan nuorempia kuin esimerkiksi harjun alla olevat pyyntikuopat. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1-1,5 m välillä. Sijainti: 7181820 605978 7181810 605990 7181804 605995 Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Uusi löytö Maakuoppia. Jumalissärkän lähellä asuva Toivo Mäkeläinen kertoi Jumalissärkillä käydyn vuosien saatossa kaivamassa erilaisia kuoppia mm. hiekanottoa varten. Nämä kuopat ovat vähän omituisessa paikassa harjun päällä ollakseen hiekanottokuoppia. Kohde sijaitsee Jumalissärkän hiekkaharjun ylärinteessä mäntymetsässä. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2018-12-07T11:14:34 226.05712891 86.5336134
arkeologinenkohde_alue.920 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.920 118621 {9F490986-13E1-41E5-8E23-0927B488C67D} 1000020852 Kippisjärvi pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 152 ei Kohteessa on kolme pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat hiekkaharjun pohjoispäässä kaakko-luodesuuntaisesti. Pyyntikuoppa 1 Pyyntikuoppa 1 sijaitsee harjun luoteispäässä. Sen halkaisija on 2,7 m ja syvyys 0,6 m. Maakairauksessa kuopan pohjalla todettiin paikoin 10 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros ja parista paikasta kaksoismaannos. x=3561564, y=7615468, z=15 Pyyntikuoppa 2 Pyyntikuoppa on lähes kiinni pyyntikuopassa 1 sijoittuen sen eteläpuolelle. Kuopan 2 halkaisija on 2,7 m ja syvyys 0,5 m, ja sen pohjasta otetussa maakairauksessa oli turpeen alla noin 15 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. Kuoppien 1 ja 2 yhteispituus on 5,1 m. x=3561565, y=7615467, z=153 Pyyntikuoppa 3 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee kuopasta 2 noin 5 m kaakkoon. Sen koko on 3,7 m x 2 m ja syvyys 0,6 m. Maakairauksessa kuopassa todettiin olevan noin 15 cm paksu huuhtoutuneen hiekan kerros. x=3561568, y=7615462, z=152 Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2010 inventoinnissa. Kolme pyyntikuoppaa. Pohjois-eteläsuuntainen Kippisjärvi sijaitsee Ivalon kirkosta noin 40 km itäkaakkoon, Nurkkavaaran kaakkoispuolella, Nangujärventien itäpäässä ja rajavyöhykkeen sisällä. Kippisjärven eteläosa on Venäjän puolella, ja Venäjänvastainen raja-aita kulkee sen eteläosan poikki. Kohde sijaitsee noin 1,4 km järven eteläpään rajalinjasta pohjoisluoteeseen, 100 m Kippisjärven länsipuolella. Alue on hiekkaista kumpumoreenia. Paikalla kasvaa varttunutta mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta, suopursua ja puolukkaa. 3 Voimassa 2018-12-03T14:22:23 226.16577148 56.95744379
arkeologinenkohde_alue.921 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.921 136225 {8DBFCC60-F622-4592-B8AB-998C4999E42F} Koppelolampi 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 229 ei Kohteessa on kahden rakennuksen, luultavasti kämpän ja tallin, jäännökset 40 m etäisyydellä toisistaan. Koordinaatit (ykj) Rakennus jäännös 1: X 7480308, Y 3525956, Z 229; Rakennus jäännös 2: X 7480323, Y 3525919, Z 229 Idänpuoleinen rakennus 1 on 8,4 m x 8,5 m kokoinen pyöröhirsinen rakennus. Rakennuksesta on jäljellä kaksi hirsikertaa ja vuoliaisia. Katon harja on ollut etelä-pohjoissuuntainen. Hirsien päistä ja nurkkien koirankaulasalvoksista osa on sahattu ja osa veistetty kirveellä. Hirsien päät on jätetty eripituisiksi ja lovipuoli on asetettu ylöspäin. Lännenpuoleinen rakennus 2 on toista rakennusta lahompi. Se on 7,4 m x 9 m kokoinen. Hirsiä on jäljellä vain yksi hirsikerta, ja lisäksi joitakin vuoliaisia vielä erottuu. Katon harja on ollut etelä-pohjoissuuntainen, jolloin lyhyempi sivu on ollut päätyseinä. Nurkkasalvoksia ei erotu. Rakennusten päällä kasvaa koivuja ja kuusentaimia. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan kahdeksi ulkorakennukseksi. Kartoitustyö karttaa varten on tehty v. 1964-66. Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin jäännökset, jotka ajoittuvat 1900-luvun puolivälin tienoille. Rakennukset eivät ole ilmeisesti olleet enää 1960-luvulla käytössä, joten ne on merkitty karttaan kylmiksi rakennuksiksi. Kohde sijaitsee Tuoreen Koppeloselän pohjoispuolella, Koppelolammen lounaisrannalla suon laidalla, 100 m etäisyydellä vesirajasta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Etelänpuoleinen alue on hakattu ja muokattu 1990-luvulla, ja rakennukset ovat aivan tämän alueen reunassa. Koppelolampea ympäröivä suoalue on nevaa. 3 Voimassa 2018-12-14T16:33:26 996.5637207 148.07128522
arkeologinenkohde_alue.922 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.922 138722 {6DA2DA35-DA42-4065-AF35-F399802E4F4F} Luiro 1 rakennus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1124 Torpat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Kohteesta on kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3563648 y 7494665) on itä-länsisuuntainen, 5,3 metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen perusta on betonista valettu ja se on 0,1 metriä korkea ja 0,1 metriä leveä. Rakennuksen pohjoisseinän vieressä on tulisija, jonka noin 4 metriä korkea tiilistä muurattu savupiippu on vielä pystyssä. Tulisijan uuni on teräsrunkoinen ja sen luukussa lukee "Porin Matti". Rakennusjäännöksen päällä ja lähiympäristössä on jonkin verran irtonaista rakennusjätettä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa taimikkoa. Jäännös 2 (x 3563639 y 7494695) on 2,4 x 1,4 metrin kokoinen lautarakenteinen käymälärakennus. Sen runko on vielä pystyssä, mutta suurin osa sen seinistä on hävinnyt. Rakennus on noin 2,2 metriä korkea ja rakennuksessa on kattohuovalla katettu pulpettikatto. Rakennuksen oviaukko sijaitsee sen kaakkoisseinässä ja on 0,8 metriä leveä ja 1,5 metriä korkea. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten mukaisesti. Kohteesta on SutiGis-havainto. Torpan jäännös. Porin Matti-merkkisiä uuneja alettiin valmistaa 1930-luvun lopulla ja ne yleistyivät toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla. Rakennus on vielä ollut pystyssä vuonna 1970 ja se on merkitty vuonna 1973 painettuun maastokarttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Kohde sijaitsee Kemijoen tasaisella ja hiekkapohjaisella pohjoisrannalla noin 40 metriä joesta. Kohteen eteläpuolella kulkee vanha ajoura. Alueella kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja ruohosta. 3 Voimassa 2019-01-24T13:15:43 1253.14038086 154.3577934
arkeologinenkohde_alue.923 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.923 138726 {1507B191-FB51-4F16-88FC-B66BDB3AD521} Luiro 2 rakennus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Paikalla on seitsemän rakennus- ja rakennejäännöstä. Jäännös 1 (x 3563405 y 7494634) on itä-länsisuuntainen, 12 metriä pitkä ja 5,7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on betonijalkaperusta, jonka päällä on jäljellä kaksi lahoa hirsikertaa. Parruhirret ovat sahalla katkaistuja ja 0,2 metriä paksuja. Rakennuksessa on käytetty lohenpyrstösalvoksia. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Rakennuksen eteläpuolella on heinittynyt vanha lantakasa. Jäännös 2 (x 3563404 y 7494637) on neliönmuotoinen kuoppa, jonka koko on 1,2 x 1,2 metriä ja ainakin 1 metriä syvä. Kuoppa on täytetty isoilla kivillä. Kuopan päällä on havaittavissa kansirakenteesta peräisin olevia lahoja lankunpätkiä. Kuoppaa ympäröi noin 1 metriä leveä ja 0,2 - 0,4 metriä korkea maavalli. Jäännös 3 (x 3563373 y 7494668) on lähinnä koillis-lounaissuuntainen, 8,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennusjäännös erottuu maastossa noin 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Rakennuksen keskiosassa sijaitsee noin 1,8 x 2 metrin kokoinen luonnonkivistä ja tiiliskivistä muurattu tulisijan jäännös, jonka säilynyt korkeus on noin 2 metriä. Tulisijassa on muutamissa paikoissa vielä havaittavissa valkoista laastia. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa taimikkoa. Jäännös 4 (x 3563357 y 7494673) on rinteeseen kaivettu noin 3,5 metriä pitkä ja 2 metriä leveä kellarikuoppa, jonka lattiapinta on takaseinän kohdalla 1,1 metrin syvyydellä maapinnasta mitattuna. Kuopan seinämät ovat osittain sortuneet. Jäännöksessä on havaittavissa lahoja seinävuorauksessa käytettyjä hirsiä sekä kattohuovanpaloja. Jäännös 5 (x 3563341 y 7494689) on soikeanmuotoinen kuoppa, jonka koko on 2,3 x 1,8 metriä. Kuoppaa ympäröi noin 1 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea maavalli. Kuopan syvyys on noin 0,6 metriä vallin päältä mitattuna. Kuopassa ja sen lähiympäristössä on jonkin verran jätettä ja romua, mm. peltipurkkeja. Jäännös 6 (x 3563367 y 7494627) on hieman epämääräinen rakennusjäännös, joka erottuu lähinnä kasvillisuuden ja hyvin fragmentaaristen rakennusjätteiden levinnän perusteella. Jäännöksen koko on arvioitu noin 6 x 6 metriseksi. Jäännöksen pohjoissivustalla on 2,8 metriä pitkä, 0,9 metriä leveä ja 0,3 - 0,5 metriä korkea röykkiö, joka koostuu noin 0,5 metrin kokoisista kivistä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa taimikkoa. Jäännös 7 (x 3563365 / 7494601) on noin 2,5 x 2,5 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka seinälinja on osittain hyvin vaikeasti seurattavissa. Seinälinja erottuu 0,2 metriä leveänä ja 0,1 metriä korkeana turpeen peittämänä vallina. Rakennuksessa on Porin Mainio -merkkinen muuripata, joka on halkaisijaltaan 0,7 metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä. Rakennusjäännöksestä on myös havaittavissa muutamia lahoja lankunpätkiä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa taimikkoa. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. 1900-luvulle ajoittuva maatilan jäännös. Rakennusjäännös 1 on todennäköisesti talli ja/tai navetta, jäännös 3 tilan päärakennus ja jäännös 7 sauna. Rakennusjäännös 6:n funktio ei inventoinnin aikana selvinnyt. Tilan rakennukset ovat merkitty vuonna 1973 painettuun maastokarttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Kohde sijaitsee Kemijoen hiekkapohjaisella ja kuivahkolla pohjoisrannalla. Kohteen lounaispuolella on vanha heinittynyt pelto-alue. Noin 50 metriä rannasta pohjoiseen alkaa lyhyt etelärinne, jonka yläpuolella on kuiva mäntykangastasanne. Alueella kasvaa nuorta sekametsää, joka muuttuu ylimpänä olevalla tasanteella mäntymetsäksi. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja paikoitellen heinästä. 3 Voimassa 2019-01-24T14:09:51 2514.95068359 321.38708162
arkeologinenkohde_alue.924 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.924 134987 {27236534-2D07-40A6-B443-5617E5C47E58} 290010177 Myysteryssaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Lähinnä etelärannan lahdista on asuinpaikkalöytöinä kvartsia (KM 25116:1-3). Kohde on ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskiosassa, Ala-Honkisen pohjoispuolella, Katerman voimalaitoksesta 10,4 km itäkoilliseen. Myystaryssaaressa (koko 70 x 300 m) kasvaa pääasiassa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena varpuja. Rannat ovat kivikkoiset, mutta etelärannalla on useita hiekkarantaisia lahtia. Vedenpinnan säännöstelyn seurauksena saari on syöpynyt alkuperäistä pienemmäksi. 3 Voimassa 2012-01-16T12:25:10 11699.34082031 1137.10063197
arkeologinenkohde_alue.925 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.925 134988 {F45392BE-166C-485E-A9DE-E1390D5B59F8} 290010176 Haukisaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Etelärannan hiekasta on asuinpaikkalöytöinä kvartsia (KM 25115:1-3). MJ-rek Kohde ennallaan RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 9,2 km itäkoilliseen. Haukisaari (50 x 300 m) on vedenpinnan säännöstelyn suurelta osin tuhoama saari. Sen itäosassa kasvaa havumetsää ja puolukkaa, matalammassa länsiosassa pientä koivua ja pajupensasta. Rannat ovat kivikkoiset, mutta etelärannassa on parissa kohtaa hiekkarantaa ja vedensyömää hiekkatasannetta. MJ-rek 3 Voimassa 2012-01-16T12:24:05 3980.48632812 550.27276583
arkeologinenkohde_alue.926 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.926 134989 {5C9E9BD6-639A-4A53-BB74-5BA29F24DED8} 290010100 Ärjä S kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Asuinpaikkalöytöjä (KM 23992, KM 28647, KM 30516) on kauttaaltaan saaren rannoilta. Saarella on toinen asuinpaikka [99] Ärjä N. Kohde on ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Ärjänsaaren etelärannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 8,6 km itäkoilliseen. Ärjänsaari on hiekkarantainen, mutta rannat ovat pahoin vedensäännöstelyn syömiä. Saari on rantojen läheltä soistunut, keskiosassa kasvaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2012-01-16T10:36:55 199.48266602 50.80978686
arkeologinenkohde_alue.927 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.927 134990 {6AC514D9-7A10-436E-9486-4C16FFD3F001} 290010098 Ärjänluoto kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Ärjänluodon rannat ovat kivikkoa ja soraa, koillisosassa on veden syömä hiekkatasanne, josta asuinpaikkalöydöt (KM 23991:1-3) ovat pääasiassa peräisin. Saaressa kasvaa havumetsää. Kohteen hiekkatasanne oli tarkistushetkellä lähes kokonaan veden alla. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa olevan Ärjänselän länsipuolella olevassa pienessä Ärjänluodon saaressa, Katerman voimalaitoksesta 8,2 km itäkoilliseen. Ärjänluoto lienee ennen säännöstelyä ollut Ärjänsaaren lounaiskärki. 3 Voimassa 2012-01-16T10:34:47 2043.01831055 187.3436142
arkeologinenkohde_alue.928 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.928 134991 {F6A1FE18-19C0-4E8F-A2A0-7F3074753092} 290010099 Ärjä N kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Asuinpaikkalöytöjä (KM 23992) on kauttaaltaan saaren rannoilta. Saarella on toinen asuinpaikka [100] Ärjä S. Kohde on ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Ärjänsaaren pohjoisrannan länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 8,5 km itäkoilliseen. Ärjänsaari on hiekkarantainen, mutta rannat ovat pahoin vedensäännöstelyn syömiä. Saari on rantojen läheltä soistunut, keskiosassa kasvaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2012-01-16T10:35:32 305.3515625 63.32628269
arkeologinenkohde_alue.929 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.929 134992 {91E4E7FA-5B9E-4161-B7B0-9D3D14F1F854} 290010097 Peurasaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Saaren länsipäästä ja etelärannalta on löytynyt melko paljon kvartsi-iskoksia (KM 23990:1-2); jonkin verran niitä on löytynyt myös pohjoisrannalta suurten kivien välissä. Kohde tunnetaan myös nimellä Ärjänselkä. Kohde oli ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Ärjänsaaren ja Tuuliniemen välissä olevassa pienessä Peurasaaressa, Katerman voimalaitoksesta 7,6 km itäkaakkoon. Peurasaari on kivikkoinen ja sen länsiosasta lähtee luoteeseen pitkä kiviriutta. Saaressa kasvaa pienehköä mäntyä. 3 Voimassa 2012-01-16T10:47:15 6040.20751953 320.31538602
arkeologinenkohde_alue.930 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.930 134993 {AA614986-7529-471A-8248-E47F05D541F3} 290010091 Uniluoto kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Kvartsilöytöjä (KM 23983) on tullut luodon etelärannalta. Luodon länsiosassa kasvaa joitakin suuria mäntyjä, itäosassa vain ruohoa ja pieniä koivuja. Rannat ovat kivikkoiset mutta hiekkapohjaiset. Kohde oli tarkastushetkellä lähestulkoon veden alla. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Unisaaren itäpuolella olevalla Uniluodolla, Katerman voimalaitoksesta 7,1 km itäkoilliseen. Uniluoto on ilmeisesti kuulunut Unisaareen ennen veden säännöstelyä; säännöstely lienee tuhonnut suurimman osan muinaisjäännöksestä. 3 Voimassa 2014-11-25T10:00:38 316.65356445 64.03914704
arkeologinenkohde_alue.931 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.931 134994 {28A51864-F2B5-4336-8953-C3DCADA3CBDB} 290010175 Hätäsaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Asuinpaikkalöytöinä luodolta on muutamia kvartsi-iskoksia (KM 25114). Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskiosassa, Veklon saaren itäpuolella, Katerman voimalaitoksesta 8 km itäkoilliseen. Kyseessä on pieni (halk. noin 20 m) kivikkorantainen, vedenpinnan säännöstelyn osaksi tuhoama luoto, jossa kasvaa pientä lehtipuuta ja ruohoa. Luodolla on kaksi suurta väylämerkkiä. Saaren itäpäässä, veden syömällä alueella, on hiekkaa kivien välissä. 3 Voimassa 2014-11-25T10:01:12 1096.65258789 132.63289591
arkeologinenkohde_alue.932 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.932 134995 {FFB292DD-03AC-47FC-8B78-12A0F94D966D} 290010088 Veklo S kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Soistuneen niemen rannasta on löytynyt melko paljon kvartsi-iskoksia; joitain iskoksia löytyi myös muualta lounaisrannalta (KM 23981:1-2). Saarella on toinen asuinpaikka [87] Veklo N. (MJ-rek) Tarkastuksessa 2011 havaittiin myös kvartsi-iskoksia. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muianisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Veklo-nimisen saaren lounaisrannan eteläosassa, Katerman voimalaitoksesta 7,3 km itäkoilliseen. Saari on kooltaan 340 x 1100 m. Saaren lounaisranta on kivikkoinen, rantakivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä on laaja veden syömä hiekka-alue. Lounaisrannan eteläosassa on pieni soistunut niemi, muuten saaressa kasvaa havumetsää. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:01:49 4599.15087891 394.80871978
arkeologinenkohde_alue.933 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.933 134996 {6755637E-78E1-49AD-BB70-A6071466BB3B} 290010087 Veklo W kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Pohjoisrannalla itään mennessä on rantakivikon takana melko laaja veden syömä alue, josta kvartseja (KM 23980:1-3) on löytynyt runsaan 200 m matkalta. Saarella on toinen asuinpaikka [88] Veklo S. Kohde on ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Veklo-nimisen saaren länsikärjessä ja pohjoisrannan länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 6,8 km itäkoilliseen. Saari on kooltaan 340 x 1100 m. Länsikärki on kapea ja kivikkoinen, rantakivikon takana on veden syömä, ruohoa kasvava alue. 3 Voimassa 2014-11-25T10:03:30 4758.81323242 436.40659447
arkeologinenkohde_alue.934 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.934 136573 {1985601F-7C51-4B9A-AB84-452973AF939A} Kamula lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Nykyinen tie kulkee kiitoradalla. Kiitoradan molemmissa päissä on kääntö- ja lastauspaikat (25x20 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 8.6.2011. Kyseessä on metsälentokenttä, joka on ollut 1960-70 -luvulla lannoitus- ja myrkytyskäytössä. Kohde sijaitsee Tappojentiellä. Tien molemmin puolin kasvaa nuori mäntyvaltainen sekametsä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-25T10:17:41 12106.09960938 827.22129008
arkeologinenkohde_alue.935 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.935 136581 {D2FEE88B-8D47-4E38-88D9-A76A12D01891} Pirkonaho asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 247 ei Päärakennuksen (Pirkonaho päärakennus jäännös 1) jäänteet sijaitsevat aivan metsäautotien varrella, tien eteläpuolella. Paikalla on luonnonkivestä tehdyt betonipäällysteiset perustat (8x8 m). Uuni on tehty betonitiilistä. Uuninperusta on myös valettu ja sillä seisoo valurautainen patentoitu kotiliesi. Rakennuksen perustasta noin 20 metriä kaakkoon sijaitsee betonirenkainen osin ojankaivuun vahingoittama täytetty kaivo (Pirkonaho kaivo 2). 46 metriä päärakennuksesta etelään sijaitsee L-kirjaimen muotoinen navetan perusta (Pirkonaho navetta jäännös 3) (14,5x7,5 m). Perustus on suurelta osin valettu betonista, lantalan puoli luonnonkiveä. Lantalan takana on (8,5x7 m) lisäsiipi johon johtaa luonnonkivinen ajoramppi. 100 metriä päärakennuksesta kaakkoon sijaitsee mahdollinen riihen perusta (Pirkonaho rakennuksen jäännös 4). Paikalla on (11x6 m) rakennuksen peruskivet ja uuninpohja. Metsäautotien pohjoispuolella sijaitsee kaksi kellarikuoppaa (Pirkonaho kellarikuoppa 5 ja 6) (4x3x2 m), sekä betonista valettu ehjä kellari (Pirkonaho kellari 7). Kellarin sisämitat ovat 2,5x4,5x2 metriä. Kellarista noin 20 m länteen löydettiin saunarakennuksen (Pirkonaho sauna jäännös 8) (3,5x3,5 m) perusta. Päärakennuksen kivijalasta noin 216 metriä etelään, ojitetun suon reunassa sijaitsee kaksi murahautaa (Pirkonaho murahauta 9). Suurempi on kooltaan 6,5x4,5 metriä. Metsuri Tauno Karppisen mukaan Pirkonahon tilan ympäristössä useita samanlaisia, ja niistä on nostettu turvetta pelloille. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7073674 571705 Kaivo 2 7073662 571724 Navetta 1 7073626 571706 Rakennus 4 7073603 571775 Kellarikuoppa 5 7073707 571800 Kellarikuoppa 6 7073711 571789 Kellari 7 7073716 571778 Sauna 8 7073717 571756 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Murahaudat (alakohde 9) on merkitty pistemäisesti. Autioitunut tila löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 9.6.2011. Kohde näkyy vuoden 1972 peruskartassa (334410), jossa paikalla erottuu viisi peltojen ympäröimää rakennusta. Vuoden 1927 metsätalouskartalla (Talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 2. karttalehti) on tällä kohdalla vuokratila. Kyseessä on 1970-luvulla autioitunut entinen vuokratila. Kohde sijaitsee metsäautotien varrella, moreenikumpareen kaakkoispäässä n. 1,1 km Tappojoentiestä kaakkoon. Alueella on tutkimussopimusmetsää. Tilan ympäristössä kasvaa varttunutta metsää (sekä mäntyä, kuusta että koivua). Kohteen pihapiiri erottuu selkeästi nuorta koivua ja muuta lehtipuuta kasvavana rehevän aluskasvillisuuden peittämänä aukeana. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-25T10:20:07 19895.06176758 518.0619315
arkeologinenkohde_alue.936 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.936 138353 {ACEFCB07-5B29-4D3D-B6FD-271DC649812C} 1000020725 Pärjänjoki esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 200 ei Kohteessa havaittiin polulla kvartsi-iskos, jonka löytöpaikalle tehdystä koekuopasta löytyi kaksi kvartsi-iskosta lisää. Ympäristöön tehdyt kolme koekuoppaa olivat löydöttömiä. Kvartsien löytöpaikasta noin 40 metriä etelään, törmän eteläreunassa maanpinnalla havaittiin myös kvartsi-iskos. Löydöt jätettiin paikoilleen. Kohde on mahdollisesti pesäkkeinen. Kohde rajautuu lännessä ja etelässä törmän reunaan ja pohjoisessa ja idässä maastonmuotojen ja löytöjen levinnän mukaan. Koordinaattipiste on mitattu alueen keskellä. Kohde löytyi inventoinnissa. Esihistoriallinen asuinpaikka. Kohteen tarkempi ajoittaminen vaatii jatkotutkimuksia. Kohde sijaitsee Pärjänjoen itärannalla, tasaisella kangasmetsää kasvavalla hiekkatörmällä noin 10 metrin korkeudella joen pinnasta. 3 Voimassa 2013-04-12T15:14:41 1468.64306641 145.74485042
arkeologinenkohde_alue.937 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.937 138384 {0A40E251-A5DF-4D0E-BA49-EF739F174671} Tarkkala 1 uittotammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2632 Uittopato 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 198 ei Kohteessa on pukkitammi-mallinen uittotammi. Rakenteet ulottuvat molemmilla puolilla jokea tasaiselta matalalta ranta-alueelta ylemmäs rinteeseen, eteläpuolella 24 m ja pohjoispuolella 27 m etäisyydelle rannasta. Joen kohdalta rakenteet on purettu. Tammi koostuu yläjuoksun puolella olevasta 4-5 m leveästä ja 1 m korkeasta maa- ja kivivallista, jota tukee alajuoksun puolelta valliin nähden poikittain asetetut tukihirret eli pukit. Todennäköisesti vallin reunassa on ollut pitkittäisiä hirsiä, joihin tukihirret ovat nojanneet, mutta niitä ei enää erotu. Puurakenteet ovat melko huonossa kunnossa. Yhteensä rakenteen pituus on 63 m ja leveys 10 m, ja se on lähes luode-kaakkosuuntainen. Joen eteläpuoleisen osan vallin päältä kulkee polku rantaan. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella 63 m x 10 m kokoiselle luode-kaakkosuuntaiselle alueelle. Joen kohdalta rakenteet on purettu. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohde on lisäksi merkitty v. 1915 Ylikemin hoitoalueen karttaan ehdotettuna tammen paikkana, ja se näkyy käytössä olevana tammena v. 1937 kartassa. Kohteessa on uittotammi, joka ajoittuu 1910-1930-luvulle. Vuoden 1915 Ylikemin hoitoalueen karttaan on tehty jälkeenpäin merkintöjä, joiden mukaan Kuisjoen itäpuolisilla alueilla v. 1926-1927 on toteutettu tai suunniteltu hakkuita tai muita metsänkäsittelyyn liittyviä työmaita. Kohde sijaitsee Tarkkalan tilan koillispuolella Kuisjoella. Kasvillisuus on joen etelärannalla mäntyvaltaista tuoretta kangasta, ja pohjoispuolella kasvaa koivuvaltaista sekapuustoista korpea. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Alajuoksun puolella on pieni koski. 3 Voimassa 2019-01-16T09:07:34 580.09716797 145.72285839
arkeologinenkohde_alue.938 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.938 138410 {35395EDB-5836-44CB-A7F3-D34A530CB356} 699010628 Aitavaara 3 pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 187 ei Pyyntikuoppa 1 x 3472173, y 7406089. Kuoppa on valliton ja sen halkaisija on 4 m ja syvyys 1 m. Pyyntikuoppa 2 x 3472206, y 7406114. Kuoppa sijaitsee kuopasta 1 noin 40 m pohjoiseen pienen suon toisella reunalla. Kuopan mitat ovat samat kuin pyyntikuopassa 1. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Pyyntikuoppa 1 7402993 472012 Pyyntikuoppa 2 7403018 472045 Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien alueelle. Kuoppien paikat on merkitty alakohteina. Sutigis ja Mjrek.no 699010628 Kaksi pyyntikuoppaa. Muinaisjäännösrekisterissä on merkitty Aitavaaralle neljä alakohdetta. Eteläisin muinaisjäännösrekisterin alakohde pyyntikuoppa on Reiskassa omana kohteenaan Aitavaara 2 ja poroaita kohteena Aitavaara 3. Muinaisjäännösrekisterin kaksi muuta alakohteiksi merkittyä pyyntikuoppaa jäivät inventoinnissa löytymättä. 3 Voimassa 2019-01-16T15:25:59 3777.82543945 229.18818613
arkeologinenkohde_alue.939 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.939 136853 {78217324-642C-4039-9AA4-90C20DDE9104} Jängänkangas lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Nykyisellä tiellä on havaittavissa metsälentokenttä leveämpänä suorana osuutena. Kääntymispaikat sijaitsevat kentän molemmissa päissä. Tie jatkuu suorana vielä noin 200 metriä toisesta kääntymispaikasta kaakkoon. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 28.6.2011. Kyseessä on lannoituksiin käytetty metsälentokenttä 1960-1970-luvulta. Kohde sijaitsee luode-kaakko suuntaisella moreenikankaalla. 3 Voimassa 2011-10-24T14:36:13 7313.08642578 1117.91446595
arkeologinenkohde_alue.940 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.940 136857 {DFD9BB2D-623F-493B-ABA0-35EA4057761A} Kolkonjoki uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Uittopato koostuu pääasiassa leveähköstä maavallista jonka leveys on enimmillään 3-4m. Padon päällä on kulkenut tie. Padon suulla on jäljellä kivi- ja hirsirakennetta. Suun kohdalla padon korkeus on noin 1,5m. Padon pituus on noin 70 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 28.6.2011.Kohde löytyi Metsähallituksen henkilökunnan haastattelun perusteella. Paikalle on merkitty polku vuoden 1927 metsätalouskartassa ja maantie vuoden 1951 metsätalouskarttaan. 1970-luvun kartassa maantie on oikaistu nykyiseen linjaansa ja padon päältä kulkee enää polku. Kyseessä on uittopato luultavasti 1900-luvulta. Kohde sijaitsee Kolkonjärven etelärannalla, Kolkonjoen suulla. Alueella kasvaa vanhaa lehtimetsää, maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-25T09:35:07 470.09448242 156.83810651
arkeologinenkohde_alue.941 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.941 136860 {7EFFB377-AC4B-48A0-93DE-1BE57D3610CA} Suuri Palovaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1125 Virkatalot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 270 ei Alueella on yleisesti röykkiöitä ja kiviaitaa, joka on osittain huolellisesti ladottu. Lähellä tietä törmän reunalla on yhteensä 5 kellarikuoppaa. Kellari 1 on mitoiltaan noin 3m x 3m, syvyydeltään noin 2m. Sisääntuloaukko on mitoiltaan noin 2m x 1m x 2m. Näkyvillä on hieman myös lahonnutta lautaa ja hirttä. Kellari 2 on kooltaan noin 2m x 2m x 0,5m ja siihen liittyy matala sisääntulo-oja Kellari 3 on kooltaan noin 4m x 3m x 1,5m. Kellari 4 on kooltaan noin 4m x 3m x 1,5m, näkyvillä on myös hieman lahonnutta lautaa. Kellari 5 on kooltaan noin 4m x 3m x 1m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kellari 1 7069647 624430 Kellari 2 7069646 624438 Kellari 3 7069652 624441 Kellari 4 7069641 624428 Kellari 5 7069640 624430 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 28.6.2011. Kirjallisuuden mukaan Suuri Palovaara on perustettu metsänvartijan tilaksi 1860-luvulla (Mönkkönen 2007 s. 78). Vuoden 1927 metsätalouskarttaan paikka on merkitty metsänvartijantilaksi. 1970-luvun peruskartassa kohteiden sijainti on vanhan pellon reunaa. Kyseessä ovat Palovaaran metsänvartijantilan kellarit ja peltoaluetta 1800-luvulta. Palovaaran tila toimii nykyään kesämökkinä. Kohde sijaitsee tilan lähimetsässä. Maaperä on moreenia ja suureksi osaksi vanhaa peltoa, metsä istutuskuusikkoa. 3 Voimassa 2011-11-17T10:48:41 8261.71484375 412.81015325
arkeologinenkohde_alue.942 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.942 136877 {81BE119B-04BA-4F8F-9B82-01E8D06DC58B} Mäntyjoki uittolaite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Kohde sisältää ehjän uittopadon ja uittorännin purossa. Pato koostuu noin 3-4m leveästä maavallista, joka on suun kohdalta noin 1m korkea. Hirsiportti on ehjä ja pystyhirsissä on näkyvillä metallipultteja. Hirsirakennetta ulottuu purosta noin 3m maan puolelle jonka jälkeen alkaa maavalli. Uittopadosta alkaa hirsitukien päälle lankuista rautanauloilla rakennettu V:n muotoinen uittoränni joka on ehjä ja kantaa yhä veden maanpinnan yläpuolella. Ränni vuotaa paljon ja puolivälin tienoilla viimeisetkin vedet valuvat reikäisestä rännistä alla kulkevaan puronpohjaan. Tämän jälkeen rännin rakenteet ovat huomattavasti pahemmin lahonneita. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 28.6.2011. Kohde löydettiin haastattelun perusteella. Kyseessä on uittopato ja ränni 1900-luvulta. Kohde sijaitsee puronvarsimetsässä. Ympäröivä metsä on pääosin kuusikkoa, maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-24T15:45:17 2210.63232422 403.58089519
arkeologinenkohde_alue.943 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.943 136883 {9DDD1285-2C33-4997-9DD8-7A0119C42BAD} Mäntyjärven ranta kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 208 ei Kämpästä (Mäntyjärvi kämppä jäännös 1) on jäljellä noin 14,5m x 6,5m kokoinen luonnonkivinen kivijalka joka on osittain vaurioitunut. Toinen rakennus, luultavasti sauna (Mäntyjärvi sauna jäännös 1) sijaitsee lähempänä järven rantaa. Saunan mitat ovat olleet noin 7m x 5,5m ja sen eteläkulmassa on jäljellä betonitiilinen kiukaanpohja. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7067204 631746 Kämppä 2 7067163 631753 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 28.6.2011. Kohdetta ei näy 1970-luvun peruskartassa. Kyseessä on purettu metsätyökämppä noin 1950-luvulta. Kohde metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää, maaperä moreenia. 3 Voimassa 2018-12-28T14:43:58 1152.10400391 152.50782597
arkeologinenkohde_alue.944 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.944 137963 {C4321C00-96B8-41E2-9AD9-2DF3AD511BF2} Koivukivalo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 204 ei Kohteessa on 15 x 7 m kämpän raunio, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämpän luonnonkivistä tehty kivijalka on näkyvissä. Ympärillä on kaminoita ja tiilikasoja. Kämpästä noin 30 m länteen on tallin piha, joka erottuu ruohoalueena. Kämpän eteläpuolella, noin 30 m päässä kulkee hiekkatie. Kämppä on purettu noin 40 v. sitten. Kämpästä noin 20 m etelään on 1 x 2m kokoinen kaivo, joka on noin 2 m syvä. Kämpästä noin 50m länteen on kellari pisteessä x-3464808 y-7353145. Kellarin oviaukko on etelään. Sisäseinät on tehty kylmämuurauksena laakakivistä. Kiviseinien ulkopuolella on puolitoista metriä vahva maavalli. Kellarin koko on 6 x 6m. Seinät kulkevat pääilmansuuntien mukaan. Kellarin päällä kasvaa koivua ja raitaa. Kellarin katto on ollut laudasta, jonka päällä harmaa kattohuopa. Kellarista 10 metriä itään, kämpän suuntaan on luonnonkivistä ladottu kivijalka. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ylle. Sutigis Metsätyökämpän rauniot sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee kivisellä harjulla, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2011-10-21T12:03:16 2866.39868164 282.81796615
arkeologinenkohde_alue.945 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.945 137968 {0A68D357-5AB3-4112-9A6E-60F752BE9154} Neloskämppä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 170 ei Kohteessa on metsätyökämpän ja saunan rauniot, jotka sijaitsevat puron molemmin puolin. Kämpän seinien kohdalla on puoli metriä leveä ja korkea hiekkapenkki. Rakennelman mitat ovat 13 x 8 m. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kämpän keskivaiheilla menee lyhyiden sivujen suuntaisesti hiekkapenkki. Etelähuoneen keskellä on 2 x 2 m kellarikuoppa, joka on metrin syvyinen. Pohjoispäädyn huoneessa on kaksi kuoppaa. Kämppä sijaitsee hiekkatien ja puron välisessä rinnemaastossa, joka on heinäkenttä. Kämpästä itään 50 metriä, puron puolella on saunanraunio. pisteessä x 3467457 y 7353827. Saunan mitat ovat 4,5 x 3,5 m. Seinät kulkevat pääilmansuuntien mukaan. Koilliskulmassa on kiuasraunio, jonka koko on 1 x 1 x 0,5 m. Rauniossa on sekä tiiliä että luonnonkiviä. Seinät erottuvat turvevalleina. Päällä kasvaa koivua. Kämpän ja saunan välisessä puronotkelmassa on useita kamiinanjäännöksiä. kohde rajautuu rakennelmien ja heinäkenttänä erottuvan kämpän piha-alueen ylle. Sutigis Metsätyökämppä ja siihen liittyvä sauna. Kämppä sijaitsee hiekkatien ja puron välisessä rinnemaastossa, joka on heinäkenttä. Sauna sijaitsee puron itärannalla, jossa kasvaa puronvarsilehtoa lehtimetsineen. 3 Voimassa 2011-10-21T12:51:49 3937.27319336 249.67684833
arkeologinenkohde_alue.946 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.946 137970 {2BA29DD0-16BA-43FD-9EAC-D87328483FAC} Niesijärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 168 ei Kohteessa on kämppärakennuksen ja tallin rauniot, kellarin jäännös ja rantasauna, joka on edelleen käytössä ja sisältä uusittu. Pää-kämpän koko on 13 x 9 m. Pitkät sivut itä-länsi suuntaisesti. Koillisnurkassa on ollut kuivaushuone. Kaakossa on ollut emäntien huone. Länsipäässä on ollut miehistötilat. Miehistötilan keskellä on kamina. Seinän paikat erottuvat puoli metriä korkeana ja paksuna hiekkapenkkinä. Kämpän lattian alueella näkyy useita kuoppia. Kämpän koilliskulmasta 8 m. koilliseen on kellarikuoppa. Kämpästä 22 m länteen on ollut talli, jonka koko on 9 x 11 m. Talli on samansuuntainen kuin kämppä. Molempien rakennelmien päällä kasvaa koivikko. Tallin seinien sijoilla on luonnon kivijalka. Tallista 5 m länteen on turvekellari pisteessä x 3468861 y 7359112 Kellarin koko on 5 x 5,5 m. Korkeus on noin metri. Kellaria peittää turvevalli. Kämpän alkuperäinen, kunnostettu sauna sijaitsee 2 m järven rannasta pisteessä x 3468869 y 7359072. Saunan koko on 6 x 4 m. Korkeus on 3 m. Sauna on pyöröhirsistä, joiden nurkat salvettu neliön muotoon molemmin puolin. Riiveenä on seinäsammalta. Itäpäässä on 1,7 m pitkä, laudasta tehty eteinen. Harjakatossa on harmaa kattohuopa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten raunioiden ja pihaniityn alueelle. Sutigis Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohde sijaitsee Niesijärven pohjoisrannan kivisellä kankaalla. Alueella on mäntymetsä ja kämpän piha erottuu niittynä, jossa rakennusten raunioiden kohdilla kasvaa pieni koivikko. 3 Voimassa 2011-10-21T13:13:37 2795.13696289 222.22757927
arkeologinenkohde_alue.947 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.947 138086 {93C4BD9B-A175-430D-AE26-3C735447DFDC} Kaupin kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 993 Yhdistys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Kohteessa on metsätyökämppä, jonka pituus on 24,5m. ja leveys 8,5 m. Korkeus on 5m. Kämppä on tehty sahatuista pelkkahirsistä, jotka ovat nurkista salvettu molemmin puolin. Kämpässä on harjakatto, jossa on punainen kattohuopa. Katolla on seitsemän kaminan piiput. Eteläseinällä on kaksi eteistä, pohjoisessa yksi ja idässä yksi. Eteiset ovat laudasta. Ikkunat ovat kuusi ja neliruutuisia. Seinissä on tuuletusaukot, joissa on tuuletussäleiköt. Kivijalka on katettu laudoituksella. Seinät on maalattu punaisiksi, hirsien päädyt, tippalaudat ja ikkunalaudat valkoisiksi. Ovet on maalattu vihreiksi ja lautaportaat ruskeiksi. Kämpän liiteri sijaitsee kohdassa x 3478491, y 7355456. Liiterin mitat ovat 7 x 4,5 m. Korkeus on 4 m. Liiterissä on aksi ovea päärakennukseen päin. Itäpäässä on ikkuna. Kämpän pihassa on sauna tai niliaitta, joka on uudelleenkoottu. Rakennuksessa on molemmin puolin salvetut hirret, jotka on katkottu sahalla ja kirveellä. Katossa on tuohia ja niiden päällä turve. Pohjoisseinässä on ikkuna. Rakennuksen koko on 2,5 x 3 m. Korkeus on 2 m. Aitta sijaitsee pisteessä x 3478495, y 7355455. Ovenpielissä on kirjoituksia šUuno Telkkälä 17.8.48š šVH 1952š. ym. Nilin edessä on vanhat saunankivet. Kellari on pisteessä x 3478497, y 7355474. Kellarin mitat ovat 5 x 3 m. Korkeus on 3 m. Kellari on puoliksi maahan kaivettu. Rakennuksessa on hirsiseinät, joiden yllä on metrin turvekate. Päädyt ja katto ovat lautaa, jonka päällä on ruskea kattohuopa. Katolla on tuuletusaukko. Sauna sijaitsee pisteessä x 3478491, y 7355477. Saunan mitat ovat 6,5 x 4,5 m. Korkeus on 3,5 m. Sauna on rakennettu samalla tyylillä kuin päärakennus. Rakennus on nostettu myöhemmin lekaharkkojen päälle. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten ylle. Merkki kartalla. Metsätyökämppä piharakennuksineen. Kohde sijaitsee Kauppijärven lounaisrannalla hiekkaatien päässä. Maasto on järveen laskevaa kivistä moreenikangasta, jossa kasvaa mäntyä. Kämpän piha-alue on heinikkoa. 3 Voimassa 2015-04-24T10:42:17 9277.78808594 385.50198836
arkeologinenkohde_alue.948 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.948 138093 {14E6FAAE-07D3-4398-9874-2885F4AF2F25} 742010047 Kyläjoki moniperiodinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Vuonna 2010 suoritetun tarkastuksen aikana paikannettiin viisi tulisijan jäännöstä, joista neljä on tuparakennuksen tulisijan röykkiömäisiä raunioita. Yhden tulisijan raunion yhteydessä on säilynyttä hirsiseinärakennetta 5 x 5,5 metrin kokoisesta rakennuksesta. Viides paikallistettu tulisijan jäännös eroaa muodoltaan muista, ja se on mahdollisesti suorakaiteenmuotoinen kivilatomus (Seppälä 2010). Inventoinnin aikana todettiin, että vuonna 2010 paikannettu kohde oli ennallaan. Carpelanin löytämää kivilatomusriviä etsittiin kahteen otteeseen, yhteensä noin yhden työpäivän ajan. Etsintä keskittyi Metsähallituksen omistamille maille Kyläjängän reunan tuntumasta tupajäännöksistä lounaaseen ja koilliseen. Latomuksia ei onnistunut paikallistamaan. Kohde rajautuu aluemaisesti Sirkka-Liisa Seppälän vuonna 2010 suoritetussa tarkastuksessa tehdyn rajauksen mukaisesti. Muinaisjäännösrekisteri, kohde nro 742010047. Christian Carpelan on vuosina 1988 - 1989 suoritetun inventoinnin aikana löytänyt Kyläselän rinteeltä neljä tuparakennusten tulisijan jäännöstä. Niiden alapuolelta, jängän reunasta, löytyi myös kuusi suorakaiteista liesilatomusta rivissä. Vuonna 2010 suoritetussa tarkastuksessa paikannettiin tuparakennuksien rauniot. Suorakaiteisten latomuksien tarkka sijainti on vielä tuntematon. Kohteen tutkimustausta on tarkemmin selvitetty vuoden 2010 tarkastusraportissa. (Seppälä 2010). Rakennusraunioiden on tulkittu olevan 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun kuuluvia savotta-kämppien raunioita (Seppälä 2010). Seinähirsien ulkonäkö poikkeaa kuitenkin muista vuonna 2011 suoritetun inventoinnin aikana dokumentoidusta varhaisista metsätyökämppien raunioista. Seinähirret ovat huomattavasti huolellisemmin neliönmuotoisesti veistettyjä kuin ne käsittelemättömät tai hyvin kevyesti veistetyt pyöröhirret, jotka yleensä ovat olleet käytössä varhaisissa tilapäisissä metsätyökämpissä. On sen takia arvioitu, että rakennuksilla olisi voinut olla joku toinen käyttötarkoitus. Ne ovat voineet olla esimerkiksi poromiesten kämppinä. Kohde sijaitsee Kyläselän loivan ja moreenipohjaisen kaakkoisrinteen alaosassa, missä kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Metsä on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Aluskasvillisuus on osittain rehevää ja koostuu varpukasveista. Kohteesta kaakkoon maasto muuttuu Kyläjänkä-nimiseksi nevaksi, jonka keskellä sijaitsee lounaiseen päin valuva Kyläoja. Kohdealueen kaakkoisosassa, suoreunan tuntumassa, kulkee lounais-koillissuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2014-11-25T10:51:04 40677.51196289 774.43530119
arkeologinenkohde_alue.949 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.949 136597 {0ADCAB37-135D-4AEC-877C-44C587EB2219} Tappojoki 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 188 ei Oletettu kämpän paikka erottuu tien varressa tasaisena alueena. Paikalla ei ole selkeitä perustuksia havaittavissa. Paikalla on joitain hirrenpätkiä ja yksittäinen peruskivi. Tästä kohdasta noin 40 m länteen on havaittavissa mahdollisen saunan perustukset (Tappojoki 2 sauna jäännös) (4x3 m). Paikalla sijaitsee, jonkinlainen lämmityspönttö. Perustus on metsäaurattu. Saunan sijainti (ETRS-TM35FIN): 7076057 572186. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännös löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 9.6.2011. Kämppä on rakennettu 1949. Työnjohtoa kämpässä on ollut 2 henkilöä, miehiä 44 ja emäntiä 1 (Björn 2009:179). Björn, Ismo 2009: Valtimo - Kunnan historia. Hämeenlinna. Paikalla on puretun kämpän jäännökset. Kohde sijaitsee Tappojoentien itäpuolella vain parinkymmenen metrin etäisyydellä tiestä. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2018-12-20T11:11:16 1836.6340332 180.75395608
arkeologinenkohde_alue.950 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.950 136969 {F1924458-4AF6-4148-BEDB-E6A5FDB5680C} Pieni Ylisenvaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 208 ei Vaaran korkeimmalla kohdalla on suuri säännöllisen muotoinen mutta epämääräinen röykkiö. Kohde on mahdollinen rakennuksenpohja jonka yhteyteen on kasattu kiviä (Pieni ylisenvaara kivirakenne 1). Rakenteen mitat ovat noin 7,5m x 6m. Vaaran pohjoisrinteessä on kaksi kellarikuoppaa (Pieni Ylisenvaara kellarikuoppa 2 ja 3). Ensimmäinen kellari on kooltaan noin 7m x 4m, syvyydeltään 0,6m ja siitä johtaa oja alarinteeseen päin. Kellarin seinämä on osittain kylmämuurattu liuskekivistä. Toinen kellari on pienempi, mitoiltaan noin 1,7m x 3m, syvyydeltään 0,5m ja siitäkin johtaa oja alarinteeseen päin. Ympäröivällä alueella on runsaasti röykkiöitä, osa huomattavan suuria, noin 8m x 3m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 5.7.2011. Kohde on merkitty 1970-luvun peruskarttaan. Kyseessä on 1900-luvun tilaan liittyviä rakenteita. Tien toisella puolella on tila jonka pihaan kohteet kuuluvat. Alue on suureksi osaksi vanhaa kuuselle istutettua peltoa, reunamaat kivistä metsämaata. 3 Voimassa 2011-10-24T10:30:45 16394.54858398 502.32354811
arkeologinenkohde_alue.951 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.951 136973 {BF1C5E6E-E9B3-43DF-A7B5-34AB480DD69C} Pöksyvaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1125 Virkatalot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen; 3 Historiallinen 36 1900-luku; 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 250 ei Kohde sisältää navetan, saunan ja kellarin jäänteet sekä kaivon ja kiviaitaa. Ilmeisesti päärakennus on purettu tienrakennuksen yhteydessä. Levikkeen kohdalla vaikuttaisi olevan pihamaata ja siellä kasvaa pihakukkia. Myös vanhassa peruskartassa päärakennus vaikuttaisi olevan tien kohdalla. Navetanjäännös (Pöksyvaara navetta jäännös 1) on epäsäännöllisen muotoinen. Perusosa on kooltaan noin 6m x 6,5m, ja siihen liittyy noin 5m x 3m kokoinen lantala itäpuolella. Lisäksi eteläsivulla on lisäosa mitoiltaan noin 4m x 2,5m. Perusosan pohjoisseinällä on betoninen savupiipunpohja ja eteläseinällä samasta materiaalista valettu juottokaukalo. Rakenteen betoninen kivijalka parhaimmillaan yli 1m korkea. Saunanjäänne (Pöksyvaara sauna jäännös 2) koostuu noin 1,5m x 3m x 1m kokoisesta punatiilikasasta jonka ympärillä on havaittavissa epämääräistä puurakennuksenjäännettä. Betoninen kellari on ehjä (Pöksyvaara kellari jäännös 3). Ulkomitoiltaan kellari on noin. 5m x 3m x 2,5m. Kellariin laskeutuu betoniportaat. Suuaukon koko on noin 0,7m x 2m. Navetan ja tien välissä on betonirenkaista tehty syvä kaivo (Pöksyvaara kaivo 4) jonka päällä on peltilevy ja lahonneita lautoja. Kaivo on lisäksi merkitty punaisella nauhalla. Alueella on lisäksi matalaa epäselvää röykkiöaitaa. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Navetta 1 7036851 592382 Sauna 2 7036886 592384 Kellari 3 7036847 592388 Kaivo 4 7036860 592373 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 5.7.2011. Pitäjänkarttaan kohteen paikalle on merkitty vain kaskialuetta. 1970-luvun peruskarttaan paikalle on merkitty niitty ja rakennuksia. Kyseessä on metsänvartijan tila luultavasti 1900-luvun alusta tai 1800-luvulta. Paikka on autioitunut ehkä 1970-luvulla. Vaaran laella on entistä pihamaata ja peltoa. Maaperä on moreenia, metsä noin 40-vuotiasta kuusikkoa ja vanhoja lehtipuita. 3 Voimassa 2011-10-24T10:11:43 7731.6262207 376.2611509
arkeologinenkohde_alue.952 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.952 136983 {132C7D95-B06D-412D-81BA-FA1977268B45} Pitkälä asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 220 ei Kohde sisältää kaksi latoa (Pitkälä lato jäännös 1 ja 2), rakennuksenpohjan (Pitkälä rakennus jäännös 3) ja kellarin (Pitkälä kellarikuoppa 4). Ensimmäisen ladon alimmat hirret ovat lahonneet ja se onkin notkahtanut ja sortunut osittain suuaukon päälle. Ladon koko on noin 5x5m ja se on koostunut 19 hirsikerrasta mukaan lukien päätyhirret. Ladossa on kiviperustus. Katto on vielä ehjä ja se koostuu pärekatosta, jonka päälle on ilmeisesti myöhemmin laitettu laudat. Lautojen päällä on jäänteitä myös kattohuovasta. Ladon etuseinään nojaa nippu heinäseipäitä. Katonrajassa oven yläpuolella on aukko jonka molemmin puolin on naulattu laudat. Ladon sisällä on ruostunut piikkilankarulla. Ladon hirsissä on vielä näkyvillä kuoren jäänteitä. takaosasta ehjä. Toinen lato sijaitsee alueen itäpuolella ja on kooltaan noin 4,2 x 4,5m. Katto on romahtanut sisään ja lato on notkahtanut. Jäljellä on 10 lahonnutta hirsikertaa. Ladossa on ollut vitsaksilla sidottu ovenpieli ja oven yläpuolella luukku. Osa hirsistä on osittain veistetty pelkkapäisiksi ja osassa hirsiä on näkyvillä vielä kuoren jäänteitä. Rakennuksenpohja sijaitsee tieristeyksen länsikulmassa. Pohjan nurkissa ja keskellä on päällekkäin kaksi suurempaa kiveä, joiden päälle on aseteltu hirsikehikko. Hirsikerran päällä on riukulattia. Rakennelman koko on noin 5m x 5m. Rakennus on ollut luultavasti aitta. Ovaalinmuotoinen kellari sijaitsee tien laidassa alueen keskiosassa. Mitoiltaan se on noin 3,2m x 5m, syvyydeltään 1,5m. Lisäksi tien vieressä sijaitsee bentonirenkainen kaivo joka on yhä käytössä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 7.7.2011. Kohteet sijaitsevat pienen kesäpaikaksi jätetyn yksityistontin ympärillä. Tontilla on muutamia yhä pystyssä olevia rakennuksia. Rakennukset ja peltojen rajat näkyvät 1970-luvun peruskartassa. Kyseessä on 1900-luvun tilan piharakenteita. Maasto on pääosin vanhaa pihamaata. Kasvillisuus on rehevää ruohokasvillisuutta, lehtipuita ja kuusia. Suuressa osassa maastoa on näkyvillä vielä kyntöjäljet. Varsinaisen pihamaan ulkopuolella on istutuskuusikkoa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2013-04-12T14:36:28 20023.74804688 1252.69898324
arkeologinenkohde_alue.953 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.953 138443 {45598502-2ED7-44FF-B318-223F3EDFBA18} Lautavaara 1 tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 176 ei Kohteessa on kolme rakennuksen betonista kivijalkaa, juoksuhautoja ja epämääräisiä kaivantoja. Kivijalka 1 on betonilaatta pisteessä x 3470272, y 7391854. Kivijalan koko on 17 x 10 m. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Pohjoisseinän keskiosissa on 6 x 2 m kokoinen eteisen kivijalka. Kivijalan päällä on punatiiliä, lasinsirpaleita ja rautaromua. Kyseessä on sodanaikainen saksalainen rakennus. Kivijalasta 1. etelään 21m sijaitsee kivijalka 2 pisteessä x 3470250, y 7391819. Kivijalan koko on 4 x 3 m. Rakennelma on 50cm. korkea ja 20cm. paksu. Jalka on valettu betonista. Kivijalasta 10m. länteen on epämääräisiä kivettyjä painanteita. Ne kulkevat pohjoisesta etelään noin 50m. matkalta. Kivijalasta 1. itään 26 m sijaitsee kaksi juoksuhautaa pisteessä x 3470311, y 7391863 (3). Haudat ovat noin 20 m. pitkiä. Haudoissa on lahonneita puurakennelmia ja kiveyksiä. Haudat ovat noin metrin leveitä ja syvyisiä. Juoksuhaudoista 9 m pohjoiseen on 1,5 x 2 m kokoinen betonilaatta (4), jonka korkeus on 70 cm. Laatta sijaitsee pisteessä x 3470303, y 7391884. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): 1 7388764 470111 2 7388729 470089 3 7388773 470150 4 7388794 470142 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Erilliset havainnot on merkitty alakohteina. Sutigis Sota-ajan saksalaisten rakennuksien pohjia. Kohde sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa Rovaniemeltä Kemijärvelle menevän tien länsipuolella noin 50 m etäisyydellä tiestä. Kemijärven tiestä lähtee hiekkatie, joka kiertää kohteen länsi ja pohjoispuolelta. Kohteen rauniot näkyvät hiekkatielle. Alueella kasvaa kuivahko kangasmetsä valtalajinaan mänty. Maaperä on moreeniharjua. 3 Voimassa 2019-01-16T15:42:32 5219.46679688 285.83388393
arkeologinenkohde_alue.954 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.954 138453 {27207407-15ED-46AF-BB28-38CF192B9E64} Lautavaara 2 tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 157 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikainen saksalais- tukikohta, jossa on 20 rakennelmaa. Kahdeksan rakennuksen pohjaa erottuu 1-1,5m. korkeana kivivallina, joka on metrin levyinen. Kaikissa suurissa rakennuksissa kivivallin pituus on 22 m ja Leveys 11,5 m. Vallien molemmissa päädyissä on oviaukot. Lisäksi alueella on betonista valettu omakotitalon pohja, jonka keskellä on harmaista tiilistä tehty uunikiuas. Alueella on kaksi kellarimaista rakennusta, jotka erottuvat kivi ja turvevallina. Alueella on myös yksi kivestä ja turpeesta rakennettu pyöreä, 2 m korkea rakennelma, jonka keskellä on syvä kuoppa. Rakennuksissa 19 ja 20 on myös 22 x 11m kivivalli. Näissä on lisäksi toisella kyljellä 7 x 22 m kokoinen kivivallin reunustama tasainen alue. Rakennuksen 15 valli on puoliksi purettu. Rakennelma 16 on hirsisalvoksella reunustettu likamaan kuoppa. Alueella on myös kaivoja, ojia, kivivalleja, betonikaivonrenkaita, kaminanjäännöksiä, säilyketölkkejä ja lasipulloja. Rakennukset on purettu tai poltettu. Rakennuksen 1 ja 18 puuosat olivat osittain hiiltyneitä. Ilmeisesti ainoa palamaton rakennelma on auton korjaukseen tehty teline, jonka puuosat ovat säästyneet. Alueen eteläosa on laikutettu. Rakennukset on jossain vaiheessa merkattu nauhalla. Alueelle johtava nykyinen metsäautotie on tehty alkuperäisen tien päälle. Kohteen itäpuolella on kuitenkin noin 100 m matkalla alkuperäistä tietä jäljellä. Kohteen Koillispuolella nykyisen metsäautotien alkupäässä on kohde lautavaara 1. Rovaniemi - Kemijärvi -tien toisella puolella on kohde Lautavaara 3. Lautavaaran kohdalla 4 tiessä on kallioleikkaus. Kohteessa havaittiin useassa paikassa miinaharavan avustuksella löydettyjä rautaesineitä, jotka oli kaivettu maasta. Osa kaivetuista kuopista oli peitetty uudelleen. Rakennusten sisällä kasvaa useimmiten pientä koivikkoa tai nuorta kasvatusmetsää. Alueelta piirrettiin yleiskartta. Rakennelmat sijoittuvat noin 350 x 200 m alueelle. Rakennusten yhteen laskettu pinta-ala on ollut 3346 neliömetriä. Eri rakennelmia tai rakennuksen pohjia havaittiin 20 ja niiden koordinaatit, koko ja ilmansuunta ovat seuraavassa luettelona. Rakennelma X Y Koko Suunta 1 3469692 7391881 22 x 12 N - S 2 3469711 7391889 15 x 7 E - W 3 3469733 7391886 22 x 12 N - S 4 3469729 7391793 22 x 12 N - S 5 3469684 7391805 22 x 12 N - S 6 3469751 7391781 12 x 10 N - S 7 3469648 7391797 7 x 6 N - S 8 3469617 7391788 7 x 7 NE - SW 9 3469595 7391772 12 x 10 NE - SW 10 3469650 7391742 7 x 5 N - S 11 3469517 7391716 8 x 8 NE - SW 12 3469659 7391928 22 x 12 E - W 13 3469596 7391956 22 x 12 E - W 14 3469611 7391995 22 x 12 N - S 15 3469667 7391975 22 x 12 N - S 16 3469711 7391929 6 x 6 N - S 17 3469695 7391846 6 x 6 E - W 18 3469711 7391840 10 x 6 E - W 19 3469840 7391867 22 x 15 E - W 20 3469910 7391848 22 x 18 E - W Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ja irtoesineiden alueelle. Erilliset rakennelmat on merkitty alakohteina. Sutigis Toisen maailmansodan aikainen saksalaisen tukikohdan raunio. Kohde sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa Rovaniemi - Kemijärvi -tien länsipuolella. Kohteen kohdalla 4 -tiessä on kallioleikkaus ja vanha, kohteen aikainen maantie kulkee kohteen itä- ja eteläpuolitse. Kohteen maasto on moreeni- ja hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsä. Osasta alueen rakennelmista on hiljattain poistettu puusto ja näillä alueilla kasvaa pieniä koivuja. Alueen eteläosa on äestetty. 3 Voimassa 2019-01-17T09:36:21 94448.20483398 1404.60543784
arkeologinenkohde_alue.955 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.955 138525 {F7A2D52A-39A8-40C5-A41A-7902981B6D0F} Laanivuotso 3 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2621 Markkinapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 253 ei Paikalla sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3587994 y 7497249) on 5 x 5 metrin kokoinen hirsirakennuksen jäännös. Rakennuksessa on käytetty sahalla katkaistuja pyöröhirsiä, jotka ovat halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja. Seinähirret ovat suurilta osin hyvin lahoja ja sammaleen peitossa, mutta rakennuksen kaakkoisnurkassa on viisi hyvin lahoa ja vain osittain säilynyttä hirsikertaa havaittavissa. Seinän säilynyt korkeus on sillä kohdalla 1,2 metriä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksen luoteisseinässä on havaittavissa arvioltaan noin 1,6 metriä leveä oviaukko. Aukon kohdalla on ovenkarmia varten veistetty seinähirsien päätyihin pystysuorat lovet. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusraunio on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Jäännös 2 (x 3588013 y 7497260) on lähinnä koillis-lounaissuuntainen, 15,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty sekä sahalla että kirveellä katkaistuja pyöröhirsiä, jotka ovat halkaisijaltaan 0,3 - 0,4 metriä paksuja. Rakennuksesta on säilynyt kaksi lahoa hirsikertaa. Rakennusrauniossa on havaittavissa yksi väliseinä, joka jakaa rakennusta kahtia. Koillispuoleinen osa on noin 7 metriä pitkä ja lounaispuolinen osa noin 8,5 metriä pitkä. Lounaisosan kaakkoisseinässä on jäännös kuistimaisesta lisärakennuksesta, joka on rakennettu 0,1 - 0,2 metriä paksuista pyöröhirsistä. Se on samanpituinen kuin rakennuksen lounaisosa, eli 8,5 metriä. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa kaksi pyöröhirrestä tehtyä vuoliaisia. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusraunio on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 2 on koon perusteella kämpän päärakennus ja jäännös 1 on mahdollisesti kämpän talli. Kohde sijaitsee korpi-maastossa loivan etelärinteen juurella Laanivuotson pohjoisreunalla. Alueella kasvaa sekametsää, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohteen eteläpuolella maasto avautuu ja muuttuu nevaksi. 3 Voimassa 2019-01-18T12:39:18 733.35986328 116.04603549
arkeologinenkohde_alue.956 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.956 138126 {00A6EFB8-7931-42F8-B102-BDBE3859101E} Nunnero esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 3 Tutkittu kokonaan 175 ei Inventoinnin aikana löydettiin kahdesta kohteesta (x 3552072 y 7480808 ja x 3552092 y 7480829) esihistorialliseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Eteläisimpänä sijaitsevasta löytöpaikasta otettiin talteen yksi kvartsi-iskos ja yksi palanut luu. Siitä noin 30 metriä koilliseen löytyi toinen kvartsi-iskos. Kaikki löydöt ovat peräisin rantatörmästä eroosion paljastamasta hiekasta. Rantatörmän päälle tehtiin yhteensä viisi 0,2 x 0,2 metrin kokoista koepistoa, mutta ne olivat kaikki löydöttömiä. Kahdesta koepistosta havaittiin noin 2 cm paksu hiilen ja noen sisältämä mahdollinen kulttuurikerros noin 0,2 - 0,3 metrin syvyydeltä. Pintakerros vaikuttaa monin paikoin olevan sekaantunut ja huuhtoutumiskerrosta havaittiin jossain tapauksissa vasta 0,2 metrin syyvyydestä. Asuinpaikka-alue vaikuttaisi olevan pahasti vahingoittunut eroosion, tulvien ja metsäaurauksen seuraksena. Kohde rajautuu irtolöytöjen ja topografian perusteellaa noin 50 x 30 metriä laajalle alueelle. Asuinpaikka-alueen rajat ovat epävarmoja. Löytyi inventoinnissa. Esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kemijoen luoteisrannalla jyrkän rantatörmän päällä. Maa on hiekkaista ja alueella kasvaa nuorta ja tiheää sekametsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Aluetta on metsäaurattu ja istutettu vuonna 1989. Rantatörmä on osittain eroosion vahingoittama. 3 Voimassa 2011-10-25T12:42:13 1349.23193359 155.74244195
arkeologinenkohde_alue.957 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.957 138136 {668DDFD2-1432-4BE0-875A-74DBF74F22F7} Reutulehto 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 190 ei Kohde koostuu kahdesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3552747 y 7476212) on lounais-koillissuuntainen, 15 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään kaksi hirsikertaa, jotka ovat suurilta osin sammaleen peitossa. Seinähirret ovat 0,2 - 0,3 metriä paksuja ja sekä sahalla että kirveellä katkaistuja pyöröhirisiä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennus on jaettu väliseinällä kahteen osaan. Lounaisosa on 8 metriä pitkä ja koillisosa 7 metriä pitkä. Lounaisosan luoteisseinässä havaittiin mahdollinen oviaukko, joka on 1,3 metriä leveä. Tulisijan jäännöstä ei rakennuksessa havaittu. Kattorakenteesta on ainakin kaksi lahoa vuoliaista havaittavissa. Rakennusraunio on suurilta osin turpeen ja sammaleen peitossa ja sen päällä kasvaa koivikkoa. Jäännös 2 (x 3552720 y 7476205) on lounais-koillissuuntainen, 17,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään neljä hirsikertaa. Rakennusraunion korkeus on keskimäärin 0,5 - 0,6 metriä. Seinähirret ovat 0,3 - 0,4 metriä paksuja ja sekä sahalla että kirveellä katkaistuja pyöröhirisiä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennus on jaettu väliseinillä kolmeen osaan. Koillisosa on 7 metriä pitkä, keskimmäinen osa on 3,5 metriä pitkä ja lounaisosa 7 metriä pitkä. Tulisijan jäännöstä ei rakennuksessa havaittu. Kattorakenteesta on lahoja vuoliaisia havaittavissa. Rakennusraunio on suurilta osin turpeen ja sammaleen peitossa ja sen päällä kasvaa koivikkoa. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 - 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Koon perusteella on todennäköistä, että jäännös 2 on kämpän päärakennus ja jäännös 1 kämpän talli. Kohde sijaitsee tasanteella moreenipohjaisen koillisrinteen juurella. Kohteen koillispuolella alkaa Ulmaojaa reunustava räme-alue. Alueella kasvaa varttunutta sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. 3 Voimassa 2019-01-14T10:32:37 1274.65795898 155.32437157
arkeologinenkohde_alue.958 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.958 138160 {A7EF3C4E-7905-4291-A682-D61F7049600A} Reutulehto 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 185 ei Kohde koostuu kahdesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3551793 y 7477042) on itä-länsisuuntainen, 18 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty sisäpuolelta kevyesti tasattuja pyöröhirsiä, joka ovat sahalla katkaistuja. Halkaisijaltaan seinähirret ovat noin 0,3 metriä ja niiden välissä on käytetty sammalta ja turvetta seinätiivisteenä. Seinät ovat myös paikoitellen tiivistetty sisäpuolelta lankuilla. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennus on jaettu väliseinillä kolmeen osaan, joista itäosa on 7,5 metriä pitkä, keskiosa 3 metriä ja länsiosa 7,5 metriä. Rakennuksesta on säilynyt 2 -3 hirsikertaa, lukuunottamatta rakennuksen keskiosaa. Se on osittain hyvin säilynyt ja seinissä on jäljellä 7 hirsikertaa. Raunion korkein säilynyt kohta on noin 2 metriä. Rakennuksen noin 3 metriä leveä keskiosa on keskeltä väliseinällä jaettu eteläis- ja pohjoisosaan. Pohjoisosa vaikuttaisi olevan eteinen, jonka pohjoisseinässä ulko-ovi on todennäköisesti sijainnut. Eteisestä on ovet rakennuksen molempiin päätyosiin sekä keskiosan etelähuoneeseen. Varsinkin etelähuoneen ja länsiosan oviaukot ovat hyvin säilyneet. Ne ovat noin 0,8 metriä leveät ja noin 1,4 metriä korkeat. Oven karmit on tehty noin 0,2 metriä leveistä lankuista, jotka on kiinnitetty seinähirsien päätyihin upotettuihin pystysuoriin rimoihin. Rakennuksen keskiosan etelähuoneen länsi- ja itäseinässä on noin 0,7 metriä leveitä ja 0,4 metriä korkeita, osittain säilyneitä luukunaukkoja. Nämä ovat todennäköisesti n.s. elämänluukkuja. Rakennuksen seinähirsissä on paikoitellen pareittain tai rivissä olevia porattuja reikiä, jotka vaikuttaisivat olevan hyllyjen kiinnityskohtia. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennuksen kattorakenteesta on säilynyt muutama laho vuoliainen. Rakennus on osittain turpeen ja sammaleen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Noin 3 metriä rakennuksen kaakkoiskulmasta etelään sijaitsee 1,5 x 1,5 metrinen kuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä. Jäännös 2 (x 3551790 y 7477061) on itä-länsisuuntainen, 14 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksen seinähirret ovat hyvin lahoja ja suurilta osin turpeen peittämiä. Rakennuksesta on enimmillään säilynyt kolme hirsikertaa ja raunion korkeus on enimmillään noin 1 metriä. Seinähirret ovat noin 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Kattorakenteesta on jäljellä muutama laho vuoliainen sekä kattohuopaa. Rakennusraunio on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 - 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Kohde sijaitsee hyvin loivan pohjoisrinteen alaosassa, missä kasvaa varttunutta mäntymetsää. Maa on moreenipohjainen ja kuiva. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohteesta noin 40 metriä pohjoiseen sijaitsee Ulmaoja. 3 Voimassa 2019-01-14T13:40:10 830.9465332 122.76507555
arkeologinenkohde_alue.959 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.959 133809 {676BDCE6-EB72-4436-9414-4E706E13F611} 1000021219 Sääskenkangas raudanvalmistuspaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2624 Raudanvalmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 177 ei Rautahytti (7181143 566138) on ollut lähes kokonaisuudessaan sammalen peittämä. Se oli suuri, 4 x 3 m. Metsäkoneen jäljiltä sen ympäristössä oli kantoja ja hakkuujätettä. Hytti oli alunperin nauhoitettu. Se oli aikanaan tehty liuskekivistä, joihin oli takertunut jonkin verran kuonaa. Kuonakasa (7181146, 566143) (7181147 566142): Kuonakasa oli hajotettu useammaksi keskittymäksi, joissa oli erisuuruisia kuonan kappaleita. Tämäkin kasa oli alunpitäen merkitty nauhoilla. 2014: Hiilimiilu on kierretty äestyksessä, joskin sen palte on hieman vaurioitunut. Paltteen päältä on katkaistu noin 150-vuotias mänty. Hiilimiilun halkaisija on noin neljä metriä ja syvyys noin metrin. 2011: Miilu on halkaisijaltaan lähes 10 metriä. Sen keskellä on syvä kuoppa. Hiilimiilu 7181148 566149. Kohde on rajattu alueena. Riikka Mustosen mukaan raudanvalmistuspaikan on aluenpitäen havainnut paikallinen mies korvasieniretkellään. Kohteen löytymisestä tehtiin artikkeli Ylä-Kainuu -lehteen, jossa kerrottiin kohteen tuhoutuneen äestyksessä. Mustonen ei tarkemmin kerro tietolähdettään, joka lienee lehtijuttu. Sen päiväystä ei ole kerrottu, mutta ilmeisesti juttu on julkaistu kesän 2010 äestyksen jälkeen. Mustonen on tarkastanut paikan 2011, jolloin Sääskenkankaalla on myös käynyt arkeologi Esa Suominen Kainuun Museosta. Tämän jälkeen kohde on viety myös muinaisjäännösrekisteriin numerolla 1000021219. Aiemmissa tarkastuksissa kerrotaan kohteen olevan hieman vaurioituneen. Kesän 2014 tarkastuksessa kävi ilmi, että kohde on lähes täysin metsäkoneen tuhoama. Kohde dokumentoitiin kokonaisuudessaan 2.7. kaameassa vesisateessa, joka sekoitti maastotietokoneen siinä määrin, että kaikki muistiinpanot piti tehdä manuaalisesti. Kohde on raudanvalmistuspaikka. Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Sääskenkankaalla Hyrynsalmen luoteispäässä. Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä, lounaaseen viettävällä kankaalla. Noin 700:n metrin päässä sijaitsee toinen raudanvalmistuspaikka (Sääskensuo 153229). Kangas on hakattu kesällä 2008 ja äestetty sekä kylvetty kesällä 2010. Kangas on kuivaa ja hiekkapohjaista maastoa. Kulttuuriperintökohteet on merkitty hyvin sinisillä nauhoilla, mikä ei ole estänyt konekuskia ajelemasta niitä hajalle. 3 Voimassa 2014-09-25T11:20:22 400.62475586 78.68417852
arkeologinenkohde_alue.960 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.960 136989 {1F2CDFEE-B601-4712-AB6F-83BADF0A5E20} Kaunismäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 215 ei Kohde koostuu rakennuksenjäänteestä (Kaunismäki rakennus jäännös 1), kolmesta kellarista(Kaunismäki kellarikuoppa 2-4) sekä pitkästä kiviaidasta. Lahonnut mutta pystyssä oleva hirsirakennus on mitoiltaan noin 5m x 5,5m, korkeudeltaan noin 2,5m. Katto on romahtanut sisään. Seinät koostuvat pääosin pelkkahirsistä, mutta myös pyöröhirsiä on mukana. Osa hirsistä on katkaistu kirveellä. Luoteispuolella on oviaukko jonka edessä kaatuneena lautainen ovi. Rakennuksen seinässä törröttää muutamia rautanauloja. Lounaispuolella sijaitsee myös ovimainen moottorisahalla avattu aukko jonka yllä on luukku. Saman seinän etelänurkkaan on tehty pieni reikä seinään kahden hirren kohdalle. Lähes koko koillisseinä puuttuu. Kyseessä on luultavasti uudiskäytetystä rakennuksesta tehty jonkinlainen varasto. Kellarit sijaitsevat vierekkäin entisen pellon reunalla, pienellä töyräällä. Luoteisin kellari on kooltaan noin 5m x 3m, syvyydeltään noin 0,5m. Sisään on vieritetty kivenlohkareita, joita on myös kellareiden välissä. Keskimmäinen kellari on myös kooltaan noin 5m x 3m, ja on täynnä kiviä. Kaakkoispuoleisin kellari on melko jyrkkä maakuoppa, mitoiltaan noin 4m x 3m, ja syvyydeltään 1,5m. Ilmeisesti kahteen kellariin on niiden käytön loputtua vieritetty kiviä viereiseltä pellolta. Palstan rajalla kulkee kiviaitaa. Paikoittain aita on ainoastaan suuremmista lohkareista löyhästi koostuvaa, mutta osittain myös kaikenkokoisista kivistä selvästi ladottua. Pituudeltaan aita on noin 180 m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 1 7035197 586089 Kellarikuoppa 2 7035243 586036 Kellarikuoppa 3 7035241 586046 Kellarikuoppa 4 7035242 586050 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 7.7.2011. Kohteet sijaitsevat pienen kesäpaikaksi jätetyn yksityistontin ympärillä. Tontilla on muutamia yhä pystyssä olevia rakennuksia. Kohde näkyy 1970-luvun peruskartassa. Kyseessä on 1900-luvun tilan piharakenteita. Alue on pääosin vanhaa pihamaata. Kasvillisuus on rehevää ruohokasvillisuutta, lehtipuita ja kuusia. Suuressa osassa maastoa on näkyvillä vielä kyntöjäljet. Pihamaan ulkopuolella kasvaa kuusikkoa. Maapohja on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-24T10:02:48 2675.42553711 487.40463358
arkeologinenkohde_alue.961 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.961 136996 {22D000DF-0C8C-4D34-8FE0-0B83F3351422} Kupumäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 220 ei Kohteesta on jäljellä päärakennuksen, saunan, ja navetan puretut jäänteet sekä kellarin. Päärakennuksesta (Kupumäki päärakennus jäännös 1) on jäljellä luonnonkivinen kivijalka, mitoiltaan noin 8m x 8m. Rakenteen keskellä näkyvillä kohoumana liesiröykkiö, kooltaan noin 3m x 2m x 1m. Röykkiön päällä on myös rautainen ruostunut uuni. Rakenteen keskellä on näkyvissä, tiiliä, peltiä ja muuta vastaavaa purkujätettä. Sauna (Kupumäki sauna jäännös 2) sijaitsee pihan länsipuolella, mäen rinteessä. Jäljellä on noin 5,5m x 3,5m kokoinen betonista valettu 40cm korkea kivijalka. Rakenteen keskellä on ruostunut peltikiuas jossa on kivet vielä sisällä. Betoninen kellari(Kupumäki kellari jäännös 3) on hyväkuntoinen ja sisältä valkoiseksi maalattu. Sisätilan mitat ovat noin 3,4m x 3,8m, korkeus noin 2m. Kellarin etuseinän korkeus on noin 2,6m. Sisäosa koostuu kahdesta samankokoisesta huoneesta ja pienestä eteistilasta. Oven ulkopuolella on kaivettu ja kylmämuurattu osa, pituudeltaan noin 3m. Navetan jäännös (Kupumäki navetta jäännös 4) sijaitsee pihan pohjoispuolella. Navetta koostuu betonisesta päärakenteesta, mitoiltaan noin 7m x 8,5m. Rakenteen keskellä on betonitiilinen tulisija ja betonista valettu juottokaukalo. Navettaan liittyy eteläpuolella harva luonnonkivi- ja betoniharkkorakenteinen lisärakenteen kivijalka, mitoiltaan noin 13m x 4,5m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kellari 3 7033631 585301 Päärakennus 1 7033631 585317 Sauna 2 7033658 585265 Navetta 4 7033662 585318 Rakenteet sijaitsevat noin 100m x 50m kokoisella alueella mäen laella. Kohde löydettiin inventoinnissa 11.7.2011. Kohde on merkitty 1970-luvun peruskarttaan. Paikalla on niittyä ja kaksi rakennusta. Kyseessä on asutustila 1900-luvulta joka on luultavasti autioitunut 1970-luvulla. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenimäellä. Puusto on vanhaa lehtipuustoa. Ympäristössä on yleisesti pensaita ja kukkia. 3 Voimassa 2011-10-24T09:59:55 4669.88500977 307.3866502
arkeologinenkohde_alue.962 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.962 138133 {4BBC6F47-3DDB-41DE-9C9C-4A203546FE73} Kuuropalo kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 186 ei Kohteessa on kämppä, jonka koko on 13,5 x 6 m (1). Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän alue erottuu turvevallina, jossa muutamia lahoja hirsiä. Kämpän länsiseinästä kahden metrin etäisyydellä on kellari, jonka pyöröhirret ovat nurkista molemmin puolin salvettu. Ympärillä on metrin vahvuinen turvevalli. Oviaukko on länteen, ja sen seinät on katettu lautarakenteella. Kämpän ja kellarin välissä on kiviraunio, jossa on luonnonkiviä ja punatiiliä. Kämpästä 13,3 m pohjoiseen on rakennuksen jäännökset, joiden koko on 12 x 8 m (2). Rakennus on ilmeisesti talli. Nurkissa näkyy ristisalvoksia. Hirret ovat lahonneet ja paikoin seinät erottuvat vain turvevalleina. Hirret on sahalla katkottu, ja niissä on nauloja. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7354554 475735 Kämppä 2 7354556 475729 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Uusi havainto. Metsätyökämpän rauniot sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee Kuurojängän itäreunalla sijaitsevassa moreenirinteessä, jossa kasvaa mänty- ja kuusimetsä. 3 Voimassa 2019-01-14T09:49:40 338.09228516 70.13053954
arkeologinenkohde_alue.963 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.963 138572 {06EF5899-D5FC-47E7-877A-B493A15571CA} Otesmahauta kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 213 ei Paikalla sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3584593 y 7495194) sijaitsee rantajyrkänteen juurella ja on koillis-lounaissuuntainen, 5,3 metriä pitkä ja 4,0 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty sahalla katkaistuja pyöröhirsiä, jotka ovat halkaisijaltaan 0,3 metriä paksuja. Rakennuksesta on säilynyt noin kaksi lahoa hirsikertaa. Rakennuksessa on käytetty koriankaula-tyyppisiä salvoksia, missä päätyosuus on sahattu vaakasuorasti puoliksi pois. Rakennuksen keskellä sijaitsee kaksi noin 1 metrin kokoista luonnonkiveä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja heinän peittämä ja sen päällä kasvaa muutama nuori koivu. Jäännös 2 (x 3584626 y 7495168) sijaitsee rantajyrkänteen päällä ja on luoteis-kaakkoissuuntainen, 9,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty sahalla katkaistuja ja sisäpuolelta veistettyjä hirsiä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 0,3 metriä leveitä. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään neljä lahoa hirsikertaa ja rakennusraunion korkeus on maksimissaan 0,9 metriä. Rakennuksen lounaisosa on pitkälti tuhoutunut ja seinälinjat ovat siellä vaikeasti seurattavissa. Rakennuksessa on käytetty koriankaula-tyyppisiä salvoksia, missä päätyosuus on sahattu vaakasuorasti puoliksi pois. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Uitto- tai metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun keskivaiheelle. Jäännös 2 on kämpän päärakennus ja jäännös 1 mahdollisesti kämpän talli. Kohde sijaitsee Värriöjoen itärannalla olevan rantajyrkänteen juurella ja päällä. Rantajyrkänteen ja joen välissä on osittain metsittynyt rantaniitty ja jyrkänteen rinteessä ja päällä kasvaa koivuvaltaista sekametsää. Maa on moreenipohjaista ja kosteahkoa. 3 Voimassa 2019-01-18T15:10:50 1810.1328125 187.89508216
arkeologinenkohde_alue.964 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.964 138579 {356BB3F3-ECCF-415A-88B7-015AECFEBAD9} 1000020140 Isoautio asuintila 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 33 1600-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 215 ei Alueen länsiosassa on vanhaa peltoa, muutama kiviröykkiö ja kaksi kookasta kiviröykkiötä, jotka on tunnistettu uunin jäänteiksi. Uunien ympärillä on 15-30 cm:n paksuinen kulttuurimaakerros. Uuneista hieman kaakkoon on todennäköisesti hiilimiilun pohja ja sen vieressä on vahvasti palaneiden kivien röykkiö. Maa-alue näiden ympärillä on vahvasti nokista. Näistä jäänteistä itään, on röykkiöiden keskittymä. Näistä 1-2 on todennäköisesti uunin jäänteitä. Maaperässä on näidenkin röykkiöiden läheisyydessä jälkiä ihmistoiminnasta. Samalla kohtaa rannassa on todennäköisen rakennuksen jäännös. Idempänä on kaksi ihmisen kaivamaa kuoppaa. Alueen poikki kulkee polku, jonka varrella puissa on pilkkoja. Alueen pohjoispuolella talvitien pohjalla on tuhoutunut röykkiö. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Isoautio 1 uuni jäännös 2 7185979 635822 Kiviröykkiön koko on 3,4 x 3,4 x 0,9 metriä. Pintamaata poistettiin röykkiön päältä kapeana siivuna. Kivet olivat olleet kuumuudessa ja röykkiö oli maansekainen. Röykkiön lounais- ja koillispuolella kulkevat luode-kaakko -suuntaiset ojat. Niistä lounaispuoleisen ojan pituus on 4,5 metriä ja koillispuoleisen ojan 8 metriä. Niiden leveys on 25-40 cm. Ojien välissä on suorakaiteen muotoinen alue, jossa alkuperäisen maanpinnan päällä on 15-30 cm täyttömaata. Täyttömaan ala on noin 8 x 7 metriä (56 m2). Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella 60 metriä rannasta, rinteen päälle muodustuvalla tasanteella.. Isoautio pelto länsireuna 7185955 635738 Tässä kulkee todennäköisesti pellon länsireuna. Reuna on määritelty maastonmuotojen perusteella. Isoautio 1 uuni jäännös 1 7185975 635826 Kiviröykkiön koko on 3,5 x 3,4 x 0,9 metriä. Röykkiön itäreunalta poistettiin pintaturve ja sen alta paljastui laakakiviä, jotka ovat rapautuneet kuumuudessa. Kiveys oli maansekainen. Röykkiön länsipuolelle kaivettiin koepisto, jonka profiilissa näkyi alkuperäisen maanpinnan päällä oleva noin 15 cm:n paksuinen täyttömaa-alue. Alueen laajuus on yli 35 m2, mutta sen rajaus on epäselvä. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella noin 60 metriä rannasta. Kohde on rinteen päälle muodostuvalla tasanteella. Kohde löytyi paikan tarkastuksessa 17.5.2011. Isoautio 2 hiilimiilu 7185947 635842 Kuopan ympärillä on massiivinen valli (korkeus 40-60 cm ja paksuus 1,5 metriä), jossa on aukko kaakkoisreunalla. Kuoppa on kahdeksikon muotoinen eli näyttää muodostuvan kahdesta vierekkäisestä kuopasta, jotka leikkaavat toisensa. Kuopan läpimitta on noin 2 metriä ja syvyys reilut 50 cm. Kuoppien/kuopan pohjalla on yli 50 cm paksu nokikerros ja runsaasti hiiltä. Vallissa nokikerroksen paksuus on 20-30 cm. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella, 30 metriä rannasta, 215 m mpy olevassa rantatörmässä. Kohde oli merkitty SutiGis:iin tervahautana. Kohde dokumentoitiin tarkastuksessa 17.5.2011. Isoautio 3 uunijäännös 2 7186020 635999 Kiviröykkiön koko on 2,8 x 2,2 x 0,6 metriä. Röykkiö on pyöristetyn suorakaiteen muotoinen. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella noin 50 metriä rannasta, tasanteella, jossa on kuivaa kangasmetsää. Kohde havaittiin tarkastuksessa 15.6.2011. Isoautio 3 kiviröykkiö 5 7186028 636008 Röykkiö on muodoltaan epäsäännöllinen. Sen koko on 2 x 2 x 0,5 metriä. Kyseessä on todennäköisesti raivaus- tai kaskiröykkiö. Kohde havaittiin tarkastuksessa 15.6.2011. Isoautio 3 kiviröykkiö 6 7186009 636003 Kiviröykkiö on pyöreä. Sen koko on 1,5 x 1,5 x 0,2 metriä. Kyseessä on todennäköisesti kaski- tai raivausröykkiö. Kohde havaittiin tarkastuksessa 15.6.2011. Isoautio 3 kiviröykkiö 3 7186024 635989 Röykkiö on muodoltaan epäsäännöllinen. Sen koko on 3 x 2,6 x 0,6 metriä. Kyseessä on todennäköisesti kaski- tai raivausröykkiö. Kohde havaittiin tarkastuksessa 15.6.2011. Isoautio 3 uunijäännös 1 7186014 635997 Kiviröykkiön koko on 3,5 x 3 x 0,8 metriä. Röykkiön muoto on pyöristynyt suorakaide. Röykkiön pohjoispuolella on itä-länsi -suuntainen pitkulainen oja (4 x 1,2 x 0,2 metriä), jonka pohjassa on 15 cm paksu hiilikerros. Kiviröykkiö on mahdollinen uunin jäännös. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella 50 metriä rannasta, tasanteella, jossa on kuivaa kangasta ja uudistuskypsää metsikköä. Kohde havaittiin tarkastuksessa 4.6.2011. Isoautio 3 oja 7186037 636006 Röykkiöiden 4 ja 5 välistä kulkee lounais-koillis -suuntainen oja. Se on noin 15 metriä pitkä, 20-30 cm leveä ja 15-30 cm syvä. Oja kulkee raivatulla alueella (vanhaa peltoa?). Oja saattaa liittyä paikalla tapahtuneeseen viljelyyn. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella, röykkiöalueen 3 pohjoispuolellKohde havaittiin tarkastuksessa 15.6.2011. Isoautio pelto pohjoisreuna 7185975 635757 Tässä kulkee todennäköisesti pellon pohjoisreuna. Reuna on määritelty maastonmuotojen perusteella. Isoautio kiviröykkiö 7185955 635768 Aluskasvillisuuden alla tuntuu kiviröykkiö. Sen muoto on epäsäännöllinen, mutta pitkänmallinen pohjois-eteläsuunnassa. Röykkiön koko on noin 2,5 x 2 metriä ja korkeus noin 50 cm. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella, kangasmetsässä. Kohde sijaitsee korkeammalla tasanteella, vanhalla kaskipeltoalueella. Kohde havaittiin tarkastuksessa 15.6.2011. Isoautio 3 pelto kaakkoisreuna 7185996 636003 Tässä kohtaa maastossa opn näkyvissä nurkka, joka muodostaa todennäköisesti peltoalueen kaakkoisreunan. Isoautio 3 rakennus jäännös 7185973 636012 Kasvillisuuden alla tuntuu kivikasa, joka on kooltaan noin 3 x 2 metriä. Sen itäpuolella on alue, joka on hieman ympäristöään matalammalla. Tämän alueen koko on noin 4 x 4 metriä. Kyseessä saattaa olla rakennuksen pohja. Sijainti viittaisi saunarakennukseen. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoisrannalla. Pentti Kinnunen näytti kohteen 17.10.2011. Isoautio kuoppa 7186129 636300 Kuoppa on muodoltaan soikea ja melko loiva. Sen pituus on 3,5 metriä, leveys 2 metriä ja syvyys 0,2 metriä. Kuoppa on ihmisen tekemä, mutta sen funktio tai ajoitus eivät ole tiedossa. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella, asuinpaikaksi määritellyn alueen koillisosissa. Kuopan vierestä kulkee polku. Kohde havaittiin tarkastuskäynnillä 17.10.2011. Isoautio kuoppa 7186103 636159 Kuoppa on epämääräisen muotoinen. Siinä on soikea osa, josta jatkuu kapeampi "häntä" kohti etelää. Kuopan pituus on 3 metriä ja soikean osan leveys 1,5 metriä. Polku on hieman rikkonut kuopan rakennetta. Kuoppa on ihmisen tekemä, mutta sen funktio ja ajoitus ovat epäselviä. Kuopan pohjaan tehdyssä koepistossa oli huuhtoutumiskerrosta, joten kuoppa ei voi olla aivan nuori. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella, asuinpaikan itäosissa. Kuoppa sijaitsee hieman korkeammalla kummulla muutoin kosteahkossa maastossa. Kohteen läpi kulkee polku. Kohde havaittiin tarkastuksessa 17.10.2011. Isoautio 2 kivikasa 2 7185934 635854 Pintakasvuston alla on maantasalla oleva kivikasa. Sen koko on noin 3 x 2,5 metriä. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella rannan tuntumassa. Pentti Kinnunen näytti kohteen tarkastuksessa 17.10.2011. Isoautio 2 kivikasa 7185949 635844 Kohde muodostuu kahdesta pintamaan alla olevasta kivikasasta. Niiden mitat ovat 2 x 2 x 0,4 metriä ja 1,5 x 1,3 x 0,3 metriä. Molemmissa kivikasoissa on vahvasti palaneita kiviä, hiiltä ja nokimaata. Kivikasojen ympärillä on 6 x 5 m laaja nokimaa-alue, jonka paksuus on 10-15 cm. Kivikasat voivat olla kiukaita tai muita tulisijoja. Rautahytistä ei ole kyse, sillä rakenteista ei löytynyt kuonaa. Kohde sijaitsee noin 30 metriä Aittojärven rannasta pohjoiseen rantatörmän päällä. Kohde havaittiin tarkastuksessa 17.5.2011. Isoautio 3 kiviröykkiö 4 7186029 636004 Kiviröykkiö on muodoltaan epäsäännöllinen. Sen koko on 2,9 x 2,6 x 0,5 metriä. Kyseessä on todennäköisesti kaski- tai raivausröykkiö. Kohde sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella useamman kiviröykkiön ryppäässä. Kohde havaittiin tarkastuksessa 15.6.2011. Muinaisjäännösrekisterin kuvausteksti 18.1.2019: Poikkeukselisen hyvin säilynyt 1600-luvun asuinpaikka. Pietari Brahen hovikartoittajan Claes Claessonin vuonna 1650 laatimassa Kainuun ensimmäisessä yleiskartassa on merkitty asuintilaa tarkoittava pyöreä pallo Aittojärven pohjoispuolelle. Claessonin karttaan on hahmoteltu myös ns. Vuokin reitti. Kohteet sijoittuvat kolmeen keskittymään. Lisäksi on etäämmällä sijaitsevia yksittäisiä rakenteita. Isoautio 1 koostuu kahdesta kookkaasta uunijäännöksestä, jotka ovat noin 5 metrin etäisyydeltä toisistaan. Keskittymän länsipuolella on tasoitettu alue, joka eroaa ”muhkuraisemmasta” ympäristöstään. Peltoalueen länsipäässä on matala röykkiö. Uuneista noin 30 metriä kaakkoon sijaitsee keskittymä 2. Siihen kuuluu hiilimiiluksi tai kellariksi tulkittu rakenne ja kaksi kivikasaa. Näistä noin 20 m kaakkoon on vielä turpeen alla havaittu kivikasa, joka on täysin maan tasalla. Sen koko on noin 3 x 2,5 metriä. Keskittymään 3 on luettu kuuluvaksi rannan tuntumassa sijaitseva rakennus jäännös. Sen länsiosassa on hieman maanpinnantasoa korkeampi kivikasa ja itäosaan kuusen alle muodostuu suoraseinämäinen maanpinnan tasoa hieman matalampi ala. Kyseessä voisi olla saunan jäänteet. Tästä pohjoisluoteeseen on kuuden kiviröykkiön ryhmä, vanhaa peltoa ja kaksi ojaa. Röykkiöistä kaksi on tulkittu mahdollisiksi uunin jäänteiksi ja muut raivausröykkiöiksi. Maahan tehdyissä kairauksissa löydettiin ihmistoiminnan jälkiä. Alakohteet on merkitty pisteinä ja alue on rajattu yhdessä Kainuun museon arkeologin Esa Suomisen kanssa. Ylivuokkilainen Pentti Kinnunen kertoi alueen historiallisesta arvosta Metsähallitukselle, joka lykkäsi paikan hakkuita, kunnes asianmukainen selvitys saadaan tehtyä. Paikalla tehtiin useita maastokäyntejä, ja kuokuopittamalla aluetta isommalla ryhmällä kohteen kulttuurihistoriallinen arvo saatiin määriteltyä. Alueella on mahdollisesti kaksi 1600-luvulle ajoittuvaa asuintilaa. Kohde sijaitsee Yli-Vuokin Malahviassa, Aittojärven pohjoisrannalla. Maasto kohoaa loivasti pohjoiseen, kunnes noin 50 metriä rannasta on tasainen kuivan kangasmetsän vyöhyke. Biologin mukaan alue on luontoarvoiltaan kiistattoman hieno. Hänen mukaansa lahopuujatkumo ja luonnonmetsän rakenne ovat hyvin säilyneet. Ikärakenteeltaan ja puulajisuhteiltaan Isoautio on erirakenteista. Kuusilahopuujatkumo on alueella erittäin edustava.(Kirsi Eskelinen) 3 Voimassa 2019-01-22T10:03:55 91027.27587891 1670.58410534
arkeologinenkohde_alue.965 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.965 138677 {6E5055F5-65BA-40BD-A312-9C43DEFD6134} 305010080 Mouruniemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 265 ei Niemellä on n. 2,4 ha laaja kivikautinen asuinpaikkaryhmä. Länsiosassa on asumuspainanne ja kuoppa, sitä n. 50 m etelään mahdollinen liesi, kärjen keskiosassa neljä kuoppaa, ja metsätalouden hallimoinan alueen pohjoisreunalla asumuspainanne ja kuoppa. Koko rantalinjasta on törmästä tai rannasta havaittu tihein välein kvartsia (ks. Okkonen 2009, yleiskartta arkeologisista havainnoista Mouruniemessä). Kohde rajautuu v. 2009 tehtyjen havaintojen (kartta J. Okkonen) mukaisesti. Kohde ei tarkastettu inventoinnissa 2011; kohdetiedot J. Okkosen raportista 2009. Laaja kivikautinen asuinpaikka-alue, jossa on löytöpesäkkeitä tieheissä väleissä. Mouruniemi on pohjoisesta Kitämä-järven työntyvä leveä niemi Mourusalmen kohdalla. Maaperä on pääosin soraa, varsin niemen kärjessä kivinen. Alueella uudistuskypsä metsikkö (Sutigis) 3 Voimassa 2012-11-28T14:59:08 24183.00830078 1043.50120809
arkeologinenkohde_alue.966 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.966 138682 {F2B75215-D2C6-4D69-8CAD-8EBB6E1149C2} Kuhmitsaselkä kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 270 ei Paikalla on kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3583334 y 7490841) on lounais-koillissuuntainen, 13,5 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään neljä hirsikertaa ja seinähirsinä on käytetty sekä sahalla että kirveellä katkaistuja pyöröhirsiä, jotka ovat 0,2 - 0,3 metriä paksuja. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksessa on havaittavissa yksi väliseinä, joka jakaa rakennuksen kahtia. Lounaispuoli on 7 metriä pitkä ja koillispuoli 7,5 metriä. Koillispuolisessa osassa on koillisnurkassa tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka koko on 2,3 x 2,8 metriä ja 1,1 metriä korkea. Se koostuu 0,3 - 0,6 metrin kokoisista luonnonkivistä. Koillisessa päätyseinässä on tulisijan vieressä noin 1 metriä leveä oviaukko. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa muutamia lahoja vuoliaisia sekä yksittäisiä lahoja kattolautoja. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja, mäntyjä ja kuusia. Jäännös 2 (x 3583353 y 7490853) on noin 5 x 5 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu 0,1 - 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Rakennusjäännöksen keskellä on matala painanne. Rakennuksen lounaisnurkassa sijaitsee 0,2 - 0,6 metrin kokoisista luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka koko on 2,4 x 2,2 metriä ja korkeus 0,8 metriä. Rakennusjäännös on turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa mäntyjä ja kuusia. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Kaksi metsätyökämpän raunioita, jotka todennäköisesti ajoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee loivan luoteisrinteen juurella, missä kasvaa nuorta mäntymetsää. Maa on moreenipohjaista ja kuivahkoa. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohteen luoteispuolella sijaitsee Nillitsemäaapa. Suoreunan ja kohteen välillä kulkee lounais-koillissuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2019-01-23T15:27:17 548.82836914 103.14047463
arkeologinenkohde_alue.967 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.967 134041 {0598677B-33D0-4125-AA80-FBFE20FAF72F} 1000020984 Stuorra Báddotjávri kaakko Pyyntikuoppia, purnu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 215 210 ei Valle on löytänyt alueelta 35 pyyntikuoppaa ja yhden purnun. Nyt tehdyssä tarkastuksessa löydettiin 31 pyyntikuoppaa ja purnu. Pyyntikuoppia voi toki olla enemmänkin, sillä muutamia on voinut jäädä kumpareisessa maastossa havaitsematta. pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan kahdesta viiteen metriä halkaisijaltaan ja syvyydeltään 60 senttimetristä 1.5 metriin. useimpien ympärillä ei ole valleja, mutta joidenkin on. Pyyntikuoppajono on pituudeltaan lähes kilometrin ja suurinpiirtein luoteis-kaakkosuuntainen. Purnu on kasattu kantamalla ympäristöstä kiviä ja kasaamalla ne noin 60 cm korkeaksi valliksi. Purnun halkaisija on noin 2 m. Pyyntikuoppien ja purnun sijaintitiedot: 1 7731244 3501193 2 7731243 3501195 3 7731171 3501237 4 7731159 3501245 5 7731127 3501227 6 7731125 3501230 7 7731088 3501241 8 7731063 3501250 9 7730975 3501321 10 7730966 3501346 11 7730949 3501371 12 7730934 3501388 13 7730952 3501369 14 7730935 3501388 15 7730877 3501430 16 7730867 3501441 17 7730856 3501453 18 7730838 3501462 19 7730827 3501461 20 7730812 3501461 21 7730814 3501458 22 7730812 3501450 23 7730812 3501452 24 7730771 3501493 25 7730768 3501497 26 7730734 3501492 27 7730690 3501503 28 7730672 3501509 29 7730660 3501520 30 7730635 3501522 31 7730694 3501524 32 7730566 3501545 33 7730536 3501553 34 7730509 3501567 35 7730502 3501575 36 7730501 3501572 37 7730466 3501576 38 7730453 3501586 39 7730422 3501597 40 7730420 3501597 41 7730396 3501611 42 7730660 3501511 purnu 7731100 3501211 Muinaisjäännöskohde on pituudeltaan noin kilometrin ja leveydeltään 10-20 m. Utsjokinen Viljo Valle on löytänyt alueelta pyyntikuoppajonon vuonna 2009, josta hän ilmoitti Metsähallitukselle. Alue on hyivn kivistä ja kumpuilevaa. Hiekkaisten ja moreenisten kumpujen väleissä on pieni suoalueita ja sulamisvesilampia sekä Stuorra Balddotjärveen laskeva puro. Alueella kasvaa tiheästi tunturikoivua. Muinaisjäännösrekisterissä kohteen nimi on Jeagilvárri 2. 3 Voimassa 2019-11-27T15:41:45 46698.5456543 2027.06981428
arkeologinenkohde_alue.968 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.968 138038 {BD97AF3E-E05C-4A4D-BED4-8D4410760293} Harjuniemi 4 Esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 248 ei Pienellä tasanteella soistuneen alueen ja rannan välissä havaittiin n. 25 x 7 m kokoiselta alueelta huuhtoutumiskerroksen alla ruskea-punertavaa laikukasta likamaata. Kahdesta koekuopasta löytyi kvartsia ja palanutta luuta. Kohde rajautuu topografian ja likamaahavaintojen mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 28.06.2011 Esihistoriallinen asuinpaikka Korkea jyrkkärinteinen harju, joka työntyy niemenä n. 400 m Raakujärven (luoteesta kaakkoon). Lähempänä kärkeä harju madaltuu ja on melko tasainen. Vanhaa harvahko mäntymetsä, seassa nuorta puustoa. Aluskasvillisuus puolukka ja sammalta; pinta polkujen kohdalla osittain kulunut 3 Voimassa 2011-10-24T14:24:00 283.27587891 78.79920853
arkeologinenkohde_alue.969 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.969 138047 {3E640371-EFAD-49D1-BC6D-BF9E4D5711D7} Harjuniemi 5 Esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 247 ei Tasainen alue lähellä niemen kärkeä, jossa havaittiin kairaamalla n. 9 x 6 m kokoinen punaruskea likamaa-alue (paksuus 5-15 cm, n. 5 cm huuhtoutumiskerroksen alla). Koepistoissa havaittiin palaneita kiviä ja kvartsisiruja (ei otettu talteen) Kohde rajautuu likamaahavaintojen mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 28.06.2011 Esihistoriallinen asuinpaikka Korkea jyrkkärinteinen harju, joka työntyy niemenä n. 400 m Raakujärven (luoteesta kaakoon). Kärjen kohdalla harju on melko tasainen ja kasvillisuus rehevämpi. Vanhaa mäntymetsä, seassa nuorta puustoa, mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus puolukka, mustikka ja sammalta. 3 Voimassa 2011-10-24T14:24:40 101.46484375 41.2872909
arkeologinenkohde_alue.970 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.970 138205 {46663BEB-D043-444D-8006-82C4CE0285B8} Ristilampi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 235 ei Kohteesta löydettiin kolme rakennus- ja rakennejäännöstä. Jäännös 1 (x 3571359 y 7486987) koostuu kolmesta neliönmuotoisesta maakuopasta, joiden koot ovat noin 1 x 1 metriä ja syvyydet 0,3 - 1,0 metriä. Kuoppien seinämät ovat vuorattuja laudoilla ja hirsillä, joiden lahot jäännökset ovat vielä havaittavissa. Jäännös 2 (x 3571336 y 7486998) on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 3,5 metrin kokoinen maakuoppa. Kuoppa on noin 0,5 metriä syvä ja pyöreäpohjainen. Sen ympärillä on epämääräinen ja matala vallimuodostelma. Kuopassa ei näy puurakennetta ja se on täysin turpeen peitossa. Kuopassa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Jäännös 3 (x 3571288 y 7487027) on betoninen tulisijan perusta, joka on kooltaan 2,3 x 1,6 metriä ja korkeudeltaan 0,2 metriä. Mitään muuta rakennukseen viittavaa ei lähiympäristössä havaittu. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Raimo Pulskan ilmoittama. Metsätyökämpän melkein täysin tuhoutunut raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Vuonna 1971 painetussa maastokartassa, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitukseen, kämpän päärakennus on merkitty kohteeseen missä nykyään sijaitsee tukkien varastoalue. Inventoinnin aikana ei sieltä havaittu rakennusjäännöstä ja todennäköistä on, että päärakennus on täysin tuhoutunut myöhemmän toiminnan seurauksena. Kohde sijaitsee Ristilammen luoteisosan lounaisrannalla. Maa on kuiva ja hiekkapohjainen. Alueella kasvaa kehitysluokaltaan nuorta ja uudistamiskypsää mäntymetsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohdealueen lounaispuolella kulkee metsäautotie ja sen yhteydessä on tukkien varastoalue. 3 Voimassa 2019-01-14T14:47:18 1289.97021484 203.22816919
arkeologinenkohde_alue.971 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.971 136342 {777A4620-E917-429A-AF1B-C481C6F2D129} Kanervavaara 2 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 208 ei Puretun päärakennuksen (Kanervavaara 2 päärakennus jäännös 1) jäännös on kooltaan noin 8m x 7,5m. Jäljellä on luonnonkivinen kivijalka jonka keskellä on uunin jäänne, kooltaan noin 1,5m x 2m x 1,5m. (Kanervavaara 2 ulkorakennus jäännös 2)Navetanpohja on kooltaan noin 7,5m x 7,5m. Navetan vieressä on kaivo. Pihan itälaidalla on kellarikuoppa (Kanervavaara 2 kellarikuoppa 3), kooltaan noin 3x1x0,5m, ja kellarin yhteydessä on myös matalaa kiviaitaa. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 7072934 617095 Navetta 2 7072896 617100 Kellarikuoppa 3 7072930 617114 Kaivo 7072898 617093 Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 1.6.2011. Paikalla on 1840-luvun pitäjänkartassa kaskialuetta. Vuoden 1927 metsätalouskartassa kohteen paikalla on metsää viereisen Kanervavaaran asutustilan naapurissa. Vuoden 1951 metsätalouskartassa paikka on osa Kanervavaaran asutustilan aluetta. 1970-luvun peruskartassa paikalla on pieni omakseen erotettu palsta ja yksi kylmä rakennus. Kyseessä on luultavasti 1900-luvun alkupuolella perustetun Kanervavaaran tilan uudisrakennuksia 1900-luvun puolivälin tienoilta. Kohde on autioitunut luultavasti noin 1970-luvulla. Kohde sijaitsee moreenimäellä noin kilometri Kanervavaarasta itään. Metsä on noin 40-vuotiasta kuusikkoa, maastossa on myös vanhempia koivuja. 3 Voimassa 2011-10-24T13:28:28 2794.00463867 201.16013103
arkeologinenkohde_alue.972 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.972 136347 {3BBD80BF-BE70-46E0-A399-90D0669B2CC1} Kanervavaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 220 ei Kohde käsittää päärakennuksen, navetan, neljän ulkorakennuksen, kolmen kellarikuopan ja kaivon jäänteet. Ympäristössä on metallisia maataloustyökalujen osia ja muuta purkujätettä. Alueen reunoilla on muutamia röykkiöitä ja raivauksessa syntynyttä kivijalkaa. Puretusta päärakennuksesta (Kanervavaara päärakennus jäännös 1) on jäljellä noin 7,5m x 12m kokoinen luonnonkivisen kivijalan jäänne jonka keskellä on uunin jäänteitä. Kohde sijaitsee välittömästi tien pohjoispuolella ja on osittain tuhoutunut tienteossa. Tien vastakkaisella puolella sijaitseva navetta (Kanervavaara navetta jäännös 2)on ollut huomattavan suuri. Kivijalan koko on noin 22m x 7,5m. Pohjoispuolen keskiosassa on ajoramppi. Noin 30 metriä navetasta lounaaseen sijaitsee L-kirjaimen muotoinen ulkorakennus tai rakennusryhmä (Kanervavaara rakennus jäännös 3). Jäljellä on alin maatunut hirsikerta. Sisäpuolella on noin 1m x 1m x 1m kokoinen liedenjäänne. Mahdollisesti kyseessä on ollut riihi. Rakenteen mitat noin 6,5m x 9,5m + lisäsiipi 9m x 6,5m. Toinen 2-osainen ulkorakennus (Kanervavaara rakennus jäännös 4) sijaitsee pihan itäpuolella, navetasta noin 80m itään ja on kooltaan noin 10m x 8m. Sivuosassa on lisäksi vajapääty pituudeltaan noin 3m. Rakennuksesta on jäljellä kivijalkaa, maatunutta pelkkahirttä ja katon rakenteita. Päärakennuksen pohjoispuolella on lisäksi kaksi rakennuksenjäännettä. Itäisempi (Kanervavaara rakennus jäännös 5) on mahdollinen sauna, mitoiltaan noin 10m x 4m, sisäpuolella on liedenjäänne mitoiltaan 2x2x0,5m. Saunan länsipuolella on ulkorakennuksen kivijalka (Kanervavaara rakennus jäännös 6), mitoiltaan noin 13m x 5m. Pihapiirin kaakkoisreunalla on kolme kellarikuoppaa(Kanervavaara kellarikuoppa 7-9), mitoiltaan noin 2m x 2m x 2m. Puukehikollinen kaivo (Kanervavaara kaivo 10) on kooltaan noin 1m x 1m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN) Päärakennus 1 7072852 616420 Navetta 2 7072823 616401 Rakennus 3 7072797 616376 Rakennus 4 7072820 616484 Rakennus 5 7072872 616436 Rakennus 6 7072881 616415 Kaivo 10 7072797 616403 Kellarikuoppa 7 7072796 616494 Kellarikuoppa 8 7072795 616502 Kellarikuoppa 9 7072795 616508 Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 1.6.2011. Paikalla on 1840-luvun pitäjänkartassa kaskialuetta. Kirjallisuuden mukaan Kanervavaara on pantu verolle 1869 (Mönkkönen 2007 s. 82). Kohde on merkitty vuokratilaksi vuoden 1927 metsätalouskarttaan ja vuoden 1951 metsätalouskarttaan asutustilaksi. 1970-luvun peruskartassa paikalla on tila. Kyseessä on tila 1800-luvun puolivälistä joka on autioitunut 1970-luvulla. Maaperä on moreenia. Alueen pellot istutettu kuuselle, muualla ympäristössä myös muita puulajeja, etenkin koivuja. Puiden ikä noin 50 vuotta. 3 Voimassa 2011-11-07T17:46:36 20988.09277344 630.98146685
arkeologinenkohde_alue.973 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.973 136367 {1F548A35-CCD0-4F82-80E8-08069EB4DDB4} Vellivaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka ei Kohteeseen kuuluu päärakennuksen jäännös, navetan, ulkorakennuksen ja kellarin jäännökset sekä kaivo. Alueen ympärillä havaittiin myös noin 25 röykkiötä. Alueella on myös havaittavissa peltiä ja muuta purkujätettä. Päärakennuksesta (Vellivaara päärakennus jäännös 1) on jäljellä noin 0,5m korkea kivijalka, mitoiltaan noin 12m x 8m. Kivijalan keskellä on luonnonkivinen uuninjäänne, mitoiltaan noin 2m x 2m x 2m. Navetta (Vellivaara navetta jäännös 2) on ollut suurikokoinen, mitoiltaan noin 8m x 18m, jäljellä on osittain epäselvää kivijalkaa. Keskiosassa on ajoramppi. Navetan sisäpuolella on 1,5m x 3m ja 1m x 2m kokoiset matalat kuopat. Ulkorakennus (Vellivaara rakennus jäännös 3) on ollut mitoiltaan noin 4m x 8m, jäljellä on rakennuksen pohjan lisäksi myös hieman kattopahvia. Kellari (Vellivaara kellarikuoppa 4) on kooltaan noin 3m x 1,5m x 0,5m ja kaivo (Vellivaara kaivo 5) 2m x 2m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7073240 619956 Navetta 2 7073225 619999 Rakennus 3 7073207 619973 Kellarikuoppa 4 7073267 619950 Kaivo 5 7073220 619981 Kohde rajautuu aluemaisesti paikannettujen rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 1.6.2011. Wellivaaran kruununtorppa on merkitty vuoden 1848 pitäjänkarttaan. Kirjallisuuden mukaan paikan perusti Risto Kähkönen 1820-luvulla ja paikka autioitui 1960-luvulla (s. 39, 203, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Paikka on merkitty vuokratilaksi vuoden 1927 metsätalouskarttaan. 1970-luvun peruskarttaan paikalle on merkitty niittyä ja kaksi rakennusta. Kyseessä on tila, joka on perustettu 1820-luvulla ja autioitunut ja 1960-luvulla. Kohde sijaitsee moreenivaaran laella. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2012-03-13T15:07:41 16647.51831055 632.10534829
arkeologinenkohde_alue.974 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.974 137016 {FEDDB9A3-DBFE-41ED-98BD-13CE7DA615AA} Liuhantammi uittopato 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Paikalla on kivestä ja maasta rakennettu pato, jonka hirsiset sulkurakenteet on pääasiassa purettu. Joen molemmilla rannoilla on jäljellä osia hirsistä arkkurakenteista. Pato on 6-7 m leveä ja korkeimmillaan noin 2-2,5 m. Koko rakenteen pituus on noin 103 metriä. Padon koillispuoleisella moreeni kumpareella on useita hiekkakuoppia, joista on otettu maa-ainesta padon rakentamista varten. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Uittopato löytyi inventoinnissa 5.9.2010. Paikalla on uittopato. Liuhantammi sijaitsee Murtopuron varressa kahden moreenikumpareen välissä. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä kasvatusmetsikössä. 3 Voimassa 2011-10-28T14:47:55 1819.25854492 251.05220418
arkeologinenkohde_alue.975 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.975 137029 {F5F0C5E3-C800-4314-A252-1478FB7FAB34} Kiertäjänvaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 203 ei Paikalla on luonnonkiviperustaisen päärakennuksen rauniot (Kiertäjänvaara päärakennus jäännös 1) (11,5 x7 m). Keskellä rakennuksessa on ollut luonnonkivestä ja tiilestä muurattu uuni (2x1,5x1,5 m), jonka piippu on romahtanut. Rakennuksen jäännöksestä noin 36 m lounaaseen sijaitsee kellarikuoppa (Kiertäjänvaara kellarikuoppa 2) (3,5x2x1 m). Asuinrakennuksesta noin 30 m itään on myös luonnonkivelle perustetun navetan rauniot (Kiertäjänvaara navetta jäännös 3) (20x8 m). Paikalla on myös ylisille vienyt kivinen ajoramppi. Navetan etelä päässä on mahdollisesti myös jonkin muun rakennuksen jäännöksen kiviperustaa (Kiertäjänvaara rakennus jäännös 4) (9x8 m). Päärakennuksesta noin 93 m pohjoiseen sijaitsee saunan jäännös (Kiertäjänvaara sauna jäännös 5) (5x4 m). Saunassa on ollut luonnonkivinen kiuas (1,5x1,5x0,7 m). Tästä noin 40 metriä etelään on avoin kylmämuurattu kaivo (Kiertäjänvaara kaivo 6) (1,5x1,2 m). Ympäristössä on myös joitain peltoraunioita ja pellosta nostetuista kivistä muodostettua vallia. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7053290 628297 Kellarikuoppa 2 7053270 628267 Navetta 3 7053284 628326 Rakennus 4 7053255 628321 Sauna 5 7053381 628320 Kaivo 6 7053343 628309 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa Sutigistietojen perusteella 12.7.2011. Paikalla on vuoden 1974 peruskartan (432305) mukaan sijainnut Kiertäjä niminen tila. Kartassa erottuu kolme rakennusta ja niitä ympäröivät pellot. Paikalla on vuoden 1974 jälkeen autioitunut tila. Kohde sijaitsee Kiertäjänvaaran laella noin 350 m Siltavaarantiestä itään. Alueella on pääosin nuorta entiselle pellolle istutettua kuusimetsää, jossa entiset piha-alueet erottuvat selkeinä lehtipuuta ja tiheää aluskasvillisuutta kasvavina aukeina. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2011-10-28T14:49:32 26785.79589844 621.03631621
arkeologinenkohde_alue.976 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.976 138347 {D72F293F-9266-4CDC-B792-D5416D03CA91} Kaitavaara 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 212 ei Kohteessa on kämpän, tallin ja saunan jäännös. Rakennuksen sijoittuvat riviin suon laitaan rinteen juurelle. Rakennusten päällä ei juuri kasva puita tallia lukuunottamatta, mutta harvennuksessa syntyneitä korjuujätteitä on kasattu rakenteiden päälle. Koordinaatit: kämppä jäännös: X 7467122, Y 3537745, Z 212; talli jäännös: X 7467119, Y 3537759, Z 212; sauna jäännös: X 7467106, Y 3537784, Z 212 Kämpän jäännös 5,5 m x 5 m kokoinen purettu pyöröhirsirakennus. Kämppä on rakennettu tasanteelle. Seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Rakennuksesta on jäljellä yksi pyöröhirsikerta ja luonnonlaakakivistä muurattu uuni. Hirsien päät on sahattu. Pohjoisnurkassa oleva uuni on kooltaan 1,7 m x 2,6 m x 1 m, ja se on romahtanut osittain seinän ulkopuolelle. Laastissa on käytetty savea. Rakennuksen katon katteena on ollut huopaa. 2 m etäisyydellä kämpän lounaispäässä on 2,5 m x 1,5 m x 0,3 m kokoinen jyrkkäreunainen soikeahko kuoppa. Kämpän itäpuolella 14 m etäisyydellä on purettu 14 m x 7,8 m kokoinen luode-kaakkosuuntainen pyöröhirsirakennus, joka on luultavasti tallin jäännös. Rakennus on melko epäselvä, ja siinä näyttää olevan kaksi hirsikertaa, joiden päällä on purkuhirsiä. Hirsien päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Keskellä on väliseinä, ja rakennuksen pohjalla on maakuoppia. Rakennusten itäpuolella on lisäksi 3,7 m x 3,7 m kokoinen osittain rinteeseen kaivettu pyöröhirsinen saunan jäännös. Hirsistä on jäljellä kolme kertaa. Seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Hirsissä on kirveellä veistetyt koirankaulasalvokset, joissa salvoslovet on tehty hirren yläpuolelle. Hirsien päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Saunan pohjoisnurkassa on 1 m x 1,3 m x 0,6 kokoinen luonnonkivistä tehty kiukaan jäännös. Rakennuksen koillisseinällä alarinteenpuolella kiukaan vieressä on 1 m leveä oviaukko. 2 m etäisyydellä ylärinteen puolella lounaassa on suorakaiteenmuotoinen 1,3 m x 1,1 m x 1 m kokoinen jyrkkäreunainen kuoppa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien osien ja niiden välisen piha-alueen perusteella 50 m x 10 m kokoiselle länsiluode-itäkaakkosuuntaiselle alueelle. Kohde tuli esille Erkki Heikkisen haastattelussa. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös, joka ajoittunee rakennustavan ja -materiaalien perusteella 1930-1950-luvulle. Kohde sijaitsee Kaitavaaran itärinteen juurella suon laidalla. Rinne laskee melko jyrkästi itäpuolella olevaan Kaitavuotson suohon. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa harvennettua varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2019-01-15T14:49:08 382.88623047 110.30553365
arkeologinenkohde_alue.977 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.977 138423 {5D156792-FEAD-458E-A28C-0843F643BD05} Kuissuvanto 2 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohteesta löydettiin metsäautotieltä 85 m pituiselta matkalta n. 20 kvartsi-iskosta ja saman verran palaneen luun kappaleita. Lähes kaikki löydöt jätettiin paikalleen. Tien itä- ja länsipuolille metsään tehtiin viisi 30 cm x 30 cm kokoista koepistoa. Rantatasanteelle tehdystä koepistosta (nro: 1) löydettiin kvartsi-iskos n. 5 cm syvyydeltä. Muut koepistot olivat löydöttömiä. Metsätie on tehty nostamalla tienpientareilta pintamaata tielle, joten osa pintalöydöistä on peräisin todennäköisesti tien vierestä. Koordinaatit: Koepisto 1: X 3529918, Y 7474052, Z 168; Koepisto 2: X 3529929, Y 7474065, Z 171; Koepisto 3: X 3529880, Y 7474048, Z 171; Koepisto 4: X 3529894, Y 7474009, Z 171; Koepisto 5: X 3529896, Y 7473978, Z 171 Kohde rajautuu metsätien kohdalla pintalöytöjen perusteella 85 m pituiselle etelä-pohjoissuuntaiselle alueelle. Lisäksi topografian ja koekuopasta tulleen löydön perusteella kohde rajautuu itäpuolella jokeen ja länsipuolella jyrkästi kohoavaan ylempään törmään. Alue on leveimmillään 150 m. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohde on esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Luiro-joen länsirannalla Kuissuvannon ja Nivan talojen välisellä metsäalueella. Paikalla on kolme joen suuntaista terassimaista tasannetta, joita erottaa jyrkästi nousevat törmät. Kohde sijoittuu alimman kahden tasanteen alueelle. Näistä ylemmän tasanteen reunalla kulkee metsätie. Kasvillisuus on tien länsipuolella ylemmällä tasanteella mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, josta puolet on vastahakattua. Alatasanteella joenrannassa kasvillisuus on koivuvaltaista lehtomaista kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Ylemmällä tasanteella maaperä on hiekkaista, ala- ja ylätasanteen välinen törmä ja alempi tasanne on kivistä. Tie ja sen länsipuolinen alue on yksityismaata ja tien itäpuolinen ranta-alue valtionmaata. 3 Voimassa 2011-11-22T11:50:06 11139.33032227 449.61904901
arkeologinenkohde_alue.978 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.978 136380 {9B4D2EF8-7F49-4CE7-8256-2920A5C8EFE4} Kärenvaara kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 220 ei Kohde sisältää neljä rakennuksenjäännettä ja betonirenkaan. Tien vieressä on epäselvä (Kärenvaara rakennus jäännös 1) rakennuksen jäännös kooltaan noin 12m x 6,5m. Rakenteen sisäpuolella on betonilaatta ja betonitiiliä. Toinen rakennus, tyypiltään maahan kaivettu ja korsumainen (Kärenvaara rakennus jäännös 2), on kooltaan noin 7m x 6m, korkeudeltaan noin 1,5m. Etuseinä ja ovi ovat yhä jäljellä. Ulkorakennus (Kärenvaara rakennus jäännös 3) on ollut kooltaan noin 7m x 12m. Vaja on ollut kooltaan noin 2,5m x 2,5m. Rakennuksista on jäljellä lahonnutta puuta ja ruostunutta metalliromua. Rakennusten vierellä on myös 3m halkaisijaltaan oleva matala betonirengas jonka paksuus on 22cm. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 2 7069593 622238 Rakennus 1 7069615 622264 Rakennus 3 7069623 622229 Kohteet sijaitsevat hajallaan noin 50m x 40m kokoisella alueella tienristeyksen luoteispuolella. Kohde löytyi inventoinnissa 6.6.2011. Paikallisten haastattelun mukaan kyseessä on Kärenvaaran kämppä. Kohdetta ei löydy vanhoista metsätalouskartoista tai peruskartoista. Kyseessä on puretun metsätyökämpän jäännös 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2018-12-17T16:22:43 2513.07470703 200.35498631
arkeologinenkohde_alue.979 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.979 136385 {B812BE6A-9246-4331-A185-34328AB2F8AC} Raatevaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1124 Torpat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 225 ei Kohde sisältää yhteensä 5 rakennuksen jäännöstä, kolme kellaria ja kolme kaivoa. Päärakennus (Raatevaara päärakennus jäännös 1) on mitoiltaan noin 10m x 6m. Sisäpuolella on peltivuorattu uuninjäänne. Rakennukseen liittyy epäselvää kuistiosaa, mitoiltaan noin 4,5m x 3,5m, talon alla on kellarikuoppa. Vieressä on rautasänky, metalliastioita sekä muuta sekalaista irtaimistoa. Noin 35m päärakennuksesta pohjoiseen on kaksiosaisen navetan jäännös (Raatevaara navetta jäännös 2). Mitoiltaan navetta on noin 5,5m x 5,5m + 4m. Jäljellä on noin 10 lahonnutta pelkkahirsikertaa. Sisällä on pehkusippurin osia. Pihan kaakkoispuolella, tien toisella puolella on toinen asuinrakennuksen pohja (Raatevaara rakennus jäännös 3), mitoiltaan noin 5,5m x 8m, rakenteen keskellä on uuninpohja. Päärakennuksesta noin 40m kaakkoon sijaitsee rakennuksen jäänne (Raatevaara rakennus jäännös 4). Kyseessä on 3m x 5m kokoinen suorakulmion muotoinen matala valli, ilmeisesti ulkorakennuksen jäänne. Pihan koillislaidalla on toinen ulkorakennuksen pohja (Raatevaara rakennus jäännös 5), mitoiltaan 5mx 8m. Nurkassa on liesi mitoiltaan 1,5m x 1,5m x 0,5m Pihan etelälaidalla sijaitsee kellari (Raatevaara kellarikuoppa 6), mitoiltaan noin 2m x 4m, syvyydeltään noin 1m. Kellarista johtaa noin 6m pituinen oja alaspäin. Lisäksi pihan kaakkoislaidalla lähellä metsäautotietä on kaksi kellaria(Raatevaara kellarikuoppa 7 ja 8), mitoiltaan 2m x 2m x 1m ja 1,5m x 2,5m x 0,5m Navetasta noin 30m koilliseen sijaitsee kaivo (Raatevaara kaivo 9), mitoiltaan 1,5m x 1,5m. Havaittavissa ei ole puu- tai metallirakenteita. Kellarien eteläpuolella, lähellä tien reunaa on toinen kaivonjäänne(Raatevaara kaivo 10), mitoiltaan 1,5m x 1,5m, syvyydeltään 0,5m. Kaivon eteläpuolella on kolmas, uudempi 0,5m halkaisijaltaan oleva metallireunainen porakaivo (Raatevaara kaivo 11), jonka vieressä on epäselvää kivijalkaa. Piha-alueella on nähtävillä riukuaidan jäänteitä muutamissa paikoissa kuusen alla. Alueen ympärillä on jonkin verran röykkiöitä, yhteensä ehkä noin 15 kappaletta. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7072007 622270 Navetta 2 7072043 622274 Rakennus 3 7071840 622361 Rakennus 4 7071977 622303 Rakennus 5 7072019 622371 Kellarikuoppa 6 7071948 622310 Kellarikuoppa 7 7071919 622384 Kellarikuoppa 8 7071914 622398 Kaivo 9 7072057 622304 Kaivo 10 7071875 622364 Kaivo 11 7071858 622346 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 6.6.2011. Kirjallisuuden mukaan Raatevaara on perustettu kruununmetsätorpaksi vuonna 1882. Vuoden 1914 karttaan vaaran huipulle on merkitty niitty ja vuoden 1927 metsätalouskarttaan useita pieniä kuvioita. Vuoden 1951 metsätalouskarttaan paikalle on merkitty asutustila. 1970-luvun peruskartalla paikalla näkyy yksi kylmä rakennus. Kirjallisuuden mukaan paikka on autioitunut 1960-luvulla. (Mönkkönen, Mauri 1997) Kyseessä on alun perin kruununmetsätorppa vuodelta 1882 joka on autioitunut 1960-luvulla. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntyä, jossa seassa koivuja ja muita puita. 3 Voimassa 2011-10-25T09:23:24 28092.99023438 965.79268187
arkeologinenkohde_alue.980 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.980 136403 {74ED46E2-11E3-4603-B4E3-50E53DB6F4B7} Mammankaivo kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 182 ei Kämpästä (Mammankaivo kämppä jäännös 1) on jäljellä uunin tiiliä ja raudoitteita ja hieman kivijalan kulmaa. Läheisessä männyssä on kirveellä petäjään tehty epäselvä pilkka. Kämpän länsipuolella on kaksi rakennuksenpohjaa(Mammankaivo rakennus jäännös 2 ja 3), ensimmäinen mitoiltaan noin 5m x 9m, toinen epäselvempi noin 10m x 9m. Jäljellä on epäselvää luonnonkivistä kivijalkaa. Maassa on näkyvillä kattohuopaa. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7071471 615875 Rakennus 2 7071514 615826 Rakennus 3 7071536 615819 Kohde rajautuu näkyvien rajojen mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 6.6.2011. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1951 metsätalouskarttaan. 1970-luvun karttaan on merkitty kolme rakennusta nimellä Mammankaivon kämppä. Kyseessä on noin 1960-luvun metsätyökämppä joka on myöhemmin purettu. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla. Metsä on noin 15-vuotiasta männikköä. 3 Voimassa 2018-12-18T12:56:11 3745.69189453 363.24347306
arkeologinenkohde_alue.981 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.981 137253 {E16F42D9-1994-4969-9F33-2B938F4F35F6} Päälampi hiilimiilut 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2612 Hiilimiilut 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 170 ei Kohde käsittää kolme hiilimiilua joiden halkaisijat idästä laskien ovat noin 15,5m (Päälampi 2 hiilimiilu 1), 10m (Päälampi 2 hiilimiilu 2), ja 14,5m (Päälampi 2 hiilimiilu 1). Miilut ovat matalia suunnilleen ympyränmuotoisia kohoumia joissa on havaittavissa paksu hiilikerros. Miilut erottuvat ympäristöstä lähinnä tiheänä ryhmänä nuoria lehtipuita. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Hiilimiilu 1 7069469 616994 Hiilimiilu 2 7069482 616994 Hiilimiilu 3 7069484 616983 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 16.8.2011. Miilut on mainittu paikallishistoriallisessa kirjallisuudessa. Kohteet ovat hiilimiiluja. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, metsä koostuu vanhoista männyistä. Miilujen päällä kasvaa lehtipuita tiheikkönä. 3 Voimassa 2019-01-03T14:45:04 733.98266602 102.3208888
arkeologinenkohde_alue.982 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.982 137273 {AB27DBAF-E0FF-45F3-AED1-4063CBC765E4} Kolkonjärvi 2 kaskialue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 182 ei Kohde sisältää kolme röykkiötä moreeniharjanteella Kolkonjärven itärannalla. Suurin röykkiö kooltaan noin 3,5m x 3m x 0,8m. Röykkiöt on koottu suurempien maakivien päälle ja ympärille. Röykkiöt koostuvat suurehkoista, noin 30cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Röykkiöt eivät ole ladottuja vaan kivet ovat löysästi toistensa päällä. Röykkiöt eivät muutenkaan vaikuta liesiltä ja ovat luultavasti pelto- tai kaskiröykkiöitä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Röykkiö 2 7069919 620255 Röykkiö 2 7069926 620287 Röykkiö 2 7069852 620297 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 16.8.2011. Luultavasti alueella on ollut kaski tai pelto ja kohteet ovat raivausröykkiöitä. Metsä on mäntyvaltaista noin 60-vuotiasta sekametsää, maaperä kivistä moreenia. 3 Voimassa 2019-01-03T15:07:50 11181.47094727 409.41995237
arkeologinenkohde_alue.983 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.983 137284 {5E0C6421-6699-49DE-8B14-28391A60BD6E} Luhtalampi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 225 ei Kohde käsittää kämpän, ulkorakennuksen ja saunan jäännökset. Kämppä (Luhtalampi kämppä jäännös 1) on mitoiltaan noin 6m x 5m. Jäljellä on alinta lahonnutta hirsikertaa ja kivijalkaa. Lounaiskulmassa on liesi, kooltaan noin 1,5m x 1,5m x 0,4m ja sen vieressä rakennuksen sisällä noin 1,5m x 1,5m x 0,5m kuoppa. Kämpästä noin 50 metriä luoteeseen on epämääräinen rakennuksen pohja (Luhtalampi rakennus jäännös 2). Jäljellä on arviolta noin 5m x 10m kokoisen rakenteen lahonneita seinähirsiä sekä puretun lieden jäänteitä. Paikalla on myös kuopanteita ja epämääräistä metalliromua. Saunasta (Luhtalampi sauna jäännös 3) on jäljellä noin 2m x 2m x 1m kokoinen metalliromun sekainen liesiröykkiö, jonka ympärillä on hahmoteltavissa noin 5m x 5m kokoisen rakennuksen paikkaa. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7070145 633151 Rakennus 2 7070196 633129 Sauna 3 7070183 633097 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 23.8.2011. Kohdetta ei ole merkitty 1970-luvun peruskarttaan. Kyseessä on purettu metsätyökämppä, luultavasti noin 1950-luvulta. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä noin 40-vuotiasta koivu-kuusi sekametsää. 3 Voimassa 2019-01-03T15:27:22 4775.41748047 283.20749278
arkeologinenkohde_alue.984 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.984 137049 {21B89FAC-1EE7-4C42-906B-8DC54B3735F0} Pieni Itävaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 200 ei Paikalla on päärakennuksen jäännös (Pieni Itävaara päärakennus jäännös 1) (9x4,5 m). Rakennuksesta on jäljellä luonnonkivistä kivijalkaa ja uunin raunio. Päärakennuksesta noin 40 m pohjoiseen on kellarikuoppa (Pieni Itävaarakellarikuoppa 2) (3,5x2x1 m). Asuinrakennuksesta 42 m lounaaseen on navetan jäännös (Pieni Itävaara navetta jäännös 3) (8,5x5,5x2,3 m). Navetta on rakennettu betoniharkoista (1x0,25x0,36 m) ja siinä on erillinen karjakeittiö. Karjakeittiössä on tulisija, joka on rakennettu sementtitiilistä. Navetasta 22 m etelään on ladon jäännös (Pieni Itävaara lato jäännös 4) (3,5x3,5 m). Ladosta on säilynyt 6 alinta hirsikertaa. Ympäröivillä vanhoilla pelloilla on joitain peltoröykkiöitä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7056152 626456 Kellarikuoppa 2 7056187 626477 Navetta 3 7056117 626479 Lato 4 7056095 626470 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Autioitunut tila löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 12.7.2011. Kohde ei enää näy vuoden 1974 peruskartassa (432305). Paikalla on ennen vuotta 1974 autioitunut tila. Kohde sijaitsee Pienellä Itävaaralla, vaaran länsireunalla. Paikalla kasvaa varttunutta kuusta. Entiset piha-alueet erottuvat selkeinä lehtipuuta ja tiheää aluskasvillisuutta kasvavina aukeina. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2011-10-28T15:04:11 28134.69287109 782.90851535
arkeologinenkohde_alue.985 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.985 137054 {349B2E0C-90EB-4F0A-A7DD-5D826A8E2D91} Pieni Itävaara 2 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 203 ei Tilan päärakennus on säilynyt betoninen perusta (Pieni Itävaara 2 päärakennus jäännös 1) (11x7,5 m). Asuinrakennuksen jäännöksestä noin 30 m lounaaseen sijaitsee navetan raunio (Pieni Itävaara 2 navetta jäännös 2) (11x4 m). Navetassa on betoninen perusta ja sen toisessa päässä on karjakeittiö, jossa on punatiilestä muurattu tulisija. Paikalla on säilynyt myös joitain hirsiä ja seinärakenteissa käytettyä kipsilevyä. Tilaa ympäröivillä vanhoilla pelloilla on joitain peltoröykkiöitä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7055974 626695 Navetta 2 7055947 626707 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Autioitunut tila löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 12.7.2011. Kohde ei enää näy vuoden 1974 peruskartassa (432305). Paikalla on ennen vuotta 1974 autioitunut tila. Kohde sijaitsee Pienellä Itävaaralla, vaaran kaakkoisrinteellä. Paikalla kasvaa varttunutta kuusta. Entiset piha-alueet erottuvat selkeinä lehtipuuta ja tiheää aluskasvillisuutta kasvavina aukeina. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2011-10-28T15:11:21 18280.453125 494.98795771
arkeologinenkohde_alue.986 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.986 137060 {4D585571-38E9-4E2D-B7A9-02A86A0B22F1} Koivujoki 2 uittopato 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 146 ei Uittopadon kivi- ja hirsirakenteinen sulkurakenne on purettu. Maasta kasattu valli on 2-3 metriä leveä ja 1-1,5 metriä korkea. Patovalli on joen pohjoispuolella noin 17 metriä pitkä. Joen eteläpuolella patovallin pituus on noin 125 metriä. Vallin suon puoleiselle sivustalle on kaivettu kuoppia noin 5 metrin välein. Kuopista on todennäköisesti otettu maa-ainesta patoa varten. Vallin itäpuolella on hirsistä ja kivistä rakennettuja tukirakenteita eli arkkuja ja puupönkkiä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Uittopato löytyi inventoinnissa 14.7.2011. Se näkyy vanhassa 1970-luvun peruskartassa (432312). Paikalla on osittain purettu uittopato, jonka eteläosa on tyypiltään yksiseinäinen hirsipato. Kohde sijaitsee Koivujoen varressa. Joen pohjoispuolella kasvaa varttunut mäntyvaltainen sekametsä, eteläpuolella nuorta mäntyä. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. Patovallin eteläpää rajoittuu länsipuolella pieneen joen myötäiseen nevaan. 3 Voimassa 2011-10-28T15:27:09 1186.98095703 337.19392299
arkeologinenkohde_alue.987 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.987 137062 {886CFCF6-CAEB-467F-AE6F-323F163A4A2C} Koivujoki 3 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 147 ei Alueella sijaitsee useita rakennuksen jäännöksiä. Toinen kämpistä (Koivujoki 3 kämppä jäännös 1) on sijainnut padon pohjoispäästä noin 34 metrin luoteeseen. Se on noin 9x9 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka alinta hirsikertaa on säilynyt. Rakennuksen keskellä on uuninpohja ja valurautainen kamiina/hella. Toinen kämpäksi tulkittu rakennuksen jäännös sijaitsee edellisestä noin 47 metriä itään (Koivujoki 3 kämppä jäännös 2). Se on noin 8x8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jossa siinäkin alinta hirsikertaa on säilynyt. Rakennuksen keskellä on (1,5x1,5 m) uuninpohja. Tämän rakennuksen jäännöksen eteläpuolella on saunarakennuksen perustus (6,5x4,5 m) (Koivujoki 3 sauna jäännös 3). Saunassa on erillinen pukuhuone ja noin (1,5x1,5 m) luonnonkivinen kiuas sekä lämminvesitynnyri. Toinen saunarakennuksen jäännös (5x5 m) (Koivujoki 3 sauna jäännös 4) sijaitsee tästä noin 205 metriä länteen. Rakennuksenpohjan yhdessä nurkassa on (2x1,5 m) kiuas. Perustuksen vieressä on lämminvesitynnyri. Alueella on myös mahdollinen tallinpohja, jonka kivijalka on rehevän aluskasvillisuuden peitossa (7x4,5 m) (Koivujoki 3 talli jäännös 5). Lisäksi paikalla on nurkkakivellisen (5x4 m) rakennuksen perusta (Koivujoki 3 rakennus jäännös 6). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7067396 639982 Kämppä 2 7067399 640029 Sauna 3 7067374 640027 Sauna 4 7067417 639827 Talli 5 7067410 639866 Rakennus 5 7067394 639964 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kämppä löytyi inventoinnissa 14.7.2011. Se näkyy vanhassa 1970-luvun peruskartassa (432312), jossa paikalla erottuu kaksi rakennusta ja uittopato. Paikalla on sijainnut kämppä ja muita rakennuksia. Kohde sijaitsee Koivujoen pohjoispuolella, varttuneessa mäntymetsikössä. Piha-alueet erottuvat selkeästi lehtipuuta ja tiheää aluskasvillisuutta kasvavina aukeina. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2019-01-02T13:18:28 6834.39257812 490.98396466
arkeologinenkohde_alue.988 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.988 136303 {A0B48D95-00E4-4048-A895-DF93C3A71AC2} Tiukuharjut 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 200 ei Kohteesta löytyi parakkikämpän ja sen pihapiirissä kaivon ja jätekaivon jäännökset. Koordinaatit (ykj) Kämppä: X 7479777, Y 3519845, Z 200; Kaivo: X 7479724, Y3519844, Z 196; Jätekaivo: X 7479705, Y 3519835, Z 194 Parakkikämppä sijaitsee nykyisen tien varressa jyrkästi joelle laskevan rinteen päällä. Kämpän pohja on 18 m x 5 m kokoinen pohjois-eteläsuuntainen matala maavalli. Puurakenteet on purettu pois. Pohja jakautuu maavalleilla neljään erikokoiseen osaan - pohjoispäädyssä on 3 m ja eteläpäädyssä 8 m pituinen osa. Näiden välissä on kaksi 3,5 m pituista osaa. 8 m pituisen osan valli on heikommin erottuva kuin muiden. Eteläpäästä katsottuna toisena olevan osan kaakkoisnurkassa on luonnonkivistä ja sementistä valettu 1,2 m x 1,2 m kokoinen 30 cm korkea rikkoutunut uuninpohja. Kämpän pohjan päällä kasvaa koivuntaimia. Kämpän pihapiirissä kämpästä 55 m etelään alatasanteella on lisäksi puurakenteisen kaivon jäännös. Kaivon kehikko on salvottu paksuista sahatuista lankuista. Salvokset ovat sahattuja koirankaulasalvoksia. Kehikon sisäpuolella nurkissa on pystyriu"ut. Kaivon kehikko on mitoiltaan 1,6 m x 1,4 m kokoinen ja ainakin 2 m syvä. Kaivo pitäisi peittää, koska se on avonaisena vaarallinen. Jätekuilu sijaitsee kämpästä 70 m etelään, kaivosta 20 m lounaaseen alarinteeseen päin. Siinä on maa alla oleva luonnonkiviseinämä, jonka päällä on yksi pyöröhirsikerta. Rakennelman mitat ovat 2,8 m x 2,9 m. Hirsikerran päälle on naulattu sahatuista laudoista kansi, joka on osittain lahonnut. Kaivo on joko täytetty tai täyttynyt. Tämän tyyppiset rakennelmat ovat Onni Karvosen mukaan tarkoitettu kuivan jätteen keräyspaikaksi, ja niiden rakentaminen parakkikämpille on ollut pakollista. Pihapiirissä on lisäksi runsaasti erilaisia helloja, kuumavesisäiliöitä, kamiinoita ja tynnyreitä, joista osa voi olla peräisin kämpästä ja osa on tuotu myöhemmin paikalle. Lisäksi tien eteläpuolella on sillan korjaukseen liittyviä rakenteita, jotka eivät liity tähän kohteeseen. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella 90 m x 25 m kokoiselle etelä-pohjoissuuntaiselle alueelle. Kaikki hellat yms. eivät kuulu kohteeseen. Kohde on merkitty vuosien 1956 ja 1964 Luiron ja Ylikemin hoitoalueiden karttoihin sekä vuoden 1970 topografiseen karttaan kämpäksi. Topografiseen karttaan kartoitustyö on tehty v. 1964-66. Kohteessa on 50-60-luvuille ajoittuva metsätyöparakkikämppä ja sen pihapiirin rakenteita. Kohde sijaitsee Hietajoen itärannalla, Tiukuharjujen itäpuolella, Ison Lusikkavaaran lounaispuolella. Pääkkölä-Härkäjoki -maantie tekee tällä kohdalla jyrkän mutkan ja ylittää Hietajoen. Kohde sijoittuu mutkan sisäkaarteen puolelle. Kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2018-12-17T11:25:13 2110.63720703 223.5641007
arkeologinenkohde_alue.989 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.989 137665 {BF60C1DB-ED8E-4837-99A4-7ACB7F15F47C} Punahonkan kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 245 ei Kohde koostuu ainakin neljästä rakennusjäännöksestä. Alueen maapintaa on osittain voimakkaasti muokattu varsinkin metsäautotien tuntumassa. Alueen lähiympäristössä on runsaasti kämpän aikaista ja kämpän purkamisesta peräisin olevaa romua ja jätettä. Jäännös 1 (x 3565123 y 7465319) on koillis-lounaissuuntainen, noin 7,5 metriä pitkä ja noin 6 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennus on purettu ja sen päällä on runsaasti purkujätettä. Jätteiden perusteella rakennus on ollut rakennettu 0,15 - 0,25 metriä paksuista pelkkahirsistä sekä 0,15 metriä paksuista lankuista. Rakennuksen kaakkoisseinän keskellä on noin 3 x 3 metrin kokoinen ja 1,3 metriä korkea tulisijan jäännös, jonka perusta on koottu luonnonkivistä, joiden päällä on runsaasti tiiliskiviä. Rakennusjäännös on osittain sammaleen peitossa ja sen päällä kasvaa mäntytaimikkoa. Jäännös 2 (x 3565103 y 7465314) on lankkurakenteinen 2,8 x 2,5 metrinen käymälärakennus, jonka korkeus on 2,3 metriä. Lankut ovat sahattuja ja 0,1 metriä leveitä. Rakennusessa on kaksi huonetta, joiden ovet sijaitsevat koillisseinässä. Luoteisemmassa huoneessa ovi on vielä paikallaan. Rakennuksessa on kattohuovalla katettu pulpettikatto. Rakennus sijaitsee noin 7 metriä pitkän, 1,5 metriä leveän ja 0,6 metriä syvän kuopan päällä. Jäännös 3 (x 3565091 y 7465410) on koillis-lounaissuuntainen, noin 10 metriä pitkä ja noin 6 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennus on purettu ja siitä on enää hyvin vähän jäljellä. Seinälinjat ovat hyvin vaikeasti havaittavissa ja rakennuksen koko on arvioitu osittain kasvillisuuden perusteella. Rakennuksen perustuksena on käytetty luonnonkiviä. Rakennuksen luoteisnurkassa sijaitsee tulisijan perusta, joka koostuu luonnonkivistä, joiden päälle on valettu betonilaatta. Perusta on kooltaan 1,5 x 1,3 metriä ja korkeudeltaan 0,4 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja sammaleen peitossa. Jäännös 4 (x 3565125 y 7465410) on loivaan kaakkoisrinteeseen kaivettu maakellarin jäännös, jonka kellarihuone on 8,5 metriä pitkä ja 6 metriä leveä. Huoneen syvyys on 1,3 - 2 metriä ja sen seinät ovat parhaiten säilyneitä kaakkoisosassa sisäänkäyntikäytävän läheisyydessä. Seinärakenteessa on käytetty pelkkahirsiä, jotka on salvottu lohenpyrstösalvoksilla. Sisäänkäyntikäytävä on rakenteen kaakkoispäädyssä ja se on noin 4 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Maakellarin kattorakenteesta on muutama hyvin laho hirsi nähtävissä kuopan pohjalla. Kellarihuoneen nurkkien yläpuolella on isoja maakumpareita, joista kookkaimmat sijaitsevat luoteispäädyn nurkkien tuntumassa. Ne ovat kooltaan 7 - 12 x 7 x 8,5 metriä ja korkeudeltaan noin 2 metriä. Maakellarin jäännös on turpeen peittämä ja sen sisällä kasvaa koivuvesakkoa. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Raimo Pulskan ilmoittama. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Kohde sijaitsee Pikku Marjavaaran itäpuolella tasaisella moreenipohjaisella kankaalla, missä kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Alueen keskellä kulkee lähinnä itä-länsisuuntainen metsäautotie, joka haaraantuu kohteen itäpuolella. 3 Voimassa 2019-01-08T10:58:04 4870.36474609 311.03141652
arkeologinenkohde_alue.990 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.990 137678 {3354A58D-F2B3-4140-A18A-3F6AF3F02267} Kapiovaaranaapa 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 210 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3566929 y 7466233) on 7,5 x 7 metrinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty halkaisijaltaan 0,3 - 0,4 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on sahalla katkaistuja. Seinätiivisteenä on käytetty sammalta ja turvetta. Rakennuksessa on enimmillään neljä hirsikertaa jäljellä ja siinä on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on tehty hirren yläpuolelle. Rakennuksen oviaukko sijaitsee koillisseinän keskellä ja se on noin 1,5 metriä leveä. Yhdellä puolella oven karmi on osittain säilynyt. Se koostuu kirveellä veistetystä pystysuorasta ja noin 0,1 metriä paksusta laudasta, joka on upotettu seinähirsien päätyihin veistettyihin loviin. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa koillis-lounaissuuntaisesti sijaitsevia vuoliaisia sekä yksittäisiä luoteis-kaakkoissuuntaisia kattolankkuja. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja sammaleen peittämä ja sen päällä kasvaa yksittäisiä koivuja. Rakennuksen itäpuolella sijaitsee lankuista tehty vesipasa. Jäännös 2 (x 3566934 y 7466266) on romahtanut rakennus, jonka kasamainen jäännös on noin 3,5 x 4,5 metrin kokoinen ja noin 0,5 metriä korkea. Rakennusmateriaalina on käytetty halkaistuja hirsiä ja rakenteeseen on käytetty rautanauloja. Jäännös sijaitsee noin 2,5 metriä pitkän, noin 1 metriä leveän ja noin 0,5 metriä syvän kuopan päällä. Jäännös 3 (x 3566973 y 7466259) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 14 metriä pitkä ja 8 metriä leveä hirsirakennus. Rakennuksessa on käytetty halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sahalla. Seinät ovat suurilta osin turpeen peitossa ja niistä on jäljellä enimmillään kaksi hirsikertaa. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on tehty hirren yläpuolelle. Rakennus on jaettu väliseinällä kahteen osaan, joista luoteisin on 8 metriä pitkä ja kaakkoisin on 6 metriä pitkä. Missään huoneessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Kattorakenteesta on havaittavissa yksittäisiä hyvin lahoja vuoliaisia ja kattolankkuja. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Jäännös 4 (x 3566964 y 7466250) on suorakulmainen maakuoppa, jonka koko on 1 x 1,8 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Sen seinämät ja pohja ovat turpeen peittäminä. Jäännös 5 (x 3567001 y 7466245) on soikeahko maakuoppa, jonka koko on 3 x 1,3 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Kuopan seinämät ja pohja ovat turpeen peittäminä ja sen sisällä kasvaa koivuja ja kuusi. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on kämpän talli, jännös 2 kämpän käymälä ja jäännös 3 kämpän päärakennus. Kohde sijaitsee Pyhäjoen itäpuolella olevan suosaarekkeen loivalla itärinteellä. Pyhäjoki sijaitsee noin 50 metriä kohteesta itään ja ranta-alue koostuu suurimmilta osin rämeestä. Maa on kohdealueella moreenipohjaista ja kosteahkoa. Alueella kasvaa tiheää koivumetsää, joka on kehitysluokaltaan varttunutta. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja sammaleesta. 3 Voimassa 2019-01-08T13:24:51 3229.80517578 258.16929712
arkeologinenkohde_alue.991 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.991 137696 {2F57B15B-F518-40E1-ADDD-1AC86A762CAB} Pyhäkurunharjut 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Kohde koostuu kahdesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3566145 y 7467213) on 8 x 8,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Siihen on käytetty noin 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Seinähirret ovat suurilta osin hyvin lahoja ja turpeen peittämiä, mutta vaikuttaa siltä, että rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksessa on enimmillään kolme hirsikertaa jäljellä ja sen säilynyt korkeus on enimmillään 0,8 metriä. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa pohjois-eteläsuuntaisia ja noin 0,3 metriä paksuja vuoliaisia sekä länsi-itäsuuntaisia kattolautoja, jotka on tehty halkaistuista, noin 0,1 metriä paksuista riu"uista. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja sammaleen peitossa ja sen päällä kasvaa muutama koivu. Jäännös 2 (x 3566121 y 7467195) on 8 x 8 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Siihen on käytetty noin 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Seinähirret ovat suurilta osin hyvin lahoja ja turpeen peittämiä, mutta vaikuttaa siltä, että rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksessa on enimmillään kaksi hirsikertaa jäljellä ja sen säilynyt korkeus on enimmillään 0,5 metriä. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa luoteis-kaakkoissuuntaisia ja noin 0,3 metriä paksuja vuoliaisia sekä yksittäisiä koillis-lounaissuuntaisia kattolautoja, jotka on tehty halkaistuista noin 0,1 metriä paksuista riu"uista. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja sammaleen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Noin 1 metriä rakennuksesta koilliseen on neliönmuotoinen maakuoppa, joka on kooltaan 1,5 x 1,5 metriä ja syvyydeltään 0,7 metriä. Kuopan seinämät ja pohja ovat turpeen peittämiä. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Suunnittelija Juri Laurisen ilmoittama. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Inventoinnin aikana ei pystytty varmuudella päättelemään mikä rakennus on kämpän asuinrakennus ja mikä on kämpän talli. Kohde sijaitsee tasanteella loivan etelärinteen yläpuolella Pyhäkurunharjujen lounaisosissa. Kohteesta noin 40 metriä koilliseen on Pyhäkurusta kaakkoon valuva puro. Maaperä on kosteahkoa ja moreenipohjaista ja alueella kasvaa nuorta sekametsää. Aluskasvillisuus on rehevää ja koostuu varpukasveista. 3 Voimassa 2019-01-08T13:37:47 1041.16650391 140.0186157
arkeologinenkohde_alue.992 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.992 137706 {F167E511-9C9C-4322-B66E-834214B30DB6} Ulmojanlatvalampi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 215 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on jonkin verran kämpän aikaista romua ja jätettä. Jäännös 1 (x 3573609 y 7462417) on lähinnä itä-länsisuuntainen, 12,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen peittämänä vallina, joka on noin 1,5 metriä leveä ja 0,4 metriä korkea. Vallin ulkoreunassa on joissain paikoissa havaittavissa luonnonkiviperusta, jonka päällä on laho pelkkahirsi. Rakennuksessa on mahdollisesti käytetty jyrkkänurkkasalvoksia. Rakennuksen pohjoispäädyssä on tulisijan perusta, joka koostuu luonnonkivistä, joiden päällä on valettu betonilaatta. Perustan koko on 1 x 1,5 metriä ja sen korkeus 0,5 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Jäännös 2 (x 3573574 y 7462434) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 5,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen peittämänä vallina, joka on noin 1 metriä leveä ja 0,4 metriä korkea. Ainoastaan yksittäisiä, hyvin lahoja hirren pätkiä on enää havaittavissa turpeen alla ja niistä päätellen rakennuksessa on käytetty pyöröhirsiä. Rakennuksen koillisnurkassa on 0,6 x 0,8 metrin kokoinen ja noin 1 metriä korkea peltinen kiuas, joka on täytetty luonnonkivillä. Rakennuksen pohjoispuolella on myös peltinen pönttömuuri, mutta se on todennäköisesti peräisin päärakennuksesta (jäännös 1). Jäännös 3 (x 3573571 y 7462444) on vielä pystyssä oleva 2,6 metriä leveä, 1,8 metriä pitkä ja 2,4 metriä korkea käymälärakennus. Se on rakennettu 0,15 - 0,2 metriä leveistä lankuista. Rakennus on jaettu väliseinällä kahteen osaan, joista molemmissa on 0,5 metriä leveä ja 2,0 metriä korkea oviaukko koilliseen päin. Käymälän kaakkoisosan lankkuovi on vielä paikallaan. Rakennuksessa on kattohuovalla katettu pulpettikatto. Jäännös 4 (x 3573641 y 7462411) on neliönmuotoinen ja 4,5 x 5 metrin kokoinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,6 metriä. Kuopan kaakkoispuolella on noin 5 x 2,5 metrinen turpeen peittämä maakumpare, jonka korkeus on noin 1 metriä. Kuoppa ja maakumpare ovat turpeen peittämiä. Kuopan pohjalla on havaittavissa kämpän aikaisia säilykepurkkeja. Jäännös 5 (x 3573564 y 7462467) on koilis-lounaissuuntainen, 8,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen ja heinikon peittämänä vallina, joka on noin 0,5 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea. Valli koostuu todennäköisesti yhdestä tai kahdesta säilyneestä hirsikerrasta. Rakennusjäännös on turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Rakennuksen kaakkoispuolella on heinikon peittämä kumpare, joka todennäköisesti on vanha lantakasa. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämppä, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän sauna, jäännös 3 kämpän käymälä ja jäännös 5 kämpän talli. Kohde sijaitsee Ulmojanlatvalampeen päin laskevan lounaisrinteen alaosassa. Ulmojanlatva sijaitsee noin 60 metriä kohteesta lounaaseen ja sen ranta-alue on suurimmilta osin rämettä. Kohdealueella maasto on moreenipohjaista ja osittain kivistä ja siellä kasvaa nuorta mäntymetsää, joka lounaassa rämealueen tuntumassa muuttuu sekametsäksi. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohdealueen itäosassa kulkee pohjois-eteläsuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2019-01-08T14:09:09 2402.32592773 287.04457137
arkeologinenkohde_alue.993 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.993 136407 {C599933C-D011-48F2-A4C7-044E7C9F0A7A} Hovila asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Kohde käsittää päärakennuksen, kahden ulkorakennuksen, kellarin ja kaivon jäänteet. Aluetta kiertää osittain katkonaisena vanhaa peltoa reunustanutta kiviaitaa noin 150m sekä jonkin verran röykkiöitä, joita löytyy myös muualta piha-alueelta. Alueelta löytyy myös esimerkiksi vanha tonkka ja muuta metallijätettä. Päärakennuksen (Hovila päärakennus jäännös 1) mitat ovat noin 5m x 9m. Jäljellä on aluskasvillisuuden peittämä kivijalka jonka sisällä noin 2m x 2m x 1,5m kokoinen tiilinen uuninjäänne. Muut kohteet sijaitsevat noin 30m päärakennuksesta kaakkoon. Ensimmäisestä ulkorakennuksesta (Hovila rakennus jäännös 2) on jäljellä sammaloitunut luonnonkivinen kivijalka, mitoiltaan noin 13m x 4,5m. Rakenteen sisäpuolella on joitakin kaivantoja. Toinen ulkorakennus (Hovila rakennus jäännös 3) on mitoiltaan noin 6m x 6m ja jäljellä on sammaloitunut kivijalka. Kellarikuoppa on mitoiltaan noin 2m x 3m, syvyydeltään noin 0,5m. Kaivo (Hovila kaivo 4) on kooltaan noin 2m x 2m x 0,5m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7068917 613838 Rakennus 2 7068889 613863 Rakennus 3 7068897 613861 Kaivo 4 7068906 613876 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakennusten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 6.6.2011. Pitäjänkarttaan paikalle ei ole merkitty asutusta. Vuosien 1927 ja 1957 karttoihin kohde on merkitty osaksi Kokkovaaran vuokra/asutustilaa. 1970-luvun peruskarttaan kohde on merkitty Hovilan tilaksi. Kyseessä on ollut alun perin osa Kokkovaaran 1900-luvun alun tienoilla perustettua tilaa. Hovila on itsenäistynyt omaksi tilakseen joskus 1960-luvun tienoilla ja vaikuttaa autioituneen 1970-luvulla. Maaperä on moreenia, metsä tiheää noin 40-vuotiasta kuusikkoa. 3 Voimassa 2011-10-24T10:52:44 14312.56420898 500.73676961
arkeologinenkohde_alue.994 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.994 136413 {9F85AB84-6250-4D9D-8DF2-F3B34DBD6F7D} Kokkomäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 235 ei Kohde sisältää päärakennuksen ja kahden ulkorakennuksen pohjat, lantalan sekä kaivon. Alueella on kymmeniä röykkiöitä ja erilaisia raivauksessa syntyneitä kivivalleja tai - aitoja. Puretun päärakennuksen pohja (Kokkomäki päärakennus jäännös 1) on mitoiltaan noin 13m x 8m. Kivijalka on luonnonkivirakenteinen ja sen keskellä on uuninjäänne, mitoiltaan noin 3m x 3m x 2m. Purettu ulkorakennus (Kokkomäki rakennus jäännös 2) sijaitsee pihan itälaidalla, polun varressa. Rakennus on mitoiltaan noin 3m x 8m ja sen sisäpuolella on noin 1m x 1m x 0,5m kokoinen liedenjäänne. Toinen purettu ulkorakennus (Kokkomäki rakennus jäännös 3) on mitoiltaan noin 6,5m x 10m ja siihen liittyy noin 3m pituinen päätyvajan sija. Rakennuksen takana on massiivinen lantala (Kokkomäki lantala jäännös 4), mitoiltaan noin 13m x 11m. Lantalan kylmämuuratut kivivallit ovat parhaimmillaan yli 2m korkeita. Kaivo (Kokkomäki kaivo 5) on mitoiltaan noin 1m x 1m x 0,5m. Mäellä on runsaasti kiviröykkiöitä ja eteläpuolella vallimaista kiviaitaa. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7068733 613732 Rakennus 2 7068758 613715 Rakennus 3 7068739 613778 Lantala 4 7068755 613697 Kaivo 5 7068731 613787 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 6.6.2011. Pitäjänkarttaan paikalle ei ole merkitty asutusta. Kohde on merkitty Kokkovaaran vuokratilaksi vuoden 1927 metsätalouskarttaan. 1970-luvun peruskartalle paikalle on merkitty peltoa ja kolme kylmää rakennusta. Kyseessä on autiotila 1900-luvun alkupuolelta joka on autioitunut 1970-luvulla. Maaperä on moreenia, metsä tiheää noin 40-vuotiasta kuusikkoa. 3 Voimassa 2011-11-01T13:06:50 26907.10205078 736.53105459
arkeologinenkohde_alue.995 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.995 136501 {DC1AF837-D32D-4538-8EC1-BC7FE2D11E4D} Lusikkavaaransarvi 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 237 ei Kohteessa on kahden rakennuksen, mahdollisesti kämpän ja tallin, jäännökset koillis-lounaissuuntaisesti 35 m etäisyydellä toisistaan. Rakennusten välissä on avointa heinikkoista piha-aluetta. Koordinaatit: kämppä: X 7482587, Y 3521459, Z 237; talli: X 7482611, Y 3521483, Z 237 Lounaanpuoleisen rakennuksen, kämpän, jäännös on mitoiltaan 8,1 m x 7,2 m kokoinen. Harja ja rakennuksen pitkä sivu ovat lounais-koillissuuntaisia. Kämpästä on jäljellä kolme pyöröhirsikertaa sekä katon vuoliaisia ja runsaasti halkaistuja kattolautoja. Hirsissä on koirankaulasalvokset ja niiden sisäpinta on veistetty suoraksi. Osa hirsien päistä on sahattu ja osa on veistetty, ja ne on jätetty eripituisiksi. Kämpän koillispäädyn keskellä on 1 m leveä oviaukko. Rakennuksen vierestä löytyi kamiinan hormi, mutta muuta merkkiä lämmityslaitteesta ei löydetty. Rakennuksen päällä kasvaa muutamia koivuja. Koillispuoleinen rakennus on mahdollisesti purettu talli. Se on mitoiltaan 6,4 m x 8 m, pitkä sivu on kaakko-luodesuuntainen. Rakennuksesta enää yksi osittainen lahonnut hirsikerta, ja se erottuu maastosta lähinnä kasvillisuuden perusteella. Rakennuksen kaakkoisreunassa kasvavan kuusen alla on muutamia pyöröhirsiä ja lautoja. Rakennuksen päällä kasvaa muutamia koivuja ja kuusi. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja niiden välissä olevan avoimen heinikkoisen piha-alueen perusteella. Paikalle on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan ulkorakennus. Kartoitustyö karttaa varten on tehty vuosina 1964-66. Kohteessa on kämpän, joka on mahdollisesti toiminut metsätyökämppänä, sekä tallin jäännös. Kohde ajoittunee 30-50-luvulle. Topografisen kartan merkinnän perusteella voisi kuvitella, että rakennukset eivät ole enää olleet alkuperäisessä käytössä 60-luvulla, jolloin karttaan on merkitty kylmä rakennus. Kohde sijaitsee Lusikkavaaransarven luoteisrinteen juurella rämeen reunalla loivassa lounaaseen viettävässä rinteessä. 170 m etäisyydellä luoteessa virtaa luonnonoja, joka laskee Hietajokeen. Kohteen lähialue on ojitettu. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2018-12-19T13:10:21 902.03198242 138.44837647
arkeologinenkohde_alue.996 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.996 136768 {C2F362A7-2AA7-4D7F-8417-551222340C34} Sivakka lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 183 ei Nykyinen tie kulkee osin kiitoradalla. Kiitoradan molemmissa päissä on kääntö- ja lastauspaikat (30x30m). Kentän kaakkoispäässä sijaitsee nykyään metsästysseuran kota. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 16.6.2011. Kyseessä on metsälentokenttä, joka on ollut 1960-70 -luvulla lannoitus- ja myrkytyskäytössä. Kohde sijaitsee Murtojärventien varressa. Tien molemmin puolin kasvaa koivuvaltainen taimikko. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-26T08:55:23 12659.68603516 1238.3956798
arkeologinenkohde_alue.997 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.997 136497 {33EB4946-C7A5-4DAB-BC1D-42AA0E23F79E} Utsjoenjänka 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 173 ei Kohde kostuu kahdesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3549936 y 7459216) on hyvin pitkälti tuhoutunut hirsirakennuksen jäännös. Rakennuksen seinälinjoja ei pystytty tarkalleen määrittelemään, mutta lahonneiden ja osittain metsäkoneen hajoittamien hirisjäännöksien levinnän perusteella rakennus on ollut lähinna länsi-itäsuuntainen ja noin 20 metriä pitkä ja 7 metriä leveä. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusraunion päällä kasvaa kuusia ja koivuja.. Jäännös 2 (x 3549974 y 7459234) on pitkälti tuhoutunut hirsirakennuksen jäännös. Hirret ovat hyvin lahonneita ja osittain turpeen peitossa. Rakennuksen seinälinjat ovat vaikeasti seurattavia ja vaikuttaa siltä, että rakennus on purettu. Rakennusjäännöksien levinnän perusteella rakennus on ollut itä-länsisuuntainen ja noin 20 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusraunion päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Metsätyökämpän raunio. Yksi rakennus on ollut kämpän päärakennus ja toinen kämpän talli, mutta raunioiden huonon säilytysasteen takia ei pystytty varmuudella määrittämään kumpi on kumpi. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee Utsjoesta noin 60 metriä etelään. Moreenipohjainen maa on tasainen ja kosteahko ja aluskasvillisuus on rehevää. Kohdetta ympäröivät suo- ja hakkuualueet, joista osassa kasvaa taimikkoa. Kohteen päällä ja välittömässä läheisyydessä kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Kohteen pohjoispuolella kulkee länsi-itäsuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2018-12-19T12:59:36 1592.34423828 182.09414868
arkeologinenkohde_alue.998 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.998 136535 {366C0CE6-A25A-4380-8C26-5BCF8CD70037} Utsjoenjänkä 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 172 ei Kohde kostuu kolmesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (ykj x 3549643 y 7459551) on pohjois-eteläsuuntainen 9 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennukseen on käytetty sahalla katkaistuja ja halkaisijaltaan noin 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä. Hirret ovat suurilta osin hyvin lahonneita ja turpeen peittämiä, mutta vielä on havaittavissa, että rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on sahattu. Parhaiten säilynyt seinäosuus löytyy rakennuksen koillisosasta, missä kolme osittain säilynyttä hirsikertaa on havaittavissa. Seinän korkeus on tässä kohdassa 0,6 metriä. Rakennuksen kattorakenteesta on säilynyt vuoliaiset sekä yksittäisiä hyvin lahonneita kattolankkuja. Rakennuksen sisällä ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa yksittäisiä nuoria kuusia ja koivuja. Sen päälle on myös kaatunut yksi täysikasvuinen kuusi. Jäännös 2 (x 3549666 y 7459544) on 2,4 metriä leveä ja 1,6 metriä pitkä laavun jäännös. Laavun kattorakenne on romahtanut, mutta se on alun perin ollut kiinitetty nauloilla eläviin puihin. Naulojen perusteella voi päätellä että laavun aukon korkeus on ollut 1,5 metriä. Kattorakenne kostuu 0,1 metrin paksuista riu"uista, joiden päälle on kiinnitetty kattohuopaa. Jäännös 3 (x 3549679 y 7459521) on hyvin pitkälti tuhoutunut hirsirakennus, jonka seinälinjat eivät ole enää havaittavissa. Rakennus vaikuttaa puretulta ja hirret ovat hyvin lahonneita ja hajonneita. Hirsijäänteiden levinnän perusteella rakennus on ollut noin 16 metriä pitkä ja 9 metriä leveä. Ainakin osa hirsistä on veistetty suoraksi kahdelta puolelta ja rakennuksessa on todennäköisesti käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on sahattu. Rakennusjäännöksessä on havaittavissa yksittäisiä kattohuovan paloja. Tulisijan jäännöstä ei havaittu. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa hyvin tiheästi täysikasvuisia koivuja ja kuusia. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7456434 549451 Kämppä 2 7456427 549474 Kämppä 3 7456404 549487 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Metsätyökämpän jäännös. Rakennusjäännös 1 on mahdollisesti kämpän talli ja rakennusjäännös 3 on mahdollisesti kämpän päärakennus. Laavu vaikuttaa olevan hieman nuorempi kuin muut jäännökset. Kämppä ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Kohdealue sijaitsee loivasti laskevassa pohjoisrinteen alaosassa noin 40 metriä Utsjoesta etelään. Maa kostuu moreenista ja on kohdealueella kosteahko. Kohteesta länteen ja itään päin on varsinaisia kosteikkoja. Pohjoisrinteen yläosassa maasto on kuivempaa ja siellä sijaitsee hakkuualue, missä kasvaa taimikkoa. Hakkuualue päättyy juuri kohdealueen paikkeilla. Kohdealueen päällä kasvaa rehevää sekametsää. 3 Voimassa 2018-12-19T15:37:41 1755.7722168 208.43035749
arkeologinenkohde_alue.999 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.999 137302 {D483AD62-73EB-41D8-BF91-660F4E230974} Metsojärvi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 150 ei Metsojärven rannalle johtaa tie joka päättyy aukioon. Aukion reunamilla on kuoppia ja noin 1m x 1m kokoinen hirsinen kaivo (Metsojärvi kaivo 1). Noin 70 metriä polkua myöten luoteeseen rantaa pitkin sijaitsee saunanpohja (Metsojärvi sauna jäännös 2). Rakennuksesta on jäljellä noin 3,5m x 4,5m kokoinen noin 0,5m korkea valettu betoninen pohja. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kaivo 1 7074944 612439 Sauna 2 7074977 612371 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohdetta ei ole merkitty vanhoihin metsätalous- tai peruskarttoihin. Kyseessä on luultavasti puretun metsätyökämpän jäännös noin 1960-luvulta. Maasto on hiekkaista moreenia, metsä noin 80v männikköä. 3 Voimassa 2019-01-04T10:01:08 1135.57080078 214.02614914
arkeologinenkohde_alue.1000 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1000 137306 {2A525690-CFD2-49B8-933E-B7A6420867FF} Rapavaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 190 ei Kohde sisältää yhden rakennuksenpohjan sekä vanhaa piha- ja peltomaata röykkiöineen. Rakennuksen pohja (ETRS-TM35FIN 7068216 616581) on mitoiltaan noin 4m x 5m. Jäljellä on kevyt luonnonkivinen kivijalka. Luultavasti kyseessä on ollut lato tai vastaava varastorakennus. Ympäröivässä metsässä on jonkin verran röykkiöitä. Muutamia röykkiöitä sijaitsee myös noin 300 metriä alueesta etelään olevalla moreeniharjanteella. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 29.8.2011. Kohde on merkitty vuokratilaksi vuoden 1927 metsätalouskarttaan. Rakennuksen pohja ja pellot näkyvät myös 1970-luvun peruskartassa. 1900-luvun tilan ulkorakennus ja raivausröykkiöitä. Kohde sijaitsee metsätalousmaalla vanhassa pihapiirissä. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa koivikkoa. Pihapiirin keskeinen osa on erotettu yksityisen kesämökiksi. 3 Voimassa 2011-10-25T09:37:26 15581.02124023 872.42593853
arkeologinenkohde_alue.1001 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1001 137308 {C6ADF359-0948-4C95-89E0-A8BE51DAA349} Rapavaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 190 ei 3 Voimassa 2011-10-25T09:54:54 2569.27880859 204.9175678
arkeologinenkohde_alue.1002 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1002 137311 {4C41B603-C740-47B6-BEE1-55A23D41A19D} Talasjärvi Kalmosaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 182 ei Saaressa sijaitsee kaksi hautakuoppaa. Toinen sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, toinen muutamia metrejä sen kaakkoispuolella. Kuopat ovat kooltaan noin 2m x 2,5m, syvyydeltään noin 0,5m. Molemmissa kuopissa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Saaressa on havaittavissa myös muutamia epäselvempiä, luultavasti luontaisia kuopanteita. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 1.9.2011. Kalmosaari on mainittu paikallishistoriallisissa kirjoituksissa. Kyseessä on historiallisen ajan hautasaari. Saaren maapohja on hiekkaa, metsä maksimissaan noin 100-vuotiasta mänty-koivu sekametsää. Saarella on kolme hiekanottokuoppaa jotka ovat tuhonneet suuren osan saaresta. 3 Voimassa 2011-10-24T14:07:35 1701.82006836 164.24396609
arkeologinenkohde_alue.1003 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1003 137313 {703B5940-8F5D-4382-8355-2BC117D1E403} 1000018350 Kivijärvi Kalmosaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde sisältää kolme hautakuoppaa. Kaksi kuopista sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla (Kivijärvi Kalmosaari hauta 1 ja 2). Kuopat ovat soikeita, mitoiltaan noin 2,7m x 1,9m, syvyydeltään noin 0,5m. Kuoppien sisällä on jyrkempi ja syvempi osuus mitoiltaan noin 1,6m x 0,5m x 0,2m. Kuoppien sisälle tehdyssä tarkastuspistossa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Kolmas kuoppa (Kivijärvi Kalmosaari hauta 3) sijaitsee matalammalla, saaren kaakkoiskärjessä. Kuoppa on suorakulmion muotoinen, teräväreunainen ja huomattavasti selkeämpi kuin kaksi muuta. Mitoiltaan kuoppa on noin 2,4m x 0,5m x 0,3m. Kuopan pohjaan tehdyssä koepistossa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kolmannen kuopan ympärillä on muutamia epäselviä kuopanteita jotka saattavat olla jäänteitä haudoista. Luultavimmin ne kuitenkin ovat luonnollisia maanmuotoja moreenisaaressa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 1.9.2011. Kalmosaari on mainittu paikallishistoriallisissa kirjoituksissa. Kyseessä on historiallisen ajan hautasaari. Kohde sijaitsee moreenipohjaisessa saaressa. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2011-10-24T14:06:27 2485.60620117 185.15640183
arkeologinenkohde_alue.1004 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1004 133322 {5BA6EB8C-F683-42A1-8D4F-22460F6B73D0} Iso-Ponkun kenttä 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 1 Arvio 293 280 ei Niemessä on tiettävästi sijainnut useita kammeja. Aiemmassa kohdekuvauksessa, joka ilmeisesti perustuu Teeriahon ja Mattssonin havaintoihin, todetaan kammikentän olevan vielä jotenkin avoimena. Kohdetta tarkastettaessa kammien jäännöksiä ei kuitenkaan onnistuttu paikallistamaan. Ainoa rakenne, joka asuinpaikalla on vielä maanpinnalle havaittavissa, on jalka-aitan jäännös. Aitan jäännös sijaitsee niemen tyvellä, noin sadan metrin etäisyydellä Kopsusjärven rannasta, kohdassa x = 7572509 / y = 3522788. Rakennus on ollut vankoista, noin 20 cm paksuista, nelisivuisiksi veistetyistä hirsistä salvottu, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 2,0 m. Se on ollut pystytetty noin puoli metriä korkeiden, kahden hirsijalaksen päältä nousevien puupaalujen varaan. Aitan rakenteista on jäljellä enää varsin vähän: osa jalaksista sekä alin hirsikerta ja muutamia irrallisia lahoja hirsiä. Oviaukon suunta on ollut eteläkaakkoon päin, mitä osoittavat alimpaan hirteen veistetty lovi sekä sen vierellä sijaitsevat lyhyet hirrenpätkät. Kohde on rajattu Teeriahon ja Mattssonin muistiin kirjaamien tietojen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Aitta on sijainnut todennäköisesti asuinkentän länsi- tai luoteisreunalla. Kohde on rajattu kattamaan koko niemi aitan jäännöksen tasalta alkaen, koska niemessä sijainneiden kammien jäännökset eivät ole paikallistettavissa ilman systemaattista koekuopitusta tai muita tarkentavia tutkimuksia. Yrjo Teeriaho ja Jorma Mattsson 2010. Kesän 2010 kulttuurihistoriallisia löydöksiä Vintilänkairassa, Kopsusjärvellä ja Sompion luonnonpuistossa: Iso-Ponku (1840-1924) asui 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa turvekodassa Kopsusjärven Länsiniemessä. Kopsusjärvi oli hänen kalastusjärvensä. Hän oli varakas mies yli parintuhannen poron omistajana. Myös Joel Ahola kertoo kirjoittamassaan Saariselän retkeilyoppaassa Iso-Ponkun kentästä. Suora lainaus Aholan tekstistä: "Paikkaa kutsutaan sekä Länsiniemeksi että Kotaniemeksi. Jälkimmäinen nimi viittaa niemessä sijainneeseen Ison-Ponkun kotakenttään. Vuonna 1840 syntynyt Iso-Ponku piti Kopsusjärveä kesäisenä kalapaikkanaan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Varakkaana poroisäntänä tunnettu mies kuoli vuonna 1924. Saksalaisen sotilaskartan mukaan niemeen on johtanut polku lounaasta Ruijanpolulta." Iso-Ponkun kentän käyttö on ilmeisesti päättynyt 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, viimeistään Iso-Ponkun kuoltua vuonna 1924. Miltei kaikki asutuksen jäljet ovat kadonneet kentältä sen autioitumisen jälkeen. Paikalla vielä jäljellä olevat jalka-aitan jäännöksetkin tuhoutuvat kokonaisuudessaan todennäköisesti parinkymmenen vuoden kuluessa. Kohde sijaitsee Kopsusjärveen lännen suunnalta pistävällä niemellä. Maasto niemellä on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa ja maaperä melko kivikkoista hiekkamoreenia. Puusto on kuusten ja koivujen muodostamaa, melko rehevää koivuvaltaista sekametsää, ja aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, juolukka, puolukka ja sammalet. 3 Voimassa 2013-11-03T00:32:35 32021.99682617 717.59105063
arkeologinenkohde_alue.1005 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1005 135043 {E66255B3-DB08-463A-8146-818F53716A70} 290010094 Kaisansaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Kvartsia (KM 23986:1-4) on löytynyt saaren etelärannalta sekä pohjoisrannan keskivaiheilta, saaren kapeimmalta kohdalta. Etelärannalla on havaittu lisäksi palaneita kiviä.(MJ-rek) Kohde oli ennallaan. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Kaisanniemen pohjoispuolella olevassa pienessä Kaisansaaressa (20 x 180 m, Katerman voimalaitoksesta 6,7 km itäkoilliseen. Saaren rannat ovat vedensäännöstelyn syömät ja kivikkoiset. Eteläranta on matalampi ja hiekkapohjainen, pohjoisranta on jyrkempi ja louhikkoisempi. Saarella kasvaa suuria mäntyjä. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-01-16T10:48:19 4170.87255859 383.64214437
arkeologinenkohde_alue.1006 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1006 135044 {59364AFF-ED64-42A9-9D3B-3D82EBEED757} 290010077 Sammalsaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Kvartsilöytöjä (KM 23972) on tullut varsinkin saaren lounaisrannalta ja luoteispäästä. (MJ-rek) Kohde on ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Sammalsaaressa, Katerman voimalaitoksesta 4 km koilliseen. Saari on kooltaan noin 80 x 200 m, ja siellä kasvaa mäntyä ja pientä koivua, aluskasvillisuutena suopursua. Saaren rannat ovat kivikkoiset, lounaisranta hiekkaperäinen; kaakkoisrannalta vesi on syönyt kaiken irtomaan ja se on pelkkää louhikkoa. Lounaisrannan pohjoispäässä oli suuri, noin 20 m läpimittainen ja muutamien metrien korkuinen, osaksi veden syömä rautamalmikasa, jonka pohjoispuolella oli muutamia pitkulaisia syvennyksiä. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-01-16T12:07:30 3348.92504883 437.01165728
arkeologinenkohde_alue.1007 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1007 135045 {F26C6264-B37B-4C01-9B34-9D0D8924E923} 290010076 Oravisaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Paikalta on löytöinä mm. kiviesineen katkelma, hioimen katkelma ja kvartsia (KM 23971:1-11), jotka on poimittu saaren lounaisrannalta noin 400 m matkalta. Hieman lounaisrannan keskivaiheilta luoteeseen on rannassa havaittu pienehkö,veden puoliksi syömä rautamalmikasa. MJ-rek Kohde on ennallaan. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsipäässä olevassa Oravisaaressa, Anttilanniemeä vastapäätä, Katerman voimalaitoksesta 3,9 km itäkoilliseen. Oravisaari on nykyään kooltaan noin 150 x 320 m johtuen veden säännöstelystä, mutta aiemmin se on ollut huomattavasti suurempi. Saari on suoperäinen, ja siellä kasvaa pientä mäntyä ja koivua. Rannat ovat kivikkoiset mutta hiekkapohjaiset; paikoin kivikon ja korkeimman rannan välissä on veden syömä hietikko. MJ-rek 3 Voimassa 2012-01-16T12:09:59 5387.4440918 629.58594061
arkeologinenkohde_alue.1008 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1008 135046 {4A688797-3FD8-4370-9BC1-58811EF6CDAF} 290010074 Jänissaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Kvartsilöytöjä (KM 23969:1-3) on saaren länsi- ja itäpäästä. Saaren itäosassa on veden säännöstelyn tuhoama rautamalmikasa.(MJ-rek) Saaren länsiosissa havaittiin kolme kuoppaa, koko esim. (halkaisija noin 1 m, syvyys 0,5 m). Yhdessä niistä oli merkkejä hiilestä.RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 4,7km itään, Ontojärven länsiosassa olevassa pienessä Jänissaaressa (kooltaan 50 x 150 m). Saari on salmen pohjoispuolen saarista itäisin. Saari on matala, rannat ovat kivikkoiset mutta hiekkapohjaiset. Saarella kasvaa mäntyä ja koivua. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-01-16T09:19:00 1639.65966797 203.30147945
arkeologinenkohde_alue.1009 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1009 137808 {8D1A6767-534A-4C3A-B7B6-77BF1EC7323C} Matrokanharju 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 255 ei Kohde koostuu seitsemästä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Alueen lähiympäristössä on jonkin verran kämpän aikaista romua ja jätettä. Jäännös 1 (x 3574717 y 7470472) on itä-länsisuuntainen, 25 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen kohdalla rinnettä on tasoitettu terassimaiseksi tasanteeksi. Rakennuksen pohjoisseinän perusta on tämän takia kaivettu osittain rinteen sisälle. Eteläseinän perusta erottuu noin 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Rakennuksen molemmissa päädyissä on tulisijan betoniperusta, joka on noin 1 x 1 metrin kokoinen ja noin 0,2 metriä korkea. Molemmat perustat ovat laajalti turpeen peitossa. Rakennuksen päällä on jonkin verran lankuista ja hirsistä koostuvaa purkujätettä sekä peltinen hella. Rakennusjäännös on laajalti turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Jäännös 2 (x 3574698 y 7470465) on osittain vielä pystyssä oleva käymälärakennus, joka on rakennettu 0,15 metriä leveistä sahatuista lankuista. Rakennus on kooltaan 3 x 2 metriä ja sen korkeus on noin 2 metriä. Se on jaettu väliseinällä kahteen osaan, joiden oviaukot ovat etelään päin. Rakennuksessa on lankuista rakennettu pulpettikatto. Rakennus sijaitsee noin 3 metriä pitkän, 1 metriä leveän ja 0,5 metriä syvän maakuopan päällä. Jäännös 3 (x 3574698 y 7470465) on neliönmuotoinen maakuoppa, jonka koko on 2 x 2 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,8 metriä ja sen seinämät ovat vuorattuja noin 0,2 metriä leveillä laudoilla. Kuoppan seinämät ja pohja on suurilta osin turpeen ja heinikon peittämiä. Jäännös 4 (x 3574676 y 7470473) on 6 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös, jonka itäpuolella on todennäköisesti ollut noin 2 metriä leveä terassi. Rakennus erottuu turpeen ja heinikon peittämänä kohoumana, jonka korkeus on noin 0,3 metriä. Rakennuksesta on enää havaittavissa muutamia lahoja hirrenpätkiä, jotka ovat noin 0,2 metriä paksuja. Rakennuksen kaakkoisnurkassa sijaitsee tulisijan röykkiömäinen jäännös, joka on kooltaan 2 x 2 metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä. Tulisijan jäännös on täysin turpeen ja heinikon peitossa. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa matala pusikko sekä kuusi. Jäännös 5 (x 3574657 y 7470480) on itä-länsisuuntainen, 9 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Se erottuu turpeen ja heinikon peittämänä kohoumana, joka on noin 0,4 metriä korkea. Rakennuksen puurakenteesta on vain yksittäisiä hyvin lahoja ja suurilta osin turpeen peittämiä hirrenkappaleita havaittavissa. Jäännös 6 (x 3574659 y 7470489) on 2 x 1,6 metrin kokoinen ja 1,1 metriä syvä maakuoppa. Sen seinämät ovat jyrkät, mutta mitään jälkeä puurakteesta ei havaittu. Kuopan seinämät ja pohja ovat turpeen peittämiä. Sen pohjassa on peltitynnyri. Jäännös 7 (x 3574672 y 7470506) on etelärinteeseen kaivettu maakuoppa, jonka koko on 3,5 x 3,5 metriä. Kuopan syvyys on pohjoisseinämästä mitattuna 1,4 metriä. Kuopassa ja sen reunoilla on katos-tyyppisen lankkurakenteen jäännös. Se on rakenettu 0,15 metriä leveistä sahatuista lankuista ja sillä on ollut kattohuovalla katettu katto. Kuopan seinämät ja pohja ovat turpeen peittämiä ja kuopassa kasvaa nuoria koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Raimo Pulskan ilmoittama. Metsätyö- ja uittokämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Rakennusjäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 4 kämpän sauna ja jäännös 5 kämpän talli. Kohde sijaitsee Matrokanharjun jyrkän etelärinteen alaosassa, missä rinne alkaa loiventua ja vähitellen tasaantua. Pyhäjoki sijaitsee noin 40 metriä kohteesta etelään ja sen ranta-alue on laajalti soinen. Kämppä-alueen ympärillä kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää, mutta kämpän pihapiiri on laajalti puuton. Pihapiirissä kasvaa ruohoa ja heinää, sekä yksittäisiä katajia. Maaperä on moreenipohjaista. 3 Voimassa 2019-01-08T16:07:13 4427.5078125 269.14236984
arkeologinenkohde_alue.1010 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1010 137763 {C534053B-598F-4FEC-955F-AF935F092B76} Rautakurunselän kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 260 ei Kohde koostuu kuudesta jäännöksestä. Lähiympäristössä on jonkin verran kämpän aikaista romua ja jätettä. Jäännös 2 (x 3577650 y 7471434) on koillis-lounaissuuntainen, 16,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Se erottuu maastossa turpeen ja heinikon peittämänä ja 0,2 metriä korkeana kohoumana. Rakennuksesta on enää havaittavissa yksittäisiä lahoja hirren kappaleita. Jäännös 3 (x 3577683 y 7471404) on koillis-lounaissuuntainen, 25 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen peittämänä vallina, joka on noin 1 metriä leveä ja 0,4 metriä korkea. Vallien ulkoreunoilla on havaittavissa luonnonkivistä koostuva perusta, jonka päällä on enimmiltään kaksi hirsikertaa. Rakennuksessa on käytetty neliönmuotoiseksi sahattuja hirisiä, jotka ovat 0,2 metriä paksuja. Rakennuksen nurkissa on käytetty lohenpyrstösalvoksia. Rakennusjäännöksen päällä on jonkin verran purkujätettä. Rakennuksen molemmissa päädyissä on suurilta osin turpeen peittämä tulisijan betoniperusta. Ne ovat kooltaan noin 1,5 x 1,5 metriä ja korkeudeltaan 0,7 - 0,8 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa nuoria kuusia ja mäntyjä. Jäännös 4 (x 3577659 y 7471392) on romahtanut lankkurakenteinen käymälärakennus, jonka kasamainen jäännös on 3,7 x 2 metrin kokoinen. Lankut ovat noin 0,15 metriä leveitä. Rakennuksessa on ollut huopakatto. Jäännös sijaistee 1 x1 metrin kokoisen ja 0,5 metriä syvän maakuopan päällä. Jäännös 5 (x 3577658 y 7471381) on romahtanut lankkurakenteinen rakennus tai rakenne, jonka kasamainen jäännös on noin 4 x 4 metrin kokoinen. Lankut ovat noin 0,15 metriä leveitä ja hyvin lahoja. Jäännös 6 (x 3577678 y 7471422) koostuu kahdesta vierekkäisestä ja neliönmuotoisesta maakuopasta, jotka ovat noin 2 x 2 metrin kokoisia ja 0,6 - 0,7 metriä syviä. Niiden seinämissä on havaittavissa hyvin lahoja hirsijäänteitä. Jäännös 7 (x 3577687 y 7471426) on osittain pystyssä oleva käymälärakennus, joka on 5,2 metriä leveä, 2,8 metriä pitkä ja 2,5 metriä korkea. Se on rakennettu 0,15 metriä leveistä lankuista. Rakennus on jaettu kolmeen osaan ja jokaisella on ovi kaakkoisseinässä. Oviaukot ovat 0,8 metriä leveitä ja 2 metriä korkeita. Rakennuksella on kattohuovalla katettu pulpettikatto. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Raimo Pulskan ilmoittama. Kohde on myös merkitty peruskartalle. Metsätyökämpä, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1, joka on ollut kämpän sauna, on viime aikoihin saakka ollut käytössä autiotupana. Jäännös 2 on kämpän talli ja jäännös 3 kämpän päärakennus. Kohde sijaitsee tasaisella aukiolla, jossa aluskasvillisuus koostuu ruohosta ja heinästä. Aukion reuna-alueilla kasvaa koivuvaltaisia sekametsää. Kohteen itä-, pohjois- ja länsipuolella sijaitsee neva-tyyppistä suota ja kohteen eteläpuolella nuorta sekametsää. Pyhäjoki sijaitsee kohteesta noin 70 metriä luoteeseen. 3 Voimassa 2019-01-08T15:14:53 2792.09863281 224.01359835
arkeologinenkohde_alue.1011 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1011 137782 {FE060476-8FEC-47A7-B8A2-0B0890C93F56} Rautakurunselkä esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 255 ei Asuinpaikka-alueen halki kulkevalta polulta löytyi kvartsi-iskoksia kahdesta kohdasta noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan. Eteläisimpänä olevasta löytökohteesta (x 3577255 y 7471097) otettiin noin 3 metrin säteellä talteen 2 kvartsi-iskosta. Pohjoisimpana olevasta löytökohteesta (x 3577279 y 7471114) otettiin noin 1 metrin säteellä talteen 2 kvartsi-iskosta. Polun lähiympäristöön tehtiin yhteensä 15 noin 0,2 x 0,2 metrin kokoista koepistoa, mutta ainoastaan yksi oli löydöllinen. Noin 5 - 10 cm syvyydestä löytyi melkein kivettömästä hiekasta yhteensä 15 kvartsi-iskosta, mutta mitään kulttuurikerrokseen viittaavia värjäytymiä ei havaittu. Noin 10 - 15 cm syvyydellä maa muuttui erittäin kiviseksi. Löydöllinen koepisto sijaitsee polun itäpuolella olevalla pienellä tasanteella (x 3577241 y 7471091) rajatun asuinpaika-alueen lounaisosassa. Kohde rajautuu löytöjen ja topografian perusteella noin 60 x 30 metriä laajalle alueelle. Etelässä ja lännessä rajaus noudattaa Pyhäjoen soisen ranta-alueen rajaa. Pohjoinen ja itäinen rajaus on epävarmempi ja perustuu lähinnä tehtyjen koepistojen löydöttömyyteen. Löytyi inventoinnissa. Esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee hyvin loivasti länteen ja lounaaseen päin laskevan moreenipohjaisen rinteen alaosassa. Rinne laskee Pyhäjoelle päin, joka sijaitsee 10 - 20 metriä kohteesta länteen. Pyhäjoen rannat ovat soiset. Alueella kasvaa nuorta sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Alueen halki kulkee lounais-koillissuuntainen polku. 3 Voimassa 2011-11-28T15:24:15 2036.94433594 181.563551
arkeologinenkohde_alue.1012 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1012 136651 {4B8CC31F-648C-40D8-BAF7-291024990ABA} Rumo kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 155 ei Paikalla on havaittavissa rakennuksen perusta (Rumo kämppä jäännös 1) (9x5 m), jonka keskellä on betonista valettu uuninperusta (1,5x1,5 m). Lisäksi paikalla on betoninen rengaskaivo (Rumo kaivo 2). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7077543 578027 Kaivo 2 7077575 578022 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännös löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 9.6.2011. Se on toiminut P. Kuittisen mukaan viereisen sahan sahureiden asuntona. Vuoden 1972 peruskartan (432205) perusteella paikalla on sijainnut kolme rakennusta. Asemakämppä on rakennettu 1950. Miehiä kämpässä on ollut 24 (Björn 2009:179). Björn, Ismo 2009: Valtimo - Kunnan historia. Hämeenlinna. Paikalla on puretun kämpän jäännökset. Kohde sijaitsee 6-tien ja junaradan välissä, kuivahkolla mäntykankaalla. Kohteen ympäristö on suurelta osin avoin. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2018-12-21T10:10:14 2702.0 195.96769773
arkeologinenkohde_alue.1013 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1013 136655 {3391D48A-E226-4FA7-9C40-9890F40BE875} Rumo 2 kaupparakennukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2621 Markkinapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 150 ei Kaupparakennuksen perusta (Rumo 2 rakennuksen jäännös 1) on jäänyt osittain tien alle. Rakennukseen liittyviä jäänteitä on havaittavissa tien varressa noin 20 m matkalla. Tästä noin 40 m kaakkoon sijaitsee betonipilareille perustetun rakennuksen jäännös (Rumo 2 rakennuksen jäännös 2), joka on kooltaan 7x5 m. Rakennuksen jäännöksen Tappojoen puoleiseen päähän on läjitetty maata. Kaupparakennuksen takana, noin 28 m siitä itään sijaitsee saunarakennuksen jäännös (Rumo 2 sauna jäännös 3), joka on kooltaan 7x6 m. Sen betonitiilistä muurattu piippu on romahtanut. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 1 7077788 578262 Rakennus 2 7077757 578289 Sauna 3 7077779 578290 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Rakennusten jäännökset löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 9.6.2011. Paikalla on metsuri T. Karppisen mukaan sijainnut kauppa, bensiininjakelupiste, sauna ja varastorakennus. Paikalla on ollut kauppa, bensiininjakelupiste, sauna, ja varastorakennus. Kohde sijaitsee Rumontien varressa, tien itäpuolella kuivahkolla kankaalla. Paikalla kasvaa uudistuskypsää männikköä. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2018-12-21T10:32:15 1641.51855469 162.77910433
arkeologinenkohde_alue.1014 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1014 136662 {AF320D88-E598-411F-99DC-DBA1E7494FB7} Alasenjärvi uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 158 ei Hakkaamalla työstetystä kivestä valmistettu (60x5(3)x2 m) uittopato. Sulkuluukku on purettu. Patoaukko on kooltaan 1,5x2,2 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Uittopato löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 10.6.2011. Kohde näkyy myös peruskartassa. Paikalla on uittopato. Kohde sijaitsee joessa Alasenjärven eteläpuolella n. 30 m rautatiestä länteen. Paikalla kasvaa varttunutta kuusta ja koivua. 3 Voimassa 2011-11-04T13:56:30 405.40795898 113.85455813
arkeologinenkohde_alue.1015 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1015 136670 {C0C166E5-E700-480D-9CC1-65FF2E765B45} Matovaara virkatila 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1125 Virkatalot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 197 ei Purettu päärakennus (Matovaara päärakennus jäännös 1) sijaitsee metsäautotien pohjoispuolella. Paikalla on betonista valettu (12x12 m) rakennuksen perusta, jonka keskellä on betoninen uuninperusta. Rakennuksen jäännöksen vieressä on joitain hirsiä, tiiliä, kattotiiliä ja muuta purkujätettä. Edellisestä noin 30 metriä kaakkoon sijaitsee navettarakennuksen (Matovaara navetta jäännös 2) L -kirjaimen muotoinen luonnonkivinen perusta (14x4,5/4,5x4,5 m). Alinta hirsikertaa on paikoin säilynyt. Päärakennuksesta 21 metriä länteen sijaitsee (8x8x2 m) romahtanut maakellari (Matovaara kellari jäännös 3), jonka etuseinä on rakennettu luonnonkivestä, sisäseinä hirrestä. Kellarin katto on ollut betonivahvisteinen. Tilan sauna (Matovaara sauna jäännös 4) on sijainnut noin 70 metriä päärakennuksesta luoteeseen. Paikalla on 5,5x4 m kokoisen rakennuksen betonista valettu perusta, valuraudasta valmistettu vesipumppu ja pata. Rakennuksen jäännöksen päälle on kasautunut maata ojankaivuun yhteydessä. Sijainnit (ETRS-TM35FINI): Rakennus 1 7080485 579836 Navetta 2 7080460 579852 Kellari 3 7080480 579816 Sauna 4 7080445 579780 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Metsätyönjohtajan virkatila löydettiin haastattelujen perusteella 10.6.2011. Se näkyy vuosien 1927 ja 1950 metsätalouskartassa (talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 3. karttalehti sekä talouskartta Valtimon hoitoalueesta 5. karttalehti). Vuoden 1972 peruskartassa (432205), paikalla erottuu kahdeksan rakennusta. Kohde näkyy myös pitäjänkartassa nimellä Matovaara torp (4322 05 Ia Valtimo). Paikalla on ollut metsätyönjohtajan autioitunut virkatila. Kohde sijaitsee Matovaarantien varrella, tiheässä kuusivaltaisessa varttuneessa sekametsikössä. Tilan vanha pihapiiri on rehevän aluskasvillisuuden peittämää aukeaa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2018-12-21T10:49:26 3714.70092773 240.28026424
arkeologinenkohde_alue.1016 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1016 136699 {9091CA35-4279-4C36-815A-0BE5ACD1C291} Verkkojoki 2 uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Jokivarressa on havaittavissa itä-länsisuuntainen maasta ja hirsistä rakennettu matalahko 1-1,5 m korkea patovalli. Jokirannassa on jäljellä myös osia hirsisistä rakenteista. Veden alla erottuu pystyhirsiä. Verkkojoen ylittävä patorakenne on ollut kooltaan noin 35x2x1 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Uittopadon jäännös löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 13.6.2011. Paikalla on uittopadon ja uittoon littyvien rakenteiden jäännökset. Kyseessä on todennäköisesti pehmeällä maapohjalle rakennettu pukkipato. Joen eteläpuolella kasvaa nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Pohjoispuolella on koivun taimia. Maaperä on turvetta. 3 Voimassa 2011-10-25T14:06:25 1119.6171875 152.20524532
arkeologinenkohde_alue.1017 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1017 136705 {8E9EC4D6-CADE-4CC3-94CD-F08B289B3CF7} Halme lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 175 ei Nykyinen tie kulkee kiitoradalla. Kiitoradan molemmissa päissä on kääntö- ja lastauspaikat molemmin puolin kenttää (eteläpäässä 25x25 m, ja pohjoispäässä 50x10-15 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 15.6.2011. Kyseessä on metsälentokenttä, joka on ollut 1960-70 -luvulla lannoitus- ja myrkytyskäytössä. Kohde sijaitsee Halmejärventien varressa. Kentän kohdalla Halmejärventien länsipuolella kasvaa nuorta männikköä. Lastausalueiden reunoilla kasvaa tiheää koivikkoa. 3 Voimassa 2011-10-25T15:28:34 20006.63769531 1555.57780757
arkeologinenkohde_alue.1018 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1018 135463 {122364E3-9E56-430B-ABE0-ACA1B7474C72} Ihamäki 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 102 ei Mätästyslaikuista löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia, joista otettiin näytteitä talteen. Löydöt rajautuivat isojen maakivien ympäristöön muinaisrantaterassin korkeimmalle kohdalle, joka erottuu pienenä kumpareena maastossa, mutta ei näy peruskartan korkeuskäyrissä. Alue on rajattu löytöjen perusteella. Havainto-olosuhteet kentällä olivat erittäin hyvät, sillä alue oli laikutettu hiljattain, eikä kasvillisuus peittänyt maastoa. Kvartsia ei alueen maaperässä havaittu muualla kuin rajatulla löytöalueella, vaikka mätästettyä aluetta tarkasteltiin hyvin laajasti ja perusteellisesti ympäristössä. Kohde löytyi inventoinnissa 2.8.2011. Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka, joka näyttäisi sijaitsevan Ancylusjärven muinaisella rantaterassilla. Mätästetty hakkuuaukea, etelärinne, jonka maaperä on melko kivinen hiekkamaa. Siellä täällä on noin metrin korkeita maakiviä. 3 Voimassa 2011-09-07T14:31:00 1082.76037598 121.91100562
arkeologinenkohde_alue.1019 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1019 137712 {653750C4-6A9C-4E56-9C49-02C227E0D524} 1000012065 Poroharju 4 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 128 ei Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka hiekkaterassin reunalla kulkevalla ajouralla. Uralla on kvartsia ja kvartsiitti-iskoksia kohdissa, jossa on hiekkapaljastumia. Ilmeisesti asuinpaikka rajautuu hiekkadyynin muodostaman pienen harjun alueelle. Kohde rajautuu aluemaisesti hiekkadyynin alueelle, johon asuinpaikka rajautuu maaston muotojen perusteella. Muinaisjäännösrekisteri. Mjrek.no 1000012065. Narkauksen ja Suhannon kaivosalueiden inventointi 2002. Hannu Kotivuori Pienialainen kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Porharjun länsirinteen juuressa. Suon reunassa on hiekkadyyni, jonka yli kulkee polku. Alueella kasvaa kuivahko kangasmetsä, valtapuulajina mänty ja aluskasvillisuutena puolukka ja jäkälä. 3 Voimassa 2011-10-18T10:02:09 8982.50512695 508.97858073
arkeologinenkohde_alue.1020 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1020 137720 {75E40B3B-BDE1-4338-B4D4-831F5359CCD7} Poroharju 9 uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 125 ei Kohteessa on uittopadon penkka, puretun padon hirret ja neulaskopin jäännökset. Pato on kulkenut ojan yli idästä länteen. Pato on 10 m leveä ja 2 m korkea ja kulkee joen itärannalla n 30 m matkalla. Länsirannalla on hiekkaharju, johon patoa ei ole tarvinnut rakentaa. Koppi ja hirret ovat länsirannalla. Hirsissä on porattuja reikiä ja suuria koppelinauloja sekä salvoksia. Läjässä on myös puomia, jossa on koppelilenkkejä lintuineen. Pato on purettu ja rakennuksista on jäljellä lahonneita hirsiä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten ja padon ylle. Kohde löytyi vuoden 2010 maastoretkellä. Uiton kämppä, neulaskoppi ja uittopato. Rakennelmat on purettu ja puomit on kasattu ojan länsirannalle. Myös maapato on ojan keskiosilta aukaistu. Kohde sijaitsee Poroharjusta itään pistävän hiekkaniemen kärjessä ja pato jatkuu ojan toisella puolen ojanvarsilehdossa. Maasto on länsipuolella ojaa hiekkadyyniä, jossa kasvaa tuore kangasmetsä, valtalajina mänty. Itäpuolella ojaa on ojanvarsilehtoa, jossa kasvaa lehtipuita. 3 Voimassa 2011-10-18T12:33:36 1743.2265625 236.83213098
arkeologinenkohde_alue.1021 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1021 137737 {EC2139B6-717D-40D3-85E7-53695DF6D383} 1000012064 Poroharju 1 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 128 ei Kohteesta tavattiin 4 pyyntikuoppaa. Kuoppa 1, x 3452827, y 7344403. Halkaisija 4 m, syvyys 0,5 m. Kuopassa on hakkuutähteitä. Kuoppa 2, x 3452811, y 7344424. Halkaisija 4 m, syvyys 0,5 m. Kuopassa on hakkuutähteitä. Kuoppa 3, x 3452834 y 7344422. Halkaisija 4 m, syvyys 0,5 m. Kuoppa 4, x 3452869 y 7344441. Halkaisija. 3,5 m, syvyys 0,5 m. Kaikki kuopat ovat vallittomia. Kuopat ovat ilmeisen vanhoja, koska ovat matalia ja ilmeisesti aikojen kuluessa täyttyneet hiekalla. Samasta kohteesta on muinaisjäännösrekisterissä seuraava tieto: Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 35 kilometriä eteläkaakkoon Tuiskukivalon länsipuolella. Poroharjun koillispäässä Luusualammesta pohjoiseen laskevan Ylä-Konttojoen länsirannalla on ainakin viisi pyyntikuoppaa. Näiden lomassa on jälkiä liedestä. Pohjoisempaa polulta on mahdollinen hioimen katkelma. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kuoppien ylle. Muinaisjäännösrekisteri. Mjrek.no 1000012064. Narkauksen ja Suhannon kaivosalueiden inventointi 2002. Hannu Kotivuori. Pyyntikuopat sijaitsevat Poroharjun koillispäässä, Ylä - Konttojoen mutkan alueella, jossa on Poroharjun hiekkadyynialue. Paikalla on hiljattain kaadettu mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2011-10-18T13:15:58 955.37255859 130.95260144
arkeologinenkohde_alue.1022 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1022 135049 {6FFBB804-C90E-4463-8FF6-65B213B421E1} 290010287 Kuikkasaari asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 165 ei Nuotiopaikan lähettyviltä, etelätörmän läheltä, on maanpinnasta löytynyt kvartsia (KM 28912). Lisäksi yhdestä koekuopasta on tullut kvartsi-iskos. Saaressa on havaittu lisäksi viisi kuoppaa, joiden läpimitta on 2-3 m ja syvyys 0,3 - 0,4 m. (MJ-rek) Kohde oli muutoin ennallaam, paitsi että eteläiseen törmään oli kaivettu tuore suorakaiteen muotoinen kuoppa (pituus 0,7 m). Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven keskivaiheilla, Tönölänsalmen sillasta 8 km itäkaakkoon olevassa Kuikkasaaressa. Kyseessä on 100 m pitkä ja 40 m leveä saari Honkisensaaren ja Pärtösaaren pohjoispuolella. Kuikkasaaren rannat ovat matalaa hiekkapohjaista kivikkoa. Rannassa on jyrkkä, parin metrin korkuinen törmä, mutta itse saari on melko tasainen. Saaressa kasvaa mäntyä, maaperä on hiekkaa. Saaren länsipäässä on Metsähallituksen nuotiopaikka, ja sen läheisyydessä pintaturve on pahoin kulunut. (MJ-rek) 3 Voimassa 2018-12-10T15:16:26 3390.59716797 252.75478451
arkeologinenkohde_alue.1023 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1023 135050 {7F84673D-678A-4525-B9F7-E4AC876BE5D8} 290010277 Jauhoniemi E kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Säännöstelyn kuluttamat rannat ovat hiekkapohjaista kivikkoa, itäkärjessä ja lounaisrannalla on hiekkarantaakin; täältä on löytynyt muutamia kvartsia ja palnutta luuta (KM 28903:1-12). Löytöjen perusteella kyseessä on noin 200 m pituinen asuinpaikka, joka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut.MJ-rek Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin.KM 28668, diar. 17.1.1995; KM 28903:1-12, diar. 17.1.1995; KM 29065, diar. 27.11.1995; KM 29149, diar. 18.12.1995 Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Nurmesjärven länsirannalla olevan Jauhoniemen itäkärjessä, Tervasalmen sillasta 1,5 km etelään. Jauhoniemi on noin 2 km pituinen ja 300 m levyinen itäkaakkoon pistävä niemi, jonka vedenpinnan säännöstely on syönyt niemen kahteen osaan Kannaksen autiotilan itäpuolelta, 900 m päässä niemen kärjestä. Kärjen yhdistää muuhun niemeen pengerretty tie, joka johtaa kärkiosan luoteiskärjessä sijaitsevalle kesämökille ja koillisrannan venerantaan. Maasto on pääasiassa kuivaa kangasta, paikoin kosteampaakin maastoa. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:28:00 8324.45727539 886.3614747
arkeologinenkohde_alue.1024 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1024 138362 {3A34ADD7-B157-496E-A8CB-0BFC815DF99C} Povivaara 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 236 ei Kohteessa on parakkikämpän ja siihen liittyvien rakenteiden jäännöksiä; jätekaivo, käymälä, silta (138367) ja kanava (138366). Koordinaatit: kämppä jäännös: X 7469913, Y 3538033, Z 236; käymälä jäännös: X 7469902, Y 3538039, Z 235; jätekaivo jäännös: X 7469899, Y 3538029, Z 234; Parakkikämppä sijoittuu tien ylös tien laitaan törmän päälle. Rakennus on purettu, ja siitä on jäljellä enää tasoitettu aukio. Kämppä on ollut arviolta 22 m x 7 m kokoinen, ja luode-kaakkosuuntainen. Alueen kaakkoispäässä on lisäksi käymälän ja jätekaivon jäännös. Käymälä on suurimmaksi osaksi tuhoutunut, siitä on jäljellä lautarakenteinen runko ja istuinosa. Käymälän kohdalla on myös halkaisijaltaan 0,5 m kokoinen kuoppa, joten käymälä lienee alkuperäisellä paikallaan. Käymälän länsipuolella alarinteessä on puurakennelma, joka on Onni Karvosen mukaan kuivien jätteiden keräämiseen käytetty jätekaivo. Jätekaivossa on 2,15 m x 2,45 m kokoinen pyöröhirsikehikko, jonka päälle on naulattu lautakansi. Hirsikehikon alarinteenpuoleisella seinällä on kuusi, ylärinteen puolella neljä hirsikertaa, jolloin kansi on saatu tasaiseksi. Kehikon koirankaulasalvokset ja hirsien päät on sahattu. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella 40 m x 40 m kokoiselle alueelle tien ja puron väliin. Kohde tuli esille Erkki Heikkisen ja Onni Karvosen haastattelussa. Se on Karvosen mukaan ollut Veitsiluoto Oy:n kämppä. Kohteessa on parakkikämpän ja siihen liittyvien rakenteiden jäännöksiä. Kohde ajoittuu 1950-70-luvulle. Kohde sijaitsee Povivaaran eteläkärjessä, Povivaaran länsisivua kulkevan Vasatunturi-Sotsonhierikkon aluetien lounaispuolella. Kämppä on aivan tien laidassa törmän päällä. Törmä laskee jyrkästi lounaaseen suon ympäröimälle purolle. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista korpea, jossa kasvaa taimikkoa. 3 Voimassa 2019-01-15T16:05:35 1090.13549805 136.96268522
arkeologinenkohde_alue.1025 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1025 138466 {D117AF3F-C558-42A1-8496-C7D55CB19359} Romopalo 3 parakkialue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 252 ei Kohteessa on kaivon jäännös ja aukio, jossa on rakennusten purkujätettä. Selkeää rakennuksen paikkaa ei erotu. Aukio on halkaisijaltaan n. 30 m. Alueen itäreunalla on kaivo. Kaivossa on halkaisijaltaan 1,5 m kokoinen betonirumpu. Kaivon päällä on hiiltynyt 1,65 m x 2,6 m kokoinen lautakansi. Lisäksi kaivon päällä on hetekka ja muuta romua. Aukiolla on lisäksi moderneja nuotiopaikkoja. Koordinaatit: Kaivo: ykj X 3534774, Y 7489518, Z 252. Kohteen itäpuolella rinteessä on kolme suurta neliömäistä kuoppaa, jotka on täytetty modernilla jätteellä. Ne voivat liittyä kohteeseen, mutta rinnettä on kaivettu myös kaivurilla, joten ne voivat liittyä myös soranottoon. Kohteen itäpuolelta Romopalon sorakuoppien kohdalta on löytynyt jatkosodanaikaisia hautauksia. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella 25 m x 38 m kokoiselle alueelle. Kohde tuli esille Rauno Martinin haastattelussa. Kohteessa on rakennuksen jäännöksiä. Romopalossa on tiettävästi ollut jatkosodan aikana saksalaisten parakkialue. Rakenteet voivat liittyä siihen, tai johonkin myöhempään toimintaan Kohde sijaitsee Tanhua-Hihnavaara -maantien eteläpuolella Romopalossa, itään suolle laskevan rinteen päällä. Paikalle kulkee maantieltä metsätie. Kasvillisuus on sekapuustoista tuoretta kangasta, jonka länsiosassa on taimikkoa ja itäosassa uudistuskypsää metsää. Aukio on pensoittumassa. 3 Voimassa 2019-01-18T09:58:09 752.93823242 101.08270805
arkeologinenkohde_alue.1026 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1026 138504 {335E0AC0-4C43-40A0-AB61-A467DD561FAB} Niukkavaaranmännikkö 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 190 ei Kohteessa on kämpän, tallin, kahden kuopan ja pienen ulkorakennuksen jäännökset. Koordinaatit: Kämppä jäännös: ykj X 3546237, Y 7481223, Z 189; Talli jäännös: X 3546257, Y 7481200, Z 189; Kuoppa jäännös 1: X 3546240, Y 7481230, Z 190; Kuoppa jäännös 2: X 3546237, Y 7481238, Z 190; Ulkorakennus jäännös: X 3546224, Y 7481242, Z 191 Alueen keskiosassa oleva kämppä on 16 m x 7,5 m kokoinen pyöröhirsirakennus. Siinä on väliseinän erottamat tuvat molemmissa päissä. Kämppä on itäkoillis-länsilounaissuuntainen, ja se on rakennettu törmään niin, että se on harjanteen suunnan vastainen. Itäkoillispäädyn tupa on 7 m pitkä, ja sen länsiluoteenpuoleisessa sisänurkassa on laakamaisista luonnonkivistä tehty uunin jäännös. Latomus on kooltaan 2,8 m x 3,5 m x 1 m. Kämpän länsilounaispäädyn tupa on 9 m pitkä, ja sen itäkaakonpuoleisessa sisänurkassa on 3 m x 2,7 m x 1,1 m kokoinen kiviuunin jäännös. Hirsikertoja on jäljellä kolme. Osa hirsistä on piiluttu. Hirsissä on sahatut koirankaulasalvokset. Osa hirsien päistä on sahattu ja osa veistetty kirveellä, ja ne on jätetty eripituisiksi. Kattorakenteista on jäljellä kämpän pituussuunnan suuntainen kurkihirsi ja halkaistuja kattolautoja. Kämpän ympärillä on pieniä kuoppia. Kämpän päällä kasvaa koivuja ja rakenteet ovat sammaloituneet. Kämpän kaakkoispuolella 30 m etäisyydellä on rakennuksen jäännös, joka on luultavasti talli. Rakennuksen kohdalla rinne on loivempi, eikä siinä ole jyrkkää törmää. Rakennuksesta ei ole jäljellä yhtään kokonaista hirsikertaa, eikä selkeitä nurkkia erotu. Jäljellä on tiheän koivikon ympäröimä suorakaiteenmuotoinen aukio ja muutamia pyöröhirsiä, joissa on veistetyt koirankaulasalvokset ja sahatut päät. Rakennus on arviolta pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen eli rinteen suuntainen, ja se on ollut mitoiltaan n. 9 m x 6,5 m kokoinen. Alueen pohjoisosassa törmän päällä on kaksi suurempaa kuoppaa. Kuoppa 1 on pyöreähkö, halkaisijaltaan 2,1 m ja 0,5 m syvä. Kuoppa 2 on soikeahko, 2 m x 1,5 m x 0,6 m kokoinen ja jyrkkäreunaisempi kuin kuoppa 1. Törmän alapuolella rantatasanteen laidalla on lisäksi 4,5 m x 4,7 m kokoinen pyöröhirsinen ulkorakennus. Rakennus on lounais-koillissuuntainen. Hirsikertoja on jäljellä neljä. Niissä on veistetyt koirankaulasalvokset. Hirsien päät on myös veistetty ja jätetty eripituisiksi. Rakennuksen päällä kasvaa koivuja. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alue on 60 m pitkä, 25 m leveä ja pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on metsätyökämppä ja siihen liityviä rakenteita. Kohde ajoittuu rakenteiden perusteella 1900-luvun alkupuoliskolle, luultavasti 1920-1940-luvulle. Kohde sijaitsee Ala-Arajoen itärannalla. Joen vastarannalla lännessä on Puupeskisaari. Kämpän eteläpuolella on ylityspaikka saarelle. Kohde sijoittuu osittain ranta-alueelle ja osittain sen yläpuolella olevalle törmälle. Kasvillisuus on sekapuustoista kuivahkoa kangasta. Rannempana kasvaa nuorta kasvatusmetsää ja ylempänä alueen itäpuolella varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2019-01-18T10:47:41 1179.95361328 155.06004322
arkeologinenkohde_alue.1027 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1027 133644 {1BFF84E8-F207-4EDC-9093-133EDB57F4AC} Mätäkivennummi 21 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 62 ei Kyseessä on kaksi sammalen peittämää kumparetta ryhmässä. Eteläisempi tasalakinen kumpu sijaitsee noin kymmenen metriä tiestä pohjoiseen ja on halkaisijaltaan noin seitsemän ja korkeudeltaan noin 0,6 metriä. Kummun ulkokehää ymräröi ojanne ja sen päällä kasvaa kaksi isoa mäntyä. Kairaushavaintojen mukaan sammalen alla on noin 70 sentin vahvuinen hiilimaakerros. Toinen kumpu sijaitsee edellisestä noin seitsemän metriä pohjoiseen ja on kuperalakinen sekä muodoltaan soikea. Sen ulkomitat ovat kuusi x yhdeksän metriä ja korkeus 0,6 metriä. Kummun ympärillä on heikko ojanne. Kairaushavaintojen perusteella sammalen alla on noin 60 sentin vahvuinen hiilimaakerros. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 4.11.2010. Kyseessä on kahden hiilimiilun jäännökset. Noin 22 kilometriä koilliseen on sijainnut Kellokosken ruukki, jonka toimintaan ne saattavat kytkeytyä. Hiilimiilunjäännöksillä lienee ikää yli sata vuotta. Kohde sijaitsee loivassa itärinteessä, mäntyhiekkakankaalla. Aluskasvillisuuteena on sammal, kanerva, mustikka ja puolukka. 3 Voimassa 2011-06-01T09:13:52 169.21508789 57.51959892
arkeologinenkohde_alue.1028 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1028 137664 {60D1EF5C-4B0D-4D09-9A98-58275062E4F3} Korkiakumpu 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 177 ei Kohteessa on kämppä, sauna ja kellari. Kämpän k koko on 14 x 7m. Pitkä sivu on kaakko - luode -suuntainen. Kämpän heinäkentälle tulee tie. Kentän reunassa on koivua kasvava alue, jossa kämpän seinän paikat erottuvat turvevalleina. Keskellä on kuoppia ja ehkä väliseinien paikkoja. Sisällä on yksi puolitynnyrikamina. Kellari sijaitsee pisteessä x 3474340 y 7378559. Kellarin koko on 3 x 3 m. Kellari sijaitsee ojan törmän rinteessä. Oviaukko on ojalle päin. Rakennelma on kaivettu maahan, seinät on tehty suurista neliön muotoon veistetyistä hirsistä. Sauna sijaitsee pisteessä x 3474347 y 7378606 ja sen koko on 4,5 x 3,5 m. Pohjoisluoteisnurkassa on 1 x 1 m kiuas, jonka korkeus on 1 m. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Arvo Keskinarkauskertoo olleensa kämpässä käpysavotassa 1972 - 73. Kämppä on purettu. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän rakennusten alueelle. Merkki kartalla. Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Lännessä on jyrkkä puronvarsirinne, johon on rakennettu kellari. 3 Voimassa 2013-04-12T14:44:01 1562.71386719 167.88219714
arkeologinenkohde_alue.1029 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1029 137670 {51DE9934-D0AA-4A15-BE2B-B37D123A2FDD} Sadinmaanoja kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 114 ei Kohteessa on kaksi kämppää, kämpän 1 koko on 8,5 x 7 m, pitkä sivu on etelä - pohjois- suuntainen. Länsiseinän keskellä on ikkuna ja itäseinän keskellä ovi, jonka pielissä on karapuut. Hirsikertoja on 8 jäljellä. Hirret on molemmin puolin salvettu pyöröhirsistä ja riiveenä on sammal. Kurkihirret kulkevat pitkän sivun suuntaisesti ja niiden päällä on pyöreät riu"ut, joiden päällä lepää harmaa kattohuopa. Tulisijaa ei näy, joten rakennelma on ilmeisesti viereisen kämpän talli. Sisällä kasvaa koivuja. Pihassa on Vesipasa ja hevosvetoinen puinen lumiaura. Seinissä on tehdasvalmisteisia nauloja. Kämppä 2 sijaitsee pisteessä x 3464227 y 7379525 ja sen koko on 5 x 5 m ja suunta etelästä pohjoiseen. Rakennuksen länsipuolella on terassi, jossa on ovi keskellä. Kamina sijaitsee luoteiskulmassa. Rakennus on mahdollisesti sauna. Katossa on pyöröpuut ja kurkihirsi kulkee niiden alla pohjoisesta etelään. Katon päälle on ilmeisesti myöhemmin laitettu harmaa kattohuopa. Nurkissa on molemmin puolin salvettu hirret, pyöröhirret, jotka salvoksen kohdalta veistetty neliöparruksi. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 2 7376444 464066 Kämppä 3 7376475 464054 Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten ylle. Sutigis Metsätyökämppä ja sauna. Kohde sijaitsee Kulusjoen pohjoispuolisella metsäkankaalla suon reunassa. 3 Voimassa 2019-01-08T11:07:15 1013.26049805 123.74867302
arkeologinenkohde_alue.1030 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1030 137802 {A61DCFF4-9381-4712-B0F2-DF69F791C541} Kankaantakainen poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 145 ei Kohteessa on vanhaa poroaitaa, joka kulkee pienen, nimettömän lammen koillispäässä noin 100 m matkalla. Aidan alkupää on pisteessä: x 3467114 y 7362481 ja loppupää pisteessä: x 3466987 y 7362518. Aidan alkupäässä on veräjä, joten kyseessä voisi olla erotusaita. Aidan alaosa on tehty järeistä hongista ja välillä on poikittaisia tukipuita, jotka ovat salvettu aidan rakenteisiin kiinni. Aitaa on myöhemmin korjattu naulaamalla siihen riukuja ja jatkettu loppupäästä uudella aidalla. Kohde rajautuu aluemaisesti aidan esiintymisalueelle. Uusi havainto. Arvo Keskinarkauksen ilmoitus. Vanha poroerotusaita. Maasto on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa täysikasvuista männikköä, aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkaa. Maaperä on hienoa dyynihiekkaa. 3 Voimassa 2011-10-19T08:50:01 4243.84423828 346.46045537
arkeologinenkohde_alue.1031 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1031 135051 {82FEDCC6-3094-447A-8AB8-3C279391EFD2} 290010247 Lammassaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Lammassaaren itäosassa on laaja, veden paljastama hietikko, josta asuinpaikkalöydöt (KM 27480:1-4) on pääasiassa poimittu talteen. Tällä kohdin on havaittu myös kivetyn tulisijan jäännökset. Alkuperäisen eteläkärjen lähellä on löytnyt toisenkin tulisijan jäänteet, ja koillisessa on havaittu merkkejä palaneista kivistä. MJ-rek Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevassa Nurmesjärvessä, Autioniemen ja Kuorelahden välissä, Tervasalmen uudesta sillasta 4,7 km kaakkoon. Lammassaari on pahoin vedenpinnan säännöstelyn tuhoama saari, joka on nykyään noin 100 m leveä ja 200 m pitkä. Aiemmin se on ollut yhteydessä Koirisaareen kapea kannaksen kautta. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:29:36 2393.41333008 173.7883766
arkeologinenkohde_alue.1032 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1032 135052 {0FB849D8-0929-4E9C-A4F5-589BFC49C401} 290010246 Koirisaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Asuinpaikkalöydöt (M 27479:1-2) ovat saaren lounaiskärjen laajalta veden paljastamalta hietikolta, josta on lisäksi löytynyt palaneita kiviä. Suurimmaksi osaksi asuinpaikka on tuhoutunut. MJ-rik Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevassa Nurmesjärvessä, Autioniemen ja Kuorelahden välissä, Tervasalmen uudesta sillasta 4,5 km kaakkoon. Koirisaari on pahoin vedenpinnan säännöstelyn tuhoama saari, joka on nykyään noin 20 m leveä ja 130 m pitkä ja keskeltä kahtia jakautunut. Aiemmin sen on yhdistänyt idässä Lammassaareen kapea kannas, jossa nykyään on veden liikuttelemaa hiekkaa. Saarella kasvaa mäntyä ja kanervaa, ranta on kaakossa hiekkaa ja luoteessa kivikkoa. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:42:58 3555.02734375 311.21254313
arkeologinenkohde_alue.1033 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1033 135053 {24643795-8BEE-4C64-BA87-38F61E7D17F7} 290010249 Kaihlaniemi W kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 160 ei Rannoilta on kauttaaltaan sieltä täältä löytynyt kvartsi-iskoksia, etelärannalta on lisäksi palanutta luuta (KM 27582:1-3). Varsinaisessa Kaihlaniemessä on toinen asuinpaikka [250] Kaihlaniemi SW. MJ-rek Kohteen rajaus on aluemainen. KOhde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Tervasalmen uudesta sillasta 5 km kaakkoon, Kaihlaniemen edustalla olevassa saaressa, Suojalan talosta 1,1 km länteen. Kaihlaniemi on suon mantereesta erottama niemi; niemen luoteiskärjen edustalla on pieni saari/luoto, joka lienee alunperin ollut yhteydessä Kaihlaniemeen. Luodolla kasvaa mäntyä, rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset, idässä on hiekkarantaakin. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:47:30 8204.86230469 367.32214912
arkeologinenkohde_alue.1034 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1034 135054 {23DC007F-180B-46EA-AD8E-7F651AF2E863} 290010250 Kaihlaniemi SW kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Rannalta on löytynyt vähän kvartsia (KM 27483) mökin edustaa lukuunottamatta. Kaihlaniemen luoteispuolella, pienessä saaressa, on toinen asuinpaikka [249] Kaihlaniemi W. MJ-rek Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Tervasalmen uudesta sillasta 5,3 km kaakkoon, Kaihlaniemen lounaisrannalla, Suojalan talosta 800 m länteen. Kaihlaniemi on suon mantereesta erottama niemi; niemen luoteiskärjen edustalla on pieni luoto, joka lienee alunperin ollut yhteydessä Kaihlaniemeen. Kaihlaniemessä kasvaa pääasiassa mäntyä. Kaihlaniemen nykyisen luoteiskärjen lounaisrannalla on kesämökki. Ranta on hiekkapohjainen, paikoin kivikkoinen. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:48:01 3567.78100586 504.86120431
arkeologinenkohde_alue.1035 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1035 135055 {384CA802-A155-493C-B12F-7465011AE7D6} 290010252 Nurminiemi S kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Saaren etelärannalta on löytynyt liesikiveyksen jäännöksiä, palanutta kiveä, sekä kvartsia, piitä ja palanutta luuta (KM 27485:1-6). Varsinaisessa Nurminiemessä on asuinpaikka [251] Nurminiemi NW ja saaren eteläpuolisella luodolla asuinpaikka [253] Nurminiemen luoto. MJ-rek Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Tervasalmen uudesta sillasta 5,8 km kaakkoon, Nurminiemen etelärannan eteläpuolella olevalla saarella, Suojalan talosta 700 m länteen. Nurminiemi on luode-kaakko -suuntainen, kapean ja vetisen Siltosuon mantereeseen idästä yhdistävä niemi, jossa kasvaa mäntymetsää. Niemen eteläkärki on vedenpinnan säännöstelyn niemestä erottama saari/luoto, jonka läpimitta on muutama kymmenen metriä. Siellä kasvaa sekametsää, ranta on melko kivikkoista hiekkaa. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:48:27 1625.40820312 153.91045901
arkeologinenkohde_alue.1036 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1036 135056 {69DC2BC4-081A-466B-B070-44F69623245E} 290010251 Nurminiemi NW kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Kohde sijaitsee niemen keskivaiheilla, hiekkaisemman rannan kohdalla, josta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 27484:1-2), pari liesikiveystä ja palaneita kiviä. Asuinpaikan pituus on noin 200 m. Nurminiemen eteläpuolella, pienessä saaressa, on asuinpaikka [252] Nurminiemi S ja sen eteläpiolisella luodolla asuinpaikka [253] Nurminiemen luoto. MJ-rek. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Tervasalmen uudesta sillasta 5,5 km kaakkoon, Nurminiemen etelärannalla, Suojalan talosta 900 m länteen. Nurminiemi on luode-kaakko -suuntainen, kapean ja vetisen Siltosuon mantereeseen idästä yhdistävä niemi, jossa kasvaa mäntymetsää. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:48:58 3167.48754883 466.04138299
arkeologinenkohde_alue.1037 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1037 135057 {D12084DB-76E5-484D-A0CF-BEA349358B24} 290010248 Lehtoluoto kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 kyllä Rannat ovat kivikkoiset, mutta idässä on hiekkarantaakin; hiekkarannan kohdalta on löytynyt melko paljon kvartsia ja palanutta luuta (KM 27481:1-2). MJ-rek Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Vanhalahdessa, Tervasalmen uudesta sillasta 5,3 km eteläkaakkoon ja Lehtosaaresta noin 50 m etelälounaaseen. Kyseessä on vedenpinnan säännöstelyn syömä luoto (halk. 20 m), jonka keskellä kasvaa pari haapaa sekä heinää ja pajua. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:49:34 299.53564453 66.13492384
arkeologinenkohde_alue.1038 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1038 135059 {9B87DF5A-62E2-4444-90E5-B9389658E865} 290010242 Lammaspuronsuu E kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 160 ei Niemen kärjestä vesi on syönyt 5-10 m kokoisen alueen, jossa on hiekkaa ja kivikkoa. Tältä kohdin on löytynyt pari kvartsi-iskosta, samoin kuin koillisrannalta noin 100 m päästä niemen kärjestä.MJ-rek Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä.KM 27475, diar. 26.11.1992 Kivikautinen asuinpaikka Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven lounaisrannalla, Tervasalmen uudesta sillasta 4,1 km kaakkoon, Hiekkaniemen kaakkoistyvessä, Lammaspuronsuun itäpuolella olevan niemen luoteiskärjessä, Hiekkaniemen talosta 600 m itäkaakkoon. Niemi on mäntykangasta, sen Nurmesjärven puoleinen koillisranta on kivikkoinen, kun taas Lammaspuronsuun puoleinen länsiranta on matala ja suoperäinen. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T10:50:05 1442.53222656 215.16137361
arkeologinenkohde_alue.1039 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1039 138528 {C69BE10A-E581-45CD-9A86-20C9ADADBE1F} 784010002 Puosinkallio hautaröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1213 Hautaröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 5 Pronssikautinen 51 Pronssikautinen 0 Ei määritelty 50 ei Muinaisjäännösrekisterin mukainen kuvaus: "Kolme hautaröykkiötä jonossa N-S-suuntaisesti. Pohjoisimman, suurimman halkaisija on 15-18 m, seuraavan 6 - 8 m ja eteläisimmän 5 m. Vuoden 1928 tiedon mukaan Särkisalon kunta olisi ajanut runsaasti kiviä röykkiöistä kirkkolaiturille 1900-luvun alussa. Appelgrenin tiedon mukaan kapteeeni Forsström olisi kaivanut röykkiöaluetta v. 1879, jolloin löytyi tuhkaa, hiiliä ja luunsirpaleita sekä pronssisoljen puolikas ja pronssimiekka tai -tikari, jotka joutuivat hukkaan. Tarkastushetkellä kohde oli hyväkuntoinen. Kohde rajautuu Museoviraston tekemän rajauksen mukaisesti. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin ja tarkastettiin inventoinnissa 20.7.2011. Kyseessä on kolmen pronssikautisen hautaröykkiön muodostama kokonaisuus. Röykkiöt sijaitsevat kalliopohjalla, kolmiomittaustornin vieressä, hiekkakuopista kaakkoon. Paikalta on komea näkymä merelle. Merenranta on 200 m päässä idässä. 3 Voimassa 2019-10-21T07:37:07 11898.84240723 439.99297185
arkeologinenkohde_alue.1040 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1040 138242 {234BE54A-541B-408E-BB39-E398EE6CE237} Pöytösvaara 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Kohde koostuu neljästä rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3580610 y 7487630) on 6,5 x 6 metrin kokoinen rakennusjäännös. Seinälinjat erottuvat noin 0,5 - 1,0 metriä leveänä ja 0,1 - 0,2 metriä korkeana turpeen peittämänä vallina. Rakennuksen puurakenteesta ei ole mitään havaittavissa. Rakennuksen kaakkoisnurkassa on suurilta osin turpeen peittämä tulisijan jäännös. Se on kooltaan 1,7 x 2,5 metriä ja korkeudeltaan 0,2 metriä. Rakennusjäännöksen etelä- ja pohjoispuolella on noin 1 x 1,5 metrin kokoiset ja 0,5 metrin syvyiset maakuopat. Rakennusjäännös on turpeen ja sammaleen peitossa ja sen päällä on moderni nuotiopaikka. Jäännös 2 (x 3580622 y 7487630) on 5,5 x 5,5 metrin kokoinen rakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt arvioltaan 1 - 2 hirsikertaa, jotka ovat suurilta osin turpeen ja sammaleen peitossa. Seinähirret ovat noin 0,2 metriä paksuja ja hyvin lahoja pyöröhirsiä. Seinien säilynyt korkeus on enimmillään noin 0,5 metriä. Rakennuksen lounaisnurkassa on luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös. Se on kooltaan 2,5 x 2,5 metriä ja sen korkeus on 0,7 metriä. Röykkiössä havaittiin kiukaasta tai kaminasta peräisin oleva peltikappale. Rakennusraunio on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Rauniosta noin 3 metriä itään sijaitsee 1 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,5 metriä syvä soikeanmuotoinen maakuoppa. Jäännös 3 (x 3580616 y 7487584) on pohjois-eteläsuuntainen, 19 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat 0,3 - 2,0 metriä leveänä ja 0,1 - 0,4 metriä korkeana turpeen peittämänä vallina. Paikoitellen vallissa on havaittavissa hyvin lahoja ja noin 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä. Rakennuksessa on kolme 0,2 - 0,5 metrin kokoisista luonnonkivistä koostuvaa tulisijan röykkiömäistä jäännöstä. Koillisnurkassa sijaitsevan röykkiön koko on 2,8 x 3,0 metriä ja sen korkeus on 0,8 metriä. Rakennuksen keskiosan kieppeillä länsi- ja itäseinien vieressä on jäljellä olevat kaksi röykkiötä. Läntisen röykkiön koko on 2,0 x 2,6 metriä ja sen korkeus on 0,5 metriä. Itäisen röykkiön koko on 3,0 x 5,5 metriä ja sen korkeus on 0,8 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja pajuja. Jäännös 4 (x 3580649 y 7487581) pohjois-eteläsuuntainen, 13,5 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat ovat huonosti säilyneet. Paikoitellen on yksi sammaleen peittämä hirsikerta näkyvissä. Hirret ovat noin 0,2 metriä paksuja ja todennäköisesti pyöröhirsiä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa heinää. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Metsätyö- ja uittokämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 3 on paikalla sijainnut ruukinpirtin raunio ja jäännös 4 siihen kuuluva talli. Jäännös 1 ja 2 on todennäköisesti pienempiä kämppiä tai sauna-rakennuksia. Kohde sijaitsee Kosterjoen tasaisella ja kosteahkolla irärannalla. Kämpän piha-alue on heinittynyt aukio, jonka ympärillä kasvaa kehitysluokaltaan uudistuskypsää sekametsää. Maa on moreenia. Kohteen pohjoispuolella kulkee joen ylittävä luoteis-kaakkoissuuntainen metsäautotie. 3 Voimassa 2019-01-15T12:45:36 4254.94775391 262.20466692
arkeologinenkohde_alue.1041 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1041 138297 {394EDA8D-6AF5-40AA-803D-9D514CBABC18} Kontioseljät 2 pilkkapuu 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1532 Merkkipuut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 250 ei Noin 20 x 50 metriä laajalla alueella havaittiin inventoinnin aikana 5 pilkkapuuta, jotka ympäröivät paikalla olevaa metsätyökämpän rauniota. Pilkat on isketty mäntyihin, joista yksi on kelo ja yksi on katkennut. Pilkat ovat keskimäärin noin 0,15 x 0,10 metrin kokoiset ja niissä on useita kirvesiskuja. Selkeitä merkkejä iskut ei kuitenkaan muodosta. Kohde rajautuu havaittujen pilkkapuiden alueelle. Löytyi inventoinnissa. Pilkkojen merkitys ei selvinnyt inventoinnin aikana. Ne liittyvät todennäköisesti viereiseen kämpän raunioon ja ovat mahdollisesti samanaikaisia. Ne ajoittuisivat siinä tapauksessa 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee loivalla moreenipohjaisella kaakkoisrinteellä, missä kasvaa kehitysluokaltaan uudistuskypsää mäntyvaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohteesta noin 20 metriä kaakkoon sijaitsee pieni nimetön puro ja noin 90 metriä lounaaseen kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen metsäautotie. 3 Voimassa 2018-11-20T15:22:53 1221.07299805 153.34277995
arkeologinenkohde_alue.1042 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1042 138325 {F12AEAA2-CFD2-4E0F-8488-2214F69DB1C6} 1000034737 Soahkemohjávrrit 3 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 222 ei Kohde on pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka itäisimmän Soahkemoh-jávrrin luoteisinta lahtea ympäröivällä rantaterassilla. Asuinpaikalta tavattiin kvartsi-iskoksia sekä kivetyn tulisijan jäännökset. Asuinpaikan läntisimmät löydöt havaittiin lahden rannasta noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä kulkevalla polulla, kohdassa x = 7698359 / y = 3488719. Polun rikkomassa maanpinnassa oli kolme kvartsi-iskosta vajaan metrin säteellä toisistaan. Maanpintaa iskosten löytöpaikan vieressä kaavittiin varovasti lapiolla, jolloin löydettiin muutamia iskoksia lisää sekä halkaisijaltaan noin viisisenttinen palanut kivi. Kvartsi-iskokset olivat hyvälaatuista, lähes lasimaista kvartsia. Kolme iskosta kerättiin talteen, muut jätettiin paikoilleen. Kyseiseltä kohdalta noin seitsemän metriä kaakkoon, lähempänä järven rantaa kulkevalla heikommalla polku-uralla todettiin lisäksi yksittäinen iskos. Läntisimmästä löytökeskittymästä noin 140 metriä itäkoilliseen havaittiin muutamien kymmenien neliömetrien laajuisessa muutoin kivettömässä maapaljastumassa noin viisitoista palanutta kiveä, kohdassa x = 7698384 / y = 3488849, halkaisijaltaan noin kolmimetrisellä alueella. Kivet olivat läpi-mitaltaan noin kymmensenttisiä. Ilmeisesti kyseessä on hajonneen liesilatomuksen jäännös. Kivien luona havaittiin myös kaksi kvartsi-iskosta, lisäksi yksi iskos löytyi keskittymästä noin kymmenen metriä itään. Kyseisiä iskoksia ei kerätty talteen. Asuinpaikka rajautuu kahdeksi erilliseksi pesäkkeeksi. Läntisemmän pesäkkeen halkaisija on löytöjen levinnän perusteella todennäköisesti noin 15 metriä, siten että kvartsi-iskoskeskittymä sijaitsee pesäkkeen keskellä. Itäisempi pesäke on eroosion vuoksi pahoin tuhoutunut, ja sen mahdollisesti säilyneet ilmiöt rajoittunevat hajonneen liesilatomuksen välittömään läheisyyteen, halkaisijaltaan noin viisimetriselle alueelle. Maastonmuotojen perusteella potentiaalista asuinpaikka-aluetta on samalla rantaterassilla laajemminkin, ja todennäköisesti alueella sijaitsee myös toistaiseksi paikallistamattomia pesäkkeitä. Itäisimmän Soahkemohjávrrin luoteisinta lahtea ympäröivällä rantaterassilla sijaitsee luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka voi olla myös moniperiodinen. Itäisempi asuinpaikan pesäkkeistä on pahoin tuhoutunut maanpinnan kulumisen seurauksena, mutta läntisempi pesäke vaikuttaa säilyneen hyvässä kunnossa. Rantaterassilta voi olla paikallistettavissa myös toistaiseksi tuntemattomia asuinpaikkapesäkkeitä. Soahkemohjávrrien hiekkaisia, terassimaisia ranta-alueita lienee käytetty asuinpaikkoina toistuvasti tuhansien vuosien ajan, ja seudulla sijaitsevista asuinpaikkojen jäännöksistä tunnetaan tällä hetkellä todennäköisesti vasta pieni osa. Kohde sijaitsee itäisemmän Soahkemohjávrrin luoteisimman lahden perukassa, hiekkapohjaisella loivasti kohoavalla rantaterassilla, jonka rannanpuoleinen laita on noin metrin korkeudella järven pinnasta. Rantaterassin reunan ja järven rannan välissä on noin kahdenkymmenen metrin levyinen matala ja soistunut vyöhyke. Rantaterassin länsipuolella kohoaa Soahkemohjávrrit toisistaan erottava jyrkkä-rinteinen harju. Puusto alueella on tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, juolukka, seinäsammal sekä torvijäkälät, tinajäkälät ja poronjäkälät. 3 Voimassa 2019-10-15T08:09:30 14294.98901367 529.67338906
arkeologinenkohde_alue.1043 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1043 136472 {B509C5D2-0FD9-43EE-B143-9B3ECD28700A} 1000018351 Jänislehto asuinpaikka 1 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen; 3 Historiallinen 34 1700-luku; 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 253 ei Kohde sisältää kaksi rakennuksen pohjaa ja kaksi kuoppaa. Alueella on lisäksi noin 30 röykkiötä. Alueella ei ole havaittavissa metallia, betonia, hirsiä, nauloja tai mitään muutakaan uudempaan käyttöön viittaavaa materiaalia. Alueen jäännökset ovat epämääräisiä ja vaikuttavat vanhoilta. Puretun päärakennuksen sija (Jänislehto 1 päärakennus jäännös 1) on mitoiltaan noin 5,5m x 6m ja sen lounaisnurkassa on 1m x 2m x 0,5m liesiröykkiö. Rakennuksesta on jäljellä sammaleen peittämä luonnonkivinen kivijalka. Rakennuksenjäänne sijaitsee välittömästi tien vieressä. Päärakennuksesta noin 15m koilliseen on epäselvä rakennuksen kivijalka (Jänislehto 1 rakennus jäännös 2) mitoiltaan noin 3m x 5m. Rakenteen lounaiskulmassa on 1m x 1m x0,5m röykkiö joka vaikuttaa palaneelta. Rakennusten välissä on kaksi 1m x 1m x 0,5m kuoppaa joista toinen saattaa olla kaivonjäänne (Jänislehto 1 kaivo 3). Alueella on yleisesti röykkiöitä, joista osa alueen reunoilla sijaitsevista on vaurioitunut metsänmuokkauksessa. Röykkiöitä kartoitettiin noin 30. Alueen itäreunalla on lisäksi muutamia tuoreita kuoppia. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7071132 628367 Rakennus 2 7071138 628383 Kaivo 3 7071132 628377 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 8.6.2011. Kirjallisuuden mukaan Jänislehdon ensimmäiset uudisasukkaat olivat Antti Polvinen ja Pekka Kilpeläinen 1700-luvun lopulla. Tila on näkyvissä myös 1840-luvun pitäjänkartassa. Tila autioitui 1800-luvun puolivälin tienoilla. (s. 33, 35, 45, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Vuoden 1914 metsätalouskartassa paikalla on niittyä. 1960-luvun peruskartalla paikalla ei ole havaittavissa paikannimeä, rakennuksia tai niittyjä. Paikalla on ainoastaan umpimetsää ja tiloille johtaneet polut. Kyseessä on historiallisen ajan asuinpaikka joka on perustettu 1790-luvulla ja autioitunut 1800-luvun puolivälissä. Maaperä on moreenia, metsä vajaa 100-vuotiasta kuusikkoa. 3 Voimassa 2011-10-24T15:58:49 17412.30322266 730.85487546
arkeologinenkohde_alue.1044 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1044 136474 {FB338C28-7C7F-4ED6-BAC5-A71936A1137A} Kokkojoki uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Paikalla on maasta rakennettu uittopato. Itse sulkulaitteet ovat hirttä (18,5x6-9x3 m). Sulkuluukut on poistettu. Rakenteessa on kaksi 6 ja 4 metriä leveää patoaukkoa, joiden välissä on salvottu siipikontti. Myös aukkojen pohjalla on vedenalaisia hirsirakenteita. Näiden lisäksi padon eteläreunassa on 2 metriä leveä pienempi patoaukko. Rakenteen yli kulkee silta. Hirsirakenteen molemmin puolin on kasattu noin 25 metriä pitkät maapenkereet. Padon pituus on noin 50 metriä. Alajuoksun puolella joenuomaa on perattu. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 7.6.2011. Uittopato Kohde sijaitsee Hiirenjoen Tammikoskessa. Kosken pohjoispuolella kasvaa varttunutta mäntymetsää, ja eteläpuolella uudistuskypsää kuusimetsää. Joen rannoilla kasvaa runsaasti myös varttunutta koivua. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-09-13T12:47:45 819.52490234 126.88237187
arkeologinenkohde_alue.1045 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1045 136479 {303AC164-570A-419A-9695-7680AB6A50BF} 1000018352 Jänislehto asuinpaikka 2 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 252 ei Kohde sisältää 1800-luvun uudistilan epämääräisiä jäännöksiä, sekä ainakin 7 peltoröykkiötä. Havaitut rakenteet sijaitsevat naapuritilalta (Jänislehto 1) etelään johtavan polun varrella. Selkein kohde on kiviaidan pätkä joka mahdollisesti sijaitsee tilan ja Jänislehto 1:n Pohjoisimpana polun varressa on epämääräinen halkaisijaltaan noin 1,5m, korkeudeltaan noin 0,5m oleva röykkiö joka vaikuttaa palaneelta ja on luultavasti liesi (Jänislehto 2 rakennus jäännös 1). Noin 20 metriä polkua eteenpäin sijaitsee noin 3m x 3m x 1m kokoinen kuoppa, johon liittyy 3m x 1m x 0,5m kokoinen kaivanto. Kuopan länsipuolella on epämääräinen, halkaisijaltaan noin 1,5m, korkeudeltaan noin 0,5m oleva röykkiö joka on luultavasti liesi (Jänislehto 2 rakennus jäännös 2). 1840-luvun pitäjänkarttaan on merkitty rakennukset suunnilleen liesiröykkiöiden kohdalle. Peltoröykkiöt sijaitsevat liesiröykkiöiden ympärillä pääosin eteläpuolisella alueella. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 1 7070941 628280 Rakennus 2 7070887 628271 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 8.6.2011. Kirjallisuuden mukaan Olli Kärnä ja Tuomas Määttä) saivat 1807 luvan perustaa Jänislehto 1:n yhteyteen toisen talon. Tila on näkyvissä myös 1840-luvun pitäjänkartassa. Tila autioitui 1800-luvun puolivälin tienoilla. (s. 33, 35, 45, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Vuoden 1914 metsätalouskartassa paikalla on niittyä. 1960-luvun peruskartalla paikalla ei ole havaittavissa paikannimeä, rakennuksia tai niittyjä. Paikalla on ainoastaan umpimetsää ja tiloille johtaneet polut. Kyseessä on 1807 perustettu ja 1800-luvun puolivälissä autioitunut asuinpaikka. Maaperä on moreenia, metsä vajaa 100-vuotiasta kuusikkoa. 3 Voimassa 2011-10-24T15:59:53 12954.42041016 540.46799377
arkeologinenkohde_alue.1046 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1046 136485 {C9EB6E37-BD5F-4C88-B723-27C6D6BD5856} Myllykoski 2 uittolaite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 157 ei Kokkojoen pohjoispuolisella rannalla on noin 30 metrin matkalla hirsisiä, uittoa varten rakennettuja suisteita eli ohjeseiniä. Lisää rakenteita on noin 80 metriä tästä paikasta alajuoksun suuntaan. Näitä rakenteita mahdollisesti vahingoitettu kosken kunnostuksen yhteydessä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin inventoinnissa 7.6.2011. Paikalla on uittoon liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee Hiirenjoen myllykoskessa Myllykankaan pohjoispuolella. Joen pohjoispuolella kasvaa varttunutta mäntymetsää. Maaperä on moreenia. Joen eteläpuolella kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Joen rannalla puusto on rehevämpää, valtapuina kasvaa kuusta ja koivua. 3 Voimassa 2011-10-24T14:37:30 727.39941406 250.01331343
arkeologinenkohde_alue.1047 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1047 136487 {448398CD-B09A-43F9-8A48-0FD7AB54145B} 1000024640 Kuikka asuinpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 225 ei Kohde sisältää päärakennuksen pohjan, kaksi kuoppaa ja kaivon. Päärakennuksen jäänne ( Kuikka päärakennus jäännös 1) on mitoiltaan noin 4m x 4,5m ja sen pohjoiskulmassa on 1,5m x 1,5m x 0,5m liesi. Rakennuksesta on jäljellä matala maavallimainen perusta jonka pohja on kaivettu ympäristöä syvemmäksi. Rakenteen pohjoispuolella on kaksi kuoppaa ( Kuikka kuoppa jäännös 2). Ensimmäinen on mitoiltaan noin 0,5m x 0,5m x 0,5m ja siihen liittyy 0,5x0,5x0,2 matala oja. Toinen kuoppa ( Kuikka kuoppa jäännös 3) on mitoiltaan noin 1m x 0,5m x 0,5m. Pihassa on myös ilmeisesti kaivokuoppa ( Kuikka kaivo jäännös 4), mitoiltaan noin 2m x 2m oleva neliönmuotoinen pohjavesitäytteinen kuoppa jonka pohjalla on havaittavissa muutamia hirsiä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7073329 625264 Kuoppa 2 7073325 625274 Kuoppa 3 7073328 625275 Kaivo 4 7073340 625295 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 8.6.2011. Kirjallisen tiedon mukaan Kuikan kaksi mökkiä on perustettu 1820-luvulla. (Noin kilometrin lännempänä ilmeisesti sijainnutta toista mökkiä ei inventoinnissa löydetty) Mökit hävisivät 1860-luvulla ja niiden nurmet jäivät Suuren Palovaaran metsänvartijantilan hyödynnettäviksi. (s. 39, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Vuonna 1914 painetussa metsätalouskartassa paikalla on havaittavissa erillinen metsätalouskuvio, ei kuitenkaan rakennusta tai tilaa. 1970-luvun peruskartalla kohdalla ei ole paikannimeä, rakennuksia, niittyä tai muitakaan piirteitä. Tila on perustettu 1820-luvulla ja hävinnyt 1860-luvulla. Tilan pihamaa ja niityt jäivät erillisiksi hyödynnettäviksi kuvioiksi sen jälkeen. Maaperä on moreenia, metsä noin 40-vuotiasta männikköä. Kohteen ympäristössä on runsaammin koivuja. Rakenteita on hankala havaita maastosta ja ympäröivä metsä on aurattu mutta itse pihapiiri on jätetty ehjäksi. 3 Voimassa 2011-10-24T16:01:08 3049.30566406 203.03150597
arkeologinenkohde_alue.1048 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1048 137376 {2914F653-5ADC-4806-B095-C050275DE384} Nivatunturi 3 rajakivi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 459 ei Kohteessa on Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien rajakivi. Rajakivi on rajalinjan mutkan kohdalla, ja sen molemmilla puolilla on rajalinjojen suuntaa merkitsevät kivijonot. Koordinaatit: Rajakivi: X 7468641, Y 3533330, Z 459; Linjakivet 1: X 7468650, Y 3533319, Z 459; Linjakivet 2: X 7468627, Y 3533341, Z 459 Rajakivi on kuutiomainen1,3 m x 1,5 m x 0,75 m kokoinen laakamaisista luonnonkivistä tehty latomus, jonka keskelle on asetettu 35 cm korkea pystykivi. Tästä 14 m eteläkaakkoon on viidestä 2 m välein pystyyn asetetusta, kivillä tuetusta laakakivestä koostuva eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen kivijono. Yksi kivistä on kaatunut. Toinen linjakivijono sijaitsee rajakivestä 11 m luoteeseen. Siinä on 4 pystykiveä 2 m etäisyydellä toisistaan luode-kaakkosuuntaisesti. Pihapiirissä on myös muita pystytettyjä kiviä ja kivilatomuksia, joista osa merkitsee retkeilyreittiä ja osa on matkailijoiden pystyttämiä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella 39 m pitkälle ja 2 m leveälle alueelle rajalinjan kohdalle. Kohteesta ei ollut varsinaisia ennakkotietoja, mutta kunnan raja näkyy peruskartassa. Kohteessa on käytössä oleva Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien rajakivi. Savukosken ja Pelkosenniemen kunnat on perustettu v. 1916, joten rajakivi on tätä nuorempi. Kohde sijaitsee Savukosken ja Pelkosenniemen rajalla Nivatunturin huipulla. Rajalinja tekee kohdalla mutkan. Maasto on avointa kivistä tunturimaata, jossa kasvaa muutamia kieroja mäntyjä ja tunturikoivuja. Alue on joutomaata. Tunturin huipulle tulee Savukosken ja Pelkosenniemen puolelta merkityt polut. 3 Voimassa 2011-11-11T14:11:59 75.07592773 82.62077152
arkeologinenkohde_alue.1049 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1049 138209 {A538FC8D-5163-4E0D-AC94-32AFE0F990DD} Koivikko asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Päärakennus on hirsinen huopaharjakattoinen rakennus (Koivikko päärakennus 1). Pihapiirissä on myös kolme muuta rakennusta.Ympäristössä on komeita peltoraunioita. Kohdetta ei dokumentoitu tarkemmin. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ja vanhan peruskartan perusteella. Vuokralla oleva tila löytyi inventoinnissa peruskartan perusteella 31.8.2011. Kohde ei esiinny vuoden 1907 metsätalouskartassa (Jongunjoen hoitoalueen yleiskartta 1.), mutta siinä paikalle johtaa tie. Kohde näkyy vuoden 1973 peruskartassa, jossa paikalla on yksi rakennus (432312). Rakennus on vuokralla. (Sopn:o 5062, 8.3.1996-31.12.2020, Myllylä Raili) Paikalla on vuokrattu tila ja siihen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Kohde sijaitsee Viharinvaaran kaakkoiskulmalla. Tilan vanhat pellot kasvavat nuorta koivua. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2011-11-03T15:05:26 35474.39160156 727.69390858
arkeologinenkohde_alue.1050 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1050 138281 {B375A570-EA6B-4E14-9FE8-B28E1C88AEF6} Riihisuo leimikko 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 2 Tutkittu osittain 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Kohteessa on seitsemän leimapuuta, joista osa on leimattu kahdella eri leimalla. Leimikossa on sekä Rauma-Repola OY:n L-muotoista mäntytukkileimaa, että toista leimaa, joka muistuttaa muodoltaan lähinnä alaosastaan kaarevaa enkeli-kiiltokuvaa, tai hieman rosoista, kumollaan olevaa puolikuuta. Ylläksen savottamuseossa olevan, vastaavanlaisen leiman omaavan leimakirveen tietoihin on kirjattu "yksityinen". Alue rajautuu löytyneiden leimapuiden mukaan Riihisuon pohjoisreunassa olevalle metsäkumpareelle. Kohde löytyi inventoinnissa. Leimikko. Kohde sijaitsee Rytisuon pohjoisreunalla, varpuja ja sekametsää kasvavalla pienellä metsäkumpareella, sekä osittain suolla metsäkumpareenitäpuolella. 3 Voimassa 2011-12-12T01:55:28 3161.45068359 237.32636947
arkeologinenkohde_alue.1051 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1051 138296 {A5685FC2-B0B7-4CB1-8C8F-9343B2998387} Syötekangas leimikko 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 205 ei Kohteessa on Metsähallituksen kruunuleimalla leimatuista seitsemästä leimapuusta muodostuva leimikko. Puissa on yhteen pilkkaan lyötynä 1-3 kruunuleimaa. Alue rajautuu havaittujen leimapuiden mukaan kapeana, reilun kilometrin mittaisena pohjois-eteläsuuntaisena kaistaleena Syötekankaan länsipuolelle. Kohde löytyi inventoinnissa. Leimikko. Kohde sijaitsee Syötekankaalta Pärjänjokea kohti laskeutuvassa, havupuita, sammalta, mustikkaa ja puolukkaa kasvavassa metsässä. 3 Voimassa 2019-06-07T09:21:34 94118.90429688 2516.90848206
arkeologinenkohde_alue.1052 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1052 137892 {D6081FE2-4387-4DC3-A695-E7794705B938} Haarainharjut 3 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 265 ei Kohde koostuu kahdesta rakennusjäännöksestä. Lähiympäristössä on runsaasti kämpän aikaista romua ja jätettä. On mahdollista, että paikalla on alun perin ollut enemmänkin rakennuksia ja rakenteita, jotka ovat metsäaurauksen seuraksena täysin tuhoutuneet. Jäännös 1 (x 3573189 y 7472712) on pohjois-eteläsuuntainen, 25,5 metriä pitkä ja 9 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastossa noin 0,3 - 0,5 metriä korkeana turpeen peittämänä vallina, joka on paikoitellen vahingoittunut metsäaurauksen seurauksena. Rakennusjäännöksen päällä on runsaasti irtonaista purkujätettä. Niiden seassa on sekä neliönmuotoiseksi sahattuja hirsiä että pyöröhirsiä. Rakennuksen molemmissa päädyissä on suurilta osin turpeen peittämä tulisijan perusta. Ne ovat kooltaan 1,5 x 1,5 metriä ja korkeudeltaan 0,2 - 0,5 metriä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Jäännös 2 (x 3573198 y 7472670) koillis-lounaissuuntainen, 15 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on yksi pääosin turpeen peitossa oleva hirsikerta havaittavissa. Hirret ovat pyöreitä ja noin 0,2 metriä paksuja. Rakennus vaikuttaisi olevan kaksiosainen. Koillispuolinen osa on noin 7 metriä pitkä ja kaakkoisosa noin 8 metriä pitkä. Rakennusjäännös on heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle Kohde sijaitsee tasaisessa kosteahkossa maassossa, jonka lähiympäristössä on useita pienialaisia kosteikkoja. Kohteesta noin 20 metriä itään on nimetön pieni puro. Alueella kasvaa sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Rakennusjäännösten tuntumassa on heinittyneitä aukioita. Alue on metsäaurattu. 3 Voimassa 2019-01-09T13:12:26 1128.7956543 158.12249693
arkeologinenkohde_alue.1053 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1053 137900 {465E0353-231E-4DA9-9472-E32D3B64A303} Kotaselkä 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 270 ei Kohde koostuu kolmesta rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3573132 y 7467321) on pohjois-eteläsuuntainen, 15 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen peittämänä vallina, joka on noin 1 metriä leveä ja 0,2 - 0,3 metriä korkea. Rakennuksessa on paikoitellen havaittavissa neliönmuotoiseksi sahattuja hirisiä, jotka ovat noin 0,3 metriä paksuja. Rakennuksessa on käytetty lohenpyrstösalvoksia. Jäännöksen päällä on jonkin verran irtonaista purkujätettä. Rakennusjäännös on pahasti vaurioitunut metsäauraksen seurauksena ja yksi aurausura kulkee pituussuuntaisesti rakennuksen läpi. Auraus on todennäköisesti tuhonnut rakennuksen tulisijan perustan tai perustat. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Jäännös 2 (x 3573141 y 7467332) koostuu kahdesta vierekkäisestä maakuopasta, jotka ovat neliönmuotoisia ja 2,5 x 2,5 metrin kokoisia. Kuoppien syvyydet ovat 0,4 - 0,8 metriä. Molemmissa kuopissa on havaittavissa seinätukena olleen puukehikon jäänteitä. Kuoppien puurakenteessa on käytetty sekä hirsiä että lankkuja. Kuoppien seinämät ja pohjat ovat suurilta osin turpeen peitossa. Jäännös 3 (x 3573154 y 7467335) on itä-länsisuuntainen, 4,5 metriä pitkä ja 4 metriä leveä rakennusjäännös. Se erottuu maastossa turpeen peittämänä kohoumana, joka on 0,1 - 0,3 metriä korkea. Rakennusjäännöksen keskiosassa on matala syvennys, joka on noin 1,2 x 2 metrin kokoinen. Rakennuksen kaakkoisnurkassa on luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka koko on 1,8 x 1,5 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa mäntyjä. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 3 kämpän sauna. Kämpän tallia ei inventoinnin aikana pystytty paikallistamaan. Kohde sijaitsee tasaisella ja moreenipohjaisella kankaalla Junkisojan kostean ranta-alueen rajalla. Junkisoja sijaitsee kohteesta noin 40 metriä länteen. Alueella kasvaa nuorta mäntyvaltaista havupuumetsää ja aluskasvillisuus koostuu heinästä ja varpukasveista. Kohteen itä- ja eteläpuolella on lähinnä luoteis-kaakkoissuuntaisesti kulkeva ajoura. Kohteen pohjoispuolella alkaa taimikko-alue. Aluetta on metsäaurattu vuonna 1982. 3 Voimassa 2019-01-09T13:40:49 443.48217773 95.63234883
arkeologinenkohde_alue.1054 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1054 137918 {0315CF8A-9884-48ED-B563-CD8DFB67D0FA} Pyhäjärvi esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 270 ei Asuinpaikka-alueen eteläosassa sijaitsevan niemekkeen keskelle tehtiin inventoinnin aikana 0,2 x 0,2 metrin kokoinen koepisto noin 15 metriä vedenrajasta (x 3576551 y 7474092). Heti turpeen alla olevasta noin 3 - 5 cm paksusta hiekkakerroksesta löytyi yhteensä 11 kpl kvartsi-iskosta. Tämän ohuen hiekkakerroksen alta maa muuttui hyvin kiviseksi. Niemekkeen lähiympäristöön tehtiin viisi muuta koepistoa, mutta ne olivat kaikki löydöttömiä. Niemekkeen koillispuolella sijaitsevan puron pohjoispuolella on kuivempi rantaosuus, joka rajautuu pohjoisessa kosteikko-alueeseen. Rantaosuudelle tehtiin yhteensä neljä 0,2 x 0,2 metrin kokoista koepistoa, joista yksi oli löydöllinen. Löydöllinen koepisto sijaitsee kuivan rantaosuuden keskellä noin 10 metriä vedenrajasta (x 3576617 y 7474211). Turpeen alla olevasta noin 5 cm paksusta hiekkakerroksesta löytyi 2 kpl kvartsi-iskosta, jonka jälkeen maa muuttui hyvin kiviseksi. Pyhäjärven rannat ovat suurimmilta osin hyvin ehjät ja kasvillisuuden peittämät. Niistä ei inventoinnin aikana pystytty havaitsemaan mahdollisia irtolöytöjä. Kohde rajautuu löydöllisten koepistojen ja topografian mukaisesti. Asuinpaikkaa jakaa sen keskellä oleva puro suorantoineen. Pohjoisessa asuinpaikka rajautuu kosteikkoon. Luoteis- ja lounaisrajaukset ovat epävarmempia, ja perustuvat lähinnä topografiaan ja koepistojen löydöttömyyteen kyseisillä alueilla. Topografisesti katsottuna on hyvinkin mahdollista, että asuinpaikka jatkuu etelässä olevalle alueelle, minne on rakennettu kota ja liiteri, mutta ne kolme koepistoa, jotka tälle alueelle tehtiin, olivat kaikki löydöttömiä. Löytyi inventoinnissa. Esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Pyhäjärven luoteisrannalla. Ranta-alue on tasainen, osittain matala ja kosteahko. Maaperä koostuu kivisestä moreenista. Asuinpaikka-alueen keskiosassa sijaitsee pieni Pyhäjärveen valuva puro, jonka rannat ovat soisia. Alueella kasvaa koivumetsää, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Asuinpaikka-alueen lounaisosan niemekettä käytetään soutuveneiden säilytyspaikkana ja pari kymmentä metriä lounaaseen sijaitsee vuonna 1994 rakennettu kota ja liiteri. 3 Voimassa 2011-11-28T16:18:21 3626.62060547 512.33669782
arkeologinenkohde_alue.1055 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1055 136647 {86B7B4FA-B581-4F47-8A78-F2683704065A} Ahmolampi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 155 ei Kämpästä on jäljellä epäselvää noin 1m korkeaa kivijalkaa (Ahmolampi kämppä jäännös 1) jonka sisällä kellarimaista rakennetta. Rakenteen jäännös vaikuttaisi suurin piirtein suorakulmion muotoiselta vaikka ei olekaan yhtenäinen. Mitoiltaan rakenne on noin 20m x 8m. Alueella on myös metalliromua, esimerkiksi saunan kiuas. Pihan lounaispuolella on puretun saunan jäännös (Ahmolampi sauna jäännös 2), mitoiltaan noin 4m x 4m jonka nurkassa on noin 1,5m x 1m x 0,5m kokoinen röykkiö. Saunan vieressä on 1m x 1m kokoinen hirsireunainen syvä kaivo (Ahmolampi kaivo 3). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7075702 607307 Sauna 2 7075673 607286 Kaivo 3 7075685 607282 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 14.6.2011. 1970-luvun peruskartassa paikalla on yksi kylmä rakennus. 1951 metsätalouskartalla pisteessä on # -symboli. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä alueella on lehtipuuvaltaista pihakasvillisuutta ja rantametsää. 3 Voimassa 2018-12-21T09:57:12 1831.59960938 171.71430424
arkeologinenkohde_alue.1056 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1056 136654 {B573EB77-0A8D-40E1-8586-D4A15E2C50DD} Heittomäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 200 ei Päärakennuksen jäännös (Heittomäki päärakennus jäännös 1) on kooltaan noin 9m x 4m. Rakennukseen liittyy noin 3m x 3m kokoinen kuistiosa. Rakennuksen nurkassa on liuskekivestä rakennettu liedenjäännös mitoiltaan noin 1m x 2m x1m. Rakennuksesta on jäljellä seinien ja ikkunan jäänteitä, seinäpahvia, lasipulloja ja muuta vastaavaa roskaa. Rakennuksen kivijalka on tehty liuskekivestä. Päärakennuksen länsipuolella on epäselvää ulkorakennuksen jäännettä joka koostuu muutamista lahonneista hirsistä. Kellari on rakennettu liuskekivestä maan päälle. Mitoiltaan se on noin 3,5m x 4m, korkeudeltaan noin 1m. Kaivo on mitoiltaan noin 1m x 1m x 0,5m ja se on kivetty. Tontin lounaiskulmassa, kunnanrajalla sijaitsee matala kivirakenteinen rajapyykki, mitoiltaan noin 1m x 1m. Pyykin keskellä on pystyssä silmäkivi. Tilan piha-alue röykkiöineen on ollut noin 80m x 100m kokoinen alue. Kohde löydettiin inventoinnissa 14.6.2011. 1970-luvun peruskarttaan paikalle on merkitty niittyä ja kylmiä rakennuksia. Kyseessä on tila 1900-luvun alkupuolelta joka on autioitunut noin 1970-luvulla. Kohde sijaitsee moreenimäellä, metsä on noin 80-vuotiasta pihakoivikkoa. 3 Voimassa 2011-10-24T10:19:39 10611.79077148 402.18255628
arkeologinenkohde_alue.1057 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1057 136664 {15BE2955-0AFA-4848-83EF-57CF8BF62E9C} Kassaramäki asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 230 ei Päärakennuksesta on jäljellä noin 1,5m x 1,5m x 1m kokoinen liedenjäänne pusikon keskellä Kassaramäki päärakennus jäännös 1). Ympäristössä on epämääräisiä jälkiä kivijalasta. Päärakennuksesta noin 30m luoteeseen on betonisen kivijalan jäännettä, ilmeisesti navetan sijaa. Alueella on myös tiiliä ja muuta purkujätettä. Ympäröivällä alueella on myös muutamia röykkiöitä. Tilan alue on purettu huolella ja laikutettu mikä on tuhonnut suurimman osan rakenteista. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 14.6.2011. Paikalla on niittyä ja kylmiä rakennuksia vuoden 1970 peruskartassa. Kyseessä on tila 1900-luvun alusta joka on autioitunut 1970-luvun tienoilla. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-24T10:19:06 5483.37939453 332.67519536
arkeologinenkohde_alue.1058 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1058 136673 {6498EFFB-37C5-4B91-9C31-287DF52DD1BE} Ala-Pusula asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 233 ei Tilan päärakennus on erotettu omaksi tontikseen joka on tällä hetkellä kesämökkinä. Lähimetsässä, entisellä pihamaalla on rakennuksen jäänne. Jäljellä on noin 5m x 5m maavalli joka on kaivettu keskeltä syvemmäksi. Mahdollisesti kyseessä on kellari (Ala-Pusula kellari jäännös 1, sijainti 7062929 620819). Ympärillä on metsittynyttä peltomaata ja muutamia röykkiöitä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rajojen mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 16.6.2011. 1840-luvun pitäjänkartassa paikalla on kaskialuetta. Pusula on merkitty kruununtorpaksi vuoden 1914 metsätalouskarttaan. Paikalla on tila 1970-luvun peruskartassa. Kyseessä on Ala-Pusulan entistä pihamaata ja ulkorakennus. Kohde sijaitsee metsittyneellä entisellä piha-alueella. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-25T10:21:11 2117.02416992 187.18776727
arkeologinenkohde_alue.1059 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1059 136678 {4381AB9D-BE24-4771-ABC0-31B8D919ABE4} Ohtosenlehto asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 203 ei Päärakennus on purettu ja jäljellä on noin 6m x 6m kokoinen aukio. Päärakennuksen lounaispuolella on kaksi kellaria, mitoiltaan 1,5m x 4m x 0,5m ja 1m x 3m x0,5m. Lähimetsässä on joitakin röykkiöitä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1914 metsätalouskarttaan mutta on merkitty vuoden 1927 metsätalouskarttaan tunnuksella asnt.t. Kohdetta ei näy 1970-luvun peruskartassa mutta paikalla on rakennus nykyisessä peruskartassa. Kyseessä on asutustila 1900-luvun alusta joka on autioitunut noin 1970-luvulla. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2011-10-25T10:21:42 3627.20922852 245.47969442
arkeologinenkohde_alue.1060 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1060 136695 {BC08AACA-94A3-4AB3-9BD9-B3E29AFEB3E3} Leppivaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Puretun päärakennuksen jäänne (Leppivaara päärakennus jäännös 1) on mitoiltaan noin 5,5m x 8m, jäljellä on betoninen kivijalka. Rakenteen keskellä on osittain tiilinen kiesiröykkiö. Noin 40 metriä päärakennuksesta länteen on ulkorakennuksen jäänne (Leppivaara rakennus jäännös 2). Jäljellä on 6 lahonnutta pelkkahirsikertaa. Rakennuksen mitat ovat noin 5,5m x 4,5m. Ulkorakennuksen eteläpuolella on 4,5m x 4,5m kokoinen kellarinjäänne (Leppivaara kellarikuoppa 3) josta johtaa oja alaspäin rinnettä. Kellarin syvyys on noin 0,5m. Pihan länsilaidalla on toinen kellarinjäänne (Leppivaara kellari jäännös 4), kooltaan noin 4,5m x 4,5m, syvyydeltään noin 1,5m. Jäljellä on myös katon ja etuseinän jäänteitä. Rakenteessa on käytetty myös peltiä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7064631 623434 Rakennus 2 7064626 623396 Kellarikuoppa 3 7064621 623400 Kellari 3 7064618 623332 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 16.6.2011. Kohde on merkitty tunnuksella asnt.t. vuoden 1926 metsätalouskarttaan mutta ei vuoden 1914 karttaan. 1970-luvun peruskartassa näkyy paikalla niittyä ja kaksi rakennusta. Kyseessä on asutustila 1920-luvulta joka on autioitunut 1970-luvun tienoilla. Maasto alueella on entistä pihamaata. Alueella kasvaa lehtipuuvaltaista sekametsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-25T10:19:17 17579.09863281 538.38867968
arkeologinenkohde_alue.1061 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1061 136495 {22EF38B1-F61C-487B-9E7B-1EDB08C2780B} Mustinpuro kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Kämpästä on jäljellä aukiota ja noin 2m x 3m kokoinen jyrkkään rinteeseen kaivettu kellarinjäänne (Mustinpuro kellari jäännös 1, sijainti 7065000 628521) josta on jäljellä myös lautaista suuaukkorakennetta. Vieressä on myös metsään jätetty puinen vesisäiliö. Kohde rajautuu pistemäistesti. Kohde löydettiin inventoinnissa 9.6.2011. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1951 metsätalouskarttaan. 1970-luvun peruskartassa paikalla on kämppä. Kyseessä on puretun metsätyökämpän paikka 1960-luvulta. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntyä. 3 Voimassa 2018-12-19T11:33:52 663.36523438 97.83323354
arkeologinenkohde_alue.1062 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1062 136498 {47259060-19CF-44F5-AEC8-07A4CEEDACC6} Purtolampi uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Uittopadossa on ollut kivi- ja hirsirakenteinen portti joka on purettu. Jäljellä on hieman lahonnutta hirsirakennetta jossa myös metallipultteja. Pato ulottuu maa-, hirsi- ja kivirakenteisena vallina noin 60 metriä joen länsipuolelle ja noin 30 metriä sen itäpuolelle. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 9.6.2011. Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. Kohde sijaitsee Purtolammen etelärannalla. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta kuusivaltaista rantametsää. 4 Lakannut 2016-02-22T14:34:43 1266.22265625 300.64147256
arkeologinenkohde_alue.1063 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1063 136508 {76C60730-9EC5-4B3F-B110-A0E00BA2E0F7} Jokivaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1124 Torpat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Kohde käsittää päärakennuksen, navetan ja kolmen ulkorakennuksen jäänteet. Pihassa on myös muutamia pieniä röykkiöitä. Puretun päärakennuksen kivijalka (Jokivaara päärakennus jäännös 1) on kooltaan noin 10,5m x 6,5m ja sen keskellä on iso tiiliuunin jäänne, mitoiltaan noin 1,5m x 1,5m x 3m. Rakennuksen sisäpuolella vaikuttaisi olleen kellari. Navetan kivijalka (Jokivaara navetta jäännös 2) on kaksiosainen, kooltaan noin 10,5m + 5,5m x 7,5m. Pienempi osa vaikuttaa kevytrakenteisemmalta. Ulkorakennuksen, ehkä saunan pohja (Jokivaara rakennus jäännös 3) on kooltaan noin 4,5m x 3,5m ja sen sisäpuolella on liedenjäänne 1,5m x 1,5m x0,5m. Toisen ulkorakennuksen pohja (Jokivaara rakennus jäännös 4) on kooltaan noin 4,5m x 4m. Jäljellä on kattotuohia ja lahonneita hirsiä. Kolmannesta ulkorakennuksesta on jäljellä isohko kivijalka (Jokivaara rakennus jäännös 5), mitoiltaan noin 4m x 4m ja sen sisäpuolella vaikuttaisi olleen kellari. Rakennuksessa ei ole liedenjäännettä. Pihassa on myös muutamia pieniä röykkiöitä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7064894 631791 Navetta 2 7064907 631808 Rakennus 3 7064850 631816 Rakennus 4 7064901 631796 Rakennus 5 7064911 631796 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakennusten mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 9.6.2011. Kohdetta ei ole merkitty pitäjänkarttaan mutta se on merkitty kruununtorpaksi vuoden 1914 metsätalouskarttaan. 1970-luvun peruskartassa paikalle johtaa polku ja siellä on kolme rakennusta. Kyseessä on vanha kruununtorppa suunnilleen noin 1900-luvun alusta ja se on autioitunut 1970-luvun tienoilla. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2011-11-24T10:18:00 13307.63818359 476.50817421
arkeologinenkohde_alue.1064 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1064 136514 {6E87B06F-907A-4098-B2AC-F9A88463DF97} Mäntyjärvi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 215 ei Tienristeyksen pohjoispuolella on jälkiä rakenteista. Paikalla on kolme aukiota joissa vaikuttaa olleen rakennuksia. Yhdessä on havaittavissa noin 5m, x 5m kokoisen rakennuksen pohjaa (Mäntyjärvi rakennus jäännös 1). Alueella on myös kaksi 1m x 1m x 0,5m kokoista kuoppaa. Aukioiden laidalla kasvavaan vanhaan petäjään on veistetty "VM1953" (Mäntyjärvi merkkipuu 2). Risteyksen itäpuolella on noin 7m x 7m kokoisen rakennuksen, luultavasti saunan pohja (Mäntyjärvi rakennus jäännös 3). Jäljellä on tiiliä ja kivijalkaa. Rakenteen länsipuolella on noin 3m x 1m x 1m kokoinen kaivanto, sekä noin 1,5m x 1,5m x 0,5m kokoinen kuoppa (Mäntyjärvi kuoppa jäännös 4). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 1 7065485 633858 Merkkipuu 2 7065471 633889 Rakennus 3 7065427 633975 Kuoppa 4 7065420 633939 Rakenteet sijaitsevat harvakseltaan noin 100m x 50m kokoisella alueella. Kohde on merkitty kämpäksi 1970-luvun peruskarttaan. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös 1950-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa kuusivaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2018-12-19T14:46:42 10078.07861328 433.53101339
arkeologinenkohde_alue.1065 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1065 136521 {C443909C-647F-48CE-9577-B8BF9AB42D70} Nälkömäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 205 ei Kohde käsittää päärakennuksen ja ulkorakennuksen jäänteet sekä kolme kellarikuoppaa. Päärakennuksen pohja (Nälkömäki päärakennus jäännös 1) on mitoiltaan noin 6m x 6m ja sen koilliskulmassa on 1,5 x 1,5 x 1m liedenjäänne. Noin 10m pohjoiseen päärakennuksesta sijaitsee ulkorakennuksen kivijalka (Nälkömäki rakennus jäännös 2), mitoiltaan noin 5,5m x 12m. Noin 50 metriä etelälounaaseen sijaitsee kolme kellarikuoppaa (Nälkömäki kellarikuoppa 3-6), mitoiltaan noin 1m x 3m x 0,5m, 1,5m x 4m x 0,5m ja 1m x 3m x 0,5m. Ensimmäisen kellarin päältä on ajanut metsätyökone. Alueella on runsaasti röykkiöitä joista osan päältä on ajettu. Alueella ei ole metallia, betonia tai mitään muutakaan modernia purkujätettä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7035791 599998 Rakennus 2 7035800 600001 Kellarikuoppa 3 7035766 599964 Kellarikuoppa 4 7035736 599966 Kellarikuoppa 5 7035713 599993 Rakenteet sijaitsevat Nälkömäen etelärinteellä. Röykkiöt mukaan lukien koko alueen koko on noin 150m x 200m. Kohde löydettiin inventoinnissa 10.6.2011. 1970-luvun peruskartassa kohteen paikalla ei ole niittyä, polkua tai rakennuksia, ainoastaan nuorta havumetsää. Kyseessä on pieni tila joka on autioitunut paljon ennen 1970-lukua. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2011-10-24T10:31:48 17764.63256836 624.17965379
arkeologinenkohde_alue.1066 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1066 141854 {F68CEEDC-BEE2-4FC4-BA39-F608406AD1BA} 290010037 Leirintä kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 163 ei Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 21587:1-2). Paikka toimii leirintäalueena ja uimarantana, joten se on hyvin kulunut. Kohteesta noin 800 m kaakkoon on asuinpaikka [38] Harakkasaari.(MJ-rek) Hiekassa ei havaittu kvartseja. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven luoteisrannalla, Tönölänsalmen sillalta noin 1 km kaakkoon, Harakkasaarta vastapäätä olevalla matalalla niemellä, joka lännessä rajoittuu tyvestään korkeaan ja jyrkkään rinteeseen. Maaperä on kivetöntä hiekkaa, ja paikalla kasvaa mäntyjä. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-01-16T12:50:33 4332.6796875 346.8356735
arkeologinenkohde_alue.1067 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1067 136494 {13CFD986-B084-4198-A3ED-7362FA7EE841} Sauna-aho 2 lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Nykyinen tie kulkee kiitoradalla. Kiitoradan molemmissa päissä on kääntö- ja lastauspaikat (35x20 m ja 25x27 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 7.6.2011. Kyseessä on metsälentokenttä, joka on ollut 1960-70 -luvulla lannoitus- ja myrkytyskäytössä. Kohde sijaitsee Tappojoentien varrella Sauna-ahon kohdalla. Tien molemmin puolin on varttunutta mäntyä kasvavaa kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-24T14:55:07 13001.90649414 1064.15902145
arkeologinenkohde_alue.1068 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1068 136504 {6616A879-586A-480B-AA48-AC1199806C43} Sauna-aho kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 201 ei Paikalla on havaittavissa kuoppia ja kaivantoja, metsätyökoneiden osia ja purkujätettä. Noin 60 m tiestä länteen sijaitsee osittain betoniperusteisen 20x10 m kokoisen oletetun kämppärakennuksen jäänteet (Sauna-aho kämppä jäännös 1). Paikalla on myös purkujätettä, saunanpelti, kiukaanluukku ja piipunkappale. Rakennukseen liittyy myös mahdollinen kellarikuoppa. Varsinainen kellari (Sauna-aho kellarikuoppa 2) sijaitsee noin 16 m kämpästä koilliseen ja on kooltaan noin 5x3x2 m. Lähempänä tietä on luonnonkivinen mahdollinen tallirakennuksen perusta (Sauna-aho rakennuksen jäännös 3) (17x10 m). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7067604 572941 Kellarikuoppa 2 7067617 572952 Rakennus 3 7067625 572991 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännökset löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 7.6.2011. Kämppä on rakennettu 1947 ja se on kuulunut Kymin Oy:lle. Työnjohtoa kämpässä on ollut 6 henkilöä, miehiä 48 ja emäntiä 2. Talliin on mahtunut 14 hevosta (Björn 2009:179). Björn, Ismo 2009: Valtimo kunnan historia. Hämeenlinna. Paikalla on sijainnut kämppä ja muita rakennuksia. Kohde sijaitsee Tappojoentien länsipuolella. Paikalla kasvaa varttunutta mäntymetsää. Kämpän pihapiiri erottuu selkeästi koivua ja muuta nuorta lehtipuuta kasvavana alueena Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2018-12-19T13:23:09 3909.82568359 231.01415707
arkeologinenkohde_alue.1069 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1069 138005 {34C25819-8866-4E5D-832A-0AD30888AD68} Pirula kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 90 ei Kohteessa on tukkikämpän jäännös, joka on sortunut maahan. Rakennuksen 1 pituus on 10,5 metriä ja leveys 7 m. Kolme hirsikertaa on jäljellä ja rakennelmaan on jälkeen laitettu lautakatto. Alun pitäen rakennelmassa on ollut pärekatto. Kurkihirsiä on kaksi välikatossa. Välikaton katteena on hiekkamaata ja seinähirsien riiveenä on seinäsammalta. Hirret ovat molemmin puolin salvettu. Hirret ovat pyöreät, paitsi nurkissa, joissa ne ovat neliön muotoon salvettu. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kaakkoispään keskellä on vintin aukko ja luoteispään keskellä on ovi. Ikkunoista tai uunista ei ole havaintoa kun kattolaudat peittää kämpän alueen. Keskellä onkin neliön muotoisen uunin sija. Rakennuksen 1 etuovesta pohjoiseen 30 metriä on rakennus 2, jossa erottuu kiuas ja maatuneet seinät, sekä peltikamiinan jäännökset. Rakennelma 2 on ilmeisesti sauna.Rakennuksen 2 pituus on 6 m ja leveys 5 m. Kiuas on rakennuksen luoteiskulmassa ja se on 2 x 2m ja korkeus 1,2 m. Kivet on halkaisijaltaan 0,5 m. (ETRS-TM35FIN 7357450 430384). Rakennuksen 1 ympärillä on lahonnutta poroaitaa ja kämppää on käytetty myöhemmin liemuna. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ja kämpän pihapiirin mukaan. Kohdepiste on mitattu rakennuksen 1 portaalta. Sutigis ja merkki peruskartalla. Metsätyökämppä ja siihen liittyvä sauna. Kohde sijaitsee kivisellä mäntykankaalla, jonka länsipuolella on suo. 3 Voimassa 2019-01-10T13:48:16 2168.61376953 179.05680059
arkeologinenkohde_alue.1070 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1070 138015 {36679CA9-2CDE-4C41-A1B1-F3D904ABC6A9} Paloinoja kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 110 ei Kohteessa on neljän rakennuksen rauniot ja kaksipyttyisen vessan jäännös. Vain vessa on jäljellä, muut rakennukset on purettu. raunioissa näkyy harmaata kattohuopaa ja laudoitusta. rakennuksen 1 vieressä on puolitynnyrikamina, akun jäännöksiä ja säilyketölkkejä. Muiden rakennusten ympärillä on kaminan torvia. Rakennelma 1 sijaitsee kohdassa: x 3433287, y 7366060. Rakennelman koko on 9 x 10 m, pitkät sivut kulkevat etelästä pohjoiseen. Tämän rakennuksen vieressä on romua, joka viittaisi toisen maailmansodan aikaan ja mahdollisesti saksalaisiin. Rakennelma 2 on kellari kohdassa: x 3433219 y 7366041. Mitat 6,5 x 6,5 m. Rakennus on pohjois- etelä suuntainen. Seinien kohdalla on metrin vahvuiset vallit, jotka ovat n 50 cm korkuiset. Rakennelma 3 on L:n muotoinen ja sijaitsee kohdassa: x 3433209 y 7366028. Mitat 7,5 x 10 m. Rakennelma on kaakko luode suuntainen ja sen länsinurkassa on eteinen, joka on kooltaan 3 x 4,5 m. Nurkissa on hirsisalvokset. rakennuksen keskellä on väliseinä idästä länteen. Rakennelma 4 sijaitsee kohdassa: x 3433183, y 7366000. Rakennus on ollut noin 8 x 8 m. kokoinen ja se on ilmeisesti purettu. Harmaata kattohuopaa ja lautoja on jäljellä. WC sijaitsee kohdassa: x 3433182 y 7366036. WC:N koko on 4 x 2 m. Rakennelma on kaksiovinen ja pyttyinen lautarakennus, katossa huopa. Rakennelmassa on väliseinä pahvia ja edessä kaksiruutuinen ikkuna. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien alueelle. Sutigis Kohde voi olla metsätyökämppä, mutta kaminojen tyypistä ja irtaimesta romusta päätellen kohde voi olla myös toisen maailmansodan aikainen suomalaisten tai saksalaisten tukikohta tai vankileiri. Kohteen rakennelmat sijaitsevat molemmin puolin Paloinojaa hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on turve ja puolukka. 3 Voimassa 2019-01-10T14:22:45 16948.67749023 532.92106338
arkeologinenkohde_alue.1071 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1071 136703 {D23293E8-5C4A-4E1A-AA88-3579538BD51E} Pyöreä Kaatiolampi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Kämpästä on jäljellä maansekainen kivijalkavalli (Pyöreä Kaatiolampi kämppä jäännös 1), mitoiltaan noin 8m x 12m. Rakenteen sisällä on betonitiilinen liesiröykkiö jonka savupiippu on kaatunut rakenteen sisälle ja ulkopuolelle. Rakennuksen sisällä on kellarikuoppa, mitoiltaan noin 2m x 2m x 1m. Rakennuksen pohjoispuolella on 1m x 0,5m x 0,2m kokoinen kuoppa ja hieman lahonnutta lautaa. Kämpän länsipuolella, auratussa taimikossa on betonitiilinen lieden jäänne, mitoiltaan noin 1m x1m x0,5m. Mahdollisesti kyseessä on saunan jäänne. (Pyöreä Kaatiolampi sauna jäännös 2) Rakennusten eteläpuolella, lammen rannassa on hirsikasa, mahdollisesti purettujen rakennusten hirret. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7061094 624324 Sauna 2 7061123 624292 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 16.6.2011. Kohdetta ei ole merkitty 1900-luvun alkupuolen metsätalouskarttoihin tai 1900-luvun loppupuolen peruskarttoihin. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös, betonitiilistä päätellen mahdollisesti 1950-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on osittain hakattu, osittain noin 60-vuotiasta kuusikkoa. 3 Voimassa 2018-12-21T14:47:01 1824.90771484 198.69618296
arkeologinenkohde_alue.1072 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1072 136706 {CE0C2B5D-632A-412C-949A-F9B59C91B30E} Salmijärvi lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Lentokenttä näkyy suorana noin 500m pitkänä soratieosuutena. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rajojen mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 16.6.2011. Kyseessä on lannoituksiin käytetty metsälentokenttä 1960-1970-luvulta. Kohde sijaitsee kaakko-luode -suuntaisella moreeniharjanteella. 3 Voimassa 2011-10-25T10:23:13 7635.43164062 1162.58866837
arkeologinenkohde_alue.1073 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1073 136712 {A2F432A1-9529-4B64-A2D9-87929EBEF4D2} Mäntyjärvi puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Mäntyjärven puolustusasema koostuu kuudesta ryhmästä varustuksia sekä suolla kulkevista piikkilankaesteiden jäänteistä. Ensimmäinen varustus sijaitsee Mäntyjärven kaakkoisrannalla. Paikalla on hiekkainen moreenikumpare jonka eteläpuolelta menee vanha tie. Kumpareen lounaisosassa on suurehko hiekkakuoppa. Kumpareen itäpuolella on kaksi pesäkettä sekä rinteen myötäisesti kulkee juoksuhautaa noin 200 metriä. Toinen varustus sijaitsee noin 150 metriä edellisen varustuksen eteläpuolella pienellä kumpareella suon keskellä. Paikalla on korsunjäänne ja kumparetta ympäröi juoksuhauta. Kolmas varustusryhmä sijaitsee nykyisen tien eteläpuolisella moreenirinteellä. Rinteen itäpuolta kiertää noin 250 metriä juoksuhautaa joka päättyy eteläpuolella pesäkkeeseen. Loput kolme varustusryhmää sijaitsevat ensimmäisten länsipuolella, Tiaissuon toisella puolella. Neljäs varustus on ryhmän suurin ja käsittää noin 500 metrin matkan rinnettä ensimmäisen varustusryhmän länsipuolella, vanhan tien molemmilla puolella. Alueella on ainaki 5 pesäkettä tai korsua, yksi luonnonkivinen konekiväärikorsu tai bunkkeri sekä yli kilometri juoksuhautaa. Paikalla on myös kolme isohkoa kaivannetta jotka on mahdollisesti tarkoitettu korsuja varten. Viides ryhmä sijaitsee edellisen ryhmän eteläpuolella, nykyisen tien eteläpuolisena moreenirinteellä. Alueella on noin 300 metriä juoksuhautaa sekä kolme pesäkettä tai korsua. Kuudes varustus sijaitsee noin 120 metriä edellisen eteläpuolella. Alueella on noin 50 metriä juoksuhautaa ja pesäke. Varustus vaikuttaa jääneen keskeneräiseksi. Tiaissuolla, varustusten välissä, on lisäksi jäänteitä piikkilankaesteistä. Suolla kulkee riveissä erilaisia tolppia. Massiivisimmat koostuvat kolmesta yli kahden metrin korkuisesta hirsirivistä. Kevyemmät koostuvat pienemmistä hirsistä, tai noin metrin korkuisista tolpissa. Esteitä havaittiin kulkevan suolla useissa enintään noin 100 metrin pituisina jaksoina. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Juoksuhauta 7066086 632634 7066177 632620 7066187 632577 7066229 632311 7066224 632285 7066257 632235 7066253 632313 7066336 632198 7066348 632190 7066330 632215 7066200 632170 7066147 632177 7066136 632147 7066131 632161 7066092 632170 7065963 632245 7066051 632177 7065760 632362 7065696 632435 7065752 632341 7065664 632461 7065653 632473 7065505 632525 7065690 632759 7065698 632751 7065892 632590 Järeä piikkilankaeste 7065923 632629 Kevyttä piikkilankaeste 7065928 632664 Piikkilankaeste 7066048 632646 Järeä piikkilankaeste 7066056 632445 7066148 632360 Pesäke 7066109 632637 7066234 632320 7066292 632257 7066366 632175 7066211 632178 7066131 632148 7066056 632183 7065756 632395 7065722 632437 7065694 632444 7065667 632475 7065431 632605 7065603 632751 Korsu 7065904 632579 Kivinen korsu 7066141 632129 Kaivanto 7066129 632107 7066046 632120 7066050 632146 7066101 632649 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde inventoitiin 26.8.2011. Useissa lähteissä mainitaan että varustukset on rakennettu paikalle ennen Jatkosotaa. Kyläyhdistys on pystyttänyt paikalle infotaulun, jossa on myös kartta varustuksista. Ilmeisesti kyseessä on kartta rakennussuunnitelmista, kaikkia karttaan merkittyjä kohteita ei kyetty paikallistamaan maastosta. Kyseessä on vuonna 1941 rakennettu, hieman keskeneräiseksi jäänyt puolustusvarustus. Kohde sijaitsee Mäntyjärven kaakkoispuolisella alueella. Alueen halkaisee itä-länsisuuntainen Tolkeentie jonka vanha linjaus kulkee polkuna noin 250m nykyisen linjauksen pohjoispuolella. Maaperä koostuu moreenikumpareista ja niiden välisistä suoalueista. Metsä koostuu eri ikäisestä, pääosin noin 50-vuotiaasta kuusikosta. 3 Voimassa 2012-03-16T11:11:31 251014.95214844 4666.3207385
arkeologinenkohde_alue.1074 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1074 136544 {890AB810-0192-403A-93E6-9F5DF8C1D460} Jokikylä varuskunta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 140 ei Alueella sijaitsee runsaasti erilaisia rakenteita, pääosin kuoppia ja kaivantoja. Rakenteet sijaitsevat Kuopiontien ja alueen halkaisevan itä-länsisuuntaisen hiekkatien välisellä alueella. Joitakin rakenteita on lisäksi välittömästi Kuopiontien eteläpuolisella alueella. Kahdesta rakennuksesta on jäljellä epäselvää betoniperustaa ja noin 7m x 7m kokoinen lehtipuuta kasvava aukio (Jokikylä rakennus jäännös 1 ja 2). Lisäksi useissa kartan mukaan rakennusten sijoiksi merkityissä paikoissa löydettiin noin 1m x 1m x 0,5m kokoiset neliömäiset kuopat, osasta muitakin sekalaisia kuoppia. Alueella sijaitsee neljä korsumaista rakenteenjäännöstä. Kaikki on kaivettu rinteiden sisään ja ne ovat luultavasti varastojen jäänteitä. Ensimmäinen varastokorsu (Jokikylä rakennus jäännös 3) on mitoiltaan noin 4m x 4m x 1m ja se sijaitsee alueen keskiosassa, polun varressa. Toinen ja kolmas varastokorsu (Jokikylä rakennus jäännös 4 ja 5) sijaitsevat alueen länsiosassa, supan itäreunalla ja ovat kooltaan noin 4,5m x 3,5m ja syvyydeltään noin 1-1,5m. Alueelta löytyy jäänteitä kattohuovasta. Viimeinen varastokorsu Jokikylä rakennus jäännös 6) sijaitsee alueen itäpuolella, kumpareen rinteessä. Korsu on kooltaan noin 6m x 8m ja syvyydeltään noin 1,5m. Rakenteesta puuttuu koko alarinteen puoleinen eli länsiseinä. Betonirenkainen ja betonikansinen kaivo sijaitsee alueen keskiosassa (Jokikylä kaivo 7). Alueen eteläosassa, Kuopiontien molemmilla puolilla olevilla hiekkakumpareilla on yleisesti juoksuhautoja, poteroita ja muita ilmeisesti koulutustarkoituksiin rakennettuja varustuksia. Alueella on lisäksi yksi pienehkö maanottokuoppa, sekä yleisesti pieniä kuoppia ja kaivantoja. Osa kuopista on selkeästi suunniteltua maanottoa varten kaivettuja, riveissä sijaitsevia pieniä noin 0,5m x 0,5m x 0,5m kokoisia näytekuoppia. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 1 7049603 600457 Rakennus 2 7049621 600384 Rakennus 3 7049552 600531 Rakennus 4 7049548 600426 Rakennus 5 7049570 600416 Rakennus 6 7049578 600725 Juoksuhauta 7049484 600647 Juoksuhauta 7049327 600683 Juoksuhauta 7049345 600646 Juoksuhauta 7049376 600689 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Aluetta inventoitiin useaan otteeseen kesä- ja heinäkuun 2011 aikana. Kirjallisuuden mukaan. Nurmeksen kasarmialue on rakennettu välirauhan ja jatkosodan aikana. Nurmeksen keskustan länsipuolella on sijainnut kolme erillistä koulutus- ja majoittumisaluetta. Puolustusvoimien toiminta kasarmialueella loppui 1950-luvulla. (Sillanpää, R. Toki Kallehin on vapaus. Maanpuolustustyötä Ylä-Karjalassa) Metsähallituksen hallinnoima inventointialue on ollut osa Jokikylän varuskunta-alueen aliupseerikylää. Alueella on vuoden 1943 kartan mukaan sijainnut 9 rakennusta kahdessa rivissä joihin jokaiseen on liittynyt pieni ulkorakennus. Yksi näistä rakennuksista on yhä käytössä myytynä yksityiselle. Toinen yksityismaalla sijaitsevista rakennuksista on vielä nähtävillä 1970-luvun peruskartassa ja on sittemmin purettu. Kyseessä on varuskunta-alue jolla on ollut toimintaa 1940 ja 1950 -luvuilla. Alue on hiekkakangasta, metsä noin 40-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2018-12-20T10:14:43 99862.39306641 1548.07506453
arkeologinenkohde_alue.1075 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1075 136569 {C8EC6CA6-E459-4F8E-990C-66B51756828C} Vehkanautio asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 215 ei Päärakennuksen jäänne (Vehkanautio päärakennus jäänne 1) on mitoiltaan noin 4,5m x 4,5m ja sen pohjoisnurkassa on 1m x 1m x 0,5m liedenjäänne. Rakennuksesta on jäljellä maapenkki jonka sisäpuoli on kaivettu ympäristöä syvemmäksi. Päärakennuksen pohjasta noin 15m kaakkoon on kellarinjäänne (Vehkanautio kellarikuoppa 2), mitoiltaan noin 3m x 1m x 0,5m. Alueelta havaittiin lisäksi 5 sammalpeitteistä ja vaikeasti havaittavaa röykkiötä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rajojen mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 13.6. 2011. 1840-luvun pitäjänkarttaan ei ole piirretty aluetta. Vuoden 1927 metsätalouskartassa paikalla on erillinen kuvio jonka keskellä on epäselvä karttasymboli. 1970-luvun peruskartassa kohdalle ei ole merkitty mitään piirteitä kuten ei ole myöskään vuoden 1951 metsätalouskarttaan. Kohde paikallistettiin kirjallisuuden perusteella (s. 37, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Kyseessä on luultavasti tila 1800-luvulta joka on autioitunut viimeistään 1900-luvun alussa. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2011-10-24T15:03:51 4181.90625 237.03372393
arkeologinenkohde_alue.1076 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1076 136576 {6A91A1E5-2186-49BF-B37A-770D275F7437} Pieni Parvajärvi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Kohde sisältää rakennuksenjäänteen ( Pieni Parvajärvi päärakennus jäännös 1) sekä muutamia röykkiöitä. Päärakennuksen jäännös on kooltaan noin 4,5m x 4,5m. Jäljellä on multapenkki jonka sisäosa on kaivettu ympäristöä syvemmälle. Rakennuksen sisällä on 1,5m x 1,5m x 1m liedenjäänne. Rakennuksenjäänteestä noin 50 metriä etelään on ainakin 5 pienehköä röykkiötä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rajojen mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 13.6.2011. 1840-luvun pitäjänkarttaan ei ole piirretty aluetta. Vuoden 1927 metsätalouskartassa alueella on erillinen kuvio. Vuoden 1951 metsätalouskartalla alueella on myös erillinen metsätalouskuvio, mutta eri paikassa kuin edellisessä kartassa. 1970-luvun peruskartassa kohdalle ei ole merkitty mitään piirteitä. Kohde paikallistettiin kirjallisuuden perusteella (s. 37, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Kyseessä on luultavasti tila 1800-luvulta joka on autioitunut 1900-luvun alkuun mennessä. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta kuusikkoa 3 Voimassa 2011-10-24T15:02:30 3948.86132812 285.18947041
arkeologinenkohde_alue.1077 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1077 136579 {EF75A61F-D5B5-40EF-A893-44A62D35DCA8} Parvanjoki 2 uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Uittopato ulottuu maavallina yhteensä noin 150 metrin matkan joen molemmilla rannoilla. Joen kohdalla padon isoista kivistä ja hirsistä rakennettu suurakenne on noin 2,5m korkea, ja 2m leveä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 13.6.2011. Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta kuusimetsää. 3 Voimassa 2011-10-24T15:03:10 3081.765625 425.77213855
arkeologinenkohde_alue.1078 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1078 136580 {197E1FE2-35AB-4480-B164-8C5C3052033A} Kärenjoki uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Pato koostuu noin 1,5m korkeasta ja noin 3m leveästä maavallista. Joen kohdalla padossa ei ole enää selkeitä rakenteita poislukien muutama lahonnut hirsi. Pato ulottuu noin 20m länsirannalle ja noin 35m itärannalle. Tammen yhteispituus on noin 80 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 13.6.2011. Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä nuorta koivu-kuusi sekametsää. 3 Voimassa 2011-10-24T15:05:55 494.08105469 182.81053497
arkeologinenkohde_alue.1079 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1079 134171 {26127800-4676-46F7-BC85-A2090572A589} 1000020985 Stuorra Balddotjávri itä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 250 220 ei Valle on löytänyt kohteesta 21 pyyntikuoppaa, mutta nyt tehdyssä tarkastuksessa yhtä hänen löytämistään kuopista ei tulkittu pyyntikuopaksi. Kyseessä lienee luonnonmuodostuma. Pyyntikuoppajono on itä-länsi suuntainen ja lähin kuoppa on tehty 50 m etäisyydelle Stuorra Balddotjärven rannasta. Jono on kokonaispituudeltaan 450 m, ja se jatkuu järven itäpuolisen kumpreen itäpuolelle saakka. pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 2.5 metristä 3.5 metriin ja syvyys 60 senttimetristä 1.2 metriin. Suurimmassa osassa on matala valli ympärillä. Pyyntikuoppien koordinaatit (KKJ): 1 7732241 3501441 2 7732240 3501471 3 7732270 3501613 4 7732265 3501613 5 7732256 3501628 6 7732254 3501668 7 7732250 3501684 8 7732250 3501697 9 7732292 3501769 10 7732286 3501755 11 7732281 3501738 12 7732266 3501719 13 7732254 3501571 14 7732247 3501556 15 7732291 3501799 16 7732312 3501823 17 7732320 3501834 18 7732317 3501854 19 7732316 3501877 20 7732304 3501899 Pyyntikuoppakohde on kooltaan noin 450 m x 10 m. Utsjokinen Viljo Valle on löytänyt pyyntikuopat vuonna 2009 ja ilmoitti niistä Metsähallitukselle- Alue on tiheäkasvuista mänty-tunturikoivusekametsää. Maaperä on moreenia. Lähempänä järven rantaa kasvaa lähinnä vain koivua ja alue on melko kosteaa. 3 Voimassa 2019-11-27T15:44:36 15317.15087891 1066.4812542
arkeologinenkohde_alue.1080 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1080 136285 {F0186149-7976-4C71-B018-8B5DB8C698FC} 541010031 Syvälampi tervahauta 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2626 Tervahaudat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 170 ei Kohde sisältää kaksi tervahautaa, molemmat halkaisijaltaan noin 9,5m. Selvästi erottuvat halssit kohti etelää. Itäisemmän (Syvälampi tervahauta 1) halssi pituudeltaan noin 7m, leveys 3m ja korkeus 1,5m. läntisemmän (Syvälampi tervahauta 2) mitat 3m x 2m x 1,5m. Tervahaudat sijaitsevat vierekkäin lähes kiinni toisissaan. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): 1 7069338 617135 2 7069331 617151 Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien tervahaudan reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 31.5.2011. Muinaisjäännösrekisteriin on paikalle merkitty pyyntikuoppakohde. Paikalta ei kuitenkaan havaittu merkkejä pyyntikuopista. Kohde sijaitsee Syvälammen eteläpuolisella kannaksella, kuivalla kankaalla, etelään viettävällä rinteellä. Rinne on hakattu viime vuosina mutta hautojen ympärille on jätetty säästöpuuryhmä. 3 Voimassa 2011-10-24T13:16:02 353.11376953 76.28486074
arkeologinenkohde_alue.1081 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1081 136289 {BF4927C8-826A-41DF-A387-F8015DB67741} Kolkonjärvi hiilettämö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2612 Hiilimiilut 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 183 ei Kohde käsittää 6 betonitiilistä rakennettua hiilihyttiä rivissä, sekä kolme hiilimiilua. Hyttirivin (Kolkonjärvi hiilihytti 1) pituus pituus on noin 37m, yksittäisen hytin mitat 5m x 8m, korkeus 2,6m. Hyteissä on ollut sisäpinnalla rappaus. Jokaisessa hytissä on ollut savupiippu pääosin länsipäässä, noin 2m leveät oviaukot ovat pohjoispuolella. Hyteissä on ollut harjoittamattomalla raudalla raudoitetusta betonilaatasta tehty katto, osassa myös rautapalkkeja/kiskoja ja muuta sekalaista materiaalia. Hyteistä on otettu tiiliä rakentamiseen, mutta ne ovat yhä selkeästi näkyvillä. Kattoa on jäljellä neljässä. Kolme hiilimiilua (Kolkonjärvi hiilimiilu 2-4) sijaitsee hyttien ympärillä. Lähimpänä järveä oleva on kaikkein epämääräisin. Miilujen halkaisija on noin 10m - 15m ja ne erottuvat maastosta pieninä ympyränmuotoisina valleina. Miilujen päällä kasvaa puustoa joista vanhimmat ovat noin 80-vuotiaita. Alueen vierestä kulkee vanha tienpohja. Hyttien edessä on noin 10m leveä piha-alue jonka laidalla on muutamua epäselviä kuopanteita. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Hiilihytti 1 7069848 618533 Hiilimiilu 2 7069826 618531 Hiilimiilu 3 7069860 618498 Hiilimiilu 4 7069875 618511 Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin inventoinnissa 31.5.2011. Kirjallisuuden mukaan hiilettämö toimi sotien jälkeen viiden vuoden ajan. Kuuteen uuniin mahtui noin 38 kuutiota puuta. Purkaminen oli aamupäivällä, täyttö iltapäivällä. (s. 94, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997) Kohde on merkitty hiiltomoksi vuoden 1951 metsätalouskarttaan. Hiilettämö on peräisin välittömästi sotien jälkeiseltä ajalta, noin vuodelta 1945, hiilimiilut ovat vanhempia, luultavasti peräisin sota-ajalta. Toiminta on ilmeisesti loppunut 1950-luvun alkupuolella. Kohde sijaitsee Kolkonjärven etelärannalla, noin kilometrin Palojoen alusta länteen. Maaperä on moreenia, metsä sekametsää jossa runsaasti vanhaa lehtipuuta esimerkiksi koivua, raitaa ja vastaavia. 3 Voimassa 2011-10-25T09:35:57 3523.96435547 230.70654858
arkeologinenkohde_alue.1082 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1082 136295 {DB17D9BE-1E05-46DC-970E-F4C2D78EA02E} Raita-Aho asutustils 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 190 ei Kohde koostuu päärakennuksen, navetan, ulkorakennuksen, ladon ja kahden kellarin jäännöksistä. Puretun päärakennuksen (Raita-Aho päärakennus 1) mitat ovat noin 10m x 10m, jäljellä on luonnonkivinen kivijalka. Rakenteen sisäpuolella on uuninpohja, mitoiltaan noin 2m x 4m. Ulkorakennuksesta on jäljellä alin maatunut hirsikerta, mitoiltaan noin 8,5m x 5m. Ulkorakennuksen jäänteen, luultavasti navetan (Raita-Aho rakennus jäänne 2) mitat ovat noin 13m x 5,5m, jäljellä on alinta maatunutta hirsikertaa. Navetan sisäpuolella on 1,5m x 3m x 0,5m kuoppa Toisesta ulkorakennuksesta (Raita-Aho rakennus jäänne 3), on jäljellä epämääräinen rakennuksenpohja, noin 6m x 6m. Kolmannesta ulkorakennuksesta, luultavasti ladosta (Raita-Aho rakennus jäänne 4), on jäljellä lahonnutta pelkkahirsistä nurkkaa ja katon jäänteitä. Havaittavissa on myös kattohuopaa ja galvanoituja nauloja. Metsäautotien laidassa, ilmeisesti portinpielessä on 3 noin matalaa röykkiötä halkaisijaltaan noin 1m. Suorakulmaiset kellarikuopat (Raita-Aho kellari 5 ja 6) sijaitsevat pihan pohjoispuolella vierekkäin. Kellarit ovat mitoiltaan noin 3m x 3m, syvyys 1,5m, ja 3m x 1,5m x 1m. Kellareista johtaa ojakaivanto alaspäin. Kaivonjäänne (Raita-Aho kaivo 7) koostuu noin 1m x 1m x 0,5m maakuopasta. Alueella on jonkin verran tilan irtaimistoa, esimerkiksi ämpäreitä ja muuta sekalaista metallijätettä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7071199 619681 Kaivo 7 7071198 619664 Ulkorakennus 3 7071177 619673 Ulkorakennus 2 7071202 619650 Kellari 6 7071243 619642 Kellari 5 7071242 619642 Ulkorakennus 4 7071262 619654 Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin inventoinnissa 31.5.2011. 1800-luvun pitäjänkarttaan paikalle on merkitty kaskialuetta. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1927 metsätalouskarttaan. Vuoden 1951 metsätalouskarttaan kohde on merkitty yhteiseksi asutustilaksi kohteen Raita-Aho 2 asuinpaikka kanssa. 1970-luvun peruskartassa paikalla on rakennuksia. Kirjallisuuden mukaan paikka on autioitunut 1960-luvulla (s. 203, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Kyseessä on asutustila 1900-luvulta joka on autioitunut 1960-luvulla. Kohde sijaitsee Kolkonjärven pohjoispuolisisella kankaalla, noin 400 metriä järven rannasta pohjoiseen. Maaperä on moreenia, metsä 50-vuotiasta koivua. Alueella on villiintynyttä pihakasvillisuutta. 3 Voimassa 2018-12-17T11:07:20 3414.43505859 283.55557953
arkeologinenkohde_alue.1083 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1083 136304 {4C736DF2-F5D7-4676-8CB2-D79D6B797C57} Raita-Aho 2 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 180 ei Moreenikumpareella Kolkonjärven pohjoisrannalla on havaittavissa useita rakenteita. Rakennuksenpohja (Raita-Aho 2 rakennuksen jäännös 1) on mitoiltaan noin 4m x 4m, nurkassa on havaittavissa matala liesiröykkiö mitoiltaan noin 1,5m x 1m. Rakennuksesta on havaittavissa pitkälle lahonnutta hirsisalvoksen kulmaa. Tästä noin 20m etelään sijaitsee toinen vastaavankokoinen liesiröykkiö (Raita-Aho 2 liesiröykkiö 2) jonka ympärillä ei enää ole havaittavissa rakennuksenjäänteitä. Kumpareen laidoilla sijaitsee neljä kuoppaa j(Raita-Aho 2 kellari 3-6) joista kolme soikeahkoa ovat luultavasti kellarikuoppia, kooltaan noin 2-3m x 1-2m, syvyydeltään noin 0,5 - 1m. Neljäs kuoppa on suorakulmiomainen ja muita suurempi, mitoiltaan noin 3m x 4m, syvyydeltään noin 0,5m Lähellä järven rantaa sijaitsee noin 1m x 1m kuoppa, luultavasti kaivon jäänne ((Raita-Aho 2 kaivo 7). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus jäännös 1 7070708 619155 Liesiröykkiö 2 7070686 619149 Kellari 3 7070733 619161 Kellari 4 7070739 619154 Kellari 5 7070723 619139 Kellari 6 7070703 619144 Kaivo 7 7070682 619135 Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin inventoinnissa 31.5.2011.1800-luvun pitäjänkarttaan paikalle on merkitty kaskialuetta. Vuoden 1914 metsätalouskarttaan paikalle on merkitty asuntotilan paikka ja vuoden 1927 metsätalouskartassa paikallla on tila. 1970-luvun peruskartassa paikalla on rakennuksia. Kirjallisuuden mukaan paikka on autioitunut 1960-luvulla (s. 203, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Kyseessä on Raita-Ahon vanhempi pihapiiri, joka on peräisin noin vuodelta 1920. Kohde on autioitunut 1960-luvulla. Kohde sijaitsee Kolkonjärven pohjoisrannalla, välittömästi rantaviivan yhteydessä olevalla pienellä kumpareella. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä koostuu 60-70vuotiaista koivuista. 3 Voimassa 2011-11-07T17:47:15 1726.69458008 191.53519314
arkeologinenkohde_alue.1084 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1084 136593 {6F7235A5-FEEB-4A3A-84C5-57E4DBDCBEC9} Parvansalmi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 210 ei Kohde käsittää epämääräisen kivirakennelman, kaivon sekä noin 10 röykkiötä. Parvansalmen itäpuolella olevan pienen kukkulan ympärillä on noin 10 röykkiötä. Rannanpuoleisella rinteellä on lisäksi epämääräinen kolmisivuinen mutta hieman neliön muotoinen kiviaitarakenne (Parvansalmi kivirakenne 1) sivunpituudeltaan noin 10m. Rakenteesta puuttuu kokonaan rannanpuoleinen sivu ja pohjois- ja eteläsivut ovat paikoittain katkonaisia. Rakenteesta noin 20m lounaaseen on 1m x 1m x 0,5m kokoinen kivetty kaivo (Parvansalmi kaivo 2). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 13.6.2011. 1840-luvun pitäjänkarttaan ei ole piirretty aluetta. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1927 tai 1951 metsätalouskarttoihin tai 1970-luvun peruskarttaan. Kohde paikallistettiin kirjallisuuden perusteella (s. 37, Mujejärvi - kylä taivalten takana / Mönkkönen, Mauri 1997). Kyseessä vaikuttaisi olevan tila 1800-luvulta. Paikalla ei ole moderneja rakenteita, irtaimiston osia tai edes lahonneiden hirsien jäänteitä mikä viittaisi siihen että paikka on yhtä vanha kuin lähiympäristön muut vastaavat vanhat asuinpaikat. Vaikka kohdetta on epäilty myös uittoon liittyväksi rakennelmaksi, röykkiöt viittaavat vahvasti viljelytoimintaan. Rakennuksenjäänteitä ei etsinnöistä huolimatta paikalta havaittu, mutta myös kivetty kaivo viittaa vahvasti paikan olevan vakinainen asuinpaikka. Vaikuttaisi siltä että paikkaa ei ole käytetty 1900-luvun aikana vaan sen voisi olettaa tulleen hylätyksi 1800-luvulla. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kivirakenne 1 7080141 624515 Kaivo 2 7080127 624491 Maaperä on kivistä moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista metsää. 3 Voimassa 2011-10-24T15:01:04 7194.61376953 320.8131782
arkeologinenkohde_alue.1085 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1085 136601 {DEA15EC8-B5AC-47FD-B8C9-E59EB6F2DAF0} Mäntyjärvi 3 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 160 ei Kohde sisältää kaksi hiekkaiseen rinteeseen kaivettua korsunjäännettä (Peurajärven Mäntyjärvi rakennus jäännös 1 ja 2). Mitoiltaan korsunjäänteet ovat noin 6m x 6m, syvyydeltään noin 1,5m. Molemmissa on noin metrin levyiset oviaukot kohti järveä. Itäisemmässä on jäljellä vielä maatuneita kattohirsien jäänteitä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 1 7080445 607369 Rakennus 2 7080441 607375 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 14.6.2011 paikallisten asukkaiden haastattelun perusteella. Maija Huuskon tiedonannon mukaan kyseessä on savottakohde, toisessa korsussa on asunut kolme jätkää ja toisessa hevonen. Maija Huuskon isoisä Simo Hiltunen on ollut rakentamassa korsua ja asunut siinä talven 1930-luvulla. Kyseessä on metsätyökämppä noin 1930-luvulta. Maaperä on hiekkaa, metsä vanhaa mäntyvaltaista rantametsää. 3 Voimassa 2018-12-20T11:35:43 583.5859375 98.81806986
arkeologinenkohde_alue.1086 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1086 136606 {65612F3D-89B6-4600-8D99-1F6642ECE743} Mätäskoski uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Uittopato ulottuu kohtuullisen massiivisena maavallina noin 30 metriä joen kummallekin puolelle. Portin kohdalla on näkyvissä hirsi- ja kivirakennetta. Portin kohdalla padon korkeus on yli 2 metriä. Padon päältä kulkee kärrypolku ja sen yli on rakennettu polkusilta. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 14.6.2011. Kohde on merkitty uittopadoksi vuoden 1951 metsätalouskarttaan ja 1970-luvun peruskarttaan. Molemmissa kartoissa näkyy vierellä myös kämppä joka on nykyään vuokrattu yksityisille. Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2012-03-16T10:58:25 469.57104492 160.99527737
arkeologinenkohde_alue.1087 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1087 136608 {1A5FD85E-E9C0-431C-AA4B-6A198BFB60C9} Rosvohotu pato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 157 ei Pato on rakennettu järvien välisen suo-osuuden kohdalle. Pato koostuu suon kohdalla neljästä hirsikerrasta hirsitolppien tukemana. Hirsien pohjoispuolelle on lisäksi koottu hieman maata. Suon reunoilla pato koostuu noin 2m leveästä maavallista. Padon päällä kulkee polku. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 14.6.2011. Vuoden 1951 metsätalouskartassa kohteen kohdalla kulkee polku. Kyseessä on uittoon liittyvä pato 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaan reunalla ja avosuolla. Metsä on noin 40-vuotiasta männikköä. 3 Voimassa 2011-10-24T12:38:55 319.64013672 131.15013556
arkeologinenkohde_alue.1088 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1088 136610 {E01A2565-7D90-4D2B-AA03-69CB11588970} Peurajärvi lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 160 ei Nykyisellä tiellä on havaittavissa metsälentokenttä leveämpänä suorana osuutena. Länsipäässä on kääntöpaikka. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa näkyvien jäänteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 14.6.2011. Kyseessä on lannoituksiin käytetty metsälentokenttä 1960-1970-luvulta. Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla. 3 Voimassa 2011-10-24T12:40:25 20721.20776367 2111.41048324
arkeologinenkohde_alue.1089 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1089 136780 {28D6547E-2147-441F-8DAD-99823706179A} Rinnesuo rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 197 ei Paikalla on mahdollinen uunin tai kiukaan pohja, joka on osin tuhoutunut metsäaurauksessa. Rakenteen halkaisija on noin 1,7 m. Kivet ovat osin rapautuneita. Tästä noin 30 m pohjoiseen on kaksi maa/kivivallia ja kaksi kaivantoa. Maaperä on paikoin multavaa, mahdollisesti entistä peltoa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Mahdollisen rakennuksen jäännökset löytyivät Onni ja Toimi Häkkisen haastattelun perusteella 16.06.2011. Paikalla on haastateltavien mukaan sijainnut selkeä uunin/rakennuksen jäännös. Paikalla on mahdollisesti ollut jokin rakennus tai autioitunut tila. Vaihtoehtoisesti paikalla on voinut olla kaski ja paikalla havaittu kivirakenne liittyy raivaukseen? Alueella tehdyt metsänhoidolliset toimenpiteet vaikeuttavat kohteen tarkemman luonteen määrittämistä. Kohde sijaitsee äestetetyssä/auratussa mäntyä kasvavassa nuoressa kasvatusmetsässä. Maaperä kohteella on multavaa. 3 Voimassa 2011-10-26T09:43:17 515.45068359 100.58402162
arkeologinenkohde_alue.1090 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1090 136782 {EDB80BD0-2716-4ABD-8D74-5E5033558803} Rinnesuo 2 kaskialue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 201 ei Paikalla sijaitsee yksi mahdollinen kaskiröykkiö 3x3x0,8 m (ETRS-TM35FIN 7079987 596669) ja kaksi epämääräisempää rauniota. Informanttien mukaan paikalla olisi kaskettu. Alue on vahingoittunut äestyksessä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kaskiröykkiö löytyi Onni ja Toimi Häkkisen haastattelun perusteella 16.06.2011. Alue on vanhaa kaskea, jossa on yksi selkeämpi kaskiröykkiö. Kohde sijaitsee äestetetyssä/auratussa nuoressa kasvatusmännikössä. Maaperä paikalla on hiilensekaista ja multavaa moreenia. 3 Voimassa 2018-12-27T14:32:42 1702.14624023 177.4635619
arkeologinenkohde_alue.1091 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1091 136785 {F516150E-CE35-4074-96A7-F46C6080C3BB} Patali kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 201 ei Kämpän luonnonkivinen perusta on kooltaan 10,5x8 m (Patali kämppä jäännös 1). Rakennuksen jäännöksen keskellä on betonivalun päälle tiilistä muurattu uunin jäännös. Kämpän vieressä on avoin, osittain täyttynyt/täytetty kaivo (Patali kaivo 2). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännös löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 16.6.2011. Kämppä on rakennettu 1959. Työnjohtoa kämpässä on ollut 4, miehistöä 24 ja emäntiä 2 (Björn 2009:179). Björn, Ismo 2009: Valtimo - Kunnan historia. Hämeenlinna. Paikalla on sijainnut kämppä. Kohde sijaitsee Sivakantiestä noin sata metriä itään. Paikalla kasvaa nuorta kasvatuskoivikkoa. Ympäristö on yleisilmeeltään rehevää. 3 Voimassa 2011-11-15T10:07:22 1151.28540039 128.15729702
arkeologinenkohde_alue.1092 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1092 136794 {8AE7EDD8-0E46-4074-AD05-F917100BD128} Talaskoski uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Uittopato on ollut kohtuullisen suuri. Maavallin leveys on parhaimmillaan noin 4m. Portin kohdalla korkeus on noin 2m ja näkyvillä on myös kivi- ja hirsirakennetta. Tammen päältä kulkee polku ja lahonnut polkusilta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rajojen mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 22.6.2011. Kohde löytyi paikallisen asukkaan, Mauno Immosen haastattelun perusteella. Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa kuusivaltaista rantametsikköä. 3 Voimassa 2011-11-24T10:56:16 1297.8515625 279.76832588
arkeologinenkohde_alue.1093 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1093 136795 {5C3B86D9-08D3-4688-B47D-AB91B8E6E7E1} Talaskoski 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 183 ei Puretusta kämpästä on jäljellä pohja (Talaskoski 2 kämppä jäännös 1), kooltaan noin 14m x 10m. Rakenteen keskellä on suurehko tiilinen liedenjäänne. Kämpänjäänteen sisällä on paljon lahonnutta lautaa, hirsiä, hajonneita tiiliä, seinäpahvia ja muuta vastaavaa. Itäseinustalla on oven ripa ja lukko. Kämppäalueella on useampia hirsikasoja ja kiviröykkiöitä. Kaivo (Talaskoski 2kaivo 2) sijaitsee kämpän koillispuolella ja on tukittu hirsillä. Kämpän itäpuolella on muutamia kuoppia, suurin ja selväpiirteisin kooltaan noin 4x1x0,5m. Kämpänjäänteen länsipuolella on epäselvän rakennuksenjäänne (Talaskoski 2 rakennus jäännös3). Paikalla on vähän lahonnutta lautaa ja hirttä pystyssä ja maassa. Rakennuksen nurkkaa ja seinää on hahmoteltavissa. Myös muualla alueella on näkyvillä jonkun verran epäselviä ihmistoiminnan jälkiä, kuten lahonneita hirsiä ja lautoja, irtaimistoa ja epäselviä maarakenteita. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7079316 614364 Kaivo 2 7079327 614373 Rakennus 3 7079322 614332 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvienrakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 22.6.2011. Kohde löytyi Mauno Immosen haastattelun perusteella. Kohde on lisäksi merkitty 1970-luvun peruskarttaan mutta ei vanhempiin metsätalouskarttoihin. Kyseessä on metsätyökämppä noin 1960-luvulta. Kohde sijaitsee Talasjärven etelärannalla, joen länsipuolella. Alueella kasvaa osittain vanhaa lehtipuustoa ja ruohokasvillisuutta. Kämppäalueen halki menee kävelypolku. 3 Voimassa 2011-10-24T13:51:56 1451.14501953 174.93984368
arkeologinenkohde_alue.1094 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1094 138178 {654486BA-7C1F-46BA-A7A3-78E0C4D62EDA} Kolokangas kolopuuryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 305 ei Alueella on yli 80 kolopuuta, joiden kuorittu puoli sijaitsee enimmäkseen eteläpuolella. Puut edustavat 1. ja 2. vuoden vaiheet: kuorittu n 2 m korkeudelle saakka ja (suurin osa puista) kuorittu 4 m:iin saakka Kohde rajautuu aluemaisesti kolopuiden sijainnin mukaisesti Kohde tarkastettiin inventoinnissa 29.06.2011 Kolopuuryhmä Matalan kankaan etelärinne, harvahko vanhaa mäntytukkimetsä kolopuiden alueella, muu ympäristö on avohakkattu. 3 Voimassa 2011-10-25T16:07:11 19923.10107422 716.25213287
arkeologinenkohde_alue.1095 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1095 138414 {A42461A0-6E38-46AF-AB13-E84A9CEF7B8E} Mäntylaki poroerotusaitaus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Erotusaita on jäänyt käytöstä jo hyvä tovi sitten. Kankaan puolella siitä on jäljellä paikoin selvästi näkösällä olevia rakenteita. Uloin kehä erityisesti suolla sitä vastoin on pitkälti maatunut. Kokonaisuudesta on aitauksen maatumisen vuoksi vaikea erottaa aukkoja, eikä aita täysin hahmotu maastossa. Aitauksesta on jäljellä yksi selkeä kirnu, jossa on jäljellä paikoin kymmenkunta lautakerrosta. Seinämä näillä kohdin on vajaat puolitoista metriä korkea. Kirnu on epäsäännöllisen suorakaiteen muotoinen. Mitoiltaan se on noin 5x8 metriä. Siitä jatkuu laajempi aitaus, joka karsinan lähellä on olosuhteet huomioon ottaen suhteellisen hyväkuntoinen. Myös hakkuualueella on jäänteitä aidasta. Hakkuualueella on tuhoutunutta aitaa useassa kohden ja onkin ilmeistä, että auraus on tuhonnut erotusaitauksen kaakkoispään. Kohde on rajattu alueeksi peruskartalla näkyvän aidan sekä maastomittausten perusteella. Kohteen koordinaatti on alueen keskikoordinaatti. Aitausalueen kaakkoispää on tuhottu metsäaurauksella, mutta aidan jäänteitä erottuu tälläkin alueella edelleen siinä määrin, että peruskartan alkuperäistietoja aitauksen sijainnista voi pitää täysin luotettavina. "Entisen Lapinkorven erämaita liikkuessa saa siellä täällä kankaiden laiteilla, jonkun jängän taikka metsäjärven lähettyvillä, nähdä vanhan hirsistä salvetun porokaarteen lahoneita jäännöksiä, jotka toisinaan kilometrittäin jatkuvat pitkin selkosta. Ne ovat porolappalaisten töitä, muistoja tunturikansan viimeisistä jälkeläisistä, jotka isiensä entisillä mailla, tällä puolen Lapin tuntureita, vielä elivät vanhalla totutulla tavallaan, kiertelivät karjoineen ympäri erämaita, kunnes sortuivat hautaan taikka kunnes yhä tihenevä lantalaisasutus pirstoi heidän suuret laidunmaansa, ettei metsien kasvatti saattanut niissä enää tulla toimeen. (Samuli Paulaharju 1922:70.) 1800-luvun lopulle saakka poroja laidunnettiin melko vapaasti. Saamelaiset noudattivat perinteistä siida-järjestelmää, jossa toimittiin kyläkunnittain tai suvuittain. Paliskuntajärjestelmä kehittyi suomalaisten poronhoitajien keskuudessa, ja se vahvistettiin 1898 senaatin antamalla kirjeellä. Paliskuntien tehtäväksi tuli muun muassa vuosittain laskea porokanta sekä yhteisvastuullisesti paimentaa porokarjaa. Lapissa osa suomalaisista alkoi harjoittaa poronhoitoa jo 1700-luvulla. Suomalaisille poronhoito oli usein sivuelinkeino maatalouden ohella. Saamelaisten poronhoidolle sen sijaan oli perinteisesti tyypillistä tiiviimpi paimentolaisuus. Erilaiset jäänteet porotalouden harjoittamisesta viimeisen sadan vuoden ajalta ovat hyvin yleisiä Tornionjokilaaksossa valtionmailla. Eriaikoina hyljättyjen erotusaitojen lisäksi erilaisia porokämppiä löytyy näistä maastoista runsaasti. Osa rakennuksista on käytössä, vanhimmat erottuvat toisinaan maavalleina tai kuopanteina. Poroerotusaita Mäntylaella on ollut suhteellisen pieni ja kompakti verrattuna moniin muihin Ylitornion ja Pellon erotusaitoihin. Vaikka siitä on osia vielä edelleen paikoin selvästikin näkösällä, on todennäköistä, että se on jäänyt käytöstä jo useampia kymmeniä vuosia sitten. Mäntylaen eteläpäässä, kuivan kankaan ja vetisen suon taitteessa, on maatuva poroerotusaita. Aidan ulkopuolinen kangas hakattu ja laikutettu muutama vuosi sitten. Hakkuualueen reunaa on merkitty nauhoin ilmeisesti juuri erotusaitauksen vuoksi. Kangas on kuivaa, harvakseltaan pääasiassa mäntyjä kasvavaa, hiekkaista maastoa. Maasto laskee hieman aitauksen luoteispuolella ja muuttuu kosteaksi suoksi, jossa on laajahkoja vetisiä silmäkkeitä, joita ei merkitty peruskartalle. 3 Voimassa 2014-06-09T09:37:10 33339.55712891 740.00281626
arkeologinenkohde_alue.1096 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1096 138004 {E1262CA0-CD6A-4ECC-9480-6F0349C640D2} Lakimaa kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 220 ei Kohde koostuu kahdeksasta rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on jonkin verran kämpän aikaista romua ja jätettä. Jäännös 1 (x 3554681 y 7478553) on osittain vielä pystyssä oleva käymälä-rakennus, joka on rakennettu 0,15 metriä leveistä lankuista. Rakennuksen koko on 1,6 x 1,5 metriä ja sen korkeus on 2,5 metriä. Rakennuksen länsiseinässä on 0,6 metriä leveä ja 2,0 metriä korkea oviaukko sekä 0,4 x 0,4 metrin kokoinen ikkuna. Rakennuksessa on lankuista rakennettu pulpettikatto. Katossa ei havaittu kattohuopaa. Jäännös 2 (x 3554660 y 7478549) on pohjois-eteläsuuntainen, 14 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on enimmillään kaksi hirsikertaa jäljellä. Käytössä olleet hirret ovat noin 0,2 metriä paksuja pelkkahirsiä. Jäännöksien perusteella ei pystytty varmuudella päättelemään mitä nurkkasalvostyyppiä on käytetty. Rakennus vaikuttaisi olevan jaettu väliseinillä kolmeen osaan, joista eteläisin on 6 metriä pitkä, keskimmäinen 4 metriä pitkä ja pohjoisin 4 metriä pitkä. Eteläisimmän huoneen koillisnurkassa ja keskimmäisen huoneen lounaisnurkassa on toisiaan vastapäätä sijoitettuja tulisijojen perustoja. Ne ovat kooltaan noin 1 x 1 metriä. Perustuksien päällä on jonkin verran tiiliskiviä ja niiden vieressä on rikkinäinen peltinen pönttömuuri. Rakennuksen itäsivulla on kuistin hirsiperusta, joka on kooltaan noin 2 x 4,5 metriä. Siihen on johtanut kaksi lankuista tehtyä porrasrakennelmaa. Rakennusjäännöksen päällä on jonkin verran irtonaista purkujätettä. Jäännös on osittain turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa taimikkoa. Jäännös 3 (x 3554644 y 7478514) on romahtanut lautarakenteinen käymälä-rakennus, jolla on ollut kattohuovalla katettu pulpettikatto. Romahtaneen jäännöksen koko on 4,7 x 2 metriä ja sen korkeus on 1,7 metriä. Rakennuksen katon sisäpuolella on mahdollisesti kämpän aikainen kirjoitus, jossa lukee "Mukavuus Laitos". Rakennuksen alla on 1 metriä leveä ja 3,5 metriä pitkä maakuopppa. Jäännös 4 (x 3554681 y 7478511) on lähinnä pohjois-eteläsuuntainen, 26 metriä pitkä ja 9 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on jäljellä enimmillään kaksi hirsikertaa. Rakennuksessa on käytetty noin 0,2 metriä paksuja pelkkahirsiä ja nurkat on salvottu jyrkkänurkkasalvoksilla. Rakennuksen molemmissa päädyissä on ollut tiiliskivillä täytetty peltinen pönttömuuri. Eteläinen muuri on vielä pystyssä ja pohjoisesta muurista on enää peltiromua havaittavissa. Eteläinen muuri on halkaisijaltaan noin 1 metriä ja korkeudeltaan 2,3 metriä. Rakennuksen länsiseinässä sijaitsee 2 x 3,6 metrin kokoinen romahtanut lankuista ja hirsistä tehty kuisti. Kuisti sijaitsee noin 3 metriä rakennuksen lounaisnurkasta. Kuistin romahtaneessa seinässä on havaittavissa lankuista tehty oven karmi. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa tiheä koivumetsikkö. Jäännös 5 (x 3554670 y 7478465) on pohjois-eteläsuuntainen, 15,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty sekä pyöröhirsiä että pelkkahirsiä ja niiden paksuudet ovat noin 0,2 metriä. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään kaksi hirsikertaa ja nurkat vaikuttaisi olevan salvottu koirankaulasalvoksilla. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Rakennuksen itäpuolella on kaksi nokkosten peittämää lantakasaa. Jäännös 6 (x 3554673 y 7478441) on itä-länsisuuntainen, 6,5 metriä pitkä ja 4 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on jäljellä yksi hirsikerta, joka on suurilta osin turpeen ja sammaleen peitossa. Rakennuksessa on käytetty noin 0,2 metriä paksuja pelkkahirsiä. Rakennuksen keskellä on 1,5 x 1,5 metrin kokoinen tulisijan perusta, jonka korkeus on 0,1 metriä. Perusta on täysin turpeen peittämä. Sen päällä sijaitsee betonirengas, joka on halkaisijaltaan 0,7 metriä ja korkeudeltaan 0,4 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Jäännös 7 (x 3554707 y 7478499) koostuu neljästä maakuopasta, jotka sijaitsevat noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopan koot ovat noin 2 x 2 metriä ja niiden syvyydet enimmillään 0,3 metriä. Kuoppien reunoilla on lahoja hirsikehikkoja. Kuopat ovat suurilta osin turpeen ja sammaleen peitossa. Lähiympäristössä on runsaasti säilykepurkkeja. Jäännös 8 (x 3554643 y 7478571) on maakellarin jäännös, jonka koko maavallineen on 8,8 x 9,5 metriä. Maakellari on kaivettu itärinteen sisälle. Sitä ympäröi noin 1 - 2 metriä leveä ja 0,1 - 0,5 metriä korkea maavalli. Kellarihuoneen koko on noin 6 x 7,5 metriä ja sen päällä on romahtanut lankkurakenteinen ja kattohuovalla katettu katto. Maakellarin sisäänkäyti on rakenteen itäsivussa. Sisäänkäynti on 2 metriä korkea, 1,3 metriä leveä ja 1,5 metriä pitkä lankuista rakennettu käytävärakenne, jonka päällä on kattohuovalla katettu harjakatto. Käytävän ulko-oven aukko on noin 1,5 metriä korkea ja noin 0,7 metriä leveä. Käytävän seinämät ovat osittain sisäänpäin romahtaneet. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 2 ja 4 ovat asuinrakennuksia, jäännös 5 kämpän talli ja jäännös 6 kämpän sauna. Kohde sijaitsee loivalla ja moreenipohjaisella kaakkoisrinteellä Lakimaan kaakkoisosassa. Kohteesta itään maasto muuttuu ojitetuksi rämeeksi. Kämpän piha-alue on laajalti puuton ja aluskasvillisuus koostuu heinästä. Piha-alueesta etelään, länteen ja pohjoiseen kasvaa nuorta sekametsää. Piha-alueen halki ja länsipuolella kulkee pohjois-eteläsuuntaisia ajouria, jotka liittyvät toisiin kohteen pohjoispuolella. 3 Voimassa 2019-01-10T13:40:16 6782.81176758 361.82764114
arkeologinenkohde_alue.1097 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1097 138055 {331BFB22-95C2-4507-B5A9-B8EA9EDBA610} Kyläselkä kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 200 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on jonkin verran kämpän aikaista romua ja jätettä. Jäännös 1 (x 3558200 y 7482507) on koillis-lounaissuuntainen, 13,5 metriä pitkä ja 10 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös erottuu noin 0,1 metriä korkeana kohoumana, joka on sammaleen ja turpeen peittämä. Rakennuksesta on osittain säilynyt yksi hirsikerta ja rakennuksen sisällä on lattia- tai välikattolakkujen jäännöksiä havaittavissa. Rakennuksen molemmissa päädyissä on tulisijan perusta, jonka koko on noin 1 x 1 metriä. Koillispäädyn perustan päällä on halkaisijaltaan 1 metrin kokoinen ja 1 metriä korkea peltinen pönttömuuri, joka on täytetty tiilis- ja luonnonkivillä. Rakennusjäännöksen päällä on jonkin verran irtonaista rakennusromua. Rakennuksen pohjoispuolella on 4 x 1,8 metrin kokoinen ja 0,6 metriä syvä maakuoppa. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Jäännös 2 (x 3558220 y 7482511) koostuu neljästä maakuopasta, jotka sijaitsevat noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopat ovat kooltaan 1,0 - 1,7 x 1,0 - 2,2 metriä ja niiden syvyys on noin 1 metriä. Osalla kuopista on laho hirsivuoraus. Hirsien leveys on noin 0,2 metriä. Kuopat ovat suurilta osin turpeen peittämät ja osa on täyttynyt vedellä. Jäännös 3 (x 3558213 y 7482518) on osittain vielä pystyssä oleva käymälä-rakennus. Sen koko on 2,2 x 1,5 metriä ja korkeus noin 2 metriä. Rakennuksen seiniin on käytetty lankkuja ja kovalevyjä. Rakennuksessa on kattohuovalla katettu pulpettikatto. Jäännös 4 (x 3558177 y 7482507) koostuu kahdesta neliönmuotoisesta maakuopasta, jotka sijaitsevat noin 2 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppien koot ovat noin 1,5 x 1,5 metriä ja niiden syvyydet ovat noin 0,7 metriä. Kuoppien seinämät ja pohjat ovat turpeen peittämiä. Jäännös 5 (x 3558157 y 7482485) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 9 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on osittain säilynyt yksi hirsikerta, joka on suurilta osin turpeen ja heinikon peittämä. Hirret ovat noin 0,2 metriä paksuja. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa heinää. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 - 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 5 kämpän talli. Kohde sijaitsee Kyläselän kaakkoispuolella olevalla moreenipohjaisella tasanteellaa, noin 50 metriä Kyläojasta pohjoiseen. Kohde-alueen eteläosassa on kosteahko aukio, missä kasvaa heinää. Pohjoisessa, missä maa on kuivempi, kasvaa nuorta sekä uudistuskypsää sekametsää. 3 Voimassa 2019-01-10T16:17:53 1347.94360352 194.20958446
arkeologinenkohde_alue.1098 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1098 138153 {C11069D2-6A42-47D6-820C-7C3BFD13F2A7} Ristiaavankumpu kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 188 ei Kohteessa on kämppä, kellari, talli ja wc. Kämpän koko on 13,5 x 9,5m. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämpän seinät erottuvat turvevalleina ja lahonneina hirsinä. Hirret on katkottu sahalla. Kämppä on selvästi purettu. Kämpästä 20 m. länteen on halkaistuista hirsistä tehty kellari, jonka koko on 2 x 2 m. Kellarin oviaukko on länteen. Nurkat on kiinnitetty isoilla nauloilla. Katossa on tervapaperi ja sen päällä turvetta. Kämpästä 30 m. itään on wc pisteessä x 3476106, y 7357750. Wc on ollut 2 pyttyinen ja sen länsiseinällä on ovi. Wc on tehty laudoista ja sen koko on 2 x 2 m. Kattolautojen päällä on harmaa huopa. Katto on keskeltä romahtanut. Kämpästä 30 m. lounaaseen on talli, jonka mitat ovat 9 x 8 m. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7354700 475912 Tallio 2 7354696 475870 Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten esiintymisalueen ylle. Uusi havainto. Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee Ristiaavansuon itäreunalla Ristiaavankummussa, jossa kasvaa mäntymetsä. Maaperä on kivikkoista moreenia. 3 Voimassa 2019-01-14T10:50:03 3543.21850586 253.02970386
arkeologinenkohde_alue.1099 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1099 136796 {D953978A-9AEF-4346-A8EB-52AB1015F3B5} Syrjänpuro uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 180 ei Uittopadon hirsiset aukkorakenteet on purettu. Puron reunoilla ja ympäristössä on jäljellä joitain hirsiä. Sulkurakenteen luoteispuolella on 50 m pitkä (5x2 m) maasta rakennettu patovalli. Kaakkoispuolella patovalli on noin 120 m pitkä. Rakenteen kokonaispituus on noin 170 m. Padon kaakkoispäässä on hiekkakuoppa, josta on otettu maa-ainesta padon rakentamiseen. Pato rakenteen luoteispäässä on lautarakenteisen vajan (2x1,5 m) jäännökset (Syrjänpuro rakennus jäännös 1). Rakennuksessa on ollut tuohikatto. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella Kohde löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 17.6.2011. Paikalla on ollut uittopato ja vaja. Uittopato sijaitsee Autio- ja Syrjänjärven välisen Syrjänpuron suulla. Paikalla kasvaa nuorta koivuvaltaista kasvatussekametsää. Vajan jäänteet sijaitsevat hakkuuaukean eteläpäässä kuusta kasvavassa pienessä säästöpuuryppäässä. Maaperä on turvetta ja karkeaa moreenia. 3 Voimassa 2011-10-26T10:28:16 1883.63769531 396.13479167
arkeologinenkohde_alue.1100 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1100 136801 {E3CDC441-0319-498C-BBC4-B14CC5325E78} Autiojärven Kalmosaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 177 ei Saaren keskivaiheilla on pitkänomaisia painanteita ja kumpareita, jotka ovat ilmeisesti hautoja. Paikalla havaittiin viitisentoista (noin 1,5-1,7x0,5 m) matalaa painannetta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Hautasaari tarkastettiin inventoinnissa 22.6.2011. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Valtimon kunnan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Maarit Lönnberg 1972 Historiallisen ajan kalmistopaikkoja Pohjois-Karjalan, -Savon ja Kainuun mailla, Prospektointi 2011, J. Ruohonen, V. Laakso ja S. Belsky Kohde on hautasaari. Kohde sijaitsee Autiojärven eteläosassa olevalla luode-kaakkosuuntaisella pitkänomaisella saarella. Kalmosaari on pitkänomainen ja tasainen, mäntyä kasvava n. 140 x 50 m kooltaan oleva saari. Saarella kasvaa varttunutta mäntymetsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-26T11:02:10 4755.80615234 314.53117442
arkeologinenkohde_alue.1101 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1101 136802 {C164E292-6DCC-4DAD-B26B-40C6D65F53D6} 1000024471 Autiojärvi asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1421 Kiviuunit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 177 ei Paikalta löydettiin kaksi uuninpohjaa. Toinen näitä on neliskanttinen (2x2x0,6 m), luonnonkivinen rakennelma (Autiojärvi uuni jäännös 1), jonka viereen tehdystä kairauksessa havaittiin likamaa ja hiiltä. Rakenteen vieressä, siitä noin 13 metriä etelään on kuoppa, jota ympäröi mantereen puolella valli. Itse kuoppa on kooltaan 1x2x0,7 metriä (Autiojärvi maakuoppa 2). Uunirakenteen viereen kaivettiin kaksi noin 50x50 cm koekuoppaa. Koekuoppa 1 kaivettiin rakenteen pohjoispuolella, noin metrin etäisyydelle rakenteesta. Koekuopassa oli turvetta noin 4 cm vahvuudella. Tämän alla oli huuhtoutunutta hiekkaa (2 cm). Huuhtoutumiskerroksen alla havaittiin ruskea hiilen sekainen likamaa (13 cm), jonka alla oli tumma, runsaasti hiiltä sekä joitain palaneita kiviä sisältävä kerros (12 cm). Puhdas hieta tuli esiin noin 30 cm syvyydellä. Löytöinä otettiin talteen palanutta savea (KM 38932:1). Lisäksi kuopasta otettiin talteen hiilinäyte. Koekuoppa 2 kaivettiin rakenteen luoteispuolelle niin ikään noin metrin etäisyydestä rakenteesta. Myös tämän kuopan kohdalla oli muodostunut ohut podsolimaannos ja siitä havaittiin likamaata ja hiiltä. Löytöinä oli palanutta savea (KM 38932:2). Toinen mahdollinen uunirakenne (Autiojärvi uuni jäännös 3) sijaitsee edellisestä noin 54 metriä etelään. Se on maansekainen röykkiö (halkaisija noin 3 m, korkeus 0,7 m), jonka pohjoispuolisella sivustalla on kuoppa. Tähän tehdystä kairauksesta havaittiin noin 20 cm paksuudelta nokimaata. Paikalle tehdystä koekuopasta 3 havaittiin heti turpeen alla noin 20 cm paksuinen kerros mustaa nokista maata, jossa oli seassa palaneita kiviä. Rakenteen koillispuolelle, noin 5 metrin etäisyydelle, tehdystä koekuopassa havaittiin luonnollinen podsolimaannos (Koekuoppa 4). Näiden kahden uuninpohjiksi tulkitun rakenteen väliin kaivettiin vielä yksi koekuoppa, jossa havaittiin kaksoismaannos (Koekuoppa 5). Turpeen ja ohuen huuhtoutumiskerroksen alla havaittiin 7 cm paksuinen likamaakerros. Tämän alla oli 10 cm paksu huuhtoutumiskerros ja rantakivikkoa (rikastunutta hiekkaa). Muualle ympäristöön tehdyistä kairauksista havaittiin normaali podsolimaannos. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Uuni 1 7080091 598805 Uuni 2 7080040 598822 Maakuoppa 2 7080078 598808 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Asuinpaikka löytyi inventoinnissa 17.6.2011. Autiojärven rannalla on muistitiedon mukaan sijainnut Sivakan kylän vanhin asutus (esim. Lönnberg 1972:62) Valtimon kunnan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Maarit Lönnberg 1972 Paikalla on todennäköisesti sijainnut ennen 1800-lukua autioitunut tila. Kohde sijaitsee Autiojärven etelään antavalla rannalla, järveen loivasti viettävällä tasanteella. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä kasvatusmetsikössä. Kohteen läheisyydessä kasvaa runsaasti myös koivua, sekä mm. pihlajaa. Maaperä on pääasiassa moreenia, mutta rakenteiden kohdalla on selkeästi hienojakoisempaa ainesta. 3 Voimassa 2018-12-27T15:07:16 3461.30786133 249.01913894
arkeologinenkohde_alue.1102 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1102 136819 {F78FF2AE-D486-4E1D-9C70-1CD9CD455E86} Myllylampi mylly jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 230 ei Lammen rannalla puron suussa on pieni hirsi- ja kivirakenteinen pato, jäljellä on vähäistä hirsirakennetta ja muutamia hirsiä. Padon päällä on majavapato. Padon alapuolelle puroon on rakennettu kivistä siistitty uoma. Noin 40 metriä rakenteen päästä etelään sijaitsee itse myllyn sija, jossa puron rannoilla on jäänteitä lahonneista hirsistä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 28.6.2011. Kyseessä on haastattelujen ja paikannimen perusteella mylly. Kohde sijaitsee kivisessä puronvarressa. Metsä on koostuu nuoresta lehtipuista ja kuusista. 3 Voimassa 2011-10-24T14:21:49 908.37255859 189.80593519
arkeologinenkohde_alue.1103 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1103 136835 {A4397909-CFE6-48C8-96B8-79C506F6BAFA} Pieni Heinävaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 255 ei Kohde sisältää päärakennuksen, ulkorakennuksen ja navetan jäänteet. Lisäksi pihamaalla on kuoppa ja alueella on kymmenkunta röykkiötä. Purettu päärakennus (Pieni Heinävaara päärakennus jäännös 1) on kooltaan noin 6m x 9m. Jäljellä on kivijalka jonka keskellä on liesiröykkiö. Ulkorakennuksen, luultavasti saunan jäännös (Pieni Heinävaara rakennus jäännös 2), on mitoiltaan noin 4m x 7m. Rakennus on romahtanut kasaan. Saunan seinät ovat olleet pelkkahirrestä rakennettuja, jäljellä on myös lautaa, ikkunoita ja huopapäällysteisen katon rakenteita. Purettuja rakenteiden osia, esimerkiksi lahonneita ikkunoita on jonkin verran pihapiirissä. Navetanjäännös (Pieni Heinävaara navetta jäännös 3) on kooltaan noin 7m x 14m. Jäljellä on luonnonkivinen kivijalka. Päärakennuksen ja saunan välissä on kuoppa, mitoiltaan noin 1m x 1m x 0,5m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7078114 628291 Rakennus 2 7078094 628268 Navetta 3 7078094 628309 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 28.6.2011. Kohdetta ei ole merkitty vuoden 1927 metsätalouskarttaan. Kohde on merkitty asuintilaksi vuoden 1951 metsätalouskarttaan. 1970-luvun peruskarttaan tilaa ei ole merkitty. Kyseessä on asutustila 1900-luvun puolivälin tienoilta. Tila on autioitunut noin 1960-luvulla. Kohde sijaitsee moreenimäellä. Metsä on kuusikolle istutettua vanhaa peltoa ja metsittynyttä pihamaata. 3 Voimassa 2011-10-24T15:16:58 11019.51367188 424.43046439
arkeologinenkohde_alue.1104 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1104 136948 {0982404E-2B00-422D-8E0D-557E70F2C3B8} Akanvaara 3 kolmiomittaustorni 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2645 Kolmiomittaustorni 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 434 ei Kohde kostuu kolmesta rakennejäännöksestä, jotka ovat kaikki suorassa linjassa tosiinsa nähden. Jäännös 1 (x 3554855 y 7452270) on romahtanut puutornin jäännös. Tornin rakenne on koostunut pyöröhirsistä ja riu"uista, jotka ovat halkaisijaltaan noin 0,1 - 0,2 metriä paksuja. Jäännöksiä on havaittavissa noin 7 x 6 metriä laajalla alueella. Tornilla on ollut kolme jalkaa, joista yksi on etelässä ja kaksi pohjoisessa. Etelässä sijaitseva jalka on ollut metallipultilla kiinnitetty kallioon. Pohjoisessa jalat on kiinnitetty maahan kiviröykkiöiden avulla. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 1 metriä ja noin 0,5 metriä korkeita. Tornin puujäännösten perusteella on arvioitu että tornin alkuperäinen korkeus on ollut noin 3 metriä. Jäännös 2 (x 3554858 y 7452258) on 1,5 metrin korkeudella oleva sahalla katkaistu kelo puu, jonka paksuus on 0,15 metriä. Katkaisukohdalla puu on luonnostaan kaartunut vinoon ja siihen on naulattu kiinni vaakasuora ja noin 0,3 metrin pituinen puukappale. Jäännös 3 (x 3554841 y 7452317) koostuu kahdesta kiviröykkiöstä, jotka sijaitsevat noin 4 metrin päässä toisistaan itä-länsisuuntaisesti. Röykkiöt ovat 0,7 - 0,8 x 0,5 metrin kokoisia ja 0,2 - 0,4 metriä korkea. Niiden keskellä on sijainnut noin metrin korkea paalu, joka on katkaistu kirveellä ja jonka kärkeen on naulattu rautanaula. Läntinen röykkiö paalu on katkennut ja paalun kärkiosuus on röykkiön vieressä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Jäännös 1 7449156 554661 Jäännös 2 7449144 554664 Jäännös 3 7449203 554647 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty peruskarttaan. Kolmiomittaustorni ja muita kolmiomittaukseen liittyviä rakenteita. Kohde ajoittuu 1900-luvulle. Kohde sijaitsee Akanvaaran huipulla. Kohdealue on melko tasainen, mutta hyvin kivinen ja karu. Paikoitellen alueella esintyy rakkakivikkoa. Kasvillisuus koostuu ohuesta sammalkerroksesta ja varpukasveista sekä yksittäisistä tunturikoivuista ja kitukasvuisista männyistä. 3 Voimassa 2018-12-31T10:33:12 406.7956543 145.99170495
arkeologinenkohde_alue.1105 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1105 138165 {CAC481D9-DDD0-4FF5-98AE-538BB42146D4} Piljon kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 13 Metsäteollisuus 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 155 ei Kohteessa on kämpän raunio, joka erottuu metrin levyisenä, suorakaiteen muotoisena hiekkapenkkinä (ETRS-TM35FIN 474309 7357304). Raunion sisällä on kamina ja hella. Kämpän koko on 13,5 x 8 m. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Kämpän alueella kasvaa koivuja. Pohjoispuolella on kämpän piha, joka ulottuu tiehen saakka ruohokenttänä. Kämpän länsipuolitse kulkee Piljonoja. Kämpän alueella on harmaata kattohuopaa. Kohde rajautuu kämpän havaittavissa olevaan piha-alueeseen. Arvo Keskinarkauksen ilmoitus. Metsätyökämpän raunio. Kohde sijaitsee Piljonojan ja sen pohjoispuolitse kulkevan hiekkatien välisellä alueella, jossa kasvaa ruohokenttää ja pieniä koivuja. 3 Voimassa 2019-01-14T14:18:48 7587.58544922 389.37043166
arkeologinenkohde_alue.1106 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1106 136781 {4CC0440F-82F7-4D60-B81F-58E701725ED4} Kujankijoki uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Pato koostuu pääosin maavallista, portin kohdalla on enemmän kiviä ja kivirakennetta. Padon maavallin leveys on parhaimmillaan yli 3m, portin kohdalla korkeus on yli 1,5m. Portin kohdalla näkyvillä myös hirsirakenteen jäänteitä ja joen pohjalla on näkyvillä hirsirakenne koko matkalla. Joessa alavirtaan padosta on muutamia pieniä hirsiä pystyssä vedessä lähellä rantaa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 22.6.2011. Kohde löytyi paikallisen asukkaan, Risto Piirosen haastattelun perusteella. Vuoden 1951 metsätalouskartassa paikalle on merkitty uittopato. Kyseessä on uittopato1900-luvulta. Pato sijaitsee Kujankijoen kapeikossa. Maaperä on kivistä moreenia, metsä kuusikkoa. 3 Voimassa 2011-10-24T14:08:35 873.29296875 227.32062991
arkeologinenkohde_alue.1107 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1107 136789 {82BF74F8-9DC5-450C-86DF-D9221E219D48} Katajakoski uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Uittopato on kooltaan kohtuullisen suuri ja pituudeltaan noin 120m. Vallit ovat enimmillään noin 4 metrin levyisiä. Portin kohdalla korkeus on yli 2m. Portti on kivi- ja hirsirakenteinen ja hirsiosia on yhä näkyvillä portin kohdalla. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 22.6.2011. Kohde löytyi paikallisen asukkaan, Risto Piirosen haastattelun perusteella Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. Pato sijaitsee Kajatajoessa kosken yläpuolella. Maaperä on alueella kivistä moreenia ja kalliota. 3 Voimassa 2011-10-24T14:00:15 789.45922852 246.0814176
arkeologinenkohde_alue.1108 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1108 136622 {48AF477A-1BF8-4B3A-B319-7F2103399DC4} Tenniön pirtti 5 piharakenteet 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 225 ei Kohde kostuu neljästä rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3561152 y 7452597) on 1,3 x 1,6 metrin kokoinen kuoppa, jonka seinät on vuorattu hirsillä. Kuopan syvyys on vaikeasti määritteltävä, koska se on osittain täyttynyt modernista jäätteestä, mutta sen on arvioitu olevan ainkakin 1 metriä. Kuoppaa ympäröi hyvin matala maavalli, jonka leveys on noin 1,5 - 2 metriä ja korkeus alle 0,1 metriä. Jäännös 2 (x 3561123 y 7452537) on 1,5 x 1,8 metrin kokoinen laiturirakenne, joka sijaitsee heteen rannassa. Laituri on rakennettu lankuista, jotka ovat osittain turpeen peitossa ja lahoamassa. Laiturirakenteen länsisivulla on yksi pystysuora ja laho paalu, johon lankkurakenne on kiinnitetty. Jäännös 3 (x 3561126 y 7452600) on 2,0 x 1,8 metrinen kuoppa, jonka päällä on ollut lankuista tehty katos. Katos on romahtanut ja kuoppa on myös osittain täyttynyt maa-aineesta sekä modernista jätteestä. Tämän takia kuopan alkuperäinen syvyys on vaikeasti arvioitava, mutta se on ollut ainakin 0,5 metriä. Kuoppaa ympäröi noin 1 metriä leveä ja alle 0,1 metriä korkea maavalli. Jäännös 4 (x 3561142 y 7452631) koostuu kolmesta lähekkäin olevasta neliönmuotoisesta maakuopasta, jotka ovat 3 x 3 metrin kokoisia ja 0,5 - 1,0 metriä syviä. Kuopissa on havaittavissa yksittäisiä osittain turpeen peittämiä hirrenkappaleita ja tämän lisäksi sekä metsätyökämpän aikaista että modernia jätettä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Piharakenne 1 7449483 560955 Piharakenne 2 7449423 560926 Piharakenne 3 7449486 560929 Piharakenne 4 7449517 560945 Ripustusteline 7449510 560954 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennejäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Kohde on myös merkitty peruskartalle. Metsätyökämpän pihapiiriin kuuluvia maakuopparakenteita sekä pois käytöstä jäänyt saunalaituri. Kohde sijaitsee loivan lounaisrinteen pihamaa-alueella, missä aluskasvillisuus koostuu ruohosta ja varpukasveista. Alue on kuiva ja moreenipohjainen ja siinä kasvaa yksittäisiä mäntyjä ja koivuja. Alueen eteläosassa sijaitsee kaksi hetettä. Kohteesta itään kulkee lähinnä lounais-koillissuuntainen metsäautotie ja alueen ympärillä kasvaa sekametsää. 3 Voimassa 2018-12-21T08:57:18 5285.4909668 321.76253693
arkeologinenkohde_alue.1109 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1109 137147 {CFB0933A-7A41-4509-A3EF-E10B18642064} Jänkämaja kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 240 ei Kohde sisältää puretun metsätyökämpän ulkorakennuksineen. Paikalla on kolmen rakennuksen jäännökset ja kaksi kaivoa. Päärakennuksesta (Jänkäjärvi kämppä jäännös 1) on jäljellä hieman hajonneita tiiliä ja muuta purkujätettä avonaisella paikalla. Kahdesta ulkorakennuksesta (Jänkäjärvi rakennus jäännös 2 ja 3) on jäljellä hieman enemmän murentunutta betonia ja tiiliä. Rakennusten yhteydessä on kaksi puurakenteista kaivoa (Jänkäjärsi kaivo 4 ja 5), isompi halkaisijaltaan yli 1m, pienempi noin 0,5m. Alueen länsiosassa on lisäksi epäsäännöllisen muotoinen roskakuoppa, kooltaan noin 5m x 10m, syvyydeltään 1m. Kuopassa on runsaasti erilaisia pulloja, tölkkejä, kahvikuppeja ja muuta vastaavaa roskaa. Kohteelle johtaa lännestä varsitie jonka penkereet ovat yhä selkeästi näkyvillä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7083101 626599 Rakennus 2 7083091 626546 Rakennus 3 7083095 626580 Kaivo 4 7083112 626555 Kaivo 5 7083097 626658 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2011. Kohde on merkitty nykyiseen sekä 1970-luvun peruskarttaan, mutta ei vanhempiin metsätalouskarttoihin Kyseessä on purettu metsätyökämppä noin 1960-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä, ympärillä kasvaa noin sekalaisen ikäistä rantametsää ja pihapuita. 3 Voimassa 2019-01-02T13:59:28 4635.62060547 351.97020188
arkeologinenkohde_alue.1110 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1110 137161 {70EB2C9E-18D6-44A9-B338-B67E518E81C2} Syväjärvenkangas 4 kaivanto 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 195 ei Kohde muodostuu neljästä kaivannosta. Kaivanto: X=3598316 Y=7190249 Z=197 Pyöreän, vallien ympäröimän kaivannon halkaisija on noin 8 metriä. Sen pohja on tasainen. Valli on rikki koillisesta. Kaivannon syvyys on noin 1,6 metriä. Vallissa on näkyvissä hiiltä. KMO-tarkastus 2013: Paikalla ei havaittu tervahautaa. Kuoppa jäännös: X=3598336 Y=7190258 Z=197 Koko on 2 x 1 metriä ja syvyys 30 cm. Kuopan keskellä on ura ja kuopan länsipuolella maavalli. Kuoppa jäännös: X=3598330 Y=7190266 Z=197 Koko on 2 x 1,5 metriä ja syvyys 15 cm. Kuoppa jäännös: X=3598314 Y=7190263 Z=197 Kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja sen koko on 4 x 2 metriä. Sen syvyys on 70 cm ja seinämät ovat pystysuorat. Pitkän sivun keskellä etelässä on aukko. Kuopan vallit ovat 1,5 metriä leveät. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde merkitty SutiGisiin tervahautana. Paikalla ei kuitenkaan tervahautaa, vaan luultavasti joko toiseen maailmansotaan tai myöhempiin sotaharjoituksiin liittyviä kaivantoja. Ei tervahautaa, vaan vain neljä kaivantoa. Kohde sijaitsee kankaalla, Syväjärven koillispuolella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-09-05T10:09:40 916.02099609 124.33028215
arkeologinenkohde_alue.1111 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1111 137183 {01B2822D-8808-4887-AFE8-BB665EDD9C01} 541500012 Sikosaari hautasaari 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1214 Hautasaaret 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 165 ei Saaren korkeimmalla ja tasaisella kohdalla sijaitsee ainakin kolme pitkänomaista kuoppaa suunnilleen etelä-pohjoissuuntaisessa rivissä. Eteläisin kuoppa (Sikosaari hauta 1) on kooltaan noin 2,90m x 2,00m x 0,70m. Kuoppa on lounas-luode suuntainen. Kuopan pohjaan tehdyssä tarkastuspistossa havaittiin turvekerros jonka alla hiiltä, jonka alla taas sekoittunutta ja hieman likaantunutta maata jonka alla rikastumiskerros ja pohjamaa. Profiilissa ei ollut havaittavissa selvää huuhtoutumiskerrosta. Keskimmäinen kuoppa (Sikosaari hauta 2) on muita epäselvempi ja itä-länsisuuntainen. Loivahkon ja epäselvän kuopan keskellä on pienempi matala painanne selkeine reunuksineen. Kuopassa ei ollut havaittavissa huuhtoutumiskerrosta, vaan turpeen alla oli epäselvää sekoittunutta maata ja rikastumiskerros. Mitoiltaan kuoppa oli noin 2,00m x 1,50m x 0,3m. Pohjoisin kuoppa (Sikosaari hauta 3) on kaivettu lounas-luode - suuntaiseksi ja on mitoiltaan noin 2,20m x 1,10m x 0,40m. Kuoppa on selkeä ja teräväreunainen ja sen pohjalla on havaittavissa epäselvää huuhtoutumiskerroksen alkua ja sekoittunutta maata. Kuopan sisällä sijaitsee pitkälle lahonnut noin 80-vuotiaan männyn kanto. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Hauta 1 7057869 621087 Hauta 2 7057880 621102 Hauta 3 7057890 621100 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ympärille. Kohde havaittiin inventoinnis 10.8.2011. Kohde oli mainittu paikallishistoriallisessa korjallisuudessa. Kyseessä on luultavasti hautasaari historialliselta ajalta. Saaren maaperä on hiekkaista moreenia. Kuoppien ympäristö on saaren tasaisin ja kuivin kohta, muualla saarella on yleisemmin kosteata kanervikkoa ja kivikkorantaa. Etenkin kohteen länsipuolella on epämääräisempää maastoa, mättäitä ja kuoppia. Kuoppien itäpuolella sijaitsevat saaren vanhimmat koivut ja petäjät. Maaperässä on havaittavissa normaali huuhtoutumiskerros. 3 Voimassa 2011-10-25T10:33:11 6688.32666016 299.52778684
arkeologinenkohde_alue.1112 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1112 138324 {00EA2F37-3CFD-4E07-BB3D-99142F64C7F3} Kaitamaa 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 217 ei Kohteessa on parakkikämppä ja siihen liittyviä ulkorakennuksia; kellari sauna, varasto-käymälä ja kaksi muuta ulkorakennusta. Rakennusten ympärillä on koivutaimikkoa kasvavaa piha-aluetta, ja myös purettujen raeknnusten päällä kasvaa puuntaimia. Kämppä sijoittuu alueen luoteisnurkkaan suon reunalle, ja muut rakennukset kellaria lukuunottamatta tästä itään päin suon laitaa pitkin. Koordinaatit: kämppä jäännös : X 7466279, Y 3536074, Z 217; kellari jäännös: X 7466256, Y 3536053, Z 217; sauna jäännös: X 7466272, Y 3536111, Z 217; varasto-käymälä jäännös: X 7466266, Y 3536129, Z 217; ulkorakennus jäännös 1: X 7466248, Y 3536150, Z 217; ulkorakennus jäännös 2: X 7466237, Y 3536158, Z 217 Parakkikämppä on purettu, ja siitä on jäljellä 23 m pitkä ja 6 m leveä länsiluode-itäkaakkosuuntainen turpeenpeittämä maavalli. Rakennuksen molemmissa päissä 4 m etäisyydellä päistä on suorakaiteenmuotoiset 1,5 m x 1,1 m kokoiset sementistä valetut uuninpohjat. Toisen laatan päällä on hiukan vuolukiveä. Kämpän lounaispuolella 30 m etäisyydellä on hiekkaiseen penkkaan rakennettu maakellari. Kellarin hirsirunko on ulkomitoiltaan 5 m pitkä, 3,1 m leveä ja 2 m korkea, ja se on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Käytävän pituus on 1,5 m, joilloin varastohuone on kooltaan 3,1 m x 3,5 m. Hirret ovat pyörö- ja pelkkahirsiä, ja seinät on tiivistetty sammaleella. Katto on lautarakenteinen matala harjakatto, ja siinä on huopakate. Katosta keskeltä pistää lautarakenteinen ilmahorni. Kellarin ulko-ovi on pohjoiskoilliseen päin ja se aukeaa oikealle. Ovi on pystylaudoitettu, takaosa on vaneria. Lisäksi varastohuoneen suulla käytävän päässä on toinen lauta-vanerirakenteinen ovi. Kämpän itäpuolella vajaan 40 m etäisyydellä on puretun saunan pohja. Sauna on 5,1 m x 4,4 m kokoinen, pitkä sivu lähes itä-länsisuuntainen. Saunan luoteisnurkassa on uuninpohja, jonka päällä on tiiliä. Puurakenteista on jäljellä yksi hirsikerta ja lattiarakenteita. Lattian alla on syvä kuoppa. Saunan päällä on runsaasti mahdollisesti välikaton täytteenä ollutta maa-ainesta, sekä muutamia palasia kattohuopaa. Saunan itäkaakkoispuolella 20 m etäisyydellä on kaatunut puuvarasto-käymälärakennus. Rakennus on mitoiltaan 3,4 m x 3,4 m, se on rankorakenteinen ja siinä on pystylaudoitus. Seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Katto on lautarakenteinen pulpettikatto, jossa on huopakate. Puuvaraston ja käymälän ovet ovat rakennuksen eteläseinällä. Ovien leveys on 80 cm ja korkeus 1,65 m. Ovet ovat pystylaudoitettuja. Alueen itäosassa on lisäksi kaksi purettua 14 m etäisyydellä toisistaan olevaa ulkorakennusta, jotka ovat mahdollisesti toimineet välinevarastoina. Ulkorakennus 1 on näistä luoteenpuoleinen. Siitä on jäljellä 8,9 m x 6 m kokoinen turpeenpeittämä maavalli ja muutamia lautoja. Rakennus on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Rakennuksen nurkalla on puinen reenjalas. Ulkorakennus 2 on 7,6 m x 8,5 m kokoinen, ja se koostuu turpeenpeittämästä maavallista ja lautarakenteisesta oven jäännöksestä. Rakennus on länsiluode-itäkaakkosuuntainen. Ovi on rakennuksen länsiluoteisseinustalla, mutta se ei ilmeisesti ole enää alkuperäisellä paikallaan. Rakennuksen kohdalla on lisäksi puinen vesipasa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien osien ja avoimen piha-alueen perusteella 120 m x 50 m kokoiselle itäkaakko-länsiluodesuuntaiselle alueelle. Kohde on merkitty käytössä olevaksi kämpäksi v. 1970 topografiseen karttaan. Kartoitustyö karttaa varten on tehty v. 1964-66. Kohteessa on parakkimallinen metsätyökämpän jäännös ja siihen liittyviä muita rakennuksia. Kohde ajoittuu viimeistään 1960-luvulle. Kohde sijaitsee Pelleinvaaran ja Kaitavaaran välissä Kaitamaalla. Kämpän pihaan tulee etelästä metsätie. Alueen pohjoispuolella on ojitettua korpea. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2019-01-15T14:31:00 3222.2277832 312.40532839
arkeologinenkohde_alue.1113 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1113 136019 {35F1A08B-E339-4F1C-B27A-5037CF6CE05B} Reutuvaara kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 145 ei Kohteessa on kämppä (7359542 /435352), koko 8 5 m, pitkät sivut s - n. pitkien sivujen puolessavälissä on väliseinä ja eteläpäädyssä oviaukko. Salvettu koirankaulalle. Kuivaushirsi, jossa kuivausnaulat. Katossa halkaistuja riukuja kuten kelleskatossa. Rakennelman sisällä kasvaa koivuja, joista isoimman rungon halkaisija on 36 cm. Lounaispuolella on 10 x 20 metrin kokoinen heinikkopiha. Kellarin ja rakennelman välissä on puolitynnyrikamina. Rakennelman kaakkoiskulmasta kaakkoon 6 m on kellari (7359529 /435351), jonka mitat 6 x 6 m. Sisämitta n 4 x 5m. Kellarin seinät ovat hiekkavallit, jotka on tuettu sisältä hirsiseinäkehikolla. Syvyys 1,7 m. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän ja kellarin alueelle. Sutigishavainto Kämpän merkitys on epäselvä, metsätyökämpäksi se on pieni ja asuinrakennuksksi se sijaitsee syrjässä. Kamina viittaa kämpän tilapäisasumiseen. Kohde sijaitsee Reutuvaaran lounaisrinteellä Reutujoen itäpuolella. Maasto on hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. 3 Voimassa 2018-12-14T15:08:16 348.10839844 73.85017499
arkeologinenkohde_alue.1114 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1114 136341 {4E18FB2F-1CF9-4B66-9E8A-9C0A55F5047D} Ylin Keskuskankaankoski pato 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Padosta on jäljellä epäselvää kivirakennetta ja lahonneita hirsiä. Parhaiten säilyneessä kohdassa tammen leveys on ollut noin 1,5m. Pato on luultavasti ollut pääosin hirsirakenteinen jossa on ollut kiviarkkumaiset tukirakenteet. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 1.6.2011. Kyseessä on luultavasti uittopato 1900-luvulta. Kolkonjoessa on Raatelammen eteläpuolella Ylin Keskuskankaankoski. Koskessa on padon kohdalla on saari ja pato on rakennettu sen molemmille puolille. Maasto on lehtipuuvoittoista rantametsää ja suopursuja, maapohja moreenia. joessa on padon kohdalla majavan tekemä pato. 3 Voimassa 2011-11-24T12:28:11 503.52734375 138.52835714
arkeologinenkohde_alue.1115 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1115 133888 {4A8090E2-7BC6-467D-B1AA-3E0D3822C244} 1000000823 Vuogojavri 3 ja 4 Asuinpaikka, pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 251 244 ei Rankaman löytämät muinaisjäännöskohteet Vuogojärvi 3 ja 4 sijaitsevat Vuogojárjohkasta etelään. Kohteista on löydetty aiemmin kvartsia sekä pyyntikuoppamainen painanne. Nyt tehdyssä inventoinnissa Vuogojärvi 3 ja 4 yhdistetään yhdeksi muinaisjäännöskohteeksi, josta löydettiin pyyntikuoppia, painanteita, suorakaiteen muotoisia liesilatomuksia sekä kvartsia. Varmoja tai erittäin todennäköisiä pyyntikuoppia alueella on neljä. Pyyntikuoppa 1 on halkaisijaltaan 3.5 m ja 80 cm syvä. Siinä on selkeä, noin 1.5 m leveä ja noin 60 cm korkea valli osassa kuoppaa. Kuopan koordinaatit ovat x 7722307, y 3498510 Pyyntikuoppa 2 on halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 70 cm, kuopassa ei ole valleja. Kuopan koordinaatit ovat x 7722133, y 3498505. Pyyntikuoppa 3 on kooltaan 4 x 2.5 m ja syvyydeltään 90 cm, kuopassa ei ole valleja. Kuopan koordinaatit ovat x 7722010, y 3498415. Pyyntikuoppa/väijyntäpaikka 4 on ilmeisesti jo Rankaman löytämä kuoppa, jonka hän on luokitellut mahdolliseksi väijyntäpaikaksi. Kuoppa on kooltaan 3 x 2 m ja noin metrin syvä. Siinä on toisella puolella korkeat ja selvät suurimmaksi osaksi turpeesta olevat vallit. Edellisten kuoppien lisäksi alueelta löytyi neljä erikokoista painannetta. Ne saattavat olla pyyntikuoppia, mutta myös muuhun käyttöön tehtyjä kuoppia. Ne ovat edellisiä kuoppia pienempiä. Painanne 1 on kooltaan 4 x 2 m ja syvyydeltään 40 cm, sen ympärillä ei ole valleja. Painanteen koordinaatit ovat x 7722218, y 3498471. Painanne 2 on kooltaan 1.5x1 m ja syvyydeltään 30 cm, sen ympärillä ei ole valleja. Painanteen koordinaatit ovat x 7722197, y 3498474. Painanne 3 on kooltaan 2x1.5 m ja syvyydeltään 30 cm, sen ympärillä ei ole valleja. Painanteen koordinaatit ovat x 7722214, y 3498454. Painanne 4 on kooltaan 3x1.5 m ja syvyydeltään 50 cm, sen ympärillä ei ole valleja. Painanteen koordinaatit ovat x 7722135, y 3498505. Kuoppien lisäksi alueelta löytyi ainakin neljä tulisijaa, joista kolme on suorakaiteen muotoista liesilatomusta. Tulisija 1 on kooltaan 75x65, ja siinä on vain reunakivet. Se on muodoltaan suorakaiteen muotoinen. Tulisijan kivet ovat samassa tasossa humuskerroksen kanssa ja osittain vähän peittyneetkin sammalikkoon, joten aivan tuore tulisija ei ole. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 1 kooltaan 140x60 cm. Sen kivet kohoavat viitisen senttimetriä maanpintaa korkeammalle ja tulisija on kokonaan kivetty. Se on suunnaltaan pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Liesilatomuksen koordinaatit ovat x 7721936, y 3498397. Edellisestä liesilatomuksesta vain 80 cm päässä on toinen liesilatomus kohtisuorassa linjassa edelliseen nähden. Se on kooltaan 150x70 cm. Se on edellistä hieman epäselvempi ja siinä on vähemmän kiviä. En ole aiemmin törmännyt näin lähellä toisiaan oleviin liesilatomuksiin. Liesilatomuksen koordinaatit ovat x 7721936, y 3498397. Liesilatomus 3 on ensimmäisestä latomuksesta seitsemän metriä luoteeseen ja samansuuntainen ensimmäisen kanssa. Latomus on kokonaan varpujen peitossa. Se on kooltaan 140 x 60 cm ja kohoaa kymmenisen senttimetriä maanpintaa korkeammalle. Liesilatomuksen koordinaatit ovat x 7721941, y 3498393. Liesilatomukset sijaitsevat noin metrin ympäristöään korkeammalla ja laajalla kumpareella. Edellisten lisäksi alueelta läydettiin paljastuneelta hiekkaläiskältä kvartsikaavin. Löytöpaikan koordinaatit ovat x 7722213, y 3498546 Rajasin yhdeksi kohteeksi sekä Vuogojärvi 3:n että 4:n, koska löytöjen perusteella Vuogojärven itärannalla on laaja moniperiodinen asuinpaikka, eikä ole mielekästä erottaa aluetta kahdeksi kokonaisuudeksi. Pohjois-eteläsuunnassa muinaisjäännösalue on pisimmillään 600 m ja itä-länsisuunnassa 300 m. Asuinpaikaksi sopivaa aluetta on myös rajatun alueen itä- ja eteläpuolella, mutta en ehtinyt tarkastaa aluetta laajemmin. Tuija Rankama on vuonna 1989 löytänyt Vuogojärven rannalta merkkejä muinaisesta asutuksesta (Vuogojärvi 1-4). Nyt tehtyjen ja aikaisempien tehtyjen löytöjen perustella alueella on laaja ja eri aikoina käytössä ollut asuinpaikka. Rankaman aikoinaan löytämät kvartsit ja nyt löydetty kvartsikaavin indikoivat jopa kivikautista asutusta. Toki asutus on voinut olla palon myöhäisempääkin. Suorakaiteen muotoiset liesilatomukset taas viittavaat myöhäisempään asutukseen rautakaudella tai historiallisen ajan alkupuolella. Vuogojávri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata. Idästä järvestä lähtee Vuogojárjohka kohti itää. Järven itä- ja kaakkoisrannalla on muutamia yksityisten omistamia kämppiä ja mökkejä. Esimerkiksi Vuogojárjohkasta noin 650 m pohjoiseen on kaunis asuinkenttä, jossa on useita rakennuksia. Kasvillisuuden perusteella kenttä on ollut käytössä jo kauan. Vuogojávri 3:n ja 4:n ympäristö on hiekkaista tievamaata, joka ulottuu pitkälle itään järven rannasta. Maasto kumpuilee loivasti ja hiekkamaiden väleissä on suojuotteja ja pieniä lampia. Hiekkamaalla kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja ja kenttäkerroksen kasvillisuus muodostuu lähinnä variksenmarjasta ja puolukasta. Pohjakerroksessa valtalajeina ovat porojäkälät ja lapalumijäkälä. Sieltä täältä hiekkainen maa on paljaana porojen tallauksen ja kettujen kaivelujen tuloksena. Ketun koloja alueella on erittäin runsaasti. 3 Voimassa 2019-11-22T11:16:21 112366.87207031 1468.46767291
arkeologinenkohde_alue.1116 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1116 137372 {D2AA8155-370D-475D-ADD6-226161511D0D} Sarvijoki 2 uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 142 ei Padon puinen sulkurakenne on purettu, ainoastaan joitain hirsiä jäljellä. Sulkurakenteen hirsiä on maastossa joen pohjoispuolella. Joen molemmin puolin on kasattu maasta ja kivistä patovalli, jonka leveys on noin 5-6 metriä korkeus 2,5 metriä. Padon kokonaispituus on 94 metriä. Padon etelä- ja pohjoispuolelta on otettu moreenikumpareesta maa-ainesta padon rakentamista varten. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Uittopato löytyi inventoinnissa 10.8.2011. Paikalla on ollut uittopato. Kohde sijaitsee Sarvijoessa Kuhmo-Lieksa -tien länsipuolella. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä, jokirannassa lehtipuuta. 3 Voimassa 2011-11-02T17:46:55 2531.20849609 346.08747977
arkeologinenkohde_alue.1117 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1117 137373 {FB7D199D-0ED9-4C13-91A3-7535F7DD5270} 1000020616 Koivujoki puolustusvarustus 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 142 ei Paikalla on tien molemmin puolin länsi-itäsuuntaisesti lyhyitä taisteluhautajaksoja ja ampumapesäkkeitä noin 410 metrin matkalla. Juoksuhauta on noin metrin leveää ja saman verran syvää. Pesäkkeiden koko vaihtelee. Osassa on havaittavissa jäänteitä hirsirakenteista. Tien länsipuolella varustus on yhtenäisempi. Länsipäässä on kaksi ampumapesäkettä (Koivujoki pesäke 1 ja 2) ja niiden välissä noin 25 m juoksuhautaa (Koivujoki juoksuhauta 3). Näiden itäpuolella on 55 metrin jakso juoksuhautaa, joka päättyy idässä hiekkakuoppaan (Koivujoki juoksuhauta 4). Tien itäpuolella on kolme vaatimattomampaa ampumapesäkettä (Koivujoki pesäke 5, 6 ja 7). Näistä noin 70 m kaakkoon on yksittäinen ampumapesäke ja noin 3 m juoksuhautaa (Koivujoki pesäke 8). Tästä noin 60 m kaakkoon on ampumapesäke (Koivujoki pesäke 9) ja koillinen-luodesuuntainen 30 m pitkä jakso juoksuhautaa (Koivujoki juoksuhauta 10). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Ampumapesäke 1 7066000 641595 Ampumapesäke 2 7065994 641609 Juoksuhauta 3 7065995 641600 Juoksuhauta 4 7065970 641670 Ampumapesäke 5 7065934 641841 Ampumapesäke 6 7065929 641856 Ampumapesäke 7 7065920 641870 Ampumapesäke 8 7065880 641925 Ampumapesäke 9 7065851 641978 Juoksuhauta 10 7065838 641964 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Puolustusvarustukset löydettiin inventoinnissa kirjallisuuden perusteella. Paikalla sijaitsee ns. Koivujoen viivytysasema, joka on yksi Kuhmo - Lieksa -tien puolustusasemista. Aseman linnoittaminen jäi kesken jatkosodan alkaessa (Sillanpää & Immonen 2004: 191). Sillapää R. & Immonen T. 2004: Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella. Paikalla on Salpalinjaan kuuluva viivytysasema. Kohde sijaitsee Kuhmo-Lieksa tien varressa, Koivujoen eteläpuolella. Varustukset on kaivettu jokeen laskevan hiekkaharjanteen päälle. Paikalla kasvaa uudistuskypsää mäntyä. Salpalinja 3 Voimassa 2019-01-04T13:47:00 10043.99023438 973.76837179
arkeologinenkohde_alue.1118 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1118 137396 {7559BC80-E9CE-4072-9EE5-36A815469879} Joki-Teljo maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 155 ei Paikalla on (2,5x1,5x1 m) selkeärajainen maakuoppa (Joki-Teljo maakuoppa 1), jonka pohjalle on muodostunut vieno podsoli, ei selkeitä valleja. Kuopan pohjalle on kasattu oksia. Vieressä on pienempi loivempireunainen kuoppa (2x1,5x0,4 m) (Joki-Teljo maakuoppa 2). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kuoppa 1 7071966 642325 Kuoppa 2 7071988 642328 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Maakuopat löytyivät inventoinnissa 11.8.2011. Paikalla sijaitsee kaksi maakuoppaa. Kohde sijaitsee Joki-Teljon rannalla. Paikalla kasvaa uudistuskypsää männikköä. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2019-01-04T15:20:42 366.00488281 79.91010419
arkeologinenkohde_alue.1119 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1119 137399 {06B3A38C-6992-4BFE-BC12-1B0CB5025192} Otrosjoki uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 172 ei Padon puinen sulkurakenne on purettu. Joen molemmin puolin on kasattu maasta ja kivistä patovalli, jonka leveys noin 4 m ja korkeus noin 2,5 m. Puretun sulkurakenteen hirsiä on maastossa joen molemmilla puolilla. Tammen länsipäätyä leikkaa nykyinen tie. Rakenteen kokonaispituus on 112 metriä. Länsipäässä on hiekkakuoppa, josta on otettu maa-ainesta padon rakentamista varten. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Uittopato löytyi inventoinnissa Sutigistietojen perusteella 11.8.2011. Paikalla on ollut uittopato. Kohde sijaitsee Otrosjoen varressa. Paikalla kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 4 Lakannut 2016-02-22T15:33:13 2455.56347656 289.39697248
arkeologinenkohde_alue.1120 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1120 136162 {4CE6E420-BA2C-41C9-8888-4E6BD0F3216D} Kaksoiskämpänaapa 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 221 ei Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin jäännökset 26 m etäisyydellä toisistaan länsiluode-itäkaakkosuuntaisesti. Koordinaatit ETRS-TM35FIN Kämppä: 7467964 532364, Z 221 Talli: 7467958 532388, Z 221 Kämppä on 8,6 m x 6,8 m kokoinen etelä-pohjoissuuntainen pitkälle lahonnut hirsirakennus. Kämpästä on jäljellä kolme hirsikertaa ja katon vuoliaisia. Nurkat ovat lahonneet ja osittain palaneet. Kattohirsissä on sahattu koirankaulasalvos, osa hirsien päistä on sahattu ja osa veistetty kirveellä. Hirret ovat pyörö- ja pelkkahirsiä. Selkeää uunin paikkaa ei havaittu, mutta rakennuksen koillis- ja kaakkoisnurkissa on turpeen peittämät kohoumat. Rakennuksen sisäpuolella ja länsiseinustalla on kuopat. Suurempi seinustalla oleva kuoppa on soikea 2,5 m x 1,9 m kokoinen ja 70 cm syvä. Kämpän päällä kasvaa mäntyjä ja nuoria koivuja. Kämpän luota löytyi vanha taskumatti ja myrskylyhdyn kanta. Toinen rakennus on mahdollisesti talli. Se on paremmin säilynyt kuin kämppä, mitoiltaan 9,6 m x 8 m kokoinen ja itä-länsisuuntainen. Rakennuksessa on seitsemän hirsikertaa sekä katon vuoliaisia. Rakennus on tehty pyöröhirsistä ja siinä on sahatut koirankaulasalvokset. Osa hirsien päistä on sahattu, osa veistetty, ja ne on jätetty eripituisiksi. Hirret on asetettu salvoslovi ylöspäin. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Rakennuksen länsipäädyn keskellä on 1 m leveä sahattu oviaukko. Itäpäädyssä on kaksi lähes päällekkäistä hirsiin sahattua aukkoa. Alempi aukko on 50 cm leveä, ja se on sahattu yhteen hirteen, ja on 15 cm korkea. Ylempi aukko on 55 cm leveä. Rakennuksessa ei ole uunia. Tallin päällä kasvaa nuoria koivuja. Kohde rajautuu maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille Erkki Heikkisen haastattelussa. Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin jäännökset. Kämppä määritettiin kämpäksi rakenteissa käytettyjen pelkkahirsien perusteella. Rakennukset muistuttavat Yli-Palamakangas 2:n kämppää ja tallia, ja ne voivat olla samanikäisiä. Kohde ajoittuisi silloin 30-40-luvulle. Toisaalta vuoden 1915 Ylikemin hoitoalueen karttaan jälkeenpäin tehtyjen merkintöjen mukaan kämpän lähialueella Kaksoiskämpänmaan alueella on leimattu metsää v. 1920. Kämppä voi liittyä myös näihin hakkuisiin. Kohde sijaitsee Nivatunturin pohjoispuolella Kaksoiskämpänaavan eteläpuolella. Kohteen pohjoispuolella 40 m etäisyydellä on puro, joka yhtyy Luiroon virtaavaan Palamaojaan. Rakennukset sijoittuvat puron rantatörmän reunalle tasanteelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä, ja maaperä on hiekkapohjaista. 3 Voimassa 2018-12-14T15:57:56 744.82983398 119.98863383
arkeologinenkohde_alue.1121 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1121 137159 {637DFC92-184F-4744-A566-830EA20D189A} Tiaisenvaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 220 ei Alueella sijaitsee useita rakennuksen jäännöksiä. Toinen kämpistä (Koivujoki 3 kämppä jäännös 1) on sijainnut padon pohjoispäästä noin 34 metrin luoteeseen. Se on noin 9x9 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka alinta hirsikertaa on säilynyt. Rakennuksen keskellä on uuninpohja ja valurautainen kamiina/hella. Toinen kämpäksi tulkittu rakennuksen jäännös sijaitsee edellisestä noin 47 metriä itään (Koivujoki 3 kämppä jäännös 2). Se on noin 8x8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jossa siinäkin alinta hirsikertaa on säilynyt. Rakennuksen keskellä on (1,5x1,5 m) uuninpohja. Tämän rakennuksen jäännöksen eteläpuolella on saunarakennuksen perustus (6,5x4,5 m) (Koivujoki 3 sauna jäännös 3). Saunassa on erillinen pukuhuone ja noin (1,5x1,5 m) luonnonkivinen kiuas sekä lämminvesitynnyri. Toinen saunarakennuksen jäännös (5x5 m) (Koivujoki 3 sauna jäännös 4) sijaitsee tästä noin 205 metriä länteen. Rakennuksenpohjan yhdessä nurkassa on (2x1,5 m) kiuas. Perustuksen vieressä on lämminvesitynnyri. Alueella on myös mahdollinen tallinpohja, jonka kivijalka on rehevän aluskasvillisuuden peitossa (7x4,5 m) (Koivujoki 3 talli jäännös 5). Lisäksi paikalla on nurkkakivellisen (5x4 m) rakennuksen perusta (Koivujoki 3 rakennus jäännös 6). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7062244 634677 Rakennus 2 7062223 634652 Rakennus 3 7062227 634669 Kaivo 4 7062236 634646 Kaivo 5 7062248 634651 Kellarikuoppa 6 7062231 634658 Sauna 7 7062272 634646 Riihi 8 7062287 634649 Kellarikuoppa 9 7062295 634657 Kellarikuoppa 10 7062162 634627 Lato 11 7062166 634648 Lato 12 7062282 634618 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa kirjallisuuden perusteella 14.7.2011. Kohde esiintyy myös vuoden 1907 metsätalouskartassa (Jongunjoen hoitoalueen yleiskartta 2.) sekä vuoden 1973 peruskartassa, jossa paikalla on kolme kylmänä olevaa rakennusta (432309). Tiaisenvaara kuuluu Jouni Aarnion (1999:191, 195) mukaan alueen vanhimpiin kruununmetsätorppiin ja sen haltijana on vuonna 1860 toiminut Heikki Wäyrynen. Aarnio Jouni 1999: Kaskiviljelystä Metsätöihin. Joensuun Yliopisto - Maantieteenlaitos julkaisuja - publications No 4. Paikalla on autioitunut tila. Kohde sijaitsee Pienen Tiaisenvaaran laella noin 1,2 km Uudenkyläntiestä luoteeseen. Paikalla kasvaa varttunutta vanhoille pelloille istutettua tiheää kuusikkoa. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2011-10-31T10:05:57 27692.43408203 627.27436954
arkeologinenkohde_alue.1122 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1122 137673 {D553277B-737D-4D10-9F78-32BEC6102A86} 1000020831 Skirhasjohkan vankileiri B 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2131 Vankileirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 601 589 ei {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning3\f0\fs24 Kohde koostuu kymmenistä vankileiriin liittyvistä rakenteista, joista useimmat ovat erilaisten majoitusrakennelmien jäännöksiä, lähinnä teltanpaikkoja, mutta myös korsujen ja parakkien jäännöksiä. Suurin osa teltanpaikkojen jäännöksistä on keskittynyt lähelle Skirhasjohkaa melko tiiviiksi ryhmäksi, alueen suurimman parakkimaisen rakennuksen jäännöksen läheisyyteen. Monet teltanpaikat ovat osittain kaivetut moreeniharjanteiden rinteisiin. \par \par Majoitusrakennelmien lisäksi vankileirin alueella on lukuisia erikokoisia kaivantoja, joista osassa on mahdollisesti voinut sijaita rakenteitakin, mutta joista useimmat lienevät syntyneet lähinnä maa-ainesten ottamisen seurauksena, ilmeisesti vankileirin halki kulkevaa huoltotietä tehtäessä. Kaksi kaivantoa todettiin olemuksensa perusteella todennäköisiksi kenttäkäymälöiden paikoiksi. Vankileirin rakenteiden läheisyydessä on myös piikkilankaa, ruostuneitten säilyketölkkien jäännöksiä ja muuta sotahistoriallista esineistöä. Ilmeisesti aluetta kuitenkin on sodan päättymisen jälkeisinä vuosikymmeninä jonkin verran siistitty, koska säilynyt esineistö alueen keskeisissä osissa on vähäisempää kuin syrjemmällä sijaitsevien tukikohtien jäännösten yhteydessä. Moreeniharjanteilla vankileirin läheisyydessä sijaitsevien ampuma-pesäkkeiden ampuma-alat ovat pesäkkeiden suuntautuneisuuden ja maastonmuotojen perusteella sellaiset, että pesäkkeistä on ollut mahdollista kattavasti valvoa koko vankileiriä sekä sen lähialuetta. \par \par \b Korsun jäännös 1 \par \b0 Koordinaatit: X 7676835 / Y 3253232 \par Laajuudeltaan noin 10,0 x 7,0 m kokoinen etelälounas-pohjoiskoillissuuntainen kaivanto, jossa on ilmeisesti sijainnut hirsirakenteinen korsu. Korsu on räjäytetty, mutta kaivannon pohjalla on vielä hirsi-rakenteiden lahonneita jäännöksiä. Korsun jäännösten läheisyydessä on kahdensadan litran öljytynnyristä valmistetun kaminan jäännöksiä, kaminan päällyslevy, tiiliä sekä ruostuneita säilyketölkkejä. \par \par \b Parakin jäännös 1 \par \b0 Koordinaatit: X 7676795 / Y 3253226 \par Suorakaiteen muotoinen, luode-kaakko-suuntainen, koillissivultaan moreeniharjanteen rinteeseen upotettu noin 6,0 x 5,0 m laajuinen tasanne, joka on kaakkois- ja lounaisreunoiltaan suojattu noin metrin korkuisella maavallilla. Kulku parakkiin lienee ollut parakin luoteispäästä, jossa maavallia ei ole. Parakin lämmityslaitteena on ollut kahdensadan litran öljytynnyristä valmistettu tulisija, rakenteeltaan pönttöuunia muistuttava. Esineistöä paikalla lämmityslaitteen jäännösten lisäksi: tiiliä, peltisen savupiipun kappaleita, ruostuneita säilyketölkkejä, sekalaisia metallinkappaleita, lahonnutta puuta. Tästä noin viisitoista metriä luoteeseen sijaitsee parakin jäännös 2. \par \par \b Parakin jäännös 2 \par \b0 Koordinaatit: X 7676812 / Y 3253221 \par Suorakaiteen muotoinen, luode-kaakko-suuntainen, koillissivultaan moreeniharjanteen rinteeseen upotettu noin 4,0 x 3,0 m laajuinen tasanne, jolla vaikuttaa sijainneen ainakin osittain hirsistä koostunut rakennus. Paikalla on lahonneiden hirsien lisäksi kaminan jäännökset, ruostuneita säilyke-tölkkejä, pellinkappaleita, lasipullojen sirpaleita sekä kivihiiltä. Tästä noin viisitoista metriä kaakkoon sijaitsee parakin jäännös 1 ja noin viisi metriä koilliseen moreeniharjanteen päällä kaivanto 10. \par \par \b Parakin jäännös 3 \par \b0 Koordinaatit: X 7676836 / Y 3253208 \par Suorakaiteen muotoisen, itäkoillinen-länsilounassuuntaisen, ilmeisesti polttamalla tuhotun parakin jäännös, mitoiltaan noin 3,0 x 6,0 m. Parakin jäännös sijaitsee moreeniharjanteiden välisessä notkossa, notkoon nähden poikittaisesti suuntautuneena. Esineistöä: kahdensadan litran öljytynnyristä valmistetun kaminan kappaleita, tiiliä, ruostuneita säilyketölkkejä, rautalankaa, kivihiiltä. Parakin jäännöksen kaakkoiskulman vieressä sijaitsee jätekuoppa, joka on käsitelty erillisenä alakohteena. \par \par \b Teltanpaikka 1 \par \b0 Koordinaatit: X 7676869 / Y 3253295 \par Pyöreä, halkaisijaltaan noin kahdeksanmetrinen tasanne, jonka pohja-ala on noin 0,2 m ympäröivää maanpintaa syvemmällä. Teltanpaikan eteläosassa on jonkin raskaan ajoneuvon lumiketju. \par \par \b Teltanpaikka 2 \par \b0 Koordinaatit: X 7676866 / Y 3253266 \par Pyöreä, halkaisijaltaan noin kahdeksanmetrinen tasanne, kaivettu eteläreunaltaan noin 0,4 m ja pohjois-reunaltaan noin 0,2 m ympäröivää maanpintaa syvemmälle. Eteläpuolelta teltanpaikkaa kiertää noin puolen metrin korkuinen valli. Teltan oviaukko lienee ollut kohti luodetta, jolla suunnalla noin metrin etäisyydellä teltanpaikan reunalta sijaitsee kaivanto 3. \par \par \b Teltanpaikka 3 \par \b0 Koordinaatit: X 7676871 / Y 3253252 \par Pyöreä, halkaisijaltaan noin seitsemänmetrinen tasanne, jonka pohja-ala on noin 0,3 m ympäröivää maanpintaa syvemmällä. Teltanpaikkaa kiertää suojavalli, joka on keskimäärin noin 0,3 m korkuinen. Vallin katkaisevat teltanpaikan etelä- ja kaakkoisreunoilla noin neliömetrin laajuiset teltanpaikan pohjan tasalle kaivetut eteistilamaiset kuopanteet, joista ainakin toinen ilmentänee teltan oviaukon paikkaa. Teltanpaikan pohjoispuolella sijaitsee kaivanto 4. \par \par \b Teltanpaikka 4 \par \b0 Koordinaatit: X 7676836 / Y 3253208 \par Pyöreä, tasoitettu halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka luona kahdensadan litran tynnyristä valmistetun kaminan jäännöksiä, lasipullojen kappaleita, peltisen sangon jäännökset sekä kivihiiltä. \par \par \b Kaivanto 1 \par \b0 Koordinaatit: X 7676876 / Y 3253297 \par Pyöreä, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä, syvyys noin metri. Teltanpaikka 1:n pohjoispuolella, noin kahden metrin etäisyydellä teltanpaikan reunalta. \par \par \b Kaivanto 2 \par \b0 Koordinaatit: X 7676864 / Y 3253288 \par Pyöreä, halkaisijaltaan noin 2,0 metriä, syvyys 0,8 metriä. Teltanpaikka 1:n lounaispuolella, noin kahden metrin etäisyydellä teltanpaikan reunalta. \par \par \b Kaivanto 6 \par \b0 Koordinaatit: X 7676829 / Y 3253273 \par Jokseenkin suorakaiteen muotoinen, pohjois-eteläsuuntainen, mitoiltaan noin 6,0 x 4,0 m. Kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen, itälaidaltaan noin kahden metrin syvyinen, länsilaidaltaan noin metrin syvyinen. Vaikuttaa ilmeisimmin maa-ainesten ottamiseksi kaivetulta, kaivettu mahdollisesti saksalaisten huoltotien tekemistä varten, koska tieura kulkee aivan kaivannon vierestä. \par \par \b Kaivanto 10 \par \b0 Koordinaatit: X 7676814 / Y 3253225 \par Soikea, lounais-koillissuuntainen, mitoiltaan noin 1,5 x 1,0 m. Syvyys noin 0,6 metriä. Ilmeisimmin kaivanto on ampumapesäke, jonka ampuma-ala suuntautuu Skirhasjohkan laaksoon, sektorille luoteesta koilliseen. Kaivannon koillisreunaan on upotettu hirsi, mahdollisesti aseen tukemista varten. Kaivannon vieressä on kasa kivihiiltä. Tästä noin kymmenen metriä luoteeseen sijaitsee vastaavanlainen kaivanto 11. \par \par \b Kaivanto 11 \par \b0 Koordinaatit: X 7676825 / Y 3253220 \par Soikea, lounais-koillissuuntainen, mitoiltaan noin 1,5 x 1,0 m. Syvyys noin 0,6 metriä. Ilmeisimmin kaivanto on ampumapesäke, jonka ampuma-ala suuntautuu Skirhasjohkan laaksoon, luoteesta koilliseen. Tästä noin kymmenen metriä kaakkoon sijaitsee vastaavanlainen kaivanto 10. \par \par \b Jätekuoppa \par \b0 Koordinaatit: X 7676833 / Y 3253212 \par Pyöreä, halkaisijaltaan noin metrin laajuinen, noin puolen metrin syvyinen kaivanto, jonka pohjalla on lukuisia ruostuneita säilyketölkkejä sekä runsaasti lasipullojen sirpaleita. Kuoppa sijaitsee parakin jäännös 3:n kaakkoiskulman vieressä. \par \par \b Kehämäinen kivetty tulisija \par \b0 Koordinaatit: X 7676837 / Y 3253275 \par Pyöreä, halkaisija noin 0,7 metriä. Kivien halkaisija noin 15-20 cm. Tulisijan keskelle kaivetusta lapionpistosta todettiin ohut pintaturve ja sen alla hiilikerros. \par \par \b Polttopuukasa \par \b0 Koordinaatit: X 7676836 / Y 3253208 \par Pino lahonneita koivurankoja. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning3\f0\fs24 Kohde rajautuu alueelta tavattujen rakenteiden rajaamalle alueelle, jonka halkaisija on useita satoja metrejä. Kohteen aluerajauksen sisälle sijoittuvat myös aiemmin dokumentoidut kaksi ampumapesäkettä kohteessa Saana 1, ja niiden voidaankin katsoa kuuluvan pikemminkin osaksi Skirhasjohkan vankileirin jäännöksiä kuin itsenäiseksi kohdekokonaisuudeksi. Erityyppiset alakohteet muodostavat vankileirin alueen sisällä pienialaisempia keskittymiä. Ampumapesäkkeet ovat keskittyneet enimmäkseen vankileirin jäännösten länsipuolelle, ja läntisimmät korsujen jäännökset sijaitsevat aivan ampumapesäkkeiden läheisyydessä. Parakin paikoista useimmat ovat lähekkäin moreeniharjanteiden välisessä suojaisessa notkelmassa, ja teltanpaikoista pääosa sijaitsee kahtena keskittymänä Skirhasjohkan varrella. Skirhas-johkan pohjoispuolella kohteeseen liittyvät vain yksi huonosti säilynyt ampumapesäke sekä kaksi vähäistä kaivantoa, joten keskeisiltä osiltaan kohteen voidaan todeta sijaitsevan joen eteläpuolella. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning3\f0\fs24 Skirhasjohkan laaksossa, Saana-tunturin pohjoispuolella, pääosin puurajan yläpuolella, on sijainnut toisen maailmansodan aikana saksalaisten sotavankileiri, jossa on ollut vangittuina itärintamalta tuotuja venäläisiä sotavankeja. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavassa piirroksessa ja majoitusrakennelmista tehdyssä luettelossa kyseiselle alueelle ei kuitenkaan ole merkitty mitään rakenteita. Vuonna 2008 Pirjo Rautiainen on dokumentoinut Skirhasjohkan eteläpuolelta kaksi ampumapesäkettä, jotka vaikuttavat olevan osa vankileiriin liittyvien rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta (kohde Saana 1). \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning3\f0\fs24 Skirhasjohkan vankileirin jäännökset muodostavat hyvin säilyneen, sotahistoriallisesti merkittävän kohdekokonaisuuden, jonka säilyminen nykytilassaan tulisi turvata. Vankileirin rakenteet ovat avoimessa tunturimaastossa hyvin nähtävillä, ja niiden sijainti melko lähellä Kilpisjärven matkailupalveluja ja merkityn luontopolun varrella mahdollistaa kohteen hyödyntämisen alueen sotahistorian esittelyssä. Vankileirin jäännökset kartoitettiin alueen tarkastuksen yhteydessä pääpiirteissään, mutta kohteen eri osissa tapahtuneiden toimintojen kattavampi selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. Vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, että vankileirin vartijat lienevät majoittuneet ampumapesäkkeiden lähellä sijainneissa korsuissa, kun puolestaan vangit lienevät sijoitetut telttoihin, joiden paikat todettiin tiiviinä ryhmänä Skirhasjohkan varrella kohteen itäosassa. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning3\f0\fs24 Kohteen keskeiset osat sijaitsevat Skirhasjohkan laaksossa, laaksoa ympäröivillä moreeniharjanteilla sekä harjanteiden välisissä notkelmissa, lähes kokonaisuudessaan joen eteläpuolella. Jehkas-tuntureille johtava saksalaisten huoltotie kulkee jokivartta myötäillen vankileirin jäännösten halki, ja myös Saanan pohjoispuolen merkitty luontopolku sivuaa vankileiriä. Luontopolun varrella on vankileiristä kertova opastustaulu. Aivan joen lähellä maasto on melko tasaista, heinikkoista, ja joen varrella kasvaa katajia sekä muutamia tunturikoivuja. Jokilaaksoa ympäröivät harjanteet ovat karuja ja kivisiä, puutonta tunturipaljakkaa, jolla aluskasvillisuus on vähäistä, koostuen lähinnä varvuista, sammalista ja jäkälistä. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2011-10-17T12:18:54 10647.67785645 392.75699254
arkeologinenkohde_alue.1123 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1123 137674 {28CCFECE-FB47-45B4-BB2A-B2AE2BB5770C} 1000020831 Skirhasjohkan vankileiri C 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2131 Vankileirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 38 II maailmansota 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 620 602 ei Kohde koostuu kymmenistä vankileiriin liittyvistä rakenteista, joista useimmat ovat erilaisten majoitusrakennelmien jäännöksiä, lähinnä teltanpaikkoja, mutta myös korsujen ja parakkien jäännöksiä. Suurin osa teltanpaikkojen jäännöksistä on keskittynyt lähelle Skirhasjohkaa melko tiiviiksi ryhmäksi, alueen suurimman parakkimaisen rakennuksen jäännöksen läheisyyteen. Monet teltanpaikat ovat osittain kaivetut moreeniharjanteiden rinteisiin. Majoitusrakennelmien lisäksi vankileirin alueella on lukuisia erikokoisia kaivantoja, joista osassa on mahdollisesti voinut sijaita rakenteitakin, mutta joista useimmat lienevät syntyneet lähinnä maa-ainesten ottamisen seurauksena, ilmeisesti vankileirin halki kulkevaa huoltotietä tehtäessä. Kaksi kaivantoa todettiin olemuksensa perusteella todennäköisiksi kenttäkäymälöiden paikoiksi. Vankileirin rakenteiden läheisyydessä on myös piikkilankaa, ruostuneitten säilyketölkkien jäännöksiä ja muuta sotahistoriallista esineistöä. Ilmeisesti aluetta kuitenkin on sodan päättymisen jälkeisinä vuosikymmeninä jonkin verran siistitty, koska säilynyt esineistö alueen keskeisissä osissa on vähäisempää kuin syrjemmällä sijaitsevien tukikohtien jäännösten yhteydessä. Moreeniharjanteilla vankileirin läheisyydessä sijaitsevien ampuma-pesäkkeiden ampuma-alat ovat pesäkkeiden suuntautuneisuuden ja maastonmuotojen perusteella sellaiset, että pesäkkeistä on ollut mahdollista kattavasti valvoa koko vankileiriä sekä sen lähialuetta. Teltanpaikka 5 Koordinaatit: X 7676589 / Y 3253435 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka kaakkoisreuna on kaivettu noin metrin syvyyteen moreeniharjanteen rinteeseen. Esineistö: ruostuneita säilyketölkkejä. Teltanpaikka 6 Koordinaatit: X 7676596 / Y 3253425 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka pohja-ala on noin puoli metriä ympäröivää maanpintaa syvemmällä. Keskelle tasannetta on kasattu kivistä halkaisijaltaan noin 0,6 metrin laajuinen latomus, joka lienee toiminut kaminan alustana. Esineistö: ruostuneita säilyketölkkejä. Teltanpaikka 7 Koordinaatit: X 7676608 / Y 3253435 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kahdeksanmetrinen tasanne, jonka pohja-ala on noin puoli metriä ympäröivää maanpintaa syvemmällä. Teltanpaikan luoteisreunalle on kasattu halkaisijaltaan noin 1,5 m laajuinen, noin 0,3 m korkuinen kiviröykkiö halkaisijaltaan noin 15-30 cm kokoisista kivistä. Esineistö: kaminan kansipelti, ruostuneita säilyketölkkejä. Teltanpaikka 8 Koordinaatit: X 7676629 / Y 3253432 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka eteläreuna on upotettu noin metrin syvyyteen moreeniharjanteen rinteeseen. Esineistö: ruostuneita säilyketölkkejä. Teltanpaikka 9 Koordinaatit: X 7676642 / Y 3253471 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka kaakkoisreuna on kaivettu noin metrin syvyyteen moreeniharjanteen rinteeseen. Keskivaiheilla on halkaisijaltaan noin 15-20 cm kokoisista kivistä kasattu neliömäinen, noin neliömetrin laajuinen latomus, joka lienee toiminut kaminan alustana. Teltanpaikka 10 Koordinaatit: X 7676648 / Y 3253490 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka kaakkoisreuna on kaivettu noin 0,7 metrin syvyyteen moreeniharjanteen rinteeseen. Esineistö: rautalankaa. Teltanpaikka 11 Koordinaatit: X 7676657 / Y 3253450 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka eteläreuna on kaivettu noin puolen metrin syvyyteen moreeniharjanteen rinteeseen. Teltanpaikka 12 Koordinaatit: X 7676663 / Y 3253476 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne. Tasanne on osittain reunustettu kivillä, joiden halkaisija on noin 20 cm. Kenttäkäymälä 1 Koordinaatit: X 7676639 / Y 3253415 Suorakaiteen muotoinen, luode-kaakkosuuntainen kaivanto, pituus noin 4 metriä, leveys noin 1,5 metriä, syvyys noin metri. Kaivannon koillis- ja kaakkoissivuilla on kivensekaiset maavallit, lounaissivulla moreeniharjanteen rinne. Kaivannon päällä vaikuttaa olleen noin 4 x 2 m laajuinen rakennus. Kenttäkäymälä 2 Koordinaatit: X 7676572 / Y 3253434 Suorakaiteen muotoinen, koillis-lounaissuuntainen kaivanto, pituus noin 4 metriä, leveys noin 1,5 metriä, syvyys noin metri. Kaivettu moreeniharjanteen rinteen suuntaisesti. Molemmissa päissä noin kahden metrin mittaiset, metrin levyiset ja noin puolen metrin korkuiset kivensekaiset maavallit. Kaakkoissivu upotettu moreeniharjanteen rinteeseen noin puolen metrin verran, luoteissivu avoin. 30.7.2019 tehdyssä tarkastuksessa kohteessa ei havaittu muutoksia. Kohde rajautuu alueelta tavattujen rakenteiden rajaamalle alueelle, jonka halkaisija on useita satoja metrejä. Kohteen aluerajauksen sisälle sijoittuvat myös aiemmin dokumentoidut kaksi ampumapesäkettä kohteessa Saana 1, ja niiden voidaankin katsoa kuuluvan pikemminkin osaksi Skirhasjohkan vankileirin jäännöksiä kuin itsenäiseksi kohdekokonaisuudeksi. Erityyppiset alakohteet muodostavat vankileirin alueen sisällä pienialaisempia keskittymiä. Ampumapesäkkeet ovat keskittyneet enimmäkseen vankileirin jäännösten länsipuolelle, ja läntisimmät korsujen jäännökset sijaitsevat aivan ampumapesäkkeiden läheisyydessä. Parakin paikoista useimmat ovat lähekkäin moreeniharjanteiden välisessä suojaisessa notkelmassa, ja teltanpaikoista pääosa sijaitsee kahtena keskittymänä Skirhasjohkan varrella. Skirhas-johkan pohjoispuolella kohteeseen liittyvät vain yksi huonosti säilynyt ampumapesäke sekä kaksi vähäistä kaivantoa, joten keskeisiltä osiltaan kohteen voidaan todeta sijaitsevan joen eteläpuolella. Skirhasjohkan laaksossa, Saana-tunturin pohjoispuolella, pääosin puurajan yläpuolella, on sijainnut toisen maailmansodan aikana saksalaisten sotavankileiri, jossa on ollut vangittuina itärintamalta tuotuja venäläisiä sotavankeja. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavassa piirroksessa ja majoitusrakennelmista tehdyssä luettelossa kyseiselle alueelle ei kuitenkaan ole merkitty mitään rakenteita. Vuonna 2008 Pirjo Rautiainen on dokumentoinut Skirhasjohkan eteläpuolelta kaksi ampumapesäkettä, jotka vaikuttavat olevan osa vankileiriin liittyvien rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta (kohde Saana 1). Skirhasjohkan vankileirin jäännökset muodostavat hyvin säilyneen, sotahistoriallisesti merkittävän kohdekokonaisuuden, jonka säilyminen nykytilassaan tulisi turvata. Vankileirin rakenteet ovat avoimessa tunturimaastossa hyvin nähtävillä, ja niiden sijainti melko lähellä Kilpisjärven matkailupalveluja ja merkityn luontopolun varrella mahdollistaa kohteen hyödyntämisen alueen sotahistorian esittelyssä. Vankileirin jäännökset kartoitettiin alueen tarkastuksen yhteydessä pääpiirteissään, mutta kohteen eri osissa tapahtuneiden toimintojen kattavampi selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. Vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, että vankileirin vartijat lienevät majoittuneet ampumapesäkkeiden lähellä sijainneissa korsuissa, kun puolestaan vangit lienevät sijoitetut telttoihin, joiden paikat todettiin tiiviinä ryhmänä Skirhasjohkan varrella kohteen itäosassa. {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning3\f0\fs24 Kohteen keskeiset osat sijaitsevat Skirhasjohkan laaksossa, laaksoa ympäröivillä moreeniharjanteilla sekä harjanteiden välisissä notkelmissa, lähes kokonaisuudessaan joen eteläpuolella. Jehkas-tuntureille johtava saksalaisten huoltotie kulkee jokivartta myötäillen vankileirin jäännösten halki, ja myös Saanan pohjoispuolen merkitty luontopolku sivuaa vankileiriä. Luontopolun varrella on vankileiristä kertova opastustaulu. Aivan joen lähellä maasto on melko tasaista, heinikkoista, ja joen varrella kasvaa katajia sekä muutamia tunturikoivuja. Jokilaaksoa ympäröivät harjanteet ovat karuja ja kivisiä, puutonta tunturipaljakkaa, jolla aluskasvillisuus on vähäistä, koostuen lähinnä varvuista, sammalista ja jäkälistä. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2011-10-17T12:24:07 8512.01074219 401.52723579
arkeologinenkohde_alue.1124 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1124 137676 {A0F1F940-9D00-4824-A663-01E39514B053} 1000020832 Skirhasjohkan majoitusalue A 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 535 505 ei Kohde koostuu kymmenistä rakenteista, joista useimmat ovat majoitusrakennelmien jäännöksiä, lähinnä teltanpaikkoja, mutta myös korsujen ja parakkien jäännöksiä. Jäännökset sijaitsevat löyhinä ryhminä alueen halki kulkevan tieuran varrella, alueen kahden lammen läheisyydessä sekä moreeniharjanteiden rinteillä ja niiden välisissä notkelmissa. Majoitusrakennelmien lisäksi alueelta tavattiin tallien jäännöksiä ja lukuisia kaivantoja, joista muutamien käyttötarkoitus voitiin kohtalaisella todennäköisyydellä määrittää; ainakin yksi ilmeinen kenttäkäymälä sekä kolme todennäköistä vartiopaikkaa tunnistettiin. Useimpien kaivantojen halkaisija on 0,5-1,5 m ja kaivannot ovat tyypillisesti noin puolen metrin syvyisiä, suurimmat kuitenkin halkaisijaltaan noin kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä. Useimmat kaivannot lienevät lähipuolustusasemien ja jätekuoppien jäännöksiä. Kaivantoja ei kattavasti kartoitettu. Alueelta tavattiin myös runsaasti ja monipuolisesti sotahistoriallista esineistöä. Tavanomaisimpia esineitä olivat kaminoiden jäännökset, ruostuneet säilyketölkit, rautalangan pätkät sekä lasipullojen sirpaleet, mutta muutakin pienesineistöä havaittiin. Runsainta esineistö oli niiden rakenteiden yhteydessä, jotka olivat kauimpana alueen halki kulkevalta tieuralta. Aluetta tarkastettiin lähinnä tieuran suuntaa noudattavalla noin sadan metrin levyisellä vyöhykkeellä, joten todennäköisesti kauempana tiestä sijaitsee vielä toistaiseksi kartoittamattomia jäännöksiä. Parakin jäännös 5 Koordinaatit: X 7678412 / Y 3251962 Suorakaiteen muotoinen, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, noin 9,0 x 5,0 m kokoinen palaneen rakennuksen pohja. Rakennuksen pohjan itäosa on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin metrin syvyydelle. Esineistö: kaminan jäännöksiä, pellinkappaleita, kattohuovan kappaleita, ruostuneita säilyketölkkejä. Parakin jäännöksen kaakkoiskulmalta lähtee moreeniharjanteen ylärinteen suuntaan noin seitsemän metrin mittainen, puoli metriä leveä ja noin 0,3 metrin syvyinen ojamainen kaivanto, joka johtaa laajempaan, vartiopaikaksi tulkittuun poteromaiseen kaivantoon (vartiopaikka 1). Parakin jäännös 6 Koordinaatit: X 7678384 / Y 3252006 Suorakaiteen muotoinen, itä-länsisuuntainen, noin 7,0 x 5,0 m kokoinen rakennuksen pohja, aivan alueen halki kulkevan tieuran vieressä, tien eteläpuolella. Rakennuksen pohjan etelälaita on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 1,5 metrin syvyydelle. Esineistö: kaminan jäännöksiä, peltisen savupiipun kappaleita, ruostuneita säilyketölkkejä. Parakin jäännöksen keskivaiheilla on muutamia vuosia sitten poltettu nuotiota, todennäköisimmin retkeilijöiden toimesta. Parakin jäännös 7 Koordinaatit: X 7678425 / Y 3252150 Suorakaiteen muotoinen, luode-kaakkosuuntainen, noin 8,0 x 7,0 m kokoinen palaneen rakennuksen pohja. Sijaitsee kahden pienen lammen välisessä tasanteella, suojaisassa kohdassa. Lattiarakenteita on hiiltyneinä jonkin verran säilynyt. Rakennuksen pohjan keskellä on tiilistä ladottu, nelikulmainen kaminan alusta, jonka halkaisija on noin metri. Kamina on lähes toimintakuntoisena kyseisen latomuksen vieressä. Esineistö: kamina, pellinkappaleita. Myös lampien rantavedessä näkyy runsaasti lampiin upotettua sotahistoriallista esineistöä. Parakin jäännös 8 Koordinaatit: X 7678377 / Y 3252090 Suorakaiteen muotoinen, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, noin 10,0 x 5,0 m kokoinen rakennuksen pohja, jonka itäreuna on kaivettu noin moreeniharjanteen rinteeseen noin 1,5 metrin syvyydelle. Rakenteista on jäljellä vain lahoja puunkappaleita. Esineistö: pellinkappaleita, ruostuneita säilyketölkkejä. Parakin jäännöksen koilliskulmalta lähtee moreeniharjanteen ylärinteen suuntaan noin viiden metrin mittainen, metrin levyinen ja noin 0,5 metrin syvyinen ojamainen kaivanto, joka johtaa laajempaan, vartiopaikaksi tulkittuun poteromaiseen kaivantoon (vartiopaikka 2). Teltanpaikka 13 Koordinaatit: X 7678475 / Y 3251873 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka itäreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,5 metrin syvyydelle. Kulku tasanteella sijainneeseen telttaan on ilmeisesti ollut lännestä. Teltanpaikan läheisyydessä ovat öljytynnyristä valmistetun kaminan jäännökset. Teltanpaikka 14 Koordinaatit: X 7678425 / Y 3251989 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne. Ainakin teltan luoteisseinustalla ovat olleet seinän suuntaiset hirret lattia-alan reunoilla, ovat jo pitkälti lahonneet, mutta vielä paikoillaan. Esineistö: kaminan jäännöksiä, ruostuneita säilyketölkkejä, lasipullojen sirpaleita, kivihiiltä. Teltanpaikka 15 Koordinaatit: X 7678414 / Y 3252098 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka itäreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 1,5 metrin syvyydelle. Länsireunalle on kasattu itäreunalta kaivettua maata, jotta teltanpaikasta on saatu tasainen. Keskellä teltanpaikkaa on neliönmuotoinen tiilistä ladottu kaminan alusta, jonka halkaisija on noin metri. Esineistö: ruostuneita säilyketölkkejä. Teltanpaikka 16 Koordinaatit: X 7678466 / Y 3252135 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka reunoja kiertää noin 0,2 metrin korkuinen maasta kasattu suojavalli. Teltanpaikan lattia-alan reunoilla ovat seiniensuuntaiset liki tyystin lahonneet laudat. Esineistö: pellinkappaleita, metalliverkkoa, ruostuneita säilyketölkkejä, lahonneita lautoja. Tallin jäännos 1 Koordinaatit: X 7678417 / Y 3252069 Suorakaiteen muotoinen, luode-kaakkosuuntainen, noin 10,0 x 4,0 m kokoinen rakennuksen pohja. Rakenteista säilyneet seiniensuuntaiset pohjahirret sekä ilmeiset pilttuitten reunapuut. Esineistö: rauta-lankaa ja kookas luunkappale, todennäköisesti naudan tai hevosen luu. Tallin jäännös 2 Koordinaatit: X 7678460 / Y 3252193 Suorakaiteen muotoinen, koillis-lounaissuuntainen, noin 10,0 x 4,0 m kokoinen rakennuksen pohja. Säilyneistä rakenteista ovat hahmotettavissa pilttuitten paikat, ilmeisesti talli on ollut viidelle hevoselle. Esineistö: metalliverkkoa. Tallin jäännös 3 Koordinaatit: X 7678445 / Y 3252155 Suorakaiteen muotoinen, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, noin 10,0 x 4,0 m kokoinen, ainakin osittain palaneen rakennuksen pohja. Rakenteista jäljellä ainoastaan pilttuiden lahonneita jäännöksiä. Vartiopaikka 1 (?) Koordinaatit: X 7678407 / Y 3251972 Suorakaiteen muotoinen, noin 2,0 x 1,0 m kokoinen kaivanto, syvyydeltään noin puoli metriä. Kaivanto on mahdollisesti ollut katettu, sillä kaivannon vieressä on aaltopellin kappale. Ilmeisimmin kaivanto on parakin jäännös 5:een liittyvä lähivartiomiehen vartiopaikka. Vartiopaikka 2 (?) Koordinaatit: X 7678382 / Y 3252095 Suorakaiteen muotoinen, noin 2,0 x 1,0 m kokoinen kaivanto, syvyydeltään noin puoli metriä. Ilmeisimmin kaivanto on parakin jäännös 8:aan liittyvä lähivartiomiehen vartiopaikka. Kohde on pitkänomainen, yli kilometrin mittainen ja saksalaisen huoltotien suuntaa seuraava, vähintään sadan metrin levyinen vyöhyke, jolla sijaitsevat jäännökset esiintyvät löyhinä keskittyminä, mutta muodostavat kuitenkin samalla myös laaja-alaisen toiminnallisen kokonaisuuden. Kohdetta ei voida pitää kokonaan kartoitettuna, vaan kohteen aluerajausta laajentavia jäännöksiä sijaitsee todennäköisesti vielä varsin monilukuisesti kauempana tieuralta olevilla alueilla, joita ei ole kattavasti läpikäyty. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavasta piirroksesta ja majoitusrakennelmista tehdystä luettelosta käy ilmi, että Käsivarrentieltä Siilasjärven kohdalta alkavan, Jehkas-tuntureille nousevan saksalaisten huoltotien alku-päässä, tunturikoivikossa Skirhasjohkan varrella, on sijainnut laaja majoitusalue. Alueella on piirroksen mukaan ollut kymmenen parakkia, kaksi tallia, autosuoja, ilmatorjunta-asema sekä majoitusrakennelmiin liittyviä lähipuolustusasemia (alue E2). Myös Käsivarrentien länsipuolella, tien ja Siilasjärven rannan välillä, on runsaasti sotahistoriallisten rakenteiden jäännöksiä (alue E3), mutta niitä ei toistaiseksi ole kattavasti kartoitettu. Ylempänä joen varrella, metsänrajan yläpuolella, ovat sijainneet tykistön tuliasemat ja toinen ilmatorjunta-asema (alue E1). Vielä korkeammalla jokivarressa on ollut laaja sotavankileiri (kohde Skirhasjohkan vankileiri), jonka jäännöksiä kartoitettiin melko laajasti kesällä 2011. Skirhasjohkan suuntaa myötäilevän saksalaisten huoltotien varrella on sijainnut laaja-alainen ja miehitykseltään vahva majoitusalue. Useimmat alueen rakenteiden jäännöksistä vaikuttavat säilyneen sodan päättymisen jälkeen jokseenkin koskemattomina. Ainakin sotahistoriallisilta jäännöksiltään keskeisimmät osat alueesta tulisi säilyttää nykytilassaan. Myös alueen halki kulkevan tien linjaus tulisi pitää ennallaan, koska tien merkitys kulkuväylänä tukikohtien, majoitusalueiden ja myös Skirhasjohkan vankileirin välillä on selvästi ollut erittäin merkittävä, ja sitä voidaankin pitää tärkeimpänä Käsivarrentien ja Jehkas-tuntureiden välisen alueen sotahistoriallisia kohteita toisiinsa sitovana tekijänä. Kohde sijaitsee Skirhasjohkan suuntaa noudattelevan saksalaisen huoltotien varrella, suurimmalta osin tunturikoivikossa joen pohjoispuolella. Alue on loivahkosti kohti itää ja koillista kohoavaa, moreeni-harjanteiden kirjavoimaa. Alueella on myös kaksi pientä lampea. Kasvillisuus on enimmäkseen tunturi-koivikkoa, mutta muutamat korkeimmalla sijaitsevat jäännökset Skirhasjohkan eteläpuolella ovat puuttomalla tunturipaljakalla, jossa kasvillisuutta hallitsevat varvut, jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2011-10-17T12:36:11 18480.30554199 834.47666755
arkeologinenkohde_alue.1125 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1125 137677 {4F9BF8C0-A9A3-4CC6-8254-3B879A415618} 1000020832 Skirhasjohkan majoitusalue B 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 560 530 ei Kohde koostuu kymmenistä lähinnä ovat majoitusrakennelmien jäännöksistä. Sijaitsevat löyhinä ryhminä tieuran varrella, kahden lammen läheisyydessä sekä moreeniharjanteiden rinteillä ja niiden välinotkelmissa. Lisäksi on tallien jäännöksiä ja lukuisia kaivantoja, joista yksi lienee kenttäkäymälä sekä 3 todennäköistä vartiopaikkaa. Useimmat kaivannot lienevät lähipuolustusasemien ja jätekuoppien jäännöksiä. Kaivantoja ei kattavasti kartoitettu. Alueella on myös runsaasti sotahistoriallista esineistöä. Tavanomaisimpia esineitä olivat kaminoiden jäännökset, säilyketölkit, rautalangan pätkät sekä pullojen sirpaleet, mutta muutakin pienesineistöä on. Runsainta esineistö on niiden rakenteiden yhteydessä, jotka olivat kauimpana alueen halki kulkevalta tieuralta. Aluetta tarkastettiin lähinnä tieuran suuntaa noudattavalla noin 100 m levyisellä vyöhykkeellä, joten todennäköisesti kauempana tiestä on toistaiseksi kartoittamattomia jäännöksiä. Korsun jäännös 1 Koordinaatit: X 7678029 / Y 3252470. Moreeniharjanteen rinteeseen kaivetun hirsirakenteisen korsun jäännös. Hirsirakenteita on säilynyt lähinnä eteistilasta. Kulku luoteesta. Korsun sisätila on ollut suorakulmainen, Ø 4-5 m. Korsu lienee räjäytetty, kuopan halkaisija on noin 7 m. Esineistö: kaminan jäännöksiä, pullojen sirpaleita, säilyketölkkejä. Korsun jäännös 2 Koordinaatit: X 7677947 / Y 3252523. Moreeniharjanteen laen pohjoisreunalle kaivetun hirsirakenteisen korsun jäännös. Hirsirakenteita on säilynyt lähinnä eteistilasta. Kulku pohjoisesta, ja korsun sisätila on ollut suorakulmainen, halkaisijaltaan noin 4-5 m. Länsisivulla ollut ikkuna. Korsu lienee räjäytetty ja kuopan halkaisija on noin 7 m. Kattohuovan kappaleita. Korsun jäännös 3 Koordinaatit: X 7678088 / Y 3252343. Moreeniharjanteen rinteeseen, lähes harjanteen laelle kaivetun, ilmeisesti hirsirakenteisen korsun jäännös. Kulku pohjoisesta ja sisätila ollut suorakulmainen, kooltaan noin 6,0 x 4,0 m. Jäännöksen eteläpuolella noin 2 m etäisyydellä on halkaisijaltaan noin 2 m ja noin 1 m syvyinen kaivanto, todennäköisesti vartiopaikka (3). Korsun jäännös 4 Koordinaatit: X 7677821 / Y 3252491. Moreeniharjanteen rinteeseen kaivetun, hirsirakenteisen korsun jäännös. Kulku pohjoisesta ja korsun sisätila ollut suorakulmainen, kooltaan noin 5,0 x 5,0 m. Korsun eteistilan hirsirakenteita on vähän säilynyt. Korsun jäännös 5 Koordinaatit: X 7677815 / Y 3252501. Moreeniharjanteen rinteeseen kaivetun hirsirakenteisen korsun jäännös. Kulku pohjoisesta, sisätila ollut suorakulmainen, kooltaan noin 5,0 x 5,0 m. Korsun eteistilan hirsirakenteita on vähän säilynyt. Korsun jäännös 6 Koordinaatit: X 7677822 / Y 3252516. Skirhasjohkan jyrkkään rantatörmään kaivetun, ilmeisesti hirsirakenteisen korsun jäännös. Törmästä vyörynyt hiekka on peittänyt jäännökset lähes täysin, mutta ovelle johtaneen käytävän suuaukon rakenteet ovat näkyvissä. Parakin jäännös 1 Koordinaatit: X 7678051 / Y 3252468. Suorakaiteen muotoinen, noin 7,0 x 4,0 m rakennuksen pohja. Luoteispäässä on kivistä ladottu noin 0,5 m korkuinen suojavalli. Esineistö: 200 l öljytynnyristä valmistetun kaminan jäännökset, säilyketölkkejä, pullojen sirpaleita. Parakin jäännös 2 Koordinaatit: X 7678029 / Y 3252460. Suorakaiteen muotoinen, noin 9,0 x 4,0 m rakennuksen pohja, aivan moreeniharjanteen juurella. Rautalankaa, pullojen sirpaleita. Parakin jäännös 3 Koordinaatit: X 7677911 / Y 3252478. Suorakaiteen muotoinen, noin 7,0 x 4,0 m kokoinen palaneen rakennuksen pohja. Rakennuksen pohjan lounaisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 1 m syvyydelle. Peltisiä vanteita mahdollisesti tynnyristä tai muusta astiasta, peltisankojen jäännöksiä, rautalankaa, säilyketölkkejä, kattohuovan kappaleita. Parakin jäännös 4 Koordinaatit: X 7677889 / Y 3252478. Suorakaiteen muotoinen, noin 5,0 x 3,0 m kokoinen rakennuksen pohja. Rakennuksen pohjan länsiosa on kaivettu noin 0,5 m ympäröivää maanpintaa syvemmälle, ja itäosaa reunustaa noin 0,5 m korkuinen kivistä ja maasta kasattu suojavalli. Kulku rakennuksen kaakkoiskulmasta. Esineistö: tiiliä. Parakin jäännös 9 Koordinaatit: X 7677821 / Y 3252491. Kookkaan, suorakaiteen muotoisen, noin 18,0 x 8,0 m kokoisen, ilmeisesti puretun rakennuksen pohja. Rakenteista on jäljellä rakennuksen pituussuuntaan nähden poikittaisia lattianiskoja.Pellinkappaleita, rautalankaa, säilyketölkkejä. Parakin jäännös 10 Koordinaatit: X 7677748 / Y 3252644. Suorakaiteen muotoisen, noin 8,0 x 5,0 m kokoisen palaneen rakennuksen pohja, notkelmassa moreeniharjanteiden välissä, metsänrajan yläpuolella. Sisäänkäynti lienee ollut molemmissa päädyissä.Kattohuopaa, nahkahihna, pullojen sirpaleita, säilyketölkkejä. Parakin paikalta noin 30-50 m luoteeseen, moreeniharjanteen päällä, sijaitsee 6 noin 2,0 x 1,0 m laajuista ja noin 0,5 m syvyistä kaivantoa, jotka lienevät lähipuolustusasemien jäännöksiä. Yhdessä on myrskylyhdyn jäännökset. Teltanpaikka 1 Koordinaatit: X 7677995 / Y 3252498. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, etelään kohti Skirhasjohkaa viettävään rinteeseen kaivettu. Tasanteen eteläreunaa kiertää noin 0,8 m korkuinen maasta kasattu suojavalli. Keskellä tasannetta on neliönmuotoinen, halkaisijaltaan noin 0,7 m, tiilistä ja kivistä kasattu latomus, joka lienee toiminut kaminan alustana. Kulku ollut länsiluoteesta. Teltanpaikka 2 Koordinaatit: X 7678022 / Y 3252511. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka itäreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,7 m syvyydelle. Esineistö: säilyketölkkejä, teltanpaikan läheisyydessä myös kaminan jäännökset. Teltanpaikka 3 Koordinaatit: X 7687060 / Y 3252482. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka luoteisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,6 m syvyydelle. Esineistö: säilyketölkkejä. Teltanpaikka 4 Koordinaatit: X 7678072 / Y 3252480. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka luoteisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,6 m syvyydelle. Pullojen sirpaleita. Teltanpaikka 5 Koordinaatit: X 7678073 / Y 3252474. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka koillisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,6 m syvyydelle. Kulku telttaan lienee ollut luoteesta. Säilyketölkkejä, pullojen sirpaleita. Teltanpaikka 6 Koordinaatit: X 7678080 / Y 3252458. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka pohjoisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,6 m syvyydelle. Kulku telttaan on ollut luoteesta tai lännestä. Tasanteen eteläreunaa kiertää noin 0,2 m korkuinen maasta kasattu suojavalli. Lattialla ei esineistöä, läheisyydessä emalivadin jäännökset, säilyketölkkejä sekä pullojen sirpaleita. Teltanpaikka 7 Koordinaatit: X 7678050 / Y 3252480. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka koillisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,6 m syvyydelle. Tasanteen etelä- ja kaakkoisreunaa kiertää noin 0,2 metrin korkuinen maasta kasattu suojavalli. Kaminan arina. Teltanpaikka 8 Koordinaatit: X 7678034 / Y 3252481. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka koillisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,6 m syvyydelle. Muita reunoja kiertää noin 0,3 m korkuinen maasta kasattu suojavalli. Rautalankaa, säilyketölkkejä. Teltanpaikka 9 Koordinaatit: X 7677998 / Y 3252477.Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka kaakkoisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,3 m syvyydelle. Teltanpaikka voi olla käyttämättömäksi jäänyt, koska paikalla ei ole havaittavissa mitään teltan rakenteisiin liittyviä jäännöksiä. Säilyketölkkejä. Teltanpaikka 10 Koordinaatit: X 7677975 / Y 3252500. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka koillisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin metrin syvyydelle. Tasanteen muita reunoja kiertää noin 0,5 m korkuinen maasta kasattu suojavalli. Kulku telttaan on ollut luoteen suunnalta. Säilyketölkkejä, pullojen sirpaleita. Teltanpaikka 11 Koordinaatit: X 7677922 / Y 3252521. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka koillisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 0,6 m syvyydelle. Keraamisen pullon sirpaleita. Teltanpaikka 12 Koordinaatit: X 7677949 / Y 3252489. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne. Tasanteen lähistöllä ovat kahdensadan litran öljytynnyristä valmistetun kaminan jäännökset. Teltanpaikka 17 Koordinaatit: X 7677800 / Y 3252459. Pyöreä, 6 m tasanne, eteläosaltaan noin 1,5 m syvyydelle, pohjoisosaltaan noin 0.5 m syvyydelle. Teltta lienee palanut. Kulku luoteesta. Esineistö: metsäsuksen side, metallisia vanteita, öljylampun ja sangon jäännökset, pellinkappaleita, säilyketölkkejä. Teltanpaikan luoteispuolella noin 10-20 m etäisyydellä on pitkänomaisia, vajaan 2 m mittaisia ja noin 0,5 m levyisiä kaivantoja - lienevät lähipuolustusasemien jäännöksiä. Teltanpaikka 18 Koordinaatit: X 7677752 / Y 3252432. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m tasanne, jonka kaakkoisreuna on kaivettu moreeniharjanteen rinteeseen noin 1,5 m syvyydelle. Muilta suunnilta sitä reunustaa kivistä kasattu suojavalli, jonka korkeus on noin 0,3-0,4 m. Teltta vaikuttaa palaneen. Kulku on ollut pohjoisesta. Esineistö: kaminan jäännöksiä, pullojen sirpaleita, säilyketölkkejä. Teltanpaikan luoteis- ja pohjoispuolilla sijaitsee pitkänomaisia, vajaan 2 m mittaisia ja noin 0,5 m levyisiä kaivantoja, jotka lienevät lähipuolustusasemien jäännöksiä. Teltanpaikka 19 Koordinaatit: X 7677748 / Y 3252451.Suorakaiteen muotoisella tasanteella 8-kulmaisen, halkaisijaltaan noin 6 m majoitusrakennelman osittain palaneet jäännökset. Kattoruoteet ovat olleet lankkua ja rakenne kasattu vankoilla pulteilla. Lattiaa reunustaneet hirret, jotka ovat pääosin lahonneet. Keskellä jäännöksiä pyöreä, halkaisijaltaan noin 1,5 m, noin 15 cm korkuinen maapenkka, joka lienee ollut kaminan alusta. Piipunhattu, tiiliä, teräsverkkovahvisteisen ikkunalasin ja pullojen sirpaleita, säilyketölkkejä. Tallin jäännös 4 Koordinaatit: X 7678091 / Y 3252423. Suorakaiteen muotoinen rakennuksen pohja, noin 35,0 m x 6,0 m. Matalahkon moreeniharjanteen itäpuolella, avoimen suon laidalla. Pohjaa reunustaa noin 0,5 m levyinen ja 0,3 m korkuinen maavalli, kulku rakennukseen lienee ollut molemmista päädyistä. Pitkillä sivuilla on ollut noin 2 m välein pystypaalut. Pohjoisluoteisen pään jatkeena erottuu lisäksi noin 6,0 x 4,0 m laajuinen palanut alue, ehkä rakennukseen liittyneen jonkinlaisen eteistilan jäännös. Rakennuksen jäännöksen läheisyydessä moreeniharjanteilla piikkilankaa ja useita erikokoisia kaivantoja. Pellinkappaleita, säilyketölkkejä. Vartiopaikka 3 (?) Koordinaatit: X 7678082 / Y 3252340. Pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m kaivanto, syvyys noin 1 m. Sijaitsee moreeniharjanteen laella, noin 2 m etelään korsun jäännös 3:n luota. Ilmeisimmin kaivanto on kyseisen korsun lähivartiomiehen vartiopaikka. Kenttäkäymälä Koordinaatit: X 7678090 / Y 3252461.Suorakaiteen muotoisen rakennuksen jäännös, kooltaan noin 4,0 x 3,0 m. Koillisreunassa pitkittäiskaivanto, pituus noin 4 m, leveys noin 1 m, syvyys noin 0,5 m. Tasanne, ehkä parakin paikka (?) Koordinaatit: X 7677786 / Y 3252468. Suorakaiteen muotoinen tasanne, noin 5,0 x 4,0 m, notkelmassa moreeniharjanteiden välissä. Koillis- ja lounaisreunoiltaan kaivettu harjanteiden rinteisiin noin 1 m syvyydelle. Kasa kiväärinhylsyjä Koordinaatit: X 7677721 / Y 3252664. Moreeniharjanteen päällä yli 40 kiväärinhylsyä noin 2 m2 alueella. Kohde on pitkänomainen, yli kilometrin mittainen ja saksalaisen huoltotien suuntaa seuraava, vähintään sadan metrin levyinen vyöhyke, jolla sijaitsevat jäännökset esiintyvät löyhinä keskittyminä, mutta muodostavat kuitenkin samalla myös laaja-alaisen toiminnallisen kokonaisuuden. Kohdetta ei voida pitää kokonaan kartoitettuna, vaan kohteen aluerajausta laajentavia jäännöksiä sijaitsee todennäköisesti vielä varsin monilukuisesti kauempana tieuralta olevilla alueilla, joita ei ole kattavasti läpikäyty. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavasta piirroksesta ja majoitusrakennelmista tehdystä luettelosta käy ilmi, että Käsivarrentieltä Siilasjärven kohdalta alkavan, Jehkas-tuntureille nousevan saksalaisten huoltotien alku-päässä, tunturikoivikossa Skirhasjohkan varrella, on sijainnut laaja majoitusalue. Alueella on piirroksen mukaan ollut kymmenen parakkia, kaksi tallia, autosuoja, ilmatorjunta-asema sekä majoitusrakennelmiin liittyviä lähipuolustusasemia (alue E2). Myös Käsivarrentien länsipuolella, tien ja Siilasjärven rannan välillä, on runsaasti sotahistoriallisten rakenteiden jäännöksiä (alue E3), mutta niitä ei toistaiseksi ole kattavasti kartoitettu. Ylempänä joen varrella, metsänrajan yläpuolella, ovat sijainneet tykistön tuliasemat ja toinen ilmatorjunta-asema (alue E1). Vielä korkeammalla jokivarressa on ollut laaja sotavankileiri (kohde Skirhasjohkan vankileiri), jonka jäännöksiä kartoitettiin melko laajasti kesällä 2011. Skirhasjohkan suuntaa myötäilevän saksalaisten huoltotien varrella on sijainnut laaja-alainen ja miehitykseltään vahva majoitusalue. Useimmat alueen rakenteiden jäännöksistä vaikuttavat säilyneen sodan päättymisen jälkeen jokseenkin koskemattomina. Ainakin sotahistoriallisilta jäännöksiltään keskeisimmät osat alueesta tulisi säilyttää nykytilassaan. Myös alueen halki kulkevan tien linjaus tulisi pitää ennallaan, koska tien merkitys kulkuväylänä tukikohtien, majoitusalueiden ja myös Skirhasjohkan vankileirin välillä on selvästi ollut erittäin merkittävä, ja sitä voidaankin pitää tärkeimpänä Käsivarrentien ja Jehkas-tuntureiden välisen alueen sotahistoriallisia kohteita toisiinsa sitovana tekijänä. Kohde sijaitsee Skirhasjohkan suuntaa noudattelevan saksalaisen huoltotien varrella, suurimmalta osin tunturikoivikossa joen pohjoispuolella. Alue on loivahkosti kohti itää ja koillista kohoavaa, moreeni-harjanteiden kirjavoimaa. Alueella on myös kaksi pientä lampea. Kasvillisuus on enimmäkseen tunturi-koivikkoa, mutta muutamat korkeimmalla sijaitsevat jäännökset Skirhasjohkan eteläpuolella ovat puuttomalla tunturipaljakalla, jossa kasvillisuutta hallitsevat varvut, jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2019-08-30T08:40:49 38018.81640625 1503.82512795
arkeologinenkohde_alue.1126 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1126 137693 {8C3C447B-74B4-48E5-89E1-31EB9E71BEF4} Palokorkia kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fswiss\fprq2\fcharset0 Arial;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\sa200\sl276\slmult1\f0\fs24 Kohteessa on kaksi kämppää. \par Ensimmäisen kämpän koko on 8 x 6,5 m, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Itäseinän keskellä on ikkuna ja vastapäätä länsiseinässä on ovi. Seinissä on 7 hirsikertaa. Hirret on sisältä veistetty tasaisiksi ja ulkoa ne ovat pyöreät. Hirret on molemmin puolin salvettu ja sahalla katkaistu. Kurkihirret kulkevat idästä länteen ja niiden päällä on riu"ut. Tulisijaa ei ole näkyvissä. Sisällä kasvaa koivuja. Kämpän viereen ylärinteeseen on kaivettu oja. Rakenteissa on nauloja. Oven edessä on koko kämpän pituudelta terassi. \par Kämppä 2 sijaitsee pisteessä: x 3489729 y 7381854. Rakennelman koko on 8,5 x 8,5 m. Rakennelma on samansuuntainen kuin kämppä 1. Itäpäädyn keskellä on ovi. Ikkunoita ei näy. Kämppä on tehty kokonaan pyöröhirsistä ja 5 hirsikertaa on jäljellä. Rakennelma on selvästi vanhempi kuin kämppä 1, koska se on lahonneempi ja robustisempi. Nurkat ovat salvettu molemmin puolin. Kurkihirsi kulkee idästä länteen ja sen päällä on riu"ut pohjoisesta etelään. Keskellä kasvaa koivuja. Länsipäädyn keskellä on 50 cm leveä aukko, joka voi olla sontaluukku, mikä tekee rakennuksesta hevostallin. \par \pard\ltrpar\f1\fs20 \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien ylle. \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Sutigis \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Mesätyökämppä ja hevostalli. \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Kohteen maasto on jyrkkää rinnettä, jossa kasvaa kuivahko kangasmetsä. \par } 3 Voimassa 2013-04-12T14:47:15 1178.87792969 141.04458197
arkeologinenkohde_alue.1127 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1127 137762 {41BF8F0F-E2E0-452E-A171-AEA8C03D47FF} Rajalampi uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Pato ulottuu joesta noin 60m länteen ja 40m pohjoiseen. Pato koostunut kolmionmuotoisista, noin 2m halkaisijaltaan olevista hirsi- ja kiviarkuista, joiden välissä on ollut arviolta 3 tai 4 hirsikertaa. Yhdessä vallihirressä on havaittavissa porattu tapinreikä. Rakenteen länsiosassa on jäljellä hieman hirsivallia, muussa osassa jäljellä on enää arkkujen jäännöksiä. Uittopadon päällä on tällä hetkellä majavapato. Kohde rajoittuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 14.6.2011. Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. Maaperä on kivistä moreenia, metsä noin 50-vuotiasta sekametsää lammen rannalla. 4 Lakannut 2016-02-22T14:12:01 1870.58300781 253.0974694
arkeologinenkohde_alue.1128 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1128 136667 {A6D2496B-428A-480F-A6FD-6F108B1EE65B} Käyläkönaapa 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 213 ei Kohteesta löytyi pukkitammityppinen uittotammi. Tammi koostuu kahdesta 30 m etäisyydellä toisistaan olevasta rinnakkaisesta patorakenteesta. Rakenteet ovat kaakko-luodesuuntaisia ja lähes yhtä pitkiä. Koordinaatit: Patorakenne 1: X 7481498, Y 3520177, Z 213; Patorakenne 2: X 7481518, Y 3520126, Z 213 Patorakenne 1 sijaitsee tiestä 25 m koilliseen. Se on kokonaisuudessaan 131 m pitkä. Joen kaakkoispuoleinen osa on 85 m ja luoteispuoleinen 35 m pitkä. Pato koostuu 1 m leveästä matalasta maa- ja kivivallista, jonka alapuolella vallin reunassa on halkaistuista pystylankuista ja niitä tukevasta pyöreästä vaakahirrestä koostuva puurakenne. Puurakennetta tukee alapuolelta harvakseltaan asetetut poikittaiset pyöreät tukihirret eli pukit, jotka kiinnittyvät lankkurakenteen kohdalla oleviin pystyhirsiin. Rakenteen yläpuolella on n. 3 m leveä painauma, jossa on muutamia irtonaisia pyöröhirsiä. Puurakenteet, erityisesti tukihirret, ovat huonossa kunnossa ja peittyneet kasvillisuuteen. Rakenteen korkeus on n. 1 m. Joen kohdalla vedestä pistää esiin muutamia pystylankkuja, mutta suurin osa rakenteista on ilmeisesti purettu. Patorakenne 2 on kokonaisuudessaan 143 m pitkä ja 13 m leveä. Joen kaakkoispuoleinen osa on 93 m ja luoteisosa 42 m pitkä. Tammen maavalli on jäänyt tien ja sillan alle, ja sen säilyneet osat sijoittuvat tien lounaispuolelle. Tienpenkan juurella metsänrajalla on halkaistuja pystylankkuja, joita tukee alapuolelta poikittaiset pyöreät tukihirret. Tukihirsien alapäässä on halkaisijaltaan 1 m kokoiset tukiröykkiöt, joiden alareunassa on 1-5 kappaletta 0,5-1 m pituisia pystyriukuja. Tukihirsien alapuolella on lisäksi irtonaisia pyöröhirsiä. Puurakenteet ovat lahoavia ja sammaloituneita. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella 143 m pitkälle ja 41 m leveälle luode-kaakkosuuntaiselle alueelle. Tien ja joen kohdalta rakenteet ovat tuhoutuneet. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohde on merkitty v. 1963 Ylikemin hoitoalueen karttaan. Kohteessa on uittotammi, joka ajoittuu karttamerkintöjen perusteella viimeistään 50-60-luvulle. Onko kyseessä kaksi peräkkäistä eri-ikäistä tammea vai kuuluvatko rakenteet samaan tammeen, on epäselvää. Rakenteiden tekotapa ja kunto on sama, mikä viittaisi samaan ikään. Erkki Piiraisen mukaan rakenteet voivat olla samanaikaisia, jolloin ylemmän tammen avulla olisi pystytty säätelemään alemmalle tammelle tulevien puiden määrää. Kohde sijaitsee Luiroon laskevan Hietajoen varrella Uuttuvaarantien sillan kohdalla. Yläjuoksun puolella Hietajoki virtaa leveän Käyläkönaavan suoalueen läpi. Tammen kohdalla ja siitä alajuoksulle päin suo kapenee ja jokea ympäröi hiekkaiset kuivat kankaat. Tammen alapuolella suoalueen kasvillisuus on enimmäkseen kuusivaltaista sekapuustoista korpea, ja yläpuolella mäntyvaltaista sekapuustoista rämettä. Maasto nousee tammen luoteispuolella metsäalueelle, jossa kasvillisuus on tammen alapuolella mäntyvaltaista tuoretta kangasta ja yläpuolella mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Maasto nousee myös tammen kaakkoispäässä, mutta rakenteet loppuivat suoalueen reunaan. Metsäalue alapuolella, mukaanlukien korpialue, on uudistuskypsää metsää, yläpuolella varttunutta kasvatusmetsikköä, ja rämealue on kitumaata. 3 Voimassa 2011-10-03T10:07:58 5362.71166992 350.81927355
arkeologinenkohde_alue.1129 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1129 137486 {5A6F62FE-799A-4281-BD94-946E7A39CF04} Iso Lusikkavaara 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 247 ei Kohteessa on heinää kasvavalla aukiolla kahden rakennuksen jäännökset ja aukion pohjoispuolella puurakenteen, mahdollisesti laavun, jäännös. Koordinaatit: Kämppä: X 7480549, Y 3522061, Z 247; Talli: X 7480553, Y 3522054, Z 247; Puurakenne: X 7480563, Y 3522062, Z 247 Mahdollinen kämpän jäännös on 8 m x 8 m kokoinen pyöröhirsirakennus, josta on jäljellä yksi hirsikerta ja halkaistuja kattolautoja. Rakennuksen seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Rakennuksessa ei näy lämmityslaiteen jäännöksiä. Rakennuksessa on koirankaulasalvokset, joista osa on sahattu ja osa veistetty kirveellä. Sen päällä kasvaa muutamia koivuja. Kämpän luoteispuolella 8 m etäisyydellä on 4,5 m x 4,4 m kokoisen rakennuksen, mahdollisesti tallin, jäännös. Rakennuksesta on jäljellä yksi pyöröhirsikerta sekä halkaistuja kattolautoja. Rakenteen päällä on paljon irtonaisia hirsiä. Seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Osa rakennuksen koirankaulasalvoksista on veistetty kirveellä ja osa sahattu. Rakennuksessa on käytetty tehdastekoisia rautanauloja. Rakennusten pohjoispuolella 10 m etäisyydellä aukion ulkopuolella on puurakenne, joka voi olla laavun tai aidan jäännös. Rakenteessa on 1,7 m korkea kallellaan oleva pystypuu, johon on naulattu kahdelta sivuilta pyöreitä ja halkaistuja riukuja. Riu"ut on naulattu niin että ne ovat toisiaan kohtisuorassa ylhäältä päin katsottuna. Toinen sivu on 2 m ja toinen 2,5 m pituinen. Ympäristöstä ei löydetty muita tähän liittyviä jäännöksiä. Kohde rajauttiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja niiden välisen avonaisen piha-alueen perusteella n. 21 m x 17 m kokoiselle lounais-koilllissuuntaiselle alueelle. V. 1970 topografiseen karttaan paikalle on merkitty ulkorakennus. Kartoitustyö karttaa varten on tehty vuosina 1964-66. Suurempi rakennus on mahdollisesti metsätyökämppä, ja pienempi tallin jäännös. Puurakenne voi olla aidan tai laavumaisen rakenteen jäännös. Rakennukset ajoittunevat 30-50-luvulle. Alueella on ollut hakkuita tiettävästi ainakin 30-40-luvulla, ja kämppä voi liittyä näihin hakkuisiin. Topografisen kartan merkinnän perusteella voi olla, että rakennukset eivät ole enää olleet alkuperäisessä käytössä 60-luvulla, jolloin karttaan on merkitty kylmä rakennus. Kohde sijaitsee Ison Lusikkavaaran ja Kuusikko-Lusikkavaaran välissä olevan kapean rämeen länsireunalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista soistuvaa kuivaa kangasta, jossa on tällä kohdalla vielä runsaasti puustoa. Alue on kitumaata. 3 Voimassa 2019-01-07T10:45:25 529.79663086 91.65827645
arkeologinenkohde_alue.1130 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1130 138531 {C27857D2-7953-462E-A5A9-96F4D431C30E} 1000011593 Kermajuppo 2 rakkakuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka ei Kermajupon pohjoisrinteessä on ainakin 18 rakkakuoppaa. Niiden koot vaihtelevat parista metristä lähes kymmeneen metriin ja syvyydet vaihtelevat yleisesti metristä kahteen metriin. Rakkakuoppia on paikoitellen rinteessä kolmenkin rivissä ylärinteestä alas. Niiden etäisyydet toisistaan vaihtelevat 10-20 metriin. Useimmat kuopat tehty täysin kivikkoon, vain joissakin ylimmistä kuopista on maata pohjalla. Kuoppajonon eteläpuolella ei havaittu yksittäisiäkään kuoppia. Kuoppa 1: ykj 7399019, 3409425. 3 x 2.5 metriä, syvyys yli metrin. Kuoppa 2: 7399042, 3409453. Halkaisijaltaan kolmimetrinen kuoppa, hieman vajaa metri syvyyttä. Kuopan pohja on sammaloitunut. Se on pyöreä ja säännöllisen muotoinen. Kuoppa 3: 7399053, 3409445. 3 x 4 metriä, syvyys toista metriä. Kuopan pohjalla on onkaloita. Kuoppa 4: 7399061, 3409462. 4 x 2 metriä, syvyys keskellä toista metriä, reunalla puolisen metriä. Kuoppa 5: 7399089, 3409471. Pyöreä, nelimetrinen kuoppa, jonka syvyys on puolitoista metriä. Kuoppa 6: 7399063, 3409485. Laaja kuoppa, jonka halkaisija on viitisen metriä. Pohjalla on vielä erillinen, 80x80 cm syvä laatikon tapainen syvennys.Kuopan kokonaissyvyys on 2.5 metriä. Ilman laatikkoakin kuoppa on lähes pari metriä syvä. Kuoppa 7: 7399062, 3409474. Pyöreä, nelimetrinen kuoppa, jonka syvyys on noin puolitoista metriä. Kuoppa 8: 7399080, 3409467. 6 x 4 metriä, syvyys lähes metrin. Kuoppa 9: 7399060, 3409490. Pyöreä, kolmimetrinen kuoppa, jonka syvyys on noin puolitoista metriä. Kuopan reunoilla on noin metrin levyiset palteet. Kuopan keskellä on 1 x 1 metrinen syvennys, "laatikko", joka on 80 cm syvä. Pohjalla kasvaa sammal. Kuoppa 10: 7399073, 3409505. Upea kuoppa, jonka halkaisija on kuusi metriä. Kuopan syvyys vaihtelee kahdesta kahteen ja puoleen metriin. Kuoppa 11: 7399117, 3409538. Pyöreä viisimetrinen kuoppa, jonka syvyys on noin 2.5 metriä. Kuoppa on suppilomainen. Kuoppa 12: 7399115, 3409512. Suorakaiteen muotoinen, hieman epämääräinen kuoppa rinteen alareunassa. Mitat noin 8 x 4 metriä, syvyys metristä puoleentoista. Kuopan alareunassa kasvaa pohjalla sammal. Kuoppa 13: 7399080, 3409547. Halkaisijaltaan parimetrinen kuoppa, jonka syvyys on noin 70 cm. Kuopan pohjalla kasvaa kuusen taimi. Kuoppa 14: 7399103, 3409541. Soikea, mitoiltaan 5 x 3 metrinen kuoppa, jonka syvyys on reilun metrin. Kuoppa 15: 7399122, 3409545. Pyöreä, halkaisijaltaan viisimetrinen kuoppa, jonka syvyys on pari metriä. Kuoppa on suppilomainen ja säännöllinen muodoiltaan. Kuoppa 16: 7399108, 3409552. Pyöreä, ehkäpä aavistuksen soikea kuoppa, jonka halkaisija on kuusi metriä. Kuopan pohjalla on 1.5 x 0.7 metriä laaja tasainen kiveys. Kuopan syvyys on 2 - 3 metriä riippuen siitä, mistä kohden rinnettä syvyyden mittaa. Kuoppa 17: 7399119, 3409571. Pyöreä, suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on neljä metriä ja syvyys kaksi metriä. Kuoppa 18: 7399114, 3409585. Soikea kuoppa, jonka mitat ovat 6 x 3 metriä. Syvyyttä kuopalla on metrin verran. Kohde on rajattu alueena järjestelmään. Muinaisjäännösrekisterin tiedot kohteesta Kermajuppo (1000011593) kertovat seuraavaa: Kermajupon luoteispäässä olevan jyrkänteen ja Luppolammen välissä on havaittu 15 pyyntikuoppaa. Näistä yhden itäosan kuopan päälle on rakennettu ulkohuone. Ylempänä vaaran rinteen alaosan luonnonkivikossa on poikkeuksellisen kookkaita rakkakuoppia. Rakkakuoppia on paikannettu 16. Tarkastuksessa 2009 paikannettiin vielä 2 ennestään tuntematonta pyyntikuoppaa pyyntikuoppa-alueen itäosasta. Muinaisjäännösrekisterissä on siis yhdellä kohdenumerolla kaksi erityyppistä muinaisjäännöstä, joiden ikäerokin voi olla tuhansia vuosia. Rakkakuopat liittyvät ruuan säilöntään ja varastointiin. Niissä on usein säilötty esimerkiksi lihaa. Kivinen kuoppa on pitänyt eläimet loitolla ruuasta, onpa kuopassa mahtanut olla hieman vilpoisampaakin kuin maan pinnalla. Rakkakuoppia on käytetty ruuan varastointiin esihistorialliselta ajalta aina pitkälle historallisiin aikoihin. Kermajupon luoteiskulmalta alkaa laaja rovakko, joka jatkuu koko korkeimman lakialueen länsipuolisen osan. Rova on viitisenkymmentä metriä leveä ja nnoin puoli kilometriä pitkä. Rovakkoalueella rinne nousee viitisenkymmentä metriä. Rovan luoteispäässä on 18 selvää rakkakuoppaa sekä joitakin epämääräisempiä muodostelmia. Kermajupon laki on noin 80 metriä sitä ympäröiviä kosteikkoja ja sen pohjoispuolella sijaitsevaa Kermajärveä korkeammalla. Rakan alapuolella kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Jupon laella kasvaa sekametsää. Vajaa sata metriä rakkakuoppa alueelta pohjoiseen, jupon alarinteessä, sijaitsee pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on viitisentoista erillistä kuoppaa. 3 Voimassa 2019-01-18T14:39:08 10632.12792969 497.93877024
arkeologinenkohde_alue.1131 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1131 137401 {A2F20327-25F3-47B9-BCEF-453095F320F9} Wiharinkoski silta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 142 ei Joen molemmin puolin on hirsirakenteisten kivillä täytettyjen arkkujen jäänteet. Paikalla on myös metallikaapelia. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Sillan jäännökset löytyivät inventoinnissa 16.8.2011. Paikalla on ollut 1973 peruskartan (432312) perusteella silta ja pitäjänkartan perusteella myös mylly (Pielisjärvi 4323 12 Ia.) Paikalla on purettu silta Kohde sijaitsee Alimmaisessa Viharinkoskessa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista uudistuskypsää sekametsää. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2012-03-16T16:02:27 355.29003906 88.35628047
arkeologinenkohde_alue.1132 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1132 137405 {85831D6A-6D61-4CE4-B644-F581C8E4039F} Otrosjoki 2 uittolaite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 152 ei Koski on perattu noin 270 m matkalta ja molemmin puolin jokea on rakennettu paikoin hirsisiä suisteita eli ohjeseiniä (180 m). Paikalla on myös uudehko silta, jota pitkin kulkee moottorikelkkareitti. Alueella pitäisi olla Sutigistietojen perusteella myös kämpän jäännös, mutta tätä ei onnistuttu inventoinnissa paikallistamaan. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Uittolaitteet löytyivät inventoinnissa Sutigistietojen perusteella 16.8.2011. Paikalla on uittolaitteita. Kohde sijaitsee Otrosjoessa. Paikalla kasvaa männyntaimikkoa, jokirannassa lehtipuuvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2011-11-03T10:26:31 3407.71582031 416.01192468
arkeologinenkohde_alue.1133 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1133 137421 {866D962E-CDCD-40FD-B1EC-353A13885B7B} Korkiakangas 1 ristikko jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Kohteessa on arviolta 100 ristikkoa. Ristikot sijoittuvat alueelle pieniin ryhmiin, joissa on parista pariin kymmeneen ristikkoa noin 10-20 m välein. Ristikot on ladottu sahatuista ja kuorituista 2 m pituisista puista. Osa on ladottu neliön ja osa kolmion muotoon. Ristikoiden kunto vaihtelee, osa on hyväkuntoisia ja helposti maastosta erottuvia. Kohde rajattiin teille näkyvien rakenteiden ja maaston perusteella. Alueen etelärajan paikka on epävarma; alue voi ulottua merkittyä etelämmäksi. Yksittäisten ristikoiden koordinaatteja ei tallennettu. Alue on lähes etelä-pohjoissuuntainen, 1,3 km pitkä ja 0,8 km leveä. Kohde tuli esille useissa haastatteluissa (mm. Juhani Niemelä, Erkki Heikkinen ja Antero Ylilokka). Paikallisten mukaan alueella on ollut jatkosodan aikana venäläisten sotavankien hakkuutyömaa, josta on maastoon jäänyt merkiksi runsaasti ristikoita. Toisaalta Metsähallituksen Sutigis-järjestelmän mukaan alueen eteläosa on kylvetty vuonna 1938. Tieto vankityömaasta tuli kuitenkin usealta haastatellulta, joten sitä voi pitää todennäköisenä. Mahdollisesti osa alueesta on hakattu ennen sotia ja osa sotien aikana. Kohde sijaitsee Ison Lusikkavaaran itäpuolella Korkiakankaan alueella. Alueen läpi kulkee Hietajoki-Kuissuvanto -tiestä risteävä itä-länsisuuntainen Laanivuotson tie, sekä siitä haarautuva, etelä-pohjoissuuntainen Korkiakankaan pohjoispuoliskon läpi kulkeva metsätie. Maaperä on alueen pohjoisosassa kivistä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista tuoretta kangasta. Pohjoiskolmannes on nuorta kasvatusmetsää ja eteläosa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-05-14T13:14:50 808249.91308594 3461.12769482
arkeologinenkohde_alue.1134 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1134 137423 {E9A07235-D03E-4860-867C-F1C7B5EA1EB0} Ylimmäinen Lahnalampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 146 ei Paikalla sijainnut partiolaistenmaja, jonka vuokrasopimus on päättynyt 2007. Rakennus on purettu. Paikalla on 2x1,5x0,5m latomus, joka on oletettavasti uunin tai tulisijan pohja (Ylimmäinen Lahnalampi rakennuksen jäännös 1). Itse rakennus on ollut kooltaan 8x4,5 m. Järven rannassa on nuotiopaikka ja rakennuksen jäännöksestä 24 m pohjoiseen on mahdollinen liiterinpohja (Ylimmäinen Lahnalampi rakennuksen jäännös 2). Paikalla on kivetty 3x2,5 m rakennuksen perusta. Tästä noin 65 m länteen on mahdollinen kuivakäymälän paikka (1,5x1,5x0,6 m) (Ylimmäinen Lahnalampi rakennuksen jäännös 3). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 7068816 650293 Rakennus 7068840 650298 Rakennus 7068832 650234 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Partiolaistenmajan jäännös löytyi inventoinnissa Sutigistietojen perusteella 17.8.2011. Paikalla on partiolaistenmajan jäännös. Kohde sijaitsee Ylimmäisen Lahnalammen etelään antavalla rannalla. Paikalla kasvaa uudistuskypsää mäntyä. Maaperä on karkea-aines moreenia. 3 Voimassa 2019-01-07T08:58:58 2563.86865234 215.74440769
arkeologinenkohde_alue.1135 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1135 137427 {E3AD5B49-E59F-4407-B1A5-AE1E0BF2F042} Jokilampi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 130 ei Niemenkärkeen kaivettiin neljä koepistoa joista kahdesta löytyi kvartsia. Paikalla on turpeen (10 cm) ja huuhtoutumiskerroksen (2 cm) alla havaittavissa voimakkaan punertava noin 18 cm paksu värjääntynyt rikastumiskerros. Paikalla on myös maakuoppa (Jokilampi maakuoppa 1), jonka pohjalla tehdyssä koepistossa selvä podsolimaannos. Kuopan halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys noin 0,6 metriä. Kuopassa ei ole selkeää reunavallia. Kohde rajautuu koekuoppien, topografian ja näkyvien rakenteiden perusteella. Asuinpaikka löytyi inventoinnissa 29.8.2011. Paikalla on esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee etelään pistävän niemenkärjessä, jokeen ja lampeen viettävällä tasanteella. Paikalla kasvaa uudistuskypsää mäntyä. Maaperä on soramoreenia. 3 Voimassa 2011-11-24T15:36:26 1028.82128906 136.81430629
arkeologinenkohde_alue.1136 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1136 137428 {6DA1EA1C-63F5-490E-97E5-D0D3965E3BD3} Kuusikko-Lusikkavaara 3 ristikko jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Kohteessa on arviolta 200 ristikkoa. Ristikot sijoittuvat alueelle pieniin ryhmiin, joissa on parista pariin kymmeneen ristikkoa noin 10-20 m välein. Ristikot on ladottu sahatuista ja kuorituista 2 m pituisista puista. Osa on ladottu neliön ja osa kolmion muotoon. Kuivilla paikoilla, esimerkiksi alueen eteläosassa tien molemmilla puolilla, ristikot ovat hyvin säilyneitä ja erottuvat hyvin maastosta. Auratuilta alueilta ristikot ovat todennäköisesti tuhoutuneet. Kohde rajattiin näkyvien rakenteiden, maaston ja Metsähallituksen Sutigis-järjestelmässä olevien maanmuokkausta koskevien tietojen perusteella. Yksittäisten ristikoiden koordinaatteja ei tallennettu. Alueen itäreuna rajattiin maastossa kävellen paikannettujen ristikoiden sekä auraustietojen mukaan, ja länsiosan rajautuminen arvioitiin tielle näkyvien ristikoiden, metsänrajan ja auraustietojen perusteella. Alue on lähes etelä-pohjoissuuntainen, 2,6 km pitkä ja 0,8 km leveä. Kohde tuli esille useissa haastatteluissa (mm. Juhani Niemelä, Erkki Heikkinen ja Antero Ylilokka). Paikallisten mukaan alueella on ollut jatkosodan aikana venäläisten sotavankien hakkuutyömaa, josta on maastoon jäänyt merkiksi runsaasti ristikoita. Toisaalta Metsähallituksen Sutigis-järjestelmän mukaan alueen eteläosan kuviot on kylvetty vuonna 1938. Tieto vankityömaasta tuli kuitenkin usealta haastatellulta, joten sitä voi pitää todennäköisenä. Mahdollisesti osa alueesta on hakattu ennen sotia ja osa sotien aikana. Kohde sijaitsee Ison Lusikkavaaran itäpuolella Kuusikko-Lusikkavaaran etelä-pohjoissuuntaisen pitkän harjanteen alueella. Alueen läpi kulkee Hietajoki-Kuissuvanto -tie. Maaperä on alueen keskiosassa kivistä. Kasvillisuus on alueen pohjoisosassa rinteen yläosassa kuivaa mäntyvaltaista kangasta ja eteläosassa mäntyvaltaista kuivahkoa tai tuoretta kangasta. Pohjoisosassa puusto on nuorta kasvatusmetsää ja eteläosassa tien länsipuolella varttunutta ja itäpuolella uudistuskypsää metsää. Osa vaarasta on aurattu 70-80-luvuilla. 3 Voimassa 2012-05-14T13:15:02 1278438.27246094 6508.55558388
arkeologinenkohde_alue.1137 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1137 137432 {DA9E8AA7-2D5A-410A-AD7A-CD19CFEDAFF7} Iso Lusikkavaara 1 ristikko jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Kohteessa on arviolta 100 ristikkoa. Ristikot sijoittuvat alueelle pieniin ryhmiin, joissa on parista pariin kymmeneen ristikkoa noin 10-20 m välein. Ristikot on ladottu sahatuista ja kuorituista 2 m pituisista puista. Osa on ladottu neliön ja osa kolmion muotoon. Ristikoiden kunto vaihtelee, osa on hyväkuntoisia ja helposti maastosta erottuvia. Kohde rajattiin teille näkyvien rakenteiden ja maaston perusteella. Yksittäisten ristikoiden koordinaatteja ei tallennettu. Kohde tuli esille useissa haastatteluissa (mm. Juhani Niemelä, Erkki Heikkinen ja Antero Ylilokka). Paikallisten mukaan alueella on ollut jatkosodan aikana venäläisten sotavankien hakkuutyömaa, josta on maastoon jäänyt merkiksi runsaasti ristikoita. Toisaalta Metsähallituksen Sutigis-järjestelmän mukaan osa alueesta on kylvetty vuonna 1938. Tieto vankityömaasta tuli kuitenkin usealta haastatellulta, joten sitä voi pitää todennäköisenä. Mahdollisesti osa alueesta on hakattu ennen sotia ja osa sotien aikana. Kohde sijaitsee Ison Lusikkavaaran etelä-pohjoissuuntaisen pitkän etelään laskevan harjanteen alueella. Alueen läpi kulkee kaksi metsätietä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Puusto on suurelta osin varttunutta, osittain nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-05-14T13:15:12 649379.60058594 3908.69185359
arkeologinenkohde_alue.1138 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1138 137830 {06A3B3E9-4D96-4EE8-AB5A-9FFB6A9DF9E0} Ristiaapa niittykämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1112 Eräsijat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Suosaarekkeessa sijaitseva niittykämppä on ollut kooltaan 4.5x4.5 metrinen. Sisäänkäynti on sijainnut rakennelman eteläreunalla. Kämppä on ollut hirsirakenteinen, ja se on ollut tuohieristeinen. Tuohta on käytetty myös katemateriaalina, kattoa on myöhemmin korjailtu huovalla. Rakennuksessa on käytetty rautanauloja. Säilyneet kattorakenteet viittaavat kotamaiseen laavurakenteeseen. Rakennuksen sisällä ei ole näkösällä uunikiveystä. Rakennuksesta on jäljellä tuohien lisäksi paikoin pari alinta hirsikertaa sekä runsaasti romahtaneita kattorakenteita. Katossa on käytetty ohuempia hirsiä kuin seinissä. Kämpän pohjoispuolinen aitaus on laajuudeltaan noin 0.2 ha. Aita on rakennettu osin halkaistuista puista, ja se sijaitsee viitisentoista metriä suon reunasta. Aita tehty kirveellä ilman sahaa, mutta siinä on käytetty rautanauloja. Aitaa on jäljellä vielä suhteellisen paljon, ja sen muoto sekä laajuus hahmottuvat edelleen hyvin. Lähes kiinni aitauksessa on jäänteitä suorakaiteen muotoisesta rakennuksesta. Se on kooltaan 5.5x4 metriä. Rakennus on hirsirakenteinen ja tuohella eristetty. Tässäkin rakennuksessa on käytetty rautanauloja. Rakennustyökaluina on käytetty pokasahaa ja kirvestä. Osa kattopuista on ollut sangen tukevia, katteessa ei todennäköisesti ole käytetty tuohta, sillä sitä ei ole näkösällä ainakaan samaan tapaan kuin niittykämpässä. Parhaimmillaan rakennuksesta on viisi hirsikertaa jäljellä. Oviaukko on edelleen selvästi nähtävissä, myös rakenteellisiä yksityiskohtia hahmottuu jäänteistä. Esimerkiksi hirsisalvokset ovat paikoin suhteellisen huolellisesti tehdyt. Ovipielen tukipuista päätellen rakennus on ollut aika matala. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Niittykämppä 7365207 404227 Niittykämppä 7365262 404232 Niittykämppä 7365297 404246 Kohteen koordinaattipiste on saatu aluerajauksesta, ja se lienee alueen keskikoordinaatti.Yksittäiset koordinaattipisteet ovat seuraavat: niittykämppä 7368287, 3404361 aitaus 7368342, 3404366 eläinsuoja 7368377, 3404380 Rakennelmat ovat erittäin todennäköisesti muodostaneet toiminnallisen kokonaisuuden, minkä vuoksi niiden ympärille on muodostettu suoja-alue, joka on suurimmalta osin suota. Paikka tultiin tarkastamaan koska infomantin mukaan alueella oli jonkinlainen aitaus. Koska aitauksen vierestä havaittiin myös karjasuoja, arveltiin, että myös jonkinlainen tilapäisasumus saattaisi lähistöltä löytyä. Sellainen olisin reilut viisikymmentä metriä eläinsuojien eteläpuolella, suosaarekkeella. Ristiaavan kolme rakennelmaa näyttävät muodostaneen toiminnallisen kokonaisuuden, jossa ihmisasumus on rakennettu suon keskelle räkältä suojaan, eläimiä varten rakennettu aitaus ja karjasuoja ovat reilun 50 metrin päässä suon toisella puolella. Pohjoisimman rakennuksen käyttötarkoitukseksi arveltiin tarkastuksen yhteydessä jonkinlaista eläinsuojaa. Talliksi se on ehkä ollut liian matala, mutta räkkäsuojaksi tai lammassuojaksi se olisi voinut soveltua. Jonkinlainen laiduntaminen heinäisen suon tuntumassa voisi selittää paikan valintaa. Rakennusten kunnosta ja rakennusmateriaaleista päätellen ajoitus asettunee viime sotien molemmin puolin. Ristiaavan pohjoisosassa, kallioisella suosaarekkeella on niittykämppä. Suosaareke on kooltaan noin 0.4 ha, ja se kasvaa pääasiassa mäntyjä. Tällä kuivemmalla kankaan kaistaleella on myös suurehkoja maakiviä. Suo ympäröi kaisteletta joka puolella. Noin 80 metriä saarekkeen pohjoispuolella, Ristiaavan laidalla alkavan kankaan reunalla sijaitsevat eläinsuojan ja aitauksen jäänteet. Ne ovat selkeästi metsäisemmän alueen puolella. Maasto aitauksen ja eläinsuojann ympärillä on kivikkoista, ja siellä kasvaa rehevää sekametsää. Rakennelmien pohjoispuolella kangas nousee toistakymmentä metriä kallioseksi kumpareeksi. Kankaalla kasvaa useita raitoja. 3 Voimassa 2019-01-09T10:44:30 4994.71044922 306.99546475
arkeologinenkohde_alue.1139 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1139 136386 {64DD3531-DC54-45D0-8BC1-0FAEC523BBD1} Otramäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 235 ei Paikalla on havaittavissa kahden rakennuksen perustat, sekä romahtanut kellari (5,5x3 m) (Otramäki kellarikuoppa 3) joka on vahingoittunut metsäaurauksessa. Päärakennus (Otramäki päärakennus jäännös 1) sijaitsee metsäautotien länsipuolella, aivan tien varressa. Perusta on betonivalua, ja se on vaurioitunut tien tekemisen yhteydessä. Rakennuksen jäännöksen päälle on myös läjitetty energiapuuta. Navetan jäännökset (Otramäki navetta jäännös 2) sijaitsevat metsäautoteiden risteyksessä ja on sekin vaurioitunut tien teon yhteydessä. Jäljellä on betoninen juottokaukalo. Rakennuksen perusta on valettu betonista ja sen koko on 6,5,x5,5 m. Ympäristössä on myös joitain peltoraunioita. Sijainnit (ETRS-TM35FINI): Päärakennus 1 7052265 580318 Navetta 2 7052238 580349 Kellarikuoppa 3 7052219 580297 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila paikallistettiin inventoinnissa 6.6.2011. Kohde näkyy 1927 ja 1950 metsätalouskartoissa (Talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 1. karttalehti sekä Talouskartta Valtimon hoitoalueesta 2. karttalehti), mutta ei enää vuoden 1972 peruskartassa (432105). Kyseessä on noin 1960-luvulla autioitunut tila. Kohde sijaitsee metsäautoteiden risteyksessä noin kilometri Haravalammesta kaakkoon ja noin kilometri Haravamäestä koilliseen. Alue on metsäaurattu ja tie lävistää kohteen. Puusto alueella on varttunutta kuusikkoa ja maaperä moreenia. 3 Voimassa 2011-11-03T15:59:21 12373.56518555 406.24018381
arkeologinenkohde_alue.1140 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1140 137434 {FEA2A683-BB18-4B92-A5D0-FC4E3CB403DA} Tötterövaara kaskialue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 195 ei Vaaran tasaisella laella ja rinteillä on keloja, jotka on pyälletty 0,7-1 m korkeudelta. Osa keloista on osittain palaneita. Useimmissa keloista on pilkka tai useampi, jossa erottuvat kruunuleimat. Turpeen alla erottuu paikoin selkeä palokerros. Kohde rajautuu aluemaisesti pyöllettyjen kelojen perusteella Kaskialue löytyi inventoinnissa 30.8.2011. Kaskialue, joka on jäänyt polttamatta tai palanut huonosti. Kohde sijaitsee vaaran laella ja sen kallioisilla rinteillä. Paikalla kasvaa uudistuskypsää kuusivaltaista sekametsää 3 Voimassa 2011-11-03T13:49:56 36325.05664062 785.05103008
arkeologinenkohde_alue.1141 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1141 137435 {97C09044-2490-40C3-8978-F474E3604460} Korkeasärkkä lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Lentokentän kohdalla on suora tieosuus. Kiitoradan molemmissa päissä on kääntö- ja lastauspaikat (25x10 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella Lentokenttä löytyi inventoinnissa 30.8.2011. Paikalla on metsälentokenttä. Kenttä on ollut 1960-70 -luvulla lannoitus- ja myrkytyskäytössä. Kohde sijaitsee Äijänpäivänjärven länsipuolella, Uudenkyläntieltä länteen Tolkkeentielle vievällä metsäautotiellä. 3 Voimassa 2011-11-17T16:11:23 16942.68847656 1259.85067985
arkeologinenkohde_alue.1142 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1142 137436 {CE1A0F00-E6A7-4482-BE3E-A93577205DAB} Otroskoski kämppä 1 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2814 Kellarin rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 152 ei Kämpän kaakkoispuolella on kellarikuoppa (4x3x0,5 m) (ETRS-TM35FIN 7070932 643981). Kämpästä noin 34 m koilliseen on mahdollisen tallirakennuksen jäännös (10,5x5,5 m) (7070974 643950), jossa alinta hirsikertaa on säilynyt. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämppä tarkastettiin inventoinnissa 31.8.2011. Kohde näkyy peruskartalla. Kämppä ja muut pystyssä olevat rakennukset ovat retkeilykäytössä (Vuokrasop. 26121, Lieksan kaupunki autiotupa Otroskoski). Kämppä on rakennuttanut uittoyhdistys 1900-luvun alkupuolella. Se on alunperin rakennettu maapohjalle. Kämpässä on ollut tilaa noin kymmenelle hengelle (Pääkkönen 1984). Pääkkönen, A. 1984: Lieksan tukkilaisperinne. Selvitys. Paikalla on kämppä ja sauna sekä tallin ja kellarin jäännökset. Kohde sijaitsee Otroskoskien pohjoispuolella, kohdassa jossa Otrosjoki ja Jongunjoki yhdistyvät. Paikalla kasvaa uudistuskypsää kuusivaltaista sekametsää. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2019-01-07T09:53:12 4769.60400391 282.29154739
arkeologinenkohde_alue.1143 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1143 137450 {26D22072-8CB6-45CB-A1E1-EE8EC4857B92} Kiertäjänvaara 2 kaskialue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 205 ei Kiertäjänvaaran autioituneen tilan yhteydestä löydettiin noin 0,1 ha alueella kaskiraunioita. Alue rajautuu koillisessa pellosta raivattujen kivien valliin. Paikalla on useita maakiven päälle tai suoraan maapohjalle kasattuja sammaleen peittämiä pieniä röykkiöitä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa Sutigistietojen perusteella 12.7.2011. Kaskiröykkiöitä. Kapealla kaistaleella vaaran rinteellä on säilynyt merkkejä alueen vanhemmasta maankäytöstä. Kaskirauniot sijaitsevat Kiertäjänvaaran lounaisrinteellä. Alueella on pääosin nuorta entiselle pellolle istutettua kuusimetsää, mutta myös lehtipuuvaltaista sekametsää. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2011-11-02T17:14:47 1830.90771484 183.89266479
arkeologinenkohde_alue.1144 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1144 137606 {57D46B4D-FDF9-41AC-9F3F-8DA622247DD4} 1000018095 Cáhkáljávri lounas 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 582 575 ei Aiemmin tunnetusta latomuksesta noin 35 metriä lounaaseen, loivasti itään viettävällä moreeniharjanteen rinteellä, havaittiin kahden toisiaan sivuavan kivikehän muodostama pitkänomainen, noin 220 cm mittainen, itä-länsisuuntainen liesilatomus. Läntisempi kivikehä on pyöreä, halkaisijaltaan noin 70 cm. Itäisempi kehä on soikea, kooltaan noin 150 x 110 cm. Kivien koko vaihtelee välillä 15-30 cm. Kivikehien yhtymäkohdassa ja latomuksen itäpäässä ovat muita kookkaammat, halkaisijaltaan noin 40 cm kokoiset kivet. Kasvillisuus latomuksen kohdalla ei juuri poikkea lähiympäristön kasvillisuudesta; ainoa poikkeus on heinäkasvien esiintyminen, kuten myös aiemmin tunnetun latomuksen yhteydessä. Kivien yläpinnat ovat noin 10 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Läntisemmän kivikehän keskelle tehdystä lapionpistosta paljastui noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noen- ja hiilensekainen noin kahden senttimetrin paksuinen tumma maakerros, jonka alla oli huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu kahdeksi pistemäiseksi pesäkkeeksi liesilatomusten välittömään läheisyyteen. Toden-näköisesti paikalla tapahtunut toiminta on pääosin rajautunut muutaman metrin säteelle latomuksista. Asuinpaikka löytyi vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä. Tällöin kohdasta X 7671740 / Y 3257100 paikallistettiin kauttaaltaan kivetty itä-länsisuuntainen suorakaiteen muotoinen liesilatomus (1), joka on mitoiltaan noin 140 x 95 cm. Latomuksen reunaosien kivet ovat pitkänomaisia, noin 30 cm pituisia ja noin 15 cm levyisiä, muilta osin latomus koostuu halkaisijaltaan noin 15-25 cm kokoisista kivistä. Latomuksen kivien yläpinnat nousevat enimmillään noin 5 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Toinen liesilatomus (2) löytyi kohdetta tarkastettaessa vuonna 2011. Kohteesta tavatut liesilatomukset ovat keskenään erityyppisiä, ja ne voivat hyvinkin olla peräisin eri aikakausilta. Ilmeisesti paikkaa on hyödynnetty lyhytaikaisena asuinpaikkana useita kertoja, kenties pitkänkin ajanjakson aikana. Kovin laajamittaista toiminta paikalla on kuitenkaan tuskin ollut. Kohde sijaitsee Tsahkaljärven ja sen lounaispuoleisen lammen välisellä moreeniharjanteella, jonka koillispuolella on karttaan vesikuoppana merkitty pieni lampare. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, katajat sekä kangaskarhunsammal ja jäkälät. 3 Voimassa 2019-09-09T10:49:00 4289.67407227 278.10819959
arkeologinenkohde_alue.1145 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1145 135889 {4A41733E-AE5A-4CFF-96B4-1CE0814AD090} Yli-Palamakangas 3 uiton puomitus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2630 Uittolaitteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 170 ei Kohteessa on uitossa käytetyn puomituksen jäännös. Ohjepuomi on ollut joen suuntainen hirsistä tehty puomiketju, jonka avulla on estetty tukkien ajautuminen rantaan. Ohjepuomien päässä on voinut olla joen yli ulottuva vastuupuomi, jolla tukkien kulku on pysäytetty. Puomit on kiinnitetty rantaan ankkurikiveen, ja tuettu paaluihin teräslankaköydellä eli sinkillä. Joen eteläpuolella rantatörmällä on ankkurikivi, viisi paaluryhmää ja kuoppa sekä sinkkivaijeria. Ankkurikivi sijaitsee ylempänä törmänpäällä. Se on suuri siirtolohkare, jonka rannanpuoleisella sivulla on kaksi puolen metrin etäisyydellä toisistaan olevaa taottua rautalenkkiä. Lenkkien läpimitta on n. 18 cm. Kiven edustalla on paksua sinkkivaijeria. Paaluryhmät sijaitsevat ankkurikiven länsipuolella pitkin rantatörmää 200 m pituisella matkalla. Paalut ovat pyöröhirsiä, jotka on isketty maahan kiinni, ja suurin osa on vielä pystyssä. Paalujen pituus vaihtelee, mutta on keskimäärin 1,3 - 1,5 m ja paksuus on 25 - 30 cm. Paalut on sahattu päistään. Osaan paaluista on veistetty lovi päähän, ja ne ovat selvästi muita paaluja kapeampia, n. 20 cm halkaisijaltaan. Joen etelärannalla lähimpänä ankkurikiveä, 15 m kivestä rannalle päin luoteeseen, joen rannassa, on paaluryhmä 6, jossa on kolme vierekkäin kolmion muotoon asetettua paalua. Seuraava paaluryhmä, nro 1, on kivestä 75 m länsilounaaseen törmän päällä. Siinä on kaksi samanlaista kolmen vierekkäin asetetun paalun ryhmää. Tämän luoteispuolella 18 m etäisyydellä rannassa on suurempi paaluryhmä 2, jossa on kaksi kolmen paalun ryhmää, kaksi paaluparia, ja kaksi päästään lovettu n. 1,5 m etäisyydellä toisistaan olevaa paalua, sekä yksi erillinen paalu. Lähimpänä rantaa olevan kolmen paalun ryhmässä on paalujen alaosaan nauloilla kiinnitettyjä suorakaiteenmuotoisia metallilevyjä. Metallilevyjen tarkoitus on ollut estää vaijeria kaivautumasta puuhun. Lisäksi maassa on paksua sinkkivaijeria. Paaluryhmä 1:stä 50 m länteen on seuraava paaluryhmä 5 rantatörmällä. Siinä on kaksi 1,8 m etäisyydellä olevaa päästään lovettua paalua, joista toinen on kaatunut. Paalujen itäpuolella on kiviseen törmään kaivettu kuoppa, mitoiltaan 2 m x 4 m x 1 m. Mahdollisesti siitä on otettu kiviä paalujen tueksi. Paaluryhmä 5:n pohjoispuolella 8 m etäisyydellä rantatörmän rinteessä ja osittain sen alla on paaluryhmä 3. Siinä on kaksi kolmen paalun ryhmää, toinen 60 cm korkea, toinen 1,6 m. Molempien alaosaan on naulattu metallilevyjä. Kauimpana ankkurikivestä alueen länsipäässä, paaluryhmä 3:sta 80 m länsiluoteeseen, on paaluryhmä 4. Siinä on kaksi päästään lovettua 1,5 m etäisyydellä toisistaan olevaa paalua. Joen pohjoisrannalla on 40 m pituisella matkalla samaan kohteeseen liittyviä rakenteita. Alueen itäosassa tien pohjoispuolella on puu- ja metallirakenteinen metrin pituinen vaijerikiristin. Muut rakenteet sijoittuvat tien eteläpuolelle kapealle rantatörmälle. Kiristimen eteläpuolella joentörmällä on vastakkain kolmen ja neljän paalun rivit, paaluryhmä 7. Paalurivit ovat 2 m pitkiä ja ne ovat 2 m etäisyydellä toisistaan. Lähellä on lisäksi yksi kaatunut paalu. Paalut ovat n. 60 cm pitkiä ja halkaisijaltaan 20-25 cm kokoisia pyöröhirsiä. Osassa paaluista on kyljessä syviä kirveenjälkiä. Paalujen lounaispuolella on matala 4 m x 2,5 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen kivirakenne. Pitkä sivu on rannan suuntainen. Kivirakenteen keskellä on painauma. Kivirakenteen tarkoitus on ollut mahdollisesti estää vaijeria kaivautumasta maahan. Alueen länsiosassa on puurakenteinen vaijerikela. Kelan ja kivirakenteen välisellä alueella rantatörmällä on useita ohjepuomeja. Yhdessä on jäljellä metallipultit ja -levy, joiden avulla kaksi puomia on liitetty toisiinsa kiinni rinnakkain ja puomiparit on yhdistetty ketjuksi. Koordinaatit ETRS-TM35FIN Eteläranta: Ankkurikivi: 7470140 529853 Z 171; Paaluryhmä 1: 7470107 529787 Z 171; Paaluryhmä 2: 7470121 529776 Z 170; Paaluryhmä 3: 7470119 529737 Z 169; Paaluryhmä 4: 7470142 529658 Z 167; Paaluryhmä 5: 7470112 529735 Z 170; Paaluryhmä 6: 7470144 529838 Z 170; Kuoppa: 7470108 529743 Z 170; Pohjoisranta: Vaijerikiristin: 7470270 529743 Z 167; Paaluryhmä 7: 7470256 529747 Z 167; Kivirakenne: 7470253 529743 Z 167; Vaijerikela: 7470244 529722 Z 167. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Pohjoisrannalla rakenteet sijoittuvat 40 m pitkälle ja vesirajasta mitattuna 30 m leveälle alueelle, ja etelärannalla 200 m pitkälle ja 40 m leveälle alueelle. Vesialueella ei havaittu rakenteita. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Lisäksi kohde näkyy vuosien 1955 ja 1956 Luiron hoitoalueen kartoissa merkintänä ”uittotarkoitukseen varattu alue”. Kohde on uitossa tukkien ohjailuun käytetyn puomituksen jäännös. Vanhojen hoitoalueiden karttojen perusteella kohde ajoittuu nuorimmillaan 1950-luvulle. Kohde sijaitsee Yli-Palamakankaan kohdalla Luirojoen pohjois- ja etelärannalla Nivan talon pohjoispuolella. Joki tekee tällä kohdalla mutkan. Osa rakenteista on rantatörmän päällä ja osa aivan rannassa. Etelärannalla maasto on kumpuilevaa, pohjoisrannalla tasaisempaa ja rannassa kulkee metsätie. Etelärannalla ranta-alueen kasvillisuus on kuusivaltaista sekäpuustoista tuoretta kangasta, jossa on uudistuskypsää metsikköä. Kauempana rannasta kasvillisuus muuttuu mäntyvaltaiseksi kuivahkoksi tai kuivaksi kankaaksi, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. Pohjoisrannan kasvillisuus on koivuvaltaista lehtomaista kangasta, jossa on varttunutta kasvatusmetsikköä. Maaperä on hiekkapohjainen ja etelärannalla melko kivinen. 3 Voimassa 2018-12-13T14:52:03 18704.08544922 577.85318968
arkeologinenkohde_alue.1146 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1146 162501 {BE5AED2F-FF35-41A5-A8C3-86DA1567AF54} Sarvilammit kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 234 ei Kaksi kämpän jäännöstä. Kämppä 1, pienen kämpän jäännös, itä-länsi suuntainen. Luoteisnurkassa on neljä hirsikertaa jäljellä, seinissä pääosin vain yksittäiset hirret. Niiden halkaisija on noin 20 cm. Rakennelman koko on 6,3 m x 4 m. Alapuoliset kirveellä tehdyt salvokset, ja ainakin osassa hirsissä on satulanurkka tyylinen kavennus yläpinnalla. Koillisnurkasssa on piisikiveys jonka reunassa on puurakenteet. Piisin koko noin 1,1 m x 1,1 m. Vieressä on pieni kuoppa. Hirret ja kivet ovat aluskasvillisuuden alla, kivien päällä kasvaa muutamia koivuja. Luoteisnurkka erottuu kelkkareitille. X=3473552 Y=7483063 Kämppä 2 sijaitsee noin 30 m itään edellisestä, hieman alempana rinteessä. Samantyyppinen kuin 1, länsipääty on aluskasvillisuuden peitossa. Kaakkoisnurkassa on kolme hirsikertaa jäljellä. Valmistettu ehkä hieman suuremmista hirsistä, halkaisijat 20-25 cm. Kirveellä tehdyt alapuoliset salvokset, pitkät nurkan ylittävät osat. Seinähirressä on pieni kolo, mahdollisesti laverin tukipuun. Oviaukko on alarinteen puolella. Luoteisnurkassa on piisikiveys, mutta piisi ei ole ihan nurkassa. Rakennuksen koko on 10 m x 4,6 m. Kämpän päällä kasvaa pieniä mäntyjä. X=3473580 Y=7483061 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Kohde havaittiin vuoden 2013 inventoinnissa. Kaksi kämppää. Sarvilammit sijaitsevat Kittiläntien pohjoispuolella ja Liikkuvankankaantie itäpuolella. Kohde sijaitsee itäisemmän lammen eteläpuolella, aivan moottorikelkkareitin vieressä. Maaperä on kivinen, kuivahko kangas, jossa kasvaa pääosin mäntyä ja muutamia kuusia ja koivuja. 3 Voimassa 2014-01-08T15:33:46 812.41943359 130.42715448
arkeologinenkohde_alue.1147 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1147 138021 {48D98E81-5EBF-4AA1-9D03-3A1B3FC7B4E5} Pajakkalammit vankileiri jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2131 Vankileirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 136 ei Kohteessa on viisi vankikämppärakennusta, joista yhteen on myöhemmin tehty räkkäsuoja. Kämppä 1pisteessä x 3431093, y 7355147. Kohteessa on kämppärakennuksen pohja ja sen eteläpuolella 2 m pituudelta aitaa, jossa näkyy pari pystypuuta ja rautalankaa. Kämpän koko on 6,5 x 8 m. Pitkät sivut kulkevat etelästä pohjoiseen. Kämpän seinät ovat salvettu isoista hirsistä. Nurkat on salvettu koirankaulalle. Katto on malkakatto, jossa on ollut tuohi alla ja päällä ohuet riukumalakat. Kattohuopaa on siellä täällä ja nauloja katon rakenteissa. Kattoa kannattavat hirret ovat kulkeneet pääsuuntaisesti pohjoisesta etelään. rakenteen päällä kasvaa koivikko ja ympärillä männikkö. Kämppä 2 pisteessä 3431101 y 7355176. Kämpän koko on 4,5 x 5 m. Pitkä sivu kulkee etelästä pohjoiseen. Kämpän koilliskulmassa on 2 x 2 m saunankiukaan raunio. Kattopuut kulkevat idästä länteen ja seinät ovat olleet hirrestä. Katossa on tervapahvia. Kämppä 3 pisteessä x 3431207, y 7355353. Rakennelman koko on 5 x 5 m. Seinät ovat tarkasti pohjois-etelä - suuntaiset. Oviaukko on eteläseinän lounaisnurkassa ja uuninkiuas länsiseinän etelänurkassa. Uuni on kooltaan 2 x 1,5 m ja 1 m korkuinen. Länsiseinän keskellä on ikkuna-aukko kolmannesta hirsikerrasta ylöspäin. Aukon leveys on 105 cm. Parhaimmillaan rakennelmasta on jäljellä 9 hirsikertaa. Seinähirsissä on joitakin nauloja. Rakennelmassa on molemmin puolin nurkista salvetut hirret ja välissä on sammalta tilkkeenä. Ikkunalaudalla on pahvihuopa ikkunalaudan suojana. Oviaukossa on sahalla katkaistut hirret. Hirret on lyöty yhteen isoilla nauloilla. Kämppä 4 pisteessä 3431278, y 735534 Kämpästä on tehty räkkäsuoja ja sen edessä etelässä on poroaitaa, joka on tehty salvetuista vanhoista kämpän hirsistä. Poroaidan pituus on 23,5 m. ja korkeus 1,8 m. Kämppä on tehty salvetuista hirsistä, jotka on käytetty uudelleen. Rakenteessa on molemmin puolin sahalla katkaistut hirret. Parhaimmillaan jäljellä on 11 hirsikertaa, joiden päällä on 8 niskahirttä. Katossa on puolipyöreät puut, lauta ja huopa. Oven korkeus on 115 cm ja leveys 115 cm. Kämpän takana on alkuperäisen kämpän seinien sijat turvevalleina. Seinät jatkuvat taaksepäin 5,5 m ja leveyssuunnassa 7,5 m. Uusi rakennus on tehty samalle paikalle, vanhan rakennuksen eteläpäähän. Kämppä 5 pisteessä x 3431289, y 7355312. Maassa on turvevallikehikko maatuneista hirsiseinistä ja lampea kohden itä-länsisuuntaiset katon niskahirsien jäännökset. Rakennelman pituus on 9 m ja leveys 8 m. Pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Paikalla on suo, jossa kasvaa koivuja rakennelman päällä. Rakennelmasta ei havaittu tulisijaa ja yksi rakennelma nurkka on hieman muita korkeammalla. Kohde rajautuu aluemaisesti vankikämppien alueelle. Sutigis Sota-ajan vankileirikämpät, joista yhdestä on tehty poroille räkkäsuoja. Kohde sijaitsee Pajakkalampien länsi- ja pohjoispuolisella kivisellä mäntykankaalla ja osittain pajakkalampia ympäröivällä suolla, jossa kasvaa koivuja. 3 Voimassa 2019-01-10T14:27:44 16584.16235352 998.75359567
arkeologinenkohde_alue.1148 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1148 137610 {B1EAF400-B3A6-473F-B484-83FAC8F9C2D5} 1000020808 Skirhasjohka etelä Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1416 Latomukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 608 606 ei Kohteen muodostavat kaksi kivettyä tulisijaa, jotka sijaitsevat lähekkäin luode-kaakkosuuntaisen moreeniharjanteen laella, harjanteella kulkevan polun varrella. Alue on juuri puurajan yläpuolella. Aluskasvillisuutta paikalla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja sekä jäkälät ja sammalet. Pohjoisempi tulisija (1) on reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen, suorakaiteen muotoinen liesilatomus, kooltaan noin 80 x 65 cm. Latomuksen kivien halkaisija vaihtelee välillä 15-25 cm. Päädyissä ovat muita kiviä kookkaammat, noin 40 cm mittaiset, muodoltaan pitkänomaiset kivet. Latomus on umpeenkasvanut ja kivet hyvin jäkälöityneet. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla oli häiriintymättömältä vaikuttava huuhtoutumiskerros. Eteläisempi tulisija (2) sijaitsee edellisestä noin 25 metriä kaakkoon, kohdassa X 7676702 / Y 3253112. Tulisija on kehämäinen, pyöristetyn suorakaiteen muotoinen, koillis-lounaissuuntainen, vain reunoiltaan kivetty ja kooltaan noin 80 x 60 cm. Latomuksen kivien halkaisija vaihtelee välillä 20-30 cm, ja latomuksen molemmilla pidemmillä sivuilla kehäkiveyksessä ovat noin 20 cm levyiset aukot. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla oli häiriintymättömältä vaikuttava huuhtoutumiskerros. Tulisijasta muutaman metrin päässä länsilounaan suunnalla on pienehkö kivikasa, joka on selvästi varsin moderni, ja johon myös tulisijan kiveyksen aukoista puuttuvilta vaikuttavat kivet ovat voineet päätyä Kohde rajautuu paikalta tavattujen kivettyjen tulisijojen välittömään lähiympäristöön, muutaman metrin säteelle tulisijoista, kahdeksi pistemäiseksi pesäkkeeksi. Kohteesta tavatut tulisijat ovat ilmeisesti jäännöksiä melko lyhytaikaisista leiripaikoista, mihin viittaa erityisesti se, että vettä ei aivan kohteen läheisyydestä ole ollut saatavilla. Yleisolemuksensa perusteella ne vaikuttavat selvästi lähialueen sotahistoriallisia jäännöksiä iäkkäämmiltä. Kohde sijaitsee avoimella tunturipaljakalla, juuri puurajan yläpuolella, karulla moreeniharjanteella Saanan luoteispuolella, Skirhasjohkasta noin 450 m etelään. 3 Voimassa 2019-08-22T14:30:30 570.12316895 90.29436705
arkeologinenkohde_alue.1149 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1149 137187 {BBFF709A-D7DE-499B-B56D-439C637DADB6} 1000020612 Valamantie puolustusvarustus 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 132 ei Tien molemmin puolin on havaittavissa ampumapesäkkeet ja niihin johtavat juoksu/ryömimishaudat. Tien eteläpuolinen pesäke (Valamantie ampumapesäke 1) on kooltaan 2x2x1 m ja sen ampumasuunnat ovat pohjoiseen ja itään. Pesäkkeelle johtaa nykyisen tien varresta noin 8 m pitkä juoksuhauta. Toinen vastaava pesäke (Valamantie ampumapesäke 2) sijaitsee tien pohjoispuolella. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Pesäke 1 7064165 642847 Pesäke 2 7064243 642832 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Puolustusvarustukset löydettiin inventoinnissa kirjallisuuden perusteella. Paikalla sijaitsee ns. Koivujoen viivytysasema, joka on yksi ns. Valamantien suunnan puolustusasemista. Aseman linnoittaminen jäi kesken jatkosodan alkaessa (Sillanpää & Immonen 2004: 188-189). Sillapää R. & Immonen T. 2004: Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella s.188-189 Kohde on Salpalinjaan kuuluva keskeneräinen viivytysasema. Kohde sijaitsee Valamantien varrella Koivujoen länsipuolella, kuivahkolla varttunutta mäntyä kasvavalla kankaalla. Salpalinja 3 Voimassa 2019-01-03T09:03:48 788.04492188 240.20627476
arkeologinenkohde_alue.1150 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1150 137190 {798EA40C-9C01-45E6-BB4F-052F4159E087} Naukkajansuo kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 132 ei Paikalla on hirsirakenteisen rakennuksen jäännökset (Naukkajansuo kämppä jäännös 1) (8x7 m), jossa kaksi alinta hirsikertaa säilynyt. Rakennuksen jäännöksen keskellä on mahdollinen tulisijan perusta. Tämän vieressä on pienemmän rakennuksen jäännös (Naukkajansuo rakennus jäännös 2) (7x4 m), rakennuksesta on jäljellä enää luonnonkivinen perusta. Paikalla on myös rapautunutta kiveä. Lisäksi joen penkereeseen on kaivettu kellarimainen kuoppa (Naukkajansuo kellarikuoppa 3) (6x5x2 m). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7064211 642825 Rakennus 2 7064228 642823 Kellarikuoppa 3 7064231 642844 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännös löytyi inventoinnissa 1.8.2011. Paikalla on mahdollisesti ollut kämppä, sauna ja kellari. Kohde sijaitsee Valamantien varrella Koivujoen länsipuolella, kuivahkolla varttunutta mäntyä kasvavalla kankaalla. 3 Voimassa 2019-01-03T09:37:21 627.75390625 97.07875501
arkeologinenkohde_alue.1151 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1151 137198 {451859F7-E605-44ED-A631-CE573050D747} Seikola asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 192 ei Alueella on joitain peltoraunioita ja pellosta raivattujen kivistä muodostuneita valleja. Päärakennuksen luonnonkivistä perustaa säilynyt (11x5,5 m) (Seikola päärakennus jäännös 1). Myös rakennuksen uuni on luonnonkiveä. Rakennuksen tiilistä muurattu piippu on romahtanut. Uunin vieressä on kaatunut pönttöuuni. Päärakennuksen perustuksista noin 44 m etelään sijaitsee navetan jäännökset (Seikola navetta jäännös 2) (13x5,5x2,5 m). Rakennuksen seinät ovat sisältä betonivalua ulkopuolelta hirttä. Alueella on myös kaksi suurehkoa kellarikuoppaa (Seikola kellarikuoppa 3 ja 4) (6x3x2 m). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7055474 626511 Navetta 2 7055430 626516 Kellarikuoppa 3 7055478 626549 Kellarikuoppa 4 7055499 626527 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 2.8.2011. Kohde näkyy myös vuoden 1974 peruskartassa (432305). Kohde on ennen vuotta 1974 autioitunut tila. Kohde sijaitsee vaaran laella. Tilan vanhat pellot kasvavat kuusivaltaista varttunutta sekametsää. 3 Voimassa 2011-11-02T10:12:47 33202.65136719 761.13462476
arkeologinenkohde_alue.1152 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1152 137213 {0EBA716C-EDA3-4DC4-AB8C-1B4EA9CDC323} Syvänlampi uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 142 ei Padon hirsiset sulkurakenteet on purettu ja uoma perattu. Maasta ja kivestä kasattu patovalli on eteläpuolella noin 40 metriä pitkä, noin 4 m leveä ja 1-1,5 m korkea. Padon kokonaispituus on arviolta noin 70 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Uittopato löytyi inventoinnissa peruskartan ja Sutigistietojen perusteella 2.8.2011. Paikalla on ollut uittopato. Kohde sijaitsee Syvänlammen ja Sulkulammen välissä. Paikalla kasvaa uudistuskypsää kuusikkoa. Maaperä on karkea-ainesmoreenia. 3 Voimassa 2011-11-02T12:23:42 717.36914062 170.64373708
arkeologinenkohde_alue.1153 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1153 137215 {C1567B7D-36AA-45BB-BA51-3041AE48A041} Syvävaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen; 3 Historiallinen 35 1800-luku; 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 177 ei Alueella on joitain peltoraunioita. Päärakennus on purettu hiljattain ja paikalla runsaasti purkujätettä. Rakennuksen perusta (Syvävaara päärakennus jäännös 1) on myllätty kaivinkoneella. Rakennuksen jäännöksen vieressä on koirankoppi, joka on ainut pystyssä oleva rakennelma. Pihapiirissä on kaksi kellarikuoppaa (Syvävaara kellarikuoppa 2 ja 3) (6x3x1,5 m) (3x3x2 m). Päärakennuksesta 73 metriä pohjoiseen on luonnonkivistä muurattu uuni (Syvävaara uuni jäännös 4) (1,5x1,5x1,3 m). Sen vieressä on Skoda -merkkisen auton jäänteet. Alueella on muutenkin runsaasti rautaromua ja jätettä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7054908 634760 Kellarikuoppa 2 7054933 634737 Kellarikuoppa 3 7054930 634727 Uuni 4 7054981 634753 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löydettiin Sutigistietojen perusteella 3.8.2011. Kohde esiintyy myös vuoden 1907 metsätalouskartassa (Jongunjoen hoitoalueen yleiskartta 2.) sekä vuoden 1974 peruskartassa, jossa paikalla on yksi lämmin ja viisi kylmänä olevaa rakennusta, tilan pellot eivät ole kartan mukaan enää käytössä (432308). Syvävaara kuuluu Jouni Aarnion (1999:197, 2001) mukaan alueen nuorempiin kruununmetsätorppiin ja sen haltijana on vuonna 1910 toiminut Heikki Kyllösen leski. Aarnio Jouni 1999: Kaskiviljelystä Metsätöihin. Joensuun Yliopisto - Maantieteenlaitos julkaisuja - publications No 4. 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa rakennettu tila, joka on autioitunut 1900-luvun lopussa ja purettu joitain vuosia sitten. Kohde sijaitsee Syvänvaaran laella. Paikka on avoimena niittynä. Vanhassa pihapiirissä kasvaa lehtipuita. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-11-02T12:33:36 14285.95019531 451.5110371
arkeologinenkohde_alue.1154 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1154 174071 {725B0077-823F-487A-A812-EFE5A54CFA1C} Roukojärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 183 ei Kohteessa on metsätyökämpän, kellarin ja saunan jäännökset. 1. Kellari pisteessä x 3384462, y 7435423. Kohteeesa on 4 x 4 metrin kokoinen lahonnut hirsisalvoskehikko, jonka ympärillä on metrin leveä ja 20 cm korkea maavalli. Seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Kehikon keskellä on 2 metrin syvyinen kuoppa. Kuopan pohjalle on pudotettu kämpän kamina. 2. Kämppä pisteessä x 3384445, y 7435339. Kämppä on purettu, eikä sillä ole enää suojeluarvoa. Paikalla on 5 x 12 metrin kokoinen matala maavalli, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennelman kaakko ja luodepäissä on 3 x 3 x 1,5 metrin kokoiset kaivannot. Kaivannossa on kämpän kaminoita, sinkkisankoja ja öljykanistereita. Rakennelmasta itään 4 metriä on 3 x 5 x 3 metrin kokoinen lautavarasto jossa on huopakatto. Rakennelmasta 50 metriä kaakkoon on myös puretun rakennuksen piha. 3. Sauna pisteessä x 3384440, y 7435375. Kohteessa on 6 x 6 metrin kokoinen saunan jäännös, jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Koilliskulmassa on jäljellä molemminpuolin salvetun pelkkahirren jäännös. Eteläseinän keskellä on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen saunan uuninraunio. Raunio on luonnonkivistä ja sen sisään menee rautainen i-palkki, joka on kannatellut arinan aukkoa. Kohde rajautuu rakenteista mitattujen gps pisteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten jäännökset. Kämppä on ilmeisesti purettu. Kohde sijaitsee Roukojärven koillis rannassa. Paikalla on lehtomainen kangas, jossa kasvaa koivua, kuusta ja mäntyä. 3 Voimassa 2014-10-24T14:41:32 2107.23754883 180.80695443
arkeologinenkohde_alue.1155 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1155 137847 {6BD9363E-3D9A-422F-A994-D2E797526462} Paltanmetsä 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 37 ei Kohteessa on vanha, lapiolla kaivettu, sammaloitunut, muodoltaan epäsäännöllinen hiekkakuoppa, jonka halkaisija vaihtelee 4-10 metrin välillä. Kuopan syvyys on noin 1,2 metriä. Muutoin sammaloituneen kuopan pohjoistörmässä erottui tuore mäyrän kaivama kolo, jonka pintahiekassa erottui saviastian pala. Hiekasta löytyi lisäksi iso kvatrsi-iskos, kun hieman tongin mäyrän kaivamaa maata. Tasoitin lapiolla kuopan pohjoisprofiilia aivan mäyrän kolon vierestä. Siitä paljastui noin 20-30 cm vahva likamaakerros, jossa oli palaneita kiviä. Kyseessä lienee tulisijan jäännös, joka on osittain tuhoutunut hiekan otossa ja ehkä mäyränkin kaivelussa. Tein lisäksi koepiston aivan kuopan reunan tuntumaan, mikä paljasti vastaavan kerrostuman koskemattoman maan puolelta. Tein useita koepistoja ympäristöön muutaman kymmenen metrin säteelle, mutta niistä ei löytynyt mitään. Tarkastelin maastoa laajalta alueelta tehden koepistoja useamman hehtaarin alalla, lisäksi tarkkailin maaperää tuulen kaatamien puiden juurakoista, mutta löysin lisäksi ainoastaan yhden kvartsi-iskoksen, joka sijaitsee tästä paikasta noin 150 metriä itään (Paltanmetsä 2). Kohde on rajattu aluemaisesti noin 40 x 40 metrin kokoiseksi alaksi. Rajauksen perusteena on käytetty löytöjä sekä topografiaa. Vaikka koepistoista ei löydetty muita löytöjä eikä merkkejä kulttuurikerroksista, saattaa niitä löytöpaikan lähistöllä olla. Peitteisessä metsämaassa löytöjen havainnoiminen on aina vaikeaa. Kohde löytyi inventoinnissa 12.8.2011. Löytökorkeuden ja löytöjen perusteella kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Kivikaudella alue on ollut salmen etelärannalla sijaitseva ilmeisesti pienialainen leiri- tai asuinpaikka. Se on rajautunut rantavyöhykkeelle eli sille kapealle rinneterassille, jossa se nyt sijaitsee. Itäpuolella se rajautuu kallioon, pohjoisessa nousevaan rinteeseen ja kallioon, lännessä vetiseen maahan ja etelässä muinaiseen merenrantaviivaan. Uudistuskypsä kuusivaltainen metsä, etelään avautuvan hiekkarinteen loivasti viettävä terassi, joka rajautuu idässä kalliopaljastumaan. 3 Voimassa 2011-10-19T13:27:00 2144.90673828 186.14620115
arkeologinenkohde_alue.1156 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1156 137849 {E18BDCA4-B248-41F8-A1BA-CE8F74CE19CA} 699010584 Pikku - Paljakka kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 140 ei Kohteessa on lammen pohjoisrannalla 30 x 20 m matkalla kvartsi-iskoksia hiekkapaljastumassa ja sinne johtavalla tiellä. Kohde rajautuu aluemaisesti kvartsien löytöalueen ylle. Muinaisjäännösrekisteri kohden no 699010584 Kivikautinen asuinpaikka tai pienialainen leiripaikka järven rannalla. Kohteessa on tuskin muuta havaittavissa, kuin muutama kvarsi-iskos. Kohde sijaitsee Pikku - Paljakkalammen koillispäässä, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Lammen rantaan on tehty autojen kääntöpaikka poistamalla turpeet ja paljastuneessa maassa on havaittavissa kivikauden löytöjä. 3 Voimassa 2011-10-19T13:24:07 814.19580078 124.07559894
arkeologinenkohde_alue.1157 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1157 133649 {EC79AF63-3419-4B38-9AF1-9ED8513D832A} Mätäkivennummi 24 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 62 ei kohteeseen kuuluu kaksi vierekkäistä maakumpua. Läntisempi on neliskanttinen, hieman pyöristynyt ja laeltaan kumpuileva. Sen halkaisija on noin yhdeksän ja korkeus noin 0,8 metriä. Kummun ympärillä on ojanne. Kairaushavaintojen perusteella kummun keskellä on sammalen alla noin 50 sentin vahvuinen hiilimaakerros. Kummun päällä kasvaa viisi isoa mäntyä. Toinen maakumpu on ensimmäisen itäpäässä kiinni. Se on muodoltaan pyöreäk kumpuileva lakinen ja sitä ympäröi heikko ojanne. Kummun halkaisija on noin 11 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. Kummun päällä kasvaa kymmenen mäntyä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 4.11.2010. Kyseessä on kahden hiilimiilun jäännökset. Noin 22 kilometriä koilliseen on sijainnut Kellokosken ruukki, jonka toimintaan miilunjäännös saattaa kytkeytyä. Miilunjäännöksillä lienee ikää yli sata vuotta. Kohde sijaitsee tasaisella mäntyhiekkakankaalla, polkujen risteysalueella. Alispuina on kuusi ja koivu, aliskasvustona sammal, puolukka ja mustikka. 3 Voimassa 2011-06-01T12:29:23 195.86352539 64.6985358
arkeologinenkohde_alue.1158 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1158 137230 {FCB70795-8316-4563-B9D6-8DF5E2535402} 1000020606 Naukkajanlampi hiilimiilu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2612 Hiilimiilut 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 130 ei Kankaalla on kaksi hiilimiilua. Toisen miilun halkaisija on noin 14 m ja korkeus on noin 60 cm (Naukkajanlampi hiilimiilu 1). Rakenteen keskelle tehdystä kairauksesta havaittiin 70 cm paksuudelta hiilensekaista mustaa maata. Miilussa ei ole selkeitä ilmanottoaukkoja. Sen päällä kasvaa nuoria lehtipuita. Toinen miiluista (Naukkajanlampi hiilimiilu 2) on hiukan isompi, halkaisijaltaan noin 16,5 m. Korkeutta sillä on noin 0,6 m. Miilun lammenpuoleisella sivulla on yksi mahdollinen ilmanottoaukko. Keskelle tehdystä kairauksissa havaittiin selkeä noin 40-50 cm paksu hiilikerros. Rakenteen yli on ajettu metsäkoneelle ja se erottuu maastossa heikommin kuin pienempi miilu. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Hiilimiilu 1 7064323 643119 Hiilimiilu 2 7064300 643106 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Hiilimiilut löytyivät inventoinnissa 3.8.2011. Paikalla on kaksi hiilimiilua. Kohde sijaitsee Naukkajanlammen rannalla, kuivahkolla varttunutta mäntyä kasvavalla kankaalla. 3 Voimassa 2011-11-02T14:06:29 970.01806641 125.07091697
arkeologinenkohde_alue.1159 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1159 137242 {C1BADB3B-64C7-41E1-BD8C-0D3C099FDAD2} Naukkajanlampi 2 rajavartioasema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1125 Virkatalot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 132 ei Lammen rannasta noin 77 m pohjoiseen on suuri vallien ympäröimä kaivanto (21x16x3 m), joka on mahdollisesti vartioaseman perusta (Naukkajanlampi 2 rajavartioasema jäännös 1). Rakenteen vieressä on 3x3x0,7 m kokoinen kaivanto (Naukkajanlampi 2 maakuoppa 2). Lähempänä lammenrantaa on pyöreä, halkaisijaltaan 7 m kokoinen, vallien ympäröimä tasapohjainen kaivanto, jonka lammen puoleisella sivustalla suuaukko (Naukkajanlampi 2 teltanpaikka 3). Aivan lammenrannassa on betoninen saunan perusta (Naukkajanlampi 2 sauna jäännös 4) (5x3,5 m). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rajavartioasema 1 7064454 643342 Maakuoppa 2 7064459 643360 Teltanpaikka 3 7064425 643275 Sauna 4 7064382 643335 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Rakennuksenjäännökset löytyivät inventoinnissa 3.8.2011. Paikalla on Tauno Oksasen mukaan sijainnut Koivujoen rajavartioasema. Kohde ei näy enää 1974 peruskartassa (432312). Paikalla on ollut rajavartioasema, sauna ja teltanpaikka. Kohde sijaitsee Naukkajanlammen rannalla, lammen pohjoispuolella, kuivahkolla varttunutta mäntyä kasvavalla hiekkaisella kankaalla. 3 Voimassa 2019-01-03T10:54:09 5073.97802734 288.88685776
arkeologinenkohde_alue.1160 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1160 138029 {E037501E-2AA6-4E06-8ECB-6AA5F4E56134} 1000004288 Mäkitalo kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 40 ei Kohde on aiemmin löydetty arkeologisessa inventoinnissa, jolloin pellon pinnalla on havaittu kvartsi-iskoksia. Tarkastushetkellä kvartsi-iskoksia oli jonkun verran maan pinnalla, mutta niitä ei otettu talteen. Aluetta ei myöskään koekuopitettu. Kohteen rajaukseen ei esitetä muutoksia. Se on pääasiassa yksityismaalla, ainoastaan itäreunan koillisin osa leikkaa vähäisessä määrin Metsähallituksen maata tien itäreunassa, jossa alue alkaa jyrkästi kohota kalliorinteenä. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä tunnuksella 1000004288 ja se tarkastettiin inventoinnissa 19.82011. Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Kyseessä on etelään ja länteen avautuva metsä- ja peltorinne. 3 Voimassa 2011-10-24T11:16:06 2364.63122559 188.85649083
arkeologinenkohde_alue.1161 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1161 138197 {FC82FB7A-2CCD-4820-B3FA-F00548DF8F11} 1000009095 Saunajärvi-Niskalampi Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 263 ei Polun länsipuolella, tasaisella kankaalla, on yhteensä neljä pyyntikuoppaa. Kuoppa 1 mitat 2,9 x 2,5 m, syvyys 0,6 m, hieman epäsäännöllinen turve 5 cm, huuhtoutumiskerros 10 cm, nokimaata >20 cm x 3597521, y 7325254 Kuoppa 2 mitat 3,5 x 3,5 m, syvyys 0,8 m, pyöreä turve 5 cm nokimaata 10 cm huuhtoutumiskerros 15 cm Kuoppa 3 mitat 3 x 2,6 m, syvyys 0,8 m, pyöreä maannos sama kuin kuopassa 2 x 3597496, y 7325257 kuopat 2 ja 3 Kuoppa 4 mitat 2,8 x 2,6 m, syvyys 0,8 m, soikea, maannos sama kuin kuopassa 2 x 3597478, y 7325280 Kohde rajautuu näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.07. 2011; lähde muinaisjäännösrekisteri Pyyntikuoppia. Alue on VT 5:n länsipuolella, Saunajärven ja sen kaakkoispuolella olevan Niskalammen välisessä salmessa. Kuiva tasainen mäntykangas, jonka länsipuolella kohoaa harjanne. Maaperä hiekkaa. Alus kasvillisuus on pääosin puolukkaa, sammalta ja jäkälää. Kuoppien eteläpuolella on kaksi uutta vapaa-ajan rakennusta. 3 Voimassa 2012-01-18T13:11:28 2303.14648438 200.37175716
arkeologinenkohde_alue.1162 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1162 138200 {E1645884-CCA1-4770-90ED-059FFE9C0B92} 1000009097 Matkajoki-Niskalampi Esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 3 Tutkittu kokonaan 264 ei Asuinpaikka sijaitsee pienellä tasanteella hiekkadyynin kaakkoislaidalla matkajoesta n. 15 m länteen ja joenniskasta n. 80 m etelään. MJ-rekisterin mukaan asuinpaikka-alue ei ole tarkemmin määritetty. Alueen halki von vedetty v. 2005 vesijohto, kaivannon kodhalla maa on vielä paljas, tasanteella on myös laajalla alueella pinta kulunut pois. Inventoinnissa 2011 ei havaittu maanpinnassa ja koepistoissa asuinpaikkaan viittavia merkkejä, pientä läikkä palanutta maata lukuun ottamatta. Vuoden 2005 löydöt osoittavat kuitenkin, että alueella on ollut asuinpaikka. Mahdollisesti se on eroosion takia suurimaksi osaksi tuhoutunut. Rajaus perustuu muinaisjäännösrekisterin rajaukseen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.07.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri; inventointi M. Sarkkinen 2005. Esihistoriallinen asuinpaikka. Pintamuodoltaan hyvin vaihteleva hiekkadyynialue, kuivaa mäntykangasta joen ja lammen länsipuolella. Rantavyöhykkeellä rehevää puronvarsikasvillisuutta. 3 Voimassa 2012-01-18T13:14:25 623.73046875 104.41799126
arkeologinenkohde_alue.1163 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1163 138229 {C4CBFA21-5012-4AED-A620-97F72F4D2C87} Ruunasärkkä 2 pyyntikuoppajärjestelmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 220 ei Kuoppa 1 7185623 597849 (ETRS-TM35FIN) Harjun rinteessä on pitkänmallinen kuoppa. Sen koko on 9 x 4 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 2 7185616 597824 Kuopan koko on 2 x 1,5 metriä. Sen syvyys on 20-50 cm. Kuopan reunat ovat pystysuorat. Kuopan funktio ei ole tiedossa. Kuopan muoto viittaa siihen, että se ei ole kovin vanha. Kuoppa 3 7185636 597765 Kuoppa on laakea ja matala. Sen koko on 10 x 10 x 0,2 m. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 4 7185643 597701 Kuopan koko on 2 x 2 x 0,5 m. Kuopan reunoilta on valunut hiekkaa keskelle. Kuopan funktio ei ole selvillä. Kuoppa ei muotonsa perusteella ole kovin vanha. Kuoppa 5 7185658 597665 Kuopan koko on 2 x 2 x 0,5 m. Kuopan pohjalla on kanto. Alarinteen puolella on vallia. Kuopan funktio ja ajoitus eivät ole tiedossa. Kuopan ikää ei voida päätellä sen muodon perusteella. Kuoppa 6 7185663 597672 Kuopan koko on 3 x 2 x 0,5 m. Sen pohjalla on kaksi kiveä. Kuopan funktio ei ole tiedossa. Se ei muotonsa perusteella ole kovin vanha. Kuoppa 7 7185664 597631 Kuoppa puolisuunnikkaan muotoinen. Sen koko on noin 2 x 2 x 0,5 m. Sen pohjalla on laakea kivi. Kuopan funktio ja ajoitus eivät ole tiedossa. Kuopan muodon perusteella se ei ole kovinkaan vanha. Kuoppa 8 7185661 597598 Kuoppa on neliön muotoinen. Sen koko on 1,5 x 1,5 x 1 m. Kuopan alarinteen puolella on vallia. Kuopan funktio ja ajoitus eivät ole tiedossa. Kuopan muodon perusteella se ei ole kovinkaan vanha. Kuoppa 9 7185655 597588 Kuoppa on pyöristetyn neliön muotoinen. Sen koko on noin 1,5 x 1,5 x 1 m. Sen ympärillä on selkeä valli. Kuopan harjunsuuntaiset reunat ovat osittain pystysuorat. Kuopan funktio ja ajoitus eivät ole tiedossa. Kuoppa 10 7185667 597560 Kuopan koko on 3 x 2 x 0,5 m. Kuopan pitkä sivu on harjunsuuntainen. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 11 7185653 597539 Kuoppa on muodoltaan soikea. Sen koko on 3 x 2 x 0,5 m. Kuopan ympärillä on nähtävissä loivaa vallia. Kuopan päälle oli kaatunut kaksi puunrunkoa. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 12 7185656 597520 Kuoppa on muodoltaan puolikas soikio. Sen koko on 2 x 1,5 x 0,5 m. Se on tehty hieman harjusta ulkonevaan "kielekkeeseen". Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 13 7185640 597506 Kuoppa on puolisuunnikkaan muotoinen. Sen koko on 2 x 1,5 x 0,4 m. Kuopan reunat ovat melko pystysuorat. Alarinteen puolella on maakasa. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 14 7185654 597489 Kuoppa on neliön muotoinen. Sen kolme sivua ovat melko pystysuorat. Kuopan koko on 1,2 x 1,2 x 0,2 m. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 15 7185632 597457 Kuoppa on suorakaiteen muotoinen. Sen koko on 1,2 x 0,5 x 0,2 m. Kuopan pitkäsivu on rinteen suuntainen. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa ei todennäköisesti ole kovin vanha. Kuoppa 16 7185643 597437 Kuoppa on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys melkein metrin. Kuopan seinämät ovat melko pystyt. Alarinteen puolella on vallia. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 17 7185639 597428 Kuoppa on neliön muotoinen. Sen koko on 1 x 0,4 x 0,2 m. Kuopan pitkä sivu on rinteen suuntainen. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Se on todennäköisesti melko nuori. Kuoppa 18 7185625 597422 Kuoppa on muodoltaan soikea. Sen koko on 3 x 2 x 0,4 metriä. Kuopan alarinteen puolella on vallia ja kuopan seinämät ovat tällä kohtaa melko pystysuorat. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 19 7185623 597402 Kuoppa on suorakaiteen muotoinen. Sen koko on 1,2 x 0,5 x 0,2 m. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 20 7185641 597398 Kuoppa on muodoltaan melko pyöreä. Sen koko on 1,7 x 1,5 x 0,5 metriä. Kuopan alarinteen puolella on selkeä valli. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 21 7185625 597381 Kuoppa on muodoltaan soikea. Sen koko on 2 x 1,5 x 1 m. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 22 7185634 597360 Kuoppa on pieni ja suorakaiteen muotoinen. Sen koko on 1 x 0,4 x 0,5 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 23 7185619 597336 Kuoppa on muodoltaan pyöreähkö. Sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 24 7185614 597330 Harjun rinteessä on soikea kuoppa. Sen pitkä sivu on rinteen suuntainen. Kuopan koko on 2 x 1 x 0,5 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 25 7185626 597310 Kuoppa on muodoltaan epämääräinen. Sen koko on 1 x 0,5 x 0,5 m. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 26 7185616 597294 Kuoppa on pyöreä. Sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys noin 70 cm. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 27 7185613 597252 Kuoppa on pyöreähkö. Sen koko on 2,5 x 2 x 0,4 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 28 7185618 597252 Kuoppa on soikea. Sen koko on 1 x 1,2 x 0,5 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 29 7185620 597233 Kuoppa on pyöreä. Sen halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 30 7185624 597213 Kuoppa on pyöreä. Sen halkaisija on 1 metri ja syvyys 0,5 m. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 31 7185608 597212 Kuoppa on muodoltaan soikea. Sen koko on 3 x 2 x 0,7 m. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 32 7185609 597181 Kuoppa on pyöreähkö. Sen halkaisija on kaksi metriä ja syvyys noin 30 cm. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 33 7185614 597178 Kuopan koko on 1,5 x 1 x 0,2 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 34 7185588 597026 Kuopan koko on 1,5 x 1 x 0,3 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 35 7185569 597018 Kuopan koko on 1,5 x 1 x 0,5 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 36 7185577 596998 Kuopan koko on 1 x 1 x 0,2 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 37 7185597 596993 Kuopan koko on 1,5 x 1 x 0,5 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 38 7185560 596976 Kuopan halkaisija on 1,2 metriä ja syvyys 50 cm. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 39 7185503 596806 Kuoppa on neliömäinen ja sen reunassa kasvaa puu. Kuopan koko on 1 x 1 x 0,3 m. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 40 7185514 596790 Kuopan koko on 0,9 x 0,3 x 0,2 metriä. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kuoppa 41 7185505 596669 Kuoppa on muodoltaan kolmiomainen. Sen koko on 2 x 1 x 0,2 m. Kuopan funktio ja ikä eivät ole tiedossa. Kohde havaittiin inventoitaessa. Kohde sijaitsee harjun päällä Särkkäjärven pohjoispuolella. Puusto harjulla on uudistuskypsää kasvatusmetsää. Maaperä on hiekkaa ja harju on luokan 2 pohjavesialuetta. 3 Voimassa 2019-01-15T11:05:43 24491.27978516 2532.26508103
arkeologinenkohde_alue.1164 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1164 135768 {AA977E11-6741-4C76-9281-6163A97BA023} Kurtinpirtti 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 175 ei Kohteen rakennusjäännökset ovat luonteltaan matalia, epäselviä ja suurin osin turpeen ja heinikon peittämiä. Alueella on jäännöksiä ainakin kahdesta rakennuksesta. Rakennusjännös 1 (x 3549206 y 7456867) on noin 26 metriä pitkä ja noin 6 metriä leveä. Se on lähinnä koillis-lounais-suuntainen ja rakennuksen läntinen seinä sijaitsee noin 10 metriä kaakkoon Iso Akanjoesta. Rakennuspohja erottuu maastossa noin 0,10 m korkeana ja turpeen peittämänä kohoumana, missä on pari halkaisialtaan noin 2 metrin kokoista ja 0,5 metriä syvää kuoppia sekä 4 matalaa, epäselvää ja turpeen peittämää kumparetta, joista ainakin osa saattaa olla tulisijan jäännöksiä. Jäännöksen päällä kasvaa pusikkoa ja muutama koivu. Rakennusjäännös 2 (x 3549238 y 7456894) koostuu noin 10 x 9 metrin kokoisesta ja noin 0,3 metriä korkeasta kohoumasta. Kohouma, joka kostuu hyvin humusrikkaasta maasta sekä runsaasta määrästä kiviä, on turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa tiheä pusikko. Jäännöksen luonne on hyvin epäselvä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen jäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoitus. Metsätyökämpän raunio. Erkki Karvosen antaman tietojen mukaan kämppä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen. Rakennusjäännös 1 on ollut kämpän päärakennus. Kohde sijaitsee tasaisella ja osittain metsittyneellä aukiolla, jossa aluskasvillisuus koostuu heinästä ja pienistä pusikoista. Puukanta kostuu enimmäkseen nuorista koivuista sekä muutamista täyskasvuisista männyistä. Aukio rajoittuu etelässä ja lännessä metsäautotiehen, pohjoisessa Iso Akanjokeen ja idässä suo-alueeseen. Maaperä on moreeni. 3 Voimassa 2018-12-12T11:18:32 1316.66674805 161.61272348
arkeologinenkohde_alue.1165 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1165 135845 {D3D3C1DA-5ED6-46FD-83C9-28D31C25B33A} Ritaselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Rakennusjäännös 1 (x 3549483 y 7452064) on erittäin vaikeasti havaittavissa ja rakennus on todennäköisesti purettu. Jäännöksen päällä kasvaa runsaasti tiheää koivuvesakkoa ja tämän levinnän perusteella on arvioitu, että pohjois-eteläsuuntainen rakennus on ollut noin 22 metriä pitkä ja noin 9 metriä leveä. Jäännöksen koilliskulmassa on havaittavissa noin 0,1 metriä korkea ja arvioltaan noin 1 metriä leveä maavalli ja sen sisäpuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin 1,5 metrin kokoinen kiviröykkiö, jonka korkeus on 0,4 metriä. Röykkiö koostuu luonnonkivistä. Rakennejäännös 2 (x 3549516 y 7452104) on soikeahkon muotoinen ja pyöreäpohjainen maakuoppa. Kuoppa on halkaisijaltaan 4 metriä ja 0,4 metriä syvä. Rakennejäännös 3 (x 3549501 y 7452103) on soikeahkon muotoinen ja pyöreäpohjainen maakuoppa. Kuoppa on halkaisijaltaan 4,5 metriä ja 0,8 metriä syvä. Rakennusjäännös 4 (x 3549486 y 7452090) on romahtanut rakennus, jonka rakennusmateriaalina on käytetty sahattuja, noin 0,15 metriä leveitä lankkuja. Jäännös on kooltaan noin 9 x 7 metriä. Rakennejäännös 5 (x 3549468 y 7452078) on sahatuista lankuista tehty laituri, joka on noin 8,5 meriä pitkä ja 0,8 metriä leveä. Lankut ovat paikoitellen hyvin lahonneita. Laiturista noin 10 metriä koilliseen sijaitsee vanha ja laho puuvene. Rakennejäännös 6 (x 3549476 y 7452044) on neliskulmainen ja noin 1 metrin syvyinen maakuoppa, jonka koko on 1,4 x 1,4 metriä. Kuopan seinämät ovat suorat ja vuorattu pyöreillä hirsillä, joista osa on lahoja. Kuopassa on ollut puinen kansi, jonka lahonneet jäännökset ovat havaittavissa kuopan pohjassa. Rakennejäännös 7 (x 3549530 y 7452085) on suorakulmainen maakuoppa, jonka koko on 3 x 1,5 metriä. Maakuopan päällä on lankuista tehty pyramidinmuotoinen ja osittain romahtanut kattorakenne. Kuoppa on täynnä modernia jätettä. Rakennejäännös 8 (x 3549536 y 7452002) on pohjois-eteläsuuntainen, 9,4 metriä pitkä ja 6,6 metriä leveä maakellarin jäännös, joka on kaivettu rinteen sisälle. Maakellarin eteläpäädyssä on kuoppamainen huone, joka on kooltaan 3 x 3 metriä ja 1,5 metriä syvä. Sisäänkäynti on kellarirakenteen pohjoispäädyssä, mistä noin 2 metriä pitkä käytävä johtaa kellarihuoneeseen. Käytävän molemmissa päädyissä on lankuista tehy ovikarmin ja oven jäännös. Maakellaria ympäröi 1,5 metriä leveä ja 0,2 - 0,3 metriä korkea maavalli. Maakellarin kattorakenne, jossa on käytetty lankkuja ja maata, on romahtanut kellarihuoneen ja käytävän sisälle. Jäännöksen päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Rakennejäännös 9 (x 3549512 y 7451987) on pohjois-eteläsuuntainen, 8,3 metriä pitkä ja 7,0 metriä leveä maakellarin jäännös, joka on kaivettu rinteen sisälle. Maakellarin eteläpäädyssä on kuoppamainen huone, joka on kooltaan 4 x 3 metriä ja 1,2 metriä syvä. Sisäänkäynti on kellarirakenteen pohjoispäädyssä, mistä 1,8 metriä pitkä käytävä johtaa kellarihuoneeseen. Käytävän molemmissa päädyissä on lankuista tehy ovikarmin ja oven jäännös. Maakellaria ympäröi 1,5 metriä leveä ja 0,2 - 0,3 metriä korkea maavalli. Maakellarin kattorakenne, jossa on käytetty lankkuja ja maata, on kellarihuoneen päältä romahtanut, mutta suurilta osin säilynyt käytävän päällä. Jäännöksen päällä kasvaa yksittäisiä koivuja. Rakennejäännös 10 (x 3549571 y 7452076) on vesipasan jäännös. Se on koottu lankuista ja on 2 metriä pitkä, 1 metriä leveä ja 0,7 metriä korkea. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen jäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoitus. Metsätyökämpän raunio. Erkki Karvosen antamien tietojen mukaan kämppä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen. Rakennusjäännös 1 on ollut kämpän päärakennus. Kohde sijaitsee tasaisella aukiolla, jossa kasvaa ruohoa sekä yksittäisiä koivuja ja pusikkoja. Aukion länsipuolella sijaitsee pieni lampi, pohjoispuolella kosteikko, jossa kasvaa sekametsää ja itäpuolella vanha hakkuualue, jossa kasvaa mäntytaimikkoa. Aukion eteläpuolella kulkee itä-länsisuuntainen metsäautotie, jonka sivuhaara johtaa aukiolle. Metsäautotien eteläpuolella alkaa eteläänpäin nouseva rinne, jossa kasvaa nuorta mäntymetsää. Maaperä on hiekkainen moreeni. 3 Voimassa 2018-12-13T09:04:38 10362.80249023 419.90845692
arkeologinenkohde_alue.1166 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1166 136228 {71A5FED8-FDCE-4177-B866-8BC4EAFDCC9F} Koppelolampi 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 229 ei Kohteessa on kämpän ja saunan jäännökset. Koordinaatit (ykj) Kämppä jäännös: X 7480358, Y 3525890, Z 229; Sauna jäännös: X 7480363, Y 3525913, Z 229 Kämppä on mitoiltaan 6,5 m x 6,5 m kokoinen. Seinät ovat pääilmansuuntien mukaiset. Hirret ovat lähes kokonaan turpeen peittämät, mutta jäljellä näyttää olevan ainakin kaksi hirsikertaa. Hirret ovat pyöröhirsiä. Rakennuksen luoteisnurkassa on 2 m x 2 m kokoinen laakamaisista luonnonkivistä koostuva uuninkiviröykkiö. Rakennuksen itäseinän keskellä on 70 cm leveä aukko, joka on mahdollisesti rakennuksen oviaukko. Rakennuksen etelä- ja länsisivuilla on kolme maakuoppaa, joista suurimmat ovat kaakkoisnurkan eteläpuolella 2 m x 1 m x 0,6 m kokoinen ja lounaisnurkan länsipuolella 3 m x 0,8 m x 0,6 m kokoinen kuoppa. Saunan jäännös on mitoiltaan 4,2 m x 3,7 m kokoinen pyöröhirsirakennus. Pyöröhirsien sisäpinta on veistetty suoraksi, ja päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Hirsikertoja on jäljellä kaksi, mutta salvostyyppiä ei kasvillisuuden alta erotu. Rakennuksen koillisnurkassa on 1 m x 1 m kokoinen laakamaisista luonnonkivistä koostuva uuninkiviröykkiö. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta ei ollut ennakkotietoja. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva tilapäisasumus, joka on voinut toimia esimerkiksi metsätyökämppänä tai niittymökkinä. Rakennukset vaikuttavat vanhemmilta kuin Koppelolampi 2:n ladot, jotka ajoittuvat 1900-luvun puoliväliin. Kohde sijaitsee Tuoreen Koppeloselän pohjoisosassa, Koppelolammen lounaispuolella suon laidalla, 60 m etäisyydellä vesirajasta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2018-12-14T16:50:44 452.70239258 95.43670362
arkeologinenkohde_alue.1167 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1167 136527 {3DE071A3-64B8-46C8-A6E0-85EAEB0FF53E} Palmikki kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2631 Uittokämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 186 ei Palmikkijoen uittorakenteiden yhteydessä on sijainnut myös niin sanottu Palmikin alakämppä. Itse kämppärakennus (Palmikki kämppä jäännös 1) on purettu. Paikalla erottuu noin 12x7 m kokoisen rakennuksen perutus, jossa on yksi tulisijan paikka. Kämpän jäännöksen ympäristössä on joitain hirsiä ja tiiliä. Kämpän vieressä on T-kirjaimen muotoinen kellarikuoppa (Palmikki kellarikuoppa 2) (5x3,5x0,7 m). Jokirannassa on havaittavissa kaksiosaisen hirsirakennuksen jäännös (Palmikki talli jäännös 3) (6,5x14 m), jossa on molemmissa päissä ovet. Kyseessä on mahdollisesti tallirakennuksen jäännös. Kämpän eteläpuolella on mahdollisen saunarakennuksen (Palmikki sauna jäännös 4) perustus (5x3 m), jossa on luonnonkivisen, halkaisijaltaan noin 1,5 metrisen kiukaan jäännös. Saunan vieressä on runsaasti purkujätettä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kellarikuoppa 2 7069529 573396 Kämppä 1 7069538 573387 Talli 3 7069583 573385 Sauna 4 7069502 573383 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännös löydettiin haastattelujen perusteella 8.6.2011. Se näkyy myös vuoden 1927 metsätalouskartassa (Talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 2. karttalehti) sekä 1970-luvun peruskartassa (334410+432201), jonka perusteella paikalla on sijainnut kaksi rakennusta. Uittokämppä on rakennettu 1926. Miehistöä kämpällä on ollut 26 henkeä (Björn 2009:179). Björn, Ismo 2009: Valtimo - Kunnan historia. Hämeenlinna. Paikalla on uittokämpän, saunan ja tallin jäännökset. Kohde sijaitsee Palmikkijoen eteläpuolella. Alue on nuorta kasvatussekametsää, jossa valtalajina on koivu. Kämpän läheisyydessä kasvaa myös runsaasti kuusta. Maaperä on turvetta ja moreenia. 3 Voimassa 2018-12-19T15:35:19 2060.68408203 228.59276801
arkeologinenkohde_alue.1168 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1168 136542 {0CFB2668-1A15-4504-BF96-26A40C319EFA} Kamula Yläpiha asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 268 ei Paikalla on sijainnut tila. Alueella on kahden asuinrakennuksen jäänteet. Vanhempi päärakennus (Kamula Yläpiha päärakennus jäännös 1) on paikalla syntyneen ja asuneen Tauno Karppisen mukaan rakennettu 1900-luvun alussa. Paikalla on havaittavissa 10x6,5 m rakennuksen kivijalka. Tuvan puolella on 1,5x1,5x1,5 m uunin jäänteet ja kamarin puolella pienempi takka, jotka on molemmat rakennettu luonnonkivestä. Rakennuksen jäännöksen itäpuolella on kellarikuoppa (Kamula Yläpiha kellarikuoppa 2) (3x1,5x1 m). Tästä noin 20 m itään on puretun saunan jäännös (Kamula Yläpiha sauna jäännös 3), josta on jäljellä 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva kiukaan pohja. Vanhasta päärakennuksesta noin 16 m koilliseen sijaitsee uudemman 1950-luvulla rakennetun päärakennuksen betonista valetut perustukset (Kamula Yläpiha päärakennus jäännös 4) (9,3x8,5 m). Paikalla on pystyssä betonitiilestä rakennettu piippu. Vanhemman päärakennuksen kivijalasta 20 m kaakkoon sijaitsee kaivo (Kamula Yläpiha kaivo 5), jonka vieressä on 11(16)x5,5 m kokoinen betoniperusteisen navetan raunio (Kamula Yläpiha navetta jäännös 6). Ylempänä rinteessä sijaitsee kaksi kellarikuoppaa (4x2,5x1,8 m) (Kamula Yläpiha kellarikuoppa 7 ja 8). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7074151 569043 Kellarikuoppa 2 7074151 569060 Sauna 3 7074152 569084 Päärakennus 4 7074166 569049 Kaivo 5 7074133 569055 Navetta 6 7074122 569062 Kellarikuoppa 7 7074203 569043 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi Metsuri Tauno Karppisen haastattelun perusteella 8.6.2011. Kohde näkyy vuoden 1972 peruskartassa (334407), jossa nimellä Kamula. Vuoden 1927 metsätalouskartalla (Talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 2. karttalehti) tällä kohdalla sijaitsee Kamulanmäki niminen vuokratila. Kyseessä on 1970-luvulla autioitunut entinen vuokratila. Kohde sijaitsee Kamulassa, mäen laella, noin 1,6 km Tappojoentiestä länteen. Kohde sijaitsee tuoreessa kuusta kasvavassa taimikossa, raunioiden yhteydessä kasvaa myös nuorta koivua ja muuta lehtipuuta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-25T09:40:23 4324.82519531 269.12351387
arkeologinenkohde_alue.1169 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1169 138332 {1562095B-166B-48F9-83E6-306858DD3851} 1000034739 Soahkemohjávrrit 4 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 229 225 ei Kohde on kahdesta pesäkkeestä koostuva, mahdollisesti moniperiodinen asuinpaikka pohjoisimman Soahkemohjávrrin koillispuolella, loivasti kohoavan rinteen tasanteilla, jotka ovat noin puolestatoista neljään metriä järven pintaa korkeammalla, lähimmillään noin kuudenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta. Alueella sijaitsevissa maapaljastumissa havaittiin kivetyn tulisijan jäännökset sekä kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Asuinpaikan itäisempi pesäke muodostuu keskittymästä palaneita kiviä muutaman neliömetrin alueella muutoin kivettömässä maapaljastumassa, kohdassa x = 7699773 / y = 3488071. Kiviä paikalla havaittiin noin kolmekymmentä, ja niiden halkaisija vaihteli välillä 3 cm - 15 cm. Kivet eivät muodostaneet mitään selvää rakennetta, eikä niiden läheisyydestä tavattu muita ihmistoimintaan liittyviä löytöjä. Ilmeisesti kyseessä on hajonneen liesilatomuksen jäännös. Asuinpaikan läntisempi pesäke sijaitsee itäisemmästä pesäkkeestä noin sata metriä luoteeseen, missä havaittiin kahdessa maapaljastumassa kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta toiminnasta kertovia löytöjä. Kohdasta x = 7699835 / y = 3487995 löydettiin kaksi kvartsi-iskosta sekä halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen kivi, joka on kyseiselle muutoin täysin kivettömälle paikalle päätynyt jokseenkin varmasti ihmisten toimesta. Kiven ja kahden iskoksen löytöpaikalta noin kahdeksan metriä kaakkoon todettiin vielä yksi kvartsi-iskos lisää. Kyseisiä iskoksia ei poimittu talteen. Monilukuisemmat löydöt tavattiin viereisestä maapaljastumasta, joka sijaitsee kohdassa x = 7699841 / y = 3487982, havaituista pesäkkeistä korkeimmalla tasolla. Maapaljastuman halkaisija on noin kymmenen metriä, ja siinä havaittiin noin kaksikymmentä kvartsi-iskosta, kymmenkunta palanutta kiveä sekä harvakseltaan palaneiden luiden kappaleita. Löydöt sijaitsivat maa-paljastumassa hajanaisesti, kattaen koko paljastuman alueen, mutta muodostamatta selviä keskittymiä. Muutamia kvartsi-iskoksia sekä kaikki palaneet luut kerättiin paikalta talteen. Kohde rajautuu kahdeksi alueeksi, jotka todennäköisesti ovat syntyneet eriaikaisten aktiviteettien seurauksina. Selvästi kivikauteen tai varhaismetallikauteen ajoittuvasta toiminnasta kertovia jälkiä tavattiin maapaljastumista asuinpaikan kaakkoisosasta, noin 30 m x 10 m laajuisella, jokseenkin länsiluode-itäkaakko-suuntaisella alueella, mutta alueen maastonmuotojen perusteella asuinpaikka voi olla jonkin verran laajempikin, jatkuen läntisimmistä havaituista löydöistä länteen päin potentiaalisesti noin kahdenkymmenen metrin matkan ja ulottuen myös jonkin matkaa löydökkäiden maapaljastumien pohjoispuolelle, siten että asuinpaikan kaakkoisosan kokonaisala on todennäköisesti noin 50 m x 20 m. Löytöpesäkkeiden lähialuetta koekuopittamalla olisi asuinpaikan laajuus mahdollista määritellä selvästi tarkemmin. Hajonneen liesilatomuksen jäännöstä voidaan pitää omana erillisenä alakohteenaan, jota ympäröivä muinaisjäännösalue on pistemäinen ja halkaisijaltaan enintään noin kymmenmetrinen. Pohjoisimman Soahkemohjávrrin koillispuoleisella loivasti kohoavalla rinteellä vaikuttaa sijainneen pitkään tai ainakin säännöllisesti käytetty kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, mitä osoittavat asuinpaikan länsiosassa olevista maapaljastumista tavatut varsin runsaslukuiset löydöt. Maapaljastumissa asuinpaikan ohut kulttuurikerros on ilmeisesti pääosin tuhoutunut tai vähintäänkin sekoittunut, mutta kohdissa, joissa aluskasvillisuus on säilynyt, voi maaperässä olla paikallistettavissa paremmin säilyneitä asuinpaikkaan liittyviä ilmiöitä. Asuinpaikan itäosassa sijaitseva kivetyn tulisijan jäännös on todennäköisesti asuinpaikan länsiosan löytöjä nuorempi ilmiö, kuitenkin mahdollisesti esihistoriallinen. Tulisija vaikuttaa melko lyhytaikaisen leiripaikan jäännökseltä, ja koska paikka on maanpinnan kulumisen vuoksi pahoin tuhoutunut, on sen tutkimuksellinen potentiaali varsin vähäinen. Kokonaisuudessaan pohjoisimman Soahkemohjávrrin koillispuolelta tavatut jäännökset vahvistavat alueesta syntynyttä yleiskäsitystä, jonka mukaan seudun järvien hiekkaisia, terassimaisia ranta-alueita on käytetty asuinpaikkoina toistuvasti tuhansien vuosien ajan. Kohde sijaitsee pohjoisimman Soahkemohjávrrin koillispuolella, hiekkapohjaisella loivasti kohti koillista kohoavalla rinteellä olevilla terassimaisilla tasanteilla. Puusto alueella on harvaa tunturikoivikkoa, alus-kasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, jäkälät sekä yksittäiset heinäkasvit. Myös katajia kasvaa alueella harvakseltaan, ja järven rannan läheisyydessä, kohteen ja rannan välillä, kasvaa tiheää vaivaiskoivupensaikkoa. Rinteellä on myös melko laaja-alaisia tuulieroosion kuluttamia maapaljastumia. 3 Voimassa 2011-10-28T08:58:24 9872.40722656 436.8717189
arkeologinenkohde_alue.1170 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1170 138335 {BD9F299C-BF17-4115-93B5-3B99226ECBF0} 1000034869 Soahkemohjávrrit 5 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 242 227 ei Kohde on kymmenestä kuopasta koostuva, lähes kahdensadan metrin mittainen luode-kaakko-suuntainen pyyntikuoppajärjestelmä pohjoisimman Soahkemohjávrrin luoteiskulman ja Soahkemohjávrrit toisistaan erottavan harjun luoteispään välillä. Kuopista eteläisin sijaitsee pohjoisimman Soahkemohjávrrin luoteisrannasta noin 25 metriä luoteeseen, ja pohjoisin kuoppa on noin 30 m etäisyydellä harjun laelta, harjun laelle jyrkästi nousevan rinteen juurella, harjun koillispuolella. Kuopat on kaivettu hiekkamaahan, ja ne ovat sortuneet melko loivapiirteisiksi. Kuoppien pohjille tehdyistä lapionpistoista todettiin kuopista selvä huuhtoutumiskerros. Kohteesta Soahkemohjávrrit 5 paikallistettujen pyyntikuoppien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Pyyntikuoppa 1 ø 4,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7699727 / y = 3487746 Pyyntikuoppa 2 ø 4,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7699751 / y = 3487734 Pyyntikuoppa 3 ø 3,5 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7699758 / y = 3487719 Pyyntikuoppa 4 ø 3,5 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7699773 / y = 3487691 Pyyntikuoppa 5 ø 3,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. Valli erottuu lähinnä alarinteen puolella. x = 7699778 / y = 3487668 Pyyntikuoppa 6 Soikea, pohjoiskoillis-etelälounas-suuntainen, koko 3,0 m x 2,0 m syvyys 0,5 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7699803 / y = 3487651 Pyyntikuoppa 7 ø 3,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7699805 / y = 3487645 Pyyntikuoppa 8 ø 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7699817 / y = 3487631 Pyyntikuoppa 9 ø 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Pohja soikea, pohjoiskoillis-etelälounas-suuntainen. x = 7699838 / y = 3487621 Pyyntikuoppa 10 ø 4,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Pohja soikea, pohjois-etelä-suuntainen. x = 7699840 / y = 3487605 Kohde rajautuu pitkänomaiselle, pyyntikuoppaketjun muotoa noudattavalle, loivasti kaareutuvalle alueelle pohjoisimman Soahkemohjávrrin luoteiskulman ja Soahkemohjávrrit toisistaan erottavan harjun luoteispään välille. Alueen pituus on noin kaksisataa metriä ja leveys noin kolmekymmentä metriä. Pyyntikuoppaketjun sijainnin sekä lähialueen maastonmuotojen tarkastelun perusteella vaikuttaa toden-näköiseltä, että kohteesta dokumentoiduilla kuopilla on suljettu kulkutie peuroilta, jotka on ajettu paikalle kaakosta, Soahkemohjávrrit toisistaan erottavan harjun ja pohjoisimman Soahkemohjávrrin lounais-rannan välisen kapeikon kautta. Pyyntikuoppajärjestelmiin perustuneella metsästyksellä on ollut alueella eläneelle väestölle suuri merkitys, mitä lähiseudulta tavattujen kuoppien poikkeuksellinen runsas-lukuisuus selvästi osoittaa. Alueen luonnonolosuhteet ovat mahdollistaneet suurten peurapopulaatioiden menestymisen seudulla, ja hiekkainen maaperä sekä harjujaksojen ja järvien muodostamat peuralaumojen liikkeitä luontaisesti ohjailevat maastonmuodot ovat edistäneet pyynnin tehokasta toteuttamista. Kohteesta Soahkemohjávrrit 5 dokumentoitu pyyntikuoppajärjestelmä on hyvässä kunnossa, eikä sen säilyminen vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee harvaa tunturikoivikkoa kasvavalla, loivasti kohti luodetta kohoavalla hiekkapohjaisella rinteellä pohjoisimman Soahkemohjávrrin luoteispuolella. Kohteen länsipuolella on Soahkemohjávrrit toisistaan erottava jyrkkärinteinen harju. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat variksenmarja, puolukka sekä sammalet, kuivimmilla kohdilla myös jäkälät. 3 Voimassa 2019-11-27T15:39:42 5170.95727539 452.64674824
arkeologinenkohde_alue.1171 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1171 138337 {81BFAE8A-35B8-4EA7-B039-2DDD967B3775} 1000009844 Soahkemohjávrrit Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 225 220 ei Kohde on kahdeksasta pyyntikuopasta muodostuva pyyntikuoppajärjestelmä, joka sijaitsee hiekka-harjanteilla itäisemmän Soahkemohjávrrin ja sen länsipään eteläpuolella olevan pienemmän järven luoteispäässä olevan suon välillä. Pohjoisimpana sijaitseva pyyntikuoppa 1 on Soahkemohjávrrien välisen harjumaisen kannaksen laella, kohdassa, jossa harju on matalimmillaan. Kuopat 1-7 muodostavat tästä loivasti kohti etelää laskevalle rinteelle noin viidenkymmenen metrin mittaisen pohjois-etelä-suuntaisen kuoppaketjun. Kuoppa 8 sijaitsee kuopasta 7 noin kuusikymmentä metriä kaakkoon, suolle jyrkästi laskevan rinteen partaalla. Kohteesta Soahkemohjávrrit tavattujen pyyntikuoppien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Pyyntikuoppa 1 Soikea, itä-länsi-suuntainen, koko 3,5 m x 3,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7698027 / y = 3488911 Pyyntikuoppa 2 Soikea, itä-länsi-suuntainen, koko 3,0 m x 2,5 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7698013 / y = 3488911 Pyyntikuoppa 3 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7698004 / y = 3488911 Pyyntikuoppa 4 Soikea, luode-kaakko-suuntainen, koko 3,0 m x 2,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7697999 / y = 3488912 Pyyntikuoppa 5 Soikea, luode-kaakko-suuntainen, koko 2,5 m x 1,5 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7697991 / y = 3488905 Pyyntikuoppa 6 Soikea, itä-länsi-suuntainen, koko 3,0 m x 2,0 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7697987 / y = 3488905 Pyyntikuoppa 7 Soikea, itäkoillis-länsilounas-suuntainen, koko 3,0 m x 2,5 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7697976 / y = 3488910 Pyyntikuoppa 8 Pyöreä, ø 3,5 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7697945 / y = 3488957 Kohde rajautuu pitkänomaiseksi alueeksi, jonka pohjoisreuna on itäisemman Soahkemohjávrrin länsipään eteläpuolella olevalla harjanteella pyyntikuoppa 1:n luona. Kyseiseltä kohdalta alue jatkuu noin viisikymmentä metriä pohjois-etelä-suuntaisena ja noin kymmenen metrin levyisenä vyöhykkeenä, taittuen sitten noin kuusikymmentä metriä kaakkoon pyyntikuoppa 8:n luokse, yltäen suolle jyrkästi laskeutuvan rinteen partaalle saakka. Kohteen olemassaolon on Museovirastolle ilmoittanut kaamasmukkalainen Olavi Somby, ilmeisesti noin vuonna 1994. Kohdetta ei ole ennen vuotta 2011 arkeologisesti aiemmin tarkastettu. Soahkemohjávrrien väliseltä kannakselta dokumentoidut kuoppajäännökset vaikuttavat muodostavan pyyntikuoppajärjestelmän, johon on ilmeisesti ajettu peuroja laajalta alueelta itäisemmän Soahkemoh-jávrrin eteläpuolelta, missä peurojen kulkua rajoittavat järvet ja suot muodostavat suppilomaisesti kohti pyyntikuoppaketjua kapenevan alueen. Seudun maastonmuodot ovatkin epäilemättä tarjonneet alueella asuneelle väestölle mainion avun laajamittaiseen ja menestyksekkäseen peuranpyyntiin. Pyyntikuoppien täsmällinen ajoittaminen on vaikeaa, mutta kuoppien pohjille kaivetuista lapionpistoista todettu paksu huuhtoutumiskerros osoittaa niiden olevan vähintään satojen vuosien ikäisiä. Kohde sijaitsee Soahkemohjávvrit-nimisten järvien välisellä hiekkapohjaisella harjumaisella kannaksella, jonka puusto on tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja sekä nahka-jäkälät ja seinäsammal. Kohteen länsipuolella sijaitsee vanha lautarakenteinen eräkämppä. 3 Voimassa 2019-11-27T15:40:33 3063.89306641 298.21085168
arkeologinenkohde_alue.1172 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1172 138338 {6963F8FB-7E19-4527-9261-6FC43B9251BD} 1000034740 Suddesvárri 2 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 1 Arvio 255 249 ei Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Mönkijäuran rikkomassa maanpinnassa havaittiin merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista noin sadan metrin matkalla. Lisäksi löytöjä oli kahdessa tuulieroosion kuluttamassa maapaljastumassa mönkijäuran läheisyydessä. Kohteen laajuus on vähintään 100 m x 40 m, mutta on mahdollista, että kohde kattaa pesäkkeisesti laajemmankin alueen. Useimmat löydöt olivat palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, lisäksi löydettiin muutamia hyvälaatuisia kvartsiitti-iskoksia. Otos iskoksista ja luista kerättiin talteen. Kohteesta Suddesvárri 2 havaittujen löytöalueiden sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus x = 7698164 / y = 3484639 Kohteen läntisin löytöpiste. Paikalta löytyi mönkijäuralta kookas kvartsiitti-iskos (KM ?????:1), joka kerättiin talteen. Kappaletta on mahdollisesti voitu käyttää työkalunakin veitsen tapaan. x = 7698189 / y = 3484663 Kvartsi-iskos pienessä maapaljastumassa mönkijäuran pohjoispuolella. Ei kerätty talteen. x = 7698157 / y = 3484661 Kvartsiitti-iskos ja palanutta luuta maapaljastumassa mönkijäuran eteläpuolella muutaman neliömetrin alalla. Ei kerätty talteen. x = 7698163 / y = 3484646 - x = 7698184 / y = 3484680 Kyseisten koordinaattipisteiden välillä on mönkijäuralla harvakseltaan kvartsi-iskoksia. Niiltä osin kuin mönkiura on kaksihaarainen, on iskoksia erityisesti uran eteläisemmän haaran alueella. Kohdasta x = 7698171 / y = 3484663 kerättiin talteen kaksi kvartsi iskosta noin yhden neliömetrin alueelta. x = 7698166 / y = 3484658 - x = 7698173 / y = 3484666 Kyseisten koordinaattipisteiden välillä on mönkijäuran eteläisemmän haaran alueella runsaslukuinen keskittymä palaneiden luiden kappaleita. Keskittymän itäpäästä, kohdasta x = 7698173 / y = 3484666 kerättiin talteen muutamia kymmeniä palaneiden luiden kappaleita noin yhden neliömetrin alueelta. Luut ovat kookkaiden tai keskisuurten nisäkkäiden luita, todennäköisimmin peuranluita. x = 7698203 / y = 3484713 - x = 7698212 / y = 3484724 Kyseisten koordinaattipisteiden välillä havaittiin harvakseltaan palaneita luita ja kvarsti-iskoksia mönkijäuralla. Kohdasta x = 7698212 / y = 3484724 löytyi noin myös kolme kvartsiitti-iskosta noin yhden neliömetrin alueelta. Kvartsiitti-iskokset kerättiin talteen. Löytöjen levinnän perusteella kohteen voidaan katsoa kattavan mönkijäuran ja rinteen suuntaa noudattavan, länsilounas-itäkoillissuuntaisen, noin 100 m x 40 m laajuisen alueen. Potentiaalista asuin-paikka-aluetta kohteen lähiympäristössä on laaja-alaisemminkin, ja on todennäköistä, että kohteen kaikkia pesäkkeitä ei vielä ole paikallistettu. Kohde on ilmeisesti varsin pitkäjaksoisesti tai ainakin säännöllisesti käytetty asuinpaikka, mistä kertoo löytöjen melko laaja levintä ja runsaslukuisuus. Kohde on etäällä vesistöistä sijaitsevana asuinpaikkana luonteeltaan poikkeuksellinen, koska useimmiten kivikautiset tai varhaismetallikautiset asuinpaikat ovat voimakkaasti rantasidonnaisia. Paikalta kerättyjen palaneiden luiden ajoittaminen olisi suotavaa, jotta asuinpaikan ikä pystyttäisiin tarkemmin määrittelemään. Mönkijäuraa, joka kulkee asuinpaikan halki, käytetään runsaasti, ja sen käyttö aiheuttaa maaperän jatkuvaa kulumista. Uran siirtäminen eri paikkaan tuskin on mahdollista ilman asuinpaikka-alueen aitaamista. Asuinpaikan ne osat, jotka ovat pahiten mönkijäliikenteen aiheuttaman kulumisen uhkaamia, olisikin syytä tutkia kulumisen tieltä kaivauksilla. Kohde sijaitsee Suddesvárrin länsipuolella, melko avoimella, harvaa tunturikoivikkoa kasvavalla, maa-perältään hiekkapohjaisella, loivasti kohti etelää viettävällä rinteellä. Aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja ja puolukka sekä poronjäkälät, tinajäkälät ja torvijäkälät. Alueella on myös tuulieroosion paljaiksi kuluttamia maapaljastumia. Kohteen halki kulkee Soahkemohjávrrille johtava mönkijäura. Lähimmät vesistöt, kohteen pohjoispuolella kohoavan hiekkaharjanteen takana sijaitsevat lammet, ovat kohteesta yli kahdensadan metrin etäisyydellä. 3 Voimassa 2011-10-28T09:53:15 11013.88647461 412.40179871
arkeologinenkohde_alue.1173 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1173 138340 {5EC9C019-14F8-43D3-A890-5CF0D56AA825} 1000000947 Suddesvarri C Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 247 239 ei Kohde on laaja, pitkänomainen pyyntikuoppajärjestelmä Gáissá?opman huipulta noin kaksi kilometriä itään sijaitsevan järven itäpuolella olevan harjanteen ja Suddesvárrin pohjoisrinteen välillä. Järjestelmä on jokseenkin itä-länsi-suuntainen ja noin 1,5 km mittainen. Kuoppia paikallistettiin yhteensä 50. Vierekkäiset kuopat sijaitsevat useimmiten näköetäisyydellä toisistaan. Leveimmät kuopattomat alueet sijaitsevat niissä kohdissa järjestelmää, joissa järvet ovat luontaisesti sulkeneet peurojen kulkureitin. Kuopat ovat pyöreitä tai lievästi soikeahkoja poikittaissuuntaisesti pyyntikuoppajärjestelmän pituus-suuntaan nähden, poikkileikkaukseltaan suppilomaisia. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmen ja viiden metrin välillä, ja niiden syvyydet ovat vajaasta puolesta metristä hieman yli metriin. Useimpia kuoppia ympäröi loivapiirteinen valli, jonka leveys on 1,5 m - 3,0 m ja korkeus alle puoli metriä, tavallisimmin noin 0,2 m - 0,3 m. Yksittäisten kuoppien mittoja ei kuoppien suuren lukumäärän vuoksi ennätetty kohdetta tarkastettaessa dokumentoimaan. Kuoppia on ilmeisesti kaivettu useassa jaksossa; loivimmiksi sortuneissa kuopissa todettiin kuoppien pohjilta paksut huuhtoutumiskerrokset, mutta jyrkimmissä ja syvimpinä säilyneissä kuopissa huuhtoutumiskerros oli vasta muodostumassa ja heikosti havaittavissa. Kuopat 26 ja 27, jotka sijaitsevat kahden järven välisellä kannaksella, poikkeavat olemukseltaan muista alueelta tavatuista selvästi. Kyseiset kuopat ovat muodoltaan pitkänomaisia, noin neljän metrin mittaisia ja kahden ja puolen metrin levyisiä, syvyydeltään noin puolimetrisiä, kaksi metriä leveän ja 0,2 m korkean vallin ympäröimiä. Kuopan 26 pohjalle kaivetusta lapionpistosta todettiin paksu huuhtoutumis-kerros ja vallin alta hiilensekainen kaksoismaannos noin 0,2 m syvyydellä. Suddesvárrin pyyntikuoppajärjestelmän läheisyydestä todettiin myös kivetyn tulisijan sekä kivirakkaan kaivetun mahdollisen purnun jäännökset. Mahdollinen purnu sijaitsee itäisimmän pyyntikuopan kaakkoispuolella, pienialaisessa rakkakivikossa vaaran rinteellä, kohdassa x = 7698626 / y = 3485793. Purnuksi tulkittu rakenne on melko laakea, pitkänomainen, kaakko-suuntainen kuoppa, mitoiltaan noin 2,0 m x 1,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,3 m ja sitä kiertää noin puolentoista metrin levyinen kivivalli, jonka korkeus on noin 0,2 metriä. Vallin kivet ovat ilmeisesti kuopasta kaivettuja, ja niiden halkaisija vaihtelee 0,15 m - 0,4 m välillä. Kivetyn tulisijan jäännös sijaitsee lähellä pyyntikuoppajärjestelmän länsipäätä, matalalla harjanteella, tuulieroosion avoimeksi kuluttamassa maapaljastumassa, kohdassa x = 7698590 / y = 3484255. Paikalla on muuten kivettömässä hiekkamaassa muutaman neliömetrin alueella noin neljäkymmentä palanutta kiveä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 3 cm - 20 cm. Kyseessä lienee pääosin tuhoutunut liesi-latomus. Palaneiden kivien läheisyydestä ei tavattu mitään löytöjä, joten tulisijan ajoitus jää avoimeksi. Suddesvárri C:n pyyntikuoppajärjestelmästä paikallistettujen kuoppien sijaintitiedot Pyyntikuoppa 28 ? x = 7698513 / y = 3484685 Pyyntikuoppa 29 ? x = 7698519 / y = 3484675 Pyyntikuoppa 30 ? x = 7698526 / y = 3484663 Pyyntikuoppa 31 ? x = 7698535 / y = 3484640 Pyyntikuoppa 32 ? x = 7698551 / y = 3484624 Pyyntikuoppa 33 ? x = 7698559 / y = 3484609 Pyyntikuoppa 34 ? x = 7698564 / y = 3484592 Pyyntikuoppa 35 ? x = 7698566 / y = 3484585 Pyyntikuoppa 36 ? x = 7698564 / y = 3484570 Pyyntikuoppa 37 ? x = 7698570 / y = 3484542 Pyyntikuoppa 38 ? x = 7698565 / y = 3484527 Pyyntikuoppa 39 ? x = 7698565 / y = 3484513 Pyyntikuoppa 40 ? x = 7698560 / y = 3484492 Pyyntikuoppa 41 ? x = 7698523 / y = 3484470 Pyyntikuoppa 42 ? x = 7698554 / y = 3484441 Pyyntikuoppa 43 ? x = 7698571 / y = 3484342 Pyyntikuoppa 44 ? x = 7698573 / y = 3484319 Pyyntikuoppa 45 ? x = 7698584 / y = 3484288 Pyyntikuoppa 46 ? x = 7698620 / y = 3484221 Pyyntikuoppa 47 ? x = 7698623 / y = 3484211 Pyyntikuoppa 48 ? x = 7698629 / y = 3484199 Pyyntikuoppa 49 ? x = 7698638 / y = 3484189 Pyyntikuoppa 50 ? x = 7698648 / y = 3484170 Pyyntikuoppa 51 --> x = 7698653 / y = 3484145 Pyyntikuoppa 52 --> x = 7698659 / y = 3484119 Kohde rajautuu pitkänomaiselle, yli puolentoista kilometrin mittaiselle, hyvin kapealle alueelle, joka noudattaa pyyntikuoppaketjun suuntaa. Pyyntikuoppajärjestelmää laadittaessa on myös hyödynnetty pieniä järviä, joiden kohdilla pyyntikuoppien muodostamassa ketjussa ovat kuopattomat välialueet, minkä vuoksi myös kyseisten välialueiden voidaan katsoa olennaisesti liittyvän kohdekokonaisuuteen. Suddesvárrin pohjois- ja luoteispuolilla sijaitsevan pyyntikuoppajärjestelmän kaksikymmentäyksi itäisintä kuoppaa löysivät vuonna 1994 Pirjo Hamari ja Mika Koski. Muut järjestelmään kuuluvat kuopat paikallistettiin kohteen tarkastuksen yhteydessä vuonna 2011. Suddesvárrin pyyntikuoppajärjestelmä on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt ja poikkeuksellisen laaja-alainen muinaisjäännöskohde, joka vaikuttaa syntyneen varsin pitkän ajanjakson kuluessa. Maaston-muotojen suunnitelmallinen hyväksikäyttäminen järjestelmän laatimisessa on useassa eri kohdassa selvästi nähtävissä. Pyyntikuoppaketjun itäpään kaakkoispuolella sijaitseva mahdollinen purnu voi hyvinkin olla samanaikainen rakenne pyyntikuoppien kanssa, mutta varsinaisia todisteita saman-aikaisuudesta ei ole. Myöskin läntisimpien pyyntikuoppien läheltä tavatun tulisijan jäännöksen ajallinen suhde pyyntikuoppiin jää avoimeksi. Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Suddesvárrin pohjois- ja luoteispuolilla, itäosaltaan vaaran rinteellä, läntisemmiltä osiltaan vaaran luoteispuolella sijaitsevien pienten järvien läheisyydessä. Suddesvárrin rinteen yläosa on maaperältään hiekkamoreenia, alarinne hiekkaisempaa, ja järvien lähialue täysin hiekkamaata. Alue on korkeussuhteiltaan melko loivapiirteistä, silti paikoitellen loivahkojen hiekka-harjanteiden kirjavoimaa. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, torvijäkälät, tinajäkälät ja torvijäkälät sekä kangaskarhunsammal ja seinäsammal. Alueella kasvaa myös harvakseltaan katajia 3 Voimassa 2019-11-27T15:48:14 43456.90844727 1389.73627282
arkeologinenkohde_alue.1174 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1174 138341 {A96B06FC-9EC7-48FA-96CE-D4F7553F6A54} 1000000947 Suddesvárri B Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 242 239 ei Kohde on laaja, pitkänomainen pyyntikuoppajärjestelmä Gáissá?opman huipulta noin kaksi kilometriä itään sijaitsevan järven itäpuolella olevan harjanteen ja Suddesvárrin pohjoisrinteen välillä. Järjestelmä on jokseenkin itä-länsi-suuntainen ja noin 1,5 km mittainen. Kuoppia paikallistettiin yhteensä 50. Vierekkäiset kuopat sijaitsevat useimmiten näköetäisyydellä toisistaan. Leveimmät kuopattomat alueet sijaitsevat niissä kohdissa järjestelmää, joissa järvet ovat luontaisesti sulkeneet peurojen kulkureitin. Kuopat ovat pyöreitä tai lievästi soikeahkoja poikittaissuuntaisesti pyyntikuoppajärjestelmän pituus-suuntaan nähden, poikkileikkaukseltaan suppilomaisia. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmen ja viiden metrin välillä, ja niiden syvyydet ovat vajaasta puolesta metristä hieman yli metriin. Useimpia kuoppia ympäröi loivapiirteinen valli, jonka leveys on 1,5 m - 3,0 m ja korkeus alle puoli metriä, tavallisimmin noin 0,2 m - 0,3 m. Yksittäisten kuoppien mittoja ei kuoppien suuren lukumäärän vuoksi ennätetty kohdetta tarkastettaessa dokumentoimaan. Kuoppia on ilmeisesti kaivettu useassa jaksossa; loivimmiksi sortuneissa kuopissa todettiin kuoppien pohjilta paksut huuhtoutumiskerrokset, mutta jyrkimmissä ja syvimpinä säilyneissä kuopissa huuhtoutumiskerros oli vasta muodostumassa ja heikosti havaittavissa. Kuopat 26 ja 27, jotka sijaitsevat kahden järven välisellä kannaksella, poikkeavat olemukseltaan muista alueelta tavatuista selvästi. Kyseiset kuopat ovat muodoltaan pitkänomaisia, noin neljän metrin mittaisia ja kahden ja puolen metrin levyisiä, syvyydeltään noin puolimetrisiä, kaksi metriä leveän ja 0,2 m korkean vallin ympäröimiä. Kuopan 26 pohjalle kaivetusta lapionpistosta todettiin paksu huuhtoutumis-kerros ja vallin alta hiilensekainen kaksoismaannos noin 0,2 m syvyydellä. Suddesvárrin pyyntikuoppajärjestelmän läheisyydestä todettiin myös kivetyn tulisijan sekä kivirakkaan kaivetun mahdollisen purnun jäännökset. Mahdollinen purnu sijaitsee itäisimmän pyyntikuopan kaakkoispuolella, pienialaisessa rakkakivikossa vaaran rinteellä, kohdassa x = 7698626 / y = 3485793. Purnuksi tulkittu rakenne on melko laakea, pitkänomainen, kaakko-suuntainen kuoppa, mitoiltaan noin 2,0 m x 1,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,3 m ja sitä kiertää noin puolentoista metrin levyinen kivivalli, jonka korkeus on noin 0,2 metriä. Vallin kivet ovat ilmeisesti kuopasta kaivettuja, ja niiden halkaisija vaihtelee 0,15 m - 0,4 m välillä. Kivetyn tulisijan jäännös sijaitsee lähellä pyyntikuoppajärjestelmän länsipäätä, matalalla harjanteella, tuulieroosion avoimeksi kuluttamassa maapaljastumassa, kohdassa x = 7698590 / y = 3484255. Paikalla on muuten kivettömässä hiekkamaassa muutaman neliömetrin alueella noin neljäkymmentä palanutta kiveä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 3 cm - 20 cm. Kyseessä lienee pääosin tuhoutunut liesi-latomus. Palaneiden kivien läheisyydestä ei tavattu mitään löytöjä, joten tulisijan ajoitus jää avoimeksi. Suddesvárri B pyyntikuoppajärjestelmästä paikallistettujen kuoppien sijaintitiedot Pyyntikuoppa 26 ? x = 7698555 / y = 3484861 Pyyntikuoppa 27 ? x = 7698554 / y = 3484861 Pyyntikuoppa 29 ? x = 7698519 / y = 3484675 Kohde rajautuu pitkänomaiselle, yli puolentoista kilometrin mittaiselle, hyvin kapealle alueelle, joka noudattaa pyyntikuoppaketjun suuntaa. Pyyntikuoppajärjestelmää laadittaessa on myös hyödynnetty pieniä järviä, joiden kohdilla pyyntikuoppien muodostamassa ketjussa ovat kuopattomat välialueet, minkä vuoksi myös kyseisten välialueiden voidaan katsoa olennaisesti liittyvän kohdekokonaisuuteen. Suddesvárrin pohjois- ja luoteispuolilla sijaitsevan pyyntikuoppajärjestelmän kaksikymmentäyksi itäisintä kuoppaa löysivät vuonna 1994 Pirjo Hamari ja Mika Koski. Muut järjestelmään kuuluvat kuopat paikallistettiin kohteen tarkastuksen yhteydessä vuonna 2011. Suddesvárrin pyyntikuoppajärjestelmä on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt ja poikkeuksellisen laaja-alainen muinaisjäännöskohde, joka vaikuttaa syntyneen varsin pitkän ajanjakson kuluessa. Maaston-muotojen suunnitelmallinen hyväksikäyttäminen järjestelmän laatimisessa on useassa eri kohdassa selvästi nähtävissä. Pyyntikuoppaketjun itäpään kaakkoispuolella sijaitseva mahdollinen purnu voi hyvinkin olla samanaikainen rakenne pyyntikuoppien kanssa, mutta varsinaisia todisteita saman-aikaisuudesta ei ole. Myöskin läntisimpien pyyntikuoppien läheltä tavatun tulisijan jäännöksen ajallinen suhde pyyntikuoppiin jää avoimeksi. Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Suddesvárrin pohjois- ja luoteispuolilla, itäosaltaan vaaran rinteellä, läntisemmiltä osiltaan vaaran luoteispuolella sijaitsevien pienten järvien läheisyydessä. Suddesvárrin rinteen yläosa on maaperältään hiekkamoreenia, alarinne hiekkaisempaa, ja järvien lähialue täysin hiekkamaata. Alue on korkeussuhteiltaan melko loivapiirteistä, silti paikoitellen loivahkojen hiekka-harjanteiden kirjavoimaa. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, torvijäkälät, tinajäkälät ja torvijäkälät sekä kangaskarhunsammal ja seinäsammal. Alueella kasvaa myös harvakseltaan katajia. 3 Voimassa 2019-11-27T15:46:26 2558.68408203 194.9550023
arkeologinenkohde_alue.1175 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1175 138342 {27B538E1-8B7A-41F1-971D-B25D3497D9D9} 1000000947 Suddesvárri A Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 255 240 ei Kohde on laaja, pitkänomainen pyyntikuoppajärjestelmä Gáissá?opman huipulta noin kaksi kilometriä itään sijaitsevan järven itäpuolella olevan harjanteen ja Suddesvárrin pohjoisrinteen välillä. Järjestelmä on jokseenkin itä-länsi-suuntainen ja noin 1,5 km mittainen. Kuoppia paikallistettiin yhteensä 50. Vierekkäiset kuopat sijaitsevat useimmiten näköetäisyydellä toisistaan. Leveimmät kuopattomat alueet sijaitsevat niissä kohdissa järjestelmää, joissa järvet ovat luontaisesti sulkeneet peurojen kulkureitin. Kuopat ovat pyöreitä tai lievästi soikeahkoja poikittaissuuntaisesti pyyntikuoppajärjestelmän pituus-suuntaan nähden, poikkileikkaukseltaan suppilomaisia. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmen ja viiden metrin välillä, ja niiden syvyydet ovat vajaasta puolesta metristä hieman yli metriin. Useimpia kuoppia ympäröi loivapiirteinen valli, jonka leveys on 1,5 m - 3,0 m ja korkeus alle puoli metriä, tavallisimmin noin 0,2 m - 0,3 m. Yksittäisten kuoppien mittoja ei kuoppien suuren lukumäärän vuoksi ennätetty kohdetta tarkastettaessa dokumentoimaan. Kuoppia on ilmeisesti kaivettu useassa jaksossa; loivimmiksi sortuneissa kuopissa todettiin kuoppien pohjilta paksut huuhtoutumiskerrokset, mutta jyrkimmissä ja syvimpinä säilyneissä kuopissa huuhtoutumiskerros oli vasta muodostumassa ja heikosti havaittavissa. Kuopat 26 ja 27, jotka sijaitsevat kahden järven välisellä kannaksella, poikkeavat olemukseltaan muista alueelta tavatuista selvästi. Kyseiset kuopat ovat muodoltaan pitkänomaisia, noin neljän metrin mittaisia ja kahden ja puolen metrin levyisiä, syvyydeltään noin puolimetrisiä, kaksi metriä leveän ja 0,2 m korkean vallin ympäröimiä. Kuopan 26 pohjalle kaivetusta lapionpistosta todettiin paksu huuhtoutumis-kerros ja vallin alta hiilensekainen kaksoismaannos noin 0,2 m syvyydellä. Suddesvárrin pyyntikuoppajärjestelmän läheisyydestä todettiin myös kivetyn tulisijan sekä kivirakkaan kaivetun mahdollisen purnun jäännökset. Mahdollinen purnu sijaitsee itäisimmän pyyntikuopan kaakkoispuolella, pienialaisessa rakkakivikossa vaaran rinteellä, kohdassa x = 7698626 / y = 3485793. Purnuksi tulkittu rakenne on melko laakea, pitkänomainen, kaakko-suuntainen kuoppa, mitoiltaan noin 2,0 m x 1,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,3 m ja sitä kiertää noin puolentoista metrin levyinen kivivalli, jonka korkeus on noin 0,2 metriä. Vallin kivet ovat ilmeisesti kuopasta kaivettuja, ja niiden halkaisija vaihtelee 0,15 m - 0,4 m välillä. Kivetyn tulisijan jäännös sijaitsee lähellä pyyntikuoppajärjestelmän länsipäätä, matalalla harjanteella, tuulieroosion avoimeksi kuluttamassa maapaljastumassa, kohdassa x = 7698590 / y = 3484255. Paikalla on muuten kivettömässä hiekkamaassa muutaman neliömetrin alueella noin neljäkymmentä palanutta kiveä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 3 cm - 20 cm. Kyseessä lienee pääosin tuhoutunut liesi-latomus. Palaneiden kivien läheisyydestä ei tavattu mitään löytöjä, joten tulisijan ajoitus jää avoimeksi. Suddesvárrin pyyntikuoppajärjestelmästä paikallistettujen kuoppien sijaintitiedot Pyyntikuoppa 1 ? x = 7698641 / y = 3485772 Pyyntikuoppa 2 ? x = 7698656 / y = 3485733 Pyyntikuoppa 3 ? x= 7698664 / y = 3485712 Pyyntikuoppa 4 ? x = 7698661 / y = 3485680 Pyyntikuoppa 5 ? x = 7698652 / y = 3485663 Pyyntikuoppa 6 ? x = 7698660 / y = 3485642 Pyyntikuoppa 7 ? x = 7698666 / y = 3485624 Pyyntikuoppa 8 ? x = 7698669 / y = 3485613 Pyyntikuoppa 9 ? x = 7698676 / y = 3485592 Pyyntikuoppa 10 ? x = 7698679 / y = 3485574 Pyyntikuoppa 11 ? x = 7698686 / y = 3485547 Pyyntikuoppa 12 ? x = 7698705 / y = 3485536 Pyyntikuoppa 13 ? x = 7698712 / y = 3485528 Pyyntikuoppa 14 ? x = 7698696 / y = 3485450 Pyyntikuoppa 15 ? x = 7698689 / y = 3485409 Pyyntikuoppa 16 ? x = 7698690 / y = 3485387 Pyyntikuoppa 17 ? x = 7698675 / y = 3485344 Pyyntikuoppa 18 ? x = 7698647 / y = 3485265 Pyyntikuoppa 19 ? x = 7698632 / y =3485230 Pyyntikuoppa 20 ? x = 7698629 / y = 3485191 Pyyntikuoppa 21 ? x = 7698616 / y = 3485157 Pyyntikuoppa 22 ? x = 7698593 / y = 3485096 Pyyntikuoppa 23 ? x = 7698580 / y = 3485081 Pyyntikuoppa 24 ? x = 7698573 / y = 3485071 Pyyntikuoppa 25 ? x = 7698574 / y = 3485058 Kohde rajautuu pitkänomaiselle, yli puolentoista kilometrin mittaiselle, hyvin kapealle alueelle, joka noudattaa pyyntikuoppaketjun suuntaa. Pyyntikuoppajärjestelmää laadittaessa on myös hyödynnetty pieniä järviä, joiden kohdilla pyyntikuoppien muodostamassa ketjussa ovat kuopattomat välialueet, minkä vuoksi myös kyseisten välialueiden voidaan katsoa olennaisesti liittyvän kohdekokonaisuuteen. Suddesvárrin pohjois- ja luoteispuolilla sijaitsevan pyyntikuoppajärjestelmän kaksikymmentäyksi itäisintä kuoppaa löysivät vuonna 1994 Pirjo Hamari ja Mika Koski. Muut järjestelmään kuuluvat kuopat paikallistettiin kohteen tarkastuksen yhteydessä vuonna 2011. Suddesvárrin pyyntikuoppajärjestelmä on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt ja poikkeuksellisen laaja-alainen muinaisjäännöskohde, joka vaikuttaa syntyneen varsin pitkän ajanjakson kuluessa. Maaston-muotojen suunnitelmallinen hyväksikäyttäminen järjestelmän laatimisessa on useassa eri kohdassa selvästi nähtävissä. Pyyntikuoppaketjun itäpään kaakkoispuolella sijaitseva mahdollinen purnu voi hyvinkin olla samanaikainen rakenne pyyntikuoppien kanssa, mutta varsinaisia todisteita saman-aikaisuudesta ei ole. Myöskin läntisimpien pyyntikuoppien läheltä tavatun tulisijan jäännöksen ajallinen suhde pyyntikuoppiin jää avoimeksi. Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Suddesvárrin pohjois- ja luoteispuolilla, itäosaltaan vaaran rinteellä, läntisemmiltä osiltaan vaaran luoteispuolella sijaitsevien pienten järvien läheisyydessä. Suddesvárrin rinteen yläosa on maaperältään hiekkamoreenia, alarinne hiekkaisempaa, ja järvien lähialue täysin hiekkamaata. Alue on korkeussuhteiltaan melko loivapiirteistä, silti paikoitellen loivahkojen hiekka-harjanteiden kirjavoimaa. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, torvijäkälät, tinajäkälät ja torvijäkälät sekä kangaskarhunsammal ja seinäsammal. Alueella kasvaa myös harvakseltaan katajia. 3 Voimassa 2019-11-27T15:45:29 54541.12524414 1769.10394217
arkeologinenkohde_alue.1176 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1176 136861 {BF4BCA32-7A8F-4A8C-84B5-22176DA790C5} 1000011603 Airiselkä asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen; 3 Historiallinen 34 1700-luku; 33 1600-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Airiselän laen eteläpuolella, lounaaseen laskevassa rinteessä metsäteiden risteyksestä noin 500 metriä koilliseen on tasainen kenttä, jonka eteläosassa noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan on kaksi nelinurkkaisen rakennuksen pohjaa. Rakennusten ulkomitat ovat 5 x 5 metriä. Seinien kohdalla on hirren levyiset hiekkavallit. Läntisen rakennuksen lounaisnurkassa on suuri kiukaan pohja ja keskellä kuoppa. Itäisessä rakennuksessa on lounaisnurkassa hiekkakohouma, alla lahonnutta puuta. Rakennusten eteläpuolella on kaksi nelikulmaista, jyrkkäseinäistä kuoppaa. Kentän keskellä kulkee etelä-pohjoissuunnassa 13 metrin pituinen kiviaita. Tasanteen länsireunalla on toinen, hajanaisempi kiviaita (Mj-rejkisteri). Kohteesta dokumentoitiin 2011 kaikkiaan 36 erillistä jäännöstä. Vastoin mj-rekisterin tietoja ei alueelta kyetty hahmottamaan kuin yksi selkeä rakennuksen pohja (7386145, 3411277). Rakennus liittynee asutukseen, josta on jäänyt kankaalle erilaisia kiviaitoja, röykkiöitä sekä muita epämääräisempiä maanselkaisia kiveyksiä. Rakennuksen seinävalleihin on kehittynyt selvä podsolimaannos, joten rakennus lienee useita satoja vuosia vanha. Myös hiiltä näyttäisi olevan uunikiveyksen alapuolella. Toista vaihetta edustavat useat resentit kaivannot, merkittävimpänä hyvin säilynyt korsu. Nämä jäänteet liittyvät mitä ilmeisimmin sotaharjoituksiin 1970-luvulta. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): 7383057 411140 7383100 411120 7383087 411111 7383089 411121 7383119 411132 7383136 411126 7383128 411130 7383103 411148 7383099 411162 7383098 411172 7383103 411174 7383125 411181 7383101 411183 7383086 411167 7383070 411152 7383057 411143 7383057 411124 7383079 411099 7383090 411085 7383082 411081 7383063 411082 7383063 411089 7383057 411106 7383049 411090 7383045 411103 7383036 411121 7383039 411126 7383041 411135 7383049 411135 7383050 411146 7383045 411137 7383042 411147 7383038 411159 7383037 411168 Erilliskohteet muinaisjäännösalueella: 1. matalaa kiviaitaa pisteiden 7386167, 3411246 ja 7386182, 3411250 välissä. Kiveys on osin sammalen peitossa. Se on matala ja ladottu vaihtelevan kokoisista kivistä. Aitauksen levys on noin metrin, korkeimmilta kohdiltaan se on noin puolimetrinen. 2. kiviaitaa; päädyt 7386182, 3411259 ja 7386171, 3411257. Edellisestä kiviaidasta noin 10 metrin päässä oleva samansuuntainen kiveys. Se on tehty pääosin suurehkoista kivistä. Aluskasvillisuus peittää tätä metrin levyistä ja puolen metrin korkuista kiveystä. 3. kiviröykkiö pisteessä 7386188, 3411257 on pyöreä, halkaisijaltaan vajaa pari metrinen kasa. Se on maansekainen ja vain noin 30 cm korkuinen, tehty pienistä kivistä. 4. maansekainen röykkiö pisteessä 7386207, 3411269. Röykkiö on lievästi suorakaiteen muotoinen, 3x2 metrinen. Sen korkeus vaihtelee 20-40 cm. Röykkiön kivet ovat pienehköjä. 5. muinaisjäännösalueen pohjoisosassa on pilkkapuu pisteessä 7386224, 3411263. Se on huomattava mäntykelo. Kahtapuolta rungon halkeamiin on veistetty viiltoja, toiselle puolelle kuusi, toiselle viisi. 6. röykkiö pisteessä 7386216, 3411267 on halkaisijaltaan vain noin puolitoistametrinen. Se on maansekainen, korkeudeltaan noin 30 cm ja pienistä kivistä ladottu. Röykkiön päällä kasvaa mänty ja se maastoutuu hyvin. 7. röykkiö pisteessä 7386191, 3411285 on soikea, 2.5x1.5 metrinen, kolmisenkymmentä senttiä korkea. Se on sammaloitunut, pienistä kivistä ladottu kasa. 8. röykkiö pisteessä 7386187, 3411299 on täysin aluskasvillisuuden peitossa oleva soikea kasa, jonka mitat ovat 2.5x1.5 metriä, korkeus 30 cm. 9. röykkiö pisteessä 7386186, 3411309 on saman kokoinen kuin edellinenkin röykkiö. Tämäkin kasa on täysin sammalen peitossa. 10. kiviaitaa, päätyjen pisteet 7386196, 3411314 ja 7386185, 3411310. Aidan pohjoispäässä on pieni soikea röykkiö, joka jatkuu kapeampana kivirivinä. Rakennelma on aluskasvillisuuden peitossa ja se on vaikeasti erotettavissa. sen leveys on noin metrin. 11. röykkiö pisteessä 7386213, 3411318 on soikea, 2x1.5 metrinen ja vain noin 15 cm korkea kasa, joka erottuu hyvin huonosti aluskasvillisuuden alta. 12. pisteessä 7386189, 3411320 on resentti kuoppa, mitoiltaan 3x2.5 metriä, syvyys 70 cm. Kuopan pohjalla on sammalta, reunoillakin jonkin verran aluskasvillisuutta. Kuoppa liittynee 1970-luvun sotaharjoituksiin. 13. röykkiö pisteessä 7386174, 3411304 on tehty suurista kivistä. Se on sammalpeitteinen mutta ei maansekainen. Kooltaan röykkiö on 2.5x2 metrinen ja 60-70 cm korkea. Se on siten huomattavasti suurempi kuin useimmat muut alueen kiviröykkiöt. 14. vajaa pari metriä edelliseltä pisteeltä on epämääräisen muotoinen, resentiltä näyttävä kuoppa. Se on halkaisijaltaan korkeintaan parimetrinen, syvyys noin metrin. 15. seuraava resentti kuoppa sijaitsee pisteessä 7386158, 3411289. Se on suorakaiteen muotoinen, 3x2.5 metrinen ja syvyydeltään noin metrinen. Kuopan keskellä kasvaa koivu, kuoppa on muutenkin pääosin aluskasvillisuuden peitossa. Se liittynee myös 1970-luvun sotaharjoituksiin. 16. vielä pari resenttiä kuoppaa pisteessä 7386145, 3411280. Suurempi niistä on halkaisijaltaan 2.5 metrinen, pienempi 1.5 metrinen. Suurempi on yli puoli metriä syvä, pienempi vain joitain kymmeniä senttejä. Kuoppien maannos ei ole podsoloitunut. Ne liittyvät kaiketi moderneihin sotaharjoituksiin. 17. Muinaisjäännösalueen ainoa tunnistettava rakennuksen pohja sijaitsee pisteessä 7386145, 3411277. Rakennus erottuu 5x5 metrin suuruisena alueena, jossa seinien kohdalla noin metrin levyiset ja 40-60 cm korkuiset hiekkavallit. Vallien päälle on muodostunut töydellinen podsoli, mikä ajoittanee rakennuksen useiden satojen vuosien ikäiseksi, mahdollisesti myöhäisintään 1600-1700 -luvuille. Rakennuksen lounaisnurkassa on massiivinen kiviuuni, joka nykyisellään levinneenä vie neljänneksen rakennuksen pinta-alasta. Uunin maksimikorkeus on metrin verran, kivet ovat suuria luonnonkiviä. Osa kivistä on lohkotun näköisiä. Kulkuaukko rakennukseen on todennäköisesti sijainnut mökin pohjoispäässä. Nykyään rakennuksen sisällä kasvaa suuria kuusia. Aivan rakennuksen länsipuolella on pieni epämääräinen kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin pari metriä. Se on korkeudeltaan noin 40 cm ja sammalen peittämä. 18. Pisteessä 7386145, 3411261 hahmottuu pitkänmallinen kiviröykkiö, jonka kokonaispituudeksi voi tulkita jopa 8 metriä. Leveimmältä kohdaltaan kasa on kolmisen metriä. Se on päistään keskiosaa huomattavasti matalampi, johon hahmottuu noin kolmen metrin matkalle selvä röykkiö. Tällä kohden on kasan korkeus 70 cm, päissä 40 cm. 19. kiviaitaa pisteiden 7386163, 3411236 ja 7386170, 3411236 välissä. Aitaus on ladottu isohkoista kivistä, ei maatäytettä. Eteläpäässä on eräänlainen pienehkö röykkiö, joka jatkuu aidan tapaisena matalampana ja kapemapana rakennelmana. 20. kiviaitaa pisteiden 7386174, 3411221 ja 7386181, 3411223 välissä.Epämääräinen kiveys vaihtelevankokoisista kivistä. 21. kiviaitaa pisteiden 7386171, 3411218 ja 7386166, 3411214 välissä.Tämän kiveyksen päältä on ajettu metsäkoneella. Molemmissa päädyissä on röykkiömäiset laajentumat ja koko rakennelma on selkeästi erottuva. Aitaus on röykkiökohtien välissä noin 70 cm leveä. Korkeus vaihtelee 20-50 cm välillä. 22.kiviaitaa pisteiden 7386146, 3411226 ja 7386155, 3411212 välissä. Aitaus on osittain tuhoutunut, sillä sen päältä on paristakin kohden ajettu metsäkoneella. aitaus on massiivinen, leveimmillään parimetrinen ja korkeudeltaan noin puolimetrinen. Kiveyksen eteläpuolella rinne laskee selvästi. Kivet ovat suuria, osin sammaloituneita. 23. pisteessä 7386151, 3411226 on maastossa edelleen erittäin hyvin naamioituva korsu, joka on rakennettu 1970-luvun sotaharjoitusten yhteydessä. Maanpinnalle erottuu aluskasvillisuuden perusteella 4x4 metrin laajuinen ala. Rakennelma on sisältä tuettu puurakentein, sisäänkäynti on edelleenkin ehjä. sisätiloissa on makuualustat molemmin puolin seinustoja. Peräseinä on ehkä hieman romahtanut, mutta kokonaisuutena korsu on erittäin hyvin säilynyt vaikka se on kaivettu hiekkamaahan. Korsun päällä kasvaa muutamia parimkymmentä vuotta vanhoja mäntyjä. 24. röykkiö pisteessä 7386145, 3411243 on "hännällinen" rakennelma, jota voisi ehkä nimittää myös kiviaidaksi. Röykkiökohta on halkaisijaltaan 3 metriä, korkeudeltaan puoli metriä. Hännän leveys on 70 cm. Sammalen peittämän rakennelman kivien koko vaihtelee. Röykkiön kulmalla on vanha mänty, joka on ilmeisesti joskus leimattu valtion leimalla. Viitisen metriä tästä etelään on epämääräinen kivikasa, ilmeisesti hajotettu. Sen halkaisija on kolmisen metriä ja se voi liittyä hännälliseen röykkiöön. 25. kiviaitaa pisteiden 7386141, 3411226 ja 7386132, 3411229 välissä. Aitauksesta maanpinnalle näkyy vain yksi kivikerros. Kokonaisuutena se vaikuttaa lähinnä pengerrykseltä ja päättyy kohtaan, jossa on ehkä ajettu päältä metsäkoneella. 26.kiviaitaa pisteiden 7386137, 3411229 ja 7386128, 3411251 välissä. Aitaus kaartuu maaston muotojen mukaan. Länsipäästä on rakennelman yli ajettu, muuten se erottuu selvästi. Kivet ovat keskikokoisia ja aitauksen korkeus on 20-30 cm, leveys metrin. Aita näyttäisi rajaavan mj-aluetta eteläreunalta. Sen alapuolinen rinne on metsäaurattu. 27. kiviaitaa pisteiden 7386120, 3411249 ja 7386126, 3411267 välissä.Kyseessä on useista kohdin päältäajettu massiivinen aita alarinteessä. Rakennelma kaartuu voimakkaasti maaston myötäisesti. Ehjiltä osiltaan se on paikoin lähes kaksi metriä leveä ja 40 cm korkea. Rakennelman länsipäässä on pieni röykkiömäinen laajennus. 28. röykkiö pisteessä 7386127, 3411263. Keskellä on pyöreä kiveys, jossa kiviä on useita kerroksia. Röykkiön halkaisija on 4 metriä ja korkeus 70 cm. Tämän ulkopuolella, noin metrin päässä, kulkee ympäryskehä, joka on tehty suurista kivistä. Koko komeuden kokonaishalkaisija on kuusi metriä. 29. pieni kiveys, pisteeksi maastolaite ilmoittaa 7386127, 3411263, mutta tämän tiedon voi olettaa olevan virheellinen, sillä kyseessä on täsmälleen sama piste kuin edellisessä röykkiössä. Joka tapauksessa kyseessä on pieni, epämääräinen kiveys, 1.7x1.2 m ja vain joitakin kymmeniä senttejä korkea. 30. resentti kuoppa pisteessä 7386129, 3411272 on laaja, 5x5 m, syvyydeltään vajaan metrin. Se on jyrkkäreunainen kuoppa, joka liittynee 70-luvun sotaharjoituksiin. Sen päällä on kaatunut kelo, keskellä kasvaa nuori kuusi. 31. epämääräinen pieni kiveys pisteessä 7386137, 3411272, rakennuksen pohjan välittömässä läheisyydessä. Sen halkaisija on parisen metriä ja päällä on hyvin suuren puun täysin lahonnut kanto. 32. kiviaitaa pisteiden 7386135, 3411282 ja 7386141, 3411284 välissä.Aitaus on hajonneen oloinen rakennelma, jonka pohjoispäässä on suuri maakivi. 33. röykkiö pisteessä 7386133, 3411274, kelon ja muurahaispesän katveessa. Pieni ja kaunis, halkaisija noin metrin, korkeus 35 cm. Kivet suhteellisen tasakokoisia, yleisvaikutelmana huolellinen kivien asettelu. 34. röykkiö pisteessä 7386130, 3411284 on edellisen vieressä. Se on suorakaiteen muotoinen, 2x1.2 m ja 35 cm korkea. 35. röykkiö pisteessä 7386126, 3411296 on pitkänomainen kiveys alarinteessä. Röykkiö on suuri, 7x4 metriä ja sen länsipuolella on muutaman metrin mittainen häntä. Kasan korkeus alarinteessä on 40 cm. Röykkiön päällä on täysin lahonnut suuren koivun kanto. Kiveyksen itäpuolella on alarinteessä runsaasti kiviä, jotka ovat voineet muodostaa aitaa, alue on aurattu. 36. röykkiö pisteessä 7386125, 3411305 liittyy viereisiin kiviaitoihin. Se on halkaisijaltaan noin 3 m. Muinaisjäännösrekisteri tuntee kohteen nimellä Airiselkä 1000011603. Kohde on viety rekisteriin 2008, mutta sen on alunperin dokumentoinut Oiva Keskitalo jo 40 vuotta aiemmin (1968). Ilmeisesti kaikki mj-rekisterin tiedot ovatkin peräisin Keskitalolta. Kohteen rekisterikoordinaatit osoittavat yli 200 metriä liikaa etelään, Airiselän eteläpuolisen soistuman rinteen alapuoliselle osuudelle, kun todellisuudessa alue on välittömästi Airiselän etelärinteessä. Ilmeisesti Keskitalo on merkinnyt kohteen - ehkä jopa jälkikäteen muistin varaisesti - peruskartalle, mikä selittää jossain määrin virheellisen sijaintitiedon. Edelleen mj-rekisterin tietojen mukaan "Airiselän laen eteläpuolella... on tasainen kenttä, jonka eteläosassa noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan on kaksi nelinurkkaisen rakennuksen pohjaa. Rakennusten ulkomitat ovat 5 x 5 metriä. Seinien kohdalla on hirren levyiset hiekkavallit. Läntisen rakennuksen lounaisnurkassa on suuri kiukaan pohja ja keskellä kuoppa. Itäisessä rakennuksessa on lounaisnurkassa hiekkakohouma, alla lahonnutta puuta. Rakennusten eteläpuolella on kaksi nelikulmaista, jyrkkäseinäistä kuoppaa. Kentän keskellä kulkee etelä-pohjoissuunnassa 13 metrin pituinen kiviaita. Tasanteen länsireunalla on toinen, hajanaisempi kiviaita." Airinselän ympäristössä on tehty hakkuita, mutta itse muinaisjäännösalue on jätetty hakkaamatta. Vaikka sen muinaisjäännösstatus ei siis virheellisen paikkatiedon vuoksi olekaan ollut tiedossa, on kohde merkittynä Sutigisiin. Lisäksi paikallistietämyksen mukaan alue on vanha "lappalaisasuinpaikka" tai sitten kiviröykkiöt ovat "lappalaishautoja". Hieman alueen etelälaitaa on kuitenkin tuhoutunut metsäkoneen ajaessa alueelta. Yleisesti ottaen on muinaisjäännösalue kuitenkin hyvin säilynyt. Alueella on pidetty sotaharjoitukset/kertausharjoitukset jossain vaiheessa 1970-luvulla, mistä on edelleen nähtävillä useita kaivantoja ja tuhdimpiakin rakennelmia (kts. alla). Airiselän muinaisjäännösalueella on eri-ikäisiä jälkiä ihmisen toimista alueella. Selvimmin erottuvat vanhimpana pidettävä asutus 1600/1700-luvulta (?) sekä nelisenkymmentä vuotta sitten järjestetyt sotaharjoitukset. Erilaiset kiviaitaukset ja röykkiöt liittynevät samaan vaiheeseen rakennuksenpohjan kanssa, vaikka niiden varsinainen merkitys jääkin hämäräksi. Joidenkin informanttien arvelu maanviljelyksestä aidatuilla alueilla ei kuitenkaan vaikuta uskottavalta. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että paikalla olisi hautauksia. Muinaisjäännösrekisterissä mainittua toista rakennusta ei paikalta löytynyt. Kyseessä lienevät tulkinnalliset näkemyserot. Lisäksi on tietysti huomattava, että mj-rekisterin tiedoista puuttuu suurin osa kiveyksistä, joten kovin perusteellinen selvitys ei rekisteritietojen takaa häämötä. Luonnollisestikaan sotaharjoituksen jälkiä ei rekisteri mainitse, sillä nämä jäljet ovat syntyneet museaalisen virkamiehen paikallakäynnin (1968) jälkeen. Metsäkuvion ympäristö on aurattu parikymmentä vuotta sitten, jolloin sen eteläreuna on hieman vaurioitunut. Muuten alue on jätetty kokonaisuudessaan rauhaan. Airiselän laella kasvaa kaunista vanhaa ja monimuotoista metsää. Kuvion eteläreunalla rinne kohoaa selvästi, ja täällä erilaisia jäänteitä on tiheimmin. Kuvion ympärillä metsää on uudistettu parikymmentä vuotta sitten. 3 Voimassa 2018-12-28T14:29:00 25123.90893555 574.65325629
arkeologinenkohde_alue.1177 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1177 137943 {ADDA6BC6-2085-412B-A449-B7B9238019E3} Niemijoen pirtti 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 245 ei Kohde-alueen sisällä havaittiin inventoinnin aikana neljä rakennus- ja rakennejäännöstä. Alue on osittain muokattu ja varsinkin kohteen länsipuolella on kasamaiseksi puskettuja romu- ja maakasoja, joiden luonne on vaikeasti määritettävissä. Osa näistä epämääräisistä kasoista saattaa olla rakennusjäännöksiä. Jäännös 1 (x 3561360 y 7475117) on pohjois-eteläsuuntainen, 24 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta ei ole havaittavissa kiinteitä jälkiä, vaan rajaus perustuu lähinnä poikkeavan kasvillisuuden ja fragmenttaristen rakennusjätteiden levintään. Paikoitellen on myös havaittavissa matalia kohoumia, jotka saattavat liittyä rakennuksen perustaan. Jäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa taimikkoa ja nuoria mäntyjä. Jäännös 2 (x 3561368 y 7475153) on mahdollinen rakennusjäännös. Noin 14 x 11 metriä laajalla aukealla alueella on poikkeava alakasvillisuus, joka koostuu ensisijaisesti heinästä. Alueella on myös jonkin verran irtonaista rakennusjätettä. Jäännös 3 (x 3561380 y 7475087) on soikeahko maakuoppa, jonka koko on 1 x 3,5 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Kuopan molemmissa päädyissä on pystysuorat lankunkappaleet, joiden leveys on 0,1 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Jäännös 4 (x 3561372 y 7475117) on neliönmuotoinen maakuoppa, jonka koko on 1,3 x 1,3 metriä ja syvyys noin 1 metriä. Kuopassa ei ole havaittavissa puurakenteita. Kuopan seinämät ja pohja ovat turpeen peitossa. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Kohde on myös merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosien 1966 ja 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on koon perusteella tulkittu olevan kämpän päärakennus. Jäännös 3 on kämpän käymälä. Kohde sijaitsee kosteahkossa ja tasaisessa maastossa Niemijoenlatva-aapat reunan tuntumassa. Alueella kasvaa sekametsää, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja heinästä. Kohteesta noin 130 metriä itään sijaitsee Liittokodanhaara-niminen puro. Kohde-alueen lounaispuolella kulkee osittain metsittynyt ajoura. 3 Voimassa 2019-01-09T15:14:42 2462.88696289 219.14092614
arkeologinenkohde_alue.1178 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1178 137952 {90F9D8C5-EC95-4798-9FE4-604B63256F16} Siukkeriselkä kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 300 ei Kohde koostuu seitsemästä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on runsaasti kämpän aikaista romua ja jätettä. Jäännös 1 (x 3560577 y 7478381) on pohjois-eteläsuuntainen, noin 25 metriä pitkä ja noin 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta ei ole selkeitä perustuksia jäljellä ja se erottuu lähinnä poikkeavan kasvillisuuden ja fragmentaaristen rakennusjätteiden levinnän perusteella. Rakennuksen pohjoispäädyssä on betoninen tulisijan perusta, jonka koko on 1,3 x 1,4 metriä ja korkeus 0,05 metriä. Rakennuksen keskiosassa on kaksi maahan kaivettua muoviputkea, jotka ovat halkaisijaltaan 0,07 metriä. Muoviputket johtavat todennäköisesti rakennuksen länsipuolella olevaan 1 x 1 metrin kokoiseen ja noin 2 metriä syvään maakuoppaan, jonka osittain romahtaneessa seinämässä ne ovat taas havaittavissa. Rakennusjäännös on suurimmilta osin turpeen ja varpukasvien peitossa ja sen päällä kasvaa taimikkoa. Jäännös 2 (x 3560591 y 7478400) on 1,2 x 1,2 metrin mittainen maakuoppa, jonka syvyys on noin 1 metriä. Kuopan seinämät ovat vuorattuja 0,15 metrin leveillä lankuilla ja kuoppa on osittain veden täyttämä. Jäännös 3 (x 3560554 y 7478433) on mahdollinen rakennusjäännös, joka erottuu lähinnä kasvillisuuden ja epämääräisen seinälinjan perusteella. Mahdollinen seinälinjavalli on noin 0,2 metriä leveä ja pari cm korkea. Jäännöksen koko on arvioltaan noin 6 x 7,5 metriä. Jäännös 4 (x 3560555 y 7478400) on lankuista rakennettu käymälän romahtanut raunio. Rakennuksen kasamainen raunio on kooltaan 1,6 x 2,8 metriä ja sen korkeus on noin 1 metriä. Rakennuksessa on käytetty 0,15 metriä leveitä lankkuja ja sen pulpettikatto on katettu kattohuovalla. Joissain seinälankuissa on vielä havaittavissa punaista maaliväriä. Jäännös 5 (x 3560553 y 7478396) on 6 metriä pitkä, 2,7 metriä leveä ja 0,6 metriä syvä maakuoppa. Kuopan seinämissä on havaittavissa lahoista lankuista koostuvaa rakennetta. Kuopan kattorakenteeseen on käytetty kattohuopaa. Kuopan sisällä on runsaasti säilykepurkkeja. Kuoppa on turpeen ja heinikon peittämä. Jäännös 6 (x 3560537 y 7478388) on mahdollinen rakennusjäännös. Rakennuksesta ei havaittu säilyneitä seinälinjoja, mutta noin 5 x 7 metrin laajalla alueella on jonkin verran peltipaloja ja irtonaisia lankku- ja hirsikappaleita. Lähiympäristössä sijaitsee peltinen kiuas. Paikalla on myös 2 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,5 metriä syvä maakuoppa. Jäännös 7 (x 3560552 y 7478360) on osittain vielä pytyssä oleva käymälä-rakennus. Rakennuksen koko on 1,8 x 1,7 metriä ja sen korkeus on 1,8 metriä. Käymälä on rakennettu 0,15 metriä leveistä lankuista. Käymälän kattorakenne puuttuu, mutta se lienee alun perin ollut pulpettikatto. Rakennuksen 0,7 metriä leveä ja 1,6 metriä korkea oviaukko sijaitsee rakennuksen kaakkoisseinässä. Oven vieressä on seinässä 0,5 x 0,4 metrin kokoinen ikkuna. Rakennuksen seinissä on vielä havaittavissa punaista maaliväriä. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännöksien alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuosina 1966 ja 1967 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus. Kohde sijaitsee nimettömän pienen lammen itärannalla. Maasto laskee loivasti länteen päin ja on moreenipohjaista. Alueella kasvaa sekametsää, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja heinästä. Kohteelle johtaa metsäautotie. 3 Voimassa 2019-01-09T16:08:37 3187.69775391 265.74168581
arkeologinenkohde_alue.1179 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1179 136408 {A2389017-F8B1-4FE7-AC0F-5DB5D1EC81D5} Hevosaho asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 185 ei Kohde on metsäautotien osin tuhoama autioitunut tila johon kuluu useita rakennuksen jäänteitä, sekä peltoraunioita ja kiviaitaa. Osasta raunioita ja rakennustenjäänteistä on ajettu yli metsäkoneella harvennuksen yhteydessä. Päärakennus on luultavimmin sijainnut lähellä metsäautoteiden risteystä. Oletetun päärakennuksen jäänteiden (Hevosaho päärakennus jäännös 1) kohdalla sijaitsee ojien leikkaama, nokkosta kasvava 12x6m kumpare, havaittavissa 2x2 m tiilestä muurattu uuninjäännös. Kumpareesta on ajettu yli metsäkoneella. Metsäautotien itäpuolella on havaittavissa betoniperusteisen navetan jäännökset (Hevosaho navetta jäännös 2), valut on tehty jyhkeistä luonnonkivistä tehdyn perustuksen päälle. Rakennuksen jäänteen koillisnurkassa on betonista valettu vesisäiliö. Rakennuksen koko on 17,5x8x1 m. Navetan itäpuolella on avonainen kaivo (Hevosaho kaivo 3), kivetty kellarikuoppa (Hevosaho kellarikuoppa 4) (7,5x4x2 m) sekä mahdollinen saunarakennuksen jäännös (Hevosaho sauna jäännös 5), jossa alinta hirsikertaa säilynyt. Nurkassa on luonnonkivinen kiuas. Saunan ulkopuolella on toisen tulisijan jäännökset, joita on selkeästi pengottu. Mäen etelärinteellä sijaitsee kaksi rinnakkaista kivetty kellarikuoppaa (Hevosaho kellarikuoppa 6) (4x5,5x2 ja 5,5x3x2 m). Myös pohjoispinteellä on yksi kellarikuoppa (Hevosaho kellarikuoppa 5). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7059219 585432 Navetta 2 7059251 585463 Kaivo 3 7059238 585482 Kellarikuoppa 4 7059236 585489 Sauna 5 7059230 585492 Kellarikuoppa 6 7059168 585391 Kellarikuoppa 7 7059287 585374 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 6.6.2011. Kohde näkyy mahdollisesti jo pitäjänkartassa (432106) nimellä Rantala. Vuoden 1972 peruskartassa tila esiintyy nimellä Hevosaho. Kartalla erottuu kolme rakennusta. Kyseessä on aikaisintaan 1970-luvulla autioitunut tila. Kohde sijaitsee mäen laella, metsäautoteiden risteyksessä noin 1,2 km Tetrilammesta kaakkoon ja noin 700 m Hepovaaran laelta luoteeseen. Kohde sijaitsee varttuneessa istutetussa kuusikossa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-24T14:23:14 37106.953125 768.89902784
arkeologinenkohde_alue.1180 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1180 136564 {8040052F-2261-40BF-8A34-7B81B689A911} Kamula Mattila asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 262 ei Paikalla on autioitunut tila. Alueella on havaittavissa kahden rakennuksen jäänteet. Päärakennuksesta (Kamula Mattila päärakennus jäännös 1) on jäljellä 8x6,5 m kivijalkaa, sekä betonitiilistä muurattu romahtanut piippu ja tulisija. Päärakennuksen raunioista 45 m lounaaseen sijaitsee navetan jäännökset (Kamula Mattila navetta jäännös 2) (6x5 m). Pihapiirissä sijaitsee myös betoninen kaivo (Kamula Mattila kaivo 3) ja kellarikuoppa (Kamula Mattila kellarikuoppa 4) (4,5x3x2,5 m). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7074052 569140 Navetta 2 7074017 569114 Kaivo 3 7074034 569123 Kellarikuoppa 4 7074067 569130 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi Metsuri Tauno Karppisen haastattelun perusteella 8.6.2011. Kohde näkyy vuoden 1972 peruskartassa (334407), jossa se on nimellä Männistö. Vuoden 1927 metsätalouskartalla (Talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 2. karttalehti) tällä kohdalla sijaitsee Kamulanmäki niminen vuokratila. Kyseessä on 1970-luvulla autioitunut entinen vuokratila. Kohde sijaitsee n. 1,5 km Tappojoentiestä länteen, mäen etelärinteessä varttuneessa mäntyvaltaisessa metsikössä. Pihapiiri erottuu selkeästi rehevän aluskasvillisuuden peittämänä aukeana. Maaperä paikalla on moreenia. 3 Voimassa 2011-10-25T09:59:22 1991.58666992 184.53384416
arkeologinenkohde_alue.1181 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1181 141885 {4C25D91E-BEDC-46C2-841B-B865328852C1} 290010240 Hiekkalahti E kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 159 ei Veden pinta oli tarkastushetkellä arviolta pari metriä normaalia alempana. Kohteessa näkyi kaksi hyvin säilynyttä liesirakennelmaa, jotka sijaitsevat noin viisi metriä normaaliveden rantaviivasta järvelle päin. Liedet ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Lähempänä rantaa sijaitseva on hieman isompi. Se on neliskanttinen ja halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Liesi on kasattu pääasiassa nyrkin kokoisista kivistä, mutta joukossa muutama isompikin. Pienempi liesi on edellisestä muutaman metrin järvelle päin ja muodoltaan hieman epämääräisempi, mutta vaikuttaa kuitenkin neliskanttiselta. Liesistä on näkyvissä vain ylin kerros, mutta ne jatkunevat hiekan sisään. Veden alta paljastuneessa hiekassa oli näkyvissä kvartsi-iskoksia sekä yksi pieni palaneen luun pala ennestään muinaisjäännökseksi rajatulta alueelta. Niitä ei otettu talteen. Kohteen rajaus on aluemainen ja noudattaa havaittujen löytöjen sekä rakenteden levintää. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Löydöt KM 27473:1-5 , Diar. 26.11.1992; KM 28662, Diar. 17.1.1995; KM 29146, Diar. 18.12.1995 Kohde tarkastettiin 8.5.2014. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven lounaisrannalla, Tervasalmen uudesta sillasta 3,1 km kaakkoon, Hiekkaniemen länsityveen kaakosta, Hiekkalammesta, laskevan puron suun itäpuolella. Paikalla on vedenpinnan säännöstelyn miltei kokonaan tuhoama pieni niemi, joka on sulkenut puron suuhun laajennuksen. MJ-rek 3 Voimassa 2013-04-12T15:41:32 1386.53417969 136.69170529
arkeologinenkohde_alue.1182 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1182 141887 {617E8698-E63E-442A-A5C5-830A22338B44} Pyöreänautio asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 243 ei Päärakennus on kaksiosainen. Pohjoisemmassa osassa on säilynyt viisi hirsikertaa, seinä on laho alaosasta. Koillisnurkassa on kookas tulisija. Oviaukko on sen vieressä. Rakennusosan koko on 6,5 x 6 metriä. Pohjalla on kellarikuoppa. Eteläisempi osa 2 on kooltaan 6,4 x 6,4 metriä. Myös siinä on ollut tulisija. Hirsikertoja jäljellä kuusi. Rakennusjäännös 3: Koko 6,5 x 5 metriä. Hirsikertoja säilynyt viisi. Ovi on lännen puolella. Mäen itärinteessä on hautakiven näköinen laakakivi ja pieni soikea painanne. Leinonen epäilee paikalla olevan haudan, mutta Suominen pitää kiveä luonnon muodostelmana. Rakennusjäännös 4: Kiviperusta 3 x 3 metriä. Röykkiöitä: koko esim. 3,5 x 2 metriä. Vanhan pellon reuna erottuu selvästi pihamaan luoteisosassa. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Matti Leinonen Vuokatista opasti paikalle. Kohde on myös merkitty SutiGis:iin. Kainuun museon arkeologi Esa Suominen on tarkastanut paikan vuonna 2006. Pyöreän tilan jäänteitä. Leinosen mukaan vuoden 1820 kirkonkirjoissa mainitaan vuosisadan vaihteessa talossa kuolleen kolme pientä lasta. Vuonna 1859 isäntä on kuollut nälkään. Vaimo ja lapsi muuttivat Katermaan myllylle. Rakennuksista on valokuvia 1930-luvulta ja vuoden 1968 ilmakuvauksiin perustuvassa peruskartassa kohdalla on rakennuksen merkki. Kohde sijaitsee Sotkamon rajan tuntumassa, Tervasalmen sillasta lounaaseen. Kohde on kumpareella, jonka lähiympäristössä on suota ja länsipuolella Pyöreänlampi. Kohde sijaitsee tuoreella kankaalla, jossa on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-01-17T09:53:25 12979.49194336 449.1912164
arkeologinenkohde_alue.1183 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1183 139207 {4D8ACBCD-E010-498A-8DF9-0ACF0C227912} Koskeloniva 4 pelto jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 176 ei Kohteessa on vanhan pellon jäännös. Alueella on heinää kasvava n. 70 m x 70 m kokoinen tasainen aukio, jonka reunoilta löydettiin kivilatomus ja kolme kuoppajäännöstä. Latomus voi olla uunin jäännös tai raivausröykkiö. Se koostuu laakamaisista luonnonkivistä ja erottuu melko heikosti heinikon alta. Latomus on mitoiltaan 1,9 m x 1,7 m x 0,5 m. Latomuksen vieressä sen eteläpuolella on 2,5 m x 2,2 m x 0,4 m kokoinen kuoppa 1. Luoteispuolella niityn laidalla on 2,6 m x 1 m x 0,8 m kokoinen kuoppa 2 ja 2,6 m x 1 m x 1 m kokoinen kuoppa 3. Kuopat 2 ja 3 ovat suorakaiteenmuotoisia ja jyrkkäreunaisia. Koordinaatit: Kivilatomus: X 3532049, Y 7479349, Z 176; Kuoppa 2: X 3532036, Y 7479366, Z 176; Kuoppa 3: X 3532026, Y 7479377, Z 176 Kohde rajattiin löydettyjen rakenteiden ja ilmakuvien perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on pellon jäännös. Kiviaineksen ja vieressä olevan kuopan perusteella latomus voisi olla uunin jäännös. Kohde ajoittuu 1900-luvulle. Kohde sijaitsee Suikelonivan ja Koskelonivan välisellä alueelle Luiron lounaisrannalla. Kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2011-11-14T16:03:07 3022.25317383 235.68351065
arkeologinenkohde_alue.1184 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1184 141694 {E297FFC8-E45D-4D47-AFB3-050F01A239C6} Jonkerin korsukylä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 241 ei Kumpareella on kookkaita korsunpohjia ja kivääritelineitä yms. Pohja 1: 7 x 6,5 x 1 m. Pohja 2: 4 x 3 x 1 m, oviaukko lounaaseen, hirsijäänteitä. Pohja 3: 3,2 x 2,5 m, ovikäytävä koilliseen, hirsijäänteitä. Pohja 4: 4,8 x 3,4 x 1 m. Pohja 5: 7 m ovikäytävällä, keskiosa 4 x 4 x 1 m. Oviaukko pohjoiseen, hirsijäänteitä. Pohja 6: 6 x 3 x 1 m, oviaukko etelään 2 m, hirsijäänteitä. Pohja 7: 7 x 4,5 x 1 m. Ovi lounaaseen, hirsijäänteitä, puita kaatunut päälle. Pohja 8: 6,5 x 4,5 x 1, oviaukko itään, hirsijäänteitä. Pohja 9: 6 x 4 m Seinissä hirsiä ja rautalankaa, ovi länsilounaaseen. Pohja 10: 6 x 3,5 m ovi etelään. Pohja 11: 4 x 3 m ovi etelään, hirsiä oviaukossa. Pohja 12: 11 x 7 m, ovi pohjoisnurkassa. Lääkintäkorsu. Pohja 13: 6,7 x 5,3 m paksu sammalkerros päällä, ovi pohjoisnurkassa. Pohja 14: 3,8 x 3,8 m puujäänteitä, ovi luoteeseen. Pohja 15: 7 x 5 m, ovi koilliseen, hirsijäänteitä. Pohja 16: 6,5 x 5 m. ovi itään, lauenneen katon jäänteet. Pohja 17: 5 x 3 m, ovi itään, hirsijäänteitä. Pohja 18: 5 x 4 m. Pohja 19: 4 x 3 m, ovi pohjoiseen. Pohja 20: 8 x 4 m, ovi kaakkoisreunassa. Pohja 21: 7 x 3,5 m, ovi itänurkassa. Pohja 22: 5 x 3,5 m. polku kulkee päältä. Pohja 23: 7 x 5 m. Ovi pohjoiseen. Pohja 24: 4 x 3 x 1m. Ovi etelään, hirsiä ja sautalankaa. . Lisäksi suorakaide pohja: 3 x 2,5 x 0,5 m ja 20 x 9 (korsu vai jokin vesiallas?), soikea kuoppa 2 x 1 x 0,3 m. Lisäksi oksista tehty aitaus ja telineitä. Korsunpohjia dokumentoitiin kumpareen länsiosasta ja ne tuntuivat idän suunnalla loppuvan. SutiGis:iin tehty rajaus jatkuu kuitenkin pidemmälle itään, joten siellä saattaa olla jäänteitä, jotka jäivät huomaamatta. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on SutiGis:ssa. Jouko Vilmi opasti paikalle. Korsukylä. Kohde on Lieksantien länsipuolella, soiden ympäröimällä korkeammalla luode-kaakkosuuntaisella kumpareella. Kohteelle vie polku ja pitkokset. Puusto on uudistuskypsää metsikköä. Kalettomankankaan pohjoisosissa Lieksantien varressa on myös sotahistoriallisia jäännöksiä. 3 Voimassa 2012-02-21T11:18:08 44992.59082031 1540.12803105
arkeologinenkohde_alue.1185 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1185 141695 {EE422F99-4ED1-46AA-8D85-7C92159FF300} Kalettomankangas sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 240 ei Alueen itäpäässä kuoppa 3,5 x 2,8 x 0,2 m. Tasainen pohja, pystysuorat seinämät. Lounaaseen kuoppa 2 x 2 x 0,5 m. Suonlaidassa 8 kpl epämääräisiä, osin vedellä täyttyneitä kuoppia. Näistä pohjoiseen korsunpohja: 11 x 5 m, ovi etelään. Tästä luoteeseen korsunpohja: 10 x 6 m, ovi etelään.Tästä pohjoiseen kaksoiskorsu: 14 x 7 m, ovi etelään. Tästä pohjoiseen korsu: 10 x 6 m, ovi etelään. Itäpuolella ovat pesäkkeet: 1: 3 x 2,4 x 1 m, suu etelässä. 2: 2 x 1,5 x 0,7 m, suu kaakossa. 3: 3,5 x 1,5 x 0,8 m, suu lännessä. 4: 3,2 x 1 x 0,6 m, levenee itään. 5: 3 x 1,8 x 1 m, levenee itään. 6: 3,1 x 0,9 x 0,7 m, kaareutuu länsipäästä. 7: 2,7 x 1 x 1m, kapenee lounaaseen, pohjalla kanto. 8: 3,4 x 0,8 x 0,7 m, puujäänne keskellä, kaakkoisreuna suorakulmainen. 9: 3,7 x 1,2 x 0,9 m, koillispääty neliskulmainen. 10: 3,8 x 1 x 0,7 m, itäpää selvärajaisempi. 11: ? 12: 3,4 x 1,9 x 1 m, pitkä häntä lännessä. 13: 3,6 x 1 x 0,6 m, kiilamainen. 14: ? 15: 4,3 x 2 x 1 m, pitkä häntä etelässä, päällä poikittaisia puita. 16: 3,7 x 1 x 1 m, häntä kaakossa, hieman sortunut. 17: 3,3 x 1 x 0,7 m, "ekokantoportti", päällä romahtanut puu. 18: 4 x 1,1 x 0,8 m, kapenee etelään. 19: 4 x 1 x 1 m, koillispää kantikas. 20: 4 x 1,3 x 0,6 m, kapenee luoteeseen. 21: pesä 2,5 x 2,4 x 0,5, kapea "ovihäntä" länteen. 22: tuhotunut. 23: 2 x 1,2 x 0,7 m, kivi pohjoisreunassa, ajouran kohdalla. Näitä itään yliajettu korsu: 9 x 2,4 m, ovi kaakossa, puita päällä. Luoteeseen kaksoiskorsu 5 x 5 x 1,8 m, päällä puita. Tervahaudan luoteispuolella korsu: 8 x 3,4 x 1,1 m, ovi koillisessa. Tien pohjoispuolella: pesäke 4 x 3 x 1,5 m; pesäke 4 x 3 m veden täyttämä; pesäke 4 x 2 x 0,5 m, vettä; pesäke 4 x 3 x 0,5, vettä; pesäke 3 x 3 x 1,2 m; pesäke 4 x 1,5 x 0,5 m; pesäke 5 x 2 x 1m. Kohteen rajaus on aluemainen. SutiGis:issa, Jouko Vilmi opasti paikalle. Korsunpohjia ja pesäkkeitä. Kohde sijaitsee Lieksantien varressa, Kalettomanlammen eteläpuolella. Kuvioilla on taimikkoa ja uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-01-24T09:33:37 30214.68359375 1339.33690423
arkeologinenkohde_alue.1186 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1186 139889 {8CA7F1A7-87C1-41DE-BF7B-DE7E2E1E3729} Karhavaara 1 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 234 ei Kohteessa on maatilan pihapiiri rakennuksineen. Paikalta dokumentoitiin asuinrakennuksen jäännös, sauna, kaivo, ja kaksi ulkorakennusta, joista toinen on mahdollisesti autotalli. Nykyiseltä maantieltä kulkee pihan läpi tie, ja pihan koillispuolella on vanha Hihnavaara-Värriö -maantie. Koordinaatit: Päärakennuksen jäännös: X 3545927, Y 7484313, Z 234; Saunan jäännös: X 3545917, Y 7484283, Z 234; Autotallin jäännös: X 3545935, Y 7484339, Z 234; Ulkorakennuksen jäännös: X 3545898, Y 7484286, Z 234: Kaivon jäännös: X 3545905, Y 7484286, Z 234 Alueen pohjoisosassa pihatien luoteispuolella, vanhan maantien laidassa, on varasto-autotallirakennus. Se on mitoiltaan 4 m x 8 m ja koillislounaissuuntainen. Rakennus on rankorakenteinen ja siinä on pystylaudoitus. Lounaispäässä on erillinen 1,7 m leveä ja 2,5 m pitkä eteiskoppi, jossa on 1,5 m korkea ja 0,65 m leveä oviaukko kaakkoisseinällä. Eteisosassa on pulpettikatto. Talliosan koillispäädyssä on 2,1 m leveä ja 1,5 m korkea ovi. Päädyssä on ollut pariovi, jossa on vinolaudoitus, ja vanhalta maantieltä tulee ovelle lautarakenteinen ramppi. rakennuksen katto on romahtanut sisään. Se on matala lautarakenteinen harjakatto, jossa on huopakate. Harja on rakennuksen pituussuunnan mukainen, ja harjakorkeus on 2,4 m. Talliosassa luoteisseinän keskellä on 42 cm leveä ja 40 cm korkea ikkuna-aukko. Rakennuksen sisäpuolella on vaakalaudoitus. Sisä- ja ulkolaudoituksen välissä on eristeenä alumiinipaperia ja sahanpurua. Pihan keskellä pihatien kaakkoispuolella on poltettu asuinrakennus. Jäljellä on 8 m x 6,5 m kokoinen luode-kaakkosuuntainen rakennuksen pohja. Keskellä on 1,3 m x 1,3 m x 2,7 m kokoinen laakakivistä muurattu leivinuuni. Uunin suu on luoteeseen päin. Sen kaakkoispuolella on romahtanut sementtitiilinen uuni, joka on alun perin ollut 1,5 m pitkä ja 2,2 m leveä. Rakennuksen pohja tehty on pelkkahirsien päälle, ja osa lattialaudoista on jäljellä. Koko lattia on täynnä savi- ja sementtitiiltä. Rakennuksen ympärillä on hella ja hetekka, hiiltyneitä lautoja ja pelkkahirsiä. Hirsissä ei ole salvoksia. Pihan eteläosassa kaakkoisreunalla on 4,6 m pitkä ja 3,4 m leveä ehjä sauna. Katon harja on pitkän sivun mukainen, koillis-lounaissuuntainen. Harjakorkeus on 3,5 m. Rakennus on rankorakenteinen ja siinä on pystylaudoitus. Se on maalattu punaiseksi, ja nurkat, räystäät ja ikkunoiden ja ovien karmit valkoiseksi. Saunan koillispäässä on eteinen ja pukuhuone ja lounaispäässä varsinainen sauna. Ulko-ovi eteiseen on luoteisseinällä. Se on 1,75 m korkea ja 0,85 cm leveä. Rakennuksessa on kaksi ikkunaa, toinen luoteisseinällä saunahuoneen kohdalla ja toinen koillispäädyssä. Luoteisseinän ikkuna on 1 m korkea ja 83 cm leveä. Koillispäädyn ikkuna on kaksiruutuinen, 1 m leveä ja 90 cm korkea. Ikkunoissa ja ovessa on karmilaudat. Saunan välikatto ja osittain myös vesikatto on romahtanut sisään. Välikaton välissä on ollut kunttaa ja sahanpurua. Vesikatto on lautarakenteinen, ja katteena on huopaa. Saunan kiuas on itänurkassa, ja lauteet lounaispäässä. Savupiippu on rapattua sementtitiiltä. Pihan lounaisreunassa pihatien kaakkoispuolella on kaakko-luodesuuntainen puretun ulkorakennuksen jäännös. Se on 16,3 m pitkä ja 6 m leveä. Kaakkoispäässä on 9,3 m pitkä osa. Se on rakennettu kivijalan ja pelkkahirsien päälle. Kaakkoisosasta on jäljellä vain pohja ja koillisseinällä oleva pieni sementtitiilistä muurattu romahtanut uuni. Oven paikka on koillisseinällä kaakkoisosan luoteisreunassa. Luoteispäässä on 7 m pitkä rankorakenteinen ilmeisesti maapohjainen osa, joka on purettu sahalla. Siitä on jäljellä romahtaneita seinä- ja kattorakenteita. Seinissä on pystylaudoitus. Katto on lautarakenteinen harjakatto, jossa on huopakate. Luoteisosassa on 1,8 m korkea ja 0,95 m leveä oviaukko kaakkoisseinällä, ja sen vieressä luoteispuolella on 1,2 m leveä ja 0,9 m korkea ikkuna-aukko. Rakennus on voinut toimia varastorakennuksena tai karjasuojana. Ulkorakennuksen koillispuolella on 2 m x 2 m kokoinen kaivon jäännös. Kaivosta on jäljellä lautarakenteinen kehikko. Piha-alueen kaakkoispuolella ja kauempana luoteispuolella ja maantien lounaispuolella suolla on tilaan kuuluvia vanhoja peltoja. Kohde rajattiin rakennusten perusteella piha-alueelle. Kohde on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan. Leila Kaartometsän mukaan tila on jäänyt autioksi 1960-luvulla. Kohteessa on 1900-luvulle ajoittuva maatila, jonka on autioitunut 1960-luvulla. Kohde sijaitsee Karhavaaran luoteispuolella Hihnavaara-Värriö -maantien koillispuolella. Kasvillisuus on koivuvaltaista soistuvaa kuivaa kangasta. Alueella kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Piha-alue on avointa, heinikkoista ja harvapuustoista. 3 Voimassa 2011-11-21T18:31:34 3032.33105469 234.28872117
arkeologinenkohde_alue.1187 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1187 140676 {875CAE06-5233-425F-807A-B588E758F9CB} Maalpurinoja Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 255 250 ei Kuopat sijaitsevat Urho Kekkosen kansallispuiston itäosassa Anterinjoen pohjoispuolella Maalpurinojasta etelään. Kymmenen pyyntikuoppaa on kaarevassa, noin 250 metriä pitkässä lähes itä-länsisuuntaisessa rivissä Rovapään itäisessä alarinteessä. pyyntikuoppa 1 7576461 3561739 pyyntikuoppa 2 7576468 3561693 pyyntikuoppa 3 7576451 3561700 pyyntikuoppa 4 7576458 3561703 pyyntikuoppa 5 7576463 3561707 pyyntikuoppa 6 7576471 3561809 pyyntikuoppa 7 7576496 3561861 pyyntikuoppa 8 7576530 3561898 pyyntikuoppa 9 7576543 3561902 pyyntikuoppa 10 7576556 3561906 Kohde rajautuu pyyntikuoppien välittömään ympäristöön. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt pyyntikuopat eläinlajitarkastusmatkallaan 28.10.2010. 3 Voimassa 2019-11-27T13:49:44 8855.77026367 616.21582227
arkeologinenkohde_alue.1188 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1188 139177 {1F51E40E-8DCA-47C7-893E-CCEB696AB525} Paskoniemi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 172 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalta löydettiin kaksi sammaloitunutta latomusta, jotka ovat luultavasti uunin jäännöksiä, kaksi rakennukseen liittyvää kuoppaa ja kaksi rinteessä olevaa muuta kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti jonkinlaisia säilytyskuoppia. Koordinaatit: Uunin jäännös 1: X 3532205, Y 7476687, Z 172; Uunin jäännös 2: X 3532198, Y 7476698, Z 172; Kuoppajäännös 1: X 3532202, Y 7476713, Z 174; Kuoppajäännös 2: X 3532206, Y 7476714, Z 174 Rantaterassilla tasanteella on kaksi uunin jäännöstä. Jäännökset koostuvat laakamaisista luonnonkivistä. Kaakonpuoleinen uuni 1 on mitoiltaan 3,7 m x 2,9 m x 0,7 m, ja luoteenpuoleinen uuni 2 on 3,9 m x 4 m x 0,5 m kokoinen, neliömäinen latomus. Uunit ovat 17 m etäisyydellä toisistaan länsiluode-itäkaakkosuuntaisesti. Uuni 2:n päällä kasvaa halkaisijaltaan 30-40 cm paksu mänty. Uunin jäännös 1:n luoteissivulla 1 m etäisyydellä on kuoppa 3. Se on kooltaan 2 m x 2 m x 0,5 m. Uunin kyljessä itäpuolella on lisäksi kuoppa 4, joka on mitoiltaan 3 m x 1,9 m x 0,5 m ja muodoltaan epämääräinen soikio. Tasanteella on myös muita epäselviä painanteita. Uuni 2:n pohjoiskoillispuolella rinteessä 15 m etäisyydellä on kaksi kuoppaa 1,6 m etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 1 on mitoiltaan 2 m x 1,5 m x 0,5 m, ja kuoppa 2 on 2,5 m x 2 m x 0,5 m kokoinen. Kuopat ovat jyrkkäreunaisia ja muodoltaan soikeita. Kohde rajattiin maanpinnalla näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu rakenteiden välinen alue ja niiden lähiympäristö. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on kämpän jäännös. Toisen uunin päällä kasvavan männyn perusteella kohde ajoittuu 1800-luvulle. Paikalla on voinut olla pitkänmallinen kämppä, jossa on kaksi erillistä piisillistä huonetta molemmissa päissä. Kohde sijaitsee Paskoniemen eteläosassa, Luiron pohjoisrannalla. Kohde sijoittuu rantaterassille ja osittain sen pohjoispuolella olevalle rinteelle. Joessa on tällä kohdalla pieni koski. Kasvillisuus on rannassa koivuvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Ylempänä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa on nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2011-11-09T14:30:11 1029.39697266 129.55098724
arkeologinenkohde_alue.1189 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1189 139291 {AEB59D56-C4FA-419D-BA5F-F6D56F7D2FF3} 1000001163 Leaksagoadejohka 4 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 363 ei Kohteen muodostavat kaksi eteiskiveyksellistä eli permukallista liesilatomusta, jotka sijaitsevat Leaksa-goadejohkan länsipuolella, entisellä rantatörmällä, jokeen lännestä laskevan puron eteläpuolella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Kohteesta Leaksagoadejohka tavattujen permukkaliesien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Permukkaliesi 1 ? x = 7725150 / y = 3481244 Vain reunaosiltaan kivetty, suorakaiteen muotoinen, umpeenkasvanut ja rakenteeltaan hyvin säilynyt, koillis-lounais-suuntainen, noin 120 cm pitkä ja 90 cm leveä. Ladottu viidestä kivestä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm - 50 cm ja joiden yläpinnat kohoavat ympäröivästä maanpinnasta 5 cm - 15 cm. Permukoiden rajaama eteistila on viuhkanmuotoinen, ja suuntautunut kohti lounasta. Eteistila on noin metrin mittainen, lounaispäästään noin 1,5 m levyinen, ja permukat ovat ladotut kivistä, joista useimpien halkaisijat ovat välillä 20 cm - 35 cm. Tulisijan keskelle kaivetusta lapionpistosta todettiin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta häiriintymättömältä vaikuttava huuhtoutumiskerros, mutta ei lainkaan hiiliä eikä nokeentunutta maata. Permukkaliesi 2 ? x = 7725127 / y = 3481241 Sijaitsee kauempana puron varrelta, rakenteeltaan kuten permukkaliesi 1, mutta hieman hajanaisempi. Eteistila on suuntautunut Leaksagoadejohkalle päin, kohti itää. Tulisijaan ei kaivettu lapionpistoa. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden ja alueen maastonmuotojen perusteella entiselle rantatörmälle permukkaliesien lähiympäristöön, noin 30 m x 10 m laajuiselle pohjois-etelä-suuntaiselle alueelle, jonka pohjoisreunana on Leaksagoadejohkaan laskevan puron eteläranta. Kohteen on löytänyt Taarna Valtonen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2000. Vuonna 2011 suoritetussa tarkastuksessa kohde paikallistettiin Valtosen kuvauksen perusteella noin viisikymmentä metriä aiemmin ilmoitetusta koordinaattipisteestä etelään. Paikalla on sijainnut kaksi vierekkäistä kotasijaa, joka ajoittuvat historialliselle ajalle. Paikkaa on todennäköisesti käytetty vain lyhyen aikaa tai kenties kertaluonteiseen leiriytymiseen, mihin viittaa permukkaliesi 1:n keskelle kaivetusta lapionpistosta tavattu häiriintymättömältä vaikuttava maannos. Koska kohteesta tavatut permukkaliedet ovat rakenteeltaan samankaltaiset ja niiden sijainti toisiinsa nähden vaikuttaa suunnitelmalliselta, on todennäköistä että ne ovat olleet käytässä samanaikaisesti. Vaikka liesilatomusten kivet vaikuttavat melko hajanaisesti sijoittuneilta, on tulisijojen rakenne kuitenkin edelleen kohtalaisen hyvin hahmotettavissa. Alue on Leaksagoadejohkan avointa, puutonta jokilaaksoa, joka on moreeniharjanteiden kirjavoimaa. Aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, juolukka, kangaskarhunsammal ja jäkälät. Alueella kasvaa myös harvakseltaan katajapensaita. 3 Voimassa 2011-11-11T09:38:02 1493.68237305 141.95282792
arkeologinenkohde_alue.1190 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1190 139308 {CFEB6F54-AD9A-40CE-B9A8-D148F29319DA} 1000034872 Fielbmá Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 324 ei Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, joka kulkee Luomusjärvien välisen kannaksen poikki. Kuoppia on viisi, ja ne sijaitsevat jokseenkin itä-länsi-suuntaisena ketjuna. Läntisin kuoppa on kannaksella kulkevan retkeilyreitin vieressä, polun länsipuolella, lähellä rantaa. Muut neljä kuoppaa ovat ylempänä hiekka-harjanteella. Kuopat ovat muodoltaan suppilomaisia, hieman yli tai hieman alle metrin syvyisiä, ja useimmat lievästi soikeahkoja, poikittaisesti kuoppaketjun suuntaan nähden. Kuoppia kiertävät melko selvästi erottuvat loivapiirteiset vallit ja kuoppien halkaisijat vaihtelevat välillä 3,0 m - 4,5 m. Kahden pyyntikuopan pohjille tehdyistä lapionpistoista todettiin selvästi havaittava huuhtoutumiskerros. Fielbmán pyyntikuoppajärjestelmästä tavattujen kuoppien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Pyyntikuoppa 1 ø 3,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Retkeilyreitti sivuaa kuopan vallin koillisreunaa. x = 7707908 / y = 3471858 Pyyntikuoppa 2 ø 4,5 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Pohja on soikea, pohjois-etelä-suuntainen. x = 7707909 / y = 3471881 Pyyntikuoppa 3 ø 3,5 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Pohja soikea, pohjois-etelä-suuntainen. x = 7707906 / y = 3471887 Pyyntikuoppa 4 Soikea, koillis-lounais-suuntainen, koko 4,5 m x 3,5 m, syvyys 1,1 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7707903 / y = 3471893 Pyyntikuoppa 5 ø 4,0 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. Pohja soikea, koillis-lounais-suuntainen. x = 7707895 / y = 3471901 Kohde rajautuu pitkänomaiselle, pyyntikuoppaketjun suuntaa noudattavalle alueelle, jonka pituus on noin viisikymmentä metriä ja leveys noin kaksikymmentä metriä. Luomusjärvien välisellä kannaksella sijaitsevalla pyyntikuoppajärjestelmällä on ilmeisesti pyydetty peuroja, jotka on ajettu kuoppiin kannasta pitkin luonaan suunnalta. Paikka on maastonpiirteiltään hyvinkin otollinen peurojen tuloksekkaaseen massapyyntiin. Pyyntikuoppajärjestelmän ikää on vaikea arvioida, mutta todennäköisesti kuopat ovat vähintään satojen vuosien ikäisiä. Kuoppien säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee Luomusjärvien välisellä harjumaisella kannaksella, lähellä kannaksen koillispäätä, kohdalla, jossa kannas on kapeimmillaan, kannaksen puhkaisevan Nuorttahjávrista Stuorrajávriin laskevan purouoman eteläpuolella. Alue on hiekkapohjaista tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, puolukka, juolukka, variksenmarja sekä sammalet ja jäkälät. Kannaksen luoteis-reunalla kulkee Kevon retkeilyreitti. 3 Voimassa 2011-11-11T11:50:24 913.14404297 144.12988225
arkeologinenkohde_alue.1191 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1191 139551 {65763D64-568A-4127-8928-6C6E0C02B3BF} 1000034864 Nuortajávri 1A Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1115 Kodanpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 324 ei Kohde vastaa yleisolemukseltaan Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen yhteydessä laadittua kuvausta. Vuonna 2011 suoritetun kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä alueelta paikallistettiin kolmen kammin tai turvekodan jäännökset sekä kahden kivetyn kehämäisen tulisijan jäännökset. Kohde muodostaa kaksi pesäkettä, joista itäisempi sijaitsee Nuortajávrin Kotaniemessa olevan mökin piha-piirissä ja läntisempi kyseiseltä paikalta noin 150 metriä lounaaseen päin. Kotasijat erottuvat maastossa matalan turvevallin ympäröiminä tasanteina. Tarkastuksessa tarkennettiin aiemmin dokumentoitujen kotasijojen sijaintitietoja ja sanallista kuvausta. Kotasija 1 on Jouni Uulanpoika Niittyvuopion kodan jäännös ja kotasija 3 Aslak Uulanpoika Niittyvuopion kodan jäännös. Epäselväksi jäi, mihin paikkaan viittaa aiemman kuvauksen lause ”Kammi pohjan vierellä on viisi kamminpohjaa.” Ainoa kamminpohja (kotasija 2), joka edellä mainittujen kotasijojen 1 ja 3 lisäksi havaittiin, löytyi Nuortajávrin rannalta kotasija 1:n läheisyydestä. Paikallistettujen kotasijojen lähialuetta ei kuitenkaan ennätetty käydä perusteellisesti lävitse kuin muutamien kymmenien metrien säteellä, joten on mahdollista, että joitakin kohteeseen liittyviä rakenteiden jäännöksiä ei tarkastuksen yhteydessä onnistuttu havaitsemaan. Kohteesta Nuortajávri 1 dokumentoitujen rakenteiden sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Kotasija 1 ? x = 7705790 / y = 3469561 Sijaitsee Kotaniemen tyvellä olevan mökin pihapiirissä. Muodoltaan pyöreä, halkaisija noin kuusi metriä. Lattia-alaa kiertävä turvevalli on noin metrin levyinen ja noin 0,3 m korkuinen. Paikalla vaikuttaa sijainneen turvekammi tai kookas turvekota. Oviaukko on suuntautunut kohti pohjoiskoillista, ja se erottuu noin metrin levyisenä katkeamana vallissa. Kotasijan keskelle kaivetusta lapionpistosta tavattiin tummaa hiiltensekaista maata, jonka joukossa oli palamattomien luiden kappaleita. Minkäänlaista liesikiveystä ei kotasijan lattia-alalla havaittu. Kotasijan itäreunalla kasvaa kaksi koivua ja katajapensas. Kotasija 2 ? x = 7705782 / y = 3469566 Sijaitsee kotasija 1:n kaakkoispuolella, melko lähellä Nuortajávrin rantaa. Muodoltaan pyöreä, halkaisija noin kuusi metriä. Lattia-alaa kiertävä turvevalli on noin metrin levyinen ja noin 0,2 m korkuinen. Paikalla vaikuttaa sijainneen turvekammi tai kookas turvekota. Kotasijan alueella kasvaa rehevää heinikkoa, ja oviaukon paikka ei erotu. Lattia-alan keskellä todettiin lapion kärjellä tunnustelemalla halkaisijaltaan noin metrin kokoinen liesikiveys. Kotasijan koillisreunalla kasvaa muutamia koivuja. Kotasija 3 ? x = 7705710 / y = 3469438 Sijaitsee noin 150 metriä kotasija 1:n luota lounaaseen päin, noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä Nuortajávrin rannasta. Muodoltaan pyöreä, halkaisija noin kuusi metriä. Lattia-alaa kiertävä turvevalli on noin metrin levyinen ja noin 0,3 m korkuinen. Paikalla vaikuttaa sijainneen turvekammi tai kookas turvekota. Oviaukko on suuntautunut kohti itää, ja se erottuu noin 1,3 m levyisenä katkeamana vallissa. Lattia-alan keskellä on muodoltaan neliömäinen, pohjois-etelä-suuntainen, vain reunoiltaan kivetty tuli-sija, jonka halkaisija on noin 1,0 m. Tulisijan kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla kotasijan lattia-alalta noin 10 cm. Useimmat kivet vaikuttavat olevan muodoltaan laattamaisia. Tulisijan keskelle kaivettiin lapionpisto, josta todettiin noin kahden senttimetrin paksuise pintaturpeen alta noin viiden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla oli palaneiden luiden kappaleiden sekaista nokeentunutta maata. Kotasijan ympärillä on halkaisijaltaan noin 30 m laajuinen heinikkoinen kenttä. Kehämäinen kivetty tulisija 1 ? x = 7705782 / y = 3469543 Muodoltaan pyöreän, vain reunoiltaan kivetyn tulisijan jäännös, joka sijaitsee Kotaniemen tyvellä olevalle mökille johtavan ajouran reunassa. Tulisijan halkaisija on noin 80 cm ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 25 cm. Kiveys on jokseenkin maanpinnan myötäinen, mutta kokonaisuudessaan tulisijan alue muodostaa noin 10 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle nousevan kohouman. Tulisijan keskelle kaivetusta lapionpistosta havaittiin lähes kokonaan pois kuluneen pinta-turpeen alla hiiliä. Tien käytön aiheuttama maanpinnan kuluminen muodostaa vakavan uhkan tulisijan jäännöksen säilymiselle. Kehämäinen kivetty tulisija 2 ? x = 7705709 / y = 3469443 Soikeahkon, vain reunoiltaan kivetyn tulisijan jäännös, joka sijaitsee noin viisi metriä kotasija 3:n oviaukolta itään. Tulisija on länsiluode-itäkaakko-suuntainen, kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Tulisijan kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 25 cm, ja kivien yläpinnat ovat noin 10 cm koholla tulisijaa ympäröivästä maanpinnasta. Tulisija on täysin umpeenkasvanut, ja sen keskelle kaivetusta lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin viiden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla oli sekoittuneelta vaikuttavaa nokeentunutta maata. Kohdassa, joka sijaitsee kyseisestä tulisijasta noin kolme metriä lounaaseen, kotasija 3:n oviaukolta noin kolme metriä kaakkoon, todettiin lisäksi myyrien kaivamista koloista paljastuneen maanpinnalle noin kymmenen kappaletta palanutta luuta sekä hiilenkappaleita ja tummaa, selvästi noensekaista maata. Kohde muodostuu kahdesta erillisestä alueesta. Itäisempi alueista (A) sijaitsee Nuortajávrin Kotaniemen tyvellä olevan mökin pihapiirissä. Alueen halkaisija on noin neljäkymmentä metriä, ja alueella sijaitsevat kotasijat 1 ja 2 sekä kehämäinen kivetty tulisija 1. Läntisempi alue (B) kattaa kotasija 3:n lähiympäristön, halkaisijaltaan noin kolmenkymmenen metrin laajuisen heinikkoisen alueen. Kotasija 3 ja kehämäinen kivetty tulisija 2 sijaitsevat kyseisen alueen keskivaiheilla. Kyseessä on alkujaan Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoima kohde. Kyseisen hankkeen toimesta laaditussa kuvauksessa kohdetta kuvaillaan seuraavasti: ”Kotaniemessä on ollut useita kammeja, joissa asui Ovllaš Ovllá. Ensimmäinen kota oli rakennettu 1875 jonka jälkeen Ovllas Ovlla rakensi uuden ensimmäisen lahottua. Yksi kammin pohja on nykyisen kämpän alla johon Heikki Sarre rakensi mökin. 3469557, 7705785 Jouni Uulanpoika Niittyvuopion kota, rakennettu 1800-luvun lopussa kalastusta ja metsästystä varten. Turvekota, koko 4 m x 4 m, keskellä aara, maatunut. Kuvat 4168-4169. 3469439, 7705709 Aslak Uulanpoika Niittyvuopion kota, rakennettu 1900-luvun alussa kalastusta ja metsästystä varten. Turvekota, keskellä aara, maatunut. Kammi pohjan vierellä on viisi kamminpohjaa. Järven rantaan noin 40 m. Kevon polku länsipuolella noin 100 m kammilta.” Kohteesta Nuortajávri 1 dokumentoidut rakenteet ovat kohteeseen liittyvien historiallisten tietojen perusteella peräisin pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta. Kohteen itäisempi pesäke, joka sijaitsee Nuortajávrin Kotaniemen tyvellä olevan mökin pihapiirissä, on alttiina mökin pihamaan käytön sekä mökille johtavan tien käytön aiheuttamalle kulumiselle. Alue ei ole visuaalisesti kovinkaan edustava, koska mökki pihamaineen ja ulkorakennuksineen on tehnyt kohdekokonaisuudesta sirpaleisen ja vaikeasti hahmotettavan. Erityisesti kehämäinen kivetty tulisija 1, joka sijaitsee mökkitien reunalla, on jatkuvan tuhoutumisuhkan alla. Kotasijat 1 ja 2 ovat toistaiseksi säilyneet hyvässä kunnossa pihapiirin laidalla, mutta niiden säilyminen nykytilassaan tulevaisuudessakin tulisi pyrkiä turvaamaan. Kohteen suojelua voisi edistää muinaisjäännöskylttien pystyttäminen kotasijojen vierelle. Läntisempi alue, kotasija 3:n lähiympäristö, on säilynyt itäistä aluetta häiriintymättömämmässä tilassa, ja sitä voidaankin pitää olemukseltaan varsin viehättävänä pienialaisena asuinpaikkakokonaisuutena. Läntisen alueen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna, joskin kotasijaa ympäröivä heinikkoinen kenttä on melko nopeasti puskittumassa, minkä seurauksena alueen kulttuurimaisemallinen luonne hämärtyy. Kohteen hoitamiseksi kotasijan lähialueen säilyttäminen avoimena kenttänä olisikin toivottavaa. Kohde sijaitsee Nuortajávrin lounaispään luoteisrannalla, Luobmošjávrien välisen harjun juurella. Maaperä paikalla on hiekkaa ja puusto tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat katajat, variksenmarja, puolukka, liekokasvit ja heinät. Osa kohteen keskeisestä alueesta on Kotaniemessä sijaitsevan mökin pihapiiriä, joka on osittain heinikkoista ja osittain paljaaksi kulunutta. Kevon retkeily-reitti kulkee kohteen luoteispuolella, hiekkaharjun päällä, vajaan sadan metrin etäisyydellä kohteesta. 3 Voimassa 2011-11-16T09:02:46 1339.98754883 136.8327747
arkeologinenkohde_alue.1192 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1192 139552 {2EBA17FB-CBA7-41D4-BEC4-20B7C6F7F030} 1000034864 Nuortajávri 1B Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 325 ei Kohde vastaa yleisolemukseltaan Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen yhteydessä laadittua kuvausta. Vuonna 2011 suoritetun kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä alueelta paikallistettiin kolmen kammin tai turvekodan jäännökset sekä kahden kivetyn kehämäisen tulisijan jäännökset. Kohde muodostaa kaksi pesäkettä, joista itäisempi sijaitsee Nuortajávrin Kotaniemessa olevan mökin piha-piirissä ja läntisempi kyseiseltä paikalta noin 150 metriä lounaaseen päin. Kotasijat erottuvat maastossa matalan turvevallin ympäröiminä tasanteina. Tarkastuksessa tarkennettiin aiemmin dokumentoitujen kotasijojen sijaintitietoja ja sanallista kuvausta. Kotasija 1 on Jouni Uulanpoika Niittyvuopion kodan jäännös ja kotasija 3 Aslak Uulanpoika Niittyvuopion kodan jäännös. Epäselväksi jäi, mihin paikkaan viittaa aiemman kuvauksen lause ”Kammi pohjan vierellä on viisi kamminpohjaa.” Ainoa kamminpohja (kotasija 2), joka edellä mainittujen kotasijojen 1 ja 3 lisäksi havaittiin, löytyi Nuortajávrin rannalta kotasija 1:n läheisyydestä. Paikallistettujen kotasijojen lähialuetta ei kuitenkaan ennätetty käydä perusteellisesti lävitse kuin muutamien kymmenien metrien säteellä, joten on mahdollista, että joitakin kohteeseen liittyviä rakenteiden jäännöksiä ei tarkastuksen yhteydessä onnistuttu havaitsemaan. Kohteesta Nuortajávri 1 dokumentoitujen rakenteiden sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Kotasija 1 ? x = 7705790 / y = 3469561 Sijaitsee Kotaniemen tyvellä olevan mökin pihapiirissä. Muodoltaan pyöreä, halkaisija noin kuusi metriä. Lattia-alaa kiertävä turvevalli on noin metrin levyinen ja noin 0,3 m korkuinen. Paikalla vaikuttaa sijainneen turvekammi tai kookas turvekota. Oviaukko on suuntautunut kohti pohjoiskoillista, ja se erottuu noin metrin levyisenä katkeamana vallissa. Kotasijan keskelle kaivetusta lapionpistosta tavattiin tummaa hiiltensekaista maata, jonka joukossa oli palamattomien luiden kappaleita. Minkäänlaista liesikiveystä ei kotasijan lattia-alalla havaittu. Kotasijan itäreunalla kasvaa kaksi koivua ja katajapensas. Kotasija 2 ? x = 7705782 / y = 3469566 Sijaitsee kotasija 1:n kaakkoispuolella, melko lähellä Nuortajávrin rantaa. Muodoltaan pyöreä, halkaisija noin kuusi metriä. Lattia-alaa kiertävä turvevalli on noin metrin levyinen ja noin 0,2 m korkuinen. Paikalla vaikuttaa sijainneen turvekammi tai kookas turvekota. Kotasijan alueella kasvaa rehevää heinikkoa, ja oviaukon paikka ei erotu. Lattia-alan keskellä todettiin lapion kärjellä tunnustelemalla halkaisijaltaan noin metrin kokoinen liesikiveys. Kotasijan koillisreunalla kasvaa muutamia koivuja. Kotasija 3 ? x = 7705710 / y = 3469438 Sijaitsee noin 150 metriä kotasija 1:n luota lounaaseen päin, noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä Nuortajávrin rannasta. Muodoltaan pyöreä, halkaisija noin kuusi metriä. Lattia-alaa kiertävä turvevalli on noin metrin levyinen ja noin 0,3 m korkuinen. Paikalla vaikuttaa sijainneen turvekammi tai kookas turvekota. Oviaukko on suuntautunut kohti itää, ja se erottuu noin 1,3 m levyisenä katkeamana vallissa. Lattia-alan keskellä on muodoltaan neliömäinen, pohjois-etelä-suuntainen, vain reunoiltaan kivetty tuli-sija, jonka halkaisija on noin 1,0 m. Tulisijan kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla kotasijan lattia-alalta noin 10 cm. Useimmat kivet vaikuttavat olevan muodoltaan laattamaisia. Tulisijan keskelle kaivettiin lapionpisto, josta todettiin noin kahden senttimetrin paksuise pintaturpeen alta noin viiden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla oli palaneiden luiden kappaleiden sekaista nokeentunutta maata. Kotasijan ympärillä on halkaisijaltaan noin 30 m laajuinen heinikkoinen kenttä. Kehämäinen kivetty tulisija 1 ? x = 7705782 / y = 3469543 Muodoltaan pyöreän, vain reunoiltaan kivetyn tulisijan jäännös, joka sijaitsee Kotaniemen tyvellä olevalle mökille johtavan ajouran reunassa. Tulisijan halkaisija on noin 80 cm ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 25 cm. Kiveys on jokseenkin maanpinnan myötäinen, mutta kokonaisuudessaan tulisijan alue muodostaa noin 10 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle nousevan kohouman. Tulisijan keskelle kaivetusta lapionpistosta havaittiin lähes kokonaan pois kuluneen pinta-turpeen alla hiiliä. Tien käytön aiheuttama maanpinnan kuluminen muodostaa vakavan uhkan tulisijan jäännöksen säilymiselle. Kehämäinen kivetty tulisija 2 ? x = 7705709 / y = 3469443 Soikeahkon, vain reunoiltaan kivetyn tulisijan jäännös, joka sijaitsee noin viisi metriä kotasija 3:n oviaukolta itään. Tulisija on länsiluode-itäkaakko-suuntainen, kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Tulisijan kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 25 cm, ja kivien yläpinnat ovat noin 10 cm koholla tulisijaa ympäröivästä maanpinnasta. Tulisija on täysin umpeenkasvanut, ja sen keskelle kaivetusta lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin viiden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla oli sekoittuneelta vaikuttavaa nokeentunutta maata. Kohdassa, joka sijaitsee kyseisestä tulisijasta noin kolme metriä lounaaseen, kotasija 3:n oviaukolta noin kolme metriä kaakkoon, todettiin lisäksi myyrien kaivamista koloista paljastuneen maanpinnalle noin kymmenen kappaletta palanutta luuta sekä hiilenkappaleita ja tummaa, selvästi noensekaista maata. Kohde muodostuu kahdesta erillisestä alueesta. Itäisempi alueista (A) sijaitsee Nuortajávrin Kotaniemen tyvellä olevan mökin pihapiirissä. Alueen halkaisija on noin neljäkymmentä metriä, ja alueella sijaitsevat kotasijat 1 ja 2 sekä kehämäinen kivetty tulisija 1. Läntisempi alue (B) kattaa kotasija 3:n lähiympäristön, halkaisijaltaan noin kolmenkymmenen metrin laajuisen heinikkoisen alueen. Kotasija 3 ja kehämäinen kivetty tulisija 2 sijaitsevat kyseisen alueen keskivaiheilla. Kyseessä on alkujaan Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoima kohde. Kyseisen hankkeen toimesta laaditussa kuvauksessa kohdetta kuvaillaan seuraavasti: ”Kotaniemessä on ollut useita kammeja, joissa asui Ovllaš Ovllá. Ensimmäinen kota oli rakennettu 1875 jonka jälkeen Ovllas Ovlla rakensi uuden ensimmäisen lahottua. Yksi kammin pohja on nykyisen kämpän alla johon Heikki Sarre rakensi mökin. 3469557, 7705785 Jouni Uulanpoika Niittyvuopion kota, rakennettu 1800-luvun lopussa kalastusta ja metsästystä varten. Turvekota, koko 4 m x 4 m, keskellä aara, maatunut. Kuvat 4168-4169. 3469439, 7705709 Aslak Uulanpoika Niittyvuopion kota, rakennettu 1900-luvun alussa kalastusta ja metsästystä varten. Turvekota, keskellä aara, maatunut. Kammi pohjan vierellä on viisi kamminpohjaa. Järven rantaan noin 40 m. Kevon polku länsipuolella noin 100 m kammilta.” Kohteesta Nuortajávri 1 dokumentoidut rakenteet ovat kohteeseen liittyvien historiallisten tietojen perusteella peräisin pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta. Kohteen itäisempi pesäke, joka sijaitsee Nuortajávrin Kotaniemen tyvellä olevan mökin pihapiirissä, on alttiina mökin pihamaan käytön sekä mökille johtavan tien käytön aiheuttamalle kulumiselle. Alue ei ole visuaalisesti kovinkaan edustava, koska mökki pihamaineen ja ulkorakennuksineen on tehnyt kohdekokonaisuudesta sirpaleisen ja vaikeasti hahmotettavan. Erityisesti kehämäinen kivetty tulisija 1, joka sijaitsee mökkitien reunalla, on jatkuvan tuhoutumisuhkan alla. Kotasijat 1 ja 2 ovat toistaiseksi säilyneet hyvässä kunnossa pihapiirin laidalla, mutta niiden säilyminen nykytilassaan tulevaisuudessakin tulisi pyrkiä turvaamaan. Kohteen suojelua voisi edistää muinaisjäännöskylttien pystyttäminen kotasijojen vierelle. Läntisempi alue, kotasija 3:n lähiympäristö, on säilynyt itäistä aluetta häiriintymättömämmässä tilassa, ja sitä voidaankin pitää olemukseltaan varsin viehättävänä pienialaisena asuinpaikkakokonaisuutena. Läntisen alueen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna, joskin kotasijaa ympäröivä heinikkoinen kenttä on melko nopeasti puskittumassa, minkä seurauksena alueen kulttuurimaisemallinen luonne hämärtyy. Kohteen hoitamiseksi kotasijan lähialueen säilyttäminen avoimena kenttänä olisikin toivottavaa. Kohde sijaitsee Nuortajávrin lounaispään luoteisrannalla, Luobmošjávrien välisen harjun juurella. Maaperä paikalla on hiekkaa ja puusto tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat katajat, variksenmarja, puolukka, liekokasvit ja heinät. Osa kohteen keskeisestä alueesta on Kotaniemessä sijaitsevan mökin pihapiiriä, joka on osittain heinikkoista ja osittain paljaaksi kulunutta. Kevon retkeily-reitti kulkee kohteen luoteispuolella, hiekkaharjun päällä, vajaan sadan metrin etäisyydellä kohteesta. 3 Voimassa 2011-11-16T09:04:43 630.10961914 93.63984723
arkeologinenkohde_alue.1193 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1193 139568 {E375ECA7-CA00-460F-A37F-775B320C392D} 890010075 Kamajohknjalmmeluobbal Asuinpaikka, pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen; 0 Ajoittamaton 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen; 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 131 130 ei Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppakohde. Kevon retkeilyreitin polulla ja sen läheisyydessä havaittiin merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta noin kolmensadan metrin matkalla, muutamien kymmenien metrien levyisellä koillis-lounaissuuntaisella vyöhykkeellä. Lähimpänä Kevojokea löytöjä oli joen rantatörmän päältä, vastapäätä Gamajohkan suuta. Kohteen koillisosasta, suojaisesta notkelmasta, noin 20 m Kevon reitiltä kaakkoon, noin 70 m joesta kaakkoon, noin 60 m Suohpášjávrin etelärannasta lounaaseen, löytyi kookas yksittäinen asumuspainanne. Asuinpaikalta löytyi myös mahdolliselta kuoppaliedeltä vaikuttava pienialaisempi kuopanne. Useimmat löydöt olivat kvartsi-iskoksia, mutta lisäksi retkeilyreitiltä löytyi noin neliömetrin alueelta keskittymä kvartsiittilöytöjä, joiden joukossa oli sekä iskoksia että rikkoutuneita esineitä tai esineiden teelmiä. Kvartsiittilöydöt sekä jonkin verran kvartsi-iskoksia asumuspainanteeseen kaivetusta lapionpistosta ja Kevojoen rantatörmän päältä vastapäätä Gamajohkan suuta olevasta iskoskeskittymästä kerättiin talteen. Asuinpaikan vieressä on yhdeksäntoista kookkaan kuopan pyyntikuoppaketju. Kuopat on kaivettu moreenimaahan, useimmat terassimaisen tasanteen kaakkoisreunaa seuraavalle vyöhykkeelle, missä maasto alkaa kohota jyrkemmin kohti kaakkoa. Monet kuopista on kaivettu rinteeseen siten, että niitä kiertävä maavalli hahmottuu vain alarinteen puolella, minkä vuoksi kuoppien valleista ilmoitetut leveys- ja korkeusmitat ovat suuntaa-antavia. Kuoppien pohjille tehdyistä lapionpistoista todettiin selvä huuhtoutumiskerros. Kuopista pohjoisin sijaitsee Kamajohknjalmmeluobbaliin laskevan rinteen partaalla, noin 10 m järven pintaa ylemmäs kohoavan harjanteen koillispäässä. Eteläisimmät kuopat ovat jyrkän jokitörmän partaalla. Kohteesta Kamajohknjalmmeluobbal havaittujen löytöalueiden, asumuspainanteen, mahdollisen kuoppalieden ja pyyntikuoppien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus x = 7723437 / y = 3492691 Pyöreä, tasapohjainen, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen painanne, jonka syvyys on noin 0,3 metriä. Vallia painanteen ympärillä ei erotu. Painanteen keskelle kaivettiin lapionpisto, josta tavattiin kymmeniä kvartsi-iskoksia. Iskoksia lapionpistosta kerättiin talteen parikymmentä. x = 7723443 / y = 3492695 Pyöreä, loivapiirteinen, halkaisijaltaan noin kaksimetrinen kuopanne, jonka syvyys on noin 0,2 metriä. Kuopanteeseen tehdystä lapionpistosta tavattiin pintaturpeen alta paksu huuhtoutumiskerros sekä palaneita kiviä. Todennäköisesti kyseessä on jonkinlaisen kuoppalieden jäännös. x = 7723447 / y = 3492656 Kevon retkeilyreitin polulla havaitun noin viidentoista metrin levyisen löytöalueen lounaispää. Alueelta löytyi lukuisia kvartsi-iskoksia, muutamia palaneita kiviä sekä keskittymä kvartsiitti-iskoksia ja -esineitä. x = 7723454 / y = 3492678 Kevon retkeilyreitin polulta havaitun noin viidentoista metrin levyisen löytöalueen koillispää. Alueelta löytyi lukuisia kvartsi-iskoksia, muutamia palaneita kiviä sekä keskittymä kvartsiitti-iskoksia ja -esineitä. x = 7723450 / y = 3492675 Keskittymä kvartsiitti-iskoksia ja -esineitä Kevon retkeilyreitin polulla alle neliömetrin laajuisella alueella. Kvartsiittilöydöt kyseisestä keskittymästä kerättiin talteen. x = 7723468 / y = 3492692 Kaksi kvartsi-iskosta polulla. x = 7723455 / y = 3492690 Kaksi kvartsi-iskosta ja yksi kvartsiitti-iskos polulla. x = 7723452 / y = 3492690 Kaksi kvartsi-iskosta lapionpistossa. x = 7723449 / y = 3492690 Kahdeksan kvartsi-iskosta maapaljastumassa. x = 7723465 / y = 3492689 Yksi kvartsi-iskos polulla. x = 7723457 / y = 3492688 Yksi kvartsi-iskos polulla. x = 7723442 / y = 3492674 Soikeahko, loivapiirteinen kuopanne, pohjois-etelä-suuntainen, kooltaan noin 2,0 m x 1,0 m, syvyys noin 25 cm. Painaumaan kaivetusta lapionpistosta tavattiin paksu huuhtoutumiskerros ja yksi kvartsi-iskos. x = 7723437 / y = 3492656 Viisi kvartsi-iskosta polulla. x = 7723410 / y = 3492586 Useita kymmeniä kvartsi-iskoksia noin neliömetrin alueella noin metrin etäisyydellä Kevojoen sortuvasta rantatörmästä, vastapäätä Gamajohkan suuta, kohdassa, jossa mineraalimaa on kulunut näkyviin. Iskokset todettiin varsin tasalaatuiseksi kvartsiksi, mahdollisesti ne ovat yhdestä materiaalikappaleesta iskettyjä. Kymmenkunta iskosta keskittymästä kerättiin talteen. x = 7723404 / y = 3492586 Kaksi kvartsi-iskosta polulla, noin kolmen metrin päässä Kevojoen rantatörmän partaalta. x = 7723354 / y = 3499553 Noin kaksikymmentä kvartsi-iskosta sekä muutamia palaneita kiviä polulla. Iskoksista noin puolet kerättiin talteen. Paikalla sijaitsevat mahdollisesti kivetyn tulisijan jäännökset. x = 7723344 / y = 3492544 Yksi kvartsi-iskos polulla. x = 7723287 / y = 3492499 Kaksi kvartsi-iskosta polulla, joka kulkee Kevon retkeilyreitin suuntaisesti noin kymmenen metriä pääpolun itäpuolella. Pyyntikuoppa 1 Soikea, luode-kaakko-suuntainen, koko 5,0 m x 4,0 m, syvyys 1,4 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,4 m. x = 7723467 / y = 3492790 Pyyntikuoppa 2 ø 4,0 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. x = 7723450 / y = 3492761 Pyyntikuoppa 3 Soikea, pohjois-etelä-suuntainen, koko 6,0 m x 4,0 m, syvyys 1,7 m. Vallin leveys 4,0 m, vallin korkeus 0,5 m. x = 7723435 / y = 3492729 Pyyntikuoppa 4 ø 5,0 m, syvyys 1,6 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,5 m. Pohja soikea, pohjois-etelä-suuntainen. x = 7723431 / y = 3492705 Pyyntikuoppa 5 ø 4,5 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,5 m. x = 7723418 / y = 3492694 Pyyntikuoppa 6 ø 4,0 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. x = 7723430 / y = 3492681 Pyyntikuoppa 7 ø 3,5 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7723410 / y = 3492679 Pyyntikuoppa 8 ø 3,5 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7723405 / y = 3492671 Pyyntikuoppa 9 ø 4,5 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Kuopan pohjalla on ruostuneita säilyketölkkejä, ilmeisesti retkeilijöiden jäljiltä. x = 7723400 / y = 3492654 Pyyntikuoppa 10 ø 5,5 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 3,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7723393 / y = 3492637 Pyyntikuoppa 11 Soikea, pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen, koko 4,0 m x 3,5 m, syvyys 1,5 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. x = 7723391 / y = 3492621 Pyyntikuoppa 12 Soikea, pohjois-etelä-suuntainen, koko 4,0 m x 3,5 m, syvyys 1,4 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7723386 / y = 3492621 Pyyntikuoppa 13 ø 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Ollut syvempi, mutta kuopan pohjalle on kasvanut paksu rahkasammalkerros, jonka todettiin olevan vähintään 0,4 m paksuinen. x = 7723357 / y = 3492600 Pyyntikuoppa 14 ø 4,5 m, syvyys 1,4 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,5 m. Pohja soikea, pohjois-etelä-suuntainen. x = 7723364 / y = 3492594 Pyyntikuoppa 15 ø 5,0 m, syvyys 0,9 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Vallia kuopan eteläpuolella on kaiveltu, ilmeisesti muutamia kymmeniä vuosia sitten. Valliin on tehty noin 0,6 metrin syvyinen kaivanto, minkä seurauksena osa pyyntikuopasta on täyttynyt kaivetulla maalla. x = 7723358 / y = 3492579 Pyyntikuoppa 16 ø 4,0 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7723369 / y = 3492566 Pyyntikuoppa 17 ø 5,0 m, syvyys 1,1 m, ei selvää vallia, kaivettu aivan joen törmän partaalle. x = 7723351 / y = 3492507 Pyyntikuoppa 18 ø 5,0 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,5 m. x = 7723296 / y = 3492507 Pyyntikuoppa 19 ø 3,5 m, syvyys 1,2 m, ei selvää vallia, kaivettu aivan joen törmän partaalle. x = 7723307 / y = 3492498 Asuinpaikka rajautuu noin 300 m x 50 m laajuiselle, koillis-lounaissuuntaiselle alueelle, joka on lounaispäästään päällekkäinen kaakkoispuolellaan sijaitsevan pyyntikuoppaketjun kanssa. Kevojoen rantatörmän kaakkoispuolella olevaa terassimaista aluetta, jolla molemmat kohteet sijaitsevat, voidaan pitää kokonaisuudessaan muinaisjäännösalueena. Terassi on koillisosaltaan noin 100 m levyinen, ja se kapenee kohti lounasta, ollen asuinpaikan lounaisosissa noin 50 m levyinen. Asuinpaikan koillisosat yltävät kohti Suohpášjávria laskevaan loivaan rinteeseen, missä myös kohteesta paikallistettu asuinpainanne sijaitsee. Pyyntikuopat on ilmoittanut H. Ormio vuonna 1986. Museoviraston ylläpitämän kulttuuriympäristön rekisteriportaalin kuvaus kohteesta on seuraava: ”Kevojoen laaksossa, Kamajohkan suun kohdalla. Jyrkän rinteen juurella oleva vanha jokiterassi. Paikalla on ainakin 18 kuoppaa epäsäännöllisessä jonossa 200 - 300 m:n matkalla.” Asuinpaikka löydettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Kohde on hyvin säilynyt, pitkäjaksoisesti ja mahdollisesti moniperiodisesti käytetty asuinpaikka ja pyyntikuopparyhmä, mistä kertoo löytöjen melko laaja levintä, monipuolisuus ja runsaslukuisuus. Koska asuinpaikalta on paikallistettu myös asumuspainanne, on asutus ilmeisesti ollut ainakin osittain talvisaikaista, kenties jopa ympärivuotista. Asuinpaikan keskeisin alue vaikuttaa sijoittuvan kohteen koillisosiin, kohti Suohpášjávria laskevalla loivalla rinteellä oleville tasanteille. Pienialaisempia aktiviteettipesäkkeitä on ollut myös lähellä Kevojoen jyrkkää rantatörmää. Maastonmuotojen perusteella pyyntikuopilla on suljettu kulkutie peuroilta, jotka on ajettu paikalle koillisesta, joen kaakkoispuoleiselta alueelta. Muutamat kuopista näkyvät alueen halki kulkevalle retkeilyreitille. Asuinpaikka ja pyyntikuopat muodostavat laaja-alaisen moniperiodisen muinaisjäännösryhmän, joka on myös maisema-arvoiltaan poikkeuksellinen. Kohteiden säilyminen nykytilassaan tulee turvata; asuinpaikka-alueen kulumista tulisi ehkäistä rakentamalla nuotiopaikkaa ja kahlaamoa kohti loivasti laskevaan rinteeseen portaat johdattamaan retkeilijöiden kulkua. Kohteen esittely esimerkiksi retkeilyreitin varrelle sijoitettavalla infotaululla olisi myös omiaan rikastuttamaan puistossa vierailevien vaellustaivalta. Kohde sijaitsee Kevojoen laaksossa joen kaakkoispuolella, vastapäätä Gamajohkan suuta, melko tasaisella, noin kolmensadan metrin mittaisella ja leveimmillään noin sadan metrin levyisellä terassimaisella alueella, joka on noin kymmenen metriä joen pintaa korkeammalla, sekä samaisen terassin koillispäässä, loivasti kohti Suohpášjávria laskevalla rinteellä. Terassin luoteisreuna laskee jokeen osittain sortuvana törmänä, ja terassin kaakkoispuolella kohoaa jyrkkä rinne. Maaperä on hiekkamoreenia. Puusto on harvahkoa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuuden muodostavat puolukka, variksenmarja ja mustikka sekä sammalet ja jäkälät. Kevon kanjonin retkeilyreitti kulkee kohteen halki, ja kohteen luoteispuolella on retkeilyreittiin liittyvä nuotiopaikka sekä joen ylittävä kahlaamo. Muinaisjäännösrekisterissä nimellä Gamajohnjálmmeluoppal 3 Voimassa 2019-10-09T14:37:46 24395.04931641 870.49285698
arkeologinenkohde_alue.1194 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1194 141462 {04BB8CFE-FD41-4743-A1B9-34F70C47B397} Majavajärvi savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 148 ei Kämppä 1 Valmistettu suurista kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on sammalta tilkkeenä. Koko 8,4 m x 8,5 m. Seinissä on yhdestä kolmeen hirsikertaa jäljellä, nurkissa hieman enemmän. Kaksipuoleiset sahalla tehdyt koirankaulasalvokset. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi, samoin salvosten kohdat ulkopuolelta suurimmista hirsistä. Katon rakenteita on säilynyt, osin pystyssä seiniä vasten. Pohjoisseinässä on sisäpuolella matala loveus, mahdollisesti tukipuun paikka. Seinässä ulkopuolella kasvaa sammalkerros koko korkeudelta. Kämppä 2 Sijaitsee 13 m kaakkoon edellisestä, aivan suoalueen reunassa. Suunnilleen itä-länsi -suuntainen, kooltaan 8,5 m x 7,6 m. Samanlainen rakenne kuin ykkösessä, mutta seiniä ei ole tasoitettu sisäpuolelta, eivätkä salvokset ole kuin hirsien yläpuolella. Yhdestä kolmeen hirsikertaa jäljellä, hieman huonommin säilynyt kuin rakennelma 1. Kattorakenteita on säilynyt sisällä. Oviaukko on länsiseinällä ja pieni valoaukko itäseinällä. Hirsien päihin oviaukon vieressä on karapuiden kolon lisäksi veistetty kolot ulkopuolelle, mahdollisesti tukipuuta varten. Oviaukon ulkopuolella on suuri litteä kivi. Itäseinän kaakkoiskulmassa on seinän läpi tuleva halkaisijaltaan noin 10 cm oleva pyöröhirsi. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto, Reino Lahdenmäki kertoi Majavajärven päässä olevan alueen pääpirtin. 1920/30-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppiä. Kämppä 1 on asuinrakennus ja 2 on talli. Kohde sijaitsee Majavajärven pohjoispäässä olevan suoalueen reunassa. Järven poikki kulkee kelkkareitti joka kääntyy luoteeseen ja kulkee kämppien lounaispuolelta. Kämppien sisällä kasvaa runsaasti koivuja, hirsien päällä kasvaa sammalia ja jäkäliä. Maaperä on kivinen, ympäristössä kasvaa tiheähkösti mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus on sammalia, hillaa, puolukkaa, heinää ja suopursua. 3 Voimassa 2012-02-22T15:11:28 1995.25268555 189.01099449
arkeologinenkohde_alue.1195 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1195 139234 {05C78C58-5EE6-4AD8-883D-483B32B96544} Sutinen 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 213 ei Joen rannassa on neljän rakennuksen jäännökset, kellarikuoppa ja jäänteitä patorakennelmasta. Paikan historiasta on infotaulu, jossa kerrotaan desanttien asuneen talossa 1944. Rakenne 1: hirsikehikon koko 5 x 5 metriä, hajonnut kookas tulisija nurkassa. Rakenne 2: hirsikehikko 5 x 5 metriä. Rakenne 3: pääkehikko, jossa väliseinä ja laajennukset ala- ja yläpuolella (5 x 5 ja 5 x 3 metriä) Rakenne 4: kivikasa, jonka halkaisija on 3 metriä ja korkeus 1,2 metriä. Kivikasan vieressä on hirsi. Kellari: kuoppa maassa, jonka koko on 2 x 1 x 1 metriä. Patojäännös: rantaan johtaa maasta rakennettu ramppi. Maa on otettu törmän seinämästä. Vedessä on lahonneita jäänteitä puurakenteista. Kohteen rajaus on aluemainen. Kari Huotari opasti paikalle. Sutisen vanhan kämpän rakennukset ovat olleet alunperin asutettuina suurinpiirtein 1900-luvun alussa. Kohde sijaitsee Sutisenjärven länsipuolella, Sutisenjoen yläjuoksun tuntumassa. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-01-23T13:34:08 673.31591797 97.21740144
arkeologinenkohde_alue.1196 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1196 139248 {1C0B4156-B345-446D-BDD2-46555D479823} Etelälahti 1 rakennus jäännös ja tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 213 ei Rakennuksen länsinurkassa on kookas, hajonnut tulisija. Rakennuksen eteläisen seinän hirret ovat melko hyvässä kunnossa. Pystyssä on 8 hirsikertaa. Oviaukko on ollut kaakkoisseinällä. Rakennuksen koko on ollut 6 x 4,8 metriä. Lisäksi hyvin säilyneen eteläseinän eteläpuolella on ollut vielä lisäosa, kooltaan 6 x 3,6 metriä. Tervahauta sijaitsee 20 metriä rakennusjäännöksestä pohjoiseen. Sen halkaisija on 10 metriäja syvyys 0,4 metriä. Halssi laskee lounaaseen. Sen pituus on 5 metriä ja leveys 2 metriä. Halssi kapenee vähitellen. Haudan keskiosa on tasainen (kuin miiluissa). Vallien ympärillä on tuuletuskuopat. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Rakennusjäännös ja tervahauta. Kohde sijaitsee niemen nokassa Sutisenjärven eteläosaan muodostuvan pitkän lahdelman rannalla. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2011-11-10T15:27:14 223.08447266 67.14085529
arkeologinenkohde_alue.1197 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1197 139266 {89A374E4-43C1-40C3-B072-4E55AC4A7DAD} Etelälahti 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 215 ei Läntisen rakennuksen hirsikehikon koko on 9 x 9 metriä. Rakennuksen eteläkulmassa on ehkä ollut vielä eteinen. Hieno laakakivistä tehty uuni on vielä säilynyt rakennuksen keskellä. Sen korkeus on noin metrin. Itäisen rakennuksen hirsijäännökset muodostavat 15 x 8 metrin kokoisen kehikon. Keskellä on poikkihirsi. Tulisijaa ei ole. Päällä kasvaa kuusi ja mänty. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteet on merkitty SutiGis:iin (ei rantarakennusta eikä tervahautaa). Kaksi rakennuksen jäännöstä. Kohde sijaitsee Etelälahden länsirannalla korkeammalla niemekkeellä. Lännenpuoleinen rakenne sijaitsee kuviolla, joka on hakattu. Idänpuoleinen rakenne sijaitsee kuviolla, jolla on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2011-11-10T15:34:35 692.84594727 112.81088129
arkeologinenkohde_alue.1198 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1198 140706 {968F80DA-C932-49D5-A093-3635C4D99CEB} Keskimöjärvi 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 141 ei Kämppäalueella on kaksi rakennelman jäännöstä. Rakennelma 1 Sijaitsee aivan polun vieressä. Kämpästä on säilynyt vain suuri liesikiveys, ei ollenkaan puurakenteita. Kämpän paikka erottuu aukeana ja tasoitettuna kohtana. Lieden jäännös on kooltaan 5,2 m x 4,5 m ja noin metrin korkea. Se koostuu suurista laattakivistä. Kivien päällä kasvaa sammalia, puolukkaa ja heinää sekä suuri paju ja pari pientä mäntyä. Vieressä sijaitsee kolme pientä, epämääräisen muotoista kuoppaa, jotka ovat todennäköisesti kivenottokuoppia. Rakennelma 2 Kaksiosainen kämppäjäännös sijaitsee noin 15 m kaakkoon edellisestä. Rakennelman pituus on 10,2 m ja leveys 6,8 m. Parhaiten säilynyt kohta on väliseinä ja yksi siihen liittyvä seinän pätkä, joissa on vielä 4 hirsikertaa jäljellä. Nämäkin hirret ovat jo hajoamassa ja jäkälien ja sammalien peittämiä. Muualla jäljellä on vain yksittäinen hirsikerta. Rakennelma on tehty pienistä pyöröhiristä, joissa on kirvellä tehdyt koirankaulasalvokset. Väliseinässä on näkyvissä hiiltynyt kohta, eli ilmeisesti liesi on ollut sen kohdalla. Myös kurkihirsi on yhä säilynyt. Luoteispäädyssä kasvaa muutamia koivuja. Rakennelmasta noin 60 m etelään, ja noin 20 m polusta itään, on pyöreä monttu. Sen halkaisija on hieman yli 2 m ja syvyys noin 70 cm. Montun pohjalla on kiviä. Mahdollisesti kyseessä on kivenottokuoppa. (x=3558615, y=7642462) kohde rajautuu näkyviein rakenteiden perusteella. Reino Lahdenmäki kertoi Nellimin uittorännin eteläpuolella olleen alueen savotan pääkämpän. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Keskimöjärven länsipäässä, hieman uittorännin ja Keskimöjoen eteläpuolella. Uittopadolta järven etelärannalle johtava polku kulkee kohteen ohi. Ympäristössä kasvaa vaihtelevan kokoisia mäntyjä ja jonkin verran koivuja. Aluskasvillisuus on paksu, sammalia, mustikkaa ja puolukkaa. Maaperä on kivistä moreenia ja hieman epätasainen. 3 Voimassa 2011-12-21T08:44:10 325.28955078 77.2779287
arkeologinenkohde_alue.1199 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1199 140731 {3DD9C3DF-C717-45A9-8694-F755CD00F828} Nelliminvaara 1 kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Alueella on yhteensä viisi pientä kämppäjäännöstä, joista neljä on asuinkämppiä ja yksi todennäköisesti eläinsuoja. Näistä yksi on Nelliminvaaran pohjoispuolelle johtavan tien eteläpuolella ja muut sen pohjoispuolella. Kaikki on rakennettu pienistä varaamattomista ja kuorimattomista pyöröhirsistä. Nurkissa on joko yksi- tai kaksipuoliset, sahalla tehdyt koirankaulasalvokset. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämppäjäännös 1 Sijaitsee noin 10 m tien eteläpuolella. Kooltaan 4 m x 5 m. Nurkissa on säilynyt yleensä noin seitsemän hirsikertaa, mutta oven ja ikkunoiden kohdalla seinät ovat romahtaneet. Oviaukko on tielle päin, ja sen leveys on 70 cm. Muilla seinillä on kahteen hirteen veistetyt pienet ikkunat, joiden leveys on noin 45 cm. Oven viereisillä seinillä on molemmin puolin seinän läpi salvotut kahdet tukihirret lavereille, joiden leveydet ovat 1,2 ja 1,3 m. Peräseinällä on kiinteän pöydän jäänteet, sisällä on myös kattorakenteiden jäänteitä. Kämppäjäännös 2 Sijaitseen noin 40 m pohjoisluoteeseen edellisestä, tien pohjoispuolella ja hieman alarinteessä. Kämppä on pieni, 3,8 m x 2,8 m, itä-länsi -suuntainen. Seinissä on viisi hirsikertaa jäljellä, mutta oven viereinen seinä on romahtanut. Ovi sijaitsee pohjoisseinällä lähellä nurkkaa, eikä siinä ole karapuita. Yksi ikkuna, joka ulottuu kolmeen hirteen. Katon malkapuita on säilynyt. Kämppäjäännös 3 Pieni rakennelma 8 m luoteeseen edellisestä ja noin 12 m tieltä. Se on kahden suuren männyn välissä ja itä-länsi -suuntainen. Seinissä on noin kuusi hirsikertaa jäljellä, niiden välissä on sammalta tilkkeenä. Oviaukko on länteen päin, oven päällinen hirsi on säilynyt. Oven toisessa reunassa seinän molemmin puolin on pyöröpuut jotka on yhdistetty rautalangalla. Ilmeisesti tällä on pyritty tukemaan seinää oven vieressä, koska oviaukon reunoissa ei ole karapuita. Seinä on kuitenkin osittain romahtanut oven vieressä. Pohjois- ja eteläseinillä on pienet ikkuna-aukot, noin 40 cm leveät ja 20 cm korkeat. Reunat on veistetty viistoiksi. Muutamia katon malkapuita on säilynyt pystyssä seinän vieressä. Kämpän viereiseen mäntyyn on naulattu lyhyt laudanpätkä, jonka yläreunaan on sahattu koloja. Siinä roikkuu säilykepurkki jossa on paksusta rautalagasta tehty varsi. Kämpästä noin 12 m luoteeseen on kuollut puu johon on rautalangalla sidottu vaakapuu, toinen pää on ilmeisesti ollut myös tuettu. Vieressä on myös toinen puu, jossa näyttää olleen samanlainen rakenne samalla korkeudella. Myös tien vieressä on pari puuta joissa on rautalankaa tai merkkejä kiinnitetyistä rakenteista. Kämppäjäännös 4 Sijaitsee 25 m koilliseen kämpästä 2. Kooltaan 4,5 m x 3,6 m. Kämpästä on vain kaksi seinää pystyssä, ja niissä enimmillään kuusi hirsikertaa. Pohjoisnurkka ja sen viereiset seinät ovat romahtaneet, niiden hirret ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Oviaukko on luoteisseinällä ja ikkuna on vastakkaisella seinällä. Siinä on karmilaudat, eikä reunoja ole veistetty viistoiksi. Rakennelma 5 Sijaitsee 17 m kaakkoon 4:sta. Pieni rakennelma, 3,4 m x 2,4 m, jossa on kuusi hirsikertaa jäljellä. Luoteisseinällä on pieni, kolme hirren korkuinen oviaukko, 65 cm x 50 cm. Oviaukon reunoja ei ole kavennettu, eikä niissä ole mitään merkkejä kamanapuista. Ikkunoita ei ole. Hirsien välit ovat suuremmat kuin muissa rakennuksissa. Todennäköisesti kysessä on lammaspuura tai muu eläinsuoja. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinnissa. Jälkeen päin saatiin kuulla että neuvostoliiton sotilaat ovat majoittuneet alueella talvella 1945-46. Neuvostoliiton sotilaiden majoituskämppiä ja eläinsuoja. Kämppäalue sijaitsee Nellimvaaran länsiosassa Perättäislampien lähellä, Nellimin uittorännille johtavalta tieltä raja-alueelle haarautuvan tien varrella. Maaperä on kivistä moreenia. Tien läheisyydessä kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä, aluskasvillisuus on sammalia, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa ja suopursua. Rakennelmat 4 ja 5 sijaitsevat pienessä notkossa jossa maasto kosteampi, alueella kasvaa runsaasti koivuja, lisäksi haapaa, pihlajaa ja katajaa. Aluakasvillisuus on sammalia, suopursua, puolukkaa, mustikkaa, heinää, riidenliekoa, metsäimarretta ja metsämansikkaa. 3 Voimassa 2011-12-15T14:47:52 2359.07495117 265.77568522
arkeologinenkohde_alue.1200 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1200 141907 {BE237B67-438C-4951-8AE5-151B3FCD960C} Kangas-Eenokin Kämppälampi 1 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 170 ei Paikalla on kaksi kämppäjäänöstä. Kämppä 1 Varsin huonosti säilynyt kämppä, lounas-koillinen -suuntainen. Seinissä on yhdestä viiteen hirsikertaa jäljellä, parhaiten on säilynyt itänurkka. Valmistettu kuorimattomista ja varaamattomista suurista pyöröhirsistä, mutta sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Sahalla tehdyt yläpuoliset koirankaulasalvokset. Koillisseinillä on oviaukko, jonka reunoissa on karapuut, se on noin 105 cm leveä. Kaakkoisseinällä on ilmeisesti ikkuna-aukko. Rakennelma on kooltaan 8,6 m x 8,7 m. Sisällä on muutama kattohirren jäännös. Rakennelma 2 Sijaitsee 16 m pohjoiseen edellisestä. Rakennustapa on samanlainen, mutta sisäseiniä ei ole veistetty tasaisiksi. Luode-kaakko -suuntainen, kooltaan 8,3 m x 7,7 m. Kolmesta viiteen hirsikertaa jäljellä, hirret ovat varsin maatuneita, koillisseinän hirsien päällä kasvaa runsaasti jäkäliä ja sammalia. Lounaisseinällä on 115 cm leveä oviaukko, koillisseinällä on pieni valoaukko, kooltaan 45 cm x 25 cm. Kattohirsiä ja -puita on säilynyt, osin seiniä vasten nojallaan. Sisällä kasvaa muutama koivu ja mänty. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Patikka.net-havainto. 1920/30-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppiä, asuinkämppä ja talli. Kohde sijaitsee Kangas-Eenokin Kämppälammen luoteispäässä, lampea ympäröivän suoalueen reunassa, noin 50 m lammen rannasta. Ympäristössä kasvaa pienehköjä mäntyjä ja muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia ja varpukasveja. 3 Voimassa 2012-02-22T15:26:21 748.41113281 118.28126455
arkeologinenkohde_alue.1201 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1201 141921 {C8F32AB7-4391-4EDF-BCC9-038D1C2B087C} Kangas-Eenokin Kämppälampi 2 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 170 ei Kämppä 1 Kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä tehty rakennelma. Lounas-koillinen -suuntainen, kooltaan 8,7 m x 7,8 m. Kolmesta viiteen hirsikertaa jäljellä, osa hirsistä on pitkälle maatuneita. Nurkissa on yläpuoliset koirankaulasalvokset. Sisäseiniä ei ole veistetty tasaisiksi. Lounaisseinällä on oviaukko, se on 115 cm korkea ja 105 cm leveä, reunoissa on karapuut. Koillisseinällä on pieni valoaukko, kooltaan 40 cm x 25 cm. Sisällä on kattohirsien ja -puiden jäänteitä. Rakennelma 2 Sijaitsee 11 m länteen edellisestä. Huonosti säilynyt tai purettu kämppäjäännös, vain yksittäinen aluskasvillisuuden peittämän hirsikerta jäljellä. Kooltaan 9 m x 8,6 m. Rakennelman alueella kasvaa muutamia mäntyjä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Patikka.net-havainto. 1920/30-luvun Atif-metsäyhtiön savottakämppä, talli ja asuinrakennus. Kohde sijaitsee Kangas-Eenokin Kämppälammen luoteisrannalla, lampea ympäröivän suoalueen reunalla, noin 25 m lammen rannasta. Maasto on tasainen, mutta kivinen. Alueella kasvaa pienehköjä mäntyjä, aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa, suopursua ja heinää. 3 Voimassa 2012-03-14T14:32:33 464.37207031 93.11108867
arkeologinenkohde_alue.1202 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1202 139245 {6F01DD1A-DEE7-4C75-B63B-A0539324B05D} Vaikosojansuu 1 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Ylemmän terassin pohjoisosasta laikuista ja metsäkoneen ajourilta löydettiin kolmisenkymmentä kvartsi-iskoksta, joista suurin osa jätettiin paikalleen. Laikutetun alueen reunalta jatkuu etelään lähes täysin turpeen peittämä metsäkoneen ajoura. Ajouralta paljaista kohdista ja sen vieressä olevan kaatuneen männyn juurakosta löydettiin muutamia kvartsi-iskoksia. Yksi männynjuurakosta löydetty iskos on vaaleanharmaata savukvartsia. Tasanteelle ja sen alapuolelle rantatasanteelle tehtiin kahdeksan 30 cm x 30 cm kokoista koepistoa, jotka olivat löydöttömiä. Talteenotettujen iskosten koordinaatit: Alue 1: X 7471830, Y 3528713; Alue 2: X 7471873, Y 3528708; Alue 3 (kaatunut mänty): X 7471800, Y 3528718 Koekuoppien koordinaatit: X 7471851, Y 3528710; X 7471831, Y 3528705; X 7471828, Y 3528713; X 7471824, Y 3528704; X 7471822, Y 3528720; X 7471819, Y 3528703; X 7471817, Y 3528717; X 7471825, Y 3528743 Kohde rajattiin löytöjen ja topografian perusteella. Itäpuolelta alue rajautuu jokeen ja länsipuolelta ylemmän terassin reunaan. Alueen etelä- ja pohjoispäädyn rajaus tehtiin löytöjen perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoa. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde sijaitsee Luiroon laskevan Vaikosojan suulla, ojan eteläpuolella. Luirossa on tällä kohdalla niva. Paikalla on kolme joen suuntaista terassimaista tasannetta, joita erottaa hiukan jyrkemmin nousevat törmät. Kohde sijoittuu kahden alimman terassin alueelle. Maaperä on hieman kivistä, mutta pääosin hiekkaa. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Rantatasanne on uudistuskypsää metsää, ylätasanteen pohjoisosa nuorta avointa taimikkoa ja eteläosa nuorta kasvatusmetsää. Ylätasanteen pohjoisosa on laikutettu. 3 Voimassa 2011-11-14T14:39:59 10057.48803711 396.03220489
arkeologinenkohde_alue.1203 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1203 140997 {2546B350-0DE1-4302-9F00-B069C20AD996} Palovaara Leimapuuryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Noin 1,9 ha:n alueelta on löytynyt yli 20 leimapuuta, surin osa leimoista on kruunuleimoja, kahdessa puussa havaittiin l-muotoinen leima (keloja, ilmeisesti vanhempi leimaus). Suurin osa leimapuista on erotusaidan (kohde 140995) itäpuolella vanhassa tukkimetsässä; muutama on pohjoisosan hakkualueeseen jätettyjä keloja. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 12.08.2011. Leimapuuryhmä Laajan vaaran kaakkoisrinne; tasanne rinteen keskiosassa: Alue on osittain avohakattu, tasanteen eteläosassa ja sen alapuolella olevalla rinteellä on vanhaa metsää, pääosin tukkimäntyjä, osittain kelottuneet, myös kuusia, haapoja ja koivuja. 3 Voimassa 2011-12-21T14:59:25 19017.16943359 589.13843621
arkeologinenkohde_alue.1204 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1204 142031 {AB54E636-435A-4003-92A8-9FABB2D18F78} Mustikkavaara 2 saksalaisten asemapaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 200 ei Paikalla on seitsemän kämppäjäännöstä, neljä korsu jäännöstä ja yksi mahdollinen ampuma-asema. Kämpät on valmistettu kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on sammalta tilkkeenä. Sisäseinät on joko sahattu tai osa veistetty tasaisiksi. Nurkissa on kaksipuoleiset koirankaulasalvokset. Rakennelmissa on ollut hirsistä tehdyt tasakatot. Kolme rakennelmaa on hieman erillään muista, noin 70 m etelään päin. Kämppä 1 Sijaitsee alueen pohjoispäässä, se on varsin hyvin säilynyt. Seinissä on seitsemästä kahdeksaan hirsikertaa jäljellä. Ilmeisesti kaikki alkuperäiset kerrat, koska oven kynnyslauta on yhä jäljellä. Rakennelma on kooltaan 3,7 m x 3,7 m, ja se on lähes pääilmansuuntien mukainen. Länsiseinällä on oviaukko, jossa on kamanalaudat paikoillaan. Ovi on irronnut ja on maassa oviaukon edessä. Sen koko on 115 cm x 60 cm, se on tehty leveistä laudoista. Ovi on saranointu rautaisilla teollisesti valmistetuilla levysaranoilla. Ovenkahva on kierretty paksusta rautalangasta. Oven vieressä luoteiskulmassa on öljytynnyristä tehty kamina. Myös hormi on tehty itse pellistä ja osat kiinnitetty rautalangalla. Pohjoisseinällä kaminan päällä on seinään naulatut hyllynkannattimet. Länsiseinällä lounaiskulmassa on asetelineenä toiminut lauta, johon on veistetty kolot. Eteläseinällä on pieni, kahteen hirteen veistetty valoaukko, kooltaan 50 cm x 25 cm. Sen alla on seinään kiinnitetyn pöydän jäänteet. Itäseinällä on ollut koko seinän pituinen laveritaso, jonka tukihirsi on seinähirsien välissä pohjois- ja eteläseinällä. Lisäksi sisällä on laudoista tehty, lähes kokonaisena säilynyt jakkara, sekä mahdollisesti toisen pöydän jalka joka on ilmeisesti tehty sorvilla keskeltä kaventuvaksi. Sisällä on myös kattohirsien jäänteitä. Kämppä 2 Sijaitsee 14 m etelään kämpästä 1. Se on kooltaan 4,2 m x 3,15 m ja on varsin hyvin säilynyt. Seinissä on jäljellä yhdeksästä kymmeneen hirsikertaa, mutta kattorakenteita ei ole säilynyt, ei myöskään mitään rakenteita sisällä. Oviaukko on eteläseinällä, sen koko on 115 cm x 60 cm. Kamanapuut ovat pystyssä, mutta seinät sen vierestä ovat osin sortuneet ja painuneet alaspäin. Pohjoisseinällä on valoaukko, 50 cm leveä ja 20 cm korkea. Kämppä 3 Sijaitsee 11 m etelään kämpästä 2. On säilynyt kohtalaisen hyvin, kaakkoisseinä, jossa on oviaukko, on sortunut. Kattohirret ovat kuitenkin vielä osin paikallaan. Seinissä on yhdeksästä kymmeneen hirsikertaa jäljellä. Rakennelma on lounas-koillinen -suuntainen ja kooltaan 3,9 m x 3,2 m. Lounais- ja koillisseinillä on valoaukot, kooltaan 60 cm x 30 cm. Kattohirret ovat pahoin maatuneet ja niiden päällä kasvaa sammalia, jäkäliä, variksenmarjaa ja puolukkaa. Sisällä ei ole mitään rakenteita. Kämppä 4 Sijaitsee yhdeksän metriä kaakkoon kämpästä 2, ja 12 m itäkoilliseen 3:sta. Lounas-koillinen -suuntainen, kooltaan 3,8 m x 2,8 m. Seinissä on säilynyt seitsemän hirsikertaa, myös katto on osin säilynyt, mutta rakennelma on kokonaisuudessaan nitkahtanut hieman vinoon ja painunut kasaan. Tämä erottuu pystylaudoista tehdystä väliseinästä, joka ulottuu seinähirsiä korkeammalle. Oviaukko on lounaisseinällä, neljästä pystylaudasta tehty ovi on säilynyt paikallaan. Se on 105 cm korkea ja 60 cm leveä. Saranat ovat ohuet peltiset, ulkopuolen vedin on tehty laudasta, sisäpuolen paksusta paksusta rautalangasta. Oven vieressä on yhden hirren korkuinen valoaukko, noin 40 cm x 15 cm. Koillisseinällä on myös valoaukko, kooltaan 65 cm x 30 cm. Kattohirret ovat osin romahtaneet sisään ja osin paikallaan, niiden päällä kasvaa paksu aluskasvillisuus. Hirret näyttävät olleen peitetyn maalla ja turpeella. Sisällä oven vieressä on saksalaisen kaasunaamarikotelon M38 jäänteet. Oven vieressä pari pyöröpuuta, joihin on sidottu päällystettyä kuparilankaa, ilmeisesti sähköjohtoa. Kämppä 5 Sijaitsee 20 m etelään kämpästä 3. Lounas-koillinen -suuntainen, kooltaan 3,7 m x 3,4 m. Varsin hyvin säilynyt, seitsemästä kahdeksaan hirsikertaa säilynyt. Sisäseinissä on järjestysmerkintöjä, luoteiseinällä pystyviivat ja A. Viivoja on kolmesta seitsemään, III on toiseksi alimmassa hirressä. Kaakkoisseinällä merkintöjä on neljästä yhdeksään, eli kämpässä on ollut alunperin yhdeksän hirsikertaa. Yksi kattohirsistä on paikallaan, muut ovat romahtaneet sisälle. Oviaukko on luoteisseinällä, kuudesta pystylaudasta tehty ovi on yhä saranoillaan. Oven koko on 140 cm x 75 cm, sen sisäpuolelle naulaan on ripustettu pieni kerä päällystettyä metallilankaa. Oven edessä on pieni peltikattila. Sisällä on hajonneen peltisen kaminan osia ja laudoista tehdyn laverin jäänteet lounaisseinällä. Kaakkoisseinällä on ikkuna-aukko, hirsien päät on ulkopuolelta ohennettu ja reunoille on veistetty kolo karmeille. Aukon koko on 45 cm x 45 cm. Kämppä 6 Sijaitsee 16 m koilliseen kämpästä 5. Lounas-koillinen suuntainen, kooltaan 5 m x n. 4 m. Seinät ovat osin romahtaneet, ja katto on pudonnut lähes yhtenäisenä tasona rakennelman sisälle. Kattohirret ovat paksun aluskasvillisuuden peittämiä. Lounaispuolen seinät kämpästä ovat osin pystyssä, niissä on vielä kuudesta kahdeksaan hirsikertaa jäljellä. Koillispuoli kämpästä on kattorakenteiden peittämä. Oviaukko on ollut kaakkoisseinällä, kamanapuu on seinän vieressä. Siinä on myös suorakulmaisen peltikaminan jäänteet. Luoteisseinällä on pieni valoaukko. Korsu 1 Sijaitsee kämppien 5 ja 6 välissä, todennäköisesti keskeneräinen. Rakennelma on pelkkä vallillinen kuoppa, puurakenteita ei ole säilynyt. Kuoppa on kooltaan 4,6 m x 4 m, kulkuaukon kohdalta noin 5,5 m. Se on noin 90-100 cm syvä, vallit ovat noin 40-50 cm korkeat ja noin 2,5 m leveät. Lounaispuolella ei ole vallia. Leveys vallien ulkopuolelle on luode-kaakko -suunnassa noin 10 m. Vallit ovat hiekkaa ja kiveä. Kuopan keskellä on suuri maakivi, jota ilmeisesti ei ole saatu siirrettyä ja korsu on jäänyt kesken. Korsu 2 Sijaitsee 15 m lounaaseen kämpästä 5. Korsussa on tasakatto, joka on romahtanut monttuun peittäen sen kokonaan. Maan yläpuolella on hirsikehikko, kooltaan 5,2 m x 3,6 m, siinä on ollut ainakin viisi hirsikertaa. Hirret on sisäpuolelta veistetty tasaisiksi. Seinien ulkopuolella on ollut maavalli. Oviaukko on koillisseinällä, sille johtava oja on noin kaksi metriä pitkä ja noin 90 cm leveä ja syvä. Luoteisseinällä lähellä nurkkaa on pieni valoaukko, kooltaan 40 cm x 15 cm. Korsu 3 Sijaitsee noin 22 m kaakkoon korsusta 2. Pohjoisluode-eteläkaakko -suuntainen, kooltaan 5,3 m x 5,7 m, seinien/vallien ulkopuolelta mitattuna. Vallit on tehty kivistä ja hiekasta. Rakennelma on ilmeisesti palanut, koska osa kattohirsistä on hiiltynyt. Seinissä on ollut ainakin neljä hirsikertaa. Katto peittää pääosan rakenteista. Oviaukko on pohjoisluoteen puoleisella seinällä, se on 75 cm leveä. Korsun vieressä on pari keloa, joista toisen on veistetty syvä ja pitkä kolo, jonka kohdalta puu on katkennut. Toinen puu on keloutunut ympärille kierretyn rautalangan vuoksi. Kämppä 7 Sijaitsee noin 70 m etelälounaaseen kämpästä 6. Itä-länsi -suuntainen, pieni kämppä jäännös. Kooltaan 2,9 m x 2,8 m. Seinissä on viisi tai kuusi hirsikertaa jäljellä, myös pari kattohirttä on paikallaan ja muutama kämpän sisällä. Katto on ollut peitetty kivensekaisella hiekalla, jota on sisällä matalana kumpuna. Hirsien välissä on käytetty kangasta tilkkeenä. Oviaukko on länsiseinällä, siinä on tukevat kamanapuut. Aukko on 70 cm leveä ja ainakin 100 cm korkea. Sen pohjoisreunassa on suuret saranat, ja eteläpuolellakin ainakin yksi pienempi sarana. Itäseinällä on pieni kahteen hirteen veistetty valoaukko, kooltaan 50 cm x 30 cm. Se edessä on pöydän jäänteet. Kämpän pohjoispuolella on nelikulmainen monttu, josta metsäkone on ajanut yli. Kuopan koko on 3,3 m x 2,6 m ja syvyys on 50-70 cm. Se on muodoltaan hieman epämääräinen. Mahdollisesti se on keskeneräinen korsumonttu. Korsu 4 Sijaitsee neljä metriä luoteeseen kämpästä 7. Lähes itä-länsi -suuntainen, kooltaan 3,7 m x 2,9 m. Länsipäässä, oviaukon vieressä on vielä neljä hirsikertaa jäljellä, itäpäässä vähemmän. Oviaukon tukevat kamanapuut ovat vielä pystössä, aukon leveys on noin 70 cm. Osittain aluskasvillisuuden peittämä, pystylaudoista tehty ovi on seinän vieressä. Pohjoisseinällä on pieni ikkuna, 30 cm x 15 cm. Katto on tipahtanut maan tasolle, sen päällä on paksu aluskasvillisuus ja pari pientä mäntyä. Katon päällä on myös kolmikulmaisen peltiastian ja galvanoidun astian jäänteet. Rakennelma 1 Sijaitsee viisi metriä länteen korsusta 4. Pyöreä, vallien ympäröimä monttu. Montun halkaisija on 2,9 m, ja se on reunoilla noin 50 cm syvä. Montun keskellä on kumpu, jolloin kuoppa on enemmänkin oja. Vallit ovat kivistä moreenia, ja noin 30 cm korkeat, halkaisija niiden ulkopuolelta on noin 5,7 m. Mahdollisesti kyseessä on jonkinlainen tuliasema. Rakennelmasta neljä metriä pohjoiseen on pyöreä, halkaisijaltaan noin metrin oleva kuoppa, jonka syvyys on noin 50 cm. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Poroisäntä Petri Hänninen kertoi Mustikkavaassa olevista kämpistä. Löytöjen perusteella saksalaisten asemapaikka. Kohde sijaitsee Mustikkavaaran laen länsireunalla. Alue on varsin tasaista, itäpuolella on soinen alue. Paikalla kasvaa suuria mäntyjä sekä koivuja, aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä ja varpuja. 3 Voimassa 2012-01-19T15:05:22 5781.64990234 393.04005299
arkeologinenkohde_alue.1205 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1205 138950 {7867F74B-2596-40C9-92F2-792F3FC92E30} Silmälammit 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 210 ei Kohteessa on kämpän raunio pisteessä x 3454707, y 7396900. Rakennelma erottuu maavallina, kivirivinä ja tasoitettuna lattian alana, jonka koko on 12 x 10 m. Lattia-alan pitkä sivu kulkee idästä länteen. Paikalla on kamina, punatiiliä ja betonilaatan palasia. Rakennus 2 on samansuuntainen kuin rakennus 1 ja se sijaitsee 15 m Silmälammen rannasta, pisteessä x 3454689, y 7396900. Rakennus erottuu turvevallineliönä, jonka ympärillä on pihakenttä. Rakennelman koko on 8 x 7 m. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Hiekkapenkki on 1,2 m levyinen ja 30 cm korkea. Rakennelman keskellä kasvaa suuria koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ylle. Sutigis Metsätyökämppä sivurakenuksineen. Kohde sijaitsee Silmälammin lounaisrannalla 15 - 40 etäisyydellä rannasta. Alueella kasvaa koivu- ja mäntymetsää moreenimaassa. 3 Voimassa 2019-01-25T15:26:29 1914.73071289 185.68004171
arkeologinenkohde_alue.1206 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1206 141242 {420A0CB8-4CB4-4C51-91C1-5A6B331CBD4D} Kalkuselkä Kämppälammet savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 197 ei Kaksi kohtalaisen hyvin säilynyttä kämppäjäännöstä. Ne on tehty suurista, varaamattomista ja kuorimattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on sammalta tilkkeenä, sen päällä kasvaa jäkäliä. Nurkissa on sahalla tehdyt, yläpuoliset koirankaulasalvokset. Hirret on katkaistu sahalla tai kirveellä, päitä ei ole tasattu. Kämppä Kooltaan 8,5 m x 8,5 m, kuusi hirsikertaa jäljellä, sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Kattorakenteita on säilynyt, osa nojallaan seiniä vasten, myös kattohuopaa säilynyt. Länsiseinällä on oviaukko, kara- ja karmipuut ovat osin säilyneet. Eteläseinällä on ikkuna-aukko. Sen vieressä Luoteisnurkassa on hirsistä tehdyn nukkumalaverin jäänteet, sen nurkkassa on lohenpyrstöliitokset. Se on kooltaan 3,2 m x 2,1 m. Sen vieressä on mahdollisen pöydän jalat. Ikkunan vieressä sisäpuolella on päällekäin kaksi hyllyä, laudoista tehdyt hyllytasot ovat seinään upotettujen puuvaarnojen päällä. Hyllyjen alapuolella on useita koukuiksi iskettyjä nauloja. Myös oven molemmin puolin on samanlaiset puuvaarnat, mutta hyllytasot ovat kadonneet. Sisällä on myös seinältä pudonnut laudoista tehty hyllykkö. Itäseinän sisä- ja ulkopuolella on tolpat, jotka on alapäästä yhdistetty toisinsa rautakettingillä hirsien välistä. Ulkopuolella olevaa tolppaa varten on veistetty kolot seinähirsiin, lisäksi ketjua varten on veistetty ura. Ketjun päässä on koukku. Oven vieressä ulkopuolella on jonkinlaisen arkun jäänteet, se on tehty pystypuiden väliin tuetuista halkaistuista puista, kansi on leveä lankku. Eteläpuolella, noin 6 m seinästä, on suurehko kuoppa. Se on 3,3 m pitkä, 1,7 m leveä ja noin 40 cm syvä. Talli Sijaitsee noin 20 pohjoiseen edellisestä, lähempänä lampea. Se on hieman huonommin säilynyt, pääosin vain 3-5 hirsikertaa jäljellä. Itä-länsi -suuntainen, 8,5 m x 7,8 m. Sisäseiniä ei ole veistetty tasaisiksi. Oviaukko on länsiseinällä, sen viereiset seinät ovat romahtaneet. Itäseinällä on pieni valoaukko, kooltaan 40 cm x 30 cm, se on veistetty kahteen hirteen ja on lähes maan tasalla. Lammen rantaan on noin 60 m. Rannassa on lautataso, mahdollisesti laiturin jäänne. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto. Savottakämppä ja talli, mahdolliseseti Pasvik Timber Co:n ns. Kirakkajärven savotan kämppiä vuosilta 1935-37. Kämppäalue sijaitsee Rahajärven länsipuolella olevien Kämppälampien läheisyydessä. kaksi kämppää sijaitsevat itäisemmän lammen kaakkoispuolella. Eteläisempi kämppä on noin 20 m luoteeseen läheiseltä metsäautotieltä, ja selvästi näkyvissä. Rakennelmien sisällä kasvaa muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, suopursua ja puolukkaa. Ympäristössä kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä ja tiheämmin pientä mäntyä, erityisesti rakennelmien välissä. 3 Voimassa 2012-03-02T14:08:36 1272.48852539 152.24256073
arkeologinenkohde_alue.1207 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1207 139466 {A0CD6CA3-C0C9-45DC-A36B-F040C302A47A} 1000019388 Kivipuro tervahauta ja tervasauna jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 222 ei Tervasaunan koko on 7 x 3,5 metriä. Sen oviaukko on pohjoisen puolella ja tulisijan jäänteet lounaisnurkassa. Haudan halkaisija on 12 metriä ja sen halssi laskee etelään. Haudan päällä kasvaa jykeviä puita. Kohteen rajaus on aluemainen Kari Huotari opasti kohteelle. Tervasaunan jäänteet ja tervahaudan pohja. Kohde sijaitsee Rimpisuon ja Kivipuron väliin jäävällä korkeammalla kohdalla, metsäautotien eteläpuolella. 3 Voimassa 2015-10-31T20:18:57 749.75976562 104.77861734
arkeologinenkohde_alue.1208 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1208 141825 {7401902C-47F2-4FD9-BD67-42210DEB168E} 290010038 Harakkasaari kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 163 ei Löytöinä paikalta on tasataltta (KM 10533) ja kvartsia (KM 21588). (MJ-rek) Saarella käytiin kesäkuun alussa, jolloin vesi oli jo noussut ja se oli täynnä siitepölyä. Havaintomahdollisuudet olivat siis huonot. Rantahietikolla havaittiin muutama kvartsi-iskos.(RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärvessä sijaitsevassa Harakkasaaressa, vastapäätä leirintäaluetta ja Koposenniemeä, saaren etelärannan rantahietikolla. MJ-rek. Saarella on pitkä "hiekkahäntä", Laiskankannas, jota pitkin voi matalan veden aikaan kävellä leirintäalueen rantaan. Saaren keskellä on jyrkästi nouseva harju. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-02-28T11:02:20 3147.96240234 289.10196466
arkeologinenkohde_alue.1209 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1209 139839 {BC926C4C-F5DF-4C0F-A766-A899C7091839} 1000011633 Ala-Naarmajärvi Kenttäsaari kalakenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 197 ei Kohteessa on kalakenttä, jossa on kuoppia, kiukaita ja kämpänpohjia. Saarella on runsaasti erilaisia asumisen jäänteitä. Länsipäässä on ainakin kolmen kiukaan jäänteet, keskiosassa on useita kuoppia, etelärannassa on kellareita ja aittojen perustuksia sekä kaakkoispäässä pari kellarikuoppaa. Mika Sarkkinen on kartoittanut vuoden 2002 inventoinnissa ainakin 18 eri rakennelmakohdetta, joista alla Sarkkisen tekemä karttapiirros. Ala-Naarman Kenttäsaari Asemaluonnos selvimmistä rakenteista 1. Kuoppa, halkaisija n. 1,5 metriä, syvyys 30 cm. 2. Kuoppa, halkaisija n. 1,5 m, syvyys 30 cm. 3. Rakennuksen (aitan?) pohja, ala noin 4 x 5 metriä, peruskivet, keskiosa hieman lantolla. 4. Kuoppa, ala noin 2 x 2,5 metriä, syvyys n. 50 - 60 cm. 5. Kuoppa, halkaisija n. 2 metriä, epämääräinen, matala. 6. Kellarikuoppa, ala noin 2,5 x 1,7 metriä, syvyys 60 cm, vallit reunoilla, suorakaiteinen. 7. Kuoppa, ala noin 1,5 x 2 - 3 metriä, epämääräinen. 8. Kuoppa, noin 3 x 3 metriä, suorakulmainen, vallit reunoilla (kellari). 9. Tupasija, ala n.3,5 x 5 metriä, eteläseinän keskellä(?) kiuas, jonka ala 1,8 x 1,8 m ja korkeus noin 65 cm. 10. Kuoppa ala noin 2 x 3 metriä, syvyys 30 - 40 cm, loivareunainen, epämääräinen. 11. Kiuas, ala noin 2,2 x 1,7 metriä, pohjoiskulma tuhoutunut. 12. Neliömäinen matala kiveys (kiukaanpohja/tupasija?). 13. Kuoppa, halkaisija n. 2,5 m, syvyys 40 cm. 14. Kuoppa, koko noin 1,5 x 2,5 metriä, syvyys n. 40 - 50 cm. 15. Kuoppa, koko noin 2 - 3 x 3 metriä, syvyys n. 40 - 50 cm. 16. Nykyinen tulipaikka. 17. Moderni kenttäsauna, koottu kivistä ja autonvanteesta. 18. Pellon(?) tms. raivattu raja, kynnysmäinen. Kohde rajautuu aluemaisesti koko saaren kattavalle kalakentäan alueelle. Sutigis, muinaisjäännösrekisteri kohde numero 1000011633. Kalakenttä, jossa on useita asumiseen liittyviä rakennelmien jäänteitä. Kohde sijaitsee Ala-Naarmajärven Kenttäsaaressa. Alueella kasvaa mänty- ja koivumetsää ja aluskasvillisuutena on paksu turvekerros, puolukkaa ja mustikkaa. Saaren lounaisosassa on nykyisin käytössä oleva leiripaikka, jossa on nuotionsioja ja laavun jäännöksiä. 3 Voimassa 2011-11-21T11:44:44 4147.72070312 243.60701119
arkeologinenkohde_alue.1210 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1210 139859 {0AF9A695-AE9B-49B0-894A-1DA6D15C9B68} Ala-Naarma 6 juoksuhauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 199 ei Kohteessa mutkittelee 50 metrin matkalla juoksuhautaa Ala-Naarmajärveen etelästä työntyvässä niemen kärjessä. Juoksuhautojen päissä on viisi tuliasemaa suunnattuna järvelle. Juoksuhauta on 50 cm leveää ja 70 cm syvyistä kaivantoa. Tuliasemat ovat neliömetrin kokoisia ja metrin syvyisiä kuoppia. Kohde rajautuu aluemaisesti juoksuhaudan havaittujen rakenteiden ylle. Kohde mainitaan Mika Srkkisen inventointikertomuksessa vuodelta 2002 kohteen mjrek 1000011632 yhteydessä. Juoksuhauta, josta tuliasemat järvelle. Kohde sijaitsee Ala-Naarmajärveen etelästä pistävän niemen k"rjessä. Alue on tuore kangasmetsä, jossa kasvaa täysikasvuisia mäntyjä. 3 Voimassa 2011-11-21T13:37:47 1597.79296875 170.99696186
arkeologinenkohde_alue.1211 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1211 140457 {87999BB7-E3DA-41A5-B14A-AA0614B54CBA} Siskelijärvi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 160 ei Paikalla on kolme rakennelmaa. Kämppäjäännös Valmistettu kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä, tilkkeenä käytetty sammalta, josta kasvaa jäkäliä. Hirret on liitetty yhteen puutapeilla. Kirveellä veistetyt kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Rakennelma on kooltaan 8,5 m x 7,5 m. Talvitien puoleisessa kollisseinässä on vielä 6 / 7 hirsikertaa jäljellä, rannan puolella vain pari. Koillisseinässä on oviaukko, jossa on vielä kamanapuu jäljellä. Luoteis- ja kaakkoisseinillä on ikkunat. Etäisyys rantaan noin 20 m. (x=3567782, y=7638593) Rakennelma 2 Edellisestä noin 20 kaakkoon on kooltaan 7,7 m x 7,5 m oleva hirsirakennelma, jossa on kaksi suurta liesikiveystä. Seinät on tehty pelkkahirsistä, joita on enimmillään kolme kertaa jäljellä. Hirret ovat pääosin aluskasvillisuuden peitossa. Nurkissa on sahalla tehdyt molemminpuoliset koirankaulasalvokset. Liedet on tehty suurista laattakivistä, ja ne ovat aivan seinissä kiinni. Pohjoisnurkan liesi on kooltaan 3,8 m x 3 m, ja sen päällä kasvaa koivuja, pajuja sekä paksu sammalkerros. Itänurkan liesi on hieman pienempi, 3 m x 2,2 m. Molemmat ovat noin metrin korkuisia. Itänurkan lieden päällä kasvaa useita pieniä mäntyjä. Liesien välissä on matala pitkulainen kuoppa. Sisällä on muutama kattorakenteiden hirsi. Etäisyys rantaan on noin 15 m. (x=3567801, y=7638559) Rakennelma 3 Sijaitsee aivan talvitien vieressä, sen suuntaisesti, noin 25 m pohjoiskoilliseen kämppäjäännöksestä. Tien vieressä on suuri kivikasa, jonka pituus on 5,5 m ja leveys 2,5 m sekä korkeus noin 1,2 m. Kivet ovat suuria ja pääosin litteitä. Kivien päällä ja osin niiden välissä on maatuneita hirsiä, mahdollisesti rakennelman kattohirsiä. Kivikasan molemmin puolin on aluskasvillisuuden peittämiä hirsiä, jotka pystyy tuntemaan turpeen alta. Rakennelman länsinurkan hirret ovat näkyvissä, ja sen koko näyttää olevan 18 m x 8,5 m. Kivikasan molemmin puolin, etelä ja pohjoispuolella, on matalat suorakulmaiset, hirsillä reunustetut kuopat. Pohjoispuolen kuoppa on kooltaan 4,5 m x 2,3 m ja noin 45 cm syvä, sen pohjalla kasvaa heinää. Eteläpuolen kuoppa on mahdollisesti suunnilleen saman kokoinen, mutta se on paksun aluskasvillisuuden peitossa ja vaikeammin havaittavissa. Lisäksi rakennelman kaakkoispuolella on kaksi neliön muotoista kuoppaa vierekkäin, ne ovat kooltaan noin 1,5 m x 1,5 m ja noin 25 cm ja 45 cm syviä. (x=3567792, y=7638619) Rakennelman 3 itäpuolella on hieman epämääräinen kuoppa, jonka vieressä kasvaa tiheästi pieniä mäntyjä. Mitään rakennetta ei havaittu. (x=3567802, y=7638620) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Reino Lahdenmäki kertoi savottakämpästäalueesta, jossa on ollut useita kämppiä ja myös kauppa. Alueen halki kulkee Siikaojan talvitie, joka on merkitty karttaan. Savottakämppäalue, rakennelma 2 on mahdollisesti Reino Lahdenmäen Riekkolompolan pääpirtin yhteydessä kuvailema rakennelma, jota on käytetty talviteiden jäädytykseen käytetyn vesipasan sulatukseen. Riekkolompolan rakennuksessa on ollut suuret pariovet molemmissa päissä, joista vesipasa on ajettu sisään sekä kaksi suurta piisiä. Kämppäalue sijaitsee Sulkusjärven koillisosassa olevan Siskelijärven itärannalla kahden soisen alueen välisellä kuivemmalla alueella. Maasto on tasaista. Ympäristössä kasvaa pieniä mäntyjä sekä koivuja. Aluskasvillisuus on paksu, sammalia, heinää, puolukkaa, mustikkaa, kortetta ja pajua. Tien kohdalla kasvaa heiniä ja sammalia. 3 Voimassa 2011-12-08T13:50:53 4329.43505859 271.27818868
arkeologinenkohde_alue.1212 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1212 141958 {38133B7E-2CB2-492E-8EB9-2A406B89FFDD} Rokonkangas tervahauta ja tervasauna jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 217 ei Tervapirtin/-saunan koko on 4 x 4 metriä. Näkyvissä on muutama hirsikerta. Kivinen tulisija on pohjan etelänurkassa. Pirtti on noin 6 metriä kaakkoon haudasta. Tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä. Pohja on kuppimainen ja sen syvyys on 60 cm. Halssi laskee etelään, mutta katoaa pian aluskasvillisuuteen. Tervahauta ja tervasaunan jäännös ovat rajattu alueena. Molemmat kohteet ovat merkitty pisteinä. Risto Kettunen opasti kohteelle. Tervanvalmistuspaikka Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, noin 300 metrin päässä rajalinjasta. Kohde on suon reunassa kuivahkolla kankaalla ja sen koillispuolella 150 metrin päässä kulkee polku. Puusto on varttunutta kasvatusmetsikköä. GPS toimi heikosti. 3 Voimassa 2012-01-30T11:43:21 1257.13427734 133.55137103
arkeologinenkohde_alue.1213 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1213 141959 {8C74B5DD-D042-4F6F-9B30-D80E701919C9} 1000024625 Ruohovaara pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 160 ei Pyyntikuopat ulottuvat Ison Laklemjärven lounaispäästä ensin kolmen kuopan verran länteen, sitten ne kiertävät pienen nimettömän lammen itä- ja eteläpuolelta, jatkaen Ruohovaaran pohjoisreunaa suoraan länteen. Jonon pituus itä-länsi suunnassa on noin 1 km. Kuoppajonoa pitkin mitattuna sen pituus on noin 1,2 km. Kuoppia on kaikkiaan 22 kappaletta. Kuopat ovat pääosin soikeita, niiden koon keskiarvo on 4,3 m x 3,4 m ja syvyys 1,0 m. Kuoppa 1 Sijaitsee noin 90 m lounaaseen lammen rannasta. Muodoltaan syvä, soikea ja suppilomainen, leveä ja matala valli ympärillä muuten, mutta ei pohjoispuolella. Kuoppa on lähes pohjois-etelä -suuntainen, sen koko on 4,9 m x 3,2 m ja syvyys noin 1,1 m. Halkaisija vallin takaa noin 6,4 m. Pohjalla kairauksessa noin sentin huuhtoutumiskerros, hiekan seassa hiiltä. Vallissa alkavaa huuhtoumaa, ja mahdollinen kaksoismaannos noin 25 cm syvyydessä. Ympäristössä on kivikkoista. Kuoppa 2 Sijaitsee noin 45 m itään kuopasta 1. Suuri ja syvä, muodoltaan suppilomainen kuoppa, ei selvää vallia. Reunoilla on kaksi suurta maakiveä. Kuopan koko on 4,8 m x 4,0 m ja syvyys noin 1,3 m. Pohjalla ei ole selvää huuhtoutumiskerrosta. Pohjalla on hiekkaa ja muutamia kiviä. Pohjalla on vanha keloutunut kanto. Kuoppa 3 Sijaitsee noin 90 m itään kuopasta 2, lammen eteläpuolella. Muodoltaan soikea, syvä ja suppilomainen, ei selviä valleja. Kuopan koko 4,3 m x 3,7 m ja 1,1 m syvä. Kuopan reunoissa ja pohjalla on kiviä. Pohjallaon kairauksessa havaittavissa 3-6 cm paksu huuhtoutumiskerros. Kuopassa ja vallissa kasvaa muutama mänty, vallissa on myös sammaloitunut suuren puun kanto. Kuoppa 4 Sijaitsee noin 20 m koilliseen kuopasta 3. Suuri ja soikea kuoppa, jossa matalat ja leveät vallit. Kuopan koko on 5,8 m x 3,7 m ja se on 1,2 m syvä. Vallit ovat 1-1,5 m leveät, eli koko niiden ulkopuolelta mitattuna on 8 m x 7,3 m. Kuopan pohjalla on pienempi kuoppa. Turpeen alla on paikoin hiiltä. Kuopan pohjalla on parin sentin huuhtoutumiskerros. Kuopan reunalla on kolme suurta maatunutta kantoa. Kuoppa 5 Sijaitsee lammen kaakkoispuolella, noin 40 m koilliseen kuopasta 4. Suuri, soikea kuoppa, kooltaan 5 m x 4,1 m ja noin 1 m syvä. Matalat ja hieman epämääräiset vallit, noin metrin levyiset. Lounaispuolella maa laskee vallin ulkopuolella metrin verran alemmas. Kuopan pohjalla havaittavissa 2-8 cm paksu huuhtoutumiskerros, ja paikoin pari senttiä paksu hiilikerros, vallissa paikoin noin sentin huuhtoutuma. Kaakkoisvallissa on suuri sammaloitunut kanto. Pohjoisessa maasto nousee noin pari metriä. Kuopan vieressä noin 5 m koilliseen laudoista tehty jakkara, jonka kahdesta laudasta tehdyssä istuinosassa on soikea reikä. Istuimen koko on 70x50 cm ja se on 50 cm korkea. Ilmeisesti kyseessä huussin istuin. Kuoppa 6 Sijaitsee lammen itäpuolella, noin 45 m pohjoiseen kuopasta 5, pienen hiekkaharjanteen päällä. Kuoppa on muodoltaan soikea ja siinä on selvät vallit. Kuopan koko on 5,1 m x 3,9 m ja noin 1 m syvä. Vallit ovat leveät, koko niiden ulkopuolelta on 7,9 m x 7,5 m. Kuopan pohjalla on noin 3 cm huuhtoutumiskerros ja valleissa noin sentin kerros. Maaperä on hienoa hiekkaa ja kuopan reunassa onkin pesäkolo. Valleissa on maatuneita kantoja sekä männyn taimia. Kuoppa 7 On kuopasta 6 kahdeksan metriä pohjoisluoteeseen, noin 18 m lammen rannasta. Muodoltaan laakea ja matala, mutta mataluus johtuu reunoihin kaivetuista kolmesta pesäkolosta, jotka ovat täyttäneet kuoppaa. Kuopan koko on 5,5 m x 5,1 m ja noin 60 cm syvä. Selvät, leveät mutta matalat vallit, joiden reunasta mittuna koko on 8,5 m x 7,9 m. Kuopan reunoilla on noin 1 cm huuhtoutumiskerros, valleissa parin sentin ja ympärillä maastossa myös 1-2 cm. Kuopan pohjalta ei voitu kairata. Kuopan reunassa on suuri maakivi. Kuoppa 8 Sijaitsee lammen pohjoispuolella, noin 70 m pohjoisluoteeseen kuopasta 7, pienellä kuivalla alueella suon keskellä. Kuoppa on pieni ja soikea, siinä on matalat vallit. Kuopan koko on 2,6 m x 2,1 m ja noin 60 cm syvä. Vallien ulkopuolelta halkaisija on 4,2 m. Pohjalla on 2-4 cm huuhtoutuma, valleissakin 1-2 cm. Maaperä on hienoa hiekkaa jonka seassa on kiviä. Pyyntikuoppa 9 sijaitsee itään aiemmin tunnetuista kuopista. Se on kooltaan 4,1 m x 2,3 m ja 90 cm syvä. Pohjalla on kiviä ja vallissa suuri maakivi. Kuoppa on pohjoinen-etelä suuntaisesti soikea ja syvä. Kuopan pohjalla on ketun pesäkolo, joka ei kuitenkaan ole kovin paljon vaikuttanut kuopan syvyyteen. Valli on noin 30-40 cm korkea ja noin metrin levyinen. Pyyntikuoppa 10 sijaitsee edellisestä itään. Se on kooltaan 4,0 m x 3,0 m ja 90 cm syvä, vallissa on kiviä. Pyyntikuopat 11-22 sijaitsevat aiemmin tunnetuista kuopista länteen. Pyyntikuoppa 11 on kooltaan 3,3 m x 2,3 m ja 90 cm syvä. Vallissa kasvaa useita puita ja kuopan yli on kaatunut kaksi keloa. Pyyntikuoppa 12 on kooltaan 3,5 m x 3,4 m ja 65 cm syvä. Se on muodoltaan pyöreä, matala ja maljamainen, hieman epämääräinen, vallillinen. Ehkä kuopan reunassa on ollut joskus ketun kolo. Pyyntikuoppa 13 on kooltaan 3,5 m x 2,3 m ja 75 cm syvä. Kuopan päälle on kaatunut kelo ja sen pohjalla kasvaa koivupuska. Kairauksessa havaittiin noin 8 cm huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 14 on muodoltaan soikea ja syvä. Sen koko on 4,2 m x 3 m ja syvyys 90 cm. Pohjalla on koivu sekä pari männyn kantoa. Paksu aluskasvillisuus. Pyyntikuoppa 15 sijaitsee rinteessä ja siinä on jyrkät reunat. Koko 4,0 m x 3,7 m ja 90 cm syvä. Vallissa kasvaa mäntyjä, päälle on kaatunut kelo. Pyyntikuoppa 16 on kooltaan 4,5 m x 4,0 m ja 85 cm syvä, vallillinen. Vallissa kasvaa eri ikäisiä mäntyjä ja pohjalla paksusti varpuja. Pyyntikuoppa 17 on suuri, syvä ja vallillinen. Sen koko on 4,8 m x 3,7 m ja 1,3 m syvä. Pohjalla ei ole aluskasvillisuutta. Pyyntikuoppa 18 halkaisija on 4,7 m ja syvyys 85 cm. Se sijaitsee rinteessä, valli alarinteen puolella. Kuopassa on kaatunut kelo ja oksia. Pyyntikuoppa 19 on suuri, syvä ja suppilomainen. Se sijaitsee rinteessä ja alarinteen puolella on selvä valli. Kuopan koko on 4,5 m x 3,8 m ja 1,3 m syvä. Kelo on kaatunut kuopan yli. Pyyntikuoppa 20 on kooltaan 3,6 m x 3,2 m ja 1 m syvä. Siinä on selvä valli jossa kasvaa mänty sekä taimia. Pyyntikuoppa 21 on kooltaan 4,3 m x 3,5 m ja 1 m syvä. Kairauksessa havaittavissa ohut huuhtoutumiskerros. Kuopan reunoilla on useita keloja. Pyyntikuoppa 22 on kooltaan 3,8 m x 2,8 m ja 95 cm syvä. Sijaitsee rinteessä, valli alarinteen puolella. Vallissa kasvaa mäntyjä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto. Pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuoppakohde sijaitsee Ison Laklemjärven lounaispuolella. Se alkaa Ruohovaaran koillisosasta, kiertää puoliympyrän muotoisena kaarena pienen nimettömän lammen ympäri ja jatkuu Ruohovaaran pohjoisreunaa länteen. Alueen maaperä on paikoin kivistä ja paikoin hienoa hiekkaa, kuopat on kaivettu hiekkaisiin kohtiin. 3 Voimassa 2017-09-15T15:45:32 21343.94873047 2545.44701776
arkeologinenkohde_alue.1214 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1214 141826 {59FAE440-AE9E-4E11-B563-E1503F965F18} 290010286 Honkinen E kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 165 ei Itäkärjessä on kolmiomainen (15 x 15 m) tasanne, joka on 2-3 m järven pintaa korkeammalla, ranta on kivikkoinen, maaperä on moreenia. Tasanteelle tehdystä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia (KM 28911). Muualle saareen tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa.(MJ-rek) Kohde ennallaan. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven keskivaiheilla, Tönölänsalmen sillasta 7 km kaakkoon olevassa Honkinen-nimisessä saaressa. Kyseessä on kilometrin pituinen ja 100 m leveä länsiluode-itäkaakko -suuntainen saari, joka on noin 15 m järven pintaa korkeampi. Saaressa kasvaa havumetsää; saaren länsiosassa on Metsähallituksen nuotiopaikka. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T10:58:27 783.35839844 100.18426025
arkeologinenkohde_alue.1215 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1215 141828 {6753911C-8F15-4A11-8F7C-A852765D72FF} 290010003 Naukkari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 160 ei Asuinpaikkalöydöt (KM 23968:1-5) ovat tulleet esille saaren etelärannalta. Saaren käytöstä historiallisen ajan hautuumaasaarena on merkkeinä runsas määrä soikeahkoina paunaumina näkyviä kuoppia. Lisäksi saaresta kerrotaan rantojen syöpymisen johdosta tulleen esille pääkalloja ja luita.(MJ-rek) Kohde oli ennallaan.RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka ja historiallisen ajan kalmistopaikka sijaitsevat Katerman voimalaitoksesta noin 4,5 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa olevassa pienessä, noin 20 m halkaisijaltaan olevassa Naukkari-nimisessä saaressa. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset. Rantatörmä on jyrkkä ja säännöstelyn syömä. Vesiensäännöstely tulee ilmeisesti tuhoamaan vähitellen koko saaren. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-01-16T09:35:11 449.09912109 85.31495865
arkeologinenkohde_alue.1216 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1216 141840 {D7676980-EF3C-469E-857B-F084C8407588} 290010057 Ala-Honkinen SE kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 159 ei Löytöinä paikalta on reikäkirves (KM 22487), asbestikeramiikkaa, kvartsia ja kuonaa ym. (KM 23207, KM 23996:1-2). Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [104] Ala-Honkinen W ja [105] Ala-Honkinen N. (MJ-rek) Kohde ennallaan RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevassa Ala-Honkisen saaressa, Katerman voimalaitoksesta 11,5 km itäkoilliseen, saaren itäpäässä ja etelärannan itäosassa. Ala-Honkinen on 1,6 x 0,6 km kokoinen saari, jonka itäkärki on melko laajalta alueelta veden syömä. Saarella kasvaa pääasiassa vain heinää, eteläosassa kapella hiekkasärkällä myös pientä mäntyä. Etelärannalla on alkuperäistä rantaviivaa osoittava kivikko, muuten ranta on hiekkaa. 3 Voimassa 2014-11-25T11:51:53 19814.62524414 1307.70040352
arkeologinenkohde_alue.1217 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1217 141853 {C4BC02D1-56A9-496B-BBC6-2DACD281AF73} 290010062 Aho kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 163 ei Paikalta on löytynyt muutama pieni kvartsi-iskos, joita ei ole otettu talteen. (MJ-rek) Tarkastuksessa rantahiekalla tai järven pohjassa ei havaittu iskoksia. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven etelärannalla, Tönölänsalmen sillasta 0,5 km lounaaseen, luoteeseen viettävällä hiekkarinteellä, Tönölänsalmen etelärannalla. Ympäristö on mäntymetsää, aluskasvillisuutena varpuja. (MJ-rek) 3 Voimassa 2012-01-16T12:40:05 828.04785156 105.80995453
arkeologinenkohde_alue.1218 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1218 141863 {55906F42-7CCF-4CB8-920D-63F58CE1DC1A} Ärjyntäsuo rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 200 ei Rakennusjäännös 1: koko 3 x 3 m Rakennusjäännös 2: 4 x 4+4 m. Tiiliuuni. Kellari: koko 3 x 1 m, rakennettu rinteeseen. Kohteen rajaus on aluemainen. Jouko Vilmi opasti paikalle. Rakennusten jäänteitä, joissa Nevalat ovat asuneet. Kohde sijaitsee Nurmestien länsipuolella, Juurikkakankaan pohjoisosassa, Ärjyntäsuon reunalla. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-01-16T14:02:17 2490.05175781 231.00103967
arkeologinenkohde_alue.1219 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1219 140067 {7E6E1828-A78C-42C9-B54D-156B74BD428B} Rovaselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 236 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän jäännös. Alueelta löydettiin kahden rakennuksen pohjat ja neljä kuoppajäännöstä. Koordinaatit: Rakennuksen jäännös 1: X 3541965, Y 7471891, Z 236; Rakennuksen jäännös 2: X 3541951, Y 7471888, Z 236; Kuoppajäännös 1: X 3541932, Y 7471902, Z 236; Kuoppajäännös 2: X 3541931, Y 7471902, Z 236; Kuoppajäännös 3: X 3541940, Y 7471900, Z 236; Kuoppajäännös 4: X 3541939, Y 7471921, Z 236 Alueen eteläosassa on kahden rakennuksen jäännökset. Näistä idänpuoleinen rakennus 1:n pohja erottuu heinikkoisena alueena, jonka keskellä on maakasa, jonka seassa on rautaromua. Heinikkoalueen ympärillä on lautoja. Varsinaisia valleja ei näy, ja rakennuksen koko on epäselvä. Lännenpuoleinen rakennus 2 erottuu osittain heinikon peittämänä heikkona maavallina. Se on mitoiltaan 14 m x 5 m ja luode-kaakkosuuntainen. Luoteispäädyssä on vallin erottama 5 m pitkä osa. Rakennusten eteläpuolella on irtonainen 5 m pitkä kattorakenteen osa. Kattorakenne koostuu toisiinsa naulatuista riu"uista, joiden päällä on kattohuopaa. Rakennus 2:n luoteispuolella on kolme kuoppaa. Näistä idänpuoleisin kuoppa 3 on mitoiltaan 1 m x 1 m x 0,6 m kokoinen, neliönmuotoinen ja jyrkkäreunainen. Kuopat 1 ja 2 sijoittuvat itään laskevan rinteen reunalle vierekkäin. Kuoppa 1 on mitoiltaan 2 m x 1,3 m x 1 m, suorakaiteenmuotoinen ja jyrkkäreunainen. Kuoppa 1:n seinämissä on lautarakenteita ja päällä on muutama yksittäinen lauta. Kuoppa 2 on mitoiltaan 2 m x 2 m x 1,3 m, neliönmuotoinen ja jyrkkäreunainen. Myös sen seinämissä on lautarakenteita ja päällä muutama lauta. Kuopan pohjalla on Fairy-pullo. Pihan pohjoispäässä metsätien eteläpuolella olevan käännöspaikan keskellä on pieni kumpare, jonka länsilaidalla on kuoppa 4. Kuoppa on mitoiltaan 2 m x 1,7 m x 0,8 m, se on suorakaiteenmuotoinen ja vaikuttaa muita kuoppia modernimmalta. Kuopan profiilissa 5 cm syvyydellä näkyy kattohuopaa ja lautoja. Paikalla voi olla puretun rakennuksen jäännös tai purkumateriaalikasa, joka on peittynyt. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella kämpän piha-alueelle. Kohde on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan. Onni Karvosen mukaan se on ollut Kemi Oy:n kämppä. Kohteessa on viimeistään 1960-luvulle ajoittuva Kemi Oy:n parakkimallinen metsätyökämppä. Kohde sijaitsee Vasatunturin ja Rovaselän välissä Vasatunturinjängän pohjoispuolella. Kohteen pohjoispuolelta kulkee metsätie. Kohde sijoittuu purojen väliselle kuivan harjanteen länsireunalle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa taimikkoa. Pihan kohdalla on käännöspaikka. 3 Voimassa 2011-11-25T13:22:16 2057.5456543 185.62799933
arkeologinenkohde_alue.1220 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1220 140090 {D1EDA474-C22D-42AE-9584-908EAFCAC4FB} 742010039 Porkkaharju 1 Kurisian ja Keijitsan kenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 260 ei Kohteessa on Kurisian ja Keijitsan kentät ja viljelyyn liittyviä kivirakenteita. Kentät sijoittuvat järven rantaan 200 metrin etäisyydelle toisistaan, suurimmaksi osaksi yksityismaan puolelle. Kurisiankentässä on tehty koekaivauksia v. 1968. Kentille on rakennettu sen jälkeen kesämökit. Kenttien yläpuolella olevalta harjanteelta on kartoitettu röykkiöitä ja kiviaitaa, jotka on tulkittu viljelyyn liittyviksi rakennelmiksi. Kivirakennelmia on kartoitettu 1960-luvulla kahdelta alueelta, joista lännenpuoleisesta ei ole koordinaattitietoja. Läntisellä alueella pitäisi olla matalaa kiviaitaa 40 m x 25 m kokoisella alueella ja itäisellä ainakin 19 kiviröykkiötä 25 m x 25 m kokoisella alueella. Paikannetut 13 kiviröykkiötä sijoittuvat lähes pohjois-eteläsuuntaiselle suorakaiteenmuotoiselle 45 m x 30 m kokoiselle alueelle tasapohjaisen painauman kohdalle. Röykkiöt koostuvat halkaisijaltaan 10-40 cm kokoisesta pyöristyneestä luonnonkivestä, ja ne ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita. Röykkiöt 8-13 ovat turpeen peittämiä, röykkiöt 1-7 selvemmin maastosta erottuvia. Röykkiö 7:ssa ja 4:ssa on kaivelun merkkejä, 7:ssa erityisen selviä. Koordinaatit: Kurisijan kenttä: X 7497300, Y 3538620, Z 252; Keijitsan kenttä: X 7497140, Y 3538740, Z 252; Kiviröykkiöryhmä 1: X 7497316, Y 3538813, Z 262 Röykkiöiden koordinaatit ja koot: kiviröykkiö 1: X 7497296, Y 3538819, 2 m x 2,7 m x 0,7 m kiviröykkiö 2: X 7497307, Y 3538806, 3 m x 2,3 m x 0,7 m kiviröykkiö 3: X 7497309, Y 3538816, 2 m x 2 m x 0,5 m kiviröykkiö 4: X 7497329, Y 3538809, 2,2 m x 2 m x 0,5 m kiviröykkiö 5: X 7497338, Y 3538814, 2,7 m x 2,5 m x 0,7 m kiviröykkiö 6: X 7497335, Y 3538818, 1 m x 0,8 m x 0,2 m kiviröykkiö 7: X 7497327, Y 3538822, 2,5 m x 3 m x 0,4 m kiviröykkiö 8: X 7497318, Y 3538803, 2,3 m x 2 m x 0,4 m kiviröykkiö 9: X 7497323, Y 3538801, 1,7 m x 1,1 m x 0,4 m kiviröykkiö 10: X 7497337, Y 3538795, 1,3 m x 0,7 m x 0,3 m kiviröykkiö 11: X 7497295, Y 3538805, 1,3 m x 2,1 m x 0,3 m kiviröykkiö 12: X 7497304, Y 3538825, 1,5 m x 1,3 m x 0,4 m kiviröykkiö 13: X 7497297, Y 3538825, 1,2 m x 1 m x 0,3 m Tarkempaa tietoa kohteesta löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Kohdetta ei ole rajattu muinaisjäännösrekisteriin. Rajaus tehtiin muinaisjäännösrekisterissä mainittujen rakenteiden perusteella niin että mahdollisesti paikannettujen röykkiöiden länsipuolella oleva röykkiöalue sisältyy rajaukseen. Rajaus pitää kuitenkin tarkistaa maastossa, ja mahdollisesti kentät ja röykkiöalueet pitäisi jakaa eri kohteiksi, koska niiden välissä on melko laaja alue, jossa ei havaittu kulttuuriperintökohteita. Kenttien tarkempi rajautuminen yksityismaalla ei ole tiedossa. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kohteessa on kaksi historialliselle ajoittuvaa kenttää ja viljelyyn liittyviä kivirakenteita. Kohde sijaitsee Seitajärven koillisrannalla, Porkkaharjun kaakkoispuolella. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Ranta-alue on kosteampaa. 3 Voimassa 2011-11-25T19:40:45 37951.84082031 765.40622485
arkeologinenkohde_alue.1221 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1221 138855 {B73AC994-4C6A-4469-AC33-2E81788D8539} Raanseljänloma 1 bunkkeri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2128 Miehistösuojat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 175 ei Kohteessa on neljä bunkkeria 10 m etäisyydellä toisistaan. Rakennelmat kulkevat itä-länsi suuntaisena rivinä. Bunkkereiden keskellä on ollut neliön muotoinen puurakenteilla tuettu huone, jonka koko on ollut noin 5 x 8 m. Huoneen molemmista päistä on lähtenyt itään ja länteen noin 7 m pituiset juoksuhaudat. Bunkkereiden rintamasuunta on pohjoiseen ja kulkuaukot ovat etelässä. Nykyisin bunkkerit erottuvat 1,5 m syvinä monttuina, ja niiden reunoilla on metrin korkuisia hiekkakumpuja. Siellä täällä bunkkereissa erottuu pyöreitä pystypuita ja poikittaislankkuja, jotka on sidottu pystypuihin rautalangalla. Puurakenteet ovat estäneet hiekkavallin sortumisen. Koko rakennelman pituus on noin 100 m ja leveys noin 15 m. Rakennelman pohjoispuolella hiekkadyynin edessä avautuu suo. Suon reunassa, 30 m etäisyydellä on hiilimiilurivi. Rakennelman itäisimmän ja sitä seuraavan bunkkerin välissä kulkee hiekkatie koillisesta lounaaseen. Itäisimmän bunkkerin päällä kasvaa mäntyjä, muut ovat kasvustosta vapaita. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. Hiekka sortuu edelleen vallien reunoista. Ympärillä on ohut turve ja jäkäläkerros. Bunkkerin tuliasemien koordinaatit Rakennelma 1 x 3473045 y 7393367 Rakennelma 2 x 3473014 y 7393397 Rakennelma 3 x 3472998 y 7393406 Rakennelma 4 x 3472961 y 7393437 Kohde rajautuu aluemaisesti bunkkeririvin muodostaman kaivannon ja sitä ympäröivän vallin alueelle. Sutigis Neljän maanalaisen tuliaseman muodostama bunkkerikokonaisuus. Rakennelma on suojannut sen eteläpuolella olevia Lautavaaran tukikohtia. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, joka kohteen koillispuolella laskee jyrkästi suohon. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on varpua ja jäkälää. Kohteen alueella ei ole puita ja paikka on hyvin eroosioaltis. Bunkkerin alueella on kauttaaltaan hiekkapaljastuma ja rakennelma seinät sortuvat edelleen. 3 Voimassa 2019-01-25T10:55:45 6040.94360352 371.25506804
arkeologinenkohde_alue.1222 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1222 138863 {D65FFD1D-7FF1-4D39-8259-7B56CBD19136} 1000024381 Raanseljänloma 2 hiilimiilu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2612 Hiilimiilut 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 173 ei Kohteessa on seitsemän hiilimiilua ja yksi tervapirtti. Miilujen sisäosa on halkaisijaltaan 12-13 m, jonka ympärillä on 1,5 m leveä oja. Miilun 3. keskusta on 50 cm syvällä kuopalla. Miiluun 1 on kaivettu jälkikäteen kaksi metrin levyistä ja 5 m pitkää ojaa. Miilun kuusi kaakkoiskulma on osittain tuhoutunut hiekkatien reunassa. Tervapirtti on 8 x 3,5m kokoinen rakennelma. Tervapirtin paikalla on havaittavissa muutamia hiiltyneitä pyöröhirsiä. Kohteen eteläpuolella on neljä bunkkeria. Seuraavassa luettelossa on miilujen ja tervapirtin koko (miilujen halkaisija mitattu ympärysojan ulkoreunasta) ja sijainti. Rakennelma x y halkaisija metreinä Miilu 1 3473019 7393432 15 Miilu 2 3473002 7393438 16 Miilu 3 3473013 7393452 14 Miilu 4 3473031 7393436 16 Miilu 5 3473060 7393428 14 Miilu 6 3473070 7393421 15 Miilu 7 3473085 7393426 15 Tervapirtti 3473071 7393424 8 x 3,5 m Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Miilut ja tervapirtti on meritty alakohteiksi pisteillä. Sutigis Kohde sijaitsee 170 metriä Rovaniemi - Kemijärvi -tien länsipuolella hiekkakankaalla, joka laskee pohjoiseen suohon. Alueella kasvaa mäntymetsä, jossa aluskasvillisuutena on puolukanvarpua. Suon reunassa kasvaa saraheiniä 3 Voimassa 2011-11-04T12:04:10 4557.0793457 297.78641941
arkeologinenkohde_alue.1223 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1223 165628 {599AEF3B-110B-44F3-A2B2-6F50FCC268D5} Kämppi 1 viljelyröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 115 ei Kyseessä on kolme lähekkäistä vaatimatonta kiviröykkiöitä, joiden halkaisija on noin 1,5 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti. Röykkiöt sijaitsevat kartalle rajatun alueen lounais-, koillis- ja luoteiskärjissä. Kohde löytyi inventoinnissa 26.8.2013. Vanhoja peltoviljelysraunioita. Pelto jäänyt puustosta päätellen käytöstä alle sata vuotta sitten. Kohde on melko lähellä nykyistäkin pellon reunaa. Alueella kasvaa harmaaleppää, vaahteraa ja tuomea, aluskasvillisuutena mm. käenkaali. Alueella on vanhoja maatuneita pelto-ojia. 3 Voimassa 2014-01-15T10:45:29 339.26757812 104.77814133
arkeologinenkohde_alue.1224 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1224 140657 {59B7ADCD-BF1E-4E5C-B0B3-84B6AC5C70C2} Ahvenlampi 5 tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 202 ei Kohteessa on 7 x 7 metrin kokoinen maakuoppa pisteessä 3484688, y 7411113, jossa on metrin levyiset ja korkuiset vallit. Kuopan pohjois- ja länsipuolella 2 metrin etäisyydellä kuopasta on 1 x 1 x 1 metrin kokoiset kivetyt kuopat. Lisäksi seuraavissa pisteissä on rivissä pieniä juoksuhaudan pätkiä tai miehistön tuliasemia. 1 x 3484615 y 7411101 2 x 3484612 y 7411111 3 x 3484622 y 7411122 4 x3484587 y 7411108 5 x 3484601 y 7411148 6 x 3484598 y 7411158 7 x 3484621 y 7411163 8 x 3484627 y 7411177 9 x 3484648 y 7411171 10 x 3484672 y 7411174 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Erilliset rakennelmat on merkitty alakohteiksi ja niiden paikat on mitattu gps paikantimella. Seppo Lohelan ilmoitus tykkiasemia ja niihin liittyviä juoksuhautoja ja miehistön tuliasemia. Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka. 3 Voimassa 2011-12-13T14:46:48 9936.11132812 381.43172557
arkeologinenkohde_alue.1225 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1225 139130 {39101CC1-D375-4C91-AD1E-F46C30951A09} Aapasuonlamminkangas 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 192 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Tammi on malliltaan pukkitammi. Veden kohdalla olleet rakenteet on purettu. Yhteensä rakenteen leveys on leveimmillään rannassa 13 m ja pituus päästä päähän 77 m. Tammi on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Pohjoispään pituus on vesirajasta mitattuna 25 m ja eteläpään 40 m. Vallin päät ulottuvat rantatasanteen sivuilla kohoaville rinteille asti. Tammi koostuu leveimmillään 4 m leveästä maa- ja kivivallista, jota tukee alajuoksun puolelta yksi vallin reunaan asetettu pyöröhirsikerta. Hirsikerran ja vallin välissä on pystylankkuja. Lankut ovat halkaistuja hirsiä. Alajuoksun puolelta valliin nojaa muutaman metrin välein asetettuja valliin nähden poikittaisia 7-8 m pituisia tukihirsiä. Tukihirret on liitetty pystylankkujen kohdalla oleviin pystyhirsiin salvoksella. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Vesialueelta rakenteet on poistettu. Kohde on merkitty v. 1937 Ylikemin ja Luiron hoitoalueiden karttoihin. Kohteessa on 1910-1930-luvulle ajoittuva uittotammen jäännös. Kohde sijaitsee Aapasuonlamminkankaan eteläpuolella Kuisjoen rannalla. Pohjoisrannalla kulkee itäkaakko-länsiluodesuuntainen metsätie. Kasvillisuus on pohjoisrannalla mäntyvaltaista tuoretta kangasta, ja etelärannalla kasvillisuus mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Alueella kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. Kohteen itäpuolella pohjoisrannalla on kämpän jäännös. 3 Voimassa 2011-11-09T10:44:59 1277.29638672 195.53960759
arkeologinenkohde_alue.1226 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1226 139146 {B36D4B18-415D-4D04-9638-20AB0D57E346} Saarikangas 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Kohteessa on kämpän ja tallin jäännös. Rakennukset sijoittuvat rantatörmälle luode-kaakkosuuntaisesti 40 m etäisyydelle toisistaan. Kämpän jäännös: X 3529790, Y 7481026, Z190; Tallin jäännös: X 3529826, Y 7481001, Z 190 Luoteenpuoleinen rakennus on kämpän jäännös. Kämpässä ei havaittu lämmityslaitteen jäännöstä. Rakennus on itä-länsisuuntainen, 10,7 m pitkä ja 7,7 m leveä. Rakennuksen itäpäässä on 2,3 m pitkä erillinen eteisosa. Eteinen on molemmista räystässivuista mitattuna metrin kapeampi kuin muu kämppä. Rakennuksesta on jäljellä kuusi hirsikertaa. Hirsissä on sahattuja ja veistettyjä koirankaulasalvoksia, joissa osa salvoslovista on asetettu ylöspäin. Hirsien päät on katkaistu sahalla ja kirveellä, ja jätetty eripituisiksi. Sisäseinien hirret on veistetty suoriksi ainakin eteisen sisäseinän kohdalta. Ovet ovat itäseinän keskellä. Kattorakenteista on säilynyt kurkihirsi ja vuoliaisia sekä halkaistuja lautoja ja kattohuopaa. Pohjoisseinällä on mahdollisesti ikkunan paikka. Kaakonpuoleinen rakennus on tallin jäännös. Se on 8,3 m x 8,4 m kokoinen itäkaakko-länsiluodesuuntainen pyöröhirsirakennus. Rakennuksesta on jäljellä neljä hirsikertaa ja kattorakenteita. Hirsissä on veistettyjä ja sahattuja koirankaulasalvoksia. Osa hirsistä on asetettu lovipuoli ylöspäin. Osa hirsien päistä on veistetty ja osa sahattu, ja ne on jätetty eripituisiksi. Oviaukko on länsiluoteenpuoleisen päätyseinän keskellä. Oviaukon hirsiin on sahattu pystylovet ovenpieliä varten. Oviaukon leveyttä ei voitu määrittää. Katosta on säilynyt kurkihirsi ja vuoliaisia, ruoteina käytettyjä halkaistuja hirsiä ja huopaa. Katon harja on ollut rakennuksen pitkän sivun suuntainen. Rakennusten päällä kasvaa tiheästi nuorta koivikkoa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien osien perusteella. Kohteeseen kuuluu rakennusten lisäksi niiden välinen piha-alue. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kartoitustyö karttaa varten on tehty v. 1964-66. Karttaan on merkitty kaksi kylmää rakennusta. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. Kämppä on jo ilmeisesti jäänyt pois käytöstä kun se on merkitty v. 1970 karttaan. Kohde ajoittuu mahdollisesti 1900-luvun puolivälin tienoille. Kohde sijaitsee Saarikankaan koillisosassa Luiroon laskevan Kuituojan eteläpuolella rantatörmän päällä, aivan metsätien itäpuolella. Kohteen länsipuolelle jää Korkiatharjut. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2011-11-09T12:42:59 1495.93164062 179.53917793
arkeologinenkohde_alue.1227 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1227 140006 {CD568DB7-D60C-4EF5-9BC3-003415A2EB93} Ylempi Juoksemajärvi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 137 ei Paikalla on kuuden rakennelman jäännökset, joista suurin osa on huonosti säilynyt. Rakennelma 1 Pohjoisin rakennelma on luonnonkivistä kasattu liesikiveys, kooltaan 2,5 m x 2 m, ja noin 60 cm korkea. Lisäksi maassa kiveyksen molemmin puolin on kaksi rannan suuntaista aluskasvillisuuden peittämää hirttä, mutta ei päätyhirsiä. Hirret ovat noin 4,5 m pitkiä ja niiden väli on 3,8 m. Kohde on noin 5 m rannasta. Kivien päällä ei ole paljoa aluskasvillisuutta, lähinnä jäkäliä ja sammalia. Lieden päällä on muutamia rauta osia. Rakennelma 2 Noin 20 m kaakkoon edellisestä on rakennelman jäännös, josta on jäljellä vain yksi hirsikerta. Ylärinteen puolella on näkyvissä hirsi jossa on sahalla tehty koirankaulasalvos. Sen yläpuolella on matala kivikasa. Muut hirret ovat aluskasvillisuuden ja turpeen peittämiä. Keskellä on yksi poikittaishirsi, tiiliä ja peltipurkkeja. Lisäksi paikalla on peltikaminan ylälevy, halkaisijaltaan noin 40 cm, ja kaksi savupiipun pätkää. Rannelman etäisyys rannasta on noin 3 m, ja sen halki kulkee polku. Rakennelma 3, kämppäjäännös Kaksiosainen suuri kämppäjäännös, kooltaan 14,7 m x 6,5 m. Väliseinän kohta säilynyt parhaiten, ja siinä on vielä kolme hirsikertaa jäljellä. Muut seinät ovat pääosin aluskasvillisuuden peittämiä. Nurkissa on sahalla hirren yläreunaan tehtyt koirankaulasalvokset. Väliseinän molemmin puolin on useita pieniä pyöröpuita ja lautoja jotka on isketty maahan tukemaan seinää. Sisällä on muutamia kattorakenteiden jäänteitä. Kämpän luoteisnurkassa on suuri liesijäännös, kiveyksen koko on 2,7 m x 2,6 m ja korkeus noin metrin. Sen päällä kasvaa suurehko koivu. Myös väliseinän vieressä on kasvanut koivu, joka on kaatunut hieman ennen tarkastusta. Kämpän alueella kasvaa muutamia pieniä koivuja ja mäntyjä. Lähistöllä kasvaa muutama vanha mänty. Kämmpäjäännöksen luoteispäässä aluskasvillisuus on vähäistä, lähinnä sammalta, kaakkoispäässä on paksu turvekerros ja osin heinikkoa. Rakennelman vieressä on peltikaminan osa. Ylärinteen puolella on epämääräisen muotoinen kuoppa, joka on kooltaan 2,3 m x 1,7 m ja 45 cm syvä. Todennäköisesti kyseessä on kivenottokuoppa liettä varten. Kohde sijaitsee noin 10 m rannasta ja noin 30 m kaakkoon rakennelmasta 2. Rakennelma 4 Parikymmentä metriä kaakkoon edellisestä on hirsirakennuksen jäännös, josta on säilynyt vain yksi hirsikerta. Hirret ovat pääosin aluskasvillisuuden peittämiä, eikä rakennelman alue erotu ympäristöstä. Koko on 8,5 m x 6,4 m. Rakennelma 5 Edellisestä muutama metri etelään, samantyyppinen hirsirakennuksen jäännös. Yksi hirsikerta, paitsi rannan puolella kaksi vierekkäistä hirttä. Noin 3 m etäisyydellä rannasta. Rakennelma 6 Edellisen yläpuolella rinteessä on romahtanut lautarakennelman jäännös. Maassa on pelkkahirsinen kehikko, ja rakennelman alla näyttää olevan kuoppa. Mahdollisesti kyseessä on käymälän jäännös. Rakennelman koko on arviolta 1,8 m x 1,8 m. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Reino Lahdenmäki kertoi järven itärannalla olevan savottakämpän. Savottakämppä alue, jossa on ollut kaksi asuinrakennusta, sauna, talli ja varastorakennus. Kohde sijaitsee Nellimin kaakkoispuolella olevan Ylemmän Juoksemajärven koillisrannalla. Rakennelmat ovat välittömästi rannan läheisyydessä, loivalla rantaterassilla. Rannalla kasvaa vaihtelevan kokoista männikköä, aluskasvillisuus on sammalia, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa ja suopursua. Ylärinteen puolella on hakattu ja kämpän kohdalla raivattu taimia. Maaperä on kivistä moreenia. 3 Voimassa 2011-11-25T12:44:24 1711.6706543 266.08632257
arkeologinenkohde_alue.1228 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1228 141526 {823592C6-BC1D-4EFE-A914-8DB7369B201E} 1000009482 Metsäntutkimuslaitos Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 278 ei Kohteen muodostavat kaksi pyyntikuoppaa, jotka kohteen aiemman kuvauksen mukaan sijaitsevat noin neljäkymmentä metriä Jerisjärvelle vievältä tieltä etelään, noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Kohteesta noin kaksisataa metriä pohjoisluoteeseen sijaitsee vielä kaksi muuta pyyntikuoppaa (kohde 1000008917 Pakasmaa), jotka kuuluvat mahdollisesti samaan pyyntikuopparyhmään kuin tässä yhteydessä kuvaillut kuopat. Pyyntikuoppa 1 paikallistettiin hiekkamoreenipohjaisen rinteen tasanteelta melko läheltä kohteesta ilmoitettujen koordinaattien osoittamaa paikkaa, kohdasta x = 7551139 / y = 3381460. Kuoppa on soikea, luode-kaakko-suuntainen, kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,8 m. Kuoppaa ympäröi loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on noin 2,5 m ja korkeus noin 0,2 m. Kuoppaan ei kaivettu lapionpistoa, joten mahdollisen huuhtoutumiskerroksen olemassaoloa ei päästy havainnoimaan. Toista pyyntikuopaksi tulkittavissa olevaa kuopannetta ei onnistuttu löytämään neljänkymmenen metrin säteellä pyyntikuopasta 1, vaikka maastoa havainnoitiin hyvinkin pitkällisesti. Noin kuusikymmentä metriä pyyntikuopasta 1 eteläkaakkoon, kohdasta x = 7551086 / y = 3381484, paikallistettiin kuitenkin pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen, soikeahko, mutta olemukseltaan melko epämääräinen kuopanne, joka voi mahdollisesti olla kohteen aiemmassa kuvauksessa mainittu toinen pyyntikuoppa. Kuoppa on noin 5,0 m x 4,0 m laajuinen, ja sen syvyys on noin 0,8 m. Kuoppa on loivassa rinteessä, ja kuopan vierellä alarinteen puolella erottuu maavalli, jonka leveys on noin 2,0 m ja korkeus noin 0,4 m. Varmana pyyntikuoppana kuopannetta ei voida ilman lisätutkimuksia pitää, vaan kyseessä voi olla myös kookkaan tuulenkaadon muiodostama luonnollinen ilmiö. Myöskään tähän kuoppaan ei kaivettu lapionpistoa. Varman tiedon saaminen kuopan syntyhistoriasta vaatisi todennäköisesti kaivaustutkimuksia. Kohteen pyyntikuopat muodostavat kaksi erillistä, halkaisijaltaan noin kymmenmetristä pesäkettä, joiden keskikohdat sijaitsevat noin sadankolmenkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Eteläisemmän pesäkkeen muinaisjäännösstatusta voidaan pitää epävarmana. Kohteen on löytänyt Hannu Kotivuori alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2002. Kohteesta dokumentoidut kuopat, yksi selvä ja yksi epävarma pyyntikuoppa, liittynevät alueella historialliselle ajalle saakka yleisesti harjoitettuun pyyntikuoppiin ja hangasaitoihin perustuneeseen peurojen metsästykseen. Kuopat voivat mahdollisesti olla osa laaja-alaisempaa pyyntikuoppa-järjestelmää, johon kenties lukeutuvat myös kohteen pohjoispuolella noin kahdensadan metrin päässä sijaitsevat kaksi muuta pyyntikuoppaa (kohde 1000008917 Pakasmaa). Kuoppien säilyminen nyky-tilassaan ei vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee Pallasjärven länsipuolella, pienen lammen ja suonotkelman länsipuolella, suota kohden loivasti laskevalla hiekkamoreenipohjaisella rinteellä. Lammen vastakkaisella puolella on Metsän-tutkimuslaitoksen huoltorakennuksia. Alueella kasvaa kuusivaltaista sekametsää ja aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka sekä seinäsammal ja muut sammalet. 3 Voimassa 2019-11-27T12:39:46 2658.04760742 207.28133472
arkeologinenkohde_alue.1229 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1229 141048 {2AF2BD98-662A-4ED1-8478-421A4597C416} Ylä-Laamanen asuintila jäännös sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 265 ei Tilan pihapiiri on laaja. Peltoröykkiöitä on lukuisia. Rakennuksen pohjat ovat säilyneet heikosti. Alakohteena on merkitty 7 x 6 m kokoinen rossipohja, jonka koillisnurkassa on uuni. Venäläisten korsuja (koko noin 5-6 x 4-5 m) on pihalla rivissä ainakin neljä kappaletta. Kohteen rajaus on aluemainen. Risto Kettunen opasti kohteelle. Ylä-Laamasen tilan jäänteitä ja venäläisten talvisodan aikaisia rakenteita. Kohde sijaitsee Venäjän rajan tuntumassa, Saunajärventien päässä. Tila on noin 800 m luoteeseen Ala-Laamasen tilasta. Talon niityt ovat perinnebiotooppimaisemaa, jossa kasvaa mm. kullero ja soikkokaksikko. ja sotahistoriallinen kohde 3 Voimassa 2011-12-23T12:13:31 22394.68066406 608.2524207
arkeologinenkohde_alue.1230 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1230 141049 {503B25F2-F6A0-4FF7-8A71-4F07AE657CE3} Ala-Laamanen asuintila jäännös sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 250 ei Talvitien varressa on kuoppia, pesäkkeitä, korsunpohjia ja puuhun kiinnitettu astia, johon on raapustettu kirjaimet LH. Kun tie kääntyy Ala-Laamasen pihaa kohti, tien pohjoispuolella on rivissä venäläisten hautakumpuja. Tien eteläpuolella on juoksuhauta (yli 300 m pitkä) ja ja lukuisia kookkaita korsunpohjia (esim. 14 x 8 m). Hautojen pohjoispuolella metsässä on siellä täällä korsunpohjia ja tervahauta (halkaisija 5 m, syvyys 0,3 m, halssi laskee etelään.) Pihapiirissä on useamman rakennuksen pohjia (esim. 11 x 5 m, tulisija; huonokuntoisia, kasvillisuuden alla), raivausröykkiötä, vadelmapensaita sekä korsunpohjia ja juoksuhautaa. Korsunpohjia on vielä rinteessä pihan länsipuolella ja pihan koillispuolella. Kohteen rajaus on aluemainen. Muistomerkki, suurin joukkohaudoista ja juoksuhauta on merkitty alakohteina. Alakohteita on merkitty SutiGis:iin kattavasti. Ala-Laamasen tilan jäänteet ja venäläisten talvisodan aikainen tukikohta. Kohde sijaitsee Venäjän rajan tuntumassa, Saunajärventien itäpäässä. Paikalle vie talvitie. Kohteen pohjoispuolella on niittyalue, joka on saanut perinnemaisemastatuksen. Sen erikoiskasveja ovat kullero ja soikkokaksikko. 3 Voimassa 2012-01-19T13:27:09 131211.19140625 2690.43423419
arkeologinenkohde_alue.1231 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1231 141051 {05389D5F-0C24-4673-A579-A177E674263B} Suolampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 192 ei Rakennuspohjan koko 15 x 7,3 metriä. Seinälinjojen perustat ovat sammalen alla. Keskellä kaksi väliseinää, joista toisen yhteydessä tulisija. Länsipäädyssä myös kivikasa. Saunan pohja: 4,4 x 4 metriä. Seinälinjat sammalen alla. Kiuas koillisnurkassa. Pohja on niin jyrkässä rinteessä, että on hieman vino. Kuoppa, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys 40 cm. Kohteen rajaus on aluemainen. Kämpän pohja on merkitty pisteellä. Jaakko Peura kertoi kohteesta. Suolammen kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee einteessä Suolammen pohjoispuolella. Kuviolla on kuivahkoa kangasta ja varttunut kasvatusmetsikkö. 3 Voimassa 2012-01-18T10:36:42 1509.39501953 160.51236594
arkeologinenkohde_alue.1232 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1232 141052 {3B633BE3-2652-4DAB-9A04-FD1159B2215B} Riihisuo korsunpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 244 ei Vaaran korkeimmalla kohdalla on rivissä korsunpohjia ja lännempänä kuoppia. Korsunpohja 1: 6 x 4 x 0,5. Korsunpohja 2: 5 x 3 x 0,4 m Korsunpohja 3: 3,2 x 3 x 0,2 m Korsunpohja 4: 3 x 3 x 0,2 m Kohteen rajaus on aluemainen. Korsunpohja 1 merkitty pisteellä. Jaakko Peura kertoi kohteesta. Korsunpohjia. Riihisuon ja Riihilammen etelänpuoleisella vaaralla, kuivahkolla kankaalla, jossa on varttunutta kasvatusmetsää on puolustusvarustuksia. 3 Voimassa 2012-02-08T12:00:59 5092.95898438 417.76359141
arkeologinenkohde_alue.1233 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1233 141053 {437F3364-F15B-4837-91E1-DAF093BEA8A6} Riihilampi korsunpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 226 ei Korsun pohja 1: 4,2 x 4,2 metriä, syvyys 0,4 m. Korsun pohja 2: 3,8 x 3,7 metriä, syvyys 0,3, kaakkoisreunasta vähän rikki. Korsun pohja 3: 4,4 x 4,2 metriä syvyys 0,3-0,6 m. Aukko itäkulmassa, ekokantoja. Korsun pohja 4: 4,2 x 4 metriä, syvyys 0,1-1 m. Pohja taimettunut. Korsun pohja 5: 4 x 4 metriä, syvyys 0,2 m. Säilyketölkkejä. Korsun pohja 6: 12,2 x 4 metriä, syvyys 0,4 m. Seinustoilla puujäänteitä, kamiinan piippu, oviaukko luoteessa. Korsun pohja 7: 9,7 x 5 metriä, syvyys 0,3-0,6 m. Itäseinämässä aukko, täyttynyt maalla. Korsun pohja 8: 10,3 x 5 metriä, syvyys 0,5 m. Aukko itäseinämässä, pohjaa kaivettu, pieniä kuusia keskellä. Korsun pohja 9: 4,2 x 4 metriä, syvyys 0,5 m. Aukko itäseinämässä, peltiä. Korsun pohja 10: 4 x 4 metriä, syvyys 0,4 m. Korsun pohja 11: 4 x 2,4 metriä, syvyys 0,4. Aarteenetsijät kaivaneet pohjalta sankon. Korsun pohja 12: 12,3 x 5,5 metriä, syvyys 1 m, oviaukko lounaiskulmassa, peltiä. Korsun pohja 13: 13 x 5,4 metriä, syvyys 0,5 m. Pieniä koivuja. Korsun pohja 14: 12,4 x 6,3 metriä, syvyys 0,5-1 m. Kattoa jäljellä, keskellä pitkä parru, kahvipannu. Venäläisten leiri, metallipaljastimilla ryövätty. Kohteen rajaus on aluemainen. Korsu 10 merkitty pisteellä. Risto Kettunen opasti kohteelle. Korsunpohjat on merkitty SutiGis:iin. Venäläisten korsujen pohjia. Kohde sijaitsee kankaalla Rutkunpuron ja Riihisuon välissä. Kohteen luoteispuolella on karhunruokintapaikka. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-02-08T10:01:55 5838.94140625 472.96238987
arkeologinenkohde_alue.1234 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1234 141054 {587CDE3F-C794-437B-AAF6-4597DCB5643D} Kusianvaara asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 240 ei Rakennusjäännös 1: Koko 4,6 x 4,6 metriä. Säilyneitä hirsikertoja 9 kpl. Luoteisnurkassa on iso kivistä ja tiilistä rakennettu uuni. Oviaukko on pohjoisen suunnalla ja ikkuna vastapäätä sitä. Kauempana on säilynyt pieni pätkä seinää ja tulisijan jäänteet. Mahdollisesti rakennukseen on liittynyt toinen osa. Rakennusjäännös 2: 8 x 7 metrin kivijalka. Koillispäässä on kiukaan jäänteet. Päällä kasvaa vadelmaa, nokkosta jne. Länsinurkassa on kookas kivikasa (=toisen kiukaan jäänteet). Kyseessä todennäköisesti navetta/lantala. Rakennusjäännös 3: Kiviperusta (8,7 x 5,2 m), jonka päällä hirret säilyneet yhdellä seinällä. Tähän sotilaat kirjoitelleet tekstejä. Seinän takana on kaivo, jossa on puiset seinämät ja laho kansi. Maassa on puolikas kypärä. Rakennusjäännös 4: Kauempana pihan luoteisnurkassa. Mahdollisesti sauna. Koko: 5,5 x 5 metriä. Hirret hajallaan, nurkat sahattu tulipuuksi. Oviaukko on kaakkoon. Kiukaan päällä kasvaa iso koivu. Lisäksi pihassa kaksi röykkiötä, joista kookkaamman halkaisija on 6 metriä ja korkeus 1 metri. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäänteet 1 ja 4 on merkitty pisteillä. Risto Kettunen opasti kohteelle. Kusianvaaran tilan rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Kusianvaaran päällä. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää, tuoretta kangasta ja vanhaa peltoa. 3 Voimassa 2012-01-19T09:38:17 3764.13134766 273.47359718
arkeologinenkohde_alue.1235 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1235 141055 {30BFE0BE-74E3-4F65-B9CA-E70882C67246} Mikkola kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 213 ei Rakennusjäännös 1: Perustuksen koko on 18,5 x 7 metriä. Keskellä on kaksi väliseinää. Pitkä seinä on pohjois-eteläsuuntainen. Rakennusjäännös 2: Koko: 8,5 x 6,6 metriä. Jäljellä on yksi seinälinja, peltiä, sanko ja apteekin pullo. Pohjalla on maatuneita hirsijäänteitä. Reunassa on kuoppa ja päällä kasvaa koivuja. Rakennusjäännös 3: Seinälinjat näkyvissä paikoitellen, koko 8 x 6 metriä. Kiuas on lammenpuoleisessa nurkassa ja päällä on peltiä. Alueen koillisnurkassa on kasaan painuneen lautavajan jäänteet. Kohteen rajaus on aluemainen. Pisteellä on merkitty jäännökset 1 ja 3. Jaakko Peura kartoi kohteesta. Mikkolan kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Kylmänvaaran pohjoispuolella, noin 700 metriä Kusianvaaran tilasta kaakkoon. Mikkolanmännikkö jää Kylmänvaaranpuron ja suoalueen väliin. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-19T10:15:30 1185.39501953 222.39256285
arkeologinenkohde_alue.1236 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1236 141056 {989CBBD2-D3FB-4A7E-9CDF-1B236F705A68} Rutku kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 210 ei Rakennusjäännös 1: Kiviperustusten koko 23 x 8 metriä. Monta tiiliuunia ja kiviä pellin sisällä. Päällä kasvaa mäntyjä. Rakennusjäännös 2: (sauna?) Hirsiä romahtanut kivikiukaan päälle. Muutama seinälinja näkyvissä. Kaivo: Koko 2 x 1, puukehikko, jonka nurkissa pystylaudat. Rakennusjäännös 3: romahtanut lautavaja, seinän pituus 2 metriä, ovi ollut pohjoiseen. Vajan koillispuolella mahdollinen tallin paikka, ei selkeitä jäänteitä. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäännös 1 merkitty pisteellä. Jaakko Peura kertoi kohteesta. Rutkun kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee kankaalla, suon reunassa. Rutkunpuro kulkee kohteen eteläpuolelta. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. Metsäautotielle on matkaa 450 metriä. 3 Voimassa 2012-01-18T10:57:22 2809.99560547 296.98612345
arkeologinenkohde_alue.1237 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1237 141068 {8A7107AA-18F2-46F1-AA7A-97DE87E31E5F} Sarvivaara asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 260 ei Kaatuneen puun juurissa palaneita kiviä. Ympärille muodostuu epäselvä rakennuksen pohja noin 6 x 4 metriä. Ympärillä vanhaa peltoa. Toinen rakennuksenpohja edellisestä hieman etelään on selkeämpi. Sammalen alla on seinälinjat näkyvissä. Keskellä on kuopanne ja koillisnurkassa on kivikasa. Koko 4 x 4 metriä. Lisäksi edellisestä lounaaseen on pieni kiviröykkiö (halkaisija 1 m, korkeus 40 cm). Tästä etelään on ison kiven reunaan kerätty muutamia pikkukiviä. Kohteen rajaus on aluemainen, rakennuksen pohja on merkitty myös pisteenä. Risto Kettunen löysi kohteen inventoitaessa. Vanhan asuintilan rakennuksen jäänteitä. Kohde sijaitsee Linnavaaran tilan kaakkoispuolella, Sarvivaaralla, piston eteläpuolella. Aluerajaus ulottuu kahdelle kuviolle, joilla on taimikkoa ja uudistuskelpoista kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-18T15:45:50 570.09570312 93.86921217
arkeologinenkohde_alue.1238 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1238 141069 {2B16CFAD-03DF-4FF7-8BC7-7649E1D5D97B} Matolampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 213 ei Rakennusjäännös 1: Pitkä seinä 13,1 m jakautuu puolesta välistä. Se on kaakko-luodesuuntainen. Seinänperusta on 1,5 metriä paksu. Pohjan keskellä on kaksi tulisijan paikkaa ja päällä on hirsijäänteitä. Rakennusjäännös 2: 9,7 x 7,4 metrin kokoinen pienistä kivistä rakennettu perusta. Ei jälkiä tulisijasta. Rannassa on kuoppa, joka voi olla kellari. Vieressä on erittäin epävarma rakennuksen pohja. Toinen rannassa oleva kuoppa on kooltaan 1,5 x 1 x 0,4 metriä. Rannan puolella on valli. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuksen jäännös 1 on merkitty myös pisteellä. Tieto kohteesta saatiin Jaakko Peuralta. Matolammen kämpän rakennusjäänteitä. Kohde sijaitsee Matolammen koillispuolella, noin 100 metriä etelään metsäautotieltä. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää, osa kuvion alasta on soistunut. 3 Voimassa 2012-01-19T09:29:10 4307.40234375 253.22167286
arkeologinenkohde_alue.1239 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1239 139665 {8A5AC0FE-A94A-472D-9C4D-227EA84E8B7E} Sarmijärvi Haapaniemi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 140 ei Asuinkämppä Suuri kämppäjäännös, joka erottuu heinikkoisena alueena. Paksun turvekerroksen alla tuntuu yksittäiset hirret. Rakennelma on pitkittäin rannan suuntaisesti. Se on kooltaan noin 26 m x 9 m. Molemmissa päissä on ollut liesi. Lounaispään liesi erottuu suurena aluskasvillisuuden peittämänä mättäänä. Koillispään lieden päällä kasvaa vain hieman heinää. Liedet koostuvat luonnonkivistä muodostetusta pohjasta, jonka päälle on paikalla valettu betonilaatta. Koillispään lieden päällä on tiilen palasia. Betonilaatta on kooltaan 135 cm x 215 cm. Sen vieressä on peltinen hormin tyviosa. Lounaispään lieden laatta on kooltaan 110 cm x 230 cm. Kummankin lieden ympärillä on useita kuoppia, kaikkiaan ainakin 10 neliskulmaista tai suorakaiteen muotoista kuoppaa. Ne ovat noin 40-60 cm syviä. Yhden ojamaisen kuopan pohjalla oli havaittavissa puita. Ainakin osa kuopista on ilmeisesti kivenottokuoppia, joista liesien kivet on otettu. Myös rakennelman luoteispuolella noin 6 m päässä on kooltaan 2,7 m x 1,2 m oleva kuoppa jonka pohjalla on puu jäänteitä. (x=3549705, y=7635056, z=141) Kellari? Kämppäjäännöksestä noin 10 m rannan puolella on neliön muotoinen kuoppajäännös, kooltaan 2,8 m suuntaansa. Sen syvyys on noin 85 cm. Kuopan nurkissa on 1,7 m etäisyydellä toisistaan puutolpat. Lisäksi kuopan pohjalla myös puita. Mahdollisesti kyseessä on kellarikuoppa. (x=3549726, y=7635054) Talli? Kämpän itäpuolella on suuri ruohikkoinen alue, joka on merkitty peruskarttaan niittynä. Sen ja kämppäjäännöksen välillä on kapea, harvakseltaan puita kasvava metsäalue. Paksujen mättäiden ja turpeen alla on havaittavissa joitakin hirsiä, niiden perusteella ollut rakennus on ollut kooltaan noin 17 m x 9 m, ja mahdollisesti jopa 28 m pitkä. Kuoppajäännös Kämppäjäännöksen luoteispuolella on suuri, hieman epämääräisen mallinen kuoppa. Se on kooltaan 4 x 2 m, ja noin 60 cm syvä. Kuopan pohjalla oli inventointiaikana vettä. Kuoppa sijaitsee suon reunassa. Kuopan rannan puolelta lähtee kapea oja rannan suuntaan. (x=3549681, y=7635077) Pitkospuut tai kapulasilta Alueen itäpuolella on soinen alue, jossa on havaittavissa sen ylitse johtavan siltarakennelman jäänteet. Näkyvisssä oli poikittaisista puita ja niiden päällä olevia pitkittäisiä puita. Rakenteen puut ovat kuitenkin pääosin lahonneet, joten sen tarkkaa rakennetta ei voi päätellä. (x=3549768, y=7635072) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa. Savottakämppäalue, jonka rakennukset on ilmeisesti purettu tai siirretty. Haapaniemi on Sarmijärven itäosan Haapavuonon pohjoisrannalla. Kämppäalue erottuu kahtena laajana mättäikköisenä heinikkoaukeana. Heinän seassa kasvaa hieman sammalia ja puolukkaa. Ympärillä on vaihtelevan kokoista männikköä. Aluskasvillisuus on sammalia, mustikkaa, joulukkaa, puolukkaa ja suopursua. Alueen länsi- sekä itäpuolella maasto on soista. Kämppäjäännöksen kohdalla rannassa on kallioinen niemeke. 3 Voimassa 2011-11-17T14:53:54 4175.29858398 337.86348025
arkeologinenkohde_alue.1240 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1240 140951 {5DE03FA0-0EAE-43AB-8E68-40B313433F8B} Vengasharju 2 Pyyntikuoppajärestelmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 115 ei Yhteensä 11 kuoppaa sijaitsevat 670 m pitkässä jonossa harjujakson lounaisrinteellä ja laella. Kuoppa 1: vallin ulkomitat 4,8 x,3,8 m suorakulmaisen kuopan mitat 1,9 x 0,9 m, syvyys 0,7 m ohut huuhtoutumiskerros, alla vähän nokimaata. x 3472260, y 7256612. Kuoppa 2: heikko valli, suorakulmaisen kuopan mitat 1,5 x 0,8 m, syvyys 0,6. x 3472258 y 7256617. Kuoppa 3: heikkoa valli; läpimitta 3,1m, syvyys 0,9 m: huuhtoutumiskerros 7 cm, nokimaata > 25 cm. x 3472404, y 7256277. Kuoppa 4 läpimitta 1,2 m, syvyys 0,4 m x 3472417, y 7256475. Kuoppa 5 läpimitta n. 3 m, syvyys 0,6 m.x 3472457, y 7256 463 Kuoppa 6 läpimitta valli mukaan lukien 5 m, kuopan mitat 3 x 2,3 m, syvyys 0,9 m x 3472530, y 7256422 Kuoppa 7 läpimitta valli mukaan lukien 4,5 m, kuopan mitat 2,5 x 2 m, syvyys 0,8 m x 3472622, y 7256378. Kuoppa 8 läpimitta vallia mukaan lukien 4,5 m, kuopan mitat 2,5 x 2 m, syvyys 0,9 m x 3472693, y 7256357. Kuoppa 9 heikko valli, läpimitta 4 m, kuopan mitat 2 x 2 m, syvyys 0,5 m x 3472778, y 7256292. Kuoppa 10 läpimitta 2,5 m ja syvyys 0,6 m, huuhtoutumiskerros 2 cm, x 3472799, y 7256283. Kuoppa 11 heikko valli läpimitta 5,5 m, kuopan mitat 2,5 x 1,9 m, syvyys 0,7 m, huuhtoutumiskerros 8 cm, x 3472826, y 7256272. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 09.08-10.08.2011. Kuoppien sijainnin ja rakenteen perusteella pyyntikuoppajärjestelmä; jotkut kuopat ilmeisesti ollut myös (jälkeenpäin) eri käytössä. Kuopat 1 ja 2 jonon luoteispäässä saattavat olla myös hautakuoppia. Kaakko-luodesuuntainen harjujakso, jonka laella on runsaasti kiviä; rinteillä soraa ja hiekkaa. Harjujakson itäpää on muita osia selvästi leveämpi ja tasaisempi. Harju sijaitsee keskellä laajaa suoaluetta. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2011-12-20T10:40:52 21238.20556641 1397.28045765
arkeologinenkohde_alue.1241 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1241 139309 {175ED10E-BFD5-4D43-A42D-24543CD09B11} Toramoselkä 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 159 ei Kohteessa on 12 x 5 m kokoinen kämpänraunio pisteessä x 3446828, y 7400322, jonka seinät kulkevat idästä länteen. Lounaiskulmassa on 2 x 2 x 1 m kokoinen uunin kiviraunio. Pohjoisseinässä on 1 x 1 m kokoinen salvettu kaivo. 5 m rakennelman länsipäästä on lyhyiden sivujen suuntainen poikkiseinä. Lounaiskulmasta lounaaseen 8 m on 2,5 x 2 x 1 m kokoinen kiviraunio, joka on uuninkiuas. Raunio on tehty kylmämuurauksella ja sen holvirakenne on edelleen säilyneenä paikallaan. Luultavasti rakenne on kämpän savusaunan kiuas. Kämpästä pohjoiseen 40 m on 9 x 7,5m kokoinen rakennuksen 2 pohja, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Seinät erottuvat turvevallina. Pohjan sijalla on kolme kuoppaa. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä. x-3446871 y-7400347. Rakennuksen pohjalla on piikkilankaa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle erilliset rakennelmat on merkitty alakohteiksi. Sutigis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee Toramoseljän länsirinteellä suon reunassa. Kohteen itäpuolelta kulkee hiekkatie. Maasto on hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2011-11-11T12:01:35 2852.70849609 212.65428786
arkeologinenkohde_alue.1242 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1242 139599 {04E88143-FAB2-4E47-9861-74F98E20EAA4} Sarvilampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 257 ei Alueella on 4 rakennuksen/rakenteen jäänteet: 1: Ison hirsirakennuksen jäänteet, mitat 11x 9,5 m, jaettu väliseinällä kahteen osaan, pienemmän (itäpuolinen) osan mitat ovat 9,5 x 4 m, 0,9 m leveä oviaukko on pohjoispäädyssä. Isomalla huoneella on kolme samankokoista oviaukkoa, keskellä pohjois-, länsi- ja eteläseinää. Rakennus on miltei kokonaan sortunut, paikoitellen 6 hirsikertaa jäljellä (keloa, läpimitta 18 - 30 cm, pitkä nurkka koirankaula, päät sahattu ja kirveellä katkaistu) Mahdolliset kattorakenteet päällä olevan kasvillisuuden takia ei varmuudella identifioitu. Rakennuksen kaakkois- ja luoteisnurkassa riukuaidan jäännöksiä. x 3596356 y 7271280 2:Rakennuksesta 1 n. 40 m länteen n 30 x 18 m kokoinen n. 1,2 m korkea aitaus; pystytolppiin kiinnitetty (teollisuusnauloja) vaakasuoraa säröslautaa; aita on suurimmaksi osaksi sortunut, varmoja aukkoja ei havaittu. x3596295, y 7271322 3: Rakennuksesta 1 n. 60 m kaakkoon 20 m lammen rannasta on kiukaan jäännöksiä, mitat2,5 x 2,5 m, korkeus 0,6 m. Kivet ovat 5 - 35 cm kokoisia, pienemmät ovat voimakkaasti palaneet, Rakenne on osittain hajotettu. x3596394 y 7271240 4: Rakennuksesta 1 n. 60 m itäkoilliseen ovat kaksi vierekkäin olevaa hirsirakennusta, mitat 8,5 x 8 m, rakennukset ovat samankokoiset, 1,2 m leveät oviaukot ovat keskellä eteläseinää, toisen rakennuksen pohjoisseinässä on lähellä maanpintaa pieni luukku. 4-5 hirsikertaa säilynyt (pitkä nurkka, koirankaula, päät sahattu ja kirveellä katkaistu). Sisätiloissa kasvaa yli 30 vuotiaita kuusia. Rakennusten itäpuolella on lauta-aidan jäännökset. x 3596421 y 7271299 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 15.07.2011, kohde on merkitty peruskartalle. Savottakämppä, hevostallit ja sauna. Aitausten tarkoitus on epäselvä. Matala soraharjanne lammen pohjoispuolella, tuoreehko kangas, mäntyvaltainen havumetsä; aluskasvillisuus mustikka, puolukka, sammalta, ent. piha-alueella myös heinää ja saniaisia. 3 Voimassa 2011-11-16T13:22:24 6191.42626953 363.90088406
arkeologinenkohde_alue.1243 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1243 139616 {FC5D784E-D76E-471F-9A36-572B8CFB65B4} Laukunharju 2 Esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 240 ei Rantahiekasta ja törmästä havaittiin 60 m matkalla palaneita kiviä ja jonkun verran kvartsia. Koekuopista törmän yläpuolella löytyi n. 65 x 10 m alueelta 5-10 cm vahvaa punertavaa likamaata ja kahdesta kuopasta pieniä palaneita kiviä. Varsinaisia kiinteitä rakenteita ei havaittu. Havainnot viittaavat kuitenkin laajan asuinpaikka-alueeseen (pinta-ala n. 900 neliömetriä.) Kohde rajautuu aluemaisesti koekuoppien likamaahavaintojen ja rantahiekan pintahavaintojen mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 17.07.2011. Esihistoriallinen asuinpaikka. Laaja tasanne harjun alarinteellä n. 3 m korkean rantatörmän yläpuolella. Alueella kasvaa eri-ikäistä mäntymetsää, aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta. Törmä on pikku hiljaa sortumassa, hiekkarantavyöhykkeen leveys on 5 - 8 m. 3 Voimassa 2011-11-16T14:31:30 893.37255859 151.24633528
arkeologinenkohde_alue.1244 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1244 139623 {C20730F3-3AC2-43DD-8DA6-F441AE9D7CCB} Laukunharju 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 237 ei Rannasta ja rantavedestä löytyi n. 40 m pitkältä ja n. 10 leveältä vyöhykkeeltä runsaasti kvartsia ja palaneita kiviä. Kiinteitä rakenteita ei havaittu maaperä alueella on enimmäkseen hienoa soraa, 3 - 5 m rantaviivasta järveen esiintyy isompia kiviä. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 17.07.2011 Kivikautinen asuinpaikka (ajoitus erittäin runsaan kvartsiaineiston perusteella), joka on jäänyt järven säännöstellyn vedenrajan alle. Soraharjanteen (harjun sivuhaara) eteläpuolella oleva rantavyöhyke, hiekka ja soraa, n. 2-5 m veden rajasta kasvaa heinää. 3 Voimassa 2011-11-16T15:25:26 633.44165039 115.66600346
arkeologinenkohde_alue.1245 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1245 141070 {22571389-758D-492F-B728-43C2BE7B5EDF} Hamara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 223 ei Paikalla on kookkaat kämpän perustukset (27 x 7,7 metriä). Perustukset ovat kivestä. Pohjassa on useita väliseiniä 3 kpl ja useita kivisiä uuninjäänteitä. Pohjalla makaa vanha venäläinen moottoripyörä. Rakennuksen pohjasta länteen on toisen rakennuksen pohja, josta on säilynyt yksi nurkka ladottuine tulisijoineen ja kaminan ruostuneita osia. Kohteen rajaus on aluemainen. Kookkaan kämpänpohjan paikka on myös merkitty pisteenä. Kohteesta kertoi Jaakko Peura. Hamaran kämpän pohja. Kohde sijaitsee Hukkajärventien eteläpuolella, Ison Hamaralammen kaakkoispuolella. Kuviolla on taimikkoa. 3 Voimassa 2012-01-18T15:55:14 2223.84326172 199.61560044
arkeologinenkohde_alue.1246 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1246 141073 {0C5D7552-A5AF-4746-82B4-4B1A97FC2AC8} Koukkulampi S kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 250 ei Rakennuksen pääosan koko on ollut 11,7 x 6,1 metriä. Kuistin koko on lisäksi 5 x 3,7 metriä. Oviaukko on itään. Soikea kuoppa, jonka koko on 1 x 1 x 0,3 metriä. Kapea kuoppa, jonka koko on 2 x 0,7 x 0,3 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäännös on merkitty pisteellä. Jaakko Peura kertoi kohteesta. Koukkulammen kämpän jäänteitä. Kohde sijaitsee Koukkulammen etelärannalla, suon reunassa. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-01-18T13:17:09 2193.64501953 186.56253022
arkeologinenkohde_alue.1247 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1247 141074 {308082F7-CA6B-4359-9279-7C1BC3F3EBB0} Pyhälehto asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Rakennusjäännös 1: 10 x 7 metrin kokoinen betonipohja. Sillä vielä laajempi alusta. Pehmytkivestä tehty uuni on sivultaan noin 2 metriä. Arina on pohjoisen suuntaan. Rakennusjäännös 2: Mahdollinen navetta. 6,5 x 6 m betoniperustukset. Rakennusjäännös 3: 4,3 x 4 metriä. Tulisija on pieni, noin 1 x 1 metriä. Rakennusjäännös 4: Kulmassa on tulisija. Muutamia hirsiä on säilynyt. Rakennusjäännös 5: 13 x 9 metriä. Kuoppa: 2,5 x 2 x 1 metriä. Kuoppa: 2 x 2 x 1 metriä, suuaukko etelään. Kuoppa: 2 x 2 metriä, rinteessä, paksut vallit. Kaivo: Ylhäältä laajeneva puukehikko 1 x 1 metriä. Kohteen rajaus on pistemäinen. Risto Kettunen opasti paikalle. Pyhälehdon tilan jäänteet. Kohde sijaitsee vaaran etelärinteellä, Rimminsuon eteläpuolella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-02-07T12:12:14 2900.94140625 253.55360221
arkeologinenkohde_alue.1248 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1248 141077 {3E1D2DA6-D5ED-492C-9EED-D734DCEA1F0A} Renkanlampi 2 kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 191 ei Rinteessä on lukuisia pitkänmallisia kaivantoja. 1: 4 x 2 x 1,5 m; 2: 8 x 1,2 x 1 m; 3: 4 x 1,5 x 1 m. 4: 5 x 1 x 2 m; 5: 5 x 1,5 x 2,5 m; 6: 5 x 1 x 2 m; 7: 4 x 1 x 2 m; 8: 4 x 1,5 x 2 m; 9: 4 x 1 x 2 m 10: 4 x 1 x 2 m 11: 4 x 2 x 2 m 12: 4 x 1 x 2 m Kaivannot ovat noin 2-5 metrin päässä toisistaan. Syvyysmitta on otettu kuopan rinteeseen kaivetusta sivusta. Näiden pohjoispuolella on kaksi neliötä pientä kuoppaa. Kohteen rajaus on aluemainen Risto Kettunen opasti kohteelle. Kuoppien sanotaan liittyvän sotaan. Risto Kettunen toteaa, että niiden sijainti on strategisesti epäodullinen. Kohde sijaitsee Renkanlammen länsipuolella, jyrkähkössä rinteessä, kuivalla kankaalla. 3 Voimassa 2012-02-03T14:35:15 1277.39306641 229.13869409
arkeologinenkohde_alue.1249 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1249 140679 {E0B9D746-5813-48CC-B691-ADB978D8302A} Ahvenlampi 6 tykkiasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 202 ei Kohteessa on 3 kpl tykkiasemia, joiden rintamasuunta on lounaaseen. Asemissa on keskellä 6 x 6 metrin kokoinen tasattu tykin paikka ja siitä molemmin puolin hieman takaviistoon rintamasuunnasta lyhyet juoksuhaudat. Yhden aseman pituus on 11 metriä ja leveys 10 metriä. Aseman ja juoksuhautojen ympärillä on metrin levyinen ja korkuinen kivimaavalli, jota on paikoin tuettu hirsin. Asema 1 sijaitsee pisteessä x 3484818, y 7411102 asema 2 pisteessä x 3484826, y 7411088 asema 3 pisteessä x 3484810, y 7411122 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Yksittäiset rakennelmat on merkitty alakohteiksi ja ne on mitattu gps paikantimella. Seppo Lohelan ilmoitus 3 kpl tykkiasemia. Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka. 3 Voimassa 2011-12-13T15:41:51 670.35009766 111.42531062
arkeologinenkohde_alue.1250 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1250 140957 {D38E7C2C-46E4-46A0-BB0A-20778F26EB9E} Jauholehto Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 99 ei Noin 2000 m2 alueella puron eteläpuolella ja sen rannassa on yht. 11 soikea .- pyöreä maakuoppaa, joilla on jyrkät seinämät. Kahdeksan kuoppaa on isompia, läpimitta 2,5 - 3 m ja syvyys 1 - 1,2 m; kolme, puron rannalla, pienempiä, läpimitta n 1,5 m ja syvyys 0-7 - 0,8 m. Kuopat on kasvillisuuden peitossa; ei huuhtoutumiskerrosta, pohjassa on vettä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.08.2011, lähde Sutigis. Kuopien tarkoitus ja tarkka ikä on epäselvä (ikä todennäköisesti alle 100 vuotta. Pieni matala saareke suoalueen keskellä pienen puron eteläpuolella. Rehevää sekametsää ja aluskasvillisuuta. Maaperä hienoa hiesua. 3 Voimassa 2011-12-20T12:31:37 2485.58496094 206.7593112
arkeologinenkohde_alue.1251 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1251 146643 {142B7095-1E3A-4713-80C8-CB4ED103669D} Kuiva-Kilkka 2 rakkakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 95 ei Kohteessa on kuusi rakkakuoppaa. Kuoppa 1: Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1.6 metriä ja 0.4 metriä syvä. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3414527, 7314576. Kuoppa 2: Kuoppa on Kuoppa 1:stä noin 16 metriä itään. Kuopan koko on sivuilta 1.8 x 1.0 metriä ja syvyys 0.3 metriä. Kuoppa on pohjois-eteläsuuntainen ja sen koordinaatit ovat 3414512, 7314578. Kuoppa 3: Kuoppa on Kuoppa 2:sen koillispuolella, 2.5 metrin päässä. Kuopan halkaisija on 1.5 metriä ja syvyys 0.4 metriä. Välittömästi kuopan itäpuolella on kallio. Kuopan koordinaatit ovat 3414518, 7314582 Kuopista joitain kymmeniä metrejä pohjoiseen on lisää kuoppia. Kuoppa 4: Kuoppa on halkaisijaltaan 1.3 metriä ja 35 senttimetriä syvä. Se on koordinaattipisteessä 3414525, 7314665. Kuoppa 5: Kuoppa on Kuoppa 4:sta 1.5 metriä koilliseen. Se on halkaisijaltaan noin 1.3 metriä ja syvyydeltään 0.4 metriä. Kuopan yli on kaatunut puu, joka on laho. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3414526, 7314670. Kuoppa 6: Kuoppa on Kuoppa 5:sta noin 5 metriä länteen. Se on halkaisijaltaan noin 1.5 metriä ja syvyydeltään 0.4 metriä. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3414533 7314672. Kohde rajautuu aluemaisesti mitattujen koordinaattien osoittamaan kohtaan. Löytyi inventoinnissa. Rakkakuoppia Kuiva-Kilkan korkeimman kohdan kaakkoispuolella oleva, suurempien kivenlohkareiden halkoma pieni rakkakivikko. Sekämetsää, jonka aluskasvillisuudessa on katajaa, sammalta ja jäkälää. Kivikon kivet noin ihmisen pään kokoisia, osin kulmikkaita, osin pyöristyneitä. 3 Voimassa 2013-01-23T14:41:26 1887.37573242 237.27893639
arkeologinenkohde_alue.1252 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1252 146644 {E1473244-3854-4CD1-B9B9-8C21BCBF7948} Lintupirtti 2 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 95 ei Kohteessa on 19 hiilimiilua. Miilujen vallien korkeudet mitattiin vallien sisäpuolelta, jossa maanpinta oli pääosin ulkopuolta tasaisempaa ja 10 - 20 senttimetriä ympäröivää maata korkeammalla. Miilujen halkaisijat mitattiin vallien keskikohdista. Hiilimiilu 1: Miilu on teiden risteyksen välittömässä läheisyydessä. Sen valleista on jäljellä vajaa puolet, risteyksen puoleinen osa on tuhoutunut maan ajossa ja metsäkoneen vanhan ajoaukon takia. Vallin leveys niiltä osin, kun sitä on jäljellä, on noin 2.5 metriä ja korkeus noin 0.7 metriä. Hiilimiilussa kasvaa mäntyjä, jotka ovat iältään noin 50 vuotta Martti Rivinojan arvion mukaan. Vallin keskikohdasta mitattuna hiilimiilun halkaisija on ollut ilmeisesti ainakin 13 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439314, 7341756. Hiilimiilu 2: Miilun vallin leveys on noin 2 metriä, korkeus noin 0.6 metriä. Miilun halkaisija on 13.5 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439300, 7341735 Hiilimiilu 3: Miilun vallin leveys on 2.5 metriä, korkeus 0.6 metriä ja miilun halkaisija 13.5 metriä. Miilu on puoliksi Louhilammentien, sekä tien ojitukseen liittyvien maansiirtotöiden tuhoama. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439335, 7341709. Hiilimiilu 4: Miilun vallin leveys on noin 2 metriä, korkeus noin 0.4 metriä ja halkaisija 10.5 metriä. Miilun luoteispuolella on kuoppia, joista ilmeisesti on otettu maa-ainesta miilujen maavalleihin. Miiluun, sen lounaisreunalle, on kaivettu maakellari (kohde Lintupirtti 3). Kellari on 2.3 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja peräosastaan 1.1 metriä syvä. Kellari on vuorattu hirsillä, joten hiilimiilun maakerrostumat eivät ole näkyvillä. Hiilimiilun koordinaatit miilun keskeltä mitattuina ovat 3439321, 7341696. Miilussa kasvaa iältään noin 50 vuoden ikäistä puustoa. Neljän ensimmäisen hiilimiilun eteläpuolella kulkee molemmilta puolilta ojitettu itä-länsi-suuntainen, vanha tienpohja, joka on mahdollisesti Louhikosken tietä edeltävä tielinjaus. Hiilimiilu 5: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 0.7 metriä ja miilun halkaisija 12 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439266, 7341698 Hiilimiilu 6: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 0.5 metriä ja miilun halkaisija 11 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439282, 7341687. Hiilimiilu 7: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus noin 0.4 metriä ja miilun halkaisija 11 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439293, 7341673 Hiilimiilu 8: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 0.3 metriä ja miilun halkaisija, vallin jäljellä olevien osien perusteella arvioituna, on ollut 10 metriä. Miilun pohjois-koillisosa on tuhoutunut ilmeisesti vanhan tielinjalta pusketun maa-aineksen vuoksi. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439315, 7341664. Hiilimiilu 9: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 75 senttimetriä ja miilun halkaisija 12 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439263, 7341675. Hiilimiilu 10: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 0.6 metriä ja miilun halkaisija 12.5 metriä. Miilun pohjoisvalli on kuuden metrin matkalta yhteinen hiilimiilun numero 9 vallin kanssa. Tällä matkalla vallin leveys on noin 2.7 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439260, 7341667. Hiilimiilu 11: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 0.5 metriä ja miilun halkaisija 12.5 metriä. Miilun ulkopuolella on pitkänomaiset, noin 30 senttimetriä syvät, kuopanteet, joista on ilmeisesti otettu maata hiilimiilun maavalleihin. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439239, 7341685. Hiilimiilu 12: Miilun vallin leveys on 2 metriä, vallin korkeus 0.8 metriä ja miilun halkaisija 13 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439243, 7341653. Hiilimiilu 13: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 0.2 metriä ja miilun halkaisija 12 metriä. Hiilimiilun keskikohta on lähes yhtä korkea, kuin sitä ympäröivä valli. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439223, 7341672 Hiilimiilu 14: Miilun vallin leveys on 1.5 metriä, korkeus 0.3 metriä ja miilun halkaisija 11.5 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439233, 7341658. Miilun keskiosa on kasvavien mättäiden vuoksi korkea. Hiilimiilu 15: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 0.6 metriä ja miilun halkaisija 12.5 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439220, 7341645. Hiilimiilu 16: Miilun vallin leveys on 1.5 metriä, korkeus 0.3 metriä ja miilun halkaisija 12 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439207, 7341656. Miilun mättäitä kasvava keskikohta on miilua ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Hiilimiilu 17: Miilun vallin leveys on noin 2 metriä, korkeus 0.5 metriä ja miilun halkaisija 12.8 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439197, 7341653. Hiilimiilu 18: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 0.6 metriä ja miilun halkaisija 13 metriä. Miilun pohjoispuolella on 6 metriä yhteistä vallia miilun numero 17 kanssa. Tällä matkalla vallin leveys on noin 3.5 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439197, 7341635. Hiilimiilu 19: Miilun vallin leveys on 2 metriä, korkeus 0.5 metriä ja miilun halkaisija 13 metriä. Koordinaatit miilun keskeltä mitattuna ovat 3439175 7341660. Hiilimiilujen 1, 2, 3, 4 ja 8 päällä kasvaa puustoa. Alueen kaakkoisreunassa olevissa miiluissa on kaakkoon päin, matalat, alaspäin kapenevat aukot valleissa. Kohde rajautuu alueena hiilimiilujen levinnän mukaan. Markku Mikkolan ilmoitus. Hiilimiiluja sota-ajalta. Vähäjoen länsipuoli, Poikkilammentien ja Louhilammentien risteyksen lounaispuoli. Alue on osittain mäntyä, kuusta ja koivua kasvavaa sekametsää ja osittain hakattua taimikkoa, joiden kasvatusluokat ovat 30 ja 10. 3 Voimassa 2012-11-30T10:14:51 8268.58129883 526.72084002
arkeologinenkohde_alue.1253 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1253 138530 {E051B21E-61AA-4584-B008-0D93415DBAAA} Lautavaara 3 tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 174 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikainen saksalaistukikohta, jossa on 9 rakennelmaa. Alueella on tuotantorakennuksia, jotka on poltettu. Suurimman rakennuksen nurkissa on betonipilarit. Seinien paikat erottuvat osin kivivalleina, ja lattian alue tasoitettuna maakenttänä. Rakennuksen ympärillä on 4 juoksuhautaa kaikkiin ilmansuuntiin. Alueella on myös suuri kellaria muistuttava rakennuksen pohja, jossa on metrin korkuiset maavallit, ja lattia on kaivettu noin metrin syvyyteen. Yhden rakennuksen päällä on kaksi kuorma-auton koppia, rautasänky, kolmea eri tyyppiä olevia kaminoita, rautasalkkuja ja öljykamiinoita. Lisäksi alueella on kaivoja kuoppia ja tiiliuuni. Uusi tie on tehty vanhan tien päälle. Tien silmukan takana on alkuperäistä tietä jäljellä. Kohteen vierestä kulkee vanha Rovaniemi-Kemijärvi tie, aivan nykyisen tien itäpuolella. Kohteen rakennelmat sijaitsevat noin. 200 x 300 m alueella. Seuraavassa luettelossa on lueteltu rakennelma, sen sijainti, koko ja suunta. Rakennelma x y koko suunta 1 Leipomo 3470400 7391755 70 x 20 NE - SW 2 Juoksuhauta 3470370 7391778 11 x 5 NE - SW 3 Juoksuhauta 3470440 7391780 15 x 6 NE - SW 4 Juoksuhauta 3470349 7391713 18 x 6 NW - SE 5 Rakennus 3470455 7391712 12 x 5 W - E 6 Kellari 3470409 7391618 17 x 12 NE - SW 7 Juoksuhauta 3470456 7391593 18 x 6 NE - SW 8 Pyöreä rakennus 3470430 7391695 halk. 6 - Sijainnit ETRS-TM35FIN 1 7388665 470239 2 7388688 470209 3 7388690 470279 4 7388623 470188 5 7388622 470294 6 7388528 470248 7 7388503 470295 8 7388605 470269 9 7388615 470279 Kohde rajautuu alueena havaittujen rakenteiden ylle. Erilliset rakennelmat on merkitty alakohteina. Sutigis Sodanaikainen saksalainen tukikohta, jossa on mm leipomorakennuksen jäänteet ja tuliasemat juoksuhautoineen tukikohdan laidoilla. Kohde sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa hiekkaisella mäntykankaalla. Rovaniemi - Kemijärvi -tien itäpuolella, kallioleikkauksen pohjoispuolella. 3 Voimassa 2019-01-18T13:51:50 28013.59277344 702.01301624
arkeologinenkohde_alue.1254 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1254 138564 {D073440C-2B56-4146-A045-471F6AEAA9BD} Hietajärvi 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 209 ei Kohteessa on kämpän jäännös ja pystyssä oleva käymälä. Koordinaatit Kämppä jäännös: X 3528312, Y 7487134, Z 209; Käymälä: X 3528324, Y 7487121, Z 209 Kämppä on poltettu. Siitä on jäljellä selkeä 4,7 m x 2,3 m kokoinen etelä-pohjoissuuntainen pohja, jossa on hiiltä, lasikuituvillaa, yksi hiiltynyt pyöröhirsi, hiiltynyt ovenpieli, kaminan osia ja aaltopeltiä. Kämpän kaakkoispuolella 18 m etäisyydellä on kalleellaan oleva käymälä. Käymälä on rankorakenteinen ja siinä on pystylaudoitus. Pohja on 1,1 m leveä ja 1,2 m pitkä ja korkeus on 2 m. Katto on pulpettimallinen lautakatto, jossa on katteena huopaa. Ovimateriaalina on käytetty vaneria. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella kämpän jäännöksen ja käymälän kohdalle ja niiden ympärillä olevalle avoimelle piha-alueelle. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on pieni kämppä ja käymälä. Kämppä on voinut toimia kalakämppänä. Kohde ajoittuu rakennusmateriaalien perusteella aikaisintaan 1960-luvulle. Kohde sijaitsee Hietajärven kaakkoisrannalla, Pikku Hietavaaran loivan lounaisrinteen juurella, 35 m etäisyydelle rannasta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2019-01-18T14:57:55 420.68432617 82.44573318
arkeologinenkohde_alue.1255 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1255 134520 {6B64ADF1-E0E8-4DF1-A051-EAF32FF43462} 1000023418 Katanpää pikkupatteri 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2135 Tykkiasemat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky; 12 Strateginen kulttuuriperintö 3 Historiallinen 37 I maailmansota 0 Ei määritelty 11 Puolustusvoimat ei Tykkipatterissa on neljä avointa betonista valettua tykkiasemaa, joiden mitat ovat 7x8 m. Rintasuojan muodostaa louhittu kallionseinä, joka on sisäpuolelta tasoitettu betonivalulla. Tykkiaseman edessä oleva kallionpinta on valettu betonilla tasaiseksi ja loivasti kaareutuvaksi. Tykkiaseman perustat ovat olleet hirttä ja suurimmaksi osaksi lahonneet. Ampumatarvikekomerot ovat tykkiasemien välissä. Tykkiasemien takana on 3.7 m:n levyinen mukulakivipäällysteinen yhdystie. Tulenjohtopaikka on 3. patterin takana. Se on kallioon louhittu neliömäinen 2.5x2.5 m2:n tila, johon laskeudutaan portaita pitkin. Tulenjohtopaikka on avoin, yläreuna on hiukan tykkiasemien tasoa korkeammalla siten, että sieltä näkee esteettä merelle. Pikkupatterin alapuolella kallionrinteessä on raskaista lohkareista koottu kylmämuurattu muuri rantaa kohti vievän kallionhalkeaman yli. Paikalta (x = 3180663, y = 6736726) on esteetön näköala merelle, ja muurin suojaan mahtuu yksi tai kaksi tähystäjää. Pikkupatterin pohjoispuolella VTS-tutka-antennin juurella on osaksi louhittu, osaksi särmikkäistä lohkareista kylmämuurattu taisteluhauta (x = 3180690 y = 6736809) sekä kylmämuurilla suojattu tuliasema (x = 3180689, y = 6736769). Vuosina 1915-1917 rakennettu tykkipatteri. Runsaan 15 m:n korkuinen rantakallio, josta on ennen männikön kasvua avautunut esteetön näkyvyys merelle. Ilmeisesti lukeutuu mj-rekisterin kohteeseen 1000023418. 3 Voimassa 2021-04-29T10:32:13 13957.17944336 443.23507331
arkeologinenkohde_alue.1256 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1256 134526 {96B854EC-D6E4-460D-88EA-2BCCCD1900A3} 1000023418 Katanpää isopatteri 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2135 Tykkiasemat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky; 12 Strateginen kulttuuriperintö 3 Historiallinen 37 I maailmansota 0 Ei määritelty ei Tykkipatterissa on 4 avointa betonista valettua tykkiasemaa. Rintasuojan muodostaa louhittu kallionseinä, joka on sisäpuolelta tasoitettu betonivalulla ja betonilattialla. Kahta tykkiasemaa on laajennettu louhimalla ja niissä on kaksi 6" Tampella-tykkiä, muut ovat tyhjät.Tykkiasemien takana on 3.7 m:n levyinen mukulakivipäällysteinen yhdystie. Tulenjohtopaikka itäpäässä on valettu korsu, jonka yläosaa suojaa rautalevyistä niitattu kupu. Tien eteläpuolella on kaksi bunkkeria, joihin johtaa kallioon räjäytetyt suojakäytävät. Itäpäässä patteriin johtaa syvä, geologisesti muodostunut orko, jolla on leveyttä runsaat 3 m ja syvyyttä paikoin 4 m. Sen eteläpuolella on 6 särmikkäistä tasakokoisista lohkareista koottua kiviröykkiötä, joissa osa seinämistä on tasasivuisia ja pystysuoriksi kylmämuurattuja. Tykkipatteri, joka rakennettiin 1915 ja oli käytössä vuoteen 1989. 3 Voimassa 2021-04-29T10:34:19 18902.52502441 607.07743904
arkeologinenkohde_alue.1257 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1257 134530 {68E7FF9C-80F3-4B58-9742-422A3701D522} Katanpää Kivimäki louhos 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet; 12 Strateginen kulttuuriperintö 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Katanpään saaren pohjoiskärjen kattava avolouhittu alue. Käsittää louhoksen 134534, piirtokirjotukset 134532 ja 134539, aurinkokellon 134535, tykinalustat 134536 ja 134537, pajan 134546 ja paahuksen 134551. Louhos, jossa louhittiin vankityövoimalla nupukiveä 1931-1940. 3 Voimassa 2021-04-29T10:40:41 58165.02990723 990.55040982
arkeologinenkohde_alue.1258 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1258 136814 {F91CD388-BD66-46FA-84D6-A436652C1DBD} Akanvaara 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 250 ei Kohde koostuu ainakin kolmesta rakennus- ja rakennejäännöksestä. Kämpän rakennukset on purettu ja lähimaastossa on runsaasti levitettyä purkujätettä, mikä tekee arvion rakennuksien alkuperäisestä sijainnista vaikeaksi. Jäännös 1 (x 3557114 y 7453184) koostuu noin 25 x 25 metriä laajasta alueesta, missä on havaittavissa runsaasti purkujätettä. Jätteet koostuvat m.m. hirsistä, lankuista, hormipaloista ja säilykepurkeista. Alueen lounaisosassa on 9 x 6 metrin kokoinen kasamainen keskittymä hirsiä ja lankkuja. Rakennuksen alkuperäistä kokoa tai muotoa ei pysty enää märittämään. Alueella kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3557138 y 7453155) on 0,1 metriä leveistä lankuista rakennettu noin 3,3 metriä leveä ja 1,5 metriä pitkä rakennus. Rakennuksessa on lankuista tehty pulpettikatto. Rakennus on kaatunut eteenpäin niin että oviaukko on maata vasten. Raunion nykyinen korkeus on noin 1,5 metriä. Jäännös 3 (x 3557138 y 7453206) koostuu kahdesta maakuopasta sekä mahdollisesta seinälinjasta 8 x 12 metriä laajalla alueella. Maakuopat ovat neliomuotosia ja noin 3 - 4 metriä leveitä ja 3 - 4 metriä pitkiä. Niiden syyvyys on noin 0,5 metriä ja ne ovat turpeen peittämiä. Mahdollinen seinälinja sijaitsee alueen itäosassa ja koostuu yhdestä lahosta ja suurilta osin turpeen peittämästä hirrestä. Jäännöksen päällä kasvaa koivuja ja leppiä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Metsätyökämppä, joka ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Erkki Karvosen antamien tietojen mukaan kämppä purettiin 1970-luvulla. Todennäköisesti purku tapahtui samoihin aikoihin kun lähiympäristöä aurattiiin, eli 1970-luvun alkupuolella. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän käymälä ja jäännös 3 kämpän kellari- tai jätekuoppa. Havaittu mahdollinen seinälinja kuoppien itäpuolella liittyy todennäköisesti kämpän talliin, jonka Erkki Karvonen muisteli sijainneen siinä lähistöllä. Kohdealue on tasainen sammaleen, ruohon ja varpukasvien peittämä alue, joka sijaitsee lännessä kulkevan metsäautotien ja idässä olevan Vuospajanaapan välillä. Alue on kuiva ja moreenipohjainen ja kohdealueella kasvaa harvakasvuinen koivumetsä. Alueen ympärillä puusto muuttuu mäntyvaltaiseksi. Metsä on kehitysluokaltaan nuorta kasvatusmetsikköä. Alueen etelä-, itä- ja pohjoispuolella maa on aurattu 1970-luvun alkupuolella. 3 Voimassa 2018-12-27T16:20:59 5006.453125 271.35557761
arkeologinenkohde_alue.1259 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1259 136828 {BAAFE8EF-F283-4ABC-8C2C-C2F01354305C} Sankavaara kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 197 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3554315 y 7454915) on 9 x 9 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös, jonka hirret on katkaistu sekä kirveellä että sahalla. Pyöröhirret ovat halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja ja rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joiden lovi on sahattu hirren yläpuolelle. Seinähirret ovat suurilta osin hyvin lahoja ja rikkinäisiä. Rakennuksen seinä on parhaiten säilynyt rakennuksen lounaisnurkassa, jossa on kaksi hirsikertaa jäljellä. Nurkan korkeus on noin 0,7 metriä. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa noin 0,1 paksuja riukuja, joihin on kiinnitetty kattohuopaa. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa tiheä koivumetsikkö. Jäännös 2 (x 3554320 y 7454871) on lähinnä itä-länsisuuntainen 8,5 metriä pitkä ja 7,0 metriä leveä hirsirakennusjäännös, jonka hirret on katkaistu sahalla. Hirret, joista osa on yhdeltä puolelta veistetty suoriksi, ovat halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja ja rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joiden lovi on sahattu hirren yläpuolelle. Seinähirret ovat suurilta osin hyvin lahoja ja rikkinäisiä. Rakennuksen seinä on parhaiten säilynyt rakennuksen koillisnurkassa, jossa on kaksi hirsikertaa jäljellä. Nurkan korkeus on noin 0,7 metriä. Rakennuksen itäosan yli kulkee metsäkoneen ajoura, jonka seurauksena seinät ovat suurilta osin tuhoutuneet. Rakennuksen länsiosassa sijaitsee irtonainen 0,15 metriä leveistä lankuista tehty ovi. Ovi on 1,5 metriä korkea ja 0,85 metriä leveä. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa kuusia ja mäntyjä sekä koivuvesakkoa. Jäännös 3 (x 3554306 y 7454876) on pyöreähkön muotoinen ja pyöreäpohjainen kuoppa, joka on halkaisijaltaan 2,3 metrin kokoinen ja jonka syvyys on 0,6 metriä. Sen ympärillä ei havaittu vallia. Kuopan yli kulkee metsäkoneen ajoura, jonka seurauksena kuoppa on vahingoittunut. Jäännös 4 (x 3554300 y 7454933) on 6 x 6 metrinen hirsirakennusjäännös, jonka hirret on katkaistu sahalla. Seinähirret koostuvat pyöröhirsistä sekä kahdelta puolelta suoristetuista hirsistä, joiden paksuudet ovat 0,2 - 0,3 metriä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joiden lovi on sahattu hirren alapuolelle. Rakennuksen seinä on parhaiten säilynyt kaakkoisnurkassa, missä on havaittavissa 2 hirsikertaa. Kaakkoisnurkan korkeus on 0,6 metriä. Samassa nurkassa sijaitsee myös rakennuksen tulisijan jäännös, joka kostuu luonnonkivistä. Tulisijan röykkiömainen jäännös on 1,6 x 1,3 metrin kokoinen ja 0,6 metriä korkea. Kattorakenteessa on havaittavissa 0,2 metriä leveitä lankkuja, joihin on kiinnitetty kattohuopaa. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuvesakkoa. Jäännös 5 (x 3554340 y 7454930) on lankuista ja riu"uista tehty rakennuksen jäännös. Rakennus on romahtanut ja raunion koko on 3,4 x 2,2 metriä ja korkeus 0,9 metriä. Rakennuksen katto on 2,5 metriä leveä ja on rakennettu riu"uista, joiden päälle on kiinnitetty kattohuopaa. Raunion sisällä on laho ja kaksi-reikäinen isumalauta havaittavissa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusjäännös 1 on luultavasti kämpän talli, rakennusjäännös 2 on luultavasti kämpän päärakennus, rakennusjäännös 4 on kämpän sauna ja rakennusjäännös 5 on kämpän käymälä. Kohde sijaitsee noin 20 metriä itään Utsjokeen valuvasta purosta rämeen ja kuivan maan rajavyöhykkeellä. Maasto nousee hyvin loivasti kaakkoon päin ja alueella kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Maa on kosteahko ja moreenipohjainen. Kohdealueen keskiosassa on pienialainen aukio, missä aluskasvillisuus koostuu ruohosta ja heinästä. Alueen muissa osissa aluskasvilluutta dominoi varpukasvit ja varsinkin mustikka on varsin yleinen. 3 Voimassa 2018-12-28T09:44:21 3682.81884766 250.31260801
arkeologinenkohde_alue.1260 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1260 137887 {E896480B-1ECB-4778-89B4-C304CC3B4CBE} Huppalampi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 198 ei Kohteessa on rakennelma, joka on hevostalli. Tämpän koko on 9 x 9m. Seinät kulkevat lounas-koillinen suuntaisesti. Tallista on 11 hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu kirveellä ja sahalla. Talli on tehty pyöröhirsistä. Katto on tehty niskapuiden päälle leveästä laudasta. Kurkihirsi on kulkenut koillisesta lounaaseen. Kattolaudoissa on runsaasi nauloja, joilla on ilmeisesti naulattu päreet. Koillispäädyn keskellä on ovensija. Lounaspäädyn keskellä on ollut ikkuna. Tulisijoja ei ole havaittavissa. Riiveenä on sammalta. Tallin keskellä kasvaa koivuja, ja ympärillä mäntyjä ja kuusia. Kankaalla on kaksi kaminaa ja vessa. Rakennuksesta koilliseen noin 30m on vessanjäänne. Rakennuksen pohjoispuolella, Lammin-rannalla on kaksi kaminaa. Arvo Keskinarkaus muistaa, että varsinainen kämppä on purettu yli 30 vuotta sitten. Kämppä sijaitsee koodinaatissa x-3457923 y-7348939. Kämpän pitkät sivut ovat kaakko-lounas suuntaiset. Kämpästä on näkyvillä vain turvevalli seinien kohdalla. Keskellä kasvaa haapaa. Vessa sijaitsee pisteessä x-3457967 y-7348964. Vessassa on lautakatto, jonka päällä kattohuopa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten sijainnin ylle. Sutigis Metsätyökämppä, talli ja wc. Kohde sijaitsee Huppalammen itärannalla, hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntyjä ja kuusia. 3 Voimassa 2019-01-09T11:40:18 4617.75073242 290.7125648
arkeologinenkohde_alue.1261 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1261 137890 {779725F4-54D1-4347-9E33-568BB069D0AA} Saunakivalo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 134 ei Kohteessa on kämppä, jonka koko on 12 x 8m. Kämpän pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Kämpän länsiseinän keskivaiheilla on 1 x 2 m kokoinen kiviraunio, joka on 50 cm korkea. Samalla kohtaa idästä länteen kulkee väliseinän paikka. Pohjoisemman huoneen itäreunalla on kellarikuoppa, joka on70 cm. syvä. Etelähuoneen keskellä on samankokoinen kiviraunio. Seinänpaikat erottuvat matalina valleina turvekentässä. Kämpän päällä kasvaa koivuja. Kämpästä 20 m etelään on mahdollisesti toisen kämpän raunio, joka on kuitenkin epäselvä. Kämpän piha-alue rajautuu tiehen lännessä. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien ja pihamaan ylle. Arvo Keskinarkauksen ilmoitus. Kämppä ja siihen liittyvä hevostallin jäänne pihapiireineen. Kohde sijaitsee hiekkatien itäpuolella hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Kämpän ympäristössä on kämpän piha-alue avointa heinäkenttää, jossa kämppien sijat erottuvat nuorta koivua kasvavina alueina. 3 Voimassa 2011-10-20T09:59:48 773.31005859 112.71416876
arkeologinenkohde_alue.1262 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1262 137897 {D6EFB603-014E-44CC-97D6-0CA2CE74658D} Jäkäläkangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 135 ei Kohteessa on apulannan kylvöön käytetty lentokenttä, jonka pituus on noin 470m. Leveys noin 40m. Kentän keskeltä kulkee nykyisin metsäautotie. Kentän reunoilla näkyy pillarilla pusketut maavallit. Kohde rajautuu aluemaisesti lentokentän ylle. Arvo Keskinarkauksen ilmoitus. Apulannan kylvöön käytetty lentokenttä. Kohde sijaitsee Jäkäläkankaan tasaisella hiekkamaalla, jossa kasvaa kuivahko kangasmetsä, valtalajina mänty ja aluskasvillisuutena kanerva ja jäkälä. 3 Voimassa 2011-10-20T10:42:46 25012.08642578 1067.22264225
arkeologinenkohde_alue.1263 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1263 137899 {5AF9D933-C05D-4D8E-9BBB-E40968D79ABA} Mykänmaa rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 145 ei Kohteesta on jäljellä rakennuksen betoninen kivijalka, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennus on ollut kooltaan 12 x 8 m. Eteläseinän keskellä on betoniporras, joka koko on 3 x 1,5 m. Rakennelman päällä on metsähallituksen laavu ja puuvaja. Kohteen ympärillä piha-alue erottuu nurmikenttänä. Kohteessa on ollut metsähallituksen virkatalo. Rakennuksessa on asunut metsäteknikko Viljo Vahtola. Pihapiirin eteläreunasta kulkee valaistu pururata. Pihapiirin reunassa kasvaa sembramäntyjä. Pihan eteläreunassa on lipputangonjalka. Rakennuksesta länteen pururadan varressa on saunan kivijalka, jonka koko on 8 x 7 m. Kivijalan vieressä on harmaita kattotiiliä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten ja pihamaan ylle. Arvo Keskinarkauksen ilmoitus. Metsähallituksen vanhan virkatalon rauniot. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Rakennuksen ympärillä on vanha pihamaa, jossa kasvaa sembramäntyjä ja maassa on ruohokenttä. 3 Voimassa 2011-10-20T10:56:13 3992.25708008 270.47129585
arkeologinenkohde_alue.1264 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1264 137908 {8B3C101B-385D-4CD0-AC8E-FAB24852FC71} 1000019158 Porkanautio työ- ja asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 177 ei Varhaismmat merkinnät kohteesta ovat muinaisjäännösrekisterissä, jossa todetaan ettei rakennuksenpohjaa ei ole onnistuttu paikallistamaan. 1800-luvun puolivälin pitäjänkartastossa paikan nimenä on Porkannurmi eikä sinne ole merkitty peltoja tai rakennuksia vaan se on jo silloin ollut autiona. Mustosen mukaan alueelta paikannettiin röykkiöitä ja mahdollinen rakennuksen pohja tarkastuksessa 2011. Tällöin myös Kainuun museossa tehtyä rajausta hieman tarkennettiin. Riikka Mustosen tarkastuksessa Porkanautioon on merkitty yhteensä yhdeksän pistettä. Näistä kuusi dokumentoitiin peltoraunioina tarkastuksessa 2015. Loput kolme olivat kuopiksi merkittyjä, joita ei sen kummemmin noteerattu vuoden 2015 inventoinnissa, sillä niiden merkitys ei täysin avautunut paikanpäällä. Yhdeksäs Mustosen piste on "mahdollinen rakennuksenpohja". Tällaista ei mitenkään kyetty havaitsemaan. Mikäli rakennuksenpohja jossain olisi, näkyisi se todennäköisesti ainoastaan palaneiden kivien kasana, mutta kaikki dokumentoidut rauniot olivat selkeästi peltoraunioita. Vuoden 2015 inventoinnissa dokumentoidut röykkiöt rajautuvat selvästi Mustosen rajaamalle alueelle, joka on ehdottomasti kurantimpi kuin muinaisjäännösrekisterin rajaus, joka ulottuu aivan liian etelään. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kiviröykkiö 7082484 605271 Kuoppa 7082507 605258 Mahdollinen rakennus 7082503 605252 Kuoppa 7082470 605273 Kiviröykkiö 7082449 605321 Kiviröykkiö 7082444 605314 Kiviröykkiö 7082438 605331 Kiviröykkiö 7082429 605312 Kiviröykkiö 7082420 605301 Kiviröykkiö 7082419 605359 Vanha peltoalue erottuu kasvillisuuden ja suhteellisen kivettömyyden perusteella aika selvästi maastossa. Paikalla kasvaa hyvinkin 150-vuotias kuusikko, maa on suhteellisen tasainen ja sammalpeitteinen. Porkanaution aluerajaus on Riikka Mustosen tekemä 2011. Hän on tuolloin rekisteröinyt yhdeksän pistettä, joiden pohjalta alue on rajattu ja samalla korjattu aiempaa liian eteläistä rajausta. Aiemman rajauksen eteläosa sijoittuu rannan tuntumassa kosteaan sekametsään, joka ei vaikuta vanhalta pellon pohjalta eikä siellä myöskään ole peltoraunioita. Kesän 2015 inventoinnissa dokumentoidut peltorauniot sijoittuvat Mustosen aluerajauksen sisälle. Tätä aluerajausta ei ole syytä muuttaa. Kohteen on alunpitäen löytänyt Kainuun museon arkeologi Esa Suominen. Hän tiedusteli tuolloin paikalla tehtävistä hakkuista, minkä seurauksena arkeologi Riikka Mustonen teki tarkastuskäynnin paikalle 12.10.2011 yhdessä alueen suunnittelijan kanssa. Sotkamon talousmetsien kulttuuriperintöinventointi toi uudemman kerran arkeologin paikalle sateisena tiistaina 30.6.2015.Tiedot alueesta olivat hieman ristiriitaiset: Muinaisjäännösrekisterissä kohteen (Porkanautio 1000019158) aluerajaus on hieman eteläisempi kuin Mustosen Reiskaan kirjaama. Lisäksi Mustonen viittaa mahdolliseen rakennuksenpohjaan. Siitä on peräti pistetietokin, mutta ei halaistuakaan kuvauksen sanaa.Paikalle mentiin ennen muuta tarkastamaan aluerajaus sekä tutkimaan mahdollinen rakennuksenpohja. Porkanautio on autioitunut viimeistään 1800-luvun puoliväliin mennessä. Paikalla on ollut ainakin pelto, rakennuksen jäännöksiä ei ole kyetty paikallistamaan. Vaikka tämänikäisestä rakennusjäännöksestä on yleensä enää nähtävillä vain uunin kiuas, ei Porkanaution röykkiöistä yksikään vaikuta sellaiselta. Raunioiden kivet ovat palamattomia. Rakennuksen paikkaa etsiskeltiin vanhan pellon pohjoispuoliselta mäeltä. Se on kuitenkin kovin kivikkoinen tarkoitukseen. Lisäksi metsäkuvio on joku aika sitten hakattu, laikutettu ja istutettu männylle, joten havainnointimahdollisuudet eivät olleet kovin otolliset. Mustonen toteaa, että kyseessä on vanha kaskiasuinpaikka.Jos paikalla on ollut asumus, on raivattu pelto voinut hyvinkin olla pihapiirin jatkuvassa viljelyssä oleva alue. Kaskea on kyllä seudulla poltettu, mistä tänäkin päivänä näkyy jälkiä: Matkalla maantieltä Porkanautioon havaittiin useamman mäen rinteessä jo ammoin nysäksi poltettujen puidenrunkojen kantoja. Porkanautio sijaitsee aivan Sotkamon kaakkoisnurkassa Porkkajärven itärannalla. Matkaa Kuhmo-Valtimo -tieltä on vanhalle pellolle ja mahdolliselle talon paikalle vajaat 1.5 km. Porkkajärven itärantaa lukuunottamatta rajoittuu koko järvi Hiidenportin kansallispuistoon. Vanhan asumuksen ympäristö on kumpuilevien mäkien ja soiden mosaiikkia. Alue, jolla röykkiöt sijaitsevat, poikkeaa kasvillisuudeltaan selvästi ympäröivästä metsäkuviosta. Alue on vanhaa kuusikkoa, jonka vanhimmat puut ovat ainakin 150-vuotiaita. Kuusten lisäksi kasvaa paikalla myös vanhoja koivuja. Aluskasvillisuus on sammalta, näkyvyys hyvä ja maaperä kosteaa. Röykkiöalueen ulkopuolella puusto on nuorempaa sekametsää, rantakaistale hyvinkin kosteaa. Porkanaution pohjoispuolella on mäennyppylä, Porkkaniemi, joka on kivikkoinen ja lohkareinen. Metsäkuvio on joku aika sitten hakattu ja laikutettu. Kuviolla kasvaa parivuotias männyntaimikko. 3 Voimassa 2015-06-30T19:43:27 8452.77124023 395.45158554
arkeologinenkohde_alue.1265 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1265 137628 {7A47E626-46C9-4017-9B0B-2E4A6242FB1D} Korkea-Jehkas Tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohteen muodostavat Korkea-Jehkasin kivikkoisella huipulla sijaitsevat toisen maailmasodan aikaisen saksalaisen tukikohdan jäännökset. Kohde koostuu kivivallilla suojatusta teltanpaikasta ja yhdestätoista kivistä ladotusta ampumapesäkkeestä. Ampumapesäkkeet muodostavat siilipuolustusasemat tunturin huipulta kaikkiin suuntiin. Ampuma-ala on määritelty sen mukaan, miltä suunnilta ampumapesäke tarjoaa eniten suojaa, millä suunnilla pesäkkeen kiveyksessä on mahdollisesti aukko ampumista varten ja mikä alue puolustuksellisesti maastonmuotojen perusteella vaikuttaa todennäköisimmältä ampumasuunnalta. Korkea-Jehkasilta tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Teltanpaikka Koordinaatit: X 7679445 / Y 3254802 Halkaisijaltaan kuusimetrinen teltanpaikka, jonka suojaksi on ladottu kivivalli. Kivivalliin käytettyjen kivien halkaisija on noin 20 cm - 30 cm, useimmat kivistä ovat laattamaisia, ja joukossa on muutamia kookkaampiakin kiviä. Vallin paksuus on vajaan metrin ja korkeus noin 0,5 m. Enimmillään vallissa on neljä kivikertaa. Teltanpaikan sisällä on kattohuoparulla. Teltanpaikan kaakkoispuolella, heti kivivallin ulkopuolella, on nelikulmainen, ulkomitoiltaan noin 0,8 m x 0,8 m laajuinen ja noin 0,5 m korkea komeromainen kivilatomus, joka on katettu muutamalla laattamaisella kivellä, ja jonka sisälle muodostuu halkaisijaltaan noin 0,4 m laajuinen tila. Ampumapesäke 1 Koordinaatit: X 7679439 / Y 3254804 Sijaitsee noin kolme metriä teltanpaikan reunalta eteläkaakkoon. Nelikulmainen, luoteissivu avoin, koko noin 2,0 m x 2,0 m, korkeus enimmillään noin metrin. Kivien halkaisija 20 cm - 50 cm, useat laattamaisia, kivikertoja enimmillään seitsemän. Ampuma-ala kaakosta länteen. Ampumapesäke 2 Koodinaatit: X 7679442 / Y 3254790 Sijaitsee noin kymmenen metriä teltanpaikasta lounaaseen. Nelikulmainen, koillissivu avoin, koko noin 2,0 x 2,0 m, korkeus noin 0,3 metriä. Kivien halkaisija 20-40 cm, yhdestä kahteen kivikertaa. Ampuma-ala eteläkaakosta lounaaseen. Ampumapesäke 3 Koordinaatit: X 7679596 / Y 3254728 Pyöreähkö, kaakkoissivu avoin, halkaisija noin kaksi metriä, korkeus noin puoli metriä. Kivien halkaisija 25-60 cm, useimmat laattamaisia, kivikertoja enimmillään kuusi. Laaja ampuma-ala etelästä lännen kautta pohjoiseen, ensisijainen ampumasuunta luoteeseen. Ampumapesäke 4 Koordinaatit: X 7679514 / Y 3254738 Pyöreähkö, koillissivu avoin, halkaisija noin kaksi metriä, korkeus noin puoli metriä. Kivien halkaisija 20-30 cm, osa laattamaisia, kivikertoja enimmillään kolme. Ampuma-ala etelästä länteen. Ampumapesäke 5 Koordinaatit: X 7679571 / Y 3254775 Nelikulmainen, eteläsivu avoin, koko noin 2,0 x 2,0 m, korkeus alle puoli metriä. Kivien halkaisija 25-60 cm, useimmat laattamaisia, kivikertoja enimmillään neljä. Ampuma-ala luoteesta koilliseen. Ampumapesäke 6 Koordinaatit: X 7679618 / Y 3254826 Pyöreähkö, koillissivu avoin, halkaisija noin kaksi metriä, korkeus alle puoli metriä. Kivien halkaisija 20-40 cm, kivikertoja yhdestä kolmeen. Ampuma-ala luoteesta koilliseen. Ampumapesäke 7 Koordinaatit: X 7679594 / Y 3254852 U-kirjaimen muotoinen, eteläsivu avoin, koko noin 2,5 x 2,0 m, korkeus noin puoli metriä. Kivien halkaisija 20-40 cm, kivikertoja enimmillään kolme. Ampuma-ala luoteesta koilliseen. Ampumapesäke 8 Koordinaatit: X 7679536 / Y 3254887 U-kirjaimen muotoinen, eteläsivu avoin, koko noin 2,5 x 2,0 m, korkeus noin puoli metriä. Kivien halkaisija 25-40 cm, kivikertoja enimmillään kolme. Ampuma-ala pohjoisesta itään. Ampumapesäke 9 Koordinaatit: X 7679466 / Y 3254890 Puoliympyrä, eteläsivu avoin, halkaisija noin kaksi metriä, korkeus noin puoli metriä. Kivien halkaisija 20-60 cm, kivikertoja enimmillään kolme. Vallissa hyödynnetty myös paikalla olevaa kookkaampaa maakiveä. Ampuma-ala pohjoisesta kaakkoon. Ampumapesäke 10 Koordinaatit: X 7679414 / 3254873 Nelikulmainen, pohjoissivu avoin, koko noin 1,5 x 1,5 m, korkeus noin 0,4 m. Kivien halkaisija 30-50 cm, kivikertoja enimmillään kolme, osittain sortunut. Ampuma-ala kaakosta lounaaseen. Ampumapesäke 11 Koordinaatit: X 7679420 / Y3254793 Puoliympyrä, luoteissivu avoin, halkaisija noin kaksi metriä, korkeus noin puoli metriä. Kivien halkaisija 20-40 cm, kivikertoja enimmillään neljä. Ampuma-ala kaakosta lounaaseen. Pesäkkeessä on muutamia ruostuneita säilyketölkkejä. Kohde rajautuu Korkea-Jehkasin huipulle, ampumapesäkkeiden muodostaman kehän sisälle. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditussa saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavassa piirroksessa ja majoitusrakennelmista tehdyssä luettelossa ei Korkea-Jehkasin laelta mainita puolustusvarustuksia. Iso-Jehkasin päällä olevat asemat, samoin kuin osa Jehkas-tunturien välissä sijaitsevista, löytyvät puolestaan kyseisistä asiakirjoista varsin paikkansapitävästi. Korkea-Jehkasin päällä sijaitsevat tukikohdan jäännökset muodostavat erittäin hyvin säilyneen ja myös visuaalisesti viehättävän sotahistoriallisen kohdekokonaisuuden, jonka säilyminen nykytilassaan tulee pyrkiä turvaamaan. Kohde sijaitsee Korkea-Jehkasin huipulla, puuttomalla kivikkoisella tunturipaljakalla. Paikalta on laaja näköala kaikkiin ilmansuuntiin. 3 Voimassa 2011-10-14T14:05:20 44617.72460938 773.39129142
arkeologinenkohde_alue.1266 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1266 137630 {2490C91A-5CDC-434C-ACE2-5C17179B7944} 1000020823 Salmivaara 4 Tukikohta 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 545 540 ei Kohde on melko laaja-alainen, useista erillisistä jäännöksistä koostuva tukikohta, joka lienee toiminut lähinnä majoitusalueena. Osa majoitusrakennelmista on ilmeisesti ollut vanerista rakennettuja telttoja, osa todennäköisemmin parakkimaisia rakennuksia. Rakennelmien jäännösten läheisyydessä on rikkonaisia kaminoita, peltisiä savupiippujen kappaleita, ruostuneita säilyketölkkejä, lasinsirpaleita, pellinkappaleita ja muuta sotahistoriallista esineistöä. Salmivaaralta tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Parakin jäännös 1 Koordinaatit: X 7670372 / Y 3255371 Salmivaaran itäisimmän huipun rinteeseen terassoidulla tasanteella, itäkoillinen-länsilounassuuntainen, suorakaiteen muotoinen rakennuksen jäännös, kooltaan noin 7 x 4 m. Sijaitsee vaaralle nousevan retkeilypolun varrella, polun itäpuolella. Seinistä jäljellä vajaa yksi hirsikerta. Lattia-alalla ilmeisesti lattianiskat, jotka jakavat lattia-alan poikittaisesti viiteen tasalevyiseen vyöhykkeeseen. Oviaukko on ollut rakennuksen länsilounaisen päädyn pohjoispäässä. Rakennuksen pohjan pohjoispuoliskon keskivaiheilla, pohjoisseinästä vajaan metrin etäisyydellä, on pyöreä, halkaisijaltaan noin 70 cm laajuinen kehämäinen tulisijakiveys, joka voi olla rakennuksen jäännöstä nuorempikin. Rakennus on ilmeisesti jossakin vaiheessa ainakin osittain purettu, palojälkiä rakenteissa ei ole. Esineistöä: peltisiä savupiipun kappaleita, ilmeisesti kaminan päällyslevy, ruostuneita säilyketölkkejä, pieniä kattohuovan kappaleita. Parakin jäännös 2 Koordinaatit: X 7670513 / Y 3255177 Edellistä alakohdetta selvästi alempana Salmivaaran itäisimmälle huipulle nousevalla rinteellä, lähellä suon reunaa. Itäkaakko-länsiluode-suuntaisen rakennuksen jäännös, koko noin 5 x 4 m. Tuhoutunut palamalla. Rakennuksessa vaikuttaa olleen kaksi ikkunaa, joissa on ollut teräsverkkovahvisteinen lasi. Kyseistä lasia on rakennuksen jäännösten itäpäädyn pohjoispuoliskon alueella, samoin eteläsivun keskivaiheilla. Muita yksityiskohtia paikalla sijainneesta rakennuksesta ei jäännösten perusteella pystynyt päättelemään. Esineistöä: peltisen savupiipun kappaleita, mahdollisesti kaminan peltien kappaleita, lasipullon sirpaleita, mahdollisesti jonkin panssaroidun ajoneuvon panssarilevyn kappale. Parakin jäännöksen ja sen läheisyydessä mahdollisesti sijainneen toisen rakennuksen välisellä alueella ovat lisäksi kahden kaminan jäännökset, piipunhattu sekä muita pienehköjä pellinkappaleita. Parakin jäännös 3 Koordinaatit: X 7670425 / Y 3255127 Pohjois-etelä-suuntainen, noin 4 x 5 m laajuinen alue, jolta kivet on pääosin raivattu pois, Salmivaaran keskimmäisen ja itäisimmän huipun välillä olevan suoalueen länsipuolella. Alueen pohjoispäässä on kahdensadan litran öljytynnyristä valmistettu kamina. Lisäksi paikalla on peltisiä savupiipun kappaleita ja ruostuneita säilyketölkkejä. Tunturikoivun oksaan alueen vierelle on ripustettu saksalaisen sotilaskypärän sisävuorin alumiininen vanne, leimojen mukaan vuonna 1939 Braunschweigissa valmistettu. Muutaman metrin päässä alueelta länteen on ollut kasa koivurankoja, ja noin neljäkymmentä metriä pohjoiseen on suolla rikkonainen kamina, peltisiä savupiipun kappaleita sekä peltinen piipunhattu. Rakennuksen jäännös (?) Koordinaatit: X 7670505 / Y 3255197 Halkaisijaltaan noin nelimetrisellä alueella, lähellä parakin jäännös 2:ta, on sekalaisia puunkappaleita, lähinnä lankkujen ja lautojen pätkiä, sekä peltinen piipunhattu. Lisäksi muutaman metrin päässä kaksi noin 1 x 2 m kokoista aaltopellin kappaletta sekä ruostuneita säilyketölkkejä ja rautalankaa. Paikalla on ilmeisesti sijainnut jonkinlainen majoitusrakennelma, jonka muoto ja koko eivät jäljellä olevista jäännöksistä enää ole pääteltävissä. Teltanpaikka Koordinaatit: X 7670524 / Y 3255149 Pyöreä tasanne suon pohjoislaidalla, halkaisija noin kuusi metriä. Noin kuusi metriä tasanteen reunalta lounaaseen virtaa suolta pohjoiseen laskeva puro. Tasanteen keskellä jäännökset sementistä valetusta lämmityslaitteesta, etäisesti pönttöuunia muistuttavasta, lisäksi puuhellan päällyslevy sekä hellanlevyn renkaita. Lähistöllä myös peltisiä savupiipun kappaleita, runsaslukuisia ruostuneita säilyketölkkejä sekä mahdollisesti jonkin panssaroidun ajoneuvon panssarilevyn kappale. Ilmeisimmin kyseessä on vaneri-teltan paikka, ja telttaa on poikkeuksellisesti lämmitetty uunimaisella lämmityslaitteella. Kehämäinen kivetty pyöreä tulisija Koordinaatit: X 7670464 / Y 3255247 Parakin jäännös 1:n ja kohteen muiden rakennelmien jäännösten välisellä rinteellä, suuren siirtolohkareen vieressä, on kehämäinen tulisija, jonka halkaisija on noin 70 cm. Tulisijakiveys on ladottu kivistä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 15-20 cm. Kaikkiaan kohde muodostaa melko laajan kokonaisuuden, mutta yksittäisten alakohteiden voidaan kuitenkin katsoa rajautuvan useiksi erillisiksi pesäkkeiksi. Kukin alakohde rajautuu halkaisijaltaan enimmillään noin kymmenmetriselle alueelle. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavasta piirroksesta ja majoitusrakennelmista tehdystä luettelosta voidaan todeta Salmivaaralla sijainneen kuusi teltanpaikkaa, piikkilankaesteitä sekä teltanpaikkojen läheisyyteen sijoittuneita lähipuolustusasemia. Rakenteet ovat piirroksen mukaan sijainneet vaaran keskimmäisellä huipulla sekä keskimmäisen ja itäisimmän huipun välillä alavammassa maastossa (alueet C11 ja C12). Vuonna 2010 Pirjo Rautiainen on dokumentoinut Salmivaaran keskimmäiseltä huipulta yksittäisen tähystyspaikan, kohteen Salmivaara 3. Paikalla vaikuttaa olleen useiden majoitusrakennelmien muodostama tukikohtakokonaisuus, jossa on ollut lähinnä melko pitkäkestoiseen käyttöön tarkoitettuja parakkimaisia rakennuksia, mutta myös vaneritelttoja. Useimmat rakennukset ovat kuitenkin olleet kooltaan pieniä, minkä perusteella kyseessä tuskin on ollut tavanomainen miehistön majoitusalue. Ilmeisesti ainakin osa rakennuksista on alueelta vetäytymisen yhteydessä tuhottu polttamalla. Salmivaaralla sijaitsevat puolustusvarustuksien ja majoitusrakennelmien jäännökset ovat tunturi-koivikossa vaaran rinteellä sekä vaaran keskimmäisen ja itäisimmän huipun välillä olevan avoimen, alavamman suoalueen reunamilla. Jäännöksistä itäisin sijaitsee Salmivaaran itäisimmälle huipulle johtavan retkeilypolun varrella, polun itäpuolella, muut jäännökset sijaitsevat lännempänä. Aiemmin dokumentoitu tähystyspaikka Salmivaara 3 on avoimella paikalla vaaran keskimmäisellä huipulla, majoitusrakennelmien länsipuolella. 3 Voimassa 2011-10-14T14:39:05 13472.87695312 443.64373797
arkeologinenkohde_alue.1267 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1267 137632 {25CDF257-50C7-4BEC-B4F4-0DFE3A937D9C} 1000020828 Jiehkkásnjoaskkejávri Teltanpaikkoja, suojavalleja 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2199 Muu sotahistoriallinen kohde 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 825 806 ei Kohteen muodostavat kaksi teltanpaikkaa ja kaksi kivistä ladottua suojavallia. Teltanpaikat ja pohjoisempi suojavalli sijaitsevat melko tiiviinä ryhmänä noin sadan metrin päässä Jiehkkášnjoaskke-jávrin etelärannasta, eteläisempi suojavalli on hieman korkeammalla puron varrella, edellisistä noin kaksisataa metriä eteläkaakkoon. Jiehkkášnjoaskkejávriin etelästä laskevan puron varrelta tavattujen sotahistoriallisten kohteiden sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Teltanpaikka 1 Koordinaatit: X 7678072 / Y 3255782 Halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, joka on reunustettu kivikehällä. Kivet miehennostannaisia, halkaisijaltaan noin 20-50 cm. Tasanteen keskellä on muutamia kiviä, jotka ovat ilmeisesti toimineet kaminan alustana. Esineistöä: säilyketölkkejä, rautalankaa. Teltanpaikka 2 Koordinaatit: X 7678057 / Y 3255786 Halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, joka on reunustettu kivikehällä. Kivet miehennostannaisia, halkaisijaltaan noin 20-50 cm. Oli kohdetta tarkastettaessa vielä pääosin lumen peitossa. Teltanpaikan vierellä havaittiin kivihiiltä. Esineistöä: lasipullojen sirpaleita, säilyketölkkejä. Suojavalli 1 Koordinaatit: X 7678041 / Y 3255790 Nelikulmainen, avoin itäkoillinen-länsilounassuuntainen, avoin länsilounaaseen. Ladottu halkaisijaltaan noin 15-35 cm kokoisista kivistä, kivivallit noin metrin paksuiset ja noin 1,2 m korkeat, alkujaan olleet ilmeisesti korkeudeltaan noin 1,5 m. Kivivallien rajaaman sisätilan laajuus on noin 3,0 x 3,0 m. Esineistöä: lapion terä, lasipullojen sirpaleita, rautalankaa, säilyketölkkejä. Suojavalli 2 / rakennuksen jäännös Koordinaatit: X 7677837 / Y 3255898 Osittain sortunut kivivalli, joka sijaitsee puron itäpuolella, aivan puron vieressä, puron suuntaisesti. Vallin korkeus on ollut noin 1,4 m ja paksuus lähes metrin. Se on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 cm kokoisista kivistä, joista monet ovat muodoltaan laattamaisia. Valli vaikuttaa muodostaneen kaksi luode-kaakko-suuntaista huonetilaa, joista luoteisemman koko on ollut noin 5 m x 3 m ja kaakkoisemman koko noin 3 m x 3 m. Puron puoleinen osa rakennetta on sortunut lähes täysin. Kulku huoneisiin vaikuttaa olleen rakenteen luoteispäästä. Rakenne on voinut olla katettu, vaikkei katemateriaalia enää tavattukaan. Esineistöä: justeerin terä, lapion terä, valurautaisia puuhellan päällyslevyn renkaita, maihinnousukengän jäännökset, keraamisen pullon sirpaleita, lasipullojen sirpaleita, kiväärin hylsy, pultteja, rautalankaa. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön kahdeksi alueeksi, joista eteläisempi rajoittuu suojavalli 2:n rakenteisiin. Pohjoisempi alue on pitkänomainen ja kooltaan noin 40 x 10 m. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavasta piirroksesta ja majoitusrakennelmista tehdystä luettelosta käy ilmi, että Jehkas-tunturien välillä Veajetgohpin alueella ovat sijainneet korsu ja teltanpaikka sekä niitä ympäröineet lähipuolustusasemat (alue B4). Kyseiseltä alueelta, Jiehkkášnjoaskkejávrin pohjoispuolelta, todettiin kesällä 2011 laajan tukikohdan jäännökset (kohde Veajetgohpi). Järven eteläpuolelle ei edellä mainitussa piirroksessa ollut saksalaisten asemia merkitty. Kohteesta tavatut rakenteet liittyvät selvästi toisen maailmansodan aikaiseen saksalaistoimintaan alueella. Kohteen pohjoisimmat rakenteet ovat näköetäisyydellä Veajetgohpin tukikohdasta ja ovat voineet olla toiminnallisesti siihen läheisesti liittyviä. Suojavalli 2 on rakenteena alueen muiden sotahistoriallisten jäännösten joukossa epätavallinen, ja sen yhteydestä tavatut löydöt ovat melko monipuoliset. Rakenteen käyttötarkoitus jää kuitenkin tuntemattomaksi. Kohde sijaitsee Iso-Jehkaksen luoteisrinteeltä alkunsa saavan, Jiehkkášnjoaskkejávriin etelästä laskevan puron varrella. Alue on avointa, puutonta, melko kivikkoista paljakkaa. Jiehkkášnjoaskkejávrin pohjois-puolella sijaitsee kohde Veajetgohpi, saksalaisen tukikohdan jäännökset. 3 Voimassa 2011-10-26T08:40:41 8350.9197998 625.51590724
arkeologinenkohde_alue.1268 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1268 137633 {EA312A3E-6D90-4F41-B587-70C22783338D} 1000020829 Veajetgohpi Tukikohta 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 817 800 ei Kohde on toisen maailmansodan aikainen saksalainen tukikohta, joka muodostuu kallioon louhittujen hirsirakenteisten korsujen räjäytetyistä ja / tai poltetuista jäännöksistä, parakin jäännöksistä, teltan-paikoista ja ampumapesäkkeistä sekä lukuisista muista vähäisemmistä rakenteista, jotka ovat liittyneet tukikohdan toimintaan. Ensisijainen hyökkäysten torjuntasuunta tukikohdalla vaikuttaa ampuma-pesäkkeiden suuntautuneisuudesta päätellen olleen etelästä länteen. Kiinteiden rakenteiden jäännösten lisäksi alueella on runsaasti sotahistoriallista esineistöä. Jäännösten monilukuisuuden vuoksi tarkastus-käynnillä alueen dokumentointiin käytettävissä olleen ajan puitteissa ei ollut mahdollista kuvailla tukikohtaa yksityiskohtaisesti. Ainoastaan merkittävimpien rakenteiden sijaintitiedot kirjattiin. Veajetgohpin alueelta tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot Parakin jäännös Koordinaatit: X 7678674 / Y 3255758 Korsun jäännös 1 Koordinaatit: X 7678640 / Y 3255695 Korsun jäännös 2 Koordinaatit: X 7678651 / Y 3255664 Teltanpaikka 1 Koordinaatit: X 7678770 / Y 3255805 Teltanpaikka 2 Koordinaatit: X 7678673 / Y 3255733 Teltanpaikka 3 Koordinaatit: X 7678661 / Y 3255682 Ampumapesäke 1 Koordinaatit: X 7678814 / Y 3255817 Ampumapesäke 2 Koordinaatit: X 7678743 / Y 3255796 Ampumapesäke 3 Koordinaatit: X 7678638 / Y 3255735 Ampumapesäke 4 Koordinaatit: X 7678633 / Y 3255728 Ampumapesäke 5 Koordinaatit: X 7678624 / Y 3255705 Ampumapesäke 6 Koordinaatit: X 7678619 / Y 3255697 Ampumapesäke 7 Koordinaatit: X 7678618 / Y 3255683 Ampumapesäke 8 Koordinaatit: X 7678619 / Y 3255660 Ampumapesäke 9 Koordinaatit: X 7678619 / Y 3255648 Kohde kattaa melko laajan alueen Jehkas-tunturien välisessä laaksossa Jiehkkášnjoaskkejávrin pohjois-puolella. Kohteen keskeiset osat rajautuvat paikallistettujen rakenteiden väliselle alueelle. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavasta piirroksesta ja majoitusrakennelmista tehdystä luettelosta käy ilmi, että Jehkas-tunturien välillä Veajetgohpin alueella ovat sijainneet korsu ja teltanpaikka sekä niitä ympäröineet lähipuolustusasemat (alue B4). Veajetgohpin alueella sijainnut tukikohta vaikuttaa olleen aktiivisesti käytetty ja alueen useat majoitus-rakennelmien jäännökset viittaavat sen olleen vahvasti miehitetty. Tukikohdan jäännökset ovat varsin hyvin säilyneet, ja kohteen kattava kartoitus ja sekä rakenteiden että alueella olevan melko runsaan sotahistoriallisen esineistön dokumentointi olisi suositeltavaa. Kohde sijaitsee puuttomalla paljakalla, lähellä Norjan rajaa, Veajetgohpin alueella, Korkea-Jehkasin ja Iso-Jehkasin välillä olevan Jiehkkášnjoaskkejávrin pohjoispuolella. Alue on karua, kumpuilevaa ja kivistä, ja aluskasvillisuus on hyvin vähäistä. 3 Voimassa 2011-10-14T14:53:39 14368.0826416 655.07894383
arkeologinenkohde_alue.1269 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1269 137634 {FA79A776-0C05-47C4-90CB-F28DFACF4364} Sánajohka Tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde on pieni saksalaisten tukikohta, joka koostuu kahden majoitusrakennelman jäännöksistä. Ilmeisesti kyseessä ovat olleet 8-kulmaiset vaneriteltat. Rakenteet lienee osittain purettu ja jäljelle jääneiltä osiltaan ne ovat lahonneet paikalleen. Palojälkiä rakenteissa ei ole. Teltanpaikkojen luota noin kolmekymmentä metriä luoteeseen päin sijaitsee pieni lampi. Kohteesta Sánajohka tavattujen sotahistoriallisten jäännösten sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Teltanpaikka 1 Koordinaatit: X 7672441 / Y 3255309 Kahdeksankulmaisen rakennelman jäännös, todennäköisesti vaneriteltan paikka, halkaisijaltaan noin viisi metriä, lattia-ala kaakkoisreunaltaan upotettu moreeniharjanteen rinteeseen. Lattia-ala on myös raivattu ympäristöään vähäkivisemmäksi, poistetut kivet ovat rakenteiden jäännösten vierellä. Rakennelmassa vaikuttaa olleen matala hirsiperusta, ilmeisesti vain yksi hirsikerta. Lattia-alan jakavat sektoreihin maahan romahtaneet noin kolmimetriset kattoruoteet, jotka ovat neljätuumaista lankkua. Rakenne on ollut kasattu vankoilla kuusituumaisilla pulteilla. Oviaukko vaikuttaa olleen kohti etelälounasta, josta suunnasta muutaman metrin päässä teltanpaikasta aukeaa näkymä kohti Kilpisjärven kylää ja Salmivaaraa. Keskellä lattia-alaa on laattamainen kivi, joka lienee toiminut kaminan alustana. Paikalla on myös ruostunut peltinen piipunhattu. Rakennelman koillisseinustalla on ollut noin 30 x 50 cm kokoinen ikkuna, jonka puitteet ovat lahonneina, mutta vielä tunnistettavina maassa muiden jäännösten vierellä; samaisella seinustalla on muutamia sirpaleita noin puolen senttimetrin paksuisesta teräsverkko-vahvisteisesta ikkunalasista. Teltanpaikka 2 Koordinaatit: X 7672448 / Y 3255323 Teltanpaikka 1:stä noin viisitoista metriä luoteeseen. Paikalla on ollut vastaavanlainen rakennelma kuin teltanpaikka 1:ssä, mutta rakenteet ovat jonkin verran huonommin säilyneet. Lattia-ala on ainakin osittain koostunut tasaisesti asetelluista kivistä, ja lattia-alan keskellä on kivikasa, joka on todennäköisesti toiminut kaminan alustana. Etelä- ja kaakkoisreunoiltaan lattia-ala on upotettu moreeniharjanteen rinteeseen, ja teltanpaikan kaakkoispuolelle on raivattu kiviä lattia-alalta. Oviaukko lienee ollut kohti länttä. Myös tällä paikalla on tulisijaan tai savupiippuun liittyvä peltinen, lieriönmuotoinen esine. Kohde rajautuu teltanpaikkojen välittömään läheisyyteen, noin 20 x 30 m laajuiselle alueelle. Kohde vaikuttaa olleen toisen maailmansodan aikana pieni saksalainen tukikohta. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditussa saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talvi-asemia kuvaavassa piirroksessa ja majoitusrakennelmista tehdyssä luettelossa ei mainita kyseisellä paikalla saksalaisjoukkoihin liittyviä rakenteita, mikä voi viitata siihen, että tukikohta olisi tyhjennetty jo ennen sodan päättymistä, ja jäännökset olisivat olleet kyseisen kartoituksen aikana vielä lumen peittämät. Kohde on varsin hyvin säilynyt ja sen säilyttämiseen nykytilassaan tulee pyrkiä. Suhteessa muihin alueen sotahistoriallisiin jäännöksiin kohteen merkitys lienee kuitenkin melko vähäinen. Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Sánajohkan pohjoispuolella, kivikkoisten moreeniharjanteiden katveessa olevissa suojaisissa notkelmissa. Aluskasvillisuutta kohteen alueella hallitsevat varvut, heinäkasvit ja sammalet. 3 Voimassa 2019-09-03T14:24:11 199.69262695 57.67727001
arkeologinenkohde_alue.1270 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1270 137635 {69DDF4CA-5E86-4D51-B514-CCBA30B5231C} 1000020831 Skirhasjohkan vankileiri A 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2131 Vankileirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 622 600 ei Kohde koostuu kymmenistä vankileiriin liittyvistä rakenteista, joista useimmat ovat erilaisten majoitusrakennelmien jäännöksiä, lähinnä teltanpaikkoja, mutta myös korsujen ja parakkien jäännöksiä. Suurin osa teltanpaikkojen jäännöksistä on keskittynyt lähelle Skirhasjohkaa melko tiiviiksi ryhmäksi, alueen suurimman parakkimaisen rakennuksen jäännöksen läheisyyteen. Monet teltanpaikat ovat osittain kaivetut moreeniharjanteiden rinteisiin. Majoitusrakennelmien lisäksi vankileirin alueella on lukuisia erikokoisia kaivantoja, joista osassa on mahdollisesti voinut sijaita rakenteitakin, mutta joista useimmat lienevät syntyneet lähinnä maa-ainesten ottamisen seurauksena, ilmeisesti vankileirin halki kulkevaa huoltotietä tehtäessä. Kaksi kaivantoa todettiin olemuksensa perusteella todennäköisiksi kenttäkäymälöiden paikoiksi. Vankileirin rakenteiden läheisyydessä on myös piikkilankaa, ruostuneitten säilyketölkkien jäännöksiä ja muuta sotahistoriallista esineistöä. Ilmeisesti aluetta kuitenkin on sodan päättymisen jälkeisinä vuosikymmeninä jonkin verran siistitty, koska säilynyt esineistö alueen keskeisissä osissa on vähäisempää kuin syrjemmällä sijaitsevien tukikohtien jäännösten yhteydessä. Moreeniharjanteilla vankileirin läheisyydessä sijaitsevien ampuma-pesäkkeiden ampuma-alat ovat pesäkkeiden suuntautuneisuuden ja maastonmuotojen perusteella sellaiset, että pesäkkeistä on ollut mahdollista kattavasti valvoa koko vankileiriä sekä sen lähialuetta. Korsun jäännös 2 Koordinaatit: X 7676585 / Y 3253233 Luode-kaakko-suuntaisen, moreeniharjanteen rinteeseen kaivetun, ilmeisesti hirsirakenteisen korsun jäännös. Ilmeisesti räjäyttämällä tuhottu. Sisämitat ovat olleet noin 6,0 x 4,0 m. Korsun oviaukko on ollut pohjoiskulmassa ja lisäksi korsussa on ollut ikkuna koillissivun keskellä. Korsun jäännösten läheisyydessä on aaltopellin kappaleita ja peltisen savupiipun osia. Korsun jäännöksestä noin 25 metriä lounaaseen sijaitsee kaivanto 13. Korsun jäännöksen sekä sen lähellä sijaitsevien korsun jäännöksen 3 ja teltanpaikan 13 lähiympäristössä on myös muutamia halkaisijaltaan noin metrin kokoisia ja noin 0,6 metrin syvyisiä kuoppia, mahdollisesti lähipuolustusasemia. Korsun jäännös 3 Koordinaatit: X 7676622 / Y 3253190 Luode-kaakko-suuntaisen, moreeniharjanteen rinteeseen kaivetun, ilmeisesti hirsirakenteisen korsun jäännös. Ilmeisesti räjäyttämällä tuhottu. Sisämitat ovat olleet noin 6,0 x 4,0 m. Korsun oviaukko on ollut pohjoiskulmassa ja sisälle korsuun on johtanut noin kolmimetrinen käytävä, joka on ilmeisesti koostunut aaltopeltikaarista, samanlaisista, joista useat lähituntureiden tähystyssuojat on rakennettu. Korsun koillisseinän keskellä on ollut ikkuna. Korsun jäännöksen sekä sen lähellä sijaitsevien korsun jäännöksen 2 ja teltanpaikan 13 lähiympäristössä on myös muutamia halkaisijaltaan noin metrin kokoisia ja noin 0,6 metrin syvyisiä kuoppia, mahdollisesti lähipuolustusasemia. Teltanpaikka 13 Koordinaatit: X 7676638 / Y 3253207 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen tasanne, jonka eteläreuna on kaivettu noin 0,3 metrin syvyyteen moreeniharjanteen rinteeseen. Teltanpaikka on osittain reunustettu kivillä, ja kulku telttaan on ollut kaakon suunnalta. Kyseisen teltanpaikan sekä sen lähellä sijaitsevien korsujen jäännösten 2 ja 3 lähiympäristössä on myös muutamia halkaisijaltaan noin metrin kokoisia ja noin 0,6 metrin syvyisiä kuoppia, mahdollisesti lähipuolustusasemia. Esineistö: aaltopellin kappaleita, jotka voivat olla peräisin myös läheisistä korsuista tai jostakin maan pinnalla sijainneesta rakenteesta, kaminan jäännöksiä. Ampumapesäke 2 Koordinaatit: X 7676583 / Y 3253141 Kookkaan maakiven molemmin puolin osin maahan kaivetut ampumapaikat. Ampumapaikkojen suojaksi nostettu muutamia miehennostannaisia kiviä. Ampuma-ala lounaasta luoteeseen. Ampumapesäke 3 Koordinaatit: X 7676593 / Y 3253149 Puoliympyrän muotoinen, maasta ja kivistä kasattu pesäke, halkaisija noin kolme metriä ja vallin korkeus noin 0,7 metriä. Laaja ampuma-ala lounaasta luoteeseen. Todennäköisesti konekivääripesäke. Ampumapesäke 4 Koordinaatit: X 7676602 / Y 3253159 Kolmeen isoon maakiveen tukeutuva, maalla sekä muutamalla miehennostannaisella kivellä täydennetty, vallissa yksi kivikerta. Ampuma-ala lounaasta luoteeseen. Mahdollisesti konekivääripesäke. Ampumapesäke 5 Koordinaatit: X 7676623 / Y 3253166 U-kirjaimen muotoinen, yhdestä kivikerrasta koostuva matala pesäke, pitkänomainen, pituus 1,5 m ja leveys 1,0 m. Vallin korkeus noin 0,2 m. Ampuma-ala lännestä pohjoiseen. Ampumapesäke 6 Koordinaatit: X 7676659 / Y 3253185 Maasta ja kivistä kasattu kahden metrin mittainen ja metrin levyinen pesäke, jonka vallin korkeus on noin 0,2-0,3 m. Ampuma-ala lounaasta pohjoiseen. Ampumapesäke 7 Koordinaatit: X 7676659 / Y 3253185 Pyöreä, osittain maahan kaivettu pesäke, halkaisija noin metri, syvyys noin 0,3 m. Vallissa yhdestä kahteen kivikertaa miehennostannaisista kivistä, vallin korkeus noin 0,2 m. Ampuma-ala lännestä koilliseen. Noin metrin päässä pesäkkeestä pohjoiseen sijaitsee moreeniharjanteen pohjoisrinteeseen kaivettu halkaisijaltaan noin kolmimetrinen kaivanto, jonka etelälaidan syvyys on noin 2,0 m ja pohjoislaidan syvyys noin 0,4 m. Kaivannon käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Ampumapesäke 8 Koordinaatit: X 7676661 / Y 3253273 Puoliympyrän muotoinen, halkaisija noin 1,5 metriä. Kasattu miehennostannaisista kivistä, yhdestä kahteen kivikertaa, vallin korkeus noin 0,3 m. Ampuma-ala lännestä itään pohjoisen kautta, ensisijaiset ampumasuunnat lännestä luoteeseen ja koillisesta itään. Ampumapesäke 9 Koordinaatit: X 7676555 / Y 3253215 Laaja puoliympyrän muotoinen pesäke, halkaisija noin kahdeksan metriä. Pesäkkeen muodostavan kivivallin korkeus on noin 0,3-0,7 m ja valli koostuu miehennostannaisista kivistä, joita on vallissa yhdestä kolmeen kivikertaa. Ampuma-ala luoteesta kaakkoon. Ilmeisesti kyseessä konekivääripesäke. Ampumapesäke 10 Koordinaatit: X 7676563 / Y 3253223 Muodoltaan neliömäinen, halkaisija noin 1,5 metriä. Yksi kivikerta, pesäkkeen suojaisuus perustuu lähinnä kahteen kookkaampaan maakiveen. Ampuma-ala luoteesta kaakkoon. Ampumapesäke 11 Koordinaatit: X 7676787 / Y 3253069 Pyöreä, osittain maahan kaivettu pesäke, halkaisija noin metri, syvyys noin 0,4 metriä. Yksi kivikerta, ampuma-ala lännestä itään pohjoisen kautta. Ampumapesäke 12 Koordinaatit: X 7676793 / Y 3253080 Muodoltaan neliömäinen, avoin eteläkaakkoon, halkaisija noin 1,2 metriä. Pesäkkeen etureunan muodostaa maakivi, sivuvalleina ovat miehennostannaisista kivistä koostuvat yhden kivikerran kivivallit. Ampuma-ala pohjoisesta itään. Ampumapesäke 13 Koordinaatit: X 7676804 / Y 3253078 Muodoltaan neliömäinen, avoin eteläkaakkoon, halkaisija noin 1,5 metriä, syvyys noin 0,2 metriä. Pesäkkeen etureunan muodostavat kaksi maakiveä, sivuvalleina ovat miehennostannaisista kivistä koostuvat yhden kivikerran kivivallit. Ampuma-ala pohjoisesta itään. Ampumapesäke 14 Koordinaatit: X 7676818 / Y 3253075 Suorakaiteen muotoinen, pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen, mitoiltaan noin 1,5 x 1,0 m. Syvyys noin 0,2 metriä. Pesäkettä suojaavat sivuilta maakivet, ja pohjoisluoteisessa päässä on on noin 0,1 m korkuinen pesäkkeestä kaivetusta maasta koostuva valli. Ampuma-ala lännestä pohjoisen kautta itään. Suojavalli Koordinaatit: X 7676549 / Y 3255185 Suora kivivalli, itä-länsi-suuntainen, noin kuuden metrin mittainen. Vallin leveys on hieman vajaan metrin, korkeus noin puoli metriä. Ei vaikuta ainakaan ampumapesäkkeeltä, koska ampuma-ala vallin suojasta olisi varsin suppea, vain nelisenkymmentä metriä. Vallin käyttötarkoitus jäi tuntemattomaksi. Kaivanto 12 Koordinaatit: X 7676637 / Y 3253225 Soikea, pohjois-eteläsuuntainen kaivanto, mitoiltaan noin 2,0 x 1,5 m. Syvyys noin 0,7 metriä. Kaivanto 13 Koordinaatit: X 7676576 / Y 3253212 Pyöreä, halkaisijaltaan noin kolmimetrinen kaivanto, syvyys noin metri. Kohde rajautuu alueelta tavattujen rakenteiden rajaamalle alueelle, jonka halkaisija on useita satoja metrejä. Kohteen aluerajauksen sisälle sijoittuvat myös aiemmin dokumentoidut kaksi ampumapesäkettä kohteessa Saana 1, ja niiden voidaankin katsoa kuuluvan pikemminkin osaksi Skirhasjohkan vankileirin jäännöksiä kuin itsenäiseksi kohdekokonaisuudeksi. Erityyppiset alakohteet muodostavat vankileirin alueen sisällä pienialaisempia keskittymiä. Ampumapesäkkeet ovat keskittyneet enimmäkseen vankileirin jäännösten länsipuolelle, ja läntisimmät korsujen jäännökset sijaitsevat aivan ampumapesäkkeiden läheisyydessä. Parakin paikoista useimmat ovat lähekkäin moreeniharjanteiden välisessä suojaisessa notkelmassa, ja teltanpaikoista pääosa sijaitsee kahtena keskittymänä Skirhasjohkan varrella. Skirhas-johkan pohjoispuolella kohteeseen liittyvät vain yksi huonosti säilynyt ampumapesäke sekä kaksi vähäistä kaivantoa, joten keskeisiltä osiltaan kohteen voidaan todeta sijaitsevan joen eteläpuolella. Skirhasjohkan laaksossa, Saana-tunturin pohjoispuolella, pääosin puurajan yläpuolella, on sijainnut toisen maailmansodan aikana saksalaisten sotavankileiri, jossa on ollut vangittuina itärintamalta tuotuja venäläisiä sotavankeja. Lapin sodan päätyttyä 1. divisioonan esikunnassa 1.5.1945 laaditusta saksalaisten perääntyessään osittain hävittämiä talviasemia kuvaavassa piirroksessa ja majoitusrakennelmista tehdyssä luettelossa kyseiselle alueelle ei kuitenkaan ole merkitty mitään rakenteita. Vuonna 2008 Pirjo Rautiainen on dokumentoinut Skirhasjohkan eteläpuolelta kaksi ampumapesäkettä, jotka vaikuttavat olevan osa vankileiriin liittyvien rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta (kohde Saana 1). Skirhasjohkan vankileirin jäännökset muodostavat hyvin säilyneen, sotahistoriallisesti merkittävän kohdekokonaisuuden, jonka säilyminen nykytilassaan tulisi turvata. Vankileirin rakenteet ovat avoimessa tunturimaastossa hyvin nähtävillä, ja niiden sijainti melko lähellä Kilpisjärven matkailupalveluja ja merkityn luontopolun varrella mahdollistaa kohteen hyödyntämisen alueen sotahistorian esittelyssä. Vankileirin jäännökset kartoitettiin alueen tarkastuksen yhteydessä pääpiirteissään, mutta kohteen eri osissa tapahtuneiden toimintojen kattavampi selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. Vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, että vankileirin vartijat lienevät majoittuneet ampumapesäkkeiden lähellä sijainneissa korsuissa, kun puolestaan vangit lienevät sijoitetut telttoihin, joiden paikat todettiin tiiviinä ryhmänä Skirhasjohkan varrella kohteen itäosassa. Kohteen keskeiset osat sijaitsevat Skirhasjohkan laaksossa, laaksoa ympäröivillä moreeniharjanteilla sekä harjanteiden välisissä notkelmissa, lähes kokonaisuudessaan joen eteläpuolella. Jehkas-tuntureille johtava saksalaisten huoltotie kulkee jokivartta myötäillen vankileirin jäännösten halki, ja myös Saanan pohjoispuolen merkitty luontopolku sivuaa vankileiriä. Luontopolun varrella on vankileiristä kertova opastustaulu. Aivan joen lähellä maasto on melko tasaista, heinikkoista, ja joen varrella kasvaa katajia sekä muutamia tunturikoivuja. Jokilaaksoa ympäröivät harjanteet ovat karuja ja kivisiä, puutonta tunturipaljakkaa, jolla aluskasvillisuus on vähäistä, koostuen lähinnä varvuista, sammalista ja jäkälistä. 3 Voimassa 2011-10-14T15:07:36 22709.56091309 882.89306732
arkeologinenkohde_alue.1271 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1271 138460 {CDC9A055-CCD2-43C2-8EAD-615EB8DC7CD1} Lainaselkä 3 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 210 ei Paikalla sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3576941 y 7491624) on 7 x 6,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös, jonka seinät ovat suurilta osin turpeen ja sammaleen peittämiä. Seinistä on säilynyt pari hirsikertaa ja niiden säilynyt korkeus on enimmillään 0,4 metriä. Rakennuksessa on käytetty 0,3 metriä paksuja ja sekä sahalla että kirveellä katkaistuja pyöröhirsiä. Rakennuksen nurkat ovat hyvin huonossa kunnossa ja hirret pitkälti lahonneet, mutta jäännöksien perusteella vaikuttaa siltä, että rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksen kaakkoisnurkassa sijaitsee 2,5 x 2,0 metrin kokoinen ja 1 metriä korkea tulisijan jäännös. Tulisija on koottu 0,2 - 0,5 metrin kokoisista luonnonkivistä ja sen rakenne on osittain säilynyt. Röykkiön päällä on laho ja pyöröhirrestä tehty vuoliainen sekä yksittäisiä lahoja kattolautoja. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa sekametsää. Jäännös 2 (x 3576966 y 7491619) on itä-länsisuuntainen, 19,5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Rakennuksesta on säilynyt 2 hirsikertaa ja rakennusraunion korkeus on enimmillään 0,7 metriä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksessa on havaittavissa yksi väliseinä, joka jakaa rakennusta kahteen osaan. Läntinen osa on 13 metriä pitkä ja itäinen, tulisijalla varustettu osa, on 6,5 metriä pitkä. Tulisijan röykkiömäinen jäännös sijaitsee huoneen lounaisosassa ja sen koko on 2,2 x 2,3 metriä. Röykkiö koostuu 0,2 - 0,4 metrin kokoisista luonnonkivistä ja on noin 0,5 metriä korkea. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa sekametsää. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Löytyi inventoinnissa. Kaksi metsätyökämppää, jotka ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee loivan etelärinteen juurella, missä kasvaa rehevää mäntyvaltaista sekametsää. Metsä on kehitysluokaltaan uudistuskypsä. Maa on kosteahkoa ja moreenipohjaista. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kosterjoki sijaitsee kohteesta noin 120 metriä etelään päin. Kohteen pohjois- ja eteläpuolella kulkee ajourat, jotka kohteen itäpuolella liittyvät toisiin. Eteläpuoleinen ajoura on melkein täysin umpeen kasvanut. 3 Voimassa 2019-01-17T12:31:58 782.41040039 134.68929298
arkeologinenkohde_alue.1272 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1272 136962 {C0158115-687B-4403-A2EF-FA8B86D080C0} Piasma kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 200 ei Kohde kostuu kuudesta rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on levitetty runsaasti purkujätettä sekä kämpän aikaista jätettä. Jäännös 1 (x 3564104 y 7452805) on luoteis-kaakkoissuuntainen 25 metriä pitkä ja 8 metriä leveä hirsirakennusjäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa noin 1 metriä leveinä ja korkeimmillaan 0,7 metriä korkeina valleina. Rakennuksen kohdalla rinnettä on tasoitettu niin, että rakennuksen lounaispuoli on osittain kaivettu rinteen sisälle. Rakennuksen seinävallit koostuvat luonnonkivistä, jotka ovat suurilta osilta peittyneet maa-aineksella ja turpeella. Rakennus on purettu ja siitä on jäljellä enää muutamia pieniä ja lahoja hirren kappaleita, sekä jonkin verran peltipaloja ja rikkinäistä ikkunalasia. Rakennuksen keskellä on ruosteinen peltikamina ja rakennuksen kaakkoisosassa on havaittavissa tiiliskivistä koostuva tulisijan jäännös, joka noin 1 x 1 metrin kokoinen ja 0,2 metriä korkea. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa nuorta sekametsää. Metsäkoneen tekemä ajoura on vahingoittanut rakennuksen keskiosaa. Jäännös 2 (x 3564133 y 7452813) on 2,5 x 2,2 metrinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,8 metriä. Kuoppaa ympäröivä maavalli on noin 2,5 metriä leveä ja noin 0,7 metriä korkea. Kuopan seinämät ovat suoria ja pohja tasainen. Kuoppa on turpeen peittämä ja sen sisällä kasvaa koivuja. Jäännös 3 (x 3564126 y 7452825) on 3,0 x 2,8 metrinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,5 metriä. Kuopan reunaa ympäröi kaksi hirsikertaa korkea hirsikehikko, jossa on käytetty koirankaulasalvoksia. Hirsikehikko on 0,5 metriä korkea. Kuoppa on turpeen peittämä ja sen sisällä on purkujätteeksi tulkittava peltinen kamina. Kuopan lounaispuolella sijaitsee irtonainen puurakenne, joka mahdollisesti on kuoppaan kuuluva kansirakenne. Se koostuu hirsikehikosta, jossa on kaksi hirsikertaa ja jonka päälle on kiinnitetty laudoista tehty kansi. Jäännös 4 (x 3564152 y 7452798) on luoteis-kaakkoissuuntainen noin 16 metriä pitkä ja 6,3 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Ainoastaan yksi hirsikerta on säilynyt ja rakennusjäännöksen korkeus on 0,4 metriä. Rakennuksessa on käytetty pelkkahirsiä ja todennäköisesti jyrkkäsalvoksia. Jäännöksen sisällä on havaittavissa yksittäisiä kattohuovan paloja. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja heinikon peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja vesakkoa. Rakennuksen kaakkoispääty on tuhoutunut kohdealueen läpikulkevan ajouran kohdalta. Sieltä peräisin olevat rakennusosat on puskettu kasamaiseksi keskittymäksi rakennusjäännöksen keskiosan päälle. Jäännös 5 (x 3564121 y 7452765) on luoteis-kaakkoissuuntainen 6,3 metriä pitkä ja 3,3 metriä leveä hirsirakenne. Rakenteesta on säilynyt ainoastaan yksi hirsikerta, joka on osittain turpeen peittämä. Pelkkahirret ovat 0,1 - 0,2 metriä paksuja ja on osittain hiiltyneitä. Rakenteen kaakkoisosassa sijaitsevaan hirren yläosaan on naulattu kiinni 0,15 metriä leveitä lankkuja, jotka ovat kaikki hyvin lahoja. Lähiympäristössä on pieniä paloja kattohuopaa havaittavissa. Jäännös 6 (x 3564094 y 7452775) on pystysuorassa olevista lankuista rakennettu, 2,5 metriä leveä ja 1,6 metriä pitkä rakennus. Rakennus ei ole romahtanut ja sen korkeus on 2,4 metriä. Se on jaettu väliseinällä kahteen osaan, joissa molemmissa on ovi rakennuksen luoteispuolella. Oviaukot ovat 1,8 metriä korkeita ja 0,5 metriä leveitä. Rakennuksessa on lankuista tehty pulpettikatto, jonka päällä on kattohuopaa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen jäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Metsätyökämpän raunio, joka Erkki Karvosen antamien tietojen mukaan on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Kämppä purettiin 1960-luvun lopussa tai 1970-luvun alussa. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 4 kämpän talli ja jäännös 6 kämpän käymälä. Jäännös 5, joka luultavasti on rakennuksen irtonainen kattorakenne, saattaa kuulua kämpän saunaan, jonka tarkaa sijaintia ei pysytty inventoinnin aikana löytämään. Kohde sijaitsee Jokiselän koillisrinteen alaosassa Koppeloaapan reunan tuntumassa. Maaperä on moreenipohjaista ja alueen lounaisosassa kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Koillisessa maasto muuttuu kosteammaksi ja metsä koivuvaltaiseksi. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohteen läpi kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen ajoura, joka kohteen kaakkoispuolella kääntyy Koppeloaapaan päin. 3 Voimassa 2018-12-31T11:30:11 4433.90209961 257.7084455
arkeologinenkohde_alue.1273 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1273 137034 {D5DD3FE3-7077-443D-A42B-98E8A12EF541} Illisjärvi 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Aluetta käytetään nykyään kalastusleiripaikkana. Jäännös 1 (x 3573654 y 7460392) on lähinnä pohjois-eteläsuuntainen 7 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty halkaisijaltaan noin 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Rakennuksessa on 1 - 2 hirsikertaa jäljellä ja seinähirret ovat hyvin lahoja ja suurilta osin turpeen peitossa. Salvoksissa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksen kaakkoisnurkassa sijaitsee luonnonkivistä koostuva tulisijan jäännös. Se on kooltaan 2,7 x 2 metriä ja korkeudeltaan 0,8 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3573628 y 7460388) lähinnä pohjois-eteläsuuntainen 5,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinäjäännökset ovat täysin turpeen peitossa ja niiden muodostama valli on noin 0,3 metriä korkea. Rakennuksen lounaisnurkassa on turpeen peittämä tulisijan röykkiömainen jäännös, jonka koko on 2 x 1 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 3 (x 3573626 y 7460398) on itä-länsisuuntainen 22 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinäjäännökset ovat täysin turpeen peitossa ja niiden muodostama valli on noin 1,5 metriä leveä ja 0,4 metriä korkea. Rakennuksessa on ollut yksi pönttömuuri molemmissa päätyosissa, joista länsipäädyn muuri on vielä paikallaan. Peltistä tehty pönttömuuri on 2,1 metriä korkea ja täytetty tiiliskivillä. Uuni sijaitsee 1,5 x 1,5 metrin kokoisen betonilaatan päällä, jonka alla on luonnonkivistä koottu perusta. Koko perustan korkeus on noin 0,6 metriä. Itäisestä pönttömuurista on ainoastaan kivi- ja betoniperusta jäljellä. Rakennuksen keskiosassa sijaitsee myös peltinen hella. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 4 (x 3573620 y 7460411) on 2,4 x 2,4 metrinen maakuoppa, jonka syvyys on 0,6 metriä. Kuoppa on muodoltaan lähinnä neliömäinen ja sen ympärillä ei havaittu valleja. Kuoppa on turpeen peittämä. Jäännös 5 (x 3573634 y 7460412) on osittain etelärinteeseen kaivettu 5,7 x 2,5 metrinen maakuoppa, jonka syvyys on noin 0,5 metriä. Kuopan ympärillä ei havaittu maavallia. Kuoppa on turpeen peittämä ja sen sisällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen jäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis havainto. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 3 on kämpän päärakennus ja jäännös 1 ja 2 ovat pienempiä tulisijalla varustettuja rakennuksia, joista ainakin yksi on todennäköisesti kämpän saunarakennus. Kohde sijaitsee Illisjärven pohjoisrannalla noin 30 metriä vesilinjasta pohjoiseen. Alue on loivasti laskeva moreenipohjainen etelärinne, jossa aluskasvillisuus koostuu ensisijaisesti puolukasta ja variksenmarjasta. Alueella kasvaa nuorta koivuvaltaista sekametsää, joka muuttuu varttuneeksi alueen pohjoisreunan tuntumassa. 3 Voimassa 2019-01-02T11:12:31 1322.62890625 148.17699929
arkeologinenkohde_alue.1274 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1274 133463 {EEDA5376-EACF-4D01-89A2-D162F518C3E1} Syväjärven itäpuoli 3 tervahauta ja tervasauna 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Tervahaudan halkaisija on 12 metriä. Sen pohja on maljamainen ja lähes metrin syvyinen. Vallien leveys on kolme metriä. Halssi laskee lounaaseen, kohti järveä ja on noin kaksi metriä leveä sekä viisi metriä pitkä. Haudan päällä kasvaa puita. Viereinen tervasauna on neliön muotoinen ja sen yhden sivun pittus on neljä metriä. Seinistä on jäljellä muutama, pahasti maatunut hirsikerta. Hirsissä on tavallinen koirankaulasalvos. Tulisijan jäänteet ovat rakennuksen pohjoisnurkassa. Kohteen rajaus on aluemainen. Tervahauta on merkitty SutiGis:iin. Tervasauna havaittiin tervahaudan ympäristöä tutkittaessa. Tervahauta ja tervasauna Kohde sijaitsee Syväjärven itärannalla, kankaalla. Alue ulottuu sekä varttuneen kasvatusmetsikön ja uudistuskypsän metsikön kuvioille. 3 Voimassa 2011-10-24T13:36:35 519.37304688 112.94796415
arkeologinenkohde_alue.1275 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1275 137345 {1BF4A28F-7C9D-4599-8FD4-A7D33AEF8B48} 1000020628 Kalmosaaret hautasaari 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1214 Hautasaaret 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 183 ei Saaren pohjoisosassa, korkeimmalla kohdalla sijaitsee soikea kuoppa (ETRS-TM35FIN 7081128 615598), mitoiltaan noin 2m x 0,9m. Syvyydeltään noin 0,5m. Kuopan pohjalla havaittiin koepistossa paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan keskellä on hieman jyrkempi ja syvempi osuus. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 1.9.2011. Kalmosaari on mainittu paikallishistoriallisissa kirjoituksissa. Kyseessä on historiallisen ajan hautasaari. Kohde sijaitsee pienessä saaressa. Maaperä on kivistä moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2019-01-04T10:22:33 1468.06005859 143.80009323
arkeologinenkohde_alue.1276 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1276 137351 {67021E8A-9A3A-4210-8098-83117E45038A} Kujanginlehto asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Kohde sisältää päärakennuksen, saunan, kaivon ja ladon jäänteet. Päärakennus (Kujanginlehto päärakennus jäännös 1) on hirsirakenteinen ja se on osittain sortunut luoteispuolelta. Rakennus koostuu kahdesta huoneesta ja niiden välisestä porstuasta. Rakennuksessa on luonnonkivistä muurattu savupiippu ja liesi jotka ovat vielä pystyssä. Rakennus koostuu 22 pelkkahirsikerrasta katonharjaan asti mitattuna. Rakennuksen leveys on noin 4,5m, pituus on 7,5m. Pitempi sivu on rakennettu 4 ja 3,5m kokoisista hirsistä, on esimerkiksi mahdollista että 4,5m x 4m huoneeseen on myöhemmin tehty toinen huone. Rakennuksessa on pienet lasitetut ikkunat koillis- ja kaakkoisseinällä. Myös ovi on kaakkoispuolella. Koillisseinän yläosassa on aukko. Rakennus on ollut punamullalla maalattu. Alimman hirsikerran eteen on aseteltu betonilaatat mutta ilmeisesti rakennuksen kivijalka on silti luonnonkivinen. Lato (Kujanginlehto lato jäännös 2) on romahtanut kasaan. Jäljellä on enimmillään 8 lahonnutta pyöröhirsikertaa. Katto on ollut riuku- ja tuohirakenteinen. Ladon mitat ovat noin 4m x 4,5m. Oviaukko on ollut kaakkoispuolella. Lautainen ulkorakennus (Kujanginlehto sauna jäännös 3) mitoiltaan 4x 2,5m, takaseinä on kaatunut. Rakennuksen sisällä on pienempi huone joka vuorattu pahvilla ulkopuolelta. Huoneessa on pieni ikkuna kohti päärakennusta, kiuasröykkiö sekä lauteilta vaikuttavia jäänteitä. Ilmeisesti kyseessä on sauna. Kivetty kaivo (Kujanginlenhto sauna jäännös 4) sijaitsee pihan kaakkoislaidalla saunan edessä, mitoiltaan se on noin 1m x 1m, syvyydeltään noin 1,5m. Rakennusten ja piha-alueen ympärillä on noin 10 raivausröykkiötä. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7034489 594475 Lato 2 7034496 594497 Kaivo 4 7034480 594506 Sauna 3 7034471 594514 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 2.9.2011. Pitäjänkarttaan paikalle on merkitty vain kaskialuetta. 1970-luvun kartassa paikalla on kolme kylmää rakennusta ja niittyä. Kyseessä on 1900-luvun asutustila joka on autioitunut 1960-luvun tienoilla. Kohde sijaitsee loivalla moreenimäellä. Puusto on noin 50-vuotiasta mäntyä ja koivua 3 Voimassa 2011-11-24T10:36:30 8369.15649414 374.10281778
arkeologinenkohde_alue.1277 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1277 136247 {F6772B22-DFBF-48EE-A09F-32FC411AA6F1} Tuorelehto 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 205 ei Kohde kostuu yhdesta rakennusjäännöksestä ja yhdesta maarakenteesta. Lähiympäristössä on suuri määrä asutukseen liittyviä jätteitä, m.m. lasipulloja, säilykepurkkeja ja savupiippujen peltiosia. Rakennusjäännös 1 (x 3552067 y 7454737) on 23 metriä pitkä ja 6 metriä leveä ja lähinnä länsi-itäsuuntainen hirisrakennuksen jäännös. Rakennuksen eteläisen pitkä sivun länsiosassa sijaitsee 2 x 2 metrin kokoinen lisäsiipi. Tämän huoneen lisäksi rakennuksessa on ollut neljä väliseinillä erottettua osaa. Läntisessä päätyhuoneessa, joka on 5 metriä pitkä ja 6 metriä leveä, sijaitsee luoteisnurkassa tulisijan jäännös, jonka koko on 2 x 2 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Itäisessä päätyhuoneessa, joka on 7 metriä pitkä ja 6 metriä leveä, sijaitsee kaakkoisnurkassa tulisijan jäännös, jonka koko on 2,5 x 2,1 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Molempien tulisijojen jäännökset koostuvat luonnonkivistä ja ovat osittain turpeen peittämiä. Päätyhuoneiden välissä sijaitsee kaksi rakennusosaa, joissa ei ole tulisijan jäännöksiä. Läntinen näistä on 6 metriä pitkä ja 6 metriä leveä ja itäinen on 5 metriä pitkä ja 6 metriä leveä. Ainoa havaittu oviaukko sijaitsee itäisen päätyhuoneen eteläseinässä tulisijan vieressä. Ovirakenteesta ei pystyttty määrittämään muuta kuin että aukon leveys on noin 1 metriä. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,25 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu kirveellä ja sahalla. Seinät ovat suurin osin hyvin pitkälti lahonneita ja turpeen peittämiä, mutta parhaiten säilyneissä osissa on neljä hirsikertaa jäljellä ja korkeus on siinä kohdassa 0,8 metriä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on luotu hirren alaosaan. Rakennuksen sisäosa on suurilta osin turpeen peittämä ja sen pällä kasvaa nuoria koivuja, kuusia ja mäntyjä. Rakennejäännös 2 (x 3552118 y 7454722) on suorakulmainen maakuoppa, jonka koko on 1,8 x 1,6 metriä. Kuoppan syvyys on noin 0,6 metriä ja se on osittain täyttynyt pohjavedellä. Kuopan seinämät ovat turpeen peitossa ja sen päällä on muutamia 0,2 metrin paksuja pyöröhirsiä ja 0,1 - 0,2 metriä paksuja lankkuja lahonneesta kattorakenteesta. Kuopan pohjalla on jonkin verran asutukseen liittyviä jätteitä havaittavissa, m.m. peltiromua. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Erkki Karvosen ilmoittama. Metsätyökämpän jäännös. Kämpän ajoitus on hieman epäselvä. Rakennustyyppi viittaa 1900-luvun alkupuolelle, mutta asutusjätteiden koostumuksen perusteelta vaikuttaa siltä, että kämppä on ollut myös myöhemmin käytössä. Kohde sijaitsee hyvin loivasti laskevassa pohjoisrinteen kosteassa alaosassa. Kohteesta pohjoiseen maasto muuttuu suoksi. Kasvillisuus on rehevää ja alueella kasvaa nuorta havupuuvaltaista sekametsää. Maaperä on moreeni. Kohdealueen läpi kulkee luoteis-kaakkois-suuntainen ajoura. 3 Voimassa 2018-12-17T09:45:09 1419.58984375 186.91973924
arkeologinenkohde_alue.1278 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1278 136282 {5EC2F860-1728-4862-ACF9-67A8F21A0955} Tuorelehto 3 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2621 Markkinapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 205 ei Kohteesssa sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3551170 y 7454474) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 20 metriä pitkä ja 7 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirisiä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on veistetty hirren yläpuolelle. Seinät ovat hyvin lahonneita ja suurilta osin turpeen peitossa. Säilyneitä hirsikertoja on enintään kaksi ja säilynyt korkeus on enintään 0,6 metriä. Rakennus on jaettu väliseinillä neljään eri osaan, jotka kaikki ovat 5 metriä pitkiä ja 7 metriä leveitä. Molemmissa päätyhuoneissa on luonnonkivistä koottu tulisijan jäännös. Luoteisen päätyhuoneen tulisijan jäännös sijaitsee luoteisnurkassa ja on 2,3 x 1,8 metrin kokoinen ja 0,9 metriä korkea. Kaakkoisen päätyhuoneen tulisijan jäännös sijaitsee luonaisnurkassa ja on 2,4 x 2,2 metrin kokoinen ja 0,7 metriä korkea. Rakennusjäännöksessä on havaittavissa kolme mahdollista oviaukkoa. Ne ovat kaikki noin 1 metriä leveitä. Kaksi niistä sijaitsevat rakennuksen lounaisessa pitkäsivussa luoteispäätyhuoneen ja sen kakkoispuolella sijaitsevan huoneen kohdalla. Kolmas oviaukko sijaitsee rakennuksen kahdesta keskiosasta kaakkoisimman huoneen koillissenässä. Rakennuksen kattorakenteesta on paikoitellen havaittavissa hyvin lahonneita kattolankkuja. Rakennuksen sisäosa on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa kuusia ja koivuvesakkoa. Jäännös 2 (x 3551181 y 7454440) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 14,5 metriä pitkä ja 6 metriä leveä hirsirakennusjäännös.Rakennuksessa on käytetty halkaisijaltaan 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirisiä, jotka on katkaistu sekä kirveellä että sahalla. Rakennuksessa on todennäköisesti käytetty koirankaulasalvoksia. Seinät ovat hyvin lahonneita ja suurilta osin turpeen peitossa. Säilyneitä hirsikertoja on enintään kaksi ja säilynyt korkeus on enintään 0,5 metriä. Rakennus on väliseinällä jaettu kahteen osaan, joista kaakkoisin on 9 metriä pitkä ja luoteisin 5,5 metriä. Luoteisosassa sijaitsee luonnonkivistä koottu tulisijan jäännös, jonka koko on 2,5 x 2,2 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Tulisijan vieressä on lounaisseinässä havaittavissa noin 1 metriä leveinen oviaukko. Rakennuksen kattorakenteesta on säilynyt noin 0,10 metriä paksuja ja hyvin lahonneita kattolankkuja. Rakennuksen sisäosa on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa kuusia ja koivuvesakkoa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Löytyi inventoinnissa. Kaksi metsätyökämppää, jotka todennäköisesti ajoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee tasaisella ja moreenipohjaisella alueella, jossa kasvaa varttunutta mäntyvaltaista havupuumetsää. Kohteesta parikymmentä metriä itään alkaa jyrkkä nousu ja kohteesta länteen maasto muuttu suoksi. Suon ja kohteen välissä kulkee luoteis-kaakkosuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2018-12-17T10:02:55 1665.23071289 177.10341969
arkeologinenkohde_alue.1279 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1279 138039 {1F6B9863-8E37-4516-B844-B47A53A1C479} Viitaköngäs vankileiri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2131 Vankileirit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 136 ei Kohteessa oli havaittavissa 6 rakennuksen pohjaa, joista kaksi on jonkinlaista suorakaiteen muotoista parakkia, yksi on kellari ja yksi sauna. Kahden rakennelman hahmo ja merkitys on epäselvä. Alueella on muutamia pieniä kiveyksiä ja tulisijan pohjia, joista yhdestä löytyi tupakka-askin jäänteet turpeen alta. Rakennelma 1 pisteessä x 3434312, y 7362948. Rakennuksen raunio, jonka mitat ovat 18,5 x 8 m. Pitkä sivu kulkee kaakko - lounaan ja itä lännen välissä. Seinien paikoista on havaittavissa turvevalli, jossa on muutamia luonnonkiviä, joita on käytetty kivijalkana. rakennelman sisällä on saksalaistyyppinen kamina, joka on tehty tynnyrinpuolikkaasta ja pyöreä tukevasta raudasta tehty kamina. Pyöreän kaminan merkki on IMBERT ja numero C883 SA ja pohjassa kirjaimet BK. Lisäksi rakennuksen lounaiskulmassa on 1 x 1 m - kokoinen ja 70 cm korkuinen luonnon kivistä tehty uunikiukaan raunio. Rakennuksen sisällä on öljylyhty, rautapata ja pesusoikko. Rakennelman päällä kasvaa varttunut mäntymetsä. Kämpän kaminan keittolevy ja kaminan valurautakansi, sekä yksi valurautapata ovat osittain sulaneet. Onko kämppä poltettu? Rakennelma 2 pisteessä x 3434314, y 7362958. Rakennuksen raunio, jonka mitat ovat 8 x 8 m. Rakennelma on kellarin jäännös. Pitkä sivu kulkee kaakko - lounaan ja itä lännen välissä 290 astetta. Seinien paikoista on havaittavissa turvevalli, jossa on muutamia luonnonkiviä, joita on käytetty kivijalkana. rakennelman kulkuaukko on joelle ja aukossa on puiset kamanat. Lattia on 2 metrin syvyydessä. Pohja on kaivettu kuopalle ja maat kasattu valliksi ympärille. Kuopan seinämistä kasvaa koivuja. Rakennuksen eteläpuolella metrin päässä vallista on neljästä kivestä koottu kivijalka. Rakennelma 3 pisteessä x 3434300, y 7362981. Rakennuksen raunio, jonka mitat ovat 9 x 7,5 m. Pitkä sivu on itä - länsi -suuntainen. Rakennuksen ala erottuu heinäkentän keskellä koivusaarekkeena, jonka reunoilla ulkoseinät erottuvat turvevalleina ja muutamina jalkakivinä. Rakennuksen sisällä ei ole nähtävissä tulisijoja. Tämä rakennus on mahdollisesti hevostalli. Yhdestä nurkasta löytyikin kaminan torvi. Rakennelma 4 pisteessä x 3434276, y 7363023.Rakennuksen raunio, jonka mitat ovat 5 x 6 m. Pitkä sivu on itä - länsi -suuntainen. Seinät erottuvat turvevalleina ja vieressä on kaksi pyöreää tynnyreistä tehtyä kaminaa. Rakennelma 5 pisteessä x 3434326, y 7362986. Rakennuksen raunio, jonka mitat ovat 5,5 x 4,5 m. Pitkä sivu on kaakko - luode - suuntainen. Seinät erottuvat turvevalleina ja hirsinä. Luoteiskulmassa on 2 x 2 m kokoinen ja 1 m korkuinen kiuasraunio. Päällä kasvaa koivuja. Kohteesta on 30 m Reutujokeen. Rakennus on selvästi leirin sauna. Rakennelma 6 pisteessä x 3434283, y 7362926. Rakennuksen raunio, jonka mitat ovat 12 x 5 m. Mitta on arvioitu nurkkakivistä ja sammalikossa erottuvasta heinäalueesta, jossa kasvaa koivuja. Pitkä sivu on itä - länsi suuntainen. Rakennuksesta pohjoiseen on pieni peltoaukea, jossa on tynnyrikamina. Rakennuksen alueella on Kastor - merkkinen kamina ja saksalaistyyppinen tynnyrikamina. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Vankileiri Kohde sijaitsee Reutuojan länsirannalla. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja Reutuojan rannassa on heinäkasvillisuutta, pajukkoa ja koivikkoa. Leirin alue erottuu osittain heinäkenttänä. Alueelle johtaa polku, joka kulkee leirille johtanutta hevostietä. 3 Voimassa 2019-01-10T15:15:09 7394.23999023 406.0056168
arkeologinenkohde_alue.1280 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1280 137829 {6FD28B9D-ED1A-498F-8B47-1CA92AA37100} Matrokanharju 4 puolustusasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 265 ei Kohde on noin 130 x 40 metriä laaja puolustusaseman jäännös, joka inventoinnin aikana jaettiin yhdeksään alakohteeseen. Puolustusasemaan liittyvät rakenteet ovat turpeen peitossa ja niiden päällä kasvaa puita. Alakohde 1 (x 3574163 y 7470614) on noin 10 metriä pitkä juoksuhauta. Sen leveys on noin 1 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä. Alakohde 2 (x 3574178 y 7470614) on ampumapesäke, johon johtaa noin 2 metriä pitkä juoksuhauta. Pesäkkeen koko on 1,2 x 1,4 metriä ja sen syvyys on noin 0,6 metriä. Alakohde 3 (x 3574188 y 7470618) on ampumapesäke, johon johtaa noin 2 metriä pitkä juoksuhauta. Pesäkkeen koko on 1,0 x 1,2 metriä ja sen syvyys on noin 0,7 metriä. Alakohde 4 (x 3574209 y 7470621) on ampumapesäke, johon johtaa noin 4 metriä pitkä juoksuhauta. Pesäkkeen koko on 1,2 x 1,2 metriä ja sen syvyys on noin 0,7 metriä. Alakohde 5 (x 3574215 y 7470612) on 5 x 2 metrin kokoisen korsun kuoppamainen jäännös. Kuopan syvyys on 0,5 - 1,0 metriä ja sen seinämät ovat hirsillä tuettuja. Hirret ovat hyvin lahoja ja kuopan seinämät ovat paikoitelleen romahtaneet. Korsukuopan pohjoisseinämässä on 1 x 1,5 metrin kokoinen ulkoneva osa, joka mahdollisesti on osa korsun sisäänkäyntirakenteesta. Korsun kattorakenteesta ei havaittu mitään jälkeä. Alakohde 6 (keskikoordinaatti: 3574254 y 7470629) on arvioltaan noin 90 metriä pitkä ja lähinnä U-muotoinen juoksuhauta, joka avautuu lounaaseen päin. Juoksuhaudan leveys on 0,5 - 1,0 metriä ja sen syvyys noin 0,5 metriä. Juoksuhauta on sijoitettu niin, että se pitkälti seuraa maaston muotoa. Juoksuhautaan kuuluu kahdeksan ampumapesäkettä, jotka ovat noin 1 x 2 metrin kokoisia. Alakohde 7 (x 3574250 y 7470618) on 5 x 3,5 metrin kokoinen korsun kuoppamainen jäännös. Kuoppa on syvyydeltään noin 1 metriä ja sen seinämät ovat hirsillä tuettuja. Korsun romahtaneessa kattorakenteessa on käytetty noin 0,2 - 0,3 metriä paksuja pöyröhirisiä, joiden päällä on todennäköisesti ollut maakatto. Seinärakenteessa on käytetty koirankaulasalvoksia, joissa lovi on sahattu hirren alapuolelle. Korsun romahtanut sisäänkäyntiaukko sijaitsee sen luoteispäädyssä ja siihen on johtanut juoksuhauta. Alakohde 8 (x 3574237 y 7470625) on 6 x 4,5 metrin kokoinen korsun kuoppamainen jäännös, jonka ympärillä on noin 1,5 - 2 metriä leveä ja 0,4 - 1,0 metriä korkea maavalli. Kuopan seinämät ovat olleet hirsillä tuettuja, mutta ovat nyt laajalti romahtaneet. Korsun romahtaneesta kattorakenteesta on havaittavissa lahoja luoteis-kaakkoissuuntaisia ja 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä. Korsun sisäänkäynti on sijainnut sen kaakkoispäädyssä ja siihen on johtanut juoksuhauta. Alakohde 9 (x 3574226 y 7470638) on noin 1 x 1,5 metrin kokoinen potero, jonka svyvyys on 0,4 metriä ja jonka pohjoispuolella on noin 1 metriä leveä ja 0,2 - 0,3 metriä korkea maavalli. Kohde rajautuu havaittujen puolustusaseman rakenteiden alueelle. Löytyi inventoinnissa. Jatkosodan aikainen puolustusaseman jäännös. Kyseessä lienee olevan yksi Laakson komppanian (14. ErLtk) kenttävartiopaikoista. Kohde sijaitsee itä-länsisuuntaisesti kulkevan Matrokanharjun laella. Harjun etelärinne on kohteen kohdalla hyvin jyrkkä ja laskee Pyhäjokea päin, jonka itä-länsisuuntainen uoma on noin 140 metriä kohteesta etelään. Harjun pohjoisrinne on etelärinnettä huomattavasti loivempi. Maaperä on moreenia ja alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. 3 Voimassa 2011-10-19T12:25:28 2886.60180664 299.83317245
arkeologinenkohde_alue.1281 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1281 137859 {46088C10-E4BD-433E-BCC6-DE262E9EDA06} Haarainharjut 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 250 ei Kohde koostuu kolmesta rakennusjäännöksestä. Lähiympäristössä on jonkin verran kämpän aikaista romua ja jätettä. Jäännös 1 (x 3572556 y 7471580) on pohjois-eteläsuuntainen, 17 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Se erottuu maastossa heinikon peittämänä kohoumana, joka on noin 0,3 metriä korkea. Rakennuksen seinistä on osittain säilynyt yksi hirsikerta, josta voi päätellä että rakennuksessa on käytetty lohenpyrstösalvoksia. Hirret ovat neliönmuotoiseksi sahattuja ja noin 0,2 metriä paksuja. Rakennusjäännöksen päällä on jonkin verran irtonaista purkujätettä. Rakennuksen molemmissa päädyissä on tulisijan perusta, joka on noin 1,5 x 1,5 metriä ja noin 0,3 - 0,4 metriä korkea. Molemmat perustat ovat turpeen peitossa, mutta ovat todennäköisesti betonista valettuja. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Jäännös 2 (3572554 y 7471621) on pohjois-eteläsuuntainen, 5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Se erottuu maastossa turpeen, heinikon ja pusikoiden peittämänä kohoumana, joka on noin 0,2 metriä korkea. Yksi hyvin laho hirsikerta on vielä havaittavissa. Hirret ovat noin 0,15 metriä paksuja ja todennäköisesti veistettyjä. Rakennuksen lounaisnurkassa on 1,8 x 2,0 metrin kokoinen ja 0,7 metriä korkea tulisijan röykkiömäinen jäännös. Se koostuu 0,1 - 0,5 metrin kokoisista luonnonkivistä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Jäännös 3 (x 3572577 y 7471621) on 8 x 8 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka seinät on sijoitettu pääilmasuuntien mukaisesti. Rakennuksesta on ainoastaan yksi hyvin laho ja osittain turpeen peittämä hirsikerta havaittavissa. Hirret ovat noin 0,2 metriä paksuja ja pyöreitä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa heinää ja nuoria kuusia. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 60 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän sauna ja jäännös 3 kämpän talli. Kohde sijaitsee Pyhäjoen sivuhaaran kosteahkolla itärannalla. Kohde-alue on osittain ojitettu ja sen takia hieman kuivempi kuin ympäröivä alue, joka koostuu korvesta ja nevasta. Paikalla kasvaa koivu- ja kuusimetsikköä ja aluskasvillisuus koostuu laajalti heinäkasveista. 3 Voimassa 2019-01-09T11:09:12 1460.71533203 164.57516681
arkeologinenkohde_alue.1282 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1282 138630 {A2FB9237-3FE1-409C-BBC3-B6ECAABE067F} Sirnisokka 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Paikalla sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3585891 y 7492443) on 5,8 x 5,7 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu maastossa 0,2 - 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Rakennuksen keskellä on matala painanne. Rakennuksen lounaisnurkassa sijaitsee luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka koko on 2,2 x 2,6 metriä ja korkeus 1,0 metriä. Rakennusjäännös on pääosin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3585886 y 7492433) on 4,5 x 3,8 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu 0,2 - 0,3 metrin korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Rakennuksen keskellä on matala painanne. Rakennuksen kaakkoisnurkassa sijaitsee 0,1 - 0,2 metrin kokoisista luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka koko on 1,8 x 1,8 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Rakennusjäännös on pääosin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Löytyi inventoinnissa. Kaksi uitto- tai metsätyökämpän rauniota, jotka ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee Liessijoen länsirannalla. Maasto on rannan kohdalla tasaista, moreenipohjaista ja kosteahkoa. Kohteen länsipuolella maasto alkaa jyrkästi nousemaan länteen päin. Alueella kasvaa nuorta koivumetsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja heinästä. 3 Voimassa 2019-01-23T13:10:21 400.90991211 82.7310391
arkeologinenkohde_alue.1283 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1283 138639 {098DAE35-D0C7-42D6-A8B1-7B5EB2FFA4ED} Sirnisokka 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 222 ei Paikalla sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3587056 y 7492939) on lounais-koillissuuntainen, 17,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinja on osittain vaikeasti havaittavissa ja erottuu lähinnä matalana turpeen peittämänä vallina, joka on enimmillään noin 0,2 metriä korkea. Rakennuksessa on neljä 0,2 - 0,5 metrin kokoisista luonnonkivistä koostuvia tulisijojen röykkiömäisiä jäännöksiä. Kolme niistä sijaitsee rakennuksen luoteisseinän tuntumassa ja neljäs rakennuksen kaakkoisnurkassa. Röykkiöt ovat kooltaan 2,5 - 3,0 x 3,3 - 5,7 metrin kokoisia ja 0,8 - 1,0 metriä korkeita. Rakennuksen lounaispäädyssä on soikeahkonmuotoinen ja 3 x 3 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 1 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa suuri kuusi sekä taimikkoa. Jäännös 2 (x 3587069 y 7492948) on 2,5 x 3,5 metrin kokoinen tulisijan röykkiömäinen jäännös. Sen korkeus on 0,7 metriä ja se koostuu 0,1 - 0,3 metrin kokoisista luonnonkivistä. Tulisijan välittömästä ympäristöstä ei havaittu säilyneitä seinälinjoja. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Oiva Leukan ilmoittama. Metsätyö- ja uittokämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on koon perusteella todennäköisesti ruukinpirtin raunio ja jäännös 2 pienempi kämppä tai saunarakennus. Kohde sijaitsee Liessijoen länsirannalla tasaisella heinittyneellä aukiolla. Maa on moreenipohjaista ja kuivahkoa. Aukion ympärillä kasvaa nuorta mäntymetsää. Kohteen luoteispuolella kulkee lähinnä lounais-koillissuuntainen ajoura 3 Voimassa 2019-01-23T13:23:56 553.27148438 99.6417415
arkeologinenkohde_alue.1284 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1284 138662 {789830F2-F12F-44E3-9513-E44BCFA5B6AF} Sirnisokka 3 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 220 ei Paikalla sijaitsee kolme rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3586516 y 7493287) on itä-länsisuuntainen, 7,7 metriä pitkä ja 7,0 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksen eteläseinä on suurilta osin säilynyt ja se on kymmenen hirsikertaa korkea. Raunion korkeus on enimmillään 2,4 metriä. Osa itäseinästä on myös melko hyvin säilynyt, mutta sen pohjoisosa on laajalti hiiltynyt. Pohjois- ja länsiseinistä on vain muutama hirsikerta jäljellä. Rakennuksessa on käytetty 0,2 metriä paksuja ja sahalla katkaistuja seinähirsiä, jotka ovat sisäpuolelta veistettyjä. Hirsien päädyt on sahattu neliönmuotoisiksi ja rakennuksessa on käytetty jyrkkänurkkasalvoksia. Rakennuksen romahtaneesta ja hyvin fragmentaarisesta kattorakenteesta on havaittavissa halkaistuista hirsistä koostuva välikatto, jonka päälle on asetettu ensin kattohuopaa ja sen jälkeen turvetta. Vesikatosta on hyvin vähän jäljellä, mutta se koostuu vuoliaisista, joiden päällä on vielä muutama laho kattolauta. Rakennuksen sisällä on peltinen kamina. Rakennusjäännöksen päällä on jonkin verran irtonaista rakennusjätettä ja se on pitkälti turpeen ja heinikon peittämä. Jäännös 2 (x 3586503 y 7493322) on itä-länsisuuntainen, 5,5 metriä pitkä ja 4 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on jäljellä ainoastaan yksi laho ja suurilta osin turpeen peittämä hirsikerta. Hirsien paksuus on noin 0,2 metriä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa heinää. Jäännös 3 (x 3586523 y 7493318) on noin 5 x 5 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu hieman epämääräisenä ja hyvin matalana kohoumana. Rakennuksen luoteisnurkassa sijaitsee 0,2 - 0,5 metrin kokoisista kivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka koko on 2,0 x 2,3 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Rakennusjäännös on lähes täysin turpeen peitossa. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten mukaisesti. Kohde on merkitty vuonna 1974 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Uitto- tai metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, joka vaikuttaisi tuhoutuneen tulipalossa. Jäännös 2 on tulkittu olevan kämpän talli ja jäännös 3 kämpän sauna. Kohde sijaitsee Värriöjoen etelärannalla. Maasto on rannan tuntumassa tasainen ja kosteahko. Maa on moreenipohjainen ja melko kivinen. Kohteen eteläpuolella maasto alkaa nousta ja muodostaa rantajyrkänteen. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja heinästä. 3 Voimassa 2019-01-23T13:42:34 1473.68432617 157.65042692
arkeologinenkohde_alue.1285 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1285 136062 {9D6A9CCF-2CE4-4D60-ACA2-3EB91C1CD246} 1000019693 Sulamaharju 1 kivilatomus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1115 Kodanpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 195 ei Kivilatomus 1 (x 3550203 y 7454457) on 1,0 metriä pitkä ja 0,8 metriä leveä suorakaiteenmuotoinen kivilatomus, jonka korkeus on 0,2 metriä. Latomus koostuu noin 0,1 metrin kokoisista kivistä. Latomusken kaakkoispäädyssä sijaitsee isompi kivi, jonka koko on 0,6 x 0,4 metriä. Latomus on osittain sammaleen ja turpeen peitossa. Noin metri latomuksesta länteen kulkee metsäkoneen ajoura, mutta latomus on säilynyt ehjänä. Latomusta kairattiin ja kivikerroksen alta havaittiin selkeä hiilikerros. Noin 7 metriä itä-kaakkoon latomuksesta sijaitsee Kivilatomus 2 (x 3550215 y 7454460) on 1,0 metriä pitkä ja 0,6 metriä leveä suorakaiteenmuotoinen kivilatomus, jonka korkeus on 0,15 metriä. Latomus koostuu noin 0,1 metrin kokoisista kivistä. Latomusken kaakkoispäädyssä sijaitsee isompi kivi, jonka koko on 0,5 x 0,3 metriä. Latomus on osittain sammaleen ja turpeen peitossa. Latomuksen lähiympäristöön tehtiin yhteensä kuusi koepistoa, mutta mitään ihmistoimintaan viittaavia merkkejä ei niistä havaittu. Kohde rajautuu aluemaisesti latomuksien päältä mitattuihin gps-pisteisiin sekä niiden välittömään lähiympäristöön. Muinaisjäännösalueen rajauksen itäpääty ylittää muutamilla metreillä valtion maaomistusrajan. Löytyi inventoinnissa. Kivilatomuksia, jotka todennäköisesti ovat kotien keskiliesiä ja ajoittuvat rautakauteen tai keskiaikaan. Kohde sijaitsee Sulamaharjun itäpuolella olevan matalan harjanteen loivalla ja itäänpäin laskevalla ylärinteellä. Maasto on kuiva ja moreenipohjainen ja alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Kohteesta itään ja etelään maasto muuttuu suoksi. 3 Voimassa 2011-11-23T11:02:34 998.53198242 128.08931332
arkeologinenkohde_alue.1286 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1286 136084 {A0EA8A21-ABB1-4602-94FE-62E0DA7F0CC3} Sulamisharju 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 180 ei Kohde kostuu kahdesta samankaltaisesta rakennusjäännöksestä. Rakennusjäännös 1 (x 3549503 y 7456127) on lähinnä itä-länsisuuntainen ja 7 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa matalina turpeen peittäminä valleina. Vallit ovat 1,5 metriä leveitä ja 0,2 - 0,3 metriä korkeita. Rakennuksen lattiapinta on noin 0,4 metriä maapintaa matalampana. Puurakenetta ei ole havaittavissa, mutta rakennuksen koillisnurkassa sijaitsee turpeen peittämä tulisijan jäännös. Jäännös on kooltaan 2,3 x 1,8 metriä ja korkeudeltaan 0,9 metriä ja koostuu luonnonkivistä. Rakennuksen päällä kasvaa mäntyjä. Noin 0,5 metriä rakennuksen länsipäädystä sijaitsee pyöreähkö kuoppa, halkaisijaltaan 2 metriä iso ja 0,6 metriä syvä. Rakennusjäännös 2 (x 3549503 y 7456108) on lähinnä itä-länsisuuntainen ja 8 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös, jonka seinälinjat erottuvat maastossa matalina turpeen peittäminä valleina. Vallit ovat 1,0 - 1,5 metriä leveitä ja 0,5 metriä korkeita. Rakennuksen lattiapinta on noin 0,1 - 0,2 metriä maapintaa matalampana. Puurakenetta ei ole havaittavissa, mutta rakennuksen kaakkoisnurkassa sijaitsee turpeen peittämä tulisijan jäännös. Jäännös on kooltaan 2,1 x 2,0 metriä ja korkeudeltaan 0,7 metriä ja koostuu luonnonkivistä. Rakennuksen päällä kasvaa mäntyjä. Noin 1 metriä rakennuksen länsipäädystä sijaitsee pyöreähkö kuoppa, halkaisijaltaan 2 metriä iso ja 0,9 metriä syvä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Löytyi inventoinnissa. Kaksi metsätyökämppää, jotka todennäköisesti ajoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee loivalla, itäänpäin laskevalla harjanteen rinteellä. Maaperä on moreenia ja alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää. Maasto muuttuu kosteammaksi kohteen itäpuolella ja noin 70 metriä itäänpäin sijaitsee Iso Akanjokeen liittyvä sivujoki. 3 Voimassa 2018-12-14T15:42:21 480.73291016 97.68924483
arkeologinenkohde_alue.1287 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1287 136709 {D101F349-8217-43AD-B7C5-A3E39F5046AC} Murtojärvi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Paikalla on salvotun hirsirakennuksen pohja (8x8 m) (Murtojärvi kämppä jäännös 1). Rakennuksessa ei ole selvää uunin pohjaa Rakennuksen sisäpuolella, sen järven puoleisella sivulla on havaittavissa selvät kaivannot. Rakennuksen länsipuolella on hete. Vieressä on mahdollisesti tallin jäännös (Murtojärvi rakennus jäännös 2). Hirsisen rakennuksen maatuneet jäänteet ovat kooltaan noin 7,5x7,5 m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7077103 593313 Rakennus 2 7077121 593328 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännös löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 15.6.2011. Paikalla on sijainnut kämppä ja mahdollisesti siihen liittyvä tallirakennus. Kohde sijaitsee Murtojärven rannassa. Paikalla kasvaa kuusi- ja koivuvaltaista varttunutta sekametsäsää. Maaperä on turvetta. 3 Voimassa 2018-12-21T15:08:22 3246.6875 211.43572003
arkeologinenkohde_alue.1288 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1288 136725 {6045FB43-CDA5-4D16-A2F4-8BDF50FD1BE5} Sivakkajärvi kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 185 ei Rakennus perusta (Sivakkajärvi kämppä jäännös 1) on äestetty. Keskellä perustusta on luonnonkivistä ja tiilistä muuratun tulisijan jäänteitä. Paikalla on myös kattopeltiä. Perustuksista erottuu selkeimmin yksi paremmin säilynyt nurkka. Rakennuksen jäännöksen koko on 7,5x7,5m. Paikalla on myös puusta salvottu kaivo (Sivakkajärvi kaivo 2) (1,4x1,3x2 m), joka on avoin ja vaarallinen. Kaivosta noin 60 metriä etelään sijaitsee kivetty kellarikuoppa (Sivakkajärvi kellarikuoppa 3) (5x3,5x1,5 m). Vieressä on toinen pienempi kuoppa. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 1 7078580 595831 Kaivo 2 7078590 595792 Kellarikuoppa 3 7078530 595785 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännös löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 15.6.2011. Paikalla on sijainnut kämppä. Kohde Viililänkankaantien varressa, loivasti lounaaseen kohti Remupuroa laskevalla rinteellä. Paikalla kasvaa männyntaimia. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2018-12-27T14:17:51 4609.88476562 288.95627061
arkeologinenkohde_alue.1289 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1289 138028 {1DE72909-C87C-4AD4-AAF9-F7050B8FB8C3} Harjuniemi 1 Esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 254 ei N. 15 x 7 m mittainen matala painauma harjun laella. Sen lounasreunalla on pieni kuoppa, läpimitta 1,8 m ja syvyys 0,3 m. Kuopasta löytyi 5 cm turvekerroksen alta sekoittunutta huuhtoutumiskerrosta ja hiiltä n. 15 cm syvyyteen. Painaumassa esiintyy n. 5 cm huuhtoutumiskerroksen alla n. 5-15 cm laikkukasta ruskeaa - punertavaa likamaata. Koekuopasta painauman keskellä tuli kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Kohde rajautuu topografian ja kairauksissa havaitun likamaa-alueen laajuuden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 28.06.2011 Esihistoriallinen asuinpaikka Korkea jyrkkärinteinen harju, joka työntyy niemenä n. 400 m Raakujärven (luoteesta kaakkoon). Vanhaa harvahko mäntymetsä, runsaasti kelopuita. Aluskasvillisuus puolukka ja sammalta; pinta polkujen kohdalla osittain kulunut 3 Voimassa 2011-10-24T14:21:19 361.72753906 75.14525478
arkeologinenkohde_alue.1290 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1290 138217 {B9CBE97D-C3DD-45E7-8BA6-580ADBDB78B1} Pirttivaara leimikko 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet ei Kohteessa on 38 Metsähallituksen kruunuleimalla leimaamaa leimapuuta. 1. 3625010/7350719 2. 3624973/7350713 3. 3625002/7350713 4. 3625060/7350634 5. 3625070/7350621 6. 3625086/7350596 7. 3625101/7350582 8. 3625118/7350580 9. 3625087/7350532 10. 3624594/7350497 11. 3624594/7350498 12. 3624729/7350386 13. 3625100/7350293 14. 3625224/7350349 15. 3625293/7350345 16. 3624463/7350408 17. 3624376/7350423 18. 3624123/7350371 19. 3623930/7350353 20. 3623928/7350345 21. 3623886/7350500 22. 3623846/7350495 23. 3623760/7350479 24. 3623746/7350491 25. 3623729/7350491 26. 3623828/7350454 27. 3623943/7350503 28. 3623998/7350512 29. 3624003/7350522 30. 3624015/7350519 31. 3624022/7350503 32. 3624041/7350517 33. 3624085/7350522 34. 3624164/7350533 35. 3624228/7350529 36. 3624241/7350534 37. 3624259/7350537 38. 3624317/7350532 39. 3624320/7350543 Alueen rajan länsipuolella on ainoa inventoinnissa löyty Metsähallituksen leimapuu, jossa on käytetty muuta kuin kruunuleimaa. Puun koordinaatit ovat 3623726/7350495. Kohde rajautuu idässä rajavyöhykkeellä olevaan poroaitaan, jatkuen siitä kapeana nauhana länteen, Salmilammen eteläpuolelle. Lännessä leimikko jatkuu Natura-alueen länsipuolelle. Kohde löytyi inventoinnissa. Metsähallituksen kruunuleimoilla leimaama leimikko. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä ja sen länsipuolella, sekametsää kasvavassa kallioisessa maastossa. 3 Voimassa 2011-12-09T17:02:50 175316.30957031 3753.15662581
arkeologinenkohde_alue.1291 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1291 138222 {917510E9-CF9E-42C6-A233-E08C2943BC47} Liikamaa kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 185 ei Kohteessa on kämppä ja 2 kivirauniota. Kämpän koko on 15,5 x 9,5 m (ETRS-TM35FIN 7373103 417000). Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Kämpän keskellä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Pyöröhirret on molemmista päistä salvettu ja sahalla ja kirveellä katkottu. Eteläseinässä on ilmeisesti lantaluukku ja pohjoisseinässä ovi. Rakennuksen päällä kasvaa täysikasvuisia koivuja ja kuusia. Rakennuksesta 20 m. itään on 2 x 2 x 1,5m kokoinen uuninraunio. Raunion ympärillä on turvevalli, jonka koko on 6 x 6 m. Vallit kulkevat pääilmansuuntien mukaisesti. Rakennuksesta 15 m. pohjoiseen on samankokoinen kiviröykkiö. Jälkimmäisen röykkiön päällä kasvaa paksu turve. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ylle ja pistemäisesti kämpän keskeltä mitattuun gps pisteeseen. Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee Liikamaan harjun hiekkatien päässä itään laskevassa rinteessä. Maasto on rehevää lehtimetsää. 3 Voimassa 2019-01-14T15:02:23 8666.49536133 355.45335565
arkeologinenkohde_alue.1292 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1292 134842 {11F7A632-4BD9-4FF2-8D74-D97ED1F321B3} Haukka 1 historiallinen asuinpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Kohde koostuu yhdestä selkeästä rakennuksen pohjasta, joka edustaa kohteen viimeisintä asuinvaihetta 1900-luvulla. Sen lisäksi ympäristössä on kolmessa paikassa mahdollisia tulisijan perustuksia. Kohteen W puolella on vanha aitta ja lähempänä rantaa vanha sauna, jotka ovat todennäköisesti kuuluneet alkuperäiseen pihapiiriin, mutta voivat olla siirretty alkuperäiseltä paikaltaan. Näkyvät rakenteet ja topografia Kohde on vanha eräsija, jossa pysyvä asutusta on ollut 1500-luvulta lähtien Kohde on historiallisten lähteiden perusteella määritettävissä muinaisjäännökseksi eli historialliseksi asuinpaikaksi. Kohde on erittäin mielenkiintoinen koska sille voidaan historiallisten lähteiden perusteella vanha asutus. Ikänsä ja sijaintinsa vuoksi kohde olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde. Sijaitsee Helvetinjärven kansallispuistossa, Haukkajärven W rannalla. Kohde sijaitsee vanhan rantatörmän yläpuolella suhteellisen tasaisella hiekka- ja moreenimaalla. Rantatörmän reunalla on edelleen saunarakennus ja alempana lähellä rantaa useita pieniä rakennuksia. Alueella kasvaa havupuustoa ylärinteessä kun kohteen vanhoilla pelloilla etenkin sen S puolella kasvaa koivuvaltaista lehtipuustoa. aluskasvillisuus koostuu lähinnä heinäkasveista ja varvikosta. PÄIVITETÄÄN 3 Voimassa 2021-01-14T09:03:49 4825.59472656 356.80900903
arkeologinenkohde_alue.1293 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1293 137888 {9956F4FC-AB6E-407E-8AEA-61B679D50645} Sompanen 2 poroerotusaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Aitaus vastaa hyvin peruskartalla näkyviä rakenteita. Aitauksen kirnu on edelleen hyväkuntoisen ja tallotun näköinen. Sen alueella kasvaa vain muutamia yksittäisiä puita. Se voikin olla vielä jonkinlaisessa käytössä. Kirnun kaakkoispuolella olevat kolme pienempää aitausta kasvavat jo taimia ja pensaita. Aidat ovat edelleen pystyssä. Niiden vieressä kulkee paikoin modernia metalliverkkoaitaa. Kohde on rajattu kartalle alueena, joka on vajaat kaksi ja puoli hehtaaria laajuudeltaan. Kohteen koordinaattipiste on alueen keskikoordinaatti. Aluerajaus noudattelee peruskartallekin merkityn aidan kulkua. "Entisen Lapinkorven erämaita liikkuessa saa siellä täällä kankaiden laiteilla, jonkun jängän taikka metsäjarven lähettyvillä, nähdä vanhan hirsistä salvetunporokaarteen lahoneita jäännöksiä, jotka toiisinaan kilometrittäin jatkuvat pitkin selkosta. Ne ovat porolappalaisten töitä,muistoja tunturikansan viimeisistä jälkeläisistä, jotka isiensä entisillä mailla,tällä puolen Lapin tuntureita, vielä elivät vanhalla totutulla tavallaan, kiertelivät karjoineen ympäri erämaita, kunnes sortuivat hautaan taikka kunnes yhä tihenevä lantalaisasutus pirstoi heidän suuret laidunmaansa, ettei metsien kasvatti saattanut niissä enää tulla toimeen. Kansan muisteluksissa." (Samuli Paulaharju 1922:70.) 1800-luvun lopulle saakka poroja laidunnettiin melko vapaasti. Saamelaiset noudattivat perinteistä siida-järjestelmää, jossa toimittiin kyläkunnittain tai suvuittain. Paliskuntajärjestelmä kehittyi suomalaisten poronhoitajien keskuudessa ja se vahvistettiin 1898 senaatin antamalla kirjeellä. Paliskuntien tehtäväksi tuli muun muassa vuosittain laskea porokanta sekä yhteisvastuullisesti paimentaa porokarjaa. Lappissa osa suomalaisista alkoi harjoittaa poronhoitoa jo 1700-luvulla. Suomalaisille poronhoito oli usein sivuelinkeino maatalouden ohella. Saamelaisten poronhoidolle sen sijaan oli perinteisesti tyypillistä tiiviimpi paimentolaisuus. Erilaiset jäänteet porotalouden harjoittamisesta viimeisen sadan vuoden ajalta ovat hyvin yleisiä Tornionjokilaaksossa valtionmailla. Eriaikoina hyljättyjen erotusaitojen lisäksi erilaisia porokämppiä löytyy näistä maastoista runsaasti. Sompasen alarinteen poroaita on varsin vähänaikaa sitten jäänyt käytöstä. Voipa olla, että sen kokoaimisaitaus, kirnu, on edelleen jonkinlaisessa käytössä. Sompasen rovakkoisen alarinteen lounaispuolella, Sirkkakoskelle vievältä tieltä joitakin kymmeniä metrejä koilliseen, on hiljakkoin pois käytöstä jäänyt erotusaitaus. Rinne kohdalla on loiva ja se kasvaa rehevää sekametsää. 3 Voimassa 2014-06-09T09:34:54 23512.19897461 724.4338104
arkeologinenkohde_alue.1294 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1294 137643 {7D11D194-641C-489D-90FB-E907959D0086} 1000012185 Sitkiölampi kivilatomus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1416 Latomukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 220 ei Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan kohteessa on ainakin 10 pientä kiviladelmaa. Inventoinnin aikana löydettiin ainoastaan 8 kappaletta noin 60 x 30 metrin laajalla alueella. Kiviladelma 1 (x 3570053 y 7464454) on 1,0 x 0,8 metrin kokoinen, 0,3 metriä korkea ja muodoltaan soikeahko. Ladelmassa on yksi kivikerta ja se koostuu 0,1 - 0,3 metrin kokoisista luonnonkivistä. Ladelma on osittain turpeen peitossa. Kiviladelma 2 (x 3570065 y 7464444) on 1,4 x 1,0 metrin kokoinen, 0,3 metriä korkea ja muodoltaan soikeahko. Ladelmassa on pari kivikertaa ja se koostuu 0,2 - 0,4 metrin kokoisista luonnonkivistä. Ladelma on osittain turpeen peitossa. Kiviladelma 3 (x 3570074 y 7464434) on 1,0 x 1,1 metrin kokoinen, 0,4 metriä korkea ja muodoltaan epäsäännöllisen suorakaiteinen. Ladelmassa on pari kivikertaa ja se koostuu 0,2 - 0,4 metrin kokoisista luonnonkivistä. Ladelma on osittain turpeen peitossa. Kiviladelma 4 (x 3570075 y 7464445) on 1,2 x 1,6 metrin kokoinen ja 0,2 metriä korkea. Tuulenkaato on osittain vahingoittanut ladelman ja sen alkuperäistä muotoa ei pystytty varmuudella määrittäämään. Ladelmassa on pari kivikertaa ja se koostuu 0,2 - 0,5 metrin kokoisista luonnonkivistä. Ladelma on osittain turpeen peitossa. Kiviladelma 5 (x 3570088 y 7464442) on 0,9 x 1,5 metrin kokoinen, 0,7 metriä korkea ja muodoltaan epäsäännöllisen suorakaiteinen. Ladelmassa on yksi kivikerta ja se koostuu 0,4 - 0,6 metrin kokoisista luonnonkivistä. Ladelma on osittain turpeen peitossa. Kiviladelma 6 (x 3570056 y 7464460) on 1,2 x 1,6 metrin kokoinen, 0,4 metriä korkea ja muodoltaan soikeahko. Ladelmassa on yksi kivikerta ja se koostuu 0,3 - 0,4 metrin kokoisista luonnonkivistä. Ladelma on osittain turpeen peitossa. Kiviladelma 7 (x 3570062 y 7464476) on 1,2 x 1,2 metrin kokoinen, 0,4 metriä korkea ja epäsäännöllisen neliömuotoinen. Ladelmassa on pari kivikertaa ja se koostuu 0,3 - 0,6 metrin kokoisista luonnonkivistä. Ladelma on osittain turpeen peitossa. Kiviladelma 8 (x 3570095 y 7464422) on 1,3 x 1,7 metrin kokoinen, 0,5 metriä korkea ja muodoltaan epäsäännöllisen suorakaiteinen. Ladelma on suurilta osin turpeen peitossa. Kohde rajautuu havaittujen kiviladelmien alueelle. Muinaisjäännösrekisteri, kohde nro 1000012185. Kiviladelmien ajoitus ja funktio on tuntematon. Kohde sijaitsee Sitkiölampeen päin laskevassa koillisrinteessä, jossa kasvaa nuorta mäntymetsää. Maasto on kuivahkoa, moreenipohjaista ja kivistä. Aluskavillisuus koostuu varpukasveista. Noin 30 metriä kohteesta koilliseen alkaa Sitkiölampea ympäröivä neva-alue. Sitkiölampi sijaitsee kohteesta noin 270 metriä koilliseen. 3 Voimassa 2011-10-14T18:46:59 1602.91186523 176.16360492
arkeologinenkohde_alue.1295 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1295 137652 {CFE092B9-250A-4D53-B4E2-2F632AFE8F7A} Tarasijanokka 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 215 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Lähiympäristössä on jonkin verran kämpän aikaista romua ja jätettä. Jäännös 1 (x 3570011 y 7464832) on luoteis-kaakkoissuuntainen 8 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Jäännös erottuu maastossa noin 0,2 - 0,4 metriä korkeana kohoumana, joka on täysin turpeen ja heinikon peittämänä. Sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Jäännös 2 (x 3569985 y 7464795) on luoteis-kaakkoissuuntainen 25 metriä pitkä ja 9 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastossa turpeen peittämänä vallina, joka on noin 1 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea. Vallin ulkoreunassa on paikoitellen näkyvissä luonnonkivistä koottu perusta, jonka päällä sijaitsee hyvin laho pelkkahirisi. Rakennuksen molempien päätyjen keskiosassa sijaitsee tulisijan betoninen perusta. Ne ovat suurilta osin turpeen peittäminä ja ovat noin 2 x 1,5 - 2 metrin kokoisia ja 0,4 metriä korkeita. Rakennusjäännös on turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Jäännös 3 (x 3570020 y 7464776) on pohjois-eteläsuuntainen 4 metriä pitkä ja 3 metriä leveä romahtanut kehikkomainen rakennus- tai rakennejäännös. Se koostuu 0,15 metriä paksuista lankuista ja kiinnityksessä on käytetty sekä rautanauloja että rautalankaa. Rakenteen nurkat ovat olleet kiinnitettyjä eläviin puihin ja vaikuttaa siltä, että rakenne on alun perin ollut jonkinlainen aitausrakenne. Jäännös 4 (x 3570025 y 7464788) on luoteis-kaakkoissuuntainen 5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen peittämänä vallina, joka on noin 1 metriä leveä ja 0,3 - 0,4 metriä korkea. Rakennuksen koillisnurkassa sijaitsee 2 x 2 metrin kokoinen ja 0,4 metriä korkea tulisijan betoniperusta, jonka ympärille on levinnyt luonnonkiviä noin 2,5 x 2,5 metriä laajalle alueelle. Rakennuksen sisällä on havaittavissa yksittäisiä lahoja hirsiä sekä kattohuovan paloja. Jäännös on suurilta osin turpeen peitossa. Jäännös 5 (x 3570015 y 7464799) koostu kolmesta vierekkäisestä maakuopasta, jotka ovat neliönmuotoisia ja 2 x 2 metrin kokoisia. Niiden syvyydet ovat noin 1 metriä ja niiden seinämissä on havaittavissa hyvin lahoja hirsi- tai lautajäänteitä. Kuopat sijaitsevat noin 1 metriä toisistaan noin 5 x 5 metriä laajalla alueella ja ne ovat kaikki turpeen peittäminä. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Metsuri Raimo Pulskan ilmoittama. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän talli, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 4 kämpän sauna. Kohde sijaitsee tasaisella ja hiekkapohjaisella kangasalueella, jossa kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus on rehevää ja koostuu ensisijaisesti varpukasveista. Kohteen itäpuolella maasto putoaa jyrkästi pieneen puroon ja sen ympäröivään kosteikkoon. Kohteen eteläpuolella kulkee itä-länsisuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2019-01-08T08:46:07 2126.73120117 198.0999203
arkeologinenkohde_alue.1296 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1296 134037 {D6A9ECDE-BCC9-4104-9349-93FD462B9764} 1000034865 Vuogojávri pohjoinen Asuinpaikka, pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 0 Ajoittamaton; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 0 Ajoittamaton; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 1 Arvio 247 246 ei Kumpareikon eteläosassa on halkaisijaltaan kolmimetrinen ja syvyydeltään metrinen kuoppa, mitä todennäköisimmin pyyntikuoppa (x 7724595, y 3498165). Kumpareikon eteläiseltä puoliskolta löytyi myös useasta kohden paljastuneen maan alueilta kvartsi-iskoksia. Suurin keskittymä löytyi 15 m pyyntikuopasta pohjoiseen. Keskittymässä näkyi parisenkymmentä iskosta. Humuskerroksen alta olisi todennäköisesti ollut löydettävissä enemmänkin, mutta aluetta ei paljastettu enempää. Kvartsejä löytyi kumpareikon eteläisen puoliskon keskellä olevalta tasaiselta alueelta. Asuinpaikka rajattiin ulottumaan koko tievakumpareikolle, vaikka iskoksia löydettiin vain sen eteläiseltä puoliskolta. Pohjoisosassa paljastunutta maata ei ollut, joten mahdollisten artefaktien havainnointi ilman koekuoppia oli mahdotonta. Koko kumpareikko on kuitenkin sopivaa ja todennäköistä asuinpaikka-aluetta ja siksi asuinpaikka rajattiin koskemaan koko aluetta. Kyseessä lienee kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Vuogojávri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata. Vuogojärven pohjoisrannalla reilun parikymmenmetrisen suokaistaleen järvestä erottamana on hiekkainen, loivasti kumpuileva tievamaa. Hiekkamaalla kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja ja kenttäkerroksen kasvillisuus muodostuu lähinnä variksenmarjasta ja puolukasta. Pohjakerroksessa valtalajeina ovat porojäkälät ja lapalumijäkälä. Sieltä täältä hiekkainen maa on paljaana porojen tallauksen ja kettujen kaivelujen tuloksena. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-10-09T10:37:13 9526.60522461 427.62622754
arkeologinenkohde_alue.1297 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1297 134039 {3213AA9B-BE7E-44AC-8AFD-0561691E7172} 1000034772 Stuorra Bálddotjávri lounas Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 1 Arvio 215 ei Stuorra Bálddotjärven lounaispuolella on useita hiekkakumpareita suoalueiden keskellä. Bálddotjärven ja sen lounaispuolisista pienistä lammista eteläisemmän väliseltä kumpareelta löytyi viitisenkymmentä pienen pientä ja vähän suurempaa kvartsi-iskosta. Iskokset löytyivät kumpareen läpi kulkevalta polulta noin 40 metrin matkalta. Asuinpaikka rajattiin käsittämään kumpareen alue. Stuorra Bálddotjärven ympäristössä on useita kulttuuriperintökohteita pyyntikuopista ja purnuista, asuinpaikkoihin, kenttään ja rajamerkkeihin. Bálddotjärven tiedetään olleen vielä reilu vuosikymmen sitten erinomainen siikavesi Kevon luonnonpuiston koillisosassa, Kevon reitin pohjoispään lähistöllä on Kolme Bálddotjärveä - Stuorra, Vuolimus ja Geavumus sekä niiden ympäristössö useita pieniä lampia. Järvien rannat ovat paikoin soisia, mutta rantojen lähellä on paljon loivasti kumpuilevia hiekkatieva-alueita, joissa kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Tievoilla maaperä on yleensä humuskerroksen peitossa, mutta paikoin se on paljastunut porojen polkujen kohdilta. 3 Voimassa 2011-11-16T08:31:46 2747.03662109 211.37316311
arkeologinenkohde_alue.1298 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1298 134040 {61428164-55FB-4266-8E95-D59A7F804D34} Stuorra Bálddotjávri länsi Kenttä 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 215 212 ei Kenttä erottuu ympäristöstään selvästi kasvillisuuden perusteella. Kentällä kasvaa jopa kymmenisen metriä korkeita hieskoivuja. Kenttäkerroksen kasvillisuus on tuoretta niittyä (mm. Trollius europeus, Bistorta vivipara, Vaccinium vitis-idaea, Vaccinium myrtillus, Vaccinium uliginosum, Descampsia flexuosa, Viola biflora, Trientalis europea, Solidago virgaurea, Lycopodium annotinum, Potentilla palustris, Carex vaginta), pensaskerroksssa kasvaa jonkin verran katajaa. Sen läpi virtaa puro Geavumus Bálddotjärvestä Stuorra Bálddotjärveen. Kentältä ei löydetty merkkejä rakennuksista. Kenttä on laajuudeltaan noin 200 x 60 m. 3 Voimassa 2011-11-17T10:52:39 12086.40722656 552.99978522
arkeologinenkohde_alue.1299 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1299 136737 {849FCABC-6459-4FB2-9176-3B5526B0392E} Sivakkajärvi Kalmosaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 168 ei Saaren korkeimmalla kohdalla on havaittavissa viisi matalaa (noin 1,5-1,7x0,5 m) painannetta, sekä yksi samankokoinen syvempi kuoppa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.6.2011. J. Ruohonen 2011 dokumentoi saaresta hautapainanteita keväällä 2011. Historiallisen ajan kalmistopaikkoja Pohjois-Karjalan, -Savon ja Kainuun mailla, Prospektointi 2011, J. Ruohonen, V. Laakso ja S . Belsky. Kohde on hautasaari. Kohde sijaitsee Sivakkajärvellä olevalla pienellä mäntyvaltaista sekametsää kasvavalla saarella. Maaperä on kallioista moreenia. 3 Voimassa 2011-10-26T08:16:56 469.15820312 87.25967987
arkeologinenkohde_alue.1300 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1300 136772 {0627803A-859C-4B13-B7C0-9C45BA99525E} Tammikoski uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 177 ei Joen kohdalta patorakenne on purettu. Padossa kaksi aukkoa. Patoaukkojen reunat on rakennettu kivestä ja niitä päällystävät hirsirakenteet. Hirsirakenteita on jäljellä länsipuolisessa kapeammassa patoaukossa (5 m leveä). Joen itäpuolella on jäljellä maavallia noin 65 m matkalla. Länsipuolella valli on noin 37 m pitkä. Valli on leveimmillään noin 4 m leveä ja korkeimmillaan noin 1,7 m. Paikalla on mahdollisesti sijainnut myös kämppä. Oletetulla kämpän paikalla sijaitsee nykyisin laavu. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Uittopadon jäännös löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 16.6.2011. Paikalla on ollut uittopato. Kohde sijaitsee Autiojoessa Murtojärventien pohjoispuolella. Joen varressa kasvaa lehtipuu- ja kuusivoittoista sekametsää. Maaperä on turvetta. 3 Voimassa 2011-11-04T15:29:19 1608.57739258 255.92144036
arkeologinenkohde_alue.1301 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1301 138496 {812A4BBF-5E6E-4F8B-9336-C53DB2D018DB} Kotamaa 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 192 ei Kohteessa on pieni heinikkoinen aukio, jonka eteläreunalla metsärajalla on kämpän jäännös. Aukion keskellä on lisäksi ulkorakennuksen, mahdollisesti tallin jäännös. Koordinaatit: Kämppä jäännös: X 3545898, Y 7481781, Z 192; Talli jäännös: X 3545905, Y 7481807, Z 192 Kämppä on 5,7 m x 5,4 m kokoinen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen pyöröhirsirakennus. Kämpästä on jäljellä kaksi hirsikertaa ja kattorakenteita. Hirsissä on veistetyt koirankaulasalvokset ja niiden päät on sahattu, ja jätetty eripituisiksi. Osa hirsistä on piiluttu sisäpuolelta. Kattorakenteista on säästynyt kämpän pitkän sivun suuntainen kurkihirsi ja sahattuja kattolautoja, sekä teollisia rautanauloja. Kämpän itäkaakkoisnurkassa on pyöristyneistä luonnonkivistä koostuva uunin jäännös. Se on mitoiltaan 2,5 m x 2,5 m x 1,2 m. Kämpän päällä kasvaa koivun- ja kuusentaimia. Aukiolla 27 m kämpästä pohjoiskoilliseen on 7,8 m x 8,6 m kokoinen tallin jäännös. Rakennus on pohjois-luode-eteläkaakkosuuntainen. Siitä on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa ja halkaistuja kattolautoja. Hirsien päät on sahattu. Osa hirsistä on hiiltynyt ja rakennus on heinikon peittämä. Aukiolla ja kämpän itäpuolella on purkuhirsiä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja kasvillisuuden perusteella. Aukio piha-aluetta ja kuuluu kohteeseen. Alue on 45 m x 25 m kokoinen ja pohjois-eteläsuuntainen. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on kämppä ja talli. Se ajoittuu rakennusmateriaalien perusteella 1900-luvun alkupuoliskolle. Kohde sijaitsee Ala-Arajoen länsirannalla, tasaisella ranta-alueella ylemmän rantatörmän alla pienellä heinää kasvavalla aukiolla. Joen itäpuolella on Puupeskisaaren pohjoiskärki. Joessa on tällä kohdalla pieni koski. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta. Alueen itäpuolella kasvaa nuorta kasvatusmetsää, länsipuolella varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2019-01-18T10:25:20 852.47290039 114.28884684
arkeologinenkohde_alue.1302 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1302 136453 {CCF58443-3704-4486-952A-34DD33F6FE0B} 1000024646 Rahivaara asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1124 Torpat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 170 ei Kohde sisältää kaksi liedellistä rakennuksenpohjaa, yhden epäselvän rakennuksenpohjan, kolme kellarikuoppaa ja kaivon. Alueella on myös siististi ladottua kirkonaitamaista kivijalkaa, sekä runsaasti röykkiöitä, arviolta noin 80 kappaletta. Ensimmäinen liedellinen rakennuksenpohja (Rahivaara rakennus jäännös 1) on mitoiltaan noin 5,5m x 5,5m ja sen luoteisnurkassa on noin 1,5m x 1,5m x 1,5m liedenjäänne. Rakenteen sisäosa on ympäröivää maanpintaa matalammalla. Rakennuksen pohjasta noin metriä 25m kaakkoon on kivetty kaivo (Rahivaara kaivo 2), mitoiltaan noin 1m x 1m x 1m. Kaivon eteläpuolella epäselvä kevyehkö kivijalka (Rahivaara rakennus jäännös 3), mitoiltaan noin 4m x 5m. Kaivosta 40 itään on toinen liedellinen rakennuksen pohja (Rahivaara rakennus jäännös 4), 5,5m x 5,5m. Rakenteen luoteiskulmassa on noin 1,5m x 1,5m x 0,5m liedenjäänne jossa myös vähän ruostunutta peltiä. Pihan itäpuolella on 3 kellarikuoppa (Rahivaara kellarikuoppa 5-7), mitoiltaan 4m x 1,5m x 0,5m, 3m x 1,5m x 1m ja 1,5m x 1,5m x 0,5m. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Rakennus 4 7068420 613106 Kaivo 2 7068425 613065 Rakennus 3 7068423 613063 Rakennus 1 7068447 613053 Kellarikuoppa 5 7068397 613135 Kellarikuoppa 6 7068397 613138 Kellarikuoppa 7 7068395 613143 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 7.6.2011. Kohde on merkitty tilaksi 1840-luvun pitäjänkarttaan tekstillä Rahivaara T. (viereisen tilan kohdalla lukee Rahivaara torp.). Vuoden 1927 metsätalouskarttaan kohde on merkitty Kahivaaran (Rahivaaran?) autioksi. Vuoden 1951 metsätalouskartassa kohde on osa Kokkovaaran asutustilan tonttia ja vuoden 1970 kartassa paikalla on pieni peltolaikku jonka vieressä kylmä rakennus. Uudessa peruskartassa paikan nimi on Soirunautio. Kohde on torppa tai pieni tila 1800-luvulta joka on autioitunut viimeistään 1900-luvun alussa. Myöhemmin Kokkovaaran asutustila perustettaessa on kohteen niityt ja pihamaat otettu uudistilan käyttöön. Toisen lieden seassa oleva pelti viittaisi siihen että myös alueella olevaa rakennusta on käytetty myöhemminkin. Kohde sijaitsee Riihilammen pohjoisrannalla, kohtuullisen jyrkällä rinteellä. Maaperä on kivistä moreenia. Metsä on osittain noin 50-vuotiasta leppävaltaista rantametsää, osittain ilmeisesti vanhojen peltojen osalta viljelty kuuselle joka on suunnilleen samanikäistä. 3 Voimassa 2011-10-24T10:47:29 28934.69042969 752.33175922
arkeologinenkohde_alue.1303 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1303 136454 {E3C8D460-C999-4117-AA58-2244ED46F48B} Pihlajakangas asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 183 ei Autioitunut tila ja siihen liittyvät rakennusten jäännökset sijaitsevat mäen laella, jonka etelärinteellä on vanhan metsitetyn pellon reunassa kiviaitaa ja peltoröykkiöitä. Tilan päärakennus (Pirkonaho päärakennus jäännös 1) on luonnonkiviperusteinen rakennuksen jäännös (10x6,7m), jossa on luonnonkivestä rakennettu uuni (2x2x1,7 m). Keskellä rakennuksen perustaa kasvaa noin 50 vuotta vanha koivu. Tämän pohjoispuolella on betoniperustaisen navetan (Pirkonaho navetan jäännös 2) perustukset (26,5x8x1,7 m). Navetan luoteispuolella on hirsirakenteisen saunan jäännökset (Pirkonaho saunan jäännös 3) (5x4 m), jonka itäpuolella on puusta salvottu avonainen kaivo (Pirkonaho kaivo 4). Kaivon pohjoispuolella 3x3,5 m kokoisen rakennuksen perusta (Pirkonaho rakennuksen jäännös 5). Mäen pohjoisreunalla on kellarikuoppa (Pirkonaho kellarikuoppa 6) (4x3 m) sekä mahdollinen ladon perusta (Pirkonaho rakennuksen jäännös 7) (5x5 m). Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Päärakennus 1 7060006 579394 Navetta 2 7060030 579424 Sauna 3 7060050 579396 Kaivo 4 7060048 579421 Rakennus 5 7060054 579428 Kellarikuoppa 6 7060105 579421 Rakennus 7 7060081 579437 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila paikallistettiin inventoinnissa 7.6.2011. Kohde näkyy vuoden 1972 peruskartassa (432106) Kartassa näkyy viisi rakennusta ja niitä ympäröivät pellot. Kohde esiintyy samalla nimellä myös 1927 metsätalouskartassa (Talouskartta Nurmeksen hoitoalueesta 1. karttalehti). Kyseessä on vuoden 1972 jälkeen autioitunut vuokratila. Kohde sijaitsee metsäautotien y-risteyksen haarukassa Pihlajakangas nimisen mäen laella, noin 1,2 km Hiirenjoesta länteen. Kohde sijaitsee varttuneessa kuusimetsikössä. paikalla vanha pihapiiri on avointa rehevän aluskasvillisuuden peittämää, ja kasvaa nuorta koivua ja kuusta. 3 Voimassa 2011-11-03T16:25:27 45234.68969727 805.67287118
arkeologinenkohde_alue.1304 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1304 136465 {DA7E04E1-3410-423F-96A5-EF541C7EB669} Palovaara lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 260 ei Nykyisellä tiellä on havaittavissa metsälentokenttä leveämpänä noin 500m pitkänä suorana osuutena. Länsipäässä on levike jonka vieressä on yksityisille mökiksi myyty entinen kämppä. Itäpäässä nykyinen tielinja kääntyy kentästä etelään ja kiitorata jatkuu polkuna metsään noin 150m. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa näkyvien jäänteiden mukaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 8.6.2011. Kyseessä on lannoituksiin käytetty metsälentokenttä 1960-1970-luvulta. Kohde sijaitsee Palovaaran itään viettävällä loivalla moreenirinteellä. 3 Voimassa 2011-10-25T09:00:56 9813.83300781 1462.31864511
arkeologinenkohde_alue.1305 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1305 138982 {F574EFA8-F984-4BA3-AC55-C453B7D9C4C5} 290010241 Lammaspuronsuu W asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 159 ei Kvartsi-iskokset (KM 27474) sekä tulisijan jäännökset ovat löytyneet rantahiekasta, melko kaukana nykyisestä korkeimman veden rajasta. MJ-rek. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven lounaisrannalla, Tervasalmen uudesta sillasta 4 km kaakkoon, Hiekkaniemen kaakkoistyvessä, Lammaspuronsuun länsirannalla. Täällä on pieni niemeke, jossa on matala hiekkaranta, jonka takana on mäntyä ja suopursua kasvavaa maastoa. MJ-rek. 3 Voimassa 2018-12-10T15:34:11 593.00415039 87.78013084
arkeologinenkohde_alue.1306 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1306 139506 {65257ADB-A85F-4E65-9155-0D1FEB17077D} Harjunnokka 2 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 237 ei Niemen kärjen pohjoisella rantavyöhykkeella on 150 m pitkä ja 20-30 m leveä asuinpaikka-alue Pinta ala 3000 neliömetriä), joka on suurrimaksi osaksi aivan rantavyöhykkeessä, länsi/lounaisosa sijaitsee tasanteella 2-3 m järvenpinnan yläpuolella. Rantahiekasta havaittiin yht. viiden lieden jäännöksiä, yksittäisiä palaneita kiviä, kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikan itäisemmistä pisteestä, jossa maaperä muutu kiviseksi, löytyi iso alkeellinen kirves rantavedestä. Äestetyltä alueelta löytyi kahden lieden jäänteet, palanutta maata ja kvartsia. Kohde rajautuu pintahavaintojen mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 13.07.2011. Kivikautinen asuinpaikka; löydetty kirves on varhaismesoliittinen. Itään järveen työntyvä niemi, joka on hiekkaharjun sivuhaara. Niemen pohjoisrannalla n. 3-5 m leveä hiekkarantavyöhyke, matala törmä, sen yläpuolella loivasti pohjoiseen viettävä maasto, melko tasainen. Lähellä rantaa kasvaa nuoria mäntyjä; rantavyöhykkeen ulkopuolella oleva alue on äestetty. Noin 1/4 osa asuinpaikka sijaitsee metsätalousmaalla/Taivalkoksi; Suurin osa on yksityisella maal Kuusamon kunnan puolella. Keskipiste on siis Kuusamossa. 3 Voimassa 2011-11-15T13:26:13 3106.14111328 357.08713386
arkeologinenkohde_alue.1307 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1307 139514 {8540EDCB-E4CA-489F-A03E-44E155C96A56} Harjunnokka 3 Esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 3 Tutkittu kokonaan 240 ei Noin 80 x 25 kokoiselta alueelta löytyi kolmen lieden jäännöstä ja niiden läheisyydestä jonkun verran kvartsia ja palanutta luuta. Paikoitellen oli yksittäisiä palaneita kiviä ja palanutta maata.Asuinpaikka-alue sijaitsee poikkeuksellisesti loivaassa notkelmassa. Kohde rajautuu pintahavaintojen perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 13.07.2011 Esihistoriallinen asuinpaikka, tarkempi ajoitus ei ole mahdollista; liedet saatavat olla eri-ikäisiä. Järven pohjoisosassa oleva niemi (harjun sivuhaara), hieman korkeampi tasanne niemen tyvessä. Alue on avohakattu ja äestetty. 3 Voimassa 2011-11-15T14:55:02 2104.64916992 200.17493187
arkeologinenkohde_alue.1308 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1308 139519 {22732F7A-F9C8-485B-BAD5-D0A19C5EC878} Harjunnokka 4 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 240 ei N. 3,5 m korkean törmän yläpuolella on liävesti etelään viettävä tasanne,alueen koillisosassa on havaittavissa heikko törmä ja sen yläpuolella n. 1 m muuta aluetta korkeampi toinen tasanne. Alueen koko on 120 x 30 m (yht. 3600 neliömetriä) Korkeammalta tasanteelta löytyi lieden jäännökset, yksittäisiä kiviä ja kvartsia. Alimmalla terassilla havaittiin useiden lieden jäännöksiä sekä kvartsi- ja palaneen luun keskittymiä. Yksittäisiä löytöjä ja palaneita kiviä tavattiin koko alueelta. Törmän yläosassa alueen lounaisreunalla oli keskittymä KA I:1-keraamiikka. Kohde rajautuu pintahavaintojen mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 13.07.2011. Kyseessä on todennäköisesti kaksi eri-ikäistä asuinpaikkaa; ylämmellä terassilla ehkä lyhytaikainen leiripaikka, alemmalla terassilla runsaslöytöinen laaja varhaiskampakeraaminen asuinpaikka. Korkea kukkula järven pohjoisrannalla lounaaseen järveen työntyvällä niemekkeellä (harjun sivuhaara); alue on avohakattu ja äestetty. 3 Voimassa 2011-11-15T15:29:33 3603.50854492 282.8012432
arkeologinenkohde_alue.1309 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1309 139526 {FD1D659E-9F38-46D2-A8E0-04DB592F9D14} Harjunnokka 5 Esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 243 ei Noin 35 x 20 m kokoiselta alueelta havaittiin paikoitellen tummanruskea likamaa, palaneita kiviä ja jonkun verran kvartsia. Kivet ja kvartsi keskittyivät kahdella alueelle notkelman itä- ja länsilaidalla. Itälaidalta oli havaittavissa palaneiden luiden keskittymä, joka paljastui pieneksi luukuopaksi. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 13.07.2011. Esihistoriallinen asuinpaikka. Sijainti kaukana järvenrannasta ja rantaa paljon korkeammalla harjun notkelmassa on poikkeava ja mielenkiintoinen. Asuinpaikan korkeus on lähellä ns. Irnin jääjärven tasoa. Notkelma kahden harjujaksoon kuuluvan kukkulan välissä n. 70 m järven rannasta ja 7 m järvenpinnan yläpuolella. Alue on avohakattu ja äestetty. 3 Voimassa 2015-09-16T10:53:06 814.3112793 107.86409793
arkeologinenkohde_alue.1310 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1310 140296 {3E915D01-BB77-4737-889E-557A757D95B6} Kuusikkolamuri poroaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 187 ei Kohteessa on erotusaidan pyöreä siula, jonka halkaisija on 20 metriä. Aita on rakennettu pyöröhirsistä, jotka ovat kirveellä ja sahalla katkottuja ja liitoksissa alapuolelta salvettuja. Aidassa on vanhaa rakennustapa, jossa muutaman metrin välein on ulospäin massiivinen hirsinen tukirakenne noin kahden metrin etäisyydelle aidasta. Aita on lahonnut ja alaosista on paikoin viisi hirsikertaa jäljellä. Aidan vieressä, pari metriä aidasta itään on 5 x 6 metrin kokoinen rakennuksen pohja, jonka pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Rakennuksen muoto erottuu enää vaivoin turvevallina ja sen päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti poroaidan ja kämpän jäännöksen ylle. Alue on mitattu gps paikantimella. Sutigis Poroaidan ja porokämpän jäännökset. Kohde sijaitse kaakkoon laskevalla moreenikankaalla, jossa kasvaa tuore kangasmetsä, puulajeina koivu ja kuusi. 3 Voimassa 2011-12-02T08:10:55 1295.88989258 142.22058843
arkeologinenkohde_alue.1311 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1311 140297 {39C7EBD5-C238-4019-A7B8-8F038CC77DC9} Laajaselkä 1 tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 274 ei Kohteessa on korsu ja 9 tuliasemaa, joissa on kylmämuurattu kivivalli ja sen takana maahan kaivettu kuoppa. Alueella on myös muutamia kuoppia ja madollinen toinen korsu. Korsu sijaitsee pisteessä x 3473115, y 7417301. Rakennelman koko on 3 x 2,2 metriä ja korkeus on ollut 1,5 metriä. Lounaisseinä on luonnollinen kallioseinämä ja muut seinät on rakennettu sen mukaan. Oviaukko on luoteeseen. Seinät ja katto on tehty pyöröhirsistä, jotka on katkottu kirveellä ja sahalla. Katolla on ollut turve. Asema 1sijaitsee pisteessä x 3473124 y 7417292 ja sen rintamasuunta on etelään. Aseman pohjoisosassa on 2 x 1 x 0,5 metrin kuoppa, jonka eteläseinässä on 2 x 1 metrin kokoinen kylmämuurattu metrin korkuinen kivivalli. Tästä 2 metriä etelään on samanlainen rakenne, jonka valli on romahtanut. Asema 2 sijaitsee pisteessä x 3473119, y 7417282. Kohteen länsireunalla on 4 x 2 metrin kokoinen kuoppa, jonka pohjoispuolelle maat on kasattu samankokoiseksi valliksi, jonka reunat on osittain kivetty. Vallin korkeus on puoli metriä ja kuopan syvyys 70 cm. Asema 3 sijaitsee pisteessä x 3473114, y 7417288. Asemassa on metrin vahvuinen kivivalli kaksi metriä etelärintamaan ja metrin itärintamaan. Valli on 60 cm korkea ja sen pohjoispuolella on 1 x 0,5 metrin kokoinen kuoppa. Asema 4sijaitsee pisteessä x 3473105, y 7417277. Asemassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen kuoppa, jonka reunoilla on kivivalli ja rakennelman rintamasuunta on etelään. Aseman takana on samanlainen kuoppa 2 metriä pohjoiseen. Kuopan reunoilla on puurakenteita. Kuoppa on todennäköisesti miehistösuoja. Asema 5 sijaitsee pisteessä x 3473101, y 7417272. Asemassa on 2 x 1 m 1,5 metrin kokoinen kuoppa, jonka reunoilla on puuvarustuksia. kuopasta etelään 5 metriä on 1 x 05 metrin kokoinen kuoppa, jonka itäseinällä on 1 x 0,5 metrin kivivalli. Asema 6 sijaitsee pisteessä x 3473108, y 7417265. Asemassa on sama rakenne kuin asemassa 2. Nämä kaksi ovat ilmeisesti IT- tykkiasemia, joiden takana pohjoisessa 5 metrin etäisyydellä on aina kaksi perättäistä miehistökuoppaa. Asema 7 on rakenteeltaan samanlainen IT tykkiasema kuin asemat 2 ja 6 ja se sijaitsee pisteessä x 3473108, y 7417251. Tämän pohjoispuolella on kaksi miehistökuoppaa 10 metrin etäisyydellä pohjoisessa ja 7 metrin etäisyydellä kaakossa ja lounaassa on pienen kivivallin takana kuopat, kuten edellisessäkin asemassa. Kaikissa asemissa rintamasuunta on etelään. Kuoppa pisteessä x 3473082, y 7417263. Kohteessa on 2 x 4 x 1 metrin kokoinen kuoppa, jonka eteläseinälle kasattu maat valliksi. Asema 8 pisteessä x 3473097, y 7417230. Rakennelmassa on sama rakenne kuin asemissa 2,6 ja7. Asema 9 pisteessä x 3473056 y 7417264. Asemassa on 2 x 2 x 1,5 kuoppa, jonka reunalla on kiveys ja sen päällä lahonneita hirsiä. Rakennelma on mahdollisesti katollinen korsunjäänne. Rakenteesta 4 m koilliseen on 2 x 1 x 70 cm seinistään kivetty kuoppa. Kohde rajautuu gps mittauksella tehtyyn alueeseen, joka ulottuu havaittujen rakennelmien ylle. Erilliskohteet on merkitty alakohteiksi. Metsureiden ilmoitus 2 maailmansodan aikaisia ilmatorjunta-asemia korsuineen. Kohde sijaitse Laajaselän itäpuolen kivisessä rinteessä. Alueella kasvaa kuiva kangasmetsä, jossa valtalajina on mänty. Aluskasvillisuutena on mustikkaa ja sammalta. 3 Voimassa 2011-12-02T09:32:25 4988.85449219 278.01333684
arkeologinenkohde_alue.1312 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1312 139555 {EAF2DDFC-ED67-4FD2-8A46-0245378A1654} Paskarova 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 188 ei Paikalla on viisi rakennus- ja rakennejäännöstä. Lähiympäristössä on jonkin verran kämpän aikaista romua ja jätettä, mm. säilykepurkkeja. Jäännös 1 (x 3557104 y 7490370) on pohjois-eteläsuuntainen, 25,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastossa turpeen peittämänä vallina, joka on 0,5 metriä leveä ja 0,05 - 0,2 metriä korkea. Paikoittain on turpeen alla havaittavissa pelkkahirrenpätkiä, jotka ovat 0,2 metriä paksuja. Rakennuksen molemmissa päädyissä on tulisijan perusta, joka on lähes täysin turpeen peittämä. Ainoastaan muutamia luonnonkiviä on enää havaittavissa turpeen alta. Perustat ovat noin 2 x 2 - 2,5 metrin kokoisia ja 0,3 - 0,4 metriä korkeita. Perustuksien läheisyydessä on peltinen kamina ja savuhormi. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa taimikkoa. Jäännös 2 (x 3557113 y 7490385) koostuu kolmesta rivissä sijaitsevista maakuopista. Ne ovat neliönmuotoisia ja niiden koot ovat 1,4 - 2,0 x 1,8 - 2,5 metriä. Kuoppien syvyydet ovat 0,5 - 1,0 metriä ja niiden seinämät ja pohjat ovat lähes täysin turpeen peitossa. Parissa kuopista on havaittavissa vuorauksessa käytettyjä lahoja hirsiä. Jäännös 3 (x 3557091 y 7490349) on 3 x 2 metrin kokoinen soikeahko maakuoppa, jonka syvyys on 1,2 metriä. Kuopan pohjassa on havaittavissa lahoja hirren jäänteitä. Kuopan pohja ja seinämät ovat turpeen peittämiä. Jäännös 4 (x 3557077 y 7490338) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 16 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennus erottuu maastossa noin 0,3 metriä korkeana turpeen ja heinikon peittämänä kohoumana. Rakennuksen kaakkoispuolella on säilynyt lattiarakenteen hirsikehikkoperusta. Rakennuksen kaakkoispäädyn vieressä on heinikon peittämä vanha lantakasa. Jäännös 5 (x 3557141 y 7490368) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 3,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä rakennusjäännös, jonka kaakkoispuolella on 3,5 metriä pitkä terassin jäännös. joka sijaitsee rantatörmän alapuolella jokirannan tuntumassa. Rakennuksen jäännökset ovat lähes täysin turpeen peitossa. Paikoittain on havaittavissa 0,2 metriä paksuja pelkkahirrenpätkiä ja jäännöksen päällä on peltikiuas. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Löytyi inventoinnissa. Uitto- ja metsätyökämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 4 kämpän talli ja jäännös 5 kämpän sauna. Kohde sijaitsee Ylimmäinen Suoltijoen luoteispuolisen rantatörmän päällä olevalla aukiolla sekä törmän alapuolella olevalla soisella rannalla. Aukiolla kasvaa heinää ja taimikkoa ja rantatörmän alapuolella koivuja ja pajuja. Aukion luoteispuolella kasvaa nuorta mäntymetsää. 3 Voimassa 2011-11-16T09:37:28 2916.90161133 268.91324729
arkeologinenkohde_alue.1313 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1313 140680 {53CC13C4-3433-4B98-A998-0B6E6A8AFF82} 1000012528 Säynäjäkangas 2 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 90 ei Kohde sijaitsee 350 m Säynäjäjärven länsipäästä lounaaseen Venkaantien pohjoispuolella loivasti koilliseen viettävällä rinteellä rantatörmän yläpuolella. Alueella on kaksi asumuspainannetta: painanne 1 melkein suorakulmainen, rinteellä, mitat 6 x 4,5 m; syvyys lounaisreunassa 0,4 m. X 7261048, y 3461008 painanne 2 pyöreä, tasaisella alueella; läpimitta 4,1 m , syvyys 0,4 m; x 7260991, y 3461057. Asuinpaikan pinta-alaksi on arvioitu n. 19 500 m2 (muinaisjäännösrekisteri). Asumuspainanteet on merkitty maastossa sinisellä nauhalla. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 02.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Kivikautinen (myöhäismesoliittinen) rannansidonnainen asuinpaikka. Kaakkois-luodesuuntainen tasalakinen harjujakso Säynäjäjärven eteläpuolella. Harjun pohjoislaidalla on selvä muinainen törmä korkeudella n. 90 m mpy. Kuivaa mäntykangasta. Nuorta kasvatusmetsä, aluskasvillisuus puolukka, sammalta ja jonkun verran jäkälää. 3 Voimassa 2011-12-14T09:47:59 19898.65844727 640.63482113
arkeologinenkohde_alue.1314 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1314 140696 {50156116-8659-4477-94DC-440C8032B594} Säynäjäkangas 7 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 95 ei Kohde sijaitsee harjun etelälaidalla noin 700 m Sänäjäjärven länsipäästä lounaseen. Alueella havaitiin 3 painanetta ja lieden jäännös metsäpolun pinnalla. Painanne 1, soikea, mitat 4 x 3,5 m, syvyys 0,3 m; x 7260606, y 3460961. Painanne2, soikea mitat 4 x 3 m, syvyys 0,2 m, huuhtoutumiskerroksen vahvuus 20 cm. Painanne 3 suorakaiteenmuotoinen, mitat 10 x 4 m, syvyys 0,4 m x 7260519, y 3461115 Liesikiveys, Polun pinalla, läpimitta noin metri, muutama kvartsi; x 7260518, y 3461108. Kohteen laajuus n 200 x 30 m (14 000 m2) Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden, pintalöytöjen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 02.08.2011. Kivikautinen (myöhäismesoliittinen) asuinpaikka muinaisen rantatörmän yläpuolella. Kaakkois-luodesuuntainen tasalakinen harjujakso Säynäjäjärven eteläpuolella. Harjun pohjoislaidalla on selvä muinainen törmä korkeudella n. 90 m mpy, etelälaidalla on kaksi törmää korkeudella 95 ja 97,5 m.. Kuivaa mäntykangasta. Nuorta kasvatusmetsä, aluskasvillisuus puolukka, sammalta ja jonkun verran jäkälää, maapinta paikoitellen kulunut.. 3 Voimassa 2011-12-14T10:29:26 14333.73168945 558.86067402
arkeologinenkohde_alue.1315 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1315 140705 {B02362B4-6078-48F8-97B9-40F92E558C7E} 1000012529 Säynäjäkangas 3 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 90 ei Alueella havaittiin yksi asumuspainanne, mitat 6 x 4,5 m ja syvyys 0,4 m. Kairauksessa tavattiin noin 5 cm paksun huuhtoutumiskerroksen alta 10 cm vahva likamaakerros. Likamaa-alue jatkuu painanteesta 2 m länteen ja 10 m itään, jossa maa oli paikoitellen myös palanut. Painanteen koillispuolella on luonnollinen, kahden rantavallin muodustama painauma. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 02.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Kivikautinen (myöhäismesoliittinen) merenranta-asuinpaikka. Kaakkois-luodesuuntainen tasalakinen harjujakso Säynäjäjärven eteläpuolella. Harjun pohjoislaidalla on selvä muinainen törmä korkeudella n. 90 m mpy. Kuivaa mäntykangasta. Alue on avohakattu. 3 Voimassa 2011-12-14T11:34:50 6833.1809082 374.0248214
arkeologinenkohde_alue.1316 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1316 139651 {7D4CA06C-77EA-453C-A6B9-0541DAC9D630} Kylälampi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 236 ei Kohteessa on kämpän ja saunan jäännökset. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3526748, Y 7501361, Z 236; Saunan jäännös: X 3526710, Y 7501349, Z 235 Kämppä on 25 m x 7,2 m kokoinen, koillis-lounaissuuntainen pyöröhirsirakennus. Rakennuksessa on neljä erillistä osaa. Koillis- ja lounaispäässä on erilliset tuvat ja niiden välissä kylmä osa, joka mahdollisesti jakautuu kahteen osaan. Koillispään tupa on 6,3 m pitkä, ja sen pohjoisnurkassa on laakakivistä tehdyn uunin jäännös. Uunin koko on 3 m x 3 m x 1 m. Lounaispään tupa on 5,7 m pitkä. Sen länsinurkassa on 3 m x 3 m x 1 m kokoinen laakakiviuunin jäännös. Väliosan keskellä on mahdollinen väliseinän paikka, joka jakaa väliosan kahteen 6 m pitkään osaan. Rakennuksen tupaosista on jäljellä kolme hirsikertaa. Hirsissä on sahatut koirankaulasalvokset. Osa hirsien päistä on sahattu ja osa veistetty kirveellä, ja ne on jätetty eripituisiksi. Hirret on asetettu lovipuoli ylöspäin. Seinien tiivisteenä on käytetty kunttaa. Molempien tupien päätyseinän keskellä on 1 m leveät oviaukot. Oviaukon viereisiä hirsiä on tuettu hirsien läpi kiinnitetyillä puutapeilla. Lounaistuvan oviaukon lähellä on lisäksi irtonainen 70 cm leveä lautarakenteinen ovi. Ovi on tehty kolmesta leveästä laudasta, joiden päälle on naulattu pienat ylä- ja alareunaan ja yksi viistosti oven keskelle. Ovenripa on tehty käppyräisestä oksasta, ja se on melko ylhäällä oven yläreunassa. Lounaistuvan kaakkoisseinän keskellä on 48 cm leveä ja 28 cm korkea ikkuna-aukko. Aukko on sahattu kahden hirren kohdalle. Tupien räystässivuilla on pitkänmalliset 3-4 m pitkät, 0,5-1 m leveät ja 20 cm syvät kuopat. Keskiosasta on huonommin säilynyt kuin tupaosat, ja siitä on jäljellä enää yksi hirsikerta. Rakennuksen katosta on jäljellä halkaistuja lautoja, osittainen kurkihirsi ja muita katon tukihirsiä. Harja on ollut rakennuksen pituussuunnan mukainen. Rakennuksen päällä kasvaa muutamia nuoria koivuja erityisesti tupien kohdalla. Saunan jäännös sijaitsee kämpän lounaispuolella aivan järven rannassa. Se on 3,7 m pitkä ja 3,2 m leveä, koillis-lounaissuuntainen pyöröhirsirakennus. Hirsistä on jäljellä kolme kertaa, ja niissä on sahatut koirankaulasalvokset. Hirsien päistä osa on sahattu ja osa veistetty. Hirret on asetettu lovipuoli ylöspäin. Tiivisteenä on käytetty kunttaa. Koillispäädyn keskellä on 90 cm leveä oviaukko ja sen vieressä rakennuksen pohjoisnurkassa on 1,9 m x 1,5 m kokoinen laakakivikiukaan jäännös. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu rakennukset ja niiden välinen piha-alue. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva metsätyökämppä, luultavasti pääpirtti. Kohde sijaitsee Kylälammen länsipään pohjoisrannalla rantatasanteella. Pohjoispuolella on jyrkkärinteinen kumpare. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Rantakaistale on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2011-11-17T10:16:03 3326.16479492 237.04753044
arkeologinenkohde_alue.1317 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1317 139661 {727FD219-9208-4554-9F61-B737897E196F} Pyörreseljänmännikkö 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 243 ei Kohteessa on kämpän ja siihen liityvän ulkorakennuksen jäännös. Pieni piha-alue erottuu niiden ympärillä aukeana tasanteena. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3530409, Y 7492599, Z 243; Ulkorakennuksen jäännös: X 3530406, Y 7492613, Z 243 Ulkorakennus sijoittuu alueen pohjoispuolelle. Se on mitoiltaan 6,5 m x 3,8 m ja pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Rakennus on purettu, ja siitä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta. Hirsien päät on sahattu, ja nurkkien kohdalla on nauloja. Pohjoiskoillisnurkan itäkoillissivulla on pieni romahtanut rankorakenteinen osa, mahdollisesti käymälä, jossa on laudoituksena halkaistuja lautoja. Rakennuksessa on ollut huopakate. 7 m etäisyydellä ulkorakennuksen päädystä etelässä on 4,4 m x 5 m kokoinen purettu kämpän jäännös. Kämppä on myös pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Kämpästä on jäljellä yksi pelkkahirsikerta, ja rakennuksen pohja erottuu hiukan ympäristöään korkeampana maakumpareena. Rakennuksen länsilounaspuolella on kasa rakennuksista purettua materiaalia: kattohuopaa, halkaistuja lautoja, paksumpia lankkuja ja pyöröhirsiä. Kämpän ympärillä on lisäksi mm. saunakauha, muovinen tiskiharja, kahvikuppi, pulloja ja kamiinan osia. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1974 topografiseen karttaan kämpäksi, jonka pihassa on ulkorakennus. Paikalla on ollut kämppä viimeistään 1960-70-luvun vaihteessa. Se on ollut mahdollisesti poroaitaan liittyvä porokämppä. Kohde sijaitsee Pyörreseljänmännikön luoteisosassa suon itälaidalla. Lähiympäristössä maasto on kivistä. Kasvillisuus on suon laidalla kuusivaltaista sekapuustoista korpea, ja itäpuolella mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Korpialue on kitumaata. 3 Voimassa 2011-11-17T11:34:07 404.7734375 82.59682898
arkeologinenkohde_alue.1318 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1318 139770 {063BB47F-DBBC-406C-AE34-61ACA1E66EAC} Iso Araselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 286 ei Kohteessa on kämpän ja tallin jäännökset. Rakennusten päällä kasvaa nuoria koivuja. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3531006, Y 7499158, Z 286; Tallin jäännös: X 3531008, Y 7499147, Z 286 Kämppä on itä-länsisuuntainen, 13,5 m pitkä ja 6,5 m leveä. Kämppä jakautuu väliseinällä kahteen samankokoiseen tupaosaan. Kämpästä on jäljellä pari turpeen peittämää pyöröhirsikertaa. Salvoksia ei erotu, mutta hirsien päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Itäosan koillisnurkassa on laakakiviuunin jäännös, joka on mitoiltaan 2,3 m x 2,4 m x 1,2 m. Länsipäädyn luoteisnurkassa on vastaavanlainen uunin jäännös, mitoiltaan 2,3 m x 2,4 m x 0,6 m. Kattorakenteista on jäljellä kurkihirsi. Katon harja on ollut rakennuksen pituussuunnan mukainen. Kämpän pohjoissivulla on pitkä seinälinjaa myötäilevä kuoppa, mitoiltaan 11 m x 1 m x 0,4 m. Talli sijaitsee kämpän eteläpuolella ulkoseinistä mitattuna 4 m etäisyydellä. Rakennus on lähes neliön muotoinen rakennus, 11 m x 11,7 m kokoinen. Pitempi sivu on etelä-pohjoissuuntainen. Tallista on jäljellä pari turpeen peittämää pyöröhirsikertaa ja turpeen peittämiä kattorakenteita. Hirsien päät on veistetty kirveellä ja niissä on veistetyt koirankaulasalvokset. Harja on luultavasti ollut pohjois-eteläsuuntainen. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu rakennukset ja niitä ympäröivä piha-alue. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva metsätyökämppä. Kohde sijaitsee Ison Araselän koillispuolella, Lavajängän länsipuolella itää loivasti viettävän rinteen juurella. Kasvillisuus on mäntyvaltasita kuivahkoa kangasta. Suon laidalla kämpän itäpuolella on kuusivaltaista korpea. Alue on uudistusvaiheessa olevaa metsää, mutta kämpän alue on jätetty hakkaamatta. 3 Voimassa 2011-11-18T11:11:41 730.08935547 108.93805244
arkeologinenkohde_alue.1319 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1319 139575 {7BF26C83-B118-499C-8489-DD1069FA83DF} 854010056 Pitkäniemi 1 pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan Pitkäniemeen laskevien rantaterassien kohdalla olisi viisi pyyntikuoppaa. Kohde on merkitty myös peruskartalle. Sijainti olisi pyyntikuopille mitä sopivin, sillä paikalla on hiekkainen laskeva kangas. Alueella on runsaasti erilaisia kuoppia ja kaivantoja, joista ainakin osa lienee soranoton testikuoppia. Kuopat ovat peitteisiä, joten aivan tuoreita ne eivät ole. Tässä kuvatut kuopat saattavat liittyä muuhunkin toimintaan kuin pyyntiin. Pyyntikuopat ovat hyvin epämääräisiä. Kuoppa 1: 7417128, 3407134. Kuoppa on laskevassa rinteessä. Se on soikean muotoinen ja 3 x 2 metrinen. Kuopan alareunalla on puolitoista metriä leveä valli, joka on noin 30 cm korkea. Itse kuoppa on noin puolitoista metriä syvä, sammalen peittämä ja epämääräinen. Kuoppa 2: 7417127, 3407106. Kuoppa on loiva, pyöreä kuoppa. Se on sangen epämääräinen. Kuopan halkaisija on kolme metriä, syvyys parikymmentä senttiä. Kuoppa on alarinteessä. Kuoppa 3: 7417078, 3407099. Laakea kuoppa sijaitsee tasanteella. Se on halkaisijaltaan 3.5 metriä ja syvyydeltään 40 cm. Siinä ei erotu selviä reunavalleja. Kuoppa 4: 7417067, 3407106. Terassin reunalla on soikea, kolme metriä pitkä ja puolitoista metriä leveä kuoppa, jossa on epämääräistä vallia laskevan rinteen puolella. Kuopan syvyys on 40 cm. Kuoppa 5: 7417069, 3407119. Kymmenkunta metriä edelliseltä kuopalta itään on epämääräinen loiva painanne. Sen halkaisija on 2.5 metriä, syvyys 20cm. Kuopan länsireunalla on ehkä loivaa vallia. Kuoppa sijaitsee tasanteella, parikymmentä metriä maantiestä. Kohde on rajattu alueena, kohteen koordinaattipiste on alueen laskennallinen keskikoordinaatti. Kohde on kiinteä muinaisjäännös (854010056), josta muinaisjäännösrekisteri kertoo lakonisesti seuraavaa: "Rattosjärven itärannalla, Vinsat-vaaran länsirinteessä on mäntykankaalla 5 pyyntikuoppaa ja miiluhauta." Kohde on viety rekisteriin Markku Korteniemen inventointitietojen (1984) perusteella. Pyyntikuoppajärjestelmä on erittäin epämääräinen, eikä ole täyttä varmuutta siitä, ovatko kuopat yleensäkään pyyntikuoppia. Alueen topografia toki viittaa siihen, mutta itse kuopat ovat hyvin epämääräisiä ja voivat olla muitakin kaivantoja. Rattosjärven itärannalla, Pitkäniemen kohdalla, on Vinsatvaaran alarinteessä hiekkainen kangas. Kangas laskee loivasti kohti Pitkäniemeä muodostaen terasseja, joilla on pyyntikuoppia sekä lukuisia muita epämääräisiä kaivantoja. Puusto kankaalla on mäntyvaltaista, aluskasvillisuus pääasiassa puolukkaa ja kangasrouskuja. Matkaa Rattosjärven rantaan on hieman toistasataa metriä. Maantie kulkee lähes välittömästi pyyntikuoppien itäpuolella. Rattosjärven rannan ja kankaan erottaa toisistaan hiekkatie, joka johtaa rantaan Niemelän tilalle. 3 Voimassa 2011-12-05T09:56:56 4580.5234375 301.42550861
arkeologinenkohde_alue.1320 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1320 139583 {D4AE4528-C595-4B3D-97C8-1696C6159E37} Ritaselkä 6 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Kohde koostuu kolmesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3550802 y 7452442) on pohjois-eteläsuuntainen, 9 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,3 - 0,4 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Rakennuksessa on enimmillään säilynyt kolme hirsikertaa ja seinähirret ovat suurilta osin hyvin lahoja ja turpeen peittämiä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksen itäseinässä, koillisnurkan tuntumassa on 3,0 x 2,5 metrin kokoinen hirsistä rakennettu lisäsiipi. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa muutamia lahoja vuoliaisia sekä kattolankkuja. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa koivuvesakkoa ja yksittäisiä kuusia. Jäännös 2 (x 3550801 y 7452406) on 7,0 x 7,5 metrin kokoinen rakennusjäännös, joka erottuu maastossa 0,1 - 0,2 metrin korkeana turpeen peittämänä kohoumana, jonka keskellä on matala painanne. Rakennusjäännös on täysin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa mäntyjä ja koivuvesakkoa. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Jäännös 3 (x 3550798 y 7452483) on pohjois-eteläsuuntainen, 9 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,3 - 0,4 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennuksesta on säilynyt kaksi hirsikertaa ja seinähirret ovat suurilta osin hyvin lahoja ja turpeen peittämiä. Rakennuksen lounaisnurkan kohdalle on kaivurilla kaivettu 3 x 2 metrinen kuoppa, joka on täysin tuhonnut rakennuksen lounaisnurkan. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Rakennusjäännöksessä ei havaittu tulisijan jäännöstä. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1937 tehtyyn Ylikemin hoitoalueen yhdeksänlehtisen metsätalouskartan kahdeksanteen karttalehteen. Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Eri rakennusten funktioita ei pystytty määrittämään. Kohde sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisen harjun itäpuolella olevalla kapealla tasanteella. Maasto on kuivahko ja alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohdealueesta 30 metriä itään on pieni pohjoiseen päin valuva puro, jonka ympärillä maasto on kosteampaa ja kasvillisuus rehevämpää. Kohteen länsipuolella on harjun rinnettä seuraava ajoura. Kohteesta noin 40 metriä pohjoiseen kulkee metsäautotie. 3 Voimassa 2011-11-16T11:06:25 1343.01586914 211.98053132
arkeologinenkohde_alue.1321 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1321 139602 {20B6D575-AE43-4CFE-BFFF-A559A487BDD8} 1000010346 Buvrràsjávri 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 117 ei Kohde koostuu kolmesta pyyntikuopasta, jotka sijaitsevat tasaisin välimatkoin jokseenkin itä-länsi-suuntaisena rivinä. Kohdetta tarkastettaessa sen todettiin olevan edelleen Rautiaisen kuvausta vastaavassa tilassa. Kohteesta dokumentoidut kuopat ovat pyöreähköjä ja poikkileikkaukseltaan suppilomaisia. Kuoppia ympäröivät selvästi erottuvat, noin 1,5 m - 2,5 m levyiset ja alle puolen metrin korkuiset loivapiirteiset maavallit, ja kuoppien pohjille tehdyistä lapionpistoista todettiin hyvin muodostuneet huuhtoutumiskerrokset. Kohteesta Buvrràšjávri 2 tavattujen pyyntikuoppien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Pyyntikuoppa 1 ø 2,5 m, syvyys 0,8 m. x = 7732335 / y = 3497630 Pyyntikuoppa 2 ø 6,0 m, syvyys 1,4 m. x = 7732335 / y = 3497645 Pyyntikuoppa 3 ø 4,0 m, syvyys 1,0 m. x = 7732340 / y = 3497655 Kohde rajautuu noin kapealle, noin neljänkymmenen metrin mittaiselle, itä-länsisuuntaiselle alueelle. Kohteen on löytänyt Pirjo Rautiainen alueelle suorittamansa tarkastuskäynnin aikana vuonna 2007. Kohteen Buvrràšjávri 2 pyyntikuopat voivat olla osa samaa pyyntikuoppajärjestelmää, johon kuuluvat kohteesta noin puoli kilometriä lounaaseen sijaitsevan kohteen Puvrrasjavri monilukuisemmat kuopat, jotka ovat yleisolemukseltaan hyvin samankaltaisia Buvrràšjávri 2:n pyyntikuoppien kanssa. Kuopat liittynevät Kevojoen laakson pohjalla harjoitettuun ilmeisen laajamittaiseen peurojen ja mahdollisesti myös hirvien kuoppapyyntiin. Kuoppiin tehdyistä lapionpistoista todettujen hyvin muodostuneiden huuhtoutumiskerrosten perusteella kuopat vaikuttavat ajoitukseltaan esihistoriallisilta. Buvrràšjávri 2:n pyyntikuoppien säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Buvrràšjávrin eteläpuolella, kapean suoalueen vieressä, järvestä noin 200 metriä etelään. Kohteen halki kulkee Buvrràšjávrille johtava mönkijäura. Maaperä alueella on hiekkamoreenia, ja kohteen kaakkoispuolella maasto nousee jyrkästi. Aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, juolukka ja mustikka sekä erityisesti suon reuna-alueilla heinä-kasvit ja sarat sekä sammalet. Kohteesta noin puoli kilometriä lounaaseen sijaitsee Puvrrasjavri-niminen pyyntikuoppakohde, jossa on yhdeksän pyyntikuoppaa. 3 Voimassa 2019-11-27T14:59:38 513.62451172 96.6368442
arkeologinenkohde_alue.1322 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1322 140426 {799F1A61-45F7-489F-923F-DECEE25EF09E} 1000012482 Ukonkangas 4 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 102 ei Alue sijaitsee rantavallin yläpuolella, tien reunalla havaittiin lieden jäännös, tienpinalla oli muutama palanut kivi. Sitä 20 m etelään havaittu läikkä punertava (palanutta ?) hiekkaa. Muita löytöjä ei tullut. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 01.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (inventointi P. Pesonen 2008). Kivikautinen (esihistoriallinen asuinpaikka) Tasanne itä-länsisuuntaisen harjun alarinteellä etelälaidalla; suon ja joen mutkan pohjoispuolella. Kohteen läpi kulkee metsätie joen pojhjoispuolella olevalle mökille. Kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta, tienpinta paljaana. 3 Voimassa 2011-12-07T11:46:36 2273.32739258 200.90336663
arkeologinenkohde_alue.1323 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1323 140429 {7D2EE055-CEE2-4BBD-816E-9D22D4F7E2CC} 1000012481 Ukonkangas 3 kivikautinen asuinpaIKKA 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 101 ei Inventoinnissa 2008 havaittiin kahdessa paikassa tuulenkaadon nostamassa hiekassa kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Inventoinnissa 2011 ei tehty asuinpaikkaan viittaavia havaintoja (pintahavaintoa tuulenkaadoista ja 5 koekuoppaa). Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 01.08.2011; lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Kivikautinen (esihistoriallinen ?) asuinpaikka (?). Itä-länsisuuntaisen harjun loivaa alarinne suon pohjoispuolella; ei rantavallia/-/törmää havaittavissa. Kuivaa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää, aluskasvillisuus puolukkaa, sammaltaa ja jäkälää. 3 Voimassa 2011-12-07T12:59:38 5443.62548828 333.62964738
arkeologinenkohde_alue.1324 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1324 140430 {E179B9FE-AD39-4B2F-BBF4-91A3D074F461} 1000012480 Ukonkangas 2 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 100 ei Inventoinnissa 2008 löytyi alueelta 3 kvartsikeskittymää. Vuonna 2011 ei havaittu paljasta maanpintaa, koekuopista (yht 7 kpl itä-länsi linjassa) ei saatu löytöjä eikä likamaa-havaintoja. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 01.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008). Kivikautinen (esihistoriallinen ?) asuinpaikka Tasanne itä-länsisuuntaisen harjun alarinteellä suon pohjoispuolella; heikon rantatörmän yläpuolella havaittavissa. Kuivaa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää, aluskasvillisuus puolukkaa, sammalta ja jäkälää. Maaperä on hienoa hiekka 3 Voimassa 2011-12-07T13:32:47 13162.61083984 602.11923073
arkeologinenkohde_alue.1325 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1325 140443 {D5018738-3155-402C-BC49-0FB9E7CB7F2B} 1000012479 Ukonkangas 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 99 ei Inventoinnissa 2008 alueelta löytyi useita kvartsipesäkkeitä ja pohjoisosassa pieni kuoppa. Inventoinnissa 2011 havaittiin länsirinteen tienleikkauksessa n. 25 m:n matkalla kvartsia ja yksittäisiä palaneita kiviä; sitä kaakkon johtavalla metsätiellä oli myös yksittäisiä palaneita kiviä. Pieni kuoppa pohjoisosassa vaikutta kannonnostokuopalta. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 01.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2011) Kivikautinen asuinpaikka. Itä-länsisuuntaisen harjujakson länsipää, kohta missä Mertajoki puhkeaa harjun. Loiva länsirinne, kuivaa mäntykangasta (nuorta kasvatusmetsää). Paikallistie halkaise alueen, länsirinteen kohdalla leikkauksen leveys on 10 m. 3 Voimassa 2011-12-08T08:31:21 94710.30395508 1563.50180058
arkeologinenkohde_alue.1326 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1326 140446 {94C6DFB9-E58F-403E-B530-7DB5E348DB39} Vengasvaaran itäpää 3 miilut 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2612 Hiilimiilut 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 98 ei Tasanteen itäpäässä, n. 2800 neliömetrin alueella Venkaan lähden eteläpuolella on viisi pystymiilun jäännöstä: Miilu 1: läpimitta 13 m, vallin leveys 1,5 m ja korkeus 0,7 m; x 3474872, y 7259416. Miilu 2: läpimitta 11 m, vallin lev. 1 m, kork. 0,5 m, oja ymp. x 3474875, y 7259386. Miilu 3; läpimitta 12 m, vallin leveys 1,5 m ja korkeus 0,6 m; x 3474844, y 7259380. Miilu 4: läpimitta 13 m, vallin leveys 1,3 m ja korkeus 0,6 m; x 3474824, y 7259387 Miilu 5: läpimitta 10 m, vallin lev. 1,1 m, kork. 0,6 m, oja ymp. x 3474810, y 7259386. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 01.08.2011. Pystymiiluja. Vengasvaaralta itään jatkuvan harjujakson itäpää, tasainen kosteahko alue noin 200 m Mertajoesta länteen; alueen keskellä olevassa notkelmassa sijaitsee Venkaan lähde. Rehevää sekametsää, runsaslajinen aluskasvillisuus; luonnonsuojelualue. 3 Voimassa 2019-08-23T15:23:37 2816.52661133 224.29735498
arkeologinenkohde_alue.1327 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1327 140453 {7D64CDA5-A0DB-4750-89BD-D47FE6D26CE0} 1000012518 Vengasvaaran Itäpää 1 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 99 ei Inventoinnissa 2008 löytyi kvartseja vanhan tieuran (paikallistien eteläpuiolella) ja kaakkon kulkevan polun pinnalta. Vuonna 2011 kohteet oli kasvillisuuden peitossa. Uudesta tienleikkauksesta havaittiin muutama palaneen hiekan läikkä ja yksittäisiä palaneita kiviä. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 01.08.2011; lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Kivikautinen (esihistoriallinen) asuinpaikka. Vengasvaaralta itään jatkuvan harjujakson itäpää n. 150 m Mertajoesta länteen, paikallistien eteläpuolella tasainen kosteahko alue, jossa kasvaa rehevää sekametsää, (luonnonsuojelualue).Tien pohjoispuolella kuivahko kangasmetsä (pääosin mäntyä). 3 Voimassa 2011-12-08T10:19:29 2625.8046875 200.69466894
arkeologinenkohde_alue.1328 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1328 140707 {9214D4A9-AA0E-4DBF-9668-48C419AA4AF6} 615010088 Säynäjäkangas 1A Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 91 ei Kohde sijaitsee n. 80 m Säynäjäjärvestä etelään muinaisen rantatörmän yläpuolella. Alueella havaittiin 4 asumuspainannetta ja 2 kuoppaa. Painanne 1: soikea, pinta hieman epätasainen; mitat 7,5 x 6,5 m, syvyys 0,5 m. Painanne 2: soikea, mitat 4 x 3 m, syvyys 0,6 m Kuoppa 3: mitat 2 x 1,5 m, syvyys 0,5 m; pohjassa 5 cm:n huuhtoutumiskerroksen alla n. 20 cm vahvaa nokimaakerros. Painanne 4: soikea, hieman epäselvä, mitat 5 x 4 m, syvyys 0,3 m Kuoppa 5, mitat 2,5 x 1,8 m, syvyys 0,5 m, pohjassa 3 cm:n huuhtoutumiskerroksen alla 15 cm vahvaa nokimaakerros. Painanne 6, soikea, pitkulainen; mitat 7,5 x 4 m, syvyys 0,4 m. Painanteiden ympärillä 2 - 8 m eteisyydellä on kairauksessa havaittu paikoitellen likamaa-/ palaneen maan alueita. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden, kairaushavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 02.08.2011; lähde muinaisjäännösrekisteri (inventointi M. Sarkkinen 1998 ja P. Pesonen 2008) Kivikautinen (myöhäismesoliittinen) rannansidonnainen asuinpaikka. Isomman painanteet ovat ilmeisesti asumusten pohjia. Kaakkois-luodesuuntainen tasalakinen harjujakso Säynäjäjärven eteläpuolella. Harjun pohjoislaidalla on selvä muinainen törmä korkeudella n. 90 m mpy. Kuivaa mäntykangasta. Alue on avohakattu. 3 Voimassa 2011-12-14T11:59:56 14551.16674805 596.04060869
arkeologinenkohde_alue.1329 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1329 140713 {A7A5CF40-736E-4F86-8EA2-68B628FFD381} Säynäjäkangas 8 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 95 ei N. 14000 neliömetrin alueelta löytyi äestysurista kvartsia, palaneita kiviä ja palanutta luuta, joukossa yhden lieden jäänteet sekä kvartsi- ja luukeskittymiä. Muokattumalta alueelta löytyi yksi isompi asumuspainanne ja kuoppa: Asumuspainanne: soikea, pitkulainen, mitat 9 x 5 m, syvyys 30 cm; x 7260344, y 3461520. Kuoppa: pyöreä, läpimitta n. 2 m syvyys 0,4 m x 7260403, y 3461439. Molemmat ovat n. 99 m mpy olevan törmän yläpuolella. Lieden jäännös: läpimitta n. 1 m, x 7260381, y 3461491. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden, pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 02.08.2011 Kivikautinen (myöhäismesoliittinen) rannansidonainen asuinpaikka. Kaakkois-luodesuuntainen tasalakinen harjujakso Säynäjäjärven eteläpuolella. Harjun pohjoislaidalla on selvä muinainen törmä korkeudella n. 90 m mpy ja etelälaidalla kaksi törmää korkeudella 95 ja 97 m.. Kuivaa mäntykangasta. Alue on osittain avohakattu ja muokattu (taimikkoa), osittain kasvaa varttunutta kasvatusmetsä. 3 Voimassa 2011-12-14T12:50:06 13767.79077148 614.82192483
arkeologinenkohde_alue.1330 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1330 140718 {72A3955A-0677-417C-A79D-4013153B1381} 615010088 Säynäjäkangas 1B Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 92 ei Hiekkaisella tasanteella heikon rantatörmän yläpuolella havaittiin n. 4400 m2 alueelta merkkejä asuinpaikasta: palaneita kiviä, kvartsia, likamaata ja palanutta maata metsätien, mökin piha-alueen ja rikkoutuneen maan pinnalta. Kiinteitä rakenteita ei tavattu. Asuinpaikat Säynäjäjärvi 1B ja 1A (kohde 140707) ovat samana kohteena muinaisjäännösrekisterissä; koska niiden välissä on 80 m:n matkalla "tyhjä" alue, kohteet on jaettu. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 02.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (inventoinnit M. Sarkkinen 1998 ja P. Pesonen 2008) Kivikautinen (myöhäismesoliittinen rannansidoinnainen asuinpaikka. Kaakkois-luodesuuntainen tasalakinen harjujakso Säynäjäjärven eteläpuolella. Harjun pohjoislaidalla on selvä muinainen törmä korkeudella n. 90 m mpy. Kuivaa mäntykangasta. Alue on avohakattu, paikoitellen taimikkoa. 3 Voimassa 2011-12-14T12:55:28 4440.90869141 259.84273555
arkeologinenkohde_alue.1331 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1331 140724 {C0E62596-2B7F-4D3B-86B5-086E160935EA} 1000012530 Säynäjäkangas 4 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 92 ei Kohde sijaitsee hiekkaisella tasanteella rantatörmän yläpuolella n. 120 m Säynäjäjärven itäpäästä etelään; asuinpaikka on kankaan halki tehdyn poroerotusaidan molemmin puolin, kuitenkin pääosin sen pohjoispuolella, Alueen itäosalta löytyi 2 painannetta ja yksi kuoppa, sitä 75 m länsiluoteeseen havaittiin inventoinnissa 2008 kvartsia n. 25 x 25 kokoiselta alueelta. Raportissa mainittu 3 asumuspainanne on todennäköisesti luonnollinen muodostelma. Kuoppa 1: soikea, vallin ympäröimä; mitat 3,5 x 3 m, syvyys 0,8 m pohjassa n. 5 cm:n huuhtoutumiskerros, sen alla 10 cm paksu nokikerros. Vallin kohdalla kaksoismaannos. Painanne 2: soikea, mitat 4,5 x 4 m, syvyys 0,3 m; huuhtoutumiskerros 5 cm, sen alla likamaakerros 10 cm. Painanne 3 soikea, mitat 5,5 x 4,5 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 3-5 cm, n. 10 cm likamaakerros; painanteen lähiympäristössä voimakkaasti palanutta maat huuhtoutumiskerroksen alla. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden, kairaushavaintojen ja vuoden 2008 inventoinnin tulosten (kvartsikeskittymä) mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 02.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Kivikautinen (myöhäismesoliittinen rannansidonnainen asuinpaikka. Kaakkois-luodesuuntainen tasalakinen harjujakso Säynäjäjärven eteläpuolella. Harjun pohjoislaidalla on selvä muinainen törmä korkeudella n. 90 m mpy. Kuivaa mäntykangasta. Alue on avohakattu. 3 Voimassa 2011-12-14T14:23:04 12388.43212891 573.21620504
arkeologinenkohde_alue.1332 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1332 140744 {F6CEC1CA-5FA0-4BDF-B76F-076851B8BB0B} 10000012532 Kärppäsuo kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 117 ei Asuinpaikasta on säilynyt vain pienet rippeet tien itäpuolella. Noin 60 metrin matkalla oli paikoitellen palaneita kiviä ja palanutta luuta. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 02.08.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008). Todennäköisesti rannansidonnainen kivikautinen (myöhäismesoliittinen) asuinpaikka. Kapea lounais-koillissuuntainen hiekkaharjana joka halkaisee laajan suoalueen. Harjanne on sen päällä kulkevan paikallistien takia suurimaksi osaksi tuhoutunut. Tien molemmin puolin kuivaa kangasmetsää. 3 Voimassa 2011-12-14T15:26:19 3878.21533203 272.18524346
arkeologinenkohde_alue.1333 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1333 139131 {B46B7CC6-8E7E-4B28-B3BF-8A029742E8A1} Kuusivaara metsätyökämppä (8 kammia) 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kuusivaaran lounaispuolisessa alarinteessä olevat rakennukset on rakennettu rinteeseen siten että sisäänkäynnit ovat säännönmukaisesti rakennuksen alareunassa suon suuntaan. Maaston muodot on hyödynnetty näissä korsumaisissa rakennelmissa. Kaikki rakennukset sijaitsevat samalla tasolla alarinteen reunassa. Ne ovat saman suuntaisia ja näyttävät muodostavan rakennuskompleksin, joka on rakennettu suunnilleen yhtäaikaisesti. 1. Talli ? (7391195, 3379081). Rakennus sijaitsee kämppäkompleksin eteläpäässä. Se on huolellisesti salvottu, mitoiltaan 5 x 4.5 metrinen. Parhaimmillaan hirsikertoja on 4-5 jäljellä. Hirret ovat pääosin kirveellä käsiteltyjä, mutta jonkin verran on myös sahattuja hirsiä. Seinien reunoilla on jäänteitä tukevista kattolaudoista. Missään ei näy nauloja tai kattohuopaa. Sisäänkäynti rakennukseen on lounaasta, soistuman puolelta. Vastakkaisella koillisseinustalla, koko seinän mitalla, näyttäisi olleen hirsillä tuettu kaukalo. Rakennus on sammaloitunut kauttaaltaan. Sammaltilkkeitä näkyy edelleen hirsien välissä. Ei tulisijaa. 2. Kämppä (7391205, 3379080) on ilmeisesti majoitustila. Se on täysin maatunut, päällä kasvaa sankea turve, mutta seinät erottuvat leveinä valleina muodostaen 5 x 5 metrin suuruisen rakennuksen pohjan. Vallit ovat 20-30 cm maan pintaa ylempinä. Rakennus on syvimmillään noin metrin vallin harjalta laskettuna. Alarinteen puolella olevan oviaukon vieressä on laaja kiveys, 1.3 x 1.3 metriä. Se on todennäköisesti levinnyt alkuperäisestä koostaan, sillä kiviä on valunut seinän ulkopuolelle alarinteeseen. Rakennuksen maatuneisuus saattaa johtua siitä, että tällä kohtaa ylärinne on lievästi kostea ja tasainen. 3. Talli (7391215, 3379076) sijaitsee jyrkähkössä alarinteessä. Se on 5 x 5 metrin laajuinen kuoppa, jota ympäröi loiva reunusvalli. Vallin leveys ja korkeus vaihtelee. Kuopan syvyys on noin 1.3 metriä. Ylärinteen puolella on joitakin suuria kiviä. Eteläpuolisella sivustalla on jotakin romahtaneita hirsiä, muuten rakennelma on täysin sammaloitunut. Kosteikon puolinen länsipääty on sileä, eikä minkäänlaisia merkkejä seinärakennelmista ole jäljellä. Jos tällä puolella on ollut seinä, on sen täytynyt olla kokonaan hirsinen. On myös mahdollista, että tällä reunalla ei ole ollut toista seinää lainkaan. Ylärinteen puoleisella seinustalla on noin metrin korkeudella kuopan pohjalta puolen metrin levyinen tasanne, joka on voinut toimia syöttökaukalon alustana. 4. Kämppä (7391222, 3379072) on ilmeisesti asuinrakennus. Se on erittäin hyvin säilynyt. Rakennus on kohdassa, jossa rinne on loiva. Hirsiä on säilynyt kaikilla neljällä reunalla, eniten kuitenkin pohjoisseinustalla. Täällä hirsikertoja on näkyvillä kolme, puut ovat erittäin tukevia, halkaisijaltaan jopa puolimetrisiä. Tukevia kattolautoja, halkaistua puuta jonka toinen puoli on pyöreä, lepää vasten seinustaa. Rakenteissa ei näy rautanauloja, ei kattohuopaa, ei lasia. Laaja kiveys sijaitsee rakennuksen länsiseinustalla sisäänkäynnin vieressä. Kiveys on levinnyt myös rakennuksen ulkopuolelle. Sen nykyinen halkaisija on 2.5 metriä. Oviaukon viereisessä seinässä sojottaa romahtaneesta kattolaudasta yksi teollinen rautanaula. Se ei näytä liittyneen millään tavoin rakenteisiin vaan onkin kaiketi myöhempi lisäys. 5. Kämppä (7391250, 3379068) on ilmeisesti asuinrakennus. Se on edellistä hieman jyrkemmässä rinteessä ja on hyvin samantyyppinen kuin mainittu rakennus. Se on kooltaan 5 x 5 mmetrin suuruinen. Tämänkin rakennuksen seinähirsiä on säilynyt joka seinällä. Rakennus on suunnilleen saman syvyinen kuin edellinenkin. Myös tämän rakennuksen kiuaskiveys sijaitsee ovisuussa alarinteen puolella. Se ei kuitenkaan ole päässyt leviämään vaan sitä kannattelee edelleenkin jykevä hirsi. Kiveyksen joukossa on kotipolttoisia tiiliä, kivet ovat selkeästi palaessa halkeilleet. Hirsirakenteita on tässä rakennuksessa säilynyt vähemmän kuin edellisessä. Keskellä rakennusta on yksittäinen kattopuu. Rakennus on pitkälti aluskasvillisuuden peitossa. 6. Kämppä (7391263, 3379077) on kooltaan 4 x 5 metrinen. Hirsirakenteita on säilynyt kaikilla seinillä. Selvimmin erottuu alarinteen ovisuu, jossa on ainakin kaksi hirsikertaa jäljellä. Rakennuksessa ei ole kiuaskiveystä. Rakennus on noin 70 cm syvä. Rakenteita on jäljellä myös keskellä lattiaa sammaleen alla. Muutenkin rakennus on sammalotunut. Rakennuksen funktio on epävarma. 7. Talli (7391366, 3379039) sijaitsee satakunta metriä pohjoiseen edellä kuvatusta rakennusryppäästä yhdessä toisen rakennuksen kanssa. Talli on suuri, kooltaan 6 x 4.5 metrinen eikä siinä ole uunikiveystä. Turpeen peitossa olevat seinät kohoavat valleina näkyviin, jonkin verran hirsiä törröttää sammalen alta. 8. Kämppä (7391358, 3379041) on 5 x 5 metrin laajuinen rakennuksen pohja, jossa uunikiveys on sijoitettu hieman poikkeavaan paikkaan. Kivikasa erottuu oviaukon oikeanpuolisella seinällä, keskellä seinää. Tosin rakennus on niin maatunut, että sen alkuperäisestä pohjakaavasta ei oikein saa selvää. Kohde on rajattu alueena, jonka sisäpuolelle kaikki rakennuksen pohjat sijoittuvat. Eteläisemmässä ryppäässä on kuusi rakennusta, pohjoisemmassa kaksi. Metsätöitä oli tehty Länsi-Lapissa 1800-luvulta lähtien, mutta valtion metsien hakkuiden painopiste siirtyi etelän rintamailta pohjoisiin metsiin viime sotien jälkeen. Vielä 1920-luvulla Lapin metsätalouden osuus koko maan metsätaloudesta oli pieni. Metsähallitus möi 1900-luvun alussa suurimman osan Pohjois-Suomen puusta konsessiokaupoilla, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että ostaja hankki itselleen oikeudet valmiiksi leimattuun metsään, josta puut hakattiin. 1920- ja 30-luvuilla puuta myytiin myös hankintakauppoina, jolloin Metsähallitus järjesti itse hakkuut toisin kuin konsessiokaupoissa, joista aiheutuvat metsätyöt teetettiin leveranssimiehillä. Metsätyömaan asuinoloista tai rakennuksista ei ollut mitään yhtenäistä käytäntöä vielä 1900-luvun alussa. Monesti suojat ja alkeelliset rakennukset väsättiin töiden aloittamisen yhteydessä, jolloin kämppäarkkitehtuuri noudatti funktionaalisuuden vaatimuksia ja vanhoja perinteitä. Osaltaan metsätyökämppien arkkitehtuuriin ja asumisolojen parantumiseen vaikutti ns. kämppälaki vuodelta 1928, jossa määriteltiin minimiolot metsätyöväen asunnoille (Junttila, Pasanen&Teppo 1970-72, Parpola & Åberg 2009.) Paikalla käytiin inventoinnin aikana ensimmäisen kerran 5. elokuuta, sillä kohteesta oli Sutigis-havainto. Tällöin dokumentoitiin kuusi rakennuksen pohjaa. Viisi päivää myöhemmin kohteelle tultiin uudestaan, sillä Kuusivaaran leimikon merkannut Sauli Rautio Pellosta kertoi vielä kahdesta rakennuksen pohjasta, joita ei ensimmäisen käynnin yhteydessä oltu huomattu. Rakennuskanta viittaa lyhyellä aikavälillä tapahtuneeseen intensiiviseen toimintaan alueella. Rakennukset sijoittuvat maastoon siten, että vieretysten ovat aina asuinrakennukseksi ja talliksi tulkitut jäänteet. Tämä viittaa siihen, että kukanenkin hevoskunta on rakentanut itselleen omat suojat. Kyseessä voi olla leveranssihakkuutyömaa 1800-1900-lukujen taitteesta. Rakennukset voivat olla myös tätä nuorempia, mutta koska ajoitus jää epävarmaksi ja koska kohde on laajahko, hyvinsäilynyt kokonaisuus, olisi se syytä rahoittaa kiinteänä muinaisjäännöksenä. Miekojärven ja Alaisen Alposjärven väliin jäävällä kannaksella, Kuusivaaran lounaispuolisessa loivassa alarinteessä, on suon ja kuivan maan rajalla rivissä kahdeksan rakennuksen pohjaa. Kuusivaaran rinteet ovat erittäin kivikkoiset ja jyrkät. Rakennusten kohdalla alarinne laskee loivasti kosteikolle. Puusto on mäntyvoittoista sekametsää ja tuoretta kangasta. Kohde sijaitsee keskellä leimikkoa, mutta se on rajattu nauhoin hakkuualueen ulkopuolelle. 3 Voimassa 2011-11-30T13:28:12 12710.39331055 670.63559628
arkeologinenkohde_alue.1334 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1334 139774 {E10E1D4C-735C-47CD-AAC9-B4EE99AF8871} 742010035 Juurenvetämäpalo pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 234 ei Paikalta on aikaisemmin löydetty 11 pyyntikuoppaa, mutta v. 2001 tarkastuksessa alueen havaittiin osittain tuhoutuneen soranoton yhteydessä ja paikalta löydettiin vain kolme kuoppaa. Tarkastuksessa ei havaittu v. 2001 inventoitujen lisäksi muita kuoppia. Koordinaatit: Pyyntikuoppa 1: X 3540772, Y 7491837, Z 234; Pyyntikuoppa 2: X 3540758, Y 7491881, Z 234: Pyyntikuoppa 3: X 3540718, Y 7491859, Z 234 Kuopat 1 ja 3 sijoittuvat tien länsipuolelle ja kuoppa 2 tien itäpuolelle. Kuopat 1 ja 2 sijaitsevat tien laidassa ja kuoppa 3 suolle laskevan harjanteen länsirinteessä olevalla pienellä tasanteella. Pyyntikuoppa 1 on mitoiltaan 2 m x 2 m x 0,4 m, pyyntikuoppa 2 on 4 x 3 x 0,6 m kokoinen ja kuoppa 3 2 m x 1 m x 0,4 m kokoinen. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde merkittiin alueeksi, mutta ainoastaan itse pyyntikuopat ovat suojeltuja. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Paikka käytiin tarkistamassa KMO-inventoinnissa. Kohdekuvauksessa olevat mitat ja koordinaatit on otettu muinaisjäännösrekisterin tiedoista. Kohteessa on kolme ajoittamatonta pyyntikuopan jäännöstä. Kohde sijaitsee Värriöstä Seitajärvelle vievän Seitajärven museotien varrella, Vanhan Jäkälämaan ja Hammaslammen välisen kankaan pohjoispäässä. Maasto on hiekkapohjaista ja kumpuilevaa. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-11-19T16:23:23 1760.27929688 180.03511184
arkeologinenkohde_alue.1335 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1335 139789 {BD26575D-DF39-479D-A100-63ABB3A06030} 742010036 Yli-Arajoki pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 225 ei Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa. Toinen sijaitsee muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan 25 m etäisyydellä kesämökistä itään ja toinen mökkitontilla. Alueelta löydettiin ilmeisesti rekisterissä tarkoitetut kuopat. Kuoppa 1 sijaitsee n. 30 m etäisyydellä mökin itäpuolella tasaisella kankaalla, ja kuoppa 2 avoimeksi hakatun kiinteistörajan kohdalla mökistä vajaa 30 m etelään. Kuoppa 2 sijoittuu jokirantaan laskevan jyrkän törmän reunalle. Koordinaatit: Pyyntikuopan jäännös 1: X 3540555, Y 7491318, Z 225; Pyyntikuopan jäännös 2: X 3540513, Y 7491282, Z 225 Pyyntikuoppa 1 on soikea kuoppa, jossa on selkeä 2 m leveä valli. Se on mitoiltaan 2,5 m x 2 m x 0,6 m. Pyyntikuoppa 2 on pyöreähkö ja valli on epäselvempi. Se on mitoiltaan 3 m x 3,7 m x 0,6 m. Kuoppa 2:n päältä kulkee polku. Kohde rajattiin maanpinnalla näkyvien rakenteiden perusteella. Pyyntikuoppien välinen alue ei ole suojeltu, vaan ainoastaan pyyntikuoppien rakenteet. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kohteessa on kaksi ajoittamatonta pyyntikuopan jäännöstä. Kohde sijaitsee Yli-Arajoen itäpuolella Vanhan Jäkälämaan ja Hammaslammen välisen kankaan länsireunassa. Rannassa on kesämökki. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2011-11-18T14:53:24 386.53369141 133.42369618
arkeologinenkohde_alue.1336 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1336 139761 {34306994-03E0-4032-A070-32C04E00E25A} Rova-Kattomaa 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 215 ei Kohde koostuu seitsemästä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3570303 y 7465775) on 4,5 x 5,0 metrin kokoinen rakennusjäännös. Rakennus sijaitsee noin 5 metriä Pyhäjoen rannasta länteen ja erottuu maastossa 0,2 - 0,4 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Turpeen alla erottuu muutamissa kohdissa luonnonkivistä tehty kivijalka sekä sen päällä oleva 0,2 metriä paksu pelkkahirsikerta. Kohouman keskellä on matala painanne. Rakennuksen lounaisnurkassa sijaitsee 0,2 - 0,4 metrin kokoisista luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, joka on kooltaan 1,7 x 2,5 metriä ja korkeudeltaan 0,8 metriä. Rakennusjäännöksen päällä ja lähiympäristössä on jonkin verran peltiromua ja kattohuopapaloja. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa kataja ja taimikkoa. Jäännös 2 (x 3570286 y 7465757) koostuu kolmesta läheisestä neliönmuotoisesta kuopasta, joiden koot ovat 1,5 - 2,5 x 1,5 - 2,5 metriä. Kuoppien syvyydet ovat 0,4 - 0,9 metriä. Kuopissa on havaittavissa lankkurakenteen lahoja jäännöksiä ja yhdessä kuopassa on jonkin verran kämpän aikaisia säilykepurkkeja. Jäännös 3 (x 3570272 y 7465755) on neliönmuotoinen, 1,3 x 1,5 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,7 metriä. Kuopan seinämät ovat turpeen peittämät. Jäännös 4 (x 3570277 y 7465743) on neliönmuotoinen 2,0 x 2,2 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 1,0 metriä. Kuopan seinämät ovat turpeen peittämät. Jäännös 5 (x 3570257 y 7465709) on rakennusjäännös, jonka seinälinjat ovat hyvin hajanaisia ja vaikeasti seurattavissa. Jäljellä on ainoastaan muutamia lahoja pyöröhirsiä, jotka eivät muodosta selkeitä seinälinjoja. Rakennusjäännös erottuu lähinnä kasvillisuuden perusteella ja sen koon on arvioitu olevan noin 8 x 5 metriä. Sen päällä kasvaa hyvin rehevä heinästä ja nokkosista koostuva aluskasvillisuus. Jäännös 6 (x 3570290 y 7465735) on lounais-koillissuuntainen, 13 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastossa 0,5 - 1,0 metriä leveänä ja 0,1 - 0,4 metriä korkeana turpeen peittämänä vallina. Turpeen alla on muutamassa kohdassa havaittavissa 0,2 metriä paksu pelkkahirsikerta. Rakennuksen keskellä on turpeen peittämä tulisijan perusta, joka on kooltaan 1,5 x 1,8 metriä ja korkeudeltaan 0,3 metriä. Turpeen alta on ainoastaan yksittäisiä tiiliskiviä näkyvissä. Rakennusjäännöksen päällä ja lähiympäristössä on pieni määrä peltikappaleita ja kattohuovan palasia. Rakennusjäännös on lähes täysin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa taimikkoa. Jäännös 7 (x 3570274 y 7465709) on 2,5 metriä pitkä ja 1 metriä leveä kuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä. Kuopassa kasvaa rehevä aluskasvillisuus, joka koostuu heinästä ja nokkosista. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyö- ja uittokämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän sauna, jäännös 5 kämpän talli, jäännös 6 kämpän päärakennus ja jäännös 7 kämpän käymälä. Kohde sijaitsee Pyhäjoen länsirannalla Rova-Kattomaan kaakkoispuolella olevalla heinittyneellä aukiolla. Maasto on tasaista, kuivahkoa ja moreenipohjaista. Aukion länsipuolella kasvaa nuorta mäntymetsää. 3 Voimassa 2011-11-18T10:35:58 3283.3737793 252.01677605
arkeologinenkohde_alue.1337 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1337 139775 {D3CE449C-48F0-41F4-9C13-89BD1BFAC2BD} Siessokanharjut esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 215 ei Paikalla on porojen käyttämä polku, joka seuraa rantatörmän reunaa. Maapinta on polulla kulunut ja paljastuneesta hiekasta löytyi noin 80 metrin matkalla kvartsi-iskoksia ja yksi kvartsi-esine. Löytökohtia oli neljä: Löytökohta 1 (x 3570091 y 7465099) Kymmenkunta kvartsi-iskosta, joista otettiin talteen 6 kpl. Löytökohta 2 (x 3570098 y 7465115 ) Kaksi hyvin pientä kvarts-iskosta, jotka otettiin molemmat talteen. Löytökohta 3 (x 3570118 y 7465149) Yksi kvartsi kaavin, joka otettiin talteen. Löytökohta 4 (x 3570130 y 7465163) Yksi kvartsi-iskos. Ei otettu talteen. Rantatörmän alapuolelle tehtiin kaksi 0,2 x 0,2 metrin kokoista koepistoa, mutta ne olivat molemmat löydöttömiä. Kohde rajautuu pintalöytöjen ja topografian perusteella 50 x 130 metriä laajalle alueelle. Löytyi inventoinnissa. Esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Pyhäjoen lounaisrannan rantatörmän päällä. Osittain jyrkän rantatörmän päällä on terassimainen ja noin 20 metriä leveä tasanne, jonka jälkeen maasto alkaa taas nousemaan kaakkoon päin. Maasto on hiekkapohjainen ja kuivahko mäntykangas, missä kasvaa taimikkoa ja yksittäisiä mäntyjä. Turvekerros on ohut ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja jäkälästä. Rantatörmän alapuolella maasto muuttuu kosteammaksi ja puusto koivuvaltaiseksi. 3 Voimassa 2011-11-18T12:51:05 5724.03198242 323.76802357
arkeologinenkohde_alue.1338 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1338 139797 {FB135EED-3085-4266-AFCF-1B18E90C1AF1} Uuravaaranselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3560988 y 7499016) on 0,1 - 0,4 metrin kokoisista luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka koko on 2,4 x 2,0 metriä ja korkeus 0,8 metriä. Röykkiön päällä ja vieressä on peltiromua. Tulisijan läheisyydestä ei havaittu seinälinjoja tai muita jälkijä rakennuksesta. Röykkiö on osittain turpeen ja sammaleen peitossa ja lähiympäristössä kasvaa katajia. Jäännös 2 (x 3560966 y 7499000) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 16,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,4 metriä paksuja ja sahalla katkaistuja pyöröhirsiä. Rakennuksen parhaiten säilyneessä osassa on seitsemän hirsikertaa jäljellä ja raunion korkeus on siinä kohtaa 1,8 metriä. Seinätiivisteenä on käytetty turvetta ja sammaletta. Rakennus on jyrkkänurkkasalvoksilla salvottu ja se on jaettu väliseinällä kahteen noin 8 metriä pitkään osaan. Molemmilla osilla on noin 1 metriä leveä oviaukko koillisseinässä. Ovenkarmit on tehty lankuista, jotka on upotettu seinähirsien päädyissä oleviin veistettyihin loviin. Ovenkarmit ovat noin 1,8 metriä korkeita. Rakennuksen katto on romahtanut, mutta jäännöksistä pystyy päättelemään, että välikatto on koostunut 0,1 - 0,2 metriä paksuista riu"uista. Vesikatto on ollut harjakatto, joka on rakennettu lankuista ja katettu kattohuovalla. Rakennusjäännös on osittain turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 3 (x 3560973 y 7498985) on pyöreähkön muotoinen ja 2,5 x 2,5 metrin kokoinen kuoppa, jonka seinämät ovat osittain sortuneet ja peittyneet turpeella. Kuopan syvyys on noin 1 metriä ja sen pohjassa on havaittavissa lahoja hirren jäännöksiä. Jäännös 4 (x 3560986 y 7498973) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 25 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen peittämänä vallina, joka on 0,5 - 1,0 metriä leveä ja 0,2 - 0,3 metriä korkea. Paikoittain turpeen alla on havaittavissa pitkälti lahonneita hirren jäännöksiä. Hirret ovat noin 0,3 metriä paksuja ja osa on hiiltyneitä. Rakennuksen molemmissa päädyissä on turpeen peittämiä tulisijan perustuksia. Luoteispäädyn perusta on 2 x 2 metrin kokoinen ja korkeudeltaan 0,3 metriä. Kaakkoispäädyn perusta on 1,7 x 2,0 metrin kokoinen ja korkeudeltaan 0,4 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa taimikkoa ja katajia. Jäännös 5 (x 3561000 y 7498955) on lähinnä neliönmuotoinen ja 2,5 x 2,5 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 1 metriä. Kuopan seinämät ovat turpeen peittämiä ja sen pohjassa on havaittavissa lahoja hirren jäännöksiä. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1973 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän sauna, jäännös 2 kämpän talli ja jäännös 4 kämpän päärakennus. Kohde sijaitsee kuivahkon kankaan ja korven rajan tuntumassa, tasaisessa ja moreenipohjaisessa maastossa. Kohteen länsipuolella maasto alkaa loivasti nousta lounaaseen Uuravaaranselälle päin. Kohteesta noin 40 metriä itään on Kemijokeen laskeva Parilaoja, jota reunustaa molemmin puolin korpi. Kohteen lounaispuolella on autiotupa ja käymälä. Tuvan pihalle johtaa osittain metsittynyt ajoura. Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää, joka korpi-alueella muuttuu sekametsäksi. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. 3 Voimassa 2011-11-18T16:27:23 1919.4699707 230.49741136
arkeologinenkohde_alue.1339 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1339 139823 {5C3D7340-7154-4200-825F-93D470521F16} Levälampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 185 ei Rakennusjäännös 1: 5 x 5 m. Matalat seinälinjat jäljellä. Rakennusjäännös 2: 12 x 10 m. 6 hirsikertaa jäljellä, väliseinät ja puulattiaa säilynyt. Rakennusjäännös 3: 18 x 10 m. Seinälinjat näkyvissä. Päällä kasvaa puita. Rakennusjäännös 4: 4 x 4 m. Järven puolella on kiukaan jäänteet, josta on otettu kiviä viereiseen nuotioon. Kellari: 3 x 2 m, syvyys 1,5 m, suuaukko järvelle. Kuoppa 1: kulmikas, sivu 3 m, syvyys 0,15 m Kuoppa 2: halkaisija 1 m, syvyys 0,5 m Kuoppa 3: samat mitat kuin edellisessä. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet lukuunottamatta kuoppia on merkitty pisteillä. Kari Huotari opasti kohteelle. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Uittokylän jäänteet. Kohde sijaitsee Levälammen lounaispuolella. Särkkäpuro virtaa kohteen eteläpuolitse. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2011-11-21T09:48:24 2948.34033203 260.56319337
arkeologinenkohde_alue.1340 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1340 140467 {C181399A-94BA-482C-9835-F9CCC98E7E39} Vengasvaaran Itäpää 5 Miilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 98 ei Alueella on kaksi samankokoista miilua (läpimitta 14 m. vallin leveys 2 m ja korkeus 0,8 m, noin 1,5 m leveän ja 0,8 m syvän ojan ympäröimä. Sisäalueella noin 20 cm vahva noki-/hiilikerros turpeen alla; vallissa runsaasti nokimaata ja hiiltä. Vallin päällä ja sisäpuolella kasvaa isoja mäntyjä ja kuusentaimia. miilu 1: x 3474790, y 7259562 miilu 2 x 3474784, y 7259585 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti Kohde löytyi inventoinnissa 01.08.2011. Hiilimiilu Vengasvaaralta itään jatkuvan harjujakson itäpää, tasainen kuiva kangas noin 200 m Mertajoesta länteen; mäntyvaltainen havumetsä (vartunut kasvatusmetsä), aluskasvillisuus puolukkaa, mustikkaa ja sammalta. 3 Voimassa 2013-04-12T15:31:50 1060.69604492 132.44283448
arkeologinenkohde_alue.1341 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1341 140468 {F58B9221-2F73-4AD6-85E6-64C79EE04538} Vengasjärvi 1 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 108 ei Inventoinnissa 2008 kerättiin löytöjä n.230 x 110 m kokoiselta alueelta (äestetty alue valtionmaan länsipuolella), jossa oli 3 selkeää löytökeskittymää. Rajaojasta löytyi 1 palaneen luun palanen. Inventoija arvioi asuinpaikka-alueen jatkuvan jonkun verran valtionmaalle. Inventoinnissa 2011 tehtiin itäalueella useita koepistoja, joista ei havaittu asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Asuinpaikan laajuus itäalueella jäi epäselviksi. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 01.08.2011; lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Kivikautinen (esihistoriallinen) asuinpaikka Harjujakson länsipää, loivasti lounaaseen viettävä tasainen alue Vengasjärven koillispuolella. Alueen länsi ja keskiosa avohakattu ja muokattu (taimikkoa), itäosassa (Valtion maa) uudistuskypsä mäntymetsä. 3 Voimassa 2011-12-08T13:28:35 41288.25341797 1018.33613257
arkeologinenkohde_alue.1342 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1342 140868 {92E56C41-D818-4FE6-9DD2-2595BAC699BA} Ulkuankangas poroaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Kohteessa on poroerotusaita, joka on jäänyt pois käytöstä. Aita on pyöröpuista ja liitoksissa puut on salvettu molemmin puolin. Tukipuut menevät aidan ulkopuolelle. Veräjät on veistetty yhdestä puusta siten, että veräjäpuille on tehty allekaiset neiöön muotoillut aukot. Aidan erotussiula erottuu puuttomana tantereena. Aidan vieressä on uusi rautalanka-aita, joka on merkitty peruskarttaan. Luultavasti vanha aita on noudatellut nykyisen aidan kulkua, mutta paikoin sitä ei ole enää havaittavissa. Kohde rajautuu vanhan proaidan keskussiulan rakenteiden alueelle. Sutigis Maasto on Ulkujärven eteläpäänpään hiekkakangas, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. 3 Voimassa 2011-12-16T12:33:16 24595.83374023 693.96773113
arkeologinenkohde_alue.1343 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1343 140897 {AF8A8AA6-84E5-4229-8AE2-A6B3820F7EE9} Keskimöjärvi 2 kolttakenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 139 ei Asuinrakennus Kohtalaisen hyvin säilynyt pieni hirsirakennelma, jossa on kaksi huonetta. Pituus 6,5 m ja leveys 2,8 m, väliseinä 2,5 m kohdalla rannan puoleisesta päädystä mitattuna. Enimmillään kahdeksan hirsikertaa säilynyt, mutta seinät romahtaneet ikkunoiden ja ovien vierestä. lisäksi seinät ovat vinossa. Seinät ovat pääosin veistetty tasasivuisiksi, mutta osa on pyöröhirsiä. Hirret ovat varsin ohuita, noin 10 cm paksuja. Ne on varattu ja tilkkeenä on sammalta. Nurkkien koirankaualsalvokset ovat joko kaksipuoleiset tai vain yläpuolella. Oviaukko on itäseinällä, ja muilla seinillä on suuret ikkunat. Eteläpäädyn ikkuna on 100 cm leveä ja 65 cm korkea, länsiseinän ikkuna on 65 cm x 55 cm ja pohjoisseinän ikkuna 75 cm x 45 cm. Oven vieressä väliseinän pohjoispuolella on suuri liesikiveys joka on romahtanut seinän päälle. Kivet ovat kulmikkaita liuskekiviä, seassa on pellin kappaleita. Kämpän vieressä on rikkoutunut valurautainen hellan ylälevy. Sisäseinä oviaukkoineen on puolittain säilynyt, samoin lattialautoja on säilynyt. Sauna Pieni hirsirakennelma, kooltaan 2,7 m x 2, 8 m. Seinissä on pääosin yhdeksän hirsikertaa jäljellä. Koillisseinällä olevan oven toinen puoli on kuitenkin romahtanut ja koko rakennus on nitkahtanut vinoon. Valmistettu pääosin tasasivuisiksi veistetyistä hirsistä, osa on kuitenkin jätetty pyöreiksi, myös sisäpuolella. Kaksipuoleisten koirankaulasalvosten kohdalta kaikki on kuitenkin veistetty tasasivuisiksi. Hirret on varattu ja tilkkeenä on sammalia. Hirsien päät on katkaistu sahalla, ei kuitenkaan tasattu. Parissa pyöreässä hirressä on sisäpuolella yhä näkyvissä kaarnaa. Rannan puoleisella seinällä on ikkuna, jossa on hieman lasia jäljellä. Ikkunan päälle on naulattu lautoja. Luoteisseinällä on öljytynnyristä tehdyn kiukaan osin hajonneet jäänteet. Kivien päällä on valurautainen uunin luukku. Ympärillä on öljytynnyristä oikaistua peltiä, jota on ilmeisesti käytetty seinän suojana. Kiukaan vieressä on emaloitu peltiämpäri, jonka kädensija on korvattu rautalangalla. Sijaitsee noin 7 m rannasta. Saunasta noin 20 m koilliseen, välittömästi järven rannassa on hirsitason jäänteet, se koostuu alushirsistä ja poikittaishirsistä, joista osa on vielä jäljellä. Poikittaishirret on salvottu alapuolelta ja kiinnitetty nauloilla alushirsiin. Mahdollisesti kysessä on laiturirakennelma tai veneen säilytyspaikka. (x=3560296, y=7642611) Kämppäjäännös Sijaitsee noin 50 m rannasta, matalan rantatörmän takana. Pohjois-etelä -suuntainen, kooltaan 5 m x 3,5 m. Maahan kaivettu noin 30 cm syvä ja tasainen alue, jonka reunoilla on yksi tai kaksi hirsikertaa jäljellä. kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Reino Lahdenmäki kertoi Nellimöjärven pohjoisrannalla olevan kolttakentän, jossa on asunut kaksi perhettä. Kohde löytyi hieman itään ilmoitetusta paikasta, kohtaan johon on merkitty peruskarttassa kaksi rakennusta. Kolttakenttä. Kohde sijaitsee Keskimöjärven pohjoisrannan keskivaiheilla, pienen lahdelman kohdalla. Asuinrakennuksen jäännös sijaitsee pienen kumpareen päällä, noin 25 m rannasta. Sen vieressä on suuri maakivi ja maaperä on kivistä moreenia. Ympärillä kasvaa suuria mäntyjä ja jonkin verran taimia. Aluskasvillisuus on sammalia, puolukkaa, variksenmarjaa ja suopursua. Saunan ympäristö on ryteikköinen, paikalla kasvaa tiheähköä nuorta metsää, jonka seassa on muutama vanha puu. Aluskasvillisuus on paksu, suopursua, sammalia, puolukkaa ja pajua. Lounaispuoleinen ranta kivikkoinen, paikoin lähes avointa rakkaa. Kauempana rannasta olevan kämppäjäännöksen ympäristössä kasvaa harvahkoa metsää, aluskasvillisuus sammalia ja varpukasveja. Pohjoispuolella rinne nousee jyrkästi. Maaperä on kivikkoinen. 3 Voimassa 2012-01-24T13:08:59 6508.73681641 422.27211271
arkeologinenkohde_alue.1344 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1344 140822 {E4756C89-1EF3-4DDF-925D-7E921E639682} Palovaara 3 Leimapuuryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 133 ei Noin hehtaarin alueelta löytyi 66 leimattua tukimäntyä (kaksi kruunuleimaa n 20-30 cm korkeassa pilkassa) Puut on kasvaneet leimaamisen jälkeen 3-5 cm. Arviolta puolet alueen puista on leimattu. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 008.08.2011. Leimapuuryhmä; puut jätettiin todennäköisesti lähellä olevan poroerotusaidan (kohde 140816) takia pystyyn. Vaaran loiva koillisrinne, hiekkainen tasanne sorakuopan ja suon välissä. Kuivaa mäntykangasta. Alueella kasvaa pääosin vanhoja tukimäntyjä. Maanpinta on paikoitellen paljaana, metsätie halkaise alueen. 3 Voimassa 2011-12-15T15:44:20 10415.03173828 433.2884423
arkeologinenkohde_alue.1345 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1345 139727 {36FF8684-DA7D-456F-9125-E13ED9FBFB69} Laukunperä Esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 3 Tutkittu kokonaan 237 ei Rantahiekasta löytyi 40 m metrin matkalla 4 lieden jäännöstä ja rantavedestä yksi kvartsi-iskos. Koepistosta ehjällä tasanteella löytyi palaneitä kiviä huuhtoutumiskerroksen alta. Alueen eteläpuolella on venepaikka ja resentti nuotio. Kohde rajautuu pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 17.07.2011 Esihistoriallinen asuinpaikka. Kapea tasanne hiekkaisen mäen alarinteellä lahden pohjukassa.Tasanteella kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä. Aluskasvillisuus puolukkaa sammalta ja heinää. hiekkarantavyöhykkeen leveys 2 - 4 m. 3 Voimassa 2011-11-17T16:34:33 697.09887695 104.33671608
arkeologinenkohde_alue.1346 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1346 139796 {3AE52790-0F4A-4E03-AEA3-7DD9E17F3B13} Arajärvi Hietalahti 1 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohteessa on n. 5 m leveä hiekkaranta, josta löytyi kymmenisen kvartsi-iskoksia 300 m pituiselta matkalta. Iskoksista kolme otettiin talteen. Iskokset ovat jään pyöristämiä. Alueelle ei tehty koepistoja. Kohde rajattiin löytöjen perusteella hiekkarannan alueelle, mutta se voi ulottua länsipuolelle suoalueelle. Asuinpaikan tarkka sijainti on epävarma, koska iskokset ovat liikkuneet. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde sijaitsee Arajärven länsirannalla olevan Hietalahden hiekkarannalla. Hiekkaranta on n. 5 m leveä, ja sen länsipuolella on nevaa. Kohteen pohjoispuolella Arajärveen laskee Hietaoja. Alue on luokiteltu joutomaaksi. 3 Voimassa 2011-11-18T16:13:19 2998.09570312 627.90318511
arkeologinenkohde_alue.1347 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1347 139918 {4AB53A43-6DF1-4B5F-88D8-BD652D2FA194} Siyliön Kaitavaara 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 269 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalta löydettiin kämpän, saunan, kolmen kuopan ja purkuhirsikasan jäännökset. Rakennusten päällä kasvaa taimikkoa ja vanhempia koivuja. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3537622, Y 7503486, Z 269; Saunan jäännös: X 3537622, Y 7503457, Z 269; Purkuhirsikasoja: X 3537648, Y 7503458, Z 269; Kuoppajäännös 1: X 3537638, Y 7503494, Z 269; Kuoppajäännös 2: X 3537629, Y 7503473, Z 269; Kuoppajäännös 3: X 3537631, Y 7503454, Z 269 Kämppä sijoittuu tien länsipuolelle alueen luoteisosaan. Se on 24,5 m pitkä ja leveys 8 m pohjois-eteläsuuntainen pyöröhirsirakennus. Kämpässä on kaksi väliseinän erottamaa tupaa ja yksi mahdollinen talliosa. Vajaa 8 m pitkän pohjoistuvan kaakkoisnurkassa on 2 m x 2,6 m x 1,6 m kokoinen uunin jäännös. Uuni koostuu luonnonlaakakivistä. 7 m pitkän etelätuvan uuni on huoneen koillisnurkassa. Se on mitoiltaan 2 m x 2,6 m x 1,2 m. Etelätupa on itäreunasta mitattuna 2 m kapeampi kuin pohjoistupa. Mahdollisesti siinä on ollut eteisen paikka. Tupien eteläpuolella on 9 m pitkä talliosa. Kämppää on purettu, erityisesti etelänpuoleista osaa, ja uunien kiviä on käytetty pihapiirissä olevissa moderneissa nuotiopaikoissa. Etelätuvasta ja tallissa on jäljellä kaksi ja pohjoistuvasta kolme hirsikertaa. Hirret ovat pyöröhirsiä, joiden sisäpuoli on vesitetty suoraksi. Hirsissä on sahatut koirankaulasalvokset, joissa salvoslovi on tehty molemmille puolille hirttä niin, että se on yläpuolelta matalampi kuin alapuolelta, ja hirsien sivuja on veistetty suoremmaksi salvoksen kohdalta. Hirsien päistä osa on sahattu ja osa veistetty, ja ne on jätetty eripituisiksi. Tupien välisen väliseinän keskellä on 60 cm leveä ja 40 cm korkea aukko, joka on tehty sahaamalla se kahteen hirteen. Hirsien välejä on tiivistetty naulaamalla rakoihin ohuita riukuja. Rakennuksen pohjoisosassa on ikkuna-aukko pohjoispäädyssä ja oven paikka itäseinällä, etelätuvassa on 1 m leveä oven paikka itäseinällä uunin vieressä. Tupien keskellä lattiassa on syvät painaumat. Katosta on jäljellä poikittain kämpän pituussuuntaan nähden olevia paksuja hirsiä. Kämpän itäpuolella tien toisella puolella on lisäksi kasattuja hirsiä 20 m x 8 m kokoisella alueella. Kämpän eteläpuolella tien länsipuolella on saunan tai pienemmän kämpän jäännös. Se on mitoiltaan 7,5 m x 7,5 m ja seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Rakennuksessa on kaksi kiuasta, toinen pohjois- ja toinen itänurkassa. Pohjoisnurkan kiuas on mitoiltaan 3 m x 2 m x 1 m, ja itänurkan kiuas 3 m x 2 m x 1,5 m. Rakennuksen koillispään keskellä kiukaiden välissä on oviaukko. Se on 1,5 m leveä, ja sen reunojen hirsiin on veistetty pystylovet, joihin on asetettu kapea riuku karaksi. Kaakkoisseinän keskellä on kolmeen hirteen sahattu 46 cm leveä ja 30 cm korkea aukko. Rakennuksesta on jäljellä kuusi pyöröhirsikertaa. Tiivisteenä hirsien välissä on kunttaa. Salvokset ovat samanlaiset kuin kämpän hirsissä. Rakennuksen lounaispäässä on kaksi paikallaan olevaa välikaton niskahirttä. Pihassa tien länsipuolella tiensuuntaisessa jonossa on kolme jyrkkäreunaista soikeahkoa kuoppaa. Kuoppa 3 sijoittuu saunan ja tien väliin, kuopat 2 ja 1 kämpän ja tien väliin. Kuoppa 1 on mitoiltaan 2 m x 1 m x 0,4 m, kuoppa 2 on halkaisijaltaan 1,5 m ja 50 cm syvä ja kuoppa 3 on mitoiltaan 2,5 m x 1,5 m x 0,5 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille Antero Ylilokan haastattelussa. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä, mahdollisesti pääpirtti. Kohde sijaitsee Siyliöjoen itärannalla, Siyliön Kaitavaaran luoteispuolella. Etelästä paikalle tulee Seiväsvaaran aluetieltä risteävä metsätie. Kohde sijoittuu jokea ympäröivän suon itälaitaan. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2011-11-22T15:22:22 3931.60571289 254.85772371
arkeologinenkohde_alue.1348 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1348 139937 {B20A30FC-0DFC-402F-AF7C-89A3D6852C36} Tammiharjut 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 269 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Inventoinnissa tarkastettiin vain tammen idänpuoleiset rakenteet. Itäpäädyn pituus on 75 m ja se on leveimmillään jokirannassa 15 m. Tammi on pukkitammimallinen. Yläjuoksun puolella on leveimmillään 4 m kokoinen, päistään kapeampi maavalli, jonka alajuoksun puolella vallin reunassa on halkaistuja pystylautoja, joita tukee alapuolelta yksi pyöröhirsikerta. Rakennetta tukee alajuoksun puolelta vallin suunnan vastaiset pyöröhirret, jotka tukeutuvat alapäästään kiviröykkiöihin. Tukihirret on liitetty vallin reunan poikkihirteen koirankaulasalvoksilla. Joidenkin tukiröykkiöiden alapuolella on pystyriukuja. Röykkiöitä on 13 kappaletta, ja ne ovat halkaisijaltaan n. 1,5 m ja 0,5-1 m korkeita. Tukiröykkiöitä on tiheämmin lähempänä jokea. Vedessä olevat rakenteet on purettu. Kankaan yli kulkee mönkijänura, joka on rikkonut hirsirakenteita tammen itäpään kohdalta. Koordinaatit: Vallin jäännös: Tammi jatkuu länsirannalla todennäköisesti samalle korkeudelle. Itärannalla alue rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille Antero Ylilokan haastattelussa. Se on myös merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään ja v. 1936 Luiron hoitoalueen karttaan. Kohteessa on viimeistään 1930-luvulle ajoittuva uittotammi. Kohde sijaitsee Siyliöjoen varressa Tammiharjujen eteläosassa. Joen ranta on soista, ja kohde sijoittuu nevan keskellä kulkevan kuivan koivikkoisen maakaistaleen kohdalle. Joen länsipuolella maa kohoaa kumpareelle. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista korpea ja puutonta nevaa. Alue on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2011-11-22T17:01:16 2489.12670898 275.46761602
arkeologinenkohde_alue.1349 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1349 166452 {E6219BA6-CDA6-48F1-8D4B-56F0BF3F0115} 47010010 Markkina Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 6 Luonnonmuistomerkki; 12 Muinaismuistolaki Markkinan mänty; Null 1 VAT/rky 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 6 Tutkittu ja tuhoutunut osittain 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 345 332 ei Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä. Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä. Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa. Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2014-02-20T08:31:35 367933.71069336 3711.02444042
arkeologinenkohde_alue.1350 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1350 139256 {BDF2E754-8AEF-41F4-AC2D-C4BB97CB04B5} Isopalo 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 183 ei Kohteessa on parakkikämpän ja siihen liittyvien rakennelmien jäännöksiä. Rakennukset on enimmäkseen purettu pois. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3518207, Y 7477398, Z 183; Kellarin jäännös: X 3518198, Y 7477407, Z 183; Kaivon jäännös: X 3518231, Y 7477390, Z 183; Jätekaivon jäännös: X 3518192, Y 7477389, Z 182 Parakkikämpästä on jäljellä 15,8 m x 7,5 m kokoinen lounais-koillissuuntainen maavalli ja jonkin verran puurakenteita. Maavallin päällä on yksi kerta pelkkahirsiä, ja niiden päällä on sahattuja lattialautoja. Kämpän vieressä on lämmityskattila ja irtonaiset lautaportaat. Katon katteena on ollut huopaa. Kämpän ovet ovat olleet kaakkoisseinällä pihalle päin. Kämpän luoteispuolella on maakellarin jäännös. Kellari on rankorakenteinen ja vaakalaudoitettu, valleineen mitattuna 2,5 m pitkä ja 3 m leveä. Kaakonpuolella oleva käytävän pää on 70 cm leveä. Ovi on lautarakenteinen ja siinä on pinnoitteena vaneria. Kellarin katolla on ilmanvaihtohormi. Kämpän lounaispuolella on kaivon jäännös. Kaivon lautarakenteinen kansi on 1,5 m x 1,5 m kokoinen ja 20 cm korkea, ja sen keskellä on 50 cm x 50 cm kokoinen aukko. Alueen luoteisosassa on toinen kaivo, joka vaikuttaa olevan jätekaivo. Jätekaivon runko on pystylautarakenteinen, mitoiltaan 1,7 m x 1,7 m. Se ulottuu arviolta parin metrin syvyyteen, ja maanpinnan yläpuolelle tulevan osan korkeus on 60 cm. Kaivon päällä on lahonnut lautakansi, ja pohjalla on kämpän käytön aikaista muovijätettä, mm. Felix-ketsuppi- ja Mäntysuopapulloja. Pihapiirissä alueen kaakkoisosassa on lisäksi aukioita, joissa on mahdollisesti ollut muita rakennuksia, mutta mitään selviä rakenteita ei havaittu. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja aukiona erottuvan piha-alueen mukaan. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan kämpäksi. Kartoitustyö karttaa varten on tehty vuosina 1964-66. Kohde on merkitty myös Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuva parakkimallinen metsätyökämppä. Kohde sijaitsee Isopalon eteläosassa lähellä Savukosken ja Pelkosenniemen rajaa, Härkäjoki-Pääkkölä -tien itäpuolella. Kohteen lounaispuolella on räme, jossa virtaa Veneoja. Kasvillisuus on koivuvaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2011-11-10T14:58:37 2368.16430664 202.00078664
arkeologinenkohde_alue.1351 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1351 139414 {7B7DD33A-DDC2-485C-A162-2786B5904E07} Kiurujärvi 1 hautapaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 213 ei Kohteessa on mahdollinen kesähautapaikka. Paikalta löydettiin kaksi selkeää kuoppaa. Erityisesti ranta-alueella on lisäksi muutamia muita epäselviä pienempiä kuoppia. Harjun rinteistä on maanotossa syntyneitä umpeenkasvaneita suuria kuoppia. Koordinaatit: Kuoppa 1: X 3517743, Y 7489228, Z 210; Kuoppa 2: X 3517721, Y 7489240, Z 216 Kuoppa 1 sijaitsee harjun itäpuolella rantatasanteella. Se on soikea ja melko jyrkkäreunainen, kooltaan 3 m x 1,6 m x 70 cm. Kuopan ympärillä on 1,2 m leveä valli. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Kuoppa 2 sijaitsee harjun päällä sen pohjoispään lähellä. Se on soikea ja jyrkkäreunainen, mitoiltaan 3 m x 1,5 m ja syvimmillään 1 m. Kuopan ympärillä on leveimmillään 2 m kokoinen valli. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Aivan harjun pohjoiskärjessä on myös pienempi hyvin jyrkkäreunainen kuoppa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja topografian perusteella. Kuviolla on Metsähallituksen Sutigis-järjestelmän tietojen mukaan kruununtorpparien aikainen kesähautapaikka. Kohteessa on mahdollisesti historialliselle ajalle ajoittuva kesähautapaikka. Kohde sijaitsee Kiurujärven lounaisrannalla etelä-pohjoissuuntaisen harjun pohjoispäässä ja sen itäpuolella järven rannassa. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2011-11-14T14:38:12 2233.47827148 186.35611251
arkeologinenkohde_alue.1352 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1352 139451 {7DFCE1DD-7D84-45BE-ADA3-431C5C9F97A9} Kuusikkokumpu asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 218 ei Kohteessa on Kuusikkokummun tilan jäännös. Piha-alueelta löydettiin päärakennuksen ja ulkorakennuksen, johon on mahdollisesti kuulunut saunaosa, jäännökset. Piha-alue sijoittuu vanhan pellon lounaiskulmalle. Peltoalue on n. 210 m x 120 m kokoinen ja itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Koordinaatit: Päärakennuksen jäännös: X 3517474, Y 7488790, Z 218; Saunan jäännös: X 3517496, Y 7488804, Z 218 Päärakennuksen jäännös on mitoiltaan 6,5 m x 10,3 m. Pitkä sivu on pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Rakennuksen seinät ja katto on purettu, ja jäljellä on vallina erottuvan pohjan keskellä suuri uuni. Uunin pohjoisluodepuolella on leivinuuni ja eteläkaakkoispuolella kaksi piisiä. Uuni ja piisit on muurattu laakamaisista luonnonkivistä, ja niiden väliosa on rapattua sementtitiiltä. Leivinuuni on päällystetty kanaverkolla ja rapattu valkoiseksi. Leivinuunin leveys on 1,4 m ja piisien leveys yhteensä 2 m. Koko uunirakennelman pituus on 2,65 m. Talon ympärillä on rakennuksista purettuja lankku- ja hirsikasoja. Rakennuksen päällä kasvaa heinää ja nuorta koivikkoa. Niityn laidalla 25 m etäisyydellä päärakennuksesta koilliseen on saunarakennuksen jäännös. Rakennuksen pohja on L-kirjaimen muotoinen. Eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen osa on ulkonurkasta mitattuna 9,2 m pitkä ja pohjoisluoteen puoleisesta päädystä 4,5 m leveä. Länsilounas-itäkoillissuuntainen osa on ulkonurkasta mitattuna 8,6 m pitkä ja itäkoillisen puoleisesta päädystä 3,8 m leveä. Seinät ja katto on purettu. Rakennuksessa on luonnonlaakakivistä tehty 70 cm korkea kivijalka, jonka päällä pohjan sivuilla on kaksi poikittaista sahattua lankkua. Pohjoisluoteen puoleisessa päädyssä, 1,5 m etäisyydellä päädystä itäkoillisseinällä on 3,3 m x 1 m kokoinen laakamaisista luonnonkivistä ja sementtitiilistä muurattu uunin jäännös. Uunin hormiosa on 1 x 60 cm kokoinen. Hormin eteläpuolinen osa on purettu lähes kokonaan. Rakennuksen vieressä on muutamia purettuja hirsiä ja lankkuja. Koillispuolella on pystyssä olevia puupaaluja, jotka ovat luultavasti terassin tai eteisen tukipaaluja. Rakennuksen päällä kasvaa nuorta koivikkoa. Kohde rajattiin rakennusten jäännösten perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan Kuusikkokummun tilaksi. Talo on merkitty myös v. 1955 Luiron hoitoalueen karttaan. Nykyiseen karttaan Kuusikkokumpu on merkitty paikannimeksi. Kohteessa on 1960-luvun jälkeen hylätty maatilan jäännös. Kohde sijaitsee Kiurujärven lounaispuolella, järven ja sen länsirannan suuntaisen tien välissä. Kohteen itäpuolella on pieni lampi ja suota. Alue on aukeaa ja heinikkoista, puustona on nuorta koivikkoa. 3 Voimassa 2012-05-15T14:51:50 1370.63891602 144.84691614
arkeologinenkohde_alue.1353 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1353 139236 {C6329C67-C79D-4A5C-BB8C-B0D8C3286218} 1000020987 Buksalskáidi 1 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 220 197 ei Kohde on noin puolentoista kilometrin mittainen itä-länsi-suuntainen pyyntikuoppajärjestelmä, joka koostuu lähes viidestäkymmenestä kuopasta. Vierekkäiset kuopat sijaitsevat useimmiten näköetäisyydellä toisistaan, mutta vain yksittäisissä tapauksissa alle kymmenen metrin päässä toisistaan. Buksalskáidin pyyntikuopat ovat pyöreitä tai lievästi soikeahkoja poikittaissuuntaisesti kuoppaketjun pituussuuntaan nähden, suppilomaisia, ja selvästi erottuvan maavallin ympäröimiä. Kuoppien halkaisija on tavallisimmin neljästä viiteen metriä ja syvyys puolesta metristä lähes metriin. Kuoppaketjun yhteydestä tavattiin myös muutamia pienempiä ja matalampia kuopanteita, halkaisijaltaan enintään kolmimetrisiä, syvyydeltään selvästi alle puolimetrisiä. Jotkin kyseisistä kuopanteista voivat olla tuulenkaatojenkin aiheuttamia, mutta useimmat niistä ovat todennäköisemmin jäännöksiä hyvin mataliksi sortuneista tai mahdollisesti muinoin keskeneräisiksi jääneistä pyyntikuopista. Muutamien pyynti-kuoppien pohjille kaivetuista lapionpistoista todettiin pintaturpeen alta selvä huuhtoutumiskerros. Kohteesta Buksalskáidi 2 tavattujen pyyntikuoppien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Pyyntikuoppa 1 ø 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734374 / y = 3500836 Pyyntikuoppa 2 ø 4,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734362 / y = 3500825 Pyyntikuoppa 3 ø 3,5 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. x = 7734346 / y = 3500801 Pyyntikuoppa 4 ø 4,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734337 / y = 3500774 Pyyntikuoppa 5 ø 4,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734342 / y = 3500758 Pyyntikuoppa 6 ø 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734343 / y = 3500734 Pyyntikuoppa 7 ø 4,0 m, syvyys 0,3 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7734343 / y = 3500718 Pyyntikuoppa 8 ø 5,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734329 / y = 3500698 Pyyntikuoppa 9 ø 4,5 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734321 / y = 3500686 Pyyntikuoppa 10 ø 4,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734255 / y = 3500590 Pyyntikuoppa 11 ø 4,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734242 / y = 3500454 Pyyntikuoppa 12 ø 2,0 m, syvyys 0,3 m, ei selvää vallia, mahdollisesti keskeneräiseksi jäänyt. Kuopan pohjalla on halkaisijaltaan puolimetrinen ja noin 0,2 m syvyinen kuopanne. x = 7734238 / y = 3500444 Pyyntikuoppa 13 ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7734230 / y = 3500430 Pyyntikuoppa 14 ø 3,5 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734230 / y = 3500409 Pyyntikuoppa 15 ø 5,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734223 / y = 3500387 Pyyntikuoppa 16 ø 4,0 m, syvyys 0,9 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,4 m. x = 7734218 / y = 3500372 Pyyntikuoppa 17 ø 4,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734218 / y = 3500345 Pyyntikuoppa 18 ø 5,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. x = 7734212 / y = 3500320 Pyyntikuoppa 19 ø 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734202 / y = 3500290 Pyyntikuoppa 20 ø 4,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734197 / y = 3500273 Pyyntikuoppa 21 ø 4,5 m, syvyys 0,9 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734196 / y = 3500260 Pyyntikuoppa 22 ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7734212 / y = 3500208 Pyyntikuoppa 23 ø 2,5 m, syvyys 0,3 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7734218 / y = 3500182 Pyyntikuoppa 24 ø 4,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734224 / y = 3500118 Pyyntikuoppa 25 ø 4,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734234 / y = 3500080 Pyyntikuoppa 26 ø 4,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734277 / y = 3500029 Pyyntikuoppa 27 ø 5,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734283 / y = 3500009 Pyyntikuoppa 28 ø 5,0 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,5 m. x = 7734293 / y = 3499985 Pyyntikuoppa 29 ø 5,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,5 m. x = 7734282 / y = 3499931 Pyyntikuoppa 30 ø 5,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734277 / y = 3499889 Pyyntikuoppa 31 ø 5,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,5 m. Rinteeseen kaivettu, valli erotettavissa vain alarinteen puolella. x = 7734255 / y = 3499794 Pyyntikuoppa 32 ø 2,0 m, syvyys 0,3 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Mahdollisesti keskeneräiseksi jäänyt. x = 7734247 / y = 3499787 Pyyntikuoppa 33 ø 5,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,4 m. x = 7734253 / y = 3499778 Pyyntikuoppa 34 ø 4,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. x = 7734278 / y = 3499754 Pyyntikuoppa 35 ø 4,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734299 / y = 3499740 Pyyntikuoppa 36 ø 4,5 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734311 / y = 3499738 Pyyntikuoppa 37 ø 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734318 / y = 3499736 Pyyntikuoppa 38 ø 4,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734325 / y = 3499733 Pyyntikuoppa 39 ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7734333 / y = 3499728 Pyyntikuoppa 40 ø 5,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734270 / y = 3499722 Pyyntikuoppa 41 ø 4,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734348 / y = 3499712 Pyyntikuoppa 42 ø 4,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734351 / y = 3499705 Pyyntikuoppa 43 ø 5,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7734277 / y = 3499610 Pyyntikuoppa 44 Soikea, pohjois-etelä-suuntainen, koko 5,0 m x 4,0 m. Syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7734248 / y = 3499461 Pyyntikuoppa 45 ø 5,0 m, syvyys 0,5 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. Rinteeseen kaivettu, valli erotettavissa vain alarinteen puolella. x = 7734248 / y = 3499443 Pyyntikuoppa 46 ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuopan pohjalla on noin 1,0 m x 0,5 m laajuinen pohjois-etelä-suuntainen kuopanne. x = 7734241 / y = 3499420 Pyyntikuoppa 47 ø 4,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,4 m. Rinteeseen kaivettu, valli erotettavissa vain alarinteen puolella. x = 7734236 / y = 3499387 Pyyntikuoppa 48 ø 4,0 m, syvyys 0,7 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,5 m. x = 7734230 / y = 3499363 Kohde rajautuu pitkänomaiselle, noin puolentoista kilometrin mittaiselle, hyvin kapealle alueelle, joka noudattaa pyyntikuoppaketjun suuntaa. Kohteen on paikallistanut ja pyyntikuoppien sijainnin kartoittanut Viljo Valle heinäkuussa 2008. Kohdetta ei ole aikaisemmin tarkastettu. Kohteen tarkastuksen yhteydessä löydettiin kaksi aiemmin tuntematonta pyyntikuoppaa. Yhtä Vallen aiemmin havaitsemaa kuoppaa ei löydetty, ja yksi kuoppa todettiin kahteen kertaan kirjatuksi. Kohteesta tunnettujen pyyntikuoppien määrä siis pysyi ennallaan. Viljo Valle on esittänyt, että Kevojoelle laskevan jyrkän rinteen partaalta Buksaljohkalle yltävä Buksal-skáidin pyyntikuoppaketju on ollut osa laajempaa pyyntikuoppajärjestelmäkokonaisuutta, jolla on voitu sulkea Utsjoen ja Kevojoen välinen muutaman kilometrin levyinen kiilamainen alue. Buksalskáidin pyyntikuoppiin on voitu ajaa peuroja koko Buksalskáidin laajalta koivikkoalueelta, jolloin peuroja luontaisesti ohjaavina pohjois-etelä-suuntaisina maastoesteinä ovat toimineet Buksalskáidin länsipuolella Kevon kanjoni ja itäpuolella Buksaljohka sekä jokea reunustava avosuo. Kohde sijaitsee Buksalskáidin eteläosassa, Buksaljohkan ja Kevojoen itäpuolella sijaisevan Goržebáktin välillä, Buksaljeaggin pohjoispuolella. Alue on loivasti etelää kohti viettävää, tunturikoivikkoa kasvavaa hiekkamoreenipohjaista rinnettä. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat lähinnä vaivaiskoivut, variksen-marja, puolukka ja mustikka sekä sammalet ja jäkälät. Katajiakin alueella kasvaa varsin runsaasti. 3 Voimassa 2019-11-27T14:58:42 111352.23413086 3411.92083569
arkeologinenkohde_alue.1354 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1354 140343 {32578570-7314-492E-AD79-E324DC878793} Sulkusjärvi 3 Joutilaslahti savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 160 ei Savottakämppäalue jossa on kolme rakennelman jäännöstä. Rakennelma 1, sauna Pieni hirsirakennelma noin 10 m päässä rannasta. Kooltaan 6,5 m x 6,1 m. Valmistettu kuorimattomista ja varaamattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on sammalta tilkkeenä sekä liitostappeja. Seinissä on pari hirsikertaa jäljellä, nurkissa enimmillään viisi kertaa. Sahalla tehty yläpuoliset salvokset nurkissa, hirret katkaistu sahalla tai kirveellä ja nurkat jätetty eri pituisiksi. Kurkihirsi ja muita kattorakenteita on säilynyt. Rannan puolella on pieni, kahteen hirteen veistetty ikkuna-aukko, oviaukko on kaakkoisseinällä. Etelänurkassa on lieden jäänteet, noin 40 cm korkea ja kooltaan 1,6 m x 2 m oleva kivikasa. Rakennelman alueella kasvaa runsaasti pieniä koivuja. (x=3567761, y=7634531) Rakennelma 2, asuinkämppä Sijaitsee noin 70 m kaakkoon edellisestä, kooltaan 8,6 m x 7,5 m. Osin kohtalaisen hyvin säilynyt, luoteisseinällä on ollut oviaukko, jonka vierestä seinä on kokonaan romahtanut, länsinurkassa on kuitenkin seitsemän hirsikertaa jäljellä. Kaakkoisseinässä on jäljellä kahdeksan hirsikertaa, ja seinän korkeus on vielä noin 1,8 m. Valmistettu varaamattomista ja kuorimattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on sammalta tilkkeenä. Nurkissa sahalla tehdyt koirankaulasalvokset, hirsien päitä ei ole tasattu. Kaakkoisseinää vasten on lähes koko seinän pituudelta kattopuita, haljaspuolikkaita. Myös luoteispuolella on kattopuita jäljellä, mutta vähemmän, myös kattohirsiä on säilynyt. Rannan puoleisella seinällä on pieni ikkuna, kooltaan 40 cm x 25 cm. Sisällä kasvaa muutamia männyn taimia, liedestä ei ole mitään merkkejä. Etäisyys rantaan on noin 17 m. (x=3567881, y=7634488) Rakennelma 3 Edellisten välissä on kolmas rakennelma, se on huonosti säilynyt. Havaittavissa on lähinnä suuri kiviröykkiö, kooltaan noin 5 m x 5 m ja noin metrin korkea. Sen ympärillä on huonosti säilyneet ja havaittavat hirret. Kivikasan vieressä on useita suuria, epämääräisen muotoisia kuoppia, joista kivet on ilmeisesti otettu. Rannan puolella on muutamia hirsiä, mutta paikalla ei vaikuta olleen rakennusta. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja heinää. (x=3567804, y=7634505) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2011 inventoinissa. 1920/30-luvun ATIF-metsäyhtiön savottakämppä alue. Kohde sijaitsee Sulkusjärven kaakkoisosassa Joutilaslahden rannalla, rajavyöhykkeellä. Alue on matalaa rantaterassia, jonka itäpuolella nousee Sähmivaara. Alueella kasvaa tiheähkösti pienehköä mäntymetsää sekä jonkin verran koivuja. Aluskasvillisuus on paksu, ja se koostuu sammalista, mustikkasta, puolukkasta, variksenmarjasta ja suopursusta. Kämppien alueella kasvaa lisäksi heinää, sekä keskimmäisen rakennelman vieressä kellosinilatvaa. Paikalle johtaa polku Liittolahden kämppäjäännökseltä, ja se jatkuu kämppäalueen läpi. 3 Voimassa 2011-12-02T12:59:54 2260.79174805 225.03826767
arkeologinenkohde_alue.1355 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1355 140461 {1FB966D0-563E-4099-8FE2-4481D375C264} Sialmoselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 196 ei Kohteessa on metsätyökämppä, talli ja sauna. Kämppä sijaitsee pisteessä x 3470289, y 7419972 ja sen koko on 11 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Keskellä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Ovet ovat molempien päätyjen keskellä. Pyöröhirret on molemmin puolin salvettu ja sahalla katkaistu. Ovien pielissä on karapuun hahlot. Sisällä kasvaa nuori koivikko. Hirsikertoja on jäljellä 9 kappaletta. Seinien päällä on päistään veistettyjä kattotuolipuita. Tulisijaa tai kaminoita ei havaittu. Kämpästä lounaaseen 20 metriä virtaa puro, joka juoksee kaakosta luoteeseen. Puron toisella rannalla 50 metrin etäisyydellä kämpästä on sauna. Kämpän hevostalli sijaitsee pisteessä x 3470261, y 7420002. Talli sijaitsee 30 metriä kämpästä länteen ja on samansuuntainen kuin kämppä. Rakennuksen koko on 15 x 8 metriä. Seinät erottuvat turvevallina ja yhtenä lahonneena hirsikertana. Nurkissa on ollut salvos. Kämpän vieressä on vesipasan pumpun osa, mikä kertoo talviteiden jäädyttämisestä. Sauna sijaitsee pisteessä x 3470247, y 7419959. Saunan koko on 4 x 5 metriä ja rakennelman pitkä sivu kulkee idästä länteen. Kiuas on itänurkassa ja se on kooltaan 2 x 2 metriä ja korkeudeltaan 60 cm. Saunasta on parhaimmillaan 9 hirsikertaa jäljellä. Sauna on rakennettu samalla tekniikalla kuin pirtti ja talli. Katon kurkihirsi kulkee samansuuntaisesti kuin lyhyet seinät. Ovi on pohjoisseinän keskellä ja se avautuu porolle päin. Seinät ovat sisäpuolelta nokeentuneet. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien alueelle. Erilliset rakennukset on merkitty alakohteiksi ja ne on mitattu gps paikantimella. Sutigis Metsätyökämppä, talli ja sauna. Kohde sijaitse Sialmoseljän etelärinteen alaosassa puron varressa. Kämppä ja talli sijaitsevat puron koillisrannalla ja sauna on puron lounaisrannalla. Maasto on kuivaa kangasmetsää hiekkamaalla, jossa kasvaa mäntyä ja puronvarsilehtoa, jossa on lehtipuumetsä. 3 Voimassa 2011-12-08T12:14:46 3748.08935547 233.32380714
arkeologinenkohde_alue.1356 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1356 140622 {0BC7E110-24D4-4A67-B2D9-78F91586E181} 1000012527 Saunajärven leirikeskus Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 109 ei Kohde sijaitsee Saunajärven leirikeskuksen pohjoispuolella. Nuotionpaikan kohdalla maanpinta on kulunut, siellä, ja rantatörmässä n. 20 m:n matkalla pohjoiseen oli havaittavissa yksittäisiä palaneita kiviä j a kvartseja.. Nuotiopaikan pohjoispuolella on kaksi matalaa kuoppaa (läpimitta 2-5 - 3 m; syvyys 0,3 m), kuoppien pohjassa on huuhtoutumiskerroksen alla 5-10 cm nokimaata. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 01.08.2011; lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008) Kivikautinen (esihistoriallinen) asuinpaikka Hiekkainen tasanne kannaksella Saunajärven ja Kolijärven välissä Saunajärven luoteispäässä rantatörmän yläpuolella. Rantavyöhykkeellä metsätien itäpuolella harvahko vanha mäntymetsä, tien länsipuolella taimikkoa. 3 Voimassa 2011-12-13T09:09:40 11791.78344727 535.53155046
arkeologinenkohde_alue.1357 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1357 138819 {0F7955C5-2F33-4503-8A9E-FEC243EB642B} Mätäsaavanmaa 3 sotavankileiri jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 207 ei Kohteessa on sotavankileirin jäännös. Alueelta löytyi kämpän ja kahden muun pienemmän rakennuksen, kaivon, piikkilanka-aidan ja viiden kuopparakenteen jäännökset. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3529037, Y 7486816, Z 207; Varaston jäännös: X 3529046, Y 7486780, Z 207; Rakennuksen jäännös 1: X 3529008, Y 7486793, Z 206; Kaivon jäännös: X 3529049, Y 7486795, Z 207; Kuoppajäännös 1: X 3529046, Y 7486822, Z 207; Kuoppajäännös 2: X 3529102, Y 7486815, Z 211; Kuoppajäännös 3: X 3529096, Y 7486830, Z 211; Kuoppajäännös 4: X 3529079, Y 7486853, Z 211; Kuoppajäännös 5: X 3529068, Y 7486880, Z 211; Piikkilanka-aidan jäännös: X 3529079, Y 7486852, Z 211 Kämppä on 18,2 m pitkä, 8,3 m leveä ja etelä-pohjoissuuntainen pyöröhirsirakennus. Rakennus jakautuu kahteen osaan. Pohjoispäässä on paremmin säilynyt 11,6 m pitkä ja 8,3 m leveä osa. Osasta on jäljellä kuusi hirsikertaa. Sen hirsirakennetta tukemaan on asetettu välitappeja. Hirsissä on sahalla tehdyt koirankaulasalvokset, ja niiden päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Sisäseinät on veistetty suoraksi. Hirsien välissä on käytetty tiivisteenä kunttaa. Pohjoispäädyssä on oviaukko, jonka sivuille hirsiin on sahattu pystylovi ja ulko- ja sisäpuolet veistetty ovenpielirakenteita varten. Rakennuksen räystässivuilla on n. 1 m leveät ikkunan tai oven paikat. Katossa on käytetty halkaistuja lautoja ja katteena on huopaa. Harja on ollut rakennuksen pituussuunnan mukainen. Rakennuksen etelänpuoleinen osa erottuu lähinnä tiheästi koivuntaimia kasvavana alueena, jossa on purettuja halkaistuja lautoja ja hirsiä. Se on mahdollisesti ollut rankorakenteinen. Osasta on jäljellä yksi vajaa hirsikerta. Se on pohjoispäätyä kapeampi, 6,6 m pitkä ja 7,2 m leveä. Perustana on ollut nurkkakiviä. Kämpän luoteenpuoleiseen ulkonurkkaan on naulattu piikkilankaa ja maassa kämpän länsipuolella on piikkilankaa, johon on kiinnitetty säilykepurkki. Kämpän itäpuolella on suorakaiteenmuotoinen 2,9 m x 1,5 m x 0,7 m kokoinen jyrkkäreunainen kuoppa 1. Pihapiirissä kämpän kaakkoispuolella on luultavasti puurakenteisen kaivon jäännös. Kaivo on täyttynyt, ja siitä on jäljellä 1,5 m x 1 m x 0,8 m kokoinen kuoppa, jonka ympärillä on hirsi- ja lautarakenteita 6 m x 2,1 m kokoisella alueella. Alueen eteläosassa kaivosta 15 m etelälounaaseen on 4,5 m x 4,6 m kokoisen varastorakennuksen jäännös. Seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Siitä on jäljellä yksi hirsikerta ja luultavasti kattorakenteista peräisin olevia riukuja. Rakennuksen koillisnurkassa on kasa katkenneita pokasahanteriä. Alueen länsiosassa rantatörmän reunalla, kämpän lounaispuolella, on pyöröhirsirakenteinen rakennus 3. Se on 9 m x 6,5 m kokoinen ja luode-kaakkosuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä kaksi turpeenpeittämää hirsikertaa. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joissa salvoslovet on tehty molemmille puolille hirttä. Hirsien päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Rakennus on rakennettu nurkkakivien päälle. Rakennusten lisäksi pihapiiristä löytyi sieltä täältä piikkilankaa. Piha-alueen koillispuolella kohoavalla jyrkällä rinteellä on neljän kuopan ja piikkilanka-aidan jäännökset. Rakenteet sijoittuvat riviin jyrkänteen reunalle luode-kaakkosuuntaisesti. Kuopat ovat mahdollisesti poteron jäännöksiä. Kaakonpuoleinen kuoppa 2 on suorakaiteenmuotoinen ja jyrkkäreunainen, ja se on mitoiltaan 2,7 m x 1,6 m x 0,8 m. Kuopan ympärillä on maavalli. Kuopassa on lahoavia sahalla katkaistuja riukuja. Kuopan pitkä sivu on koillis-lounaissuuntainen. Kuoppa 2:n luoteispuolella 15 m etäisyydellä on kuoppa 3. Se on suorakaiteenmuotoinen ja jyrkkäreunainen, mitoiltaan 1,8 m x 0,8 m x 0,4 m. Kuoppa on koillis-lounaissuuntainen ja siinä on valli. Kuoppa 3:n luoteispuolella 30 m etäisyydellä on elävään mäntyyn piikkilangalla kiinnitetty riuku. Puun luona on lisäksi muita lahoavia riukuja ja luoteispuolella on 1,3 m x 1 m x 0,4 m kokoinen soikea kuoppa 4. Näistä 30 m luoteeseen sijaitsee lisäksi neliönmuotoinen kuoppa 5. Kuoppa on kooltaan 1,5 m x 2 m x 0,6 m, ja siitä lähtee 1,3 m pituinen matala, kapea käytävämäinen painauma alarinteeseen lounaaseen päin. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Rakenteiden välinen piha-alue kuuluu kohteeseen. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään kämpäksi. Erkki Piiraisen ja Antero Ylilokan haastatteluissa tuli esille, että alueella on ollut venäläisten sotavankien vankileiri. Kohteessa on jatkosodanaikainen sotavankileiri, jossa on pidetty venäläisiä sotavankeja. Vankeja on voitu käyttää metsätyössä. Jos ympäristössä on ollut muita rakennelmia, niiden jäännökset ovat voineet tuhoutua maanmuokkauksen ja hakkuiden yhteydessä. Kohde sijaitsee Mätäsaavanmaan länsiosassa Saariojan itäpuolella, rantaterassin päällä. Alueen itäpuolella rinne nousee jyrkästi koilliseen. Osa rakenteista on tämän rinteen päällä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Suurin osa alueesta on nuorta kasvatusmetsikköä, alueen itäosa ylemmän rinteen päällä on uudistusvaiheessa olevaa metsää. Alueen eteläpuolella on taimikkoa. 3 Voimassa 2012-05-14T13:12:35 8662.18359375 371.88531964
arkeologinenkohde_alue.1358 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1358 139263 {3B465AA1-9C25-410B-8917-FDB1FEB61ABC} Kaakkurijärvi pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 150 ei Kohteessa on neljä pyyntikuoppa kaarevassa rivissä Kaakkurijärven ja Ruijanjoen välisellä kapealla kannaksella. Maasto laskee noin 5 m kumpaankin vesistöön. Kuoppa 1 Muodoltaan pyöreä, laakea, kuopan pohja on tasainen. Halkaisija 3 m, syvyys 60 cm, ei valleja. Ei selkeää huuhtoutumiskerrrosta. Sijaitsee 10 m luoteeseen Ruijanjoelle laskevan törmän reunasta. (x=3547260, y=7630285) Kuoppa 2 Sijaitsee 4 m luoteeseen kuopasta 1. Muodoltaan pyöreä, syvä ja suppilomainen. Halkaisija 3 m, syvyys 85 cm. Matalat vallit, noin metrin levyiset ja 5 cm korkeat. Paikoin havaittavissa noin 2 cm huuhtoutumiskerros, lisäksi hiilensekaista maata n. 10 cm. Valleissa puhdasta hiekkaa. (x=3547258, y=7630289) Kuoppa 3 9 m luoteeseen kuopasta 2. Pieni, muodoltaan soikea ja matala. Koko 2,2 m x 1,8 m, syvyys 50 cm. Noin metrin levyiset matalat vallit. Ei huuhtoutumiskerrosta, runsaasti hiiltä, valleissa puhdasta hiekkaa. (x=3547248, y=7630294) Kuoppa 4 8 m länsiluoteeseen kuopasta 3 ja 5 m Kaakkurijärvelle viettävästä rinteestä. Kuoppa on syvä, suppilomainen ja soikea. Koko 3,1 m x 2,9 m, syvyys 85 cm. Selkeät, noin metrin levyiset vallit. Ei huuhtoutumiskerrosta, mutta runsaasti hiiltä. (x=3547233, y=7630296) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsäkeskuksen Kalle Puttonen kertoi pyyntikuopista. Neljä pyyntikuoppaa. Kuopat sijaitsevat Kaakkurijärven ja Ruijanjoen välissä olevalla tasaisella hiekkaharjulla. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus sammalia ja varpukasveja. Maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2011-11-11T09:16:03 572.01464844 107.61402305
arkeologinenkohde_alue.1359 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1359 139143 {3A36AB63-D8E0-467B-B138-ACEEADAE94F2} Joronpuro 1 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Pohjoisemman tervahaudan halkaisija on 11 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Halssi laskee lounaaseen ja on viisi metriä pitkä sekä kaksi metriä leveä. Vallit ovat massiiviset. Eteläisemmän haudan halkaisija on 10 metriä ja syvyys kaksi metriä. Halssi laskee jyrkästi alas länteen, kohti puroa. Haudan pohja on hieman neliskanttinen. Vallit ovat kaksi metriä leveät. Kohteen rajaus on aluemainen. Kari Huotari opasti paikalle. Kohteesta oli myös vihje ja tieto SutiGis:ssä. Kaksi muodoltaan erilaista tervahautaa. Kohde sijaitsee Vuosangan ampuma-alueella, Joronpuron itäpuolella, kuivahkolla kankaalla. Kohteen pohjoispuolelta kulkee Honkivaaran tie. Puusto on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2011-11-09T11:46:58 113.76342773 79.26677029
arkeologinenkohde_alue.1360 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1360 139145 {61342F0F-4484-4B12-A7D1-8E7B48ECCEC0} 1000019384 Joronpuro 2 tervasauna jäännös ja tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Pohjoisempana on kasa palaneita kiviä. Kasan ympärille hahmottuu noin 4 x 5 kokoinen alue, joka on todennäköisesti tervasaunan pohja. Seinistä ei ole selkeitä jäänteitä. Uunin koko on noin 2 x 1,5 x 0,3 metriä. Aivan jäänteen vierestä on ajettu metsätyökoneella. Etelämpänä on tervahauta, jonka halkaisija on 14 metriä. Sen pohja on tasainen ja noin 0,5 metriä syvä. Halssi laskee luoteeseen. Se on 2 metriä leveä, 5 metriä pitkä ja 0,5 metriä syvä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteesta saatiin vihjetieto. Tervahauta ja pahoin tuhoutunut tervasauna. Kohde sijaitsee Vuosangan ampuma-alueella, Joronpuron länsipuolella. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2011-11-09T11:57:26 93.75952148 72.85281299
arkeologinenkohde_alue.1361 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1361 139148 {81C6AE1A-17EB-4B98-A04D-DEA1696F6388} Käärmelampi tervasauna jäännös ja tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 201 ei Tervasaunan koko on 3,6 x 3,6. Jäljellä on enää yksi hirsikerta. Oviaukko on etelään ja kiuas on lounaisnurkassa. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Vallit ovat paksut ja hautakuoppa pieni. Halssi laskee koilliseen ja sen pituus on 5 metriä ja syvyys 1 metri. Kohteen rajaus on aluemainen. Vihje Maunolta. Tervahauta ja huonokuntoinen tervasauna. Kohde sijaitsee järven lounaispuolella. 3 Voimassa 2011-11-09T12:12:34 138.28930664 43.64331779
arkeologinenkohde_alue.1362 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1362 139158 {B6D350DE-BFB6-4257-806F-50EAFCE175AF} Mustinniemi tervasauna jäännös ja tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 3 GPS-mittaus, korjattu 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 175 ei Lännenpuoleisen tervasaunan koko on 4 x 4 metriä. Jäljellä on kolme hirsikertaa. Oviaukko on etelään ja kiuas on sen vieressä, rakennuksen kaakkoisnurkassa. Kattohirsi on romahtanut rakennuksen päälle. Maunon tietojen mukaan, viimeinen "tervaukko" on asunut siinä 1930-luvulla. Tervasauna: 7136909,8/ 3595865,3 (YKJ) Tervahaudan halkaisija on 11 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuopan muoto on maljamainen. Vallit ovat loivat ja tuuletuskuopat pitkänmalliset. Halssi laskee etelään. Sen pituus on 4 metriä, leveys 1 metrin ja syvyys 0,5 metriä. Tervahauta: 7136901,9/ 3595884,9 Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteelle opasti Mauno Kilponen. Tervasaunan jäänteet ja tervahaudan pohja. Kohde sijaitsee Ison Mustinjärven luoteisen lahdelman rannan tuntumassa. Kohde on taimikon ja nuoren kasvatusmetsän rajalla. 3 Voimassa 2011-11-09T12:55:43 662.3137207 106.20064651
arkeologinenkohde_alue.1363 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1363 139556 {F9C0DF5B-0174-465C-8058-E7807716D4FD} Suikeloseljännokka 3 kiviröykkiö jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 212 ei Rinteen juurella on neljä selkeää kiviröykkiötä ja muutamia epämääräisempiä kivirykelmiä ja yksittäisiä nostettuja kiviä. Rakenteet sijoittuvat samalle linjalle 5-10 m välein 65 m pituiselle alueelle. Tasanteella rakenteiden vieressä on puuton linja. Rinteessä röykkiö 2:n yläpuolella on kohta, josta on kaivettu kiviä. Röykkiöt ovat osittain sammaleen peittämiä, ja koostuvat pyöreähköistä halkaisijaltaan 10-40 cm kokoisista kivistä. Röykkiöt on numeroitu järjestyksessä niin, että kaakonpuoleinen on 1 ja luoteenpuoleinen 4. Röykkiö 1 soikea ja mitoiltaan 2,4 m x 1,4 m x 0,7 m. Röykkiö 2 on muodoltaan epämääräinen ja 2,2 m x 1,7 m x 0,8 m kokoinen. Röykkiö 3 on kooltaan 1,6 m x 1 m x 0,6 m. Röykkiö 4 on matala, ja koostuu ehkä vain yhdestä kivikerrasta. Se on mitoiltaan 3 m x 1,8 m 0,3 m. Samassa linjassa röykkiöiden kaakkois- ja luoteispuolella on myös muita epämääräisiä kivirykelmiä, jotka kuitenkin näyttävät siihen kerätyiltä. Röykkiöiden pohjoispuolella suon laidalla on lahoavia sahattuja tukkeja, jotka eivät kuitenkaan näytä muodostavan selvää rakennetta. Koordinaatit: Kiviröykkiö 1: X 3524764, Y 7497948, Z 212; Kiviröykkiö 2: X 3524759, Y 7497953, Z 212; Kiviröykkiö 3: X 3524749, Y 7497959, Z 212; Kiviröykkiö 4: X 3524745, Y 7497961, Z 212 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu alueella olevat kivirakenteet. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Lähistöllä on Erkki Piiraisen mukaan ollut uittotammi, mutta sitä ei inventoinnissa löydetty. Kohteessa on kiviröykkiöitä. Kiviaines on kerätty rinteestä, ja jätetty rinteen juurelle mahdollisesti kuljetusta varten tai rajamerkiksi, vaikkakin ainakin nykyinen yksityismaan ja valtionmaan raja kulkee hiukan kauempana suon laidassa. Rajamerkeiksi rakennelmat ovat myös melko suuritöisiä. Jos alueella on ollut tammi, kivet voivat liittyä sen rakentamiseen. Röykkiöiden vieressä oleva puuton linja voi olla tien pohja, mutta sen ajoituksesta ei ole tietoa. Röykkiöitä peittävän kasvillisuuden määrän perusteella kohde ajoittunee 1900-luvun alkupuoliskolle. Kohde sijaitsee Suikeloseljännokan pohjoisosassa, Angeljokeen laskevan Pessipistiojan lounaispuolella. Kohde sijoittuu ojaa ympäröivän suon laidalla olevalle terassille, 20 m etäisyydelle suon laidasta. Lounaispuolella kohoaa jyrkkä muutaman metrin korkuinen rinne ylemmälle tasanteelle, ja rakenteet sijoittuvat rinteen juurelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Alue on Metlan tutkimussopimusmetsää. 3 Voimassa 2011-11-16T09:52:30 630.74951172 146.5765046
arkeologinenkohde_alue.1364 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1364 152440 {06534E06-D34F-41B8-BF85-94AA513A0AA8} Pönkkälä savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 230 ei Rakennelma 1, kämpän pohja, koko 13 m x 7 m. x 3499458 y 7514322 Pienien kivien päällä asetetut hirret joiden sisäpuolella on maata. Osin kaksi hirsikertaa. Pyöröhirsiä joissa on paikoin osa ulkopuolesta veistetty suoraksi. Kämpän sisällä on suuri lämmitysboileri ja siihen liittyviä putkia. Toisessa päässä on suuri valurautainen keittiöliesi, jossa on 2 uunia ja 1 pyöreä liesi. Jäljellä on myös kattorakenteita joissa on kattohuopaa. Seinän vieressä on suuri pyöröhirsi, jonka keskellä on lyhyt tasasivuinen kohta, nurkissa lohenpyrstösalvokset, myös päät on veistetty tasasivuisiksi. Rakennelman länsipuolella on kuorittuja pyöröpuita ja kattohuovalla peitetty lautakatto. Myös koillispuolella on lautarakenteisen seinän jäänteitä. Kämpänpohjan lounaispuolella on suuri kuoppa, koko n. 5 m x 1,5 m. Kentän reunalla on myös pöytä. Rakennelma 2, 6 m x 4 m kämpän länsipuolella mahdollinen lautarakennelman jäännös, jossa on jäljellä hieman pystyjä ja lautoja. x 3499448 y 7514325 Rakennelma 3, jalasmökki, romahtanut sivulle. Kooltaan 3,2 m x 1,7 m. Seinät ovat vaakalautaa, lattia pahvilla peitettyä lautaa, samoin tasakatto lautaa, huopa päällä. x 3499454 y 7514351 Rakennelma 4, sauna, edellisestä koilliseen. Koko 6 m x 4 m. Samanlainen perustus kuin rakennelma 1:ssa, puurakenteita on hieman jäljellä. Peltikiuas, jossa on pyöreä tulipesä, osa kivistä on jäljellä. Kaksi mahdollisesti paikalla valettua betonista kaukaloa, joista toinen, pyöreä, on särkynyt. Toinen on suorakaiteenmuotoinen. Myös peltisiä hormiputkia. x 3499472 y 7514359 Rakennelma 5, romahtanut lautarakennus, mahdollisesti käymälä. Seinät ovat pystylautaa, huovalla päällystetty tasakatto myös lautaa, katon koko 3,8 m x 2,3 m. x 3499434 y 7514331 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Sutigis, Reijo Kuusela kertoi kämpän nimen olevan Pönkkälä. 1950-luvun savottakämppäalue. Sijaitsee Kevitsan kaivoksen koillispuolella, pienellä soiden ympäröimällä kuivan maan alueella. Maasto on tasaista tuoretta kangasta jossa kasvaa tiheästi koivua. Aluskasvillisuus on sammalia, heinää, horsmaa, ja kortetta. Kämppäalueen keskellä on aukea heinikkoinen alue. 3 Voimassa 2012-11-16T12:01:33 2149.10205078 190.62675732
arkeologinenkohde_alue.1365 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1365 139595 {D6377481-DECD-4257-B8BA-B500194AA858} Liisankoski 1 kolttakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 141 ei Kämppäjäännös Paikalla on pienen hirsirakennelman jäännös, josta vain yksi hirsikerta on jäljellä. Sen koko on 3,2 m x 2,8 m. Hirret ovat pääosin aluskasvillisuuden peittämiä, vain yksi hirsistä erottuu jäkälän peittämänä kohtana. Lounaisnurkassa on ollut liesi, jonka kiviä on levinnyt noin 1,5 m leveydelle. Rakennelman vieressä on yksittäinen ontoksi lahonnut hirsi, jonka pään lähellä on läpi veistetty noin 20 cm x 10 cm suorakulmainen reikä. (x=3547313, y=7654620) Säilytyskuoppa Kämpänjäännöksestä noin 10 m pohjoiseen, ja noin 5 m rannasta, on kivireunainen säilytyskuoppa. Sen reunat muodostuvat asetelluista kivistä, joita on kaksi kerrosta. Kuoppa on soikea, kooltaan 1,4 m x 0,8 m, ja noin 50 cm syvä. (x=3547311, y=7634633) Kuoppajäännös Kämpästä noin 20 m kaakkoon on epämääräisen muotoinen kuoppa. Se sijaitsee törmän päällä Liisankosken lähellä. Kuoppa on kooltaan 2,6 m x 1,7 m, ja syvyys noin 55 cm. Se on todennäköisesti kivenottokuoppa, josta lieden kivet on otettu. (x=3547323, y=7634602) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsuri Ari Paadar kertoi vanhan kolttakämpän paikasta, jossa on asunut Pentin Liisa. Paikalle on muutettu heti sotien jälkeen. Rakennus on ollut pieni, mutta siinä on asunut paljon ihmisiä. Sodan jälkeen rakennettu kolttakämppä. Mahdollisesti vieressä olevat merkkipuut liittyvät asuinpaikkaan. Kohde sijaitsee Sarmijärven länsiosassa, järven laskujoen, Liisankosken luoteispuolella. Rakennelma sijaitsee noin 20 m rannasta, pienen kumpareen päällä, joka nousee noin 3 m rannasta. Rakennelma sijaitsee matalassa syvänteessä molemmin puolin olevien pienien kumpareiden välissä. Maaperä on kivinen. Rakennelman ympäristössä kasvaa tieheähkösti pientä mäntyä. Ympäristössä on myös muutama vanha mänty, joissa on koroja. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja suopursua. 3 Voimassa 2011-11-16T12:20:53 588.9777832 102.92250168
arkeologinenkohde_alue.1366 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1366 140477 {C37C3DD3-E1E8-4BA4-9D9E-4DD47ACF31FA} Ahvenlampi 4 tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 203 ei Kohteessa on rivi neliön ja kolmion muotoisia tuliasemia, joiden rintamasuunta on etelään. Pisteessä 1, x 3484505, y 7411187 on pyöreä teltanpaikka jonka halkaisija on 7 metriä ja vallit ovat metrin levyiset. Vallien korkeus on 70 cm. Kehästä on kulkuaukko koilliseen. Pisteessä 2, x 3484459, y 7411168 on jalkamiesten tuliasema länteen lammelle. Rakennelma on 2 x 4 metrin kokoinen kaivanto, jonka länsireunalla on hirsistä ja kivistä valli. Pisteessä 3, x 3484516, y 7411182 on taisteluasema, joka muodostuu kahdesta kivivallista, jotka on ladottu V muotoon. Vn yläpää on etelään, rintamasuuntaan ja Vn keskusta on kaivettu 30 cm syvään ja tasoitettu kentäksi. Vn sivujen ja kannan ulkopuolella on miehistökuopat. Kivivallit on1,5 m korkeat ja 1,5 m paksut. Rakennelmat ovat luultavimmin ilmatorjuntatykin alustoja. Vn sakarat ovat 3 m pituiset. Seuraavissa pisteissä 4 - 6 on samanlainen rakennelma kuin pisteessä 3 kuvattu. Pisteessä 7 on samanlainen teltan paikka kuin pisteessä 1. 4 x 3484529, y 7411200 5 x 3484543, y 7411212 6 x 3484560, y 7411226 7 x 3484567, y 7411198 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Erilliset rakennelmat merkittiin alakohteiksi ja niiden paikat mitattiin gps paikantimella. Seppo Lohelan ilmoitus Tuliasemia, teltanpaikkoja. Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka. 3 Voimassa 2011-12-08T15:02:34 4342.7277832 330.57268122
arkeologinenkohde_alue.1367 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1367 139627 {0C6A4C90-A0F2-46C2-B5BA-8DDCB240C356} Kolpan Kyläselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 234 ei Kohteessa on kahden kämpän ja saunan jäännökset. Koordinaatit: Kämpän jäännös 1: X 3527659, Y 7501432, Z 233; Saunan jäännös: X 3527672, Y 7501465, Z 233; Kämpän jäännös 2: X 3527679, Y 7501489, Z 234 Alueen eteläosassa oleva kämppä 1 on 7 m x 13 m kokoinen, etelä-pohjoissuuntainen pyöröhirsirakennus. Rakennus jakautuu väliseinällä kahteen osaan. Eteläpääty on 7 m pitkä ja pohjoispääty 6 m. Pohjoispääty on ilmeisesti tupa ja eteläosa talli. Pohjoisosan luoteisnurkassa on 3 m x 3 m x 1,1 m kokoinen laakamaisista luonnonkivistä koostuva uunin jäännös. Rakennuksesta on jäljellä viisi hirsikertaa ja kattorakenteita. Hirsissä on sahatut koirankaulasalvokset, ja niiden päistä osa on sahattu ja osa veistetty, ja ne on jätetty eripituisiksi. Hirret on asetettu lovipuoli ylöspäin. Katosta on jäljellä kurkihirsi ja halkaistuja lautoja. Katon harja on rakennuksen pitkän sivun suuntainen. Rakennuksen pohjoispään keskellä on reilun metrin levyinen oviaukko; hirret on katkaistu sahalla ja hirsiin on porattu reikiä, joissa on ollut ovirakennetta kannattelevia puutappeja. Rakennuksen päällä kasvaa nuoria koivuja. Kämppä 1:n pohjoiskoillispuolella 35 m etäisyydellä rantaterassin reunalla on luultavasti saunan jäännös. Rakennus on 5 m x 4 m kokoinen, etelä-pohjoissuuntainen, ja sen koillisnurkassa on 2 m x 2,2 m x 1,1 kokoinen laakamaisista ja pyöreämmistä luonnonkivistä koostuvan uunin jäännös. Hirret erottuvat enää turpeen peittämänä maavallina. Rakennuksen päällä kasvaa koivuntaimia. Saunasta 25 m pohjoisluoteeseen on vielä toinen pyöröhirsinen kämpän jäännös. Kämppä 2 on mitoiltaan 12 m x 12,3 m. Seinät ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Koillispäässä on 4,5 m pitkä osa, joka on metrin kapeampi kuin muu rakennus. Koillisosassa pohjan keskellä on kuoppa. Suuremmassa lounaisosassa ei näy väliseiniä, mutta sen kaikissa neljässä nurkassa on laakamaisista luonnonkivistä tehtyjen uunien jäännökset. Länsinurkan uuni on mitoiltaan 2,5 m x 2,5 m x 1 m, pohjoisnurkan 1,5 m x 1,7 m 0,5 m, itänurkan 3,4 m x 3,4 m x 1,2 m ja etelänurkan uuni 2,6 m x 2,5 x 0,9 m. Rakennuksen hirsirakenteet ovat turpeen peitossa, mahdollisesti jäljellä on kaksi hirsikertaa. Hirsissä on sahatut koirankaulasalvokset, ja niiden päistä osa on sahattu ja osa veistetty kirveellä. Katosta on jäljellä vuoliaisia ja riukuja. Katon harja on ollut kaakko-luodesuuntainen. Rakennuksen lounaisosan itäseinällä on kuoppa. Rakennuksen päällä kasvaa tiheästi paju- ja koivupensaikkoa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu rakennukset ja niiden välinen piha-alue. Kohde tuli esille Erkki Piiraisen haastattelussa. Kohteessa on metsätyökämppä. Kämppä liittyy luultavasti sen pohjoispuolella olevaan uittotammeen. Kohde ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee Kolpan Kyläselän kaakkoispuolella, Kylälammesta 660 m itään, Angeljoen luoteisrannalla rantaterassilla. Maaperä on melko kivinen. Kämppä 1:n luoteispuolella ja saunan länsipuolella on pieni kosteampi alue. Kasvillisuus on koivuvaltaista korpea. Ranta-alue on kitumaata, kauempana kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2011-11-16T16:43:45 2321.6394043 237.538003
arkeologinenkohde_alue.1368 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1368 139631 {E1761856-3D62-4902-82DD-4A6036F743B3} Kolpan Kyläselkä 2 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 231 ei Kohteessa on uittotammi eli -pato. Tammi on rakenteeltaan pukkitammi. Rakenteen koko leveys on 13 m ja pituus luoteisosassa vesirajasta mitattuna 45 m. Tammi on luode-kaakkosuuntainen. Joen kohdalta rakenteet on purettu pois. Tammen kaakkoisosaa ei tarkistettu. Yläjuoksun puolella on 3 m leveä maavalli, jonka alapuolella vallin reunassa on pystyssä olevia halkaistuja lautoja ja kaksi vaakahirsikertaa. Vallirakennetta tukee alajuoksun puolelta poikittain vallia vasten olevat tukihirret, jotka kiinnittyvät salvoksella vaakahirsien kohdalla oleviin pystyhirsiin. Alajuoksun puolella tukihirsien päissä on keskimäärin 1,5 m kokoiset pyöreät kiviröykkiöt. Tammen luoteenpuoleisessa osassa röykkiöitä on seitsemän. Joen rannassa vallin alapuolella on kasa tammesta purettuja hirsiä. Hirsissä on erilaisia lovia ja reikiä, joissa on puutappeja. Tammen ja alajuoksun puolella olevien rakennusten välisellä alueella on lisäksi irtonaisia pyöröhirsiä, jotka eivät näytä kuuluvan mihinkään rakennukseen. Nekin on mahdollisesti purettu tammesta. Koordinaatit: Tammen valli: X 3527743, Y 7501533, Z 231 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta tarkastettiin ainoastaan luoteisrannan alue. Tammirakenteen kaakkoispään arvioitiin ulottuvan samalle korkeudelle kuin luoteispään. Kohteeseen kuuluu myös alue, josta on purettuja mahdollisesti tammeen kuuluneita hirsiä. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on uittotammi, joka ajoittuu luultavasti 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee Kolpan Kyläselän kaakkoispuolella, Kylälammesta 750 m itään, Angeljoen rannalla. Luoteisrannalla kasvillisuus on koivuvaltaista korpea, kaakkoispuolella mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Luoteisrannan alue ja joen välitön läheisyys on kitumaata. 3 Voimassa 2011-11-16T17:11:11 1892.41503906 280.71053461
arkeologinenkohde_alue.1369 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1369 139904 {5EC6A89F-A1F1-4F28-A2DA-02A08883CFBC} 583010017 Pyhänkasteenlampi Kulttipaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1620 Tarinapaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet ei Pyhänkasteenlampi on halkaisijaltaan vajaat kolmekymmentä metriä ja sen syvyys on 20 m. Sen luoteispuolelta laskee alas 17 metriä korkea Pyhänkasteenputous. Lampea rajaa luoteispuolelta parikymmenmetrinen kallioseinä ja muualta matalampi kallio ja rakkakivikko. Rannalla on katselulava ja opastetaulu. Aivan putouksen vieressä, lammen pintaa muutaman metrin korkeammalla on noin 1.3 x 1 x 0.7 metrin suuruinen kivi, jonka tasaiseen yläpintaan on kaiverrettu vuosiluku 1917 sekä kirjamet LU.A.K. Kivi on mahdollisesti perimätiedoissa kerrottu "uhrikivi". Lammen ympäristö pohjois- ja luoteisreunalta on erodoitunut, koska kävijät kiipeävät kiellosta huolimatta putouksen alle. Kohde rajautuu Pyhänkasteenlampeen ja sen välittömään lähiympäristöön. Kristinusko vakiintui alueella 1600-luvulla, ja saamelaisia joukkokastettiin. Perimätiedon mukaan kasteesta ovat muistoina nimet Pyhänkasteenlampi ja Pyhänkasteenputous. Pyhänkasteenlampeen, Uhriharjuun ja Noitatunturiin liittyy paljon kansantarinoita, joiden todenperäisyydestä on vaikea sanoa enää mitään varmaa. Uhriharjulla kerrotaan uhratun peuroja ja Pyhänkasteenlammen vanhan palvospaikan kerrotaan muutetun kristilliseksi kun perimätiedon mukaan pappi Esaias Fellman antoi lammella saamelaisille joukkokasteen kesällä 1648. Pyhänkasteenlampi sijaitsee Kultakeron ja Pyhätunturin välisen Isokurun luoteispäässä. Sen luoteispuolella kohoaa Uhriharju. Pyhänkasteenlammen itä- ja koillispuolella on kolme pienempää lampea. Pyhänkasteenlampeen laskee Karhukurua pitkin virtaava tunturipuro, joka muodostaa noin 17 metriä korkean suihkumaisen putouksen. Pyhänkasteenlammelle johtaa pitkokset, lammen koillispuolella on katselulava ja lammen pohjoispuolelta lähtevät nousemaan pitkät portaat kohti Uhriharjua. 3 Voimassa 2019-04-30T13:44:51 6108.03295898 292.63315782
arkeologinenkohde_alue.1370 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1370 140505 {F556FD1E-B012-4C9B-A888-37CB95588E5B} Riekkolompola 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 150 ei Alueella on neljä rakennelman jäännöstä. Kämppäjäännös 1 Sijaitsee kauimpana järvestä, loivasti etelään viettävässä rinteessä. Koko 8 m x 6,8 m. Vain yksi hirsikerta on jäljellä, mutta kattopuita ja -hirsiä on säilynyt runsaasti, lähes yhtenäisenä tasona. Kämpän alueella kasvaa vain pari pientä puuta. Kämppäjäännös 2 Sijaitsee noin 17 m luoteeseen rakennelmasta 1. Huonokuntoinen suuri kämppäjäännös, pituus 18,5 m ja leveys 6,5 m. Vain yksi tai kaksi hirsikertaa jäljellä, mutta kattorakenteiden hirsiä on säilynyt runsaasti. Pääosin pyöröhirsiä, mutta myös pelkkahirsiä. Suuri liesikiveys koillisnurkassa, koooltaan 4,5 m x 2,7 m ja noin 1,2 m korkea. Kämpän alueella ja ympäristössä on runsaasti kuoppia. Pohjoispäässä on suuri kuoppa, 3,8 m pitkä ja 2 m leveä, ja noin 70 cm syvä. Yhdessä reunassa on näkyvissä hirsi, joten mahdollisesti kuoppa on kellari. Lieden molemmin puolin on kuopat, kooltaan noin 2 m x 1,5 m. Kuopissa on rakennusjäänteitä, toisessa lieden piipun kiviä ja toisessa lyhyitä sisäseinän hirren pätkiä, joiden päissä on lohenpyrstösalvokset. Rakennuksen länsipuolella on kaksi monttua, muodoltaan soikeita, kooltaan 2,3x1,4 m ja 3,7x1,9 m. Kuopat ovat noin 40 cm syviä. Rakennelaman alueella kasvaa pieniä puita. Rakennuksen pohjoispuolella noin kuuden metrin päässä on 15 kpl suuria, maatuneita ja osin aluskasvillisuuden peittämiä pyöröhirsiä, joiden suurin pituus 8,7 m ja suurin halkaisija noin 40 cm. Kämppäjäännös 3 Kaksiosainen kämppäjäännös, pituus 12,8 m ja leveys 5,3 m. Valmistettu kuorimattomista hirsistä, mutta ilmeisesti sisäseinät on veistetty tasaiseksi. Pääosin kaksi hirsikertaa jäljellä, yhdessä nurkassa kolme. Kirveellä veistetyt koirankaulasalvokset, pitkät ylitykset, päät on sahattu. Salvoksissa suurimmat hirret on veistetty molemmin puolin. Lounaisseinällä on oven paikka, noin metrin levyinen. Kattorakenteita on runsaasti jäljellä. Rannan puoleisessa päädyssä on jyrkkä, joskin matala pudotus. Päädyn ohi kulkee polku joka jatkuu pohjoisen puoleiselle niemelle. Rakennelman keskellä kasvaa suurehkoja koivuja. Kämppäjäännös 4 Hirsirakennelma, kooltaan 6,6 m x 7,7 m jossa on kaksi ohuista liuskekivistä tehtyä piisiä. Piiput ovat kaatuneet kämpän ulkopuolelle. Eteläkulman piisi kooltaan 2,1 m x 2,1 m ja 80 cm korkea. Itäkulman piisi kooltaan 1,8 m x 3,4 m, siinä on yhä nähtävissä tasoa, jonka keskellä erottuu uunin pesä. Vieressä on kivistä kasattu kaareva seinä, joka saattaa olla tehty myöhemmin paikalla olleista kivistä. Liesien välissä on lähes maahan romahtaneet oven karmit. Pielet ovat veistettyjä lankkuja ja kamana on yläreunastaan pyöreä hirsi, jonka alareuna on veistetty suoraksi ja siinä kolo ovea varten. Seinähirsien halkaisija 20-35 cm. Lounaispuolella 1,5 m seinästä on pitkulainen kuoppa, noin 3 m pitkä ja suurimmillaan 1,3 m leveä ja 60 cm syvä. Rakennalmasta noin 9 m lounaaseen on pintakasvillisuuden alla pari samansuuntaista hirttä, noin 3,5 m etäisyydellä toisistaan, mutta ei hirsiä toiseen suuntaan. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Reino Lahdenmäki kertoi paikalla olevan ATIF-yhtiön savotan pääpirtin. Paikalla on ollut mm. vesipasan sulatuskämppä, jossa on ollut suuret pariovet ja kaksi piisiä. Pasaa on käytetty talviteiden jäädyttämiseen. 1920/30-luvun ATIF-metsäyhtiön pääpirtti. Rakennelma 4 on todennäköisesti Lahdenmäen mainitsena vesipasan sulatuskämppä. Kämppäalue sijaitsee Riekkolompolan kaakkoisrannalla. Maaperä on kivikkoista ja epätasaista, kohteen molemmin puolin on rakka-alue lompolan rannassa. Alueella kasvaa tiheää sekametsää, mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus on sammalia, mustikkaa, puolukkaa ja heinää. 3 Voimassa 2011-12-13T12:07:07 4356.40795898 279.85510219
arkeologinenkohde_alue.1371 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1371 141134 {A1340D51-ABB8-47F3-9583-48565C043176} Räpättävänkoski Esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 3 Tutkittu kokonaan 149 ei Jokitörmän yläosasta löytyi n. 20 metrin matkalla kvartsia, palanutta luuta ja palaneita kiviä; paikoitellen maa oli palanut. Tasanteella havaittiin kairauksessa n. 30 x 10 m alueelta paikoitellen likamaata ja palanutta maata, pintamaa oli osittain sekoittunut; ilmeisesti alue on koneellisesti jonkun verran tasoitettu. Asuinpaikka jatku mahdollisesti kämpän piha-alueelle; kahdesta kairauksesta on havaittu punertavaa maata n. 30 cm paksun täytemaakerroksen alta. Kohde rajautuu aluemaisesti pintalöytöjen, kairaushavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 15.08.2011. Esihistoriallinen asuinpaikka Tasanne jokitörmän yläpuolella Iijoen pohjoispuolella Räpättävänkosken keskivaiheen kohdalla. Tasanne sijaitsee loivan kivikkoisen mäen eteläisellä alarinteellä. Maaperä on hienoa hiekkaa, paikoitellen on isompia kiviä. Alue on pääosin aukea ja heinän peitossa, törmän kohdalla kasvaa isoja mäntyjä, sen länsipäässä myös nuoria mäntyjä ja koivuja.. Itäpuolella on käytössä oleva kämppä ja siihen kuuluvat piharakenteet. Kämpän piha-alue on peitetty täytemaalla. 3 Voimassa 2011-12-29T15:51:59 351.17504883 105.00498412
arkeologinenkohde_alue.1372 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1372 139227 {3D0EC6A0-481F-4CF8-A74C-06A6ECA6D63D} Koivuvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Alueella on 9 rakennuksen/rakenteen jäännöstä: 1 rakennuksen kivijalka ja uuni; etelä- ja länsiseinän kivijalka säilynyt (11 x 7 m), kivijalan leveys 40-50 cm ja korkeus 30-40 cm. Keskellä on uunin jäänteet (n. 3 x 3 m, korkeus 0,4 m. rakenne on ilmeisesti osittain purettu. Rakennuksen ulkopuolella on peltiuunin jäänteet. 2 rakennuksen paikka? raivattu alue n. 6 x 5 m, sen päädyssä kaksi maakuoppa (3 x 1,2 x 0,6 m ja 3 x 1,1 x 0,6 m) 3 maakellari, mitat 5,5 x 3,5 m, syvyys n. 2m; katto ja osa seinärakenteista sortunut (sahatavaraa, parruja ja lautaa). 4 kiviröykkiö, mahdollisesti raivausröykkiö, mitat 1,3 x 1,0 x 0,3 m. 5 saunan perustus, mitat 6,5 x 5,5 m, betonijalka, leveys 25 cm, korkeus 20 cm; 2 kaksiosainen rakennus (pienempi osa mitaltaan, 6,5 x 2,2 m) molemmissa osassa kiukaan pohja, harmaatiilestä muurattu (läpimitta n. metri), 6 kaivo, rakennusrykelmästä n. 60 m länsiluoteeseen; lähteen tehty lautakehys, pystylaudoitus, mitat n. 1 x 1 m, syvyys 0,9 m. 7 rakennuksen perustus, mitat 4 x 4 m, betoni-/kivijalka, sen keskellä n 1,2 x 1,2 m mittainen koroke (maata ja kiviä.), korkeus n. 0,2 m. 8 rakennuksen perustus, mitat 17,5 x 8 m, maavalli, paikoitellen maatuneita hirsiä havaittavissa, vallin leveys n. 30 cm korkeus 15-25 cm. 9 taimikellari, rakennusrykelmästä n. 30m pohjoiskoilliseen, suorakulmainen kuoppa, mitat 5,5 x 5,5 m, syvyys 0,7 m, sisällä sortuneen katon jäänteet (parrut, lautaa ja kattohuopaa; kuoppa lähtee etelään n. 4 m pitkä ja 0,9 m leveä kaivanto. Kaikki rakenteet (taimikellari ja kaivo lukuun ottamatta ovat aluskasvillisuuden, pensaitten ja puiden peittämiä, havaintomahdollisuudet ovat heikot. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 20.06.2011, tiedonanto suunnittellumetsuri Mauno Tyni. Vielä 1960-luvulla käytössä ollut iso savottakämppä (tiedonanto Mauno Tyni). Tasainen alue vaaran etelärinteellä jyrkänteen yläpuolella. Alueen pohjoisosa on avohakattu, eteläosassa rehevä sekametsä. Alueen eteläpuolella jyrkänteellä ja puron varrella on vanhaa metsää (suojelualue). 3 Voimassa 2011-11-10T10:39:49 17864.14672852 730.18741307
arkeologinenkohde_alue.1373 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1373 139247 {BE51E895-B3D9-49A3-973F-B9C7355C2336} Ruumisniemi kesähautapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 225 ei Niemellä on epäsäännöllisena ryhmänä 4 suunnilleen suorakulmaista kuoppaa: 1 mitat 1,9 x 0,9 m, syvyys 0,4 m 2 mitat 2,4 x 1,4 m, syvyys 0,7 m 3 mitat 1,4 x 0,8 m, syvyys 0,4 m 4 mitat 2,0 x 0,9 m, syvyys 0,6 m Kuopissa on paksu huuhtoutumiskerros n. 15 cm turvekerroksen alla (kostea maaperä) Koko niemi on rajattu hautapaikka-alueeksi Kohde löytyi inventoinnissa 21.06.2011 Paikannimen ja rakenteiden perusteella niemi on tulkittu kesähautapaikaksi. Pieni leveä niemi (pinta-ala n. 0,1 ha) Ala-Kisosjärvessä, ehkä alunperin saari, joka on yhdisteyyt rantaan matalalalla soistuneella kannaksella. Alueella kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja koivuja; rehevä korkea aluskasvillisuus, jossa dominoi suopursu. 3 Voimassa 2011-11-10T12:52:46 819.77368164 116.03048635
arkeologinenkohde_alue.1374 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1374 139969 {DB395F0D-FD98-4C98-9CDD-8FE197863DCE} Pikku Letsausselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 214 ei Kohteessa on kahden kämpän jäännökset. Koordinaatit: Kämpän jäännös 1: X 3553460, Y 7490420, Z 214; Kämpän jäännös 2: X 3553457, Y 7490449, Z 214 Etelänpuoleinen kämppä 1 on mitoiltaan 7 m x 10 m ja pohjois-eteläsuuntainen. Rakennuksen eteläpäässä on talli ja pohjoispäässä tupa, jonka luoteisnurkassa uuniröykkiö. Uuni on tehty laakamaisista luonnonkivistä, ja sen mitat ovat 2,2 m x 2,2 m x 0,9 m. Tuvan länsiseinällä on 0,8 m leveä hirsiin sahattu oviaukko. Oven vieressä hirret on tuettu toisiinsa puutapeilla. Rakennuksesta on jäljellä viisi pyöröhirsikertaa ja kattorakenteita. Kattorakenteista on jäljellä tallin päällä olevia ilmeisesti välikattoon kuuluvia halkaistuja lautoja ja niskahirsi. Hirsissä on koirankaulasalvokset. Salvoslovista ja hirsien päistä osa on sahattu ja osa veistetty. Hirret on asetettu lovipuoli ylöspäin ja päät on jätetty eripituisiksi. Pohjoispuolella oleva kämppä 2 kolmi- tai nelihuoneinen, 20 m pitkä ja 6,5 m pitkä. Rakennus on etelä-pohjoissuuntainen. Rakennuksen päissä on tuvat ja keskellä luultavasti talliosa. Päätytuvat ovat 5,5 m pitkiä, ja niissä on laakakiviuunit ulkonurkissa. Pohjoistuvan uuni on luoteisnurkassa, ja sen mitat ovat 2,5 m x 3 m x 1 m. Etelänpuoleisen tuvan uuni on lounaisnurkassa. Uuni on mitoiltaan 3 m x 2,5 m x 1,1 m. Tupien lattioiden kohdalla on painaumat. Rakennuksesta on jäljellä kaksi hirsikertaa ja kattorakenteita. Hirsissä on sahatut koirankaulasalvokset, jotka on asetettu lovipuoli alaspäin. Hirsien päistä osa on veistetty ja osa sahattu. Kattorakenteista on jäljellä välikaton niskahirsiä ja halkaistuja lautoja. Rakennuksen väliosan keskeltä on aurattu. Molempien rakennusten päällä kasvaa melko tiheästi nuoria koivuja ja kuusia. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä. Alimmaisen Suoltijoen alueella, mm. Pikku Letsausselällä, on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämppä voi liittyä niihin hakkuisiin. Kohde sijaitsee Pikku Letsausselän lounaispuolella, loivassa lounaaseen päin Kirakkavuotsolle viettävässä rinteessä. Kohteen länsipuolella on pieni suoalue, ja kohde sijoittuu kuivan kankaan reunalla. Kairijoen tien kulkee 780 m etäisyydellä itäkoillisessa. Kasvillisuus on mäntyvaltaista tuoretta kangasta, pohjoisosassa nuorta ja eteläosassa varttunutta kasvatusmetsää. Alue on aurattu 1970-luvun alussa. 3 Voimassa 2011-11-23T17:14:23 1476.63378906 166.44949775
arkeologinenkohde_alue.1375 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1375 140466 {9EFEBA1A-8306-43E2-88DA-68660C78DB02} Ahvenlampi 3 tykkiasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 207 ei Kohteessa on juoksuhauta kuusi tykkiasemaa ja korsu. Juoksuhaudan eteläpää sijaitsee pisteessä x 3484364, y 7411094, länsireuna pisteessä x 3484370, y 7411042. Itäreuna pisteessä x 3484470, y 7411008 ja pohjoisreuna pisteessä x 3484417, y 7411093. Juoksuhauta on metrin levyistä kaivantoa, jonka reunavallit ovat metrin paksuiset. Kaivannon pohjalta vallin päälle rakennelman korkeus on 1,5 m. Seinissä on siellä täällä hirsin tuettuja 2 m pituisia luolia, jotka ovat osittain sortuneet. Tykkiasema 1 sijaitsee pisteessä x 3484386, y 7410994. Asemassa on 6 x 6 metrin kokoinen kuoppa joka on valleineen 10 x 10 metrin kokoinen. Kuopan seinät ovat pääilmansuuntiin. Itä- ja länsiseinämän ulkopuolella nurkista 2 metrin etäisyydellä on 4 x 2 metrin kokoiset kuopat, joiden syvyys on 1 metri. Kuoppien ympärillä on kivivallit. Seuraavissa pisteissä sijaitsevat tykkiasemat 2 - 6 ovat rakenteiltaan samanlaisia kuin edellä kuvattu tykkiasema 1. Tykkiasema 2 pisteessä x 3484442 y 7410977. Tykkiasema 3 pisteeessä x 3484433 y 7410959. Tykkiasema 4 pisteessä x 3484480 y 7410990 Tykkiasema 5 pisteessä x 3484470 y 7411030 Tykkiasema 6 pisteessä x 3484379 y 7411130 Korsu pisteessä x 3484448 y 7411045. Korsussa on 2, 5 x 2,5 m huone, josta lähtee itään ja länteen L muotoiset ulosmenokäytävät. Sisäseinät on tuettu hirsin, jotka on surrattu rautalangoin ja ympärillä on 2 metrin vahvuinen kivinen hiekkavalli. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden ylle, erilliset rakennelmat on merkitty alakohteiksi ja niiden sijainti on mitattu gps paikantimella. Seppo Lohelan ilmoitus Tykkiasemia ja niiden välisiä juoksuhautoja sekä miehistön korsu. Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka. 3 Voimassa 2011-12-08T13:58:51 13834.1184082 493.00378288
arkeologinenkohde_alue.1376 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1376 141247 {26765ADB-0E00-40F0-8261-8F8DD9CA8B7E} Välikangas Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 192 ei Paikalla on kaksi kuoppa kannaksen itä- ja länsilaidalla, niiden välinen etäisyys on 50 m. Kuoppa 1: läpimitta 4,1 m ja syvyys 0,7 m, Huuhtoutumiskerroksen paksuus 6 cm. x 3541630, y 7235898 Kuoppa 2: läpimitta 3,9 m ja syvyys 0,6 m; huuhtoutumiskerroksen paksuus 8 cm. x 3541594, y 7235929 Kohde rajautuu pistemäisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 17.08.2011. Pyyntikuoppia. Kapea etelä-pohjoissuuntainen kannas kahden kankaan välissä, sen itä- ja länsipuolella on kapeat suokaistaleet. Kuiva mäntykangasta; nuorta kasvatusmetsää. Maanpinta paikoitellen kulunut. 3 Voimassa 2012-01-03T14:39:13 314.46142578 112.97850351
arkeologinenkohde_alue.1377 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1377 139905 {705412FE-0B50-4528-BE6A-4D4692EE99FD} 583010017 Uhriharju Kulttipaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 320 ei Kohde sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuiston itäsosassa, Ukonhatun pohjoispuolella. Uhriharju on noin 600 m pitkä ja 150 m leveä, itä-länsisuuntainen kallio- ja moreenimuodostuma. Harju nousee ympäristöään reilut 50 metriä korkeammalle. Pitkin harjua kulkee itä-länsisuuntainen retkeilyreitti ja harjun itäpäässä on portaat. Länsiosassa harjua on aitarakennelma ohjaamassa retkeilijöiden kulkua pääreitille ja estämässä harjun kulumista. Harjulla kulkeva reitti on sorastettu vuonna 2007 maaston kulumisen ja reitin levenemisen estämiseksi. Sorastus on maisemoitunut hyvin eikä pistä silmään ympäristöstä poikkeavana. Harjun eteläpäähän on tehty mäntyriukuaita estämään kävelijöitä harhailemasta kulutusherkällä harjulla. Sorastus ja aitaaminen toimivat hyvin matkailijoiden ohjaamisessa oikealle reitille. Uhriharju on suuruudeltaan noin 600 x 150 metriä. Kristinusko vakiintui alueella 1600-luvulla, ja saamelaisia joukkokastettiin. Perimätiedon mukaan kasteesta ovat muistoina nimet Pyhänkasteenlampi ja Pyhänkasteenputous. Pyhänkasteenlampeen, Uhriharjuun ja Noitatunturiin liittyy paljon kansantarinoita, joiden todenperäisyydestä on vaikea sanoa enää mitään varmaa. Uhriharjulla kerrotaan uhratun peuroja ja Pyhänkasteenlammen vanhan palvospaikan kerrotaan muutetun kristilliseksi kun perimätiedon mukaan pappi Esaias Fellman antoi lammella saamelaisille joukkokasteen kesällä 1648. Uhriharju on suurimmaksi osaksi kuivahkon kankaan männikköä ja maaperä on hiekkamoreenia. Harju nousee ympäristöään selvästi korkeammalle. Sen eteläpuolella on Karhukuru ja pohjoispuolella Lampiokuru. Karhukurun pohjalta Uhriharjun päälle on 50 metrin korkeusero. 3 Voimassa 2021-04-07T11:40:20 32946.046875 845.49674458
arkeologinenkohde_alue.1378 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1378 140582 {EC295B2D-0BD6-4FE7-9485-29E631BE8EE5} 1000002880 Tievajärvi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 352 285 ei Pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee Muotkatunturin erämaa-alueella Peltojoen länsipuolella, Peltojärven koillisrannasta vajaan kilometrin pohjoiskoilliseen. 26 pyyntikuopan järjestelmä muodostaa noin 750 metriä pitkän mutkaisen jonon Peltojokeen ja Tievajärven välillä. Järjestelmän koillispuolella on Tievajärvestä Peltojokeen laskeva pieni puro. Pirjo Hamari on aiemmin kartoittanut alueelta yksittäisen pyyntikuopan ja nimennyt kohteen Tievajärven poluksi. Se on Petteri Polojärven löytämistä kuopista numero 4. Yksittäisen kuopan luoteispuolelta Hamari on löytänyt 13 pyyntikuoppaa, ja nimennyt kohteen Tievajärveksi. Hamarin löytämät kohteet ovat kuitenkin osa suurempaa pyyntikuoppajärjestelmää, joka tässä nimetään Tievajärveksi. Pyyntikuoppien sijainti: pyyntikuoppa 1 7676607 3486206 pyyntikuoppa 2 7676543 3486194 pyyntikuoppa 3 7676685 3486231 pyyntikuoppa 4 7676784 3486150 pyyntikuoppa 5 7676744 3486149 pyyntikuoppa 6 7676719 3486175 pyyntikuoppa 7 7676720 3486212 pyyntikuoppa 8 7676722 3486202 pyyntikuoppa 9 7676785 3486106 pyyntikuoppa 10 7676872 3485998 pyyntikuoppa 11 7676839 3486021 pyyntikuoppa 12 7676862 3485986 pyyntikuoppa 13 7676910 3486003 pyyntikuoppa 14 7676928 3485999 pyyntikuoppa 15 7676956 3485996 pyyntikuoppa 16 7676967 3485997 pyyntikuoppa 17 7676992 3485983 pyyntikuoppa 18 7676999 3485966 pyyntikuoppa 19 7677000 3485954 pyyntikuoppa 20 7677004 3485944 pyyntikuoppa 21 7676997 3485926 pyyntikuoppa 22 7676984 3485890 pyyntikuoppa 23 7676968 3485878 pyyntikuoppa 24 7676931 3485864 pyyntikuoppa 25 7676771 3485960 pyyntikuoppa 26 7676999 3485936 Kohde rajautuu pyyntikuoppien välittömään lähialueeseen. Pirjo Hamari on löytänyt alueelta vuonna 2003 yksittäisen pyyntikuopan sekä 13 pyyntikuopan ryhmän. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi oli alueella tekemässä eläinlajikartoituksia ja löysi alueelta 12 pyyntikuoppaa lisää. Myös kohteiden aluerajaus tarkentui tarkkojen gps-mittausten takia. Maasto on hiekkapohjaista, erodoitunutta harvaa tunturikoivikkoa ja varvikkoa. Laajoja alueita paljasta hiekkaa näkyvissä. Maasto nousee Peltojoelta kohti Tievajärveä. Kohteeseen on yhdistetty muinaisjäännökset Tievajärvi 1000002880 ja Tieväjärven polku 1000002879. 3 Voimassa 2019-11-27T11:57:10 30738.15942383 1803.58410105
arkeologinenkohde_alue.1379 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1379 140583 {B4B92479-8DA8-4A0E-813C-38D88B1B40C2} Kylmäkaltionjänkä pyyntikuoppia 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 3 GPS-mittaus, korjattu 9 Havainto; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 133 ei Neljä pyyntikuoppaa sijaitsevat Nellimistä noin kaksikymmentä kilometriä pohjoiskoilliseen Majavaselän ja Kylmäkaltionjänkän valisellä metsäsaarekkeella lähes pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa. Majavajoki virtaa kuoppien itäpuolella ja joen ja kuoppien välissä kulkee polku. Kohde rajautuu pyyntikuoppien välittömään lähiympäristöön. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt 19.9.2011 alueelta neljä pyyntikuoppaa ollessaan tekemässä eläinlajitarkastuksia. Alue on kuivahkon kankaan männikköä. 3 Voimassa 2018-10-29T10:26:18 3122.66235352 269.45745168
arkeologinenkohde_alue.1380 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1380 138887 {0338BBCF-C3D8-44F1-AE61-6C45505D35D0} Pikkulaki kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 155 ei Kohteessa on kolmen rakennuksen jäännökset, joista kaksi on ilmeisesti ollut metsätyökämppiä ja yksi on kellari. Pisteessä x 3452723, y 7391586 on 5 x 8 m kokoisen kämpän jäännös. Rakennus on ilmeisesti purettu. Paikalla on neliön muotoinen turvepenkki ja kurkihirsi, joka kulkee pitkittäissuunnassa kämpän pohjaan nähden. Rakennelman sijalla on harmaata kattohuopaa. Ympäristössä on kaminoita ja auton konepelti, joka on luultavasti 19 40 - luvulta. Rakennelmasta 15 m pohjoiseen on turveneliö, jonka koko on 5 x 6 m ja joka sijaitsee pisteessä x 3452737, y 7391600. Ilmeisesti kyseessä on kämpän kellarin jäännös. Kellarista länteen hiekkatien toisella puolen on betoniporras ja uunin betonilaatta pisteessä x 3452719, y 7391631. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle, Sutigis Purettu metsätyökämppä lisärakennuksineen. Kohde sijaitsee Pikkulaen vaaran länsirinteellä hiekkatien päässä ja osittain tien päätesilmukassa. Alueella kasvaa kuivahko kangasmetsä, jonka valtalajina on mänty. 3 Voimassa 2019-01-25T12:02:04 2431.4230957 195.17652726
arkeologinenkohde_alue.1381 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1381 140845 {00121FDC-47E2-48CD-AE26-F2B1693897E2} Säpsänharju asumus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 140 ei Kohteessa on metsähallituksen virkatalon, navetan ja ilmeisesti saunan kivijalat. Virkatalo sijaitsee pisteessä x 3500785, y 7359676 ja sen koko on 12 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Eteinen on eteläseinän keskellä. Rakennelman keskellä on kiviuunin betonijalka, jonka koko on 3 x 3 metriä. Kivijalka on kaikissa rakennuksissa muurattu betonista. Päärakennuksen pohjoisseinän sisäpuolella on sinkkiset vesiputket. Eteläpuolen pihassa kasvaa seitsemän sembramäntyä. Pihaan tulee tie etelästä. Päärakennuksesta kaakkoon 30 metrin etäisyydellä on navetta, jonka koko on 14,5 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelma sijaitsee pisteessä x 3500813, y 7359650. Navetan lattia on betonilaatta, jonka itäseinässä on kolme partta juottokaukaloineen. Navetan itäpuolella 4 metriä seinästä on kaivo tai kellari, jonka koko on 2 x 2 metriä. Rakennelma reunat on ladottu tiilistä. Päärakennuksesta itään on 5 x 6 metrin kokoisen rakennuksen kivijalka, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelma sijaitsee pisteessä x 3500828, y 7359683. Rakennuksesta on näkyvillä vain kivijalka ja se voi olla sauna, mutta alueella kerrotaan myös olleen karistamo. Rakennelmien sisäpuolella kasvaa koivuja. Pihapiiri erottuu sammaloituneena nurmikenttänä. Virkatalossa on asunut Metsäteknikko Herranen. Talossa on ollut 30 metrin syvyyteen kaivettu kaivo. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ja pihan ylle. Erilliset rakennelmat on merkitty alakohteiksi ja ne on mitattu gps paikantimella. Arvo Keskinarkauksen ilmoitus Metsähallituksen vanha virkatalo sivurakennuksineen. Kemijoen itärannan Säpsänharjun laki. Alueella kasvaa mäntymetsä hiekkakankaalla. Kohteen ympäristössä on istutettuja sembramäntyjä ja pihamaa on nurmikkoa. 3 Voimassa 2011-12-16T09:50:12 1344.86303711 159.75108107
arkeologinenkohde_alue.1382 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1382 141444 {330FBCC4-5A20-403D-A8C3-A8529EBDDC2D} Leirikangas sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 178 ei Kookkaita suorakaiteen muotoisia kuoppia, jonne usein johti luiska. Keskimääräinen koko on 15 x 10 m ja syvyys noin 2 metriä. Osa muodosti kookkaita komplekseja. Kohde on rajattu alueena. Jouko Vilmi opasti kohteelle. Ajoneuvosuojia tai muita rakennelmia, jotka liittynevät kertausharjoituksiin tai sotavarusteluihin. Leirikangas sijaitsee Kangasjärven koillispuolella, kookkaalla soiden ympäröimällä kankaalla. Nykyään siellä on asutusta ja tiheästi risteileviä pikkuteitä. Kuviolla, jossa kohde on, puusto on varttunutta. 3 Voimassa 2012-02-13T14:48:03 6788.20996094 538.96072645
arkeologinenkohde_alue.1383 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1383 139478 {C14B494C-A5EA-4EF1-8A9E-77518FE0C91E} 1000019385 Piikkulanlampi tervahauta ja tervasauna jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 205 ei Tervasaunan hirsikehikon koko on 3,7 x 3,7 metriä. Maan päällä on jäljellä kolme hirsikertaa. Oviaukko on kohti itää ja tulisija on koillisnurkassa. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä. Kuoppa laskee tasaisesti kohti keskustaa, jossa syvyys on 1 metri. Halssi laskee koilliseen. Haudan päällä kasvaa mäntyjä. Kohteen rajaus on aluemainen Kari Huotari opasti paikalle. Tervasaunan jäänteet ja tervahaudan pohja. Kohde sijaitsee Piikkulanlammen kaakkoispuolella tien varressa. Kuviolla kasvaa taimikkoa. 3 Voimassa 2011-11-15T10:28:10 2146.57177734 186.39707628
arkeologinenkohde_alue.1384 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1384 139481 {7D6E2378-A0B1-4986-8025-8247EB1688F3} 1000017433 Piikkulanaho tervasauna ja tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 200 ei Tervasaunan koko on 3 x 3 metriä.Hirsikertoja on seitsemän. Ovi on kohti etelää. Kiuas on oven oikealla puolella. Sauna on rakennuksena melko huonokuntoinen, katto on osin romahtanut. On kuitenkin harvinaista, että tervasauna on säilynyt näinkin hyvin. Tervahaudan halkaisija on 8 metriä ja sen syvyys 1 metrin. Kuppi on loiva ja halssi laskee suolle. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä, Kari Huotari opasti paikalle. Tervanvalmistuspaikka, johon kuuluu tervahauta ja tervasauna. Kohde sijaitsee Piikkulanahoa pohjoisesta reunustavan suon pohjoislaidassa, metsäautotien päässä. (Suominen) 3 Voimassa 2011-11-24T12:08:51 972.70361328 152.56649398
arkeologinenkohde_alue.1385 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1385 139493 {397994B9-ECC6-49A9-B8BF-E3BDE23DE9B4} Niskajärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Perinnemaisema; 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 178 ei Päärakennuksen pohjan koko on 16 x 7,8 metriä. Rakennus on kivipohjainen. Siihen liittyy 9 metrin jatko-osa (kylmätila), kaksi uunia ja luoteisosassa tiilistä rakennettu hella. Väliseinät ovat näkyvissä. Saunarakennuksen koko on 4 x 4 metriä. Nurkassa on kivi- ja tiilikasa. Kellarin koko on 5 x 4 metriä. Se on 2 m syvä. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksittäiset rakenteet on myös merkitty pisteinä. Kari Huotari opasti paikalle. Kämppärakennusten jäännöksiä. Ollut käytössä 1920-luvulla. Kämppä on sittemmin siirretty pois. Kohde sijaitsee Niskajärven itäosan pohjoisrannalla. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2011-11-15T11:31:26 6859.20288086 405.82621304
arkeologinenkohde_alue.1386 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1386 139495 {EC5E4538-8EF0-4F41-8DE2-2DF2FBC58349} 1000019380 Hulveikonlampi merkkipuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 225 ei Paikalla on kolme puuta, joissa on jokaisessa pilkkaan kaiverrettu vuosiluku ja kirjaimia. Eteläisimmässä on vuosiluku 1891 ja AH. Pilkka on kasvanut hieman umpeen. Sen pohjoispuoleisessa puussa on vuosiluku 1892 ja A.H.. Näistä luoteeseen on kolmas puu, jossa on vuosiluku 1893 sekä kirjaimia ja pienemmällä vuosiluku 1967. Puita kutsutaan tervanpolttajien puiksi. Peräkkäiset vuosiluvut voivat olla saman tekijän kaivertamia. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksittäiset puut on merkitty pistekohteina. Kari Huotari opasti paikalle. Merkkipuita. Kohde sijaitsee Hulveikonlammen kaakkoispuolella, taimikolla, metsäautotien pohjoispuolella. 3 Voimassa 2011-11-15T12:06:31 372.57739258 105.92318975
arkeologinenkohde_alue.1387 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1387 139908 {81C0F564-D1B2-4D04-AFBD-CFA27FFD5681} 1000009418 Karhunjuomalampi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 313 308 ei Karhunjuomalammen kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuiston itäosassa, Uhriharjun lounaispuolella Karhunjuomalammen päivätuvan pihamaalla. Pihamaa on osin varsin hienohiekkaista, aavistuksen kumpuilevaa moreenia. Piha-alue rajautuu Uhriharjuun, jonka puoleinen rinne on kuluneisuuden vuoksi aidattu. Pohjoislaidalla on laavu, luoteispuolella wc ja puuvaja. Hannu Kotivuori on tarkastusmatkallaan löytänyt alueelta kvartsi-iskoksia ja -kappaleita, yksittäisen liuskepalan sekä pari palanutta kiveä oli kuluneella hiekkapinnalla tuvasta viitisen metriä etelään sekä päivätuvan luoteispuolelta ja pohjoiseen vievän kulku-uran reunasta kvartsikaapimen ja työstöjälkisen kvartsi-iskoksen. Nyt tehdyssä tarkastuksessa alueelta havaittiin päivätuvasta parikymmentä metriä luoteeseen kaksi kvartsi-iskosta. Alue on hyvin kulunut, koska Karhunjuomalampi on suosittu retkikohde. Vuonna 2013 paikalla toteutettiin Kemijärven kansalaisopiston kurssiohjemaan liittyvä pienimuotoinen, kuuden neliömetrin laajuinen koekaivaus maakumpareella, päivätuvan pihalla. Siinä todettiin ohut (10-15 cm) löytökerros sekä osin säilynyt palaneiden kivien muodostama liesikiveyksen kohta. Löydöt koostuivat kvartsiaineistosta, joukossa mm. kolme kaavinta ja muita- esineitä sekä -ydin. Lisäksi todettiin muutamia punamultanokareita, muttei palanutta luuta. Paikalla on siis ollut ainakin yksi liesi, ilmeisen lyhytaikaisella tai sesonkiluoteisella leiripaikalla kivi- tai varhaismetallikaudella. Runsaat 5 metriä lieden pohjoispuolella on myös mahdollisen pyyntikuopan jäännös. Löytöjen ja asuinpaikaksi otollisen alueen perusteella asuinpaikka on noin 50 x 80 metrin laajuinen ja ulottuu Karhunjuomalammella on todettu kivikautinen tai pronssikautinen asuinpaikka. Kohteen on viimeksi tarkastanut Hannu Kotivuori vuonna 2007. Hän on löytänyt asuinpaikalta mm. kvartsi-iskoksia ja -kappaleita. Karhunjuomalampi on pieni, noin 45 x 80 metrin suuruinen. Sen eteläpuolella nousee Ukonhatun eli Kakkosen rinne ja itäpuolella alkaa Karhukuru ja länsipuolella Kuorinkikuru. Pohjoispuolella maasto laskee loivasti. Karhunjuomalammen pohjoispuoli on melko tasaista hiekkamaastoa. Ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä. 3 Voimassa 2016-01-13T13:41:39 4197.52099609 241.34127176
arkeologinenkohde_alue.1388 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1388 139946 {225EE711-C146-474B-958C-A97695E29D9E} Kieroselkä 4 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 233 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on aukiona erottuva piha-alue, jonka pohjoislaidalla on kämppä, länsilaidalla talli, ja kauempana itäpuolella 30 m etäisyydellä sauna. Pihan luoteiskulmalla on puu, johon on tehty koloja. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3545424, Y 7493541, Z 233; Tallin jäännös: X 3545404, Y 7493538, Z 233; Saunan jäännös: X 3545456, Y 7493518, Z 233; Veistetyn puun jäännös: X 3545412, Y 7493557, Z 233 Kämppä on mitoiltaan 13 m x 8 m ja itä-länsisuuntainen. Siinä on kaksi väliseinän erottamaa tupaa, joista länsipuoleinen on suurempi, n. 8 m pituinen. Länsituvan koillisnurkassa on 3,5 m x 3,5 m x 1,3 m kokoinen luonnonlaakakiviuunin jäännös. Itähuoneen kaakkoisnurkan on 2,5 m x 3 m x 1,4 m kokoinen samantyyppinen uunin jäännös. Kämpästä on jäljellä yksi turpeen peittämä pyöröhirsikerta. Osa hirsien päistä on sahattu, osa veistetty. Kämpän pohjoispuolella on irtonaisia hirsiä. Huoneiden lattioiden keskellä on syvät kuopat. Itäpäädyn pohjoispuolella on irtonainen hirsi, johon on sahattu 1,2 m leveä oviaukon paikka. Kämpän luoteisnurkalla on 3,4 m x 2 m x 0,7 m kokoinen soikea jyrkkäreunainen kuoppa metrin etäisyydellä kämpästä. Tallin jäännös on 17 m x 5,5 m kokoinen ja pohjois-eteläsuuntainen. Talli jakautuu kolmeen osaan; eteläosa on 4 m pitkä, keskiosa 8 m ja pohjoisosa 5 m pitkä. Tallin etelä- ja pohjoispää ovat paremmin säilyneitä, väliosa erottuu heikosti. Pohjoispäädyn päädyn paikka on epäselvä. Rakennuksen pohjoispuolella on purettuja hirsiä 11 m pituudelta. Päätyjen kohdalla on kasvillisuutta runsaammin kuin keskellä, hevosia on luultavasti pidetty niissä osissa. Tallista on jäljellä enimmillään kaksi pyöröhirsikertaa. Hirsissä on veistetyt koirankaulasalvokset, ja hirsien päistä osa on veistetty ja osa sahattu, ja ne on jätetty eripituisiksi. Tallin päällä on ilmeisesti välikaton niskahirsiä ja halkaistuja lautoja. Rakennuksen koillisnurkalla on 3 m x 2 m x 0,9 m kokoinen jyrkkäreunainen suorakulmion muotoinen kuoppa. Kauempana pihapiiristä oleva sauna on mitoiltaan 5,7 m x 5 m. rakennuksesta on jäljellä kaksi turpeen peittämää pyöröhirsikertaa. Kattorakenteista on jäljellä halkaistuja riukuja ja kurkihirsi, joka on lyhyen seinän suuntainen eli itä-länsisuuntainen. Saunan luoteisnurkassa on 3 m x 3 m x 0,7 m kokoinen luonnonlaakakivistä tehty kiukaan jäännös. Hirsien päät on veistetty, salvoksia ei erotu. kahden metrin etäisyydellä saunasta itään on 3 m x 2 m x 0,5 m kokoinen jyrkkäreunainen soikeahko kuoppa. Pihan luoteiskulmalla on elävä halkaisijaltaan 30-40 cm paksu mänty, josta on poistettu kaarna 2 m pituiselta alueelta, ja yläosaan on tehty kirveellä kaksi syvää lovea. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu rakennusten lisäksi piha-alue ja kuopat. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva metsätyökämppä, mahdollisesti pääpirtti tai muu isompi kämppä. Alimmaisen Suoltijoen alueella on v. 1915 Ylikemin hoitoalueen kartan mukaan tehty laajoja metsätöitä v. 1911-1912, mahdollisesti hakkuita. Kämppä voi liittyä niihin hakkuisiin. Kohde sijaitsee Alimmaisen Suoltijoen pohjoisrannalla, Kieroselän lounaispuolella. 260 m etäisyydellä länsiluoteessa kulkee Epovaara-Kieroselkä -varsitie. Kohde sijoittuu rantatasanteelle laskevan törmän päälle. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2011-11-23T12:09:45 2570.62036133 208.71467158
arkeologinenkohde_alue.1389 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1389 139954 {35CF3699-ED2C-49E8-B31B-E7CAA07EFB26} Kieroselkä 5 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Kohteessa on pukkitammimallinen uittotammi. Puurakenteet on purettu pohjoisrannan ja vesialueen kohdalta. Tammen pituus on päästä päähän mitattuna 70 m. Pohjoisrannalla on jäljellä 2 m leveä maa- ja kivivalli, jonka molemmilla puolilla on 3 m x 4 m kokoiset kaivannot. Yhteensä rakenteen leveys on pohjoisrannalla 8 m ja pituus 12 m rannasta mitattuna. Pohjoispää päättyy jyrkkään jokitörmään. Rantavedessä on puurakenteen jäännöksiä. Etelärannalla puurakenteet ovat säilyneet. Pituus vesirajasta mitattuna on 45 m. Rakenteen leveys on leveimmillään rannan lähellä 14 m. Yläjuoksun puolella oleva maa- ja kivivalli on 7,5 m leveä joen lähellä. Kauempana joesta tammen leveys on 12 m, josta vallin osuus on 5,5 m. Vallin keskellä on painauma. Vallin reunassa alajuoksun puolella on kaksi pyöröhirsikertaa, joita tukee alajuoksun puolelta vallin suunnan vastaiset tukihirret. Tukihirret on tuettu päistään lohkareilla ja pienillä laakakivipinoilla, lähempänä rantaa röykkiöillä, joiden päässä on pystyriukuja. Tukihirret on kiinnitetty vallin reunassa oleviin pystyhirsiin salvoksilla. Tukihirsiä on 2- 3 m välein. Joen rantaan tammen alapuolelle on kasattu tammesta purettuja hirsiä. Hirsissä on erilaisia sahattuja lovia ja puutappeja. Vallin koordinaatti: X 3545955, Y 7493396, Z 230 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1958 ja 1959 Ylikemin hoitoalueen karttoihin. Kohde ajoittuu viimeistään 1950-luvulle, se voi kuitenkin olla vanhempi. Kohde sijaitsee Alimmaisen Suoltijoen varrella Kieroselästä lounaaseen päin. Yläjuoksun puolella 830 m etäisyydellä länsiluoteessa on Epovaara-Kieroselkä -varsitien silta. Joen pohjoisranta on jyrkkätörmäinen, eteläranta tasaisempi. Joessa alajuoksun puolella on pieni saareke. Kasvillisuus on pohjoisrannalla koivuvaltaista sekapuustoista korpea, etelärannalla kuusivaltaista korpea. Pohjoisranta on uudistuskypsää metsää, eteläranta kitumaata. 3 Voimassa 2011-11-23T14:45:22 1307.95336914 184.51924273
arkeologinenkohde_alue.1390 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1390 140604 {EA587CDB-4AD1-475F-AA34-8CE7DAC6752E} 1000006408 Rääpysjärvi kalapatoja 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2720 Kalapato 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty kyllä Kohteessa on Okkosen ja Heikkilän laatiman kartan mukaan Rääpysjärven rannan suuntaisena muodostelmana lukuisa määrä seipäitä ja veistettyjä puita järven pohjassa. Kohde rajautuu nauhamaisena kaistaleena Okkosen ja Heikkilän karttaan merkittyjen havaintojen mukaan. Jukka Heikkilältä ja Jari Okkoselta saatu kartta Rääpysjärven pohjoisrannan läheisyydestä kartoitetuista kalapyydyksistä. Kalapatoja. Kirkasvetinen, hiekkapohjainen Rääpysjärvi. Liittynee mj-kohteeseen 1000006408 3 Voimassa 2019-07-23T10:47:22 49408.1953125 1810.24478316
arkeologinenkohde_alue.1391 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1391 141206 {2622E255-A43D-405B-A03A-32D64A29BE15} Kilpelänkangas 3 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 220 ei Alueella on pitkä juoksuhauta, korsunpohjia ja pesäkkeitä. Alueen koillisnurkassa on rakennuksen jäänteet. Kohteen rajaus on aluemainen. Juoksuhauta on merkitty viivalla ja rakennuksen pohja pisteellä. Kohde on SutiGis:ssa. Sotahistoriallinen kohde. Kohde sijaitsee Saunajärventien eteläpuolella, Kilpelänkankaan eteläosissa. Alueen etelä-/kaakkoispuolella on suota ja Kuusijärven vesistö. 3 Voimassa 2012-01-19T14:47:17 39020.92871094 819.05402729
arkeologinenkohde_alue.1392 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1392 141207 {1567C701-3700-4252-80B1-FBCD9E48F292} Kilpelänkangas 1 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Maakuntakaava; 8 Muu suojeluarvo Kainuun maakuntakaava; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 230 ei Alueen itäosissa on pitkä suunnilleen pohjois-itäsuuntainen juoksuhauta. Siihen liittyy ampumapesäkkeitä. Muut kohteet ovat suorakaiteen muotoisia korsunpohjia, ajoneuvosuojia. Kookkaita kaivantoja, pitkiä, mutta kapeita kuoppia, neliön, L:n ja viuhkan muotoisia kuoppia. Vanhoissa puissa on ammusten jälkiä. Tien vieressä on muistomerkki. Muistomerkistä länteen on ns. "Keltaisen talon" eli Välijoen pohja. Kohteen rajaus on aluemainen. Juoksuhauta on hahmoteltu viivana. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Se on Kainuun maankuntakaavassa 2020 merkitty S:llä ja osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi. Kilpelänkankaan taistelupaikka. Kohde sijaitsee Saunajärventien pohjoispuolella ja Kuusijoen länsipuolella. Kilpelänkangas on virkistysmetsä. Mäntyä on 91% puustosta, koivua 7 %, kuusta 2% ja haapaa 0,2%. Aluskasvillisuus on niukkaa ja paikoin kasvaa katajaa. Sodassa silpoutuneita puita esiintyy maatuneita tai kelottuneina. 3 Voimassa 2012-02-06T09:48:32 248549.5703125 2109.55481216
arkeologinenkohde_alue.1393 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1393 141208 {DBA28E13-CE3A-4EDF-806F-91217E121144} Kilpelänkangas 2 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Maakuntakaava; 8 Muu suojeluarvo Kainuun maakuntakaava; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 220 ei Alueella sijaitsee juoksuhauta ja lukuisia kaivantoja. Kaivantoja on korsusta erityyppisiin pesäkkeisiin. Alueella on paljon epäselviä matalia kaivantoja, jotka lienevät maalla täyttyneitä , maastoon katoamassa olevia pesäkkeitä ym. Kohteen rajaus on aluemainen, juoksuhaudan pätkä on merkitty viivalla. Kohde on SutiGis:ssa. Sotahistoriallinen kohde, alueella on käyty kovia taisteluja. Sijoittuu Kuusijoen länsipuolelle. Alueen läpi kulkee jokea myötäilevä polku. Maasto vaihtelee kankaasta soistuneempaan alueeseen. 3 Voimassa 2012-02-06T09:51:01 19289.5234375 803.03185239
arkeologinenkohde_alue.1394 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1394 141262 {A8FD42E8-46E7-401E-AFFD-77574B4A4C53} Kalatonjärvi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 154 ei Kohteessa on viisi rakennelmaa, joista rakenelmat 1-3 ovat hirsirakennuksen jäännöksiä. Ne on valmistettu suurista vaaraamattomista ja kuorimattomista pyöröhirsistä. Koirankaulasalvokset on tehty sahalla pääosin hirren yläpuolelle, tarvittaessa molemmin puolin. Hirsien väleissä on sammalta tilkkeenä ja liitos on varmistettu puutapeilla. Rakennelma 1 Kohtalaisesti säilynyt hirsirakennelma, sijaitsee noin 35 m itään purosta. Seinissä on 3-6 hirsikertaa jäljellä. Itä-länsi -suuntainen, kooltaan 6,6 m x 6,3 m. Sisäseinät on osin veistetty tasaisiksi. Oviaukko on eteläseinällä, 1,3 m leveä, karmipuut osittain säilyneet ja hirsien päät on kavennettu. Länsiseinällä on kolmeen hirteen ulottuva ikkuna, sen leveys on noin metrin. Kaakkoisnurkassa on suuri liesikiveys, 2,5 m x 2,2 m ja noin 80 cm korkea. Viereinen seinä on mustunut sisäpuolelta. Myös seinän ulkopuolella on kivikasa, joka ulottuu seinästä noin kolme metriä etelään. Mahdollisesti ne ovat romahtaneen piipun jäännökset. Ikkunan pohjoispuoleisessa seinässä, ikkunan alareunan tasolla, on poikittainen hirsi. Mahdollisesti lauteiden jäänteet, koska suuren lieden perusteella rakennelma on sauna. Kurkihirsi ja kattopuita on säilynyt. Koillisnurkan itäpuolella noin 3 m päässä on soikea kuoppa, kooltaan 2,8 m x 2 m ja noin 70 cm syvä. Sen pohjalla on kiviä. Todennäköisesti kivenottokuoppa. Rakennelma 2 Sijaitsee noin 30 m itään edellisestä. Koko 7,5 m x 8 m. Puolittain säilynyt, länsiseinä ja lounaisnurkka ovat kokonaan tuhoutuneet, eteläseinässä vain yksi hirsi. Sen sijaan koillisnurkassa on seitsemän hirsikertaa jäljellä. Pohjoisseinällä on oviaukko, se on 1,2 m leveä ja 1 m korkea. Aukon alareunassa on hirren jäänteet. Reunoissa ei ole karapuita, sen sijaan aukon sivuilla seinän molemmin puolin on pystypuut, jotka on kiinnitetty toisiinsa rautalangalla. Toisessa reunassa on karmipuuta jäljellä. Ylähirttä on veistetty hieman koveraksi. Kattohirsiä ja -puita on säilynyt, myös kattohuovan paloja. Katon puissa on rautalangalla tehtyjä kiinnityksiä. Rakennelman eteläpuolella on aukea alue. Rakennelma 3 Sijaitsee 18 m eteläkaakkoon edellisestä. Luode-kaakko -suuntainen kaksiosainen hirsirakennus. Pituus 14,8 m, leveys 5,8 m. Lounaisseinällä on kaksi oviaukkoa joiden viereiset seinät ovat romahtaneet. Väliseinän nurkka on kallistunut, mutta siinä on yhä yhdeksän hirsikertaa jäljellä. Pohjoisnurkassa on myös yhdeksän hirsikertaa, länsinurkka on lähes kokonaan romahtanut. Kaakkois- ja koillisseinissä on kuusi hirsikertaa. Oviaukkojen hirsien päissä on urat karapuille, myös väliseinän oviaukossa. Väliseinän nurkassa on seiniin puutapeilla ja nauloilla kiinnitetty tolppa tukemassa rakennetta. Myös etelä- ja pohjoisnurkissa on ulkopuolella samanlaiset tolpat, ne on kiinnitetty nauloilla. Tolppiin on veistetty kolot nauloja varten. Kattorakenteita ja -huopaa on jonkin verran jäljellä. Sisäseiniä ei ole veistetty tasaisiksi. Sisällä on laudoista kasatun pöydän tai muun rakenteen jäänteitä. Kämpän länsipuolella on noin metrin pituinen kanto, jonka halkaisija on noin 12 cm. Sen yläpäässä on kymmenisen senttiä leveä matala ura, joka koostuu neljästä erillisestä urasta. Se näyttää muodostuneen kulumalla. Rakennelma 4 Sijaitsee noin 33 m etelään edellisestä. Kaksihuoneinen lautaseinäinen rakenne, joka on lähes kokonaan romahtanut maahan. Seinät on tehty haljispuolikkaista, kolme seinää on pystylautoja ja kaakkoisseinä vaakalautoja. Koko 4 m x 2,5 m ja korkeus on ollut noin 2 m, tasakatto. Kaksi oviaukkoa, toisessa osassa on säilynyt lautataso jossa on reikä, eli kyseessä on huussi. Myös väliseinä ja istumataso on tehty haljispuolikkaista. Rakennelma 5 Epäpääräinen ja vaikeasti tulkittava rakennelma. Paikalla on suuri kiveys, kuoppia ja hirsiä. Rakennelma 5 A, turpeen alla tuntuva hirsikehikko, kooltaan 8,7 m x 4,6 m. Sen länsipuolella noin metrin päässä on toinen rakennelma (5 B), kooltaan 13,5 m x 8,7 m. Sen koilliskulmassa tuntuu salvoksen kohta. Rakennelman sisäpuolella on suuri, huolellisesti kasattu, kaksiosainen kiveys. Osa siitä on näkyvissä, mutta suurin osa täysin aluskasvillisuuden peittämä, osien välissä on rako. Sen kokonais mitat ovat 3,2 m x 2,8 m ja noin 60 cm korkea. Kiveyksen eteläpuolella on kaksi kuoppaa. Kuoppa 1 on kooltaan 2,1 m x 1,3 m ja 70 cm syvä. Siitä 3 m etelään on kuoppa 2, kooltaan 2,9 m x 2,1 m ja 60 cm syvä. Kummankin pohjalla on vettä. Rakennelman eteläpuolella on vielä kaksi pientä neliömäistä kuoppaa. Kuoppa 3 on 1 m x 1 m ja 40 cm syvä. Siitä vielä 5 m etelään on kuoppa 4, kooltaan 1,2 m x 1,3 m. Kuoppien vieressä on hirren pätkiä. Rakennelman 5 kaakkoispuolella, noin 28 m lounaaseen rakennelmasta 3, on kuoppajäännös. Se on kooltaan 5,5 m x 4,5 m ja noin 70 cm syvä. Lähinä suorakaiteen muotoinen, reunalla ja pohjalla on kiviä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto. Savottakämppäalue, mahdolliseseti Pasvik Timber Co:n ns. Kirakkajärven savotan kämppiä vuosilta 1935-37. Kohde sijaitsee Kalattomanjärven itäpuolella olevan Alajärvestä Kortelompolaan virtaavan puron itäpuolella. Varsin tasainen joenvarsi, maaperä on kivikkoinen. Alueella kasvaa vaihtelavan kokoista tiheähköä mäntymetsää, seassa jonkin verran koivua. Aluskasvillisuus on sammalia, heinää, puolukkaa ja suopursua. Rakennelmien kohdalla ei juurikaan kasva puita, paitsi rakennelman 5 alueella, jossa kasvaa mäntyjä. 3 Voimassa 2012-01-05T08:56:15 5956.69042969 313.99463705
arkeologinenkohde_alue.1395 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1395 139301 {68346AF5-914C-4479-8CFA-48A64B2713DC} Isokumpu 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 168 ei Kohteessa on kämpän jäännökset. Paikalta löydettiin kolmen rakennuksen jäännökset ja kuoppajäännös, jotka sijoittuvat tiiviisti pienen aukean pihapiirin ympärille. Rakennusten päällä kasvaa nuoria koivuja. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3521377, Y 7475773, Z168; Rakennuksen jäännös 1: X 3521376, Y 7475790, Z 168; Rakennuksen jäännös 2: X 3521393, Y 7475771, Z 167; Kuoppajäännös: X 3521388, Y 7475759, Z 168 Rakennus 1 sijoittuu pihan länsiluoteisreunaan. Se on 8 m x 7,8 m kokoinen länsiluode-itäkaakkosuuntainen pyöröhirsirakennus. Rakennuksesta on jäljellä kolme hirsikertaa ja kattorakenteita. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset. Suurin osa hirsien päistä on myös sahattu, osa on veistetty kirveellä, ja hirsien päät on jätetty eripituisiksi. Kattorakenteista on jäljellä vuoliaisia ja halkaistuja lautoja. Harja on ollut rakennuksen pitkän sivun suuntainen. Länsiluoteispäädyssä on ikkuna-aukon tai oviaukon paikka. Pihan etelälounaisreunassa on todennäköisesti kämpän jäännös. Rakennus on 15,8 m x 7,4 m kokoinen ja länsiluode-itäkaakkosuuntainen. Rakennus jakautuu väliseinällä kahteen yhtä suureen osaan. Rakennuksesta on jäljellä neljä pyöröhirsikertaa ja kattorakenteita. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, ja hirret on asetettu lovipuoli ylöspäin. Hirsien päistä osa on sahattu ja osa veistetty kirveellä, ja päät on jätetty eripituisiksi. Katosta on jäljellä vuoliaisia ja halkaistuja lautoja. Katon harja on ollut länsiluode-itäkaakkosuuntainen. Molempien huoneiden kohdalla kämpän pohjoiskoillisseinällä on ovien paikat. Toisesta ovesta on säilynyt oven reunan hirsiin tehty pystylovi, jossa on ollut lista kannattelemassa oviaukkoa. Rakennuksesta ei havaittu lämmityslaitteen jäännöstä. Rakennus 2 sijoittuu pihan itäkaakkoisreunaan. Rakennus on samantyyppinen kuin rakennus 1. Se on mitoiltaan 8,5 m x 8 m ja länsiluode-itäkaakkosuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa ja kattorakenteita. Sisäseinä on veistetty suoraksi. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, ja hirret on asetettu lovipuoli ylöspäin. Hirsien päistä osa on sahattu ja osa veistetty. Kattorakenteista on jäljellä vuoliaisia ja halkaistuja lautoja. Itäkaakkoispäädyn keskellä on 1 m leveä oviaukko. Ovenpielen hirsiin on tehty pystylovi ovea kannattelevaa listaa varten. Kämpän ja rakennus 2:n välissä on lisäksi 1,7 m x 1,4 m x 0,6m kokoinen kuoppa. Kuoppa on muodoltaan soikea ja jyrkkäreunainen. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden mukaan. Alueeseen kuuluu rakennukset, kuoppa ja piha-alue. Kohde on merkitty kämpäksi v. 1955 Luiron hoitoalueen karttaan. Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuva metsätyökämppä. Pienemmät rakennukset voivat olla talleja tai muita ulkorakennuksia. Kohde sijaitsee lähellä Savukosken ja Pelkosenniemen rajaa Isokummun itäosassa, Lämsänaavan soidensuojelualueen länsipuolella. Ympäristö on monin paikoin soista, ja kohde sijoittuu matalan kuivan kumpareen päälle. 170 m etäisyydellä idässä virtaa Alimmainen Lämsänoja. Kumpare on suurelta osin nuorta taimikkoa. Kumpareelle on jätetty hakkaamatta pieni alue, jolle kohde sijoittuu. Alueella on uudistuskypsää metsää. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2011-11-11T11:18:29 1647.80395508 158.89601908
arkeologinenkohde_alue.1396 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1396 139393 {22BF7722-AADC-414F-8766-93070CC755B9} Kivijärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 197 ei Kohteessa on 15 x 7m kokoinen kämpän raunio pisteessä x 3477354, y 7401005. Rakennlman pitkä sivu kulkee kaakko-luode suuntaisesti. Etelänurkassa on 2 x 2 x 0,7 m kokoinen uuninraunio. Rakennelman keskellä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Uuninraunion vieressä on kuoppa. Seinät on tehty pyöröhirsistä ja katkottu kirveellä ja sahalla. Hirret on molemmin puolin salvettu. Kämpästä on 10 m matka Kivijärven rantaan. Kämpästä 1 viisi metriä luoteeseen on 10 x 5 m kokoisen kämpän raunio, jonka keskellä on 4 x 2 x 1 m kokoinen kiviraunio. Rakennelman pitkät seinät kulkevat koillisesta kaakkoon ja keskellä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Etelähuoneen lattia-alassa on 3 x 2 m kokoinen kuoppa. valok.23,24 kämpästä on 10m. kivijärven rantaan. Kämpästä 2 10 m länteen, pisteessä x 3477333, y7401033 on kämppä 3, jonka koko on 5,5 x 5,5 m. Seinät erottuvat turvevalleina ja pohjoisnurkassa on 2 x 2 x 1 m kokoinen kiviraunio. Seinät on tehty nurkista salvetuista hirsistä kuten rakennuksessa 1. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Rakennelmat on merkitty alakohteina mitattujen gps pisteiden mukaan. Sutigis Metsätyökämpän raunio sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee Kivijärven lounaisrannalla 10 metrin etäisyydellä rannasta. Maasto on mäntyä kasvavaa moreenimaata, jossa aluskasvillisuutena on paksu turve ja mustikkaa. 3 Voimassa 2011-11-14T11:52:38 1099.72045898 136.76654156
arkeologinenkohde_alue.1397 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1397 141347 {4DF614F9-1163-46FA-B428-07189540E6A6} Kotajärvi asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 250 ei Kääntöpaikan reunalla on rakennuksen seinälinjat 10 x 6 metriä ja kaksi kivikasaa. Vieressä on vadelmapuskia, joiden alla on kivikasa. Muut rakenteet ovat kiviröykkiöitä ja muutama kuoppa. Paikalla on ilmeisesti asunut Tuomas Huotari, joka on muuttanut Levälle. Kiviröykkiöt ovat keskimäärin 4 x 3 jai 2 x 2 metrin kokoisia ja 0,5-1 metrin korkuisia. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuksen pohja on merkitty myös pisteellä. Risto Kettunen opasti paikalle. Asuintilan rakennusjäänteitä ja viljelyröykkiöitä. Kohde sijaitsee useiden pienten järvien (Kotajärvi, Kangasjärvi, Kortteinen) keskelle jäävällä kankaalla, sen korkeimmalla kivisellä kohdalla. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-01-18T12:53:40 12454.22460938 483.64230814
arkeologinenkohde_alue.1398 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1398 141353 {0CA9AE90-5B8D-4648-B380-5165DB86CC57} Nahila kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 235 ei Rakennusjäännös 1: Koko askelmitalla 19 x 7 metriä. Heikot seinälinjat erottuvat paikoin. Keskellä kellarikuoppa, jonka syvyys 1 m. Rakennusjäännös 2: Koko 7,3 x 4,3 m. Koillisnurkassankiuas, jossa peltiä 2,5 x 2,5 x 0,7m Selkeä tasainen pihapiiri erottuu maastossa, sen nurkassa puulaatikko, jossa kuljetettu vettä talvitien jäädyttämiseen. Suorakaide kuoppa 2,5 x 1,5 x 0,3 m. Pihapiirin reunalla erittäin rehevä kohta, jossa on voinut olla navetta. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäännös 1 merkitty pisteellä. Jaakko Peura kertoi kohteesta. Nahilan kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Riihivaaran ja pienen lammen pohjoispuolella. Tielle on matkaa vajaat 400 metriä. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-02-08T10:41:00 1441.39794922 149.05058227
arkeologinenkohde_alue.1399 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1399 141354 {5887D55F-9513-404F-B49A-603EEC1B0DBC} Rinteelä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 210 ei Rakennusjäännös 1: pohjan koko on 7 x 5 metriä. Pohja-alan syvyys on 70 cm. Rakennusjäännös 2: pohjan koko 8,3 x 5,7 metriä. Rinteestä on poistettu maata rakennuksen tieltä. Rakennusjäännös 3: Hirren pätkiä. Oviaukko itään. Rakennusjäännös 4: Nurkkakivi säilynyt, hieman yhtä seinää. Kamiina ja hella. Tervahauta käsitelty omana kohteenaan. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäännös 2 on merkitty pisteellä. Risto Kettunen opasti kohteelle. Rinteelän kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee mäen alarinteessä, Honkasuon laidalla. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-18T11:07:58 4131.71484375 259.92691504
arkeologinenkohde_alue.1400 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1400 141357 {C3887BD3-C65C-4C57-9EFE-FEC08FBB7F2E} Malisenaho korsunpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 227 ei Lueteltuna idästä länteen: Pohja 1: 4,7 x 2,7 x 0,3 m Pohja 2: 3,8 x 2,5 x 0,5 m; puita kaatunut päälle. Pohja 3: 4,1 x 3,7 x 0,3 m; oviaukko lounaaseen. Pohja 4: 3,5 x 2,8 x 0,3 m; oksia päällä. Pohja 5: 2,7 x 2,1 x 0,3 m; käytävä etelään. Pohja 6: 2,4 x 2 x 0,2 m; täyttynyt vedellä. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksi pohjista on merkitty pisteellä. SutiGis:iin on merkitty neljä korsun pohjaa. Korsun pohjia talvisodan ajalta. Kohde sijaitsee Saunajärventien eteläpuolella, Malisenahon eteläreunassa lähellä suota. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-02-06T09:46:22 4174.17333984 276.27731025
arkeologinenkohde_alue.1401 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1401 141358 {994AFDBA-DF66-4C06-BB8C-912B5470729B} Löytökangas 2 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 230 ei Pohja 1: 4,8 x 2,7 x 0,5 m; mökin vieressä. Pohja 2: 5,4 x 3,9 x 0,4 m Pohja 3: 3,4 x 2,5 x 0,2 m; epämääräinen. Pohja 4: 3 x 2 x 0,3 m Pohja 5: 4 x 3 m; ajettu päältä. Pohja 6: 5,5 x 2,4 x 0,5 m Pohja 7: 6,4 x 2,5 m; osa kuopasta syvempi. Pohja 8: 4,8 x 3,3 x 0,4 m Pohja 9: 3,8 x 2,5 x 0,6 m; ajettu päältä. Pohja 10: 4 x 3 x 0,3, epämääräinen. Pohja 11: 3,3 x 2,8 x 0,4 m; jatke itään. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde havaittiin inventoitaessa. Sotahistoriallisia kuoppajäänteitä. Kohde sijaitsee Saunajärventien eteläpuolella, Löytöpuron länsipuolella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-02-06T09:45:38 11336.17724609 424.35575557
arkeologinenkohde_alue.1402 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1402 141359 {1A7E7E32-71A6-48F3-8E98-61B6CE06749F} Löytökangas sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 231 ei Pohja 1: 3,5 x 3,1 x 0,7 m; puujäänteitä, ekokannot. Pohja 2: 3,5 x 2,7 x 1 m; seinämissä puujäänteitä, ekokannot. Pohja 3: 1,8 x 1,6 x 0,3 m Pohja 4: 4,5 x 1,2 x 0,3 m Pohja 5: 3,8 x 2,8 x 0,3 m; oviaukko lounaaseen. Pohja 6: 3,6 x 3 x 0,5 m; ekokannot. Pohja 7: 3 x 2,2 x 0,3 m Pohja 8: 4,7 x 3,1 x 0,5 m Pohja 9: 4,1 x 2,5 x 0,3 m. Kohteen rajaus on aluemainen. Osa pohjista on merkitty SutiGis:iin. Talvisodan aikaisia korsunpohjia. Kohde sijaitsee Saunajärventien pohjoispuolella, Löytöpuron länsipuolella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-20T10:19:49 9732.17626953 484.84278493
arkeologinenkohde_alue.1403 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1403 141513 {372033C5-FCE7-4D16-A625-486C29747244} Halosvaara 2 Kolopuuryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 222 ei Tie risteyksen koillispuolella on noin 0,6 ha:n alueella yli 30 kolopuuta jotka ovat pääosin etelä- ja länsipuolella kolottu. Pienemmällä osalla puista on kuori poistettu 1,5 - 2 m korkeudelle (1. vuoden vaihe), muilla n. 3-4 m korkeudelle (2. vuoden vaihe). Puut ovat koloamisen jälkeen kasvanut 6-8 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 25.08.2011. Kolopuuryhmä; jostain syystä työ on jäänyt kesken. Vastaavanlainen ryhmä on saman vaaran lakialueella n. 400 m itään.(Kohde 141209). Laajan vaaran tasainen lakialue; vanhaa harvahko mäntymetsä; ympäristö avohakattu tai taimikossa. 3 Voimassa 2012-01-10T10:00:59 6043.52685547 324.5801231
arkeologinenkohde_alue.1404 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1404 141519 {A710FD39-6A57-452F-ACA6-241C74C19CCC} 1000008915 Metsänhoitajien kämppä 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 279 ei Kohde muodostuu kolmesta pyyntikuopasta, jotka sijaitsevat harvahkona luode-kaakko-suuntaisena ketjuna hiekkaharjun päällä ja harjun pohjoisrinteellä. Kuopat ovat muodoltaan suppilomaisia, loivapiirteisen vallin ympäröimiä ja maastossa helposti havaittavia. Kuoppien pohjille kaivetuista lapionpistoista todettiin selvät paksut huuhtoutumiskerrokset. Kyseisten kolmen pyyntikuopan lisäksi alueella on aiemmin havaittu kaksi pitkälle maatunutta mahdollista pyyntikuoppaa, joita ei kuitenkaan kohteen tarkastuksen yhteydessä onnistuttu paikallistamaan. Kohteen Metsänhoitajien kämppä 2 pyyntikuoppien tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Pyyntikuoppa 1 ? x = 7551995 / y = 3381155 Soikea, pohjoiskoillis-etelälounas-suuntainen, koko noin 4,5 m x 4,0 m, syvyys noin 0,8 m. Vallin leveys noin 3,0 m, vallin korkeus noin 0,4 m, valli havaittavissa lähinnä alarinteen puolella. Kuoppa sijaitsee harjun pohjoisrinteellä olevalla tasanteella, ja kuopan lounaispuolella on suuri suppa. Pyyntikuoppa 2 ? x = 7551950 / y = 3381195 Pyöreä, halkaisija noin 4,0 m, syvyys noin 0,8 m. Vallin leveys noin 2,5 m, vallin korkeus noin 0,3 m. Sijaitsee pyyntikuopasta 1 noin kuusikymmentä metriä kaakkoon, harjun rinteen terassimaisella, tasaisella vyöhykkeellä, jonka lounaispuolella rinne nousee loivasti harjun laelle. Pyyntikuoppa 3 ? x = 7551914 / y = 3381192 Pyöreä, halkaisija noin 4,0 m, syvyys noin 0,5 m. Vallin leveys noin 2,0 m, vallin korkeus noin 0,2 m. Kuoppa sijaitsee harjun tasaisella laella, pyyntikuopasta 2 noin kolmekymmentäviisi metriä etelään. Kohde rajautuu pitkänomaiselle, noin 90 m x 25 m laajuiselle, hieman kaarevalle, jokseenkin luode-kaakkosuuntaiselle alueelle, jonka kaakkoispää katkeaa harjun poikki kulkevaan tieleikkaukseen. Kohteen on löytänyt alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2002 Hannu Kotivuori. Lisäksi kohteen ovat tarkastaneet vuonna 2007 Ulrika Köngäs, Oula Seitsonen, Heidi Nordqvist ja Kerkko Nordqvist. Pallasjärven länsipuoleisessa harjumaastossa vaikuttaa sijainneen useita pyyntikuopparyhmiä, joista ainakin osa lienee peräisin esihistorialliselta ajalta. Kohteen Metsänhoitajien kämppä 2 pyyntikuopat vaikuttavat muodostavan lyhyehkön pyyntikuoppaketjun, josta osa on voinut tuhoutua Raattamaan johtavan maantie 957:n tieleikkauksen rakentamisen yhteydessä. Kohteen jäljelläolevien kolmen pyynti-kuopan säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee Pallasjärven länsipuolella, hiekkamoreeniharjulla. Harjun poikki, kohteen itäpuolelle, on 1980-luvulla rakennettu Raattamaan johtavan maantie 957:n tieleikkaus. Harju laskee jyrkästi pohjoiseen ja hieman loivemmin Pallasjärvelle päin. Ennen tieleikkauksen rakentamista harju on jatkunut todennäköisesti katkeamattomana Pallasjärven rantaan asti, ja osa kohteesta on saattanut tuhoutua tieleikkauksen rakentamisen yhteydessä. Harjulla kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää, ja aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä seinäsammal ja muut sammalet. Paikoitellen sammalikon seassa kasvaa myös poronjäkäliä. 3 Voimassa 2019-11-27T12:37:54 1726.05053711 248.56162011
arkeologinenkohde_alue.1405 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1405 140114 {F7411609-8BCE-422F-BCCA-3976A7B67DDA} Pyhäniemi SE kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Kohteessa on 2 x 2 metrin kokoinen kellari, jonka korkeus on 70 cm. Seinien sisäpuoli on tehty pyöröhirsistä, joiden päälle on kasattu kivi- ja maavalli. Seinärakenne on 70 cm paksu. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin ja oviaukko on järvelle lounaaseen. Oven suulla on kuoppa. Kellarista on 20 metrin matka Pyhäjärveen. Kellarista kaakkoon 15 metrin etäisyydellä on 6 x 6 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Seinät erottuvat yhtenä lahonneena hirsikertana, jonka päällä kasvaa osittain turve. Hirret on sahalla katkottu, ja nurkista salvettu alapuolelta. Alueella on pala vihreää kattohuopaa. Rakennuksesta mitatun gps pisteen arvo on x 3477566 y 7416184 ja kellarin yltä mitattu gps pisteen arvo on x 3477554, y 7416198. Mika Sarkkisen vuoden 2002 inventointikertomuksessa kohdetta kuvataan seuraavasti: Maakuoppia?, n. 5 kpl. ja Rakennusjäänteitä (hirsikehä, kellari) 2 kpl. Rovaniemi, Ampuma-alue, Vm.893:14:1 3623 05 TULKASELKÄ p = 7416 18, i = 3477 56, z = n. 210 (hirsikehä) p = 7416 16, i = 3477 57, z = n. 210 (kuopat) Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkolta 51 km koilliseen olevan Pyhäjärven keskiosan pohjoisrannalla Pyhäniemen keskiosassa. Alue on koillispuoleltaan pienen kumpareen suojamaa jokseenkin tasaista rantakangasta. Alueella on myös käytössä oleva riukulaavu ja tulipaikka. Paikalla on kaksi rakennusjäännettä ja puolenkymmentä epämääräistä kuoppaa. Hirsikehikkoinen kämppä on ollut suoraan maan pinnalle perustettu. Hirsien katkaisu ja salvokset on tehty sahalla. Tulisijan jälkiä ei paikalla ole. Kooltaan n. 6,5 x 7 metriä olevasta kehästä on jäljellä vain alin maatuva hirsikerta. Tämän etäisyys rannasta on noin 6 - 7 metriä. Kehikosta noin 16 metriä länteen, ja rannasta noin 15 metriä, on alaltaan noin 2 x 2 metrinen hirsikehäinen kellari, jonka katteena on hirsiä ja kiviä. Nykyinen tulipaikka on näiden välissä. Kämpästä kaakkoon hieman alavammalla kankaanosalla on muutamia pieniä epämääräisiä kuoppia, joiden halkaisija on noin 1 metri ja syvyys alle puoli metriä. Ainakin osassa kuopista on heikkoa huuhtoumaa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle, lisäksi kellarista ja hirsikehästä mitatut gps pisteet on ilmoitettu alakohteina. Sutigis ja Mika Sarkkisen inventointikertomus vuodelta 2002, jossa kohde nimellä 63 Pyhäniemi SE alakohde rakennusjäänteitä (hirsikehä ja kellari). Hirsirakennuksen ja siihen liittyvän maakellarin jäännökset. Rakennusten käytöstä tai käyttäjistä ei ole tietoa. Kohteen alue on kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa valtalajina mänty. Maaperä on kivistä hiekkatasannetta Pyhäniemen eteläpuolella. Kellarista ja rakennusjäänteen hirsikehikosta on molemmista noin 15 metriä Pyhäjärven itärantaan. 3 Voimassa 2011-11-28T12:46:47 609.64575195 97.8223894
arkeologinenkohde_alue.1406 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1406 139009 {27BA699B-7D9C-449A-A0ED-8E486DCBEAF8} 854010158 Aittatieva pyyntikuoppia (16 kpl) 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon ei Pyyntikuoppajärjestelmä käsittää 16 kuoppaa, ilmeisesti muutamat ylimmät mj-rekisterin kuopat ovat soranottopisteitä. Pyyntikuopat ovat lähes poikkeuksetta soikeita halkaisijan vaihdellessa yleisesti 2.5 - 3.5 metrin välillä. Kuopat erottuvat hienojakoisessa maaperässä paikoin erittäinkin hyvin, vaikka monet niistä ovat vain 30-40 cm syviä. Syvin kuopista on 80 cm. Osassa kuopista voi havaita epämääräistä reunavallia, joka on useimmiten vain muutaman sentin korkuinen, mutta paikoin kolmekin metriä leveä. Kaikissa kuopissa ei reunavallia ole havaittavissa. Kuopat muodostavat selkeän järjestelmän rinteessä, ja useimmiten niiden etäisyys toisistaan vaihtelee 20 - 50 metrin välillä. Kuopat on todennäköisesti rakennettu järjestelmäksi yhdellä kertaa. Tätä käsitystä tukee myös yksittäisten kuoppien säilymisen samankaltaisuus. On mahdollista, että jokunen kuoppa on jäänyt harjun rinnettä halkovan tien alle. Tien länsipuoliset kuopat (4 kpl) ovat yksityismaan puolella, loput 12 kuoppaa ovat valtion maalla. Pyyntikuopat yksityismaan puolella: Kuoppa 1: 7410300, 3394307. Soikea kuoppa, 2.5 x 1.5 metriä, ei selkeitä valleja, syvyys 50 - 80 cm. Täysin sammaloitunut, pehmeät reunan muodot. Kuoppa 2: 7410291, 3394315. Pyöreähkö, 3 x 2 metriä, syvyys 50 - 60 cm. Lievää vallia länsireunalla. Täysin sammaloitunut, pehmeät reunan muodot. Kuoppa 3: 7410283, 3394322. Kooltaan 2.5 x 1.5 metriä, syvyys 30 cm. Ei valleja, laakea. Sammalen peitossa. Kuoppa 4:7410335, 3394336. Soikea, 3 x 1.5 metriä, syvyys puoli metriä. Lievää vallia länsireunalla. Täysin sammaloitunut, pehmeät reunan muodot. Pyyntikuopat valtion maalla: Kuoppa 5: 7410337, 3394461. Suuri kuoppa, 4 x 3 metriä, syvyys 80 cm. Vallia erottuu selvästi kuopan läntisellä alareunalla. Kuoppa 6: 7410360, 3394480. Soikea kuoppa, 2.5 x 1.5 metriä, syvyys puoli metriä. Selkeä muoto, ei selviä valleja. Kuoppa 7: 7410364, 3394495. Soikea kuoppa, 3 x 1.5 metriä, syvyys puoli metriä. Jonkinlainen valli kauttaaltaan kuopan ympärillä usean metrin levyisenä kaistaleena. Vähäinen aluskasvillisuus muuten, mutta kuopan pohjalla kasvaa sammalta ja puolukkaa. Kuoppa 8: 7410375, 3394512. Hyvin laakea ja hieman epämääräinen kuoppa, 3 x 1.5 metriä, syvyys 30 cm. Vähäinen aluskasvillisuus kuopan pohjaa lukuunottamatta. Pohjalla kasvaa puolukka-mustikka-sammal. Alarinteen puolella hieman vallia. Kuoppa 9: 7410362, 3394524. Loiva ja laakea kuoppa, 3 x 2 metriä, syvyys 20 - 30 cm. Erottuu kuitenkin suhteellisen hyvin. Kuopan pohjalla sammalta, reunoilla lähinnä neulasia. Kuoppa 10: 7410350, 3394540. Hieman epämääräinen, laakea ja matala kuoppa, 2.5 x 1.5 metriä, syvyys 30 cm. Alarinteessä kolmekin metriä leveä ja 10 cm korkea valli. Kuopan pohjalla kasvaa sammalta, reunoilla jäkälää ja neulasia. Kuoppa 11: 7410379, 3394548. Koko 3 x 1.5 metriä, syvyys 30 - 40 cm. Kolmimetriset vallit, joiden korkeus vaihtelee viidestä sentistä kymmeneen. Kuoppa erottuu selvästi maastossa aluskasvillisuuden perusteella. Pohjalla kasvaa sammalta, reunoilla jäkälää ja neulasia. Kuoppa 12: 7410386, 3394526. Koko 2.5 x 1.5 metriä, syvyys 20 - 40 cm. Ei valleja. Keskellä kasvaa sammalta, reunoilla neulasia. Kuoppa 13: 7410412, 3394559. Koko 2.5 x 1.5 metriä, syvyys 30 cm. Ei selkeitä reunavalleja. Kuopan pohjalla hieman sammalta, muuten neulasten peitossa. Kuoppa 14: 7410434, 3394598. Isohko kuoppa 4 x 2 metriä, syvyys 40 - 50 cm. Ei selviä valleja. Polku kulkee aivan kuopan reunalla. Kuoppa 15: 7410446, 3394623. Isohko kuoppa 4 x 2 metriä, syvyys puoli metriä. Kuopan pohjalla sammalta, reunoilla neulasia. Kuoppa 16: 7410464, 3394670. Epämääräinen kuoppa ylimpänä rinteessä. Koko 3.5 x 1.5 metriä, syvyys 20 - 30 cm. Keskellä kasvaa sammal, reunoilla neulasia. Kohde on tallennettu alueena, jonka sisäpuolelle kaikki 16 pyyntikuoppaa jäävät. Muinaisjäännösreksiterissä kohteen sijanniksi on annettu piste 7410308, 3394330. Piste on yksityismaan puolella. Suurin osa kuopista (12 kpl) on kuitenkin valtion maalla. Reiskaan ilmoitettu sijaintitieto on aluerajauksen laskennallinen keskipiste, joka on valtion maalla. Peruoja ja hirviä on pyydetty erilaisten hangasten ja kuoppajärjestelmien avulla tuhansia vuosia. Vanhin radiohiiliajoitettu pyyntikuoppa Suomesta on Hyrynsalmella, jossa kuopin on pyydetty riistaa jo noin kymmenen tuhatta vuotta sitten (Korteniemi&Suominen 1998). Kuoppapyynti menetelmänä oli käytössä pitkään, sillä sen voi katsoa päättyneen käytännössä vasta 1800-luvun aikana. Aittatievan pyyntikuoppakohde on muinaisjäännösrekisterissä saanut numeron 854010158. Rekisterin mukaan "Palovaaran Ylisenlaen ja Kömerinharjun Matalajokilaaksoon viettävässä itärinteessä, mäntykankaalla on 20 pyyntikuopan ryhmä noin 500 metrin matkalla." Osa muinaisjäännösrekisterin kuopista lienee muita kaivantoja. Pyyntikuoppajärjestelmä on kaiketi rakenettu kerralla, sillä kuopat muodostavat selkeästi jäsentyvän systeemin hiekkaiseen rinteeseen. Kahdessa kohtaa kuoppia on kolmin kappalein rinnatusten muutamien kymmenten metrien etäisyydellä toisistaa, muutoin kuopat kulkevat nauhana laskevassa rinteessä. Välittömästi tien itäpuolelta kuopat puuttuvat, mikä voi johtua topografisista seikoista. Voi myös olla, että jokunen kuoppa on aikojen saatossa tuhoutunut. Vaikka pyyntikuoppia ei pelkän ulkoisen olotilan perusteella voi ajoittaa, ei ole lainkaan mahdotonta, etteivätkö kuopat olisi esihistoriallisia. Matalajoen ja sen itäpuolisen Ylisenlaen välisessä rinteessä on pyyntikuoppajärjestelmä. Tällä kohdalla Matalajoki sijaitsee hieman yli 100 mpy, Ylisenlaki kohoaa lähes 200 mpy. Alimmat kuopat sijaitsevat 150 metriä itään joesta (115 mpy). Ylimmät kuopat ovat tästä nelisen sataa metriä itäkoilliseen (165 mpy). Pyyntikuoppajärjestelmän kohdalla harjussa on korkeuskäyrinäkin erottuva laskeva terassi. Terassin alue on hienoa hiekkaa ja siinä on useita selkeitä tasanteita. Aluskasvillisuus on niukkaa, puusto nuorehkoa kasvatusmännikköä. Pyyntikuooppa-alueen pohjois- ja eteläpuolella maasto on jonkin verran kosteampaa eikä selviä terasseja erotu. Välittömästi järjestelmän yläpuolella on sorakuoppa, jonka alapuolisilla terasseilla on joitakin ilmeisesti pyyntikuopiksi tulkittuja sorakuoppia. Ne eroavat pyyntikuopista epämääräisemmän muodon ja reunojen tuoreuden perusteella. Jokirannassa pyyntikuoppajärjestelmän länsipuolella on ylen siisti metsästysmaja. 3 Voimassa 2011-11-30T13:16:52 35150.93945312 977.57325896
arkeologinenkohde_alue.1407 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1407 141365 {33964064-1CCE-4757-85D9-7A3AFC495870} Itälä 2 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 200 ei Mäennyppylällä on kaksi korsun pohjaa: (9,2 x 5,8 x 1,5 m, ovi lounaaseen) ja (15 x 5 x 1,5 m, ovi lounaaseen, kaiveltu nurkasta). Niistä länteen on kaareva kuoppa 3 x 3 x 0,3 m. Siitä länteen on kuoppa 5 x 1 x 0,5 m. Tämän pohjoispuolella suon laidassa on kuoppa, jonka halkaisija on 5,3 metriä ja syvyys 1,3 m. Näistä länteen on kuoppa, jonka halkaisija on 6 m ja joka on täyttynyt vedellä. Tästä lounaaseen olevan kuopan koko on 2,9 x 2,6 x 0,3 m. Lännempänä on vielä useita pieniä kuoppia (halkaisija 0,4 m syvyys 0,3 m). Kohteen rajaus on aluemainen. Osa kohteesta on merkitty SutiGis:iin. Risto Kettunen opasti kohteelle. Sotahistoriallinen kohde. Joukossa saattaa olla pommikuoppia. Kohde sijaitsee Saunajärventien pohjoispuolella, Itälän kämppien itäpuolella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-02-27T10:00:43 2796.08007812 339.73353256
arkeologinenkohde_alue.1408 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1408 138966 {341C9BDD-B600-421E-9C4E-8507D9707A1B} Iso Letsausselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Kohde koostuu neljästä rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3553785 y 7493387) on lounais-koillissuuntainen, 15,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on jäljellä yksi osittain säilynyt hirsikerta. Rakennuksessa on käytetty sahalla katkaistuja 0,2 metriä paksuja hirsiä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3553759 y 7493371) on 11 x 11 metrin kokoinen alue, missä on rakennusjätettä sekä romahtanut käymälärakennus. Alueen keskellä on 4 x 4 metrin kokoinen kumpare, jonka korkeus on noin 1,5 metriä. Jäännös 3 (x 3553799 y 7493401) on 2 x 3 metrin kokoinen tulisijan röykkiömäinen jäännös. Se koostuu 0,15 - 0,4 metrin kokoisista luonnonkivistä ja on 0,2 metriä korkea. Lähiympäristöstä ei havaittu muita kiinteitä rakennusjäännöksiä. Jäännös 4 (x 3553810 y 7493424) on lähes täysin tuhoutunut rakennuksen jäännös, joka erottuu lähinnä kasvillisuuden ja ympäröivän rakennusjätteen perusteella. Alueen maapinta on muokattu ja rakennuksen seinälinjoja ei pystytty inventoinnin aikana havaitsemaan. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1958 tehtyyn Ylikemin hoitoalueen metsätalouskartan seitsemänteen karttalehteen, joka perustuu vuonna 1957 suoritettuun kartoitukseen. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 tulkittiin kämpän talliksi, jäännös 3 kämpän saunaksi ja jäännös 4 kämpän päärakennukseksi. Kohde sijaitsee Iso Letsausselän juurella olevassa tasaisessa ja kosteahkossa maastossa. Alueella kasvaa uudistuskypsää sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohteen itäpuolella maasto muuttuu nevaksi ja korveksi. Noin 40 metriä kohteesta itään sijaitsee Viitahaara ja kohteen länsipuolella kulkee lounais-koillissuuntainen ajoura. Alueen maapintaa on jonkin verran muokattu. 3 Voimassa 2011-11-07T14:38:32 2202.69238281 242.69805823
arkeologinenkohde_alue.1409 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1409 138981 {8343C893-47EE-4A08-9A63-E800B207CF0A} Iso Letsausselkä 2 karsintarakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Paikalla sijaitsee lankuista ja halkaistuista hirsistä koostuvia poroerotusaidan konttoreiden jäännöksiä, joista osa on selvästi purettuja. Konttoreiden seinämät ovat noin 1,7 metriä korkeita ja niissä on noin 1 metriä leveät ja 1,4 metriä korkeat lunkanreiät. Alueen koillisosassa sijaitsee romahtanut, hirsistä rakennettu ripustusteline. Kohde rajautuu havaittujen jäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Poroerotusaidan konttoreiden jäännöksiä sekä ruhojen ripustustelineen jäännös. Jäännös liittyy idässä olevaan Viitavaara 3 poroaitaan ja on tämän kanssa samoihin aikoihin rakennettu, eli ajoittuu 1900-luvun lopulle. Kohde sijaitsee Iso Letsausselän juurella olevalla tasaisella mäntykankaalla. Metsä on alueella uudistuskypsä. Maa on hiekkapohjainen ja kuivahko, mutta muuttuu koillisessa kosteammaksi kohti Viitahaaran ranta-aluetta. Kohteen länsipuolella kulkee lounais-koillissuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2011-11-08T11:06:57 1934.43969727 237.85111983
arkeologinenkohde_alue.1410 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1410 141536 {AC3DB89B-464B-45D6-AD8B-69ABCD5422DA} 261010094 Jannelan maja Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 269 ei Kohde on moniperiodinen esihistoriallinen asuinpaikka. Pallasjärven lounaisrannan suuntaisella polulla on aiemmin havaittu kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä palanutta maata ja palaneita kiviä noin 200 metrin matkalla, välillä x = 7551160 / y = 3381900 - x = 7550980 / y = 3382020. Polulla sijaitsee lisäksi kolme liesilatomusta. Kaksi luoteisinta latomusta ovat suorakaiteen muotoisia ja ne sijaitsevat noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Kolmas latomus sijaitsee edellisistä noin 120 m kaakkoon ja on pyöreähkö. Kaakkoisimman latomuksen luona havaittiin myös toistakymmentä kvartsi-iskosta. Latomusten välisellä alueella todettiin yksittäisiä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, iskoksia kuitenkin yhteensä alle kymmenen kappaletta. Löytöjä ei tarkastusen yhteydessä poimittu talteen. Kaakkoisimman latomuksen kaakkoispuolelta tai luoteisimman latomuksen luoteispuolelta ei kohteen tarkastuksessa enää tavattu merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista. Kohteesta Jannelan maja dokumentoitujen liesilatomuksien tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Liesilatomus 1 ? x = 7551149 / y = 3381923 Pyöristyneen suorakaiteen muotoinen, pohjois-etelä-suuntainen, kauttaaltaan kivetty, kooltaan noin 120 cm x 60 cm. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 5 cm - 15 cm, eivätkä kivien yläpinnat kohoa latomusta ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Latomus sijaitsee polun lounaisreunalla. Liesilatomus 2 ? x = 7551132 / y = 3381938 Pyöristyneen suorakaiteen muotoinen, koillis-lounais-suuntainen, kauttaaltaan kivetty, kooltaan noin 100 cm x 60 cm. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 5 cm - 15 cm, ja kivien yläpinnat ovat noin kaksi senttimetriä koholla latomusta ympäröivästä maanpinnasta. Latomus sijaitsee polun keskellä. Liesilatomus 3 ? x = 7551038 / y = 3382004 Latomus on pyöreähkö ja kauttaaltaan kivetty. Latomuksen halkaisija on noin 80 cm, ja latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 5 cm - 15 cm. Kivien yläpinnat eivät juurikaan kohoa latomusta ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Latomus sijaitsee polun lounaisreunalla. Latomuksen lähellä polulla tavattiin myös muutamia irrallisemmilta vaikuttavia palaneita kiviä, jotka voivat olla alkujaan peräisin kyseisestä latomuksesta. Havaittujen rakenteiden ja löytöjen, kohteen aiempien kuvausten sekä alueen maastonmuotojen perusteella asuinpaikka rajoittunee noin 200 metrin mittaiselle, Pallasjärven lounaisrannan suuntaiselle vyöhykkeelle. Keskeisin aktiviteetti on todennäköisesti rajautunut enintään 25 metrin etäisyydelle Pallasjärven rannasta. Noin kymmenen metrin päässä kaakkoisimmasta latomuksesta kaakkoon päin maasto laskeutuu noin metrin verran alavammaksi, ja on melko todennäköistä, että asuinpaikka rajautuu kaakkoisreunaltaan kyseisen loivan rinteen partaalle. Luoteisimman latomuksen luoteispuolella asuinpaikaksi potentiaalisesti sopiva terassimainen alue jatkuu noin neljänkymmenen metrin matkan, kunnes se erkanee etäämmäs järven rannasta. Kohteen ovat löytäneet Pirjo Hamari ja Petro Pesonen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 1994. Sittemmin kohteen ovat tarkastaneet Hannu Kotivuori vuonna 2002 sekä Ulrika Köngäs, Heidi Nordqvist ja Kerkko Nordqvist vuonna 2007. Pallasjärven lounaisrannan läheisyydessä sijaitseva tasainen, terassimainen alue on soveltunut hyvin asuinpaikaksi tuhansien vuosien ajan, ja on täysin mahdollista, että lisätutkimuksissa alueelta voitaisiin pystyä erottelemaan useita eri asutusjaksoja. Asuinpaikan luoteisosan suorakaiteen muotoiset liesi-latomukset ovat tulkitut todennäköisimmin rautakauden loppupuolen saamelaisperäisiksi kotaliesiksi. Kaakkoisin latomus sitä vastoin vaikuttaa tyypiltään vanhemmalta, mahdollisesti kivikautiselta tai varhaismetallikautiselta, joille ajanjaksoille myös asuinpaikan kvartsilöydöt voivat liittyä. Koska asuin-paikan halki kulkevan polun käyttö on melko vähäistä, se ei muodosta merkittävää uhkaa liesilatomusten tai asuinpaikan kulttuurikerroksen muiden ilmiöiden säilymiselle. Kohde sijaitsee Pallasjärven lounaisrannalla, Jannelan maja -nimiseltä hirsikämpältä kohti kaakkoa johtavan polun varrella, rannansuuntaisella, tasaisen terassimaisella alueella. Maaperä paikalla on jokseenkin kivetöntä hiekkaa. Alueella kasvaa mäntyjen, kuusten ja koivujen muodostamaa sekametsää, ja aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä sammalet. 3 Voimassa 2016-08-05T14:10:38 3377.79003906 350.05965622
arkeologinenkohde_alue.1411 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1411 139574 {F2CC407F-325A-49DC-A5D9-3BB0994E5B0D} Musti kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 173 ei Kämppä on rakennettu 1952-53 (Kilposen muistitieto). Ensimmäinen savotta kämpältä on tehty 1954. Tylsäpää: Rakennuksessa asuivat päiväläiset, miehistöä ja hevosia. Keittiö sijaitsi tässä rakennuksessa. Näkyvissä on palaneita tiiliä ja uuninrautoja. Rakennuksen koko on 28 x 8 metriä Teräväpää: Koko on 7,4 x 6,4 metriä. Jäljellä on rakennuksen pohja, hirsiä, tiiliä ja uuninpeltiä. Kellari: Koko 2 x 2 x 1. Kuopassa on hirsiseinät. Kaivo: Puukansi, jonka päällä lautoja yms. Kumisee ontosti. Halkoliiteri ja valjaskoppi: Koko 12 x 4,3. Moottorisahakoppi tehtiin talvella -56. Talli: Koko 19 x 7. Hevosia on ollut noin 25. Kauppa: Koko 5 x 4. Lämmitettiin kaminalla. Vieressä on ollut vaja 4 x 4. Kauppaan liittyi halli, johon veneet vedettiin. Sauna: Koko: 6 x 5 metriä. On ollut ulospäin lämpiävä. Hirret ovat nyt Huotarin Kaukolla autotallina. Rannassa oli laituri. Vessa: Koko 3,3 x 3,4 metriä. Kanava: On kaivettu Ison ja Pienen-Mustin väliin niityn tekemiseksi. Lammen pinta on laskenut 2 metriä. Kanavan yli menneestä sillasta on puujäänteitä. Kohteen rajaus on aluemainen, mutta alakohteet on merkitty myös pisteinä. Kohteelle opasti Mauno Kilponen. 1950-luvun kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Ison Mustinjärven luoteisrannalla, kannaksella, joka erottaa Ison Mustinjärven Pieni-Musti -nimisestä järvestä. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2011-11-16T10:39:39 6295.51123047 601.2085111
arkeologinenkohde_alue.1412 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1412 140896 {4EBA75BC-A6E7-4B88-8D3F-A97011F95B2A} 1000012486 Jyskykangas 3 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 102 ei Kohde sijaitsee loivasti luoteeseen viettävällä rinteellä suon laidalla; luoteisreuna on metsätien takia tuhoutunut. Inventoinnissa 2008 löytyi pieni kvartsikeskittymä leikkauksesta; 2011 havaittiin samassa leikkauksessa likamaata ja jonkun verran heikosti palaneita kiviä. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 09.09.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri (Inventointi P. Pesonen 2008). Kivikautinen (myöhäismesoliittinen) rannansidonnainen asuinpaikka. Kaakko-luodesuuntainen paikoitellen jyrkkärinteinen harjujakso, jonka laella on runsaasti kiviä; rinteillä soraa ja hiekkaa; harjujakson loivarinteinen luoteispää . Harju sijaitsee keskellä laajaa suoaluetta. Sen pohjoispuolella on turvetuotantoalueita. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2011-12-19T14:20:55 1373.17138672 153.23235805
arkeologinenkohde_alue.1413 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1413 141368 {9735948B-088D-40A8-8493-F449F656F835} Koukolampi sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 223 ei Tien reunasta lähtee juoksuhauta, joka muodostaa kaksi lenkkiä. Sen varrella on pesäkkeitä. (4 x 3 x 2 m), (5,2 x 5 x 0,4 m), 6,9 x 3 x 1 m), (2,8 x 2,6 x 1 m), (4,4 x 3,9 x 1 m), (3 x 2 x 0,5 m) ja (2,3 x 2 x 0,7 m). Lisäksi juoksuhaudan eteläpuolella on korsun pohjia: (6,6 x 5,4 x 2 m, ovi etelään) ja (5,7 x 4,7 x 1 m). Lisäksi dokumentoitiin pyöreä kuoppa: (1,7 x 1,5 x 0,5 m). Kohteen rajaus on aluemainen. Juoksuhauta on mekitty viivalla. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Sotahistoriallinen kohde. Kohde sijaitsee Saunajärventien eteläpuolella, Koukolammen pohjoispuolella. Alue on soiden ympäröimä hieman kuivempi kangas, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-13T14:03:29 10207.96435547 488.63902798
arkeologinenkohde_alue.1414 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1414 141377 {92529791-DBA7-4295-85CE-F8354C537871} Hamaranautio kaskiröykkiöalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 255 ei SutiGis:iin on merkitty tieto "vanha asuinpaikka". Paikalta ei löydetty rakennuksen jäänteitä, mutta dokumentoitiin 13 kiviröykkiötä. Paikan nimi Hamaranautio esiintyy jo 1900-luvun alkupuolen kartoissa, joten tilan on täytynyt autioitua tätä aikaisemmin. Röykkiöt liittyvät todennäköisesti kaskeamiseen. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Kohde sijaitsee korkean mäen päällä tasanteella Puntarintien länsipuolella. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä ja siellä kasvaa haapaa. 3 Voimassa 2012-03-27T15:18:14 10355.71972656 511.73900336
arkeologinenkohde_alue.1415 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1415 141379 {9E4182E9-9F1C-4E56-BBCD-D4BB972BE81E} Hetemäki kaskiasuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei SutiGis:ssa kohde on mainittu vanhana asuinpaikkana. Alueelta löytyi yksi rakennuksen pohja, jonka koko on 4,2 x 3,8 metriä. Kiviuuni on sen eteläosassa ja kellarikuoppa länsipuolella. Kiviröykkiöiden halkaisija on keskimäärin 2-3 metriä. Korkeus vaihtelee 30 cm:stä metriin. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuksen pohja ja yksi röykkiöistä on merkitty pisteinä. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Kainuun Museosta saatujen tietojen mukaan kyseessä on Hetemäki-niminen tila. Se lienee ollut asuttu yli 100 vuotta sitten. Kohde sijaitsee Puntarintiestä koilliseen lähtevän piston kaakkoispuolella. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä ja siellä kasvaa haapaa. 3 Voimassa 2012-01-31T12:22:06 14663.56079102 509.41884712
arkeologinenkohde_alue.1416 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1416 141383 {19E1D1D8-989C-4B20-92E4-30BFC8EA039F} Karjoaho rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 205 ei Kohteessa on rakennuksen pohja, jonka koko on 5 x 4,5 m. Tästä itään on toisen rakennuksen pohjaa ja yhä itään on kellari. Etelämpänä on kuoppa, joka saattaa olla kaivo. Lännempänä on vessan jäänteet. Pihalla on kivikasa. Jäänteet ovat huonokuntoisia ja epämääräisiä. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuksen pohja, josta on mitat, on merkitty myös pisteellä. Jouko Vilmi opasti paikalle. Rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Vepsän kylällä, Autiojärven länsipuolella. Karhoahoa ympäröi ojitetut suoalueet. Sen aluerajaus ulottuu osin yksityisen maalle. Kuviolla on taimikkoa. 3 Voimassa 2012-04-04T13:55:32 3866.57983398 259.85561861
arkeologinenkohde_alue.1417 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1417 138923 {C47B628B-30A1-4A12-88E5-BFB728E359CD} Silmälammit 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 210 ei Kohteessa on kämpän raunio, sivurakennuksen pohja, kellari ja wc. Rakennelma 1 on kämpän raunio pisteessä x 3454636, y 7396903. Kämpän raunion keskellä on 3 x 2,2 x 1 m betonipilari, joka on uunin perusta. Ympärillä on kaksi rakennuksen betonipilaria. Rakennus on ollut kooltansa 9,5 m x 13 m. Ilmeisesti rakennus on purettu ja seinän paikat erottuvat matalana hiekkapenkkinä. Rakennelma 2 on 1 x 1 m kokoinen betonipilari pisteessä 3454633, y 7396803, jonka ympärillä on ollut toisen rakennuksen pohja. Rakennelma 3 on kellari pisteessä x 3454636, y 7396503, jonka koko on 6 x 5 x 2 m. Ovi on pohjoiseen ja oven molemmin puolin on kellaria ympäröivän maavallin luiskat. Kellaria on myöhemmin kaivettu uudelleen. Rakennelma 3 pisteessä x 3454618, y 7396925 on yksipyttyinen wc, jonka katto on romahtanut. WC:n koko on 1 x 1,5 x 2 m. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Erilliset rakennelmat on merkitty alakohteina. Sutigis Metsätyökämppä sivurakeenuksineen. Ilmeisesti rakennukset on purettu tai ne ovat palaneet. Kohde sijaitsee 20 m Silmälammen rannasta etelään. Paikalle johtaa lännessä kulkevalta hiekkatieltä ajoura. Maasto on kivistä moreenimaata, jossa kasvaa sekametsä. Kellari sijaitsee etelässä hiekkakummun reunassa. 3 Voimassa 2019-01-25T14:38:35 5689.8659668 362.46586712
arkeologinenkohde_alue.1418 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1418 141539 {CD18A499-4BA7-49B2-9E4D-290B3365013E} 1000008913 Pallaslompolo 1 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 270 269 ei Kohde koostuu kolmesta kuopasta ja yhdestä mahdollisesta liesilatomuksesta. Mahdollinen liesilatomus sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä saaren eteläpäästä. Saaren lakialue on kivikkoinen ja paikalla on poltettu nuotiota lukuisia kertoja myös viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Kuoppia, jotka sijaitsevat saaren lyhyenä pohjois-eteläsuuntaisena ketjuna saaren korkeimmalta kohdalta pohjoiseen päin, on pidetty todennäköisinä pyyntikuoppien jäännöksinä. Tarkastuksen yhteydessä latomukseen tai kuoppiin ei kaivettu lapionpistoja, joten maan pinnalle näkymättömiä ilmiöitä ei havainnoitu. Kohteesta Pallaslompolo 1 tunnettujen rakenteiden tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Liesilatomus ? x = 7549289 / y = 3383236 Kehämäinen pyöreähkö kivirakenne, halkaisija noin 70 cm. Rakenteeseen käytettyjen kivien läpimitat vaihtelevat välillä 10 cm - 30 cm. Kivikehän sisäosa on kiveämätön ja hyvin sammaloitunut, varvikon peittämä. Latomuksesta on kohteen aiemman inventoinnin yhteydessä vuonna 2007 löydetty hiiltä. Pyyntikuoppa 1 ? x = 7549299 / y = 3383233 ø noin 3,0 m, syvyys noin 0,4 m. Ei selvästi havaittavaa vallia kuopan ympärillä. Pyyntikuoppa 2 ? x = 7549304 / y = 3383234 ø noin 2,0 m, syvyys noin 0,5 m. Vallin leveys noin 1,5 m, vallin korkeus noin 0,1 m. Pyyntikuoppa 3 ? x = 7549316 / y = 3383232 ø noin 2,0 m, syvyys noin 0,5 m. Ei selvästi havaittavaa vallia kuopan ympärillä. Kuoppa on vaikeasti havaittavissa, koska se on suopursujen ja koivujen ympäröimä. Kohteen aiempien inventointien perusteella on esitetty, että koko saari voitaisiin katsoa muinaisjäännös-alueeksi. Saarelta dokumentoidut rakenteet rajautuvat kuitenkin saaren laelle, noin 30 m x 10 m laajuiselle pohjois-etelä-suuntaiselle alueelle. Saaren rannoilta ei ole tavattu mitään historialliseen tai esihistorialliseen toimintaan viittaavaa, joten rantojen lähialue noin kymmenen metrin leveydeltä sekä mahdollisen liesilatomuksen eteläpuoleinen osa saarta voidaan rajata muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Pallasjärven ja Pallaslompolon välillä sijaitsevista kahdesta saaresta pienemmältä löysi Hannu Kotivuori kolme pyyntikuopiksi tulkitsemaansa kuoppaa alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2002. Ulrika Köngäs, Oula Seitsonen, Heidi Nordqvist ja Kerkko Nordqvist löysivät vuonna 2007 lisäksi mahdollisen liesilatomuksen saaren korkeimmalta kohdalta. Saarella, jolla kohde sijaitsee, on ilmeisesti ollut ihmistoimintaa moniperiodisesti. Saarella ei kuitenkaan liene koskaan ollut pysyväisluonteista asutusta, pikemminkin se on on ollut viehättävä paikka lyhyt-kestoisempaan leiriytymiseen, erityisesti kesäisenä räkkäaikana. Saari vaikuttaa vieläkin olevan suosittu taukopaikka, luultavasti kalastajien suosima. Saaren laen mahdollinen liesilatomus lienee ajoitukseltaan nuorehko, yleisolemuksensa perusteella todennäköisimmin historialliselle ajalle ajoittuva. Saarelta tavattujen kuoppien tulkinta nimenomaan pyyntikuopiksi on ilman tarkempia tutkimuksia kyseenalaista. Voi toki olla, että ne ovat todellakin juuri kuoppapyyntiä varten kaivettuja, mutta muutkaan mahdolliset käyttötarkoitukset eivät toistaiseksi ole poissuljettavissa. Myös kuoppien iän arvioiminen on ilman lisätutkimuksia vaikeaa, mutta yleisolemuksensa perusteella ne vaikuttavat todennäköisimmin esi-historiallisilta. Jos kyseessä ovat pyyntikuopat, ne kuuluvat mahdollisesti samaan Pallasjärven ja Pallas-lompolon väliseen pyyntikuoppien ketjuun kuin samalla harjujaksolla, kohteiden Pallaslompoloharju N ja Pallaslompolo 2 yhteydessä sijaitsevat kuopat. Kuoppia kohtaan ei kohdistu merkittävää tuhoutumis-uhkaa, mutta mahdollinen liesilatomus on vaarassa tuhoutua kenties piankin, mikäli nuotiointi saaren lakialueella jatkuu tai lisääntyy. Koska latomuksen aktiivinen suojelu on melko vaikeasti toteutettavissa, olisi suositeltavaa, että latomus tutkittaisiin pienialaisella kaivaustutkimuksella kyseisen tulisijan iän selvittämiseksi ja rakenteen dokumentoimiseksi ennen sen todennäköistä vähittäistä tuhoutumista. Kohde sijaitsee Pallasjärven ja Pallaslompolon välisistä kahdesta saaresta pienemmällä. Saari on pohjois-etelä-suunnassa noin 230 m mittainen, ja leveimmillään noin 35 m levyinen. Saaren itä- ja länsirannat ovat jyrkät, ja saaren lakialue on noin neljä metriä järven pintaa korkeammalla. Saaren maaperä on melko kivistä hiekkamoreenia. Puusto saarella koostuu enimmäkseen koivuista, lisäksi saarella kasvaa muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, suopursu ja puolukka sekä jäkälät ja sammalet. Saaren tuulisella lakialueella kasvaa myös jonkin verran riekonmarjaa. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T12:43:56 1372.48095703 144.46422971
arkeologinenkohde_alue.1419 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1419 141540 {4D9F984B-46D7-45A5-9FD3-AE64B44DF837} 1000008914 Pallaslompolo 2 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 269 ei Saarelta on aiemmin todettu kaksi liesilatomusta, kolme pyyntikuoppaa ja lisäksi yksi mahdollinen pyyntikuoppa. Kohteen edellisen tarkastuksen yhteydessä pyyntikuoppia oli paikallistettu vain kaksi, mihin tulkintaan myös 2011 päädyttiin. Toinen saaren latomuksista on suorakaiteen muotoinen ja toinen soikeahko. Kohteet jakautuvat lähes koko saaren alueelle. Kohteen tarkastuksen yhteydessä pyrittiin tarkentamaan sekä alakohteiden sijaintitietoja että niiden sanallisen kuvauksen paikkansapitävyyttä. Kohteen Pallaslompolo 2 liesilatomusten ja pyyntikuoppien tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Liesilatomus 1 ? x = 7549555 / y = 3383140 Polulla harjanteen laella, paikallistettiin kohteen edellisen tarkastuksen yhteydessä otetun valokuvan avulla. Olemukseltaan epämääräinen, maantasainen, varvikon ympäröimä, soikeahko, luode-kaakko-suuntainen, kooltaan noin 80 cm x 60 cm. Hahmottuu niukan, selvästi ympäristöstään poikkeavan, pääosin jäkälistä koostuvan kasvillisuuden ansiosta. Selvää ladottua rakennetta paikalla ei todettu. Paikalla on selvästi nuotioitu, jolloin orgaaninen aines on palanut pois mineraalimaan päältä, ja samalla on paljastunut kiviä, jotka on tulkittu latomukseksi. Kivien väleissä hiekan seassa on hiilten kappaleita. Ei yksiselitteisesti muinaisjäännös, mutta ilmiön luonteen selvittäminen edellyttäisi lisätutkimuksia. Liesilatomus 2 ? x = 7549728 / y = 3383102 Sijaitsee saaren itärannan tuntumassa, saaren halki kulkevan polun ja rannan välissä, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla. Neliömäinen, koillis-lounais-suuntainen, kooltaan noin 90 cm x 90 cm. Ladottu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm. Vain reunaosiltaan kivetty, ja kivien yläpinnat ovat noin 15 cm latomusta ympäröivää maanpintaa ylempänä. Umpeenkasvanut, varvikon ja sammalten pääosin peittämä, mutta silti helposti havaittavissa. Kivien välisellä alueella olevan hiekan on kohteen aiemman tarkastuksen yhteydessä todettu olevan hiilensekaista. Pyyntikuoppa 1 ? x = 7549656 / y = 3383112 Sijaitsee harjanteen kapealla keskikohdalla, noin 20 metriä etelään harjanteen pohjoispäästä. Kuoppa on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin kolmimetrinen, melko jyrkkäseinäinen ja osittain rinteeseen kaivettu; kuopan itäreunan syvyys on noin metrin ja länsireunan syvyys noin puoli metriä. Kuopan ympärillä on vaivoin erotettavissa hyvin loivapiirteinen, alle 10 cm korkuinen valli. Kuopasta noin viisi metriä pohjoiseen sijaitsee matalampi ja epämääräisempi pyöreähkö kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,0 m ja syvyys noin 0,6 m. Pienempi kuoppa on kohteen aiemman tarkastuksen yhteydessä tulkittu mahdollisesti tuulenkaadon aiheuttamaksi, mikä voi hyvinkin pitää paikkansa. Harjanteella todettiin muutamia muitakin, vielä vähäisempiä kuopanteita, jotka todennäköisesti myös ovat tuulenkaatojen aikaansaamia. Pyyntikuoppa 2 ? x = 7549688 / y = 3383103 Sijaitsee pyyntikuoppa 1:n pohjoispuolella noin kolmenkymmenen metrin päässä, saaren itärannalla, noin neljän metrin etäisyydellä rannasta, harjanteen lakea alempana olevan tasanteen pohjoispäässä. Kuoppa on soikea, luode-kaakko-suuntainen, noin 3,0 m x 4,5 m kokoinen. Kuoppa on melko jyrkkäseinäinen ja sen syvyys on noin 0,9 m. Kuoppaa ympäröi selvästi erottuva, noin kahden metrin levyinen ja 0,4 m korkuinen maavalli. Koko saaren on aiemmin katsottu olevan muinaisjäännösaluetta, koska muinaisjäännösryhmän alakohteiden on todettu jakautuvat lähes saaren koko pituudelle. Muinaisjäännösalue voitaisiin kuitenkin rajata myös siten, että yhtenäistä muinaisjäännösaluetta olisi vain saaren pohjoisosa pyyntikuoppa 1:n tasolta alkaen, sisältäen molemmat selvät pyyntikuopat sekä liesilatomus 2:n. Liesilatomus 1:tä olisi mahdollista käsitellä omana erillisenä pesäkkeenään, jonka luona keskeisin aktiviteetti on ilmeisesti keskittynyt halkaisijaltaan alle kymmenen metrin laajuiselle alueelle. Kohteen on löytänyt Hannu Kotivuori alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2002. Lisäksi kohteen ovat tarkastaneet Ulrika Köngäs, Heidi Nordqvist ja Kerkko Nordqvist vuonna 2007. Saarella, jolla kohde sijaitsee, on ilmeisesti ollut ihmistoimintaa moniperiodisesti, mutta toiminnan ajoittaminen on haastavaa. Saaren liesilatomuksista latomus 2 vaikuttaa yleisolemukseltaan kuitenkin varsin nuorelta, ja on todennäköisesti peräisin historialliselta ajalta. Latomus 1 puolestaan ei välttämättä ole latomus lainkaan, vaan ehkä vain paikalla viime vuosisadalla tapahtuneen nuotioinnin aiheuttama ilmiö, joka on syntynyt, kun pintaturve on palanut, ja esiin on tullut kivinen mineraalimaa. Kohteen pyyntikuopat kuuluvat mahdollisesti samaan Pallasjärven ja Pallaslompolon väliseen pyyntikuoppien ketjuun kuin samalla harjujaksolla kohteiden Pallaslompoloharju N ja Pallaslompolo 1 yhteydessä sijaitsevat kuopat. Kuoppienkaan ajoitus ei ole selvä, mutta yleisolemuksensa perusteella ne vaikuttavat todennäköisimmin esihistoriallisilta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläpäässä, Pallasjärven ja Pallaslompolon väliin jäävällä noin 400 m mittaisella saarella, jonka leveys vaihtelee viiden ja viidenkymmenen metrin välillä. Saaren molemmissa päissä on tasaisempi alue, mutta saaren keskikohta kohoaa jyrkäksi ja korkeaksi harjanteeksi. Harjanne putoaa kaikkialla muualla hyvin jyrkästi järveen, paitsi saaren länsirannalla, jossa on leveimmillään noin kolmenkymmenen metrin levyinen matala rantatasanko. Maaperä saaressa on enimmäkseen melko kivistä hiekkamoreenia. Saaren länsirannan rantatasangolla maaperä kuitenkin on kosteaa turvetta, ja myös muutamissa muissa paikoissa saarella tavattiin jopa 30 cm paksuinen turvekerros mineraalimaan päällä myös melko korkealla vedenpinnasta (muun muassa pyyntikuoppa 2:n alueella). Saaren puusto on koivuvaltaista, lisäksi kuusia ja mäntyjä kasvaa saarella harvakseltaan. Aluskasvillisuutta saarella hallitsevat puolukka, variksenmarja, juolukka, suopursu, riekonmarja ja sammalet. Kuivimmilla ja karuimmilla kohdilla kasvaa myös varsin runsaasti poronjäkäliä. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T12:46:04 5193.48730469 436.83018704
arkeologinenkohde_alue.1420 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1420 141541 {89AC5DA5-B119-400A-8665-0E94B3D3D8B5} 1000008923 Pallaslompolo 3 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 269 ei Kohde on esihistoriallinen asuinpaikka, jolta on tavattu todennäköisesti kivikaudelle tai varhaismetalli-kaudelle ajoittuvia asuinpaikkalöytöjä sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Aiemmat asuinpaikkaan liittyvät havainnot olivat keskittyneet hiekkakuopan eteläpuolelle, noin 10 m x 15 m laajuiselle, suon ympäröimälle matalalle harjanteelle. Kyseisen harjanteen pohjoispuolella on pieni notkelma, jonka takana harjanne levenee ja on aikoinaan jatkunut kohti järven rantaa. Notkelman pohjoispuoleinen harjanne on hiekanoton yhteydessä lähes täysin tuhoutunut. Aiemmat löydöt kohteesta, katkelma hiotusta kiviesineestä, kvartsiydin ja kvartsi-iskokset, olivat löytyneet hiekkakuopan eteläpuoleisen harjanteen laelta, harjanteella kulkevalta polulta, alueelta, jonka laajuus on noin 5 m x 10 m. Suorakaiteen muotoinen sammaloitunut liesilatomus oli havaittu harjanteen eteläpäässä, kohdassa x = 7548647 / y = 3382825. Latomus on itäkoillinen-länsilounas-suuntainen ja kooltaan noin 1,1 m x 0,8 m. Latomuksen reunaosat ovat ladotut kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 25 cm, ja joiden yläpinnat ovat koholla latomusta ympäröivästä maanpinnasta noin viisi senttimetriä. Latomuksen keskiosassa on pienempiä kiviä sekä hiilenkappaleiden sekaista hiekkaa. Kohteen tarkastuksen yhteydessä liesilatomuksen todettiin olevan ennallaan, mutta mitään löytöjä hiekkakuopan eteläpuolella olevan harjanteen alueelta ei tavattu; kaikki löydöt oli kerätty talteen kohteen löytymisen yhteydessä. Hiukan pohjoisempaa, hiekkakuopan reunoilta, tavattiin kuitenkin muutamia kvartsi-iskoksia. Kuopan eteläpäässä, kohdassa x = 7548687 / y = 3382809, jossa polku nousee ylös kuopan pohjalta, oli viisi kvartsi-iskosta halkaisijaltaan noin kolmimetrisellä alueella, ja lisäksi kuopan länsireunalta, kohdasta x = 7548717 / y = 3382808, löytyi kaksi kvartsi-iskosta vierekkäin sijoittuneina. Iskoksia paikalta ei kerätty talteen, mutta niiden löytymisen perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että hiekkakuopan länsireunan ja suon laidan välisellä viidestä kymmeneen metriä leveällä vyöhykkeellä, jolle hiekanotto ei ole yltänyt, voi vielä olla paikallistettavissa muinaisasuinpaikkaan liittyviä ilmiöitä. Kohteen aiemmin tunnettu osa rajoittuu hiekkakuopan eteläpuolella olevalle suon ympäröimälle harjanteelle, jonka laajuus on pohjois-etelä-suuntaisesti noin 10 m x 15 m. Kohteesta tunnettu liesilatomus sijaitsee alueen eteläpäässä. Vastoin aiempaa oletusta myös hiekkakuopan länsipuolella on ilmeisesti säilynyt pesäkkeisesti asuinpaikan jäännöksiä pohjois- etelä-suuntaisella alueella, joka on laajuudeltaan noin 40 m x 10 m, rajoittuen eteläpäästään harjanteiden väliseen notkelmaan, itäreunaltaan hiekkakuoppaan ja länsireunaltaan suon laitaan. Kohteen ovat löytäneet Ulrika Köngäs, Heidi Nordqvist ja Kerkko Nordqvist alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2007. Kohteen alueelta tavatut jäännökset osoittavat paikalla sijainneen esihistoriallisen asuinpaikan, jota lienee käytetty moniperiodisesti. Kvartsilöydöt sekä hiotun kiviesineen katkelma ajoittuvat todennäköisesti kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle, suorakaiteen muotoinen liesilatomus on puolestaan ilmeisesti peräisin rautakauden lopulta tai historiallisen ajan alusta. Asuinpaikan eteläisempi osa, joka sijaitsee hiekkakuopan eteläpuolella olevalla harjanteella, vaikuttaa hyvin säilyneeltä, eikä sen säilyminen nykytilassaan ole uhattuna. Hiekkakuopan reunoilla tavatut asuinpaikan jäännökset lienevät sitä vastoin vain rippeitä hiekanoton pääosin tuhoamasta asuinpaikka-alueesta. Hiekkakuopan länsireunan ja suon välisellä alueella voi kuitenkin yhä olla jäljellä merkittäviäkin asuinpaikan jäännöksiä. Kohde sijaitsee Pallasjärven lounaiskulmassa olevan Pallaslompolon etelärannalla olevasta veneiden-laskupaikasta lounaaseen päin, järveä kiertävän tien eteläpuolella. Veneenlaskupaikan kohdalta järveä kiertävältä tieltä erkanee etelään päin hiekkakuopalle johtava tieura. Kohde sijaitsee kyseisen hiekka-kuopan etelä- ja länsireunoilla sekä kuopan eteläpuolella olevan pohjois-etelä-suuntaisen matalan harjanteen eteläkärjessä. Alue on hiekkamoreenipohjaista, melko vähäkivistä kuivaa mäntykangasta. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat puolukka ja variksenmarja sekä sammalet ja jäkälät. 3 Voimassa 2012-01-10T15:02:07 2061.40966797 224.88004275
arkeologinenkohde_alue.1421 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1421 139388 {CE5542D6-2E2D-481E-89CE-77962949AB41} Akanjänkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 208 ei Paikalla sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3565576 x 7498936) on lounais-koillissuuntainen, 9 metriä pitkä ja 8 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt keskimäärin kaksi osittain turpeen peittämää hirsikertaa. Seinähirret ovat noin 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka on katkaistu sekä sahalla että kirveellä. Rakennuksessa on käytetty koirankaulasalvoksia. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3565584 y 7498952) on luoteis-kaakkoissuuntainen, arvioltaan noin 13 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen jäännökset ovat lähes täysin turpeen peitossa ja seinälinjat ovat vaikeasti havaittavissa. Ainoastaan muutamia hirren kappaleita ja matalia turpeen peittämiä valleja on enää havaittavissa. Rakennuksen kokoa ei tarkalleen pystytty määrittämään ja jäännös on osittain metsäkoneen vahingoittama. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa nuoria kuusia ja taimikkoa. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on koon perusteella tulkittu olevan kämpän talli ja jäännös 2 kämpän päärakennus. Kohde sijaitsee Akanjänkän pohjoispuolella suoreunan tuntumassa. Maasto on tasainen ja kosteahko. Alueella kasvaa nuorta sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja heinästä. 3 Voimassa 2011-11-14T17:08:33 393.90795898 84.20252038
arkeologinenkohde_alue.1422 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1422 139649 {F776071A-B2CA-4523-A5F3-608DA49B8B25} Kaitalamminmännikkö kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 290 ei Kohde koostuu viidestä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3571650 y 7473955) on lankkurakenteisen rakennuksen jäännös, jonka hajanaiset osat ovat havaittavissa noin 5 x 5 metriä laajalla alueella. Rakennuksen alkuperäistä kokoa tai muotoa ei enää pysty määrittämään. Rakennus on koostunut noin 0,15 metriä leveistä lankuista ja 0,15 metriä paksuista riu"uista. Rakennuksessa on käytetty rautanauloja. Rakennusjäännöksen keskellä on 3 x 1 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Jäännös 2 (x 3571647 y 7473941) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 26 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennus on lähes täysin tuhoutunut metsä-aurauksen seurauksena ja sen seinälinjat ovat hajanaiset ja osittain vaikeasti havaittavissa. Rakennusjäännöksessä on havaittavissa yksittäisiä, 0,2 metriä paksuja pelkkahirrenpätkiä. Rakennuksen molemmissa päädyissä on tulisijan perustat, jotka ovat aurauksen seurauksena tuhoutuneet. Perustat erottuvat enää lähinnä tiiliskivien noin 2 x 2 metrin kokoisena keskittymänä. Rakennusjäännös on lähes täysin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa sekametsää. Jäännös 3 (x 3571640 y 7473923) koostuu kahdesta vierekkäisestä maakuopasta, jotka ovat noin 2 x 2 metrin kokoisia ja 0,7 - 1,2 metriä syviä. Kuoppien seinämissä on havaittavissa hirsistä tehdyn vuorauksen lahot jäännökset. Kuoppien ympärillä on matala maavalli, 0,3 - 0,7 metriä leveä ja 0,1 - 0,3 metriä korkea. Jäännös 4 (x 3571630 y 7473893) on itä-länsisuuntainen, arvioltaan 18 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennusjäännös sijaitsee pienellä aukiolla ja on lähes täysin tuhoutunut metsä-aurauksen seurauksena. Rakennuksen seinälinjat ovat hyvin hajanaisia ja vaikeasti seurattavissa. Rakennusjäännöksen alueella on havaittavissa yksittäisiä pyörö- ja pelkkahirren kappaleita, jotka ovat noin 0,2 metriä paksuja. Rakennusjäännös on turpeen ja heinikon peittämä ja sen päällä kasvaa yksittäisiä koivuja ja kuusia. Jäännös 5 (x 3571622 y 7473855) sijaitsee kosteassa korvessa ja koostuu 0,1 - 0,3 metrin kokoisista luonnonkivistä kootusta tulisijan röykkiömäisestä jäännöksestä. Röykkiö koko on 2,3 x 1,8 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Aluetta on metsä-aurattu ja rakennuksen seinälinjoja ei pystytty enää havaitsemaan. Röykkiö on osittain turpeen ja heinikon peittämä ja sen lähiympäristössä kasvaa koivuja ja pajuja. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän käymälä, jäännös 2 kämpän päärakennus, jäännös 4 kämpän talli ja jäännös 5 kämpän sauna. Kohde sijaitsee Kaitalamminmännikön eteläpuolella olevan loivan etelärinteen alaosassa. Maa on kosteahkoa ja moreenipohjaista. Kohteen eteläpuolella maasto muuttuu korveksi, missä sijaitsee pieni kaakkoon päin laskeva puro. Aluetta on metsä-aurattu ja istutettu vuonna 1969. Alueella kasvaa sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. 3 Voimassa 2011-11-17T13:46:16 2950.62841797 287.39886121
arkeologinenkohde_alue.1423 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1423 139698 {2C481606-BE20-4D21-92EB-3153A90D2239} Rova-Kattomaa 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 240 ei Kohde koostuu neljästä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3568258 y 7469176) on koillis-lounaissuuntainen, 16,5 metriä pitkä ja 5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksessa on käytetty 0,2 metriä paksuja ja sahalla katkaistuja pyöröhirsiä, joiden päädyt ovat kahdelta puolelta veistettyjä. Rakennus on salvottu jyrkkänurkkasalvoksilla ja seinätiivisteenä on käytetty turvetta ja sammaletta. Rakennuksesta on säilynyt muutama hirsikerta, lukuun ottamatta rakennuksen koillisseinää. Päätyseinä on säilynyt lähes ehjänä ja siinä on 12 säilynyttä hirsikertaa. Seinän korkeus on 2,5 metriä. Rakennus on väliseinällä jaettu kahteen samankokoiseen osaan, jotka ovat 8 metriä pitkät. Molempien osien noin 1 metriä leveät oviaukot sijaitsevat rakennuksen luoteisseinässä. Rakennuksen vesikatto on ollut kattohuovalla katettu harjakatto. Kattorakenteesta on havaittavissa muutama laho vuoliainen sekä 0,1 metriä paksuja halkaistuja kattoriukuja, joiden päälle on kiinnitetty kattohuopaa. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja runsaasti nokkosia. Jäännös 2 (x 3568229 y 7469196) on lähinnä luoteis-kaakkoissuuntainen, 16,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennusjäännös erottuu maastossa 0,1 - 0,2 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Paikoitellen turpeen alla on havaittavissa yksi hirsikerta. Lähiympäristössä on jonkin verran irtonaisia hirren pätkiä. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa heinää ja taimikkoa. Jäännös 3 (x 3568268 y 7469222) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 6 metriä pitkä ja 5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on ainoastaan yksi suurilta osin turpeen peittämä pyöröhirsikerta jäljellä. Hirsien paksuus on noin 0,2 metriä. Rakennuksen lounaisnurkassa on luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, jonka koko on 2,0 x 2,3 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja pajuja. Jäännös 4 (x 3568238 y 7469216) on neliönmuotoinen maakuoppa, jonka koko on 1,8 x 1,8 metriä ja syvyys noin 1 metriä. Kuopan seinämät ovat vuorattuja 0,15 metriä paksuilla hirsillä ja kuopan pohjassa on havaittavissa romahtaneen lankkukannen jäänteitä. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän talli, jäännös 2 kämpän päärakennus ja jäännös 3 kämpän sauna. Kohde sijaitsee heinittyneellä aukiolla Rova-Kattomaan pohjoisrinteen juurella olevalla tasanteella. Kohteesta pohjoiseen maasto muuttuu korveksi. Tasanteella maa on kuivahkoa ja moreenipohjaista. Aukion ympärillä kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2011-11-17T15:07:05 2685.75219727 202.16085488
arkeologinenkohde_alue.1424 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1424 139731 {2BF94F39-F835-4321-AF50-E88A24707F3F} Rova-Kattomaa 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Kohde koostuu kolmesta rakennusjäännöksestä Jäännös 1 (x 3567442 y 7468829) on pohjois-eteläsuuntainen, 12,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennus erottuu 0,3 - 0,4 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana, jonka päällä on runsaasti lankuista ja pelkkahirsistä koostuvaa purkujätettä. Rakennus on kahdella väliseinällä jaettu kolmeen osaan, joista eteläinen päätyosa on noin 3 metriä pitkä ja keskimmäinen osa sekä pohjoinen päätyosa ovat noin 4,5 - 5 metriä pitkät. Pohjoisen päätyhuoneen lounaisnurkassa on peltinen pönttömuuri. Muurin kohdalla lankuista tehty väliseinä on vielä osittain pystyssä, ja se on suojattu muurin puolella peltilevyllä. Rakennuksen katto on jäännöksien perusteella ollut lankuista tehty harjakatto, joka on katettu kattohuovalla. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Jäännös 2 (x 3567420 y 7468825) on rämealueen tuntumassa sijaitseva 4,5 x 4 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka pohjoispuolella on 2,5 metriä pitkä ja 4 metriä leveä terassi. Rakennuksessa on käytetty sahalla katkaistuja 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä. Rakennuksen romahtanut harjakatto peittää lähes täysin rakennusjäännöstä, ja tulisijan jäännöstä ei sen alta pystytty havaitsemaan. Vesikatto on lankkurakenteinen ja katettu kattohuovalla. Vuoliaiset ovat 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuvesakkoa. Jäännös 3 (x 3567438 y 7468798) on itä-länsisuuntainen, 8 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennus erottuu 0,2 - 0,3 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana, jossa on havaittavissa lankkulattian jäänteitä. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa heinää. Rakennuksen eteläpuolella on heinikon peittämä vanha lantakasa. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1971 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1966 suoritettuun kartoitustyöhön. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän sauna ja jäännös 3 kämpän talli. Kohde sijaitsee heinittyneellä aukiolla Rova-Kattomaan luoteispuolella olevalla moreenipohjaisella ja kuivahkolla tasanteella. Tasanteen länsipuolella sijatsee ojitettua rämettä. Aukiolla kasvaa yksittäisiä kuusia ja koivuja, ja ympäröivä metsä on nuorta sekametsää. Kohteesta noin 110 metriä etelään kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen ajoura. 3 Voimassa 2011-11-17T17:22:50 1255.58105469 147.28234441
arkeologinenkohde_alue.1425 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1425 141389 {BF3538FF-2CD1-4034-A6B3-BD05A8AC7A84} Saarijärvi kämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 204 ei Rakennusjäännös 1: Koko 22 x 9,6 metriä. Leveät seinälinjat, kellari ja kookas tulisija. Rakennusjäännös 2: Koko 6 x 3,5 metriä. Rakennusjäännös 3: täysin maan tasalla. Rakennusjäännös 4: Lautainen rakennus vinossa. Ehkä hevostalli. Kaivon seinämissä puukehikko. Kaksi WC:tä, jotka molemmat lautakasoja. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäännös 1 merkitty pisteellä. Jouko Vilmi opasti kohteelle. Saarijärven kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Saarijärven koillisrannalla. Kuviolla on tuoretta kangasta ja nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-17T10:06:21 5574.67382812 296.06565271
arkeologinenkohde_alue.1426 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1426 141398 {A4966719-627F-4855-B52B-93C223361D98} Ukonlampi sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 167 ei Kankaalla on lounais-koillissuuntainen juoksuhauta, jonka keskiosista lähtee sivuhaara luoteeseen. Koillispäässä (joka on yksityisen maalla) on rinteessä ampumapesäke. Juoksuhaudan leveys on 2 m ja syvyys 1 m. Se on täyttynyt maalla. Haudan reunoilla on ollut puisia pystytolppia, sillä rautalangat, joilla niitä on sidottu, ovat jäljellä. Pesäkkeen suuaukko on romahtanut. Puujäänteitä on näkyvissä. Romahdusaukko on syvä. Pesäkkeen koko on noin 10 x 9 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Juoksuhauta on merkitty viivalla. Jouko Vilmi opasti kohteelle. Puolustusvarustus Kohde on vain osittain valtion maalla. Se sijaitsee kankaalla Ukonlammen itäpuolella. Kuviolla on taimikkoa. 3 Voimassa 2012-01-17T13:43:46 1028.7265625 128.09601214
arkeologinenkohde_alue.1427 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1427 141402 {A1923589-35B2-4E12-BC78-42AD2E788717} Jauholamminaho juoksuhauta ja pesäke 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 178 ei Juoksuhaudassa on kaksi haaraa. Päissä on ampumapesäkkeet (10 x 7 ja 9 x 7 m). Niissä on massiiviset maavallit, joita on tuottu puilla ja kivillä. Välissä on ampuma-aukkoja. Pesäkkeiden katot ovat lähes romahtaneet, eivätkä kestä kävelemistä. Juoksuhaudan kaakkoispuolella on kolme laakeata painannetta, joiden halkaisja on jokaisessa noin 1,5 m ja syvyys parikymmentä senttiä. Kohteen rajaus on aluemainen. Juoksuhauta on merkitty viivalla. Jouko Vilmi opasti kohteelle. Puolustusrakennelmia. Kohde sijaitsee mäen päällä, Jauholammen luoteispuolella. 3 Voimassa 2012-01-17T13:09:48 4934.17773438 305.04552783
arkeologinenkohde_alue.1428 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1428 141403 {F517DBD2-C175-4A1E-B25F-BC15CE08E671} Jauholampi juoksuhauta ja korsunpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 175 ei Kohteeseen kuuluu juoksuhauta (leveys 1,5 - 2m ja syvyys 1,5 - 2m), sen päässä oleva pesäke (paksut vallit, puujäänteitä suuaukossa ja romahtanut kuoppa syvyys 2m) ja tämän länsipuolella oleva korsunpohja (11 x 8 x 1 m). Pohjalla kasvaa kuusentaimia. Kohteen rajaus on aluemainen. Juoksuhauta on merkitty viivalla. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Puolustusvarusteluja. Kohde sijaitsee loivassa mäessä Jauholammin länsipuolella. 3 Voimassa 2012-01-26T10:00:50 6785.47583008 334.71526775
arkeologinenkohde_alue.1429 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1429 141409 {9BF28844-79EB-44C3-8964-7ECA5C5DF0D5} Jauhovaara 1 röykkiöalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 245 ei Rajatulla alueella on 11 kiviröykkiötä. Niiden koko vaihtelee noin kahden ja kymmenen metrin välillä. Korkeus vaihtelee 0,5 metristä noin 1 metriin. Kohteen rajaus on aluemainen. Röykkiöt havaittiin paikalla. Viljelyröykkiöitä. Kohde on merkitty muinaisjäännöskohteeksi, koska on todennäköistä, että viljelykset on perustettu tilan perustamisen yhteydessä. Kohde sijaitsee Jauhovaaran huipulla metsänvartijan tilan pihapiirissä. Kuvio on viljelty vuonna 1969. 3 Voimassa 2012-01-26T11:15:31 7985.57299805 525.85523748
arkeologinenkohde_alue.1430 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1430 139363 {D0F95686-C702-418A-BC25-46B2EB5B0F96} 1000034841 Buordnajeaggi 3 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 350 ei Kohde koostuu kolmesta suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta, jotka sijaitsevat aivan Guivin retkeilyreitin vierellä, noin viidenkymmenen metrin mittaisella pohjois-etelä-suuntaisella vyöhykkeellä, kaksi pohjoisinta reilun kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, eteläisin hiukan muista latomuksista erillään. Latomukset ovat vain reunaosiltaan kivettyjä, pitkänomaisia, ja keskenään eritasoisesti säilyneitä, todennäköisesti eri-ikäisiäkin. Kohteesta Buordnajeaggi 3 tavattujen liesilatomuksien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Liesilatomus 1 ? x = 7722106 / y = 3484198 Suorakaiteen muotoinen, itä-länsi-suuntainen, kooltaan noin 1,3 m x 0,7 m, vain reunaosiltaan kivetty. Sijaitsee Guivin retkeilyreitistä noin metrin etäisyydellä, polun itäpuolella. Latomukseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 40 cm, kookkain kivi on päätykivenä tulisijan länsipäässä. Kivien yläpinnat ovat koholla maanpinnasta noin 10 cm. Latomus on täysin umpeenkasvanut, ja kasvillisuus latomuksen kohdalla ei poikkea ympäröivän alueen kasvillisuudesta. Latomuksen itäpäässä kasvaa katajapensas. Tulisijan keskelle kaivettiin lapionpisto, josta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta hiiliä ja heikosti erottuva huuhtoutumiskerros, jonka alla oli nokea ja palaneiden kivien kappaleita. Liesilatomus 2 ? x = 7722096 / y = 3484195 Ilmeisesti alkujaan suorakaiteen muotoinen, mutta nykytilassaan osittain polun tuhoama. Sijaitsee Guivin retkeilyreitin itäreunalla, polku kulkee osittain tulisijan lävitse. Tulisijan jäännös koostuu neljästä kivestä, jotka muodostavat pareittain kaksi länsiluode-itäkaakko-suuntaista riviä, jotka ovat toisistaan noin puolen metrin etäisyydellä. Kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 40 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla maanpinnasta noin 10 cm. Tulisijan leveys on ollut noin 90 cm ja pituus vähintään metrin, mutta pituuden tarkka arviointi on tulisijan tuhoutuneisuuden vuoksi jokseenkin mahdotonta. Kivirivien välille kaivettiin lapionpisto, josta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin kolmen senttimetrin paksuinen tuhkakerros, jonka seassa oli sekä palaneiden että palamattomien luiden kappaleita ja ilmeisesti fajanssiastian kappale, mahdollisesti kahvikupin tai pienen lautasen reunapala. Astiankappale ja jonkin verran palaneiden luiden kappaleita kerättiin lapionpistosta talteen. Tuhka-kerroksen alla oli noin yhden senttimetrin paksuinen hiiltyneeltä turpeelta vaikuttava kerros, joka on todennäköisesti tulisijan paikan alkuperäinen maanpinta. Polun alueella oleva osassa osassa tulisijaa mineraalimaa on kulunut näkyviin, mutta polun ulkopuolinen osa on kohtalaisesti säilynyt. Liesilatomus 3 ? x = 7722055 / y = 3484193 Suorakaiteen muotoinen, itä-länsi-suuntainen, kooltaan noin 1,3 m x 0,9 m, vain reunaosiltaan kivetty. Sijaitsee Guivin retkeilyreitin länsipuolella, noin puolen metrin etäisyydellä polusta. Keskellä tulisijaa on noin 0,5 m x 0,5 m laajuinen kiveämätön alue. Latomukseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm - 60 cm, ja useimmat kivistä ovat muodoltaan laattamaisia. Kivien yläpinnat ovat koholla maanpinnasta noin 10 cm, ja kiveyksessä on aikakin osin kaksi kivikertaa. Latomuksen kivet ovat hyvin jäkälöityneet, mutta kasvillisuus ei ole täysin peittänyt tulisijaa. Yleisolemukseltaan latomus vaikuttaa kahta pohjoisempaa latomusta nuoremmalta. Tulisijan keskelle kaivetusta lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta hiilensekainen sekoittunut maakerros. Kohde rajautuu kahdeksi pesäkkeeksi, joiden poikki Guivin retkeilyreitti kulkee. Pohjoisempi pesäke on noin viidentoista metrin mittainen, alle kymmenen metrin levyinen ja pohjois-etelä-suuntainen, kattaen liesilatomukset 1 ja 2 lähialueineen. Eteläisempi pesäke on luoteeltaan pistemäinen ja rajoittuu liesi-latomus 3:n läheisyyteen, halkaisijaltaan enintään kymmenmetriselle alueelle. Kohteesta dokumentoidut liesilatomukset ovat jälkiä historialliselle ajalle ajoittuvasta asutuksesta. Aivan kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole saatavilla juomavettä, joten asutus lienee ollut melko lyhyt-kestoista tai talvisaikaan ajoittunutta. Mahdollisesti latomukset voivat liittyä kohteesta noin kahdensadan metrin päässä sijainneen vanhan poroerotuspaikan käyttöön. Latomuksista kaksi pohjoisinta sijaitsevat melko lähellä toisiaan ja on mahdollista, että ne ovat olleet käytössä samanaikaisesti. Eteläisin latomus vaikuttaa yleisolemukseltaan kyseisiä latomuksia nuoremmalta. Keskimmäisestä tulisijasta tavattu astian kappale on tuskin 1800-lukua vanhempi, joten todennäköisesti kaikki kohteesta dokumentoidut rakenteet ovat peräisin 1800-luvun alun ja 1900-luvun alkupuolen väliseltä ajalta. Liesilatomukset 1 ja 3 eivät ole välittömän tuhoutumisuhan alaisina, joskin latomus 3 varsin helposti havaittavana ja ympäristöstään poikkeavana voi olemuksellaan potentiaalisesti provosoida retkeilijöitä joko kääntelemään latomuksen kiviä tai kasaamaan niitä röykkiömäiseen muotoon. Jos kyseisen latomuksen luokse pystytettäisiin infotaulu, joka kertoisi latomuksista ja niiden luonteesta osana alueen kulttuuriperintöä, voisi taulu myötävaikuttaa latomuksen säilymiseen nykytilassaan. Katajapensaan katveessa sijaitseva latomus 1 jää reittiä kulkevalta retkeilijältä jokseenkin varmasti havaitsematta, eikä polku myöskään todennäköisesti levittäydy latomuksen päälle. Latomus 2 on retkeilyreitin kuluttavan vaikutuksen osittain tuhoama, ja polun jatkuva käyttö tuhoaa latomuksen kokonaan lähitulevaisuudessa. Koska kyseisen latomuksen suojaaminen paikallaan on melko epärealistista, tulisi sen jäännökset pyrkiä tutkia pienimuotoisella kaivauksella mahdollisimman pian. Kohde sijaitsee Buordnajeaggin länsipuolella, moreenipohjaisella melko tasaisella kankaalla, jolla kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Kohteen halki kulkee Guivin retkeilyreitti. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, variksenmarja, puolukka, mustikka, juolukka, yksittäiset katajapensaat sekä poronjäkälät, torvijäkälät ja sammalet. Kohteen luota noin kaksisataa metriä pohjoisluoteeseen sijaitsevat vanhan erotusaidan jäännökset (kohde 1000001178 Buordnajeaggi 2). 3 Voimassa 2011-11-14T08:36:35 2949.08642578 210.86537326
arkeologinenkohde_alue.1431 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1431 139406 {02DBA2CA-FC94-4A8E-ACE6-6FEBCC415C38} 890010088 Puvrrasjavri Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 120 ei Kohde on yhdeksän pyyntikuopan muodostama koillis-lounais-suuntainen pyyntikuoppaketju, joka on hieman yli kahdensadan metrin mittainen. Vierekkäiset kuopat sijaitsevat lähimmillään noin kuuden metrin, kauimmillaan muutamien kymmenien metrien etäisyydellä toisistaan. Kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, loivapiirteisen vallin ympäröimiä. Pyyntikuoppa 2:n vallin yli kulkee Kevon retkeilyreitin polku. Polku on kulunut kivennäismaahan saakka ja paljastanut kuopasta muinoin kaivettuja noin nyrkin kokoisia kiviä. Muutamien kuoppien pohjille tehtiin lapionpistot maannoksen havainnoimiseksi, ja kuopista todettiin pintaturpeen alta paksu huuhtoutumiskerros. Pyyntikuopat 1-7 sijaitsevat mänty-valtaisessa sekametsässä, kuopat 8-9 koivikossa. Kohteen tarkastuksen yhteydessä kuoppien 6 ja 7 välisellä alueella todettiin myös S-kirjaimen muotoinen kaivanto, joka voi liittyä pyyntikuoppa-järjestelmään, mutta jonka tarkempi käyttötarkoitus ei selvinnyt. Kohteen Purvvasjavri pyyntikuoppien ja kaivannon sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Pyyntikuoppa 1 ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, ei selvää vallia. Hiukan sivussa muiden pyyntikuoppien muodostamasta rivistä, mahdollisesti keskeneräiseksi jäänyt. x = 7732016 / y = 3497254 Pyyntikuoppa 2 ø 4,5 m, syvyys 1,0 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Aivan retkeilyreitin vieressä. Polku on kuluttanut vallin osittain pois kuopan eteläsivulta. x = 7732015 / y = 3497262 Pyyntikuoppa 3 ø 5,0 m, syvyys 1,3 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7732027 / y = 3497291 Pyyntikuoppa 4 ø 4,5 m, syvyys 1,2 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuopan pohja on soikeahko, luode-kaakko-suuntainen. x = 7732059 / y = 3497332 Pyyntikuoppa 5 ø 4,5 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7732073 / y = 3497349 Pyyntikuoppa 6 Soikea, luode-kaakko-suuntainen, koko 5,0 m x 4,0 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7732083 / y = 3497356 Pyyntikuoppa 7 ø 4,0 m, syvyys 1,1 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuopan koillissivulla valli korkeampikin, noin puolimetrinen. x = 7732096 / y = 3497382 Pyyntikuoppa 8 ø 5,0 m, syvyys 1,4 m, vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Rajautuu kaakkoissivultaan pienialaiseen kivirakkaan, samaan kuin pyyntikuoppa 9. x = 7732126 / y = 3497417 Pyyntikuoppa 9 ø 4,5 m, syvyys 1,2 m, ei selvää vallia. Rajautuu eteläsivultaan pienialaiseen kivirakkaan, samaan kuin pyyntikuoppa 8. Noin viidentoista metrin etäisyydellä pyyntikuopasta maasto alkaa melko nopeasti laskeutumaan alemmas, kohti kohteen koillispuolella sijaitsevan lammen rantaa. x = 7732136 / y = 3497427 S-kirjaimen muotoinen kaivanto Kaivanto rajoittuu noin 6 m x 3 m laajuiselle luode-kaakko-suuntaiselle alueelle. Kaivanto on noin metrin levyinen, ja sen syvyys vaihtelee välillä 0,2 m - 0,5 m. Kaivannon reunoja kiertävät hyvin loiva-piirteiset vallit, jotka ovat noin puolentoista metrin levyiset. x = 7732091 / y = 3497358 Kohde rajoittuu kokonaisuudessaan noin 220 metrin mittaiselle koillis-lounais-suuntaiselle vyöhykkeelle, joka noudattaa jokilaakson jyrkän kaakkoisrinteen juuren muotoa ja on noin 30 metrin levyinen. Kohteen ovat paikallistaneet vuonna 1986 Tuija Rankama ja Aki Arponen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä. Myöhemmin kohteen ovat tarkastaneet Taarna Valtonen vuonna 1999 sekä Mikael A. Manninen vuonna 2006. Kohde on kirjattu myös muinaisjäännösten hoitorekisteriin, mutta kohteelle ei ole esitetty hoitotoimenpiteitä. kuoppapyyntiin. Kuoppiin tehdyistä lapionpistoista todettujen hyvin muodostuneiden huuhtoutumis-kerrosten perusteella kuopat vaikuttavat ajoitukseltaan esihistoriallisilta. Kuoppien 6 ja 7 väliseltä alueelta dokumentoidun S-kirjaimen muotoisen kaivannon käyttötarkoitus tai mahdollinen liittyminen pyyntikuoppaketjuun ei selvinnyt. Kohde on hyvin säilynyt, ja se säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Koska kohde on myös visuaalisesti varsin vaikuttava, ja retkeilyreitti kulkee aivan kohteen vieritse, voitaisiin esimerkiksi pyyntikuoppa 2:n vierelle pystyttää pyyntikuopista kertova infotaulu rikastuttamaan reittiä kulkevien retkeiljöiden vaellusta. Kohde sijaitsee Kevojoen kaakkoisrannalla, joen ja jokilaakson jyrkän kaakkoisrinteen välisellä melko tasaisella moreenipohjaisella kankaalla, Kevon retkeilyreitin varressa. Kohde sijaitsee miltei rinteen juurella, ja joen rantaan on kohteen luota matkaa noin 350 metriä. Kohteen koillispuolella maasto alkaa nopeasti laskea noin viisi metriä alemmalla tasolla olevan lammen rantaa kohti. Puusto kohteen lounaisosassa on mäntyvaltaista sekametsää, kohteen koillispäässä metsä on enimmäkseen koivikkoa. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja sekä sammalet. 3 Voimassa 2019-11-27T15:32:02 6596.80810547 507.99686886
arkeologinenkohde_alue.1432 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1432 139409 {3395D88D-09AE-42CC-A08E-012A09434C34} 890010076 Ristenäsjävri 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 2 Keskiaikainen; 6 Rautakautinen 21 Keskiaikainen; 61 Rautakautinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 345 ei Kohde muodostuu kolmesta suorakaiteen muotoisesta kauttaaltaan kivetystä liesilatomuksesta, jotka ovat koillis-lounais-suuntaisia ja sijaitsevat luode-kaakko-suuntaisena rivinä noin kuuden metrin etäisyydellä toisistaan. Latomuksien reunakiveykset ovat ladotut kookkaammista kivistä kuin latomuksien keskiosat. Latomuksista luoteisin on aivan retkeilyreitin vierellä, polun luoteispuolella, kaksi muuta ovat polun kaakkoispuolella. Latomukset ovat hyvin jäkälöityneet, ja niiden yläpinta on viidestä kymmeneen senttimetriä latomuksia ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Ristenäsjavri 1:n liesilatomusten sijaintiedot ja tarkempi kuvaus Liesilatomus 1 Pituus 145 cm, leveys 100 cm, kivien ø 20 cm - 40 cm. Kookkaimmat kivet pitkänomaisia; asetetut latomuksen päihin ja sen kaakkoissivun suuntaisesti. Kehäkivien sisäpuolelle rajautuva osa latomuksesta on kivetty pienemmillä ø noin 10 cm kokoisilla kivillä. Latomuksen kaakkoissivu rajautuu Kevon retkeilyreitin reunaan. x = 7709059 / y = 3474300 Liesilatomus 2 Pituus 135 cm, leveys 100 cm, kivien ø 20 cm - 40 cm. Kookkaimmat kivet pitkänomaisia; asetetut latomuksen päihin. Kehäkivien sisäpuolelle rajautuvassa osassa latomusta kiveys koostuu harvakseltaan ladotuista ø noin 10 cm kokoisista kivistä x = 7709058 / y = 3474305 Liesilatomus 3 Pituus 105 cm, leveys 100 cm, kivien ø 20 cm - 40 cm. Kookkain kivistä pitkänomainen; se on asetettu latomuksen lounaispäähän. Kehäkivien sisäpuolelle rajautuvassa osassa latomusta kiveys on harva ja koostuu ø alle 10 cm kokoisista kivistä. Kehäkiveyksen ulkopuolella, latomuksen kaakkoisreunalla, on noin 20 cm levyinen tasaiseksi kivetty vyöhyke, jonka kiveämiseen on käytetty ø 10 cm - 15 cm kokoisia kiviä. Asuinpaikan keskeiset osat rajautuvat todennäköisesti paikalta dokumentoitujen liesilatomuksien välittömään läheisyyteen, luode-kaakko-suuntaiselle noin 30 m x 15 m kokoiselle alueelle. Kohteen on ilmoittanut H. Ormio vuonna 1986. Sittemmin kohde on tarkastettu kahdesti, vuonna 1989 Hilkka Oksalan ja vuonna 2006 Mikael A. Mannisen toimesta. Paikalla on sijainnut pienehkö asuinpaikka, todennäköisimmin rautakaudella tai keskiajalla. Kohteen liesilatomuksien varsin yhdenmukainen rakenne sekä niiden sijaitseminen melko säännöllisessä rivissä antaa aiheen olettaa niitä käytetyn samanaikaisesti. Kohde on ilmeisesti samassa tilassa kuin aiempienkin tarkastuksien aikana. Kohteen halki kulkevan polun voidaan kuitenkin katsoa uhkaavan liesilatomus 1:n säilymistä. Latomuksien suojelemista voisi edistää, mikäli paikalle pystytettäisiin latomuksien esi-historiallisuudesta kertova opastustaulu, jonka luontevin paikka olisi liesilatomus 1:n vierellä. Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuiston lounaiskulmassa, Kevon retkeilyreitin varrella, Ristenašjavrin koillispään tasalla, noin sadan metrin etäisyydellä järven rannasta, kuitenkin toistakymmentä metriä järven pintaa korkeammalla. Kohteen ja järven välissä on hiekkaharjanne, eikä järvelle ole kohteen luota näköyhteyttä. Alue on kivetöntä hiekkakangasta, puustoltaan harvaa tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuutta hallitsevat varvut, jäkälät ja yksittäiset heinä-kasvit, lisäksi alueella kasvaa katajapensaita. 3 Voimassa 2013-02-11T07:52:37 331.88891602 67.94651877
arkeologinenkohde_alue.1433 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1433 141605 {8A29102C-819D-4457-8CB7-748A4CB2FD7B} Pippokaltio Lato, suovia 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2833 Suovan paikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 290 285 ei Kohde on suoniitty, jolla sijaitsee niittylato sekä seitsemän heinäsuovan pohjaa. Niittylato sijaitsee aivan Luhtaojan varrella, ojan länsirannalla. Lato on kunnostettu alle kymmenen vuotta sitten, ja samassa yhteydessä myös heinäsuovan pohjat 2 ja 3 on osittain uudistettu. Ilmeisesti kunnostus- ja uudistus-toimilla on pyritty suoniityn kulttuurimaiseman ennallistamiseen. Kaikki kohteen heinäsuovien pohjat ovat jäännöksiä muodoltaan pitkänomaisista saurasuovista. Pippokaltion suoniityn niittyladon ja heinäsuovien pohjien tarkempi kuvaus ja sijaintitiedot Niittylato ? x = 7578729 / y = 3375749 Itä-länsi-suuntainen, kooltaan noin 5,0 m x 5,0 m. Ladon hirsikehikko on todennäköisesti peräisin 1900-luvun puolivälin tienoilta, ja se on rakennettu pyöreistä hirsistä koirankaulasalvoksin. Hirsien halkaisijat vaihtelevat välillä 12 cm - 20 cm, ja useimmat hirsistä ovat ainoastaan aisattuja, eivät kokonaan kuorittuja. Kunnostuksen yhteydessä latoon on rakennettu uusi katto limittäin vastatusten naulatuista haljaspuolikkaista, ja myös ladon lattiariu"ut sekä joitakin hirsikehikon alimpia hirsiä on uusittu. Oviaukko on ladon itäseinällä, kohti muutaman metrin päässä virtaavaa Luhtaojaa. Ladon lähiympäristö on hieman muuta jänkää kuivempaa, ja ladon vierellä kasvaa muutamia nuoria mäntyjä sekä varvikkoa. Heinäsuovan pohja 1 ? x = 7578731 / y = 3375822 Itä-länsi-suuntainen, pituus noin 10,0 m, leveys noin 2,0 m. Heinäsuovan pohjan pituusakselin mukaisessa seiväsrivissä on ollut alkujaan ilmeisesti noin 20 seivästä hieman vajaan puolen metrin välein. Seipäät ovat olleet noin viiden senttimetrin paksuisia. Yksi noin kaksimetrinen seiväs on pystyssä, lisäksi neljästätoista seipäästä ovat jäljellä enimmillään 0,3 m mittaiset tyngät. Molemmin puolin seiväsriviä on ladottu rinnakkain suovanpohjan suuntaisesti puita noin metrin leveydeltä. Pitkittäispuut ovat sammalten ja saraheinien osittain peittämät, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 15 cm. Heinäsuovan pohja 2 ? x = 7578750 / y = 3375767 Luode-kaakko-suuntainen, pituus noin 5,0 m. Heinäsuovan pohja on ilmeisesti uudistettu noin kymmenen vuotta sitten. Heinäsuovan pohjan pituusakselin mukainen seiväsrivi koostuu neljästätoista seipäästä, jotka ovat noin viiden senttimetrin paksuisia ja pituudeltaan kahdesta metristä kahteen ja puoleen metriin. Seipäät on pystytetty noin 30 cm - 40 cm välein. Viisi seivästä on katkennut, muut ovat vielä pystyssä täysimittaisina. Samalla paikalla on selvästi sijainnut vanhempi, samankokoinen heinäsuovan pohja, jonka rakenne on ollut vastaava kuin heinäsuovan pohja 1:ssä. Vanhemman suovanpohjan jäännöksiä on paikoin vielä havaittavissa uudistettujen rakenteiden lomasta. Heinäsuovan pohja 3 ? x = 7578788 / y = 3375760 Pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen, pituus noin 6,0 m. Myös tämä heinäsuovan pohja on uudistettu noin kymmenen vuotta sitten. Heinäsuovan pohjan pituusakselin mukainen seiväsrivi koostuu kolmestatoista seipäästä, jotka ovat noin viiden senttimetrin paksuisia ja pituudeltaan kahdesta metristä kolmeen metriin. Seipäät on pystytetty noin 45 cm välein. Yksi seiväs on katkennut, muut ovat vielä pystyssä täysimittaisina. Samalla paikalla sijainneen vanhemman, samankokoisen heinäsuovan pohjan jäännöksistä ovat dokumentoitavissa lähinnä suovanpohjan suuntaiset puut, joita on ladottu molemmin puolin seiväsriviä rinnakkain noin metrin leveydeltä. Pitkittäispuut ovat osittain rahkasammalen peittämät, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 15 cm. Heinäsuovan pohja 4 ? x = 7578788 / y = 3375837 Pohjois-etelä-suuntainen, pituus noin 6,0 m, leveys noin 1,0 m. Heinäsuovan pohjan pituusakselin mukaisessa seiväsrivissä on ollut alkujaan ilmeisesti noin 16 seivästä. Seipäiden välit ovat olleet noin 30 cm - 40 cm ja seipäiden halkaisijat ovat vaihdelleet välillä 5 cm - 10 cm. Kahdestatoista seipäästä ovat jäljellä enimmillään 0,7 m mittaiset tyngät. Lisäksi suovanpohjan rakenteeseen ovat liittyneet neljä pystypaalua, jotka ovat olleet pystytetyt lähelle suovanpohjan nurkkia, noin metrin päähän suovanpohjan päistä, ja noin 0,5 m etäisyydelle seiväsrivistä. Kyseiset paalut ovat olleet noin 10 cm paksuisia. Suovan-pohja sijaitsee ympäristöään kuivemmalla suojänteellä, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, suopursu, juolukka ja hilla. Heinäsuovan pohja 5 ? x = 7578846 / y = 3375830 Itä-länsi-suuntainen, pituus noin 10,0 m, leveys noin 1,6 m. Heinäsuovan pohjan pituusakselin mukaisessa seiväsrivissä ovat yhteensä neljäntoista seipään tyngät noin 70 cm - 80 cm välein, lisäksi rivin molemmissa päissä ovat sijainneet vierekkäin kaksi seivästä noin 0,3 m etäisyydellä toisistaan. Seipäiden halkaisijat ovat vaihdelleet välillä 5 cm - 10 cm, ja niiden yläpäät nousevat 0,2 m - 2,0 m korkeudelle jängän pinnasta. Molemmin puolin seiväsriviä on ladottu suovanpohjan suuntaisesti rinnakkain puita noin 0,8 m leveydeltä. Pitkittäispuut ovat sammalten ja saraheinien täysin peittämät, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 15 cm. Heinäsuovan pohja 6 ? x = 7578914 / y = 3375788 Itä-länsi-suuntainen, pituus noin 10,0 m, leveys noin 1,6 m. Heinäsuovan pohjan pituusakselin mukaisessa seiväsrivissä on ollut yhteensä kuusitoista seivästä noin 0,6 m välein. Yksi noin kahden metrin mittainen seiväs on vielä pystyssä täysimittaisena, muista seipäistä on jäljellä 0,2 m - 0,5 m mittaisia tynkiä. Molemmin puolin seiväsriviä on ladottu suovanpohjan suuntaisesti rinnakkain puita noin 0,8 m leveydeltä. Pitkittäispuut ovat sammalten ja saraheinien osittain peittämät, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 15 cm. Pitkittäispuiden alla, noin 1,0 m - 1,5 m etäisyydellä suovanpohjan päistä, ovat poikittaiset puut, jotka ovat noin kahden metrin mittaiset ja halkaisijaltaan noin 15 cm. Heinäsuovan pohja 7 ? x = 7578948 / y = 3375742 Luode-kaakko-suuntainen, pituus noin 10,0 m, leveys noin 1,5 m. Heinäsuovan pohjan pituusakselin mukaisessa seiväsrivissä on ollut yhteensä kolmetoista seivästä noin 60 cm - 75 cm välein. Yksi noin 1,8 m mittainen seiväs on vielä pystyssä täysimittaisena, muista seipäistä on jäljellä 0,2 m - 0,4 m mittaisia tynkiä, lisäksi rivin molemmissa päissä ovat sijainneet vierekkäin kaksi seivästä noin 0,3 m etäisyydellä toisistaan. Molemmin puolin seiväsriviä on ladottu suovanpohjan suuntaisesti rinnakkain puita noin 0,7 m leveydeltä. Pitkittäispuut ovat sammalten ja saraheinien osittain peittämät, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 15 cm. Pitkittäispuiden alla, noin metrin etäisyydellä suovanpohjan päistä sekä suovanpohjan keskikohdalla, ovat poikittaiset puut, jotka ovat noin kahden metrin mittaiset ja halkaisijaltaan noin 10 cm - 15 cm. Poikittaiset puut ovat olleet tuetut molemmista päistään halkaisijaltaan noin 10 cm paksuisten pystypaalujen päälle; osa paaluista on säilynyt, ja paalujen päät ovat koholla jängän pinnasta noin 0,4 m. Kohteen rajautuu dokumentoitujen rakenteiden levinnän perusteella alueelle, joka on pohjois-etelä-suuntainen ja laajuudeltaan noin 250 m x 100 m. Niittyladon jäännös sijaitsee alueen lounaisimmassa kulmassa, ja Luhtaoja virtaa alueen halki. Saraheinien niittoa niittylatoon ja heinäsuoviin on kuitenkin ilmeisesti tapahtunut rakenteiden rajaamaa aluetta selvästi laaja-alaisemmin. Ilmeisesti jokseenkin kaikilta alueen avoimilta jängiltä on niitetty saraheiniä karjan rehuksi vielä toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, ja jängillä on säilynyt runsaasti heinäsuovien ja niittylatojen jäännöksiä. Pippovuoman laajat jängät ovat olleet merkittävää karjan rehun niittoaluetta, mikä lieneekin osasyynä siihen, että osaa alueella sijaitsevista niittykulttuuriin liittyvistä rakenteista on ennallistettu viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Ilmeisesti kohteessa Pippokaltio sijainneet heinäsuovien pohjat sekä niittylato ovat peräisin 1900-luvun puolivälin tienoilta, jotkin jäännöksistä voivat olla jonkin verran iäkkäämpiäkin. Muutamat Pippokaltion heinäsuovien pohjista todettiin rakenteiltaan siinä määrin hyvin säilyneiksi, että suovien alkuperäinen olemus oli varsin kattavasti hahmotettavissa; ainakin osassa suovista oli ollut suovanpohjan pituusakselin mukaisen seiväsrivin molemmin puolin suovan suuntaisista rinnakkain ladotuista puista muodostunut lavamainen rakenne, jota suovaan nähden poikittaiset, pystypaalujen varaan kohotetut puut olivat kannatelleet noin puolen metrin korkeudella jängän pinnasta. Kohteessa sijaitseva niittylato on kunnostettu kauniisti vanhoja rakenteita mahdollisimman paljon säilyttäen. Uudistetuilla heinäsuovien pohjilla puolestaan voidaan katsoa olevan kulttuurihistoriallista merkitystä lähinnä maisemalliselta kannalta, erityisesti koska uudistettujen suovanpohjien rakenteet vastaavat kyseisillä paikoilla aiemmin sijainneiden suovanpohjien rakenteita vain seiväsrivien seipäiden lukumäärän osalta. Kohteen säilyminen nytilassaan ei ole uhattuna. Kohde sijaitsee Pippovuoma-nimisen avoimen jängän kaakkoisosassa, Pitkäjärvenjängän poroerotus-aidalta noin kilometrin verran länsiluoteeseen, Pippovuoman luontopolun lintutornilta noin kolmesataa metriä itään. Ahvenjärveen laskeva Luhtaoja virtaa kohteen halki, ja Pippovuoman luontopolku kulkee näköetäisyydellä kohteesta jängän itä- ja eteläpuolilla. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat sarat ja rahkasammal. Kuivimmilla kohdilla kasvaa myös suokukkaa, suopursua, variksenmarjaa, puolukkaa, juolukkaa, vaivaiskoivua ja pajupensaikkoa sekä lisäksi yksittäisiä kitukasvuisia koivuja ja mäntyjä. Samalla laajalla suoalueella sijaitsevat myös suoniittykohteet Korteoja ja Pippovuoma. 3 Voimassa 2019-08-23T13:40:31 19371.61279297 770.47115492
arkeologinenkohde_alue.1434 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1434 139269 {4809AC21-9B18-4976-BC10-8A47708A0905} Leukkuhamaranvaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Kohde koostuu kolmesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3567613 y 7500734) on 1,0 x 1,3 metrin kokoinen lankkurakenteinen käymälärakennus. Rakennuksella on kattohuovalla katettu pulpettikatto. Rakennuksen ovi sijaitsee sen eteläseinässä ja se on 0,7 metriä leveä ja 1,8 metriä korkea. Rakennuksen päälle on kaatunut kuusi, mutta rakennus on vielä osittain pystyssä. Jäännös 2 (x 3567566 y 7500754) on noin 5 x 4,8 metrin kokoinen rakennusjäännös. Rakennus on selvästi purettu ja purkujätettä on kasattu talonperustan päälle. Rakennus on jätteiden perusteella ollut hirsirakenteinen ja sillä on ollut kattohuovalla katettu katto. Jäännös 3 (x 3567610 y 7500790) on 4,5 x 4,2 metrin kokoinen ja vielä pystyssä oleva hirsirakennus, jonka katto on osittain romahtanut. Seinähirret ovat 0,2 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka ovat sisäpuolelta tasoitettuja. Rakennus on salvottu jyrkkänurkkasalvoksilla. Rakennuksen länsiseinässä on 0,8 metriä leveä ja 1,3 metriä korkea oviaukko, jonka vieressä on ulkoseinää vasten nojaava lankkurakenteinen ovi. Rakennuksen pohjoisseinässä on 1,1 x 0,9 metrin kokoinen, neliruutuinen ikkuna, missä yksi lasiruutu on säilynyt ehjänä. Rakennuksen vesikatto on kattohuovalla katettu harjakatto ja rakennuksen välikatto on suora. Kattorakenteessa on käytetty lankkuja sekä pyöreitä ja noin 0,2 metriä paksuja vuoliaisia. Rakennuksessa on lankkulattia ja sen sisällä on kamina, ritsi ja pöytä. Itäseinää vasten on rakennuksen ulkopuolella ollut pieni lankuista rakennettu ulkorakennus, joista on enää havaittavissa muutama lankunpätkää. Sen kokoa tai muotoa ei pysytytty tarkemmin määrittelemään. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohde on merkitty vuonna 1973 painettuun topografiseen karttaan, joka perustuu vuonna 1970 suoritettuun kartoitustyöhön. Poromiesten kämppien rauniot, jotka ajoittuvat todennäköisesti 1900-luvun loppupuolelle. Käymälärakennus vaikuttasi olevan huomattavasti uudempi kuin muut rakennukset ja se lienee olevan 1900-luvun lopulta. Kohde sijaitsee loivalla luoteisrinteellä missä kasvaa uudistuskypsää sekametsää. Maa on moreenipohjaista ja kosteahkoa. Aluskasvillisuus on rehevää ja koostuu varpukasveista. Kohteesta noin 30 metriä etelään päin on Leukkuhamaranvaaran poroerotusaidalle kulkeva metsäautotie. Kohteen länsipuolella maasto muuttuu nevaksi. 3 Voimassa 2011-11-10T19:35:04 2888.22387695 220.86100605
arkeologinenkohde_alue.1435 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1435 141413 {ECFE4793-A53B-4C73-AB10-922C2245CE09} Jyrkänkoski juoksuhauta ja pesäke 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Alueella on kaksi juoksuhautaa. SutiGis:in mukaan pituudet ovat 25 ja 45 metriä. Eteläisemmän koillispäässä on pyöreä kuopanne, jonka halkaisija on 10 m ja syvyys 2 m. Itä-/lounaispäissä on pesäkkeet. Kankaan eteläosissa on kaksi pientä kuoppaa, halkaisijat 1,5 ja 1 m. Kohteen rajaus on aluemainen. Jouko Vilmi opasti kohteelle. Kohteet on myös merkitty SutiGis:iin. Sotahistoriallinen kohde. Kohde sijaitsee pienellä kangaalueella, jota ympäröi suo. Idästä Nurmestieltä paikalle johtavat pitkokset. Eteläpuolella on Muori-niminen lampi. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-02-20T13:33:47 1711.20068359 198.24484389
arkeologinenkohde_alue.1436 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1436 141419 {E01BB16A-108A-47D0-A043-76740A339593} Jyrkänkoski sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 195 ei Pohjoisimpana kuoppa 2 x 1 x 1 m. Vieressä kuoppa 6 x 3 x 1 m. Etelämpänä kooltaan 7 x 4 x 0,5 m suorakaide kuoppa ja sen pohjoispuolella kuopanne 2 x 1 x 1 m. Etelämpänä pieni kuoppa 3 x 0,4 m. Tästä kaakkoon kuoppa: 2 x 1 x 1 m. Tästä etelään juoksuhauta. Sen syvyys on 0,5 m ja halkaisija 2 m. Juoksuhaudassa on useita pesäkkeitä/korsuja ja haaroja. Etelämpänä sen halkaisija on 3 m ja syvyys 1 m. Eteläpuolella on kuopat 2,5 x 2 x 0,5 m ja halk 2,5 x 0,5 m. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteen osia on merkitty SutiGis:iin. Sotahistoriallinen kohde. Kohde sijaitsee Jyrkänkangaksen pohjoisosissa lähellä suon reunaa ja Nurmestietä. Alueella on nuorta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-02-20T11:41:45 2567.27978516 284.16885464
arkeologinenkohde_alue.1437 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1437 141421 {DEFB3398-9F6D-4238-8790-3B0B53D4E61B} Tuliniemi leiripaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 195 ei Niemen päädyn tasaisella ylätasanteella on rakennuksen pohja, jonka koko on 5,6 x 3,6. Sen lounaisnurkassa on matala kivikasa, joka on todennäköisesti kiukaan jäännös. Edellisestä hieman luoteeseen on pyöreä ala, jota ympäröivät kivetyt noin 30 cm korkeat vallit. Alan halkaisija on 6 m ja polku kulkee sen poikki. Edellisestä pohjoiseen on kaksi kuoppaa, joiden välissä on valli. Kuoppien koko: 4 x 2 x 0,2. Näistä itään on pieni kuoppa 0,5 x 0,5 x 0,6 m. Edellisestä itään on suorakaiteen muotoinen kuoppa 2,1 x 1,7 x 0,4 m. Tästä pohjoiseen lahdelman kapeimmalla kohdalla on vanhan lehmisillan paikka. Se on purettu, sillan käytyä vaaralliseksi. Järven pohjassa näkyy puujäänteitä. Tästä kaakkoon 200 metrin korkeuskäyrän kohdalla on kaksi ampumapesäkettä ja pätkä juoksuhautaa. Eteläisemmän pesäkkeen koko: 4,3 x 4 x 0,2 m. Pohjoisemman pesäkkeen koko: 3,6 x 3,1 x 1,4 metriä, valli pohjoispuolella ja kaakossa. Juoksuhaudan pituus 10 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Vihje kohteesta saatiin "Jussin ja Maijan myllystä". Vihjeen mukaan kyseessä on sotilaiden leiripaikka. Kohde sijaitsee Tulijärven itäosassa olevalla Tuliniemellä. Niemi on harjumainen, mutta aivan sen päässä on tasaisempi alue. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-02-20T10:12:51 8211.23339844 370.53445634
arkeologinenkohde_alue.1438 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1438 139398 {4EBA60EB-97C4-42EB-9950-970169B145A0} Petäjävaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 243 ei Kohteessa on kämpän ja tallin jäännökset. Rakennusten päällä kasvaa puita. Koordinaatit: Rakennuksen jäännös 1: X 3521227, Y 7488255, Z 243; Rakennuksen jäännös 2: X 3521230, Y 7488234, Z 243 Rakennus 1 on 8,5 m x 8,5 m kokoinen. Seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Rakennuksesta on jäljellä yksi pyöröhirsikerta ja kattorakenteita. Rakennus on tehty nurkkakivien päälle. Hirsissä on koirankaulasalvokset ja niiden päisät osa on sahattu, osa vesitetty kirveellä. Katosta on jäljellä vuoliaisia ja halkaistuja lautoja. Katon harja on länsi-itäsuuntainen. Oven paikka on rakennuksen länsipäädyssä. Ovenpielien hirsiin on tehty pystylovet ovenpielirakenteita varten. Rakennus 1:n eteläpuolella 20 m etäisyydellä on toinen rakennus. Rakennus 2 on 9 m leveä ja 8 m pitkä. Seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Rakennuksesta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa ja kattorakenteita. Hirsissä on koirankaulasalvokset, ja hirsien päistä osa on sahattu ja osa veistetty. Hirsien päät on jätetty eripituisiksi. Katosta on jäljellä halkaistuja lautoja. Katon harja on itä-länsisuuntainen. Itäpäädyn keskellä on 40 cm leveä sahattu ikkuna-aukko. Rakennuksen länsipuolella on heinää kasvava aukio. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu rakenteet ja niiden välinen alue. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan yhdeksi kylmäksi rakennukseksi. Kartoitustyö karttaa varten on tehty v. 1964-66. Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin jäännökset. Kohde on ilmeisesti v. 1970 kartan kartoitustyön aikana ollut jo poissa käytöstä, koska se on tuolloin merkitty kylmäksi rakennukseksi. Kohde ajoittuu 1900-luvun puolivälin tienoille. Kohde sijaitsee Petäjävaaran lounaisosassa länteen viettävän rinteen juurella, Matojängän laidalla kuivan maan puolella. Kohde sijoittuu suon reunasta 40 m itään. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2011-11-14T12:12:40 520.4909668 98.32967952
arkeologinenkohde_alue.1439 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1439 139840 {4BB7CFD1-345A-4803-BBE7-CEDDDD836F1E} Koukkusuvannonselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Kohde koostuu neljästä rakennus- ja rakennejäännöksestä. Jäännös 1 (x 3562960 y 7495429) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 15, 5 metriä pitkä ja 7,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen peittämänä vallina, joka on kaakossa 1,0 - 1,5 metriä leveä ja 0,4 - 0,8 metriä korkea. Luoteessa valli on huomattavasti kapeampi ja matalampi. Mitään ei ole havaittavissa rakennuksen puurakenteesta. Rakennuksen koillisseinän keskiosan tuntumassa on 0,3 - 0,7 metrin kokoisista luonnonkivistä koostuva tulisijan röykkiömäinen jäännös, joka on kooltaan 1,5 x 2,0 metriä. Sen lounaispuolella on noin 1,5 x 4,0 metrin kokoinen epämääräinen keskittymä 0,4 - 1,0 metrin kokoisia luonnonkiviä, jotka ovat mahdollisesti toisen tulisijan jäännös. Rakennusjäännös on lähes täysin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3562949 y 7495430) on lounais-koillissuuntainen, arvioltaan 9 metriä pitkä ja 6 metriä leveä rakennusjäännös. Se erottuu maastossa 0,1 - 0,2 metriä korkeana turpeen peittämänä kohoumana. Kohouman keskiosassa on 1,0 x 1,5 metrin kokoinen soikeanmuotoinen kuoppa, joka on noin 0,5 metriä syvä. Rakennusjäännös on täysin turpeen ja heinikon peittämä. Jäännös 3 (x 3562971 y 7495429) on 2,0 x 2,5 metrin kokoinen ja 0,5 metriä korkea luonnonkivistä koottu tulisijan röykkiömäinen jäännös. Tulisijan ympäristöstä ei havaittu siihen liittyviä seinälinjoja. Röykkiö on osittain turpeen ja sammaleen peittämä. Jäännös 4 (x 3562949 y 7495412) on 2,5 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,6 metriä syvä kuoppa, joka on muodoltaan lähinnä suorakulmainen. Kuopan seinämät ovat turpeen peittämät. Kämpän piha-alueella on irtonainen valurautakamina, jonka luukussa lukee Husqvarna 65 A. Kohde rajautuu havaittujen rakennus- ja rakennejäännösten alueelle. Oiva Leukan ilmoittama. Metsätyö- ja uittokämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun keskivaiheelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus, jäännös 2 kämpän talli ja jäännös 3 on mahdollisesti kämpän sauna. Kohde sijaitsee Kemijoen länsirannalla jokeen päin laskevalla jyrkänteellä. Jyrkänteen yläosassa on tasanne, missä on pieni heinittynyt aukio. Aukion ympärillä kasvaa nuorta sekametsää. Maa on moreenipohjaista ja kuivahkoa. 3 Voimassa 2011-11-21T11:59:22 1292.93261719 144.60010276
arkeologinenkohde_alue.1440 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1440 139878 {50985E26-0EF8-44E0-A371-91BC54D563FC} Koukkusuvantoselkä 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 245 ei Kohde koostuu kolmesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3561125 y 7495717) on 5 x 5 metrin kokoinen rakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt kaksi pyöröhirsikertaa. Hirret ovat 0,2 metriä paksuja ja sahalla katkaistuja. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa halkaistuista riu"uista tehtyjä kattolankkuja sekä kattohuopaa. Rakennuksen koillisnurkan kohdalta on otettu kaivurilla maa-ainetta vieressä olevan ajouran parantamiseksi. Nurkka, jossa rakennuksen tulisija on sijannut, on tämän seurauksena täysin tuhoutunut. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3561102 y 7495724) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 18,5 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksesta on osittain säilynyt kaksi pyöröhirsikertaa. Hirret ovat 0,2 metriä paksuja ja sahalla katkaistuja. Rakennuksen kaakkoispäädyssä on ollut noin 2 metriä pitkä kattohuovalla katettu katos. Rakennuksen heinittyneelle pienelle aukiolle ulottuva luoteisosa on osittain hajanainen ja seinälinjat epämääräiset. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 3 (x 3561127 y 7495738) on luoteis-kaakkoissuuntainen, 24,5 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rakennusjäännös. Rakennuksen seinälinjat erottuvat turpeen peittämänä vallina, joka on 0,5 - 1,0 metriä leveä ja 0,2 - 0,4 metriä korkea. Rakennuksen luoteispäädyssä ja rakennuksen keskiosassa koillisseinän tuntumassa on tulisijojen perustat. Molemmat perustat ovat lähes täysin turpeen peittämät. Luoteispäädyn perusta on noin 2 x 2 metrin kokoinen ja 0,7 metriä korkea. Keskiosassa sijaitseva perusta on 1,3 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,4 metriä korkea. Rakennuksen lounaispuolinen seinävalli on osittain vahingoittunut viereissä kulkevan ajouran kunnostamisen yhteydessä. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa tiheäkasvuinen koivikko. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Metsätyökämpän raunio, joka todennäköisesti ajoittuu 1950 - 1960 -luvulle. Jäännös 1 on kämpän sauna, jäännös 2 kämpän talli ja jäännös 3 kämpän päärakennus. Kohde sijaistee Koukkusuvannonselän lounaispuolella olevassa, osittain ojitetussa korvessa. Kohteen koillispuolella maasto alkaa loivasti nousta ja muuttuu hieman kuivemmaksi, kun taas lounaispuolella maasto muuttuu rämeeksi. Kohteen läpi kulkee kaakkois-luoteissuuntainen ajoura. Alueella kasvaa koivuvaltaista sekametsää, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. 3 Voimassa 2011-11-22T08:18:49 1406.22070312 147.42653196
arkeologinenkohde_alue.1441 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1441 139051 {7AC554D3-8304-4833-BEE6-A8533967CA1F} Tulikangas hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 204 ei Paikalla on lukuisia hiilimiilun pohjia. Ne ovat osin päällekkäin, joten lopullista lukumäärää on vaikea sanoa. Pohjia dokumentoitiin ainakin 17. Rinteessä on myös 2 x 2 metrin kokoinen kivetty kellari (3598205/7140880). Miilujen halkaisija on noin 13 metriä ja syvyys useimmiten noin 20 cm. Rinteessä on jonkinlainen "ränni". Lisäksi alueella on kuoppia ja hiilimiiluun rakennettu puinen piippu/putki. Kohteen rajaus on aluemainen. Kari Huotari opasti paikalle. Hiilimiilualue. Ajoittuu ilmeisesti sota-aikaan. Kohde sijaitsee kahden mäen välissä, pääosin tien eteläpuolella. Maaperä on hiekkaa. Ainakin yksi hiilimiiluista on tien pohjoispuolella ja yksi on jäänyt osittain tien alle. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2011-11-15T11:10:52 6293.48486328 501.98754756
arkeologinenkohde_alue.1442 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1442 139316 {29FD069E-5CD7-4A72-AC81-3F5EFEDE3308} Kolmenkylänlehto 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 217 ei Kohteessa on puretun kämpän paikka. Piha-alue erottuu tasaisena heinää ja katajaa kasvavana aukiona. Alueelta löydettiin rakennuksen pohja, varasto-käymälä, pieni puurakenne ja kiviröykkiö. Koordinaatit: Varasto-käymälän jäännös: X 3512967, Y 7480782, Z 217; Rakennuksen jäännös: X 3512979, Y 7480775, Z 217; Puurakenteen jäännös: X 3512991, Y 7480815, Z 217; Kiviröykkiö: X 3513000, Y 7480813, Z 217 Aivan suon reunalla alueen lounaiskulmassa on kaatuneen varasto-käymälän jäännös. Rakennuksen alkuperäinen paikka on 3 m etäisyydellä itäkoillisessa, jossa erottuu rakennuksen kokoinen suorakaiteenmuotoinen matala kuoppa. Käymälä on kääntynyt nurinpäin niin, että katto on maata vasten. Rakennus on rankorakenteinen, ja siinä on pystylaudoitus. Sen leveys on 2,4 m, pituus 1,8 m ja korkeus 1,95 m. Rakennuksessa on pulpettikatto. Varasto-käymälässä on kaksi ovea pitkällä alun perin itäkoillispuoleisella sivulla. Ovien korkeus on 1,7 m. Suon pohjoisreunalla alueen eteläosassa on puretun rakennuksen jäännös. Rakennuksen pohja erottuu heikkona 8 m x 8,7 m kokoisena maavallina. Lisäksi pohjassa näkyy kattohuopaa ja muutamia 15 cm paksuisia pelkkahirsiä. Hirsissä on sahatut ristinurkkasalvokset ja sahatut päät. 15 m etäisyydellä rakennuksen koillispuolella on myös joitakin hirsiä, mutta on epäselvää, kuuluvatko ne tähän rakennukseen vai onko paikalla ollut jokin toinen rakennus. Alueen pohjoispäässä on puurakenteen jäännös ja kiviröykkiö. Puurakenne on maantasainen ja kooltaan 2,7 m x 1,7 m. Siinä on reunoilla kaksi pitkittäistä hirttä, joiden päälle poikittain toiseen päähän on naulattu lautoja. Rakenteen kohdalla on 40 cm syvä painauma. Kyseessä voi olla kaivon jäännös. Puurakenteen itäpuolella on erikokoisista pyöreistä luonnonkivistä koostuva 2 m x 1,2 m kokoinen matala röykkiö. Kivet ovat peräisin mahdollisesti jonkin rakennuksen lämmityslaitteesta. Röykkiö on lähes kokonaan turpeen peitossa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu kuvaillut rakenteet ja aukea piha-alue. Kohde on merkitty v. 1955 ja 1956 Luiron hoitoalueen karttoihin kämpäksi. Kohteessa on 1900-luvun puoliväliin ajoittuva metsätyökämppä. Kohde sijaitsee Kolmenkylänlehdon eteläpuolella suon ympäröimän etelä-pohjoissuuntaisen harjanteen eteläpäässä, Härkäojan luoteisrannalla. Ojaa ympäröi suo-alue, ja kohde sijoittuu aivan suon laitaan kuivalle maalle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2011-11-11T13:10:46 1642.40795898 164.97312962
arkeologinenkohde_alue.1443 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1443 139327 {DC417F14-861C-4FBC-AFC9-8B15D28066EA} Nuolivaara 1 rajakivi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 313 ei Kohteessa on Savukosken, Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien välinen rajakivi. Rajakivessä on pääkivi ja kolme rajalinjoja osoittavaa linjakivijonoa. Koordinaatit: Rajakivi: X 3509683, Y 7481934, Z 313; Savukoski-Sodankylä-linjakivet: X 3509691, Y 7481954, Z 313; Savukoski-Pelkosenniemi-linjakivet: X 3509700, Y 7481925, Z 313; Sodankylä-Pelkosenniemi-linjakivet: X 3509690, Y 7481918, Z 313 Rajakiven pääkivi on 1,1 m x 1,2 m x 1,1 m kokoinen pyöreähkö kivilatomus. Ilmeisesti myöhemmät paikalla kävijät ovat lisänneet kiviä rajakiven päälle tai korjailleet sitä. Kävijät ovat myös jättäneet rajakiven luo laudanpätkiä, joissa on nimikirjamia ja vuosilukuja. Savukoski-Pelkosenniemi-, Savukoski-Sodankylä- ja Sodankylä-Pelkosenniemi-rajalinjoja osoittaa 5 m pituiset viiden pystyyn tuetun laakakiven jonot. Linjat alkavat 17-18 m etäisyydeltä pääkivestä mitattuna, Savukoski-Sodankylä-linja pääkivestä pohjois-koilliseen, Savukoski-Pelkosenniemi-linja pääkivestä itäkaakkoon, ja Sodankylä-Pelkosenniemi-linja pääkivestä eteläkaakkoon. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kuntien raja näkyy peruskartassa. Kohteessa on kuntien välinen rajakivi. Savukosken ja Pelkosenniemen kunnat on perustettu v. 1916, joten kohde ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee Nuolivaaran jyrkkärinteisellä lounaishuipulla Savukosken, Sodankylän ja Pelkosenniemen rajojen risteyskohdassa. Maasto on rakkalouhikkoa, jossa kasvaa harvakseltaan muutamia mäntyjä. Alue on kitumaata. 3 Voimassa 2011-11-11T14:17:04 255.30175781 140.06345682
arkeologinenkohde_alue.1444 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1444 139342 {1672D985-0B01-48BB-9FFD-E9322F34FE83} Petäjävaara 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 249 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalta löydettiin kolmen rakennuksen jäännökset ja purkuhirsikasa. Rakennusten päällä kasvaa muutamia nuoria puita. Koordinaatit: Rakennuksen jäännös 1: X 3521408, Y 7487746, Z 250; Rakennuksen jäännös 2: X 3521388, Y 7487772, Z 249; Rakennuksen jäännös 3: X 3521386, Y 7487790, Z 249; Purkuhirsikasa: X 3521375, Y 7487822, Z 249 Rakennus 1 on 7,5 m pitkä ja 8 m leveä pyöröhirsirakennus. Rakennuksesta on jäljellä yksi hirsikerta ja kattorakenteita. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on sahattu. Katosta on jäljellä vuoliaisia ja halkaistuja laitoja. Katon harja on lounas-koillissuuntainen. Oven paikka on suon puolella lounaaseen päin keskellä päätyseinää. Rakennus 2 sijoittuu rakennus 1:stä 33 m pohjoisluoteeseen. Rakennus 2:n pituus on 7,5 m ja leveys 7 m. Rakennus on kollis-lounaissuuntainen. Siitä on jäljellä kolme pyöröhirsikertaa sekä katon vuoliaisia ja runsaasti halkaistuja lautoja. Osa rakenteista on kaatunut rakennuksen pohjan ulkopuolelle. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset ja hirsien päät on sahattu, ja jätetty eripituisiksi. Rakennus 3 sijoittuu rakennus 2.sta 18 m pohjoiseen. Rakennus 3:n leveys on 8 m ja pituus 7 m. Harja on länsilounas-itäkoillissuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa sekä kattorakenteita. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on sahattu ja jätetty eripituisiksi. Katosta on jäljellä vuoliaisia ja halkaistuja lautoja. Oven paikka on suolle päin länsilounaaseen keskellä päätyseinää. Oven pielien hirsiin on sahattu pystylovet ovenpielirakenteita varten. Lisäksi rakennus 3:sta 34 m pohjoisluoteeseen 12 m x 9 m kokoisella alueella on ilmeisesti rakennuksista purettuja hirsiä ja halkaistuja lautoja. Paikalla on voinut olla neljäs rakennus, mutta selvää pohjaa ei erotu. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu rakenteet ja niiden välinen alue. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan kahdeksi kylmäksi rakennukseksi. Kartoitustyö karttaa varten on tehty v. 1964-66. Rakennuksen voivat olla kämpän ja siihen liittyvien ulkorakennusten, kuten tallin, jäännöksiä. Mahdollisesti ne voivat olla myös latoja, mutta niittyladot sijoittuvat yleensä lähemmäs suon reunaa. Kohteet on merkitty vanhaan topografiseen karttaan ulkorakennuksiksi, mikä voi viitata siihen, etteivät ne ole enää kartoitustyön aikana olleet käytössä. Kohde ajoittuu 1900-luvun puolivälin tienoille. Kohde sijaitsee Petäjävaaran lounaisosassa länteen viettävän rinteen juurella, Matojängän laidalla kuivan maan puolella. Kohde sijoittuu suon reunasta 30 m itään. Kasvillisuus on itäpuolella rinteessä mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, lännessä suon laidalla kuusivaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta. Suon laita on nuorta kasvatusmetsikköä, ja rinteen puoli varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2011-11-14T10:06:11 3292.82788086 268.84660712
arkeologinenkohde_alue.1445 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1445 141165 {C0507E6D-B431-4132-8733-9320414C9E6E} Ahvenlahti saksalaisten asemapaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 145 ei Kohteessa on kaikkiaan 18 kaivantoa, joista kolmessa on selvät puurakenteet ja niitä voidaan pitää korsujen jäännöksinä. Muut kuopat ovat pääosin pieniä ja osa on myös auki alarinteen puolelta. Osaa kaivanoista yhdistää toisinsa matalat yhteysojat. Kaivanot ovat pääosin yhdessä, mutta osin kahdessa kerroksessa pienen kumpareen itärinteellä puoliympyrän muodossa. Rakenteen pituus pohjois-etelä -suunnassa on noin 50 m ja itä-länsi -suunnassa 13 m. Yksi korsuista on idenpänä, erillään muista tasaisella alueella. Rakennelmien yläpuolella kumpareen päällä on runsaasti pitkiä keloutuneita kantoja, niiden pituus vaihtelee puolesta metristä metriin. Kaivanto 1 Sijaitsee lähinnä tietä, siihen johtaa noin 3 m pitkä yhteysoja, joka on metrin leveyinen ja noin 35 cm syvä. Kuoppa on itään päin avoin, muodoltaan pyöreähkö, 3,8 m leveä ja noin 2 m syvä ylärinteen puolelta mitattuna. Pohja on tasainen. Korsu 1 Edellisen luoteispuolella, rinteeseen nähden vinoneliön muotoinen korsu, jonka oviaukko on nurkassa. Puurakenteet ovat jäljellä, ne ovat 3,7 m leveät ja 5,4 m pitkät, monttu on hieman suurempi. Seinärakenteet ovat pyöröhirsiä, joissa ei näytä olevaan salvoksia, vaan nurkat tukeutuvat pystytolppiin. Oviaukossa on laudoista tehdyn oven jäännöksiä. Korsun edestä lähtee yhteysoja seuraavaan kuoppaan, se on noin 4 m pitkä ja 90 cm leveä. Sen edessä on kivinen valli. Kaivanto 2 Myös vinoneliön muotoinen kuoppa, 3,3 m x 3,3 m ja noin 1 m syvä ylärinteen puolelta mitattuna. Alarinteen puolella on kaksi suurta maakiveä. Ei puurakenteita. Siitä johtaan lyhyt oja seuraavaan kuoppaan, noin 2 m pitkä ja 50 cm leveä ja syvä. Kaivanto 3 Pieni, epämääräisen muotoinen kuoppa, jonka vieressä on rivissä useita kuoppia. Kooltaan 2,2 m x 2 m ja noin 60 cm syvä, suuntautunut koilliseen. Seuraavaan kaivantton johtaa lyhyt yhteysoja, 1,7 m pitkä, vain 30 cm leveä ja 40 cm syvä. Kaivanto 4 Sijaitsee rinteen taitteessa, jolloin alarinteen puolella ei ole juurikaan vallia. Muodoltaan suurin piirtein nelikulmainen, 3,2 m x 3 m. Kaivanto 5 On edellisestä kaivannosta noin metrin levyisen vallin takana, välillä ei ole yhdistävää ojaa. Suorakaiteen muotoinen, 4 m x 2,8 m ja noin 80 cm syvä. Kaivanto 6 Sijaitsee kaivannon 4 yläpuolella rinteessä. Se on kooltaan 2,4 m x 2,1 m ja 70 cm syvä. Alarinteen puolella on kulkuaukko. Kuopan pohjalla on pyöröpuita, jotka mahdollisesti ovat kattorakenteita. Kaivanto 7 Kaivannnon 6 koillispuolella alarinteessä. Nelikulmainen, kooltaan 3,1 m x 3,4 m, syvyys noin 60 cm. Alarinteen puolella kivinen valli, ei yhteyttä kuoppaan 6. Kaivanto 8 Kaivannosta 6 kaksi metriä pohjoiskoilliseen, kaivannon 7 yläpuolella. Nelikulmainen pieni kuoppa, kooltaan 2 m x 1,7 m. Alarinteen puolella ei ole vallia, vaan pohja on kaivannon 7 reunan tasalla. Noin 60 cm syvä ylärinteen puolella. Korsu 2 Länsilounaaseen kaivannosta 7, sen ylärinteen puolella. Kooltaan 3,3 m x 3 m, mahdollisesti jatkunut pitemmälle ylärinteeseen, mutta reuna on romahtanut. Kuoppa on noin metrin syvyinen. Hirsirakenteita on säilynyt reunoilla. Kuopan pohja on tasainen, maaperä on kivistä moreenia. Vallien päissä oviaukon vieressä on kiviä. Kaivanto 9 Korsusta 2 noin 3,5 m luoteeseen, pieni kuoppa, kooltaan 2,2 m x 2m ja noin 50 cm syvä. Kuopan pohjalla on yksittäinen hirsi. Kaivanto 10 Kaivannosta 9 alarinteessä noin 3 m päässä ja kaivannosta 7 kaksi metriä luoteeseen. Koko 3,5 m x 3 mm ja noin 80 cn syvä. Alarinteen puolella on noin 60 cm korkea valli. Kuoppa on muodoltaan lähinnä viisikulmainen. Kuopan pohjalla on kaksi pyöröhirttä, reunoilla niitä ei näy. Nurkasta lähtee kapea yhteysoja kaivantoon 11, se on vain 20-30 cm leveä ja suurimmillaan 40 cm syvä. Kaivanto 11 Kaivannon 10 luoteispuolella. Leveys 3,4 m ja rinnettä vasten noin 4 m, syvyys 60 cm. Kuopan pohja on tasainen, alarinteen puolella ei ole vallia. Kaivanto 12 Välittömästi ylärinteen puolella kaivannon 11 yläpuolella. Epämääräinen pieni kuoppa, jonka alarinteen puolella ei ole vallia. Koko 2,2 m x 2,4 m ja 60 cm syvä yläreunassa. Kaivanto 13 Sijaitsee metrin verran lounaaseen kaivannosta 12, aivan kaivannon 10 vieressä. Pieni ja jyrkkäreunainen kuoppa, koko 1,1 m x 1,5 m, syvyys 70 cm. Kaivanto 14 Suuri, pitkulainen kuoppa länteen kaivannosta 11. Pituus 8 m , leveys 3,4 m ja noin metrin syvä. Pohja on V-muotoinen. Alarinteen puolella valli, jossa on runsaasti kiviä. Nurkassa on veistetyn hirren pätkä. Kulkuaukko on pohjoispäädyssä. Kaivanto 15 Noin 3 m pohjoiseen kaivannosta 14. Muodoltaan pyöreähkö, reunat ovat viistot. Kooltaan 4,3 m x 3,9 m ja 90 cm syvä. Korsu 3 Sijaitsee erillään muista, noin 30 m lounaaseen kaivannosta 4 ja saman verran tiestä. Suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka reunoissa on pyöröhirret. Pituus 4,6 m ja leveys 2,9 m, syvyys on noin 60 cm. kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. SutiGis-havainto, mutta kohde sijaitsee merkityn kuvion itäpuolella. Toisen maailmansodan aikanen saksalaisten asemapaikka. Kohde sijaitsee Nellimin tien pohjoispuolella Sarmijärven Ahvenlahden kohdalla, noin 20 m tiestä. Korsuja on pienen kumpareen itäreunalla. Maaperä on kivistä moreenia. Kumpareella ja sen ympäristössä kasvaa varsin tiheästi pienehköjä mäntyjä, aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa, variksenmarjaa ja suopursua. Korsun 3 vieressä kasvaa myös koivua ja pajua. 3 Voimassa 2012-04-24T09:01:19 1640.08129883 201.4300454
arkeologinenkohde_alue.1446 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1446 139747 {6A6F6EB4-C007-42D3-90F6-558832072465} Tallisaajo poroaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Alue, jolla poroaitaa on ollut, on useiden hehtaarien suuruinen, ja kokonaiskuvan muodostaminen on hyvin hankalaa. Pisteessä 7419858, 3397937 on erillinen pienempi aitaus, joka on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Tämä lienee teurasaita. Suuren sisemmän kehän ympärillä kulkee laajempi, ulompi aita, joka jatkuu kohden kaakkoa, ylös vaaraan. Aidan tuhoutuneisuuden ja alueen laajuuden vuoksi koordinaattipisteitä ei otettu koko alueellta. Aita on ollut poikkeuksellisen tukevaa tekoa. Siinä on käytetty paikoin tukevia hirsiä, jopa salvoksia on nähtävillä siellä täällä. Aidan liitoskohdat on tuettu ristiin asetetuilla puilla kahta puolta aitaa. Tällä tavalla on ehkä myös säästetty nauloja. Pisteessä 7419749, 3397885 on muutamista kivistä ladottu pieni portti, jossa kiveykset ovat reilun metrin päässä toisistaan. Kohde on rajattu alueena, ja kohteen koordinaattipiste on siten alueen laskennallinen keskikoordinaatti. Rajatulla alueella on kaksikin laaja - sisempi ja ulompi - aitaus sekä pienempi karsina, jonka keskikoordinaatti on 7419858, 3397937. Aitauksesta otettuja pisteitä ovat: 7419855, 3397996 7419851, 3397947 7419844, 3397940 7419835, 3397916 7419855, 3397911 7419854, 3397888 7419827, 3397865 7419749, 3397886. Poroaitaus jatkuu epämääräisenä alueen itäpuolelle, vaaraan, mutta aidan jatkumista ei ole aluerajauksessa huomioitu. 1800-luvun lopulle saakka poroja laidunnettiin melko vapaasti. Saamelaiset noudattivat perinteistä siida-järjestelmää, jossa toimittiin kyläkunnittain tai suvuittain. Paliskuntajärjestelmä kehittyi suomalaisten poronhoitajien keskuudessa, ja se vahvistettiin 1898 senaatin antamalla kirjeellä. Paliskuntien tehtäväksi tuli muun muassa vuosittain laskea porokanta sekä yhteisvastuullisesti paimentaa porokarjaa. Lapissa osa suomalaisista alkoi harjoittaa poronhoitoa jo 1700-luvulla. Suomalaisille poronhoito oli usein sivuelinkeino maatalouden ohella. Saamelaisten poronhoidolle sen sijaan oli perinteisesti tyypillistä tiiviimpi paimentolaisuus. Erilaiset jäänteet porotalouden harjoittamisesta viimeisen sadan vuoden ajalta ovat hyvin yleisiä Tornionjokilaaksossa valtionmailla. Eriaikoina hyljättyjen erotusaitojen lisäksi erilaisia porokämppiä löytyy näistä maastoista runsaasti. Osa rakennuksista on käytössä, vanhimmat erottuvat toisinaan maavalleina tai kuopanteina. Poroaita on jäänyt käytöstä aika myöhään. Se on ollut tavattoman suuri ja tukevarakenteinen. Ruuhijärven kylän ja Tallisaajon kaakkoispuolella on mäen nyppylä, jolla ei ole peruskartalla nimeä. Mäen lounaispuolella kohoaa Kalavaara. Ehkäpä mäkeä voi pitää Kalavaaran koillisena ulokkeena. Mäen länsipuolen alarinteessä on vanhaa poroaitaa usean hehtaarin alueella. Alue on vastŽikään hakattu ja metsäkoneella on ajettu paikoin aidan yli. Ruuhijärven kylältä tuleva kärrytie kulkee aitauksen halki. Tietä ei ole merkitty peruskartalle. Rinne kasvaa mäntyvaltaista havumetsää, aluskasvillisuus on puolukka-mustikka -tyyppiä. Rinne kumpuilee ja se on jossain määrin kivikkoinen. 3 Voimassa 2013-04-12T15:17:26 27432.89135742 603.99559741
arkeologinenkohde_alue.1447 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1447 139782 {B03851AB-8892-4B19-953D-253C3E656100} Tuore Karhurova metsätyökämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Tuoreen Karhurovan metsätyökämpän pihapiiri on edelleen selvärajainen puolen hehtaarin suuruinen aukio metsän keskellä. Rakennukset sijaitsevat aukion itäreunalla. Itse kämppärakennus on huonoiten säilynyt. Se onkin ilmeisesti palanut. Se sijaitsee aukion kaakkoisreunalla. Sen eteläpuolella metsässä on kaksi syvää kaivantoa, joiden merkitys on epäselvä. Kämppärakennusta lähemmän kuopan vierellä on puisen vesikelkan jäännökset ja kymmenkunta metriä kämpältä etelään on metallinen lämmityskamina, jossa on yksi keittolevy. Toinen pienempi metallinen keittolevyllinen kamina on kämpän länsipuolella aukiolla. Metallinen saunankiuas retkottaa muutamia metrejä kämppärakennuksesta länteen, metsän puolella. Kämppärakennus on 11 x 5 metriä, ja siinä on ollut keittiöpäässä kuisti, 4 x 3 metriä. Rakennus on ollut jaettu kehdeksi huoneeksi, joista läntinen huone on ilmeisesti keittiöpääty. Sen lattia on syvällä kuopalla, kuten monissa muissakin kämppärakennuksissa. Kuopan pohjalla on runsaasti peltiromua, kuten putken pätkiä, purkkeja ja tynnyripeltiä, oven sarana ja kattohuopaa. Peltiromun joukossa on yksi myöhäismpi keskioluttölkki (Koff3). Keittiötä erottaa toisesta huoneesta lähes puolitoista metrinen, osittain kivipohjainen väliseinä. Sen pohjoisreunalla on kasa isoja kiviä, kaminan palasia, tiiltä ja asbestilevyä. Myös toisen huoneen puolella on peltiputkea. Varsinaisesti muita rakenteita ei ole toisen huoneen puolella. Keittiöpäädyn seinä erottuu alimpana hirsikerroksena. Huoneen puolella se on kiven sekainen maavalli, jonka joukossa on hirttä. Kuisti erottuu aluskasvillisuuden perusteella. Kuistin kohdalla kasvaa runsaasti vattupuskia. Itse kämppärakennuksen sisällä kasvaa männyn taimia. Tallirakennuksia näyttäisi olevan kaksi. Niistä pienempi ja eteläisempi on kooltaan 6 x 8 metriä. Suurempi talli on 8 x 8 metriä. Tallit on rakennettu pyöreistä, erittäin tukevista hirsistä, ja ne ovat lahonneet paikalleen. Enimmillään hirsikertoja on jäljellä kuusi. Tallien seinät on rakennettu suhteellisen tiiviiksi, ja niitä on tilkitty sammaleella. Pohjoisemman tallin yhdellä seinällä on pieni luukku. Rakennusten katto- tai lattiarakenteista ei saa enää selvää. Tallirakennukset on tehty ainakin osittain tuoreesta puusta, sillä osassa hirsistä on edelleen parkkia jäljellä. Tallit on rakennettu vieri viereen samansuuntaisesti, ja niiden ulkoseinien väliin jää ainakin noin metrin levyinen käytävä. Pohjoisin rakennuksista on parhaiten säilynyt. Se on saunarakennus, joka on kooltaan 4.5 x 4.5 metriä. Jopa osia katosta säilynyt. Seinissä on ollut hirsikertoja noin 15. Katon rajasta rakennuksen korkeus on ollut 2.5 metriä. Harjakaton päällä ollut limitetty lautakate, välikaton päällä huopa. Eteläseinällä oleva pieni ikkuna-aukko on naulattu kiinni. Rakennuksen seinähirret ovat tallirakennusten hirsiä sirommat. Tämäkin rakennus on tehty tuoreesta puusta, sillä parkkia on jäljellähirsissä. Hirsiä on pelkattu niin sisä- kuin ulkopuoleltakin, ja raot on tiivistetty sammaleella. Oven suussa tulosta on vielä parannettu heinällä. Tämän tiivistyksen päälle on vahvistukseksi naulattu lautoja. Ovi on tehty laudoista, naulat ovat teollisia. Ovisuun rakenteissa näkyy, että salvos on tehty osittain poraamalla. Oven puinen säppi on huolella veistetty. Se on veneen muotoinen ja se on kiinnitetty puisella tapilla läpi seinähirren sisäpuolella olevaan puupalaan, joten oven lukitusta on voitu säädellä niin sisältä kuin ulkoakin. Saunan sisärakenteista ei ole paljoakaan jäljellä. Ovi on jumittunut kiinni, joten tarkastelu tapahtui ulkopuolelta käsin. Sisälle näyttäisi romahtaneen ilmeisesti katon rajassa kiinnitettynä ollut kuivausteline. Saunan metallinen kamina löytyi kämppärakennuksen vierestä. Voi kuitenkin olla, että sauna oli alunpitäin savusauna, sillä oven edustalla on runsaasti erikokoisia kiviä pitkin tannerta, muutoin pihapiiri on vähäkivinen. Saunan sisäseinät ovat lähes kauttaaltaan vahvan nokikerroksen peitossa. Hirsien osittainen hiiltyminen on ilmeisesti aiheuttanut sen, että sauna on parhaiten säilynyt pihapiirin rakennuksista. Pihapiirin koillispuolella metsikössä on tallirakennusten kohdalla romahtaneen hyysikän jäännökset. Lautarakenteinen vessa on ollut 3 x 3 metriä. Jäljellä olevista rakenteista voi selvästi nähdä, että vessa on ollut yksipaikkainen. Istuinreikä on huolella vuoltu. Istuimen kohdalla on matala kaivanto. Rakennuksessa on ollut huopakatto. Kohde on dokumentoitu alueena, jonka sisäpuolelle kaikki rakennukset sekä kasvillisuuden perusteella määritelty pihapiiri sijoittuvat. Koordinaattipiste on alueen laskennallinen keskipiste. Rakennusten koordinaatit ovat: kämppärakennus: 7414227, 3389211 talli: 7414253, 3389204 talli: 7414264, 3389197 sauna: 7414265, 3389191 hyysikkä: 7414266, 3389222. Metsätöitä oli tehty Länsi-Lapissa 1800-luvulta lähtien. Valtion metsien hakkuiden painopiste siirtyi etelän rintamailta pohjoisiin metsiin viime sotien jälkeen. Hakkuupaineet olivat tällöin kasvaneet valtion kassan kartuttamiseksi samaan aikaan, kun eteläisemmässä Suomessa asutustoiminta lohkaisi suuria maa-aloja pois metsätalouden piiristä. Metsähallitus alkoi kehittää ja tehostaa hakkuuorganisaatiotaan. Käyttöön otettiin uusi keskitettyjen hakkuiden malli, joka perustui kiinteiden kämppäyhdyskuntien ympärille tehtyihin laajoihin avohakkuisiin. (Parpola & Åberg 2009:181.) Tämän muuttuneen strategian myötä syntyi runsaasti suuria metsätyökämppäkomplekseja myös Länsi-Lapin valtion metsiin. Osaltaan metsätyökämppien arkkitehtuuriin ja asumisolojen kohentumiseen oli vaikuttanut ns. kämppälaki vuodelta 1928, jossa oli määritelty minimiolot metsätyöväen asunnoille (Junttila, Pasanen & Teppo 1970-72). Sotien jälkeen kämppien varustelutasoa kohennettiin huolto-ohjesäännöllä, jossa puututtiin hygieenisyyteen, rakentamistapaan, sisustukseen sekä muuhun viihtyisyyteen. Erityistä huomiota uusissa mallikämpissä kiinnitettiin lämmitykseen ja varuste- sekä ruokahuollon sujuvuuteen. (Parpola & Åberg 2009:211.) 1970-luvulta lähtien metsätyökämpistä luovuttiin. Tilalle tulivat taukotuvat ja yhteiskuljetukset. Informanttina toimi Unto Pantsar Metsähallituksen Pellon toimipisteestä. Rakennuksia ei ole purettu mutta metalliset kaminat on viskelty kämppärakennuksen läheisyyteen. Voikin olla, että kämppärakennusta on käytytty sen varsinaisen tarkoituksen päättymisen jälkeen tilapäisenä yöpymispaikkana, jolloin saunan kaminakin olisi haettu tänne. Tälläisen käytön yhteydessä kämppärakennus olisi palanut. Muuten rakennukset näyttävät lahoavan paikoilleen. Kämppäkompleksi on edelleen selvärajainen ja rakennuksista on paljon jäljellä. Erityisesti sauna on pääosin vielä pystyssä. Hyvästä säilyneisyydestä sekä rakennus- ja korjausmateriaaleista päätellen voisi olettaa, että kämppärakennukset voivat olla ajalta heti sotien jälkeen, mutta että niitä on käytetty aina 1970-luvulle saakka. Tuore Karhurovan kahta lakea erottaa joitakin satoja metrejä leveä kannas. Kannaksen etelä- ja pohjoispuolella aukeavat suot. Kannas kasvaa havupuuvaltaista sekametsää, aluskasvillisuus on puolukka-mustikka-suopursu -tyyppiä. Kannaksen koillisreunassa on heinää, vattuja ja katajia kasvava aukio, jossa on Tuoreen Karhurovan metsätyökämpän rakennusten jäännöksiä. 3 Voimassa 2013-04-12T15:29:21 5045.3112793 280.23916054
arkeologinenkohde_alue.1448 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1448 140447 {07D2707B-7A32-479B-9ED1-019FA82A4348} Laajaselkä 2 tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 265 ei Kohteessa on neljä samanlaista tuliasemaa. Rintamasuunta on kaikissa asemissa kaakkoon ja ne sijaitsevat koillinen - luode suuntaisessa rivissä 20 metrin etäisyydellä toisistaan, joten koko rintaman pituus on noin 60 metriä. Asemien rintamasuunnassa ensimmäisenä on 6 x 2 metrin kokoinen maavalli, jonka molemmissa päädyissä on 2 x 1 metrin kokoiset kuopat, jotka ovat 70 cm syvät. Kuoppien reunoissa on pyöröpuista ja kivistä tuetut reunat. Heti edellä kuvatun rakennelman takana on 3 x 1,5 m kokoinen, 1 metriä syvä kuoppa. Tämän kuopan lounaispuolella metrin päässä on 2 x 1 x 1 m kuoppa, jonka sivuilla on suuret pyöröhirret. Keskimmäisessä asemassa on vielä 1 x 1 x 1 metrin kokinen kuoppa 5 metrin etäisyydellä lounaassa. Asema 1 sijaitsee pisteessä x 3473311, y 7417458. Asema 2 pisteessä x 3473299 y 7417442. Asema 3 pisteessä x 3473326 y 7417479. Asema 4 pisteessä x 3473326 y 7417490. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen tuliasemien ylle. Erilliset tuliasemat on merkitty alakohteiksi ja niiden sijainti on mitattu gps paikantimella. Metsureiden ilmoitus Sodanaikaisia tuliasemia, jotka on ilmeisesti tehty ilmatorjuntaan. Kohde sijaitse Laajaselän kivisessä rinteessä, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä, jossa on valtalajina mänty. 3 Voimassa 2011-12-08T10:03:25 3089.75268555 224.59462705
arkeologinenkohde_alue.1449 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1449 141783 {3FBFE6FF-C9AA-4406-A4C9-94C54E59F654} 290010285 Huuskonsaari S kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 163 ei Hiekkarannan länsiosasta on löytynyt kvartsia (KM 28910) keskittyneenä noin 20 m matkalla, mutat asuinpaikka lienee täysin tuhoutunut. Saarelle tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt asuinpaikkaan viittaavia merkkejä.(MJ-rek) Saarelta poimittiin muutama kvartsi-iskos. Rantavedessä havaittiin tulisijan jäänteet. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Reiska-rajaus on piirretty arvion pohjalta, koska muinaisjäännösrekisterin rajausta ei saada avattua ohjelmaan. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Se ei kuitenkaan näy Metsähallitukselle siirretyissä tiedoissa. Saari mentiin tarkastamaan ilman tietoa siellä sijaitsevasta asuinpaikasta. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärvessä, Tönölänsalmen sillasta 3,5 km kaakkoon. Huuskonsaari on 200 x 700 m kokoinen länsi-itä -suuntainen saari, etelästä Huuskonsuolta laskevan Huuskonpuron suun edustalla. Saari on suurimmillaan noin 10 m järven pintaa korkeampi, ja siellä kasvaa pääasiassa mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset; vain etelärannan puolivälissä on pienen niemen muodostava alue, jossa on täysin kivetöntä hiekkaa.(MJ-rek) 3 Voimassa 2012-02-03T09:38:35 1786.06933594 212.30931914
arkeologinenkohde_alue.1450 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1450 141784 {FB5F781D-65FF-4B69-B863-93307C31ACEF} Huuskonsaari 2 kuoppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 165 ei Kuoppien profiilit ovat loivia. Koko esim. halkaisija 2 metriä, syvyys 0,1 metriä. Matalat vallit nähtävissä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kuopat havaittiin saarta inventoitaessa. Kuoppien ajoitus ja funktio eivät ole tiedossa. Kokonsa puolesta ne voisivat olla hautoja. Saaren etelärannalla on kivikautinen asuinpaikka. Saarella kasvaa mäntymetsää ja sen rannat ovat kivikkoiset. Kuopat sijaitsevat loivassa rinteessä. 3 Voimassa 2012-02-03T09:51:25 3932.19238281 274.37049498
arkeologinenkohde_alue.1451 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1451 139052 {3331F386-878F-4107-82A6-F094CF21243B} Varsovanlampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Alueella on neljän rakennuksen jäännöstä: Rakennus 1: lounais-koillis suuntainen, mitat 10,8 x 6,1 m. Lounaisnurkassa on vielä 6 melko lahonnutta hirsikertaa jäljellä (läpimitta 15-25 cm, pitkä nurkka, koirankaula, päät kirveellä katkaistu - tyviosa- ja sahattu), muiden seinien kohdalla matala maavalli ja maatuneita hirsiä. Kaakkosseinän keskikohdalla on ison uunin jäänteet, mitat 3, 2,1 x 0,9 m. Muut rakenteet ovat kasvillisuuden peittämiä. Sisätilassa kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. Rakennus 2 sijaitsee välittömästi rakennuksen 1 eteläpuolella; mitat 9,8 x 4,6 m; kaakkoisseinän keskikohdalla on 1,5 m leveä aukko. Etelänurkassa on 3 hirsikertaa säilynyt, sama salvos kuin rakennuksessa 1, muiden seinien kohdalla maatunutta hirttä .Sisätilassa on jonkun verran lauta (mahd. kattolauta). Rakennus 3 sijaitsee edellisestä ryhmästä n. 30 m pohjoiseen, mitat 7,4 x 7 m. Seinien kohdalla 3-4 melko lahonnutta hirsikertaa. Rakennus on kaksiosainen, kaakkoispuoleinen laajennus (mitat 7 x 3,1 m) on tehty ilmeisesti selvästi myöhemmin kuin alkuperäinen rakennus eteläseinän kohdalla maassa ikkunanpuitteet (1 x 0,9 m), liitokset teollisuusnauloilla. Luoteisosassa pohjoisnurkassa on iso uuni (mitat 2,5 x 2,4 x 0,8 m); kaakkoisosan itänurkassa pieni kiuas (mitat 1,3 x 1,2 x 0,6 m). Seinän kohdalla ja rakennuksen sisällä kasvaa yli 100 vuotiaita mäntyjä. Rakennus 4 sijaitsee 20 m rakennuksesta 1 koilliseen. mitat 10,3 x 7 m, lisäksi lounaispäädyssä 6,3 x 3 m kokoinen laajennus; 3-4 hirsikertaa jäljellä, salvokset samat kuin rakennuksessa 1. Luoteisseinän keskikohdalla ison uunin jäänteet (mitat 2,9 x 2,5 x 0,8 m. Laajennusosan länsinurkassa kiuas (mitat 1,9 x 1,7 x 0,5 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 14.06.2011, tiedonanto suunnittelumetsuri Mauno Tyni. Rakennus 1 savotta kämppä ja rakennus 2 talli. Rakennus 3 oli alunperin pienempi tupa, joka on myöhemmin laajennettu, (tarkoitus epäselvä. Vaaran koillispuolella laajaan suoalueeseen työntyvä matala soraharjanne. Rehevä sekametsä, aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2011-11-08T15:00:36 2691.40014648 202.05168884
arkeologinenkohde_alue.1452 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1452 139249 {77700E61-05BA-429A-8285-73AF35D293C9} 1000001061 Gamajohka eteläinen 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 361 ei Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohteen pohjoisimmat osat sijaitsevat noin sadan metrin etäisyydellä Gamajohkan etelärannasta. Asuinpaikalla on havaittu runsaasti löytöjä useassa eri kohdassa, sekä Guivin retkeilyreitin polulla että tuulieroosion kuluttamissa maapaljastumissa. Asuinpaikan keskeisintä osaa vaikuttaa olevan halkaisijaltaan noin kaksikymmenmetrinen tasanne, joka sijaitsee noin neljäkymmentä metriä Gamajohkan rantasuon reunasta etelään, ja jonka halki Guivin retkeilyreitti kulkee. Valtosen talteen keräämistä löydöistä ainakin kvartsiittinen nuolenkärki ja yksi kvartsi-iskos ovat ilmeisimmin peräisin juuri kyseiseltä tasanteelta. Asuinpaikan vähäisempiä pesäkkeitä on kuitenkin sijainnut myös tasanteen ulkopuolella, melko laajalla suon eteläreunaa myötäilevällä alueella. Löytöjä asuinpaikalta ei tarkastuksen yhteydessä kerätty talteen. Kohteesta Gamajohka eteläinen 1 havaittujen löytöalueiden sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus x = 7725574 / y = 3481248 Yksitoista kvartsi-iskosta hiekkaisessa maapaljastumassa noin neliömetrin alueella. Osa iskoksista materiaaliltaan erittäin korkealaatuista, lähes lasimaista kvartsia. x = 7725582 / y = 3481252 Yksi kvartsi-iskos hiekkaisessa maapaljastumassa. x = 7725584 / y = 3481332 Toistakymmentä kvartsi-iskosta ja yksi kvartsiitti-iskos Guivin retkeilyreitin polulla noin kahden metrin matkalla, hiekkaisella tasanteella, jonka halkaisija noin 20 m. Ilmeisesti asuinpaikan keskeisintä aluetta. x = 7725575 / y = 3481345 Yksi kvartsi-iskos maanpinnalla. x = 7725572 / y = 3481352 Pienialaisessa hiekkaisessa maapaljastumassa toistasataa kvartsi-iskosta noin yhden neliömetrin alueella. Iskoksista muutamat täysin lasimaista vuorikristallia. Paikalla sijaitsee noin 10 m x 5 m laajuinen pohjois-etelä-suuntainen tasanne, joka on noin kaksikymmentä metriä Guivin retkeilyreitin itäpuolella. x = 7725611 / y = 3481370 Muutamia kymmeniä materiaaliltaan hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia hiekkaisessa maapaljastumassa noin kymmenen neliömetrin alueella. Asuinpaikan pesäkkeistä lähimpänä suon laitaa sijaitseva. x = 7725561 / y = 3481405 Muutamia kymmeniä kvartsi-iskoksia matalalla moreeniharjanteella. Kohde rajautuu havaittujen löytöjen perusteella Gamajohkan eteläpuoleisen rantasuon eteläreunaa myötäilevälle pitkänomaiselle, itä-länsi-suuntaiselle vyöhykkeelle, jonka koko on noin 200 m x 50 m. Kohteen aktiviteettipesäkkeiden välillä on todennäköisesti varsin suuriakin löydöttömiä alueita. {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\cf1\kerning3\f0\fs24 Kohteen on löytänyt Taarna Valtonen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 1999. Tuolloin kohteen alueelta on kerätty talteen kvartsiitista valmistettu nuolenkärki sekä kvartsiydin ja kvartsi-iskoksia. Vuonna 2011 suoritetussa tarkastuksessa paikallistettiin useita aiemmin tuntemattomia asuinpaikkaan liittyviä aktiviteettipesäkkeitä. \par \pard\ltrpar\cf0\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\kerning3\f0\fs24 Gamajohkan soisen ranta-alueen eteläpuolella olevilla hiekkaisilla rantaterasseilla on sijainnut laaja-alainen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. On myös mahdollista, että asuinpaikka olisi moniperiodinen; asuinpaikan eri pesäkkeet voivat olla peräisin eri aikakausina tapahtuneesta toiminnasta. Rikkaimmilla löytöalueilla, jotka ovat lähiympäristöään tasaisemmilla kohdilla, on todennäköisesti sijainnut asumuksia, ja kyseisiltä tasanteilta olisi kaivaustutkimuksilla varsin ilmeisesti löydettävissä asuinpaikan ajoitusta valaisevaa löytöaineistoa. Moreeniharjanteelta tavattu keskittymä kvartsi-iskoksia lienee puolestaan pienialaisen, ehkä vain kertaluonteisesti käytetyn kiventyöstöpaikan jäännös. \par \par Guivin retkeilyreitti leikkaa asuinpaikan keskeisimpiä osia noin 20 metrin matkalla. Kyseiselle kohdalle tulisi polulle rakentaa pitkospuut asuinpaikan kulumisen pysäyttämiseksi, muutoin retkeilyn vaikutus asuinpaikan kulttuurikerrokselle voi tulevina vuosikymmeninä olla tuhoisa. Polun varrelle voitaisiin myös pystyttää asuinpaikasta kertova infotaulu, mikä epäilemättä rikastuttaisi Guivin autiotuvalla vierailevien retkeilijöiden vaellustaivalta. Retkeilyreitin käytön lisäksi myös tuulieroosio on paikoin kuluttanut kohteen kulttuurikerrosta, ei kuitenkaan kohteen laajuuteen nähden kovin laaja-alaisesti. \par \pard\ltrpar\kerning0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\cf1\kerning3\f0\fs24 Kohde sijaitsee Gamajohkan eteläpuolella, Gamaoaivin koillispuolella, Guivin retkeilyreitin varrella, hiekkaisilla, pohjoisreunaltaan Gamajohkan soiseen ranta-alueeseen rajoittuvilla tasaisilla joenranta-terasseilla sekä rantaterasseja korkeammalle nousevilla kivikkoisemmilla moreeniharjanteilla. Alueella kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Aluskasvillisuutta rantaterasseilla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, mustikka ja kurjenkanerva sekä torvijäkälät, tinajäkälät ja poronjäkälät. Kohdetta vasta-päätä, joen pohjoispuolella, sijaitsee Guivin autiotupa, jonka luota jokirantaan johtavalta polulta on paikallistettu pienialainen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Gamajohka pohjoinen 6, joka voi olla myös asuinpaikkaan Gamajohka eteläinen 1 liittyvä aktiviteettipesäke. \par \pard\ltrpar\cf0\kerning0\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2011-11-10T13:29:59 8038.77758789 422.36067421
arkeologinenkohde_alue.1453 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1453 139257 {61E850E4-FA58-4A1A-A3D8-6A4332048DC6} 1000001006 Gamajohka pohjoinen 3 Purnuja, uhriluola 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 394 378 ei Kohde on merkittävä muinaisjäännöskompleksi, joka muodostuu uhriluolasta ja kymmenestä purnusta. Tarkastuksessa kohteen todettiin olevan aiempaa kuvausta vastaavassa tilassa. Uhriluola on kahden siirtolohkareen välinen onkalo, jonka pohjalla on vihertyneitä peuran- tai poronsarvia. Purnuja, jotka sijaitsevat lohkareikoissa uhriluolan läheisyydessä, paikallistettiin kuusi. Alueen rakkakivikoissa havaittiin lisäksi olevan useita epämääräisempiä kuopanteita, joista osa mahdollisesti lukeutuu kohteesta aiemmin purnuiksi todettujen rakenteiden joukkoon. Muutamat paikallistetuista purnuista ovat luonnon muovaamia onkaloita, joiden vierellä on onkaloiden kattamiseen käytettyjä laattamaisia kiviä. Poikkeuksena alueen purnujen tavanomaiseen löydöttömyyteen havaittiin purnu 1:n pohjalla koivun-tuohta, joka lienee asetettu purnuun sen aktiivisen käyttöjakson aikana. Uhriluolan sekä kohteesta paikallistettujen kuuden purnun sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Uhriluola ? x = 7725685 / y = 3480412 Uhriluola on poikkileikkaukseltaan kolmiomainen, kahden toisiinsa nojautuvan siirtolohkareen väliin muodostunut, yläosaansa päin kapeneva pitkänomainen onkalo, jonka korkeus on noin metrin, leveys noin puoli metriä ja pituus noin kaksi metriä. Onkalon pohjalla on kuusi pienikokoista peuran tai poron sarvea, todennäköisesti vaadinten sarvia. Purnu 1 ? x = 7725685 / y = 3480408 Neliömäinen, osittain luonnon muovaama onkalo, jonka koko on noin 0,5 m x 0,5 m ja syvyys 0,6 m. Seinämät pystysuorat. Purnun pohjalla on koivuntuohilevy ja tuohen päällä laattamainen kivi. Purnu 2 ? x = 7725689 / y = 3480395 Epäsäännöllisen muotoinen, osittain luonnon muovaama, kivenlohkareiden väliin muodostunut, kaksi-osainen onkalo, jonka halkaisija on noin 1,5 m. Tilan keskivaiheilla oleva lohkake jakaa tilan jokseenkin pohjois-etelä-suuntaisesti kahtia, siten että läntisempi tila on noin metrin mittainen, 0,6 m leveä ja 0,6 m syvä, ja itäisempi tila on noin 1,5 m pitkä, puoli metriä leveä ja 0,4 m syvä. Purnu on ollut katettu laattamaisilla kivillä, jotka ovat purnun vierellä. Purnun sisällä ei juurikaan ole kasvillisuutta. Purnu 3 ? x = 7725661 / y = 3480376 Suorakaiteen muotoinen, kuoppamainen, koillis-lounais-suuntainen, sisätila kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m, syvyys noin 0,4 m. Purnun koillis- ja lounaissivut rajautuvat kookkaisiin laattamaisiin kiviin. Pohjalla kasvaa sammalia ja jäkäliä. Purnu 4 ? x = 7725708 / y = 3480341 Suorakaiteen muotoinen, koillis-lounais-suuntainen, osittain luontaisesti muodostunut onkalo, kooltaan noin 0,6 m x 0,4 m, syvyys noin 0,5 m. Seinämät pystysuorat. Purnun vieressä ovat sen kattamiseen käytetyt laattamaiset kivet. Yksi laattamainen kivi on myös pudonnut purnun pohjalle. Purnu 5 ? x = 7725793 / y = 3480362 Pyöreähkö, kauempaa nähtynä röykkiömäinen, sisätilan halkaisija noin metri ja syvyys noin 0,8 m. Sisätilaa ympäröivä valli on kasattu halkaisijaltaan noin 20 cm - 40 cm kokoisista kivistä. Valli on vajaan metrin levyinen ja noin 0,4 m korkea. Pohjalla kasvaa sammalia. Purnu 6 ? x = 7725797 / y = 3480369 Kaksiosainen purnu, joka on voitu kohdetta aiemmin dokumentoitaessa laskea myös kahdeksi purnuksi. Purnun kahdella osalla on yhteinen väliseinä. Läntisempi osa on suorakaiteen muotoinen, koillis-lounais-suuntainen, kooltaan noin 0,8 m x 0,6 m ja syvyydeltään noin 0,7 m. Itäisempi osa on jokseenkin itä-länsi-suuntainen, kiilamaisesti itäpäähänsä päin kapeneva, kooltaan noin 1,3 m x 1,0 m ja syvyydeltään noin 0,3 m. Itäinen osa on varsin huolimattomasti kasatun näköinen, kenties keskeneräiseksi jäänyt. Purnun itäisen osan pohjalla kasvaa hieman jäkäliä, läntisen osan pohja on kasviton. Lisäys 2018: Metsähallituksen suojelubiologi Anna-Riikka Ihantola vieraili kohteella 12.9.2018 ja ilmoitti sarvien olevan uhriluolassa vielä paikallaan. Kohde on melko laaja; paikallistettujen purnujen levinnän perusteella se rajautuu noin 150 m x 100 m laajuiselle luode-kaakko-suuntaiselle alueelle. On kuitenkin mahdollista, että jotkin niistä purnuista, joita tarkastuksessa ei havaittu, voivat vielä sijaita paikallistettujen purnujen rajaaman alueen ulkopuolellakin. Museoviraston ylläpitämässä kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa ei ilmoiteta, kuka kohteen on löytänyt tai sen aiemmin tarkastanut, mutta ilmeisesti ainakin Taarna Valtonen on dokumentoinut kohdetta noin vuonna 2000. Aiemmin kohteesta on paikallistettu kymmenen purnua, joista tarkastuksen yhteydessä onnistuttiin löytämään kuusi. Gamajohkan laakson rakkakivikoissa sijaitsevista muinaisjäännöskohteista Gamajohka pohjoinen 3 on kivirakenteiltaan monilukuisin ja monipuolisin. Kohteen purnut edustavat useampaa erilaista purnu-tyyppiä, ja muutamat purnuista osoittavat erinomaista luonnon muovaamien onkaloiden hyödyntämistä purnuja rakennettaessa. Ainakin muutamat kohteen purnuista ajoittunevat historialliselle ajalle, selvimmin purnu 1, jonka pohjalla on säilynyt koivuntuohta. On myös mahdollista, että kaikki kyseisen muinaisjäännöskompleksin jäännökset ajoittuisivat keskenään jokseenkin samalle aikakaudelle. Kohde on erittäin hyvin säilynyt, ja koska se sijaitsee jonkin verran sivussa retkeilyreiteiltä, ei sen säilyminen nykytilassaan vaikuta myöskään olevan uhattuna. Alue on kivikkoista, puutonta ylätunturin jokilaaksoa. Kohde sijaitsee Gamajohkan pohjoispuolella, Guivi-tunturin kaakkoisrinteen alaosassa, alle sadan metrin etäisyydellä joen rannasta, noin kilometrin etäisyydellä Guivin autiotuvasta. Aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut ja variksenmarja sekä tinajäkälät, poronjäkälät ja torvijäkälät. 3 Voimassa 2011-11-10T14:44:37 10651.6574707 398.8686889
arkeologinenkohde_alue.1454 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1454 139260 {8DD91F7C-2984-419E-81CF-ACFC4CC6AC37} 1000001153 Gamajohka pohjoinen 4 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 7 Varhaismetallikautinen; 3 Historiallinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 31 Historiallinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 366 ei Taarna Valtonen on löytänyt Gamajoen pohjoisrannalla olevalta aukealta tasanteelta kaksi kivettyä tulisijan jäännöstä sekä kvartsi-iskoksia ja ainakin yhden kvartsi-esineen. Aukean tasanteen keskellä sijaitsee kehäliesi. Toinen tulisija on Valtosen mukaan suorakaiteen muotoinen ja se on avoimen alueen länsireunalla, vaivaiskoivupensaiston rajalla. Asuinpaikan kvartsilöydöt on tavattu tasanteen itälaidan kasvittomista sorapaljastumista, ja niitä ei ilmeisesti ole kerätty talteen. Kohdetta tarkastettaessa sen todettiin olevan aiempaa kohdekuvausta vastaavassa tilassa. Tulisijojen jäännökset löydettiin Valtosen kuvauksen perusteella vaivattomasti, mutta kvartsi-iskoksia alueella ei onnistuttu havaitsemaan. Gamajohka pohjoinen 4:n kivettyjen tulisijojen jäännösten sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Tulisija 1 ? x = 7725663 / y = 3480875 Rakenteeltaan hyvin säilynyt permukkaliesi. Pohjois-etelä-suuntaisen tulisijan koko on 0,8 m x 0,7 m. Vain tulisijan reunaosat ovat kivetyt. Paikalla sijainneen kodan eteistilaa rajanneet kivirivit eli permukat lähtevät tulisijan itäsivun kulmista kohti itää, ja ne rajaavat välilleen 1,5 m mittaisen ja 0,8 m leveän alueen. Sekä tulisijaan että permukoihin käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm. Kivien yläpinnat ovat koholla maanpinnasta noin viisi senttimetriä. Tulisijan länsipuolella on noin 1,5 m etäisyydellä vielä kaksi saman kokoluokan kiveä. Tulisija on täysin umpeenkasvanut, ja kasvillisuus sen alueella ei poikkea ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden sentti-metrin paksuisen pintaturpeen alta häiriintymättömältä vaikuttava huuhtoutumiskerros, mutta ei nokeentunutta maata tai hiiliä. Tulisija 2 ? x = 7725658 / y = 3480924 Pyöreä, halkaisijaltaan noin metrin laajuinen kehäliesi, vain reunoiltaan kivetty. Lieteen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 40 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla maanpinnasta noin viisi senttimetriä. Tulisija on täysin umpeenkasvanut, kasvillisuus sen alueella ei poikkea ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin, että noin neljän senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla on noin kolmen senttimetrin paksuinen noensekainen kerros, jonka alla on häiriintymättömältä vaikuttava rikastumiskerros. Huuhtoutumiskerrosta lapionpistosta ei havaittu. Koko paikalla sijaitseva tasanne on lähiympäristön maastonmuotojen perusteella soveltunut hyvin asuin- tai leiriytymispaikaksi kautta aikojen. Koska paikalta on tavattu kivettyjen tulisijojen jäännökset sekä tasanteen keskeltä että sen länsipäästä, ja lisäksi kvartsi-iskoksia ja kvartsiesine alueen itäpäästä, tulee koko tasanteen alaa pitää muinaisjäännösalueena. Kohde rajautuu siis noin 100 m x 50 m laajuiselle, soikeahkolle, itä-länsisuuntaiselle alueelle, jonka läntisenä äärialueena voidaan pitää permukkalieden eli tulisija 1:n lähiympäristöä. Kohteen on löytänyt Taarna Valtonen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2000. Paikalla sijaitsevalla tasanteella on ilmeisesti asuttu ainakin väliaikaisesti useiden eri aikakausien aikana. Tasanteen itäpäästä löytyneet kvartsi-iskokset ja kvartsiesine liittyvät todennäköisesti kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen toimintaan. Permukkaliesi puolestaan on selvästi historiallisen ajan jäännös, samoin pyöreä kehäliesi. Tulisijojen toisistaan poikkeavan rakenteen perusteella on kuitenkin toden-näköistä, että myös ne ovat keskenään eri-ikäisiä. Kohde sijaitsee Gamajohkan pohjoisrannalla sijaitsevalla sorapohjaisella tasanteella, jota ympäröivät pohjoisen puolelta Guivi-tunturin alarinteiden rinnesuot. Noin puoli kilometriä kohteen luota itä-koilliseen sijaitsee Guivin autiotupa. Joki on kyseisellä kohdalla leveä, matala ja kivinen. Tasanne on puuton, mutta sen ympäristössä kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, mustikka sekä torvijäkälät ja poronjäkälät. Tasanteen itälaidalla on paikoin kasvittomia sorapaljastumia. 3 Voimassa 2012-02-24T13:29:25 2032.1574707 187.03058509
arkeologinenkohde_alue.1455 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1455 140064 {8704018B-405E-44D8-8198-31DF2D4C29BE} Syvälahti NW hautakuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 210 ei Kohteessa on noin 40 x 30 metrin alueella 50 kuoppaa, jotka ovat pyöreitä tai soikeita. Kuopat ovat 1,5 - 2 metriä pitkiä ja metrin levyisiä. Joissakin kuopissa näyttäisi olevan pitkien sivujen suuntaiset vallit. Kuopat sijaitsevat vieri vieressä, ja jotkut ovat riveissä. Alueen reunoiksi mitattiin koordinaatit: x 3478325, y 7415484. x 3478327, y 7415512. x 3478301, y-7415526 ja x 3478288, y7415500. Kuopat ovat paikoin selvissä viidenkin kuopan riveissä ja alue muistuttaa kalmistoa. Mika Sarkkinen kuvaa aluetta vuoden 2002 inventointikertomuksessaan seuraavasti: Niemen kärki on tasaista mäntyä kasvavaa hiekkakangasta, kun taas niemen tyvi kohoaa pieneksi kummuksi. Kohde sijaitsee kumpareen lounaispuolella tasaisella kankaalla niemen etelärannalla. Paikalla on alle kymmenen (7 - 8) pientä maakuoppaa. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,3 - 1,6 metrin välillä ja niiden syvyys on 40 - 50 cm. Koekuopat paljastivat heikon huuhtoutumiskerroksen kuoppien reunoilla ja pohjalla. Kuopat ovat muodoltaan hieman epämääräisiä ja niiden järjestys vaikuttaa satunnaiselta. Kuopat sijaitsevat varsin suppealla alueella. Mitään muuta asumiseen tai muuhun muinaiseen ihmistoimintaan viittaavaa ei alueella havaittu, lukuun ottamatta yhtä kuoppien kohdalla olevaa pilkkapuu (n:o 42). Uudempaa ihmisvaikutusta edustavat niemeen kärkeen tehdyt naivistista nykytaidetta edustavat ihmishahmot leireineen. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kuoppien ylle ja rajaus mitattiin gpsllä. Mika Sarkkisen inventointikertomus vuodelta 2002, jossa kohde 61 SYVÄLAHTI NW kertomuksen sivulla 57. Hautakuoppia. Mika Sarkkinen arvelee niitä säilytyskuopiksi. Kohteen maasto on kivistä ja kuivaa hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsä.Maasto kohoaa järven pinnasta noin metrin. 3 Voimassa 2012-04-04T13:44:22 2368.52978516 199.56813607
arkeologinenkohde_alue.1456 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1456 140388 {F4B63F65-3BF7-4D0A-BDFA-C4F67D2F8F2C} Lehmivaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 255 ei Rakennuspohja 1: Massiiviset seinävallit 9 x 8 m, pohjan syvyys 1 m. Kookas uuni luoteisnurkassa 3 x 3 x 1,5. Uuni tehty kokonaan kivistä. Rakennuspohja 2: 5 x 5, syvyys 1 m. Yhdistyy ensimmäiseen pohjaan. Pienempi uuni kaakkoisnurkassa 2 x 2 x 1 Rakennuspohja 3: Koko 10 x 7, pohja erottuu selkeästi. Rakennuspohja 4: Navetta, kivijalan koko 9 x 5. Nokkosen ja vadelman alla. Rakennuspohja 5: 6 x 6 m. Hirsiä säilynyt kolmella seinällä. Rakennuspohja 6: 6 x 6 m. Kolme hirsikertaa säilynyt. Erityyppinen salvos. Ehkä riihilato. Kiuas pohjoisnurkassa. Oviaukko koilliseen. Rakennuspohja 7: 5 x 5. Iso kivinen kiuas ja rikkoutunut pata. Lisäksi pihalla 13 x 7 metrinen tasainen ala ja kuoppa, jonka halkaisija on 4 metriä ja syvyys 1 metrin. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuspohja 1 merkitty myös pisteellä. Risto Kettunen opasti kohteelle. Lehmivaaran tilan rauniot. Kohde sijaitsee Ison Lehmilammen itäpuolella, vaaran huipulla. Kuviolla on uudistuskelpoista metsikköä. 3 Voimassa 2012-01-24T13:13:45 4036.1015625 412.3770861
arkeologinenkohde_alue.1457 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1457 140389 {FCA79243-BD26-498D-9FDC-B6427DB679A8} Lehmilampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 238 ei Rakennuksen pohja 1 (kämppä): Pituus 15 m, leveys noin 6 m. Kellari pohjoisnurkassa (3 x 3 x 2 m). Seinien perustuksia ei enää jäljellä, vesiputki tulee maanalta. Kellarikuoppa: 2 x 2 x 1 metriä. Saunan pohja: 10 x 5 metriä. Pitkä sivu itä-länsisuuntainen. Ulospäin lämpiävä. Autotalli tms.: 5 x 4 metriä. Eteläseinä romahtanut. Likakaivo?: Betonirengas 1,5 m. Juomavesikaivo ollut mäen päällä, siitä ei enää merkkejä. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuksen pohja 1 on merkitty myös pisteellä. Risto Kettunen opasti paikalle. Lehmilammin kämpän rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee Pienen Lehmilammen itäpuolella, tien vieressä. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-01-24T13:18:26 1737.40917969 166.04832719
arkeologinenkohde_alue.1458 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1458 140390 {E48A6B23-9F0C-43AB-A9FC-52B582C7CFE0} Pihlajavaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 245 ei Rakennus pohja 1: 10 x 7 metriä, kaksi hirsikertaa ja kuisti näkyvissä (3,5 x 3 metriä). Iso uuni keskellä. Uunin korkeus 2 metriä. Kellarikuoppa nurkassa. Peltiä, tiiliä ja kiviä sekä konekiväärin lipas. Navetta tai talli: 8 x 5 metriä, kahdet väliseinät. Päällä kasvaa saniaista. Rakennus pohja 3: 4 x 4 metriä, 10 hirsikertaa säilynyt. Alimmat lahonneet. Oviaukko pohjoiseen. Rakennus pohja 4: 6 x 6 metriä. Perunakuoppa tms. 3 x 2 metriä, syvyys 1 metri, suu itään. Rakennuspohjat 5-6: 5 x 5 metriä. Hirsiä ja kiviä. Tässä kiinni toinen samankokoinen kiviperusta. Rakennuspohja 7?: Hirsiä ja 2 x 2 x 0,4 metrin kokoinen kiviraunio saniaisten alla. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuspohjat 5-6 merkitty myös pisteellä. Risto Kettunen opasti paikalle. Pihlajavaaran tilan rakennusten raunioita. Kohde sijaitsee Pihlajavaaran rinteillä. Kuvioilla on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-24T13:05:15 11795.78710938 508.87477058
arkeologinenkohde_alue.1459 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1459 140392 {F6049A56-D8C9-4B3A-ADDE-7B31C6D8C2D5} Makulampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 225 ei Kämpän paikalla on hirsiä, tulisija ja kamina. Seinien sijainneista ei ole tietoa. Pohja 2: Koko 7 x 5 metriä, sijaitsee rinteessä, syvyys on 0,5-1 m. Kiuaskivet länsinurkassa. Pohja 3: Koko 15 x 7 metriä. Näkyvissä hirsiä, tulisijaa ei ole. Kuoppa: 2 x 2 metriä, syvyys 0,3 metriä. Kohde on rajattu alueena, kämpän pohja on merkitty myös pisteellä. Risto Kettunen opasti paikalle. Makulammin kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Makulammen itäpuolella loivassa rinteessä. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2015-10-31T21:28:33 2172.10302734 179.83737989
arkeologinenkohde_alue.1460 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1460 140393 {2A594CC1-D7B3-4B06-AA5F-3BCC659FE689} Koukkulahti rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 221 ei Kasvillisuuden peittämä pitkä ja syvä kuoppa, jossa tiiliä ja rautaromua. Keskellä tulisijan jäänteet. Arvioitu koko 19 x 7 metriä. Pitkä sivu rannan suuntainen. Rakennus ollut kaksiosainen. Pohjoisella puolella on jäänteet tiiliuunista. Puusto päällä noin 30-vuotiasta. Toinen rakennusjäännös on kooltaan 12 x 8 metriä. Väliseinä (5+3 metriä) kohdalla. Hirret ovat hajallaan. Rannassa on saunan (?) jäänteet: 7 x 5 metriä. Kiuas on lounaisnurkassa. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakenne 1 on merkitty myös pisteellä. Risto Kettunen opasti kohteelle. Kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Kuusijärven Koukkulahden rannalla. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-20T09:44:03 2697.24414062 214.90701343
arkeologinenkohde_alue.1461 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1461 140394 {CF225066-9B39-429A-B182-6128DF2BF9B3} Kirnula rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 247 ei Rakenne 1: Maansekainen kasa kiviä (3 x 2 x 0,3m) ja siitä muutama metri pohjoiseen suorakaiteen muotoinen kellarikuoppa 2,5 x 1,5 x 0,5 m. Ei hirsijäänteitä eikä jälkiä perustuksista. Rakenne 2: Pihtakuusten alla kookas kiviröykkiö: 4 x 3 x 1 m. Sammalta päällä. Rakenne 3: Kaivo: näkyvissä hieman puukehikkoa. Rakenne 4: Pieni kiviröykkiö 1 x 1 x 0,2 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakenne 1 on merkitty myös pisteellä. Risto Kettunen opasti paikalle. Kirnulan rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee Niskavaaran ja Kirnulammen välissä lehtomaisella kankaalla, jossa on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-01-20T10:02:44 1993.00097656 257.51822248
arkeologinenkohde_alue.1462 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1462 140399 {39AFA02A-0A0A-433B-B6D8-BD0D5E523A03} Honkalampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 235 ei Rakennuksen pohja 1: Koko 7,6 x 4,6. Vielä 11 hirsikertaa jäljellä, oviaukko on lounaassa. Lisäosan pituus on 5 metriä. Pohja 2: Koko 13 x 7. Väliseinän lautoja vielä säilynyt. Pohja 3: 7 x 6, todennäköisesti sauna. Keskellä kivinen uuni. Pohja 4: Kasaan painunut liiteri, Koko 3 x 3 metriä. Lisäksi pihalla on puiset portaat ja lautakasa. Kohteen rajaus on aluemainen. Pohja 2 merkitty myös pisteellä. Jouko Vilmi opasti kohteelle. Kämppärakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee suon laidassa Honkalammen luoteispuolella. Kuviolla on tuoretta kangasta ja nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-24T10:16:43 888.25390625 135.46670678
arkeologinenkohde_alue.1463 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1463 141785 {693AECFB-02AE-4A6E-8547-E96F926C5145} 290010288 Pärtösaari W asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 165 ei Pärtösaaren länsikärjessä on melko jyrkät törmät, joiden takana on 15 m pituinen, asuinpaikaksi hyvin sopiva alue. Tälle alueelle tehdyistä koekuopista on löytynyt pari kvartsi-iskosta (KM 28913). (MJ-rek) Kohde ennallaan. (RM) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven keskiosassa, Tönölänsalmen sillasta 8,5 km kaakkoon olevassa Pärtösaaressa. Kyseessä on 100 x 400 m kokoinen, länsiluode-itäkaakko -suuntainen saari, joka on 10 m järven pintaa korkeammalla. Saaressa kasvaa pääasiassa mäntymetsää, maaperä on moreenia, rannat kivikkoa. (MJ-rek) 3 Voimassa 2018-12-10T15:09:46 1223.20019531 124.00131578
arkeologinenkohde_alue.1464 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1464 141788 {10390314-A0E2-4127-B29D-5F5585224DFB} Lutjanlampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Rakennusjäännös 1: Seinälinjat 11 x 7 m. Uunin jäänteet kiveä ja tiiltä 5 x 4 m. Hirret Mikkosella. Kuoppa: 5 x 2,5 m Kuoppa 2: 3 x 2 x 1 m. Kuusen alla. Navetta: jäljellä betoninen allas 1 x 0,5 m, ympäristö äestetty. Kasa kiviä ja muuripata. Rantarakennuksen jäänteet: 6 x 4 m, oviaukot etelässä ja lounaassa. Kolme väliseinää. Keskellä kasa puuta ja merkkejä tulesta. Pieni mökki: 4 x 2 m. Sisällä mopedin runko. Lautalattia, ovi järvelle. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäännös 1 merkitty myös pisteellä Risto Kettunen opasti kohteelle. Tilan rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Lutjanlammen luoteisrannalla. Kuviolla on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-05-12T21:24:46 7624.23242188 340.43247733
arkeologinenkohde_alue.1465 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1465 141789 {DF6F2704-47E1-4012-8EBD-B6E90F536D0E} 290010049 Kälkänen kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 184 ei Löytöinä asuinpaikalta on kvartsia (KM 21589).MJ-rek. Tarkastuksessa havaittiin muutama yksittäinen kvartsi-iskos. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Kälkäsen länsirannalla olevan Renkanlahden pohjukassa, rantahietikolla. 3 Voimassa 2012-02-03T14:44:02 564.14404297 90.23221819
arkeologinenkohde_alue.1466 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1466 141815 {CFAB6BED-3F14-42EF-97FC-65AD77E96E53} Hyvälehto sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 220 ei Alueella on lukuisia korsunpohjia ja pesäkkeitä. Lännestä lukien niiden koot ovat seuraavat. Pohja 1: 8,5 x 4 x 0,7 m. Pohja 2: 3,6 x 2,9 x 0,5 m. Pohja 3: 3,8 x 2 x 0,5 m. Pohja 4: 5,2 x 4,3 x 1 m. Pohja 4: 5,4 x 4,3 x 1 m. Pohja 5: 5,5 x 5,2 x 1 m. Pohja 6: 10 x 3,8 x 1 m. Oviaukko luoteeseen. Pohja 7: 5,3 x 3,2 x 1 m.Pohja 8: 4,3 x 4,3 x 0,5 m. Pohja 9: 3,8 x 3,6 x 0,4 m. Pohja 10? (korsunpohja vai hiekkakuoppa): 20 x 10 x 1,5 m. Pohja 11: 5 x 4 x 0,5 m. Pohja 12: 2,9 x 2,3 x 0,4 m. Pohja 13: 4,4 x 2,9 x 1 m. Pohja 14: 3,4 x 3 x 0,3 m. Pohja 15: 3,9 x 2,7 x 1,1 m. Juoksuhauta: syvyys vaihtelee 0,5-1,5 m välillä. Rengasmainen rakenne (kuin autonrengas olisi sammalen alla, mutta rakenne maata): halkaisija 1,4 m, korkeus 0,2 m. Kohteen rajaus on aluemainen. Pohja 3 merkitty myös pisteellä. Osa kohteesta oli merkitty SutiGis:iin. Sotahistoriallinen kohde. Kohde sijaitsee Nurmestien ja Petäjälammentien risteyksen kohdalla, Hyvälehdon tilan pohjoispuolella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-01-13T14:32:55 6320.82421875 409.97964012
arkeologinenkohde_alue.1467 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1467 140808 {55CFC746-B483-43B3-B480-B46C4BB61456} Ahvenlampi 7 tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 202 ei Kohteessa on miehistön tuliasemia ja niiden välisiä juoksuhautoja sekä rakenteisiin liittyviä kuoppia. Seuraavassa luettelossa on erillisten rakenteiden sijainti ja lyhyt kuvaus. 1 pisteessä x 3484886, y 7410831 on kuusi kappaletta 1 x 1 x 1 metrin kokoista kuoppaa 20 metrin matkalla. 2 pisteessä x 3484907, y 7410805 on kolme kuoppaa ja T:n muotoinen tuliasema, jonka koko on 3 x 3 metriä. 3 pisteessä x 3484953, y 7410804 on E -kirjaimen muotoinen tuliasema, jonka selkä 5 on metriä ja sakarat 3 metriä pitkät. 4 pisteessä x 3484978, y 7410809 on 3 x 4 metriä kokoinen tuliasema, jonka reunoilla on kaksi hirsikertaa. 5 pisteessä x 3484915, y 7410739 on kolme 1 x 1 - 2 x 2 metriä kokoista kuoppaa. 6 pisteessä x3484937, y 7410675 on 20 metrin pituinen juoksuhauta 7 pisteessä x 3484986, y 7410573 on 7x 7 metrin kokoinen taisteluasema, joka on täynnä roskaa. 8 pisteessä x 3485008, y 7410584 on 7 x 7 metrin kokoinen taisteluasema, jossa on hirsivarustusta. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle, yksittäiset rakennelmat on merkitty alakohteiksi ja ne on mitattu gps paikantimella. Seppo Lohelan ilmoitus Toisen maailmansodan aikaisia tuliasemia ja juoksuhautoja. Kohde sijaitsee Ahvenlammen ja Kemijärven kunnan rajan välisessä maastossa Kypärälammen pohjoispuolella. Maasto on etelään laskevaa hiekkakangasta. Kohteen pohjoispuolelta kulkee hiekkatie lännestä itään ja kohteen itäpuolella on kulku-ura. Alueella kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää. 3 Voimassa 2011-12-15T15:10:36 18289.34960938 732.48179508
arkeologinenkohde_alue.1468 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1468 140823 {757D194F-77E6-4395-9490-DAD039D934E2} Kaalikangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 225 ei Kohteessa on metsätyökämpän raunio, josta on myöhemmin tehty räkkäsuoja aitoineen. Alkuperäinen kämppä erottuu kivijalan kivistä ja sen koko on ollut 8 x 14 metriä. Pitkät sivut ovat kulkeneet etelästä pohjoiseen. Kämpän alueen pohjoispäässä on edelleen sijallaan kamina. Kämpän itäpuolella 2 metrin etäisyydellä on räkkäsuoja, jonka katto on keskeltä romahtanut. Suojan pitkät sivut ovat itään ja rakennelman koko on 8 x 6 metriä. Suoja sijaitsee pisteessä x 3510231, y 7359218. Suojan päädyt ovat vielä pystyssä ja niissä on 7 hirsikertaa jäljellä. Katto on laudoista ja sen alla on kurkihirren molemmin puolin kaksi niskahirttä. Seinät ovat pyöröhirsistä, jotka ovat molemmin puolin nurkista salvettu. Suojan sisäänkäynti on itäpäädyssä. Suojan itäpäädystä lähtee itään 20 metriä pitkä ja 20 metriä leveä aitakehä. Kämpän sauna on kooltaan 6 x 3,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat etelästä pohjoiseen. Eteläpäässä on ollut terassi. Sauna erottuu turvevallina ja kaakkoisnurkassa on 2 x 1 metrinkokoinen kivikiuas ja betonijalka. Sauna sijaitsee pisteessä x 3510256, y 7359212. Talli sijaitsee pisteessä x 3510260, y 7359246. Rakennelma erottuu maapenkkinä ja heinäneliönä ja sen koko on 8,5 x 9 metriä. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ylle, erilliset rakennukset on merkitty alakohteiksi ja niiden paikat on mitattu gps paikantimella. Sutigis Metsätyökämppä, josta on tehty räkkäsuoja, talli, sauna. Kohde sijaitsee lännestä itään Löytöaavan suohon laskevan Kaalikankaan itäreunassa. Kämppää ympäröivä piha erottuu heinäkenttänä. 3 Voimassa 2011-12-15T16:00:36 3314.79956055 213.14309601
arkeologinenkohde_alue.1469 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1469 139528 {268B83C3-8A23-466A-BBFF-5833EF376A0C} Väliniva 1 uiton lanssi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 189 ei Kohteessa on uitettavan puutavaran varastointiin käytetty lanssipaikka. Ranta-alue on tasoitettu ja soran peitossa ja paikalla on sahanpurukasa. Jokitörmä on jyrkkä ja melko korkea. Aluskasvillisuutta on vähän, mutta alue on kasvamassa umpeen. Paikalta ei löydetty maarakenteen lisäksi muita rakenteita. Alueen läpi kulkee rannan suuntainen tie. Alue on rannansuuntaisesti 500 m pitkä ja 35-55 m leveä. Vastarannalta ei löydetty selviä rakenteita. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alue näyttää ulottuvan ojituksiin asti. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Se näkyy myös v. 1955 ja 1956 Luiron hoitoalueen kartoissa merkintöinä ”uittotarkoitukseen varattu alue” ja ”valtion varastopaikka”. Kohteessa on uiton rantalanssi. Kohde ajoittuu 1900-luvun puoliväliin. Kohde sijaitsee Luiron pohjoisrannalla Välinivan kohdalla, Rytikankaan eteläpuolella. Rantaan tulee tie pohjoisesta Tanhualta Mukkalaan päin kulkevalta tieltä. Alueella kasvaa koivun taimikkoa ja pajua, ja se on määritelty joutomaaksi. 3 Voimassa 2012-05-15T14:34:16 19856.1875 1111.9667919
arkeologinenkohde_alue.1470 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1470 139668 {E90FCFA3-BD80-4BC4-A1CC-773E78BB7618} Kellosuo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 194 ei Kämpän seinistä on pystyssä neljä hirsikertaa, muut hirret ovat lahonneet rakennuksen sisälle. Hirret ovat kierteistä puuta. Rakenteen koko on 11 x 7,4 metriä.Oviaukko on länsiluoteen puolella. Tulisijaa ei ole. Rakennuksen pohjan kaakkoisnurkassa on iso kuoppa. Rakennusjäännöksen 2 pohjan koko on 15 x 8. Hirsikertoja on pystyssä 4. Rakennuksen pohjaan ei liity tulisijaa. Kohteen rajaus on aluemainen. Molemmat rakennuksen jäännökset on talletettu myös pistekohteina. Kohteelle opasti Kari Huotari. Kellosuon kämpän rakennusten jäännöksiä 1920-luvulta. Kohde sijaitsee Kellosuon alueella, hieman ympäristöään korkeammalla kankaalla. Kohteen itäpuolelta kulkee Hamarapuro. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2011-11-17T13:41:49 967.28710938 120.0675958
arkeologinenkohde_alue.1471 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1471 139829 {9504CACA-5C0E-41AA-B54D-F99314794117} Sarmijärvi Markittaniemi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 140 ei Kämppäjäännös Sijaitsee noin 10 m Sarmijärven rannasta. Markittajärven länsipuolelta kulkevalla polulla on näkyvissä polun suuntainen seinähirsi, jossa on liitostappia varten porattu reikä. Eteläkulman hirsi on myös näkyvissä polun reunassa. Muut hirret ovat paksun aluskasvillisuuden peittämiä. Rakennelma on kooltaan noin 7,8 m x 12 m, ja sen alueella kasvaa tiheää taimikkoa. Lounaispäässä on matala kuoppa, kooltaan 2 m x 0,75 m, ja noin 20 cm syvä. Koillispäässä on pienempi kuoppa, 1,2 m x 0,9 m, ja vain noin 10 cm syvä. (x=3549251, y=7633872, z=140) Rakennelma 2 Kämppäjäännöksestä noin 20 m kaakkoon on 7 m x 7 m olevan heinää ja sammalta kasvava avoin alue aivan soisen alueen reunalla. Alueen pohjoisreunalla on pelkkahirren katkelma, mutta selkeitä puurakenteita paikalla ei havaittu. Mahdollisesti paikalla on ollut talli. (x=3549269, y=7633851, z=140) Kuoppajäännös Soikea kuoppa, kooltaan 3,2 m x 2,6 m. Syvyys on suurimmillaan noin 85 cm. Sijaitsee matalan kumpareen reunassa, noin 20 m etäisyydellä Sarmijärven rannasta, ja aivan kämppäjäännöksen itäpuolella. Kuopan reunat ovat osin auki, ja aluskasvillisuus pohjalla on vähäistä. (x=3549259, y=7633872, z=141) Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Metsuri Ari Paadar kertoi Markittajärven pohjoispuolella olleen vanhan kotapaikan sekä savottakämpän, (lautakämppä). Paikalla on ollut myös kauppa 1950-luvulla. Järven pohjoispuolella on suuri aukea alue, mutta siinä ei ollut minkäänlaisia rakennelman jäänteitä. Kohde löytyi hieman lounaaseen edellisestä, Markittajärven luoteispuolelta. Kämppäalue jäännös. Kohde sijaitsee Sarmijärven itärannalla olevan Markittaniemen pohjoisosassa, pienen Markittajärven koillispuolella. Maasto on matalaa ranta-aluetta. Markittajärven ympäristö on suota. Maaperä on kivistä moreenia. Alueella kasvaa muutamia suuria mäntyjä sekä paikoin erittäin tiheää taimikkoa. Aluskasvillisuus on rehevä, rahkasammalta, varpukasveja ja heinää. Rakennelma 2 erottuu heinää ja sammalta kasvavana alueena. Kuoppajäännös on matalalla kumpareella, jossa on kuivaa kangasta. 3 Voimassa 2012-02-29T13:15:37 916.03076172 117.93607481
arkeologinenkohde_alue.1472 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1472 139872 {F00D8630-AA9D-4F01-AC83-7507FDE359A7} Liisankoski 3 tammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 139 ei Tammi muodostuu noin 3-4 metriä leveästä kivistä ja maasta tehdystä matalasta vallista. Alavirran puolella on näkyvissä padon tukipuita, mutta ne ovat pääosin hajonneita. Padossa on kaksi kapeaa, noin 8 m, leveää aukkoa. Tammen luoteispäässä on 70-luvulla rakennettu pieni mökki. kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa. Savotta-aikainen pato. Tammi sijaitsee Sarmijärven laskujoen alkupäässä, Liisankosken yläpuolella. Padon päällä kulkee polku ja siinä kasvaa heinää, reunoilla koivuja ja pajuja. Kasvillisuus on runsaampi kaakkoisrannalla. 3 Voimassa 2011-11-22T08:14:04 382.77880859 115.26029113
arkeologinenkohde_alue.1473 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1473 141648 {1E06C8CB-79FC-4672-81B2-E79F049DCD8E} Renkanlampi 5 kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 197 ei Rinteessä on rivissä samanlaisia kuopanteita kuin tien eteläpuolella. Kuoppa 1 (eteläisin) : 6 x 2 x 1,2 m, Kuoppa 2: sama koko, noin 2 m päässä edellisestä, Kuoppa 3: sama koko, seinissä puujäänteitä, edellisestä 2 m päässä. Kuoppa 4: 3 m edellisestä, maata valunut perällä, sama koko, kasvaa koivua. Kohteen rajaus on aluemainen. Kuoppa 2 on merkitty myös pisteellä. Risto Kettunen opasti paikalle. Mahdollisesti puolustusvarustuksia. Kohde sijaitsee Renkanlammesta 250 metriä luoteeseen. Kohde on rinteessä ja kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2012-02-03T14:31:53 93.30322266 42.90584514
arkeologinenkohde_alue.1474 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1474 139724 {8830653A-3583-45F8-9D4F-24F670C8DDDD} 1000019393 Iso Heinävaara 2 tervahauta ja kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 217 ei Tervahauta (7142357, 587549) on pienehkö, halkaisijaltaan se on noin kymmenmetrinen. Vallit ovat noin 2.5 m levyiset, painanne keskellä on puolisen metriä syvä. Hautaa kiertää hieman epämääräinen palo-oja. Halssi on suunnattu kohti länttä ja kohoavia korkeyskäyriä. Tämä ei sinänsä ole kovin merkillistä, sillä koko hauta sijaitsee tasanteella. Halssi on kolmisen metriä pitkä ja juurestaan toista metriä syvä. Haudan päällä kasvaa pari mäntyä, maan pinta on ajouran tekemää vauriota lukuun ottamatta sammalen peitossa. Paikalla kasvaa mustikkaa ja kanervaa. Maakuoppa (7142360, 587556) on selkeärajainen, suorakaiteen muotoinen kuoppa viitisen metriä tervahaudan pohjoispuolella. Se on 3.5 x 1.5 m laajuinen ja noin metrin syvä. Se sijaitsee tasaisella kankaalla eikä vaikuta lainkaan pyyntikuopalta. Pikemminkin sen voisi arvella jollain tavalla liittyvän viereiseen tervahautaan. Kuopan seinämät ovat jyrkät eivätkä vaikuta satojen vuosien patinoimilta. Kuoppaan on kerätty jonkin verran risuja, sen keskellä kasvaa nuori kuusi. Podsoli kuopan pohjalla on kylläkin selvä. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteinä. Kohteen on löytönyt Riikka Mustonen 2011. Se on merkitty muinaisjäännösrekisteriin numerolla 1000019393, Sutigisiin ja Reiskaan. Tervahauta on merkitty maastoon sinisellä nauhoituksella, mikä ei ole estänyt metsäkoneen kuljettajaa töräyttämästä suoraan vallin yli. Hauta on hieman vaurioitunut. Tosin paikalla on myös ollut myrskytuhoja, joten osa vaurioista voi olla niidenkin aiheuttamia. Maakuoppa on välittömästi ajouran toisella puolella. Koko taimikon alue on ajettu hajalle raskaalla koneella. Tervahauta dokumentoitiin maanantaina 23. kesäkuuta auringon paisteessa. Havainnointiolot olivat erinomaiset. Tervahauta ja siihen mahdolliosesti liittyvä kuoppa. Iso Heinävaara sijaitsee Ristijärven kunnan kaakkoisosassa, lähellä Kuhmon kunnan rajaa. Neljä kilometriä pitkä, kapea Kivijärvi jää vaaran itäpuolelle. Kohteelta on matkaa järvelle puolisen kilometriä. Metsäkuvio, jolla kohde sijaitsee, on varttuneen kasvatusmetsän keskellä oleva parivuotinen männyntaimikko, jota myrsky on riepotellut 2010. Maa on loivasti kumpuilevaa, maaperä jonkin verran kivikkoista. Alueella risteilee useita metsäkoneen tekemiä ajouria. Tervahauta ja maakuoppa sijaitsevat aivan taimikon ja varttuneen metsän reunassa. 3 Voimassa 2014-09-25T12:42:33 142.64550781 46.45163357
arkeologinenkohde_alue.1475 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1475 139824 {BAAEA81E-009C-4886-B4CF-F16EF43F287B} Arajärvi Haudanniemi 1 hautapaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohteessa on kesähautapaikan jäännös. Niemen kärjestä löydettiin neljä muodoltaan soikeaa ja jyrkkäreunaista kuoppaa, joista kuopat 1, 2 ja 3 on kaivettu rantavalliin järven vastaiselle puolelle, ja kuoppa 4 tasaiseen maastoon 4 m etäisyydelle rantavallista. Kuopat 1 ja 2 sijoittuvat alueen eteläosaan 2 m etäisyydelle toisistaan. Kuopat ovat molemmat kaakko-luodesuuntaisia. Koillispuoleinen kuoppa 1 on mitoiltaan 2,2 m x 1 m x 0,5 m ja lounaanpuoleinen kuoppa 2 on 1,5 m x 1 x 0,5 kokoinen. Kuoppa 3 on näistä 5 m etäisyydellä pohjoisessa. Se on mitoiltaan 1,8 m x 1,3 m x 0,4 m ja kaakko-luodesuuntainen. Kuoppien syvyys on mitattu matalimmasta kohdasta, koska rantavallin takia niiden syvyys vaihtelee. Kuoppien ympärillä on vallit. Alueen pohjoisosassa oleva kuoppa 4 on koillis-lounaissuuntainen, mitoiltaan 1,8 m x 1,1 m x 0,8 m, ja sen ympärillä on selkeä 1 m leveä valli. Koordinaatit: Kuoppajäännös 1: X 3534831, Y 7497071, Z 250; Kuoppajäännös 2: X 3534830, Y 7497071, Z 250; Kuoppajäännös 3: X 3534831, Y 7497078, Z 250; Kuoppajäännös 4: X 3534823, Y 7497085, Z 250 Kaikki rakenteista eivät ole välttämättä maanpinnalle havaittavissa, joten alue rajattiin niemen kärkeen niin, maanpinnalle näkyvien rakenteiden lisäksi alueeseen kuuluu muutaman metrin verran aluetta niiden ympäriltä. Kohde tuli esille Eila ja Anteron Ylilokan haastattelussa. Heidän mukaansa Haudanniemessä on ollut Seitajärven saamelaisten kesähautapaikka. Kohteessa on kesähautapaikka. Kohde ajoittuu luultavasti historialliselle ajalle. Kohde sijaitsee Arajärven länsirannalla olevan Haudanniemen kärjessä. Maasto niemessä on enimmäkseen suota, kohteen ympäristössä kasvillisuus on mäntyvaltaista rämettä. Rannassa kasvaa enimmäkseen koivua. Järven rannassa on jäiden puskema rantavalli, jossa maa-aines on hiekkaa ja kiveä. Alue on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2011-11-21T12:03:42 694.26489258 104.86814467
arkeologinenkohde_alue.1476 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1476 139845 {C2EC431B-7C57-41DF-8C89-251241DE18A1} Sarvijänkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 194 ei Kohteessa on parakkikämpän jäännökset. Rakennukset on purettu ja alueella erottuu avoimia tasanteita, mutta vain muutamia rakenteita on jäljellä. Alueen luoteisosassa aivan tien lounaislaidalla on maavallina erottuva rakennuksen pohja. Se on kooltaan 10 m x 9 m, ja lounais-koillissuuntainen. Lounaispäädyssä rakennuksen pohjan sisäpuolella on kuoppia. Pohjan päällä on lisäksi yksi sahattu pyöröhirsi. Rakennuksen lounaispuolelta suon laidalta löytyi neliönmuotoinen 2 m x 2 m x 0,8 m kokoinen jyrkkäreunainen kuoppa. Kuopan sisäseinät ovat kiviset ja sen päällä on muutama lauta. Kuoppa voi olla kaivon tai jätekaivon jäännös. Piha-alueella on lisäksi muita rakennuksista purettuja hirsiä ja kamiinan osia. Alueen itäpäässä tien itäpuolella on yksi suurempi pyöröhirsikasa, jonka vieressä on puinen aura. Koordinaatit: Rakennuksen jäännös: X 3550123, Y 7483323, Z 194; Kuoppajäännös: X 3550105, Y 7483315, Z 194; Pyöröhirsikasa: X 3550181, Y 7483302, Z 194 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen kuuluu myös piha-alue. Kohde on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1900-luvun puolivälin jälkeen rakennetun parakkikämpän jäännös. Kohde sijaitsee Sarvijängän koillisosassa, Sarviselkä-Ortsavaara -tien varrella, Sarviojan pohjoispuolella olevan risteyksen kohdalla. Ympäristössä kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Piha-alue erottuu ruohikkoisena nuorta koivua kasvavana alueena. 3 Voimassa 2011-11-21T12:05:34 1995.63989258 232.61832006
arkeologinenkohde_alue.1477 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1477 139863 {074BED80-A39F-4E87-A382-4D245EA9E369} Arajärvi Kapukkalahti 2 pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 257 ei Kohteessa on kaksi pyyntikuopan jäännöstä. Pyyntikuoppa 1 sijoittuu kumpareen päälle sen lounaisreunalle, ja pyyntikuoppa 2 kumpareen itärinteeseen. Kuopat sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan. Koordinaatit: Pyyntikuopan jäännös 1: X 3535168, Y 7498496, Z 257; Pyyntikuopan jäännös 2: X 3535168, Y 7498507, Z 257 Kuoppa 1 on soikea ja loivareunainen itä-länsisuuntainen kuoppa, joka on mitoiltaan 3,5 m x 2 m x 0,9 m. kuopan ympärillä erottuu 2 m leveä matala valli. Pyyntikuoppa 2:ssa on vierekkäin kaksi kuoppaa. Kuoppien välinen maavalli on muuta maanpintaa matalammalla. Kuoppajäännöksen kokonaispituus 7 m ja leveys 2,5 m. Länsipäädyn kuoppa on pyöreä, mitoiltaan 1,5 m x 1 m x 1 m. Itäpäädyn kuoppa on pienempi ja epäselvä. Kuopan ympärillä on matala 1,5 m leveä valli, joka erottuu parhaiten länsipäädyssä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on ajoittamattomia pyyntikuopan jäännöksiä. Kohde sijaitsee Arajärven pohjoispuolella, Kapukkaojan suun koillispuolella, Kapukkapalon eteläosassa. Kohde sijoittuu hiekkaisen, hiukan kivisen, kumpareen päälle. Rinne laskee etelässä suolle. Kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2011-11-21T14:23:23 129.13793945 45.98260551
arkeologinenkohde_alue.1478 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1478 146010 {4ACA59FF-4426-41B9-87D9-032B28B8E373} Hevoskangas 4 Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 106 ei Hiekkatasanteella kankaan rinteen ja suon välissä on 4 kuoppaa 130 m matkalla: 1: läpimitta 3,7 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros > 10 cm, sen alla ohut nokimaakerros; x y 2: läpimitta 3,8 m, syvyys 0,5 m, huuhtoutumiskerros 10 cm, x y 3: läpimitta 2,1 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 7 cm, x y 4: läpimitta 2,5 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 8 cm, x y Lähellä ovat kohteet Hevoskangas2 kivikautinen asuinpaikka (no. 146008) ja Hevoskangas 3 tervahauta (no. 146009). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 28.6.2012. Esihistorialliset pyyntikuopat. Laaja hieman lounaiseen viettävä hiekkatasanne korkean soraharjanteen eteläisellä/lounaisella juurella ja soistuneen Sanginjoen rantavyöhykkeen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta, osittain aukea ja muokattu, osittain taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-13T17:45:34 4586.94921875 357.0846393
arkeologinenkohde_alue.1479 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1479 146250 {0D8BF90F-416D-4845-AA46-C770F2B265D1} Haanmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 178 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäänteet. Jäljellä on kolmen rakennuksen jäänteet ja vanhaa peltomaata. Puretusta päärakennuksesta on havaittavissa ainoastaan tiiliä ja muita jäänteitä uuninpohjasta. Lautaseinäinen varastorakennus on romahtanut kasaan. Rakenteen sisällä on sekalaista tavaraa kuten lahonneita hirsiä, kattila, kengänpohjia ja anodeja. Kellari on nitoiltaan noin 3m x 5m ja siinä on kivetyt sisäseinät. Kellarissa on ollut lautaiset seinät maanpinnan yläpuolella, korkeudeltaan noin 1,5m. Havaittavissa on myös nauloja sekä lasia. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 13.6.2012. Kyseessä ovat vanhan tilan jäänteet 1900-luvulta. Maalaji on moreenia. Kohde sijaitsee hakkuuaukean reunassa. Ympärillä on nuorta koivuvaltaista sekametsää, taaempana puhdasta kuusitaimikkoa. 3 Voimassa 2012-10-22T14:18:25 7775.1862793 363.01151314
arkeologinenkohde_alue.1480 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1480 142809 {CB7C2425-766B-4927-AF05-2F8DD1327EA6} Kontosjärvi 3 kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 200 ei Rakennelma 1 jäännös Hirsirakennuksen pohja, jonka seinien kohdat erottuvat aluskasvillisuuden peittäminä valleina, lounaispäässä on näkyvissä maatunut hirsi ja kaakkoisseinällä kaksi hirttä. Lisäksi seinälinjasta noin 3 m rannan suuntaan on näkyvissä suuri pyöröhirsi, lounaispäässä on myös kaksi maatunutta hirttä rakennelman ulkopuolella. Rakennelman koko on 17 m x 8,5 m. Rakennuksessa on ilmeisesti ollut kolme huonetta, koska siinä on kolme piisin paikkaa. Suurin piisi jäännös on luoteisseinän puolivälissä, kooltaan 2,8 m x 2,9 m ja noin 90 cm korkea. Pohjoiskulmassa on toinen liesi, kooltaan 2 m x 1,8 m ja noin 60 cm korkea. Kolmas liesi on kaakkoisseinän puolivälissä, se on kooltaan 2 m x 1,6 m ja 70 cm korkea. Piisien perusteella rakennuksen luoteispäässä on ollut suuri huone ja koillispää on jakautunut kahteen pienempään huoneeseen. Eteläkulmassa on hirsillä reunustettu kuoppa, mahdollinen kellarijäännös, se on kooltaan 2,7 m x 2,2 m ja noin 50 cm syvä. Rakennelman tien puolella on pieni kivikasa, mutta ei muuta selvää rakennetta. Sauna Pohjois-eteläsuuntainen rakennelma, noin 7 m tiestä ja noin 25 m joesta, metsäisen alueen reunassa. Pituus 8,5 m ja leveys 2,5 m. Seinien kohdat erottuvat aluskasvillisuuden peittäminä valleina. Itäseinässä on näkyvissä kaksi hirsikertaa. Luoteisnurkassa on liesikiveyksen jäännös, kooltaan noin 1 m x 1 m oleva kivikasa, jonka alla on peltitynnyrin jäänteitä. Rakennelma 3 Tien länsipuolella on sammalia ja ruohoa kasvava tasainen alue, jonka luoteisreunassa on kaksi hirttä päällekäin. Muilla sivuilla ei ole rakenteita. Mahdollisesti kyseessä on tallin paikka. Kohde rajutuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Kohde havaittiin tarkistettaessa Kontosjärven kivikautista asuinpaikkaa. Mahdollisesti uittopatoon ja -ränniin liittyvä kämppärakennus. Kohde sijaitsee Kontosjärven länsipäässä, pääosin Nellimiin johtavan tien itäpuolella ja osin sen länsipuolella. Alue on osin ruohikkoinen ja aukea, jonka reunoilla, myös rannan puolella, on mäntyä ja koivua kasvavaa metsää. Alue on varsin tasaista rantaterassia. Aluskasvillisuus on pääosin heiniä, sammalia ja jäkäliä. Kämpän jäännöksen kohdalla kasvaa lisäksi vaivaiskoivua, puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. Myös saunan alueella kasvaa varpukasveja. 3 Voimassa 2012-02-07T12:14:22 2482.04321289 263.51479264
arkeologinenkohde_alue.1481 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1481 145082 {7ABC7367-821E-4688-8125-9A0A78300ECD} 1000012183 Järvimuotka kaakko pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 250 ei Inventoinnissa alueelta havaittiin 11 kuoppaa, jotka ovat osin jonomaisessa muodostelmassa. Osa kuopista erottuu maastossa selvästi osan ollessa matalampia ja heikommin erottuvia. Alueen halki kulkevalta tieltä on aiemmin havaittu kvrtsi-iskoksia sekä palaneita kiviä, tällaisia ei vuoden 2012 inventoinnissa havaittu. pyyntikuoppa 1: (x= 3557635 y= 7522027) Laakea, halkaisija 2 metriä, syvyys 0,4-5 metriä. pyyntikuoppa 2: (x= 3557636 y= 7522039) Laakea, halkaisija 2 metriä, syvyys 0,4 metriä. pyyntikuoppa 3: (x= 3557644 y=7522040) Halkaisija 2 metriä, syvyys 0,4 metriä. pyyntikuoppa 4: (x= 3557649 y= 7522046) Laakea, halkaisija 3 metriä, syvyys 0,5 metriä. pyyntikuoppa 5: (x= 3557634 y= 7522060) Laakea, halkaisija 2 metriä, syvyys 0,5 metriä. pyyntikuoppa 6: (x= 3557608 y= 7522072) Halkaisija 2 metriä, syvyys 0,5 metriä. Muoto hieman neliömäinen. pyyntikuoppa 7: (x= 3557614 y= 7522055) Hieman neliömäinen, kooltaan 2x2,5 metriä ja syvyydeltään 0,7 metriä oleva kuoppa. Pyyntikuoppa erottuu selvästi ja se sijaitsee aivan polun laidassa. pyyntikuoppa 8: (x= 3557611 y= 7522041) Selkeästi maastossa erottuva, muodoltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 3 metriä ja syvyys 0,7 metriä. pyyntikuoppa 9: (x= 7522036 y= 7522036) Laakea, halkaisija 2,5 metriä, syvyys 0,4 metriä. pyyntikuoppa 10: (x= 3557661 y= 7521999) Halkaisija 2 metriä, syvyys 0,5 metriä. Hieman epämääräisen muotoinen. Kuopan vieressä on ilmeisesti vanha tuulenkaato. pyyntikuoppa 11: (x= 3557649 y= 7522008) Halkaisija 2 metriä, syvyys 0,5 metriä oleva kuoppa. Vieressä kulkeva tie menee osin kuopan päältä. Alue on rajattu maastossa erottuvien kuoppien perusteella. Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin. Kohteen ovat aiemmin tarkastaneet Pirjo Rautiainen 1998 sekä Mika Sarkkinen 2001. Kyseessä voi olla pyyntikuoppajärjestelmä, joksin kuoppien ikää ja käyttöajankohtaa suhteessa toisiinsa ei voida sanoa ilman tarkempia tutkimuksia. Kohde sijaitsee Kairijoen länsipuolella, Järvimuotka nimisen tunturin kaakkois puolella. Lännessä kohdetta rajaa laaja suoaluea, jonka länsipuolella virtaa Ylimmäinen Vasaoja. Aivan kohteen länsipuolella kulkee soratie, joka erkanee Vuoltisentiestä ja päättyy Permantovaaraan. Alue on uudistuskypsää mäntymetsää. Maaperä alueella on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-17T13:10:21 3273.53881836 276.52858742
arkeologinenkohde_alue.1482 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1482 143857 {CE746A35-E19A-42FA-B9DF-9DF0F1077153} Siikalpalo poroaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 203 ei Kohteessa on poroaita, jonka sanotaan olleen käytössä jo 1800 luvulla. Erotusaidan siulat on rakennettu pyöreistä riu"uista, joista isoimmat on halkaistu. Aidassa on ulospäin tukirakenne, joiden salvoksissa aidakset on salvettu alapuolelta. Enimmillään salvoksia on 11 hirsikertaa jäljellä ja ne ovat metrin korkuisia. Rakennelman aidaspuut ovat kirveellä ja sahalla katkottuja. Poroaidan erotusaita muodostaa noin 30 - 40 m kehän. Erotusaidasta erkanee johdinaitoja, jotka ovat paikoin lahonneet kokonaan pois. Erotusaidasta on helpoimmin havaittavissa tukiaitojen kohdat, jotka seisovat edelleen erillisinä maastossa. Erotusaidan keskussiulan keskeltä mitattu koordinaatti on x 3455396, y 7411924. Kohde rajautuu alueena havaittujen rakennelmien alueelle. Seppo Lohelan ilmoitus. Yleisesti on tiedossa, että alueella sijaitsee vanha poroaita, joka on ollut käytössä jo 1800 luvulla. 1800 luvulta peräisin oleva porojen erotusaita. Kohde sijaitsee tuoreessa kangasmetsässä, jossa kasvaa mäntyjä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. Kohteen lounaisosa rajoittuu suohon. 3 Voimassa 2012-03-27T12:13:55 18236.78833008 527.8009316
arkeologinenkohde_alue.1483 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1483 146615 {1E450BB5-3D8E-4E70-8E2C-ED0A8DA66831} Lapajärvi 2 leimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 225 ei Kohteessa on leimapuita noin 20 hehtaarin kokoisella alueella. Noin 210 vuotiaita keloja sekä elossa olevia mäntyjä on noin 400 runkoa hehtaarilla, joista arviolta 80% on leimapuita. Leimapuita on tiheimmin lampien ympärillä ja vähiten alueen eteläpuolella sijaitsevan harjun kaakkoisrinteellä. Arviolta alueella voi siis olla n. 5000 leimapuuta. Leimapuut on merkitty ylösalaisin olevan L-kirjaimen muotoisilla leimoilla, jotka on lyöty kirveellä tehtyihin pilkkohin. Leima on tiettävästi Rauma-Repola Oy:n leima. Pilkat ovat vaihtelevan kokoisia ja osa niistä on kasvanut umpeen. Pilkat sijoittuvat noin 1,3-1,8 metrin korkeudelle ja 10 cm etäisyydelle toisistaan päällekkäin, mikäli pilkkoja on kaksi kappaletta. Suurimmassa osassa leimapuista on kaksi pilkkaa, millä on erotettu tukkipuut kuitupuista. Leimapuiden halkaisija vaihtelee välillä 25-40 senttimetriä. Yhdestä alueen länsipäässä sijaitsevasta kelosta löytyi kruununleima ja harjun päältä polun varresta löytyi kelo, johon oli hakattu kirveellä 1,5 metrin korkeuteen salmiakinmuotoinen syvä kolo. Lapajärven luontopolku mukailee vanhaa kulkureittiä. Reitti on kulkenut Salmivaarasta ja Pilkkavaarasta Lapajärvelle Tiikkajan erämaatalolle ja Kemi Oy:n ruukinpirttille. Kelo, jossa kirveellä hakattu kolo: X=7408809, Y=3559083 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde rajautuu idässä ja lännessä yksityismaahan, etelässä Lapajärveen ja yksityismaahan ja pohjoisessa metsäautotiehen, lukuunottamatta pohjoisemman lammen länsiosaa, jossa alue rajautuu hakattuun nuoren kasvatusmetsän männikköön. Harjun päällä kohteen kaakkoispuolella yksityismaalla on lisää leimapuita, joita ei kuitenkaan tässä inventoinnissa kartoitettu. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Alueella on Rauma-Repola Oy:n leimapuita, joiden hehtaarikohtainen määrä on enimmillään 300-400 runkoa. Leimapuita on arviolta n. 5000. Kohde ajoittunee 1900-luvun alkupuoliskolle. Kohde sijaitsee Lapajärven koillisosassa, kahden metsälammen ympärillä olevissa harjumetsissä. Alue rajautuu kohteen eteläosassa Lapajärveen ja yksityismaahan. Lännessä ja idässä kohde rajautuu myös yksityismaahan. Pohjoisosassa kohde rajautuu koillisesta tulevaan metsäautotiehen, lukuunottamatta pohjoisemman lammen länsiosaa, jossa alue rajautuu hakattuun nuoren kasvatusmetsän männikköön. Alueen puustossa ja kehitysluokkajakaumassa esiintyy vaihtelua. Suurin osa alueesta on kuivalla kankaalla kasvavaa mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää, jossa on ylispuustona noin 210 vuotta vanhaa mäntyä. Alueen luoteis-, länsi- sekä itäosassa on kuivahkolla kankaalla kasvavaa uudistuskypsää männikköä pienialaisina metsikkökuvioina. Alueen eteläpuolella sijaitseva harjumetsikkö on myös mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, mutta kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää. Harjulla kasvaa myös vanhempaa noin 210 vuotiasta mäntyä, mutta harvempana kuin lampien ympärillä ja alueen koillisosassa. Harjun päältä kulkee Lapajärven luontopolku. 3 Voimassa 2012-09-27T15:02:36 218546.42358398 2482.74325427
arkeologinenkohde_alue.1484 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1484 146646 {44E9342F-F259-4FF5-8CC1-6D06ECFFCB38} 100001846 Konttijoki 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: ”Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 51,5 kilometriä itään kunnan itäkärjessä. Konttijärvestä noin 2 kilometriä luoteeseen on Pahakivalon koillislaidalla idässä olevaan Konttijokeen laskeva rinne, jolla kulkevan tien itäreunalta ja itäpuolelta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.” Kohde tarkastettiin vuoden 2012 Tervolan talousmetsien kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Kohteelle savuttiin 5.6. ja havaittiin, että kohde oli kauttaaltaan äestetty. Äestysvaoissa on nähtävillä runsaasti hyvälaatuista kvartsia sekä iskoksina, materiaalikappaleina, että äesrullien iskoksenkaltaisiksi hajottamina kvartsikappaleina. Äestysurat kulkevat koko alueen halki noin 10- 25 senttimetrin syvyisinä, 40 senttimetrin levyisinä kaistoina, joiden välissä on 1,7 metrin levyisiä koskemattomia kaistaleita. Kvartsi on osittain lasimaisen läpinäkyvää, osittain maitomaisen vaaleaa. Vastaavanlaista kvartsia ei havaittu alueen ympäristössä. Kvartsilöydöt ovat kahdessa laajassa pesäkkeessä, jotka yhdistettiin alueen topografian mukaan yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi. Alueen halki kulkee noin 5 metrin levyinen puron kuluttama notko. Kohde rajautuu aluemaisesti topografian ja kvartsi-iskosten levinnän mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis-merkintä. Kivikautinen asuinpaikka Konttijärventien itäpuoli, jossa virtaa kaksi tielinjaan nähden poikittain kulkevaa ojaa, jotka ovat syövyttäneet itselleen noin 6 metrin syvyiset, notkomaiset uomat. Notkojen molemmilla puolilla on hiekkapohjaista maata, jossa on terassimaisia, Konttijokea kohti laskevia tasanteita. 3 Voimassa 2012-11-30T09:55:20 4192.16577148 347.37587887
arkeologinenkohde_alue.1485 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1485 146648 {D21580D3-DE38-496E-8264-AE29328A463B} Aitamaa 2 leimikko 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 120 ei {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\cf1\f0\fs24 Kohteessa on noin 1.5 hehtaarin alueella noin 120, 80-100-vuotiasta, elävää mäntyä, joista pääosassa on länsipuolella kaksi allekkain olevaa pilkkaa, joihin molempiin on isketty Metsähallituksen kruunuleimat. Joukossa on myös muutamia vain yhden leiman puita. Alemman pilkan yläreuna on noin 1.5 metriä ja ylemmän noin 1.8 metriä puun juurelta ja pilkat ovat 3-5 senttimetriä leveitä, 10 senttimetriä korkeita, noin 10 senttimetrin etäisyydellä toisistaan. \cf0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\cf1\f0\fs24 Kohde rajautuu alueena leimattujen puiden mukaan. \cf0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\cf1\f0\fs24 Löytyi inventoinnissa.\cf0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs24 Leimikko\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\cf1\f0\fs24 Taimikon ympäröimä, noin 1.5 hehtaarin kokoinen mäntymetsä, kasvatusluokka 40. Kasvupaikkatyypiltään tuoretta kangasta, metsän aluskasvillisuudessa mustikkaa, puolukkaa, sammalta, pieniä koivuja ja kuusia.\cf0\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2013-01-28T16:04:01 15753.75317383 459.79081827
arkeologinenkohde_alue.1486 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1486 146649 {72F971B0-B6F5-46C5-8E32-0CC8590154C5} Aaltokangas kämppä ja sauna jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 130 ei Kohteessa on kämpän jäännös, jonka seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Rakennuksen luoteiskulmassa on 8 x 8 metrin kokoinen huone, tai alkuperäinen rakennus, jota on myöhemmin laajennettu. Rakennuksen osan pohjoisseinän keskellä on 1.3 metrin levyinen oviaukko. Rakennuksen osasta on säilynyt noin viisi hirsikertaa. Rakennuksen länsiseinä jatkuu selkeän, salvotun kulman jälkeen matalana hirsikertana kohti etelää siten, että seinän kokonaispituudeksi tulee 16 metriä. Kyseessä voi olla jatkettu rakennuksen osa, tai jonkunlainen aitaus. Myös rakennuksen pohjoiseen antava seinä jatkuu selkeän huonetilan jälkeen 8 metriä itään matalana hirsikertana siten, että seinän kokonaispituus on 16 metriä. Rakennuksen uloimmassa koilliskulmassa on jäljellä kolme hirsikertaa. Rakennuksen itäseinusta, koilliskulmasta mitaten, on 8 metriä pitkä kohti etelää, jonka jälkeen se jatkuu salvotusta kulmasta neljä metriä länteen. Rakennuksen kaakkoiskulmasta tulee 8 metrin mittainen seinälinja kohti pohjoista, joka yhtyy edelliseen seinälinjaan. Rakennuksen etelään antava seinä on 12.5 metriä pitkä. Sen kaakkoiskulmaus on 4.5 metrin matkalta matalaa hirsikertaa, joka jatkuu salvotun, luodetta kohti sisätilan muodostavan nurkan, jälkeen vahvempana seinälinjana. Salvotussa nurkassa on jäljellä 6 hirsikertaa nurkan molemmin puolin. Nurkan molemmin puolin on havaittavissa etelään avautuvat 1.3 metrin levyiset oviaukot. Rakennuksen hirret ovat sekä sahattuja, että kirveellä katkaistuja. Seinäsammalta on käytetty hirsien väleissä. Rakennuksen koordinaatit ovat 3448245, 7299341. Rakennuksesta noin 85 metriä länteen on 4.2 x 4.2 metrin kokoinen saunan jäännös, jonka seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. 1.1 metriä leveä oviaukko avautuu kohti kämppää. Rakennuksen länsikulmassa on kivikiuas ja rakennuksen sisällä on rautaisen kaminan jäännös. Luoteeseen antavan seinän keskivaiheilla on 0.5 x 0.5 metrin kokoinen ikkuna-aukko. Kaakkoon antavan seinän itänurkan lähellä on sisältä laudoitettu, 30 x 25 senttimetrin räppänä. Rakennuksen peräseinän keskivaiheilla on 25 x 20 senttimetriä kokoinen räppänä. Hirret ovat sahattuja ja kirveellä katkaistuja. Rakennuksen oven laudat nojaavat seinään, sisäpuolella on kaiverruksia. Rakennuksesta on jäljellä keskimäärin kahdeksan hirsikertaa. Rakennuksen koordinaatit ovat 3448166, 7299355. Kohde rajautuu alueena koordinaattipisteiden mukaan. Martti Rivinojan ilmoitus. Kämppä ja sauna Maastoltaan kumpuileva, kivistä hiekkamaata oleva istutettu hakkuuaukea, jonka eteläpuolella on suo. Kohteen päällä koivua ja kuusta, metsän kasvatusluokka 30. 3 Voimassa 2013-04-15T08:16:26 616.81274414 191.06934074
arkeologinenkohde_alue.1487 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1487 146655 {3A873FE4-B78F-4AA6-A673-3388971F9767} Mätäsjoen tammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 177 ei {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\cf1\f0\fs24 Kohteessa on Mätäsjoen tammi. Tammen puurakenteet on kasattu joen etelärannalle, jonne ei päästy. Etelärannalla on näkyvissä myös sinkkiämpäri. Pohjoisrannalla on kivivalli, joka on 15 metriä pitkä, 1.4 metriä leveä ja 0.8 metriä korkea. Vallin reunoilla on havaittavissa myös puuta. Vallin päällä kasvavista männyistä arvioiden, Jarmo Lohelan arvion mukaan, tammi on ollut käytössä 1950-luvun alkupuolella. Tammen kohdalla joessa on näkyvillä kiviä, joita ei ole havaittavissa tammen ulkopuolella, joten ne liittyvät mahdollisesti tammen ankkuriarkkuun. Koordinaatit rannasta mitattuna ovat 3478083, 7341401. \par \par Etelärannalla, 35 metriä joen yläjuoksulle päin, on kasa sammaleen peittämiä puita, jotka ovat mahdollisesti uitettuja tukkeja tai ohjauspuita. Niiden kohdalla joen molemmin puolin on epäselvää kiveystä, joka ilmeisesti myös liittyy tammeen. Pohjoisrannalla on 8 metriä pitkä, 6 metriä leveä, 0.8 metriä korkea kivivalli. \par \par \pard\ltrpar Puissa joen rannalla on niiden ympärille kierrettyä vahvaa rautalankaa. \cf0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\cf1\f0\fs24 Kohde rajautuu alueena koordinaattipisteen ja kohteen kuvauksen mukaan.\cf0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\cf1\f0\fs24 Sutigis-merkintä ja Taisto Ruokasen ilmoitus.\cf0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\cf1\f0\fs24 Mätäsjoen ranta, joki noin 7 metriä leveä. Sekametsää, jonka kasvatusluokka 30 ja aluskasvillisuudessa mustikkaa, puolukkaa ja heinää. \cf0\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2013-04-15T08:19:00 1673.83496094 158.45654443
arkeologinenkohde_alue.1488 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1488 142963 {A2914BC8-BE01-4329-B5B7-E060073FB77B} Matjärvi puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 135 ei Alueella on runsaasti poteroita, korsuja ja muita rakenteita, mm. Neuvostoliiton sotilaiden urheilukenttä. Eija Ojanlatva on kartoittanut kohteen vuonna 2007. 3 Voimassa 2012-02-13T09:08:42 104026.02758789 1795.16946541
arkeologinenkohde_alue.1489 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1489 142965 {2EF6057D-986B-4A07-97B4-16F31A3933C2} Paksuniemi saksalaisten asemapaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 125 ei Alueella on runsaasti erilaisia rakenteita; juoksuhautoja, poteroita, korsuja ja kämppiä. Metsäkeskuksen Kalle Puttonen kertoi alueen poteroita ja juoksuhautoja täytetyn sodan jälkeen. Täytetty juoksuhauta, 143248 Alueen lounaisosassa, lähellä yksityismaan rajaa, maaston korkeimman kohdan reunalla havaitiin harjanteen reunaa seuraava täytetty juoksuhaudan jäännös, johon liittyy useita poteroita. Hauta on luode-kaakko -suuntainen ja on täytetty kivillä ja maalla niin hyvin että se erottuu vain hyvin matalana painanteena maassa. Se näyttää jatkuvan tuliasemalle (143255) saakka, eli lähes 200 m matkan, ja mahdollisesti vielä pitemmällekin. (x=3555851, y=7643754) Täytetty potero 1, 143245 On yhteydessä juoksuhautaan, ja täytetty osittain kivillä. Sen kaakkoisseinässä on näkyvissä pystylautoja. Potero on kooltaan noin 3 m x 1,7 m. Sen luoteispuolella on mahdollisesti kaksi täytettyä pesäkettä ja kaakkoispuolella kolmas. Ne erottuvat vain matalina painanteina. (x=3555842, y=7643788) Täytetty potero 2, 143246 Osittain täytetty potero, kooltaan 1,8 m x 1 m ja nykyään noin 50 cm syvä. Siihen on johtanut hauta poteron 3 suunnasta, sen ura on noin 1,2 m leveä. (x=3555865, y=7643729) Täytetty potero 3, 143247 Osittain täytetty kivillä ja puulla, kuopan reunoissa on hirret, joita on näkyvissä ainakin viisi kertaa. Kooltaan 1,8 m x 2 m. Sijaitsee pienen kumpareen takareunassa, joka muodostaa luontaisen suojavallin järven puolelle. Etäisyys vuonon rantaan, joka on noin 20 m alempana, on noin 40 m, rinne on kivikkoinen. Poteron takareunassa on kivistä tehty valli. Poteroon ei johda juoksuhautaa vaan maaston vuoksi sinne pääsee suojassa ilmankin. Läheisen puun tyvessä on piikkilankaa. (x=3555886, y=7643722) Täytetty pesäke 4, 143249 Noin 20 m edellisestä itään. (x=3555910, y=7643715) Juoksuhaudat 1 ja 2, 143253 ja 143254 Sijaitsevat alempana rinteessä, kaksi lyhyttä pätkää joiden välissä ei näy selvää yhteyttä. Haudassa 1 on kolme pesäkettä, jotka ovat kooltaan noin 1,5 m leveitä ja 2 m pitkiä. Juoksuhauta on noin 1,3 m leveä ja 0,9 m syvä, mutta paikoin matalampi, koska maassa on suuria kiven lohkareita joita ei ole siirretty. Haudan 2 kohdalla maaperä ei ole niin kivinen. Sen yhteydessä on neljä pesäkettä, haudan pituus on 15 m. (x=35559117, y=7643681 ja x=3555945, y=7643677) Tuliasema, 143255 Trapetsoidin muotoinen vallien reunustama monttu, joka on kapeampi etureunasta. Vallit ovat on tehty kivistä ja niiden etureunassa on hirsiä. Leveys vallien ulkopuolelta mitattuna on etureunassa 7 m ja takareunassa 9 m. Etureunassa valli on matalampi kuin sivuilla. kuopan pohjalla on hirsiä, mahdollisesti ne ovat kattorakenteen jäänteitä. Sijaitsee rinteen taitteessa, jossa maasto nousee molemmilla sivuilla. Mahdollisesti suorasuuntaustykin tuliasema. (x=3556036, y=7643715) Korsu 1, 143256 Sijaitsee tuliaseman vieressä, siitä noin 6 m koilliseen, matalan harjanteen takana. Itä-länsi -suuntainen, kooltaan 5,4 m x 2,9 m ja ainakin 1,5 m syvä. Tasakaton hirsiä on jäljellä kuopassa. Pohjois- ja eteläsivuilla on vallit, kulkuaukko on itäpäässä. Korsun ja tuliaseman välissä on kuoppa, kooltaan 1,6 m x 1,4 m ja noin 80 m syvä. (x=3556044, y=7643720) Potero 1, 143257 Sijaitsee harjanteen reunassa. Neliön muotoinen, kooltaan 2,2 m x 2,2 m ja noin 1,1 m syvä. Vuorattu hirsillä joiden nurkissa on koirankaulasalvokset. Koillisnurkasta lähtee juoksuhauta pohjoiseen päin, se on noin 8 m pitkä. Se on aluksi 80 cm leveä, mutta kapenee ja madaltuu, johtaen suuren kivenlohkareiden luokse. Osa reunan hirsistä on pudonnut kuoppaan, eli seinät ovat mahdollisesti olleet korkeammat. Edessä ja sivuilla on kivistä tehdyt, yli metrin levyiset vallit. Kuopan nurkassa on öljytynnyri. (x=3556117, y=7643659) Vartiotorni, 143258 Aivan potero 1 vieressä on nelisivuisiksi sahatuista hirsistä tehty taso ja sen jalkarakenteita. Niistä muutaman metrin päässä on pieni hirsikehikko, jossa on jäljellä 2 / 3 hirsikertaa ja sen vieressä vielä kymmenisen irtohirttä, eli hirsikertoja on ollut ainakin viisi. Nurkissa on koirankaulasalvokset. Kehikon koko on 1,4 m x 1,4 m ulkoreunasta mitattuna. Tornin jalkapuiden pituus on 2,4-2,7 m, tason leveys on noin 2,3 m. Vieressä on myös tikapuut, joiden pituus on 4,4 m. Tornin osat on liitetty toisiinsa nauloilla ja rautalangalla. Hirsien paksuus on 10 tai 13 cm. (x=3556102, y=7643673) Potero 2, 143260 Sijaitsee noin 20 m luoteeseen poterosta 1, ja sen rakenne on samanlainen. Kuopan koko on 2,1 m x 2 m ja syvyys noin 80 cm. Sisällä on hirsikehikko, vallit on tehty kivistä ja vallin ulkopuolella on myös hirsiä. Poteron koilliskulmasta lähtee juoksuhauta pohjoiseen, se on noin 9 m pitkä, metrin levyinen ja noin 60 cm syvä. (x=3556080, y=7643676) Korsu 2 Poteroiden 1 ja 2 takana noin 50 m päässä alarinteessä on korsujäännös, se on noin 4-5 m harjanteen korkeinta kohtaa alempana, rinne kohoaa jyrkästi lounaaseen. Korsu on kooltaan 5,2 m x 4,2 m ja siinä on ollut ainakin viisi maanpinnan yläpuolista hirsikertaa. Oviaukko on pohjoisseinällä, sen leveys on noin 70 cm, ja siihen johtaa oja. Seinät on tehty kuorimatomista ja varaamattomista pyöröhirsistä, nurkissa on kaksipuoleiset koirankaulasalvokset. Sisäseinät on vuorattu pareillä, jotka on naulattu kiinni. Kaikilla paitsi pohjoisseinällä on valoaukot, jotka levenevät ulospäin. Niiden leveydet ovat noin 40 cm. Kattohirsiä on säilynyt, niiden päällä kasvaa jäkäliä ja sammalia. Ilmeisesti se on ollut tasakatto. Koillisnurkka on lähes kiinni siirtolhkareessa. Korsun sisällä ja ympäristössä on runsaasti säilykepurkkeja ja muuta metalliromua. (x=3556127, y=7643712) Korsu 3, 143265 Sijaitsee noin 50 m itäkaakkoon korsusta 2. Pohjoinen-etelä -suuntainen, kooltaan 3,8 m x 3,1 m ja noin 90 cm syvä. Kuoppa reunoissa on hirsiä ja pystylautoja, sitä ympäröi kiviset vallit. Kulkuaukko on pohjoisseinällä, sen viereisessä vallissa on suuria kiviä. Vallien leveys on noin metrin ja noin 70 cm korkea. Ympäröivissä puissa on piikkilangan pätkiä. (x=3556174, y=7643693) Korsu 4?, 143266 Mahdollinen korsu, kooltaan 5,6 m x 4,4 m. Kuopan syvyys on noin 40 cm, sen reunoissa on ehkä yhdet hirret. Kuopassa on metalliromua. (x=3556208, y=7643703) Korsun itäpuolella noin 5 m päässä on pieni tasoitettu alue, lähinnä muodoltaan renkaan segmentti. Sen pinta on hiekkaa, jonka alla on kiviä. Hirsikehikko, 143267 Pieni hirsikehikko, noin 8 m kaakkoon edellisestä. Pyöröhirsistä tehty rakennelma, kooltaan 1,4 m x 1,4 m. Hirret pienenevät ylöspäin, rakenteeseen on käytetty ehkä vain yksi puu. Yläpuoliset koirankaulasalvokset nurkissa. Päällä on pienistä pyöröpuista tehty rakennelma. Alla ei näyttäisi olevan kuoppaa. (x=3556214, y=7643696) Korsu 5, 143277 Yksittäinen korsu Virtaniementien varressa, tien reuna-alueella. (x=3556305, y=7643586) Korsu 6, 143279 Alueen länsiosassa, kallion lähellä. Monttu on reunustettu hirsillä, koko 3 m x 3,1 m. Ympärillä on kiviset vallit, jotka ovat noin 35 cm korkeat. Koko vallien ulkopuolelta 4,6 m x 3,7 m. Luode-kaakko -suuntainen, kulkuaukko luoteispäässä. Läheisessä puussa on piikkilankaa. (x=3555844, y=7643791) Täytetty juoksuhauta 2 Korsun 6 pohjoispuolella. Juoksuhauta on täytetty kivillä ja maalla, se erottuu kivisenä väylänä. Haudan varrella on poteroita jotka on myös täytetty. (x=3555839, y=7643819) Potero 3, 143285 Länteen päin johtavan tien eteläpuolella, siitä noin 3 m päässä. T-muotoinen potero, jonka seinissä on hirsirakenteet. Poikkiviiva on 4 m ja pystyviiva 2,5 m pitkä, ojat ovat noin metrin levyisiä ja 55 cm syviä. Pohjalla on peltiromua. (x=3555883, y=7643839) Korsu 6 Kivisten vallien reunustama kuoppa, kooltaan 3 m x 3,1 m. Vallien korkeus noin 35 cm ja koko niiden ulkopuolelta 3,7 m x 4,6 m. Kaakko-luode -suuntainen. Oviaukko luoteessa. Läheisessä puussa on piikkilankaa. Korsu 7 Hirsillä vuorattu kuoppa, kooltaan 3,2 m x 2,5 m, ja noin 80 cm syvä. Reunoilla leveät kivivallit, joiden ulkopuolelta rakennelman koko on 4,4 m x 4,3 m. Oviaukko alarinteen puolella, kamanat ja osa ovesta on säilynyt, samoin saranat. Oven sisäpinnalla on päreistä punottu ristikko joka on naulattu oveen kiinni. Ovelle johtaa kapea ura. Vallin vieressä on savuhormin pätkiä. (x=3555886, y=7643800) korsu 8 Korsun monttu, jossa kahdella seinällä on hirsiä havaittavissa. Montun koko on 4,4 m x 4,2 m, kulkuaukko on pohjoisreunassa. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Saksalaisten asemapaikasta kuultiin useista lähteistä, siitä kertoivat Reino Lahdenmäki, Eija Ojanlatva joka on kartoittanut aluetta 2007 sekä Kalle Puttonen, joka kertoi alueella olevan runsaasti täytettyjä juoksuhautoja ja poteroita. Saksalaisten toisen maailmansodan aikainen asemapaikka. 3 Voimassa 2012-02-24T11:28:45 128674.40698242 1986.58734575
arkeologinenkohde_alue.1490 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1490 142967 {9179CFC8-15A8-4CF1-8B40-16824AD7D235} Rautaportti puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Alueella on runsaasti pesäkkeitä, korsuja ja muutama rakennuksen pohja. Eija Ojanlatva on kartoittanut kohteen kaakkoisosan vuonna 2007. 3 Voimassa 2013-04-15T08:14:32 69583.60058594 3553.09027891
arkeologinenkohde_alue.1491 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1491 146233 {76B3DE69-675B-4989-A2B1-391551F11C21} Hetemäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 194 ei Alueella on havaittavissa päärakennuksen (Hetemäki päärakennus jäännös 1) ja navetan (Hetemäki navetta jäännös 2) pohjat sekä pellonraivauksesta syntyneitä kiviröykkiöitä. Päärakennuksesta on jäljellä luonnonkivinen perusta ja tulisijan jäännös. Rakennus on ollut kooltaan 7x7 m. Navetta on L-kirjaimen muotoinen ja siinä on ollut erillinen lantala. Sen mitat ovat 4,5x9 (lantala 4,5x4,5). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa SutiGis-tietojen perusteella 20.6.2012. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Myhkyrin alueella noin 380 m Keyrittyjoesta itään. Paikalla kasvaa varttunutta koivumetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-27T13:58:14 2975.76855469 217.95271135
arkeologinenkohde_alue.1492 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1492 146237 {3B664015-F231-47D2-BA1A-704F0419B4AC} Kaukas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 213 ei Alueella on havaittavissa pahasti maatunut kämpän pohja, kiuas sekä täyttynyt kellarikuoppa. Kämpän pohjasta (Kaukas kämppä jäännös 1) on jäljellä ainoastaan nurkkakivet, eikä varsinaista kämpän pohjaa ole enää nähtävissä. Kämpästä 15 m koiliseen on sammaloitunut kiuas (Kaukas kiuas jäännös 2). Paikalla on mahdollisesti sijainnut sauna. Noin 20 m pohjoiseen on romahtanut ja täyttynyt kellarikuoppa (Kaukas kellarikuoppa 3). Kuopan mitat ovat 2,3x1,5 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 21.6.2012. Paikalla on sijainnut Kaukas-yhtiön savottakämppä. Vuoden 1974 peruskartassa paikalle johtaa polku. Paikalla on ollut kämppä ja siihen liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee Yrttisuon alueella noin 2,5 km Metsäkartanolta pohjoiseen. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvoittoinen kasvatusmetsikkö sekä runsaasti aluskasvillisuutta, muun muassa horsmaa ja saniaisia. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-10-17T11:14:25 1475.95751953 140.36597734
arkeologinenkohde_alue.1493 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1493 146254 {635FAAEF-4DA9-435E-93CB-AE7871464029} Höylhiekka asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 105 ei Alueelta löydettiin useita kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Osa löydöistä tehtiin veteen työntyvältä hiekkaiselta ja pahasti erodoituneelta niemekkeeltä. Kvartsi-iskoksia havaittiin myös sekä rannalla että rantavedessä. Kauemmas rannasta tehdyt koepistot osoittautuivat löydöttömiksi, joten on syytä olettaa että osa kivikautisesta asuinpaikasta on huuhtoutunut Ala-Luostajärveen. Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 27.6.2012. Paikalla on osittain tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ala-Luosta-järven etelään antavalla rannalla, Höylhiekka nimisessä lahden poukelmassa. Kohde sijoittuu aivan rannan tuntumaan siten, että osa asuinpaikasta on ilmeisesti huuhtoutunut veteen. Paikalla kasvaa kuivaa kangasmetsää. 3 Voimassa 2012-10-17T14:01:05 558.02612305 104.15713369
arkeologinenkohde_alue.1494 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1494 146255 {BDF7ED17-357B-407F-AE09-F037E896C6A9} Puriseva lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohde käsittää leveän ja tasaisen noin 700 metriä pitkän tienpätkän soratiellä. Pohjoispäässä on kääntymispaikka. Kohde rajautuu aluemaisesti tien tasaisen osuunden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 13.6.2012. Kyseessä on metsälentokenttä noin 1960-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä eri ikäistä kuusikkoa. 3 Voimassa 2012-10-22T14:22:44 11487.88916016 1080.0700831
arkeologinenkohde_alue.1495 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1495 174034 {D5064B86-FFB4-4417-A062-EBF37A7464D4} Kaarrerova kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 174 ei Kohteessa on neljän rakennelman jäännökset ja puretun kämpän piha-alue. Rakennelma 1 pisteessä x 3399775, y 7432965. Rakennus on 1 x 1 x 2 metrin kokoinen wc. Rakennustehty laudoista ja lankuista, katto pellistä. Rakennuksesta 30 metriä etelään on puretun kämpän pihanurmi. Rakennelma 2 pisteessä x 3399825, y 7432924. Rakennelmassa on koillisesta lounaaseen kulkevia lahonneita hirsiä ja kaminan torvia puretun kämpän sijalla. Rakennelma 3 pisteessä x 3399825, y 7432911. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoisen rakennuksen jäännös jonka sivut kulkevat väli-ilmansuuntiin. Rakennelman pohja erottuu lahonneina lautalankkuina ja hirsinä. Etelänurkassa on wc:n jäännös. Rakennelma on hävinnyt siinämäärin että hahmoa on vaikea erottaa. Rakennus on ilmeisesti ollut navetta tai talli. Rakennelma 4 pisteessä x 3399821, y 7432896. Rakenne on 2 x 2 metrin kookoisen kaivon jäännös. Kaivon seinät on tehty sahatuista parruista. Nurkat salvettu molemminpuolin. Seinistä on 5 hirsikertaa jäljellä. Kohde rajautuu rakenteista mitattujen gps pisteiden ja kämpän pihan alueelle. Merkki peruskartalla ja ilmoitus. Purettu metsätyökämppä. Kursuojan molemmin puolin sijaitseva korpi, jossa runsas heinäkasvillisuus. 3 Voimassa 2014-10-24T15:11:55 3507.92138672 326.62043424
arkeologinenkohde_alue.1496 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1496 146424 {8986987D-0555-42DB-B845-C6FDEF7159C7} Ylä-Keyritty 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 182 ei Paikalla sijaitsee vanha kämppä, joka on vuokrattu kesämökiksi. Hirsirakenteiset kämppä ja sauna (Ylä-Keyritty 2 kämppä 1 ja sauna 2) edustavat kohteen alkuperäistä rakennuskantaa. Kämpässä on huopa- ja saunassa peltikatto. Muut alueen rakennukset ovat myöhempää tuotantoa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 4.6.2012. Paikka on vuokralla. Kohde on vanha kämppä ja sen sauna. Kämppä sijaitsee Ylä-Keyrittyjärven rannan ja Metsäkartanontien välissä, noin 1,9 km Metsäkartanolta luoteeseen. Paikalla kasvaa varttunut sekametsä. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-10-08T13:20:26 8861.05297852 360.16452549
arkeologinenkohde_alue.1497 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1497 146425 {9D7FD811-120B-4B89-AD90-935976F0F1E1} Keyritynjoki uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Paikalla on havaittavissa osin tuhoutuneen uittopadon jäännös. Pääasiassa maasta ja kivestä kasattu patovalli on noin 60 m pitkät ja enimmillään 10 m leveä. Rakenteen hirsisiä ja kivillä täytettyjä arkkuja on säilynyt kaksi kappaletta. Patoaukot ovat olleet noin 3 m leveitä ja niitä on ollut kaksi. Rakenteen yli kulkee nykyisin kävelysilta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 4.6.2012. Paikalla on uittopadon jäänteet. Uittopato sijaitsee Keyritynjoen varrella, noin 260 m päässä jokisuusta. Paikalla kasvaa uudistuskypsä mäntymetsikkö. Maaperä on turvetta. 3 Voimassa 2012-10-08T14:51:50 737.44384766 140.92744821
arkeologinenkohde_alue.1498 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1498 146427 {34B0CF23-6FC4-4BB9-B48F-361CCF718E1A} Jokilampi hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 184 ei Paikalla on 12 pyöreää hiilimiilun jäännöstä. Näistä ehjinä tai lähes ehjinä ovat säilyneet miilut 2, 4, 5, 7 ja 8. Loput ovat osittain tai lähes kokonaan tielinjan tuhoamia. Miilut ovat halkaisijaltaan 10-12,5 m ja niissä erottuu vallin ulkopuolella ilmanottoon liittyviä kaivantoja. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 4.6.2012. Keyritynjoen rannalla on hiilimiiluista ja niiden käytöstä kertova opastaulu. Opasteen mukaan ko. miilut ovat olleet käytössä 1930-1940-luvuilla. Paikalla on 12 1930-1940-luvuilla poltettua hiilimiilua. Kohde sijaitsee Nurmeksentien ja Metsäkartanontien risteyksestä noin 350 m pohjoiseen, Jokilammen luoteispuolella. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperäon moreenia. 3 Voimassa 2012-10-08T15:34:04 9709.7019043 401.94208556
arkeologinenkohde_alue.1499 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1499 146284 {8CDC32C7-3337-42BC-82DF-C876FC7F0C78} Saarimäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 150 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäänteen. Jäljellä on yhden rakennuksen ja kellarin jäänteet. Rakennuksesta on jäljellä noin 2m x 4m x 1m kokoinen punatiilikasa, luultavasti päärakennuksen uuninjäänteet. Rakennuksen mitat ovat olleet suunnilleen 8m x 5m, jäljellä on myös joitakin nurkkakiviä ja lahonneiden alimpien hirsien jäänteitä. Liesi on sijainnut rakennuksen länsipäässä. Kellarissa on leveät vallit, mitoiltaan noin 4m x 5m. Näiden sisäpuolella on terävä kuoppa, itse kellari, mitoiltaan noin 2,5m x 1,5m, syvyydeltään noin 1m. Alueella on myös erilaista muovia, lasia ja metalliromua. Lisäksi alueella on lahonneita jäänteitä aidan hirsistä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 14.6.2012. Kyseessä on purettu tila noin 1900-luvulta. Maalaji on moreenia. Kohdetta ympäröi varttuneempi kasvatusmetsikkö. Noin 60-vuotiaan sekametsän vallitseva puulaji on koivu. 3 Voimassa 2012-10-22T14:42:03 1151.14916992 140.09671078
arkeologinenkohde_alue.1500 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1500 146288 {840D8727-D2A9-403C-BB2C-E175FA390C3D} Ristilampi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 157 ei Kohde sisältää kolmen puretun rakennuksen jäänteet sekä syvän kuivuneen kaivon. Päärakennuksesta on jäljellä noin 3m x 4m x 1,5m kokoinen maan-, tiilen ja hiekansekainen uuninpohjaröykkiö jonks ympärillä on tasaista aluetta ja joitakin betonista valettuja nurkkakiviä. Tästä noin 10 metriä luoteeseen on kuivunut hirsiseinäinen syvä kaivo, mitoiltaan vajaa 1m x 1m. Kaivossa on metalliputki ja joitain metalliosia, luultavasti pumpun jäänteet. Päärakennuksesta parikymmentä metriä länteen sijaitsevat navetan ja saunan valetut kivijalat. Navetan kivijalka on epäsäännöllisen muotoinen, siihen on mahdollisesti liittynyt ulkopuolinen lantala ja ehkä jokin sivuosa. Mitoiltaan kivijalka-alue on noin 19m x 9m. Navetan pohjoispuolella on saunan suorakulmainen betoninen kivijalka, mitoiltaan noin 9m x 6m. Saunanjäänteen sisällä on lasia ja metalliromua, sekä Högforsin valmistaman kiukaan ruostunut jäänne. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 14.6.2012. Kyseessä on vanha tila, ehkä noin 1900-luvulta. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla, metsä on pääosin noin 30-vuotiasta mänty-koivu sekametsää. Mukana on myös joitain vanhempia pihapuita. 3 Voimassa 2012-10-22T14:44:26 1469.09033203 156.09874953
arkeologinenkohde_alue.1501 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1501 146306 {64844D04-C81E-4922-90E6-963B9CF93D74} Myllykangas raudanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 150 ei Kohde käsittää noin 20m halkaisijaltaan olevan kumpareen aivan mäen huipulla. Lisäksi ympäröivällä alueella on joitain röykkiöitä. Kumpare koostuu punaisesta tahmeasta, mahdollisesti rautapitoisesta hiekasta joka ulottuu selkeästi rajatulle alueelle mäen huipulla. Samalla alueella maaperässä on myös yleisesti hiiltä. Ympäröivän alueen maaperässä ei tämänkaltaisia ilmiöitä ole havaittavissa. Röykkiöt koostuvat muutamista kivistä jotka eivät vaikuta olevan peräisin kyseiseltä paikalta vaan ne on luultavasti kuljetettu muualta. Kivet ovat mustia, hyvin painavia ja muutenkin erikoisen kuhmuraisen näköisiä. Mahdollisesti kivet sisältävät rautamalmia. Kohde rajautuu aluemaisesti löydettyjen rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.6.2012. Kumpareen olivat havainneet metsähallituksen työntekijät. Kyseessä on tuntematon rakenne. Luultavimmalta tuntuu että kyseessä on jonkinlainen raudanvalmistukseen liittyvä paikka. Paikalliset ihmiset eivät tienneet mitään kohteesta eikä sitä ole mainittu paikallishistorioissa. Kohde sijaitsee moreenimäen korkeimmalla huipulla. Aluetta ympäröivä metsä on aurattu ja istutettu kuusikolle noin 40 vuotta sitten. Itse kohteen ympäristö on muusta alueesta silmiinmpistävästi rehevämpi ruohovaltainen alue ympäröivän metsän ollessa tavanomaista mustikkavaltaista varvukkoa. 3 Voimassa 2012-10-22T14:51:58 2965.50195312 200.16726025
arkeologinenkohde_alue.1502 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1502 146311 {1206E121-F705-4D2C-B58F-289A43E39BD5} Myllykoski tammi 1 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 115 ei Kohde sisältää betonisen tammen joessa. Havaittavissa on myös hirsirakennetta ja pultteja. Tammessa on yksi iso suuaukko. Rakenteet ovat selkeästi rannoilla, ei joessa. Rannalla on myös siipimäistä kivirakennetta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ympärillä. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 19.6.2012. Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. Kohde sijaitsee joessa ja sen rannoilla. Maaperä on moreenia, metsä rantametsää. 3 Voimassa 2012-10-22T15:01:35 146.38476562 51.24232728
arkeologinenkohde_alue.1503 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1503 146443 {35E7530F-EF65-49AE-8BC5-9935F7AB5535} Autiokangas asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 192 ei Alueella on peltoraunioita ja nauriskuoppia. Peltoraunioita on alueella runsaasti. Niiden halkaisija on suurimmillaan noin 4 m. Mäellä on myös kaksi nauriskuoppaa (Autiokangas nauriskuopat 1 ja 2) (2,3x1,5x1 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 5.6.2012. Paikka esiintyy myös 1917 Metsätalouskartassa nimellä Autiokangas. Nykyisessä peruskartassa paikannimi on vaihtanut paikkaa kohteesta kaakkoon sijaitsevalle kankaalle. Nimistön perusteella paikalla on sijainnut asuinpaikka, vaikka alueelta ei havaittu yksiselitteisiä rakennuksen jäänteitä. Kyseessä on todennäköisesti vanha kaskialue, joka on myöhemmin raivattu pelloksi. Kohde sijaitsee Saarimäen alueella, noin 330 km Saarisenjärvestä pohjoiseen. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-09T09:28:06 10787.22119141 383.97992454
arkeologinenkohde_alue.1504 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1504 146448 {AF61B3CD-0AD4-4A76-A600-3A678F446F77} Saarinen 3 uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 175 ei Paikalla on nähtävissä kolmen betonista arkkua ja niiden väliset kaksi sulkuaukkoa. Arkut ovat kooltaan 4,4x0,6 m ja niiden korkeus vedenpinnasta on noin 1,5 m. Sulkuaukot ovat 4,2 m leveitä. Varsinainen patovalli on kasattu maasta ja kivestä, ja sen kokonaispituus on noin 100 m. Patorakenteen yli kulkee silta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Uittopato löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 5.6.2012. Tiedonannon mukaan uittopato on rakennettu 1957 ja että sitä on käytetty yhden kerran vuonna 1958. Kohde on mainittu Mirkku Halosen inventoinnissa nimellä Saarisen säästöpato (Halonen 2000). Halonen, Mirkku 2000: Rakennusinventointi Rautavaaran kunnan haja-asutusalueella. Kyseessä on uittopato. Kohde sijaitsee Saarisjärven rannalla, Keyrittyjoen suulla. Paikalla kasvaa varttunutta mäntymetsikköä. Maaperä on turve. 3 Voimassa 2012-07-23T13:26:29 1104.4050293 226.81792186
arkeologinenkohde_alue.1505 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1505 146450 {88F17769-EEBA-4CED-800B-2CCB219F8B5C} Saahkarinpuro asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 202 ei Alueella on nähtävissä asumiseen liittyviä rakennuksen pohjia sekä pellonraivauksesta syntyneitä kiviröykkiöitä. Päärakennus (Saahkarinpuro päärakennus jäännös 1) on kooltaan noin 8x6 m ja siinä on ollut sekä luonnonkivinen perusta että tulisija. Päärakennuksesta 30 m luoteeseen on navetan (Saahkarinpuro navetta jäännös 4) betoninen perusta. Navetta on ollut kooltaan 6,6x5,8 m. Kaivo (Saahkarinpuro kaivo 3) sijaitsee päärakennuksen pohjoispuolella. Kaivo on kivetty ja avonainen. Päärakennuksesta 45 m pohjoiseen on nähtävissä kooltaan 5x2,5 m rakennuksen (Saahkarinpuro rakennus jäännös 5) pohja. Rakennuksesta on säilynyt alimpia hirsikerroksia. Tulisijaa ei ole. Päärakennuksen pohjoispuolella, noin 70 m päässä on perunakuoppa (Saahkarinpuro kellarikuoppa 2). Tämä on kooltaan 2,5x1,5 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 6.6.2012. Vuoden 1975 peruskartassa alueella näkyy pieni peltotilkku, mutta ei rakennuksia. Alueella on autioitunut tila. Kohde sijaitsee Vuorimäen pohjoispuolella Haapamäen alueella, noin 1, 6 km Saahkarijärvestä luoteeseen. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-09T11:47:06 7033.37841797 325.42022398
arkeologinenkohde_alue.1506 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1506 146458 {ADB85F5D-16C9-41A9-B0CA-5BC2ECF8EEAC} Saahkarinpuro 2 uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 199 ei Paikalla on havaittavissa osittain puretun uittopadon jäänteet. Maavallit ovat näkyvissä molemmin puolin jokea, mutta sulkurakenteita ei ole jäljellä. Maavallien leveys on noin 4 m ja korkeus 1,5 m. Patorakenteen kokonaispituus on noin 55 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Uittopato löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 6.6.2012. Tiedonannon mukaan joen itäpuolella on ollut myös kämppä, mutta alue on hakattu ja maaperä muokattu, eikä mahdollisesta rakennuksen jäännöstä pystytty paikantamaan. Paikalla on uittopadon jäänteet. Kohde sijaitsee Saahkari -järven luoteiskärjessä noin 110 m Saahkarinpuron suulta. Paikalla kasvaa tiheää mäntymetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-09T12:16:33 505.48754883 128.11826103
arkeologinenkohde_alue.1507 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1507 146459 {F7F07096-8A55-44FA-840C-B01EBE08257E} Kurttosuo hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 188 ei Paikalla on kolme hiilimiilua (Kurttosuo hiilimiilu 1-3), jotka ovat tiedonannon mukaan olleet käytössä 1950-luvulla. Miilut ovat halkaisijaltaan 12 m. Yhdessä (Kurttosuo hiilimiilu 1) on havaittavissa vallin ulkopuolelle kaivetut ilmanottokanavat. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 6.6.2012. Alueella on kolme hiilimiilua. Kohde sijaitsee Rukkassuon ja Vuorimäentien välissä, noin 50 m tien itäpuolella. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreeni. 3 Voimassa 2012-08-23T13:15:01 1291.04248047 141.21762417
arkeologinenkohde_alue.1508 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1508 146464 {0F3D1947-3C7C-46CE-B7EF-41421E6E9F24} Mäkelä asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 228 ei Alueella on nähtävissä asumiseen liittyvien rakennusten jäänteitä ja peltoraunioita. Päärakennus (Mäkelä päärakennus jäännös 1) on kooltaan noin 5,5x5,5 m. Rakennuksessa on ollut luonnonkivinen perusta ja tulisija. Päärakennuksesta noin 60 m etelään on saunan (Mäkelä sauna jäännös 2) pohja. Saunasta on jäljellä parhaimmillaan 10 hirsikertaa ja luonnonkivisen kiukaan jäännös. Sauna on kooltaan 3x3 m. Navetta (Mäkelä navetta jäännös 4) sijaitsee päärakennuksen koillispuolella, noin 25 m päässä. Se on kooltaan noin 5,6x4,5 m ja siitä on jäljellä alimpia hirsikertoja ja luonnonkivinen perusta. Kaivo (Mäkelä kaivo 10) sijaitsee 78 m päärakennuksesta lounaaseen. Mahdollinen toinen kaivo (Mäkelä kaivo 5) sijaitsee navetan kulmalla, noin 20 m päärakennuksesta koilliseen. Alueella on myös havaittavissa kahden tarkemmin tunnistamattoman rakennuksen pohjat. Ensimmäinen (Mäkelä rakennus jäännös 7) on luonnonkiviperustainen, mahdollinen aitta, jälkimmäinen (Mäkelä rakennus jäännös 8) mahdollisen vanhemman saunan jäännös. Rakennus on kooltaan 3,5x2,5 m. Kellarikuoppia on alueella kolme (Mäkelä kellarikuopat 3, 6 ja 9). Kellarikuoppa 3 sijaitsee päärakennuksen eteläpuolella, noin 10 m päässä. Se on kooltaan 4,5x2 m ja osin romahtanut. Kellarikuoppa 6 on noin 20 m päärakennuksesta pohjoiseen ja se on kooltaan noin 2,5x1,5 m. Kellarikuoppa 9 on nähtävissä päärakennuksen lounaispuolella, noin 50 m päässä. Kyseinen rakenne on kooltaan 4x2,5 m ja osin romahtanut. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi vanhan peruskartan ja SutiGis-tietojen perusteella inventoinnissa 6.6.2012. Vuoden 1974 peruskartassa paikalla erottuu viisi rakennusta. Vuoden 1916 metsätalouskarttaan kohdetta ei ole merkitty. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Sotinpuron ampuma-alueen itäpuolella, noin 370 m Pohjoispäätimmäisen-järven rannalta koilliseen. 3 Voimassa 2012-07-23T16:15:59 19440.79907227 524.71004251
arkeologinenkohde_alue.1509 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1509 144469 {13D2D4A3-2DB8-43AA-A046-3DB21A6B132E} Mustilahti Muinaisjäännösryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 145 ei Alueella havaittiin yksi pyyntikuoppa ja yksi asuinpainanne. Alueen keskiosassa on ainoa muodoltaan ja rakenteelta selkeä pyyntikuoppa. Kuopan koko on 3,3 m x 3,1 m ja syvyys 50 cm. Selvä, korkea ja kapea valli, sijaitsee loivassa rinteessä. Kairauksessa ei havaittu selkeää huuhtoutumiskerrosta. Pohjalla on aluskasvillisuuden päällä pari kiveä, jotka vaikuttavat sinne myöhemmin päätyneiltä. Ilmeisesti Harlinin (2006) raportissa mainittu isokokoinen pyyntikuoppa. X=3491257 Y= 7638632 Kuopasta noin 35 m itäkoilliseen on asumuspainanne. Se sijaitsee järven rannassa, kuivalla kankaalla, soisen alueen reunassa. Painanne on matala ja laakea, tasapohjainen kuoppa, jota ympäröi leveä ja matala valli. Kuopan koko noin 5,6 m x 3,8 m ja syvyys noin 25 cm. Sijaitsee loivassa rinteessä, joten syvyys vaihtelee. Pituus vallien ulkopuolelta mitattuna on 11,5 m, eli vallien leveys on noin 3 m. Painanteen yli kulkee polku/mönkijäura. Aluskasvillisuus on ohut, jäkäliä, sammalia ja hieman puolukkaa ja variksenmarjaa. Kuopassa ei ole päällepäin näkyvää merkkiä liesikiveyksestä. X=3491294 Y= 7638646 Mahdollisesti Harlinin raportin asumuspainanne 2. Pyyntikuopasta noin 20 m lounaaseen on vaneriteltanpohja, eli pyöreä tasainen alue. Sen alarinteen puolella on puoliympyrän verran ojaa, ja ylärinteen puolella valli. Halkaisija ojasta ojaan on 7,5 m, ja vallin sisältä noin 6 m. Päällä kasvaa tiheä taimikko. Teltanpohja ulottuu lähes vanhan maantien uraan saakka. X=3491237 Y= 7638618 Teltanpohjan vieressä on matala ja laakea kuoppa, halkaisijaltaan 1,7 m ja 30 cm syvä, ei vallia, ei huuhtoutumiskerrosta. Muut alueella olevat kuopat vaikuttavat olevan toisen maailmansodan aikaisia. Niissä on jyrkät, lähes pystysuorat, reunat. Kuoppa 1 on Kittiläntien (seututie 955) ja sen pohjoispuolisen, vanhan tielinjan, välissä. Teltanpohjasta noin 40 m länsilounaaseen. Kuopan halkaisija on 1,8 m ja syvyys 60 cm. Sen reunat ovat lähes pystysuorat, ja pohjalla on pieni syvempi kuopanne. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Maaperä on hienoa hiekkaa ja kuopan pohjalla on runsaasti kariketta. Kuopan ympärillä kasvaa tiheästi männyn taimia. Ei vaikuta pyyntikuopalta, vaan ilmeisesti toisen maailmansodan aikainen rakenne. X=3491197 Y= 7638609 Kuoppa 2. Edellisestä noin 20 m pohjoiskoilliseen on pieni kuoppa, joka on hieman epämääräisen muotoinen. Sen koko on 1,6 m x 1,4 m ja syvyys noin 30 cm. Kuopan reunat ovat pystysuorat, matala ja kapea valli ympärillä. Kuopassa ja sen ympärillä on paksu aluskasvillisuus ja ympärillä kasvaa tiheästi taimia. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Mahdollisesti potero. X=3491208 Y= 7638626 Edellisestä noin 5 m länsiluoteeseen, loivassa rinteessä, uimarannan hiekka-alueen vieressä on pieni rakennelma. Se on muodoltaan pyöreä, tai mahdollisesti kuusikulmainen, hiekkavallin ympäröimä tasanne. Halkaisija on 2 m ja vallin korkeus 35 cm. Vallia peittää sammal ja varvut. Alarinteen puolella on kulkuaukko. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumaa. Käyttötarkoitus on epäselvä. X=3491202 Y= 7638630 Kuoppa 3. Teltanpohjasta noin 10 m pohjoiseen on kuoppa, jonka halkaisija on 2,1 m ja syvyys noin 55 cm. Siinä on selvät ja terävät, osittain lähes pystysuorat reunat. Pohjalla on pienempi kuoppa, jossa on myös lähes pystysuorat reunat. Alarinteen puolella on valli, ja ylärinteen puolella on kaareva ja matala ojakaivanto. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa vaikuttaa varsin modernilta, ilmeisesti sodanaikainen. X=3491233 Y= 7638628 Korsu. Pyyntikuopasta noin 15 m pohjoiseen, harjanteen pohjoisreunassa, lähes tasaisella, on suorakulmainen kuoppa. Sen koko on 4,4 m x 2,5 m ja syvyys 60 cm. Ylärinteen puoleisessa päässä on ollut kulkuaukko. Pohjalla on paksu aluskasvillisuus ja metalliromua. Vaikuttaa olevan joko potero tai korsu. Vieressä lännenpuolella on uimaranta. X=3491258 Y= 7638648 Kuoppa 4. Muinaisjäännösalueen länsipuolella on pitkä ja kapea, suorakaiteenmuotoinen kuoppa. Sen koko on 4 m x 1 m. Alarinteen puolella on valli. Näyttää lähinnä riuku- eli käymäläkuopalta. X=3491183 Y= 7638635 Kuoppa 5. Edellisestä lähes 60 m länteen, aivan Kittiläntien vieressä, 5 m tien reunasta, on pieni kuoppa. Sen koko on 80 cm x 50 cm ja 40 cm syvä. Kuopan reunalla on kivikehä. Kuoppa on poteroksi liian pieni, mahdollisesti se on vanhan sähkötolpan tms. kuoppa. X=3491126 Y= 7638624 Kuoppa 6. Muinaisjäännösalueen itäpuolella, asuinpainanteesta noin 65 m itään, havaittiin suuri kuoppa, joka vaikuttaa luontaiselta. Se on muodoltaan pitkä ja soikea, koko noin 4,1 m x 2,8 m ja syvyys 50 cm. Kairauksessa havaittiin ainakin 5 cm paksu huuhtoutumiskerros, eli kuoppa on vanha, mutta ei välttämättä pyyntikuoppa. X=3491362 Y= 7638636 Kohde rajautuu muinaisjäännösmerkinnän mukaisesti. Muinaisjäännösrekisteri. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, asumuspainanteita sekä neljä pyyntikuoppaa. Paikalta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta. Muinaisjäännösryhmä ja toisen maailmansodan aikaisia rakenteita. Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden kaakkoisrannalla. Alueella kasvaa paikoin tiheää taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2015-11-05T12:05:42 16229.53613281 530.11611938
arkeologinenkohde_alue.1510 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1510 144476 {C1B80009-D1D0-4B5A-A83C-A027A8D50C60} 148010458 Luttoköngäs Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 120 ei Kivikautinen asuinpaikka Luttojoen ja Suomujoen yhtymäkohdassa, Luttojoen pohjoisrannalla, Luttokönkään kohdalla. Paikka on moreenipohjaista mäntykangasta, jossa on leiriytymispaikkoja ja polkuja. Maan pinta on eroosion kuluttama. Löytöjä on n. 80 m:n matkalla joen suunnassa. 3 Voimassa 2012-05-10T14:02:30 987.62866211 114.46187346
arkeologinenkohde_alue.1511 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1511 144477 {18AFBD17-2AD8-405A-BF43-EFE4EDA7AF90} 1000000507 Suomun-Ville 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 137 129 ei Pyyntikuopat sijaitsevat Suomujoen itärannalla, Suomun-Villen kohdalla olevan järvileventymän kaakkoispuolella, lähes koillinen-lounas -suuntaisena jonona. Idässä olevalla mäntykankaalla maasto nousee jyrkähkösti. Kuoppajono kulkee osittain useiden joesta eriytyneiden lampareiden lomassa. Kuoppia on kaikkiaan 22 kappaletta noin 900 metrin matkalla. Kohteen lounaispään koordinaatit ovat p: 7593340, i: 3553340, ja pohjoispään p: 7594180, i: 3553720. Vuoden 2008 tarkastujksessa on havaittu 17 kuoppaa (ks. erilliskohteet). 3 Voimassa 2019-11-27T14:39:14 28056.84741211 1183.35712517
arkeologinenkohde_alue.1512 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1512 146978 {92AB073F-165B-4E87-9124-6731BAF8AFA1} Morottaja 1 puomivarasto jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Paikalla havaittiin ainakin seitsemän uittopuomia sekä yksi uittopuomin ankkuri. Kaksi löydetyistä puomeista on edelleen kiinni toisissaan. Mukana olleen suunnittelumetsuri Erkki Heikkisen mukaan alue on todennäköisesti ollut puomien talvivarastona. Lisäksi Heikkinen arveli, että uittopuomeja on tällä kohden tarvittu siksi, että niemekkeen itäpuolella olevat saaret on niiden avulla voitu rajata pois jokialueesta ja siten estää uitettavien puiden sumppuuntuminen. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Paikalla on uitossa tarvittuja uittopuomeja sekä todennäköisesti uittopuomien talvivarasto. Kohde sijaitsee Kairijoen rannassa, noin puolivälissä kohtia, missä Morottajanoja ja Vaklioja yhtyvät Kairijokeen. Kohde sijaitsee etelään näyttävän niemen molemmin puolin. Niemeke on heinittynyt ja tasainen alue, jossa kasvaa kuusta ja koivua. Alue on ollut uittojen aikaan lanssina. Koko ranta tällä puolen Kairijokea on usean kilometrin matkalla toiminut lanssialueena. 3 Voimassa 2012-09-24T09:53:43 17505.46142578 760.55422988
arkeologinenkohde_alue.1513 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1513 146995 {C369E314-9CED-4B78-B01C-F09D407040BD} Savinotkonselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 2250 ei Paikalla on kahdeksan rakennuksen jäänteet. Rakennukset on järjestetty pihan ympärille niin, että kellarit ovat päärakennuksen takana rinteessä ja talli (rakennus 4) ja rakennukset 5 ja 6 ovat pihan itälaidalla ja rakennukset 1 ja 2 pihan länsilaidalla. Rakennus 1: (x= 7516670 y= 3569846) erottuu maastossa vain matalan, vallimaisena rakenteena. Rakenteen koko on ainakin 6,4x6,4 metriä, mutta on mahdollista, että rakennus on itä-länsisuunnassa ollut 9 metriä pitkä. Rakennuksen pohjoisnurkassa on isokokoinen piisi, sen perustuksen koko on 2,8x2,5 metriä. Rakennuksen itäpuolella on kaksi kivikasaa, joiden kivet on mahdollisesti rakennuksen piisistä purettuja. Rakennus 2: (x= 7516664 y= 3569841) on kooltaan 6x6 metriä ja siitä on säilynyt kaksi alinta hirsikertaa. Piisi sijaitsee rakennuksen kaakkoiskulmassa ja se on edelleen hyvässä kunnossa. Piisin perustuksen koko on 2x2 metriä. Ovi on sijainnut itäseinällä ja ikkuna pohjoisseinällä. Rakennuksessa on käytetty pyöröhirsiä ja siinä on ilmeisesti koirankaulasalvos. Rakennus 3: (x= 7516641 y= 3569870) on kooltaan 8x22 metriä, rakennus on kuitenkin voinut olla pidempi itä-länsisuunnassa. Tämä rakennus on ollut ainakin kaksiosainen. Rakennuksen keskellä on ollut isokokoinen uuni, jonka piipun korkeus on ollut noin 4 metriä. Saadun tiedon mukaan uuni on ollut ehjä vielä joitain vuosia sitten. Uunin länsipuolella on kivinen perustus, jonka koko on 1,5x2 metriä. Tämä rakenne on kiinni seinässä, mutta sen funktio on epäselvä. Lisäksi rakennuksen luoteiskulmassa on yksi kivikasa, mahdollisesti uunista purettuja kiviä tai romahtanut kivijalka. Rakennus 3 on kaikesta päätellen savottakartanon päärakennus. Rakennus 4: (x= 7516638 y= 3569902) on kooltaan 13,5x7,4 metriä ja se on kaksiosainen. Rakennus erottuu matalana vallimaisena rakenteena eikä siinä ole näkyvää lämmityslaitetta. Mahdollisesti kyseessä on savotan talli. Rakennus 5: (x= 7516659 y= 3569915) on 4,5x5 metrin kokoinen, hieman epämääräinen rakennelma tallin pohjoispuolella. Rakenteen itäreunassa on jonkinlainen kiveys ja sen vieressä kuoppa. Rakennus 6: (x= 7516662 y= 3569896) on jokirannassa oleva rakennuksen pohja, jonka kokoa ja muotoa on vaikea tulkita. Sen ympärillä on paljon hirsin, joiden suhteesta rakennukseen ja seinälinjoihin on vaikea sanoa mitään varmaa. Rakennuksen minimimitat ovat 8x5 metriä ja sen eteläseinän keskellä on piisi/kiuas. Voi myös olla, että seinälinja jatkuu piisistä etelämmäksi, jolloin piisi sijoittuisi enemmän rakennuksen keskelle. Kattorakenteissa havaittiin huopaa. Kellari 1: (x= 7516619 y= 3569852) on kooltaan 4x4 metriä ja sen ympärillä on selkeät vallit. Kellarin oviaukko avautuu pohjoiseen. Kellariin johtavan suuaukon pituus on 4,5 metriä. Kellarissa ei ole jäljellä näkyviä rakenteita, mutta sen taakse on kaivettu oja estämään rinteestä valuvan veden meneminen kellariin sisälle. Kellari 2: (x= 7516617 y= 3569882) on kooltaan 5,5 metriä ja sen ovi aukeaa pohjoiseen. Kellarin ovirakenteita on hieman säilynyt ja koilliskulmassa havaittiin kiveys, mahdollinen ilmanvaihtohormi. Kellariin johtavan suuaukon pituus on 4 metriä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Kohde on 1920 ja 1930 –luvuille ajoittuva kämppäkartano, joka koostuu yhdestä päärakennuksesta sekä kahdesta pienemmästä lämmitetystä rakennuksesta, tallista ja muista ulkorakennuksista. Mahdollisesti rakennus 6 on toiminut saunana. Ajoitus perustuu J. Niemelän antamiin tietoihin sekä vuoden 1937 metsätalouskarttaan, jossa kohde näkyy ja on nimetty Kivijoen pirtiksi. Kohde sijaitsee Ylimmäisen Kivijoen etelärannalla, Savinotkonselän itälaidalla. Kohteen itäpuolella, joen toisella puolella on Lattunavaaranselkä. Kohteen välitön ympäristö on avoin ja heinittynyt kenttä. Aivan joen rannassa kasvaa koivua ja kohteen eteläpuolella kasvaa kaistale mänty- ja koivumetsää, jonka takana alkavat hakkuaukeat, jotka nyt ovat taimella. 3 Voimassa 2012-09-24T10:07:33 9667.43945312 380.48648293
arkeologinenkohde_alue.1514 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1514 145620 {A00750D2-FD60-4BCD-8617-EF311E11F5A6} 1000000035 Veskankangas Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 85 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee tasanteella tien ja joen välissä, sen laajuus on noin 200 m x 50 m. Alueella on tehty useita kaivauksia vuosina 1958 ja 1988-1992, sekä tarkastuksia. Inventoinnissa 2012 todettiin tilanne olevan ennallaan. Alue on rajattu muinaisjäännösrekisterin rajauksen perusteella. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.6.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri (kohde 1000000035), kaivaus Ville Luho 1958, tarkastus Liisa Erä-Esko 1976, tarkastus Eeva-Liisa Schulz 1987 kaivaukset Tuija Wallenius 1988-1992, inventointi Markku Mäkivuoti 1992. Löytöaineiston perusteella mesoliittinen asuinpaikka. Eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kohdassa missä Kuivajoki puhkea harjun. Laaja hiekkainen tasanne joen eteläpuolella Veskannivan yläpuolella. Jyrkkä, n. 3 m korkea jokitörmä. Törmällä ja joenrannassa vanhaa sekametsää, tasanteelle taimikkoa, osittain aukea. Tasanteen keskellä on n. 170 m x 50 m kokoinen sorakuoppa. 3 Voimassa 2012-07-04T11:01:58 110819.79516602 1449.87675778
arkeologinenkohde_alue.1515 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1515 145624 {7F3EC48D-FBF6-468D-9FFC-EAD5DA253E6D} 972010087 Kettukangas Pyyntikuoppajärjestelnä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 87 ei Noin 750 m pitkä pyyntikuoppa järjestelmä sijaitsee harjun koillislaidalla laen ja suon välissä. Kuopista 20 sijaitsevat melko tiheässä jonossa pohjois- ja keskiosassa, kaakkoispäässä on erillinen kolmen kuopan ryhmä. Kuopat ovat enimmäkseen soikeita, pituus 2,7 - 4,8 m, leveys 2,5 - 4,3 m ja syvyys 0,4 - 0,8 m. Joillakin kuopilla on valli havaittavissa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 21.5.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 972010087 (inventointi M. Sarkkinen 1998). Esihistoriallinen pyyntikuoppajärjestelmä. Kaakko-luode-suuntainen laajan suoalueen halki kulkeva pitkä harjujakso, kuivaa mäntykangasta, varttunut kasvatusmetsä. 3 Voimassa 2012-07-04T11:54:41 38772.20874023 1625.58641253
arkeologinenkohde_alue.1516 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1516 145627 {23756C3B-6D42-4C26-A870-99B111E6903F} 972010088 Hepokankaan kaisto pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 98 ei Kohde sijaitsee aivan harjujakson pohjoispäässä. Inventoinnissa 1998 on havaittu 5-6 maakuoppaa, vuonna 2012 löytyi kuitenkin vain 4 kuoppaa, kaikki tien länsipuolella: kuoppa a: mitat 4 x 4 m, syvyys 0,4 m kuoppa b: läpimitta 3,5 m, syvyys 0,4 m kuoppa C mitat 3,5 x 2,8 m, syvyys 0,4 m kuoppa d: mitat 2,8 x 2,2 m, syvyys 0,5 m Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 21.5.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 972010088 (inventointi M. Sarkkinen 1998). Esihistoriallisia pyyntikuoppia Kaakko-luode-suuntainen laajan suoalueen halki kulkeva pitkä harjujakso, kuivaa mäntykangasta, varttunut kasvatusmetsä. 3 Voimassa 2012-07-04T12:31:02 1888.78344727 203.00892648
arkeologinenkohde_alue.1517 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1517 146269 {C9B03E02-C607-4902-A0DC-D0F49D33B0A7} 425010034 Röhmönsaari 2 Kehäröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 73 ei Paikalla on 3 kehäröykkiötä ja kaksi kuoppa säännöllisenä ryhmänä harjanteen kivikkoisella laella: Kehäröykkiö 1: läpimitta 7,5 m, kuopan läpimitta 3,2 m ja syvyys 0,7 m; x 7167284, y 3445907 Kuoppa 2: läpimitta 2,5 m, syvyys 0,4 m; x 7167284, y 3445907 Kuoppa 3: läpimitta 2 m ja syvyys 0,4 m; x 7167284, y 3445907 Kehäröykkiö 4: läpimitta 4,5 m, kuopan läpimitta 2 m ja syvyys 0,3 m; x 7167284, y 3445907 Kehäröykkiö 5: läpimitta 5,5 m, kuopan läpimitta 2,5 m ja syvyys 0,4 m; x 7167284, y 3445907 Kohteet Röhmönsaari 1 ja 3 (Reiska 146267 ja 146272) sijaitsevat 230 itäkaakkoon ja 100 m länsiluoteeseen. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.6.2011 ja 4.Ž8.2011, lähde muinaisjäännösrekisteri 425010034 (inventointi M. Sarkkinen 1997) Neolliittisia rannansidonnaisia kivirakennelmia. Itäkaakko-länsiluode-suuntainen soraharjanne, lakialueella huuhtoutunutta kivikkoa, joka on enimmäkseen kasvillisuuden peitossa, muinainen rakka-alue. Lounaisrinteellä on Lidar- vinovalovarjosteessa useita rantatörmiä havaittavissa. Rehevähkö mäntykangas. 3 Voimassa 2012-07-19T10:19:11 3788.81054688 306.52000751
arkeologinenkohde_alue.1518 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1518 146278 {413C5A51-D760-439C-9204-A9064FB05C05} 425010002 Linnamaa Jätinkirkko 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 55 ei Harjanteen korkeimmalla kohdalla on jätinkirkko, jonka kaakkoispää tuhotui soranotossa vuonna 1961. Suorakaiteen muotoisen kivivallin säilyneen osan pituus on noin 26 m ja leveys 21-24 m. Sen alkuperäinen pituus on Appelgrenin arvion mukaan (1891) ollut noin 31 m ja Erä-Eskon kartan mukaan (1961) noin 36-37 m. Vallin leveys on 2-3 m ja korkeus 20-40 cm. Sen luoteispäässä on aukko, jollainen on ollut myös tuhotussa kaakkoispäässä. Vuonna 1997 havaittiin sorakuopan reunassa rakennelman sisälllä palanutta kiveä ja kaksi kvartsi-iskoksta. Alue oli tuolloin havaintoja vaikeuttavaa mäntymetsää. Jätinkirkon vallin koillispuolella on n. 8 m päässä pyöreähkö röykkiö ja sen koillispuolella kaakko-luode -suuntainen asumuspainanne, koooltaan noin 7x10 m, jonka reunoilla on heikot vallit. Siinä on havaittu kulttuurimaata sekä kvartsi-iskos. Arviolta 100 m jätinkirkon pohjoispuolella lähellä suon reunaa havaittiin 1997 inventoinnissa samantyyppinen asumuspainanne, jossa havaittiin likamaata. Jätinkirkosta n. 50-60 m luoteeseen on kiviröykkiö Pirttimaan tilalla. Sen halkaisija on n. 5 m ja korkeus n. 30-40 cm. Se on vanhastaan tunnettu nimellä sakasti ja sen kerrotaan olleen aiemmin nelikulmainen Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 19.06.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 425010002 (Inventoinnit A.H. Snellman 1887, Hj. Appelgren 1891, A. Erä-Esko 1961, M. Sarkkinen 1997, tarkastus K. Katiskoski 2010). Jätinkirkko (neoliittinen, rannansidonnainen) Kaakko-luode-suuntainen soraharjanne, lakialue kivinen. Kuivaa mäntykangasta, nuortaa kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-19T10:32:57 15806.84619141 466.92124519
arkeologinenkohde_alue.1519 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1519 146280 {C76E5907-3A45-4E92-AE1E-AF51EF0D9139} 425010031 Linnamaa N Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 47 ei Inventoinnissa 2009 löytyi harjanteen korkeimmassa kohdassa tien itäpuolella asumuspainanne, koko 12 x 5 m, sen läheisyydessä äestysurista kvartsia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Inventoinnissa 2009 havaittiin lisäksi itäisestä tieojasta kvartsia n. 90 m:in matkalla sekä soikea/nelisivuinen asumuspainanne edellisestä 50 m etelään (mitat 9 x 5 m). Vuonna 2012 alue oli jo melkein tiheän taimikon peitossa; ensimmäinen asumuspainanne harjanteen laella paikallistettiin, se näytti olevan hieman lyhyempi kuin inventoinnissa 1997 ilmoitettu (pituus 9 - 10 m), tieojasta havaittiin palaneita kiviä ja muutama kvartsi v. 2009 inventointiraportissa ilmoitetulta alueelta, toisen painanteen sijainti jäi epävarmaksi, havaintomahdollisuudet olivat puuston takia huonot. Kohde sijaitsee Linnamaan jätinkirkosta (Reiska no. 146278) n. 500 m pohjoiseen. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti Kohde tarkastettiin inventoinnissa 19.06.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri Kohde 425010031 (Inventoinnit Mika Sarkkinen 1997 ja Jussila & Rostedt 2009) Neoliittinen rannansidonnainen asuinpaikka Soiden ympäröimä etelä-pohjois-suuntainen hiekkaharjanne, kuivaa mäntykangasta, taimikkoa. 3 Voimassa 2012-07-19T10:38:23 10253.53540039 397.15988638
arkeologinenkohde_alue.1520 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1520 146302 {9448B92A-A33A-49BD-83AD-22418F706685} 425010008 Heikinkangas Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 47 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kankaan länsiosassa loivalla etelä ja länsirinteellä, sen laajuus on noin 3 ha, pituus itä-länsi-suunnassa 380 m ja leveys etelä-pohjoissuunnassa 50 - 150 m . Aiemmissa inventoinneissa on todettu ainakin 13 asumuspainannetta, äestysurista on löydetty kvartsia ja palaneita kiviä. Inventoinnissa 2012 tarkastettiin vain valtion maalla sijaitsevan osan asuinpaikasta, jossa on viisi asumuspainannetta: Painanne a: pitkä, melkein suorakulmainen, mitat 12 x 6 m, syvyys 0,4 m, valli. Painanne b: pyöreä, läpimitta 4 m, syvyys 0,5 m. Painanne c: soikea, mitat 10 x 5 m, syvyys 0,4 m Painanne d, soikea, 9 x 5 m, syvyys 0,6 m, valli Painanne e: kaksoispainanne, jolla on yhteinen valli, toisen painanteen sivulla on kulkuaukko. mitat 12 x 5,5 m, syvyys 0,5 m Asuinpaikan itäosassa, kankaan korkeimmassa kohdassa sorakuopan reunassa on matala kiviröykkiö, joka on soranotossa osittain tuhoutunut, alkuperäinen halkaisija on ollut n. 4 m ja korkeus 0,4 m. Kivien koko on 10-40 cm. Rakenna on aluskasvillisuuden peittämä. Kohde rajautuu muinaisjäännöksen aluerajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 19.6.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 425010008; (tarkastus A.-L.Hirviluoto 1960, inventointi A.Erä-Esko 1961, inventointi L.Erä-Esko 1976, tarkastus P.Purhonen 1978, inventointi M. Sarkkinen 1993 ja 1997). Neoliittinen merenrannansidonnainen asuinpaikka ja röykkiö. Kangassaareke suoalueen keskellä, korkeimmat kohteet ovat kivikkoisia, paikoitellen karkea sora, paikoitellen huuhtoutunutta kivikkoa. Alarinteissä maaperä on enimmäkseen hiekkaa. Kuivaa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-19T11:23:53 29427.25805664 1033.68305226
arkeologinenkohde_alue.1521 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1521 145507 {DC023D0A-C332-4629-B47E-95E5B57797C3} 139010034 Aaltokangas Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 55 ei Paikalla on ainakin 17 asumuspainannetta noin 1,7 km matkalla. Kuopat sijaitsevat kaikki yksityisellä maalla, yksi noin 20 m valtionmaan rajasta lounaaseen. Muinaisjäännösrekisterissä asuinpaikka-alue on rajattu niin, että se jatkuu vielä noin 150 m valtion maalle. Inventoinnissa 2012 ei tehty asuinpaikkaan viittaavia havaintoja valtion maan puolella. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaan. Lähde muinaisjäännösrekisteri (kohde 139010039) tarkastus J. Okkonen 1994 ja inventointi M. Sarkkinen 1998. Neoliittinen rannansidonnainen asuinpaikka. Matala kapea hiekkaharjanne suoalueen keskellä. Kuiva mäntykangas, nuorta kasvatusmetsää valtionmaan puolella, yksityisellä puolella aukeaa. 3 Voimassa 2012-07-02T14:59:19 62332.7902832 2370.26267349
arkeologinenkohde_alue.1522 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1522 145629 {01010BBB-1149-49C5-A68B-D663E6FB1A04} Säynäjäkangas 10 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 92 ei Kohde sijaitsee harjun koillislaidalla tasanteella muinaisen rantatörmän yläpuolella. Noin 200 m x 20 m kokoiselta alueelta löytyi kaksi painannetta ja kaksi kuoppaa sekä kvartsia ja kivilajiesinettä rikkoutuneesta maanpinnasta. Painanne 1: läpimitta 4 m, syvyys 0,5 m. Huuhtoutumiskerros 10 cm, sen alla 10 cm heikko likamaa, koekuopasta 1 palanut kivi Kuoppa 2 : läpimitta 2 m, syvyys 0,3 m; huuhtoutumiskerros 10 cm, sen alla ohut nokimaakerros Painanne 3: suorakulmainen, pituus 4,5 m, leveys 3 m syvyys 0,3 m, huuhtoutumiskerros 5 - 10 cm, paikoitellen hiiltä Kuoppa 4: läpimitta 2,5 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 10 cm, heikkoa likamaata, kuoppa on risujen peittämä Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden ja pintahavaintojen mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 22.5.2012. Mesoliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikka. Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-07-04T12:46:40 8082.51782227 465.62197388
arkeologinenkohde_alue.1523 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1523 147152 {1829EE68-321D-4810-8EB7-DD3754443BA2} 683010087 Välttämönselkä Hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 177 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Simojärven Välttämönselällä on pieni saari, jonka korkeimmilla kohdilla on kesähautoja, purnuja ja myöhemmän kaivelun aiheuttamia kuopanteita. Simojärvessä on myös toinen Hautasaari (ks. Ranua Simojärvi Hautassari 683 50 0009)." Kohde tarkastettiin elokuussa 2012 Saaren länsipäädyssä ja etelärannalla on havaittavissa ihmistoiminnasta syntyneitä kuoppia. Saaren korkeimmalla kohdalla on länsilounas-itäkoillis-suuntainen, 2.5 metriä pitkä ja 1.2 metriä leveä, 0.5 metriä syvä hautamainen painauma (Kuoppa 1). Muita selkeästi haudoiksi tulkittavia painaumia ei saarella havaittu. Painauma on koordinaattipisteessä 3498292, 7332634. Kuoppa 2: Hautapainanteesta noin neljä metriä itään on pieni, luode-kaakko-suuntainen kuoppa, joka on kooltaan 1.1 x 0.6 metriä ja 0.4 metriä syvä. Kuopan reunoissa tuntui kiviä. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3498298, 7332634. Kyseessä voisi olla lapsen hauta. Saaren itäpäässä olevan modernin nuotiopaikan pohjoispuolella, noin 3.5 metrin päässä on ilmeisesti moderni neliskanttinen kuoppa, joka on kooltaan 0.9 x 0.9 metriä ja syvyydeltään 0.4 metriä. Tämä kuoppa on koordinaattipisteessä 3498281, 7332639. Saaren keskellä olevasta hautakuopasta kaakkoon, saaren etelärannalla on kaksi syvää ja laajaa kuoppaa, jotka ovat ilmeisesti toimineet säilytyspaikkoina tai kellareina. Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksen mukaan kuoppia nimitetään tässä purnuiksi, vaikka ne eivät sijaitse rakkakivikossa. Purnu 1 on kahdesta kuopanteesta läntisempi. Sen pituus on 4.3 metriä ja leveys 4 metriä. Purnun eteläreunasta lähtee halssimainen suuaukko kohti noin 7 metrin päässä olevaa vesirajaa. Käytävän selkeästi havaittavissa oleva osuus on 2 metriä pitkä ja 1.4 metriä leveä. Purnun syvyys syvimmästä peräosasta mitattuna on 1.8 metriä. Purnu on jyrkkäreunainen ja pohjastaan reunoilta valuneen hiekan pyöristämä. Purnu sijaitsee koordinaattipisteessä 3498294, 7332631. Purnu 1:n luoteispuolella on pohjois-etelä-suuntainen, pitkänomainen, matala painauma, joka on sivumitoiltaan noin 2.5 x 1 metriä ja 0.3 metriä syvä. Painauman eteläpääty on lähes kiinni purnu 1:ssä. Painauma on hautamainen, mutta ei yhtä selkeä, kuin haudaksi tulkittu kuoppa 1. Painauma on koordinaattipisteessä 3498294, 7332631. Purnu 2 on purnusta 1 noin viisi metriä itään. Purnu on 2.4 metriä leveä ja 2.2 metriä pitkä. Purnun eteläreunassa on 1.2 metriä leveä aukko kohti etelää. Purnun syvyys on 1.5 metriä. Purnu on jyrkkäreunainen ja muodoltaan pyöreä. Se sijaitsee koordinaattipisteessä 3498302, 7332627. Kohde rajautuu alueena saaren ulkoreunojen mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis-merkintä. Kesähauta, mahdollinen lapsenhauta ja kaksi ilmeisesti säilytyskuoppaa, sekä yksi ilmeisesti moderni maanottokuoppa. Simojärven Välttämönselän itärannan läheisyydessä sijaitseva pieni saari, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Metsän kasvatusluokka on 30 ja aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa, suopursua ja variksenmarjaa. Saari on rannoiltaan kivikkoinen. 3 Voimassa 2013-04-15T08:50:42 2750.76220703 250.42097639
arkeologinenkohde_alue.1524 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1524 147153 {A8AC3AEB-B686-4C15-B812-58054930E18E} 683010070 Simojärvi Venäläissaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 178 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: ”Venäläissaari on pieni saari Simojärven Kultisalmen kaakkoispuolella. Purnujen ja liesipaikkojen lisäksi "Kultisaareksikin" kutsutulla paikalla on kesähautoja.” Kohde tarkastettiin elokuussa 2012. Saaren länsireunassa, noin 7 metrin päässä vesirajasta on kiveys. joka on noin metrin halkaisijaltaan. Näkyvissä on kuusi kiveä, joissa ei havaittu tulen aiheuttamia rapautumisjälkiä. Päällimmäinen, kokonaan näkyvissä oleva kivi, on noin kahden ihmisen pään kokoinen. Kivet ovat jäkälän peittämiä ja osin aluskasvillisuuden alla. Kiveys on koordinaattipisteessä 3506083, 7332283. Kiveyksestä noin 5 metrin päässä, saaren rinteellä, on viidestä ristin muotoon asetellusta kivestä muodostuva rajapyykki, johon on kaiverrettu numero 42. Kuoppa 1: Kuoppa on havaituista kuopista läntisin ja pohjoiskoillis-etelälounas-suuntainen. Se on 2.5 x 1.2 metrin kokoinen. Kuopan eteläinen pääty on selkeästi pohjoispäätyä syvempi ja muodoltaan pyöreä, syvyydeltään noin 45 senttimetriä. Pohjoispäädyssä syvyys on noin 20 senttimetriä. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3506093, 7332272. Kuoppa 2: Kuoppa on 2.5 x 1.0 metrin kokoinen. Sen pohjoispääty on eteläpäätyä syvempi, syvin kohta on 0.7 metriä syvä. Eteläpäädyn syvyys on noin 45 senttimetriä. Pohjoispäätyä on kaivettu vähän myös maanpinnan suuntaisesti, kyseessä on mahdollisesti joku eläin. Kuoppa on pohjois-eteläsuuntainen ja se on koordinaattipisteessä 3506092, 7332274. Kuoppa 3: Kuoppa on 2.2 x 1.0 metrin kokoinen ja 0.4 metriä syvä. Se on koillis-lounaissuuntainen. Kuopassa kasvaa noin 80-vuotias mänty. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3506101, 7332268. Kuoppa 4: Kuoppa on laajempi ja muodoltaan muita pyöreämpi, ei hautamainen, loivasti itä-länsisuuntainen. Se on sivumitoiltaan 3.3 x 2.8 metriä ja noin 0.3 metriä syvä. Kuopan pohjoispuolella on havaittavissa noin 0.5 metriä leveä ja 0.2 metriä korkea, kiviensekainen maavalli. Kuopan keskiosaa on ilmeisesti kuopan tekoajankohdan jälkeen kaivettu. Kuopan keskellä on jyrkkäreunainen, 0.5 metriä syvä kuoppa, joka on kooltaan 1.8 x 1.2 metriä. Tämän kuopan pohjalla on vaihtelevankokoisia, keskimäärin ihmisen pään kokoisia kiviä. Kuopan reunoilla on näkyvissä hiekkamaata. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3506106, 7332275. Kuoppa 5: Kuoppa erottuu maastosta muodoltaan epämääräisenä, koillis-lounais-suuntaisena painanteena. Laajan, loivan ja halkaisijaltaan noin 3.3 metrin kokoisen painanteen keskellä on 1.2 x 0.6 metrin kokoinen, 0.2 metriä syvä kuopanne. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3506126, 7332259. Kesän 2012 tarkastuksessa saaressa havaittiin vain yksi tulisija, jossa ei ollut viimeaikaisen tulenpidon merkkejä. Saaren kaakkoispäädyn lounaisrannalla, kahden metrin päässä vesirajasta, havaittiin kuitenkin moderni, pyöreä, 0.7 metriä halkaisijaltaan oleva tulisija, jonka kivistä yksi on pinnaltaan rapautunut, tulisija on mahdollisesti uusiokäytetty. Kohde rajautuu alueena saaren ulkoreunojen mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis-merkintä Hautasaari Simojärven Kultisalmen kaakkoispuolella oleva pieni, mäntyä, puolukkaa ja variksenmarjaa kasvava, pitkänomainan luoteis-kaakko-suuntainen saari, jonka kasvatusluokka on 20. 3 Voimassa 2013-01-23T11:21:06 3652.09887695 262.27645829
arkeologinenkohde_alue.1525 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1525 145999 {FFC631F0-A283-405C-8E7F-29613CD00306} 1000012173 Tuhkalammit pohjoinen painanne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 316 ei Kohteessa on kaksi matalaa painannetta. Painanne 1 on näistä kaakonpuoleinen. Se on muodoltaan selkeämpi neliömäinen painauma. Mitoiltaan se on 5,5 m x 5 m x 0,3 m. Pitempi sivu on pohjoisluode-eteläkaakkoissuuntainen. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan tämän painanteen pohjoispuolella 10 m etäisyydellä pitäisi olla toinen epäselvempi painanne. Lähinnä tätä kuvausta vastaa painanne 1:n luoteispuolella 25 m etäisyydellä oleva painanne 2. Se on muodoltaan painanne 1:stä epäselvempi, mitoiltaan n. 5 m x 5 m x 0,3 m. Painanne 1 sijoittuu aivan harjanteen laelle ja painanne 2 loivasti länteen viettävään rinteeseen lähellä harjanteen lakea. Koordinaatit: Painanne 1: X=7407424, Y=3596012; Painanne 2: X=7407451, Y=3595987 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on muinaisjäännösrekisteriin merkitty kiinteä muinaisjäännös. Aikaisemmat inventoinnit ja tarkastukset: 1990 Aki Arponen inventointi 1994 Taisto Karjalainen tarkastus Kohteessa kaksi matalaa painannetta, jotka ovat mahdollisia asumuksenpohjia. Niiden ajoitus ei ole tiedossa. Kohde on kiinteä muinaisjäännös. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä Siekakangaan eteläosassa. Eteläpuolella on Siekanjärvi noin 70 metrin päässä ja kohteen itäpuolella sijaitsee pieni lampi noin 40 metrin päässä. Kohde sijoittuu näiden lampien välistä kulkevan hiekkaharjanteen päälle. Lähin metsäautotie kulkee harjanteen eteläpuolelta noin 30 metrin päästä kannaksen kautta. Kohteen ympäristö on kuivaa kangasta ja puusto on mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-13T15:54:32 1289.12695312 163.52780689
arkeologinenkohde_alue.1526 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1526 146608 {B06A92ED-DA8D-4867-9690-5B75A3C1D0F5} 732010094 Taivalvaara pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 256 ei Kohteessa on neljä pyyntikuoppaa, joista kaksi itäisemmän kumpareen kohdalla olevaa käytiin tarkistamassa. Läntiselle kumpareelle ei päästy, koska vesi oli liian korkealla. Itäisellä kumpareella olevista kuopista eteläisempi kuoppa 1 on soikea, kooltaan 2 m x 1,5 m x 0,4 m kokoinen, ja siinä on 1 m leveä, matala valli. Valli erottuu erityisesti rinteen puolella. Kuoppa 2 sijaitsee 5 m etäisyydellä kuoppa 1:stä kumpareen kärjessä pohjoisessa. Kuoppa 2 on muodoltaan soikea, ja kooltaan 2,6 m x 1,6 m x 0,4 m. Tässä 1 m leveä valli erottuu selvemmin koko kuopan ympärillä kuin kuoppa 1:ssä. Koordinaatit: Pyyntikuoppa 1: X=7381335, Y=3564189 Pyyntikuoppa 2: X=7381340, Y=3564189 Kohde rajattiin alueen itäosassa maan pinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Länsiosan pyyntikuoppien tarkka sijainti ei ole tiedossa, joten länsiosassa alue rajautuu sen kumpareen alueelle, jolla pyyntikuopat tiettävästi sijaitsevat. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kiinteänä muinaisjäännöksenä. Kohteen on inventoinut v. 1991 Aki Arponen. Kohteessa on neljä ajoittamatonta pyyntikuopan jäännöstä. Kohde sijaitsee Majavalammen eteläosassa, lammen koillisrannalta työntyvässä niemessä. Kaksi pyyntikuopista sijaitsee niemen tyvessä olevan jyrkkäreunaisen kaakko-luodesuuntaisen kumpareen luoteispäässä, ja kaksi lännessä lähempänä niemen kärkeä olevalla jyrkkäreunaisella kumpareella. Kasvillisuus on kumpareiden kohdalla mäntyvaltaista kuivaa kangasta, ja kumpareiden välissä on nevaa. Alue on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2012-11-14T17:15:44 2278.09765625 231.20059418
arkeologinenkohde_alue.1527 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1527 146854 {BD4E0DFE-B5AB-4A74-86AD-449DF4549561} Kuikkalampi E lapinhauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 178 ei Paikalla on yksi kuoppa, jonka läpimitta on noin 4 m ja syvyys 0,6 m. Kuoppa on melko loivaseinäinen. Kohteesta 150 m kaakkoon on toinen pyyntikuoppakohde Kotalampi SW. (Muinaisjäännösrekisteri) Kohde on ennallaan (RM) Kohde on aluemainen. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Lapinhauta/Pyyntikuoppa Pyyntikuoppa sijaitsee Vuosankajärven pohjoispuolella, Vuosankajärven ja Kotajärven välissä olevien Kotalammen ja Kuikkalammen välisellä kannaksella, harjanteen eteläpään Kuikkalammen puoleisessa rinteessä, noin 25 m lammen rannasta. Molempien lampien rannat ovat soiset, harjanteella kasvaa nuorehkoa sekametsää. Maaperä on hiekkaa. (Muinaisjäännösrekisteri) Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-08-07T12:46:53 8949.76147461 335.41401612
arkeologinenkohde_alue.1528 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1528 146859 {9DCD6210-4DBE-442A-B9E4-C1EB195A5F07} Kotalampi SW lapinhauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 183 ei Viiden metrin päässä luontaisen painanteen länsireunasta on yksi pyyntikuoppa (läpimitta 3,5 m, syvyys 0,5 m), ja tästä 33 m etelään on toinen, laakea pyyntikuoppa (läpimitta 3,2 m, syvyys 0,5 m). Paikalla on muitakin kuoppia, joiden funktio on toisenlainen, kuten soranottopaikka ym. Kohteesta 150 m luoteeseen on toinen pyyntikuoppakohde Kuikkalampi E. (Muinaisjäännösrekisteri) Luontaisen painanteen länsireunassa sijaitseva kuoppa on osittain yliajettaessa tuhoutunut. Vieressä on modernin näköinen kuoppa, joka on merkitty sinisin nauhoin ja säästetty maanmuokkauksessa. Myös etelämpänä on mahdollinen pyyntikuoppa, jonka päältä on ajettu. (RM) Kohde on aluemainen. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Pyyntikuoppia. Pyyntikuoppakohde sijaitsee Vuosankajärven pohjoispuolella, Vuosankajärven ja Kotajärven välissä olevan Kotalammen lounaisrannan luoteisosassa, Kotasärkän pohjoisreunassa, rinteen päällä, suurikokoisen luontaisen painanteen länsipuolella. Kotasärkkä nousee jyrkästi Kotalammen rannasta, särkän keskellä on suuri sorakuoppa. Alue on mäntykangasta, aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa ja suopursua. (Muinaisjäännösrekisteri) Kuviolla kasvaa taimikkoa. Maapohja on muokattu. 3 Voimassa 2012-08-07T13:16:29 9046.58642578 337.30537803
arkeologinenkohde_alue.1529 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1529 145636 {44C4E07B-0775-4475-982A-2F5070A4C983} Huiskankangas 7 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 92 ei Kohde sijaitsee harjun koillispuolella loivalla koillisrinteellä n. 2 m korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella, Säynäjäojalta 450 m etelään. Rikkoutunulta maanpinnalta löytyi kvartsiesine, lisäksi havaittiin eri paikoiss apalaneita kiviä sekä kairauksessa selkeä likanmaata. Asuinpaikan koko on n.80 x 20 m. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 22.5.2012. Mesolliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikka. Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Lähialue aukea, maaperä karkeaa hiekkaa, jossa paikoitellen kiviä. 3 Voimassa 2012-07-04T14:01:27 1221.58227539 188.30906294
arkeologinenkohde_alue.1530 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1530 145637 {2F429FF4-0023-4100-A8E9-A801979BEA92} Huiskankangas 8 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 90 ei Kohde sijaitsee harjun koillispuolella loivalla koillisrinteellä n. 2 m korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella, Säynäjäojalta noin 500 m etelään. Tienleikkauksesta löytyi runsaasti kvartsia, kivilajiesineen teelmä ja palaneita kiviä. Koekuopissa ja kairauksissa havaittiin likamaata (kaakkoisosassa yhdestä koekuopasta myös punamultakerrosta) yht. 170 x 50 m alueelta. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen, havaintojen koekuopista ja kairauksista sekä topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 22.5.2012. Mesoliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikka. Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Lähialue aukea, maaperä karkeaa hiekkaa, jossa paikoitellen kiviä. 3 Voimassa 2012-07-04T14:07:26 6698.54052734 448.31909252
arkeologinenkohde_alue.1531 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1531 145599 {0BE6AB8F-408C-4BA6-A053-F6D8F7309B49} 1000019795 Sonninotsamaa 2 Kehäröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 57 ei Paikalla on kolmessa ryhmässä 7 kehäröykkiötä ja 6 kuoppaa. Aiemmin mainittu 2 asuinpaikkavallia ei havaittu inventoinnissa 2012 (toinen näistä on todennäköisesti tässä tulkittu kehäröykkiöksi). kuoppa a: läpimitta 2 m, syvyys 0,6 m x kuoppa b : läpimitta 1,6 m, syvyys 0,5 m kehäröykkiö c: matala, läpimitta 4,5 m, kuopan läpimitta 2,5 m ja syvyys 0,3 m kehäröykkiö d: matala, läpimitta 4 m, kuopan läpimitta 2,2 m ja syvyys 0,3 m kehäröykkiö e: korkea, läpimitta 6 m, vallin kehän korkeus 0,8 m, kuopan mitat 2,2 x 1, 6 m, ja syvyys 1m kehäröykkiö f:, korkea, mitat 6,5 x 5,5 m, kehän korkeus 0,8 m, kuopan läpimitta 1,5 m ja syvyys 0,6 m edellisen vieressä kuopparyhmä g: 4 kuoppaa, läpimitta 1 - 1,3 m ja syvyys 0,25 - 0, kehäröykkiö h: läpimitta 3,5 m, kehän korkeus 0,5 m, pieni kuoppa keskellä kehäröykkiö i: läpimitta 4,5 m, kehän korkeus 0,6 m, kuopan läpimitta 1,7 m ja syvyys 0,6 m kehäröykkiö j: mitat 3,5 m x 2,9 m, kehänkorkeus 0,7 m, kuopan mitat 1,2 m x 0,9 m, syvyys 0,7 m Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 16.6.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri (kohde 1000000007) tarkastus T. Wallenius 1989, J. Okkonen 1990 ja inventointi M. Mäkivuoti 1992. Neoliittisia rannansidonnaisia kivirakennelmia. Kivisen kankaan lakialueen pohjoislaita, laella ja osittain jyrkällä luoteisrinteellä on 150 m:n matkalla useita rakkakivikoita, jotka jakautuvat kolmelle muinaiselle rantamuodostelmalle, joita erottavat selvät törmät. Rakkakivikoiden välissä kasvaa mäntyjä ja koivuja. 3 Voimassa 2012-07-03T18:03:55 4072.18994141 270.75238338
arkeologinenkohde_alue.1532 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1532 146691 {C898D113-1BA4-410C-9B22-17F5675FC013} Pihtilampi 2 Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 220 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7500651 y= 3571906) on kooltaan 8,5x8,5 metriä, ovi on mahdollisesti sijainnut pohjoisseinällä. Rakennus on huonokuntoinen eikä siitä ole jäljellä kuin yksi hirsikerta. Rakennuksessa ei ole näkyvää lämmityslaitetta Rakennus 2: (x= 7500665 y= 3571887) on kooltaan 8,3x8,5 metriä. Tässäkin vain alin hirsikerta on säilynyt. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on ilmeisesti savottakämppien jäänteet. Kohde sijaitsee Jaaravaran koillispuolella olevan Pihtilammen luoteisrannalla. Alue on kangasmetsää, jossa kasvaa kuusta, koivua ja mäntyä. 3 Voimassa 2012-09-22T15:45:26 1981.67456055 181.97610622
arkeologinenkohde_alue.1533 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1533 149617 {A7D69112-48A6-40D4-A867-21A6536B2AA3} Mutkanaho asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 152 ei Paikalla sijaitsee autioituneeseen tilaan liittyviä rakennusten jäännöksiä. Päärakennuksesta (Mutkanaho päärakennus jäännös 1) on jäljellä betonista valettu perusta (16,5x10,5 m). Rakennuksessa on ollut kellari ja sauna. Päärakennuksen eteläpuolella on havaittavissa niinikään betoniperusteisen navaetan jäännös (Mutakanaho navetta jäännös 2). Rakennus on ollut kooltaan 12x8 m ja sen seinät on rakennettu sementtitiilistä. Pihapiirissä on myös kolmannen betonipilareille perustetun rakennuksen jäänteet (Mutkanaho rakennus jäänös 3) (11x5 m) sekä kellarikuoppa (Mutkanaho kellarikuoppa 4) (4,5x2,5x1,3 m) Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa SutiGis -tietojen perusteella 13.8.2012. Kohde esiintyy vuoden 1917 metsätalouskartassa nimellä Mutkanahon perintötilan tilukset ja vuoden 1976 peruskartassa nimellä Korpiniemi. Kohde on autioitunut tila. Kohde sijaitsee Mutkan kylässä, metsäautotien varrella, lähellä Juuan ja Polvijärven kuntarajaa. Tilan pihapiiri on niittynä. Pelloille on istutettu kuusta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-27T16:23:49 5968.26416016 295.39598029
arkeologinenkohde_alue.1534 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1534 146706 {11084CD2-8CAC-4672-BAE6-4AE58F280CDC} Reutuvaara 1 ampumarata jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Ampumapenkka 1: (x= 7514111 y= 3578504)Paikalla havaittiin latomainen rakenne, joka koostuu kahdesta erillisestä osasta. Toisen osan koko on 2,2x4,7 metriä ja toisen 2,2x4,4, ensimmäisessä on myös väliseinä. Rakenteissa on säilyneenä 7-8 hirsikertaa. Rakenteissa ei ole kattoa ja niiden sisällä on puuta. Rakenne on harva ja sen tekemiseen on käytetty sahaa ja kirvestä, rakenteessa on käytetty tasasalvosta. Ampumapenkka 2: (x= 7514188 y= 3578370)150 metriä luoteeseen ampumapenkasta 1 on maahan rakennettu puukehikko, joka on täytetty hiekalla. Rakenteessa on ketunpesiä. Rakenne erottuu avoimessa maastossa hyvin. Ampumapenkka 3: (x= 7514263 y= 3578247) 300 metriä luoteeseen ampumapenkasta 1 on toinen maahan rakennettu puukehikko, joka on täytetty hiekalla. Myös tässä rakenteessa on ketunpesiä. Rakenne erottuu avoimessa maastossa hyvin. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Myöhempien haastattelujen perusteella kävi ilmi, että rakenteet muodostavat lähellä toimineen Lapin rajavartioston Sotataipaleen (Reutuvaaran) rajavartioaseman ampumaradan (kohde Reutuvaara 2, Reiskatunnus 145483). Ampumapenkat 2 ja 3 ovat ampuma-asemia ja ampumapenkka 1 on toiminut maalitauluna. Kohde sijaitsee Reutuvaaran pohjoisosassa. Kohteen etelä- ja länsipuolille jäävät pienet lammet. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta mäntyä. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-10-17T15:51:13 11261.32836914 738.11706534
arkeologinenkohde_alue.1535 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1535 145640 {16F26A83-1B68-43D8-94E3-C97DB5A9BB43} 972010006 Hirvasselkä 1 Kivilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 104 ei Kohde sijaitsee tasanteella kankaan eteläosassa Tannilan - Olhavan maantien pohjoispuolella. Tien rakentaessa noin kolmasosa kohteesta tuhoutui. Noin 60 m pitkä ja 20 m leveä rakenne koostuu 2 - 2,5 m leveistä ja 0,4-0,6 m korkeista kaarevista kivivallista, jotka muodostavat kaksi toisiinsa leikkaavia konsentrisia kuvioita. Kivien koko vaihtelee 20 cm:stä 60 cm:iin. Alueella ja kivivallien päällä kasvaa vanhoja mäntyjä ja kuusia; niiden iän perusteella rakenne on yli 150 vuotta vanhaa. Kohdalla on tien levennysalue, ja rakenteen eteläosassa nuotiopaikka. Kohde rajautuu aluemaaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 23.5.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 9720100006 (tarkastus P. Purhonen 1980, tarkastus J.Okkonen 1988, inventointi M. Sarkkinen 1998) Latomuksen funktio ja ikä on epäselvä (historiallinen aika tai vanhempi). Matala kivinen kangas suoalueiden keskellä; rehevähkö havumetsä, suurimaksi osaksi nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-07-04T14:33:38 1972.69702148 185.7728067
arkeologinenkohde_alue.1536 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1536 146998 {EF50CAB2-FB01-4637-9558-7455D34D8082} 1000015295 Ketrakummunkorpi Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 142 ei Kohde sijaitsee harjun keskiosassa laajan sorakuopan itäpuolella maasydän järvestä 1,5 km eteläkaakkoon. Alueella on kahdessa ryhmässä yht. 19 kuoppaa, halkaisija 1,8 - 3,5 m ja syvyys 0,3 - 0, 6 m. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 100000152295 (inventointi A.-K. Teurajärvi ja J.-P. Joona 1998, inventointi V. Laulumaa 2010). Kuoppien funktio on epäselvä. Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2013-04-15T08:42:51 27083.83666992 1234.36598477
arkeologinenkohde_alue.1537 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1537 146999 {43356EA4-7191-4D21-82AC-8DE594A328FE} 1000012195 Maansydän Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 145 ei Noin 123 ha:n alueelta Maansydän järven ja Reisjärventien välillä on kartoitettu inventoinneissa 1998-2009 yht. 468 kuoppaa. Vuonna 1998 löytyi useita kuoppia Maansydänjärven itäpuolella, seuraavana vuonna kartoitettiin samalta alueelta 60 kuoppaa. Yhden kaivetun kuopan vallin alta otettiin kaksi radiohiilinäytettä, joiden kalibroidut iät ovat AD 1205 - 1405 ja AD 1445 - 1680. Huomattava osa silloin kartoitetusta kuopista tuhoutuivat Maansydämen lomakeskusta laajennettaessa. Vuoden 2009 -2010 inventoinnissa kartoitettiin yhteensä 691 kuoppaa. Inventoijan mukaan osa kuopista on todennäköisesti pyyntikuoppia, mutta kaiken kaikkiaan kuoppien tarkoitus on vielä epäselvä. Inventoinnissa 2012 kairattiin muutama kuoppa. Isoimmissa kuopissa alueen länsiosassa Maansydänjärven kaakkoispuolella (halkaisija 2,5 - 4,2 m, syvyys > 0,5 m, valli) tavattiin selkeä huuhtoutumiskerros (3 - 8 cm); muualla pienemmissä kuopissa ei ollut huuhtoutumiskerrosta. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 10000012195 (inventointi A.-K. Teurajärvi ja J.-P. Joona 1998, koekaivaus S. Vanhatalo 1999 , kaivaus K. Arminen, M. Kuningas ja A. Vahtola 1999, inventointi V. Laulumaa 2009, 2010). Kuopat ovat selvästi eri-ikäisiä. Osa kuopista alueen länsiosassa lähellä Maansydänjärvi ovat ilmeisesti pyyntikuoppia. Suurin osa kuopista lienee nuorempia, mahdollisesti ne liittyvät kannonnostoon. Vastaavia laaja-alaisia kuoppaklustereita, joissa ei ole jonoja havaittavissa, löytyi mm. Pudasjärven Kiviharjulta (raportti H.-P. Schulz 2010, kohde Reiska 105321) Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2013-04-15T08:47:11 1234194.00463867 10122.48921368
arkeologinenkohde_alue.1538 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1538 147000 {31BF8199-1CE9-4757-A0E4-3346632A6987} 1000012187 Isokangas 2 maakuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 142 ei Kohde sijaitsee harjun itälaidalla Maansydänjärvestä 1,2 km itäkoilliseen. Inventoinnissa 2009 kartoitettiin 42 kuoppaa, halkaisijaltaan 1,5 - 4 m ja syvyys 0,3 - 0,7 m. Inventoinnissa 2012 kairattiin muutama kuoppa. Neljästä isommasta kuopasta (halkaisija 3,2 - 4,2 m) alueen koillislaidalla metsätien molempiin puoliin havaittiin 6 - 10 cm huuhtoutumiskerros ja vallia. Kohde rajauttuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 10000012187 (inventointi M. Mäkivuoti 1992, inventointi V. Laulumaa 2009). Kuopat alueen koillislaidalla ovat todennäköisesti pyyntikuoppia, suurin osa muista kuopista lienee nuorempia, niiden tarkoitus on epäselvä (ks. kohde Maansydän reiska no.146999). Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Montako kuoppaa paikalla on? 1992 ja 2009 raporttien mukaan inventoinneissa paikannettu 4 kuoppaa, 2012 reiskaan laitettu 8, mutta raportissa 2012 sanotaan "Inventoinnissa 2009 kartoitettiin 42 kuoppaa". Mistä tulevat mj-rekisterin alakohteiden sijainnit? Onko Laulumaa tehnyt toisen inventoinnin 2009, mistä ei ole raporttia rekisterissä? 3 Voimassa 2019-08-02T09:15:57 106400.36425781 2212.52969999
arkeologinenkohde_alue.1539 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1539 147001 {A816E355-26C9-49C7-B8C3-9DB72EB9253F} 7460110084 Isokangas 1 Kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 142 140 ei Kohde sijaitsee harjun itäosassa Maansydänjärvestä 1,2 km itäkoilliseen, vanhan sorakuopan kaakkoisreunalla. Vuoden 1992 inventoinnissa havaittiin sorakuopan reunasta kvartseja. Koska hiekkakuoppa on kasvanut umpeen, paikalla ei havaittu (kuten inventoinnissa 2009) asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 746010084 (inventointi M. Mäkivuoti 1992, inventointi V. Laulumaa 2009). Sijainti muinaisen rantatörmän yläpuolella sopii hyvin asuinpaikalle. Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2012-08-10T13:47:09 2368.31616211 221.15810744
arkeologinenkohde_alue.1540 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1540 147002 {C7765171-44D2-42A1-87CA-78F7E2D30227} 1000009960 Lietejärvi Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 140 ei Kohde sijaitsee harjun itäosassa Maansydänjärvestä 1,6 km koilliseen. Noin 23 ha:n alueelta on kartoitettu 2009-10 51 maakuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 - 4 m ja syvyys 0,3 - 0,6 m. Inventoinnissa 2012 kuoppia ei kairattu. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 10000012187 (tarkastus M. Sarkkinen 2006, inventointi V. Laulumaa 2009). Kuoppien ajoitus ja funktio on epäselvä (ks. kohde Maansydän reiska no.146999). Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2012-08-10T13:57:26 243150.64428711 4033.10275048
arkeologinenkohde_alue.1541 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1541 147003 {97A792A6-9C04-4A13-B511-E2940E373D05} 1000012189 Isokangas 4 Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 142 ei Lounais-koillis-suuntaisella hiekkaharjanteella (dyynillä?) Maansydänjärven pohjoispuolella on 18 kuoppaa, joiden halkaisija vaihtelee n. 2 - 4 m ja syvyys 0,2 - 0,4 m. Kuopat on tulkittu aikaisemmissa inventoinnissa pyyntikuopiksi; vuonna 2012 ei havaittu huuhtoutumiskerrosta kahden kuopan kairauksessa. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 10000012189 (inventointi A.-K. Teurajärvi ja J.-P. Joona 1998, inventointi V. Laulumaa 2009). Kuoppien ajoitus ja funktio on epäselvä (ks. kohde Maansydän reiska no.146999). Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2012-08-10T14:02:04 43070.65283203 1631.00931869
arkeologinenkohde_alue.1542 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1542 147004 {CCA02D25-3A17-490B-978D-070CDD88C279} 1000014868 Isokangas 5 Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 138 ei Kohde sijaitsee tasanteella harjun länsilaidalla Maansydänjärvestä 1,4 km pohjoiseen. Noin 5 ha:n alueella on 32 maakuoppaa, halkaisija vaihtelee 1,5 - 3 m. syvyys 0,2-0,5 m, osa kuopista on soikeita. . Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 10000012189 (inventointi V. Laulumaa 2009). Kuoppien ajoitus ja funktio on epäselvä (ks. kohde Maansydän reiska no.146999) Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2012-08-10T14:12:54 51379.91479492 1539.84454095
arkeologinenkohde_alue.1543 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1543 147005 {BF5F5817-01EE-4FFE-942C-8D1DFA67166E} 1000012188 Isokangas 3 Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 134 ei Kohde sijaitsee tasanteella harjun länsilaidalla Maansydänjärvestä 2 km pohjoiseen. Noin 2 ha:n alueella on 16 maakuoppaa, halkaisija vaihtelee 1,5 - 4 m. syvyys 0,2-0,5 m, osa kuopista on soikeita. Inventoinnissa 2012 havaittiin kahdesta kuopasta ohutta huuhtoutumiskerrosta, kuopat ovat ilmeisesti eri-ikäisiä. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 10000012188 (inventointi A.-K. Teurajärvi ja J.-P. Joona 1998, inventointi V. Laulumaa 2009). Kuoppien ajoitus ja funktio on epäselvä (ks. kohde Maansydän reiska no.146999). Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2012-08-10T14:17:08 19570.82348633 649.8156261
arkeologinenkohde_alue.1544 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1544 147006 {E3021A1A-3D9C-4FD7-BE69-2A4A3F74B9BE} 1000014958 Isokangas 6 Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 135 ei Kohde sijaitsee harjun pohjoisosassa korkean harjanteen läntisellä alarinteellä Maansydänjärvestä 3,2 km pohjoiseen. Noin 8 ha:n alueella on 41 maakuoppaa, niiden halkaisija vaihtelee 1,5 - 3,5 m. syvyys 0,2-0,5 m. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 1000001458 (inventointi V. Laulumaa 2009). Kuoppien ajoitus ja funktio on epäselvä (ks. kohde Maansydän reiska no.146999). Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2012-08-10T14:23:04 79099.68139648 2086.77403721
arkeologinenkohde_alue.1545 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1545 146331 {E99D9687-4C23-4407-93C6-A6D0F08CBC15} Kallunkijärvi Pitkäniemi 1 pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 239 ei Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 on suppilomainen ja pyöreä, ja sen mitat ovat 1,9x2,0x0,5 metriä. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee neljän metrin etäisyydellä kuoppa 1:stä koilliseen. Kuoppa 2 on muodoltaan pyöreä ja mitoiltaan 2,2x2,3x0,5 metriä. Molemmissa pyyntikuopissa valli erottuu heikosti. Koko alueella on paksu kunttakerros. Kuopissa on huuhtoutumiskerros, mutta kairaus onnistui huonosti karkeahkon maa-aineksen ja paksun kuntan vuoksi. Pyyntikuoppa jäännös 1: X=7397313 Y=3587615 Pyyntikuoppa jäännös 2: X=7397314 Y=3587617 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on kaksi ajoittamatonta pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee Pitkäniemen idänpuoleisessa kärjessä Kallunkijärven eteläosassa. Niemen itäisen kärjen tyvesssä sekä kärjessä on vanhoja soranottokuoppia. Kohde sijaitsee kuivahkolla kankaalla, jonka puusto on mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää. Lähin tie tulee noin 160 metrin päähän kohteesta lounaaseen. 3 Voimassa 2012-09-03T16:07:48 78.66894531 35.27681191
arkeologinenkohde_alue.1546 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1546 147077 {D6BB0207-814C-41A4-A5EB-DB2E59FB71EB} 1000012194 Loukkunen 3 Peltoaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 145 ei Kohde sijaitsee kohteesta Loukkunen 2 talojäännös (reiska no. 147075) 70 m länteen ja niiden välissä on soistunut alue, sen takia kohteet on käsitelty erillisinä. Metsätien pohjoispuolella ja tiemutkan itäpuolella on noin 40 x 25 kokoinen raivattu peltoalue, jonka etelä- ja länsilaidalla on peltoaita, raivatulla alueella on kaksi lyhyttä aitaa ja kaksi röykkiötä. Tiemutkan länsipuolella on itä-länsisuuntainen 15 m pitkä kiviaita. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2.8.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 100001294 (inventointi A.-K. Teurajärvi ja J.-P. Joona 1998, inventointi V. Laulumaa 2009). Vanha peltoalue, liittyy kohteeseen Reiska no. 147075. Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita. Matala paikoitellen soistunut tuore-lehtomainen kangas. 3 Voimassa 2012-08-13T15:13:46 8200.49902344 419.31096675
arkeologinenkohde_alue.1547 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1547 147084 {CB2BEA5C-7496-4225-985C-73965565843E} Paloaukio 1 Talo jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 150 ei Kankaan laella on rakennuksen pohja, etelärinteellä raivattu pelto, peltoaitoja ja kiviröykkiöitä. Rakennuksen pohja on hieman korotettu maalattia, itä-länsisuuntainen, mitat 7 x 4,5 m, reunoissa on mahdollisesti heikohko valli. Itäosassa on uunin jäänteet, mitat 2,3 x 2,2 m, korkeus 0,6 m; humuksen alla on palaneita isoja kiviä, hiekka ja hiiltä. Länsiosassa on kuoppa, mitat 2,5 x 2 m ja syvyys 1,3 m. Rakenteet ovat sammalen ja saniaisten peittämiä. Rakennuksen eteläpuolella on pelloksi raivattu alue, mitat noin 70 x 50 m, alue levenee alarinteet suuntaan. Länsireunalla on 25 m pitkä, 2-3 m leveä ja 0,5-0,8 m korkea kiviaita, itäreunalla 7 m pitkä 4 m leveä ja 0,8 m korkea kivivalli. Pohjoisreunalla rakennuksen luoteispuolella on lyhyempi kiviaita. Alueella on myös kaksi kiviröykkiötä. Pellosta n. 30 m etelään, törmän yläpuolella, on viisi kiviröykkiötä, halkaisija 1,5 - 3 m ja korkeus 0,5 - 0, 7 m. Alue ei vaikutta raivatulta, kyseessä saattaa olla kaskiröykkiöitä. Kohde rajautuu aluemäisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 6.8.2012, lähde Sutigis. Paikalla on ollut talo (kiinteä asutus + viljely), todennäköisesti savupirtti, jonka yhteydessä oli rinnepelto. On epäselvä, ovatko alempana olevat (kaski)röykkiöt samanikäisiä. Talo ei löytynyt vanhoista kartoista eikä Sievin torppaluettelosta. Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, korkea kivinen kangas, jonka eteläisellä alarinteellä on jyrkkä törmä, pohjoisrinteellä rakkakivikkoa; kuusenvaltainen rehevähköä sekametsää. 3 Voimassa 2012-08-13T16:01:03 3847.54003906 280.38861016
arkeologinenkohde_alue.1548 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1548 145644 {88D6E522-81E2-46AB-B154-26F536B2D703} 972010039 Konttikangas Kusisuo Kivirakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 90 ei Itäisen ylärinteen kivirakassa on 3 isoa kehäröykkiötä ja 20 rakkakuoppaa, joissakin on heikkohko valli. Isot kehäröykkiöt sijaitsevat rakkakivikon korkeimassa kohdassa, niiden halkaisija on 4,5 - 8 m, vallin korkeus 0,3 - 0,7 m, kuopan halökaisjia 2 -3,5 m ja syvyys 0,3 - 1,1 m. Muiden kuoppien koko on alle 2,5 m. Kuopat ovat n. 300 x 50 m kokoisella alueella, etelä- ja pohjoisosassa myös kivikossa rakka-alueen ulkopuolella. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. 9720100039 (tarkastus E.-L. Schulz 1987, tarkastus J. Okkonen 1989, inventointi M. Sarkkinen 1998) Kehäröykkiöt ja rakkakuopat, ajoitus epäselvä. Tyypin perusteella kehäröykkiöt olisivat neoliittisia, mutta muinainen rantavyöhyke sijaitsee myöhäismesoliittisella tasolla. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 23.5.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde Itä-länsi-suuntainen leveä harjujakso, jonka lakialue on hyvin kivinen, osittain huuhtoutunutta rakka-kivikkoa, kuiva mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-07-04T14:56:57 16824.54956055 700.01430003
arkeologinenkohde_alue.1549 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1549 145663 {D11A27D1-1D64-4D0F-9BBD-3AC6C7FA586D} Seljänmaa 3 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 87 ei Noin 1, 4 ha:n laaja asuinpaikka sijaitsee harjanteen pohjoispäässä sen itälaidalla n. 1 - 1,5 m korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella. Metsätie halkeaa alueen. Tien molemmista äskettäin tehdystä oijista löytyi 250 m:n matkalla paikoitellen runsaasti palaneita kiviä (9 keskittymää), kvartsia, palanutta luuta ja kivilaji-iskos. Palaneita kiviä ja vahvaa likamaata havaittiin myös koepistoissa tien itäpuolella. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja koekuoppahavaintojen mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 28.5.2012. Myöhäismesoliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikka. Etelä-pohjoissuuntainen noin 5 km pitkän soraharjanteen melko tasainen pohjoisosa; maaperä hiekkaa, harjanteen länsilaidalla on useita rantavalleja. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-07-04T15:53:59 14016.50366211 589.31255306
arkeologinenkohde_alue.1550 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1550 146476 {84A4ACE4-8E38-4289-8783-582CDA3B40FD} Ala-Puhakka asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 203 ei Paikalla sijatsee autioituneeseen tilaan liityviä rakenteita. Päärakennuksen pohja on vahingoittunut tien teon yhteydessä. Sen perusta on luonnonkiveä ja se on kooltaan noin 6x4 m (Ala-Puhakka päärakennus jäännös 1). Päärakennuksesta noin 30 m kolliseen on toisen rakennuksen jäännökset (Ala-Puhakka rakennus jäännös 2). Rakennuksen luonnokivinen perusta on kooltaan 5,8x5 m. Päärakennuksen pohjoispuolella on saunan jäännös (3,5x3 m) (Ala-Puhakka sauna jäännös 3). Parhaiten säilynyt rakennelma on kivinen kellari (3,5x3,5x1,5 m) (Ala-Puhakka kellari 4). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 6.6.2012. Vuoden 1976 peruskartassa alueella on näkyvissä pelto ja kaksi kylmillään olevaa rakennusta. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Lososuon ja Vuorimäentien välisellä kumpareella. Paikalla kasvaa varttunut, koivuvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-09T15:26:21 20161.78881836 534.55583789
arkeologinenkohde_alue.1551 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1551 146484 {90C2625A-C5A8-46B6-9CB5-19B557638300} Hautapuro uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 150 ei Paikalla on nähtävissä Vuorimäentien katkaisema uittopadon jäännös. Patovalli jatkuu tien eteläpuoliselle yksityismaalle, jossa se on myös parhaiten säilynyt. Inventoitavalle alueelle jatkuva osa on tuhoutunut. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 6.6.2012. Paikalla on tielinjan osittain hävittämä uittopadon jäännös. Kohde sijaisee Katajamäen alueella Vuorimäen tien molemmin puolin. Osa uittopadosta jatkuu yksityisomistuksessa olevalle maalle. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista metsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-24T10:38:55 2349.4362793 292.41083553
arkeologinenkohde_alue.1552 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1552 146491 {8C831186-98EA-4320-A0DF-543C2F1CFB06} Vääränmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 175 ei Alueella on nähtävissä asumiseen liittyviä rakennuksen jäännöksiä, peltoraunioita sekä kiviaitaa. Päärakennuksesta (Vääränmäki päärakennus jäännös 1) on jäljellä luonnonkivinen perusta ja kaksi tulisijaa. Toinen tulisijoista on päällystetty pellillä. Päärakennuksesta noin 25 m pohjoiseen on osittain sortunut kaivo (Vääränmäki kaivo 2). Toinen kaivo (Vääränmäki kaivo 11) sijaitsee päärakennuksen länsipuolella, noin 75 m päässä. Jälkimmäinen kaivo on hirsirakenteinen. Navetta (Vääränmäki navetta jäännös 13) sijaitsee noin 30 m päärakennuksesta länteen. Rakennus on ollut luonnonkiviperustainen ja kooltaan noin 15x7 m. Noin 75 m päärakennuksesta länteen on saunan perusta (Vääränmäki sauna jäännös 12). Sauna on hirsirakenteinen (jäljellä neljä alinta hirsikertaa), ja siinä on luonnonkivinen kiukas. Rakennus on kooltaan noin 4x4 m. Riihen jäännös (Vääränmäki Riihi jäännös 5) sijaitsee noin 70 m päärakennuksesta kaakkoon. Riihi on ollut kooltaan noin 12x6,5 m ja siitä on jäljellä kiuas ja kivijalka. Kellarikuoppia on alueella neljä (Vääränmäki kellarikuopat 7, 8, 9, ja 10). Ne sijaitsevat kaikki päärakennuksen lounaispuolella, noin 70-80 m päässä. Kellarit ovat suurimmillaan 5x4,5x2 m. Alueella on myös kolmen muun rakennuksen jäänteet. Näistä ensimmäinen (Vääränmäki rakennus jäännös 3) sijaitsee noin 30 m päärakennuksen eteläpuolella. Siitä on jäljellä ainoastaan nurkkakivet. Rakennus on ollut kooltaan 7x3,5 m. Toinen tarkemmin tunnistamaton rakennus (Vääränmäki rakennus jäännös 4) sijoittuu päärakennuksen kaakkoispuolelle, noin 40 m päähän. Rakennus on kooltaan noin 4,5x4,5 m. Kolmanen rakennuksen jäännös (Vääränmäki rakennus jäännös 6) sijaitsee 70 m päärakennuksesta kaakkoon. Siitä on jäljellä maapenkkaperustukset ja mahdollinen tulisijan jäännös. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vanhan pitäjänkartan ja SutiGis-tietojen perusteella 7.6.2012. Pitäjänkartassa paikalla näkyy kolme rakennusta. Kohde näkyy myös vuoden 1916 metsätalouskartassa nimellä Vääränmäen kruunun metsätorppa. Vuoden 1972 peruskartan perusteella alueella ei ole enää asutusta. Alueella on autioitunut asuinpaikka ja siihen liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee noin 800 m Lammasahontiestä lounaaseen olevan Vääränmäki nimisen kumpareen laella. Alueella kasvaa varttunut, kuusivaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-10T08:29:49 47869.75732422 798.39351961
arkeologinenkohde_alue.1553 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1553 146517 {BD1C57CE-5404-4FE2-900F-67B5A94935E7} Nuottakari uittorakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 100 ei Eteläisemmän karin länsirannalla on paksu rautalenkki pystyssä rantakalliossa. Itäpuolella karia on lahonnut kelavene ruostuneine metallirakenteineen. Pohjoisemman Nuottakarin keskiosassa sijaitsee paksu rautalenkki pystyssä rantakalliossa karin. Karin eteläpäässä on lisäksi kaksi matalaa ja löyhää kiviröykkiötä. Karin keskellä eri paikoissa on kolme vanhaa kaapelilenkkiä joista yksi johtaa veteen. Rantavedessä karin itäpuolella on havaittavissa lohkottuja kiviä. Nuottakarien välissä noin 10 metrin matkalla on havaittavissa matalan veden alla muurimainen kivirakenne, leveydeltään noin 0,5m, ilmeisesti kyseessä on ollut silta karien välillä. Kohde rajautuu rakenteiden ympärille koko pienten karien alueella. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 21.6.2012. Kyseessä on luultavasti uittoon ja kalastukseen liittyviä rakenteita. Nuottakari on pieni kallioinen kaksiosainen kari. Puusto koostuu pensaista ja muutamista matalista puista. 3 Voimassa 2012-10-22T16:28:33 2130.78686523 311.1783215
arkeologinenkohde_alue.1554 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1554 144547 {33520EE8-B91B-4726-9649-924E71BA40CD} Puijo Näkötorni kaskiraunioalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Rauniot ovat keskimäärin noin 50 cm x 1metrin kokoisia ja niissä on 1-2 kivikertaa. Osa raunioista on koottu maakiven ympärille.Useiden röykkiöiden päällä on vanhoja, kookkaita kantoja. Kaskeamiseen liittyviä raunioita. Toimenpidealue 11. Loivasti koilliseen laskeva rinne,jossa kasvaa 20-40 vuotiasta kuusta. Alue on kivikkoista, mutta raivattu alue erottuu maastossa selkeästi. kaskiraunio Raunioiden koordinaatit: 3533587 6978666 3533634 6978683 3533634 6978683 3533634 6978683 3533640 6978691 3533637 6978704 3533627 6978698 3533627 6978698 3533627 6978698 3533615 6978699 3533615 6978699 3533612 6978700 3533605 6978697 3533636 6978706 3533654 6978703 3533659 6978717 3533662 6978712 3533667 6978724 3533667 6978724 3533680 6978705 3533673 6978693 3533618 6978669 3533633 6978687 3533633 6978687 3533668 6978680 3533707 6978667 3 Voimassa 2012-05-22T12:32:31 15745.55688477 504.80256622
arkeologinenkohde_alue.1555 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1555 145785 {9D2632F1-AF57-4735-9097-3348BB3AA1E7} 290010019 Salmikangas lapinhautoja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 194 ei "Lapinhaudoiksi" nimitetyt neljä kuoppaa sijaitsevat Salmijärven luoteispäähän laskevan Kuumujoen suun pohjoisrannalla, noin 10-15 m rannasta. Kuoppien halkaisija on 2-3 m, ja ne sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. (Muinaisjäännösrekisteri) - Kuoppa 1: Kuopan halkaisija on 2,2 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Kuopalla on paksut vallit. - Kuoppa 2: Kuopan mitat ovat 2,8 x 3,6 metriä. - Kuoppa 3: Kuopan mitat ovat 3,2 x 3 x 0,6 metriä. Kohde on aluemainen. Lauri Huotari opasti kohteelle. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Lapinhautoja/ pyyntikuoppia Kohde sijaitsee Salmikankaan lounaisosassa, Salmijärven luoteispäähän laskevan Kuumujoen suun pohjoisrannalla, noin 10-15 m rannasta. Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-09-03T15:13:13 1902.86083984 156.12283553
arkeologinenkohde_alue.1556 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1556 146507 {6087B5A5-5F1F-437C-BA27-BBB2AE3973B7} 1000001774 Vitjonsuo Hyttikangas raudanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 165 ei Paikalla sijaitsee raudanvalmistukseen liittyviä jäänteitä, kuten raudansulatusuunin jäännös (Vitjonsuo Hyttikangas uuni jäännös 1) sekä hiilimiilu (Vitjonsuo Hyttikangas hiilimiilu 2). Uuni on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja noin 0,7 m korkea romahtanut luonnonkivinen rakennelma. Sen yhteydessä on kaksi kaivantoa (halkaisijaltaan noin 2 m) ja kuonakasoja. Hiilimiilu on kooltaan 15x9x2 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi nimistön perusteella inventoinnissa 6.7.2012. Alue on merkitty Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä (MJ-tunnus 1000001774). Peltonen, K. 1998: Koillis-Savon harkkohytti-inventointi. Alueella on raudanvalmistuspaikka. Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Hyttikangas nimisellä moreeniharjanteella, noin 3,3 km Ylä-Luostajärveltä länteen. Alueella kasvaa nuori, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-10T09:44:18 606.2800293 90.50486576
arkeologinenkohde_alue.1557 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1557 146508 {AD47D8EF-3AE8-483A-82B8-A35FD2C33D71} Suosalonkangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 148 ei Hirvivaarantie kulkee kiitoradalla. Kiitoradan molemmissa päissä on kääntö- ja lastauspaikat. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 7.6.2012. Kenttä toimii yhä varalaskupaikkana. Paikalla on yhä käytössä oleva metsälentokenttä. Kohde sijaitsee Suosalonkankaan läpi kulkevalla Hirvivaarantiellä, noin 1, 2 km päässä Ylä-Luostantien risteyksestä. Kohteen ympäristössä kasvaa varttunutta, mäntyvaltaista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreeni. 3 Voimassa 2012-10-10T10:15:48 28633.7722168 1802.99773231
arkeologinenkohde_alue.1558 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1558 146509 {89E0A2F9-DA14-47FC-80FD-EB8373BBB1AC} Mykrä asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 137 ei Alueella on puretun asuinpaikan jäänteet. Nämä ovat kuitenkin pahasti vaurioituneet tielinjan rakentamisen ja muun maanmuokkauksen yhteydessä. Mahdollinen päärakennus (Mykrä päärakennus jäännös 1) erottuu aluskasvillisuudesta noin 10 m halkaisijaltaan olevana kumpareena. Mahdollinen navetta (Mykrä navetta jäännös 2) puolestaan on ollut kooltaan noin 8x6 m. Kaivo (Mykrä kaivo 3) on täytetty. kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 7.6.2012. Vuoden 1976 peruskartassa alueella näkyy kolme asuttua rakennusta ja kolme latoa. Alueella on lähes kokonaan tuhoutunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Keljäntien itäpuolella Ukkosensuon kohdalla. Alueella kasvaa nuori, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-24T13:21:22 5736.00195312 277.37340661
arkeologinenkohde_alue.1559 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1559 144017 {437EC352-9E2C-49C0-AE7B-723AE28ED824} 1000000527 Kokkoseljät pohjoinen Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 131 120 ei Pyyntikuoppakohde sijaitsee Kiertämäojan länsirannalla, n. 500 m Kiertämäojan suusta ylävirtaan. Kiertämäojan suuntaisessa jonossa on neljä kuoppaa itään päin kääntyneen joen mäntyä kasvavalla hiekkaisella pohjoisrannalla tiiviimmin noin 100 m matkalla. Kohteen perustiedot ovat peräisin kartoituksesta 1980-luvulta (Lehtinen). 2000-luvulla on vielä paikannettu kaksi pyyntikuoppaa matalamman maastokohdan länsipuolella, edellisistä 70- m lounaaseen. Kuoppa-alueen pituus on kaikkiaan noin 300 m (ks. erilliskohteet) 3 Voimassa 2019-11-27T13:32:48 11477.42382812 678.26733545
arkeologinenkohde_alue.1560 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1560 146921 {6B96E5B3-201A-43A5-837B-16664C478C4E} Siuruaapa 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Paikalla on kahden kämpän jäänteet. Kämppä 1: (x= 7505837 y= 3586559) on kaksiosaisen kämppä, jonka koko on 7x13,7 metriä. Kämpän pohjoishuoneen koillisnurkassa on piisikiveys. Kämppä on huonosti säilynyt ja erottuu maastossa vain sammaloituneena matalana vallina. Kämppä 2: (x= 7505840 y= 3586574) sijaitsee kämpän 1 itäpuolella ja sen koko on 6,5x5,8 metriä. Piisi on rakennuksen koilliskulmassa. Myös tämä on huonosti säilynyt ja erottuu maastossa matala vallimaisena rakenteena. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on todennäköisesti savottakämpän jäänteet. Kämppä 1 koostuu todennäköisesti tallista ja asuinosasta. Maastossa saadun vaikutelman perusteella kämppä 2 voi olla vanhempi kuin kämppä 1. Kohde sijaitsee Piippuselkien itäpuolella olevan Siuruaavan reunalla. Kohteen itäpuolella virtaa Siurujoki. Alue on tuoretta kangasmetsää. 3 Voimassa 2012-10-18T09:48:15 1202.51708984 139.10547545
arkeologinenkohde_alue.1561 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1561 145236 {EA5F8D63-FBDD-4762-A0D9-3BCEADB9A080} 290010133 Pitkähiekka kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 160 ei {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\f0\fs24 Rantahiekasta on löytynyt yksittäisiä kvartsi-iskoksia (KM 24696) sieltä täältä, lahden pohjukasta aina veneenpitopaikan kaakkoispuolelle asti. \par \par Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin lisää kvartsi-iskoksia. Nyt kvartsi-iskoksia löytyi vain veneenvetopaikan länsipuolelta, noin kymmenen metrin matkalta. Rantatörmän päälle tehtiin koepistoja, joista ei löytynyt merkkiä muinaisjäännöksestä. (MJ-rek) \par \par Kohde oli ennallaan. Tarkastuksessa havaittiin muutamia yksittäisiä kvartsi-iskoksia. (RM 2012) \par \par \par \pard\f1\fs20 \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Kohteen rajaus on aluemainen. \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Paikalla on käynyt Kainuun museon arkeologi Esa Suominen vuosina 1988 ja 2008. \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Kivikautinen asuinpaikka. \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\f0\fs24 Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven pohjoisrannalla, Katerman voimalaitoksesta 14 kilometriä pohjoiskoilliseen. Kyseessä on Hietaperän koulun lounais- ja länsipuolella olevan Hietaperänlahden koillisranta, lahden pohjukkaan pohjoisesta laskevaan puroon saakka. Paikalla on hienoa, kivetöntä hiekkaa, takana on korkea vedensyömä rantatörmä ja mäntymetsää. Paikoin ranta on matalampi ja soistunut. Vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt veneenpitopaikan noin 200 metriä koulusta lounaaseen sekä rantaan vastaan kohtisuoria kivivalleja rannan suojaksi eroosiota vastaan. (MJ-rek.)\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2014-11-25T11:55:30 9249.57568359 1197.9880718
arkeologinenkohde_alue.1562 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1562 146530 {C87D69CA-54BC-44B5-B66B-44A305E1D9EF} Latikkalampi hiiltämö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 172 ei Kohde käsittään hiiltämön jäänteet. Alueelta havaittiin seitsemän miilun, kahden kellarin, kahden kaivon ja kämpän jäänteet. Miilut ovat kohttuullisen vaikeasti havaittavia pyöreitä valleja jotka tunnistaa lähinnä rehevämmästä kasvustosta ja paksusta hiilikerroksesta. Miilujen halkaisija on noin 10 metriä Kaivot ovat mitoiltaan noin 1,5m x 1,5m kokoisia suorakulmaisia kuoppia joissa on jäänteitä seinien puurakenteista. Toinen kellari on mitoiltaan noin 2m x 4m x 0,5m oleva kuoppa. Toinen mitoiltaan 2m x 1m jossa on edelleen lahonnut puinen kansi paikallaan. Kannen alla on myös hieman tyhjää tilaa. Kämpänpohja on noin 7m x 5m loiva epäselvä kumpare, jonka keskellä on epämääräinen kasa jossa on yleisesti tiilenpaloja. Rakenteen takana on noin 3m x 1m kaivanto, syvyydeltään noin 0,3m. Alueella on hieman purku- ja muuta jätettä, esimerkiksi kumia, tiiltä, metalliromua, lahonnutta ja hiiltynytta lankkua ja muuta vastaavaa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ympärille. Kohde tarkistettiin inventoinnissa 27.6.2012. Kyseessä on vanha hiiltämö 1900-luvulta, luultavasti sotavuosilta. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta männikköä, miilujen päällä kasvaa myös yleisesti koivuja. 3 Voimassa 2012-10-23T13:48:15 7347.07312012 325.54268058
arkeologinenkohde_alue.1563 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1563 146711 {29767CCF-DB0B-49E7-A977-D99CCAC843E4} Kaakkurikonelo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Paikalla havaittiin kolmen eri rakenteen jäännökset. Rakenne 1: (x= 7526945 y= 3576028) on rakennuksen pohja, jonka koko on 7,5x9 metriä. Rakenne erottuu erittäin heikosti, vain sen keskellä oleva suurikokoinen piisi erottuu selvästi. Rakenne 2: (x= 7526933 y= 3576058) on kellarin jäännös. Sen koko on 5,5x5,5 metriä ja se erottuu maastossa hyvin. Kellarin etuseinän tukihirsiä samoin kuin ovirakennetta on edelleen näkyvissä. Kellarin luoteiskulmassa on kivirakenne, joka voi olla jonkinlainen ilmanvaihtohormi. Kuoppa: (x= 7526945 y= 3576068) Kellarin vieressä on halkaisijaltaan 3,5 metriä ja syvyydeltään 1,7 metriä oleva kuoppa, jonka funktio on epäselvä. Rakenteen 1 eteläpuolella on mahdollisesti joskus ollut rakennus. Kairattaessa tältä alueelta ei kuitenkaan havaittu mitään poikkeavaa. Lisäksi rakenteen 1 ja Kemijoen välissä on tasainen alue, joka vaikuttaa pihapiiriltä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty vuoden 1937 Ylikemin hoitoalueen metsätalouskarttaan. Kohteessa on rakennuksen ja tähän liittyvän kellarin jäänteet. Vuoden 1937 metsätalouskarttaan paikalle on merkitty pirtti. Kohde sijaitsee Kemijoen itärannalla, Kuttusvaaran luoteisrinteellä. Kohteen pohjoispuolella Kuttusoja laskee Kemijokeen. Paikalla kulkee useita teitä kohteen pohjoispuolella sijaitsevalle kodalle, jonka jälkeen tie muuttuu yksityistieksi. Paikalla käy paljon retkeilijöitä, jotka ovat tehneet kohteelle nuotioita. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä. Lähempänä jokea, paikalla kulkevien teiden välissä, puusto on rehevämpää ja siellä kasvaa männyn lisäksi kuusta ja koivua. 3 Voimassa 2012-10-18T13:33:53 4067.51293945 255.50306201
arkeologinenkohde_alue.1564 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1564 144560 {0051D95E-49E9-4813-AC1D-F8DBBD35663F} Puijo Antikkalanrinteen talonpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Kohteessa on havaittavissa epämääräisiä raivauksen ja kaivelun merkkejä.Raivauksen jälkiä rajaa kaksi korkeuskäyrien mukaisesti kulkevaa epämääräistä kiviriviä. Kivirivien kivet ovat suurehkoja, noin 50 cm kokoisia ja niitä oli vain yksi kerros. Toinen rivi on noin 10 metriä ylärinteen suuntaan. Kohteen eteläpuolella, kostealla alueella, näkyy raivattu ylämäkeen johtava väylä. Väylän varrella on vielä pystyssä kaksi vanhaa sähköpylvästä. Alueella on sijainnut 1950-1970 -luvuilla rakennuksia. Vanhojen rakennusten ja tieuran jäänteitä. Loivasti länteen laskevassa rinteessä. Alueen eteläpuolella kosteikko ja alueen läpi kulki puroja. Alueella on runsaasti metalli- ja muuta roskaa. rakennuksen perustuksia 3 Voimassa 2012-05-22T14:50:27 1620.04614258 162.43196156
arkeologinenkohde_alue.1565 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1565 144561 {1C5D4F32-67A5-4951-BBCC-717FA1D49B4E} Puijo Konttilantie kuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kohteessa sijaitsee kaksi suorakulmaista kuoppaa, jotka ovat kooltaan noin 1 x 2 metrin kokoisia ja noin 50 cm syviä. Kaskiviljelyyn liittyviä nauriskuoppia. Puijontieltä golf-kentän läpi Konttilaan kulkevan tien vieressä, 120-170 vuotta vanhassa kuusimetsässä. nauriskuoppa Nauriskuoppien koordinaatit: nauriskuoppa1 3533846 6978773 nauriskuoppa2 3533840 6978775 3 Voimassa 2012-05-22T15:05:45 68.01513672 34.46695233
arkeologinenkohde_alue.1566 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1566 142871 {9B1C072F-4DDE-458D-AA09-740DBE8F58B6} Niemilampi savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 171 ei Kämppä Kaksihuoneinen rakennelma, jonka pohjoisosa on 9 m pitkä ja 8,5 m leveä. Eteläpäässä on kapeampi osa, 4,5 m pitkä ja 4,8 m leveä, itäseinät ovat linjassa. Eteläosan länsisivulla on ollut lautaseinäinen rakennelma, jonka lautoja on yhä näkyvissä maassa tasona. Lautojen pituus on 2,5 m. Oviaukko on ollut lautarakennelman sisällä, pohjoisosan eteläseinässä, lähellä nurkkaa. Oviaukon leveys on noin 1,1 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, joiden sisäpuolet on veistetty tasaisiksi ja salvosten kohdalta molemmin puolin. Hirret on myös varattu. Seinissä on kahdesta neljään hirsikertaa jäljellä. Eteläpäädyn hirret on litetty lohenpyrstösalvoksin pohjoisosan eteläseinän hirsien väliin. Eteläpäädyssä on ikkunan kamanapuut, ikkuna on ollut kooltaan 100x90 cm. Talli Sijaitsee noin 28 m etelään kämpästä. Kooltaan 8,5 m x 8,5 m, lähes pohjois-etelä -suuntainen. Tämän kokoinen talli on tarkoitettu kymmenelle hevoselle (Sandström 2009, s. 82). Valmistettu varaamattomista pyöröhirsistä, joiden välissä on sammalta tilkkeenä. Jäljellä on neljä tai viisi hirsikertaa ja seinien vieressä on pari hirttä. Nurkissa on sahalla tehdyt yksi tai kaksipuoleiset koirankaulasalvokset. Pohjoisseinällä on oviaukko, joka on noin 1,3 m leveä. Eteläseinällä on kahteen hirteen veistetty valoaukko, kooltaan 45 cm x 30 cm. Sekä länsi- että itäseinän vierellä on jäänteitä lautaseinäisistä lisärakenteista. Seinien vierellä olevat hirret vaikuttavat sen verran hyväkuntoisilta että ne eivät ole tipahtaneet siihen maatumisen vuoksi vaan ne työnnetty pois paikaltaan. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella ? kertoi kohteesta. Kohteesta on kerrottu myös teoksessa: Tukkeja tunturin takaa, Luton peruuntunut autosavotta vuonna 1939 ja muita hankkeita. Luton savottaa varten vuonna 1939 rakennetut kämppä ja talli. Niemilampi on pieni lampi Suomunniemivaarojen länsipuolella. Kohde sijaitsee lammen eteläpään itärannalla, pohjoispuolella olevaan leirikeskukseen johtavan tien vieressä. Alue on tasainen ja lammen rannassa soinen. Alueella kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä, sekä jonkin verran männyn taimia ja koivuja. Aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia ja varpukasveja. 3 Voimassa 2012-02-09T09:30:36 1372.41796875 163.70925108
arkeologinenkohde_alue.1567 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1567 145394 {FDFB8F1B-EB20-4ABA-8389-A253ACD2E3EE} Pihtijoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 250 ei Paikalla havaittiin kahden rakennuksen jäänteet, jotka sijaitsevat avoimessa, nurmettuneessa maisemassa. Rakennus 1: (x= 7542915 y= 3559627) on yksiosainen kämppä, jonka koko on 7,8x8 metriä. Rakennuksesta on säilynyt 3-4 hirsikertaa ja se on tehty pyöröhirsistä ”ryssänkaulasalvosta” käyttäen. Hirret on tilkitty kuntalla. Myös kattorakenteita on hieman säilynyt rakennuksen sisäpuolelle romahtaneena. Rakennuksen oviaukko on itäseinällä eikä siinä ole näkyvää lämmityslaitetta. Rakennuksen sisällä kasvaa eri-ikäistä koivua. Rakennuksen yhdessä seinähirressä havaittiin rautainen, uittopuomien yhdistämiseen tarkoitettu, kiila sekä siihen kuuluva rautalenkki. Rakennus 2: (x= 7542920 y= 3559632) on rakennusta 1 huonokuntoisempi, vain pari alinta hirsikertaa on säilynyt. Rakennuksen koko on 8x7 metriä, eikä siinä havaittu näkyvää lämmityslaitetta. Oviaukko on todennäköisesti sijainnut länsiseinällä. Rakennus on tehty pyöröhirsistä ”ryssänkaulasalvosta” käyttäen ja hirret on tilkitty kuntalla. Rakennuksen lounaiskulmassa havaittiin ulkoseinän läpi menevä puu, joka kuulunee rakennuksen sisärakenteisiin. Rakennuksen sisällä kasvaa tiheä koivuvesakko. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kyseessä on todennäköisesti metsätöihin liittyvistä kämpistä, joskin muuhunkaan tilapäisasumiseen tarkoitettuja rakennuksia ei voi sulkea pois. Kohde sijaitsee Savukosken pohjoisosassa, Kemihaaran erämaa-alueen länsipuolella olevan Saarikahleenmaa nimisen harjujakson eteläreunalla, Pihtijoen pohjoisrannalla. Paikka on aukeaa ja nurmettunut, jossa kasvaa lähinnä eri-ikäistä koivua. Alue kohteen ja Pihtijoen välissä on soistunutta. 3 Voimassa 2012-07-27T09:50:23 914.11547852 124.93059603
arkeologinenkohde_alue.1568 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1568 147049 {A5F4C25B-8729-4AB4-A38C-95952A8CACEB} Autiojärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 176 ei Paikalla on ollut Autiojärven kämppä. Se on perustettu 1950. Rakennuksenpohja 1: Sijaitsee alueen korkeimmalla kohdalla. Se on koko on 7 x 26 metriä. Jäljelle on jäänyt peruskivet. Ne muistuttavat matalaa kiviaitaa. Rakennuksenpohja on itäkoillis - länsilounassuuntainen. Tulisija sijaitsee lähellä etelänurkkaa. Siitä on jäljellä tiiltä ja kiviä. Sisäänkäynti on ollut pohjois-koillisseinustalla. Seinän perustuksissa on tällä kohdalla noin neljän metrin aukko. Aukon edustalla on jäänteet verannan kiviperustuksista. Rakennuksenpohja 2: Sijaitsee noin 40 metriä rakennuksenpohja 1:stä lounaaseen. Näkyvillä on maatuvaa lauta- ja hirsiromua. Pohja koostuu varsinaisista rakennuksen perustuksista (5,5 x 4 metriä) koillispäädyssä sekä siihen liittyvästä kevyemmästä lisäosasta (noin 3 x 3 metriä). Pohjaan liittyy kaminanjäännökset. Käymälä: Se sijaitsee noin 40 metriä rakennuksenpohja 1:stä kaakkoon. Rakennus on osittain pystyssä ja se on rakennettu laudoista. Kooltaan se on 1,6 x 4,5 metriä. Siinä on viistokatto, joka on osittain lahonnut. Rakennuksen suunta on koillinen - lounas. Lounaispäädyssä on ovi, jossa N-kirjain. Eteläsivulla on tyhjennysluukku. Pohjoisseinustalla on kaksi ikkunaa ja ovi seinustan koilllispäädyssä. Kellari: Sijaitsee rantatörmässä, rakennuksenpohja 1:stä koilliseen. Rantaan on noin 5 - 6 metriä. Kellarin sisämitat ovat 4,3 x 3,3 metriä. Syvyyttä on enimmillään 1,5 metriä. Oviaukko aukeaa rantaan ja sen tuntumassa on joitakin lautarakenteita näkyvillä. Kellarin seinävallien leveys on noin 1,5 metriä. Alueella on useita kuoppia, joista kahden tiedot otettiin ylös. Kuoppa 1: Sijaitsee noin 26 metriä rakennuspohja 1:stä etelään ja 22 metriä käymälästä luoteeseen. Se on pitkulainen ja selvärajainen. Sen mitat ovat 3,7 x 1,1 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuopassa on melko jyrkät reunat joka suuntaan. Kuoppa 2: Sijaitsee 25 metriä rakennuksenpohja 1:stä länsilounaaseen ja noin 35 metriä rakennuksenpohja 2:sta pohjoisluoteeseen. Kuoppa on neliönmallinen. Sen koko on 1,4 x 1,1 metriä ja syvyyttä sillä on 0,5 metriä. Kuopassa oli musta saapas. Varsinkin alueen länsireunalla on paljon jätettä, kuten ruostuneita säilykepurkkeja, rautaromua ja saappaiden kappaleita. Kohde on aluemainen Jaakko Mikkonen opasti kohteelle. Autiojärven kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Lentiirajoen etelärannalla, lähellä Autiojärveä. Vastakkaisella rannalla on Multikankaan muinaisjäännöskohde. Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-08-20T12:31:14 4727.62548828 256.01274513
arkeologinenkohde_alue.1569 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1569 147052 {CBD7E9EE-F291-4366-89DB-6FC4F74CC114} Puhakankangas SW pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 183 ei Alueella on kolme kuoppaa. Yksi alueen kaakkoispäädyssä ja kaksi luoteispäädyssä. Kuopillaon etäisyyttä noin 35 metriä. Kuoppa 1: Alueen kaakkoispäädyssä olevan pyyntikuopan mitat ovat 3,3 x 2,5 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuoppa 2: Kuoppa on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 2 metriä. Syvyyttä sillä on noin 0,35 metriä. Kuopan luodereuna on äestetty. Kuoppa 3: Kuoppa on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 2 metriä. Syvyyttä sillä on noin 0,5 metriä. Kuopan lounaispuolla on hieman vallia. Kohde on aluemainen. Kari Huotari kertoi alueella olevan kuoppia. Pyyntikuoppia. Alue sijaitsee Lentiiranjoen eteläpuolella, Puhakkalammen ja Kissalammen välissa Puhakkakankaan eteläosassa. Kuviolla kasvaa taimikkoa. 3 Voimassa 2012-09-04T10:02:02 1370.13037109 168.29079852
arkeologinenkohde_alue.1570 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1570 147053 {557F95C7-6CA7-471C-9BD5-53F78110EA06} Puhakankangas SE pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 3 Tutkittu kokonaan 178 ei Alueella on kolme pyyntikuoppaa. Noin 180 metriä itälounaaseen on toinen pyyntikuoppakohde, Puhakankangas SW, jossa on myös kolme kuoppaa. Kuoppa 1: Sen mitat ovat 2,6 x 2,1 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuopan reunojen päältä on ajettu metsäkoneella. Keskiosa on suhtkoht ehjä. Kuoppa 2: Mitat ovat 2,3 x 1,9 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Sen päältä on ajettu metsäkoneella. Reunat ovat loivat. Kuoppa 3: Kuopan mitat ovat 2,5 x 2 ja syvyys on 0,4-0,5 metriä. Sen päältä on ajettu metsäkoneella. Kuopan pohja on hiekkainen. Kohde on aluemainen. Kari Huotari kertoi kohteesta ja Jaakko Mikkonen opasti kohteelle. Pyyntikuoppakohde Pyyntikuopat sijaitsevat Tervajärven ja Kissalammen välisellä kankaalla, joka on kuoppien kohdalta noin 95- 120 metriä leveä. Kuviolla kasvaa taimikkoa. 3 Voimassa 2012-11-27T10:00:00 4735.91650391 290.17889744
arkeologinenkohde_alue.1571 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1571 147055 {C260E045-4F49-4E24-A310-585DC257F7D0} Puhakankangas E kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 175 ei Rikkoutuneesta maanpinnasta, 175 metrin korkeuskäyrän yläpuolelta poimittiin kvartsi-iskoksia laajalta alueelta. Yksi löydetyistä kvartseista on kaavin. Kohdalta, johon on merkitty piste, löydettiin kvartsisilpun lisäksi palanutta luuta ja palanut siemen. Luusilppu on hyvin pienikokoista, mutta sisältää ainakin yhden kalannikaman. Luut on lähetetty ajoitukseen ja tunnistettavaksi. Asuinpaikka on rajattu sille alueelle, josta kvartsi-iskoksia löydettiin. On kuitenkin mahdollista, että se on todellisuudessa laajempi. Asuinpaikan etelä- ja lounaispuolella on pyyntikuoppia. Niiden ajoituksesta ei ole tietoa. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde havaittiin aluetta inventoitaessa. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kuhmon kirkosta 32 km pohjoiskoilliseen, Lentiiranjoen vesireitin varrella. Puhakankangas on niemeke, joka sijoittuu vesireitillä sijaitsevan Tervajärven, Kissalammen ja Puhakkalammen väliselle alueelle. Puhakankankaan reunoilla on korkeampia mäkialueita, jotka tekevät alueesta suojaisan. Maaperä on muokattu ja pääosa kankaasta kasvaa taimikkoa. 3 Voimassa 2015-09-16T10:09:20 11670.18847656 704.61474696
arkeologinenkohde_alue.1572 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1572 145939 {BFCD2120-1D51-4ED7-8480-1493FD9F94B7} 972010062 Suittisuo N 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 60 ei Inventoinnissa 2012 tarkastettiin vain valtion maalla sijaitsevat rakenteet, jotka ovat kaksi pyyntukuoppaa; kuoppa 1: soikea, mitat 3,5 x 3 m, syvyys 0,6 m, valli kuoppa 2: soikea, mitat 2 x 1,5 m, syvyys 0,5 m Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 972010062 (tarkastus M. Torvinen 1998, inventointi H.-P. Schulz 1998, tarkastus K. Katiskoski 2010). Suurin osa pyyntikuopista ja asuinpaikka-alueesta on yksityismaalla ja jäi inventoinnin ulkopuolelle. Pyyntikuoppia (sekä valtionmaan ulkopuolella kivikautinen asuinpaikka. Hiekkainen rantavalli Iijoen etelärannan tuntumassa laajan suoalueen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta. Varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-13T10:13:47 13714.33129883 748.28791261
arkeologinenkohde_alue.1573 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1573 145944 {4FC14E4D-F8C6-4F24-8611-765641AAB66C} 972010059 Kotikangas NE 1 Pyyntikuoppajärjestelmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 60 ei Joen suuntaisella rantavallilla on 750 m:n matkalla 31 kuoppaa jonona. Niiden halkaisija vaihtelee 1,6 m:stä 4,2 m:iin ja syvyys 0,3 m:stä 1,1 m:iin. Rakenteen ja sijainnin perusteella suurin osa näistä on pyyntikuoppia, mutta ainakin itäisin näistä on keittokuoppa, pohjassa on palaneita kivi (ks. myös aikaisemmat tutkimukset) Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 972010059 (inventointi H.-P. Schulz 1997). Esihistoriallinen pyyntikuoppajärjestelmä, osa kuopista on i,meisesti myöhemmin käytetty keittokuoppina. Hiekkainen rantavalli Iijoen etelärannan tuntumassa laajan suoalueen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta. Varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-13T10:24:14 41431.15600586 1664.151617
arkeologinenkohde_alue.1574 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1574 145118 {E9E044D4-CAD8-4B0C-B77A-4EC2CB413A01} Vouhtunaapa 3 pumppuasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Paikalla havaittiin kämpän pohja sekä aivan Vouhtujoen vieressä tasainen alue, joka todennäköisesti on myös rakennuksen pohja. Paikan läpi kulkee Samperin veturitie. Havaittu kämppä (x=7516872 y=3580160) on kooltaan 6,5x11 metriä. Piisikiveykset sijaitsevat rakenteen kaakkois- ja luoteiskulmissa. Näistä kaakkoiskulman piisi on säilynyt erinomaisesti ja siinä on edelleen nähtävissä tulipesä. Rakenteen sisällä kasvaa isoja mäntyjä sekä muutama koivu. Kämpän koillispuolella havaittiin ison tukkipinon jäänteet. Kämpästä 50 metriä länteen, aivan Vouhtujoen rannassa, havaittiin kooltaan 5,5x5,7 olevan rakennuksen pohja (x=3580119 y=7516875). Rakenteen vieressä havaittiin yksittäinen metalliputjen pätkä. Rakenteen lounaispuolella havaittiin myös halkopinon jäänteet. Paikan halki kulkee Samperin veturitie, joka tässä kohtaan näkyy maastossa erinomaisen selvästi koska aluetta on jouduttu tasoittamaan. Veturitie jatkuu selvänä aivan Vouhtuaavan reunalle asti. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan, joihin on laskettu mukaan myös paikan halki kulkeva veturitie. Kyseessä voi olla Samperin veturitiehen liittyvä pumppuasema, joita on alunperin ollut kaikkiaan kolme. Tästä Vouhtunaavan pumppuasemasta on jäljellä vain pumppuaseman pohja, joka kuitenkin erottuu maastossa edelleen. Kohteen kämppä on pumppuasemaan liittyvä. Kohteen tulkintaa pumppuaseman heikentää se, että kirjallisuudessa pumppuasemien on sanottu sijaitsevan Tulppiossa, Jänesojalla sekä Sotataipaleessa. Kohde sijaitsee Vouhtunaavan koillispuolella, kohdassa missä Vouhtunjoki kulkee Rannimaisen Sotatunturin ja Teskurinmännikön läpi menevässä soistuneessa notkossa. Kohde sijaitsee aivan Vouhtujoen vieressä, sen eteläpuolella. Paikalta on Tulppion tielle puoli kilometriä. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää, jota on harvennettu ilmeisesti vuoden 2012 alussa. 3 Voimassa 2012-09-04T08:31:31 8511.38842773 449.3604211
arkeologinenkohde_alue.1575 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1575 145124 {796CB3EA-B9FE-4ED2-8CEF-59C4924FDD01} Nuorttinsilta Kruununleimapuu jäännös 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Tulipaikan läheisyydessä, tien itäpuolella havaittiin iso, halkaisijaltaan 68 cm. mänty, jossa on kruununleima. Puun koordinaatit: P = 7519868 / E = 600012. Vastaavia leimoja havaittiin myös muissa lähistön isoimmissa männyissä. Kohde on rajattu havaittujen kruununleimapuiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on kruununleimapuu. Kruununleimaa on käytetty 1960-luvulle asti. Kohde sijaitsee Tulppiosta Pierkulinmurustalle menevän metsäautotien varressa kohdassa, jossa tie ylittää Ylä-Nuortin. Ylä-Nuortin yli menevän sillan vieressä on Metsähallituksen ylläpitämä tulipaikka, Kaulusharju. Paikalla kasvaa mäntyä ja hieskoivua, maaperän ollessa hienojakoista hiekkaa. Kasvillisuus paikalla on paikoin runsasta. leimapuut 3 Voimassa 2016-01-13T12:50:38 9798.39208984 551.65663177
arkeologinenkohde_alue.1576 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1576 144867 {54BBF364-5A3A-46D3-B262-04F5E9F4B8D2} Louhela asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 222 ei Maasto alueella on erittäin kivistä ja tilalla onkin lukuisia raivausröykkiöitä. Niitä paikannettiin 23 kappaletta. Kookas rakennuksenpohja (18 x 6 metriä) oli jäänyt koivikon alle. Toinen rakennuksen pohja oli ryteikössä. Sen mittoja ei saatu. Aluskasvillisuuden seassa on todennäköisesti muitakin rakennusten jäänteitä. Kolme suorakaiteen muotoista kuoppaa (koko 3,5 x 2,5 x 1 metriä) olivat todennäköisesti kellarikuoppia. Yhdessä niistä oli kivetyt seinämät. Puimakoneen jäänteet olivat osittain pystyssä. Alueelta löydettiin myös oja, joka oli todennäköisesti lapiolla kaivettu. Kohteen pohjoispuolella havaittiin murahautoja. Kohteen rajaus on aluemainen. Kari Huotari opasti kohteeseen. Asuintila jäännös. Päätalo on toiminut kouluna 1950-luvulla. Kohde sijaitsee Ypykkävaarasta etelään kulkevan tien itäpuolella, Mäntyharjun ja Ahkiovaaran tilojen välissä. Kohde sijoittuu usean kuvion alueelle. Niillä on taimikkoa, nuorta kasvatusmetsää ja varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-12-05T15:38:42 42883.86523438 827.17651553
arkeologinenkohde_alue.1577 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1577 145067 {853CF79A-E65A-417C-9C72-D500CE589D13} Vaara-Murtolampi 2 tammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 239 ei Kohteessa on tammen eli padon jäännös. Tammi on malliltaan pukkitammi. Siitä on jäljellä leveimmillään 2 m levyinen matala maa- ja kivivalli sekä alajuoksun puolella ja vedessä heikosti erottuvia puurakenteita. Kuivan maan puolella olevat rakenteet ovat suurimmaksi osaksi turpeen peittämiä. Tukirakenteista erottuu kaksi virran suuntaista hirttä (pukkia), jotka ovat kiinnittyneet vallin reunan puurakenteisiin. Koko rakennelman leveys virran suuntaisesti on leveimmillään 10 m ja pituus päästä päähän 50 m. Tammen pohjoispäässä näkyy kuoppia, joista on otettu maa-aineista tammen valliin. Vallin päätekoordinaatit: X=7378230, Y=3546613 X=7378182, Y=3546608 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on luultavasti uittotarkoituksia varten rakennetun tammen jäännös. Se ajoittunee 1900-luvun alkupuoliskolle. Kohde sijaitsee Vaara-Murtolammesta länteen laskevan ojan varressa, 15 m etäisyydellä lammen reunasta. Ojan varsi on rämettä. Alueen eteläosa Murtovaaran alarinteessä on uudistuskypsää mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Kohteen pohjoispuolella olevien kumpareiden alueella maa on äestetty, mutta äestys ei ulotu kohteen rakenteisiin. 3 Voimassa 2012-06-19T09:36:15 720.84887695 130.51501194
arkeologinenkohde_alue.1578 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1578 146313 {4C78E679-D502-4FDA-8782-07FA7AD6FF5F} Nevala röykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohde käsittää noin 30 eri koikoista röykkiötä vanhoilla pelloilla ja niiden reunoilla. Suurin osa on halkaisijaltaan noin 1,5-3m ja korkeudeltaan noin 0,5-0,7m. Mukana on myös löyhää kiviaitaa. Osa kivistä on melko isoja ja ne on mahdollisesti siirretty katepillarilla. Tien vieressä on myös kasa lohkottuja kiviä joiden yhteydessä havaittiin rautainen kivien lohkomista varten valmistettu kiila. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 20.6.2012. Kyseessä on läheiseen asuinpaikkaan liittyviä peltojen raivausröykkiöitä ja kivenlohkomispaikka. Kohde sijaitsee vanhan maatilan entisillä pelloilla. Maaperä on moreenia, metsä harvaa noin 50-vuotiasta koivikkoa. 3 Voimassa 2012-10-22T15:05:38 18983.09423828 617.54651986
arkeologinenkohde_alue.1579 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1579 146351 {80781018-1BAC-4A29-B24C-ED8D6C9377A0} Pieni Sierajärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 233 ei Paikalla sijaitsee kämpän jäännökset (Pieni Sierajärvi kämppä jäännös 1). Kämpän kohdalla on kumpare ja joitain tiiliä. Rakennuksen arvioitu koko on noin 15x10 metriä. Rakennuksen järven puoleisessa päässä on sijainnut kellari (4x3x1 m) (Pieni Sierajärvi kellari jäännös 2). Kämpän jäännöksen luoteispuolella on tallirakennuksen jäännökset (Pieni Sierajärvi talli jäännös 3). Tallista on jäljellä joitain lahoja hirsiä sekä luonnonkivinen perusta (10x8 m). Järven rannassa on hirsirakenteinen sauna (Pieni Sierajärvi sauna 4) sekä uudempi liiteri (Pieni Sierajärvi liiteri 5). Sauna rakennuksessa on peltikatto ja siihen rakennettu uusi terassi. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 29.5.2012. Kohde on vuokralla (Sopn:o 17333, 16.12.2002-31.12.2027, Huolman Jukka). Alueella on vanhan savottakämpän ja siihen liittyvien rakennusten jäännöksiä. Kämpän saunarakennus on edelleen käytössä. Kämpän jäännös sijaitsee Pieni Sierajärven pohjoisrannalla. Alueella kasvaa pääasiassa nuorta, mäntyvoittoista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-29T12:53:24 3880.75634766 242.47304245
arkeologinenkohde_alue.1580 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1580 146352 {08D7F232-C900-43EC-A10D-0C9B5BD8A088} Sieralehto asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 251 ei Alueella on asumiseen ja maanviljelyyn viittaavia rakenteide jäännöksiä. Päärakennus (Sieralehto päärakennus jäännös 1) on kooltaan 9x6 m ja betoniperustainen. Päärakennuksen lounaispuolella, noin 50 m päässä on niin ikään betoniperustainen ja kooltaan 5,7x3,4 m oleva saunarakennuksen (Sieralehto sauna jäännös 2) pohja. Päärakennuksesta 30 m kaakkoon on navetan (Sieralehto navetta jäännös 3) jäännös. Navetta on ollut kooltaan noin 17,5x7 m ja siinä on valettu betoniperusta. Asuinpaikan betoninen rengaskaivo (Sieralehto kaivo 4) sijaitsee noin 30 m päärakennuksesta etelään. Kaivossa on kansi. Noin 60 m päärakennuksesta etelään on vanhan puimalan (Sierralehto puimala jäännös 5) perustukset. Puimala on ollut kooltaan 12x7 m ja se on rakennettu betonitolppien päälle. Päärakennuksesta noin 90 m etelään on havaittavissa rakennuksen (Sieralehto rakennus jäännös 6) pohja. Kyseessä on joko riihi tai vanhempi asuinrakennus. Se on ollut kooltaan 8,5x7 m ja luonnonkiviperustainen. Myöhemman pellonraivauksen yhteydessä jäännöksen päälle on kasattu kiviä. Kellarikuoppa (Sieralehto kellarikuoppa 7) sijaitsee 100 m päärakennuksesta etelään. Se on kooltaan 4,5x2,5 m. Alueella on myös peltoraunioita. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi SutiGis- tietojen perusteella inventoinnissa 29.5.2012. Vuoden 1974 peruskartassa alueella näkyy kolme rakennusta. Alueella on vanha asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 1,1 km Pienestä Sierajärvestä pohjoiseen, Koukkarinmäen länsipuolella. Paikalla kasvaa nuorta, kuusivaltaista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-02T15:19:21 10659.75415039 401.7231723
arkeologinenkohde_alue.1581 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1581 146364 {D26AAA50-1ABD-4C6C-9854-81C03A0C98A8} Honkalampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 253 ei Paikalla on kämpän jäännös (Honkalampi kämppä jäännös 1). Rakennus on purettu. Jäljellä on perustus ja jäänteitä alimmista hirsikerroista. Rakennuksessa on ollut kaksi tulisijaa. Kämpän arvioitu koko on 17x8 metriä. Lammen rannalla on pystyssä oleva sauna rakennus (Honkalampi sauna 2), jota on käytetty autiotupana. Rakennus on hirsi/lautarakenteinen (3,5x2,5 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin inventoinnissa haastattelun perusteella 29.5.2011. Paikalla on vanha savottakämppän jäänteet sekä sauna. Kohde sijaitsee Honkalammen itärannalla. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-08-21T14:33:30 1853.44091797 177.77993563
arkeologinenkohde_alue.1582 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1582 144872 {47DBE73E-5BBB-45EF-A721-385C37BCADC2} Alkula asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 258 ei Rakennusten jäänteitä löydettiin neljä kappaletta. Ensimmäisestä rakennuksesta on jäljellä uunin jäänteet, pellin paloja ja kiviä. Toisesta rakennuksesta on jäljellä nurkkakiviä ja noin 1,5 metriä leveä ja 1 m korkea tiivis kivikasa (tulisijan jäänteet). Kolmas rakennuksen jäännös on kuusen alla. Sen kiviset ja puiset seinärakenteet ovat kooltaan 4 x 3 metriä. Päällä on rautalevyjä. Neljännen rakennuksen jäänteet ovat kooltaan 5 x 5 metriä. Pohja on ryteikköinen ja sen keskellä on kivistä ja tiilistä tehty uuni. Se kasvaa sammalta, mutta pesä ja piippu ovat vielä havaittavissa. Kellarikuoppia (2,5 x 1 metriä) on kaksi kappaletta ja niiden vieressä on rajapyykki. Rajapyykin ympärillä on viisarikivet. Pyykkiin ei ole merkitty numeroa. Kohteen rajaus on aluemainen Kari Huotari opasti paikalle. Hänen äitinsä äiti Martta Koistinen os. Keränen on talosta kotoisin. Asuintilan jäänteet. Kohde sijaitsee Palokylän eteläosassa, lähellä Hyrynsalmen rajaa. Pihan poikki kulkee kärrytie, jonka laidoilla kasvaa heinää ja vadelmaa. 3 Voimassa 2012-09-12T13:08:31 14778.67578125 547.19360765
arkeologinenkohde_alue.1583 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1583 145409 {2DBE7282-001A-4F1C-AEBE-A326DAEFFC5F} Junsulppu kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Paikalla havaittiin kaikkiaan kuuden eri rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7509322 y= 3577485) on kooltaan 3,5x5,5 metriä. Rakennuksen kaakkoiskulmassa on valettu betonilattia, jonka päällä on ilmeisesti puisen savupiipun jäänteet. Rakennuksen ympärillä on kattohuovan palasia ja säilykepurkkeja sekä puupino, jossa on ilmeisesti rakennuksessa käytettyä sahatavaraa. Rakennus on todennäköisesti sauna. Rakennus 2: (x= 7509310 y= 3577435) on iso, kooltaan 7x22 metriä, rakennuksen pohja, joka erottuu maastossa maatuneena maavallina. Rakennuksen pohjoisseinällä on osin kasassa oleva porrasrakennelma, ilmeisesti rakennuksen sisäänkäynti. Rakennuksen sisäosissa on havaittavissa kattorakenteita sekä kamina tai hellan metalliosia (teksti kenttäuuni no 96) kolmessa eri paikkaa. Mahdollisesti rakennuksessa on ollut ainakin kolme erillistä huonetta. Rakennuksen ympäristössä on paljon lautatavaraa ja ikkunan kehikoita, mikä viittaisi siihen, että rakennus on purettu. Rakennuksen lähellä oli myös arabian astioita. Puut rakennuksen sisällä ovat korkeintaan 30 -vuotiaita. Rakennus 2 on todennäköisesti päärakennus. Rakennus 3: (x= 7509311 y= 3577385) On kooltaan 7x14 metrin kokoinen, jossa kattorakenteet ovat romahtaneet sisään. Rakennuksen kunto on huono ja se sisällä läheisyydessä on erilaista romua. Huussi: (x=7509296 y= 3577398) on edelleen pystyssä, mutta huterasti. Huussissa on neljä paikkaa. Rakennus 4: (x= 7509322 y= 3577384) pieni ja kaatumaisillaan paikalleen. Rakennuksen edessä on iso, tilavuudeltaan noin 200 litrainen polttouunia muistuttava rautakattila. Rakennus on ehkä jonkinlainen vaja. Rakennus 5: (x= 7509329y= 3577416) on pieni, 1,5x1,5 metrin kokoinen kehikko, jossa on porrasaskelmat. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on todennäköisimmin savottakämpän ja siihen kuuluvien ulkorakennusten jäännökset. Rakennukset ajoittuvat mitä ilmeisimmin 1950-1980 -luvuille. Myöhemmin käytöstä pois jäädessä, ne on purettu tarpeettomina. Kohde sijaitsee Ruuvaojan itäpuolella sijaitseva Junsulppu nimisen vaaran pohjoisreunalla, Paksumaanojan eteläpuolella. Alue on mäntykangasta. Kohteen ympäristö on avoimempaa ja nurmettunutta kenttää, jossa kasvaa männyn lisäksi myös kuusta ja koivua. Metsä alueella on nuorta. 3 Voimassa 2012-09-06T15:36:19 7696.55419922 394.54828145
arkeologinenkohde_alue.1584 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1584 146369 {84F08E95-3EF3-4F4F-8DE5-F4FE78F753B5} Jysmänrinne kaivos 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2212 Kaivokset - muu raaka-aine 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 235 ei Kaivoksen (Jysmänrinne kaivos jäännös 1, 7066148, 568106) suuaukko on kooltaan noin 2x1,7 metriä, kuilu on täyttynyt vedellä. Sen edessä on kooltaan 6x6 m kaivanto. Kaivoksen ympäristöstä havaittiin myös kahden hiilimiilun jäännökset. Nämä (Jysmänrinne hiilimiilu 2, Jysmänrinne hiilimiilu 3) ovat halkaisijaltaan noin 4 metriä. Kumpikin on osittain tuhoutunut maanmuokkauksen yhteydessä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 30.5.2012. Paikallisten informanttien mukaan paikalla olisi louhittu kultaa. Haastattelutietojen perusteella alueella on sijainnut myös kaivosmiesten kämppä. Merkkejä tästä ei inventoinnissa kuitenkaan havaittu. Kämpän jäännös on mahdollisesti tuhoutunut alueella hiljattain suoritetun metsänhakkuun yhteydessä. Kaivosta ei mainita nimeltä Kauko Puustisen (2003) listaamassa luettelossa Suomen kaivoksista, joten kavostoiminnan laatu ja ajoittaminen jää epävarmaksi. Puustinen, Kauko 2003: Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530-2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa. Geologian tutkimuskeskus (GTK), arkistoraportti, M 10.1/2003/3. Raportin verkkoversio GTK:n sivustolla. Paikalla on ollut kaivos ja mahdollisesti siihen liittyviä hiilimiiluja. Kaivos sijaitsee Sieran alueella, Jysmänjärven ja Raakunmäen välissä. Alue on kallioista ja paikalla kasvaa varttunut, kuusivaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2019-09-19T08:55:39 3808.19067383 228.26598197
arkeologinenkohde_alue.1585 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1585 146377 {CB3FD631-1D5A-4FB0-9153-721FB96F8A71} Tiitilänmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 262 ei Alueella on nähtävissä asutukseen liittyvien rakennusten jäänteitä sekä kiviaitaa. Päärakennus (Tiitilänmäki päärakennus jäännös 1) on betoniperustainen ja kooltaan noin 14x7 metriä. Perustusten alla on sijainnut kellaritila. Rakennuksessa on kaksi sementtitiilistä savupiippua sekä kaksi pönttöuunia. Taloon on tullut vesijohto. Päärakennuksesta 75 m kaakkoon on havaittavissa kiukaan (Tiitilänmäki kiuas jäännös 2) jäännös. Kiuas on kooltaan noin 1,5x1,5 m. Paikalla on todennäköisesti ollut rakennus, mahdollisesti riihi, johon kiuas liittyy. Niin ikään kaakossa, noin 40 m päärakennuksesta on saunan (Tiitilänmäki sauna jäännös 3) pohja. Sauna on purettu, mutta sen kooksi voidaan arvioida 2,5x2,5 m. Kiuas on valmistettu vuonna 1963. Navetan (Tiitilänmäki navetta jäännös 4) jäännös sijaitsee noin 30 m päärakennuksesta etelään. Navettaan on kuulunut karjakeittiö (7x13 m) sekä lantala (7x7 m) ja se on L-kirjaimen muotoinen. Rakennus on ollut hirsirakenteinen. Ylisille on johtanut luonnonkivinen ajoramppi. Päärakennuksesta 30 m lounaaseen on nähtävissä kooltaan 12,5x4,5 m olevan rakennuksen (Tiitilänmäki rakennus jäännös 5) pohja. Kyseessä on mahdollinen aitan pohja. Mäen rinteelllä on kivetty kellarikuoppa (Tiitilänmäki kellarikuoppa 6) (5x2x1,5 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vanhan pitäjänkartan ja SutiGis-tietojen perusteella inventoinnissa 30.5.2012. Tiitilänmäen torppa näkyy asuttuna niin pitäjänkartassa kuin myös vuoden 1970 peruskartassa. Pitäjänkarttaan asutuksi on merkitty kaksi peltojen ympäröimää rakennusta, peruskartassa puolestaan näkyy kolme asuttua rakennusta sekä seitsemän latoa. Alueella on autioitunut tila. Asuinpaikka sijaitsee Tiitilänmäen ja Särkimäentien välisellä rinteellä. Paikalla kasvaa lehtipuita ja kuusitaimikkoa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-04T16:57:26 14236.44921875 440.11435652
arkeologinenkohde_alue.1586 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1586 146409 {B68B37D5-C21A-4F76-8208-2CDC67FCDAEF} Lehmilampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 200 ei Paikalla on kämpän ja siihen liittyvän tallin jäännökset. Kämppä (Lehmilampi kämppä jäännös 1) on purettu lähes kokonaan, eikä sen kokoa ole mahdollista määrittää. Paikalla on betonipohjalle perustetun uunin jäännös sekä runsaasti tiiltä ja muuta purkujätettä. Noin 45 m kämpästä itään on tallin (Lehmilampi talli jäännös 2) jäännös. Talli on ollut kooltaan noin 11x5 m ja luonnonkiviperustalle pystytetty. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 31.5.2012. Paikalla on ollut kämppä ja siihen liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee Leppälän alueella, noin 1,2 km Kotjonjärvestä kaakkoon olevan turvetuotantoalueen laidalla. Paikalla kasvaa mäntytaimikkoa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-05T16:54:43 891.55566406 129.20318516
arkeologinenkohde_alue.1587 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1587 143160 {F2798829-48A3-4DC4-BD1F-F6327EC8FDE8} Rytilahti puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 125 ei Järven pohjoispuolisen polun molemmin puolin on kuusi pesäkettä, näistä neljä on polun eteläpuolella ja kaksi pohjoispuolella. Eija Ojanlatva on kartoittanut kohteen vuonna 2007, kohdetta ei tarkistettu vuonna 2011. 3 Voimassa 2012-02-20T12:52:40 5086.25878906 321.13050405
arkeologinenkohde_alue.1588 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1588 143161 {DBA7801D-A482-4569-9C92-7CDC99F1CF68} Nellimjärvi 1 puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 125 ei {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Alueella on ainakin yhdeksän pesäkettä joen rantaa seuraavan polun pohjoispuolella. \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Eija Ojanlatva on kartoittanut kohteen vuonna 2007, kohdetta ei tarkistettu vuonna 2011. \par } 3 Voimassa 2012-02-20T13:01:12 8307.98852539 603.33520413
arkeologinenkohde_alue.1589 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1589 143162 {6272B260-5ECA-48AB-94A6-00ADBDD4E7D5} Nellimjärvi 2 puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 125 ei Järven pohjoispuolisen polun pohjoispuolella on ainakin kolme pesäkettä. Niiden pohjoispuolisen korkeimman kohdan päällä on vartiotornin jäännös ja edelleen niiden pohjoispuolella on kolme rakennuksen pohjaa. Eija Ojanlatva on kartoittanut kohteen vuonna 2007, kohdetta ei tarkistettu vuonna 2011. 3 Voimassa 2012-02-20T13:15:26 37743.3203125 743.78784923
arkeologinenkohde_alue.1590 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1590 146775 {A1C65643-28EC-478F-BD37-6415EC2E0F86} 290010022 Kotalahti pyyntikuoppakohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 209 ei Vuoden 2010 tarkastuksessa osoittautui, että Järvenpäänkankaan kaakkoisrinteestä on kaadettu metsää ja maaperää on muokattu. Muinaisjäännösrekisteriin merkittyjen koordinaattien / peruskartan muinaisjäännösmerkin kohta on muokatulla alueella. Koska maapintaa on muokattu, on mahdoton selvittää, onko siinä sijainnut kuoppia. Aivan koordinaattien ilmoittamassa paikassa on joka tapauksessa mahdollisesti kuopan jäännökset. Mikäli muinaisjäännösmerkki on oikealla kohdalla, voi Sarvaan kuvaamien lapinhautojen katsoa tuhoutuneen. Hakkaamattomalta alueelta Järvenpäänkankaan kaakkois- ja eteläreunassa löytyi 12 pyyntikuopan jäännökseltä vaikuttavaa kuoppaa. Kotalahden luoteiskulmassa, parinkymmenen metrin päässä rannasta on peruskarttaankin merkitty tervahaudan pohja (p = 7162157, i = 3640772). (Muinaisjäännösrekisteri) Kuoppa 1: Sijaitsee alueen länsilaidalla. Se on matala kuoppa, jonka halkaisija on noin metri. Syvyys noin 0,25 metriä. Kuoppa 2: Sijaitsee edellisestä kuopasta 60 metriä itään. Se on loiva ja sen halkaisija on metri. Kuoppa 3: Sijaitsee kuoppa 2:sta noin 75 metriä koilliseen ja sen koko on 1 x 1 metriä. Kuoppa 4: Sijaitsee noin 60 metriä edellisestä kuopasta itäkoilliseen. Sen koko on 0,5 x 0,5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuoppa 5: Siajitsee noin 25 metriä luoteeseen kuopasta 4. Sen halkaisija on noin metri ja syvyys 0,25 metriä. Kuoppa 6: Sijaitsee noin 25 metriä itäkoilliseen kuopasta 5. Sen koko on 1,2 x 0,6 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Kuoppa 7: Sijaitsee kuoppa 6 itä puolella. Se on 2 metriä pitkä ja levein kohta on noin metri. Syvyys on noin puolimetriä. Kuoppa 8: Sijaitsee noin 35 metriä pohjoiseen kuoppa 6 ja 7. Se on soikeahko ja kooltaan se on 2,5 x 0,5 metriä. Se on syvyydeltään 0,4 metriä. ja itä-länsi suuntainen. Kuoppa 9: Sijitsee edellisen kuopan itäkoillispuolella. Se on kantikas ja kooltaan 2,7 x 2,7 metriä. Syvyyttä sillä on 0,25 metriä. Kuoppa 10: Sijaitsee edellisten kuoppien (8 ja 9) pohjoispuolella noin 20 metrin päässä. Kuoppa on hieman soikea ja se on kooltaan 2 x 0,5 metriä. Syvyyttä on 0,4 metriä. Se on pohjois-etelä suuntainen. Kuoppa 11: On erikseen merkitty kohde Kotalahti lapinhauta. Se on lähes kokonaan tuhoutunut. Se sijaitsee noin 50 metriä kuoppa 8:sta länsilounaaseen. Suomisen merkitsemät kuopat on rajattu alueeksi. Kohteet löytyvät muinaisjäännösrekisteristä. Pyyntikuoppia ja mahdollisesti muita kuoppajäännöksiä. "Lapinhaudoiksi" kutsutut kuopat sijaitsevat Pienen Juortananjärven pohjoispäässä olevan Kotalahden rannasta noin 100 m luoteeseen, Järvenpäänkankaan kaakkoisrinteessä. Kankaalla on neljä kuoppaa, joiden halkaisija on 2-3 m. Kuopista yhtä on kaiveltu. Kohde on merkitty peruskarttaan. (Muinaisjäännösrekisteri) Kuviolla on taimikkoa. Yksi kuopista sijaitsee hakkuuaukolla, joka on äestetty, muut sijaitsevat osittain rantametsikössä ja yksityismaalla. Kohde sijaitsee osittain valtionmaalla. 3 Voimassa 2013-01-29T12:28:55 32615.83300781 800.8871434
arkeologinenkohde_alue.1591 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1591 146040 {A480B5C2-96AF-4132-A91F-59C31953DE82} Kissinmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Aluella on havaittavissa pellonraivauksesta syntyneitä kiviröykkiöitä sekä neljän rakennuksen jäänteet. Päärakennuksesta (Kissinmäki päärakennus jäännös 1) on jäljellä luonnonkivinen tulisija savupiippuineen. Perustan mitat ovat 7,5x7 m. Lattian alla on mahdollisesti ollut kellaritila. Päärakennuksesta noin 35 m kakkoon voidaan havaita kooltaan 7x4,5 m olevat navetan jäänteet (Kissinmäki navetta jäännös 3). Noin 130 m päärakennuksesta kaakkoon on tunnistamattoman rakennuksen (Kissinmäki rakennus jäännös 2) jäännös. Kooltaan 5,5x4 m perusta on maatunut lähes kokonaan ja sen päälle on kasattu peltoja raivatessa kiviä. Myös noin 40 m päärakennuksesta etelään voidaan havaita rakennuksen (Kissinmäki rakennus jäännös 4) perusta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 13.6.2012. Vuoden 1976 peruskartassa alueella näkyy neljä rakennusta ja peltoja. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kissinmäki nimisellä harjanteella Notkola nimisen tilan yhteydessä. Paikalla kasvaa kuusitaimikkoa ja jonkin verran lehtipuustoa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-16T12:27:50 22365.05688477 604.43157523
arkeologinenkohde_alue.1592 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1592 146046 {AA6050FE-03D5-43FA-A2FE-5B2C0297C0DC} Kaitoonmäki raudanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 162 ei Paikalla sijaitsee luonnokivistä rakennetun raudansulatusuunin jäännös (Kaitoonmäki uuni jäännös 1) (halkaisija 1,5 m), sekä 11x8x1,7 m hiilimiilu (Kaitoonmäki hiilimiilu 2) . Uunirakenteen ympärilla on runsaasti rautakuonaa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 14.6.2012. Alueella on raudanvalmistuspaikka. Kohde sijaitsee Yläluostantien pohjoispuolella kohoavalla Kaitoonmäki nimisellä rinteellä. Alue on kuivahkoa kangasta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-29T12:38:46 201.32568359 53.33295343
arkeologinenkohde_alue.1593 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1593 146053 {D6C12055-53E5-4079-BCF7-FCC786F13804} Etelämäki 3 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 227 ei Paikalla on havaittavissa vanhan päärakennuksen perustukset sekä joukko muita rakennuksen jäänteitä, pellon raivauksesta syntyneitä kiviröykkiöitä sekä kiviaita. Päärakennus (Etelämäki 3 päärakennus jäännös 1) sijaitsee alueen läpi kulkevan tielinjan vieressä. Siitä on jäljellä luonnonkivinen perusta sekä tulisija ja siihen liittyvä romahtanut savupiippu. Rakennuksen mitat ovat 6x4,5 m. Osa perustasta on hautautunut tietä rakennettaessa. Päärakennuksesta 60-75 m lounaaseen voidaan havaita sekä saunan että kaivon jäännökset. Sauna (Etelämäki 3 sauna jäännös 3) on kooltaan noin 3,2x3,2 m ja luonnonkiviperustainen. Osa alimmasta hirsikerrasta on säilynyt. Kaivo (Etelämäki 3 kaivo 2) on avonainen ja melko matala, mahdollisesti täytetty. Sen vierestä kulkee kivetty polku. Asuinpaikkaan liittyvä navetan (Etelämäki 3 navetta jäännös 5) perusta sijaitsee 30 m päärakennuksesta lounaaseen. Navetta on ollut L-kirjaimen muotoinen ja kooltaan noin 9x6 m. Siihen liittyvän lantalan mitat ovat 4x4,5 m. Kellarikuoppa (Etelämäki 3 kellarikuoppa 4) sijaitsee noin 50 m päärakennuksen pohjasta etelään. Se on kooltaan 3,5x4,5x1 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 14.6.2012. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Ylä-Luostan alueella, Varisvaara nimisellä seudulla lähellä Etelämäki 1 ja Etelämäki 2 -asuinpaikkoja. Alueella kasvaa varttunutta, kuusivaltaista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreeni. 3 Voimassa 2012-07-16T14:12:07 14204.20361328 439.48279754
arkeologinenkohde_alue.1594 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1594 147284 {BD9A2C23-ED6C-47E6-B875-838ED1005480} Ylimmäinen Karhukoski 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohteessa on kämppä ja kaksi muuta rakennuksen jäännöstä. Rakennukset sijoittuvat akean piha-alueen reunoille. Pihan eteläosassa on kämpän jäännös. Se on mitoiltaan 13,8x6,3 metriä ja pidempi sivu on itä-länsisuuntainen. Rakennus jakautunee kahteen osaan, mutta väliseinän paikka on epäselvä. Kämpästä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta ja hirsikehikon päällä olevia katon hirsiä. Salvokset on tehty sahalla, samoin hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän pohjoisseinällä 3-4 m etäisyydellä itäpäädystä on luonnonlaakakivistä tehty piisin jäännös. Piisiröykkiö on mitoiltaan 2,7x3,1x1 metriä. Laajan piha-aukion luoteisnurkalla on kahden rakennuksen jäännökset. Eteläisemmästä rakennus 1:stä erottuu 2,5x2,9 metrin kokoinen neliönmuotoinen turpeenpeittämä valli, jossa keskellä on painauma. Toisesta rakennuksesta ei ole jäljellä rakennuksen pohjaa, mutta paikalla on kiviröykkiö, joka on mahdollisesti saunan kiuas. Sen mitat ovat 2,5x2,6x0,7 metriä. Kämppä: X=7419773 Y=3552306 Uuninkiviröykkiö: X=7419814 Y= 3552291 Rakennus 1: X=7419801 Y=3552299 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään ja v. 1962 topografiseen karttaan ulkorakennukseksi. Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuva metsätyökämppä. Kohde sijaitsee Viljusvaaran länsipuolelta kulkevan Käsmänjoen varressa Ylimmäisen Karhukosken kohdalla, joen itärannalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista varttunutta kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2012-09-04T10:22:15 2237.30566406 191.56606407
arkeologinenkohde_alue.1595 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1595 145540 {8D0A32CD-0C18-48DE-9432-BDAD0BF56260} Vilkkojänkä Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 245 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: ( x= 7512702 y=3566123) on kooltaan 9,8,3 metriä. Se on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty tasasalvosta. Hirsien päät on sahattu. Kämpässä on säilynyt vain kolme alinta hirsikertaa. Ovi on ollut kämpän koillisseinällä ja siinä on ollut ainakin yksi ikkuna kaakkoisseinällä. Kämpän katto on romahtanut sisään eikä siinä ole näkyvää lämmityslaitetta, mahdollisesti käytössä on ollut kamina. Kämpän hirsissä havaittiin sepän takomia nauloja. Rakennus 2: (x= 7512692 y=3566136) on kaksiosainen ja kooltaan 8x9 metrin kokoinen. Rakennus on tehty pyöröhirsistä, joiden päät on hakattu kirveellä, ja siinä on käytetty koirankaulasalvosta. Tässäkään rakennuksessa ei ole näkyvää tulisijaa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on todennäköisesti savottakämpän ja siihen kuuluvan lisärakennuksen jäänteet. Todennäköisesti rakennus 1 on toiminut asuinrakennuksena ja rakennus 2 tallina. Kohde sijaitsee Ruuvaoja-Kairijoki -tieltä etelään, Saunavaaralle kääntyvän tien itäpuolella, Vilkkojänkä nimisen suon reunalla. Kohteelta tielle on matkaa vajaa sata metriä. Kohteen pohjoispuolalla virtaa Morottajanoja. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä ja muutamia kuusia. 3 Voimassa 2012-09-21T17:14:53 2432.69848633 197.91941364
arkeologinenkohde_alue.1596 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1596 145542 {223F7699-1A73-4961-AE6F-BFA478ED11F3} Korteselkä Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 240 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7512532 y= 3566446) on yksiosainen kämppä, jonka koko on 8x8,7 metriä. Kämppä on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty koirankaulasalvosta. Kämpässä ei havaittu tulisijaa. Oviaukko on ollut ilmeisesti kämpän länsiseinällä. Kämppä on huonosti säilynyt ja siitä on jäljellä vain kaksi alinta hirsikertaa. Rakennus 2: (x= 7512511 y= 3566450) on kaksiosainen ja sen koko on 8,7x9,4 metriä. Rakennuksessa on käytetty pyöröhirttä ja siinä on koirankaulasalvos. Rakennuksesta on jäljellä kaksi alinta hirsikertaa eikä siinä ole näkyvää lämmityslaitetta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on todennäköisesti savottakämpän ja tähän liittyvän tallin jäänteet. Kohde sijaitsee Ruuvaoja-Kairijoki -tieltä etelään, Saunavaaralle kääntyvän tien itäpuolella. Kohteen kaakkoispuolella kohoaa Korteselkä ja sen länsipuolitse virtaa Morottajanoja. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta mäntyä. Kohteen välittömässä ympäristössä kasvaa myös koivua. 3 Voimassa 2012-09-21T17:16:49 1800.97558594 173.10160089
arkeologinenkohde_alue.1597 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1597 145554 {B6AFFE4F-D3EB-4915-8E7F-0B79D9C68F78} Saparosokat kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 270 ei Paikalla on viiden eri rakennuksen jäänteet. Kämppä: (x= 7503495 y= 3586867) on kostunut kuudesta erillisestä huonetilasta ja siinä on ollut kaikkiaa kolme piisikiveystä. Nykyisin kämppä on lähes kokonaan maatunut, vain piisikiveykset näkyvät edelleen selvästi. Talli: (x= 7503555 y= 3586881) on koostunut kolmesta eri karsinasta. Talli on kohteen rakennuksista parhaiten säilynyt, siitä on jäljellä jopa kuusi hirsikertaa. Tallissa on käytetty pyöröhirsiä. Sauna: (x= 7503522 y= 3586928) Saunan jäänteet erottuvat maastossa matalana kumpuna sekä kahtena kiukaana, joista toinen on erinomaisen hyvin säilynyt. Oviaukko on ollut kiukaiden välissä. Huussi: (x= 7503560 y= 3586903) Saparosokassa on ollut käytössä päreistä tehty ulkohuussi, joka on ollut vielä joitain vuosia sitten pystyssä. Nyttemmin huussi on romahtanut paikalleen. Kellari: ( x= 7503474 y= 3586908) Kellari erottuu maastossa suorakaiteenmuotoisena kaivantona, jonka romahtaneet seinät ovat vielä paljaat kasvillisuudesta. Kellarissa on näkyvillä joitain puurakenteita. Orsi: (x= 7503488 y=3586896) kyseessä on pystypuu, jonka toiselle sivulle on tehty lovi, jota vasten on asetettu toinen puu. Orren tarkempi funktio on epäselvä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Lisäksi kohde tuli esille haastatteluissa. Kyseessä on Kemi OY:n savottatyömaan savottakartano, joka on toiminut 1920-1923. Kohde sijaitsee Värriöntien varrella. Kohteen pohjoispuolella on Petäjä-Nurusvaara ja eteläpuolella Kuusi-Nurusvaara. Alue on kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Kohde rajautuu pohjoisessa, lännessä ja etelässä suohon. 3 Voimassa 2012-09-21T17:20:31 12465.80859375 447.99105803
arkeologinenkohde_alue.1598 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1598 145569 {7555CF87-DEB5-41CB-81C7-A996A9C55D77} Naavajärvi 2 Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 250 ei Paikalta havaittiin kolme erillistä rakennetta: Kämppä: (x= 7499845 Y=3590760) on kooltaan 5x5,5 metrin kokoisen kämpän pohja, jonka lounaiskulmassa on piisi. Kämppä erottuu maastossa vain matalana vallimaisena rakenteena. Sauna: (x= 7499837 y= 3590738) sijaitsee kämpän lounaispuolella, aivan rannan tuntumassa. Saunan koko on 3,7x4,7 metriä ja sen lounaiskulmassa neliskulmainen kiuas. Tulisija: (x= 7499838 y=3590740) aivan saunan koillispuolella havaittiin neliskulmainen, luonnonkivistä ladottu tulisija, jonka suuaukko osoittaa järvelle. Kairattaessa tulisijan sisäpuolelta tuli palanutta ja likaista maata. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Koska kyseessä on suhteellisen pienikokoisesta kämpästä, kyse voi olla enneminkin porokämpästä tai kalakämpästä tms. kuin savottakämpästä. Kohde sijaitsee Tuore-Naavaselän lounaispuolella olevan Naavajärven pohjoisrannalla. Aivan kohteen itäpuolella järvi on kapeimmillaan. Alue on tuoretta kangasmetsää, jossa mäntyä, koivua ja kuusta. 3 Voimassa 2012-09-22T14:40:33 1086.82177734 133.91226026
arkeologinenkohde_alue.1599 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1599 146066 {CA6BD247-6244-4262-9E96-F58C75B87C63} Varisvaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 233 ei Paikalla on autioituneeseen tilaan liittyviä rakennuksen jäännöksiä ja peltojen raivauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä. Päärakennus (Varisvaara päärakennus jäännös 1) on luonnonkiviperustainen ja noin 7x4,5 m kokoinen. Rakennuksesta on kivijalan lisäksi jäljellä luonnonkivinen tulisija. Valtaosa havaittavissa olevista rakennuksen pohjista sijaitsee 20-25 m päärakennuksesta kaakkoon: Kaivo (Varisvaara kaivo 3) on kivetty ja kirkasvetinen, mahdollisesti lähdepohjainen. Varisvaaran (Varisvaara sauna jäännös 5) sauna on kooltaan 2,5x2,5 m ja perustaltaan miltei kokonaan maatunut.Tunnistamaton rakennuksen pohja (Varisvaara rakennus jäännös 4) on 4x2,5 m kokoinen. Päärakennuksesta 25 m etelään on kooltaan 3,5x2,5 m kellarikuoppa (Varisvaara kellarikuoppa 2). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 14.6.2012. Paikalla on autioitunut tila. Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Luostan alueella Varisvaara nimisen mäen lounaisrinteellä. Paikalla kasvaa kuusivaltainen varttunut kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-16T14:51:30 2864.77685547 201.21717471
arkeologinenkohde_alue.1600 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1600 146117 {0AFF5FA4-A0E2-40F0-805D-52F340441763} Heinuu kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Kohde käsittää vanhan kämpän jäännöksen. Itse kämpästä on jäljellä viisikulmainen betonista valettu sammalen peittämä uuninpohja, halkaisijaltaan noin 1,5m, korkeudeltaan noin 0,5m. Sauna on sijainnut rannassa ja jäljellä on muutamia betonisia nurkkakiviä. Vieressä on myös ruostunut tynnyri. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 6.6.2012. Kyseessä on purettu ja muualle siirretty metsätyökämpän jäännös 1900-luvulta. Kohde sijaitsee pienellä heinikkoisella aukealla järven rannalla tien varressa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-19T16:07:10 439.91455078 96.85082338
arkeologinenkohde_alue.1601 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1601 146120 {52FD6235-7A76-47AF-A97D-50CEFCA03181} Niemelä asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 141 ei Kohde käsittää vanhan asuinpaikan jäänteen. Inventoinnissa havaittiin yksi rakennuksenpohja ja kellarinjäännös. Lisäksi alueelta tavattiin yksi tunnistamaton kuoppajäännös sekä ainakin neljä röykkiötä. Alueelta ei tavattu metallia, tiiliä, lasia tai muuta uudempaa löytämateriaalia. Rakennuksenjäänne on mitoiltaan noin 7,5m x 6m kokoinen. Se käsittää selkeän suorakulmaisen multapenkin sekä joitain nurkkakiviä. Rakenteen kaakkoiskulmassa on lisäksi suurehko liesiröykkiö, halkaisijaltaan noin 3,5m, korkeudeltaan noin 0,5m. Kellarinjäänne on suorakulmainen kuoppa rinteen törmällä, mitoiltaan noin 4m x 3m, syvyydeltään noin 0,5m. Tunnistamaton kuoppa on matala halkaisijaltaan noin 1,5m oleva jäännös. Alueen röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan noin 1,5m olevia raivausröykkiöitä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.6.2012. Kohde on merkitty paikannimellä peruskarttaan. 1960-luvun topografikarttaan ei paikalle ole merkitty mitään. Kyseessä on vanha asuinpaikka, luultavasti torppa 1800-luvulta. Ulkonäöltään ja löytömateriaaliltaan se vaikuttaisi tulleen hylätyksi viimeistään noin 1800-luvun lopulla. Maaperä on moreenia. Metsä on noin 20-vuotiasta, koivuvaltaista sekametsätaimikkoa. 3 Voimassa 2012-10-19T16:14:19 2688.32177734 232.66357992
arkeologinenkohde_alue.1602 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1602 146124 {D704A2DD-04F7-4BB8-B5EB-8A53370B36BF} Niemelänkoski tammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 140 ei Kohde käsittää betonisen kolmiosaisen uittotammen joissa rannoilla on siipiosat ja keskellä betonielementti joka jakaa joen kahteen kanavaan. Tammen päältä kulkee polkusilta ja betonissa on muutamia rautaisia tappeja. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.6.2012. Kyseessä on uittotammi 1900-luvulta. Maaperä on moreenia. Kasvillisuus on tiheähköä rantapusikkoa, jonka keskellä virtaava joki on kivinen. 3 Voimassa 2012-10-19T16:16:43 130.02099609 60.63980974
arkeologinenkohde_alue.1603 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1603 146126 {6CDF713C-1DA2-487D-AD99-D49F64526D63} Lehmilehto asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 207 ei Alueella on havaittavissa kolmen rakennuksen jäänteet, peltoraunioita sekä kiviaitaa. Päärakennus (Lehmilehto päärakennus jäännös 1) on kaksiosainen. Vanhempi osa (4,8x4,2 m) on luonnonkiviperustainen. Uudemman puolen (15x4,8 m) perustaa on vahvistettu betonilla. Luonnonkivinen tulisija sijaitsee vanhalla puolella. Päärakennuksesta 20 m kaakkoon on avonainen ja melko syvä rengaskaivo (Lehmilehto kaivo jäännös 2). Kooltaan 7,5x4,5 m navetta (Lehmilehto navetta jäännös 3) sijaitsee 35 m päärakennuksesta kaakkoon. Rakennus on luonnonkiviperustainen ja osa alimmista hirsikerroista on yhä näkyvillä. Navettaan liittyy halkaisijaltaan kaksimetrinen ja osittain sortunut rehusiilon jäännös. Torni on rakennettu sementtitiilistä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autiotila löytyi SutiGis-tietojen perusteella inventoinnissa 14.6.2012. Asuinpaikka näkyy autiona vuoden 1974 peruskartassa. Alueella on sijainnut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Höylän alueella noin 400 m Pihlajamäen tilasta itään olevalla Lehmilehto nimisellä mäellä. Paikalla kasvaa nuorta kuusivaltaista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-15T15:43:08 16687.93701172 524.71992461
arkeologinenkohde_alue.1604 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1604 146127 {53A92BCB-91CC-4751-ADB8-E5892E51D0C6} Suutarilankoski patotammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde käsittää betonisen uittotammen jäänteen. Tammi on kolmiosainen käsittäen siipiosat sekä joen keskellä olevan betonielementtiin joka jakaa kanavan kahteen osaan joista toinen menee kohti myllynjäännettä ja toinen sen ohi. Siipiosissa on betonirakenteen lisäksi myös maavallia. Tammen päältä menee polkusiltana toiminut lahonnut lankku. Betonirakenteess on myös muutamia metallitappeja. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.6.2012. Kyseessä on uitto- ja myllytammi 1900-luvulta. Maaperä on moreenia. Kivisen kosken ympärillä kasvaa noin 20-vuotiasta, koivu- ja kuusivaltaista sekametsää. 4 Lakannut 2016-09-02T08:22:00 107.00805664 49.65007714
arkeologinenkohde_alue.1605 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1605 146128 {07989A82-79DA-4439-8A1D-87A90D197729} Silmäkesuo kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 140 ei Kohde käsittää kaksi selkeästi erottuvaa kuoppaa kankaalla. Kuoppa 1 on mitoiltaan noin 4m x 4m, syvyydeltään noin 0,7m. Kuoppa sijaitsee pienen töyrään reunalla ja sen etureuna puuttuu tai on muita reunoja matalampi. Kuoppa muistuttaa korsumaista asumusta. Kuoppa 2 on hieman kauempana ja on muodoltaan jyrkempi. Mitoiltaan kuoppa on noin 1,5m x 2m, syvyydeltään noin 0,7m. Kummassakaan kuopassa ei ole huuhtoutumiskerrosta. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.6. 2012. Kyseessä on selkeästi ihmisen kaivamia vanhoja maarakenteita. Mahdollisesti kyseessä on väliaikaisasumus, ehkä tien rakentamiseen tai uittoon liittyvä. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, vanhan kärrypolun varressa. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2012-10-19T16:28:52 725.34594727 110.26709072
arkeologinenkohde_alue.1606 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1606 146138 {E3BE0235-AC25-444A-A7AC-5407852AA9CC} Silvikkopuro uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 150 ei Paikalla on jäänteitä kivestä ja maasta rakennetusta patovallista. Sulkurakenteet on puretttu. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 15.6.2012. Paikalla on ollut uittopato. Uittopato sijaitsee Silvikkopuron varressa, Silvikkojärven lounaispuolella. Paikalla kasvaa nuori mäntyvoittoinen kasvatusmetsikkö. Paikalla on myös havaittavissa runsaasti majavan kaatamia puita ja kantoja. Maaperä alueella on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-29T13:35:18 141.18554688 69.9346407
arkeologinenkohde_alue.1607 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1607 145450 {989F9E1F-AB8D-4BAB-A30A-8BC416772EA3} 290010025 Ryti-Palonen maarakenteet 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 195 ei Anja Sarvas on muinaisjäännösrekisterin mukaan havainnut paikalla kaksi lapinhautaa, molemmat tien länsipuolella, joista toinen on aivan tien vieressä. Tien vierestä paikannettiin kuoppa 1 (71040865/ 3646407). Sen halkaisija on 4,5 metriä ja syvyys 1 m. Toisen mainitun kuopan tunnistaminen oli ongelmallisempaa. Maanpinta oli muokattu alueella ja erilaisia painaumia havaittiin kolme kappaletta: kuoppa 2 (7140834/ 3646413). Halkaisija 3,75 metriä, syvyys 1 metri. Ajettu päältä. Kuoppa 3: (7140814/ 3646415) Halkaisija 2,3, syvyys 30 -40 cm. Ajettu päältä. Kuoppa 4: (7140795/ 3646418) Halkaisija noin 4 metriä, syvyys 40 cm. Maanpinta oli varsin sekoittunut. Siinä oli tiiltä, muovia jne. Kohteiden pohjoispuolella oli vielä yksi kuoppa (5) (71040888/ 3646387). Sen koko on 16,4 x 10,4 ja sen päällä on paljon pientä puuta. Tässä kuopassa on melko jyrkät reunat, eikä se näytä perinteiseltä pyyntikuopalta. Tien itäpuolelta havaittiin mahdollinen pyyntikuoppa, joka oli metsäkoneellakin kierretty. Kuopan 6 (7140861/ 3646479) halkaisija on noin 5 m ja syvyys noin 1m. Sen reunoille on hakkuissa jätetty ns. ekokannot/tekopökkelöt. Sen läheltä havaittiin painanne. Kuoppa 7 (7140849/ 3646474). Sen halkaisija on 4 m. Syvyyttä ei juurikaan ole ja metsäkone on ajanut tämänkin päältä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteen päällä on myös Pirjo Rautiaisen tekemä Reiska-piste. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kohteen on inventoinut Anja Sarvas vuonna 1971. Todellisten pyyntikuoppien lukumäärästä ei ole selvyyttä. Niitä on kaksi melko selkeää (kuopat 1 ja 6) ja viisi varsin epävarmaa. Selkeistä kuopista vain toinen on yhdistettävissä Sarvaan löydöksiin Kohde sijaitsee Ryti-Palosen kämpän pohjoispuolella, Mätäslammen ja Ryti-Palosen välisellä maakaistaleella. Järvien ympäristö on soista, joten on mahdollista, että kohde on aikoinaan sijainnut kapealla maakannaksella. 3 Voimassa 2012-12-07T12:41:55 10507.68652344 427.62436943
arkeologinenkohde_alue.1608 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1608 145466 {857B9D82-D294-4830-B50A-2A445FDC5824} Maaselänvaara asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Asuintilasta on jäljellä ainakin kaksi rakennuksen pohjaa, kellari, noin 13 raivausröykkiötä, kiviaitaa useammassa kohdin, oja ja kaksi epämääräistä kuoppaa. Pohja 1: Pohjan koko on 7 x 6,5 metriä. Pohjasta on jäljellä 0,5 m korkea ja leveä kivijalka.Pohjan pohjoisnurkassa on tulisija. Kivikasan koko on 1,5 x 2 metriä ja korkeus 1,5 metriä. Pohjan päällä kasvaa kookkaita mäntyjä. Pohja 2: Kivijalan koko on 7 x 5 metriä. Sen päällä on maata. Tulisija on lounaisnurkassa ja sen koko on 2,5 x 1,5 metriä. Kellari: kuopan koko on 3 x 2 metriä ja syvyys 1 metri. Kiviröykkiöt ovat keskimäärin 2-3 metrin levyisiä ja metrin korkuisia. Kookas pitkänmallinen röykkiö on kuitenkin jopa 10 metriä pitkä. Oudot kuopat ovat suorakaiteen muotoisia, kooltaan noin 8 x 3 metriä (toinen suurempi). Toiseen kuoppaan tulee kaksi "ojaa" ja toiseen yksi. Pihapiirin vieressä on vanhaa peltoa. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuksen pohja on merkitty pisteellä. Lauri Huotari opasti paikalle. Vanha asuintila, joka lienee hylätty sota-aikaan. Kohde sijaitsee kahden metsäautotien risteyksessä, osittain rajavyöhykkeellä, Maaselänjärven luoteispuolella. Kohde ulottuu usealle kuviolle, joilla on taimikkoa ja uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2012-10-02T09:37:57 30085.84912109 717.74048413
arkeologinenkohde_alue.1609 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1609 145468 {74946159-523C-4E23-915E-5048A3F09C10} Porsainen lapinhauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2012-08-22T10:14:54 2557.28369141 182.14956064
arkeologinenkohde_alue.1610 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1610 146388 {7A89330F-3ED6-40A3-AB2A-183116B79A95} Särkimäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 251 ei Paikalla on lautavuorattu peltikattoinen päärakennus (11,3x9,2 m) (Särkimäki päärakennus 1) sekä muualta hiljattain paikalla siirretty hirsirakenteinen sauna (5x3,4 m) (Särkimäki sauna 2). Myös saunassa on peltikatto. Lisäksi päärakennuksen itäpuolella on vanhan navetan (Särkimäki 1 navetta jäännös 3) betoninen perusta (19x9 m), jolle on rakennettu lautarakenteinen liiteri (Särkimäki 1 liiteri 4). Alueella on kolme kaivoa, joista saunan koillispuolinen (Särkimäki 1 kaivo 5) on hirsirakenteinen ja kaksi muuta betonista rengaskaivoa (Särkimäki 1 kaivo 6 ja 7). Päärakennuksen eteläpuolella on maakellari (Särkimäki 1 kellari 8). Särkimäelle vievän tien risteyksessä on lisäksi riihen jäännös (Särkimäki 1 riihi jäännös 9). Riihessä on luonnonkivinen perusta (6x6 m) ja betonista valettu lattia. Luonnonkivinen kiuas on kooltaan 1,5x1,5 metriä. Kohde rajautuuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi perus- ja pitäjänkarttojen perusteella inventoinnissa 30.5.2012. Asuinpaikalla näkyy pitäjänkartassa viisi rakennusta. Modernissa peruskartassa paikalla näkyy kolme rakennusta. Paikalla on sijainnut metsänvartijan tila. Mäellä on kolme pystyssä olevaa rakennusta, jotka ovat Villin Pohjolan hallinnoimia ja vuokralla. Paikalla on vanha metsänvartijan tila Asuinpaikka sijaitsee Särkimäen laella. Paikalla kasvaa varttunut, kuusivaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-29T13:09:18 20550.56298828 549.95043367
arkeologinenkohde_alue.1611 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1611 146390 {AB667D1C-7D81-4878-9BE7-F16A8993C462} Särkimäki 2 lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 251 ei Nykyinen tie kulkee kiitoradalla. Kiitoradan molemmissa päissä on halkaisijaltaan 40 m olevat kääntö- ja lastauspaikat. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 30.5.2012. Kyseessä on metsälentokenttä. Lentokenttä sijaitsee Särkimäen alueella. Paikalla kasvaa lähinnä kuusitaimikkoa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-08-22T10:48:24 9552.85571289 1094.85214771
arkeologinenkohde_alue.1612 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1612 146392 {C39C6DF1-7061-41FA-8640-2430E5942044} Venäjänmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Paikalla sijaitsee autioitunut tila ja siihen liityviä rakenusten jäänteitä, peltoraunioita ja kiviaitaa. Tilan päärakennus (Venäjänmäki päärakennus jäännös 1) on luonnonkivi perustainen ja siinä on luonnonkivestä muurattu uuni. Rakennuksen koko on ollut 11x7 metriä. Päärakennuksen eteläpuolella sijaitsee betonipilareille perustetun navetan jäännökset (15x4 m) (Venäjänmäki navetta jäännös 2). Päärakennuksesta noin 70 metriä itään sijaitsee saunan jäänteet (Venäjänmäki sauna jäännös 3). Saunasta on jäljellä alimpia hirsikertoja ja siinä on luonnonkivinen kiuas. Sauna on kooltaan 4x3,8 m. Mäellä sijaitsee myös neljäs luonnokivinen rakennuksen perusta (5x4 m) (Venäjänmäki rakennus jäännös 4), sekä betonista valettu riihen pohja (5,3x5 m) (Venäjänmäki riihi jäännös 5). Lisäksi siellä on kaksi vaarallista, avonaista kaivoa (Venäjänmäki kaivo 6 ja 7). Mäen etelärinteellä on peltoraunioita ja sekä viisi kellarikuoppaa (Venäjänmäki kellarikuoppa 8-12). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi SutiGis-tietojen perusteella inventoinnissa 31.5.2012. Asuinpaikka näkyy myös vanhassa pitäjänkartassa nimellä Weneänmäki. Kohde näkyy myös vuoden 1974 peruskartassa, joskin tuolloin paikalle merkityt neljä rakennusta ovat asumattomia. Kyseessä on 1970-luvulla autioitunut tila. Asuinpaikka sijaitsee Narvansuon itäpuolella olevalla Venäjänmäki nimisellä kumpareella. Paikalla kasvaa kuusivoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-05T16:46:16 38068.03027344 740.20189994
arkeologinenkohde_alue.1613 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1613 145578 {101F8235-2E7E-4EAE-B669-DAB889301B42} Naavajärvenoja kämppä jäännöts 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet, joista toinen on todennäköisesti talli ja toinen asuinkäyttöön tarkoitettu. Kämppä: (x= 7501030 y= 3589486) on kaksiosainen ja se on rakennettu isoista hirsistä aivan suon laitaan. Kämppä on tehty pyöröhirsistä, joiden päät on pelkattu. Kämpässä on käytetty tasasalvosta, joskin salvokset ovat hyvin viimeistelemättömät. Hirsien välit on tilkitty kuntalla. Kämpän koko on 11,2x7,4 metriä. Kämpän pohjoishuoneen ovi on pohjois- ja ikkuna itäseinällä. Tässä huoneessa on piisi huoneen luoteispuolella. Huoneissa olevien rautaosien perusteella on mahdollista, että molemmissa huoneissa on ollut myös kaminat. Eteläisempi osa kämppää on rakennettu erillisenä osiona eikä sitä ole liitetty pohjoisempaan osioon salvoksin. Eteläisemmän osan pohjoisseinä on tuettu pystypuin, joiden läpi on laitettu puutapit hirsiseinään kiinni. Tämän eteläisemmän osan koko on 6,7x6,3 metriä. Pohjoisemman osan oven päällä on tekstejä, joista erottuu lähinnä kirjaimet MM ja MK 30\3 sekä vuosi, joka voi olla 1956 tai 1936 Talli: (x= 7501044 y= 3589491) oletettu talli on hyvin huonosti säilynyt ja siitä on jäljellä vain alin hirsikerta. Tallin ovi on ollut eteläseinällä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on mitä ilmeisimmin 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle ajoittuva savottakämppä ja tähän liittyvä talli. Kohde sijaitsee Naavajärvenojan ja Luuharaan väliin jäävällä maasaarekkeella, jonka ympäröivät laajat suoalueet. Kohteelle menee huonokuntoinen mönkijä-metsäkoneura Värriöntieltä. Metsäsaareke on kangasmetsää, jossa kasvaa pääasiassa mäntyä ja jonkin verran koivua ja kuusta. 3 Voimassa 2012-09-11T13:49:32 1604.71630859 162.89979205
arkeologinenkohde_alue.1614 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1614 145592 {0666E7F3-D15B-4565-8524-C3306FCD6019} Kivijoenpalo 3 Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Paikalla on kaikkiaan neljän rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7513653 y=3569277) on kooltaan 6,7x17 metriä ja siinä on ainakin kaksi erillistä huonetta. Rakennuksessa on kaksi piisikiveystä, jotka sijaitsevat koillisseinällä, näistä toinen on edelleen hyvässä kunnossa ja kivirakenne näkyy selvästi. Rakennuksen seinälinjat erottuvat matalina maavalleina eikä hirsirakenteita ole näkyvissä. Rakennuksen sisällä kasvaa ainakin 70-vuotiaita mäntyjä. Rakennus 2: (x= 7513657 y=3569299) on kooltaan 7,5x23,5 metriä ja siinä on kolme huonetta, joista ainakin kahdessa on ollut kaminat. Ovet sijaitsevat pohjoisseinällä. Rakennus on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänsalvosta” Seinähirsiä ei ole tilkitty kunnolla, vaan ulkoseinälle hirsien väliin on laitettu ohuita riukuja hirsien väliin jäävien hyvinkin isojen välien peitteeksi. Rakennuksesta on säilynyt enintään viisi alinta hirsikertaa. Rakennus 3: (x=7513690 y=3569308) on kooltaan 7,5x7,5 metriä. Se on rakennettu pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänsalvosta”, nyttemmin vain muutama alin hirsikerta on jäljellä. Ovi sijaitsee kämpän lounaisseinällä. Kämpässä on ollut kivistä ladottu piisi, joka myöhemmin on purettu ja kivet heitetty kämpän ulkopuolelle. Tilalle on tuotu kamina. Rakennus 4: (x=7513657 y=3569328) on päreistä tehty ulkohuussi, jonka koko on 3x2 metriä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteella on savottakämppien jäänteet. Ottaen huomioon rakenteiden säilyneisyyden ja sen, että kämpissä on sekä piisejä että kaminoita, on todennäköistä, että kämpät ovat olleet pitkään käytössä. Edelleen pystyssä oleva pärevessa on erikoisuus, joita alueella on todettu vain Saparosokkien savottakämpillä. Kohde sijaitsee Kivijoenpalon pohjoisosassa, kohteen koillispuolella virtaa Alimmainen Kivijoki ja pohjoispuolella tähän laskeva pieni puro. Alueella kasvaa nuorta mäntyä sekä koivua ja kuusta. 3 Voimassa 2012-09-22T15:14:29 9861.50732422 408.55173619
arkeologinenkohde_alue.1615 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1615 145596 {94F3C9BF-F33D-4955-A04F-238A795FDD88} Piippuselkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 285 ei Paikalla sijaitsee kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7509657 y= 3585850) on pohjois-eteläsuuntainen rakennus, jonka pohjoispäähän on tehty lisäosa, jota ei ole salvottu kiinni rakennukseen. Kämpän koko on 7,5x14 metriä ja lisäosan koko 4x7,5 metriä. Kämpän lounaisnurkassa on piisikiveys. Kämpän hirret ovat pahoin maatuneet jonka lisäksi kämpän päälle on kaatunut isoja kuusia. Rakennus 2: (x= 7509698 y=3585860) on pohjois-eteläsuuntainen rakennus, jonka koko on 7,5x19,5 metriä. Rakennuksen pohjoisosa on muuta osaa kapeampi, sen koko on 4x 7,5 metriä. Rakennus on tehty pyöröhirsistä, jotka ovat huonosti säilyneet, mahdollisesti tässä on ollut tasasalvos. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on ilmeisesti savottakämppien jäännökset. Kohde sijaitsee Piippuselkien koillisosassa, Kirvesauvakonselän lounaispuolella. Kohteen länsipuolella virtaa puro, joka laskee Siurujokeen. Alue on rehevää, erirakenteista metsää, jossa kasvaa erilaisia lehti- ja havupuita. 3 Voimassa 2012-09-22T15:22:46 5520.52050781 300.9747441
arkeologinenkohde_alue.1616 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1616 146141 {124DE40E-87F3-4162-8770-4D1F4E29D17B} Hirvivaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 221 ei Paikalla on pellon raivauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä sekä yksi rakennuksen pohja. Mahdollisen asuinrakennuksen (Hirvivaara päärakennus jäännös) pohja on pahoin maatunut. Se on kooltaan noin 8,5x8,5 m, ja sen päälle on kasattu peltoraunio. Alueella olleet pellot on istutettu kuuselle. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 15.6.2012. Asuinpaikka ei näy vuoden 1974 peruskartassa. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Hirvivaara nimisen mäen lounaisrinteellä. Paikalla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. Vallitseva puulaji on kuusi ja maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-17T09:29:30 3886.51416016 267.13267392
arkeologinenkohde_alue.1617 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1617 146143 {283E7335-3133-4FC0-A3D3-7A663F174499} Istumamäki lohiallas 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 203 ei Paikalla on kaikkiaan kolme, noin 20 m leveää kalankasvatusallasta, joissa on kasvatettu haukea ja ahventa vielä 1990-luvulla. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 15.6.2012. Lohialtaita ei näy vuoden 1974 peruskartassa. Alueella on kolme kalankasvatusallasta. Lohialtaat sijaitsevat Mörköviidan alueella olevan Istumamäki nimisen mäen itärinteellä. Paikalla kasvaa nuori koivuvoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-15T16:26:11 1757.10522461 178.45595319
arkeologinenkohde_alue.1618 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1618 146146 {5C2DA347-0DC7-401A-9A54-C3CEF8AADA8D} Hauska asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 177 ei Paikalla on rakennuksen jäännös ja pellon raivauksesta syntyneitä kiviröykkiöitä. Päärakennus (Hauska päärakennus jäännös 1) on kooltaan 7x5m ja sekä sen perustus että tulisija ovat luonnonkivestä rakennetut. Samalla kumpareella on saattanut olla muitakin rakennuksia, esimerkiksi navetta. Päärakennuksen pohjoispuolella, noin 10 m päässä on kellarikuoppa (Hauska kellarikuoppa 4). Se on kooltaan noin 4x3,5x1 m. Kaivo (Hauska kaivo 2) sijaitsee noin 50 m päässä päärakennuksen itäpuolella. Toinen kellarikuoppa (Hauska kellarikuoppa 3) sijaitsee noin 100 m päärakennuksesta koiliseen. Se on kooltaan 1,2x2x1 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnisa 15.6.2012. Asuinpaikka ei näy vuoden 1974 peruskartassa. Alueella on ollut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Lehtovaaran alueella, noin 3 km Ala-Luosta-järven rannalta koilliseen Lehtovaarantien pohjoispuolella. Paikalla kasvaa varttunut koivumetsikkö ja runsaasti aluskasvillisuutta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-15T17:43:50 21297.20581055 561.3071133
arkeologinenkohde_alue.1619 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1619 146148 {F1D0FF54-2352-4608-83F1-D95200B75F40} Koukkukoski uittorakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 168 ei Noin 25 metrin matkalle puroon on rakennettu betoninen uittouoma. Rakenne on profiililtaan suunnilleen V:n muotoinen ja on leveydeltään 1-1,5m. Kohde rajautuu aluemaisesti betonirakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2012. Kyseessä on uittorakenne, luultavasti sodanjäkeiseltä ajalta. Maaperä on moreenia, metsä noin 40-vuotiasta kuusikkoa. 3 Voimassa 2012-10-22T13:46:31 484.66699219 95.64702469
arkeologinenkohde_alue.1620 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1620 146154 {E3626164-0DFD-4ED3-8DC5-79D043B50B9F} 1000001571 Ala-Luosta Väätälänniemi raudanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 109 ei Paikalla on kooltaan noin 10x8x1,5 m hiilimiilu (Ala-Luosta Väätälänniemi hiilimiilu 1), luonnonkivestä valmistettu raudansulatusuunin (Ala-Luosta Väätälänniemi uuni jäännös 2) pohja (halkaisija noin 2 m), kuonakasa (Ala-Luosta Väätälänniemi kuonakasa 3) sekä pienehkö maakuoppa (Ala-Luosta Väätälänniemi maakuoppa 4). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin tietojen perusteella inventoinnissa 15.6.2012. Peltonen, K. 1998: Koillis-Savon harkkohytti-inventointi. Aroalho, J. 2002: Rautavaara Ylä-Luostan, Ala-Luostan ja Ahvenisen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2002. Kohde on raudanvalmistuspaikka. Kohde sijaitsee Ala-Luosta-järven Väätälänniemellä. Paikalla kasvaa varttunut mäntyvoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2013-05-22T13:07:50 1266.2109375 164.27547145
arkeologinenkohde_alue.1621 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1621 146780 {192E43C9-7040-4907-884F-FE7D274E604E} Hangasjoki 2 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 253 ei Kohteessa on erillisellä uittopalstalla oleva uittotammen jäännös. Ranta-alueella on leveimmillään 2-3 m kokoinen itäkoillis-länsilounaissuuntainen kivivalli. Valli on molemmilla rannoilla vain muutaman metrin pituinen, koska rantatörmät ovat hyvin jyrkät, eikä siten ole ollut tarvetta rakentaa niistä kovin pitkiä. Valliin on otettu maata rinteestä. Tammen puurakenteita ei ole purettu, vaan ne ovat lahonneet luonnostaan. Vedessä näkyy vielä pyöröhirsistä tehdyn rännin hirsirakenteita, jotka jatkuvat alavirran suuntaan. Rännin pohjalla on pari joen suuntaan nähden poikittaista hirttä, joihin pitkittäiset 9 m pitkät hirret on kiinnitetty puutapeilla. Salvokset on tehty sahalla. Koko rakennelman pituus joensuuntaisesti on 15 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen rajautuminen itärannalla on arvio. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kuvio on merkiity Metsähallituksen Sutgis-järjestelmään uittopalstaksi. Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle tai puoliväliin ajoittuva uittotammi. Kohde sijaitsee Hangasjärven kaakkoispäästä laskevan Hangasjoen varressa, 820 m etäisyydellä joensuusta suoraan itäkoilliseen. Yläjuoksun puolella 120 m etäisyydellä Tammakkolammelta tuleva puro laskee Hangasjokeen. Joenranta on tällä kohtaa jyrkkärinteinen, ja yläjuoksun puolella on soistunut alue. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-11-14T10:15:14 912.2578125 126.70071305
arkeologinenkohde_alue.1622 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1622 145844 {EAB59544-F88A-42D1-BBB9-A176F38A97E4} Tielamminmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 3 GPS-mittaus, korjattu 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Alueella on havaittavissa puretun asuinrakennuksen jäännös, rakennusten perustuksia sekä kolme kellarikuoppaa. Ympäristössä on myös havaittavissa runsaasti pellon raivauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä. Päärakennus (Tielamminmäki päärakennus jäännös 1) on kooltaan noin 6,5x6,5 m ja betoniperusteinen. Rakennuksesta on jäljellä peltipäällysteinen tulisija ja luonnonkivinen savupiippu. Paikalla on myös runsaasti purkujätettä. Päärakennuksen vieressä (itäpuolella) on myös täytetty kaivo (Tielamminmäki kaivo jäännös 3). Päärakennuksen eteläpuolella noin 40-60 m etäisyydellä ovat navetta (Tielamminmäki navetta jäännös 5) ja mahdollinen sauna (Tielamminmäki sauna jäännös 8). Navetta erottuu kooltaan noin 10x4,5 m laajuisena ja siinä on luonnonkivinen perusta. Mahdollinen saunan perusta on kooltaan noin 3,5x4 m. Alueella on lisäksi neljä kellarikuoppaa (Tielamminmäki kellarikuoppa 2, 4, 6, 7). Kuopat ovat kooltaan noin 4x2x1 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi SutiGis -tietojen sekä pitäjän- että peruskartan tietojen perusteella inventoinnissa 13.6.2012. Pitäjänkarttaan kohde on merkitty nimellä Tielamminmäki, mutta modernissa peruskartassa alue on nimetty Louhimäeksi. Paikalla on autioitunut tila. Kohde sijaitsee Louhimäki nimisellä harjulla 2400 m Ylä-Luosta -järven rannalta koilliseen. Alue on nuorta kuusivaltaista kangasmetsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-11T18:00:57 42760.99902344 782.86783692
arkeologinenkohde_alue.1623 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1623 145853 {AED68E73-215A-4D6F-BC74-D04270336E5D} Tiemäki kaskialue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 236 ei Paikalla on useita kaskiraunioita sekä nauriskuoppa. Rauniot ovat matalia ja usein maakiven ympärille rakennettuja. Nauriskuoppa on kooltaan 3,5x1,5x1 m (Tiemäki nauriskuoppa). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 13.6.2012. Kyseessä on kaskialue. Kaskialue sijaitsee Tiemäki nimisellä harjulla noin 300 m Tieharjunmäen asuinpaikan lounaispuolella. Alueella kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2013-04-15T08:15:34 21352.93017578 612.2417648
arkeologinenkohde_alue.1624 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1624 145878 {9AA5CB35-8AFD-4346-931F-C77CCBC2CF3C} Hakola asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 200 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäänteet. Paikalla on on päärakennuksen, kellarin, ja riihen jäänteet. Kaikki rakennukset ovat olleet huomattavan suuria. Päärakennuksesta on jäljellä kivijalka, mitoiltaan noin 8m x 21m. Kellarin mitat ovat noin 8m x 5m. Riihen mitat ovat olleet noin 9m x 11m ja jäänteen keskellä on näyttävä uuni, mitoiltaan noin 3m x 3m x 1,5m. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 1.6.2012. Kyseessä on vanha asuinpaikka. Kohteet sijaitsevat vanhalla avoimella pihamaalla joka kasvaa nykyään harvaa mäntyvaltaista 50-vuotiasta metsää. Pihamaan ympäröivä alue on hieman vanhempaa kuusikkoa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-18T16:14:02 4441.0847168 344.93099426
arkeologinenkohde_alue.1625 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1625 145882 {EB81267A-07B4-4CF9-BB7D-A6A0F0393599} Elomaa hiiltämö jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde käsittää hiiltämön rakenteita. Alueelta inventoitiin kämppä, sauna, kaivo sekä kolme hiilimiilua. Kämpän jäänne on mitoiltaan noin 4,5m x 4m. Pitempään sivuun liittyy lisäksi koko päädyn mittainen noin 1,5m levyinen vajamainen lautainen rakennelma. Itse kämpästä on jäljellä noin 6 lahonnutta pelkkahirsikertaa. Katto on romahtanut sisään. Kehikon sisällä on näkyvillä tulisijan tiiliä sekä ruostunutta metallia liedestä. Vajan kohdalla on myös kaksi ovea. Hirsissä on nauloja. Sauna on mitoiltaan noin 4m x 4m, jäljellä on noin 7 lahonnutta pelkkahirsikertaa. Katto on romahtanut sisään. Lautainen katon päätykolmio on yhä osittain ehjänä. Rakenteen sisällä on tiiliä ja ruostunut tynnyrikiuas. Kaivo on mitoiltaan noin 3m x 3m ja sen sisäpuolella on kaksi kaksinkertaista lautakehikkoa sisäkkäin noin 20 cm etäisyydellä toisistaan. Laudat on vain aseteltu pystyyn kaivon pohjalle, niitä ei ole teroitettu tai juntattu kiinni. Miilu 1 on halkaisijaltaan noin 9m, miilu 2 noin 13m ja miilu 3 noin 12m. Kaikki ovat matalia kehiä joiden sisällä on noin 20cm paksu hiilikerros. Alueella on myös jonkin verran epämääräisiä kuoppia, ilmeisesti tervaskantoja on räjäytetty ylös maasta hiilen raaka-aineeksi. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012. Kyseessä on hiiltämö 1900-luvulta. Hiiltämö sijaitsee Kuru-Virrat - tien varrella Helvetinjärven kansallispuiston tienhaaran kohdalla. Maapohja on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2012-10-18T16:17:41 14293.90356445 673.67725334
arkeologinenkohde_alue.1626 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1626 145889 {5F440A16-6101-4915-8A42-9FD70112D0E7} Lumivuori rajamerkki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 190 ei Kohde käsittää kolme rajaröykkiötä. Suurin on kooltaan noin 2m x 1,5m kokoinen nelikulmainen latomus jossa on noin 1,5m korkea viisarikivi. Kivessä on vaikeasti havaittavaa kaiverrusta, hieman C.7. -merkkejä muistuttava kuvio. Kaksi pienempää silmäkivellistä röykkiötä sijaitsevat parinkymmenen metrin päässä ja ovat ilmeisesti rajan suuntaa osoittavia viisariröykkiöitä. Vieressä on myös yksi nuorempi kivikasa. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012. Kyseessä on vanha rajamerkki, mahdollisesti ainakin isojaon aikainen. Kohde sijaitsee avokalliolla. Alueella on jonkin verran myös kivikkoa ja siirtolohkareita. Metsä on harvaa kitukasvuista männikköä. 3 Voimassa 2012-10-18T16:25:17 1601.74731445 158.21971648
arkeologinenkohde_alue.1627 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1627 145441 {CF5479E5-ED52-4BB5-A242-2EDFE4D31D9A} Vuornoskangas 1 Kehäröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 72 ei Harjanteen kapeassa korkeimmassa kohdassa on kaksi kehäröykkiötä (35 m: n etäisyydellä), jotka ovat aiemassa maa-aineskoeotossa osittain tuhoutuneet. Röykkiö 1: läpimitta 3,5 m, korkeus 0,5 m; kuopan läpimitta n. 1 m ja syvyys 0,3 m. Noin 40 % röykkiöstä on tuhoutunut yliajamisen ja koemontun takia. Röykkiö 2: mitat n. 5 x 3,5 m (mahdollisesti kaksi vierekkäin olutta röykkiötä), vallin korkeus 0,5 m; kuopan/kuoppien mitat epäselviä. Röykkiön länsilaidalle on kaivettu n 2 x 1, 5 m mittainen koemonttu, röykkiön itäosa on peitetty soralla. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti Kohde löytyi inventoinnissa 21.5.2012; lidar-aineisto. Kehäröykkiöt Lounais-koillissuuntainen kivinen harjanne, kuivaa mäntykangasta, harvennettu kasvatusmetsä. Aluskasvillisuus pääosin sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2012-07-02T11:54:25 1404.59985352 180.51111303
arkeologinenkohde_alue.1628 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1628 145445 {DBA4D612-D938-4F84-BCA6-6EC0FD937D7E} Liskonoron kämppä N Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 58 ei Asuinpaikka sijaitsee loivalla pohjoisrinteellä 2,5 m korkean törmän yläpuolella. Alue on avohakattu ja äestetty. Äestysurista löytyi 3 liettä, palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsia 90 m x 20 m kokoiselta alueelta (pinta-ala n. 1350 m2). Törmän korkeuden perusteella asuinpaikka kuuluu kivikauden loppujaksoon (Pöljän-vaihe) n. 3000 cal BC. Kohteesta 130 - 200 m lounaiseen sijaitsevat tunnetut asuinpaikat Liskonnoron kämppä (Reiska-no. 145446) ja Liskonnoro SW (Reiska-no. 145447) Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 23.5.2012. Neoliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikka. Laaja hiekkainen tasanne kankaan luoteis- ja pohjoispuolella ja puron kaakkoispuolella muinaisen rantatörmän yläpuolella. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-07-02T12:08:18 2151.09936523 218.43313927
arkeologinenkohde_alue.1629 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1629 145446 {014FFFE2-FE49-4C12-BB70-E148A02701E6} 139010055 Liskonnoron kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 58 ei Kohde sijaitsee loivalla luoteisrinteellä metsätien kaakkois- ja länsipuolella. Metsätien ojissa havaittiin 300 m:n matkalla kvartsia, jonkun verran palanutta luuta ja kvartsia. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian perusteella. Rajaus on hieman laajempi kuin inventoinnissa 1998. Kohde rajautuu aluemaisesti pintohavaintojen ja topografian mukaisesti. Lähde muinaisjäännösrekisteri (kohde 139010055), inventointi Mika Sarkkinen 1998. Neoliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikka. Laaja hiekkainen tasanne kankaan luoteis- ja pohjoispuolella ja puron kaakkoispuolella muinaisen rantatörmän yläpuolella. Kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-07-02T12:15:19 8023.96411133 643.12517522
arkeologinenkohde_alue.1630 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1630 146161 {EC7A2967-523C-4B20-8633-632967EC829E} Pieni Pirttimäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 147 ei Alueella on havaittavissa neljä asumiseen liittyvää rakennuksen jäännöstä. Päärakennus (Pieni Pirttimäki päärakennus jäännös 1) on kooltaan 14x5,5 m. Rakennuksessa on ollut luonnonkivinen perusta ja uuni. Kammarin puolella on ollut pönttöuuni. Päärakennuksesta 51 m luoteeseen on kaksiosaisen saunan (Pieni Pirttimäki sauna jäännös 2) pohja. Saunasta on jäljellä seitsemän alinta hirsikertaa ja luonnonkivinen kiuas. Saunan hirsirakenteinen osa on kooltaan 3x3 m. Lautarakenteinen eteinen on 3x2 m. Lännessä noin 30 m päärakennuksesta on luonnonkiviperustainen navetta (Pieni Pirttimäki navetta jäännös 3). Navetta on ollut hirsirakenteinen ja sen mitat ovat 12,5x5,5 m. Kellarikuoppa (Piei Pirttimäki kellarikuoppa 4) sijaitsee 40 m päärakennuksen lounaispuolella. Se on kooltaan 3x1,5x1 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autiotila löytyi SutiGis-tietojen perusteella inventoinnissa 19.6.2012. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Pirttimäentieltä erkanevan päällystämättömän tien varrella Pirttimäki nimisellä alueella. Paikalla kasvaa nuorta kuusimetsää ja muuta aluskasvillisuutta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-17T13:07:30 1879.85791016 182.01471869
arkeologinenkohde_alue.1631 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1631 146167 {A4CBAFD4-FFB8-4F97-8C03-C46AAB672C87} Pohjalampi 2 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 109 ei Paikalla on havaittavissa halkaisijaltaan 7,5 m ja syvyydeltään 2,5 m suppilomainen tervahauta (Pohjalampi tervahauta 1). Haudan pohjalla havaittiin yli 70 cm paksu hiiltyneen maan kerros. Tervahaudan rannanpuolelle viettävällä sivstalla on 2,5x1,5 m ränni. Tervahaudasta noin 40 m rantaan päin on toinen kuopparakenne (Pohjalampi maakuoppa 2), joka tulkittiin mahdolliseksi asumuksen tai korsun pohjaksi. Kuopan halkaisija on noin 6 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Tervahauta ja siihen liittyvä mahdollinen asumuksen pohja löytyivät inventoinnissa 19.6.2012. Kohde on merkitty moderniin peruskarttaan. Alueella on tervanpolttoon liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee Pohjalampi-nimisen vesistön itäpäässä, lammen pohjoispuolella. Paikalla kasvaa nuorta mäntyvoittoista kasvatusmetsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-29T12:42:00 1533.74414062 151.93535493
arkeologinenkohde_alue.1632 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1632 146194 {4B29158C-2581-489D-A5C0-57A7357743BA} Iso-Ruotanen hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 164 ei Paikalla on kolmen hiilimiilun jäännökset (Iso-Ruotanen hiilimiilu 1-3). Miilut ovat halkaisijaltaan noin 12 m ja niiden pohjalla on havaittavissa hiilen ja noen sekainen maakerros. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi SutiGis-tietojen perusteella inventoinnissa 19.6.2012. Paikalla on kolme hiilimiilua. Muotonsa perusteella miilut muistuttavat alueella 1940-50 -luvuilla poltettuja miiluja. Kohde sijaitsee Raiskion alueella, Issakan ja Iso-Ruotasen vesistöjen välisellä maa-alueella. Paikalla kasvaa nuori mäntymetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-18T08:18:52 1078.14306641 126.0723024
arkeologinenkohde_alue.1633 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1633 146787 {236891AA-F3E3-48BD-8B7D-6CB5B5106AA4} Kapitvaaranlampi 1 rajavartiomaja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 273 ei Kohteessa on purettu rajavartiomaja. Jäljellä on kämpänpohja, kasa purettua puutavaraa, kuoppa ja pienempi puurakennelma. Kämpänpohja sijoittuu kumpareen reunalle tasanteelle. Kämpänpohja on kooltaan 4,5x4,6 metrin kokoinen turpeenpeittämä neliön muotoinen kohouma, jonka keskellä on 2,5x1,8x0,5 metrin kokoinen kuoppa. Kämpänpohjan pitempi sivu on lounais-koillissuuntainen. Kuopassa on kamiinan osia ja kämpän länsipuolelle on pinottu riukuja ja sahalautaa. Järvelle viettävässä rinteessä on 1,3x1,1x0,9 metrin kokoinen kuoppa, jossa ei kasva turvetta. Rannassa on riu"uista tehty laavutyyppinen rakennelma. Rakennelma on kooltaan 2x2x1 metriä ja sen alla on halkaisijaltaan 1,3 metrin kokoinen matala kuoppa. Rakennelma voi liittyä kämppään tai se voi olla uudempi. Lammen rannassa on vanha hella, vanha vene sekä käyttökunnossa oleva muovivene. Rajavartiomaja: X=7396373, Y=3601992 Kuoppa: X=7396362, Y=3602003 Laavu: X=7396351, Y=3602013 Puutavarakasa: X=7396374, Y=3601989 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty rakennukseksi v. 1963 topografiseen karttaan. Kohteessa on purettu partiomaja ja siihen liittyviä rakennelmia. Maja on rakennettu v. 1948, jolloin se oli Hautajärven rajavartion käytössä. Vuonna 1956 Kapitvaaraan rakennettiin myös tähystyslava puuhun. Selkälän vartion toiminnan alkaessa v. 1959 partiomaja siirtyi sen käyttöön. (Uutela 2003: 164). Kohde sijaitsee Kapitvaaranlammen länsipuolelle noin 20 metriä lammen rantaviivasta, rannansuuntaisella harjanteella. Kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Lähin metsäautotie kulkee Kapitvaaran länsilaitaa pitkin kohteesta noin 650 metriä itään. 3 Voimassa 2012-08-22T11:08:35 448.30566406 102.22220057
arkeologinenkohde_alue.1634 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1634 146789 {107B76B9-1C5E-495D-8922-C776DD5837D3} Hangasjoki 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 265 ei Kohteessa on pukkimallisen uittotammen jäännös. Tammeen on kuulunut kaksi erillistä 20 m etäisyydellä toisistaan olevaa vallia. Idänpuoleinen on 50 m pitkä etelä-pohjoissuuntainen, leveimmillään 8 m kokoinen maavalli, jonka alavirranpuoleisella reunalla on lahoavia pystyriukuja ja vallin suuntaiset pyöröhirret. Vallia tukee alavirran puolelta vallin suuntaan nähden poikittaiset pyöröhirret (pukit). Rakenteen leveys tukirakenteet mukaan lukien on 40 m. Länsipuolella on toinen vastaavanlainen, etelä-pohjoissuuntainen, 30 m pitkä, 5 m leveä ja 1 m korkea maavalli, jossa on vastaavanlaisia tukirakenteita. Vedessä olevat rakenteet on purettu pois, ja purettua puutavaraa on kasattu vallien väliselle alueelle pohjoisrannalle. Hirsien salvokset on tehty sahalla. Alueella tammien ympärillä on lisaksi maanottokuoppia. Valli 1: X=7406679, Y=3578187 Valli 2: X=7406668, Y=3578165 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kuvio on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään vanhaksi uittopalstaksi. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle tai puoliväliin ajoittuva uittotammi. Puurakenteiden samankaltaisuuden perusteella rakenteet vaikuttavat olevan samanikäisiä ja kuuluvat samaan tammeen. Kohde sijaitsee Hnagasjärven kaakkoispuolelta laskevan Hangasjoen varressa, 150 m etäisyydellä joensuulta. Kohteen ja Hangasjärven välistä kulkee Ruuhitunturin retkeilyreitti ja Sallatunturi-Aihkipetsi -latu, joka kääntyy joen pohjoispuolella kulkemaan kohteen pohjoispuolitse. Kasvillisuus on mäntyvaltaista tuoretta kangasta. Kuvio on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2012-09-06T11:00:28 3351.38061523 232.85538238
arkeologinenkohde_alue.1635 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1635 145892 {B973D1E8-6A66-4B69-8517-BA3985BC476F} Kalattoman kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 163 ei {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fswiss\fprq2\fcharset0 Calibri;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs22 Kohde käsittää puretun kämpän jäänteen. Jäljellä on epäselviä kuopanteita, roskia (esimerkiksi saapas ja savutorven hattu) ja sekä muutamia betoni- ja savitiiliä. Betonitiiliä on ainakin kahdenlaisia, toisessa on leima \"84Cowen M\ldblquote ja toisessa \"84Arabia\ldblquote .\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} {\colortbl ;\red0\green0\blue0;} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\cf1\f0\fs24 Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan.\cf0\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs24 Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012. \f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs24 Kyseessä on purettu ja muualle siirretty metsätyökämppä 1900-luvulta.\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs24 Kohde sijaitsee metsätien länsipuolella, Hakojärvestä laskevan puron pohjoispuolella. Maaperä on moreenia, metsä noin 60-vuotiasta sekametsää.\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2012-10-18T16:43:18 919.30249023 127.03421411
arkeologinenkohde_alue.1636 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1636 145895 {A752BD72-FB7A-457C-8A20-930C1E805954} Losun kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 153 ei Kohde käsittää puretun kämpän jäänteen. Jäljellä on suuri saunan jäännös, mitoiltaan noin 8m x 5,5m. Jäljellä on enimmillään noin 12 pelkkahirsikertaa. Ainoastaan yksi nurkka on kokonaan pystyssä, muut ovat suureksi osaksi sortuneet. Itäpuolella on ikkuna, tehdasvalmisteinen ovi on ollut eteläpuolella. Jäännöksestä löytyy myös kamiina, nauloja, rautaputkea ja punatiililä. Parikymmenteä metriä saunasta luoteeseen on puretun rakennuksen jäänteitä, luultavasti itse kämpän sija. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012. Kyseessä on metsätyökämppä 1900-luvulta. Kohde sijaitsee Jänisojan pohjoisrannalla Ylöjärven ja Ruoveden rajan läheisyydessä. Maaperä on moreenia, metsä nuorehkoa ja harvahkoa kuusi-koivu sekametsää. 3 Voimassa 2012-10-18T17:02:57 1908.29003906 183.26824687
arkeologinenkohde_alue.1637 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1637 145901 {6781FA9A-8992-4C07-8723-98F733971298} Haukka tammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 153 ei Kohde sisältää uittotammen jäännöksen. Portti on purettu ja päältä kulkee silta. Portin kohdalla on kivirakennetta, muuten tammi koostuu maa- ja kivivallista. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012. Kyseessä on uittotammi 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä koivuvaltaista rantametsää. 3 Voimassa 2012-10-19T11:40:35 708.89331055 173.85637024
arkeologinenkohde_alue.1638 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1638 145904 {C6A9832E-C2CD-474C-8EBC-D54DFF8ABD67} Latoneva kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Kohde sisältää kämpän jäännöksen. Päärakennuksesta on jäljellä betonisia nurkkakiviä sekä uuninpohja ja ruostunut jäänne erittäin tiheän nuoren kuusikon keskellä. Saunasta on jäljellä yksi nurkkakivi sekä ruostunut tynnyrikiuas. Nelikulmion muotoinen kellarikuoppa on mitoiltaan noin 4m x 3m, syvyydeltään noin 1m. Kaivo on mitoiltaan 1m x 1m kokoinen matala veden täyttämä kuoppa johon on upotettu roskia. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012. Kyseessä on purettu ja muualle siirretty metsätyökämppä 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta kuusikkoa. 3 Voimassa 2012-10-19T11:59:11 4089.95361328 279.55410736
arkeologinenkohde_alue.1639 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1639 146638 {A3303C10-E6B3-434E-BE39-BFBA2F581FCC} 1000013153 Tulkkilanjänkä rakkakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 55 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: ”Keminmaan Helkkusenvaaran eteläpuolella on Tulkkilanjängän suoalue, jonka länsipuolella on matala kumpare, jonka koillislaidalla on noin 30 x 50 m laajuinen rakkakivikko. Tässä on seitsemän rakkakuoppaa sekä rakkaan tehty asumuspainannetta muistuttava koordinaattien osoittama painanne tai asumusvalli. Tämä on noin 3,5 m halkaisijaltaan ja 20 cm syvä. Kivet sen keskeltä on raivattu matalaksi reunavalliksi. Painanne on keskellä rakkaa, suunnilleen sen korkeimmalla kohdalla. Muut rakkakuopat (A-G) ovat noin 1 - 1,3 m halkaisijaltaan ja 20-40 cm syviä. Kohde muistuttaa Penikoiden vaarajakson Jatulinlehdon kohdetta noin 14 km koilliseen, jossa myös on useita rakkakuoppia sekä asumusta muistuttava kivikehä kivirakassa. Mahdollisesti on kyse muinaisen hylkeenpyynnin tukikohdasta” Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2012. Kumpareen korkeimmalla kohdalla on painanteeksi tulkittu muodostuma. Sen halkaisijaksi mitattiin 3.5 metriä ja syvyydeksi 25 senttimetriä. Painanne sijaitsee koordinaattipisteessä 3404891, 7303050. Rakkakuoppa 1: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3404892, 7303044. Sen halkaisijaksi mitattiin 1.3 metriä ja syvyydeksi 0.2 metriä. Rakkakuoppa 2: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3404890, 7303053. Sen halkaisijaksi mitattiin 2 metriä ja syvyydeksi 0.4 metriä. Rakkakuoppa 3: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3404884, 7303058. Sen halkaisijaksi mitattiin 1.5 metriä ja syvyydeksi 0.3 metriä. Rakkakuoppa 4: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3404886, 7303064. Kuoppa on halkaisijaltaan 1.6 metriä ja syvyydeltään 0. 25 metriä. Rakkakuoppa 5: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3404882, 7303065. Se on halkaisijaltaan 1.8 metriä ja syvyydeltään 0.4 metriä. Rakkakuoppa 6: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3404882, 7303057. Kuoppa on kooltaan 1.8 x 1.4 metriä ja syvyydeltään 0.3 metriä. Rakkakuoppa 7: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3404884, 7303045. Sen halkaisija on 1.8 metriä ja syvyys 0.3 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti mitattujen koordinaattien osoittamaan kohtaan. Muinaisjäännösrekisteri ja Sutigis-merkintä. Rakkakuoppia. Soikea, pitkänomainen rakkakivikko, jonka päällä kasvaa muutama koivu. Ympärillä kasvaa sekametsää, jonka kasvatusluokka on 40. 3 Voimassa 2012-08-24T16:44:33 301.95703125 73.24252217
arkeologinenkohde_alue.1640 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1640 146778 {89E63349-AB78-4A76-93DC-0DA9C16A0C10} 1000010411 Äkäsjoki 3 tervahauta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 167 ei Kohteessa on tervahauta pisteessä x 3361758, y 7493025, jonka halkaisija on 13 metriä. Vallit ovat 2 metrin paksuiset ja niiden korkeus on 1,5 metriä. Haudasta laskee 5 metriä pitkä halssi itäkaakkoon, jokeen. Rakenne 2 pisteessä x 3361777, y 7493036. Tervahaudasta 20 metriä itään on maarakenne, jonka halkaisia on 7 metriä ja sen keskellä on 2,5 halkaisijaltaan oleva kuoppa, josta on kapea aukko kaakkoon. Sähkölinja kulkee rakenteen päältä ja kasvillisuus on raivattu rakenteesta sähkölinjan suuntaisesti. Rakenne on mahdollisesti tervahaudan yhteydessä ollut pieni asuinkammi. Rakenne 3 pisteessä x 3361747, y 7493012. Rakenne on tervapirtti, jossa on metrin paksuisen maavallin rajaama alue. Rakennelman ulkomitat ovat 6 x 5 metriä ja sisämitta 2 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Itäisen vallin keskellä on uunin raunio turpeen sisässä. Uunin päällä kasvaa noin 100 vuotta vanha kuusi. Kohde tarkastettiin elokuussa 2014. Molenpien rakennus jäännösten mitoiksi on tuolloin kirjattu 4 x 4 metriä sisävalleista mitattuna. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen alakohteiden ylle. Aikaisempi muinaisjäännösrekisterin piste on ilmeisesti väärässä paikassa ja jää siten rajauksen ulkopuolelle. Sutigis ja Muinaisjäännösrekisteri kohde numero 1000010411 Tervahauta, tervapirtti ja mahdollisesti haudan yhteydessä ollut asuinkammi. Kohde sijaitsee Äkäsjoen länsirannalla noin 20 metrin etäisyydellä joesta.Haudan pohjoisreunan yli kulkee sähkölinja ja haudasta 64 metriä pohjoisluoteeseen kulkee hiekkatie. Haudan päällä ja ympärillä kasvaa sankka sekametsä. Alue on hiekkadyynimaata ja haudasta 10 metriä lounaaseen virtaa puro. 3 Voimassa 2014-12-17T00:34:40 2897.21459961 221.89207174
arkeologinenkohde_alue.1641 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1641 146798 {204B56B2-C63C-4656-876B-C52C91FA0EE9} Sorsavaara Kämppälampi 1 rajavartiomaja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 307 ei Kohteessa on purettu rajavartiomaja. Majan pihapiiri sijoittuu tasanteelle, josta rinne viettää jyrkästi rantaan Piha erottuu aukiona. Pihapiirin eteläpäässä on 8,1 x 4,7 metrin kokoinen rajavartiomajan pohja, joka erottuu hiukan sammalta kasvavana alueena. Kämpän pitkä sivu on luode-kaakkosuuntainen. Kämpän pohjan luoteispäässä rannanpuoleisella sivulla on kolme betonilaattaa. Rantatörmän reunalla noin kahdeksan metrin päässä kämpän luoteispäästä länteen on 3,1x5,2 metrin kokoinen luode-kaakkosuuntainen rakennuksen pohja, joka on todennäköisesti ollut sauna. Rakennuksen perustus on tehty luonnonkivistä, ja luoteispäätyyn on pinottu tiiliä jotka ovat luultavasti myös osa perustusta. Rakennuksen koillissivulla on 1,5x1,4 metrin kokoinen neliönmuotoinen luonnonkivistä ja tiilistä koostuva uuninpohja. Pihapiirin luoteispäässä on lisäksi mm. halkolaatikko, pokasaha ja harava. Osa pihapuista on palanut, koska rakennusten pohjat on ilmeisesti poltettu purkamisen jälkeen. Pihan pohjoispuolella rantatörmässä on peltiromua. sauna jäännös: X=7386079 Y=3607205 rajavartiomaja jäännös: X=7386075 Y=3607217 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on purettu rajavartion partiomaja, joka ajoittunee 1900-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan. Saarijärvelle on rakennettu Niitselyksen rajavartion partiomaja v. 1960 ja Sorsaojalla v. 1962 (Uutela 2003: 204), mutta kyseessä ei välttämättä ole kumpikaan näistä. Kohde sijaitsee Saarijärven pohjoispuolella olevan Kämppälammen itärannalla jyrkän rantatörmän päällä olevalla tasanteella. Kämppälammen itäpuolella on Sorsavaara. Rajavyöhyke kulkee lammen rantaviivaa pitkin. Kasvillisuus kohteen ympärillä on kuusivaltaista tuoretta kangasta ja puusto on uudistuskypsää. Lähin metsäautotie kulkee Sorsavaaran itäpuolella noin 550 metriä kohteesta koilliseen päin. 3 Voimassa 2012-09-03T13:40:12 277.96191406 72.29405178
arkeologinenkohde_alue.1642 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1642 145909 {83758DAB-0CB2-4DA3-9EBE-7B3BE2AF50EB} Myllymoisio röykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 198 ei Kohde sisältää seitsemän röykkiötä matalalla etelään antavalla rinteellä. Moreenirinteellä on rehevämpi kohta jonka ympärillä on matalia röykkiöitä, halkaisijaltaan noin 1,5-2,5m. Yhden röykkiön keskellä on kuoppa ja sitä onkin luultavasti kaiveltu. Kohde rajautuu aluemaisesti röykkiöiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 5.6.2012. Isojakokartassa paikalla on peltoa. Kyseessä on läheisen tilan vanha kaski tai pelto vähintäänkin 1800-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä nuorta taimikkoa. 3 Voimassa 2012-10-19T12:19:32 3377.14819336 236.15589475
arkeologinenkohde_alue.1643 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1643 145910 {DEC65075-451E-4A0D-A7B8-37C655F0D261} Väliahonkangas lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Kohde sisältää lentokentän jäännöksen tiellä. Tasainen suora pätkä, kääntöpaikka eteläpäässä. Kohde sisältää lentokentän jäännöksen tiellä. Jäljellä on noin 800m pitkä tasainen suora pätkä jonka eteläpäässä on kääntöpaikka. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 5.6.2012. Kyseessä on metsälentokenttä 1900-luvun toiselta puoliskolta. Maaperä on moreenia, metsä pääosin noin 50-vuotiasta kuusikkoa. 3 Voimassa 2012-10-19T12:22:19 19069.3190918 1542.6812011
arkeologinenkohde_alue.1644 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1644 145914 {C53A3571-89A9-443B-A8B6-84869F18879E} Puntasojan tammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde sisältää betonisen uittotammen. Päältä kulkee lahonnut puurakenne puron yli. Betonissa on pultteja. Kymmenisen metriä alajuoksun suuntaan on molemmilla rannoilla epäselvää kivirakennetta, mahdollisesti paikalla on ollut vanhempi tammi. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 5.6.2012. Kyseessä on uittotammi 1900-luvulta Alueen maaperä on moreenia, metsä lehtipuuvaltaista rantametsää. 3 Voimassa 2012-10-19T12:54:45 316.86914062 79.83698871
arkeologinenkohde_alue.1645 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1645 145915 {02872EBF-74C9-4406-8EFC-F47B87C2FB86} Puntasen tammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde käsittää betonista valetut arkkumaiset rakenteet molemmilla rannoilla. Välissä oleva vesiväylä on noin 2 metriä leveä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 5.6.2012. Kyseessä on uittotammi 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä lehtipuuvaltaista rantametsää. 3 Voimassa 2012-10-19T12:56:29 136.80175781 50.02352553
arkeologinenkohde_alue.1646 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1646 145916 {4A41C070-2396-4836-88B7-A8967DF6D1AE} Paavola asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 193 ei Kohde käsittää vanhan asuinpaikan moreenimäellä. Mäen päällä on röykkiöitä joista jonkin saattaa olla rakennuksen sija liesi. Röykkiöt ovat kuitenkin epäselviä ja aluskasvillisuuden peittämiä. Alueen reunoilla, etenkin itälaidalla kulkee kiviaitaa. Itäosan eteläpää on epäselvempi kuin pohjoispää. Alueen kaakkoisreunalla, pienellä törmällä on kellarin jäännös, mitoiltaan noin 3m x 4m, syvyydeltään hieman yli metrin. Kellarin ovi on kaakkoispuolella ja siitä johtaa pieni oja alarinteeseen. Kohde rajautuu aluemaisesti rakeneteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 6.6.2012. Kyseessä on historiallisen ajan asuinpaikka. Alueelta ei huolellisesta tarkastelusta huolimatta löytynyt modernia löytöaineistoa. Lisäksi kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin. Tämän takia kyseessä vaikuttaisi olevan vanha kohde joka olisi hylätty viimeistään 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa. Alue on päätehakattua aukiota. Maaperä on moreenia 3 Voimassa 2012-10-19T12:59:56 8094.24841309 382.50020778
arkeologinenkohde_alue.1647 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1647 145968 {47015914-6D6B-4B30-A348-054E25FD5EA4} 972010005 Hangaslammin 1 Rakkakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 68 ei Aiemmissa inventoinnissa/tarkastuksissa on havaittu polun tuntumassa 9 kivirakennetta ja niistä n. 20 m lounaaseen kaksi asumuspainannetta. Vuonna 2012 ei saatu selkeita havaintoja asumuspainanteista, alue on ollut tiheän taimikon peittämä. Kivirakenteista osa ehkä vaurioitui v. 2001 hakkuiden yhteydessä. Polun koillispuolisella rakka-alueella on kolme selvä rakkakuoppaa: 1: läpimitta 2,0 m ja syvyys 0,3 m 2: läpimitta 1,1 m jasyvyys 0,8 m 3: läpimitta 2,8 m ja syvyys 0,6 m Muuta havaitut kuopat olivat epämääräisiä. Kohde rajautuu näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.6.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 972010005 (tarkastus P. Purhonen, tarkastus J. Okkonen 1988, inventointi M. Sarkkinen 1998). Rakkakuoppia ja kivikautinen asuinpaikka. Soiden ympäröimä matala kangas Halajärven ja Hangaslammen välissä, rehevähköä havumetsää, taimikkoa. 3 Voimassa 2012-07-13T11:57:45 1554.75927734 177.72106354
arkeologinenkohde_alue.1648 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1648 145972 {E0AE0F92-82A3-4648-8D41-39B687A0E145} 972010037 Kivijärvenkangas 1 Rakkakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 80 ei Laen koillisreunalla kapealla rakkakaistaleella jyrkän rinteen yläpuolella on painanne tai kehäröykkiö sekä 4 rakkakuoppaa. Aiemmin kehäröykkiöksi tulkittu rakenna saattaa myös olla painanne, koska vallin sisäpuolinen kuoppa on aika laaja ja tasapohjainen. 1: Painanne (kehäröykkiö), mitat n5 x 4 m, sisätila 2,5 x 2 x 0,4 m 2: 2 pientä kuoppaa, läpimitta n. 1 m ja syvyys 0,3-0,5 m 3: kuoppa, läpimitta 1,3 m, syvyys 0,3 m 4: kuoppa, mitat 2,5 x 1,8 m ja syvyys 0,4 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.6.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 972010037 (tarkastus P. Purhonen, tarkastus J. Okkonen 1989, inventointi M. Sarkkinen 1998). Rakenteiden luonne on hieman epäselvä. Korkea kangas Kivijärven kaakkoispuolella, lakialue osittain soistunut, osittain huuhtoutunutta kivikkoa. 3 Voimassa 2012-07-13T12:13:01 2712.12939453 262.81066296
arkeologinenkohde_alue.1649 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1649 145470 {D0AF35E9-285F-4E28-A834-17BA4901FAE9} 139010021 Laukkuharju 2 Rakkakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 82 ei Inventoinnissa 2012 havaittiin neljä selvää rakkakuoppaa, jotka sijaitsevat melko säännöllisillä välillä pohjoispäästä eteläpäähän asti. Eteläosassa on lisäksi kaksi pientä kuoppaa. Kuoppa 1: läpimitta 2 m, syvyys 0, 4 m; x 7261464 y 3438079 Kuoppa 2: 4 x 3,2 m, syvyys 0,7 m; 7261420 y 3438116 Kuoppa 3: 2,8 x 1,8 m, syyvyys 0,6 m; 7261394 y 3438134 Kuoppa 4: läpimitta 1,5 m, syvyys 0,4 m; 7261363 y 3438139 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti (käytännössä koko rakka-alue). Lähde muinaisjäännösrekisteri (kohde 139010021), tarkastus Jari Okkonen 1988 ja inventointi M. Sarkkinen 1998. Rakkakuoppia. Kivisen kankaan lakialue, jonka itälaidalla on etelä-pohjois-suuntainen kapea 160 m pitkä rakka-alue. Rakka-alueen ympärillä on tuoreehkoa kangasta, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua. 3 Voimassa 2012-07-02T13:12:53 5120.95874023 341.02568515
arkeologinenkohde_alue.1650 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1650 146856 {3B9D3BC1-CC42-46B5-AE2C-B3629B8F0D72} Pitkäkaarto 5 Maarakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 57 ei Maastossa oli näkyvissä joen suuntaisia valleja, Lidar-vinovalokuvassa näkee 3 kaivantomaisia rakenteita, joiden pituus vaihtelee 12 m:stä 38 m:iin, niiden leveys on 4-6 m. 1 länsipää x 7166211, y 3440226; itäpää x 7166206, y 3440237 2 pohjoispää x 7166162, y 3440278; eteläpää x 7166, y 3440237 3 pohjoispää x 7166039, y 3440202; pohjoispää x 7166011, y 3440196 Kaivantojen lisäksi alueella on mahdollisesti useita maakuoppia, niiden tulkitseminen Lidaraineiston perusteella on kuitenkin liian epävarma. Kohteiden maastokartoitus on suunniteltu vuodelle 2013. Kohde rajautuu aluemaisesti Lidar-havaintijen mukaisesti Rakenteet havaittiin inventoinnissa 27.7.2012 joen länsipuolelta; kaukokartoituskohde, Lidaraineisto Oulu. Varustus, todennäköisesti Suomen Sodan ajalta (Liminka - Pulkkila tie sijaitsee lähellä) Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki virtaa dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuiva mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Joen rannassa rehevämpää kasvillisuutta. 3 Voimassa 2013-04-15T08:23:59 12026.53173828 764.92209987
arkeologinenkohde_alue.1651 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1651 146873 {B719B828-1D4E-48B5-8DAB-FD7E5FF1BDD3} 315010069 Miekkakaarat 1 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 62 ei Laajan hiekkadyynin eteläosassa kartoitettiin 12 ha:n alueella yht. 109 asumuspainannetta. Painanteet sijaitsevat hieman aaltoilevalla loivasti etelään viettävällä hiekka-alueella korkeusvyöhykkeellä 61 - 63 m, joka muodosti merenrantavaiheessa kolmiomaisen niemekkeen. Painanteet sijaitsevat sekä lounais-koillis-suuntaisissa (alueen kaakkoisreunassa) että kaakko-luode- suuntaisissa jonoissa (lounaisreunalla). Osassa jonoissa on 5 - 8 painannetta, monesti painanteet ovat niin tiheässä rykelmässä, että jonojen erottaminen on vaikea. Enimmäkseen soikeiden painanteiden koko vaihtelee n. 7 x 5 metristä 12 x 16 metriin. Alueen keskiosassa korkeimmalla nyppylällä on melkein suorakaiteen muotoinen kaksiosainen painanne, jonka mitat ovat 22 x 12 m. Suuri osa painanteesta on pystytty kartoittamaan melko tarkasti lidaraineiston avulla (77 kpl), muiden sijainnista on GPS-pistetieto 32 kpl). Lisäksi löytyy lidaraineiston avulla kaksi painannetta, joita maastoinventoinnissa ei havaittu. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.7.2012 ja 15.11.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 315010069 (tarkastus M. Miettinen 1994, K. Lehtonen 2006, K. Lehtonen ja L. Koivisto 2009) Neoliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikkaryhmä, useita asutusvaiheita, painanteiden korkeuden mukaan välillä n. 3200 - 3000 e.Kr. Laaja hiekkadyynialue suoalueen keskellä ja Miekkajärven luoteispuolella. Kumpuileva kuiva mäntykangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, lisäksi sammalta kanervaa ja puolukkaa. Alueen eteläosassa on 2,5 ha avohakattu. 3 Voimassa 2013-01-09T13:05:45 120826.39550781 2025.95265704
arkeologinenkohde_alue.1652 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1652 146879 {EB0805FB-4C87-4613-8EEA-7CB2AB7FB250} 315010070 Pahanportaanräme Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 63 ei Laaja kivikautinen asuinpaikka-alue, jossa on yli 30 asumuspainannetta. Alueesta väin eteläkärki (0,06 ha) metsätien eteläpuolella on valtion maata, siellä on yksi asumuspainanne (mitat 9 x 6 m, syvyys 0,4 m, valli). Lidar-kartoituksessa (18.2.2013) havaittiin toinen mahdollinen painanne edellisestä 55 m kaakkoon. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.7.2012 ja 15.11.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 315010069 (tarkastus M. Miettinen 1994, koekaivaus L. Skantsi 2002, 2003, tarkastus K. Lehtonen ja L. Koivisto 2009). Neoliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikkaryhmä. Laaja hiekkadyynialue suoalueen keskellä ja Miekkajärven luoteispuolella. Kumpuileva kuiva mäntykangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, lisäksi sammalta kanervaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2012-08-07T15:14:58 22146.56713867 831.87326746
arkeologinenkohde_alue.1653 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1653 146890 {F85AE897-3A58-4920-BE06-8577543EDF4C} Arvolahti Peltoaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 90 ei Noin 0,7 ha:n alueella on 4 peltoaitaa ja useita peltoröykkiötä. Kaksi aidoista kulkevat kohtisuoraa rantaa, niiden pituus on 60 ja 50 m, leveys noin 2 m ja korkeus 0,7 m. Kaksi lyhyempiä aitaa ovat alueen kaakkoisosassa lähempää tietä ja ne ovat rannansuuntaisia. Niiden pituus n. 15 - 20 m, leveys 2-3,5 m ja korkeus 0,6-0,7 m. Kaikki aidat ovat sammalen peitossa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 23.7.2012. Vanha peltoalue, joka liittyy mahdollisesti kohteseen Arvola rakennus jäännös (Reiska no. 146889). Paikoitellen soistunut rantaniitty Isojärven Arvolahden lounaispuolella, varttunutta kasvatusmetsä, pääosin mäntyjä, jonkun verran koivuja. Aluskasvillisuus heinää, niittykasveja ja katajaa. 3 Voimassa 2012-08-07T16:14:08 6336.26782227 310.14434645
arkeologinenkohde_alue.1654 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1654 146891 {B10DA420-00DC-4BD0-9385-9263577CFCA0} Lehtelä Talo jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 110 ei Noin 1,7 ha:n alueella on rakennus jäännös, kiuas, kiviaitoja ja peltoaitoja. Osa vahasta peltoalueesta on aukea (heinikko), osa on tiheän nuoren kuusikon peittämä, kuin piha-aluekin. Pienellä aukolla kuusikon keskellä on rakennuksen jäännös, sen kivijalka on vain paikoitellen näkyvissä, alue on korkean aluskasvillisuuden peittämä; rakennuksen koko jäi epäselväksi. Sisätilan pohjoispuolella on uunin jäänteet, mitat 3 x 2,8 m ja korkeus 1,1m. Se on miltei kokonaan sortunut, kasvillisuuden alla on kiviä ja tiilen palasia. Alueella on myös betonilaatta, sen alkuperä on epäselvä. Rakennuksesta 50 m itään on melko hyvin säilynyt kiuas, mitat 1,7 x 1,6 m, korkeus 0,9 m. Kuori ja holvi on kylmämuurattu 30-40 cm kokoisista kivistä, yläosassa on pienempiä kiuaskiviä, niiden päällä ruostunut peltiämpäri. Paikalla on pätkiä mahdollisesta maaperustuksesta (mitat 5 x 5 m?), tulkinta on kuitenkin epävarma. Kiukaan itä ja pohjoispuolella on kaksi epäsäännöllistä peltoaitaa (pituus 4 - 11 m, leveys 2 - 6 m) ja kaksi peltoröykkiötä (mitat n. 4 x 3 m, korkeus 0,7 - 0,8 m). Rakenteet ovat sammalen ja osittain heinän peittämä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.22012, lähde Sutigis. Vanha talo ja siihen kuuluvat viljelysmaat. Soiden ympäröimä matala kangas, rehevähkö havumetsä. 3 Voimassa 2012-08-07T16:24:15 17383.35009766 530.2443161
arkeologinenkohde_alue.1655 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1655 144468 {BD775430-90A4-427D-A678-27F0E46D6C59} 148010395 Ahkioniemi muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 145 ei Mj-rekisterin kuvaus: "Niemen kärjessä, kahdessa erillisessä kohdassa, sekä niemen itärannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteeseen on yhdistetty kohde Ahkioniemi 2 (kohde 517), jossa on kivikautinen asumuspainanne ja roskilla täytetty pyyntikuoppa sekä Ahkioniemen kärki -niminen lapinkettä (kohde 844). Vanhan maantien tuntumassa on sodan aikaisia rakennusten jäänteitä ja kaivanteita." Perinnebiotoopilla olevat kulttuuriperintökohteet tarkastettiin v. 2016 ja 2017. Niityllä on kuusi rakennuksen pohjaa, kaivon jäännös, kiviröykkiö, kaksi toisen maailmansodan aikaista saksalaisten poteroa, kodanpohja ja raivattua viljelyaluetta. Lisäksi ympäristössä on muita epämääräisiä kuopanteita, mutta niitä ei dokumentoitu. Rakennuksista niityllä on vielä pystyssä sauna. Kohteiden koordinaatit (YKJ) ja kuvaukset: Rakennus 1 (X=7636140, Y=490510) on talon pohja, kooltaan 12,5 m x 6,5 m ja länsiluode-itäkaakkosuuntainen. Se sijaitsee kentän koillisosassa. Rakennuksesta on jäljellä hyvin erottuvat perustukset ja luonnonkivinen piisi rakennuksen itäkoillisnurkalla. Rakennus jakautuu kahteen osaan niin, että länsiluoteisosa on 5,5 m pitkä, ja itäkaakkoisosa 7 m pitkä. Kaivo sijaitsee rakennus 1:stä 6 m länteen (X=7636148, Y=490499). Kaivon jäännös on pyöreä, suppilomainen kuoppa, halkaisijaltaan 3 m ja n. 2 m syvä. Kuopan ympärillä on 1 m leveä, matala valli. Niityn pohjoispäässä on poltetun parakkirakennuksen jäännöksiä (X=7636170, Y=490492). Parakki on ollut rankorakenteinen, ja sen eristeenä on käytetty sahanpurua. Paikalla on lattiarakenteita ja uuni. Rakennuksen mitat ovat n. 7 m x 4 m ja se on luode-kaakkosuuntainen. Uuni sijaitsee rakennuksen lounaissivun luoteispäässä. Potero 1 on kaivettu rantatörmään, niityn pohjoispäähän (X=7636178, Y=490500). Se on 2 m x 2 m x 0,5 m kokoinen, neliönmuotoinen kuoppa. Kulkuaukko on etelänpuolella. Potero 2 sijaitsee myös rantatörmässä, potero 1:n luoteispuolella (X=7636191, Y=490484). Potero on täytetty oksilla. Potero on neliönmuotoinen, mitoiltaan 4 m x 4 m. Kulkuaukko on etelänpuolella. Niityn luoteiskulmalla on halkaisijaltaan 5 m kokoinen kodanpohja (X=7636182, Y=490462). Kodanpohjan keskellä havaittiin kairatessa kiviä. Niityn keskellä on kiviröykkiö ja viisi kuoppana erottuvaa rakennuksenpohjaa: Kiviröykkiö: X=7636149, Y=490463, mitat 2 m x 2 m x 1 m Kiviröykkiön itäpuolella sijaitsee rakennus 2: X=7636141, Y=490467, mitat 13 m x 5 m. Pitkä sivu luode-kaakkosuuntainen. Rakennus jakautuu kolmeen osaan - kahteen 5 m x 5 m kokoiseen osaan, ja kaakkoispään etelänurkalla olevaan pienempään 3 m x 3 m kokoiseen osaan. Puurakenteista on jäljellä muutama hirsi ja lauta. Rakennus 3: X=7636116, Y=490487, mitat 5 m x 5 m. Rakennuksesta erottuu epäselvä maavalli, jonka keskellä on kuoppa. Rakennus 4: X=7636109, Y=490472, mitat 5 m x 5 m. Seinälinjat erottuvat 20 cm korkeana maavallina. Lattian kohdalla on 1 m syvä kuoppa. Rakennus 5: X=7636102, Y=490486, mitat 8 m x 8 m. Rakennuksen pohja erottuu tasaisena alueena, jonka ympärillä on osittainen maavalli. Rakennus 6: X=7636167, Y=490507, mitat 22 m x 12 m. Rakennuksen pohja erottuu tasaisena raivattuna itä-länsisuuntaisena alueena. Rakennus 1:n ja itärannan väliin on raivattu viljelyaluetta, joka erottuu vallien rajaamana tasaisena alueena (X=7636124, Y=490524). Raivatun alueen koko on 35 m x 25 m. Kohteen rajaus noudattaa mj-rekisterin rajausta. AHKIONIEMEN HISTORIAA: koonnut v. 2005: Maire Puikko Lapin ympäristökeskuksen inventoija hankkeessa Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi Heikki Mattus (1838-1924) Jurmukoskelta kävi papin avustuksella seminaarin ja rakensi Ahkioniemeen rakennukset 1800-luvun puolella. Hänen poikansa Sammeli Mattus eli Kuuro-Sammeli peri paikan ja on viimeinen paikkakuntalainen joka asui kentällä. Hän myi eteläläiselle Linder-nimiselle aateliselle (hän oli Mustion Lindereitä ja yksi Mustion kartanon omistajia) paikan ja tämä pelasi korttipelejä siten että joutui turvautumaan siskonsa miehen ministeri Talaksen apuun ja tämä lunasti velat pois. 1930-luvulla Linder rakennutti Ahkioniemen eteläpuolelle oman 1,5-kerroksisen huvilansa. Saksalaiset pitivät siinä esikuntaansa sodan aikana ja polttivat rakennuksen poistuessaan. Ahkioniemen kentän vanhoista rakennuksista jäi polttamatta 1800-luvun puolella rakennettu savusauna ja vanha aitta. Evakosta tultuaan paikalliset tekivät aittaan ikkunan ja asuivat siinä. V.1947-48 puutavarayhtiö Jurmo Oy osti koko tilan Konstantin Linderin leskeltä ja metsätyömiesten kymppi asui aitassa. Lisäksi rakennettiin lautarakenteisia asuntoja metsätyömiehille. 1950-luvulla metsätyömiehet rakensivat saunaan lisäsiiven ja laudoittivat koko rakennuksen ulkopuolelta. Puutavarayhtiön lopetettua toimintansa lautarakenteiset asumukset on purettu pois. Vanha aitta siirrettiin 1995 kesämökiksi Talakselle Solojärven etelärannalle mutta sauna on yhä edelleen alkuperäisenä laudoituksen alla. Solojärven tilan isäntä Sammeli Valle piti lehmiä Ahkioniemen niityillä 1950-60-luvuilla ja teki aidan kentällä olevista sahatuista laudoista. Olavi Talas purki aidan 1970-80-luvuilla ja työnsi lautoja saksalaisten jälkeensä jättämiin koirankoppeihin (kohde nro 148-235), joita on Ahkioniemen ympäristössä Olavi Talaksen laskujen mukaan ainakin 50 kpl. Jurmo Oy:n enemmistöosakkeiden omistajat myivät tilan Metsähallitukselle 2000-luvulla ja samalla Kettujoen soidensuojelualueen sisäpuolella sijainneet tilan 40 ha siirtyivät metsähallitukselle. Tilan omilla mailla sijaitsi Jurmuvaaran poroaitaus (kohde nro 148-219) ja Kortelammen niittylato (kohde nro 148-240). Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden länsipuolella, Ahkioniemen länsi- ja pohjoisosassa. 3 Voimassa 2019-05-07T17:03:43 52291.86621094 1615.47030288
arkeologinenkohde_alue.1656 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1656 139411 {9DDED6EB-7170-4DDF-BBA1-E98C634D7FE0} 100000908 Ristenäsjävri 2 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 345 330 ei Kohteen muodostavat yhdeksän pyyntikuoppaa, joista kuopat 1-3 ovat aiemmin tunnettuja. Aiemmin tunnetut kuopat sijaitsevat Kevon retkeilyreitin varrella, kaksi pääpolun eri puolilla noin kymmenen metrin päässä toisistaan ja kolmas polulla näistä noin viisikymmentä metriä koilliseen. Kyseisten kuoppien kohdalla Kevon retkeilyreitti kulkee moniuraisena. Reitin pääpolku kulkee pyyntikuoppa 3:n poikki. Pyyntikuoppa 2:n poikki kulkee pienempi polku-ura, jollainen sivuaa myös pyyntikuoppaa 1. Pyyntikuoppa 3:n vallin polku on lähes täysin turmellut, ja kuoppaan on polun käytön seurauksena sortunut irtomaata, siten että kuopan alkuperäinen olemus on selvästi hämärtynyt. Kohteen hoitosuunnitelmassa mainittuja puita paikalla ei havaittu. Aiemmin tuntemattomat pyyntikuopat 4-9 ovat kaivetut noin viidenkymmenen metrin mittaiseksi pohjoiskoillis-etelälounas-suuntaiseksi ketjuksi pyyntikuoppien 1 ja 2 pohjoispuolelle, harjun jyrkän rinteen alle, rinteen ja Ristenašjávrin rannan väliselle melko tasaiselle vyöhykkeelle. Hiekkamaahan kaivetut kuopat ovat sortuneet hyvin loivapiirteisiksi. Myös vallit kuoppien ympärillä ovat loivat ja erottuvat heikosti, useimpien kuoppien luona vallia ei ole lainkaan havaittavissa. Kuoppia ei kuvattu. Mihinkään kohteesta tavattuihin pyyntikuoppiin ei kaivettu lapionpistoja, joten maaperää kuoppien kohdilla ei havainnoitu kuin pintapuolisesti. Kohteesta Ristenäsjavri 2 tavattujen pyyntikuoppien sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus Pyyntikuoppa 1 ø 3,0 m, syvyys 0,6 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7708712 / y = 3473447 Pyyntikuoppa 2 ø 4,0 m, syvyys 0,8 m, vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. x = 7708724 / y = 3473451 Pyyntikuoppa 3 ø 3,0 m, syvyys 0,3 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7708736 / y = 3473509 Pyyntikuoppa 4 Soikea, itä-länsi-suuntainen, koko 3,0 m x 2,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7708796 / y = 3473461 Pyyntikuoppa 5 Soikea, itäkoillis-länsilounas-suuntainen, koko 2,5 m x 1,5 m, syvyys 0,4 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. x = 7708791 / y = 3473462 Pyyntikuoppa 6 Soikea, itä-länsi-suuntainen, koko 1,5 m x 1,0 m, syvyys 0.3 m. Ei selvää vallia. x = 7708788 / y = 3473461 Pyyntikuoppa 7 Soikea, itä-länsi-suuntainen, koko 2,0 m x 1,5 m, syvyys 0,3 m. Ei selvää vallia. x = 7708778 / y = 3473455 Pyyntikuoppa 8 Soikea, itä-länsi-suuntainen, koko 2,5 m x 2,0 m, syvyys 0,4 m. Ei selvää vallia. x = 7708769 / y = 3473453 Pyyntikuoppa 9 ø 3,0 m, syvyys 0,4 m, vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m. x = 7708760 / y = 3473443 Kohde rajautuu kolmeksi erilliseksi alueeksi. Pyyntikuopat 1 ja 2 rajautuvat noin kahdenkymmenen metrin mittaiselle ja kymmenen metrin levyiselle pohjois-etelä-suuntaiselle alueelle hiekkaharjun laelle. Pyyntikuoppa 3, joka sijaitsee samaisella harjulla, on luonteeltaan pistemäinen kohde, joka rajautuu halkaisijaltaan noin viisimetriselle alueelle. Pyyntikuopat 4-9, jotka muodostavat selvän kuoppaketjun, rajautuvat harjun pohjoisrinteen ja Ristenašjávrin rannan välisellä melko tasaisella vyöhykkeellä sijaitsevalle noin 50 m x 10 m laajuiselle pohjois-etelä-suuntaiselle alueelle. Kohteen on löytänyt Hilkka Oksala vuonna 1989. Vuonna 2008 kohteelle on tehty hoitosuunnitelma, johon on kirjattu seuraavat ohjeet kohteen hoitamiseksi: ”Pyyntikuopan [pyyntikuoppa 3] lounaisreunalle tuodaan iso puu tai useampia, jotka laitetaan poikittain kuopan yli kulkevalle polulle. Puu/puut tekevät oikaisureitistä hankalamman ja vähemmän houkuttelevan kulkea kuin oikeasta reitistä, joten pyynti-kuoppa jää rauhaan. Maaperään ei kajota. Puut viedään paikalle talvella 2008 ja niiden paikka tarkistetaan vielä kesällä 2008 lumen sulettua.” Vuoden 2011 tarkastuksessa kohteen tuhoutumisen todettiin kuitenkin jatkuneen. Samassa yhteydessä löydettiin kohteen läheisyydestä kuusi aiemmin tuntematonta pyyntikuoppaa. Ristenašjávrin ja Basejávrin välisen harjumaisen kannaksen alueella sijaitsee lukuisia pyyntikuoppia. Pyyntikuopat 4-9 muodostavat selvän ketjun, ja on ilmeistä, että ne ovat olleet käytössä samanaikaisesti. Kyseisillä kuopilla on ilmeisesti pyritty sulkemaan peurojen kulkureitti järven rannan ja harjun jyrkän rinteen välisellä terassimaisella vyöhykkeellä. Pyyntikuopat 1 ja 2 voivat myös liittyä samaan kuoppa-ketjuun, koska ne sijaitsevat kuoppien 4-9 eteläpuolella olevan harjun laella ketjun luontevana jatkona. Pyyntikuoppa 3 on kuitenkin kyseisestä pyyntijärjestelmästä selvästi eriävä. Kuoppien ajoituksen arvioiminen on ilman lisätutkimuksia vaikeaa. Erityisesti kuopat 4-9 vaikuttavat kuitenkin loiva-piirteisyytensä perusteella melko iäkkäiltä, todennäköisesti esihistoriallisilta. Pyyntikuopat 1-3 ovat vähittäisen tuhoutumisuhan alla, koska Kevon retkeilyreittiä seuraavat polut vaikuttavat jatkuvasti levittäytyvän harjun laella laajemmalle alueelle, sivuten pyyntikuoppia ja kulkien jopa kuoppien 2 ja 3 lävitse. Pyyntikuoppa 3 on polun vaikutuksesta jo siinä määrin tuhoutunut, että sen suojelemisen tarkoituksenmukaisuus on melko kyseenalaista. Pyyntikuoppien 1 ja 2 suojelua voisi edistää, jos kuoppien luokse pystytettäisiin muinaisjäännöskyltit tai pyyntikuopista kertovat infotaulut. Pyyntikuopat 4-9 ovat siinä määrin syrjässä retkeilyreitiltä, että niiden säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuiston lounaiskolkassa Ristenašjávrin ja Basejávrin välisen harjumaisen kannaksen laella sekä harjun rinteen alla olevalla tasaisemmalla vyöhykkeellä lähellä Ristenašjávrin rantaa. Maasto on hiekkapohjaista tunturikoivikkoa, jossa kasvaa myös harvakseltaan katajapensaita. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja ja ruohokanukka sekä heinäkasvit ja sammalet. 3 Voimassa 2019-11-27T15:33:09 4025.72412109 322.46550548
arkeologinenkohde_alue.1657 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1657 139420 {6FA29F7C-3C79-497F-9991-09709CDF221F} 1000034770 Roajasjávri 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 133 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka koostuu kolmesta erillisestä löytöpesäkkeestä. Löytöpesäkkeet sijaitsevat Kevon retkeilyreitin Roajašjávrin taukopaikalla, Kevojoen luoteisrannalla, tasaisella, mutta kivikkoisella rantaterassilla, kohdassa, jossa joki laskee Roajašjávriin. Aluskasvillisuus taukopaikan alueelta on pääosin kulunut pois, ja sen vuoksi olosuhteet löytöpesäkkeiden laajuuden havainnointiin olivat aluetta tarkastettaessa erittäin hyvät. Löytöpesäkkeistä keskimmäinen, laajin ja runsaslöytöisin, on noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä joen rantatörmästä, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla, noin kahdeksan metriä taukopaikan ekopisteestä kaakkoon, kohdassa x = 7721575 / y = 3491342. Rikkoutuneessa maanpinnassa havaittiin noin 4 m x 1 m laajuisella alueella runsaasti kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Yksittäisiä iskoksia oli lisäksi hajanaisesti muutamien metrien säteellä. Pesäkkeen lounaispuolella kasvavien tunturikoivujen läheisyydessä aluskasvillisuus on säilynyt, ja todennäköisesti pesäke jatkuu muutamia metrejä kyseiseen suuntaan. Paikalta kerättiin talteen otos iskoksia, kvartsiydin sekä kaksi kvartsiittikaavinta, jotka löytyivät pesäkkeen keskivaiheilta noin 0,7 metrin etäisyydellä toisistaan. Kvartsiydin löytyi kaapimien länsipuolelta, kaapimien välisen linjan jatkeelta, noin 0,5 metrin etäisyydellä läntisemmästä kaapimesta. Eteläisin löytöpesäke sijaitsee lähempänä jokirantaa, keskimmäisestä pesäkkeestä eteläkaakkoon, kohdassa x = 7721524 / y = 3491308. Pesäkkeen etäisyys rannasta on kolmesta kuuteen metriä, ja paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia noin kymmenen neliömetrin alalla. Paikka on lähiympäristöään vähä-kivisempää, aivan taukopaikan etelälaitaa, ja maanpinta paikalla on rikkoutunut toistuvien leiriytymisten vuoksi. Iskokset sijaitsevat noin metrin joen pintaa ylempänä. Iskoksia paikalla todettiin yhteensä noin viisikymmentä, ja niistä enemmistö oli keskittynyt noin yhden neliömetrin alueelle, kohtaan, josta polku laskeutuu rantaterassilta jokirantaan. Muutamia iskoksia löytökeskittymästä kerättiin talteen. Pohjoisin ja niukkalöytöisin löytöpesäke havaittiin retkeilyreitiltä taukopaikalle johtavalla polulla, kohdassa x = 7721612 / y = 3491359. Paikalta todettiin polun rikkomassa maanpinnassa kolme kvartsi-iskosta, jotka sijaitsevat polkujen risteyksessä olevien opastuskylttien luota noin kahdeksan metriä lounaaseen. Muita jälkiä esihistoriallisesta aktiviteetista paikalta ei havaittu. Iskoksia ei kerätty talteen. Kohde muodostuu kolmesta erillisestä pesäkkeestä, joiden välialueilla löytöjä ei tavattu. Koska maasto paikalla on varsin kulunutta, on todennäköistä, että ainakin merkittävimmät asuinpaikan pesäkkeistä onnistuttiin inventoinnin yhteydessä paikallistamaan ja rajaamaan. Pesäkkeiden aluerajaukset on tehty havaittujen löytöjen levinnän perusteella. Eteläisin pesäke on halkaisijaltaan noin viisimetrinen, ja se rajoittuu kaakkoisreunaltaan Kevojen rantatörmään. Keskimmäisen pesäkkeen kaikki löydöt rajautuvat halkaisijaltaan noin kymmenmetriselle alueelle, mutta pesäkkeen keskeiset osat vaikuttavat sijaitsevan halkaisijaltaan noin viisimetrisellä alueella. Pohjoisinta pesäkettä ei paikalta tavattujen kolmen kvartsi-iskoksen perusteella voi luotettavasti rajata, vaan sen rajaaminen vaatisi alueen koekuopitusta. Roajašjávrin lounaispään luoteisrannalla, kohdassa, jossa Kevojoki laskee järveen, ja jossa nykyisin sijaitsee Kevon retkeilyreitin taukopaikka, on havaittujen löytöjen perusteella ollut esihistoriallista toimintaa ainakin kolmessa erillisessä pesäkkeessä. Pesäkkeistä keskimmäinen ja eteläisin vaikuttavat löydöiltään rikkaimmilta, pohjoisimmaksi pesäkkeeksi tulkitut kolme kvartsi-iskosta voivat olla myös irrallisia löytöjä, jotka eivät liity mihinkään laaja-alaisempaan ilmiöön. Pesäkkeet voivat olla keskenään eri-ikäisiä, mihin viittaavat pesäkkeiden löytöaineistoissa havaitut erot. Ainoastaan keskimmäisessä pesäkkeessä tavattiin kvartsi-iskosten lisäksi myös kvartsiittia, ja kyseisestä pesäkkeestä löydettiin myös ainoat asuinpaikalta tavatut esinelöydöt. Löytöpesäkkeiden ajallisten ja toiminnallisten suhteiden selvittäminen vaatisi kuitenkin lisätutkimuksia. Löytöpesäkkeistä pohjoisin ei vaikuta olevan akuutin tuhoutumisuhan alainen, mutta keskimmäinen ja eteläisin löytöpesäke ovat taukopaikan käytön myötä jatkuvan maaston kulumisen uhkaamia. Koska kyseiset löytöpesäkkeet ovat varsin selvärajaisia ja pienialaisia, tulisi ne pyrkiä tutkimaan kaivauksilla ennen niiden vähittäistä tuhoutumista. Vaihtoehtoisesti maastonkulumisen eteneminen löytöpesäkkeiden kohdilla tulisi pysäyttää, mikä olisi toteutettavissa lähinnä pesäkkeiden aitaamisella. Mikäli asuinpaikan jäännösten suojaamiseksi päädyttäisiin pesäkkeiden aitaamiseen, voitaisiin taukopaikalle myös laatia paikan muinaisesta asutuksesta ja maastonkulumisen aiheuttamasta tuhoutumisuhasta kertova opastus-kyltti, mikä voisi osaltaan edistää jäännösten säilymistä. Kohde sijaitsee Kevon kanjonin pohjalla, Kevon retkeilyreitin varrella, Roajašjávrin taukopaikalla. Puusto alueella on tunturikoivikkoa ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka ja variksenmarja. Kohteen lähiympäristössä maanpinta on kuitenkin laajasti kulunut kasvittomaksi ja mineraalimaa on tullut esiin. Maaperä alueella on melko kivikkoista hiekkamoreenia. 3 Voimassa 2011-11-14T14:03:08 7603.77929688 371.7090064
arkeologinenkohde_alue.1658 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1658 138939 {1973BA32-F9C6-4937-872C-C5858D99B40A} Härkäjärvi savottakämppäalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 190 ei Kämppä/talli Paikalla on ollut pääkämppä, rakennus on kuitenkin purettu ja siitä on jäljellä vain peruskivet ja hirret sekä lieden paikka. Jäänteiden perusteella kämpän koko on ollut noin 9 m x 25 m. Kämppä on ilmeisesti ollut kaksiosainen, jolloin pohjoispää on ollut talli. Eteläpäädyssä on luonnonkivistä kasattu lieden perustus, jonka vieressä on suuri betonilaatta, kooltaan 205 x 127 cm ja noin 10 cm paksu. Lähellä kämpän päätyjä on peltisten uunien jäänteet. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja niiden halkaisija on noin 100 cm. Lisäksi kämpän alueella on peltisen hormin alkukappale. (x=3552532, y=7633820, z=190) Sauna Myös sauna on purettu ja siitä on jäljellä vain pari hirttä ja peltikamina. Se on muodoltaan pyöreä, halkaisija on noin 80 cm. Kamina on täynnä tiiliä ja pieniä pyöreitä kiviä. Saunan koko on hirsien perusteella ollut noin 5 x 4,5 m. Etäisyys rannasta noin 20 m ja kämpästä 40 m. (x=3552569, y=7633838, z=190) Kellari Tasakattoinen matala rakennelma. Reunoissa 4 hirsikertaa, seinien korkeus noin 50 cm. Koko 2,8 m x 2,8 m. Katto on tehty laudoista, se on osin romahtanut. Vieressä on noin 1 x 1,2 m luukku. Kellaria on myöhemmin käytetty roskakuoppana. Etäisyys kämpästä noin 15 m. (x=3552542, y=7633838, z=191) Kämpän ympäristössä on kahden mahdollisen sängyn jäänteet, joista toinen on katkelmallinen. Laudoista koottujen rakennelmien koko on 60 x 200 cm. (x=3552512, y=7633858) Kellarin koillispuolella halkopinon lahonneet jäänteet. Sijainnit (ETRS-TM35FIN): Kämppä 7630633 552339 Sauna 7630651 552376 Kellari 7630651 552349 Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Reino Lahdenmäki kertoi kohteesta. Hänen mukaansa paikalla ollut suuri savottakämppä, joka on kuitenkin purettu. Paikalla ollut sauna on siirretty muualle 1970-luvulla. Metsuri Ari Paadarin mukaan paikalla ollut talli on siirretty 1960-luvulla Sarmitunturille. Savottakämppäalue. Savottakämppäalue sijaitsee Härkäjärven länsipäässä, Kelojärven tien risteyksen kohdalla. Maasto viettää loivasti järveä kohti. Maaperä on kivinen, mutta varsin tasainen. Järven rannassa on kohteen molemmin puolin kivikkoalue. Alueella kasvaa harvakseltaan eri ikäistä mäntyä, aluskasvillisuus on sammalia ja varpuja. 3 Voimassa 2019-01-28T09:08:12 4911.12817383 266.64568357
arkeologinenkohde_alue.1659 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1659 139126 {DB24CB5D-1635-47F3-B442-513BE2962525} Akanjänkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Kohde koostuu kahdesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3567958 y 7498758) on 8,5 x 8,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt viisi hirsikertaa. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,4 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka ovat melkein kaikki sahalla katkaistuja. Rakennus on salvottu koirankaulasalvoksilla ja seinätiivisteenä on käytetty turvetta ja sammaletta. Rakennuksen koillisseinän keskellä sijaitsee noin 1 metriä leveä oviaukko. Ovirakenteesta on osittain säilynyt 0,05 metrin paksusta laudasta tehty ovenkarmi, joka on nauloilla kiinnitetty seinähirsien päätyihin. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa muutamia noin 0,3 metriä paksuja vuoliaisia, yksittäisiä lahoja kattolankkuja sekä kattohuovanpaloja. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3567982 y 7498757) on 8,0 x 7,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään kuusi hirsikertaa. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka ovat melkein kaikki sahalla katkaistuja. Rakennus on salvottu koirankaulasalvoksilla ja seinätiivisteenä on käytetty turvetta ja sammaletta. Rakennuksen luoteisseinän keskellä sijaitsee noin 1 metriä leveä oviaukko ja sitä vastapäätä on kaakkoisseinässä 0,3 metriä leveä ja 0,2 metriä korkea luukku. Rakennuksen lankkurakenteinen, irtonainen ovi on suurilta osin säilynyt ja on 1 metriä leveä ja 1,6 metriä korkea. Rakennuksen kattorakenteesta on havaittavissa muutamia 0,2 metriä paksuja vuoliaisia sekä yksittäisiä lahoja kattolankkuja. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Metsätyökämpän jäännös, joka todennäköisesti ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Kohde sijaitsee Akanjänkän itäpuolella olevalla tasaisella suoreunavyöhykkeellä. Maasto on moreenipohjaista ja paikoittain kivistä. Kohteen etelä- ja itäpuolella maasto alkaa nousta ja samalla maa muuttuu kuivemmaksi. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista ja alueella kasvaa nuorta mäntymetsää, joka muuttuu sekametsäksi suoreunan tuntumassa. 3 Voimassa 2011-11-09T10:26:21 1143.34985352 143.11294051
arkeologinenkohde_alue.1660 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1660 139152 {A73DDDBE-585D-4829-825C-CB502605FAB3} Nuutamoharjut 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Paikalla sijaitsee kaksi rakennusjäännöstä. Jäännös 1 (x 3568301 y 7499189) on 8 x 8 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään viisi hirsikertaa. Rakennuksessa on käytetty 0,3 - 0,4 metriä paksuja pyöröhirsiä, jotka ovat sisäpuolelta tasoitettuja. Suurin osa hirsistä on katkaistu sahalla. Rakennus on salvottu koirankaulasalvoksilla ja seinä tiivistetty turpeella ja sammaleella. Rakennuksen koillisseinän keskellä on noin 1 metriä leveä oviaukko, jonka säilynyt korkeus on noin 1 metriä. Ovenkarmi on tehty 0,1 metriä leveästä laudasta, joka on naulattu kiinni seinähirsien päätyihin. Rakennuksen koillisseinässä on noin 1 metriä leveä ikkuna-aukko. Rakennuksen ulkopuolella on ikkunan kohdalla 2 x 1 metrinen kuoppa, joka on noin 0,4 metriä syvä. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä, mutta rakennuksen läheisyydestä havaittiin peltipala, joka mahdollisesti on osa savuhornista. Rakennuksen sisäseinässä on havaittavissa ainakin yksi lankuista tehty hyllyn jäännös. Kattorakenteesta on jäljellä muutamia vuoliaisia sekä lahoja kattolankkuja. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 2 (x 3568274 y 7499171) on 8,0 x 7,5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään viisi hirsikertaa. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,3 metriä paksuja pyöröhirsiä, joista suurin osa on sahalla katkaistu. Rakennus on salvottu koirankaulasalvoksilla ja seinät on tiivistetty turpeella ja sammaleella. Rakennuksessa ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennuksen koillisseinän keskellä on noin 1 metriä leveä oviaukko. Rakennuksen kattorakenteesta on jäljellä muutamia vuoliaisia sekä yksittäisiä, lahoja kattolankkuja. Rakennusjäännös on osittain turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten alueelle. Kohteesta on SutiGis-havainto. Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on kämpän päärakennus ja jäännös 2 kämpän talli. Kohde sijaitsee tasaisella ja kosteahkolla suoreunavyöhykkeellä. Maa on moreenipohjaista. Alueella kasvaa havupuuvaltaista sekametsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Kohteen länsipuolella kulkee moderni poroaita. 3 Voimassa 2011-11-09T12:47:00 945.4152832 136.77524089
arkeologinenkohde_alue.1661 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1661 139512 {71FC3CFB-B33F-48B3-85A6-FD7DB951D1E0} Näpnähtämäselkä 3 veistopuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 240 ei Alueen sisällä on neljä mäntyä, joissa on noin 1 metrin korkeudella esintyvä, keskimäärin 0,15 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea kuorittu kenttä. Kentissä on muutamia heikkoja kirveen iskuja, jotka todennäköisesti ovat peräisin kaarnan ja niilan kuorimisesta. Iskut eivät vaikuta olevan varsinaisia merkkejä. Kolmessa puista on yksi kuorittu kenttä ja yhdessä kaksi. Yksi mänty on kelo ja muut eläviä. Puut ovat paksuudeltaan kasvanneet useita cm kuorimisen jälkeen. Puiden gps-koordinaatit ovat: Puu 1 x 3567792 y 7495976 Puu 2 x 3567785 y 7495966 Puu 3 x 3567796 y 7496001 Puu 4 x 3567842 y 7495977 Kohde rajautuu havaittujen veistopuiden alueelle. Löytyi inventoinnissa. Kuorittujen kenttien funktiota ei inventoinnissa pystytty varmuudella määrittämään. Kyseessä saattaa olla historialliselle ajalle ajoittuvia pettupuita tai jonkinlaisia pilkkapuita. Kohde sijaitsee tasaisella ja kuivahkolla mäntykankaalla Näpnähtämäselän kaakkoispuolella. Kohteesta kaakkoon maasto muuttuu rämeeksi ja suoreunaan on kohteesta noin 100 metriä matkaa. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. 3 Voimassa 2011-11-15T14:04:37 2364.62426758 229.88857346
arkeologinenkohde_alue.1662 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1662 152383 {3B515E84-1F9B-4515-80DE-7487B3BB17E9} Pitkäniemi 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 193 ei Paikalla on kämppä kohdepisteessä, joka erottuu neliön muotoisena maapenkkinä. Penkki on 50 cm paksu ja 40 cm korkea. Maapenkin koko on 3 x 3 metriä ja rakennelman seinät kulkevat pääilman suuntiin. Kämpän kaakkoisnurkassa on uunin raunio, jonka seassa on maatäyte. Raunion koko on 1 x 1 x 70 cm. Kämpän pohjoispuolella on kämpän puretut hirret kasassa. Hirret ovat pelkkahirsiä ja ne ovat molemmin puolin salvattu. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottuja. Seassa on myös lautoja, joissa on nauloja. Ovi on tehty sahatuista laudoista. Hirret eivät mahdollisesti ole multapenkin pienestä asumuspohjasta. Vieressä on aivan lahonneita vanhemman rakennuksen jäännöksiä. Maakellari sijaitsee pisteessä x 3447692, y 7427021. Rakennelman koko on 2,5 x 3 metriä. Oviaukko on länteen järvelle. Sisällä on hirsikehikko, jonka ympärillä on turvekate. Ovensuun hirret on sahattu ja rakennelma vaikuttaisi nuoremmalta kuin kämpän pohja. Savusauna sijaitsee pisteessä x 3447708, y 7427002. Sauna on purettu ja sen salvoshirret on kasattu molemmin puolin saunan kiuasta. Hirret ovat 2, 5 metriä pitkiä. kiuas on 1 x 70 x 60 cm kokoinen. Uunissa ei ole hormia ja holvirakenne on säilynyt. Uunin pesän suu on etelään. Kohde rajauttu aluemaisesti havaittujen rakenteiden gps pisteiden ylle. uusi havainto Kohteessa on kämppä, kellari ja sauna, jotka ovat jo raunioituneet. Rakennelmat ovat ilmeisesti tehty kalastajien tarpeisiin. Kohde sijaitsee Saittajärveen etelästä laskeutuvassa Pitkäniemen kärjessä. Maaperä on moreenia ja siinä kasvaa mäntymetsä 3 Voimassa 2012-11-14T14:31:34 362.96166992 79.10074231
arkeologinenkohde_alue.1663 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1663 138924 {93A5C468-BE5C-4C95-B4B6-A5DCEA6385BE} Pikku Peuraselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 234 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalta löydettiin kahden rakennuksen jäännökset ja varasto-käymälä. Kaikki rakennukset varasto-käymälää lukuun ottamatta on purettu ja alue on tasoitettu. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3520110, Y 7490790, Z 234; Varasto-käymälän jäännös: X 3520095, Y 7490816, Z 234; Rakennuksen jäännös 1: X 3520072, Y 7490799, Z 234 Käännöspaikan keskellä on luultavasti kämpän jäännös. Se erottuu puita kasvavana kohtana, jossa on maakuoppia. Kämpästä on jäänyt jäljelle myös 12,5 m pitkä hirsi. Kämpän leveys on ollut maakuoppien perusteella n. 8,6 m. Tarkempia mittoja kämpästä ei saatu. Pihapiirin luoteisosassa on rakennuksen jäännös 1. Rakennuksesta on jäljellä 4,7 m x 6 m kokoinen lamasalvoksinen pitkänurkkainen hirsipohja, jonka keskellä on 2 m x 1 m x 1 m kokoinen kuoppa. Rakennus on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen ja siitä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta. Salvoksen ovat sahattuja ristinurkkasalvoksia. Rakennuksen päällä kasvaa pajupensas. Rakennuksen vieressä sen itäpuolella on vesipasa, aura ja reki. Pihapiirissä on lisäksi muuta kämppään liittyvää tai sinne myöhemmin tuotua jätettä, mm. lasten kolmipyörä. Pihan pohjoispuolella metsän puolella on varasto-käymälän jäännös. Rakennus on vielä pystyssä, mutta sen takaseinä on kaatunut ja katto romahtanut. Se on mitoiltaan 2,4 m leveä ja 1,4 m pitkä. Rakennus on rankorakenteinen ja siinä on pystylaudoitus. Rakennuksessa eteläkaakkoisseinällä on käymälän ja puuvajan ovet, jotka ovat 1,7 m korkeita ja 60 cm leveitä ja pystylaudoitettuja. Rakennuksessa on pulpettikatto, jonka harjakorkeus on 2,1 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alueeseen kuuluu rakennusten jäännökset ja aukiona erottuva piha-alue. Kohde on merkitty kämpäksi v. 1955 ja 1956 Luiron hoitoalueen karttaan. Kohteessa on viimeistään 1950-luvun puoliväliin ajoittuva metsätyökämpän jäännös. Kämppä on voinut olla parakkimallinen. Kohde sijaitsee Pikku Peuraselän lounaispuolella Tanhua-Sodankylä -maantien pohjoispuolella. Paikalle tulee maantieltä tie, jonka päässä kämpän pihassa on käännöspaikka. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista korpea. Alue on kitumaata. 3 Voimassa 2011-11-07T09:56:38 1477.42211914 158.0490383
arkeologinenkohde_alue.1664 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1664 138930 {7D6000B4-17DA-41E5-AE91-D80CAC12FE07} Aapasuonlamminkangas 2 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 197 ei Kohteessa on kämpän, saunan ja tallin jäännökset. Lisäksi paikalta löytyi kellarin jäännös ja yksi erillinen kiviröykkiö. Koordinaatit: Kämpän jäännös: X 3534478, Y 7480507, Z 197; Tallin jäännös: X 3534460, Y 7480519, Z 197; Kellarin jäännös: X 3534442, Y 7480519, Z 197; Kiviröykkiö: X 7480523, Y 3534447, Z 197; Saunan jäännös: X 3534435, Y 7480528, Z 197 Alueen luoteispäässä on 10,4 m x 7 m kokoinen rakennuksen jäännös. Rakennus on luultavasti sauna. Sen puurakenteet ovat huonosti säilyneitä, jäljellä on yksi vajaa hirsikerta, joka on enimmäkseen turpeen peittämä. Rakennus on pohjois-eteläsuuntainen, ja sen pohjoispäässä molemmissa nurkissa on laakamaisesta luonnonkivistä tehtyjen uunien jäännökset. Luoteisnurkan uuni on mitoiltaan 3,5 m x 3,5 m x 1 m, ja koillisnurkan uuni 3,1 m x 2,6 m x 0,4 m. 13 m etäisyydellä kämpästä itäkaakkoon on yksi erillinen halkaisijaltaan 1 m kokoinen matala kiviröykkiö. Sen lähellä ei ole muita säilyneitä rakennuksen jäänteitä. Röykkiön eteläpuolella rantatörmän reunalla on 2,4 m x 2,7 m x 0,7 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen jyrkkäreunainen kuoppa, jonka eteläreunan keskeltä lähtee käytävämäinen kaivanto etelään rinnettä alas. Kuoppa on mahdollisesti kellarin jäännös. Kuopan ja röykkiön itäpuolella 13 m etäisyydellä on 5 m x 5,2 m kokoisen melko hyvin säilyneen rakennuksen jäännös. Rakennus voi olla talli. Rakennus on pohjoiskoillis-etelälounassuuntainen. Siitä on jäljellä viisi pyöröhirsikertaa, ja nurkissa on kirveellä veistetyt koirankaulasalvokset, jotka on asetettu lovipuoli ylöspäin. Osa hirsien päistä on katkaistu kirveellä, osa sahalla, ja jätetty eripituisiksi. Ovi on pohjoiskoillispäädyssä hiukan sivussa keskilinjasta. Toinen reuna ovesta ei ole säilynyt, joten sen leveyttä ei voitu mitata. Oviaukon hirsien päät on sahattu. Hirsien välissä on käytetty tiivisteenä kunttaa, ja sisäseiniin kolojen päälle on naulattu riukuja. Kattorakenteista on jäljellä halkaistuja lautoja. Alueen kaakkoispäässä on kämpän jäännös. Rakennuksesta on jäljellä kaksi lähes täysin turpeen peittämää hirsikertaa. Kämpän pääosa on itä-länsisuuntainen, 18,7 m pitkä ja 9 m leveä. Pääosassa on kaksi väliseinän erottamaa huonetta. Itähuone on 8,4 m pitkä ja sen koillisnurkassa hiukan irrallaan itäpäädystä on 4 m x 3,2 m x 1 m kokoinen uunin jäännös. Uunin pohjoispuolella kämpän ulkopuolella 1 m etäisyydellä on lisäksi 2 m x 4 m x 0,7 m kokoinen kiviröykkiö. Länsipäädyn tupa on 10,3 m pitkä, ja siinä on kaksi uunia, luoteenpuoleisessa ulkonurkassa ja koillispuoleisessa sisänurkassa. Luoteenpuoleinen uuni on kooltaan 1 m x 2,6 m x 0,4 m ja koillispuoleinen uuni 4 m x 3 m x 0,5 m. Länsipäädyn kämpän eteläseinustalla 6 m etäisyydellä kämpän länsipäädystä on lisäksi 4,8 m x 4,3 m kokoinen erillinen huone. Huoneen kaakkoisnurkassa on 2 m x 2,7 m x 1 m kokoinen uunin jäännös. Huoneen eteläseinän ulkopuolella on 3 m pitkä seinän suuntainen kapea kuoppa. Myös kämpän sisäpuolella suurempien huoneiden kohdalla on kuoppia. Rakennusten päällä kasvaa nuorta puustoa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Rakennusten välinen piha-alue kuuluu kohteeseen. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. Kämppä liittyy todennäköisesti kohteen vieressä olevaan uittotammeen, ja ajoittuu siten 1910-1930-luvulle. Kohde sijaitsee Aapasuonlamminkankaan eteläosassa Kuisjoen koillisrannalla rantatörmän päällä. Alueen pohjoispuolella kulkee itäkaakko-länsiluodesuuntainen metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteen länsipuolella on uittotammi. 3 Voimassa 2019-01-25T15:52:17 818.1628418 147.00875889
arkeologinenkohde_alue.1665 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1665 138944 {AD7596DB-06C5-4CDD-AEF7-129A7E61CCCC} Petäjikkö-Kurtsapalo 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 232 ei Kohteessa on uittopato eli -tammi. Joen kohdalta rakenteet on purettu, mutta rannoilla on vielä jäljellä puu- ja maarakenteita. Tammi on koillis-lounaissuuntainen, 120 m pitkä ja 8 m leveä. Sen koillispää ulottuu vesirajasta 80 m ja lounaispää 30 m etäisyydelle. Rakenne koostuu 3,5 m leveästä maa- ja kivivallista, jota tukee alajuoksun puolelta kolme vallin reunan suuntaista hirsikertaa sekä kolmionmuotoiset salvotut avonaiset hirsiarkut, jotka on täytetty kivillä. Kauempaa joesta tukirakenteina on valliin nähden poikittaisia n. 2-5 m välein asetettuja hirsiä, joiden alajuoksun puoleisessa päässä on tukiröykkiö ja pystyriukuja. Tammen koillisosassa on kaksi hirsiarkkua ja lounaisosassa yksi. Arkut koostuvat viidestä pyöröhirsikerrasta, joissa on kaksipuoleiset sahatut koirankaulasalvokset. Hirsien päät on sahattu. Arkut on liitetty vallihirsiin salvosten avulla. Tammen alapuolella lounaisrannalla on hirsikasa, jossa on tammesta purettuja hirsiä. Hirsissä on sahattuja lovia, salvoksia ja puutappeja. Tammen molemmissa päissä rinteessä on maanottokuopat. Koillispään kuoppa 1 on soikea, 13 m x 5 m kokoinen, ja lounaispään kuoppa 2 on 15 m x 10 m kokoinen. Lounaispään kuopan kohdalta lähtee polku länsipuolella olevalle tammikämpälle. Koordinaatit: Vallin jäännös: X 3535192, Y 7485232, Z 232; Maanottokuopan jäännös 1: X 3535223, Y 7485278, Z 236; Maanottokuopan jäännös 2: X 3535140, Y 7485167, Z 234 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Varsinaisten patorakenteiden lisäksi kohteeseen kuuluu kaksi maanottokuoppaa. Kohde on merkitty v. 1937 Luiron ja v. 1915 Ylikemin hoitoalueen karttoihin. Kohteessa on mahdollisesti 1910-30-luvulle ajoittuva uittotammen jäännös. V. 1915 Ylikemin hoitoalueen karttaan kohde on merkitty ehdotetuksi tammen paikaksi. Kohde sijaitsee Petäjikkö-Kurtsapalon länsipuolella Kuisjoessa. Yläjuoksun puolella on leveä Korteaavan suoalue. Rakenteet ulottuvat molemmille puolille jokea tasaisen ranta-alueen reunoilla kohoaville rinteille asti. Joen ranta-alueella kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista korpea, kauempana rannasta mäntyvaltaista kuivaa kangasta ja rämettä. Joen ranta-alueella kasvaa uudistuskypsää metsää, ylempänä on nuorta kasvatusmetsikköä ja joutomaata. 3 Voimassa 2011-11-07T13:33:23 2921.53613281 334.44625459
arkeologinenkohde_alue.1666 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1666 139040 {569D16A0-CD9C-4A4C-8757-8B7D0A67E9EC} Silmäharjut 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 215 ei Kohde koostuu kolmesta rakennusjäännöksestä. Jäännös 1 (x 3571529 y 7495892) on 8 x 8 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt kaksi hirsikertaa ja raunion maksimaalinen korkeus on 0,8 metriä. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,3 metriä paksuja ja sekä sahalla että kirveellä katkaistuja pyöröhirsiä. Seinähirret ovat salvottuja koirankaulasalvoksilla. Rakennusjäännöksessä ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennuksen kaakkoispuoli on pahasti metsäkoneen vaurioittama. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Jäännös 2 (x 3571553 y 7495912) on lounais-koillissuuntainen, 8 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään neljä hirsikertaa ja raunion maksimaalinen korkeus on 0,9 metriä. Rakennuksessa on käytetty 0,2 metriä paksuja ja sekä sahalla että kirveellä katkaistuja pyöröhirsiä. Seinähirret ovat koirankaulasalvoksilla salvottuja. Rakennusjäännöksessä ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennuksen lounaispäädyssä on havaittavissa noin 1 metriä leveä oviaukko. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja. Jäännös 3 (x 3571525 y 7495922) on 5,3 x 5 metrin kokoinen hirsirakennusjäännös. Rakennuksesta on säilynyt enimmillään kuusi hirsikertaa ja raunion maksimaalinen korkeus on 1,4 metriä. Rakennuksessa on käytetty 0,2 - 0,3 metriä paksuja ja sekä sahalla että kirveellä katkaistuja pyöröhirsiä. Seinähirret ovat koirankaulasalvoksilla salvottuja. Rakennusjäännöksessä ei havaittu tulisijan jäännöstä. Rakennuksen itäseinässä on havaittavissa noin 2 metriä leveä oviaukko. Rakennuksen kattorakenteesta on säilynyt yksi laho vuoliainen. Rakennusjäännös on suurilta osin turpeen peitossa ja sen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu havaittujen rakennusjäännösten mukaisesti. Kohteesta on SutiGis-havainto. Metsätyökämpän raunio, joka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Jäännös 1 on mahdollisesti asuinrakennus ja jäännös 2 tallirakennus. Jäännös 3 tulkittiin koon perusteella saunarakennukseksi. Kohde sijaitsee Silmäojaan päin laskevan koillisrinteen ylä- ja alapuolella. Maa on moreenipohjaista ja rinteen yläpuolella kuivahkoa. Rinteen juurella maa muuttuu kosteammaksi ja kasvillisuus rehevämmäksi. Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää ja aluskasvillisuus koostuu varpukasveista. Noin 30 metriä kohteesta pohjoiseen sijaitsee Värriöjokeen laskeva Silmäoja. 3 Voimassa 2011-11-08T12:28:39 1317.81494141 146.02174498
arkeologinenkohde_alue.1667 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1667 138983 {1C12D852-EAB0-4B4E-A106-E8F8B0BEF2B0} Mato-oja poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 211 ei Kohteessa on poroerotusaidan jäännös, joka on nykyisen Silmäselkä kohteen aidan edeltäjä. Alueella on lahonnutta poroaitaa ja mahdollisesti jonkun rakennuksen jäännöslautoja. Alueella on pieni tasainen kenttä, joka on ollut erotusalue. Aidassa on erotus-siulojen veräjiä jäljellä. Aidan rakenteissa on nauloja ja rautalankaa. Alueella on säilyketölkkejä. Kohde rajautuu aluemaisesti erotusaidan tantereen ja sitä ympäröivien siularakenteiden alueelle. Uusi havainto Poroerotusaita, joka on jäänyt pois käytöstä. Ilmeisesti läheisen Silmäseljän aidan edeltäjä. Kohde sijaitsee Mato-ojan pohjoispuolella 42 m hiekkatiestä länteen. Alue on kivistä kangasta, jossa kasvaa mänty- ja kuusimetsä. Erotusaidan alue on edelleen puuton tantere. 3 Voimassa 2011-11-07T15:48:28 1229.57348633 128.53981909
arkeologinenkohde_alue.1668 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1668 140645 {A7002A30-CCB6-4308-B28B-823051CBF66A} Korsujärvi 1 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 144 ei Kohde koostuu kahdesta rakennuksen jäänteestä. Kämppäjäännös Sijaitsee niemen tyvessä, vesi on lähellä molemmin puolin. Valmistettu suurista varaamattomista pyöröhirsistä, joiden sisäseinät on kuitenkin veistetty tasaisiksi. Osassa puista yhä kuori päällä. Tiivisteenä on käytetty sammalta ja liitokset on vahvistettu puutapeilla. Nurkissa on sahalla tehdyt yläpuoliset koirankaulasalvokset, päitä ei ole tasattu. Länsipäädyssä on vielä viisi hirsikertaa, pohjoisseinällä vain kaksi. Länsiseinällä on oviaukko. Pohjoisseinän hirret ovat osittain hiiltyneet, eli mahdollisesti rakennelma on osin palanut. Sisällä on kurkihirren jäänteet. Kämppä on kooltaan 9,2 m x 8,2 m. Seiniin on löyty useita nauloja niin sisä- kuin ulkopuolellekin. Kämpän vieressä on laudoista tehtyt rautavanteilla vahvistettu putken jäännös, jonka pituus on noin 2,5 m. Rakennelma 2, talli? Niemen kärjessä pohjoisrannalla on tasainen, osin ruohikkoinen alue ja mahdollinen hirsikehikko. Hirsiä on paikoin useita rinnakkain, ja osa niistä on hiiltyneitä. Mahdollisen rakennelman koko on noin 12 m x 7,5 m Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Reino Lahdenmäki kertoi Korsujärven niemessä olevasta savottakämpästä. 1920/30-luvun ATIF-metsäyhtiön savottakamppä. Korsujärvi sijaitsee Keskimöjärven itäpuolella. Pienen järven itärannalla oleva pieni niemi on tasainen ja matala. Alueella kasvaa vaihtelevan kokoisia mäntyjä ja muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, mustikkaa, puolukkaa ja suopursua. Rakennelmien kohdat ovat lähes aukeita. Kämpälle johtaa järven rantaa pitkin selvästi erottuva polku. 3 Voimassa 2012-03-01T13:34:58 2292.56079102 210.26871942
arkeologinenkohde_alue.1669 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1669 140681 {4BBD9269-EEF9-42CD-8F2C-C6AD1F7D5F3B} Palokotavaara lentokone jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 200 ei Lentokoneen törmäyspaikka ja koneen kappaleita on näkyvissä rinteessä. Törmäyksen aiheuttama kuoppa on varsin matala, mikä johtuu kivisestä maaperästä. Kuoppa on kooltaan lähinnä L-muotoinen, kooltaan noin 8 m x 9 m ja alle metrin syvyinen. Sen kohdalla on vain paikoin aluskasvillisuutta. Kone näyttää syöksyneen maahan jyrkässä kulmassa koska lähistöllä olevat puut eivät ole pahemmin vaurioituneet. Itse koneesta on jäljellä alumiinisia runkopaneelien ja siipien osia, sekä teräksisiä rungon osia ja levyjä. Runkopelleissä on jäljellä vihreää ja ruskeaa maalia. Lisäksi tallella on noin 11 m paksu ohjaajaa suojannut panssarilevy, kannustelineen katkelma sekä moottorin osia, muun muassa alumiinisia mäntiä, sekä lyijyinen akun kennosto. Törmäyspaikan vieressä on kelo jossa on useita viiltoja ja yhä kiinni olevia metallipaloja, lisäksi osassa läheisistä puista on merkkejä niihin osuneista sirpaleista. Koneen kappaleita löytyi noin 110 m x 50 m kokoiselta alueelta. Jäännöksiä on varsin vähän, joten osa koneen osista on epäilemättä viety pois. Kohde rajautuu havaittujen koneen jäännösten perusteella. SutiGis-havainto Toisen maailmansodan aikainen Iljushin Il-2 Sturmovik maataistelukoneen putoamispaikka. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä Itäisen Palokotajärven itäpuolisen vaaran etelärinteellä, aivan raja-aidan vieressä. Maaperä on kivinen. Paikalla kasvaa suuria petäjiä, joissa osassa on palokoroja, sekä paikoin varsin tiheää taimikkoa ja muutamia koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2011-12-22T09:07:42 7081.3815918 341.20204343
arkeologinenkohde_alue.1670 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1670 140950 {027B8797-AB1E-4729-AE31-5B08CB153B4C} Lautavaara 6 estepuut 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 145 ei Kohteessa on 15 kpl noin 200 vuotiaita mäntyjä, joiden kylkeen on tehty metrin korkeudelle lovi, joka on alhaalta tasainen ja ylöspäin kapenevaksi veistetty. Lovet sijaitsevat vanhan Kemijärvi - Rovaniemi - tien molemmin puolin saksalaistukikohdan eteläpuolella. Puut sijaitsevat 1 - 5 metrin etäisyydellä tiestä ja puiden lovet ovat tiellepäin. Puut on lovettu valmiiksi vihollisen varalta, jotta niiden välille on voinut asettaa poikkipuun etenemisen estämiseksi. Toinen selitys on, että puut on lovettu siten, että ne olisi kaadettu tielle vihollisen tultua alueelle. Kohde rajautuu aluemaisesti puiden sijaintialueelle, joka on määritetty gps paikantimella. Löytyi inventoinnissa. Puista on useita tarinoita. Toisen maailmansodan aikainen este, joka on tehty Rovaniemi - Kemijärvi tielle suojaamaan Lautavaaran saksalaistukikohtia. Kohde sjaitsee Lautavaaaran etelärinteellä, vanhan tien molemmin puolin. Alue on äestettyä metsää. 3 Voimassa 2011-12-20T10:37:31 1485.9765625 154.26846692
arkeologinenkohde_alue.1671 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1671 145363 {50213682-E375-4F04-B1C4-7842FA866B20} Ylimmäinen Kivijoki 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 260 ei Paikalta havaittiin neljän rakennuksen jäänteet sekä yksi jo pahoin maatunut tukkipino. Kämppä1: (x= 7524123 y= 3568891) on kooltaan 8,8x8 m. Piisi on kämpän lounaiskulmassa. Kämpän kattorakenteet ovat edelleen hyvin näkyvissä; katto on joko malkakatto, jossa ruoteiden päälle on ladottu tuohilevyjä ja näiden päälle halkaistuja puita tai sitten kyseessä on lautakatto. Muuten kämpän kunto on huono. kämppä2: (x= 7524101 y=3568899) on kooltaan 13x10,5 m ja se on itä-länsisuuntainen. Kämpän länsipään eteläseinään kiinni on rakennettu erillinen huone, jonka koko on 5,8x7,7 metriä. Tässä huoneessa havaittiin kehikkomainen rakenne, joka voi olla huonekalun, kuten arkun tai pöydän, osa. Mahdollisesti tämä osa kämppää on ns. teräväpää. Kämpän 2 piisi sijaitsee keskimmäisessä huoneessa, keskellä eteläseinää. Itäosa kämppää on toiminut todennäköisesti tallina. Kämpässä 2 näyttäisi olleen malkakatto. Kämpän kunto on huono ja sen sisällä kasvaa pieniä kuusia. Lato: (x= 7524072 y= 3568891) on melko hyväkuntoinen, kooltaan 6x6 metriä oleva rakennus, jossa säilyneenä 4-5 hirsikertaa. Oviaukko sijaitsee pohjoisseinällä, ei näkyvää lämmitysmuotoa. Rakennus on tehty pyöröhirsistä. Ulkoasunsa perusteella kyseessä on lato. Kämppien 1 ja 2 sekä ladon länsipuolitse kulkee oja, joka menee ladosta vain reilun metrin päässä. Sauna: (x= 7524089 y= 3568873) Sijaitsee muista rakennuksista hieman syrjemmässä, ojan länsipuolella. Rakenne on lähes kokonaan maatunut, mutta sen kooksi arvioitiin 5,5x5,8 metriä. Rakenteessa on kaksi piisiä, koillis- ja luoteisnurkissa, joiden välissä on ovi. Rakenteen sisällä kasvaa iältään 70-80 vuotta vanhoja mäntyjä. Rakenne tulkittiin saunaksi. Kohde rajattiin näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on todennäköisesti savottakämppien jäännökset (kämpät 1 ja 2) sekä näihin liittyvät sauna ja lato. Kämppään 2 liittyy erillinen lisäosa, joka on mahdollista tulkita teräväpääksi. Puuston perusteella kohteen ikä on vähintään 70 vuotta. Kohde sijaitsee Niekan kaakkoispuolella, kohdassa jossa Ylimmäinen Kivijoki kulkee Kirakkavaaran ja Niekan välitse. Lähelle kohdetta pääsee metsäautotietä pitkin, joka erkanee länteen Kairijoelta Marjavaaraan kulkevalta tieltä. Alue on kuivaa mäntykangasta, jossa kasvaa nuorta mäntyä. Kämppien kohdalla kasvaa lisäksi kuusta ja koivua. 3 Voimassa 2012-07-27T09:00:13 3891.00561523 245.4562356
arkeologinenkohde_alue.1672 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1672 145369 {17E49016-F3AE-47A2-AF90-F79A309E80CF} Käräjämaa kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Paikalla havaittiin neljän rakennuksen jäänteet. Kämppä 1: (x= 7515427 y= 3579073) on kooltaan 10,3x6 m. Kyseessä on kaksiosainen kämppä, jossa on piisi molemmissa huoneissa pohjoisseinällä. Kämppä on rakennettu pelkkahirsistä tasasalvosta käyttäen. Hirsiseinän sisäseinä on tasainen ja ulkoseinä pyöreä, hirsien välit on tilkitty kuntalla. Huoneiden välissä olevassa seinässä on aukko, mahdollisesti ns. elämän luukku. Kämpän lounaiskulma on paremmin säilynyt, siinä on jäljellä 7 hirsikertaa, kun taas koillisosassa ei hirsiä ole säilynyt lainkaan. Ovi sijaitsee kämpän pohjoisseinällä. Rakennus 2: (x= 7515455 y= 3579129) on heikosti säilynyt, kooltaan 4,5x4,3 olevan rakennuksen pohja. Rakenteen keskellä on kuoppa ja lounaiskulmassa mahdollisesti piisikiveys. Mahdollisesti kyseessä on varasto tai riihi. Rakenteen sisällä kasvaa puita. Rakennus 3: (x= 7515440 y= 3579157) on kooltaan 4,5x4,8 metriä, jossa ovi on mahdollisesti sijainnut länsiseinällä. Rakenne on melko huonosti säilynyt, vain kulmissa on säilyneitä hirsiä, joiden perusteella hirsiä on hieman pelkattu. Rakennuksessa on käytetty tasasalvosta ja hirsien välit on tilkitty kuntalla. Rakennuksessa ei ole näkyvää lämmityslaitetta. Rakennuksen 3 ympäristö on selkeästi heinittynyt, minkä lisäksi rakennuksen koilliskulmalla kasvaa runsaasti nokkosta. Lisäksi rakennuksen koillis- ja luoteisnurkissa havaittiin kiviä, jotka voivat olla kivijalkaa. Rakennuksen pohjoispuolella havaittiin 1,5x 1 metrin kokoinen matala kivikasa, joka kuitenkin erottuu maastossa selkeästi. Kivet eivät näytä palaneilta, joten kyseessä voi olla jonkinlainen raivausröykkiö. Rakennus 4: (x= 7515407 y= 3579134) on kooltaan 4,3x3,8 metriä. Rakenne on huonokuntoinen, hirret ovat lahonneet lähes kauttaaltaan. Rakennuksen koillisnurkassa on isoista kivistä rakennettu piisi. Rakennuksen sisällä kasvaa puita. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on savottakämpän jäännökset. Kämppä 1 on ilmeisesti pääkämppä, jossa myös emäntä on asunut. Muut rakennukset voivat olla erilaisia varasto- tai piharakennuksia tai sitten pienempiä kämppiä. Runsaan kasvillisuuden perusteella rakennus 3 vaikuttaa tallilta, mitä tukee myös se, ettei siinä havaittu lämmityslaitetta. Kohde sijaitsee Rannimmaisen Sotatunturin länsipuolella sijaitsevan Käräjämaan pohjoisosassa, Sonniojan eteläpuolella. Alue on kuivaa mäntymetsää, jota on raivattu joskus parin viime vuoden aikana. 3 Voimassa 2012-09-05T16:12:21 4693.95166016 285.68021768
arkeologinenkohde_alue.1673 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1673 145097 {D9DBF1AC-63C4-44CF-A0AF-01280332D917} Kangaslampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kookas rakennuksenpohja on noin 16 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Seinien perustukset ovat leveät ja väliseinät jakavat pohjan useaan huoneeseen. Rakennuspohjan keskellä on kellarikuoppa (1,5 x 1,5 x 1 metriä). Seinistä on hieman puujäänteitä jäljellä. Pohjan itäpuolella on kolme kuoppaa. Niistä pohjoiseen on mahdollinen saunanpohja. Pohjoisempana on pystyssä oleva WC. Suurimman kuopan koko on 3 x 1 metriä. Mahdollisen saunan koko on 5 x 4 metriä. Näkyvissä on kiviset perustukset ja puisia jäänteitä jäkälän alla. WC:n koko on 4 x 2 metriä. Sen yhteydessä on jonkinlainen varasto. Kohteen rajaus on aluemainen. Kookas rakennuksenpohja on merkitty pisteellä. Kari Huotari opasti kohteelle. Rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Kangaslammen lounaisrannalla. Kuvio on nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-06-19T15:49:16 2981.13232422 221.28813819
arkeologinenkohde_alue.1674 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1674 145103 {3E8CA444-396F-4420-A4B3-4B649943D2D3} Sauna-Kinnunen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Alueella on pystyssä lomarakennukseksi vuokrattu sauna, jonka koko on 6 x 4 metriä.Vieressä on WC- rakennus. Pohjoisempana on rakennuksen pohja, jonka koko on 5 x 4,4 metriä. Kattorakenteet ovat maatuneet paikalleen. Tästä kaakkoon on vanhan navetan paikka. Jäljellä on palomuuria, tiiliä ym. Tästä etelään on päärakennus, jonka koko on noin 20 x 9 metriä. Näkyvissä on peruskiveys ja maatuneita rakenteita. Keskellä on kuopanne, jossa on rautaromua. Rakennuksen sisäpuolella on tulisija, jossa on kiviä rautakehikon sisällä. Samanlainen on myös kauempana koilisessa. Alueen kaakkoisosassa on kellarikuoppa, jonka koko on 2,5 x 1,5 x 0,5 metriä. Vieressä on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 0,2 metriä. Alueen laidassa on vanhaa peltoa. Kohteen rajaus on aluemainen. Kari Huotari opasti kohteelle. Rakennus on Reiskassa. Rakennusten jäännöksiä. Paikalla on muistitietojen mukaan ollut metsätyökämppä, mutta on mahdollista että sitä ennen kohde on ollut asuintilana. Sauna-Kinnusen vesistön itärannalla. Kuvio on nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-06-19T16:04:05 7834.54174805 364.80037465
arkeologinenkohde_alue.1675 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1675 145125 {64B241CC-7EE9-4EC3-9981-9EAEA3269307} Pieni Pitämälampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 218 ei Rakennuksen pohja, josta on jäljellä seinien perustukset ja katon poikkiparruja. Sen koko on 5 x 5,6 metriä. Pohjaan kuulunut lisäosa, jonka pituus on 5,5 metriä. Pieni rakennuksen pohja: koko 3,5 x 3,1 metriä. Nurkissa seinähirret säilyneet parhaiten. Rakenteen keskellä myös paljon maatunutta puuta. Soikea kuoppa: 1 x 3 metriä. Syvyys 0,5 metriä. Suorakaiteen muotoinen kuoppa: 3,5 x 2 metriä. Syvyys 0,5 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Komulaisen veljekset kertoivat kohteesta ja Kari Huotari opasti sinne. Rakennusten jäänteitä ja kuoppia. Kohde sijaitsee Pienen Pitämälammen pohjoispuolella, soiden ympäröimän kankaan reunassa. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-06-19T16:19:20 2801.60058594 205.27824289
arkeologinenkohde_alue.1676 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1676 146349 {1E108391-5C9A-4B50-98ED-E90AEE506ED1} Kankaisenjoki uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Paikalla on uittopadon jäännös. Itse sulkurakenne on purettu. Sulkuaukon molemmin puolin on nähtävissä noin 25 m pitkät maavallit, joiden korkeus on suurimmillaan 2, 5 m ja leveys 6, 5 m. Puretun rakenteen hirret on levitelty maastoon. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 29.5.2012. Paikalla on ollut uittopato. Kohde sijaitsee Kankaisenjoen varrella noin 520 m Kankaisenjärven eteläpäästä itään. Paikalla kasvaa nuorta, mäntyvaltaista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-01T11:36:28 514.13916016 106.24826144
arkeologinenkohde_alue.1677 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1677 146348 {28138AD5-CFB3-4AE2-8667-0AA8D1664FD6} Kankainen 2 lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 211 ei Nykyinen tie kulkee kiitoradalla. Kiitoradan molemmissa päissä on kääntö- ja lastauspaikat. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 29.5.2012. Paikalla on käytöstä poistunut metsälentokenttä. Lentokenttä sijaitsee Kankaisenkankaalla, noin 600 m, Kankaisenjärven pohjoispuolella. Paikalla kasvaa mäntytaimikkoa. Maaperä on moreenia ja alueella toimii soranottopaikka. 3 Voimassa 2012-07-20T08:46:59 9270.56738281 1091.07753579
arkeologinenkohde_alue.1678 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1678 146350 {EB7A91FC-567E-4E50-A553-57396BDC40A8} Jysmänpuro uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 223 ei Paikalla on purettu patorakenne ja hirsisiä suisteita. Maasta kasattu patovalli on suurimmillaan noin 4 m leveä ja 1,5 m korkea. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 29.5.2012. Paikalla on uittopadon jäännös ja suisteita. Kohde sijaitsee Jysmänpuron varrella, noin 800 m Jysmänjärvestä etelään. Paikalla kasvaa tiheää mäntymetsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-02T12:02:56 1198.37060547 167.20588553
arkeologinenkohde_alue.1679 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1679 145427 {412FE2DB-EFE9-4C46-8B4C-2863514A806D} Kyörtesselkä kruununleimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Paikalla on Kyörtesselän poroerotus, jonka sisäpuolella ja välittömässä läheisyydessä aidan ulkopuolella havaittiin kruununleimapuita. Kaikissa tämän alueen isommissa petäjissä havaittiin koro, mutta osa niistä on jo kasvanut umpeen. Osassa puista tavattiin useampiakin kruununleimoja, enimmillään jopa neljä kappaletta. Kyörtesselän uudemman aidan sisäpuolelta havaittiin myös merkkipuu, johon on kaiverrettu päivämäärä 8.9.61. Tämä kohde on omalla Reiskatunnuksella 145426 Kohde on rajattu havaittujen kruununleimapuiden mukaan. Leimapuut saattavat jatkua rajatun alueen ulkopuolellekin.Aluerajauksen sisälle on merkitty pistekohteina yksittäisiä, alueen rajalta tavattuja, leimapuita Reiskatunnuksella 145415-145425 Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on kruununleimapuu. Itse kruununleima on ollut Metsähallituksen käytössä 1960-luvulle asti. Periaatteessa on mahdollista, että havaitut leimapuut liittyisivät Nuortin konesavottaan l. Samperin savottaan. Kohde sijaitsee Tulppion itäpuolella olevan Kyörtesselän etelärinteellä. Kohteen koillispuolitse kulkee Ainijärven tie. Kohde on kangasmetsää, jossa kasvaa eri-ikäistä mäntyä. 3 Voimassa 2012-09-26T12:02:20 55734.41357422 1152.32315652
arkeologinenkohde_alue.1680 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1680 142089 {994E004B-0C85-4926-810D-2B4389F33007} 290010243 Kuorelahti kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 159 ei Kvartsi-iskoksia (KM 27476:1-3) on löytynyt pääasiassa lahden länsi- ja itärannalta.MJ-rek Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin.KM 27476:1-3 Asuinpaikkalöytö, Diar. 26.11.1992; KM 29068 Taltta, Diar. 27.11.1995 Kivikautinen asuinpaikka Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven lounaisrannalla, Tervasalmen uudesta sillasta 4,8 km kaakkoon olevan Kuorelahden rannalla, Kuoreniemen talosta 400 m länteen. Kuorelahti on 200 m leveä ja 100 m pitkä lahti aivan Vepsään johtavan tien vieressä. Lahden luoteispuolella rannassa on lastauspaikka. Kuorelahden ranta on matala ja hiekkarantainen, mutta länsi- ja itärannalla on myös kivikkoa. Maasto on suoperäistä, idässä on kuivaa kangasta. MJ-rek 3 Voimassa 2014-11-25T11:53:04 3269.97241211 430.72324458
arkeologinenkohde_alue.1681 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1681 145372 {354B7FD7-CD54-4603-B3D2-B21209887BF3} Ruuvalampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 230 ei Paikalla havaittiin kaksi rakennuksenpohjaa sekä runsaasti erilaista metallijätettä, kuten kurkku- ja punajuuripurkkeja, öljykanistereita ja ämpäreitä. Rakenne 1: (x= 7505347 y= 3574707) on kooltaan 7,5x17 rakennuksen jäännös, jossa kattorakenteet ovat edelleen osin näkyvissä. Paikalla on lautasahatavaraa ja kattohuovan paloja. Rakenne 2: (x= 7505377 y= 3574679) sijaitsee rakenteen 1 pohjoispuolella. Rakennus on ollut kolmeosainen ja sen koko on 8,4x25 metriä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Säilyneiden rakenteiden ja romun perusteella kyseessä lienee nuoremman savottakämpän, ns. parakkikämpän jäänteet. Kohde sijaitsee Ruuvaojan eteläpuolella olevan Ahmavaaran itäpuolella olevan Ruuvalammen eteläpuolella. Paikka on avoin ja nurmettunut alue. 3 Voimassa 2012-07-27T09:22:50 12166.92358398 431.24926781
arkeologinenkohde_alue.1682 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1682 145380 {B228B03A-A4B6-4992-9BD6-2DC5BCFE3B11} Junsulpunpalo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Paikalta havaittiin kahden rakennuksen jäänteet 60 metrin päässä toisistaan. Rakennus 1: (x= 7508247 y=3575034) erottuu maastossa vain matalana kohoumana, jonka sisällä on kaksi suorakaiteenmuotoista kuoppaa. Rakenteen vieressä havaittiin kattohuovan kappaleita. Rakenteen koko on 6,4x5 metriä. Rakennus 2: (x= 7508262 y= 3575095) on kooltaan 8,4x7,7 metriä. Rakennuksesta on näkyvillä vain perustus, joka erottuu maastossa heikosti. Perustusten sisäpuolella on näkyvillä kaminan kappaleita sekä paloja kattohuovasta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on melko nuorien savottakämppien jäänteet. Mahdollisesti kämpät ovat olleet ns. parakkikämppiä, jotka on purettu myöhemmin pois. Kohde sijaitsee Ruuvaojan itäpuolella sijaitsevan Junsulpunpalo nimisen mäen etelärinteellä, Ruuvaojan pohjoispuolella. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta männikköä. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-07-27T09:33:38 1376.71948242 191.90338678
arkeologinenkohde_alue.1683 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1683 146360 {E3BD3478-C762-4AF2-B4A6-BB563D10DEC5} 241010125 Helkkusenvaara kivirakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 50 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: ”Latomus sijaitsee Akkunusjoesta noin 2 km kaakkoon, Kivaloiden vaara-alueen eteläosassa olevan Helkkusenvaaran etelärinteellä, tuoreella ja kostealla kankaalla. Rakenne tarkastettiin ensi kerran vuonna 1995. Se kuvattiin pohjois-etelä -suuntaiseksi, noin 15 m pitkäksi ja 10 m leveäksi kivirakenteeksi, jonka länsireunassa oli selvät, 0,2 m korkeat ja 0,2 m leveät vallit. Kiveyksen sisäpuoli todettiin tasaiseksi. Tarkastajalle jäi epäselväksi, onko kyseessä esihistoriallinen, historiallisen ajan muinaisjäännös, vai mahdollisesti luonnonmuodostuma. Kohde tarkastettiin uudelleen metsänhakkuutöiden suunnitelmien takia 2008. Aiempien koordinaattien ilmoittamasta kohdasta (p=7304137, i= 3403977) noin 40 m kaakkoon paikannettiin selvästi ihmisen tekemä, suunnilleen soikea kivivalli, jonka pituudeksi lounais-koillissuunnassa mitattiin 13 m. Sen leveys vaihteli koillispään noin kolmesta metristä lounaispään neljään metriin. Lounaispäätä kohti vallin kaakkoisen pitkäsivun ja päädyn väliin ssa todettiin 1,5 m levyinen aukko. Kivimuodostelma on vaikeasti havaittava ja sijaitsee kivisessä moreenimaassa. Sähkönsiirron voimalinja kulkee 50-60 m kehän pohjoispuolella. Ilmeisesti vuonna 2008 paikannettu rakenne on sama kuin aiemmin tarkastettu, vaikkei sen todettiin vastaavan vain osittain aiempaa kuvausta. Rakenteen ikä ja tarkoitus voivat olla selvitettävissä vain koekaivauksella.” Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä tehdyt havainnot kohteesta ovat seuraavat: Kohteessa on neliskanttinen kivirakennelma, jonka itä- ja länsi-sivut ja länsipääty ovat hyvin havaittavissa. Itäpääty sen sijaan on epämääräinen, eikä sen linja ole yksiselitteisesti havaittavissa. Lounais-koillissuuntaan rakennelma on 13 metriä pitkä, koillisseinustan pituudeksi mitattiin 8 metriä, luoteis-eteläseinus, jossa on kulma, on 3 + 3 metriä. Kivivallin leveys on noin 0.6 metriä ja korkeus 0.4 metriä. Valli on kasattu erikokoisista luonnonkivistä. Kohde sijaitsee kivikossa, eikä sisäpuolen tasaista kiveystä havaittu.Gps-koordinaattipiste on mitattu rakenteen keskeltä. Kohde rajautuu aluemaisesti mitattujen gps-koordinaattipisteiden osoittamaan kohtaan. Muinaisjäännösrekisteri ja Sutigis-merkintä Kohteen funktio epäselvä. Voimalinjan lounaispuoli. 3 Voimassa 2013-01-23T15:38:38 280.69262695 67.99856511
arkeologinenkohde_alue.1684 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1684 146373 {AB847045-C5FA-44C3-8F57-021A3D63B1AE} Laitakarinkangas leimikko 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 115 ei Kohteessa on Metsähallituksen vanha leimikko, jossa on kruunuleimoja. Leimat osoittavat rantaan päin. Leimoja on yksi pilkassa ja pilkkoja yksi puuta kohden. Leimatut puut ovat koordinaattipisteissä Puu 1: 3448047, 7314173 Puu 2: 3448049, 7314169 Puu 3: 3448048, 7314170 Puu 4: 3448048, 7314168 Puu 5: 3448039, 7314175, Puu 6: 3448044, 7314180 Puu 7: 3448035, 7314192 Puu 8: 3448091, 7314254 Puu 9: 3448112, 7314257 Puu 10: 3448093, 7314210 Puu11: 3448085, 7314209 Puu 12: 3448080, 7314211 Puu 13: 3448074, 7314196 Kohde rajautuu alueena koordinaattipisteiden mukaan. Löytyi inventoinnissa. Leimikko Simojoen jokea kohti laskeva länsiranta, mäntyä ja kuusta kasvava metsä, jossa on aluskasvillisutena mustikkaa ja sammalta. Metsän kasvatusluokka on 40. 3 Voimassa 2012-07-20T15:01:49 3944.81884766 301.9557345
arkeologinenkohde_alue.1685 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1685 143938 {2B87AC35-5B6F-41E5-8E23-A08F1A6D8196} Lamminaapa Lanssialue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Olli Sandström 2009, Tukkeja tunturien takaa: Lanssialue sijaitsi kolmen kilometrin matkalla tammen ja Kaitaojalle saapuvan talviautotien välissä, molemmin puolin Luirojokea. Lanssialueelle, lähelle joen uomaa oli suunniteltu yhteensä 13 kilometriä pitkä tieverkosto, jonka varteen leimikoista saatavat tukit aiottiin varastoida. Tammen avulla vedenkorkeutta säätelemällä puut oli tarkoitus ohjata keväällä uittoon. Olli Sandström 2009, Tukkeja tunturien takaa: Luttojoen pohjoispuolella suunniteltiin suuria savotoita 1930-luvun loppupuolella. Puutavara oli tarkoitus kuljettaa nykyisen kansallispuiston alueen läpi Luirojoella ja uittaa sieltä kohti Pohjanlahtea. Luirojoen varteen Tammikämpän pohjoispuolelle suunniteltiin suurta lanssipaikkaa. Joen varteen rakennettiin tammikämppä piharakennuksineen ja kämpän eteläpuolelle tehtiin iso tammipato. Talvisota katkaisi savottasuunnitelmat. 3 Voimassa 2012-04-10T13:40:25 930448.3894043 6100.45120202
arkeologinenkohde_alue.1686 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1686 144553 {84ECB04E-BF57-4ECE-B9E9-78255280B220} Puijo Peipposenrinne pelto 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kohteessa sijaitsee kaakko-luode -suuntainen kiviaita tai pellon raivauksessa syntynyt rakenne. Se koostuu 20-50 cm kokoisista kivistä. Rakenteen leveys on noin 1,5 metriä ja korkeus 50-70 cm. Sen pituus on noin 90 metriä ja se rajaa pellon länsireunaa. Aidan länsipuolella maasto on raivattua. Aidan itäpuolellä, välittömästi sen vieressä on matala kiviröykkiö (kivikasa 1.) Se on rakennettu kiviaitaa pienemmistä kivistä ja on kooltaan noin 1 x 2 metriä. Kiviaidan eteläosassa, kohtisuoraan sitä vasten on itään kulkeva toinen, matalampi ja pienemmistä kivistä tehty aita.Mahdollisesti se jakoi pellon useampaan alueeseen. Peltoaluetta rajaa pohjoisessa itä-länsi -suuntainen matala kiviaita. Maastotietokoneen GPS-laite toimi huonosti, joten rajaus perustuu osittain näköhavaintoihin. Kohteen eteläpuolella, luonnonsuojelualueen ulkopuolella on sijainnut Kemilänmäen tila, joka näkyy Kuopion lähiympäristöstä vuonna 1924 Suomen armeijaa ja suojeluskuntaa varten tehdyssä kartassa (Kansallisarkisto) sekä Kuopion varuskuntakartassa vuodelta 1938 (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo). Vuoden 1924 kartalle on näiden peltolohkojen alueelle merkitty Mäenpää. Vuoden 1938 kartalla alueelle on merkitty pelto. Alueella on pellonraivaukseen liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee aivan luonnonsuojelualueen eteläosassa, Puijontien itäpuolella loivasti kaakkoon laskevassa rinteessä. Alue erottuu selkeästi ympäristöstään, koska sillä kasvaa lehtipuita. Luoteesta ja pohjoisesta sitä ympäröi 80-100 vuotta vanha kuusimetsä. Toimenpidealueilla 81 ja 82. peltorakenteita Peltoon kuuluvien rakenteiden koordinaatit: kiviaita 1 eteläpää 3534405 6978097 kiviaita 1 pohjoispää 3534394 6978116 kivikasa 3534403 6978095 kiviaita 2 3534403 6978095 3 Voimassa 2012-05-24T13:25:59 7789.32446289 377.92512355
arkeologinenkohde_alue.1687 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1687 145442 {8F206DD4-EFAE-4B04-976C-B0A191BE20E9} Lipakkaselkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 230 ei Paikalla on kolmen kämpän jäänteet sekä kaivo ja tästä lähtevä kanava. Lisäksi alueen poikki kulkevassa purossa havaittiin mahdollinen patomainen rakenne. Kämppä 1: ( x= 7518528 y= 3580116) Kyseessä on kolmiosainen kämppä, joka on rakennettu koillis-lounaissuuntaan. Piisikiveykset sijaitsevat koillis- ja lounaishuoneiden nurkissa. Kämpän koko on 5x20 metriä. Kämppä on huonokuntoinen ja se erottuu maastossa vain matalana vallimaisena rakenteena, piisikiveykset sen sijaan näkyvät hyvin. Kämpän sisällä kasvaa runsaasti puita, joista suurin osa koivuja. Kämppä 2: (x= 7518516 y= 3580126) Kämppä sijaitsee kämpän 1 koillispuolella. Kämppä 2 on yksiosainen, kooltaan 6x6 metriä. Piisikiveys sijaitsee kämpän koillisnurkassa. Kämppä on huonokuntoinen ja hirret ovat lahonneet lähes täysin, se erottuukin maastossa vain vallimaisena rakenteena. Kämpän sisällä kasvaa useita koivuja. Kämppä 3: ( x= 7518497 y= 3580134) Sijaitsee kämpän 2 koillispuolella. Erottuu maastossa vain matalana vallina, jonka koko on 4,5x4 metriä. Tässä kämpässä ei ole näkyvää lämmityslaitetta. Pato: (x= 7518490 y= 3580093) Kämpästä 1 50 metriä etelään purossa havaittiin puita, jotka voivat olla osa jonkinlaista patorakennelmaa tms., jolla puron virtausta on säädelty. Kaivo ja kanava: (x= 7518485 y= 3580074) Kämpästä 1 70 metriä etelään havaittiin kaivo ja tästä lähtevä kanava. Kaivon koko on 2x2x2 metriä ja sen seinustat on tuettu hirsillä koko matkalta. Kaivosta lähtee 35 metriä pitkä pohjois-eteläsuuntainen kanava, joka yhdistyy pohjoispäässä puroon. Ei ole varmuutta onko kaivo ollut alun perin lähde, josta vesi johdetaan kanavaa pitkin puroon vai onko vettä johdettu purosta kanavaa pitkin kaivoon. Aivan kaivon eteläpuolella havaittiin mahdollinen rakennuksen pohja, mutta sen koosta ja muodosta ei voi sanoa mitään varmaa. Kyse voi olla myös maan luontaisesta epätasaisuudesta, joka johtuu routimisesta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on ilmeisesti 1900-luvun alkuun ajoittuvan savottakämpän ja siihen liittyvien muiden rakennusten jäänteet. Paikalla havaittu kaivo on mielenkiintoinen, sillä yleensä tällaisia ei ole tehty, ainakaan Savukosken koillisosan inventointialueella tällaisia ei havaittu montakaan. Mahdollisesti kaivo on tehty ruuan säilytykseen. Kohde sijaitsee Lipakkaselän koillisosassa. Kohteen eteläpuolella sijaitsee Teskurinmännikkö ja itäkaakossa Sotataival. Alue on kosteaa, valtapuuna on koivu. Kohteen halki kulkee pieni puro. 3 Voimassa 2012-09-07T08:55:42 4937.80566406 283.88405739
arkeologinenkohde_alue.1688 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1688 142580 {966DDCD1-0E73-49DF-BD65-FE888EAFA19C} 1000002877 Illeppijärvi muinaisjäännösryhmät 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 200 ei Alueelta on löytynyt mahdollisesti kivikautiseen tai varhaismetellikautiseen asutukseen viittaavia rakenteita. Kontosjärven itäpään törmässä on havaittu hajoinneista tulisijoista peräisin olevia palaneita kiviä ja kiviesineen teelmän katkelma. Palaneita kiviä oli yhä havaittavissa, lisäksi löydettiin kivilaji-iskoksia. Valtonen on raportoinut alueella olevan 14 pyyntikuoppaa, Rautiainen ja Karjalainen ovat havainneet kuoppia 13 kappaletta. Nämä eivät kaikki ole samoja, koska Valtonen ei ole käynyt rajavyöhykkeellä. Näiden lisäksi havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa kaksi aiemmin tuntematonta kuoppaa, mutta mahdollisesti kolme Valtosen havaitsemaa kuoppaa jäi tarkastamatta. Näin ollen alueella on ainakin 18 pyyntikuoppaa, ja mahdollisesti 19 tai 21, riippuen siitä onko osa havaituista kuopista samoja. Pyyntikuoppa 1 Luoteisin kuoppa, sijaitsee Illeppi- ja Kontosjärven välisen kannaksen päässä, ei tarkistettu. (x=3565827, y=7627739) Kuoppa 2 Sijaitsee Kontosjärven ja Illeppijärven välisen kannaksen keskivaiheilla, lähellä Kontosjärven rantaa. Pieni ja matala kuoppa jossa ei ole valleja. Halkaisija noin 1,4 m ja noin 30 cm syvä. (x=3566157, y=7627927) Kuoppa 3 Illeppijärven "pohjoisnurkan" pohjoispuolella. Kooltaan 2,2 m x 2,0 m ja 50 cm syvä. Ei valleja. (x=3566485, y=7628163) Kuoppa 4 Kolmosesta neljä metriä koilliseen oleva pieni ja matala kuopanne. Koko 1,4 m x 1,2 m, noin 35 cm syvä. (x=3566491, y=7628165) Kuoppa 5 Kuopasta 3 noin 50 m kaakkoon, hiekkakankaan nokassa, soiden ympäröimä. Pieni ja hieman epämääräisen muotoinen. 2,1 m x 1,5 m ja 20 cm syvä. Mahdollisesti Valtosen kuoppa 10. (x=3566536, y=7628135) Kuoppa 6 Kuopasta 4 noin 50 m koilliseen, kooltaan 2,5 m x 2,5 m, syvyys noin 60 cm. (x=3566533, y=7628199) Kuoppa 7 Noin 20 m koilliseen kuopasta 6. Muodoltaan soikea, reunat erottuvat selkeästi, ei valleja. 2,9 m x 2,2 m ja 65 cm syvä. (x=3566558, y=7628209) Kuoppa 8 Kuopasta 7 noin 20 m pohjoiseen. Suuri ja matala, muodoltaan laakea, keskellä kasvaa sammalia ja mustikkaa, lähes huomaamaton. 3,1 m x 2,9 m ja 35 cm syvä. (x=3566564, y=7628234) Kuoppa 9 Noin 50 m koilliseen kuopasta 8. Halkaisija 2,2 m ja syvyys noin 50 cm. Reunalla kasvaa suuri mänty ja pieni koivu, pohjalla on paksu aluskasvillisuus. (x=3566600, y=7628277) Kuoppa 10 Sijaitsee noin 115 m pohjoiskoilliseen kuopasta 9, itäpuolella noin 20 m päässä on avokalliota. Suurehko, muodoltaan soikea. 3 m x 2,5 m ja 60 cm syvä. Reunalla kasvaa suuri mänty. (x=3566659, y=7628382) Kuoppa 11 Noin 90 m koilliseen kuopasta 10. Suuri ja syvä kuoppa, muodoltaan soikea, matalat vallit. Koko 3,8 m x 3,3 m ja 90 cm syvä. Reunalla kasvaa kaksi suurta ja yksi pieni mänty. (x=3566726, y=7628453) Kuoppa 12 Noin 45 m koilliseen kuopasta 11, pohjoispuolella on pieni suolampare, jota ei ole merkitty karttaan. Aivan rajavyöhykkeen vieressä. Suuri ja pyöreä kuoppa, jossa on hieman vallia, kooltaan 3,1 m x 3,0 m ja 65 cm syvä. Reunassa on suurehko maakivi. (x=3566770, y=7628481) Kuoppa 13 Aivan edellisen vieressä, väliä on noin 8 m. Muodoltaan soikea, koko 3,2 m x 2,3 m ja 65 cm syvä. Kuopan pohjalla on kuivia oksia. Reunalta kulkee polku. (x=3566772, y=7628491) Kuoppa 14 Noin 45 m itään kuopasta 13, lähellä suon reunaa ja pientä suolamparetta jota ei ole merkitty karttaan. Matala, laakea ja soikea kuoppa. 2,8 m x 2,4 m, syvyys 40 cm. (x=3566823, y=7628503) Kuoppa 15 Kuopasta 14 noin 20 m itään. Suuri ja syvä kuoppa, halkaisija 3,3 m ja syvyys noin 80 cm. Eteläteunalla on valli. Kuopan reunalla kasvaa suuri mänty. (x=3566848, y=7628500) Kuoppa 16 Sijaitsee noin 15 m koilliseen kuopasta 15, ja noin 2 m pohjoispuolella olevalle lammelle viettävän törmän reunasta. Suuri ja soikea kuoppa, kooltaan 4,9 m x 3,1 m ja noin 85 cm syvä. Lammen puoleisella reunalla kulkee polku, jonka kohdalta pintakasvillisuus on kulunut rikki. (x=3566863, y=7628517) Kuoppa 17 Kuopasta 8 noin 85 m luoteeseen. Matala ja laakea kuoppa, jonka keskellä on kuitenkin pieni syvempi kuopanne. Halkaisija 2,2 m, syvyys noin 30 cm ja keskellä noin 60 cm. (x=3566495, y=7628295) Kuoppa 18 Noin 30 m luoteeseen kuopasta 17, luoteeseen nousevan rinteen reunassa. Muodoltaan soikea, koko 2,4 m x 2,1 m ja noin 50 cm syvä. (x=3566471, y=7628318) Kuoppien 17 ja 18 välissä on kivirivi, joka alkaa välittömästi kuopan 17 vierestä ja ulottuu noin 10 m päähän kuopasta 18. Se on noin 21 m pitkä, 60-80 cm leveä ja 20-30 cm korkea. Rivi ei ole ihan suora ja kiviä on pääosin vain yksi kerros ja kaksi vierekkäin. Ne ovat osin näkyvissä, osin aluskasvillisuuden peitossa. Kivien vieressä on yksi maatunut pyöröpuu, ja Valtonen on havainnut kivien välissä paikoin lyhyitä, pystyjä puuriukuja, jotka voivat olla jonkinlaisen puurakenteen jäänteitä. Näitä pystyriukuja ei enää havaittu. Kysessä saattaa olla pyyntikuoppiin liittyvä hangasaita, kuten Valtonen arvelee. (x=3566486, y=7628309) Valtonen on havainnut kivirivin päässä kaksi kuoppaa, ilmeisesti Valtosen kuoppa 12 on tässä kuoppa 18, ja Valtosen kuoppa 13 on matala painanne sen vieressä, jota ei pidetty pyyntikuoppana. Lisäksi Valtonen on havainnut Illeppijärven koillispäässä kaksi pientä kuoppaa (kuopat 10 ja 11), jotka kartan mukaan sijaitsevat aivan järven rannan tuntumassa. Näitä ei tarkastettu. Kuitenkin kuoppa 5 voisi olla toinen näistä kuopista. Kohde rajautuu pyyntikuoppien esiintymisalueen, rannan hajonneiden tulisijojen ja asuinpaikaksi sopivan alueen mukaan. Kohteen on aikoinaan löytänyt Matti Mela Metsähallituksesta ja sen ovat tarkastaneet Taarna Valtonen vuonna 2000 sekä Pirjo Rautiainen ja Taisto Karjalainen vuonna 2009. Kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppajärjestelmä ja siihen mahdollisesti liittyvä aidanpohja. Kohde sijaitsee Kontosjärven itäpäässä, Kontosjärven ja Illeppijärven välissä olevalla kapealla hiekkakannaksella sekä siitä koilliseen jatkuvalla harjanteella, jota reunustavat soiset ja kallioiset alueet. Muinaisjäännösalue ulottuu jonkin verran rajavyöhykkeelle. Maasto on tasaista, harvakseltaan mäntyä kasvavaa kangasta, jossa kasvaa paikoin myös koivuja. Maaperä on hienoa hiekkaa. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa, variksenmarjaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2012-03-26T09:32:09 143110.93994141 3582.44505061
arkeologinenkohde_alue.1689 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1689 145483 {1C3D52DB-E692-48BB-A40E-477F2A390BDA} Reutuvaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Alueella havaittiin kolmen rakennuksen pohjat sekä kellarin ja tunkion jäännökset. Paikalle on myös pystytetty muistomerkki Lapin Rajamiesten kilta r.y:n toimesta. Rakennus 1: (x= 7514571 y= 3578369) on 7,7x8,7 metrin kokoisen rakennuksen perustus. Perustus on tehty kivistä ja sisälle on valettu betonialusta tulisijaa varten. Perustuksen sisällä on edelleen kasa tiiliä. Rakennus 2: (x= 7514593 y= 3578381) sijaitsee joen törmällä ja on kooltaan 3,5x5,5 metriä. Myös tässä rakennuksessa on kiviperusta sekä luoteiskulmassa kasa tiiliä. Rakennuksesta laskee ränni viereiseen Sotahaaraan. Mahdollisesti tämä rakennus on sauna, jossa savupiipun tiilet ovat romahtaneet kiukaan päälle. Rakennus 3: (x= 7514565 y= 3578411) on kooltaan 3,1x3,8 metriä. Rakenne erottuu matalana kumpareena, jonka reunoilla on havaittavissa puurakenne. Rakenteeseen liittyy porras. Rakennus 4: (x= 7514596 y= 3578398) on maahan kaivettu rakenne, jonka koko on 4x7m. Kyseessä on kellarin jäännös. Rakenne 5: (x= 7514572 y= 3578461) sijaitsee muista rakennuksista hieman etäämpänä. Se on kooltaan 3x1 metriä. Kyseessä on tunkio, johon on upotettu erilaista maatumatonta jätettä mm. sulakkeita yms. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään, jonka lisäksi se tuli esille haastatteluissa. Kyseessä on Lapin rajavartion Sotataipaleen (Reutuvaaran) rajavartioasemasta, joka on toiminut paikalla vuosina 1940-1941 ja 1949-1958. Rakennus 1 on ollut vartion päärakennus, joka on myöhemmin siirretty Lattunaan, jossa se on toiminut Metsähallituksen vuokrakämppänä nimella Hugon kämppä. Kohde sijaitsee Reutuvaaran pohjoisosassa, Sotahaaran etelärannalla. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta mäntyä. Kohteen alueella kasvaa myös kuusta ja koivua. Alue on myös nurmella, joten se erottuu ympäröivästä maastosta selvästi. 3 Voimassa 2012-10-17T15:55:19 6447.99487305 328.33782561
arkeologinenkohde_alue.1690 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1690 146091 {CBD01E58-52DB-4B20-B528-9E1D3F630990} Viertola asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 138 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäänteen. Jäljellä on jäänteitä päärakennuksesta ja saunasta, sekä kolme kellaria. Päärakennuksesta on jäljellä noin 4m x 3m x 1m liesiröykkiö jossa on tiiltä ja metalliromua. Lisäksi ympärillä on nurkkakiviä. Saunasta on jäljellä nurkkakiviä sekä liesiröykkiö jossa on tiiliä, kiviä ja betonia. Kellari 1 on mitoiltaan noin 2,5m x 2m x 1m. Ovi ja pieni oja on ollut kohti pohjoista. Kellari 2 on muista poiketen betonirakenteinen ja yhä ehjä. Mitoiltaan kellari 2 on noin 2,5m x 2m, korkeudeltaan noin 1,5m. Kolmas kellarikuoppa on kooltaan noin 4m x 4m, syvyydeltään 1m. Sen sisällä on metalliromua ja vieressä on katolleen käännetty autonromu. Alueen ympärillä on lisäksi vanhaa peltomaata. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 6.6.2012. Kyseessä on asuinpaikka 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä pääosin kuusivaltaista sekametsää 3 Voimassa 2012-10-19T15:14:56 4809.67565918 271.98970815
arkeologinenkohde_alue.1691 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1691 146099 {0041EEA7-BD9C-4EDC-852A-6DC1CA491E40} Mantanmaa lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 153 ei Kohde käsittää vanhan metsälentokentän. Jäljellä on noin 1km pitkä tasainen suora. Kääntymispaikka on luoteispäässä. Kohde rajautuu aluemaisesti suoran ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 6.6.2012. Kyseessä on metsälentokenttä 1900-luvun toiselta puoliskolta. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-10-19T15:22:05 53957.19885254 2657.51870037
arkeologinenkohde_alue.1692 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1692 146261 {CA9B7706-7FDF-4D3F-9100-301C269651DF} Autioniemi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 107 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Päärakennus (Autioniemi 1 päärakennus jäännös 1) on ollut maapenkkaperusteinen ja sen koiliskulmassa erottuu sammaloitunut kiuas tai uuni. Päärakennuksen pohja on kooltaan noin 7,5x7,5 m. Toinen rakennuksen (Autioniemi 1 rakennus jäännös 2) pohja on nähtävissä noin 20 m päässä päärakennuksesta luoteeseen. rakennuksen mitat ovat 4,5x4,5 ja se on todennäköisesti rakennettu maapohjalle. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi nimistön perusteella inventoinnissa 27.6.2012. Vuoden 1975 peruskartassa alueella ei näy asutusta. Alueella on vanhan asuinpaikan jäänteet. Rakennustapa sekä muun muassa ympäröivän puuston ikä viittaavat myös asuinpaikan olevan kohtalaisen vanha. Asuinpaikka sijaitsee Autiolammen eteläpäässä kulkevan tien varrella. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-17T17:01:10 509.01708984 90.93712861
arkeologinenkohde_alue.1693 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1693 146268 {8460BE0C-D72C-4731-85DF-C140B271FE9D} Autioniemi 3 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 107 ei Alueella on havaittavissa kolme tervahautaa sekä kaksi muuta kuopparakennetta. Tervahaudat 1 ja 2 (Autioniemi 3 tervahauta 1 ja 2) ovat halkaisijaltaan 3,5 m, suppilomaisia ja niiden pohjalla on 35 cm paksu nokimaakerros. Vallien päälle on muodostunut ohut podsolimaannos. Tervahauta 3 (Autioniemi 3 tervahauta 3) on hieman pienempi, halkaisijaltaan noin 3 m eikä siinä ole yhtä selvästi erottuvia valleja, kuin tervahaudoissa 1 ja 2. Alueella on myös havaittavissa kahden huomattavasti pienemmän kuopan (Autioniemi 3 maakuoppa 4 ja 5) jäännökset. Nämä ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja niiden pohjalla on ohut hiilikerros. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi nimistön perusteella inventoinnissa 27.6.2012. Paikalla on tervan polttoon liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee Ala-Luostajärven ja Autiolammen välisellä kannaksella. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-19T10:11:15 1823.37060547 161.67308296
arkeologinenkohde_alue.1694 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1694 145638 {A361E18D-D664-4984-80DF-4F3688D3D1D5} Juotolanmäki 1 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 130 ei Kyseessä on inventointihavaintojen mukaan noin 70 metriä leveä ja 170 metriä pitkä kaskiröykkiöalue. Havaitut röykkiöt ovat melko vaatimattomia ja usein kasattu maakiven päälle kasaksi. Kohteessa kartoitettiin 13 röykkiötä. Tavoitteena oli löytää alueen rajat. Kaikkia alueen sisäpuolelle jääviä röykkiöitä ei ehkä löydetty. Röykkiö 1, halkaisija noin 1,5 metriä, korkeus 0,3 metriä, sammaloitunut Röykkiö 2, halkaisija metrin, korkeus 0,3 metirä, sammaloitunut Röykkiö 3, halkaisija noin 1,5 metirä, korkeus 0,3 metriä, sammaloitunut Röykkiö 4, halkaisija metrin, korkeus 0,3 metriä, sammaloitunut Röykkiö 5, kasattu maakiven päälle, halkaisija 1,5 metriä, korkeus 0,4 metriä,sammaloitunut Röykkiö 6, kasattu maakiven päälle muutamia kiviä, halkaisija 2,5 metriä, korkeus metrin,sammaloitunut Röykkiö 7, kasattu maakiven päälle paljon kiviä, halkaisija 1 x 2,5 metriä, korkeus metrin,sammaloitunut Röykkiö 8, halkaisija 1,5 metriä, korkeus 0,5 metriä,sammaloitunut Röykkiö 9, kasattu maakiven päälle muutamia kiviä, halkaisija kaksi metriä, korkeus metrin,sammaloitunut Röykkiö 10, kasattu maakiven päälle muutamia kivä, halkaisija metrin, korkeus 0,7 metriä,sammaloitunut Röykkiö 11, halkaisija kaksi metriä, korkeus 0,3 metriä,sammaloitunut Röykkiö 12, (sijaitsee tien itäpuolella) maakivien väliin kasattu kiviä. Röykkiön leveys 1,5 metriä, korkeus metrin, pituus kuusi metriä,sammaloitunut Röykkiö 13, halkaisija 1,2 metriä, korkeus metrin, sammaloitunut Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen röykkiöiden levinnän mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 2.7.2012. Kyseessä on kaskiröykkiöalue, iältään luultavasti yli 100 viuotta vanha. Kohde sijaitsee loivalla Kyynäröinen -nimistä järveä kohti laskevalla länsi-luoteisrinteellä. Valtapuustona on täysikasvuinen kuusimetsä.Aluskasvillisuutena mm. käenkaali. Maaperä on suhteellisen kivistä. Alueelle on kaavoitettu Laatumaan mökkitontteja sekä niihin liittyen tehty rakennustöitä. Alueelle tulee tie, joka ei vielä ole peruskartassa. Tie kulkee havaitun kaskiröykkiöalueen halki, joten sitä tehtäessä on saattanut tuhoutua röykkiöitä. Lisäksi tien rannanpuolelle on tehty jonkin verran maanrakennustöitä. Alueella näkyi myös kaapeleita, jotka odottanevat maahan kaivuuta. 3 Voimassa 2012-07-04T14:07:46 7665.80981445 414.2342588
arkeologinenkohde_alue.1695 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1695 145505 {6B2EF990-4030-49A4-956D-07E7568C8F23} Kuruvaara 1 Ristikko jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Paikalla havaittiin kolmion malliin ladottuja ristikoita. Puiden pituus ristikoissa on 2-2,3 metriä. Ristikoiden kunto on jo osin huono, etenkin niiden, jotka sijaitsevat kosteimmilla alueilla. Paikalla havaittiin viisi ristikkoa, mutta niitä saattaa olla alueella enemmänkin. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kyseessä on puiden väliaikaiseen säilytykseen tarkoitetut rakenteet. Parkatut puut on asetettu ristikkoon odottamaan poiskuljetusta. Kohde sijaitsee Ruuvaojasta itäkaakkoon olevan Kuruvaaran luoteispuolella. Kohteen pohjoispuolella kulkee Ruuvaojalta Paksumaanvaaraan menevä metsäautotie. Kohteen kaakkoispuolella on pieni metsälampi. Alue on kuivahkoa kangasmetsää sekä osin suota. Alueella kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua, aluskasvillisuutena on varpukasveja. 3 Voimassa 2012-09-21T17:01:42 7468.26831055 438.01031054
arkeologinenkohde_alue.1696 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1696 145506 {01C35F29-4369-402C-8F83-536443EBC16F} Kuruvaara 2 Ristikko jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Paikalla havaittiin kolmion malliin ladottuja ristikoita. Puiden pituus ristikoissa on 2-2,3 metriä. Paikalla on yksi kolmiomallinen ristikko, johon on ladottu kahta eri pituutta olevia puita. Paikalla havaittiin kuusi ristikkoa, mutta niitä saattaa olla alueella enemmänkin. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kyseessä on puiden väliaikaiseen säilytykseen tarkoitetut rakenteet. Parkatut puut on asetettu ristikkoon odottamaan poiskuljetusta. Kohde sijaitsee Ruuvaojasta itäkaakkoon olevan Kuruvaaran luoteispuolella. Kohteen pohjoispuolella kulkee Ruuvaojalta Paksumaanvaaraan menevä metsäautotie. Kohteen kaakkoispuolella on pieni metsälampi. Alue on kuivahkoa kangasmetsää sekä osin suota. Alueella kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua, aluskasvillisuutena on varpukasveja. 3 Voimassa 2012-10-17T16:00:08 8680.08300781 572.88740952
arkeologinenkohde_alue.1697 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1697 146387 {D4AF3514-16EE-4F43-9878-106D1D5F73BC} Jäkälämaa erotusaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 170 ei Kohteessa on kuorimattomien pystypuiden varaan, naulatuista laudoista muodostettu erotusaita. Aita on ehjä, mahdollisesti käytössä. Etäämmällä on verkkoaitaa. Kohde rajautuu aluemaisesti mitattujen gps-koordinaattipisteiden mukaan. Sutigis-merkintä Erotusaita Mäntymetsää kasvava hiekkakangas, metsän kasvatusluokka 20. Aluskasvillisuus puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Itään laskeva rinne. 3 Voimassa 2012-08-01T12:26:46 16511.00244141 512.77598704
arkeologinenkohde_alue.1698 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1698 146289 {1A75C34C-2066-4BB3-8B03-AB1CEA1FFD5F} Lietelahti nauriskuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 109 ei Paikalla on viisi nauriskuoppaa, jotka sijoittuvat kumpareen laelle ja sen pohjoispuolelle. Kuopat ovat kooltaan noin 2,5x1,5 m ja 0,7 m syviä. Ympärysvalleihin ei ole muodostunut podsolimaannosta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 2.7.2012. Paikalla on viisi nauriskuopiksi tulkittua maakuoppaa. Kohde sijaitsee Ala-Luostajärven Lietelahteen pistävän niemen pohjoispäässä olevalla kumpareella. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-18T10:47:59 305.54833984 63.18107841
arkeologinenkohde_alue.1699 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1699 144563 {C15DC7BA-714C-4BD8-A16C-A752427FC014} Puijo Iso-Valkeinen kaskiraunioalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Rinteessä sijaitsee useita sammalen peittämiä, heikosti havaittavia, mutta melko kookkaita kaskiraunioita. Ne ovat kooltaan noin 2x1metriä ja niiden korkeus noin 40cm. Rauniot sijaitsevat lähekkäin tiiviinä ryppäänä. GPS-paikantimen ongelmista johtuen kaikkien raunioiden koordinaatteja ei ole merkitty. Kaskiviljelyyn liittyviä raunioita. Jyrkän rinteen töyräällä, kuusimetsässä. kaskiraunio Kaskiraunioiden koordinaatit: raunio1 3533691 6980332 raunio5 3533738 6980314 raunio6 3533729 6980299 Alueella on ainakin 8 kpl kaskiraunioita, mutta gps-ongelmien vuoksi koordinaatit on vain kolmelle. 3 Voimassa 2012-05-22T15:41:54 2921.07373047 225.19853134
arkeologinenkohde_alue.1700 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1700 144564 {39353F29-3FF3-490F-96C0-3A9B90AEF257} Puijo Iso-Valkeinen kaskiraunio- ja nauriskuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Alueella sijaitsee lukuisia raunioita ja kuoppia. Ne keskittyvät erityisesti maaston korkeimmille kohdille ja ylärinteisiin. Rauniot ovat keskimäärin pieniä, noin 1 m x 50 cm kokoisia. Silmäkiven päälle on asetettu vain muutamia pienempiä kiviä. Kuopat ovat kooltaan 1 x 2 metrin kokoisia ja noin 40 cm syvyisiä. Kaskiviljelyyn liittyviä raunioita ja nauriskuoppia. Kumpuilevaa maastoa, jossa risteilee lukuisia polkuja. kaskiraunio ja nauriskuoppa Kaskiraunioiden ja nauriskuoppien koordinaatit: raunio1 3533651 6980206 raunio2 3533651 6980206 raunio3 3533650 6980194 raunio4 3533650 6980194 raunio5 3533650 6980194 raunio7 3533650 6980194 raunio8 3533644 6980222 raunio9 3533640 6980229 raunio10 3533640 6980229 raunio11 3533641 6980222 raunio12 3533647 6980203 raunio13 3533619 6980203 raunio14 3533612 6980219 raunio15 3533612 6980220 nauriskuoppa1 3533644 6980222 nauriskuoppa2 3533637 6980249 nauriskuoppa3-4 3533637 6980249 3 Voimassa 2012-05-22T15:54:53 13684.53686523 523.6749186
arkeologinenkohde_alue.1701 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1701 144565 {5C2E1A72-6870-4952-9FF4-2C3B9D66A95A} Puijo Pihlajaharju kuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Rinteessä sijaitsee kolme suorakulmaista kuoppaa, jotka ovat kooltaan noin 1 x 2 metrin kokoisia ja noin 40 cm syviä. Kaskiviljelyyn liittyviä nauriskuoppia. Etelään laskevassa rinteessä, 80-100 vuotta vanhassa kuusimetsässä. naurishautoja Naurishautojen koordinaatit: naurishauta1 3533819 6980098 naurishauta2 3533837 6980122 naurishauts3 3533803 6980141 3 Voimassa 2012-05-22T16:06:00 2166.16455078 205.82648424
arkeologinenkohde_alue.1702 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1702 144567 {2944429A-41F2-41F5-95E9-BB6284977DE4} Puijo Satulalaakso kaskiraunioalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Alueella sijaitsee kooltaan noi 1 m x 50 cm kokoisia ja sitä hieman suurempia raunioita. Joissain raunioissa on silmäkiven päälle asetettu vain muutamia pienempiä kiviä. Kaskiviljelyyn liittyviä raunioita. Kaakkoon laskevassa rinteessä. Alueella risteilee polkuja. kaskiraunio Kaskiraunioiden koordinaattitiedot: raunio1 3533537 6980247 raunio2 3533531 6980247 raunio3 3533503 6980134 raunio4 3533487 6980130 raunio5 3533504 6980127 raunio6 3533516 6980135 raunio7 3533451 6980146 Alueella on enemmän raunioita kuin koordinaattipisteitä. Gps-ongelma. 3 Voimassa 2012-05-22T16:19:58 2833.25952148 244.3199268
arkeologinenkohde_alue.1703 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1703 146211 {BF6A9D2B-21F2-42D0-ACCA-C44BDA5230BC} Liisanaho asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 149 ei Paikalla on havaittavissa kiviaitaa, pellonraivauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä sekä kaivo(Liisanaho kaivo). Varsinaisia rakennuksen jäännöksiä ei ole säilynyt. Ne ovat todennäköisesti tuhoutuneet tielinjaa rakennettaessa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 19.6.2012. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Älänne-järven itäpuolella, Joutselahdentien varrella. Paikalla kasvaa varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-29T13:38:00 12332.24853516 434.87666015
arkeologinenkohde_alue.1704 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1704 142702 {92E0ED0D-A16E-4C8B-BDCA-3D8D4C8F6BA7} Akalauttalompola 5 pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 203 ei Kohteessa on neljä pyyntikuoppaa. Kuoppa 1 Pieni kuoppa jossa ei ole valleja, koko 2,5 m x 2,3 m, syvyys 55 cm. (x=3564751, y=7626732) Kuoppa 2 Noin 13 m lounaaseen kuopasta 1. Muodoltaan soikea, koko 3,0 m x 2,1 m, syvyys 50 cm. Reunalla on paljas hiekkainen kohta. (x=3564744, y=7626724) Kuoppa 3 Kuopasta 2 noin 10 m luoteeseen. Muodoltaan soikea, koko 2,9 m x 2,2 m, syvyys 60 cm. (x=3564734, y=7626732) Kuoppa 4 Noin 30 m pohjoisluoteeseen kuopasta 3. Pieni ja matala kuoppa, ei valleja. Koko 2,2 m x 2,0 m ja 35 cm syvä. (x=3564726, y=7626759 Kohde rajautuu havaittujen kuoppien lähiympäristöön. Reino Lahdenmäki kertoi pyyntikuopista Akalauttalompolan läheisyydessä. Pyyntikuoppajärjestelmä joka liittyy etelämpänä oleviin yksittäisiin kuoppiin. Kohde sijaitsee Peuranampumavaaran eteläpuolella, pienen nimettömän lammen lähellä, Akalauttalompolan länsipuolella. Maasto on varsin tasaista, kuivaa mäntykangasta. Aluskasvillisuus on ohut, pääasiassa jäkäliä ja sammalia, puolukkaa, variksenmarjaa ja mustikkaa. Kuopat ovat hieman ympäristöään korkeammalla alueella, itäpuolella maa laskee muutaman metrin. Maaperä on hiekkamorenia. Alueella on jonkin verran vanhaa hakkuujätettä, keloutuneita oksia ja pieniä runkoja. 3 Voimassa 2012-02-03T11:56:51 1406.87304688 158.85587126
arkeologinenkohde_alue.1705 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1705 142737 {BDE8614D-67E7-4292-A624-FECFE8F2334D} 148010795 Kontosjärvi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Kivikautinen asuinpaikka, josta on havaittu pintakasvillisuuden alla tulenpidon merkkejä ja asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, noin 10 m:n matkalla. Tieleikkaus on tuhonnut osan asuinpaikasta. Kvartseja oli yhä havaittavissa törmän reunassa (x=3563192, y=7628783) noin 40 m etelään purosta ja noin 20 m etelään kohteen merkityistä koordinaateista, niitä ei otettu talteen. Kohde on rajattu tien länsireunaan josta asuinpaikkalöydöt on tehty. Kohteen ovat tarkastaneet Markku Torvinen ja Aki Arponen 1992. Kivikautinen asuinpaikka. kohde sijaitsee Kontosjärven länsipäässä, salmen etelärannalla, metsäautotien tieleikkauksen länsireunassa. Törmän yläreuna on osittain alkanut kasvaa sammalta ja jäkälää, mutta pääosin se on yhä paljasta hiekkaa. Tien itäpuolella on ruohikkoinen kenttä, jossa on rakennusten jäänteitä, ja jota käytetään leiripaikkana. 3 Voimassa 2012-02-28T14:59:42 1008.82299805 124.58234725
arkeologinenkohde_alue.1706 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1706 146108 {81D1E369-4643-4E01-BC39-321C26284B9C} Kaakkolammi hiiltämö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde käsittää vanhan hiiltämön jäänteet. Inventoinnissa löydettiin neljän hiilimiilun, kahden kaivon ja yhden rakennuksen jäänteet. Rakennuksesta on jäljellä epäselvä sija jossa on muutamia tiiliä ja noin 1,5m x 1,5m kokoinen osa hirsirakenteista rakennuksen nurkkaa. Kaivoista toinen on mitoiltaan noin 1m x 1,5m ja toinen noin 1,5m x 1,5m. Jäljellä on suorakulmion muotoiset vesitäytteiset kuopat joissa näkyy lahonneita jäänteitä puurakenteista. Miilu 1 on halkaisijaltaan noin 10m, miilu 2 noin 14m ja kaksi muuta miilua noin 12m. Rakenteeltaan ne ovat vaikeasti hahmotettavia matalia ympyränmuotoisia valleja jotka ovat havaittavissa lähinnä rehevämmästä kasvillisuudesta ja paksusta hiilikerroksesta. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.6.2012. Kohde on vanha hiiltämö 1900-luvulta, luultavasti sotavuosilta. Kohde sijaitsee tasaisella rehevähköllä moreenimäellä. Metsä on noin 50-vuotiasta koivuvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2012-10-19T15:51:01 6150.16442871 330.14544619
arkeologinenkohde_alue.1707 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1707 146213 {D49292FC-582E-46C7-B872-2AD3201FA1C8} Harsukangas sotilaslentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 142 ei Alueella on kolmen lentokonekorsun jäännökset, tilapäismajoittumiseen viittaavia rakennusjäännöksiä sekä saunan pohja. Ensimmäinen lentokonekorsu (Harsukangas lentokonekorsu 1 ) sijaitsee Kangaslahdentien läheisyydessä, tien itäisellä puolella. Siitä on erotettavissa sekä lentokoneen peräsimen että siipien paikat. Kaksi muuta lentokonekorsua (Harsukangas lentokonekorsut 2 ja 3) vastaavat ensimmäistä joskin lentokonekorsu 2 on kärsinyt jonkinasteisia tuhoja myöhemmän hiekanoton yhteydessä. Lentokonekorsusta 1 noin 200 m etelään on havaittavissa kooltaan 14x9 m majoituskorsun (Harsukangas majoituskorsu 4) jäännökset. Korsun hirsirakenteita on säilynyt sisäänkäynnin kohdalla. Noin 1,6 km päässä lentokonekorsusta 1, nykyisen lentokentän länsipuolella on pilariperustaisen saunan (Harsukangas sauna jäännös 5) jäännös. Sauna on ollut kooltaan noin 6x6 m. Lentokonekorsusta 1 noin 530 m pohjoiseen on kaksi maakuoppaa (Harsukangas maakuopat 6 ja 7). Mahdollisesti telttamajoitukseen liittyvät maakuopat ovat halkaisijaltaan 8 ja 10 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Suojelun kannalta merkittäviä jäännöksiä ovat pistemäisesti rajautuvat korsut, teltanpaikat ja saunan jäännös. Kohde löytyi laserkeilausaineiston (LIDAR) perusteella inventoinnissa 20.6.2012. Lentokenttä on edelleen käytössä, mutta sen lähiympäristöstä voidaan erottaa toiseen maailmansotaan liittyviä lentokonesuojiia sekä muita rakenteita. Kenttä on ollut sotilaskäytössä jatkosodan alussa 22.6-10.7.1941. Alueella on toiseen maailmansotaan ajoittuvaan sotilaslentokenttään liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee Harsukankaan lentokentän ympäristössä sekä kentän länsi- että itäpuolella. Alueella kasvaa pääasiallisesti kuivaa mäntykangasta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2015-09-30T11:09:01 1587682.81591797 5942.26681437
arkeologinenkohde_alue.1708 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1708 146221 {81ECE7C9-8C98-4F6E-8D37-A8BB548B1D79} Harsumäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 160 ei Alueella on asutukseen viittaavia rakenteita sekä pellonraivauksen yhteydessä syntyneitä kiviröykkiöitä. Päärakennus (Harsumäki päärakennus jäännös 1) on kooltaan 10x7,5m. Sen perustukset ovat luonnonkiveä ja siinä on ollut kaksi tulisijaa, joiden rakennusmateriaalina on käytetty luonnonkiveä ja punatiiltä. Päärakennuksesta 52 m koilliseen on havaittavissa kooltaan 4x3,4 m oleva saunan (Harsumäki sauna jäännös 2) jäännös. Sauna on ollut luonnonkiviperustainen. Pohjoisessa, noin 40-50 m päässä päärakennuksesta on neljä kellarikuoppaa (Harsumäki kellarikuopat 3,4,5 ja 6). Nämä ovat kooltaan 3x1,7 m. Hieman suurempi kellarikuoppa (Harsumäki kellarikuoppa 5 jäännös 8) sijaitsee päärakennuksesta noin 70 m länteen. Se on kooltaan 2,5x3,5. Riihi (Harsumäki riihi jäännös 7) on sijainnut päärakennuksen länsipuolella (noin 70 m päässä). Se on kooltaan 5,5x5,5 m ja siinä on betonista valettu lattia sekä kooltaan noin 1,5x1,5 m oleva luonnonkivinen kiuas. Navetan (Harsumäki navetta jäännös 9) jäännös sijaitsee päärakennuksesta 30 m pohjoiseen. Kyseessä on luonnonkiviperustainen ja kooltaan 11,8x5,3 m oleva rakennuksen pohja. Lisäksi päärakennuksen itäpuolella on yksi tarkemmin tunnistamattoman rakennuksen jäännös (Harsumäki rakennus jäännös 10). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 20.6.2012. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Kohde sijaitsee noin 1,5 km Harsukankaan lentokentältä koiliseen Harsumäen länsirinteellä. Alueella kasvaa varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-18T10:44:08 42829.86572266 838.3811531
arkeologinenkohde_alue.1709 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1709 145748 {47B61A81-3B9E-4815-9108-6F26751421A1} Joutenvaara asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei - Rakennuksenpohja 1: Pohjan mitat ovat 6 x 6 metriä. Näkyvissä on kivijalka. Pohjalla kasvaa isoja koivuja. Uuni on kooltaan 3 x 3 metriä ja se on levinnyt. Se sijaitsee rakennuspohjan lounaisnurkassa. - Rakennuksenpohja 2: Edellisen rakennuksen seinästä kolmen metrin päässä on toinen rakennuksen pohja, joka on kooltaan 6 x 5,6 metriä. Luoteisnurkassa sijaitsee uuni, joka on kooltaan 3 x 3 metriä. Myös eteläseinustalla on kivikasa. Se on saattanut olla samaa rakennusta pohjan 1 kanssa. - Rakennuksenpohja 3: Kivivalli on neliön muotoinen. Kooltaan se on 5,7 x 5,6 metriä. Vallin leveys pohjoisseinällä on 1,8 metriä ja korkeus 0,9 metriä. Oviaukko aukeaa koilliseen ja sen leveys on 1,2 metriä. Kiveys on sammaloitunut ja keskellä kasvaa puita. - Rakennuksenpohja 4: Kivijalan koko on 4 x 3,4 metriä. Sen pohjoisnurkassa on kiukaan jäänteet (2 x 1,5 x 1 metriä). Pohjan keskellä kasvaa puita. - Kivikellari 1: Kooltaan se on 3,2 x 3 x 1 metriä. - Kivikellari 2: Kellarissa on kiviset seinät ja näkyvissä puurakenteita. Kooltaan se on 3,2 x 1 x 2 metriä. Suuaukko osoittaa länteen. - Kivikellari 3: Kooltaan se on 2,8 x 1,3 x 0,6 metriä. - Kellari: Kellari on kooltaan 3,5 x 3 metriä, jossa on noin metrin leveät maavallit. Kellariosan koko on 2 x 0,5 ja syvyys on 0,4 metriä. Se on itä-länsisuuntainen ja aukeaa itään. Se sijaitsee tien länsipuolella. Alueella on ainakin kolme kiviaitaa, joista kaksi tien itäpuolella ja yksi länsipuolella. Niiden pituudet ovat 50, 40 ja 14 metriä. Ne sijaitsevat vanhan pellon reunojen lähellä. Alueella on myös useita kiviröykkiöitä, joista suurin osa sijaitsee myöskin vanhan pellon reunojen lähellä. Alueen eteläreunassa havaittiin mahdollinen vedenottopaikka. Lauri Huotari osoitti paikan. Se sijaitsee tienvieressä kulkevassa ojassa. Kivissä kasvaa leväsammalta. Kohde on aluemainen. Lauri Huotari opasti kohteelle. Asuintilan jäännöksiä. Kohde sijaitsee metsäautotien molemmin puolin, osittain rajavyöhykkeellä, Karankojärven lounaispuolella. Kohteen itäpuolella kulkee Joutenpuro ja on paljon suoaluetta. Kuvioilla on varttunutta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsää. Tilan vanha pelto on omana kuvionaan. 3 Voimassa 2012-07-09T10:44:22 40434.50097656 925.18951852
arkeologinenkohde_alue.1710 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1710 145751 {2D51EA99-5342-4F74-AF55-96F95EDCF7C2} 290010276 Karankojärvi S historiallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 213 ei Paikalla on talonpohjia ja muutamia pienehköjä kivikasoja. - Rakennuksenpohja 1: Pohjan mitat ovat 4,3 x 3,5 metriä. Kivijalka on näkyvissä. Koillisnurkassa on kiuas, jonka koko on 2 x 2 x 0,6 metriä. Pohjaan kaivettu kuoppa. (7154290/ 3646882) - Rakennuksenpohja 2: Pohjan koko on 6,7 x 5,3 metriä. Päällä kasvaa puita ja vesakkoa. (7154284/ 36468949) - Rakennuksenpohja 3: Pohjan koko on 4 x 4 metriä. Kiuas on kaakkoisnurkassa ja sen koko on 2 x 1,5 metriä. Rakennuksessa on ollut kiinni keveämpirakenteinen lisäosa.. Rakennuksen pohjassa on kuoppa. (7154313/ 3646867) - Kuoppa: Koko on 4 x 1 metriä ja sen syvyys 0,5 metriä. Kuopasta laskee oja järvelle. (7154296/ 3646908) - Kivikasa: Mitat ovat 0,5 x 0,5 metriä. (7154298/ 364861) - Kivikasa 2: Mitat ovat 2 x 1 x 0,6 metriä. (7154290/ 3646855) - Kivikasa 3: Koko on 1,5 x 1 x 0,5 metriä. (7154276/ 3646865) Kohde on aluemainen. Aluerajausta laajennettiin itään päin, koska inventoinnissa saadut GPS-pisteet rakennuksenpohjille eivät mahtuneet muinaisjäännösrekisteriin tehdyn rajauksen sisään. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Historiallinen asuinpaikka. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Karankojärven etelärannalla, Lentiiran kirkosta 13 km koilliseen. Paikka on melko tasainen, ja se kasvaa havumetsää. Alueen halki kulkee rajavartijoiden polku. 3 Voimassa 2012-12-27T14:53:52 12090.46777344 443.66749178
arkeologinenkohde_alue.1711 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1711 145754 {3FDFF6FC-8D1C-43F0-AFAD-BC725BBB6756} 290010017 Töhönpuro pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 175 ei Harjanteelta 50 m pohjoiskoilliseen, aivan suon reunassa olevan törmän päällä on tyypilliseltä vaikuttava N-S -suuntainen pyyntikuoppa, jonka läpimitta on 3,7 m ja syvyys 0,5 m. Kumpareesta 50 m luoteeseen, luoteeseen lähtevän harjanteen ja Multikankaan yhtymäkohdassa on pieni tervahauta. Tervahaudan ja kumpareen välisellä harjanteella on muutamia epäselviä painanteita, ns. lapinhautoja. (Muinaisjäännösrekisteri) Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin muinaisjäännösalueeksi rajatulta alueelta seuraavat kuopat. - Kuoppa 1: Kuopan läpimitta on 4 metriä ja syvyys 0,6 metriä. (lienee yllä mainittu) - Kuoppa 2: Kuopan koko on 3,3 x 2,6. Syvyys on 0,1 metriä. - Kuoppa 3: Halkaisija on 1,5 ja syvyys 0,5 metriä. Alueella oli lisäksi tasapohjainen, modernilta vaikuttava kuoppa. Kohde on aluemainen. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Muinaisjäännösalue, jossa on lapinhautoja/pyyntikuoppia. Kohde sijaitsee Lentiirasta 7 km länteen, Lentiiranjoen niemessä, Töhönpuron suun länsipuolella, Kokkovaarasta 3,5 km kaakkoon. Paikalla on noin 100 x 100 m kokoinen suorantainen niemi, jonka itäreunassa on muutaman kymmenen metrin läpimittainen, korkea kumpare. Kumpareesta luoteeseen lähtee ympäröivää suota korkeampi, kuiva harjanne. Pohjoisessa kohoaa melko jyrkästi Multikangas, jonka rinteet kasvavat mäntymetsää. Maaperä paikalla on kivetöntä hiekkaa. Alueella on nuorta ja uudistuskypsää kasvatusmetsää sekä joutomaata. 3 Voimassa 2012-11-26T14:27:11 10759.41455078 367.83532546
arkeologinenkohde_alue.1712 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1712 145213 {F91C13ED-18B2-42CE-853C-C77FED7F1DEB} Vilmalammit 3 kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 265 ei Kohteessa on kaksi kuoppajäännöstä. Kohteista suurempi kuoppa 1 on mitoiltaan 2,7x4,3x0,9 metriä ja muodoltaan suorakulmiota muistuttava. Kuopan pitkä sivu on koillis-lounaissuuntainen. Pienempi kuoppa 2 on hieman epämääräisempi, ja se sijaitsee kolmen metrin etäisyydellä kuoppa 1:n pohjoiskulmalta pohjoiseen. Pienemmän kuopan mitat ovat 1,5x1x0,5 metriä ja sen pohjoispuolella olevan vallin leveys on 0,5-1 metriä. kuoppa jäännös 1: X=7396288, Y=3562099 kuoppa jäännös 2: X=7396294, Y=3562098 Kohde rajautuu maastossa olevien rakenteiden perusteella Kohde löytyi ilman ennakkotietoa Kohteessa on kaksi kuoppaa, joiden käyttötarkoitus on epäselvä. Kyseessä voi olla toisen maailmansodan aikainen vartioasema tms., tai kuopat voivat olla muita 1900-luvulle ajoittuvia rakennelmia, mahdollisesti majapaikan pohjia. Kohde sijaitsee Vilmalammilla, niemen kärkeen ulottuvan harjanteen päässä. Niemi muodostaa kapeikon Vilmalampien puoleen väliin. Kohde ja koko niemenharjanne on mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää ja kasvillisuusluokaltaan kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2012-09-06T15:21:27 53.88354492 31.02034519
arkeologinenkohde_alue.1713 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1713 145219 {55E06238-A5B6-4EE1-8344-D5D4E2BD23BB} Ylimmäiset Vilmalammit 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 282 ei Kohteessa on uittotammi. Tammen maavalli on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, pituudeltaan 30 m ja leveydeltään leveimmillään rannassa 4-5 m. Sen alapuolella on tukirakenteita kahdeksan metrin leveydeltä. Vallin alareunassa erottuu tukipuina olleita pystyriukuja. Alavirran puolella on valliin suuntaan nähden poikittaisia tukihirsiä, ja niiden päässä tukikiviröykkiöt, jotka ovat halkaisijaltaan 1,5 metriä ja korkeudeltaan 0,4 metriä. Kiviröykkiöitä on etelärannalla kaksi kappaletta. Purossa näkyy purkamattomia rännin hirsiä ja kiviä - pohjalla on muutamia virtaan nähden poikittaisia hirsiä, ja niiden päällä puron suuntaisia hirsiä. Kohteen yläpuolella purossa on metalliverkkoa, joka on luultavasti jonkinlainen kalaeste, eikä liity tammeen. Kohde rajattiin maanpinnalla näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa todennäköisesti 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle ajoittuva uittotammi. Sutigis-järjestelmän tietojen mukaan lähialueella on ollut kylvöjä v. -39 ja -40, joten tammi voi liittyä 30-luvun hakkuisiin. Lauri Karvosen mukaan lampien pohjoispuolella on lisää vanhoja kämppiä ja yksi tammi. Kohde sijaitsee Ylimmäisten Vilmalampien länsilaidasta lähtevän puron varressa, noin 86 metriä lammenrannasta alavirtaan päin. Puro laskee seuraavaksi Seppäsenlampeen, joka sijaitsee noin 670 metrinä päässä kohteesta länteen. Kohteesta noin 515 metriä etelään kulkee metsäautotie, joka lähtee Vilmalehdosta ja haarautuu Vilmajänkän kohdalla koilliseen ja kaakkoon. Kohteen ympärillä valtapuuston muodostaa kuusi-koivu sekametsä, joka on luokiteltu kitumaaksi. Kasvillisuudeltaan puron varsi on tuoretta kangasta. Puron eteläpuolella kasvaa mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää, joka on kasvillisuudeltaan kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2012-07-06T13:05:13 413.49047852 85.91823492
arkeologinenkohde_alue.1714 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1714 146305 {9347ABB1-DC3E-4F7A-9862-D2C6541BD51C} Ahvenispuro uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 187 ei Ahvenispuron suulla sijaitsee puretun uittopadon jäännös. Jäljellä on järven rantaa myötäilevä noin 140 m pitkä ja 4 m leveä patovalli. Se on luontainen rantatörmä jota on paikoin vahvistettu ja korotettu. Itse sulkurakenne on purettu. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 4.7.2012. Paikalla on ollut uittopato. Uittopadon jäännös sijaitsee Ahvenisjärven Myllylahden rannalla, Ahvenispuron suulla. Paikalla kasvaa mäntytaimikko. Maaperä on moreeni. 3 Voimassa 2012-10-18T12:17:36 2280.125 321.55781759
arkeologinenkohde_alue.1715 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1715 146312 {7AD373FE-3692-4B82-805D-7ADE64C77D04} Jysmänpuro 2 uittorakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Puron vartta on muokattu rakentamalla hirrestä ja kivistä suisteita. Rakenteita on noin 75 m matkalla. Suurin osa rakenteista on täysin lahonneita. Parhaiten säilyneet osat ovat nähtävissä alueen pohjoispäässä. Kohde rajautuu alueellisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 5.7.2012. Paikalla on uittorakenteita. Uittorakenteet sijaitsevat Sieran alueella Jysmäpuron varrella. Alueella kasvaa nuorta, mäntyvaltaisat kasvatusmetsikköä sekä jonkin verran koivuja. Maarerä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-21T12:03:54 797.6484375 189.67679818
arkeologinenkohde_alue.1716 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1716 146314 {DA9315C4-663A-496F-B198-4E4FBC74C5F8} Keminmäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 277 ei Alueella on rakennuksen jäänteitä, kaivo, kiviaitaa sekä peltoraunioita. Kaivo (Keminmäki kaivo jäännös 4) on kooltaan 2x2 m ja avonainen. Päärakennuksesta on jäljellä luonnokivinen perusta ja uuni. Rakennuksen koko on 5x5 m (Keminmäki päärakennus jäänös 1). Kaivosta 52 m luoteeseen on havaittavissa toisen rakennuksen (Keminmäki rakennus jäännös 2) nurkkakivet. Rakennuksen koko on ollut noin 4,5x3 m. Kellarikuoppa (Keminmäki kellarikuoppa 5) sijaitsee noin 20 m kaivosta luoteeseen. Se on romahtanut, kooltaan noin 3,5x1,5 m ja syvyydeltään 0,5 m. Mahdollisen saunarakennuksen pohja (Keminmäki rakennus jäännös 4) sijaitsee kaivosta noin 15 m etelään. Siitä on jäljellä luonnonkivinen perusta sekä kiuas. Rakennuksen pohja on kooltaan 3,5x3,5 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 5.7.2012. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Keminmäellä. Paikalla kasvaa nuori, kuusivaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-18T13:25:44 14252.54223633 533.57835188
arkeologinenkohde_alue.1717 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1717 146321 {15D22318-2317-4B7F-9543-F9FE2887A001} Miilusuo hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 160 ei Paikalla on halkaisijaltaan 9 m oleva hiilimiilu (Miilusuo hiilimiilu 1) ilmanottoaukkoineen. Hiilimiilun ohjalla on noin 50 cm paksu kerros hiiltä. Alueella on lisäksi kolme suppilomaista tervahautaa (Miilusuo tervahauta 3-5). Ne ovat halkaisijaltaan noin 3,5 m ja syvyydeltään 1,5 m ja ne sijaitsevat hiilimiilun länsipuolelle. Kaikkien kuopparakenteiden pohjalla on hiilensekainen maakerros. Hiilimiilusta noin 10 m itään on rakennuksen (Miilusuo rakennus jäännös 2) pohja. Tämä on kooltaan noin 3x3 m ja siitä on säilynyt 3 alinta hirsikertaa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi nimistön ja laserkeilausaineiston perusteella inventoinnissa 10.7.2012. Paikalla on hiilimiilu, kolme tervahautaa sekä miilunpolttajien asumus. Kohde sijaitsee Taivaljärven lounaispuolisella Miilusuo nimisellä alueella suon keskellä olevalla saarekkeella. Alueella kasvaa nuorta, mäntyvoittoista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-29T12:47:21 484.21777344 91.18344275
arkeologinenkohde_alue.1718 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1718 146326 {7C5BBD3F-CBDD-4A9D-99B4-6DC05D2DF67E} Metsäkartano asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 182 ei Alueella on arviolta 100 m pitkä kaistale, jolta on löydettävissä kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Asuttu rantaterassi on suureksi osaksi huuhtoutunut veteen, mutta alueen pohjoispäässä, Metsäkartanon saunarakennuksen ja rannan välissä on vielä jäljellä alkuperäistä rantamuodostumaa. Tämän alueen koko on noin 20x8 m (KM 39206:1). Kvartseja löydettiin myös rantavedestä sekä uimarannan eteläpäästä, uimakopin edestä(KM 39206:2). Näiden perusteella vaikuttaa siltä, että koko ranta on ollut asuttu ja että vedenpinnan vaihtelu on myöhemmin syövyttänyt suuren osan asutusta alueesta. Maaperässä ei inventoinnin yhteydessä havaittu selvää kulttuurikerrosta. Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 11.7.2012. Alueella on kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Metsäkartanon uimarannan pohjoispäädyssä, Ylä-Keyrityn-järven lounaaseen antavalla rannalla. Alue on virkistyskäytössä ja ympäristössä kasvaa lähinnä mäntyä. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-11-06T09:37:50 3135.35742188 270.91938216
arkeologinenkohde_alue.1719 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1719 146412 {F5498318-704A-4C56-A184-3C5EE24FFE19} Heikinmäki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 182 ei Paikalla on sijainnut parakkimainen kämppä, joka on metsuri A. Rissasen mukaan siirretty toisaalle. Tämän paikalla sijaitsee nykyisin lautarakenteinen puuliiteri. Paikalla on edelleen pystyssä ns. "teräväpää" eli hirsirakenteinen päällystön asumus (Heikinmäki kämppä). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 31.5.2012. Rakennus on vuokralla. Paikalla on sijainnut siirrettävä parakkimainen kämppä. Työnjohtajien käyttämä rakennus on edelleen pystyssä. Kohde sijaitsee Kajaanintien ja Soidinsuon välissä. Paikalla kasvaa varttunut, kuusivaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-08T10:47:32 1771.27685547 151.60739727
arkeologinenkohde_alue.1720 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1720 146413 {40B5F4C4-F642-4CDA-AFD5-6F4DAC78F305} Rinnemäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 248 ei Paikalla on asumiseen liittyviä rakennuksen jäänteitä, kiviaitaa sekä pellonraivauksesta syntyneitä kiviröykkiöitä. Päärakennus (Rinnemäki päärakennus jäännös 1) on ollut hirsirakenteinen ja kooltaan noin 13x7m. Rakennuksesta on jäljellä luonnonkivinen perusta ja alin hirsikerta. Lattian alla on ollut kellaritila. Päärakennuksesta noin 50 m pohjoiseen on havaittavissa kooltaan 4x4 m oleva saunan (Rinnemäki sauna jäännös 2) jäännös. Sauna on ollut luonnonkiviperustainen ja siitä on säilynyt alin hirsikerta sekä kiuas. Pohjoisessa, noin 15 m päärakennuksesta, on myös osittain purkujätteellä täytetty kaivo (Rinnemäki kaivo jäännös 3). Päärakennuksen lounaispuolella, noin 30 m päässä on navetan (Rinnemäki navetta jäännös 4) jäännös. Rakennuksen pohja on L-kirjaimen muotoinen ja sen mitat ovat 11x7 m (10x7 m). Navetta on ollut luonnonkiviperustainen. Päärakennuksesta noin 85-90 m etäisyydellä on havaittavissa kolme kellarikuoppaa (Rinnemäki kellarikuopat 5, 6 ja 7). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi pitäjänkartan ja SutiGis-tietojen perusteella inventoinnissa 4.6.2012. Pitäjänkartassa kohde on nimellä Rinnemäki torp. ja alueelle on merkitty kuusi rakennusta. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee noin 5,6 km päässä Metsäkartanon pohjoispuolella Rinnemäki nimisellä harjanteella. Paikalla kasvaa nuori, kuusivaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-27T11:27:31 43625.06567383 899.33144639
arkeologinenkohde_alue.1721 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1721 146004 {58EB3637-93CE-475A-AB17-C3FC759A927D} Pirttiselkä Kehäröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 74 ei Harjanteen länsipään loivalla rinteellä on 50 x 20 m:n alalla 8 kiviröykkiötä, joiden läpimitta on 2,5-3,5 m ja korkeus 0,3-0,5 m. Neljä näistä ovat kehäröykkiötä, joiden keskellä on 1 - 1,5 m kokoinen keskuskuoppa. Röykkiöt ovat suurimaksi osaksi aluskasvillisuuden peitossa. Kaksi röykkiötä vaurioituvat jonkun verran korjuukoneen yliajamisesta. Suunnittelija Virpi Poutanen havaitsi röykkiöt keväällä 2010 ja merkitsi alueen nauhoilla, joka jäi sitten muokkauksen ulkopuolella. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2010, tiedonanto suunnittelija Virpi Poutanen. Merenrannansidonnainen röykkiöryhmä kivikauden loppupuolelta. Soiden ympäröimä länsiluode-itäkaakko-suuntainen soraharjanne noin 600 m Sadinjoesta pohjoiseen. Alue on avohakattu ja muokattu. 3 Voimassa 2012-07-13T16:54:53 1730.89794922 176.65748803
arkeologinenkohde_alue.1722 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1722 146008 {D99DA8A0-724A-4DD0-9383-2A3423B03A9F} Hevoskangas 2 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 102 ei Laaja kivikautinen asuinpaikka loivalla hiekkarinteellä korkeusvyöhykkeellä 102 - 106 m. Suuri osa alueesta on äestetty, äestysurista löytyi n. 200 x 40 m alueelta runsaasti palaneita kiviä, kvartsia, palanutta luuta, lisäksi myös kivilaji-iskoksia ja keramiikkaa. Äestetyn alueen ulkopuolella havaittiin koekuopissa ja maanpinnassa tulisijojen jäänteitä ja kvartsia ja luuta. Asuinpaikan kokonaispinta-ala on n. 2,4 ha. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti vielä soistuneelle alueelle joen rannan suuntaan. Alueen pohjoislaidalla korkeudella 106 m on mahdollinen asumuspainanne, mitat 15 x 8 m ja syvyys 0,9 m. Koekuopasta painanteen keskellä tuli palaneita kiviä ja kvartsia, mutta runsaasti löytöjä on havaittu myös painanteen ulkopuolella laajemmalta alueelta. Kyseessä voi sitten myös olla luonnollinen painauma asuinpaikka-alueella. Koekuoppien ja pintahavaintojen perusteella alueella on yli 30 tulisijan jäänteet. Asuinpaikan ylempi vyöhyke on todennäköisesti merenrantasidonnainen eli mesoliittinen (etäisyys nykyiselle jokiuomalle on 60-110 m ja korkeusero 4-5 m), alempi vyöhyke lähempänä jokea on ilmeisesti ollut myös jokiranta-asuinpaikkana. Siihen viittaa keramiikkakeskittymä, pienet palat ei voitu tarkempi määritellä, todennäköisesti kyse on neoliittisestä (KA- tyyppisestä) keramiikasta. Kohde rajautuu aluemäisesti pintahavaintojen, koekuoppien ja topografian perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 28.6.2012. Merenrantasidonnainen (mesoliittinen) asuinpaikka sekä mahdollisesti pitkään käytössä ollut jokiranta-asuinpaikka. Laaja hieman lounaiseen viettävä hiekkatasanne korkean soraharjanteen eteläisellä/lounaisella juurella ja soistuneen Sanginjoen rantavyöhykkeen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta, osittain aukea ja muokattu, osittain taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-13T17:36:57 24180.21801758 748.57025874
arkeologinenkohde_alue.1723 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1723 146633 {57FD3A70-2079-486F-B5CF-4C75F2068BB8} Korvakangas kivilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 197 ei Kohteessa on kivikasoja. Kasa 1 on koordinaattipisteessä 3513754, 7328399. Kasa mitat ovat sivuilta 2.2 x 1.7 metriä, korkeus 0.4 metriä. Kasan kivet ovat hieman ihmisen päätä suurempia. Kasa 2 on koordinaattipisteessä 3513750, 7328405 Kasan mitat ovat sivuilta 2.6 x 1.8 metriä, korkeus noin 0.6 metriä. Kasa 3 on koordinaattipisteessä 3513746, 7328388. Kasan mitat ovat sivuilta 2.8. x 1.8 metriä, korkeus 0.6 metriä. Kasa 4 on koordinaattipisteessä 3513752, 7328375 . Kasan mitat ovat sivuilta 2.8 x 1.5 metriä, korkeus 0.6 metriä. Kasa 5 on koordinaattipisteessä 3513737, 7328382. Kasan mitat ovat sivuilta 2.1 x 1.4 metriä, korkeus 0.6 metriä. Kasojen kivet ovat jäkälöityneet vain päälipuoliltaan. Kohde rajautuu aluemaisesti koordinaattien osoittamaan kohtaan. Löytyi inventoinnissa. Kohteet ovat funktioiltaan epäselviä. Mäntyä kasvava kangas, jonka aluskasvillisuudessa puolukkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. 3 Voimassa 2012-12-02T12:01:52 608.19604492 104.53542776
arkeologinenkohde_alue.1724 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1724 171317 {DD90041A-5FCC-442D-B89B-A63E75652B6D} Kurttajoki 2, kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Paikalla on kuuden eri rakenteen jäännökset, joihin kuuluu sekä rakennuksen pohjia että kaivo sekä mahdollisen varasto tai kellarin jäännös. Paikalla olleet rakennukset ovat melko nuoria ja ajoittunevat todennäköisesti 1950-1970 -luvuille. Alue on melko kivistä ja sitä on ilmeisesti raivattu, mikä näkyy esimerkiksi kaivon ja rakennuksen 4 välisellä alueella. Raivattu alue saattaa olla osa hevostietä tms. joka kulkee kaivannon eteläpuolitse sekä rakennuksien 3 ja 4 sivuitse. Rakennus 1: (P= 7392628 I= 3498727). Rakennuksen koko on 5,8x5,8 metriä. Seinälinjat erottuvat maavalleina, joskin itäseinustalla on kuntan alla erotettavissa vielä rakennuksen alin hirsikerta. Tulisija on rakennuksen lounaisnurkassa, ja siinä on sekä valkeita että punaisia tiiliä. Tiilien keskellä on myös metallitankoja, jotka muistuttavat rautatiekiskoja. Kyseessä on todennäköisesti saunan jäännös. Rakennus 2: (P= 7392594 I= 3498691). Rakennuksen kaksi ympäristö on avointa ja siinä kasvaa lähinnä heinää. Paikalla on ollut ilmeisesti ns. parakkikämppä. Rakennuksen seinälinjat erottuvat vielä maastossa ja sen koko on 14,5x7,5 metriä. Kämppä on ollut joko kaksiosainen tai sitten paikalla on ollut aivan vierekkäin kaksi pienempää kämppää. Kämpän sisäpuolella kasvaa runsaasti vattua, joka on voinut peittää mahdollisen tulisijan näkyvistä. Kämpän ympärillä on ainakin kahden kaminan ruostuneet rungot. Rakennus 3: (P= 7392674 I= 3498703). Paikalla on isoja kiviä vierekkäin kivijalkaa muistuttavana kehänä. Kivet ovat kuitenkin hyvin isoja ja harvassa, mikä tuntuu oudolta jos kyseessä on rakennuksen kivijalka. Kivien ympäröimän alueen koko on 11x14 metriä. Kivikehän sisäpuolella on iso tiilikasa, josta on kuitenkin vaikea erottaa onko kyseessä pahoin hajonneesta uunista vai paikalle kipatusta jätetiilestä. Rakennus on tulkittu rakennuksen kivijalaksi koska se muistuttaa hyvin paljon rakennusta 4. Rakennus 4: (P= 7392644 I= 3498648). Paikalla on pitkä suorakaiteen muotoinen rakennuksen perustus, josta on jäljellä isoista kivistä tehty kivijalka sekä hieman puurakennetta. Rakennuksen koko on 8x25 metriä ja muistuttaa jossain määrin parakkikämppää. Rakennuksen pohjoisosassa on kaksi tiilestä, kivestä ja sementistä tehtyä elementtiä, jotka ovat ilmeisesti uunien jäännöksiä. Rakennuksen sisällä ja seinälinjoilla havaittiin myös erilaista metalliromua kuten lieden rautaosia. Kaivanto: (P= 7392676 I= 3498712). Aivan järven rannalla, rannan suuntaisena, on iso kaivanto, jonka koko on 5x7,5 metriä. Kaivannon eteläpuolella on käytävä, jonka pituus on 4 metriä. Kaivannon sisäpuolelle on heitetty tyhjiä öljytynnyreitä että kaminan raatoja. Kaivanto muistuttaa valtavaa maakellaria tai korsua. Kaivo: (P= 7392682 I= 3498669). Alueen lähes korkeimmalle kohdalle on rakennettu kaivo, jonka syvyys on ainakin 8 kaivonrenkaan verran. Kaivon päällä on ollut puusta tehty katos, joka kuitenkin nyt on lähes täysin lahonnut. Kaivo on siten suojaamatta ja vaarallinen. Alue on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Rajaukseen on sisällytetty myös uittotammen patovallin läntisen pään ne 30 metriä, joka on valtion omistamalla maalla. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Paikalla on ilmeisesti savottakämppien jäännökset, jotka ajoittunevat 1950-1970 -luvuille. Kohde sijaitsee Kemijärven länsiosassa, Kurttajärven lounaisosassa. Kohteen itäpuolella virtaa Kurttajoki. Alue on kuivahkoa kangasmetsää, jossa valtapuuna on mänty. Ranta on hieman rehevämpää. Alueen poikki kulkee itä-länsisuunnassa mönkijäura, joka jatkuu edelleen joen Kurttavaaraan. Joen kohdalla ura muuttuu poluksi, joka kulkee paikalla olevan uittotammen patovallin päällä. Tammi on suurimmaksi osaksi yksityisen omistamalla maalla. Aluetta on paikoin raivattu kivistä ja rakennuksen kaksi ympäristö on selvästi muuta aluetta avarampaa ja siinä kasvaa heinää sekä vattua. 3 Voimassa 2014-08-28T15:45:54 11143.4621582 418.89210071
arkeologinenkohde_alue.1725 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1725 148292 {9A40D9B4-A48B-496F-BEB9-471EDEC61B27} Mäkelä 2 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 153 ei Kohteessa havaittiin neljä röykkiötä, joista kaksi oli aitamaisia (röykkiöt 2 ja 4). Isompi (röykkiö nro 2) oli leveydeltään metrin, korkeudeltaan noin 0,6 metriä ja pituudeltaan noin kahdeksan metriä. Alueella saattaa olla muitakin röykkiöitä, jotka jäivät aluskasvillisuuden rehevyyden vuoksi havaitsematta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien röykkiöiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 2.7.2012. Kyseessä lienee yli sata vuotta vanha kaskiröykkiö alue. Lehtipuuvaltainen loiva etelä-lounaisrinne. Aluskasvillisuus rehevää, heinää ja saniaisia. Alue rajoittuu pellon reunaan. 3 Voimassa 2012-09-11T10:07:18 210.5715332 106.73185912
arkeologinenkohde_alue.1726 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1726 148315 {D0D27928-E54E-4B3D-8C51-8A78D5196C4A} Mäkelä 4 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 148 ei Kohteessa on kaksitoista kaskiröykkiötä ja kaksi aitamaista rakennelmaa (röykkiöt 2 ja 11), jotka sijaitsevat lähes kiinni tiessä. Röykkiö 2 on metrin leveä, noin puoli metriä korkea ja 12 metriä pitkä. Röykkiö 11 on kaksi metriä leveä, 0,4 metriä leveä ja yhdeksän metriä pitkä. Muut röykkiöt ovat pyöreähköjä, halkaisija vaihtelee metrin ja kolmen ja puolen metrin välillä, korkeus 0,4-0,8 metrin välillä. Röykkiöt ovat sammalaloituneita, mutta erottuvat melko hyvin. Kohde rajautuu alueamaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 2.7.2012. Kyseessä lienee iältään yli 100 vuotias kaskiröykkiöalue. Kuusivaltainen metsä, etelärinne. Aluskasvillisuutena mm. sammal, mustikka ja käenkaali. 3 Voimassa 2012-09-11T11:16:41 2648.20556641 407.65395184
arkeologinenkohde_alue.1727 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1727 148919 {697F0520-56A5-4F23-A05A-9C86B272AC81} Makkolansuo 2 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 151 ei Kohde on vanha pelto-/niittyalue. Vuoden 1975 peruskartassa alue on vielä peltona. Pelto erottuu edelleen tasaisena ojitettuna alueena. Vuoden 1925 kartan mukaan alueella on ollut laajempi niitty, joka on yhdistänyt Makkolansuo 1:n ja Makkolansuo 2:n ja on ollut Riehtilä 1:n kautta yhteydessä myös Salopalsta 4:n ja Telkkämäen länsipuolisiin niittyalueisiin. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 20.8.2010 Vanha pelto/niitty Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueen eteläreunassa, Telkkämäentien eteläpuolella. Peltoalueen pohjoispuolella on Rietulan tila. Paikalla kasvaa heinää. 3 Voimassa 2019-10-30T11:30:32 1398.11743164 199.4551034
arkeologinenkohde_alue.1728 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1728 148924 {E4B50885-E05F-44A1-AA33-6048F66258E9} Makkolansuo 4 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 154 ei Kohde on vanha pelto-/niittyalue. Vuoden 1975 peruskartassa alueen itäpuoli on ollut peltona, länsipuoli niittynä. Pelto erottuu edelleen tasaisena alueena, jota reunustaa lännessä kiviaita, idässä pellosta raivattujen kivien muodostama valli. Alueen läpi kulkee Rietulanpolku 1, jonka varrella on sammaleen peittämä, maakiven ympärille kasattu kaskiröykkiö (6993339/3575198), joka koostuu halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä. Alue on ollut vielä 1925 kartan mukaan kaskena, mutta raivattu myöhemmin pelloksi. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 20.8.2010 Vanha pelto/niitty Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueen eteläreunassa, Telkkämäentien eteläpuolella. Peltoalueen pohjoispuolella on Rietulan tila. Paikalla kasvaa heinää ja koivua. 3 Voimassa 2019-10-30T13:32:09 8058.33886719 343.92143923
arkeologinenkohde_alue.1729 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1729 147995 {4CDB4182-A395-4503-832C-AB20E9F460E0} Hangasjoki 3 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 246 ei Kohteessa on pukkimallisen uittotammen jäännös. Kohteesta tarkistettiin maastossa pohjoisrannan puoleinen osa. Tammen maavalli on 5 m leveä ja pohjoisrannalla 30 m pitkä, koko pituus on arviolta 80 m. Vallia tukee alavirran puolelta vallin suuntaan nähden poikittaiset pyöröhirret (pukit), joiden päissä on suurehkoista kivistä tehdyt kiviröykkiöt. Röykkiöiden päissä on pystyriukuja. Vedessä olevia rakenteita ei ole ainakaan kokonaan purettu; vedessä on jäljellä vielä muutamia rännin hirsiä, tosin osa vedessä olevista pystyhirsistä on sahattu poikki. Koko rakennelman leveys on joensuuntiasesti n. 30 m. Tammen vallin jäännös: X=7407517, Y=3578147 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella, ja etelärannan osalta ilmakuvan mukaan. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kuvio on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään vanhaksi uittopalstaksi. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle tai puoliväliin ajoittuva uittotammen jäännös. Kohde sijaitsee Hangasjärven koillispuolella Hangasjoen varressa, kapealla kannaksella, jonka itä- ja länsipuolella joen varressa on suota. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteen pohjoispuolella 20 m etäisyydellä kohteen päästä mitattuna kulkee metsätie, ja kohteen luoteispuolella on mökkejä. Kohteen lounaispuolella 100 m etäisyydellä kulkee retkeilyreitti. 3 Voimassa 2012-09-06T12:56:40 1929.67602539 222.3579691
arkeologinenkohde_alue.1730 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1730 146303 {D407E13C-D5E0-498A-A0E1-771B524BC90D} Pohjalampi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 106 ei Paikalla on noin 25x12 m hiekkainen rantamuodostuma, johon kaivettiin noin 10 koepistoa. Näistä yhdestä löytyi kvartsi-iskoksia. Löydöt tulivat noin 20 cm syvyydestä. Osa asuinpaikasta on mahdollisesti huuhtoutunut järveen. Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen ja topografian perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa 2.7.2012. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Pohjalampi nimisen vesistön itäpäädyssä. Asuinpaikasta lounaaseen, lammen toisella puolen on vesiputous, joka näkyy ja kuuluu kohteelle. Paikalla kasvaa varttunut, koivuvoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. 3 Voimassa 2012-10-16T11:36:32 702.8894043 108.75268356
arkeologinenkohde_alue.1731 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1731 149866 {0A9ED3BE-B613-4F8A-99F9-84F37C60D7E3} Museonpelto 1 vanha peltoalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 180 ei Kohde on osa Telkkämäen tilan peltoja. Alue on ollut peltona jo vuosina 1828-1830 isojakoon liittyvän kartoituksen perusteella. Kohdetta ympäröivät 1950-luvulla pellosta koneellisesti raivattujen kivien muodostamat vallit. Pääasiassa näiden ulkopuolella on myös säilynyt 16 peltoröykkiötä. Alueella harjoitetaan vielä nykyäänkin kaskeamista (viimeksi vuonna 2010), minkä seurauksena sinne on kasattu uusia kaskiröykkiöitä. Alueen lounaiskulmassa, lähellä Telkkämäen parkkialuetta on myös kaksi mahdollista nauriskuoppaa. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 4.8.2010 Vanha pelto Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Kaiturintien itäpuolella. Se ympäröi Telkkämäen kaskiperinnetilaa. Alue on edelleen peltona, niittynä ja laitumena, ja siellä kasvaa mm. heinää, ruista ja naurista. Alueen puusto on koivua. 3 Voimassa 2012-11-28T10:20:48 30403.79223633 1171.06224073
arkeologinenkohde_alue.1732 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1732 149753 {177E76E7-E08C-4C82-9FB3-F95D44C71DAD} Korpela asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 237 ei Alueella sijaitsee autioituneeseen tilaan liittyviä purettujen rakennusten jäänteitä. Päärakennuksesta on jäljellä betoninen perusta (Korpela asuinrakennus 1) (9,5x8,5 m). Luonnokiviperusteisen saunan jäännös (Korpela rakennus 2) (8x3,5 m). Aitta rakennuksen luonnonkivinen perusta (Korpela rakennus 3) (13,5x7m) sekä betoniperustaisen ja sementtiilistä rakennetun navetan jäänteet (Korpela rakennus 4) (11x7 m). Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee vielä kahden muun rakennuksen jäännökset (Korpela rakennus 5 ja 6), joista toinen sijaitsee Everikintien itäpuolisen suoalueen keskellä olevalla saarekkeella. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa Reiska -tietojen perusteella 13.8.2012. Kohde on tullut Metsähallitukselle valtionperintönä vuonna 2005, jonka jälkeen huonokuntoiset rakennukset on purettu. Autioitunut tila, jonka rakennukset ovat purettu vuoden 2005 jälkeen. Kohde sijaitsee Saarijärven itäpuolella Everikintien varressa. Talon pihapiiri on avoimena niittynä ja vanhoille pelloille on istutettu kuusta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-23T14:48:56 8766.49243164 388.26327237
arkeologinenkohde_alue.1733 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1733 149767 {B506CC45-6B99-4F21-973D-B788A7A30210} Sikomäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Paikalla on sijainnut autioitunut tila. Tilan rakennukset eivät sijaitse metsätalousmaalla, mutta alueella on havaittavissa peltoraunioita, kiviaitaa ja terassointeja. Alueella on myös kaksi kellarikuoppaa (Sikomäki kellarikuoppa 1 ja 2) (3,5x2,5x1 m ja 4,5x3,5x1,2 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 13.8.2012. Alueella on sijainnut autioitunut tila. Kohde sijaitsee Kovero järven länsipuolella, Sikomäki nimisellä kumparella. Vanhoille pelloilla on istutettu kuusta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-09-28T11:06:02 18909.00024414 544.09294735
arkeologinenkohde_alue.1734 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1734 149770 {80F8A804-BD15-4D78-AC97-671C298857F4} Konttivaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 275 ei Paikalla on autioituneeseen tilaan liittyviä rakennusten jäännöksiä ja peltoraunioita. Päärakennus (Konttivaara päärakennus jäännös 1) sijaitsee aivan metsäautotien länsipuolella. Siitä on jäljellä betoninen perustus (11x5 m). Rakennuksessa on ollut kaksi luonnokivistä tulisijaa. Lisäksi lattian alla on ollut mahdollinen kellari. Päärakennuksen pohjoispuolella on toisen rakennuksen nurkkakivet (Konttivaara rakennus jäännös 2) (4,5x4 m). Päärakennuksen eteläpuollella on luonnokiviperustaisen navetan jäänös (Konttivaara navetta jäännös 3) (7x6 m) sekä kivetty kellarikuoppa (Konttivaara kellarikuoppa 4) (3,5x2x1,5 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinissa haastattelun perusteella 14.8.2012. Kohde on autioitunut tila. Kohde sjaitsee Kohtavaaralla, Kohtavaarantien varrella. Vanhoille pelloille on istutettu kuusta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-09-28T11:56:26 7242.64111328 342.33795187
arkeologinenkohde_alue.1735 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1735 149803 {BCD5EFF8-FE08-4447-B25D-4C3D8AA350AE} Kohtavaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Paikalla on autioituneeseen tilaan liittyviä rakennuksia ja niiden jäännöksiä. Päärakennus (Kohtavaara päärakennus 1) (11x5 m) on lautavuorattu hirsirakennus, jossa on peltikatto ja betoniperusta. Uuni on purettu. Päärakennuksen luoteispuolella on navetan jäännös (Kohtavaara navaetta jäännös 2) (15,5x7 m). Rakennuksen katto ja hirsiset seinä ovat romahtaneet. Perustus on osittain betonivalua osin luonnokiveä. Päärakennuksen itäpuolella on hirsirakenteinen sauna (Kohtavaara sauna 3) (5,8x3,8 m). Saunassa on huopakatto. Alimmat hirsikerrat ovat lahonneet. Saunan vieressä on betoninen rengaskaivo (Kohtavaara kaivo 4). Pihapiirissä on lisäksi betoni/hirsirakenteisen kellarin jäännös (Kohtavaara kellari jäännös 5) (3x2,5x1 m). Päärakennuksesta 40 m etelään on hirsinen aitta rakennus (Kohtavaara aitta 6) (2,5x2,5 m). Aitassa on luonnonkivinen perusta ja huopakatto. Aitan vieressä on noin 25x10 m kokoinen kalankasvatusallas (Kohtavaara kalankasvatusallas jäännös 7). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa peruskartan perusteella 14.8.2012. Kohde on autioitunut tila. Kohde sijaitsee Kiteenjärven itäpuolella Kohtavaaran laella. Tilan pihapiiri on niittynä. Pelloille on istutettu koivua ja kuusta. 3 Voimassa 2012-10-23T16:31:42 9181.73754883 355.18328213
arkeologinenkohde_alue.1736 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1736 149840 {73D6E6E9-5D82-4598-B992-2F8DDCA86FB2} Ahmonkoski uittorakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 177 ei Ahmonkoski on perattu ja joen rantamille on rakennettu kivisiä suisteita. Rakenteet ovat korkeimmillaan noin 1,5 m korkeita. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Uittorakenteet löytyivät inventoinnissa 16.8.2012. Paikalla on uittoon liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee Vaikkojoen Ahmonkoskessa, kohdassa joen ylittää silta. Rakenteet sijaitsevat sillan eteläpuolella. Paikalla kasvaa vartunutta kuusta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-23T16:51:14 657.51782227 105.27831227
arkeologinenkohde_alue.1737 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1737 148272 {6CA0EA66-314D-4D8F-AE86-3688F35B313C} 1000008863 Kutuvaara pohjoinen raaka-aineen hankintapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 172 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: "Kohde sijaitsee Virtalan talosta 1 km kaakkoon ja Simojoen itäpuolella olevan Kutulammen pohjoisosan salmesta 1,2 km koilliseen. Maasto kankaan laen länsireunan kalliopaljastumaa. Metsätien kääntöpaikalta 100 m kaakkoon on 2001 tarkastuksessa todettu kalliotasanteen eteläreunasta kvartsijuonia, joihin liittyy paikoin runsaasti lohkottua kvartsia. Aines on löytöpaikallaan." Kohde tarkastettiin elokuussa 2012. Koordinaattien ilmoittamassa paikassaa on pienialainen kalliopaljastuma, jossa ei havaittu selkeitä merkkejä louhoksesta. Näkyvissä oleva kiviaines oli huonolaatuista ja rapautunutta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvän kallioesiintymän mukaan. Muinaisjäännösrekisteri ja Sutigis-merkintä Raaka-aineen hankintapaikka. Kankaan laen länsireunan kalliopaljastuma, jota ympäröi kuivahkon kankaan mäntymetsä, jonka kasvatusluokka on 20. Metsän aluskasvillisuudessa on juolukkaa ja seinäsammalta. Kalliopaljastumalla poronjäkälää ja mustikkaa juolukan lisäksi. Lähistön suurin kallioinen ja avoimempi ala. 3 Voimassa 2013-01-23T11:18:31 1017.23632812 138.85989876
arkeologinenkohde_alue.1738 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1738 148274 {FD2DDF97-E1F6-4DE6-AE1D-7FADCC0C835A} 241010126 Honkajärvenkangas 1 keittokuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 30 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: ”Kohde sijaitsee Elijärven louhoksesta noin 5 kilometriä eteläkaakkoon, Honkajärvenkankaan koillisosassa, hiekkakuopan ympärillä. Alueella on 12 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 2-4 metriä ja syvyys 0,5-1,2 metriä. Hiekkakuopan reunoilla on runsaasti palaneita kiviä ja siellä on havaittu palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja Sär 2 -keramiikkaa.” Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä tehdyt havainnot kohteesta ovat seuraavat: Kohteessa on vaihtelevalla etäisyydellä toisistaan keskenään erikokoisia, muodoltaan pyöreitä kuoppia. Kuoppa 1: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397281, 7296557. Sen halkaisija on noin 3.5 metriä ja syvyys 1.3 metriä. Kuopan pohjalla on noin puolen metrin korkeuteen ulottuva kiveys, jonka halkaisija on 0.9 metriä. Kivet ovat sammaleen peittämät. Kuoppa 2: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397291, 7296539. Sen halkaisija on noin 2.5 metriä ja syvyys 0.3 metriä. Kuoppa 3: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397297, 7296540, Sen halkaisija on noin 2.5 metriä ja syvyys 0.5 metriä. Kuoppa 4: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397299, 7296544. Sen halkaisija on noin 2.3 metriä ja syvyys 0.5 metriä. Kuoppa 5: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397297, 7296548, Sen halkaisija on noin 3.0 metriä ja syvyys 0.6 metriä. Kuoppa 6: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397307, 7296559. Sen halkaisija on noin 2.5 metriä ja syvyys 0.5 metriä. Kuoppa 7: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397307, 7296554 Sen halkaisija on noin 2.0 metriä ja syvyys 0.3 metriä. Kuoppa 8: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397302, 7296555. Sen halkaisija on noin 2.5 metriä ja syvyys 0.3 metriä. Kuoppa 9: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397299, 7296563 Sen halkaisija on noin 2.5 metriä ja syvyys 0.5 metriä. Kuoppa 10: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397281, 7296581. Sen halkaisija on noin 2.3 metriä ja syvyys 0.3 metriä. Kuoppa 11: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397286, 7296579. Sen halkaisija on noin 1.7 metriä ja syvyys 0.5 metriä. Kuoppa 12: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397276, 7296578 . Sen halkaisija on noin 2.0 metriä ja syvyys 0.4 metriä. Kuoppa 13: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397274, 7296584 Sen halkaisija on noin 2.0 metriä ja syvyys 0.3 metriä. Kuoppa 14: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3397273, 7296555. Sen halkaisija on noin 2.0 metriä ja syvyys 0.5 metriä. Kohde on osittain valtion ja osittain yksityisen maalla. Kohde rajautuu aluemaisesti mitattujen koordinaattien osoittamaan kohtaan. Muinaisjäännösrekisteri ja Sutigis-havainto Keittokuoppia Ylähongantien kaakkoispuolella erirakenteinen sekametsä, jonka kasvatusluokka on 60. Tuoretta kangasta, jonka aluskasvillisuudessa on mustikkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2013-04-15T09:37:33 1638.80688477 156.42145249
arkeologinenkohde_alue.1739 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1739 149107 {5153DF67-AF30-4F05-84AE-981F8978994B} Nilihaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 204 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän jäännös ja siihen liityvä hirsirakennus, mahdollisesti talli. Pohjoispuolella on uudempi käymälä-puuvaja, joka ei hyvän kuntonsa puolesta liittyne kämppään. Mahdollisesti paikka toimii kalastajien leiripaikkana. Alueen itäpäässä on purettu parakkikämpän pohja. Siitä on jäljellä 15 m x 8 m kokoinen itäkoillis-länsilounaissuuntainen maavalli, jonka päällä on pelkkahirsiperustus ja sahalautaa. Pelkkahirsissä on sahatut ristinurkkasalvokset ja päät on sahattu samanpituisiksi. Kämpän länsilounaispäässä on lämmityskattila. Kämpän ympäristössä on purkumateriaalia, mm. Kota-merkkinen kamiina. Kämpän päällä kasvaa koivuntainta. Kämpän länsilounaispuolella on pyöröhirsisen rakennuksen, mahdollisesti tallin jäännös. Se on mitoiltaan 8,2 m x 9,4 m. Rakennuksen pitkä sivu on luode-kaakkosuuntainen. Hirsistä on jäljellä yksi hirsikerta, joka on suurelta osin sammaleen peittämä. Nurkissa on sahatut salvokset, ja hirsien päät on sahattu samanpituisiksi. Luoteispäädyssä on erillinen 2 m pitkä osa, joka on 4,8 m leveä niin, että se on pohjoisnurkasta 1,4 m ja länsinurkasta 2 m muuta rakennusta kapeampi. Tallin päällä kasvaa nuorta koivikkoa. Kämppä: X=7460867, Y=3583122 Talli: X=7460849, Y=3583084 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan parakkimallisen savottakämpän jäännös. Kohde sijaitsee Nilihaaran pohjoisrannalla, Nilihaaran ylittävästä sillasta 600 m itäkoilliseen. Kasvillisuus rannassa on koivuvaltaista sekapuustoista korpea. Alue on luokiteltu kitumaaksi. Lähin metsätie kulkee 380 m etäisyydellä pohjoisessa. 3 Voimassa 2012-09-19T14:47:46 1156.51806641 166.48865709
arkeologinenkohde_alue.1740 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1740 148476 {EA813719-DEBE-4B83-A587-5C014D78AF27} Ruttanmäki 2 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 135 ei Kohteessa on kuusi sammaloitunutta maakivien päälle kasattua pienehköä röykkiötä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin metrin - kahden metrin ja korkeus noin 30-60 sentin välillä. Maaperä on melko kivinen, mutta vaikuttaa rehevältä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen röykkiöiden levinnän mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 21.5.2012. Kaskiröykkiöitä, ikä todennäköisesti yli sata vuotta Edellisenä talvena harvennettu kuusikko, seassa koivua. Loiva etelärinne. Aluskasvillisuutena mustikka ja käenkaali. 3 Voimassa 2012-09-12T13:46:28 430.56274414 84.48896219
arkeologinenkohde_alue.1741 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1741 148495 {84104381-D9CC-4B02-889F-8C38C6BDCE11} Sepänaho 1 nauriskuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 127 ei Kohteeseen kuuluu kolme kumpareen rinteessä sijaitsevaa rinnakkaista kuoppaa, jotka sijaitsevat noin kahden metrin välein. Läntisin on leveydeltään 1,5 ja pituudeltaan neljä sekä syvyydeltään 0,4 metriä. Profiililtaan kuoppa on loivareunainen ja sammaloitunut. Kairaus paljasti sammalen alta likamaata noin 30 sentin syvyyteen. Keskimmäisen kuopan leveys on 1,9, pituus 3,8 ja syvyys 0,5 metriä. Kuoppa on profiililtaan loivareunainen ja sammaloitunut. Kuopasta ei saatu kunnon kairausnäytettä, sillä maaperä oli löysää ja kaira upposi maahan kokonaan. Itäisin kuoppa on leveydeltään kaksi, pituudeltaan 3,8 ja syvyydeltään 0,5 metriä. Profiililtaan kuoppa on loivareunainen ja sammaloitunut. Kuopan reunassa on vanha tervaskanto sekä kuusi, josta otettiin ikäkairaus, mikä paljasti kuusen noin 70 vuoden ikäiseksi. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 23.5.2012. Nauris tms. varastokuoppia. Ikä lienee yli sata vuotta ikäkairatusta kuusesta, vanhasta tervaskannosta ja kuoppien pyöristyneistä profiileista päätellen. Kumpareen etelärinne, valtapuustona kuusi. Aluskasvillisuutena mustikka, oravanmarja, sinivuokko, mansikka ja käenkaali. 3 Voimassa 2012-09-12T15:04:17 51.1484375 32.16644926
arkeologinenkohde_alue.1742 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1742 148657 {C7CF54BF-7728-47AD-9787-9ED93D0FD8F5} Kalliojärvi 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 240 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Kohde tarkistettiin vain joen etelärannan osalta. Tammen maa-kivivalli on leveimmillään rannasta 5 m leveä, ja etelärannalla vajaa 30 m pitkä. Etelärannalla valli on etelä-pohjoissuuntainen, mutta palstan muodon ja maaston perusteella se mahdollisesti kaartaa pohjoisrannalla luoteeseen päin. Tammen arvioitu kokonaispituus on n. 80 m. Alavirranpuolella vallia on vallin suuntaan nähden vastaan asetettuja tukihirsiä (pukkeja), joiden päissä on muutamia tukikiviä. Tukirakenteen leveys on 5 m. Vallin eteläpäässä on maanottokuoppa. Vedessä näkyy tammeen kuuluvia kiviä, mutta puurakenteet on purettu tai ne ovat lahonneet. Valli: X=7377123, Y=3553402 Maanottokuoppa: X=7377097, Y=3553406 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen rajautuminen pohjoisrannalla on arvio. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään ja v. 1969 Sallan hoitoalueen karttaan. Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuva uittotammen jäännös. Kohde sijaitsee Kalliojärven lounaispuolella Kalliojärvestä Palojärveen laskevan Kallio-ojan varressa, n. 1,2 km joensuusta länsilounaaseen. Kasvillisuus on sekapuustoista tuoretta ja kuivahkoa kangasta. Lähin tie kulkee etelässä 890 m etäisyydellä. Kohde sijoittuu erilliselle pienelle uittopalstalle. 3 Voimassa 2012-09-13T14:36:12 1120.71923828 204.79946086
arkeologinenkohde_alue.1743 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1743 148675 {9C565021-CAD1-4639-8D63-DA9429F17EB6} 732010021 Naruskajoki/Alimmainen Suoltijoki asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 225 ei Kohde on esihistoriallisen, muinaisjäännösrekisterin mukaan kivikautisen, asuinpaikan jäännös. Vuoden 1987 inventoinnissa alueelta löydettiin rannan suuntaiselta 50 m pituiselta, 20-30 m leveältä vyöhykkeeltä kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta kiveä ja hiekkaa. Paikka oli tuolloin käytössä kalastajien leiripaikkana. Vuode 2012 inventoinnissa tasanteella havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia n. 75 m pituiselta matkalta ajouran kohdalta. Maanpinta on ajouran ja käännöspaikan kohdalla kulunut, ja joen rannassa on törmä on muutamasta kohtaa sortunut. Paikalle on v. 1993 rakennettu Metsähallituksen Luontopalveluiden toimesta hirsikota ja käymälä-puuvaja, joiden rakentaminen on osittain tuhonnut kohdetta. Paikka vaikuttaa olevan kalastajilla ja matkailijoilla melko aktiivisessa käytössä, mistä johtuu maapinnan ja jokitörmän kuluminen. Tasanteelle on lisäksi vast"ikään kaivettu n. 50 cm x 50 cm kokoinen peittämätön kuoppa, samantyyppinen kuin arkeologien kaivamat koekuopat. Asuinpaikan kunto on siis jonkin verran heikentynyt edellisen tarkastuskerran (v. 1987) jälkeen. Kohde rajattiin inventointiraportin tietojen, paikalla havaittujen kvartsi-iskosten ja topografian perusteella. Alue rajattiin joessa olevan laajentuman viereisen tasanteen kohdalle, idässä jokirantaan ja pohjoisessa ja lännessä rinteen juurelle. Etelässä rajaus tehtiin tiellä havaittujen kvartsi-iskosten levinnän perusteella. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kiinteänä muinaisjäännöksenä. Sen on inventoinut v. 1987 Markku Torvinen. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde sijaitsee Naruskajoen ja Alimmaisen Suoltijoen yhtymäkohdan pohjoispuolella, Naruskajoen luoteisrannalla olevan laajentuman kohdalla. Paikalla on hiekkainen tasanne, jota reunustaa länsi- ja pohjoispuolelta jyrkästi nouseva rinne. Kohteen eteläpuolella maaperä on kivisempää. Ranta on jyrkkätörmäinen. Kohteen pohjoispuolella kulkee Suoltijoen pirtille menevä Naruskajoen ylittävä tie. Tieltä etelälounaaseen kohteelle kääntyy Naruskajoen vartta kulkeva metsätie. Rannassa kohteen luona tasanteella on käännöspaikka ja Luontopalveluiden rakentama hirsikota, käymälä-puuvaja ja komposti. Kasvillisuus alueella on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-09-13T15:19:11 2954.18359375 265.84093202
arkeologinenkohde_alue.1744 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1744 149055 {0605A711-0149-4DDA-8B74-12D09619DA6F} Salopalsta 4 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 153 ei Kohde on vanha peltoalue. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Pelto erottuu edelleen tasaisena ojien erottamana alueena, jossa kasvaa heinää. Alueella on myös mutahauta (10 x 7 x 1 m) (6993412/3575368 [läntisessä osassa]), josta on nostettu maa-ainesta pellonparannustarpeisiin. Vuoden 1925 kartan mukaan alueella on ollut laajempi niitty, joka on yhdistänyt Makkolansuo 1:n ja Makkolansuo 2:n ja on ollut Riehtilä 1:n kautta yhteydessä myös Salopalsta 4:n ja Telkkämäen länsipuolisiin niittyalueisiin. Alueella on vuoden 1975 kartan perusteella sijainnut myös lato, mutta vuoden 2010 inventoinnissa tästä ei havaittu merkkejä. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 19.8.2010 Vanha pelto/niitty ja mutahauta Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Rietulan tilan kaakkoispuolella. Alueella kasvaa heinää. 3 Voimassa 2019-11-01T07:16:24 3853.74462891 342.74475638
arkeologinenkohde_alue.1745 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1745 150748 {03C76AA9-56EF-45F7-BCDE-91E2612F8244} Järvenpää pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 120 ei Kohde käsittää kolme kuoppaa rivissä rinteessä. Kuopista kaksi sijaitsee lähellä toisiaan, kolmas kuoppa on hieman lännempänä yksinään. Kuopat ovat pyöreähköjä tai hieman ovaalin muotoisia ja melko loivia. Kaikissa kuopissa on selkeä huuhtoutumiskerros. Läntisin kuoppa (kuoppa 1) on mitoiltaan noin 3m x 3m, syvyydeltään noin 1m. Seuraava kuoppa on mitoiltaan noin 3,5m x 3m, syvyydeltään noin 1,5m. Itäisin kuoppa on kooltaan 3,5m x 3,5m, syvyydeltään noin 0,7m Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.8.2012. Kuopat ovat luultavasti pyyntikuoppia esihistorialliselta ajalta. Kohde sijaitsee moreenikankaan kaakkoiskärjessä. Kuoppien kohdalla on hiekkaisempi ja tasaisempi osuus. Ympärillä on huomattavasti kivisempää. Kohteen eteläpuolella alkaa suo. 3 Voimassa 2012-10-24T11:16:54 4185.82568359 273.28156455
arkeologinenkohde_alue.1746 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1746 149059 {85BD51BE-9716-4063-9B06-43A0D400C055} Salopalsta 6 hiekkakuopat 9 Ei suojeltu kohde 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2211 Hiekanottokuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 153 ei Alueella on harjoitettu maa-aineksen ottoa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 10-15 metriä ja syvyydeltään 1-2 metriä. Alueen vieritse kulkee Rietulankierron luontopolku. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 19.8.2010 Hiekkakuopat Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Rietulan tilan kaakkoispuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. 3 Voimassa 2019-11-01T07:19:25 725.00439453 113.29055811
arkeologinenkohde_alue.1747 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1747 149061 {1231307E-4E39-498C-B72A-CC66C1DF9359} Riehtilä 1 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 146 ei Kohde on vanha pelto. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Pelto erottuu edelleen tasaisena ojien erottamana alueena, joka on raivattu uudelleen avoimeksi vuosina 2003 ja 2004. Alueella on myös vanha ladonpohja (6993217/3575379 [läntisimmässä osassa]). Kohdassa on havaittavissa nurkkakiveystä ja purkujätettä. Vuoden 1925 kartan mukaan alueella on ollut laajempi niitty, joka on yhdistänyt Makkolansuo 1:n ja Makkolansuo 2:n ja on ollut Riehtilä 1:n kautta yhteydessä myös Salopalsta 4:n ja Telkkämäen länsipuolisiin niittyalueisiin. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 18.8.2010 Vanha pelto/niitty ja ladonpohja Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen kaakkoiskulmassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Rietulan tilan kaakkoispuolella, niin sanotulla Riehtilän palstalla. Alueella kasvaa heinää ja pusikkoa. 3 Voimassa 2019-10-31T13:59:30 12577.13598633 567.78432315
arkeologinenkohde_alue.1748 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1748 147379 {D2295F89-79F7-4F0A-B84B-FAEB61777C97} Kouranpääkangas pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 162 ei Kohde käsittää kymmenen pyyntikuoppaa luode-kaakko -suuntaisena ketjuna kankaan halki. Kuopat ovat muodoltaan soikeita ja niiden mitat vaihtelevat 2,2m - 3,5 metrin välillä, syvyydeltään kuopat ovat 0,4- 0,7m. Kuopat ovat erosioituneet laakeiksi mutta ovat silti selkeästi havaittavissa hiekkakankaalla. Kuoppien pohjaan tehdyissä tarkastuspistoissa havaittiin selkeä ja paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.8.2012. Kyseessä on pyyntikuoppaketju, mahdollisesti esihistorialliselta ajalta. Kohde sijaitsee laajan hiekkakankaan kapeassa pohjoiskärjessä. Hiekkamuodostuma on kilometrejä pitkä ja kapenee kohteen kohdalla noin 300 metrin levyiseksi. Edempänä maa muuttuu myös kivikkoisemmaksi. Metsä on eri-ikäistä mäntymetsää. Pyyntikuoppaketjun länsipuolella on vesistö ja itäpuolella suo. Kuoppien 3 ja 4 välistä kulkee kärrypolkumainen tie. 3 Voimassa 2012-10-23T15:52:12 12357.40869141 680.48111244
arkeologinenkohde_alue.1749 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1749 147393 {FA2DB492-2DA8-4E71-8324-B67205B8B5DB} Latikkaharju hiiltämö jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohde sisältää ainakin kolme hiilimiilua ja kaivon. Miilu 1 on halkaisijaltaan noin 17m, miilu 2 noin 14m ja miilu 3 noin 15m. Miiluja on hankala havaita maastossa ja niiden matalat vallit ovat osin vaurioituneet metsätöissä. Kaivo on neliömäinen, sivujen pituudet ovat noin 2,5m. Havaittavissa ei ole puurakenteita, ainoastaan sammaleen peittämä kuoppa hiekassa, Kaivo on romahtanut kasaan ja syvyys on arviolta ainakin noin 2,5m. Alueella on myös muutamia pienempiä kuoppia jotka luultavasti ovat läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä koekuoppia Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 23.8.2012. Kyseessä on historiallisen ajan hiiltämö, luultavasti toisen maailmansodan aikainen. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta männikköä. Miilujen päällä on myös katajia ja lehtipuita. 3 Voimassa 2012-10-24T11:05:59 3193.71875 229.73175408
arkeologinenkohde_alue.1750 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1750 147402 {7C458D42-53B0-4773-96C5-C6D5A658EB1B} Riuttajärvi röykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 160 ei Kohde käsittää kaksi soikeahkoa kraaterimaista röykkiötä. Kivirakenteen alla on puhdas hiekka ja paksu huuhtoutumiskerros. Röykkiöt koostuvat noin päänkokoisista kivistä, rakenteen sisällä on osittain myös pienempiä kiviä. Pääosin röykkiöt vaikuttavat koostuvankahdesta kivikerrasta. Sammal poistettuna röykkiöt vaikuttaisivat olevan noin 10-20cm syvempiä kuin sammalen peittämänä vaikuttaa. Röykkiö 1 on hieman syvempi kuin toinen ja siinä on myös pohjalla ohut hiilikerros. Röykkiö 1 on mitoiltaan noin 2,5m x 2,3m x 0,4m Töykkiö 2 on mitoiltan noin 3,2m x 2,2m x 0,4m Kohde rajautuu aluemaisesti röykkiöiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.8.2012. Kyseessä on kaksi lapinrauniomaista tunnistamatonta röykkiötä. Kohde sijaitsee Riuttajärven Kanslinniemen kapeassa kärjessä. Maapohja on hiekkaista moreenia. 3 Voimassa 2012-10-23T16:13:52 331.08154297 73.44722344
arkeologinenkohde_alue.1751 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1751 147412 {885BB1FA-6BC0-4FE4-A30F-98459E89965F} Haukkaviita lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 168 ei Kohde käsittää yhden metsälentokentän jäänteen. Jäljellä on noin kilometrin pituinen leveä tasainen tieosuus. Kääntöpaikka on kaakkoispäässä. Kohde rajautuu aluemaisesti leveän tieosuuden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.8.2012. Kyseessä on vanha metsälentokenttä noin 1960-luvulta. Kohde sijaitsee kumpuilevalla moreenikankaalla. Metsä on eri ikäistä kuusikkoa. 3 Voimassa 2012-10-31T11:06:49 40871.10791016 2143.6970235
arkeologinenkohde_alue.1752 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1752 147415 {54B10447-99CC-4C39-A75C-69635B31667C} Mörtinvuori kivirakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 165 ei Kohde sisältää kaksi rakennetta: kivisen uunin sekä rakennuksen perustaa muistuttavan kivilatomuksen. Uuni on mitoiltaan noin 1,5m x 1,5m, korkeudeltaan noin 1m. Kohteessa on noin 40cm x 30cm kokoinen suuaukko maan tasolla. Kyseessä on kivistä ladottu ns. ryssänuunimainen rakennelma. Ympärillä ei ole selviä merkkejä rakennuksesta. Toinen rakennelma sijaitsee uunista noin viisi metriä pohjoiseen. Kyseessä on noin 3,5m x 3,5m kokoinen ja noin 0,7m korkea karkeasti neliömäinen kivirakennelma. Kivet on ladottu osittain vinon kallionyppylän päälle kuitenkin päältään tasaiseksi rakennelmaksi. Latomus on osittain maansekainen ja sisältä löytyy myös hiilenkappaleita. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.8.2012. Kohde sijaitsee avoimella kivikko/kallioalueella. Metsä on harvaa vanhaa kalliomännikköä. 3 Voimassa 2012-10-24T10:45:29 95.5690918 39.24878797
arkeologinenkohde_alue.1753 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1753 147847 {E33E2F11-F4C6-4DFD-9A60-D09C6C3CED49} Laarinaho 3 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 125 ei Kohteessa havaittiin kolme vaatimatonta kiviröykkiötä.Röykkiö nro 1 on pohjoisin. Se on heikosti erottuva ja muodoltaan suorakulmainen ja sammalen peittämä. Röykkiön sivujen mitat ovat 1,5 x 2 ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiön yli on ajettu korjuukoneella ja se on hieman litistynyt. Röykkiön vierestä kaadetun kuusen kannossa on 70 vuosirengasta. Röykkiö nro 2 on halkaisijaltaan metrin ja korkeudeltaan 0,3 metriä. Se on kasattu matalan maakiven päälle. Myös sen päältä on ajettu korjuukoneella ja se on litistynyt. Röykkiö nro 3 on halkaisijaltaan noin kaksi ja korkeudeltaan noin 0,6 metriä. Röykkiö on sammaloitunut ja se on kasattu maakiven päälle. Alueella ei havaittu muita röykkiöitä, mutta niitä saattaa olla hakkuutähdekasojen alla. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kolmen röykkiön rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 31.5.2012. Kaskiröykkiöalue, iältään yli 100 vuotta. Hakkuuaukea, jolta on edellisenä talvena korjattu puut. Näkyvissä on isojen kuusien kantoja. Maasto viettää loivasti lounaaseen. Aluskasvillisuutena mustikka, puolukka, oravanmarja, valkovuokko, kerrossammal, lillukka. Maaperä lienee moreenia. 3 Voimassa 2012-09-05T08:59:14 562.70874023 135.903152
arkeologinenkohde_alue.1754 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1754 148224 {7683DF84-F3FE-4FEC-AFFF-9560F363A14C} Vuokonmännikkö hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 198 ei Paikalla sijaitsee neljä hiilimiilua (Vuokonmänikkö hiilimiilu 1-4). Näistä yksi (Vuokonmänikkö hiilimiilu 2) on puolittain tuhoutunut ja jäänyt tien alle. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 12-13 m, ja niiden keskelle tehdyistä kairauksista havaittiin noin 15-20 cm vahva hiilikerros. Vallien ulkopuolella on havaittavissa jäänteitä ilmanottoaukoista. Yhdessä miiluista (Vuokonmännikkö hiilimiilu 3) on keskellä havaittavissa toinen pienempi miilumainen rakenne (halkaisija 7,5 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa Lidar ja SutiGis -tietojen perusteella 30.7.2012. Paikalla on neljä hiilimiilua, jotka on poltettu todennäköisesti 1940-luvulla. Kohde sijaitsee Panjavaarantien varrella, tien länsipuolella. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä. 3 Voimassa 2012-11-29T13:44:25 2500.55224609 223.44174632
arkeologinenkohde_alue.1755 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1755 148240 {22D6E2B0-9C37-4540-A247-64E8C50EF46D} Tervalamminkangas hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 192 ei Paikalla sijaitsee neljä hiilimiilua (Tervalamminkangas hiilimiilu 1-4). Miilut ovat halkaisijaltaan noin 11-13 m, ja niiden keskelle tehdyistä kairauksista havaittiin noin 15-20 cm vahva hiilikerros. Vallien ulkopuolella on havaittavissa jäänteitä ilmanottoaukoista. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa Lidar ja SutiGis -tietojen perusteella 30.7.2012. Paikalla on neljä hiilimiilua, jotka on poltettu todennäköisesti 1940-luvulla. Kohde sijaitsee Itälehdontien varrella, tien pohjoispuolella. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-22T11:27:06 2233.53930664 220.25641991
arkeologinenkohde_alue.1756 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1756 146770 {64676ECC-12E6-44DD-B183-56DA0351C664} Kontionluuharju poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 280 ei Paikalla on ilmeisesti 1940-50 –luvuilla käytössä olleen poroerotuspaikka. Erotusaidan pohjoispäässä on kirnu aivan harjun alarinteessä. Poroaita on tehty kirvellä halkaistuista puista, jotka on nauloin kiinnitetty eläviin puihin tai pyöreisiin tukipuihin. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteella on 1900-luvun puoliväliin ajoittuneva poroerotuspaikka. Kohde sijaitsee Piippuselkien koillispuolella olevalla Kontionluuharju –nimisellä harjulla. Kohteen itäpuolella on Hirvikaltionaapa. Alue on kuivaa mäntykangasta. Kohde sijaitsee harjun länsirinteellä sekä sen eteläpuolella ja osaksi suolla. Harjun päälle on tehty metsäautotie. 3 Voimassa 2012-09-14T14:28:37 38935.48193359 821.46169271
arkeologinenkohde_alue.1757 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1757 146747 {36223878-192E-4DA6-AE16-A629D9DBB906} Suurkovanselkä 2 kruununleimapuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 230 ei Alueen isoimmissa männyissä havaittiin kruununleimoja. Kohde on rajattu alueelle, josta leimapuita havaittiin. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on kruununleimapuita. Kohde sijaitsee Ainijärven ja Kyörteslammen väliin jäävälle maakaistalle. Pohjois- ja itäpuolella alue rajautuu Jammivuotsoon lisäksi kohteen koillispuolella virtaa Ylä-Nuortti. Alue on melko kosteaa ja siinä kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. 3 Voimassa 2012-09-14T13:12:46 23505.46875 640.12533623
arkeologinenkohde_alue.1758 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1758 149015 {6CED4C9A-40B4-4CA9-8851-0873BB5CF954} Paunuksenselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 213 ei Kohteessa on kahden kämpän jäännökset. Toinen kämpistä sijoittuu hetteen eteläpuolelle (kämppä 1) ja toinen pohjoispuolelle (kämppä 2). Kämpät sijaitsevat n. 45 m etäisyydellä toisistaan. Kämppä 1 on mitoiltaan 7,8 m x 4,5 m, ja se on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Kämpän pohjoiskoillispäässä on 4,8 m pitkä tupaosa, jonka itäkoillisnurkassa on 1,6 m x 1,3 m x 0,7 m kokoinen luonnonkivipiisin jäännös. Kämpän etelälounaispäässä luultavasti talli. Rakennus on pyöröhirsinen ja siitä on jäljellä neljä hirsikertaa. Nurkissa on sahalla tehdyt koirankaulasalvokset, joissa lovet on tehty molemmille puolille. Hirsien päistä osa on katkaistu kirveellä, osa sahalla. Kämpän lattia erottuu painaumana. Tuvan päädyn keskellä on oviaukko. Tallin ovi on itäkaakkoissivulla hiukan keskilinjasta väliseinään päin. Oviaukko on 1,1 m leveä. Molemmat oviaukot on tehty sahaamalla hirret suoraan poikki, muita rakenteita ei näy. Katosta on jäljellä tallin kohdalla pitkän sivun suuntaisia kapeita puita. Tallin eteläkaakonpuoleisen ulkonurkan vieressä on 1,5 m x 1 x 0,7 m kokoinen kuoppa 3 m etäisyydellä kämpästä. Kämppä 2 on samantyyppinen tuvan ja tallin yhdistelmä kuin kämppä 1. Se on pyöröhirsinen, mitoiltaan 10,3 m x 4,5 m kokoinen, ja etelä-pohjoissuuntainen. Eteläpäässä on 5,2 m pitkä tupa ja pohjoispäässä 5,1 m pitkä talliosa, jossa hirret erottuvat paremmin. Hirsiä on jäljellä kaksi hirsikertaa. Tuvan hirret ja kaakkoisnurkan luonnonkivisen piisinjäännös ovat turpeenpeittämät; piisi erottuu 1,6 m x 1,6 m x 0,9 m kokoisena mättäänä. Näkyvien hirsien päät katkaistu kirveellä, mutta salvokset eivät erotu turpeen alta. Tallin keskellä on yksi lyhyen sivun suuntainen hirsi, mahdollisesti kurkihirsi. Tuvan lattian kohta erottuu painaumana. Lisäksi tuvan itäseinustalla piisin vieressä on soikea 2 m x 1,5 m x 0,5 m kokoinen kuoppa. Kämppä 1: X=7457491, Y=3579600 Kämppä 2: X=7457544, Y=3579593 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on kahden metsätyökämpän jäännökset. Kämpät ovat rakenteiden samankaltaisuuden perusteella mahdollisesti samanikäisiä, ja ajoittunevat 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee Paunuksenselän eteläpuoleisen laen luoteispuolella, länteen suolle laskevan rinteen juurella, kuivan törmän reunalla. Kämppien välissä alueen keskellä on hete. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Idässä 150 m etäisyydellä on Norovuotsonvaara-Paunuksenvaara -aluetie. 3 Voimassa 2012-09-18T12:43:51 1659.29272461 188.19523732
arkeologinenkohde_alue.1759 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1759 149024 {FD2C28EE-C914-4084-8179-C09934931698} Paunuksenselkä 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Kohteessa on kämpän ja ulkorakennuksen, luultavasti tallin, jäännökset. ELY-keskuksen inventoinnin tietojen mukaan kämppä on rakennettu v. 1946 tienoilla, ja se on ollut käytössä n. v. 1954 Veitsiluoto Oy:n hakkuissa. Kohteessa oleva kämppä on ilmeisesti palanut tai purettu. Runko on lähes kokonaan sammaleen peittämä, ja pyöröhirsikertoja on jäljellä arviolta kaksi. Kämppä on 6,7 m pitkä ja 5,5 m leveä, länsiluode-itäkaakkosuuntainen. Sen itäkoillisnurkassa on 2,7 m x 2 m kokoinen luonnonkivipiisinjäännös. Kämpän itäkaakkoispäässä on oviaukko. Lattia erottuu painaumana. Hirsien päistä osa katkaistu kirveellä, osa sahalla. Kämpän lounaispuolella 5 m etäisyydellä on toinen paremmin säilynyt rakennus. Mahdollisesti kyseessä on talli. Rakennuksesta on jäljellä viisi pyöröhirsikertaa. Talli on 5,6 m x 5,8 m kokoinen, ja pitkä sivu on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Oviaukko on länsiluoteisseinän keskellä. Se on 1,1 m leveä. Ovenpielistä hirret on sahattu suoraan poikki ja hirsiä on veistetty suoraksi sisä- ja ulkopuolelta. Nurkissa on koirankaulasalvokset, joista osassa lovi on molemmilla puolilla, osassa vain alapuolella. Osa salvoksista on tehty kirveellä, osa sahalla. Samoin hirsien päistä osa on katkaistu sahalla ja osa kirveellä. Hirsien välissä ei näy tiivistettä eikä rakennuksessa ole lämmityslaitteen jäännöstä. Kämppä: X=7457738, Y=3579643 Talli: X=7457732 , Y=3579633 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. ELY-keskuksen inventoinnin tietojen mukaan kämppä on ollut Veitsiluoto Oy:n hakkuilla v. 1946-1954 käytetty savottakämppä. Kohde sijaitsee Paunuksenselän pohjoispuoleisen laen lounaispuolella, länteen suolle laskevan rinteen juurella, kuivan törmän reunalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Idässä 100 m etäisyydellä on Norovuotsonvaara-Paunuksenvaara -aluetie. 3 Voimassa 2012-09-18T13:55:37 434.85522461 80.65152578
arkeologinenkohde_alue.1760 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1760 147793 {AE84EB14-4666-4DBF-82F5-5ED7EBC8B727} Karhunlähteenkangas 1 nauriskuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 130 ei Kyseessä on kolme melko lähekkäin sijaitsevaa kuoppaa. Kuoppa 1 on kuopista eteläisin ja sijaitsee tieleikkausesta noin neljä metriä pohjoiseen. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen, leveys 2,2, pituus neljä ja syvyys 0,7 metriä. Kuopan reunat ovat loivat ja sammaloituneet. Kuopan reunassa kasvaa kuusi.. loivat sammaloituneet reunat, reunassa kasvaa kuusi. Kuoppa 2 on kuopista pohjoisin. Se on lounais-koillissuuntainen, leveydeltään kaksi, pituudeltaan viisi ja syvyydeltään 0,6 metriä. Kuoppa on loivareunainen ja sen reunassa on vanhoja kantoja. Kuopaa 3 on kuopista keskimmäisin. Se on lounais-koillissuuntainen, leveydeltään 1,5, pituudeltaan neljä ja syvyydeltään 0,4 metriä. Kuoppa on loivareunainen. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien näkyvien rajojen ja levinnän mukaan. Varsinaiset kohteet ovat näkyvät kuopat, joita on kolme kappaletta. Kohde löytyi inventoinnissa 24.5.2012. Nauriskuoppia, ikä yli 100 vuotta. Ajoitus perustuu arvioituun vähimmäisikään mm. puuston ja vanhojen kantojen sekä kuoppien maatuneen muodon perusteella. Kohde sijaitsee loivassa etelärinteessä tieleikkauksen päällä.Puustona mänty, koivu ja kuusi, aluskasvillisuuteena mustikka, puolukka, valkovuokko, oravanmarja, kielo,käenkaali, kevätpiippo ja seinäsammal. Alueella on myös armeijan kaivantoja. 3 Voimassa 2012-09-04T14:09:08 678.63354492 161.87615045
arkeologinenkohde_alue.1761 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1761 147803 {1A1EB79C-5CA9-41D9-9F34-63ADDFE996A3} 109010062 Kruununkivi rajakivi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Kyseessä on selkeästi erottuvat kivi, jota kutsutaan Kruununkiveksi. Kyseessä on noin kaksi metriä korkea toppamainen maakivi, jonka länsisivulla selkeä kruunukaiverrus. Kaiverruksen koko on 15 x 15 cm. Kiven päälle on lisäksi lyöty rautaputki. Kruununkivi on nykyään Hämeenlinnan Hätilän, Hattulan Luhtialan ja Hauhon Hahkialan kylien rajapaikka. Rajamerkkinä sen juuret juontavat jo 1400-luvulle. Kivi on siirtolohkare ja siihen on hakattu kruununkuva ja rajasuunnat. Mj rekisterissä kohteella on myös toinen numero (Hauho kohdenro 83 01 0051). Hauhon entinen kunta kuuluu kuitenkin nykyään Hämeenlinnaan. Kohteen ympärille on rajattu pieni suoja-alue. Muinaisjäännösrekisteri. Kohde tarkastettiin 29.5.2012. Kyseessä on edelleen käytössä oleva rajamerkki, jonka juuret juontavat keskiajalle. Kohde sijaitsee hakkuuaukean pohjoiskulmassa harjanteen laella aivan polun vieressä. 3 Voimassa 2014-10-30T15:06:27 1158.29760742 129.61976066
arkeologinenkohde_alue.1762 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1762 147809 {6496F01C-FC64-41A3-850E-D082F542CD81} Laarinaho 1 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 127 ei Kohteeseen kuuluu kolme sammaloitunutta kiviröykkiötä. Röykkiö nro 1 on hakkuuaukean rajan tuntumassa. Sen reunan päältä on ajettu metsäkoneella ja röykkiö on hieman litistynyt. Sammaloituneen röykkiön halkaisija on kaksi ja korkeus 0,6 metriä. Röykkiö nro 2 sijaitsee noin kymmenen metriä edellisestä etelään. Sen halkaisija on 3,8 ja korkeus 0,8 metriä. Röykkiön päällä on kaadetun kuusen kanto, jossa on vuosirenkaita 60. Röykkiö nro 3:n yli on myös ajettu metsäkoneella, ja se on litistynyt. Röykkiö sijaitsee hakkuuaukean rajan tuntuntumassa. Sen halkaisija on 2,5 ja korkeus 0,5 metriä. Metsähallituksen mailla ei enempää röykkiöitä ole, mutta alue jatkuu länteen yksityismaan puolelle, jossa on nostettu kantoja, nostoalueella ei näy enää röykkiöitä, mutta sen ja MH:n alueen välisessä kapeassa metsäkaistaleessa on muutama röykkiö, joten yksityismaan puolella lienee tuhoutunut röykkiöitä kantojen noston yhteydessä. Röykkiöiden joukossa on myös yksi kuopparakenne, joka sijaitsee röykkiön nro 2 eteläpuolella. Se on merkitty Reiskaan omana kohteenaan (Laarinaho 2, kuoppa). Kohde rajautuu aluemaisesti röykkiöiden näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 31.5.2012. Kyseessä on kaskiröykkiöalueen reuna, joka jatkuu yksityismetsän puolelle länteen. Yksityismetsän puolella röykkiöitä lienee tuhoutunut kannonnoston seurauksena. Paikannimi Laarinaho, viittaa myös kaskeamiseen. Kyseessä lienee yli sata vuotta sitten kaskeamiskäytöstä pois jäänyt kohde, sillä sen päällä on kasvanut vanha kuusimetsä. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, sen länsireunan tuntumassa. Alueelta on kaadettu puut todennäköisesti edellisenä talvena. Puustona on ollut kuusi, aluskasvillisuutena valkovuokko, käenkaali, ahomansikka, vatukka metsäimarre, nuokkuhelmikkä, metsäkurjenpolvi, mustikka, puolukka ja sammal. 3 Voimassa 2013-03-01T11:43:31 69.27563477 65.87332132
arkeologinenkohde_alue.1763 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1763 149204 {718047E1-838A-4605-82E1-24EF937ABA27} 1000015984 Naruskajärvi 2 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 265 ei Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Vilho Saarela on löytänyt rantahiekasta piiesineen ja lahjoittanut sen Museovirastolle v. 2004. Löytöpaikkaa ei oltu tarkastettu arkeologisesti ennen v. 2012 inventointia ja kohde oli merkitty irtolöytöpaikaksi. Vuoden 2012 inventoinnista piiesineen löytöpaikan luota kuluneesta rantatörmästä ja hiekkarannalta löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia sekä rapautunutta kiveä. Törmän päälle tasanteelle tehtiin lisäksi kuusi koepistoa, joista koepisto 1:stä löytyi kvartsi-iskos heti turpeen alta, jolloin kaivaminen lopetettiin. Koepisto 1 sijaitsee n. 10 m etäisyydellä rannasta alueen koillispäädyssä. Muut koepistot olivat löydöttömiä. Löydöt rajautuvat tasanteen kohdalle rannansuuntaisesti 90 m pituiselle matkalle. Alueen tarkempaa leveyttä ei pystytty selvittämään, arviolta se on ainakin 20 m. Koepisto 1: X=7482226, Y=3599609 Koepisto 2: X=7482230, Y=3599619 Koepisto 3: X=7482230, Y=3599605 Koepisto 4: X=7482207, Y=3599557 Koepisto 5: X=7482218, Y=3599555 Koepisto 6: X=7482213, Y=3599531 Kohde rajattiin asuinpaikkalöytöjen ja topografian perusteella. Kohteen rajaus tasanteella pohjoisluoteispäässä on arvio. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä irtolöytöpaikkana. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Osa kohteesta on tuhoutunut säännöstelyn vuoksi, mutta tasanteella on vielä säilynyttä aluetta. Kohde sijaitsee Naruskajärven ja Kullajärven välisen salmen idänpuoleisessa niemessä, Naruskajärven- eli eteläkaakonpuoleisella rannalla. Niemessä on niemen kärkeen päin laskeva kumpare, joka on etelärannanpuolelta säännöstelyn kuluttama. Törmän edustalla on kapea hiekkaranta. Kasvillisuus törmän päällä tasanteella on kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Maaperä on hiekkaista moreenia. Rannalla ja törmän reunalla on useita moderneja nuotiopaikkoja. 3 Voimassa 2012-09-20T15:03:08 1739.0703125 212.07904998
arkeologinenkohde_alue.1764 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1764 149721 {22C69FCF-3473-4719-90FF-D3DC38926BC1} Naruskajärvi-Kullajärvi 1 kruununleimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 275 ei Kohteessa on kruunuleimapuita. Puut ovat kelottuneita tai eläviä vanhoja mäntyjä ja kuusia. Alue voi ainakin luoteisosassa jatkua tien lounaispuolelle. Kaakkoisosassa tien lounaispuolella ei havaittu leimapuita. Inventoitu alue on järvien ja tien suuntainen, n. 2,7 km pitkä ja leveimmillään 250 m. Puissa on 1,5-2 m korkeudella pilkat, joihin on lyöty leimat. Yleensä pilkkoja ja leimoja on kaksi, mikä merkitsee tukkipuuta, toisinaan kolme tai yksi. Osassa puista, varsinkin kuusissa, pilkat ovat kasvaneet umpeen. Leimapuut sijoittuvat alueelle pieninä ryhminä, eikä niitä ole kovin tiheästi. Alueella on myös leimaamattomia samanikäisiä puita. Arviolta leimapuita on muutamia satoja. Yhdestä alueen luoteispäässä olevasta puusta löydettiin eri yhtiön leima, muuten kaikki leimat ovat Metsähallituksen leimoja. Tunnistamaton leima muistuttaa kärjestään katkaistua kolmiota. Kohde rajattiin leimapuiden levinnän mukaan, mutta tien lounaispuolta ei juurikaan tarkistettu muuten kuin tien vierestä. Alue voi olla luultua laajempi. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on kruununleimapuualue, joka ajoittunee 1900-luvun alkupuoliskolle. Kohde sijaitsee Naruskajärven ja Kullajärven länsilounaispuolella. Tarkastettu alue rajautuu pääosin Naruskajärvi-Värrijöki -tien ja järvien väliselle alueelle. Alue ulottuu Naruskajärven keskivaiheilla olevasta järveen laskevasta purosta Kullajärven luoteispäähän. Kohde ei ulotu aivan järvien rantaan, vaan se loppuu itäkoillisreunassaan tasaiselle rantakaistaleelle laskevan rinteen juurelle. Alueella on mökkitontteja, joista osa on yksityisomistuksessa ja osa vuokrattu. Myös tonttien pihassa havaittiin kruununleimapuita, tosin suurinta osaa ei tarkastettu. Kasvillisuus alueella on osittain mäntyvaltaista, osittain kuusivaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta. Osa alueesta on uudistuskypsää metsää ja osa nuorta kasvatusmetsää, jossa on seassa vanhempaa puustoa. 3 Voimassa 2013-09-17T14:12:59 460028.55517578 6170.77279372
arkeologinenkohde_alue.1765 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1765 152288 {B5BA5F2B-2128-4643-8086-ECCEB9AEDA95} Koljosenlampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Rinteen päällä on rakennuksen pohja (12 x 7 metriä) ja paksuvallinen kellarikuoppa (2,5 x 1,5 x 1 metriä). Rakennuksenpohjasta on yksi seinämä rikkoutunut metsätöissä. Alempana rinteessä on saunan jäänteet (4 x 4 metriä). Saunan kiuas on matala, neliömäinen ja keskellä rakennuksen pohjaa. Kohteen rajaus on aluemainen. Päärakennus on merkitty myös pisteellä. Kari Huotari opasti kohteelle. Haastattelutietojen mukaan kyseessä on metsätyökämpän jäänteet. Kohde sijaitsee Koljonlammen koillispuolella, rinteessä ja sen päällä. Rinne on kivikkoinen. 3 Voimassa 2012-11-13T13:26:24 1563.43261719 191.79131369
arkeologinenkohde_alue.1766 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1766 152290 {D7445B9E-1D62-4869-B8D6-C9981F6C273A} Syväjärvi maakuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 209 ei Paikalla on neljä kuoppaa Kuoppa 1 sijaitsee pisteessä x 3418902, y 7415274. Kuopan koko on 2 x 1 metriä, pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Kuopan syvyys on 70 cm ja kuoppa on valliton. Kuoppa 2 sijaitsee pisteessä x 3418906, y 7415277. Kuopan koko on 5 x 3 metriä ja se on samansuuntainen kuin kuoppa 1. Kuopan syvyys on 1 metri. Kuoppien 1 ja 2 etäisyys toisistaan on 3 metriä. Kuoppa 2 on valliton ja muistuttaa pyyntikuoppaa. Kuoppa 3 sijaitsee pisteessä x 3418902, y 7415258. Koko on 4 x 2 metriä. Pitkä sivu kulkee järven vastaisesti idästä länteen. Kuopan syvyys on 50 cm. Kuoppa 4 sijaitsee pisteessä x 3418905, y 7415239. Koko on 3 x 2 m. Pitkät sivut pohjoisesta etelään, järven suuntaisesti. Kuopan syvyys on 70 cm. Tämä kuoppa muistuttaa enemmän hautaa kuin pyyntikuoppaa. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Mauri Pokan ilmoitus Kuoppien merkitys on epäselvä. Toiset kuopista muistuttavat soikean muotoista hautaa, toiset taas ovat pyöreitä kuten pyyntikuopat. Kuopissa kasvaa paksu rikkumaton humuskerros päällä, mistä päätellen kuopat ovat ainakin 100 vuotta vanhoja. Maasto on syväjärveen laskeva rinne, kuopat sijaitsevat terassin reunalla. Paikalla kasvaa mäntymetsä moreenimaassa. 3 Voimassa 2012-11-13T13:43:19 568.57299805 110.96279577
arkeologinenkohde_alue.1767 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1767 154051 {C600E5FC-0767-438C-B70C-B3EC05098465} Miekkakaarat 6 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 63 ei Asuinpaikka sijaitsee alueen pohjoisosassa suohon työntyvällä hiekkaharjanteella. Harjanteella on viisi asumuspainannetta 140 m pitkässä jonossa, neljä näistä ovat metsätien kaakkoispuolella valtion maalla ja yksi tien pohjoispuolella yksityismaalla. Painanteiden koko vaihtelee 7 x 5 metristä 9 x 6 metriin. Tien oja leikkaa kolmen painanteen reunaa, leikkauksissa on havaittu palaneita kiviä ja kvartsia (ei otettu talteen). Toisella harjanteella 50 m luoteeseen on pitkä painanne, mitat 21 x 6 m, syvyys 0,3 m, paikoitellen on valli havaittavissa. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 16.11.2012. Neoliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikka. Laaja hiekkadyynialue suoalueen keskellä ja Miekkajärven luoteispuolella. Kumpuileva kuiva mäntykangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, lisäksi sammalta kanervaa ja puolukkaa. Nuorta kasvatusmetsikköä. Metsätie halkaise asuinpaikan. 3 Voimassa 2013-02-22T14:20:18 9690.9987793 590.10121808
arkeologinenkohde_alue.1768 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1768 154729 {375231D6-B122-4BB4-845A-FA524CFC95BC} Tankajoki uiton vastuun tolpat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 kyllä Uiton vastuun puut, ovat olleet ennen säännöstelyä joen rannalla, nykyisin noin 100-150 joen rannoista. Joki on sen kohdalta suljettu puomilla, kunnes on saatu uittolupa. Jäljellä on 22 tolppaa kolmessa ryhmässä. Ryhmässä 1 on jäljellä 9 tolppaa, 3, 4 ja 2 riveissä peräkkäin. Ne ulottuvat hieman yli metrin vedenpinnan yläpuolelle. Tolppien päihin on porattu reiät. Ryhmä 2, ylävirran suuntaan noin 50 m. Kaksi tolppaa, jotka ovat muita suurempia ja pitempiä, ulottuvat noin 2 m veden pinnan yläpuolelle. Ryhmä 3, sijaitsevat joen toisella puolella ryhmän 2 kohdalla. Kaikkiaan 11 tolppaa, kuuden ja neljän tolpan rivit sekä yksittäinen tolppa. Osa tolpista ilmeisesti puuttuu. Ulottuvat noin 1 m veden yläpuolelle, samoin reiät päissä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rauno Tolonen kertoi kohteesta. Reijo Kuusela kertoi olleensa tekemässä vastuuta, rakennettu 1957, käytetty vielä 1966/67. Uiton vastuu, käytössä 1957-67. Kohde sijaitsee Tankajoessa Vuotson luoteispuolella, noin kilometrin pohjoiseen Vuotson kanavan suusta. Vedessä kasvaa heinää. 3 Voimassa 2013-01-24T08:45:22 1583.08007812 262.57730028
arkeologinenkohde_alue.1769 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1769 151018 {65763AEC-0621-4F4E-8A6D-7553C8639CD3} Korkana korsu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 195 ei Rinteeseen on rakennettu kolme korsua. Lisäksi niiden välissä on kuoppa. Korsu 1 (pohjoisin): Oviaukko itään. Korsun muoto on neliömäinen ja koko noin 2,5 x 2,5 metriä. Syvyys on noin 2 m. Korsun pohjalla on maatuneita puurakenteita sammalen peitossa. Suuaukon puurakenteet ovat vielä osin pystyssä. Korsun kaakkoispuolella on kiviä puolikaaressa muutaman kerroksen verran. Kaaren suunta on pohjoisluode-eteläkaakko. Korsu 2: Romahtanut oviaukko on auennut koilliseen. Korsun koko on noin 2,5 x 2 metriä. Syvimmillään se on 1,6 metriä. Kivirakennetta ja puurakenteiden jäännöksiä näkyy hieman. Korsu 3: Korsun koko on 3 x 2,5 metriä. Syvimmillään se on 2 metriä. Oviaukko aukeaa koilliseen ja siinä on puurakenteita jäljellä. Ovenpielissä on jäljellä saranat. Korsun 1 ja 2 välissä on 1 x 1 x 0,2 kokoinen neliömäinen kuoppa, jossa on tasainen pohja. Kohde on aluemainen. Korsuja etsittiin Rajalla-kirjassa olevan kuvauksen perusteella. Korsujen jäänteitä. Liittyvät joko talvisodan aikaiseen puolustusasemaan tai jatkosodan aikaiseen vankileiriin. Kohde sijaitsee Korkanantien eteläpuolella metsäisessä rinteessä Retkeilykeskuksen länsipuolella.Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-10-22T11:58:52 312.88623047 88.14796133
arkeologinenkohde_alue.1770 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1770 149966 {AB1A2725-842A-4E14-9FE0-D0280DFF3FC8} Kokalmus Korealahti tupasija-alue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Koreanlahden tupasijan alueella on erilaisia rakennelmia seuraavasti: 1. tuvan pohja pisteessä 7264.268, 3608549 2. saunan pohja, 7264.240, 3608.543 (digitoitu) 3. rajapyykki, 7264.242, 3608.541 (digitoitu) 4. maakuoppa 1, 7264.268, 3608.553 5. maakuoppa 2, 7264.244, 3608.530 6. maakuoppa 3, 7264.262, 3608.513 7. maakuoppa 4, 7264.268, 3608.510 Kohteen rajaus on tehty aluerajauksena vaikka rakennelmat alueella eivät todennäköisesti kokonaisuudessaan muodostakaan yhtenäistä toiminnallista kokonaisuutta. Tupa ja sauna lienevät kuuluneet yhteen, mutta rajapyykki on kaiketi niitä myöhäisempi. Maakuoppien liittyminen rakennelmiin on sitä vastoin määrittämättä. Alueen keskellä sijaitsevan porotallin alkuperäinen koordinaattipiste, 7264251, 3608528, otettiin käsi-gps:llä tallin ovelta. Virhemarginaaliksi laite ilmoitti 11 m. Tämän perusteella talli sijoittuisi luontopolun länsipuolelle, mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Asiantila on selvästi nähtävissä myös valokuvissa. Lisäksi kuvissa näkyy, että talli lienee merkitty väärinpäin kartalle, jossa se on kuvattu siten, että rakennuksen pitkä sivu on etelä-pohjois -suuntainen. Valitettavasti tähän seikkaan ei kiinnitetty huomiota maastotarkastuksen aikana vaan tallin ja sen ympäristön rakennelmien sijainteja on jouduttu rekonstruoimaan raportointivaiheessa valokuvien ja muistiinpanojen pohjalta. Sekaannuksen täydellisyyttä korostaa vielä se seikka, että paikalla otettujen koordinaattipisteiden virhemarginaalit olivat poikkeuksellisen suuria (lähes kauttaaltaan yli 10 metriä), mikä edelleen sekoittaa kuvaa vieri vieressä sijainneiden rakennelmien sijainneista. Porotallin sijaintitieto (7264.256, 3608.540) on ratkaistu siten, että tallin koordinaatiksi on digitoimalla annettu piste kartalla näkyvän rakennuksen keskeltä. Tallin ympäristön muut kohteet on digitoitu aluerajaukseksi osittain mitattujen pisteiden, osittain valokuvien perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisissä kohdepisteissä voi olla useiden metrien heittoja vaikka itse alue sisältää kaikki rakennelmat. Tilanteen hahmottamissa maastossa toki helpottaa se, että kaikki yksittäiset Koreanlahden rakennelmat erottuvat suhteellisen selvästi ja vaivattomasti maastossa. Koreanlahden tupasija-alue dokumentoitiin 29.7.2012 ukkosta odotellessa. Paikalle tultiin alun pitäen tarkastamaan porotallia, joka on käytössä ja kaavalla suojeltu rakennusperintökohde. Ennen tarkastusta ei porotallin ympärillä sijaitsevista rakennelmista ollut mitään tietoa, ja niiden löytyminen aluetta halkovan retkeilyreitin ympäriltä olikin pieni yllätys eritoten, kun useimmat rakenteista erottuvat hyvin selvästi jopa polulle saakka. Koreanlahdella on sijainnut noin 30 neliön laajuinen tupa ja sitä puolet pienempi sauna jossain vaiheessa ennen porotallin paikalle pystyttämistä. Aivan poissuljettua ei rakennusten yhteiselokaan ole, vaikka toki tuvan ja saunan seinien sammalpeite viittaa yli sadan vuoden ikään. Saunan nurkalle pystytetty rajapyykiltä vaikuttava kiveys lienee jonkin verran rakennelmia nuorempi. Sen merkitys jää avoimeksi, sillä porotallin kupeelta ei tunneta mitään kovin tuoreita rajoja. Sammaloituneet maakuopat rakennelmien ympäristössä saattavat liittyä tähän asutusvaiheeseen, mutta ne voivat olla myös aivan muihin tarkoituksiin kaivettuja. Kuopat ovat sammaloituneita eivätkä kovin tuoreita. Tuvan rakentajasta tai käyttäjästä ei Hossassa tunnuttu tiedettävän mitään. Yksi mahdollinen selitys voisi olla poromiesten kämppä saunoineen. Koreanlahden porotalli ja rakennelmien rauniot sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kokalmus-järven rannan tuntumassa, sen lounaispäässä. Aluetta erottaa järvestä noin sadan metrin kaistale kitukasvuista puustoa kasvava suo. Talli ja muut rakennusten pohjat sekä rakennelmat ovat kankaan puolella. Kangasmaasto on havupuuvaltainen ja kumpuileva. Rakennelmien eteläpuolella kangas nousee jyrkästi pari kymmentä metriä Rytikankaaksi. Maasto on Kokalmuksen etelä- ja itärannoista poiketen kosteampaa, ja sillä kasvaa runsaasti kuusia. Aluskasvillisuus paikalla on mustikka-puolukkaa. Kokalmuksen luontopolku kulkee halki alueen, jolle tupasijan rakennelmien rajaus muodostuu. 3 Voimassa 2013-04-15T09:49:07 2284.42333984 186.43194576
arkeologinenkohde_alue.1771 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1771 152322 {9BD6FA6F-F416-4B43-A55B-B375DE8B0204} 699010405 Aittalampi historiallisen ajan asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 197 ei Paikalla on pisteessä x 3447042, y 7426684, noin 80 cm halkaisijaltaan oleva liesikiviympyrä. Ympyrästä länteen 5 metriä on 2 m x 80 cm x 50 cm kokoinen kuoppa, jonka maat ovat kumpuina pitkien sivujen molemmin puolin. Kuopan pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Ympyrästä etelään 3 metriä on 1metriä x 80 cm x 50 cm kokoinen kuoppa, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kuopan ympärillä ei ole maavalleja. Molemmat kuopat vaikuttavat myöhäisiltä, eivätkä ne luultavasti ole hautoja. Sutigisissa ollut hautamerkintä sijaitsee paikasta 20 metriä länteen. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden ja muinaisjäännösrekisteritietojen perusteella alueeksi. sutigis ja muinaisjäännösrekisteri numero 699010405 Aittajärvi. Historiallisen ajan asuinpaikka, ns. lappalaisasuinpaikka. Ilmeisesti paikalla on historiallisella ajalla asunut saamelaisväestöä. Kohde sijaitsee Aittalammin lounaisrannalla kivisen moreenikumpareen päällä, joka jatkuu lampeen saakka. Paikalla kasvaa kuiva mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-11-13T14:54:45 2956.16162109 202.39686773
arkeologinenkohde_alue.1772 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1772 152348 {67ADEA6B-95C1-4252-8EC0-B8EF3FC2F2F6} Saittajärvi kalakenttä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 193 ei Paikalla on kolme vuokrakämpän rakennusta, jotka on siirretty paikalle. Vuokrakämppien ympärillä on niittynä vanha kalakenttä. Kohdepisteessä X=7423709 Y=447336 on 2 x 2 x 0,5 metrin kokoinen luonnonkiviraunio, jossa on muistokyltti paikalla tapahtuneesta murhasta vuonna 1918, jossa sai surmansa Erkki Suopajärvi. Murhaaja poltti paikalla sijainneen kämpän ruumiineen ja sai tuomion Rovaniemen käräjillä 16.10.1918. Kohde rajautuu aluemaisesti niittyalueen ylle, joka on vanha kalakenttä. sutigis Kalakenttä, jossa voi olla myös vanhoja saamelaisperäisen asutuksen jälkiä ja myöhempiä kämppien raunioita. Alueella on vanhoja rakennuksia, joista osa on ilmeisesti ollut alueella ja osa on sinne tuotu tai uudelleen pystytetty. Kohde sijaitsee Saittajärven lounaiskulmassa. Paikalla on vanha pihaniitty, joka on kivinen ja laskee järveen. Ympärillä on sekametsä. Metsätalouden perinnebiotooppi, jota LP hoitaa. 3 Voimassa 2020-12-07T17:20:56 4538.22485352 253.89569561
arkeologinenkohde_alue.1773 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1773 152378 {45CA8AAD-7E1C-4F52-9669-2E7BE7DD7CB5} Nellim Fredlundin talonpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 125 ei Suuri betoninen rakennuksen kivijalka, jonka koko on noin 16,5 m x 8 m. Kivijalka sijaitsee rinteessä olevassa jyrkässä taitteessa siten että etelänpuoleinen seinä on kaivettu rinteeseen. Tämä seinä on osittain kaatunut ja niiden yläpuolinen suuri betonipala on tipahtamassa alas. Myös vielä pystyssä oleva seinä on murtunut ja saattaa kaatua. Rakennus on ENE-WSW -suuntaisesti. Rakennuksen koillisnurkassa on itäpäästä ylös ja rakennuksen yläkertaan johtavat portaat. Lisäksi tien puolella on eteisen portaat, jotka tulevat seinästä ulos noin 4 m. Betonisten portaiden pinta on rapattu, ja sekä rappaus että betoni ovat lohkeilleet. Portaiden alla oleva seinä on rikkoutunut. Vieressä on maakuoppa, joka on ilmeisesti kaivettu myöhemmin. Rakennuksen eteläpuolella on muinaisjäännösryhmä Markkinapaikat (148010055), ja rakennuksen pohja ulottuu osin sen alueelle. Tien ja rakennuksen välinen alue on heinikkoa, jossa näkyy vanha tielinja sekä vanha satamaan johtava tielinja nykyisen tien länsipuolella. Rakennuksenpohja ja tielinjat erottuvat ilmakuvassa. Satamaan johtavan tien itäpuolella on Metsähallituksen pystyttämä opastaulu sekä molok-roskapiste, jotka molemmat ovat muinaisjäännösalueella. Opastaulun vieressä metsikössä on kaksi kuoppaa, joiden halkaisijat ovat n. 4 m. Kankaanpään mukaan muinaisjäännös on tuhoutunut Petsamontien rakentamisen ja Nellimön sahan sekä muun rakennustoiminnan vuoksi. Ruoho ja muu aluskasvillisuus peittävät rakennuksenpohjan ja tien välistä aluetta eikä mahdollisia rakenteita ollut näkyvissä. Alueella on myös kivikautinen löytöpaikka Saha (kohde 478). Kohde rajautuu havaitun rakenteen lähiympäristöön. Talo on Hemgårdin teoksen mukaan rakennettu joko 1937 tai 1938 ja se on vaurioitunut talvisodan aikana lähelle osuneen pommin vuoksi. Uusi rakennus on valmistunut 1943 vanhan päärakennuksen paikalle. Saksalaiset ovat polttaneet talon vetäytyessään ja sodan jälkeen paikalla on ollut pelkät rappuset. Fredrik Fredlundin talon perustukset. Rakennuksenpohja sijaitsee Nellimin venesataman vieressä, Virtaniementien pohjoispuolella. Sataman ja tien välissä on tasainen heinää kasvava alue. Rakennuksen pohjan alueella ja lähiympäristössä kasvaa koivun ja pajun taimia, heinää, varpukasveja ja sammalia. Myös rakenteiden päällä kasvaa heinää ja sammalia. 3 Voimassa 2012-11-20T11:09:53 341.80541992 78.07826932
arkeologinenkohde_alue.1774 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1774 152385 {6DFD584B-A166-417D-BAA9-466C6BAAC5CB} 290010028 Porsainen maarakenteet 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 199 ei "Lapinhaudoiksi" nimitetyt kaksi kuoppaa sijaitsevat Porsainen-lammesta lähtevän puron itärannalla, 30 m lammen eteläpuolella. Kuopat ovat pitkulaisia. (MJ-rek) Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Anja Sarvas on löytänyt sen inventoidessaan Kuhmoa vuonna 1971. Mahdollisia pyyntikuoppia. Kohde sijaitsee Porsaisen ja Irkunlahden välisellä kankaalla, niiden välisen puron itäpuolella. Vieressä kulkee tie ja alueen pohjoispuolella lammen rannassa on mökki. Kuopat ovat jyrkän tienleikkauksen vieressä, hiekkakankaan reunassa. 3 Voimassa 2012-11-14T15:00:33 2557.28369141 182.14956064
arkeologinenkohde_alue.1775 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1775 151612 {683B2535-6627-4522-8F86-011075D29FF1} Otuslampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 162 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3409024, y 7438267 ja sen koko on 5,5 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pohjalla on 2 x 2 metrin kokoinen betonilaatta. Seinän paikka erottuu 0,5 metrin multapenkkinä. Kämpän raunion sijalla on Keittohella ja kaminan torvia. Mauri Pokka on asunut kämpällä vuonna 1969 apulannan kylvössä ja muistaa, että tämä rakennus on ollut sauna. Rakennelma 2 sijaitsee pisteessä x 3409033, y 7438305, joka erottuu suorakaiteen muotoisena kohoumana, jonka päällä kasvaa koivuryhmä. Pitkä sivu on noin 15 metriä ja lyhyt 10 metriä. Kokoa on vaikea enää tarkasti määrittää. Rakennelma 3 sijaitsee pisteessä x 3409021, y 7438274. Maurin mukaan tässä on sijainnut myöhempi pääkämppä. Rakennelman koko on 9 x 13 metriä. Pitkä sivu kulkee lännestä itään. Seinien paikat erottuvat matalana urana maassa. Kämpän alueella on punatiilen kappaleita ja asbestilevyä. Rakennelma 4 on turveseinäinen kellari pisteessä x 3409033, y 7438247. Koko on 5 x 4,5 metriä. Seinät kulkevat pääilman suuntiin ja ovi on pohjoisseinän keskellä. Seinät on tehty latomalla kenttäturvetta metrin levyisinä paloina kerroksiksi. Puukehikkoa ei ole. Turveseinän ulkopuolella on noetut 10 cm paksuiset pystypuut, joita varten turpeeseen on kaivettu syvennys. Puissa on seinästä ulospäin suuntautuvia nauloja. Puut ovat ulkoapäin tukeneet turverakennetta. Rakennelma 5 sijaitsee pisteessä x 3409006, y 7438258. Koko on 8 x 5 metriä. Pitkät sivut ovat kulkeneet lännestä itään. Rakennuksen pohja erottuu myllätyn likamaan alueena, jonka keskellä on rautahella. Lattian alalla on lasia, kaminan torvia harmaata kattohuopaa ja kaksi lahonnutta pelkkahirttä. Kaikki rakennukset on purettu ja alueella on ilmeisesti ollut kahteen kertaan eri kämpän päärakennukset. Vanhempi on rakennus 2 ja nuorempi rakennus 3. Kohde rajautuu aluemaisest rakennelmien keskeltä mitattujen gps pisteiden ylle. Mauri Pokan ilmoitus Metsätyökämpän ja sen sivurakennuksien sijat. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa on 50 x 50 metrin kokoinen kämpän piha, johon johtaa tien pisto lännestä. Rakennukset ovat sijainneet molemmin puolin tietä. 3 Voimassa 2012-11-01T09:24:29 1871.81176758 194.70204418
arkeologinenkohde_alue.1776 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1776 151633 {F5C87457-65F4-4A16-8A44-A11EB86CB94B} Ahvenlampi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 215 ei Rakennelman koko on 11 x 6 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kaakkoiskulmassa on 2 x 2 x 0,5 metrin kokoinen uuninraunio. Kämpän keskellä on lyhyiden sivujen suuntaisesti väliseinä. Pyöröhirret on kirveellä ja sahalla katkaistu ja molemmin puolin nurkissa salvattu. Kämpästä on näkyvillä kaksi lahonnutta hirsikertaa. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän rakenteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä Kohde sijaitsee Ahvenlammen lounaisrannasta 30 metriä. Lammen päässä on suo ja kämppä sijaitsee suon takaisella kivisellä, mäntyä kasvavalla kankaalla. 3 Voimassa 2012-11-01T12:39:52 271.0690918 64.80078426
arkeologinenkohde_alue.1777 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1777 151667 {A7B81C79-6E66-4AD6-B24F-ABAC73279E77} Repomännikkö kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 199 ei Kohteessa on kolmen rakennuksen jäännökset. Rakennelma 1 pisteessä x3481843, y 7411311 on ilmeisesti sota-aikaisen parakin kivijalka ja betonilaattaa. Rakennelman koko on 24 x 6 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kohteessa on 2 metrin välein rivissä kivijalaksi nostettuja luonnon kiviä. Kahdessa kohtaa on 2 x 2 metrin kokoiset betonilaatat, joiden päällä on ilmeisesti ollut kaminat. Rakennus on ollut noin puolen metrin korkeudella maasta kivijalkojen varassa. Paikalla on muutama harmaa savitiili ja harmaata kattohuopaa. Myös muutamia pyöröpuita ja sahattuja lankkuja on lahonneina paikalla. Toinen rakennuksen kivijalka sijaitsee järven rannasta 10 metrin etäisyydellä pisteessä x 3481806, y 7411332. Rakennus on ollut noin 10 x 10 metrin kokoinen. Kivijalka näkyy kivirivinä, joka on puolen metrin korkea ja leveä. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia ja ympärillä ruohikko. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3481805, y 7411298. Kohdassa näkyy betonilaatta, jonka koko on 2 x 2 ja ympärillä on 6 x 4 metrin kokoinen seinän maavalli. Rakennelmasta kaksi metriä pohjoiseen on 3 x 2 x 0,5 metrin kokoinen maakumpu, jonka päällä kasvaa järeät männyt. Kohde rajautuu alueena rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. vanha peruskartta Kolmen rakennuksen jäännökset, jotka materiaalista päätellen voisivat olla toisen maailmansodan aikuisia. Kohde sijaitsee Hautajärven pohjoispäässä mäntymetsässä. Tielle kohteesta on matkaa 20 metriä, näkyy tielle. rinteessä. mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-11-01T15:05:05 939.86328125 172.94249424
arkeologinenkohde_alue.1778 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1778 151684 {BB4CE11E-220C-4B3B-8B23-4544BD07B317} Laihanlampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 202 ei Paikalla on 5 x7 metrin kokoinen rakennuksen pohja Pisteessä x 3482303, y 7401206, jonka pitkät sivut kulkevat tien ja lammen suuntaisesti. Pohjalla on kamina ja päällä kasvaa suuria koivuja. Seinät erottuvat turvevalleina. Rakennelman ympärillä on heinäkenttää ja kaminoja. Pihaan johtaa kaksi vanhaa tieuraa vaarasta. Rakennus 2 on talli, joka sijaitsee pisteessä x 3482263, y 7401220. Rakennelma on lahonnut ja siinä on yksi hirsikerta. Rakennuksen sokkelin, joka on maapenkki, mukaan, rakennus on ollut kooltaan noin 9 x 8 metriä. Rakennuksen alan päällä kasvaa kaksi koivuryvästä. Kämpän alue ja ympäristö kasvaa heinikkoa. Rakennus 3 on sauna, joka sijaitsee pisteessä x 3482259, y 7401239. Rakennelma erottuu kivikasana ja epämääräisenä maavallina, jonka koko on noin 5 x 3,5 metriä. Vieressä on kamina. Rantaan on matkaa 25 metriä. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Saunan ja tallin alue on rämettä, jossa kasvaa koivumetsä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista otettujen gps pisteiden ylle. vanha peruskartta Paikalla on ollut joko kämppä tai asuinrakennus, talli ja sauna. Rakennelma sijaitsee Laihanlammen rannasta itään 20 - 50 metrin etäisyydellä Heinuvaaran juurella. Vaarassa menee hiekkatie. 3 Voimassa 2012-11-01T15:46:38 2010.47607422 208.43456646
arkeologinenkohde_alue.1779 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1779 154748 {F5E7A819-8700-47D5-AE39-DD085ABFABBF} Taivalselkä 1 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 270 ei 1. Korsu 1, x 3504271, y 7556922. Korsumonttu, jonka yhdellä sivulla on valli, sijaitsee aivan karttaan merkityn mönkijäuran vieressä. Kuopan koko n. 10 m x 12 m ja syvyys n. 1,5 m. Pohjalla on aluskasvillisuutta reunoissa vain paikoin. Mönkijäuran reunaan ja toiseen päähän on kasattu kiviä. Maaperä on hiekkaa jossa on seassa kiviä. 2. Pyöreä painanne 1, x 3504242, y 7556939. Mönkijäuran vieressä molemmin puolin on useita pieniä ja matalia pyöreitä kuoppia, pohjat kivikkoisia. Halkaisija noin 4 m ja syvyys 20 cm, ei selviä valleja. teltanpohjia? 3. Pyöreä painanne 2. Samanlainen kuin edellinen. Viistosti uran toisella puolella 5 m päässä on toinen hieman syvempi, n. 40 cm kuoppa, jonka pohjalla on metalliromua; kranaatin jäännös, kranaatin tekemä kuoppa? Painanteen vieressä kiveä vasten on rautalangalla toisiinsa liitettyjä puisia listoja, joissa on poratut reiät lankoja varten. 4. Korsu 2, x 3504235, y 7556939. Samanlainen monttu kuin korsu 1, mönkijäuran lounaispuolella, vallit pitkillä sivuilla. Aluskasvillisuutta vain paikoin, pohjaa on kaiveltu myöhemmin, kuopassa kasvaa muutamia pieniä mäntyjä. 5. Pyöreä painanne 3, x 3504241, y 7556962. Laakea kuoppa jonka halkaisija on n. 5 m, pienet vallit, suuri kivi reunassa. Näyttää teltanpohjalta mutta on kovin kivinen. 6. Pyöreä painanne 4, 15 m luoteeseen on samanlainen kuoppa jossa pohjalla on vielä enemmän kiviä. 7. Pesäke 1, x 3504199, y 7556947. U-muotoinen tuliasema, maavallit joiden sisäpuolella on hirret. Kuopan koko 2,7 m x 1,5 m. Vallin korkeus noin 90 cm ja leveys noin 1 m, 50 cm korkea ulkopuolelta, ampumasuunta etelään. 8. Rakennelma 1, x 3504181, y 7556938. Suuri kahden vastakkaisen E:n muotoinen valli, joiden päissä on kulkuaukot. Vallien sisäpuolilla on vaakahirret, nurkissa on tolpat tukemassa hirsiä. Koko vallien ulkopuolelta on 14,5 m x 11 m. E:n selkä 11 m pitkä, vallin sakara n. 5 m. Aukko vallien välissä on 4 m. Vallien korkeus 70-80 cm ja leveys 1,5-2 m. Keskisakara on lyhyempi ja leveämpi. Vallin ympärillä on matala oja. 9. Teltanpohja 1, x 3504171, y 7556936. Pyöreä vallillinen kuoppa, tasaisen pohjan halkaisija n. 4 m. Vallit n. 70 cm korkeat, halkaisija vallien ulkopuolelta 8,5 m. Valli kiveä tai ainakin kiveä on kulkuaukon reunoissa. 10. Kaivanto 1, x 3504152, y 7556919. Suuri kaivanto joka koostuu kahdesta aivan vierekkäin olevasta pyöreästä kaivannosta, eli kokonaisuus on 8-muotoinen rakenne. Niiden välissä oleva valli on matala. Muuten vallit ovat n. 1,5 m korkeat ja useita metrejä leveät. Kuoppien pohjien halkaisijat ovat n. 5 m. Vallin ulkoreunoissa on lisäksi kiinni korsu, jossa on hirsirakenteita jäljellä ja pienempi suorakulmainen valli. Jälkimmäisen koko on n. 4,5 m x 3 m ja korsun kuoppa n. 3 m x 3 m, siinä on leveät vallit. Koko rakennelman mitat vallien ulkopuolelta ovat n. 20 m x 25 m. Kahdeksikon muotoisen osan leveys n. 13 m. Viereisestä korsusta on kulkuaukko 8-rakenteen toiseen kuoppaan. Jonkinlainen tuliasema? 11. Rakennelma 2, Sijaitsee kaivannon 1 vieressä, pohjoisen puolella. Suorakulmainen valli jonka sisäreunoissa on hirsiä tukena, koko vallien ulkopuolelta 17 m x 11 m, sisäpuolelta 10 m x 5 m. Vallin toisella sivulla on kulkuaukko jossa on muusta vallista hieman ulompana oleva pätkä. Vastakkaisella sivulla nurkassa on normaali kulkuaukko. Vieressä on pieni matala kuoppa jonka ympärillä pari hirtä 90 asteen kulmassa, mahdollisesti pienen rakennuksen pohja, jonka koko on mahdollisesti 3,5 m x 5 m. 12. Rakennelma 3, x 3504146, y 7556971. Toinen kaksois-E rakenne. Erittäin kiviset vallit, jonkin verran hirsiä jäljellä vallien sisäpuolella. 13. Pesäke 2, x 3504129, y 7556888. Pieni tuliasema, jossa sisältä hirsillä reunustetut vallit. Kuoppa on kooltaan n. 1,5 m x 1,5 m. Vallit ovat 1,5 m leveät ja n. 40 cm korkeat, ulkopuolelta muodoltaan pyöreä. 14. Potero 1, x 3504121, y 7556881. Pieni potero, 3 m x 1 m, syvyys n. 60 cm, matalat vallit sivuilla. 15. Potero 2, x 3504117, y 7556880. Pyöreähkö, koko 2 m x 1,5 m, valli eteläreunalla, kuopan reunoilla puita. 16. Teltanpohja 2, x 3504115, y 7556899. Pohjan halkaisija noin 4 m sisältä ja vallien ulkopuolelta noin 8 m. 17. Pesäke 3, x 3504108, y 7556921. Pieni tuliasema, hirsillä reunustettu matala vallillinen kuoppa. Muodoltaan suorakulmainen, n. 2 m x 3 m, vallit kolmella sivulla, ampumasuunta länteen. 18. Pesäke 4, x 3504099, y 7556925. Pieni pesäke, hirsillä reunustettu. Selvästi edellistä syvempi, kuoppa on n. 90 cm syvä, koko n. 1,5 m x 1,5 m, matalat ja leveät vallit. Lähistöllä pari pientä kuoppaa joissa kasa toisella sivulla, mahdollisesti romunetsijöiden tekemiä koska liian pieniä poteroiksi. 19. Teltanpohja 3, x 3504098, y 7556944. Kiviset vallit, pohjan halkaisija noin 4-4,5 m. 20. Rakennelma 4, x 3504146, y 7556971. Kaksois-E rakennelma. Samanlainen kuin kohde 8. 21. Pesäke 5, x 3504167, y 7556967. Pieni tuliasema, sijaitsee aivan mönkijäuran vieressä. Vallit kolmella sivulla, hirret sisäpuolella, kuopan koko n. 2 m x 2 m. 22. Pesäke 6, x 3504190, y 7556967. Pieni tuliasema, kuten edellinen mutta hieman suurempi. Tulisuunta koilliseen, kuopan koko 2,5 m x 2 m, syvyys 90 cm. Koko vallien ulkopuolelta 6 x 4 m. 23. Pesäke 7, x 3504184, y 7556988. Pieni 4-kulmainen vallien ympäröimä matala kuoppa, koko n. 2,5 m x 3 m. 24. Korsu 3, x 3504194, y 7557004. Suuri pyöreä vallillinen kuoppa, jossa vain vähän aluskasvillisuutta, kuoppaan kasattu männyn juurakoita ja maatuneita koivuja, halkaisija vallin ulkopuolelta n. 15 m, kuoppa kartiomainen, ei tasaista pohjaa. 25. Pesäke 8, x 3504219, y 7557009. Pieni korsumainen rakennelma jossa on vielä seinähirsiä jäljellä. Paksut kiviset vallit, hirret seinissä ja nurkissa tolpat jotka ulottuvat n. 1 m vallien yläpuolelle, kuopan koko 2,5 x 2 m, vallien ulkopuolelta 5 m x 5,5 m. 26. Pesäke 9, x 3504271, y 7556922. Mahdollisesti samanlainen rakennelma jäännös kuin edellinen. Siinä ei kuitenkaan ole hirsirakenteita, kuopan koko n. 2,5 m x 3 m. 27. Pesäke 10, x 3504160, y 7557028. Neliönmuotoinen matala valli, samantyyppinen kuoppa mutta pienempi ja syvempi, koko 2 m x 2 m. 28. Pesäke 11, x 3504159, y 7557040. Neliön muotoinen matala vallillinen kuoppa, kuopan koko 2,5 m x 2,5 m. 29. Kaivanto 2, x 3504155, y 7556048. Suorakaiteen muotoinen kaivanto jossa on valli kolmella sivulla. Kuopan koko n. 6 m x 2 m. Lisäksi kuopan reunoilla on kolme paalua kahdessa linjassa ja vieressä vielä kolmas rivi, eli yhteensä yhdeksän paalua. Tolpparivit ovat pituudeltaan 5,5 m molempiin suuntiin. Tolpat ulottuvat n. 1,2 m maanpinnan yläpuolelle, tolpat eivät täysin kuopan kanssa samassa kohdassa. 30. Teltanpohja 4, x 3504157, y 7557052. Pyöreä vallien ympäröimä kuoppa jossa on kulkuaukko. 31. Pesäke 12, x 3504176, y 7557063. Hirsillä reunustettu syvä pesäke, kuopan koko n. 1,5 m x 1 m ja syvyys yli metrin. Reunoissa on haljispuolikkaita ja nurkissa tolpat jotka ovat takareunassa pitemmät. Etutolpat ulottuvat n. 50 cm ja takana n. 80 cm maanpinnan yläpuolelle. 32. Teltanpohja 5, x 3504131, y 7557057. Kuten teltanpohja 4, vieressä useita samanmittaisia pienen puiden kantoja sekä muutama maahan upotettu tolppa, tolpat ovat n. 1 m mittaisia. 33. Pesäke 13, Pieni kuoppa jossa on hirret reunoissa. Kuopan koko 1,2 m x 1,3 m, syvyys 80 cm, nurkissa tolpat jotka tulevat n. 50 cm yli vallista. 34. Rakennelma 5. Kahdeksan tolpan kehä, kolme tolppaa suuntaansa. Sijaitsee pesäkkeen 13 vieressä. Ainoastaan yksi tolppa on yhä pystyssä, muut joko maatuneet tai kaatuneet maahan. Tolpista on maan päällä 1,2 m ja kuoppa on 60 cm syvä. Tolppien välit ovat 3 m, yhteensä rakenteen koko on siis 6 m x 6 m. Vieressä on pari hirttä, joista kahdessa on sahalla tehdyt salvokset. 35. Pesäke 14, Suorakulmainen matala kuoppa, koko n. 1 m x 2,5 m, kiviä valleissa. 36. Kaivanto 3, x 3504100, y 7557073. Suuri suorakulmainen vallin ympäröimä matala kuoppa jossa on leveä kulkuaukko, joka on 2 m leveä. Kuopan koko 5,5 m x 4 m, vallin ulkopuolelta n. 8 m x 9 m. 37. Pesäke 15, x 3504087, y 7557083. Suuren maakiven takana on pieni matala kuoppa. Kiven päällä on hieman pieniä kiviä ja puun pätkiä. Vieressä on puuaidan jäänteet, muutamia n. 1 m mittaisia kantoja rivissä 38. Teltanpohja 6, x 3504087, y 7557083. Pyöreä vallillinen kaivanto, hieman upotettu maahan. Tasaisen pohjan halkaisija n. 4 m, vallien ulkopuolelta n. 9 m. Vallien sisäreunoissa on haljispuolikkaita hieman yli metrin pituisina pätkinä. 39. Teltanpohja 7, x 3504097, y 7557089. Kuten edellinen. 40. Teltanpohja 8, x 3504114, y 7557084. Kuten edelliset, myös tässä on puita valleissa. 41. Pesäke 16, x 3504120, y 7557103. Pohjan koko 2,5 m x 3 m, matalat vallit, koko niiden ulkopuolelta 5 m x 6 m. 42. Pesäke 17, x 3504081, y 7557105. Pieni tuliasema, ei hirsiä säilynyt, vallit kolmella sivulla. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rauno Tolonen opasti paikalle. Osa Vuotson saksalaista tukikohtaa. Asemapaikka sijaitsee Vuotson kylän länsipuolella, Vuotson kanavasta noin kilometrin etelään. Alue on varsin tasaista kuivaa kangasta. 3 Voimassa 2013-04-10T12:07:11 30050.32714844 772.4833514
arkeologinenkohde_alue.1780 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1780 151852 {6F063C56-B4AA-4F6D-A4A6-4FE4945EB227} Härkäseljänoja 2 kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 270 ei Kutturan tien reunassa on kolme korsumaista rakennelmaa. Kauempana tiestä on kolme rakennuksen pohjaa ja pari pienempää rakennelmaa. Rakennelma 1, korsumainen rakennelma, vallien ympäröimä kuoppa, jonka reunoissa on hirsiä. Nurkissa koirankaulasalvokset, päät on veistetty tasasivuisiksi. Vieressä jonkinlainen laatikko, jossa on lohenpyrstösalvokset sekä sinkkiämpäri. Kuopan koko on 5,4 m x 2,6 m. Ovi on yhä jäljellä, siinä on lohenpyrstöllä liitetty poikkipuu. Rakennelma 2, edellisen kaltainen, siitä n. 5 m itään, se on tuhoutunut osittain Kutturan tien alle. Se on ollut leveämpi, myös siinä on vielä hirsiä reunassa. x 3502019, y 7589392 Rakennelma 3, lounas-koillinen -suuntainen, koko 13 m x 6 m, pitkillä sivuilla on hirsiä, joista tien puoleiset ovat palannet. Sijaitsee rinteen suuntaisesti, vinoittain tietä kohden. Kuopassa on kouru ja sinkkiämpäri. x 3501996, y 7589315 Rakennelma 4, kämpän pohjarakenteet, kämppä on joko purettu tai siirretty. Pituus on ollut n. 23 m, lev n. 9,5 m. Pari pitkittäistä tukihirttä on osittain säilynyt, sekä useita lyhyitä pätkiä seinälinjojen kohdilla. Seinissä on ollut täyttenä muhaa, katto huopaa. Sijaitsee rinteessä olevalla tasanteella. Ympärillä on puulaatikoiden jäänteitä ja maatuneita puita. Alueella on useita pulloja ja säilykepurkkeja. Rakennelma on pohjois-etelä suuntainen. x 3502062, y 7589159 Rakennelma 5, ruohikkoinen alue edellisestä länteen, kooltaan n. 6 m x 13 m. Itäpäässä on kaksi neliön muotoista kuoppaa, kooltaan noin 1,5 m x 1,5 m ja 50-60cm syviä. Alueen eteläreunalla on suurehko painanne, jonka pohjalla on neliönmuotoinen kuoppa, se on ollut katettu lankuilla, joiden alla on tukiparrut. Lankut ovat aluskasvillisuuden peittämiä ja vain osittain säilyneet. Mahdollisesti kellari? x 3501939, y 7589240 Rakennelma 6, edellisestä lounaaseen alarinteessä on rakennuksen pohja, jossa on jäljellä alushirret ja lattialautoja. Ilmeisesti se on purettu tai siirretty. Se sijaitsee ruohokentän keskellä, tasaisella terassilla lähellä suon reunaa. Alarinteen puolella on ramppi. Rakennelman koko on 13,8 m x 9,1 m. Rampin leveys on 1,9 m. Ruohikkoalue on kooltaan n. 25 m x 25m. Vieressä on lautaisen päätykolmion jäänteitä. x 3501958, y 7589212 Kämppien pohjoispuolella on itä-länsi suuntainen kapea tieura. Rakennelma 7, alempana rinteessä on pienen hirsirakennuksen pohja. Se on rakennettu loivaan rinteeseen, alarinteen puolella maata on kasattu matalaksi valliksi. Kahdella sivulla on yksittäiset seinähirret jäljellä. Rakennelman koko on 7,4 m x 5,3 m. Maassa on lohjennut kenttäuuni n-96 luukun katkelma ja 2 kappaletta n. tuuman paksuisia teräslevyjä, joissa on 7 reikää. Lisäksi maassa on tiiliä, peltiromua, kattohuopaa, kumisaappaiden ja kumiteräsaappaiden jäänteitä. x 3501942, y 7589352 Rakennelma 8, alarinteen puolella muutaman metrin päässä on lautakehikko, kooltaan 2,2 m x 1,9 m. Lautojen reunoissa on kolot kannen tukipuille. Se on ollut katettu laudoilla, jotka ovat pääosin lahonneet. Rakennelman pohjoispuolella on kivikasa, peltiä, tynnyreitä jne. Rakennelma 9, sijaitsee rakennelmien 5 ja 6 välissä, mahdollinen käymälä, koko 2,7 m x 1,7 m, kuoppa toisessa reunassa, hieman lattian jäänteitä, poikkihirret ja lautoja. x 3502007, y 7589163 Alueella on kaksi tieuraa jotka risteävät, ne erottuvat erottuvat puuttomina urina, ja erottuvat myös ilmakuvassa. Tieura johtaa kämpälle, tie jatkuu Kutturantien pohjoispuolella, jossa se on merkitty karttaan ja on paremmin säilynyt. Risteyksen vieressä on jotain puun pätkiä ja aaltopeltiä, x 3502099, y 7589343. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Merkitty kämpäksi vuoden 1968 topografiseen karttaan, 3831 Laanila. Mahdollisesti savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Kutturan tien eteläpuolella Härkäselän länsireunalla. Tien reunassa kasvaa koivua ja heinää, kauempana tiestä on kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa mäntyä. 3 Voimassa 2013-03-21T08:30:22 18245.17382812 532.54214938
arkeologinenkohde_alue.1781 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1781 152001 {9D50EB22-D5A7-4479-AA2A-5D34B833AF4D} Saukkosuunvaara 2 lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 224 ei 3 Voimassa 2012-11-06T16:10:17 9215.40869141 475.2219161
arkeologinenkohde_alue.1782 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1782 152472 {303E3563-1D28-41C8-B6AA-0BD789A39137} Tojottamarova savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 227 ei Paikalla ollut kämppä on purettu, paikalla on lähinnä rakennusjätettä, lautaseinien jäänteitä, savuhormien pätkiä, rautalieden kappaleita, keskuslämmityskattila sekä kattohuopaa. Jäänteiden vieressä on puurakenteisen kaivon jäänteet, se on avoin ja hieman yli metrin syvyinen. Muutaman metrin päässä on betonirengaskaivo, jossa on ainakin 4 rengasta. Se on noin 2 m syvä, kansi on osin lahonnut. x 3496037, y 7522382 Rakennelma 2, mahdollinen rakennuksen pohja, hirsi kehys kolmella sivulla, koko 6 m x 4,2 m, vieressä on pari suurta hirttä ja muita puuosia. Noin 5 m kaakkoon siitä on katon osa, kattohuovalla peitettyjä lautoja. x 3496023, y 7522358 Niiden lähellä on "siipiratas", sen halkaisija 1,3 m ja pituus 1,9 m. Sen keskiosa on metallirakenteinen ja puiset lavat, joita on 12 kappaletta, Raunon Tolosen mukaan kyseessä lienee lumen tamppaukseen käytetty laite. Vieressä on kämpästä olevia lämpöpattereita, toinen on 2-osainen, pituus 1,5 m ja toinen on suuri kuivatuspatteri, kooltaan n. 2 m x 2 m. Niistä edelleen kaakkoon on vesipasa ja kaksi rekeä. Puurakenteinen pasa on kyljellään, se on osittain hajonnut. Reet ovat tukevatekoisia, ne on vahvistettu metalliosin, keulassa on aurat. x 3496037, y 7522338 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Merkitty vuonna 1971 painettuun topogrfiseen karttaan Kivelän kämppänä. Paikalle on merkitty yksi asuinrakennus ja yksi varastorakennus. 1950-luvun metsätyökämppä. Kohde sijaitsee Peurasuvannosta Ala-Liesijoelle johtavan metsätien varrella, Tojottamarovan itäreunalla, aivan tien vieressä. Kämpän alueella kasvaa pari suurta mäntyä ja kuusta sekä tiheästi pientä koivua. 3 Voimassa 2012-11-19T14:38:45 4896.8581543 281.24664558
arkeologinenkohde_alue.1783 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1783 152615 {0749EFE3-3392-4962-86DD-B31B02E0A5ED} Rättiaapa kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 151 ei Paikalla on neljä rakennuksen jäännöstä, joiden seinät erottuvat turvevalleina ja muutamana lahona hirtenä. Sijaintinsa, rakennustavan ja ryhmittelyn perusteella kämpät voivat olla toisen maailmansodan aikaisia vankikämppiä. Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3465233, y 7403392. Koko on 8 x 4 metriä. Puolessavälissä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennuksen hirret ovat näkyvissä lounaiskulmassa. Hirret ovat kirveellä katkottuja, mutta salvoksesta ei enää saa selvää. Lounaiskulmassa on 1 x 1,5 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Uunin päällä kasvaa täysikasvuinen koivu. Rakennuksen sisällä on kaksi koivua ja kuusi. Rakennus 2 pisteessä 346516 y 7403385. Rakennukset 1 ja 2 sijaitsevat seitsemän metrin etäisyydellä toisistaan. Rakennuksen 2 koko on 3 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennus on paremmin säilynyt kuin ensimmäinen rakennus. Hirret ovat kirveellä katkottuja alapuolelta salvattuja. Pitkittäissuunnassa kulkee katon halkaistuja pyöröpuita. Rakennus 3 pisteessä x 346525 y 7403381. Rakennuksen pohjoisnurkasta on vain kolme metriä rakennuksen 1 etelänurkkaan. Koko on 4 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. luoteiskulmassa on 1 x 1,5 x 0,7 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen uunin kiviraunio, joka on aivan seinässä kiinni. Uunit on tehty 30 cm ja sitä pienemmistä luonnonkivistä. Uunin päällä kasvaa koivu. Rakennuksen hirret ovat parhaiten säilyneet. Ne ovat pelkkahirsiä, sahalla katkottuja ja molemmin puolin salvattuja. Salvos on tehty tasasivuiseksi koloksi. Rakennus 4 pisteessä x 3465230 y 7403381. Rakennuksesta on jäljellä yksi nurkkasalvos ja seinien paikkoja, joita on vaikea enää hahmottaa. Rakennus on pohjois- etelä - suuntainen ja sen koilliskulma on vain 1,5 metrin etäisyydellä rakennus 1:sen itäseinästä. Rakennus on ilmeisesti ollut 3 x 4 metrinen koppi kuten rakennukset 2 ja 3. Rakennuksen päällä kasvaa suuri kuusi. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien sijainnista otettujen gps pisteiden ylle. sutigis Rakennukset sijaitsevat vankileireille tyypillisesti kaukana asutuksesta suon reunassa. Rakennukset ovat pieniä koppeja ja ne ovat sijoitettu tiheään. Rakennusten lahomisaste vastaa toisen maailmansodan aikaa. Edellä mainitut seikat viittaavat siihen, että rakennuksen jäänteet saattavat liittyä paikalla sijainneeseen vankileiriin. Kohde sijaitsee ojitetulla rämeellä, jossa kasvaa sekametsä. 3 Voimassa 2012-11-21T12:00:43 594.5090332 90.11034484
arkeologinenkohde_alue.1784 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1784 152627 {CB20E8B1-90F3-4554-98AF-8BBA6FD34503} Rättimännikkö niittylato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 154 ei Paikalla on kolme rakennuksen jäännöstä. Rakennelma 1 pisteessä 3464814 y 7403850, koko on 5 x 4 metriä. Pitkä sivu kulkee koillisesta lounaaseen. Parhaimmillaan rakennuksesta on 7 hirsikertaa jäljellä. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottuja ja nurkista molemmin puolin salvattua. Katto on ollut lyhyiden seinien suuntainen ja se on tehty kirveellä katkotuista ja halkaistuista puista. Ovi on ilmeisesti ollut luoteisseinän keskellä. Rakennuksen sisällä kasvaa muutama koivu. Rakennelma 2, pisteessä x 3464798 y 7403850 , koko on 4 x 4 metriä. Sijaitsee rakennuksesta 1 noin 6 metriä ylärinteeseen. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Pohjoiskulmassa on suuri luonnonkiviraunio, jonka koko on 1,5 x 1 x 0,6 metriä. Seinät erottuvat turvevalleina ja lounaisseinän keskellä on ilmeisesti pätkä kurkihirttä. Kattopuut ovat ilmeisesti kulkeneet samaan suuntaan kuin rakennuksessa 1. Rakennuksen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Rakennelma 3, pisteessä x 3464790 y 7403863, koko on 3 x 3 metriä. Rakennus sijaitsee samalla korkeudella rinteessä kuin rakennus 2 ja sijaitsee siitä 13 metriä luoteeseen. Pitkä sivu kulkee koillisesta lounaaseen. Pohjoisnurkassa on uunin raunio, jonka koko on 2 x 2 x 1 metriä. Seinät erottuvat enää turvevalleina. Muutama laho hirsi on myös uunin ympärillä. Rakennuksen päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Niittylato, mahdollisesti niittysauna ja jonkinlaisen kämpän tai kellarin jäännös. Kohde sijaitsee lännestä laskevan vaaran rinteen juuressa ja rakennelma 1 on suolla. Paikalla kasvaa kuusimetsä moreenirinteen alaosassa ja suolla on kuusia ja saraheinää. Vaaran rinteessä kasvaa paksu humus ja suopursua ja mustikkaa. 3 Voimassa 2012-11-21T14:56:21 386.41308594 81.89388662
arkeologinenkohde_alue.1785 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1785 152647 {E3EBEFAE-979E-4B02-8E91-FEC25BDD3B19} Palovaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 161 ei Paikalla on kaksi kämpän rauniota. Kämppä 1 pisteessä x 3439900, y 7418678. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen suon reunan mukaan. Koko on 13 x 5 metriä. Pohjoisnurkassa on 1 x 2 x 0,7 metrin kokoisen uuninkiukaan raunio. Luoteispäädystä kaakkoon 5 metriä on väliseinä. Ovet ovat olleet suolle koilliseen. Seinät erottuvat turvevalleina ja muutamana lahona hirtenä. Hirret on katkottu kirveellä ja ne ovat nurkissa salvattu molemmin puolin. Rakennelman päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Rakennuksen edessä suolla on hete 10 metrin päässä rakennuksesta. Rakennus 2 sijaitsee 10 metriä rakennuksesta 1 luoteeseen, pisteessä x 3439882, y 7418705. Koko on 9 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Parhaimmillaan nurkissa on 10 hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja salvattu nurkissa molemmin puolin. Rakennus on jakautunut ristikkäisillä väliseinillä suunnilleen neljään yhtä suureen huoneeseen. Kaakkoisseinän keskivaiheilla on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen luonnonkiviraunio. Koillisnurkan vieressä pohjoisseinällä on havaittavissa oviaukko. Rakennelman päällä kasvaa runsaasti kuusia, mäntyjä ja koivuja, jotka saa poistaa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämppiä. Kohde sijaitsee Palovaaran pohjoisrinteellä suon reunassa. Maasto on sekametsää ja mustikkaa kasvavaa kangasta, joka muuttuu suoksi heti kohteen pohjoispuolella. 3 Voimassa 2012-11-21T15:56:41 656.65478516 101.95124989
arkeologinenkohde_alue.1786 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1786 152550 {B01C044A-F339-4904-BFE9-F459BDA14253} Ylä-Liesijoki savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Myös nykyiseen peruskarttaan on paikalle merkitty kaksi rakennusta, mutta eri kohtaan kuin vanhemmassa kartassa. Paikalla ei kuitenkaan ole jäljellä kyseisiä rakennuksia, vaan vain aukea ja muutamia hirsien pätkiä. Rannassa on saunan jäännös, x 3491288, y 7527952. Paikalla on betonilaatta ja suuri peltinen liesi. Kaksi käymälää on yhä pystyssä. Ne ovat lautarakenteisia, maalattu jo haalistuneella punamullalla, ovet ja nurkkalaudat ovat keltaiset. x 3491260, y 7527952 ja x 3491271, y 7527964. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Sutigis, merkitty vanhaksi kämppäkartanoksi. Merkitty myös vuoden 1971 topografiseen karttaan Liesin pääpirttinä. Paikalle on merkitty kaksi asuinrakennusta ja yksi varastorakennus. 1950-luvun kämppäkartano. Kämppäalue sijaitsee Vittavaaran itäreunassa, Ylä-Liesijoen varressa, aivan Ala-Liesijoelle johtavan tien vieressä. Alue on tasainen kenttä joen vieressä, siinä kasvaa heinää ja horsmaa, mutta osin alue on paljasta hiekkaa. Rannalla kasvaa koivua ja pajua, ja alueen reunoilla muutama vanha mänty. 3 Voimassa 2012-11-20T14:52:05 3534.32128906 248.5949529
arkeologinenkohde_alue.1787 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1787 151209 {65BD8899-766E-4E9F-8F30-CEC5C64D3C11} Marjavaara 3 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 282 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoiteita; 23 poteroa ja 7 puurakenteista pesäkettä. Poterot sijoittuvat kaakko-luodesuuntaisesti 150 m pitkään ketjumaiseen muodostelmaan, joka kaartaa molemmista päistään lounaaseen. Muodostelma on auki lounaaseen päin. Poteroiden lounaispuolella ylempänä rinteessä on 7 pesäkettä, luoteispäässä viisi ja kaakkoispäässä kaksi. Torjuntasuunta on alarinteeseen koilliseen päin. Kohteen länsipuolella 70 m etäisyydellä on lisäksi toinen vastaavanlaisia rakennelmia sisältävä kenttälinnoite, joka kuitenkin merkittiin omaksi kohteekseen koska kohteiden väliseltä alueelta ei havaittu rakennelmia. Pesäkkeet ovat suorakaiteen tai neliönmuotoisia samankokosia kuoppia, joiden seinät ovat pyöröhirsirakenteisia. Seinissä on käytetty myös kiveä. Osaan pesäkkeistä johtaa maahan kaivettu käytävä. Pesäkkeet ovat mahdollisesti ampumapesäkkeitä. Poterot ovat muodoltaan soikeita ja kaarimaisia, alunperin kahdesta poterosta koostuvia rakennelmia. Osassa näistä erottuu torjuntasuunnan puolelle tehty maavalli. potero 1: X=7409775, Y=3574001; muoto kaarimainen, kuopan 1,5 x 1,5 x 0,6 m. potero 2: X=7409776, Y=3574014; muoto kaarimainen, kuopan mitat 2,5 x 1 x 0,5 m. potero 3: X=7409781, Y=3574008; muoto kaarimainen, kuopan mitat 1,5 x 1,5 x 0,5 m. potero 4: X=7409785, Y=3574025; muoto kaarimainen, kuopan mitat 1,8 x 1,8 x 0,5 m. potero 5: X=7409776, Y=3574032; muoto kaarimainen, kuopan mitat 3 x 1,5 x 0,5 m, poteron yli ajettu metsäkoneella. potero 6: X=7409768, Y=3574035; muoto kaarimainen, kuopan mitat 3 x 1,5 x 0,5 m. potero 7: X=7409756, Y=3574042; muoto kaarimainen. potero 8: X=7409751, Y=3574050; muoto kaarimainen. potero 9: X=7409742, Y=3574059; muoto kaarimainen. potero 10: X=7409736, Y=3574070; muoto kaarimainen. potero 11: X=7409731, Y=3574077; muoto soikea, pituus 1,5 m. potero 12: X=7409723, Y=3574075; muoto soikea, pituus 1,8 m. potero 13: X=7409715, Y=3574078; muoto kaarimainen, poteron yli ajettu metsäkoneella. potero 14: X=7409664, Y=3574075; muoto soikea, pituus 1,3 m. potero 15: X=7409670, Y=3574088; muodostuu kahdesta toisistaan vielä erottuvasta 1,5 m pitkästä soikeasta poterosta, joilla on yhteinen valli. potero 16: X=7409675, Y=3574095; muoto kaarimainen, mitat 1,5 m x 2 m. potero 17: X=7409681, Y=3574093; muoto soikea, pituus 1,8 m. potero 18: X=7409689, Y=3574096; muoto kaarimainen. potero 19: X=7409691, Y=3574095; muoto soikea, pituus 1,5 m. potero 20: X=7409702, Y=3574097; muoto kaarimainen. potero 21: X=7409703, Y=3574089; muoto kaarimainen. potero 22: X=7409712, Y=3574090; muoto kaarimainen, peitetty korjuujätteellä. potero 23: X=7409795, Y=3574021; muoto neliö, mitat 1,2 x 1,2 x 0,5 m, tehty maakiven viereen. pesäke 1: X=7409731, Y=3574016; muoto neliö, mitat 2,5 x 2,6 x 0,6 m. Pesäkkeen päältä ajettu metsäkoneella. pesäke 2: X=7409745, Y=3574016; muoto neliö, mitat 2,4 x 2,6 x 0,7 m. Pesäkkeestä lähtee itään päin 7 m pitkä, 0,5 m leveä ja 0,5 m syvä käytävä. Pesäkkeen yli on ajettu metsäkoneella. pesäke 3: X=7409768, Y=3574008; muoto suorakaiden, mitat 2,6 x 2,1 x 0,5 m. Pesäkkeen yli on ajettu metsäkoneella. pesäke 4: X=7409765, Y=3574024; muoto suorakaide, mitat 3 x 2 x 0,7 m. pesäke 5: X=7409751, Y=3574037; muoto suorakaide, mitat 3 x 2 x 0,7 m. Pesäkkeestä lähtee 6 m pitkä käytävä alarinteeseen koilliseen. pesäke 6: X=7409721, Y=3574068; muoto neliö, mitat 2 x 2 x 0,5 m, vallissa näkyy kiveä ja pesäkkeen nurkalla vallin päällä on pieni kivikasa. pesäke 7: X=7409706, Y=3574069; muoto neliö, mitat 2,5 x 2,5 m. Yhdessä valleista erottuu hyvin seinämän kivirakenne. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alueella tiedettiin Kari Koskenrannan haastattelun ja Metsähallituksen Sutigis-järjestelmän tietojen perusteella olevan sodanaikaisia kenttälinnoitteita. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Marjavaaran kaakkoisosassa, itäkoilliseen loivasti laskevan rinteen juurella. Kasvillisuus on mäntyvaltaista hiukan soistunutta kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteen pohjoispuolella on soistuneempaa aluetta ja rinteen alla idässä on räme, jonka takana on Marjavaaranselkä. Kohteen eteläpuolinen alue on aurattu 70-luvulla. 3 Voimassa 2012-10-24T11:11:23 9511.63427734 409.69108986
arkeologinenkohde_alue.1788 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1788 152670 {1C2F26E2-2D31-43F9-A02F-D6FD6C6C8D71} Turvakkolammit kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 165 ei Paikalla on vanhoissa kartoissa näkyvän rakennuksen jäännökset. Paikalla on 2 x 1 metrin kokoinen uunin kiviraunio kohdepisteessä. Kämpän uuni on rakennuksen pohjoiskulmassa. Maavallien mukaan rakennus on ollut 4 x 10 metriä. Pitkä sivu on kulkenut kaakosta luoteeseen. Uudet rakennukset, ovat sotkeneet tilannetta ja halkovaja sijaitsee vanhan rakennuksen sisällä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kämpän rakenteiden ylle, jotka on mitattu gps paikantimella. vanhat kartat Metsätyökämpän raunio. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla suon reunassa. Rakennelman eteläpuolelta kulkee hiekkatie ja moottorikelkkareitti. Kohteen länsipuolella 5 metrin päässä on laavu ja kaakkoispuolella 20 metrin päässä wc ja halkovaja. 3 Voimassa 2012-11-22T10:27:43 180.03662109 52.65317403
arkeologinenkohde_alue.1789 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1789 152749 {7E12304B-C569-4C6A-B0D7-4561B376F3DE} Mäntypää 2 metsätyökämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 255 ei Rakennuksen pohja, sijaitsee noin 50 m tien eteläpuolella. Siitä on jäljellä maatuneita pohjahirsiä ja muutamia lattialautoja, hirret ovat sammalen ja muun aluskasvillisuuden peittämiä. Rakennelman koko on 8,7 m x 8,7 m. Kämpän tien puolella on paksua teräsvaijeria. Vieressä on myös pieni ruohikkoinen alue. Kämpän pohjan vierestä ilmeisesti kulkee vanha tieura, jossa kasvaa tiheästi koivua, erottuu vaivoin. Topogrfisessa kartassa kämppä on merkitty tien pohjoispuolelle, mutta ilmeisesti tien linja on siirretty pohjoisemmaksi. x 3482547, y 7534827 Rakennuksen pohjasta länteen on kamiina ja siihen liittyvä vedenlämmityskattila, lisäksi toinen samanlainen kattila ja savuhormin pätkiä. Maassa on jonkinlainen kiveys ja muutamia hirsien jäänteitä, ei selvää rakennetta. Vvieressä on äskettäin käytetty hirvennylkemis-teline kahden koivun välissä. x 3482509, y 7534828 Karttaan merkityn tien pohjoispuolella, n. 10 m tiestä, on käymälän jäänteet. Ne ovat suuren kuopan pohjalla, johon koko rakennelma mahtuu. Yksi seinä ja katto ovat osin säilyneet, samoin osa istuintasosta. Ilmeisesti kyseessä ei ole alkuperäinen paikka. Vieressä on hiekkakuoppa, tien reunassa metalliromua, mm. hormiputken katkelma. x 3482519, y 7534912 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Merkitty metsätyökämppänä vuoden 1971 topografiseen karttaan, yksi asuinrakennus metsätien pohjoispuolella. Reijo Kuusela kertoi kämpän olleen nimeltään Korpiselkä. Kämppä on sijainnut tien lähellä, korkeimman kohdan vieressä. Kämppä on palanut. 1950- tai 1960-luvun metsätyökämpämpän jäännös. Kohde sijaitsee Ala- ja Ylä-Vaalojokien välisellä alueella, Mäntypäästä Varpupäähän johtavan metsätien eteläpuolella, lähellä tienristeystä. Rakennelman ympärillä on pieni ruohikkoinen aukea, mutta sen päällä kasvaa koivuja ja pajuja. Ympärillä on tiheää koivikkoa, myös muutamia pajuja ja kuusia. 3 Voimassa 2013-04-10T11:25:50 1521.88134766 167.79481118
arkeologinenkohde_alue.1790 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1790 152790 {E4DF9FCD-891D-4694-891B-410C3571BFE5} Palvirova savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 253 ei Rakennelma 1, suurista pyöröhirsistä valmistettu kämppä, kooltaan noin 8 m x 8 m. Osa hirsistä on katkaistu kirveellä ja osa sahalla. Yhdessä nurkassa on säilynyt neljä hirsikertaa, muualla vain yksittäiset hirret jotka ovat pitkälle maatuneita. Yläpuoliset sahalla tehdyt koirankaulasalvokset, yhdessä hirressä on oven karaporaus. Lisäksi yhdessä hirressä on näkyvissä että sisäseinä on veistetty tasaiseksi, eli kyseessä on asuinrakennus. Kattorakenteiden puita on jäljellä. Puut ovat sammalien peittämiä. Rakennelma 2, koko 8,4 m x 8 m. Samanlainen rakenne kuin edellisessä. Myös siinä on yksi nurkka muita paremmin säilynyt. Seinähirsiä on vinossa sisällä, mahdollisesti niitä on nosteltu motolla? Muut seinät ovat huonosti säilyneet ja hirret ovat pitkälle maatuneita. Hirsien sisäpuolia ei näytä veistetyn joten kyseessä on todennäköisesti talli. Kummankin rakennelman seinähirsistä osa on hieman hiiltyneitä, mahdollisesti alue on kulotettu. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Reijo Kuusela kertoi kohteesta, joka on 1920-luvun savottakämppä. 1920-luvun savottakämppä ja talli. Sijaitsee Palvirovan koillisosassa, loivassa rinteessä Myllyojan viereisen suoalueen reunassa. Rakennelmien sisällä kasvaa tiheästi pientä koivua, heinää ja sammalia. ympäristössä hakattu ehkä 1950-luvulla sekä joskus viime vuosina. 3 Voimassa 2013-03-22T12:39:00 2654.68066406 231.82190505
arkeologinenkohde_alue.1791 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1791 155537 {3B646FD2-EFAF-41C3-88E0-66C7326F7FDD} Harrijoki esihistoriallinen löytöpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 3 Tutkittu kokonaan 265 ei Paikalle johtavalta polulta löytyi useita kvartsi-iskoksia. Kvartseja löytyi polulta useista kohdista, suurin osa kuitenkin paljaalta alueelta, kooltaan n. 4 m x 5 m. Osa kvartseista tuli mahdollisen nuotiopaikan läheltä. Hiekkaan kaivetun epämääräisen kuopan (joka voi olla osin eläinten kaivama) reunassa on hieman punertavaa hiekkaa ja sen alla hiilensekaista maata. Siitä metrin päässä havaittiin muutamia pieniä palaneita kiven kappaleita, mutta paikalla on ollut runsaasti myöhäisempää toimintaa joten on mahdotonta sanoa ovatko kivet vanhoja. Paikalla on kolme modernia nuotiopaikkaa joissa on kivikehät. Kohde rajautuu havaittujen löytöjen ja mahdollisen liesipaikan lähiympäristöön. Kohde löytyi vuoden 2012 inventoinnissa. Esihistoriallinen löytöpaikka. Kohde sijaitsee Härkäselän pohjoisosassa lähellä Harrijoen etelärantaa. Löytöpaikka on hiekkainen niemi jota ympäröi matalampi ja soinen maasto. Se sijaitsee noin 60 m joen rannasta ja noin 70 m metsäautotieltä, jolta johtaa polku löytöpaikalle. 3 Voimassa 2013-02-07T15:29:17 351.58374023 81.93993675
arkeologinenkohde_alue.1792 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1792 153273 {0DD84932-1851-4095-AD48-044649AA8F42} Vuori 2 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 140 ei Kohteen kartoitus aloitettiin alarinteestä noin 135 metrin korkeudelta, jossa havaittiin ensimmäiset sammaloituneet röykkiöt. Niistä vaatimattomimmat olivat maakiven päälle kasatuista muutamista kivistä muodostettuja, mutta jo hieman ylempänä, noin 140 metrin korkeudessa röykkiöt muuttuivat huomattavasti isommiksi halkaisijaltaan esim. 3-4 metrisiksi ja 0,5 -1 metrin korkuisiksi. Joukossa oli myös neliskanttisia röykkiöitä. Isoin röykkiö oli halkaisijaltaan noin kuusi metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Alue laajeni kohti Hätilänvuoren lakea kuljettaessa ja osassa aluetta vaikutti siltä, että alueella on saattanut olla jopa pieniä peltotilkkuja. Esim. alueen koillisreunassa on kivistä kasattu aitamainen rakenne, joka rajoittaa röykkiöalueen ja röykkiöttämän metsäalueen sen koillispuolella. Kohteen yksittäisten röykkiöiden lukumäärä on arviolta noin sata, joten niitä ei kartoitettu yksittäin vaan pyrittiin etsimään alueen rajat, jotka inventoinnissa varsin luotettavasti kyettiinkiin saamaan selviksi. Kohde rajautuu havaittujen röykkiöiden levinnän mukaisesti aluemaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 6.10.2012. Kyseessä lienevät Hätilänvuoren laella ja aivan ko. alueen itäreunassa sijainneen Vuoren torpan alueella sijainneet kaskiröykkiöt, joista osa saattaa olla myös peltoviljelyröykkiöitä. Vuoden 1916 kartassa ei näy alueella peltoja eikä kaskea (kartta Hätilän sotilasvirkatalon tiluksista, Hämeen maakunta-arkisto), mutta ko. kartan mukaan alue kuuluu juuri Vuoren torpan piiriin, joka on rajattu punaisella värillä. Tämän alueen sisälle on merkitty ainoastaan rakennukset. Karttaan on merkitty mm. peltoja tämän alueen ulkopuolelle, mutta ei siis ko. alueelle. Myöskään vuoden 1960 peruskartassa ei ole röykkiöalueelle merkitty peltoja, lähistöllä on kuitenkin kaksi pientä peltoa. Puuston ja sen alla olevan edellisen puusukupolven isojen lahojen kantojen sekä tervaskantojen perusteella alue on jäänyt kaskiviljelykäytöstä pois yli sata vuotta sitten. Hätilänvuoren loiva länsirinne, uudistuskypsä kuusikko. Aluskasvustossa pähkinäpensaita, taikinanmarja, sinivuokko, mansikka, käenkaali, mustikka, kerrossammal, lillukka, ylempänä mäessä myös imikkä. Nykyisen puuston alla on edellisen sukupolven isoja kantoja, jotka ovat osin tervaskantojakin, muutoin sammaloituneita ja lahoja. Yhdestä alueella kasvavasta kuusesta saatiin ikäkairauksella 80 vuoden ikä. 3 Voimassa 2012-12-11T15:34:17 17846.23266602 686.48349877
arkeologinenkohde_alue.1793 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1793 153291 {472DE870-9657-4CCA-8510-4FEFD61D2FE9} Vuori 3 nauriskuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 138 ei Kohteessa on viisi hautamaista painannetta, jotka erottuvat selvästi. Ne ovat leveydeltään noin metrin-puolitoista metriä, syvyydeltään noin puoli metriä ja pituudeltaan 3-4 metriä. Kuoppien profiili on loiva ja ne ovat sammaloituneita. Yksi kuopista sijaitsee alueen eteläpäässä, yksi keskiosassa aivan Metsähallituksen ja yksityismaan rajalla (rajalinjalla) ja kolme ryhmänä alueen pohjoispäässä muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Kohteen länsipuolella alarinteessä yksityismaan puolella havaittin kaskiröykkiöitä, mutta niitä ei tässä inventoinnissa dokumentoitu. Lisäksi yksi kaskiröykkiö sijaitsee ko. alueen itäpuolella Metsähallituksen mailla. Siitä muodostettiin oma kohteensa. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen kuoppien levinnän mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 15.11.2012 suunnittelija Markku Paloposken näyttämänä. Kyseessä lienevät nauriskuoppien jäännökset. Ikää lienee yli sata vuotta. Kohde sijaitsee Hätilänvuoren länsi-lounaisrinteellä kuusivaltaisessa metsässä melko tasaisella terassilla. 3 Voimassa 2012-12-12T09:56:23 1191.61132812 168.81455959
arkeologinenkohde_alue.1794 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1794 151594 {143B8810-433B-4DBD-93C1-C1F6F894C376} Kivijoki SE pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 256 ei Kohteessa on kahdeksan pyyntikuoppaa rivissä, kuoppien halkaisija on keskimäärin 2,8 m ja syvyys 60 cm. Rivin keskellä on viisi kuoppaa 10-30 m välein, päädyissä olevat kuopat ovat noin 80 m välein. Kokonaisuuden pituus on noin 350 m. Kuopissa on raivausjätettä. Kuoppa 1, pyöreä, halkaisija 3,1 m, syvyys 80 cm, 1,5 - 2 m leveät ja noin 20 cm korkeat vallit, kairauksessa havaittavissa alkava huuhtoutumiskerros. Sijaitsee pienen kumpareen reunassa. x 3478612, y 7585306 Kuoppa 2, hieman soikea, koko 2,9 m x 2,6 m, syvyys 60 cm, matalat vallit, alkava huuhtoutumiskerros, sijaitsee hiekanottoalueen vieressä, aluskasvillisuus jäkäliä ja sammalia, ympärillä kangas, mäntyä koivuja ja pajua. x 3478690, y 7585293 Kuoppa 3, muodoltaan soikea, koko 3,1 m x 2,5 m, toisella reunalla on koivun kanto, matalat ja leveät vallit, 12-20 cm huuhtoutumiskerros. x 3478750, y 7585238 Kuoppa 4, sijaitsee noin 25 m kaakkoon 3:sta, pyöreä, halkaisija 2,7 m, syvyys 70 cm, kairauksessa parin cm huuhtoutuma, vallia on osittain kolmella sivulla. Sijaitsee aivan mönkijäuran vieressä, kuopassa on raivausjätettä. x 3478774, y 7585221 Kuoppa 5, noin 23 m kaakkoon 4:sta, muodoltaan pyöreä ja suppilomainen, halkaisija 3,2 m ja syvyys 65 cm, pohjalla on 3-4 cm huuhtoutumiskerros. Matalat vallit, joissa on pari koivun kantoa. Kuopassa on raivausjätettä, mönkijäura kulkee 1 m päässä. x 3478798, y 7585209 Kuoppa 6, sijaitsee noin 33 m kaakkoon kuopasta 4, ja on aivan mönkijäuran vieressä, reunalla kasvaa suuri mänty. Kuopan halkaisija on 2,6 m, syvyys 60 cm, matalat vallit, pohjalla on parin cm huuhtoutumiskerros. x 3478831, y 7585191 Kuoppa 7, noin 10 m 6:sta, muodoltaan soikea ja hieman epämääräinen, jonkinlaiset vallit. Koko 2,9 m x 2,4 m, syvyys 50 cm. Pohjalla on alkavaa huuhtoutumaa. Maaperä on hienoa hiekkaa. x 3478846, y 7585182 Kuoppa 8, halkaisija 2,8 m ja syvyys 60 cm, 1,5-2 m leveät ja matalat vallit. Pohjalla on selkeä, 7-8 cm huuhtoutumiskerros. x 3478918, y 7585144 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Sutigis. Kahdeksan pyyntikuopan järjestelmä. Kohde sijaitsee Kutturan tieltä etelään kulkevan metsäautotien länsipuolella, Ivalojokeen laskevan Kivijoen pohjoisrannalla. Kuopat ovat joen suuntaisen matalan hiekkaharjanteen päällä, jota pitkin kulkee mönkijäura, pohjoispuolella on soinen maasto. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kasvillisuus on sekametsää, koivu, mänty ja kuusi, aluskasvillisuus sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2012-11-01T13:01:41 9630.31298828 811.08610665
arkeologinenkohde_alue.1795 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1795 145955 {87E3B238-B1A0-4E0B-AB73-449BF5A2F004} 972010059 Kotikangas NE 3 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 60 ei Hiekkaisella tasanteella, joka ulottuu rantavallista 150 m lounaaseen, on 13 asumuspainannetta ja 7 kuoppaa: a: painanne, soikea, mitat 5 x 4 m, syvyys 0,3 m b: painanne, soikea, mitat 6 x 4,5 m, syvyys 0,3 m c: kuoppa, halkaisija 2,5 m, syvyys0,4 m d: painanne, soikea, mitat 7 x 6 m, syvyys 0,4 m e: painanne, suorakulmainen, mitat 10 x 8 m, syvyys 0,3 m (kaivaus 2005-2008) f: painanne, suorakulmainen, mitat 9 x 7 m, syvyys 0,3 m g: painanne, pitkulainen soikea, mitat 7 x 4,5 m, syvyys 0,3 m h: painanne, suorakulmainen, mitat 7 x 4,5 m, syvyys 0,3 m i: painanne, soikea, mitat 5,5 x 4,5 m, syvyys 0,3 m j: kuoppa, halkaisija 2,5 m ja syvyys 0,5 m k: painanne, soikea, mitat 7,5 x 5,5 m, syvyys 0,3 m l: painanne, suorakulmainen, mitat 9 x 7 m, syvyys 0,4 m m: painanne, soikea, mitat 4 x 3 m, syvyys 0,3 m n: kuoppa, soikea, mitat 3,8 x 3 m, syvyys 0,4 m, valli o: kuoppa, halkaisija 3 m, syvyys 0,6 m p: kuoppa, halkaisija 2,3 m, syvyys 0,6 m q: kuoppa, halkaisija 1,9 m, syvyys 0,4 m r: painanne, soikea, mitat 4,5 x 4 m, syvyys s: kuoppa, halkaisija 4,2 m t: painanne, suorakulmainen, mitat 8 x 6 m, syvyys 0,4 m, valli Kohde rajautuu näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 972010059 ( tarkastus K. Katiskoski ja J. Laurén 1995, kartoitus P. Koivunen 1995, inventointi H.-P. Schulz 1997, koekaivaus S. Vaneeckhout 2005, kv. kaivauskurssi Oulun yliopisto A Costopoulus, S. Vaneeckhout 2006, 2007, 2008, tarkastus M. Sarkkinen 2011). Neoliittinen merenrannansidonnainen asuinpaikka. Hiekkainen rantavalli Iijoen etelärannan tuntumassa laajan suoalueen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta. Varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-13T10:50:01 7667.20727539 467.18176602
arkeologinenkohde_alue.1796 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1796 145957 {8DEC5917-0352-4A07-BB21-B8425ADB7BFC} 972010059 Kotikangas NE 4 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 61 ei Hiekkaisella rantavallilla on 5 painannetta/kuoppaa: a: kuoppa, halkaisija 3,2 m, syvyys 0,7 m b: painanne, soikea, epämääräinen, mitat 5,5 x 4,5 m, syvyys 0,4 m c: painanne, suorakulmainen, mitat 9 x 6 m, syvyys 0,4 m, osittain valli d: painanne, suorakulmainen 8,5 x 6 m, syvyys 0,4 m e: painanne/kuoppa, epäsäännöllinen, mitat 4 x 4 m, syvyys 0,5 m. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 972010059 ( tarkastus K. Katiskoski ja J. Laurén 1995, kartoitus P. Koivunen 1995, inventointi H.-P. Schulz 1997, koekaivaus S. Vaneeckhout 2005, kv. kaivauskurssi Oulun yliopisto A Costopoulus, S. Vaneeckhout 2006, 2007, 2008, tarkastus M. Sarkkinen 2011). Neoliittinen rannansidonnainen asuinpaikka. Hiekkainen rantavalli Iijoen etelärannan tuntumassa laajan suoalueen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta. Varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-07-13T10:52:48 2839.40161133 247.60734064
arkeologinenkohde_alue.1797 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1797 146074 {842EEECA-88BE-4525-B2E0-5CB05C7D2137} Varisvaara 2 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 246 ei Paikalla on päärakennuksen jäänteiden lisäksi navetan ja saunan jäänteet, kaivo sekä kiviaitaa. Päärakennuksesta (Varisvaara 2 päärakennus jäännös 1) on jäljellä 8x5,5 m kokoinen luonnonkivinen perusta. Uuni ja savupiippu ovat punatiiltä. Luonnonkiviperustainen navetan (Varisvaara 2 navetta jäännös 2) pohja on havaittavissa noin 50 m päärakennuksesta pohjoiseen. Se on kooltaan 6x4,5 m. Saunan pohja (Varisvaara 2 sauna jäännös 4) (2,5x2 m) ja avonainen kaivo (Varisvaara 2 kaivo 3) sijaitsevat päärakennuksen länsipuolella. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Asuinpaikka löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella14.6.2012. Alueella on sijainnut asuinpaikka. Kohde sijaitsee Ylä-Luostan kylässä Varisvaara nimisen mäen rinteellä. Paikalla kasvaa nuori kuusivoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-16T15:03:06 4507.41357422 242.61927755
arkeologinenkohde_alue.1798 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1798 146080 {1048D230-B678-40C8-B646-66DB57A32611} Varisvaara 3 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 241 ei Paikalla on pellon raivauksesta syntyneitä kiviröykkiöitä, kaksi rakennuksen jäännöstä sekä kellarikuoppa. Rakennukset ovat pahasti maatuneita, eikä niiden käyttötarkoitusta voida täysin varmasti sanoa. Rakennuksen luonnonkivinen perustus (Varisvaara 3 rakennus jäännös 1) sijaitsee alueen pohjoispäädyssä. Sen itäpuolella, noin 20 m päässä on kooltaan 3,5x2,5x1 m kellarikuoppa (Varisvaara 3 kellarikuoppa 2). Rakennuksen länsipuolella, 25 m päässä on mahdollinen saunan kiuas. Kiuas on romahtanut ja halkaisijaltaan noin 1,5 m (Varisvaara 3 sauna jäännös 3). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 14.6.2012. Alueella on autioitunut asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Luostan kylässä, Varisvaara nimisen mäen rinteellä, Sammakkolammen länsi puolella. Paikalla kasvaa kuusivoittoinen sekametsä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-15T13:34:07 2312.79394531 178.64303526
arkeologinenkohde_alue.1799 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1799 146084 {F5D556D6-075E-4DDD-AF83-A193AE8E6256} Lehmikangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Kämppä (Lehmikangas kämppä jäännös 1) on purettu, mutta sen perusta erottuu maastosta. Rakennuksessa on ollut kaksi tulisijaa sekä lattian alainen kellaritila. Paikalla on purkujätettä sekä muun muassa kaksi kaminaa. Kämppärakennus on ollut noin 18,5 m pitkä ja 8,5 m leveä. Noin 20 m kämppärakennuksesta luoteeseen on havaittavissa mahdollisen saunan (Lehmikangas sauna jäännös 2) pohja. Paikalla on pönttökiuas ja jonkin verran tiiliä, mutta ei selkeästi havaittavia muita rakenteita. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 14.6.2012. Paikalla on ollut savottakämppä ulkorakennuksineen. Kämppä sijaitsee Ylä-Luostan alueella, Penkkisuon eteläpuolella. Paikalla kasvaa mäntyvoittoinen varttunut kasvatusmetsikkö. Kämpän piha-alue on niittynä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-15T15:39:43 509.48071289 90.83323406
arkeologinenkohde_alue.1800 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1800 147069 {E875A3E7-2146-4D96-945C-D2EC677D873E} Kämppäkangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 194 ei Rakennusjäännös 1: Betonipohjan päällä on kivikasa, jonka koko on 1,9 x 1,7 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Lähellä on kuoppa. Rakennuksenjäännös 2: Näkyvillä on hyvin erottuvat, melko korkeat, noin 0,4 metriä, rakennuksen perustukset. Kooltaan ne ovat 7 x 14 metriä ja suunnaltaan pohjois- eteläsuuntaiset. Oviaukko on länteen ja se on 2,3 metriä leveä. Pohjoispäädyssä on pieni laajennus perustuksissa, sen leveys on 2,5 metriä ja pituus 1,5 metriä. Eteläpäädyssä on uuninperusta, joka on betonista. Rakennuksenpohjan päällä kasvaa koivuja. Kaivo: Näkyvillä on isohko kuoppa, jonka pohjalla on kantikas puurakennelma, jonka koko on 0,6 x 0,9 metriä. Kuopan koko on 2,4 x 2,6 metriä. Kaivon syvyys on 1,1 metriä ja 0,7 metriä. Käymälä: Tämä rakennus on osittain pystyssä. Se on kooltaan 2,1 x 4 metriä ja korkeimmaltakohdaltaan 2,5 metriä korkea ja matalimmalta 1,5 metriä. Siinä on viistokatto. Käymälä on rakennettu laudoista. Siinä on kolme oviaukkoa, mutta ovia ei enää ole. Kuoppa: Kuoppa on pyöreähkö ja sen halkaisija on 1 metri. Syvyyttä sillä on 0,4 metriä. Se sijaitsee alueen eteläisessä länsiosassa. Kohde on aluemainen. Jaakko Mikkonen opasti kohteelle. Kämppärakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Kämppäkankan länsilaidalla, Lyylipurosta noin 65 metriä itään. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-08-28T11:06:02 4115.80273438 275.05534734
arkeologinenkohde_alue.1801 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1801 147154 {0287B205-9967-4F8B-8260-54CCB16AA490} 683010059 Simojärvi Isosaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 177 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: ”Simojärven Näskänselän luoteisrannan tuntumassa olevan Isosaaren pohjoisosassa on korkeimmilla kohdilla kesähautoja, purnuja ja mahdollisesti muitakin kuopanteita.” Kohde tarkastettiin elokuussa 2012. Saaren pohjoisosa on saaren muita osia korkeampi ja kuopat keskittyvät tälle alueelle. Kohdekuvauksessa käytetään sanaa kuoppa selkeärajaisesta kaivannosta ja sanaa kuopanne muodoltaan ja luonteeltaan epämääräisemmästä kaivannosta. Kuoppa 1: Kuoppa on kuopista läntisin, pohjois-eteläsuuntainen ja pitkänomainen. Sen mitat ovat 1.3 x 0.9 metriä ja syvyys 0.6 metriä. Kuopan pitkillä sivuilla on havaittavissa matalaa maavallia. Kuopan seinämissä tuntuu kiviä. Kuoppa on jyrkkäreunainen ja sitä on mahdollisesti kaiveltu myös hautakäytön päätyttyä. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3493080, 7345375. Kuopan eteläpuolella noin 2.5 metrin päässä on pieni pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 0.3 metriä ja syvyys 0.3 metriä. Pitkänomaisen kuopan länsipuolella on kaksi vastaavaa pientä, muodoltaan epämääräistä kuoppaa. Kuoppa 2: Kuoppa on pohjois-etelä-suuntainen pitkänomainen kuopanne, jonka mitat ovat 1.2 x 1.7 metriä ja syvyys 1.2 metriä. Kuopannetta on ilmeisesti kaiveltu mahdollisen hautakäytön jälkeen. Kuopanteen pitkillä sivuilla on havaittavissa vallia. Kuopanne on koordinaattipisteessä 3493088, 7345385. Kuoppa 3: Kuoppa on itä-länsisuuntainen, 2 metriä pitkä ja 1.2 metriä leveä kuopanne, jonka syvyys on 0.4 metriä. Kuopanteen länsipääty on itäpäätyä jyrkempi ja pohjoisreuna eteläreunaa loivempi, eivätkä kuopan kaikki tämänhetkiset reunat vaikuta samaan aikaan kaivetuilta. Kuopanteen eteläreunalla on havaittavissa maavallia. Kuopanne on koordinaattipisteessä 3493097, 7345379. Kuoppien 2 ja 3 puolivälissä on noin 0.5 x 0.3 metrin kokoinen ja 0.2 metriä syvä, jyrkkäreunainen kuoppa. Kuoppa 4: Kuopan 3 itäpuolella, noin metrin päässä, on itä-länsisuuntainen kuoppa (4), jonka pituus on 1.2 metriä, leveys 0.6 metriä ja syvyys noin 0.3 metriä. Kuopan eteläpuolella on maavallia. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3493099, 7345377. Kuoppa 4 vaikuttaa kuopan 3 jatkeelta. Kuoppa 5: Kuoppa on itä-länsi-suuntainen, pituudeltaan noin 1.7 metriä ja leveydeltään noin metrin. Kuopan länsipääty on itäpäätyä syvempi, ja sen syvin kohta on 0.5 metriä syvä. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3493094, 7345382. Kuopan 5 koillispuolella on noin 0.2 metriä syvä, 0.7 x 0.3 metriä leveä, lounais-koillis-suuntainen, pieni kuoppa. Kuoppa 6: Kuoppa on on pohjois-eteläsuuntainen, 3.3 metriä pitkä ja noin kolme metriä leveä sekä 0.6 metriä syvä, laaja kuoppa. Se on koordinaattipisteessä 3493110, 7345377. Kuoppien 5 ja 6 välissä, niiden eteläpuolella, on matala ja epämääräinen, noin 1.5 x 1.0 metrin kokoinen, noin 0.2 metriä syvä painauma. Kuoppa 7: Kuoppa on koillis-lounaissuuntainen ja muodoltaan epämääräinen. Sen pituus on noin 3.2 metriä ja leveys noin 2.4 metriä sekä syvyys 0.7 metriä. Kuopan koillis- ja kaakkoispuolilla on havaittavissa maavallia. Kuoppa on koordinaattipisteessä 3493129, 7345376. Saaren pohjoisosan itäpäädyssä on pyöreä, osittain sammaleen peittämä tulisija, joka on todennäköisesti hautoja huomattavasti nuorempi. Kohde rajautuu alueena saaren ulkoreunojen mukaan. Väliaikaushaudoiksi tulkitut kuopat keskittyvät saaren pohjoisosaan, mutta kuoppien luonteen vuoksi koko saari on rajattu kohteeksi. Muinaisjäännösrekisteri ja Sutigis-merkintä. Hautasaari, jossa olevia kuoppia on ilmeisesti kaiveltu myös niiden mahdollisen hautakäytön päädyttyä.Osa kuopista on mahdollisesti alunperinkin muita kuin hautakuoppia. Muinaisjäänösrekisterissä mainittuja purnuja ei tarkastuksessa alueella havaittu. Simojärven Näskänselän luoteisosassa oleva Isosaari-niminen saari, joka kasvaa sekametsää, jossa aluskasvillisuutena on puolukkaa ja variksenmarjaa. Metsän kasvatusluokka on 30. 3 Voimassa 2013-04-15T08:56:13 11365.42089844 535.34317605
arkeologinenkohde_alue.1802 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1802 147167 {F99E8AD8-FFE6-40A7-9494-19585BD3E554} Latva-Kouva 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1126 Yksinäistalot 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 3 Perinnemaisema 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 1 Torppa, muu 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet ei Latva-Kouvan pihapiiristä dokumentoitiin 12 erillistä rakennusta tai rakennuksen pohjaa: 1. päärakennus - 7300118, 3533354 2. navetta/talli - 7300088, 3533359 3. aitta/varastorakennus - 7300082, 3533365 4. liiteri - 7300143, 3533398 5. työkaluaitta - 7300157, 3533393 6. aitta - 7300107, 3533332 7. aitta - 7300116, 3533338 8. uunillinen rakennus/riihi? - 7300157, 3533424 9. puimakone ja vaja - 7300142, 3533420 10. sauna - 7300194, 3533389 11. kaivo - 7300084, 3533366 12. kellari - 7300122, 3533350 Kaikista kohteista on laadittu erilliset pistekohteet sekä kulttuuriperintöraportit. Kohde on rajattu alueena reiska-tietokantaan. Aluerajauksen sisään jäävät rakennusten ja niiden jäänteiden lisäksi myös välittömiksi aktiviteettialueiksi arvioidut osat niittyaukeaa. Latva-Kouvan niitty on osa Syötteen Natura-alueeseen kuuluvaa yksityistä suojelualuetta (YSA 113217). Syötteen kansallispuisto sijaitsee niityn välittömässä läheisyydessä ja niityn itäosan halki kulkee UKK-reitti. Latva-Kouvan niitty on toinen kahdesta Syötteen alueen perinnemaisemasta. Rytivaaran niityn kunnostaminen ja hoito on aloitettu 2000-luvun alussa. Latva-Kouvan osalta Metsähallitus on sopinut maanomistajan kanssa kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden aloittamisesta loppukesästä 2012, minkä vuoksi pihapiirin kulttuuriperinnön tarkastaminen ja dokumentointi myös tehtiin. Latva-Kouvan YSA-alueen pihaniitty tarkastettiin rakennuksineen 9. elokuuta 2012. Mukana tarkastuksessa olivat suojelubiologi Markku Lehtelä sekä arkeologi Oili Räihälä. Avustajana kulttuuriperinnön dokumentoinnissa hääri myös suomenlapinkoira Touhu-ukon Sonja. Latva-Kouvan torppa on perustettu Metsähallituksen lähteiden mukaan vuonna 1804. Päätellen siitä, miten arkistolähteet kuvaavat päärakennusta ja navettaa vuonna 1885 tapahtuneen torppakatselmuksen aikoihin, ovat nykyään paikalla seisovat rakennukset näitä nuorempia. Samoista rakennuksista on tuskin kyse, sillä nykyään paikalla seisovat päärakennus ja navetta ovat huomattavasti laajempia kuin vuoden 1885 katselmuksen aikaiset. Verrattaessa alueen kahta torppaa, Rytivaaraa ja Latva-Kouvaa, voidaan huomata, kuinka jälkimmäinen on mainitun katselmuksen jälkeen selvästi vaurastunut naapuriaan enemmän. Latva-Kouvassa on ollut kaiken aikaa hieman enemmän viljeltyä peltoa kuin naapurissa. Ero on kasvanut huomattavasti 1930-luvulta lähtien. Vielä selvemmin vaurastumisen ero näkyy kotieläinten määrässä: Vielä 1860-luvun nälkävuosien aikaan on Rytivaarassa ollut jonkin verran enemmän elikoita, mutta 1909 on Latva-Kouvan elikkomäärä ollut jo huomattavasti naapuria isompi. Talossa on ollut hevosen lisäksi neljä lehmää, pari mullikkaa sekä lampaita. Karjan pito näyttää vain kasvaneen sodan jälkeen, jolloinnaapurissa oli enää muutama lehmä. (Aarnio 2001:51-58 lähteineen.) Liekö tämä varallisuuden kasvu johtanut myös rakennusten laajentamiseen ja uusimiseen? Latva-Kouvan pihapiiri sijaitsee Syötteen kansallispuiston pohjoisosassa, Latva-Kouvan järven itärannalla, vaaran länsirinteellä vajaat 400 metriä Taivalkosken kunnan rajalta. Vaaran laki nousee lähes 150 metriä järven pintaa korkeammalle, rakennukset sijaitsevat rinteen puolessa välissä. Rinne on rehevää sekametsää, ja pihaniitty rajautuu selkeästi lähes puuttomana alueena. Erityisesti niityn länsipuolinen alarinne kasvaa valtoimenaan vattupensaita. Ne ovat levittäytyneet myös rakennusten eteläpuolelle. Latva-Kouvan pihapiirin niittyalue on kokonaisuudessaan noin 1.5 hehtaarin laajuinen alue, jonka keskiosiin sijoittuvat nykyisin näkösällä olevat rakennukset ja niiden jäänteet. Tämä alue on laajuudeltaan noin 0.7 hehtaaria. Kohteen aluerajaus reiskaan on tehty hieman tätä laajemmaksi, jotta rakennusten välittömät aktiviteettialueet jäisivät rajauksen sisäpuolelle. On kuitenkin mahdollista, että joitakin rakennuksia on esitetyn rajauksen ulkopuolella vattupensaiden peitossa. 1950-luvun lopulla otetuissa ilmakuvissa näyttäisi ainakin pari tällaista rakennusta sijainneen nyt tehdyn rajauksen länsipuolisessa alarinteessä. Useimmat rakennukset voinee tallentaa rakennuksina, ei arkeologisina kohteina. P. Pelttari 3 Voimassa 2019-06-06T13:11:34 9684.12133789 415.43663267
arkeologinenkohde_alue.1803 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1803 145867 {C09011D6-F4AB-4F7B-ADE8-8E9573BE33C7} Pitkäkoski tammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 130 ei Kohde käsittää tammen Pitkäkosken yläpuolella. Siipiosat on rakennettu maasta ja kivestä, portti on valettu betonista. Tammen päältä kulkee polku ja hiihtolatu. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.5.2012. Kyseessä on uittotammi 1900-luvun puolivälin tienoilta. Kohde liittyy luultavasti myös läheisen sahan toimintaan. Kohde sijaitsee joessa, rannat ovat moreenia, metsä kuusivaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2012-10-18T15:34:34 387.63916016 83.30721934
arkeologinenkohde_alue.1804 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1804 145868 {B75AEFE2-DC06-47C2-967F-428526BEFA38} Kronstadtin kanava kivirakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 115 ei Kyseessä on kaivettu uittokanava jossa on kivirakenteita. Kanavan pituus on noin 500 metriä ja se on rakennettu Pitkäjärvestä Työtönjärveen laskevan jokeen. Kanavan yläpäässä on tammi sulkemassa vanha jokiuoma. Noin 70 metrin matkalle kanavan alkupäähän on rakennettu suurista kivistä ladonta mutkan ulkokaarteeseen estämään eroosiota. Alimmat kivet on tuettu paikalleen paaluilla. Ladonnan ja paalujen edustalle jokeen on myös ajettu lisää kiviä tukemaan rakennetta. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.5.2012. Kyseessä on uittokanava 1920-luvulta. Kanava sijaitsee pääosin suoperäisellä maalla, varsinkin pohjoispäässä on kuitenkin myös hiekkaisia moreenialueita. Metsä on pääosin kuusivaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2012-10-18T15:41:29 755.8984375 162.1826332
arkeologinenkohde_alue.1805 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1805 145869 {E9ED7054-6291-4E11-B643-4F608FB06A13} Kronstadtin kanava tammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 115 ei Tammi on rakennettu Kronstadtin kanavan yläpäähän sulkemaan vanha jokiuoma. Tammessa on betonirakennetta suulla, mutta siinä on lisäksi hirsirakennetta, sekä kivi/maavallia rannoilla. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rajojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.5.2012. Kyseessä on uittotammi 1920-luvulta. Tammi sijaitsee joessa, rannat ovat hiekkaista moreenia. Metsä on pääosin kuusivaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2012-10-18T15:44:41 297.82543945 81.2967733
arkeologinenkohde_alue.1806 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1806 145871 {673FA3AE-7F49-41B1-84E0-6B6396705038} Haukijärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 140 ei Kyseessä on kämpän jäännös. Jäljellä on 1m x 1m hirsinen kaivo sekä yhä käytössä oleva saunarakennus. Paikalle on rakennettu uusi mökki jonka vieressä on imeytyskenttä. Itse vanha kämppärakennus on ilmeisesti sijainnut kentän paikalla. Kämppä on purettu ja siirretty pois. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 31.5.2012. Kyseessä on ollut metsätyökämppä 1900-luvulta. Ympäröivä alue on vuokramökin avointa pihamaata ja vanhaa mäntyvaltaista hiekkaista moreenikangasta. 3 Voimassa 2012-10-18T15:57:02 3098.75805664 231.15101285
arkeologinenkohde_alue.1807 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1807 145873 {2E995703-BAC5-4708-B690-5DE3081DC9E7} Rasu asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 145 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäänteet. Paikalla on on päärakennuksen, kellarin, saunan ja aitan jäänteet. Päärakennus on purettu ja siirretty pois paikalta. Paikka on erotettavissa enää rehevästä kasvillisuudesta ja pihapuista. Saunasta on jäljellä pieni maansekainen kumpu jossa on tiiliä ja kiviä. Vieressä on myös metalliromua. Kellari on suorakulmion muotoinen, mitoiltaan noin 3m x 2m, syvyydeltään noin 1,5m. Aitta on sijainnut tien toisella puolella ja on ollut mitoiltaan noin 4m x 5m. Jäljellä on kivetty pohja. Kaivo on sijainnut tien mutkassa tilan kohdalla mutta on myöhemmin täytetty. Kohde rajautuu aluemaisesti maanpinnalle näkyvien reunojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 31.5.2012. Kyseessä on vanha tila, jäänteiden perusteella 1900-luvulta. Metsä on noin 50-vuotiasta koivuvaltaista sekametsää. Maaperä on moreenia. Alue on vanhaa piha-ja niittymaata. 3 Voimassa 2012-10-18T16:09:09 9476.15380859 420.35306888
arkeologinenkohde_alue.1808 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1808 146718 {FF2D49B9-CCB6-46A3-B9EF-5EEB014FFEC6} Rantakankaat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2014-10-10T15:04:30 3828.97387695 248.72665225
arkeologinenkohde_alue.1809 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1809 146719 {F417225E-C291-466F-A4F1-A19988EAF5A2} Rantakankaat Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 260 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Kämppä: (x= 7545136 y= 3557848) on neliosainen ja kooltaan 8,5x27,3 metriä. Kämpässä on kaksi piisikiveystä pohjoisemman huoneen koillisnurkassa ja eteläisimmän huoneen kaakkoisnurkassa. Ovet sijaitsevat itäseinällä. Kämppä on huonosti säilynyt ja siitä on jäljellä vain alin hirsikerta. Kämppä on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”. Kämpän sisällä kasvaa koivua. Sauna: (x= 7545156 y= 3557856) on kooltaan 4,2x4 metriä. Saunan kiuas on lounaisnurkassa ja ovi eteläseinällä. Lauteet ovat pohjoisseinällä ja ne on rakennettu niin, että ne tulevat hirsien välistä seinän läpi. Saunan länsipuolella on kooltaan 1x1,5x0,6 metrin kokoinen kuoppa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Sutigis-tietokannassa kämpän rauniot on kuitenkin merkitty väärälle kuviolle. Kohteella on savottakämpän ja tähän kuuluvan saunan jäännös. Kohde sijaitsee lähellä Sodankylän rajaa, Pihtijoen pohjoispuolella olevan Rantakankaan eteläpuolella. Kohteen vieressä länsipuolella lähtee Lokan suunnalta ja jatkuu aina UK-puiston rajalle. Alue on kangasmetsää, jossa kasvaa varttunutta mäntyä. 3 Voimassa 2012-09-22T17:58:18 4737.03076172 281.62738947
arkeologinenkohde_alue.1810 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1810 146725 {8DB8AFEB-57AB-4EE0-8CBE-B08693F41A0D} Iso Sorvusselkä Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Paikalla havaittiin useiden rakenteiden epämääräisiä jäänteitä. Rakenne 1: (x= 7547743 y= 3558430) paikalla on hirsiä epämääräisessä kasassa. Paikka näyttää kämpän pohjalta, joka myöhemmin on puskettu traktorilla kasaan. Kohteen vieressä on puro, jossa on puita, jotka voivat kuulua kaivoon. Rakenne 2: (x= 7547708 y= 3558447) on kooltaan 1,5x1,5 metriä oleva kaivon kehikko. Kaivo on rakennettu virtaavaan veteen. Kohde erottuu hyvin maastosta. Rakenne 3: (x= 7547713 y= 3558490) on saunan pohja, joka sijaitsee kaivosta 40 metriä itäkaakkoon. Saunan koko on 4,2x6,5 metriä ja siinä on kiuas eteläseinällä. Saunassa on ollut huopakatto, lisäksi paikalla on villoituksen jäämiä. Rakenne 4: (x= 7547700 y= 3558510) on kaksipaikkainen ulkohuussi, jonka koko on 1,4x 2,2 metriä. Huussi on rakennettu laudoista ja sen ovissa on metallisaranat. Huussi on edelleen pystyssä. Rakenne 5: (x= 7547713 y= 3558516) koostuu kahdesta kellarikuopasta, joiden vieressä kasvaa iso koivu. Kellarikuoppien koko on yhteensä 2,2x6,5 metriä ja niiden ympärillä on metrin levyiset vallit. Toisessa kellarikuopassa on edelleen puisia seinä- ja kattorakenteita näkyvillä. Kohteella havaittiin myös kuoppa, jonka ympäristö oli heinittynyt, joten muita rakenteita ei voinut havaita sen ympärillä. Kuoppa on täytetty metalliromulla. Rakenne 1 poissulkien paikalta ei voinut todeta selvää asuinrakennuksen pohjaa. Paikalla on isoja avoimia alueita, jotka nyt ovat nurmettuneet, mahdollisesti päärakennus on ollut jollain näistä alueista. Erilaista romua kohteella on runsaasti. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kyseessä on ilmeisesti 1950-1970 –luvuille ajoittuvan savottakämpän jäänteet. Paikalla on todennäköisesti ollut parakkikämppä. Kohde sijaitsee Ison Sorvusselän lounaisrinteellä Savukosken pohjoisosassa lähellä Sodankylän rajaa. Kohteen koillispuolella kulkee tie, joka lähtee Lokasta. Kohde sijaitsee suon laidalla ja se on avoin, nurmettunut alue. Paikalla kasvaa koivua ja kuusta. 3 Voimassa 2012-10-18T13:55:19 13579.86206055 490.65463407
arkeologinenkohde_alue.1811 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1811 146730 {919AA9D6-25A5-4A13-8DD6-F500D0E10DFB} Kulusjoki 1 Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 270 ei Paikalla on kolmen rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7541157 y= 3560878) on kaksiosainen, kooltaan 8,5x15,5 metrin kokoisen kämpän jäännös. Kämpän itäosan pohjois- ja eteläseinillä on ovi ja kämpän länsiosassa ovi on eteläseinällä. Kämpän kattorakenteet ovat romahtaneet niin, että ne ovat edelleen selvästi näkyvillä. Kämpässä on ollut halkaistuista puista tehty malkakatto. Kämppä on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”, 2-3 alinta hirsikertaa on säilynyt. Kämpässä ei havaittu lämmityslaitetta. Rakennus 2: (x= 7541135 y= 3560877) on edellistä huonompikuntoinen ja se on rakennettu selvästi kosteammalle maalle kuin rakennus 1. Rakennuksen koko on 7,5x15 metriä ja sen oviaukko on pohjoisseinällä. Rakennus on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”. Kasvillisuus on tämän rakennuksen sisällä runsaampaa, mikä viittaisi siihen että sitä on käytetty tallina. Rakennus 3: (x= 7541166 y= 3560841) sijaitsee aivan purovarressa. Tämä rakenne on kooltaan 4x4,5 metriä ja se on rakennettu pienemmistä pyöröhirsistä kuin kaksi muuta kohteen rakennusta ja siinä on käytetty tasasalvosta. Hirsien liitokset ovat harvat. Ovi sijaitsee sen eteläseinällä. Rakennuksesta on säilynyt 3-4 alinta hirsikertaa. Sijainnin ja rakennustavan perusteella kyseessä on lato. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on savottakämpän ja tähän liittyvän tallin ja ladon jäänteet. Kohde sijaitsee Mukkajoenrovan ja Taltukkaselän välissä virtaavan Kulusjoen itärannalla. Aivan kohteen pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Kohde on jokivarsille tyypillisesti muuta aluetta rehevämpi ja kosteampi. Paikalla kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. 3 Voimassa 2012-09-22T18:13:33 7937.66601562 356.72421715
arkeologinenkohde_alue.1812 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1812 146733 {DBE7B41D-6A65-469D-B5B2-315658FEB47B} Taltukkaselkä Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 275 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7541776 y= 3562472) on kooltaan 8,5x15 metriä olevan kaksiosaisen kämpän jäännös. Kämpän ovet ovat länsiseinällä, lisäksi eteläosassa on toinen ovi vielä eteläseinällä. Pohjoisosan itäseinässä on ikkuna. Kämpässä ei ole piisiä, mahdollisesti käytössä on ollut kaminalämmitys. Kämpän 2-3 alinta hirsikertaa on säilynyt, mutta kattorakenteet ovat edelleen hyvin näkyvissä. Kämpässä on ollut malkakatto ja sen seinät on rakennettu pyöröhirsistä. Rakennus 2: (x= 7541798 y= 3562504) on kooltaan 7,5x15 metriä olevan kaksiosaisen kämpän jäännös. Kämppä on huonokuntoisempi kuin kämppä 1, se on rakennettu pyöröhirsistä ja siinä on ”ryssänkaulasalvos”, joka on tehty sahalla. Kämpän ovet sijaitsevat eteläseinällä kun taas pohjoisseinällä on näkyvissä lähellä maanrajaa pienet luukut. Kasvillisuus sekä pohjoisseinän luukut viittaavat siihen, että tämä rakennus on toiminut tallina. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on savottakämpän ja tähän kuuluvan tallin jäänteet. Kohde sijaitsee Taltukkaselän pohjoisosassa, suon laidassa. Kohteen länsipuolella menee huonokuntoinen metsäkoneura. Alue on kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. 3 Voimassa 2012-09-22T18:18:07 6480.80761719 345.01046328
arkeologinenkohde_alue.1813 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1813 146738 {550336F8-0783-47B6-B3BF-27A6FC8F6CE2} Kulusjoki 2 Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 280 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7540179 y= 3561315) on kooltaan 8x8 metriä. Rakennuksesta on jäljellä kolme alinta hirsikertaa. Rakennus on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”, hirret on tilkitty kuntalla. Rakennuksen oviaukko on luoteisseinällä ja kaakkoisseinällä on maanrajassa pieni suorakaiteen muotoinen aukko. Kasvillisuus rakennuksen sisällä on ympäristöä rehevämpään, mikä yhdessä kaakkoisseinän aukon kanssa viittaavat siihen, että kyseessä on talli. Rakennus 2: (x= 7540187 y= 3561304) on kooltaan 7,5x8 metriä ja siinä on oviaukko kaakkoisseinällä sekä mahdollisesti myös luoteisseinällä. Ikkuna on sijainnut lounaisseinällä. Rakennuksesta on jäljellä 2-3 alinta hirsikertaa, mutta romahtaneet kattorakenteet näkyvät edelleen hyvin. Itse rakennus on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”. Hirsissä havaittiin myös paljon käsin taottuja rautanauloja. Rakennuksessa ei havaittu lämmityslaitetta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on savottakämpän ja tähän liittyvän tallin rauniot. Kohde sijaitsee Savukosken pohjoisosassa, Taltukkaselän länsipuolella. Kohteen länsipuolella virtaa Kulusjoki. Alue on tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. Kohteem luoteispuolella suolahdelman toisella rannalla on toinen kämppäkokonaisuus, Kulusjoki 3. 3 Voimassa 2012-09-22T18:24:39 1296.5012207 148.30322967
arkeologinenkohde_alue.1814 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1814 146739 {973958B6-A8D2-401C-94E1-66FFF06ABA9A} Kulusjoki 3 Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 280 ei Paikalla on kahden rakennuksen rauniot. Rakennus1: (x= 7540251 y= 3561272) on kooltaan 7,6x6,7 metriä ja siinä on säilyneenä 3-4 hirsikertaa. Ovi sijaitsee luoteisseinällä ja kaakkoisseinällä on maarajassa pieni suorakaiteenmuotoinen aukko. Rakennus on tehty pyöröhirsistä, jotka on tilkitty kuntalla ja siinä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”. Rakennuksessa ei havaittu lämmityslaitetta. Sen sisällä kasvaa koivuja ja sinne on myös heitetty öljytynnyri. Kyseessä on talli. Rakennus 2: (x= 7540254 y= 3561255) on kooltaan 8x6,7 metriä ja siinä on säilyneenä 2-3 alinta hirsikertaa, romahtaneet kattorakenteet puolestaan näkyvät hyvin. Ovi sijaitsee kaakkoisseinällä. Tässäkään rakennuksessa ei havaittu lämmityslaitetta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kyseessä on savottakämpän ja tähän liittyvän tallin jäänteet. Kohde sijaitsee Savukosken pohjoisosassa, Taltukkaselän länsipuolella. Kohteen länsipuolella virtaa Kulusjoki. Alue on kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä, koivua ja kuusta. Kohteen kaakkoispuolella, pienen suolahdelman toisella rannalla on toinen kämppäkokonaisuus, Kulusjoki 2. 3 Voimassa 2012-09-24T09:02:00 1634.32568359 175.30033672
arkeologinenkohde_alue.1815 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1815 144589 {C7A72A01-EBA6-479F-B4B6-2FCF2776E88E} Puijo Konttila kaskiraunio- ja nauriskuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kohteessa sijaitsee kaskiraunioita ja yksi nauriskuoppa. Rauniot ovat kooltaan noin 1 x 1 metrin kokoisia ja melko matalia. Nauriskuoppa on soikea ja kooltaan noin 1 x 2 metrin kokoinen ja noin 40 cm syvä. Kaskiviljelyyn liittyviä raunioita ja nauriskuoppa. Kokonmäen alarinteessä, 100-120 vuotta vanhassa kuusimetsässä. kaskiraunio ja nauriskuoppa Kaskiraunioiden ja nauriskuopan koordinaatit: raunio1 3533657 6979420 raunio2 3533656 6979430 nauriskuoppa 3533646 6979443 raunio3 3533670 6979429 3 Voimassa 2012-07-11T08:36:03 1160.16186523 148.89254892
arkeologinenkohde_alue.1816 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1816 145610 {CE260686-8250-466F-AE4C-813C984706BE} Lattunavaara 1 Kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 250 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x=7515493 y=3572509) on kooltaan 7,8x7,5 metriä. Kämpässä on ovi länsiseinällä, jossa mahdollisesti porstua. Ikkunat sijaitsevat kämpän etelä- ja pohjoisseinillä. Kämppä on tehty pyöröhirsistä ja siinä on käytetty tasasalvosta. Kämpässä ei havaittu tulisijaa. Rakennuksesta on säilynyt vain 2-3 alinta hirsikertaa. Rakennus 2: (x=7515484 y=3572487) on kooltaan 7,4x7,8 metriä. Rakennuksen ovi on itäseinällä ja sen länsiseinällä on maanrajassa pieni aukko. Rakennus on tehty pyöröhirsistä ja siinä on koirankaulasalvos, jotka on tehty sahalla. Hirsien välit on tilkitty sammaleella. Rakennusmateriaalina on käytetty osin palaneita hirsiä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on savottakämpän ja tähän liittyvän tallin jäänteet. Kohde sijaitsee Lattunavaaran länsirinteellä. Kohteen pohjoispuolella on puro ja lähde, jotka on merkitty peruskarttaan. 3 Voimassa 2012-09-22T15:25:34 5525.53222656 307.19936947
arkeologinenkohde_alue.1817 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1817 145611 {7BE85746-521C-4CBE-B5F1-DB936DC82DF9} Lattunavaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Paikalla on kolmen rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7514653 y= 3572817) on kooltaan 8x7,8 metriä ja sen kaakkoiskulmassa on piisi. Rakennus on huonokuntoinen ja se erottuu maastossa matala vallinmaisena rakenteena. Rakennus 2: (x= 7514655 y=3572831) on kooltaan 7,5x6,8 metriä ja sen eteläseinällä on pieni erillinen tila, mahdollisesti porstua, jonka koko on 3,2x3,5 metriä. Rakennuksen keskellä on 2x1 metrin kokoinen hiekkapenkki, joka vaikuttaisi tulisijan pohjalta. Paikka on kuitenkin tulisijalle hieman outo. Rakennuksen seinälinjat näkyvät matalina valleina, vain porstuan kaakkoiskulmassa on jäljellä hirsisalvosta, joka on koirankaulasalvos. Rakennus 3: (x= 7514652 y=3572844) on kooltaan 4x4,3 metriä ja sen luoteiskulmassa on havaittavissa matalaa kiveystä. Rakennus erottuu maastossa vain matalana vallimaisena rakenteena. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on ilmeisesti savottakämpän ja tähän liittyvien muiden rakennusten jäänteistä. Mahdollisesti rakennukset ovat tuhoutuneet Lattunavaaran metsäpalossa, joka on tapahtunut ennen vuotta 1938. Kohde sijaitsee Lattunavaaran etelärinteellä, Ylimmäisen Kivijoen pohjoisrannalla. Alue on jokivarsille tyypillistä koivumetsää, jossa kasvaa myös kuusi ja mäntyä. 3 Voimassa 2012-09-22T15:33:43 2657.03710938 214.27288279
arkeologinenkohde_alue.1818 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1818 145808 {CCEAEA6B-2EC0-4900-9A51-1BA712B5A85D} Oravikangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 206 ei Nykyinen tie kulkee kiitoradalla. Kentän molemmissa päissä on laajuudeltaan noin 25x25 m lastausalueet. Kenttän käyttö on ollut erittäin vähäistä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin haastattelun perusteella inventoinnissa 12.6.2012. Kyseessä on metsälentokenttä. Kohde sijaitsee Vipuraudansuon länsipuolisella hiakkatiellä. Tien molemmin puolin kasvaa nuori mäntyvaltainen sekametsä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-10T15:30:41 8436.19873047 896.11961256
arkeologinenkohde_alue.1819 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1819 145809 {DD7F8C3B-1CD6-43A6-A07D-9AD6266515AB} Riihivaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Alueella on useita rakennuksen jäänteitä, jotka sijoittuvat tilaa ympäröivän kiviaidan sisäpuoliselle alueelle. Aidan lisäksi pellolta raivattuja kiviä on kasattu peltoraunioiksi. Päärakennuksesta (Riihivaara päärakennus 1) on jäljellä luonnonkivinen perusta sekä tulisija, joka on päällystetty pellillä. Rakennuksen koko on 9,5x6,3 m. Päärakennuksesta noin 20 m pohjoiseen on havaittavissa 2x2,5x1 m kellarikuoppa (Riihivaara kellarikuoppa 2). Myös päärakennuksen kaakkoispuoella, noin 100 m päässä voidaan havaita kellarikuoppa, joka on kooltaan 2x3,5x1 m (Riihivaara kellarikuoppa 10). Aittarakennuksen (Riihivaara aitta jäännös 3) (5x4) nurkkakivet voidaan havaita noin 10 m päärakennuksesta kaakkoon. Päärakennuksesta noin 20 m lounaaseen on kaivo (Riihivaara kaivo 4) ja noin 30 m länteen lato (Riihivaara lato jäännös 5) (10,5x5,8 m). Tilan navetta on sijainnut noin 40 m päärakennuksesta luoteeseen (Riihivaara navetta jäännös 6). Rakennuksen perusta on L-kirjaimen muotoinen. Osa perustasta on valettu betonista, osa ladottu luonnonkivistä. Betonisen osan mitat ovat 4,3x4,3 m ja luonnonkivisen 5,5x10 m. Päärakennuksesta noin 100 m etäisyydellä ovat ladon (Riihivaara lato jäännös 9) ja riihen (Riihivaara riihi jäännös 8) jäännökset. Lato on nähtävästi ollut läpiajettava, sillä perustan molemmin puolin voidaan havaita ajorampin jäännökset. Perusta on ladottu luonnonkivistä ja sen mitat ovat 16,2x6 m. Ladon vieressä olevasta riihestä on jäljellä luonnonkiviperusta sekä matala tulisija. Riihen mitat ovat noin 5,3x5,3 m. Hieman lähempänä päärakennusta, noin 50 m päässä pohjoisessa on saunan jäännös (Riihivaara sauna jäännös 7). Sauna on noin 6x4 m kokoinen ja luonnonkiviperustan lisäksi jäljellä ovat tulisija, savupiippu ja ruosteinen "pönttökiuas". Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Autiotila löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 12.6.2012. Se näkyy vuoden 1916 metsätalouskartassa. Vuoden 1976 peruskartassa alueella näkyy vielä yksi pystyssä oleva rakennus, mutta ei peltoja. Alueella on autioitunut tila. Kohde sijaitsee Riihivaara nimisellä harjulla noin 1200 m Repojärvestä lounaaseen. Alueella kasvaa varttunutta mäntyvoittoista sekametsää. Vanhat pellot on istutettu kuuselle ja alueen läpi kulkee vähällä käytöllä oleva ulkoilureitti. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-11T16:02:28 37962.99047852 735.17450561
arkeologinenkohde_alue.1820 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1820 147221 {F9D325B7-C76F-4BD0-A3F9-D5E9FB97E340} Pyhäjärvi 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 219 ei Kohteessa on purettu pukkimallinen uittotammi. Tammen maavalli on luode-kaakkosuuntainen, n. 75 m pitkä ja rannassa 8 m leveä. Kaakkoisrannalla alavirran puolella tammen vallia on jäljellä puisia tukirakenteita; vallin suuntaan poikittain olevia 6 metrin välein asetettuja 6 m pitkiä pyöröhirsiä l. pukkeja, joiden päässä alavirran puolella on halkaisijaltaan 1,5-2 m kokoiset tukikiviröykkiöt, joiden päässä on pystyriukuja. Luoteisrannalla rinteestä ja metsänpuolelta on otettu valliin maata; alueella on yhdeksän maanottokuoppaa. Uittotammen valli: X=7414098, Y=3575838 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1934 Sallan hoitoalueen karttaan, ja se on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva uittotammen jäännös. Kohde sijaisee Pyhäjärven luoteiskulmalta laskevan Pyhäjoen varressa. Pyhäjärvestä on matkaa kohteeseen noin 490 metriä alavirtaan päin. Kasvillisuus on koivuvaltaista korpea. Lähin tie kulkee kohteen luoteispuolitse noin 40 metrin etäisyydellä tammen vallin luoteispäästä. 3 Voimassa 2012-09-03T15:31:55 2045.64794922 246.11761722
arkeologinenkohde_alue.1821 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1821 145240 {4DF0F128-417E-4839-B4A7-15E1D213B14E} Pitkälampi 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 285 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Tammen maavalli on pohjoisluode-itäkaakkosuuntainen, pituudeltaan 30 m ja leveimmillään puron rannassa 4 m. Tukirakenteita on kahdeksan metrin leveydeltä alavirran puolella lännessä. Maavallin alareunassa on pystyriukuja ja -hirsiä, joita tukevat alapuolelta tukihirret. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Tukihirsien päihin on kasattu muutamia kiviä. Maavalliin on otettu maata sekä vallin ylä- että alapuolelta. Vallin kohdalla purossa on jäljellä yksi poikkihirsi. Kohde rajautuu maanpinnalla näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1963 topografiseen karttaan. Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuva uittotammi. Kohde sijaitsee Pitkälammesta laskevan puron varressa, noin 140 metriä lammen pohjoispäästä länteen. Kohteesta noin 35 metriä alavirtaan päin menee metsäautotie puron ylitse. Ylityspaikka on kunnostettu kesällä 2011. Kohteen eteläpuolelta menee moottorikelkkareitti, joka ylittää puron kohteen itäpuolelta noin 30 metrin päästä. Kohteen ympäristö on puron eteläpuolella kitumaan rämettä, jossa kasvaa harvakseltaan mäntyä. Kohteen pohjoispuoli on sen sijaan puustoisempaa mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää, kasvillisuusluokaltaan kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2012-07-06T15:15:20 449.09155273 92.2638143
arkeologinenkohde_alue.1822 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1822 147215 {311D9E61-E341-406F-8A33-2363CE07332F} 1000000331 Nuoliharju W pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 192 ei Pyyntikuoppa on poikittain harjulla. Se on nelisen metriä pitkä ja pari metriä leveä. Polku kulkee kuopan yli. Kuoppa on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Pyyntikuoppa 2: 7187666, 569690. Pyyntikuoppa on suuri ja laakea ja se on pitkittäi harjulla. Sen mitat ovat 5x3m. Kuopan syvyys o noin 30cm. Reunapalteita ei erotu. Polku kulkee kuopan yli. Kuoppa on aluskasvillisuuden peitossa. Pyyntikuoppa 3: 7187647, 569660. Pyyntikuoppa kahden harjun yhtymäkohdassa on Suomisen ja Kortenniemen tutkima. Pyyntikuopat jäävät kaikki vanhan Reiska-alueen sisään. Alueen itäpuolella on lisää pyyntikuoppia, mutta ne on laitettu Reiskaan erillisinä pisteinä ja alueina. Nuoliharjun pyyntikuopat ovat entuudestaan tunnettu muinaisjäänös (1000000331). Yksi kuopista on tutkittu 1990-luvulla (Korteniemi & Suominen 1998), minkä perusteella tiedetään, että pyytikuoppajärjestelmä - tai ainakin tutkittu kuoppa - ajoittuu mesoliittisen kauden alkuun. Muinaisjäännösrekisterissä kohteen kuvaus on epämääräinen. Rekisterin mukaan pyyntikuoppia on kolme, mutta kuvaustekstissä kerrotaan kaikkiaan neljästä epämääräisestä ja kahdesta selvästä pyyntikuopasta. Kartalle on kuitenkin merkitty kolme kuoppaa, joista itäisintä ei mainita tekstissä lainkaan. Peruskartalla on kuoppien lisäksi merkittynä yksi tervahauta. Korteniemen ja Suomisen mukaan (1998:51-52) paikalla todettiin tarkastuksessa 1993 kolme mahdollista ja useita epämääräisiä painaumia. Varmoina pyyntikuoppina tutkijat ovat pitäneet tämän raportin kuoppia kaksi ja kolme, joista jälkimmäinen on tutkittu pyyntikuoppa. Edelleen tutkijoiden mukaan kolmas varma kuoppa sijaitsee “särkällä vajaan kilometrinä päässä edellisistä”. Suuntaa ei mainita, mutta kuoppa lienee sama, joka mainitaan muinaisjäännösrekisterissä ja joka sijaitsee Löytöjärvien välissä kapealla harjulla. Artikkelissa olevalla kartalla on tänne merkitty kuoppa. Kohde tarkastettiin 3.7. otollisissa havainnointioloissa. Valitettavasti läntisintä pyyntikuoppaa Löytöjärvien välissä ei tarkastettu. Pohjana maastossa käytettiin Sutigisiin merkittyjä pisteitä sekä muinaisjäännösrekisterin tietoja, joissa kummassakaan ei ole noteerattu Korteniemen ja Suomisen läntisintä kuoppaa. Sitävastoin Sutigisiin oli merkitty kolme muuta itäisempää kuoppaa, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppajäänteitä, sekä toinen tervahauta. Nämä kaikki tarkastettiin. Nuoliharjun alue sijaitsee muutama kilometri Suomussalmen rajalta länteen Pienten Löytöjärvien itäpuolella. Harju on usean kilometrin mittainen. Pyytikuopat sijaitsevat harjun itäpäässä. Harju kasvaa varttunutta männikköä, sitä on paikoin jo hakattu. Harjun molemmin puolin on soistumia, Löytöjoki virtaa harjun eteläpuolisella suolla. 3 Voimassa 2014-09-25T13:06:09 10267.35595703 515.34687772
arkeologinenkohde_alue.1823 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1823 146028 {34102F83-F10E-4BB0-9306-0A4EE0918A60} Etelämäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Alueella on havaittavissa vanha päärakennus, navetta, sauna ja muita asumiseen liittyviä rakenteita. Yhä pystyssä oleva huopakattoinen päärakennus (Etelämäki päärakennus jäännös 1) on kooltaan noin 8x6 m. Rakennus on betoniperustainen. Uuni ja savupiippu ovat tiiltä. Seinät ovat lautarakenteiset ja osin luhistuneet. Sisätiloiltaan asuinrakennus on melko huonossa kunnossa. Asuinpaikan savusauna (Etelämäki sauna jäännös 3) sijaitsee noin 50 m päärakennuksesta länteen. Se on osin romahtanut, kaksiosainen rakennus. Lautarakenteinen eteinen on kooltaan noin 1,7x2. Kokonaisuudessaan sauna on 4x4,5 m. Luonnonkivistä ladottu kiuas on melko hyvin säilynyt. Päärakennuksesta noin 30-40 m päässä ovat navetan (Etelämäki navetta jäännös 4) sekä tunnistamattomaksi jääneen rakennuksen (Etelämäki rakennus jäännös 5) jäänteet. Navetta on rakennettu luonnonkiviperustalle ja se on kooltaan 10x4,5 m. Hirsirakenteiset seinät on päällystetty laudoituksella. Tunnistamattomaksi jäänyt rakennusjäännös on L-kirjaimen muotoinen ja mitoiltaan noin 8,7x9x4,5 m. Päärakennuksesta noin 20 m päässä voidaan vielä havaita kooltaan 2,5x3,5 m oleva kellarikuoppa (Etelämäki kellarikuoppa 2). Näiden lisäksi asuinpaikan ympäristöstä on pellonraivaamiseen liittyviä kiviröykkiöitä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi haastattelun perusteella inventoinnissa 13.6.2012. Asuinpaikka näkyy autiona vuoden 1976 peruskartassa. Paikalla on autioitunut asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Luostan alueella noin 300 m Tiemäen kaskialueesta kaakkoon. Alue on nuorta kuusivoittoista sekametsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-27T13:42:21 9381.05639648 365.53856724
arkeologinenkohde_alue.1824 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1824 146035 {BC0178FA-407B-4729-9590-719E1F4264EE} Etelämäki 2 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 227 ei Alueella on pellonraivauksesta syntyneiden kiviröykkiöiden sekä kiviaidan lisäksi havaittavissa päärakennuksen, kellarin ja tunnistamattoman rakennuksen jäännökset. Päärakennuksesta (Etelämäki päärakennus jäännös 1) on jäljellä tulisija ja kooltaan 5,8x4,5 m luonnonkivinen perusta. Noin 20 m päärakennuksesta länteen on havaittavissa kellarikuoppa (Etelämäki kellarikuoppa 2) (2,3x3,5x1 m). Tunnistamattoman rakennuksen (Etelämäki 2 rakennus jäännös 3) pohja sijaitsee päärakennuksesta noin 20 m koiliseen. Luonnonkivisen perustan mitat ovat 3,5x3,5 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvillä olevien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 13.6.2012. Alueella on autioitunut tila. Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Luostan alueella noin 400 m Tiehaaranmäen asuinpaikasta etelään ja vain muutamien kymmenien metrien etäisyydellä Etelämäki 1 ja Etelämäki 3 asuinpaikoista. Alueella kasvaa varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-07-16T12:07:33 6155.40063477 295.76539584
arkeologinenkohde_alue.1825 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1825 148290 {E82B998A-DF94-47F8-A37B-758AFD3E2724} Pahaselkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 226 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on pyöröhirsinen, 5,5 m pitkä ja 5 m leveä. Rakennus on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Rakennuksen rungosta on jäljellä viisi hirsikertaa. Nurkissa on sahatut salvokset, joissa yläpuolella lovi on syvempi kuin alapuolella. Hirsien päät on katkaistu sahalla ja jätetty eripituisiksi. Hirsien välissä tiivisteenä on käytetty kunttaa. Molempien päätyjen keskellä on aukot, joista toinen on mahdollisesti ovi- ja toinen ikkuna-aukko. Länsiluoteispäässä aukon leveys on 1,8 m. Aukon toisella sivun hirsiin on tehty pystylovi ja hirsiä on veistetty etureunasta. Itäkaakkoispään aukko on 1,58 m leveä. Aukon kohdalta hirret on katkaistu sahalla. Kämpän pohjoisluoteisnurkassa on luonnonkivistä tehdyn piisinjäännös, joka on n. 1,5 m x 1,5 m x 1 m kokoinen. Katon katteena on sahalautaa, ja rakennuksessa on käytetty teollisia nauloja. Kauempaa kämpästä rinteen päältä n. 40-50 m etelälounaaseen on romahtaneen kaivon ja lautarakennelman jäännös. Näistä lännenpuoleinen kaivo on puurakenteinen, neliönmuotoinen, mitoiltaan 1,1 x 1,05 x 2 m. Lautarakennelma on mahdollisesti käymälän tai muun pienen lautarakennelman tai puulaatikon jäännös. Se on lahonnut, kooltaan ainakin 1,5 m x 1,5 m. Ainostaan yksi nurkka rakennelmasta on säilynyt. Rakennelmassa on käytetty sahalautaa ja teollisia nauloja. Kaivo ja lautarakennelma voivat liittyä mahdollisesti myös johonkin toiseen kohteeseen. kämppä: X=7430623, Y=3555643 kaivo: X=7430581, Y=3555622 lautarakennelma: X=7430587, Y=3555637 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle tai puolivälin tienoille ajoittuva kämpän jäännös. Kohde sijaitsee Pahaselän eteläosan koillisrinteen juurella, ojitetun suon laidalla. Kohteen luoteispuolella 50 m etäisyydellä kämpästä kulkee tie nro 19484. Kohteen etelälounaispuolella rinteen päällä on Tammelan tila. Kasvillisuus on mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-09-11T09:33:08 703.65722656 148.62554442
arkeologinenkohde_alue.1826 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1826 148313 {0775DC25-AC80-42DE-AEC1-CCE137E62FFE} Koutelonkuusikko 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 239 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on aukea pihapiiri, jonka reunoilla on kolmen piisillisen rakennuksen (kämpät 1-3), tallin ja aidan jäännöksiä. Kämppä 1 sijoittuu alueen kaakkoisosaan joen rantaan. Sijaintinsa perusteella se voi olla saunarakennus. Kämppä 1 on mitoiltaan 7,7 m x 7,6 m ja luode-kaakkosuuntainen. Rakennuksen rungosta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa. Kämppä 1:n länsinurkassa on 3,3 m x 3,6 x 1,7 m kokoinen piisinkiviröykkiö. Rakennuksen luoteispäädyn keskellä on 1,7 m leveä oviaukko. Ovenpielien hirsiin on tehty pystylovet, joista toisessa on vielä jäljellä lista. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joissa lovi on hirren yläpuolella. Osa hirsien päistä on katkaistu sahalla ja osa kirveellä. Katosta on jäljellä pitkän sivun suuntaisia hirsiä ja näiden suunnan vastaisia ruoteita. Kämppä 1:n kaakkoispäädyssä 4 m etäisyydellä on halkaisijaltaan 2 m kokoinen, 0,6 m syvä kuoppa. Kämppä 1:n itäkoillispuolella on piisittömän rakennuksen, mahdollisesti tallin tai muun ulkorakennuksen, jäännös. Talli on mitoiltaan 11,1 m x 8,8 m ja pitkä sivu on itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Sen rungosta on jäljellä kuusi pyöröhirsikertaa, joiden välissä tiivisteenä on kunttaa. Nurkkien salvokset ovat sahattuja koirankauloja, joissa hirren yläpuolella on syvempi lovi ja alapuolella matalampi. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Rakennuksen itäkoillisseinällä on 1,3 m leveä oviaukko, ja länsilounaisseinän keskellä on 55 cm leveä luukku, joka on sahattu hirsiin. Ovenpielien hirsiin on tehty pystylovet, joihin on upotettu listat. Tallin katosta on jäljellä hirsiä ja ruoteita. Katon harja on lyhyen sivun suuntainen. Ruoteet ovat riukuja, ja katossa on käytetty teollisia nauloja. Tallin itäkoillispuolella pihan koillisosassa on toisen kämppärakennuksen, kämppä 2:n jäännös. Kämppä 2 kolmihuoneinen, mitoiltaan 24,5 x 10 m ja itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä neljä pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joissa on lovi kummallakin puolella hirttä; yläpuolella syvempi ja alapuolella matalampi. Hirsien päät on katkaistu sahalla ja jätetty eripituisiksi. Itäkoillispäädyn huone on 8,7 m pitkä, länsilounaispäädyn 9,4 m ja keskimmäinen huone on 6,4 m pituinen. Kaikista huoneissa on 1,5 m leveä oviaukko pihan puolella pohjoisluoteissivulla. Ovet sijoittuvat kunkin huoneen sivuseinän keskelle. Keskimmäisen huoneen eteläkaakkoissivulla takaseinällä on ikkuna-aukko. Länsilounaishuoneessa on irtonainen hella, ja itäkoillishuoneen länsiluoteisnurkalla on pyöreää luonnonkiveä 2,5 m x 2,5 x 0,2 m kokoisella alueella. Kyseessä voi olla uunin paikka. Kämppä 2:n päällä on lisäksi ruoteina käytettyjä riukuja, joissa on teollisia nauloja. Pihan luoteiskulmalla on kolmannen piisillisen rakennuksen jäännös. Kämppä 3 on kolmihuoneinen, mitoiltaan 20,5 m x 9,5 m ja koillis-lounaissuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä kolme pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahatut salvokset, joissa on syvä lovi hirren yläpuolella ja matalampi hirren alapuolella. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Rakennuksen koillispäädyn huone on 8,5 m pitkä, lounaispäädyn 7,3 m ja keskimmäinen huone on 4,7 m pitkä. Keskimmäisen huoneen koillispuoleisen sisäseinän keskivaiheilla on 2 m x 3 m kokoinen piisinkiviröykkiö. Myös lounaishuoneen ja keskimmäisen huoneen väliseinän kohdalla kämpän ulkopuolella on kivikasa. Rakennuksessa erottuu kaksi oven- ja yksi ikkunanpaikka. Lounaispäädyn huoneen ja keskihuoneen väliseinässä seinän kaakkoisreunalla on oviaukko, jonka toisessa ovenpielessä on hirsiin tehty pystylovi. Toinen erottuva oviaukko on keskimmäisen huoneen takaseinällä luoteissivulla, lounaispäädyn väliseinän vieressä. Oviaukko on 1,5 m leveä, ja ovenpielien hirsissä on pystylovet. Koillispään huoneen takaseinällä eli luoteisseinällä on myös mahdollisesti ikkunan paikka. Kämppä 3:n katosta on jäljellä pitkän sivun suuntainen kurkihirsi ja ruoteena käytettyä lautaa ja riukua. Keskimmäisen huoneen lattia on syvällä kuopalla. Lisäksi pihapiirin reunoilla kiertää aitauksen jäännös. Aita kulkee rakennusten nurkasta nurkkaan. Osittain se on jo lahonnut näkymättömiin, osittain se erottuu hyvin maastosta. Aita on enimmäkseen riukuaitaa, jossa paalujen väli on n. 2 m. Riuku-aidan aidakset on kiinnitetty paaluihin teollisilla nauloilla. Pihan lounaisosassa kämppä 2:n länsiluoteisnurkan ja ja kämppä 3:n itänurkan välinen aita on pyöröhirsistä tehtyä perkka-aitaa, jossa on sahatut koirankaulasalvokset. Aita on tuettu aidan länsilounaispuolelta riu"uilla, jotka on asetettu hirsikertojen väliin. Perkka-aidassa hirsikertoja on kolme. kämppä jäännös 1: X=7438110, Y=3560155 kämppä jäännös 2: X=7438135, Y=3560198 kämppä jäännös 3: X=7438163, Y=3560163 talli jäännös: X=7438116, Y=3560175 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille Reijo Oikarisen haastattelussa ja se on myös merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva metsätyökämppä. Kohde sijaitsee Koutelonkuusikon eteläpuolella, Koutelonjoen itärannalla, osittain kuivan tasanteen päällä ja osittain aivan joen rannassa. Kohteen itäpuolelle 300 m päähän tulee pohjoisesta metsätie. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta. Ranta-alue on korpea, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää, ja tasanteella pihapiirissä on avointa taimikkoa. Kämppä 2:n luona kasvaa punaherukkaa. 3 Voimassa 2012-09-11T11:01:22 4576.29516602 276.37682928
arkeologinenkohde_alue.1827 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1827 148626 {23D4BAC0-D8A5-43DC-A186-A1C2E7E47123} Saarinen Kalmosaari hautapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 176 ei Saaren keskiosissa, sen itäänantavalla rannalla havaittiin kahdeksen matalaa painannetta (2x1x0,3 m), jotka tulkittiin haudoiksi. Saaren pohjoisosa on kallioinen ja siellä on moderni leiripaikka. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Hautapaikka löytyi inventoinnissa nimistön perusteella 29.8.2012. Kohde on historialliseen aikaan ajoittuva hautapaikka. Kohde sijaitsee Saarisen-järvellä. Saarella kasvaa sekametsää. Maaperä on avokalliota ja moreenia. 3 Voimassa 2012-09-13T13:02:05 2605.69726562 226.38615633
arkeologinenkohde_alue.1828 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1828 148155 {C31361CB-26F5-4444-B692-1F91A52E2B68} Jänismäenpelto 1 vanha peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 172 ei Kohde on osa vuonna 1913 perustetun Sulkulan tilan (nyk Jänismäki) peltoja. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alueen länsipuoli on ollut peltona ja koneellisesti pellosta raivatun kivivallin erottama itäpuoli niittynä. Itäpuolella onkin säilynyt yhteensä kymmenen sammaleen peittämää peltoröykkiötä. Alue rajautuu idässä ojaan. Vuoden 1911 kartan mukaan Sulkulan pellot eivät ole ulottuneet tälle alueelle, joten ne ovat syntyneet sen jälkeen. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 11.8.2010 Vanha pelto Kohde sijaitsee Vehkalahdentien varrella - sen itäpuolella. Peltoalueen pohjoispuolella on Jänismäen tila. Paikalla kasvaa heinää ja horsmaa. Peltoalueen laitamilla kasvaa joitain lehtipuita. 3 Voimassa 2019-10-10T07:11:32 8285.47216797 374.75744127
arkeologinenkohde_alue.1829 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1829 150571 {A68F676B-2F7F-478C-9D5D-F812149BEA8C} Hälsängsbäcken asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 1 VAT/rky 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 4 Tuhoutunut osittain 28 ei Muinaiselta rantaterassilta löytyi pintapoiminnan yhteydessä runsaasti kvartsia. Korkeuden ja löytöaineiston perusteella kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 7.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Martiksentien ja Hälsängsbäcken-puron välisellä pellolla, n. 30 metrin korkeudella olevalla terassilla. Terassin alapuolella rinne laskee loivasti kaakkoon 25 metrin korkeudelle, itäpuolella rinne laskee jyrkästi metsänä. Pelto on savinen, kuitenkin pellon itäosassa maa on hiekkaisempaa. 3 Voimassa 2017-11-21T10:54:27 9350.14672852 390.54986711
arkeologinenkohde_alue.1830 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1830 148218 {DD43F884-2A12-41E7-8078-BBEF120409C2} Huhtavaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohteessa on kämpän jäännökset. Alueella on kolme rakennuksen jäännöstä ja yksi kuoppajäännös. Alueen luoteiskulmalla oleva kämppä 1 on mitoiltaan 11 m x 10 m. Sen pitkä sivu on pohjois-eteläsuuntainen. Kämpän länsisivulla on kaksi väliseinän erottamaa samankokoista piisillistä tupaa, ja itäsivulla on piisitön osa, luultavasti talli. Etelänpuoleisen tuvan piisi on rakennuksen lounaisnurkassa. Se on tehty luonnonkivistä, ja on mitoiltaan 2 m x 2,2 m x 0,7 m. Pohjoispuoleisen tuvan piisi on rakennuksen luoteisnurkassa, mitoiltaan sen on 2,2 m x 2,4 m x 0,8 m. Itäsivun talliosa on mitoiltaan 7,8 m x 4,9 m niin, että se on pohjoispäästään tupaosaa 2,2 m lyhyempi. Tässä kulmauksessa on 2 m x 1,5 m x 0,5 m kokoinen soikea kuoppa. Rakennus on pyöröhirsinen, ja siitä on jäljellä kaksi hirsikertaa. Nurkissa on sahalla hiren alapuolelle tehdyt koirankaulasalvokset. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Talliosassa on jäljellä myös katon riukuja, jotka ovat rakennuksen lyhyen sivun suuntaisia. Riu"ut ovat vesi- tai välikaton ruoteita. Ne on katkaistu sahalla ja niissä on kirveellä tehdyt salvokset. Rakennuksen luoteiskulman vieressä on puuhun nojaavia ikkunanpuitteita ja pinkopahvia, jotka ovat luultvasti peräisin kohteen itäpuolella olevasta uudemmasta kämpästä, Huhtavaara 1:stä. Rakennuksen päällä kasvaa n. 80-vuotias koivu, kun taas muiden rakennusten päällä kasvava puusto on hiukan nuorempaa. Kämppä 1:n itäpuolella n. 10 m etäisyydellä oleva rakennus 1 on mitoiltaan 10 m x 6,7 m oleva pyöröhirsinen kämpän tai tallin jäännös. Rakennus on etelä-pohjoissuuntainen. Siitä on jäljellä kaksi hirsikertaa. Hirsien päät on katkaistu sahalla, ja salvos hirren yläpuolelle sahattu koirankaula. Rakennuksessa on huopakate, jonka alla on lautaa ja riukua. Rakennuksen puolessa välissä on väliseinä. Kurkihirsi on pitkän sivun suuntainen. Rakennus 1:n itäpuolella on soikea turpeenpeittämä kuoppa 1, mitoiltaan 2,5 m x 1,4 m x 0,5 m. Rakennus 2 sijaitsee rakennus 1:n eteläpuolella n. 10 m etäisyydellä. Se on luultavasti kämpän tai tallin jäännös. Rakennus on mitoiltaan 10,6 x 7,5 m, etelä-pohjoissuuntainen. Se on huonommin säilynyt; rungosta jäljellä on yksi pyöröhirsikerta, eivätkä kattorakenteet juuri erotu. kämppä jäännös 1: X=7405800, Y=3545068 rakennus jäännös 1: X=7405800, Y=3545094 rakennus jäännös 2: X=7405778, Y=3545093 kuoppa jäännös 1: X=7405800, Y=3545100 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteen vieressä oleva uudempi kämppä on merkitty v. 1962 topografiseen karttaan. Kohteessa on metsätyökämpän jäännökset. Rakennusmateriaalien ja puuston perusteella kämppä 1 on mahdollisesti vanhempi, 1900-1930-luvuille ajoittuva kämppä, ja rakennus 1 ja 2 uudempia, 1930-1950-luvuille ajoittuvia kämppä- ja tallirakennuksia. Rakennukset merkittiin kuitenkin samaan kohteeseen, koska ne voivat myös olla samanaikaisia. Kohde sijaitsee Huhtavaaran luoteislaidalla olevan niemen kärjessä. Niemen reuna laskee jyrkästi Huhtavaaran pohjoispuoliselle rämeelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta harvennettua kasvatusmetsää. Vaaran pohjoispuolella ojitetulle alueella kulkee talvitien pohja. 3 Voimassa 2012-09-10T09:59:34 1343.63989258 154.06109384
arkeologinenkohde_alue.1831 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1831 148915 {FC16314D-57C8-4AAC-9D04-EFA4C5A7337F} Makkolansuo 1 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 149 ei Kohde on vanha pelto-/niittyalue. Vuoden 1975 peruskartassa alue on vielä peltona. Pelto erottuu edelleen tasaisena ojitettuna alueena. Vuoden 1925 kartan mukaan alueella on ollut laajempi niitty, joka on yhdistänyt Makkolansuo 1:n ja Makkolansuo 2:n ja on ollut Riehtilä 1:n kautta yhteydessä myös Salopalsta 4:n ja Telkkämäen länsipuolisiin niittyalueisiin. Alueella on ojien ympäröimällä saarekkeella sijainnut lato (6993677/3574506). Paikalla on havaittavissa hiukan kivistä perustaa/kulmakiviä, jotka ovat jääneet kaatuneiden puiden alle. Rakennus näkyy vuoden 1975 peruskartassa, mutta sitä ei ole merkitty vuoden 1925 karttaan. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 20.8.2010 Vanha pelto/niitty ja lato Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueen eteläreunassa, Telkkämäentien eteläpuolella. Peltoalueen pohjoispuolella on Rietulan tila. Paikalla kasvaa heinää. 3 Voimassa 2019-10-30T11:29:12 10822.84155273 752.68113028
arkeologinenkohde_alue.1832 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1832 150195 {9D1C5692-B234-470B-ACBD-CAE17F74C3EA} Jyrkänsuo 1 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 159 ei Kohde on vanha pelto. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Pelto erottuu edelleen tasaisena ojien reunustamana alueena. Kahden erillisen peltopalstan välillä on kartan mukaan sijainnut lato, mutta sen paikkaa ei pystytty vuoden 2010 inventoinnissa enää havaitsemaan. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 4.8.2010 Vanha pelto/niitty Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen kaakkoiskulmassa, Kaiturintien itäpuolella. Alue on osin lehtomaista kangasmetsää, osin suoniittyä. 3 Voimassa 2019-10-10T06:48:51 4687.66894531 425.41296584
arkeologinenkohde_alue.1833 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1833 150228 {EA4EE938-51A0-478B-9B42-65BD9BA9E7DC} Susikorvenpelto vanha peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 175 ei Kohde on Susikorven peltoja. Alue on ollut peltona vuonna 1975 peruskartan perusteella. Kohdetta ympäröivät pellosta koneellisesti raivattujen kivien muodostamat vallit ja kivetyt terassit. Alueella on myös yhteensä 25 peltoröykkiötä ja kaksi mahdollista kellarikuoppaa koordinaateissa 6991531 575153 ja 6991519 575143. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 31.8.2010 Vanha pelto ja kellarit? Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, Kaiturintien itäpuolella, erillisellä Susikorven alueella, sen länsiosassa. Alue on luonnontilaisena niittynä ja siellä kasvaa heinää, muoria lehtipuita, koivuja ja harmaaleppää. 3 Voimassa 2019-11-01T08:18:19 20350.13208008 1000.8337604
arkeologinenkohde_alue.1834 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1834 149789 {AE38D77C-936D-4A70-80CE-16B6AE8D82DA} Peuraselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 293 ei Kohteessa on kämpän ja tallin jäännökset. ELY-keskuksen inventoinnin mukaan kämpän on rakennuttanut Eino Raatikka työmaa-asunnoksi v. 1935-1936. Metsätyökämppä on ollut käytössä vielä sotien jälkeenkin, mm. Asseri Turpeinen on asunut siinä 1950-luvulla. Kämppä ja talli on purettu, ja niistä erottuu maastossa pohjat. Tien varressa kämpän kaakkoispuolella on rakennuksista purettuja hirsiä. Rakennuksen sijaitsevat 20 m etäisyydellä toisistaan pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisesti. Pohjoiskoillispuoleinen rakennus on kämppä ja etelälounaispuoleinen talli. Kämppä on mitoiltaan 6,4 m x 6,6 m, ja sen pitkä sivu on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Kämpästä on jäljellä yksi tai kaksi turpeenpeittämää pyöröhirsikertaa, ja rungon päällä on sahalautaa ja katon hirsiä, joiden perusteella katon harja on ollut todennäköisesti pitkän sivun suuntainen. Lattia erottuu painaumana. Nurkissa salvokset ovat sahattuja koirankauloja, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Hirsien toinen pinta, luultavasti sisäpinta, on veistetty suoraksi. Talli erottuu hiukan heikommin. Se on mitoiltaan 5,2 m x 6,5 m ja itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Tallista on jäljellä yksi turpeenpeittämä pyöröhirsikerta, jonka päällä on katon riukuja ristikkomaisena rakenteena. Nurkissa hirsien päät on katkaistu sahalla. Tallin pohjoisluoteisnurkassa on metallitynnyri. Molempien rakennusten päällä kasvaa eri-ikäisiä taimia ja nuoria puita. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on v. 1935-1936 rakennettu metsätyökämppä ja siihen kuuluva talli, jotka ovat olleet käytössä 1900-luvun puoliväliin asti. Kohde sijaitsee Peuraselän kaakkoispuolella, rinteen juurella tasaisella kohdalla, Tuntsan tien luoteispuolella vajaan 30 m etäisyydellä. Tuntsan tie ylittää kohteen kaakkoispuolella virtaavan Auermajoen 1,3 km etäisyydellä lounaassa. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2012-09-28T12:44:56 1124.20117188 139.33850225
arkeologinenkohde_alue.1835 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1835 149799 {3E8857EB-E4AB-4A50-9F32-39A9A3649EB4} Ulmakuusikko 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 312 ei Ulmakuusikon kämppä on yksi Tuntsan nokisavotan aikaisista Kemi Oy:n parakkikämpistä. Rakennukset on siirretty pois, ja alueella erottuu heinikkoinen aukea koillis-lounaissuntainen piha-alue, jota reunustaa länsi- ja eteläosasta metsätiet. Aukion koillispäädyssä on rakennuksen pohja. Rakennus on kooltaan 7,9 m x 10 m ja se on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä yksi pyöröhirsikerta, jonka nurkissa on sahatut pitkänurkkaiset salvokset. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Pohjan päällä on muutamia hirsiä ristissä. Rakennuksen päällä kasvaa runsaasti ruohokasveja, mistä päätellen rakennus voi olla talli. Piha-aluetta länsipuolelta sivuavan tien länsipuolella alueen lounaiskulmalla on 5 m x 3 m x 1,2 m kokoinen kuoppa, jossa on kämpän aikaista jätettä. Kuopan vieressä on kamiina. Tien länsipuolella on lisäksi purkujätettä ja maavalleja. rakennus: X=7493215, Y=3618967 kuoppa: X=7493203, Y=3618922 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille Tuntsan nokisavotalla työnjohtajana toimineen Frans Niemelän haastattelussa. Se on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan ja mainitaan myös nokisavottaa käsittelevässä julkaisussa (Haataja 1993: kartta 2, s. 19) Kohteessa on ollut Kemi Oy:n Tuntsan nokisavottaan liittyvä Ulmakuusikon parakkikämppä, joka on siirretty pois. Kohde ajoittuu 1960-luvulle. Kohde sijaitsee Ulmakuusikon lounaispuolella, Alimmaisen Nuolusojan kahden haaran risteyskohdassa. Paikalle tulee Tuntsan tieltä lännestä metsätie, joka kulkee kohteen länsisivuitse pohjoiseen. Toinen metsätie kulkee kohteen eteläsivuitse ojan yli sen itäpuolelle. Kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa taimikkoa. 3 Voimassa 2012-09-28T13:46:54 3497.10351562 246.2822768
arkeologinenkohde_alue.1836 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1836 147491 {03116780-F4BA-400A-A38D-CF0FD01AD7EE} Ahvenjärvi naurishaudat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 137 ei Kohde käsittää kolme kuoppaa tasaisen ja helppokulkuisen rinteen yläosassa. Ympärillä on tiheää kivisempää, kallioisempaa ja märempää korpea. Kuoppa 1 on mitoiltaan 2,5m x 3m, syvyydeltään noin 1,2m. Kuoppa 2 on mitoiltaan noin 2m x 2m x 1,3m. Kuoppa 3 on mitoiltaan 2m x 2,5m x 1m. Kuopassa 3 vaikuttaa olevan myös jäänteitä suuaukosta pohjoispuolella. Kuoppien päällä kasvaa vanhoja mäntyjä ja yhden sisäpuolella on yli 80-vuotiaan männyn pitkälle maatunut kanto. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 25.7.2012. Kohde on merkitty Metsähallituksen SutiGIS tietojärjestelmään. Kyseessä on kaskeen liittyviä säilytyskuoppia vähintään 1800-luvulta. Kohde sijaitsee etelään laskevan hiekkaisen moreenirinteen yläosan törmän päällä. Metsä on yli 80-vuotiasta männikköä. 3 Voimassa 2012-10-23T15:29:31 763.29931641 119.47376548
arkeologinenkohde_alue.1837 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1837 147547 {FCEC1F5D-BC2A-4F76-BE1A-856B610F571D} Hautausmaanmäki neuvostovankien hautausmaa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 165 ei Kohde sisältää aitojen ympärööimän neuvostovankien hautausmaan muistomerkkeineen ja opastauluineen. Hautausmaa liittyy Alkkian sotavankileiriin ja sinne on haudattu 269 neuvostosotavankia vuosina 1941 ja 1942. Haudat sijaitsevat ainakin kolmessa rivissä ja näkyvät maan pinnalle pitkina matalina kumpuina. Kohde rajautuu aitojen sisäpuolelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.7. 2012 Kyseessä on Alkkian sotavankileiriin liittyvä hautausmaa vuosilta 1941 ja 1942. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenimäellä. Metsä on vanhaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2012-10-23T15:38:14 1651.34143066 163.2514026
arkeologinenkohde_alue.1838 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1838 147548 {AF5E32E6-20F9-40CF-99FB-2FAC0D7F1DEB} Siikakangas lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sisältää Siikakankaan vanhan lentokentän rakenteita. Vanhimmat rakenteet ovat peräisin 1930-luvun lopulta, useimmat todennäköisesti 1940-luvulta. Kenttää on alettu modernisoimaan vielä 1950-luvulla jolloin on raivattu uuden pääkiitoradan aukko metsään, mutta sen jälkeen kenttä on jäänyt pos lentotoiminnasta ja on muutettu varastoalueeksi. Konekorsu 1 on huomattavan iso. Vallien korkeus on sisäpuolelta noin 6-7m, ulkopuolelta noin 4-5m. Sisätilan mitat ovat noin 23m x 33m. Vallin profiilin leveys on noin 9m. Maarakenne on G-kirjainta muistuttava, tarkoituksena on ollut saada pommikone suojaan vallien sisään joka puolelta. Rakennelman perällä ovat „olkapäämaiset“ kulmat koneen pyrstöä varten. Kulmien vieressä on myös pieni käytävä korsun takaosassa josta on päässyt koneen taakse ilman että on tarvinnut kiertää pääsisääntuloaukon kautta. Konekorsu 2 on vastaavan mallinen. Sisämitoiltaan korsu on noin 23m x 38m. Rakenteen olkapäät ovat epäselvempiä ja vallit vaikuttavat osittain matalammilta ulkoapäin, korkeudeltaan arviolta noin 2-3m. Sisäpuolelta rakenne vaikuttaa yhtä syvältä. Myös toisessa korsussa on pienempi käytävä rakenteen taakse. Hallin pohja 3 käsittää hieman betoninurkkaa jossa on myös vähän lahonnutta hirttä. Rakenteen vieressä on pieni tasainen kenttä jossa ei ole ympäristöä vastaavaa aluskasvillisuutta. Parakin pohja 4 käsittää 8m x 12m kokoisen betonisen parakin kivijalan joka on osittain sortunut viereiseen hiekkakuoppaan. Rakenne ei ole pelkkä suorakulmio vaan sisäpuolellakin on betonirakennetta, esimerkiksi uuninpohjan jäänteet. Rakenteen sisäpuolella on myös tiiltä ja lahonnutta puuta. Autotallin pohja 5 on jäljellä noin 9m x 27m kokoinen betoniperustus jonka sisällä on betonilaattainen lattia sekä hieman tiiliä. Parakin pohja 6 on ollut alunperin työmaa- ja varastoparakki. Jäljellä on 10m x 33m betoniperustus jonka sisäpuoli on jaettu keskeltä kahteen osaan. Eteläosassa on betonilattia joka ulottuu perustuksen yläosan tasolle. Pohjoisosassa taas on maalattia alemmalla tasolla. Rakenteen sisällä on hieman myös ruostunutta metallia. Rakennuksen pohja 7 on mitoiltaan 4m x 6,5m kokoinen betoniperusta. Sisäpuolella on myösbetonirakennetta. Ilmeisesti siirretty varasto. Saunaparakin pohjasta 8 on jäljellä noin 7m x 13,5m kokoinen betoniperustus. Vieressä on ruostunut tynnyrimallinen kiuas. Rakenteen luoteispää on epäselvä. Ruokalan pohjasta 9 on jäljellä epäselvä betoniperusta, mitoiltaan noin 13m x 16m. Sisäpuolella on betonilaattoja, tiiltä ja muuta vastaavaa rakennetta. Havaittavissa on myös betonisen kylmäkellarin jäänteet rakennuksen alla. Kaivo 10 on pyöreä betoninen porakaivo jonka yläosa suippenee hieman. Kansi on rautaa. Maanpinnalla olevan osan korkeus on noin 1m ja halkaisija noin 0,9m. Alueella on myös jonkin verran tuoreempia epäselviä kuoppia joista osa vaikuttaa kertausharjoituksissa tehdyiltä, toiset taas ehkä maanottokuopilta tai maanoton koekuopilta. Kohde rajautuu pääosin aluemaisesti. Konekorsut ja kaksi rakennusta ovat omana ryhmänään, kolme rakennusta toisena, ja kaksi rakennusta muodostavat oman ryhmänsä. Lisäksi kaivo sijaitsee muista erillään hieman etelämpänä. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 15.8.2012. Kyseessä on 1930-1940 -lukujen sotilaslentokentän rakenteita. Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla. Metsä on eri ikäistä mäntymetsää. 3 Voimassa 2012-10-10T15:06:13 19960.35766602 618.17208912
arkeologinenkohde_alue.1839 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1839 147549 {D9D5EED9-86D0-4DE7-9798-1E0A5EA7F24F} Siikakangas lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei tarkemmat tiedot aluekohteessa 147548 3 Voimassa 2012-08-29T08:19:52 6666.37719727 367.95508651
arkeologinenkohde_alue.1840 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1840 147550 {DF8D51BC-C5D6-4F90-98DB-B4EED950831D} Siikakangas lentokenttä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 tarkemmat tiedot aluekohteessa 147548 \par } 3 Voimassa 2012-08-29T08:20:50 8206.74145508 370.47651507
arkeologinenkohde_alue.1841 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1841 147565 {E0C27C70-5D34-4056-A96C-B6BFA6E34A30} Peltosaari asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 163 ei Kohde sisältää vanhan tilan jäänteet. Jäljellä on päärakennuksen ja kellarin jäänteet. Päärakennuksesta on jäljellä 2m x 2m x 1,5m kokoinen tiiliröykkiö. Ympäristössä kasvaa tiheästi näreitä ja muita kasveja. Paikalla on myös metallia ja kaksi alumiinikattilaa. Kellari on noin 4m x 5m kokoinen kumpu joka vaikuttaisi levan turpeesta kasattu. Kummun keskiosa on vajonnut sisään. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.7.2012. Kyseessä ovat tilan jäänteet 1900-luvulta. Kohde sijaitsee vanhojen peltojen keskellä jotka on istutettu noin 40 vuotta sitten koivulle. Maaperä on kosteaa moreenia. ja turvetta. 3 Voimassa 2012-10-23T14:45:23 2308.46240234 228.67960023
arkeologinenkohde_alue.1842 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1842 149060 {016BB940-8612-407E-9C0A-C30933D7F455} Silvikkojärvi maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Paikalla on kolme selkeärajaista 2x1x1 m kuoppaa. \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Paikallinen asukas Janne Toivanen ilmoitti kohteesta sähköpostitse 9.9.2012. \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Kohde sijaitsee Silvikko järven länteenantavalla rannalla. Rantametsän ja hakkuuaukean rajalla. \par } 3 Voimassa 2013-02-13T14:17:38 5912.81445312 337.53248939
arkeologinenkohde_alue.1843 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1843 149065 {FAFB5957-FBF8-448E-9ACB-031F36061C54} Kyrönvaara asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 224 ei Alueella sijaitsee peltoröykkiöitä ja kiviaitaa, sekä rakennusten jäännöksiä. Mäen korkeimmalla kohdalla on päärakennuksen (Kyrönvaara päärakennus jäännös 1) betonista valettu perusta (12x7 m), jossa on luonnonkivestä rakennetun uunin jäännös. Mäellä havaittiin myös kellarikuoppa (4x2x1 m) (Kyrönvaara kellarikuoppa 2) sekä kahden maahan lyyhistyneen ladon jäännökset (Kyrönvaara lato jäännös 3 ja 4). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Asuinpaikka löytyi inventoinnissa SutiGis -tietojen ja vanhan peruskartan perusteella 31.7.2011. Vuoden 1976 peruskartassa paikalla on viisi kylmillään olevaa rakennusta. Paikalla on viimeistään 1970-luvun alussa autioitunut tila. Kohde sijaitsee Kyrönvaaran laella, noin 2,5 km Vaarajärvestä itään. Tilan vanhoille pelloille on istutettu kuusta ja koivua. 3 Voimassa 2012-10-22T13:40:09 23811.17578125 620.46082865
arkeologinenkohde_alue.1844 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1844 149856 {2D7CA137-CC1F-4B6B-A32E-D36CB533110D} Lähteenaho 1 rakennuksenpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 165 ei Paikalla on puretun/romahtaneen rakennuksen kiviperusta (7 x 6,2 x 1,6 m). Paikalla on myös mahdollinen sortunut kaivo, jonka vieressä maakasa ja kaksi kivikasaa. Vuoden 1925 kartan mukaan paikalla on sijainnut Lähteenaho-niminen tila ja sen rakennukset. Vuoden 1876 kartan mukaan alue on ollut vielä kaskena. Vuoden 1975 kartassa paikalla näkyy yksi rakennus, mutta tila on ollut silloin jo pois käytöstä. Kohde rajautuu näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin ja dokumentoitiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 16.9.2010 Rakennuksenpohja Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, luonnonsuojelualueen ulkopuolella, Telkkämäentien eteläpuolella, Kaiturintien länsipuolella. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. 3 Voimassa 2012-10-01T10:44:38 419.03588867 84.083779
arkeologinenkohde_alue.1845 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1845 149861 {A646901D-C46F-4929-A5AB-1C109851F4E5} Telkkälampi 2 hiekkakuopat 9 Ei suojeltu kohde 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2211 Hiekanottokuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 177 ei Kohteessa on neljä kuoppaa luonnonsuojelualueen rajan tuntumassa. Pienin on halkaisijaltaan noin 2 m, suurin 8 m. Kuoppien pohjalla on joitain kiviä. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 4.8.2010 Hiekkakuopat Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen koilliskulmassa, Kaiturintien itäpuolella. Alue on tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa koivua. 3 Voimassa 2019-11-01T09:54:01 260.58618164 89.69646874
arkeologinenkohde_alue.1846 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1846 147568 {939A486A-F93D-4693-9D82-F61B312F591C} Riehonmäki röykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 172 ei Kohde käsittää ainakin viisi sammaleen peittämää röykkiötä tiheässä metsässä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 1,5-2m, korkeudeltaan noin 0,5m. Kohde rajautuu aluemaisesti röykkiöiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7. 2012. Vanhassa peruskartassa paikalla on peltoa. Kyseessä on luultavasti vanhoja peltojen raivausröykkiöitä. Kohde sijaitsee korkean mäen huipulla ja mahdollisesti paikalla on alun perin ollut kaski. Kohde sijaitsee kivisen mäen huipulla. Röykkiöt sijaitsevat suunnilleen etelä-pohjoinen -suuntaisena linjana. Röykkiöiden läntinen puoli vaikuttaa vanhalta peltomaalta, itäinen puoli on taas kivisempää korpea. Metsä on noin 40-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2012-10-23T15:06:33 3230.94897461 261.51566323
arkeologinenkohde_alue.1847 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1847 148958 {F602F115-E995-444D-B120-F477C6B59C1D} Maltiojoki 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 193 ei Kohde on Maltiojoen pääpirtti. Pihapiirillä on kahdeksan rakennuksen jäännökset; kaksi suurempaa parakkikämppärakennusta (kämpät 1 ja 2), joista nro 2 on luultavasti ruokala/konttorirakennus, sauna, pieni vaja, talli, välinevarasto, käymälä ja ulkorakennuksen jäännös. Lisäksi alueella on kaivo ja tunnistamattoman kuopan sekä kolmen auran ja kahden veneen jäännökset, sekä kämpänaikaista jätettä. Kämppä 1 sijaitsee alueen keskellä, pihan poikki kulkevan tien pohjoispuolella. Kyseessä on todennäköisesti miehistörakennus. Rakennus on purettu, ja siitä on jäljellä lähinnä pohja. Kämppä on 22 m x 8,5 m kokoinen, koillis-lounaissuuntainen. Pohjasta on jäljellä kaksi pelkkahirsikertaa. Hirsien alla on nurkkakivet. Nurkissa on sahatut ristinurkkasalvokset, ja hirsien päät on sahattu samanpituisiksi. Kämpässä on ollut lautakatto, jossa on huopakate. Kämpän lounaispäässä on tynnyrimäinen, sisäosiltaan tiilestä muurattu lämmitysuuni. Kämpän vieressä on Porin Matti -merkkisen lämmitysuunin vaippalevy, ja ympärillä kämpästä purettua lautaa, seinälevyjä ja muuta purkujätettä. Kämppä 1:n pohjoispuolella rantatörmällä on puretun rakennuksen, luultavasti saunan, jäännös. Sauna on mitoiltaan 5,1 m x 3,3 m ja se on itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Saunan länsilounaispäässä on 3,4 m pitkä korkeampana kumpareena erottuva osa, ja itäkoillispäässä matala mahdollinen kuisti- tai eteisosa. Saunasta on jäljellä yksi pyöröhirsikerta ja luonnonkiviperustus. Salvokset ovat sahalla tehtyjä ristinurkkasalvoksia, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Rakennuksen päällä on irtonainen ikkunankehys. Kehys on kaksiruutuinen ja 95 cm korkea ja 1 m leveä. Toinen purettu suuri kämppätyyppinen rakennus, kämppä 2, sijaitsee kämppä 1:n itäpuolella. Kyseessä voi olla ruokalarakennus, koska rakennukseen pohjoispäädyssä on maakellari. Rakennuksessa on voinut toimia myös esim. konttori. Kämppä 2:sta on jäljellä pelkkahirsinen pohja, joka on mitoiltaan yhteensä 26,6 m x 8 m, ja se on etelä-pohjoissuuntainen. Kämpän eteläosa on 20 m pitkä ja 8 m leveä, pohjoispäässä on 6,6 m pitkä ja 5,1 m leveä maakellari, joka on jätetty purkamatta. Kellarin ovi on rakennuksen pohjoispäädyssä. Ovi aukeaa oikealle. Siinä on ulkopuolella vaaka- ja sisällä pystylaudoitus. Ovenripana on oksanpätkä. Ovi on 1 m korkea ja 0,8 m leveä. Kellarin päällä on voinut olla toinen maanpäällinen kerros. Rakennuksen etelänpuoleisesta osasta on jäljellä yksi hirsikerta, jonka päällä on lautaisia lattiarakenteita. Osa laudoista voi olla peräisin myös katosta. Kämppä 2:n itäpuolella 3 m etäisyydellä on 4 m x 3 m x 1,3 m kokoinen soikea kuoppa 1. Lisäksi kämpän koillispuolella suon laidalla on puurakenteinen romahtanut kaivo, mitoiltaan 1,8 m x 2,2 m x 2,5 m. Kaivon ympärillä on 3 m leveä valli. Suon laidassa kaivon vieressä on lisäksi vielä pystyssä oleva pieni vaja. Vaja on rankorakenteinen, ja siinä on lomalaudoitus. Katto on lautarakenteinen harjakatto. Vaja on 2,2 m pitkä ja 1,9 m leveä, koillis-lounaissuuntainen, ja sen harjakorkeus on 1,85 m. Vajan koillispäädyn keskellä on 1,18 m x 0,5 m kokoinen oviaukko. Katossa on tukirakenteina harjariuku ja sivuilla yhdet vuoliaiset sivuseinien kohdalla. Luoteissivun keskellä on 38 cm leveä ja 40 cm korkea ikkuna. Alueen läpi kulkevan tien eteläpuolella kämppä 1:n lounaispuolella on epämääräinen rakennuksen jäännös 1, ja sen itäpuolella kolme hevosvetoista auraa, joista kaksi on melko hyväkuntoisia. On epäselvää, onko rakennus 1 alkuperäisellä paikallaan oleva puskurilla kaadettu rakennuksen jäännös, vai onko rakenteet siirretty jostain muualta. Rakennuksessa on lautarakenteinen huopakatteinen katto. Alueella pitäisi ELY-keskuksen aineiston mukaan olla aggregaattihuone. Mahdollisesti se on rakennus 1. Pihan luoteiskulmalla tien pohjoispuolella, jokitörmän reunalla on rankorakenteisen rakennuksen jäännös, joka vaikuttaa olevan käymälä. Se on mitoiltaan 3,7 m x 2,3 m. Pitkä sivu on jokitörmän eli länsilounais-itäkoillisuuntainen, ja eteläkaakkoissivulla molemmissa päissä on ovet. Seinä on verhoiltu halkaistulla vaakariu"ulla. Katto on riukurakenteinen pulpettikatto, jossa katteena on huopaa. Rakennuksessa on lautalattia. Pihan itäpäässä tien eteläpuolella on talli ja välinevaraston jäännökset. Talli sijoittuu tien etelälaidalle. Se on pyöröhirsinen, mitoiltaan 7,3 m x 7,8 m ja pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Tallista on jäljellä 1 sammaloitunut hirsikerta. Tallin eteläkaakkoispäässä on neljä pilttuuta; päädyssä erottuu kaksi selvää ja yksi epäselvä pilttuun seinä. Pilttuut ovat n. 2 m leveitä. Väliseinät on tehty vaakariu"uista ja -laudoista, joita pitävät sivuilta paikoillaan toisiinsa kiinnitetyt pystyriukuparit. Mahdollisesti myös tallin toisessa päädyssä on pilttuita, mutta ne eivät erotu kovinkaan selvästi. Tallin päällä kasvaa runsaasti nuorta koivua. Tallin eteläpuolella on toisen rakennuksen, ilmeisesti välinevaraston, jäännös. Se on mitoiltaan 8,9 m x 9,3 m, itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä yksi pelkkahirsikerta ja katon ja lattian hirsiä ja lautaa. Katon harja on mahdollisesti lyhyen sivun suuntainen. Rakennuksen sisällä on vesipasoja ja niihin liittyviä pumppuja. Tallin ja välinevaraston välissä on lisäksi kaksi lahoavaa puuvenettä ja hellan ja kaminoiden jäännöksiä. kämppä jäännös 1: X=7458560, Y=3577160 kämppä jäännös 2: X=7458555, Y=3577211 sauna jäännös: X=7458591, Y=3577160 kuoppa jäännös 1: X=7458563, Y=3577221 kaivo jäännös: X=7458570, Y=3577232 vaja jäännös: X=7458566 , Y=3577233 aura jäännös: X=7458530, Y=3577146 rakennus jäännös 1: X=7458534, Y=3577137 talli jäännös: X=7458542, Y=3577106 välinevarasto jäännös: X=7458524, Y=3577112 käymälä jäännös: X=7458564, Y=3577106 vene jäännös 1: X=7458529, Y=3577100 vene jäännös 2: X=7458532, Y=3577109 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan. Lisäksi se on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on 1960-70-luvun vaihteeseen ajoittuva savotan pääpirtin paikka. Paikalla on jäljellä useita rakennuksenjäännöksiä ja muita rakennelmia. Kohde sijaitsee Ritavaaran pohjoispuolella Maltiojoen etelärannalla, Ritavuotson koillispuolella. Kohteelle tulee metsätie etelästä ja idästä, ja se jatkuu alueen läpi lähtien kulkemaan luoteeseen päin. Kasvillisuus on koivuvaltaista korpea. Alue on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2012-09-17T14:56:25 10527.53344727 405.22401912
arkeologinenkohde_alue.1848 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1848 147324 {7A284344-4C92-4669-8054-E43F64F7827F} Huuhkajavaara puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 215 ei Kohteessa on todennäköisesti saksalaisten etuvartioasema, joka koostuu taisteluhaudasta, ampumapesäkkeistä ja korsuista. Taisteluhauta on 250 metriä pitkä ja se on rakennettu U:n muotoon siten, että se suojaa aluetta eteläpuolelta. Taisteluhautaan kuuluu 12 erillistä haaraa, joissa osassa havaittiin selkeä ampumapesäke. Alueen pohjoispuoli jokivarressa on turvattu kuudella erillisellä ampumapesäkkeellä. Taisteluhaudan ja jokivarren ampumapesäkkeiden sisään jäävällä alueella on kuuden eri korsun jäänteet. Korsujen lisäksi alueella havaittiin yksi merkitykseltään tuntematon rakenne sekä kaksi muuta rakennetta, jotka tulkittiin ampumapesäkkeiksi. Korsu 1: (x= 3572742 y= 7514437) koko 5,5x8,5 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on ainakin 1,5 metriä. Seinissä on säilynyt 2-3 hirsikertaa. Korsun sisällä kasvaa riukumäntyjä. Korsu 2: (x= 3572760 y= 7514429) koko 5x8,5 metriä, sisäänkäynti mahdollisesti luoteispäässä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on ainakin 1,5 metriä. Korsussa ei ole näkyvillä puurakenteita. Korsu 3: (x= 3572756 y= 7514417) koko 5x8,5 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on ainakin 1,5 metriä. Seinissä on säilynyt 1-3 hirsikertaa. Korsun sisällä kasvaa riukumäntyä. Korsu 4: (x= 3572741 y= 7514393) koko 5,8x6 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on ainakin 0,8 metriä. Korsussa ei ole näkyvillä puurakenteita. Korsu 5: (x= 3572705 y= 7514391) koko 5x7,8 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on kaksi metriä. Seinissä on säilynyt 8-9 hirsikertaa, mikä lisäksi näkyvillä on puisia kattorakenteita. Korsun sisäänkäynti on itäpäässä, oviaukon vieressä havaittiin myös kaminan piippu. Korsu 6: (x= 3572708 y= 7514408) koko 4,5x8 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on kaksi metriä. Seinissä on näkyvillä 4-5 hirsikertaa. ampumapesäke 1: (x=3572741 y= 7514405) koko 4x3x1 metriä ampumapesäke 2: (x= 3572736 y= 7514402) U-kirjaimen muotoinen, sivujen pituus 6x6x6 metriä. rakenne 1: (x= 3572749 y= 7514414) halkaisija 2,5 metriä, funktio epäselvä. Jokivarren kuuden ampumapesäkkeen koordinaatit ovat: x y ampumapesäke 3 3572691 7514435 ampumapesäke 4 3572702 7514447 ampumapesäke 5 3572718 7514453 ampumapesäke 6 3572731 7514463 ampumapesäke 7 3572736 3572736 ampumapesäke 8 3572746 7514459 Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohde on suomalaisten tai todennäköisemmin saksalaisten etuvartioasema. Kirjallisuudesta kohteesta ei löydetty minkäänlaisia mainintoja. Kyseessä on erityisen hyvin säilyneestä kokonaisuudesta, joka olisi syytä suojella. Kohde sijaitsee Huuhkajavaaran pohjoisrinteellä, Ylimmäisen Kivijoen etelärannalla. Kohteen pohjoispuolella kohoaa Lattunavaara. Alue on kangasmetsää, jossa kasvaa uudistuskypsää mäntyä. Välittömästi kohteen eteläpuolinen kuvio on hakattu ja se on uudistusvaiheessa. 3 Voimassa 2012-10-10T10:47:28 16178.60180664 476.95605926
arkeologinenkohde_alue.1849 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1849 147325 {8A6BC419-44F9-456E-8900-D8ADA8585220} Petäjä-Raatelmaselkä 1 partisaanitukikohta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 320 ei Saadun tiedon mukaan paikalla on venäläisten partisaanien tukikohta. Inventoinnissa alueelta havaittiin 103 kivistä tehtyä pesäkettä. Pesäkkeet on sijoitettu maastoon niin, että ne muodostavat melko yhtenäisen puolikaaren Petäjä-Raatelmaselän laen pohjoispuolella. Tiheimmillään pesäkkeitä näyttäisi olevan koillis- ja länsirinteillä. Puolikaareen keskellä on erillinen pesäkkeiden rypäs. Täällä pesäkkeet olivat myös isoimpia. Erityisesti on syytä mainita pesäke 92 alueen keskellä. Sen koko on 4,5x4,5 metriä ja se on neliseinäinen. Pesäkkeet ovat kivistä ladottuja kehiä, jotka ovat muodoltaan joko suorakaiteen tai puoliympyrän muotoisia. Pesäkkeiden avoin osa osoittaa aina koko tukikohdan sisäpuolelle. Suurin osa pesäkkeistä on rakennettu siten, että kivirakenteen päähän, sen keskelle, on sijoitettu iso petäjä. Petäjä on toiminut siten osana suojaavaa rakennetta. Valitettavasti nämä petäjät on systemaattisesti kaadettu ylispuiden poiston yhteydessä. Alueella suoritettu hakkuu ei kuitenkaan ole suuremmin vaurioittanut itse kivirakenteita. Pesäkkeet näkyvät maastossa hyvin. Havaittujen pesäkkeiden koordinaatit: x y pesäke 1 3582698 7511430 pesäke 2 3582674 7511435 pesäke 3 3582659 7511442 pesäke 4 3582660 7511451 pesäke 5 3582665 7511451 pesäke 6 3582669 7511454 pesäke 7 3582657 7511456 pesäke 8 3582654 7511460 pesäke 9 3582658 7511467 pesäke 10 3582644 7511462 pesäke 11 3582644 7511462 pesäke 12 3582645 7511471 pesäke 13 3582644 7511473 pesäke 14 3582643 7511475 pesäke 15 3582642 7511481 pesäke 16 3582644 7511481 pesäke 17 3582644 7511488 pesäke 18 3582639 7511492 pesäke 19 3582646 7511497 pesäke 20 3582641 7511500 pesäke 21 3582652 7511501 pesäke 22 3582652 7511501 pesäke 23 3582652 7511509 pesäke 24 3582657 7511515 pesäke 25 3582664 7511528 pesäke 26 3582666 7511530 kaksi pesäkettä vierekkäin pesäke 27 3582664 7511536 pesäke 28 3582672 7511554 pesäke 29 3582686 7511571 pesäke 30 3582721 7511545 pesäke 31 3582749 7511528 pesäke 32 3582758 7511546 pesäke 33 3582752 7511558 pesäke 34 3582756 7511569 pesäke 35 3582764 7511589 pesäke 36 3582778 7511575 pesäke 37 3582781 7511594 pesäke 38 3582791 7511589 pesäke 39 3582796 7511580 pesäke 40 3582799 7511586 pesäke 41 3582800 7511587 pesäke 42 3582803 7511588 pesäke 43 3582810 7511587 pesäke 44 3582814 7511593 pesäke 45 3582819 7511587 pesäke 46 3582821 7511575 pesäke 47 3582818 7511566 pesäke 48 3582819 7511601 pesäke 49 3582821 7511596 pesäke 50 3582824 7511594 pesäke 51 3582832 7511592 pesäke 52 3582834 7511588 pesäke 53 3582835 7511585 pesäke 54 3582846 7511574 pesäke 55 3582860 7511581 kolme pesäkettä vierekkäin pesäke 56 3582867 7511573 pesäke 57 3582881 7511571 pesäke 58 3582880 7511567 pesäke 59 3582884 7511563 pesäke 60 3582883 7511562 pesäke 61 3582881 7511562 pesäke 62 3582883 7511553 kaksi pesäkettä vierekkäin pesäke 63 3582885 7511548 pesäke 64 3582895 7511539 pesäke 65 3582900 7511535 pesäke 66 3582904 7511531 pesäke 67 3582905 7511525 pesäke 68 3582914 7511519 pesäke 69 3582909 7511502 pesäke 70 3582921 7511507 pesäke 71 3582922 7511498 pesäke 72 3582926 7511498 pesäke 73 3582920 7511486 pesäke 74 3582899 7511470 pesäke 75 3582899 7511459 pesäke 76 3582889 7511443 pesäke 77 3582889 7511438 pesäke 78 3582867 7511438 pesäke 79 3582857 7511438 pesäke 80 3582855 7511445 pesäke 81 3582847 7511451 pesäke 82 3582830 7511467 pesäke 83 3582822 7511458 pesäke 84 3582809 7511463 pesäke 85 3582862 7511519 pesäke 86 3582828 7511500 pesäke 87 3582828 7511520 pesäke 88 3582823 7511508 pesäke 89 3582818 7511503 pesäke 90 3582813 7511503 pesäke 91 3582813 7511516 pesäke 92 3582803 7511526 isokoinen 4,5x4,5 metriä, neliseinäinen. Mahd. johtajien pesäke 93 3582805 7511517 pesäke 94 3582803 7511509 pesäke 95 3582797 7511507 pesäke 96 3582789 7511507 pesäke 97 3582785 7511505 pesäke 98 3582783 7511513 Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on venäläisten partisaanien tukikohdasta. Saadun tiedon mukaan puolikaareen rakennettujen pesäkemuodostelman keskellä olevat pesäkkeet kuuluivat partisaaniryhmien komentajille. Leiriytymisestä paikalla todistavat myös pesäkkeiden kivien väliin piilotetut käytetyt ruokasäilyketölkit. Alueella suoritetuista hakkuista huolimatta kohde on säilynyt hyvin ja se olisi syytä suojella. Kohde sijaitsee Petäjä-Raatelmaselän korkeimman kohdan pohjoispuolella. Alue on paikoin hyvin kivikkoista ja alueella on runsaasti pirunpeltoja. 3 Voimassa 2012-11-23T15:30:24 78867.46411133 1029.31634718
arkeologinenkohde_alue.1850 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1850 147631 {852FCF1C-F60C-4826-9B0C-5400874C604B} Kelkkerovaara asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Vaaran päällä on asuintilakohde, johon liittyy useampia rakennustenpohjia, kiviaitaa, röykkiöitä ja erillaisia kuoppajäännöksiä. Rakennuksenpohja 1: Sijaitsee alueen luoteispäässä. Pohja on 3 x 3 metrin kokoinen neliö. Sen lounaisnurkassa on näkyvillä kiuaskiviä. Pohja on itä-länsisuuntainen. Rakennuksenpohja 2: Kooltaan se on 4,5 x 3 metriä ja se on länsi-itäsuuntainen. Etelänurkka on hyvin säilynyt. Siinä on noin 4 hirsikertaa näkyvillä. Hirsien päät on vuoltu. Rakennuksenpohja 3: Itä-länsisuuntainen rakennus on kooltaan 3,5 x 3 metriä. Kiukaanjäännökset ovat kaakkoisnurkassa. Sen päällä on risuja. Hirsiä ei näy paljon. Pohjan päällä kasvaa isoja kuusia. Rakennuksenpohja 4: Se on kooltaan 4 x 4 metriä. Hirsijäänteiden päät on vuoltu. Rakennus on luode-kaakkosuuntainen. Itänurkassa on kiukaanjäännökset, jotka ovat kooltaan 2 x 2 metriä. Rakennuksenpohja 5: Tämä on mahdollisesti jonkin rakennuksenpohja, mutta voi olla muutakin. Maasta tehty 5 x 5 metriä oleva neliömäinen alue on noin 0,5 metriä korkea. Lounais- ja luoteislaidoilla on reunan suuntaiset pienet ojat. Päällä kasvaa mäntyä ja kuusta. Rakennuksenpohja 6: Tämä jäännös on hieman epämääräinen, voi mahdollisesti olla vain kivikasa. Päällä on aika paljon risua. Kooltaan se on 3 x 4 metriä. Näkyvillä on peruskivien näköisiä kantikkaita kiviä. Se on kaakko-luodesuuntainen Kiviaita 1: Alueen luoteisreunalla on kiviaitaa noin 22 metrin pituudella. Se näyttää rajaavan asuttua aluetta. Kiviaidan toisella puolella maasto on selvästi epätasaisempaa. Leveyttä sillä on 1,5 metriä ja se kulkee suunnassa länsilounas- itäkoillinen. Itäkoillisen pääty on hieman levinnyt ja hajonnut. Kiviaita 2: Se rajaa aluetta lounaislaidalta. Sillä on pituutta noin 20 metriä ja se on 1,2 metriä leveä. Se kulkee itäkaakosta länisluoteeseen. Kiviaita 3: Sijaitsee loivassa rinteessä metsäkoneen tekemän uran varrella alueen eteläpuolella. Kivet ovat L-kirjaimen muodossa ja sen mitat ovat 7 x 1,5 metriä. Leveyttä sillä on noin 1,5 metriä. Kuopat: Vierekkäin on kolme kuoppaa. Ne sijaitsevat alueen kaakkoislaidalla. Läntisin kuoppa on mitoiltaan 3 x 1,8 x 1 metriä ja se on pitkulainen. Sen vieressä kasvaa iso kuusi. Keskimmäinen kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja sen mitat ovat noin 2 x 1 x 1 metriä. Itäisin kuoppa on epämääräisen kolmion mallinen. Se on kolme metriä pitkä ja leveimmillään noin metrin, kapeasta päästään noin puolimetriä. SYvyyttä sillä on noin 1 metri. Alueen pohjoislaidalla on yksittäinen kuoppa. Se on pyöreähkö ja mitoiltaan 2,5 x 2,5 metriä. Kuoppa on täyttynyt vedellä. Reunalla kasvaa iso kuusi. Röykkiö 1: Kolmesta kuopasta hieman pohjoiseen on kivikasa isohkon kiven päällä. Kokoa sill äon noin 2 x 1 metriä ja korkeutta 0,6 metriä. Röykkiö 2: Röykkiö 1:stä pohjoisluoteeseen on toinen röykkiö. Se on hieman epämääräisen muotoinen. Röykkiö 3: S eon kooltaan 2 x 1 x 0,3 metriä. Sijaitsee rakennuksien pohjista kaakkoon. Röykkiö 4: Sijaitsee alueen luotaispäädyssä. Se on kooltaan noin 1,8 x 1,1 x 0,3 metriä. Kohde on aluemainen. Kohteesta saatiin vihje. Asuintilan jäänteet. Rakennuksen pohjat vaikuttavat melko vanhoilta, mutta 1800-luvun pitäjänkartassa ei ole tilasta mitään merkintää. Ne lienevät siten olevan peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Kohde sijaitsee Kelkkerovaaran laella, lähellä Sotkamon rajaa. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä ja alueen reunoilla nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2012-08-30T09:26:17 7067.08178711 366.79738663
arkeologinenkohde_alue.1851 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1851 145573 {E42C6A17-3FD5-4ABC-8DF8-6E53E2065BF8} Marjavuotso kivirakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 225 ei Paikalla on kaksi kivirakennetta, jotka muistuttavat kiviaitaa. Rakenteet ovat itä-länsisuuntaisia ja niiden pituus on 25 metriä. Pohjoisempi kivirakenne on epäselvempi ja erottuu heikommin maastossa. Eteläisemmän rakenteen länsipää erottuu puolestaan heikommin. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Rakenteet muistuttavat osin raivausröykkiöitä, mutta niiden sijainti ja ympäröivä alue ei tue tulkintaa raivausröykkiöstä. Todennäköisempi selitys on, että ne liittyvät kohteen eteläpuolella kulkevaan Samperin veturitiehen. Mahdollisesti veturitien linjaus on aluksi suunniteltu kulkevan tästä. Kohde sijaitsee Marjavaaran eteläpuolella olevalla niemekkeellä, joka rajautuu suohon. Kohteen eteläpuolella menee Samperin veturitie ja Suttikämppä sijaitsee kilometrin länteen. Alue on kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä. 3 Voimassa 2012-10-08T15:56:33 1017.11523438 119.09278753
arkeologinenkohde_alue.1852 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1852 146972 {DD974DD3-15B1-4368-B47A-AC5CA5F661B8} Lipakkaselkä 3 poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Paikalla on usean eri-ikäisen poroaidan jäänteet. Vanhimmat aitarakenteet ovat selvästi erottuvat sorkka- ja tasmiaidat. Alueen halki kulkee myös suuri selkäaita lähes itä-länsisuunnassa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa ja sen lisäksi kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on 1900-luvun alkuun ajoittuva poroerotuspaikka sekä 1800-1900 -lukujen taitteeseen erottuvaa selkäaitaa. Kohde sijaitsee Lipakkaselän etelälaidalla ja Käsipuoliaavan pohjoispuolella. Aivan kohteen pohjoispuolitse kulkee Tulppiontie. Alue on mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-09-26T11:02:12 56809.24829102 1107.97028795
arkeologinenkohde_alue.1853 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1853 147797 {2EDF7344-233F-4570-AC8B-0A8C64D75F8B} Iso-Majavavaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 185 ei Kohteessa on kämpän jäännös, joka erottuu koivua, katajaa ja saniaista kasvavana suorakaiteenmuotoisena alana, jonka seinälinjoja kiertävät heikosti erottuvat hirsikerrat. Rakenteen pitkät sivut ovat luode-kaakkosuuntaiset. Kämpän seinälinjat ovat 8 x 16 metriä pitkät. Näkyvissä olevat hirrenpäät ovat sahattuja. Kämpän ympäristössä on runsaasti ruosteisia peltitölkkejä ja lasipulloja. Kohde on koordinaattipisteessä 3495364, 7309538. Hiekkatien kaakkoispuolella, noin 65 metriä kämpän jäännöksestä kaakkoon, on kellarin jäännös. Kellari on maahan kaivettu noin 4 x 2 metrin kokoinen ja 1.2 metriä syvä tila, jonka länteen aukeava oviaukko on reunustettu noin yhden metrin pituudelta hirsillä. Kellarin seinävallit ovat kivensekaista maata. Eteisaukon seinistä on laskettavissa yhdeksän hirsikertaa ja oviaukon korkeus on 1.4 metriä ja leveys 0.9 metriä. Ovenpielissä on nauloja. Kellarin eteläpuolella on lautoja, jotka ovat mahdollisesti muodostaneet kellarin oven. Kellarin ulkopuolella on sinkkisanko ja akku ja kellarikuopan keskellä lasipulloja, jotka ovat todennäköisesti kellarin käytönjälkeiseltä ajalta. Kohde on koordinaattipisteessä 3495409, 7309493. Kohde rajautuu aluemaisesti koordinaattien osoittamaan kohtaan. Vanha kartta Kämppä ja kellari Heinää, katajaa ja koivuja kasvava, noin puolen hehtaarin kokoinen ala havumetsän keskellä. Alueen lounaispuolella kulkee oja ja sen kaakkoispuolella on laavurakenne. 3 Voimassa 2012-09-04T14:55:03 1028.57592773 185.84368309
arkeologinenkohde_alue.1854 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1854 147830 {DA40327C-69E2-441B-95F1-EABEB5C84CCB} 845010080 Kaatopaikka kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 45 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: ”Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 16,5 kilometriä itäkoilliseen ja Kemijoen Ossauskoskesta vajaat 5 kilometriä eteläkaakkoon. Asuinpaikka on Sompujärvelle johtavan tien ja sen itäpuolisen kaatopaikan välisellä lounaisrinteellä. Pohjois-eteläsuuntaisen kohteen ala on noin 40 x 30 metriä. Paikalta on löydetty kvartsia.” Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä tehdyt havainnot kohteesta ovat seuraavat: Elokuussa 2012 tehdyssä tarkastuksessa ei havaittu maanpäällisiä merkkejä asuinpaikasta. Aluerajaus on tehty muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisteriin merkittyjen koordinaattien ja rajaustietojen osoittamaan kohtaan. Muinaisjäännösrekisteri Kivikautinen asuinpaikka Mäntymetsää, jonka kasvatusluokka 30 ja aluskasvillisuudessa puolukkaa. 3 Voimassa 2014-06-09T09:45:59 1644.29345703 158.04838935
arkeologinenkohde_alue.1855 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1855 149407 {0C694228-2A21-4028-A071-E07E03A40DDB} Ruottila asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 143 ei Paikalla on lautarakenteinen, luonnonkiviperustainen päärakennus (Ruottila päärakennus 1) (7,5x6,5 m). Rakennuksessa on peltikatto. Piippu on muurattu sementtitiilistä. Päärakennuksen itäpuolella on osittain romahtanut lautarakenteinen varastorakennus (Ruottila varastorakennus 2) (10,5x4 m). Kivirannantien pohjoispuolella on kaivo (Ruottila kaivo 3). Pihapiirissä on sijainnut myös navetta (Ruottila navetta jäännös 4). Rakennus on ollut kooltaan 16,5x10 m ja siitä on jäljellä betoniset perustukset. Kaivon pohjoispuolella on saunan luonnonkivinen perusta ja kiukaan jäännös (Ruottila sauna jäännös 5) (4x3,5 m). Saunasta noin 110 metriä pohjoiseen on lautarakenteisen ladon jäännös (Ruottila lato jäännös 6) (5,4x4,6 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa Reiska -tietojen perusteella 7.8.2012. Paikalla on autioitunut tila. Kohde sijaitsee Joensuuntie (VT6) länsipuolella, Kivirannantien varrella. Tilan vanha pihapiiri on avointa luonnontilaista niittyä ja pelloille on istutettu koivua. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-27T16:20:55 12302.49414062 446.73116716
arkeologinenkohde_alue.1856 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1856 148648 {C31BE0CB-8184-49F1-BFC9-D597491877AE} Rietulanpelto vanha peltoalue ja riihenpohja 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 173 ei Kohde koostuu vuonna 1918 perustetun Rietulan tilan pelloista. Vuoden 1975 peruskartan mukaan lähes koko alue on ollut peltona tai niittynä. Aluetta ympäröivät pellosta koneellisesti poistettujen kivien vallit. Alueella on myös 21 peltoröykkiötä, riihenpohja ja vaja. Vaja ja riihi näkyvät vuoden 1975 peruskartassa, mutta eivät vuoden 1921-1923 kartassa, joten ne on rakennettu tämän jälkeen. Alueen läpi kulkevat myös kärrypolut Rietulanpolku 1 ja 2. Riihen (2) seinälinjat ovat olleet pääilmansuuntien mukaiset. Rakennuksen lounaiskulmassa on luonnonkivistä muurattu uuni/tulisija (2,3 x 1,8 x 1,2 m), jonka rakenteessa on hyödynnetty vanhaa tynnyriä. Paikalla ja sen välittömässä läheisyydessä on myös jätettä, mm. kärryjen jäänteet. Vaja (11) on laudoista ja viirakankaasta rakennettu harjakattoinen yksinkertainen säilytyskatos, jonka sisällä on äes. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 23.8.2010 Vanha pelto, riihi ja vaja Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Rietulan tilan ympärillä. Alue on metsittynyttä peltoa. Valtalajeina kasvaa koivua ja harmaaleppää. 3 Voimassa 2019-10-31T11:06:46 24308.83520508 984.09667462
arkeologinenkohde_alue.1857 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1857 148471 {6967F9F7-F2E4-4620-A7B4-478C62CBBA00} Sulkusuo 5 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 172 ei Kohde on pieni lounas-koillinen-suuntainen pelto. Se on osa vuonna 1913 perustetun Sulkulan tilan (nyk. Jänismäki) peltoja. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Vuoden 1911 kartan mukaan Sulkulan pellot eivät ole ulottuneet tälle alueelle, joten se on syntynyt tämän jälkeen. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 10.8.2010 Vanha pelto Kohde sijaitsee Telkkämäentien pohjoispuolella, kuusivaltaisen kangasmetsän keskellä. Paikalla kasvaa heinää. 3 Voimassa 2019-07-31T11:30:34 2140.09179688 267.2485589
arkeologinenkohde_alue.1858 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1858 148484 {65FC19E5-DE8F-4E5C-ADDA-0B14E3F9941A} Mansikka-aho 2 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 172 ei Kohde on pieni pelto kuusivaltaisen kangasmetsän keskellä. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Lännessä aluetta reunustaa kiviaita. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 12.8.2010 Vanha pelto Kohde sijaitsee vanhalla ns. Mansikka-Ahon palstalla, Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoisrajalla, Telkkämäentien pohjoispuolella. Alueella kasvaa heinää. 3 Voimassa 2019-10-30T13:54:04 2125.78808594 203.10514134
arkeologinenkohde_alue.1859 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1859 148465 {7BB2F29F-DA3D-4028-B54F-AEC2706E0BE8} Kurinharju 2 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 209 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Rakenteet tarkastettiin itärannan osalta, rakenteiden ulottuminen länsirannalla on ilmakuvan perusteella tehty arvio. Tammesta on jäljellä 6 m leveä, itärannalla 100 m pituinen maa-kivivalli sekä puurakenteita. Valli on lounais-koillissuuntainen ja arviolta yhteensä 140 m pitkä. Alavirranpuolella vallia sen reunassa on pystyriukuja, joiden etupuolella vallin reunassa on kolme osittaista hirsikertaa vallin suuntaisia pyöröhirsiä. Näihin nojaa alavirranpuolelta tammen vallin suunnan vastaisia tukihirsiä (pukkeja), joiden päissä on pystyriukuja. Tukihirsien pituus on 9 m ja ne kiinnittyvät vallin reunassa oleviin pystyhirsiin. Itärannalla nykyisestä joenuomasta koilliseen 15 m etäisyydellä olevan ojan kohdalta tammen hirret ovat salvettu vinoon niin, että valli levenee lounaaseen päin. Salvokset ovat sahattuja koirankauloja, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Lisäksi tammen koillispäässä olevan kumpareen rinteessä on neljä halkaisijaltaan 10-20 m kokoista maanottokuoppaa. uittotammen valli jäännös: X=7432471, Y=3571701 maanottokuoppa jäännös 1: X=7432516, Y=3571769 maanottokuoppa jäännös 2: X=7432513, Y=3571786 maanottokuoppa jäännös 3: X=7432533, Y=3571816 maanottokuoppa jäännös 4: X=7432548, Y=3571818 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen rajautuminen länsirannalla on arvioitu ilmakuvan perusteella. Kohde on merkitty v. 1969 Sallan hoitoalueen karttaan tammipalstaksi, ja se tuli esille Reijo Oikarisen haastattelussa. Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuva uittotammen jäännös. Kohde sijaitsee Kurinharjun koillispuolella Kurinjoen varressa, Kujalan talon länsipuolella. Kurinjoki on tältä kohtaa kaivettu suoraksi kanavaksi ja suo on ojitettu. Kasvillisuus on lähelle jokea on koivuvaltaista korpea, joka on luokiteltu kitumaaksi. Alueen koillispäässä olevan kumpareen alue on mäntyvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2012-09-12T13:13:03 5227.22802734 505.25018135
arkeologinenkohde_alue.1860 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1860 149223 {F3D73FBC-8558-4A44-86D0-312CF57DD266} Naruskajärvi 3 pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 264 ei Kohteessa on kaksi kuoppajäännöstä, joista ainakin kuoppa 1 on pyyntikuoppa. Pyyntikuoppa 1 on pyöreä ja sen ympärillä on matala, 2 m leveä valli. Kuoppa on mitoiltaan 2,4 m x 2,2 m x 0,7 m. Kairatessa havaittiin normaali podsolimaannos, jossa on 10 cm paksu huuhtoutumiskerros kuopan pohjalta mitattuna. Yhdessä kohtaa vallia havattiin kairanäytteessä 12-20 cm syvyydellä rikastumiskerroksen välissä ohut hiilikerros. Kuoppa 2 sijoittuu 15 m etäisyydelle kuoppa 1:stä länsiluoteeseen. Se on mitoiltaan 4,5 m x 4 m x 1 m ja muodoltaan pyöreähkö. Kuopan reuna on toiselta sivulta jyrkkä, toiselta loiva. Kuopan pohjalla on 6 cm paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa 2:n funktio on epäselvä. Pyyntikuoppa 1: X=7482223, Y=3599453 Kuoppa 2: X=7482225, Y=3599448 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on ajoittamattoman pyyntikuopan jäännös, ja toinen kuoppa, jonka ajoitus ja käyttötarkoitus on epäselvä. Naruskajärven länsirannalla on kuoppa 2:sta muistuttava kuoppa (Naruskajärven niemi kuoppa 1) Kohde sijaitsee Naruskajärven ja Kullajärven välisen salmen idänpuoleisessa niemessä tasanteella , 110 m etäisyydellä niemen kärjestä, Naruskajärven- eli eteläkaakonpuoleisesta rannasta 30 m pohjoiseen. Kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Maaperä on hiekkaista moreenia. 3 Voimassa 2012-09-20T16:56:25 604.68603516 94.3676664
arkeologinenkohde_alue.1861 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1861 148916 {C1CD3EEF-60B1-4DEE-98D5-7B5F04499220} Hirvasoja rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 184 ei Alueella on viisi rakennuksen pohjaa, jotka ovat ilmeisesti peräisin alueella sijainneesta maatilasta. Rakennus 1 pisteessä x 3483440, y 7404203. Rakennelma on kooltaan 7 x 10 metriä. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Koillisnurkassa on uuni, jonka savupiippu on kaaatunut pohjoisseinän päälle. Asumuksen keskellä on 1 x 1 metrin kokoinen kiviraunio, jonka päällä on kamina. Rakennuksen seinien paikat erottuvat turvevalleina ja rakennuksen sijalla kasvaa pajuja ja yksi mänty. Rakennus 2 pisteessä x 3483422, y 7404184. Koko 3 x 3,5 metriä. Seinät erottuvat turvevalleina ja paikalla on uunin raunion kiviä ja peltitynnyri. Rakennus 3 pisteessä x 3483471, y 7404206. Koko 5,5 x 4 metriä. Seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin ja niiden paikat erottuvat puoli metriä paksuna turvevallina. Rakennuksen keskellä on betoinilaatta, jonka koko on 1 x 1,2 metriä. Rakennus 4 pisteessä x 3483456, y 7404175. Koko on 8 x 7 metriä ja pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Seinien paikat erottuvat matalina 30 cm levyisinä maavalleina. Rakennus on ilmeisesti ollut navetta. Rakennus 5 pisteessä x 3483448, y 7404158. Rakennuksesta erottuu heikosti osa turvevalliseinistä. Rakennuksen alkuperäisestä koosta ei enää saa selvää. Ilmeisesti paikalla on ollut turvekellari. Kohde rajautuu havaittujen rakennelmien ylle. Seppo Lohelan ilmoitus Hylätty maatila. Kohde sijaitsee Hirvasojan itärannalla, noin 50 metrin etäisyydellä ojasta. Alue on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Kohteen rakennelmien ympärillä on pihaniittyä. 3 Voimassa 2012-09-17T12:36:14 3035.97558594 210.96717433
arkeologinenkohde_alue.1862 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1862 149477 {3084ED03-99D7-4CA1-9607-3E1F879CDBE5} Naruskajärvi 5 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 264 ei Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kuluneesta rantatörmästä ja rantahiekalta löytyi kvartsi-iskoksia 40 m pituiselta matkalta. Kohde rajattiin 50 m pituiselle, vajaa 30 m leveälle rannansuuntaiselle alueelle rantatasanteen kohdalle. Alue rajautuu lännessä rinteeseen. Alue rajattiin kvartsilöytöjen ja topografian perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde saattaa liittyä etelämpänä 150 m etäisyydellä olevaan Naruskajärvi-asuinpaikkaan, mutta se rajattiin omaksi kohteekseen, koska kohteiden väliseltä alueelta ei havaittu asuinpaikkalöytöjä. Kohde sijaitsee Naruskajärven länsilounaisrannalla olevan lahden pohjoispäässä. Rannassa on tasanne, jonka länsipuolelta kohoaa rinne. Rinteen päällä on mökkitontteja. Rantatörmä on kulunut ja törmän edessä on kapea hiekkaranta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää, mutta alueella on myös vanhempaa puustoa. Maaperä on hiekkaista moreenia. Kohteen lounaispuolella 270 m etäisyydellä kulkee Naruskajärvi-Värriöjoki -tie. 3 Voimassa 2012-09-25T13:58:20 1231.04394531 143.14056354
arkeologinenkohde_alue.1863 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1863 148255 {A89AB942-08AE-4B1E-B700-151FB6569321} Vuotoslampi 1 tammikämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 278 ei Kohteessa on samalla kohtaa joessa olevaan uittotammeen liittyvän tammikämpän ja siihen kuuluvan saunan jäännökset. Molempien rakennusten päällä kasvaa runsaasti koivua ja pajua. Alueen pohjoisosaan sijoittuva kämppä on 23,6 m x 5,3 m kokoinen, etelä-pohjoissuuntainen pyöröhirsirakennus. Se jakautuu ainakin kolmeen osaan. Rakennuksen eteläpäädyssä on kaksi piisillistä huonetta, joista päätyhuone on 7,7 m pitkä ja pohjoisempi 5,9 m pitkä. Pohjoisemman huoneen sivuseinien hirret ovat maatuneet, mutta piisin sijainnista päätellen tällä kohtaa on kuitenkin ollut huone. Päätyhuoneen luonnonlaakakivistä tehty piisinjäännös sijoittuu huoneen lounaisnurkkaan, ja on mitoiltaan 3 m x 3 m x 0,5 m. Pohjoisemman huoneen piisi on luoteisnurkassa. Se on mitoiltaan 2,5 m x 3 m x 0,5 m. Rakennuksen pohjoispäässä on yhtenäinen 10 m pitkä kylmä osa, jossa on luultavasti ollut talli. Kylmä osa voi jakautua useampaan osaan, mutta mitään väliseinän jäännöksiä ei erotu. Kylmän ja lämpimän osan välissä on mahdollinen oviaukon paikka; osa hirsistä on sahattu poikki. Rakennuksen rungosta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa. Hirsien päät on katkaistu sahalla ja jätetty eripituisiksi, ja samoin salvokset on tehty sahalla. Kämpästä n. 45 m etäisyydellä eteläkaakossa on pienemmän rakennuksen, saunan, jäännös. Se on mitoiltaan 4,4 m x 4,3 m ja etelä-pohjoissuuntainen. Saunan koillisnurkassa on luonnonkivistä tehdyn 2,5 m x 2 m x 0,5 m kokoisen kiukaan jäännös. Saunan rungosta on jäljellä yksi turpeenpeittämä pyöröhirsikerta, ja se erottuu melko heikosti maastosta. Kämppä: X=7441592, Y=3555124 Sauna: X=7441537, Y=3555144 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille Reijo Oikarisen haastattelussa ja se on myös merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on tammikämppä ja siihen liittyvä sauna. Kohde ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle. Kohde sijaitsee Vuotoslammesta n. 720 m etelään, Vuotosjoen itäpuolella 130 m etäisyydellä joenrannasta. Kohde sijoittuu idästä laskevan auratun loivan rinteen reunalle suon laidalle. Kohteen ympärillä kasvillisuus on koivuvaltaista sekapuustoista lehtomaista kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Lähempänä jokea kohteen länsipuolella on nevaa, ja joenranta on korpea. Idänpuoleinen rinne on aurattua nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-09-10T13:46:50 2442.58959961 216.52390064
arkeologinenkohde_alue.1864 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1864 147873 {6A4E9B6C-EAF6-4B62-8C2D-CD88224A5616} Lautakorpi 2 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 115 ei Alueelta kartoitettiin 20 röykkiötä, mutta alue jatkuu länteen yksityismaan puolelle. Röykkiöiden koko vaihtelee halkaisijaltaan noin 1-3 metrin ja korkeudeltaan noin 0,3-0,6 metrin välillä. Röykkiöt ovat. sammalen peittämiä ja osa niistä on isojen kuusten alla. Röykkiöt ovat pääosin muodoltaan pyöreitä, mutta joukossa on myös muutama suorakulmainen röykkiö. Kohde rajattiin Metsähallituksen maan osalta näkyvien röykkiöiden mukaan aluemaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 23.5.2012. Kaskiröykkiöalue, jonka ikä päällä kasvavan puuston ja vanhojen lahokantojen perusteella on yli 100 vuotta. Alue sijaitsee loivassa lounaisrinteessä ja harjanteella. Puustona on noin. 80 vuotias kuusikko (lustokairanäytteen mukaan), jossa on paljon mukurakuusia. Kuusikon alla on lahoja edellisen puusukupolven kantoja. Aluskasvillisuutena käenkaali, valkovuokko, kuusama, sudenmarja, sinivuokko, taikinanmarja, imikkä ja kielo. 3 Voimassa 2012-09-05T10:14:28 2818.39208984 263.76194416
arkeologinenkohde_alue.1865 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1865 149094 {BD47DEF9-FA99-438B-823D-3D08FFDD6BF9} Haukkamaa tammi ja ränni jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 148 ei Kohde sisältää tammen ja uittorännin. Tammi on hirsi ja kivi/maarakenteinen. Hirsirakennetta on lähimpänä porttia. Portin kohdalla on hyväkuntoinen hirsirakenne joessa. Portti on kaksiosainen, länsipuolelta vesi ohjautuu ränniin, oikealta puolelta taas myllyn kanavaan. Rännistä on jäljellä muutamia metrejä alkupäästä jossa vesi vielä kulkee pitkin ränniä. Pian kuitenkin vesi putoaa puroon ja rännistä on jäljellä vain lahonneita puurakenteita puron päällä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rajojen mukaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2012. Kyseessä on uittoa ja myllyä varten rakennettu tammi, sekä uittoränni 1900-luvulta. Kohde sijaitsee joessa. Maaperä on kivistä moreenia. 3 Voimassa 2012-10-19T11:38:44 535.77929688 97.39123474
arkeologinenkohde_alue.1866 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1866 149496 {580D9F58-80A4-4A2D-981C-3A64E4E8D768} 732010024 Naruskajärven niemi asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 264 ei Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös ja kaksi kuoppajäännöstä. Alueen kaakkoisosassa olevasta terävästä niemen kärjestä on v. 1988 löydetty kvartsi-iskoksia kuluneesta rantatörmästä. Lisäksi niemen kärjen tyvestä tasanteelta löytyi kuoppa 1 ja 50 m etäisyydeltä luoteesta kuoppa 2. Vuoden 2012 inventoinnissa alueelta löydettiin niemen kärjessä olevien iskosten lisäksi kvartsi-iskoksia luoteesta rantatasanteen päältä, 150 m etäisyydeltä niemen kärjestä länsiluoteeseen, kaatuneen puun juurakosta 15 m etäisyydeltä rannasta. Kulunut rantatörmä on niemen kärkeä lukuunottamatta kasvanut umpeen, joten havainnointimahdollisuudet eivät olleet hyvät. Lisäksi paikannettiin kuoppajäännökset, jotka sijoittuvat kvartsilöytöpaikkojen väliselle alueelle. Kuoppa 1 on soikea, valliton, ja mitoiltaan 4 m x 2,5 m x 0,7 m. Kuopan lounaissivun ja eteläpäädyn reuna on hiukan jyrkempi kuin pohjois- ja luoteisreuna. Kuoppa 2 sijoittuu kuoppa 1:stä 60 m luoteeseen, aivan rantatörmän reunalle tasanteella. Kuoppa 2 on soikea, mitoiltaan 2,5 m x 1,5 m x 0,7 m. Kohde rajattiin kaakkoispäästään niemeen ja luoteispäästä tuulenkaadosta löytyneiden iskosten perusteella. Alueen pituus rannansuuntaisesti on 165 m ja leveys 30-40 m. Kuoppa 1: X=7481584, Y=3599761 Kuoppa 2: X=7481630, Y=3599721 Tuulenkaato: X=7481664, Y=3599661 Kohde rajattiin pintalöytöjen, maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja topografian perusteella. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen on inventoinut v. 1988 Aki Arponen. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös ja kaksi kuoppajäännöstä, joiden ajoitus ja käyttötarkoitus on epäselvä. Kuoppa 2 voi ulkonäkönsä perusteella olla pyyntikuoppa. Kuoppa 1:stä muistuttava kuoppa löytyi Naruskajärven itärannalta (Naruskajärvi 3 kuoppa 2). Kohde sijaitsee Naruskajärven länsilounaisrannalla olevan niemen koillisrannalla. Niemen koillispäässä on matala luode-kaakkosuuntainen harjanne, jonka lounaispuolella on suota. Ranta-alue on tasainen ja rantatörmä jyrkkä ja kulunut. Alueen kaakkoispäässä on teräväkärkinen niemen nokka. Kohteen lounaispuolella 420 m etäisyydellä on Naruskajärvi-Värriöjoki -tie. Niemen nokassa kasvillisuus on rämettä, joka on luokiteltu joutomaaksi, muuten alue on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Seassa on myös vanhempia puita. Maaperä on hiekkaista moreenia. 3 Voimassa 2012-09-25T15:19:30 5364.61425781 402.34514965
arkeologinenkohde_alue.1867 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1867 149147 {4F3E4D03-F7EF-44B2-A4B3-DA2519FD5ED4} Lumipuro 2 uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 179 ei Paikalla on uittopadon jäännökset. Itse sulkurakenne on purettu, mutta jäljellä on joitain hirsisiä suisteita. Puron eteläpuolella erottuu noin 10 m pitkä ja 2,5 m leveä maavalli, jolla on korkeutta noin 1,5 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Uittopadon jäännös löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 1.8.2012. Paikalla on purettu uittopato. Kohde sijaitsee Soidinpuron varrella, Soidinsuon keskellä olevalla metsäsaarekkeella, noin 2,6 km Vaarajärvestä kaakkoon. Paikalla kasvaa varttunutta havupuuta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-22T15:23:18 554.92431641 111.88136004
arkeologinenkohde_alue.1868 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1868 149154 {D2A5E748-F62B-43CB-AEBF-D81245EC1AA7} 1000025078 Petäinen raudanvalmistuspaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2624 Raudanvalmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 193 ei Paikalla on havaittavissa raudansulatusuunin jäännökset (Petäinen raudansulatusuuni 1) (7020319/595221) sekä hiilimiilu (Petäinen hiilimiilu 2) (7020332 595223). Oletetun sulatusuunin kohdalla on 7,5x5x0,7 m kaivanto, jonka keskellä on luonnonkivistä valmistetun uunin jäännös. Koepistosta havaittiin palaneita kiviä ja rautakuonaa. Uunirakenteen pohjoispuolella on hiilimiilu 10,5x8x1,5 m, jonka keskelle tehdystä kairauksesta havaittiin 35 cm vahvuudelta hiilensekaista maata. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 2.8.2012. Kohde on raudanvalmistuspaikka. Kohde sijaitsee Petäisen ja Nurmisen välisellä kankaalla, jossa kasvaa varttunutta mäntyä ja kuusta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-22T16:44:39 364.00244141 75.1014056
arkeologinenkohde_alue.1869 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1869 149530 {F8FAC920-63E2-45E0-A8E0-01ED0232C3F0} Kolehmala asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 133 ei Paikalla on autioituneeseen tilaan liityviä rakenteita. Päärakennuksesta (Kolehmala päärakennus jäännös 1) on jäljellä kivijalkaa ja luonnokivestä rakennetun uunin jääänös. Rakennus on ollut kooltaan noin 10x7,5 m. Päärakennuksesta noin 40 m lounaaseen on massiivisen kivinavetan jäänteet (Kolehmala navetta jäännös 2) (12x8 m). Paikalla on yksi pystyssä oleva lautarakenteinen rakennus (Kolehmala varasto/sauna 3). Kaksiosainen rakennus on kooltaan 8x4 m ja siinä on peltikatto. Rakennuksen vieressä on rengaskaivo (Kolehmala kaivo 4). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa Reiska -tietojen perusteella 7.8.2012. Paikalla on autioitunut tila. Kohde sijatsee Tuopanjärven itäpuolella, Joensuuntien (VT6) varrella. Vanhan pihapiiri on niittynä. Sen läpi kulkee tie Tuopanjärven rantaan. Pihan kohdalla on lastausalue. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-23T11:07:44 4725.24121094 261.7497146
arkeologinenkohde_alue.1870 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1870 148397 {E13C3676-3AE1-4FB2-9AA5-FB78B8C02807} Pohjanmäki 1 nauriskuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 125 ei Kyseessä on kaksi pitkänomaista loivareunaista sammaloitunutta kuoppaa. Kuoppa nro yksi on kaakko-luode suuntainen, leveydeltään 1,6, pituudeltaan 4.3 ja syvyydeltään noin puoli metriä. kalu suunt kuoppa, 1,6 x 4,3 x 0,5 m. sammaloitunut loivareunainen. Kuoppa nro 2 sijaitsee edellisestä noin kahdeksan metriä itään ja etelä-pohjoissuuntainen. Kuopan leveys on 1,4, pituus 3,6 ja syvyys noin puoli metriä. Se on pienten kuusien alla. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 22.5.2012. Kyseessä lienevät varastokuopan, mahd. nauris- tai perunakuoppien jäännökset. Iältään ne lienevät yli sata vuotta vanhoja. Kuusivaltainen loiva länsirinne, aluskasvillisuutena mustikka, valkovuokko, sinivuokko, oravanmarja, puolukka, käenkaali, seinäsammal, kerrossammal, metsäimarre, taikinanmarja, metsäliekosammal ja kevätlinnunherne. 3 Voimassa 2012-09-12T09:12:17 197.8840332 62.54555518
arkeologinenkohde_alue.1871 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1871 149062 {146EEABF-B0FB-422B-B87A-2C085BC4AE70} Paunuksenselkä 5 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 214 ei Kohteessa on parakkikämpän jäännös. Avoimella piha-alueella on kämpän lisäksi tallin ja käymälän jäännökset. Kämppä on purettu. Siitä on jäljellä pihan kaakkoispäässä 21,5 m x 8,1 m kokoinen koillis-lounaissuuntainen pohja. Pohja koostuu maavallista, jonka keskellä kuoppia ja päällä muutamia pelkkahirsiä. Hirsissä on sahalla tehdyt ristinurkkasalvokset, ja niiden päät osa sahattu samanpituisiksi. Kämpän koillispäässä on hella ja lähellä keskilinjaa koillispään puolella on lämmityskattila, jonka sisäosa on muurattu tiilestä. Ympäristössä on kämpästä purettua materiaalia. Kämpän koillispäätä ympäröivä alue on metsittynyt, mutta lounaispäässä on ruohikkoinen aukio. Kämpän luoteispuolella erillisellä pienellä aukiolle, jonne johtaa polku, on pyöröhirsirakennuksen jäännös. Kyseessä on mahdollisesti talli. Se on 8,6 m x 7,7 m kokoinen. Rakennuksesta on jäljellä kuusi hirsikertaa ja kattorakenteita. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joissa lovi on tehty molemmille puolille, ja hirsien päät on sahattu lähes samanpituisiksi. Katosta on jäljellä erisuuntaisia hirsiä ja riukuja. Yksi välikaton hirsistä on paikallaan salvottuna päätyseinään. Sen perusteella katon harja on ollut lyhyen sivun suuntainen, eli itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Tallin pohjoiskoillisseinustalle on laitettu lahoavia pölkkyjä varastoon. Tallin päällä kasvaa nuorta koivua. Kämpän ja tallin välisellä alueella pihan lounaislaidassa on käymälän jäännös. Käymälä on rankorakenteinen ja siinä on sahalaudasta tehty pystylaudoitus. Käymälä on 1,6 m leveä, 1,45 m pitkä ja 1,85 m korkea. Käymälän itäseinällä on oikealle aukeava ovi, jota on mitoiltaan 1,5 m x 60 cm. Katto on länteen laskeva pulpettikatto, jossa on huopakate. Kämppä: X=7458669, Y=3580251 Talli: X=7458702, Y=3580220 Käymälä: X=7458685, Y=3580220 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan siirrettävän savottakämpän jäännös. Kohde sijaitsee Paunuksenselän pohjoispuolella loivassa rinteessä suon etelälaidassa. Eteläpuolella 180 m etäisyydellä on lähin metsätie. Piha erottuu aukiona, jonka ympärillä kasvaa mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta. Ympäristön puusto on kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää. Palsta on vuokrattu paliskunnalle. 3 Voimassa 2012-09-19T09:40:48 2015.97167969 205.11935605
arkeologinenkohde_alue.1872 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1872 148266 {D59782E4-0C40-4985-8301-8F866D7E226C} Vuotoslampi 2 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Kohde tarkistettiin itärannan osalta. Vedessä olevat rakenteet on purettu, ja hirsiä on kasattu tammen eteläpuolelle rantaan. Tammen valli on tehty kivi- ja maa-aineksesta. Se on leveimmillään rannassa 6 m ja kapenee päihin 2 m levyiseksi. Itärannalla vallia on 85 m pituudelta. Sen koko pituus on ilmakuvasta arvioiden 230 m ja valli on eteläkaakko-länsiluodesuuntainen. Alavirranpuolella vallia on tukirakenteina vallin suunnan vastaisia pyöröhirsiä (pukkeja), joiden päässä on luonnonkiviröykkiöt ja pystyriukuja. Pukkihirsiä ja tukiröykkiöitä on asetettu 5 m-10 m välein. Tukirakenteen leveys on yhteensä 8,5 m. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan n. 2 m ja 0,4 m korkeita. Tammen vallin keskipiste: X=7441638, Y=3554940 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen rajautuminen joen länsirannalla on ilmakuvan perusteella tehty arvio. Kohde tuli esille Reijo Oikarisen haastattelussa ja se on myös merkitty Metsähallituksen Sutigs-järjestelmään. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva uittotammi. Kohde sijaitsee Vuotoslammen eteläpuolella, Vuotosjoen varressa, 720 m etäisyydellä joensuusta linnuntietä mitattuna. Joen itäranta on kuusivaltaista sekapuustoista korpea, ja länsiranta on hiukan kuivempaa kuusivaltaista tuoretta kangasta. Kauempana rannasta itäpuolella on nevaa, joka vaihtuu lehtomaiseksi kankaaksi, ja länsipuolella on rämettä. Puusto on rannassa ja alueen itäpäässä uudistuskypsää metsää, muuten kitu- ja joutomaata. 3 Voimassa 2012-09-10T15:11:19 3064.92260742 475.26391019
arkeologinenkohde_alue.1873 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1873 147767 {96A89A02-886F-41AB-9AFA-E7679E67FF95} Juurakkoaho 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 90 ei Rakennus1: Rakennus on kooltaan 8 x 15 metriä. Rakennuksen pitkä sivu on itä-länsisuuntainen. Rakennuksen kaakkoiskulmasta 3.5 metrin päässä pitkällä sivulla on 2.7 metriä leveä ovi- tai ikkuna-aukko. Rakennuksen hirret ovat sahattuja ja luoteisnurkan salvoksessa on jäljellä kuusi hirsikertaa, muuten seinät ovat hyvin maatuneita. Koillisnurkasta 3 metrin päässä pitkällä sivulla on 0.9 metriä leveä oviaukko, jossa on ovenkarmeja varten U-muotoiset lovet. Rakennuksen pohjoisseinän keskivaiheilla on maassa kaminan putki. Rakennuksen rakenteessa on käytetty nauloja. Rakennus on koordinaattipisteessä 3434802, 7299646 Rakennuksen itäpuolella, kahdeksan metrin päässä, on reunoiltaan puilla vahvistettu kaivo., joka on 3.5 x 2.0 metrin kokoinen. Kaivon syvyys on 1.2 metriä. Kaivo on reunustettu halkaistuilla puilla, jotka ovat pystysuuntaisia ja kaivon länsipuolella niihin on naulattu vaakahirsi. Rakennuksen ja kaivon välillä on koivu, josta on poistettu tuohta. Rakennuksen pohjoispuolella on maakuoppia. Rakennus 2: Rakennus on Rakennus 1:stä noin 40 metriä pohjoiseen. Rakennus on 10.5 x 8.5 metriä sivumitoiltaan. Rakennuksen pitkä sivu on pohjois-eteläsuuntainen. Sen luoteis- ja koilliskulmissa on kummassakin laskettavissa viisitoista hirsikertaa ja pohjoisseinän keskellä on 0.5 metriä leveä aukko, mahdollisesti ikkunan paikka. Luoteisnurkassa, pohjoisseinällä, noin neljännen ja viidennen hirsikerran välissä on kaksi rimaa, jotka ovat noin 10 senttimetrin päässä toisistaan. Rimat ovat kulkeneet rakennuksen sisällä pohjois-eteläsuunnassa, noin puolen metrin päässä länsiseinästä. Rakennuksen hirret ovat sahalla katkottuja. Rakennus on koordinaattipisteessä 3434832, 7299682. Rakennuksesta viisi metriä lounaaseen on kaivo, joka on 1.5 x 2.5 metrin kokoinen, suorakaiteen muotoinen. Kaivo on reunustettu halkaistuilla puilla ja on syvyydeltään 1.2 metriä. Kaivon länsisivuun on naulattu vaakahirsi. Kohde rajautuu aluemaisesti koordinaattien osoittamaan kohtaan. Martti Rivinojan ilmoitus Kämppä ja rakennus jäännös. Mänty-koivusekametsää, jonka kasvatusluokka 30 ja aluskasvillisuudessa mustikkaa ja metsälauhaa. 3 Voimassa 2013-04-15T09:34:11 596.71777344 127.72469138
arkeologinenkohde_alue.1874 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1874 147768 {C33DF688-68A1-4710-9EE4-648BA419626B} 751010010 Kairavaara rakkakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 80 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: ”N. 12,5 km Simon asemalta koilliseen. Turskan päärakennuksesta n. 4,1 km kaakkoon ja Jokikylässä olevan Musta-aavan itäpuolella, Kairavaaran koillispään rakassa kuoppa.” Kohde tarkastettiin elokuussa 2012. Kohteessa on rakkakivikko, jossa on vaihtelevankokoisia rakkakuoppia Kuoppa 1: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3422017, 7292344. Se on kuopista suurin ja selkein kuoppa rakan itälaidalla. Kuoppa on noin 3.5 x 2.5 metriä halkaisijaltaan ja 0.8 metriä syvä. Kuoppa 2: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3422019, 7292348. Se on noin 1.5 metriä halkaisijaltaan ja 0.4 metriä syvä. Kiviä on ilmeisesti osittain rauennut kuopan sisään. Kuoppa 3: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3422018, 7292352. Se on noin 1.5 metriä halkaisijaltaan ja 0.3 metriä syvä. Kuoppa 4: Kuoppa on koordinaattipistessä 3422012, 7292376. Se on noin 2.0 x 1.5 metriä halkaisijoiltaan ja 0.4 metriä syvä. Kuoppa 5: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3422012, 7292363. Se on noin 2.5 x 1.5 metriä halkaisijoiltaan ja 0.5 metriä syvä. Kuoppa 6: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3422008, 7292365. Se on 2.0 x 1.0 metriä halkaisijoiltaan ja 0.4 metriä syvä. Kuoppa on muodoltaan epämääräinen. Kuoppa 7: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3422011, 7292355 Se on noin 1.5 x 1.0 metriä halkaisijoiltaan ja 0.3 metriä syvä. Kuoppa 8: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3422008, 7292349. Se on noin 1.5 x 1.0 metriä halkaisijoiltaan ja 0.3 metriä syvä. Kuoppa 9: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3422007, 7292351. Se on noin 2.0 x 1.0 metriä halkaisijoiltaan ja 0.3 metriä syvä. Kuoppa on pitkänomainen ja pieni. Kuoppa 10: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3421997, 7292336. Se on noin 1.5 metriä halkaisijaltaan ja 0.3 metriä syvä. Kuoppa 11: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3422006, 7292326. Se on noin yhden metrin halkaisijaltaan ja 0.4 metriä syvä. Kuoppa on selkeärajainen. Kohde rajautuu aluemaisesti koordinaattien osoittamaan kohtaan. Muinaisjäännösrekisteri ja Sutigis-merkintä Rakkakuoppia Koillis-lounaissuuntainen, noin 30 x 70 metrin kokoinen rakkakivikko, jonka ympärillä kasvaa mäntymetsää. Metsän kasvatusluokka on 30 ja aluskasvillisuudessa alueella on mustikkaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2013-04-15T09:35:08 1441.04296875 158.94655932
arkeologinenkohde_alue.1875 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1875 149923 {00A2299A-3307-4248-B0CE-AF98888225F6} Museonpelto 2 vanha peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 174 ei Kohde on osa Telkkämäen tilan peltoja. Alue on isojakoon liittyvän kartoituksen perusteella ollut peltona mahdollisesti jo vuosina 1828-1830. Kohdetta ympäröivät 1950-luvulla pellosta koneellisesti raivattujen kivien muodostamat vallit. Alueella harjoitetaan vielä nykyäänkin kaskeamista. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 4.8.2010 Vanha pelto Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Kaiturintien länsipuolella, Telkkämäentien eteläpuolella. Alue on edelleen peltona, niittynä ja laitumena, ja siellä kasvaa mm. heinää, ruista ja naurista. Alueen puusto on koivua. 3 Voimassa 2019-10-31T07:37:33 12494.44335938 548.13026306
arkeologinenkohde_alue.1876 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1876 150169 {2D3C6FEE-3C95-4DAB-9722-D69117D781D1} Tarpomoiva 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 208 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Alueelta löydettiin kämpän, tallin, saunan ja käymälän jäännökset ja seitsemän kuoppajäännöstä. Kaikki rakennukset käymälää lukuunottamatta on purettu. Lisäksi pihan eteläpäästä löytyi hieman lahoavaa riukuaidan jäännöstä. Kämppä sijaitsee alueen keskellä pohjoisosassa. Kämpästä on jäljellä 23 m x 8,5 m kokoinen länsilounas-itäkoillissuuntainen pohja. Pohjassa on kolme turpeenpeittämää pyöröhirsikertaa. Nurkissa hirsien alla on kivet. Salvokset ovat sahattuja pitkänurkkasalvoksia, joissa on lovi molemmilla puolilla hirttä. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän molemmissa päädyissä on metallinen sementtilaatan päällä oleva lämmitysuuni, jonka sisällä on tiiltä. Kämpän pohjan ympärillä on pieniä kuoppia, ja sen päällä kasvaa tiheää taimikkoa. Lisäksi kämpän pohjoispuolella 5 m etäisyydellä on neljä itä-länsisuuntaisessa rivissä olevaa halkaisijaltaan 2-4 m kokoista ja 0,5-1 m syvää suorakaiteenmuotoista kuoppaa (kuopat 1-4). Alueen koillisnurkalla suolle laskevassa rinteessä on vielä pystyssä oleva lahoava käymälä. Käymälä on rankorakenteinen ja pystylaudoitettu sahalaudalla, 3 m leveä, 1,7 m pitkä ja 2,2 m korkea. Käymälässä on kaksi koppia, joissa on ovet pitemmällä länsiluoteissivulla. Oikeanpuoleinen koppi on yksireikäinen, vasemmanpuoleinen mahdollisesti kaksireikäinen, tosin istuinosa on lahonnut. Ovet aukeavat vasemmalle ja ovat mitoiltaan 1,7 m x 0,5 m. Ne on tehty pystylaudoista, joiden päällä etupuolelle on naulattu vaakalaudat ylä- ja alareunaan. Ovenrivat on tehty oksista. Käymälän katto on pulpettimallinen lautakatto. Pihan luoteisnurkalla joenrannassa, jyrkän rinteen juurella on saunan jäännös. Se on mitoiltaan 4,3 m x 4 m ja luode-kaakkosuuntainen, lisäksi kaakkoispäässä on epäselvä 2 m pitkä osa, mahdollisesti kuisti tai eteinen. Rungosta on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahatut pitkänurkkaiset salvokset, joissa salvoslovi on tehty molemmille puolille hirttä, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Saunan itänurkalla on kaksi lämmitysuunia, luultavasti eräänlainen kiuas ja vedenlämmityspönttö. Kämpän päällä kasvaa nuorta taimikkoa. Kämpän vieressä ylärinteessä on halkaisijaltaan 2 m kokoinen kuoppa 5. Pihan eteläpäässä niemen kärjessä suon laidalla on tallin jäännös. Tallin pohja on mitoiltaan 16 m x 7 m ja itä-länsisuuntainen. Tallista on jäljellä yksi pyöröhirsikerta, ja rungon päällä olevaa luultavasti katosta peräisin olevaa riukua. Tallin päällä kasvaa taimikkoa. Tallin pohjoispuolella on kuopat 6 ja 7. Lännenpuoleinen kuoppa 6 on soikea, mitoiltaan 2 m x 1 m x 0,5 m, ja idänpuoleinen kuoppa 7 suorakaiteenmuotoinen, mitoiltaan 2 m x 1,5 m x 1 m. kämppä: X=7462480, Y=3579778 talli: X=7462437, Y=3579779 sauna: X=7462505, Y=3579742 käymälä: X=7462509, Y=3579813 kuoppa 1: X=7462491, Y=3579785 kuoppa 2: X=7462489, Y=3579780 kuoppa 3: X=7462489, Y=3579776 kuoppa 4: X=7462489, Y=3579773 kuoppa 5: X=7462506, Y=3579745 kuoppa 6: X=7462450, Y=3579773 kuoppa 7: X=7462450, Y=3579781 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan. Se on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös ja siihen liittyviä piharakennuksia. Kohde sijaitsee Maltiojoen itärannalla Tarpomoivan lounaispuolella olevan pienen erillisen huipun lounaisreunalla, etelään suolle työntyvässä niemessä. Maltionjoen vastarannalla lännessä on Sattovaara. Niemeä etelästä rajaava suo on rämettä. Kasvillisuus niemessä on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Paikalle tulee etelästä vanha ajoura. Lähin autolla ajettava metsätie on 650 m etäisyydellä idässä. 3 Voimassa 2012-10-03T13:40:42 3794.24829102 301.632446
arkeologinenkohde_alue.1877 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1877 150211 {6B758A54-60B3-443F-B2FD-690AFCCB845E} Maltio Kepperinoja 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 244 ei Kohteessa on siirrettävän kämpän jäännökset. Alueelta löytyi puretun kämpän ja saunan jäännökset sekä kaksi kaivoa, pitkospuut ja purettuja kuljetusta varten kokoon kasattuja kattoristikoita. Kämppä ja kaivo 1 sijoittuvat avoimelle piha-alueelle, muut rakennelmat pihan reunalle. Kämppä sijaitsee alueen keskellä. Kämppä on purettu ja poltettu, mutta siitä on jäljellä selkeästi erottuva pohja. Pohja on mitoiltaan 25 m x 8,5 m ja koillis-lounaissuuntainen. Pohja koostuu kolmesta hirsikerrasta, joista alin on pyöröhirsi ja kaksi päällimmäistä pelkkahirsiä. Pohjan päällä on lisäksi muita puurakenteita. Lattia on sahalautaa, ja lisäksi kämpän päällä on kattohuopaa, kattopeltiä ja ruostuneita kodinkoneita, mm. hella. Kämpän päissä on ollut mahdollisesti kuistit tai terassit. Kämpän koillissivulla lähellä koillispäätyä kaakkoissivulla on puurakenteinen neliönmuotoinen kaivo 1, mitoiltaan 1,1 m x 1,2 m. Kaivo 2 sijaitsee kämpän kaakkoispuolella puustoisen alueen reunalla. Kaivo voi olla jätekaivo, tai ainakin se muistuttaa aikaisemmin löydettyjä jätekaivoja. Kaivo on tehty kapeista pelkkahirsistä, ja se on neliönmuotoinen ja mitoiltaan 2 m x 2 m. Maanpinnalle ulottuvan osan korkeus on 1 m. Kaivon päällä on ollut lautakansi, joka on lahonnut. Nurkkiin on tehty sahalla lyhynurkkaiset salvosmaiset lovet, mutta hirret on kiinnitetty toisiinsa nauloilla. Kaivo 2:n lounaispuolelta pihan reunalta lähtee rantaan päin kaakkoon n. 40 m pikät pitkospuut, jotka risteävät saunalle. Sauna on n. 6 m x 3,8 m kokoinen ja koillis-lounaissuuntainen. Pohjasta on jäljellä yksi pyöröhirsikerta, jonka päällä on lautalattiaa. Saunan koillispäädyssä on 2 m pitkä eteisosa tai kuisti. Löylyhuoneen pohjoisnurkalla on kiukaan paikka. Saunan länsiluoteispuolella on lisäksi tunkioalue, jossa on kämpänaikaista jätettä ja epämääräinen lautarakennelma. Pihan koillisnurkalta löytyi lisäksi 18 ehjää katon harjaristikoita, jotka on kaiketi kerätty paikalle kämpän purkamisen jälkeen odottamaan siirtoa. kämppä: X=7467684, Y=3582857 kaivo 1: X=7467679, Y=3582860 kaivo 2: X=7467675, Y=3582875 kattoristikot: X=7467709, Y=3582869 sauna: X=7467648, Y=3582878 pitkospuu: X=7467651, Y=3582886 tunkio: X=7467649, Y=3582867 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1971 topografiseen karttaa, ja se näkyy ilmakuvassa. Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan siirrettävän metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Takatunturin ja Keppervaarojen länsipuolella, Maltiojokeen laskevan Maltio Kepperinojan varressa, ojan luoteispuolella. Paikalle kääntyy tienura luoteesta metsätieltä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Alueen kaakkoispäässä ojan lähellä on koivuvaltaista sekapuustoista korpea, joka on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2012-10-03T16:13:54 3649.97998047 246.99176417
arkeologinenkohde_alue.1878 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1878 149097 {F7AC52D1-3755-4CB7-A1D2-5E5B3937CB33} Alimmainen Jokilampi uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Paikalla on hirsistä ja maasta kasatun matalan patovallin jäänteet. Vallin leveys on noin 3 m ja korkeus noin metrin.Vallin pituus on joen etelärannalla alle 10 m. Padon sulkurakenteet on purettu, mutta sen alapuolella on jäänteitä hirsisistä ohjurirakenteista. Padon eteläpuolella on havaittavissa kaksi pientä hiekkakuoppaa, joista on otettu maa-ainesta padon rakentamiseen. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Uittopadon jäännös löytyi inventoinnissa vuoden 1916 metsätalouskartan perusteella 31.7.2012. Paikalla on uittopadon jäänteet. Kohde sijaitsee Petäisjoen varrella Alimmaisen Jokilammen luoteispuolella. Paikalla kasvaa varttunutta kuusikkoa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-28T14:32:05 535.91430664 115.5416651
arkeologinenkohde_alue.1879 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1879 150868 {F1219D72-FF6A-4E79-96AF-3A6977B7269A} Guosnjárga Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 103 ei Guosnjárgan kohdalla Utsjoki-Karigasniemitieltä johtaa hiekkatie Tenon rantaan entiselle rajavartioston kämpälle. Rantaan johtava tie katkaisee hiekkaharjun noin 50 metriä Utsjoki-Karigasniemitiestä etelään. Matala harju on noin 300 m pitkä ja 30-50 metriä leveä. Harjulla on yhdeksän asumuspainanteeksi tulkittavaa selkeää laakeaa painannetta. Niistä kaakkoisin (1) on epävarmin, sillä sen halkaisee rantaan johtava tie ja painanteen pinta on muutenkin kulunut. Painanteet muodostavat noin 170 m pitkän rivin. Kahteen tehtiin kairalla koepisto ja niistä paljastui podsolimaannos. Asumuspainanteiden leveys on 4-6 m ja pituus 5-9 m. Niissä kaikissa on matala valli. Painanteet 1 ja 2 sijaitsevat muista noin 70 m kaakkoon. Painanne 1: Rantaan johtava hiekkatie katkaisee painanteen, minkä takia kokoa ei voi varmasti sanoa. Painanne 4: Keskellä erottuu 1 halkaisijaltaan parikymmensenttinen kivi, voi mahdollisesti olla tulisijan jäännös. Painanne erottuu ympäristöstä selkeästi, koska painanteessa kasvaa matalaa jäkälää, ympäristössä varpuja. Painanne 5: pituusakseli itä-kaakkosuuntainen. Painanne 6: Tenon puolella valli hyvin epäselvä. Painanne 7: pituusakseli lounais-koillissuuntainen. Painanne 8: Muita painanteita epämääräisempi. Painanne 9. Aivan törmän reunalla Painanne x y Koko Syvyys Valli Korkeus 1 3487554 7764719 7x5,5? 0,8 2-2,5 0,4-0,6 2 3487539 7764730 5x9 0,7 2 0,2-0,8 3 3487481 7764775 5,5x6 0,6 2 0,2-0,6 4 3487466 7764785 9 0,8 1,5-2 0,4-1 5 3487474 7764788 6x8 0,6-0,7 1,5-2 0,6 6 3487444 7764799 5x6 0,4 1-1,5 0,4 7 3487436 7764805 8x6 0,6 1-1,5 0,4-0,8 8 3487420 7764817 4x5 0,4 1,5-2 0,2-0,5 9 3487418 7764823 4x7(9) 0,6 2 0,4-0,6 Kohde rajattiin hiekka harjun luoteispuolikkaaseen, Tenon rantaan johtavan tien itäpuolelta kohti luodetta noin 20 metrin etäisyydelle asumuspainanteista. Jarmo Kankaanpää on löytänyt vuonna 1985 Guosnjárgan kohdalta Tenojoen rannalta vanhan rajavartijantuvan pihapiiristä ja läheltä seitsemän kodanpohjaa (890010055, Kuosnjarga). Nyt tehdyssä inventoinnissa löydettiin asumuspainanteiden keskittymä Kankaanpään löytämistä kodanpohjista noin sata metriä lounaseen. Asumuspainanteet sijaitsevat noin 300 metriä pitkällä, länsiluode-itäkaakkosuuntaisella matalalla hiekkaharjulla. Painanteiden välittömässä ympäristö on kuivan kankaan männikköä. Harjun pohjoispuolella maasto laskee jyrkästi Tenojokeen. Harjun lounais-, länsi- ja itäpuolella alue on hyvin kivikkoista ja tasaista tunturikoivikkoa. 3 Voimassa 2012-10-18T14:21:01 9050.26367188 480.59559571
arkeologinenkohde_alue.1880 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1880 149266 {02EB82A4-7D95-4F04-9838-B9D2E81D247C} Palsta 5 vanha pelto ja mutahaudat 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 158 ei Kohde on vanha pelto. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Pelto erottuu edelleen tasaisena ojien erottamana alueena, jossa on neljä vierekkäistä noin 10 metriä leveää sarkaa. Alueella on myös kaksi mutahautaa (suurempi 11 x 4,6 x 1 m) (6993671/3575473), josta on nostettu maa-ainesta pellonparannustarpeisiin. Vuoden 1925 kartan mukaan alueella on ollut laajempi niitty, joka on yhdistänyt Makkolansuo 1:n ja Makkolansuo 2:n ja on ollut Riehtilä 1:n kautta yhteydessä myös Salopalsta 4:n ja Telkkämäen länsipuolisiin niittyalueisiin. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 19.8.2010 Vanha pelto/niitty ja mutahaudat Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella. Alueella kasvaa nuorta istutettua kuusikkoa. 3 Voimassa 2019-10-31T09:52:31 6374.29223633 422.86677933
arkeologinenkohde_alue.1881 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1881 150041 {F18F6F11-1CC0-40A6-9C44-635FF3EC3B6D} Saukkosuunvaara 1 ristikko jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 221 ei Kohteessa on 230 m x 100 m kokoisella etelä-pohjoissuuntaisella alueella 25 lahoavaa ristikkomaista puutavarapinoa. Rungot on katkottu sahalla n. 2,3-2,4 m pituisiksi pätkiksi, karsittu, ja asetettu toisesta päästään kannon päälle viuhkamaiseen/kolmiomaiseen muodostelmaan. Yhdessä pinossa on viisi rungonpätkää. ristikko 1: X=7461756, Y=3596669 ristikko 2: X=7461749, Y=3596683 ristikko 3: X=7461743, Y=3596671 ristikko 4: X=7461736, Y=3596665 ristikko 5: X=7461729, Y=3596646 ristikko 6: X=7461722, Y=3596645 ristikko 7: X=7461716, Y=3596657 ristikko 8: X=7461712, Y=3596678 ristikko 9: X=7461689, Y=3596671 ristikko 10: X=7461676, Y=3596664 ristikko 11: X=7461683, Y=3596729 ristikko 12: X=7461681, Y=3596733 ristikko 13: X=7461666, Y=3596693 ristikko 14: X=7461659, Y=3596688 ristikko 15: X=7461653, Y=3596732 ristikko 16: X=7461617, Y=3596724 ristikko 17: X=7461611, Y=3596727 ristikko 18: X=7461543, Y=3596713 ristikko 19: X=7461540, Y=3596712 ristikko 20: X=7461566, Y=3596678 ristikko 21: X=7461589, Y=3596676 ristikko 22: X=7461594, Y=3596672 ristikko 23: X=7461606, Y=3596670 ristikko 24: X=7461608, Y=3596679 ristikko 25: X=7461601, Y=3596688 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on keräämättä jäänyttä puutavaraa. Kohde ajoittunee 1900-luvun puolivälin tienoille tai jälkipuolelle. On epäselvää liittyykö kohde jotenkin eteläpuolella olevaan kenttävartioon. Kohde voi tosin olla tätä nuorempi. Kohde sijaitsee Saukkosuunvaaran itäkoillispuolella Ala-Naruskajoen länsirannalla, pienen lammen itäpuolella. Lammen rannalla kohteen pohjoispuolella on kotapaikka, jonne tulee UKK-reitti. Maasto on tasaista ja hiekkapohjaista. Joenrannassa kasvillisuus on koivuvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa on nuorta kasvatusmetsää, ja tasanteella kauempana rannasta on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-10-02T14:51:33 14197.89501953 533.84728223
arkeologinenkohde_alue.1882 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1882 146159 {90F2CCDA-EB3E-470F-B39E-BACD17685AE7} Ala-Luosta Väätälänniemi 2 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 106 ei Paikalta havaittiin vuoden 2002 inventoinnissa koepistosta kvartsia ja palanutta luuta. Kohde rajautuu aluemaisesti vuoden 2002 inventointikertomukseen perustuen. Kohde löytyi Jouko Aroalhon inventointikertomuksen perusteella inventoinnissa 15.6.2012. Aroalho, J. 2002: Rautavaara Ylä-Luostan, Ala-Luostan ja Ahvenisen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2002. Alueella on kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Ala-Luosta-järven Väätälänniemellä, sen etelään antavalla rannalla. Paikalla kasvaa mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Paikalla on selvä rantamuodostuma, joka on erodoitunut vedenpinnanvaihteluiden vaikutuksesta. Rantavyöhyke on kivikkoinen, mutta kivien välissä maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2013-05-22T13:10:16 3185.09375 232.96219391
arkeologinenkohde_alue.1883 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1883 148177 {10FC76CB-D34E-418B-837E-E3AB00438738} Jänismäenpelto 2 vanha peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 174 ei Kohde on osa ns. Mansikka-ahon palstaa. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Aluetta ympäröivät pellosta raivattujen kivien vallit ja näitä edeltävät, säntillisemmin rakennetut kiviaidat. Alueen itäpuolella raivaus on ollut kevyempää, sillä siellä on säilynyt kaksi peltoröykkiötä. Peltoröykkiöiden koordinaatit ovat: alakohde X Y tyypin selite pituus leveys korkeus 3 6993837 3574299 peltoröykkiö 4,2 3,5 0,7 4 6993830 3574304 peltoröykkiö 1,3 1,1 0,7 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 12.8.2010 Vanha pelto Kohde sijaitsee Vehkalahdentien varrella - sen itäpuolella. Peltoalueen eteläpuolella on Jänismäen tila. Paikalla kasvaa heinää ja horsmaa. Peltoalueen laitamilla kasvaa joitain lehtipuita ja kuusia. 3 Voimassa 2019-10-10T07:19:44 18647.63452148 897.87562525
arkeologinenkohde_alue.1884 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1884 148548 {59FA5BCD-2C69-4638-A836-1609637071AE} Sepänaho 2 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 125 ei Kohteeseeen kuuluu seitsemän sammaloitunutta kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 1-3 metriä ja korkeudeltaan 0,3-0,5 metriä. Ne on kasattu maakivien päälle ja ympärille.Röykkiön nro 1 päällä kasvavaan kuuseen tehtiin ikäkairaus, joka paljasti sen 70 vuoden ikäiseksi. Lisäksi alueella oli edellisen puusukupolven lahoja isoja kantoja, joten alueella ei ole kaskettu ainakaan kahden viimeisimmän puusukupolven aikana. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen röykkiöiden levinnän mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 23.5.2012. Kaskiröykkiöitä, ikä yli sata vuotta puuston iän ja alla olevien vanhojen kantojen perusteella. Loiva luoteeseen viettävä painanne kahden matalan harjanteen välissä. Kuusivaltainen metsä, seassa koivua, aluskasvillisuutena käenkaali, mustikka, taikinanmarja ja sudenmarja. 3 Voimassa 2012-09-13T08:54:56 1178.65576172 153.52549167
arkeologinenkohde_alue.1885 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1885 149948 {4D18E859-11CA-4B77-B914-0A0C39EF77F5} Museonpelto 3 vanha peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 177 ei Kohde on osa Telkkämäen tilan peltoja. Alue on ollut isojakoon liittyvän kartoituksen perusteella peltona mahdollisesti jo vuosina 1828-1830. Kohdetta ympäröivät 1950-luvulla pellosta koneellisesti raivattujen kivien muodostamat vallit. Alueella on myös mahdollisen kellarin jäänteet. Osia sen puurakenteisista katteista on edelleen jäljellä. Rakenteissa on kiinni muovia. Kellarikuopan koko on 5 x 3 x 1,5 metriä. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 6.8.2010 Vanha pelto ja kellari? Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Kaiturintien länsipuolella, Telkkämäentien pohjoispuolella. Alue on vanhaa peltoa ja siellä kasvaa heinää. Alueen puusto on koivua. 3 Voimassa 2019-10-31T07:40:54 2629.49145508 275.99114252
arkeologinenkohde_alue.1886 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1886 148188 {C8CBEABE-B5A6-412E-81D7-AE58EDB838D2} Jänismäenpelto 3 vanha peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 172 ei Kohde on osa vuonna 1913 perustetun Sulkulan tilan (nyk. Jänismäki) peltoja. Vuoden 1975 peruskartan mukaan koko alue on ollut peltona. Aluetta ympäröivät pellosta koneellisesti poistettujen kivien vallit. Vuoden 1911 kartan mukaan Sulkulan pellot eivät ole ulottuneet kuin alueen itäreunaan, joten ne ovat syntyneet sen jälkeen. Alueella sijaitsee myös kaksi peltorauniota sekä mahdollinen ladonperusta. Peltoröykkiöiden ja ladonpohjan (9) koordinaatit ovat: alakohde X Y tyypin selite pituus leveys korkeus 6 6993649 3574164 peltoröykkiö 5 2,5 0,5 8 6993458 3574254 peltoröykkiö 8,9 5,6 0,6 9 6993464 3574240 rakennuksenpohja 5 4,8 0,4 Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 25.8.2010 Vanha pelto Kohde sijaitsee Vehkalahdentien varrella - sen länsipuolella. Peltoalueen itäpuolella on Jänismäen tila. Paikalla kasvaa heinää ja horsmaa. Peltoalueella ja sen laitamilla kasvaa joitain lehtipuita. 3 Voimassa 2019-10-10T08:00:49 33862.76708984 959.70219769
arkeologinenkohde_alue.1887 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1887 148505 {DC0F0CF7-2A87-43AB-9258-DE92A860257F} Tuoreenlampi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Kohteessa on kolmen rakennuksen jäänteet. Pisteessä x 3484168, y 7404693 on 11 x 8 metrin kokoisen rakennuksen jäännökset. Seinien paikat erottuvat paikoin epämääräisenä turvevallina. Paikalla on 11 kappaletta metrin pituista kuoppaa, kaatunut harmaatiilinen savupiippu ja puolitynnyrikamina. Paikka on myöhemmin ollut puolustusvoimien harjoitusmaastona ja paikalle on kaivettu kuoppia. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3484178, y 7404739. Paikalla on ollut 8 x 8 metrin kokoinen rakennus, joka ilmeisesti on ollut talli. Paikalla on yhdessä nurkassa ristikkäiset salvoshirret, jotka on katkaistu sahalla. Rakennuksen paikka erottuu metsämaastossa heinäkenttänä. Rakennus 3 on sauna ja se sijaitsee pisteessä x 3484135, y 7404682. Rakennuksen koko on 3,5 x 4 metriä. Rakennelman luoteiskulmassa on rautainen vannetynnyri kivikasan päällä, joka on ollut saunan kiuas.Kiukaan päällä kasvaa iso koivu. Kohde on rajattu kolmen näkyvillä olevan rakennuksen jäänteiden mukaan. Vanhat kartat Metsätyökämppä tai asuinrakennus ja siihen liittyvä talli tai karjasuoja sekä sauna. Kohde sijaitsee Tuoreenlammen kaakkoispuolella kivisellä moreenikankaalla, joka laskee länteen, suohon. Paikalla kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-11-01T15:17:36 3324.15039062 249.37189841
arkeologinenkohde_alue.1888 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1888 148588 {12050BE3-3433-48B3-A02D-D3B50CED6F9D} Halmeaho 1 asuinrakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 188 ei Kohteessa on asuinrakennus, johon liittyy toisen rakennuksen jäännös 1 ja kuoppajäännös. Rakennuksen sijoittuvat vanhan ojitetun pellon pohjoispuolelle. Pelto on kooltaan n. 120 m x 65 m, itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Asuinrakennus sijoittuu pihan luoteiskulmalle. Rakennus on poltettu. Päärakennus on 6,5 x 7,9 kokoinen ja itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Seinä erottuu turpeenpeittämänä vallina. Rakennuksen pohjoisluoteissivun keskellä on 1,4 m leveä, 2,5 m pitkä ja 1,5 m korkea uuninjäännös. Uuninpohja on valettu sementistä, ja sen itäkoillissivulla on liuskekivestä muurattu leivinuuni, ja länsilounaissivulla sementtitiilestä muurattu osa, jossa on ollut hella. Hella on sittemmin tippunut pois paikoiltaan. Rakennuksen lattiassa on syviä kuoppia. Asuinrakennuksen eteläpuolella on toisen mahdollisen rakennuksen epäselvä jäännös (rakennus 1). Siitä on jäljellä itä-länsisuuntaisena 4,5 m pitkä valli, jossa on tiiltä. Vallin pohjoispuolella on painauma, joka voi olla lattian paikka. Rakennus on mahdollisesti eteläpohjoissuuntaisesti n. 7 m pitkä, tosin eteläpäädyn lisäksi muita kovinkaan selviä seinärakenteita ei erotu. Asuinrakennuksen itäpuolella n. 15 m etäisyydellä on pyöreä halkaisijaltaan 2 m kokoinen ja 1 m syvä, turpeenpeittämä kuoppa. Luultavasti se liittyy jollain tapaa asuinrakennukseen eikä alueella olevaan sotahistorialliseen kohteeseen (Halmeaho 2). Rakennuksen jäännöksiä ja pihapiiriä on pengottu metallinpaljastimen kanssa. Asuinrakennus: X=7435701, Y=3590353 Rakennus 1: X=7435688, Y=3590358 Kuoppa: X=7435702, Y=3590375 Kohde rajattiin pihapiiriin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Pelto jätettiin rajauksen ulkopuolelle. Kohde on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan. Kohteessa on asuinrakennus ja siihen liityviä rakennelmia sekä pieni pelto. Kohde ajoittuu viimeistään 1960-70-lukujen vaihteeseen. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä Kuolajoen lounaispuolella, Halmeahon koillispuolella. Paikalle tulee lounaasta metsätie. Kohde sijoittuu matalan kumpareen päälle. Kasvillisuus peltoalueella ja osittain pihapiirissä on mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa taimikkoa. Ympäröivä metsä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteen ympärillä on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. 3 Voimassa 2012-09-13T11:02:12 984.21533203 129.66184288
arkeologinenkohde_alue.1889 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1889 148589 {20EDEC15-6184-4118-927C-32C03B7C0B90} Sepänaho 5 viljelyröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 123 ei Kohteeseen kuuluu neljä kivistä ladottua viljelyröykkiötä. Niiden halkaisija vaihtelee 1,5-2,5 metrin ja korkeus puolen metrin molemmin puolin. Röykkiöt on kasattu maakiven päälle ja ympärille. Kohde rajautuu havaittujen viljelyröykkiöiden levinnän mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 23.5.2012. Vanha peltoalue, jolla raivauksesta syntyneitä viljelyröykkiöitä. Ikä alle sata vuotta. Kyseessä on vanha peltoalue, joka ainakin vielä 1950 -luvun peruskartassa on ollut peltoa. Nykyisin alue on niittynä/kesantona ja sillä on peuranammuntapaikka. 3 Voimassa 2012-09-13T11:01:27 360.01342773 86.10087789
arkeologinenkohde_alue.1890 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1890 148644 {787F9D94-2C38-4DC6-B4F6-4AEAA500BAC1} Sepänaho 6 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 124 ei Kohteeseen kuuluu kolme sammaloitunutta kiviröykkiötä, joiden halkaisija on suunnilleen 1.5-2 metrin ja korkeus 0,3-0,5 metrin välillä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen röykkiöiden levinnän mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 23.5.2012. Kaskiröykkiöitä, ikä lienee yli sata vuotta. Vanhan peltoalueen viereinen metsänreuna, metsän puolella. Loiva itä-koillisrinne, kuusimetsä. 3 Voimassa 2012-09-13T13:37:25 135.81542969 52.56154754
arkeologinenkohde_alue.1891 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1891 148671 {DB7A3642-1D48-4250-92A7-64B5B3BCE14D} 109010063 Sopenkivi rajakivi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 110 ei Kyseessä on noin kolme metriä korkea kantikas maakivi, jonka pohjoissivuun on uurrettu noin puolitoista senttiä syvä ristikuvio (kuvion koko noin 15 x 25 senttiä). Kiven länsisivustan vasemmassa reunassa on n. 1,5 metrin korkeudella kysymysmerkin muotoinen uurros (pituus 40 senttiä), lisäksi kysymysmerkin kaaren vasemmalla puolella on uurreettu piste, jonka halkaisija on noin kaksi senttiä. Uurrosten syvyys on 1-1,5 senttiä. Kolmas mahdollinen merkki on pitkä vaakaviiva länsisivustalla, mutta se saattaa olla ainakin osittain luontainen. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaan. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin ja tarkastettiin inventoinnissa 29.5.2012. Kyseessä on keskiajalta polveutuva rajakivi Kohde sijaitsee mäen lakialueella kuusimetsässä. 3 Voimassa 2014-11-03T15:37:27 1859.59521484 164.09526903
arkeologinenkohde_alue.1892 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1892 150632 {119F23D5-6AE6-4369-910E-83602E13CC87} 1000011124 Kittskärr asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 36 ei Korkeutensa perusteella kyseessä on mesoliittinen kohde, joka sijaitsee kahden muinaisen merenlahden yhtymäkohdassa. Löydöt ovat peräisin kahdesta tuulenkaadosta, jotka sijaitsevat niemekkeen länsireunalla ja eteläkärjessä. Paikalle tehtiin useita koepistoja, joista ei tullut löytöjä tai havaittu kulttuurikerrosta. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 8.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Kittskärrin pohjoislaidalla, jyrkkien kallioiden eteläpuolella olevalla niemekkeellä. Niemeke rajautuu ojitettuun entiseen suohon. Niemekkeessä on selkeä jyrkkä rantatörmä, korkeudeltaan n. 3 m. Törmän päällä olevan niemekkeen laki on tasainen. Lakialue on kivetöntä, muinaisella ranta-alueella sen sijaan on huuhtoutuneita kivikkoja. Maaperä on silttiä, joka muuttuu hienommaksi alaspäin mentäessä. Huuhtoutumiskerrosta ei havaittavissa, eli kyseessä on ruskomaannos. Alue on kuusipohjaista kangasmetsää. Mj-rekisterissä kohde on pisteenä, jonka sijainti eroaa hieman raportin rajauksen sijainnista. 3 Voimassa 2019-09-30T10:49:14 1493.20556641 171.26064744
arkeologinenkohde_alue.1893 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1893 150633 {E5AC3EEA-010A-43D6-82E0-458DF456224F} 1000011125 Roxbäcken asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 27 ei Kohteelta löytyi kahdesta tuulenkaadosta keramiikkaa, joka näyttää myöhäisneoliittiselta tai jopa pronssikautiselta (M. Lavento suullinen tiedonanto 12.9.2007). Yhdessä palassa on viivakoristelua, jonka perusteella kyseessä saattaisi olla nuorakeramiikka. Kaikki palat ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niitä pysty määrittelemään varmasti. Paikalle tehtiin myös muutamia koepistoja, mutta niistä ei tehty löytöjä. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 10.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee maakaasuputken ja hiekkatien välisellä, kaakkoon suuntautuvalla niemekkeellä, joka löytöhetkellä oli hakkuuaukiona. Niemekkeellä on kaksi kumparetta, joista eteläisen maaperä on savinen ja pohjoisen hiekkainen. Ainoastaan pohjoiselta kumpareelta tehtiin löytöjä. 3 Voimassa 2019-09-30T11:17:31 991.70751953 125.30868899
arkeologinenkohde_alue.1894 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1894 150667 {2EF42B86-EEE3-493D-9C2C-FC26F812476B} 742010045 Vitta-Apajanlehto asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 210 ei Kohde käytiin tarkastamassa vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä. Vuoden 1989 inventoinnissa oli havaittu useita kiveyksiä, joita pidettiin mahdollisina talonpohjina. Tämän inventoinnin yhteydessä todettiin useita erilaisia kiveyksiä, joista osa on selvästi nuoria ja alueella käyneiden kalastajien tekemiä. Rannasa tavattiin kooltaan 1,5x1 metrin kokoinen kiveys, josta kairattaessa havaittiin sekoittunutta maata mutta ei selvää hiiltynyttä kerrosta. Lisäksi rannassa havaittiin 15-20 metrin pituinen kivivalli, joka on mahdollisesti jonkinlainen raivausröykkiö. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden sekä topografian perusteella. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltuna kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohde saattaa olla historialliseen aikaan ajoittuva asuinpaikka, mutta ilman kaivaustutkimuksia asiasta ei saada selvyyttä. Kohde sijaitsee Nuortin varressa, UK-puiston rajasta vajaa kilometri lounaaseen. Alue on niittymäinen. Niittyalueen vieressä on mäntykangasta. Alempana jokirannassa on myös tulvaniittyä. Huom. Uudet koordinaatit! 3 Voimassa 2012-10-10T15:45:06 23169.42773438 696.05820109
arkeologinenkohde_alue.1895 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1895 150672 {54428492-244B-4157-B7B9-53C7D878776C} Rannimmainen Sotajoensuuvaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2012-10-10T16:39:44 797.79785156 113.98535882
arkeologinenkohde_alue.1896 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1896 150671 {9D8AF3B2-B2B3-4A30-8AC8-5A117FCF2ED1} 1000012698 Sotataival asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 225 ei Vuoden 2008 Soklin kaivosalueen inventoinnin yhteydessä paikalta tavattii runsaasti kvartsia sekä tienleikkauksesta että paikalle tehdyistä koekuopista. Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä kohteen todettiin säilyneen ennallaan. Tieleikkauksista havaittiin edeleen joitain kappaleita kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2008 inventoinissa tehtyyn rajaukseen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltuna kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kyseessä on esihistorialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka. Kohde sijaitsee suon laidalla suosta nousevan selvän törmän päällä Heiniselkään vievän tien molemmin puolin 350 metriä Tulppioon vievän tien ja Heiniselkään vievän tien risteyksestä. 3 Voimassa 2012-10-10T16:28:15 2289.26855469 190.54447124
arkeologinenkohde_alue.1897 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1897 150673 {B01EA84C-AD79-48C7-B354-350BC59BC25F} 1000012699 Rannimmainen Sotajoensuuvaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 220 ei Kohde on löydetty vuoden 1988 inventoinnissa, jonka jälkeen se on tarkastettu vuonna 2008. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalta löytyi epämääräiseksi määriteltyjä kvartsi-iskoksia tulistelupaikalta ja sinne johtavalta polulta. Vuonna 2008 löytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) havaittiin myös koekuopissa. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettii säilyneen ennallaan. Aluerajaus perustuu vuoden 2008 inventoinnin tuloksiin. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltuna kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kyseessä on kivi-tai pronssikaudelle ajoittuvasta asuinpaista. Kohde sijaitsee Sotajoen pohjoisrannalla, joen korkean törmän päällä olevalla tasanteella, Kemihaaraan johtavan tien länsipuolella, 140 metriä Sotajoen ylittävästä sillasta pohjoisluoteeseen. Alue on mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-10-10T16:43:44 797.79785156 113.98535882
arkeologinenkohde_alue.1898 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1898 150674 {506E0F7A-9AB6-46F4-B3AC-892CE004C4EF} 1000012697 Sokliaavan aita asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohde on löydetty vuoden 2008 inventoinnissa, joilloin alueella kulkevalta mönkijäuralta havaittiin runsaasti kvartsia.Vuoden 2012 inventoinnissa kohde tarkastettiin eikä siinä havaittu mitään uutta. Kvartseja oli edelleenkin runsaasti näkyvillä paljailla hiekkaisilla kohdilla. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2008 inventointiin. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltuna kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohde on kivi-ja pronssikauteen ajoittuva asuinpaikka. Kohde sijaitsee 12,8 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Sokliaavan itälaidalla aavalle pistävällä hiekkaisella niemekkeellä 300 metriä Sokliojasta itään. 3 Voimassa 2012-10-10T17:15:44 1720.71777344 151.28414418
arkeologinenkohde_alue.1899 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1899 150675 {1B5CE4B0-C726-417A-91E6-6EFEC0FF3BA4} 1000012696 Rouvoivan porokämppä asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohde löydettiin vuoden 2008 inventoinnissa, jolloin porokämpälle johtavalta ajouralta havaittiin kvartsi-iskoksia, -esineitä ja -ytimiä kolmesta eri keskittymästä. Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin, mutta mitään uusia havaintoja ei tehty. Kohteen rajaus perustuu vuoden 2008 inventoinnin tuloksiin. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltuna kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohde on kivi- tai pronssikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Kohde sijaitsee Sokliaavan itälaidalla aavalle pistävällä matalahkolla hiekkaisella niemekkeellä 300 metriä Sokliojasta itään. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä. 3 Voimassa 2012-10-10T17:25:17 6599.07373047 431.45379716
arkeologinenkohde_alue.1900 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1900 148022 {4B4131C4-99F5-49BC-8BA9-440FF71300A2} Mäkelä 1 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 153 ei Alueella on yksitoista sammaloitunutta kivistä kasattua kaskiröykkiötä, joiden halkaisija vaihtelee noin metrin-kolmen metrin välillä. Korkeus vaihtelee noin 30-70 sentin välillä. Poikkeuksena röykkiö nro 11, joka on aitamainen, metrin leveä, 70 senttiä korkea ja noin viisi metriä pitkä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen röykkiöiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 2.7.2012. Vanha kaskialue, päällä kasvavasta puustosta päätellen iältään luultavasti yli sata vuotta. Loiva lounaisrinne, uudistuskypsä kuusimetsä. Aluskasvillisuutenakäenkaali, mustikka, ja sudenmarja. 3 Voimassa 2012-09-11T09:50:03 1709.08227539 177.45650965
arkeologinenkohde_alue.1901 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1901 148755 {333182D0-D9CF-46A5-B9E2-0E019AED9F2F} Norovuotsonvaara 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 219 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Kyseessä on mahdollisesti ollut siirrettävä kämppä. Paikalta löytyi talli, vesipasa, rakennuksen pohja ja kolme kuoppajäännöstä. Pihapiiri on melko avoin. Alueen kaakkoisnurkalla on 11 m x 8,3 m kokoinen, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen rakennuksen pohja. Rakennus on ilmeisesti siirretty pois tai se on palanut. Kyseessä voi olla kämpän paikka, mihin viittaa jäännöksen lähellä oleva kamiinan jäännös. Rakennuksesta erottuu selvimmin 8,6 m pitkä eteläkaakkoisosa. Pohjoisluoteispäädyn osa on epäselvempi, eikä päätyseinän paikka erotu hyvin. Rakennuksesta on jäljellä yksi sammaleenpeittämä hirsikerta, ja se erottuu melko heikosti. Rakennuksen luoteispuolella 5 m etäisyydellä on hevosvetoinen vesipasa ja 15 m etäisyydellä suuri halkokasa. Rakennuksen länsilounaispuolella 5 m etäisyydellä on lisäksi kaksi 2 m etäisyydellä toisistaan olevaa 3,5 m x 1,5 m x 0,7 m kokoista samansuuntaista kuoppaa (kuopat 1 ja 2). Mahdollisesti kuoppien kohdalla on ollut joki purettu rakennus. Alueen luoteisosassa on pyöröhirsirakenteisen tallin jäännös. Talli on mitoiltaan 8,8 m x 8 m. Siitä on jäljellä yksi hirsikerta, joiden päällä on romahtaneita katon hirsiä ja riukuja. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Rakennuksen harja ja pitkä sivu etelä-pohjoissuuntainen. Katosta on jäljellä kurkihirsi ja katteena käytettyä riukua. Tallissa on käytetty teollisia nauloja. Tallin itä- ja länsiseinustalla on pilttuun seinämiä. Pilttuun leveys on ollut n. 2 m. Seinärakenne on tehty halkaistuista hirsistä ja riu"uista ja pyöreistä riu"uista; keskellä on vaakasuuntaisia halkaistuja puita, joita tulee molemmilta sivuilta pyöreät pystyriu"ut, jotka on kiinnitetty toisiinsa rautalangalla. Tallin itäpuolella 9 m etäisyydellä on 3 m x 1,5 m x 0,5 m kokoinen soikeahko kuoppa 3. rakennus jäännös: X=7455151, Y=3579684 kuoppa jäännös 1, 2: X=7455155, Y=3579672 vesipasa jäännös: X=7455167, Y=3579683 halkokasa jäännös: X=7455173, Y=3579680 kuoppa jäännös 3: X=7455175, Y=3579653 talli jäännös: X=7455179, Y=3579643 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös, joka ajoittunee 1900-luvun puolivälin tienoille. Mahdollisesti paikalla on ollut siirrettävä kämppä. Kohde sijaitsee Norovuotsonvaaran pohjoispuolella suon laidalla. Kohteen lounaispuolella 50 m etäisyydelle tulee kaakosta metsätie. Kasvillisuus on alueen koillislaidalla kuusivaltaista korpea, joka on luokiteltu kitumaaksi. Muuten alue on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa taimikkoa. 3 Voimassa 2012-09-14T13:51:13 2403.41967773 193.91162011
arkeologinenkohde_alue.1902 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1902 150642 {8152EAA0-FA06-4E8E-94EC-B77F42DA7AA3} 10000011226 Vantaa Skoängen B asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 20 ei Löytöalue A viettää länteen ja laskee kohti puroa. Inventoinnissa pintapoimittiin kynnetty alue; ts. Uuninmäentien pohjoispuolella olevalle pellolle ei menty. Pintapoiminnasta löytyneet kvartsit löytyivät pääosin pellon ylätasanteelta, pellon itäosasta. Palanut luu löytyi pellon alaosasta puron läheltä. Löytöalue B viettää itään kohti puroa. Inventoinnissa pintapoimittiin pellon pohjoisosat. Kvartsin lisäksi lännen puoleiselta pellolta löytyi myös pala piitä. Lisäksi molemmilta pelloilta löytyi myös paljon historiallisen ajan posliinia, fajanssia ja punasavikeramiikkaa. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 7.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee laaksomaisella peltoalueella, jonka keskellä virtaa puro. Löytöalue A on puron itä- ja löytöalue B sen länsipuolella. Uuninmäentie kulkee näiden peltojen pohjois- ja länsipuolitse. 3 Voimassa 2012-10-10T15:16:37 5890.80395508 301.01316015
arkeologinenkohde_alue.1903 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1903 148387 {6A9F1E89-8A5F-4500-ABF8-DCD7077C44AA} Sulkusuonniitty pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 159 ei Kohde on ojien ympäröimä pelto. Se on osa vuonna 1913 perustetun Sulkulan tilan (nyk. Jänismäki) peltoja. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Vuoden 1911 kartan mukaan Sulkulan pellot eivät ole kuitenkaan ulottuneet tälle alueelle, joten se on syntynyt tämän jälkeen. Sulkulanpelto on alun perin ollut niittynä ja muodostanut laajan niittyalueen, joka on ollut yhteydessä aina Matojoen laakson niittyalueisiin asti (1911 kartta). Alueella sijaitsee museokäytössä olevia rakennuksia/rakenteita: Sulkula heinälato ja Sulkula heinähaasia. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 11.8.2010 Vanha pelto/niitty Kohde sijaitsee lähellä Vehkalahdentien ja Telkkämäentien risteystä, Telkkämäentien pohjoispuolella. Lajin tarkenteeksi laitettu viljelmät paremman puutteessa. 3 Voimassa 2019-07-23T14:21:25 6821.55419922 366.93043303
arkeologinenkohde_alue.1904 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1904 150291 {EB95B1DA-CE4D-4F4D-8E35-6FC58F4DDCAE} Ylimmäinen Taviselkä 1 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 3 Tutkittu kokonaan 244 ei Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut suurelta osin tienrakennuksen yhteydessä, mutta se on kuitenkin joiltain osin säilynyt. Alueelta löydettiin kvartsi-iskoksia pesäkkeittäin rantatieltä sekä rantakaistaleen ja terassin välisestä kuluneesta törmästä. Lisäksi alueen koillispäästä, terassilla kulkevalta tieltä, rantatien ja terassin tien yhtymäkohdan koillispuolelta, löytyi kvartsi-iskoksia. Paikka sijaitsee 90 m koilliseen pohjoisimmasta rantatien ja terassin välisestä törmästä löytyneestä kvartsipesäkkeestä. Tieltä löytyneiden iskosten osalta on mahdollista, että ne eivät ole alkuperäisellä paikallaan, koska tielle on mahdollisesti kerätty maa-ainesta lähiympäristöstä. Nämäkin iskokset kuitenkin otettiin huomioon alueen rajauksessa. Alueelle tehtiin kaksi koepistoa, joista koepisto 1:stä löydettiin kolme kvartsi-iskosta 1-10 cm syvyydestä, minkä jälkeen kuopan kaivaminen lopetettiin. Koepisto 2 oli löydötön. Koepisto 2 sijoittuu alueen lounaispuolelle, terassin ja rantatien välisistä ajourista eteläisimmän lounaispuolelle. Koepisto 1 sijoittuu myös alueen lounaisosaan, em. terassin ja rantatien välisten ajourien väliin jäävän nuoria mäntyjä kasvavan pienen alueen kohdalle, terassin reunalle. Kohde rajattiin koillisesta tieltä ja lounaasta törmästä löydettyjen kvartsi-iskosten väliselle alueelle, jolla on pituutta n. 160 m rannansuuntaisesti. Alue rajatuu kaakossa jokeen ja luoteessa terassilla kulkevan tien luoteispuolelle. Alueen leveys on n. 40 m. Koepisto 1: X=7472017, Y=3598585 Koepisto 2: X=7471995, Y=3598569 Kohde rajattiin kvartsi-iskosten levinnän ja topografian perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on osittain tuhoutunut esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde sijaitsee Ala-Naruskajoen länsirannalla, Ylimmäisen Taviselän kaakkoispäässä, Ylimmäisen Suoltijoen suusta n. 280 m alavirtaan. Rannassa on kapea matala rantakaistale, jonka yläpuolella on terassimainen tasanne. Rantakaistaleen ja terassin välinen törmä on kulunut ja jyrkkä. Terassin reunalla kulkee rannansuuntainen metsätie, joka on tehty tasoittamalla maasto, ja lisäksi sen päälle on tuotu ympäristöstä otettua maa-ainesta - mm. alueen eteläpäässä terassilla on maanottokuoppa. Rantakaistaleella törmän juurella on toinen rannansuuntainen tie, joka on käytössä moottorikelkkareittinä. Alueen lounaispäässä on kaksi ajouraa, jotka risteävät terassilla olevalta tieltä alas rantatielle. Näiltä kohdin törmään on tehty leikkaukset. Alueen pohjoispään lähellä rantatie nousee ylös ja yhtyy terassin reunalla kulkevaan tiehen. Kasvillisuus on terassilla mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Rantakaistale on kosteampaa, ja siinä kasvaa enimmäkseen nuorta koivuntainta. Rannassa on ollut ennen puutavaravarasto. Maaperä on hiekkaista moreenia tai soraa. Naruskajoen tällä rannalla kulkee UKK-reitti, kohteesta n. 290 m luoteeseen. 3 Voimassa 2012-10-04T13:50:49 5745.31152344 382.13374295
arkeologinenkohde_alue.1905 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1905 150643 {60DBBED0-3BD1-408E-8DC7-0851CC21ADFE} 1000011127 Vantaa Skoängen A asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 20 ei Löytöalue A viettää länteen ja laskee kohti puroa. Inventoinnissa pintapoimittiin kynnetty alue; ts. Uuninmäentien pohjoispuolella olevalle pellolle ei menty. Pintapoiminnasta löytyneet kvartsit löytyivät pääosin pellon ylätasanteelta, pellon itäosasta. Palanut luu löytyi pellon alaosasta puron läheltä. Löytöalue B viettää itään kohti puroa. Inventoinnissa pintapoimittiin pellon pohjoisosat. Kvartsin lisäksi lännen puoleiselta pellolta löytyi myös pala piitä. Lisäksi molemmilta pelloilta löytyi myös paljon historiallisen ajan posliinia, fajanssia ja punasavikeramiikkaa. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 7.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee laaksomaisella peltoalueella, jonka keskellä virtaa puro. Löytöalue A on puron itä- ja löytöalue B sen länsipuolella. Uuninmäentie kulkee näiden peltojen pohjois- ja länsipuolitse. 3 Voimassa 2012-10-10T15:16:56 11246.67480469 459.27544909
arkeologinenkohde_alue.1906 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1906 150645 {E4731109-F84E-4FC9-B332-1A1FCF4F0217} 753010033 Viirilä I asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 4 Tuhoutunut osittain 34 ei Niemen kärjessä on jyrkkä rantatörmä, joka suuntautuu kaakkoon ja on korkeudeltaan 3-4 m. Asuinpaikan laajuus on noin 20 x 20 m. Asuinpaikka sijaitsee osittain hakkuuaukean alla, kaikki löydöt ovat rikotulta alueelta tai ojasta. Kohde ei ole kokonaan tuhoutunut, vaan ojan länsi- ja itäpuolella on vielä ehjää asuinpaikkaa jäljellä. Fast, J. 1997: Sipoo Hindsby Viirilä IV. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus ja löytöpaikkojen tarkastuksia (1994). Kaivaus- ja tarkastuskertomus. Museovirasto, arkeologian osaston arkisto. Kivikautinen asuinpaikka Asuinpaikka sijaitsee n. 1 km Mosabacka-Hindsby -tieltä etelään suon laidassa muinaisella niemellä. Asuinpaikan vieressä äskettäin tehtyjen hakkuiden yhteydessä alueelle on kaivettu oja, joka kulkee tunnetun asuinpaikan halki. Maaperä on pienellä alueella hiekkaista silttiä. Metsä on kuusivoittoista, vieressä on suo. Mj-rekisterin aluerajaus eroaa raportin rajauksesta. 3 Voimassa 2019-09-30T08:58:15 1327.67822266 153.33274922
arkeologinenkohde_alue.1907 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1907 150647 {BC667EF0-9B89-4206-AD7E-BE5DDB5F5ABE} Sipoo Brännberg rakkakuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 67 ei Brännbergin kallioisen huipun pohjoisreunalla sijaitsee noin 25 x 15 m laaja luontainen rakkakivikko, jossa on kolme ihmisen tekemää kuoppaa. Ajoitus epäselvä. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 9.5.2007 Rakkakuoppia Brännberg on kallioinen mäki Sipoon Viirilässä urheilukentän vieressä. Alueella kasvaa mäntyjä. 3 Voimassa 2012-10-10T15:32:15 1582.70751953 183.4666955
arkeologinenkohde_alue.1908 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1908 148257 {8F75B1EF-F5A3-4B34-80B7-9C7D9BA42DA1} 683010094 Sääskivaara pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 160 ei Muinaisjäännösrekisterissä todetaan kohteesta seuraavaa: ”Luiminkajärven lounaissivulla olevan vaaran pohjoispäässä oleva pyyntikuopparyhmä. Rannasta noin 200 m länteen, kohoavalla männikkörinteellä. Ranuan järvialueen rantakaavojen tarkastuksessa vuonna 2009 todettiin, että kahden pyyntikuopan läheisyyteen järvenrantaan oli tehty lomamökki ja puskettu ajotie. Alempana sijaitseva pyyntikuoppa lähiympäristöineen oli vuosia aiemmin äestetty, mutta kuoppa erottui edelleen varsin selkeästi. Ylempänä sijaitseva kuoppa oli aiemmin otettu huomioon metsänuudistuksessa ja säilynyt koskemattomana.” Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä tehdyt havainnot kohteesta ovat seuraavat: Kohteessa on muinaisjäännösrekisterin mukaan pyyntikuopparyhmä tai muuta vastaavaa, mutta kuoppien lukumäärä ei tekstissä tule ilmi. Alueen poikki kulkevan hiekkatien itäpuolella, valtion maalla, on hakkuuaukealle jätetyn säästöpuuryhmänkohdalla kuoppa, jonka tiedot ovat seuraavat: Kuoppa 1: Kuoppa on koordinaattipisteessä 3486656, 7307392. Sen halkaisija on 4 metriä ja syvyys noin 0.3 metriä. Alueen eteläpuolella mökkiä rakentava henkilö kertoi toisen kuopan sijainneen hiekkatien ojan kohdalla ja olevan nyt siis tuhottu. UPM on saman henkilön mukaan tehnyt tien. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin tietojen osoittamaan kohtaan. Muinaisjäännösrekisteri ja Sutigis-merkintä Pyyntikuoppa Luiminkajärven länsirannalla sijaitsevan Sääskivaaran koillisreuna. Vaaran ja järven välissä kulkee hiljattain muokattu ja ojitettu hiekkatie, jonka länsipuolella maasto on pääosin hakkuuaukeaa ja itäpuolella havumetsää, jonka kasvatusluokka 40. 3 Voimassa 2014-06-09T09:48:16 7561.69750977 334.79724532
arkeologinenkohde_alue.1909 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1909 148889 {0799A749-EC04-4C2A-9BC8-F5429C9BFFD1} Palo-Ritavaara 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 223 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Piha-alueella on kolmen suuremman hirsirakennuksen (rakennukset 1-3), saunan, rankorakenteisen rakennuksen (nro 4) ja aitauksen jäännökset. Pihan eteläreunalla on rakennus 1:n jäännös. Kyseessä voi olla kämppä. Rakennus 1 on mitoiltaan 11,6 m x 8,2 m, etelä-pohjoissuuntainen pyöröhirsirakennus. Sen pohjoispäässä on 3,8 m pitkä väliseinän erottama osa. Rakennuksesta on jäljellä kaksi hirsikertaa. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joissa lovet on tehty hirren molemmille puolille, ja hirsien päät on sahattu. Katosta on jäljellä muutama pitkän hirsi; harja on pitkän sivun suuntainen. Rakennuksen itäsivulla on ikkunalasia. Koillisnurkan pohjoispuolella 2 m etäisyydellä rakennus 1:stä on 3 m x 2 m x 0,3 m kokoinen pyöreästä kivestä koostuva kivikasa. Rakennuksen päällä kasvaa nuorta taimikkoa. Pihapiirin pohjoispäässä on rakennus 2:n jäännös. Kyseessä voi olla tallin jäännös. Rakennus 2 on mitoiltaan 9,8 m x 7,7 m, itä-länsisuuntainen pyöröhirsirakennus. Siitä on jäljellä yksi hirsikerta. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joissa erottuu syvä salvoslovi hirren yläpinnassa. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Rakennuksen päällä kasvaa nuorta taimikkoa. Rakennuksen päällä on lyhyen sivun suuntainen kurkihirsi ja lahoavaa heikosti erottuvaa riukua. Pihan länsilaidalla on rakennus 3:n ja saunan jäännökset. Näistä pohjoisempi sauna sijoittuu hetteen viereen. Sauna on 3,8 m pitkä ja 3,7 m leveä, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen pyöröhirsirakennus. Rakennuksesta on jäljellä kolme hirsikertaa, joiden välissä tiivisteenä on käytetty kunttaa. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joissa on salvoslovi hirren yläpuolella. Hirsien päät on katkaistu sahalla ja jätetty eripituisiksi. Rakennuksen eteläkaakkoispäädyn keskellä on 1 m leveä oviaukko. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja veistetty kirveellä ulko- ja sisäpuolelta suoraksi. Ovenpielien ulko- ja sisäpuolelle on lisäksi kiinnitetty rautalangalla ja nauloilla riu"ut. Rautalanka on päällystetty punoksella. Kiuas on saunan itäkaakkoisnurkassa oven vieressä. Kiuas on tehty luonnonkivestä ja se on kooltaan 2 m x 1,7 m x 0,7 m. Saunan eteläpuolella on rakennus 3:n jäännös. Kyseessä voi olla vanhempi rakennus, koska sen päällä kasvaa huomattavasti vanhempaa puustoa kuin muiden rakennusten päällä. Rakennus 3 on mitoiltaan 19,7 m x 5,5 m, ja se on itäkoillis-länsilounaissuuntainen pyöröhirsirakennus. Rakennuksesta on jäljellä kaksi hirsikertaa. Nurkissa on sahatut sivuilta vinot koirankaulasalvokset, kun taas muissa alueen rakennuksissa salvoslovet ovat suorat. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Rakennus jakautuu väliseinillä kolmeen osaan. Länsilounaispäädyssä on 7,3 m pitkä ja 4,9 m leveä osa, jossa näkyy keskellä rakennuksen lyhyen sivun suuntainen kurkihirsi. Rakennuksen keskiosa taas on 5,7 m pitkä ja itäkoillispäädyn huone 6,7 m pitkä. Katosta on jäljellä myös katteena käytettyä riukua. 2 m etäisyydellä rakennuksen itäkoillispäädyn eteläkaakkoissivulla on 2,5 m x 1,5 m x 0,5 m kokoinen soikeahko kuoppa. Pihan itäsivulla on romahtanut rankorakenteisen pienen rakennuksen, mahdollisesti käymälän tai vajan, jäännös, rakennus 4. Rakennuksessa on laudoitus. Lautakasa on 4 m x 3 m kokoinen. Lisäksi piha-aluetta kiertää riukurakenteinen aitaus. Pihan itäsivulla siitä näkyy vain paikoitellen lahoavia laudanpätkiä, mutta pihan länsilaidalla aita on vielä pystyssä. Pihan länsisivulla aita on etelä-pohjoissuuntainen, 35 m pitkä. Se alkaa rakennus 3:n itäpuolelta ja kulkee pohjoiseen saunan itäkoillissivun vierestä, päättyen rakennus 2:n lounaisnurkalle. Aita on naulattua riukuaitaa, jossa pylväinä on paksuja pyöröpuita, joihin aidaksiksi on naulattu riukuja, halkaistuja riukuja ja sahalautaa. Aidan korkeus on 1,6 m aidaksien yläosaan mitattuna. rakennus jäännös 1: X=7457602, Y=3577795 rakennus jäännös 2: X=7457657, Y=3577791 rakennus jäännös 3: X=7457618, Y=3577776 rakennus jäännös 4: X=7457640, Y=3577801 sauna jäännös: X=7457635, Y=3577779 aita jäännös: X=7457636, Y=3577782 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös. Rakennus 1 on mahdollisesti kämppä ja 2 talli, ja rakennus 4 käymälä tai vajarakennus. Lisäksi alueella on saunan ja aitauksen jäännös. Pihapiirin reunalla oleva rakennus 3 voi olla muita rakennuksia vanhempi kämppä sitä peittävän puuston iän ja muiden rakennusten salvoksista eroavan salvosrakenteen perusteella. ELY-keskuksen inventointiaineiston mukaan kohde ajoittuu 1940-luvulle. Kohde sijaitsee Palo-Ritavaaran länsirinteen juurella, etelä-pohjoissuuntaisen suoalueen itälaidalla eteläpäässä. Alueen länsipuolella on hete. Kohteen lounaispuolella 100 m etäisyydellä kulkee Ritavaaran metsätie. Piha-alue erottuu aukiona, jonka ympäristössä kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivaa ja kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Kuvio on vuokrattu paliskunnalle. 3 Voimassa 2012-09-17T10:52:25 2437.55224609 196.74242514
arkeologinenkohde_alue.1910 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1910 150762 {54AE09B1-48E8-4309-9B60-55AB7E79029D} Kaitaoja tammi 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 150 ei Kohde käsittää yhden uittotammen jäänteen. Jäljellä on heiman portin hirsirakennetta länsirannalla, sekä itärannan kallioon porattuja metallipultteja. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.9.2012. Kyseessä on uittotammi 1900-luvulta. Kohde sijaitsee Isosta Kaitajärvestä laskevan Kaitaojan alkupäässä sijaitsevassa kapeikossa. Maapohja on kalliota ja kivistä moreenia, metsä noin 50-vuotiasta istutuskuusikkoa. 3 Voimassa 2012-10-24T11:32:00 811.23876953 119.53235269
arkeologinenkohde_alue.1911 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1911 149857 {8CC22595-F62A-4BB1-8F24-2C4361FF9876} Saihoselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 311 ei Saihoselän kämppä on yksi Tuntsan nokisavotan aikaisista Kemi Oy:n parakkikämpistä. Kämpän pihapiiri erottuu n 120 m x 50 m kokoisena etelä-pohjoissuuntaisena aukiona. Aukion keskellä itälaidalla on kämpän jäännös ja luoteiskulmassa korven laidalla saunan jäännös. Pihan reunoilla on myös muita epäselvempiä rakennuksen paikkoja, mm. alueen pohjoispäässä. Lisäksi pihapiirissä on kämpän aikaisia kamiinoita, tynnyreitä ja muuta purettua tavaraa. Alueella on epävirallinen leiripaikka. Kämppä on purettu, mutta sen paikka erottuu kuluneena 37 m x 10 m kokoisena etelä-pohjoissuuntaisena pohjana. Kämpän pohjan keskivaiheilla sen itäsivulla on 7 m x 4 m x 1,4 m kokoinen maa-kivikasa. Kämpän paikalla näkyy hieman katon huopaa. Kämpän päällä kasvaa nuorta taimikkoa. Pihan luoteispuolella rannassa erillään pihapiiristä on puretun ja poltetun saunan jäännös. Siitä on jäljellä 7,1 m x 5,4 m kokoinen, kahdesta pyöröhirsikerrasta koostuva pohja, jonka päällä on lattialautoja. Saunan pitkä sivu on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Nurkissa on sahatut lohenpyrstösalvokset. Saunan itäkaakkoissivun keskellä on kiukaan paikka. Saunan pohjoiskoillispäädyn keskellä ikkuna, ja mahdollisesti myös länsiluoteisseinällä toinen. Tiivisteenä seinissä ja välikatossa on ollut vuorivillaa ja sahanpurua, ja katon katteena on huopaa. Kämppä: X=7493215, Y=3618967 Sauna: X=7500002, Y=3615193 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille Tuntsan nokisavotalla työnjohtajana toimineen Frans Niemelän sekä Vesa Lahtelan haastatteluissa. Se on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan ja mainitaan myös nokisavottaa käsittelevässä julkaisussa (Haataja 1993: kartta 2, s. 19). Kohde on lisäksi inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on ollut Kemi Oy:n Tuntsan nokisavottaan liittyvä Saihoselän parrukämppä, joka on siirretty pois. Kämppä on ELY-keskuksen inventoinnin tietojen mukaan rakennettu 1960-1961. Se on ollut käytössä 60-luvun lopulle, minkä jälkeen poromiehet ovat käyttäneet sitä satunnaisesti. Kohde sijaitsee Tuntsan tien ja Rätselmäoivan itäpuolella, Nuolusojaan laskevan ojan ja tien välisellä alueella. Saihoselkä on kohteen lounaispuolella Saihojänkien takana. Paikalle kääntyy kohteen kaakkoispuolelta Tuntsan tieltä ajoura, joka kulkee alueen läpi ja ylittää itäpuolisen ojan. Kasvillisuus kohteen ympärillä on kuusivaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa koivuntainta ja uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2012-10-01T10:49:51 3931.234375 358.93710555
arkeologinenkohde_alue.1912 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1912 149885 {0F64AD1E-1C24-4D07-AD0A-D05E799BFE69} Petäjärinne 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 268 ei Petäjärinteen kämppä on yksi Tuntsan nokisavotan aikaisista Kemi Oy:n parakkikämpistä. Paikalla on ollut kaksi kämppää. Alueella on yhteensä 10 lahoavasta laudasta ja sahanpurusta koostuvaa matalaa kasaa, joista ainakin osa voi olla siirrettyjen rakennusten paikkoja, osa mahdollisesti muuta puutavaraa. Osassa näistä on kuitenkin selvästi kämppään kuuluvista rakennuksista peräisin olevia lautarakenteita. Alueelta ei havaittu muita selkeämpiä kämppään liittyviä rakennelmia. Puutavarakasat 1 ja 2 sijoittuvat tien eteläpuolelle. 1 on suurempi, kooltaan n. 20 m x 17 m. Sen itäpuolella tienvarressa on puutavarakasa 2, mitoiltaan 9 m x 9 m. Tien pohjoispuolella olevalla aukiolla on lisäksi kahdeksan muuta kasaa, joiden mitat vaihtelevat 5-15 m välillä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille Tuntsan nokisavotalla työnjohtajana toimineen Frans Niemelän ja Vesa Lahtelan haastatteluissa. Se on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan ja mainitaan myös nokisavottaa käsittelevässä julkaisussa (Haataja 1993: kartta 2, s. 19) Kohteessa on ollut Kemi Oy:n Tuntsan nokisavottaan liittyvä Petäjärinteen kaksi parakkikämppää, jotka on siirretty pois. Kohde ajoittuu 1960-luvulle. On epäselvää ovatko kaikki löydetyt puutavarakasat rakennusten paikkoja. Kohde sijaitsee Petäjärinteen eteläpuolella, Tuntsajoen pohjoispuolella Tuntsa-Vahtikonelovaara -tien varressa. Tällä kohtaa joenrannassa on laavupaikka. Tien pohjoispuolella on avoin niitty, eteläpuolella mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-10-01T13:56:55 8173.421875 422.66027813
arkeologinenkohde_alue.1913 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1913 149928 {49302BA9-CCB6-4676-894E-6656FCB52FD5} Papulampi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 226 ei Kohde on todennäköisesti Papulammen kämppä, joka on yksi Tuntsan nokisavotan aikaisista Kemi Oy:n parakkikämpistä. Kohde sijaitsee hieman eri paikassa kuin nokisavotan kämppien paikkoja merkitsevässä kartassa (Haataja 1993: kartta 2, s. 19). Luultavasti kyseessä on kuitenkin sama kämppä. Paikalla on ollut parakkikämppä ja asuntovaunuja (Haataja 1993: kartta 2, s. 19). Alueelta löydettiin pienen rakennuksen, luultavasti kämpän tai muun lämpimän rakennuksen, pohja sekä puuvajan, jätekaivon ja laiturin tai sillan jäännökset. Rakennuksen jäännös sijaitsee alueen pohjoisosassa länsilaidassa puron lähellä. Siitä on jäljellä 9 m x 5,4 m kokoinen pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen pohja, joka koostuu neljästä pelkkahirsikerrasta. Rakennuksen pohjoisluoteispäässä on 1,4 m pitkä lautarakenteinen kuisti- tai eteisosa jonka itäkoillissivulla on 1,7 m pitkät lautaportaat. Hirsirungon nurkissa on sahatut ristinurkkasalvokset ja hirsien päät on katkaistu sahalla samanpituisiksi. Rakennuksen pohjan päällä on sammaloitunutta lautalattiaa ja kamiina, ja eteläkaakkoispuolella purettua lautarakennetta. Kämpän länsipuolella puron varressa on laiturimaisen tasanteen tai pienen sillan jäännös. Rakennelma on tehty sahalaudasta, ja se on leveydeltään 4,3 m ja pituudeltaan 1 m. Rakennelman pohjalla on kapeita hirsiä ja päällä lautakansi. Rakennelma näkyy vain puron itärannalla. Kämpän eteläpuolella tien varressa on kaivomainen rakennelma, jonka tyyppiset on aikaisemmin todettu jätekaivoiksi. Rakennelman neliönmuotoinen runko on tehty pelkkahirsistä, ja se on mitoiltaan 2,6 m x 2,6 m. Maanpinnalle ulottuvassa osassa on neljä hirsikertaa, ja se on 70 cm korkea. Rungon päällä on lautakansi. Kaivon itäkoillissivulla ulkopuolella on matalat portaat. Nurkissa ei ole salvoksia, vaan hirret on kiinnitetty toisiinsa nauloilla. Kaivon päällä on lisäksi irtonainen ovi, joka on luultavasti siirretty siihen muualta. Alueen itäosassa on lisäksi kaatumaisillaan oleva puuvajan jäännös. Vaja on rankorakenteinen, ja siinä on pystylaudoitus. Se on 2,6 m leveä, 1,7 m pitkä ja 2,1 m korkea, ja sen pitkä sivu on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Katto on lautarakenteinen pulpettikatto, jossa on huopakate. Vajan etelälounaissivulla itäkaakkoisreunalla on 2 m korkea ja 66 cm leveä oviaukko. Rakennelmassa on säilytetty vielä vastikään polttopuita. Porokämpän lähellä on toinen vaja, joten tämä rakennelma liittynee vanhempaan kämpän jäännökseen. kämppä: X=7519007, Y=3619909 puuvaja: X=7518992, Y=3619936 jätekaivo: X=7518986, Y=3619904 laituri: X=7519006, Y=3619897 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille Tuntsan nokisavotalla työnjohtajana toimineen Frans Niemelän ja Vesa Lahtelan haastatteluissa. Se on merkitty v. 1971 topografiseen karttaan ja mainitaan myös nokisavottaa käsittelevässä julkaisussa (Haataja 1993: kartta 2, s. 19). Kohteessa on Kemi Oy:n Tuntsan nokisavottaan liittyvä Papulammen parakkikämppä. Kohde ajoittuu 1960-luvulle. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä Papulammen koillispuolella n. 880 m etäisyydellä, metsätien pohjoispuolella. Kohde sijoittuu Ylimmäiseen Papuhaaraan laskevan ojan itäpuolelle. Puron toisella puolella, tien eteläpuolella, on käytössä oleva porokämppä. Kohteen pohjoispuolella on pieni niitty. Alueella kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-10-01T16:44:02 1508.90820312 155.88536637
arkeologinenkohde_alue.1914 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1914 149063 {46E39C78-2BA8-483C-BBC0-C4A03C6B291F} Vintilä 1 porokämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 270 ei Paikalla on kahden kämpän rauniot. Molemmat ovat huonokuntoisia eikä niistä ole jäljellä kuin muutamia alimpia hirsiä. Kämppä 1: (x= 7514914 y= 3548819) on kooltaan 4x4,5 metriä. Se on rakennettu pyöröhirsistä ja siinä on käytetty tasasalvosta. Kämpän pohjoisseinä on osin kaivettu rinteeseen. Ovi on kämpän eteläseinällä ja itäseinällä on mahdollisesti ollut ikkuna. Kämpän lounaisnurkassa on piisi mutta kämpässä on ollut myös kamina. Kämppä 2: (x= 7514916 y= 3548840) on edellistä huonokuntoisempi, tästä on jäljellä vain muutamia hirsiä. Kämpän koko on 8,3x8,5 metriä eikä siinä ole näkyvää lämmityslaitetta. Ovi on sijainnut eteläseinällä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kyseessä on Vintilän poroerotukseen liittyvä porokämppä (kämppä 1). Kämpän 2 funktio on epäselvä, se voi liittyä viereiseen porokämppään tai olla tätä vanhempi savottakämppä. On myös mahdollista, että kämppä 2 on rakennettu ensin ja sen mentyä huonoon kuntoon viereen on rakennettu uusi kämppä (kämppä 1) Kohde sijaitsee Vintilän Kuolpunassa, Vintilän vanhan poroerotuspaikan pohjoispuolella. Kohteen eteläpuolella virtaa Vesioja. Kämpän pohjat sijaitsevat Vesiojaan laskevan melko jyrkän rinteen alalaidassa, suon reunassa. Alue on tuoretta kangasmetsää ja siinä kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. 3 Voimassa 2012-09-19T09:39:40 787.43286133 125.21908253
arkeologinenkohde_alue.1915 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1915 149068 {B9607584-E631-4FF9-B837-68AADE463B96} Vintilä 3 porokämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 270 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: (x= 7514684 y= 3549236) on pyöröhirsistä rakennetun, kooltaan 5x5,5 metrin kokoisen kämpän raunio, josta on jäljellä 3-4 alinta hirsikertaa. Rakennuksessa on käytetty tasasalvosta ja hirsien välit on tilkitty sammaleella. Katto on romahtanut, mutta siinä on ollut huopapäällyste. Kämpän länsinurkassa on piisi, mutta kämpässä on myös kamina. Ovi sijaitsee lounaisseinällä ja ikkuna koillisseinällä. Rakennus 2: (x= 7514669 y= 3549242) on kooltaan 7,9x8,1 metrin kokoisen rakennuksen pohja. Rakennuksesta on näkyvillä vain alin hirsikerta, joka sekin on jo painunut maahan. Tässä rakennuksessa ei havaittu lämmityslaitetta ja sen sisällä kasvaa nuoria koivuja. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kyseessä on Vintilän poroerotukseen liittyvä porokämppä (rakennus 1). Toisen rakennuksen funktio on epäselvä, se voi liittyä viereiseen porokämppään tai olla tätä vanhempi savottakämppä. On myös mahdollista, että rakennus 2 on rakennettu ensin ja sen mentyä huonoon kuntoon viereen on rakennettu uusi kämppä (rakennus 1) Kohde sijaitsee Vintilän Kuolpunassa, Vintilän vanhan poroerotuspaikan pohjoispuolella. Kohteen eteläpuolella virtaa Vesioja. Alue on tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua. 3 Voimassa 2012-09-19T09:52:34 655.46972656 100.3734396
arkeologinenkohde_alue.1916 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1916 149261 {FD0AC80A-7A74-4A67-AED5-8C19AC5916A7} Palsta 3 hiekkakuopat 9 Ei suojeltu kohde 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2211 Hiekanottokuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 154 ei Alueella on harjoitettu maa-aineksen ottoa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 5-11 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Alueen vieritse kulkee Rietulankierron luontopolku. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 18.8.2010 Hiekkakuopat Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen keskiosassa, Telkkämäentien eteläpuolella Rietulankierron luontopolun varressa. Alue on tuoretta kangasmetsää. Valtalajina kasvaa kuusta. 3 Voimassa 2019-10-31T09:43:22 449.49926758 99.83432439
arkeologinenkohde_alue.1917 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1917 149349 {D309F7B4-0E37-4EF5-A397-18D2EAD6A6B4} Kissamäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Alueella sijaitsee peltoraunioita, kiviaitaa sekä rakennusten jäänteitä. Päärakennuksen jäännökset (Kissanmäki päärakennus jäännös 1) sijaitsee metsäautotien varressa, tien länsipeuolella. Rakennuksen luonnonkivinen perustus on vaurioitunut tienteon ja ojankaivuun yhteydessä. Rakennuksessa on ollut luonnokivinen uuni ja sen koko on ollut noin 7x6 m. Päärakennuksesta 22 m etelään sijaitsee kiviperustaisen navetan jäännös (Kissamäki navetta jäännös 2) (7x6x11,5 m). Rakennuksen molemmissa päissä on oviaukot. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden perusteella. Autioitunut tila löytyi inventoinnissa haastattelun perusteella 6.8.2012. Paikalla on autioitunut tila. Kohde sijaitsee Juuan kirkosta noin 7,4 km luoteeseen. Kissamäki nimisellä mäellä. Tilan vanhoilla pelloilla kasvaa kuusta. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-23T09:31:38 15460.28100586 545.02599045
arkeologinenkohde_alue.1918 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1918 148700 {3FF10CB4-80E8-484F-AD79-3354033550F6} Tervasuo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 228 ei Paikalla on nurkkakivien varaan perustetun rakennuksen jäännös (Tervasuo sauna jäännös 1). Rakennuksen koko on ollut noin 4,5x4,5 m. Perustuksen yhteydessä on havaittavissa pönttökiukaan ja valetun piipun jäänteet, tiiliä ja muuta purkujätettä. Tämän pohjoispuolella on toisen nurkkakivien varaan perustetun rakennuksen jäännös (Tervasuo talli jäännös 2). Se on kooltaan 4x4,5 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden perusteella. Kämpän jäännös löytyi inventoinnissa 31.7.2012. Se näkyy 1970-luvun peruskartassa, jossa paikalla erottuu kaksi rakennusta. Paikalla on sijainnut kämppä, josta on jäljellä saunan ja tallin jäänteet. Kohde sijatsee metsäautotien varressa Ala-Tervalammin länsipuolella. Paikalla kasvaa sekametsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-10-22T11:38:46 1696.62304688 169.65128563
arkeologinenkohde_alue.1919 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1919 148716 {7FAB3B28-1E38-4B0E-9EE6-052DE19C91F0} Sänkimäki asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 235 ei Paikalla on havaittavissa mahdollinen rakennuksen pohja (Sänkimäki rakennus jäännös 1)(6x4,5 m). Rakennus on todennäköisesti perustettu maapenkoille. Perustuksissa on havaittavissa jäänteitä mahdollisesta uunikiveyksestä. Rakennuksen jäännöksestä noin 10 m lounaaseen sijaitsee kellarikuoppa (Sänkimäki kellarikuoppa 2) (3x1,5x0,7 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Autioitunut tila löydettiin inventoinnissa 31.7.2012 vuoden 1916 metsätalouskartan perusteella, jossa se erottuu nimellä Sänkimäen autio. Kohde on ennen vuotta 1916 autioitunut tilla. Kohde sijaitsee metsäautotien eteläpuolella. Paikalla kasvaa nuorta lehtikuusta. Maaperä on moreenia. Maaperä on muokattu ja rakenteet ovat osittain vahingoittuneet metsänpohjan uudistuksessa. 3 Voimassa 2012-11-21T18:50:21 445.16918945 78.61759619
arkeologinenkohde_alue.1920 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1920 146697 {D0BE1C1B-4289-4024-B5C9-35B54C61832E} 742010046 Pihtilampi kodanpohja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 225 ei Kohde on ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös, joka tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä koska kohteesta ei ollut aluerajausta eikä koordinaattitietoja yksittäisistä kodanpohjista. Kohteen ovat aiemmin tarkastaneet Christian Carpelan 1988 ja Jarmo Kankaanpää 1989. Aiempien tarkastusten ja inventointien mukaan paikalla pitäisi olla neljä kuusikulmaista kodanpohjaa, joista vuoden 2012 KMO-inventoinnissa löydettiin vain kolme. Kodanpohja 1: (x= 7500580 y=3571898) Kodanpohja erottuu heikosti matalana painanteena, jonka ympärillä on kivikehä. Osa kehän kivistä on isokoisia. Kodan ympärillä ei ole selkeitä valleja ja sen muoto voi olla joko neliö tai kuusikulmio. Kodan halkaisija on 6.5 metriä. Keskellä kotaa havaittiin kiveys, joka voi olla tulisija. Kairattaessa tästä tuli tummanruskeaa likaista hiekkaa, jonka alla havaittiin vanha huuhtoutumiskerros. Muualta kodanpohjan alueelta kairattaessa ei havaittu merkkejä likamaasta. Kodanpohja 2: (x= 7500586 y= 3571891) Kota sijaitsee kolme metriä luoteeseen kodasta 1. Kodanpohja erottuu matalana painanteena, jonka ympärillä on kapea kivikehä. Sen halkaisija on viisi metriä ja sen muoto on lähempänä nelikulmiota kuin kuusikulmiota. Kodan keskellä on todennäköisesti liesi, mutta sen päällä kasvaa koivu, joten havainnointi oli vaikeaa. Lieden länsipäässä oli kuitenkin havaittavissa suorakaiteen muotoa. Kairattaessa tästä havaittiin 10 sentin paksuinen hiiltä sisältävä hiekkakerros, jonka alla on rikastumiskerros. Muualta lattiatasosta kairattaessa havaittiin 5 cm paksuinen likamaakerros. Kodanpohja 3: (x= 7500596 y= 3571873) Kodanpohja 3 sijaitsee 14 metriä luoteeseen kohdanpohjista 1 ja 2. Kodan halkaisija on 6 metriä ja sen muoto on lähestulkoon neliö. Kota erottuu matalana painanteena, jonka ympärillä on kivikehä. Osa kehän kivistä on suuria ja paikoitellen kivet on ladottu useampaan kerrokseen. Liesikiveys on lähestulkoon huomaamaton, mutta kairattaessa tästä havaittiin hiiltä. Muualta kohdanpohjan alueelta ei kairattaessa havaittu likamaata. Kehärakenteessa kasvaa koivua ja kodan sisäpuolella pieni mänty. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltuna kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Christian Carpelanin mukaan kyseessä on saamelaisten talvikylä. Kohde sijaitsee Leukkuhamaranvaaran itäpuolella olevan Pihtilammen luoteisrannalla. Alue on kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. Alueen maaperä on melko kivinen. 3 Voimassa 2012-09-26T10:09:02 1795.31494141 155.56007421
arkeologinenkohde_alue.1921 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1921 150118 {84589A5E-5E31-4098-AC97-8C6131FF9D9A} Nilihaaranharju 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 197 ei Kohteessa on kämpän jäännökset. Paikalta löydettiin puretun kämpän, tallin, saunan ja vajan tai muun pienen rakennuksen jäännökset. Lisäksi pihaa kiertää lahonnut riukuaita, joka erottuu paikoitellen pihan pohjoisluoteis- ja itäkoillisreunoilla. Kämppärakennus sijaitsee tien laidassa alueen luoteisosassa. Se on osittain tuhoutunut tienrakennuksen yhteydessä. Kämpästä on jäljellä 15 m x 8 m kokoinen itäkoillis-länsilounaissuuntainen pohja, joka jakautuu kahteen samankokoiseen osaan. Pohjassa on yksi turpeenpeittämä pyöröhirsikerta, ja sen päällä on sahalautaa ja riukua. Nurkissa on sahalla tehdyt pitkänurkkaiset salvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän itäkoillispään keskellä on neliönmuotoinen sementistä valettu uuninpohjalaatta, ja kämpän ulkopuolella on lämmityslaitteiden osia. Kämpän itäkoillispuolella rannassa on toinen rakennuksen jäännös, joka on ilmeisesti talli. Tallista on jäljellä yhdestä pyöröhirsikerrasta koostuva 8 m x 7,7 m kokoinen pohja, jonka pitkä sivu on itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Nurkissa on koirankaulasalvokset, joissa salvoslovi on tehty molemmille puolille hirttä sahalla, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Tallin päällä on kaksi lyhyen sivun suuntaista katon hirttä ja pitkän sivun suuntaisia riukuja, joten katon harja on ollut mahdolllisesti rakennuksen lyhyen sivun suuntainen. Rakennuksessa ei näy lämmityslaitteen jäännöstä. Rakennuksen päällä kasvaa heinikkoa. Tallin pohjoispuolella loivassa ylärinteessä on rankorakenteisen pienen rakennuksen, mahdollisesti vajan tai käymälän, jäännös. Rakennus on mitoiltaan 2,4 m x 2,4 m, ja sen pohjalla on 0,5 m syvä kuoppa. Pyöreät pohjahirret on asetettu maakivien päälle. Pohjahirsien päälle on naulattu vaakasuoria lautoja, ja rakennelman päällä on myös muuta irtonaista lautaa. Seinät ovat länsiluode-itäkaakko- ja pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaiset. Alueen eteläpäässä tien ja joen välissä on saunan jäännös. Se on osittain tuhoutunut tienrakennuksen yhteydessä. Saunasta on jäljellä yhdestä hirsikerrasta koostuva turpeenpeittämä kehikko, joka on mitoiltaan 4,4 m x 4,8 m ja itä-länsisuuntainen. Lattia erottuu painaumana. Nurkissa on sahalla tehdyt koirankaulasalvokset, joissa on salvoslovi molemmilla puolilla hirttä, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Itäpäädyn keskellä on 2,5 m x 2,5 m x 0,5 m kokoinen kiviröykkiö, joka koostuu todennäköisesti kiukaasta peräisin olevasta pyöristyneestä kivestä. Koillisnurkalla on lämmityskattila, joka on ilmeisesti nostettu paikalle joskus purkamisen jälkeen. Saunan luoteisnurkalla on punatiiltä. Kämppä: X=7460615, Y=3579379 Talli: X=7460638, Y=3579425 Vaja: X=7460653, Y=3579413 Sauna: X=7460531, Y=3579408 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Kohteessa on 1950-1970-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännökset. Rakennukset on purettu. Kohde sijaitsee Nilihaaranharjun koillispäässä tasanteella, Nilihaaran luoteisrannalla. Paikalle tulee metsätie, joka kiertää aivan kohteen vierestä länsipuolelta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Ranta-alue on rämettä, joka on luokiteltu joutomaaksi. 3 Voimassa 2012-10-03T11:09:33 5790.41455078 368.40583824
arkeologinenkohde_alue.1922 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1922 150872 {CB96F72A-B31C-4CE6-A469-E0A6153E2F72} Perttausjoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 194 ei Rakennelma 1 sijaitsee pisteessä x 3431270, y 7444147. Kohteessa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin raunio, joka on tehty luonnonkivistä. Raunion ympärillä on hieman jäljellä rakennuksen kivijalan kiviä, mutta muodosta ja koosta ei enää saa selvää. Rakennelma 2 sijaitsee pisteessä x 3431253, y 7444142. Koko on 7,5 x 8 metriä. Rakennuksesta on jäljellä maatuneita hirsiä. Kyseessä on luultavasti viereisen kämpän talli. Tallin sijalla kasvaa nuoria koivuja. Tallin seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden alueelle. Sutigis Metsätyökämpän ja siihen kuuluvan tallin rauniot. : Kohde sijaitsee Perttausjoen rannalla moreenikankaalla, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. 3 Voimassa 2012-10-17T14:44:38 620.30688477 98.08227278
arkeologinenkohde_alue.1923 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1923 150953 {13BE89E5-363C-4E26-BE13-E1A7AC965B20} Autiovaara taisteluasema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 238 ei Tuliasema 1 on pohjoisin ja sijaitsee pisteessä x 3508679 y 7358051. Aseman koko on 1,5 x 1 metriä. Aseman tulitussuunta itään on kivetty 30 cm halkaisijaltaan olevilla kivillä. Asema on soikea siten, että pisin suunta on pohjoisesta etelään. Tuliasema 2 pisteessä x 3508711 y 7358043. Poteron keskellä on metrin syvyinen kuoppa jonka itä-, pohjois- ja eteläseinät on kivetty valliksi. Pohjoisvallin päällä on lahonnut 1,5 metrin mittainen honka. Potero on pohjois-etelä - suunnassa 2,7 metriä pitkä ja itä-länsi - suunnassa 1,7 metriä leveä. Tuliasema 3. Pisteessä x 3508734, y 7358084. Asemassa on 5,5, metrin pituinen pohjois - etelä -suuntainen juoksuhauta, josta on itään päin pistävät kaksi tuliasemaa. Juoksuhauta on 70 cm levyistä, metrin syvyistä kaivantoa, joka on kaivettu suuren kiven taakse. Rintamasuunta on itään. Tuliasema 4. Pisteessä x 3508733, y 7358017. Rakennelman koko on 9 x 5 metriä. Pitkä potero kulkee pohjoisesta etelään ja siitä on kolme tuliasemaa itään ja kulkuramppi länteen Potero on metrin syvä kaivanto, jonka seinät on kivetty ja idän, pohjoisen ja etelän puolilla on puolen metrin korkuinen kivivalli. Tuliasema 5. Pisteessä x 3508737, y 7357998. Potero on 2 x 1 metrin kokoinen pohjoisen ja etelään soikea kuoppa, jossa on maa ja kivivalli idän puolella. Kuoppa on noin 1 metriä syvä. Tuliasema 6. P pisteessä x 3508745, y 7357974. Rakennelma on itä - länsi - suuntainen metrin pitkä ja 70 cm leveä ja 50 cm syvä kaivanto, jonka itäreunalla on lahonnut puu ja pohjoisreunalla pieni kivivalli. Kohde rajautuu aluemaisesti tuliasemien ylle gps paikannuksella määritellylle alueelle. Tapani Hännisen ilmoitus Taisteluasemat Kohde sijaitsee Autiovaaran itään laskevassa kivisessä rinteessä, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteessa on kuusi tuliasemaa, joiden ampumasuunta on itään. 3 Voimassa 2012-10-19T11:55:25 2333.2043457 352.78979273
arkeologinenkohde_alue.1924 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1924 150970 {D7AADA29-8243-4405-B15B-60B3410423E9} Kaalikangas 2 taisteluasemat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 247 ei Paikalla on potero, jonka pituus pohjoisesta etelään on 11 metriä ja leveys 4 metriä. Potero mutkittelee kuin juoksuhauta ja siinä on 6 mutkaa. Kaivanto on metrin syvyinen ja sen maat on kasattu valleiksi molemmin puolin kaivantoa. Kaivannon reunoilla kasvaa järeät männyt. Poterosta 17 metriä etelään on 2 x 1 metrin kokoinen epämääräinen metrin syvä kuoppa. Kuoppa sijaitsee pisteessä x 3509432, y 7360052. Pisteessä x 3509426, y 7360032 on kolmas kuoppa, joka on V -kirjaimen muotoinen ja sen länsireunalla on metrin levyinen valli. Kuoppa on metrin syvä ja 2 metriä pitkä pohjoisesta etelään. Kuopan leveys on noin metri. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden päälle. Tapani Hännisen ilmoitus. : Kohde sijaitsee Kaalikankaan itärinteellä. Mäntyrinteessä, jossa maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-10-19T13:20:34 1550.87060547 165.82524637
arkeologinenkohde_alue.1925 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1925 147444 {8A1C4FC1-456E-4638-9224-9E50C7A0E000} Kapustakuru Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 70 ei Luoteisella harjanteella on n. 100 m:n matkalla kolme kuoppaa: kuoppa 1: mitat 2 x 1,8 m, syvyys 0,5 m kuoppa 2: halkaisija 1,8 m, syvyys 0,3 m, vieressä pieni kuopanne. kuoppa 3: halkaisija 1,6 m, syvyys o,4 m. Kaikissa kuopissa on 5-7 cm huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 20.8.2012. Kuoppien funktio ja ikä epäselvä. Rämealueen keskellä oleva pienehkö hiekkadyynialue, jossa on useita 300 - 400 m pitkiä lounais-koillis-suuntaisia harjanteita. Kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, kanervaa ja sammalta. 3 Voimassa 2013-04-15T09:23:26 1591.7980957 224.33100412
arkeologinenkohde_alue.1926 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1926 147447 {78F9F3C5-099C-407F-967A-1A2E75FB618B} Ilvesmaa 3 Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 3 Tutkittu kokonaan 77 ei Kankaan laen kivikossa on 3 kuoppaa, alunperin ilmeisesti tehty rakkakivikkoon, joka on nyt aluskasvillisuuden peitossa. Suurin kuoppa on mitaltaan 2,5 m ja 0,6 m syvää, sen läheisyydessä on useita pieniä, hieman epäselviä kuoppia. (läpimitta 1 - 2 m). Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 21.8.2012. Rakkakuoppia. Kivinen kangassaareke suoalueen keskellä, mäntyvaltainen tuoreehko havumetsä, uudistuskypsä metsikkö. Suurin osa kohteesta sijaitsee yksityisellä luonnonsuojelualueella. 3 Voimassa 2012-08-27T13:42:24 1606.85913086 180.09546875
arkeologinenkohde_alue.1927 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1927 147612 {8997DDD0-C54B-4C3C-B8EA-0542DBF573CC} Pirttijärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 174 ei Alueella on rakennuksenpohjia, kellari ja veneenlaskupaikka. Rakennuksenpohja 1 on kooltaan 11 x 4 metriä. Nurkassa on kiukaan jäänteet. Kooltaan kiuas on ollut 2 x 1,5 x 0,8 metriä. Rakennuksenpohjan päällä kasvaa vesakkoa ja puita. Järven puolella kivijalka on parhaiten näkyvissä. Rakennuksenpohja 2 sijaitsee loivassa rinteessä järven rannasta noin 25 metriä pohjoiskoilliseen. Näkyvillä on tasainen ala, jossa on kamiinan jäänteet. Rakennuksen suunta on itä-länsi. Kooltaan se on 7 x 10 metriä. Pohjan päällä kasvaa kuusen taimia ja pari täysikokoista puuta. Vaikka rakennuksesta ei ole jäljellä rakenteita, pohja erottuu silti hyvin maastosta. Kellari on rakennettu loivahkoon rinteeseen, ylemmäksi kuin muut rakennuksen jäänteet. Varsinainen kellariosa on kooltaan 3,5 x 3,5 metriä ja se on neliömäinen. Suuaukko on 3,5 metriä pitkä ja metrin leveä. Kellarin syvyys on 1,5 metriä. Seinillä on kivirakenteet näkyvissä. Reunoilla on hieman vallia. Suuaukko aukeaa kaakkoon. Kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja pitkulainen. Se on 3 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Pohjan leveys on noin metri. Syvyyttä kuopalla on noin metri. Se on etelä-pohjois-suuntainen. Rannassa, osittain vedessä on näkyvissä kaksi veneenvetopuuta. Yksi pitkittäinen puu ja maalla yksi poikittainen. Rantaan johtaa polku. Veneenvetopaikalta lähtevän polun varressa on maassa puurakenteita ja sekalaista jätettä. Erääseen puunkappaleeseen on kaiverrettu kirjaimet VT. Rantamännyssä on kiinni rautalankaa, se on osittain kasvanut puun sisään. Vieressä on myös pari ruostunutta katiskaa. Rakennusten pohien välissä on mahdollisesti vielä yksi rakennuksenpohja. Näkyvillä on tiiliä ja metallinkappaleita ympäröivästä maastosta erottuvalla tasaisella alueella. Alueelle ei voi määrittää selkeitä rajoja. Kohde on aluemainen. Kohteesta saatiin vihje. Haastattelutietojen mukaan kyseessä on kämppärakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee lähellä Sotkamon rajaa, Pirttijärven luoteisnurkassa. Kuvioilla kasvaa pääasiassa varttunutta ja nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-02-20T14:58:38 6204.15380859 324.18855436
arkeologinenkohde_alue.1928 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1928 149546 {38EEA8B0-C15F-4276-AEA1-5B31F44C2C22} Rostua kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 193 ei Paikalla on suurikokoinen (33x9 m) lautarakenteinen kämppärakennus (Rostua kämppä 1), hirsi/lautarakenteinen kaupparakennus (Rostua työtupa ja kaupparakennus 2) (13,5x9,5 m) sekä lautarakenteinen aittarakennus (Rostua aitta 3) (13,5x9,5 m). Järven rannassa on hirsirakenteinen sauna (Rostua sauna 4) (8x6 m) sekä palokalustokoppi (Rostua palokalustokoppi 5) (4x3 m). Kämpälle johtavan tien varressa on aggregaattikoppi ja vaja (Rostua aggregaattikoppi 7 ja Rostua vaja 6). Piha-alueen keskellä on betoninen rengaskaivo (Rostua kaivo 8). Järven rannassa on 5x5 m luonnonkiviperustaisen rakennuksen jäännös (Rostua rakennus jäännös 9). Toinen rakennuksen jäännös (Rostua rakennus jäännös 10) sijaitsee kaupparakennuksen kaakkoispuolella. Sen perusta on luonnonkiveä ja betonia (18,5x10 m). Alueella sijaitsee näiden lisäksi uudempi huussi ja grillikatos. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kämppä löytyi inventoinnissa Reiska -tietojen perusteella 13.8.2012. Kämpän on rakennuttanut Metsähallitus vuonna 1954. Suuri tallirakennus on siiretty paikalta 1980-luvulla. Rostuan kämppä on alueen viimeisiä käytössä olleita kämppiä. Pystyssä olevat rakennukset ovat vuokralla. Rissanen, E. 1996: Kyläkirja Rahola- Vaikko- Matara. Paikalla on edelleen käytössä oleva kämppä ja siihen liittyviä rakennuksia ja rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee Suuri-Rostuvin itään antavalla rannalla. Paikalla kasvaa varttunutta mäntyä. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-29T13:50:46 15134.40966797 454.87349842
arkeologinenkohde_alue.1929 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1929 149642 {C6264ED9-F119-4D99-B69A-329F318DC964} Lattunavaara 6 ampumapesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 350 ei Lattunavaaran palovartijan mökin itäpuolella havaittiin puolikaaren muotoisia, matalia kehiä, jotka tulkittiin ampumapesäkkeiksi. Tällaisia ampumapesäkkeitä havaittiin kaksi kappaletta, joiden lisäksi havaittiin kaksi kivikasaa, mahdollisesti nämäkin ovat olleet jonkinlaisia pesäkkeitä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kiveykset ja ampumapesäkkeet liittyvät Lattunavaaran palovartijan mökin toimimiseen ilmavalvonnan tukikohtana jatkosodan aikana. Kohde sijaitsee Lattunavaaran laella, palovartijan mökin itäpuolella. 3 Voimassa 2012-10-08T15:40:16 221.85522461 64.99000444
arkeologinenkohde_alue.1930 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1930 149843 {8CD8CA86-46F4-4507-9B1E-126D25886306} Kalliojärvenoja uittorakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde käsittää hirsistä ja kivirakenteesta muodostuvan uittoväylän joen kapeikossa noin 15m matkalla. Hieman ylempänä on myös vähän betonirakennetta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.6.2012. Kyseessä on uittoväylän rakenteita 1900-luvulta. Maaperä on moreenia. Kasvillisuus on tiheähköä rantapusikkoa, jonka keskellä virtaava joki on kivinen. 3 Voimassa 2012-09-28T15:18:14 366.76635742 80.2305064
arkeologinenkohde_alue.1931 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1931 149849 {E3A60D48-ADFC-4F35-B531-6AA90C2298BA} Telkkäpuro 4 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 164 ei Kohde on vanha pelto. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Pelto erottuu edelleen tasaisena ojien reunustamana alueena. Vuoden 1925 kartan mukaan alueella on ollut laajempi niitty, joka on yhdistänyt Makkolansuo 1:n ja Makkolansuo 2:n ja joka on ollut Riehtilä 1:n kautta yhteydessä myös Salopalsta 4:n ja Telkkämäen länsipuolisiin niittyalueisiin. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 5.8.2010 Vanha pelto/niitty Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Telkkämäentien pohjoispuolella, Kaiturintien länsipuolella, laakson pohjalla. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. 3 Voimassa 2019-11-01T10:02:35 1120.89111328 132.56499367
arkeologinenkohde_alue.1932 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1932 148381 {D8079C95-F6AA-4D37-972D-38C60602C7C7} Sulkusuonrinne 4 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 174 ei Kohde on pieni 13 aarin kokoinen ojien ympäröimä pelto kuusivaltaisen kangasmetsän keskellä. Se on osa vuonna 1913 perustetun Sulkulan tilan (nyk. Jänismäki) peltoja. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Vuoden 1911 kartan mukaan Sulkulan pellot eivät ole ulottuneet tälle alueelle, joten se on syntynyt tämän jälkeen. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 12.8.2010 Vanha pelto Kohde sijaitsee Vehkalahdentien itäpuolella. Peltoalueen pohjoispuolella on Jänismäen tila. Paikalla kasvaa heinää. 3 Voimassa 2019-07-31T11:32:07 1194.10229492 183.40486219
arkeologinenkohde_alue.1933 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1933 147216 {708548A0-43F0-4776-B6AF-B36D17DD4CA1} 732010047 Ylinen Vaara-Hietajärvi asuinpaikka pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 260 ei Kohteesta on v. 1989 inventoinnissa löydetty kaksi pyyntikuoppaa ja esihistorialliseen asnuipaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Näistä pyyntikuopat paikannettiin v. 2012 inventoinnissa. Asuinpaikkaan viittaavia uusia löytöjä ei tehty, mihin saattoi vaikuttaa se, että vedenpinta oli inventointiaikaan melko korkealla. Poutiaisen inventointiraportin mukaan kvartsi-iskoksia löytyi "eräänlaisesta poukamasta" 5-10 m pohjoiseen pyyntikuoppa 2:sta olevasta hiekkapaljastuma-alueesta. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste osoittaa kuitenkin pyyntikuopista 45 m koilliseen olevaa aluetta. Pyyntikuopat sijoittuvat niemen keskilinjalle ja kaakkoislaidalle kumpareiden väliseen niemen suuntaan nähden poikittaiseen notkelmaan. Pyyntikuoppa 1 on pyöreä ja siinä on matala valli, mitat 1,8 m x 1,7 m x 0,3 m. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee pyyntikuoppa 2:sta 14 m etäisyydellä itäkaakossa, ja on mitoiltaan 1,9 x 1,6 x 0,4 m ja muodoltaan pyyntikuoppa 1:stä soikeampi. Pyyntikuoppa 1: X=7382711, Y=3562484 Pyyntikuoppa 2: X=7382704, Y=3562496 Kohde rajattiin pyyntikuoppien ja muinaisjäännösrekisterin tietojen perusteella. Asuinpaikan sijoittuminen on epäselvä, joten alue rajattiin koko niemen pään alueelle niin, että lounaisrajan muodostavat pyyntikuopat. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen on inventoinut v. 1989 Hannu Poutiainen. Kohteessa on kaksi ajoittamatonta pyyntikuoppaa ja esihistoriallinen (muinaisjäännösrekisterissä kivikautiseksi merkitty) asuinpaikka. Kohde sijaitsee Alisen ja Ylisen Vaara-Hietajärven välissä olevan järvien lounaisrannalta työntyvän kapean niemen päässä. Niemen koillispuolella on järviä yhdistävä kapea salmi, jonka koillispuolelle järvien lounaisrannalta työntyy toinen niemi. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Maaperä on soraa. muinaisjäännösryhmät 3 Voimassa 2012-09-04T13:30:22 3412.46142578 256.20425539
arkeologinenkohde_alue.1934 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1934 148942 {5AD00A33-4391-4257-A614-3B380076B81B} Kuopslauttainvaara 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Paikalla on kahden kämpän jäänteet. Kämppä 1: (x= 7516737y= 3566616) on kaksiosaisen kämpän pohja, joka muodoltaan on L-kirjainta muistuttava. Huoneiden koot ovat 8x6,5 ja 6,5x5,5 metriä. Piisi on näistä pienemmässä. Se on ollut iso, mutta nyt jo romahtanut. Ikkuna on sijainnut huoneen luoteisseinällä ja ovi mahdollisesti piisin vieressä lounaisseinällä. Kämppä on huonokuntoinen ja siitä on jäljellä vain muutamia hirsiä. Mahdollisesti kämpässä on käytetty ”ryssänkaulasalvosta”. Säilyneissä hirsissä on käsin taottuja nauloja. Kämpän sisällä kasvaa kuusia ja koivuja. Kämppä 2: (x= 7516723 y= 3566647) on kaksiosaisen kämpän jäännös, jonka koko on 8x14,5 metriä. Kämppä erottuu vain matalana vallimaisena rakenteena maastossa eikä siinä ole näkyvää lämmityslaitetta. Ovi on mahdollisesti sijainnut pohjoisseinällä. Säilyneissä puuosissa havaittiin käsin taottuja nauloja. Rakenteen sisällä kasvaa pieniä kuusia. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kyseessä on savottakämppien tai kämpän ja siihen liittyvän tallin jäännökset. Kämpät voivat liittyä viereiseen tammeen (Kuopslauttainvaara 2) tai olla sitä vanhempia. Kohde sijaitsee Kuopslauttainvaaran itäpuolella, Alimmaisessa Kivijoen pohjoisrannalla. Kohde on rehevää, luonnontilaista jokivarsiluontoa, jossa kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. Alue on osin suomaista. 3 Voimassa 2012-09-17T14:22:37 2892.01806641 211.79536974
arkeologinenkohde_alue.1935 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1935 149850 {7D3EB09C-07DD-4977-ABD1-027AC7218DB4} Telkkäpuro 5 vanha pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 158 ei Kohde on vanha pelto. Vuoden 1975 peruskartan mukaan alue on ollut peltona. Pelto erottuu edelleen tasaisena ojien reunustamana alueena. Vuoden 1925 kartan mukaan alueella on ollut laajempi niitty, joka on yhdistänyt Makkolansuo 1:n ja Makkolansuo 2:n ja joka on ollut Riehtilä 1:n kautta yhteydessä myös Salopalsta 4:n ja Telkkämäen länsipuolisiin niittyalueisiin. Kohde on rajattu peruskartan perusteella. Kohde löydettiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 19.8.2010 Vanha pelto/niitty Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, Telkkämäentien eteläpuolella, Kaiturintien länsipuolella, laakson pohjalla. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. 3 Voimassa 2019-11-01T10:03:25 3841.66723633 341.17616708
arkeologinenkohde_alue.1936 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1936 149852 {AAD4BD83-D056-4093-8E52-AF84363CA405} Lähteenaho 2 ladonpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 158 ei Paikalla on ladon? nurkkakivet (5,2 x 4,9 m). Paikalla on myös neljä kaski- tai peltoröykkiötä. Vuoden 1925 kartan mukaan paikalla on sijainnut Lähteenaho-niminen tila ja sen rakennukset. Vuoden 1876 kartan mukaan alue on ollut vielä kaskena. Vuoden 1975 kartassa paikalla näkyy yksi rakennus, mutta tila on ollut silloin jo pois käytöstä. Kohde rajautuu näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin ja dokumentoitiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 17.8.2010 Ladonpohja ja kaski-/peltoröykkiöt Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen itäosassa, luonnonsuojelualueen ulkopuolella, Telkkämäentien eteläpuolella, Kaiturintien länsipuolella. Alue on lehtomaista kangasmetsää. Valtalajina kasvaa harmaaleppää. 3 Voimassa 2012-10-01T10:29:34 457.45483398 120.00636476
arkeologinenkohde_alue.1937 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1937 147419 {848F8864-8648-43A4-A178-E869A0637943} 683010086 Koivusaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 177 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Simojärven Välttämönselällä oleva suuri saari. Sen koilliskulmassa olevaa lahtea on muinoin käytetty tilapäisenä asuinpaikkana." Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa puhutaan saaren koillisreunalla olevasta lahdesta, mutta ilmeisesti tarkoitetaan saaren luoteisreunalla olevaa hiekkaista lahdenpoukamaa. Kohde tarkastettiin elokuussa 2012, eikä paikalla havaittu maanpäälle erottuvia merkkejä muinaisjäännöksestä. Löytöjä tai muuta kivikautiseen asutukseen viittaavaa ei paikalla havaittu lukuunottamatta poukaman itäpäässä, noin 4 metriä rannasta, veden alla havaittuja, noin puolentoista nyrkin kokoisia kiviä, joista yhtä nostettaessa havaittiin sen alapinta rapautuneeksi, kyseessä on mahdollisesti tulisijan jäännös, jossa noin metrin alalla on hajallaan noin 15 kiveä. Pohja on osittain tumman karikkeen peitossa, eikö koko aluetta voitu havainnoida. Matala vesialue loppuu noin 15 metrin päässä rannasta, jossa on ilmeisesti myös asuinpaikan raja. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksen ja alueen topografian mukaan. Muinaisjäännösrekisteri Kivikautinen, lyhytaikainen asuinpaikka. Simojärven Välttämönselällä oleva saari, joka kasvaa sekametsää. Saaren luoteisosassa oleva, noin 20 metriä pitkä hiekkainen poukama, jonka ympärillä kivistä rantaa. Poukaman itäpuolella on matala, kivikkoinen kallioseinämä. Poukaman kapean, noin 2 metrin levyisen hiekkarannan takana, saaressa olevassa alavassa kohdassa kasvaa suopursua, vaivaiskoivua, kanervaa ja mäntyä. Kyseisen kuvion kasvatusluokka on 70. 3 Voimassa 2012-08-24T13:10:03 409.97705078 79.32553917
arkeologinenkohde_alue.1938 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1938 148635 {191F38A0-D95E-4A06-B0C2-0FF1DBF378AF} Siikajärvi 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 247 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Tammesta on jäljellä luode-kaakkosuuntainen maavalli ja pari maanottokuoppaa. Kohde tarkistettiin vain kaakkoisrannan osalta. Maa- ja kiviaineksesta tehty valli on leveimmillään rannassa 5 m, ja kapenee n. 2-3 m leveäksi parin metrin etäisyydellä rannasta. Vallin on kaakkoisrannalla 110 m pituinen, ja sen yhteispituus on arviolta 140 m. Luoteisrannalla rakenne voi tosin jatkua arvioitua pitemmällekin. Kaakkoisrannallakin vallin päädyn paikka on vähän epäselvä, koska valli mataloituu ja kapenee ja sitä peittää paksu turvekerros. Joen kaakkoisrannalla alavirranpuolella on kasa tammesta purettuja hirsiä. Vallin alavirranpuoleisella reunalla erottuu muutamia tukirakenteista peräisin olevia irtonaisia hirsiä, joissa on sahatut salvokset. Muita puurakenteita ei näy. vallin kaakkoispäässä ja kaakkoisrannalla alavirranpuolella on kaksi maanottokuoppaa. uittotammen valli jäännös: X=7379424, Y=3555416 maanottokuoppa jäännös 1: X=7379477, Y=3555357 maanottokuoppa jäännös 2: X=7379415, Y=3555417 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Luoteisrannalla rajaus on arvio. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjstelmään ja v. 1969 Sallan hoitoalueen karttaan Siikajärven säästöpadoksi. Kohteessa on viimeistään 1900-luvun puoliväliin ajoittuvan uittotammen jäännös. Kohde sijaitsee Siikajärven lounaispuolella Siikajärvestä Kalliojärveen laskevan Siikaojan varressa, 220 m etäisyydellä joensuusta lounaaseen. Lähin metsätie on 210 m etäisyydellä eteläkaakossa. Kasvillisuus on sekapuustoista kuivahkoa ja tuoretta kangasta. Ympäristö on ojitettua suota. Kohde sijoittuu erilliselle pienelle uittopalstalle. 3 Voimassa 2012-09-13T13:13:55 4696.20751953 371.0476315
arkeologinenkohde_alue.1939 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1939 149234 {87AB80B1-F742-4F1A-A7A9-29DE7277C987} Kullajärvi 1 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 264 ei Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Rannassa olevan kannaksen päältä polulta alueen eteläkaakkoisosasta ja kuluneesta rantatörmästä ja rantahiekalta alueen pohjoisluoteisosasta löytyi kvartsi-iskoksia. Löytöpaikat sijoittuvat n. 55 m etäisyydelle toisistaan. Paikalle ei tehty koepistoja. Kohde rajattiin kvartsi-iskosten sijainnin ja topografian perusteella n. 68 m pituiselle ja 12 m leveälle rannansuuntaiselle kaistaleelle. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde sijaitsee Naruskajärven luoteispuolella olevan Kullajärven itäkoillisrannalla lahden pohjukassa, rannansuuntaisella n. 7 m leveällä kannaksella suon reunassa. Rantatörmä on jyrkkäreunainen ja kulunut. Kohteen itäkoillispuolella on pieni rämealue, kannaksen alue on hiukan kuivempaa ja siinä kasvaa muutamia suurempia mäntyjä. Alue on luokiteltu joutomaaksi. Maaperä on hiekkaista moreenia. 3 Voimassa 2012-09-21T10:24:00 812.96044922 155.00912166
arkeologinenkohde_alue.1940 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1940 149264 {F80816EA-6EFD-44F3-85A4-FDF098EF2BDA} Kullajärvi 2 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 265 ei Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Kuluneesta rantatörmästä ja hiekkarannalta löydettiin kvartsi-iskoksia n. 40 m pituiselta matkalta. Törmän päälle tasanteelle tehtiin alueen luoteis- ja kaakkoispäihin, 6 m ja 9 m etäisyydelle törmän reunasta kaksi koepisto, jotka olivat löydöttömiä. Koepisto 1: X=7482815, Y=3598998 Koepisto 2: X=7482788, Y=3599031 Kohde rajattiin löytöjen ja topografian perusteella rannansuuntaisesti n. 55 m pituiselle ja n. 20 m leveälle alueelle. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde sijaitsee Naruskajärven luoteispuolella olevan Kullajärven itäkoillisrannalla, järven pituussuunnan keskivaiheilla olevan niemen kaakkoislaidassa. Kohden sijoittuu järvenrannassa olevan tasalakisen kumpareen reunalle. Korkea rantatörmä on jyrkkä ja kulunut. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa on erirakenteista, nuoresta uudistuskypsään vaihtelevaa puustoa. Maaperä on hiekkaista moreenia. 3 Voimassa 2012-09-21T13:34:22 1058.85839844 144.51331685
arkeologinenkohde_alue.1941 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1941 145474 {79C6B212-10DE-4D18-A545-F10613C702CD} Kolkuttamavaara 2 ristikko jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 300 ei Paikalla havaittiin 11 ristikkoa, jotka ovat joko kolmiomaisia tai neliömäisiä. Ristikoissa olevien puiden pituus vaihtelee 2 metristä 2,3 metriin. Inventoinnin jälkeen Metsähallituksen suunnittelija Tuomo Ahola havaitsi ristikkoalueen jatkuvan kauemmaksi kaakkoon, minkä lisäksi yksittäisiä ristikoita on myös Reutuvaaran tien itäpuolella. Ristikoiden lisäksi alueella havaittiin kruununleimapuita alueen isoimmissa männyissä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Havaitut ristikot on tallennettu myös pistekohteina. Rajaukseen on myös sisällytetty suurin osa Metsähallituksen suunnittelijan Tuomo Aholan havaitsemista ristikoista. Rajatun alueen ulkopuolelle jää muutamia yksittäisiä Aholan havaitsemia ristikoita, näistä kolme tien itäpuolella suon laidassa. Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on puiden väliaikaiseen säilytykseen tarkoitetut rakenteet. Parkatut puut on asetettu ristikkoon odottamaan poiskuljetusta. Kohde sijaitsee Reutuvaaran tien varressa, Kolkuttamavaaran itärinteellä aivan tein vieressä. Alue on kosteaa kangasmetsää, jossa kasvaa kuusta ja mäntyä. Osa alueesta on kuivempaa männikköä, jossa on suoritettu hakkuut. 3 Voimassa 2012-10-17T15:48:27 60051.3605957 1171.08567021
arkeologinenkohde_alue.1942 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1942 148598 {2D7ABDF4-E1B6-4501-9A49-EDA837D341C0} Palokangas 3 Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 115 ei Kohde sijaitsee harjun kapeassa pohjoisosassa soranyppylän länsipuolella. Paikalla on kaksi kuoppaa, 20 m etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 1: halkaisija 2,2 m ja syvyys 0,5 m, heikohko valli, huuhtoutumiskerros 8 cm Kuoppa 2: halkaisija 1,5 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 10 cm Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 10.9.2012. Kuoppien tarkoitus on epäselvä. Etelä-pohjois-suuntainen laajan harjujakson pohjoispää, kuivaa mäntykangasta, varttunutta kasvatusmetsää, osittain aukea. 3 Voimassa 2012-09-13T11:26:29 714.16064453 119.90786797
arkeologinenkohde_alue.1943 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1943 148600 {89B88DB7-D572-4700-985B-6E00BCFF792B} 1000006077 Mattila 2 Maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 115 ei Kohde sijaitsee harjun kapeassa pohjoispäässä metsätien itäpuolella kohteesta Mattila 1 (reiska no. 148599) 200 m pohjoiseen. Noin 1,5 ha:n alueella on kolme kuoppaa epäsäännöllisenä ryhmänä: kuoppa 1: halkaisija 2,5 m, syvyys 0,5 m; huuhtoutumiskerros 10 cm, sen alla 5-10 cm nokimaata kuoppa 2: halkaisija 2,5 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 7 cm kuoppa 3: halkaisija 3 m, syvyys 0,5 m, huuhtoutumiskerros 9 cm, sen alla ohut nokimaakerros. Kohde rajauttuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.9.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 1000006077 (inventointi M. Sarkkinen 2006). Kupat ovat mahdollisesti pyyntikuoppia. Etelä-pohjois-suuntainen laajan harjujakson pohjoispää, kuivaa mäntykangasta, varttunutta kasvatusmetsää, osittain aukea. 3 Voimassa 2012-09-13T11:35:50 1779.12695312 169.77699889
arkeologinenkohde_alue.1944 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1944 150902 {BE008AFC-AAF0-40AA-9853-820E10A4A82A} Aartovaara pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 121 ei Kohteessa on kaksi pientä, epävarmaa pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 30 cm, sekä selkeä kuoppa 3. Kuopissa on osittaiset vallit. Kuoppa 1 on pisteessä x 3421795, y 7419422. Kuopassa kasvaa kaksi pientä koivua. Kuoppa 2 sijaitsee pisteessä x 3421929, y 7419602. Koko: halkaisija 1,5 metriä, syvyys 30 cm. Kuoppien etäisyys toisistaan on 9 metriä. Kuoppa 2 on ylempänä rinteessä. Kuoppa 3 pisteestä x 3421940, y 7419617. Kuoppa 3 on rakenteeltaan selvimmin erottuva ja sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys 70 cm. Kuoppa sijaitsee 15 metrin etäisyydellä kuopasta 2. Kuopat katkaisevat harjun, mutta eivät kulje aivan suorassa linjassa harjun poikki. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien ylle. Sutigis Pyyntikuopat Kohde sijaitsee Marrasjärven itäpuolella jyrkässä mäntyä kasvavassa rinteessä. 3 Voimassa 2012-10-18T10:50:32 153.45898438 89.42587309
arkeologinenkohde_alue.1945 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1945 150909 {CDB715B1-AF2C-4E7A-AB53-CD6E0AD8BE40} Iisinkijoki 1 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 140 ei Kämpän 1 koko on 10 x 8 metriä. Kämpän ala näkyy suossa yhtenä lahonneena hirsikertana, joka muodostaa neliön muotoisen kehikon. sijaitsee kohdepisteessä. Kämppä 2 sijaitsee pisteessä x 3426909, y 7421657. Kämpän koko on 7 x 7 x 6 metriä. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Kämppä sijaitsee kuivalla kankaalla mäntymetsässä. Seinät erottuvat heikosti metrin levyisenä turvevallina. Kämpän lounaispuolella 10 metrin etäisyydellä on kaksi metrin levyistä ja syvyistä kuoppaa, joista on otettu turvemaata. Kämpän päällä kasvaa nuoria mäntyjä ja koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien ylle. Sutigis Metsätyökämät Kohde sijaitsee Iisinkijoen soistuneella länsirannalla. Paikalla kasvaa koivuja ja kuusia. 3 Voimassa 2012-10-18T12:00:32 948.51538086 127.94972626
arkeologinenkohde_alue.1946 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1946 151010 {58D6574E-2A46-411F-B5B9-8E33EA3B7004} Rintinvaara korsu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 233 ei Pisteessä x 3508947, y 7360905 on 2 x 4,6 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen kuoppa, joka on 70 cm syvä. Pitkät sivut kulkevat etelästä pohjoiseen. Kuopan seinissä on pyöröhirsistä maahan tehty kehikko, joka on upotettu maahan. Kuopan keskellä on poikittainen oja. Nykyisen tien teossa on kuoppaan pudonnut maata. Kuopasta 12 metriä itään on 2 x 1metrin kokoinen matala neliön muotoinen kuoppa, jossa on eläinten luita. Kuopan päältä kulkee vanha kaatunut puu. Tämä kuoppa sijaitsee pisteessä x 3508954, y 7360896. Kuoppa sijaitsee tiesilmukan keskellä ja korsu länsireunalla, metrin etäisyydellä tiestä. Korsun sisällä kasvaa kolme 2 metrin pituista kuusentainta. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Alakohteet on mitattu gps paikantimella. Tapani Hännisen ilmoitus. Sodanaikaisia rakennelmia, mahdollisesti korsuja. Alueella on muitakin sodanaikaisia jäännöksiä Kaalikankaalla. Aivan varmaa tietoa rakennelmien alkuperästä ei ole. Kohde sijaitsee mäntykankaalla metsätien silmukan sisällä. 3 Voimassa 2012-10-22T10:15:19 292.65039062 63.5164012
arkeologinenkohde_alue.1947 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1947 150402 {D1080449-8C1A-44A4-8E8E-D28AF5AE3ED0} Susikorpi mökki 2 rakennuksenpohja ja kellari 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 175 ei Paikalla on puretun rakennuksen kivijalka (8,5 x 5 x 0,4 m, 6991452 575153) ja uuninpohja. Kivijalka on aluskasvillisuuden peitossa. Uuni on muurattu luonnonkivestä, piippu on tiiltä. Vieressä on (10 x 3,3 x 2 m) kuoppa - mahdollinen vanha maakellari? Kohde rajautuu näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin ja dokumentoitiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 2.9.2010 Asuinrakennuksenpohja ja kellarikuoppa? Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, Kaiturintien itäpuolella, erillisellä Susikorven alueella, sen lounaiskulmassa. Alue on luonnontilaisena niittynä ja siellä kasvaa heinää ja nuoria lehtipuita. 3 Voimassa 2019-11-01T07:33:02 317.90698242 71.7592629
arkeologinenkohde_alue.1948 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1948 150404 {EDB5AAED-A564-42B7-AE33-FB688566DD87} Susikorpi savusauna rakennuksenpohjat 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Null 1 VAT/rky 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 174 ei Paikalla on puretun rakennuksen kivijalka (3 x 3 x 0,4 m 6991410 575163) ja uuninpohja. Uuni on muurattu luonnonkivestä. Vieressä on myös toinen rakennuksenpohja (3,7 x 3,3 x 0,4 m) ja mahdollisesti vanha kaivo. Paikalla on myös purkujätettä, ämpäri ja vati. Kohde rajautuu näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin ja dokumentoitiin Telkkämäen kulttuuriperintöinventoinnissa 2.9.2010 Saunarakennuksenpohja ja vanha kaivo? Kohde sijaitsee Telkkämäen luonnonsuojelualueen pohjoispuolella, Kaiturintien itäpuolella, erillisellä Susikorven alueella, sen lounaiskulmassa. Alue on luonnontilaisena niittynä ja siellä kasvaa heinää sekä nuoria lehtipuita. 3 Voimassa 2019-11-26T13:34:22 351.63647461 78.7028709
arkeologinenkohde_alue.1949 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1949 47938 {4D940FF8-84C0-41A4-A3CC-8C921B78F9E2} 777010294 Joukovirta pyyntikuoppa-alue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 1 VAT/rky 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet ei Räihälä 1998: Pyyntikuopat sijaitsevat noin 50-70 metriä virran rannasta rantasärkän ja sen takana nousevan harjun välisessä notkelmassa. Ne on kaivettu niemekkeeseen järjestelmäksi siten, että viisi kuoppaa muodostaa länsi-itä-suuntaisen linjan pitkin niemen kärkeä, ja kolme muuta kuoppaa on tasaisin välein kaivettu pohjois-etelä-suuntaiseksi poikkilinjaksi. Kuopat erottuvat selvästi maastossa. Kuoppien koot ovat seuraavanlaiset: Itä-länsi -suuntainen rivistö: 1. 2xl.5 metriä, syvyys n. 60 cm 2. 2xl metriä, syvyys n. 40 cm 3. 2.5xl.5 metriä, syvyys n. 50 cm 4 . 3x2.5 metriä, syvyys n. 100 cm 5. 3x2 metriä, syvyys n. 100 cm Pohjois-etelä -suuntainen rivistö: 6. 1.5xl.5 metriä, syvyys n. 40 cm 7. 3x2.5 metriä, syvyys n. 60 cm 8. 2xl.5 metriä, syvyys n. 40 cm Räihälä 2012: Kohde tarkastettin elokuun 2. päivänä 2012 ja se dokumentoitiin vielä kertaalleen silmälläpitäen Hossan retkeilyalueesta tehtävää kulttuuriperintöesitettä varten. Paikalla ei kyetty näkemään kuin neljä kuoppaa, jotka on dokumentoitu tässä yhteydessä. Aluetta kierreltiin ristiin rastiin, mutta loppuja neljää kuoppaa ei kyetty havaitsemaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että pyyntikuoppia alueella olisi vain neljä. Tietysti inventoijan kriteerit pyyntikuopaksi voivat olla tiukentuneet sitten viidentoista vuoden takaisista, mutta yhtä todennäköistä on, että kuoppia ei vain kyetty havaitsemaan. Neljä pyyntikuoppaa muodostaa selkeästi havaittavissa olevan sulun kangaskumpareen koillisrinteen alapuolelle. Erityisesti rantaa lähimmät kuopat ovat selkeitä jo yksittäisinäkin pyyntikuoppina, mutta myös kaksi metsän puoleista kuoppaa on helposti hahmotettavissa kokonaisuuteen. Kuoppa 1: 7260.276, 3607.800 Kuoppa 2: 7260.280, 3607.792 Kuoppa 3: 7260.279, 3607.783 Kuoppa 4: 7260.276, 3607.772 Räihälä 2012: Kohteen rajaus osoittautui hieman ongelmalliseksi. Muinaisjäännösrekisterissä aluerajaus ulottuu yli koko harjanteen Joukovirran rannalla. Tätä rajausta voidaan pitää ehkä liian laajana. Toisaalta on myös epäselvää, mistä on peräisin alueelle merkitty pistetieto. Kaiken lisäksi pyyntikuoppia pitäisi oleman kokonaista kahdeksan kappaletta - inventoinnissa niistä kyettiin dokumentoimaan ainoastaan neljä. Jotta sekaannus olisi täydellinen, kävi raportointivaiheessa selväksi, että kesän 2012 inventoinnissa maastossa talletetut koordinaattipisteet olivat virheellisiä. Heittoa oli erityisesti rannimmaisten pisteiden kohdalla jopa viitisenkymmentä metriä. Kuvatuista hankaluuksista johtuen on kohteen sijainti ilmoitettu aluerajauksena. Yksittäiset pyyntikuopat on digitoitu kohdalleen mahdollisimman tarkasti kenttämuistiinpanojen ja valokuvien perusteella. On kuitenkin täysin mahdollista, että yksittäisten sijaintipisteiden tiedoissa voi olla huojuntaa jopa pari kymmentä metriä. Suominen 2005: Laavun lounaiskulmalla on halonhakkuupaikka ja pintakasvillisuus on kulunut pois siitä, samoin kuin laavun edestä. Kuluneessa maassa oli näkyvillä joitain iskoksia. Keräsi osan talteen, muutaman jätin paikalle. GPS-Iaite antoi löytökohdan koordinaateiksi P = 7260 196, 1 = 3607 659. Kyseessä on vain yksi mittaus, karttaan piirretyn laavun perusteella kvartsien todellinen löytöpaikka on tästä pisteestä viitisentoista metriä itään. Joukovirran pyyntikuopat ovat entuudestaan tunnettu kiinteä muinaisjäännös, muinaisjäännösrekisterin numerolla 777010294. Kohteen tiedot rekisterissä ovat seuraavat: Pyyntikuopat (8 kpl) sijaitsevat noin 50-70 metriä virran rannasta, rantasärkän ja sen takana nousevan harjun välisessä notkelmassa. Ne on kaivettu niemekkeeseen järjestelmäksi siten, että viisi kuoppaa muodostaa länsi-itä -suuntaisen linjan pitkin niemen kärkeä, ja kolme muuta kuoppaa on kaivettu tasaisin välein pohjois-etelä -suuntaiseksi poikkilinjaksi. Kuopat erottuvat selvästi maastossa, ja ne ovat halkaisijaltaan keskimäärin 2-3 metriä. Kuoppien syvyys vaihtelee puolesta metristä metriin. Kohteen varhaisimmat tarkastukset on tehty 1990-luvulla, jolloin käytössä ei ollut gps-laitteita, joten yksittäisten kuoppien sijainti ei raporteista käy ilmi. Esa Suominen kirjoittaa tarkastusraportissaan (1996): Kumpareen pohjoisreunalla on neljä pyyntikuopalta vaikuttavaa kuoppaa. Ensimmäinen on Joukojärven rannasta 20 m länteen. Se on 3 x 5 m läpimittainen ja 1 m syvyinen, pohja on hieman pitkulainen. Tästä 9 m länteen on samanlainen kuoppa. Siitä 4 m edelleen länteen on vähän pienempi, 3 x 2 m läpimittainen ja 0,4 m syvyinen, hieman pitkulainen kuoppa. Tästä taas 10 m länteen on 3 x 2,5 m kokoinen ja 0,4 m syvyinen, samoin hieman pitkulainen kuoppa. Viides kuoppa sijaitsee edellisestä runsaat 30 m länteen, sen koko on 1,5 x 2 m ja syvyys 0,8 m, pohja on pitkulainen. Kumpareen luoteisreunassa sijaitsee kuudes kuoppa. Sen läpimitta on 3,5 x 2,5 m ja syvyys 1 m, pohja on pitkulainen. Kuoppaa ympäröi reunapalte. Sitä oli käytetty laavun jätekuoppana, ennen kuin kuopan alkuperä oli selvinnyt. Noin 45 m pohjoiseen neljästä ensimmäisestä kuopasta, rannassa olevan kumpareen länsipuolella on neljän metrin läpimittainen ja puolen metrin syvyinen kuoppa. Siitä 34 m pohjoiseen, kahden kumpareen välissä on kuoppa, jonka läpimitta on 2,5 m ja syvyys 0,3 m. Tästä kuopasta 25 m pohjoiseen virtaa Joukojärveen laskeva puro. Nuotiopaikalta tulevalla polulla, 30 m pohjoiseen kuopasta 3 on vielä kuoppa, jonka läpimitta on 3 m ja syvyys 0,3 m. Raportin tekstin perusteella ei ole mahdollista täsmälleen sijoittaa pyyntikuoppia kartalle. Ilmoitetun kahdeksan sijaan kuoppia näyttäisi olevan yhdeksän. Näyttää kuitenkin siltä, että etelä-pohjoissuuntaisen linjan pyyntikuopat sijoittuvat laavulta purolle vievän polun varteen. Pyyntikuopat sijaitsevat harvakseltaan lähes sadan metrin matkalla. Ilmeisesti ne sijaitsevat nykyisen aluerajauksen länsi- ja pohjoispuolella. Kohde tarkastettiin elokuun 2. päivänä 2012 ja se dokumentoitiin vielä kertaalleen silmälläpitäen Hossan retkeilyalueesta tehtävää kulttuuriperintöesitettä varten. Paikalla ei kyetty näkemään kuin neljä kuoppaa, jotka on dokumentoitu tässä yhteydessä. Aluetta kierreltiin ristiin rastiin, mutta loppuja neljää kuoppaa ei kyetty havaitsemaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että pyyntikuoppia alueella olisi vain neljä. Tietysti inventoijan kriteerit pyyntikuopaksi voivat olla tiukentuneet sitten viidentoista vuoden takaisista, mutta yhtä todennäköistä on, että kuoppia ei vain kyetty havaitsemaan. Joukovirran pyyntikuoppien ajoitus on epävarma. Ne voivat olla esihistoriallisia kuten muutkin Hossan alueen pyyntikuopat, mutta ne voivat ajoittua jopa 1800-luvulle, jolloin kuoppapyyntiä edelleen harjoitettiin. Ehkä kuoppien hyvä erottuvuus maastossa ei ole kovin vakuuttava argumentti myöhäisemmän ajoituksen puolesta, sillä kuiva hiekkainen kangasmaasto on toki voinut säilöä kuoppia tuhansien vuosien ajan. Hossassa intensiivinen eräkausi näyttäisi jatkuneen edelleen 1800-luvulla, mihin viittaavat ne lukuisat kalastukseen liittyvät rakenteet, jotka tutkimuksissa on ajoitettu juuri 1800-luvulle. Toisaalta metsäpeura lienee metsastetty sukupuuttoon alueella 1700-luvun aikana, minkä vuoksi 1700-lukua on ehkä pidettävä terminus ad quem-ajoituksena Joukovirran pyyntikuopille. Joukovirran pyyntikuoppien lopullinen ajoitus jää kuitenkin hämärän peittoon. Pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, alueen etelärajalla, Joukovirran pohjoispuolella satakunta metriä pohjoiseen rannasta. Täällä virran pohjoisrannalla on viitisen metriä vedenpintaa korkeampi puolen hehtaarin laajuinen kangaskumpare, jonka koillispuolella on soistuma, jonka läpi virtaa Nimettömänharjulta tuleva puro. Pyyntikuopat on kaivettu kumpareen ja soistuman väliseen kangasnotkelmaan. Läntisin retkeilyalueelle ulottuva latvavesi on Iso-Kukkuri, joka laskee Peurokosken kautta Pikku-Kukkuriin. Täältä vedet jatkavat Tuirankosken kautta Lavajärvelle, jonka halkaisee idempänä kahtia pitkä Syrjäharju. Harjun pohjoispuolinen järvi on Iso Syrjäjärvi, eteläpuolinen haara jatkuu Nimettömänkosken kautta Iso-Nimettömänä ja kapeikon kautta edelleen Pikku-Nimettömänä. Pikku-Nimetön purkautuu kohti pohjoista Joukojärveen Joukovirran kautta. Tämän vesireitin varrella, erityisesti sen pohjoisrannalla, on runsaasti tervahautoja. Järviketjun retkeilyalueen puolinen pohjoisranta on enimmäkseen harjuista ja kuivahkoa maastoa. Pyyntikuoppien kohdalla maasto on mäntyvaltaista havupuumetsää. Maasto kumpuilee pienimuotoisesti kuoppienkin kohdalla. Aluskasvillisuus on puolukka-mustikka-suopursu -tyyppiä. Mj-rajaus ulottuu laavulle asti. 3 Voimassa 2019-07-24T10:53:29 2945.60595703 199.79162072
arkeologinenkohde_alue.1950 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1950 150650 {CA683B83-36C2-4280-B018-DB45218CC2E4} Pitkälehto kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Paikalla on vanhan kämpän ja taimikellarin jäänteet. Kämppä: Kohde on kooltaan 9 x 7 m ja se sijaitsee tien pohjoispuolella, pohjoiseen laskevassa rinteessä suon vieressä.Siitä on jäljellä yksi lankuista tehty seinän pätkä, joka on parhaimmillaan kahdeksan lankkukerraston korkuinen. Kohteen keskellä on rautalankajätettä. Aluemainen. Kämppä (Reiska 160531) sijaitsee alueen pohjoispäässä ja taimikellari (Reiska 169741) eteläpäässä. Kohde on merkitty SutiGisiin. Vanhan kämpän ja taimikellarin jäänteet. 3 Voimassa 2012-10-10T13:36:41 10506.36132812 438.12227251
arkeologinenkohde_alue.1951 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1951 150651 {9DAE2C40-47B0-4C57-B0EC-12638D3C87EB} Hallajärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 243 ei 3 Voimassa 2012-10-10T13:41:12 1491.21533203 161.71132831
arkeologinenkohde_alue.1952 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1952 150652 {9F83A274-5D40-47D7-BA11-5759BFF8B964} Tarhala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Vanhan pellon ympärillä on rakennusten jäänteitä. Kivikasa: laakakiviä ladottu. Halkaisija noin 1,5 m, korkeus 0,5 m. Rakennus jäännös: Ladottu uuni: Korkeus 1,5 m, sivun pituus noin 2 metriä. Uuninaukko pohjoiseen. Seinistä näkyvissä vallit, noin 4 x 4 m. Rakennusjäännöksen pohjalla on kuoppa, jossa on peltisanko. Vieressä on kellarikuoppa: koko 4 x 3 m, syvyys 0,6 metriä. Suuaukko pohjoiseen. Pellon laitamilla kulkevat pystyaidan jäänteet. Pellon toisella kulmalla on kuopalla oleva rakennuksen pohja kooltaan 6 x 6 metriä. Seinänpohjat ovat heikosti näkyvissä. Vieressä on toinen rakennuksen pohja, jonka keskiosa on kuopalla. Koko on 4 x 2,5 metriä. Päällä kasvaa isoja puita. Edellisen lähellä on kivikasa, kooltaan 1 x 0,5 metriä. Metsässä on puu ja metalliromua. Alueen länsipuolella on hete ja puukehikko, joka on mahdollisesti ollut hetteen ympärillä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteesta kerrottiin Suomussalmen toimistolla. Eero Pyykkönen opasti paikalle. Vanhan asuintilan jäänteet. Kohde sijaitsee Hallajärvestä hieman yli 2 km länsiluoteeseen, Myllykosken eteläpuolella, kosteikon laidassa. 3 Voimassa 2012-10-10T13:49:48 7261.10058594 340.06561221
arkeologinenkohde_alue.1953 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1953 147610 {72000228-E1AF-4EA8-99D9-954A33F7F04C} 494010077 Pyhäkoski 5 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 70 ei Asuinpaikan laajuus on todettu koekuopin ainakin 60 metrin pituiseksi tiensuuntaisesti ja tien rakentaminen näyttää tuhonneen osan siitä. Asuinpaikalla sijaitsee myös kaksi kuoppaa, joista koekaivausten perusteella laajempi on asuinpaikkaa nuorempi ja ajoittuu historialliselle ajalle. Koekaivauslöydöt: KM 32177:1-68, kivilaji- iskoksia, kvartsia ja paksuseinäistä orgaanissekoitteista kampakeramiikkaa, palaneita kiviä. painanne 1: 6 x 4 m, syvyys 0,6 m, valli mahdollinen painanne 2: 6 x 4 m, syvyys 0,4 m, pohjoispuolella heikko valli kuoppa 3: läpimitta 2,5 m, syvyys 0,6 m painanne 4: mitat 5 x 3 m, syvyys 0,5 m Rajaus perustuu muinaisjäännösrekisterin rajaukseen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 16.8.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri , kohde 494010077 (tarkastus J. Ikäheimo 1988, koekaivaus J. Alakärppä ja E. Ojanlatva 2000, inventointi M. Sarkkinen 2005. Neoliittinen rannansidonnainen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella noin 2,8 kilometriä Pyhäkosken voimalasta itäkoilliseen. Maasto on loivasti kaakkoon ja etelään viettävää mäntykangasta. Alue rajautuu etelässa Vaalantiehen (mt. 8300), idässä suohon ja lännessä ja pohjoisessa soistuvaan metsään. 3 Voimassa 2012-08-29T14:57:42 2669.25341797 218.59580566
arkeologinenkohde_alue.1954 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1954 148172 {797142D4-97EF-45BD-8D30-0B5027B79FF2} Nälkämäjärvi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 175 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Pihapiirillä on kämpän, kaivon, maakellarin, pienen piisillisen rakennuksen ja kahden kuopan jäännökset. Piha-alue erottuu heinikkoisena aukiona, jota ympäröi koivikko. Kämppä sijoittuu pihan länsiosaan lähelle järvenrantaa. Se on mitoiltaan 25,2 x 6,8 m ja pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Rakennuksen seinät erottuvat turpeenpeittämänä vallina, jossa on yksi pyöröhirsikerta. Väliseinien paikat eivät erotu. Eteläkaakonpuoleisessa päädyssä on 13 m pitkä osa, jossa on mahdollisesti kaksi erillistä luonnonkivipiisillä lämmitettyä huonetta. Molemmissa huoneissa on keskellä lattiassa kuoppa. Päätyhuoneen piisi sijaitsee itäkoillisseinustalla oletetun väliseinän vieressä, ja päädystä seuraavan huoneen piisi länsilounaisseinustalla rakennuksen keskikohdan paikkeilla, piisillista ja piisitöntä osaa erottavan väliseinän vieressä. Itäkoillisseinustan piisin jäännöksen mitat ovat 2,1 x 2,2 m x 0,5 m, ja länsilounaisseinustan piisin 1,7 m x 2,3 m x 0,5 m. Kämpän 12,2 m pitkässä pohjois-luoteispäädyssä ei näy lämmityslaitteen jäännöksiä. Lattiassa olevien kuoppien perusteella se on voinut jakautua kahteen osaan. Kämpän päällä kasvaa 70-80-vuotiaita koivuja. Nurmikentällä kämpän itäpuolella 6 m etäisyydellä on toinen, epäselvä rakennuksen jäännös 1. Rakennelmasta on jäljellä 1,5 m x 1,3 x 0,3 m kokoinen luonnonkivikasa, mahdollisesti piisi, ja yksi pohjoisluoteispäädyn ja itäkoillisseinän pyöröhirsi, jolloin rakennuksen mitat olisivat ainakin 3,7 m x 3,9 m, ja sen pitkä sivu olisi pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Tällöin mahdollinen piisi tai kiuas olisi etelälounaisnurkalla. On myös mahdollista, että rakennelma on osa kämppää. Pihan keskivaiheilla pohjois- ja eteläreunalla on lisäksi kaksi kuoppaa. Kuoppa 1 on näistä eteläpuoleinen, neliönmuotoinen, mitoiltaan 2,4 m x 2,4 m x 0,5 m. Pohjoispuoleinen kuoppa 2 on puoliympyränmuotoinen, mitoiltaan 4,8 m x 2,5m x 0,8 m. Pihan itäpäässä metsän puolella 35 m etäisyydellä kämpästä itään on maakellari, joka erottuu turpeenpeittämänä vallina, jonka keskellä on painauma. Kellari on ulkomitoiltaan 4,3 m pitkä, 4,8 m leveä ja 0,8 m korkea. Oviaukko on kaakkoispäädyssä. Kellarin sivuilla on kuoppia, joista on otettu maata. Metsänrajalla on myös muita kuoppia, jotka voivat liittyä kämppään tai olla luonnollisia. Lisäksi järvenrannassa kämpän etelälounaisnurkalta 9 m länteen on hirsirakenteinen suorakaiteenmuotoinen romahtanut kaivo. Kaivo on mitoiltaan 1 m x 0,8 m x 1,1 m kokoinen. Pihalla näkyy myös paikoitellen mahdollisia rakennusten nurkkakiviä, mutta muista rakennuksista ei näy selviä jälkiä. kämppä jäännös: X=7409357, Y=3543704 rakennus jäännös 1: X=7409357, Y=3543709 kellari jäännös: X=7409348, Y=3543735 kuoppa jäännös 1: X=7409343, Y=3543717 kuoppa jäännös 2: X=7409366, Y=3543717 kaivo jäännös: X=7409346, Y=3543694 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella piha-alueelle. Kohde on merkitty v. 1962 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle tai puoliväliin ajoittuva kämppä ja siihen liittyviä rakennelmia. Kohde sijaitsee Nälkämäjärven itärannalla, Nälkämäjoen ja Rokamo-ojan välisellä alueella. Kasvillisuus on kohteen ympärillä sekapuustoista kuivahkoa kangasta, piha-alueella tuoretta kangasta. Kehitysluokka vastaa uudistuskypsää metsää. Kohde itäpuolelle 200 m etäisyydelle tulee pensoittunut metsätie. 3 Voimassa 2012-09-07T13:52:50 2270.07885742 182.72083525
arkeologinenkohde_alue.1955 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1955 150311 {11B0702E-4EB0-48BC-83C6-1AC0F08E783B} Naruskajärvi SW-ranta asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 265 ei Torvinen on v. 1985 inventoinnissa löytänyt loivasti järveen viettävältä tulvavesien huuhtomalta hiekkarinteeltä kvartsi-iskoksia n. 10 neliömetrin kokoiselta alueelta. Lisäksi hän havaitsi paikalla siellä täällä liesikiviä, joiden ajoitus oli kuitenkin epäselvä. Koordinaattien (X=7480766, Y=3600198) ja kuvauksen perusteella paikalla tarkoitetaan ilmeisesti alueen luoteispäässä olevaa pieni niemeä. Vuoden 2012 inventoinnissa Torvisen löytöpaikka todettiin umpeenkasvaneeksi eikä uusia löytöjä havaittu. Paikan kaakkoispuolelta kuluneelta varastopalstalta havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia, jotka erosivat osalle alueesta tuodusta pyöreästä sorasta. Kvartsi-iskokset eivät välttämättä ole alkuperäisellä paikallaan. Lisäksi aukion luoteispuolelta luonnontilaiselta tasanteelta laskevan rantatörmän edustalta, vedenhuuhtomalta hiekkarannalta, löydettiin hiukan veden pyöristämiä kvartsi-iskosksia. Ylös tasanteelle näiden iskosten kohdalle tehtiin kaksi koepistoa, jotka olivat löydöttömiä. Luoteenpuoleisin näistä löydöistä sijaitsee 90 m etäisyydellä Torvisen löytöpaikasta, joten kohteen yhdistettiin samaksi kohteeksi. Löytöpaikkojen välillä maa ja rantatörmä ovat kasvaneet umpeen, joten havainnointimahdollisuudet olivat huonot. Alue rajattiin kaakkoispuoleiselta aukiolta luoteeseen niemeen ulottuvalle rannansuuntaiselle alueelle. Alueen pituus on 190 m ja leveys leveimmillään 55 m. Koepisto 1: X=7480710, Y=3600267 Koepisto 2: X=7480708, Y=3600264 Kohde rajattiin Torvisen inventointikertomuksen ja uusien kvartsilöytöjen sijainnin sekä topografian perusteella. Markku Torvinen on inventoinnissa v. 1985 löytänyt mahdollisen esihistoriallisen asuinpaikkakohteen alueen luoteispäästä. Kohdetta ei ole merkitty muinaisjäännösrekisteriin, vaikka löydöillä on KM-numero, mutta se on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde on osittain tuhoutunut kun kaakkoispään tasanne on tasoitettu. Kohde sijaitsee Naruskajärven kaakkoispäässä, järven lounaisrannalla. Kohteen itäkaakkoispuolella 200 m etäisyydellä on Ala-Naruskajoen suu. Kohteen kaakkoispäähän tulee etelästä sorapäällysteinen tie Naruskajärvi-Värriöjoki -tieltä. Alueen kaakkoisosassa on n. 40 m x 25 m kokoinen tasoitettu kulunut aukio, mahdollisesti vanha varastopalsta. Aukion luoteispuolella näkyy leikkauskohta, jonka luoteispuolella maanpinta on koskemattomana aukiota korkeammalla. Aukion luoteispuoleisen alueen rantatörmä on osittain kulunut ja jyrkkäreunainen. Jyrkkäreunainen tasanne jatkuu alueen luoteispäähän, jossa on pieni niemi. Maa laskee niemen kohdalla tasanteelta ensin jyrkästi ja sitten loivemmin järven rantaan, paitsi niemen luoteisosassa, jossa rinne laskee tasaisen loivasti. Niemen kärki on soistunut ja kasvaa taimikkoa. Muuten kasvillisuus on alueella varastoaluetta lukuunottamatta kuusivaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Maaperä on hiekkaista moreenia. Aukiolla alueen kaakkoispäässä on venepaikka. 3 Voimassa 2012-10-04T15:46:25 6515.85009766 443.06124007
arkeologinenkohde_alue.1956 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1956 150901 {B1EEC7F3-2B37-4245-A03F-E33B999E9FDA} 1000000706 Suohpajavri Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 80 ei Kolme pyyntikuoppaa sijaitsevat Suoppajärven länsirannalla olevalla pienellä niemellä. Kahden eteläisemmän kuopan välillä on vain viisi metriä, mutta kolmas kuoppa sijaitsee niistä 25 metriä pohjoiseen. Kaksi eteläistä kuoppaa ovat hyvin suuria, ja niissä on noin metrin levyinen ja 20-50 cm korkuinen valli. Pohjoisempi kuoppa on niitä hieman pienempi, ja vain sen koillisreunalla näkyy matalaa vallia. Pyyntikuoppien välittömässä lähiympäristöstä eikä myöskään ylätasanteelta havaittu muita merkkejä muinaisjäännöksistä. Pyyntikuoppien sijainti ja mitat Kohde x y Koko Syvyys Pyyntikuoppa 1 7748218 3500627 5 1,5 Pyyntikuoppa 2 7748218 3500631 5 1,5 Pyyntikuoppa 3 7748242 3500622 3,5 1 Muinaisjäännösalueeksi on rajattu koko pieni niemi. Pyyntikuopat on löytänyt Oula Näkkäläjärvi vuonna 1961 ja Tuija Rankama on tarkastanut kohteen 1988. Suoppajärven ranta on pyyntikuoppien kohdalta hyvin jyrkkä. Pyyntikuoppien ympäristö on selkeästi ylätasannetta alempana. Ympäristö niemellä on tunturikoivikkoa ja ylhäällä tasanteella kuivahkon kankaan männikköä. maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-10-18T11:38:59 4531.08398438 270.27714842
arkeologinenkohde_alue.1957 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1957 150920 {69BBE8A6-1B24-47FF-A0C7-C624B0E536A5} Goahtenjárga Muinaisjäännösryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 140 ei Mierasjärvi on kapea, lähes pohjois-eteläsuuntainen järvi Utsjoen kirkonkylältä noin 42 kilometriä etelään. Goahtenjárgan muinaisjäännösryhmä sijaitseen noin 3,3 kilometriä järven etelärannasta pohjoiseen, järven itärannalla. Muinaisjäännösalue on noin 220 metriä pitkä ja leveimmillään noin 100 metriä leveä. Goahtenjárgalta löytyi Kotivuoren löytämien kahden pyyntikuopan lisäksi kolmaskin. Niiden ohella alueella oli havaittavissa merkkejä esihistoriallisen asuinpaikasta. Kapealta rantapolulta ja kuluneesta rantatörmästä havaittiin yksi palaneiden luiden keskittymä, kvartsi-iskoksia, kaksi palaneiden kivien keskittymää sekä punaiseksi värjäytynyttä (palanutta?) hiekkaa. Palaneet kivet ja hiekka ovat todennäköisesti peräisin tulisijoista. Pyyntikuopissa 2 ja 3 on valli ympärillä. Kuopassa 2 vallin leveys on noin 80 cm ja korkeus 20-30 cm. Kuopassa 3 valli on 80-100 cm leveä ja 30-60 cm korkea. Alue sijaitsee kivikautiselle/varhaismetallikautiselle asuinpaikalle tyypillisellä paikalla. Mierasjärven itärannan eteläpuolisko on muuten hyvin jyrkkää ja kivistä, mutta Goahtenjárgan kohdalla on pienialainen hiekkaa maaperältään oleva alue. Vastapäätä järven toisella rannalla on laajempi hiekkainen niemi, josta Kotivuori on löytänyt merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Rakenteiden sijainti ja koko (m) Kohde x y Koko Syvyys Palaneita kiviä 1 3508247 7717666 Palaneita kiviä 2 3508263 7717700 Palanutta luuta 3508270 7717765 Punaiseksi palanutta maata 3508254 7717679 Pyyntikuoppa 1 3508248 7717650 3x1,5 0,5 Pyyntikuoppa 2 3508293 7717774 4 0,3 Pyyntikuoppa 3 3508305 7717801 3,5x5 0,5 Muinaisjäännösalueeksi on rajattu koko Goahtenjárgan tasainen ranta-alue. Hannu Kotivuori on löytänyt alueelta kaksi pyyntikuoppaa vuonna 1986. Muinaisjäännökselle ei ole määritelty omaa aluetta, vaam pyyntikuopista kerrotaan Mierasjärven länsirannan kohteen 890010097 Kuhkesnjarga yhteydessä. Goahtenjárga on tasainen hiekkainen alue. Sen pohjoisosassa pistää Mierasjärveen pieni niemi. Alueen itäpuolella maasto nousee jyrkästi kohti Guovzacompaa. Goahtenjárgallä kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Eteläosassa rantatörmä on jyrkkä ja paikoin hyvin kulunut. Pohjoisen niemen kohdalla rantatörmää ei ole. Alueen läpi rannassa kulkee kapea, pohjois-eteläsuuntainen polku. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2012-10-22T08:38:57 14124.75244141 579.82466858
arkeologinenkohde_alue.1958 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1958 133324 {053782FD-A719-40B5-9033-471D32E5B346} Vintilä erotusaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2816 Poroaidat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 270 ei Vintilän aita on rakennettu 1920-luvulla ja se oli 1930-luvulla Kemin - Sompion paliskunnan tärkein porojen erotusaita. Pykällykseen tuotiin jopa 10 000 poroa. Vielä nykyäänkin paliskunta on Suomen laajin ja runsasporoisin. Vintilässä oli viimeinen erotus 1940-luvulla (kuoskulaisen poromiehen Matti Merivirran eli Meri-Matin mukaan vuonna 1949), kun Kotivaaran aita valmistui Martin kylän lähelle. 1930-luvun alussa Vesiojan törmään rakennettiin toistakymmentä porokämppää. Itse aitaus aitoineen on lahonnut lähes pois. Paikalla on kuitenkin vielä näkyvissä vanhan aidaksista tehdyn erotusaidan jäänteet, sekä tasmiaidasta tehtyjen karsinoiden jäänteet. Rajatulla alueella aitaus näkyy kaikkeis selvimmin, jonka lisäksi erotuksen länsipuolisella suolla sekä kankaalla havaittiin merkkejä aidoista. Täällä aidat ovat jo niin huonossa kunnossa ettei niitä otettu rajaukseen mukaan. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastatteluissa, minkä lisäksi se oli jo merkitty Reiska-tietokantaan pistemäisenä kohteena.Kohde on merkitty myös peruskarttaan. Kohde on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa v. 2005. Paikalla on poroerotuspaikan jäänteet ja sen ympäristössä erotukseen kuuluvia porokämppiä kaikkiaan 16 kappaletta. Kohde sijaitsee Vintilän kuolpunassa, kuivalla mäntykankaalla. 3 Voimassa 2018-12-10T14:14:17 229935.625 2090.55710931
arkeologinenkohde_alue.1959 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1959 150607 {F1D34E4B-E737-4576-8BB2-F7D606609D30} Myllykoski tammi 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 115 ei Kohde käsittää betonisen tammen joka kulkee joen poikki. Tammessa on kaksi kapeaa suuaukkoa joista vesi pääsee virtaamaan. Näistä eteläpuolinen on matalampi. Tammi jatkuu matalana betonikauluksena myös rannan loivilla kallioilla. Eteläpuolelle on myös rakennettu ylitsevuotokanava rantakallioiden päältä. Kohde rajautuu aluemaisesti betonirakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 16.7. 2012. Kohde on merkitty peruskarttaan. Kyseessä on pato 1900-luvulta. Tammi sijaitsee joessa, kallioisella paikalla kosken ylöpuolella. Metsä on lehtipuuvaltaista rantametsää. 3 Voimassa 2012-10-23T14:53:14 1164.05029297 150.13375965
arkeologinenkohde_alue.1960 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1960 150627 {DF27F31B-174F-4A73-8A72-FD66960065F1} 1000008138 Mariendal 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 25 18 ei Sekä 25 m mpy että 18 m mpy korkeudella sijaitsevilta muinaisilta rantaterasseilta löytyi kvartsia, piitä, kivilaji-iskoksia sekä hiotun kiviesineen katkelmia (mm. sädekiviliusketta). Pellolta erottui kaksi löytöaluetta, joista läntinen nimettiin löytöalue A:ksi ja itäinen löytöalue B:ksi. Terasseilla on korkeuden ja löytöaineiston perusteella sijainnut kivikautisia asuinpaikkoja. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 10.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Länsitien pohjoispuolella olevalla pellolla, jossa on 25 m mpy korkeudella terassi. Se laskee etelään 18 m mpy korkeudella olevaan toiseen terassiin. Pellon keskellä virtaa puro, jonka varrella kasvaa sekametsää. Myös ylemmän terassin takana maasto nousee loivasti sekametsänä. Maaperä on savinen, siinä on vähän kiviä, joista osa oli palanut. Kohde saattaa jatkua pellolta metsään. Tie on tuhonnut alemman terassin eteläreunan. Mj-rekisterin aluerajaukset eroavat selvästi raportin aluerajauksista. 3 Voimassa 2019-09-30T08:37:55 28704.87207031 776.76800415
arkeologinenkohde_alue.1961 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1961 150628 {2E44E489-7A9C-4710-847B-F9FE64E6318B} 1000008139 Mariendal 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 25 18 ei Sekä 25 m mpy että 18 m mpy korkeudella sijaitsevilta muinaisilta rantaterasseilta löytyi kvartsia, piitä, kivilaji-iskoksia sekä hiotun kiviesineen katkelmia (mm. sädekiviliusketta). Pellolta erottui kaksi löytöaluetta, joista läntinen nimettiin löytöalue A:ksi ja itäinen löytöalue B:ksi. Terasseilla on korkeuden ja löytöaineiston perusteella sijainnut kivikautisia asuinpaikkoja. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 10.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Länsitien pohjoispuolella olevalla pellolla, jossa on 25 m mpy korkeudella terassi. Se laskee etelään 18 m mpy korkeudella olevaan toiseen terassiin. Pellon keskellä virtaa puro, jonka varrella kasvaa sekametsää. Myös ylemmän terassin takana maasto nousee loivasti sekametsänä. Maaperä on savinen, siinä on vähän kiviä, joista osa oli palanut. Kohde saattaa jatkua pellolta metsään. Tie on tuhonnut alemman terassin eteläreunan. Mj-rekisterin aluerajaukset eroavat selvästi raportin aluerajauksista. 3 Voimassa 2019-09-30T08:39:53 13842.39746094 439.90694895
arkeologinenkohde_alue.1962 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1962 150629 {15E9260E-C460-49A3-92C7-13D5ABF6A0E5} Sipoo Meilis asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 28 ei 30 m mpy korkeudella sijaitsevalta muinaiselta rantatörmältä sekä pellolla olevalta kaivolta löytyi pintapoiminnan yhteydessä muutama kvartsi. Korkeuden ja löytöjen perusteella paikalla on mahdollisesti sijainnut kivikautinen asuinpaikka. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 10.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka? Kohde sijaitsee Martiksentien ja Hälsängsbäcken-puron välisellä pellolla. Noin 30 m mpy korkeudella on törmä, joka laskee jyrkästi etelään 25 m mpy korkeudelle. Rinteen pohjalla on puro, jonka eteläpuolella jyrkkä rinne. Idässä maasto nousee peltosarakkeeseen, lännessä maasto nousee pihapiiriin ja sekametsään. Maaperä on savinen, purolaaksossa hiekkaisempi. 3 Voimassa 2012-10-10T15:09:56 12625.37817383 457.6694385
arkeologinenkohde_alue.1963 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1963 150630 {A1F1AEB9-DE95-452E-91B6-E067935A3C9C} Sipoo Staffas asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 995 Yksityinen 1 Digitionti kartalta 1 VAT/rky 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 21 ei Muinaiselta rantatörmältä löytyi runsaasti kvartsia pintapoiminnan yhteydessä. Rantatörmän korkeuden ja löytöaineiston perusteella kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Myös historialliselle ajalle ajoittuvia löytöjä tuli runsaasti. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 6.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Hindsbyntien itäpuolella noin 800 metrin päässä Länsitien risteyksestä. Kohde on nykyään peltona, josta erottuu selkeästi muinainen rantatörmä. Törmä loivenee kohti kaakossa sijaitsevaa jokea. Länsipuolella maasto laskee loivasti tielle, jonka jälkeen se nousee loivasti kohti metsää. Maaperä on savea. Kohde sijaitsee kahden peltosaarekkeen välissä, joista eteläisellä on pusikkoa sekä 2,5 x 3 m kokoinen raivausröykkiö, pohjoisella havupuita. 3 Voimassa 2012-10-10T15:12:21 3634.99829102 219.31333355
arkeologinenkohde_alue.1964 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1964 150654 {AC883439-4E00-4F5C-B531-0EE51D3E0DD3} 777010109 Vanha Kirkkosaari esihistoriallinen asuinpaikka ja 1600-luvun hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 199 ei Saarelta on tehty lukuisia irtolöytöjä, sinne on tehty tarkastusmatkoja ja siellä on toteutettu arkeologiset kaivaukset kolmena vuonna. Löytöjä on runsaasti. Ne liittyvät kivikautiseen asumiseen (mm. kiviesineitä, piiesineitä, varhaista ja tyypillistä kampakeramiikkaa, Sär 2-keramiikkaa). Saarella on asuttu pitkän aikaa. Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP (8000-7700 eKr.) Vanha Kirkkosaari oli jonkin aikaa Suomen vanhin tunnettu asuinpaikka. Varhaisen metallikauden nuolenkärjet, reiällinen kivikirves ja keramiikka kertovat, että paikalla on asuttu kivikauden jälkeenkin. Myöhemmästä rautakautisesta liikkumisesta saarella kertovat rautakirves ja tulusrauta. Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Tämä tiedetään, koska Claes Claessonin laatimassa vuoden 1650 kartassa saaren kohdalla lukee ”Kirconsari”. 1600-luvun lopulla saari kerrotaan poltetun kaskeksi, mikä on herättänyt suurta pahennusta. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. Kohteen rajaus on aluemainen. Koko saari on rajattu muinaisjäännöskohteeksi. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä rauhoitusluokan I kohteena. Multiperiodinen eli usealla aikakaudella asuttuna ollut saari. Merkkejä asutuksesta pitkin kivikautta ja varhaiselta metallikaudelta. Ollut hautasaarena ainakin 1600- ja 1800-luvuilla. Vanha Kirkkosaari sijaitsee Kianta-järvessä Suomussalmen (Ämmänsaaren TB:n rannan edustalla). Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta. (Muinaisjäännösreksiteri) Kuviolla on uudistuskypsää metsää. ja hautapaikat 3 Voimassa 2013-02-22T10:17:00 33020.5871582 706.35255314
arkeologinenkohde_alue.1965 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1965 150655 {8632B0FB-902B-4ABC-9633-761BCFB386FD} 777500003 Kirkkosaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 200 ei Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. Hautasaaria raivattiin (puustosta) 1800-luvulla kolme kertaa. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle. Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo tehty pohjaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754- 1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896-1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Hautasaari, joka on ollut käytössä ainakin 1800- ja 1900-luvuilla. Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen. Kuviolla on uudistuskypsää kasvatusmetsää. Metsässä hautojen väleissä kulkee polkuja. 3 Voimassa 2012-10-16T10:47:09 43022.45263672 937.44826794
arkeologinenkohde_alue.1966 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1966 150656 {D05A922F-7C1A-42B1-A384-87DDF82C2E8E} 777500001 Pesiönjärvi Kirkkosaari hautasaari 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1214 Hautasaaret 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 1 Arvio 215 ei Saareen ei enää haudata, mutta siellä on edelleen rauta- ja puuristejä sekä hautakiviä. Tarinan mukaan hautamuistomerkkien joukossa on myös 2 ristiä, jotka paikkakunnan ensimmäiset sepät ovat eläessään takoneet itselleen. Joissakin risteissä on numeroita ja kirjaimia väärinpäin.(MJ-rek) Havaittavissa olevat haudat keskittyvät saaren keskiosiin ja pohjoisimpaan niemeen. . Eteläisessä osassa on yksi metallinen risti Pekka Keräsen (k. 1881) haudassa, muutamia puisten ristien lahonneita jäänteitä ja lukuisia painanteita vanhoista haudoista. Saaressa mukana olleen oppaan mukaan saaren eteläinen pengermä on ollut aikoinaan täynnä hautoja, mutta niistä ei ole enää jälkiä näkyvissä. Muistitiedon mukaan saareen on haudattu vainajia jo 1700-luvun lopulla. Saaren pohjoisosa vihittiin käyttöön vuonna 1855. Saareen on haudattu Jooseppi Kyllönen (Ryysyrannan Jooseppi). Kauppias Venja Niemen hautana on puinen grobnitsa. Muinaisjäännösrekisterissä mainitut hautakivet, joissa on nurinpäin tehtyjä kirjaimia kuuluvat Yrjö ja Johanna Juntuselle, jotka on haudattu vuonna 1916. Hautakivet ovat yleisimpiä muistomerkkejä, myös muutamia puisia ja metallisia hautamuistomerkkejä löytyy. Pesiöjärveen vuonna 1947 hukkuneille miehille on oma risti. Pikkulapsena kuolleita on paljon. Viimeisimmät hautaukset ovat vuosilta 1992, 1996 sekä sukuhaudoissa 2009 ja 2010. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kohde sijaitsee sekä seurakunnan että valtion omistamalla maalla. Virallisesti vihitty hautasaari, joka on ollut käytössä ilmeisesti 1700-luvun lopulta (mahdollisesti aikasemminkin) nykyaikaan saakka. Pesiönjärvessä, lähellä Kiantajärveen laskevaa Myllyjokea on pitkulainen Kirkkosaari, joka on ollut kauan hautausmaasaarena. (MJ-rek) 3 Voimassa 2014-11-25T12:04:03 72979.15307617 1669.2214766
arkeologinenkohde_alue.1967 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1967 150657 {9C980074-8017-4302-8E45-F47763E6DBB2} 1000005524 Hoikkasaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 248 ei Yrjänäsaari ei ole Piispajärven ainoa hautasaari. Siitä puolisen kilometriä itäkoilliseen on Hoikkasaari. Saaren itäpäässä on korkeahko kuiva kumpare. Lännessä saari on matala ja kapea. Kumpareen länsiosassa on suuri petäjä, johon veistettyihin pilkkoihin on kaiverrettu vuosilukuja. Kumpareella on useita kuoppia ja saaressa on puuristien jäännöksiä. Aivan ilmeisesti tätäkin saarta on käytetty hautapaikkana. (Muinaisjäännösrekisteri) Saaressa havaittiin laakea kuoppa, jonka koko on 4 x 2,5 x 0,7 metriä. Lisäksi havaittiin soikea kuoppa kooltaan 2 x 1 x 0,3 metriä ja pyöreähkö kuoppa halkaisija 2,5 metriä, syvyys 1 metri. Rinteessä oli kapea oja (2 x 0,15 x 0,1 metriä). Muitakin hyvin epäselviä painanteita havaittiin. Maassa oli lahonneen puuristin jäänteet, joissa oli kiinni takonaula ja neliönmuotoinen erikoinen kivi (hautakivi?). Rannassa olevassa puussa oli pilkat lounaan- ja kaakonpuoleisilla sivuilla. Kaakonpuoleisessa pilkassa on raapustettuna luvut ja kirjaimet: 188?, V MTM 88 TK 8. Lounaan puoleisessa pilkassa merkinnät ovat: 1878 LA AS LS tai risti. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on mainittu muinaisjäännösrekisterissä Yrjänäsaaren kuvaustekstissä. Sillä ei ole omaa muinaisjäännösrekisteritunnusta. Historiallisen ajan hautasaari, jossa on myös merkkipuu. Saari sijaitsee Piispajärvessä, Viitostieltä länsilounaaseen, Ukonniemen ja Hilskon välissä. 3 Voimassa 2013-01-10T13:57:55 1831.16796875 161.21600058
arkeologinenkohde_alue.1968 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1968 150658 {DE4159F6-DD9F-445C-9A1D-380F5351A86F} 1000005510 Yrjänä hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 248 ei Saaressa on runsaasti hautoja. Niiden merkkeinä on puuristejä, joista osa on täysin lahonneita ja kaatuneita, joitain raudasta tehtyjä vanhoja ristejä sekä uudempia hautakiviä. Paikalle on tehty useita hautauksia vielä 1950-luvulla. Nykyään hautausmaa ei enää ole käytössä eikä seurakunnan hoidossa. (Muinaisjäännösrekisteri) Hautamuistomerkit on tehty tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta. Ensimmäinen hautaus saareen on tehty 1889 ja tuorein vuonna 2010. Piispajärvi-seura on pystyttänyt saareen haudattujen muistoksi aiemman puisen ristin viereen uuden muistomerkin vuonna 2005. Pastori Helge Itkonen vihki sen seuraavana kesänä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä rauhoitusluokan 1 kohteena. Historiallisen ajan hautasaari. Yrjänäsaari sijaitsee nelisen kilometriä viitostien sillalta länsilounaaseen. Saari on pituudeltaan 0,3 km ja sen lounaispää on matala ja suoperäinen. Keskellä on hyvin kapea vetinen kohta, joka käytännössä jakaa saaren kahteen osaan. Koillispää on korkeampi ja siellä on sekametsää kasvavaa kivikkoista moreenimaata. Tätä osaa saaresta on käytetty hautausmaana maaperän kivikkoisuudesta huolimatta. (Muinaisjäännösrekisteri) 3 Voimassa 2013-01-10T14:08:19 7831.40625 423.36888847
arkeologinenkohde_alue.1969 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1969 150660 {EED1B4A8-3C36-42F3-B9DC-78D682945A3A} Verisaari kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 248 ei Saaren reunalta havaittiin kolme painannetta ja yksi kumpu, jotka olivat varsin epävarmoja. Kyse saattaa olla luonnon (tai eläimen-) muovaamista kuopista. 1,5 x 0,5 m, suunta luode-kaakko, epämääräinen 1,5 x 1 x 1 m, soikea, epämääräinen 2 x 1 x 0,5 m, suunta luode-kaakko, kuopassa eläimen kolo, epämääräinen suorakaide, hieman kohollaan oleva alue 1,5 x 1 m, hyvin epävarma, päällä suopursuja Alueelta paikannettiin kivi, joka voi olla paikalla luonnostaan. Kohteen rajaus on aluemainen Kohteella poikettiin hautasaari-inventoinnin yhteydessä. Paikallisten tarinoiden mukaan saaressa on hautoja. Painanteita ja kumpu, joiden luonne on epävarma. Vesisaari sijaitsee Piispajärvessä, Hoikkasaari nimisen hautasaaren eteläpuolella. Saari on vetinen ja kasvaa suopursuja. Sen kaakkoissivulla on hieman kuivempi alue. 3 Voimassa 2013-01-10T14:16:54 361.1105957 74.90976661
arkeologinenkohde_alue.1970 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1970 150662 {C0398279-05B2-4E86-97E8-3360BDE976FC} Koivula asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 290 ei Vuonna 2012 paikalta oli löydetty viisi rakennetta/rakennuksen jäännnöstä. Kohteen tarkastuksessa vuonna 2014 löydettiin neljä rakennuksen jäännöstä, joista yksi sijaitsi aiemman rajauksen ulkopuolella. Rakennus jäännös 1 (176238): Pieni neliskanttinen hirsistä tehty rakennuksen jäännös, josta on jäljellä enää alimpia hirsiäkertoja. Koko noin 4 x 3,5 m. Rakennus on pitkänurkkainen ja se on tehty koirankaulasalvoksin. Rakennuksen itäpuolella on metalliromua. X= 3577396 ja Y= 7227287. Rakennus jäännös 2 (150732): Neliskanttinen 4 x 4 m kokoinen hirsistä tehty rakennus, jonka etelänurkassa oviaukon vieressä on luonnonkivistä tehdyn uunin jäännös. Osa hirsistä on rakennuksen sisäpuolella nokeentuneita. Hirsien päät on sahattu. Rakennus on pitkänurkkainen ja se on tehty koirankaulasalvoksin. Vuoden 2012 inventoinnissa tulkittu riiheksi, saattaa olla myös sauna. X= 3577444 ja Y= 7227301. Rakennus jäännös 3 (176240): Kellarin jäänteet. Oviaukko on sijainnut pohjoisseinällä. Sisäosan halkaisija on 2,5 m, kun koko kellarin halkaisija on 4,5 m. Vieressä kasvaa vanha mänty. X= 3577391 ja Y= 7227310. Rakennus jäännös 4 (176241): Rakennuksen jäännäksistä huonokuntoisin. Luultavasti päärakennuksen jäännös, josta on jäljellä enää alimpia hirsikertoja sekä rakennuksen keskellä oleva iso kumpare, jonka päällä kasvaa iso lehtipuu. Koko 11 x 7 m. X= 3577462 ja Y= 7227273. Aluemainen. Kohteen rajaus perustuu paikalla näkyviin jäänteisiin. Rajausta on vuoden 2012 tiedoista suurennettu, sillä yksi kohteista sijaitsi alueen ulkopuolella. Eero Pyykkönen opasti paikalle. Tarkastus 2014: Kohde oli merkitty vuonna 2012 Reiskaan, mutta sen kuvailutiedot puuttuivat. Kohde tarkastettiin sen vuoksi vuoden 2014 inventoinnissa. Asuintila jäännös. Paikalla on asuttu jo 1800-luvun puolivälin maissa. Kohde sijaitsee vaaran päällä Lipontien itäpuolella. Paikalla on vanha niittyaukea, jolla kasvaa kuusia, koivuja ja leppää. 3 Voimassa 2014-12-11T13:52:04 6722.15087891 304.77582721
arkeologinenkohde_alue.1971 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1971 150663 {C969572C-2D57-4484-8719-48B18EC51715} Päävaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 284 ei Paikalle on vuosien 1965-68 metsätalouskarttaan merkitty kämpän paikka. Vuoden 1989 peruskarttaan on vielä merkitty kolme rakennusta itään päin menevän hiekkatien pohjoispuolelle. Alueelta kartoitettiin kesän 2014 inventoinnissa neljä rakennetta, joista kaksi sijaitsi tien pohjois- ja kaksi sen eteläpuolella.. Taimikellari jäännös (176255): Harjakattoinen taimikellari, jonka koko on noin 6 x 6 m. Katto nousee noin 1,2 m korkeudelle maanpinnasta. Oviaukko sijaitsee eteläpäädyssä ja se on katettu. Rakennuksen keskellä on savupiippu. Katto on päällystetty kattohuovalla. X= 3576533 ja Y= 7229271. Huussi jäännös (176258): Kolmipyttyinen harjakattoinen laudoista rakennettu huussi, jonka koko on noin 3,5 x 2 m. Perustus on tehty luonnonkivistä ja katto päällystetty huovalla. X= 3576527 ja Y= 7229294. Kellari jäännös (176367): Kumpareeseen kaivettu kellari, jonka halkaisija on noin 5 m ja sisäosa noin 2,5 m. Oviaukko sijaitsee itälaidalla kohti ohikulkevaa tietä. X= 3576539 ja Y= 7229221. Rakennus jäännös (176368): Pienen neliönmuotoisen noin 2,5 x 2,5 kokoisen rakennuksen jäännös. Rakennus on kaivettu noin 30 cm syvälle maahan ja näkyvissä on vielä seinähirsiä. Kenties varasto. X= 3576537 ja Y= 7229216. Kohteen rajaus on aluemainen. Rajaus perustuu näkyviin jäänteisiin. Eero Pyykkönen opasti paikalle. Tarkastus 2014: Kohde oli merkitty Reiskaan, mutta siitä puuttui paljon tietoa, jonka takia kohde tarkastettiin kesällä 2014. Päävaaran kämpän rakennusten jäänteitä. Kolmen tien risteysalue, jonka pohjoispuolella on vanhaa kuusta kasvava kangas. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-12-11T14:23:35 7506.97314453 349.59834331
arkeologinenkohde_alue.1972 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1972 150665 {274F8308-6B07-4E2F-9BDA-DFCC3195F2FE} Riihivaara asuintila ja kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 273 ei 3 Voimassa 2012-10-15T16:40:25 8261.99267578 375.05229228
arkeologinenkohde_alue.1973 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1973 150668 {8632C9E6-DB16-4932-9DC2-81E35793D425} 777010307 Alanne pyyntikuoppa-alue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Alanteen pyyntikuoppajärjestelmä muodostuu kahdeksasta dokumentoidusta kuopasta, joista kuusi muodostaa puoliympyrän Alanteenvirran pohjoispuoliselle kannakselle. Kaksi kuoppaa sijaitsee hieman kauempana Alanteenlammen puoleisessa rinteessä. Kuoppa 1: 7263.702, 3603.391 Kuoppa 2: 7263.706, 3603.406 Kuoppa 3: 7263.710, 3603.425 Kuoppa 4: 7263.691, 3603.442 Kuoppa 5: 7263.660, 3603.431 Kuoppa 6: 7263.565, 3603.384 Kuoppa 7: 7263.496, 3603.332 Kuoppa 8: 7263.700, 3603.368 Kuoppien numerointi noudattaa muinaisjäännösrekisterin numerointia ja poikkeaa vuoden 2007 inventointiraportoinnin numeroinnista. Kohteen koordinaattipiste, 7263.602, 3603.386, on alueen laskennallinen piste. Alue on digitoitu kuoppien ympärille. Yksittäisten kuoppien pisteet on mitattu gps:llä. Muinaisjäännösrekisterin piste, 7263704, 3603382, on rekisterin tietojen mukaan "siirretty ... niemekkeen keskeltä pyyntikuoppien kohdalle, jotka kiertävät niemekkeen reunoja 29.8.2007 PAK." Alanteen pyyntikuopat ovat muinaisjäännösrekisterin kohde 777010307, joka on ollut merkittynä jo aiemmin myös Reiska-tietokantaan. Kohde tarkastettiin 4.8.2012. Muinaisjäännösrekisterin mukaan (kirjoitusvirheet mj-rekisterissä): "Kumpareen kärjessä, notkelman lounaisreunassa kääntyy kannasta pitkin kulkevalta tieltä pieni tienpätkä luoteeseen., Saarijärven rantaan, jossa on rangoista tehty verkkovaja. Saarijärven puolella, verrkovajasta noin 35 m ja noin 20 m länteen, rannasta nousevan rinteen päällä, on laakeat, noin 3,0 m halkaisijaltaan ja noin 0,3 m syviset kuopat (kuopat 1 ja 2). Verkkovajasta noin 5 m etelään ja rannasta noin 10 m päässä on pyöreä, noin 3,5 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,5 m syvä kuoppa (kuoppa 3) . Se on osittain täyttynyt roskista. Verkkovajalle johtavan tienpätkän pohjoispuolella, osaksi tien alle jääneenä on epämääräinen painanne (kuoppa 4) noin 15 m:n päässä tiestä ja noin noin 20 m kuopasta 3 kaakkoon. Tien toisella puolella olevasta saunan jäännöksestä 5 m länteen, rannasta noin 20 m ja tiestä noin 10 m:n päässä on pyöreähkö, noin 3,0 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,6 m syvä kuoppa (kuoppa 5). Tästä kuopasta noin 100 m lounaaseen, Porkkasuovannon rannasta nousevassa rinteessä on samanlainen kuoppa (kuoppa 6). Tästä vielä saman verran lounaaseen, suunnilleen kohdassa, jossa Porkkasuvannon ranta kääntyy etelään, on matala noin 2,0 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,3 m syvä painanne (kuoppa 7). Metsähallituksen inventoinnissa 2007 on todettu kuopan 2 länsipuolella yksi kuoppa lisää. Samoin kuopan 1 itäpuolelta rannasta on havaittu esihistorialliseen toimintaan viittaava kvartsi-iskos. Alueella on myös useita historiallisen ajan - todennäköisesti 1800-1900-lukujen - toimintaan liittyviä jäännöksiä, kuten hirsirakennuksenpohja, mahdollisesti kalasaunaan kuuluva kiuas, maakuoppia ja vetotaipaleeksi tulkittu kanavakaivanto. Kuoppapyynnillä on vahvasti esihistorialliset juuret Suomessa. Metsästystapa loppui Kainuun korkeudella todennäköisesti 1700-luvun jälkeen, kun metsäpeura oli onnistuttu hävittämään sukupuuttoon liiallisella pyynnillä. Muita elämiä on kuoppien avulla pyydetty tämänkin jälkeen, mutta Alanteen kaltaiset monikuoppaiset järjestelmät viittaavat vahvasti nimenomaan peuran tai hirven pyyntiin. On todennäköistä, että kuoppapyynti kannaksella on kalasaunaa ja veneenvetotaivalta vanhempaa perua. Tuskinpa näitä toimia olisi samaan aikaan harrastettu kapealla kannaksella. Muinaisjäännösrekisteri sekoilee hieman Alanteen pyyntikuoppien suhteen. Ensinnäkin rekisterissä kuvitellaan, että kalasaunan kiuas ja sauna ovat eri asioita vaikka kyseessä on yksi ja sama kohde. Rekisterin aluerajauksen sisälle on merkitty pyyntikuoppien lisäksi ilmeisesti myös sauna/kiuas sekä jopa pyyntikuoppien itäpuolinen vetotaival. Millä perusteilla tämän on ajateltu kuuluvan pyyntikuoppien kontekstiin, on epäselvää. Lopulta myös pyyntikuoppa 4:n piste puuttuu kartalta. Laavun paikkaa ei kartalla näy. Muinaisjäännösrekisterissä käytetty tapa surpostaa saman nimen alle aivan erityyppisiä kohteita (kulkuväylä - sauna - pyyntikuoppajärjestelmä) on perustelematta. Aivan yleisesti pyyntikuopat mainitaan jonkin muun kohteen alaviitteessä. Tämä on suuri ongelma muinaisjäännösrekisterin käyttökelpoisuudessa. Alanteen kohdalla on selvää, että Reiska-tiedot ovat ajantasaisemmat ja tarkemmin yksilöidyt kuin muinaisjäännösrekisterin. Pyyntikuopat sijaitsevat Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan retkeilyalueen lounaispuolella. Paikalla on hiekkainen kangas, joka erottaa toisistaan pienen Saarijärven ja isomman Aittojärven. Kannas on vajaan kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen. Alueella sijaitsee kaksi pyyntikuoppakohdetta, sekä jäänteitä 1800- ja 1900-lukuje- toimista ympäristössä. Kannaksen kapeimman kohdan lounaispuolella, molemmin puolin Piston maantietä, on yhteensä kahdeksan pyyntikuopaksi tulkittua painaumaa, molemmin puolin hiekkapohjaista ja kivikkoista kannasta, sen rannoille laskevilla sivuilla. Maantien kaakkoispuoli on vähän aikaa sitten hakattu täysin paljaaksi. Metsäkoneen jäljet erottuvat selkeästi. Kone on kulkenut aivan kuopan numero viisi vierestä. 3 Voimassa 2018-06-07T14:24:55 9368.42797852 573.6760725
arkeologinenkohde_alue.1974 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1974 147367 {022E11FA-9DE5-48C7-AA6E-07967EF3A78A} Viheltämäaapa kruununleimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Reilun hehtaarin kokoisella alueella tavattiin runsaasti vanhoja mäntyjä, joissa oli kruununleima. Alueella havaittiin myös haukan pesä. Kohde on rajattu havaittujen leimapuiden perusteella. Nyt rajatun alueen ja pohjoisempana, Kyörtesselän erotusaidalle tehdyn aluerajauksen välissä on todennäköisesti lisää leimapuita. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Alueella on kruununleimalla leimattuja puita. Kohde sijaitsee Tulppion kaakkoispuolella, Viheltämäaavan pohjoisosassa. Kohteen lounaispuolella virtaa Saijanoja. Alueen läpi kulkee myös UKK-reitti, joka noudattelee osin Samperin veturitien linjausta. Alue on mäntykangasta, jossa kasvaa varttunutta puustoa. 3 Voimassa 2012-08-24T08:35:02 13887.74560547 435.89216664
arkeologinenkohde_alue.1975 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1975 147368 {B85219DC-D65D-4405-9E8C-10518B6C7029} Vesioja 4 kruununleimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Kilometrin pituisella ja 100 metriä leveällä kaistaleella Vesiojan pohjoisrannalla havaittiin isoimmissa männyissä kruununleimoja. Kohde on rajattu havaittujen leimapuiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteella on kruununleimapuita. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Vesiojan pohjoisrannalla. Alue on puron tuntumassa kosteaa ja soistunutta, mutta ylempänä rinteessä kuivempaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-09-24T13:01:01 80082.23535156 2101.7544652
arkeologinenkohde_alue.1976 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1976 147369 {5089B277-163F-4A26-A328-A41D2BE2CEA7} Rajavaarat 1 kruununleimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 275 ei Alueen keloissa havaittiin kruununleimoja, samoin niitä havaittiin alueelle jätetyssä hakkuutähteessä. Alue on rajattu havaittujen leimapuiden ja leimapuiden osien perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteella on kruununleimapuita. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Rajavaaran koillispuolella olevalla mäenharjanteella. Alueen halki kulkee metsäautotie. Alue on nyt osin uudistusvaiheessa tai taimettumassa. 3 Voimassa 2012-08-24T08:55:45 20518.66113281 607.39063988
arkeologinenkohde_alue.1977 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1977 147370 {805D48FE-EA06-4EC6-8DFC-057BF797BF40} Rajavaarat 2 kruununleimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 275 ei Alueen isoimmissa petäjissä havaittiin kruununleimoja. Alue on rajattu havaittujen leimapuiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteella on kruununleimapuita. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Rajavaaran koillispuolella olevalla mäenharjanteella. Alueen halki kulkee metsäautotie. Alue on uudistusvaiheessa. 3 Voimassa 2012-08-24T08:59:04 173884.50097656 1569.30719491
arkeologinenkohde_alue.1978 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1978 147371 {E0A77A64-BA3A-4A12-B679-236FA4553086} Rajavaarat 3 kruununleimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 275 ei Alueen isoimmissa petäjissä sekä keloissa havaittiin kruununleimoja. Alue on rajattu havaittujen leimapuiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteella on kruununleimapuita. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Rajavaaran kaakkoispuolella ja Vesiojan pohjoispuolella. Alue on mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-08-24T09:02:28 105610.55419922 1296.70139265
arkeologinenkohde_alue.1979 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1979 147372 {4B04EEFE-FD13-495B-93C0-E12E136F333A} Poropirtinoja 1 kruununleimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 255 ei Alueen isoimmissa petäjissä ja keloissa havaittiin kruununleimoja. Alue on rajattu havaittujen leimapuiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteella on kruununleimapuita. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Rannisvaaran kaakkoispuolella, Poropirtinojan pohjoisrannalla. Alue on kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2012-08-24T09:06:42 134980.97021484 1649.49413378
arkeologinenkohde_alue.1980 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1980 147373 {5B0D2EDD-D214-4520-BA36-2D987F4BE9C7} Poropirtinoja 2 kruununleimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 225 ei Alueen isoimmissa petäjissä ja keloissa havaittiin kruununleimoja. Kohde on rajattu havaittujen leimapuiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteella on kruununleimapuita. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Rannisvaaran kaakkoispuolella olevan Poropirtinojan molemmilla rannoilla. Alue on puron rannoilla kosteaa ja rehevää, mutta kauempana rantavyöhykkeestä se muuttuu kuivaksi kangasmetsäksi. 3 Voimassa 2012-08-24T09:10:20 164794.60400391 2134.98118857
arkeologinenkohde_alue.1981 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1981 147411 {102F0E39-2BDF-469D-8717-BC852C85405B} Ylimmäisenlamminharju 2 pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 255 ei Paikalla havaittiin kuusi pyyntikuoppaa, joiden koko vaihtelee 2,5-3 metriin. Osa kuopista on pyöreitä ja osa enemmän soikean muotoisia. Kuoppien syvyys vaihtelee 0,5-0,7 metrin välillä. Kairattaessa jokaisen kuopan vierestä havaittiin kaksoismaannos. Samoin jokaisessa kuopassa havaittiin selkeä huuhtoutumiskerros. Joidenkin pyyntikuoppien ympärillä havaittiin myös selkeä valli. Kuopat erottuvat maastossa hyvin. Pyyntikuopat muodostavat lähes suoran, pohjois-eteläsuuntaisen linjan, joka kulkee Ylimmäisenlamminharjun pohjoisreunasta eteläreunaan niin, että ne katkaisevat koko harjun. Kuopat on järjestetty maastoon tasaisin välimatkoin, vain kahden eteläisimmän kuopan (pyyntikuopat 5 ja 6) välillä on hieman pidempi välimatka. Nyt havaitut pyyntikuopat ovat säilyneet hyvin ja ne muodostavat hienon kokonaisuuden. Tulevissa metsänhoidollisissa toimenpiteissä alue on syytä ottaa huomioon jo hyvissä ajoin. Pyyntikuoppa 1: (x= 7543666 y= 3554644) on kooltaan 2,5x1 metriä ja muodoltaan pitkulainen kuoppa, jonka syvyys on 0,6 metriä. Pyyntikuoppa erottuu maastossa selvästi. Kuopan keskelle tehtiin koepisto, jossa havaittiin selvä huuhtoutumiskerros, jonka paksuus vaihteli 2-5 cm välillä. Kuopan ympärillä on matalahkot vallit, johon tehtiin koepisto. Pistossa havaittiin kaksoismaannos noin 15 cm nykyisen maanpinnan alla. Pyyntikuoppa 2: (x= 7543621 y= 3554638) on kooltaan 2,5x1,5 metriä ja sen syvyys on 0,6 m. Kuoppa on muodoltaan soikea ja sen länsipäässä kasvaa mänty. Itäpää on loivaseinäisempi kuin muut seinämät. Vallista havaittiin kairattaessa kaksoismaannos. Kuoppa erottuu maastossa selvästi. Pyyntikuoppa 3: (x= 7543561 y= 3554617) on kooltaan 2,6x1,6 metriä ja sen syvyys on 0,5 metriä. Kuoppa on muodoltaan neliskulmainen ja sisälle suippeneva. Kuoppa erottuu maastossa hyvin. Pyyntikuoppa 4: (x= 7543493 y= 3554602) on kooltaan 3x 2 metriä ja sen syvyys on 0,7 metriä. Kuopan ympärillä on selkeät vallit, joista kairattaessa havaittiin kaksoismaannos. Kuoppa erottuu maastossa hyvin. Pyyntikuoppa 5: (x= 7543413 y= 3554590) on kooltaan 2x1,6 metriä ja sen syvyys on 0,6 metriä. Kuopan ympärillä on valli, josta kairattaessa havaittiin kaksoismaannos. Kuopan keskeltä havaittiin kairattaessa selvä likaisenruskea sekoittunut maa. Kuoppa erottuu maastossa hyvin. Pyyntikuoppa 6: (x= 7543285 y= 3554552) on kooltaan 3,5x3,2 metriä ja sen syvyys on 0,5 metriä. Pyyntikuoppa 6 on selkeästi isompi kuin muut kuopat. Sen keskeltä havaittiin kairattaessa vajaa 10 cm kerros likaisenharmaata sekoittunutta hiekkaa, jonka alla näyttäisi olevan puhtaampaa hiekkaa. Kuopan ympärillä on valli, jota kairattiin kolmeen otteeseen ja yhden kerran havaittiin kaksoismaannos. Kuoppa sijaitsee suon laidassa ja se erottuu selvästi maastossa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Samuli Paulaharjun Sompio –kirjassa, on kuitenkin maininta siitä, että Pihtijoella on ollut paljon pyyntikuoppia. Kohteessa on todennäköisesti kuuden kuopan pyyntikuoppaketju. Kuoppien ajoitus ja tarkka käyttötarkoitus selviää vain tarkemmilla tutkimuksilla. Kuoppien koko, muoto ja sijainti kuitenkin tukevat tulkintaa pyyntikuoppaketjusta. Myös Samuli Paulaharju kirjoittaa kirjassaan Sompio alueen miesten muistelleen, että Pihtijoella on paljon pyyntikuoppia. Kohde sijaitsee Savukosken kunnan luoteisosassa, Mukkajoenrovan pohjoispuolella. Alueella kulkee itä-länsisuuntaisesti pitkä harjujakso, jonka katkaisee Pihtijoki. Nyt havaitut pyyntikuopat sijaitsevat Pihtijoen eteläpuolella sijaitsevan Ylimmäisenlamminharjun länsiosassa, harjun kapeimmassa kohdassa. Kohteelta on Sodankylän kunnanrajalle 500 metriä. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää, jossa valtapuuna on mänty. 3 Voimassa 2012-09-19T10:27:18 31719.74829102 1055.36584601
arkeologinenkohde_alue.1982 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1982 150787 {E7391DA3-6639-40B6-895D-C22D9532ACA9} 890010116 Kuolleitten kuolpuna Pyyntikuoppia, kotasijoja, liesilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 120 ei Utsjoen kirkonkylälät noin kolme kilometriä luoteeseen, Utsjoki-Karigasniemi tien ja Suhpivárrin välisellä tasanteella on pyyntikuoppia, kodanpohjia ja liesilatomus. Pyyntikuoppia on löydetty aiemmin 55, nyt niitä löydettiin yksi vähemmän. Pyyntikuopat muodostavat noin 800 metriä pitkän Áibmejohkalta alkavan kaakko-luoteissuuntaisen jonon. Jonon eteläisessä päässä on kolme kodanjäännöstä. Niistä on näkyvissä enää seinärakenteista jäljelle jääneet matalat vallit ja kahdessa on kohouma merkkinä tulisijasta kodan keskellä. Kotasija 1 on kooltaan 5x6 m ja siinä on noin 1,2 m paksuiset ja 20-60 cm korkuiset seinävallit. Kotasija 2 on epävarmempi ja se on aivan edellisen vieressä. Se on kooltaan vain 3x3 m ja vain länsiseinällä on selkeä valli. Valli on noin 80 cm leveä ja 30-60 cm korkea. Kotasija 3 on kooltaan 5x5,5 m. Seinävallien leveys on 0,8-1 m ja korkeus 30-50 cm. Eteläseinällä ei ole selkeää vallia ja pohjoiseinän keskellä on noin 60 cm leveä aukko - mahdollisesti oven paikka. Pyyntikuoppajonon pohjoispäässä, jonon itäpuolella on yksi suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Latomus on kooltaan 1x0,8 m ja maan päälle näkyvät kivet ovalt kooltaan noin 30x20 cm. Liesikivet ovat suurimmaksi osaksi varpujen peitossa. Liesilatomuksen välittömässä läheisyydessä ei havaittu muita merkkejä asuinpaikasta. Alakohteiden sijainti ja koko (m, halkaisija/ulkomitat) Kohde y x Koko Syvyys 1 7760750 3499212 1,5x1 0,6 2 7760784 3499256 2x3 0,6 3 7760859 3499169 2,5x2 0,6 4 7760868 3499158 2 0,3 5 7760877 3499152 2,5x2 0,8 6 7760881 3499144 2,5x2 0,8 7 7760885 3499139 2x2,5 0,5 8 7760890 3499136 3x2,5 0,3 9 7760903 3499125 2,5x2 0,7 10 7760912 3499116 3,5 0,8 11 7760917 3499110 3x2,5 0,9 12 7760917 3499104 2x1,5 0,5 13 7760920 3499092 2 0,6 14 7760924 3499086 3x2,5 0,9 15 7760925 3499083 3x2,5 0,7 16 7760932 3499059 2,5x2 0,7 17 7760932 3499052 3,5 1,1 18 7760934 3499038 3,5 1 19 7760941 3499057 3,5 0,6 20 7760941 3499032 2x1,5 0,3 21 7760942 3499029 3x2,5 1 22 7760948 3499012 2,5 1 23 7760961 3499000 2,5x1,5 10 24 7760967 3498996 3 0,5 25 7760978 3498983 2,5 0,8 26 7760952 3498963 3 0,2 27 7761035 3498965 3 1,1 28 7761041 3498959 2,5x2 0,7 29 7761039 3498931 2,5 0,9 30 7761053 3498942 2,5 0,6 31 7761090 3498913 3 0,3 32 7761096 3498908 2 0,3 33 7761104 3498898 2,5 0,7 34 7761106 3498894 3 0,8 35 7761117 3498891 2,5 0,7 36 7761126 3498886 2 0,4 37 7761127 3498881 2,5 0,9 38 7761146 3498873 3 0,9 39 7761161 3498860 3 0,9 40 7761171 3498857 1 0,2 41 7761178 3498842 1 0,2 42 7761188 3498823 2,5 0,7 43 7761211 3498808 2,5 0,8 44 7761226 3498798 2 0,6 45 7761234 3498788 1,5 0,5 46 7761250 3498779 3,5 1,2 47 7761264 3498773 2 0,4 48 7761270 3498769 1,5 0,4 49 7761283 3498754 3,5x3 0,8 50 7761296 3498747 3,5 1,2 51 7761302 3498724 3,5 1,2 52 7761304 3498715 1,5 50 53 7761312 3498697 2 0,7 54 7761322 3498682 3 80 Kotasija 1 7760873 3499156 5x6 Kotasija 2 7760897 3499132 3x3 Kotasija 3 7760898 3499130 5x5,5 Liesilatomus 7761290 3498774 1x0,8 Kohde rajattiin noin 20 m näkyvistä rakenteista poispäin. Kohteen on löytänyt vuonna 1988 arkeologi Tuija Rankama. Sen on tarkastanut vuonna 1989 T. Rankama, vuonna 2003 Taisto Karjalainen ja vuonna 2011 Eija Ojanlatva. Kohteen ympäristö on tasaista hiekkakangasta. Muinaisjäännösryhmän länsipuolella maasto kohoaa loivasti kohti Suhpivárria. Rinteen lähellä puusto on tunturikoivikkoa, lähempänä tietä on myös pieniä mäntyjä. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2012-10-18T13:44:43 48432.56835938 1854.74505431
arkeologinenkohde_alue.1983 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1983 147788 {8A3C860E-5254-4E8F-9DF1-A3EB05D91887} Nivatunturi kivirakennelma 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 245 ei Metsähallituksen Sutigis-tietojärjestelmään kohde oli merkitty kuvion tarkkuudella. Paikalta havaittiin kaksi kivistä ladottua rakennelmaa, joiden koko on 1,5x1,5 metriä korkeuden ollessa metrin. Kivirakenteet on koottu tasaisista kivillaaoista ja ne erottuvat maastossa selkeästi. Kivirakenteiden väli toisiinsa on viitisen metriä. Koordinaatti kivirakenteiden välistä on x=7526986 y=3574291 Aivan kivirakenteiden vieressä ylärinteessä on rakkakivikko ja sata metriä alarinteeseen alkaa nuori aurausmännikkö. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella, kuitenkin niin että rakenteiden ympärille on rajattu runsaasti suoja-aluetta. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseisten rakenteiden ajoitus ja funktio ovat epäselvät ja niiden selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia kohteella. Rakenteet ovat kuitenkin selkeästi ihmisten tekemiä ja vastaavantyyppisiä rakenteita on aiemmin havaittu mm. Pudasjärveltä. Koska nykyisen tiedon valossa ei voida sulkea pois sitä, että kohteet ajoittuisivat esihistorialliselle ajalle tai olisivat historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä, esitetään nämä rakenteet suojeltavaksi muinaismuistolain pohjalta. Kohde sijaitsee Nivatunturin kivisellä koillisrinteellä. Savukoskella on kaksi Nivatunturia, tämä on niistä pohjoisempi, joka sijaitsee Niekan koillispuolella. Alie on kivistä, kasvillisuus on pääasiassa eri-ikäistä mäntyä ja aluskasvillisuutena erilaisia varpukasveja. 3 Voimassa 2012-10-17T14:14:59 1085.54907227 123.24400752
arkeologinenkohde_alue.1984 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1984 155095 {A3EE980B-AB5D-442B-9A98-094E68732654} Dåvits Riåkeren vanha peltoalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 7 ei Vanhimmassa kartassa näkyviä erillisiä peltolohkoja ei voi enää erottaa maastossa, mutta peltoalueen rajat on paikoin vielä mahdollista hahmottaa. Idässä pelto rajautuu kahteen matalaan, suunnilleen pohjois-etelä-suuntaiseen valliin, joista itäisempi on läntistä korkeampi. Vallin länsi- ja lounaispuoli ovat raivattua aluetta. Vallin päällä erottuu matala, turpeen peittämä raivauskivikko (PN 10), joka on pituudeltaan noin 20 m ja leveydeltään 2-3 m. Kivien koko vaihtelee. Kiveys seuraa vallia luode-kaakko-suunnassa. Kiveys saattaa liittyä vuoden 1707 ja 1840-luvun väliseen raivaukseen, jossa entisten pienten peltotilkkujen väliin jäävät alueet on raivattu niin, että paikalle on syntynyt yksi laaja pelto. Vallin kaakkoispäässä sen itäpuolella erottuu lisäksi useita pienempiä, halkaisijaltaan 2-4 metrisiä raivausröykkiöitä, jotka todennäköisesti liittyvät jo 1700-luvun alun kartalla näkyvään peltovaiheeseen. Lännessä pelto rajautuu jyrkkään rantaterassiin, joka saattaa olla osin keinotekoinen. Terassin reuna noudattaa eteläosassa melko hyvin 2,5 metrin korkeuskäyrää, pohjoisosassa viiden metrin. Paikoin terassin reuna erottuu kalliopaljastumana. Reunalla kasvaa nykyään kuusta. Terassin pohjoisosassa on suuri koillis-lounais-suuntainen kivilatomus (PN 11), joka on kasattu lohko- ja luonnonkivistä, joista osassa erottuu poran jälkiä. Kiveys on kooltaan noin 6 x 14 metriä, ja sen korkeus on ylemmän terassin puolella noin metrin, terassin alarinteessä melkein kaksi metriä. Kiveys on osittain levinnyt alarinteeseen. Rakenteen päällä kasvaa pensaita, mm. vadelmaa. Kiveys on luultavasti melko nuori, ja liittyy todennäköisesti sen länsipuolella olevan rantaniityn raivaamiseen. Riåkerenin ja rannan välille jäävä alue on nykyään niittyä, jota on ojitettu jonkin verran (ei kuitenkaan yhtä selkeästi ja systemaattisesti kuin entisen Swess åkerenin aluetta). Alue on ollut niittynä jo viimeistään 1840-luvulla. Heti Dåvitsin vanhan tonttimaan pohjoispuolella ja Riåkerenin koillispuolella, pienen lammen tai lähteen takana erottuu maastossa pieni vanha pelto, jota ei näy 1700-luvun alun kartalla. Pelto sijaitsee kahden metsäisen kallion välissä heti tonttimaalta pohjoiseen vievän polun länsipuolella, ja polku on tuhonnut hieman pellon itäreunaa. Pelto on etelä-pohjois-suuntainen, ja muodoltaan pitkä ja kapea, ja sen keskellä kulkee matala oja etelästä pohjoiseen. Pellon säilynyt reuna erottuu matalana kynnyksenä. Nykyään pelto on niittyä, jolla kasvaa jonkin verran nuoria puita. Pellon länsireunalla on muutamia pieniä, turpeen peittämiä raivausröykkiöitä. Pelto on todennäköisesti ollut osa Riåkerenia, sillä 1840-luvun pitäjänkartalla peltoalue näyttäisi jatkuvan ylös kalliolle niin, että myös osa tonttimaan vanhempaa pohjoista osaa on saattanut olla peltoaluetta. Lähimpänä Dåvitsin vanhaa tonttimaata sijaitsevat pellot ovat vuoden 1707 kartassa nimeltään Riåkeren. Pellot jäävät kartalla tonttimaan lounaispuolelle kallion taakse. Kartalle on eroteltu viisi erillistä pientä peltotilkkua, jotka sijaitsevat saman aitauksen sisäpuolella. 1840-luvun pitäjänkartalla erilliset pienet peltolohkot ovat hävinneet, ja paikalla on kartan mukaan laaja, yhtenäinen peltoalue - kyseessä on tosin epätarkempi kartta, joten on mahdollista että yksityiskohdat ovat jääneet merkitsemättä siihen. Riåkerenin alue on nykyään niittyä, joka rajautuu itäreunassa kallioon, lännessä jyrkkään rantaterassiin ja etelässä ja kaakossa tiehen. Pohjoisessa raja on epäselvä ja se katoaa pieneen metsäsaarekkeeseen. vanha peltoalue 3 Voimassa 2013-01-30T12:12:08 9511.57080078 701.60748615
arkeologinenkohde_alue.1985 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1985 155110 {00FCDC7A-27FC-45D5-A060-B1D67D143605} Dåvits Riåkeren 10 raivauskivikko 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 8 ei 3 Voimassa 2013-01-30T13:11:25 46.65258789 35.65502339
arkeologinenkohde_alue.1986 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1986 155111 {B88EB2F0-79CE-4A60-908B-4E22053ED7EC} Dåvits Riåkeren 11 kivirakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 5 ei 3 Voimassa 2013-01-30T13:13:10 77.65771484 36.64350689
arkeologinenkohde_alue.1987 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1987 154398 {D6DD2DCE-D5F7-4EEE-BEED-21637CD32DE4} Tankavaara 2 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 285 ei Yhdeksän pyöreää teltanpohjaa, ja niiden vieressä on taisteluhaudan pätkiä. 1. Teltanpohja 1, x 3503942, y 7566602. Teltanpohjan sisähalkaisija on n. 5 m, vallit n. 30 cm korkeat. Noin metrin päässä eteläpuolella on mutkitteleva taisteluhauta. Siinä on 3 taitosta, oja on kapea ja matala, eteläpuolella on valli. 2. Tteltanpohja 2, x 3503927, y 7566601. Sijaitsee noin 10 m länteen edellisestä. Sen keskellä on moderni nuotiopaikka kiveyksineen, käyttö on kuluttanut vallien sisäreunoista aluskasvillisuuden pois.. Nuotiopaikan vieressä on myös betoninen Porin Mainio muuripadan pohjaosa. Teltanpohjan lounaispuolella on taisteluhaudan pätkä, jossa 4 taitosta. Se on osittain sortunut täyteen, pituus suoraan mitattuna on n. 14 m. 3. Teltanpohja 3, x 3503920, y 7566632. Sijaitsee noin 15 m pohjoiseen edellisestä ja sen länsipuolella on lyhyt 2 taitoksen taisteluhauta, n. 6 m pitkä, kehän vallit ovat n. 40 cm korkeat 4. Teltanpohja 4, x 3503932, y 7566628. On edellisestä itään ja n. 20 m tiestä länteen. Sen lounais- ja kaakkoispuolella on pienet 1 miehen poterot, säilyketölkkejä teltan alueella 5. Teltanpohja 5, x 3503948, y 7566625. Edellisen itäpuolella ja noin 12 m tien vallin reunasta. 6. Teltanpohja 6, x 3503944, y 7566652. Sijaitsee noin 25 m pohjoiseen edellisestä, aivan 4-tien vieressä. Muita selvästi syvempi, ja myös vallit ovat leveämmät. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 5 m ja 80 cm syvä. Halkaisija vallien ulkopuolelta n. 9 m, eli vallit ovat n. 2 m leveät. Sen alueella kasvaa tiheästi koivun taimia. Vieressä on 2,5 m pitkä suora kaivanto, jonka sivuilla on vallit. Kuopassa on peltisiä kamiinan hormin kupuja. 7. Teltanpohja 7, x 3503926, y 7566661. Edellisestä noin 15 m länteen. Idän puolella on L-muotoinen potero, valli on tielle päin. Teltanpohjan viereisessä kuusessa on kiinni metallinauhaa uponneena puuhun, sen toisessa päässä on kiinni lauta. 8. Y-muotoinen taisteluhauta, x 3503913, y 7566662. Teltanpohja 7 länsipuolella on Y-muotoinen, kolmihaarainen taisteluhauta, hauta on kapeaa ja matalaa. 9. Teltanpohja 8, x 3503931, y 7566689. Pohjalla on yksi kamiinan osa. Alueela kasvaa tiheästi koivun taimia. 10. Teltanpohja 9, x 3503942, y 7566703. Sijaitsee aivan 4-tien vallin vieressä, vallissa kasvaa tiheästi puita. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perustella. Muu arkistolähde. Osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustuslinjaa. Sijaitsee Ivalontien länsipuolella, Tankavaaran kultakylän luoteispuolella, noin 100-200 m panssariesteen eteläpuolella. Maasto laskee loivasti länteen päin ojaa kohti. Itäpuolella on 4-tien valli, joka kohoaa 2-3 m luontaisen maanpinnan yläpuolelle. Alue on tuoretta kangasta, jossa kasvaa vanhoja mäntyjä ja kuusia sekä pieniä koivuja ja mäntyjä, teltanpohjissa kasvaa koivun taimia. 3 Voimassa 2013-01-16T10:24:49 4815.69726562 285.91309127
arkeologinenkohde_alue.1988 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1988 155213 {32464B59-25B1-4771-8F90-8BD9B0FF1E67} Medvastö Hästgölen niitty 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 2 ei Niityn rajat erottuvat kalliosaarekkeiden reunoilla matalina terasseina jotka nousevat ylös saarekkeille. Niityn kaakkoisosassa rajoja on paikoin vaikea löytää, sillä alueella on runsaasti kaatuneita puita, joita on paikoin raivattu niittyrajojen ja raivausröykkiöiden päälle. Raivausröykkiöitä havaittiin niittyalueen reunoilta muutamia, mutta luultavasti niitä voisi löytyä lisää raivausjätteen alta. Säilyneiden rajojen ja raivausröykkiöiden lisäksi niittyalueelta löytyi ulkorakennuksen jäänteet (PN 57). Rakennus sijaitsee Hästgölenin keskelle jäävällä kalliokumpareelta. Kyseessä on pohjois-etelä-suuntainen, suorakaiteen muotoinen kivijalka, joka on kooltaan 5 x 8 metriä. Rakenne on täysin turpeen peittämä, ja se erottuu maastossa noin 40 cm korkuisena kumpareena. Rakenne sijaitsee saarekkeen eteläpäädyssä. Vuosien 1810-13 kartalle on merkitty suunnilleen samalle paikalle ulkorakennus, joka lienee sama rakennus, jonka jäänteet löytyvät vielä maastosta. Hästgölenin on edelleen niittyä, jolla kasvaa pääasiassa nuoria puita lukuun ottamatta kaakkoisosaa, jossa puusto on hieman vanhempaa. Alue rajautuu pohjoisessa tiehen ja etelässä se laskee kohti ruovikkoa niin, ettei selkeää rajaa voi havaita kuin muutamin paikoin. Lännessä alueen rajana on pieni kalliopaljastuma, idässä suuremmat kallioalueet, joiden välistä vanha niitty jatkuu nykyiselle niittyalueelle lännessä niin, ettei niiden välistä rajaa voi erottaa selkeästi. Myös niityn keskellä on metsäisiä kallioalueita. Itäreunan kalliot ovat vielä 1700-luvulla erottaneet kahta erillistä niittyä, mutta 1800-luvun alkuun mennessä myös niiden väli on raivattu niityksi, joka yhdistää aiemmat erilliset niityt. 3 Voimassa 2018-11-19T17:02:22 15234.99804688 583.29618781
arkeologinenkohde_alue.1989 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1989 155214 {C4E8DC9B-992D-487A-9267-883F75A668AE} Medvastö Hästgölen 57 heinälato 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2829 Heinäladon rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 4 ei Hästgölenin on edelleen niittyä, jolla kasvaa pääasiassa nuoria puita lukuun ottamatta kaakkoisosaa, jossa puusto on hieman vanhempaa. Alue rajautuu pohjoisessa tiehen ja etelässä se laskee kohti ruovikkoa niin, ettei selkeää rajaa voi havaita kuin muutamin paikoin. Lännessä alueen rajana on pieni kalliopaljastuma, idässä suuremmat kallioalueet, joiden välistä vanha niitty jatkuu nykyiselle niittyalueelle lännessä niin, ettei niiden välistä rajaa voi erottaa selkeästi. Myös niityn keskellä on metsäisiä kallioalueita. Itäreunan kalliot ovat vielä 1700-luvulla erottaneet kahta erillistä niittyä, mutta 1800-luvun alkuun mennessä myös niiden väli on raivattu niityksi, joka yhdistää aiemmat erilliset niityt. Niityn rajat erottuvat kalliosaarekkeiden reunoilla matalina terasseina jotka nousevat ylös saarekkeille. Niityn kaakkoisosassa rajoja on paikoin vaikea löytää, sillä alueella on runsaasti kaatuneita puita, joita on paikoin raivattu niittyrajojen ja raivausröykkiöiden päälle. Raivausröykkiöitä havaittiin niittyalueen reunoilta muutamia, mutta luultavasti niitä voisi löytyä lisää raivausjätteen alta. Säilyneiden rajojen ja raivausröykkiöiden lisäksi niittyalueelta löytyi ulkorakennuksen jäänteet (PN 57). Rakennus sijaitsee Hästgölenin keskelle jäävällä kalliokumpareelta. Kyseessä on pohjois-etelä-suuntainen, suorakaiteen muotoinen kivijalka, joka on kooltaan 5 x 8 metriä. Rakenne on täysin turpeen peittämä, ja se erottuu maastossa noin 40 cm korkuisena kumpareena. Rakenne sijaitsee saarekkeen eteläpäädyssä. Vuosien 1810–13 kartalle on merkitty suunnilleen samalle paikalle ulkorakennus, joka lienee sama rakennus, jonka jäänteet löytyvät vielä maastosta. Medvastö Hästgölen, erilliskohteet: 57 Heinäladon rauniot 5 x 8 x 0,4 m 3 Voimassa 2018-11-19T17:03:27 38.47143555 27.33947266
arkeologinenkohde_alue.1990 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1990 155215 {1E4498F3-810F-4B79-9AB8-234F6F2A96B7} Medvastö Hästgölen 58 raivauskiveys 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 3 ei Hästgölenin on edelleen niittyä, jolla kasvaa pääasiassa nuoria puita lukuun ottamatta kaakkoisosaa, jossa puusto on hieman vanhempaa. Alue rajautuu pohjoisessa tiehen ja etelässä se laskee kohti ruovikkoa niin, ettei selkeää rajaa voi havaita kuin muutamin paikoin. Lännessä alueen rajana on pieni kalliopaljastuma, idässä suuremmat kallioalueet, joiden välistä vanha niitty jatkuu nykyiselle niittyalueelle lännessä niin, ettei niiden välistä rajaa voi erottaa selkeästi. Myös niityn keskellä on metsäisiä kallioalueita. Itäreunan kalliot ovat vielä 1700-luvulla erottaneet kahta erillistä niittyä, mutta 1800-luvun alkuun mennessä myös niiden väli on raivattu niityksi, joka yhdistää aiemmat erilliset niityt. Niityn rajat erottuvat kalliosaarekkeiden reunoilla matalina terasseina jotka nousevat ylös saarekkeille. Niityn kaakkoisosassa rajoja on paikoin vaikea löytää, sillä alueella on runsaasti kaatuneita puita, joita on paikoin raivattu niittyrajojen ja raivausröykkiöiden päälle. Raivausröykkiöitä havaittiin niittyalueen reunoilta muutamia, mutta luultavasti niitä voisi löytyä lisää raivausjätteen alta. Säilyneiden rajojen ja raivausröykkiöiden lisäksi niittyalueelta löytyi ulkorakennuksen jäänteet (PN 57). Rakennus sijaitsee Hästgölenin keskelle jäävällä kalliokumpareelta. Kyseessä on pohjois-etelä-suuntainen, suorakaiteen muotoinen kivijalka, joka on kooltaan 5 x 8 metriä. Rakenne on täysin turpeen peittämä, ja se erottuu maastossa noin 40 cm korkuisena kumpareena. Rakenne sijaitsee saarekkeen eteläpäädyssä. Vuosien 1810–13 kartalle on merkitty suunnilleen samalle paikalle ulkorakennus, joka lienee sama rakennus, jonka jäänteet löytyvät vielä maastosta. Medvastö Hästgölen, erilliskohteet: 58 Viljelyröykkiöt 20 x 2 x 0,3 m 3 Voimassa 2018-11-19T17:05:34 31.87402344 42.09997203
arkeologinenkohde_alue.1991 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1991 155220 {FA8F03CB-9FC8-423E-99ED-AE9C985462A4} Retula Retulansalmi viljelyröykkiöalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 2 VAT/mk; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 82 ei Retulansalmen rannalta löytyi kaksi raivausröykkiötä. Niistä pohjoisempi on kooltaan noin 3 x 3 metriä (PN 61), ja sijaitsee aivan nykyisen peltoalueen reunalla rantametsän puolella. Röykkiö liittyy luultavasti pellon raivaukseen. Toinen röykkiö (PN 62) sijaitsee salmeen pistävän niemen korkeimmalla kohdalla. Rakenne koostuu noin 5 x 7 metrin kokoisesta, suurista kivistä ladotusta röykkiöstä ja siitä kaakkoon puolikaaren muotoisena jatkuvasta, noin 30 metriä pitkästä ja 3 metriä leveästä ”vallista” (PN 63). Valli on nykyään pensaikon ja nuorten puiden peittämä. Kyseessä on todennäköisesti järven laskun jälkeiseen niityn raivaukseen liittyvä röykkiö. Niityn rajat erottuvat kalliosaarekkeiden reunoilla matalina terasseina jotka nousevat ylös saarekkeille. Niityn kaakkoisosassa rajoja on paikoin vaikea löytää, sillä alueella on runsaasti kaatuneita puita, joita on paikoin raivattu niittyrajojen ja raivausröykkiöiden päälle. Raivausröykkiöitä havaittiin niittyalueen reunoilta muutamia, mutta luultavasti niitä voisi löytyä lisää raivausjätteen alta. Säilyneiden rajojen ja raivausröykkiöiden lisäksi niittyalueelta löytyi ulkorakennuksen jäänteet (PN 57). Rakennus sijaitsee Hästgölenin keskelle jäävällä kalliokumpareelta. Kyseessä on pohjois-etelä-suuntainen, suorakaiteen muotoinen kivijalka, joka on kooltaan 5 x 8 metriä. Rakenne on täysin turpeen peittämä, ja se erottuu maastossa noin 40 cm korkuisena kumpareena. Rakenne sijaitsee saarekkeen eteläpäädyssä. Vuosien 1810-13 kartalle on merkitty suunnilleen samalle paikalle ulkorakennus, joka lienee sama rakennus, jonka jäänteet löytyvät vielä maastosta. Missä raportti / kuka käynyt kartoittamassa? 3 Voimassa 2019-06-25T12:40:33 7971.48413086 443.95495868
arkeologinenkohde_alue.1992 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1992 155223 {4FD28D73-A0D1-49B4-8A85-4A453EE44847} Retula Retulansalmi 63 raivauskiveys 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 82 ei 3 Voimassa 2013-01-31T12:02:42 103.90332031 66.38686523
arkeologinenkohde_alue.1993 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1993 155225 {5CDFBFF3-DCE0-47AC-BD0F-DC7887E28F07} 82010081 Retula Itu maakuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 87 ei Röykkiöitä ei kartoitettu uudestaan tämänkertaisen inventoinnin yhteydessä, sillä aiemman kartoituksen tarkkuuden katsottiin olevan hyvä joten uuden kartoituksen ei katsottu olevan tarpeellinen etenkään käytössä olleiden resurssien puitteissa. Sen sijaan jo vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä havaitut kuopat mitattiin Garmin GPSMAP 62s gps-laitteella, sillä niiden mittaustiedot puuttuivat vuoden 2001 raportista, vaikka kuoppia oli havaittu alueella jo tällöin (Taivainen 2001, 4-6, 12). Jouni Taivainen on tulkinnut löytämänsä kuopat historiallisen ajan kellari- tai säilytyskuopiksi (Taivainen 2001: 5), mikä vaikuttaisi todennäköisimmältä tulkinnalta myös tämän inventoinnin yhteydessä havaittujen kuoppien osalta. Jouni Taivainen on kartoittanut alueelta yli 200 röykkiötä vuonna 2001, ja tulkinnut ne eri-ikäisiksi raivausröykkiöiksi, jotka ajoittuvat mahdollisesti aina esihistorialliselta ajalta pitkälle historialliselle ajalle (Taivainen 2001 4-6, 12). Itu (muita nimiä Idunkärki, Idunniemi) sijaitsee Retulansaaren lounaisnurkassa. Paikka on nykyään metsäinen mäki, ja se on jo 1600-luvulla ollut saareen kuuluva niemeke. Mäen lakiosassa kasvaa nykyään nuorta vesakkoa, joka vaikeutti havainnointia suuresti. Muuten alueen puusto on iäkkäämpää, ja kohteella on runsaasti vanhoja tuulenkaatoja, jotka on raivattu jo 2000-luvun alkuun mennessä. 3 Voimassa 2013-01-31T12:10:45 66400.14111328 1102.60412688
arkeologinenkohde_alue.1994 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1994 155328 {9DDECF01-B352-4316-9EF8-A35D8341256C} Nummi historiallinen kylätontti 4 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 102 ei Kartta-analyysin perusteella talo on sijainnut suunnilleen samalla paikalla, jossa nykyisin sijaitsee ns. lentokonehalli. Alueella on eri aikaisia armeijan tekemiä harjoituskaivantoja, panssariuria ja teitä eikä mitään merkkejä alueella kartan mukaan sijainneesta talosta ole havaittavissa. Kohteen likimainen sijainti on merkitty karttaan kartta-analyysin perusteella. Nummen eli Vähä-Luolajan kylä mainitaan lähteissä ensikertaa vuonna 1329, ja 1539 siellä oli 12 taloa. Kylän taloista 9 oli 1600-luvun alussa autiona (veronmaksukyvyttömänä). Vuoden 1761-1762 isojakoon liittyvän kartan (Pehr Kiellman) sekä vuoden 1788 kartan (Pehr Kiellman) mukaan kylän talot sijaitsivat neljässä eri paikassa. Suurin osa taloista sijaitsi samalla mäellä, jossa Nummen kylä nykyisinkin peruskartan mukaan sijaitsee. Kolme taloa sijaitsi varuskunnan nykyisen pääportin alueella, varsinaisesta kylämäestä noin 400 metriä pohjoiseen. Kolmas alue sijaitsi edellisistä noin 400-500 metriä pohjoiseen (kaksi taloa). Neljännellä alueella oli vain yksi talo oli erillään muista sijaiten kylämäestä noin 400-500 metriä länteen. Talon nimestä ei löydy mainintaa, mutta vuoden 1761-62 kartasta katsottuna se on sijainnut Patala -nimisen talon mailla. Patala puolestaan oli varsinaisen kylämäen pohjoisin talo. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2012. Kyseessä on vanha talonpaikka, joka on peräisin vähintään 1700 -luvulta. Nykyisellään alueella tuskin on säilynyt minkäänlaisia kohteeseen liittyviä jäännöksiä, vaan se on tyystin hävinnyt. Alue on armeijan harjoituskäytössä ja on voimakkaasti kulunutta. Puustona on harvahkoa vanhaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-02-14T10:51:25 10867.09375 448.61940179
arkeologinenkohde_alue.1995 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1995 152770 {F6625EA3-1494-4064-8746-03BB78FCC372} Nutukka-aapa rakennuksen pohja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 280 ei Ilmoitetusta kohdasta ei havaittu rakennusten pohjia tai tieuraa. Sen sijaan noin 450 m pohjoisempaa tien länsipuolelta havaittiin kaksi rakennuksen pohjaa. Lähempänä tietä on ilmeisesti varaston jäännös, sen koko on 5,9 m x 2,9 m. Siitä on jäljellä muutama pitkittäinen hirsi, ja niiden päällä pitkittäiset laudat ja muutama poikittainen lauta. Jäljellä on myös muutamia lattialaudan jäänteitä, joiden päällä on levyä. Rakennelma sijaitsee aivan tien ojan vieressä. Edellisestä noin 4 m päässä, vinoittain siihen nähden, on asuinrakennuksen jäännös. Katto on lähes kokonaan jäljellä. Rakennelman koko 9 m x 4 m. Se on rakennettu pienistä kivistä tehdyn perustan päälle, alushirret ovat jäljellä. Hirret on sahattu nelikulmaisiksi, nurkissa on lapeliitokset. Päätyhirsi on osin pyöreä. Katto on lautaa, joiden päällä on levyä laattoina, kurkihirsi on sahattu, kulmissa on kuitenkin kuorta päällä, eli puutavara on sahattu paikalla? Seinät puuttuvat, ilmeisesti rakennus on purettu. Viereisen tien varrelta havaittiin useita savuhormiputkia, ne ovat ruostuneita ja osaa on ammuttu haulikolla. Hevosajoteiksi mainitut polut on merkitty Sutigisiin normaaleina polkuina, ne on myös merkitty vuoden 1971 topografiseen karttaan. Eteläisempää polkua ei pystytty havaitsemaan maastossa lainkaan. Pomojoen rannasta lähtee polku lounaaseen, Motpottelin suuntaan, se on joen lähellä näkyvissä mutta katoaa pienen ojan ylitettyään. Vuoden 1971 topografiseen karttaan on polun varteen, ojan itärannalle merkitty kämppä. Siitä ei kuitenkaan havaittu merkkejä. Havaittavissa oleva polku oli kapea ja mutkitteleva sekä maaperältään kivinen, eikä vaikuta soveltuvan hevostieksi. Kohde rajautuu havaituttujen rakennusten lähiympäristöön. Heikki Pelkonen ilmoitti havaitun kohteen läheisyydessä olevan kahden rakennuksen rauniot, ja rakennusten vierestä kulkevan hevosajokelpoisen tien. Toinen hevostie kulkee Pomojoen rannasta Motpottelin suuntaan, noin 3 km pohjoisempana. Pelkonen arvioi kohteiden liittyvän toisen maailmansodan aikaisiin hakkuisiin. Rakennuksen pohjia. Kohde sijaitsee Korpiselän itäreunalla olevan tien länsipuolella, lähellä Nutukka-aapaa. Rakennelmat ovat vain muutaman metrin päässä tiestä. Paikalla kasvaa tiheä koivikko ja myös kuusen taimia. 3 Voimassa 2012-11-26T08:53:53 300.02832031 71.02032987
arkeologinenkohde_alue.1996 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1996 151442 {283F6D9E-F263-4326-B6BB-97BEB1B2068B} Koivikkomaa asumus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 103 ei Kohteessa on kolme maahan kaivettua suorakaiteenmuotoista syvennystä, joissa on hiekasta, puusta ja kivestä muodostuvat seinävallit. Sutigis-havainnossa kohdetta on nimitettu maakorsuksi, joten rakenteita nimitetään myös kohdekuvauksessa maakorsuiksi. Maakorsu 1 on 5 x 5.5 metrin kokoinen. Seinävallin korkeus noin 0.6 metriä ja vallin leveys on noin 0.8 metriä. Rakenteen oviaukko on sijainnut länsiseinän keskellä, joelle päin. Rakennuksen luoteiskulmassa on kiveystä, joka on mahdollisesti piisikiveys, joka on osittain rauennut ja siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan. Rakennuksen itäseinustalla on hirsirakennetta, joka on todennäköisesti muodostanut rakennuksen sisäseinän. Myös pohjois- ja eteläseinustan sisäpuolilla on kuntan alla lahoa puuta. Koko rakenne sijaitsee jokeen laskevassa loivassa rinteessä, joka rakennuksen mitalla laskee noin 1.5 metriä. Rakennus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä 3430836, 7332447. Maakorsu 2. Joen ääressä, loivassa rinteessä maahan kaivettu vallilla reunustettu 6 x 6 metrin ala, jota ympäröivät vallit ovat noin metrin korkuiset ja metrin levyiset. Rakenne on sisäpuolelta hirsillä vuorattu. Oviaukko sijaitsee länsiseinän keskellä, piisikiveys luoteisnurkassa. Piisikiveys on noin metrin korkuinen, halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen ja ilmeisesti osittain rauennut. Rakennus sijaitsee koordinaattipisteessä 3430829, 7332507. Maakorsusta 2 kolme metriä pohjoiseen on maakorsu 3. Maakorsu kolme on muita kahta leveämpi, 9 x 3 m, pitkä sivu pohjois-etelä-suuntainen. Vallin korkeus sisältä mitaten on noin metrin. Oviaukko sijaitsee länsiseinän keskellä, sen leveys 0.9 metriä ja pituus noin 1.2 metriä, joka samalla on länsipuolisen vallin leveys. Rakenteessa ei ole piisikiveystä. Rakenteen sisäseinustoissa ei ollut havaittavissa selkeää hirsivuorausta, mutta kuntan alla oli näkyvissä koivuntuohta. Rakennus sijaitsee koordinaattipisteessä 3430837, 7332519. Maakorsusta 3 noin 20 metriä pohjoiseen on noin 0.3 metriä syvä 1.5 x 1 metrin kokoinen painanne, joka saattaa liittyä rakenteisiin, mutta saattaa olla myös luontainen. Kohde rajautuu alueena maastossa havaittavien rakenteiden mukaan. Sutigis-havainto. Kohteessa olevia rakenteita on selkeästi käytetty asumiseen. Kyseessä on todennäköisesti maasaunat, tai jonkunlainen piilopaikka. Kohteiden läheisyydessä on myös kämpän jäännös (reiska-kohde 151439, Koivikkomaa 2), joka kuitenkin vaikuttaa maahan kaivettuja asumuksia uudemmalta. 3 Voimassa 2012-10-29T15:42:32 1293.07104492 214.12698575
arkeologinenkohde_alue.1997 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1997 155527 {0189DE4F-31FF-4052-81A3-BC19C8D7B8C8} Härkäselkä 4 Kivekkään kultakuilu ja kvartsikallio 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 285 ei 1. Kultakuilu, x 3502774, y 7591510. Veden peittämässä kuopassa on kaivoskuilu, joka on reunustettu hirsillä. Niitä on havaittavissa ainakin 10 kerrosta. Kuilu on neliömäinen, sivun pituus arviolta noin 2,5-3 m. Kuilua ei voitu veden takia tutkia tarkemmin. 2. Kaivanto 1, x 3502775, y 7591520. Noin kymmenen metriä kuilusta alarinteeseen on soikea, hieman epämääräinen kuoppa, joka myös on täyttynyt vedellä. Sen vieressä on osittain säilyneet lautalaatikon jäänteet. 3. Kaivanto 2, x 3502744, y 7591296. Kuilusta noin 20 m ylärinteeseen päin on kvartsikallio, sen länsipuolella on kaivettu hieman yli 30 m pitkä ja hieman kaartuva oja, joka on n. 3 m leveä ja keskimäärin hieman yli 1 m syvä, syvimmillään noin 2 m. Reunoilla on vallit. Kvartsia on selvästi louhittu irti kalliosta, kvartsin kappaleita oli havaittavissa laajalla alueella kallion ympärillä. 4. Kaivanto 3, x 3502796, y 7591466. Kallion itäpuolella on kaksi vierekkäistä syvää kuoppaa ja myös kolmas pienempi niiden vieressä. Kuopat ovat 3-4 m syviä ja jyrkkäreunaisia. 5. Kaivanto 4, x 3502826, y 7591483. Edellisistä koilliseen, lähellä karttaan merkittyä tielinjaa on soikea kuoppa jossa on vallit kolmella sivulla. 6. Kaivanto 5, x 3502849, y 7591495. Edellisestä koilliseen, tielinjan itäpuolella on samantyyppinen kuoppa. 7. Kaivanto 6, x 3502834, y 7591621. Edellisestä noin 120 m etelään on suuri soikea kuoppa, maat osin vallina reunoilla, koko 9 m x 3 m, syvyys noin 1,5m. Lähistöllä on irrallisia kvartsin kappaleita joista osa on aluskasvillisuuden päällä. 8. Rakennuksen jäännös, x 3502785, y 7591589. Kuopasta noin 60 m lounaaseen on pieni kivikasa ja sen ympärillä maatuneita lankun ja haljaspuolikkaiden kappaleita. Osa kivistä näyttää palaneilta, joten mahdollisesti kyseessä on liesi ja paikalla on ollut pieni rakennus. Mitään selvää rakennuksen jäännöstä paikalla ei kuitenkaan ole. 9. Kaivanto 7, x 3502734, y 7591580. Edellisestä noin 50 m länteen, ylärinteen puolella, on pitkä kuoppa jonka pitkillä sivuilla on vallit. Kuoppa on kooltaan 12 m x 3 m ja syvyys n. 1 m. Leveys vallien takaa on 7 m. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Mahdollinen rakennus sutigis havainto, kultakuilu ja kvartsikallio sutigis kuviotiedoissa. Kultavaltaus. Kohde sijaitsee Härkäselän pohjoisosassa, lähellä Harrijokea. Paikalle johtaa Kutturan tieltä metsäautotie, josta erkanee tieura joka johtaa kvartsikalliolle saakka. Kallio on kooltaan noin 50 m x 25 m. Alue on loiva, harvakseltaan puita kasvava rinne, jossa on runsaasti vanhoja kantoja. 3 Voimassa 2013-03-21T13:16:09 23255.10327148 599.49225053
arkeologinenkohde_alue.1998 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1998 151698 {8097485A-F043-424C-B539-F29104ABA23F} Kelloselkä 3 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; yksi taistelu- ja yksi matalampi yhdyshauta ja niihin liittyviä pesäkkeitä, kaksi korsua, 27 poteroa ja yksi mahdollinen räjähdyskuoppa (kuoppa 1). Torjuntasuunta on koilliseen päin. Rakennelmat sijoittuvat n 300 x 110 m kokoiselle länsiluode-itäkaakkosuuntaiselle alueelle. Lähialueella on kaksi muuta pienempää kenttälinnoitekohdetta, Kelloselkä 4 ja 5. Kohteet merkittiin erillisiksi, koska niiden väliseltä alueelta ei havaittu rakenteita. korsu 1: X=7427442, Y=3583682; mitat 6,2 x 3,7 x 1,2 m, muoto suorakaide, ympärillä 1 m leveä valli. Seinämissä näkyy pyöröhirsirakenteita. Kulkuaukko etelänurkalla. Korsun pohjoispuolelta lähtee koilliseen päin taisteluhauta 1. Korsun itäkoillispuolella 2 m etäisyydellä on kaksi poteroa (1 ja 2). Poterot 1 ja 2 ovat soikeita, mitoiltaan 1,3 x 1,6 x 0,5 m ja sijoittuvat 1,5 m etäisyydelle toisistaan. korsu 2: X=7427511, Y=3583540; mitat 5 x 5 m, muodoltaan neliömäinen 0,7 m korkea maakumpare. Ilmeisesti kyseessä on korsu, jonka katto ei ole romahtanut. taisteluhauta 1: X=7427475, Y=3583727; Sijoittuu alueen itäkaakkoisosaan. Taisteluhauta lähtee korsu 1:n luota koilliseen, jossa se haarautuu kahteen suuntaan 40 m etäisyydellä. Toinen haaroista kaartuu kaakkoon päin ja toinen luoteeseen. Kaakkoishaaran pituus on 70 m ja luoteishaaran 30 m. Taisteluhauta on mutkitteleva, 0,5 m-1,8 m syvä, 1-3 m leveä ja sen molemmilla puolille on 1,5-3 m leveä maavalli. Haarojen koillispuolella taisteluhautaan liittyy pesäkkeet 1-9. Mitoiltaan ne ovat 3-4 x 2-3 x 1,5 m kokoisia ja muodoltaan soikeahkoja. pesäke 1: X=7427489, Y=3583712; pesäke 2: X=7427497, Y=3583710; pesäke 3: X=7427498, Y=3583706; pesäke 4: X=7427502, Y=3583696; pesäke 5: X=7427504, Y=3583699; pesäke 6: X=7427509, Y=3583685; pesäke 7: X=7427486, Y=3583718; pesäke 8: X=7427480, Y=3583725; pesäke 9: X=7427436, Y=3583742; yhdyshauta 1: X=7427552, Y=3583636; Yhdyshauta sijaitsee taisteluhauta 1:n länsiluoteispuolella. Yhdyshauta on taisteluhautaa matalampi ja heikosti erottuva, 0,5 m syvä ja 0,5 m leveä, mutkitteleva. Sen kaakkoispäässä on pesäke 10, jonka länsipuolelta yhdyshauta kulkee 55 m luoteeseen päin. Tässä rakennelma kääntyy lounaaseen päin. Kulman pohjoispuolella on pesäke 11. Yhdyshauta jatkuu 70 m lounaaseen. Lounaispäässä on pesäke 12. pesäke 10: X=7427531, Y=3583667; mitat 5 x 3 x 0,5 m, loivareunainen. pesäke 11: X=7427567, Y=3583621; mitat 3 x 2 x 0,5 m, muoto kaarimainen. pesäke 12: X=7427531, Y=3583558; mitat 4 x 2,5 x 0,5 m, muoto suorakaide. potero 3 : X=7427426, Y=3583734; tehty taisteluhauta 1:n vallin reunaan, mitat 1 x 0,5 x 0,5 m, muoto soikea. potero 4 : X=7427453, Y=3583772; mitat 2 x 2 x 0,4 m, muoto neliö, valli itäkoillispuolella. potero 5 : X=7427526, Y=3583743; mitat 2 x 0,5 x 0,3 m, ympärillä 1m leveä valli. Muoto pitkänmallinen. Poterot 6, 7 ja 11 mitoiltaan 0,5-1 x 0,5-1 x 0,5 m, muodoltaan soikeita- potero 6: X=7427532, Y=3583553; potero 7: X=7427529, Y=3583550; potero 11: X=7427526, Y=3583552; Poterot 8-10, 12, 14-16, 18-20 ja 23 mitoiltaan 1,5 x 0,5 x 0,5 m, muoto pitkänmallinen. potero 8 : X=7427531, Y=3583547; potero 9 : X=7427527, Y=3583544; potero 10: X=7427525, Y=3583549; potero 12: X=7427522, Y=3583558; potero 14: X=7427516, Y=3583553; potero 15: X=7427517, Y=3583559; potero 16: X=7427521, Y=3583563; potero 18: X=7427504, Y=3583568; potero 19: X=7427498, Y=3583564; potero 20: X=7427499, Y=3583566; potero 23: X=7427564, Y=3583499; potero 13: X=7427518, Y=3583547; mitat 2 x 1 x 0,5 m. potero 17: X=7427523, Y=3583564; mitat 2 x 2 x 0,4 m, muoto neliö. potero 21: X=7427562, Y=3583500; mitat 3 x 2,5 x 0,5 m, muoto neliö. potero 22: X=7427562, Y=3583494; mitat 0,5 x 0,5 x 0,5 m, muoto neliö. potero 24: X=7427584, Y=3583522; mitat 3 x 0,5 x 0,5 m, muoto pitkänmallinen. potero 25: X=7427583, Y=3583525; 3 x 0,5 x 0,5 m, muoto kaarimainen. potero 26: X=7427589, Y=3583529; mitat 1 x 0,5 x 0,5, muoto soikea. potero 27: X=7427516, Y=3583644; mitat 2,5 x 2 x 0,5 m, poteron yli ajettu. kuoppa 1: X=7427494, Y=3583660; pyöreä halkaisijaltaan 5 m, ja 1 m syvä, loivahkot reunat. Vaikuttaa olevan räjähdyskuoppa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Tieto kohteesta on peräisin John Lagerstedtin Salpalinja-inventointiin liittyvästä aineistosta, jonka mukaan alueella pitäisi olla kaksi Salpalinjaan liittyvää tuliasemaa. Kohteen pohjoispuolella yksityismaalla olevia kohteita on kartoitettu Lagerstedtin Salpalinja-inventoinnissa v. 2010 (mj-tunnus 1000018001, Kelloselkä). Kyseessä on Salpalinjaan liittyviä toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kelloselässä on ollut taisteluita talvisodan aikana. Kohde sijaitsee Kelloselän itärinteellä, Kelloselästä etelään Aatsinkiin johtavan tien itäpuolella, n. 700 m etäisyydellä risteyksestä. Rinne laskee itäkoilliseen päin. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Alueen itäpuolella on Aatsinginaapa. 3 Voimassa 2012-11-02T10:12:11 32614.66137695 749.93893365
arkeologinenkohde_alue.1999 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.1999 152277 {0FDB125A-C092-41BA-910C-B2C1064214F6} Haarainkoski kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 124 ei Kämppä 1 sijaitsee pisteessä x, y. Paikalla on 12 x 7,5 metrin kokoinen kämpän pohja, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pohjoispäästä 4 metrin etäisyydellä on väliseinä lyhyiden sivujen suuntaisesti. Koillisnurkassa on luonnonkivinen kiukaanraunio, jonka koko on 2 x 1 x 0,5 metriä. Etelähuoneen keskellä on samanlainen raunio. Seinien paikat erottuvat turve ja hiekkapenkkinä, jonka leveys on 0,5 metriä ja korkeus 40 cm. Kämpän sisällä kasvaa koivun ja männyn taimia runsaasti. Kämpän sisällä on palaneita uunin rauta-arinoita sekä puna- ja harmaatiiliä. Rakennuksesta 1 itään 25 metriä on toinen rakennus, jonka mitat ovat 3,5 x 9 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinät erottuvat pienenä turvevallina ja rakennuksen sijalla on niittyaukea. Luultavasti kyseessä on kämpän tallirakennuksen jäännös. Rakennelma sijaitsee pisteessä x 3409097, y 7430738. Rakennus 3 on sauna Taapajoen varressa pisteessä x 3409019, y 7430751. Saunasta 10 metriä etelään virtaa joki. Saunan padan kivimuuri, joka on muurattu luonnonkivistä laastilla, on edelleen jäljellä. Uunin koko on 1,3 x 1,7 metriä ja korkeus on metri. Vieressä on saunan rautainen kaminauuni. Uunista 5 metriä etelään on rakennuksen pohja, jonka koko on 6 x 5 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinät erottuvat metrin turvevalleina. Rakennelma sijaitsee pisteessä x 3409011, y 7430740. Tallista 7 metriä lounaaseen on maakuoppa, jossa on kaminan torvia. Kämpän piha on kämpän ja Taapajoen välissä ja se erottuu niittynä, jonka läpi kulkee ajoura. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi havainto Metsätyökämpän raunio sivurakennuksineen. Taapajoki kulkee kohteen länsipuolelta. Kohteen maasto on sekametsä moreenimaalla. 3 Voimassa 2012-11-13T11:44:15 1600.13916016 218.60065575
arkeologinenkohde_alue.2000 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2000 152282 {D6DBD386-8636-4A43-BBCE-0082F2894588} Hongikkovuoma 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 119 ei Rakennelma 1 on kämpän jäännös pisteessä x 3412435, y 7429924. Rakennelman koko on 14 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmasta erottuu yksi laho hirsikerta ja sen keskellä on kiviraunio, jonka koko on 3 x 1,5 metriä. Rakennelman päällä kasvaa tiheänä männyn taimia. Pisteessä x 3412440,y 7429934 on rakennelma 2, joka on 5 x 6 metrin kokoisen kämpän jäännös. Rakennelmasta on näkyvissä multapenkki seinien paikalla ja kirveellä veistetyt kattohirret. Pohjoisnurkassa on 1 x 1 metrin kokoinen kiuas, joka on rakennettu luonnonkivistä ja punatiilistä. Rakennus on ilmeisesti ollut pääkämpän yhteyteen tehty saunarakennus. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Metsätyökämpän ja saunan raunio. Kohde sijaitsee hiekkaisella mäntykankaalla suon reunassa. Rakennelmien välistä kulkee hiekkatie ja tien reunasta on ilmeisesti myös otettu hiekkaa rakentamiseen. 3 Voimassa 2012-11-13T12:52:37 669.51025391 146.94496533
arkeologinenkohde_alue.2001 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2001 154607 {70AB0FA8-83A2-4BB7-9633-B48C263BF531} Tankavaara 4 pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 991 Muu valtion laitos 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 290 ei Pesäke, jossa on hirsiseiniä tallella, x 3504067, y y7566433. Seinähirret ovat varsin maatuneet ja kasvavat sammalta. Seinien sisäpuolella on tolpat, joista osa on pystyssä ja osa kaatunut. Tolppia on pitkillä sivuilla neljä kappaletta. Pohjois-etelä suuntaisen hirsirakenteen koko on n. 5 m x 2,5 m, se on laajemmassa kuopassa jota ympäröi matalat vallit. Kuoppaan johtaa n. 10 m pitkä kaivanto joka kaartuu etelään, se on leveä ja nousee loivasti. Kaivannosta haarautuu kapeampi oja länteen, joka jatkuu viereisen parkkipaikan reunaan. Mahdollisesti pesäke on tarkoitettu ajoneuvolle tai tykille? Pesäkkeen kohdalla kasvaa tiheästi nuorta metsää. Potero, sijaitsee noin 30 m lounaaseen edellisestä, x 3504063, y y7566421. Yhden miehen potero, noin 2 m pitkä, 1 m leveä ja n. 50 cm syvä, länsipuolella on valli. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Havaittiin vuoden 2012 inventoinnissa. Osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-stellung puolustusasemaa. Kohde sijaitsee Tankavaaran kultakylän pohjoispuolella olevan taistelumuistomerkin kohdalla, Ivalontien itäpuolella. Muistomerkki on kultakylään johtavan pohjoisemman tien eteläpuolella, kohdassa on P-paikka. Paikalla kasvaa tiheähköä sekametsää. 3 Voimassa 2013-01-22T15:12:17 335.46118164 71.26540257
arkeologinenkohde_alue.2002 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2002 153676 {62AE23F1-8A61-436A-B0FE-445918E437F4} 1000025487 Goapmajohka 2A Tulisijoja, purnu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 752 ei Kohde koostuu kahdesta liesilatomuksesta ja yhdestä purnusta. Liesilatomukset sijaitsevat hieman yli kahdenkymmenen metrin päässä toisistaan, Goapmajohkan luoteispuolella olevan pienen lammen kaakkoispuolella, melko tasaisella paikalla. Tulisijoista pohjoisempi on permukkaliesi ja eteläisempi suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Purnu on rakennettu rakkakivikkoon, joka sijaitsee tulisijoista noin kahdensadan metrin etäisyydellä lounaan suunnalla. Kohteesta dokumentoitujen liesilatomusten ja purnun koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Permukkaliesi X 7697508 / Y 3282766 Permukkaliesi sijaitsee melko kivettömällä, kasvillisuudeltaan heinäkasvivaltaisella tasanteella. Varsinainen tulisija on muodoltaan pyöreähkö, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Permukat suuntautuvat tulisijan luota kohti kaakkoa siten, että niiden väliin rajautuu sektorin muotoinen, kaakkoispäästään noin 0,6 m leveä kiveämätön alue. Permukat ovat noin metrin mittaiset, ja ne on kasattu samanlaisista kivistä kuin kehäkiveyskin. Sekä tulisijan että permukoiden kivet ovat hyvin jäkälöityneet, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hieman nokea ja noen alla hiekkaisen moreenin pintaosaan muodostunut huuhtoutumiskerros. Hiiliä tai tuhkaa lapionpistosta ei havaittu. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus X 7697485 / Y 3282769 Suorakaiteen muotoinen iesilatomus sijaitsee ympäristöään vähäkivisemmällä, kasvillisuudeltaan heinäkasvivaltaisella tasanteella. Latomus on koillis-lounaissuuntainen, vain reunoiltaan kivetty ja kooltaan noin 1,3 m x 0,8 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 25 cm - 40 cm, ja kivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Muodoltaan liesikivet ovat enimmäkseen pitkänomaisia, ja ne ovat asetetut latomukseen tulisijan reunojen suuntaisesti. Varsinaisen tulisijan lounaispuolella on lisäksi noin yhden neliömetrin alueella muutamia hajanaisia vastaavan kokoisia kiviä, jotka voivat olla peräisin hajonneista permukoista. Noin kahden metrin etäisyydellä tulisijasta on myös harvan kehämäisesti muutamia irrallisilta vaikuttavia, halkaisijoiltaan noin 30 cm kokoisia kiviä, mahdollisesti kotalouteiden painokiviä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hieman nokea kivisen moreenimaan pinnalla. Huuhtoutumiskerrosta, hiiliä tai tuhkaa lapionpistosta ei havaittu. Purnu X 7697363 / Y 3282659 Purnu sijaitsee suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta noin 180 m lounaaseen päin, noin sadan metrin etäisyydellä Goapmajohkasta, moreeniharjanteen itärinteen alla olevassa kivirakassa. Purnu on pyöreä, osittain sortunut ja yleisolemukseltaan kuoppamainen, ja sen sisätilan halkaisija vaikuttaa olleen alkujaan noin metrin. Purnun syvyys on noin 0,6 m, ja sen seinämät ovat olleet sisäänpäin kaartuvat. Purnua ympäröi noin metrin levyinen kivivalli, jonka korkeus on noin puoli metriä. Vallin kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 50 cm, mutta useimpien kivien koko on noin 20 cm - 30 cm. Sekä purnun pohjan että vallin kivet ovat hyvin jäkälöityneet, mutta muuta kasvillisuutta purnussa ei juurikaan kasva. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja sen voidaan katsoa muodostuvan kolmesta pesäkkeestä. Kukin pesäke on halkaisijaltaan enimmillään noin kuusimetrinen, ja ne kattavat kohteesta dokumentoidut rakenteet lähialueineen. Myös pesäkkeiden välillä voi olla havaittavissa ihmistoiminnan aiheuttamia jälkiä, mutta keskeisin toiminta kohteen alueella on todennäköisesti tapahtunut edellä määriteltyjen pesäkkeiden sisällä. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kohtalaisen lähellä toisiaan sijaitsevista, mutta todennäköisesti keskenään eri-ikäisistä rakenteista. Ainakin kohteesta dokumentoidut tulisijat ajoittuvat ilmeisesti historialliselle ajalle. Liesiin tehdyistä lapionpistoista todetut tulenpidon jäljet olivat vähäisiä, minkä perusteella tulisijoja on käytetty vain melko lyhyen aikaa. Kyseessä lienevät väliaikaisten leiripaikkojen tulisijat, jotka on kasattu enintään muutamien vuorokausien mittaista käyttöä varten. Mahdollisesti tulisijojen ympärillä on ollut kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia. Purnun iän luotettava määrittäminen on vaikeaa, ja lisäksi sitä on hyvinkin voitu käyttää useita kertoja eri aikakausien kuluessa. Kohteen rakenteet ovat melko hyvin säilyneitä, eikä niiden säilyminen nykytilassaan vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Goapmajohkan luoteispuolella, hieman yli kilometrin etäisyydellä joen suulta, joesta noin sadan metrin päässä. Joen toisella puolella, miltei vastapäätä kohdetta, sijaitsee Goapmajohkan autiotupa Kalottireitin varrella. Alue on avointa, maaperältään moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja puolukka sekä jäkälät ja sammalet. Paikoittain myös heinäkasveja kasvaa alueella melko runsaasti. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-09-10T15:12:47 497.85827637 80.32567521
arkeologinenkohde_alue.2003 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2003 153679 {8046A664-E39E-42B6-8A8D-B77DA2D5EED6} 1000025487 Goapmajohka 2B Tulisijoja, purnu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 752 ei Kohteen keskeisimmät osat sijaitsevat Válddejohkan niskan kaakkoispuolella, joen yläkönkäästä noin sadan metrin etäisyydellä, muutamia metrejä joen pintaa korkeammalla, rantaan jyrkästi viettävän rantatörmän päällä, moreeniharjanteiden suojaamalla tasanteella. Kasvillisyys tasanteella on ympäristöään rehevämpää, mikä ilmenee erityisesti heinäkasvien runsautena. Tasannetta ympäröivä alue on karujen harjanteiden kirjavoimaa, ja kasvillisuutta harjanteilla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, kurjenkanerva ja riekonmarja sekä jäkälät ja sammalet. Kohteen keskeisin alue sijaitsee vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan entisessä pihapiirissä, halkaisijaltaan noin kuudenkymmenen metrin kokoisella kenttämäisellä tasanteella Válddejohkan niskan kaakkoispuolella. Autiotuvan perustuksien lähialueella on havaittaissa useita pienempien rakennuksien perustuksiksi tulkittavia rakenteita sekä kivettyjä tulisijoja, joita ilmeisesti edelleen käytetään retkeilijöiden toimesta jonkin verran. Puurakenteita rakennuksista ei ole säilynyt. Autiotuvan käytön aikana myös sen pihapiirin lähialueella, erityisesti hieman pohjoisempana, Somášluoppalin kaakkoisrannan lähettyvillä, on ilmeisesti leiriydytty satoja kertoja, minkä jäljet ovat maastossa vielä selvästi havaittavissa. Noin 0,4 km säteellä autiotuvan perustuksista sijaitsee tuvan pihapiiristä dokumentoitujen rakenteiden lisäksi lukuisia kivettyjen tulisijojen jäännöksiä, joista ainakin useimmat ajoittuvat todennäköisimmin autiotuvan käyttö-jaksolle. Yhteensä sellaisia kohtia, joissa on havaittavissa jälkiä tulenpidosta, on alueella vähintään kaksikymmentä. Alueen umpeenkasvaneet kivetyt tulisijat dokumentoitiin pääpiirteisesti, mutta sellaisia nuotiopaikkoja, joita arvioitiin käytetyn varmuudella viimeisimmän viidentoista vuoden aikana, ei dokumentoitu lainkaan. Osaan dokumentoiduista tulisijoista tehtiin lapionpisto tulisijaan muodostuneiden kerrosten havainnoimiseksi. Tulisijojen lisäksi Somášluoppalin rannan läheltä dokumentoitiin yksi rakkakivikossa sijaitseva purnumainen kivirakenne. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Autiotuvan perustukset X 7695562 / Y 3284876 Autiotuvan perustukset erottuvat suorakaiteen muotoisena, koillis-lounaissuuntaisena, matalana maapenkkana, jonka koko on noin 7,0 m x 3,5 m. Kasvillisuus maapenkan päällä on ympäristöään heinikkoisempaa. Maapenkan luoteisreuna, paikalla sijainneen autiotuvan julkisivun puoli, on kivillä reunustettu. Kiviä on yksi kivikerta, ja ne ovat kooltaan miehennostannaisia. Autiotuvan koillispäässä on sijainnut noin 4,5 m x 3,5 m kokoinen huonetila, tuvan varsinainen asuinhuone, jonka kohta on koholla ympäristöstään noin 0,3 m. Kyseisen alueen keskivaiheilla on kivitäyteinen matalahko kuopanne, jonka halkaisija on noin metrin. Asuinhuoneen lounaispuolella on sijainnut noin 3,5 m x 2,5 m kokoinen eteinen. Eteisen kohta on koholla ympäristöstään noin 0,2 m, siis noin 0,1 m asuinhuoneen kohtaa alempana. Tuvan ulko-ovi on sijainnut sen luoteissivulla, ja maapenkan kaakkoispäädyn vierellä on noin neliömetrin laajuinen, sementistä valettu laatta, johon on sen valamisen yhteydessä painettu kaksi kädenjälkeä sekä luku -69. Mahdollisesti kyseinen laatta on voinut jossain vaiheessa toimia tuvan kynnyskivenä. Vessan tai muun ulkorakennuksen perustukset X 7695530 / Y 3284886 Pohjois-eteläsuuntainen, noin 0,6 m korkea kivilatomus, jonka koko on noin 3,0 m x 1,5 m. Kivikasan yläpinta on jokseenkin tasainen ja suorakaiteen muotoinen. Kivien seassa on ruostuneita säilyketölkkejä ja muita roskia. Tästä kohdasta noin kahdeksan metriä kaakkoon päin on toinenkin mahdolliselta vessan jäännökseltä vaikuttava kivirakenne, itä-länsisuuntainen, neliön muotoinen, kehämäinen kivilatomus, jonka sisälle rajautuu noin 1,2 m x 1,2 m kokoinen kiveämätön alue. Latomuksen länsipäässä on kaksi ilmeistä ”porraskiveä”, ja kiveämättömällä alueella latomuksen sisällä kasvaa rehevästi heinikkoa. Kiveyksellä reunustettu maapenkka X 7695550 / Y 3284920 Maapenkka on muodoltaan pyöreä, noin 0,4 m korkea, yläpinnaltaan tasainen ja halkaisijaltaan noin kaksimetrinen. Penkan reunat ovat kivetyt, ja kiveykseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 40 cm. Maapenkasta pilkottaa muun muassa lastulevyn kappaleita. Purnumainen kivirakenne X 7695688 / Y 3284799 Rakenne sijaitsee pienessä rakkakivikossa noin kahdeksan metrin päässä Somášluoppalin rannasta. Kyseessä on halkaisijaltaan noin puolitoistametrinen kuoppa, jonka pohjalla on vettä, koska kuopan pohjataso on Somášluoppalin vedenpintaa alempana. Olemukseltaan rakenne muistuttaa lähinnä purnua, mutta se ei vaikuta kovinkaan vanhalta, koska sen rakenteen kivien pinnat ovat vain varsin heikosti jäkälöityneet. Mahdollisesti kyseessä on eräänlainen sumppu, jossa kalastajat ovat voineet väliaikaisesti säilyttää elävinä saaliskalojaan. Kuopan pohjalla oli pieni sotkuinen siimamytty, mutta muuta esineistöä rakenteen yhteydessä ei havaittu. Rakenteen länsipuolella, noin 10 m - 15 m etäisyydellä kuopasta, sijaitsee kaksi melko uutta kehämäistä nuotiopaikkaa. Tulisija 1 X 7695469 / Y 3284880 Tulisija sijaitsee noin kolmen metrin etäisyydellä Válddejohkan rantatörmän partaalta. Se on muodoltaan pyöreä ja vain reunoiltaan kivetty. Sen kehäkiveyksen halkaisija on noin 0,7 m, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Tulisija 2 X 7695570 / Y 3284874 Tulisija sijaitsee autiotuvan perustuksista noin viisi metriä luoteeseen päin. Se on neliömäinen, halkaisijaltaan noin metrinen, noin 0,4 m korkea, noin 15 cm - 40 cm kokoisista kivistä koostuva kivikasa. Tästä noin viisi metriä pohjoiseen päin sijaitsee toinen, miltei vastaavanlainen, mutta kooltaan hiukan pienempi ja selvästi edelleen käytössä oleva tulisija. Pohjoisemman tulisijan halkaisija on noin 0,7 m ja korkeus noin 0,2 m, ja sen sen kivien väleissä on varsin tuoreitakin roskia, viimeisimmät todennäköisesti edellisenä kesänä paikalle jätettyjä. Tulisija 3 X 7695851 / Y 3284883 Tulisija sijaitsee pienessä notkelmasa moreeniharjanteiden välissä, noin 30 m etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on hajanaisen kehämäinen, halkaisijaltaan noin metrinen, ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin viiden senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa, jonka alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve. Tulisija 4 X 7695876 / Y 3284910 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 25 metrin etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on neliön muotoinen, luode-kaakkosuuntainen, ja sen halkaisija on noin 0,8 m. Vain tulisijan koillis- ja lounaissivut ovat kivetyt. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Noin kuusi metriä tulisijasta 4 lounaaseen päin sijaitsee tulisija 5. Tulisija 5 X 7695870 / Y 3284905 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 25 metrin etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,6 m. Tulisija on kasattu kuudesta kivestä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla tuhkaa ja hiiliä. Tulisija 6 X 7695993 / Y 3284883 Tulisija sijaitsee Somášluoppaliin pistävällä miltei saarimaisella niemekkeellä, lähes niemekkeen laella, tuulenpieksämällä paikalla, jonka kasvillisuus on hyvin vähäistä. Se on vain reunoiltaan kivetty, jokseenkin neliön muotoinen, pohjois-eteläsuuntainen, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm. Tulisija 7 X 7695867 / Y 3284919 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 15 m kaakkoon päin tulisijasta 4. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Kehäkiveyksen sisälle rajautuva alue on kasvillisuudeltaan heinäkasvivaltainen, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Tulisija 8 X 7695778 / Y 3284909 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella. Se on neliön muotoinen ja koillis-lounaissuutainen, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Vain tulisijan luoteis- ja kaakkoissivut ovat kivetyt, ja kivien yläpinnat ovat selvästi koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Tulisija 9 X 7695750 / Y 3284904 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,8 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan lounaislaidalla on kehä-kiveyksen ulkopuolella muita kiviä kookkaampi, muodoltaan pitkänomainen kivi, jonka yläpinta on melko tasainen. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Kohteen keskeisimmät osat rajautuvat Válddejohkan niskan kaakkoispuolella olevalle tasanteelle, puretun autiotuvan entiseen pihapiiriin, alueelle, jonka halkaisija on noin kuusikymmentä metriä. Kyseisen alueen ulkopuolella sijaitsevat tulisijat ja purnumainen kivirakenne muodostavat erillisiä pistemäisiä pesäkkeistä, joista kunkin halkaisija on enimmillään muutamia metrejä. Kohde sijaitsee vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan pihapiirissä ja sen lähialueella. Alkujaan kyseinen tupa on ollut rajamiesten käytössä, ja se oli ilmeisesti rakennettu vuonna 1956. Autiotuvaksi tupa jäi viimeistään vuonna 1979, jolloin Somášluoppalin pohjoisrannalle valmistui Rajavartiolaitoksen käyttöön uudempi ja suurempi kämppä. Retkeilijät käyttävät maisemiltaan erittäin kaunista entisen autiotuvan pihapiiriä edelleen varsin yleisesti leiriytymispaikkanaan. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-09-10T15:32:59 910.19335938 112.00799306
arkeologinenkohde_alue.2004 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2004 153689 {9A29F782-BDDD-4D94-B68A-57D548361EE6} Somasjärven autiotupa B Tulisijoja 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1422 Muu kivirakenne 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 730 ei Kohteen keskeisin alue sijaitsee vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan entisessä pihapiirissä, halkaisijaltaan noin kuudenkymmenen metrin kokoisella kenttämäisellä tasanteella Válddejohkan niskan kaakkoispuolella. Autiotuvan perustuksien lähialueella on havaittaissa useita pienempien rakennuksien perustuksiksi tulkittavia rakenteita sekä kivettyjä tulisijoja, joita ilmeisesti edelleen käytetään retkeilijöiden toimesta jonkin verran. Puurakenteita rakennuksista ei ole säilynyt. Autiotuvan käytön aikana myös sen pihapiirin lähialueella, erityisesti hieman pohjoisempana, Somášluoppalin kaakkoisrannan lähettyvillä, on ilmeisesti leiriydytty satoja kertoja, minkä jäljet ovat maastossa vielä selvästi havaittavissa. Noin 0,4 km säteellä autiotuvan perustuksista sijaitsee tuvan pihapiiristä dokumentoitujen rakenteiden lisäksi lukuisia kivettyjen tulisijojen jäännöksiä, joista ainakin useimmat ajoittuvat todennäköisimmin autiotuvan käyttö-jaksolle. Yhteensä sellaisia kohtia, joissa on havaittavissa jälkiä tulenpidosta, on alueella vähintään kaksikymmentä. Alueen umpeenkasvaneet kivetyt tulisijat dokumentoitiin pääpiirteisesti, mutta sellaisia nuotiopaikkoja, joita arvioitiin käytetyn varmuudella viimeisimmän viidentoista vuoden aikana, ei dokumentoitu lainkaan. Osaan dokumentoiduista tulisijoista tehtiin lapionpisto tulisijaan muodostuneiden kerrosten havainnoimiseksi. Tulisijojen lisäksi Somášluoppalin rannan läheltä dokumentoitiin yksi rakkakivikossa sijaitseva purnumainen kivirakenne. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Autiotuvan perustukset X 7695562 / Y 3284876 Autiotuvan perustukset erottuvat suorakaiteen muotoisena, koillis-lounaissuuntaisena, matalana maapenkkana, jonka koko on noin 7,0 m x 3,5 m. Kasvillisuus maapenkan päällä on ympäristöään heinikkoisempaa. Maapenkan luoteisreuna, paikalla sijainneen autiotuvan julkisivun puoli, on kivillä reunustettu. Kiviä on yksi kivikerta, ja ne ovat kooltaan miehennostannaisia. Autiotuvan koillispäässä on sijainnut noin 4,5 m x 3,5 m kokoinen huonetila, tuvan varsinainen asuinhuone, jonka kohta on koholla ympäristöstään noin 0,3 m. Kyseisen alueen keskivaiheilla on kivitäyteinen matalahko kuopanne, jonka halkaisija on noin metrin. Asuinhuoneen lounaispuolella on sijainnut noin 3,5 m x 2,5 m kokoinen eteinen. Eteisen kohta on koholla ympäristöstään noin 0,2 m, siis noin 0,1 m asuinhuoneen kohtaa alempana. Tuvan ulko-ovi on sijainnut sen luoteissivulla, ja maapenkan kaakkoispäädyn vierellä on noin neliömetrin laajuinen, sementistä valettu laatta, johon on sen valamisen yhteydessä painettu kaksi kädenjälkeä sekä luku -69. Mahdollisesti kyseinen laatta on voinut jossain vaiheessa toimia tuvan kynnyskivenä. Vessan tai muun ulkorakennuksen perustukset X 7695530 / Y 3284886 Pohjois-eteläsuuntainen, noin 0,6 m korkea kivilatomus, jonka koko on noin 3,0 m x 1,5 m. Kivikasan yläpinta on jokseenkin tasainen ja suorakaiteen muotoinen. Kivien seassa on ruostuneita säilyketölkkejä ja muita roskia. Tästä kohdasta noin kahdeksan metriä kaakkoon päin on toinenkin mahdolliselta vessan jäännökseltä vaikuttava kivirakenne, itä-länsisuuntainen, neliön muotoinen, kehämäinen kivilatomus, jonka sisälle rajautuu noin 1,2 m x 1,2 m kokoinen kiveämätön alue. Latomuksen länsipäässä on kaksi ilmeistä ”porraskiveä”, ja kiveämättömällä alueella latomuksen sisällä kasvaa rehevästi heinikkoa. Kiveyksellä reunustettu maapenkka X 7695550 / Y 3284920 Maapenkka on muodoltaan pyöreä, noin 0,4 m korkea, yläpinnaltaan tasainen ja halkaisijaltaan noin kaksimetrinen. Penkan reunat ovat kivetyt, ja kiveykseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 40 cm. Maapenkasta pilkottaa muun muassa lastulevyn kappaleita. Purnumainen kivirakenne X 7695688 / Y 3284799 Rakenne sijaitsee pienessä rakkakivikossa noin kahdeksan metrin päässä Somášluoppalin rannasta. Kyseessä on halkaisijaltaan noin puolitoistametrinen kuoppa, jonka pohjalla on vettä, koska kuopan pohjataso on Somášluoppalin vedenpintaa alempana. Olemukseltaan rakenne muistuttaa lähinnä purnua, mutta se ei vaikuta kovinkaan vanhalta, koska sen rakenteen kivien pinnat ovat vain varsin heikosti jäkälöityneet. Mahdollisesti kyseessä on eräänlainen sumppu, jossa kalastajat ovat voineet väliaikaisesti säilyttää elävinä saaliskalojaan. Kuopan pohjalla oli pieni sotkuinen siimamytty, mutta muuta esineistöä rakenteen yhteydessä ei havaittu. Rakenteen länsipuolella, noin 10 m - 15 m etäisyydellä kuopasta, sijaitsee kaksi melko uutta kehämäistä nuotiopaikkaa. Tulisija 1 X 7695469 / Y 3284880 Tulisija sijaitsee noin kolmen metrin etäisyydellä Válddejohkan rantatörmän partaalta. Se on muodoltaan pyöreä ja vain reunoiltaan kivetty. Sen kehäkiveyksen halkaisija on noin 0,7 m, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Tulisija 2 X 7695570 / Y 3284874 Tulisija sijaitsee autiotuvan perustuksista noin viisi metriä luoteeseen päin. Se on neliömäinen, halkaisijaltaan noin metrinen, noin 0,4 m korkea, noin 15 cm - 40 cm kokoisista kivistä koostuva kivikasa. Tästä noin viisi metriä pohjoiseen päin sijaitsee toinen, miltei vastaavanlainen, mutta kooltaan hiukan pienempi ja selvästi edelleen käytössä oleva tulisija. Pohjoisemman tulisijan halkaisija on noin 0,7 m ja korkeus noin 0,2 m, ja sen sen kivien väleissä on varsin tuoreitakin roskia, viimeisimmät todennäköisesti edellisenä kesänä paikalle jätettyjä. Tulisija 3 X 7695851 / Y 3284883 Tulisija sijaitsee pienessä notkelmasa moreeniharjanteiden välissä, noin 30 m etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on hajanaisen kehämäinen, halkaisijaltaan noin metrinen, ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin viiden senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa, jonka alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve. Tulisija 4 X 7695876 / Y 3284910 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 25 metrin etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on neliön muotoinen, luode-kaakkosuuntainen, ja sen halkaisija on noin 0,8 m. Vain tulisijan koillis- ja lounaissivut ovat kivetyt. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Noin kuusi metriä tulisijasta 4 lounaaseen päin sijaitsee tulisija 5. Tulisija 5 X 7695870 / Y 3284905 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 25 metrin etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,6 m. Tulisija on kasattu kuudesta kivestä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla tuhkaa ja hiiliä. Tulisija 6 X 7695993 / Y 3284883 Tulisija sijaitsee Somášluoppaliin pistävällä miltei saarimaisella niemekkeellä, lähes niemekkeen laella, tuulenpieksämällä paikalla, jonka kasvillisuus on hyvin vähäistä. Se on vain reunoiltaan kivetty, jokseenkin neliön muotoinen, pohjois-eteläsuuntainen, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm. Tulisija 7 X 7695867 / Y 3284919 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 15 m kaakkoon päin tulisijasta 4. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Kehäkiveyksen sisälle rajautuva alue on kasvillisuudeltaan heinäkasvivaltainen, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Tulisija 8 X 7695778 / Y 3284909 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella. Se on neliön muotoinen ja koillis-lounaissuutainen, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Vain tulisijan luoteis- ja kaakkoissivut ovat kivetyt, ja kivien yläpinnat ovat selvästi koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Tulisija 9 X 7695750 / Y 3284904 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,8 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan lounaislaidalla on kehä-kiveyksen ulkopuolella muita kiviä kookkaampi, muodoltaan pitkänomainen kivi, jonka yläpinta on melko tasainen. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Kohteen keskeisimmät osat rajautuvat Válddejohkan niskan kaakkoispuolella olevalle tasanteelle, puretun autiotuvan entiseen pihapiiriin, alueelle, jonka halkaisija on noin kuusikymmentä metriä. Kyseisen alueen ulkopuolella sijaitsevat tulisijat ja purnumainen kivirakenne muodostavat erillisiä pistemäisiä pesäkkeistä, joista kunkin halkaisija on enimmillään muutamia metrejä. Kohde sijaitsee vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan pihapiirissä ja sen lähialueella. Alkujaan kyseinen tupa on ollut rajamiesten käytössä, ja se oli ilmeisesti rakennettu vuonna 1956. Autiotuvaksi tupa jäi viimeistään vuonna 1979, jolloin Somášluoppalin pohjoisrannalle valmistui Rajavartiolaitoksen käyttöön uudempi ja suurempi kämppä. Retkeilijät käyttävät maisemiltaan erittäin kaunista entisen autiotuvan pihapiiriä edelleen varsin yleisesti leiriytymispaikkanaan. Kyseessä on laaja-alainen ja monipesäkkeinen kulttuuriperintökohde, jonka lukuisista alakohteista ainoatakaan ei kuitenkaan liene syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteesta dokumentoidut rakenteet ajoittuvat todennäköisesti liki poikkeuksetta 1900-luvun jälkipuoliskolle, vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan käyttöaikaan. Umpeenkasvaneista, kehämäisistä kivetyistä tulisijoista muutamat parhaimmin jäkälöityneet voivat olla jonkin verran vanhempiakin. Kohteen suojelu ei edellytä mitään erityistoimia, eivätkä alueella tapahtuvat leiriytymiset muodosta uhkaa kohteen keskeisille rakenteille, vaan pikemminkin retkeilykäytön voidaan katsoa edistävän paikan kulttuurimaiseman säilymistä. Alueen tulisijojen jäännöksiä, myös vanhimmilta vaikuttavia, tullaan todennäköisesti käyttämään nuotiopaikkoina jossain määrin jatkossakin. Paikalla vierailevat retkeilijät voisivat kuitenkin kokea myönteisenä asiana, mikäli autiotuvan perustuksien luokse pystytettäisiin informaatiotaulu, jossa kerrottaisiin paikalla nähtävissä olevien rakenteiden historiasta - kenties Somasjärven autiotupaa esittävän valokuvan kera - sekä niiden merkittävästä roolista osana Käsivarren erämaa-alueen varhaista retkeilytoimintaa. Kohteen keskeisimmät osat sijaitsevat Válddejohkan niskan kaakkoispuolella, joen yläkönkäästä noin sadan metrin etäisyydellä, muutamia metrejä joen pintaa korkeammalla, rantaan jyrkästi viettävän rantatörmän päällä, moreeniharjanteiden suojaamalla tasanteella. Kasvillisyys tasanteella on ympäristöään rehevämpää, mikä ilmenee erityisesti heinäkasvien runsautena. Tasannetta ympäröivä alue on karujen harjanteiden kirjavoimaa, ja kasvillisuutta harjanteilla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, kurjenkanerva ja riekonmarja sekä jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2012-12-20T14:08:24 1895.73901367 170.58869268
arkeologinenkohde_alue.2005 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2005 153690 {829E6226-7EC6-421F-82FB-001571BB0D66} Somasjärven autiotupa C Tulisijoja 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1422 Muu kivirakenne 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 734 ei Kohteen keskeisin alue sijaitsee vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan entisessä pihapiirissä, halkaisijaltaan noin kuudenkymmenen metrin kokoisella kenttämäisellä tasanteella Válddejohkan niskan kaakkoispuolella. Autiotuvan perustuksien lähialueella on havaittaissa useita pienempien rakennuksien perustuksiksi tulkittavia rakenteita sekä kivettyjä tulisijoja, joita ilmeisesti edelleen käytetään retkeilijöiden toimesta jonkin verran. Puurakenteita rakennuksista ei ole säilynyt. Autiotuvan käytön aikana myös sen pihapiirin lähialueella, erityisesti hieman pohjoisempana, Somášluoppalin kaakkoisrannan lähettyvillä, on ilmeisesti leiriydytty satoja kertoja, minkä jäljet ovat maastossa vielä selvästi havaittavissa. Noin 0,4 km säteellä autiotuvan perustuksista sijaitsee tuvan pihapiiristä dokumentoitujen rakenteiden lisäksi lukuisia kivettyjen tulisijojen jäännöksiä, joista ainakin useimmat ajoittuvat todennäköisimmin autiotuvan käyttö-jaksolle. Yhteensä sellaisia kohtia, joissa on havaittavissa jälkiä tulenpidosta, on alueella vähintään kaksikymmentä. Alueen umpeenkasvaneet kivetyt tulisijat dokumentoitiin pääpiirteisesti, mutta sellaisia nuotiopaikkoja, joita arvioitiin käytetyn varmuudella viimeisimmän viidentoista vuoden aikana, ei dokumentoitu lainkaan. Osaan dokumentoiduista tulisijoista tehtiin lapionpisto tulisijaan muodostuneiden kerrosten havainnoimiseksi. Tulisijojen lisäksi Somášluoppalin rannan läheltä dokumentoitiin yksi rakkakivikossa sijaitseva purnumainen kivirakenne. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Autiotuvan perustukset X 7695562 / Y 3284876 Autiotuvan perustukset erottuvat suorakaiteen muotoisena, koillis-lounaissuuntaisena, matalana maapenkkana, jonka koko on noin 7,0 m x 3,5 m. Kasvillisuus maapenkan päällä on ympäristöään heinikkoisempaa. Maapenkan luoteisreuna, paikalla sijainneen autiotuvan julkisivun puoli, on kivillä reunustettu. Kiviä on yksi kivikerta, ja ne ovat kooltaan miehennostannaisia. Autiotuvan koillispäässä on sijainnut noin 4,5 m x 3,5 m kokoinen huonetila, tuvan varsinainen asuinhuone, jonka kohta on koholla ympäristöstään noin 0,3 m. Kyseisen alueen keskivaiheilla on kivitäyteinen matalahko kuopanne, jonka halkaisija on noin metrin. Asuinhuoneen lounaispuolella on sijainnut noin 3,5 m x 2,5 m kokoinen eteinen. Eteisen kohta on koholla ympäristöstään noin 0,2 m, siis noin 0,1 m asuinhuoneen kohtaa alempana. Tuvan ulko-ovi on sijainnut sen luoteissivulla, ja maapenkan kaakkoispäädyn vierellä on noin neliömetrin laajuinen, sementistä valettu laatta, johon on sen valamisen yhteydessä painettu kaksi kädenjälkeä sekä luku -69. Mahdollisesti kyseinen laatta on voinut jossain vaiheessa toimia tuvan kynnyskivenä. Vessan tai muun ulkorakennuksen perustukset X 7695530 / Y 3284886 Pohjois-eteläsuuntainen, noin 0,6 m korkea kivilatomus, jonka koko on noin 3,0 m x 1,5 m. Kivikasan yläpinta on jokseenkin tasainen ja suorakaiteen muotoinen. Kivien seassa on ruostuneita säilyketölkkejä ja muita roskia. Tästä kohdasta noin kahdeksan metriä kaakkoon päin on toinenkin mahdolliselta vessan jäännökseltä vaikuttava kivirakenne, itä-länsisuuntainen, neliön muotoinen, kehämäinen kivilatomus, jonka sisälle rajautuu noin 1,2 m x 1,2 m kokoinen kiveämätön alue. Latomuksen länsipäässä on kaksi ilmeistä ”porraskiveä”, ja kiveämättömällä alueella latomuksen sisällä kasvaa rehevästi heinikkoa. Kiveyksellä reunustettu maapenkka X 7695550 / Y 3284920 Maapenkka on muodoltaan pyöreä, noin 0,4 m korkea, yläpinnaltaan tasainen ja halkaisijaltaan noin kaksimetrinen. Penkan reunat ovat kivetyt, ja kiveykseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 40 cm. Maapenkasta pilkottaa muun muassa lastulevyn kappaleita. Purnumainen kivirakenne X 7695688 / Y 3284799 Rakenne sijaitsee pienessä rakkakivikossa noin kahdeksan metrin päässä Somášluoppalin rannasta. Kyseessä on halkaisijaltaan noin puolitoistametrinen kuoppa, jonka pohjalla on vettä, koska kuopan pohjataso on Somášluoppalin vedenpintaa alempana. Olemukseltaan rakenne muistuttaa lähinnä purnua, mutta se ei vaikuta kovinkaan vanhalta, koska sen rakenteen kivien pinnat ovat vain varsin heikosti jäkälöityneet. Mahdollisesti kyseessä on eräänlainen sumppu, jossa kalastajat ovat voineet väliaikaisesti säilyttää elävinä saaliskalojaan. Kuopan pohjalla oli pieni sotkuinen siimamytty, mutta muuta esineistöä rakenteen yhteydessä ei havaittu. Rakenteen länsipuolella, noin 10 m - 15 m etäisyydellä kuopasta, sijaitsee kaksi melko uutta kehämäistä nuotiopaikkaa. Tulisija 1 X 7695469 / Y 3284880 Tulisija sijaitsee noin kolmen metrin etäisyydellä Válddejohkan rantatörmän partaalta. Se on muodoltaan pyöreä ja vain reunoiltaan kivetty. Sen kehäkiveyksen halkaisija on noin 0,7 m, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Tulisija 2 X 7695570 / Y 3284874 Tulisija sijaitsee autiotuvan perustuksista noin viisi metriä luoteeseen päin. Se on neliömäinen, halkaisijaltaan noin metrinen, noin 0,4 m korkea, noin 15 cm - 40 cm kokoisista kivistä koostuva kivikasa. Tästä noin viisi metriä pohjoiseen päin sijaitsee toinen, miltei vastaavanlainen, mutta kooltaan hiukan pienempi ja selvästi edelleen käytössä oleva tulisija. Pohjoisemman tulisijan halkaisija on noin 0,7 m ja korkeus noin 0,2 m, ja sen sen kivien väleissä on varsin tuoreitakin roskia, viimeisimmät todennäköisesti edellisenä kesänä paikalle jätettyjä. Tulisija 3 X 7695851 / Y 3284883 Tulisija sijaitsee pienessä notkelmasa moreeniharjanteiden välissä, noin 30 m etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on hajanaisen kehämäinen, halkaisijaltaan noin metrinen, ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin viiden senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa, jonka alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve. Tulisija 4 X 7695876 / Y 3284910 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 25 metrin etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on neliön muotoinen, luode-kaakkosuuntainen, ja sen halkaisija on noin 0,8 m. Vain tulisijan koillis- ja lounaissivut ovat kivetyt. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Noin kuusi metriä tulisijasta 4 lounaaseen päin sijaitsee tulisija 5. Tulisija 5 X 7695870 / Y 3284905 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 25 metrin etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,6 m. Tulisija on kasattu kuudesta kivestä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla tuhkaa ja hiiliä. Tulisija 6 X 7695993 / Y 3284883 Tulisija sijaitsee Somášluoppaliin pistävällä miltei saarimaisella niemekkeellä, lähes niemekkeen laella, tuulenpieksämällä paikalla, jonka kasvillisuus on hyvin vähäistä. Se on vain reunoiltaan kivetty, jokseenkin neliön muotoinen, pohjois-eteläsuuntainen, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm. Tulisija 7 X 7695867 / Y 3284919 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 15 m kaakkoon päin tulisijasta 4. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Kehäkiveyksen sisälle rajautuva alue on kasvillisuudeltaan heinäkasvivaltainen, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Tulisija 8 X 7695778 / Y 3284909 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella. Se on neliön muotoinen ja koillis-lounaissuutainen, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Vain tulisijan luoteis- ja kaakkoissivut ovat kivetyt, ja kivien yläpinnat ovat selvästi koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Tulisija 9 X 7695750 / Y 3284904 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,8 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan lounaislaidalla on kehä-kiveyksen ulkopuolella muita kiviä kookkaampi, muodoltaan pitkänomainen kivi, jonka yläpinta on melko tasainen. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Kohteen keskeisimmät osat rajautuvat Válddejohkan niskan kaakkoispuolella olevalle tasanteelle, puretun autiotuvan entiseen pihapiiriin, alueelle, jonka halkaisija on noin kuusikymmentä metriä. Kyseisen alueen ulkopuolella sijaitsevat tulisijat ja purnumainen kivirakenne muodostavat erillisiä pistemäisiä pesäkkeistä, joista kunkin halkaisija on enimmillään muutamia metrejä. Kohde sijaitsee vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan pihapiirissä ja sen lähialueella. Alkujaan kyseinen tupa on ollut rajamiesten käytössä, ja se oli ilmeisesti rakennettu vuonna 1956. Autiotuvaksi tupa jäi viimeistään vuonna 1979, jolloin Somášluoppalin pohjoisrannalle valmistui Rajavartiolaitoksen käyttöön uudempi ja suurempi kämppä. Retkeilijät käyttävät maisemiltaan erittäin kaunista entisen autiotuvan pihapiiriä edelleen varsin yleisesti leiriytymispaikkanaan. Kyseessä on laaja-alainen ja monipesäkkeinen kulttuuriperintökohde, jonka lukuisista alakohteista ainoatakaan ei kuitenkaan liene syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteesta dokumentoidut rakenteet ajoittuvat todennäköisesti liki poikkeuksetta 1900-luvun jälkipuoliskolle, vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan käyttöaikaan. Umpeenkasvaneista, kehämäisistä kivetyistä tulisijoista muutamat parhaimmin jäkälöityneet voivat olla jonkin verran vanhempiakin. Kohteen suojelu ei edellytä mitään erityistoimia, eivätkä alueella tapahtuvat leiriytymiset muodosta uhkaa kohteen keskeisille rakenteille, vaan pikemminkin retkeilykäytön voidaan katsoa edistävän paikan kulttuurimaiseman säilymistä. Alueen tulisijojen jäännöksiä, myös vanhimmilta vaikuttavia, tullaan todennäköisesti käyttämään nuotiopaikkoina jossain määrin jatkossakin. Paikalla vierailevat retkeilijät voisivat kuitenkin kokea myönteisenä asiana, mikäli autiotuvan perustuksien luokse pystytettäisiin informaatiotaulu, jossa kerrottaisiin paikalla nähtävissä olevien rakenteiden historiasta - kenties Somasjärven autiotupaa esittävän valokuvan kera - sekä niiden merkittävästä roolista osana Käsivarren erämaa-alueen varhaista retkeilytoimintaa. Kohteen keskeisimmät osat sijaitsevat Válddejohkan niskan kaakkoispuolella, joen yläkönkäästä noin sadan metrin etäisyydellä, muutamia metrejä joen pintaa korkeammalla, rantaan jyrkästi viettävän rantatörmän päällä, moreeniharjanteiden suojaamalla tasanteella. Kasvillisyys tasanteella on ympäristöään rehevämpää, mikä ilmenee erityisesti heinäkasvien runsautena. Tasannetta ympäröivä alue on karujen harjanteiden kirjavoimaa, ja kasvillisuutta harjanteilla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, kurjenkanerva ja riekonmarja sekä jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2012-12-20T14:11:35 1025.0904541 130.03952513
arkeologinenkohde_alue.2006 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2006 153692 {BA1DB714-876E-4A90-9D4D-5945A65AC638} Somasjärven autiotupa D Rakennuksen jäännöksiä, tulisijoja 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 734 724 ei Kohteen keskeisin alue sijaitsee vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan entisessä pihapiirissä, halkaisijaltaan noin kuudenkymmenen metrin kokoisella kenttämäisellä tasanteella Válddejohkan niskan kaakkoispuolella. Autiotuvan perustuksien lähialueella on havaittaissa useita pienempien rakennuksien perustuksiksi tulkittavia rakenteita sekä kivettyjä tulisijoja, joita ilmeisesti edelleen käytetään retkeilijöiden toimesta jonkin verran. Puurakenteita rakennuksista ei ole säilynyt. Autiotuvan käytön aikana myös sen pihapiirin lähialueella, erityisesti hieman pohjoisempana, Somášluoppalin kaakkoisrannan lähettyvillä, on ilmeisesti leiriydytty satoja kertoja, minkä jäljet ovat maastossa vielä selvästi havaittavissa. Noin 0,4 km säteellä autiotuvan perustuksista sijaitsee tuvan pihapiiristä dokumentoitujen rakenteiden lisäksi lukuisia kivettyjen tulisijojen jäännöksiä, joista ainakin useimmat ajoittuvat todennäköisimmin autiotuvan käyttö-jaksolle. Yhteensä sellaisia kohtia, joissa on havaittavissa jälkiä tulenpidosta, on alueella vähintään kaksikymmentä. Alueen umpeenkasvaneet kivetyt tulisijat dokumentoitiin pääpiirteisesti, mutta sellaisia nuotiopaikkoja, joita arvioitiin käytetyn varmuudella viimeisimmän viidentoista vuoden aikana, ei dokumentoitu lainkaan. Osaan dokumentoiduista tulisijoista tehtiin lapionpisto tulisijaan muodostuneiden kerrosten havainnoimiseksi. Tulisijojen lisäksi Somášluoppalin rannan läheltä dokumentoitiin yksi rakkakivikossa sijaitseva purnumainen kivirakenne. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Autiotuvan perustukset X 7695562 / Y 3284876 Autiotuvan perustukset erottuvat suorakaiteen muotoisena, koillis-lounaissuuntaisena, matalana maapenkkana, jonka koko on noin 7,0 m x 3,5 m. Kasvillisuus maapenkan päällä on ympäristöään heinikkoisempaa. Maapenkan luoteisreuna, paikalla sijainneen autiotuvan julkisivun puoli, on kivillä reunustettu. Kiviä on yksi kivikerta, ja ne ovat kooltaan miehennostannaisia. Autiotuvan koillispäässä on sijainnut noin 4,5 m x 3,5 m kokoinen huonetila, tuvan varsinainen asuinhuone, jonka kohta on koholla ympäristöstään noin 0,3 m. Kyseisen alueen keskivaiheilla on kivitäyteinen matalahko kuopanne, jonka halkaisija on noin metrin. Asuinhuoneen lounaispuolella on sijainnut noin 3,5 m x 2,5 m kokoinen eteinen. Eteisen kohta on koholla ympäristöstään noin 0,2 m, siis noin 0,1 m asuinhuoneen kohtaa alempana. Tuvan ulko-ovi on sijainnut sen luoteissivulla, ja maapenkan kaakkoispäädyn vierellä on noin neliömetrin laajuinen, sementistä valettu laatta, johon on sen valamisen yhteydessä painettu kaksi kädenjälkeä sekä luku -69. Mahdollisesti kyseinen laatta on voinut jossain vaiheessa toimia tuvan kynnyskivenä. Vessan tai muun ulkorakennuksen perustukset X 7695530 / Y 3284886 Pohjois-eteläsuuntainen, noin 0,6 m korkea kivilatomus, jonka koko on noin 3,0 m x 1,5 m. Kivikasan yläpinta on jokseenkin tasainen ja suorakaiteen muotoinen. Kivien seassa on ruostuneita säilyketölkkejä ja muita roskia. Tästä kohdasta noin kahdeksan metriä kaakkoon päin on toinenkin mahdolliselta vessan jäännökseltä vaikuttava kivirakenne, itä-länsisuuntainen, neliön muotoinen, kehämäinen kivilatomus, jonka sisälle rajautuu noin 1,2 m x 1,2 m kokoinen kiveämätön alue. Latomuksen länsipäässä on kaksi ilmeistä ”porraskiveä”, ja kiveämättömällä alueella latomuksen sisällä kasvaa rehevästi heinikkoa. Kiveyksellä reunustettu maapenkka X 7695550 / Y 3284920 Maapenkka on muodoltaan pyöreä, noin 0,4 m korkea, yläpinnaltaan tasainen ja halkaisijaltaan noin kaksimetrinen. Penkan reunat ovat kivetyt, ja kiveykseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 40 cm. Maapenkasta pilkottaa muun muassa lastulevyn kappaleita. Purnumainen kivirakenne X 7695688 / Y 3284799 Rakenne sijaitsee pienessä rakkakivikossa noin kahdeksan metrin päässä Somášluoppalin rannasta. Kyseessä on halkaisijaltaan noin puolitoistametrinen kuoppa, jonka pohjalla on vettä, koska kuopan pohjataso on Somášluoppalin vedenpintaa alempana. Olemukseltaan rakenne muistuttaa lähinnä purnua, mutta se ei vaikuta kovinkaan vanhalta, koska sen rakenteen kivien pinnat ovat vain varsin heikosti jäkälöityneet. Mahdollisesti kyseessä on eräänlainen sumppu, jossa kalastajat ovat voineet väliaikaisesti säilyttää elävinä saaliskalojaan. Kuopan pohjalla oli pieni sotkuinen siimamytty, mutta muuta esineistöä rakenteen yhteydessä ei havaittu. Rakenteen länsipuolella, noin 10 m - 15 m etäisyydellä kuopasta, sijaitsee kaksi melko uutta kehämäistä nuotiopaikkaa. Tulisija 1 X 7695469 / Y 3284880 Tulisija sijaitsee noin kolmen metrin etäisyydellä Válddejohkan rantatörmän partaalta. Se on muodoltaan pyöreä ja vain reunoiltaan kivetty. Sen kehäkiveyksen halkaisija on noin 0,7 m, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Tulisija 2 X 7695570 / Y 3284874 Tulisija sijaitsee autiotuvan perustuksista noin viisi metriä luoteeseen päin. Se on neliömäinen, halkaisijaltaan noin metrinen, noin 0,4 m korkea, noin 15 cm - 40 cm kokoisista kivistä koostuva kivikasa. Tästä noin viisi metriä pohjoiseen päin sijaitsee toinen, miltei vastaavanlainen, mutta kooltaan hiukan pienempi ja selvästi edelleen käytössä oleva tulisija. Pohjoisemman tulisijan halkaisija on noin 0,7 m ja korkeus noin 0,2 m, ja sen sen kivien väleissä on varsin tuoreitakin roskia, viimeisimmät todennäköisesti edellisenä kesänä paikalle jätettyjä. Tulisija 3 X 7695851 / Y 3284883 Tulisija sijaitsee pienessä notkelmasa moreeniharjanteiden välissä, noin 30 m etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on hajanaisen kehämäinen, halkaisijaltaan noin metrinen, ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin viiden senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa, jonka alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve. Tulisija 4 X 7695876 / Y 3284910 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 25 metrin etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on neliön muotoinen, luode-kaakkosuuntainen, ja sen halkaisija on noin 0,8 m. Vain tulisijan koillis- ja lounaissivut ovat kivetyt. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Noin kuusi metriä tulisijasta 4 lounaaseen päin sijaitsee tulisija 5. Tulisija 5 X 7695870 / Y 3284905 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 25 metrin etäisyydellä Somášluoppalin rannasta. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,6 m. Tulisija on kasattu kuudesta kivestä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla tuhkaa ja hiiliä. Tulisija 6 X 7695993 / Y 3284883 Tulisija sijaitsee Somášluoppaliin pistävällä miltei saarimaisella niemekkeellä, lähes niemekkeen laella, tuulenpieksämällä paikalla, jonka kasvillisuus on hyvin vähäistä. Se on vain reunoiltaan kivetty, jokseenkin neliön muotoinen, pohjois-eteläsuuntainen, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm. Tulisija 7 X 7695867 / Y 3284919 Tulisija sijaitsee tasaisella paikalla, noin 15 m kaakkoon päin tulisijasta 4. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Kehäkiveyksen sisälle rajautuva alue on kasvillisuudeltaan heinäkasvivaltainen, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Tulisija 8 X 7695778 / Y 3284909 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella. Se on neliön muotoinen ja koillis-lounaissuutainen, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Vain tulisijan luoteis- ja kaakkoissivut ovat kivetyt, ja kivien yläpinnat ovat selvästi koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Tulisija 9 X 7695750 / Y 3284904 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella. Se on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,8 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan lounaislaidalla on kehä-kiveyksen ulkopuolella muita kiviä kookkaampi, muodoltaan pitkänomainen kivi, jonka yläpinta on melko tasainen. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin hieman nokea moreenimaan pinnalla noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Kohteen keskeisimmät osat rajautuvat Válddejohkan niskan kaakkoispuolella olevalle tasanteelle, puretun autiotuvan entiseen pihapiiriin, alueelle, jonka halkaisija on noin kuusikymmentä metriä. Kyseisen alueen ulkopuolella sijaitsevat tulisijat ja purnumainen kivirakenne muodostavat erillisiä pistemäisiä pesäkkeistä, joista kunkin halkaisija on enimmillään muutamia metrejä. Kohde sijaitsee vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan pihapiirissä ja sen lähialueella. Alkujaan kyseinen tupa on ollut rajamiesten käytössä, ja se oli ilmeisesti rakennettu vuonna 1956. Autiotuvaksi tupa jäi viimeistään vuonna 1979, jolloin Somášluoppalin pohjoisrannalle valmistui Rajavartiolaitoksen käyttöön uudempi ja suurempi kämppä. Retkeilijät käyttävät maisemiltaan erittäin kaunista entisen autiotuvan pihapiiriä edelleen varsin yleisesti leiriytymispaikkanaan. Kyseessä on laaja-alainen ja monipesäkkeinen kulttuuriperintökohde, jonka lukuisista alakohteista ainoatakaan ei kuitenkaan liene syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteesta dokumentoidut rakenteet ajoittuvat todennäköisesti liki poikkeuksetta 1900-luvun jälkipuoliskolle, vuonna 1993 puretun Somasjärven autiotuvan käyttöaikaan. Umpeenkasvaneista, kehämäisistä kivetyistä tulisijoista muutamat parhaimmin jäkälöityneet voivat olla jonkin verran vanhempiakin. Kohteen suojelu ei edellytä mitään erityistoimia, eivätkä alueella tapahtuvat leiriytymiset muodosta uhkaa kohteen keskeisille rakenteille, vaan pikemminkin retkeilykäytön voidaan katsoa edistävän paikan kulttuurimaiseman säilymistä. Alueen tulisijojen jäännöksiä, myös vanhimmilta vaikuttavia, tullaan todennäköisesti käyttämään nuotiopaikkoina jossain määrin jatkossakin. Paikalla vierailevat retkeilijät voisivat kuitenkin kokea myönteisenä asiana, mikäli autiotuvan perustuksien luokse pystytettäisiin informaatiotaulu, jossa kerrottaisiin paikalla nähtävissä olevien rakenteiden historiasta - kenties Somasjärven autiotupaa esittävän valokuvan kera - sekä niiden merkittävästä roolista osana Käsivarren erämaa-alueen varhaista retkeilytoimintaa. Kohteen keskeisimmät osat sijaitsevat Válddejohkan niskan kaakkoispuolella, joen yläkönkäästä noin sadan metrin etäisyydellä, muutamia metrejä joen pintaa korkeammalla, rantaan jyrkästi viettävän rantatörmän päällä, moreeniharjanteiden suojaamalla tasanteella. Kasvillisyys tasanteella on ympäristöään rehevämpää, mikä ilmenee erityisesti heinäkasvien runsautena. Tasannetta ympäröivä alue on karujen harjanteiden kirjavoimaa, ja kasvillisuutta harjanteilla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, kurjenkanerva ja riekonmarja sekä jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2012-12-20T14:27:46 3055.52868652 207.31148
arkeologinenkohde_alue.2007 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2007 152529 {8DC4A5E7-2D5E-47EC-B32E-248EE3001D2A} Poksamo-oja kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 170 ei Paikalla on kämppä, jonka koko on 14 x 6 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Lounaiskulmassa on kiukaanraunio, jonka koko on 3,5 x 2 x 1 metriä. Eteläpäästä 5 metriä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Seinät ovat osittain lahonneet olemattomiin. Nurkissa on joitakin salvattuja hirsiä ja paikoin seinät erottuvat turvevalleina. Hirret on molemmin puolin salvattu ja kirveellä ja sahalla katkottu. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän rakenteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä. Kohde sijaitsee länteen laskevan moreenivaaran alaosassa, lännessä on Poksamo-ojan suo. Kohteen itäpuolella rinteen metsä on juuri hakattu. Kohteen päällä on tiheä kuusikko, joka pitäisi poistaa. 3 Voimassa 2012-11-20T09:49:48 272.08569336 68.44374322
arkeologinenkohde_alue.2008 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2008 152533 {16D6503F-6F7B-478B-B7BB-3D431905B365} Lakijänkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 186 ei Kämppä 1 jäännös sijaitsee pisteessä x 3442410, y 7439746. Rakennelma erottuu lahonneina pitkittäis- ja poikittaispuina. Kämppä on ollut jalasmökki, joka on purettu. Koko on ollut 15 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Ulkoseinien paikalla pitkittäin metrin välein kulkee sahattujen parrujen kehikko, joiden päälle rakennus on perustettu. Ympärillä on kaminan torvien ja purettujen rakenteiden lautakasoja ja ruskeaksi maalattuja pöytiä. Rakennus on ilmeisesti 1950-1960 luvulta. Harmaan kattohuovan palasia ja lasipulloja on siellä täällä, sekä vaatteiden puisia kuivaustelineitä. Kämppä 2 jäännös sijaitsee rakennuksesta 1 noin 35 metriä etelään, pisteessä 3442422, y 7439692. Rakennuksen koko on ollut 11 x 7 metriä. Pitkät sivut ovat kulkeneet pohjoisesta etelään. Paikalla on samoin kuin rakennus 1:ssä jäljellä parrukehikko. Koilliskulmassa on harmaita ja punatiiliä ja ympärillä kaksi kaminaa. Kämpän ympärillä on pieni aukea ja sisällä kasvaa heinää, Kämpän 1 päällä on koivuryteikkö. Kohde rajautuu kämppien rakenteiden ylle aluemaisesti. sutigis Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee mäntykankaalla, jonka maaperä on moreenia. Kohteen ympärillä kasvaa koivuja. Kämpän pohjoispuolelta 30 metrin etäisyydeltä kulkee hiekkatie Osmasta Surolammelle. Kohteen länsipuolella 40 metrin päässä on puro. 3 Voimassa 2012-11-20T10:25:07 1704.91821289 170.71620235
arkeologinenkohde_alue.2009 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2009 152412 {94D86695-6E0A-47D9-8D17-9FBCBD8F9FD0} 1000011657 Karhuvuoma pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 138 ei Paikalla on kolme pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee pisteessä x 3443918, y 739879. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys 70 cm. Pyyntikuopan yli on ajettu metsäkoneella ja hakkuutähteet ovat kuopassa. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee pisteessä x 344393, y 739879, kuoppa sijaitsee10 metriä kuopasta 1 kaakkoon samalla terassilla, joka on tien ja suon reunan välissä. Kuoppa on kaakosta luoteeseen soikea terassin suuntaan. Kuopan pituus on 5 metriä ja leveys 3,5 metriä. Osassa kuopan reunoista on ehkä hieman valleja, jotka ovat murtuneet metsäkoneen ajouran alla. Pyyntikuoppa 3 sijaitsee pisteessä x 3443918, y 7398210. Kuoppa on hiekkakuopan käännöspaikasta 35 metriä lounaaseen ajouralla. Kuopan halkaisija on 5 metriä ja syvyys 50 cm ja siinä on pienet vallit. Rakennelman yli on ajettu metsäkoneella ja siitä johtuen keskelle on noussut kohouma. Hakkuutähteitä on kuopan vallilla. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuopista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis ja muinaisjäännösrekisteri no 1000011657 Kolme pyyntikuoppaa, jotka ovat pintakerroksesta vaurioituneet metsänkorjuussa. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. Kohteen koillispuolella 10 metrin päässä on terassin alapäässä Karhuvuoman suo. 3 Voimassa 2012-11-15T10:06:52 2399.40844727 271.10322088
arkeologinenkohde_alue.2010 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2010 152413 {A4871A55-4AF8-4DFE-AB5B-FEA28AFD3C95} Saitanlaki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Paikalla on 8 x 24 metrin kokoinen kämppä, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Kämpässä on kaksi väliseinää ja keskihuoneen pituus on 11 metriä. Pohjois- ja länsinurkissa on 3 x 2 x 1 metrin kokoiset kiviröykkiöt, jotka on tehty puolen metrin pituisista luonnonkivistä. Neliön muotoisen länsinurkan kiveyksen päällä kasvaa koivu. Kämpän päällä kasvaa täysikasvuisia koivuja. Piha on ollut rakennuksen länsipuolella. Pyöröhirret on katkottu sahalla ja kirveellä. Hirret on salvattu molemmin puolin. Rakennuksesta on yksi hirsikerta tai turvepenkki seinien paikalla näkyvissä. Hirsissä on tehdasnauloja ja hirsien puoliväliin ulottuvia, porattuja reikiä. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän rakenteiden ylle. rajaus on mitattu gps paikantimella. sutigis Metsätyökämpän päärakennuksen raunio. Kohteen sijalla kasvaa korpimetsä, kämpän länsipuolella virtaa oja. Maasto on moreenikangasta, jolla kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua, aluskasvillisuutena on mustikkaa. Kohteen itäpuolelta 100 metrin päästä kulkee hiekkatie. 3 Voimassa 2012-11-15T10:30:21 855.80517578 118.88356055
arkeologinenkohde_alue.2011 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2011 153339 {91E777FB-96B9-4BCB-A473-AFAE10E8593C} Mäkelä metsänvartijatorppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 135 ei Kohteessa havaittiin neljä erillistä rakennetta. Ilmeisein päärakennuksen jäännös sijaitsee risteysalueen länsipuolisella kumpareella vanhan ison puuston alla. Se sijaitsee noin viisi metri tiestä länteen. Kyseessä on kiviperustus, joka on tehty lohkoituista ja luonnonkivistä ja on sammalen sekä ison puuston peittämä. Perustuksen sisällä kasvaa arviolta 80 vuotiaita mäntyjä. Perustuksen koko on noin 6 x 18 metriä, sen leveys vaihtelee 0,5-1 metrin välillä, korkeus on noin puoli metriä. Perustuksen sisäosa on kumpuileva ja vaikuttaa siltä, että sen molemmissa päissä on tulisijan jäännökset, jotka erottuvat korkeahkoina kumpareina, joissa on sammalen alla tiilimurskaa. Päärakennuksen perustuksesta lounaaseen sijaitsee kumpareen eteläreunassa tien vieressä lyhyt kiviaidan pätkä, jonka pituus on noin kuusi metriä, leveys noin 0,6 ja korkeus noin 0,4 metriä. Tien toisella puolella etelässä on ison luonnonkivistä tehdyn kiukaan jäännös toisen kumpareen laella. Se erottuu tielle selvästi. Jäännös on noin 10 metriä tiestä kuusten alla. Sammalen peittämän neliskanttisen kiukaanjäännöksen mitat ovat noin 2,5 x 2,5 metriä ja korkeus noin 1,3 metriä. Kyseessä lienee saunan tai riihen kiukaan jäännös. Päärakennuksen koillispuolella, tien toisella puolella on hieman hajainen kiviperustus. Se on rakenteeltaan osin tiivis kivistä kylmämuurattu, osin harvaan asetelluista kivistä tehty ja osin sortunut. Perustuksen koko on noin 5 x 7 metriä. Perustuksen kaakkoisnurkka erottuu selkeimmin. Perustus sijaitsee noin seitsemän metriä tiestä koilliseen kivisessä ja heinäisessä rinteessä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Rajatulla alueella saattaa olla muitakin rakenteita, jotka jäivät inventoinnissa havaitsematta, sillä alue on melko heinäistä ja paikoin ryteikköistä. Kohde on merkitty vuoden 1914 metsätalouskarttaan ja löytyi sen perusteella inventoinnissa 1.11.2012. Kyseessä on alle sata vuotta sitten autioituneen Mäkelän metsänvartijatorpan pihapiiri ja siihen liittyvät rakenteet. Kyseesä on metsäteiden risteysalue. Maaperä on varsin kivistä ja kumpareista. Kohteen itäpuolella on suomaista kosteaa aluetta, jossa virtaa oja. Alueen puusto on vaihtelevan kokoista sekametsää ja taimikkoa. 3 Voimassa 2012-12-13T10:36:05 2098.02954102 186.15691067
arkeologinenkohde_alue.2012 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2012 151340 {AE25881A-FE57-4256-8C87-CEADDE1F1080} Pökkilölaki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 209 ei Kohdepisteessä on kämppä, jonka koko on 13 x 7 metriä. Idästä mitattuna 7 metrin päässä on väliseinä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämppä erottuu suorakaiteen muotoisena turvevallina, jonka sisällä kasvaa tiheään pieniä kuusia. Kämppä on ilmeisesti perustettu 70 cm levyiselle maapenkille. Kämpän itä ja pohjoisseinien ulkopuolella on kamiinat. Kurkihirsi kulkee pitkittäissuunnassa koko rakennuksen pituudelta. Hirret ovat joko lahonneet kokonaan tai rakennus on purettu. Pohjoispuolella on vielä kämpän pihaniitty heinäaukeana. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3419206, y 7405023. Koko on 9 x 8 metriä. Pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Kämpän sahalla katkottuja hirsikertoja on parhaimmillaan 5 hirsikertaa jäljellä, tosin pitkälle lahonneina. Rakennuksen pitkittäissuunnassa kulkee kurkihirsi ja sen päällä on romahtanut Sahatuista laudoista tehty katto. Rakennelman päällä kasvaa koivuja. Luultavasti rakennus on ollut kämpän talli. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3419213, y 7405048. Koko on 3,5 x 3 metriä. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin kuten kaikissa rakennuksissa. Koillisnurkassa on 1 x 1 x 0,5 metrin kokoinen kiuas, jonka luonnonkivet ovat mustaksi palaneet. Kyseessä on ilmeisesti savusauna. Oviaukko on ilmeisesti pohjoisseinän keskellä. Rakennuksesta on puroon matkaa noin 20 metriä. Rakennus on tehty hirsistä salvomalla. Hirsistä on jäljellä enää muutama lahonnut osa eteläseinällä. Salvostyypistä ei saa enää selvää. Rakennelman päällä kasvaa kaksi koivua ja pieniä kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennuksista mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Metsätyökämpän pohja. Kämppä on mahdollisesti purettu ja talli ja sauna ovat lahonneet paikalleen. Kohde sijaitsee Pökkilölaen itärinteellä. Kohteen itäpuolelta virtaa puro. Alue on kuusivaltaista ojakorpea. 3 Voimassa 2012-10-26T10:59:11 858.45922852 120.97149831
arkeologinenkohde_alue.2013 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2013 151367 {7E6F177F-3400-478E-8F1D-DB1BE718D8F9} Hevospieska pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 123 ei Kuoppa 1 sijaitsee pisteessä x , y . Kuopan halkaisija on 4 metriä ja sen syvyys on 0,5 metriä. Kuopassa on matalat vallit. Kuoppa 2 sijaitsee pisteessä x 3426064, y 7406515. Kuopan koko on 2 x 1 x 0,5 metriä. Kuoppa on valliton. Kuoppa 3 sijaitsee pisteessä x 3426042, y 7406540. Kuopan koko on 1 x 2 x 0,4 metriä. Kuoppa on valliton. Kuopat sijaitsevat kaakko - luode -suuntaisessa rivissä. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuoppien ylle, joiden sijainti on mitattu gps paikannuksella. Sutigis Kolme pyyntikuoppaa, jotka on tehty suon väliselle kannakselle. Isonseljännulkista länteen pistävä heikkaharju muodostaa luonnollisen suppilon, joka on ahdistanut peurat kulkemaan kuoppien kautta. Kohde sijaitsee Isonseljännulkista Antinvaaraan kulkevalla hiekkaharjulla. Harju kulkee Kontojärven eteläpuolella kulkevan vuoman aapasuon yli. Kuopat on kaivettu harjanteen Isoseljännulkin puoleiseen alarinteeseen. Maasto on hienoa hiekkaa ja siinä kasvaa kuiva kangasmetsä. 3 Voimassa 2012-10-26T12:39:11 1008.95996094 129.62539276
arkeologinenkohde_alue.2014 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2014 151376 {30F6CCF2-4CB2-4664-B4EA-5F6760DC5974} Kotajänkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 184 ei Kohteessa on kämppä, jonka koko on 9 x 4,5 metriä. Rakennuksen väliseinä kulkee luotisseinästä mitattuna 4 m päässä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin ja pitkät sivut kaakosta luoteeseen. Molemmista huoneista on oviaukot itään rinteen alasuuntaan, purolle. Rakennelma on tehty pyöreistä hirsistä ja oviaukoissa hirret on katkottu sahalla. Nurkat on salvettu, mutta hirret ovat lahonneet turvevalleiksi. Itänurkassa on kiviraunio, jonka koko on 2 x 2 x 1 metriä. Kaakkoishuoneen pohjalla on kuoppa. Päällä kasvaa koivun taimia. Rakennuksesta 3 metriä luoteeseen on kellarikuoppa, jonka koko on 2 x 1,5 metriä. Ympärillä on pyöreän turvevallin jäännöksiä ja kuopan seinillä on ilmeisesti hirsisalvoskehikko. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3423554, y 7410566. Rakennelma on ollut neliön muotoinen rakennus, jonka koko on 2,5 x 2,5 metriä. Rakennelma on samansuuntainen kuin rakennus 1 eli seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Koillisnurkassa on suuret pystykivet, joka on mahdollisesti ollut tulisija. Seiniä on yksi halkaistu hirsikerta ja kirveellä katkaistu kurkihirsi kulkee idästä länteen. Hirret on nurkista salvattu. Rakennuksen jäänteet ovat siinä määrin epämääräisiä, että rakennuksen käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Rakennukset sijaitsevat noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ylle, joiden paikat on määritetty gps paikantimella. sutigis Rakennukset ovat siinämäärin huonossa kunnossa, että niiden käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Kohde sijaitsee Palokotavaara rinteen alaosassa lähellä puroa. Alueella kasvaa kuusimetsä. 3 Voimassa 2012-10-26T13:34:59 381.36791992 79.67491619
arkeologinenkohde_alue.2015 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2015 151385 {E665593B-993A-4599-B7DC-D97721ACB719} Pyhävaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 208 ei Kämppä 1 kohdepisteessä 4,5 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämppä on rinteessä ja oviaukko on pohjoisseinän keskellä alarinteeseen. Kämppä on rakennettu molemmin puolin salvatuista hirsistä ja katkottu kirveellä ja sahalla. Hirret on veistetty tasaiseksi sisäpuolelta. Rakennuksesta on kaksi lahonnutta hirsikertaa jäljellä. Kämppä 2 pisteessä x 3423540, y 7409447. Rakennuksen koko on ollut 4 x 4 metriä. Rakennus 2 sijaitsee rakennuksesta 1 seitsemän metriä länteen. Seinät erottuvat enää turvevalleina. Molemmat rakennukset ovat eteläseinästään maan sisään, rinteeseen kaivettuja ja pohjoisseinässä on ollut useampi hirsikerta. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien ylle, joiden sijainnit on mitattu gps paikantimella. sutigis Epämääräiseksi jäi tulkinta. Kaksi kellarimaista hirsirakennelmaa, joissa ei ole tulisijoja. Kämppien eteläpuolelta 15 metrin etäisyydeltä kulkee hiekkatie. Kämpät ovat jyrkässä pohjoisrinteessä. Maaperä kivistä moreenia ja alueella kasvaa sekametsää. Kämppienpäällä kasvaa koivuja. 3 Voimassa 2012-10-26T14:02:09 187.95556641 56.15706815
arkeologinenkohde_alue.2016 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2016 151403 {C3C78CBD-D0CA-4041-A7CC-CB39BE12D038} 100001644 Kontojärvi länsi Pyhävaara pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 193 ei Pyyntikuoppa 1 sijaitsee pisteessä x 3424656, y 7409631.Kuoppa on pyöreä, valliton ja sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 2 pisteessä x 3424653, y 7409631. Kuoppa on soikea pohjois - etelä -suunnassa. Halkaisija 1,5 m ja syvyys 1 metri. 40 cm. kuopissa on turve, mustikka ja puolukka kasvusto, eikä niissä kasva puita. Kuopat ovat leimikon sisällä, mutta kuoppien alue on erotettu pois toimenpidealueesta. Kohde rajautuu aluemaisesti gps paikannuksella mitattujen pyyntikuoppien sijainnin ylle. Mjrek, sutigis Pyyntikuopat. Kohde sijaitsee vaarojen välisen notkon pohjalla hiekkajuotissa, joka kulkee vaarojen välissä pohjois-etelä - suuntaisesti. Pyyntikuopasta 1pohjoiseen 10 metriä on pyyntikuoppa 2. 3 Voimassa 2012-10-26T14:45:47 768.49804688 103.44391049
arkeologinenkohde_alue.2017 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2017 153133 {D269A4E9-39BC-4F89-8906-96EBDD20BD2C} Iso Toramojärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 167 ei Paikalla on kaksi rakennuksen jäännöstä, joista 1 kohdepisteessä. Kämppä on koillis- lounais -suuntainen. Koko 14 x 5 metriä. Itäseinän keskellä on 1,5 x 1 metrin kokoinen uunin raunio, jonka päällä kasvaa koivu. uunin kohdalla on väliseinä. Kämpässä on pyöröhirret, jotka on sahalla ja kirveellä katkotut ja nurkissa molemmin puolin salvetut. Nurkissa hirret on veistetty neliön muotoon. Lounaiskulmassa on kuusi hirsikertaa jäljellä. Paikoin hirret ovat lahonneet turvevalleiksi. Seinien päällä on kattohirsiä. Kämpän luoteiskulmasta luoteeseen on 5 x 7 m kokoinen rakennus, jonka luoteiskulmassa on 4 x 1metrin kokoinen kiviraunio, joka on ilmeisesti ollut sauna. Hirret ovat lahonneet turvevalleiksi, jotka ovat metrin leveitä ja 70 cm korkeita. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia molemmissa rakennuksissa, jotka saa poistaa. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien kohdilta mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä ja sen yhteydessä ollut sauna. Kohde sijaitsee Toramojärven itärannasta 40 metriä itään, rantaterassin päällä. Alueella on moreenimaa, jossa kasvaa sekametsä ja aluskasvillisuutena on puolukkaturve. 3 Voimassa 2012-12-10T15:25:33 916.35791016 115.25117572
arkeologinenkohde_alue.2018 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2018 153139 {DDF1290A-9080-4D62-834C-24167B0A6692} Ruostejänkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 176 ei Paikalla on metsätyökämpän raunio, jonka pitkät sivut kulkevat luoteesta kaakkoon. Pohjois- ja itänurkissa on 2 x 2 x 1 metrin kokoiset uunin kivirauniot. Kämpässä on ollut kaksi väliseinää, jotka jakavat rakennuksen kolmeen huoneeseen. Keskimmäinen huone on lounaisseinältä metrin leveämpi ja levennys on mahdollisesti ollut rakennuksen eteinen. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottuja ja molemmin puolin salvattuja ja niistä on nurkissa muutama hirsikerta jäljellä. Osin rakennuksen seinistä on jäljellä vain turvevalli. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia jotka saa poistaa. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpästä mitatun gps pisteen ympärille. sutigis Metsätyökämpän raunio. Kämppä on tehty järeistä tukeista ja rakenteista päätellen kämppä on peräisin 1900 luvun alusta. Suon reunakorpi, jossa kasvaa kuusia ja koivuja. 3 Voimassa 2012-12-11T08:32:28 467.68774414 92.78169618
arkeologinenkohde_alue.2019 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2019 153143 {6C108966-7BCB-419E-A52E-725094BF99A3} Simuselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 206 ei Paikalla on kämppä 1pisteessä x 3472404, y 7423612. Koko on 4 x 5 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kaakkoiskulmassa on x 2 x 1 metrin kokoinen uuninraunio. Ovi on eteläseinän lounaiskulmassa. Paikoin rakennelmassa on 7 hirsikertaa, jotka on nurkissa salvattu molemmin puolin. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu. Uunin päällä kasvaa koivuja. Uunissa on ollut salvoshirsikehikko. Rakennus on ollut 30 metriä siitä itään olevan pääkämpän sauna. Rakennus 2 on pääkämppä pisteessä x 3472447, y 7423599. Koko on 8 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen ja puolivälissä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Parhaimmillaan rakennelmasta on 11 hirsikertaa jäljellä. Hirret on salvattu molemmin puolin ja katkottu sahalla ja kirveellä. Riiveenä on kunttaa. Katto on ollut kirveellä katkotuista kelleksistä. Kaakkoisnurkassa on 2 x 1,5 x 1 metrin kokoinen uuninkiviraunio, jonka päällä kasvaa koivu. Myös väliseinän päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpistä mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Kaksi metsätyökämpän rauniota. Kohde sijaitsee Simuselkä - nimisen vaaran alarinteessä. Kohteen eteläpuolella, 30 metrin päässä alkaa suo. Paikalla on mäntyä kasvava puolukkakangas etelään laskevassa rinteessä. 3 Voimassa 2012-12-04T12:40:20 646.73217773 148.97901351
arkeologinenkohde_alue.2020 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2020 153350 {9551BA64-515F-455C-8CD0-38B9A5F6DC83} Raunintausta kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 115 ei Kohteeseen kuuluu 15 kivirakennetta ja yksi kellarikuoppa. R1 halkaisija 1,5 metriä, korkeus 0,5 metriä. Maakiven päälle kasattu muutamia kiviä. R2, L-muotoinen maakivien ja niiden väliin kasattu röykkiö, sakaroiden pituus 1,5-2 metriä, leveys metrin, korkeus 0,6 metriä. Sijaitsee kuusipusikossa, noin kaksi metriä alarinteeseen R1:stä. R3, rinteen suuntainen aitamainen röykkiö, pituus noin 5 metriä, leveys metrin, korkeus puoli metriä. R4, soikea maakiven ympärille ja päälle kasattu röykkiö, mitoiltaan 2,5 x 3,5 metriä, korkeus metrin. R5, soikea maakiven ympärille ja päälle kasattu röykkiö, mitoiltaan 2 x 2,5 metriä, korkeus 0,7 metriä. R6, pyöreähkö pieni röykkiö, halkaisija metrin, korkeus 0,4 metriä. R7, pyöreähkö pieni röykkiö, halkaisija 1,5 metriä, korkeus 0,4 metriä. R8, soikea röykkiö, mitat 1,5 x 2 metriä, korkeus 0,5 metriä. R9, soikea röykkiö, mitat 1,5 x 2 metriä, korkeus 0,5 metriä. Kellarikuoppa sijaitsee R):n vieressä. Kyseessä on pitkulainen rinteen suuntainenkuoppa, jonka reunoilla on vallit. Rakenteen ulkomitat ovat noin 3 x 3 metriä. Kuopan syvyys on noin 1,2 metriä. R10, noin 1,2 metriä korkean maakiven päälle on kasattu muutamia kiviä R11, maakiven päälle kasattu täysin sammalen peittämä soikea röykkiö, jonka mitat 1,5 x 2 metriä, korkeus 0,5metriä. R12, maakiven päällä muutamia sammaloituneita kiviä. R13, maakiven päällä kiviä, Röykkiön halkaisija noin kolme metriä, korkeus 1,3 metriä. R14, kiviaita, jonka pituus noin 18 metriä, leveys noin metrin, korkeus 0,5-0,8 metriä. R 15, neliskanttinen röykkiö, mitoiltaan 2 x 4 metriä, korkeudeltaan 0,8 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden levinnän mukaisesti. Kohde löytyi suunnittelumetsuri Janne Eerolan neuvomana ja tarkastettiin inventoinnissa 1.11.2012. Kyseessä lienee kaskiröykkiöalue, joka on puustosta päätellen jäänyt käytöstä yli sata vuotta sitten. koivua kaasvava heinäinen ja kivikkoinen luoteisrinne, joka muuttuu luoteseen alarinteeseen mentäessä vähempi kiviseksi, multavammaksi ja tasaisemmaksi. Alueen sisällä on koivujen lisäksi vanhoja mäntysiemenpuita, arvioitu ikä noin 80 vuotta. 3 Voimassa 2012-12-13T12:20:34 3174.2565918 221.67648191
arkeologinenkohde_alue.2021 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2021 151023 {0AAFD4DD-CDEF-4BB7-A031-F38ACCE07513} Rautulampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 203 ei Kohde sijaitsee Rautulammen eteläpuolella uuden hiekkatien päässä. Alueella on kivinen järveen laskeva rinne, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteen kuvaus: Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3421277, 7413446. Koko on 20 x 13 metriä. Pitkä sivu kulkee lounaasta koilliseen. Kaakkoiskulmassa on hirsiarinan päällä sijainnut kivikiuas. Pohjoisnurkassa on uunin raunio, jonka koko on 2 x 2 x 1 metriä. Kämpän päissä näkyy hirsisalvoksia. Pohjoisnurkassa on ilmeisesti ollut 3 x 4 metrin kokoinen eteinen. Katto on ilmeisesti laudasta ja tuohesta. Muurit ovat luonnon kivistä ja seassa on muutamia punatiiliä. Kiukaan päällä kasvaa aikuisia koivuja ja raitoja. Alueella on kaminan torvia ja lasipulloja. Rakennelma 2 sijaitsee pisteessä x 3421259, y 7413457. Koko on 6,30 x 5,60 metriä. Rakennelma on turvekellari, josta on näkyvissä seinät metrin vahvuisena turvevallina. Rakennelma 3 sijaitsee pisteessä x 3421248, y 7413465. Koko on 6,5 x 6,5 metriä. Maassa on havaittavissa lahonneita hirsiä, lautoja ja luonnon kivistä koottu kasa. Pyöröhirret on kirveellä katkaistu ja päistä salvattu. Paikalla on myös öljytynnyri ja kuorma-auton renkaan valssi, jotka ovat ilmeisesti myöhäisempiä. Päärakennuksen kohdalla ylärinteessä 20 m päässä on myöhemmin tehty savustuskellari. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis. Mauri Pokka Asuinrakennuksen jäännökset. Kohde sijaitsee Rautulammen eteläpuolella uuden hiekkatien päässä. Alueella on kivinen järveen laskeva rinne, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-10-22T12:41:33 394.57446289 97.62752406
arkeologinenkohde_alue.2022 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2022 151034 {A706D729-A5BD-466D-A62A-D9435470B87A} Ala-Huhta varasto jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 127 ei Kohteen kuvaus: Kohteessa on kaksi lautarakenteista varastoa, jotka ovat luhistuneet maahan. Katto on ollut päreistä. Maantien puolimaisessa varastossa on puimakone ja reen jäännökset. Varastot ovat ilmeisesti kuuluneet tien toisella puolen sijaitsevaan Jussi Tuiskun maatilaan. Varasto 1 sijaitsee pisteessä x 3430286, y 7422785. Rakennuksen pitkä sivu kulkee kaakosta luoteeseen ja sen pituus on 4,5 metriä ja lyhyt sivu on 3,5 metriä. Katossa on laudat, joiden päällä on päreet. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3430261 y 7422778. Rakennus on pieni navetta, jonka lyhyt sivu kulkee kaakosta luoteeseen. Koko on 4 x 3,5 metriä. Sontaluukku on koillispäädyssä. Sisällä on neljä partta pohjoisseinällä. Seinät on laudoista ja raot on peitetty pinnoilla. Katto on romahtanut ja se on ollut laudoista ja päreistä. Seinät ja katto on naulattu kiinni. Kehikko on pyöröhirsistä ja ovi on eteläseinän keskellä.Varasto on romahtanut ja navetan katto on romahtanut. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Varaston ja navetan jäännökset. Kohde sijaitsee maantien varressa mäen alarinteessä mäntyä kasvaneen hakkuuaukean alareunassa. 3 Voimassa 2012-10-22T13:45:05 331.89916992 86.89049843
arkeologinenkohde_alue.2023 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2023 155734 {68DB9E75-785A-4425-A52D-BA9FB8FF726E} 1000025527 Roadjanoaivi 4 Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 455 ei Roadjanoaivi 4:ssä on kolme purnua. Purnu 1: x 7750218 y 3479315 Purnu 2: x 7750222 y 3479309 Purnu 3: x 7750215 y 3479238 Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Roadjanoaivin rinteiltä useita purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2019-10-11T08:36:41 12321.87133789 412.88353425
arkeologinenkohde_alue.2024 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2024 155735 {0FA83A11-CFDA-4432-910D-27593ABC0607} 1000025528 Roadjanoaivi 5 Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 472 468 ei Roadjanoaivi 5:ssä on kaksi purnua. Purnu 1: x 7749729 y 3479681 Purnu 2: x 7749646 y 3479745 Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Roadjanoaivin rinteiltä useita purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-14T13:19:16 20216.89111328 542.12172886
arkeologinenkohde_alue.2025 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2025 153530 {4DFB5F6E-8CF8-4C2B-ACF1-7B5325127702} 1000025486 Dierpmesvággi Purnuja, tulisija 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 655 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kolmesta purnusta ja yhdestä kauttaaltaan kivetyn tulisijan jäännöksestä. Purnut ovat yleisolemukseltaan kuoppamaisia, ja ne sijaitsevat tiiviinä ryhmänä rakkakivikossa, suuren siirtolohkareen eteläpuolella. Kyseinen siirtolohkare, joka on noin kaksi metriä korkea ja väriltään vaalea, on niin huomiota herättävä ja kauas näkyvä maamerkki, että sillä on todennäköisesti ollut tärkeä merkitys purnujen rakennuspaikkaa valittaessa. Tulisijan jäännös sijaitsee rakkakivikon itäpuolella olevan pienen moreeniharjanteen laella, alle kymmenen metrin etäisyydellä purnuista. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Purnu 1 X 7670462 / Y 3266910 Purnu 1 sijaitsee suuresta siirtolohkareesta noin viisi metriä etelään päin. Se on osittain sortunut ja muodoltaan pyöreä. Purnun sisätilan halkaisija on noin 1,6 m, ja sen syvyys on ollut noin 0,8 m. Sisätilan pohjalle on vierähtänyt muutamia kiviä, ja se rajautuu reunoiltaan enimmäkseen kookkaisiin maakiviin. Purnun ympärillä on noin kaksi metriä leveänä, noin puoli metriä korkeana vallina purnun kattamiseen käytettyjä kiviä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 50 cm. Purnu 1:n kaakkoispuolella sijaitsee purnu 2, jonka kanssa purnu 1:llä on yhteinen välivalli. Purnu 2 X 7670457 / Y 3266910 Purnu 2 on muodoltaan epäsäännöllisen pyöreähkö, osittain sortunut, ja sen sisätila rajautuu koillis- ja lounaisreunoiltaan kookkaisiin maakiviin. Purnun sisätilan halkaisija on noin metrin ja syvyys noin 0,8 m. Purnun ympärillä on sen kattamiseen käytettyjä kiviä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 60 cm. Katekivet eivät kuitenkaan muodosta selvää vallia muilla suunnilla kuin purnun luoteisreunalla, ja muutamia kiviä on vierähtänyt myös purnun pohjalle. Purnu 3 X 7670455 / Y 3266912 Purnu 3 sijaitsee noin viisi metriä kaakkoon päin purnusta 2. Purnu on muodoltaan soikeahko, melko laakea ja itä-länsisuuntainen. Purnun sisätilan koko on noin 1,4 m x 1,0 m ja syvyys noin 0,4 m. Purnun pohja on kohtalaisen tasainen, ja pohjalla kasvaa tina-, torvi- ja poronjäkäliä sekä sammalia. Purnun katekivet ovat enimmäkseen sen itäreunalla, jossa ne muodostavat noin puoli metriä korkean ja noin metrin levyisen vallin. Purnun muillakin reunoilla on muutamia katekiviä. Pyöreä kauttaaltaan kivetty tulisija X 7670454 / Y 3266921 Tulisijan halkaisija on noin metrin, ja sen kauniisti jäkälöityneiden kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 40 cm. Liesikivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 15 cm. Tulisijan koillisreuna rajautuu halkaisijaltaan noin 60 cm kokoiseen maakiveen, joka on mahdollisesti toiminut istuinkivenä tai jonkin astian aluskivenä tulisijan äärellä. Liesilatomuksen tiiviin kiveyksen rakoihin ei yritetty tehdä lapionpistoa, vaan tulisija ainoastaan valokuvattiin. Kohde rajautuu muodoltaan pyöreähkölle alueelle, jonka halkaisija on noin kaksikymmentä metriä. Alue kattaa rakkakivikon, jossa kohteen purnut sijaitsevat, rakan pohjoisreunalla olevan suuren siirtolohkareen sekä rakan itäpuolella olevan pienen moreeniharjanteen, jonka laella pyöreän kauttaaltaan kivetyn tulisijan jäännös sijaitsee. Kohteen purnut on löytänyt Petri Halinen vuonna 2009, ja ne paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattien perusteella. Pyöreä kauttaaltaan kivetty tulisija löydettiin kohteen tarkastuksen yhteydessä vuonna 2012. Kohde on erittäin hyvässä kunnossa säilynyt tiivis muinaisjäännösryhmä. Kohteen rakenteiden ikää on vaikea luotettavasti määrittää, mutta yleisolemuksensa perusteella ne vaikuttavat ajoittuvan todennäköisimmin historialliseen aikaan. Kohde on myös visuaalisesti erittäin viehättävä, ja sen luota avautuu kaunis näkymä Dierpmesvággin ylitse. Koska kohteen rakenteet ovat hyvin säilyneitä ja helposti havaittavia, voisi kohde olla kiinnostava vierailupaikka alueella liikkuville retkeilijöillekin. Mikäli retkeilijöiden vierailemista kohteella haluttaisiin edistää, olisi kohteen läheisyyteen syytä pystyttää infotaulu, jossa tuotaisiin selvästi ilmi myös kohteen muinaisjäännösstatus. Dierpmesjávrin autiotuvalle Kilpisjärven suunnalta johtava polku kulkee kohteesta vain reilun puolen kilometrin etäisyydellä Báikkasjohkan pohjoispuolella, joten kohde sijaitsee varsin helposti saavutettavissa paikassa lyhyelläkin vaelluksella oleville henkilöille. Kohde sijaitsee Dierpmesvággin eteläosassa, noin puoli kilometriä Báikkasjohkasta etelään päin, noin 35 m laakson pohjaa korkeammalla. Alue on kumpuilevaa, moreeniharjanteiden kirjavoimaa, pohjoista kohti viettävässä rinnemaastoa, ja kohteen keskeistä osaa on rakkakivikko, jonka pohjoislaidalla sijaitsee kauas näkyvä suuri siirtolohkare. Kasvillisuutta alueen moreeniharjanteilla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, mustikka ja riekonmarja sekä jäkälät ja sammalet. Kosteammissa notkopaikoissa kasvaa myös heinäkasveja sekä pajupensaita ja katajia. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2012-12-18T11:51:14 247.62670898 58.02681905
arkeologinenkohde_alue.2026 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2026 153547 {D952D3B6-ABA7-47EF-AA1E-84659C7DF3DC} 1000025488 Goapmajohkan autiotupa A Purnuja, tulisija 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 747 ei Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m - 220 m lounaaseen päin. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden ja kivikautisen/varhaismetallikautisen asuinpaikan koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Permukkaliesi X 7697428 / Y 3283007 Permukkaliesi sijaitsee tasaisella, heinikkoisella alueella, autiotuvan ja sen itäpuolella virtaavan puron välillä. Tulisija on pyöreähkö, kehämäinen ja vain reunoiltaan kivetty. Kehäkiveyksen halkaisija on noin 0,8 m, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 40 cm. Kookkain kivi on tulisijan koillisreunalla, poikittain permukoihin nähden. Permukat suuntautuvat kohti koillista, ja permukoiden kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm. Pohjoisemman permukan pituus on noin 0,7 m ja eteläisemmän noin 1,0 m. Permukoiden välissä on sektorin muotoinen kiveämätön alue, jonka lounaispään leveys on noin 0,6 m ja koillispään leveys noin metrin. Sekä tulisija että permukat ovat miltei maantasaiset, kivien yläpinnat ovat hyvin jäkälöityneet ja koholla ympäristöstään enimmillään noin viisi senttimetriä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hiiltä ja nokea noin yhden senttimetrin paksuinen kerros, jonka alla on hiekkainen maaperä. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei havaittu. Heinäkasvien lisäksi permukkalieden kohdalla tai sen lähiympäristössä kasvaa kangaskarhunsammalta, variksenmarjaa ja puolukkaa sekä tina-, torvi- ja poronjäkäliä. Purnu 1 X 7697477 / Y 3283089 Purnu on muodoltaan pyöreähkö ja yleisolemukseltaan kuoppamainen. Sisätilan halkaisija ja purnun syvyys ovat molemmat noin 0,6 m. Sisätilan seinämät supistuvat hieman purnun yläreunaa kohti. Purnun ympärillä ei ole havaittavaissa selvää vallia, mutta muutamia purnun kattamiseen käytettyjä, halkaisijoiltaan noin 20 cm - 60 cm kokoisia kiviä on harvan kehämäisesti sijoittuneina vajaan metrin etäisyydellä purnusta. Purnu 2 X 7697483 / Y 3283090 Purnu 2 sijaitsee noin kuusi metriä purnusta 1 pohjoiseen päin. Se on muodoltaan pyöreähkö ja yleisolemukseltaan kuoppamainen. Sisätilan halkaisija ja purnun syvyys ovat molemmat noin puoli metriä. Selvää vallia purnun ympärillä ei ole. Ilmeisesti kyseessä on alkujaan ollut kaksoispurnu; purnun pohjoisseinämän pohjoispuolella on todennäköisesti ollut toinen kammio, joka on kuitenkin lähes kokonaan romahtanut. Pohjoisempi kammio lienee ollut halkaisijaltaan noin metrinen ja sen syvyys on ollut noin 0,7 m. Purnun jäännökseksi kyseinen kuopanne on tunnistettavissa lähinnä itälaidaltaan, joka vaikuttaa suunnitelmallisesti ladotulta. Lisäksi pohjois-kammion purnumaisuutta lisää sitä ympäröivä, hieman epäselvä, olemukseltaan kehämäinen kivivalli, jonka leveys on noin puoli metriä ja korkeus noin 0,4 m. Mahdollisesti osaa pohjois-kammion pohjalle sortuneista kivistä on käytetty aiemmin eteläisemmän kammion katekivinä. Kivetty kehämäinen tulisija 1 X 7697277 / Y 3282766 Tulisija sijaitsee noin kahdeksan metrin etäisyydellä Goapmajohkan itärannasta, tasaisella, maaperältään moreenipohjaisella rantaterassilla, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla, noin kaksi metriä Kalottireitin polulta länteen päin. Tulisija on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään enimmillään noin kolme senttimetriä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa. Tuhkan alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve ja sen alla moreenimaa. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei havaittu. Kivetty kehämäinen tulisija 2 X 7697287 / Y 3282794 Tulisija sijaitsee noin 30 m itäkoilliseen päin kivetystä kehämäisestä tulisijasta 1, samalla moreenipohjaisella rantaterassilla, noin viiden metrin etäisyydellä Goapmajohkan itärannasta, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla, noin metrin verran itään päin Kalottireitin polulta. Tulisija on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään enimmillään noin viisi senttimetriä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hieman nokea moreenimaan pinnalla. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei havaittu. Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka X 7697301 / Y 3282827 Kalottireitin polku-uralla, noin 160 m Goapmajohkan autiotuvasta lounaaseen päin, havaittiin kookas iskos tummanharmaa, lähes mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia edellä ilmoitettujen koordinaattien osoittamalla paikalla, noin kahden metrin etäisyydellä tasaisen, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla tasolla olevan, terassimaisen alueen reunalta. Paikalta on joen kaakkois-rantaan noin viisitoista metriä. Koillisen suunnalla noin kymmenen metrin päässä kyseisen terassimaisen alueen reuna loittonee kauemmas joesta. Maaperä paikalla on enimmäkseen hiekka-valtaista moreenia. Pintaturvetta poistettiin noin yhden neliömetrin alueelta iskoksen löytökohdan viereltä polun molemmilta puolilta. Polun kaakkoispuolella ei onnistuttu havaitsemaan mitään jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta, mutta polun luoteispuolelta, noin metrin etäisyydeltä alemmalle rantaterassille laskevan rinteen partaalta, löydettiin aivan pintaturpeen ja mineraalimaan rajapinnasta kymmeniä iskoksia samaista tummanharmaata kvartsiittia kuin polulta löytynyt iskos, ja lisäksi muutamia karkeampirakeisia, hyvin vaaleita, osin kellertäväsävyisiä, voimakkaasti läpikuultavia kvartsiitti-iskoksia. Vaaleita iskoksia poimittiin paikalta talteen neljä ja tummia iskoksia seitsemäntoista, joiden joukossa oli myös polulta ensimmäisenä löytynyt kookas iskos. Tästä kohdasta noin kaksi metriä lounaaseen päin tehtiin kohteen laajuuden selvittämiseksi vielä yksi lapionpisto. Kyseisessä lapionpistossa havaittiin heti pintaturpeen alla yksittäinen tumma kvartsiitti-iskos, joka jätettiin paikoilleen, ja lapionpistoa ei enää kaivettu syvemmäksi. Muita havaintoja esihistoriallisesta toiminnasta ei kvartsiitti-iskosten löytöpaikan läheisyydestä tehty ja paikalta poistettu pintaturve aseteltiin paikoilleen mahdollisimman luonnollisen näköisesti. Maastollisesti hyvin samankaltaista aluetta, saman terassimaisen vyöhykkeen reunaa, jatkuu löytöpaikan luota noin sata metriä lounaan ja noin kymmenen metriä koillisen suunnalle. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen. Permukkalieden ja kahden muun kivetyn tulisijan luona sijaitsevat pesäkkeet ovat pistemäisiä, ja keskeisin toiminta niiden läheisyydessä lienee rajoittunut muutaman metrin säteelle tulisijoista. Purnujen luona sijaitseva pesäke on soikeahko, pohjois-etelä-suuntainen ja kooltaan noin 10 m x 5 m. Se kattaa molemmat purnut lähiympäristöineen. Vaikeimmin rajattavissa on lähellä Goapmajohkan rantaa, Kalottireitin varrella, sijaitseva pesäke, josta löydettiin kvartsiitti-iskoksia jälkinä kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta toiminnasta. Inventoinnin yhteydessä löydetyt iskokset havaittiin melko suppealla, halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella, mutta löytöpaikan ympäristöä ei juurikaan koekuopitettu, joten pesäke voi olla selvästi laaja-alaisempi kuin mitä toistaiseksi tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todentaa. Ainoastaan Goapmajohkan suuntaan kyseinen pesäke voidaan luotettavasti rajata; todennäköisesti sen luoteisreuna on alemmalle rantaterassille laskevan törmän partaalla. Pesäkkeen tarkempi rajaaminen edellyttäisi lisätutkimuksia pesäkkeen lähialueella. Kohteen rakenteista purnut ja permukkalieden jäännöksen on löytänyt Petri Halinen vuonna 2009, ja ne paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattien perusteella. Halinen oli havainnut kohteen alueella myös telttaringiksi kuvailemansa rakenteen, mutta sitä ei vuonna 2012 enää onnistuttu löytämään. Kohteen tarkastuksen yhteydessä kuitenkin havaittiin aiemmin tuntemattomat kehämäiset kivetyt tulisijat 1 ja 2 sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kohtalaisen lähellä toisiaan sijaitsevista, mutta todennäköisesti keskenään ainakin osittain eri-ikäisistä rakenteista. Permukkaliesi ajoittunee historialliselle ajalle, kahden muun tulisijan sekä purnujen ajoitus on epäselvä, ja kvartsiitti-iskoksien löytyminen viittaa kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen toimintaan alueella. Todennäköisesti nykyisen autiotuvan lähiympäristössä Goapmajohkan varrella on ollut ihmis-toimintaa vaihtelevassa määrin jo tuhansien vuosien ajan. Kaikki kohteesta dokumentoidut rakenteet ovat nykyajan retkeilytoiminnan jälkiä iäkkäämpiä. Alueen käyttötapa on voinut vaihdella paljonkin, mutta enimmäkseen kohteen rakenteet ja ilmiöt vaikuttavat liittyvän kohtalaisen lyhytkestoiseen toimintaan, lähinnä väliaikaisiin leiriytymisiin. Ainakaan laaja-alaista pysyväisluonteista asuinpaikkaa alueella tuskin on sijainnut. Koska Kalottireitti kulkee kohteen halki ja kohde sijaitsee kokonaisuudessaan Goapmajohkan autiotuvan näköpiirissä, on varsin todennäköistä, että erityisesti kohteen tulisijat saattavat varsin helposti päätyä alueella liikkuvien retkeilijöiden toimesta uudelleen käyttöön. Kohteen suojelua edistäisi, jos autiotuvan välittömään läheisyyteen pystytettäisiin alueen kulttuuriperinnöstä kertova infotaulu, jossa tähdennettäisiin tuvan lähialueella sijaitsevien rakenteiden muinaisjäännösstatusta. Muita erityistoimia kohteen suojelemiseksi ei toistaiseksi liene tarpeellista tehdä. Kvartsiitti-iskosten löytöpaikalla sijaitseva kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikkapesäke olisi kuitenkin syytä tutkia tai ainakin sen laajuus selvittää, mikäli Kalottireitin käyttö lisääntyy niin voimakkaasti, että reitin polku-ura alkaa leventyä nykyisestä leveydestään. Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta. Muinaisjäännösryhmä. Muinaisjäännösryhmä. Kohteet 153547 ja 153548 ovat samaa kohdetta muinaisjäännösrekisterissä. 3 Voimassa 2019-09-11T12:58:35 3411.50793457 324.96501769
arkeologinenkohde_alue.2027 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2027 153548 {64FAB82A-7E1F-4ECE-A658-3B43FC358C14} 1000025488 Goapmajohkan autiotupa B Asuinpaikka, Tulisijoja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 747 ei Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m - 220 m lounaaseen päin. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden ja kivikautisen/varhaismetallikautisen asuinpaikan koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Permukkaliesi X 7697428 / Y 3283007 Permukkaliesi sijaitsee tasaisella, heinikkoisella alueella, autiotuvan ja sen itäpuolella virtaavan puron välillä. Tulisija on pyöreähkö, kehämäinen ja vain reunoiltaan kivetty. Kehäkiveyksen halkaisija on noin 0,8 m, ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 40 cm. Kookkain kivi on tulisijan koillisreunalla, poikittain permukoihin nähden. Permukat suuntautuvat kohti koillista, ja permukoiden kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm. Pohjoisemman permukan pituus on noin 0,7 m ja eteläisemmän noin 1,0 m. Permukoiden välissä on sektorin muotoinen kiveämätön alue, jonka lounaispään leveys on noin 0,6 m ja koillispään leveys noin metrin. Sekä tulisija että permukat ovat miltei maantasaiset, kivien yläpinnat ovat hyvin jäkälöityneet ja koholla ympäristöstään enimmillään noin viisi senttimetriä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hiiltä ja nokea noin yhden senttimetrin paksuinen kerros, jonka alla on hiekkainen maaperä. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei havaittu. Heinäkasvien lisäksi permukkalieden kohdalla tai sen lähiympäristössä kasvaa kangaskarhunsammalta, variksenmarjaa ja puolukkaa sekä tina-, torvi- ja poronjäkäliä. Purnu 1 X 7697477 / Y 3283089 Purnu on muodoltaan pyöreähkö ja yleisolemukseltaan kuoppamainen. Sisätilan halkaisija ja purnun syvyys ovat molemmat noin 0,6 m. Sisätilan seinämät supistuvat hieman purnun yläreunaa kohti. Purnun ympärillä ei ole havaittavaissa selvää vallia, mutta muutamia purnun kattamiseen käytettyjä, halkaisijoiltaan noin 20 cm - 60 cm kokoisia kiviä on harvan kehämäisesti sijoittuneina vajaan metrin etäisyydellä purnusta. Purnu 2 X 7697483 / Y 3283090 Purnu 2 sijaitsee noin kuusi metriä purnusta 1 pohjoiseen päin. Se on muodoltaan pyöreähkö ja yleisolemukseltaan kuoppamainen. Sisätilan halkaisija ja purnun syvyys ovat molemmat noin puoli metriä. Selvää vallia purnun ympärillä ei ole. Ilmeisesti kyseessä on alkujaan ollut kaksoispurnu; purnun pohjoisseinämän pohjoispuolella on todennäköisesti ollut toinen kammio, joka on kuitenkin lähes kokonaan romahtanut. Pohjoisempi kammio lienee ollut halkaisijaltaan noin metrinen ja sen syvyys on ollut noin 0,7 m. Purnun jäännökseksi kyseinen kuopanne on tunnistettavissa lähinnä itälaidaltaan, joka vaikuttaa suunnitelmallisesti ladotulta. Lisäksi pohjois-kammion purnumaisuutta lisää sitä ympäröivä, hieman epäselvä, olemukseltaan kehämäinen kivivalli, jonka leveys on noin puoli metriä ja korkeus noin 0,4 m. Mahdollisesti osaa pohjois-kammion pohjalle sortuneista kivistä on käytetty aiemmin eteläisemmän kammion katekivinä. Kivetty kehämäinen tulisija 1 X 7697277 / Y 3282766 Tulisija sijaitsee noin kahdeksan metrin etäisyydellä Goapmajohkan itärannasta, tasaisella, maaperältään moreenipohjaisella rantaterassilla, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla, noin kaksi metriä Kalottireitin polulta länteen päin. Tulisija on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään enimmillään noin kolme senttimetriä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa. Tuhkan alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve ja sen alla moreenimaa. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei havaittu. Kivetty kehämäinen tulisija 2 X 7697287 / Y 3282794 Tulisija sijaitsee noin 30 m itäkoilliseen päin kivetystä kehämäisestä tulisijasta 1, samalla moreenipohjaisella rantaterassilla, noin viiden metrin etäisyydellä Goapmajohkan itärannasta, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla, noin metrin verran itään päin Kalottireitin polulta. Tulisija on pyöreä, vain reunoiltaan kivetty, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään enimmillään noin viisi senttimetriä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hieman nokea moreenimaan pinnalla. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei havaittu. Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka X 7697301 / Y 3282827 Kalottireitin polku-uralla, noin 160 m Goapmajohkan autiotuvasta lounaaseen päin, havaittiin kookas iskos tummanharmaa, lähes mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia edellä ilmoitettujen koordinaattien osoittamalla paikalla, noin kahden metrin etäisyydellä tasaisen, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla tasolla olevan, terassimaisen alueen reunalta. Paikalta on joen kaakkois-rantaan noin viisitoista metriä. Koillisen suunnalla noin kymmenen metrin päässä kyseisen terassimaisen alueen reuna loittonee kauemmas joesta. Maaperä paikalla on enimmäkseen hiekka-valtaista moreenia. Pintaturvetta poistettiin noin yhden neliömetrin alueelta iskoksen löytökohdan viereltä polun molemmilta puolilta. Polun kaakkoispuolella ei onnistuttu havaitsemaan mitään jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta, mutta polun luoteispuolelta, noin metrin etäisyydeltä alemmalle rantaterassille laskevan rinteen partaalta, löydettiin aivan pintaturpeen ja mineraalimaan rajapinnasta kymmeniä iskoksia samaista tummanharmaata kvartsiittia kuin polulta löytynyt iskos, ja lisäksi muutamia karkeampirakeisia, hyvin vaaleita, osin kellertäväsävyisiä, voimakkaasti läpikuultavia kvartsiitti-iskoksia. Vaaleita iskoksia poimittiin paikalta talteen neljä ja tummia iskoksia seitsemäntoista, joiden joukossa oli myös polulta ensimmäisenä löytynyt kookas iskos. Tästä kohdasta noin kaksi metriä lounaaseen päin tehtiin kohteen laajuuden selvittämiseksi vielä yksi lapionpisto. Kyseisessä lapionpistossa havaittiin heti pintaturpeen alla yksittäinen tumma kvartsiitti-iskos, joka jätettiin paikoilleen, ja lapionpistoa ei enää kaivettu syvemmäksi. Muita havaintoja esihistoriallisesta toiminnasta ei kvartsiitti-iskosten löytöpaikan läheisyydestä tehty ja paikalta poistettu pintaturve aseteltiin paikoilleen mahdollisimman luonnollisen näköisesti. Maastollisesti hyvin samankaltaista aluetta, saman terassimaisen vyöhykkeen reunaa, jatkuu löytöpaikan luota noin sata metriä lounaan ja noin kymmenen metriä koillisen suunnalle. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen. Permukkalieden ja kahden muun kivetyn tulisijan luona sijaitsevat pesäkkeet ovat pistemäisiä, ja keskeisin toiminta niiden läheisyydessä lienee rajoittunut muutaman metrin säteelle tulisijoista. Purnujen luona sijaitseva pesäke on soikeahko, pohjois-etelä-suuntainen ja kooltaan noin 10 m x 5 m. Se kattaa molemmat purnut lähiympäristöineen. Vaikeimmin rajattavissa on lähellä Goapmajohkan rantaa, Kalottireitin varrella, sijaitseva pesäke, josta löydettiin kvartsiitti-iskoksia jälkinä kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta toiminnasta. Inventoinnin yhteydessä löydetyt iskokset havaittiin melko suppealla, halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella, mutta löytöpaikan ympäristöä ei juurikaan koekuopitettu, joten pesäke voi olla selvästi laaja-alaisempi kuin mitä toistaiseksi tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todentaa. Ainoastaan Goapmajohkan suuntaan kyseinen pesäke voidaan luotettavasti rajata; todennäköisesti sen luoteisreuna on alemmalle rantaterassille laskevan törmän partaalla. Pesäkkeen tarkempi rajaaminen edellyttäisi lisätutkimuksia pesäkkeen lähialueella. Kohteen rakenteista purnut ja permukkalieden jäännöksen on löytänyt Petri Halinen vuonna 2009, ja ne paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattien perusteella. Halinen oli havainnut kohteen alueella myös telttaringiksi kuvailemansa rakenteen, mutta sitä ei vuonna 2012 enää onnistuttu löytämään. Kohteen tarkastuksen yhteydessä kuitenkin havaittiin aiemmin tuntemattomat kehämäiset kivetyt tulisijat 1 ja 2 sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kohtalaisen lähellä toisiaan sijaitsevista, mutta todennäköisesti keskenään ainakin osittain eri-ikäisistä rakenteista. Permukkaliesi ajoittunee historialliselle ajalle, kahden muun tulisijan sekä purnujen ajoitus on epäselvä, ja kvartsiitti-iskoksien löytyminen viittaa kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen toimintaan alueella. Todennäköisesti nykyisen autiotuvan lähiympäristössä Goapmajohkan varrella on ollut ihmis-toimintaa vaihtelevassa määrin jo tuhansien vuosien ajan. Kaikki kohteesta dokumentoidut rakenteet ovat nykyajan retkeilytoiminnan jälkiä iäkkäämpiä. Alueen käyttötapa on voinut vaihdella paljonkin, mutta enimmäkseen kohteen rakenteet ja ilmiöt vaikuttavat liittyvän kohtalaisen lyhytkestoiseen toimintaan, lähinnä väliaikaisiin leiriytymisiin. Ainakaan laaja-alaista pysyväisluonteista asuinpaikkaa alueella tuskin on sijainnut. Koska Kalottireitti kulkee kohteen halki ja kohde sijaitsee kokonaisuudessaan Goapmajohkan autiotuvan näköpiirissä, on varsin todennäköistä, että erityisesti kohteen tulisijat saattavat varsin helposti päätyä alueella liikkuvien retkeilijöiden toimesta uudelleen käyttöön. Kohteen suojelua edistäisi, jos autiotuvan välittömään läheisyyteen pystytettäisiin alueen kulttuuriperinnöstä kertova infotaulu, jossa tähdennettäisiin tuvan lähialueella sijaitsevien rakenteiden muinaisjäännösstatusta. Muita erityistoimia kohteen suojelemiseksi ei toistaiseksi liene tarpeellista tehdä. Kvartsiitti-iskosten löytöpaikalla sijaitseva kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikkapesäke olisi kuitenkin syytä tutkia tai ainakin sen laajuus selvittää, mikäli Kalottireitin käyttö lisääntyy niin voimakkaasti, että reitin polku-ura alkaa leventyä nykyisestä leveydestään. Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta. Muinaisjäännösryhmä. Kohteet 153547 ja 153548 ovat samaa kohdetta muinaisjäännösrekisterissä. 3 Voimassa 2019-09-11T12:55:50 2870.30981445 247.49062261
arkeologinenkohde_alue.2028 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2028 154052 {692EEDB3-884C-4DFA-AD37-D27828A08B24} Loijakkokuru 3 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 275 ei Rakenteet 1-6 sijaitsevat puoliympyrän muodossa alueen halki kulkevan metsäautotien luoteispuolella. 1. Taisteluhauta 1, x 3505616, y 7569319. Pituus noin 19 m suoraan mitattuna, 4 taitosta, jotka ovat n. 4,5 m pituisia, maat on nostettu kaivannon itäpuolelle. Sijaitsee aivan tien vieressä, pienen matalan kumpareen reunassa, luode-kaakko suuntainen. Haudan syvyys on suurimmillaan 80 cm, leveys noin 90, vallin korkeus 40 ja leveys 100-120 cm. 2. Teltanpohja 1, x 3505624, y 7569320. Sijaitsee haudan itäpuolella 3 m päässä, joko teltan tai vaneriteltan pohjan paikka. Pyöreä pienen vallin ja ojan ympäröimä alue, jonka sisäosan halkaisija on 5,2 m ja ojan ulkopuolelta 7,8 m. 3. Teltanpohja 2, x 3505620, y 7569326. Sijaitsee 6 m pohjoiseen edellisestä, rakenteeltaan ja kooltaan samanlainen. 4. Taisteluhauta 2, x 3505596, y 7569380. Sijaitsee noin 35 m koilliseen haudasta 1, etelälounas-pohjoiskoillinen suuntainen, pituus noin 34 m suoraan mitattuna, 6 taitosta. Sen leveys on 1,5 m ja syvyys 70-90 cm. Ojan molemmin puolin on valli, korkeampi itäpuolella. Vallin leveys on 1-1,5 m ja korkeus n. 40 cm. 5. Potero 1, x 3505640, y 7569407. Sijaitsee n. 20 m itäkoilliseen haudan 2 päästä. Pituus noin 1,5 m, kaivettu maa on valleina molemmin puolin. 6. Kaivanto 1, x 3505672, y 7569399. Sijaitsee noin 35 m itäkaakkoon poterosta 1. Ei puurakenteita, kuoppa on kooltaan 4 m x 3 m ja syvyys n. 1 m, vallit ovat 1 m leveät ja 20 cm korkeat, eteläpuolella ei ole vallia. 7. Teltanpohja 3, x 3505675, y 7569362. Sijaitsee noin 60 m koilliseen teltanpohjasta 1, aivan metsäautotien pohjoispuolella. Vieressä on tolppa, jota on veistetty ja johon on naulattu kiinni lauta. 8. Puutolppa, johon on naulattu kiinni pieniä lautoja, jotka ovat palaneita. x 3505669, y 7569336. Mahdollisesti jonkinlainen opaskyltti. Sijaitsee muutaman metrin tien kaakkoispuolella. Tolpan ja tien välissä on runsaasti pullojen sirpaleita. 9. Puurakenne, x 3505673, y 7569333. Neljä maahan upotettua pystytolppaa ja niitä yhdistävät vaakapuut sekä tolppien välissä olevat vinopuut. Koko noin 1 x 1 m ja 1 m korkea. Sijaitsee tolpan vieressä männyn juurella. 10. Teltanpohja 4, x 3505687, y 7569347. Sijaitsee teltanpohjasta 3 noin 20 m kaakkoon, tien kaakkoispuolella. Samanlainen kuin edelliset. 11. Potero 2, x 3505695, y 7569343. 3 m pitkä, valli toisella sivulla. Sijaitsee teltanpohjan 4 kaakkoispuolella muutaman metrin päässä. 12. Potero 3, x 3505715, y 7569355. Loiva v-muotoinen oja, valli toisella puolella. Huttusen kuvauksen mukaan avoin kahden miehen potero. Poteroiden koko ja haarojen välinen kulma vaihtelee. 13. Teltanpohja 5, x 3505724, y 7569343. Sijaitsee noin 15 m kaakkoon poterosta 3. Aivan vieressä on 2 miehen potero. 14. Potero 4, x 3505746, y 7569359. kahden miehen potero, sijaitsee noin 30 itään poterosta 3. 15. Pyöreä pesäke 1, x 3505776, y 7569352. Pyöreä kuoppa jossa ei ole kulkuaukkoa. Kuopan pohjan halkaisija on 5 m, vallien ulkopuolelta 12 m. Vallit 3/4 ympäri. Kuopan pohja ei ole aivan tasainen vaan matala kumpare. 16. Teltanpohja 6, x 3505769, y 7569340. Sisähalkaisija 5,3 m, sijaitsee lähellä maanottoalueen reunaa. 17. Neliönmuotoinen pesäke 1, x 3505771, y 7569333. Pohjan koko 4 m x 4 m, leveät ja korkeat vallit, koko vallien ulkopuolelta 11 m x 11 m. 18. Neliönmuotoinen pesäke 2, x 3505786, y 7569326. Kuten edellinen, mutta koko vallien ulkopuolelta 14 m x 14 m. 19. Pyöreä pesäke 2, x 3505801, y 7569325. Sisähalkaisija 4,4 m, halkaisija vallien ulkopuolelta 11 m. Kulkuaukko luoteeseen. Kuopassa on kirkaslasisen pullon pohja, jossa on tekstit: D.R.P. 181256 241856 244327 430955 A sivussa lukee MARKE. 20. Teltanpohja 7, x 3505804, y 7569338. Sisähalkaisija 5,4 m, huonosti säilynyt. 21. Taisteluhauta 3, x 3505813, y 7569336. Lyhyt pätkä, pääosin tuhoutunut maa-aineksen otossa. 22. Pyöreä pesäke 3, x 3505818, y 7569343. Pohjan halkaisija n. 6 m, halkaisija vallien ulkopuolelta 12 m. Vallien korkeus 1-1,3 m, ei selvää kulkuaukkoa. 23. Pyöreä pesäke 4, x 3505826, y 7569346. Pääosin hiekkakuopan tuhoama pyöreä pesäke. 24. Pyöreä pesäke 5, x 3505791, y 7569308. Kuopan halkaisija 5,8 m, noin 50 cm syvä. Halkaisija vallien ulkopuolelta on 15 m, kulkuaukko länsisivulla. Kuopan pohjalla on syvempi monttu, joka on reunustettu kivillä. 25. Teltanpohja 8, x 3505795, y 7569295. Halkaisija ulkoreunan ojasta 6 m. 26. Potero 5, x 3505794, y 7569287. Kahden miehen pesäke. 27. Potero 6, x 3505802, y 7569275. Kahden miehen pesäke, pituus n. 3+3 m. 28. Potero 7, x 3505781, y 7569273. Kahden miehen pesäke, pituus 4+4 m, korkea valli toisella sivulla. 29. Taisteluhauta 4, x 3505778, y 7569263. 9 m pitkä ja 3-taitoksinen haudan pätkä. 30. Potero 8, x 350578, y 7569260. Kahden miehen pesäke, vallit toisella sivulla, 4+4 m. 31. Potero 9, x 3505780, y 7569240. Kahden miehen pesäke. 32. Potero 10, x 3505771, y 7569333. Yhden miehen potero n. 11 m k:sta, läheltä löytyi pullon pohja jossa merkintä 1,00l ja Da sekä ruskealasitteista punasavikeramiikkaa. 33. Potero 11, x 3505771, y 7569333. Kuoppa kooltaan 2 m x 1,5 m, syvyys n. 60 cm, vallit kahdella sivulla, ei aivan harjanteen reunalla. 34. Kaivanto 1, x 3505764, y 7569169. Sijaitsee harjanteen takarinteessä, harjanteen suuntaisesti. Kuoppa on kooltaan 5 m x 2,5 m ja n. 1 m syvä. vallit molemmin puolin pitkillä sivuilla, alarinteen puoleinen valli hieman matalampi. Kuopassa on vähän puurakenteita jäljellä. Toisessa päädyssä on pystytolppa ja siihen kiinnittyvät vinopuut sivuille mikä viittaa siihen että kuoppa on ollut katettu. 36. Potero 12, x 3505743, y 7569189. Yhden miehen potero, pituus 3 m. 37. Potero 13, x 3505774, y 7569210. Kahden miehen potero. 38. Potero 14, x 3505757, y 7569208. Kahden miehen potero, 3+3 m, matala. 39. Suuri kaivanto 1, x 3505754, y 7569220. Sijaitsee harjanteen koillispuolella rinteessä siten että kaivannon pohja on rinteen alapuolisen maan tasolla, alarinteen puolella ei ole vallia. Kuopan koko on noin 11 m x 11 m 40. Suuri kaivanto 2, x 3505743, y 7569230. Kaivannon 1 luoteispuolella, samanlainen. 41. Suuri kaivanto 3, x 3505741, y 7569247. Kaivannon 2 pohjoispuolella, samanlainen. 42. Potero 15, x 3505776, y 7569144. Yhden miehen potero, kuopan koko 2 m x 1,5 m ja syvyys n. 60 cm, valli kahdella sivulla. Sijaitsee suurten kaivantojen eteläpuolella, harjanteen päällä. 43. Kaivanto 2, x 3505764, y 7569169. Sijaitsee harjanteen takarinteessä, kuoppa on 5 m pitkä ja 2,5 m leveä. Vallit molemmin puolin pitkillä sivuilla. Puurakenteita jäljellä, toisessa päässä on tolppa ja siinä kiinni viistot tukipuut, mikä viitaa siihen että kuoppa on ollut katettu. 44. Kaivanto 3, x 3505704, y 7569224. Harjanteen lounaisreunassa on rinnakkain 4 kpl kaivantoa joiden pohja on harjanteen viereisen maanpinnan tasolla. Ne ovat ilmeisesti jääneet osittain kesken tai niitä on täytetty. 45. Potero 16, x 3505690, y 7569251. Kaksi yhden miehen poteroa vierekkäin, koot 3 m x 1,5 m, valli alarinteen puolella, sijaitsevat aivan harjanteen reunassa. 46. Taisteluhauta 5, x 3505666, y 7569272 (keskikoordinaatit, luoteispää x 3505654, y 7569280 ja kaakkoispää x 3505682, y 7569266). Hauta on harjanteen suuntaisesti, siinä on 6 taitosta. Valli on ylärinteen puolella, hautaa pitkin mitattuna pituus on noin 40 m. Hauta ei kovin syvä, maaperä on kivistä moreenia. 47. Kaivanto 4, x 3505643, y 7569289. Harjanteen reunassa oleva pitkulainen kuoppa, pituus 7 m ja leveys 3-3,5m. Suurimmillaan noin 1,5 syvä, pohja on harjanteen vieressä olevan alueen tasalla. Ympärillä ei ole valleja. 48. Kaivanto 5, x 3505641, y 7569298. Edellisen vieressä, samanlainen. 49. Potero 17, x 3505264, y 7569107. Kuopan koko n. 2 m x 1,5 m, vallit sivuilla. 50. Kaivanto 6, x 3505872, y 7569128. Pitkä kuoppa, pituus 6 m ja leveys 2 m, syvyys 1 m. Leveät vallit pitkillä sivuilla, leveys niiden ulkopuolelta noin 6 m. Kuopan pohjalla on lankun pätkä. 51. Kaivanto 7, x 3505912, y 7569136. Kuten edellinen, niiden välissä on noin 3 m. 52. Teltanpohja 9, x 3505826, y 7569141. Nelikulmainen matala painanne, jossa on kulkuaukko, vallit sivuilla. Kuopan koko on 5,8 m x 5,8 m, vallit ovat n. 3 m leveät ja matalat. Pohjalla on kuoppia sotaromun etsijöiden jäljiltä, kuopassa on kappale paksua metallia. 53. Potero 18, x 3505857, y 7569147. Kahden miehen potero, reunassa on myöhemmin kaivettu kuoppa. 54. Potero 19, x 3505844, y 7569171. Kahden miehen potero, selkeä valli kaakkoispuolella, syvyys n. 1 m. 55. Kaivanto 8, x 3505845, y 7569181. Pitkä kuoppa, jossa on valli vain toisella sivulla, pituus 6 m ja leveys 2 m, reunoilla on puuta. 56. Kaivanto 9, x 3505891, y 7569186. Pitkä kuoppa, jossa on vallit molemmilla sivuilla. 57. Pyöreä pesäke 6, x 3505903, y 7569200. Pohjan halkaisija n. 4 m, tasainen pohja. Kuoppa on n. 1,8-2 m syvä. Vallit ovat ulkopuolelta n. 60 cm korkeat. 58. Kaivanto 10, x 3505938, y 7569188. Pitkä kuoppa, valli molemmilla sivuilla 59. Puulaatikko jäännös, x 3505838, y 7569216. Metalliliuskoilla vahvistetun puulaatikon jäänteet. Pinta hieman palaneen näköinen. 60. Kaivanto 11, x 3505847, y 7569237. Pitkä kuoppa, pituus n. 7 m ja leveys 3 m, vallit sivuilla. Kuopan reunoilla on lautarakenteiden jäänteitä. 61. Potero 20, x 3505857, y 7569236. Kahden miehen potero, kuoppa n. 3 m pitkä, valli itäpuolella. 62. Pyöreä pesäke 7, x 3505878, y 7569232. Kuopan pohja on kartiomainen, eli ei tasaista pohjaa. Halkaisija vallin ulkopuolelta on 13,5 m, vallien päältä n. 9,5 m ja syvyys n. 2,2 m. Maaperä moreenia, kuopassa ei ole juurikaan aluskasvillisuutta. b 63. Potero 21, x 3505964, y 7569215. Yhden miehen potero. 64. Puurakenne jäännös, x 3505958, y 7569221. Hajonnut puurakenteen jäännös, säilyneessä osassa on kaksi samansuuntaista lankkua joiden välissä on rako, ne on kiinnitetty lohenpyrstöliitoksella ja pultilla yhteen leveämpään lankkuun joka on suorassa kulmassa niihin nähden. Toisen lankun reunassa on koloja. 65. Tielinja, x 3505943, y 7569250 (keskikoordinaatit). Traktorilla puskettu ura joka näkyy harjanteiden poikkileikkauksessa, leveys n. 4 m. Tielinja kulkee ensin pohjoiskoilliseen ja kaartuu sitten luoteeseen, päätyen pisteeseen 71. 66. Kaivanto 12, x 3505927, y 7569264. Pitkä kuoppa, joka sijaitsee pienen kumpareen reunassa. Kuopan poikkileikkaus on v-muotoinen, sen leveys on 3 m ja pituus 6 m. Alarinteen puolella on valli. Kuopan reunoilla on maatunutta lautaa. Maaperä on kivikkoinen. 67. Potero 22, x 3505893, y 7569286. Kahden miehen potero, matalat vallit. ampumasuunta kaakkoon. Kaakon puolella on matala pyöreä kuoppa ja valli, vallin sisäreunalta aluskasvillisuus kulunut pois. 68. Potero 23, x 3505993, y 7569268. Yhden miehen potero, koko 2,5 m x 1,5 m. Vallit sivuilla. Sijaitsee aivan tien vieressä, matala, pohjalla peltiromua, voi olla kaiveltu. sorakuopalle päin lisää palaneita kattohuoparullia 69. Kaivanto 13, x 3505990, y 7569287. Pitkä kuoppa jossa on vallit sivuilla ja vallin ympärillä pieni ja matala oja, vain 30 cm leveä ja 10 cm syvä. 70. Potero 24, x 3506017, y 7569312. 71. Kaivanto 14, x 3506011, y 7569334. Pitkä kuoppa, puurakenteita pohjalla. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella, joitain rakenteita on saattanut jäädä alueelta havaitsematta. 72. Tielinja 2, x 3505940, y 7569339. Erottuu lähinnä leikkautuessaan hieman viereisen harjanteen halki. Tielinjan koillispuolella on epämääräisen oloinen pyöreä kuoppa jonka pohjalla on peltiromua ja laudanpätkiä. Kuopan pohjalla ei ole juurikaan aluskasvillisuutta. Mahdollisesti se on räjäytyskuoppa. Tielinja lounaispuolella on pieni kuoppa, jonka pohjalla on Porin Mainio saunapadan pohjan betonirengas ja peltiromua. Edelleen kuopan lounaispuolella on palanutta kiveä, jossa on paikoin kiinni ohutta rautalankaa. Kivikasan vieressä on myös sulaneita metallipaloja, jotka muodostuvat yhteen sulaneista nauloista, kuten kohteessa 73. Lisäksi lännessä on runsaasti metalliromua, myös osittain palaneen näköinen kattohuoparulla. 73. Sulanutta metallia, x 3505879, y 7569347. Suuri laatta yhteen sulaneita nauloja, reunoilla erilliset naulat pystyy erottamaan, mutta pääosin täysin yhteen sulaneita. Laatan koko on n. 2,5 m x 3 m, paksuus noin 10 cm. Sen päällä kasvaa jäkäliä ja toisella reunalla myös varpukasveja. Mahdollisesti kyseessä on palanut varastorakennus. Pertti Huttunen1990, merkitty karttaan varastoalueena. Osa saksan armeijan Shutzwall-stellnung puolustusasemaa. Sijaitsee Ivalon tien kaakkoispuolella, hieman Purnumukan risteyksen koillispuolella. Alueen pohjoispuolella on käytöstä poistettu, maisemoitu maanottoalue. Osa rakenteista on osittain tuhoutunut maanoton vuoksi, ja mahdollisesti enemmänkin kohteita on tuhoutunut. Alueen halki kulkee lounaaseen suuntautuva hiekkatie. Alue on varsin tasaista, mutta pienimuotoisesti kumpuilevaa. Kuivan kankaan männikköä, paikoin harvennettu. 3 Voimassa 2013-01-09T10:03:28 90821.69897461 1254.91899831
arkeologinenkohde_alue.2029 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2029 151571 {C7F78D38-BADC-4EDF-AEBD-727B1EC924AB} Kursu 3 linnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita ja parakkirakennuksen pohjia. Alueelta löydettiin 9 poteroa, 3 korsumaista rakennelmaa ja 5 parakkirakennuksen pohjaa. Parakit ja korsut sijoittuvat kumpareen laelle, poterot rinteeseen. Alueen pituus laensuuntaisesti eli luode-kaakkosuuntaisesti on n. 250 m ja leveys 150 m. Parakin pohjat koostuvat useimmiten maa-aineksesta ja betonikuutioista tehdystä suorakaiteen muotoisesta jalasta. Korsuiksi nimettiin suuremmat suorakaiteenmuotoiset maahan kaivetut rakennelmat, ja poteroiksi pienemmät erimuotoiset kuopat. Osa korsuista ja poteroista voi olla myös esim. ampumapesäkkeitä. Alueella on raivattu räjähteitä; puissa on puolustusvoimien nauhamerkkejä. Korsujen ja poterojen osalta alla olevat mitat ovat kuoppien sisämittoja, parakkien osalta ulkomittoja. parakki 1: X=7408382, Y=3550490; mitat 13 x 7,7 m, itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Jäljellä on 1 m korkea sammaleenpeittävä kivijalka, joka on tehty kuutionmuotoisista ontoista betonielementeistä ja luonnonkivestä. Lattiaosa keskellä on maantasainen. Rakennuksen molemmissa päissä eteläkaakkoisreunalla on erillinen 3,9 m leveä ja 2 m pitkä osa. Kivijalan sisäpuolella länsilounaispäässä on epämääräisen muotoinen 2 m x 2 m kokoinen pyöreistä kivistä koostuva kasa. parakki 2: X=7408279, Y=3550582; mitat 18,7 m x 12 m, kaakko-luodesuuntainen. Jäljellä sammaleen ja taimikon peittämä tasalakinen pohja, jossa ei ole kuoppaa keskellä. Pohja on luiskamainen, niin että se on koillissivulta 1,2 m korkea ja lounaissivulta maantasainen. Pohja on tehty maa-kiviaineksesta. parakki 3: X=7408296, Y=3550562; mitat 11,8 x 8,1 m, luode-kaakkosuuntainen. Koostuu 0,5 m korkeasta sammaleen peittämästä maa-kivivallista. Lattiaosa keskellä on maantasainen. Pohjan etelänurkkaan on kiinnitetty linkkitornin tukivaijeri. parakki 4: X=7408312, Y=3550511; mitat n. 13,5 x 7,7 m, koillis-lounaissuuntainen. Koostuu sammaleen peittämästä 60 cm korkeasta maa-kivivallista. Lattiaosa keskellä on maantasainen. Rakennelman lounaispäädyn paikka on epäselvä. parakki 5: X=7408233, Y=3550619; mitat 13,6 x 7,5 m, itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Koostuu 0,4 m korkeasta sammanleen peittämästä maavallista. Sijoittuu yksityismaalle. korsu 1: X=7408370, Y=3550471; mitat 3,9 x 3,6 x 1 m, muoto suorakaide. Ympärillä 4 m leveä, ulkopuolelta mitattuna 1,7 m korkea maavalli. Korsun seinissä näkyy kiveystä ja pystylautarakennetta. Kulkuaukko on pohjoisluoteissivun keskellä. Aukon suussa on ovenkarmit. Korsu on täytetty roskilla. korsu 2: X=7408347, Y=3550546; mitat 3 x 2,8 x 0,6 m, muoto neliö. Ympärillä 2-3 m leveä maavalli. Valli ei erotu ylärinteen puolella. Kyseessä voi olla myös esim. ampumapesäke. korsu 3: X=7408304, Y=3550517; mitat 2,7 x 2,7 x 1 m, muoto neliö. Ympärillä 2 m leveä maavalli. Kulkuaukko länsiluoteeseen päin pohjoisluoteisnurkan vieressä. potero 1: X=7408459, Y=3550538; mitat 2,2 x 1,6 x 0,6 m, muoto suorakaide, ympärillä 1,5-2 m vallia. Voi olla myös ampumapesäke. Sijoittuu yksityismaalle. potero 2: X=7408384, Y=3550526; mitat 1,3 x 1,4 x 0,5 m, muoto neliö, ympärillä 2 m leveä valli. potero 3: X=7408280, Y=3550552; mitat 2,1 x 1,4 x 0,4 m, muoto suorakaide, ympärillä heikosti erottuva valli. potero 4: X=7408388, Y=3550483; 1,7 x 1,2 x 0,5 m, muoto soikea. Vieressä ylärinteen puolella maakivi. Vallin leveys 1,5-3 m. potero 5: X=7408415, Y=3550447; mitat 2,9 x 1,2 x 0,6 m, muoto soikea. Alarinteenpuolella pohjoisessa 2 m leveä valli. Kuoppa täytetty roskilla. potero 6: X=7408421, Y=3550458; 2,2 x 1,9 x 0,5 m, muoto kaarimainen. potero 7: X=7408418, Y=3550462; mitat 1,4 x 0,6 x 0,3 m, muoto soikeahko. Pohjoispuolella 1 m leveä valli. potero 8: X=7408367, Y=3550441; mitat 1,3 x 0,6 x 0,5 m, muoto soikea. Lähellä suuria maakiviä suojana. potero 9: X=7408354, Y=3550452; mitat 1,3 x 1,5 x 0,5 m, muoto epämääräinen, alarinteenpuolella länsiluoteessa 2 m leveä valli. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita ja parakkirakennuksen pohjia, jotka ovat mahdollisesti myös sodanaikaisia. Kohde sijaitsee Kursun kylässä, Keskijärven itäpuolella. Kohde sijoittuu Kursun läpi kulkevan tien itäpuolella olevalla kumpareella, lakialueella ja pohjoisrinteellä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta ja uudistuskypsää metsää. Kumpareen poikki kulkee metsäteitä ja laella on linkkitorni. 3 Voimassa 2012-10-31T13:21:02 19082.12963867 700.96061894
arkeologinenkohde_alue.2030 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2030 151588 {D68D295F-400B-43E0-B6ED-B1DCA83F3058} Pahaselkä 1 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 228 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteiden jäännöksiä; kaksi korsua ja seitsemän poteroa. Korsut ja poterot 1 ja 2 sijoittuvat tien kaakkoispuolelle, ja poterot 3-7 tien luoteispuolelle tien suuntaisesti 80 m pituiselle ja 90 m leveälle alueelle. Torjuntasuunta on koilliseen päin. Ympäristössä on myös muita epäselviä kuoppia, joista osa voi olla poteroita. Lisäksi tien luoteislaidassa on kolme korsumaista kuoppaa, jotka kuitenkin luultavasti ovat maanottokuoppia. Alla olevat mitat ovat kuoppien sisämittoja. korsu 1: X=7430657, Y=3555624; mitat 3 x 3,2 x 0,9 m, muoto neliö, 1,5-2 m leveä maa-kivivalli erottuu paremmin koillispuolella. korsu 2: X=7430625, Y=3555612; mitat 4,1 x 4,1 x 1,8 m, muoto neliö. Korsun pohjoiskoillissivulta pohjoiseen päin lähtee 13,5 m pitkä ja 1,5 m syvä käytävä. potero 1: X=7430607, Y=3555623; mitat 2,3 x 1,7 x 0,5 m, muoto suorakaide. Kuoppaa on ilmeisesti myöhemmin kaiveltu, tai kyseessä on uudempi kuoppa. potero 2: X=7430593, Y=3555585; mitat 1,3 x 1,6 x 1 m, muoto soikea. Valli on selvempi etelälounaispuolella. Vallin leveys 1,5 m. potero 3: X=7430656, Y=3555561; mitat 3,3 x 1,6 x 0,6 m, muoto suorakaide. Poteron yli ajettu metsäkoneella. potero 4: X=7430661, Y=3555551; mitat 2,2 x 0,8 x 0,3 m, muoto suorakaide. potero 5: X=7430682, Y=3555581; mitat 2,6 x 2,1 x 0,6 m, muoto soikea. potero 6: X=7430674, Y=3555572; mitat 2,2 x 1,7 x 0,6 m, muoto soikea, osin täytetty korjuujätteellä. potero 7: X=7430637, Y=3555516; mitat 1,3 x 1,2 x 0,5 m, muoto neliö, ympärillä 1,5 m leveä valli. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Pahaselän eteläosan koillisrinteellä tien nro 19484 luoteis- ja kaakkoispuolella. Alueen koillispuolella on ojitettu suo. Kohteen eteläpuolella rinteen päällä on Tammelan tila. Kasvillisuus on tien eteläpuolella mäntyvaltaista tuoretta kangasta, pohjoispuolella kuivahkoa kangasta. Alueella kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-10-31T15:20:47 8578.93725586 358.19820878
arkeologinenkohde_alue.2031 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2031 153108 {D5FED948-76C9-4FF4-8E2C-E92E9FC10B0E} 1000025439 Dierpmesjávri itä Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 614 ei Dierpmesjávrin rantaterassin halki kulkevalla polulla havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa runsaasti kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen toimintaan liittyviä löytöjä noin 40 m matkalla, lähinnä kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Havaitut löydöt olivat hyvälaatuisista kappaleista iskettyjä; kvartsiitit olivat erittäin pienirakeisia ja kvartseista osa olemukseltaan miltei vuorikristallimaisia. Yhteensä löytöjä oli polulla kymmeniä, ja ne muodostivat useita selviä löytöpesäkkeitä. Löydöistä pyrittiin keräämään talteen kohteessa havaittua löytöaineistoa mahdollisimman hyvin edustava otos. Kiinteitä rakenteita kohteen alueella ei havaittu. Myös kohteen lähialuetta, mm. kohteen pohjoispuolella kulkevaa mönkijäuraa, havainnoitiin tarkoin, mutta kaikki esihistorialliseen toimintaan liittyvät havainnot keskittyivät polulle noin 15 m - 20 m etäisyydelle järven rannasta. Polulla havaittujen löytöjen löytöpaikkojen koordinaatit ja tarkempi kuvaus, löytöpesäkkeet lounaasta koilliseen päin: X 7671298 / Y 3272929 - X 7671300 / Y 3272935 Läntisimmät kohteen alueelta havaitut löydöt, löytöpesäkkeen länsipää noin 25 m etäisyydellä rantaterassin lounaispäästä. Polulla noin kuuden metrin matkalla havaittiin noin neljäkymmentä kvartsiitti-iskosta ja muutamia lähes vuorikristallia muistuttavia kvartsi-iskoksia. Kvartsiittien joukossa oli runsaasti miltei mustia iskoksia, kolme vaaleanharmaata iskosta sekä lisäksi tumman- ja vaaleanharmaita juovikkaita iskoksia. Pesäkkeestä kerättiin otokseksi viisitoista kvartsiitti-iskosta ja neljä kvartsi-iskosta noin yhden neliömetrin alueelta, pisteestä X 7671300 / Y 3272934. X 7671305 / Y 3272943 Yksittäinen tummanharmaa juovikas kvartsiitti-iskos. X 7671310 / Y 3272948 Noin metrin matkalla polulla yksitoista mustaa kvartsiitti-iskosta ja neljä kvartsi-iskosta. Kvartseista kolme valkoisia ja yksi kirkas, vuorikristallimainen. X 7671310 / Y 3272950 Noin metrin matkalla polulla kymmenen mustaa kvartsiitti-iskosta. X 7671313 / Y 3272952 Noin metrin matkalla polulla kvartsi-iskos, kaksi vaaleanharmaata kvartsiitti-iskosta ja kaksi juovikasta kvartsiitti-iskosta. Viimeksi mainituista kahdesta juovikkaasta iskoksesta toinen on yleissävyltään vaaleanharmaa ja toinen tummanharmaa. X 7671315 / Y 3272960 Noin kolmen metrin matkalla polulla noin kaksikymmentä valkoista kvartsi-iskosta. X 7671318 / Y 3272966 Itäisin kohteen alueella havaittu löytö, valkoinen pienehkö kvartsiydin polulla. Löytöpaikka on noin viidentoista metrin etäisyydellä rantaterassin koillispäästä. Ydin kerättiin talteen. Havaittujen löytöjen ja alueen maastonmuotojen perusteella kohde rajautuu terassimaiselle alueelle Dierpmesjávrin rannan läheisyyteen. Asuinpaikka kattaa todennäköisesti koko rantaterassin, joka on muodoltaan soikeahko, koillis-lounaissuuntaisesti noin 80 m pitkä ja luode-kaakkosuuntaisesti enimmillään noin 35 m leveä. Kyseessä on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, jota on paikalla havaittujen runsaiden löytöjen perusteella käytetty todennäköisesti hyvin kauan ja kenties moniperiodisesti. Asuinpaikalta löydetyt iskokset edustavat hyvin monipuolista raaka-ainevalikoimaa ja ovat poikkeuksetta erittäin hyvälaatuisista ytimistä iskettyjä. Muutamat asuinpaikan löytöaineistoon sisältyvät juovikkaat, yleissävyltään vaaleanharmaat iskokset ovat Käsivarren erämaan toistaiseksi tunnettujen asuinpaikkojen löytöjen joukossa materiaaliltaan ainutlaatuisia, vastaavaa raaka-ainetta ei muilta asuinpaikoilta ole tavattu lainkaan. Asuinpaikka on erittäin hyvin säilynyt, maanpinta asuinpaikan alueella on rikkoutunut ainoastaan rantaterassin halki kulkevalla kapealla polulla, ja vaikka retkeilijät käyttävätkin aluetta ilmeisesti toisinaan leiriytymispaikkanaan, ei retkeilytoiminta kuitenkaan nykylaajuudessaan muodosta merkittävää uhkaa kohteen säilymiselle. Kohde sijaitsee Dierpmesjávrin itäpään pohjoisrannalla, Dierpmes-Mallan kaakkoispuolella, Dierpmesjohkan niskalta länteen päin olevalla avoimella, loivasti kohti järven rantaa viettävällä, olemukseltaan terassimaisella paikalla, yhdestä kolmeen metriä järven pintaa korkeammalla. Rantatörmän korkeus rantaterassin reunassa on vajaan metrin, ja ranta on melko kivinen. Rantaterassin pituus koillis-lounaissuuntaisesti on noin 80 m ja leveys luode-kaakkosuuntaisesti noin 35 m terassin keskivaiheilla. Luoteen suunnalla rantaterassi rajautuu jyrkempään rinteeseen, joka nousee kohti noin viisi metriä korkeammalla tasolla olevaa tasannetta. Maaperä paikalla on hiekkavaltaista moreenia, ja alueen halki kulkee noin 15 m - 20 m etäisyydellä järven rannasta rannan suuntaa seuraava polku. Ylemmällä tasanteella kulkee samansuuntainen mönkijäura. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, mustikka, juolukka, torvi-, tina- ja poronjäkälät sekä seinäsammal ja muut sammalet. Erityisesti järven rannan läheisyydessä kasvaa paikoitellen myös jonkin verran heinäkasveja. 3 Voimassa 2012-12-04T08:13:44 3000.59924316 220.98190466
arkeologinenkohde_alue.2032 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2032 153110 {10550129-C9FB-4133-902F-FFF501C7DFF4} 1000025441 Lovttogielas Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 693 ei Siedjonjohkan koillispuolella sijaitsevan, luode-kaakkosuuntaisen moreeniharjanteen luoteispään laella, rikkoutuneessa maanpinnassa ketunkolon vierellä, kohdassa X 7678850 / Y 3276977, havaittiin noin kaksikymmentä tummanharmaata kvartsiitti-iskosta, yksi vaaleanharmaa kvartsiitti-iskos ja muutamia kvarsi-iskoksia halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella. Tästä noin kuusi metriä lounaaseen päin, kohdassa X 7678847 / Y 3276972, noin metrin verran harjanteen lakea alempana, halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisessa maapaljastumassa, havaittiin tummanharmaita iskoksia toistakymmentä, ja myös rinteellä keskittymien välillä oli yksi tummanharmaa iskos. Ketunkolon luota noin neljä metriä itäkoilliseen päin, noin neliömetrin laajuisessa maa-paljastumassa, kohdassa X 7678846 / Y 3276984, todettiin puolestaan viisi vaaleanharmaata kvartsiitti-iskosta ja yksi tummanharmaa iskos. Lisäksi harjanteen länsirinteen maapaljastumissa, yhdestä kahteen metriä harjanteen lakea alempana, havaittiin yksittäiset vaaleanharmaat iskokset kohdissa X 7678851 / Y 3276970 ja X 7678853 / Y 3276966. Ketunkolon luota kerättiin talteen kuusi tummanharmaata kvartsiitti-iskosta, yksi vaaleanharmaa kvartsiitti-iskos sekä yksi kvartsi-iskos. Mitään esihistorialliseen toimintaan liittyviä rakenteita ei havaittu. Harjanteen joenpuoleisen reunan terassimaisilla tasanteilla on kuitenkin useita eriasteisesti umpeenkasvaneita tai edelleen käytössä olevia kehämäisiä kivettyjä nuotiopaikkoja, jotka ilmeisesti ovat retkeilijöiden tai kalastajien kasaamia. Harjannetta seurattiin useita satoja metrejä kaakon suuntaan, ja kohtia, joissa maanpinta oli rikkoutunut, havainnoitiin tarkoin, mutta lisää esihistoriallisia asuinpaikka-pesäkkeitä tai muitakaan kulttuuriperintökohteita ei onnistuttu löytämään. Kohde rajautuu maapaljastumista havaittujen löytöjen levinnän perusteella Siedjonjohkan koillis-puoleisen moreeniharjanteen luoteispään laelle ja laelta loivasti jokea kohti viettävälle rinteelle. Kohde on varsin pienialainen; asuinpaikan halkaisija on noin kaksikymmentä metriä. Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Koska asuinpaikalla havaittujen löytöjen levintä on melko suppea-alainen, ei asutus paikalla vaikuta olleen kovin pitkäkestoista. Todennäköisesti asuinpaikkaa on kuitenkin käytetty enemmän kuin ainoastaan kertaluonteiseen leiriytymiseen. Harjanteen lounaispuolen suojaiset tasanteet joenrannan lähellä ovat edelleen houkuttelevia leiriytymispaikkoja, mutta nykyajan retkeilytoiminta alueella on selvästi keskittynyt asuinpaikan lounaispuolelle, eikä siitä nykylaajuudessaan aiheudu kohteen säilymiselle merkittävää uhkaa. Kohde sijaitsee Lovttogielaksen lounaispuolella, Siedjonjohkan ja sen koillispuolella olevan suonotkeman välisellä moreeniharjanteella, joen rannasta noin 40 m etäisyydellä. Suonotkelmassa, kohteesta noin 30 m koilliseen päin, on pienehkö lampi. Harjanteen laki on noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla ja noin kolme metriä lampea korkeammalla. Kasvillisuutta harjanteella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmaja, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet ja yksittäiset heinäkasvit, lammen lähellä ja Siedjonjohkan rannoilla kasvaa pajupensaikkoa ja aluskasvillisuus on heinäkasvivaltaista. Maaperä paikalla on hiekkaista, melko vähäkivistä moreenia. 3 Voimassa 2012-12-04T08:24:42 584.48181152 91.36693372
arkeologinenkohde_alue.2033 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2033 153111 {BA64701C-677E-4028-B1EA-B90AE6908184} 1000025442 Somasluoppal Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 733 730 ei Somášjávrin ja Somášluoppalin välillä olevan virtapaikan ylimmän nivan alapuolella olevan suvannon itäpuolella havaittiin rannansuuntaisesti noin kahdenkymmenen metrin matkalla kvartsiitti-, jaspis- ja kvartsi-iskoksia sekä kvartsiittiesineitä ja -ytimiä. Löytöalue alkaa noin viiden metrin etäisyydeltä vesistöstä, noin neljä metriä vesistön pintaa korkeammalla olevalle hiekkapohjaiselle rantaterassille nousevan paljaaksi kuluneen rinteen juurelta. Alue kattaa kokonaan noin kymmenen metriä leveän rinteen, ja löydöt päättyvät rinteen yläosassa, jonka itäpuolella maanpinta on kauttaaltaan kasvillisuuden peittämää ja mahdollisten löytöjen havainnointi maaperään kajoamatta mahdotonta. Enemmistön löydöistä todettiin keskittyneen kahdeksi pesäkkeeksi löytöalueen etelä- ja pohjois-päihin. Löytöpesäkkeiden kohdilla maaperä on ympäristöään hiekkaisempaa, pesäkkeiden välinen alue on puolestaan hieman kivikkoisempaa. Löytöaineistosta suurin osa on lähes mustaa, melko karkearakeista kvartsiittia, ja osassa kappaleista on lisäksi pieniä vaaleanruskeita täpliä. Kohteen alueelta löydettiin myös tummanharmaita ja valkoisia kvartsiitti-iskoksia. Otokseksi löytö-aineistosta kerättiin talteen molemmat löydetyt jaspisiskokset, kaksi kvartsiittiydintä, kaksi kvartsiittiesinettä, yhdeksän kvartsiitti-iskosta sekä kaksi kvartsi-iskosta. Kohteen alueella havaittujen löytöpesäkkeiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: X 7697178 / Y 3285013 - X 7697181 / Y 3285014 Kohteen eteläisempi, pienialaisempi ja vähälöytöisempi löytöpesäke, jonka kaakkoispää on ylemmältä rantaterassilta laskeutuvan rinteen yläosassa ja luoteispää rinteen puolivälissä, kaakkoispäätä noin kaksi metriä alemmalla tasolla. Pesäkkeessä havaittiin muutamia valkoisia kvartsi-iskoksia sekä niiden lisäksi kaksi valkoista ja muutamia lähes mustia kvartsiitti-iskoksia. Eteläisemmästä löytöpesäkkeestä kerättiin talteen kaksi kvartsi-iskosta ja kaksi valkoista kvartsiitti-iskosta. Pesäkkeestä pohjoiseen päin rinteellä havaittiin harvakseltaan kvartsi-iskoksia sekä muutamia kookkaita, lähes mustia kvartsiitti-iskoksia ja -ytimiä noin viidentoista metrin matkalla. Yksi muodoltaan kartiomainen ydin kerättiin talteen kohdasta X 7697193 / Y 3285001. X 7697194 / Y 3285006 - X 7697197 / Y 3285014 Kohteen pohjoisempi, laajempi ja runsaslöytöisempi löytöpesäke, jonka lounaispää on noin viiden metrin etäisyydellä vesistön rannasta ja koillispää ylemmän rantaterassin reunalla, alemmalle terasille laskeutuvan rinteen partaalla. Pesäkkeessä havaittiin useita kymmeniä lähes mustia kvartsiitti-iskoksia, halkaisijaltaan noin kymmensenttinen kvartsiittiydin, muutamia tumman-harmaita kvartsiitti-iskoksia, kaksi jaspisiskosta sekä kaksi kvartsiittiesinettä. Jaspisiskokset löydettiin rinteen alaosasta, vajaan puolen metrin etäisyydellä toisistaan. Ne vaikuttavat kuitenkin eri raaka-ainekappaleista isketyiltä. Talteen kerättiin molemmat jaspisiskokset ja kvartsiittiesineet sekä kvartsiittiydin, neljä lähes mustaa kvartsiitti-iskosta ja yksi tummanharmaa kvartsiitti-iskos. Pohjois-eteläsuuntaisesti kohde rajautuu havaittujen löytöjen levinnän perusteella noin kaksikymmentä metriä leveälle alueelle. Lännessä kohteen luontaisena rajana toimii vesistön ranta. Idän suunnalta kohdetta ei voida luotettavasti rajata ilman alueen koekuopittamista, koska rantaterassi jatkuu tasaisena ja asuinpaikka-alueeksi sopivana rannasta noin sadan metrin etäisyydelle. Todennäköisesti kohteen keskeisimmät osat kuitenkin sijaitsevat melko lähellä rantaterassin reunaa, rantaa kohti laskevan rinteen partaalta ehkä noin kahdenkymmenen metrin säteellä. Kyseessä on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Havaitun löytöaineiston runsauden ja monipuolisuuden perusteella toiminta paikalla on todennäköisesti ollut varsin pitkä-kestoista. Löydöt ovat hyvin samankaltaisia kuin kohteesta noin 150 m koilliseen päin sijaitsevalla Somášjávrin moniperiodisella asuinpaikalla, ja on täysin mahdollista, että kohteet voivat olla käyttöjaksoltaan ainakin osittain samanaikaisia. Kohde on hyvin säilynyt, eikä asuinpaikka-alueen länsilaitaa ylemmän rantaterassin reunalla kuluttava eroosio ole kovin voimakasta. Ihmis-toiminnasta ei vaikuta nykyisellään aiheutuvan merkittävää uhkaa kohteen säilymiselle. Kohde sijaitsee Somášjávrin ja Somášluoppalin välisen virtapaikan ylimmän nivan alapuolella, noin viisikymmentä metriä leveän suvannon itärannalla, noin neljä metriä vesistön pintaa ylempänä olevan hiekkapohjaisen rantaterassin reunalla ja terassilta kohti suvannon rantaa laskevalla rinteellä, jossa maanpinta on eroosion paljaaksi kuluttamaa. Tasaisen rantaterassin halkaisija on noin sata metriä, ja sen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja puolukka sekä jäkälät. Rinteen alla on alempi, alle metrin korkeudella vesistön pinnasta oleva rantaterassi, jonka leveys on viidestä kymmeneen metriä. Alemmalla rantaterassilla on tuoreita jälkiä retkeilijöiden ja kalastajien leiriytymisistä sekä heidän kasaamansa kivetty nuotiopaikka. 3 Voimassa 2012-12-04T08:41:59 748.14892578 101.85424346
arkeologinenkohde_alue.2034 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2034 153112 {538F6754-CDEA-4006-BBC3-EE4C86520364} 1000025443 Vuolit Bierfejávri asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 707 ei Vuolit Bierfejávrin pohjoispuolella, järven rannasta noin 120 m etäisyydellä, sijaitsee muodoltaan soikeahko tasanne, jonka halkaisija pohjois-eteläsuuntaisesti on noin 40 m ja itä-länsisuuntaisesti noin 20 m. Tasannetta ympäröivät pohjoisen, idän ja lännen suunnilta loivapiirteiset moreeni-harjanteet, ja myös tasanteen eteläpuolella on matala harjanne, joka nousee tasanteen ja järven alavamman ranta-alueen välillä noin metrin verran tasanteen tasoa korkeammalle. Tasanteen halki kulkevalla mönkijäuralla havaittiin välillä X 7686069 / Y 3272714 - X 7686067 / Y 3272717 muutamia kymmeniä kvartsiitti-iskoksia. Iskokset olivat sekä vaaleanharmaata että lähes mustaa hienorakeista kvartsiittia, enemmistö kuitenkin vaaleanharmaita. Mönkijäuran pohjoispuolelta, pisteestä X 7686070 / Y 3272715, löydettiin lisäksi vaaleanharmaa kvartsiittiydin. Ydin oli sammalikon seassa noin metrin päässä mönkijäuralta, jolta se ilmeisesti oli sinkoutunut mönkijän renkaan heittämänä. Tasanteelta poimittiin talteen kahdeksan iskosta, jotka kaikki sijaitsivat noin metrin säteellä pisteestä X 7686069 / Y 3272714, sekä uran viereltä löydetty ydin. Mönkijäuran rikkomaa maanpintaa havainnoitiin tasanteelta molempiin suuntiin, ja tasanteen itäpuoleisen moreeniharjanteen päällä, muutaman neliömetrin laajuisella, lähiympäristöään hiekkaisemmalla kohdalla, pisteessä X 7686047 / Y 3272747, havaittiinkin uralla neljä kvartsiitti-iskosta noin kahden metrin matkalla. Välittömästi mönkijäuran eteläpuolelle, kvartsiitti-iskosten löytökohdan viereen, avattiin lapiolla noin neljännesneliömetrin laajuinen koekuoppa. Heti koekuopan pintaturpeen alla todettiin kaksi iskosta lisää, ja koekuoppaa ei kaivettu syvemmäksi. Koekuopan iskokset jätettiin paikoilleen, mutta mönkijäuralta iskokset poimittiin talteen. Kaikki neljä kyseiseltä paikalta talteen poimittua iskosta vaikuttavat olevan eri raaka-ainekappaleista iskettyjä. Hienorakeisin iskos on lähes mustaa kvartsiittia. Karkeampirakeisista iskoksista yksi on vaaleanharmaata, heikosti läpikuultavaa, selvästi juovikasta kvartsiittia, toinen vaaleanharmaata, juovatonta, melko voimakkaasti läpikuultavaa kvartsiittia, ja kolmas keskiharmaata, melko voimakkaasti läpikuultavaa kvartsiittia, jossa erottuu muutamia tummempia juovia. Kyseessä on luonteeltaan pesäkkeinen kohde. Havaittujen löytöjen levinnän perusteella kohteen keskeisin pesäke sijaitsee moreeniharjanteiden välissä olevalla tasanteella, joka on muodoltaan soikeahko, pohjois-eteläsuuntainen, ja kooltaan noin 40 m x 20 m. Koko tasannetta on alueen maastonmuotojen perusteella syytä pitää todennäköisenä asuinpaikka-alueena. Harjanteella, joka on tasanteen itäpuolella, sijaitsee erillinen, pienialaisempi asuinpaikkapesäke. Harjanteella sijaitseva pesäke rajautuu todennäköisesti ainakin keskeisimmiltä osiltaan halkaisijaltaan noin viisimetriselle alueelle, joka on lähiympäristöään vähäkivisempi. Kyseiseltä hiekkavaltaiselta alueelta löydettiin kaikki harjanteella havaitut löydöt. Koska kohteen lähialue on valtaosin jäkälien, sammalten ja muun aluskasvillisuuden peittämää ja löytöjen tai ihmistoimintaan liittyvien rakenteiden havainnointi maaperään kajoamatta on kohteen ympäristössä siksi enimmäkseen mahdotonta, on varsin todennäköistä, että kohteen läheltä löydetään tulevaisuudessa vielä useita toistaiseksi tuntemattomia asuinpaikkapesäkkeitä. Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Moreeniharjanteiden välissä sijaitseva tasanne, jolta useimmat kohteen löydöt havaittiin, on kohtalaisen suojaisa, ja asuinpaikalla on löytöjen runsauden perusteella asuttu pitkäkestoisesti, vaikka mitään kiinteitä rakenteita ei havaittukaan. Kohteen halki kulkeva mönkijäura kuluttaa asuinpaikan kulttuuri-kerrosta. Asuinpaikka tulisikin merkitä maastoon sen säilymisen turvaamiseksi ja mönkijäliikenne tulisi ohjata kiertämään kohde. Kierto olisi suotavinta toteuttaa kohteen pohjoispuolitse, koska kohteen eteläpuolella, lähellä Vuolit Bierfejávrin rantaa, voi melko todennäköisesti sijaita vielä toistaiseksi tuntemattomisa kohteeseen liittyviä asuinpaikkapesäkkeitä. Kohde sijaitsee Vuolit Bierfejávrin pohjoispuolella, maaperältään moreenipohjaisella, avoimella tunturipaljakalla, jossa kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. Kohteen keskeisin osa vaikuttaa olevan moreeniharjanteiden välisellä, melko hiekkaisella tasanteella, noin 120 m etäisyydellä Vuolit Bierfejávrin rannasta. Kohteen halki kulkee ilmeisen runsaasti käytetty mönkijäura, jonka kohdalla pintaturve on rikkoutunut ja mineraalimaa tullut esille. 3 Voimassa 2019-09-03T12:34:21 3488.70178223 223.9990609
arkeologinenkohde_alue.2035 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2035 153114 {ACE77CC5-58DC-499B-9918-A831DF7C29A2} 1000025444 Andreankenttä Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 615 608 ei Kohde on heinikkoinen asuinkenttä, jota halkovat Andreajohkan vanhat tulvauomat. Kentällä sijaitsee useita kotasijoja sekä ainakin yksi suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Kotasijat erottuvat halkaisijoiltaan noin 4,0 - 6,0 m kokoisina tasanteina, joita yleensä ympäröi matala, loivapiirteinen maavalli ja/tai kotalouteiden mahdollisten painokivien muodostama harvahko kehä. Kotasija 1 dokumentoitiin varsin yksityiskohtaisesti, muiden kotasijojen osalta kirjattiin lähinnä niiden sijainti ja maaperään kajoamatta tehtävissä olleet havainnot. Rakenteet myös valokuvattiin. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus sijaisee kohteen länsiosassa, kotasijojen 2 ja 4 välillä. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Kotasija 1 X 7686596 / Y 3278801 Pyöreä, halkaisijaltaan noin viisimetrinen tasanne, jota ympäröi noin metrin levyinen ja 10 cm korkea loivapiirteinen maavalli. Paikalla sijainneen asumuksen oviaukko vaikuttaa suuntautuneen kohti etelälounasta, jolla suunnalla vallissa on noin metrin levyinen aukko. Kotasijan kaakkois-puolella on mahdollisesti kotasijalta pois kangettuja miehennostannaisia kiviä, ja kotasijan reunoilla muutamia kookkaampia maakiviä. Keskellä kotasijaa on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen, vain reunoiltaan kivetty tulisija, jonka alue on noin 10 cm muuta lattia-alaa ylempänä. Liesikivet eivät näy maanpinnalle vaan ovat kokonaan pintaturpeen peittämät, mutta lapiolla tunnustellen niiden halkaisijoiden arvioitiin vaihtelevan välillä 20 cm - 30 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin viiden senttimetrin paksuinen tuhkan ja hiilten sekainen kerros, jonka alla on puhtaalta vaikuttava moreenimaa. Kotasijan kohdalla kasvaa runsaasti maitohorsmaa ja siankärsämöä. Kotasija 2 X 7686559 / Y 3278787 Kotasijan halkaisija on noin neljä metriä, ja sitä ympäröi noin metrin levyinen ja 10 cm korkea loivapiirteinen maavalli. Vallissa tuntuu pintaturpeen peittäminä muutamia kiviä, joiden halkaisijat vaihtelevat noin välillä 20 cm - 30 cm. Oviaukon suunta tai tulisijan kohta eivät selvinneet. Kotasija 3 X 7686615 / Y 3278808 Kotasijan halkaisija on noin kuusi metriä, ja sen ympärillä on harvan kehämäisesti muutamia kiviä, halkaisijoiltaan noin 30 cm - 40 cm. Kotasijalla kasvaa runsaasti siankärsämöä, selvästi enemmän kuin kotasijan ympäristössä. Oviaukon suunta tai tulisijan kohta eivät selvinneet. Kotasija 4 X 7686626 / Y 3278767 Tasanne, jonka halkaisija on noin viisi metriä, mutta jonka reunoilla ei juurikaan ole kiviä tai selvästi erottuvaa maavallia. Kotasijan keskellä on kuitenkin liesikiveys, joka erottuu maan-pinnalle matalana, halkaisijaltaan noin metrin kokoisena kohoumana ja tuntuu lapiolla tunnustellen pintaturpeen läpi. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus Latomuksen tarkka sijainti jäi kohdetta dokumentoitaessa kirjaamatta. Se sijaitsee kuitenkin kohteen länsiosassa, kotasijojen 2 ja 4 välisellä alueella, ja erottuu selvästi maanpinnalle. Latomus on vain reunoiltaan kivetty, pohjois-eteläsuuntainen, kooltaan noin 110 cm x 75 cm. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm, ja niiden yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin neljän senttimetrin paksuinen hiilten ja noen sekainen maakerros, jonka alla on puhtaalta vaikuttava moreenimaa. Kohde rajautuu avoimelle, ympäristöään heinikkoisemmalle, halkaisijaltaan noin satametriselle, loivasti kohti etelää viettävälle alueelle, joka sijaitsee Andreajohkan länsipuolella. Kaikki kohteen kotasijat sijaitsevat kyseisen alueen sisällä. Andreankenttä esiintyy karttanimenä Halti-Kilpisjärvi 1:50000 ulkoilukartassa Ánnjaloanjin eteläpuoleisen pahdan ja Vancajávrin välillä, Andreajohkan varrella. Tarkempia tietoja paikannimen alkuperästä ei alueen kulttuuriperintöinventointia suoritettaessa ollut käytettävissä Edellä kuvailtu kohde on historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka. Paikalla on sijainnut useita kotasijoja, joita on todennäköisesti käytetty samanaikaisesti. Asuinpaikan käyttöaikaa on kohteen dokumentoinnin yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella vaikea tarkasti määrittää, mutta ilmeisesti paikan käyttö on päättynyt viimeistään 1900-luvun alkupuolella, mahdollisesti jo 1800-luvulla. Kohde on hyvin säilynyt, ja se on kokonaisuudessaan luokiteltava kiinteäksi muinais-jäännökseksi. Kohteen säilymiseen nykytilassaan ei vaikuta kohdistuvan merkittäviä uhkia. . Kohde sijaitsee Vancajávrin rannasta noin 0,3 km pohjoiseen päin, loivasti kohti etelää viettävällä Ánnjaloanjin alarinteellä, välittömästi Andreajohkan länsipuolella. Alue on moreenipohjaista ja avointa, kasvillisuudeltaan enimmäkseen heinikkoista; heinistä alueen valtalajina kasvaa metsälauhaa, ja heinien ohella kohteen keskeisissä osissa esiintyy muun muassa kissankelloa, maitohorsmaa, siankärsämöä, kultapiiskua, syysmaitiaista, metsäkurjenpolvea ja kissankäpälää. Varpukasveista heinikon seassa kasvaa lähinnä puolukkaa ja variksenmarjaa. Andreajohkan varrella kasvaa tiheää pajupensaikkoa, muilta osin kohdetta ympäröivä alue on harvahkoa tunturi-koivikkoa, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat heinäkasvit ja sammalet. 3 Voimassa 2012-12-04T09:32:45 11330.93493652 389.35313955
arkeologinenkohde_alue.2036 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2036 153115 {39974AD4-7D6B-4C90-8B95-AAD3772A21D1} 1000025445 Bierfejávrin luusua asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 731 727 kyllä Kohde on todennäköisesti lähinnä historialliselle ajalle ajoittuva, luonteeltaan pesäkkeinen, mahdollisesti moniperiodinen asuinpaikka. Osa asuinpaikalta dokumentoiduista rakenteista voi olla retkeilijöidenkin kasaamia. Bierfejohkan länsipuolella sijaitsee kolme umpeenkasvanutta permukkaliettä sekä Halisen mahdolliseksi kotasijaksi tulkitsema painanne. Joen itäpuolella ovat ilmeisen nuori telttarinki sekä rakkakivikkoon raivattu tasanne, jonka ikää tai käyttötarkoitusta on vaikea määritellä. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Permukkaliesi 1 X 7686304 / Y 3271191 Tulisija sijaitsee Bierfejohkaan laskevan puron pohjoisimmasta tulvauomasta noin viisi metriä pohjoiseen päin. Tulisija on jokseenkin maantasainen, suorakaiteen muotoinen, vain reunoiltaan kivetty, pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,9 m. Se on ladottu laattamaisista kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 60 cm. Kookkain kivi on pitkänomainen ja sijaitsee tulisijan itäkaakkoisreunalla. Petri Halisen tiedonannon mukaan kyseessä on permukkaliesi, mutta permukoita ei kohdetta tarkastettassa havaittu. Kahden metrin etäisyydellä tulisijasta on harvan kehämäisesti muutamia halkaisijoiltaan noin 20 cm - 30 cm kokoisia kiviä, ilmeisesti kotalouteiden painokiviä. Samassa kehässä on myös kookkaampi maakivi. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin paksuinen tuhkakerros, jonka seassa on palaneiden luiden kappaleita. Luut vaikuttivat olevan peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Tuhkan alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve ja sen alla kivinen moreenimaa. Permukkaliesi 2 X 7687300 / Y 3271215 Tulisija sijaitsee Bierfejohkaan laskevan puron pohjoisimmasta tulvauomasta noin viisi metriä pohjoiseen päin, noin 25 m permukkaliesi 1:stä itään. Tulisija on suorakaiteen muotoinen ja itä-länsisuuntainen, kooltaan noin 1,2 m x 1,0 m. Vain tulisijan itä- ja länsipäädyt ovat kivetyt, kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Permukat suuntautuvat tulisijan itäpäädystä kohti itää. Niiden pituus on noin kaksi metriä, ja ne muodostavat noin metrin levyisen eteiskiveyksen, jonka keskiosa on enimmäkseen kiveämätön. Permukat on ladottu kookkaista, muodoltaan pitkänomaisista kivistä, joiden koko vaihtelee välillä 40 cm - 60 cm x 20 cm - 30 cm, ja joiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Tulisijasta noin 2,5 m päässä on harvan kehämäisesti halkaisijaltaan noin 20 cm - 30 cm kokoisia kiviä, ilmeisesti kotalouteiden painokiviä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin viiden senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa, jonka jonka seassa on palaneiden luiden kappaleita. Luut vaikuttivat olevan peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Tuhkan alla on noin kahden senttimetrin paksuinen hiilen ja noen sekainen kerros, ja sen alla kivinen moreenimaa. Permukkaliesi 3 X 7687316 / Y 3271251 Tulisija sijaitsee lähellä Bierfejávrin eteläpäässä olevan poukaman pohjukkaa, permukkaliesi 2:sta noin 40 m itäkoilliseen päin. Tulisija on suorakaiteen muotoinen, itä-länsisuuntainen, vain reunoiltaan kivetty, kooltaan noin 0,9 m x 0,7 m. Se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 40 cm, ja joiden yläpinnat ovat lähes maantasaiset, enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Permukat suuntautuvat tulisijan itäpäädystä päistä kohti itää, ja niihin käytetyt kivet ovat vastaavan kokoisia kuin tulisijan kehäkiveyksessä käytetyt. Permukoiden pituus on noin 1,2 m. Myös permukoiden kivien yläpinnat ovat miltei maantasaiset. Sekä tulisijan kehäkiveyksestä että permukoista on kangettu pois muutamia kiviä, jotka on ilmeisesti käytetty permukkaliedestä noin kymmenen metriä luoteeseen päin sijaitsevan, melko vähän aikaa sitten kasatulta vaikuttavan, ilmeisesti retkeilijöiden rakenteman nuotiopaikan kiveyksessä. Permukkaliesi 3 on siis melko pahoin vaurioitunut, vaikka lieden alkuperäinen rakenne onkin vielä varsin hyvin hahmotettavissa. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kolmen senttimetrin paksuinen kerros hiiltä, jonka olla on kivinen moreenimaa. Mahdollinen kotasija X 7687302 / Y 3271296 Mahdolliseksi kotasijaksi aiemmin tulkittu pyöreä painanne sijaitsee lähellä Bierfejohkan länsirantaa. Painanteen halkaisija on noin viisi metriä ja syvyys noin 0,3 m. Painanteen länsireunalla on hyvin heikosti erottuva valli. Painanteen keskelle tehtiin lapionpisto, jotta selviäisi, onko painanteessa sijainnut tulisija. Lapionpistosta ei kuitenkaan havaittu lainkaan jälkiä tulenpidosta, vaan heti pintaturpeen alla oli vastassa kivinen moreenimaa. Painanne todettiin todennäköisimmin luonnonmuodostumaksi. Painanteen kasvillisuus ei poikkea ympäristöstään. Rakkakivikkoon raivattu tasanne X 7687341 / Y 3271339 Rakkakivikkoon raivattu tasanne sijaitsee Bierfejohkan itäpuolella, järven rannasta noin 50 m etäisyydellä, loivan moreeniharjanteen länsiluoteisreunalla. Kivikkoon on raivattu pyöreä tasanne, jonka pohjataso on noin puoli metriä tasannetta ympäröivää maastoa syvemmällä. Tasanteen halkaisija on noin neljä metriä, ja tasanteen ympärillä sijaitsee hajanaisen vallimaisesti kiviä. Tasannetta ympäröivän vallimaisen rakenteen kivien halkaisijat vaihtelevat enimmäkseen välillä 15 cm - 60 cm. Tasanteen pohja, jolla kasvaa heinäkasveja, variksenmarjaa sekä sammalia ja jäkäliä, koostuu enimmäkseen kivistä, joiden halkaisijat ovat alle 10 cm. Jälkiä tulisijasta tai muita tasanteen iästä tai käyttötarkoituksesta lisävihjeitä antavia rakenteita tai löytöjä ei havaittu. Telttarinki X 7687311 / Y 3271356 Rakenne, jonka Petri Halinen on määritellyt telttaringiksi, on halkaisijaltaan noin nelimetrinen kivikehä, joka koostuu halkaisijoiltaan 15 cm - 50 cm kokoisista kivistä. Kivikehä sijaitsee noin 35 m edellä kuvaillusta rakkakivikkoon raivatusta tasanteesta eteläkaakkoon päin. Kivikehässä on enimmillään kaksi kivikertaa, ja kivien yläpinnat ovat hyvin jäkälöityneet. Osana kivikehää on myös kookkaampi maakivi. Kehän sisäpuoli on melko tasainen ja vähäkivinen. Jälkiä tulenpidosta ei kivikehän alueelta todettu, ei myöskään mitään rakenteen ikää selvittäviä löytöjä. Kehän sisällä kasvillisuutta hallitsevat variksenmarja sekä jäkälät ja sammalet. Kohde rajautuu noin sadan metrin säteelle Bierfejávrin luusuasta, mutta on luonteeltaan pesäkkeinen. Kohteen keskeisintä osaa ovat kolmen permukkalieden lähiympäristöt kohteen länsiosassa. Enemmistö asuinpaikalla tapahtuneesta toiminnasta on todennäköisesti kohdistunut kyseisten liesien ja niiden paikoilla todennäköisesti sijainneiden asumusten läheisyyteen, alueelle, jonka pituus itä-länsisuuntaisesti on noin 70 m ja leveys pohjois-eteläsuuntaisesti noin 20 m. Mahdollinen kotasija, telttarinki ja rakkakivikkoon raivattu tasanne ovat luonteeltaan pistemäisiä rakenteita, joista kukin rajoittuu halkaisijaltaan enimmillään noin kuusimetriselle alueelle. Kohteen rakenteet on löytänyt Petri Halinen liikkuessaan alueella vuosina 2009 ja 2011. Kohde paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattien perusteella. Kohde on mahdollisesti moniperiodinen asuinpaikka, jonka rakenteet vaikuttavat ajoittuvan lähinnä historialliselle ajalle. Kohteesta dokumentoitujen permukkaliesien voimakkaat tulenpidon jäljet, selvät tuhkakerrokset ja palaneet luut osoittavat, että liesien käyttö on ollut kohtalaisen pitkäkestoista. Mahdollisesti paikalla on sijainnut vuosittain käytetty sesonkiasuinpaikka, ja on todennäköistä, että samanaikaisesti Bierfejávrin luusuassa on ollut käytössä kaksi tai kolmekin kevytrakenteista kotamaista asumusta. Aiemmin mahdolliseksi kotasijaksi tulkittu painanne vaikuttaa siihen tehdystä lapionpistosta saatujen havaintojen perusteella luonnonmuodostumalta, ja joen itäpuolen telttarinki voi olla retkeilijöidenkin kasaama. Rakkakivikkoon raivattu tasanne puolestaan on vaikeasti tulkittava ilmiö, eikä sen käyttötarkoitus kohteen tarkastuksen yhteydessä selvinnyt. Petri Halisen mukaan kyseessä voi olla purnu tai uhririnki, mutta hän toteaa myös, ettei tasanteen täsmällistä funktiota voida määrittää (P. Halinen, henkilökohtainen tiedonanto, sähköposti 17.10.2012). Ainakin permukkaliedet ja rakkakivikkoon raivattu tasanne ovat luokiteltavissa kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kohteen alueella leiriytyy ilmeisesti varsin usein retkeilijöitä ja kalastajia, mikä jossain määrin uhkaa erityisesti permukkaliesien säilymistä, koska niitä voidaan alkaa käyttämään uudelleen tulisijoina ja niistä saatetaan edelleen poistaa kiviä uusien nuotiopaikkojen rakenteluun tai majoitteiden liepeitten painokiviksi. Kohde sijaitsee Bierfejávrin luusuasta alle sadan metrin etäisyydellä, Bierfejohkan molemmin puolin, ylimpänä sijaitsevilta osiltaankin alle kaksi metriä järven pintaa korkeammalla. Alue on moreenipohjaista avointa tunturipaljakkaa, loivasti kumpuilevaa ja melko kivikkoista. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, juolukka ja puolukka sekä heinäkasvit, sammalet ja jäkälät. 3 Voimassa 2019-09-03T12:45:09 11414.52697754 513.06674751
arkeologinenkohde_alue.2037 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2037 152769 {5E4325E5-25DA-464E-AC79-905598043470} Tukkimaa kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 204 ei Paikalla on pisteessä x 3420959, y 7415415kämpän jäännös, jonka koko on 4 x 4,5 metriä. Rakennelman pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Oviaukko on länsiseinän keskellä ja pohjoisseinässä on räppänä. Seinistä erottuu 5 hirsikertaa, jotka ovat salvattu molemmin puolin nurkissa ja sahalla katkottu. Päällä kasvaa koivuja. Rakennus 2:n jäännös sijaitsee pisteessä x 3420938, y 7415408. Koko on 3 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Seinät erottuvat turvevalleina ja päällä kasvaa koivuryteikkö ja kuusi. Kohdetta on vaikea enää erottaa maastossa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Maurin Pokan ilmoitus Paikalla on kaksi kämpän jäännöstä, jotka mahdollisesti ovat olleet metsätyökämpän rakennuksia. Kohde sijaitsee sekametsäkankaalla, jossa kasvaa paksu turve. Rakennelman pohjoispuolella 20 metrin etäisyydellä virtaa puro lännestä itään ja sen pohjoispuolella on hiekkatie. 3 Voimassa 2012-11-26T08:53:01 878.1953125 118.03534844
arkeologinenkohde_alue.2038 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2038 152781 {25B13B44-C44D-4DCE-BE35-20647C3C143B} Tuohimaanoja kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 151 ei Rakennuksen 1 raunio sijaitsee pisteessä x 3425787, y 7422289. Paikalla on 7,5 x 8 metrin kokoisen kämpän raunio. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Seinien paikat erottuvat matalina puolen metrin levyisinä turvevalleina. Rakennelmassa ei ole kiuasta, mistä päätellen rakennus on ilmeisesti ollut kämpän talli. Rakennuksen 2 raunio sijaitsee pisteessä x 3425772, y 7422305. Koko on 8 x 10 metriä. Rakennus on samansuuntainen kuin ensimmäinen rakennus. Rakennuksesta on vaikea enää hahmottaa turvevalliakaan seinän paikoilta. Rakennuksen 3 raunio sijaitsee pisteessä x 3425735, y 742308. Paikalla on enää rakennuksen uunin luonnonkiviraunio, jonka koko on 2 x 2 x 0,5 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämpän rakennuksen kolme rauniota. Kohde sijaitsee vaaran alarinteessä suon reunassa, jossa on hete. Alueella kasvaa korpisekametsä. Kojhteen pohjoispuolelta, suon keskeltä virtaa Tuohimaanoja. 3 Voimassa 2012-11-26T09:56:56 646.38110352 144.64592418
arkeologinenkohde_alue.2039 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2039 152798 {EC603F0D-197E-497F-9FEF-AC52A2412FF7} Hietavalli kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 182 ei Paikalla on rakennuksen raunio 1 pisteessä x 3434179, y 7440901, rakennelman koko on 15 x 6 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennuksen seinien paikalla on lahonneita hirsiä, joissa on molemmin puolin salvos. Yhdessä hirressä on oviaukon karahahlo, joten rakennus on ollut ehkä talli, lato tai navetta. Rakennelman päällä kasvaa koivikko. Keskellä väliseinä, joten voi olla, että toinen pääty on ollut talli. Rakennuksesta 1 noin 15 metriä länteen, joen rantaan sijaitsee rakennus 2 pisteessä x 3434162, y 7440909. Rakennuksen seinät erottuvat yhtenä lahona hirsikertana. Koko on 6,5 x 4 metriä, pitkät sivut ovat kulkeneet pohjoisesta etelään. Hirsien päissä on molemmin puolin salvoksia ja ne on katkottu sahalla. Päällä kasvaa koivuja. Eteläseinän keskellä on 1 x 1 metrin kokoinen hiekkapenkki, jonka päällä on ilmeisesti ollut tulisija. Rakennelma 3 sijaitsee pisteessä 3434161, y 7440960. Paikalla on 2 x 2 x 30 cm kokoinen kiviröykkiö, jonka päällisimmät kivet pistävät esiin sammalesta. Ilmeisesti rakennelma on vanha uunin raunio. Kivet ovat 30 cm halkaisijaltaan. Ympäröivä alue on kuin pihaniittyä joen rannassa tai ahoa, jossa kasvaa sammalta ja laukkaa. Röykkiön lounaispuolella 5 metrin etäisyydellä on jyrkkä joentörmä, joka laskee 4 metriä 3 metrin matkalla. Röykkiöstä 5 metriä etelään joen törmällä on kolme 2 x 1,5 x 1 metrin kokoista kuoppaa rivissä. Kuopista on vain metrin matka rantatörmälle. Kuopat voisivat olla kalakellareita tai läheisen kämpän kellarin jäännöksiä. Rakennelma 5 sijaitsee pisteessä x 3434189, y 7440979. Paikalla on sahan jäännös, joka on tehty laudasta ja lankuista. Rakennelman koko on 10 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennuksen pohjalla on vielä näkyvissä sahalinjat rautapuolineen. Katossa on lankusta tehdyt kattotuolit. Itäkulmalla on ollut kamina, jonka alla on ollut punatiiliä. Katossa on ollut harmaa kattohuopa. Rakennus on ilmeisesti peräisin 1950 - 1960 luvuilta. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteista mitattujen gps pisteiden ylle. Merkki vanhalla kartalla. Alueella on ilmeisesti metsätyökämpän ja siihen liittyvien rakennusten raunioita sekä sahan raunio. Joen rantarörmällä on kiveyksiä ja kuoppia, jotka voivat olla vanhempaa perua. Hiekkaharju joen rannalla, jossa kasvaa mäntymetsä, rakennuksen ympärillä on niitty. 3 Voimassa 2012-11-26T13:00:27 2480.16186523 248.299347
arkeologinenkohde_alue.2040 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2040 152813 {4924BB00-3447-4AD9-94D4-28389C4E45E0} Kaivosmaa 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 199 ei Pisteessä x 3451149, y 7446299 on 4,5 x 8,5 metrin kokoinen kämppä, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Pohjoisnurkassa on 2 x 2 x 1,5 metrin kokoinen kiviraunio, joka on luonnonlaakakivistä kylmämuurattu. Lyhyiden sivujen suunnassa on keskellä väliseinä. Parhaimmillaan rakennelmasta on 11 hirsikertaa säilynyt. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottuja. Rakennelman päällä kasvaa nuoria koivuja. Muutamia kirveellä halkaistuja kattopuita on säilynyt rakenteiden päällä. Pisteessä x 3541142, y 7446266 on parkkauspukki, jonka selkä on 2 metriä ja jalat 1,2 metriä pitkät. Jalat on kiinnitetty hienolla ahdistussalvoksella ja selässä on parkattavalle puulle hahlo. Pukin päällä on kuusijalkainen mittatikku, jonka päässä on rajoitinhahlo. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämpän raunio, jonka pihassa on parkkauspukki. Kohde sijaitsee soiden välisellä moreeniharjulla mäntymetsässä. 3 Voimassa 2012-11-26T14:37:44 972.64819336 133.03726052
arkeologinenkohde_alue.2041 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2041 151999 {A173A1F2-49A3-4481-BE3B-8E357BCB9244} Kaljapalo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 182 ei Paikalla on Kämppä pisteessä x 3408899, y 7443612, jonka koko on 14 x 6 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämpän keskellä on punatiilinen uunin raunio. Rakennelman länsipäässä on 4 metrin pituiset rinnakkaiset huoneet. Seinien paikat erottuvat metrin vahvuisena multapenkkinä. Multapenkkien välissä lattian alla on kuopat, joista maa on penkkeihin otettu. Maassa näkyy pyöröhirsiä ja myös sahattuja parruja. Rakennelman päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Pohjalla on myös betonilaatta. Rakennelma 2 on kaivo pisteessä x 3408907, y 7443620. Kaivon koko on 1,5 x 1,5 x 2 metriä. Kaivon seinissä on hirsikehikko ja ympärillä maavalli. Rakennelma 3 sijaitsee pisteessä x 3408903, y 7443641. Kohdassa on neljä kuoppaa, joiden koko on 2 x 2 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Kuopissa on lahonneita puurakenteita ja maavalli ympärillä. Mahdollisesti paikalla on ollut rakennus, mutta muoto on epäselvä. Päällä kasvaa mäntyjä. Rakennelma 4 on wc pisteessä x 3408891, y 7443656. Rakennelman koko on 1,5 x 2 metriä. Rakenne on laudasta ja katolla on kattohuopa. Wc on kolmepyttyinen ja kaksiovinen. Penkit on maalattu ruskeaksi. Rakennelma 5 on jokin rakennuksen jäännös pisteessä x 3408909, y 7443667. Rakennelman koko on 7 x 9 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennuksesta on jäljellä luonnonkivijalkaa turvepenkin seassa ja pala kattohuopaa. Päällä kasvaa koivikko. Rakennelma 6 on sauna pisteessä x 3408966, y 7443644. Koko on 3,5 x 4,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. luoteiskulmassa on Porin Mainion pata ja lounaiskulmassa on 2 x 2 metrin kokoinen betonilaatta, jossa on ollut rautainen kiuas. Seinät erottuvat metrin vahvuisena multapenkkinä. Päällä kasvaa mäntyjä ja raita. Sauna sijaitsee suon reunassa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Kämppä sivurakennuksineen on purettu, vain wc on edelleen pystyssä. Kohde sijaitsee mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla soiden välissä. Kohteen lounaispuolella on ajoura ja kaakkoispuolella hiekkatien päätesilmukka. 3 Voimassa 2012-11-06T13:34:23 2430.53417969 287.34115573
arkeologinenkohde_alue.2042 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2042 155200 {C2304B77-6E51-417B-8B07-5B4D6671E0A2} Lismanpalo saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Alueella on muutamia suuria kaivantoja, yksi teltanpohja, kaksi pesäkettä jossa on ollut puurakenteita ja 77 kappaletta poteroita. Poterot muodostavat kehän muiden rakenteiden ympärille. Niitä on paikoin erittäin tiheästi, muutaman metrin välein. Osa kaivannoista ja poteroista on täytetty roskilla, pääasiassa puutarha jätteellä ja osin sekajätteellä. 1) Kaivo, x 3504020, y 7553438. Syvä kuoppa jossa lautarakenteen jäännöksiä, reunat osin sortuneet ja valuneet kuoppaan. Vieressä on maakasa jonka reuna on osin valunut kuoppaan. Vaikuttaa syvältä korsuksi, joten todennäköisesti kaivo. Kuopan koko n. 3 m x 3 m, syvyys näyttää olevan ainakin 2 m. Laudat ja aluskasvillisuus peittävät pohjan, joten voi olla syvempikin. 2) Kaivosta noin 40 m luoteeseen on mäntyyn naulattu kiinni kolmikulmainen lista (puun ulkopintaa) jonka päissä on lyhyemmät listat, x 3503993, y 7553462. Rakenne on kokonaisuudessaan n. 4 m pitkä. 3) Rakennelma jäännös, x 3504013, y 7553497. Mahdollisen lautarakennuksen jäänteet, parruja, lautoja ja peltilevyä, joko kämpän käymälä tai varasto. Ympäristössä on sinkkiämpäri ja muuta pientä metalliromua. 4) Potero1, x 3504097, y 7553547. Pieni kuoppa kooltaan noin 2 m x 1 m, vallit pitkillä sivuilla. 5) Potero 2, x 3504071, y 7553551. Mahdollinen potero aivan tien vieressä, korkeahko valli tien puolella. 6) Jalasmökki, x 3504054, y 7553557. Mahdollinen jalasmökin pohja, paikalla on muutamia poikittaisia hirsiä, joista osa näyttää sahatun tasasivuisiksi. Myös pitkittäisiä hirsiä sivuissa, koko 4,5 m x 9 m. Paikalla on myös pari tiilen palaa, punaisia ja keltaisia, vieressä myös muutamia lautoja ja pöydän jäänteet. 7) Potero 3 x 3504041, y 7553559. Lähes kokonaan täytetty. 8) Potero 4, x 3504032, y 7553564. 9) Potero 5, x 3504021, y 7553563. 10) Potero 6, x 3504016, y 7553565. On lähes kokonaan täyttynyt puutarhajätteellä. 11) Potero 7, x 3503995, y 7553570. 12) Potero 8, x 3503995, y 7553588. On myös täynnä oksia Poteroiden pohjoispuolella on lanssipaikka jossa on suurehko kasa laudan pätkiä. 13) Kaivanto 1, x 3504066, y 7553565. Suorakaiteenmuotoinen kaivanto jonka kolmella sivulla on vallit. Kuopan koko n. 6 m x 3 m, vallien leveys n. 2 m. Kuopan syvyys n. 30 cm, vallin päälle kuopan pohjasta on n. 70 cm. Sijaitsee metsäautotien lähellä. 14) Kaivanto 2, x 3504076, y 7553574. Pari metriä edellisestä on pitkä ja kapea kuoppa jossa vallit kolmella sivulla. Pää aukeaa samaan suuntaan, kuoppa on hieman yli metrin leveä ja 7 m pitkä, vallit ovat noin metrin levyiset. 15) Kaivanto 3, x 3504063, y 7553579. Kuten kaivanto 1, mutta hieman korkeammat vallit, eli noin 1 m korkeat, aukeaa pohjoiseen. 16) Kaivanto 4, x 3504076, y 7553593. Pienempi kuoppa, hieman yli 1 m leveä ja 5 m pitkä. Kuopassa on rakennusjätettä. Vieressä on pieni pyöreä kuoppa, jonka halkaisija n. 1 m. 17) Kaivanto 5, x 3504069, y 7553599. Lähes samanlainen kuin 1 ja 3, mutta selvästi toiseen päähän syvenevä, jossa pelkkä kuopan syvyys on n. 90 cm. Vallien päälle n. 1,2-1,3 m syvä. Kuoppa on kooltaan n. 6 m x 2 m, ei vallia syvemmässä päässä. 18) Potero 9, x 3504069, y 7553612. Mahdollinen potero, pieni soikea kuoppa jossa matala valli, täynnä oksia. 19) Potero 10, x 3504063, y 7553618. Oletettavasti samanlainen potero kuin edellinen, mutta ei roskia. Kuoppa on kooltaan n. 2,5 m x 1,5 m, matala valli eteläpuolella. 20) Korsu 1, x 3504051, y 7553631. Suuri pyöreä kuoppa jonka halkaisija on n. 6 m, vallit ulkopuolelta n. 70-80 cm korkeat ja 2 m leveät. Kuoppa täynnä rakennusjätettä ja roskia. 21) Potero 11, x 3504038, y 7553625. Kuten potero 10, matala valli lähes ympäri. 22) Potero 12, x 3504009, y 7553626. Kaksiosainen kuoppa, jotka sijaitsevat peräkkäin. Suurempi on kooltaan n. 2,5 m x 1 m, vallit sivuilla, toisella reunalla suuri puunrunko. toinen kuoppa 2 m x 1 m, korkeampi maavalli puunrungon tilalla. 23) Potero 13, x 3504023, y 7553647 l. Kuoppa jonka lounaispuolella on valli. Kuoppa on täynnä puuroskaa. 24) Potero 14, x 3504017, y 7553657. Täynnä rakennusjätettä. 25) Potero 15, x 3504041, y 7553646. 26) Pesäke 1, x 3504100, y 7553651. Sijaitsee kolmen pienen poteron kanssa linjassa, mutta kuoppa on muita suurempi, n. 3 m x 3 m ja selvästi syvempi, yli 1 m. Pohjalla on pystypuiden jäänteitä. 27) Kaivanto 6, x 3504093, y 7553661. Pitkä ja kapea vallillinen kuoppa, täynnä puutarha roskia jätesäkeissä. 28) Teltanpohja x 3504122, y 7553689. Jäänyt osittain tien alle, sisähalkaisija n. 6 m, matalat vallit, aivan vieressä pesäke tai muu kuoppa, jossa on sekäjätettä. 29) Pesäke 2, x 3504173, y 7553714. Neliön muotoinen kuoppa jonka ympärillä on matalat vallit, kuopan koko on 3 m x 3 m ja n. 50 cm syvä. Vieressä on rakennusjätettä. 30) Potero 38, x 3504183, y 7553674. Loivan v-muotoinen kahden miehen pesäke. 31) Potero 64, x 3504104, y 7553799. Muita pidempi kuoppa, n. 4 m pitkä, korkea valli toisella sivulla. Lisäksi alueella on seuraavat poterot: 16 3504082 7553622, 17 3504092 7553618, 18 3504103 7553622, 19 3504106 7553616, 20 3504093 7553625, 21 3504098 7553632, 22 3504091 7553637, 24 3504082 7553647, 25 3504094 7553642, 26 3504096 7553648, 27 3504101 7553643, 28 3504108 7553651, 29 3504097 7553652, 30 3504090 7553654, 31 3504080 7553656, 32 3504100 7553670, 33 3504087 7553677, 34 3504089 7553683, 35 3504122 7553704, 36 3504120 7553732, 37 3504131 7553749, 39 504165 7553630, 40 3504170 7553640, 41 3504187 7553646, 42 3504173 7553651, 43 3504198 7553659, 44 3504202 7553667, 45 3504206 7553671, 46 3504201 7553682, 47 3504205 7553687, 48 3504204 7553692, 49 3504201 7553697, 50 3504195 7553702, 51 3504197 7553709, 52 3504195 7553721, 53 3504202 7553722, 54 3504203 7553734, 55 3504206 7553746, 56 3504189 7553764, 57 3504168 7553772, 58 3504142 7553762, 60 3504110 7553767, 61 3504100 7553774, 62 3504083 7553771, 63 3504070 7553765, 65 3504097 7553796, 66 3504086 7553800, 67 3504068 7553814, 68 3504052 7553802, 69 3504044 7553789, 70 3504036 7553777, 71 3504024 7553769, 72 3504012 7553761, 73 3504011 7553751, 74 3504000 7553728, 75 3503995 7553714, 76 3504000 7553697, 77 3504017 7553686 Kohteen itäpuolella, suon reunassa on lanssipaikka, jossa on useita kasoja sahausjätettä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Toisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus, mahdollisesti saksalainen. Paikalla on mahdollisesti ollut myöhemmin savotta tai ainakin kenttäsirkkeli, mihin viittaavat mahdollisen jalasmökin jäänteet ja sahausjätekasat. Kohde sijaitsee Vuotson eteläpuolella, valtatie 4 itäpuolella, Riestovaaraan lähtevän tien molemmin puolin, mutta pääosin pohjoispuolella. Tasainen kuiva tai kuivahko kangas jossa kasvaa harvaa mäntymetsää ja jonkin verran koivua. Aluskasvillisuus pääasiassa jäkäliä ja sammalia sekä varpukasveja. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2013-02-01T10:28:33 53882.67504883 1118.44452158
arkeologinenkohde_alue.2043 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2043 153427 {25F8CD41-377C-44AE-B532-B0D424A667BA} Mäntypää sota-ajan tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 246 ei Vankileiri, jossa on ollut venäläisiä vankeja. Kuusissa on merkintöjä ja kirjoituksia, joista ei saa selvää. Koivuissa on tuohen ottoja näkyvissä.Maastossa on näkyvissä rautalankoja ja painaumia. Kohteen osoite: Ivalontie 99600 Sodankylä 3 Voimassa 2013-04-10T11:27:36 4832.07446289 252.3266502
arkeologinenkohde_alue.2044 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2044 153428 {C3181FA5-6CB6-4471-BD47-7629DDA31B71} Madonsyömämaa kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 267 ei Paikalla on neljä pientä rakennelmaa. Itse kämppä on ilmeisesti purettu, eikä siitä näkynyt mitään merkkejä. Kaksireikäisen käymälän jäännös on noin 30 m tieltä ja sieltä selvästi näkyvissä. Se on romahtanut taakse päin. Huovalla katetun tasakaton koko on 1,9 m x 2,4 m, itse rakennus on hieman pienempi. Rakennus on ollut noin 2 m korkea ja siinä on kaksi ovea, joista toinen on nojallaan seinää vasten. (x 3497622, y 7549354) Rakennelma 2 sijaitsee noin 30 kaakkoon käymälästä. Se on lautaseinäinen laatikkko, jossa ei ole pohjaa. Yläreuna on viisto ja kansi puuttuu. Laatikon koko on 1,9 m x 1,1 m ja korkeus 85 cm. (x 3497652, y 7549341) Rakennelma 3 on maahan kaivettu neliön muotoinen kuoppa, jonka sivu on hieman yli metrin. Se sijaitsee muutaman metrin edellisestä pohjoiseen. (x 3497651, y 7549349) Rakennelma 4 on kuoppaan tehdyn lautarakennelman jäännös. Se sijatsee noin 10 m edellisestä itään. Puurakenteen koko on 2,8 m x 2 m, se muodostuu tolpista ja vaakalautaisista seinistä, joista päädyt ovat lähes ehjät mutta pitkät sivut ovat pääosin romahtaneet. Se on ollut katettu laudoilla, joista muutamia on jäljellä. Vieressä näyttäisi olevan tikapuiden jäänteet, joten mahdollisesti kysessä on kellarin jäännös. Kuoppaan on heitetty roskia. (x 3497663, y 7549353) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Reijo Kuusela kertoi Madonsyömämaan kämpän sijainnin. 1950-luvun savottakämpän jäännös. Kämppäalue sijaitsee Tankajoelle johtavan metsätien itäpuolella, Lohipalon ja Madonsyömämaan välissä olevan pienen suoalueen reunassa, Lohipalon puolella. Kohde sijaitsee aivan suon reunassa, paikalla kasvaa varsin tiheää sekametsää, mäntyä, kuusta, koivua ja vaivaiskoivua. 3 Voimassa 2012-12-14T14:30:21 1022.69482422 140.61262333
arkeologinenkohde_alue.2045 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2045 155756 {EF8098D1-77AB-4FC3-B69C-FE2E686883FD} Skinnarvik historiallinen kylätontti 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 996 Senaatti-kiinteistöt 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 10 ei 1990 -luvulla poltetun Skinnarvikin kartanon paikalla on metallinen muistolaatta, jossa on kartanon kuva ja teksti "Skinnarvikin kartano 1878-1994". Muistomerkki sijaitsee muinaisjäännösalueen keskellä olevassa kalliopaljastumassa, jossa on vielä jäljellä pieniä tiilestä muurattuja pätkiä, jotka ovat kuuluneet viimeisimpään kartanorakennukseen. Lisäksi nurmialueen pohjoispuolella, kallion päällä on selkeästi erottuva toisen rakennuksen kiviperustus, jonka korkeus alarinteen puolella on noin 1-1,5 metriä ja muuten kooltaan 8 x 10 m. Se on kylmämuurattu lohkotuista ja luonnonkivistä. Perustuksen sisällä on kaksi tulisijan jäännöstä, jotka sijaitsevat melko keskellä perustusta. Perustus näkyy edelleen peruskartassa rakennuksena. Mäkialueella saattaa olla muitakin rakennuksen jäännöksiä, mutta niitä ei inventoinnissa kartoitettu sen tarkemmin. Kohde on rajattuu inventoinnissa tehtyjen maastohavaintojen, topografian ja vuoden 1699 kartan perusteella.Kohde sijoittuu pääosin Senaatti-kiinteistöjen maalle, mutta on kaakoisosastaan myös metsätalouden hallinnoimalla maalla. Kohde löytyi inventoinnissa 31.10.2012. Skinnarvikissa on ollut yksi talo keskiajalla, joka mainitaan nimellä Sinnaruick 1540 ja Skynnarwik 1550 (Suistoranta ja Asplund 1999, s. 34). Skinnarwikin vanhimmassa kartassa vuodelta 1699 asutus on sijainnut 1990 -luvulla poltetun kartanon kohdalla. Kyseessä on keskiaikaisen Skinnarvikin kylän tonttialue, joka on nykyisin autio. Varsinainen tonttialue on säästynyt voimakkaalta rakentamiselta ja todennäköisesti alueella on maanalaisia säilyneitä kerrostumia, joista vanhimmat voivat olla jopa keskiaikaisia. Kyseessä on ympäristöstään voimakkaasti kohoavan mäen eteläosa, joka on suureksi osaksi puistomaisena nurmialueena puineen ja pensaineen. Alueen eteläreunassa on vanha hyväkuntoinen kivinavetta. Yläosastaan mäki muuttuu kallioksi.Mäen etelä-, itä ja länsipuolella on nurmialuetta, joka on vanhaa peltoa. Kivinavetta on nykyisin puolustusvoimien käytössä. 3 Voimassa 2013-02-15T10:37:40 21658.87792969 569.45551321
arkeologinenkohde_alue.2046 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2046 155761 {BF7F7FCD-B421-410D-A99F-DFA1A41AD04C} 758010222 Kotioja pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 225 ei Vuoden 1999 inventoinnissa paikalta on löydetty neljä pyyntikuoppaa, noin 150 metrin matkalta. Pohjoisin kuoppa on merkitty karttaluonnokseen kesämökin pohjoispuolelle, jos kuoppa on on kartassa merkityssä paikassa, se näyttää olevan muinaisjäännösalueen ulkopuolella. Kuoppa 2 on edellisesestä noin 60 m lounaaseen, ja kuoppa 3 siitä noin 80 m lounaaseen ja kuoppa 4 edellisestä vajaa 20 m eteläkaakkoon. Tarkastuksessa paikalta löydettiin kaksi pyyntikuoppaa, joista toinen löytyi määritetyn muinaisjäännösalueen ulkopuolelta. Yksityisen mökin pihalla olevia kuoppia ei löytynyt, alueella kasvaa tiheähköä nuorta metsää. Pyyntikuoppa 1, x 3488700, y 7540548. Sijaitsee noin 80 m lounaaseen yksityisestä kesämökistä. Halkaisija 3,9 m ja syvyys 60 cm, ei valleja, eli vastaa varsin hyvin vuoden 1999 raportissa mainittua kuoppaa 2. Hieman epämääräisen muotoinen, koska kuopan reunalla on kanto ja toisessa reunassa mahdollisesti tuulenkaato. Kairauksessa kuopan pohjalla havaittiin n. 8 cm huuhtoutumiskerros. Kuopan vieressä on koneella tehty suorakulmainen hiekantarkastuskuoppa. Kuoppa 2, x 3488651, y 7540500. Sijaitsee noin 65 m lounaaseen edellisestä, loivassa rinteessä olevan pienen kumpareen reunalla. Kuopan koko on 3 m x 2,8 m ja syvyys 35 cm. Muodoltaan pyöreähkö, kuopan pohjalla on patti ja kanto mikä tekee kuopasta epämääräisen muotoisen. Yhdellä reunalla on mahdollisesti vallia, mutta yksi reuna on muita matalammalla, sen kautta kulkee poropolku. Kuopassa ei tunnu selviä reunoja ja se vaikuttaa luontaiselta. Kuopan pohjalla kasvaa sammalia ja hieman heinää. Kairauksessa kuitenkin havaittiin 10-12 cm huuhtoutumiskerros, mikä viitaa siihen että kuoppa on vanha ja siten hyvin maatunut. Kuoppa vastaa sijainniltaan ja halkaisijaltaan varsin hyvin vuoden 1999 raportin kuoppaa 3, mutta on selvästi mainittua matalampi. Myös tämän kuopan läheisyydessä on suorakulmainen moderni kuoppa. 1999 raportissa mainittua kuoppaa 4 ei havaittu. kohde on rajattu muinaisjäännösalueen mukaan, mutta sitä on laajennettu lounaaseen päin sekä itään päin. Muinaisjäännösrekisteri, inventointi 1999, T. Karjalainen. Kohde on merkitty peruskartaan. Pyyntikuoppia. Kohde sijaitsee Pomojoen ja Kitisen liittymäkohdassa, Pomojoen luoteisrannalla, joesta jyrkästi nousevan törmän päällä olevassa loivemmasti nousevassa rinteessä. Ensimmäinen pyyntikuopista on jokien liittymäkohdan tienoilla kesämökin pihassa ja muut kuopat ovat Pomojoen itärinteen terassilla lounaassa päin. Alue on kuivahkoa kangasta jossa on ohut aluskasvillisuus ja harvahkoa mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-04-04T12:03:42 10180.39355469 529.08347492
arkeologinenkohde_alue.2047 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2047 155767 {7E201E22-09C3-481E-90DE-7F1D49B72AEE} Skinnarvik pelto jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 7 ei Inventoinnissa havaittiin, että vanha vuoden 1699 karttaan merkitty peltoalue erottuu maastossa tasaisena kohti rantaa viettävänä alueena. Rannan puolella pellon reuna erottuu hyvin jyrkkänä reunaterassina. Ylärinteen puolella kulkee matala niskaojan jäännös. Varsinaisella peltoalueella ei havaittu raivausröykkiöitä. Kohde rajattiin maastohavaintojen ja vuoden 1699 kartan perusteella. Skinnarvikin tiluskarttaan vuodelta 1699 on merkitty kyseiselle alueelle pelto. Alue käytiin tarkastamassa inventoinnissa 31.10.2012. Kyseessä on Skinnarvikin vanhimmassa kartassa näkyvä erillinen peltoalue, joka peräisin ainakin 1600 -luvulta. Myöhemmin alue on jäänyt pois viljelyksestä, ilmeisesti joskus 1900 -luvun alkupuoliskolla. Kyseessä on pääasiassa vanhaa kuusimetsää kasvava rinne, joka viettää itään kohti Skinnarvikeniä. 3 Voimassa 2013-02-15T14:21:20 4834.6673584 325.04196815
arkeologinenkohde_alue.2048 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2048 155772 {93143CF9-90B7-474D-98C3-99AD140B1774} 1000014662 Päivärinne hautaröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 5 Pronssikautinen 51 Pronssikautinen 1 Koskematon 15 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan "alueella on kaksitoista röykkiötä. Ne sijaitsevat Skinnarvikin sotilasalueella, päätieltä noin kilometrin länteen, mäkialueen länsirinteellä olevalla kallioterassilla. Röykkiöt ovat noin 60x50 m laajalla alueella. Paikalla on kolme näyttävää isoa röykkiötä sekä useampia matalia kivilatomuksia. Yksi latomuksista muistuttaa laivalatomusta". Inventoinnissa 31.10.2012 kohde tarkastettiin ja se näytti hyväkuntoiselta. Röykkiöitä havaittiin kuitenkin vain seitsemän kappaletta, vaikka niitä muinaisjäännösrekisterin mukaan on alueella 12. Havaittujen seitsemän röykkiön lisäksi alueella on myös hajanaisia kivikoita, jotka on saatettu tulkita röykkiöiksi aiemmin ja jotka saattavat olla joskus muinoin hajotettujen röykkiöiden pohjia. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterissä esitetyn rajauksen mukaisesti. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Päivärinne hautaröykkiöt. Mjreknro 1000014662. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 31.10.2012. Pronssikautisia hautaröykkiöitä. Kyseessä on kallion lakialue, jolla kasvaa harvakseltaan mäntyjä. 3 Voimassa 2014-10-30T15:08:03 7441.06335449 315.78649112
arkeologinenkohde_alue.2049 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2049 151262 {6C2E95F6-6305-43B8-B75C-82BC7483B521} Kolvivaara 1 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 325 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteen jäännöksiä; 58 poteromaista rakennelmaa ja puiset tikkaat. Poterot on ryhmitetty kiertämään vaaran huippua pohjois-, itä- ja etelärinteellä, osa sijoittuu alapuolella jyrkkenevän rinteen reunalle ja osa hiukan ylemmäs. Suurin osa rakenteista sijoittuu alueen eteläpuoliskolle. Torjuntasuunta on pohjoiseen, itään ja lounaaseen. Rakenteet jatkuvat vaaran rinteellä lounaaseen yksityismaan puolelle. Yksityismaalla olevia rakenteita ei kartoitettu. Poterot ovat maaperän kivisyydestä johtuen kivirakenteisia. Joidenkin reunoille on myös laitettu pyöröhirret valleiksi. Poterot ovat kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia, mutta tässä kaikista käytetään nimitystä potero. Osa rakennelmista koostuu vain muutamasta yhdelle sivulle suojaksi asetetusta kivestä tai kokonaisesta ladotusta kiviringistä, jonka keskellä on luonnonkuoppa tai tasainen kaivamaton maa. Osassa maata on kaivettu syvemmälle. Muutamat poteroista ovat huolellisemmin tehtyjä ja suurikokoisempia, muistuttaen pikemminkin ampumapesäkkeitä kuin poteroita. Yhteen poteroon liittyy maahan kaivettu käytävä/taisteluhauta. Poteroissa on useimmiten selvempi valli alarinteen puolella, toisinaan valli on tehty tasaisemmin koko poteron ympärille. Osassa on ampuma-aukko. Kohteesta löytyi lisäksi puiset tikkaat, jotka nojaavat mäntyyn. Kyseessä lienee tähystyspaikka. Poteroiden mitat ovat sisämittoja jos ei toisin mainita. Syvyys on mitattu vallin päältä poteron pohjalle. potero 1: X=7426865, Y=3588020; mitat 2 x 0,6 x 0,6 m. Koostuu maakiven viereen tehdystä suorasta kivivallista, jonka lounaispuolella on pieni painauma, jota ei ole ilmeisesti juurikaan kaivettu. Mitat otettu vallirakennelmasta. potero 2: X=7426918, Y=3588023; mitat 2 x 2,5 m x 0,7 m, muoto soikeahko. Vallit kasattu kivistä, luoteispäässä vallissa aukko. Potero on tehty kivikkoon. Poteron luona pari säilyketölkkiä. potero 3: X=7426898, Y=3588050; mitat 2 x 1,4 x 1,1 m, muoto soikea. Ympärillä maa-kivivalli, jonka leveys on 1 m. Keskellä on selvä kaivettu kuoppa. Poteron lähellä on latvasta katkennut kapea kelo, jossa on rautalankaa. potero 4: X=7426885, Y=3588095; koostuu maahan kaivetusta poterosta ja siihen liittyvästä käytävästä/taisteluhaudasta. Potero mitoiltaan 1,5 x 2 x 1 m, muoto soikea. Tästä luoteeseen lähtee 1 m leveä ja 1 m syvä taisteluhauta, joka kääntyy länteen 7,5 m etäisyydellä. Taisteluhaudan pituus on yhteensä 15 m. Rakennelman ympärillä on 1-2 m leveä maavalli. potero 5: X=7426887, Y=3588120; mitat 5 x 1,1 x 1,1 m, muoto soikea, ympärillä 1,5 m leveä maa-kivivalli. Keskellä kaivettu kuoppa. potero 6: X=7426867, Y=3588164; mitat 3 x 1,5 x 1,1 m, muoto kaarimainen, tehty kivikkoon. Alarinteen puolella on 1 m leveä kivivalli. Pohjoispuolella 6 m etäisyydellä on kelo, jonka sivuilta on veistetty puuta. potero 7: X=7426929, Y=3588180; mitat 3,5 x 0,6 x 0,4 m, koostuu luonnonkivistä kasatusta kaarimaisesta vallista, jonka länsipuolella on painauma. potero 8: X=7426946, Y=3588257; mitat 2 x 1,5 x 0,3 m, koostuu 1 m leveästä maa-kivivallista, jonka vieressä ylärinteen puolella on epäselvä painauma. potero 9: X=7426933, Y=3588258; mitat 1,5 x 1,6 x 0,35 m, kuoppa neliönmuotoinen, ympärillä 1 m leveä maa-kivivalli. potero 10: X=7426889, Y=3588326; mitat 2,7 x 0,5 x 0,4 m, koostuu alarinteen puoleisesta kivivallista, jonka takana ylärinteen puolella on painauma. potero 11: X=7426790, Y=3588341; mitat 1,5 x 1 x 0,6 m, muoto epämääräinen, kaivettu kivisen jyrkänteen reunalle. Kivivalli lähinnä alarinteen puolella. Vallin leveys 1 m. potero 12: X=7426778, Y=3588364; mitat 1 x 1 x 0,4 m, muoto pyöreähkö, alarinteen puolella on 1,5 x 1 x 0,3 kokoinen kivivalli. potero 13: X=7426669, Y=3588367; mitat 2 x 1,4 x 0,7 m, muoto soikeahko. Potero on kaivettu maahan, ja sen ympärillä on koko poteroa ympäröivä maa-kivivalli. Vallin päällä on sahattuja puunrunkoja ja juurakko, jotka mahdollisesti kuuluvat rakenteeseen eivätkä ole myöhemmin lisättyjä. Rungoissa ei ole salvoksia. potero 14: X=7426693, Y=3588311; mitat 2 x 2 x 0,2 m, tehty kivikkoon siirtämällä kiviä, ei selkvää kaivettua kuoppaa keskellä. Ympärillä kivivalli, joka on selkeämpi koillislaidalla. potero 15: X=7426714, Y=3588326; mitat 2,5 x 2 x 1,2 m, muoto soikea. Ympärillä selkeä 1 m leveä kivivalli, jonka koillisseinän keskellä pitkällä sivulla on 30 cm leveä aukko. Vallin korkeus maanpinnasta vaihtelee 0,2 - 0,5 m välillä. potero 16: X=7426709, Y=3588278; potero koostuu 5 x 1 x 1 m kokoisista kivivallista, jonka eteläpuolelta on kiviä poistettu 2 x 1 m kokoiselta alueelta potero 17: X=7426729, Y=3588280; mitat 4 x 1,5 x 1 m, tehty kivikkoon, koillispuoleisena 1 m leveänä vallina käytetty osittain maakiveä, osittain ladottua kivivallia. potero 18: X=7426723, Y=3588268; mitat 3,5 x 2,5 x 0,9 m, muoto soikea, ympärillä maanpinnasta mitattuna 0,5 m korkea ja 1 m leveä kivivalli, joka kiertää koko poteron. Länsinurkassa on aukko. potero 19: X=7426723, Y=3588266; mitat 2 x 1,5 x 0,4 m, muoto soikea, kivivalli selkeämpi koillispuolelle. potero 20: X=7426740, Y=3588239; mitat 2 x 1,2 x 0,2 m, muoto soikeahko, ympärillä 0,5 m leveä kivivalli. potero 21: X=7426741, Y=3588230; sijaitsee 3 m etäisyydellä potero 20:stä. Mitat 2 x 1,5 x 0,4 m, muoto soikea. Kuoppa kaivettu maahan ja enimmäkseen koillispuolelle kasattu 0,5 m leveä maa-kivivalli. potero 22: X=7426748, Y=3588241; poteron päällä kasvaa vanha, arviolta 150 v. kuusi. Kuusen ympärille on tehty pyöreä, halkaisijaltaan 2 m kokoinen kivivalli. Valli on 50 cm leveä ja 50 cm korkea korkeimmasta kohdasta mitattuna. potero 23: X=7426706, Y=3588243; mitat 2 x 1,5 x 0,4 m. Suurin osa vallista tehty itäpuolelle. Valli on leveimmillään 1 m. potero 24: X=7426697, Y=3588270; mitat 3 x 2 x 0,3 m, muoto soikeahko. Ympärillä 1 m leveä kivivalli, jossa on aukko lounaispäässä. Poteron pohjalla on säilykepurkki. potero 25: X=7426683, Y=3588287; koostuu 2 x 0,5 x 0,5 kokoisesta kivivallista, joka on tehty latomalla muutamia kiviä maakivien päälle, ja sen eteläpuolella olevasta pyöreähköstä halkaisijaltaan 1 m kokoisesta, 0,5 m syvästä painaumasta. potero 26: X=7426674, Y=3588291; mitat 2 x 2 x 0,5 m, muoto pyöreä, ympärillä selkeä kivivalli. Poteron pohja on hiukan maanpintaa matalampi. potero 27: X=7426651, Y=3588272; mitat 2 x 2 x 0,2 m, muoto neliö, ympäröivä suorakulmainen kivivalli on 0,5 m leveä ja korkea. Vallin itä-kaakkoisseinämän keskellä alarinteen puolella on 0,3 m leveä aukko. potero 28: X=7426625, Y=3588278; mitat 1,5 x 1,5 m, muoto neliö, ympärillä suorakulmainen 0,5 m leveä ja 0,6 m korkea kivivalli, jonka koillisseinän keskellä alarinteen puolella on aukko. Poteron pohja on hiukan maanpintaa alempana. potero 29: X=7426614, Y=3588259; mitat 2,5 x 1,3 x 0,8 m, muoto soikea, ympärillä 0,5 m leveä kivivalli. Potero kaivettu kivikkoon. Alarinteen puolella kaakkoispäässä vallissa 0,5 m leveä aukko. potero 30: X=7426604, Y=3588223; mitat 2,5 x 2 x 0,5 m, muoto suorakaide. Ympärillä 0,5 m leveä ja korkea suorakaiteenmuotoinen kivivalli. Päällä lahoavia kaatuneita tai kaadettuja puita. potero 31: X=7426583, Y=3588192; mitat 1,5 x 1,5 m, kaakossa alarinteen puolella selvempi 0,5 m leveä ja korkea maa-kivivalli, takana ei erotu vallia. Vallin päällä poteron sivuilla on lahoavaa puunrunkoa, joka voi kuulua rakenteisiin. Kuoppa on lähes maantasainen. potero 32: X=7426580, Y=3588185; mitat 2 x 2 x 0,7 m, muoto neliö. Ympärillä 0,4 m korkea ja 0,5 m leveä kivivalli, jonka kaakkoispäädyn keskellä on 0,3 m leveä aukko. potero 33: X=7426599, Y=3588158; halkasija 1,2 m, maantasainen. Ympärillä alarinteen puolelle painottuva 0,4 m korkea kivivalli. potero 34: X=7426574, Y=3588162; mitat 2,5 x 2 x 0,4 m, muoto soikeahko. Ympärillä 0,5 leveä ja korkea kivivalli. jossa on 0,4 m leveä aukko alarinteen puolella etelässä. potero 35: X=7426579, Y=3588160; mitat 1,2 x 1,2 m, pohja maantasainen, muoto kolmiomainen. Ympärillä 0,3 m leveä ja 0,4 m korkea kivivalli. potero 36: X=7426579, Y=3588129; mitat 1,3 x 1,5 m. Poteron lounaissivulla on maakivi, kaakkois- ja koillissivuille ladottu 0,4 m korkea kivivalli. Pohja on maantasainen. potero 37: X=7426557, Y=3588081; mitat 2 x 1,5 x 0,4 m, muoto pyöreähkö. Alarinteen puolella etelässä selkeämpi kivivalli, ylärinteen puolella ei vallia. potero 38: X=7426568, Y=3588082; halkaisija 1,5 m, maantasainen, muoto pyöreähkö. Ympärillä puoliympyränmuotoinen kivivalli, joka painottuu alarinteen puolelle kaakkoon. Valli on leveimmillään 0,5 m ja 0,6 m korkea. potero 39: X=7426561, Y=3588081; halkaisija 1 m, syvyys 0,4 m, muoto pyöreä. Alarinteenpuolella etelässä puoliympyränmuotoinen 0,5 m leveä ja 0,2 m korkea kivivalli. potero 40: X=7426554, Y=3588089; ulkomitoiltaan 2 x 2 m, muoto pyöreähkö. Ympärillä kivivalli. Poteron päällä on kaatuneita puita, joten itse kuoppa erottuu heikosti. Kivivallin päällä on kasa sotilaskiväärin patruunoita. potero 41: X=7426570, Y=3588042; mitat 2,2 x 1 x 0,3 m, muoto soikea, ympärillä 0,5 m leveä ja 0,3 m korkea kivivalli. Valli on selkeämpi alarinteen puolella. potero 42: X=7426567, Y=3588030; mitat 1,8 x 0,6 x 0,3 m, muoto suorakaide. Ympärillä 0,3 m leveä, matala kivivalli. potero 43: X=7426563, Y=3588024; epämääräinen matala kivikko, jonka kohdalla 1,5 m pitkä puoliympyränmuotoinen matala kivivalli. Poteron pituus on epäselvä, mahdollisesti se on n. 2 m. (jatkuu kohdassa kohteen rajaus) Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. (jatkoa kohdekuvauksesta) potero 44: X=7426558, Y=3588018; mitat 1,5 x 1 x 0,5 m, muoto suorakaide, ympärillä lähes kokonaan turpeenpeittämä 0,5 m leveä ja 0,3 m korkea kivivalli. Pohjoispääty valliton. potero 45: X=7426565, Y=3588002; mitat 1,5 x 1 x 0,5 m, muoto soikea, ympärillä 1 m leveä, 0,3 m korkea kivivalli. potero 46: X=7426578; Y=3588054; mitat 2 x 1 x 0,5 m, muoto suorakaide, ympärillä 0,6 m leveä maavalli. Poteron eteläpäässä kasvaa kaksi mäntyä. Vallin päällä sivuilla on pyöröhirret ja pohjoispää on valliton. potero 47: X=7426579; Y=3588065; mitat 1,2 x 0,5 x 0,3 m, muoto soikea, ympärillä 0,7 m leveä turpeenpeittämä maa-kivivalli. Koillispää valliton. potero 48: X=7426569, Y=3588042; mitat 2,5 x 1,2 x 0,5 m, muoto suorakaide. Ympärillä reilu 0,5 m leveä maa-kivivalli, jonka päällä pitkillä sivuilla on 2 m pitkät pyöröhirret. potero 49: X=7426558, Y=3588020; mitat 2 x 1,5 x 0,3 m, muoto soikeahko, ympärillä 0,3 m leveä, matala kivivalli. potero 50: X=7426578, Y=3588018; 2,5 x 0,5 x 0,5 m, muoto suorakaide. Ympärillä turpeenpeittämä 1 m leveä valli. Luoteispää valliton. potero 51: X=7426602, Y=3588060; mitat 2,5 x 1 x 0,8 m, muoto suorakaide, ympärillä 0,5-1 m leveä ja 0,2 m korkea kivivalli. Poteron pohjalla tunnistamaton lapamainen metallihärveli. potero 52: X=7426595, Y=3588049; mitat 1 x 1,2 x 0,2 m, muoto suorakaide. Erottuu melko heikosti. Kaakkois- ja lounaispuolella on matalaa kivivallia. potero 53: X=7426625, Y=3588077; 2,2 x 1,2 x 0,7 m, muoto suorakaide. Ympärillä 1 m leveä maa-kivivalli. potero 54: X=7426614, Y=3588064; 2 x 0,5 x 0,5 m, muoto suorakaide. Ympärillä itäpäätyä lukuunottomatta 0,5 m leveä maa-kivivalli. potero 55: X=7426894, Y=3588322;r akennelma on 1,5 x 0,7 m kokoinen kivikasa, joka on ladottu luonnonkivien päälle jyrkänteen reunalle. Kivikasan vieressä ei ole painaumaa. potero 56: X=7426729, Y=3588396; kiviä asetettu 1,3 x 1 kokoiseksi kaarimaiseksi valliksi, vieressä ei näy painaumaa. potero 57: X=7426659, Y=3588329; koostuu muutamasta maakiven päälle asetetusta kivestä, ei muita rakenteita. potero 58: X=7426613, Y=3588171; koostuu 1,5 x 0,5 x 0,4 kokoisesta kivivallista, jonka ylärinteenpuoleisella sivulla on painauma. Poteron lähellä on säilykepurkkeja. tikkaat: X=7426670, Y=3588264; tikkaat on tehty riu"uista. Askelmat on naulattu tikkaisiin 50 cm välein. Ne ovat 5 m korkeat ja ulottuvat arviolta 180 v. männyn alimpien oksien tasolle. Tähystyspaikka. Kohde oli inventointiin osallistuneen suunnittelumetsuri Kari Koskenrannan tiedossa. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä Kolvivaaran koillispuoleisen huipun tuntumassa pohjois-, itä- ja etelärinteellä. Rinne jyrkkenee alarinteen puolella kohdetta, ja on louhikkoinen erityisesti kohteen etelälounaispuolella. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa ja kuivahkoa kangasta. Puusto on enimmäkseen uudistuskypsää metsää, osittain nuorta kasvatusmetsää. Maaperä on kivistä. 3 Voimassa 2012-10-24T16:04:39 87525.70727539 2021.60260138
arkeologinenkohde_alue.2050 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2050 151474 {78423033-FBC8-4780-9160-C85948D9A668} 1000011866 Tuohimaa Rakkakuoppia, röykkiö 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 70 67 ei Tuohimaa sijaitsee Suuripään laajan suoalueen pohjoisosassa. Sen lähettyvillä on useita muitakin kivennäismaasaarekkeita. Nyt tehdyssä inventoinnissa Tuohimaalta paikallistettiin viisi rakkakuoppaa ja yksi röykkiö. Ainakin siis viisi Vaaran aiemmin löytämää kuoppaa jäi löytämättä. Paikallistetut rakenteet sijaitsevat Tuohimaan korkeimmalla kohdalla kahdessa toisistaan vajaan kahdensadan metrin päässä olevassa keskittymässä. Pohjoisessa keskittyämässä oli kolme rakkakuoppaa j röykkiö, eteläisessä kaksi rakkakuoppaa. Eteläiset rakkakuopat Rakkakuoppa 1 3406328 7326138 (ETRS-TM35FIN: N 7323074 / E 406193) Pyöreä, halkaisija 1.3 m, syvyys 50 cm Ei valleja Hieman epämääräinen, sammaleen peitossa Rakkakuoppa 2 (ETRS-TM35FIN: N 7323101 / E 406188) 3406323 7326165 Soikea 2.3 x 1.3 m, syvyys 60 cm Ei valleja Sammaleen peitossa Pohjoisemman rakenteet Röykkiö 3406287 7326353 (ETRS-TM35FIN: N 7323289 / E 406152) Keskuskuopallinen röykkiö, pyöreä, halkaisija 7.5 m, korkeus 1-1.2 m Keskellä noin 50 cm syvä ja 2 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa Keskellä röykkiötä kasvaa kuusi Rakkakuoppa 3 (ETRS-TM35FIN: N 7323338 / E 406123) 3406258 7326402 Pyöreä, halkaisija 1.2, syvyys 30 cm Sammaleen peitossa Rakkakuoppa 4 (ETRS-TM35FIN: N 7323342 / E 406114) 3406249 7326406 Soikea 2x2.5 m, syvyys 60 cm Selkeä ja noin 1-2 m leveä, matala valli Rakkakuoppa 5 (ETRS-TM35FIN: N 7323344 / E 406102) 3406237 7326408 Soikea 2x2.5 m, syvyys 40 cm Matala 1-1.5 leveä valli. Vaaran mukaan hänen löytämänsä 10 rakkakuoppaa ulottuvat noin 140 m pituiselle alueelle Tuohimaan korkeimmalla kohdalla. Nyt tehdyssä inventoinnissa löydettiin vain viisi kuoppaa ja röykkiö kahdesta noin 200 m päässä toisistaan olevassa keskittymässä. Muinaisjäännösalue rajattiin yhdeksi vajaat 300 m pitkäksi kohteeksi Tuohimaan korkeimmalle kohdalle. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan Rauno Vaara on löytänyt rakenteet vuonna 1996. Hän on kartoittanut alueelta ainakin kymmenen rakkakuoppaa. Nyt kuoppia löydettiin viisi ja niiden lisäksi kartoitettiin yksi kiviröykkiö. Suuripään Natura 2000-alue on suurimmaksi osaksi suota. Soiden keskellä on laajoja kivennäismaasaarekkeita, joiden korkeimmilla kohdilla on usein rakkakivikoita. Usean kivennäismaasaarekkeen kivikosta on löytynyt erilaisia kivirakenteita, lähinnä rakkakuoppia. Tuohimaa kohoaa ympäröivää suota reilut kymmenen metriä korkeammalle. Sen korkeimmalla kohdalla on rakkakivikko, joka on osittain kasvillisuudesta paljas, mutta pääosin sammaleen peitossa. Ympäristö on suurimmaksi osaksi tuoreen kankaan kuusikkoa, jossa kasvaa kuusten ohella myös hieskoivua, mäntyä, haapaa ja raitaa. 3 Voimassa 2016-01-13T15:20:23 13664.27050781 714.46715091
arkeologinenkohde_alue.2051 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2051 155548 {6F6CE6A2-32C9-4428-8FE0-C9A5EF9ACCF4} Ramsanpalo rakennuksen pohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 274 ei Rakennuksen pohja, x 3509937, y 7586327. Rakennelma on luode-kaakko suuntainen, jäljellä on alushirsiä joiden päällä on lattialankkuja. Pohja on kaksiosainen, osien välissä on selvä rako. Kokonaispituus on noin 10,5 m ja leveys 6 m. Luoteispään koko on noin 8 m x 6 m. Lankkujen päällä kasvaa heinää, sammalia ja variksenmarjaa. Osa lankuista on revitty irti ja ne ovat hiiltyneitä. Puron vieressä on muutamia maatuneita hirsiä ja kattohuopaa. Kentän toisessa päässä on pienen rakennelman jäännökset, 1,5 m x 1,5 m betonilaatta jonka päällä on palaneita kiviä ja tiiliä. Vieressä on muutamia lautoja ja hieman maavallia, mahdollinen sauna, koko ehkä noin 4 m x 4 m. x 3509927, y 7586335. Luoteessa on jokin kuoppa, mahdollisesti kullankaivajan tekemä. Alueelle johtaa tieura Kutturan tieltä. Kutturan tien koillispuolella on lautarakennuksen seinän katkelma, mutta ei selvää rakennuksen paikkaa. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Havaittin vuoden 2012 inventoinnissa. Rakennuksen pohja. Kohde sijaitsee Kutturan tien eteläpuolella, tien ja Ramsanojan välissä, Ramsanpalon kohdalla. Pieni ruohikkoinen kenttä jonka ympärillä kasvaa mäntyä, koivua ja katajaa. Maaperä on kivikkoista moreenia. 3 Voimassa 2013-02-08T09:32:24 404.02539062 86.28327709
arkeologinenkohde_alue.2052 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2052 155551 {1FB1C96D-DE51-4E48-BD46-DF40D8302A6F} Kaunispää saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 365 ei 1. Pesäke 1, x 3517133, y 7594619. Mahdollinen kahden miehen pesäke, loivan v-muotoinen, kuoppa on lähes täyttynyt. 2. Teltanpohja 1? x 3517199, y 7594689. Suorakulmainen valli, jossa vallia kolmella sivulla. Vallien leveys vähän vajaa 1,5 m, korkeus n. 30 cm, koko vallien ulkopuolelta 7 m x 6 m ja sisäpuolelta 6 m x 3,5 m. 3. Potero 1, x 3517195, y 7594681. Sijaitsee 4 m lounaaseen edellisestä, pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan n. 2 m, syvyys 50 cm, ilmeisesti ollut matalat vallit mutta kuluneet pois. 4. Vaneriteltanpohja?, x 3517213, y 7594672. Pyöreä matala kuoppa, jonka halkaisija n. 6 m, osin vallia ympärillä. 5. Potero 2, x 3517234, y 7594678. Kuopan koko 2 m x 1 m, valli itäreunalla. 6. Teltanpohja 2, x 3517231, y 7594691. Samanlainen valli kuin teltanpohja 1, vallien ulkopuolella on oja, sisäosa kooltaan n. 5 m x 3 m, vallien ulkopuolelta n. 7 m x 6 m. 7. Teltanpohja 3, x 3517222, y 7594729. Kuten edelliset, sisäosan koko 4 m x 5 m, vallien ulkopuolelta n. 7 m x 7 m. Vallien ulkopuolella on ojat, vallien ja ojan reunojen pinta paikoin kulunut paljaaksi. 8. Potero 3, x 35172115, y 7594736. Pieni kuoppa, alle 1,5 m pitkä, valli kulunut. 9. Potero 4, x 3517202, y 7594756. Pieni ja matala neliön muotoinen kuoppa, jonka koko on 1,2 m x 1,2 m, 20 cm syvä, kuluneet matalat vallit. Alueella on sotaromun etsijöiden tekemiä pieniä kuoppia ja peltiromua. 10. Potero 5, x 3517164, y 7594797. Suorakulmainen pesäke, koko n. 2,5 m x 1,5 m, syvyys n. 60 cm, toisessa reunassa kuoppa on laajempi ja matalampi. 11. Pesäke, x 3517131, y 7594830. Lähinnä puolisuunnikkaan muotoinen pesäke, vallin takana on matala kaivanto, koko n. 3,5 m x 3,5 m. Mahdollisesti pienen tykin pesäke. Kohde rajautuu havaitujen rakenteiden lähiympäristöön. Saksalaisten puolustusvarustus. Kohde sijaitsee Kaunispään länsirinteellä, tunturin huipulle vievästä tiestä noin 90 m päässä ja välittömästi tunturin ylittävän sähkölinjan luoteispuolella. Paikalta on näkymä Ivalon tielle. Alue on pääosin tunturimaata ja osin karukkokangasta, alueella kasvaa muutama mänty ja vaivaiskoivua, aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on kivistä moreenia. 3 Voimassa 2013-02-08T10:51:51 11763.76245117 642.15509777
arkeologinenkohde_alue.2053 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2053 155567 {041BF11B-4E6D-43C3-961C-84173DAC10CB} Taimenoja kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei 1. Taimenjärvelle johtavan tien itäpuolella on romahtanut lautaseinäisen käymälän jäännös. Näkyvissä on maahan kaivettu kuoppa, seinät ovat kasana kuopan päällä. Hieman punaista maalia on vielä jäljellä laudoissa. Kuopan edessä on n. 3,3 m leveä ritilä. Kattohuovalla peitetty tasakatto on säilynyt. (x 3519179, y 7601896) Tien vieressä olevalla aukealla on kahdet portaiden jäänteet, jotka ovat selvästi kuuluneet johonkin suurempaan rakennukseen. 2. Tien länsipuolella on pienen lautaseinäisen rakennuksen jäänteet, lähinnä seinien kappaleita. Ojassa on puulaatikko ja ojan vieressä emaloitu ämpäri. Rannalla on myös posliinilautasen katkelma, reunakappale jossa on teksti: A/B KEMI O/Y METSÄOSASTO. (x 3519139, y 7601866) 3. Edellisestä pohjoiseen on jalasmökin jalat, joissa on osin metallipohjaa jäljellä. (x 3519133, y 7601895) Edellisestä taas pohjoiseen, lähellä tiellä olevaa puomia, tien vieressä on runsaasti peltiromua. (x 3519134, y 7601934) 4. Jonkin matkaa tiestä länteen on kaksiosainen betonijalusta, jossa on kiinni pultteja. Jalusta laajenee alaspäin, yläosa jossa pultit ovat, on kooltaan n. 60x60 cm. Sen reunoissa on yhä valinlautoja paikoillaan. Alaosa on osin aluskasvillisuuden peittämä, vieressä on pienempi betonimöykky. Mahdollisesti kyseessä on jonkinlaisen maston jalusta. (x 3519116, y 7601934) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden parusteella. Kohde havaittiin vuoden 2012 inventoinnissa. Ab Kemi Oy:n metsäosaston kämppä. Kohde sijaitsee valtatie 4 länsipuolella Taimenvaarojen lounaisosassa, Taimenjärvelle johtavan tien varrella, Taimenojan itäpuolella. Tien varrella on avoin alue, joka on paikoin hiekalla, paikoin ohut aluskasvillisuus. 3 Voimassa 2013-02-08T13:36:10 5208.64575195 291.83217309
arkeologinenkohde_alue.2054 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2054 155570 {00D3D15E-1792-441C-BCFA-9C46A44921C2} 1000000441 Sarvikotamaa kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 244 ei Rantahietikosta löytyi muutamia kvartseja noin 40 m rekisteriin merkityn kohdan pohjoispuolelta (x 3509235, y 7553429), niitä ei otettu talteen. Muita merkkejä asuinpaikasta ei havaittu. Kvartsien löytöpaikan ranta on yksityismaata, mutta varsinainen kohde on merkitty valtion maalle. Kohde rajautuu rekisteriin merkittyjen koordinaattien ja kvartsien löytöpaikan väliselle alueelle. Kankaanpään ja Halisen rajaama kvartsien löytöalue on kuitenkin vielä suurempi. Muinaisjäännösrekisteri. Kivikautinen asuinpaikka. Sarvikotamaa sijaitsee Vuotson kylästä noin 5,5 km kaakkoon, Vuotson kanavan koillisrannan hietikolla. Rannan maaperä on hiekkaa ja kiviä, paikoin kasvaa heinää. 3 Voimassa 2013-04-09T14:43:08 667.98461914 131.86258414
arkeologinenkohde_alue.2055 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2055 152449 {8F7148B3-4C93-4924-85BB-2DA4C3F22017} Kunettiselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 177 ei Paikalla on metsätyökämppä, jonka koko on 19 x 6 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Kämppä on jaettu väliseinillä 4 huoneeseen. Lounaispään huone on vain kehä, joka on 5 metriä pitkä, seuraava huone on 5 metriä, seuraava 3 metriä ja viimeinen 5 metriä pitkä. Pohjoisnurkassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen kiuas. Hirret on sahalla ja kirveellä katkaistu ja molemmin puolin salvattu. Rakennelman sisällä on naulattuja lautarakenteita. Väliseinien keskellä on ovet. Toisen huoneen keskeltä on ovi pohjoiseen ja kolmannen huoneen keskeltä etelään. Viimeisen huoneen lattiassa on kellarikuoppa. Rakennelman päällä kasvaa kuusi ja männyn taimia. Parhaimmillaan rakennelmassa on 10 hirsikertaa jäljellä. Rakennuksesta 30 metriä itään on 5 x 5 metrin kokoinen maakellari, jossa on neliön muotoinen turvekehä ja sen keskellä on kuoppa. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän ja kellarin ylle. sutigis Metsätyökämppä. Kunettiseljän koillisrinne, jossa kasvaa mäntymetsä. Alue on kuiva kangas suon reunassa. 3 Voimassa 2012-11-16T13:37:51 1249.72314453 130.66773587
arkeologinenkohde_alue.2056 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2056 152453 {CFD18C59-07BF-40DA-8FE1-9C267ECCF222} Kunettijänkä pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 179 ei Paikalla on pyyntikuoppa 1 pisteessä x 3448817, y 7438043, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys 60 cm, kuoppa on valliton ja sen reunalla on männyn taimi ja vanha kanto. 30 metrin etäisyydellä kuopan pohjoispuolelta kulkee hiekkatie Kunetin poroaidalle. Toisella puolen hiekkatietä on pyyntikuoppa 2 pisteessä x 3448806, y 7438089. Kuopan halkaisija on 2 metriä. Kuoppa on valliton ja sen syvyys on 40 cm. Kuoppa on ilmeisen vanha, koska se on matala ja täyttynyt maa-aineksella. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuopista mitattujen gps pisteiden ylle. uusi havainto Kaksi pyyntikuoppaa, joista kuoppa 2 on matala ja täyttynyt, joten kuopat voivat olla vanhoja. Kuiva hiekkakangas, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-11-16T14:58:19 581.32226562 153.56933291
arkeologinenkohde_alue.2057 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2057 155883 {9D449E08-FB1F-4809-8DB4-93A4B579A8E1} 1000017192 Sahajärvi vanha teollisuusalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9125 Teollisuuskohteet 2525 Vesisahat 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 34 1700-luku 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 0 Ei määritelty ei Uomaan on rakennettu useita patorakenteita ja teollisuusrakennuksia (mm. ns. Kjeekin saha ja luumylly) viimeistään 1700-luvulta alkaen. Puro muodostaa kahden, edelleen suurelta osin toimivan patorakenteen väliin patolammen, jonka rannoilla on ollut 1900-luvulla laaja istutettu puisto. Vuonna 2009 tehdyssä inventoinnissa alueelta löydettiin patorakenteiden lisäksi vanhoja polkurakenteita, rakennusten perustuksia, kuopanteita ja kivi- ja maarakenteita. Rakenteet ajoittuvat 1700-1900-luvuille. Teijon ruukin kaakkoispuolella sijiatsevan Sahajärven länsipäässä sijaitsee ns. Sahajärven luonnonpuisto, jonka poikki kulkee purouoma. Alue on luonnonsuojelualuetta ja Metsähallituksen hallinnassa. 3 Voimassa 2021-04-15T15:04:16 45007.10668945 922.09442558
arkeologinenkohde_alue.2058 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2058 155740 {6BBB04EB-0F8A-4C60-AEDE-6ACEE5336D3B} Nummi historiallinen kylätontti 3 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 115 ei Kohteessa havaittiin kolme lähekkäistä rakennuksen perustusta, jotka sijaitsevat rajatun alueen itäreunassa. Perustus nro 1 on itäisin. Se on matala ja muodoltaan suorakulmainen, lounais-koillissuuntainen ja tehty lohkotuista- ja luonnonkivistä. Perustuksesta erottuu maan päälle yksi kivikerros. Pohjoisseinälinja ei erotu maan päälle ollenkaan.Perustuksen koko on 5 x 6 metriä ja korkeus noin 15 senttiä.Sen päällä kasvaa vaahteroita ja koivuja. Maakairanäytteessä oli tiilenmuruja. Perustus nro 2 sijaitsee edellisestä 4,5 metriä lounaaseen ja on rakenteeltaan kuten perustus nro 1. Perustuksen mitat ovat 6 x 10 metriä ja sen sisällä on mahdollinen kivinen tulisijan jäännös. Perustuksen sisällä havaittiin tiilenpaloja, sekä pari ruostunutta saranan tai salparaudan kappaletta. Perustuksen päällä kasvaa kookkaita haapoja, joista yhteen tehtiin ikäkairaus. Se ei osunut ytimeen, mutta haavan ikä on kuitenkin yli 50 vuotta. Perustus nro 3 sijaitsee edellisestä noin viisi metriä lounaaseen, jossa erittäin tiheän ja laajan angervopensaikon alla harvakivisen rakennuksen, aitan tms. perustus. Sen mitat jäivät tarkastamatta kasvillisuuden läpitunkemattomuuden vuoksi. Rakenteen päällä ja sen lounaispuolella oli laaja ja tiheä angervopensaikko, jonka alla saattaa olla nyt havaitsemattomia rakenteita. Alueen pohjois- ja eteläosissa ei havaittu näkyviä rakenteita. Kohde on rajattu inventontihavaintojen ja vuoden 1761-62 karttaan merkityn asutuksen perusteella. Kaakossa alue rajautuu varuskunnan aidattuun alueeseen, jonka sisäpuolella on maanläjitysalue sekä tasattua varikkoaluetta (tämä alue tarkastettiin uudelleen 17.12.2013 ja mainittujen havaintojen perusteella rajattiin mj-alueen ulkopuolelle). Nummen eli Vähä-Luolajan kylä mainitaan lähteissä ensikertaa vuonna 1329, ja 1539 siellä oli 12 taloa. Kylän taloista 9 oli 1600-luvun alussa autiona (veronmaksukyvyttömänä). Vuoden 1761-1762 isojakoon liittyvän kartan (Pehr Kiellman) sekä vuoden 1788 kartan (Pehr Kiellman) mukaan kylän talot sijaitsivat neljässä eri paikassa. Suurin osa taloista sijaitsi samalla mäellä, jossa Nummen kylä nykyisinkin peruskartan mukaan sijaitsee. Kolme taloa sijaitsi varuskunnan nykyisen pääportin alueella, varsinaisesta kylämäestä noin 400 metriä pohjoiseen. Kolmas alue sijaitsi edellisistä noin 400-500 metriä pohjoiseen (kaksi taloa). Neljännellä alueella oli vain yksi talo oli erillään muista sijaiten kylämäestä noin 400-500 metriä länteen. Talon nimestä ei löydy mainintaa, mutta vuoden 1761-62 kartasta katsottuna se on sijainnut Patala -nimisen talon mailla. Patala puolestaan oli varsinaisen kylämäen pohjoisin talo. Vuoden 1761-62 kartan mukaan paikalla on ollut kaksi taloa. Eteläisempi nimeltään Jutila ja pohjoisempi nimeltään Punala. Karttamerkinnän mukaan Punala on ollut tarkoitus muuttaa Nummen kylän etelämpänä sijainneelle tonttialueelle Funckalan tilalle, mikä vuoden 1788 kartan mukaan on toteutunutkin (Funckalan tilalle on vuoden 1788 kartan mukaan tullut Punala (joissain kartoissa esiintyy nimellä Panila ja Pannila). Funckala on puolestaan ainakin suunniteltu siirtää Punalan vanhalle paikalle, kuten karttatekstissä 1761-1762 todetaan, mutta vuoden 1768 karttaan Funckalaa ei enää ole ollenkaan merkitty mihinkään, joten se lienee hävinnyt. Hattulan Historia -kirjan tietojen mukaan Funckala on yhdistetty Kanunkiin, mikä selittäisi sen häviämisen kartalta. 1800- luvun jälkipuoliskolla alue siirtyi armeijan käyttöön ja sillä oli majoitusalue (venäläiset kartat vuosilta 1875 ja 1899). Inventoinnissa aluetta tutkitiin kahtena päivänä kahtena päivänä (28.5. ja 1.10.2012). Kyseessä on Nummen, entisen Vähä-Luolalan kylän kolmas ja pohjoisin tonttialue, joka on sijainnut varsinaisesta kylämäestä pohjoiseen. On mahdollista, että alueella on säilynyt vanhoja , mahdollisesti jopa keskiaikaisia kylätonttiin liittyviä rakenteita, sillä alue on säilynyt voimakkaan rakentamisen ulkopuolella. Inventoinnissa havaitut perustukset eivät liene kivijalasta päätellen 1700-1800 -lukua vanhempia. Kaksi isompaa perustusta lienevät asuinrakennusten jäännöksiä ja samanaikaisia keskenään. Kyseessä saattavat olla Nummen kylän Jutilan taloon liittyvät jäännökset. Vuoden 1762 kartan mukaan ko. paikkeilla on sijainnut Jutilan talo ja sen mainitaan olleen paikallaan vielä 1900 -luvun alussa venäläisen sotaväen aikana (Tuomenvirta 1988, s. 191-192). Havaittu kolmas perustus on eri tyyppinen ja vaikuttaa ladon, aitan tms. kylmän rakennuksen harvalta kiviperustukselta, mutta sen havainnointi jäi puutteelliseksi tiheän kasvillisuuden takia. Inventoinnissa saatujen tietojen perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että havaitut rakenteet liittyvät Jutilan tilaan. Tila on kuulunut Nummen kylään, joka mainitaan jo keskiaikaisissa lähteissä (Mäntylä 1976, 344-347). Tästä pohjoisempana sijainnut Punalan tila on muuttanut paikalta jo 1700 -luvulla ja sen arvioidulla sijaintipaikalla kasvaa nykyisin metsää. Alue sijaitsee pellon reunassa. Ko. alueella ei havaittu näkyviä rakenteita, mutta maanalaisia rakenteita alueella sen sijaan on suurella todennäköisyydellä säilynyt ja osa niistä saattaa olla keskiajalta peräisin. Alue viettää loivasti länteen-lounaaseen. Pohjoisosa on havupuuvaltaista metsää, keskiosa vanhaa heinittynyttä peltoaluetta ja pensaikkoa. Eteläisin osa, karttaan merkityn tien eteläpuolella, on tasaista aluetta ja kasvaa koivuvaltaista lehtimetsää. 3 Voimassa 2014-01-03T11:42:13 18618.31542969 557.03093354
arkeologinenkohde_alue.2059 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2059 153089 {EFEB42AB-47A2-4E8C-9667-82A1F15D9072} Poroharju 8 maakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 130 ei Kohteessa on samalla hiekkatasanteella kolme matalaa kuoppaa. Koordinaattipisteessä 3451428, 7343139 on matala, pyöreä painanne (1), jonka halkaisija on 2,5 metriä ja syvyys 25 senttimetriä. Kuopan pohjalle tehdyssä kairauksessa havaittiin noin 6 senttimetrin huuhtoutumiskerros. Kuopasta koilliseen on koordinaattipisteessä 3451473, 7343210 seuraava kuoppa (2), joka on halkaisijaltaan noin 2.5 metriä, syvyydeltään noin 0.3 metriä. Kuopan pohjahiekka on kovaan pakkautunutta, kairatussa näytteessä oli 16 senttimetrin huuhtoutumiskerros. Kolmas ja matalin painanne sijaitsee koordinaattipisteessä 3451481, 7343211. Kuoppa on 2.3 metriä halkaisijaltaan ja syvyydeltään noin 15 senttimetriä. Kairatussa näytteessä huuhtoutumiskerros on 16 senttimetriä. Kohde rajautuu alueena maastossa havaittavien jäännösten mukaan. Löytyi inventoinnissa. Ajoitukseltaan ja funktioltaan epäselviä maakuoppia. On mahdollista, että kuopat ovat luontaisesti syntyneitä. Poroharjun kuivaa kangasmetsää kasvava luoteispuoli, lounais-koillissuuntainen hiekkatasanne, jossa kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa, sammalta ja jäkälää. Metsän kasvatusluokka on 30. 3 Voimassa 2012-12-03T01:00:49 2209.45581055 239.4169852
arkeologinenkohde_alue.2060 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2060 153567 {BC0EDA92-0507-48AD-A238-B51D91519C92} 1000025489 Goapmajohka Skáidi Tulisija, purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 830 825 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu yhdestä permukkaliedestä sekä kolmesta purnusta. Permukkaliesi sijaitsee noin viiden metrin päässä Goapmajohkan lounaisrannasta, laajalla heinikkoisella tasanteella, noin metrin joen pintaa korkeammalla. Rakkakivikkoon, melko jyrkästi kohti länttä kohoavan rinteen juurelle rakennetut purnut sijaitsevat liedestä noin neljäkymmentä metriä länteen päin. Purnut ovat hyvin säilyneitä, selvästi erottuvia, ja niitä ympäröivät vallit ovat kasatut miehennostannaisista kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 25 cm - 70 cm. Permukkalieden ja purnujen tarkempi kuvaus ja koordinaatit: Permukkaliesi X 7695949 / Y 3280948 Permukkaliesi on neliön muotoinen, luode-kaakko-suuntainen, vain reunoiltaan kivetty, kooltaan noin 0,7 m x 0,7 m. Lieden kivet ovat pitkänomaisia, kooltaan noin 20 cm x 30 - 60 cm. Kivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Permukat suuntautuvat tulisijan koillis- ja lounaiskulmista kohti kaakkoa, ne ovat ladotut vastaavanlaisista kivistä kuin liesikin, ja ne ovat noin metrin mittaiset. Noin puolentoista metrin päässä liedestä sijaitsevat lisäksi yksittäiset kivet samassa linjassa permukoiden kanssa. Liesi on umpeenkasvanut, eikä sen kasvillisuus poikkea tulisijaa ympäröivästä alueesta. Lieden keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta hieman nokea hiekkaisen maaperän päällä. Huuhtoutumiskerrosta lapionpistosta ei havaittu. Purnu 1 X 7695953 / Y 3280911 Kaksikammioinen, pitkänomainen, luode-kaakkosuuntainen purnu, jonka koko vallin ulkoreunalta mitattuna on noin 4,5 m x 3,0 m. Purnua ympäröivän vallin leveys on noin 1,0 m ja korkeus noin 0,5 m. Purnun molemmat kammiot ovat pyöreähköjä, ja niitä erottaa toisistaan noin puolen metrin paksuinen väliseinämä. Kammioiden seinämät ovat huolellisesti kylmämuuratut ja jokseenkin pystysuorat, osittain jopa sisäänpäin kaartuvat. Purnun luoteiskammion halkaisija on noin 0,8 m ja syvyys noin 0,6 m. Kammion pohjalle on romahtanut muutamia kiviä. Kaakkoiskammion halkaisija on noin 1,0 m ja syvyys noin 0,7 m. Kammioiden pohjat ovat purnua ympäröivän kivirakan pintaa hieman syvemmällä, ja paremmin säilyneen kaakkoiskammion melko tasaisella pohjalla kasvaa hirven-, poron-, tina- ja torvijäkäliä sekä sammalia. Purnu 2 X 7695954 / Y 3280908 \par Muodoltaan soikea, itä-länsisuuntainen, noin puolen metrin syvyinen purnu, jonka kuoppamaisen sisätilan koko on noin 1,0 m x 0,7 m. Purnun pohja on jokseekin purnua ympäröivän kivirakan tasossa ja pohjalla ei juurikaan ole kasvillisuutta. Purnua ympäröivä valli on kasattu melko kookkaista kivistä, vallin leveys on noin 0,7 m ja korkeus noin 0,4 m. Kyseinen purnu on Goapmajohka Sk\"e1idin purnuista pienin ja yleisolemukseltaan varsin viimeistelemätön. Purnu 3 X 7695931 / Y 3280903 Muodoltaan soikea, itä-länsisuuntainen purnu, jonka sisätilan koko on noin 1,4 m x 1,2 m ja syvyys noin 0,7 m. Vallin leveys on noin 1,0 m ja korkeus noin 0,5 m. Purnun seinämät ovat jokseenkin pystysuorat ja huolellisesti ladotut. Purnun tasainen pohja on hieman kivirakan pintaa syvemmällä, ja pohjalla kasvaa hirvenjäkälää ja torvijäkäliä. Kohteesta dokumentoidut rakenteet sijaitsevat Goapmajohkan ja siihen lounaasta laskevan puron uomien välillä olevan kenttämäisen, heinikkoisen alueen pohjoispäässä ja kivirakassa länttä kohti kohoavan rinteen juurella. Kohteen voidaan katsoa kattavan halkaisijaltaan noin viidenkymmenen metrin laajuisen alueen, jolla sekä permukkaliesi että kaikki kolme purnua sijaitsevat. Kohteen purnut on löytänyt Petri Halinen vuonna 2009, ja ne paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattitietojen perusteella. Permukkaliesi löydettiin kohteen tarkastuksen yhteydessä. Sekä kohteesta dokumentoitu permukkaliesi että purnut liittyvät todennäköisesti alueen käyttöön historiallisena aikana. Suojainen, kenttämäinen alue Goapmajohkan ja siihen laskevan puron välillä on sopinut hyvin poropaimentolaisten väliaikaiseksi asuinpaikaksi sulan maan aikana. On mahdollista, että alueen perusteellisemmalla tarkastuksella esimerkiksi tulisijojen jäännöksiä voisi löytyä useampiakin. Kalottireitti kulkee kohteen vieritse ja aluetta ilmeisesti käytetään edelleen jonkin verran leiriytymisiin. Nykyisessä laajuudessaan retkeilytoiminta ei kuitenkaan vaikuta aiheuttavan merkittävää uhkaa kohteen säilymiselle, pikemminkin kohdetta olisi mahdollista käyttää seudun menneisyyden esittelyyn esimerkiksi paikalle pystytettävän infotaulun avulla. Kohde sijaitsee noin 150 m luoteeseen päin paikasta, jossa Goapmajohkaan yhtyy lounaan suunnalta virtaava puro. Joen ja puron yhtymäkohdan länsi- ja luoteispuolilla levittäytyy melko tasainen, loivasti jokea ja puroa kohti laskeva, vehreä, maaperältään hiekkainen kenttä, jonka halkaisija on noin 150 m, ja jonka kasvillisuutta hallitsevat heinäkasvit, vaivaiskoivut, juolukka, variksenmarja sekä sammalet. Kenttämäisen alueen muoto on kolmiomainen, rajautuen koillisen ja kaakon suunnilla Goapmajohkaan sekä puroon ja lännessä melko jyrkästi nousevaan kivikkoiseen rinteeseen, ja aluetta halkoo muutamia pohjois-eteläsuuntaisia, kivikkopohjaisia tulvauomia. Muinaisjäänösryhmä 3 Voimassa 2013-07-08T08:16:26 4780.89916992 257.66406424
arkeologinenkohde_alue.2061 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2061 153568 {AF4A5627-142C-4974-A47E-A81D9FD59464} 1000025490 Vuopmegasjávri Kotasijoja, purnu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 682 ei Kohde muodostuu yhdestä rakkakivikkoon rakennetusta kivirakennelmasta ja kahdesta kotasijasta. Kivirakennelman on aiemmin tulkittu olevan joko uuni, arkku tai purnu. Kohteen tarkastuksen yhteydessä päädyttiin toteamaan, että todennäköisimmin kyseessä on purnu. Se sijaitsee tasanteen eteläreunalla, pienessä rakkakivikossa, kohti Megonvárrin huippua jyrkemmin kohoavan rinteen juurella. Kotasijat sijaitsevat keskeisemmässä osassa tasannetta, purnusta noin viisikymmentä metriä luoteeseen päin. Kotasijat erottuvat tasanteella halkaisijaltaan noin 20 cm - 30 cm kokoisten kivien muodostamina, halkaisijoiltaan noin nelimetrisinä, harvakivisinä kehinä, joiden keskivaiheilla ovat havaittavissa kivettyjen tulisijojen jäännökset. Purnun ja kotasijojen koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Purnu X 7688733 / Y 3272909 Purnu sijaitsee kohteen halki kulkevalta mönkijäuralta noin viisi metriä etelään päin. Se on yleisolemukseltaan röykkiömäinen, lähes puolipallon muotoinen, rakenteeltaan erittäin hyvin säilynyt ja kasattu laattamaisista kivistä pienen rakkakivikon päälle. Rakenteen ulkohalkaisija on noin 1,3 m ja korkeus noin 0,6 m. Purnun kattamiseen käytettyjen laattamaisten kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm - 70 cm, ja useimmat niistä ovat noin 10 cm paksuisia. Purnun sisätila on noin 0,4 m korkea ja jokseenkin pyöreäpohjainen, pohjan halkaisija on noin 1,0 m. Sisätilan seinämät kaartuvat sisäänpäin; ne muodostuvat kivilaa"oista, jotka on asetettu nojaamaan viistosti toisiaan vasten. Purnun länsireunalla on halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen aukko, josta näkee purnun sisään. Rakenteen kivet ovat ulkopinnoiltaan hyvin jäkälöityneet. Kotasija 1 X 7688772 / Y 3272903 Kotasija on muodoltaan pyöreä, ja sen reunoilla on harvan kehämäisesti muutamia todennäköisiä kotalouteiden painokiviä. Keskellä kotasijaa on soikea, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, umpeenkasvanut tulisija, jonka koko on noin 1,0 m x 0,8 m. Tulisija on vain reunoiltaan kivetty. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Tulisijan kivikehän päälle on ilmeisesti varsin vähän aikaa sitten asetettu muutamia lisäkiviä, jotka vaikuttavat todennäköisimmin retkeilijöiden lisäämiltä, mahdollisesti retkikeittimen aluskivinä käytetyiltä. Tulisijaan ei tehty lapionpistoa. Kotasija 2 X 7688773 / Y 3272873 Kotasija on muodoltaan pyöreä, ja sen reunoilla on harvan kehämäisesti muutamia mahdollisia kotalouteiden painokiviä, lähinnä kotasijan kaakosta lounaaseen suuntautuvan sektorin reunalla. Keskellä kotasijaa on hajanainen, umpeenkasvanut, ilmeisesti alkujaan jokseenkin pyöreä, vain reunoiltaan kivetty tulisija, jonka halkaisija on noin 1,0 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 25 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin, että pintaturpeen paksuus tulisijan kohdalla on noin kaksi senttimetriä ja huuhtoutumiskerrosta ei paikalle ole muodostunut. Myöskään hiiltä tai nokea ei lapionpistossa havaittu. Kohteen voidaan katsoa rajautuvan kahdeksi pesäkkeeksi. Pienempi pesäke, jonka ainoa rakenne on kohteesta dokumentoitu purnu, on pistemäinen, ja sen halkaisija on noin kolme metriä. Laajempi pesäke kattaa molemmat kotasijat ja niiden lähiympäristön aktiviteettialueen. Pesäkkeen voidaan kotasijojen sijainnin ja alueen maastonmuotojen perusteella arvioida olevan soikeahko, itä-länsisuuntaisesti noin 40 m mittainen ja pohjois-eteläsuuntaisesti noin 15 - 20 m leveä. Kohteen kivirakennelman on löytänyt Petri Halinen vuonna 2009, ja se paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattien perusteella. Halisen mukaan kyseinen rakennelma on joko uuni, arkku tai purnu. Molemmat kotasijat löydettiin kohteen tarkastuksen yhteydessä vuonna 2012. Megonvárrin alarinteen tasanteella sijaitsevat kotasijat ja purnu ovat todennäköisesti peräisin historialliselta ajalta. Mahdollisesti kyseessä on poropaimentolaisten väliaikainen asuinpaikka. Kaikki kolme kohteesta dokumentoitua rakennetta ovat voineet olla käytössä samanaikaisesti; purnu on ehkä toiminut kotasijojen asukkaiden lihanvarastointipaikkana. Varmuutta rakenteiden samanaikaisuudesta ei kuitenkaan ilman radiohiiliajoituksia kohteen tarkastuksen perusteella saatu. Todennäköisesti kotasijoilla sijainneissa kevytrakenteisissa kotamaisissa asumuksissa on asuttu kevään tai alkukesän aikana, jolloin kohteen itäpuoleisesta purosta on ollut helposti saatavilla juomavettä; syyskesällä puro on ehkä useinkin ollut kuivillaan. Kohteen rakenteista lähinnä purnun säilyminen nykytilassaan on jonkin verran uhattuna; koska purnu sijaitsee vain muutaman metrin etäisyydellä runsaasti käytetystä mönkijäurasta, se voi selvästi havaittavana ja varsin mielenkiintoisen näköisenä rakenteena päätyä jonkun uralla liikkuvan retkeilijän ajattelemattomasti penkomaksi tai romahduttamaksi. Kohde sijaitsee Vuopmegašjávrin lounaispuolella, noin 0,4 km etäisyydellä järven rannasta, noin 45 m järven pintaa korkeammalla, Megonvárrin alarinteen melko laajalla moreenipohjaisella tasanteella, lähellä tasanteen halki kulkevaa mönkijäuraa. Kohteen itäpuolella tasanteen poikki kulkee pieni purouoma, joka on ilmeisesti yleensä osan kesästä kuivillaan. Tasanteen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, sarat sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät. 3 Voimassa 2012-12-19T08:16:43 4958.17736816 257.81605798
arkeologinenkohde_alue.2062 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2062 155908 {BEAC28DD-C37B-4E83-9D8A-D261F79AF0DD} 1000025534 Ruvzavárjeaggi Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 350 ei Rusjohoalgin lounaisessa alarinteessä on kolme purnua lähekkäin. Purnu 1: x 7745149 y 3474126 Purnu 2: x 7745260 x 3473995 Purnu 3: x 7745274 x 3474102 Kohde on rajattu Polojärven ilmoittamista koordinaateista muutaman metrin edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-20T08:37:29 26075.79174805 603.91928697
arkeologinenkohde_alue.2063 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2063 155916 {4E09DC78-AE41-4ACC-9C2D-122CBDCE1C40} 1000025536 Rusjohoalgi 2 Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 395 390 ei Rusjohoalgin etelärinteessä on kaksi purnua. Purnu 1: x 7745504 y 3475809 Purnu 2: x 7745531 y 3474793 Alue on rajattu Polojärven ilmoittamista koordinaateista muutaman metrin edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-20T08:36:55 2251.77172852 176.53622076
arkeologinenkohde_alue.2064 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2064 151405 {F78E8EDA-CBC7-43AD-823A-7D71EAD8667E} Aitalammit 1 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 320 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita - 24 korsumaista rakennelmaa, 29 poteroa ja kaksi kuoppajäännöstä. Korsuiksi nimettiin tässä kaikki suorakaiteen muotoiset suurehkot rakennelmat, mutta osa niistä voi olla myös muita linnoitteita, kuten ampumapesäkkeitä, tai varastokuoppia. Useista korsuista tai niiden lähiympäristöstä löydettiin lämmityslaitteen jäännöksiä. Korsu 1 ja kuopat 1 ja 2 sijaitsevat muista erillään alueen pohjoisosassa olevan itäkoillis-länsilounaissuuntaisen kapean harjanteen kaakkoispäässä. Muut korsut sijoittuvat harjanteen eteläpuolella länsilounaaseen kohoavan kumpuilevan maaston pohjoisluoteisrinteeseen ja eri korkeuksille itäkoillisrinteeseen ja rinteen päälle. Poterot ryhmittyvät enimmäkseen alueen itäkoillisreunaan, ketjumaisesti suon ja tasaisemman maan reunalle, pohjoisluoteis-eteläkaakkoissuuntaisesti. Torjuntasuunta on itäkoilliseen päin. Aitalampien pohjoispuolella on lisäksi korsuja pienellä alueella (kohde Aitalammit 2). Näiden lisäksi lampien ja sitä reunustaman suon lounaispuolella yksityismaalla havaittiin korsuja, mutta niitä ei kartoitettu. Alla olevat mitat ovat sisämittoja. korsu 1: X=7408114, Y=3596131; mitat 7 x 6 x 1,4 m, muoto suorakaide, kaakkoiskulmasta järvenvastaiselta sivulta johtaa käytävä ulos. Korsun ympärillä on 1-2 m leveä maavalli. Korsun pohjalla on kamiinan jäännös. Korsun vieressä koillis- ja luoteispuolella kuopat 1 ja 2. korsu 2: X=7408074, Y=3596118; mitat 5,5 x 6 x 1 m, muoto suorakaide, ympärillä 2 m leveä maavalli. Seinämissä pyöröhirsikehikko ja rakennelman päällä muutamia riukuja. Kulkuaukko länsinurkassa luoteeseen päin. Oviaukon vieressä koillispuolella on pieni kivikasa. korsu 3: X=7408082, Y=3596130; mitat 3 x 3 m, muoto neliö. Rakennelma on kaivettu rinteeseen. Kuopan syvyys takaseinältä mitattuna 1 m, etureuna maantasainen ja valliton. korsu 4: X=7408095, Y=3596154; mitat 3,5 x 3 m, muoto suorakaide. Rakennelma on kaivettu rinteeseen, etupuolella luoteessa matala 1-1,5 m leveä maavalli, syvyys takaseinältä mitattuna 1 m. Kulkuaukko luoteisseinämän keskellä. korsu 5: X=7408083, Y=3596196; mitat 3,5 x 2,5 x 1,4 m, muoto suorakaide. Kulkuaukko alarinteen puolella itäkaakkoon. Korsun ympärillä 2 m leveä maavalli. Korsun pohjalla lämmityslaitteen osa. korsu 6: X=7408078, Y=3596189; mitat 4 x 4 x 1,2 m, muoto neliö, ympärillä 2 m leveä valli. Korsussa kulkuaukko kaakkoon päin. Kuopan päälle on kasattu korjuujätettä. korsu 7: X=7408062, Y=3596183; mitat 2 x 2 x 0,8 m, muoto neliö. Alarinteen puolella idässä erottuu hiukan vallia. korsu 8: X=7408052, Y=3596179; mitat 4 x 4 x 0,7 m, muoto neliö. Kulkuaukko itään päin. Korsun päältä on ajettu metsäkoneella ja päälle kasattu korjuujätettä. korsu 9: X=7408039, Y=3596191; mitat 2,2 x 3 x 0,7 m, muoto suorakaide. Sijoittuu tasaiselle maalle. Kyseessä voi olla muu rakennelma kuin korsu. korsu 10: X=7408031, Y=3596185; mitat 4 x 4 x 1,4 m, muoto neliö. Korsun seinissä näkyy pyöröhirsikehikkoa. Kulkuaukko alarinteeseen päin koilliseen. Korsun ympärillä on 2-3 m leveä maavalli. korsu 11: X=7408006, Y=3596204; mitat 4 x 4 x 1 m, muoto neliö, ympärillä 1-2 m leveä maavalli. Koillispuolella aukko. Korsussa lämmityslaitteen jäännöksiä. korsu 12: X=7408015, Y=3596207; mitat 2 x 2 x 1 m, muoto neliö, ympärillä 1,5 m leveä valli. korsu 13: X=7408004, Y=3596221; mitat 2,5 x 2,5 x 1 m, muoto neliö, ympärillä 1,5 m leveä valli. Kulkuaukko itänurkalla. korsu 14: X=7407999, Y=3596206; mitat 6 x 5,5 x 0,6 m, muoto suorakaide. Kulkuaukko luultavasti pohjoisnurkalla. Ympärillä 1,5 - 2 m leveä valli. korsu 15: X=7407965, Y=3596210; mitat 5 x 3,5 x 1,2 m, muoto suorakaide, ymprärillä 2 m leveä maavalli. Korsun eteläsivulla on 1 m leveä kulkuaukko, ja korsun eteläpuolella 5 m etäisyydellä on lisäksi romahtanut 4 m pituinen pohjois-eteläsuuntainen käytävän pätkä. Korsun kaakkoisnurkalla on 3 x 1 x 0,5 m kokoinen, soikea potero, jossa on maavalli itäpuolella. korsu 16: X=7407981, Y=3596185; mitat 3,5 x 3 x 1 m, muoto suorakaide, ympärillä 1,5 m leveä maavalli. Kulkuaukko etelänurkalla. korsu 17: X=7407974, Y=3596156; mitat 3,5 x 4 x 1 m, muoto suorakaide, ympärillä 1-2 m leveä maavalli. Korsun koillissivulla kulkuaukko. korsu 18: X=7407991, Y=3596155; mitat 3 x 4 x 1 m, muoto suorakaide, pohjoiskulmalla kulkuaukko. Vieressä lämmityslaitteen osia. korsu 19: X=7408003, Y=3596171; mitat 3 x 3 x 1 m, muoto neliö, ympärillä 1-1,5 m leveä valli. Korsusta lähtee 2 m pitkä käytävä kaakkoon. Itänurkalla on lämmityslaitteen horni mahdollisesti alkuperäisellä paikalla. korsu 20: X=7408014, Y=3596155; mitat 4 x 4 x 1,2 m, muoto neliö, ympärillä 2 m leveä valli. Korsun luoteiskulmalla kulkuaukko. Seinämissä näkyy pyöröhirsikehikkoa. Kuoppaan on kerätty korjuujätettä. korsu 21: X=7408013, Y=3596126; mitat 3 x 3 x 1 m, muoto neliö, ympärillä 1,5 m leveä valli. Korsusta itään lähtee 2 m pitkä käytävä. korsu 22: X=7408018, Y=3596121; mitat 5 x 4 x 1,4 m, muoto neliö, ympärillä 2 m leveä valli. Korsun kaakkoiskulmalla on itään päin suuntautuva kulkuaukko. korsu 23: X=7408063, Y=3596237; mitat 3,3 x 2,7 x 0,7 m, muoto suorakaide. Korsussa kamiinan osia. Korsusta koilliseen lähtee 6,5 m pitkä, 0,8 m leveä ja 0,8 m syvä yhdyshauta, jonka toisessa päässä on potero 11. Koko rakennelman ympärillä on 2 m leveä valli. korsu 24: X=7408100, Y=3596202; mitat 2,7 x 2,8 x 0,6 m, muoto neliö, osittain täyttynyt tieaineksella. Kulkuaukko kaakkoispuolella. potero 1: X=7408078, Y=3596126; mitat 3,5 x 2,5 x 0,4 m, muoto epämääräinen, kulmikas. Kuoppa on tehty rinteeseen, ja sen alapuolella on 1,5-2 m leveä maavalli, ja yläpuolelta rinne on tasoitettu parin metrin pituudelta. potero 2: X=7407973, Y=3596182; mitat 3 x 1 x 1 m, muoto soikea. Kuopan sivulla 1,5 m leveä maavalli. potero 3: X=7408001, Y=3596160; mitat 4 x 1,5 x 1 m, muoto soikea, vieressä 1,5 m leveä maavalli. Poterossa on kamiinan osia. potero 4: X=7407999, Y=3596168; mitat 3,5 x 1,5 x 0,5 m, muoto soikea, vieressä 1 m leveä maavalli. Kuoppa on täytetty korjuujätteellä. potero 5: X=7408014, Y=3596164; mitat 2 x 0,7 x 0,3 m, muoto soikea. potero 6: X=7408054, Y=3596260; mitat 2,3 x 0,9 x 0,6 m, muoto kaarimainen - kaksi vierekkäistä poteroa. Koillispuolella 1,5 m leveä valli. potero 7: X=7408046, Y=3596257; mitat 2,2 x 0,9 x 0,7 m, muoto soikea. Koillispuolella 1,5 m leveä valli. potero 8: X=7408041, Y=3596251; mitat 1,4 x 0,8 x 0,3 m, muoto soikeahko. Kaivettu melko kiviseen kohtaan. potero 9: X=7408055, Y=3596255; mitat 0,9 x 0,4 x 0,3 m, muoto pyöreähkö. Kuopan vieressä on maakivi ja koillis- ja kaakkoispuolella 2 m leveä valli. potero 10: X=7408062, Y=3596247; mitat 1,3 x 0,8 x 0,3 m, muoto pyöreähkö. Koillispuolella 1 m leveä valli. potero 11: X=7408065, Y=3596246; liittyy yhdyshaudalla korsu 24:en. Poteron mitat 2,5 x 0,6 x 0,4 m, muoto kaarimainen, koillispuolella 2,5 m leveä valli. potero 12: X=7408072, Y=3596239; mitat 0,9 x 0,6 x 0,5 m, muoto pyöreä. Koillispuolella 1,5 m leveä valli. potero 13: X=7408077, Y=3596231; mitat 1,1 x 0,9 x 0,4 m, muoto pyöreähkö, koillispuolella 1 m leveä valli. potero 14: X=7408077, Y=3596230; mitat 1,8 x 0,8 x 0,3 m, muoto kaarimainen, koillispuolella 2 m leveä valli. potero 15: X=7408090, Y=3596228; mitat 1,1 x 0,9 x 0,5 m, muoto pyöreähkö, koillispuolella 1 m leveä valli. potero 16: X=7408090, Y=3596226; mitat 1,1 x 1,5 x 0,5 m, muoto pyöreähkö, koillispuolella 1 m leveä valli. potero 17: X=7408095, Y=3596222; mitat 1,9 x 0,9 x 0,4 m, muoto kaarimainen, koillispuolella 2 m leveä valli. potero 18: X=7408086, Y=3596217; mitat 1,7 x 0,6 x 0,8 m, muoto soikea, ympärillä 1,5-2 m leveä valli. Kuopan yli on ajettu metsäkoneella. potero 19: X=7408102, Y=3596218; mitat 0,8 x 0,7 x 0,3 m, muoto pyöreähkö, koillispuolella 1 m leveä valli. potero 20: X=7408110, Y=3596214; täyttynyt osittain tieaineksella. halkaisija 0,7 m, syvyys 0,3 m, muoto pyöreä, koillispuolella 1 m leveä valli. potero 21: X=7408096, Y=3596204; mitat 2,2 x 1,2 x 0,8 m, muoto soikea. potero 22: X=7408073, Y=3596223; mitat 2,2 x 1,1 x 0,8 m, muoto soikea. potero 23: X=7408032, Y=3596253; mitat 2,1 x 0,8 x 0,5 m, muoto soikea. Länsipuolella 2 m leveä valli. potero 24: X=7408036, Y=3596270; mitat 1,8 x 0,7 x 0,2 m, muoto kaarimainen, koillispuolella 2 m leveä valli. potero 25: X=7408037, Y=3596277; mitat 1,1 x 0,8 x 0,6 m, muoto soikea, koillispuolella 1,5 m leveä valli. potero 26: X=7408023, Y=3596285; mitat 2,8 x 0,4 x 0,4 m, muoto soikea. Vallin yli ajettu metsäkoneella. potero 27: X=7408019, Y=3596291; mitat 1,4 x 0,8 x 0,6 m, muoto suorakaide. Koillispuolella 2,5 m leveä valli. potero 28: X=7408009, Y=3596285; mitat 1,2 x 1 x 0,2 m, muoto suorakaide, paikalla kamiinan osia. kuoppa 1: X=7408120, Y=3596130; halkaisija 1 m, syvyys 0,3 m, muoto pyöreä. Voi olla potero tai korsu 1:en liittyvä muu kuoppa. kuoppa 2: X=7408120, Y=3596128; halkaisija 1,2 m, syvyys 0,5 m, muoto pyöreä. Voi olla potero tai korsu 1:en liittyvä muu kuoppa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Lammen pohjoispuolelta Aitalammit 2 -kohteelta löytyneen saksalaisen soljen perusteella linnoitteet ovat olleet käytössä jatkosodan aikana ilmeisesti saksalaisilla joukoilla. Kohde sijaitsee Siekakankaalla rajavyöhykkeellä, lounaispuoleisen Aitalammen eteläpuolella. Maasto on kumpuilevaa hiekkakangasta, joka jatkuu harjumaisena idästä valtakunnanrajalta Onkamojärvelle. Kohteen itä- ja kaakkoispuolella on suota. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa ja kuivahkoa kangasta. Kehitysluokaltaan alue on enimmäkseen varttunutta, länsiosassa osittain nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-10-29T11:20:57 25371.21142578 614.68622309
arkeologinenkohde_alue.2065 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2065 153578 {0C09610E-CA3A-4EC4-88E2-AC6F1C866B13} 1000025500 Goazzalattu Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 760 ei Kohde muodostuu neljästä purnusta, jotka sijaitsevat rakkakivikossa melko tiiviinä ryhmänä, näköetäisyydellä toisistaan. Kohteen purnut ovat hyvin kookkaita, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja ja yleisolemukseltaan kuoppamaisia, ja ne ovat rakennetut kivistä, joista useimpien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 40 cm. Kohteesta dokumentoitujen purnujen koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Purnu 1 X 7698745 / Y 3282757 Purnu 1 on muodoltaan soikea, pohjois-eteläsuuntainen, kooltaan noin 3,5 m x 2,5 m. Purnu sijaitsee pienen harjanteen päällä olevassa rakkakivikossa, ja sen syvyys on noin 0,8 m. Purnun itä- ja länsipuolilla on havaittavissa purnua reunustava, purnun katekivistä kasattu valli, jonka leveys on noin metrin ja korkeus noin 0,4 m. Purnun pohjan kivien halkaisijat ovat noin 10 cm, ja purnun pohjakivikon väleissä kasvaa torvi- ja poronjäkäliä, hirvenjäkälää ja sammalia. Purnu 2 X 7698745 / Y 3282763 Purnu 2 sijaitsee pienten harjanteiden välisessä kivikkoisessa notkelmassa, noin kuusi metriä itään päin purnusta 1. Purnu on muodoltaan soikea ja pohjois-eteläsuuntainen, ja se on kohteen purnuista suurin, kooltaan noin 4,5 m x 3,0 m. Purnun syvyys on noin 0,8 m, ja sen ympärillä, erityisesti purnun pohjois- ja eteläpäissä sekä sen kaakkoisneljänneksen vierellä, on havaittavissa purnun katekivistä kasattu valli, jonka leveys on noin metrin ja korkeus noin 0,4 m. Välittömästi purnun koillispuolella sijaitsee pienempi kuopanne, josta ilmeisesti on otettu kiviä purnun kattamiseen. Purnun pohja on melko tasainen, ja pohjan kivien halkaisijat ovat noin 10 cm. Purnun pohjakivikon väleissä kasvaa poronjäkäliä, hirvenjäkälää ja sammalia. Purnu 3 X 7698765 / Y 3282776 Purnu 3 sijaitsee pienen harjanteen eteläkaakkoisreunalla, noin 30 m pohjoiskoilliseen päin purnusta 2. Muodoltaan purnu on jokseenkin pyöreä, ja sen halkaisija on noin 3,0 m. Purnun syvyys on noin 0,6 m, ja sitä ympäröi selväpiirteinen, noin 1,5 m leveä, noin 0,3 m - 0,5 m korkea valli, joka on massiivisempi purnun alarinteen puoleisella reunalla. Purnun pohjan kivien halkaisijat ovat noin 10 cm, ja pohjakivikon väleissä kasvaa poronjäkäliä, hirvenjäkälää, sammalia ja yksittäisiä heinäkasveja. Purnu 4 X 7698772 / Y 3282775 Purnu 4 sijaitsee pienen harjanteen päällä, noin kuusi metriä purnusta 3 kaakkoon päin. Purnu on kohteen purnuista pienin ja epäselvin. Vaikuttaa siltä, että purnun katekivet ovat pääosin sortuneet sen sisälle. Purnun halkaisija on noin 1,5 m ja sen syvyys on noin 0,4 m. Purnua ympäröi noin metrin levyinen valli, jonka korkeus on noin 0,3 m. Valli on havaittavissa lähinnä purnun länsireunalla, muilla suunnilla purnun ympärillä on vain muutamia yksittäisiä katekiviä. Purnun varsinainen pohja ei ole näkyvillä, mutta purnun kivien väleissä kasvaa poronjäkäliä ja sammalia. Kohde rajautuu Somášjávrin länsipuoleisen harjun itäpuolella olevaan kivirakkaan, koillis-lounais-suuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka sisällä kaikki kohteen purnut sijaitsevat. Kohteen löysivät 10.8.2012 ruukkilaiset retkeilijät Timo ja Eila Keränen, jotka ilmoittivat löydöstään Sami Viljanmaalle Goapmajohkan autiotuvalla samana iltana. Timo Keränen toimi myös oppaana kohdetta tarkastettaessa seuraavana päivänä. Kyseessä ovat lihan säilytykseen tarkoitetut kivirakenteet eli purnut. Kyseinen purnuryhmä on Käsivarren erämaa-alueen toistaiseksi tunnetuista purnuryhmistä suurin ja erittäin hyvässä kunnossa säilynyt. Purnujen ikä ei kuitenkaan todennäköisesti ole selvitettävissä. Kohde sijaitsee Somášjávrista noin 1,0 km länteen päin, pohjois-eteläsuuntaisen, jyrkkärinteisen moreeniharjun itäpuolella olevilla matalammilla, kumpumaisilla, rakkakivikkoisilla harjanteilla ja niiden välisissä notkelmissa, avoimella tunturipaljakalla. Alueen rakkakivikoiden kivet ovat voimakkaasti pyöristyneitä ja kooltaan enimmäkseen noin 10 cm - 50 cm. Kasvillisuutta kivirakassa ei juurikaan kasva, mutta kivikoita ympäröivän alueen kasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, kurjenkanerva, puolukka, juolukka ja sarat sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät. Myös tunturikeltanoa kasvaa alueella harvakseltaan. 3 Voimassa 2012-12-19T10:20:11 1023.28234863 123.85896947
arkeologinenkohde_alue.2066 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2066 151985 {6831DF24-153E-4EAE-B3F0-12C5B63617A8} Kierotharjut 1 partisaanien uhrien teloituspaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 350 ei Kohteessa on Seitajärven partisaani-iskussa 7.7.1944 vangittujen Eliisi ja Valtteri Ollilan ja stm Matias Niirasen teloituspaikka sekä neuvostopartisaanien asemapaikka. Vangitut seitajärveläiset sisarukset Eliisi Ollila 17-v ja Valtteri Ollila 16-v. sekä Seitajärvellä vartiossa ollut sotamies Matias Niiranen oltiin aikeissa viedä Neuvostoliittoon. Ennen rajan ylitystä partisaanit kuitenkin leiriytyivät Kieroharjuilla 10.7. ja ampuivat vangit. Valtteri Ollila teloitettiin kauempana Eliisi Ollilasta ja Matias Niirasesta, näköetäisyyden ulkopuolella.(Erkkilä 2011.) Kalaretkellä ollut Ville Aska löysi Eliisi Ollilan ja Matias Niirasen jäännökset v. 1963. Sallan sotavainajien etsintäryhmä (nykyinen Lapin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry) löysi Valtteri Ollilan jäännökset poliisin avustuksella v. 2005 pitkällisten etsintöjen jälkeen. Samoissa tutkimuksissa paikannettiin myös Eliisin ja Matiaksen teloituspaikka ja löydettiin partisaanien varustukset. (Erkkilä 2011.) Eliisi Ollilan ja Matias Niirasen teloistus- ja hautapaikat sijaitsevat eräänlaisen niemen päässä suolle laskevan rinteen juurella. Paikalla erottuu 10 m x 10 m kokoinen rinteeseen kaivettu alue, jonka eteläpuolella 15 m etäisyydellä on kaksi muuta vierekkäistä kuoppaa. Jarkko Sipolan mukaan poliisiraportissa oli kerrottu Eliisi Ollilan ja Matias Niirasen jäännösten löytyneen 7 m etäisyydellä toisistaan. Valtteri Ollilan teloituspaikka sijaitsee näistä 115 m etäisyydellä koillisessa vaaran rinteessä. Kohta on melko tasainen, ja se viettää loivasti luoteeseen. Paikalla erottuu 20 m x 10 m kokoinen alue, josta on poistettu humuskerros. Partisaanien asemapaikka sijaitsee Valtterin teloituspaikasta 50 m etelään, Eliisin ja Matiaksen teloistuspaikasta 80 m itään. Loivaan rinteeseen puiden suojaan on tehty kuusi muutamasta kivestä koostuu vallirakennelmaa. Rakennelmat nimettiin tässä poteroiksi 1-6. Ne sijoittuvat 40 m x 30 m kokoiselle alueelle. Rakenteet on kuvattu alla. Valtteri Oillilan teloituspaikka: X=7495901, Y=3607047 Eliisi Ollilan ja stm Matias Niirasen teloituspaikka: X=7495833, Y=3606956 kaksi kuoppaa: X=7495816, Y=3606951 potero 1: X=7495848, Y=3607074; muutama kivi laitettu suojaksi länsiluoteen puolelle, kivivallin takana painauma, jonka mitat 1,6 x 0,5 x 0,1 m. potero 2: X=7495852, Y=3607076; kuopan mitat 1,6 x 0,3 x 0,2 m, muoto pitkänmallinen, luoteispuolella matala valli. potero 3: X=7495842, Y=3607067; kuopan mitat 1,5 x 0,6 x 0,3 m, länsiluoteen puolella kivivalli. potero 4: X=7495833, Y=3607045; koostuu 2 m leveästä vallista, torjuntasuunta länteen-länsiluoteeseen. potero 5: X=7495822, Y=3607037; kuopan mitat 1 x 0,7 x 0,2m, luoteispuolella kivivalli. potero 6: X=7495846, Y=3607044; koostuu 2 m pitkästä kivivallista, torjuntasuunta luoteeseen. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen liittyvää tietoa saatiin Sallan sotavainajien etsintäryhmään kuuluvalta Jarkko Sipolalta ja Erkkilän aihetta koskevasta julkaisusta, jonka viite on lisätiedoissa. Kohde on lisäksi merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on neuvostopartisaanien uhrien teloituspaikka ja partisaanien asemapaikka jatkosodan ajalta. Kohde sijaitsee Kieroharjujen itäpuolella, Vittoivan luoteisrinteen juurella. Kohteen pohjoispuolella 350 m etäisyydellä on länteen Värriöjokeen laskeva oja. Kasvillisuus rinteessä on kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Vaaran rinteen länsipuolella on suota. Lähin metästie kulkee 1,4 km etäisyydellä luoteessa. 3 Voimassa 2012-11-12T14:27:05 14883.83154297 543.53269988
arkeologinenkohde_alue.2067 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2067 153584 {88AA04CE-35FA-47CF-99AF-373FF7BE1FF6} 1000025506 Bierfejohka 2 Kiviaita 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1412 Kiviaidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 646 ei Kohde on aitamainen kivirakenne, joka alkaa Bierfejohkan etelärannan rantatöyrään päältä, kohdasta X 7685378 / Y 3275452, ja jatkuu siitä noin kolmekymmentä metriä kaakkoon päin, päättyen rakkakivikkoon, kohtaan X 7685354 / Y 3275469. Rakenne on kasattu latomalla päällekkäin muodoltaan enimmäkseen laattamaisia kiviä. Osa aidasta muodostuu myös pystyasentoon kangetuista kookkaammista kivistä, ja maakiviviäkin on hyödynnetty rakenteessa. Rakenteen kivet ovat hyvin jäkälöityneet. Aita vaikuttaa olleen noin metrin korkuinen, mutta osa rakenteesta on sortunut. Rakenteen keskivaiheilla sijaitsee porttimaisesti kaksi aukkoa, joista luoteisempi on noin 1,5 m leveä ja kaakkoisempi noin 2,0 m leveä. Porttiaukkojen välissä, kohdassa X 7685365 / Y 3275460, on noin metrin levyinen ja noin metrin korkuinen kivilatomus. Kohde rajautuu aitarakenteen kaakkoispään ja luoteispään väliselle alueelle, jonka pituus on noin 30 m ja leveys rakenteen jäännösten leveyden verran, leveimmilläänkin alle kaksi metriä. Kohteen on löytänyt Petri Halinen vuonna 2011 ja kohde paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattitietojen perusteella. Kohde on aitamainen kivirakenne, joka liittyy todennäköisimmin peurojen metsästämiseen tai poronhoitoon. Rakenteella on ilmeisesti katkaistu eläinten kulku Bierfejohkan rantatöyrään ja siitä noin kolmenkymmenen metrin päässä sijaitsevan rakkakivikon välisen alueen kautta tai ainakin ohjaamaan ne kulkemaan rakenteen porttiaukoista. Rakenne vaikuttaa melko vanhalta, ja kohde on syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohde sijaitsee Bierfejohkan eteläpuolella, joen ylittävän Kalottireitin sillasta noin 200 m lounaaseen päin. Alue on avointa, melko kivikkoista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisutta hallitsevat variksenmarja, vaivaiskoivut ja puolukka sekä jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2012-12-19T11:29:25 620.6784668 106.69879862
arkeologinenkohde_alue.2068 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2068 152323 {F61A5E61-DDF8-4C1F-95C4-F7946F150287} Papinkallio erotusaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohteessa on laudoista naulaamalla tehty poroaita, sekä riiputusteline. Aita rajautaa Papinkalliontien molemmille puolille. Kohde rajautuu aluemaisesti. Alpo Haarahiltusen ilmoitus, Sutigis, peruskartta. Käytöstä poistunut poroaita. Hiekkapohjainen mäntymetsä, jonka kasvatusluokka on 20. Aluskasvillisuutena alueella on mustikkaa, puolukkaa ja sammalta. 3 Voimassa 2012-11-13T15:10:32 78705.41918945 1204.95049581
arkeologinenkohde_alue.2069 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2069 152334 {F090B5F4-FF97-4E1B-8003-A063E265A072} 1000011842 Poroharju 6 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 130 ei Kohteesta kerrotaan muinaisjääännösrekisterissä seuraavaa: "Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 52 kilometriä itäkoilliseen, kunnan itäkärjessä, Pahakivalon pohjoispuolella. Koilliseen kurottavan Poroharjun luoteispuolella olevan pitkän hiekkakaarron lounaispäästä on tavattu asuinpaikkaan vittaavia löytöjä." Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2012. Muinaisjäännösrekisterissä ilmoitetusta koordinaattipisteestä noin 15 metriä etelälounaaseen on kaivettu tiestä luoteeseen 10 metrin mittainen, noin 1.2 metrin syvyinen oja, josta hiekat on kasattu ojan lounaispuolelle kymmenen metrin pituiseksi ja kuuden metrin levyiseksi kääntöpaikaksi. Kääntöpaikan hiekassa on näkyvillä kvartsi-iskoksia. Ojan länsipenkalla myös iskoksia ja palanutta luuta. Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksesta ei tule ilmi, onko oja ollut olemassa jo kohteen löytymishetkellä. Ojan pientareella kasvaa mänty, joka on vähintään 7 vuoden ikäinen. Ojan koillispuoleinen kangas on varpujen ja jäkäläkasvuston peitossa, eikä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ole silmämääräisesti havaittavissa. Kohde rajattiin muinaisjäännösrekisterin pistemäisen aluerajauksen sijaan alueeksi, joka rajattiin muinaisjäännösrekisterissä ilmoitetun pisteen ja alueella havaittujen löytöjen mukaan siten, että että se luoteessa rajautuu suohon ja kaakossa hiekkatien reunaan. Kohde on todennäköisesti osittain tuhoutunut tien teossa, mutta tien kaakkoispuolisessa ojaleikkauksessa ei havaittu löytöjä. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Pienialainen kivikautinen asuinpaikka. Poroharjun länsireuna, Poroharjuntieltä länteen erkanevan hiekkatien ja Poroharjun länsipuolisen suon väli. Karu, mäntyjä, kanervaa, puolukkaa ja jäkälää kasvava kangasmetsä, jonka kasvatusluokka on 30. 3 Voimassa 2016-01-13T15:47:22 2328.94360352 247.01642998
arkeologinenkohde_alue.2070 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2070 153586 {68BF7EE0-13BF-47A0-B021-450AE68D6854} 1000025509 Somásjávri 2 Kehämäinen kivirakennelma 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1422 Muu kivirakenne 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 731 ei Kohde on rakkakivikkoon rakennettu kehämäinen kivirakennelma, jonka keskikohta sijaitsee pisteessä X 7698924 / Y 3284003, Somášjávrin rannasta noin 20 m etäisyydellä. Rakennelma on enimmäkseen muodostettu tukemalla pystyasentoon suuria, muodoltaan laattamaisia kiviä. Pienempiä kiviä on pinottu päällekkäin muurimaiseksi rakenteeksi. Rakennelma vaikuttaa olleen alkujaan noin metrin korkuinen, mutta monissa kohdissa se on miltei täysin sortunut, ja sen kaikki kivet ovat hyvin jäkälöityneet. Rakennelman keskiosa on kolmion muotoinen, halkaisijaltaan noin 15 m, ja sen sisäpuoli on hieman lähiympäristöään vähäkivisempää, mutta kuitenkin varsin louhikkoista. sen etelälounasta kohti suippenevassa päässä on noin kaksi metriä leveä aukko, jonka länsireunalta on jatkunut kivirakan ulkopuolella, eteläkaakkoon päin, noin 15 m mittainen, yksinomaan pystyasentoon tuetuista laattamaisista kivistä koostunut aitamainen rakenne, joka päättyy pisteessä X 7698907 / Y 3283982. Kyseisessä osassa rakennelmaa kaikki kivirakan ulkopuolelle pystytetyt kivet ovat kaatuneet pitkälleen maahan. Rakennelman keskikehän itäisimmästä nurkasta lähtee puolestaan kohti koillista lähinnä päällekkäin ladotuista kivistä koostuva aitamainen rakenne, joka kääntyy noin 15 m koilliseen päin jatkuttuaan kohti itää, päättyen järven rantaan pisteessä X 7698929 / Y 3284028. Keskikehän luoteisnurkasta lähtien vastaavanlaista rakennetta on kasattu ensin luodetta kohti, sitten länsilounaalle päin kaartuen, kunnes se päättyy noin 40 m jatkuttuaan pisteessä X 7698955 / Y 3283945, noin 15 m etäisyydellä kivirakan reunasta. Myös tässä rakennelman osassa rakkakivikon ulkopuolinen osuus on koostunut yksinomaan pystyasentoon asetetuista laattamaisista kivistä, jotka sittemmin ovat kaatuneet. Kohde rajautuu edellä kuvailtujen rakenteiden ääripisteiden rajaamalle alueelle Somášjávrin länsirannalla sijaitsevalle niemekkeelle. Kohteen halkaisija itä-länsisuuntaisesti on noin 80 m ja pohjois-eteläsuuntaisesti noin 40 m. Itäreunaltaan kohde rajautuu Somášjávrin rantaan. Kohteen ikä ja käyttötarkoitus eivät rakennelmaa dokumentoitaessa täysin selvinneet. Ilmeisesti se on kuitenkin hyvin vanha, selvästi iäkkäämpi kuin alueelle nykyisin suuntautunut retkeilytoiminta, ja se on syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Vaikuttaa todennäköisimmältä, että kohteen käyttötarkoitus liittyy joko poronhoitoon tai peurojen metsästykseen. Porokaarteeksi rakennelma on kuitenkin kovin pienehkö. Olemukseltaan hieman samankaltainen rakennelma on dokumentoitu Käsivarren erämaasta myös Bih?osjávrin itäpuolella, Bih?osjávrin autiotuvan ja Govdajohkan suun välisen niemekkeen tyvellä. Kohde sijaitsee Somášjávrin länsirannalla niemekkeellä olevassa rakkakivikossa, noin 0,4 km eteläkaakon suunnalle siitä pisteestä, jossa Norjan raja kohtaa Somášjávrin länsirannan. Kohteen itäisin osa rajautuu järven rantaan. Kohdetta ympäröivä alue on moreenipohjaista, avointa tunturi-paljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva ja jäkälät. Järven rannan lähellä, myös kohteen keskeisissä osissa, kasvaa rakkakivikon väleissä kuitenkin enimmäkseen heiniä, saroja ja sammalia. Kosteimmilla paikoilla alueella kasvaa harvakseltaan myös matalaa pajupensaikkoa. 3 Voimassa 2012-12-19T11:40:20 6618.515625 297.70330831
arkeologinenkohde_alue.2071 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2071 153587 {BFC731F7-F02B-4899-B661-2575ECDDBEE6} 1000009521 Kuonjarvárri A raaka-aineen hankintapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 978 974 ei Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välisessä satulassa, molemmin puolin Kalottireitin polkua, on työstettyä kvartsiittia pesäkkeisesti laajalla alalla. Tuhansista työstetyistä kappaleista useimmat ovat iskoksia, mutta joukossa on myös esineitä, esineiden teelmiä ja raaka-ainekappaleita. Työstetty kvartsiitti on poikkeuksetta hyvälaatuista, enimmäkseen hienorakeista, väriltään yleensä vaaleanharmaata tai lähes mustaa. Muitakin harmaan sävyjä esiintyy jonkin verran, samoin juovikkaita kappaleita. Useat löytöpesäkkeistä sijaitsevat lumenviipymäpaikoilla, notkelmissa, joista kaikki lumi sulaa vain lämpimimpinä kesinä. Kaikkien löytöpesäkkeiden perusteelliseen kartoittamiseen kuluisi useita päiviä, joten tarkastuskäynnillä pyrittiin ainoastaan kirjaamaan keskeisimpien löytöalueiden sijainti. Kussakin kirjatussa pesäkkeessä löytöjä on paljon useiden metrien säteellä ilmoitetusta koordinaattipisteestä, harvakseltaan laajemmallakin alalla. Tarkimmin havainnoitiin Kalottireitin lähialuetta muutamien kymmenien metrien etäisyydelle polusta. Kohteesta havaittujen keskeisimpien löytöpesäkkeiden koordinaatit ja löytöjen kuvaus: X 7680251 / Y 3267598 ? Vuonna 2010 perusteellisemmin dokumentoitu löytöpesäke, iskoksia ja raaka-ainekappaleita. Löydöt pesäkkeessä hienorakeista vaaleanharmaata kvartsiittia. X 7680275 / Y 3267448 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. X 7680344 / Y 3267726 ? Vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680345 / Y 3267409 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680349 / Y 3267611 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia ja vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. Pesäkkeestä kerättiin talteen seitsemän kvartsiitti-iskosta noin neliömetrin laajuiselta alalta. X 7680349 / Y 3267748 ? Vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267414 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Lisäksi jonkin verran vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267419 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267673 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. X 7680399 / Y 3267405 ? Mustaa, tummanharmaata ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Ilmeisesti runsaslöytöisin kohteen alueelta toistaiseksi havaituista löytöpesäkkeistä. Pesäkkeestä kerättiin talteen kahdeksan kvartsiitti-iskosta sekä kvartsiittikaavin ja tarkemmin luokittelematon kvartsiittiesine noin neliömetrin alalta. X 7680403 / Y 3267235 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680410 / Y 3267355 ? Mustaa ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680427 / Y 3267350 ? Mustaa ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja ainakin kohteen keskeisimmät pesäkkeet vaikuttavat rajautuvan Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin väliseen satulaan, noin kahdensadan metrin säteelle Kalottireitin polku-uralta. Itä-länsisuuntaisesti kohteen halkaisija on vähintään noin kolmesataa metriä. Kohteen alueella on havaittujen löytöjen perusteella kymmeniä löytöpesäkkeitä, joiden laajuus vaihtelee alle neliömetrin kokoisista halkaisijaltaan yli kymmenmetrisiin. Kohteen on löytänyt Petri Halinen vuonna 2003. Hän havaitsi Kuonjarvárrin laelta 1,8 km luoteeseen Kalottireitin kaakkoispuolella kookkaita kvartsiittilohkareita, joista on lohkottu ytimiä ja iskoksia. Sami Viljanmaa tarkasti kohteen ensimmäisen kerran vuonna 2010, ja tietoja kohteen laajuudesta täydennettiin vuoden 2012 tarkastuskäynnillä. Myös Petri Halinen on tarkastanut kohteen ainakin vuosina 2009, 2011 ja 2012. Jokaisella tarkastuskäynnillä on havaittu aiemmin tuntemattomia löytöpesäkkeitä ja kohteen kokonaisala on todettu aiemmin luultua suuremmaksi. Kuonjarvárrin lakialueen pohjois- ja koillisreuna sekä Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välinen satula ovat selvästi olleet merkittävää kiviesineiden raaka-aineen hankinta-aluetta esihistoriallisena aikana, ja alueelta on mahdollisesti haettu kvartsiittia tuhansia vuosia. Alueen antoisuudesta raaka-aineen hankintapaikkana kertoo se, että hyvälaatuista työstämätöntäkin kvartsiittia on alueella yhä runsaasti. Kookkaista kvartsiittikimpaleista on ilmeisesti lohkottu paremmin mukaan otettaviksi sopivia kappaleita, ja toisinaan ylätunturissa on kaiketi myös työstetty esineaihioita, mihin viittaavat havaitut iskoskeskittymät. Alueelta vuoteen 2012 mennessä dokumentoidut raaka-aineen hankintapaikat Kuonjarvárri, Kuonjarvárri 2 ja Kuonjarvárri 3 ovat mahdollisesti keskeisimpiä alueita, joilta kvartsiittia on Kuonjarvárrilta haettu, mutta seudun muiden tunturien lakialueet ovat lähes täysin inventoimattomia, ja on hyvin mahdollista, että myös niiltä olisi Kuonjarvárrin lakialueen tavoin löydettävissä laajamittaisestikin jälkiä esihistoriallisesta kiventyöstöstä. Kohde sijaitsee korkealla ylätunturissa, Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välisessä satulassa. Alueen halki kulkee Kalottireitin Saarijärven ja Kuonjarjohkan autiotupien välinen osuus. Alue on äärimmäisen karua, tuulenpieksämää moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuuden muodostavat vain harvat tunturikasvit. Suurin osa maanpinnasta on täysin paljasta. Alueella sijaitsee myös lumenviipymäpaikkoja, joissa lunta säilyy kylmimpinä kesinä syksyyn saakka. Kohteet 153587, 153588, 153589 ja 153590 ovat muinaisjäännösrekisterissä yksi kohde 1000009521 Kuonjarvarri. 3 Voimassa 2019-09-03T13:21:33 9406.53894043 534.62012134
arkeologinenkohde_alue.2072 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2072 153588 {9BCBD666-491D-49AB-B3E5-E139AE70CB47} 1000009521 Kuonjarvárri B Raaka-aineen hankintapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 982 980 ei Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välisessä satulassa, molemmin puolin Kalottireitin polkua, on työstettyä kvartsiittia pesäkkeisesti laajalla alalla. Tuhansista työstetyistä kappaleista useimmat ovat iskoksia, mutta joukossa on myös esineitä, esineiden teelmiä ja raaka-ainekappaleita. Työstetty kvartsiitti on poikkeuksetta hyvälaatuista, enimmäkseen hienorakeista, väriltään yleensä vaaleanharmaata tai lähes mustaa. Muitakin harmaan sävyjä esiintyy jonkin verran, samoin juovikkaita kappaleita. Useat löytöpesäkkeistä sijaitsevat lumenviipymäpaikoilla, notkelmissa, joista kaikki lumi sulaa vain lämpimimpinä kesinä. Kaikkien löytöpesäkkeiden perusteelliseen kartoittamiseen kuluisi useita päiviä, joten tarkastuskäynnillä pyrittiin ainoastaan kirjaamaan keskeisimpien löytöalueiden sijainti. Kussakin kirjatussa pesäkkeessä löytöjä on paljon useiden metrien säteellä ilmoitetusta koordinaattipisteestä, harvakseltaan laajemmallakin alalla. Tarkimmin havainnoitiin Kalottireitin lähialuetta muutamien kymmenien metrien etäisyydelle polusta. Kohteesta havaittujen keskeisimpien löytöpesäkkeiden koordinaatit ja löytöjen kuvaus: X 7680251 / Y 3267598 ? Vuonna 2010 perusteellisemmin dokumentoitu löytöpesäke, iskoksia ja raaka-ainekappaleita. Löydöt pesäkkeessä hienorakeista vaaleanharmaata kvartsiittia. X 7680275 / Y 3267448 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. X 7680344 / Y 3267726 ? Vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680345 / Y 3267409 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680349 / Y 3267611 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia ja vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. Pesäkkeestä kerättiin talteen seitsemän kvartsiitti-iskosta noin neliömetrin laajuiselta alalta. X 7680349 / Y 3267748 ? Vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267414 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Lisäksi jonkin verran vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267419 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267673 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. X 7680399 / Y 3267405 ? Mustaa, tummanharmaata ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Ilmeisesti runsaslöytöisin kohteen alueelta toistaiseksi havaituista löytöpesäkkeistä. Pesäkkeestä kerättiin talteen kahdeksan kvartsiitti-iskosta sekä kvartsiittikaavin ja tarkemmin luokittelematon kvartsiittiesine noin neliömetrin alalta. X 7680403 / Y 3267235 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680410 / Y 3267355 ? Mustaa ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680427 / Y 3267350 ? Mustaa ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja ainakin kohteen keskeisimmät pesäkkeet vaikuttavat rajautuvan Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin väliseen satulaan, noin kahdensadan metrin säteelle Kalottireitin polku-uralta. Itä-länsisuuntaisesti kohteen halkaisija on vähintään noin kolmesataa metriä. Kohteen alueella on havaittujen löytöjen perusteella kymmeniä löytöpesäkkeitä, joiden laajuus vaihtelee alle neliömetrin kokoisista halkaisijaltaan yli kymmenmetrisiin. Kohteen on löytänyt Petri Halinen vuonna 2003. Hän havaitsi Kuonjarvárrin laelta 1,8 km luoteeseen Kalottireitin kaakkoispuolella kookkaita kvartsiittilohkareita, joista on lohkottu ytimiä ja iskoksia. Sami Viljanmaa tarkasti kohteen ensimmäisen kerran vuonna 2010, ja tietoja kohteen laajuudesta täydennettiin vuoden 2012 tarkastuskäynnillä. Myös Petri Halinen on tarkastanut kohteen ainakin vuosina 2009, 2011 ja 2012. Jokaisella tarkastuskäynnillä on havaittu aiemmin tuntemattomia löytöpesäkkeitä ja kohteen kokonaisala on todettu aiemmin luultua suuremmaksi Kuonjarvárrin lakialueen pohjois- ja koillisreuna sekä Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välinen satula ovat selvästi olleet merkittävää kiviesineiden raaka-aineen hankinta-aluetta esihistoriallisena aikana, ja alueelta on mahdollisesti haettu kvartsiittia tuhansia vuosia. Alueen antoisuudesta raaka-aineen hankintapaikkana kertoo se, että hyvälaatuista työstämätöntäkin kvartsiittia on alueella yhä runsaasti. Kookkaista kvartsiittikimpaleista on ilmeisesti lohkottu paremmin mukaan otettaviksi sopivia kappaleita, ja toisinaan ylätunturissa on kaiketi myös työstetty esineaihioita, mihin viittaavat havaitut iskoskeskittymät. Alueelta vuoteen 2012 mennessä dokumentoidut raaka-aineen hankintapaikat Kuonjarvárri, Kuonjarvárri 2 ja Kuonjarvárri 3 ovat mahdollisesti keskeisimpiä alueita, joilta kvartsiittia on Kuonjarvárrilta haettu, mutta seudun muiden tunturien lakialueet ovat lähes täysin inventoimattomia, ja on hyvin mahdollista, että myös niiltä olisi Kuonjarvárrin lakialueen tavoin löydettävissä laajamittaisestikin jälkiä esihistoriallisesta kiventyöstöstä. Kohde sijaitsee korkealla ylätunturissa, Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välisessä satulassa. Alueen halki kulkee Kalottireitin Saarijärven ja Kuonjarjohkan autiotupien välinen osuus. Alue on äärimmäisen karua, tuulenpieksämää moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuuden muodostavat vain harvat tunturikasvit. Suurin osa maanpinnasta on täysin paljasta. Alueella sijaitsee myös lumenviipymäpaikkoja, joissa lunta säilyy kylmimpinä kesinä syksyyn saakka. Kohteet 153587, 153588, 153589 ja 153590 ovat muinaisjäännösrekisterissä yksi kohde 1000009521 Kuonjarvarri 3 Voimassa 2019-08-22T12:35:43 2302.05126953 172.09369005
arkeologinenkohde_alue.2073 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2073 154667 {34131CD8-694B-4EAB-A87D-64BAEF071915} 1000011731 Tikkalampi pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 250 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan kohteessa pitäisi olle 14 pyyntikuoppaa, maastosta havaittiin 13 kuoppaa, joista kuopat 4, 6 ja 7 ovat syviä ja jyrkkäreunaisia, eli niitä on kaiveltu myöhemmin. Kuoppa 1, x 3501130, y 7650728. Sijaitsee Tikkalammen koillispuolella. Kuopan halkaisija on 2,9 m, siinä on yli 2 m leveät matalat vallit. Kuopan toinen puoli kasvaa pelkästään jäkäliä. Kuopasta noin 5 m lounaaseen on pieni kuoppa, joka vaikuttaa tuulenkaadolta, siinä on kuitenkin alkava huuhtoutuma. Kuoppa 2, x 3501138, y 7650756. Sijaitsee noin 15 m pohjoiseen kuopasta 1. Koko 3,4 m x 2,8 m ja noin 50 cm syvä. Osittain leveät ja matalat vallit. Kuoppa on laakea ja siinä on kaadetun kelon jäänteitä. Kuoppa 3, x 3501137, y 7650791. Epämääräinen kuoppa, jonka toinen reuna on jyrkempi. Siinä ei tunnu selvää reunaa joka puolella. Koko 3,4 m x 2,8 m ja syvyys 30 cm. Kairauksessa havaittavissa alkava huuhtoutumiskerros. Jyrkemmällä reunalla kasvaa muutama männyn taimi. Kuoppa 4, x 3501152, y 7650827. Jyrkkäreunainen kuoppa, joko moderni tai myöhemmin kaiveltu pyyntikuoppa. Koko 2,5 m x 2,5 m ja syvyys n. 1 m. Pohjalla on vielä uusi kuopaisu, jossa on on hiekkaa näkyvissä. Kuoppa 5, x 3501169, y 7650838. Sijaitsee muutaman metrin päässä kuopasta 4. Halkaisija 2,3 m ja syvyys noin 30 cm. Pohjalla on lapiolla tehty pyöreä kolo, jonka halkaisija on n. 60 cm ja syvyys 20 cm. Osin selvät vallit. Kuoppa 6, x 3501207, y 7650861. Halkaisija 2,6 m ja syvyys noin 90 cm. Jyrkät reunat, eli kuoppaa on kaiveltu myöhemmin, ympärillä on kapeat vallit. Reunalla on ilmeisesti jonkin eläimen kaivama kuoppa. Kuoppa 7, x 3501224, y 7650866. Pieni ja jyrkkäreunainen ovaalin muotoinen kuoppa. Koko 1,3 m x 1,5 m ja 70 cm syvä. Ilmeisesti moderni tai myöhemmin kaiveltu pyyntikuoppa. Kuoppa 8, x 3501316, y 7650909. Pieni ja matala, halkaisija 1,5 m ja syvyys 15 cm. Kuopassa ei tunnu selviä reunoja, vaan se vaikuttaa luontaiselta. Kuoppa 9, x 3501360, y 7650942. Hieman epämääräisen muotoinen, kahdella sivulla on jyrkkä reuna, yhdellä reunalla kasvaa puu jonka vieressä on pieni kolo. Koko 3,2 m x 2,9 m ja syvyys 40 cm. Kuopassa on raivausjätettä: oksia ja kelon osa. Ei selviä valleja. Kuoppa 10, x 3501368, y 7650968. Pieni ja epämääräinen kuoppa. Halkaisija 1,2 m ja syvyys 15 cm. Todennäköisesti tuulenkaato, ei huuhtoutumiskerrosta havaittavissa kairauksessa. Kuoppa 11, x 3501408, y 7651023. Koko 2,1 m x 2,4 m ja syvyys 40 cm. Kuoppa näyttää tätä suuremmalta, koska sijaitsee matalassa supassa. Ei myöskään selviä valleja. Kairauksessa ainakin 10 cm huuhtoutumiskerros. Kuoppa 12, x 3501459, y 7651060. Koko 2,9 m x 2,7 m ja syvyys 45 cm. Matala ja laakea, ei selviä valleja, koska sijaitsee matalassa supassa. Kuoppa 13, x 3501516, y 7651100. Kuoppa sijaitsee lähinnä Tankajokea, koko 2,9 m x 2,7 m j a syvyys n. 40 cm. Ei valleja, kuopan pohjalla hirren pätkiä. Sarkkinen on antanut kuopille seuraavat koordinaatit: x 3501122, y 7560709, x 3501211, y 7560857,x 3501327, y 7560913,x 3501403, y 7561030,x 3501455, y 7561071,x 3501515, y 7561095,x 3501567, y 7561093,x 3501583, y 7561092,x 3501605, y 7561074. Koordinaateista viidet vastaavat toisiaan. Sarkkisen kuopista havaitsematta jäivät eteläisin kuoppa ja kolme koillisinta kuoppaa Tankajoen varressa, siten kuoppia voi enimmillään olla 17 kappaletta. Kohde on rajattu havaittujen rakenteiden ja ilmoitettujen koordinaattien mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, tarkistus Mika Sarkkinen 2005. Kohteessa on 14 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppia joista osaa on kaiveltu myöhemmin. Pyyntikuopat sijaitsevat Tankajoen ja Vuotson kanavan yhtymäkohdan pohjoispuolella. Tankajoen länsipuolella olevan Tikkalammen koillispuolelta alkava ketju suuntautuu koilliseen kohti jokea. Kuoppien luoteispuolella on pari pientä lampea ja niistä Tikkalampeen ulottuva pieni oja. 3 Voimassa 2013-04-09T10:03:56 19668.0456543 1489.13325064
arkeologinenkohde_alue.2074 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2074 155943 {0F2D53F8-4EC7-4BBB-B751-096D9A558C11} 1000025542 Áhkovárri etelä 1 Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 420 410 ei Áhkovárrin eteläisessä alarinteessä on kaksi purnua lähellä toisiaan. Purnu 1: x 7722271 y 3464834 Purnu 2: x 7722364 y 3464819 Kohde on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamista koordinaateista edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-20T10:51:32 13725.4765625 433.7647104
arkeologinenkohde_alue.2075 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2075 155944 {9B883FE4-1A09-4472-B947-F75208F98DB0} 1000025543 Áhkovárri etelä 2 Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 380 375 ei Áhkovárrin eteläisessä alarinteessä on kaksi purnua lähellä toisiaan. Purnu 1: x 7722026 y 3465630 Purnu 2: x 7722027 y 3465642 Kohde on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamista koordinaateista edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012. Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. 3 Voimassa 2013-02-20T10:51:18 3404.93457031 211.66895868
arkeologinenkohde_alue.2076 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2076 151955 {475C0572-5DAA-420D-B4FA-C41049149F5F} Halmeaho 2 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 187 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; 30 korsua, 2 pienempää pesäkettä ja 9 poteroa. Korsuiksi nimettiin suuremmat suorakaiteen tai neliön muotoiset hirsirunkoiset rakennelmat, poteroiksi pienemmät kuopat, ja pesäkkeiksi (mahdollisesti ampumapesäkkeitä) pari epäselvää tapausta. Osa korsuista voi olla todellisuudessa ampumapesäkkeitä. Rakenteet sijoittuvat n. 350 x 190 m kokoiselle itä-länsisuuntaiselle alueelle. Korsut 22 ja 23 sijaitsevat alueen länsipuolella kulkevan tien länsipuolella, muut rakenteet ovat tien itäpuolisella kankaalla. Osaa korsuista on kaivettu myöhemmin. Alla olevat mitat ovat sisämittoja. Korsuissa on ympärillä lisäksi 2-3 m leveä maavalli. korsu 1: X=7435723, Y=3590357; mitat 3,3 x 2,7 m. Kaivettu hiekkatörmään. Pohjoispäässä oviaukko. Pyöröhirsirunkoinen, salvokset tehty sahalla, samoin hirsien päät on katkaistu sahalla. Katossa lautaa ja tuohta. Kyseessä voi olla myös asuinpaikkaan liittyvä kellari, mutta toisaalta myös muista korsuista löytyi tuohta ja hirsirakenteita. korsu 2: X=7435700, Y=3590304; muoto suorakaide, mitat 3,5 x 2,6 x 1,1 m, lisäksi luoteisnurkalla pohjoissivulla 2,3 m pitkä ja 2 m leveä osa, jossa kulkuaukko. Pyöröhirsirakenteinen runko, katossa ollut tuohta. korsu 3: X=7435713, Y=3590291; mitat 4,6 x 1,8 x 0,9 m, muoto suorakaide. Kulkuaukko pohjoiskoilliseen päin. korsu 4: X=7435723, Y=3590288; muoto neliö, mitat 2,7 x 2,5 x 1 m, kulkuaukko etelään päin. Korsusta kaivettu tyhjiä suuvesipulloja (mm. Illodin), joita on asetettu korsun viereen kannon päälle. Suuvettä on korkean alkoholipitoisuutensa takia voitu käyttää myös mm. haavanpuhdistukseen ja viinan korvikkeena. korsu 5: X=7435727, Y=3590286; mitat 4,7 x 3,1 x 1 m, muoto suorakaide, kulkuaukko itäkoilliseen. korsu 6: X=7435729, Y=3590277; mitat 3 x 3 x 0,7 m, muoto neliö, kulkuaukko itään päin kaakkoisnurkalta, ajettu osittain yli. korsu 7: X=7435744, Y=3590281; muoto suorakaide, mitat 3,4 x 4 x 1,3 m, lisäksi kaakkoisnurkalla eteläseinällä 1,9 m pitkä, 2,1 m leveä osa, joka on luultavasti osa kulkuaukkoa. korsu 8: X=7435732, Y=3590267; mitat 2,8 x 2,7 x 1 m, muoto neliö, etelänurkalta kaakkoon päin lähtee käytävä. korsu 9: X=7435739, Y=3590250; mitat 3,5 x 2,6 x 0,5 m, muoto suorakaide. korsu 10: X=7435733, Y=3590239; mitat 3,5 x 2,7 x 0,7 m, muoto suorakaide, kulkuaukko etelänurkalla lounaaseen. korsu 11: X=7435728, Y=3590216; mitat 4,6 x 3,6 x 1,3 m, muoto suorakaide, kulkuaukko koilliseen. korsu 12: X=7435720, Y=3590191; mitat 4,3 x 3 x 1,6 m, muoto suorakaide, kulkuaukko länsiluoteeseen. korsu 13: X=7435695, Y=3590130; pituus 6,1 m ja ainakin 3,4 m leveä, länsiseinä tuhoutunut tienrakennuksen yhteydessä, syvyys 1,3 m, muoto suorakaide. korsu 14: X=7435692, Y=3590181; mitat 3 x 2,1 x 0,7 m, muoto suorakaide, itäpuolelta lähtee etelään kaartava käytävä. korsu 15: X=7435719, Y=3590371; Korsu on L-kirjaimen muotoinen niin, että lyhyempi sakara on itään päin. Korsu 6 m pitkä, leveimmillään 3,5 m leveä ja 1 m syvä. Seinissä näkyy hirsirakenteita. Länsisivulla on mahdollinen oviaukko. Korsua on käytetty myöhemmin tunkiona. korsu 16: X=7435683, Y=3590223; mitat 1,9 x 2,5 x 0,5 m, muoto suorakaide, ajettu metsäkoneella päältä. korsu 17: X=7435705, Y=3590231; mitat 1,9 x 2,3 x 1,4 m, muoto suorakaide. korsu 18: X=7435689, Y=3590260; mitat 3,2 x 3,1 x 1,7 m, muoto suorakaide, lounaispäästä lähtee etelään kaartava käytävä. korsu 19: X=7435686, Y=3590274; 3 x 3,3 x 1,2 m, muoto suorakaide, korsusta lähtee käytävä kaakkoon päin. korsu 20: X=7435678, Y=3590293; mitat 2,3 x 2,4 x 1,3 m, muoto suorakaide. korsu 21: X=7435640, Y=3590258; mitat 4,1 x 3,3 x 1,2 m, muoto suorakaide, käytävä etelään päin. korsu 22: X=7435610, Y=3590198; mitat 4,2 x 7 x 1,3 m, muoto suorakaide. korsu 23: X=7435721, Y=3590110; mitat 4,2 x 6 x 0,7 m, muoto suorakaide. korsu 24: X=7435610, Y=3590198; mitat 3,1 x 3,4 x 1,3 m, muoto suorakaide, kulkuaukko koillispuolella. korsu 25: X=7435630, Y=3590282; mitat 2,4 x 2,9 x 1,3 m, muoto suorakaide, kulkuaukko koillisnurkalla itään päin. korsu 26: X=7435609, Y=3590272; mitat 3 x 3,5 x 1,1 m, muoto suorakaide, kulkuaukko koillisnurkalla. korsu 27: X=7435580, Y=3590294; mitat 2,3 x 2,3 x 0,7 m, muoto neliö, kulkuaukko länsiluoteeseen. korsu 28: X=7435570, Y=3590303; mitat 3,3 x 2,7 x 0,9 m, muoto suorakaide, korsun yli ajettu metsäkoneella. korsu 29: X=7435560, Y=3590213; mitat 3,7 x 3,4 x 1,2 m, muoto suorakaide. korsu 30: X=7435572, Y=3590213; mitat 3,7 x 4,3 x 0,6 m, muoto suorakaide, kulkuaukko itään päin. pesäke 1: X=7435731, Y=3590449; mitat 3,2 x 3,2 x 1 m, muoto neliö. Reunoilla on vallimaisena erottuva hirsikehikko. Pesäke on kaivettu kosteaan joenrantaan. Kyseessä voi olla myös korsu. pesäke 2: X=7435645, Y=3590275; mitat 1,8 x 1,8 x 0,4 m, muoto kulmikas, kyseessä voi olla myös potero. potero 1: X=7435718, Y=3590382; täytetty korjuujätteellä, poteron halkaisija arviolta 2 m. Kuopasta länteen päin lähtee 3,6 m pitkä, 1 m leveä ja 0,7 m syvä käytävä. Potero tai pesäke on kaivettu jyrkkään rinteeseen. potero 2: X=7435730, Y=3590406; mitat 1,3 x 1,5 x 0,4 m, muoto neliö, ajoura kulkee päältä. potero 3: X=7435722, Y=3590413; muoto pyöreä, halkaisija 0,5 m, syvyys 0,5 m, ajoura kulkee päältä. potero 4: X=7435709, Y=3590378; pisaranmuotoinen, mitat 1,2 x 0,8 x 0,4 m. potero 5: X=7435709, Y=3590380; pisaranmuotoinen, mitat 1,5 x 0,7 x 0,4 m. potero 6: X=7435692, Y=3590193; mitat 2 x 1,2 x 0,5 m. potero 7: X=7435668, Y=3590233; 2,1 x 1,4 x 0,8 m, muoto epämääräinen, poteron päältä on ajettu metsäkoneella. potero 8 ja 9: X=7435587, Y=3590277; kyseessä joko kaksi vierekkäistä poteroa tai romahtanut korsu. Kuoppien mitat 1,8 x 0,6 x 0,4 m ja 1,8 x 0,5 x 0,4 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä Kuolajoen lounaispuolella, Halmeahon koillispuolella olevalla kankaalla. Kohteen länsipuolelta kulkee etelä-pohjoissuuntainen metsätie, josta risteää tie koilliseen päin kohteen itäosaan, kohteen vieressä olevalle maatilan jäännökselle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Maasto on loivasti kumpuilevaa ja hiekkapohjaista. 3 Voimassa 2012-11-05T21:43:21 33821.01782227 1043.56626971
arkeologinenkohde_alue.2077 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2077 155166 {5194339B-A736-49EE-8190-C57C721DD8BC} Taivalselkä 6 betonirakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 264 ei Tiestä noin 40 m itään on täytetyn kaivon paikka, x 3504841, y 7555913. Ennen täyttämistä kaivon kuilua ympäröi kolmella sivulla noin 3-4 m leveä ja 1 m korkea valli, jonka ulkohalkaisija on noin 10 m. Kaivon kuilun kokoa ei voitu mitata, koska se oli osin romahtanut ja vaarallinen. Kaivonpaikan itäpuolella on betonirakenne, x 3504858, y 7555913. Se on muodoltaan suorakulmainen taso jonka keskellä on kuoppa. Taso on kooltaan n. 2 m x 1,8 ja kuoppa 135 cm x 68 cm ja ainakin 45 cm syvä. Tason reunoissa on 3 cm paksut teräslenkit. Kohteesta n. 5 m etelään on suorakaiteenmuotoinen kuoppa, jossa on jonkin verran puuta. Kuoppa on kooltaan n. 3 m x 1,5 m ja puolisen metriä syvä. Se ei näytä poterolta Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Raija Hugg kertoi kaivosta. Paikalla on ollut ainakin kaksi kaivoa, jotka ovat olleet saksan armeijan tekemiä. Toinen kaivoista oli peitetty aiemmin ja jäljellä ollut kaivo on peitetty vuoden 2011 aikana. Kaivon kuilu on ollut vuorattu hirsillä, ja se on ollut alunperin jopa 30 m syvä. Saksan armeijan Vuotson tukikohtaan liittyviä rakenteita. Kohde sijaitsee Vuotson kylän eteläpuolella, valtatie 4:n itäpuolella, noin 200 m etelään lentokentälle johtavasta tiestä. 3 Voimassa 2013-03-27T13:11:57 869.65844727 124.56678416
arkeologinenkohde_alue.2078 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2078 153589 {7294D087-5E1E-44AB-BE38-A0FF805CBB2A} 1000009521 Kuonjarvárri C Raaka-aineen hankintapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 978 976 ei Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välisessä satulassa, molemmin puolin Kalottireitin polkua, on työstettyä kvartsiittia pesäkkeisesti laajalla alalla. Tuhansista työstetyistä kappaleista useimmat ovat iskoksia, mutta joukossa on myös esineitä, esineiden teelmiä ja raaka-ainekappaleita. Työstetty kvartsiitti on poikkeuksetta hyvälaatuista, enimmäkseen hienorakeista, väriltään yleensä vaaleanharmaata tai lähes mustaa. Muitakin harmaan sävyjä esiintyy jonkin verran, samoin juovikkaita kappaleita. Useat löytöpesäkkeistä sijaitsevat lumenviipymäpaikoilla, notkelmissa, joista kaikki lumi sulaa vain lämpimimpinä kesinä. Kaikkien löytöpesäkkeiden perusteelliseen kartoittamiseen kuluisi useita päiviä, joten tarkastuskäynnillä pyrittiin ainoastaan kirjaamaan keskeisimpien löytöalueiden sijainti. Kussakin kirjatussa pesäkkeessä löytöjä on paljon useiden metrien säteellä ilmoitetusta koordinaattipisteestä, harvakseltaan laajemmallakin alalla. Tarkimmin havainnoitiin Kalottireitin lähialuetta muutamien kymmenien metrien etäisyydelle polusta. Kohteesta havaittujen keskeisimpien löytöpesäkkeiden koordinaatit ja löytöjen kuvaus: X 7680251 / Y 3267598 ? Vuonna 2010 perusteellisemmin dokumentoitu löytöpesäke, iskoksia ja raaka-ainekappaleita. Löydöt pesäkkeessä hienorakeista vaaleanharmaata kvartsiittia. X 7680275 / Y 3267448 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. X 7680344 / Y 3267726 ? Vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680345 / Y 3267409 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680349 / Y 3267611 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia ja vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. Pesäkkeestä kerättiin talteen seitsemän kvartsiitti-iskosta noin neliömetrin laajuiselta alalta. X 7680349 / Y 3267748 ? Vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267414 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Lisäksi jonkin verran vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267419 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267673 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. X 7680399 / Y 3267405 ? Mustaa, tummanharmaata ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Ilmeisesti runsaslöytöisin kohteen alueelta toistaiseksi havaituista löytöpesäkkeistä. Pesäkkeestä kerättiin talteen kahdeksan kvartsiitti-iskosta sekä kvartsiittikaavin ja tarkemmin luokittelematon kvartsiittiesine noin neliömetrin alalta. X 7680403 / Y 3267235 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680410 / Y 3267355 ? Mustaa ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680427 / Y 3267350 ? Mustaa ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja ainakin kohteen keskeisimmät pesäkkeet vaikuttavat rajautuvan Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin väliseen satulaan, noin kahdensadan metrin säteelle Kalottireitin polku-uralta. Itä-länsisuuntaisesti kohteen halkaisija on vähintään noin kolmesataa metriä. Kohteen alueella on havaittujen löytöjen perusteella kymmeniä löytöpesäkkeitä, joiden laajuus vaihtelee alle neliömetrin kokoisista halkaisijaltaan yli kymmenmetrisiin. Kohteen on löytänyt Petri Halinen vuonna 2003. Hän havaitsi Kuonjarvárrin laelta 1,8 km luoteeseen Kalottireitin kaakkoispuolella kookkaita kvartsiittilohkareita, joista on lohkottu ytimiä ja iskoksia. Sami Viljanmaa tarkasti kohteen ensimmäisen kerran vuonna 2010, ja tietoja kohteen laajuudesta täydennettiin vuoden 2012 tarkastuskäynnillä. Myös Petri Halinen on tarkastanut kohteen ainakin vuosina 2009, 2011 ja 2012. Jokaisella tarkastuskäynnillä on havaittu aiemmin tuntemattomia löytöpesäkkeitä ja kohteen kokonaisala on todettu aiemmin luultua suuremmaksi Kuonjarvárrin lakialueen pohjois- ja koillisreuna sekä Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välinen satula ovat selvästi olleet merkittävää kiviesineiden raaka-aineen hankinta-aluetta esihistoriallisena aikana, ja alueelta on mahdollisesti haettu kvartsiittia tuhansia vuosia. Alueen antoisuudesta raaka-aineen hankintapaikkana kertoo se, että hyvälaatuista työstämätöntäkin kvartsiittia on alueella yhä runsaasti. Kookkaista kvartsiittikimpaleista on ilmeisesti lohkottu paremmin mukaan otettaviksi sopivia kappaleita, ja toisinaan ylätunturissa on kaiketi myös työstetty esineaihioita, mihin viittaavat havaitut iskoskeskittymät. Alueelta vuoteen 2012 mennessä dokumentoidut raaka-aineen hankintapaikat Kuonjarvárri, Kuonjarvárri 2 ja Kuonjarvárri 3 ovat mahdollisesti keskeisimpiä alueita, joilta kvartsiittia on Kuonjarvárrilta haettu, mutta seudun muiden tunturien lakialueet ovat lähes täysin inventoimattomia, ja on hyvin mahdollista, että myös niiltä olisi Kuonjarvárrin lakialueen tavoin löydettävissä laajamittaisestikin jälkiä esihistoriallisesta kiventyöstöstä. Kohde sijaitsee korkealla ylätunturissa, Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välisessä satulassa. Alueen halki kulkee Kalottireitin Saarijärven ja Kuonjarjohkan autiotupien välinen osuus. Alue on äärimmäisen karua, tuulenpieksämää moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuuden muodostavat vain harvat tunturikasvit. Suurin osa maanpinnasta on täysin paljasta. Alueella sijaitsee myös lumenviipymäpaikkoja, joissa lunta säilyy kylmimpinä kesinä syksyyn saakka. Kohteet 153587, 153588, 153589 ja 153590 ovat muinaisjäännösrekisterissä yksi kohde 1000009521 Kuonjarvarri 3 Voimassa 2019-08-22T12:46:06 1435.80322266 140.87026828
arkeologinenkohde_alue.2079 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2079 153590 {B557E5AB-5110-4736-BF0D-3F8CA0DD57B1} 1000009521 Kuonjarvárri D Raaka-aineen hankintapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 978 973 ei Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välisessä satulassa, molemmin puolin Kalottireitin polkua, on työstettyä kvartsiittia pesäkkeisesti laajalla alalla. Tuhansista työstetyistä kappaleista useimmat ovat iskoksia, mutta joukossa on myös esineitä, esineiden teelmiä ja raaka-ainekappaleita. Työstetty kvartsiitti on poikkeuksetta hyvälaatuista, enimmäkseen hienorakeista, väriltään yleensä vaaleanharmaata tai lähes mustaa. Muitakin harmaan sävyjä esiintyy jonkin verran, samoin juovikkaita kappaleita. Useat löytöpesäkkeistä sijaitsevat lumenviipymäpaikoilla, notkelmissa, joista kaikki lumi sulaa vain lämpimimpinä kesinä. Kaikkien löytöpesäkkeiden perusteelliseen kartoittamiseen kuluisi useita päiviä, joten tarkastuskäynnillä pyrittiin ainoastaan kirjaamaan keskeisimpien löytöalueiden sijainti. Kussakin kirjatussa pesäkkeessä löytöjä on paljon useiden metrien säteellä ilmoitetusta koordinaattipisteestä, harvakseltaan laajemmallakin alalla. Tarkimmin havainnoitiin Kalottireitin lähialuetta muutamien kymmenien metrien etäisyydelle polusta. Kohteesta havaittujen keskeisimpien löytöpesäkkeiden koordinaatit ja löytöjen kuvaus: X 7680251 / Y 3267598 ? Vuonna 2010 perusteellisemmin dokumentoitu löytöpesäke, iskoksia ja raaka-ainekappaleita. Löydöt pesäkkeessä hienorakeista vaaleanharmaata kvartsiittia. X 7680275 / Y 3267448 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. X 7680344 / Y 3267726 ? Vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680345 / Y 3267409 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680349 / Y 3267611 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia ja vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. Pesäkkeestä kerättiin talteen seitsemän kvartsiitti-iskosta noin neliömetrin laajuiselta alalta. X 7680349 / Y 3267748 ? Vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267414 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Lisäksi jonkin verran vaaleanharmaata, melko hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267419 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680387 / Y 3267673 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia, Kalottireitin polku-uralla. X 7680399 / Y 3267405 ? Mustaa, tummanharmaata ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Ilmeisesti runsaslöytöisin kohteen alueelta toistaiseksi havaituista löytöpesäkkeistä. Pesäkkeestä kerättiin talteen kahdeksan kvartsiitti-iskosta sekä kvartsiittikaavin ja tarkemmin luokittelematon kvartsiittiesine noin neliömetrin alalta. X 7680403 / Y 3267235 ? Mustaa, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680410 / Y 3267355 ? Mustaa ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. X 7680427 / Y 3267350 ? Mustaa ja juovikasta, erittäin hienorakeista kvartsiittia. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja ainakin kohteen keskeisimmät pesäkkeet vaikuttavat rajautuvan Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin väliseen satulaan, noin kahdensadan metrin säteelle Kalottireitin polku-uralta. Itä-länsisuuntaisesti kohteen halkaisija on vähintään noin kolmesataa metriä. Kohteen alueella on havaittujen löytöjen perusteella kymmeniä löytöpesäkkeitä, joiden laajuus vaihtelee alle neliömetrin kokoisista halkaisijaltaan yli kymmenmetrisiin. Kohteen on löytänyt Petri Halinen vuonna 2003. Hän havaitsi Kuonjarvárrin laelta 1,8 km luoteeseen Kalottireitin kaakkoispuolella kookkaita kvartsiittilohkareita, joista on lohkottu ytimiä ja iskoksia. Sami Viljanmaa tarkasti kohteen ensimmäisen kerran vuonna 2010, ja tietoja kohteen laajuudesta täydennettiin vuoden 2012 tarkastuskäynnillä. Myös Petri Halinen on tarkastanut kohteen ainakin vuosina 2009, 2011 ja 2012. Jokaisella tarkastuskäynnillä on havaittu aiemmin tuntemattomia löytöpesäkkeitä ja kohteen kokonaisala on todettu aiemmin luultua suuremmaksi. Kuonjarvárrin lakialueen pohjois- ja koillisreuna sekä Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välinen satula ovat selvästi olleet merkittävää kiviesineiden raaka-aineen hankinta-aluetta esihistoriallisena aikana, ja alueelta on mahdollisesti haettu kvartsiittia tuhansia vuosia. Alueen antoisuudesta raaka-aineen hankintapaikkana kertoo se, että hyvälaatuista työstämätöntäkin kvartsiittia on alueella yhä runsaasti. Kookkaista kvartsiittikimpaleista on ilmeisesti lohkottu paremmin mukaan otettaviksi sopivia kappaleita, ja toisinaan ylätunturissa on kaiketi myös työstetty esineaihioita, mihin viittaavat havaitut iskoskeskittymät. Alueelta vuoteen 2012 mennessä dokumentoidut raaka-aineen hankintapaikat Kuonjarvárri, Kuonjarvárri 2 ja Kuonjarvárri 3 ovat mahdollisesti keskeisimpiä alueita, joilta kvartsiittia on Kuonjarvárrilta haettu, mutta seudun muiden tunturien lakialueet ovat lähes täysin inventoimattomia, ja on hyvin mahdollista, että myös niiltä olisi Kuonjarvárrin lakialueen tavoin löydettävissä laajamittaisestikin jälkiä esihistoriallisesta kiventyöstöstä. Kohde sijaitsee korkealla ylätunturissa, Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välisessä satulassa. Alueen halki kulkee Kalottireitin Saarijärven ja Kuonjarjohkan autiotupien välinen osuus. Alue on äärimmäisen karua, tuulenpieksämää moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuuden muodostavat vain harvat tunturikasvit. Suurin osa maanpinnasta on täysin paljasta. Alueella sijaitsee myös lumenviipymäpaikkoja, joissa lunta säilyy kylmimpinä kesinä syksyyn saakka. Kohteet 153587, 153588, 153589 ja 153590 ovat muinaisjäännösrekisterissä yksi kohde 1000009521 Kuonjarvarri 3 Voimassa 2019-08-22T12:48:26 3884.66687012 294.82734739
arkeologinenkohde_alue.2080 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2080 153595 {B0E2588C-F717-4BC1-AE5A-599F75632274} 1000025511 Kuonjarvárri 3A Raaka-aineen hankintapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 1018 ei Kohde koostuu useasta pesäkkeestä kvartsiitti-iskoksia ja -ytimiä. Kohteen alueella havaittu kvartsiitti on enimmäkseen vaaleanharmaata ja melko karkearakeista, mutta jonkin verran esiintyy myös tummempia, jopa lähes mustia kvartsiittikappaleita. Kvartsiittia on voitu louhia joistakin alueen kookkaista siirtolohkareistakin. Yhden siirtolohkareen vierellä on pieni luontainen kallio-suoja, jonka suojaavuutta lisäämään on kasattu matala kivilatomus. Kohteesta dokumentoidun kalliosuojan ja löytöpesäkkeiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Kalliosuoja X 7679824 / Y 3268372 Kalliosuoja on suuren siirtolohkareen pohjoisreunan katveessa sijaitseva, osittain sateensuojainen onkalo, jonka pohja-ala on noin puolitoista metriä. Luoteen suunnalta onkaloa suojaa pienempi, noin metrin korkuinen lohkare. Idän ja koillisen suunnalta suojan reunaksi on kasattu matala, alle puolen metrin korkuinen kivivalli. Suojan sisällä on vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia ja sen ulkopuolella sekä vaaleanharmaata että lähes mustaa kvartsiittia. Työstöpaikka 1 X 7679879 / Y 3268291 Paikalla on vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia. Työstöpaikka 2 X 7679851 / Y 3268405 Työstöpaikka sijaitsee kallion päällä, ja paikalla on vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia. Edellä tarkemmin kuvailtujen kalliosuojan ja työstöpaikkojen lisäksi Petri Halinen on havainnut kohteen alueella jälkiä kvartsiitin louhinnasta, enimmäkseen kvartsiittiytimiä ja -iskoksia, ainakin seuraavissa pisteissä: X 7679844 / Y 3268306 (louhos 1), X 7679672 / 3268467 (louhos 2), X 7679714 / Y 3268184 (louhos 3) ja X 7679723 / Y 3268188 (louhos 4). Kukin louhoksista on enintään muutaman neliömetrin laajuinen. Runsaimmin kvartsiittilöytöjä on louhoksen 4 alueella, jonka löydöissä esiintyy sekä vaaleanharmaata, keskiharmaata että myös lähes mustaa kvartsiittia. Muiden louhosten osalta iskokset ja ytimet ovat väriltään miltei yksinomaan vaaleanharmaita Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja se rajautuu havaittujen löytöjen levinnän perusteella kokonaisuudessaan pyöreähkölle alueelle, jonka halkaisija on noin kolmesataa metriä. Erillisiä löytöpesäkkeitä on kohteen alueella toistaiseksi havaittu seitsemän. Löytöpesäkkeiden halkaisijat vaihtelevat noin metristä lähes kymmeneen metriin. Kohteen on löytänyt vuonna 2011 Petri Halinen ja kohde paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattitietojen perusteella. Sami Viljanmaa on tarkastanut kohteen Halisen tiedonannon perusteella myös aiemmin, 28.8.2011, ja kohdekuvaus perustuu molemmilla tarkastuskäynneillä kohteesta tehtyihin havaintoihin. Kuonjarvárrin lakialueen pohjois- ja koillisreuna sekä Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välinen satula ovat selvästi olleet merkittävää kiviesineiden raaka-aineen hankinta-aluetta esihistoriallisena aikana, ja alueelta on mahdollisesti haettu kvartsiittia tuhansia vuosia. Alueen antoisuudesta raaka-aineen hankintapaikkana kertoo se, että hyvälaatuista työstämätöntäkin kvartsiittia on alueella yhä runsaasti. Kookkaista kvartsiittikimpaleista on ilmeisesti lohkottu paremmin mukaan otettaviksi sopivia kappaleita, ja toisinaan ylätunturissa on kaiketi myös työstetty esineaihioita, mihin viittaavat havaitut iskoskeskittymät. Alueelta vuoteen 2012 mennessä dokumentoidut raaka-aineen hankintapaikat Kuonjarvárri, Kuonjarvárri 2 ja Kuonjarvárri 3 ovat mahdollisesti keskeisimpiä alueita, joilta kvartsiittia on Kuonjarvárrilta haettu, mutta seudun muiden tunturien lakialueet ovat lähes täysin inventoimattomia, ja on hyvin mahdollista, että myös niiltä olisi Kuonjarvárrin lakialueen tavoin löydettävissä laajamittaisestikin jälkiä esihistoriallisesta kiventyöstöstä. Kohde sijaitsee korkealla ylätunturissa, Kuonjarvárrin lakialueen pohjoisreunalla. Paikalla on pieni lampi, jonka ympärillä on ryhmä kookkaita siirtolohkareita. Kalottireitti kulkee kohteen luoteispuolella noin kilometrin päässä, ja suurimmat lohkareet näkyvät hyvin reitille. Alue on äärimmäisen karua, kivikkoista, tuulenpieksämää moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuuden muodostavat vain harvat tunturikasvit. Suurin osa maanpinnasta on täysin paljasta 3 Voimassa 2019-08-26T09:30:55 11588.78857422 418.68498326
arkeologinenkohde_alue.2081 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2081 153596 {566E0730-42C4-4D51-98D3-B4618142BA3C} 1000025511 Kuonjarvárri 3B Raaka-aineen hankintapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 1021 ei Kohde koostuu useasta pesäkkeestä kvartsiitti-iskoksia ja -ytimiä. Kohteen alueella havaittu kvartsiitti on enimmäkseen vaaleanharmaata ja melko karkearakeista, mutta jonkin verran esiintyy myös tummempia, jopa lähes mustia kvartsiittikappaleita. Kvartsiittia on voitu louhia joistakin alueen kookkaista siirtolohkareistakin. Yhden siirtolohkareen vierellä on pieni luontainen kallio-suoja, jonka suojaavuutta lisäämään on kasattu matala kivilatomus. Kohteesta dokumentoidun kalliosuojan ja löytöpesäkkeiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Kalliosuoja X 7679824 / Y 3268372 Kalliosuoja on suuren siirtolohkareen pohjoisreunan katveessa sijaitseva, osittain sateensuojainen onkalo, jonka pohja-ala on noin puolitoista metriä. Luoteen suunnalta onkaloa suojaa pienempi, noin metrin korkuinen lohkare. Idän ja koillisen suunnalta suojan reunaksi on kasattu matala, alle puolen metrin korkuinen kivivalli. Suojan sisällä on vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia ja sen ulkopuolella sekä vaaleanharmaata että lähes mustaa kvartsiittia. Työstöpaikka 1 X 7679879 / Y 3268291 Paikalla on vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia. Työstöpaikka 2 X 7679851 / Y 3268405 Työstöpaikka sijaitsee kallion päällä, ja paikalla on vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia. Edellä tarkemmin kuvailtujen kalliosuojan ja työstöpaikkojen lisäksi Petri Halinen on havainnut kohteen alueella jälkiä kvartsiitin louhinnasta, enimmäkseen kvartsiittiytimiä ja -iskoksia, ainakin seuraavissa pisteissä: X 7679844 / Y 3268306 (louhos 1), X 7679672 / 3268467 (louhos 2), X 7679714 / Y 3268184 (louhos 3) ja X 7679723 / Y 3268188 (louhos 4). Kukin louhoksista on enintään muutaman neliömetrin laajuinen. Runsaimmin kvartsiittilöytöjä on louhoksen 4 alueella, jonka löydöissä esiintyy sekä vaaleanharmaata, keskiharmaata että myös lähes mustaa kvartsiittia. Muiden louhosten osalta iskokset ja ytimet ovat väriltään miltei yksinomaan vaaleanharmaita Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja se rajautuu havaittujen löytöjen levinnän perusteella kokonaisuudessaan pyöreähkölle alueelle, jonka halkaisija on noin kolmesataa metriä. Erillisiä löytöpesäkkeitä on kohteen alueella toistaiseksi havaittu seitsemän. Löytöpesäkkeiden halkaisijat vaihtelevat noin metristä lähes kymmeneen metriin. Kohteen on löytänyt vuonna 2011 Petri Halinen ja kohde paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattitietojen perusteella. Sami Viljanmaa on tarkastanut kohteen Halisen tiedonannon perusteella myös aiemmin, 28.8.2011, ja kohdekuvaus perustuu molemmilla tarkastuskäynneillä kohteesta tehtyihin havaintoihin. Kuonjarvárrin lakialueen pohjois- ja koillisreuna sekä Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välinen satula ovat selvästi olleet merkittävää kiviesineiden raaka-aineen hankinta-aluetta esihistoriallisena aikana, ja alueelta on mahdollisesti haettu kvartsiittia tuhansia vuosia. Alueen antoisuudesta raaka-aineen hankintapaikkana kertoo se, että hyvälaatuista työstämätöntäkin kvartsiittia on alueella yhä runsaasti. Kookkaista kvartsiittikimpaleista on ilmeisesti lohkottu paremmin mukaan otettaviksi sopivia kappaleita, ja toisinaan ylätunturissa on kaiketi myös työstetty esineaihioita, mihin viittaavat havaitut iskoskeskittymät. Alueelta vuoteen 2012 mennessä dokumentoidut raaka-aineen hankintapaikat Kuonjarvárri, Kuonjarvárri 2 ja Kuonjarvárri 3 ovat mahdollisesti keskeisimpiä alueita, joilta kvartsiittia on Kuonjarvárrilta haettu, mutta seudun muiden tunturien lakialueet ovat lähes täysin inventoimattomia, ja on hyvin mahdollista, että myös niiltä olisi Kuonjarvárrin lakialueen tavoin löydettävissä laajamittaisestikin jälkiä esihistoriallisesta kiventyöstöstä. Kohde sijaitsee korkealla ylätunturissa, Kuonjarvárrin lakialueen pohjoisreunalla. Paikalla on pieni lampi, jonka ympärillä on ryhmä kookkaita siirtolohkareita. Kalottireitti kulkee kohteen luoteispuolella noin kilometrin päässä, ja suurimmat lohkareet näkyvät hyvin reitille. Alue on äärimmäisen karua, kivikkoista, tuulenpieksämää moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuuden muodostavat vain harvat tunturikasvit. Suurin osa maanpinnasta on täysin paljasta Kohde on osa samaa kokonaisuutta kuin 153595 Kuonjavarri 3A ja 153597 Kuonjavarri 3C, mutta vain Kuonjavarri 3A on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. 3 Voimassa 2019-08-26T09:56:09 1631.66638184 149.40910796
arkeologinenkohde_alue.2082 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2082 151045 {25492076-77EA-4BFC-917C-7770D5BE364F} Jouttipalo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 153 ei Kämpästä on jäljellä lahonnut hirsikerta ja osittain hirret ovat maatuneet turvevalleiksi. Pohjoisnurkassa on viisi hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä. Rakennelman päällä on katon kelleksiä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Pohjoisnurkassa on kiviraunio, jonka koko on 2 x 1 x 0,5 metriä. Rakennelman yli on mennyt metsäkone joka on litistänyt kiveyksen. Kämpän koko on 11,5 x 4,5 metriä. Kämpässä 7 metrin kohdalla etelästä mitattuna on väliseinä. Oviaukko on koillisseinän keskellä ja se on avautunut suon puolelle. Kämpästä 10 metriä etelään pisteessä x 3420631, y 7417745 on maakellarin pohja, jonka koko on 4 x 4 metriä. Kellari on samansuuntainen kuin kämppä. Kellarin yhdessä seinässä on vähän lahonnutta hirttä. Muuten rakennelma erottuu neliön muotoisena turvevallina, jonka keskellä on kuoppa. Kellarista 10 metriä etelään, pisteessä x 3420635, y 7417729 on kolmas samansuuntainen rakennelman pohja, jonka koko on 5 x 5 metriä. Rakennelman nurkissa on havaittavissa kirveellä katkottuja hirsiä, joissa on salvos molemmin puolin. Kolmannesta rakennuksesta 12 m etelään on rakennus 4 pisteessä x 3420634, y 7417711. Rakennuksen koko on 11 x 4 metriä ja rakenne on samanlainen kuin ensimmäisessä kämpässä. Rakennuksen eteläpäästä 4,8 metrin päässä on väliseinä. Tulisijaa ei ole. Eteläisessä huoneessa on ilmeisesti ollut maapenkkijalka ja pohjoisessa on ollut kevyempi rakenne. Rakennelma on mahdollisesti ollut kämpän talli. Rakennelma päällä kasvaa suuri koivu. Rakennuksesta 4 etelään noin 22 metriä on samassa rivissä rakennus 5, pisteessä x 3420641, y 7417680. Rakennelman koko on 5 x 19 metriä ja pohjoisesta mitattuna 8 , 13 ja 16 metrien kohdalla on väliseinät. Rakennuksesta on jäljellä seinät, jotka erottuvat turvevalleina. Muutamia kelleksiä ja kivijalan kiviä on näkyvissä. Myös tämä rakennelma on voinut olla talli. Rakennuksen itäpuolella 15 metrin päässä suolla on iso hete. Rakennukset sijaitsevat suon reunassa rivissä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien rakenteiden ylle. Mauri Pokan ilmoitus Metsätyökämppä, kellari, talli ja jokin muu rakennus. Kohde sijaitsee Jouttipalon länsirinteellä moreenikankaalla läntisen suon reunassa. Paikalla kasvaa sekametsä. Kohteen länsipuolelta 20 metrin etäisyydeltä kulkee hiekkatie. 3 Voimassa 2012-10-22T14:22:49 1034.66894531 179.22575309
arkeologinenkohde_alue.2083 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2083 151048 {2C3E7F2E-D8CC-4475-96B4-ACBA0E9A97EF} Jouttipalo 2 kämppä jäänös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 144 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3419974, y 7418833. Rakennelman koko on 23 x 4 metriä. Rakennuksen itäpäästä luettuna 6,10,15 ja 19 metrilukemien kohdilla on väliseinät. 10 ja 15 metrin kohdilla sijaitsevien väliseinien välillä kämppä on etelään päin metrin leveämpi. Itäpäässä on merkkejä mahdollisista väliseinistä, jotka voivat olla tallin parsia. Seinät erottuvat turvevalleina. Nurkissa on pari hirsikertaa ja puut on katkottu sahalla ja kirveellä. Hirret on salvettu molemmin puolin. Itäseinässä on muutamia 4 tuuman nauloja. Naulat ovat tehdasvalmisteisia. Rakennelman päällä kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Aluskasvillisuutena on paksu turve ja puolukan varvikko. Rakennelman sisällä ja ylärinteessä on kuoppia, joista on ilmeisesti otettu maata hiekkapenkkiin. Väliseinien, jotka sijaitsevat 19 metrin ja 15 kohdilla välistä rakennus on voinut myös katketa erillisiksi rakennuksiksi. Seinän 15 metrin kohdalla luoteisnurkassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin raunio turpeen sisässä. Rakennus 2 sijaitsee rakennuksesta 1 50 metriä länteen ja niiden puolessavälissä suossa on suuri hete, josta laskee puro suolle. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3419923, y 7418855. Rakennus on ollut samansuuntaisesti suorakaide kuin kämppä 1 ja siinä on väliseinä. Seinät erottuvat turvevalleina ja lahonneina hirsinä. Luoteisnurkassa on 3 hirsikertaa ja nurkasta 2 metriä on oviaukko suolle. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottu ja salvettu molemmin puolin. Rakennelman päällä kasvaa koivuja mäntyjä ja kuusia. Rakennuksen pituus on 9,5 m ja leveys 4 metriä. Idästä mitattuna 5 metrin kohdalla on väliseinä. Ilmeisesti molempien huoneiden pohjoisseinän keskellä on ollut oviaukot pohjoiseen, suolle. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Löytyi inventoinnissa lähteen perusteella. Metsätyökämppä ja siihen kuuluva sivurakennus. Jouttipalonvaaran pohjoisjuurella suon reunassa. Eteläpuolelta mäen rinteessä kulkee hiekkatie. Maaperä on hiekkaa ja moreenikangasta, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-10-22T15:18:39 709.61132812 159.85112541
arkeologinenkohde_alue.2084 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2084 153154 {CB6173E4-D48D-460C-8C8B-BAB8132620AE} Pissinmutka 1 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 136 ei Paikalla on neljä hiilimiilua, jotka ovat ympyräkehiä. Rakennelmissa on uloimpana metrin levyinen oja, sitten 50 cm korkea 1,5 metrin levyinen valli ja sisällä tasainen keskusalue. Miilu 1 pisteessä x 3429543, y 7381153. Pyöreä, halkaisija ojan ulkoreunasta mitattuna16 metriä. Miilun etelä- ja koillispuolella on 5 x 4 x 0,5 metrin kokoiset kivikasat. Miilun pohjoispuolella on 1 x 2 x 1 metrin kokoinen hiilikasa turpeen alla. Miilu 2 pisteessä x 3429529, y 7381130. Halkaisija 15 metriä. Miilu sijaitsee 4 metrin etäisyydellä miilusta 1. Metsäkone on ajanut rakennelman yli ja vallin hiilet ovat tulleet renkaiden ajourien kohdalta esille. Miilu 3 pisteessä x 3429511, y 7381134. Sijaitsee 4 metrin etäisyydellä miilusta 2. Halkaisija on15 metriä. Rakennelman yli on ajettu metsäkoneella, mutta rakenne ei ole vaurioitunut. Miilun eteläpuolella 5 metrin etäisyydellä on 5 x 7 x 1,5 metrin kokoinen hiilikasa ja sen vierellä kivikasoja. Miilu 4 pisteessä x 3429493, y 738116. Halkaisija on 15 metriä. Sijaitsee 4 metrin etäisyydellä miilusta 3. Rakennelman yli on ajettu metsäkoneella, mutta rakenteet eivät juuri ole vaurioituneet. Miilun pohjoispuolella on maakuoppia, josta on otettu maata miiluihin. Kohde rajautuu aluemaisesti neljästä miilusta mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Hiilimiiluja Kohteessa on juuri tehty hakkuu, maasto on mäntykangasta ja suon reunaa. 3 Voimassa 2012-12-11T10:32:04 3525.50244141 230.51860991
arkeologinenkohde_alue.2085 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2085 153160 {6DDD466E-675C-4BBB-B3FE-CDB8642D7D3C} Vääräinoja pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 179 ei Pyyntikuoppa 1 sijaitse pisteessä 3499978, y 7356638. Pyyntikuopan halkaisija on 3,5 metriä ja valli on 1,5 metrin levyinen. Kuopan syvyys on 70 cm. Vallilla kasvaa koivu. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee pisteessä 3499957, y 7356619. Kuopan halkaisija on 3,5 metriä ja valli on 1 metrin levyinen. Kuopan syvyys on 70 cm. Kuoppien päällä kasvaa puolukkaa ja paksu humuskerros. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis, Arvo Keskinarkauksen ilmoitus Kaksi pyyntikuoppaa, jotka ovat alkuperäisessä asussaan. Kohde sijaitsee mäntyhiekkakankaalla, joka laskee länteen. Paikalla on paksu puolukkaturve aluskasvillisuutena. Kohteen lounaispuolella virtaa Vääräinoja. 3 Voimassa 2012-12-11T11:59:32 339.49316406 71.75317817
arkeologinenkohde_alue.2086 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2086 153164 {DA0CB12E-E433-4399-93D0-6F4559929774} Kenttävaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 184 ei Paikalla on kämppä 1pisteessä x 3487047, y 7377927, jonka koko on 3,5 x 3,5 metriä. Kämpän eteläkulmassa on kiviraunio. Rakennelmassa on 18 hirsikertaa jäljellä harjaan saakka. Kämpässä on tuohikatto ja seinähirsien eristeenä on kunttariive. Hirret ovat molemmin puolin salvetut ja ikkuna on pohjoisseinällä. Kurkihirsi kulkee koillisesta lounaaseen. Etuseinässä on teksti Elis Mustonen 1931 ja oven päällä Esa V JK 81. Toinen rakennuksen jäännös sijaitsee pisteessä x 3487058, 7377919. Rakennelma on kooltaan 6 x 10 metriä ja pitkä sivu kulkee koillisesta kaakkoon. Eteläseinän keskellä on suuri kiviraunio kuusen juurella. Lounaiskulmassa on 2 x 3 metrin kokoinen eteinen, jossa on hirsisalvos molemmin puolin. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu. Rakennelmassa on 10 hirsikertaa jäljellä nurkissa, mutta suurimmaksi osaksi ne erottuvat maavalleina. Kohde rajautuu aluemaisesti kahdesta kämpän rauniosta mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Kämppä on asuinrakennus, jonka yhteydessä on ollut toinen kämppä, jonka merkitys on epäselvä. Kämpän on ilmeisesti rakentanut yksityinen henkilö, eikä se ole toiminut metsätyökämppänä. Kohteen maasto on kivinen kangasmetsä, jossa kasvaa valtapuulajina mänty ja seassa on muutamia kuusia. Aluskasvillisuutena on puolukan varpuja ja sammalia. 3 Voimassa 2012-12-11T12:22:56 246.03442383 60.18972695
arkeologinenkohde_alue.2087 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2087 155961 {01A8B219-8B68-4FB4-94EC-B9A243385B57} 1000025547 Luovdejohskáidi 1 Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 370 365 ei Luovdejohskáidin lounaisrinteellä on kaksi purnua lähellä toisiaan. Purnu 1: x 7719644 y 3463835 Purnu 2: x 7718648 y 3463592 Alue on rajattu Polojärven ilmoittamista koordinaateista muutaman metrin edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-20T12:35:45 7754.03222656 325.62212868
arkeologinenkohde_alue.2088 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2088 151418 {615FB9F1-9CDE-4480-8546-DD5254F54DF1} 241010129 Jääkärikämppä kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 90 ei Muinaisjäännösrekisterissä kohteesta todetaan seuraavaa: "Kohde sijaitsee Kivaloiden vaarajonon keskivaiheilla, Ylä-Penikan lounaispuolella, Keski-Penikan pohjoispäässä, itään laskevassa rinteessä. Jääkärikämpälle vievältä hiekkatieltä ja kämpän eteläpuolisesta hiekkatörmästä on löytynyt kvartsia noin 250 m matkalta. Vuoden 2008 metsänhakkuuseen liittyvässä tarkastuksessa kvartsi-iskoksia ja esineitä havaittiin heti jääkärikämpälle vievän tien alusta kämpän eteläpuoleiseen rinteeseen saakka. Muinaisjäännöksen laajuus arvioitiin pintalöytöjen ja topografian perusteella noin 300 m pituiseksi ja 70-120 m levyiseksi vyöhykkeeksi. Se on hiekkaista terassia, joka rajoittuu lännessä jyrkähkösti kohoavaan kivikkoiseen rinteeseen ja idässä soistuneeseen kankaaseen/suohon, pohjoisessa Penikoille johtavaan tiehen ja etelässä jääkärikämpän eteläpuoliseen puroon." Kohde tarkastettiin syyskuussa 2012. Alue on muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa tilassa. Kvartsi-iskoksia havaittiin alueen poikki kulkevan hiekkatien kahdella pohjoisimmalla kolmanneksella. Kohde rajautuu alueena. Muinaisjäännösrekisteri. Kivikautinen asuinpaikka. 3 Voimassa 2013-01-22T14:00:55 55516.10473633 1087.58756028
arkeologinenkohde_alue.2089 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2089 151274 {92E59AB3-AE99-49B0-8623-0912974C3049} Pohjasenjänkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 206 ei {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs24 Kämppä 1 sijaitsee pisteessä x3411724, y 7413148, tien länsipuolella. Rakennus on purettu ja siitä on jäljellä sahanpuruja, lautoja ja hirrenpätkiä. Alueella on myös kaminan luukku ja huopaa. Lahonneissa hirsissä on runsaasti nauloja. \par \par Rakennus 2 pisteessä x 3411743, y 7413108. Kohteessa on lahonnut hirsirakennuksen kehikko, jonka päällä on lautakatto ja harmaa kattohuopa. Rakennelman koko on 7 x 6 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. \par \par Rakennelma 3 pisteessä x 3411749, y 7413117. Koko on 3 x 2,5 metriä. Rakennelman nurkassa on pieni kivikasa. Seinässä on räppänä. Mahdollisesti rakennelma on saunan jäännös. Rakennelma on tehty laudasta ja nurkissa on pystypuina 2 x 4 tuuman lankut. \par \par Koko kompleksi on pääosin laudasta tehty ja se on mahdollisesti 1960 luvun parakkikämppä. Nauloja on käytetty runsaasti ja rakennuksissa on ollut harmaa kattohuopa. \par \pard\ltrpar\f1\fs20 \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Erilliset rakennuksien sijat on mitattu gps pisteinä. \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs24 Uusi havainto\f1\fs20 \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Epämääräisen kämpän jäännökset. Rakennukset on tehty laudasta ja ovat luultavasti 1960 -luvulta peräisin. \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs24 Kohde sijaitsee Vaaraintausvaaran johtavan hiekkatien molemmin puolin. Paikalla kasvaa kuusi- ja mäntymetsä moreenikankaalla. \par \pard\ltrpar\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2012-10-25T12:57:41 486.86376953 128.1679208
arkeologinenkohde_alue.2090 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2090 151288 {4B23A370-E9F9-433A-BFAB-3CDCF9208331} 1000011645 Mukkakoski 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 165 ei Kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin kvartseja tien leikkauksen paljastamasta maasta. Löydöt ovat neljä kvartsi-iskosta, jotka löytyivät pisteestä x 3414525, y 7404901. Piste on tien yläpuolella rinteessä 10 metrin etäisyydellä tiestä hiekkakuopan reunassa. Löydöt on luetteloitu Kansallismuseon kokoelmaan numerolla KM 39267. Kohde rajautuu tien ja hiekkakuopan väliin hiekkaterassille. Terassi on osittain kuorittu noin 40 x 30 metrin kokoinen alue, jonka keskipisteenä on löytökohta. Terassi kulkee tien ja joen suuntaisesti. Sutigis, muinaisjäännösrekisteri, kohde no 1000011645. Kivikautinen asuinpaikka, joka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekkakuopan ja tien teossa. Kohde sijaitsee Typpyräjoen eteläpuolella, Mäntyvaaran pohjoisrinteessä. Kohtaan, johon kivikautinen asuinpaikka on merkattu, on tehty uusi hiekkatie Typpyräjoen rantaan, etelärannan suuntaisesti. Tie kulkee asuinpaikan päältä koillisesta lounaaseen. 3 Voimassa 2012-10-26T08:36:17 607.38623047 115.84343588
arkeologinenkohde_alue.2091 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2091 151650 {576745B1-E3A8-4938-9DF3-0F4394C3777F} Heikinlampi 2 poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 207 ei Kohteessa on laudoista nalatun poroaidan jäännös, jonka jäänteet ovat kumossa maassa alueella kulkevan hiekkatien molemmin puolin. Kohde rajautuu alueena maastossa näkyvien jäänteiden mukaan. Alpo Haarahiltusen ilmoitus. Pienen poroaidan jäännös. Heikinlammen länsipuolella kasvava hiekkapohjainen havumetsä, jossa on aluskasvillisuutena mustikkaa ja sammalta. Metsän kasvatusluokka on 40. 3 Voimassa 2012-11-01T13:31:07 2058.01464844 171.84365943
arkeologinenkohde_alue.2092 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2092 152352 {7E8C5857-3021-4BF9-8427-B37E083327A4} Höyrykentänlampi 1 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 196 ei Paikalla on pyyntikuoppa, 1 pisteessä x 3447410, y 7428115, jonka halkaisija on 3,5 metriä ja syvyys 80 cm. Kuopassa on metrin vahvuinen matala valli ja sen reunoilla kasvaa männyn taimia. Pyyntikuoppa 2, pisteessä x 3447408, y 7428130. Kuoppa on valliton ja sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys. 50 cm. Reunalla on tuulenkaato, joka tekee kuopasta hieman epämääräisen muotoisen. Pyyntikuoppa 3, pisteessä x 3447323, y 7428173. Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on 4 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopassa on metrin vahvuinen matala valli. Kuopasta 3 m itään heti kuopan vallin edessä on pieni sivukuoppa, jonka halkaisija on 1 metri ja syvyys 50 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Kohde sijaitsee soiden keskellä mäntyä kasvavassa moreenikummussa. Moreenikumpu laskee Saittajärveen lännestä noin järven puolivälissä. 3 Voimassa 2012-11-14T11:57:42 1117.7824707 251.3525693
arkeologinenkohde_alue.2093 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2093 152367 {EBA8AD78-C330-4219-8A7E-B22A4838F51D} Höyrykentänlampi 2 pilkkapuut 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 197 ei Paikalla on useita vanhoja petäjiä, joissa on rinnan korkeudella pieni pilkka, joissa on yksi kruunuleima. Seitsemästä puusta talletettiin koordinaatit seuraavasti: 1 x 3447333, y 7428165. 2, x 3447326, y 7428169. 3, x 3447320, y 7428154. 4 x 3447309, y 7428122. 5 x 3447286, y 7428134. 6 x 3447275, y 7428149. 7 x 3447292, y 7428174. Merkit ovat osin kylettyneet syvälle. Joissakin puissa leima on molemmin puolin ja joissakin vain toisella puolella. Kohde rajautuu aluemaisest havaittujen puiden sijainnin ylle. Uusi havainto Kyseessä on vanha leimikko, joka on jostain syystä jäänyt hakkaamatta. Alue on soiden ympäröimä moreeniharju, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-11-14T12:02:28 5331.10107422 281.77679546
arkeologinenkohde_alue.2094 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2094 152391 {6499CC23-1C00-4E31-989B-3DA8D9F28B56} Keskikangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 183 ei Paikalla on kaksi rakennusten jäännöstä. Pääkämppä sijaitsee pisteessä x 3445584, y 7424269 ja sen koko on 8 x 24 metriä. Pitkät seinät kulkevat luoteesta kaakkoon. Rakennuksessa on kolme lyhyiden sivujen suuntaista väliseinää, jotka jalkavat rakennuksen 4 yhtä suureen huoneeseen. Seinien paikat erottuvat turvevalleina ja nurkissa on molemmin puolin salvattuja hirsiä, jotka ovat sahalla ja kirveellä katkottu. Yhdessä hirressä on tehdasnauloja. Luoteiskulmassa on 3 x 2,5 x 1 metrin kokoinen luonnonkivistä tehty kiuas. Päällä kasvaa 70 vuotta vanha kuusi. Lounaiskulmassa on 3 x 2,5 metrin kokoinen uuni, jossa on suuret laakakivet ja sen korkeus on 0,5 metriä. Rakennuksesta 1 noin 7 metriä kaakkoon on pienempi rakennus, joka on ollut ilmeisesti sauna, koska siinä on vesilaari ja takaseinässä räppänä. Rakennus sijaitsee pisteessä x 3445597, y 7424262. Koko on 4 x 4 metriä. Rakennus on samansuuntainen kuin päärakennus. Kaakkoisnurkassa on 2 x 2 x 0,5 metrin kokoinen luonnonkivikiukaan raunio. Ovi on lounaisseinän keskellä. Ovi on 1 metrin korkuinen ja sen kohdalla on 4 hirsikertaa poikki. Parhaimmillaan rakennelmassa on 11 hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu kirveellä ja sahalla. Katto on kirveellä molemmin puolin veistetyistä laudoista. Riiveenä on kuntta. Lauteet ovat peräseinällä. Rakennus on mahdollisesti ollut savusauna, koska uuni on matala kasa ilman hormikiveystä. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpistä mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä ja sauna. Lounaaseen suohon laskeva Keskikankaan reuna, jossa kasvaa mänty- ja kuusimetsä. Rakennuksen 1 päällä kasvaa kuusia. 3 Voimassa 2012-11-14T15:35:01 186.98828125 56.35935445
arkeologinenkohde_alue.2095 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2095 151107 {27C14ECD-E635-417E-AC27-8ED36AA9576D} 699010223 Jouttivaara/Mäntyvaara pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 187 ei Paikalla on seitsemän pyyntikuoppaa, jotka on kuvattu alla olevassa luettelossa: Pyyntikuoppa 1, Pisteessä x 3418010, y 7419293. Koko: 2,8 x 2,6 x 0,5 metriä. Soikea ja vallit ovat noin 0,5 metrin levyiset. Kuopan pohjoisreunalla on mahdollisesti sivukuoppa aivan kuopan vallissa kiinni. Pyyntikuoppa 2, pisteessä x 3418013, y 7419300. Koko: 2,8 x 2,2 x 0,4 metriä. Soikea valliton. Pyyntikuoppa 3, pisteessä x 3418019, y 7419319. Koko: 4,2 x 2,8 x 0,7 metriä. Osittain vallit. Kuopassa hakkuutähteet. Pyyntikuoppa 4, pisteessä x 3418022, y 7419341. Koko: halkaisija 4,7 metriä, syvyys 40 cm. Kuopassa hakkuutähteitä. Pyyntikuoppa 5, pisteessä x 3418035, y 7419336. Koko: 3,4 x 2,6 x 0,7 metriä. valliton. Pyyntikuoppa 6, pisteessä x 3418064, y 7419334. Koko: halkaisija 4 metriä, syvyys 1 metri. Kuopassa on metrin vahvuiset vallit. Pyyntikuoppa 7, pisteessä x 3418058, y 7419344. Koko: 3,6 x 2,7 x 0,9 metriä. Kuopassa on matalat vallit. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuoppien ylle. Kuoppien sijainnit on paikannettu gps mittauksella. sutigis, muinaisjäännösrekisteri Seitsemän pyyntikuopan järjestelmä. Kohde sijaitsee Jouttivaaran pohjoispuolella sijaitsevan hiekkakankaan reunassa, hiekkatien itäpuolella hakkuuaukealla. Alueelta on hakattu metsä noin 3 vuotta sitten ja osassa kuopista on hakkuutähteitä. 3 Voimassa 2012-10-23T13:55:39 1163.78125 208.43376184
arkeologinenkohde_alue.2096 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2096 151111 {EB53572B-A026-4013-8FD3-8473782C166B} 699010524 Kenttälahti kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 110 ei Valtion metsien puolella ei havaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. Yksityismaalla muutaman metrin päässä valtion maan rajasta, mökkirannassa oli hiekalla runsaasti kvartseja ja palaneita kiviä. Kohde rajautuu aluemaisesti asuinpaikan alueelle. Sutigis ja muinaisjäännösreksiteri Kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kontojärven itärannalla, hiekkarannalla. 3 Voimassa 2012-10-23T14:43:46 676.37597656 98.77428135
arkeologinenkohde_alue.2097 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2097 151138 {D2B22BA0-FC57-4E00-83C7-693D6BFB911E} Ruuhijoki 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 162 ei Kämppä 1 sijaitsee pisteessä x 3414481, y 7418213. Rakennelman koko on 10 x 4,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään ja 4 metrin pohjoisseinästä on väliseinä. Seinät erottuvat turvevalleina. Rakennelmasta 10 metriä etelään kulkee ruuhioja idästä länteen. Rakennus on tehty pyöröhirsistä molemmin puolin salvomalla. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä. Päällä kasvaa koivuja. Väliseinän pohjoispuolella on länsinurkassa kiviraunio, jonka koko on 1x1x0,5 metriä. Seinät erottuvat lahohirsinä ja turvevalleina. Rakennus 2 pisteessä x 3414492, y 7418231. Koko on 3 x 3,5 metriä. Seinät erottuvat turvevalleina, joissa on kiviä ja keskellä on kuoppa, Päällä kasvaa koivuja Ilmeisesti maakellari. Rakennus 3 pisteessä x 3414437, y 7418185. Koko on 11 x 9 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen Länsiseinästä 4 metrin etäisyydellä on väliseinä. Rakennuksessa 3 on samanlainen rakenne kuin rakennuksessa 1. Länsiseinällä on kaksi oviaukkoa. Eteläseinän ulkopuolella on metrin mittainen kuoppa. Turvevalli on korkea ja rakennuksen itäpuoli on tehty maapenkille. Päällä kasvaa runsaasti koivuja, kuusia ja mäntyjä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien havaittujen rakenteiden ylle. sutigis Metsätyökämpän raunio sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee Ruuhiojan länsipuolella hiekkakankaassa. Sillasta noin 50 metriä joen yläjuoksuun päin. 3 Voimassa 2012-10-23T16:01:35 1038.86083984 199.27793731
arkeologinenkohde_alue.2098 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2098 151637 {31450839-78E8-4F31-8498-F3B8C2E34385} Köysivaaran Kuusikkoselkä kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 285 ei Alueella on yhden suuren ja kahden pienen lautarakennuksen jäänteet, sekä kolme kuopparakennelmaa sekä yksi maakellari. Paikalle johtaa vanha tieura, josta ei kuitenkaan ole yhteyttä Kutturan tielle. Rakennuksen pohja, sijaitsee lähinnä puroa. Kooltaan 13 m x 9 m, siitä on jäljellä pohjahirsiä ja lattialankkuja. Ainakin 9 pitkittäistä hirttä, jotka on sahattu nelikulmaisiksi, mutta alarinteen puolella on alimpana suuret pyöröhirret. Vieressä on hirren pätkiä, lautoja ja kattohuopaa. Lattialankkujen päällä on muhaa. x 3482801, y 7590292 Ylärinteen puolella noin 30 m kaakkoon on pieni varastorakennuksen jäännös, josta on jäljellä hieman lautaseinän ja tasakaton jäänteitä. Sen koko on noin 2 m x 2,5 m, siinä on ollut huopakatto. Vieressä on metalliromua ja nuotiopaikka, jossa on puisen pöydän jäänteet. x 3482827, y 7590253 Edellisestä itään on palaneet vajan jäännökset. Siitä on jäljellä pohjahirsiä ja hieman seinälautoja, koko on 3,2 m x 2,5 m. Vieressä on peltinen hormiputki ja myös modernia romua. x 3482854, y 7590245 Vajoista etelään on kaksi kuoppaa, joista lännen puoleinen on laudoilla reunustettu. Sen koko on 1,3 m x 1,3 m, sisällä on laudanpätkiä. Toisen kuopan päällä kasa lautoja ja juurakoita. x 3482845, y 7590198 Niiden vieressä, noin 10 m tielle päin, on 2 m pitkä kanto, jonka tyveä on veistetty, myös yläpäätä on veistetty ja siihen on isketty nauloja. Kuopista koilliseen on mahdollinen kaivo, hirsillä vuorattu kuoppa, jonka koko on 1,2 m x 1,2 m, kuoppaa on tyäytetty kivillä. x 3482876, y 7590207 Kutturan tien lähellä on muutamia sahattuja hirsiä ja lautoja sekä peltiä ja kattohuopaa. Paikalla ei kuitenkaan näytä olleen rakennusta. x 3482891, y 7590266 Muista rakenteista itään päin, harjun rinteessä on maakellarin jäännös. Siinä on puurakenteita jäljellä, tukirakenne on tehty 5 tuuman tolpista, lautaseinät joiden täytteenä on muhaa. Huopakatto, koko n. 3 m x 2 m, vieressä on kuopasta pois kaivettu maakasa. Siitä tielle päin on todennäköisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä kuoppia. Itään päin on suuri hiekkakuoppa, jossa on metalliromua, mm. 3 kaminan jäännöstä, tynnyreitä ja galvanoitua peltiä. Kuopan reunalla on lanssipaikka, jonka losokasa on osin sortunut kuoppaan Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden läheisyyteen. Havaittiin vuoden 2012 inventoinnissa. Mahdollisesti 1950-luvun savottakämpän jäännös. Sijaitsee noin 30 m tien Kutturan tien eteläpuolella, pienen ojan itäpuolella. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa harvasti suurehkoa mäntyä. Puron lähellä on kosteampaa. Rinne viettää loivasti luoteeseen, maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2012-11-01T12:56:17 15212.19750977 507.23442151
arkeologinenkohde_alue.2099 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2099 151680 {33596DE1-CFC5-4D0B-8796-F244D5049416} Liljarova metsätyökämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 261 ei Tien haarassa on vanhan auton raato, sitä on ammuttu haulikolla. Aivan tien pohjoispuolella on lautaseinäisen rakennuksen jäänteet, siitä on vain hieman seiniä jäljellä. Edellisestä hieman länteen, myös tien pohjoispuolella on 4 kuoppaa, joista kahdessa lautarakenteet päällä. Ne vaikuttavat lähinnä maakellareilta. Kellari 1, koko 2,1 m x 1,5 m, kaksi lankkua seinissä, lautataso on lähes kokonaan kadonnut, kuoppa on matala. Siitä pari m länteen on kuoppa jossa ei ole puurakenteita. Kuopan koko on vajaa 2 m sivu, se on n.50 cm syvä, Siitä edelleen n. 3 m länteen on toinen lautarakenteinen kellari, jonka koko on 2 m x 2 m. Sen pohjoispuolella pohjoispuolella on toinen matala kuoppa jonka koko on 1,8 m x 1,8 m. Kaikissa kuopissa on roskia pohjalla. Tien eteläpuolella on mahdollinen kämpän paikka, ainakin vanhan kartan perusteella kämppä on ollut siinä. Jäljellä on vain sahanpurua, 1 pelkkahirsi, muutamia seinälevyn kappaleita ja asbestilevyä. Edellisestä lounaaseen on huussi, se on ainoa pystyssä oleva rakennus, kooltaan 2 m x 1,5 m, seinät ovat pystylautaa, pulpettikatto lautaa ja kattohuopaa. Ovi puuttuu ja se on korvattu joskus itikka oviverholla, eli huussi on ilmeisesti ollut käytössä varsin äskettäin. Tieuran pohjoispuolella lähellä poroaitaa on rakennuksen pohja, jossa on vain 1 pitkittäinen ja 2 poikittaista hirren jäännöstä jäljellä. Rakennuksen koko on ollut noin. 6,5 m x 3,5 m jäljellä olevien osien perusteella. Merkitty vuonna 1960 painettuun peruskarttaan metsätyökämppänä. Vanha metsätyökämppä joka on ollut pystyssä vielä 1960-luvun alussa. Metsätyökämpän jäännös sijaitsee Liljarovan länsireunalla, lähellä Inarin ja Sodankylän rajaa, metsäautotien ja poroaidan välissä. Aukea alue, jossa kasvaa pieniä mäntyjä ja katajaa, sammalia, juolukkaa, heinää ja kanervaa. 3 Voimassa 2013-03-21T14:54:45 4425.46972656 277.34671723
arkeologinenkohde_alue.2100 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2100 152698 {DDE2A5DA-A89F-4B13-8471-A9CB7605DFA7} 699010243 Leirintäalue kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Paikalla ei tehty mitään uusia havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. Alueella on laavuja rakennuksia ja tulisijoja turisteille. Paikalla on kaadettu puu, jonka pilkassa on turistien nimikirjaimia. Kivikautisen asuinpaikan havainnoista Hannu Kotivuori kertoo muinaisjäännösrekisterissä seuraavaa: Kohde sijaitsee Ounasjoen Molkokönkään niskan itärannalla, harjanteelle rakennetun entisen lomakylän ympäristössä ja sen lounaispuolisella alemmalla jokirantatasanteella, jossa grillikatos ja rantasauna. Lomakylän mökkien välissä on todettu pyyntikuoppia ja rantatasanteella asuinpaikkaan viittavia kiveyksiä ja löytöjä. Rantakaistaleella on ainakin kaksi selvää (halk. 2-3 m, kork. 20-30 cm) ja kaksi epämääräisempää kiveystä. Kivet ovat palaneita. Kiveyksistä ja niiden ympäristöstä on 2006 inventoinnissa otettu talteen kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ajoitettu kiveysten ja 100 m kaakkoon löytyneen Sunderöy-nuolenkärjen (ROI 241) perusteella myöhäiskivikaudelle tai varhaismetallikaudelle. Suurin osa asuinpaikasta on ilmeisesti jäljellä. Kohde on rajattu inventoinnissa havaittujen ja Hannu Kotivuoren aikaisempien havaintojen perusteella alueelle, josta on havaintoja kivikautisesta asutuksesta. sutigis ja muinaisjäännösrekisterin kohde numero 699010243. Kivikautinen asuinpaikka. Molokokönkään itäranta, jossa kasvaa hiekkamaalla mäntymetsä. Alueella on vanhan leirintäalueen rakennuksia ja niiden välinen alue on tasattu hiekkakentäksi, johon johtaa tie. 3 Voimassa 2012-11-23T08:27:01 5259.95751953 278.45030009
arkeologinenkohde_alue.2101 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2101 152715 {E031B90A-EB33-4DB3-BC6F-D2FC034F6031} Palo Umpranti 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 181 ei Kämpän 1 jäännös sijaitsee pisteessä: x 3420289, y 7449933. Rakennelma on 14 x 4 metrin kokoinen kämpän raunio, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kämpän koillisseinällä on koko pituudelta 4 metrin levennys eli koko rakennus on ilmeisesti ollut 8 metriä leveä. Levennyksen koillisseinällä on kivikasa, joka on mahdollisesti ollut tulisija. Kämpän seinät erottuvat turvevallina ja muutamana lahona hirtenä. Hirret on sahalla katkottu, salvoksien rakenteesta ei saa enää selvää. Hirsissä on tehdasnauloja ja kunnosta huolimatta rakennelma ei ilmeisesti ole kovin vanha, koska paikalla on sahalla sahattuja lankusta ja laudoista tehtyjä rakennelmia. Paikalla on myös muutamia punatiiliä. Kämpän päällä kasvaa koivuja, kuusia ja mäntyjä. Kämppä 2 pisteessä x 3420261, y 7449950. Koko on 8 x 7,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Luoteisseinän keskellä on oviaukko. Rakennus on ilmeisesti ollut kämpän talli. Rakennuksesta on jäljellä yksi maatunut hirsikerta. Hirret on sahalla katkaistu ja molemmin puolin salvattu. Rakennelman päällä kasvaa suuria koivuja. Oviaukko on luoteisseinän keskellä. Wc pisteessä x 3420258, y 7449970. Koko on 2,5 x 2 metriä. Korkeus on 1 5 metriä. Rakennelma on tehty laudoista, katto on romahtanut. Wc:ssä on kaksi istuinta ja ovet ovat itään päin. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. sutigis Kyseessä on ilmeisesti 1960 -luvun alkupuolen metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee suohon laskevalla mäntykankaalla. Suolla on hete kämpän kohdalla. 3 Voimassa 2012-11-23T09:46:33 1419.13769531 153.14268775
arkeologinenkohde_alue.2102 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2102 152725 {8A5C51A0-143A-4960-8359-196F2458C677} Palo - Umpranti 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 181 ei Paikalla on viisi rakennuksen jäännöstä Rakennus 1 sijaitsee kohdepisteessä. Rakennuksen koko on11 x 11 metriä ja sen seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Tämä rakennelma on tallin sija. Paikalla on turpeen alla maatunut hirsikertakehikko, jonka sisäpuolella on vattupuskia. Seinissä on sahalla katkotut hirret, jotka on molemmin puolin salvattu. Päädyssä on pärekatto, jossa pärekattonauloja ja vielä jäänteitä päreistäkin. Rakennus 2 pisteessä x 3420593, y 7450567. Koko on 16 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Tämä on ilmeisesti ollut pääpirtti. Paikalla on Maapenkki seinien kohdalla. Kaikki hirret on ilmeisesti kuljetettu pois. Päällä kasvaa pajuja. Rakennus 3 pisteessä x 3420620, y 7450590. Koko on 6 x 5 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään . Seinät erottuvat turvevallina ja keskellä on 21 x 1,5 metrin kuoppa. Muutama laho hirsi pilkistää turpeesta. Tämä on ilmeisesti vanhempi kuin muut rakennukset. Päällä kasvaa mäntyjä. Rakennus 4 pisteessä x 3420636, y 7450566. Koko on 5,5 x 5 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Seinät erottuvat maavallina. Luoteiskulmassa on 2 x 0,5 metrin kokoinen kiviraunio, jossa on myös punatiiliä. Rakennus on ollut sauna ja se sijaitsee lähinnä suota. Rakennus 5 wc pisteessä x 3420640, y 7450541. Koko on 3 x 2 metriä ja korkeus on 2 metriä. wc on kaksi-istuiminen. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten jäännöksistä mitattujen gps pisteiden ylle. Mauri Pokan ilmoitus Metsätyökämppä ja sen sivurakennukset, jotka on ilmeisesti ainakin osittainpurettu. Kohde sijaitsee mäntykankaalla suon reunassa. Kämpän kohdalla suossa on hete. 3 Voimassa 2012-11-23T10:44:59 2867.90673828 203.2932315
arkeologinenkohde_alue.2103 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2103 154173 {C77ACC74-2C0F-4A92-A96B-813A25F3BB48} Kiusala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 255 ei Alueelta dokumentoitiin 10 kiviröykkiötä: R1: pyöreä, osittain sammalen peittämä, halkaisija 2 m, korkeus 0,6 m R2: neliömäinen, päällä sammalta ja varpuja, 1,5 x 1,5 m, korkeus 0,5 m R3: 1,5 x 1 metriä, korkeus 0,4 m, päällä sammalta ja varpuja R4: isoja kiviä, kiviä vierinyt pois, päällä sammalta ja varpuja, koko epäselvä R5: pieni kivikasa, jonka halkaisija 1 m R6: 2,5 x 1,5 m, korkeus 0,5 m R7: 1 x 1 m, korkeus 0,5 m R8: halkaisija 1,5 m, korkeus 0,6 m R9: halkaisija 1,5 m, korkeus 0,8 m R10: epämääräinen kasa muutamia kiviä Rakennuksen pohja 1: seinälinjat näkyvät kohoumina maastossa, koko 7 x 5 m, reunassa on isoista kivistä ladottu uuni, jonka halkaisija on 2 m ja korkeus 1 m. Yhdessä nurkassa on kiviperustaa näkyvissä. Rakennuksen pohja 2: ladottu isoista kivistä, koko 3 x 3 metriä ja korkeus 0,5 m, suuaukko on länteen Rakennuksen pohja 3: Eteishuoneen hirsisalvoksia näkyvissä 4 kerrosta. Huoneen koko 2 x 1,5 metriä. Vieressä on kiuas isoista kivistä 2 x 1,5 x 0,5 m. Muita seinälinjoja ei ole näkyvissä. Kellari: Kuopan koko 2 x 0,6 x 0,6 m Toinen mahdollinen kellarikuoppa: 1,5 x 1 x 0,5 m. Asuinalueen luoteispuolella on kolmen ojan ympäröimä jonkinlainen viljelyalue ja avoin "peltokieleke", jossa ei kasva puita ja josta kivet on raivattu sivuille. Kohteen rajaus on aluemainen, alakohteet on merkitty pisteillä tai viivana. SutiGis:ssa oli tieto vanhasta asuinpaikasta. Saarelle oli tiedossa hakkuita ja paikka pyydettiin tarkistamaan. Vanhan asuintilan jäänteet. Kainuun museon arkeologilta Esa Suomiselta saadun tiedon mukaan tila on merkitty vielä vuoden 1941 taloudelliseen karttaan. Kohde sijaitsee Honkisaaressa, Piispajärven läntisen haaran keskivaiheilla. Honkisaaren eteläranta on erittäin kivinen. 3 Voimassa 2013-01-10T15:10:42 10563.18188477 750.70180497
arkeologinenkohde_alue.2104 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2104 152638 {6C8F38A6-02DB-4B67-8BD4-74F46B32E49C} Saukkokangas taistelupaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 198 ei Kohteessa on poteroita, teltanpaikkoja ja ilmeisesti myös konekivääripesäkkeitä. Jäännökset ovat kolmena erillisenä ryhmänä, jotka on jaettu kohteiksi Saukkokangas, Saukkokangas 2 ja Saukkokangas 3 luoteesta, Rovaniemen suunnasta alkaen. Alakohteissa on käytetty juoksevaa numerointia alakohteen tyypistä riippumatta siten, että alakohteet 1-30 kuuluvat kohteeseen Saukkokangas. Alpo Haarahiltunen löytänyt koordinaattipisteestä 3466485, 7341098 kevytkonekiväärin panosvyön nostettuna matalalle männynoksalle. Poterot ovat kooltaan keskimäärin 1.2 x 0.8 metriä ja syvyydeltään 0.7 metriä. Yksittäisten poteroiden koot on mainittu kohdekuvauksessa ainoastaan mikäli ne poikkeavat olennaisesti muodoltaan tai mitoiltaan edellisestä. Poteroiden syvyydet on mitattu rintamasuunnan puolelta. Potero 1: koordinaatit 3466429, 7341168. suunta itä-länsi. Potero 2: 3466443, 7341138, luode-kaakko, kiveys koillispuolella. 1.5 x 5, syvyys 1.1 m. Potero 3: 3466441, 7341140, kiveys itäpuolella, ei selkeää kuoppaa. Potero 4: 3466435, 7341130. Epäselvä, pyöreä ja syvä pieni kolo, jonka itäpuolella kiviä. Potero 5: 3466436, 7341126. 2.5 x 1, syvyys 0.6 m. Potero on pohjoispäästään pohjois-etelä ja eteläpäästään luode- kaakko-suuntainen, kiveys itäpuolella. Potero 6: 3466447, 7341125. suunta luode-kaakko. Potero 7: 3466451, 7341118, suunta luode-kaakko, kiveys koillispuolella, kiveyksen päällä peltipurkki. Kivetty. Potero 8: 3466467, 7341103, suunta itä- länsi, kiveys pohjoispuolella. Potero 9: 3466471, 7341116, suunta itä-länsi, kiveys pohjois- ja itäpuolella. Potero 10: 3466470, 7341117. L-muoto, pohjoispää pohjois-eteläsuuntainen, itäpääty luode-kaakko-suuntainen. Kokonaispituus 2 metriä. Potero 11: 3466469, 7341105 kiveystä luode- ja koillispuolilla. Potero 12: 3466480, 7341104 kiveys itäpuolella. Potero 13: 3466483, 7341094.kiveys itäpuolella. Potero 14: 3466507, 7341084, kiveys itäpuolella. Potero 15: 3466507, 7341064. kiveys muualla paitsi länsipuolella. Potero 16: 3466504, 7341056kiveys itäpuolella. Suunta pohjois-etelä. Potero 17: 3466497, 7341051. suunta pohj-etelä, kiveys idässä. Potero 18: 3466465, 7341038, suunta koillis-lounas, iso maakivi kaakkoispuolella, koillispuolelle ladottu suojaa koillispuolelle. Potero 19: 3466447, 7341022, kiveys kaakkoispuolella. Potero 20: 3466442, 7341064, suunta itä-länsi. Potero 21: 3466440, 7341066, valli kaakossa. Potero 22: 3466429, 7341067, maakivi eteläpuolella, valli itäpuolella, suunta itä-länsi. Kuoppa 23: 3466422, 7341057. 1.6 x 1.6 m kokoinen, hieman neliskulmainen, syvyydeltään 0.5 m kuoppa, jonka länsikulmassa on noin neljänneksen kuopasta täyttävä maakivi. Kuoppa 24: 3466418, 7341027, luode-kaakko-suuntainen, 4 x 3 metriä kokoinen, noin metrin syvyinen kuoppa, jonka pohjalla on 1.1. x 0.8 x 0.3 metriä kokoinen maakivi, jonka kyljessä näkyy porausreikiä. Potero 25: 3466420, 7341037. suunta lounais-koillinen, valli kaakkoispuolella. Potero 26: 3466407, 7341046, suunta koillinen-lounas, valli kaakossa. Potero 27: 3466407, 7341088, suunta koillinen-lounas. Potero 28: 3466407, 7341068, suunta pohjoinen-etelä Potero 29: 3466399, 7341047, suunta luode-kaakko, valli kaakkoispuolella. Potero 30: 3466399, 7341043, suunta itä-länsi, kiveystä pohjoispuolella. Alueella on puissa ja maassa kuntan seassa peltipurkkeja. Kohde rajautuu alueena maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Saksalaisten asemapaikka Lapin Sodan Ylimaan taistelussa joka käytii lokakuun alussa 1944. Ranua-Rovaniemi-tien itäpuoli, joka laskee loivana rinteenä idässä ja etelässä kosteikkoon. Alueen eteläreunalla kulkee metsätien pätkä. Alueella kasvaa havumetsää, jossa on aluskasvillisuutena mustikkaa. Metsän kasvatusluokka on 30. Alue on Lapin sodan muistomerkistä ja sen yhteydestä lähtevän Taistelupolun alusta noin 500 metriä kaakkoon. 3 Voimassa 2012-11-21T15:44:43 13853.26123047 464.80628186
arkeologinenkohde_alue.2105 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2105 152848 {CA639079-FD61-4141-B178-A3D04B9AC27B} Korteojanmaa savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 245 ei Rakennuksen perustukset, hiekkapenkki, jossa on hirret alla, kooltaan 8,6 m x 9,3 m. Keskellä on suuri lämmitysuunin pönttö, jonka halkaisija on noin 1 m sekä öljytynnyrin puolikkaasta tehty kamiina ja hormiputkea. x 3499407, y 7555961 Aukean toisella puolella on pieni kiuaskiveys, mutta puurakenteita ei ole säilynyt. Todennäköisesti paikalla on ollut sauna. Kiveyksen vieressä on maitotonkan muotoinen suuri kamina ja suuren valurautapadan jäänteet. x 3499393, y 7555953 Rannan läheisyydessä on nokkosia kasvava alue ja muutamia hirsiä. Mahdollinen tallin paikka, jonka koko on arviolta 7,5 x 3 m, vieressä näyttää olevan tunkiokasa. x 3499381, y 7555960 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Osmo Hirvasvuopio kertoi kohteesta, myös Rauno Tolonen tiesi kohteen. 1950- tai 1960-luvun metsätyökämppä. Kohde sijaitsee Tankajoen etelärannalla, Vuotson länsipuolella. Paikka on avoin ruohikkoinen kenttä jossa kasvaa muutamia koivuja ja reunoilla kuusia ja mäntyjä. Rantaa pitkin kulkee traktoriura ja kauempana rannasta kulkee vanha tieura. 3 Voimassa 2013-03-26T08:19:57 811.10913086 120.0299328
arkeologinenkohde_alue.2106 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2106 152855 {95C01CE5-CEA0-4DC9-93B3-1F9747C6DDD1} Teerivaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 204 ei Paikalla on pisteessä x 3453666, 7446151 noin 7 x 19 metrin kokoinen kämpän raunio, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinät erottuvat lahoina hirsinä ja turvepenkkinä. Rakennuksessa on ilmeisesti ollut kaksi poikittaista väliseinää. Rakennuksen eteläpään ulkopuolella on jäänteitä sahalla sahatuista laudoista tehdystä katosta, jossa katteena on ollut harmaa kattohuopa. Laudoissa on runsaasti nauloja. Ilmeisesti kämppä on purettu ja katosta päätellen se ei ole ollut kovin vanha. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia tiheästi ja erottuu siten hyvin ympäröivästä heinäkentästä. Kämpälle on tullut tie. Kämppä on peräisin noin 1950 - 1960 luvuilta. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3453665, y 7446080. Rakennuksesta 1 noin 25 metriä etelään sijaitseva samansuuntainen rakennus, jonka koko on 23 x 8 metriä. Rakennus on purettu. Seinien paikat erottuvat hiekkapenkkinä. Alueella on koottuja lautaläjiä, harmaata kattohuopaa ja sinkkivaijerin pätkiä sekä ikkunaruudun sirpaleita. Rakennuksessa on ollut kaksi poikkiseinää. Rakennus 3, kellari sijaitsee pisteessä x 3453668, y 7446061. Koko on 5 x 4 metriä ja pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinät erottuvat metrin valleina ja lattia on 1 metrin syvyydessä. Kuopassa kasvaa 3 koivua ja kuusi. Rakennus 4, sauna sijaitsee pisteessä x 3453667, y 7446049. Koko on 4 x 7 metriä. Seinät kulkevat, toisin kuin muissa rakennuksissa, idästä länteen. Länsipää on suon reunalla. Pohjoisseinän keskellä on luonnon kivistä ja punatiilistä 1 x 1 metrin kokoinen kiuas, joka on 10 cm korkea. Paikalla on kattohuopaa ja seinät erottuvat vaivoin turvevallina. Paikalla kasvaa kuusi ja mäntyjä. Rakennus 5 sijaitsee pisteessä x 3453670, y 7446187. Rakennuksen koko on 8 x 4 metriä. Rakennus on ollut pohjois - etelä -suuntainen, kuten muutkin alueen rakennukset. Eteläpäässä on kolmetoista hirsikertaa jäljellä. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottuja ohuita pyöröhirsiä. Katto on kirveellä halkaistuista puista. Keskellä on yksi väliseinä. Luoteiskulmassa on pieni kiviraunio. Tämä rakennus on selvästi vanhempi kuin alueen muut rakennukset. Rakennelman ulkopuolella on sinkkisanko. Rakennuksen käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennuksien paikoilta mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Teerivaaran rinne, joka laskee länteen suohon. Alueella kasvaa mäntymetsä ja kohteen ympärillä on niittypiha. 3 Voimassa 2012-11-27T12:14:02 4390.7331543 365.13204722
arkeologinenkohde_alue.2107 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2107 152862 {5322C28A-DE2A-40E7-BFFD-879DDD8EDB30} Kiristäjäntuore kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Paikalla on 19 x 11 metrin kokoinen kämppä, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennuksessa on varsinaisen kämpän koko 12 x 6 metriä ja siihen on liittynyt lisärakennus. Yhdessä rakennelmat muodostavat Ln muotoisen rakennuksen pohjan. Varsinaisen kämpän -itä ja pohjoisnurkissa on 2 x 2 x 1 metrin kokoiset luonnonkivirauniot. Seinät on tehty kirveellä ja sahalla katkotuista hirsistä, jotka ovat salvattu molemmin puolin. Riiveenä on seinäsammal. Varsinaisen kämpän keskellä on yksi väliseinä. Lisärakennuksessa on kaksi väliseinää. Katto on tehty kirveellä veistetyistä laudoista. Lisärakennukset sijaitsevat lounaispuolella ja ne muodostavat kompleksin pisimmän osan. Luultavasti nämä ovat hevostalli ja halkoliiteri. Kohde rajautuu pistemäisesti kämpän keskeltä mitattuun gps pisteeseen. sutigis Metsätyökämpän raunio. Kohde sijaitsee hiekkamäntykankaalla sulaojan länsipuolella. 3 Voimassa 2012-11-27T12:52:37 780.62207031 121.22193878
arkeologinenkohde_alue.2108 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2108 152870 {09BC1E94-78E8-472D-A45A-9CA3BFF0DD9E} Yli-Säynäjä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 191 ei Paikalla on kaksi kämppää ja kellari. Kohdepiste on mitattu keskimmäisen eli suurimman kämpän keskeltä. Toinen piste on toisen kämpän kohdalta ja kellari sijaitsee pääkämpästä 25 metriä vastakkaiseen suuntaan kuin kämppä. Kämppä 1. Koko on 2 x 7 metriä. Kämpässä on kolme kivikasaa eteläisen seinän vieressä 5 metrin välein. Kämpässä oli ainakin yksi väliseinä. Kämpän pohjalta on kaivettumaat sokkelin maavalliin. Hirret olivat jo lahonneet näkymättömiin. Kämppä 2. Koko on 7 x 6 metriä. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Pohjoisseinän keskellä on kiviröykkiö. Kellari, jonka koko on 3 x 4 metriä. Seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Kellarin seinät olivat metrin paksuiset maavallit ja ovipielissä on kiviä. Oviaukko on länteen, kämppään päin. Rakennusten päällä kasvaa kuusia ja koivuja, jotka saa poistaa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusten päältä mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämpän rauniot. Sekametsä Yli-Säynäjäjärven itärannalla, kohteen pohjoispuolelta laskee puro Särkivuomaan. 3 Voimassa 2012-11-27T13:54:54 1694.36743164 179.63379942
arkeologinenkohde_alue.2109 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2109 153969 {50A4F55E-DB6D-4F35-B7F6-6D305C2EA327} Loijakkokuru 1 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 275 ei Saksalaisten asemapaikka, joka koostuu törmän päällä ja osin sen reunassa olevista suurista konekivääripesäkkeistä, taisteluhaudasta, korsuista ja yhden miehen poteroista sekä muista kaivannoista. 1. Taisteluhauta, x 3505132, y 7569270. Kokonaispituus noin 120 m, haudan leveys on 1-1,5 m ja syvyys 70-80 cm. Sen yhteydessä on viisi suurta konekivääripesäkkettä. Hauta loppuu ennen pesäkettä 5. 2. Taisteluhaudan pohjoispuolella on useita pieniä kuoppia, joista suurin osa näyttää sotaromun etsijän tekemiltä, x 3505115, y 7569378. Ainkin yksi niistä voi olla potero, sen pohjalla on kuitenkin metalliromua kuten muissakin kuopissa. Kuoppia on ainakin 5 kappaletta. 3. Pesäke 1, x 3505132, y 7569318. Haudasta erkanee alarinteen suuntaan oja, jonka päässä on pesäke. Sen reunoissa on puita ja mahdollisesti se on ollut myös katettu. 4. Pesäke 2, x 3505132, y 7569309. Suuri pesäke rinteessä hieman juoksuhautaa alempana, kattohirret yhä paikallaan, mutta osin romahtaneet. Niiden päällä kasvaa männyn taimia. Katetun osan koko on n. 6 m x 6 m. 5. Pesäke 3, x 3505123, y 7569258. Kattohirret ovat yhä jäljellä, mutta maatuneet ja osin tipahtaneet kuoppaan, samanlainen kuin pesäke 2. 6. Pesäke 4, x 3505106, y 7569226. Hauta tulee alarinteen puolelta katettuun pesäkkeeseen, jonka katto on romahtanut ja rakenne huonosti säilynyt. 7. Pesäke 5, x 3505122, y 7569195. Suuri katettu pesäke, alareunassa on ilmeisesti ampuma-aukon reunuspuita. Kattohirret ovat jäljellä mutta osin romahtaneet. Pesäke näyttää olevan muodoltaan puolisuunnikas, eli se kapenee etureunaa kohti. Pesäkkeeseen on kulkuaukko idässä, mutta juoksuhauta ei jatku enää siitä eteenpäin. 8. Pesäke 6, x 3505136, y 7569170. Kattohirret paikallaan mutta taipuneet keskeltä alas. Sijaitsee rinteessä, ei sen päällä. Vieressä on moottorikelkkaura, joka nousee rinnettä ylös ja se on tuhonnut osittain viereisen pesäkkeen. Tai sitten kyseessä on taisteluhautaa, joka jatkuu matalana ja tuhoutuneen näköisenä, haudassa on metallinetsijän tekemä kuoppa. 9. Pesäke 7, x 3505143, y 7569087. Rinteessä olevassa veden syövyttämän vajoman reunassa on sen poikki suuntautuva katettu pesäke, josta näyttää johtavan hauta vajoaman pohjalle. Pesäke sijaitsee jyrkässä rinteessä syvälle kaivettuna, luoteispuolella on vielä vallia harjanteen päällä, kattohirsiä on jäljellä, osin aluskasvillisuuden peittämiä, osin paljaana. pesäkkestä n. 40 itäkaakkoon metallinetsijän kuoppia, yhdestä löytynyt piikkilankaa. 10. Potero 1, x 3505120, y 7569042. Sijaitsee vajoaman toisella reunalla, lähellä harjanteen reunaa. Koko on n. 1,5 m x 1 m ja syvyys 40 cm. 11. Pesäke 8, x 3505121, y 7569015. Pesäke sijaitsee toisen rinteessä olevan vajoman reunassa, ampumasuunta lounaaseen. Katto on pääosin ehjä ja aluskasvillisuuden peittämä. Pesäkkeen koko on noin 7 m x 5 m, kulkuaukko on peitetty oksakasalla. 12. Pesäke 9, x 3505060, y 7568962. Katettu pesäke sijaitsee rinteen reunassa, sen suurista hirsistä tehty katto on romahtanut ja aluskasvillisuuden peittämä. Vallit ympärillä, joissa kulkuaukko kaakkoisnurkassa, sen päälle on kasattu raivausjätettä. Kuopassa ja vallien päällä kasvaa varsin tiheästi sekametsää. Rinteen reunassa on tällä alueella useita vedenvalumisuria vähän välein, jotka eivät näy kartassa. Kohteeseen 13 saakka alueella on harvennettu. 13. Pesäke 10, x 3505002, y 7568917. Katettu pesäke, selvä kulkuaukko, suuren kelon kanto reunassa. Katto on romahtanut lähes täysin, aluskasvillisuuden peitossa. 14. Potero 2, x 3505306, y 7568861. Yhden miehen potero, koko noin 2 m x 1 m. Sijaitsee Loijakkokurun matalan harjanteen reunassa. 15. Potero 3, x 3505280, y 7568900. Kuten 14. 16. Potero 4, x 3505237, y 7568906. Kuten 14. 17. Potero 5, x 3505254, y 7568926. Kuten 14. 18. Korsu 1, x 3505242, y 7568947. Matalan harjanteen reunaan kaivettu korsu, kuopan koko noin 7 m x 3 m. Selvät vallit, jotka ovat alarinteen puolella selvemmät. Lähistöllä on saksalaisen kamiinan jäännöksiä. 19. Kaivanto 2, x 3505254, y 7568926. Seitsemän poteron tapaista kuoppaa epämääräisessä ryhmässä, todennäköisesti ainakin osa niistä on kullankaivajien tai sotaromun etsijöiden tekemiä kuoppia. Poteroiksi ne vaikuttavat olevan liian epäjärjestyksessä. 20. Potero 6, x 3505168, y 7568979. Vallillinen kuoppa, koko noin 3,5 m x 1,5 m, n. 1 m leveät vallit. Seitsemän metriä koilliseen on toinen samantyyppinen kuoppa, ja niiden välisen linjan tienpuolella on poteromainen kuoppa, kaikki ovat aivan tien vieressä, n. 10 m tiestä. 21. Kaivanto 3, x 3505208, y 7568990. Pitkä vallillinen kuoppa loivassa rinteessä nykyisen tien vieressä. Kuoppa on n. 9 m pitkä ja 2 m leveä, 1 m syvä toisessa päässä, toisessa päässä maan tasalla. Vieressä on saksalainen kamiinan kupu. 22. Potero 8, x 3505197, y 7569007. Mahdollinen potero, samantyyppinen kuin 14. 23. Kaivanto 4, x 3505224, y 7569010. Pieni roskakuoppa jonka pohjalla on säilykepurkkeja. Voi olla sotaromun etsijän kaivama, mutta pohjalla kasvavan aluskasvillisuuden perusteella varsin vanha. Aivan vieressä on suurempi pyöreähkö kuoppa, jonka halkaisija on n. 5 m ja syvyys 1,5 m. Muodoltaan epäsäännöllinen, ei vaikuta korsulta. 24. Puurakennelma, x 3505247, y 7568991. Puurakennelman jäänteet, osa rakenteesta on pystyssä puita vasten, osa maassa. Vieressä on kanaverkolla raudoitettu betonirumpu, jossa on nelikulmainen sisärakenne, eli Porin Mainio muuripadan pohjaosa. Vieressä on saksalaisen kamiinan osa, vieressä on myös runsaasti särkyneitä lasipullojen kappaleita. 25. Potero 9, x 3505264, y 7568989. Potero, kooltaan n. 2 m x 1 m ja syvyys n. 60 cm. Toisessa reunassa näkyy hirsi, ja ympärillä on vallit. Ympäristössä on peltiromua. 26. Potero 10, x 3505275, y 7568998. Samantyyppinen kuin 25. 27. Potero 11, x 3505283, y 7568989. Suuri kuoppa, koko 2,3 m x 1,4 m ja 60 cm syvä, matala valli joka puolella, muodoltaan soikea, aluskasvillisuutta pohjalla, vallin päällä paljas laikku. 28. Potero 12, x 3505299, y 7568973. Koko 2 m x 1 m. 29. Potero 13, x 3505324, y 7569005. Samantyyppinen kuin 28. 30. Potero 14, x 3505299, y 7569027. Kuopan koko 2 m x 1 m , matalat vallit. 31. Potero 15, x 3505266, y 7569045. Edellisiä hieman suurempi kuoppa jossa on matalat vallit. 32. Potero 16, x 3505184, y 7569092. Kuten edelliset. 33. Pesäke 11, x 3505234, y 7569142. Pyöreä vallien ympäröimä kuoppa, pohjan halkaisija n. 4 m. Matalat ja leveät vallit, halkaisija vallien ulkopuolelta on n. 14 m. Kuopan syvyys on n. 1,2-1,5 m, poistumistie on länteen päin. Mahdollisesti kyseessä on kranaatinheittimen tulipesäke? Sijaitsee harjun päällä. 34. Korsu 1, x 3505234, y 7569282. katto on osin säilynyt, sen ovat hirret osin näkyvissä, mutta pääosin aluskasvillisuuden peittämiä. Hirsien päällä on kattohuovalla peitettyä lautaa, katetun alueen koko 6 m x 8,5 m. Koko vallien ulkoreunoista mitattuna n. 11 m x 16 m. Kulkuaukko molemmissa päissä. Hirsiä on sidottu yhteen rautalangalla. 35. Korsu 2, x 3505220, y 7569149. Samantyyppinen ja -kokoinen korsu kuin edellinen. Kulkuaukko on hyvin säilynyt, kattorakenteita on näkyvissä mutta katto on romahtanut. Korsussa on kaksi kulkuaukkoa, eteläpäässä ja luoteispäässä, ja kolme valo- tai tulitusaukkoa, joista 1 pohjoispäässä ja toiset sivuilla. 36. Korsu 3, x 3505255, y 7569252. Sisällä on pyöröhirsiset seinät, joissa on ainakin 4 hirsikertaa jäljellä. Myös kattorakenteet ovat suuria hirsiä. Sisäosan koko on 3 m x 2,8 m, vallien ulkopuolelta mitattuna n. 9 m x 9 m. Oviaukko on pohjoispuolella. Reunoilla on peltiputkessa olevaa sähköjohtoa, sisällä on kamiinan jäänteet. 37. Korsu 4, x 3505199, y 7569285. Asuinkorsu, jonka kattorakenteet ovat osin säilyneet, mutta aluskasvillisuuden peittämät. Oviaukko on itäseinällä. Sisäosan koko on 7,4 m x 5,8 m. Vallien ulkopuolelta mitattuna 16 m x 10,5 m. Vallit nousevat selvästi maastosta, niiden korkeus on suurimmillaan 1,2 m. Vallin päällä kasvaa mäntyjä, myös yhden suuren puun kanto. 38. Kaivanto 8, x 3505224, y 7569304. suuren korsun vieressä on kuoppa, kooltaan n. 3 m x 2,5 m ja n. 80 cm syvä. Kuopassa on muutamia puita. Vieressä on pienempi kuoppa, jossa on hajonneita pulloja ja peltiromua, roskakuoppa tai sotaromun etsijän tekemä kuoppa. 39. Pesäke 12, x 3505196, y 7569344. Pyöreä vallien reunustama kuoppa, pohjan halkaisija on n. 4 m, kuopan syvyys vallien päälle n. 1,5-1,8 m. Vallit ovat hiekkaa, leveät ja n. 70-80 cm korkeat, halkaisija vallien ulkopuolelta n. 14 m, tykin paikka? ympäristössä ja kuopassa on sotaromun etsijän kuoppia. 40. Teltanpohja 1, x 3505335, y 7569213. Ympärillä on pieni valli ja oja, sisähalkaisija noin 5 m. Sisällä on kamiinan osa, savuhormia ja palaneita pullon paloja. Vieressä on litteän kamiinan luukku. 41. Teltanpohja 2, x 3505350, y 7569217. Sijaitsee noin 10 m itään teltanpohjasta 1 ja on samanlainen kuin se. Sisällä on tonkan ja 3-kulm. peltiastian jäänteet. Siitä noin 5 m kaakkoon on potero. 42. Potero 14, x 3505375, y 7569204. Kuopan koko on n. 2 m x 3 m, 80 cm syvä. Ympärillä on noin metrin levyinen valli joka on 20 cm korkeaa. Reunoilla on kolme vanhaa kantoa. 43. Potero 15, x 3505353, y 7569246. Kaksi yksittäistä poteroa, koko 2 m x 1,2 m, syvyys 50 cm, vallit reunoilla. Vieressä on kamiinan ja hormin osia. 44. Teltanpohja 3, x 3505361, y 7569255. Ympärillä on valli ja oja. Sisähalkaisija on noin 5 m. Vallissa kasvaa pieniä mäntyjä, keskellä ei. Palanut lasipullon kappale sekä säilykepurkkeja ja rautanauhaa keskellä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella Rauno Tolonen kertoi kohteesta. Osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustusrakennelmaa. Kohde sijiatsee Purnumukkaan johtavan tien risteyksen eteläpuolella. Länsipuolella virtaa Lauttaoja, jonka uomasta itäänpäin maasto nousee noin 5 m jyrkkänä rinteenä, jonka päällä maasto on varsin tasaista. Maaperä on moreenia, paikoin hiekkaa ja paikoin varsin kivistä. Kuivaa mäntykangasta, harva puusto, muutamia koivuja, alusasvillisuus on ohut jäkäliä, sammalia, kanervaa, heinää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2013-01-08T10:08:55 125971.25952148 1782.62053756
arkeologinenkohde_alue.2110 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2110 152747 {72F255C1-E47F-4B2C-9173-3681E4F7B974} Molkojoki kalamaja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 154 ei Pisteessä x 3423774, y 7450507 on 3 x 3,5 metrin kokoisen kämpän raunio, jonka seinät erottuvat turvevallina. Joen puolella lännessä on betonista valettu ulko-oven porras. Päällä kasvaa koivun ja männyn taimia. Pisteessä x 3423757, y 7450499 on 2 x 1,5 x 0,5 metrin kokoinen kuoppa, jonka eteläreunalla on kiviä. Kuopassa on naulatun laudan jäännökset. Rakennelma on kalakellari. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ylle. Kalamaja, merkintä vanhassa kartassa Kalamaja ja kalakellari. Kohde sijaitsee Molkojoen länsirannalla, 20 metrin etäisyydellä joesta. Paikalla kasvaa sekametsä ja kämpän eteläpuolella on pieni heinäpiha. 3 Voimassa 2013-04-15T10:04:53 650.74194336 116.41759865
arkeologinenkohde_alue.2111 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2111 152753 {70EBB72C-A017-47AB-A347-69232238BFEB} Kiväärivaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 191 ei Paikalla on kämpän raunio pisteessä 3426893, y 7449963, jonka koko on 12 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinät erottuvat metrin vahvuisina ja 50 cm korkuisina turvevalleina. Kämpässä on ollut maavalliperusta. Rakennelman päällä kasvaa sekametsä. Toinen puoliksi maanalainen kämppä on sijainnut pisteessä x 3426885, y 7449947. Rakennelman koko on 4 x 3 metriä. Kämpän pohjoispäässä on kylmämuurattu uuni, jossa tulipesän yläreuna on tehty raudasta. Eteläpään seinässä on nimiä ja vuosilukuja 1950 - 1960 -luvuilta, nimistä on erotettavissa Vornanen. Rakennelman päällä kasvaa koivuja. Rakennuksessa on ollut hirsisalvos ja koivuntuohikatto. Rakennus on ollut korsumainen puoliksi maanalainen lämmitettävä rakennus. Ulkoseinässä on puolen metrin paksuiset maavallit. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien päältä mitattujen gps pisteiden ylle. vanha kartta Kämpät voivat olla kalastajien rakennelmia. Mäntymetsä, jossa kämpän raunio sijaitsee lammen rannasta 30 metrin etäisyydellä. 3 Voimassa 2012-11-23T13:02:53 582.50732422 95.93384321
arkeologinenkohde_alue.2112 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2112 152766 {12404236-BF67-4C85-826A-475A2D73DAD3} Jouttipalo 3 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 145 ei Paikalla on seitsemän pyyntikuoppaa, jotka kuvataan seuraavassa luettelossa: Kuoppa 1 on suohon laskevan niemen kärjessä, pisteessä x 3420261, y 7419009. Kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys 50 cm. Kuopan vierestä kulkee poropolku jängälle. Kuopan ympärillä on jäkäläkangasta ja kuopassa kasvaa mustikanvarvikko. Kuopista 10 metrin etäisyydellä etelässä on suon reuna. Kuoppa 2 sijaitsee pisteessä x 3420249, y 7418961. Kuopan halkaisija on 3 metriä ja syvyys 70 cm. Paikoin kuopassa on matala 50 cm levyinen valli. Kuopan eteläreunalle on kaatunut mänty. Kuoppa 3 sijaitsee pisteessä x 3420178, y 7418837. Kuopan halkaisija on 3 metriä ja syvyys 50 cm. Kuopassa on metsätyökoneen renkaan painautumat ja pohjoisreunassa auran viilto. Kuoppa 4 sijaitsee pisteessä x 3420177, y 7418803. Kuopan halkaisija on 5 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopan yli on mennyt äestyskone, joka on tehnyt kuoppaan kaksi uraa. Kuoppa 5 sijaitsee pisteessä x 3420237, y 7418766. Kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopan yli menee sama äestyskoneen ura kuin kuopan 2 yli. Kone on vetänyt kuoppaan kaksi viiltoa. Kuoppa 6 sijaitsee pisteessä x 3420349, y 7418602. Kuoppa on soikea idästä länteen terassin suuntaisesti. Kuopan leveys on 2 metriä, pituus 3 metriä ja syvyys 80 cm. Kuopassa on puolen metrin levyiset matalat vallit. Reunoilla kasvaa jäkälä ja pohjalla sammal, mustikka- ja puolukkavarvikko. Kuopan valleilla on männyn taimia. Kuopan eteläpuolella 10 metrin etäisyydellä on hiekkatie. Kuoppa 7 sijaitsee pisteessä x 3420312, y 7418542 ja sen halkaisija on 2 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopan reunoilla kasvaa jäkälää ja keskellä sammalta ja mustikkaa. Kuoppa on hyvin säilynyt ja kaunis. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Mauri Pokan ilmoitus Pyyntikuoppajono, jonka keskimmäiset kuopat ovat vaurioituneet. Kohde sijaitsee Jouttipalon koilliseen laskevalla rinteellä. Paikalla on kangasmäntymetsä, joka kapenee harjuna suota kohden. Pyyntikuoppa-alueen keskiosa on äestetty ja alueen poikki kulkee hiekkatie.Paikan keskiosa on äestetty ja kaikki kolme keskiosan kuoppaa ovat vahingoittuneet. Kuopan 7 molemmin puolin kulkee jääkauden aikaisia hiekkavalleja. 3 Voimassa 2012-11-23T14:52:26 14666.24389648 1296.97373528
arkeologinenkohde_alue.2113 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2113 152912 {95CF2B0E-DE01-4798-8C55-85E595731371} Mukkajoki 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 172 ei Pisteessä x 3471436, y 7422477 on rakennuksen jäännös, jonka koko on 7 x 9 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottu ja molemmin puolin salvattu. Rakennelman länsipuolella 3 metrin päässä on samansuuntainen ja samanlainen rakennuksen jäännös 2, jonka koko on 5 x 6 metriä. Rakennelmat ovat samanlaisista hirsistä rakennettu ja katto on kirveellä veistetyistä kelleksistä. Riiveenä on kunttaa. Rakennelman 1eteläseinällä, lounaiskulmassa on 70 cm leveä luukku, joka on mahdollisesti navetan sontaluukku. Rakennelmien päällä kasvaa muutama mänty ja kuusi. Rakennusjännösten välille jää vain kapea kuja ja niitä on voinut yhdistää katto. Rakennukset ovat osittain tuhoutuneet maansiirtokoneen puskuista. Rakennuksen 3 jäännös sijaitsee pisteessä x 3471474, y 742504. Rakennus on 18 x 10 metrin kokoinen, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennelman paikka erottuu nurkkakivistä ja seinien paikoilla on lahonneita hirsiä ja maavallia. Päällä kasvaa kuusikko. Rakennelma 4 sijaitsee pisteessä x 3471436, y 74496. Rakennelma on ollut 6 x 6 metrin kokoinen rakennus, joka on luultavasti ollut sauna. Luodekulmassa on 1 x 1 x 1 metrin kokoinen kivikiuas ja seinistä on yksi salvos ja turvepenkit jäljellä. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennuksen koillisnurkan ulkopuolella on kaksi pientä kivirauniota, joiden merkitys on epäselvä. Hirret on sahalla katkottuja ja päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohteen alueella on hiekkakangas vaaran alla ja suo on 30 metrin päässä pohjoisessa. Paikalla kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-12-11T15:21:51 1510.35180664 176.39917288
arkeologinenkohde_alue.2114 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2114 154567 {74DA4DF9-1F38-493F-8F1D-F27157F7CB92} Kamaramäki 6 venäläinen sotilashautausmaa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 105 ei 4.10.2012 Panssariprikaatin komendantti Jarimo Piekkari näytti maastossa paikan, josta noin 10-12 vuotta sitten oli sotilaiden harjoitellessa löytynyt alaleuka ja käsivarren luu. Paikalle oli tuolloin kutsuttu poliisi, jotka olivat Piekkarin muistin mukaan ottaneet luut mukaansa. Luut olivat tulleet esiin kohteen Kamaramäki 1 tuliasema 2 -kaivannon keskivaiheilta, sen sisäreunasta aivan pinnasta kun varusmiehen kenkä oli hieman sorruttanut kaivannon reunaa. Tuliasemien alueella on sittemmin armeijan toimesta noudatettu kaivuukieltoa. Kohteen tarkka rajaaminen maastossa on mahdotonta ilman tarkempia tutkimuksia. Rajaus on tehty vuoden 1819 kartan mukaan ja se saattaa poiketa alueen todellisesta koosta. Luultavasti todellinen alue on nyt rajattua pienempi. Alueelta on vanhastaan tiedetty löytyneen luita (Tuomenvirta 1985, s. 182 sekä siellä sijainneen venäläisten leirikirkon ja hautausmaan, s. 193-194). Inventoinnin kenttätöissä kaksi henkilöä lisäksi kertoi alueelta löytyneen luita (Heikki Lehtonen ja Jarkko Piekkari) Em. on läheisen Nummen kylän entinen asukas ja jälkimmäinen Panssariprikaatin komendantti, joka näytti luiden löytöpaikan alueella. Aluetta tutkittiin ja kartoitettiin 25.5-26.10. välisenä aikana. Inventoinnin aikana löydettiin Kansallisarkistosta vuoden 1819 venäläinen kartta, johon on ko. alueelle merkitty kirkko ja hautausmaa. Nykymitoiltaan neliskanttisen hautausmaan koko on kartasta mitattuna noin 160 x 230 metriä ja sen keskelle on merkitty punainen neliö, joka merkinnee kirkkoirakennusta. Ko. alueella on vuoden 1819 venäläisen kartan mukaan ollut hautausmaa ja sen keskellä kirkkorakennus. Kamaramäessä tiedetään myös perimätiedon perusteella olleen leirikirkon ja venäläisten sotilaiden hautausmaan. Kirkko on 1800 -luvun lopulla tietojen mukaan varastettu ja poltettu Katinalan tiilenpolttouuneissa (Tuomenvirta ). Myös alueelta tehdyt luulöydöt varmentavat kuvan siitä, että aluella on tosiaan ollut venäläisten hautausmaa. Vuosien 1875 ja 1899 venäläisissä kartoissa ei alueella ole minkäänlaisia merkintöjä hautausmaasta tai muista rakenteista. Tuomenvirran tallentaman tiedon mukaan Kamaramäen alueelle olisi perimätiedon mukaan haudattu mahdollisesti jo aiemminkin, ehkä 1600 -luvulla. Tiedot vaikuttavat kuitenkin hämäriltä (Tuomenvirta 1985, s. 182). Kyseessä on Kamaramäen loiva länsi-lounaisrinne, jolla kasvaa uudistuskypsää kuusikkoa ja sen seassa lehtipuita sekä vanhoja arviolta noin sata vuotiaita mäntyjä. Alueella on eri aikaisia sotilaiden tekemiä kaivantoja ja tuliasemia, joista osa on venäläis- tai ruotsalaisaikaisia (Kohde Kamaramäki 1 tuliasemat) ja osa nuorempia 1900 -luvun aikana tehtyjä. Lisäksi alueella on neljä viljelyröykkiötä (Kohde Kamaramäki 5). Alueen maaperä on alarinteellä (esim. tuliasemien kohdalla) hietaa ja vaikuttaa melko kivettömältä, ylempänä rinteessä maaperä on kivisempää (esim. viljelyröykkiöiden kohdalla). 3 Voimassa 2013-01-21T15:05:44 35182.47924805 759.30756925
arkeologinenkohde_alue.2115 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2115 151907 {24BD7F56-2954-40A0-99B0-CDA58E6E6A37} 303010004 Isohieta esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 900 Metsätalous Oy 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 138 ei Paikalta on koekuopasta löydetty tulisija ja muutama kvartsi. Niemen kärkeen noin 3 m halkaksijaltaan olevaan matalaan syvennykseen tehdystä koekuopasta on löydetty likamaasta palanutta luuta ja kvartseja. Kohde on ehjä. Asuinpaikka sijaitsee Kallion kylän länsipuolella olevan Kalliojärven itäosan etelärannalla oleva niemen länsityvessä ja siitä pohjoiseen koko kapean niemen alueella. Niemen itäpuolella on soistunut järvi. 3 Voimassa 2019-09-04T09:58:43 9150.28271484 530.1751791
arkeologinenkohde_alue.2116 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2116 152447 {D0D49F55-8C78-46E4-B8DC-7F0001361D44} Iso Vaiskonselkä 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 228 ei Suuren kämpän pohja tien länsipuolella, sen alueella kasvaa tiheä koivikko ja paksuhko aluskasvillisuus. Seinähirsiä on näkyvissä pohjoispäädyssä, mutta ei eteläpäädyssä. Seinähirsien vieressä on kattohuovalla katettuja lautoja. Kämpän pituus on arviolta ollut n. 25 m ja leveys 9,5 m. Kämppä on purettu tai siirretty. x 3497798, y 7515556 Rakennuksen pohjoispäässä on suuri kiviperustalla oleva ja kivillä täytetty peltikamina, jonka halkaisija on noin 1 m ja korkeus 1,5 m. Kämpän eteläpäässä on punatiilinen uuninpohja joka on aluskasvillisuuden peittämä. Sen koko on noin 2 m x 2 m, ja siinä on ainakin 3 kerrosta tiiliä. Niiden välissä on rautainen keittiöliesi, sen reunoissa on betonia ja asbestilevyä. Vieressä on savuhormin pätkiä. Liedestä 4 m itään on toinen samanlainen tiiliperustus. Kämpän luoteispuolella on kasa lautoja, todennäköisesti jostakin purettuja, eli paikalla ei ole rakennusta. Kämpän eteläpuolella on pienemmän pyöreän rautakaminan jäänteet. Siitä edelleen etelään on toinen kasa lautaseiniä, myös ovankarmit ja savuhormeja. Ilmeisesti purkujätettä. Lähellä suon reunaa on saunan jäänteet, jäljellä on muutamia hirsiä ja lautoja. Samoin kamina, joka on täytetty kivillä. Rakennelman keskellä on kuoppa. Sauna on purettu tai sirretty. Koko on 5 m x 4 m. x 3497779, y 7515511 Kämpän kohdalla tien itäpuolella on lautarakennuksen jäännös, se on lähes kokonaan maahan romahtanut. Se on pieni, kooltaan ehkä 3 m x 2,5 m, mahdollisesti huussi. x 3497828, y 7515535 Edellisen rakennelman ja tien välissä on jonkin lautarakenteen jäänteitä, mm 4-reikäinen neliö putki, yli 3 m pitkä, n. 30x30 cm, sekä toisen samanlaisen hajonneet jäänteet vieressä. Lähistöllä N puolella on savuhormin pätkiä. x 3497817, y 7515542 Tien itäpuolella on tiheästi horsmaa ja nokkosta kasvava alue. Mahdollisesti kyseessä on tallin paikka. Sen eteläpuolella on useita erillaisia liesiä, mm. yksi betonilla vuorattu keittoliesi, yksi saunan liesi ja kolme suurta pyöreää liettä sekä hormin pätkiä. x 3497821, y 7515522 Edellisestä kaakkoon, metsän reunassa on puisen vesipasan jäännös. x 3497839, y 7515509 Tien varrella rakenteiden pohjoispuolella on vielä yksi pyöreän kaminan osa. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Reijo Kuusela kertoi kohteesta, tunnettiin ns. Miljoonakämppänä, koska rakentaminen on maksanut selvästi normaaleja kämppiä enemmän. 1950-luvun savottakämppäalue. Kämppäalue sijaitsee Ison Vaiskonselän lounaispuolella, maan reunasssa. Vanha tielinja kulkee kämppäalueen halki, mutta nykyinen teilinja kaartaa länteen kämpän pohjoispuolella. Heinää ja horsmaa kasvava aukea, jossa myös muutamia koivuja. Ympärillä kasvaa sekametsää, koivuja, kuusia ja mäntyjä. Maaperä on kivikkoa. 3 Voimassa 2012-11-16T13:03:55 4923.38305664 297.87398391
arkeologinenkohde_alue.2117 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2117 152462 {58D77658-85F5-440C-87FB-DCD48755A4A0} Iso Vaiskonlampi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 220 ei Rakennuksen pohja 1, koko 8 m x 9 m. aukea heinää ja sammalta kasvava alue. Jäljellä on aluskasvillisuuden peittämiä pohjahirsiä, seinän kohdalla myös pystypaalu, ei liesiä tai kaminoita jäljellä. Vieressä on muutamia sirkkelillä sahattuja pelkkahirsiä. x 3497029, y 7514660 Rakennuksen pohja 2, sijaitsee järveltä nousevan, korkean törmän päällä. Kämpän perustukset, kooltaan 11 m x 7,5 m, hiekkavallit, jotka ovat noin 1 m leveät ja 30 cm korkeat, reunoissa on myös halkaistuja puita, vallien sisällä on hirsiä. Vieressä on pari pöydän jäännöstä. Alueella kasvaa koivun taimia, törmän päällä myös suuria mäntyjä. Rakennelman vieressä on laudan pätkiä ja käyttämättömiä päreitä. x 3497044, y 7514683 Rakennuksen pohja 3, huonosti erottuva kivijalka, koko n. 14 m x 8 m, kivet ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Keskellä on suuri lämmityskattila, jonka halkaisija on noin 1 m. Sen sisällä on ollut tiiliä. Vieressä on vaaleita tulitiiliä, joista kahdessa on merkinnät. Toisessa on teksti: ARABIA, toisessa D Ch F. BORNHOLM. Vieressä on suuren hormin pätkiä, niiden halkaisija on n. 20 cm. Osassa on kaksi seinämää, eli putket ovat olleet eristettyjä. Tiilikasa ja tuhkaluukku ovat rakennuksen nurkassa. Paikalta löytyi myös öljylamppu.Vieressä on myös hiiltynyt hirsi, jonka ympärillä on vaijeria. x 3497079, y 7514715 Rakennuksen pohja 4, koko 8 m x 8 m. Jäljellä on kivijalan jäänteet ja muutamia pohjahirsiä ja niiden välissä poikittaisia puita, joko lattialautoja tai kattorakenteita. Vain yksi hirsi on näkyvissä aluskasvillisuuden alta, se on pieni pelkkahirsi. Mahdollisesti kyseessä on talli. Ympärillä kasvaa tiheää koivikkoa. x 3497063, y 7514745 Rakennelman itäpuolella on kuoppa, kooltaan 2,5 m x 1 m ja noin 30 cm syvä. Lähellä lammen rantaa on kaksi tynnyrinpuolikkaista tehtyä kaminaa. x 3497046, y 7514745 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Sutigis, myös Reijo Kuusela kertoi kohteesta. Hän on tullut alueelle töihin leimausporukkaan vuonna 1951. Paikalla on ollut kaksi kämppää, miehistökämppä ja leimausmiesten kämppä. Savottakämppäalue 1950-luvun alusta. Savottakämppäalue sijaitsee Iso Vaiskonlammen itäpäässä, Kevitsan kaivosalueen pohjoispuolella. Maasto nousee jyrkästi järven rannalta. 3 Voimassa 2012-11-16T15:59:30 8595.18432617 372.21056667
arkeologinenkohde_alue.2118 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2118 154347 {22EE96E3-B3AB-40CC-9F77-3B6F6A476020} 1000014670 Råudden kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 35 ei Ks. Taustatiedot. Tarkastuksessa havaittiin ojaleikkauksissa kvartsi-iskoksia, mutta niitä ei otettu talteen vaan ne jätettiin paikoilleen. Aivan alueen luoteispäässä havaittiin lisäksi metsämaastossa kvartsi-iskos kaatuneen puun juurakossa sekä luoteispäähän tehdyn tien hiekkapaljastumassa useampia iskoksia. Taustatiedoissa mainittujen kahden syvähkön kuopan lisäksi ko. alueella on muitakin kuoppia lähekkäin toisiaan ja lähellä edellä mainittuja. Ne vaikuttavat resenteiltä, joskin sammaloituneitla hiekanottomontuilta, mutta ilman tarkempia tutkimuksia niistä ei voi varmuudella sanoa, kuuluvatko ne kivikautisen asuinpaikkakerrostuman aikaan vaiko eivät. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaan. Maastohavainnot tukevat rajausta. Kohde on tunnettu muinaisjäännöskohde, mj-rekisterissä nro 1000014670. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 31.10.2012. Muinaisjäännösrekisterissä kohteesta on mainittu seuraavaa: Asuinpaikka sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueella Lemnästräsket -järven etelärannalla, kallioisen metsäharjanteen länsireunalla Joulupukintien itäpuolella ja Råuddenintien molemmin puolin.Löytöalue on kalliokukkulan juurella hiekkarinteellä. Löydöt ovat tie- ja ojaleikkauksista.Löydöt ovat mm. hiotun kiviesineen kappale, saviastian paloja, kvartsiesineitä ja -iskoksia (KM 38015).Järven puoleisella rinteellä, todennäköisella asuinpaikka-alueella on kaksi syvähköä kuoppaa rinnakkain.Pohjoisin on halkaisijaltaan seitsemän metriä. Toinen on pitkulainen, kaksiosainen ja 11 metriä pitkä. Kivikautinen asuinpaikka. Alueella kasvaa havuvaltaista metsää, maaperä ojaleikkauksissa on hiekkaa ja melko kivetöntä. Hiekka-alueiden yläpuolelle kohoavat kalliopaljastumat. 3 Voimassa 2013-02-18T15:47:56 7766.20275879 360.5210496
arkeologinenkohde_alue.2119 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2119 154350 {CED91CE2-5B82-4C9E-84DC-DB5A9FC0DC80} 1000019363 Råudden 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 31 ei Ks. Taustatiedot. Inventoinnissa 31.10.2012 havaittiin tien kaakonpuoleisessa leikkauksessa kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos sekä kaksi palanutta kiveä, mutta ne jätettiin paikalleen koskemattomina. Kaakkoispuolella tie rajautuu ojaleikkauksen jälkeen kallioksi, mutta luoteispuolella on tasaista kuusimetsää, jossa ei kuitenkaan havaittu mitään maanpinnalle näkyviä rakenteita. Sijaintikorkeutensa ja tieleikkauksesta aiemmassa inventoinnissa tehtyjen löytöjen perusteella asuinpaikka-alue todennäköisesti jatkuu kuitenkin tähän suuntaan ja löytöjä/rakenteita saattaa maan alla olla. Kohde on rajattu aluemaisesti tien pituussuunnassa tehtyjen löytöhavaintojen perusteella sekä metsän puolelle topografian perusteella. Kaakkoispuolelle aluetta rajaa kallio ja luoteessa laskeva maaperä. Kohde on tunnettu kivikautinen asuinpaikka, muinaisjäännösrekisterin nro 1000019363 ja se tarkastettiin inventoinnissa 31.10.2012. Muinaisjäännösrekisterissä kohteesta maintaan seuraavasti: Asuinpaikka sijaitsee havupuuta kasvavalla metsäalueella ja sen ylitse kulkee Joulupukintie.Maanpinta asuinpaikan kohdalla on melko tasaista. Paikalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (mm. saviastian paloja, kvartsi-iskoksia, KM 38858:1-3) tien ojaleikkauksista molemmin puolin.Maaperä paikalla on melko karkeaa hiekkaa. Selvästi asumisen likaamia maakerroksia ei vuoden 2011 inventoinnissa havaittu. Kivikautinen pienialainen asuinpaikka. Ks. Taustatiedot. 3 Voimassa 2013-01-15T12:29:06 430.50634766 84.36006956
arkeologinenkohde_alue.2120 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2120 152914 {3CD4ACA7-80DE-4B10-AC66-49325AD6C964} Pyöriä-Utsakka kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 198 ei Paikalla on 20 x 8 metrin kokoisen kämpän pohja, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään rannan suuntaisesti. Koillisnurkassa 2 x 2 x 1 metrin kokoinen kiviraunio ja rakennuksen luodekulmassa on samanlainen. Kämpän järvenpuolisissa nurkissa on ollut suuret luonnonkivistä ladotut uunit. Kämppä on jaettu kahdella väliseinällä ja päätyhuoneet ovat yhtä suuret, mutta pienemmät kuin keskihuone, joka on 8 metriä pitkä. Kämpän nurkissa on kirveellä ja sahalla katkotut hirret, jotka ovat salvattu molemmin puolin. Päällä kasvaa kuusimetsä ja pari koivua, jotka pitää poistaa. Rakennus on ollut vanhaa 1900 -luvun alun kämppätyyppiä. Suurimmaksi osaksi seinät erottuvat puolen metrin korkuisena turvevallina. Rakennuksen raunion päällä on kirveellä veistettyjä kattolautoja. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän keskeltä mitattuun gps pisteeseen. sutigis Metsätyökämpän raunio. Kohde sijaitsee Pyöreän Utsakan etelärannalla 30 metrin etäisyydellä rannasta. Paikalla kasvaa sekametsä hiekkakankaalla. 3 Voimassa 2012-11-28T08:44:25 838.65234375 123.02480436
arkeologinenkohde_alue.2121 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2121 152919 {C8FC5B8E-C289-429B-9E07-99B43806901C} Saittapenger kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 156 ei Paikalla on 9 x 5,5 metrin kokoinen rakennuksen pohja pisteessä x 3442878, y 7433047. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennuksen sija erottuu suorakaiteen muotoisena 30 cm korkeana maapenkereenä, jonka reunoilla on sokkelikiviä. keskellä on metrin pituinen pituussuunnassa kulkeva puinen kouru. Päällä kasvaa koivuntaimia ja ympärillä on sammalpiha. Rakennuksesta 25 metriä pohjoiseen sijaitsee rakennus 2. Rakennuksen jäännös 2 sijaitsee pisteessä x 3442874, y 7433050. Paikalla on 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen pohja, jonka seinät erottuvat metrin levyisenä ja 50 cm korkeana maavallina. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Oviaukko on etelään, ensimmäistä rakennusta kohden. Lounaiskulmassa on 1 x 1 x 1 metrin kokoinen uuninkiviraunio. Päällä kasvaa koivutaimikko. Rakennusten välillä on uusia tulisijoja, joissa on luultavasti rakennuksista otettuja punatiiliä. Rakennuksen jäännös 3 on kellari ja se sijaitsee pisteessä x 344896, y 7433016. Joen rantatörmässä on 3 x 2,5 metrin kokoinen maakellari, joka on 1,5 metriä syvä. Oviaukko on joelle päin. päällä kasvaa mäntyjä. Katto on romahtanut ja sen kurkihirsi kulkee joelle päin ja siinä on nauloja. Seinissä on ollut maavallin sisäpuolella puurakenteet. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Vanhat kartat Kämppä, joka on ilmeisesti tehty kalastajien majapaikaksi. Kohde sijaitsee Meltausjoen länsirannalla 30 metrin etäisyydellä rannasta. Paikalla kasvaa sekametsä moreenikummulla. 3 Voimassa 2012-11-28T09:05:07 405.35375977 112.62648015
arkeologinenkohde_alue.2122 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2122 152890 {B10569EE-C84C-4CC2-9D5F-5B9CC7E26FD3} Terva-aapa kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 136 ei Pisteessä x 3468299, y 7395611 on 8 x 12 metrin kokoinen rakennuksenpohja, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Koilliskulmassa, lounaiskulmassa ja luoteiskulmissa on kiviuunin rauniot, jotka ovat 1 x 1,5 metrin kokoisia ja 0,5 m korkeita. Lounaisrauniossa on myös punatiiliä. Seinät erottuvat heikosti turvevalleina ja päällä kasvaa 30 cm halkaisijaltaan olevia mäntyjä. Paikalla on peltiastioita ja tynnyreitä. Rakennus 2 on kellari pisteessä x 3468308, y 7395608. Koko on 5,5 x 4,5 metriä ja syvyys 2 metriä. Rakennelmassa on metrin turvevalliseinät ja ovi länteen. päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Ovessa on rautasaranat ja lautaiset pielet. Rakennus ei ilmeisesti ole kovin vanha. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennuksista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä ja siihen liittyvä kellari. Kohde sijaitsee kivisen kankaan alareunassa, jonka länsipuolella on suo. Kämpän länsipuolella on 30 x 40 metrin kokoinen aukea, joka on pihaniitty. 3 Voimassa 2012-11-27T15:10:23 674.00073242 117.67924696
arkeologinenkohde_alue.2123 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2123 152896 {1D585B04-8388-4766-80EA-6491E28058BC} Lylyvuoma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 219 ei Kämppä 1 jäännös sijaitsee pisteessä x 3462706, y 7415548. Paikalla on 8 x 14 metrin kokoinen kämpän raunio, jonka seinät kulkevat koillisesta lounaaseen. Länsiseinällä on kaksi kiviuunia, pohjoisempi on kooltaan 4 x 2 x 1,5 metriä ja eteläisempi 2 x 1,5 x 1 metriä. Raunioiden väli on 3 metriä. Seinät ovat kadonneet siinä määrin, että niitä on vaikea erottaa. Seinät näkyvät matalana turvevallina ja lattian alassa on metrin pituisia kuoppia. Rakennelmasta itään ylärinteeseen 10 metriä on kaksi 2 x 3 metrin kokoista kuoppaa, jotka ovat metrin syviä. Rakennelmien päällä kasvaa suuria mäntyjä, jotka pitää poistaa. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3462688, y 7415544. Koko on 7 x 13 metriä., rakennus on samansuuntainen kuin päärakennus. Rakennusten välistä kulkee tie. Paikalla on maatuneita hirsiä ja niiden nurkkasalvoksia. Ilmeisesti rakennelma on ollut talli. Päällä kasvaa kuusimetsä ja vieressä on suon reuna. Rakennus 3 on kivikasa pisteessä x 3462721, y 7415569. Paikalla on enää 3 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Raunio on rakennuksen luoteiskulmassa. Paikalla on ollut 13 x 6 metrin rakennus, joka on ollut samansuuntainen kuin kaksi edellä kuvattua rakennusta. Tiehen rakennuksesta on matkaa 5 metriä. Päällä kasvaa mäntyjä harvakseltaan. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten jäännöksistä mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämpän tai pienen tilan rakennusten jäännökset. Kohde sijaitsee vaaran alarinteessä. Paikalla on moreenikangas, jolla kasvaa mäntyjä. Länsipuolella 10 metri päässä kulkee tie ja sen länsipuolella on suo, jossa on pelto. 3 Voimassa 2012-11-27T15:37:08 1345.04345703 168.51229032
arkeologinenkohde_alue.2124 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2124 155216 {E746EA36-346E-412C-B506-380F4DB3A104} Nummi historiallinen kylätontti 1 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 110 ei Kyseessä on noin 450 metriä pitkä ja 150 metriä leveä mäkialue, jolla on sijainnut Nummen kylän keskusalue jo keskiajalta lähtien. Mäellä on edelleen muutamia taloja, jotka on rakennettu noin 1950 -luvulla tai sitä ennen. Uudempaa rakennuskantaa ei mäellä näytä olevan. Mäen lakialue on alkanut pusikoitua ja kasvaa umpeen. Vanha kyläraitti on vielä hyvin erotettavissa noin mäen puoliväliin saakka pohjoisesta katsottuna, mutta alkaa sitten katoamaan heinien ja pusikoiden sekaan. Mäen alueella on nähtävissä melko runsaasti mm. erilaisiin ja eri-ikäisiin rakennuksiin liittyviä peruskiveyksiä, tulisijan jäännöksiä, kellarikuopan jäännöksiä jne. Inventoinnissa mäellä tavattiin sattumalta kylän entinen asukas, Heikki Lehtonen, joka asuu nykyisin Parolassa. Hän esitteli kylämäellä viimeksi sijainneiden talojen paikkoja sekä näytti kylämäen keskivaiheilla olevan Helsingin olympialaisten 5-ottelun maastoratsastuksen harjoitusesteen sekä kylämäen eteläpäässä olevat keinumännyt. Lisäksi Lehtonen näytti kylämäen eteläpäässä sijainneen Tarkan talon paikan ja osoitti myös sen perustukset, joihin armeija oli rakentanut tuliasemat. Inventoinnissa mäkialuetta ja sen itäpuolisia peltoalueita kierreltiin melko paljon. Peltoalueilla ei havaittu mitään muinaisjäännöksiin viittavaa. Kylämäellä havaittuja yksittäisiä rakenteita ei kuitenkaan kartoitettu kahta lukuunottamatta, sillä mäkialueella on niin paljon rakenteita, ettei niiden kartoittaminen ollut inventoinnissa mahdollista. Kohde on rajattu aluemaisesti maastohavaintojen ja historiallisiin karttoihin merkityn asutuksen sijainnin perusteella. Nummen eli Vähä-Luolajan kylä mainitaan lähteissä ensikertaa vuonna 1329, ja 1539 siellä oli 12 taloa. Kylän taloista 9 oli 1600-luvun alussa autiona (veronmaksukyvyttömänä). Vuoden 1761-1762 isojakoon liittyvän kartan (Pehr Kiellman) sekä vuoden 1788 kartan (Pehr Kiellman) mukaan kylän talot sijaitsivat neljässä eri paikassa. Suurin osa taloista sijaitsi samalla mäellä, jossa Nummen kylä nykyisinkin peruskartan mukaan sijaitsee. Kolme taloa sijaitsi varuskunnan nykyisen pääportin alueella, varsinaisesta kylämäestä noin 400 metriä pohjoiseen. Kolmas alue sijaitsi edellisistä noin 400-500 metriä pohjoiseen (kaksi taloa). Neljännellä alueella oli vain yksi talo oli erillään muista sijaiten kylämäestä noin 400-500 metriä länteen. Talon nimestä ei löydy mainintaa, mutta vuoden 1761-62 kartasta katsottuna se on sijainnut Patala -nimisen talon mailla. Patala puolestaan oli varsinaisen kylämäen pohjoisin talo. Vuoden 1761-62 kartan mukaan varsinaisella kylämäellä on ollut viisi taloa, etelästä pohjoiseen lueteltuina: Tarckala, Erola, Kylänpä, Häti ja Patala. Kylämäki on nykyään autio, sillä se on lunastettu valtiolle ja on armeijan käytössä. Mäellä on kuitenkin vielä purkamattomia rakennuksia, jotka on merkitty peruskarttaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2012. Kyseessä on autioitunut keskiajalta peräisin oleva kylämäki, jolla on sijainnut Nummen eli Vähä-Luolaisten kylän keskusalue. Alueella on varmasti osittain säilyneenä historialllisia ja jopa keskiajalta peräisin olevia varhaisimpia kerrostumia, sillä rakennuskanta alueella on harvaa ja kevytrakenteista. Ainoastaan Tarkan talon kohdalla lienee käynyt suurempi tuho kun sen paikalle on tehty bunkkerityyppisiä rakenteita. Sielläkin osa maaperästä vaikuttaa melko koskemattomalta. Nummen kylämäki on ympäristöstään selkeästi kohoava kaakko-luode -suuntainen mäki. Sen alueella kasvaa nykyisin pääasiassa nuorta lehtipuustoa, mutta myös muutama vanha mänty. Mäkeä ympäröivät peltoalueet itä- ja länsipuolilla sekä etelässä aukea maasto, joka on vanhaa peltoaluetta. Pohjoisen puolella on lehtimetsää. Peltoalueet ovat pääasiassa hietaa tms. hienojakoista ja vähäkivistä maalajia. 3 Voimassa 2013-02-01T11:45:22 63919.49755859 1115.03698319
arkeologinenkohde_alue.2125 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2125 152220 {E79B3B89-A12D-402A-878B-DC59BAA97B81} Liivalampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 143 ei Seuraavassa luettelossa on lyhyt kuvaus paikalta löytyneistä 11 kämpästä: Kämppä 1 sijaitsee pisteessä x 3407859, y 7436651. Rakennelman koko on 3 x 3 metriä. Kämpän ala on kaivettu kuoppa, jonka seinissä on hirsikehikko. Kämppä 2 pisteessä x 3407851, y 7436648. Kämpässä on sama rakenne kuin kämpässä 1. Kämppä 3 pisteessä x 3407847, y 7436654. Koko on 4 x 5. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Kurkihirsi kulkee pitkien sivujen suuntaan. Hirsikehikko näkyy maan pinnalle nurkissa. Rakennus on puoli metriä syvässä kuopassa ja sen päällä kasvaa kuusia. Kämppä 4 pisteessä x 3407850, y 7436636. Kämpässä on samanlainen rakenne kuin 1 ja 2 kämpissä. Kämppä 5 pisteessä x 3407843, y 7436640. Koko on 4,5 x 4 metriä. Pitkät seinät kulkevat luoteispohjoisesta lounaisetelään. Rakennelmassa on 4 hirsikertaa. Kämppä on rakennettu kokonaan maan päälle. Pyöröhirret on nurkista salvattu molemmin puolin. Oviaukko on länsiseinän keskellä ja se avautuu suolle. katossa on ollut ainakin pyöreitä riukuja. Rakennelmassa on kirveellä ja sahalla katkottu hirret. Kämppä 6 pisteessä x 3407829, y 7436698. Koko on 4 x 4 metriä. Rakennus on tehty salvatuista pyöröhirsistä, jotka on katkottu sahalla. Riiveenä on sammal ja rakenteissa on nauloja. Kämppä 7 pisteessä x 3407829, y 7436713. Koko on 3,5 x 4 metriä. Länsikulmassa on 2 x 2 metrin kokoinen kiuas. Kurkihirsi kulkee pohjoisesta etelään. Rakennus sijaitsee metrin syvässä kuopassa. Kämppä 8 pisteessä x 3407820, y 7436727. Koko on 3 x 3 metriä. Rakennelman koko on 3 x 3 metriä. Kämpän ala on kaivettu kuoppa, jonka seinissä on hirsikehikko. Etelänurkassa on tulisija. Rakenne 9 pisteessä x 3407812, y 7436705. koko on 6 x 4 metrin alue, jolla on lahoja hirsiä pienen niittypihan keskellä. Rakennelma ei ilmeisesti ole ollut rakennus vaan se muistuttaa siltaa. Kämppä 10 pisteessä x 3407808, y 7436719. koko on 4 x 5 metriä. Rakennelmassa on metrin syvyinen kuoppa, jonka sisäseinissä on hirsikehikko. Kämppä 11 pisteessä x 3407792, y 7436730. Hirsirakennus, joka sijaitsee kokonaan maan päällä. Koko on 5 x 3 metriä. Seinissä on molemmin puolin salvetut pyöröhirret, jotka on katkottu kirveellä ja sahalla. Katto on tehty riu"uista. Rakennelman päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpistä mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Kämppien merkitys jäi epäselväksi. Pienet lähekkäin sijaitsevat kämpät voivat olla vankileirin jäännöksiä. Kohde sijaitsee suon reunalla moreenimaassa. Itään nousevassa rinteessä kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-11-12T12:22:45 2605.77075195 300.98904742
arkeologinenkohde_alue.2126 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2126 152227 {C34AD251-9B54-4919-81FB-191EFA8ADA7A} 1000011621 Pirttivaara luode kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 184 ei Hiekkajuotin päällä kulkee metsäautotie, jonka ojien penkereissä on kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä noin 10 metrin matkalla koordinaatin x 3467827, y 7429564 ympärillä. Asuinpaikalla on suon rantapenkereessä useita epämääräisiä kuoppia, jotka liittyvät asuinpaikan rakenteisiin. Asuinpaikan kohdalla hiekka on paikoin haalean punaiseksi värjäytynyttä. Paikalla kasvaa mäntymetsä hienossa hiekkamaassa ja idänpuoleisen suon keskellä näkyy lampi, jonka vesi on aikanaan ulottunut asuinpaikalle saakka. Epämääräisiä kuoppia havaittiin noin 10 kappaletta 30 x 20 metrin alueella pisteen 3467910 y 7429615 ympärillä suon ja tien välisellä hiekkakankaalla. Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa sanotaan kuoppia olevan noin 200 metrin matkalla. Tien leikkauksesta tallennettiin Kansallismuseon kokoelmiin löytöjä numerolle KM 39268, jotka ovat: kaksi kvartsiydintä, 5 kpl kvartsi-iskoksia ja 7 kpl palanutta luuta. Kohde rajautuu aluemaisesti kivikautisten asuinpaikkalöytöjen ja havaittujen kuoppien ylle. Muinaisjäännösrekisteri kohde: 1000011621 ja sutigis Radiohiioliajoitus: 39268:3 Beta 347478 8370±40 7530-7340 Kivikautinen asuinpaikka, joka ilmenee löytöinä ja epämääräisen muotoisina kuoppina. Kohde sijaitsee Soiden välisellä hiekkajuotilla joka kulkee pohjoisesta etelään. Suon reunassa on näkyvissä muinainen rantavalli, jonka reunassa asuinpaikka on sijainnut. Alueella kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-12-17T13:35:11 5557.64526367 467.93379544
arkeologinenkohde_alue.2127 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2127 152419 {0DB4E2BF-CB64-4D6D-BAE5-A6E0048EBCF9} Saukkokangas 4 hautapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Metsähallituksen Sutigis-tietokantaan laitetun merkinnän mukaan alueella on kuviolla 670/72/355/7 "löytymättä jäänyt saksalaisvainaja". Suokuvion länsipuolella on Lapin sodan Ylimaan taistelun taistelupaikka, jossa alueelle pystytetyn kyltin mukaan on kaatumispaikoilleen haudattuja vainajia, joista osa jäi löytymättä sodan jälkeen, kun alueelle jääneet vainajat pyrittiin siirtämään yleisiin hautausmaihin. Kohde on rajattu sen kuvion rajojen mukaan, jonka alueelle on merkitty tieto löytymättä jääneestä vainajasta. Sutigis-havainto. Ylimaan taistelussa kaatuneen, löytymättä jääneen saksalaisvainajan hautapaikka. Ranua-Rovaniemi -tien itäpuoli, jossa havumetsää kasvavan kumpareen itäpuolella on osittain rämeikköinen suoalue. Alueen kehitysluokka on 20. 3 Voimassa 2012-11-21T13:37:37 70990.70483398 1655.20046999
arkeologinenkohde_alue.2128 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2128 152540 {F1D4A12A-C483-41FA-AF4C-A4AF831E7A1A} Häränperse kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Kohteessa on rakennuksen jäännös, jossa on hirsikertoja jäljellä 14. Rakennus on 3,8 x 3,1 metrin kokoinen. Oviaukko on rakennuksen pitkällä sivulla kohti itään ja jokea. Toinen mahdollinen oviaukko on eteläseinällä. Ikkuna-aukko on pohjoiseen, se on kooltaan 40 x 30 cm. Rakennuksen sisällä sen lounaiskulmassa on laudoista naulattu 20 cm korkea, 1 x 0.6 metrin kokoinen kaukalo. Rakennuksen sisällä on kamiinanputken näköinen putki. Rakennuksen katosta on rakenteen sisällä jäljellä halkaistujen puiden päälle kasattuja tuohilevyjä.Rakennus sijaitsee koordinaattipisteessä 3493858, 7322957. Rakenteen eteläpuolella, 2,5 metrin päässä on toinen neliskulmainen rakennus, jonka mitat ovat 3,2 x 2.8 metriä. Rakennus on mahdollisesti eläinsuoja, jonka oviaukko on joelle päin. rakennuksen koillisnurkassa on jäljellä 13 hirsikertaa. Oviaukko on noin metrin levyinen. Itäseinällä on noin 90 senttiä leveä ikkuna-aukko. Seinähirret ovat sahalla katkaistuja ja salvokset koirankaulasalvoksella salvottuja. Nauloja on isketty hirsien päihin. Hirsien väleissä on tilkkeenä rahkasammalta. Sisäpuolella ovenpielukseen on isketty viila. Rakennus sijaitsee koordinaattipisteessä 3493854, 7322893 Noin 40 metrin päässä joen rannasta on 5,6 x 5,8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös. IRakennuksen lounaiskulmassa on 0,5 m korkea, 1,5 x 1,5 metrin kokoinen kiuas. Rakenteen eteläpuolella maassa on hirsi, jota vasten nojaavat reen jalakset, joista puuosat ovat lahonneet ja jäljellä on metallivahvikkeet. Kohde rajautuu alueena maastossa näkyvien jäänteiden mukaan. Alpo Haarahiltusen ilmoitus. Kämpän, saunan ja tallirakennuksen jäännökset. Simojoen havumetsää kasvava länsiranta. Aluskasvillisuutena alueella on mustikkaa, puolukkaa ja sammalia. 3 Voimassa 2012-11-20T12:11:44 2101.54052734 194.57084104
arkeologinenkohde_alue.2129 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2129 152549 {0447537B-CE63-4494-991D-8196F6A55359} Kelukkajoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 195 ei Kelukkajoen itärannalla heinää kasvava 4 aarin kokoinen ala, jonka keskellä on maan peittämiä peltipurkkikekoja, rikkonaisia posliinikuppeja, lasi, sekä akkuja. Paikall on todennäköisesti sijainnut sittemmin purettu kämppärakennus. Rannassa heinää kasvavan alan pohjoispuolella on 4,3 x 10 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jossa on näkyvillä peltiä, peltitynnyreitä ja kaminan putki. Kyseessä on todennäköisesti sauna. Rakennus sijaitsee koordinaattipisteessä 3486236, 7339126. Ylempänä rannasta on kasa lautaa ja hieman kattohuopaa, jotka ovat todennäköisesti peräisin puretusta rakennuksesta. Rannassa saunasta noin 40 m etelään on joen matalassa rannassa rakennuksen jäännös, josta on jäljellä neliönmuotoinen hirsihehä, jonka lounaisnurkassa laudoista naulattu kaukalo. Rakennuksen oviaukko aukeaa pohjoseen.Myös tämän rakennuksen ympärillä on heinää kasvava ala. Heinää kasvavan alueen keskellä on iältään ainakin 90 vuotta vanhoja kuusia. Kuusikossa on puihin naulattuna laulattu lankku, joka lienee toimittanut riu"un virkaa. Rakennus sijaitsee koordinaattipisteessä 3486232, 7339080. Kohde rajautuu alueeksi maastossa havaittavien rakenteiden mukaan. Löytyi inventoinnissa. Kämpän, saunan ja mahdollisesti eläinsuojan jäännös. Rakennuksia on ilmeisesti purettu. Kelukkajoen itäranta, joen ja Leevinpolku-nimisen ulkoilureitin välinen rinne, jossa kasvaa heinää, kuusia ja ympärillä havumetsää. Joen ranta on soinen. Metsän kasvatusluokka alueella on 30. 3 Voimassa 2012-11-20T14:31:54 2146.99584961 193.91956142
arkeologinenkohde_alue.2130 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2130 152570 {9D0B4CEF-DC52-4BA7-91FA-3D5D8DE98C14} Koljosenmaa 7 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Kohteessa on 8,5 x 8.7 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, josta on jäljellä maantasainen hirsikerta ja muutama puu, jotka alkujaan ovat ilmeisesti olleet rakennuksen kattoa. Rakennuksen seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset ja se sijaitsee koordinaattipisteessä 3485983, 7338140. Rakennuksen eteläpuolella, noin 15 metrin päässä on puurimoista koottu aitaus joka on mitoiltaan 11 x 11 metriä. Aitaus rajautuu koillispuolella rakennukseen, joka on ilmeisesti talli. Tallin koko on 8.8, x 8.6 metriä. Pihapiirin eteläpuolella, noin 50 metrin päässä on 2,6 x 3,1 metrin kokoinen heinälato, joka on 30 metrin etäisyydellä ojasta. Kohde rajautu aluemaisesti maastossa havaittavien jäänteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Asuinrakennuksen, heinäladon ja tallin jäännökset. Tallin yhteydessä on myös aitaus. Talli on todennäköisesti hevosille, koska talli on iso ja aitaus pieni poroille. Havumetsää kasvava kuiva metsäsaareke Kelukkajoen ja sen itäpuolisen suon välissä. Joen suuntaisesti joen itärannalla kulkee myös Leevinpolku -niminen ulkoilureitti. Metsän kasvatusluokka alueella on 40. 3 Voimassa 2013-02-08T17:13:01 4807.9543457 291.08757678
arkeologinenkohde_alue.2131 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2131 152901 {13622B24-45C5-4D1D-9DA5-74D9F7ECEBF9} Hevoskankaat kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 201 ei Rakennelma 1 pisteessä x 3472128, y 7421296. Paikalla on 4 x 6 metrin kokoinen maakorsu, jonka pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Pohjoispäässä on ovi ja pohjoisseinän puurakenne on säilynyt. Seinä on salvatuista hirsistä. Puurakenteiden ympärillä on metrin leveä ja metrin korkea maavalli. Rakennuksen pohja on 1,5 metrin syvyydessä. Koko rakennelman päällä kasvaa mäntyjä. Rakennelma 2 pisteessä x 3472201, 7421290. Paikalla on 6 x 6 metrin kokoisen rakennuksen jäännös, jonka seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Kaakkoisseinän ulkopuolella on kolme kivikasaa, jotka eivät ole uunia, niiden koko on 2 x 1 x 0,5 metriä kukin. Rakennuksen sijalla on lahonneita hirsiä, nurkkasalvoksia ei ole näkyvissä. Myös naulattuja sahalautoja on paikalla. Kivikasojen vieressä on myös tuliasemakuoppa, jonka rintamasuunta on kaakkoon. Rakennelma 3 sijaitsee pisteessä x 3472150, y 7421279. Paikalla on 6 x 6 metrin kokoinen rakennuksen pohja, joka on samansuuntainen kuin rakennus 1. Keskellä on kellarikuoppa ja lattian sijalla on lahonneita hirsiä. Länsipuolella 2 metrin päässä on metrin syvä kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 metriä. Rakennelma 4 sijaitsee pisteessä x 3472176, y 7421267. Rakennelma koko on 16 x 6 metriä. Pitkä sivu kulkee pohjoiskoillisesta etelälounaaseen. Ilmeisesti rakennelma on ollut talli. Rakennelma erottuu enää heikosti heinäalueena varvikossa, jonka päällä kasvaa nuoria kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennusten jäännöksistä mitattujen gps pisteiden ylle. Seppo Lohelan ilmoitus Paikalla on ilmeisesti sodan aikaisia tai sitä myöhempiä rakennuksien jäännöksiä. Hiekkamäntykangas, jossa kohde sijaitsee 20 metriä tiestä alarinteeseen ja 30 metriä ylärinteeseen. 3 Voimassa 2012-12-10T14:46:59 1781.97875977 218.55078829
arkeologinenkohde_alue.2132 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2132 151701 {BA112132-EC32-4BA5-A1AA-F5A352C6BC15} Kaunismaanvuoma 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 151 ei Pisteessä x 3405042, y 7439267 on 4,5 x 4 metrin kokoinen kämppä, joka on tehty paksuista pyöröhirsistä. Nurkat ovat alapuolelta salvattu. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä. Rakennelmassa on 9 hirsikertaa jäljellä. Oviaukko on länteen ja rakennelman päällä kasvaa koivu. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3405038, y 7439276. Rakennelman koko on 3,5 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Koillisnurkassa on 1 x 1,5 metrin kokoinen matala kiviraunio. Seinät erottuvat enää turvevalleina. Rakennelman päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpistä mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Kohteessa on kämppä ja jokin muu rakennus, joka voi olla niittylato tai sauna. Kohde sijaitsee Kaunismaanvuoman jängän reunassa, jossa kasvaa mäntykangas. 3 Voimassa 2012-11-02T07:52:47 631.8918457 97.2262121
arkeologinenkohde_alue.2133 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2133 151714 {5EFFC05B-97B0-4CC4-B4B1-3AF16BDAB0B1} Kienajajoki 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 143 ei Kohde sijaitsee mäntykankaalla, paikalla on niittypiha, jonka reunaan kämppä on maastokoneella pukattu rikki. Rakenne 1 sijaitsee pisteessä x , y on rakennuksen sija, jonka koko on 5 x 7 metriä. Sijalla on punaista kattohuopaa punatiiliä ja kivijalan kiviä. Kohdasta 20 metriä pohjoiseen on salvottujen hirsien läjä. Hirret on sahalla katkottu. Rakenne 2, wc sijaitsee pisteessä x 3403837, y 7434667. Wc:n koko on 2 x 3,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen ja rakennelmasta on ovet etelään ja länteen. Rakennelma on tehty laudasta ja 2x4sesta. Wc:ssä on lautakatto, jonka päällä on huopa. Rakennelmassa on 3 pyttyä ja ovessa on peltisaranat. Rakenne 3, kellari sijaitsee pisteessä x 3403812, y 7434680. Koneella pukattuun kuoppaan on laudoista tehty 4 x 4 metrin kokoinen kellari. Seinäkehikko on sahatuista parruista ja laudoista ja katteena on harmaa huopa. Ovi on etelään joelle. Päällä kasvaa koivu. Rakenne 4 on samanlainen kuin rakenne 3, maansiirtokoneen puskukoloon tehty kellari pisteessä x 3403886, y. 7434679. Rakennus on rakennettu sahatusta parruista ja katteena on öljykangasta. Seinien vieressä on turvetta. Rakennelma on myöhemmin osittain poltettu. Rakennelma on mahdollisesti myös autojen rasvamonttu, taimikellari tai autotalli. Rakenne 5, varasto sijaitsee pisteessä x 3403930, y 7434677. Kyseessä on lautainen rakennus, jossa on seinät, katto ja lattia laudasta ja tukirakenne 2 x 4sista. Koko on 2,5 x 3 metriä. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Katossa on harmaa kattohuopa, ovi on lounaisnurkassa ja siinä on peltisaranat. Rakennelma on kaivettu osin maahan. Rakenne 6, sauna sijaitsee pisteessä x 3403886, y 7434585. Paikalla on 6 x 4 metrin kokoinen multakehikko, öljykamina, Porin Mainio -merkkinen saunan pata ja kaksi saunan kiuasta. Rakennus on ilmeisesti purettu ja sen raunio sijaitsee ojanvarsirämeellä. Rakenne 7, kaivo sijaitsee pisteessä x 3403868, y 7434590. Saunalta johtaa kaivolle pitkospuut ja paikalla on hete ja puurakennelmia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Mauri Pokan ilmoitus Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee Kienajajoesta koilliseen kohoavassa mäntyä kasvavassa rinteessä, jonka maaperä on hiekkaa. Kämpän pihamaalle tulee koillisesta hiekkatie, jonka molemmin puolin rakennukset sijaitsevat. 3 Voimassa 2012-11-02T10:13:02 4697.19018555 453.1018104
arkeologinenkohde_alue.2134 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2134 155233 {03ADDCF2-8B2F-4673-BF77-4A1D5DF83344} Nummi historiallinen kylätontti 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 112 ei Kohteessa ei ole nähtävissä mitään muinaisjäännökseen viittavaa maanpäällistä merkkkiä Aluetta ei koekuopitettu. Kohde on rajattu 1761-1762 kartan perusteella nykyiselle kartta-aineistolle. Nummen eli Vähä-Luolajan kylä mainitaan lähteissä ensikertaa vuonna 1329, ja 1539 siellä oli 12 taloa. Kylän taloista 9 oli 1600-luvun alussa autiona (veronmaksukyvyttömänä). Vuoden 1761-1762 isojakoon liittyvän kartan (Pehr Kiellman) sekä vuoden 1788 kartan (Pehr Kiellman) mukaan kylän talot sijaitsivat neljässä eri paikassa. Suurin osa taloista sijaitsi samalla mäellä, jossa Nummen kylä nykyisinkin peruskartan mukaan sijaitsee. Kolme taloa sijaitsi varuskunnan nykyisen pääportin alueella, varsinaisesta kylämäestä noin 400 metriä pohjoiseen. Kolmas alue sijaitsi edellisistä noin 400-500 metriä pohjoiseen (kaksi taloa). Neljännellä alueella oli vain yksi talo oli erillään muista sijaiten kylämäestä noin 400-500 metriä länteen. Talon nimestä ei löydy mainintaa, mutta vuoden 1761-62 kartasta katsottuna se on sijainnut Patala -nimisen talon mailla. Patala puolestaan oli varsinaisen kylämäen pohjoisin talo. Vuoden 1761-62 kartan mukaan paikalla ovat sijainneet etelästä pohjoiseen lueteltuna seuraavat kolme taloa Monnila, Funckala ja Purala Funckalan tilalle on vuoden 1768 kartan mukaan tullut Punala (joissain kartoissa esiintyy nimellä Panila ja Pannila), Funckala on ainakin suunniteltu siirtää Punalan vanhalle paikalle, kuten karttatekstissä 1761-1762 todetaan, mutta vuoden 1768 karttaan Funckalaa ei enää ole ollenkaan merkitty mihinkään, joten se lienee hävinnyt. Hattulan Historia -kirjan tietojen mukaan Funckala on yhdistetty Kanunkiin, mikä selittäisi sen häviämisen kartalta. 1800- luvun jälkipuoliskolla alue siirtyi armeijan käyttöön ja sillä oli majoitusalue (venäläiset kartat vuosilta 1875 ja 1899). Kyseessä on Nummen, entisen Vähä-Luolalan kylän toinen tonttialue, joka on sijainnut varsinaisesta kylämäestä pohjoiseen. On mahdollista, että alueella on säilynyt vanhoja , mahdollisesti jopa keskiaikaisia kylätonttiin liittyviä rakenteita nykyisillä nurmialueilla, mutta tuskin rakennetuilla alueilla. Alue on nykyään Panssariprikaatin pääportin tienoilla. Varsinaisen kylätontin alueella on tasattua parkkipaikkaa, asvaltoitua tiestöä ja pääporttiin liittyviä rakenteita ja rakennuksia. Osittain alue on nurmikenttänä. 3 Voimassa 2013-02-01T11:46:36 29467.26049805 741.37383148
arkeologinenkohde_alue.2135 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2135 155450 {E2A04EB1-2A7F-4DB4-8215-943CAFCC875E} Tuore Juurakkomaa kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 291 ei Noin 10 m tien itäpuolella on kämpän pohjan jäännös, jonka koko on 5 m x 3,4 m. (x 3505937, y 7593314) Pohjahirsiä on jäljellä 6 kpl, niiden päällä poikittaiset laudat jotka ovat osin hiiltyneet, eli kämppä on mahdollisesti palanut. Hirsien alla on matalat hiekkapenkit. Rakennelman alueella on muhaa, kattohuopaa, savuhormin kappaleita, peltiromua ja teräsvaijeria. Tien molemmin puolin on osittain palaneita lautoja, jotka ovat ilmeisesti peräisin kämpästä. Noin 40 m ylärinteeseen metsästä löytyi maatuneen penkin jäännös. Puron rannassa kämpän kohdalla on pieni rakennelma, jossa on rimoilla yhdistettyjä lautoja. Sen vieressä on lautalaatikko, jossa on teksti TORNIO. Laatikon koko on 30 x 46 cm ja 33 cm korkea. Muutama metri tien länsipuolella, aivan puron rannassa, on mahdollinen saunan paikka. Paikalla on kasa palaneita kiviä, ja muutamia palaneita lautoja ja pala aaltopeltiä. Selviä seinälinjoja ei ole jäljellä. (x 3505920, y 7593301) Noin 20 m länteen tiestä maassa on pieni kuoppa ja muutamia lautoja, mahdollinen käymälän paikka. (x 3505898, y 7593312) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2012 inventoinnissa. Metsätyökämppä 1950- tai 1960-luvuilta. Kohde sijaitsee Tuore Juurakkomaan eteläosassa, Harrijoen pienen sivujoen pohjoisrannalla. Rinne laskee loivasti etelään, maaperä on hiekkaa. Kuiva kangas, jossa kasvaa harvaa männikköä, aluskasvillisuus jäkäliä, sammalia, puolukkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. 3 Voimassa 2013-03-21T14:35:57 1672.39404297 185.39549355
arkeologinenkohde_alue.2136 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2136 151265 {7674C405-3198-4251-821D-7464F0CC022B} Nuottalahdenpalo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 203 ei Kämppä 1 sijaitsee pisteessä x 3411334, y 741396. Rakennelman koko on 17 x 8,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Tulisijoja ei näyttäisi olevan. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottuja ja ilmeisesti molemmin puolin salvattuja ja alhaalta varattuja. Muuten rakennelmasta on näkyvissä vain lahonnut hirsikerta. Tämä rakennus on ilmeisesti talli. Rakennus sijaitsee 2 pisteessä x 3411320, y 7413515. Rakennuksen koko on 6 x 12 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pohjoisseinästä 5 metrin päässä on väliseinä. Luoteisnurkassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin raunio, joka on tehty suurista luonnon kivistä. Rakennuksen kehikko erottuu turvevallina. Molempien rakennusten päällä kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien ylle. Sutigis Metsätyökämpän ja tallin pohjat. Kohde sijaitsee Vaaraintausvaaran länsirinteellä sekametsässä hiekkatien länsipuolella noin 40 metrin päässä suon reunassa. 3 Voimassa 2012-10-24T16:58:46 1160.54150391 132.21146895
arkeologinenkohde_alue.2137 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2137 154221 {03793A10-60BB-45EA-9F46-430C755E614C} Purnuvaara 1 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 270 ei Puolustusrakenne koostuu panssariesteestä ja sen länsipuolella olevista pesäkkeistä ja niiden takana olevista majoituskorsuista. Huttusen raportin perusteella linnoitteet voidaan luokitella seuraavasti: 1. Avoin kahden miehen potero (potero), joka on muodoltaan hieman kaareva tai loiva v-muotoinen, pituus noin 4 m. Useimmissa ei ole puurakenteita reunoissa. Yhdessä poterossa kuitenkin oli jäljellä pyöröpuut jotka on tuettu pystypuilla, jotka puolestaan on tuettu rautalanka haruksilla. Poteroita on kaikkiaan 22 kappaletta. 2. Avoin konekivääripesäke (pesäke) jossa on katettu patruunakomero. Katettu osa on kooltaan noin 2,5 m x 1,5 m. Sen vieressä on 4-5 m pitkä sirpalesuoja, jonka päissä on 3-5 m pitkät ja hieman taaksepäin suuntautuvat liuskat. Haudan reunoissa on riukuja jotka on tuettu pystypuilla ja haruksilla. Useimmissa pesäkkeissä katetun osan katto oli vielä jäljellä, mutta täysin aluskasvillisuuden peittämä, niin että vain avoin kaivanto on näkyvissä. Usein sen reunojen rakenteet ovat maatuneet ja hauta on varsin kapea. Pesäkkeitä havaittiin 15 kappaletta. 3. Katettu konekivääripesäke, jossa on kaksi tuliaukkoa. Näitä havaittiin vain yksi. 4. Asuinkorsu. Suuri vallien ympäröimä kuoppa, jonka koko vallien ulkopuolelta on noin 15 m x 15 m, tai hieman suurempia. Vallit ovat noin kolme metriä leveät ja kohoavat 1-1,5 m ympäröivää maapintaa korkeammalle. Valleissa on kolme matalampaa kulkuaukkoa. Kuopan pohjalla on hirsillä katettu rakenne jonka koko vaihtelee. Osa korsuista on jäänyt kesken, niissä ei ole kattoa tai mitään hirsirakennetta. Korsuja alueelta löydettiin kymmenen kappaletta. 1. Panssarieste, noin 1200 m pitkä itä-länsi -suuntainen kaivanto ja valli. Itäpään koordinaatit: x 3503936, y 75668009, länsipään koordinaatit: x 3502815, y 7567015. Rakenne alkaa aivan 4-tien vierestä, valli on kaivettu poikki tietä tehtäessä. Vanha maanpinta erottuu vallissa. Valli on moreenia, pääasiassa soraa. vallin korkeus 1,6 m-1,7 m ja vallin leveys tyvestä 8-9 m. Vallin edessä on kaivanto, joka on Ivalontien vieressä n. 1,7 m syvä. Kaivannon takareuna ja valli ovat yhteneväiset. Etäisyys kaivannon etureunasta vallin päälle on noin 8-9 m. Vallin päällä kulkee paikoin porojen/hirvien polku. Kaivannon edessä on tieura, joka on todennäköisesti myös saksalaisten tekemä. Kaivanto on merkitty peruskarttaan ojaksi. Este mutkittelee hieman eikä ole täysin suora. Vallin päällä on harvakseltaan pieniä kuoppia, kooltaan n. 1 m x 1 m. Valli on päältä parin metrin leveydeltä tasainen. Paikoin vallin päällystä on kulunut lähes paljaaksi kasvillisuudesta usean kymmenen metrin matkalta. Lännempänä maaperä muuttuu kivisemmäksi, kaivanto ja valli näyttävät pienenevän, puolessa välissä ojan syvyys on enää 1,2 m ja leveys n. 5,5 m, etäisyys ojan reunasta vallin reunaan on noin 8,5 m. Pisteessä x 3503326, y 7567021 esteen poikki kulkee itä-länsi -suuntainen mönkijäura, jonka kohdalla vallissa on aukko ja kaivantoa on täytetty. Aukko on mahdollisesti panssarintorjuntatykin tuliaukko. Este loppuu luontaiseen kuruun, sen reunalla on pieni taisteluhaudan pätkä kurua kohti vallin päässä. Kohteet 2-5sijaitsevat panssariesteen eteläpuolella pohjois-etelä suuntaisesti. 2. Korsu 1, x 3502691, y 7566907. Kiviseen maaperään kaivettu suuri ja syvä korsu, eteläreuna on kalliota, joka laskeutuu jyrkästi. Pohjalla on hirsisalvos rakenne, kolmella sivulla on korkeat kiviset vallit, jonka lounaiskulmassa on puinen lyhyt paalu, ja valli on hieman matalampi. Luoteen-puolella on luontainen kuru joka johtaa syvänteeseen. Hirsirakenne on kooltaan noin 4,5 m x 4,5 m, siinä on ainakin 3 hirsikertaa jäljellä, koirankaulasalvokset. Kattorakenteita on jäljellä ja niiden päällä kasa ruostunutta piikkilankaa. Koko vallien ulkopuolelta on n. 12 m x 12 m, kuoppa on ainakin 2 m syvä. Korsusta parikymmentä metriä itään päin on maassa maatuneita ja aluskasvillisuuden peittämiä tukkeja ainakin n. 30 kpl. Ilmeisesti kyseessä on puolustusrakennelmaa varten kaadettuja rakennuspuita. 3. Puurakennelma 1, x 3502755, y 7566974. Korsun pohjoispuolella kurun pohjalla on 3-seinäinen hirsirakenne. Ehjä seinä on luoteeseen päin, se on 2,45 m leveä, sivuseinien ulkoreunat ovat 190 cm leveydellä ja sivuseinät ovat 1,4 m pitkät. Rakenne on valmistettu kuorimattomasta pyöröhirrestä, 7 ja 6 hirsikertaa. Hirret ovat osin maatuneet, ylimmässä säilyneessä etuhirressä on pieni kolo sekä ylä- että alareunassa. 4. Potero 1, x 3502781, y 7566987. Avoin kahden miehen potero sijaitsee rinteen päällä, korsusta pohjoiseen. Hieman kaareva potero on n. 4 m pitkä. Maaperä on kivikkoinen, kuopassa kasvaa koivuja. 5. Pesäke 1, x 3502826, y 7566995. Avoin konekivääripesäke sijaitsee aivan kurun reunalla, maaperä ilmeisesti hiekkaa. Luode-kaakko suuntainen, sisäänkäynti kaakossa, reunoilla on maatunutta puuta, katto on yhä ehjä, pesäkkeen koko ehkä 3 m x 3 m, reunoilla on pyöröpuut. Kohteet 6-20 sijaitsevat panssariesteen jatkeena luoteeseen suuntautuvana linjana harjanteen reunassa. 6. Potero 2, x 3502753, y 7567177. Kahden miehen avoin potero kurun koillisreunalla, pituus n. 4 m. 7. Pesäke 2, x 3502750, y 7567100. Avoin kk-pesäke, taas aivan jyrkänteen päällä, sisäänkäynti on pohjois-puolella olevan kurun kautta, reunoilla sammaloituneet puut, ainakin kuusi puukertaa näkyvissä. 8. Korsu 2, x 3502735, y 7567140. Vallien ympäröimä asuinkorsu, koko vallien ulkopuolelta n. 15 m x 15 m. Vallit ovat n. 3 m leveät ja kohoavat 1-1,5 m ympäröivää maapintaa korkeammalle. Valli on korkein lounaisreunalla, kulkuaukko on lounaassa. Pohjalla on katettu puurakenne, jonka koko on n. 6 m x 6 m. Katto on yhä pääosin ehjä, vallit kohoavat 1-1,5 m kattoa ylemmäs. Katon päällä kasvaa halkaisijaltaan n. 20 cm oleva mänty, myös valleissa myös pientä koivua ja taimia. Oviaukko on länsipuolella. 9. Potero 3, x 3502669, y 7567141. Pituus n. 4 m. 10. Potero 4, x 3502651, y 7567155. Poteroiden 3 ja 4 välissä on laaksoon laskeutuva kuru, kuopassa kasvaa koivuja. 11. Potero 5, x 3502602, y 7567188. Samanlainen kuin edelliset, lievästi kaareva potero, valli edessä alarinteen puolella, n. 4 m pitkä. 12. Potero 6, x 3502584, y 7567207. Kuten edelliset. 13. Potero 7, x 3502525, y 7567224. Kuten edelliset, mutta osin täyttynyt, vain matala kuopanne. 14. Pesäke 3, x 3502485, y 7567258. Sijaitsee rinteessä olevan niemekkeen kärjessä. Avoin kk-pesäke, katettu osuus n. 2,5 m x 1,5 m, sen etupuolella on katettu komero. Vallissa etureunassa on kiviä, maatunutta puuta ja kaksinkertaista rautalankaa kierrettynä silmukalle, eli haruksien jäänteitä. 15. Korsu 3, x 3502506, y 7567298. Asuinkorsu, 1-1,5 m korkeat vallit ja n. 2 m syvä kuoppa, jossa on hirsirakenteita jäljellä. Katto pääosin romahtanut, puurakenne näyttää pienemmältä kuin korsussa 2. Koko vallien ulkopuolelta n. 14 m x 14 m. Ainakin lounais- ja pohjois-suunnissa on kulkuaukot. Korsusta lähtee lounaan suuntaan kaivettu oja kuruun päin. Muutaman metrin korsusta oja on n. 1 m syvä ja 2-3 m leveä. 16. Pesäke 4, x 3502455, y 7567258. 17. Potero 8, x 3502421, y 7567354. Loiva v-muotoinen potero, n. 4 m pitkä. 18. Korsu 4, x 3502372, y 7567375. Suuri korsun monttu, ei selviä puurakenteita sisällä, ilmeisesti jäänyt kesken. 19. Pesäke 5, x 3502337, y 7567379. Avoin kk-pesäke, ampumasuunta lounaaseen. Ampumamonttu ehjä, sen leveys n. 1,5 m. Katetun osan katto on romahtanut osittain, sen leveys on n. 3 m. Taaksepäin suuntautuvat kulkuaukot, joiden pituus n. 5 m. 20. Potero 9, x 3502323, y 7567398. Hieman kaareva lyhyt pesäke, ei puurakenteita reunoissa. Leveys n. 1 m ja syvyys n. 80 cm, sijaitsee aivan rinteen reunalla. Kohteet 21-42 ovat pohjois-etelä suuntaisesti. 21. Pesäke 6, x 3502215, y 7567410. Katto on pääosin ehjä, kuoppa peitetty hämäävästi risuilla. Alarinteen puolella vallissa on kiviä ja aseen tukipuun maatuneet jäänteet. 22. Potero 10, x 3502204, y 7567414. Loivan v-muotoinen pesäke pientä lampea ympäröivän harjanteen reunalla, harjanne n. 2,5 m korkea. Sen reunassa on kullankaivajan kuoppa ja lisää kuoppia harjanteen reunassa. Lähellä on myös palanut moderni teltanpaikka, jossa on vihreän pressun kappaleita, muodoltaan pyöreä. 23. Potero 11, x 3502191, y 7567489. Pituus n. 6 m. 24. Pesäke 7, x 3502186, y 7567508. Katto on osin romahtanut kuopan vieressä, tulisuunta lounas. 25. Korsu 5, x 3502232, y 7567507. Asuinkorsu, koko vallien ulkopuolelta n. 17 m x 17 m, vallit ovat korkeimmillaan n. 1,5 m korkea. Puurakenteen seinät ovat jäljellä, niissä on ainakin 9 hirsikertaa näkyvissä. Seinät ovat osin sortuneet ja siirtyneet pois paikoiltaan, rakenteen koko 3,8 m x 3,6 m. Seinät on tehty pyöröhirsistä, joissa on sahalla tehdyt salvokset. Katto puuttuu pääosin, vain pari hirttä on jäljellä. Niiden päällä on kattohuopaa. Korsun katto on suunnilleen ympäröivän maanpinnan tasalla. Rakenteen koillisnurkassa on itään päin suuntautuva valoaukko, aukko on seinän yläosassa, se on pari hirsikertaa korkea ja siitä jatkuu puilla reunustettu käytävä kuopan reunalle. Korsussa on ylösalaisin oleva pyöreä kamiina, jossa on neljä jalkaa. Vallien sisällä kasvaa muutamia nuoria mäntyjä. 26. Potero 12, x 3502215, y 7567550. Pituus n. 6 m ja n. 1,5 m leveä. 27. Pesäke 8, x 3502257, y 7567601. Katto on säilynyt ehjänä ja se erottuu hieman ympäristöä matalampana alueena. Koko n. 1,5 m x 3-3,5 m. Katon toinen puolisko on hieman alempana. 28. Potero 13, x 3502271, y 7567617. Sijaitsee n. 10 m ylärinteeseen edellisestä, pituus 5 m. 29. Pesäke 9, x 3502296, y 7567633. Sirpalesuojan seinät ovat vielä pystyssä etureunassa, takareuna ja katto osin romahtaneet, ampumasuunta luode. 30. Korsu 6, x 3502332, y 7567623. Asuinkorsu, koko vallien ulkopuolelta n. 14 m x 14 m. Korkeat vallit, joissa on kolme kohtaa maan tasalla ulottuvaa kulkuaukkoa. Kuopan pohjalla on hirsirakenteen jäänteet. Pohjoisreunassa on selvä kulkuaukko, kuoppaan johtava luiska vallien välissä. Lähistöllä on pitkälle maatuneita hirsiä jotka todennäköisesti on kaadettu pesäkkeiden rakentamista varten. 31. Potero 14, x 3502315, y 7567685. Keskeneräinen potero? Kuoppa jonka toisessa päässä on suuri maakivi. 32. Potero 15, x 3502303, y 7567771. 33. Korsu 7, x 3502355, y 7567792. Asuinkorsu, koko vallien ulkopuolelta noin 14 m x 16 m, vallit ovat 3-4 m leveät ja yli 1 m korkeat. Kulkuaukko on pohjoisnurkassa, sekä kolme muuta matalampaa kohtaa. Kuopan pohjalla on hirsirakennuksen jäänteet, se on kooltaan varsin pieni, ehkä 3 m x 4 m. Kaksi hirsikertaa jäljellä tai jäänyt kesken. Kuopan pohjalta vallien päälle on noin 3 m. 34. Pesäke 10, x 3502284, y 7567810. Avoin kk-pesäke, pesäkkeeseen johtaa E-W- suuntainen hauta joka on osin peittynyt, korsun suu kääntyy pohjoiseen päin, siitä näkyy vain pieni aukko ojan päässä, katetun osan koko ehkä 1x1,5 m, kairauksen perusteella. 35. Pesäke 11, x 3502294, y 7567821. Suuntautuu alarinteeseen, siihen johtaa etelän suunnasta itään kaareutuva juoksuhauta. Katetun osan katto on hieman vajonnut alaspäin mutta ei romahtanut joten sen paikka erottuu, koko on n. 3 m x 1,5 m. Sen etureunassa on pieni aukko, jonka reunassa näkyy hirsiä, poistumishauta on n. 6 m pitkä. 36. Potero 16, x 3502305, y 7567842. Avoin kahden miehen pesäke, vieressä on luoteeseen suuntautuva kuru, pesäke on sen reunalla. Haarat n. 2 m pitkät, alarinteen puolella on valli. Jatkuu ikkunassa kohteen rajaus. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. 37. Korsu 8, x 3502348, y 7567897. Asuinkorsun monttu, jossa ei ole puurakenteita sisällä, ilmeisesti jäänyt kesken. Koko vallien ulkopuolelta noin 14 m x 16 m. Vallit eivät ole säännölliset. Pohjoisnurkassa on kulkureitti, joka johtaa matalaan painanteeseen. Vallissa on myös toinen matalampi kohta. Kuoppa on jyrkkäreunainen ja ainakin 2,5 m syvä. 38. Pesäke 12, x 3502317, y 7567896. Lounas-koillinen suuntainen. Päällä kasvaa n. 15 cm halkaisijaltaan oleva mänty. Kuopan reunassa näkyy ainakin 6 hirsikertaa, kuopan koko on n. 2 m x 4 m. Poistumisaukot n. 3 ja 4 m pitkät. 39. Potero 17, x 3502314, y 7567913. Suuntautuu alarinteeseen, eli länteen. 40. Potero 18, x 3502259, y 7567992. Avoin kahden miehen pesäke, loivan v-muotoinen. Sen reunoissa on suuret pyöröhirret. Hirret ovat n. 2 m pitkiä, suurimpien halkaisija on 35-40 cm. Kaksi hirttä on yhdistetty päistä sidosraudalla. Hirsien sisäpuolella on pystypuut jotka on tuettu rautalankaharuksilla, ne ovat kiinni taempana olevissa maahan upotetuissa paalussa. Etureunan puut ovat pitemmälle maatuneita kuin takareunassa. 41. Puurakenne 2, x 3502257, y 7568005. U-mallinen eli 3-seinäinäinen puurakenne. Pitkällä seinällä on kaksi hirttä paikallaan ja vieressä kolmas. Päissä on kaksi hirttä. Nurkissa on sahalla tehdyt salvokset. Pintalautoja kattona, pyöreä puoli alaspäin. Rakennelman koko on 3,5 m x 2 m, jonkinlainen laavu? 42. potero 19, x 3502250, y 7568031. Pituus noin 4 m. 43. Pesäke 13, x 3502251, y 7568059. Aluskasvillisuus peittää kuopan lähes kokonaan. Sijaitsee pienessä luontaisessa kummussa, etupuolella valli. Vieressä on puisten kottikärryjen jäänteet, jotka ovat pääosin maatuneet, pohja tehty laudoista, pohjan kulmat tiivistetty kulmalistoilla, ei rengasta jäljellä. Saksalaisten tai kullankaivajan? Pesän koko n. 60 x 105 cm. 44. Korsu 9, x 3502268, y 7568069. Korsukuoppa, ei puurakenteita jäljellä tai todennäköisemmin niitä ei ole ehditty rakentaa. Valleissa kasvaa puita, mäntyä, kuusta ja koivua. 45. Pesäke 14, x 3502227, y 7568091. Ampumasuunta länteen, katto yhä pääosin ehjä, osin romahtanut alaspäin, katettu osa n. 3 m x 1,5 m. Kulkuaukon reunoissa on tolpat jotka on tuettu rautalanka haruksilla. Kattohirret on liitetty sidosraudoilla kuopan reunan hirsiin. 46. Potero 20, x 3502225, y 7568130. Avoin kahden miehen pesäke jossa on pari hirttä kuopan reunoilla. 47. Potero 21, x 3502231, y 7568176. Pesäke joka on keskikohdalta osin sortunut ja täyttynyt. Sijaitsee varsin lähellä suon reunaa. 48. Pesäke 15, x 3502232, y 7568214. Poistumisluiskien reunoissa tolpat jotka on tuettu rautalankaharuksin. Kattopuut ovat taittuneet keskeltä. 49. Konekivääripesäke, x 3502229, y 7568259. Kokonaan katettu kk-pesäke. Katto on osin romahtanut, hirsikaton päällä on kattohuopaa ja maata. Ampuma-aukot lounaaseen ja luoteeseen, kulkuaukko pohjoisreunalla, se on osittain tukittu kivillä ja sen reunoissa on suuria kuorimattomia pyöröhirsiä. Katetun alueen koko 3,5 m x 4,5 m. Hirsiä on sidottu yhteen rautalangalla ja sidosraudoilla. Ilmeisesti karhu on repinyt yhden lahonneen kattohirren pois paikaltaan, koska myös hirsi on revitty hajalle. Alarinteen puolelta kulkee jonkinlainen matala oja, jonka päällä saattaa olla puita. Pesäkkeen edessä on suuri mänty josta on pesäkkeen puolelta veistetty 3/4 ympäri kuori pois puuhun asti, kirveen jäljet näkyvät, myös alempana on veistetty paljas laikku. 50. Korsu 10, x 3502248, y 7568280. Asuinkorsu, pohjalla on neliömäinen kuoppa jossa on vettä, mahdollisesti hirsirakenteen jäännökset. Reunoilla on lautoja ja pari hirttä. Kuopan pohjalla ei kasva mitään, räjäytetty? Kulkuaukko koillisnurkassa. 51. Rakennuksen pohja, x 3502283, y 7568319. Hirsikehikko jossa on enintään kolme hirsikertaa. Mahdollisesti kyseessä on kämppä tai korsua varten koottu hirsikehikko? Sahalla tehdyt salvokset, myös eteinen, jossa on lyhyet nurkat. Rakennelman koko 4,4 m x 4,4 m, pituus eteisen päähän 5,8 m. Ylärinteen puoleinen nurkka on revitty auki ja hirsi on hajotettu, mahdollisesti karhun repimä? Muu arkistolähde. Seppo Maunu kertoi panssariesteestä. Osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustuslinjaa. Puolustuslinja sijaitsee hieman Tankavaaran pohjoispuolella, ulottuen Ivalontien reunasta länsiluoteen suuntaan noin 2 km pituudelta Purnuvaaran etelärinteellä. Lännessä puolustusasema suuntautuu pohjoiseen lähes kilometrin verran. 3 Voimassa 2013-01-17T15:10:18 122450.83251953 6180.14151362
arkeologinenkohde_alue.2138 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2138 155743 {ABECBC4E-F417-4273-894F-7254F1F573F3} 758010214 Armosuvanto B kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 222 ei Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä paikalta on löydetty kvartseja Kitisen ja hiekkatien välissä kulkevan hiekkaharjun pohjoispäästä, harjulla kulkevan poropolun kulku-urasta. Koordinaattien osoittamasta paikasta ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Kvartsien ilmoitettu ja karttaluonnokseen merkitty löytöpaikka näyttää sijaitsevan muinaisjäännösalueen itä- ja kaakkoispuolella. Paikalle on rakennettu Laatumaan vuokramökki, jonka piha-alueelle on ajettu sepeliä. Siten on mahdollista että kohde on ainakin osittain tuhoutunut. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisterin mukaisesti, mutta rajaus on epäselvä. Muinaisjäänösrekisteri, inventointi 1999 T. Karjalainen. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kitisen itäpuolella kulkevan hiekkatien länsireunalla, noin 3,5 kilometriä Kurittukosken voimalaitoksesta pohjoiseen. Karttaan merkitty muinaisjäännösalue on mänty ja koivutaimikkoa, joka on laikutettu. rannan puolelle rakennettu laatumaan mökki 3 Voimassa 2014-03-26T13:31:15 1383.99194336 136.11177579
arkeologinenkohde_alue.2139 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2139 155748 {AE31278B-7991-4B1D-8AFE-F80DB127C103} 1000025530 Stuorrageadggegielas 1 Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 440 430 ei Stuorrageadggegielas 1:ssä on neljä purnua. Purnu 1: x 7748451 y 3482851 Purnu 2: x 7748458 y 3482850 Purnu 3: x 7748475 y 3482858 Purnu 4: x 7748485 y 3482862 Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Stuorrageadggegielaksen rinteiltä useita purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2014-04-07T12:28:29 8306.57202148 333.60548526
arkeologinenkohde_alue.2140 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2140 151573 {199A2740-5EE8-4C4F-8CF7-823F405FD527} Riikojänkä 1 niittylato 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 159 ei Lato sijaitsee pisteessä x 3409127, y 7440465 ja sen koko on 3,5 x 4 metriä ja korkeus 1,2 metriä. Ladon seinät on rakennettu hirsistä, jotka ovat sahalla ja kirveellä katkotut. Katto on kirveellä halaistuista kelleksistä. Ovi on pohjoisseinän keskellä. Kurkihirsi on pohjoisesta etelään. Hirret ovat salvattu alapuolelta ja parhaimmillaan on 10 hirsikertaa jäljellä. Yhdessä ladon hirsistä on metsähallituksen leima. Leima on kruunun mallinen ja niitä on 1 kappale. Ladosta 5 metriä kaakkoon pisteessä x 3409139, y 7440468 on niittysauna, joka erottuu 3,5 x 3 metrin kokoisena turvevallina, jonka keskellä on 1,5 metriä syvä kuoppa. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin ja pohjoisnurkassa on uunin raunio. Rakennelma päällä kasvaa runsaasti nuoria mäntyjä, jotka pitää poistaa. Sauna on ilmeisesti tehty maakuoppaan. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Kohde on merkitty peruskartalle ja sutigisiin. Niitylato ja niittysauna. 20 metrin etäisyydellä on Riikojänkä 2 kohde, joka on hyvin vanhan rakennuksen pohja. Liittyvätkö näiden kohteiden rakenteet yhteen on vaikea sanoa. Kohde sijaitsee sekametsäkankaalla jossa on paksu puolukkaturve. Viiden metrin päässä ladon pohjoispuolella on suo. 3 Voimassa 2012-10-31T13:29:15 536.58056641 85.44087028
arkeologinenkohde_alue.2141 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2141 151574 {10442B7B-7346-4B69-8B62-E01F4C69E76D} Riikojänkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 162 ei Kohteessa on 4 x 2 x 1 metrin kokoinen suorakaiteen muotoine uunin raunio, jonka pitkät sivut kulkevat lännestä itään. Kohteesta itään 20 metriä on Riikojänkä 1 niittylato ja sauna, sauna voi kuulua tähän rakennelmaan. Raunion vieressä on kaksi epämääräistä kuoppaa. Luultavasti raunio on hyvin vanhan rakennuksen uuni. Kivikasan päällä kasvaa 3 koivua ja mänty, jotka on poistettava. Kohde rajautuu aluemaisesti maatuneen rakennuksen jäänteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Vanha rakennuksen pohja. Rakennus on voinut olla asuintalo. Vieressä on Riikojänkä 1 niittylato ja siihen liittyvä niittysauna. Ainakin lato on huomattavasti nuorempi, kuin tämä rakennuksen pohja. Kohde sijaitsee puita kasvavan suon reunassa. Raunion luoteispuolella 20 metrin päässä on suuri hete. 3 Voimassa 2012-10-31T13:42:29 225.06323242 59.29077917
arkeologinenkohde_alue.2142 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2142 151577 {7D017603-B04B-4014-95E6-19C444A85381} Viljamaanvuoma 1 kämppä jäänös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 162 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3409645, y 7438801ja sen koko on 4,5 x 4,5 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Maassa näkyy kaksi lahonnutta hirsikertaa kehikkona. Hirret ovat nurkista salvattu molemmin puolin. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu. Koillisseinän puolivälissä on 2 x 2 x 0,5 metrin kokoinen uuninkiuas, joka on tehty luonnon laakakivistä. Kiukaan kivien välissä on maatäyte. Rakennelmassa on tehdastekoisia nauloja. Päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3409653, y 7438822. Rakennelman koko on 3,5 x 4 metriä. Rakennelmassa on neliön muotoiseksi veistetyt hirret, jotka on salvattu molemmin puolin ja katkottu kirveellä ja sahalla. Seinissä on nauloja. Katto on tehty laudoista ja sen katteena on tuohi. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Eteläseinän keskellä on ovi ja koillisnurkassa kiviuunin raunio. Kurkihirsi on kulkenut pohjoisesta etelään. Rakennuksesta on 10 hirsikertaa jäljellä. Itäseinän keskellä sisäseinässä on vuosiluku 1928. Vuosiluvun alla on teksti: Wäinö. Heikki Ylisuvanto? Pohjoisseinään nojaa ovi, jossa on kirjoitus: PMMAY Eeva ja 9 kappaletta veistettyjä lovia ja vuosiluku, joku päiväys ja 49. ja luvut 28 ja 38. Joku puumerkkikin on vielä tekstin perässä. VT 25.5.46. Pekka. 19.4.41. Ovessa on sepän tekemät saranat. Kämppien väli on noin 30 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien raunioiden keskeltä mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Rakennukset ovat luultavasti läheisen vanhan poroaidan porokämppiä. Rakennuksessa 2 oli päädyssä vuosiluku 1928. Kohde sijaitsee vuoman reunassa mäntykankaalla. 3 Voimassa 2012-12-11T13:39:41 338.75170898 89.29083466
arkeologinenkohde_alue.2143 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2143 151592 {DA44448E-6976-4989-BDD2-BB6BBB20315C} Suvannonmaa kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 146 ei Kohteessa on puretun kämpän raunio pisteessä x ,y . Rakennelman koko on 6 x 10 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämpän sija kasvaa tiheästi 2 metristä kuusen tainta. Maassa on muutama pelkkahirsi, jotka on salvattu sahalla suorasalvausmuotoon. Salvoksessa on 4 tuuman naulat. Kämpän keskellä on 1 x 1 metrin kokoinen punatiilien kasa, joka on ollut joko liesi tai kasassa on kaminan kivet. Länsipäässä on uloskäynti, jossa on ilmeisesti ollut eteinen. Harmaata kattohuopaa ja lautakattoa on maassa. Rakennus 2 pihan itäpäässä, pisteessä x 3406495, y 7440051. Koko on 8,5 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Muutama laho hirsi osoittaa suorakaiteen muotoisen rakennuksen paikan. Rakennuksen seinän pohjoispuolella on multava maa jossa kasvaa nokkosia. Maa on syntynyt tallin sontatunkiosta. Tunkio on ollut kämppään päin. Rakennus 3 on kellari pisteessä x 3406513, y 7440028. Kellarin pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Koko on 5 x 4 metriä. Lounaassa on 1 x 1 metrin eteinen. Kellarissa ja eteisessä on pelkkahirsikehikko, jonka ympärillä on metrin levyinen maavalli. Ovi on lautaa. Kellarin katto on romahtanut ja kuoppa on noin 2,5 m syvä. Rakennelman päällä kasvaa tiheästi 20 cm halkaisijaltaan ja sitä pienempiä mäntyjä, jotka saa poistaa. Oven pielessä on teksti RY 77. Ovi on höylättyä ponttilautaa. Kellarin katonkin päällä on savikerros. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien päältä mitattujen gps pisteiden ylle. Mauri Pokan ilmoitus Metsätyökämppä. Kämppä on purettu noin 1970 luvulla. Kohde sijaitsee Suvannonmaa -nimisen kivisen mäntykankaan eteläreunassa. Kohteen eteläpuolella on räme. Kämpän pihamaa on 50 x 40 metrin kokoinen niitty, jossa on suuria kiviä, kaminoita, penkkejä ym. 3 Voimassa 2012-10-31T15:37:46 1107.91699219 169.69108315
arkeologinenkohde_alue.2144 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2144 152605 {B4E0CDC8-7833-4F3E-9484-B4BE9333A12C} Vaalolehto savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 220 ei Maakellari, jonka katto on sortunut. Sijaitsee jokea kohti laskevan törmän reunassa. Koko vallien takaa on 6,6 m x 6,2 m, kuoppa on kooltaan 3,3 m x 1,9 m ja noin metrin syvä. Oviaukko on eteläpuolella rinteessä, sen reunoissa on säilyneet puurakenteet, ainakin kahdeksan kertaa pyöröpuita sekä kamanapuut. Oviaukko kapenee alaspäin. Oven edessä olevassa montussa on öljytynnyrin puolikkaasta tehty kamiina. Kellarin alapuolella on varsin tasainen kenttä, jossa kasvaa heinää ja koivuja. x 3486016, y 7528886 Kellarin lähellä törmän päällä on saunan pohja. Ojien ympäröimä valli, kooltaan 3,5 m x 3,5 m, keskellä on kuoppa. Nurkassa on osin hajonnut betoninen lieden aluslaatta, joka on valettu kivien päälle, se on kooltaan 1,9 m x 1,5 m. Ylärinteen puolella on suuri heinikkoinen alue, jossa kasvaa pajuja. Siinä ei ole mitään selviä rakenteita jäljellä, eli kaikki rakennukset on purettu. Tien pohjoispuolisella kentällä on maassa betoninen kaivon kansi, mutta kaivoa paikalla ei ole. x 3486016, y 7528919 Ainoa rakennelma joka on yhä pystyssä, on vessa. Se sijaitsee metsän reunassa alueelle johtavan tien pohjoispuolella. Vessa on 3+1 reikäinen, ilmeisesti miesten ja naisten puoli. Yksittäisen osan seinästä on varsin äskettäin sahattu moottorisahalla pystyt poikki, ilmeisesti polttopuuksi. Rakennelman koko 4,1 m x 1,7 m. Seinät ovat pystylautaa, saumojen peitteenä on kapeat laudat. Kattohuovalla päällystetty pulpettikatto on yhä ehjä. Rakennelma on osittain notkahtanut taaksepäin ja tukeutuu takana kasvaviin koivuihin. Mahdollisesti notkahdus on osin seurausta tolppien katkaisusta. Ympäristössä kasvaa koivua ja muutamia kuusia sekä katajaa. x 3485999, y 7528932 Kohde rajauttuu havaittujen rakenteiden perusteella. Merkitty vuoden 1971 topografiseen karttaan metsätyökämppänä, paikalle on merkitty vain yksi asuinrakennus. Reijo Kuusela kertoi tulleensa kämpälle töihin leimausporukkaan vuonna 1953. Alueella on tehty hakkuita vuosina 1954-1956, puut on kuljetettu Kitiseen uitettavaksi. Paikalla on ollut kaksi parakkia, 50 ja 25 miehen, sekä hevostalli. Alueelle on yritetty istuttaa lehtikuusta, mutta tulokset eivät ole olleet kovin hyviä. Metsäteknikko Haavisto on laittanut taimet kellariin, mutta ilmeisesti taimet ovat olleet homehtuneita jo valmiiksi. Kuuselan mukaan kolme lehtikuusta kasvaa yhä alueella. 1950-luvun alussa valmistunut savottakämppäalue. Kämppäalue sijaitsee Peurasuvannon itäpuolella, Vaalolehdon eteläreunalla Kitiseen laskevan Ala-Vaalojoen rannalla. Kämppäalue erottuu heinää kasvavana aukeana. Ympäristössä kasvaa tiheää koivikkoa ja pajukkoa. 3 Voimassa 2012-11-21T10:57:37 3185.73632812 243.41360523
arkeologinenkohde_alue.2145 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2145 153120 {13F10460-EEED-49F6-AA26-26CB01370A3F} Purnu 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 186 ei Kämppä jäännös 1 sijaitsee pisteessä x3440550, y 7433987. Paikalla on 6,5 x 6,5 metrin kokoinen kämpän raunio, jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Kämpässä on ollut pelkkahirsiseinä, joissa on nurkissa molemminpuolinen neliösalvaus. Katto on sahalaudoista naulattu ja edelleen näkyvissä kehikon päällä. Keskellä on ollut puolitynnyrikamina kulmarautajaloilla. Kämpän jäännös 2 sijaitsee pisteessä x 3440582, y 7433965. Kohteessa on kämpän raunio, jonka koko on 10 x 5,5 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin ja pohjoisnurkassa on 2 x 2 x 70 cm uunin raunio. Hirret on molemmin puolin salvottu ja katkottu sahalla ja kirveellä. Kaakkoisseinässä on viisi hirsikertaa jäljellä ja seinän keskellä on toisessa ja kolmannessa hirsikerrassa 70 cm leveä ja 30 cm korkea aukko. Tässä kaakkoisnurkassa on 5 x 3 metrin kokoinen huone. ja rakennus on ilmeisesti Ln muotoinen tai vanhan rakennuksen hirsistä on koottu myöhemmin pienempi kämppä tai räkkäsuoja. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja jotka poistettava. Kämppä 3 sijaitsee rauniosta 1 noin 10 metriä länteen, pisteessä x3440539, y 7433992. Kämppä on nuorempi, pystyssä oleva uusi rakennus, jossa on lautaseinät, punatiilipiippu ja punaisesta huovasta harjakatto. Ovi on itäseinällä vanhaan kämppään päin. Kämppä on merkitty peruskarttaan suorakaiteen muotoisena rakennuksena ja se on edelleen käytössä. Kohde rajautuu aluemaisesti gps paikannuksella mitattujen rakenteiden ylle. vanha kartta Porokämpän rauniot Tasainen moreenikangas, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-12-04T09:51:31 2091.53491211 190.28917718
arkeologinenkohde_alue.2146 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2146 155731 {BDBEA447-D8D2-466B-9AA1-737C065813B9} 1000025525 Roadjanoaivi 2 Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 416 410 ei Roadjanoaivi 2:ssa tunturin pohjoisrinteellä on kaksi purnua. Purnu 1: x 7751091 y 3478479 Purnu 2: x 7751079 y 3478593 Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Roadjanoaivin rinteiltä useita purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-04-15T10:05:57 18708.53198242 540.05581549
arkeologinenkohde_alue.2147 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2147 155733 {702ABC6A-5A37-4FA2-8754-6A25EFD6F0E0} 1000025526 Roadjanoaivi 3 Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 450 440 ei Roadjanoaivissa 3:ssa on kolme purnua. Purnu 1: x 7750649 y 3478641 Purnu 2: x 7750620 y 3478763 Purnu 3: x 7750589 y 3478788 Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Roadjanoaivin rinteiltä useita purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-14T13:33:36 31101.75488281 680.5975563
arkeologinenkohde_alue.2148 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2148 155116 {C7F00115-36F3-41E8-84E2-0F92A4D1264E} Dåvits Swess åkeren vanha peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 ei Sekä alueen etelä että pohjoisosassa on erotettavissa vielä jälkiä vanhoista pelloista. Ne erottuvat länsireunan osalta rantaa kohti laskevana terassina, joka on erotettavissa kolmessa eteläisimmässä ojien erottamassa lohkossa ja kahdessa - kolmessa pohjoisimmassa lohkossa. Idässä vanhat pellot rajautuvat mataliin ojiin, joiden itäpuolella on etelässä jyrkkää kalliota ja pohjoisessa loivempi metsäinen rinne. Eteläisen peltoalueen itäreunalla on säilynyt muutamia vanhempia, turpeen peittämiä raivausröykkiöitä. Peltolohkojen välinen alue on jaettu niittysarkoihin selkeillä ojilla. Ojitus on etenkin pohjoisessa tuhonnut osittain vanhempia peltorajoja. Swess åkeren koostuu kahdesta pienestä pellosta, jotka sijaitsevat pitkän, rantaa pitkin kulkevan aitauksen etelä- ja pohjoispäädyissä. Väliin jäävä aidattu alue on todennäköisesti ollut ylemmäs rinteeseen idässä jääviltä osiltaan niittyä 1700-luvun alussa. 1840-luvun kartalla alue on jo selkeästi merkattu niityksi. Alue on edelleen rantaniittyä, joka on jaettu lohkoiksi itä-länsi-suuntaisilla ojilla. Niittyalueella kasvaa paikoitellen puita etenkin ojien kohdalla. vanha peltoalue 3 Voimassa 2019-10-02T11:06:04 6390.10327148 577.28567848
arkeologinenkohde_alue.2149 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2149 155122 {B96B0A7B-D810-448C-A9AF-0E4650769501} Dåvits Längre kyian vanha peltoalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 8 ei Alueella on kaksi hiekkakuoppaa, koillinen ja lounainen, ja niitä erottaa noin kolme metriä leveä valli. Hiekkakuopat on kaivettu Dåvitsuddin päässä olevan kallion reunaan niin, että kallio jää niiden kaakkoispuolelle. Luoteispuolelle hiekkakuopat rajautuvat selkeään, ulkopuolelta noin 1,5 metriä korkeaan valliin. Kuoppien sisäpuolella valli on huomattavasti korkeampi, enimmillään noin 3-4 metriä. Valli on selkeämpi lounaisen kuopan puolella. ”Sisäänkäynti” kuoppiin on niitä erottavan vallin molemmin puolin. Suurempi, lounaispuolella oleva hiekkakuoppa on kooltaan noin 25 x 20 metriä, pienempi koillinen kuoppa noin 15 x 18 metriä (tosin kuopan itäosa on joko tuhoutunut tai muuten epäselvä). Molemmissa kuopissa kasvaa nykyään hieman puita, pääasiassa nuoria kuusia. Hiekkakuopista lounaisempi leikkaa rakennuksen kivijalkaa. Rakennus on ollut luode-kaakko-suuntainen, ja sen kaakkoispääty on täysin hiekkakuopan tuhoama. Säilynyt osa on kooltaan 2 x 5 metriä ja korkeudeltaan noin 1 metrin. Kivijalan paksuus on noin 1 metri. Rakennus on sijainnut aivan vanhan pellon vieressä peltoterassilla, joka on nykyään osa hiekkakuopan vallia. Kiveys on pääosin turpeen peittämä, joten sen rakennustekniikkaa on vaikea määritellä. Kivijalan päällä kasvaa nykyään kuusi. Noin 15 metriä kivijalasta koilliseen sijaitsee betonikaivo, joka liittyy luultavasti rakennuksen käyttövaiheeseen. Rakennusta ei näy 1700- ja 1800-luvun kartoilla, eli se on luultavasti niitä nuorempi, mutta Neuvostoliiton miehitysaikaa vanhempi. On mahdollista, että hiekkakuopat liittyvät alueen neuvostomiehitykseen jatkosodan jälkeen. Niiden etupuolen valli samoin kuin niitä erottava valli vaikuttavat tarkoituksellisilta rakenteilta, jotka tuskin liittyvät pelkkään hiekanottoon, vaan hiekkakuopat saattavat olla kesken jäänyt rakennusprojekti neuvostoajalta. Alueelta löytyy lisäksi matalan kiviaidan katkelma, joka nousee pellon luoteiskulmasta rannan puoleiselle kalliolle kaakko-luode-suuntaisena. Kiviaita on kooltaan noin 8 x 1 metriä. Aidan reunat ovat suurempia kiviä, ja niiden väliin keskelle jäävä alue on täytetty pienemmillä. Aidan luoteispäädyssä kasvaa vanha koivu. Lisäksi rannan puoleisen kallion länsireunalta löytyy n. 8 x 2-3 metrin kokoinen matala kivirakenne, joka seuraa kaarevasti kallion reunaa koillis-lounais-suuntaisesti. Kivien halkaisija on pääasiassa 30-50 cm, mutta joukossa on pienempiäkin kiviä. Lisäksi rakenteen lounaispäädyssä kivien päällä on hieman tiilen kappaleita. Rakenteen päällä kasvaa nykyään katajaa. Kiveys saattaa liittyä neuvostoaikaiseen toimintaan alueella. Längre kyian on vuoden 1707 kartalla aivan Dåvits uddin päässä sijaitseva, kolmesta aidatusta peltolohkosta koostuva alue. Kartan selitysosassa peltoalueen mainitaan olevan uutta raivausta. 1840-luvun pitäjänkartassa ei enää erotu erillisiä lohkoja, vaan pelto on merkattu laajaksi yhtenäiseksi alueeksi - kyseessä on tosin epätarkempi kartta, joten on mahdollista että yksityiskohdat ovat jääneet merkitsemättä. Peltoalueen länsipäädyn rajat erottuvat edelleen melko hyvin maastossa. Pelto rajautuu pohjoisessa matalana vallina kallioon, ja etelässä peltoa rajaa korkea valli. Itäosassa peltorajat ovat jääneet tuulenkaatojen alle. Lisäksi alueen eteläosa on hiekkakuoppien tuhoama. Peltoalueen länsipääty sijoittuu kahden kalliopaljastuman väliin. vanha peltoalue 3 Voimassa 2013-01-30T13:54:48 2100.59057617 242.33860018
arkeologinenkohde_alue.2150 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2150 155124 {FA00B70E-3820-40A3-88DC-9065F432714E} Dåvits Längre kyian 22 kiviaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 5 ei 3 Voimassa 2013-01-30T14:17:26 9.1394043 17.47072251
arkeologinenkohde_alue.2151 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2151 155125 {1B962915-0F43-43B1-8AA9-6BCFC91C5C1B} Dåvits Längre kyian 23 kivirakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 5 ei 3 Voimassa 2013-01-30T14:19:14 25.04833984 21.54558392
arkeologinenkohde_alue.2152 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2152 155128 {3F18E5C9-1177-4FC1-B14D-A44B73AAE65D} Dåvits Sten swess kyian vanha peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 5 ei Pellon rajat ovat edelleen havaittavissa maastossa hyvin. Pelto koostuu kahdesta lohkosta, pienemmästä kiilamaisesta pohjoisessa ja suuremmasta lohkosta etelässä. Lohkoja erottaa oja. Rannan ja alavan niityn puoleiset pellon etelä- ja itäreunat erottuvat selkeänä, pellolta alaspäin laskeutuvana terassina, joka on idässä rannan puolella parhaimmillaan yli metrin korkuinen. Pellon länsireuna rajautuu metsään nousevana matalana kynnyksenä, jonka itäpuolella rinne kohoaa voimakkaasti. Pellon eteläpäätyä rajaa osin matala kalliopaljastuma. Rinteessä pellon länsipuolella on havaittavissa muutamia selkeitä raivausröykkiöitä, ja lisäksi kiviseen rinteeseen on ilmeisesti raivattu kiveä pellolta myös hajanaisemmin. Pohjoisin Dåvitskullarna saarella sijaitseva pelto on vuoden 1707 kartassa nimeltään Sten swess kyian. 1840-luvun kartassa paikalla ei enää näyttäisi olevan maankäyttöä, vaan vanhan pellon itäpuolelle on syntynyt laaja uusi niittyalue. Pelto on nykyään pääasiassa niittyä, jolla kasvaa hieman nuoria kuusia ja muutamia vanhempia puita. Pellon länsiosa on sekametsää, jossa on paikoin tuulenkaatoja. vanha peltoalue Aluetta muokattu vastaamaan raporttia (röykkiöt ulkopuolelle) 2.10.2019. 3 Voimassa 2021-05-04T13:56:48 2425.10131836 256.58858039
arkeologinenkohde_alue.2153 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2153 155138 {AB4A9511-785F-425A-A095-39450B0CE816} Dåvits Lill sten swess kyian vanha peltoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 ei rajat erottuvat vieläkin pääasiassa selkeästi maastossa. Lännessä, metsän puolella pelto erottuu matalana kynnyksenä, jonka länsipuolella maa nousee metsärinteeseen. Kaakkoisosassa pelto rajautuu kalliopaljastumaan, jolla on muutamia pienehköjä raivausröykkiöitä. Pellon itäosa erottuu matalana vallina, joka laskee alas pellolta. Pohjoispäässä tuulenkaato on rikkonut vanhaa peltorajaa. Sten swess kyianin eteläpuolella sijaitsee pieni peltoalue, joka näkyy myös vuoden 1707 kartassa ja on siinä nimetty Lill sten swess kyianiksi. Pellon alue on nykyään pääasiassa niittyä, jolla kasvaa hieman eri-ikäisiä puita. Pellon länsiosa on metsää. vanha peltoalue Aluetta muokattu raportin mukaiseksi 2.10.2019 (röykkiöt ulkopuolelle). 3 Voimassa 2021-05-04T14:05:59 1979.88378906 260.11825912
arkeologinenkohde_alue.2154 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2154 155149 {CFEA7038-DE1A-4A5E-9A1C-5CC96959D3EE} Dåvits Söder kill kyian vanha niittyalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 6 ei Niittyvaihe on tuhonnut selkeät jäljet vanhemmista pelloista alueella. Nykyään alueen rajat erottuvat selkeinä niittyojina, jotka jakavat sen kolmeen kaakko-luode-suuntaiseen pitkään sarkaan. Niityn eteläreunassa rajaa ei voi havaita, sillä ojat ja niitty jatkuvat rantaruovikkoon asti. Idässä ja lännessä niittyä reunustavat metsäiset rinteet, pohjoisessa sammaleen peittämä kalliopaljastuma. Alueen itäreunalla erottuu niityn ulkopuolella, ojan takana muutamia matalia raivausröykkiöitä. Lisäksi niityn lounaiskulmassa on muutama suurempi raivauskivikko, joista eteläisempi on kooltaan noin 8 x 10 metriä, pohjoisempi noin. 2 x 3 metriä. Molemmat liittyvät luultavasti niityn raivaukseen, sillä vanhat pellot eivät ole ulottuneet myöhemmän niittyalueen lounaiskulmaan saakka. Niityn länsiosassa olevilla kalliopaljastumilla on myös raivausröykkiöitä. Suuremmalla, itäisellä kalliopaljastumalla oleva röykkiö on kooltaan noin 3 x 15 metriä, ja sen kivet on kasattu suuren siirtolohkareen ympärille. Kivien koko vaihtelee. Rakenteen eteläpäädyssä, noin kahden metrin matkalla, kivet ovat turpeen peittämiä. On mahdollista, että kiveyksen eteläosa on vanhempaa raivausta, ja pohjoispääty taas liittyy niittyraivaukseen, jonka alle on voinut jäädä myös vanhempaa raivausta. Läntisellä kalliopaljastumalla on kaksi pienempää raivausröykkiötä, joista eteläisempi on kooltaan 2 x 3 metriä ja pohjoisempi 2 x 4 metriä. Molemmat ovat osin turpeen peitossa. 1700-luvun alun pellot ovat luultavasti rajautuneet näihin kalliopaljastumiin niin, että pellot ovat olleet niiden pohjois- ja itäpuolella. Myöhemmin niittyä on raivattu myös kalliopaljastumien etelä- ja länsipuolelle. Alueen nykyinen niitty on paikoin erittäin kosteaa etenkin alueen eteläosassa, jossa puut ovat kosteuden vuoksi huonokuntoisia. Alueen pohjoisosa, joka on metsää, on luultavasti vasta niittyvaiheessa raivattua aluetta, sillä 1700-luvun alun pellot eivät ole ulottuneet yhtä kauas pohjoiseen kuin myöhempi niitty. Pellon pohjoispuolella olevalla kalliolla on lisäksi useita, pääasiassa suurista kivistä koostuvia raivausröykkiöitä. Ne liittyvät luultavasti niityn pohjoisosan raivaukseen. Röykkiöiden kohdalle on myös 1840-luvun kartassa merkitty ulkorakennus, josta ei kuitenkaan löydy enää havaittavia jälkiä maastossa. Lähekkäin sijaitsevien röykkiöiden lisäksi niiden luoteispuolella, kallion päällä, on pieni, pääosin turpeen peittämä kiviröykkiö. Sen koko on noin 2 x 3 m, ja se on kasattu pienemmistä kivistä kuin lähistön röykkiöt. Kyseessä saattaa olla joko vanhempi raivausröykkiö tai muu historialliseen maankäyttöön liittyvä kiveys. Söder kill kyian on vuoden 1707 kartalla saaren keskiosan etelärannalla sijaitseva peltoalue, johon kuuluu kolme peltolohkoa yhtenäisen aitauksen sisällä. Peltolohkot kulkevat rannasta pohjoiseen pitkinä, kapeina kaistaleina, joista läntisin laajenee pohjoisosassa länteen. 1800-luvun pitäjänkartassa paikalla on peltojen sijaan ollut laaja niittyalue. Alueen eteläosa on edelleen niittyä, jolla eri-ikäisiä puita, pääasiassa kuusta. Pohjoisosa taas on tiivistä metsää. vanha niittyalue Alue muokattu vastaamaan raportin niityn aluetta 2.10.2019. 3 Voimassa 2021-05-04T14:13:52 9705.53173828 414.03195738
arkeologinenkohde_alue.2155 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2155 155151 {2F987C43-FB86-4B6A-B0EA-3D3C3DE90732} Dåvits Söder kill kyian 28 raivauskiveys 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Söder kill kyian on vuoden 1707 kartalla saaren keskiosan etelärannalla sijaitseva peltoalue, johon kuuluu kolme peltolohkoa yhtenäisen aitauksen sisällä. Peltolohkot kulkevat rannasta pohjoiseen pitkinä, kapeina kaistaleina, joista läntisin laajenee pohjoisosassa länteen. 1800-luvun pitäjänkartassa paikalla on peltojen sijaan ollut laaja niittyalue. Alueen eteläosa on edelleen niittyä, jolla eri-ikäisiä puita, pääasiassa kuusta. Pohjoisosa taas on tiivistä metsää. Niittyvaihe on tuhonnut selkeät jäljet vanhemmista pelloista alueella. Nykyään alueen rajat erottuvat selkeinä niittyojina, jotka jakavat sen kolmeen kaakko-luode-suuntaiseen pitkään sarkaan. Niityn eteläreunassa rajaa ei voi havaita, sillä ojat ja niitty jatkuvat rantaruovikkoon asti. Idässä ja lännessä niittyä reunustavat metsäiset rinteet, pohjoisessa sammaleen peittämä kalliopaljastuma. Alueen itäreunalla erottuu niityn ulkopuolella, ojan takana muutamia matalia raivausröykkiöitä. Lisäksi niityn lounaiskulmassa on muutama suurempi raivauskivikko, joista eteläisempi on kooltaan noin 8 x 10 metriä, pohjoisempi noin. 2 x 3 metriä. Molemmat liittyvät luultavasti niityn raivaukseen, sillä vanhat pellot eivät ole ulottuneet myöhemmän niittyalueen lounaiskulmaan saakka. Niityn länsiosassa olevilla kalliopaljastumilla on myös raivausröykkiöitä. Suuremmalla, itäisellä kalliopaljastumalla oleva röykkiö on kooltaan noin 3 x 15 metriä, ja sen kivet on kasattu suuren siirtolohkareen ympärille. Kivien koko vaihtelee. Rakenteen eteläpäädyssä, noin kahden metrin matkalla, kivet ovat turpeen peittämiä. On mahdollista, että kiveyksen eteläosa on vanhempaa raivausta, ja pohjoispääty taas liittyy niittyraivaukseen, jonka alle on voinut jäädä myös vanhempaa raivausta. Läntisellä kalliopaljastumalla on kaksi pienempää raivausröykkiötä, joista eteläisempi on kooltaan 2 x 3 metriä ja pohjoisempi 2 x 4 metriä. Molemmat ovat osin turpeen peitossa. 1700-luvun alun pellot ovat luultavasti rajautuneet näihin kalliopaljastumiin niin, että pellot ovat olleet niiden pohjois- ja itäpuolella. Myöhemmin niittyä on raivattu myös kalliopaljastumien etelä- ja länsipuolelle. Alueen nykyinen niitty on paikoin erittäin kosteaa etenkin alueen eteläosassa, jossa puut ovat kosteuden vuoksi huonokuntoisia. Alueen pohjoisosa, joka on metsää, on luultavasti vasta niittyvaiheessa raivattua aluetta, sillä 1700-luvun alun pellot eivät ole ulottuneet yhtä kauas pohjoiseen kuin myöhempi niitty. Pellon pohjoispuolella olevalla kalliolla on lisäksi useita, pääasiassa suurista kivistä koostuvia raivausröykkiöitä. Ne liittyvät luultavasti niityn pohjoisosan raivaukseen. Röykkiöiden kohdalle on myös 1840-luvun kartassa merkitty ulkorakennus, josta ei kuitenkaan löydy enää havaittavia jälkiä maastossa. Lähekkäin sijaitsevien röykkiöiden lisäksi niiden luoteispuolella, kallion päällä, on pieni, pääosin turpeen peittämä kiviröykkiö. Sen koko on noin 2 x 3 m, ja se on kasattu pienemmistä kivistä kuin lähistön röykkiöt. Kyseessä saattaa olla joko vanhempi raivausröykkiö tai muu historialliseen maankäyttöön liittyvä kiveys. Dåvits Söder kill kyian, erilliskohteet 28 Viljelyröykkiöt 10 x 8 x 1 m 3 Voimassa 2021-05-04T14:14:47 80.30517578 36.17976079
arkeologinenkohde_alue.2156 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2156 153316 {3BF36B00-6041-4C55-A678-B5C9487DC5B9} Keihäsjärvi 3 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 122 ei Kohteessa havaittiin viisi selkeästi erottuvaa sammaloitunutta kiviröykkiötä. Röykkiöistä neljä sijaitsee melko lähellä toisiaan rajatun alueen eteläpäässä. Röykkiöiden mitat ovat seuraavat: R1, leveys vaihtelee metrin - puolentoista välillä, pituus on neljä metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. R2 on leveydeltään metrin ja pituudeltaan kaksi metriä, korkeudeltaan 0,4 metriä.R3 on halkaisijaltaan kaksi ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Sen reunassa kasvaa iso kuusi. R4 on muodoltaan neliskanttinen, kooltaan 2 x 2 metriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Viides röykkiö on aivan alueen pohjoisrajalla ja muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on oin kaksi ja korkeus noin 0,5 metriä. Kohde on rajattu aluemaisesti maastossa havaittujen röykkiöiden levinnän mukaan. Kohde on merkitty SutiGis:iin ja se on tarkastettu Museoviraston toimesta aiemmin, jolloin myös röykkiöt oli merkattu maastoon. Kohde ei kuitenkaan ole muinaisjäännösrekisterissä. Kohde tarkastettiin 1.11.2012. Kyseessä lienee kaskiröykkiöalue, joka puuston iän perusteella on vähintään 100 vuotta vanha. Kohde sijaitsee loivassa etelärinteessä vanhassa uudistuskypsässä kuusikossa. Röykkiöalue rajoittuu etelässä sijaitsevan Keihäsjärven tilan maihin, mutta ei näytä jatkuvan sen puolelle. 3 Voimassa 2012-12-12T15:23:18 1839.453125 188.72447589
arkeologinenkohde_alue.2157 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2157 153540 {CE862E8E-86CB-44D7-A3AA-F7710196E07F} Vuomaselkä poroerotuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky; 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 279 ei Alueella on kaikkiaan 24 kämpän tai kodan jäännöstä. Ne sijaitsevat kahdessa ryhmässä erotusaidan länsi- ja itäpuolilla. Useimmissa kämpissä on laminoidut paperilaput joissa on kerrottu kenen kämppä on kysessä ja joitakin muita tietoja. Osa lapuista on varsin huonossa kunnossa tai tipahtaneet maahan, osa lapuista on kadonnut. Aidan länsipuolta kutsutaan Ruottinpuoleksi. Ruottinpuolella on yksitoista rakennelmaa, niistä seitsemän on kämpän jäännöksiä, joista viisi on yhä pystyssä, kaksi on purettu ja siirretty pois. Lisäksi on kaksi kodanpohjaa ja yksi käymälän jäännös. Kämpistä yksi on lauta-muha rakenteinen ja muut hirsikämppiä. Uula Hetan eli Perälän Uulan ja Aikion Oulan kämppä, koko 4,7 m x 4,7 m. Seinät ovat pääosin säilyneet, tosin yksi seinä osin romahtanut. Päätykolmiot ovat jäljellä ja katto on osin säilynyt, se on lautaa. Oven vieressä on suuri lattakivinen liesi. Lieden viereisellä seinällä ja koko vastakkaisella seinällä on laveritasot. Seinät on tehty varatuista pyöröhirsistä, sisäseinät on kuitenkin veistetty tasaisiksi. Sijaitsee alueen lounaisimpana. x 3510074, y 7578281 Sieppien vanha kämppä, myyty uuden kämpän valmistuttua, uudet omistajat "Sökö-Jouni" eli Jouni Hetta ja "Juntti" eli Juhani Magga. Seinät ovat lähes ehjät, päätykolmiot ovat romahtaneet sisään. Kattolaudat ovat toiselta puolella yhä kiinni kurkihirressä. Rakennettu pyöröhirsistä, mutta sisäseinät ja ulkoa nurkkasalvosten kohdalta hirret on veistetty tasasivuisiksi. Sahalla tehdyt kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Kämpän koko on 4,1 m x 3,85 m, se on luode-kaakko -suuntainen. Pohjoisnurkassa on luonnonkivistä muurattu liesi jonka suuri pesä pääosin ehjä, se on yhä seinien tasolle kasassa. Viereisessä nurkassa on laveritaso. Sisäkaton päällä ollut hiekkaa, ja hirsien välissä turvetta tilkkeenä. Sijaitsee edellisestä noin 40 m koilliseen. x 3510107, y 7578313 Käymälä, pieni vaaka-lautaseinäinen ja tasakattoinen rakennelma. Katto päällystetty kattohuovalla, ovi puuttuu, törkeässä kunnossa. Sijaitsee pienen ojan luoteispuolella. x 3510031, y 7578361 Vuotson-Pauluksen eli Paulus Maggan kämpän paikka. Sijaitsee pienen ojan luoteispuolella. Kämppä on rakennettu 1950-luvulla, mutta Pauluksen poika Veikko on purkanut sen ja vienyt pois. Paikalla on kasa tiiliä ja kiviä sekä peltisiä savupiipun putkia. x 3510063, y 7578346 Aikoiden kämppä, Oula Aikio, Jouni Aikio, Niila Palonoja ja Orposen Antti ovat omistaneet sen. KÄmpän koko on 4,2 m x 3,5 m. Ulkoseinät ovat pystylautaa, rakojen päällä on peitelaudat. Sisäseinät ovat vaakalautaa, välissä on muhaa. Oven viereisessä nurkassa on valurautakamiina. Takaseinällä on koko seinän pituinen laveritaso ja oven vieressä pienempi laveri. Lautalattia on säilynyt, sisäkatto on toiselta reunalta romahtanut. Se on halkaistua pyöröpuuta, katto ulottuu sivuseinällä nurkista yli, myös vaakalautaseinä yhdessä nurkassa. Lautakatto on osin säilynyt, päällä kattohuopaa. x 3510078, y 7578355 Antti-Matin eli Matti Peltovuoman kämppä, rakennettu vuonna 1955, seinät ovat lähes kokonaan pystyssä. Ne on valmistettu varatuista pyöröhirsistä, joissa on lohenpyrstösalvokset, välissä on sammalta tilkkeenä. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Liesi on oven vieressä etelänurkassa. Rakennus on luode-kaakko - suuntainen, ja kooltaan 4 m x 4 m. Vain päädyssä on ikkuna, sen edessä on pöydän jäänteet. x 3510097, y 7578368 Mahdollinen kodan pohja, jonka koko on noin 5 m x 5 m. Siitä erottuvat vain pitkälle maatuneet reunahirret. Paikalla kasvaa katajaa. x 3510091, y 7578429 Iso-Juhanin eli Juhani Peltovuoman turvekodan jäänteet, jäljellä on pelkästään yksittäiset, aluskasvillisuuden peittämät hirret, rakennelman koko on 4,6 m x 4,6 m. x 3510125, y 7578408 Kämpän jäännös, ilmeisesti Juhani Hetan kämppä. Seinät ovat lähes kokonaan ehjät. Ne on rakennettu pyöröhirsistä joiden sisäseinät ja ulkoseinät salvosten kohdalta on veistetty tasasivuisiksi. Sahalla tehdyt kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Kämppä on itä-länsi suuntainen, sen leveys on 5,2 m ja pituus 5 m. Sisällä on päätykolmioiden ja kattopuiden jäänteitä. Lounaisnurkassa on luonnonkivinen liesi. Sisällä kasvaa sammalia ja jäkäliä sekä muutama koivuntaimi. x 3510158, y 7578367 Sieppiläisten kämpän rauniot, se on rakennettu vuoden 1955 jälkeen. Rakentajat ovat Sulo, Armas ja Joonas Sieppi. Kämppä on purettu ja viety pois, jäljellä on molemmin puolin hirsillä rajattu hiekkapenkki, koko 5,6 m x 4 m. Hiekka on otettu keskeltä, jossa on kuoppa. Jäljellä on myös lieden pohja, jossa on alla liuskekiviä ja päällä tiiliä. x 3510248, y 7578372 Arviid Pokan kämppä, Se sijaitsee muista erillään nykyisen erotusaidan sisällä. Kämppä on rakennettu vuonna 1931, rakentajat Arviid ja Iisakki Pokka. Kämppä on osittain romahtanut. Oven viereinen seinä on työntynyt ulos ja suuri luonnonkivistä tehty liesi on romahtanut ja osa sen kivistä on seinän ulkopuolella. Muuten seinät ovat lähes kokonaan säilyneet, ne on tehty veistetyistä pelkkahirsistä jotka on varattu. Nurkissa on sahalla tehdyt kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Kämpän leveys on 5,8 m ja pituus 5,4 m. Päätyseinällä on suuri ikkuna-aukko. Sisällä on kattorakenteiden jäänteitä, sivuseinillä on ilmeisesti ollut laveritasot. Hirsien päällä kasvaa jäkälää. x 3510176, y 7578603 Itäpuolella on kolmetoista rakennelmaa, joista kolme on yhä pystyssä olevaa hirsikämppää, seitsemän puretun kämpän paikkaa ja kolme turvekodan jäännöstä. Poliisien kämpän jäännös. Sijaitsee erotuspaikalle johtavan tien eteläpuolella, erillään muista kämpistä. Paikalla on vain lieden jäännös, jossa on alimpana liuskekiviä, niiden päällä on betonia ja sitten punatiiliä sekä betonitiiliä. Tiiliä on levinnyt myös ympäristöön. Lieden koko on 90 cm x 90 cm ja korkeus n. 60 cm. Itse rakennuksesta ei säilynyt muuta kuin pari mahdollista nurkkakiveä. x 3510592, y 7578464 Uula-äijin eli Uula Hetan ja myöhemmin Uulan Pieran poikien kämpän jäännös. Seinät ovat lähes kokonaiset mutta katto on romahtanut. Ylimmät sivuseinien hirret ovat lahonneet, niiden päällä kasvaa jäkäliä. Kämppä on luode-kaakko suuntainen, kooltaan 5,2 m x 5,1 m. Se on valmistettu suurista hirsistä, joiden molemmat puolet on veistetty tasasivuisiksi kirveellä. Hirret on varattu ja tilkkeenä on sammalta. Nurkissa on suorakulmaiset kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Liuskekivistä tehty liesi on etelänurkassa. Päätyseinässä on ikkuna, jonka alla on pöydän jäänteet. Vaakalautainen, maatunut ovi on kämpän edessä. Sisällä on kattolautoja. x 3510589, y 7578638 Iisakki Vallen kämppä, lappu: Valla-Iisakin kämppä, uusimpia kämppiä, nykyään Vuotson porokylässä, eli siirretty. Paikalla on hiekkapenkki jota hirret reunustavat molemmin puolin, sekä uunin kehikko, jossa on hirsikehys ja betonialusta sekä tiiliä. Tiiliä on myös romahtanut rakennuksen viereen. Rakennuksen koko on 4,2 m x 4 m ja liesikehys 1,2 m x 1,2 m. x 3510588, y 7578705 Pieran-Niilan ja Pieran-Jounin kämppä, siitä on jäljellä hirsillä reunustettu hiekkapenkki, jonka koko on 4 m x 3,9 m. Kämppä on alun perin tehty Vuotsoon asuintaloksi, mutta siirretty Vuomaselkään vuonna 1953. Myöhemmin se on siirretty Raja-Jooseppiin. Paikalla on myös lattialautoja jäljellä ja jonkinlaisen laverin jäänteet, jonka pituus on 2,2 m, n. 70 cm leveä. Nurkassa on tiilistä tehty liesi, myös öljytynnyrin puolikkaasta tehty kamiina. Myös ulkopuolella on kamiinan jäänteet, jonka kyljet ovat aaltopeltiä, myös muuta peltiromua. Vieressä on epämääräisen muotoinen kuoppa. x 3510601, y 7578749 Hirvas-Antin eli Antti Hirvasvuopion kämpän jäännös, paikalla on pätkä tiilistä savupiippua ja sen vieressä pieni hiekkapenkin jäännös, jossa ei ole hirsiä jäljellä. Yhdessä tiilen palassa on teksti: HÖGAN? Hiekkapenkin koko on 3 m x 3,7 m. Vieressä on pieni jätekuoppa, jossa on metalliromua, sekä nuotiopaikka, jossa pari hirttä ja tiiliä kehänä. x 3510622, y 7578733 Kämpän jäännös, josta kaksi seinää on säilynyt pystyssä. Lieden viereiset seinät ovat romahtaneet, päätyseinä lähes kokonaan, sivuseinä osittain lieden päästä. Kämpän koko on 5,4 m x 5,2 m. Ehjässä päädyssä on suuri ikkuna. Seinät on tehty pienehköistä hirsistä, joiden molemmat sivut on veistetty tasaisiksi kirveellä. Hirret on varattu, tilkkeenä mahdollisesti sammalta. Suorakulmaiset kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Rakennelma on lähes itä-länsi suuntainen, liesi on kaakkoisnurkassa, vaakalautainen ovi on jäljellä seinää vasten. Sisällä kasvaa horsmaa, jäkäliä ja sammalia. Kutturan Piera eli Piera Magga? x 3510637, y 7578674 Paulus Maggan kämpän jäännös. Sijaitsee muutaman metrin päässä edellisestä. Siitä on jäljellä vain liesikiveys ja yksi hirsikerta. Kämpän koko on 4,9 m x 4,8 m, seinähirret ovat olleet tasasivuiset. Koillisnurkassa on suurista liuskekivistä valmistettu liesi, joka on romahtanut ja levinnyt myös rakennuksen ulkopuolelle. Lieden alareunassa on hirsikehys, joka on kooltaan 1,7 m x 1,6 m ja nykyinen korkeus n. 80 cm. x 3510639, y 7578661 Mahdollisesti Lassi Hirvasvuopion kämpän jäännös. Siitä on jäljellä hirsillä reunustettu hiekkapenkki, kooltaan 5,5 m x 5,5 m. Nurkassa on puilla reunustettu liesikiveys. Kaikki rakenteet ovat sammalen peitossa, myös liesi, vain yksi reunahirsi erottuu. Keskellä on kuoppia joista hiekka on otettu. x 3510654, y 7578689 Kustulan Viken eli Vihtori Kustilan kämpän jäännös, rakennettu sodan jälkeen ja siirretty Ivalon palkiseen. Paikalla on pieni rakennuksen pohja, jossa on maaperustukset, hiekka niihin on kaivettu keskeltä, jossa on kuoppa. Perustusten koko on noin 3,3 m x 2,9 m ja laudoilla reunustetun liesikiveyksen 1,2 m x 1 m. Rakennelma on itä-länsi suuntainen, liesi on lounaisnurkassa, sen pohjalla on liuskekiviä, yläosa ja piippu on muurattu tiilistä. Piippu on kaatunut rakennelman ulkopuolelle, siitä on säilynyt pätkiä. Rakennelman alueella on muutamia lautoja jäljellä ja hiekkavallin sisäpuolella on maatuneet hirret. Keskellä kuopassa on peltilieriö, mahdollisesti uunin osa. x 3510665, y 7578661 Moderni verkkoaita kulkee aivan rakennelman vieressä. Jokaisen kämpän vieressä on pieniä kuoppia. Paulus-äijin eli Paulus Maggan turvekodan jäännös. Keskellä on säilynyt hieman puita kasana, kattoriukuja, sekä tuohia. Kodan halkaisija on arviolta noin 5 m. x 3510688, y 7578650 Kämpän raunio jo 50-luvulla, koko n. 5 m x 5 m, hirsien kehystämä hiekkapenkki ja suuri luonnonkivinen liesikiveys, kooltaan n. 2 m x 2 m, korkeus noin 60 cm. Lähes täysin aluskasvillisuuden peittämä, pohjahirret tuntuvat yhä selvästi. Pohjan alueella kasvaa 1 kohtalainen koivu ja muutama taimi sekä pari männyn taimea. Sijaitsee aivan nykyisen verkkoaidan vieressä. x 3510667, y 7578554 Kotasija, sijaitsee aivan nykyisen poroaidan vieressä ja osin sen alla. Turvekota, josta on jäljellä hieman turvevallia ja maatuneita koivu- ja mäntyriukuja. Halkaisija noin 4 m, korkeus n. 30 cm. x 3510734, y 7578385 Rakennuksen pohja, pääosin kaksi hirsikertaa jäljellä, joista toinen osin maan alla. Yhdessä nurkassa on 3/4 hirsikertaa osin jäljellä. Rakennelman koko on 5 m x 3,8 m. Siinä on kirveellä veistetyt koirankaulasalvokset. Hirret ovat jo varsin maatuneet, pyöröhirsiä, pari mahdollista kattolaudan jämää jäljellä. x 3510753, y 7578561 Paikalla pitäisi olla vielä kolmas turvekota, mutta merkkejä siitä ei havaittu. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rekisteriin merkitty poroerotuspaikka on laajempi. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Porokämppiä ja turvekotia. Vuomasellkä sijaitsee Purnumukan ja Kakslauttasen välissä, Ivalon tien länsipuolella, Aita-Vuomaselän koillisreunassa. 3 Voimassa 2012-12-18T13:49:12 201232.671875 2221.18756064
arkeologinenkohde_alue.2158 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2158 152756 {E19D31B1-1EB5-4925-BFC2-A5A94F0205DA} 1000011844 Poroharjunhyöteikkö 2.1 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 128 ei Muinaisjäännösrekisterissä kohteesta todetaan seuraavaa: "Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 50,5 kilometriä itään, kunnan itäkärjessä, Pahakivalon pohjoispuolella. Asuinpaikkahavainnot ovat Poroharjunhyöteikön lounaispuolelta, vanhalta ajouralta ja sen vierestä tasaisen kankaan reunalta. Tästä noin 100 metriä lounaaseen on yksittäinen pyyntikuoppa noin 15 metriä tiestä kaakkoon." Kohde käytiin tarkastamassa kesäkuussa 2012. Koordinaattipisteen 3450719, 7341786 ympärillä tielinjalla havaittiin kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalla. Tielinjan reunat ovat sammaleen peittämät, eikä maanpintaa ole tielinjan ulkopuolella paljaana. Tielinjalla asuinpaikanlouaispuolella on kapea kostea alue, jonka kohdalla myös tiepohja on ympäristöä savisempaa. Kosteikon lounaispuolella havaittiin tiellä yksittäinen kvartsi-iskos koordinaattipisteessä 3450589, 7341705. Muinaisjäännösrekisterissä mainittu pyyntikuoppa erotettiin tarkastuksessa omaksi kohteekseen Poroharjunhyöteikkö 1.2. Kohde rajautuu alueena maastossa havaittujen löytöjen levinnän mukaan. Muinaisjäänösrekisteri, Sutigis-havainto. Kivikautinen mahdollisesti pienialainen asuinpaikka. Konttijoen pohjoispuoli, Poroharjunhyöteikön länsipuolella kulkeva hiekkatielinja, jonka ympärillä kasvaa mäntyjä, kuusia ja koivuja kasvava sekametsä, jossa on aluskasvillisuutena puolukkaa, veriksenmarjaa ja sammalta. Metsän kasvatusluokka on 20. 3 Voimassa 2013-01-23T11:06:53 932.13354492 115.28021844
arkeologinenkohde_alue.2159 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2159 153468 {178CD09D-795B-4146-A3EC-50E460C49F43} 1000025453 Biefrejohka 8 tulisijoja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 707 702 ei Kohteen muodostavat kaksi kehämäistä kivettyä tulisijaa. Tulisijat ovat pyöreitä, vain reunoiltaan kivettyjä ja umpeenkasvaneita. Tulisijojen kasvillisuus ei poikkea ympäristöstään. Liesikivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat noin 5 cm - 10 cm koholla tulisijoja ympäröivästä maastosta. Tulisijojen koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Tulisija 1 X 7685988 / Y 3273410 Tulisijan halkaisija on noin metrin ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hieman nokea melko kivisen moreenimaan pinnalla. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei havaittu. Tulisija 2 X 7685949 / Y 3273416 Tulisijan halkaisija on noin 0,7 m ja liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin neljän senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin paksuinen kerros hiiltä. Hiilien alla havaittiin huuhtoutumiskerros moreenimaan pinnalla. Kohde koostuu kahdesta pistemäisestä pesäkkeestä, jotka rajautuvat tulisijojen 1 ja 2 välittömään lähiympäristöön. Molempien pesäkkeiden halkaisijat ovat todennököisesti viidestä kuuteen metriä. Kohteen kaksi kehämäistä tulisijaa on löytänyt Petri Halinen vuonna 2011, ja ne paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattitietojen perusteella. Kohteesta dokumentoitujen kehämäisten kivettyjen tulisijojen ikää on ilman radiohiiliajoituksia vaikea tarkasti määrittää. Todennäköisesti tulisijat ovat jäännöksiä lyhytaikaisista leiriytymisistä; paikka on maisemaltaan ja maastoltaan edelleen leiripaikaksi houkutteleva. Vaikka tulisijat ovat keskenään jokseenkin samantyyppisiä, on täysin mahdollista ja jopa todennäköistä, että niitä on käytetty eri aikoina. Yleisolemuksensa perusteella tulisijat vaikuttavat melko iäkkäiltä, minkä johdosta kohde on syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Tulisijojen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan vakavasti uhattuna, joskin helposti havaittavina ne voivat mahdollisesti päätyä uudelleen käyttöön alueella kohtalaisen runsaasti liikkuvien retkeilijöiden, kalastajien tai poromiesten toimesta. Kohde sijaitsee Bierfejohkan koillispuoleisilla moreeniharjanteilla, avoimella paljakalla, joen rannasta noin 80 m etäisyydellä, noin kuusi metriä joen pintaa korkeammalla. Kohteen luota maasto viettää lounaaseen, jokea kohti. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, juolukka, riekonmarja sekä tina- ja poronjäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2019-09-04T12:18:27 1792.35754395 160.93860434
arkeologinenkohde_alue.2160 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2160 153477 {3C19372F-8069-4617-AB50-50638E5F35CB} 1000025462 Dierpmesvággi 2 tulisijoja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 623 ei Kohde muodostuu kahdesta kivetystä tulisijasta, jotka sijaitsevat noin kymmenen metrin päässä toisistaan. Tulisijoista pohjoisempi on permukkaliesi ja eteläisempi muodoltaan pyöreä, vain reunoiltaan kivetty kehämäinen tulisija. Tulisijat ovat umpeenkasvaneita ja kasvillisuus tulisijojen kohdilla ei poikkea ympäristöstään. Kohteesta dokumentoitujen tulisijojen koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Permukkaliesi X 7670831 / Y 3267537 Permukkaliesi on vain reunoiltaan kivetty, jokseenkin suorakaiteen muotoinen ja pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, kooltaan noin 85 cm x 65 cm. Lieden kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, ja kookkaimmat kivistä ovat pitkänomaisia. Kivien yläpinnat ovat hyvin jäkälöityneet ja koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Permukat suuntautuvat lieden itäkoillissivun päistä viistosti kohti itää, niiden välillä on noin 80 cm leveä kiveämätön alue, ja ne ulottuvat liedestä noin kahden metrin päähän. Permukoiden kivien halkaisijat ovat noin 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin neljän senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kuusi senttimetriä paksu kerros tuhkaa, jonka seassa on runsaasti palaneiden luiden kappaleita. Havaitut luut vaikuttivat olevan peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä; todennäköisesti ne ovat porojen luita. Tuhkan alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve, ja sen alla puhdas hiekkainen maaperä. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei ole. Kehämäinen kivetty tulisija X 7670821 / Y 3267537 Tulisijan halkaisija on noin 70 cm, ja sen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 25 cm - 30 cm. Kivien yläpinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin neljän senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin neljä senttimetriä paksu tuhkakerros. Tuhkan alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve, ja sen alla puhdas hiekkainen maaperä. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalle ei ole. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, soikeahkolle alueelle, jonka koko on noin 20 m x 10 m, ja jonka sisällä molemmat kohteesta dokumentoidut tulisijat sijaitsevat. Kohteen lähialue on melko laajasti tasaista ja olemukseltaan kenttämäistä, ja on täysin mahdollista, että alueen tarkemmalla läpikäymisellä tulisijojen jäännöksiä tai muita rakenteita voisi olla löydettävissä useampiakin. Kohteesta dokumentoidut tulisijat ajoittuvat todennäköisesti historialliselle ajalle, ja molemmista tulisijoista todettujen paksujen tuhkakerrosten perusteella paikalla on asuttu pitkäkestoisesti. Kohde tulee luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Permukkaliesi on ilmeisesti toiminut kevytrakenteisen kotamaisen asumuksen tulisijana, ja samalle asuinpaikalle on mahdollisesti palattu asumaan useita kertoja. Ilman radiohiiliajoituksia tulisijojen keskinäisestä ajallisesta suhteesta ei voi sanoa mitään varmaa; umpeenkasvaneisuudeltaan ja maatuneisuudeltaan ne ovat kuitenkin varsin samankaltaisia keskenään, ja ne myös sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että niitä on hyvinkin voitu käyttää samanaikaisesti. Kohde on hyvin säilynyt, ja ainoa selvä uhka kohteen säilymiselle on, että alueella liikkuvat retkeilijät tai kalastajat saattavat ottaa tulisijat uudelleen käyttöön. Kohteen suojelu ei kuitenkaan edellytä erityistoimia. Kohde sijaitsee Dierpmesvággin etelälaidalla, noin 200 m Báikkasjohkasta etelään päin, noin puoli kilometriä Dierpmesjávrin länsipäästä lounaaseen päin, hyvin loivasti kohti pohjoista viettävällä, lähes tasaisella paikalla, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, heinäkasvit ja sammalet. Kohteen eteläpuolella, noin 50 m etäisyydellä, virtaa Dierpmesjávriin laskeva puro, jonka alkulähde on korkealla Dierpmesvárrin rinteellä. Maaperältään alue on hiekkapohjaista. 3 Voimassa 2019-09-03T12:54:21 203.71069336 52.72486128
arkeologinenkohde_alue.2161 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2161 153481 {C641C75B-8544-4FAA-8945-4FF58E76678E} 1000025464 Gahperusvárri itä 2 tulisijoja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 760 ei Kohde muodostuu kolmesta tulisijasta, jotka ovat kehämäisiä, vain reunoiltaan kivettyjä ja umpeenkasvaneita. Tulisijoista yksi on suorakaiteen muotoinen, muut kaksi ovat muodoltaan pyöreitä. Liesikivien pinnat ovat hyvin jäkälöityneet ja tulisijojen kasvillisuus ei poikkea ympäristöstään. Tulisijat ovat kuitenkin helposti havaittavissa, koska kivien yläpinnat ovat jonkin verran koholla maanpinnasta. Kohteesta dokumentoitujen tulisijojen koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Suorakaiteen muotoinen liesilatomus X 7683312 / Y 3275536 Tulisija sijaitsee tasaisella, heinikkoisella paikalla. Se on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, muodoltaan hieman epäsäännöllinen, suorakaiteen muotoa lähenevä, kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 40 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Tulisijasta noin metrin päässä pohjoiskoillisen suunnalla on aivan vierekkäin kaksi halkaisijaltaan noin 40 cm kokoista kiveä, joiden yläpinnat ovat noin 20 cm koholla ympäristöstään, ja jotka ovat voineet toimia paikalla mahdollisesti sijainneen asumuksen kynnyskivinä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kolmen senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa, jonka alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve ja sen alla hiekkainen moreenimaa. Liesilatomuksesta noin kahden metrin etäisyydellä lounaan suunnalla todettiin toinenkin suorakaiteen muotoinen kivirakenne, joka koostuu noin kymmenestä kivestä, joista useimmat ovat muodoltaan pitkänomaisia, kooltaan noin 30 cm - 50 cm x 20 cm. Kivet muodostavat noin 1,5 m x 0,9 m laajuisen, luode-kaakkosuuntaisen, vain reunoiltaan kivetyn rakenteen, joka ei kuitenkaan liene tulisija; rakenteen keskelle tehdystä lapionpistosta ei todettu mitään merkkejä tulenpidosta. Kehämäinen kivetty tulisija 1 X 7683300 / Y 3275550 Tulisija sijaitsee pienialaisessa, matalassa, alle puolen metrin syvyisessä, mutta kuitenkin hiukan tuulensuojaa tarjoavassa notkelmassa. Tulisijan halkaisija on noin 0,8 m, ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm. Liesikivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään enimmillään noin viisi senttimetriä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla kivisen moreenimaan pinnalla hiukan nokea. Kehämäinen kivetty tulisija 2 X 7683348 / Y 3275553 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella, melko tasaisella paikalla. Sen halkaisija on noin 0,8 m, ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Liesikivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin kymmenen senttimetriä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla kivisen moreenimaan pinnalla hiukan nokea. Tulisijan itäpuolella, miltei kiinni tulisijan kehäkiveyksessä, on yksi tulisijan kiviä kookkaampi, halkaisijaltaan noin 40 cm kokoinen kivi, joka on vaikuttaa mahdolliselta istuinkiveltä, ja jonka yläpinta on noin 20 cm koholla maanpinnasta. Kohteen voidaan katsoa muodostuvan kolmesta pistemäisestä pesäkkeestä, jotka rajautuvat kehämäisten kivettyjen tulisijojen välittömään lähiympäristöön. Kunkin pesäkkeen halkaisija on enintään noin kuusi metriä. Kohteesta dokumentoidut tulisijat on löytänyt Petri Halinen vuonna 2011, ja ne paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattien perusteella. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus ajoittuu todennäköisesti historialliselle ajalle, ja se on todennäköisesti toiminut kevytrakenteisen kotamaisen asumuksen tulisijana. Kodan halkaisija on ilmeisesti ollut noin viidestä kuuteen metriä, ja oviaukko vaikuttaa olleen kohti itäkoillista. Liesilatomuksen lähellä havaitun toisen suorakaiteen muotoisen kivirakenteen käyttötarkoitus ei kohteen dokumentoinnin yhteydessä selvinnyt, mutta on todennäköistä, että sitä on käytetty samanaikaisesti kuin liesilatomusta. Pyöreiden kehämäisten tulisijojen ikää on vaikea luotettavasti määrittää ilman radiohiiliajoituksia. Ne eivät kuitenkaan vaikuta yleisolemuksensa perusteella kovin vanhoilta, ja ne ovat todennäköisesti jäännöksiä vain väliaikaisista leiriytymisistä. Ne on voitu kasata mahdollisesti vain muutamia kymmeniä vuosia sitten. Kohteen pesäkkeistä suorakaiteen muotoinen liesilatomus lähiympäristöineen on syytä luokitella kiinteäksi muinais-jäännökseksi. Kaksi muuta tulisijaa ympäristöineen luokittuvat kulttuuriperintökohteiksi ilman muinaisjäännösstatusta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee noin noin 0,1 km Kalottireitiltä itään päin, Gahperusvárrin itäpuolitse virtaavasta purosta noin 30 m - 50 m etäisyydellä, moreeniharjanteiden ja heinikkoisemman puronvarren välimaastossa. Alue on avointa, puutonta tunturipaljakkaa. Harjanteiden kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja jäkälät, puronvarren kasvillisuus on heinävoittoisempaa. Kohde oli virheellisesti merkitty Gahperusvarri itä 1. 3 Voimassa 2019-09-04T12:51:40 1625.82092285 167.04201189
arkeologinenkohde_alue.2162 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2162 153482 {28AB358E-42E8-49E9-984E-0D50C0B7201F} 1000025463 Gahperusvárri itä 1 tulisijoja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 770 ei Kohde muodostuu kolmesta kivetystä tulisijasta. Tulisijoista kaksi ovat keskenään lähes täysin samanlaisia permukkaliesiä, ja ne sijaitsevat noin kymmenen metrin päässä toisistaan tasaisella, heinikkoisella alueella, kohti koillista virtaavasta purosta noin neljäkymmentä metriä luoteeseen päin. Länsituulia vastaan aluetta suojaa moreeniharjanne. Permukkaliesien luota noin 30 m itäkoilliseen päin on matalan moreeniharjanteen heinikkoisella tasanteella soikea ja vain reunoiltaan kivetty kolmas tulisija. Kohteesta dokumentoitujen tulisijojen koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Permukkaliesi 1 X 7683560 / Y 3275568 Tulisija on suorakaiteen muotoinen, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 100 cm x 65 cm. Se on miltei maantasainen, vain reunoiltaan kivetty ja kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Kookkaimmat kivet ovat muodoltaan pitkänomaisia. Tulisijan koillisnurkasta suuntautuu kohti itää noin metrin mittainen kivirivi, permukka, jonka muodostavat kaksi noin 40 cm mittaista ja noin 15 cm - 20 cm levyistä kiveä. Lisäksi permukan itäpään tasalla, noin puoli metriä etelämpänä, sijaitsee neliön muotoinen, halkaisijaltaan noin 60 cm kokoinen, halkaisijaltaan noin 15 cm - 25 cm kokoisista kivistä ladottu kiveys. Sekä tulisijan, permukan että kiveyksen kivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään enimmillään noin viisi senttimetriä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen ja sen alla olevan moreenimaan rajapinnassa hiukan nokea. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei ole havaittavissa. Permukkaliesi 2 X 7683567 / Y 3275574 Tulisija on pyöreähkö, vain reunoiltaan kivetty, halkaisijaltaan noin 85 cm kokoinen. Se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Kookkaimmat kivet ovat muodoltaan pitkänomaisia. Tulisijasta itään päin suuntautuvat noin 1,3 m mittaiset permukat. Permukoiden kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm - 45 cm. Sekä tulisijan että permukoiden kivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Permukoiden välille rajautuu noin 70 cm levyinen, suorakaiteen muotoinen, kiveämätön alue. Permukoiden itäpäiden välillä sijaitsee kaksi halkaisijaltaan noin 30 cm kokoista kiveä, jotka ovat ilmeisesti toimineet paikalla sijainneen asumuksen kynnyskivinä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin neljän senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noen- ja hiiltensekaista maata noin kolmen senttimetrin paksuinen kerros, jonka alla on moreenimaa. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei ole. Kehämäinen kivetty tulisija X 7683579 / 3275605 Soikea tulisija on kehämäinen ja koillis-lounaissuuntainen, kooltaan noin 80 cm x 95 cm. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 35 cm, ja niiden kohtalaisen hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat enimmillään noin kymmenen senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin heti noin kymmenen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla moreenimaa. Tuhkaa tai hiiliä ei tulisijassa havaittu, mutta pintaturpeen alaosassa oli havaittavissa hieman nokea. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei ole. Kohde muodostuu kahdesta pesäkkeestä. Pesäkkeen 1 halkaisija on noin viisitoista metriä, ja se kattaa kohteen molemmat permukkaliedet lähiympäristöineen. Pesäke 2 on pistemäinen ja se rajautuu moreeniharjanteen tasanteelle kivetyn kehämäisen tulisijan välittömään lähiympäristöön. Kohteen tulisijat on löytänyt Petri Halinen vuonna 2011, ja ne paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattitietojen perusteella. Kohteen permukkaliedet lienevät toimineet historialliselle ajalle ajoittuvien kevytrakenteisen kotamaisten asumusten tulisijoina. Kotien oviaukot ovat suuntautuneet kohti itää. Permukkaliedet sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että niitä on melko todennäköisesti käytetty samanaikaisesti, paikalla on siis sijainnut kaksi asumusta. Tulenpidon jäljet liesissä ovat kuitenkin melko vähäiset, minkä perusteella paikalla tapahtunut toiminta vaikuttaa olleen varsin lyhytkestoista. Soikea kehämäinen tulisija liittyy todennäköisesti eri-ikäiseen aktiviteettiin kuin permukkaliedet, ja sen ikää on ilman radiohiiliajoitusta vaikea määrittää. Kohde on syytä luokitella kiinteäksi muinais-jäännökseksi, ja sen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Gahperusvárrin itäpuolitse virtaavan puron länsipuolella, noin sata metriä Kalottireitin polusta itään päin. Puron varrella on melko laajasti tasaista, hiekkapohjaista, lähinnä heinäkasveja kasvavaa rantaterassimaista aluetta. Kauempana purosta maasto muuttuu loivasti kumpuileviksi moreeniharjanteiksi, joilla kasvaa lähinnä vaivaiskoivuja, variksenmarjaa, puolukkaa, jäkäliä ja sammalia sekä yksittäisiä heinäkasveja. Kohde oli virheellisesti merkitty Gahperusvarri itä 2. 3 Voimassa 2019-09-04T12:47:56 2413.04345703 187.24004428
arkeologinenkohde_alue.2163 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2163 151890 {4162FB99-FCB5-4069-B7BB-B31FCEBA7FA6} Aatsinginvaara 2 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 337 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita - 62 poteroa. Poterot on tehty joko kasaamalla kivistä niiden ympärille tai torjuntasuuntaan 0,5-1 m leveä valli, tai raivaamalla ne luonnonkivikkoon. Osassa valli ympäröi koko poteroa, osassa on valli ainoastaan torjuntasuunnan puolella. Osa poteroista on sammaleen peittämiä, osa erottuu selvemmin. Poterot sijoittuvat n. 200 m x 200 m kokoiselle alueelle, keskittyen alueen reunoille. Alla olevat poteroiden mitat ovat kuopasta otettuja sisämittoja, ja korkeus on mitattu kuopan pohjalta vallin päälle. potero 1: X=7424689, Y=3587054; muoto suorakaide, mitat 2,4 x 1,1 x 0,45 m. potero 2: X=7424684, Y=3587050; muoto suorakaide, mitat 1,1 x 1,6 x 0,4 m. potero 3: X=7424681, Y=3587043; muoto suorakaide, mitat 2,3 x 1,6 x 0,3 m. potero 4: X=7424697, Y=3587048; muoto kolmio, mitat 1,3 x 1,4 x 1 m. potero 5: X=7424699, Y=3587043; pitkänmallinen, mitat 0,6 x 1,4 x 0,4 m. potero 6: X=7424700, Y=3587023; muoto suorakaide, mitat 1,5 x 0,6 x 0,6 m. potero 7: X=7424703, Y=3587021; muoto suorakaide, mitat 1,2 x 1,5 x 0,5 m. potero 8: X=7424714, Y=3587023; muoto suorakaide, mitat 0,9 x 1,4 x 0,3 m. potero 9: X=7424719, Y=3587027; muoto suorakaide, mitat 1,5 x 1 x 0,4 m. potero 10: X=7424693, Y=3587017; muoto suorakaide, yhdellä sivulla siirtolohkare, mitat 1,5 x 1,2 x 0,4 m. potero 11: X=7424671, Y=3587090; muoto soikea, mitat 1,3 x 1,1 x 0,85 m. Valli puuttuu pohjoisluoteispuolelta. potero 12: X=7424673, Y=3587094; muoto pyöreähkö, mitat 1,5 x 1,3 x 0,5 m. Valli puuttuu pohjoisluoteispuolelta. potero 13: X=7424679, Y=3587085; muoto puoliympyrä, yhdellä seinällä luonnonkivikkoa. Mitat 2,4 x 1,9 x 0,4 m. potero 14: X=7424651, Y=3587090; muoto soikeahko, mitat 1 x 1,1 x 0,6 m. potero 15: X=7424591, Y=3587116; muoto soikea, mitat 2,5 x 1,6 x 0,9 m. potero 16: X=7424594, Y=3587117; muoto pyöreä, mitat 1,2 x 1 x 0,5 m. potero 17: X=7424709, Y=3586946; muoto pyöreä, mitat 1,5 x 1,6 x 0,5 m. potero 18: X=7424686, Y=3586930; muoto suorakaide, mitat 1,9 x 1,4 x 0,5 m. potero 19: X=7424648, Y=3586931;muoto pyöreä, mitat 1,6 x 1,7 x 0,6 m. potero 20: X=7424657, Y=3586925; muoto soikea, mitat 2,4 x 1 x 0,4 m. potero 21: X=7424642, Y=3586936; muoto soikea, mitat 1,5 x 0,9 x 1 m. potero 22: X=7424636, Y=3586948; muoto soikea, mitat 1,6 x 1 x 1 m. potero 23: X=7424634, Y=3586956;muoto soikea, mitat 1,6 x 1,2 x 0,7 m. potero 24: X=7424628, Y=3586960; muoto soikea, mitat 1,4 x 1 x 0,7 m. potero 25: X=7424624, Y=3586964; muoto soikea, mitat 2 x 1,2 x 0,8 m. potero 26: X=7424618, Y=3586965; muoto soikea, 1,5 x 0,85 x 1 m. potero 27: X=7424601, Y=3586973; muoto suorakaide, 1 x 1,3 x 0,6 m. potero 28: X=7424601, Y=3586979; muoto suorakaide, mitat 1,5 x 1 x 0,7 m. potero 29: X=7424621, Y=3587019; muoto suorakaide, mitat 1,7 x 0,85 x 0,4 m. potero 30: X=7424622, Y=3587018; muoto suorakaide, mitat 1,7 x 1 x 0,5 m. potero 31: X=7424621, Y=3587017; pitkänmallinen, mitat 1,4 x 0,4 x 0,4 m. potero 32: X=7424627, Y=3587018; muoto suorakaide, mitat 1,6 x 0,65 x 0,5 m. potero 33: X=7424625, Y=3587024; muoto pyöreä, mitat 1,3 x 1,3 x 1 m. potero 34: X=7424620, Y=3587027; muoto suorakaide, mitat 1,5 x 1 x 0,5 m. potero 35: X=7424618, Y=3587034; muoto suorakaide, mitat 1 x 1,4 x 1 m. potero 36: X=7424627, Y=3587049; muoto pyöreä, mitat 1,3 x 0,9 x 0,3 m. potero 37: X=7424616, Y=3587071; muoto suorakaide, mitat 1,5 x 0,9 x 0,4 m. potero 38: X=7424612, Y=3587074; muoto pyöreä, mitat 1,2 x 1,1 x 0,8 m. potero 39: X=7424610, Y=3587074; muoto suorakaide, mitat 1,5 x 0,7 x 0,4 m. potero 40: X=7424617, Y=3587078; muoto pyöreä, mitat 1,7 x 1,6 x 1 m. potero 41: X=7424587, Y=3587070; muoto soikea, mitat 1,4 x 0,8 x 0,4 m. potero 42: X=7424581, Y=3587066; muoto suorakaide, mitat 1,7 x 1,1 x 0,7 m. potero 43: X=7424580, Y=3587060; muoto suorakaide, mitat 1,7 x 1,1 x 0,8 m. potero 44: X=7424582, Y=3587050; muoto suorakaide, mitat 1,7 x 1,5 x 0,7 m, yksi pyöröhirsikerta reunoilla. potero 45: X=7424580, Y=3587052; pitkänmallinen, mitat 1,7 x 0,5 x 0,5 m. potero 46: X=7424575, Y=3587047; muoto suorakaide, mitat 1,1 x 0,8 x 0,5 m. potero 47: X=7424572, Y=3587046; muoto soikea, mitat 1,3 x 1,8 x 0,6 m. potero 48: X=7424566, Y=3587038; mitat 1,6 x 0,8 x 0,5 m, väliseinän takana potero 49. potero 49: X=7424568, Y=3587037; muoto puoliympyrä, mitat 2,4 x 2,4 m. potero 50š: X=7424527, Y=3587062; muoto suorakaide, mitat 1,2 x 1,7 x 0,4 m. potero 51: X=7424530, Y=3587052; muoto suorakaide, mitat 1,5 x 1,3 x 0,5 m. potero 52: X=7424534, Y=3587048; muoto suorakaide, mitat 1,1 x 0,7 x 0,4 m. potero 53: X=7424547, Y=3587042; muoto suorakaide, mitat 1,4 x 0,7 x 0,5 m. potero 54: X=7424531, Y=3587071; muoto suorakaide, mitat 2,4 x 1,2 x 0,8 m. potero 55: X=7424538, Y=3587071; muoto suorakaide, mitat 1,6 x 1,3 x 1 m. potero 56: X=7424548, Y=3587073; muoto suorakaide, mitat 1,4 x 0,8 x 0,4 m. potero 57: X=7424556, Y=3587076; muoto suorakaide, mitat 1,2 x 1,5 x 0,7 m. potero 58: X=7424574, Y=3587081; muoto pyöreä, mitat 0,7 x 0,9 x 0,5 m. potero 59: X=7424575, Y=3587085; muoto pyöreä, mitat 1,3 x 1,3 x 0,6 m. potero 60: X=7424582, Y=3587094; pitkänmallinen, mitat 1,7 x 1 x 1 m. potero 61: X=7424671, Y=3586983; muoto suorakaide, mitat 0,8 x 0,7 x 0,4 m. potero 62: X=7424656, Y=3586982; muoto neliö, mitat 2,4 x 2,3 x 1 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Vastaavanlaisia rakenteita on myös pohjoisessa Kolvivaaralla. Kohde sijaitsee Aatsinginvaaran laen pohjoispäässä. Vaaran rinne on alempaa melko jyrkkä, ja kohteen alueella tasaisempi. Rinteen juurella pohjoiskoillisessa on Aatsinginvaaran ja pohjoisemman Kolvivaaran välinen sola, jonka läpi kulkee metsätie 550 m etäisyydellä. Alueella kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Maaperä on kivistä. 3 Voimassa 2012-11-05T15:36:59 27363.2890625 678.28402087
arkeologinenkohde_alue.2164 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2164 153887 {DF9D134B-BB93-4A7B-9579-803007CAD8C3} 255010025 Koitelinkoski itäranta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 52 ei Tarkastuksessa 1976 löytyi silloin äestetyltä alueelta harjanteen laelta ja joen puoleiselta rinteeltä kvartsi-iskoksia ja tulisijan jäänteet. Kosken koillisuomasta löytyi 1950 poikkikirves (PPM 4469). Inventoinnissa 2012 ei tehty havaintoja, maanpinta oli aluskasvillisuuden peittämä, ja puusto n. 35 vuotias. Rajaus muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 6.11.2012, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 2550100125 (tarkastu L. Erä-Esko 1976, inventointi M. Sarkkinen 1994, inventointi J. Alakärppä 1996) Kivikautinen asuinpaikka. Kaakko-luode suuntainen soraharjanne Kiiminkijoesta 200 m itään maantien länsipuolella; kuivahko mäntykangas, nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-01-04T09:12:05 7275.72314453 369.31503815
arkeologinenkohde_alue.2165 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2165 153889 {1636DA3C-0E58-4CC4-8103-FF893E3B8A1B} 1000012919 Tuomola 2 Keittokuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 2 Tutkittu osittain 21 ei Kuvaus Siiri Tolonen 2012 Kuoppa 1 3430424; 7248874 Kuoppa halk. 1 m, muoto soikea, mitta valleineen halk. 3,5-4 m ja syvyys 50 cm. Kairatessa havaittiin kuopassa kiviä ja hiiltä 20 cm syvyydessä huuhtoutumiskerroksen alla. Tämän vieressä pohjoispuolella on risukasan alla pienempi kuoppa 2 m etäisyydellä. Vaikuttaa keittokuopalta. Kuoppa 2 3430428; 7248868 Kuopan yli on ajettu koneella. Kuopan halk. 1,5 m, valleineen 5 m, syvyys 0,5 m, muoto pyöreä. Kuopassa on normaali podsolimaannos, jossa on selvä huuhtoutumiskerros, melko pinnalla on osittain kiviä, mutta ei hiiltä. Ei ole varma keittokuoppa. Kuoppa 3 3430342; 7248844 Kuoppa halk. 1,5 m, valleineen 3 m, syvyys 0,4 m, kuopan muoto soikea, normaali podsolimaannos. Sijoittuu harjanteen juurelle, ei ole päällä. Epäselvää onko keittokuoppa vai mikä, on kuitenkin huuhtoutumiskerros. Kuoppa 4 3430355; 7248853 Hiukan epämääräinen kuoppa, halkaisija 1 m, valleineen 3 m, syvyys 0,3-0,4 m. Koneella on ajettu ihan kuopan vierestä vallin päältä. Tämä on harjanteen reunalla. Normaali podsolimaannos. Kuoppa 5 3430315; 7248845 Kuoppa muodoltaan soikea, halkaisija 1,5 m, valleineen halk. 3 m, syvyys 0,4-0,5 m. Kairatessa havaittiin kiviä ja hiiltä. Tämä on harjanteen päällä. Inventointi S. Viljanmaa 2008, tarkastus S. Tolonen ja J.-P. Kuusela 2012 3 Voimassa 2013-01-04T09:47:50 3947.32226562 321.38952543
arkeologinenkohde_alue.2166 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2166 151449 {BEF648DB-C98A-4D13-BBB5-06A72046549C} Heinhaaranlampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 201 ei Kohteessa on pieni 2,20 x 2,20 metrin kokoinen kämppä, jonka korkeus on 1,70 metriä harjaan saakka. Kämppä on tehty molemmin puolin salvatuista hirsistä. Hirret on katkottu ja salvattu moottorisahalla. Katto on laudoista ja sen läntinen lape on romahtanut. Koillisnurkassa on1 x 1 x 0,5 metrin kokoinen luonnonkiviuuni, jossa ei ole hormia. Koillisseinän luoteiskulmassa on ovi. Lounaisseinän yläosassa ja kaakkoisseinän alaosassa on ilma-aukot. Rakennuksessa on kolmetoista hirsikertaa kurkihirteen saakka. Kurkihirsi kulkee koillisesta lounaaseen. Katolla on turve. Katossa on tehdasvalmisteisia 6 tuuman nauloja. Rakennuksen luoteispuolella rakennus on jatkunut 3 metriä. Paikalla on palaneita kirveellä katkottuja, salvattuja hirsiä. Ilmeisesti paikalla on ollut vanhempi, suurempi rakennus, joka on palanut. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3405745, y 7445733. Koko on 4 x 4 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Seinien paikat erottuvat turvevalleina. Koillisnurkassa on hajonnut kiuas, jonka luonnonkivet ovat 30 - 50 cm halkaisijaltaan. Rakennelman vieressä on muutama kirveellä katkaistu, salvattu pyöröhirsi. Päällä kasvaa mäntyjä, jotka saa poistaa. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpistä mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Pieni kämppä on ilmeisesti savusauna, joka on rakennettu paikalla sijainneen suuremman rakennuksen tilalle. Rakennus 2 on voinut olla asuinrakennus. Kohde sijaitsee Heinivaaranlammen länsipuolella kivisessä moreenirinteessä, joka laskee lammen ympärillä olevaan suohon. Alueella kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-10-30T10:23:49 98.16674805 46.59346167
arkeologinenkohde_alue.2167 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2167 151456 {C0ED8329-2525-4092-95B4-EE2F4346029D} Alakari tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 134 ei Kohteessa on tervahauta 1 pisteessä x 3416672, y 7447337, jonka halssi laskee jokeen päin, länteen. Hauta on pyöreä ja sen halkaisija vallilta vallille on 12 metriä. Halssin edessä on pieni kuoppa, mutta juoksutusojaa ei ole, koska halssi laskee jyrkkään rinteeseen. Hauta on kaksi metriä syvät ja reunoilla on metrin vallit. Hauta 2 sijaitsee pisteessä x 3416692, y 7447282. Rakennelman halkaisija on 9 metriä itä - länsi -suunnassa ja pohjois-eteläsuunnassa 11 metriä. Syvyys on 2 metriä. Haudan ympärillä on metrin levyiset matalat vallit. Halssin edessä on pieni kuoppa, mutta ei laskuojaa. Halssi laskee joelle. Puut on poistettu, mutta hautaan on jätetty kaksi latvaa. Haudassa on neljä peltikanisteria. Kohde rajautuu aluemaisesti haudoista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Kaksi tervahautaa, jotka ovat alkuperäisessä kunnossaan Kohde sijaitsee Ounasjoen itärannalla, rannan ja asfalttitien puolivälissä. Alue on jokeen laskevaa hiekkarinnettä, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2012-10-30T10:57:34 818.00415039 167.34240675
arkeologinenkohde_alue.2168 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2168 151487 {B26407CF-CC57-48AE-A70C-F965069DE1D1} Ranta-Paistivaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Pisteessä x 3406774, y 7448177 on 4 x 6 metrin kokoinen rakennuksen raunio, joka erottuu suorakaiteen muotoisena metrin levyisenä maapenkkinä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Lattia-ala on kaivettu kuopalle ja kuopassa on kaksi pyöreää kaminaa. Rakennelman päällä on lyhyiden sivujen suuntaisesti lahonneita hirsiä, jotka ovat olleet lattian niskapuut. Hirret on katkaistu sahalla. Multapenkkien päällä kasvaa koivuja. Rakennelman pohjoispäässä on myös murtunutta betonilaattaa. Rakennelma 2 pisteessä x 3406782, y 7448208. Pieni 1,5 x 1,5 metrin kokoinen maakuoppa, jonka seinissä on ollut hirsikehikko ja päällä lautakate. Katteen päällä on ollut harmaa kattohuopa. Kellari tai kaivo ? Rakennelma 3 pisteessä x 3406836, y 7448160. Lautarakenteinen, kaadettu rakennus, joka on ilmeisesti ollut wc. Laudat on naulattu 2 x 4 tuuman lankkuihin ja lautakaton päällä on harmaa kattohuopa. Rakennelma 4 x 3406824, y 7448118. Koko 4,5 x 2,5 metriä. Rakennuksesta näkyy betonisokkeli ja metalliputkea. Rakennuksen yli on mennyt metsäauraus ja se on tuhoutunut melkein kokonaan. Rakennelma 5 x 3406833, y 7448043. Selälleen kaatunut kaksiovinen wc, jossa on ollut 3 pyttyä. Rakennus on tehty laudoista ja lankuista. 3,5 x 2,5 metriä. Katto on laudoista. Kohde rajautuu alueena rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä Kohde sijaitsee mäntykankaalla, lounaassa 30 metrin etäisyydellä kulkee hiekkatie. 3 Voimassa 2012-10-30T12:28:27 6014.71777344 451.25839027
arkeologinenkohde_alue.2169 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2169 151505 {8D384322-1D98-466A-AFF3-33A14A9360A2} Kotajänkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 166 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3410012, y 7447851ja se on 7 x 23 metrin kokoinen kämppä, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Seinän paikat erottuvat metrin vahvuisena maapenkkinä, joka on ollut kämpän kivijalka. Pitkittäissuuntaisesti on kolme väliseinää. Koillisimman huoneen keskellä on suuri pyöreä kamina, jonka sisus on täytetty tiilillä. Koillisseinästä mitattuna väliseinät sijaitsevat 7 ja 13 metrien kohdalla. Muutamia sahalla katkottuja hirren päitä on näkyvissä. Kämppä on ilmeisesti purettu ja hirret siirretty pois. Kämpän sijalla kasvaa nuoria koivuja. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3410019, y 7447792. Rakennuksen koko on 7 x 12 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän sijalla on kamina ja lahonneita hirsiä ja lankkuja. Paikalla kasvaa nuoria koivuja. Rakennelma 3 on hirsisalvoskaivo ja se sijaitsee pisteessä x 3409984, y 7447832. Kaivossa on 2 x 2 metrin kokoinen hirsisalvoskehikko. Kaivon itäpuolella 2 metrin etäisyydellä on ollut kevytrakenteinen lautarakennus, jossa on ollut harmaahuopakatto. Rakennelma 4 on saunan jäännökset sijaitsevat pisteessä x 3409995, y 7447819. Saunan sijalla on pyöreiden kivien muodostama raunio ja muuripata, joka on punainen Porin Mainio. Kohdassa on myös muutama lahonnut hirsi. Rakennelma 5 on kellari, joka sijaitsee pisteessä x 3410014, y 7447829. Kellarin sijalla on 3 x 3 metrin kokoinen salvattu kehikko, joka on kaivettu 2 metrin syvyyteen maahan. Päällä on lautakatto ja harmaa kattohuopa. Maavalleja ei ole vaan kellari on kaivettu kokonaan maan sisään. Rakennelma 6 on wc, joka sijaitsee pisteessä x 3410038, y 7447811. Rakennelman koko on 3 x 1,5 metriä ja korkeus 2,3 metriä. Wc:ssä on ollut kolme pyttyä. Wc on hyvin säilynyt. Katto on tehty laudoista ja sen päällä on harmaa kattohuopa. Wc:stä löytyi sanomalehti vuodelta 1964. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden kohdalta mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee suon reunassa hiekkajuotilla, joka kasvaa nuorta koivua. Alueen ympäristö on aurattu. Maaperä on hiekkaa ja suota. 3 Voimassa 2012-10-30T13:30:46 2414.59228516 217.58578762
arkeologinenkohde_alue.2170 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2170 151517 {0DF65494-EE06-4612-99E4-057960389FF6} Pyytöselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 209 ei Kämppä 1 sijaitsee pisteessä x 3406023, y 7443310. Rakennuksen koko on 3,5 x 5,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat lännestä itään. Pohjois- ja eteläseinissä on ovet. Seinät on tehty hirsistä molemmin puolin salvomalla. Parhaimmillaan rakennuksesta on 12 hirsikertaa jäljellä. Katosta on jäljellä naulaiset pyöröhirret. Rakennelman keskellä kasvaa koivun taimia. Ympärillä on heinäpiha. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3406005, y 7443330. Koko on 5 x 3,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennuksesta on jäljellä pelkkahirsikehikko, joka on nurkista salvattu molemmin puolin. Osa hirsistä on pyöreitä. Rakennuksen pohjan alla on oja. Etelänurkassa on turpeen alla kivikiukaan raunio ja kaminan torvia. Kyseessä on ilmeisesti sauna. Keskellä kasvaa pieni kuusi. Pohjalla on harmaata kattohuopaa. Rakennus 3 pisteessä x 3406018, y 7443313. Koko on 5 x 3,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennuksen pohja erottuu enää turvevallina. Lounaisnurkassa on liesikiveys. Rakennus 4 pisteessä x 3406038, y 7443321. Koko on 22 x 7 metriä. Rakennus erottuu turvevallikehikkona, joka kulkee tien ojassa samaan suuntaan kuin tie idästä länteen. Rakennuksessa on kaksi väliseinää. Pohjoisnurkassa on 2 x 2 x 0,5 metrin kokoinen uunin raunio luonnonkivistä. Osa rakennuksesta on ilmeisesti jäänyt tien alle. Rakennus 5 on wc, pisteessä x 3406056, y 7443279. Koko on 2 x 2 metriä ja korkeus 2 metriä. Rakennelma on lautarakenteinen ja siinä on kaksi istuinta. Ovissa on puusaranat. Katto on lautarakenteinen ja sen päällä on harmaahuopa. Rakennus 6 pisteessä x 3406075, y 7443259. Koko on 11 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat lännestä itään tien suuntaisesti. Jäljellä on turvevalli ja lahonneita hirsiä. Katon niskapuut ovat ilmeisesti kulkeneet lyhyiden sivujen suuntaisesti. Päällä kasvaa suuria koivuja, jotka pitäisi poistaa. Ympärillä on nurmikenttää. Rakennuksesta löytyi sepän tekemä 6 tuuman naula ja myös tehdas tekoisia nauloja. Kyseessä on ilmeisesti talli. Kohde rajautuu alueena rakenteista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Suohon laskeva vaaran laita, joka kasvaa mäntymetsää. Koillisen puolella, kämpästä noin 20 metrin päässä kulkee ajoura kaakosta luoteeseen. 3 Voimassa 2012-10-30T15:08:06 1759.88378906 259.4470035
arkeologinenkohde_alue.2171 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2171 152648 {928E70B1-54DF-4CE7-9CEF-01C7938D11F2} Saukkokangas 2 taistelupaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Alakohteilla on yhteinen juokseva numerointi kohteiden Saukkokangas ja Saukkokangas 3 alakohteiden kanssa, alkaen kohteen Saukkokangas alakohteista (1-30). Latomus 31: Rinteen laella tien puolella on iso, noin 2 x 2.5 x 1 m kokoinen haljennut maakivi, jonka itäpuolelle on kivistä kasattu pitkänomainen, pohjois-eteläsuuntainen kehä, jonka sisätila on noin 1.7.x 0.7 metriä. Kivivalli on noin 0.4 metriä korkea ja 0.7 metriä leveä Paikalta on hyvä näkyvyys tielle ja kyseessä on ilmeisesti tähystyspaikka. Koordinaatit 3466704, 7340515. Kiviä peittää osittain sammal ja ne ovat vain päältä jäkälöityneitä. Latomus 32: Tähystyspaikasta noin 20 metriä kaakkoon on kokoinen kivistä ladottu 2.8 x 1.7 m kokoinen, 0.4 m korkea, pohjois-eteläsuuntainen latomus, jonka kivet ovat osittain sammaleen peittämiä ja vain päälipuoliltaan jäkälän peittämiä. Muodoltaan latomus muistuttaa kulmistaan pyöristettyä suorakulmiota. Koordinaatit 3466715, 7340496. Potero 33: 3466737, 7340454. suunta pohjois-etelä, eteläpääty tietä kohti. Potero on kauttaaltaan kivetty. Sisämitat 1.7 x 0.6 m, syvyys noin 0.4 metriä. Potero 34: 3466764, 7340478. Suunta itä-länsi. Potero on muita matalampi ja epäselvempi. Potero 35: 3466776, 7340479. suuntaluode-kaakko. Poteron kiveys on osittain rauennut poteron sisään. Potero 36: 3466781, 7340495. potero on pyöreähkö, halkaisijaltaan 1.4 m. Potero 37: 3466792, 7340511, suunta luode-kaakko. Potero 38: 3466805, 7340516. suunta itä-länsi. Potero 39: 3466794, 7340515, suunta itä-länsi. Potero 40: 3466777, 7340489, suunta lounas- koillinen. Potero 41: 3466775, 7340475, suunta luode-kaakko Poterosta noin kaksi metriä lounaaseen on Potero 42: 3466783, 7340475; suunta itä-länsi. Potero 43: 3466765, 7340482. Potero on pyöreä, kaakkoispäädyn kivet ovat ilmeisesti rauenneet poteron sisälle ja sen suunta on ollut luode-kaakko. Potero 44: 3466772, 7340454, suuntapohjois-etelä, poteron eteläpääty on 0.6 m syvä, pohjoispääty 0.3 m syvä. Alueen koillispuolella on roskienjättöalue, jossa on muun muassa ruosteinen kaminan jäännös. Loput Saukkokangas 2:n kohteet sijoittuvat hiekkatien kaakkoispuolelle, eivätkä ole yhtä selvästi kivettyjä, kuin tien luoteispuoliset poterot. Potero 45: 3466840, 7340498, suunta koillinen-lounas. Potero 46: 3466835, 7340482. suunta koillinen-lounas, pituus noin kaksi metriä. Potero 47: 3466842, 7340478, suunta pohjoinen, etelä. Potero 48: 3466838, 7340476, suunta itä-länsi. Potero 49: 3466818, 7340463, suunta koillinen-lounas. Potero 50: 3466825, 7340459, potero on L-mallinen, luode-kaakko, lounas-koillinen. Potero 51: 3466829, 7340452, suunta luode-kaakko. Potero 52: 3466829, 7340452, suunta itä-länsi. Potero 53: 3466829, 7340449, suunta itä-länsi. Potero 54: 3466815, 7340428, suunta luode-kaakko. Potero 55: 3466803, 7340431. suunta pohjoinen-etelä. Kuoppa 56: 3466807, 7340408. Kuoppa on lähes pyöreä, halkaisijaltaan 1.5 metriä ja syvyydeltään 0.6 metriä. Alueen kaakkoisimmat kohteet sijaitsevat yksityismaalla. Kohde rajautuu alueena maastossa havaittujen jäännösten mukaan sekä valtion maalle, että yksityisomistuksessa olevalle maalle. Löytyi inventoinnissa. Lapin sodan Ylimaan taisteluun liittyvä taistelupaikka, jossa saksalaisjoukot ovat olleet asemissa. Alueella on taisteltu lokakuun alussa vuonna 1944. Rovaniemi-Ranua -tien itäpuoli. Noin 600 metriä kohteesta Saukkokangas kaakkoon. Itäkaakkoon laskeva rinne, jonka yläreuna on kivikkoinen. Alueen poikki kulkee haarautuva hiekkatiepisto kohti koillista. Tien päätä on käytetty kaatopaikkana. Alakohteet sijoittuvat tien molemmin puolin, osittain valtion maalle ja osittain yksityisomistuksessa olevalle maalle. 3 Voimassa 2012-11-21T22:50:28 10346.03540039 525.62246839
arkeologinenkohde_alue.2172 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2172 152687 {96D11C07-2D65-4E45-BE63-A61CC6494F29} Saukkokangas 3 taistelupaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 180 ei Potero 57: 3466947, 7340083, maakiven koillispuolella oleva, hieman epämääräinen luode-kaakko-suuntainen painanne. Potero 58, itä-länsi-suuntainen, koordinaatit 3466954, 7340091. vallia muualla paitsi idässä. Potero 59: 3466971, 7340070. 1.2 x 1 m syvyys 0.3, valli itäpuolella. Muodoltaan hieman epämääräinen. Poterot 60- 67ja kaareva maavalli ovat yhtenä ryppäänä. Potero 60: 3466990, 7340062, lounais-koillissuuntainen. 1.2 x 0.9 m, syvyys 0.6. laaja Poterp 61: 3466997, 7340069, lounais-koillis-suuntainen. 1.5 x 0.8 syvyys 0.7 m laaja Potero 62: 3466989, 7340061, suunta kaakko, luode-suuntainen. 1.4 x 1 m, syvyys 0.5 laaja Potero 63: 3466991, 7340063, suunta itä-länsi, 1.3 x 0.6 syvyys 0.3 m Potero 64: 3466995, 7340058, suunta itä-länsi, 1.5 x 0.6 m syvyys 0.6 m Potero 65: 3466989, 7340059, koillis-lounas suuntainen. 1.2 x 0.7 m, syvyys 0.5 m. Maavalli 66: 3466996, 7340051. Maavalli on puoliympyränmuotoinen, koilliseen aukeava, halkaisijaltaan noin 5.5 metrin mittainen. Vallin leveys on noin 1.2 metriä ja korkeus lounaan puolella, jossa valli on korkeimmillaan noin 0.8 metriä. Potero 65 on vallissa kiinni sen luoteispuolella. kuva Potero 67: 3466993, 7340052, suunta lounais-koillinen, 1 x 0.7 m, syvyys 0.5 m. Potero 68: 3466982, 7340033, kaakko-luose-suuntainen. Vallia joka puolella. Potero 69: 3466978, 7340029, suunta lounais-koillinen. Vallia ympärillä. Potero 70: 3466990, 7340022, suunta itä-länsi. Potero 71: 3466989, 7340027, suunta lounais-koillinen. Potero 72: 3467001, 7340023, suunta luode-kaakko. Potero 73: 3467002, 7340028, suunta lounas-koillinen. Potero 74: 3466997, 7340029, suunta etelä-pohjoinen, valli itäpuolella. Potero 75: 3466996, 7340026, suunta koillinen-lounas. Potero 76: 3466999, 7340022, suunta luode-kaakko. Poterot 77- 81 ovat rykelmänä mäen päällä sijoiteltuna siten että niistä on mahdollista ampua helposti muihin ilmansuuntiin paitsi luoteeseen. Potero 77: 3466993, 7340030. Potero on koillis-lounas-suuntainen, 1.5 x 0.8 m, syvyys 0.7. vallit luoteis, koillis- ja kaakkoispuolella,. Rintamasuunta poterosta koilliseen. Potero 78: 3466999, 7340015, suunta iitä-länsi, rintamasuunta kaakkoon. Vallit pohjois- ja eteläpuolella. Potero 79: 3466991, 7340016, 1.3 x 1.1 syvyys 0.7 m. potero on muodoltaan epämääräinen, eikä sen suunta ole selkeä. Potero 80: 3466982, 7340021, suunta lounas-koillinen, rintamasuunta lounaaseen, vallit kaakossa, lounaassa ja luoteessa. 1.2 x 0.6 m, syvyys 0.6 m Poterot 80, 79 ja 77 ovat koillis-lounas-suuntaisessa linjassa keskenään. Kuva tien suunnasta. Potero 81: 3466983, 7340023, suunta itä-länsi Potero 82: 3467023, 7339987, suunta koillinen-lounas. Vallit luoteessa, koillisessa ja kaakossa. Potero on kivetty. Potero 83: 3467031, 7339974, suunta koillinen-lounas, selkeimmin erottuva kivetty valli koillispäässä. Painanne 84: Suorakaiteen muotoinen, koillis-lounas-suuntainen painanne, joka on reunustettu noin metriä levyisellä, painanteen sisältä mitaten 0.5 metrin korkuisella maansekaisella kivivallilla. Lounaispäädyn vallissa on näkyvissä myös puuta. Painanteen koko vallin sisäpuolelta mitaten on 5.5 x 2.4 metriä. Painanteen lattia-ala on painanteen ulkopuolista maanpintaa noin 0.2 metriä alempana. Painanteen lattia-ala on tasainen lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä kiviä, jotka ovat ilmeisesti vallista valuneita. Koordinaatit painanteen keskeltä mitaten ovat 3467026, 7339957. Kyseessä on mahdollisesti teltanpaikka. Kuvia. Potero 85: 3467021, 7339943. suunta lounas-koillinen- vallia koillispäässä. Potero 86: 3467039, 7339947, suunta luode-kaakko- kivetty valli koillispuolella. Kuoppa 87: 3467038, 7339938, 1.8 x 1.8 m kokoinen, metrin syvyinen laaja kuoppa. Kuopasta noin 4 metriä länteen on halkaisijaltaan 1.8x 1.8 metriä kokoinen, noin 0.3 metriä korkea kohouma, jossa on mahdollisesti kuopasta otettu maa-aines. Kuoppa on mahdollisesti huussi tai varastokuoppa. Painanne 88: 3467046, 7339936. Painanne on painannetta 84 muistuttava, suorakaiteenmuotoinen, koillis-lounais-suuntainen, 4.1 x 2.2 metrin kokoinen painanne, jonka pitkien sivujen ulkopuolelle on kasattu kivensekainen maa-aines painanteen sisältä. Painanteen lounaispäädyssä on kaksi kivenjärkälettä. Syvyys noin 0.6 metriä. Potero 89: 3467058, 7339943, suunta itä-länsi, valli pohjoispuolella. Painanne 90: 3467046, 7339905: 2.6 x 2.3 metrin kokoinen, lähes neliön muotoinen, kivensekaisen maavallin ympäröimä painanne. Valli on painanteen sisältä mitaten noin 0.5 metriä korkea ja leveydeltään epämääräinen ja vaihteleva, paikoitellen 0.6 metriä leveä. Painanteen lattia-ala on noin 0.2m alempana, kun maanpinta painanteen ympärillä. Kyseessä on mahdollisesti teltanpaikka. Potero 91: 3467069, 7339935, suunta koillinen-lounas, kivivalli koillispäässä. Potero 92: 3467075, 7339933, suunta pohjoinen-etelä, vallia pohjoispäädyn ympärillä. Potero 93: 3467074, 7339935, suunta koillinen-lounas, kivivallia koillis- kaakkoisj ja luodepuolilla. Potero 94: 3467058, 7339917, suunta itä-länsi, vallia havaittavissa, etelä-, länsi- ja pohjoispuolilla. Painanne 95: 3467078, 7339919, muistuttaa aiempia painanteita 90 ja 84. Suorakaiteenmuotoinen, vallin ympäröimä koillis-lounaissuuntainen painanne. Valli on maavalli, jonka joukossa on myös kiviä. Vallin leveys on 0.9 metriä. Kaakkoisvallissa on vavaittavissa myös vaakasuoraan kulkeva puu kuntan alla. Painanteen syvyys on noin 0.5 metriä ja painanteen lattia-ala on noin 0.2 metriä alempana kuin ympäröivä maanpinta. Painanne on kooltaan 5 x 2.5 metriä. Kuva. Potero 96: 3467053, 7339888, suunta itä-länsi. Potero 97: 3467049, 7339891, suunta itä-länsi, vallit pohjois-, etelä ja länsipuolilla. Kuoppa98: 3467040, 7339881. Kuoppa on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan 2 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Kuoppa sijaitsee noin 15 metrin päässä Ranua-Rovaniemi tielinjasta, eikä sen tarkoitus tai liittyminen taistelupaikkaan ole varmaa. Kuopan pohjalla on kiviä. Potero 99: 3467054, 7339887, suunta itä-länsi. Kuoppa 100: 3467066, 7339893. Kuoppa on pyöreähkö, halkaisijaltaan 1.8 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Kuopan reunoilla on kiviä. Kyseessä on mahdollisesti huussi- tai varastokuoppa. Kuva roin suunnasta. Potero 101: 3467078, 7339921: suunta luode-kaakko, valli koillisreunalla. Potero 102 3467081, 7339933, suunta pohjois-etelä. Poteron 102itäpuolella sen välittömässä läheisyydessä on Potero 103: suunta koillinen-lounas. 3467084, 7339929. Poteroiden välissä on matala kannas ja poteroiden ympärillä on kivivalli länsi- pohjois- ja itäpuolilla. Kuva Potero 104: 3467097, 7339929. Potero on muodoltaan ja kooltaan epäselvä, mutta sen koillispuolella on selkeä, kivistä ladottu valli. Kuva. Kiveyksestä. Potero 105: 3467099, 7339929, suunta koillinen-lounas, vallit luode-, koillia-, ja kaakkoispuolilla. Ampumasuoja 106: 3467106, 7339921, suunta pohjois-etelä. Suoja on suorakaiteenmuotoinen, 2.5 x 2 m kokoinen ala, jonka pitkiä sivuja reunustavat kivetyt, noin 0.6 m leveät ja 0.6 m korkeat vallit. Suojan pohjoispääty on luiskamainen ja eteläpääty on selkeäreunainen ja matala. Suoja on noin 0.2 metriä ympäröivää maanpintaa matalampi. Suoja sijaitsee rinteen yläreunassa. Painanne 107: 3467105, 7339919. neliönmuotoinen, vallien ympäröimä 3.3 x 2.8 m kokoinen ala, jonka syvyys on 0.8 metriä. Painanteen keskivaiheilla on halkaisijaltaan pyöreä 0.3 m kokoinen, 0.2 m syvä kuoppa, jonka pohjalla ja reunoilla on kiviä. Painanteen luoteiskulmassa on suurehko maakivi ja alan pohja myodostuu kivistä. Kyseessä on mahdollisesti majoitteen paikka. Kohde sijaitsee ampumasuojan 106 takana noin neljän metrin päässä sen eteläpuolella. Kuva Potero 108: 3467058, 7339876, suunta koillinen-lounas.. potero on kaivettu maakiven kaakkoispuolelle. Potero on kooltaan 2.3 x 0.7 m ja syvyydeltään 0.6 m. Potero 109: 3467044, 7339874, suunta itä,länsi. Potero 110: 3467046, 7339870, suunta itä-länsi. Potero 111: 3467054, 7339871, suunta koillinen-lounas. Kuoppa 112: 3467062, 7339871. Kuoppa on epämääräisen muotoinen, noin 2.2 x 2.5 m kokoinen ja 0.6 m syvyinen. Kuopan kaakkoispuolella on vallia. Kyseessä saattaa olla osittain reunoiltaan romahtanut majoitteen paikka. Potero 113: 3467069, 7339879, suunta luode-kaakko. Potero on muodoltaan hieman kaareva ja kivillä reunustettu. Painanne 114: 3467090, 7339896. Painanne on 3 x 3 m kokoinen, valleilla ympäröity neliskanttinen ala, jonka syvyys vallin päälle mitattuna on noin 0.6 metriä. Painanteen reunat ja pohja ovat kiviset. Kyseessä on mahdollisesti majoitteen paikka. Potero 115: 3467100, 7339889, suunta itä-länsi. Potero 116: 3467114, 7339904, suunta koillis-lounas. Ampumasuoja 117: 3467119, 7339925, suunta luode-kaakko. Suoja on suorakaiteen muotoinen, kivillä reunustettu 2 x 1.2 m kokoinen ja kivivallin päälle mitaten 0.5 m syvä ala, joka sijaitsee rinteen yläreunassa. Kuva,risuja. Potero 118 3467133, 7339926. länsireunasta pohjois-etelä-suuntainen, itäreunasta koillis-lounas-suuntainen. Muodoltaan hieman epämääräinen, joko kaksipaikkainen potero tai ampumasuoja, sijaitsee rinteen yläreunassa. Painanne 119: 3467123, 7339910. Neliönmuotoinen, kivivallilla reunustettu ala, jonka eteläseinustan keskellä on näkyvissä kivillä reunustettu 0.9 metriä leveä ja 2 metriä pitkä kivillä reunustettu kulkuaukko. Painanteen koko on noin 3 x 3 metriä ja syvyys vallin päälle mitaten noin metrin. Painannetta ympäröivä kivivalli on osittain romahtanut, leveydeltään noin metrin kokoinen. Painanteen lattia-ala on noin 0.5 metriä ympäröivää maanpintaa matalammalla. Kyseessä majoitteen tai muun rakennuksen paikka. Painanteen edustalla ruosteinen peltipurkki. Potero 120: 3467129, 7339904. suunta pohjoinen-etelä. Potero on painanteen 119 itäpuolella sen välittömässä läheisyydessä. Potero 121: 3467111, 7339900, suunta luode-kaakko, valli kaakkoispäädyssä. Potero 122: 3467119, 7339892, suunta etelä-pohjoinen valli pohjoispäädyssä ja pitkillä sivuilla. Potero 123: 3467107, 7339886, suunta koillinen-lounas. Potero 124: 3467070, 7339875 suunta koillinen-lounas.reunojen kiveys osin rauennut poteron sisään. Kuoppa 125: 3467069, 7339854. Muodoltaan tasaisen soikea, koillis-lounas-suuntainen kivireunainen kuoppa, joka on 1.5 x 1.8 m kokoinen ja metrin syvyinen. Kuopan seinämissä ja pohjalla on kiviä. Kuopan pohja on suhteellisen tasainen. Kuopan kaakkoispuolella on maavallia.Kuoppa on mahdollisesti ampumapesäke. Kuva. Potero 126: 3467062, 7339861, suunta koillinen-slounas, potero on ympäröity kivivallilla. Potero 127: 3467063, 7339853, suunta koillinen-lounas. Potero on ympäröity kivivallilla tienpuoleisesta lounaispäädystä ja pitkiltä sivuilta. Potero 128: 3467070, 7339859, suunta koillinen-lounas, potero on reunustettu kivivallilla. Potero 129: 3467072, 7339874, suunta koillinen-lounas. Potero ympäröity kivivallilla. Painanne 130: 3467093, 7339872. Painanne on matalan vallin ympäröimä neliönmallinen, 2.2 x 2.2 m kokoinen ala. Vallin korkeus alan sisältä mitaten on noin 0.3 metriä. Kyseessä saattaa olla majoitteen paikka tai ampumapesäke. Potero 131: 3467117, 7339890, suunta luode-kaakko. Poteron reunoja kiertää kiveys. Potero 132: 3467115, 7339893, suunta luode-kaakko, poteroa ympäröi kivivalli. Potero 133: 3467120, 7339910, suunta koillinen-lounas, 1.8 x 0.5 m. Potero 134: 3467137, 7339927, suunta luode-kaakko. Sijaitsee rinteen yläreunassa. Potero on ympäröity kivivalilla, joka on osittain rauennut poteron sisälle, koska sen yli on ajettu metsäkoneella. HYI HYI METSÄKONE! Potero 135: 3467142, 7339928, sijaitsee rinteen yläreunassa. suunta koillinen-lounas Ampumasuoja 136: 3467156, 7339923, suunta luode-kaakko, rinteen yläreunassa, ympäröity kivivallilla. Suorakaiteenmuotoinen, 2 x 1 metriä kokoinen, pohjan alaltaan tasainen, syvyys vallin päälle 0.4 metriä. Poteroita laajempi ja pohjastaan tasaisempi. Potero 137: 3467141, 7339897, suunta etelä-pohjoinen, reunustettu kivivallilla. Poterossa ja sen ympärillä ruosteisia peltitölkkejä. Potero 138: 3467144, 7339897, suunta koillinen-lounas, reunustettu kivivallilla, joka on osittais rauennut poteron sisään. Potero 139: 3467141, 7339892, suunta koillinen-lounas. Potero 140: 3467132, 7339871, suunta koillinen-lounas. Potero reunustettu kivivallilla. Potero 141: 3467129, 7339872, suunta itä-länsi. Potero on reunustettu kivivallilla. Poterosta 141 noin kuusi metriä luoteeseen on matala noin 2 x 1.3 m kokoinen, noin kymmenestä kivestä koostuva kivikasa, joka saattaa olla ihmisen tekemä ja metsäkoneen yliajama, tai mahdollisesti luontainen. Kivet ovat noin 0.3 m korkeita. Potero 142, 3467112, 7339862, suunta luode-kaakko, poteron ympärikkä on kivivalli. Potero 143: 3467063, 7339838, suunta koillinen-lounas, kivetyt reunat, lähellä tielinjaa. Potero 144: 3467068, 7339825, suunta koillinen-lounas, poteron runoilla on kivivalli. Potero 145: 3467087, 7339816, suunta koillinen-lounas, kivivallia kaakkoissivulla. Potero 146: 3467109, 7339859, suunta pohjoinen-etelä. Poteroa ympäröi kivivalli. Potero 147: 3467129, 7339862, suunta luode-kaakko, potero ympäröity kivivallilla. Noin 2 m pitkä. Potero 148: 3467144, 7339863, suunta luode-kaakko, poteroa ympäröi kivivalli. Potero 149: 3467154, 7339863, suunta luode-kaakko. Kaakkoispäätyä ympäröi valli. Potero 150: 3467166, 7339900, suunta luode-kaakko. Potero 151: 3467163, 7339920, suunta pohjoinen-etelä. Sijaitsee rinteen reunalla, 2 x 1 m, noin 0.4 syvä, Potero 152: 3467170, 7339922, suunta pohjoinen-etelä, 2 x 1 m, syvyys noin 0.5 metriä, potero reunustettu kivivallilla. Ampumasuoja 153: 3467168, 7339890, suuntakoillinen-lounas, reunoilla kivivallirinteenalaosan reunalla. Ampumasuoja 154: 3467186, 7339913, suunta koillinen lounas, reunat kivetty. Kuva Ampumasuoja 155: 3467197, 7339922, suunta pohjoinen-etelä, kivetty reuna, rinteen alaosa. Painanne 156: 3467186, 7339904. suunta etelä pohjoinen, suorakaiteen muotoinen, länsi- itä- ja pohjoispuolilta matalan vallin ympäröimä ala, jonka koko on 2 x 2 m,etelästä ei tarkkaa mittaa. Kuntan alla vallissa lahoa puuta. Valli noin 0.5 leveä ja 0.3 korkea. Majoitteen paikka. Potero 157: 3467185, 7339877, suunta itä-länsi. Potero täynnä kuusia. Potero 158: 3467182, 7339874, suunta luode kaakko. Potero epäselvä. Potero 159: 3467158, 7339865, suunta luode kaakko, luoteispäädyssä kivi. Potero 160: 3467162, 7339856, suunta luode-kaakko. Potero 161: 3467076, 7339814, suunta koillinen-lounas, lähellä tielinjaa, rinteen alla. Potero 162: 3467129, 7339815, suunta luode-kaakko, kasvaa kuusia. Ympäröity kivillä Potero 163: 3467146, 7339829, suunta luode-kaakko, kivivallilla ympäröity Potero 164: 3467151, 7339833, suunta itä-länsi. Potero 165: 3467159, 9339850, suunta luode-kaakko. Reunoilla kivivalli. Potero 166: 3467167, 7339857, suunta luode-kaakko. Potero 167: 3467169, 7339851, suunta luode-kaakko. Potero 168: 3467186, 7339860, suunta luode-kaakko. Potero 169: 3467187, 7339863, suunta itä-länsi. Itäpäädyssä kiveystä. Potero 170: 3467196, 7339887, suunta itä-länsi. Eteläsivulla vallia. Epävarma. Potero 1711: 3467217, 7339884, suunta luode-kaakko. Kivivallin ympäröimä, laaja. Ampomasuoja 172: 3467202, 7330014. suunta pohjoinen-etelä. Kivivalli reunalla. Syvyys 0.5 2 x 1.5 m. metsäkone ajanut yli,hyi!rinteen alareuna. Ampumasuoja 173: 3467212, 7339920, suunta pohjois-etelä. Kivivalli 2.5 x 1.5 m. 0.4 syvä. Ampumasuoja 174: 3467222, 7339920, suunta pohjoinen-etelä. Kivivalli reunalla, noin 2 x 1.5 m. Ampumasuoja 175: 3467240, 7339914, suunta pohjoinen-etelä. Reunat kivetty 1.8 x 1.1 m.syvyys 0.6m Ampumasuoja 176: 3467250, 7339923, suumta pohjoinen-etelä, noin 2 x 1.5 m. kivetyt reunat, yksi kivi keskellä, vallista pudonnut. Potero 177: 3467227, 7339881, suunta luode-kaakko.reunoja kivetty. Potero 178: 3467158, 7339832, suunta koinninen-lounas. Potero 179: 3467174, 7339827, suunta koillinen-lounas Potero 180: 3467179, 7339828, suunts luode-kaakko, kaakkoispäässä kivi. Potero 181: 3467176, 7339835, suunta kaakko-luode, kaakkoispäässä kivi Potero 182: 3467221, 7339880, suunta luode-kaakko. Kaakkoispäädyssä vaakahirsi. Puiden peittämä. Kuva. Potero 183: 3467225, 7339885, suunta kaakko-lode, puiden peittämä. Potero 184: 3467248, 7339891 Potero on itä-länsisuuntainen, sen länsipäätyä on levennetty siten, että poterosta on mahdollista ampua laajemmalle sektorille, tai potero on ollut kaksipaikkainen. Ampumasuoja 185: 346726, 7339925, suunta koillinen-lounas, koko noin 2.5 x 1.5 m, koillispääty luiskamainen. Syvyys 0.7m. Potero 186: 3467261, 7339918, suunta koillinen-lounas, suurehko potero. Koivuja kasvaa. Poteroiden ja ampumasuojien kulmaus Potero 187, 3467264, 7339912, suunta koillinen-lounas. Pohjalla peltitölkkejä. Kuva. Potero 188: 3467267, 7339907, suunta koillinen lounas. Potero 189: 3467260, 7339901, suunta itä-länsi. Potero 190: 3467257, 7339892, suunta luode-kaakko, kaakkoispäädyssä vallia. Kuva Potero 191: 3467219, 7339913. koillinen-lounas, rinteen reunalla jäi välistä, metsäkone ajanut yli, heikosti erottuva, kivet levinneet. Potero 192: 3467244, 7339890, suunta luode-kaakko Potero 193: 3467238, 7339881, suunta luode-kaakko Potero 194: 3467235, 7339881, suunta koillinen-lounas. Potero 195: 3467239, 7339872, suunta luode-kaakko. Potero 196: 3467227, 7339868, suunta pohjoinen-etelä Potero 197: 3467226, 7339870, suunta luode-kaakko. Potero 198: 3467200, 733985, suunta luode-kaakko. Potero 199: 3467202, 7339856, suunta luode-kaakko Potero 200: 3467200, 7339836, suunta itä-länsi, itäpäädyssä iso kivi. Potero 201: 3467191, 7339833: suunta itä-länsi. Tien ja ojan kulmassa Potero 202: 3467146, 7339729, luode-kaakko, tien suuntainen, hieman kuoppamainen,. Potero 203: 3467130, 7339730, suunta loillinen-lounas. Potero 204: 3467128, 7339728, suunta mahdollisesti itä-länsi, potero täytetty oksilla. Potero 205: 3467118, 7339716,suunta koillinen-lounas. Potero 206: 3467120, 7339709, suunts luode-kaakko. Potero 207: 3467121, 7339713, suunta itä-länsi Kuoppa 208 3467134, 7339723, poteroiden keskellä, epämääräinen ja reunoiltaan epätarkka. Potero 209: 3467128, 7339729, suunta luode-kaakko Potero 210: 3467130, 7339711, suunta luode-kaakko, poterosta 2 m lounaaseen on matala kuoppa, metsäkoneen ylittämä, ehkä ollut potero. Potero 211: 3467141, 7339718, suunta luode-kaakko Potero 212: 3467140, 7339707, suunta luode-kaakko. Potero 213, 3467139, 7339710, suunta itä-länsi. Potero 214, 3467143, 7339712, suunta luode-kaakko Potero 215: 3467145, 7339716, suunta luode-kaakko Potero 216: 3467150, 7339714, suunta pohjoinen-etelä Potero 217: 3467151, 7339713, suunta koillinen-lounas. Potero 218: 3467150, 7339714, suunta itä-länsi. Potero 219: 3467149, 7339706, suunta koillinen-lounas Kuoppa 220: 3467150, 7339712, neliönmuotoinen, noin metrin sivuiltaan ja syvyydeltään puoli metriä. Potero 221: 3467148, 7339707, suunta luode-kaakko Potero 222: 3467143, 7339710, suunta luode-kaakko. Potero 223: 3467142, 7339708, suunta luode-kaakko Potero 224: 3467149, 7339687, suunta pohjoinen-etelä. Potero 225: 3467147, 7339690, suunta itä-länsi Potero 226: 3467146, 7339691, suunta pohjoinen-etelä Potero 227: 3467133, 7339679, suunta koillinen-lounas Potero 228: 3467138, 7339678, suunta luode-kaakko.Poteron lounaispuolella on samansuuntainen matala ja laakea painauma, jossa metallivaijeria, saattanut olla potero. Potero 229: 3467190, 7339713, suunta itä-länsi. Potero 230: 3467149, 73397311, suunta itä-länsi Potero 231: 3467151, 7339725, suunta itä-länsi. Potero 232 3467200, 7339748 itä-länsi Ampumasuoja 233 3467178, 7339795, suunta itä-länsi, massiiviset kivivallit sisätila noin 1 x 1 m, korkeus 0.5 m kuva Potero 234 3467187, 7339825, itä-länsi, kiveys pitkillä sivuilla. Potero 235 3467188, 7339828, suunta itä-länsi, länsipäädyssä vallit. Potero 356 3467191, 9339848, suunta luode-kaakko Potero 357 3467200, 7339845, potero kaareva, keskiosa itälänsi, itäpääty kaartuu kaakkoon, länsipääty lounaaseen. Pituus noin3.5 metriä leveys 0.5 m Potero 258 3467234, 7339858, suunta luode-kaakko Poteroalueen alareunassa kulkee oja, jonka itäpuolella on vallia. Oja ja valli ovat matalat, mutta syvemmät kuin ojalinja päädyissä. Ojana hyödynnetty osa on mahdollisesti ollut aiemmin juoksuhauta. Päässä kuntan alla puu, jossa sahattu pää, ampumatuki mahdollisesti. 234- 253eteläpäässä madaltuu hiljalleen.oja mun jalan korkea, pohjalta 0.5 leveä yläreunasta 1.5 m Kohde löytyi inventoinnissa. Kuorma-auto löytyi Taisto Ruokasen ilmoituksen perusteella. ojan pohja on teräväreunainen je selvärajainen, ojaa on perattu eikä sen mahdollien muu käyttö ole varmaa alueen kaakkoispuolella kaatopaikka. Kaatopaikan tuntumassa pienellä alalla kivisiä valleja, saattavat olla rakennuksen sokkeli. Kuorma-auto, vihreää ja valkoista maalia 3467180, 7339654 ruosteen seassa. Hytin leveys 1,5, korkeus 1.5 pituus nokkaan 1.4m. Sisäpuolella sanomalehteä vanhaa tiivisteenä, ei vuosilukua näkyvissä. Kivikasa noin 10 x 10 m alalla ehkä tynnyreitä peltipurkkeja Kasvatusluokka 30 havumetsä, puolukkaa, mustikkaa, itäkaakkoon laskeva rinne. 3 Voimassa 2013-04-15T09:55:42 53328.59204102 1216.60967785
arkeologinenkohde_alue.2173 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2173 152694 {8D2BD32F-AA68-430D-9459-079C302A18BF} Lentokoneniemi lentokoneen putoamispaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo; 9 Havainto Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 97 ei Martti Rivinojan tiedon mukaan alueelle on toisen maailmansodan aikaan pudonnut lentokone, jonka putoamispaikalta paikallinen henkilö on kerännyt koneenosia ja rakentanut paikalle muistomerkin. Kohteella käytiin syyskussa 2012 huonoissa havainnointiolosuhteissa, eikä mainittua muistomerkkiä havaittu. Kohde on rajattu Markku Mikkosen ilmoittaman paikkatiedon mukaan.. Kartat ja Martti Rivinojan ilmoitus. Toisen maailmansodan aikaan pudonneen lentokoneen putoamispaikka. Turvetuotantoalueeseen lännessä rajautuva metsäniemeke, jossa kasvaa vyöhykkeittäin kuusimetsää, varvikkoa ja koivikkoa. 3 Voimassa 2012-11-22T19:39:39 20611.97143555 524.06273457
arkeologinenkohde_alue.2174 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2174 152695 {9E289AF7-B9CB-49DB-AF2B-EB4C0BFECBC3} Piilolampi 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 148 ei Alueen äestysvaoissa havaittiin pesäkkeisesti kvartsi-iskoksia kosteikon lounaispuolella luode-kaakko -suuntaisella, alueen korkeusmuotoja seuraavalla vyöhykkeellä. Löydöt jätettiin paikoilleen. Alueen kaakkoisosaan kvartsien löytöpaikoille tehtiin kaksi koekuoppaa, jotka olivat löydöttömiä.Kuopissa oli noin 25 senttimetrin huuhtoutumiskerros. Tihein muutaman metrin alueelle levittäytyvä kvartsikeskittymä oli koordinaattipisteen 3451938, 7339409 ympärillä. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen kvartsi-iskosten levinnän mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivikautinen tai varhaismetallikautinen kvartsintyöstöpaikka tai mahdollinen asuinpaikka. Piilolammen pohjoispuoli, Poroharjuntien itäpuolelle, kohti kosteikkkoa laskeutuva paikoitellen kivikkoinen hiekkarinne, joka on äestetty. 3 Voimassa 2012-11-22T21:33:13 1333.73974609 157.71959876
arkeologinenkohde_alue.2175 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2175 153467 {BC9ADA34-B1C4-4130-A06B-ED240623F93F} 1000012960 Kalaoja 1 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 255 ei Paikalla on aiemmin havaittu kaksi pyyntikuoppaa. Näistä läntisempi kuoppa on noin 80 metrin päässä tiestä pohjoiseen, ja sen halkaisija on noin 3,1 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä (x 3480110, y 7591480). Reunustava valli on leveydeltään 1-1,5 m. Kuopan pohjalla on kanto. Tästä noin 30 metriä itään on toinen kuoppa, jonka koko on noin 2,9 m x 2,7 metriä ja syvyys 0,5 metriä (x 3480147, y 7591480)). Vallin leveys on lisäksi noin 1,5 metriä. Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä havaittiin kolmas kuoppa noin 60 m itäkaakkoon toisesta kuopasta (x 3480204, y 7591449). Sen halkaisija on 2,6 m ja syvyys 50 cm, osin sen ympärillä on havaittavissa vallia. Kuoppa on muodoltaan suppilomainen. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopan reunalla on kaatunut kelo. Vieressä on laakea kuopanne, joka kuitenkin vaikuttaa luontaiselta. Kohde rajautuu havaittujen kuoppien lähiympäristöön. Muinaisjäännösrekisteri. Kolme pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee Kutturaan tulevan maantien pohjoispuolella, vastapäätä etelään kääntyvän Kiviojan tien risteystä, kankaan reunassa. Pääosin hienohiekkaisella mäntykankaalla on tehty hakkuita. 3 Voimassa 2012-12-17T11:42:13 1818.82275391 272.32456866
arkeologinenkohde_alue.2176 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2176 155152 {95CAE269-F728-43AF-B325-FD636CD2C7F7} Dåvits Söder kill kyian 29 raivauskiveys 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Söder kill kyian on vuoden 1707 kartalla saaren keskiosan etelärannalla sijaitseva peltoalue, johon kuuluu kolme peltolohkoa yhtenäisen aitauksen sisällä. Peltolohkot kulkevat rannasta pohjoiseen pitkinä, kapeina kaistaleina, joista läntisin laajenee pohjoisosassa länteen. 1800-luvun pitäjänkartassa paikalla on peltojen sijaan ollut laaja niittyalue. Alueen eteläosa on edelleen niittyä, jolla eri-ikäisiä puita, pääasiassa kuusta. Pohjoisosa taas on tiivistä metsää. Niittyvaihe on tuhonnut selkeät jäljet vanhemmista pelloista alueella. Nykyään alueen rajat erottuvat selkeinä niittyojina, jotka jakavat sen kolmeen kaakko-luode-suuntaiseen pitkään sarkaan. Niityn eteläreunassa rajaa ei voi havaita, sillä ojat ja niitty jatkuvat rantaruovikkoon asti. Idässä ja lännessä niittyä reunustavat metsäiset rinteet, pohjoisessa sammaleen peittämä kalliopaljastuma. Alueen itäreunalla erottuu niityn ulkopuolella, ojan takana muutamia matalia raivausröykkiöitä. Lisäksi niityn lounaiskulmassa on muutama suurempi raivauskivikko, joista eteläisempi on kooltaan noin 8 x 10 metriä, pohjoisempi noin. 2 x 3 metriä. Molemmat liittyvät luultavasti niityn raivaukseen, sillä vanhat pellot eivät ole ulottuneet myöhemmän niittyalueen lounaiskulmaan saakka. Niityn länsiosassa olevilla kalliopaljastumilla on myös raivausröykkiöitä. Suuremmalla, itäisellä kalliopaljastumalla oleva röykkiö on kooltaan noin 3 x 15 metriä, ja sen kivet on kasattu suuren siirtolohkareen ympärille. Kivien koko vaihtelee. Rakenteen eteläpäädyssä, noin kahden metrin matkalla, kivet ovat turpeen peittämiä. On mahdollista, että kiveyksen eteläosa on vanhempaa raivausta, ja pohjoispääty taas liittyy niittyraivaukseen, jonka alle on voinut jäädä myös vanhempaa raivausta. Läntisellä kalliopaljastumalla on kaksi pienempää raivausröykkiötä, joista eteläisempi on kooltaan 2 x 3 metriä ja pohjoisempi 2 x 4 metriä. Molemmat ovat osin turpeen peitossa. 1700-luvun alun pellot ovat luultavasti rajautuneet näihin kalliopaljastumiin niin, että pellot ovat olleet niiden pohjois- ja itäpuolella. Myöhemmin niittyä on raivattu myös kalliopaljastumien etelä- ja länsipuolelle. Alueen nykyinen niitty on paikoin erittäin kosteaa etenkin alueen eteläosassa, jossa puut ovat kosteuden vuoksi huonokuntoisia. Alueen pohjoisosa, joka on metsää, on luultavasti vasta niittyvaiheessa raivattua aluetta, sillä 1700-luvun alun pellot eivät ole ulottuneet yhtä kauas pohjoiseen kuin myöhempi niitty. Pellon pohjoispuolella olevalla kalliolla on lisäksi useita, pääasiassa suurista kivistä koostuvia raivausröykkiöitä. Ne liittyvät luultavasti niityn pohjoisosan raivaukseen. Röykkiöiden kohdalle on myös 1840-luvun kartassa merkitty ulkorakennus, josta ei kuitenkaan löydy enää havaittavia jälkiä maastossa. Lähekkäin sijaitsevien röykkiöiden lisäksi niiden luoteispuolella, kallion päällä, on pieni, pääosin turpeen peittämä kiviröykkiö. Sen koko on noin 2 x 3 m, ja se on kasattu pienemmistä kivistä kuin lähistön röykkiöt. Kyseessä saattaa olla joko vanhempi raivausröykkiö tai muu historialliseen maankäyttöön liittyvä kiveys. Dåvits Söder kill kyian, erilliskohteet 29 Viljelyröykkiöt 6 x 2 x 0,5 m 3 Voimassa 2021-05-04T14:15:50 11.98217773 15.22404737
arkeologinenkohde_alue.2177 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2177 155153 {EE1D3A40-4B18-4E5F-B7A0-C95D130C5851} Dåvits Söder kill kyian 30 raivauskiveys 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 ei Söder kill kyian on vuoden 1707 kartalla saaren keskiosan etelärannalla sijaitseva peltoalue, johon kuuluu kolme peltolohkoa yhtenäisen aitauksen sisällä. Peltolohkot kulkevat rannasta pohjoiseen pitkinä, kapeina kaistaleina, joista läntisin laajenee pohjoisosassa länteen. 1800-luvun pitäjänkartassa paikalla on peltojen sijaan ollut laaja niittyalue. Alueen eteläosa on edelleen niittyä, jolla eri-ikäisiä puita, pääasiassa kuusta. Pohjoisosa taas on tiivistä metsää. Niittyvaihe on tuhonnut selkeät jäljet vanhemmista pelloista alueella. Nykyään alueen rajat erottuvat selkeinä niittyojina, jotka jakavat sen kolmeen kaakko-luode-suuntaiseen pitkään sarkaan. Niityn eteläreunassa rajaa ei voi havaita, sillä ojat ja niitty jatkuvat rantaruovikkoon asti. Idässä ja lännessä niittyä reunustavat metsäiset rinteet, pohjoisessa sammaleen peittämä kalliopaljastuma. Alueen itäreunalla erottuu niityn ulkopuolella, ojan takana muutamia matalia raivausröykkiöitä. Lisäksi niityn lounaiskulmassa on muutama suurempi raivauskivikko, joista eteläisempi on kooltaan noin 8 x 10 metriä, pohjoisempi noin. 2 x 3 metriä. Molemmat liittyvät luultavasti niityn raivaukseen, sillä vanhat pellot eivät ole ulottuneet myöhemmän niittyalueen lounaiskulmaan saakka. Niityn länsiosassa olevilla kalliopaljastumilla on myös raivausröykkiöitä. Suuremmalla, itäisellä kalliopaljastumalla oleva röykkiö on kooltaan noin 3 x 15 metriä, ja sen kivet on kasattu suuren siirtolohkareen ympärille. Kivien koko vaihtelee. Rakenteen eteläpäädyssä, noin kahden metrin matkalla, kivet ovat turpeen peittämiä. On mahdollista, että kiveyksen eteläosa on vanhempaa raivausta, ja pohjoispääty taas liittyy niittyraivaukseen, jonka alle on voinut jäädä myös vanhempaa raivausta. Läntisellä kalliopaljastumalla on kaksi pienempää raivausröykkiötä, joista eteläisempi on kooltaan 2 x 3 metriä ja pohjoisempi 2 x 4 metriä. Molemmat ovat osin turpeen peitossa. 1700-luvun alun pellot ovat luultavasti rajautuneet näihin kalliopaljastumiin niin, että pellot ovat olleet niiden pohjois- ja itäpuolella. Myöhemmin niittyä on raivattu myös kalliopaljastumien etelä- ja länsipuolelle. Alueen nykyinen niitty on paikoin erittäin kosteaa etenkin alueen eteläosassa, jossa puut ovat kosteuden vuoksi huonokuntoisia. Alueen pohjoisosa, joka on metsää, on luultavasti vasta niittyvaiheessa raivattua aluetta, sillä 1700-luvun alun pellot eivät ole ulottuneet yhtä kauas pohjoiseen kuin myöhempi niitty. Pellon pohjoispuolella olevalla kalliolla on lisäksi useita, pääasiassa suurista kivistä koostuvia raivausröykkiöitä. Ne liittyvät luultavasti niityn pohjoisosan raivaukseen. Röykkiöiden kohdalle on myös 1840-luvun kartassa merkitty ulkorakennus, josta ei kuitenkaan löydy enää havaittavia jälkiä maastossa. Lähekkäin sijaitsevien röykkiöiden lisäksi niiden luoteispuolella, kallion päällä, on pieni, pääosin turpeen peittämä kiviröykkiö. Sen koko on noin 2 x 3 m, ja se on kasattu pienemmistä kivistä kuin lähistön röykkiöt. Kyseessä saattaa olla joko vanhempi raivausröykkiö tai muu historialliseen maankäyttöön liittyvä kiveys. Dåvits Söder kill kyian, erilliskohteet 30 Viljelyröykkiöt 15 x 3 x 0,5 m 3 Voimassa 2021-05-04T14:16:37 43.52124023 32.79108873
arkeologinenkohde_alue.2178 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2178 155163 {839FDB8B-03F9-4355-9534-7F5678695A2E} Dåvits Söder kill kyian 36 raivauskiveys 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 5 ei Söder kill kyian on vuoden 1707 kartalla saaren keskiosan etelärannalla sijaitseva peltoalue, johon kuuluu kolme peltolohkoa yhtenäisen aitauksen sisällä. Peltolohkot kulkevat rannasta pohjoiseen pitkinä, kapeina kaistaleina, joista läntisin laajenee pohjoisosassa länteen. 1800-luvun pitäjänkartassa paikalla on peltojen sijaan ollut laaja niittyalue. Alueen eteläosa on edelleen niittyä, jolla eri-ikäisiä puita, pääasiassa kuusta. Pohjoisosa taas on tiivistä metsää. Niittyvaihe on tuhonnut selkeät jäljet vanhemmista pelloista alueella. Nykyään alueen rajat erottuvat selkeinä niittyojina, jotka jakavat sen kolmeen kaakko-luode-suuntaiseen pitkään sarkaan. Niityn eteläreunassa rajaa ei voi havaita, sillä ojat ja niitty jatkuvat rantaruovikkoon asti. Idässä ja lännessä niittyä reunustavat metsäiset rinteet, pohjoisessa sammaleen peittämä kalliopaljastuma. Alueen itäreunalla erottuu niityn ulkopuolella, ojan takana muutamia matalia raivausröykkiöitä. Lisäksi niityn lounaiskulmassa on muutama suurempi raivauskivikko, joista eteläisempi on kooltaan noin 8 x 10 metriä, pohjoisempi noin. 2 x 3 metriä. Molemmat liittyvät luultavasti niityn raivaukseen, sillä vanhat pellot eivät ole ulottuneet myöhemmän niittyalueen lounaiskulmaan saakka. Niityn länsiosassa olevilla kalliopaljastumilla on myös raivausröykkiöitä. Suuremmalla, itäisellä kalliopaljastumalla oleva röykkiö on kooltaan noin 3 x 15 metriä, ja sen kivet on kasattu suuren siirtolohkareen ympärille. Kivien koko vaihtelee. Rakenteen eteläpäädyssä, noin kahden metrin matkalla, kivet ovat turpeen peittämiä. On mahdollista, että kiveyksen eteläosa on vanhempaa raivausta, ja pohjoispääty taas liittyy niittyraivaukseen, jonka alle on voinut jäädä myös vanhempaa raivausta. Läntisellä kalliopaljastumalla on kaksi pienempää raivausröykkiötä, joista eteläisempi on kooltaan 2 x 3 metriä ja pohjoisempi 2 x 4 metriä. Molemmat ovat osin turpeen peitossa. 1700-luvun alun pellot ovat luultavasti rajautuneet näihin kalliopaljastumiin niin, että pellot ovat olleet niiden pohjois- ja itäpuolella. Myöhemmin niittyä on raivattu myös kalliopaljastumien etelä- ja länsipuolelle. Alueen nykyinen niitty on paikoin erittäin kosteaa etenkin alueen eteläosassa, jossa puut ovat kosteuden vuoksi huonokuntoisia. Alueen pohjoisosa, joka on metsää, on luultavasti vasta niittyvaiheessa raivattua aluetta, sillä 1700-luvun alun pellot eivät ole ulottuneet yhtä kauas pohjoiseen kuin myöhempi niitty. Pellon pohjoispuolella olevalla kalliolla on lisäksi useita, pääasiassa suurista kivistä koostuvia raivausröykkiöitä. Ne liittyvät luultavasti niityn pohjoisosan raivaukseen. Röykkiöiden kohdalle on myös 1840-luvun kartassa merkitty ulkorakennus, josta ei kuitenkaan löydy enää havaittavia jälkiä maastossa. Lähekkäin sijaitsevien röykkiöiden lisäksi niiden luoteispuolella, kallion päällä, on pieni, pääosin turpeen peittämä kiviröykkiö. Sen koko on noin 2 x 3 m, ja se on kasattu pienemmistä kivistä kuin lähistön röykkiöt. Kyseessä saattaa olla joko vanhempi raivausröykkiö tai muu historialliseen maankäyttöön liittyvä kiveys. Dåvits Söder kill kyian, erilliskohteet 36 Viljelyröykkiöt 5 x 10 x 0,5 m 3 Voimassa 2021-05-04T14:22:57 44.47680664 26.30847775
arkeologinenkohde_alue.2179 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2179 155165 {B1624AA4-27B0-4B8C-B210-CA6A8D47A02F} Dåvits Söder kill kyian 37 raivauskiveys 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 6 ei Söder kill kyian on vuoden 1707 kartalla saaren keskiosan etelärannalla sijaitseva peltoalue, johon kuuluu kolme peltolohkoa yhtenäisen aitauksen sisällä. Peltolohkot kulkevat rannasta pohjoiseen pitkinä, kapeina kaistaleina, joista läntisin laajenee pohjoisosassa länteen. 1800-luvun pitäjänkartassa paikalla on peltojen sijaan ollut laaja niittyalue. Alueen eteläosa on edelleen niittyä, jolla eri-ikäisiä puita, pääasiassa kuusta. Pohjoisosa taas on tiivistä metsää. Niittyvaihe on tuhonnut selkeät jäljet vanhemmista pelloista alueella. Nykyään alueen rajat erottuvat selkeinä niittyojina, jotka jakavat sen kolmeen kaakko-luode-suuntaiseen pitkään sarkaan. Niityn eteläreunassa rajaa ei voi havaita, sillä ojat ja niitty jatkuvat rantaruovikkoon asti. Idässä ja lännessä niittyä reunustavat metsäiset rinteet, pohjoisessa sammaleen peittämä kalliopaljastuma. Alueen itäreunalla erottuu niityn ulkopuolella, ojan takana muutamia matalia raivausröykkiöitä. Lisäksi niityn lounaiskulmassa on muutama suurempi raivauskivikko, joista eteläisempi on kooltaan noin 8 x 10 metriä, pohjoisempi noin. 2 x 3 metriä. Molemmat liittyvät luultavasti niityn raivaukseen, sillä vanhat pellot eivät ole ulottuneet myöhemmän niittyalueen lounaiskulmaan saakka. Niityn länsiosassa olevilla kalliopaljastumilla on myös raivausröykkiöitä. Suuremmalla, itäisellä kalliopaljastumalla oleva röykkiö on kooltaan noin 3 x 15 metriä, ja sen kivet on kasattu suuren siirtolohkareen ympärille. Kivien koko vaihtelee. Rakenteen eteläpäädyssä, noin kahden metrin matkalla, kivet ovat turpeen peittämiä. On mahdollista, että kiveyksen eteläosa on vanhempaa raivausta, ja pohjoispääty taas liittyy niittyraivaukseen, jonka alle on voinut jäädä myös vanhempaa raivausta. Läntisellä kalliopaljastumalla on kaksi pienempää raivausröykkiötä, joista eteläisempi on kooltaan 2 x 3 metriä ja pohjoisempi 2 x 4 metriä. Molemmat ovat osin turpeen peitossa. 1700-luvun alun pellot ovat luultavasti rajautuneet näihin kalliopaljastumiin niin, että pellot ovat olleet niiden pohjois- ja itäpuolella. Myöhemmin niittyä on raivattu myös kalliopaljastumien etelä- ja länsipuolelle. Alueen nykyinen niitty on paikoin erittäin kosteaa etenkin alueen eteläosassa, jossa puut ovat kosteuden vuoksi huonokuntoisia. Alueen pohjoisosa, joka on metsää, on luultavasti vasta niittyvaiheessa raivattua aluetta, sillä 1700-luvun alun pellot eivät ole ulottuneet yhtä kauas pohjoiseen kuin myöhempi niitty. Pellon pohjoispuolella olevalla kalliolla on lisäksi useita, pääasiassa suurista kivistä koostuvia raivausröykkiöitä. Ne liittyvät luultavasti niityn pohjoisosan raivaukseen. Röykkiöiden kohdalle on myös 1840-luvun kartassa merkitty ulkorakennus, josta ei kuitenkaan löydy enää havaittavia jälkiä maastossa. Lähekkäin sijaitsevien röykkiöiden lisäksi niiden luoteispuolella, kallion päällä, on pieni, pääosin turpeen peittämä kiviröykkiö. Sen koko on noin 2 x 3 m, ja se on kasattu pienemmistä kivistä kuin lähistön röykkiöt. Kyseessä saattaa olla joko vanhempi raivausröykkiö tai muu historialliseen maankäyttöön liittyvä kiveys. 37 Viljelyröykkiöt 2 x 9 x 0,5 m 3 Voimassa 2021-05-04T14:24:58 16.95092773 20.64466973
arkeologinenkohde_alue.2180 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2180 155187 {315FC453-DCB5-4FFD-AB92-5C47B5A88551} 1000006137 Dåvits Dåvitsviken kivirakenteet ja röykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 33 1600-luku 0 Ei määritelty 2 ei Kiveys PN 41 Laaja kiveys saaren pohjoisrannalla, noin 60 metriä sillasta luoteeseen. Kiveys on kooltaan noin 40 x 6 metriä, ja se sijaitsee länsi-itä-suuntaisesti rantakalliolla. Rakenne seuraa kallion reunaa kaarevasti. Rakenne koostuu leveistä reunavalleista, joista eteläinen on leveydeltään noin 3 metriä, pohjoinen noin 2 metriä. Niiden keskelle jäävässä tilassa kiviä on vähemmän, ja nekin saattavat olla romahdusta valleista. Rakenteen eteläreuna on selkeästi ladottu, pohjoisreuna taas on valunut alas kallion reunalta. Kiveyksen eteläreunalla kasvaa jonkin verran kuusia. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 42 Kiveys sijaitsee saaren pohjoislaidalla rantakalliolla, noin 40 metriä edellisestä luoteeseen. Rakenne on kooltaan noin 10 x 10 metriä, ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Rakenteen suunta on kaakko-luode, ja se on muodoltaan nelikulmainen, hieman rantaa kohti leventyen. Rakenteen lounaisreunassa on selkeä, suurista kivistä koostuva reunakiveys, joka jatkuu noin 1,5 metrin levyisenä rakenteen luoteispuolelle. Rakenteen rannan puoleinen osa on paikoin hieman kuopalla, ja on mahdollista että rakenteessa on ennen ollut puinen sisäosa, joka on romahtaessaan painanut rakennetta hieman kuopalle. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 43 Suuri, enimmillään noin 15 x 30 metrin laajuinen kiveys matalalla rantakalliolla. Kiveyksessä on paikoin tiiviimpiä kivikeskittymiä ja paikoin kivettömiä alueita. Kivien koko vaihtelee pienestä suureen (halk. enimmillään noin metri). Myös kivikon ympäristössä on erillisiä pienempiä kiviröykkiöitä. Todennäköisesti kyseessä on vanha rantakivikko, jonka päälle on kasattu kiviä siinä yhteydessä kun kiveyksen eteläpuolella sijaitseva alava alue on raivattu niityksi, joka näkyy 1840-luvun kartalla. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa, mutta vuoden 1944 ilmakuvassa sen kohdalla puustossa on aukko, joten kiveys on luultavasti ollut olemassa jo tällöin eikä liity neuvostotoimintaan alueella. Raivausröykkiöt PN 44 ja PN 45 Kaksi pientä raivausröykkiötä, jotka sijaitsevat 1840-luvun kartalla näkyvän niityn itälaidalla. Molemmat ovat kooltaan noin 3 x 3 metriä, ja ne ovat osin turpeen peittämiä. Röykkiöt liittyvät todennäköisesti viereisen niityn raivaukseen. Pumppaamo PN 46 Vanhan pumppaamon jäänteet sijaitsevat saarelle vievän sillan eteläpuolella noin 10 metrin päässä sillasta. Pumppaamo erottuu rannassa nelikulmaisena, nurkista salvottuna hirsikehikkona, joka on kooltaan noin 2 x 2 m. Vaakahirsien lisäksi kehikon länsi- ja itäsivuilla on pystysuuntaisia tukihirsiä, jotka ovat hävinneet eteläsivulta. Kehikon itäsivulta johtaa rantaan sen levyinen, noin 3 m pitkä ja 2 m leveä uoma. Hirsikehikon keskellä vedestä nousee kolme rautaputkea. Kehikon länsireunalta lähtee rautaputki, joka on ennen yhdistänyt rakenteeseen suuren rautaisen pumpun, joka on nykyään kaatunut ja löytyy kehikon vierestä sen luoteispuolelta. Rakenteen päällä kasvaa nykyään kuusia, joiden juuret tuhoavat hirsiä. Raivausröykkiö PN 47 Kiveys on kooltaan noin 20 x 4 metriä, ja se on ladottu noin 1,5 metriä korkean kalliopaljastuman reunalle niin, että osa kiveyksestä seuraa kallion reunaa alas asti. Kiveys on luode-kaakko-suuntainen, ja koostuu pääasiassa suurehkoista (halk. keskimäärin 40-60 cm) kivistä. Kiveyksen luoteispäädyssä erottuu selkeämpi erillinen röykkiö. Kyseessä on luultavasti niityn raivaukseen liittyvä kivikko, sillä ympäröivä metsä on paikoin melko kivetöntä. Historiallisilla kartoilla paikalla ei näy niittyjä tai peltoja. 3 Voimassa 2021-05-04T14:29:32 374.53442383 99.81323445
arkeologinenkohde_alue.2181 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2181 155188 {1DC1492E-CFD6-4E96-98B0-E9C178E8C585} 1000006137 Dåvits Dåvitsviken kivirakenteet ja röykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Kiveys PN 41 Laaja kiveys saaren pohjoisrannalla, noin 60 metriä sillasta luoteeseen. Kiveys on kooltaan noin 40 x 6 metriä, ja se sijaitsee länsi-itä-suuntaisesti rantakalliolla. Rakenne seuraa kallion reunaa kaarevasti. Rakenne koostuu leveistä reunavalleista, joista eteläinen on leveydeltään noin 3 metriä, pohjoinen noin 2 metriä. Niiden keskelle jäävässä tilassa kiviä on vähemmän, ja nekin saattavat olla romahdusta valleista. Rakenteen eteläreuna on selkeästi ladottu, pohjoisreuna taas on valunut alas kallion reunalta. Kiveyksen eteläreunalla kasvaa jonkin verran kuusia. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 42 Kiveys sijaitsee saaren pohjoislaidalla rantakalliolla, noin 40 metriä edellisestä luoteeseen. Rakenne on kooltaan noin 10 x 10 metriä, ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Rakenteen suunta on kaakko-luode, ja se on muodoltaan nelikulmainen, hieman rantaa kohti leventyen. Rakenteen lounaisreunassa on selkeä, suurista kivistä koostuva reunakiveys, joka jatkuu noin 1,5 metrin levyisenä rakenteen luoteispuolelle. Rakenteen rannan puoleinen osa on paikoin hieman kuopalla, ja on mahdollista että rakenteessa on ennen ollut puinen sisäosa, joka on romahtaessaan painanut rakennetta hieman kuopalle. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 43 Suuri, enimmillään noin 15 x 30 metrin laajuinen kiveys matalalla rantakalliolla. Kiveyksessä on paikoin tiiviimpiä kivikeskittymiä ja paikoin kivettömiä alueita. Kivien koko vaihtelee pienestä suureen (halk. enimmillään noin metri). Myös kivikon ympäristössä on erillisiä pienempiä kiviröykkiöitä. Todennäköisesti kyseessä on vanha rantakivikko, jonka päälle on kasattu kiviä siinä yhteydessä kun kiveyksen eteläpuolella sijaitseva alava alue on raivattu niityksi, joka näkyy 1840-luvun kartalla. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa, mutta vuoden 1944 ilmakuvassa sen kohdalla puustossa on aukko, joten kiveys on luultavasti ollut olemassa jo tällöin eikä liity neuvostotoimintaan alueella. Raivausröykkiöt PN 44 ja PN 45 Kaksi pientä raivausröykkiötä, jotka sijaitsevat 1840-luvun kartalla näkyvän niityn itälaidalla. Molemmat ovat kooltaan noin 3 x 3 metriä, ja ne ovat osin turpeen peittämiä. Röykkiöt liittyvät todennäköisesti viereisen niityn raivaukseen. Pumppaamo PN 46 Vanhan pumppaamon jäänteet sijaitsevat saarelle vievän sillan eteläpuolella noin 10 metrin päässä sillasta. Pumppaamo erottuu rannassa nelikulmaisena, nurkista salvottuna hirsikehikkona, joka on kooltaan noin 2 x 2 m. Vaakahirsien lisäksi kehikon länsi- ja itäsivuilla on pystysuuntaisia tukihirsiä, jotka ovat hävinneet eteläsivulta. Kehikon itäsivulta johtaa rantaan sen levyinen, noin 3 m pitkä ja 2 m leveä uoma. Hirsikehikon keskellä vedestä nousee kolme rautaputkea. Kehikon länsireunalta lähtee rautaputki, joka on ennen yhdistänyt rakenteeseen suuren rautaisen pumpun, joka on nykyään kaatunut ja löytyy kehikon vierestä sen luoteispuolelta. Rakenteen päällä kasvaa nykyään kuusia, joiden juuret tuhoavat hirsiä. Raivausröykkiö PN 47 Kiveys on kooltaan noin 20 x 4 metriä, ja se on ladottu noin 1,5 metriä korkean kalliopaljastuman reunalle niin, että osa kiveyksestä seuraa kallion reunaa alas asti. Kiveys on luode-kaakko-suuntainen, ja koostuu pääasiassa suurehkoista (halk. keskimäärin 40-60 cm) kivistä. Kiveyksen luoteispäädyssä erottuu selkeämpi erillinen röykkiö. Kyseessä on luultavasti niityn raivaukseen liittyvä kivikko, sillä ympäröivä metsä on paikoin melko kivetöntä. Historiallisilla kartoilla paikalla ei näy niittyjä tai peltoja. 3 Voimassa 2013-01-31T08:29:32 197.87597656 57.07053205
arkeologinenkohde_alue.2182 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2182 155190 {83F21704-527F-4787-B80A-DB117384FDA0} 1000006137 Dåvits Dåvitsviken kivirakenteet ja röykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Kiveys PN 41 Laaja kiveys saaren pohjoisrannalla, noin 60 metriä sillasta luoteeseen. Kiveys on kooltaan noin 40 x 6 metriä, ja se sijaitsee länsi-itä-suuntaisesti rantakalliolla. Rakenne seuraa kallion reunaa kaarevasti. Rakenne koostuu leveistä reunavalleista, joista eteläinen on leveydeltään noin 3 metriä, pohjoinen noin 2 metriä. Niiden keskelle jäävässä tilassa kiviä on vähemmän, ja nekin saattavat olla romahdusta valleista. Rakenteen eteläreuna on selkeästi ladottu, pohjoisreuna taas on valunut alas kallion reunalta. Kiveyksen eteläreunalla kasvaa jonkin verran kuusia. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 42 Kiveys sijaitsee saaren pohjoislaidalla rantakalliolla, noin 40 metriä edellisestä luoteeseen. Rakenne on kooltaan noin 10 x 10 metriä, ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Rakenteen suunta on kaakko-luode, ja se on muodoltaan nelikulmainen, hieman rantaa kohti leventyen. Rakenteen lounaisreunassa on selkeä, suurista kivistä koostuva reunakiveys, joka jatkuu noin 1,5 metrin levyisenä rakenteen luoteispuolelle. Rakenteen rannan puoleinen osa on paikoin hieman kuopalla, ja on mahdollista että rakenteessa on ennen ollut puinen sisäosa, joka on romahtaessaan painanut rakennetta hieman kuopalle. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 43 Suuri, enimmillään noin 15 x 30 metrin laajuinen kiveys matalalla rantakalliolla. Kiveyksessä on paikoin tiiviimpiä kivikeskittymiä ja paikoin kivettömiä alueita. Kivien koko vaihtelee pienestä suureen (halk. enimmillään noin metri). Myös kivikon ympäristössä on erillisiä pienempiä kiviröykkiöitä. Todennäköisesti kyseessä on vanha rantakivikko, jonka päälle on kasattu kiviä siinä yhteydessä kun kiveyksen eteläpuolella sijaitseva alava alue on raivattu niityksi, joka näkyy 1840-luvun kartalla. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa, mutta vuoden 1944 ilmakuvassa sen kohdalla puustossa on aukko, joten kiveys on luultavasti ollut olemassa jo tällöin eikä liity neuvostotoimintaan alueella. Raivausröykkiöt PN 44 ja PN 45 Kaksi pientä raivausröykkiötä, jotka sijaitsevat 1840-luvun kartalla näkyvän niityn itälaidalla. Molemmat ovat kooltaan noin 3 x 3 metriä, ja ne ovat osin turpeen peittämiä. Röykkiöt liittyvät todennäköisesti viereisen niityn raivaukseen. Pumppaamo PN 46 Vanhan pumppaamon jäänteet sijaitsevat saarelle vievän sillan eteläpuolella noin 10 metrin päässä sillasta. Pumppaamo erottuu rannassa nelikulmaisena, nurkista salvottuna hirsikehikkona, joka on kooltaan noin 2 x 2 m. Vaakahirsien lisäksi kehikon länsi- ja itäsivuilla on pystysuuntaisia tukihirsiä, jotka ovat hävinneet eteläsivulta. Kehikon itäsivulta johtaa rantaan sen levyinen, noin 3 m pitkä ja 2 m leveä uoma. Hirsikehikon keskellä vedestä nousee kolme rautaputkea. Kehikon länsireunalta lähtee rautaputki, joka on ennen yhdistänyt rakenteeseen suuren rautaisen pumpun, joka on nykyään kaatunut ja löytyy kehikon vierestä sen luoteispuolelta. Rakenteen päällä kasvaa nykyään kuusia, joiden juuret tuhoavat hirsiä. Raivausröykkiö PN 47 Kiveys on kooltaan noin 20 x 4 metriä, ja se on ladottu noin 1,5 metriä korkean kalliopaljastuman reunalle niin, että osa kiveyksestä seuraa kallion reunaa alas asti. Kiveys on luode-kaakko-suuntainen, ja koostuu pääasiassa suurehkoista (halk. keskimäärin 40-60 cm) kivistä. Kiveyksen luoteispäädyssä erottuu selkeämpi erillinen röykkiö. Kyseessä on luultavasti niityn raivaukseen liittyvä kivikko, sillä ympäröivä metsä on paikoin melko kivetöntä. Historiallisilla kartoilla paikalla ei näy niittyjä tai peltoja. 3 Voimassa 2013-01-31T08:35:13 140.828125 49.91179245
arkeologinenkohde_alue.2183 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2183 155191 {90FF9BFE-D580-4DA6-A8D4-EECE89BC231A} 1000006137 Dåvits Dåvitsviken kivirakenteet ja röykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Kiveys PN 41 Laaja kiveys saaren pohjoisrannalla, noin 60 metriä sillasta luoteeseen. Kiveys on kooltaan noin 40 x 6 metriä, ja se sijaitsee länsi-itä-suuntaisesti rantakalliolla. Rakenne seuraa kallion reunaa kaarevasti. Rakenne koostuu leveistä reunavalleista, joista eteläinen on leveydeltään noin 3 metriä, pohjoinen noin 2 metriä. Niiden keskelle jäävässä tilassa kiviä on vähemmän, ja nekin saattavat olla romahdusta valleista. Rakenteen eteläreuna on selkeästi ladottu, pohjoisreuna taas on valunut alas kallion reunalta. Kiveyksen eteläreunalla kasvaa jonkin verran kuusia. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 42 Kiveys sijaitsee saaren pohjoislaidalla rantakalliolla, noin 40 metriä edellisestä luoteeseen. Rakenne on kooltaan noin 10 x 10 metriä, ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Rakenteen suunta on kaakko-luode, ja se on muodoltaan nelikulmainen, hieman rantaa kohti leventyen. Rakenteen lounaisreunassa on selkeä, suurista kivistä koostuva reunakiveys, joka jatkuu noin 1,5 metrin levyisenä rakenteen luoteispuolelle. Rakenteen rannan puoleinen osa on paikoin hieman kuopalla, ja on mahdollista että rakenteessa on ennen ollut puinen sisäosa, joka on romahtaessaan painanut rakennetta hieman kuopalle. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 43 Suuri, enimmillään noin 15 x 30 metrin laajuinen kiveys matalalla rantakalliolla. Kiveyksessä on paikoin tiiviimpiä kivikeskittymiä ja paikoin kivettömiä alueita. Kivien koko vaihtelee pienestä suureen (halk. enimmillään noin metri). Myös kivikon ympäristössä on erillisiä pienempiä kiviröykkiöitä. Todennäköisesti kyseessä on vanha rantakivikko, jonka päälle on kasattu kiviä siinä yhteydessä kun kiveyksen eteläpuolella sijaitseva alava alue on raivattu niityksi, joka näkyy 1840-luvun kartalla. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa, mutta vuoden 1944 ilmakuvassa sen kohdalla puustossa on aukko, joten kiveys on luultavasti ollut olemassa jo tällöin eikä liity neuvostotoimintaan alueella. Raivausröykkiöt PN 44 ja PN 45 Kaksi pientä raivausröykkiötä, jotka sijaitsevat 1840-luvun kartalla näkyvän niityn itälaidalla. Molemmat ovat kooltaan noin 3 x 3 metriä, ja ne ovat osin turpeen peittämiä. Röykkiöt liittyvät todennäköisesti viereisen niityn raivaukseen. Pumppaamo PN 46 Vanhan pumppaamon jäänteet sijaitsevat saarelle vievän sillan eteläpuolella noin 10 metrin päässä sillasta. Pumppaamo erottuu rannassa nelikulmaisena, nurkista salvottuna hirsikehikkona, joka on kooltaan noin 2 x 2 m. Vaakahirsien lisäksi kehikon länsi- ja itäsivuilla on pystysuuntaisia tukihirsiä, jotka ovat hävinneet eteläsivulta. Kehikon itäsivulta johtaa rantaan sen levyinen, noin 3 m pitkä ja 2 m leveä uoma. Hirsikehikon keskellä vedestä nousee kolme rautaputkea. Kehikon länsireunalta lähtee rautaputki, joka on ennen yhdistänyt rakenteeseen suuren rautaisen pumpun, joka on nykyään kaatunut ja löytyy kehikon vierestä sen luoteispuolelta. Rakenteen päällä kasvaa nykyään kuusia, joiden juuret tuhoavat hirsiä. Raivausröykkiö PN 47 Kiveys on kooltaan noin 20 x 4 metriä, ja se on ladottu noin 1,5 metriä korkean kalliopaljastuman reunalle niin, että osa kiveyksestä seuraa kallion reunaa alas asti. Kiveys on luode-kaakko-suuntainen, ja koostuu pääasiassa suurehkoista (halk. keskimäärin 40-60 cm) kivistä. Kiveyksen luoteispäädyssä erottuu selkeämpi erillinen röykkiö. Kyseessä on luultavasti niityn raivaukseen liittyvä kivikko, sillä ympäröivä metsä on paikoin melko kivetöntä. Historiallisilla kartoilla paikalla ei näy niittyjä tai peltoja. 3 Voimassa 2013-01-31T08:37:15 486.17553711 95.02828466
arkeologinenkohde_alue.2184 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2184 155192 {23043AE1-20D2-4C60-997A-ADD64F8272F9} Dåvits Dåvitsviken kivirakenteet ja röykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Kiveys PN 41 Laaja kiveys saaren pohjoisrannalla, noin 60 metriä sillasta luoteeseen. Kiveys on kooltaan noin 40 x 6 metriä, ja se sijaitsee länsi-itä-suuntaisesti rantakalliolla. Rakenne seuraa kallion reunaa kaarevasti. Rakenne koostuu leveistä reunavalleista, joista eteläinen on leveydeltään noin 3 metriä, pohjoinen noin 2 metriä. Niiden keskelle jäävässä tilassa kiviä on vähemmän, ja nekin saattavat olla romahdusta valleista. Rakenteen eteläreuna on selkeästi ladottu, pohjoisreuna taas on valunut alas kallion reunalta. Kiveyksen eteläreunalla kasvaa jonkin verran kuusia. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 42 Kiveys sijaitsee saaren pohjoislaidalla rantakalliolla, noin 40 metriä edellisestä luoteeseen. Rakenne on kooltaan noin 10 x 10 metriä, ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Rakenteen suunta on kaakko-luode, ja se on muodoltaan nelikulmainen, hieman rantaa kohti leventyen. Rakenteen lounaisreunassa on selkeä, suurista kivistä koostuva reunakiveys, joka jatkuu noin 1,5 metrin levyisenä rakenteen luoteispuolelle. Rakenteen rannan puoleinen osa on paikoin hieman kuopalla, ja on mahdollista että rakenteessa on ennen ollut puinen sisäosa, joka on romahtaessaan painanut rakennetta hieman kuopalle. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Kiveys PN 43 Suuri, enimmillään noin 15 x 30 metrin laajuinen kiveys matalalla rantakalliolla. Kiveyksessä on paikoin tiiviimpiä kivikeskittymiä ja paikoin kivettömiä alueita. Kivien koko vaihtelee pienestä suureen (halk. enimmillään noin metri). Myös kivikon ympäristössä on erillisiä pienempiä kiviröykkiöitä. Todennäköisesti kyseessä on vanha rantakivikko, jonka päälle on kasattu kiviä siinä yhteydessä kun kiveyksen eteläpuolella sijaitseva alava alue on raivattu niityksi, joka näkyy 1840-luvun kartalla. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa, mutta vuoden 1944 ilmakuvassa sen kohdalla puustossa on aukko, joten kiveys on luultavasti ollut olemassa jo tällöin eikä liity neuvostotoimintaan alueella. Raivausröykkiöt PN 44 ja PN 45 Kaksi pientä raivausröykkiötä, jotka sijaitsevat 1840-luvun kartalla näkyvän niityn itälaidalla. Molemmat ovat kooltaan noin 3 x 3 metriä, ja ne ovat osin turpeen peittämiä. Röykkiöt liittyvät todennäköisesti viereisen niityn raivaukseen. Pumppaamo PN 46 Vanhan pumppaamon jäänteet sijaitsevat saarelle vievän sillan eteläpuolella noin 10 metrin päässä sillasta. Pumppaamo erottuu rannassa nelikulmaisena, nurkista salvottuna hirsikehikkona, joka on kooltaan noin 2 x 2 m. Vaakahirsien lisäksi kehikon länsi- ja itäsivuilla on pystysuuntaisia tukihirsiä, jotka ovat hävinneet eteläsivulta. Kehikon itäsivulta johtaa rantaan sen levyinen, noin 3 m pitkä ja 2 m leveä uoma. Hirsikehikon keskellä vedestä nousee kolme rautaputkea. Kehikon länsireunalta lähtee rautaputki, joka on ennen yhdistänyt rakenteeseen suuren rautaisen pumpun, joka on nykyään kaatunut ja löytyy kehikon vierestä sen luoteispuolelta. Rakenteen päällä kasvaa nykyään kuusia, joiden juuret tuhoavat hirsiä. Raivausröykkiö PN 47 Kiveys on kooltaan noin 20 x 4 metriä, ja se on ladottu noin 1,5 metriä korkean kalliopaljastuman reunalle niin, että osa kiveyksestä seuraa kallion reunaa alas asti. Kiveys on luode-kaakko-suuntainen, ja koostuu pääasiassa suurehkoista (halk. keskimäärin 40-60 cm) kivistä. Kiveyksen luoteispäädyssä erottuu selkeämpi erillinen röykkiö. Kyseessä on luultavasti niityn raivaukseen liittyvä kivikko, sillä ympäröivä metsä on paikoin melko kivetöntä. Historiallisilla kartoilla paikalla ei näy niittyjä tai peltoja. 3 Voimassa 2013-01-31T08:39:22 219.07739258 64.76640979
arkeologinenkohde_alue.2185 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2185 155193 {DFEBE6BC-E262-4772-BEC7-642DB9E754FD} 1000006137 Dåvits Dåvitsviken 41 kiveys 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Heinonen 2012: Laaja kiveys saaren pohjoisrannalla, noin 60 metriä sillasta luoteeseen. Kiveys on kooltaan noin 40 x 6 metriä, ja se sijaitsee länsi-itä-suuntaisesti rantakalliolla. Rakenne seuraa kallion reunaa kaarevasti. Rakenne koostuu leveistä reunavalleista, joista eteläinen on leveydeltään noin 3 metriä, pohjoinen noin 2 metriä. Niiden keskelle jäävässä tilassa kiviä on vähemmän, ja nekin saattavat olla romahdusta valleista. Rakenteen eteläreuna on selkeästi ladottu, pohjoisreuna taas on valunut alas kallion reunalta. Kiveyksen eteläreunalla kasvaa jonkin verran kuusia. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Raportissa kohdetta epäillään Neuvostoliiton vuokra-ajan aikaiseksi, mutta sisältyy nykyiseen mj-rajaukseen. 3 Voimassa 2019-10-02T08:29:53 191.50537109 84.87380951
arkeologinenkohde_alue.2186 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2186 155194 {97E754A5-7537-48BC-812D-6F1D528BF9DA} 1000006137 Dåvits Dåvitsviken 42 kiveys 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Kiveys PN 42 Kiveys sijaitsee saaren pohjoislaidalla rantakalliolla, noin 40 metriä edellisestä luoteeseen. Rakenne on kooltaan noin 10 x 10 metriä, ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Rakenteen suunta on kaakko-luode, ja se on muodoltaan nelikulmainen, hieman rantaa kohti leventyen. Rakenteen lounaisreunassa on selkeä, suurista kivistä koostuva reunakiveys, joka jatkuu noin 1,5 metrin levyisenä rakenteen luoteispuolelle. Rakenteen rannan puoleinen osa on paikoin hieman kuopalla, ja on mahdollista että rakenteessa on ennen ollut puinen sisäosa, joka on romahtaessaan painanut rakennetta hieman kuopalle. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa eikä vuoden 1944 ilmakuvassa, joten se liittyy luultavasti neuvosto-aikaiseen toimintaan alueella. Viimeisimmässä inventoinnissa tulkitaan mahdollisesti Neuvostoliiton vuokra-ajan aikaiseksi, mutta sisältyy nykyiseen mj-aluerajaukseen. 3 Voimassa 2019-10-02T08:39:35 98.3371582 40.04824298
arkeologinenkohde_alue.2187 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2187 151097 {2428D5AC-9B3C-4955-A920-D03E806299B1} Marjavaara 1 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 293 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; 18 poteroa ja 2 suorakaiteenmuotoista pesäkettä. Torjuntasuunta on alarinteeseen koilliseen päin. Poterot 1-13 ja 16-18 sijoittuvat nauhamaisesti vaaran rinteeseen kaakko-luodesuuntaiselle 350 m pitkälle alueelle. Yksityismaan puolella kaakossa on lisää poteroita, joita ei tässä inventoinnissa kartoitettu. Todennäköisesti myös poteroiden 8 ja 9 välisellä auratulla alueella on ollut rakenteita, mutta ne ovat tuhoutuneet. Poteroketjun luoteisosassa koillispuolella pienellä tasanteella on kaksi suorakaiteenmuotoista pesäkettä (pesäkkeet 1 ja 2), joiden koillispuolella on kaksi poteroa (poterot 14 ja 15). Näiden lähellä on myös muutama säilyketölkki. Suorakaiteenmuotoiset pesäkkeet voivat olla jonkinlaisia majoitus- tai varastorakennelmia. Poteroista useimmat ovat muodoltaan kaarimaisia tai puoliympyrän muotoisia. Näissä on ollut kaksi poteroa, jotka ovat romahtaneet. Alueella on lisäksi soikeanmuotoisia poteroita. Poteroissa on maavalli alarinteen puolella. potero 1: X=7409045, Y=3574225; muoto soikea, kuopan mitat 2 x 1,4 x 0,7 m. potero 2: X=7409036, Y=3574238; muoto kaarimainen, kuopan mitat 3 x 1,3 x 0,4 m. potero 3: X=7409020, Y=3574250; muoto kaarimainen, kuopan mitat 3 x 2,1 x 0,3 m. potero 4: X=7409055, Y=3574214; muoto soikea, kuopan mitat 1,9 x 1 x 0,4 m. potero 5: X=7409070, Y=3574192; muoto kaarimainen, kuopan mitat 3 x 2 x 0,4 m. potero 6: X=7409083, Y=3574191; muoto kaarimainen, kuopan mitat 2,5 x 1,5 x 0,5 m. potero 7: X=7409104, Y=3574188; muoto kaarimainen, kuopan mitat 1,8 x 1,2 x 0,4 m. potero 8: X=7409114, Y=3574170; muoto kaarimainen, kuopan mitat 3 x 1,8 x 0,4 m. potero 9: X=7409167, Y=3574113; muoto kaarimainen, kuopan mitat 2 x 1,3 x 0,5 m. potero 10: X=7409184, Y=3574076; muoto soikea, kuopan mitat 2 x 1,3 x 0,4 m. potero 11: X=7409194, Y=3574070; muoto soikeahko, kuopan mitat 2,6 x 1,7 x 0,5 m, päälle kerätty korjuujätettä. potero 12: X=7409202, Y=3574051; muoto soikea, kuopan mitat 2,7 x 2 x 0,5 m, jäänyt osittain hiihtoreitin pohjan alle. potero 13: X=7409195, Y=3574061; muoto soikeahko, kuopan mitat 2,4 x 1,8 x 0,4 m, jäänyt osittain hiihtoreitin pohjan alle ja kuoppaan tippunut kiviä. potero 14: X=7409228, Y=3574078; muoto kaarimainen, mutta ympärillä ympyränmuotoinen maavalli, kuopan mitat 2,5 x 1,9 x 0,7 m. potero 15: X=7409237, Y=3574072; muoto kaarimainen, kuopan mitat 2,5 x 1,5 x 0,6 m. potero 16: X=7409220, Y=3574043; muoto kaarimainen, kuopan mitat 2,5 x 1,5 x 0,4 m, tie kulkee osittain poteron päältä. potero 17: X=7409233, Y=3574030; muoto kaarimainen, kuopan mitat 3 x 2,3 x 0,5 m. potero 18: X=7409249, Y=3573987; muoto soikeahko, kuopan mitat 2,2 x 2,6 x 0,4 m. pesäke 1: X=7409222, Y=3574072; muoto suorakaide, kuopan mitat 4 x 2,2 x 0,5 m. Pesäkkeen lounaanpuoleisessa reunassa pitkällä sivulla näkyy kivistä seinämää. Lisäksi etelänurkalla kuopan ulkopuolella on halkaisijaltaan n. 1 m kokoinen, 40 cm korkea kivikasa, jonka keskellä on kolo. Mahdollisesti kyseessä on paalun tukikiviä. Pesäke on jäänyt tienuran alle. pesäke 2: X=7409232, Y=3574068; muoto suorakaide, kuopan mitat 2,6 x 2,3 x 0,5 m, etelänurkassa samanlainen tukikivikasa kuin pesäke 1:n vieressä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde oli kulttuuriperintöinventointiin osallistuneen suunnittelumetsuri Kari Koskenrannan tiedossa. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Marjavaaran kaakkoisosassa, koilliseen laskevalla rinteellä. Kohteen itäpuolella rinteen juurella on kapea räme, jonka takana on Marjavaaranselkä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Alueen kaakkoispäässä on varttunutta kasvatusmetsää, muuten alueella on nuorta kasvatusmetsää. Alueen keskeltä maa on aurattu 1970-luvulla. Kohteen luoteisosan läpi kulkee Märkäjärvi - Kalliojärvi - Sallatunturi hiihtoreitti, ja metsätie kulkee kohteen kaakkoispäädyn vieritse. 3 Voimassa 2012-10-23T12:20:26 14956.70361328 786.72028978
arkeologinenkohde_alue.2188 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2188 152418 {68ABA36F-0B43-4D74-9CE8-AC46E6049FA6} Tuulisvaara 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 250 ei Rakennelma 1, asuinrakennuksen pohja. Reunoilla on hirsillä rajattu hiekkapenkki, kooltaan 16 m x 8 m, lisäksi keskellä on jonkin verran poikittaisia lankkuja. Rakennelma on lounas-koillinen suuntainen. NE päässä on suuri lämmitysuunin jäännös, jonka alla on vielä betonilaatan jäänteet, vieressä on kiviä ja tiiliä. x 3510008, y 7551336 Rakennelma 2, lyhyen matkan päässä rinteen reunassa on maakellari. Alaspäin kapeneva oviaukko on jäljellä, kellarin katto on sortunut, kuopassa on metalliromua. x 3509987, y 7551332 Kellarista noin 10 m ylärinteen puolella on lisää metalliromua, mm. kamiinan jäänteet. Rakennelma 3, kellarista pohjoiseen, pienen kumpareen reunalla on pellillä vuorattu kuoppa, sen vieressä on kattohuovalla katettuja lautoja. x 3509973, y 7551362 Rakennelma 4, kaivo. Sijaitsee asuinrakennuksen kaakkoispuolella, soisen alueen reunassa, ilmeisesti hetteen ympärille tehty. Muutama reunalauta, myös katto on laudasta, kattohuopaa on säilynyt paikoin. Kannen koko on noin 1,5 m x 1,5 m. Vieressä kasvaa vaivaiskoivua. x 3510024, y 7551331 Rakennelma 5, mahdollisesti talli. Paikalla on vain kolme suurta pyöröhirttä joiden päät on kavennettu ja niihin on veistetty koirankaula salvokset. Hirsissä on myös liitostappien reikiä. Lisäksi heinien alla on muutama pienempiä puita. Rakennelman koko on arviolta 10 m x 10 m. Ylärinteen puolella on myös metalliromua, osia suuresta koneesta. x 3510042, y 7551358 Rakennelma 6, hieman erillään muista. Lounaassa suoalueen takana pienen hiekkakumpareen reunassa on hiekkavalli, jonka koko on 4,7 m x 5,5 m. Sen reunassa on paikalla valettu betonilaatta, kooltaan 1,8 m x 1,3 m. Mahdollisesti kyseessä on sauna. Vieressä kummun reunassa on kuoppa, jonka koko on 2 m x 2,5 m ja syvyys n. 80 cm. x 3509993, y 7551276 Kohde on merkitty kämppänä vuoden 1966 peruskarttaan, jossa paikalle on merkitty yksi asuinrakennus ja kaksi talousrakennusta. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rauno Tolonen opasti paikalle. Metsätyökämppäalue, rakenteiden perusteella 1950-luvulta. Kohde sijaitsee Vuotson kanavan lounaisrannalla olevan Tuulisvaaran kaakkoispuolella. Tuulisojaa reunustavan suon reunassa, aivan metsäautotien vieressä on heinää kasvava kenttä, jossa on kolme rakennuksen pohjaa, yläpuolella kuivaa kangasta, joka on harvennettu edellisenä talvena. Maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2012-11-16T09:23:38 5961.00805664 334.35685878
arkeologinenkohde_alue.2189 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2189 154157 {95941E05-0210-4CEF-A7C9-C90DD3171E50} Lauttaoja 1 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 270 ei Kohteessa on 13 pesäkettä, todennäköisesti konekivääripesäkkeitä, ja niiden keskivaiheilla suuri korsu. Rakenteet ulottuvat lähes 500 m matkalle. Pesäkkeet 1-8 ovat tielinjan eteläpuolella ja korsu ja pesäkkeet 9-13 ovat tien pohjoispuolella. 1. Pesäke 1, x 3504548, y 7569808. Tuhoutunut osittain tien alle. 2. Pesäke 2, x 3504592, y 7569807. Kooltaan 8,5 m x 8,5 m, n. 2 m syvä ylärinteen puolella. Alarinteen puolella on viistosti kaksi tuliaukkoa, niiden reunahirsiä on osin jäljellä. Muodoltaan puolisuunnikas, kapenee alarinteen suuntaan. 3. Pesäke 3 x 3504645, y 7569812. Kuoppa on kooltaan noin 6 m x 6 m, alarinteen puolella on vallit jotka ovat n. 2 m leveät. Kuoppa on noin 2 m syvä, kattohirsiä osin vielä paikallaan. Ampuma-aukon sivuilla ja alareunassa on hirret ja niitä tukevat tolpat, reunoilla on aseteltuja kiviä. 4. Pesäke 4, x 3504676, y 7569981. Koko 8 m x 8 m, osin täytetty, kattohirsiä on jäljellä. Yksi ampuma-aukko joka on romahtanut. Kuopassa on modernia roskia. 5. Pesäke 5, x 3504715, y 7569807. Kuopan koko n. 4 m x 4 m, vallien ulkopuolelta n. 8 m x 8 m. 1 ampuma-aukko, samanlainen rakenne kuin aikaisemmassa, neliön muotoinen, vallit joka puolella. Pesäkkeiden välissä on ehkä ollut katetut kaivannot. 6. Pesäke 6, x 3504733, y 7569791. Samanmuotoinen ja -kokoinen kuin edellinen. Pesäkkeiden välillä on ehkä ollut juoksuhauta tai katettu kaivanto. Kattohirsiä on osin jäljellä, yksi ampuma-aukko. Sijaitsee hieman alempana rinteessä kuin pesäke 5. 7. Pesäke 7, x 3504475, y 7569805. Samanlainen kuin edelliset, neliön muotoinen kuoppa, jonka lännenpuoleisella sivulla on kulkuaukko, joka on reunustettu ja katettu hirsillä. Seinien ja katon hirsiä on säilynyt. 8. Pesäke 8, x 3504773, y 7569821. Kuoppa kooltaan 7 m x 7 m. Kulkuaukko itäpuolella, sen hirsiä on säilynyt, kulkuaukko 3 m pitkä. 9. Korsu, x 3504802, y 7569854. Sijaitsee välittömästi tien pohjoispuolella, tasaisella alueella. Vallit ovat 4 m leveät ja 1 m korkeat, kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 8 m x 16 m. Puurakenteita ei ole, kulkuaukko on tien puolella keskellä kuoppaa. 10. Pesäke 9, x 3504868, y 7569833. Puolisuunnikkaan muotoinen, kuoppa on kooltaan ampuma-aukon puolelta 3,1 m ja takaseinästä 3,9 m, pituus 5 m. Seinähirret ovat joka sivulla jäljellä. Sijaitsee aivan tien vieressä, kulkuaukko on länsireunassa. 11. Pesäke 10, x 3504906, y 7569812. Samantyyppinen pesäke kuin edelliset, seinähirsiä on jäljellä. Vallit ovat jopa 2 m korkeat. 12. Pesäke 11, x 3504938, y 7569801. Kuopan koko on n.4 m x 4 m, kulkuaukko on itään, luontaiselle tasaiselle alueelle. Kattohirsiä on osin säilynyt, ampuma-aukko on tielle päin. 13. Pesäke 12, x 3504976, y 7569777. Kuopan koko on n. 4 m x 5 m, tuliaukko on etelään. Törmä on huomattavasti matalampi, n. 3-4 m korkea. Kulkuaukko on muista poikkeava, se tekee 90 asteen mutkan eli kääntyy ylärinteeseen päin, sen kattohirsiä on säilynyt. 14. Pesäke 13, x 3505001, y 7569757. Kuopan koko 7 m x 7 m ja vallit ovat ainakin 3 m leveät. Ampuma-aukot etelään ja länteen. Kulkuaukot itä- ja pohjoissivuilla. Seinähirret ovat säilyneet. Kuopassa on öljytynnyri, jonka pohjassa on reikä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rauno Tolonen opasti paikalle. Osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustusrakennelmaa. Sijaitsee Purnumukan tien varressa, tien molemmin puolin ja alkaen noin 300 m Ivalontien risteyksestä. Kohde sijaitsee 5-7 m korkean harjanteen reunassa, alla on Lauttaojaa reunustava suo. Aluetta on raivattu, raivausjätettä on kasattu rakenteiden päälle. Alueella kasvaa yhä varsin tiheästi pientä mäntyä ja koivua. 3 Voimassa 2013-04-03T15:58:49 16361.4855957 1108.31384081
arkeologinenkohde_alue.2190 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2190 154184 {07F13C49-27D3-4FA2-A07B-2FEC8DDB85F8} Lauttaoja 2 saksalaisten asemapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 272 ei 1. Potero, x 3504216, y 7569930. Sijaitsee Purnumukan tien eteläpuolella. Avoin kahden miehen potero eli loivan v-muotoinen oja. Taitosten pituus 4 m ja 2,5 m. Mahdollisesti samanlainen potero rinteen alaosassa. 2. Potero 2, x 3504245, y 7570032. Kuten edellinen, pituus 4,5 m + 5 m, oja on hieman yli metrin levyinen, syvyys n. 50 cm. Itäpuolella on soramonttu. 3. Potero 3, x 3504267, y 7570106. Kuten edelliset, pituus 5 m + 4 m. Sijaitsee purnumukan tieltä pohjoiseen haarautuvan tien vieressä olevan harjanteen päällä Potero 3 on yksityismaalla. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Kohde löytyi tarkistettaessa Lauttaoja 1 lähiympäristöä. Osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustusrakennelmaa. Poterot sijaitsevat Purnumukan tien molemmin puolin noin 1,1 km tien risteyksestä. Kuiva kangas, maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2013-04-12T13:55:09 2675.36743164 423.87249439
arkeologinenkohde_alue.2191 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2191 153499 {230DB212-4EFD-47B9-B486-9A9BD90D6162} 1000025476 Nuvkkágieddi asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 602 594 ei Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja se koostuu kolmesta ilmeisesti historialliselle ajalle ajoittuvasta rakennuksen jäännöksestä sekä viidestä löytöpesäkkeestä. Rakennusten jäännöksistä kookkain, suorakaiteen muotoisen asuinrakennuksen jäännös, sijaitsee autiotuvalta päin tulevan polun varrella. Kaksi muuta rakennuksen jäännöstä ovat pyöreitä kotasijoja, halkaisijoiltaan noin nelimetrisiä, loivapiirteisen maavallin ympäröimiä tasanteita. Kotasija 1 sijaitsee Skádjajávrin rantaan laskevan rinteen partaalla ja kotasija 2 aivan kohteen länsiosassa, heinikkoisella, pienten purouomien välisellä alueella. Kohteen kivikautiset tai varhaismetallikautiset asuinpaikka-alueet sijaitsevat noin sadan metrin päässä toisistaan, kahden moreeniharjanteen järvenpuoleisilla reunoilla, alle 50 m etäisyydellä järven rannasta. Kaakkoisempi harjanne nousee noin viisi metriä järven pintaa ylemmäs, ja luoteisempi harjanne on noin kolme metriä matalampi. Asuinpaikka-alueiden löytöpesäkkeistä löydettiin jälkiä kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta toiminnasta, lähinnä kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Löydetyt kvartsiitti-iskokset ovat väriltään vaalean-harmaata, keskiharmaata ja lähes mustaa kvartsiittia, ja niiden raekoko vaihtelee melko karkeasta erittäin hienoon. Kaakkoisemman harjanteen pesäkkeestä 2 löydettiin myös kookas, melko karkearakeisesta, lähes mustasta kvartsiitista valmistettu, olemukseltaan veitsimäinen esine. Kohteesta dokumentoitujen rakennusten jäännösten ja löytöpesäkkeiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Asuinrakennuksen jäännös X 7685504 / Y 3276472 Asuinrakennuksen jäännöksen paikka erottuu jo kauaksi ympäristöään heinikkoisempana, loivalla moreeniharjanteella sijaitsevana, silmiinpistävän reheväkasvuisena alueena Meekonjärven autio-tuvalta kohti kaakkoa johtavan polun pohjoispuolella. Paikalla sijaitsee luode-kaakkosuuntainen, nurkistaan pyöristyneen suorakaiteen muotoinen, noin 8 m x 5 m laajuinen kehämäinen maavalli. Valli on noin metrin levyinen ja noin 0,2 m - 0,4 m korkea. Vallin sisäpuoleisen alueen koillis-nurkassa vaikuttaa sijainneen kiuasmainen tulisija, joka on kuitenkin täysin romahtanut; pinta-turpeen alla kyseisellä kohdalla tuntuu kiviä halkaisijaltaan noin puolitoistametrisellä alueella. Vallin sisäpuolella kasvillisuutta hallitsevat heinät, maitohorsma, kissankello, kultapiisku ja siankärsämö sekä pajut. Asumuksen oviaukko on todennäköisesti sijainnut sen koillissivulla, jolla suunnalla heinävaltainen kasvillisuus jatkuu noin kymmenen metrin etäisyydelle rakenteesta. Kotasija 1 X 7685555 / Y 3276563 Kotasija sijaitsee noin 30 m etäisyydellä Skádjajávrin rannasta, rantaan laskevan rinteen partaalla, noin viisi metriä järven pintaa korkeammalla. Se on pyöreä, halkaisijaltaan noin nelimetrinen tasanne, jota ympäröi noin metrin levyinen ja noin 10 cm - 15 cm korkea loivapiirteinen maavalli. Vallissa on muutamia kiviä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm - 40 cm. Paikalla sijainneen kodan oviaukko on suuntautunut kohti pohjoiskoillista, Skádjajávrin suuntaan, jolla suunnalla vallissa on noin 1,5 m leveä aukko. Kotasijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin seitsemän senttimetrin paksuisen pinta-turpeen alla noin neljän senttimetrin paksuinen kerros hiiliä ja nokea. Hiilten alla on puhtaalta vaikuttava hiekkainen moreenimaa. Kasvillisuutta paikalla hallitsevat puolukka, juolukka, variksenmarja, maitohorsma, heinät ja seinäsammal. Kotasija 2 X 7685554 / Y 3276300 Kotasija sijaitsee melko tasaisella paikalla, noin 180 m kohteen kookkaimman asuinrakennuksen jäännöksestä länsilounaaseen päin, kahden Skádjajávriin laskevan purouoman välisellä alueella. Se erottuu lähiympäristöstään hieman koholla olevana, halkaisijaltaan noin nelimetrisenä tasanteena, jota ympäröi noin metrin levyinen, noin viisi senttimetriä korkea, hyvin loivapiirteinen maavalli. Kasvillisuus tasanteella on jonkin verran ympäristöään heinikkoisempaa. Keskellä tasannetta erottuu kivetyn tulisijan paikka halkaisijaltaan noin metrin kokoisena, noin viisi senttimetriä kotasijan muuta lattia-alaa korkeammalle nousevana kohoumana. Kohouman reunoilla tuntuu pintaturpeen alla liesikiviä, jotka vaikuttavat olevan halkaisijoiltaan noin 20 cm kokoisia. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolme senttimetriä paksun pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa, jonka alla on noin kolme senttimetriä paksu kerros hiiliä ja nokea. Hiilten alla on puhtaalta vaikuttava hiekkainen moreenimaa. Kasvillisuutta kotasijan kohdalla hallitsevat heinät, variksenmarja, siankärsämö, nurmitatar ja puolukka sekä sammalet. Löytöpesäke 1 X 7685548 / Y 3276564 Kotasija 1:n eteläreunalta noin neljä metriä etelään päin sijaitsevalla kohdalla havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa kolme kvartsi-iskosta noin neliömetrin alueella. Paikalta poistettiin pintaturve noin neljännesneliömetrin alalta, jolloin kvartsi-iskoksia löydettiin paljon lisää. Iskoksista kolme kerättiin talteen. Maaperä paikalla on melko kivistä moreenia. Löytöpesäke 2 X 7685551 / Y 3276599 Lähellä retkeilijöiden kasaamaa kivettyä kehämäistä nuotiopaikkaa, moreeniharjanteen länsi-rinteellä, havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa toistakymmentä vaaleanharmaata, hienorakeista kvartsiitti-iskosta alueella, jonka halkaisija on noin kuusi metriä. Löytöpesäkkeen keskeltä poistettiin pintaturve noin neljännesneliömetrin alalta, ja tällöin löydettiin useita iskoksia lisää sekä lähes mustasta kvartsiitista valmistettu, olemukseltaan veitsimäinen kiviesine. Pintaturpeen alta löydettyjen iskosten joukossa oli myös tummanharmaita ja lähes mustia, erittäin hienorakeisia iskoksia. Esine ja kymmenen iskosta pesäkkeen keskivaiheilta noin neliömetrin alalta kerättiin talteen. Pesäkkeen itäpuolella, kohdassa X 7685551 / Y 3276605, havaittiin maanpinnalla lisäksi kaksi vaaleanharmaata kvartsiitti-iskosta. Kyseiset kaksi iskosta sijaitsevat noin viidentoista metrin etäisyydellä Skádjajávrin rannasta, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla. Maaperä löytöpesäke 2:n alueella on enimmäkseen melko vähäkivistä, hiekkaista moreenia. Löytöpesäke 3 X 7685642 / Y 3276478 Rikkoutuneessa maanpinnassa havaittiin kaksi hienorakeista vaaleanharmaata kvartsiitti-iskosta noin puolen metrin etäisyydellä toisistaan. Iskosten väliselle alueelle tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin lisää kvartsiitti-iskoksia, väriltään sekä vaaleanharmaita että että lähes mustia. Iskoksia paikalta ei kerätty talteen. Maaperä paikalla on melko vähäkivistä, hiekkaista moreenia. Löytöpesäke 4 X 7685643 / Y 3276483 Skádjajávrin rannan suuntaisella pienellä polulla, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla, havaittiin noin puolen metrin matkalla kolme kvartsiitti-iskosta noin viidentoista metrin etäisyydellä Skádjajávrin rannasta. Pintaturvetta raotettiin polun pohjoispuolelta noin neljännes-neliömetrin alalta, jolloin iskoksia löydettiin lisää useita kymmeniä. Löydetyt iskokset olivat melko hienorakeisia ja väriltään vaaleanharmaita ja keskiharmaita. Iskoksista kahdeksan kerättiin talteen. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Löytöpesäke 5 X 7685647 / Y 3276477 Löytöpesäke sijaitsee pesäkkeestä 4 noin seitsemän metriä länsiluoteeseen päin. Samaisella polulla, jonka varrella löytöpesäke 4 on, havaittiin noin metrin matkalla neljä kvartsiitti-iskosta. Pintaturvetta raotettiin polun pohjoispuolelta noin neljännesneliömetrin alalta, jolloin todettiin turpeen ja mineraalimaan rajapinnan olevan jokseenkin täynnään iskoksia. Kyseisellä alueella iskoksia oli vähintään noin kaksisataa. Löydetyt iskokset olivat melko hienorakeisia ja väriltään vaaleanharmaita, keskiharmaita ja lähes mustia. Joukossa oli myös muutamia kvartsi-iskoksia. Iskoksista seitsemäntoista kerättiin talteen. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen. Kotasijat ja asuinrakennuksen jäännös lähiympäristöineen muodostavat omat historialliselle ajalle ajoittuvat asuinpaikkapesäkkeensä, joiden sisälle ainakin keskeisimpien rakennusten luona tapahtuneiden toimintojen voidaan arvioida todennäköisesti rajoittuneen. Kotasija 1:n pesäke on osittain päällekkäinen kivikautisen tai varhaismetallikautisen asuinpaikkapesäkkeen kanssa. Kotasijojen luona olevien pesäkkeiden halkaisijat ovat noin kymmenen metriä ja asuinrakennuksen jäännöksen luona olevan pesäkkeen halkaisija on noin kolmekymmentä metriä. Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asutus kohteen alueella vaikuttaa havaittujen löytöjen perusteella rajoittuneen kahdelle alueelle Skádjajávrin rannan lähistölle, kahden moreeniharjanteen järvenpuoleisiin päihin, löytöpesäkkeiden 1-2 ja 3-5 lähiympäristöön. Löytöpesäkkeiden 1-2 yhteydessä sijaitsevan asuinpaikka-alueen halkaisija on havaittujen löytöjen levinnän perusteella todennäköisesti noin 50 m, ja se rajautuu kohteen kaakkoisemman moreeniharjanteen laen länsiosaan ja järven rantaa kohti laskevalle rinteelle. Idän suunnalla asuinpaikka-alue yltää todennäköisesti enintään kuudenkymmenen metrin etäisyydelle järven rannasta. Löytöpesäkkeiden 3-5 yhteydessä sijaitseva asuinpaikka-alue kattaa puolestaan kohteen luoteisemman harjanteen koillislaidan, rajautuen koillisreunaltaan vajaan kymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta sijaitsevaan törmään, jonka luota koilliseen päin maasto on alavaa, kosteaa ranta-aluetta. Törmän luota lounaan suunnalle hyvin asuinpaikka-alueeksi sopivaa maastoa jatkuu noin kolmenkymmen metrin päähän, ja luode-kaakkosuuntaisesti asuinpaikka-alueen leveys on havaittujen löytöjen perusteella todennäköisesti vähintään 20 m. Andreankenttä esiintyy karttanimenä Halti-Kilpisjärvi 1:50000 ulkoilukartassa Meekonjärven autiotuvasta noin 0,5 km itäkaakkoon päin. Tarkempia tietoja paikannimen alkuperästä ei alueen kulttuuriperintöinventointia suoritettaessa ollut käytettävissä. Nuvkkágieddin alueella on laaja-alaisesti jälkiä sekä historiallisesta että kivikaudelle tai varhais-metallikaudelle ajoittuvasta asutuksesta. Asuinrakennuksen jäännökseksi tulkitun kookkaan, nurkistaan pyöristyneen suorakaiteen muotoisen rakenteen paikalla on selvästi sijainnut kevyt-rakenteista kotaa pysyväisluonteisempi rakennus, mahdollisesti korvakkorakenteisiin perustunut suuri turvekammi. Muut kohteesta dokumentoitujen asumusten paikat ovat jäännöksiä väliaikaisemmin käytetyistä kotamaisista rakennuksista. Kohteen lähialueen systemaattisella läpikäynnillä historiallisen ajan asutuksen jälkiä voisi ehkä olla löydettävissä lisääkin. Kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva toiminta asuinpaikalla on löytöjen runsauden ja löytöaineiston useiden toisistaan poikkeavien kivimateriaalien perusteella ollut todennäköisesti varsin pitkä-kestoista. Kohde on hyvin säilynyt, eikä ihmistoiminta alueella aiheuta nykyisellään kovin merkittävää uhkaa kohteelle; löytöpesäkkeiden 1 ja 2 alueilla retkeilystä johtuva maanpinnan kuluminen kuitenkin uhkaa esihistoriallisten kulttuurikerrosten säilymistä jonkin verran. Kohde sijaitsee kumpuilevilla, melko loivapiirteisillä harjanteilla Skádjajávrin länsipuolella, ulottuen aivan järven rannan läheltä hieman yli kahdensadan metrin etäisyydelle rannasta. Alueen lounaisosassa kulkee noin puolen kilometrin päässä kohteelta sijaitsevan Meekonjärven autiotuvan suunnalta tuleva polku, joka jatkuu kohteen kaakkoispuolella Skádjajávrin rannan suuntaisena, ja alueen pohjoisosan halki johtaa mönkijäura Skádjajávrin rantaan. Alueen maaperä on hiekka-valtaista, paikoin miltei kivetöntä moreenia. Kohteen keskeisimmät osat ovat avointa, yleisolemukseltaan kenttämäistä, melko tasaista maastoa, jonka kasvillisuutta hallitsevat enimmäkseen vaivaiskoivut, variksenmarja ja liekokasvit sekä jäkälät ja sammalet. Paikoitellen kasvillisuus on myös varsin heinikkoista, erityisesti kohteesta dokumentoitujen rakenteiden lähistöllä. Järven rannan lähellä sekä alueen halki virtaavien purojen varsilla kasvaa pajupensaikkoa, muutoin kohteen lähialue on enimmäkseen harvahkoa tunturikoivikkoa. 3 Voimassa 2019-09-04T13:14:01 53536.6496582 896.84580234
arkeologinenkohde_alue.2192 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2192 153502 {7BAF513A-EC01-4FFF-A94F-F0CBAA80CE29} 1000025479 Sieiddesáiva 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 733 ei Kohde muodostuu kahdesta kotasijasta ja yhdestä suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta. Kotasijat sijaitsevat noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä Somášjávrin rannasta, kahdella moreenikumpareella, joiden välillä on noin 20 m leveä kivikkoinen notkelma. Kotasija 2 on noin metrin verran kotasijaa 1 alemmalla tasolla. Liesilatomus sijaitsee kotasija 2:n lounaispuolella, noin viiden metrin etäisyydellä kotasijasta. Kotasijat ovat muodoltaan pyöreitä, kivensekaisten maavallien ympäröimiä, ja kasvillisuus niiden kohdilla on ympäristöään heinikkoisempaa. Molempien kotasijojen keskivaiheilta todettiin myös tulisijojen jäännökset. Kohteesta dokumentoitujen kotasijojen ja liesilatomuksen koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Kotasija 1 X 7697689 / Y 3283971 Kotasija sijaitsee loivahkon moreenikumpareen laella, noin 2,5 m Sieiddesáivan pintaa ylempänä. Paikalta avautuu näköala sekä Sieiddesáivan että Somášjávrin suunnille. Kotasija erottuu maastossa halkaisijaltaan noin nelimetrisenä tasanteena, jota ympäröi kivistä ja maasta koostuva, noin kymmenen senttimetriä korkea, melko loivapiirteinen, noin puoli metriä leveä valli. Vallissa olevat kivet muodostavat harvahkon kehän, niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 30 cm, ja niistä useimpien yläpinnat näkyvät maanpinnalle. Tasanteen keskellä on halkaisijaltaan noin metrin laajuinen, noin viisi senttimetriä ympäristöään ylemmäs nouseva kohouma. Kohouman keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen tiiviin pintaturpeen alla noin neljän senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka yhteydessä havaittiin muutamia palaneiden luiden kappaleita. Hiilikerroksen alla on puhdas moreenimaa. Luiden todettiin olevan lähinnä suuren tai keskikokoisen nisäkkään luita, mutta niitä ei kuitenkaan kerätty talteen. Kohouma siis ilmeni tulisijan jäännökseksi, joskaan varsinaista liesilatomusta paikalla ei olekaan. Kohouman itälaidalla on kuitenkin näkyvissä yhden halkaisijaltaan noin 20 cm kokoisen kiven yläpinta, ja sen vierestä pintaturpeen alta todettiin lapiolla tunnustelemalla toinenkin kivi. Kotasijalla sijainneen asumuksen oviaukko on suuntautunut koilliseen, Somášjávrille päin, jolla suunnalla tasannetta ympäröivässä vallissa on noin metrin levyinen aukko. Kotasija 2 X 7697659 / Y 3283981 Kotasija 2 sijaitsee pienen moreenikumpareen koillispäässä. Se on yleisolemukseltaan hyvin samankaltainen kuin kotasija 1, mutta hieman huonommassa kunnossa säilynyt. Halkaisijaltaan noin nelimetristä tasannetta ympäröivä, melko loivapiirteinen, noin puoli metriä leveä ja noin kymmenen senttimetriä korkea valli muodostuu enimmäkseen maapenkasta. Vallin yhteydessä on muutamia halkaisijaltaan noin 20 cm - 30 cm kokoisia kiviä, jotka eivät kuitenkaan muodosta selvää kehämäistä kiveystä, jollainen kotasija 1:n ympärillä oli erotettavissa. Tasanteen keski-vaiheilla sijaitsee hajanaisesti muutamia kiviä. Kivet eivät muodosta selvää liesirakennetta, mutta niiden luokse tehdystä lapionpistosta todettiin silti hiiliä ja noensekaista maata noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Noensekainen kerros on noin kolmen senttimetrin paksuinen, ja sen alla on puhdas moreenimaa. Kotasijalla sijainneen asumuksen oviaukko on suuntautunut kohti lounasta, jolla suunnalla tasannetta ympäröivässä vallissa on noin puolen metrin levyinen aukko. Aukon ulkopuolella on muutamasta muodoltaan laattamaisesta kivestä ladottu, noin 1,0 m x 0,5 m laajuinen, maantasainen kiveys, joka siis on sijainnut asumuksen oven edustalla. Kiveyksen luota muutaman askeleen päässä lounaan suunnalla, pienessä notkelmassa, sijaitsee suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus X 7697654 / Y 3283980 Liesilatomus on miltei maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, luode-kaakkosuuntainen, kooltaan noin 0,9 m x 0,7 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 40 cm, ja niiden yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Kookkaimmat liesikivet ovat muodoltaan pitkänomaisia, ja ne ovat asetetut latomuksen reunojen suuntaisiksi. Tulisijan keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hieman nokea ja hiiliä moreenimaan pinnalla. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei ole. Kohde muodostuu kahdesta pesäkkeestä, jotka kattavat kohteen kotasijat lähiympäristöineen. Keskeisin toiminta paikalla on todennäköisesti keskittynyt noin kymmenen metrin säteelle kotasijoista. Pesäkkeiden välillä on noin 20 m leveä kivikkoinen notkelma. Kohde on historialliselle ajalle ajoittuvan asuinpaikan jäännös. Asuinpaikalla on sijainnut kaksi turpeilla tai kotalouteilla katettua kevytrakenteista kotamaista asumusta sekä yksi liesilatomus, jotka kaikki ovat voineet olla käytössä samanaikaisesti. Toisaalta on myös mahdollista, että kohteen kotasijat ovat käyttöjaksoltaan peräkkäisiä; vanha asumus on voitu korvata uudella, joka on rakennettu näköetäisyydelle entiseltä kotasijalta. Paikan käyttö on ilmeisesti ollut melko pitkäkestoista, samalle paikalle on ehkä palattu asumaan vuosittain hyvinkin kauan. Kohde on hyvin säilynyt ja se tulee luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Merkittäviä uhkia kohteen säilymiselle nykytilassaan ei ole. Kohde sijaitsee Sieiddesáivan itäkulman ja Somášjávrin välisen, noin 130 m leveän kannaksen keskivaiheilla. Alue on avointa tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, heinäkasvit, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. Myös pajupensaita kasvaa jonkin verran erityisesti kosteimmilla paikoilla vesistöjen läheisyydessä. Kohteesta noin 0,4 km länsilounaaseen päin sijaitsee Sieiddesáivan seitakivi. 3 Voimassa 2019-08-27T16:16:18 2197.67663574 173.75414441
arkeologinenkohde_alue.2193 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2193 153503 {5613FBBA-41BA-4AE4-A933-018CE410B2BC} Lupposelkä savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 270 ei Savottakämpän pohja, sijaitsee luode-kaakko -suuntaisesti törmän reunalla. Pohjan koko on 16 m x 6,4 m. Jäljellä on vain pohjahirsiä ja lattialautoja sekä niiden päällä muhaa. Todennäköisesti seinissä on ollut levyä, joka on maalattu oranssilla. Toisessa päässä on peltiset keittiölieden jäänteet. x 3507323, y 7576218 Törmän reunassa on maakellarin jäänteet, oviaukko on alarinteen puolella. Seinät ovat lautaa, samoin katto. Kattohuovalla päällystetty harjakatto on kooltaan 3 m x 1,5 m. Sen lautoja on osin jäljellä kuopan sisään romahtaneena. Kellarin kuoppa on noin 2 m pitkä. x 3507311, y 7576216 Rakennelma 3, parikymmentä metriä kellarista pohjoiseen on nelikulmainen kuoppa, joka on ollut katettu, sammaloituneita lautoja on muutamia jäljellä. Mahdollisesti kyseessä on kellari. Kuopan koko on 1,7 m x 1,6 m, ja syvyys 80 cm. Rinteen alla on puulaatikko sekä peltiromua, mm. öljypönttöjä, galvanoitu ämpäri ja vati. Rakennelma 4, mahdollisesti käymälän jäännös. Paikalla on matala kuoppa ja lautaseinäisen rakennelman jäänteitä maassa. Sen koko on 3 m x 3,5 m. x 3507299, y 7576254 Rakennelman koillispuolella on rakennuksen lautaseiniä kasassa. Paikalla ei ilmeisesti ole rakennusta, vaan puretun rakennuksen osat on kasattu paikalle. Seinien nurkissa on näkyvissä kulmarautoja. Vieressä on lisää lautaseinäisen rakennuksen jäänteitä ja kattohuovan paloja sekä peltikamiinan jäänteet. Rakenteista ei saa selvä onko rakennus ollut paikalla vai ovatko ne muualta tuotuja jäänteitä. Ympärillä tiheästi kuusen taimia. Rakennelma 5 on tien itäpuolella, voimalinjan alla. Se on matala laudoilla peitetty kuoppa, jonka koko on 2 m x 2 m. Sen päällä on ruostunut polkupyörän runko. x 3507347, y 7576211 Voimalinjan itäpuolella on ruostunut traktorin koppi. Se on mahdollisesti itse tehty, putkirunkoon on hitsattu kiinni peltilevyt. x 3507373, y 7576211 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Reijo Kuusela kertoi Lupposelässä olleen Veitsiluodon kämpän. Veitsiluodon metsätyökämppä 1950- tai 1960-luvulta. Kohde sijaitsee Lupposelän lounaisreunassa, Lupposelän ja Kuusiniemenselän erottavan kapean suoalueen reunassa. Rakennelmat ovat matalan törmän päällä aivan nykyisen tien vieressä, myös voimalinja kulkee aivan vierestä. Paikalla on pieni ruohikkoinen alue jonka ympärillä kasvaa muutamia suuria mäntyjä ja kuusia sekä taimia ja nuoria puita. päällä kasvaa samm männyn taimia, 3 Voimassa 2012-12-17T14:59:58 3697.78344727 291.40287274
arkeologinenkohde_alue.2194 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2194 151441 {03B11E6F-022F-47B9-878C-3C53E6692A4E} Iiskonniemi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 154 ei Rakennus 1 pisteessä x 3403864, y 7443732. Koko on 5 x 4,5 metriä. Rakennus on ilmeisesti ollut sauna. Seinien paikat erottuvat maavalleina. Pohjoisnurkassa on 1 x 2 m uunin raunio. Rakennus 2 pisteessä x 3403880, y 7443759. Koko on 20 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennuksesta erottuu vain tasattu lattian alue ja maapenkkiä sekä kaminan jäännöksiä. Rakennus 3 pisteessä x 3403853, y 7443755. Koko on 6 x 4 metriä. Rakennelma erottuu maavallina. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kaakkoisnurkassa on punatiiliuunin raunio, jonka koko on 1 x 1 metriä.. Rakennus 4 pisteessä x 3403858, y 7443736. Rakennelmassa on epämääräinen lautakatto maassa, jonka päällä on harmaa kattohuopa. Rakennelma on ollut kooltaan noin 4 x 4 metriä. Rakennus 5 pisteessä x 3403844, y 7443770. Koko on 8 x 20 metriä. Paikalla on runsaasti kamiinoita, jokunen tasasivuinen hirsi ja lautoja. Kaksi väliseinää. Päällä kasvaa männyn isoja taimia. Rakennus 6 on kellari pisteessä x 3403855, y 7443777. Koko on 4 x 4 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Seinissä on 1,5 metrin vahvuiset maavallit ja kuoppa on noin 1,5 m syvyinen. Oviaukko on lounaaseen ja eteisen hirsisalvosseinät ja ovi ovat säästyneet. Katto on romahtanut sisään. Rakenelma 7 on kaivo pisteessä x 3403835, y 7443764. Koko on 2 x 1,5 metriä. Rakennelma on hirsisalvoskaivo, jonka päällä on tukista tehty vinttirulla. Rakennus 8 pisteessä x 3403817, y 7443770. Koko on 4 x 3 metriä. Rakennelma on kevytrakenteinen puuvaja, jossa on ollut lautaseinät. Yksi seinistä on vielä pystyssä. Rakennus 9 pisteessä x 3403804, y 7443782. Koko on 9 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään ja länsiseinän ulkopuolella on tunkio. Rakennelma on ilmeisesti ollut talli. Luoteiskulmassa lautarakenne, joka on pyöreä. Rakennus 10 on kellari pisteessä x 3403803, y 7443811. Koko on 7 x 5 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kyseessä on maakellari, jonka oviaukko avautuu länteen. Rakennelmassa on 3 metriä vahvat maavallit seinissä ja sisällä hirsisalvoskehikko. Kurkihirsi on sahalla sahattu ja siinä on runsaasti nauloja. Kuopan syvyys on 2, 5 metriä. Rakennus 11 on wc pisteessä x 3403781, y 7443825. Koko on 1,20 x 2,5 metriä. Wc on kaksipyttyinen. Seinät on tehty halkaistuista riu"uista. Rakennelmassa on lautakatto ja harmaa kattohuopa. Ovi on maalattu keltaiseksi. Rautasaranat. Oven päällä on kaksiruutuinen ikkuna. Rakennus 12 pisteessä x 3403767, y 7443876. Koko on 5 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kivijalan muodostavat pienet luonnonkivet, joiden päällä on ilmeisesti jalasrakennus seissyt. Punatiilinen tulisija on kooltaan noin 2 x 2 metriä. Hormi on kaatunut. Pulloja ja alumiinikattiloita on jätetty lattian alueelle. Kohteen kohdalla lännessä rinteen alla on lampi. Harmaata kattohuopaa on rakennelman alueen ympärillä. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpistä mitattujen gps pisteiden ylle. Mauri Pokan ilmoitus Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Alueella on myös puolitynnyrikamiina, jonka kyljessä lukee Feuer ja jotain saksaksi, näyttää toisen maailmansodan aikaiselta saksalaisten kamiinalta. Alueen rakennukset näyttäisivät olevan usealta aikakaudelta. Tölkeistä ja romusta päätellen rakennus on ollut käytössä 1960 luvulle saakka. Kohde sijaitsee Taapajoen rannassa Karpuan länsirinteellä, joka on hiekkakangasta ja jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka. Kämpän pihamaalla kasvaa heinikko. Alueella risteilee kämpän aikaisia teitä, joita on merkitty myös peruskarttaan. 3 Voimassa 2012-10-29T15:36:19 5719.56591797 439.88540705
arkeologinenkohde_alue.2195 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2195 151720 {FA87D9A1-A5A3-41E4-BE17-A1C7EF8DDD68} Kelloselkä 5 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 202 ei Kohteessa on kuusi toisen maailmansodan aikaista poteron jäännöstä. Kohteen koillis- ja lounaispuolella rinteen juurella on lisäksi kaksi muuta kenttälinnoitekohdetta, Kelloselkä 3 ja 4. Poterot 1-3 sijoittuvat tien itäpuolelle ja poterot 4-6 länsipuolelle. potero 1: X=7427383, Y=3583514; mitat 2 x 1,1 x 0,7 m, muoto pitkänmallinen, ympärillä 1-2 m leveä valli. potero 2: X=7427345, Y=3583543; mitat 1,5 x 0,5 x 0,5 m, muoto pitkänmallinen. potero 3: X=7427335, Y=3583554; mitat 1,5 x 0,5 x 0,5 m, muoto pitkänmallinen. potero 4 : X=7427408, Y=3583432; mitat 2 x 0,7 x 0,5 m, pitkänmallinen. potero 5: X=7427440, Y=3583431; mitat 2 x 0,7 x 0,5 m, pitkänmallinen. potero 6 : X=7427460, Y=3583415; mitat 2,5 x 0,5 x 0,5 m, pitkänmallinen. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Tieto kohteesta on peräisin John Lagerstedtin Salpalinja-inventointiin liittyvästä aineistosta, jonka mukaan alueella pitäisi olla kaksi Salpalinjaan liittyvää tuliasemaa. Kohteen pohjoispuolella yksityismaalla olevia kohteita on kartoitettu Lagerstedtin Salpalinja-inventoinnissa v. 2010 (mj-tunnus 1000018001, Kelloselkä). Kyseessä on Salpalinjaan liittyviä toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kelloselässä on ollut taisteluita talvisodan aikana. Kohde sijaitsee Kelloselän itärinteellä, Kelloselästä etelään Aatsinkiin johtavan tien itä- ja länsipuolella, n. 830 m etäisyydellä risteyksestä. Rinne laskee itään päin Aatsinginaavalle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Tien itäpuolinen alue on nuorta kasvatusmetsää, länsipuolella varttunutta metsää ja taimikkoa. 3 Voimassa 2012-11-02T10:44:29 6200.09570312 467.40778747
arkeologinenkohde_alue.2196 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2196 151723 {5D914F61-04C7-49CA-81E2-A5EB00D766E1} Kelloselkä 4 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 192 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; potero ja matalaa yhdyshautaa. Kohteen pohjois- ja luoteispuolella on lisää vastaavanlaisia linnoitteita (kohteet Kelloselkä 3 ja 5). Potero sijaitsee kohteen pohjoisosassa. Se on pitkänmallinen, mitoiltaan 1,5 x 0,5 x 0,5 m. Poteron eteläpuolella vajaan 40 m etäisyydeltä alkaa heikosti erottuva, mutkitteleva, 0,5 m leveä ja 0,5 m syvä yhdyshauta, joka jatkuu etelään yksityismaalle. Dokumentoidun pätkän pituus on 20 m. potero: X=7427286, Y=3583735; yhdyshauta: X=7427240, Y=3583733 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde jatkuu etelään yksityismaan puolelle, mutta näitä rakenteita ei kartoitettu. Tieto kohteesta on peräisin John Lagerstedtin Salpalinja-inventointiin liittyvästä aineistosta, jonka mukaan alueella pitäisi olla kaksi Salpalinjaan liittyvää tuliasemaa. Kohteen pohjoispuolella yksityismaalla olevia kohteita on kartoitettu Lagerstedtin Salpalinja-inventoinnissa v. 2010 (mj-tunnus 1000018001, Kelloselkä). Kyseessä on Salpalinjaan liittyviä toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kelloselässä on ollut taisteluita talvisodan aikana. Kohde sijaitsee Kelloselän itärinteen juurella, Kelloselästä etelään Aatsinkiin johtavan tien itäpuolella, n. 1050 m etäisyydellä risteyksestä. Rinne laskee itään päin. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Alueen itäpuolella on Aatsinginaapa. 3 Voimassa 2012-11-02T10:55:12 1356.06713867 169.6161517
arkeologinenkohde_alue.2197 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2197 155327 {736A64D0-1A2A-45D9-A2A6-7BF701164900} Iso Suoselkä Metsolan kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 268 ei 1. Kämpän jäännös, x 3493831, y 7539519. Koko 23 m x 8,3 m. Jäljellä vain alimmat hirret ja lautaisten seinien jäänteitä sekä runsaasti muhaa. Seinien alaosat ovat sahattuja pelkkahirsiä, joita on jatkettu liitoksin. Rakennuksessa on ollut kaksi väliseinää ja useita maalattuja ovia. Ainakin kaksi, ja todennäköisesti kolme liettä. Ulkopuolella on hetekan ja peitetyn kaivon jäänteet. 2. Halkovaja jäännös, x 3493859, y 7539499. Vain katto on säilynyt, Reijo Kuuselan mukaan seiniä ei ole ollut, vain pystyt. Katto on kooltaan 8,2 m x 5,2 m. Se on malkakatto, jossa on ollut levyjä katteena, ne ovat kuitenkin lähes kokonaan maatuneet, päädyissä on limilaudat. 3. Rakennuksen pohja jäännös, x 3493862, y 7539472. Pienen rakennuksen pohja jossa on hirsistä tehty alusrakenne ja mahdollisesti lautaseinät. Rakennelman koko on 6 m x 3,2 m. Siinä on ollut huopakatto. Jäljellä on kapeilla listoilla päällystetty ovi ja mahdollinen savuhormin katkelma. 4. Metalliromua, x 3493813, y 7539460. Lähinnä peltiastioita ja vaijeria, jota Rauno Tolosen mukaan on käytetty puiden kiskomiseen metsässä, ns. siimakoneella. Muutama metri länteen on lisää romua, mm. vinssauslaitteiden rakenteita. 5. Rakennelma jäännös, x 3493802, y 7539506. Pienen lautarakennuksen jäännös joka on romahtanut maahan. Koko on noin 3,7 m x 3,3 m, seinissä on ollut vaakalaudoitus, katto on huopaa. 6. Vesipasa, x 3493774, y 7539531. Koko 2,2 m x 1,2 m ja 70 cm korkea, maassa ylösalaisin. Ponttilaudat sivuissa, ainakin yksi rautatangosta tehty tukivanne, myös pohja ponttilaudoista, pohjassa peltilevy paikkana. 7. Rakennuksen pohja 2, x 3493767, y 7539523. Koko 15 m x 6,7 m. Jäljellä on hirsipohja ja jonkin verran seinärekenteita. Vieressä on mahdollisesti pienempi toinen rakennuksen pohja. Vieressä on pari kasaa lautoja jotka purettu rakennuksista? Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rauno Tolonen opasti paikalle. Merkitty sutigis-kuviotietoihin. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Porttipahdan tekojärven koillispuolella, Iso Suonselän lounaislaidassa, Pokurinpaloon johtavan metsäautotien länsipuolella. Kämpälle johtaa oma tieura. Alue on tasaista mäntykangasta jossa kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä, paikoin on taimikkoa. Kämpän vieressä on heinikkoinen aukea. 3 Voimassa 2013-02-01T11:23:37 8022.96411133 352.35417449
arkeologinenkohde_alue.2198 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2198 155344 {5B11C52B-2716-42F8-A3D3-92CC37D73509} Mäkäräselkä 2 geologinen tutkimusalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 263 ei 1. Rakennuksen pohja jäännös, x 3494315, y 7567447. Betoninen kivijalka, jonka koko on 3,17 m x 3,62 m ja puuosa poikittain vieressä, eli L-muotoinen kokonaisuus. Puuosan koko on 3,7 x 5,4 m, siinä on lattiahirret jäljellä, välissä on muhaa. Betonilaatta on noin 5 cm paksu, reunan päällä on kattohuopaa, nurkissa on raudat pystyssä. Jäljellä on hieman seinien jäänteitä, kattohuopaa ja uunin luukku. Osien välisessä nurkassa on peltiä seinän suojana. 2. Rakennuksen jäännös 2, x 3494270, y 7567534. Rakennuksen seinän jäänteitä jotka on verhottu levyllä. Neljän pystytolpan jäänteet, vieressä on maatuneita hirsiä. 3. Kaivanto 1, x 3494347, y 7567518. Suuri kaivanto joka alkaa aivan tien vierestä, monimutkainen kokonaisuus, jossa on mutkittelevaa kaivantoa. Sen reunoilla on vallit, ja niiden päällä myös aidan jäänteitä. Kaivannossa ja valleissa kasvaa tiheähkösti mäntyjä ja muutamia koivuja. 4. Kaivanto 2, x 3494377, y 7567519. Pieni kuoppa edellisen kaakkoispuolella. Kuoppa on kooltaan noin 2 m x 1,5 m, siinä on n.1-1,5m leveät vallit. 5. Kaivanto 3, x 3494339, y 7567578. Suuri pitkulainen kaivanto, jonka sivuilla on vallit. Monttu on n. 8 m leveä ja 22 m pitkä, vallit ovat 3-4 m leveät. Montun reunalla on pari vanhaa suuren männyn kantoa. Vallien päällä on puisen aidan jäänteitä, rakenne jo pitkälle maatunut. Tehty mahdollisesti estämään poroja päätymästä kuoppaan. 6. Kaivanto 4, x 3494346, y 7567608. Monttu on n. 14 m pitkä ja 5 m leveä, syvyys vähintään 1,5 m. Kuopan pohjalla oli inventoinnin aikaan vettä. Vallien leveys on 2-4 m. Ympärillä on aidan jäänteitä. Vallin sisäreunalla on kohtalaisen kokoinen kanto. Vieressä on kaksi suurta kumpua, pois kaivettua maata. 7. Kaivanto 5, x 3494293, y 7567603. Suuri pyöreä kuoppa, halkaisija n. 11 m ja syvyys n. 3 m. Kuopan reunalla on maatuneita aidan jäänteitä. Kuopassa on suuria maatuneita hirsiä, joista osa on sahattu poikki. 8. Maavalli, x 3494297, y 7567611. Kivisestä maasta kasattu valli aivan pyöreän kuopan vieressä. Pituus noin 20 m, leveys 4 m ja korkeus n. 1 m. Vallin päällä on teräsvaijeria. 9. Rakennuksen pohja 2, x 3494261, y 7567623. Koko on noin 6,5 m x 3,5 m. Jäljellä on vain pohjahirsiä ja kattohuovan peittämiä lautoja. Sijaitsee pyöreästä kuopasta ja maavallista länteen. Hirsien yhdistämiseen on käytetty metallitukea. Nurkassa on karkeatekoisen pöydän jäänteet. Rakennelman vieressä on pintamaasta muodostuva valli, joka on puskettu koneellisesti tieltä päin, kuorittu alue on aluskasvillisuuden peitossa. Eteläpuolella on jonkinlaisen pöydän jäänteet, lautojen päät on viistottu. 10. Kaivanto 6. x 3494293, y 7567643. Soikea vallien ympäröimä kuoppa, jonka pituus on 13 m ja leveys vallien ulkopuolelta 8 m. Kuopan syvyys on 2-2,5 m. Aidan jäännöksiä ympärillä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rauno Tolonen opasti paikalle, jossa on etsitty rautamalmia 60-luvulla. Geologisia tutkimuskuoppia. Kohde sijaitsee Siikajoen lounaispuolella, Mäkäräselän koillisreunassa, Kiviharjun suuntaan jatkuvan metsäautotien varrella. Maaperä on kivistä moreenia. Kuivahko kangas. Vallien päällä kasvaa tiheästi pientä mäntyä, ympäristössä harvempaa puustoa. 3 Voimassa 2013-02-01T14:29:01 20345.25415039 607.7223795
arkeologinenkohde_alue.2199 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2199 151247 {F8F16B78-C3D0-40E0-9CC5-8EB07BB99B65} Marjavaara 4 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 270 ei Kohteessa on tosen maailmansodan aikaisia poteroita. Poteroita on 7 kappaletta ja sijoittuvat pienen kumpareen reunoille. Osa poteroista ovat muodoltaan kaarimaisia, ja koostuvat kahdesta vierekkäisestä romahtaneesta yhden miehen poterosta. Osa on muodoltaan soikeita. potero 1: X=7410072, Y=3574134; muoto kaarimainen, mitat 3 x 1,5 m. potero 2: X=7410085, Y=3574121; muoto kaarimainen. potero 3: X=7410089, Y=3574128; muoto soikea, mitat 4 x 1 x 0,7 m. potero 4: X=7410084, Y=3574137; muoto kaarimainen. potero 5: X=7410091, Y=3574139; muoto soikea, pituus 2 m. potero 6: X=7410087, Y=3574150; muoto soikea, mitat 3,5 x 1,5 x 0,4 m. potero 7: X=7410086, Y=3574156; koostuu kahdesta toisistaan vielä erottuvasta 1 x 0,5 m kokoisesta poterosta, joilla on yhteinen valli. Mitat yhteensä 4 x 1,5 m. Poteroiden päältä kulkee ajoura. Kohde rajattiin maanpinnalle änkyvien rakenteiden perusteella. Kohde oli inventointiin osallistuneen sunnittelumetsuri Kari Koskenranna tiedossa, ja se on myös merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Marjavaaran itäkoillisosassa, koilliseen laskevan rinteen juurella, suon ympäröimällä kuivemmalla kumpareella. Kasvillisuus kumpareella on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-10-24T13:26:39 1592.87451172 149.28797371
arkeologinenkohde_alue.2200 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2200 151414 {2CA04704-0A6C-4521-BC20-812994B3B56A} Aitalammit 2 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 315 ei Kohteessa on kahdeksan korsun jäännöstä. Korsut sijoittuvat rannansuuntaiselle alueelle, kahteen ryhmään kahdelle matalalle hiekkakumpareelle; korsut 1-3 lounais- ja 4-8 koillispuoleiselle. Kumpareiden välissä on tasainen puuton alue, josta löydettiin saksalainen sotilaan vyönsolki. Soljen löytöpaikan ympäristössä on lisäksi säilyketölkkejä. Aitalampien eteläpuolella, kohteesta n. 120 m etelään, on lisää kenttälinnoitteita laajalla alueella (kohde Aitalammit 2). Näiden lisäksi lampien ja sitä reunustaman suon lounaispuolella yksityismaalla havaittiin korsuja, mutta niitä ei kartoitettu. Alla kuvatut mitat ovat sisämittoja; rakenteisiin kuuluu lisäksi n. 1-2 m leveä maavalli. Osassa korsuista näkyi kamiinan osia. korsu 1: X=7408242, Y=3596118; mitat 4 x 4 x 1,2 m, muoto neliö, kulkuaukko kaakkoisnurkalla etelään päin. Korsun seinissä näkyy pyöröhirsikehikon ylin hirsi. korsu 2: X=7408256, Y=3596126; mitat 5 x 4 x 1,2 m, muoto suorakaide, kulkuaukko itänurkalla koilliseen päin. korsu 3: X=7408253, Y=3596132; mitat 4,5 x 4,5 x 1 m, muoto neliö. Kulkuaukon paikkaa ei erotu. korsu 4: X=7408260, Y=3596151; mitat 4,5 x 3 x 1 m, muoto suorakaide, kulkuaukko kaakkoiskulmalla. Seinissä näkyy pyöröhirsikehikkoa. korsu 5: X=7408262, Y=3596156; mitat 4 m x 4 x 1,5 m, muoto neliö, kulkuaukko kaakkoiskulmalla. Korsun seinissä näkyy pyöröhirsikehikkoa. korsu 6: X=7408269, Y=3596158; mitat 4,5 x 3,5 x 1,6 m, muoto suorakaide, seinissä näkyy hirsikehikkoa. Kulkuaukko ei erotu, mutta sijoittunee alarinteen puolelle. korsu 7: X=7408279, Y=3596160; mitat 5 x 4 x 1,5 m, muoto suorakaide, kaakkoisnurkalla kulkuaukko, seinissä näkyy pyöröhirsikehikkoa. korsu 8: X=7408281, Y=3596162; mitat 4 x 3 x 1,2 m, muoto suorakaide, kulkuaukko itään päin. Korsun seinissä erottuu pyöröhirsikehikkoa. vyönsoljen löytöpaikka: X=7408263, Y=3596138; Solki oli löytyessään maanpinnalla kuvapuoli ylöspäin. Paikalla turvekerros on hyvin ohut ja aluskasvillisuus kulunutta jäkälää ja sammalta. Soljen alla oli multakerros, ei kasvillisuutta. Ympäristössä oli myös ilmeisesti sodanaikaisia säilykepurkkeja - aluetta on käytetty tunkiona. Näistä päätellen solki on ollut löydettäessä todennäköisesti lähellä alkuperäistä paikkaansa. Paikalta ei havaittu vyön jäännöksiä. Solki on saksalainen Wehrmachtin jalkaväen sotilaan vyönsolki, jollaisia on pidetty takin päällä olleessa nahkavyössä. Vyön toisessa päässä on ollut pieni haka, joka on kiinnitetty soljen alapuolella olevaan loveen. Solki on alumiinia, ja sen takapuolella näkyy vielä alkuperäistä vaaleaa vihertävän harmaata maalia. Solki on kooltaan 6,5 x 4,8 cm, paksuimmasta kohdasta 1,7 cm ja ohuimmasta 1 cm paksu. Soljen etupuolella on koristeena kaksi sisäkkäistä köysikehää, joista sisemmän keskellä on hakaristin päällä siivet levällään seisova kotka. Kotkassa näkyy kulumisjälkiä. Kotkan yläpuolella köysikehien välissä on teksti GOTT MIT UNS ja alapuolella tammenlehtiä. Soljen pinnassa on pieniä pyöreitä kohoumia. Takana on valmistajan leima: Dr.F. & Co. (Dr Franke & Co.). Soljen kunto on löytöpaikan huomioiden hyvä. Solki lahjoitettiin Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolle (diaarinro: 776, diarioimispvm: 29.8.2012). Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia korsuja, jotka ovat paikalta löytyneen soljen perusteella olleet käytössä jatkosodan aikana saksalaisilla joukoilla. Kohde sijaitsee Siekakankaalla rajavyöhykkeellä, kahden lounaisimman Aitalammen välisen kannaksen pohjoispuolella. Kohteen pohjoispuolella n. 170 m etäisyydellä on Onkamon kylästä rajalle kulkeva tie. Maasto on hieman kumpuilevaa hiekkakangasta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, ja lampien ranta on nevaa. Alue on luokiteltu joutomaaksi. Kohteen pohjoispuoleinen kuvio on nuorta kasvatusmetsää. Lammen rannassa on venepaikka. 3 Voimassa 2012-10-29T11:30:58 1708.19384766 181.34806134
arkeologinenkohde_alue.2201 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2201 151775 {4F3DA607-C96F-4CB9-B75A-714B19F58CB9} Kelloselkä 6 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 224 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita; 9 erikokoista korsua, 3 poteroa tai muuta pesäkettä ja yhdyshauta. Rakennelmat sijoittuvat harjanteen päälle, etelärinteeseen ja rinteen juurelle 250 m pituiselle ja 60 m leveälle itä-länsisuuntaiselle alueelle. Rakennelmia on lisää yksityismaanpuolella idässä ja lännessä. Osaa korsuista on kaiveltu. Alla olevat mitat ovat sisämittoja. korsu 1: X=7428157, Y=3582755; mitat 5,3 x 4,2 x 1,2 m, muoto suorakaide, alarinteen puolella etelässä kulkuaukko ja käytävänpätkä. Ympärillä 1,5-2 m leveä maavalli. korsu 2: X=7428152, Y=3582762; mitat 9,7 x 6 x 1,7 m, muoto suorakaide. Ympärillä olevan vallin leveys vaihtelee 4-8 m välillä. korsu 3: X=7428138, Y=3582802; mitat 4,6 x 3 x 1,2 m, ympärillä lounaispäätyä lukuun ottamatta 2 m leveä valli. Kulkuaukko lounaispuolella. korsu 4: X=7428130, Y=3582871; mitat 6 x 3,5 x 1,2 m, muoto suorakaide. Kulkuaukko etelälounaisnurkalla eteläkaakkoon päin. korsu 5: X=7428173, Y=3582887; mitat 12,2 x 8,3 x 2 m, muoto suorakaide, ympärillä 4-8 m leveä maavalli. korsu 6: X=7428186, Y=3582867; mitat 5 x 5,8 x 1,5 m, ympärillä 3 m leveä maavalli, muoto suorakaide. korsu 7: X=7428162, Y=3582689; mitat 11,7 x 7,4 x 1,1 m, muoto suorakaide. Kulkuaukko luoteisseinän keskellä, käytävä lähtee kiertämään korsun seinämän viertä lounaaseen. korsu 8: X=7428202, Y=3582647; mitat 11,8 x ,8 x 1,5 m, ympärillä 4 m leveä valli, muoto suorakaide. Kulkuaukko länsiluoteisnurkalla, ja pohjoiskoillisnurkalta lähtee yhdyshauta, joka johtaa potero 3:lle. korsu 9: X=7428137, Y=3582848; mitat 2,7 x 2,3 x 1,3 m, muoto suorakaide, ympärillä 1-1,5 m leveä maavalli. Kulkuaukko etelään päin. Seinärakenteissa näkyy ladottuja kiviä. Kyseessä voi olla myös ampumapesäke. potero 1: X=7428142, Y=3582825; mitat 2,5 x 2,5 x 0,5 m, muoto neliö. Kyseessä voi olla myös ampumapesäke tai muu rakennelma. potero 2: X=7428174, Y=3582763; mitat 2 x 2 x 0,3 m, muoto epämääräinen neliömäinen, tehty kivikkoon. potero 3: X=7428187, Y=3582653; sijaitsee korsu 8:an johtavan yhdyshaudan päässä. Mitat 2 x 2 m, täytetty korjuujätteellä. yhdyshauta: X=7428199, Y=3582662; Yhdyshauta lähtee korsu 8:n pohjoiskoillisnurkalta ja kaartaa korsun päädyn sivua pitkin korsun kaakkoispuolella olevan potero 3:n luo. Yhdyshauta on n. 20 m pitkä, 1-1,5 m leveä, ja 1 m syvä. Sen ympärillä on 2 m leveä maavalli. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde jatkuu idässä ja lännessä yksityismaan puolelle. John Lagerstedt on kartoittanut Kelloselän alueelta yksityismaalta Salpalinjaan liittyviä rakennelmia Salpalinja-inventoinnissa v. 2010 (mj-tunnus 1000018001, Kelloselkä). Kyseessä on Salpalinjaan liittyviä toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kelloselässä on ollut taisteluita talvisodan aikana. Kohde sijaitsee Kelloselässä, kylän läpi kulkevan maantien eteläpuolella 70 m etäisyydellä, tien vieressä olevan jyrkän kivisen harjanteen etelärinteellä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-11-02T15:41:55 15089.93530273 621.55197931
arkeologinenkohde_alue.2202 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2202 155195 {8217C388-7219-469E-922C-3A9AEE6B1DD0} 1000006137 Dåvits Dåvitsviken 43 kiveys 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Kiveys PN 43 Suuri, enimmillään noin 15 x 30 metrin laajuinen kiveys matalalla rantakalliolla. Kiveyksessä on paikoin tiiviimpiä kivikeskittymiä ja paikoin kivettömiä alueita. Kivien koko vaihtelee pienestä suureen (halk. enimmillään noin metri). Myös kivikon ympäristössä on erillisiä pienempiä kiviröykkiöitä. Todennäköisesti kyseessä on vanha rantakivikko, jonka päälle on kasattu kiviä siinä yhteydessä kun kiveyksen eteläpuolella sijaitseva alava alue on raivattu niityksi, joka näkyy 1840-luvun kartalla. Rakennetta ei näy historiallisissa kartoissa, mutta vuoden 1944 ilmakuvassa sen kohdalla puustossa on aukko, joten kiveys on luultavasti ollut olemassa jo tällöin eikä liity neuvostotoimintaan alueella. 3 Voimassa 2019-10-02T08:55:35 320.03417969 85.53395017
arkeologinenkohde_alue.2203 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2203 155201 {15C9BA27-834F-4474-A8CD-AF756CCD0D48} Dåvits Dåvitsviken 47 raivauskiveys 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 ei Raivausröykkiö PN 47 Kiveys on kooltaan noin 20 x 4 metriä, ja se on ladottu noin 1,5 metriä korkean kalliopaljastuman reunalle niin, että osa kiveyksestä seuraa kallion reunaa alas asti. Kiveys on luode-kaakko-suuntainen, ja koostuu pääasiassa suurehkoista (halk. keskimäärin 40–60 cm) kivistä. Kiveyksen luoteispäädyssä erottuu selkeämpi erillinen röykkiö. Kyseessä on luultavasti niityn raivaukseen liittyvä kivikko, sillä ympäröivä metsä on paikoin melko kivetöntä. Historiallisilla kartoilla paikalla ei näy niittyjä tai peltoja. Ei sisälly nykyiseen mj-rajaukseen, mutta vuonna 2012 raportoitu samassa yhteydessä muiden, rekisteriin (1000006137) sisältyvien kohteiden kanssa. 3 Voimassa 2019-10-02T09:04:55 100.63476562 50.67951098
arkeologinenkohde_alue.2204 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2204 155202 {58BFE8C4-CE78-4BD8-9179-3A84FDD70863} Medvastö Byviken vanha niittyalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 4 ei Nykyään Byvikeniä kartoilla ympäröivä niitty on istutusmetsää, johon liittyvä voimakas ojitus on tuhonnut kaikki mahdolliset jäljet vanhemmasta maankäytöstä. Ainoastaan aivan alueen lounaisnurkassa oli säilynyt hieman niittyä, mutta sekin on ojitettu tehokkaasti luultavasti 1900-luvulla. Tuhoutuneen alueen rajan läheisyydessä on säilynyt jonkin verran raivausröykkiöitä. Byviken sijaitsee Medvastölandetin saaren eteläosassa. Byviken on vielä 1700- ja 1800-luvuilla lahti, nykyään se on lähes umpeen kuroutunut ja sen rantojen läheisyydessä on laajoja ruovikkoalueita. Vanha niittyalue 3 Voimassa 2018-11-27T08:56:18 87045.59448242 1824.95502585
arkeologinenkohde_alue.2205 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2205 155211 {E25F25E0-B545-49FF-8EC6-3A25F9D27D87} Medvastö Långstrand ulkorakennuksen jäännös 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2829 Heinäladon rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Långstrandin alueella jälkenä vanhemmasta maankäytöstä on säilynyt ulkorakennus (PN 56), joka löytyi Kalvholmintien itäpuolelta, noin 100 metrin päässä Medvastintien ja Kalvholmintien risteyksestä. Rakennuksesta on säilynyt täysin turpeen peittämä nelikulmainen kivijalka aivan tien reunassa. Rakenne on kooltaan 7 x 15 m, ja se levenee hieman tietä kohti. Tie on mahdollisesti tuhonnut rakenteen länsipäätyä. Rakenteen korkeus idässä, niityn puolella on noin 1,2 metriä, tien puolella rakenne erottuu matalampana. Rakenteen luoteiskulmassa on havaittavissa mahdollinen loiva ramppi, joka on johtanut rakennukseen. Långstrandin vanhemmat rajat ovat huonosti säilyneitä, sillä myöhempi niittyojitus on hävittänyt vanhempia rajoja. Etenkin Långstrandin eteläosassa vanha niitty on täynnä eri-ikäistä ojitusta, joka jatkuu ruovikkoon asti. Niityn länsiosan rajoja ovat hävittäneet uusi tielinjaus 1800-luvun alun jälkeen, ja idässä niityn raja on seurannut vetäytyvää rantaa. Tallennettu alun perin heinäladon jäännöksenä. 3 Voimassa 2019-10-18T13:56:22 188.61303711 59.7816728
arkeologinenkohde_alue.2206 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2206 155212 {0E702904-16EB-43A2-812A-FD65F7D7D07D} Medvastö Kjarr gårds ängen vanha niittyalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 ei Långstrandin pohjoispuolella, vanhalla Kjarr gårds ängenin alueella maastossa erottui kaksi niittyterassia, alempi ja ylempi. Paikon terassit erottuvat selkeinä, paikoin ne katoavat lähes täysin. Terassit sijaitsevat Metsähallituksen hoidossa olevan Grindängenin länsipuolella, alueella joka on nykyään pääasiassa metsää ylärinteen pientä niittyaluetta lukuun ottamatta. Niittyalue rajautuu lännessä kallioiseen rinteeseen, idässä kosteikkoon jonka takana hoidettu niittyalue sijaitsee. Itäosan kosteikossa on havaittavissa runsaasti eri-ikäistä ojitusta. Maastossa havaitut terassit noudattavat suunnilleen Hästgiärdsängenin kartoilla näkyvää länsirajaa, ja ne saattavat liittyä eriaikaisiin niittyvaiheisiin. 3 Voimassa 2019-10-02T12:09:49 8649.03076172 565.45074778
arkeologinenkohde_alue.2207 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2207 152059 {D4B9930F-C178-4F87-9BE4-F0B81DC5CBE5} Saukkosuunvaara 2 Karhutunturin kenttävartio jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 224 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikainen Karhutunturin kenttävartion jäännös. Paikalla on 32 erikokoista korsumaista jäännöstä, korsuja yhdistävää yhdyshautaa ja kuusi siihen liittyvää pienempää pesäkettä, yksi poteromainen kuoppa ja kahdeksan muuta kuoppaa sekä kaksi epäselvää kämpän jäännöstä, jotka ovat linnoitteita vanhempia. Lisäksi alueella on saksalaisten lentokenttä. Yhteensä alueen koko on 450 x 230 m koillis-lounaissuuntaisesti. Savukosken rajavartiokomppanian käytössä ollut Karhutunturin vartio perustettiin välirauhan aikana. Se toimi alunperin kahdessa v. 1936 rakennetussa tukkikämpässä. Miehistönä oli n. 10 asevelvollista. Vartio partioi väliä Naruska-Sorsatunturi-Maltiojoki. Karhutunturin kenttävartio luovutettiin jatkosodan aikana saksalaisille joukoille. (Uutela 2003.) Perustamisen jälkeen paikalle on rakennettu lisää kenttälinnoitteita ja lentokenttä. Jarkko Sipolan ja Pekka Moilasen mukaan rakennustöissä on käytetty myös neuvostoliittolaisia sotavankeja. Kertoman mukaan vankeja on haudattu lammen lähistölle, mutta on epäselvää onko vainajia viety myöhemmin pois. Sipola kertoi haastattelun yhteydessä myös paikkaan liittyvän kummitustarinan. Paikallinen mies oli sodan jälkeen joella soutamassa. Mies haistoi mädän hajun ja meni rantaan. Hän löysi paikalta neuvostovankien mätäneviä ruumiita, ja otti niillä olleita kultahampaita mukaansa. Seuraavana yönä mies kuuli huoneesta, johon oli kultahampaat laittanut, kovaa puhetta ja möykkää. Kun huoneen ovi avattiin, huone oli tyhjä. Sama toistui useampana yönä. Viimein mies palautti kultahampaat löytöpaikalle, ja yöllinen möykkä loppui. Rakennelmat sijoittuvat kahteen ryhmään; joen rantaan joen mutkan kohdalle ja alueen lounaisosassa olevan vaaran päälle. Vaaran päällä sijaitsevat korsut 1-11 ja 25-32 sekä potero 1. Korsut ovat erikokoisia ja niistä osa voi olla myös ampumapesäkkeitä. Korsut 12-24, pesäkkeet 1-6, kuopat 1-8, puutavarakasa ja kämpät 1-2 sijaitsevat joen rannassa. Rannassa olevia korsuja ja pesäkkeitä yhdistää yhdyshauta, joka on 1,5-2 m leveä ja 1-1,5 m syvä. Alueen pohjoisosassa tasaisella alueella on saksalaisten lentokentän jäännös. Paikalle on kertoman mukaan nähty lentokoneen renkaiden jälkiä sodan jälkeen. Kentästä ei ole varsinaisia rakenteita jäljellä, vaan se erottuu kannottomana pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisena 190 x 60 m kokoisena alueena. Ympäröivä alue on hakattu, mistä on merkkinä vanhoja kantoja. Lentokentän alueelta puut revittiin juurineen pois, jolloin kantoja ei ole jäänyt jäljelle. Joenrannassa korsujen lähelle on pinottu puutavarakasa, jossa on 3 m pitkiä sahattuja runkoja ja kantoja. Mahdollisesti kannot ovat peräisin lentokentän raivauksesta. Alla kuvatut mitat ovat sisämittoja. korsu 1: X=7461344, Y=3596382; muoto suorakaide, mitat 4,5 x 6 x 2 m, ympärillä 2-3 m maavallia. Itäkaakkoisnurkalla 4,8 m pitkä eteläkaakkoon suuntautuva käytävä. Korsun päällä pyöröhirsiä katosta. korsu 2: X=7461300, Y=3596375; muoto suorakaide, mitat 8,3 x 5,6 x 2,5 m, ympärillä 5 m leveä valli. Korsun pohjalla kamiinan kansi ja katon pyöröhirsiä. Itäkaakkoisnurkalta lähtee käytävä eteläkaakkoon. korsu 3: X=7461252, Y=3596390; Korsu kaivettu puolittain maahan, pyöröhirsirunko hyvin säilynyt. Korsun pääosa on mitoiltaan 7,3 x 5,8 m ja sen luoteispäässä on 2,3 x 1,8 m kokoinen eteisosa. Ympärillä on 2-5 m leveä maavalli. Pääosan kaakkoispäässä on maanpinnan tasolla oleva 60 cm leveä aukko. Eteisosasta on jäljellä yhdeksän hirsikertaa. Kokonaan maanpinnan ja vallin yläpuolella olevia hirsikertoja on korsussa kuusi. Eteisen koillissivulla on ulko-ovi, ja luoteispäässä ikkuna. Oviaukko on 1,7 m korkea ja 85 cm leveä ja sitä tukee sivuilla hirsien läpi poratut puutapit. Ikkuna on 55 cm leveä ja 45 cm korkea. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset ja hirsien päät on sahattu yhtä pitkiksi. Salvosten kohdalta hirsien sivuja on suoristettu. Hirsien välissä tiivisteenä on saksankielistä sanomalehteä. Hirsissä on lisäksi roomalaisia numeroita siirtomerkkeinä. Korsun pohjalla on lyhyen sivun suuntaisesti hirsiä, sahalautoja ja ympärillä on kamiinan osia. korsu 4: X=7461249, Y=3596433; mitat 8,8 x 5,2 x 2 m, muoto suorakaide, pyöröhirsirunkoinen, ympärillä 4-5 m leveä maavalli. Päällä katon hirsiä. Kulkuaukko itäkaakkoisnurkalta eteläkaakkoon päin. Toinen epäselvempi mahdollinen kulkuaukko korsun pohjoiskoillisnurkalla pohjoisluoteeseen päin. korsu 5: X=7461228, Y=3596424; mitat 5,6 x 6,8 x 1,5 m, muoto suorakaide, pyöröhirsirunko, päällä katon hirsiä, oviaukko pohjoisnurkalla koilliseen päin. Ympärillä 4-5 m leveä valli. korsu 6: X=7461215, Y=3596445; mitat 7,7 x 4,8 x 1,2 m, ympärillä 4 m leveä maavalli, muoto suorakaide, oviaukko luoteisnurkalla pohjoiseen päin. korsu 7: X=7461204, Y=3596441; mitat 6,2 x 9,1 x 1,4 m, ympärillä 5 m leveä valli, muoto suorakaide, hirsirunkoinen, koillissivun keskellä 2 x 2 m kokoinen eteisosa tai käytävän pää. korsu 8: X=7461183, Y=3596428; mitat 4,8 x 5,7 x 1,4 m, ympärillä 5 m leveä valli, muoto suorakaide, hirsirunkoinen, kulkuaukko pohjoiskoillisnurkalla itäkoilliseen päin. korsu 9: X=7461177, Y=3596470; mitat 5 x 6,1 x 1,5 m, ympärillä 4-5 m leveä valli, hirsirunkoinen, kulkuaukko länsinurkalla, käytävä lähtee lounaaseen ja kääntyy kaakkoon päin. korsu 10: X=7461225, Y=3596482; mitat 8,1 x 7,7 x 1 m, muoto suorakaide, hirsirunkoinen, lattian keskellä kumpare. Luoteis- ja kaakkoispäiden keskeltä lähtee 3-4 m pitkät käytävät. Ympärillä leveimmillään 6 m kokoinen valli. korsu 11: X=7461270, Y=3596453; mitat 4,9 x 5,6 x 1,4 m, muoto suorakaide, hirsirunkoinen. Etelänurkalta lounaaseen päin lähtee 9 m pitkä käytävä, joka kaartuu 2 m jälkeen itään päin. korsu 12: X=7461381, Y=3596558; mitat 5,6 x 6,8 m x 2 m, ympärillä 5 m leveä valli. Hirsirunko, jäljellä katon huopakatetta. Korsun koillisnurkalta lähtee yhdyshauta pohjoiseen. korsu 13: X=7461313, Y=3596558; muoto suorakaide, hirsirunkoinen, mitat 4 x 5 x 1,5 m, lisäksi 2 x 2,5 m kokoinen erillinen osa etelänurkalla, itänurkan koillispuolella oviaukko yhdyshaudalle. Päällä huopakatetta. korsu 14: X=7461357, Y=3596605; mitat 6,9 x 9 x 1,7 m, muoto suorakaide, ympärillä 3-4 m leveä valli. Sammaloitunut. Yhdyshauta lähtee koillisnurkalta pohjoiseen päin. korsu 15: X=7461353, Y=3596612; mitat 3,7 x 4,7 x 1,3 m, hirsirunkoinen, muoto suorakaide. Yhdyshauta lähtee luoteisnurkalta pohjoiseen ja kaakkoisnurkalta etelään. korsu 16: X=7461379, Y=3596622; mitat 5,2 x 4 x 1,5 m, hirsirunkoinen, muoto suorakaide, kulku yhdyshautaan etelälounaisnurkalta ja pohjoisluoteisnurkalta. korsu 17: X=7461409, Y=3596590; mitat 8,6 x 7,6 m, pohja lähes maantasainen, hirsirunkoinen, lisäksi pohjoiskoillispäässä erillinen 4 m pituinen hirsiosa, eli kokonaispituus 12,6 m. Liittyy yhdyshautaan pohjoisluoteisnurkalta. korsu 18: X=7461437, Y=3596565; mitat 7,2 x 10 m x 1,8 m, länsiluoteispäässä erillinen 2 m pitkä ja 3 m leveä osa. Hirsirunkoinen, muoto suorakaide, sammaloitunut. Liittyy yhdyshautaan eteläkaakkoisnurkalta. korsu 19: X=7461472, Y=3596609; mitat 7,9 x 3,6 x 1,6 m, muoto suorakaide, ympärillä 4 m leveä valli. Itäkoillissivulta lähtee yhdyshauta idän suuntaan. Runko hirsinen, kattorakenteita osittain paikallaan, katossa huopaa. korsu 20: X=7461449, Y=3596664; mitat 5,5 x 5,3 x 1,5 m, lisäksi itänurkalla koillissivulla on 2,9 m leveä ja 3,8 m pitkä erillinen osa, joka kapenee katkaistuksi kolmioksi päähän. Hirsirunkoinen, ja ympärillä 5 m leveä valli. Korsussa huopakatetta. Liittyy yhdyshautaan etelänurkalta, josta hauta lähtee lounaaseen päin. korsu 21: X=7461429, Y=3596643; mitat 5 m x 3,1 m, muoto suorakaide, ympärillä 3 m leveä valli. Itäpäädyn keskellä yhdyshautaan johtava oviaukko, jonka edessä pitkä romahtanut katollinen käytävä. Hirsirunkoinen, paitsi ovipäädyn seinä tehty vaakalaudasta. korsu 22: X=7461424, Y=3596640; mitat 4 x 4 x 1,4 m, hirsirakenteinen, liittyy yhdyshautaan itäkoillisnurkalta, josta yhdyshauta lähtee itään päin. korsu 23: X=7461399, Y=3596634; mitat 4,4 x 2,7 x 1,4 m, muoto suorakaide, hirsirunkoinen, kulku yhdyshautaan itäkaakkoispäästä. korsu 24: X=7461383, Y=3596635; mitat 3,5 x 2,7 x 1,8 m, muoto suorakaide. Kulku yhdyshautaan lounaisnurkalta länteen. korsu 25: X=7461364, Y=3596378; muoto neliö, mitat 2,3 x 2,2 x 1,1 m, ympärillä 1,5 m leveä maavalli, sisäseinämät pyöröhirsirakenteiset. korsu 26: X=7461254, Y=3596412; mitat 2,6 x 2,2 x 0,6 m, muoto suorakaide. Runko pyöröhirsinen, nurkissa sahatut koirankaulasalvokset ja yhtä pitkiksi sahatut päät. Oviaukko kaakkoispäädyssä. Ovenpieliin on naulattu sahalaudat. Rakennelmasta on jäljellä viisi maanpinnalle näkyvää hirsikertaa. korsu 27: X=7461250, Y=3596420; mitat 6 x 2,7 x 0,9, muoto suorakaide, hirsirunkoinen, sammaloitunut, ympärillä 3 m leveä maavalli. Yhdistyy 15 m pitkällä käytävällä korsu 28:an. korsu 28: X=7461265, Y=3596433; mitat 3,5 x 2,5 x 1,1 m, muoto suorakaide, ympärillä matala valli, sammaloitunut. Yhdistyy 15 m pitkällä käytävällä korsu 27:an. korsu 29: X=7461167, Y=3596421; mitat 2,8 x 2,6 x 1,2 m, muoto neliö, hirsirunkoinen, kulkuaukko koillisnurkalla itään. Sijoittuu jyrkänteen reunalle. korsu 30: X=7461142, Y=3596457; mitat 2 x 1,7 x 1 m, muoto suorakaide, ympärillä 2 m leveä valli, jonka ulkopuolella on hirsikerta. Näin ollen rakennelman mitat ovat 4 x 3,5 m. Kulkuaukko pohjoisluoteisnurkalla pohjoiskoilliseen päin. korsu 31: X=7461169, Y=3596444; mitat 5,4 x 3,7 x 1,7 m, muoto suorakaide, ympärillä 2-3 m leveä valli. Sammaloitunut. korsu 32: X=7461178, Y=3596495; mitat 2,3 x 2,2 x 1,3 m, ympärillä 2 m leveä valli, jonka reunalla vielä hirsikerta. Hirsirunkoinen, muoto neliö. Kulkuaukko länsinurkalla lounaaseen päin. pesäke 1: X=7461297, Y=3596551; mitat 2,2 x 2,1 x 1,3 m, muoto neliö, liittyy pohjoispäästään yhdyshautaan. pesäke 2: X=7461339, Y=3596593; mitat 2 x 2 x 1,3 m, muoto neliö, liittyy yhdyshautaan. pesäke 3: X=7461398, Y=3596604; mitat 2,3 x 1,8 x 1,8 m, muoto suorakaide, sijoittuu yhdyshaudan päähän. pesäke 4: X=7461476, Y=3596627; mitat 1,6 x 1,5 x 1,3 m, muoto neliö, liittyy yhdyshautaan länsilounaispuolelta. pesäke 5: X=7461438, Y=3596641; mitat 2,7 x 2 x 1,4 m, liittyy eteläpuolelta yhdyshautaan. Hirsirakenteinen. pesäke 6: X=7461414, Y=3596635; mitat 1,9 x 2,3 x 1,4 m, muoto suorakaide, hirsirakenteinen. Sijoittuu yhdyshaudan kulman kohdalle. potero 1: X=7461301, Y=3596435; mitat 3,8 x 2,5 x 1,1 m, muoto soikea, alarinteen suunnalla idässä 2,5 m leveä valli. kuopat 1, 2 ja 3 voivat olla pieniä poteroita tai jätekuoppia tms. Ne ovat halkaisijaltaan 1 m ja syvyydeltään 0,3-0,4 m kuoppa 1: X=7461399, Y=3596541; kuoppa 2: X=7461393, Y=3596544; kuoppa 3: X=7461391, Y=3596547; kuoppa 4: X=7461429, Y=3596557; poteromainen, soikea, mitoiltaan 2 m x 1,5 x 1 m, sijoittuu yhdyshaudan viereen. kuoppa 5: X=7461430, Y=3596586; mitat 1 m x 0,4 x 0,4 m, käytetty roskakuoppana. kuoppa 6: X=7461467, Y=3596640; mitat 3 m x 2,2 m x 0,6 m, kaivettu rinteeseen, kuopassa tölkkejä. Pohja alarinteen puolelta lähes maan tasalla. kuoppa 7: X=7461396, Y=3596625; mitat 2,1 x 1,5 x 1,2 m, muoto soikea. Liittyy mahdollisesti kämppä 2:en. kuoppa 8: X=7461394, Y=3596632; mitat 1,5 x 1,4 x 0,9 m, muoto pyöreä. Liittyy mahdollisesti kämppä 2:en. jatkuu kohdassa kohteen rajaus Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella ja lentokentän kohdalla kannottoman alueen kohdalle. jatkoa kohteen kuvauksesta: kämppä 1: X=7461441, Y=3596663; jäljellä 6,9 x 6,2 m kokoinen turpeenpeittämä yhdestä hirsikerrasta koostuva kehikko, jonka länsilounaisnurkalla on 1,6 x 2,9 x 0,8 m kokoinen luonnonkivikasa, jossa pyöreää kiveä. Lattiassa painauma, jossa metalliromua. Pitkä sivu itäkaakkois-länsiluoteissuuntainen. kivikasa länsilounaisnurkassa. Kämpän pohjoispuolella korsu 20, länsilounaispuolelta kulkee yhdyshauta. Kyseessä on kenttälinnoitteita vanhempi kämppä, mahdollisesti toinen Uutelan julkaisussa mainituista tukkikämpistä tai jokin niihin liittyvä rakennus. kämppä 2: X=7461395, Y=3596623; mitat 9,1 x 8,1 m. Etelälounaispuolella voi olla toinen kämppään liittyvä osa, mutta kyse voi olla myös sodanaikaisista rakennelmista. Rakennelman etelälounaispuolella on korsu 16. Kämpässä on kaksi piisinkiviröykkiötä; eteläkaakkoisnurkalla on 2,1 x 3,3 x 1 m ja pohjoisluoteisnurkalla 2,5 x 2,7 x 0,8 m kokoinen. Kuopat 7 ja 8 ovat kämpän pohjoiskoillispäässä. Kämpän päällä on säilykepurkkeja ja muutamia tiiliä sekä huopaa ja muuta romua. Kyseessä on kenttälinnoitteita vanhempi kämppä, mahdollisesti toinen Uutelan julkaisussa mainituista tukkikämpistä tai jokin niihin liittyvä rakennus. puutavarapino: X=7461436, Y=3596583; lentokenttä: X=7461524, Y=3596521; Kohde mainitaan Uutelan (2003) rajavartiointia käsittelevässä julkaisussa, ja siitä saatiin lisäksi tietoja Kari Koskenrannalta sekä Sallan sotavainajien etsintäryhmään kuuluvilta Pekka Moilaselta ja Jarkko Sipolalta. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on välirauhan ja jatkosodan aikana käytössä olleen Karhutunturin kenttävartion jäännös. Rakennelmat ovat melko hyvin säilyneitä verrattuna moniin vastaavanlaisiin kohteisiin. Kohde sijaitsee Saukkosuunvaaran itäpuolella Ala-Naruskajoen länsirannalla, pienen lammen eteläpuolella. Lammen rannalla kohteen pohjoispuolella on kotapaikka, jonne tulee UKK-reitti kohteen pohjoispuolitse. Maasto on rannassa tasaista ja hiekkapohjaista, lounaisosassa alueeseen kuuluu pieni jyrkkärinteinen vaara, jonka etelä- ja länsipuolella on suota. Kasvillisuus on kuivaa ja kuivahkoa kangasta, rannassa koivuvaltaista, tasanteella ja vaaralla mäntyvaltaista. Kehitysluokaltaan puusto on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2012-11-06T20:19:11 84681.96289062 1239.20650473
arkeologinenkohde_alue.2208 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2208 152267 {EDA350B7-0612-4E48-92B9-9F35C9FDF708} 1000011737 Kuru-Jussin Jäkälävaara pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 248 ei Kuopat sijaitsevat Laanitsvaaran itälaidalla, Varraajokea kohti loivasti viettävässä rinteessä. Kuoppaketjun itäpään kuusi kuoppaa sijaitsevat kapean suoalueen takaisessa saarekkeessa. Ketjussa on kaikkiaan 26 pyyntikuoppaa, näistä 19 on itä-länsisuunnassa ja 7 lounas-koillinen -suuntaisesti. Itä-länsi -suuntainen kuopparivistö on noin 700 metriä pitkä, jonka jälkeen se kääntyy lounaaseen kohti suota. Koko rivistön pituus on noin 1000 m. Kuoppien keskimääräinen halkaisija on noin 2,8 m ja syvyys 60 cm. Kuitenkin itäpään kuusi kuoppaa, jotka sijaitsevat kosteammassa maastossa ja lounaisin kuoppa ovat muita suurempia. Niinpä kuoppien 1 ja 21-26 halkaisija on keskimäärin 3,4 m ja syvyys 80 cm. Kuivalla kankaalla olevien kuoppien 2-20 halkaisija on keskimäärin 2,6 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 1, x 3511358, y 7546259. Syvä ja suppilomainen kuoppa, koko 3,5 m x 3,1 m, 1 m syvä. Varsin kapeat ja n. 30 cm korkeat vallit, halkaisija vallien ulkopuolelta 6,2 m. Kuoppa sijaitsee pienen ojan lähellä kuusta ja koivua kasvavalla alueella, paksu aluskasvillisuus sammalia, mustikkaa ja puolukkaa. Pyyntikuoppa 2, x 3511403, y 7546285. Sijaitsee noin 50 m koilliseen edellisestä. Kuoppa on pieni, koko 2,5 m x 2,3 m ja 50 cm syvä. Noin 2 m leveät ja matalat vallit. Kuopan alueella kasvaa vain jäkäliä ja sammalia. Pyyntikuoppa 3, x 3511446, y 7546299. Sijaitsee noin 45 m koilliseen edellisestä. Koko 2,7 m x 2,4 m, syvyys noin 50 cm, 2-3 m leveät vallit. Kuopan reunassa on kelo. Pyyntikuoppa 4, x 3511483, y 7546322. Sijaitsee noin 40 m koilliseen kuopasta 3. Kuoppa on syvä ja suppilomainen, koko 3 m x 3,2 m, 90 cm syvä, noin 1,5 m leveät, matalat vallit. Pyyntikuoppa 5, x 3511495, y 7546338. Sijaitsee noin 20 m koilliseen edellisestä. Kuoppa on suuri, matala ja laakea, siinä on 2-2,5 m leveät ja matalat vallit. Kuopan koko on 3,7 m x 3,2 m ja 30 cm syvä. Kairauksessa havaittavissa vajaan 1 cm huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 6, x 3511518, y 7546350. Sijaitsee noin 25 m koilliseen edellisestä. Soikea ja jyrkkäreunainen kuoppa jonka koko on 2,6 m x 1,9 m ja 50 cm syvä. Siinä on matalat, noin 2 m leveät vallit. Pyyntikuoppa 7, x 3511529, y 7546389. Sijaitsee noin 40 m pohjoiseen kuopasta 6, 2-3 m korkean kapean harjanteen vieressä. Pieni, mutta varsin syvä kuoppa, jonka toisessa reunassa on tuulenkaato, joka on loiventanut toista reunaa. Kuopan koko 2,6 m x 2,3 m ja syvyys 80 cm. Siinä on n. 2 m leveät matalat vallit, joissa on 3 kaatunutta keloa/kantoa. Pyyntikuoppa 8, x 3511514, y 7546481. Sijaitsee noin 90 m pohjoiseen kuopasta 7, N-S -suuntaisen korkeamman harjanteen päällä, itä-länsi -suuntaisen kuopparivistön läntisin kuoppa. Se on suuri, 3,2 m x 3,5 m, 70 cm syvä, ja siinä on noin 3 m leveät matalat vallit. Pyyntikuoppa 9, x 3511544, y 7546458. Sijaitsee pienen kumpareen päällä, noin 35 m kaakkoon kuopasta 8 ja noin 70 m pohjoiseen kuopasta 7. Koko 2,7 m x 2,5 m, 50 cm syvä. Pyyntikuoppa 10, x 3511555, y 7546469. Sijaitsee noin 15 m koilliseen kuopasta 9. Kuopan koko on 2,6 m x 2,2 m, syvyys 50 cm, juuri havaittavissa oleva matala valli. Pyyntikuoppa 11, x 3511569, y 7546471. Sijaitsee noin 5 m itään kuopasta 10. Pieni, soikea kuoppa, koko 2,6 m x 2,2 m, 40 cm syvä, matalat ja leveät vallit. Pyyntikuoppa 12, x 3511618, y 7546481. Sijaitsee noin 50 m itään edellisestä. Soikea ja laakea kuoppa, koko 3,2 m x 2,8 m, 40 cm syvä. Matalat, 2 m leveät vallit. Reunoilla kasvaa jäkälää, kuopassa on runsaampi aluskasvillisuus. Pyyntikuoppa 13, x 3511667, y 7546480. Sijaitsee noin 45 m itään kuopasta 12. Kuoppa on pieni ja matala, siinä ei ole valleja. Kuopan halkaisija on 1,4 m ja syvyys 40 cm. Kuoppa 14, x 3511700, y 7546479. Sijaitsee noin 30 m itään kuopasta 13. Kuoppa on epämääräisen muotoinen, neliömäinen, yksi reuna on muita jyrkempi. Kuopan koko on 2,7 m x 2,4 m ja 30 cm syvä. Se on kuitenkin sijaitsee linjassa muiden kuoppien kanssa. Pyyntikuoppa 15, x 3511733, y 7546478. Noin 30 m itään edellisestä. Kuopan halkaisija on 2,2 m ja syvyys 50 cm, ja siinä on matalat ja leveät vallit. Kairauksessa havaittavissa 1-3 cm huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 16, x 3511754, y 7546468. Sijaitsee noin 25 m kaakkoon kuopasta 15. Koko on 3,2 m x 2,6 m ja syvyys 60 cm. Päällä on tuulen kaatama kelo. Maaperä on soraa. Pyyntikuoppa 17, x 3511751, y 7546502. Sijaitsee matalan harjanteen alareunalla, noin 25 m koilliseen kuopasta 15 ja 30 m pohjoiseen kuopasta16. Kuoppa on pieni ja suppilomainen, halkaisija 2 m, syvyys 40 cm. Pyyntikuoppa 18, x 3511777, y 7546499. Sijaitsee 20 m itään kuopasta 17. Kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys 50 cm, 2 m leveät matalat vallit. Aluskasvillisuus on lähinnä jäkäliä ja sammalia. Pyyntikuoppa 19, x 3511801, y 7546500. Noin 20 m itään edellisestä. Kuopan koko 3,2 m x 2,8 m, syvyys 50 cm, 2 m leveät matalat vallit. Pyyntikuoppa 20, x 3511818, y 7546479. Sijaitsee 10 m itään kuopasta 19. Kuopan halkaisija on 2,7 m ja syvyys 50 cm. Matalat, 2 m leveät vallit. Kuopat 21-26 sijaitsevat pienen suoalueen itäpuolella itä-länsi suuntaisessa rivissä. Pyyntikuoppa 21, x 3511941, y 7546492. Sijaitsee aivan suon reunassa olevalla harjanteella. Maaperä on soraa. Kuopan halkaisija on 3,6 m ja syvyys 50 cm. Se on matala ja laakea, ja siinä on selvät kapeahkot vallit, noin 1-2 m leveät ja 30 cm korkeat. Vallissa olevassa puussa pieni pilkka. Pyyntikuoppa 22, x 3511967, y 7546479. Sijaitsee noin 30 m kaakkoon edellisestä. Halkaisija on 3,5 m ja syvyys 1 m, matalat vallit, halkaisija niiden takaa 7 m. Vallin päällä on suuri kaatunut kelo. Pyyntikuoppa 23, x 3512028, y 7546509. Sijaitsee noin 50 m itään kuopasta 22. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 60 cm, matalat n.1,5 m leveät vallit. Pyyntikuoppa 24, x 3512062, y 7546524. Sijaitsee noin 35 m itäkoilliseen kuopasta 23. Suuri ja syvä kuoppa, koko 3,9 x 3,2 m ja 70 cm syvä. Matalat vallit, noin 1,5 m leveät. Pyyntikuoppa 25, x 3512161, y 7546573. Sijaitsee noin 100 m itäkoilliseen kuopasta 24. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 90 cm, vallit ovat 1-1,5 m leveät. Pyyntikuoppa 26, x 3512179, y 7546588. Sijaitsee noin 25 m koilliseen edellisestä ja n.10 m etelään suon reunasta. Reunalta kulkee porojen polku, suon puolella vallissa on koivurypäs. Kuopan toinen reuna on epämääräinen, todennäköisesti vanhan tuulenkaadon takia. Kuopan koko on 4,1 m x 3,3 m ja syvyys 70 cm. Kuopassa on osittain n. 2 m leveät vallit. Kuopparivistön eteläpuolella, noin 80 m etelään kuopasta 4, on pieni epämääräinen kuoppa. Sen koko on 2,5 m x 2,3 m ja syvyys 30 cm. Siinä on 1 kanto ja 2 kaatuneen puun juurakkoa, jotka sotkevat kuopan muotoa. Kuoppa on hieman epämääräisen oloinen, siinä ei ole selviä valleja, mutta kylläkin n. 3 cm huuhtoutumiskerros. Ei todennäköisesti ole pyyntikuoppa. x 3511478, y 7546236 Kohde rajautuu havaittujen kuoppien lähiympäristöön. Muinaisjäännösrekisteri, Mika Sarkkinen on tarkastanut kohteen vuonna 2005. Pyyntikuoppajärjestelmä. Pääosin kuopat ovat kuivalla mäntykankaalla, jossa on ohuehko aluskasvillisuus. Paikoin vain sammalia, jäkäliä ja puolukkaa, mutta paikoin myös mustikkaa ja variksenmarjaa. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää ja muutamia koivuja. Maaperä on hiekkaa ja maasto on pienimuotoisesti kumpuilevaa. Lounaisimman kuopan aluella on tuore kangas, jossa aluskasvillisuus on paljon paksumpi. Itäpäässä on tuoretta kangasta, jossa kasvaa sekametsää, kuusia, koivuja ja mäntyjä. Aluskasvillisuus on sammalia, suopursua, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2013-03-22T15:44:37 40147.39868164 2157.27796427
arkeologinenkohde_alue.2209 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2209 152270 {0629AF35-B9B2-465D-8DB1-7021B971A68D} Kettuharjut pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 197 ei Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa. Kuoppa 1 sijaitsee pisteessä 3467608, y 7431836 ja se on halkaisijaltaan 2 metriä ja syvyydeltään 50 cm. Kuopan reunalta kulkee metsäkoneen ajoura ja porojen polku, joka on kuluttanut mineraalimaan näkyviin. Kuopasta 10 metriä lounaaseen samalla harjulla on toinen samankokoinen kuoppa, jonka koko alue on kulunut avoimelle hiekkamaalle. Kuoppa 2 sijaitsee pisteessä x 3467607, y 7431813. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteden ylle. sutigis Kaksi pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee pohjoisesta etelään kulkevan 20 metriä leveän ja 7 metriä korkean hiekkaharjun päällä. Kuoppien kohdalla harjun molemmin puolin on rämettä, joka etelään mentäessä muuttuu avosuoksi. Harjulla kasvaa mäntymetsä ja harjun laella on metsäautoura 3 Voimassa 2012-11-13T10:03:34 250.62207031 71.12029438
arkeologinenkohde_alue.2210 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2210 152273 {1511906D-A117-4917-8CAF-52E3652FE4D8} Napinoja kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 203 ei Paikalla on 9 x 5 metrin kokoisen kämpän jäännös pisteessä x 3465042, y 7434919, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen ja puolivälissä on väliseinä. Koillisnurkassa on 2 x 1 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Seinät erottuvat turvepenkkinä ja paikoin lahoina hirsinä. Rakennuksesta itään 35 metriä on toisen rakennuksen raunio pisteessä x 3465042, y 7434919, jonka koko on 5 x 5 metriä. Rakennuksen seinät erottuvat hirsikehikkona ja multapenkkinä. lounaiskulmassa on 2 x 2 metrin kokoinen luonnonkiviraunio, jonka korkeus on 1 metri. Uunin kylmämuurausholvaus on osittain säilynyt. Rakennus on sauna. Saunasta 3 metriä etelään on 2 x 2 metrin kokoinen kuoppa ylärinteessä. Kuoppa on mahdollisesti kellarin jäännös. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Metsätyökämppä, sauna ja kellari. Suohon laskeva moreenikangas, jossa kasvaa mäntymetsä. Kämpän piha kasvaa heinää. 3 Voimassa 2012-11-13T10:22:49 661.34082031 117.83513638
arkeologinenkohde_alue.2211 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2211 155373 {14E92356-9C5D-4A61-B4C3-3201CB6B6EED} Hyypänkumpu geologinen tutkimuskuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 265 ei Kummun poikki itä-länsi suunnassa on viisi kuoppaa, todennäköisesti geologisia tutkimuskuoppia. Kuoppa 1, x 3492493, y 7569360. Pikemminkin oja joka alkaa tien reunasta ja jatkuu harjun reunaan, on suunnilleen samassa linjassa harjun päällä olevienkuoppien kanssa. Noin 15 m pitkä, paikoin maat kasattu valliksi reunoille. Ei vaikuta liittyvän tien rakentamiseen tai maan ottoon. Kuoppa 2, x 3492514, y 7569363. Itään kuopasta 1, harjun päällä. Muodoltaan soikea, koko 5,5 m x 4,5 m ja n. 2,5 m syvä. Reunoilla on matalat vallit sekä yksi noin metrin mittainen kanto, kuopassa on aidan jäänteitä. Kuopan reunoilla kasvaa koivuja ja männyn taimia. Kuoppa 3, x 3492526, y 7569366. Kooltaan 6,5 m x 4,5 m ja yli 2 m syvä, muodoltaan soikea. Sijaitsee harjun keskellä, kuopasta 2 itään. Kuopan reunoilla on matalat vallit ja kaksi noin 1,2 m pitkää kantoa, jotka ovat olleet aidan tolppina. Niissä on kiinni naulattuja riu"un pätkiä, jotka ovat lohkaistuja puita. Reunoilla kasvaa pieniä koivuja ja mäntyjä, myös kuopassa on koivun taimia. Kuoppa 4, x 3492537, y 7569356. muutama m itään kuopasta 3, alarinteen suuntaan. Muodoltaaan nelikulmainen, koko 4,5 m x 4,2 m, syvyys hieman alle 2 m. Myös sen reunoilla on ollut aita josta on muutamia riukuja jäljellä. Pohjalla suuri maakivi, kuopassa kasvaa pieniä koivuja. Kuoppa 5, x 3492595, y 7569345. Harjun itäreunassa lähellä suon reunaa, noin 60 m itään kuopasta 4, on pieni kuoppa harjun reunaa kulkevan polun vieressä. Kuoppa on hieman pyyntikuopan näköinen, mutta sen reunat ovat auki. Kuopan pohjan reunasta löytyi keltainen tiili, jossa teksti BONNYBRIDGE BRAND. Tiilen alla oli muovia. Kuopan pohjalla on syvempi kuopanne, joka on neliömäinen. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Kohde löytyi vuoden 2012 inventoinnissa. Geologisia tukimuskuoppia, mahdollisesti 1960-luvulta. Kohde sijaitsee Mäkäräselän pohjoispuolella, Mäkäräharjujen jatkeena, pohjoiseen päin jatkuvan metsäautotien itäpuolella. Hyypänkumpu on korkea moreeniharjanne, jossa kasvaa kuivahkoa kangasta, suurehkoja mäntyjä, myös taimia, koivuja ja muutamia kuusia. 3 Voimassa 2013-02-04T10:44:25 3130.16821289 300.25194637
arkeologinenkohde_alue.2212 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2212 155387 {D1A9BAA7-AE0B-4CAA-AB20-8EA656B59096} Siikaharju 1 Siika-aitta ja kodanpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 257 ei 1. Siika-aitta, x 3492944, y 7571174. Rakennus on luode-kaakko suuntainen. Aitta on kooltaan 4,35 x 3,2 m, mitattuna hirsien ulkoseinistä. Katto ja osa alimmista seinähirsistä sekä aitan alla olevat kannot on uusittu vuosina 1997-98 Sodankylän saamelaisyhdistyksen toimesta. Seinähirret ovat varattuja pelkkahirsiä, kirveellä veistettyjä, niitä on 11 kappaletta. Nurkissa on kaksipuoliset koirakaulasalvokset. Ovi on pieni ja tehty pystylaudoista, saranoita ei ole vaan ovi nostetaan pois paikoiltaan. Katto on uusittu kokonaan vanhan mallin mukaan Se on kourukatto, jossa lautojen ulkopinnat on veistetty tasaisiksi ja vastakkaiset puolet v-malliseksi kouruksi. Vanhojen kattolautojen jäänteitä on rakennuksen vieressä. Lattia on tehty haljispuolikkaista joiden yläpinta on veistetty tasaiseksi, niiden päät ulottuvat seinät seinät ulkopuolelle. Aitan päässä on kunnostuksen yhteydessä laitettu pronssilaatta jossa lukee: Tällä paikalla on ollut Kuttura Maggan (s. 1843) kotapaikka 1800-luvun lopulla. Kutturan pojista Niila (s. 1868) asettui nykyiseen Kutturaan ja Piera (s. 1871) nykyiseen Vuotsoon. Tytär Elsa-Maria (s. 1874) asettui Korvaseen. Siika aitta on kunnostettu vuosina 1997-98. Soa?egili Sámid Searvi r.o. 2. Turvekodan pohja, x 3492969, y 7571174. Aitasta noin 20 m itään on turvekodan jäännös. Siitä on jäljellä pyöreä turvevalli jonka halkaisija ulkopuolelta on noin 7,5 m. Vallit ovat suurimmillaan noin 1,5 m leveät ja 10-30 cm korkeat. Keskellä on suorakulmainen liesikiveys, kooltaan noin 1,2 m x 1,2 m, jossa on palaneita kiviä. Kodan ”sisällä” ja ympäristössä kasvaa kuusia ja katajia. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Sutigis-havainto, Siika-aitta on myös merkitty peruskarttaan. 1800-luvun lopulle ajoittuva asuinpaikka. Kohde sijaitsee Siikajoen Siikahaaran länsipuolella, noin 180 m joesta, Siikaharjun koillisreunalla. Aitan ympäristö on varsin avointa kuvahkoa kangasta, kodanpohjan alueella kasvaa kuusia ja katajia. 3 Voimassa 2013-02-04T12:44:32 1991.82299805 185.9331997
arkeologinenkohde_alue.2213 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2213 155472 {059D1495-7DB2-44D7-816C-006814C2BB3D} Härkäselkä 1 kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 285 ei Useita rakennelmien jäänteitä. 1. Peruskarttaan merkityn olevan pienen ympyrätien keskellä on korsumainen rakennelma, jonka reunoissa on vielä maatuneita hirsiä. Kuopan koko hirsien sisäreunasta on 6,4 m x 5,8 m. Monttu on aivan tien vieressä, Kuopassa on öljytynnyreitä ja muuta metalliromua, mm. auton konepellin osa, kamiina ja öljytynnyreitä. Yläpuolella rinteen päällä on rakennuksen pohjan paikka, joka erottuu ympäristöstä lähinnä vähäisen aluskasvillisuuden perusteella. Sen yhdellä reunalla on kuitenkin maatunut hirsi. Rakennelman koko on 6,5 m x 5,9 m. x 3502407, y 7589540 2. Korsusta luoteeseen, tien toisella puolella ja muutaman metrin tien reunasta, on neljä neliön muotoista kuoppaa, joista kaksi on hieman toisia suurempaa ja syvempää. Suurimman kuopan koko on 2,7 m x 2,7 m, toiseksi suurin 2,2 m x 2,2 m. Ne ovat noin 80 cm syviä. Pienempien kuoppien sivut ovat alle 2 m. Kuoppien pohjilla kasvaa heinää ja sammalia. Yhdessä kuopassa on metalliromua mm. hetekan jäänteet. x 3502392, y 7589554 3. Kuopista edelleen luoteeseen on hirsirakennuksen pohja jossa on vain yksi maatunut hirsikerta jäljellä. Rakennelman koko on 7,8 m x 4,1 m. x 3502376, y 7589560 4. Kuopista koilliseen aivan Härkäseljänojan uoman soisen reuna-alueen rajalla on kaivo, hirsikehikko jossa vähintään neljä tai viisi hirsikertaa. Kaivo on avoin ja siinä on vettä, tosin sen aukkoa peittää osin vahva pajukko. Vedenpinnan yläpuolella olevat hirret ovat lahoja. Kaivon koko on n. 1,5 m x 1,5 m. x 3502395, y 7589576 5. Kaivon vieressä on mahdollinen rakennuksen pohja, se on valmistettu suurista sahatuista hirsistä joita on liitetty yhteen suurilla pulteilla. Rakennelman pituus on n. 22 m ja leveys arvoilta n. 8 m. Pitkittäishirsissä on suorakulmaisia sahattuja koloja poikittaisille puille. Pohjan alueella kasvaa koivuja ja vaivaiskoivuja/pajuja, se sijaitsee aivan soisen ryteikön reunassa. x 3502411, y 7589583 Korsusta eteenpäin tien vieressä pohjoiseen päin kasa puuta, mahdollisesti rakennuksen pohja, ei kuitenkaan selvää rakennetta. Myös tien toisella puolella on sahattuja puita, kattohuopaa, metalliromua ja kumiteräsaappaiden jäänteet. Myös muualla lähiympäristössä on hirsiä ja puita sekä peltiromua. Myös mahdollinen lanssipaikka, jossa on hieman losoja ja purua. 6. Härkäseljänojassa on puusta rakennetun kevytrakenteisen padon jäänteet, pato on tehty poikittaisesta ojan yli menevästä hirrestä ja sitä vasten asetuista pystylaudoista, joiden edessä on maata. Pato on mahdollisesti kaivetussa ojassa, Vieressä eteläpuolella on samantapainen kapea kaivettu oja, joka liittyy puron uomaan n. 30 m päässä padosta, ja laajenee lopussa varsin suureksi. Kaivettu oja alkaa suon reunasta, jossa se kaartuu nykyisen puron viereen. Oja voi olla myös luontainen mutta sitä on ainakin muokattu. Pari metriä ylävirtaan ojan varressa on lankkuja, mahdollisesti paikalla on ollut silta ojan yli. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Merkitty vuoden 1965 topogrfiseen kartaan rakennuksena, ja vuoden 1968 1:100000 mittakaavaiseen topografiseen karttaan metsätyökämppänä. Metsätyökämppä. Kohde sijaitsee Härkäselän länsiosassa, Kutturan tien pohjoispuolella, Härkäseljänojan latvoilla. Alue on kuivahkoa kangasta jossa kasvaa mäntyä ja koivua. Härkäseljänojan rannalla kasvaa tiheää koivikkoa ja pajukkoa. 3 Voimassa 2013-02-07T10:39:57 4552.39599609 282.7652472
arkeologinenkohde_alue.2214 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2214 151150 {2C9A5525-E07F-4846-867A-B54AC43CFC62} Marjavaara 2 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 290 ei Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoiteita; 18 poteron jäännöstä ja 5 erikokoista pesäkettä. Rakennelmat sijoittuvat kaakko-luodesuuntaiseen, 70 m x 40 m kokoiseen koilliseen päin auki olevaan, länsilounaaseen päin levenevään muodostelmaan. Kohteen itäpuolella 70 m etäisyydellä on toinen kenttälinnoitekohde, Marjavaara 3. Kohteet merkittiin erillisiksi koska niiden välisellä alueella ei havaittu rakenteita. Suurin osa poteroista on muodoltaan soikeita ja osa kaarimaisia kahdesta romahtaneesta poterosta koostuvaa rakennelmaa. Pesäkkeistä 1-4 ovat matalia turpeenpeittämän hirsikehikon reunustamia, suorakaiteen tai neliönmuotoisia kuoppia. Pesäke 5 on muita suurempi ja poikkeavanmuotoinen - pitkänmallinen ja siinä on korkeampi valli, jossa on kulkuaukko. Pesäkkeet ovat mahdollisesti ampumapesäkkeitä. Kaksi niistä sijaitsee alueen kaakkoisreunalla, yksi luoteisnurkassa, yksi pohjoisreunalla ja yksi alueen keskellä lounaislaidalla. potero 1: X=7409711, Y=3573886; muoto kaarimainen, kuopan mitat 2,6 x 1,7 x 0,5 m. potero 2: X=7409718, Y=3573894; muoto soikea, kuopan mitat 1,8 x 0,5 x 0,7 m. potero 3: X=7409717, Y=3573894; muoto soikea, kuopan mitat 1,8 x 0,5 x 0,7 m. potero 4: X=7409716, Y=3573897; muoto soikea, kuopan mitat 1,5 x 0,3 x 0,4 m. potero 5: X=7409720, Y=3573898; muoto soikea, kuopan mitat 1,9 x 0,5 x 0,6 m. potero 6: X=7409726, Y=3573904; muoto soikea, kuopan mitat 2 x 0,5 x 0,6 m. potero 7: X=7409726, Y=3573920; muoto soikea, kuopan mitat 2 x 0,4 x 0,6 m. potero 8: X=7409728, Y=3573931; muoto soikea, kuopan mitat 1,5 x 0,5 x 0,5 m. potero 9: X=7409714, Y=3573909; muoto soikea, kuopan mitat 1,5 x 0,5 x 0,4 m. potero 10: X=7409710, Y=3573911; muoto soikea, kuopan mitat 1,2 x 0,4 x 0,4 m. potero 11: X=7409708, Y=3573925; muoto soikeahko, kuopan mitat 1,8 x 0,7 x 0,4 m. potero 12: X=7409707, Y=3573927; muoto soikeahko, kuopan mitat 1,8 x 0,5 x 0,5 m. potero 13: X=7409702, Y=3573930; muoto soikea, kuopan mitat 1,6 x 0,5 x 0,4 m. potero 14: X=7409700, Y=3573928; muoto soikea, kuopan mitat 1,9 x 0,5 x 0,5 m. potero 15: X=7409696, Y=3573934; muoto soikea, kuopan mitat 1,5 x 0,5 x 0,5 m. potero 16: X=7409695, Y=3573930; muoto soikea, kuopan mitat 2 x 0,6 x 0,4 m. potero 17: X=7409691, Y=3573933; muoto soikea, kuopan mitat 2 x 0,5 x 0,5 m. potero 18: X=7409688, Y=3573938; muoto soikea, kuopan mitat 1,8 x 0,5 x 0,4 m. pesäke 1: X=7409718, Y=3573879; muoto suorakaide, mitat 3,2 x 2,9 m. Rakennelman pohja on maantasainenja sen reunoilla on yksi turpeenpeittämä pyöröhirsikerta. Pesäkkeen pitkä sivu on itä-länsisuuntainen. Pohjoissivulle on asetettu muutamia kiviä. pesäke 2: X=7409727, Y=3573915; muoto neliö, mitat 2,2 x 2,1 x 0,7 m. Pesäkkeen reinoilla on matala valli ja seinämissä on käytetty kiveä. pesäke 3: X=7409711, Y=3573917; muoto neliö, kuopan mitat 2,2 x 2,2 x 0,5 m. Seinämissä käytetty kiveä. pesäke 4: X=7409696, Y=3573942; muoto suorakaide, mitat 3 m x 2,5 m. Pesäkkeen pohja on lähes maantaisanen ja reunoilla on turpeenpeittämä pyöröhirsikehikko. Rakennelman pohjois- ja eteläpuolella on kaksi pientä kuoppaa, joissa on säilyketölkkejä, luultavasti roskakuoppia. pesäke 5: X=7409708, Y=3573948; muoto suorakaide, ulkomitat 6 x 3 m. Rakennelman ympärillä on 0,5 m korkea maa- ja kiviaineksesta sekä pyöröhirrestä tehty valli. Pesäkkeen pitkä sivu on pohjois-eteläsuuntainen, ja vallin luoteiskulmassa ylärinteen suunnassa on 70 cm leveä aukko. Vallin on pyöristetty koilliskulmasta. Rakennelman ympäriltä on otettu maata valleihin. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alueella tiedettiin Kari Koskenrannan haastattelun ja Metsähallituksen Sutigis-järjestelmän tietojen perusteella olevan sodanaikaisia kenttälinnoitteita. Kohteessa on toisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Marjavaaran kaakkoisosassa, itäkoilliseen loivasti laskevan rinteen alaosassa. Kasvillisuus on mäntyvaltaista hiukan soistunutta kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteen pohjoispuolella on soistuneempaa aluetta. Vaaran rinteen juurella idässä on rämettä, jonka takana on Marjavaaranselkä. 3 Voimassa 2012-10-23T16:20:27 2047.2175293 203.50626325
arkeologinenkohde_alue.2215 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2215 152807 {4BBA4D34-E7F8-49F7-BFA4-5C1EEC748D15} Joukhaisvaara 1 rajamerkki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 318 ei Paikalla on kivistä ladottu rajamerkki ja sen kaksi viisarikiveä. 1. Rajamerkki on ladottu metrin mittaisista kivistä1, 5 x 1,5 metrin kokoiseksi röykkiöksi, jossa on parhaimmillaan viisi kylmämuurattua kerrosta. Rakennelma tukee keskellä seisovaa suurta laakakiveä, joka sijoittuu rajan suuntaisesti lännestä itään kuten sen länsipuolella seisova viisarikin. tästä raja kääntyy kaakkoon, jossa on toinen viisarikivi. Rajamerkin Rovaniemen puoleisella lappeella etelässä on teksti N4 ja sen alla 1849. Kaakkoinen viisari sijaitsee kolmen metrin päässä ja se on yhdeksällä kivellä pystyyn tuettu metrin korkuinen laaka, joka seisoo rajan suuntaisesti. Toinen viisarikivi sijaitsee pääkivestä viiden metrin päässä ja se on tehty kahdesta kivikerroksesta ja keskellä on 70 cm korkea laaka rajan suuntaisesti. Kohde rajautuu aluemaisesti kivilatomuksista mitattujen gps pisteiden ylle. sutigis Sodankylän ja Rovaniemen välinen rajamerkki vuodelta 1849. Vaaran kalliolaki, jossa kasvaa mäntymetsä turpeessa. Rajamerkki sijaitsee Rovaniemen ja Sodankylän kunnan rajalla, kohdassa, jossa raja tekee käännöksen etelästä luoteeseen. 3 Voimassa 2012-12-11T14:32:45 86.0246582 37.60301752
arkeologinenkohde_alue.2216 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2216 154388 {E1CFC889-94F0-4582-821A-1162900490E9} Purnuvaara 2 pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 360 ei 1. Pesäke, x 3503217, y 7567517. Katto on tehty suurista pyöröhirsistä, joiden päällä on kattohuopaa, katto on romahtanut. Kuopan koko on n. 4 m x 3 m, oviaukko on kaakkoispäässä. Kuoppa on ollut varsin syvä. 2. Pesäke 2, x 3503158, y 7567550. Sijaitsee noin 60 m luoteeseen edellisestä, jyrkän rinteen yläpuolisen tasanteen reunassa. Kuopan koko on 4 m x 4 m ja syvyys n. 1,5 m. Sen reunoissa on hirret, jo romahtanut katto on tehty suurista pyöröhirsistä. Kulkuaukko on ylärinteen puolella, pois kaivettu maa on vallina alarinteen puolella. Maaperä on kivinen. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rauno Tolonen kertoi konekivääripesäkkeistä. Schutzwall-puolustuslinjan osa, mahdollisesti tähystysasema. Sijaitsee lähellä purnuvaaraan huippua, sen lounaisreunassa. Maaperä on kivikkoinen. Ympärillä kasvaa pienehköä mäntyä sekä muutamia koivuja ja katajaa, aluskasvillisuus on sammalia ja varpukasveja. 3 Voimassa 2013-01-16T08:46:55 1744.93432617 219.7750749
arkeologinenkohde_alue.2217 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2217 155084 {588980E5-D373-471E-9895-0A0298CA9C12} 1000011681 Dåvits Örmeros vanha tonttimaa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 13 ei Vanhalta tonttimaalta löytyi kaksi matalaa, turpeen peittämää uunin perustusta, mahdollinen kiviaita ja siihen liittyvä kivirakenne sekä yksi raivausröykkiö. Rakenteet sijoittuivat kahdelle loivalle, pohjoiseen laskevalle terassille kallioiden välillä. Toinen uuneista sijaitsi pohjoisen terassin keskiosassa (PN 1), toinen ylempänä eteläisen terassin etureunalla terassin länsiosassa (PN 2). Molemmat rakenteet olivat kooltaan noin 2 x 2 m ja korkeudeltaan n. 30 cm. Pohjoisemmassa uunissa erottui rakenteen nurkissa suuremmat, halkaisijaltaan n. 50 cm kivet, muuten rakenteiden kivien koko vaihteli 20-40 cm:n välillä. Pohjoisemman uunin ympärillä erottui muutamia suurehkoja maakiviä, jotka saattavat liittyä uunia ympäröineeseen rakennukseen. Molempien uunien yhteydestä löytyi geologin sauvalla kairatessa hiiltynyttä maata ja nokea sekä hieman palanutta savea, mutta kummankaan yhteydestä ei löytynyt lainkaan tiiltä. Nykyään pohjoiseen, kohti Dåvitskullarna-saaria vievä polku kulkee aivan pohjoisemman rakenteen itäpuolelta. Uunien itäpuolelta, ylemmällä terassilla, erottui matala, turpeen peittämä, koillis-lounas-suuntainen kivilatomus, joka on luultavasti vanhan kiviaidan (PN 4) katkelma. Latomuksen koillispäädyssä erottui korkeampi, osin turpeen peittämä kivirakenne (PN 3), joka on joko raivausröykkiö tai mahdollinen edellisiä nuoremman uunin jäänne. Rakenteen päällä kasvoi muutamia puita. Kivirakenteen ympäristössä maa oli hiiltynyttä, ja maanpinnalla erottui hieman tiiltä ja vihreän pullolasin kappaleita. Rakenne saattaa olla 1840-luvun pitäjänkartalla näkyvä rakennus, jonka lounais- ja koillispuolella näyttäisi kartalla kulkevan kiviaita. Kyseessä saattaa myös olla peltoraja, jolloin pitkä, matala kiveys voisi olla pellolta nostettua raivauskiveä. Tonttimaan matalat uunirakenteet (PN 1 ja PN 2) ovat luultavasti peräisin keskiajalta tai uuden ajan alusta. Kiviaitaan liittyvä mahdollinen uunirakenne taas on nuorempi, luultavasti 1800-luvulta. Uunirakenteiden lisäksi tonttimaan keskellä, vaahteran juurella on osin turpeen peittämä kivilatomus, joka on todennäköisesti raivausröykkiö (PN 5). Inventoinnin yhteydessä dokumentoitujen rakenteiden lisäksi niiden kaakkoispuolella sijaitsee aiemmin tunnettuja rakennusten jäänteitä (Haggrén, Heinonen & Terävä 2007; Maaranen 2007). Dåvitsin vanha tonttimaa on muinaisjäännöskohde, josta on jo ennen syksyn 2012 inventointia tunnettu useita erityyppisiä kiviröykkiöitä. Näistä osa on viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä ja osa uuninperustuksia. Vuoden 1707 kartalla tonttimaa on merkitty kylän peltojen itäpuolelle, kahden luode-kaakko - suuntaisen kallion väliin. Kyseinen alue tarkastettiin inventoinnin yhteydessä ja siltä tehdyt havainnot dokumentoitiin. Vanhan tonttimaan alue on nykyään Museoviraston hoitamaa matalaa niittyä ja nurmea, jonka keskellä kasvaa muutamia lehtipuita. Tie kohti Dåvitskullarna-saarille vievää siltaa kulkee tonttimaan itäreunassa. kylän paikka 3 Voimassa 2013-01-30T11:34:13 448.39453125 88.40713094
arkeologinenkohde_alue.2218 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2218 155088 {7CECED16-3807-4691-B156-16346286CC21} Dåvits Örmeros 4 kiviaita? 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 14 ei 3 Voimassa 2013-01-30T12:03:25 23.53051758 28.16524557
arkeologinenkohde_alue.2219 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2219 156231 {FB546670-A0C8-4264-B204-E4035B2F991D} 1000017918 Lintharju 8 hiilimiilut 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Timo Jussilan mukaan: "Paikalla on neljä hiilihautaa: 1) halk 6 m, 2) halk 4 m, 3) halk 5 m, 4) halk 4 m, rikkonainen." Tarkastuksessa miiluja dokumentoitiin kahdeksan. Yhtä Jussilan miiluista ei havaittu varmaankin siitä syystä, että se sijaitsee hieman erillään muista. Sen olemassaoloa ei kuitenkaan ole syytä millään muotoa epäillä. Hiilimiilu 1 (156227): Hiilimiilu on ulkoreunoiltaan ympyrä, jonka halkaisija on kymmenkunta metriä. Pari metriä leveät palteet kiertävät miilua. Nämä palteet ovat 20 - 30 cm muuta maastoa korkeammalla eikä niissä juurikaan ole jäljellä hiiltä. Miilun keskellä on neliön muotoinen syvennys, Tämä syvennys on jopa 1.3 metriä syvä. Kairauksessa tuli esiin sammalen alta viitisen senttiä paksu nokikerros, jonka alapuolella on normaali huuhtoutumiskerros. Miilu erottuu selkeästi tasaisella kuivalla kankaalla. Maakuoppa/hiilimiilu 2 (156228): Maakuoppa on halkaisijaltaan noin 7 metriä ja sen reunoilla on havaittavissa matalat, epämääräiset palteet. Kuoppa keskellä on halkaisijaltaan 4 metriä ja sen syvyys on noin 70 cm. Kuoppa kasvaa kauttaaltaan sammalta, keskellä kuoppaa on suuri koivu. Kuopassa ei ole hiiltä eikä normaalia podsolia. Kuoppa tekee suhteellisen resentin vaikutelman. Hiilimiilu 3 (156229): Hiilimiilu on ulkoreunoiltaan ympyrä, jonka halkaisija on kymmenkunta metriä. Pari metriä leveät palteet kiertävät miilua. Palteet ovat matalat, vain 15 cm ympäröivää maanpintaa korkeammat ja täysin hiilettömät. Ne erottuvat kuitenkin selvästi kuivalla kankaalla. Miilun keskellä on neliön muotoinen kuoppa, joka on noin metrin syvyinen. Kairauksessa kuopan keskeltä tuli esiin nokikerros, jonka päällä on parikymmentä senttiä puhdasta hiekkaa. Hiilimiilu 4 (156230): Timo Jussilan dokumentoima miilu, jota ei tarkastettu kesän 2013 inventoinnissa. Hiilimiilu 5 (164155): Hiilimiilu on muodoltaan säännöllisen pyöreä ja se erottuu kuivassa maastossa erittäin hyvin. Se on vajaat 10 metriä hiekkatien pohjoispuolella. Miilun kehä on noin 10 metriä, keskellä on toista metriä syvä kuoppa. Miilun reunoilla 2 - 3 metriä leveät palteet, jotka kohoavat 20 - 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammaksi. Miilu on tyhjennetty hiilestä suhteellisen perusteellisesti, sillä kairauksessa ei hiiltä juurikaan tullut esille. Miilun keskellä hiiltä ei juurikaan ole, vallien päällä on maannoksessa jonkin verran pieniä hiilipartikkeleita. Sammal ja muu aluskasvillisuus peittävät täysin miilua. Sen päällä kasvaa nuoria mäntyjä ja koivuja. Miilu sijaitsee Natura-alueen puolella. Hiilimiilu 6 (164156): Hiilimiilu on ympyrä, jonka halkaisija on noin kahdeksan metriä. Pari metriä leveät palteet kiertävät miilua. Palteet ovat noin 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammat. Ne ovat täysin hiilettömät. Miilun ulkosyrjällä on yksittäinen palokuoppa, jonka halkaisija on noin 1.5 metriä ja syvyys 60 cm. Kuoppa on hiiletön. Miilun keskellä on pyöreä kuoppa, joka on 1.2 metrin syvyinen vallin harjalta katsottuna. Kairauksessa kuopan keskeltä tuli esiin nokea jai hiiltä. Maakuoppia 7 (156157): Maakuopat sijaitsevat vierivieressä noin 70 metriä voimalinjalta etelään. Ne ovat epämääräisen muotoisia, halkaisijaltaan parimetrisiä. Kuopat ovat 50 - 70 cm syvyisiä ja niitä peittää vahva sammalkerros. Kuopissa ei ole normaalia podsolia, joten kovin vanhoja ne eivät voi olla. Hiilimiilu 8 (164158): Hiilimiilu on ulkoreunoiltaan ympyrä, jonka halkaisija on kymmenkunta metriä. Pari metriä leveät palteet kiertävät miilua. Palteet ovat suhteellisen korkeat ja puolisen metriä ympäröivää maanpintaa korkeammat. Ne ovat täysin hiilettömät. Palteet erottuvat kuitenkin selvästi kuivalla kankaalla myös siitä syystä, että niiden takana kiertää koko kehän matkalla selkeä palo-oja. Oja on puolisen metriä leveä ja sen syvyys vaihtelee parista kymmenestä sentistä puoleen metriin. Miilun keskellä on pieni suorakaiteen muotoinen kuoppa, joka on yli puolentoista metrin syvyinen vallin harjalta katsottuna. Kairauksessa kuopan keskeltä ei tulluti esiin nokea tai hiiltä. Hiilimiilu erottuu erittäin selvästi maastossa. Hiilimiilu 9 (164159): Hiilimiilu on muodoltaan säännöllisen pyöreä ja se erottuu kuivassa maastossa erittäin hyvin, vaikka se on osittain hakkuujätteen peitossa. Miilun kehä on noin 8 metriä, keskellä on puolitoista metriä syvä kuoppa. Miilun reunoilla on kaksi metriä leveät palteet, jotka kohoavat 20 - 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammaksi. Miilusta löytyi kairauksessa suhteellisen vahva noen ja hiilen sekainen kerros. Sammal ja muu aluskasvillisuus peittävät täysin miilua. Sen reunoilla kasvaa suuria mäntyjä. Yhdeltä kulmalta on kaadettu monihaarainen koivu. Hakkuujätettä on kuopam reunoilla jonkin verran. Miilu sijaitsee Natura-alueen puolella. Aiempi aluerajaus kattoi Jussilan neljä miilua. Muutaman sijaintia siirrettiin hieman kesän 2013 mittausten pohjalta. Uusi, huomattavasti laajempi aluerajaus tehtiin kaikkien yhdeksän pisteen alueelle. Pisteet on mitattu maastotietokoneella, aluerajaus on tehty käsäin digitoimalla. Kohde on sekä muinaisjäännösrekisterissä (1000017918) että erillisenä Reiska-alueena. Kohteen on inventoinnissa raportoinut Timo Jussila 1998. Hän on dokumentoinut alueelta neljä erillistä miilua, joista yhtä ei paikallistettu kesän 2013 tarkastuksessa. Sitä vastoin viisi entuudestaan tuntematonta miilua dokumentoitiin tuolloin. Yhteensä erilaisia kaivantoja ja miiluja on alueella yhdeksän. Aluerajausta on myös laajennettu huomattavasti kesän 2013 havaintojen pohjalta. Miiluista kuusi on metsätalousalueella, kolme Naturan puolella muutaman kymmenen metrin päässä. Lisäksi muinaisjäännösrekisteriin on merkitty lukuisia miiluja aluerajauksen luoteispuolelle, Natura-alueella. Näitä miiluja ei tarkastettu kesän 2013 inventoinnissa, sillä ne eivät ole Metsätalouden mailla. Hiilimiiluja on kuitenkin ollut nauhana pitkin harjun reunaa satojen metrien matkalla. Hiilimiilut ja maakuopat lienevät peräisin viimeisten parin sadan vuoden ajalta. Ne ovat pääsääntöisesti hyvin säilyneitä. Hiilen poltto on jatkunut ilmeisesti hyvän aikaa alueella, sillä hautoja on rakennettu nauhaksi harjun laitaan. Lintharju on usean kilometrin mittainen hiekkapohjainen harjujakso, joka alkaa Suonenjoen keskustan koillispuolelta ja jatkuu edelleen koilliseen Koskeloveden rannan tuntumaan. Hiekkatie kulkee pitkin harjun pohjoisreunaa. Tämän hiekkatien varrelta on raportoitu useita muinaisjäännöksiä, joista useimmat ovat hiilimiiluja, muut epämääräisempiä kuoppia. Maasto on kuivaa hiekkakangasta, jossa kasvaa mustikkaa, puolukkaa ja jäkälää. Puusto on istutettua tasaikäistä männikköä. Aluetta halkoo hiekkatie sekä voimalinja. Alueella on Metsähallituksen tutkimusala. Tarkastetut miilut ja kuopat sijaitsevat metsätalousmaalla. Hiilimiiluja on lisää alueen luoteispuolella, jossa jatkuu laajempi Natura-alue. 3 Voimassa 2013-12-01T15:48:36 29952.64746094 980.20357375
arkeologinenkohde_alue.2220 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2220 156234 {1A9BB1CA-8C0D-4DC7-90FC-98D8C708C227} 729010036 Voudinniemi moniperiodinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 6 Rautakautinen; 3 Historiallinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 61 Rautakautinen; 33 1600-luku; 42 Mesoliittinen 4 Tuhoutunut osittain 115 ei Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita. Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. 3 Voimassa 2013-02-26T08:33:15 51796.25610352 1545.08374855
arkeologinenkohde_alue.2221 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2221 156240 {C933FF97-2CCB-4E84-A02A-0EFE6692FCD9} 729010053 Saarilampi NW pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 11 VAT/arkeologia 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 158 ei Paikalla on kolme pyyntikuoppaa, jotka kaikki ovat suon reunassa. Kuopista nro 1 on tutkittu osaksi vuonna 1994. Kuoppa oli lähes suorakulmainen, kooltaan noin 3 x 3 m ja syvyydeltään 2,8 m. Kuopan seinämissä oli teroitettuja puita, kärjet viistosti ylöspäin, pohjalla oli kolottuja puita ja päällä paksu hirsi. Yleensä kuoppa täynnä vettä ja se on merkitty karttoihin lähteeksi; 1993-1995 veden pinta oli normaalia alempana. Pyyntikuopat 2 ja 3 ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 2,5-3,5 m ja tutkimusajankohtana (1993-1995) veden täyttämiä. Kohde sijaitsee Saarilammen luoteispuolella, valtatien 13 ja sorakuoppaan vievän metsätien risteyksestä noin 0,3-0,5 km pohjoiseen. HUOM! Paven ja mj-rekisterin rajaukset poikkeavat toisistaan 3 Voimassa 2019-09-20T07:34:45 10673.12353516 612.19474784
arkeologinenkohde_alue.2222 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2222 156252 {699659DD-D945-4884-BF0A-C4CF8B3D4090} 1000004406 Verkkosaari kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 145 ei Asuinpaikka-alue on mäntykangasta, jonka hiekkarannasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. asuinpaikan itäpuolella on majavan pesä ja löydöt olivat tulleet esille majavien kaivaessa käytäviä hiekkaiseen rantaan. Tästä päätellen asuinpaikkaa on jäljellä ylempänä rannassa, vaikka osa alueesta on huuhtoutunut järveen. Asuinpaikan pohjoispuolella niemen itä- ja pohjoisrannalla sijaitsee Syvälahden kivikautinen asuinpaikka. Syvälahden niemen tyveen Putkelansärkälle johtaa hiekkatie. Asuinpaikka sijaitsee Putkelan kylässä, Putkelansärkästä Koitajokeen pistävän niemen kärjessä. Niemen kärjen nimi on Verkkosaari, vaikka se on harjuun yhteydessä pohjoispäästään. 3 Voimassa 2013-02-26T13:54:48 515.73535156 105.87699028
arkeologinenkohde_alue.2223 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2223 156255 {7BC524B2-3843-4DAE-A27F-60974C56DED6} 146010012 Ristiniemi kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 145 ei Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta. Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja. Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. 3 Voimassa 2013-02-26T14:32:17 19723.60546875 1196.73584993
arkeologinenkohde_alue.2224 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2224 158685 {EFC4CBEF-986C-446C-8E2A-1620AB380221} Orajokisuunkangas 3 ohjepuomi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 175 ei Alueella noin 240 metrin matkalla jäännöksiä uiton ohjepuomista. Paikalla olevat kiinteät rakenteet (ankkurikivi, töveli, paaluryhmä) ovat puomin kiinnitysrakenteita. Etelässä vielä elävässä puussa näkyy vaijerin hankausjälkiä sekä puomien kiinnikkeenä käytetty rautaesine. Pohjoisempana alueen keskellä on jokitörmään kaivettu 3 x 4 x 1,1 m kokoinen soikea kuoppa, jonka pohjalla olevaan kiveen on kiinnitetty rautasilmukka ja kettinki. Kivi ei näy maanpinnalle. Ankkurikiven ympärillä on osittain maan peittämää kettinkiä ja toinen irtonainen puomien kiinnike. Kuopan koillispuolella törmän päällä on pyöreä metalliseinäinen sylinterin muotoinen töveli. Töveli on halkaisijaltaan 1,1 m ja sen kattona on betoninen halkaisijalta 1,2 m oleva kupolimainen kansi. Töveli on noin 60 cm korkea. Töveli on toiminut vaijerin kiinnitysrakenteena. Pohjoisempana rannassa on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen kolmen paalun jono. Eteläisin paalu on lahonnut ja sen viereiseen jokitörmään on kaivettu 4 x 2 x 1,3 m kuoppa. Paalut ovat halkaisijaltaan 30 cm kokoisia, 60 cm korkeita pyöröhirsiä. Eteläisimmän paalun etäisyys keskimmäiseen paaluun on 1,8 m ja siitä pohjoisimpaan paaluun 2,4 m. Eteläisimmän paalun sivuille on kiinnitetty kaksi metallilevyä ja keskimmäiseen kolme. Pohjoisimmassa paalussa ei ole metallilevyjä. Paaluista pohjoiseen on puomiin liittyvää rautavaijeria edelleen kiinni elävissä puissa. Töveli: X=7470175, Y=484695; X=7473297, Y=3484861 Ankkurikivi: X=7470152, Y=484689; X=7473275, Y=3484856 Paaluryhmä: X=7470187, Y=484688; X=7473309, Y=3484854 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteeseen sisällytettiin kiinteiden rakenteiden lisäksi myös alue, jossa on puissa näkyviä merkkejä vaijerista ja puomiin liittyviä ei-kiinteitä rakenteita. Joen länsipuolella yksityismaalla voi myös olla säilyneitä rakenteita, mutta niitä ei kartoitettu. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja maastoinventoinnissa. Kohteessa on 1900-luvulle ajoittuva uitossa käytetyn ohjepuomin jäännös. Kohde sijaitsee Orajokisuun pohjoispuolella Kitisen itärannalla jokitörmässä, Orajokisuunkankaalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Jokitörmä on 1,5 m korkea joen pinnasta. 3 Voimassa 2013-09-05T13:12:52 5123.26245117 537.54880088
arkeologinenkohde_alue.2225 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2225 158687 {6901EEC3-4430-40A0-9522-E7159E22FBE2} Taka-Uhriselkä 1 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 202 ei Kohteessa on uittotammen jäännös. Tammesta on jäljellä maavalli, joka on leveimmillään rannassa 5 m ja kapenee päihin. Tammi on etelärannalla etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen ja 30 m pitkä. Joen pohjoisrantaa ei tarkastettu inventoinnissa. Vedessä näyttää olevan vielä alkuperäisiä poikittaisia pyöröhirsiä, joiden päälle on kasattu tuoreita puita ylityspaikaksi. Alajuoksun puolella on kolme vallia tukevaa pukkihirttä, joiden päissä on niitä tukevat kiviröykkiöt n. 7,5 m etäisyydellä vallista. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 1-1,5 m ja koostuvat yhdestä kivikerrasta. Röykkiöitä on etelärannalla 5 kpl. Alajuoksun puolella tammen vieressä kulkeva tieura on osittain tuhonnut vallin. Kohde rajattiin etelärannalla maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella, pohjoisrannan rajaus on arvio. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kyseessä on 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuvan uittotammen jäännös. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjoen varressa, Taka-Uhriselän koillispuolella. Tammen kohdalta kulkee tienura. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Joen eteläpuolella kasvaa nuorta kasvatusmetsää, pohjoispuolella uudistuskypsää metsää. Tammen kohdalla kasvaa koivikkoa. Yläjuoksun puolella jokea ympäröi leveä suoalue. 3 Voimassa 2013-10-28T14:52:13 1069.96826172 158.98745446
arkeologinenkohde_alue.2226 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2226 158688 {DBEAF52C-51D4-40EC-B3B4-56BA0ADA77F9} Miiluharjut 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Kämppä on purettu tai siirretty. Paikalla on heinikkoinen aukio, jonka keskellä on rakennuksen jäännös. Rakennus koostuu matalasta vallista, joka on enimmäkseen kasvillisuuden peitossa. Lisäksi maanpinnalle on näkyvissä yksi pyöröhirsi, jossa on sahattu pitkänurkkainen salvos. Aukion kaakkoislaidalla on lautakasa. Aukiolla on voi olla muita rakennuksen jäännöksiä, mutta tarkastushetkellä aluskasvillisuus vaikeutti rakenteiden havaitsemista. Rakennus: X=7477515, Y=510147; X=7480640, Y=3510324 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan, v. 1958 Sodankylän hoitoalueen karttaan (kyseessä voi olla myös porokämppä) ja Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1950-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Miiluharjujen eteläpuolella, Nuoliojan koillispuolella, Sodankylän ja Pelkosenniemen kunnanrajan vieressä Pelkosenniemen puolella. Kohteen pohjoispuolella metsätien pohjoispuolella on Nuolivaaran poroerotusaita. Kasvillisuus ympäristössä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-27T17:01:30 1252.39770508 140.66854215
arkeologinenkohde_alue.2227 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2227 158689 {68BEFE23-B6A4-4EAE-95DF-D851D87D9A7B} Sadinmaa 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 240 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalta löytyi pienen lautarakennelma jäännös ja tallin jäännös. Lautarakennelma sijoittuu metsän puolelle alueen länsiluoteispäätyyn, talli kosteammalla heinikkoiselle aukiolle 80 m etäisyydelle lautarakennelmasta, alueen itäkaakkoispäätyyn. Kämpän paikkaa ei havaittu, se on siirretty pois. Lautarakennelma on huonokuntoinen, alla on 3 x 1,5 x 0,8 m kokoinen kuoppa, jonka päällä on lautoja. Kyseessä voi olla käymälän tai vajan jäännös. Paikalla olleita rakennuksia on purettu ja siirretty, joten mahdollisesti laudat voivat olla peräisin myös puretusta rakennuksesta. Talli on pyöröhirsinen, luode-kaakkoissuuntainen ja mitoiltaan 8,4 x 8,2 m. Tallista on jäljellä 3 hirsikertaa, ja pohjan päällä on lisäksi irrallisia hirsiä. Nurkissa on molemmille puolille sahatut pitkänurkkaiset salvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Luoteisseinän keskellä on 85 cm leveä oviaukko. Ovenpielien hirsiin on sahattu pystylovet ovirakenteita varten. Oviaukon lähellä on irtonainen ovenpieli ja ovi. Ovi on pystylaudoitettu ja rautasaranallinen. Tallin sisällä on pilttuiden väliseiniä koillis- ja lounaissivuilla, 4 kpl molemmilla slvuilla. Pilttuita on siis ollut enimmillään 5 molemmilla sivuilla. Väliseinät koostuvat päällekkäisistä vaakariu`usta, jotka on kiinnitetty yhteen seinämän päihin sisä- ja ulkopuolelle asetetuilla pystyriukupareilla, jotka on kiinnitetty toisiinsa rautalangalla seinämän läpi. Lautarakennelma: X=7475560, Y=510056; X=7478684, Y=3510232 Talli: X=7475544, Y=510134; X=7478669, Y=3510310 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan ja v. 1958 Sodankylän hoitoalueen karttaan. Kohteessa on 1950-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kämppä on siirretty pois. Kohde sijaitsee Hangasselän pohjoispuolella olevan Sadimaan eteläreunalla, lähellä suon laitaa. Kohteen eteläpuolitse kulkee metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-27T17:04:56 4814.70800781 306.84113617
arkeologinenkohde_alue.2228 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2228 158690 {63F29103-B549-497B-8E64-4EBC6BE2A9CF} Kannuslehto 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Kohteessa on siirretyn parakkikämpän jäännös. Paikalla on kämpän ja tallin pohjat. Talli sijaitsee suon reunalla, kämppä ylempänä tallin koillispuolella. Rakennusten päällä kasvaa nuorta koivikkoa. Kämppä on itä-länsisuuntainen, mitoiltaan 12,3 x 7,5 m. Kämpästä on jäljellä maapenkka, joka on 80 cm leveä ja 40 cm korkea. 2-3 m etäisyydellä kämpän länsipäädystä on laakakivistä tehty neliönmuotoinen uuninpohja, mitoiltaan 1,1 x 1,2 x 0,3 m. Uuninpohjan vieressä on kumollaan suuri pyöreä lämmityskattila. Kämpän sisällä on myös kamiina. Kämpän pohjassa on useita kuoppia. Pohjoisseinämällä kasvillisuuden peitossa on pyöröhirsiä ja riukuja, jotka ovat mahdollisesti osa eteistä tai portaita. Kämpän länsipuolella on 1,5 x 1,5 x 0,5 m kokoinen kuoppa. Talli on kooltaan 8,5 x 7,8 m ja pitkältä sivultaan itä-länsisuuntainen. Tallista on jäljellä kaksi pyöröhirsikertaa, joissa on sahalla hirsien ylä- ja alapuolelle tehdyt pitkänurkkaiset salvokset. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Katto on romahtanut tallin päälle. Kurkihirsi on pohjois-eteläsuuntainen ja kattoruoteet sitä vastakkain olevia riukuja, minkä perusteella tallin katto on lyhyen sivun suuntainen. Riukujen päällä on lisäksi kattohuopaa. Eteläpäädyssä on epäselvä oven paikka. Tallin vieressä on kaksi tukkikasaa, joista toinen on siististi kasattu. Kämppä: X=7475098, Y=501404; X=7478223, Y=3501576 Talli: X=7475072, Y=501381; X=7478196, Y=3501554 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirrettävän parakkikämpän jäännökset. Kohde sijaitsee Kannuslehdon eteläosassa suon laidalla. Etelässä suolla reilun 500 m etäisyydellä on Rovajoki. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, joka on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2013-09-24T12:22:00 2822.75488281 205.78061382
arkeologinenkohde_alue.2229 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2229 158691 {CEA3BE8D-BF26-4D38-8DF1-5D488F44BC7B} Ahvenlampi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennusta ja riukuaitaa. Toinen rakennuksista on asuinrakennus ja toinen talli, mutta on epäselvää, kumpi on kumpi. Etelänpuoleinen rakennus 1 on luode-kaakkosuuntainen, kooltaan 8,6 x 7,6 m. Rakennuksesta on jäljellä kolme pyöröhirsikertaa ja kaksi pitkän sivun suuntaista kattohirttä. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Rakennuksen kaakkoisseinän keskellä on 90 cm leveä oviaukko. Ovenpielin hirret on katkaistu sahalla ja pieliin on tehty pystylovi. Samanlainen 80 cm leveä aukko on rakennuksen koillisseinällä. Luoteispäässä länsinurkan vieressä on lisäksi 60 cm leveä luukku tai ikkuna. Rakennuksen etelänurkan vieressä on geokätkö. Rakennus 2 sijaitsee noin 15 m rakennus 1:stä luoteeseen. Rakennus on kaksihuoneinen, luode-kaakkosuuntainen, mitoiltaan 14,7 x 7 m. Luoteisosa on 7,6 m pitkä ja kaakkoisosa 7,1 m. Pyöröhirsikertoja on enimmillään yhdeksään. Rakennuksen luoteispäässä on vielä osittain pystyssä oleva päätykolmio. Lisäksi rakennuksen päällä on kattohirsiä. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Osa hirsistä on katkaistu sahalla ja osa kirveellä. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa ja ne on jätetty ainakin osittain kuorimatta. Molemmissa huoneissa ovet ovat lounaisseinän keskellä. Ovet ovat noin metrin levyisiä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja pieliin on tehty pystylovet. Molemmissa huoneissa on lisäksi ikkuna-aukot tai luukut koillisseinien keskellä ovia vastapäätä. Luoteishuoneessa ikkuna-aukosta näkyy vain puolet. Kaakkoishuoneen ikkuna on paremmin säilynyt. Se on tukittu naulaamalla ulkoseinään lauta. Ikkuna-aukko on 45 cm leveä ja 25 korkea. Kämppien välissä niiden koillispuolella on 2,2 m korkea riukuaidan pätkä. Aita alkaa rakennus 2:n itänurkalta ja on luultavasti jatkunut koilliseen kaartaen rakennus 1:n pohjoisnurkalle. Kämppien väliselle alueelle polun varteen on tehty luontopolkuun liittyviä parkkuupukkeja ja ristikko. Rakennus 1: X=7449332, Y=496260; X=7452446, Y=3496431 Rakennus 2: X=7449370, Y=496251; X=7452484, Y=3496422 Aita: X=7449357, Y=496257; X=7452471, Y=3496428 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Reiska-järjestelmään ja v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle, arviolta 1920-30-luvulle, ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Luosto-tunturin itäpuolella, Luoston taajama-alueen pohjoispäässä olevan Ahvenlammen itärannalla, 70 m Metsä-Luostosta kaakkoon. Lampea kiertävä luontopolku kulkee kohteen länsipuolelta. Kohteen eteläpuolella 70 m etäisyydellä polun varressa on laavu. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2013-11-27T17:13:30 1384.1574707 176.05018831
arkeologinenkohde_alue.2230 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2230 158693 {DC73C373-34B1-401C-B478-EDA2E154D50B} Vyötämöselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 234 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämpän ja tallin jäännökset, jotka sijaitsevat ojan varteen muodostuneella jyrkkärinteisellä terassilla. Rakennukset sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan, kämppä länsipuolella ja talli itäpuolella. Kämppä on kooltaan 8 x 8 metriä ja se tehty pyöröhirsistä. Jäljellä on enimmillään kuusi hirsikertaa. Nurkissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Hirsien päät on katkaistu enimmäkseen sahalla, ja tiivisteenä on käytetty kunttaa. Kämpän päällä on itä-länsisuuntainen kattohirsi ja muutamia riukuja. Eteläseinän keskellä on 90 cm leveä oviaukko. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet. Vasemmassa ovenpielessä on vielä jäljellä loveen upotettu riuku (kara). Länsiseinän keskellä on ikkuna-aukko. Kämpän eteläsivulla nurkkien viereen on kiinnitetty puutapeilla pystyhirret. Kämpän päällä kasvaa nuorta puustoa. Pohjoisseinän ulkopuolella on noin 3 x 1,5 x 0,3 m kokoinen suorakulmainen kuoppa. Talli on kooltaan yhteensä 9,9 x 9 metriä ja se on itä-länsisuuntainen. Siinä on kaksi erillistä osaa. Läntisempi osa on kooltaan 6,4 x 9 m, ja sen itäpuolella kaakkoisnurkan vieressä on pienempi 3,5 x 5,4 m kokoinen osa. Suurempi osa on ilmeisesti talli ja pienempi varasto. Hirret ovat pyöröhirsiä, joita on länsiosassa jäljellä kolme ja itäosassa kuusi. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Talliosan päällä on lisäksi etelä-pohjoissuuntaisia katon tukihirsiä. Sen eteläseinän keskellä on 1,3 m leveä oviaukko, jonka pieliin on tehty pystylovet. Pohjoisseinän keskellä on 1,1 m leveä ikkuna-aukko. Talliosassa hirsien välit on tiivistetty kuntalla. Itäisempi varasto-osa on paremmin säilynyt. Hirsien välejä ei ole tiivistetty kuntalla. Varastoa ei ole kiinnitetty talliosaan salvoksilla. 1,6 m leveä oviaukko sijaitsee eteläseinällä talliosan nurkan vieressä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, ja ulkoreunaa on veistetty. Tallin päällä kasvaa nuorta puustoa. Kämppä: X=7443797, Y=501614; X=7446909, Y=3501787 Talli: X=7443801, Y=501630; X=7446913, Y=3501803 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteesta ilmoitti myös Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan pohjoisrannalla, Vyötämöselän eteläosassa. Kohteen pohjoispuolella kulkee metsätie, joka risteää lännestä Vyötämöseläntieltä 300 m etäisyydeltä ja kulkee ojan pohjoisvartta mukaillen. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-03T13:14:06 687.86157227 109.53976574
arkeologinenkohde_alue.2231 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2231 158694 {05F65EF1-45AC-489D-B912-9CDF708BD445} Vyötämöselkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 227 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennuksen jäännöstä, joista toinen on kämppä ja toinen talli/varastorakennus. Rakennukset sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan, kämppä länsipuolella ja talli itäpuolella. Kämppä on mitoiltaan 9,4 x 8 m ja itä-länsisuuntainen. Kämpästä on jäljellä enimmillään seitsemän pyöröhirsikertaa. Kämpän itäpäässä on pienempi eteisosa ja länsiosassa tupa. Eteinen on 2,2 m pitkä ja tupaa hieman kapeampi. Tupa on 7,2 m pitkä. Eteistä ei ole kiinnitetty tupaosaan salvoksilla, vaan sen sivuseinien hirret on asetettu tuvan nurkkasalvosten sisäpuolelle. Eteisosan hirsien välissä ei ole tiivisteenä kunttaa kuten tupaosassa, joten se on myös paremmin säilynyt. Kämpän nurkissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän päällä on pohjois-eteläsuuntaisia kattohirsiä ja kattohuopaa. Kämpän itäpäässä eteisen ulkoseinän keskellä on ulko-ovi ja samalla kohdalla eteisen ja tuvan väliseinässä väliovi. Molemmat ovat 90 cm leveitä. Ulko-oven pielien hirret on katkaistu sahalla ja ulko- ja sisäsivuja on veistetty. Molempiin pieliin ulko- ja sisäpuolelle on kiinnitetty nauloilla pystyriu"ut. Sisempi ovi on huonosti säilynyt. Ovenpielissä on pystylovet, joihin on upotettu karat, ja jäljellä on myös sahalautaiset ovenkarmit. Kämpän pohjoisseinän keskellä on ikkuna, jossa on sahalautaiset ikkunankarmit. Ikkunan koko on 80 x 80 cm. Kämpän itä- ja länsipäätyjen lähellä on kuopat. Itäpään kuoppa on kooltaan 1,7 x 1,3 x 0,6 m ja länsipään 1,5 x 0,6 x 0,5 m. Talli on mitoiltaan 11,6 x 9 m ja etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen. Se on salvosrakenteelta samankaltainen kuin kämppä. Tallissa on enimmillään kahdeksan hirsikertaa. Rakennuksessa on kaksi osaa. Etelälounaispäässä on suurempi 8,5 x 9 m kokoinen osa, joka on toiminut tallina, ja pohjoiskoillispäässä talliosan itäkaakkoislaidalla pienempi 3,1 x 5,3 m kokoinen osa, joka on toiminut luultavasti varastona. Talliosan hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa, varasto-osan hirsiä ei ole tiivistetty. Siten varasto-osa on myös säilynyt paremmin. Varasto-osaa ei ole kiinnitetty talliosaan salvoksilla, vaan sen seinähirret on asetettu suoraan tallinseinää vasten. Talliosassa on n. 1 m leveä oviaukko länsiluoteisseinän keskellä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja veistetty ulkosivulta. Niihin on tehty pystylovet, joissa on karat. Länsiluoteisseinällä on myös kolme pientä hirsiin tehtyä aukkoa, yksi pohjoiskoillis- ja kaksi etelälounaisreunassa. Etelälounaisreunan aukoissa on riu"ut, jotka ovat luultavasti kattorakenteita. Talliosan päällä on lisäksi paksuja länsiluode-itäkaakkosuuntaisia kattohirsiä. Varasto-osassa oviaukko on myös länsiluoteispäässä, talliosan ulkoseinän kyljessä. Aukko on 1 m leveä, eikä siinä näy mitään erityisiä rakenteita. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla. Varastossa on itäkaakko-länsiluodesuuntainen harjariuku, jonka päällä on halkaistuja riukuja kattoruoteina. Kämppä: X=7443738, Y=502086; X=7446850, Y=3502259 Talli: X=7443736, Y=502108; X=7446848, Y=3502281 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteesta ilmoitti myös Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan pohjoisrannalla, Vyötämöselän kaakkoisosassa. Kohteen pohjoispuolella kulkee metsätie, joka risteää lännestä Vyötämöseläntieltä 800 m etäisyydeltä ja kulkee ojan pohjoisvartta mukaillen. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-04T10:33:19 1166.49169922 147.37506073
arkeologinenkohde_alue.2232 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2232 158695 {427E92A5-C997-48DE-9CFE-A04EFCDA4BA3} Vyötämöselkä 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 221 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennuksen jäännöstä, joista toinen on kämppä ja toinen talli/varastorakennus. Rakennukset sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan, kämppä luoteispuolella ja talli kaakkoispuolella. Kämppä on mitoiltaan 9,8 x 7 m ja kaakko-luodesuuntainen. Kämpästä on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Kämpän kaakkoispäässä on pienempi eteisosa ja luoteispäässä tupa. Eteinen on 2 m pitkä ja tupaa hieman kapeampi. Tupa on 7,8 m pitkä. Eteistä ei ole kiinnitetty tupaosaan salvoksilla, vaan sen sivuseinien hirret on asetettu tuvan nurkkasalvosten sisäpuolelle. Eteisosan hirsien välissä ei ole tiivisteenä kunttaa kuten tupaosassa, joten se on myös paremmin säilynyt. Kämpän nurkissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän päällä on koillis-lounaissuuntaisia kattohirsiä. Kämpän kaakkoispäässä eteisen ulkoseinän keskellä on ulko-ovi ja samalla kohdalla eteisen ja tuvan väliseinässä väliovi. Ulko-ovi on paremmin säilynyt. Se on 85 cm leveä. Ulko-oven pielien hirret on katkaistu sahalla ja ulko- ja sisäsivuja on veistetty. Molempiin pieliin ulko- ja sisäpuolelle on kiinnitetty nauloilla pystyriu"ut. Tuvan koillisseinän keskellä on ikkunanpaikka. Kämpän kaakkois- ja luoteispäätyjen lähellä on kuopat. Kaakkoispään kuoppa on kooltaan 1,7 x 1,3 x 0,6 m ja luoteispään 1,5 x 0,6 x 0,5 m. Talli on mitoiltaan 11,1 x 8,6 m ja lounais-koillissuuntainen. Se on salvosrakenteelta samankaltainen kuin kämppä. Tallissa on enimmillään kahdeksan pyöröhirsikertaa. Rakennuksessa on kaksi osaa. Lounaispäässä on suurempi 8,5 x 8,6 m kokoinen osa, joka on toiminut tallina, ja koillispäässä talliosan kaakkoislaidalla pienempi 2,6 x 5,3 m kokoinen osa, joka on toiminut luultavasti varastona. Talliosan hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa, varasto-osan hirsiä ei ole tiivistetty. Siten varasto-osa on myös säilynyt paremmin. Varasto-osaa ei ole kiinnitetty talliosaan salvoksilla, vaan sen seinähirret on asetettu suoraan tallinseinää vasten. Talliosassa on 1,1 m leveä oviaukko luoteisseinän keskellä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja veistetty ulkosivulta. Niihin on tehty pystylovet, joista vasemmassa on jäljellä kara. Kaakkoisseinällä on 40 cm leveä ikkunan tai luukun paikka. Talliosan päällä on lisäksi koillis-lounaissuuntaisia halkaistuja hirsiä kattoruoteina. Varasto-osassa oviaukko on myös luoteispäässä, talliosa ulkoseinän kyljessä. Aukko on 80 cm leveä, eikä siinä näy mitään erityisiä rakenteita. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla. Kämppä: X=7443634, Y=502372; X=7446746, Y=3502546 Talli: X=7443616, Y=502385; X=7446728, Y=3502559 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteesta ilmoitti myös Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan itärannalla, Vyötämöselän kaakkoisosassa. Kohteen pohjoispuolella kulkee metsätie, joka risteää länsiluoteesta Vyötämöseläntieltä 1 km etäisyydeltä ja kulkee ojan pohjoisvartta mukaillen. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-04T12:48:53 1148.72851562 143.48360831
arkeologinenkohde_alue.2233 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2233 158696 {FBB92789-C062-4FFA-B157-6253351DB5ED} Vyötämöselkä 4 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 231 ei Kohteessa on savotan pääpirtin paikka. Paikalla on viisi rakennusta; kämppä pihan länsilaidalla, kylmä varastorakennus pihan etelälaidalla, kaksi tallia tai muutama vastaavaa rakennus vierekkäin pihan itälaidalla sekä sauna alemmalla tasanteella pihan koillispuolella. Kämppä on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, 18,8 x 10,4 m kokoinen viisihuoneinen pyöröhirsirakennus. Hirsikertoja on jäljellä enimmillään kuusi ja niiden välit on tiivistetty kuntalla. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Osa sisäseinistä on piiluttu. Kämpän päällä on pitkän sivun suuntaisia kattohirsiä ja niiden päällä on muutamia kattoruoteita. Kämpän pohjoiskoillispäässä on yhtenäiseltä vaikuttava 8,6 m pitkä huone. Sen pihanpuoleisen itäkaakkoisseinän keskellä on oviaukko. Lisäksi länsiluoteisseinän keskellä ja pohjoiskoillispäädyssä itäkoillisnurkan vieressä on ikkunan paikat. Muu kämppä jakautuu neljään osaan. Rakennuksen keskellä on kaksi harjan kohdalla olevan väliseinän erottamaa 4,1 m pituista ja 5,2 m leveää pientä huonetta. Näistä pihan puoleinen itäkaakkoishuone on eteinen. Siitä johtaa ovet länsiluoteishuoneeseen ja etelälounaaseen sekä pihalle. Länsilounaishuoneessa ulkoseinällä on ikkunan paikka. Etelälounaispääty jakautuu samalla tavalla kahteen osaan. Huoneet ovat pituudeltaan 6,1 m. Itäkaakonpuoleisessa huoneessa on sisänurkalla luonnonkivinen piisinjäännös. Se on mitoiltaan 2 x 2 x 1,4 m. Huoneesta johtaa väliseinän kautta ovi länsiluoteenpuoleiseen huoneeseen. Länsiluoteishuoneen länsiluoteisseinällä on oven tai ikkunan paikka. Rakennuksen itäkaakkoisseinällä olevat kaksi ulko-ovea ovat leveydeltä noin 1,2 metriä ja kaikki sisäovet ovat noin 80 cm leveitä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja on niihin on tehty pystylovet ovenkaroja varten. Keskimmäisten huoneiden sekä eteisen ja etelälounaishuoneen väliovessa on vielä säilynyt toisen ovenpielen kara ja ovenpielilauta. Keskimmäisten huoneiden väliseinän vieressä on myös oven jäännös, jossa on rautasarana. Ikkunanpaikat ovat huonosti säilyneitä ja voivat olla myös pienempiä oviaukkoja. Varastorakennus on kaksiosainen, itä-länsisuuntainen ja mitoiltaan 17 x 8,5 m. Itä- ja länsiosat on samankokoisia, mitoiltaan 8,5 m x 8,5 m. Rakennuksesta on jäljellä enimmillään yhdeksän pyöröhirsikertaa. Nurkissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Hirsien välejä ei ole tiivistetty. Hirsiä ei ole kuorittu kokonaan, osassa on vielä kuorta jäljellä. Itä- ja länsiosaa ei ole kiinnitetty toisiinsa nurkkasalvoksilla, vaan itäosa on rakennettu kiinni länsiosaan niin, että sivuseinien hirret on asetettu länsiosan nurkkasalvoksien ulkopuolelle. Rakennuksessa on riukulattia. Riu"ut on asetettu alimman hirsikerran päälle itä-länsisuuntaisesti. Itäosan luoteisnurkan lähellä on itä-länsisuuntainen riu"uista tehty väliseinämä, joka on 2,5 m pitkä 2,2 m korkea. Rakennuksen itä- ja länsiosien pohjoisseinien keskellä on oviaukot. Itäosan ovi on 1,3 m levyinen. Länsiosan oviaukko on 1,2 m leveä ja 1,5 m korkea. Ovenpielin hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet karoja varten, ja ulkosivuja on veistetty suoraksi. Länsipuoleinen oviaukon yläpuolelle oleva hirsi on vielä paikallaan, joten ovirakenne on paremmin säilynyt. Länsipuolisen oven oikealla sivulla on ulkosivulle naulattu pystylauta. Rakennuksen luoteisnurkan hirressä roikkuu rautainen vanne. Talli 1 ja 2 sijaitsevat 6 m etäisyydellä toisistaan. Talli 1 on näistä etelälounaanpuoleinen, talli 2 pohjoiskoillispuoleinen. Talli 1 on pitkältä sivultaan itäkoillis-länsilounaissuuntainen ja mitoiltaan 5,5 x 5,4 m. Siitä on jäljellä enimmillään seitsemän pyöröhirsikertaa. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Rakennuksen päällä on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen kattohirsi ja sen päällä itäkoillis-länsilounaissuuntaisia kattoruoteita. Oviaukko on hyväkuntoinen, 1 m leveä ja 1,4 m korkea. Ovenpielin hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet, joihin on upotettu karat. Ovenpielien sivuja on veistetty suoraksi. Oven ulkosivulla on laudoista tehdyt karmit. Talli 2 on pitkältä sivultaan itäkaakkois-länsiluoteissuuntainen ja mitoiltaan 9 x 8,7 m. Nurkissa on koirankaulasalvokset, joissa lovet on tehty hirren molemmille puolille. Jäljellä on enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Hirsien välit on tiivistetty kuntalla. Länsiluoteisseinän ovi on 1 m levyinen ja itäkaakkoisseinän keskellä on ikkunanpaikka. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja on niihin on tehty pystylovet. Ovenpielien sivuja on veistetty suoraksi. Tallirakennusten välissä on kaksi huonokuntoista lahoavaa hirsirakenteen jäännöstä, jotka sijoittuvat talli 1:n seinien suuntaisesti. Sauna on kooltaan 7,4 x 7,4 m. Siitä on jäljellä enimmillään neljä hirsikertaa, joiden päällä on länsiluode-itäkaakkosuuntaisia kattohirsiä. Pohjoisluoteisnurkassa on luonnonkivisen kiukaan jäännös. Nurkissa on koirankaulasalvokset, joissa lovet on sahattu hirsien molemmille puolille. Hirsien päät on katkaistu sahalla ja välit on tiivistetty kuntalla. Saunan länsiluoteisseinän keskellä on 1 m leveä oviaukko. Siinä on hirret katkaistu sahalla ja ovenpieliin tehty pystylovet. Etelälounaissivun keskellä on ikkunan alareuna; toiseen hirsikertaan on tehty sahalla puolen hirren korkuinen aukko, ja aukon sivuja on veistetty suoraksi. Rakennusten, erityisesti kämpän ja saunan päällä, kasvaa nuoria puita. Kämppä: X=7443669, Y=501189; X=7446781, Y=3501361 Varasto: X=7443635, Y=501207; X=7446747, Y=3501380 Talli 1: X=7443657, Y=501230; X=7446769, Y=3501402 Talli 2: X=7443669, Y=501233; X=7446781, Y=3501406 Sauna: X=7443682, Y=501244; X=7446794, Y=3501417 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta ilmoitti Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös, todennäköisesti savotan pääpirtti. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan etelärannalla, Vyötämöselän eteläpuolella. Luoteessa 230 m etäisyydellä kulkee pohjoiseen Vyötämöselälle menevä tie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-04T14:38:07 4128.0925293 260.87180479
arkeologinenkohde_alue.2234 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2234 158697 {39ECCE6D-1FFC-44A8-B956-9767FEC3CC44} Vyötämöselkä 5 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 213 ei Kohteessa on kämpän jäännös suon laidalla olevalla tasanteella. Paikalla on kaksi pyöröhirsirakennusta, toinen kämppä ja toinen talli. Rakennukset sijaitsevat 15 m etäisyydellä toisistaan, kämppä luoteis- ja talli kaakkoispuolella. Kämppä on koillis-lounaissuuntainen, kooltaan 9,8 x 7,7 m. Kämpästä on jäljellä enimmillään neljä pyöröhirsikertaa. Nurkissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset ja hirret on katkaistu sahalla. Kämpässä on kaksi osaa, joista koillispuoleinen on eteinen ja lounaispuoleinen tupa. Eteinen on hieman paremmin säilynyt, koska sen seiniä ole tiivistetty kuntalla, kuten tuvassa. Muutamassa hirressä on vielä jäljellä kaarnaa, hirsiä ei ole siis kokonaan kuorittu. Eteisosaa ei ole kiinnitetty tupaan salvoksilla, vaan sivuseinien hirret on asetettu tuvan nurkkien sisäpuolelle. Eteisosa on 1,8 m pitkä, tupa 8 m. Kämpän päällä on luode-kaakkosuuntaisia kattohirsiä ja niitä päällä kattoruoteita. Kämpän ulko-ovi on eteisen koillispäädyn keskellä. Eteisen ja tuvan väliovi sijaitsee samassa linjassa ulko-oven kanssa. Ovet ovat 1 m leveitä. Ulko-oven ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niitä on veistetty sivuilta suoraksi. Välioveen on tehty lisäksi pystylovet karoille. Tuvan kaakkoisseinän keskellä on 90 cm leveä ikkuna-aukko. Kämpän päällä kasvaa koivuntaimia. Talli on itäkoillis-länsilounaissuuntainen, kooltaan 9,6 x 13,5 m. Siitä on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahalla hirren yläpuolelle tehdyt koirankaulasalvokset, ja päät on katkaistu sahalla. Kattohirret ovat pohjoisluoteis-eteläkaakkoissuuntaisia vastakkaisia ruoteita. Tallissa on kaksi osaa, joista isompi on länsilounaassa ja pienempi itäkoillispään pohjoisluoteissivulla. Länsilounaisosa on kooltaan 8,6 x 9,6 m ja itäkoillisosa 4,9 x 4,8 m. Suuremmassa osassa on käytetty kunttaa hirsien välissä tiivisteenä, pienemmässä ei. Suurempi osa on siis ollut talli ja pienempi varasto. Talliosan ovi on pohjoisluoteisseinän keskellä ja se on 1 m leveä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet karoja varten. Eteläkaakkoisseinän keskellä on kaksi päällekkäistä aukkoa, ylempi 1 m leveä ja 20 cm korkea, alempi 40 cm leveä ja 20 cm korkea. Ylempi aukko on tehty sahalla yhdestä hirrestä pätkä pois, alempi aukko sahaamalla kahdesta hirrestä puolikas pois. Varasto-osa on tallia paremmin säilynyt. Varastoa ei ole liitetty talliin salvoksin, vaan hirret on asetettu tallin nurkan sisäpuolelle. Varaston pohjoisluoteisseinällä talliosan nurkan vieressä on 1,2 m leveä oviaukko. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, muita ovirakenteita ei ole näkyvissä. Kämppä: X=7443177, Y=502497; X=7446289, Y=3502670 Talli: X=7443157, Y=502518; X=7446268, Y=3502692 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta ilmoitti Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan lounaisrannalla, Vyötämöselästä kaakkoon. Ojan varressa kohteen koillispuolella kulkee metsätie, joka risteää luoteesta ojan pohjoispuolelta toiselta metsätieltä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-08T12:52:02 1375.94116211 161.87892361
arkeologinenkohde_alue.2235 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2235 158698 {D1C2F4D2-59E9-4FB7-9016-E625E28AB481} Vyötämöselkä 6 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 212 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämppä ja talli 13 m etäisyydellä toisistaan, talli kaakkoispuolella terassin reunalla ja kämppä luoteispuolella kauempana terassilla. Kämppä on itäkoillis-länsilounaissuuntainen, mitoiltaan 9,7 x 7,8 m. Rakennuksesta on jäljellä 8 pyöröhirsikertaa. Kämpän itäkoillispäässä on eteisosa, joka on tupaa paremmin säilynyt, koska sen hirsien välejä ei ole tiivistetty kuntalla, niin kuin tuvassa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Eteisosa on 2,3 m pitkä ja tupaa kapeampi, 7 m leveä. Eteistä ei ole kiinnitetty tupaan salvoksilla, vaan sen sivuhirret on asetettu tuvan nurkkien sisäpuolelle. Tupaosa on pituudeltaan 7,4 m. Kämpän ulko-ovi on eteisen itäkoillispään keskellä ja eteisen ja tuvan väliovi samassa linjassa. Ulko-oven ovenpielistä hirret on katkaistu sahalla ja hirsien sivuja veistetty. Oikeaan ovenpieleen on naulattu halkaistu pystyriuku. Oven oikealla puolella puolen metrin etäisyydellä on lisäksi pystyriukupari, toinen sisä- ja toinen ulkopuolella, jotka on kiinnitetty toisiinsa seinän hirsien välistä rautalangalla ja naulattu kiinni seinään. Eteisen ja tuvan välioven pielien hirret on katkaistu sahalla, veistetty sivuilta ja niihin on tehty pystylovet karoille. Tuvan pohjoisluoteissivun keskellä on ikkuna-aukko. Aukko on 1 m leveä, sen pielien hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet, joissa on ikkunankarat, ja vasemmalla puolella on vielä karmilaudat sisäpuolella ja ikkunanpielessä. Ikkuna-aukon vieressä on irtonaisia karmilautoja. Ikkunan sivuille hirsien läpi on porattu puutapit tukirakenteeksi. Myös tuvan eteläkaakkoissivun keskellä on 90 cm leveä ikkuna-aukko, jossa on samanlaiset rakenteet kuin pohjoisluoteisseinän ikkunassa sekä vieressä irtonainen karmilauta. Tuvan sisäseiniä on piiluttu. Kämpän päällä on pohjoisluoteis-eteläkaakkoissuuntaisia kattohirsiä. Kämpän eteläkaakkoispuolella 5 m etäisyydellä on kaksi pyöreää kuoppaa, mitoiltaan 2 x 2 x 0,5 m ja 2,3 x 2 x 0,4 m. Suurempi kuoppa sijaitsee kämpän länsilounaispään kohdalla, pienempi eteisen ja tuvan väliseinän kohdalla. Talli on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, mitoiltaan 12,3 x 9,1 m. Jäljellä on enimmillään kuusi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirsien yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, hirsien päät on katkaistu sahalla, ja hirret on jätetty ainakin osittain kuorimatta. Tallin etelälounaispään länsiluoteisreunassa on pieni 3,7 x 6,5 m kokoinen varasto ja pohjoiskoillispuoleinen 8,6 x 9,1 m kokoinen osa on talli. Varastoa ei ole kiinnitetty talliin salvoksilla, vaan hirret on asetettu tallin seinää vasten. Talliosan hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa, varasto-osassa ei. Talliosan ovi on länsiluoteissivun keskellä. Oviaukko on 1,1 m leveä, sen pielien hirret on katkaistu sahalla ja veistetty sivuilta, ja pieliin on tehty pystylovet, joissa on karat. Varastossa ovi on myös länsiluoteisseinällä, talliosan seinän vieressä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, muita ovirakenteita ei ole näkyvissä. Tallin päällä on länsiluode-itäkaakkosuuntaisia kattohirsiä. Kämppä: X=7442853, Y=502704; X=7445964, Y=3502878 Talli: X=7442848, Y=502722; X=7445959, Y=3502895 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta ilmoitti Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Yli-Lompsinojan etelärannalla, Vyötämöselästä kaakkoon. Kohteen luoteispuolelle tulee ojan vartta pitkin metsätie, joka risteää luoteesta ojan pohjoispuolelta toiselta metsätieltä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-08T14:37:12 1147.68237305 143.8364963
arkeologinenkohde_alue.2236 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2236 158699 {4D6C9351-8E14-4252-A0C1-262ADFBBE0B3} Vyötämöselkä 7 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 234 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennusta, kämppä ja talli, jotka sijoittuvat suolle loivasti laskevaan rinteeseen 30 m etäisyydelle toisistaan. Kämppä sijaitsee luoteessa ja talli kaakossa. Kämppä on koillis-lounaissuuntainen ja mitoiltaan 9,9 x 7,9 m. Kämpästä on jäljellä enimmillään kuusi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahalla tehdyt koirankaulasalvokset ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän lounaispäässä on eteinen, joka on paremmin säilynyt kuin koillispäässä oleva tupa. Eteisestä on sahattu hirsiä nuotiopuuksi, mahdollisesti myös poroaitaa varten. Eteisosa on 1,9 m pitkä ja tupaa kapeampi, 7,2 m leveä. Tupa on 8 m pitkä ja 7,9 m leveä. Eteistä ei ole salvottu kiinni tupaan, sen sivuhirret on asetettu tuvan nurkkien sisäpuolelle. Eteisosan hirsien välissä ei ole tiivistettä, tuvassa tiivisteenä on käytetty kunttaa. Kämpän ulko-ovi on eteisen lounaispään keskellä. Eteisen ja tuvan väliovi on samassa linjassa. Ulko-oven pielien hirret on katkaistu sahalla ja sivuja on veistetty suoraksi. Oven vasemmalla puolella on riukupari, joista toinen on naulattu seinän sisä- ja toinen ulkopuolelle. Oven oikean puolen hirret on otettu polttopuuksi, joten oven leveyttä ei voi mitata. Eteisen ja tuvan välioven pielien hirret on katkaistu sahalla, veistetty sivuilta ja niihin on tehty pystylovet. Vasemmassa ovenpielessä on karmilaudat vielä paikoillaan. Ovi on 1 m leveä. Tuvan luoteis- ja kaakkoissivujen keskellä on 90 cm leveät ikkuna-aukot. Ikkunat ovat huonosti säilyneitä. Molempien vieressä on irtonaisia karmeja. Tuvan sisäseinää on piiluttu. Kämpän päällä on koillis-lounaissuuntaisia kattohirsiä. Kämpän kaakkoispuolella 3 m etäisyydellä lähellä itänurkkaa on pyöreä kuoppa, jonka mitat ovat 2,5 x 2,5 x 0,6 m. Talli on koillis-lounaissuuntainen ja mitoiltaan 11 x 8,6 m. Tallista on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirsien yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Osa hirsien päistä on katkaistu sahalla, osa kirveellä. Tallin lounaispään luoteislaidalla on pieni varasto-osa, mitoiltaan 2,9 x 5,2 m. Koillispuoleinen varsinainen talliosa on mitoiltaan 8,1 x 8,6 m. Varastoa ei ole salvottu kiinni talliosaan, vaan hirret on asetettu tallin seinää vasten. Talliosan hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa, varastossa ei. Talliosan luoteissivun keskellä on 1 m leveä ovi. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, veistetty sivuilta, ja niihin on tehty pystylovet karoille. Kaakkoisseinän keskellä on pieni aukko, joka on tehty sahaamalla kahdesta hirrestä osa pois. Aukko on 40 cm leveä ja 20 cm korkea. Sen yläpuolella näkyy osittain toisen aukon reunaa. Varastossa ovi on luoteisseinällä talliosan nurkan vieressä. Ovi on 1 m leveä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja sisäpuolelle oven molemmille sivuille on naulattu riu"ut. Tallin päällä on luode-kaakkosuuntaisia kattohirsiä. Talliosan luoteisseinälle oven ja pohjoisnurkan väliin hirressä olevaan pilkkaan on kaiverrettu EK (E-kirjaimessa sakarat osoittavat yläviistoon). Kämppä: X=7444233, Y=500631; X=7447346, Y=3500804 Talli: X=7444212, Y=500658; X=7447324, Y=3500831 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta ilmoitti Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Vyötämselän lounaispuolella, Vyötämöselän poroetotusaidan sisäpuolella, kirnun länsipuolella suon koillislaidalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-09T12:36:40 1347.91064453 164.3971318
arkeologinenkohde_alue.2237 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2237 161617 {BEE07DA4-7D95-419F-93B5-4CD4E2E19D81} Kiimalaki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 198 ei Kohteessa on metsätyökämpän raunio ja siihen liittyneen hevostallin raunio. Kämpän koko on 15,6 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Talln koko on 7,7 x 5,9 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämpän lounaiskulmassa ja pohjoispäädyssä on eteiset, joiden koko on 2,9 x 1,7 metriä. Länsiseinän keskellä on ollut ilmeisesti portaat. Sahalla katkotuissa hirsissä on molemmin puolin varaus ja nurkissa on lohenpyrstösalvos. Tallin sisällä on parsirakenteita ja katto on ollut halkaistuista puista. Länsipäädyssä on ollut rehusuoja. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän ja tallin raunioiden ylle. Silvia Kohde sijaitsee mäntykankaalla, etelässä 30 metrin päässä on suo, jossa virtaa oja idästä länteen. 3 Voimassa 2013-10-07T14:19:24 415.50463867 110.80146703
arkeologinenkohde_alue.2238 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2238 156261 {F5E88014-380B-416F-BAB3-F3BD83C54E67} 992010019 Niininiemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 102 ei Paikalla on ilmeisen pienialainen pyyntiasuinpaikka vanhan rantatörmän päällä. Kohteen laajuus ja ikä ovat epäselviä. Noin 100-150 m päästä Viitasaaren puolelta (kohde Niininiemi 2), mökkitontin rantavedestä, on löytynyt puinen jousenkatkelma (K-S Mus), joka on ajoitettu 1300-luvulle. Kohde sijaitsee Viitasaaren ja Äänekosken rajalla, Keiteleeseen pistävän Niininiemen länsirannalla, pienen lahdekkeen pohjukassa, metsämaalla. 3 Voimassa 2013-05-22T13:16:09 1655.94506836 207.89702083
arkeologinenkohde_alue.2239 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2239 156267 {687AB92A-D831-4CF9-9E3A-3D98E95ECD5F} 1000007075 Laivonsaaren kaivos 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 95 ei Veden peittämä kaivoskuoppa, kaivannot ja ehjä kiviholvikellari. Ilmoituksen mukaan paikalta louhittiin grafiittia, jota vietiin vesiteitse Pietariin vielä 1. maailmansodan aikoihin, ja näkyvissä olisi myös rakennusten (asumusten?)kivijalkoja ja laiturirakenteita. Laituri on sijainnut noin 100 metriä lahdesta pohjoiseen. Kallaveden Laivonsaaren keskiosan länsirannalla, Kattilalammin eteläpuolella. 3 Voimassa 2019-09-24T12:30:07 7542.22216797 317.19550333
arkeologinenkohde_alue.2240 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2240 156275 {B6B4E057-2916-4045-951B-AD0B18CDB881} 226500001 Kelkkasuo Torisaari 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1612 Karsikkopaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 0 Ei määritelty 195 ei Paikalla on pienen suon ympäröimällä kohoumalla (Torisaari) kaksi mäntykeloa, joihin on kaiverrettu kirjaimia ja vuosilukuja. Kysymyksessä ovat joko rajakarsikot tai rajamännyt. Toisessa kelossa on vuosiluku 1753, mutta siitä noin 24 metriä lounaaseen sijaitsevaa keloa arkeologi Miikka Kumpulainen on arvellut väärennökseksi. Paikka on vanha Pohjanmaan ja Hämeen maakuntaraja, sitten Pietarsaaren - Saarijärven ja nykyisen Kyyjärven, Karstulan ja Soinin rajapaikka. Karttatietoja paikasta on 1740-luvulta lähtien, ja samaan aikaan ajoittuvat rajamännyn vuosiluvut (näkyvissä ainakin vuosi 1753). Nykyisin paikalla on kaksi vuosiluvulla merkittyä puuta, mutta Keijo Koiviston ja Heikki Rantatuvan mukaan paikalla on ollut kolmaskin puu, jota tarkastuksessa elokuussa 2010 ei enää löydetty. Parin vuosikymmenen aikana puut ovat alkaneet rapistua pahoin, joten niiden lopullinen romahtaminen voi tapahtua milloin vain. Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä, turpeenottoalueen ympäröimänä, Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla. Muinaisjäännös sisältää kaksi merkkimäntyä, joista toisen aitoutta on epäilty. Myös kaksi rajakiveä on alakohteena rekisterissä, mutta niitä ei ole luokiteltu muinaisjäännöksiksi. 3 Voimassa 2019-09-17T12:26:58 1030.14135742 122.71032784
arkeologinenkohde_alue.2241 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2241 156351 {923C709D-E2E6-4A41-9B80-2BE6E68FFC27} 1000006275 Metelinsaari 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 116 ei Paikalta on kerätty löytöjä kahdesta eri kohdasta, toisaalta saaren läntisestä kärjestä n. 50 m itään alkavalta vyöhykkeeltä, joka on pituudeltaan noin 60 m (KM 36037: 1) ja toisaalta läntisestä kärjestä n. 200 m itään alkavalta rantavyöhykkeeltä (KM 36037: 2-3). Jälkimmäinen löytöalue on pituudeltaan noin 55 m. Läntisempi löytöalue on rantahietikkoa, jonka taustamaastona on matala törmä ja koivikkoa. Itäisempi löytöalue on sortunutta vanhaa rantatörmää n. 1,5 metriä järven pintaa ylempänä. Tällä löytöalueella oli kvartsin ja palaneen luun lisäksi havaittavissa palaneita kiviä. Hyvin todennäköisesti asuinpaikkaa on ehjänä varsinkin itäisemmän löytöalueen kohdalla kuivassa kangasmetsässä. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Alueen itäreunalla koordinaattipisteessä 3658121, 7035815 sortuvasta rantatörmästä havaittiin runsaasti palanutta luuta ja kvartsia, sekä pieni punamultanokare. Palanutta luuta otettiin talteen lajinmääritystä varten. Sortuvan penkan päällä ei ole sammalta tai jäkälää, joten se todennäköisesti sortuu nopeasti sade-ja sulamisvesien mukana. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren pohjoisemman saaren eteläosassa, sen etelärannalla. Asuinpaikka suuntautuu etelään. 3 Voimassa 2015-09-16T11:04:10 7143.84375 475.61638152
arkeologinenkohde_alue.2242 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2242 156354 {58C322A9-1CB9-4BA7-8B1D-3CA59C0977A4} 422010010 Metelinsaari 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 117 ei Löydöt on poimittu saaren pohjoiskärjestä, vesirajasta, mutta myös kankaalla kulkevan polun kohdalta. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Vedenalainen hiekka oli lahoavan kasvijätteen peitossa ja polulla ei ollut paljasta maanpintaa enää näkyvissä. Alueella havaittiin vain yksi kvartsi-iskos. Alueen keskivaiheilla ja pohjoisosassa on kaksi mahdollisesti uittoon liittyvää betonirakennetta. Rakenteet ovat 1.8 x 1.3 metrin kokoisia sokkeleita. Eteläisemmän rakenteen sisällä on metallitynnyri joten saattaa olla myös huussinpohja. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven pohjoisosassa olevassa Metelinsaaressa. Saari on mäntyä kasvavaa hiekkaharjua. 3 Voimassa 2013-05-22T13:19:39 4709.02099609 431.72529071
arkeologinenkohde_alue.2243 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2243 158700 {270043DB-3BA0-494C-9782-E9457976CEEC} Rykimäkero 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 240 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kolme rakennusta; kämppä, talli ja sauna. Kämppä sijaitsee kohteen lounaispuolella olevan harjanteelle nousevan jyrkänteen juurella, sauna ja talli tasanteella suon laidalla kauempana jyrkänteestä. Kämppä sijaitsee alueen eteläosassa, sauna kämpästä 25 m luoteeseen ja talli kämpästä 10 m koilliseen. Kämppä on koillis-lounaissuuntainen, mitoiltaan 10,1 x 8 m. Kämpästä on jäljellä enimmillään yhdeksän pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Rakennuksen koillispäässä on 2,5 m pitkä eteisosa. Eteinen on muuta kämppää paremmin säilynyt, koska sen hirsien välejä ei ole tiivistetty - tuvan hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa. Eteinen on muuta kämppää kapeampi, 6,9 m leveä. Tupa on 7,6 m pitkä ja 8 m leveä. Eteistä ei ole kiinnitetty tupaan salvoksilla, sen sivuhirret on asetettu tuvan nurkkien sisäpuolelle. Ulko-ovi on eteisen koillispään keskellä ja eteisen ja tuvan väliovi on samassa linjassa. Ulko-ovi on 1 m leveä. Sen pielien hirret on katkaistu sahalla, reunoja on veistetty suoraksi, ja oven molemmilla puolilla on kiinnitetty nauloilla kapea riuku sekä sisä- että ulkopuolelle. Eteisen ja tuvan väliovi on huonossa kunnossa eikä siinä olevia rakenteita erotu selvästi. Tuvan luoteis- ja kaakkoissivujen keskellä on ikkunan paikat. Ikkunanpieliin on tehty pystylovet karoille. Tuvan sisäseinää on piiluttu. Kämpän päällä on luode-kaakkosuuntaisia kattohirsiä. Talli on koillis-lounaissuuntainen ja mitoiltaan 13,9 x 9,5 m. Tallista on jäljellä enimmillään seitsemän pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Tallin lounaispään luoteislaidassa on pieni 5,2 x 5,2 m kokoinen varasto. Se on tehty kapeammasta hirrestä kuin muu talli, eikä sen hirsien välejä ole tiivistetty. Varastoa ei ole kiinnitetty salvoksilla muuhun talliin, vaan hirret on asetettu suoraan tallin seinää vasten. Koillispuolella oleva varsinainen talliosa on 8,7 x 9,5 m kokoinen. Sen hirsien välit on tiivistetty kuntalla. Talliosan ovi on luoteispään keskellä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, sivut on veistetty suoraksi ja pieliin on kaiverrettu pystylovet. Oviaukon vieressä on irtonainen pystylautaovi. Oven ylä- ja alareunassa on vaakalistat, kahva on tehty riu"usta. Varaston ovi on luoteispäässä talliosan nurkan vieressä. Sen pielien hirret on katkaistu sahalla, muita ovirakenteita ei näy. Talliosan päällä on luode-kaakkosuuntaisia kattohirsiä ja niiden päällä riukuja ja halkaistuja hirsiä ruoteina. Talliosan kaakkoisseinän keskellä on kaksi päällekkäistä aukkoa, alla pienempi 40 cm leveä ja 20 cm korkea aukko, ylempänä suurempi 1,2 m leveä aukko. Alempi aukko on tehty sahaamalla kahdesta hirrestä puolet pois. Ylemmästä luukusta näkyy vain osa, josta hirsi on sahattu poikki, yläreunaa ei enää ole paikallaan. Suuremman aukon sivuja on veistetty. Sauna on luode-kaakkosuuntainen, mitoiltaan 4,4 x 4,4 m. Rakennuksesta on jäljellä neljä pyöröhirsikertaa. Nurkissa on koirankaulasalvokset, joissa lovi on osassa molemmilla puolilla ja osassa vain yläpuolella. Salvoksista osa on tehty sahalla, osa kirveellä. Samoin hirsien päistä osa on katkaistu kirveellä ja osa sahalla. Hirsien välissä on kunttaa tiivisteenä. Saunan etelänurkassa on luonnonkivinen kiuas, mitoiltaan 1,4 x 1,5 x 0,6 m. Ovi sijaitsee kaakkoispäädyn keskilinjan koillispuolella. Se on 80 cm leveä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niitä on veistetty sivuilta. Saunan päällä on luode-kaakkosuuntainen kurkihirsi. Kämppä: X=7444942, Y=499939; X=7448054, Y=3500111 Talli: X=7444958, Y=499959; X=7448070, Y=3500131 Sauna: X=7444973, Y=499926; X=7448085Ž, Y=3500098 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta ilmoitti Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Rykimäkeron koillispuolella, Torvinen-Vuostimo -maantieltä 700 m koilliseen. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohde sijoittuu loivaan rinteeseen suon laidalle. Kohteen lounaispuolella on jyrkkä rinne, joka nousee kohteen lounaispuoleiselle harjanteelle. 3 Voimassa 2013-10-10T12:21:22 2581.38745117 203.03486722
arkeologinenkohde_alue.2244 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2244 158701 {C441D134-63E4-49A0-AB8C-2A9BE69E5DEF} Rykimäkero 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 247 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi rakennusta, kämppä ja talli. Rakennukset sijaitsevat 25 m etäisyydellä toisistaan, kämppä länsipuolella ja talli itäpuolella. Kämppä on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, mitoiltaan 9,7 x 8,8 m. Siitä on jäljellä enimmillään kahdeksan pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän pohjoiskoillispäässä on eteisosa. Se on 2,2 m pitkä ja hieman muuta kämppää kapeampi, 8,2 m leveä. Etelälounaispuolella on 7,6 m pitkä ja 8,8 m leveä tupaosa. Eteisen hirsien välissä ei ole käytetty tiivistettä kuten tuvassa, joten se on paremmin säilynyt. Eteistä ei ole kiinnitetty tupaan salvoksilla, vaan sen sivuseinät on asetettu tuvan nurkkien sisäpuolelle. Kämpän ulko-ovi on eteisen pohjoiskoillispään keskellä, ja eteisen ja tuvan väliovi on samassa linjassa. Ulko-oven ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja sivuja on veistetty suoraksi. Välioven ovenpieliin on lisäksi tehty pystyovet karoille. Väliovi on 1 m leveä. Tuvan länsiluoteis- ja itäkaakkoissivujen keskellä on ikkuna-aukot. Ikkunanpielien hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet ikkunankaroille. Länsiluoteenpuoleisen ikkunan vieressä on irtonainen ikkunankarmi. Ikkunoiden leveyttä ei voitu mitata niiden huonon kunnon takia. Tuvan sisäseinää on piiluttu. Kämpän päällä on länsiluode-itäkaakkosuuntaisia kattohirsiä ja niiden päällä kattoruoteita. Talli on itä-länsisuuntainen, mitoiltaan 11,3 x 8,4 m. Siitä on jäljellä enimmillään neljä pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päistä osa on katkaistu sahalla ja osa kirveellä. Talli on kaksiosainen. Itäpään etelälaidalla on pieni 2,8 x 5 m kokoinen varasto. Länsipuolella on 8,5 x 8,4 m kokoinen talliosa. Talliosan hirsien välit on tiivistetty kuntalla, varasto-osan ei. Varastoa ei ole kiinnitetty salvoksilla talliin, vaan sen sivuseinien hirret on asetettu tallin nurkan sisäpuolelle. Varaston ovi on pohjoissivulla talliosan seinän vieressä. Talliosassa ei erotu ovenpaikkaa, todennäköisesti se kuitenkin on pohjoissivun keskellä. Talliosan eteläseinän keskellä on mahdollinen luukun paikka. Tallin päällä on etelä-pohjoissuuntaisia kattohirsiä. Kämppä: X=7445128, Y=499448; X=7448241, Y=3499620 Talli: X=7445117, Y=499481; X=7448230, Y=3499653 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta ilmoitti Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Rykimäkeron pohjoispuolella, Torvinen-Vuostimo -maantieltä 530 m koilliseen. Kohteen eteläpuolella kulkee Rykimäkero-Luostonloma -latu. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohde sijoittuu tasanteelle suon laidalle. Kohteen etelälounaispuolella on jyrkkä rinne, joka nousee kohteen eteläpuoliselle harjanteelle. 3 Voimassa 2013-10-10T13:25:14 1503.37451172 176.1331304
arkeologinenkohde_alue.2245 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2245 158702 {084A3214-2D32-4790-B919-49B936C02070} Rykimäkero 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 248 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämpän ja tallin jäännökset 10 m etäisyydellä toisistaan. Talli sijaitsee kaakossa ja kämppä luoteessa. Kämppä on koillis-lounaissuuntainen ja mitoiltaan 10,2 x 8 m. Siitä on jäljellä enimmillään kuusi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirsien yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän koillispäässä on 2,7 m pitkä ja hieman tupaa kapeampi, 7,3 m leveä eteisosa. Kämpän lounaispäässä on 7,5 m pitkä ja 8 m leveä tupa. Eteinen on tupaa paremmin säilynyt, koska sen hirsien välejä ei ole tiivistetty kuntalla, niin kuin tuvassa. Eteistä ei ole salvottu kiinni tupaan, vaan sen sivuseinien hirret on asetettu tuvan nurkkien sisäpuolelle. Kämpän ulko-ovi on eteisen koillispään keskellä, ja eteisen ja tuvan väliovi samassa linjassa. Ovet ovat 1,1 m leveitä. Ulko-oven pielet on katkaistu sahalla ja sivut on veistetty suoraksi. Välioven pieliin on lisäksi tehty pystylovet karoille. Tuvan luoteissivun keskellä on 90 cm leveä ikkuna-aukko. Ikkunanpielien hirret on katkaistu sahalla, veistetty sivuilta suoraksi ja niihin on tehty pystylovet. Aukon vieressä on irtonaiset karmit. Kämpän päällä on luode-kaakkosuuntaisia kattohirsiä, lisäksi paikalla on muutamia ruoteina käytettyjä riukuja. Tuvan sisäseinää on piiluttu. Talli on luode-kaakkosuuntainen, mitoiltaan 13,3 x 9,2 m. Tallista on jäljellä enimmillään neljä pyöröhirsikertaa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla, osa kirveellä. Talli on kaksiosainen. Kaakkoispään koillislaidalla on pieni 4,7 x 4,5 m kokoinen varasto-osa. Varsinainen talliosa on rakennuksen luoteispuoleinen 8,6 x 9,2 m kokoinen osa. Varaston hirsien välejä ei ole tiivistetty kuntalla niin kuin talliosassa, joten se on myös paremmin säilynyt. Varastoa ei ole salvottu kiinni talliosaan, vaan sen sivuhirret on asetettu talliosan seinää vasten. Varaston oviaukko on koillissivulla talliosan nurkan vieressä. Talliosan ovi sijaitsee myös koillissivulla, seinän keskellä. Oviaukko on 1,1 m leveä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, sivuja on veistetty suoraksi ja pieliin on tehty pystylovet karoille. Talliosan lounaisseinän keskellä on 35 cm leveä hirteen sahattu aukko. Kämppä: X=7444304, Y=499905; X=7447416, Y=3500077 Talli: X=7444289, Y=499921; X=7447401, Y=3500093 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteesta ilmoitti Pertti Itkonen, ja se on merkitty alueen suunnituskarttaan. Kohteessa on arviolta 1920-30-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohteet Vyötämöselkä 1-7 (Reiska-nro: 158693-158699) ja Rykimäkero 1-3 (Reiska-nro: 158700-158702) ovat rakenteidensa samankaltaisuuden perusteella ilmeisesti samanaikaisia. Kohde sijaitsee Rykimäkeron itäkoillisrinteen juurella, Torvinen-Vuostimo -maantieltä 270 m koilliseen. Kohteen itäpuolella kulkee Rykimäkero-Luostonloma -latu. Kasvillisuus on sekapuustoista kuivahkoa kangasta. Alue on luokiteltu kitumaaksi Kohde sijoittuu tasanteelle suon laidalle. 3 Voimassa 2013-10-11T14:36:04 1001.42504883 136.42592561
arkeologinenkohde_alue.2246 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2246 158703 {B35EEB57-2676-4158-A77C-F8917F41EA65} Räkki-Luoston aapa 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 189 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämppä ja talli 10 m etäisyydellä toisistaan, kämppä lounaispuolella ja talli koillispuolella. Kämppä mitoiltaan 8,7 x 7,6 m ja luode-kaakkosuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä kuusi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on koirankaulasalvokset, joista osassa on syvempi lovi yläpuolella ja matalampi alapuolella, osassa on lovi vain yläpuolella. Salvoslovet on tehty sahalla ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Hirret on jätetty ainakin osittain kuorimatta, ja niiden välissä on tiivisteenä kunttaa. Sisäseinät on piiluttu. Kämpän ulko-ovi on luoteispään keskellä, ja koillis- ja lounaisseinien keskellä on ikkunat. Luoteispäässä oven edustalla on 1,6 m pitkä kämpän levyinen maavalli, mahdollisesti puretun eteisen paikka. Ovenpielirakenteet ovat melko hyvin säilyneitä. Ovi on 1,2 m korkea ja 80 cm leveä. Sen pielien hirret on katkaistu sahalla ja pieliin on tehty pystylovet, joihin on upotettu karat. Ovessa on laudoista tehdyt karmit. Ikkunanpielien rakenteet ovat samanlaiset kuin ovessa, mutta huonommin säilyneet. Lounaissivun ikkuna on 90 cm leveä ja koillissivun 80 cm. Kämpän päällä on luode-kaakkosuuntaisia kattohirsiä ja ruoteina käytettyjä halkaistuja hirsiä sekä mustaa kattohuopaa. Tallinjäännös on itä-länsisuuntainen ja mitoiltaan 13,5 x 6,9 m. Tallin itäpäädyn paikka on epäselvä - osa päädystä mukaan lukien päätyseinä on purettu. Tallista on jäljellä enimmillään kuusi hirsikertaa. Nurkissa on hirren yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset, ja hirsien päät on katkaistu sahalla. Tiivisteenä hirsien välissä on käytetty kunttaa. Talli on kaksiosainen. Länsiosa on 7,5 m pitkä. Itäpääty erottuu selvästi vain ovenpieleen asti, joka on luultavasti ollut seinän keskellä. Oven itäpuolinen osa on purettu ja jäljellä on epäselviä hirrenjäännöksiä. Ovenpieleen asti itäpäädyn pituus on 3 m, joten itäpääty lienee ollut n. 7 m pitkä, jolloin tallin alkuperäinen pituus olisi 14,5 m. Länsiosan oviaukko on eteläseinän keskellä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet karoille. Oviaukko on 1 m leveä. Itäpäädyn ovi on myös eteläseinällä, ja sen vasemmanpuoleisessa säilyneessä ovenpielessä on samanlaiset rakenteet kuin länsiosan ovessa. Länsi- ja itäosien väliseinässä näyttäisi myös olevan ovi. Tallin länsiosan päällä on runsaasti halkaistua hirttä katosta. Ruoteet ovat etelä-pohjoissuuntaisia, ja niiden alla on itä-länsisuuntaisia kattohirsiä, joihin ruoteet on naulattu kiinni teollisilla nauloilla. Kämppä: X=7449919, Y=499373; X=7453033, Y=3499545 Talli: X=7449942, Y=499384; X=7453056, Y=3499556 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on metsätyökämpän jäännös, joka ajoittuu luultavasti 1920-30-luvulle. Kohde sijaitsee Räkki-Luoston aavan lounaisosassa ojitetun alueen reunalla, suon keskellä olevassa metsäsaarekkeessa. Koillisessa 200 m etäisyydellä kulkee Räkki-Luoston oja. 750 m etäisyydellä länsilounaassa on Orresokan kämppä, entinen Metsähallituksen vuokrakämppä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2013-10-15T12:26:13 2709.29272461 213.29667292
arkeologinenkohde_alue.2247 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2247 158709 {B113F9BD-CF50-4281-9B2B-F7DC6F48227F} Vuovaara 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 243 ei Kohteessa on parakkikämpän jäännös. Paikalla on kahden puretun rakennuksen paikat ja paikalleen jätetyt vaja ja käymälä. Vaja sijaitsee alueen länsireunalla harjanteen laella. Rakennus 1 sijaitsee siitä 20 m itään, ja käymälä rakennus 1:n kaakkoispuolella 5 m etäisyydellä. Rakennus 2 sijaitsee vajasta 20 m etäisyydellä etelässä. Rakennus 2:n kohdalla on kaksi kiviröykkiötä ja kolme lautakasaa, jotka ovat ilmeisesti peräisin puretusta rakennuksesta. Kiviröykkiöiden mitat 3 x 2 x 0,3 m ja 1,5 x 1,5 x 0,4 m. Alueen koko 13 x 13 m. Rakennus 1:stä on jäljellä maavallina erottuva pohja, jossa näkyy yksi osittainen hirsikerta. Pohja on luode-kaakkosuuntainen, mitoiltaan 10 x 7 m. Käymälä on rankorakenteinen ja pystylaudoitettu. Se on 2,6 m leveä ja 1,7 m pitkä, harjakorkeus on 2,2 m. Romahtanut katto on pulpettimallinen. Käymälässä on kaksi koppia, joiden ovet ovat länsisivulla. Vasemmanpuoleinen koppi on oikeaa hiukan suurempi. Ovet aukeavat oikealle. Vasen ovi 165 cm korkea ja 60 cm leveä, oikeanpuoleinen 165 cm korkea ja 55 cm leveä. Vaja on koillis-lounaissuuntainen, mitoiltaan 4 x 2,6 m ja sen harjakorkeus on 2,6 m. Rakennus on tehty nurkkakivien päälle, se on rankorakenteinen ja siinä on pystylaudoitus ulkoseinässä ja vaakalaudoitus sisäseinässä; tosin koillispäässä laudoitus on päinvastainen. Laudoitusten välissä on ainakin osassa rakennusta pahvitiiviste. Vaja on maalattu punaiseksi. Rakennuksessa on romahtanut pulpettikatto, joka laskee luoteissivulle. Katossa on huopakate. Vajan sisällä koillisseinällä ja luoteisseinän koillispäässä on lautarakenteisia hyllyjä. Rakennuksessa on lautalattia. Ulko-ovi on kaakkoissivulla etelänurkan vieressä. Ovi on oikealle avautuva, 1,9 m korkea ja 0,7 m leveä. Oven oikealla puolella on ikkuna. Se on 80 cm korkea ja 40 cm leveä. Sekä ovessa että ikkunassa on lautakarmit. Vajassa on lisäksi kaksi laudoilla peitettyä ikkunan paikkaa. Toinen on luoteissivulla länsinurkan vieressä, toinen kaakkoissivulla itänurkan vieressä. Rakennus 1: X=7443280, Y=488890; X=7446392, Y=3489058 Rakennus 2: X=7443246, Y=488868; X=7446358, Y=3489036 Vaja: X=7443270, Y=488872; X=7446382, Y=3489040 Käymälä: X=7443275, Y=488899; X=7446387, Y=3489067 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirrettyn metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Vuovaaran luoteisrinteen juurella, suon ympäröimällä lounaaseen työntyvällä harjanteella. 150 m etäisyydellä koillisessa on Vuovaaran länsilaitaa kulkeva metsätie. kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-15T14:02:28 1555.78759766 156.81605265
arkeologinenkohde_alue.2248 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2248 159281 {CEF116B1-5798-41DD-B347-67AAD50909E9} Kotiniemi vartio jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 210 ei Rakennusjäännös1: Rakennus on ollut asuintilan päärakennus. Se on ollut kooltaan 10x11,5 metriä ja sen suunta on länsiluode- itäkaakko. Kivijalka on tehty kivestä ja betonista. Etelälounasseinustalla on molemmissa päissä betoniset portaat. Keskellä rakennusjäännöstä on kivitiilimoskakasa, joka on kooltaan noin 6,5x7,5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,7 metriä. Keskellä on luultavasti sijainnut uuni. Länsilounaiskulmassa on ollut lisätila, joka on kooltaan 1,4x4 metriä. Aikaisemmin mainitut betonirappuset ovat yhteydessä tähän tilaan. Kyseessä on siis luultavasti eteinen. Rakennuksen päällä kasvaa varttunutta koivua. (x:3 657 496, y:7 140 016) Rakennusjäännös 2: Sijaitsee noin 115 metriä etelälounaaseen rakennusjäännös 1:stä alarinteeseeen rantaa kohti. Vierestä itäpuolelta kulkee polku rantaan. Rakennusjäännös on kooltaan 6 x 7 metriä, josta uuni on kooltaan noin 6 x 4,8 metriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Rakennuksen suunta on pohjoinen- etelä. Länsilaidalla lounaisnurkassa on kuoppa, joka on noin 2 x 1,5 metriä ja noin 0,2 metriä syvä. Kivijalka on pääosin tehty kivestä. Siellä täälllä on vähän betonia. Rakennuksen pohjanpäällä kasvaa koivikkoa. Mahdollisesti riihi tai sauna. (x:3 657 474, y:7 139 904) Navetta: Sijaitsee noin 50 metriä rakennusjäännös 1:stä länsilounaaseen. Rakennus koostuu neljästä osasta/huoneesta. Kokonaisuudessaan se on noin 20 metriä pitkä ja 4,7-5 metriä leveä. Rakennuksen suunta on länsilounas-itäkoillinen. Itäkoillisesta päin katsottuna huoneiden pituudet ovat seuraavat: Ensimmäinen osa 6,7 metriä. Toinen osa 4,2 metriä, jossa oviaukko 1,9 metriä leveä kohdassa 8.9-10,9 metriä. Kolmas osio 4,8 metriä. Neljäs osio 4,8 metriä. Kolmannessa osiossa on korkeamppi kivijalka kuin muissa ja se erottuu parhaiten. Kivijalka on siinä noin 0,4 metriä korkea.Kivijalka on luonnonkiveä. Rakennuksenpohjan päällä kasvaa koivua ja vesakkoa. Rakennusjäännös on tulkintani mukaan navetta/talli. (x:3 657 447, y:7 140 003) Kellari 1: Kokonaisuudessaa rakenteiden mitat ovat 5,2 x 4 metriä. Pelkän kuopan koko on 4,3 x 2 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Syvyyttä tosin on vaikea määritellä, koska kuopan peittää osittain romahtanut peltikatto. Pellissä on pyöreä hormin paikka. Kuoppa on itä-länsi suuntainen ja siinä on vallia. Suuaukko on itään. Reunoilla kasvaa muutama iso mänty, päällä pientä mäntyä. (x:3 657 462, y:7 140 025) Kellari 2: Kokonaisuudessaan kellarin mitat ovat 4,7 x 6 metriä. Kuopan koko 4,3 x 3 metriä. Kellarin suunta on itäkaakko-länsiluode. Vallit kiertävät kuoppaa, vahvimmillaan ne ovat etelä- ja länsireunalla. Kellarin sysyyv on noin 1,1 metriä. Kuopan muoto on suorakaide ja sillä on selkeät ja jyrkät reunat. Seiniä on vahvistettu kivillä. Pohjalla on maatuvia puurakenteita ja hiiltä sekä hiiltynyttä materiaalia. (x:3 657 466, y:7 140 019) Kaivo 1: Lähellä rakennuksenpohja 1:stä, noin 15 metriä lounaaseen, on ensimmäinen kaivo, jossa ei ole puurakenteita. Maanpinnalla aukon halkaisija on noin 5 metirä. Kapenee alaspäin mentäessä ja on pyöreä. Alempana muodoltaan neliömäinen ja sen mitat ovat 1,7 x 1,4 metriä. Kaivon syvyys on noin 3 metriä. (x:3 657 484, y:7 140 005) Kaivo 2: Noin 90 metriä etelään rakennuksenpohja 1:stä on toinen kaivo. Se on neliön muotoinen. Sen seinämät ovat suorat ja ne on vuorattu laudoilla. Tarkkoja koordinaatteja ei ole, koska maastolaite ei tallentanut pistettä. Kaivon sivuot ovat 1,7 x 1,7 metriä. Pohjalla on rojua, hiekkaa ja vettä. Pelto:peltoalueen keskikohta on suunnilleen koordinaateissa x:3 657 509, y:7 139 979. Pelto on kooltaan arviolta 25 x 60 metriä. Peltoalueen pohjoispuolella, rakennuksenpohja 1:n itäpuolella, on pari kuoppaa. Ne ovat molemmat neliönmallisia ja kooltaan noin 1,7x1,4 x 0,1 metriä ja 2x1,5x0,1 metriä. Kuoppa 1: Sijaitsee rakennuksenpohja 1:stä noin 100 metriä lounaaseen. Valleineen se on kooltaan 4,8 x 4,5 metriä, kuopan koko 2,4 x 2,2 metriä. Kuoppa on syvyydeltään 0,55 metriä. Kuopan pohjalla on muun muassa vanha saapas, katiska ynnä muuta romua. Tarkat koordinaatit puuttuvat, koska maastolaite ei ole tallentanut pistettä. Kuoppa 2: Erikoisempi ampumapoteroa muistuttava kuoppa sijaitsee noin 95 metriä rakennuksenpohja 1:stä etelälounaaseen. Valleineen se on kooltaan 2,6 x 2,7 metriä, kuopan suuaukko on kooltaan 0,6 x 0,9 ja syvyys 1-1,1 metriä. Alueella on useampia kivirakennelmia. Pari niistä on kooltaan noin 1,5 x 1,3 metriä. Keskellä niissä on aukko ja ympärillä menee kehässä kiviä. Lisäksi alueella on edellä mainittujen kuoppien lisäksi useampia muita erikokoisia kuoppia, joiden käyttötarkoitusta ei voi määäritellä. Aivan alueen alarajalla koordinaateissa x:3 657 467, y:7 139 877, on kivirakennelma, joka on tehty muutamasta isommasta kivestä Kahdessa isohkossa männyssä on noin 2,5 metrin korkeudessa rautalankaa. Se on sisäänkasvanut. Toisessa puussa on rautalangassa kiinni vielä puunkappaleita. Männyt sijaitsevat suunnilleen koordinaatin x:3 657 426, y:7 139 948 tienoilla. Kohde on aluemainen Kohteen ilmoitti suunnittelija Mikko Koistinen. Kalliojoen vartio Kohde sijaitsee Maaselänjärven ja Iso-Tahkosen välisellä kannaksella Ryti-Palosentien eteläpuolella loivassa Iso-Tahkonen järveen viettävässä rinteessä.Kuviolla on tällä hetkellä aukea. Kohteella käynnin aikana kuviolla kasvoi uudistuskypsää sekametsikköä. Viereisellä tontilla on Kannaksen talo, joka on toiminut kulkijoiden kauttakulku paikkana reitillä Vienan- Karjalasta Kuhmoon. 3 Voimassa 2013-08-21T15:25:03 18244.00634766 525.57744285
arkeologinenkohde_alue.2249 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2249 160949 {00B4670A-4007-4CC7-8765-24E2E094AF05} Mäntymäki asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 158 ei Kohde käsittää Mäntymäen tilan jäänteet. Jäljellä on päärakennuksen, ulkorakennuksen ja kellarin jäänteet sekä kaivo. Päärakennuksesta on jäljellä tiilen- ja maansekainen kumpare puretusta uunista sekä harmaatiilinen kaatunut savupiippu. Näiden ympärillä on joitakin nurkkakiviä. Ulkorakennuksen paikalla on noin 8m x 8m tasainen maapohja jonka reunoilla on lohkotuista luonnonkivistä tehtyä kivijalkaa. Kellari on mitoiltaan noin 3,5m x 5m kokoinen kuoppa pienen kumpareen sisällä. Katto on romahtanut sisään, ja kuopassa on lahonneita hirsiä ja lautoja. Seinillä on myös jäänteitä kivirakenteesta. Kellarissa on ollut pitkä ovikaivanto luoteeseen, lounaispuolella taas on ollu oja johtamassa pois paikalle kertyvää vettä. Kaivo on noin 1,5 m x 1,5m kokoinen vesipohjainen neliömäinen kuoppa tiheiden pusikoiden keskellä. Kohde rajautuu noin 70m x 20m kokoiselle alueelle tien koillispuolelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.6. 2013 ja se löydettiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha tila 1900-luvulta. Metsä on rehevää vanhaa pihamaata ja peltoa joka kasvaa noin 20-vuotiasta koivuvaltaista sekametsää. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2013-11-20T14:37:24 1744.77905273 206.39314375
arkeologinenkohde_alue.2250 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2250 160954 {8B436B86-06A0-4625-BBAB-CED1C5268D32} Pökön kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 185 ei Kämpästä on jäljellä 14m x 8m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Maaperä laskee paikalla länteen, kohti Pökönlampea joten itäpäässä kivijalka on maan tasolla, länsipäässä taas yli puoli metriä korkea. Kellari on noin 3,5m x 3m kokoinen kivitörmään rakennettu ja raivattu jyrkkä kuoppa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.6.2013 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan tietojen perusteella. Kyseessä on metsätyökämppä 1900-luvun puolivälin tienoilta. Kohde sijaitsee tasaisella aukealla metsäautotien päässä. Metsä on vanhaa mäntykangasta, maapohja kivistä moreenia. 3 Voimassa 2013-10-29T11:11:41 281.07592773 70.40771519
arkeologinenkohde_alue.2251 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2251 160959 {54212B3D-F27F-4D01-815C-CC9B07EA4ED7} Töyrimäki asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 193 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäänteet Töyrimäen huipulla. Jäljellä on päärakennuksen ja kahden ulkorakennuksen puretut jäänteet. lisäksi mäen huipulla on kaksi kiviaitaa sekä arviolta noin 100 viljelyröykkiötä. Päärakennuksesta on jäljellä 5,5m x 6,5m luonnonkivinen kivijalka jonka keskellä on näyttävä ja suureksi osaksi ehjä liuskekivinen uuni. Paikalla on myös rautainen uuninluukku sekä hieman muuta metalliromua. Ensimmäisestä ulkorakennuksesta on jäljellä kaksi lahonnutta hirsikertaa. Rakennuksen, mahdollisesti ladon koko on ollut noin 4,5m x 5,5m. Toisesta rakennuksesta, mahdollisesti vajasta on jäljellä muutamia lautoja joissa on nauloja sekä kattohuopaa. Lähellä on myös erittäin rehevä matala kumpu, mahdollinen navetan paikka josta ei kuitenkaan havaittu säilyneitä rakenteita. Röykkiöt ovat pääosin noin 2m x 2m kokoisia, noin 0,5m korkeita raivausröykkiöitä. Alueen lounais- ja koillisreunoilla on myös kiviaitaa, etenkin lounaispuolella kallion reunalla aita on hyvin näyttävää. Koillispuolella aidan pituus on yli 100 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti röykkiöiden ja rakennuksenjäänteiden ympärille. Alue sijoittuu Töyrimäen laelle painottuel alueen itäosaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2013 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan tietojen perusteella. Kyseessä on vanha tila. Rakennusten jäännökset viittaavat käytön jatkuneen 1900-luvun alkupuolelle mutta sijainnin perusteella tila saattaa olla vanhempikin. Kohde sijaitsee korkean Töyrimäen huipulla. Mäen laki on vedenkoskematonta maata. Maaperä on moreenia, metsä pääosin noin 50-vuotiasta koivikkoa. Kasvillisuus on hyvin rehevää. 3 Voimassa 2013-11-20T14:37:51 34627.09570312 1142.11536371
arkeologinenkohde_alue.2252 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2252 160963 {EC49D1D5-378F-4496-98EE-5353C2455F22} Hurrikka asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 165 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäänteet. Jäljellä on päärakennuksen, navetan ja saunan jäänteet sekä kaivo. Lisäksi hieman kauempana on riihen jäännös. Päärakennuksesta on jäljellä noin 9m x 6m luonnonkivinen kivijalka jonka keskellä on peltinen pönttöuuni. Lisäksi rakenteen sisällä on peltikanisteri sekä muuta purkujätettä. Navetta on mitoiltaan noin 13,5m x 4,5m ja siitä on jäljellä luonnonkivinen kivijalka. Rakennus vaikuttaa olleen kaksiosainen, eteläosassa on ollut itse navetta ja pohjoisosassa kevytrakenteisempi heinälato. Saunasta on jäljellä 4m x 5m luonnonkivinen kivijalka ja peltinen pönttökiuas. Kaivo on hirsireunainen noin 1,5m x 1,5m neliömäinen kuoppa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha tila 1900-luvulta. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta kuusimetsää. Rakenteiden ympärillä on vanhaa rehevää pihamaata ja lehtipuita. 3 Voimassa 2013-11-20T14:38:19 2316.75097656 192.41229023
arkeologinenkohde_alue.2253 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2253 156218 {C5E4C074-F717-4696-A2DF-28B68C79B43C} Kummelberget kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 40 ei Rekisteritietojen mukaan: "Rinteen puolivälissä on kallioon louhittu nurmettunut kuoppa ja sen pohjois-luoteispuolella on toinen pienempi kuoppa. Ensin mainitun kuopan lounaispuolella on mahdollisen asumuksen pohja. Paikalla on merkkejä kvartsin louhinnasta. Inventoinnissa löydettiin mainittujen kahden kuopan lisäksi yksi uusi kuoppa. Mainittua mahdollista asumuksen pohjaa ei havaittu. Löydetty uusi kuoppa sijaitsee isoimmasta kuopasta noin 25-30 metriä luoteeseen. Kuoppien mitat ovat: Iso kuoppa, muodoltaan soikea, halkaisija 4 x 6 metriä, syvyys 1,5 metriä. Kuopan pohjalla oli inventointihetkellä vettä. Kuoppaa reunustaa osittain louhoksesta syntynyt valli. Pieni kuoppa, edellisestä noin 20 metriä pohjoiseen, neliskanttinen, kooltaan 1 x 2 metriä, vettä täynnä. Pieni kuoppa, isosta kuopasta noin 25-30 metriä luoteeseen, neliskanttinen, mitoiltaan 1,5 x 2,5 metriä, syvyydeltään 0,5 metriä. Kohde on rajattu aluemaisesti havaittujen kuoppien mukaan. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöskohteena. Mjreknro 1000015328. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 31.10.2012. Paikka voi liittyä 1800-luvun lasitehtaan aikakauteen, mutta voi olla vanhempaakin perua.Alueella on kivikautisia asuinpaikkoja." Kyseessä lienevät pienet louhoskuopat. Niiden ajoitus jää avoimeksi. Kohde sijaitsee Skinnarvikin päätien itäpuolella olevan Kummelberget-nimisen kalliokukkulan lounaisrinteellä, noin 110 m koilliseen tien reunassa olevasta varastorakennuksesta mäntyä kasvavassa kalliomaastossa. 3 Voimassa 2013-02-25T15:54:37 871.87133789 124.49290416
arkeologinenkohde_alue.2254 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2254 156356 {98293E0C-AB13-46EB-88FF-8FF11E75D591} 1000006278 Metelinsaari 5 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 116 ei Paikalta on kvartsilöytöjä vesirajasta kolmesta kohdasta, näistä itäisin on yhden kvartsin löytöpaikka rannan kivikon seassa kohdassa p= 7035405, i= 3659320 (KM 36039: 1). Keskimmäinen löytöalue on tästä 100 m luoteeseen oleva rantahietikko, jonka taustalla on matalahko ja kosteahko kangas (KM 36039: 2). Löytöalueen pituus on noin 40 m. Läntinen löytöalue on rantaa pitkin 110 metriä edellisestä länsiluoteeseen olevan kaarevan, pitkän lahden rantahietikko, taustanaan noin metrin korkuinen rantatörmä ja mäntykangas (KM 36039: 3-4). Löytöalueen pituus on noin 20 m. Asuinpaikkaa voi hyvin olla ehjällä kankaalla etenkin keskimmäisen ja läntisen löytöalueen taustamaastossa. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Kohteen aluerajauksen itäpuolelta, koordinaattipisteestä 3659396, 7035374 havaittiin kaksi kvartsi-iskosta ja aluerajausta laajennettiin siten, että se ulottuu kvartsien löytöpaikalle. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren eteläisemmällä saarella, sen itäosan pohjoisrannalla. 3 Voimassa 2013-11-30T18:56:12 7871.93505859 708.1613963
arkeologinenkohde_alue.2255 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2255 156358 {38BEB85E-EF33-4421-8129-7C6583F3EAB6} 1000006277 Metelinsaari 4 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 116 ei Paikalla on havaittu kaksi löytöaluetta, joista läntisempi sijaitsee 110 metriä itään etelärannalla olevalta mökiltä, lounaaseen suuntautuvan niemekkeen pohjoispuolella. Täältä on löytynyt rantakivikon seasta ja rantavedestä joukko kvartseja (KM 36038: 1). Löytökohdan taustalla on kuivaa mäntykangasta, maaperä on hieman kivikkoinen. Itäisempi löytöalue on mainitun mökin kohdalla, jossa kvartsia on löytynyt pihamaan kuluneelta hiekkatantereelta läheltä rantatörmää (KM 36038: 2). Täälläkin maasto on mäntykangasta. Löytöalueet ovat molemmat laajuudeltaan n. 20 x 10 m. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Toisin kuin lähes kaikilla muilla Pankajärven rantojen kivikautisilla asuinpaikoilla rannalla ei ole korkeaa pengertä. Ilmeisesti pyöristyneistä pikkukivistä koostuva rantakivikko on suojannut rantaa alloilta. Kivien joukossa on joitain kvartseja, jotka ovat iskosmaisia vaikkakin särmistään hieman tylsyneitä. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren eteläisemmällä saarella, sen keskiosan etelärannalla. 3 Voimassa 2013-05-22T13:20:28 5166.90478516 362.96995459
arkeologinenkohde_alue.2256 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2256 156361 {C081B819-136E-4016-976B-7067C20CC59B} 1000006279 Metelinsaari 6 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 116 ei Löytöjä on kerätty saaren vesirajasta ja vesijättömaalta useasta eri kohdasta. Ensimmäinen löytökohta on itään suuntautuvalla hiekka-/sorarantaa, jonka taustalla on matalahko törmä ja kuivaa mäntykangasta, paikalta on vajaan 20 metrin pituiselta alueelta joitakin kvartseja (KM 36040: 1). Tästä 130 m pohjoisluoteeseen on seuraava löytökohta, koilliseen suuntautuvalla rannalla. Paikalta on löytynyt yksi iso kvartsi hietikolta (KM 36040: 2).Tästä edelleen 130 m luoteeseen, pohjoiseen suuntautuvalla kivikkoisella/soraisella hiekkarannallta on seuraava löytökohta, jolta on jälleen useampia kvartseja (KM 36040: 3). Tästä 150 m länteen on löytynyt vielä kvartsia soraiselta rantahietikolta (KM 36040: 4). Vaikka kyseessä lieneekin useita erillisiä asuinpaikkoja, on ne käytännön suojelusyistä yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Löytökohtien taustamaastossa saattaa hyvin olla ehjää muinaisjäännöstä. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Kohde oli muinaisjäännäsrekisterin kohdekuvauksen mukaisessa kunnossa. Rantahietikolla oli näkyvissä kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren eteläisemmällä saarella, sen pohjoisosassa, pohjoiseen, koilliseen ja itään suuntautuvilla rannoilla. 3 Voimassa 2013-11-25T13:37:21 8572.80908203 953.69338132
arkeologinenkohde_alue.2257 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2257 156362 {C9C449BD-BD33-4A32-9AAF-6B0DC40F5E3A} 1000006274 Metelinsaari 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 116 ei Paikalta on kerätty löytöjä vesirajasta hienolta hiekkarannalta. Löytörannan taustalla on kuiva mäntykangas, jossa on hyvin todennäköisesti myös ehjää asuinpaikkaa. Asuinpaikan laajuus on löytöjen perusteella arvioituna n. 70 x 30 m. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Alueella on runsaasti kvartsi-iskoksia ja rantavedessä havaittiin yksi kvartsikaavin. Alueella oli paikoitellen myös palaneita kiviä. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren pohjoisemman saaren eteläosassa, sen länsirannalla, suuntautuen jokseenkin tarkalleen juuri länteen. 3 Voimassa 2013-05-22T13:21:15 2006.78662109 204.38671764
arkeologinenkohde_alue.2258 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2258 156363 {276CF441-6181-4BD4-B72D-53A2F45B5EFA} 1000004688 Kuikkaniemi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 119 ei Kohteesta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta tienleikkauksesta ja maaperäkin näytti olevan värjäytynyttä. Vaikka maasto nousee, paikalla ei näy selvää muinaisrantatörmää. Löytöjä on tien itäpuolella n. 40 metrin matkalla. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Ojaleikkaus on kasvanut umpeen, eikä alueella havaittu kivikautisia löytöjä. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla olevassa Kuikkaniemessä, niemen keskivaiheilla jossa niemenkärkeen johtava tie nousee vähän ylemmäs mäelle. 3 Voimassa 2013-05-22T13:21:38 1106.06689453 132.95262695
arkeologinenkohde_alue.2259 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2259 156365 {BEB4E2A3-E955-4559-8306-9802CC148BA4} 1000004686 Kuikkaniemi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 119 ei Asuinpaikalla on kaksi löytöaluetta, joista läntisempi on niemelle johtavan tien mutkan kohdalta, tien pohjoispuolen hiekkainen leikkaus ja kuorittu pintamaa tien vieressä (vesijohtokaivanto). Kvartsia oli tällä alueella n. 30 x 10 m kokoisella alueella. Löytöalueesta n. 100 m itään on toinen löytöalue vanhalla kääntöpaikalla, josta tie nykyään kuitenkin jatkuu lähes niemenkärkeen saakka, sillä alue on rakennettu täyteen kesämökkejä. Tällä löytöalueella oli kvartsi-iskoksia n. 50 x 20 m kokoisella alueella tien posken kuoritulla alueella ja pusketuissa hiekkakasoissa. Löytöpaikalta on järven rantaan n. 50 m. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, jolla asuinpaikka on selvästi nykyrantaa ylemmällä muinaisrantatörmällä n. 3 m nykyistä vedenpintaa ylempänä. Tie on osittain tuhonnut asuinpaikkaa. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja sen todettiin olevan muinaisjäännäsrekisteri kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Alueella ei havaittu kivkautista löytömateriaalia. Alueen eteläpuolella on rakennustoimintaa. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, Kuikkaniemen länsiosassa. 3 Voimassa 2013-05-22T13:22:27 4883.68701172 442.41078385
arkeologinenkohde_alue.2260 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2260 156366 {4D71E6EC-245A-45DC-9659-895877A36487} 1000004690 Tursaanlahti kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 118 ei Paikalta löytyi kaksi kvartsi-iskosta rannalla oleville mökeille menevän tien läntisestä leikkauksesta. Paikalla on muinaisrantatörmä, ja asuinpaikka on ilmeisesti sijainnut muinoin pienen lahden rannalla. Asuinpaikkaa lienee ehjänä jäljellä mäntykankaalla, tosin tien itäpuolelle on tehty vesijohtokaivanto. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Alueella ei havaittu kivikautisia löytöjä. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, Kuikkaniemen pohjoisrannalla, Tursaanlahden etelärannalla olevan pienen soistuman länsirannalla. 3 Voimassa 2013-05-22T13:22:51 709.65283203 112.66960259
arkeologinenkohde_alue.2261 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2261 162289 {4817A7F9-F5AA-4DF9-8478-4CD823119D4E} Sulaojanselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 208 ei Kohteessa on metsätyökämpän ja sen sivurakennusten jäännökset. Seuraavassa rakennelmat kuvataan alakohteina. Alakohde 1 kämppä jäännös. Koko 13 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän hahmo erottuu suorakaiteen muotoisena multapenkkinä, jonka rajaamalla alueella kasvaa vahva heinäkasvillisuus. Keskellä on 1,5 x 1 x 0,7 metrin kokoinen betonisen palomuurin jäännös. Kämppä on purettu. Alakohde 2 kaivo. Koko 2 x 2 metriä, syvyys 3 metriä. Kaivo on neliönmuotoinen hirsisalvosrakenne, joka on suureksi osaksi lahonnut. Kannessa on toinen vinttauslaitteen pystypuu. Vinttauslaitteen päällä on ollut katos, jossa on ollut harmaa kattohuopa. Rakennelmassa on tehdasnauloja ja hirret on siisisti sahattu. Alakohde 3 wc. Koko 2 x 1 x 2,5 metriä. Runko on tehty kuorituista pyöröpuista. Muut rakenteet ovat lautaa ja katolla on harmaa kattohuopa. Kaksipyttyinen ja edessä on viisi porrasaskelmaa. Alakohde 4 talli. Koko 11 x 11 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Seinien paikat erottuvat yhden hirsikerran kehikkona. Hirret ovat pääosin lahonneet ja rakennelma päällää kasvaa kuusia. Ilmeisesti kämpän tallirakennuksen jäännökset. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän rakennusten sijoilta mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö. Metsätyökämpän jäännökset. Metsuri Jussi Sarvela tiesi kertoa, että kämppä on purettu ja seisoo nyt uudelleen pystytettynä Kaukosen kylässä. Kämpän sija ja sen sivurakennukset ovat siinämäärin hävinneet, ettei niillä ole enää suojeluarvoa, eikä aluetta tarvise huomioida metsän käsittelyssä. Kohde sijaitsee länteen, suohon laskevalla moeenikankaalla, jossa kasvaa paksu turve ja mäntymetsä. Kohteen länsipuolella, 30 metrin päässä kulkee hiekkatie pohjoisesa etelään. 3 Voimassa 2013-10-22T10:58:38 1873.23803711 241.87795276
arkeologinenkohde_alue.2262 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2262 159648 {221895C3-C883-4A48-BD6D-88D6BD30B4AD} Saari-Kiekki pyyntikuopat ja muut kuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 240 ei Kohde koostuu useasta kuoppa kohteesta. Kuopat ovat erikokoisia ja eriikäisiä. Kuoppa 1: Kuoppa on saaren eteläpäädyssä itäpuolella loivassa rinteessä . Kooltaan se on 2,6x2,7 metriä ja syvyydeltään 0,46 metriä. Siinä on selkeät reunat, hieman epätasainen pohja. Maata on valunut ylärinteestä kuoppaa eli luoteen puolelta. Kuopan itäpuolella on hieman vallia. (x:3 663 113, y:7 121 996) Kuoppa 2: Sijaitsee noin 6,5 metriä kuoppa 1:stä luoteeseen. Kooltaan kuoppa on 2,1x1,8 metriä ja syvyydeltään 0,3 metriä. Muodoltaan se on pyöreähkö, allasmainen. Se sijaitsee loivassa rinteessä. Sillä on tasainen pohja ja selkeät reunat. Koekuopassa maannoksen havaittiin olevan turpeen alla tummunutta ja mustunutta noin 10 cm matkalta. Kuoppa 3: sijaitsee noin 2,5 metriä kuoppa 2:sta eteläään. Kooltaan se on 2x1,2 metriä ja 0,3 metriä syvä. Muodoltaan kuoppa on pitkulainen, allasamainen. Pohjoinen- etelä-suuntainen. Kuoppa 4: Sijaitsee kuoppa 2:sta noin 5 metriä länteen rinteessä. Kooltaan se on noin 3,7x2,6 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. Se on länsi-itä-suuntainen, soikea ja eteläreunassa, alarinteessä on hieman vallimaisuutta. Koekuoppaa kaivaessa ei päästy puhtaaseen maahan. Koekuopan syvyys oli noin 0,6 metriä. Kuoppa 5: Kooltaan kuoppa on 2,4x2,3 metriä ja syvyydeltään 0,77 metriä. Kuoppa on hyvin selkeä rajainen, sillä on jyrkät seinämät ja tasinen pohja. Se on suorakaiteen muotoinen, hieman soikea. Pohjois-etelä-suuntainen. Pohjoispäädyssä on kaivelun jälkiä. Luultavasti eläin. Länsilaidalla kuopan eteläpäässä on maakasa. Koekuoppa paljasti, että kuopan pohja on hyvin kivinen. Kuoppaa ei juurikaan saanut kaivettua. Pohjalla oli isoja noin 10-20 cm halkaisijaltaan olevia kiviä. (x:3 663 099, y:7 121 994) Kuoppa 6: Kuoppa on kooltaan 2,2x1,8 metriä ja syvyydeltään 0,25 metriä. Sijaitsee saaren eteläpuoliskolla länsipuolella rinteessä. Kuoppa ei ole kovin selkeä. Maa on mahdollisesti valunut kuopan päälle ja peittänyt sen osittain. Kuoppa on muodoltaan soikea, pohjoiskoillinen-etelälounas-suuntainen. Kuoppa 7: Sijaitsee ylempänä lähellä saaren keskiosaa. Kooltaan se on 3,3 x 2,7 metriä ja syvyydeltään se on 0,6 metriä. Kuoppa on selkeä rajainen, sillä on jyrkähköt, selkeät seinät ja muodoltaan se on soikea. Suunnaltaan se on itäkaakko-pohjoisluode-suuntainen. Kuopan pohjalla on nykyaikaista jätettä. Vanhin päivämäärä oli hernekeittopurkista, vuosi 1995. Itäkaakko päässä noin 2 metrin päässä on pieni kuoppa. Se on kooltaan 1,7x1x0,43 metriä, pitkulainen. Suunnaltaan etelälounas-pohjoiskoillinen. Vieressä kasvaa iso koivu. Kuoppa 8: Kuoppa on suunnilleen saaren keskiosassa. Kooltaan se on 3,2x2 metriä ja syvyydeltään 0,65. Kuoppa on selkeä ja jyrkkä reunainen. Suunnaltaan se on itäkaakko-länsilounas. Seinämät ovat murtuneet ja maata on valahtanut pohjalle. Maata potkaistaessa paljastuu kiveä ja hiiltynytttä, tummunutta maata. Kuoppa 9: Kuoppa sijaitsee saaren pohjoisosassa, suurinpiirtein keskellä. Pitkulaisen kuoan pituus on noin 4,4 metriä. Siinä on kolme syvempää kuoppaa, joiden syvyys on noin 0,56 metriä. Leveyttä kuopalla on noin 1,2 metriä. Kuoppa on pohjois-etelä-suuntainen. Kuoppa 10: Pieni kuoppa sijaitsee pohjoispuolella saarta rinteessä. Pyöreähkö kuoppa on halkaisijaltaan noin 0,64 metriä ja syvyydeltään noin 0,63 metriä. Pohjoiseen matalampi, kuin "suuaukko". Vieressä kasvaa koivu. Kohde on aluemainen. Janne Myllylä antoi tiedon, että saaressa on kuoppajäännöksiä. Samuli Paulaharjun kirjassa Kainuun mailta mainitaan Saari-Kiekin saaressa asuneen Peura-Paavon. Kohteen kuopat on tehty eri käyttötarkoituksiin. Kuopat 4,5,6,7 ja 8 tulkitsen kokonsa ja muotonsa perusteella pyyntikuopiksi. 4:s kuoppaan tehty koekuoppa vahvistaa teoriaa. Toisaalta kuoppa 5:n tehty koekuoppa saa epäilemään onko tällä kuopalla ollut jokin muu käyttötarkoitus, tai mahdollisesti kivet ovat joutuneet sinne jälkikäteen. Kuoppa 2 on mahdollisesti keittokuoppa, samoin kuoppa 1. Voivat mahdollisesti olla myös pyyntikuoppia. Kuoppa 9 on luultavasti jonkinlainen säilytyskuoppa. Kohde sijaitsee Saari-Kiekin järven keskellä saaressa. Saari on kooltaan noin 100x86 metriä ja se kohoaa noin 243 metrin korkeuteen. Rannat ovat kiviset, maa hiekkaista, jossa kiviä. Kuviolla kasvaa vanhaa metsää. Puusto on pääosin mäntyä. Kuiva kangas. 3 Voimassa 2019-08-12T13:33:44 4307.71972656 247.02431374
arkeologinenkohde_alue.2263 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2263 159653 {1D0A27DD-28E1-4F4D-8FA5-AEACDB5FDFAC} Pykälämaankangas 2 Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 145 ei Hiekkadyynin keskiosassa on 110 m:n matkalla 4 pyyntikuoppa: 1: mitat 2,1 x 1,6 m, syvyys 0,4 m 2: mitat 2,1 x 1,8 m, syvyys 0,6 m, heikko valli 3: halkaisija 1,8 m, syvyys 0,3 m 4: mitat 2 x 1,9 m, syvyys 0,4 m, heikko valli. Kuopalla 2 ja 4 tarkastettiin kairaamalla huuhtoutumiskerroksen, sen paksuus on 8 - 11 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 10.8.2013. Pyyntikuoppajono Soiden ympäröimä etelä - pohjois-suuntainen hiekkadyynimuodostelma. Kuiva hiekkakangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2013-08-19T11:31:20 1881.85595703 217.24893429
arkeologinenkohde_alue.2264 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2264 159655 {AE9C576B-86C8-4A45-9464-7EE80C464F35} Kokkopuro 2 Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 145 ei Hiekkadyynin keskiosassa on 350 m:n matkalla 5 pyyntikuoppa: 1: halkaisija 2,5 m, syvyys 0,4 m 2: halkaisija 2,6 m, syvyys 0,4 m, heikko valli 3: halkaisija 2,1 m, syvyys 0,5 m 4: halkaisija 3,5 m, syvyys 0,4 m, valli. 5: Halkaisija 2,8 m, syvyys 0,4 m, heikko valli Kuopalla 1 ja 4 tarkastettiin kairaamalla huuhtoutumiskerroksen, sen paksuus on 7 - 10 cm. Kohteesta n. 200 m kaakkoon dyynialueen kaakkoispäässä sijaitsee tunnettu muinaisjäännös Kokkopuro itä (Mj-rek 1000000214), pyyntikuoppa-alue, josta on dokumentoitu 5 kuoppaa, yksi näistä sijaitsee lähellä valtionmaan rajaa, muut ovat tiheässä jonossa edellisestä n. 200 m eteläkaakkoon. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 10.8.2013. Pyyntikuoppajono Soiden ympäröimä kaakko - luode-suuntainen hiekkadyynimuodostelma Kokkopurosta n. 400 m itään. Kumpuileva pinta. Kuiva hiekkakangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2013-08-19T11:49:16 12033.87719727 790.24691153
arkeologinenkohde_alue.2265 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2265 159668 {2D122478-0F33-4121-B973-6CFC317F190E} 1000038442 Papinsalmi esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 0 Ei määritelty 191 ei Laavun ja nuotiopaikan luota ja ympäriltä löytyy kuluneesta maasta kvartsi-iskoksia ja muun muassa kvartsikaavin ja kaapimen osasia. Polun vieressä, noin 30 metriä laavusta länsiluoteeseen ja puuvajan eteläpuolella on kuoppajäännös, jonka mitat ovat 1,8 x 1,1 metriä ja syvyys noin 0,32 metriä. Muodoltaan se on soikeahko ja suunnaltaan itäkaakko-länsiluode. Samalla alueella on myös liesilatomus 117565 Papinsalmi liesiröykkiö. Kohde on aluemainen Kohde havaittiin inventoidessa. Esihistoriallinen asuinpaikka ja mahdollisesti siihen liittyvä kuoppajäännös, joka voi olla keittokuoppa, sekä liesilatomus Kohde sijaitsee Iso-Palonen-järven Papinsalmen pohjoispuolella, Papinsalmen levähdyspaikalla Iso-Palosen retkeilyreitin varrella. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Maasto on kulunutta laavun, nuotiopaikan ja puuvajan ympäristöstä. 3 Voimassa 2013-09-09T19:58:20 4517.65673828 269.69355334
arkeologinenkohde_alue.2266 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2266 156367 {713E95F9-4AF8-496E-90FF-6D59D5BAB362} 1000004692 Kuikkaniementyvi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 118 ei Pankajärven kylään johtavan tien itäpuolinen metsäalue on joitakin vuosia sitten metsä-äestetty ja löytöjä tuli suon reunasta 3-4 metrin päästä, osin jo soistuneista äestysvaoista. Löytöjä oli itäsuunnassa aina viimeiseen äestysuraan saakka ja tämän jälkeen on ehjää mäntykangasta Kuikkaniemen ja kivikautisen asuinpaikan Kuikkaniemi 1:n suuntaan. Mahdollisesti asuinpaikat muodostavatkin yhden kokonaisuuden. Suuri osa asuinpaikan kvartseista oli yhdessä keskittymässä kohdassa p= 7036622, i= 3656779 eli löytöalueen länsireunassa. Muuten löytöjä oli asuinpaikalla n. 60 x 20 m kokoisella alueella. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Äestysvaot ovat pääosin kasvaneet umpeen. Alueen pohjoisosassa havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, Kuikkaniemen eteläpuolella olevan Kuikkalahden pohjukan luoteispäässä soistuneen pienen lahdensopukan pohjoisrannalla. 3 Voimassa 2013-05-22T13:23:17 2370.01025391 203.34990351
arkeologinenkohde_alue.2267 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2267 156368 {77A7BADE-41F8-495D-BA39-B132FBE09D67} 1000004693 Metelinniemi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 118 ei Asuinpaikan löydöt ovat rantaan johtavan tien pinnalta, soraisen hiekan seasta, n. 1,5 m Pankajärven pintaa ylemmältä tasolta. Samalla tasalla on myös jonkinlainen leiripaikaksi raivattu tasanne ja myös tämän tasanteen pinnalla oli jokunen kvartsi-iskos. Maasto on mäntykangasta ja asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi ehjä. Asuinpaikan laajuus on ainakin leiritasanteen kattava 10 x 30 m, sitten selkeä rantaterassi häviää kummassakin suunnassa. Kohde tarkastettiin heinakuussa 2013 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Löytöjä ei alueella havaittu. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Metelinniemen pohjoisrannalla, 380 m niemenkärjestä luoteeseen. 3 Voimassa 2013-05-22T13:23:42 1026.99951172 142.65929177
arkeologinenkohde_alue.2268 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2268 156370 {2C39183A-7A0B-4E7A-AFCC-EA965C1444BD} 422010035 Metelinniemi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 117 ei Löydöt on poimittu kuluneelta tieuralta ja pihamaalta, metsätyömaan tukikohtarakennusten kaakkoispuolelta. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Kvartsi-iskoksia havaittiin tien pinnassa noin 2.5 metriä nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Iskokset olivat niemenkärjen eteläpuolella olevan varastorakennuksen edustalla, koordinaattipisteen 3657451, 7036611 ympärillä. Aluerajausta lienee näin ollen tarpeellista rajata pohjoisemmaksi. Asuinpaikka sijiaitsee Pankajärven Virtasalmen rannalla, pitkän kaakko-luode -suuntaisen Metelinniemen päässä. 3 Voimassa 2013-05-22T13:24:04 2044.11425781 186.53023727
arkeologinenkohde_alue.2269 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2269 156371 {42854944-7999-4E8E-BED6-CAC141D9624E} 1000004682 Kuikkalahti kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 116 ei Paikalla on kolme löytövyöhykettä, joilta kaikilta löytyi kvartsia rantavedestä ja -hiekasta. Suurin osa löydöistä oli veden alla, n. 5-10 m rantaviivasta ja ilmeisesti suuri osa asuinpaikasta onkin huuhtoutunut järveen. Pohjoisin löytövyöhyke on n. 10 m pitkä alue 260 m Kuikkalahdelle kurottavasta niemenkärjestä etelään. Keskinen löytöalue alkaa edellisestä n. 35 m etelään ja siinä on löytöjä n. 40 m pitkällä alueella. Keskisen ja eteläisin löytövyöhykkeen välillä on matkaa n. 55 m ja eteläinen löytövyöhyke on pituudeltaan n. 35 m. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja se oli muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Noin 20 m alueen pohjoispäädystä kohti kaakkoa havaittiin vedessä noin 10 metrin päässä rantatörmästä rapautuneita kiviä noin 3 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Alueen keskisellä löytöalueella rantahiekalla ja vedessä havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia . Eteläisellä löytövyöhykkeellä havaittiin rantatörmästä valuneita, kuumuudessa halkeilleita kiviä. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, varsinaisen Kuikkalahden eteläpuolella olevan lahden rannalla. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena kanervaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja jäkäliä. Rantatörmä on noin 1.2 metriä korkea ja ranta veden alla pitkälle matala. Metsän kehitysluokka alueella on 30. 3 Voimassa 2013-11-18T19:48:15 7645.81152344 446.77163955
arkeologinenkohde_alue.2270 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2270 156372 {C06ABE4D-EEE0-4C52-83BE-CEA9C0DDC1B2} 1000004680 Hirviniemi 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 116 ei Asuinpaikkalöytöjä on kerätty pitkältä hiekkarannalta, n. 125 metrin matkalta. Löytöjä oli paitsi hiekkarannalla, myös kauempanakin vesirajasta, ainakin 5 metrin päässä vedessä. Ilmeisesti asuinpaikka on pahoin huuhtoutunut järveen; tähän viittaa sekin, että löytöpisteet ovat GPS-mittauksen mukaan n. 10 m rantaviivasta sisämaahan päin, vaikka löydöt olivat selvästi vedessä. Rannan takana oli mökkityömaita, joilla oli paljon avointa maanpintaa. Näissä ei kuitenkaan ollut lainkaan löytöjä nähtävissä. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Tarkastusajankohtana vedenpinta alkoi suoraan rantatörmän reunasta, eikä kohdekuvauksessa mainittua hiekkarantaa ollut näkyvissä. Vedenalainen hiekka oli humuskerroksen peitossa. Alueen pohjoispäässä havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos ja eteläpäässä koordinaattipisteessä 3657525, 7033895 noin 20 rapautuneen kiven keskittymä. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Hirviniemen itärannalla, Valkealahden salmen eteläpuolella. Rantatörmä on noin metrin korkeudella vesirajasta. Rannalla kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena sammalta, mustikkaa, juolukkaa, variksenmarjaa ja suopursua. Metsän kehitysluokka on 30. 3 Voimassa 2013-11-19T13:05:40 2821.43017578 311.50310255
arkeologinenkohde_alue.2271 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2271 156373 {F324C289-9D42-4042-8A92-077B8B23D945} 1000004677 Hirviniemi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 116 ei Asuinpaikalla on kaksi löytöaluetta. Löytöalueista läntisempi on n. 40 metriä pitkä rantavyöhyke n. 150 m Löppöjärviltä laskevan ojansuusta koilliseen. Löydöt tältä alueelta ovat rantavedestä. Itäisellä löytöalueella löytöjä on sekä rantavedestä, että rantaa pitkin kulkevan mökkitien pinnasta, löytövyöhyke alkaa ensimmäisestä löytöalueesta n. 60 m itäkoilliseen ja jatkuu lähes 200 metriä tästä pisteestä kaakkoon. Tiheimmin löytöjä (mm. saviastian pala ja osa palaneista luista) on aivan löytöalueen itäreunassa mökkitien pinnassa, täällä havaittiin myös ilmeinen tulisija, jonka kivet olivat osittain paljastuneet tien kulutuksen johdosta. Muuallakin tien pinnalla havaittiin palaneita kiviä ja likamaata. Asuinpaikkavyöhyke ulottuu vesirajasta ainakin 40 metriä sisämaahan. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Mökkitiellä olevalla kääntöpaikalla alueen itäpäässä havaittiin kvartsi-iskoksia. Alueella havaittiin yksittäisiä palaneita kiviä, mutta ei tulisijan jäännöstä. Alueen länsipäästä tieltä havaittiin myös kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Hirviniemessä, Löpönlahden pohjoisrannalla. Alue on hiekkapohjaista kangasmetsää, jossa aluskasvillisuutena kanervaa, mustikkaa, puolukkaa ja jäkälää. Metsän kehitysluokka 30. 3 Voimassa 2013-11-18T22:45:32 16507.8203125 725.33697654
arkeologinenkohde_alue.2272 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2272 156374 {E6D760A5-A6D3-4E26-9B92-654D24F7E3EE} 1000004679 Hirviniemi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 116 ei Asuinpaikalta on kerätty löytöjä rantavedestä kolmelta eri löytöpaikalta, joista läntisin on Hirviniemen talosta n. 65 m etelään, jossa liuskeiskos ja kvartseja löytyi rannalta n. 20 metrin matkalta. Keskinen löytöalue on Hirviniemen talosta n. 130 m kaakkoon ja edellisestä löytöalueesta 80 m kaakkoon. Tällä alueella kvartseja oli n. 40 metrin matkalla. Kolmas, itäisin löytöalue on niemen kärjessä, talosta 190 m itäkaakkoon ja keskisestä löytöalueesta n. 65 m itään. Kaikilla löytöalueilla rantavedessä oli myös palaneita kiviä ja taustalla oli kuiva mäntykangas, jolla hyvin todennäköisesti on myös ehjää asuinpaikkaa. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja se oli kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Lähellä niemen kärkeä havaittiin joitain palaneita kiviä ja alueella useammassa kohdassa veden alla oli noin nyrkinkokoisten kivien keskittymiä. Rantavedessä havaittiin joitain kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Hirviniemen itäpään etelärannalla. Alueella kasvaa nuorta leppää, katajaa, aluskasvillisuutena kanervaa, suopursua ja juolukkaa.Metsän kehitysluokka on 20. Rantatörmä alueella on noin metrin korkuinen. 3 Voimassa 2013-11-18T23:22:52 4759.57373047 489.65279488
arkeologinenkohde_alue.2273 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2273 156375 {FB95AE81-94CC-45FE-A9CB-BFC82AD2663A} 1000004739 Naarajärven itäranta kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 123 ei Asuinpaikalla on useita löytöalueita, joista pohjoisimmalla on runsaiten löytöjä n. 40 x 20 m kokoisella alueella laajalla vesijätöllä keskittyen vyöhykkeelle n. 5 m rantatörmästä ja saman verran vesirajasta. Paikalla on myös runsaasti palaneita kiviä ja myös selviä liesikehiä. Löytöalueelta löytyi kvartsia ja kivilajitaltan kantaosa. Löytöalueen jälkeen etelän suunnassa on kivikkoa, mutta n. 25 m jälkeen on löytynyt suuri kvartsiydin ja tästä 10 m eteenpäin pari liesikehää. Liesikehistä 50 m kaakkoon, vähän rannemmasta, heti törmän juurelta on löytynyt kvartsi-iskos ja samassa paikassa on myös palaneita kiviä. Seuraava löytöalue on vasta 120 m etelään, josta on löytynyt muutama kvartsi ja pala luuta sekä runsaasti palaneita kiviä pieneltä niemekkeeltä n. 25 x 15 m alueelta. Eteläisin löytö on yksittäinen kvartsi n. 50 m kaakkoon em. löytöalueesta. Kaikkiaan asuinpaikkavyöhyke on pituudeltaan n. 320 m ja ilmeisesti ainakin osin tuhoutunut rantavoimien myllerryksessä. Joissakin osissa on kuitenkin viitteitä siitä, että jotakin on saattanut rantatörmällä säilyäkin. Vuonna 2010 ei rantahiekassa eikä tienleikkauksessa näkynyt merkkejä muinaisjäännöksestä. Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven itärannalla, Munkinvaaraan johtavan tien länsipuolella, alkaen 230 m Ruunaantien eteläpuolelta ja jatkuen siitä 320 m vyöhykkeenä järven rannalla. 3 Voimassa 2013-05-22T12:47:45 10139.32958984 738.25899481
arkeologinenkohde_alue.2274 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2274 158873 {46EF0D91-6577-4AEA-98FE-7313AC3C698B} Pullivuoma 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 290 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän jäännös. Metsätien varressa aukiolla on varastorakennus, jonka länsipuolelta lähtee tienpohja suon reunaan, jossa on aukiolla kämpän jäännös. Kohteen itäpuolella varastosta 90 m länteen, risteyksen eteläpuolella, on lisäksi ilmeisesti kämppään liittyvä rakennuksen jäännös, joka jäi epähuomiossa tarkastamatta (X=7467093, Y=470018; X=7470214, Y=3470178). Varasto on rankorakenteinen ja siinä on lautalattia. Se on länsiluode-itäkaakkosuuntainen ja kooltaan 4 x 3 m. Katossa on huopakate. Pohja on hyväkuntoinen, mutta muuten rakennus on purettu. Kämppä sijaitsee suon lähellä olevan aukion koillisnurkalla. Rakennus on länsiluode-itäkaakkosuuntainen ja kooltaan 11 x 7,5 m. Kämpästä on jäljellä vain 0,5 m leveä maapenkka ja enimmillään yksi pyöröhirsikerta. Pohjan päällä on sahanpurua, lautaa, huopakatetta, asbestilevyä ja hernekeittopurkki. Pohjoiskoillisseinällä itäkoillisnurkan lähellä on mahdollinen ovenpaikka. Aukion reunalla 20 m etäisyydellä kämpästä lounaaseen on kasa rauta- ja lautaromua, ja 10 m etäisyydellä lännessä hiilikasa ja rautaromua. Kämppä: X=7467123, Y=470138; X=7470239, Y=3470298 Varasto: X=7467079, Y=470107; X=7470201, Y=3470267 Kohde rajattiin maanpinnalleä näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään ja se näkyy ilmakuvassa ja osittain peruskartassa. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Järvi-Järvisestä 1 km kaakkoon, Palsselkä-Huotarinkuusikko -metsätieltä kaakkoon poroerotusaidalle risteävän metsätien koillispuolella suon laidalla. Kasvillisuus on koivuvaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2013-10-29T15:44:09 1283.9921875 230.62901339
arkeologinenkohde_alue.2275 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2275 158874 {65AC17B8-00C2-4F2D-BC55-A71D307B0A75} Löytömännikkö 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 262 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on heinikkoinen 50 x 50 m kokoinen aukio. Paikalla olleet rakennukset on siirretty pois, mutta niistä on jäljellä ainakin muutamia irrallisia hirsiä alueen pohjoisreunalla. Kasvillisuuden seassa saattaa olla kiinteitä rakenteita, mutta tarkastushetkellä niitä ei ollut näkyvissä. Aukion kaakkoisnurkassa on pyöreä kiviröykkiö, ilmeisesti raivausröykkiö, joka koostuu erikokoisista kivistä ja on kooltaan noin 2,5 x 2,5 x 0,8 m. Röykkiö: X=7465627, Y=473006; X=7468748, Y=3473168 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella aukiolle. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirretyn metsätyökämpän paikka. Kohde sijaitsee Löytömännikön etelärinteen juurella suon laidassa, Huotarinkuusikon pohjoispuolella. Kasvillisuus kohteen ympäristössä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-29T15:42:04 2057.72436523 186.85169895
arkeologinenkohde_alue.2276 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2276 158875 {0A4B474D-F084-444B-9BBD-9CA7A8DFA16D} Huotarinkuusikko 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 228 ei Kohteessa on puretun kämpän paikka. Kohteessa on heinikkoinen 45 x 40 m kokoinen aukio, jonka koillisreunalla on kämpän jäännös. Kämpän pohja on kaakko-luodesuuntainen ja mitoiltaan 13 x 7,5 m. Kämpästä on jäljellä matala maavalli ja sammaloitunut yhdestä hirsikerrasta koostuva kehikko. Kämpän luoteispäädyssä lattian kohdalla on suuri kuoppa ja länsinurkan päällä kivikasa, kooltaan 3 x 3 x 0,5 m. Kämppä: X=7461827, Y=473493; X=7464945, Y=3473655 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella aukiolle. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Huotarinkuusikon eteläosassa Kallaanojan koillisrannalla. Kohde sijoittuu kitumaaksi luokitellun rämeen reunalle, kasvillisuus koillispuolella metsässä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa on varttunutta kasvatusmetsää. Kallaanojan eteläpuolella on Vitsavaaranaavan suojelualue. Kohteen pohjoispuolelle 280 m etäisyydelle tulee metsätie pohjoisesta. 3 Voimassa 2013-10-30T12:42:15 1665.25048828 156.54196921
arkeologinenkohde_alue.2277 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2277 158876 {7E671608-17F4-44BC-9AEF-DBC1773DCAB8} Tunkakangas 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 209 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämppä ja kaksi rakkakuoppaa. Kämppä sijaitsee alueen luoteispäässä, rakkakuoppa 1 kämpästä 15 m itään ja rakkakuoppa 2 kämpästä 10 m kaakkoon. Kämppä on kaakkoluodesuuntainen, mitoiltaan 10,5 x 7,1 m. Kämpästä on jäljellä enimmillään viisi pyöröhirsikertaa. Nurkissa on kirveellä tehdyt koirankaulasalvokset, joissa salvoslovi on molemmilla puolilla hirttä. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Kämpän kaakkoispäässä on 6,4 m pitkä tupaosa. Tuvan itänurkalla on luonnonkivinen piisinjäännös, mitoiltaan 2,6 x 3 x 0,6 m. Tuvan ulko-ovi on koillisseinällä piisin vieressä. Kämpän luoteispäässä on 4,1 m pitkä osa, jossa on vierekkäin kylmä varasto ja mahdollinen talli. Varasto sijaitsee kämpän lounaissivulla ja on 3 m leveä, ja koillissivun talli on 4,1 m leveä. Varaston hirsien välejä ei ole tiivistetty, tallissa tiivisteenä on kunttaa. Sekä varastossa että tallissa on 1 m leveät ulko-ovet kämpän luoteispäässä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niitä on veistetty sivuilta. Rakkakuoppa 1 on mitoiltaan 2,2 x 2,8 x 0,5 m. Kuoppa on tehty kivikkoon ja sen reunalle on kasattu osittainen kivivalli. Rakenteiden perusteella kyseessä voi olla jonkinlainen säilytyskuoppa, tuskin pelkkä kivenottokuoppa. Rakkakuoppa 2 koostuu kahdesta kivikkoon tehdystä kuopasta, jotka ovat 1 m etäisyydellä toisistaan. Kuoppien kohdalta on otettu kiviä, mutta varsinaisia ladottuja seinärakenteita tms. ei näy. Kuopista toinen on soikea, mitoiltaan 2 x 1 x 0,5 m ja toinen pyöreä, halkaisijaltaan 1 m ja 30 mc syvä. Kämpän lähistöllä on muitakin vastaavanlaisia kuoppia. Kämppä: X=7476048, Y=475044; X=7479173, Y=3475206 Rakkakuoppa 1: X=7476033, Y=475074; X=7479158, Y=3475237 Rakkakuoppa 2: X=7476029, Y=475063; X=7479154, Y=3475226 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja maastoinventoinnissa. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjärven pohjoispuolella, Tunkakankaan itäreunalla. Kohde sijoittuu nuorta taimikkoa kasvavan hakkualueen ja suon väliselle kivikkoiselle alueelle. Kohteen itäpuolella on Kyläjärveen laskeva oja. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Ojanvarsi on luokiteltu kitumaaksi. Alue on pohjavesialuetta. 3 Voimassa 2013-10-23T13:19:45 1009.17333984 124.27373058
arkeologinenkohde_alue.2278 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2278 158877 {2AB05FD2-D729-4CFB-9204-991EFA72A307} Ranta-Uhriselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 202 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kaksi kämppärakennusta ja yksi huonokuntoinen rakennuksen pohja (rakennus jäännös), joka voi olla kämppään liittyvä ulkorakennus tai niittyladon pohja. Rakennukset sijoittuvat rantaterassille, rakennuksen jäännös alueen pohjoisosaan pienelle aukiolle, kämppä 1 tästä 15 m etelälounaaseen ja kämppä 2 15 m kämppä 1:stä etelälounaaseen. Pohjoinen rakennuksen jäännös on kaakko-luodesuuntainen ja kooltaan 4,4 x 3,4 m. Rakennuksesta on jäljellä yksi hirsikerta. Sen keskellä on pituussuunnan suuntainen hirsi, jonka päällä on koillis-lounaissuuntaisia pienempiä riukuja, ilmeisesti lattiarakenteita. Vain etelänurkka on jokseenkin säilynyt, vaikkakin se on sammaleen peittämä. Kämppä 1 on itäkaakko-länsiluodesuuntainen ja kooltaan 8,8 x 7,3 m. Kämpän seinät ovat näkyvissä vain turvevallina. Piisi on kooltaan 2,9 x 2,6 x 1 m ja sijaitsee kämpän pohjoisluoteisnurkalla. Länsiluoteisseinällä piisin vieressä on oviaukko. Kämpän etelälounaispuolella on kaksi suorakulmion muotoista kuoppaa, joista toinen on kooltaan 3,3 x 1,2 x 0,6 m ja toinen 1,2 x 1 x 0,6 m. Pohjoiskoillispuolella on kaksi neliönmuotoista kuoppaa, joista molemmat ovat 1 x 1 x 0,3 m. Kämppä 2 on itäkaakko-länsiluodesuuntainen ja kooltaan 8,5 x 6,5 m. Kämpän seinät ovat näkyvissä vain turvevallina, mutta kämpän vieressä on yksi irtonainen pyöröhirsi, jonka pää on katkaistu sahattu. Piisi on kooltaan 3,2 x 2,5 x 1 m ja sijaitsee kämpän eteläkaakkoisnurkalla. Kämpän pohjoiskoillispuolelle on kaivettu ojamainen kuoppa, kooltaan 5 x 0,5 x 0,5 m. Kämppä 1: X=7473184, Y=478862; X=7476308, Y=3479026 Kämppä 2: X=7473169, Y=478850; X=7476293, Y=3479014 Rakennus: X=7473204, Y=478871; X=7476328, Y=3479035 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Ulkorakennus voi olla esimerkiksi tallin jäännös tai mahdollisesti niittyladon pohja, koska alue on entinen niittypalsta. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjoen itärannalla, Ranta-Uhriselän luoteisrinteen juurella. Kohteen itäpuolella 20 m etäisyydellä kulkee metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-28T14:51:33 1278.08032227 151.48210781
arkeologinenkohde_alue.2279 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2279 161249 {2669EE0E-B373-4918-BE15-24F682D820F7} Ketunpesäkangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde käsittää vanhan metsätyökämpän jäänteen. Jäljellä on kämpän ja saunan pohjat. Kämpänjäännös koostuu noin 10m halkaisijaltaan olevasta harvahkosta luonnonkivisestä kivijalasta. Rakenteen sisällä on myös 2,7m x 2,5m x 1,3m kokoinen tiilinen uuniröykkiö. Kämpän pohjoispäässä on noin 1m x 1m x 0,5m kokoinen kellarikuoppa. Kämpän sisällä on myös ruostunut jerrykannu. Saunanjäännös käsittää noin 4,5m x 5m kokoisen rakennuksen sammaloituneen pohjan. Rakenne koostuu nurkka- ja seinäkivistä, sisäpuolella on hieman kaivantoa. Rakenteen sisällä on myös uuninpohja, noin 1,5m x 1,5m x 0,3m kokoinen tiiliröykkiö. Vieressä on lisäksi ruostunut rautainen hella. Kohde rajautuu pienelle alueelle rinteen yläosaan rakennuksenjäänteiden yhteyteen. Alueen halkaisija on noin 40m x 20m. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.6.2013 ja se löydettiin vanhan peruskartan perusteella. Kyseessä on vanha metsätyökämppä, jäänteiden perusteelta noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee pohjoiseen laskevalla moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-15T14:50:38 694.19799805 112.62601898
arkeologinenkohde_alue.2280 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2280 161257 {639E710F-B286-4552-B741-EEFD7175F432} Palokki asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohde käsittää puretun tilan jäänteen. Jäljellä on päärakennuksen pohja sekä joitakin raivausröykkiöitä. Päärakennuksen jäänne käsittää noin 10m x 6,5m kokoisen L:n muotoisen luonnonkivisen kivijalan keskellä rehevää pusikkoa. Rakenteen sisäpuolella on kellarikaivantoa ja noin 2m x 2m x 1m kokoinen murentuneista tiilistä koostuva uuninjäännekumpare. Röykkiöt ovat noin 2m halkaisijaltaan olevia matalia kivikasoja. Kohde rajoittuu aluemaisesti rakenteiden yhteyteen noin 5m x 5m kokoiselle epäsäännölliselle alueelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on mahdollisesti metsänvartijan tila 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla järven rannalla. Metsä on vanhaa lehtimetsää ja pihapuita. Aluskasvillisuus on huomattavan rehevää. 3 Voimassa 2013-11-20T14:41:38 2247.49609375 221.11883379
arkeologinenkohde_alue.2281 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2281 160585 {8277BC69-FEF2-4F3A-AB6D-12D753DC512F} Likokangas sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Kohteelta inventoitiin 35 sotaan liittyvää maahan kaivettua eri kokoista kuoppaa. Suurimmissa kuopissa oli merkkejä hirsi- ja kivirakenteista. Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Kohde on SutiGis:ssä. Sotahistoriallinen kohde Kohde sijaitsee tienhaarassa Raatteentie pohjoispuolella Purasjoen puolustusasemasta ja Likolammesta pohjoiseen. Kohteella on varttunutta männikköä. 3 Voimassa 2013-10-29T22:51:29 40996.56689453 756.93208158
arkeologinenkohde_alue.2282 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2282 160596 {EFE0CB01-88B4-4B88-8F72-98EE7984A9D6} Puras sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 223 ei Kohteesta inventoitiin kuusi sotahistoriallista kohdetta. Yhtä alakohdetta ei löytynyt ja kahta (pohjoisin ja eteläisin) ei huomattu paikalla ollessa tarkastaa. Kohde 1: käymättä Kohde 2: Kohteessa on kaksi isoa kuoppaa, joita yhdistää maalla lähes kokonaan täyttynyt käytävä. Kuopat ovat mitoiltaan noin 4 x 2,5 metriä. Kohde 3: Kohde on muodoltaan neliömäinen kuoppa, noin 4 x 4metriä. Kohde 4: Kohdetta ei löytynyt. Kohde 5: Kohde on puolikaaren muotoinen pitkä kaivanto. Kohde 6: Kaivanto kulkee siksakkia ja haarautuu kahteen pohjoispäässä. Luoteeseen menevän haaran päässä on syvennys ja hirsiä näkyvissä. Kohde 7: Kaivanto kulkee siksakkia suurinpiirtein lounaasta koilliseen. Kohde 8: Kohde on puolikaaren muotoinen kaivanto, jonka pituus on noin 9 metriä. Kaivannon reunassa on lahonneita hirsirakenteita. Seinästä törröttää rautalankakieppi (jolla on kiinnitetty pystypuu). Kohde 9: käymättä Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Kohde on SutiGis:ssä. Suomalaisten puolustusrakennelmia vuosilta 1940-41. Kohde sijitsee Purasjärven eteläpäässä, sen ja Hietajärven yhdistävän vesistön länsipuolella. Kohde sijaitsee usean kuvion alueella, joilla on uudistuskypsää metsikköä, taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Paikoin taimikolla on runsaasti korkeaa aluskasvillisuutta ja vesakkoa. 3 Voimassa 2013-10-25T16:03:59 84901.69873047 1687.30887231
arkeologinenkohde_alue.2283 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2283 153597 {8E9F76D5-590C-4E01-A91D-D4D3D9CDF23E} 1000025511 Kuonjarvárri 3C Raaka-aineen hankintapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 1020 ei Kohde koostuu useasta pesäkkeestä kvartsiitti-iskoksia ja -ytimiä. Kohteen alueella havaittu kvartsiitti on enimmäkseen vaaleanharmaata ja melko karkearakeista, mutta jonkin verran esiintyy myös tummempia, jopa lähes mustia kvartsiittikappaleita. Kvartsiittia on voitu louhia joistakin alueen kookkaista siirtolohkareistakin. Yhden siirtolohkareen vierellä on pieni luontainen kallio-suoja, jonka suojaavuutta lisäämään on kasattu matala kivilatomus. Kohteesta dokumentoidun kalliosuojan ja löytöpesäkkeiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Kalliosuoja X 7679824 / Y 3268372 Kalliosuoja on suuren siirtolohkareen pohjoisreunan katveessa sijaitseva, osittain sateensuojainen onkalo, jonka pohja-ala on noin puolitoista metriä. Luoteen suunnalta onkaloa suojaa pienempi, noin metrin korkuinen lohkare. Idän ja koillisen suunnalta suojan reunaksi on kasattu matala, alle puolen metrin korkuinen kivivalli. Suojan sisällä on vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia ja sen ulkopuolella sekä vaaleanharmaata että lähes mustaa kvartsiittia. Työstöpaikka 1 X 7679879 / Y 3268291 Paikalla on vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia. Työstöpaikka 2 X 7679851 / Y 3268405 Työstöpaikka sijaitsee kallion päällä, ja paikalla on vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia. Edellä tarkemmin kuvailtujen kalliosuojan ja työstöpaikkojen lisäksi Petri Halinen on havainnut kohteen alueella jälkiä kvartsiitin louhinnasta, enimmäkseen kvartsiittiytimiä ja -iskoksia, ainakin seuraavissa pisteissä: X 7679844 / Y 3268306 (louhos 1), X 7679672 / 3268467 (louhos 2), X 7679714 / Y 3268184 (louhos 3) ja X 7679723 / Y 3268188 (louhos 4). Kukin louhoksista on enintään muutaman neliömetrin laajuinen. Runsaimmin kvartsiittilöytöjä on louhoksen 4 alueella, jonka löydöissä esiintyy sekä vaaleanharmaata, keskiharmaata että myös lähes mustaa kvartsiittia. Muiden louhosten osalta iskokset ja ytimet ovat väriltään miltei yksinomaan vaaleanharmaita Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja se rajautuu havaittujen löytöjen levinnän perusteella kokonaisuudessaan pyöreähkölle alueelle, jonka halkaisija on noin kolmesataa metriä. Erillisiä löytöpesäkkeitä on kohteen alueella toistaiseksi havaittu seitsemän. Löytöpesäkkeiden halkaisijat vaihtelevat noin metristä lähes kymmeneen metriin. Kohteen on löytänyt vuonna 2011 Petri Halinen ja kohde paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattitietojen perusteella. Sami Viljanmaa on tarkastanut kohteen Halisen tiedonannon perusteella myös aiemmin, 28.8.2011, ja kohdekuvaus perustuu molemmilla tarkastuskäynneillä kohteesta tehtyihin havaintoihin. Kuonjarvárrin lakialueen pohjois- ja koillisreuna sekä Kuonjarvárrin ja Duolljehuhputin välinen satula ovat selvästi olleet merkittävää kiviesineiden raaka-aineen hankinta-aluetta esihistoriallisena aikana, ja alueelta on mahdollisesti haettu kvartsiittia tuhansia vuosia. Alueen antoisuudesta raaka-aineen hankintapaikkana kertoo se, että hyvälaatuista työstämätöntäkin kvartsiittia on alueella yhä runsaasti. Kookkaista kvartsiittikimpaleista on ilmeisesti lohkottu paremmin mukaan otettaviksi sopivia kappaleita, ja toisinaan ylätunturissa on kaiketi myös työstetty esineaihioita, mihin viittaavat havaitut iskoskeskittymät. Alueelta vuoteen 2012 mennessä dokumentoidut raaka-aineen hankintapaikat Kuonjarvárri, Kuonjarvárri 2 ja Kuonjarvárri 3 ovat mahdollisesti keskeisimpiä alueita, joilta kvartsiittia on Kuonjarvárrilta haettu, mutta seudun muiden tunturien lakialueet ovat lähes täysin inventoimattomia, ja on hyvin mahdollista, että myös niiltä olisi Kuonjarvárrin lakialueen tavoin löydettävissä laajamittaisestikin jälkiä esihistoriallisesta kiventyöstöstä. Kohde sijaitsee korkealla ylätunturissa, Kuonjarvárrin lakialueen pohjoisreunalla. Paikalla on pieni lampi, jonka ympärillä on ryhmä kookkaita siirtolohkareita. Kalottireitti kulkee kohteen luoteispuolella noin kilometrin päässä, ja suurimmat lohkareet näkyvät hyvin reitille. Alue on äärimmäisen karua, kivikkoista, tuulenpieksämää moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuuden muodostavat vain harvat tunturikasvit. Suurin osa maanpinnasta on täysin paljasta Kohde on osa samaa kokonaisuutta kuin 153595 Kuonjavarri 3A ja 153596 Kuonjavarri 3B, mutta vain Kuonjavarri 3A on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. 3 Voimassa 2019-08-26T09:58:58 459.34387207 77.69348134
arkeologinenkohde_alue.2284 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2284 153633 {8E1403DF-F073-48CF-BA32-4F748B8DEC30} Bierféjohka 3A tulisijoja 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1422 Muu kivirakenne 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 670 ei Kohde muodostuu kolmesta pyöreästä tulisijasta, jotka ovat kehämäisiä, vain reunoiltaan kivettyjä, umpeenkasvaneita, mutta kuitenkin selvästi maastossa erottuvia. Tulisijojen kivien yläpinnat ovat jonkin verran koholla ympäristöstään, mutta kuitenkin hyvin jäkälöityneet. Kohteesta dokumentoitujen tulisijojen koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Tulisija 1 X 7685188 / Y 3274596 Tulisija sijaitsee noin kymmenen metrin etäisyydellä Bierfejohkan rannasta, tasaisella rantaterassilla, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla. Tulisijan halkaisija on noin 1,0 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Kivikehän sisällä kasvillisuus on heinäkasvivaltaista. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kolmen senttimetrin paksuinen hiilikerros. Huuhtoutumiskerrosta ei tulisijan kohdalla havaittu, mutta maaperä kyseisellä paikalla todettiin hiekkaiseksi ja melko vähäkiviseksi. Tulisija 2 X 7685168 / Y 3274734 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella, noin 20 m etäisyydellä Bierfejohkan rannasta, noin kuuden metrin päässä harjanteen jokea kohti laskevan rinteen partaalta, noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla. Tulisijan halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivet ovat melko kookkaita, niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin 5 cm koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin yhden senttimetrin paksuinen kerros hiiltä. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei havaittu. Maaperä paikalla on melko kivistä moreenia. Tulisija 3 X 7685171 / Y 3274755 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella, noin 20 m etäisyydellä Bierfejohkan rannasta, noin kuuden metrin päässä harjanteen jokea kohti laskevan rinteen partaalta, noin 20 m itään tulisijasta 2. Tulisijan halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin 10 cm koholla ympäristöstään. Tulisijan ulkopuolella, kivikehän reunasta noin 20 cm koilliseen päin, on yksittäinen vastaavan kokoinen kivi, ja lisäksi metrin etäisyydellä samassa suunnassa neljä halkaisijaltaan noin 20 cm - 30 cm kokoista kiveä, ehkä jäännös jonkinlaisesta eteiskiveyksestä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hiiltä ja nokea noin yhden senttimetrin paksuinen kerros, jonka alla on huuhtoutumiskerros. Maaperä paikalla on melko kivistä moreenia. Kohde muodostuu kolmesta pistemäisestä pesäkkeestä, jotka rajautuvat tulisijojen jäännösten välittömään lähiympäristöön. Kohteesta dokumentoidut tulisijat on löytänyt Petri Halinen vuonna 2011, ja ne paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattitietojen perusteella. Kohteesta dokumentoidut kolme kehämäistä kivettyä tulisijaa ovat todennäköisesti jäännöksiä melko väliaikaisista leiriytymisistä. Tulisijojen iän määrittäminen on varsin vaikeaa ilman radiohiiliajoituksia, ja ne voivat olla myös keskenään hyvinkin eri-ikäisiä. Kohteen tarkastamisen yhteydessä ei havaittu kuitenkaan mitään sellaista, minkä perusteella kyseisiä tulisijoja tulisi pitää kiinteinä muinaisjäännöksinä. Pikemminkin on melko todennäköistä, että tulisijat ovat vain muutamien vuosikymmenten ikäisiä, joen varrella leiriytyneiden retkeilijöiden, kalastajien tai poromiesten kasaamia. Rakenteet erottuvat hyvin maastossa ja ovat myös tavalliselle retkeilijälle selvästi tulisijoiksi tunnistettavia; suurin niiden säilymistä uhkaava tekijä onkin, että ne voivat päätyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen käyttöön. Kohde sijaitsee Bierfejohkan eteläpuolella, joen rantatörmän päällä. Alue on moreenipohjaista, avointa tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. Paikoittain myös heinäkasveja kasvaa alueella melko runsaasti, erityisesti joen rannan läheisyydessä. 3 Voimassa 2019-08-26T10:08:49 205.37451172 53.067535
arkeologinenkohde_alue.2285 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2285 153634 {4F538F09-5D07-4750-B4B4-9B5C57BDC3F0} Bierféjohka 3B Tulisijoja 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1422 Muu kivirakenne 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 669 ei Kohde muodostuu kolmesta pyöreästä tulisijasta, jotka ovat kehämäisiä, vain reunoiltaan kivettyjä, umpeenkasvaneita, mutta kuitenkin selvästi maastossa erottuvia. Tulisijojen kivien yläpinnat ovat jonkin verran koholla ympäristöstään, mutta kuitenkin hyvin jäkälöityneet. Kohteesta dokumentoitujen tulisijojen koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Tulisija 1 X 7685188 / Y 3274596 Tulisija sijaitsee noin kymmenen metrin etäisyydellä Bierfejohkan rannasta, tasaisella rantaterassilla, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla. Tulisijan halkaisija on noin 1,0 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm. Kivikehän sisällä kasvillisuus on heinäkasvivaltaista. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin yhden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kolmen senttimetrin paksuinen hiilikerros. Huuhtoutumiskerrosta ei tulisijan kohdalla havaittu, mutta maaperä kyseisellä paikalla todettiin hiekkaiseksi ja melko vähäkiviseksi. Tulisija 2 X 7685168 / Y 3274734 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella, noin 20 m etäisyydellä Bierfejohkan rannasta, noin kuuden metrin päässä harjanteen jokea kohti laskevan rinteen partaalta, noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla. Tulisijan halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivet ovat melko kookkaita, niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin 5 cm koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin yhden senttimetrin paksuinen kerros hiiltä. Huuhtoutumiskerrosta tulisijan kohdalla ei havaittu. Maaperä paikalla on melko kivistä moreenia. Tulisija 3 X 7685171 / Y 3274755 Tulisija sijaitsee moreeniharjanteella, noin 20 m etäisyydellä Bierfejohkan rannasta, noin kuuden metrin päässä harjanteen jokea kohti laskevan rinteen partaalta, noin 20 m itään tulisijasta 2. Tulisijan halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin 10 cm koholla ympäristöstään. Tulisijan ulkopuolella, kivikehän reunasta noin 20 cm koilliseen päin, on yksittäinen vastaavan kokoinen kivi, ja lisäksi metrin etäisyydellä samassa suunnassa neljä halkaisijaltaan noin 20 cm - 30 cm kokoista kiveä, ehkä jäännös jonkinlaisesta eteiskiveyksestä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hiiltä ja nokea noin yhden senttimetrin paksuinen kerros, jonka alla on huuhtoutumiskerros. Maaperä paikalla on melko kivistä moreenia. Kohde muodostuu kolmesta pistemäisestä pesäkkeestä, jotka rajautuvat tulisijojen jäännösten välittömään lähiympäristöön. Kohteesta dokumentoidut tulisijat on löytänyt Petri Halinen vuonna 2011, ja ne paikallistettiin häneltä saatujen koordinaattitietojen perusteella. Kohteesta dokumentoidut kolme kehämäistä kivettyä tulisijaa ovat todennäköisesti jäännöksiä melko väliaikaisista leiriytymisistä. Tulisijojen iän määrittäminen on varsin vaikeaa ilman radiohiiliajoituksia, ja ne voivat olla myös keskenään hyvinkin eri-ikäisiä. Kohteen tarkastamisen yhteydessä ei havaittu kuitenkaan mitään sellaista, minkä perusteella kyseisiä tulisijoja tulisi pitää kiinteinä muinaisjäännöksinä. Pikemminkin on melko todennäköistä, että tulisijat ovat vain muutamien vuosikymmenten ikäisiä, joen varrella leiriytyneiden retkeilijöiden, kalastajien tai poromiesten kasaamia. Rakenteet erottuvat hyvin maastossa ja ovat myös tavalliselle retkeilijälle selvästi tulisijoiksi tunnistettavia; suurin niiden säilymistä uhkaava tekijä onkin, että ne voivat päätyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen käyttöön. Kohde sijaitsee Bierfejohkan eteläpuolella, joen rantatörmän päällä. Alue on moreenipohjaista, avointa tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. Paikoittain myös heinäkasveja kasvaa alueella melko runsaasti, erityisesti joen rannan läheisyydessä. 3 Voimassa 2012-12-19T14:19:00 1418.96533203 147.12062663
arkeologinenkohde_alue.2286 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2286 156169 {AA0A2DBE-A4B6-4F41-B782-5C022DC9D0CC} 1000007839 Huuhtniemi kivirakenne 12 ja 14 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1412 Kiviaidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 11 VAT/arkeologia 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 87 ei Huuhtniemen alueen historia tunnetaan varsin seikkaperäisesti. Asiaa on esitelty useissa paikallishistorioissa sekä Koloveden kansallispuiston historiaselvityksissä. Ensimmäiset maininnat Huuhtniemestä ovat jo 1500-luvulta, joissa kerrotaan heinäveteläisten käyttäneen aluetta kaukokaskena. Paikalla oletetaan sijainneen myös kaskeajien vaatimaton asumus. Näin ollen kaskiraunioiden löytyminen Huuhtniemestä ei ollut yllätys. Kohde valottaa Huuhtniemen kaskihistoriaa ja yleisemmin ihmisen toimintaa Kolovedellä. Itse Huuhtiniemen tilan historia alkaa 1800-luvulta, jolloin paikalle perustettiin metsätila. Tilan vaiheita on kyetty selvittämään hyvin yksityiskohtaisesti. Inventoinnin yhteydessä Huuhtniemestä löytyi runsaasti kaskiraunioita eli erilaisia pellonraivaukseen ja -rajaukseen liittyviä kivirakenteita. Kivirakenteet ovat muodoltaan pyöreitä, soikeita tai pitkänomaisia latomuksia sekä ilmeisesti kaskia ympäröiviä tarhamaisia kiviaitoja. Seuraavassa mainittujen dokumentoitujen rakenteiden lisäksi alueella havaittiin pienempiä kiveyksiä siellä täällä rinteessä sekä nykyisen pellon rannanpuoleisella rinteellä. Rakenteet on listattu seuraavassa: Rakenne 12. (GPS-pisteet rakenteen kulmista) p=6902934, i=3594880 p=6902924, i=3594869 p=6902893, i=3594899 p=6902900, i=3594901 Kiviaidalla rajattu suorakulmainen alue, osittain rauennut. Rajatun alueen sisäpuolella sijaitsee muutamia pieniä röykkiöitä. Rakenne 14. (GPS-pisteet rakenteen kulmista) p=6902916, i=3594911 p=6902893, i=3594936 p=6902858, i=3594904 p=6902846, i=3594924 Kiviaidalla rajattu suorakulmainen alue. Alueen leikkaa paikoin havaittavia ojia. Kohde sijaitsee Ihamaniemen kylän pohjoisosassa, Ruokosalon Koloveteen pistävän Huuhtniemen itäosassa, Huuhtiniemen tilan ja rannan välisellä rinteellä. Paikalla kasvaa vanhaa kuusikkoa, osittain istutettua koivikkoa ja nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on saniaista ja heinää. 3 Voimassa 2019-09-09T08:40:13 1785.80639648 270.2167612
arkeologinenkohde_alue.2287 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2287 156077 {CE84A763-AD96-47F7-B57F-E5DF743C1188} 696010033 Hietavuori kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 86 ei Asuinpaikkalöydöt 27390:1-3 ovat tulleet esille tieltä ja koekuopista. Nro 1: Saviastian paloja (9 kpl). Sekoitteena hiekkaa ja kivimurskaa. Hieman huokoisia. Rapautuneita ja pyöristyneitä kappaleita. Ei ehjiä pintoja. Nro 2: Hiomakiven katkelma, koko: 57 x 55 x 23 mm. Kiillepitoista harmaata gneissin tapaista kivilajia. Yhdellä pinnalla todennäköistä hiontaa. Nro 3: Kvartsi-iskos Asuinpaikka sijaitsee Louhiveden pohjoisosassa olevaan Hietaniemeen johtavan tien varrella, Hietavuoren itäkyljellä olevalla melko suppealla noin 100 x 30 m laajuudeltaan olevalla terassilla. 3 Voimassa 2015-10-06T13:41:50 2909.59643555 213.15879043
arkeologinenkohde_alue.2288 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2288 156078 {199DB2A8-D1ED-4E0B-A368-0273B3A301D5} 536010001 Siuro Linnavuori 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2111 Muinaislinnat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty 115 ei Vallin pohjakiveyksen sisäpuolelle jäävä alue jakaantuu kahteen osaan. Itäpuoli on louhikkomaastoa ja länsipuoli eli järven puoli on muutamia metrejä itäpuolta korkeammalla ja kallioista maastoa. Koko itärinne on täynnä suuria kivenlohkareita. Pohjoisrinne on luoteiskulmastaan jyrkkä ja kulkureitiksi mahdoton. Siirryttäessä itään, muuttuu pohjoisrinne tasanteiden ja jyrkänteiden portaikoksi. Itärinne on äkkijyrkkä kallio. Sitä on ainakin alaosastaan louhittu teollisuusaluetta rakennettaessa. Mäen laen kaakkoisreunassa on massiivisin vallin kiveys. Pohjoisreunalla on kiveystä kuten myös lounais- ja länsireunalla. Vallin pohjat on rakennettu erikokoisista kivistä. Paikoin kiveys on toista metriä korkea ja yli kaksi metriä leveä. Kaakkoisvallin kiveyksen molemmissa päissä on porttiaukko. Kolmas mahdollinen portin paikka on pohjoisessa vallissa. Kesällä 2000 paikalla suoritettiin kaivaustutkimuksia. Vallin kohdalla ei havaittu merkkejä puurakenteista. Vallin alta otetut hiilinäytteet antavat vallille terminus post quem ajoituksen 400 j.Kr. Linnamäeltä löydettiiin savitiivistettä, joka muotonsa perusteella voidaan liittää rakennukseen. Lisäksi löydettiin kvartsimateriaalia. Siuron linnavuori sijaitsee Jokisjärven itärannalla kalliopohjaisella mäellä. Vuorelta noin kilometrin verran lounaaseen virtaavat Jokisjärven vedet Siuronkosken kautta Kuloveteen. Jokisjärveä pitkin on päässyt pohjoisessa Hämeenkyröön asti. 3 Voimassa 2014-06-19T14:07:53 165326.65808105 1680.1871689
arkeologinenkohde_alue.2289 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2289 156107 {B6976D76-3266-4A8B-9C78-DD8F4C78E340} 1000004425 Harjunniemi kiviröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 125 ei Rantatörmällä pitkin Harjuniemeä on seitsemän nelikulmaista kiviröykkiötä noin sadan metrin päässä toisistaan. Ne on tehty pelkästään kivestä ja neljän röykkiön keskikiveen on piirretty numero. Röykkiöt muistuttavat Joutsniemen (415010006) röykkiöitä ja ovat ilmeisesti jonkinlaisia vedenkorkeuden mittoja 1800-luvun lopulta. Mj-rekisterissä Harjuniemi. 3 Voimassa 2019-09-17T07:34:56 7815.2902832 698.28692278
arkeologinenkohde_alue.2290 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2290 156108 {CE2237A6-330E-403B-8CC7-6373C08A2449} 415010006 Joutsniemi kiviröykkiöalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Röykkiöitä, joista osa nelikulmaisia, on rantatörmän päällä ja juurella. Vuonna 1992 niitä havittiin viisi kappaletta, niiden koordinaatit: 1. (Lintuniemen ja Joutsniemen välisen lahdenpohjukan länsiranta) x=686910, y=344747, 2. (Saman lahdenpohjukan itäranta, edellisestä 100 m itään) x=6869079, y=3447577, 3. (Joutsniemen itärannalla) x=6868920, y=3447790, 4. x=686877, y=344786, 5. x=686875, y=344800. Vuonna 2004 röykkiöitä havaittiin 30 kappaletta, ja ne sijoittuvat koko Joutsniemen pituudelle noin 100 - 200 m:n välein. Ne ovat neliskulmaisia, pelkistä kivistä rakennettuja ja niiden keskellä on pystykivi. Röykkiöiden koot vaihtelevat 1,3-2 x 1,25-1,85 m välillä. Ne sijaitsevat rantatörmän päällä tai heti sen juurella. Joutsniemen eteläkärki: p=6867780, i=3448255. Paikallistiedon mukaan röykkiöt ovat vedenkorkeusmerkkejä 1800-luvun lopulta, jolloin Rutajärven pintaa laskettiin pari metriä. Röykkiöt sijaitsevat Rutajärven Pirttilahden ja Sorsanselän välisessä Joutsniemessä. 3 Voimassa 2013-02-22T12:38:11 162183.42944336 3781.41870784
arkeologinenkohde_alue.2291 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2291 159720 {1539D1BB-0562-4EBF-8941-381E4D4580C0} 290010027 Tahkoniva lapinpato 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9129 Vedenalaiset kohteet 2914 Vedenalainen rakenne 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 198 kyllä Inventointipäivä oli tuulinen ja aurinkoinen, mikä esti näkyvyyden veden alle. Etelä rannassa rantavedessä kiviä, jotka näyttivät muodostavan padon alkua. Kohde on aluemainen Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivirakennelma, jota kutsutaan lapinpadoksi ""Lapinpadoksi" nimetty rakennelma sijaitsee Iso-Tahkonen -järvestä länteen lähtevän Tahkosenjoen niskassa, Tahkonivassa. Kyseessä on vedenalainen pato, joka lähtee joen etelärannasta."-Muinaisjäännösrekisteri 3 Voimassa 2013-08-21T17:29:32 1925.99023438 155.64134178
arkeologinenkohde_alue.2292 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2292 156767 {B8CB7EA0-4744-462C-84B5-B4E57EBA4A99} Mökelönniemi 4 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Torpan tai muun asumuksen jäännökset, joihin kuuluu rakennuksenjäännökset 156763 ja 156765 sekä kiviröykkiö 156764. Näkyvät rakenteet. Löydetty maastotyössä 21.8.2012. Torpan tai muun asumuksen jäännökset. Tiheä istutuskuusikko. Rannan puolella harvaa sekametsää ja rantakalliota. Kohteet vanhan rantaviivan tuntumassa, mutta sen yläpuolella. Alueen sisältä poistettu pisteet päällekkäisyyden poistamiseksi ja tiedot siirretty alueeseen. Raportissa ehdotettu muinaisjäännökseksi. 3 Voimassa 2019-09-18T10:45:00 914.13916016 113.20040372
arkeologinenkohde_alue.2293 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2293 158226 {737BCB0F-AC93-48B6-B9B0-09A80CE2A0D8} Tapion kämppä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 263 ei Kämpästä on jäljellä tasainen alue maastossa ja kuoppa. Kämppärakennus on ollut pitkä. Siellä asui noin 10 miestä. Kämpässä oli erillinen teräväpää ja keittäjän tila. Kämppärakennus on myyty Pohjanmaalle automiehelle huvilaksi. Hieman rakennuksen paikasta koilliseen on toisen rakennuksen paikka, josta on jäljellä kivirivi entisen seinän kohdalla. Rakennuksen paikan kohdalla on pidetty nuotiota.Idempänä on laudoista rakennettu käymälä, joka on vielä pystyssä. Sivurakennukset ovat Mauri Materon mukaan olleet pääasiassa lautarakenteisia. Paikalla oli ainakin sauna, varasto ja huoltorakennus. Viimeiset savotat tehtiin tältä kämpältä 1970-luvun alussa. Kämppä oli käytössä useamman kymmenen vuoden ajan. Sitä edeltävät savotat tehtiin Huuhkan kämpältä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kämppärakennuksen ja havaitun sivurakennuksen sekä käymälän paikat on merkitty erillisillä pisteillä. Mauri Matero opasti kohteelle. Tapion kämpän paikka. Rakennuksista ei ole juurikaan mitään jäljellä. Kohde sijaitsee Juntusrannantien itäpuolella, Hangaslammen koillispuolella. Kohteelle johtaa lyhyt pisto. Ympärillä on soista aluetta. Kohde sijaitsee kahdella kuviolla, joista toinen on taimikkoa ja toisella on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2014-04-25T14:34:18 4733.48730469 259.81560642
arkeologinenkohde_alue.2294 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2294 161613 {CB7F07D8-33CA-44C4-A5F9-FBCDA9E0A134} Urakkapuljut lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 192 ei Lentokenttä kulkee kaakosta luoteeseen hiekkakumpujen välissä 380 metrin matkalla. Kenttä on noin 30 metriä leveä ja sen reunoilla erottuu pillarilla pusketut maavallit. Kohde rajautuu aluemaisesti gps paikantimella mitatun alueen ylle. Haastattelu. Apulannan kylvöä varten tehty lentokenttä, joka on ollut käytössä noin 1970 luvulla. Kohde sjaitsee hiekkadyynimaastossa, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. Valtalajina on nuori mänty. Kentän alue on osittain hiekkapaljastumaa ja sen läpi kulkee ajoura. Koillisreunassa on poroaita. 3 Voimassa 2013-12-03T11:33:42 13484.67651367 820.06559128
arkeologinenkohde_alue.2295 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2295 161667 {78458995-AF0A-49E8-9C3C-0BBBD068F4B3} Autiokangas asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 155 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäänteet. Jäljellä on savupirtin ja kahden kellarin jäänteet, sekä noin 100 raivausröykkiötä tai kiviaitaa. Päärakennuksesta on jäljellä noin 6m x 6m kokoinen pohja. Rakennuksessa on luonnonkivistä ladottu noin 1m leveä kivijalka. Rakenteen sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Länsikulmassa on noin 2,3m x 2,3m x 0,7m kokoinen luonnonkivistä ladottu liesi. Kellarit ovat noin 3,5m x 2m x 0,5m sekä 2,5m x 1,5m x 0,5m kokoisia kuoppia alueen luoteisosassa. Röykkiöt ovat pääosin noin 2m halkaisijaltaan olevia noin 0,5m kokoisia kiviröykkiöitä. Paikoitellen röykkiöt ovat myös pitkänmallisia. Paikalla on myös näyttävää ladottua sekä myös löyhempää kiviaitaa, etenkin alueen reunoilla. Kohde rajautuu noin 130m x 130m kokoiselle alueelle tien ympärille. Aluetta halkovan tien luoteispuolella sijaitsee noin kolmasosa kokonaisalueesta, mukaanlukien päärakennus ja kellarit. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.7.2013 ja se havaittiin SutiGIS -tietojärjestelmästä. Kyseessä on vanha tila, rakenteista päätellen luultavasti 1800-luvulla hylätty. Kohde sijaitsee itään viettävällä moreenirinteellä. Metsä on noin 90-vuotiasta kuusimetsää. Alueen halki menee metsäautotie. 3 Voimassa 2013-11-20T14:45:38 13333.28686523 499.07775477
arkeologinenkohde_alue.2296 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2296 159726 {3E5E2833-F89C-4DD5-8B2C-55962B5CC5B5} Kallioinen kämpppä jäännös 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2631 Uittokämpän rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 195 ei Kasvillisuuden perusteella kohteen havaitsee helposti. Paikalla olleet rakennukset ovat täysin tuhoutuneet. Rakennusjäännös 2:n oli parhaiten näkyvissä. Muiden sijainti jäi arvauksen varaan. Rakennusjäännös 1: Todennäköisesti päärakennus. On sijainnut heti etelästä tulevan tien länsiluoteispuolella. Sammaleen alla tuntuu kiveyksiä, mutta mitään selkeää seinälinjaa ei näy. Rakennnus ollut itäkaakko-länsiluode-suuntainen. Itäkaakko päässä on kuoppa. Rakennusjäännös 2: Selkein jäännös alueella. Sijaitsee törmässä, joka on korkeuskäyrän kohdalla. Heti UKK-polun pohjoiskoillispuolella. Jäljellä on maakuoppa ja maavallit. Ulkoiset mitat ovat 5,5x6,5 metriä. Sisämitat ovat 3,5x4,5 metriä. Syvyys on noin 0,95 metriä. Pohjalla on romua, muun muassa kamina. Seinämillä on näkyvissä vielä rakenteiden jäänteitä eli hirsiä. Maakuopan suuaukko on pohjoiskoilliseen eli alarinteeseen. Se on 3,5 metriä leveä eli koko mitaltaan auki. Reunoilla kasvaa isoja mäntyjä ja koivuja. Sisällä kuusia. (x:3 656 429, y: 7 138 573) Alueella oli erikokoisia kuoppia, varsinkin alueen itäkaakkoislaidalla. Kahden suuremman kuopan mitat olivat 2x2,4x0,3 metriä ja toisen halkaisija 2 metriä, syvyys 0,3 metriä. Kolmas rakennusjäännös sijaitsee mahdollisesti suoraan joelle johtavan polun varrella noin 30 metrin päässä rannasta. Paikalla kasvoi niin tiheä pusikko, että asiaa oli mahdoton varmuudella sanoa. Mahdollisen rakennuksen koillispäädyssä oli 2x1,5 metriä suuri pitkulainen kuoppa. Alueella oli muun muassa vanha ruostunut viikate, säilytystölkkien jäännöksiä ja vanhat saappaa. Rantaan johtavan polun varressa oli leveä, pieni vene. Kohde on aluemainen Kohde on merkitty vuoden 1974 peruskarttaan. Karttaan on merkitty kolme rakennusta, yksi asuinrakennusta ja kaksi talous-tai varastorakennusta. Kartassa paikka on nimetty Kallioisten kämpäksi. Karttaan on tehty päälle painatus 1990 vuoden 1989 täydennyskartoituksen perusteella, jossa päärakennus ja paikannimi on ruksittu yli. Kämppä, uitto- tai savottakämppä Kohde sijaitsee Viiksimojoen Kallioinen-kosken kohdalla sen eteläpuolella. Kohteelle johtaa luoteesta UKK:n reittipolku, joka muuttuu metsätieksi kohteen kohdalla jatkuen etelään aina Maariansärkkä-Saksanlampi tielle. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä. Kohteen luoteis- ja etelälaita on kuivaa kangasta ja idästä luoteeseen on ruohoturvekangast, osin lehtomaista kangasta. 3 Voimassa 2019-08-14T14:25:20 10759.52050781 411.41310437
arkeologinenkohde_alue.2297 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2297 159733 {6807B3C4-34B4-47DB-A6D0-826C74A12080} Mustaniemi uittokämpän paikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2631 Uittokämpän rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 194 ei Rakennuksen pohja 1. Rakennuksenpohja 1: Rakennuksesta on jäljellä enää perusta. Se on kooltaan 5,7 x 5,5 metriä. Se on etelälounas-pohjoiskoillinen-suuntainen. Hyvin erottuva pohjakiveys, etenkin länsiluode laidalla erottuu hyvin. Se on luonnonkiveä. Keskellä rakennuksenpohjaa on puunkanto, jonka halkaisija noin 20 senttimetriä. Rakennuksenpohjan päällä puna- ja valkotiiltä sekä huopakaton palasia. Pohjoisluode nurkassa porstuanpaikka. Ulkonee rakennuksenpohjasta pohjoiskoilliseen noin 2,5x2,7 metriä. uuninpaikka erottuu itäkoillisnurkassa. Koordinaatit 7135232 /653515 Rakennuksen pohja 2: Selkeitä rajoja ei ole. Maassa näkyy tasainen kulunut alue, jossa on palaneen näköistä maata, palanutta huopakattoa, punatiiltä ynnä muuta moskaa. Yhdessä kohdassa näkyy hieman vaaleasta tiilestä tehtyä perutusta. luoteispäässä on pienehköjä kiviä pitkulaisessa kasassa aivan rantakivien tuntumassa. Kooltaan kasa on 1,5x1 metriä ja korkeudeltaan 0,2 metriä. Kivikasa: Halkaisija 0,75 metriä. On noin 13 metrin päässä rakennuksenpohja 1:stä lounaaseen. Kellari: Pieni erillinen kellari. Maanalainen, maanpäälle näkyy pieni kumpu ja oviaukko. Kumpu on kivestä ja maasta, sen koko on 3x1,8 metriä, korkeus 0,5 metriä. Muodoltaan se on hieman kaareva ja koillinen-lounas-suuntainen. Ovelle johtaa pieni maaliuska, joka viettää alaspäin. Liuskan koko on 1x0,7 ja syvyys oven kohdalta 0,84. Liuskan seinät on reunustettu kivillä. Suuaukko on luoteeseen. Sitä peittää pieni puinen ovi. Oven koko on 0,45x0,45. Se on irtonainen. Itse kellari on luonnonkivistä lattiasta kattoon muurattu tasaseinäinen tila. Sisätilan koko on 0,52x0,9 metriä ja korkeus 0,59 metriä. Kellari sijaitsee noin 10 metrin päässä rakennuksen pohja 1:stä koilliseen. (x:3 653 761, y: 7 138 220) Kuoppa: On kooltaan 1,25x0,7 metriä, syvyydeltään 0,35 metriä suorakulmainen kuoppa. Suunnaltaan kaakko-luode. Kuopan pohjalla on lähinnä keittiöön liittyvää romua, lasisia ja peltisiä säilytyspurkkejä sekä esimerkiksi tyhjä maustekurkku- ja sillipurkki ja oluttölkki, jossa on päiväys 11.2.1991.(x:3 653 758, y: 7 138 239) Kohde on aluemainen Peruskartassa näkyy yhden asuinrakennuksen ja yhden talous- tai varastorakennuksen paikka. Paikka mainitaan myös Tari Koskelan raportissa (ks.lisätietoja). Mustaniemen uittokämppä. Kohde sijaitsee Veräisen rannannalla Mustaniemessä. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä kuivahkolla kankaalla. Ranta on kivikkoinen. 3 Voimassa 2019-08-14T13:35:41 2776.53027344 201.03834075
arkeologinenkohde_alue.2298 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2298 159753 {1FE9B7D3-70A6-45EB-9345-5DFA6B371F06} Piilojärvi tervanpolttokohde 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2626 Tervahaudat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 227 ei Rakennuksenpohja 1: ks erilliskohde Piilojärvi rakennusjäännös Rakennuksenpohja 2: Sijaitsee luonnonsuojelualueen rajalla kulkevan polun vieressä sen koillispuolella. Pohjan koko on 5,5x5,6 metriä. S eon suunnilleen etelä-pohjoinen-suuntainen. Kivijalka on sammaleen alla, mutta erottuu hyvin, koska se on noin 0,3-0,4 metriä korkea. Uuninpaikka on koillisnurkassa. S eon levinny hieman rakennuksen ulkopuolelle. Sen mitat ovat 2,4x2,6 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Rakennuksen keskusta on syvemmällä kuin muut osat. Sen syvyys maanpinnasta on noin 0,65 metriä. Kuoppa: rakennuksenpohja 2:sta noin 6 metriä lounaaseen. Se on kooltaan 0,9x0,8 metriä ja syvyydeltään 0,4 metriä. Tervahauta: Isossa, noin 16 metriä halkaisijaltaan olevassa tervahaudassa on hyvin näkyvät tuplavallit. Ulommaiset vallit ovat noin 2,5 metriä leveät ja 0,8 metriä korkeat. Sisävallit ovat 2 metriä leveät ja 0,6 metriä korkeat. Halssi laskee pohjoisluoteesee. Sen pituus on 7,4 metriä, leveys 2,2 metriä ja syvyys 1,4 metriä. Tuuletusaukot näkyvät. Tervahaudan eteläpuolell aon useita kuoppia, joiden keskimääräinen halkaisija on 2 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa mäntyä, kuusta ja vesakkoa. Kuonakasa: Tervahaudan itäpuolella noin kolmen metrin päässä siitä on hiilikasa. Se on sammaleen peitossa. Kasa on kooltaan 3,5x2,1 metriä ja 0,63 korkea. Se on säännöllisen muotoinen, pyöreähkö. Kasa ratisee, kun päältä kävelee. Sammaleen alla hiiltä. Kohde on aluemainen. Löytyi etsiessäni Piilojärven savottakämpänpohjaa. Tervahauta, tervasaunoja. Kuonakasa voi liittyä tervanpolttoon, toisinaan hiiltä oli kasattu haudan lähelle polton aikana talteen. (Paulaharju: 157) Voi olla myös mahdollisesti merkki hiilimiilusta. Kohde sijaitsee Piilojärven rannalla Piilojärven luoteiskarjessä, Kasarapurosta noin 70 metriä itäkaakkoon. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä kuivahkolla kankaalla. Kohde sijaitsee aivan Elimyssalon luonnonsuojelualueen rajan ulkopuolella. Lukumääräksi vaihdettu 4, sillä yksi kohde on erillisenä pisteenä Pavessa. 3 Voimassa 2019-08-09T13:19:56 4085.69580078 243.85513768
arkeologinenkohde_alue.2299 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2299 159754 {1E7A50CA-4423-45AA-9EBA-82411568A226} Piilovaara kämppä 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 226 ei Ks. Piilovaara rakennusjäännös, Liitetiedosto Piilovaara rakennusjäännös, pohjapiirros. Rakennusjäännös 1: Katso Piilovaara rakennusjäännös Rakennusjäännös 2: Parinkymmenen metrin päässä rakennusjäännös 1:stä puron rantaan on pienempi kaksi osainen rakennus, joka on luode-kaakko-suuntainen. Kakkoispäädyn koko on 5x4 metriä, josta 4 metriä on sivu, joka on yhteinen huoneille. Luoteispäädyn koko 3x3 metriä. Rakennuksesta on jäljellä muutama hirsikerta. Salvos on ollut pitkänurkka. Hirret on käsitelty kirveellä ja sahalla. Rakennuksen pohjalla on näkyvissä kattoparruja. Pohjan päällä kasvaa kuusen taimia, reunoilla isompia mäntyjä. Pohjan päälle on kaatunut pari koivua. Rakennuksessa ei ole uuninpaikkaa. (x:3 665 605, y:7 129 274). Kuoppa 1: Rakennusjäännös 1:n "yläpuolella" eli itäpuolella rinteen reunalla on pari kuoppajäännösta ja kivikasaa. Rinteelle johtaa ramppi rakennusjäännökseltä. Kuoppa 1:n koko on 1,5x1,4 metriä ja se on 0,53 metriä syvä. Se on pyöreähkö, suppilomainen. Sen reunat ovat jyrkähköt ja epäsäännölliset, mutta selkeät. Kuopan reunalla kasvaa koivuja ja kuusia. Kuoppa 2: Sijaitsee noin 2 metriä kuoppa 1:stä etelään. Sen koko on 1,9x1,8 metriä ja syvyys 0,65 metriä. Se on pitkulainen pohjoinen-etelä-suuntainen. Se on selkeä. Kivikasa 1: Sijaitsee noin puolen metrin päässä kuoppa 2:sta länsilounaaseen. Se on kooltaan noin 2,8x2,8 metriä. Se on epäsäännöllisen muotoinen. Kivikasa 2: Sijaitsee noin 6 metriä pohjoiseen kuoppa 1:stä. Se on pyöreähkö, säännöllisen muotoinen. Sen halkaisija on noin 1,9 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Sijaitsee rinteessä. Ramppi: Sijaitsee kivikasojen välissä, noin 1,5 metrin päässä molemmista kasoista, ja on itä-länsi-suuntainen. Alapää lähtee rakennusjäännös 1:n itäreunalta ja kulkee itään pienen rinteen päälle. Se on tehty maasta. Se on noin 4 metriä pitkä ja metrin leveä. Kohde on aluemainen. Oli merkitty Katja Juntusen karttaan, mutta aluksi erehdyin pitämään koillisessa olevia rakennusjäänteitä Piilojärven kämppänä. Kohteelle minut neuvoi lopulta Arto Huotari. Kohteesta kerrotaan myös Katja Juntusen raportissa Elimyssalon metsänkäsittelyn menneisyyttä, katso Lisätietoja. Piilovaaran savottakämppä Kohde sijiatsee Heinälammesta Piilojärveen laskevan puron varrella, sen itäpuolella puron kivikkoisen alueen eteläpuolella. Kohde on Piilovaaran luoteispäädyssä. Kohteesta noin 90 metriä koilliseen on Piilojärven tervanpolttokohde, jossa on pari rakennuksen jäännöstä ja tervahauta. Alueen kaakkoispuolella kasvaa kuviolla vanhaa metsää kuivahkolla kankaalla, luoteispäädyssä on vanhaa metsää korpisella turvesuolla. Lukumääräksi vaihdettu 6, sillä yksi kohde erillisenä pisteenä. 3 Voimassa 2019-08-09T13:09:11 2316.58056641 186.36883385
arkeologinenkohde_alue.2300 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2300 159764 {DCF33849-434E-4FBD-90A0-3DDC82F09C08} Kaita-Kiekki kämppä, pelto ja kuoppa 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 253 ei Metsän keskellä on aukko, joka erottuu myös ilmakuvassa. Maa on suhteellisen tasaista ja siinä kasvaa kuusen ja koivun taimia, katajaa ja nuoria mäntyjä. Alue on neliönmallinen ja kooltaan noin 40x40 metriä. Aukon pohjoisreunassa kulkee rajamiesten polku. Aukosta itään kapean metsäkaistaleen jälkeen on pienempi puuton aukko, jonka pohjoisosassa on järeiden mäntyjen keskellä uuninjäännös ja siitä pohjoiseen kulkee sama rajamiesten polku. Uuninjäännös on kooltaan 2,56x2,16 metriä ja se on itä-länsi-suuntainen. Kalteva pohjois-etelä-suuntaisesto. Eteläpää on korkeampi, noin 0,9 metriä ja pohjoispääty laskee aivan maahan asti. Voi johtua siitä, että uuni on hieman sortunut. Uuni on rakennettu laattamaisista luonnonkivistä. Eteläpäässä on iso muurahaiskeko. Uunin ympärillä isoja mäntyjä ja koivua. Kuoppa sijaitsee aivan rajamiesten polun vieressä, sen pohjoispuolella. Se on soikea 1,45x1,22 metriä suuri ja 0,67 metriä syvä. S e on itä-länsi-suuntainen ja siinä on tasaisehko pohja. Pohjalla tuntuu sammaleen alla kiviä. Kuopassa on jyrkähköt reunat. Kohde on aluemainen. Kohde mainitaan Tari Koskelan raportissa. Hän on saanut tiedon Timo Jalkaselta, joka toimi tutkimusmestarina Ystävyydenpuistossa. Rakenuusjäännös ja peltoa. Voi liittyä savotoihin, joita oli alueella 1909-1913. Savotan päällystöllä sanotaan olleen kämppä Kaita-Kiekin pohjoisrannalla (ks. Lisätietoja). Kohde sijaitsee Kaita-Kiekin länsipäädyn pohjoispuolella, Sikopurosta länteen rajavyöhykkeellä. Kohde on Sikolehdon kaakkoisrinteessä. Kohteen läpi kulkee rajamiesten polku, joka alkaa partiomajalta ja jatkuu rajalle. Kuviolla kasvaa vanhaa metsää kuivahkolla kankaalla. 3 Voimassa 2019-08-12T09:44:00 5905.52734375 298.12978702
arkeologinenkohde_alue.2301 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2301 159972 {56D646E1-84F3-46F9-9A50-DEB95F971B17} Kuisma asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 219 ei Kohteella on neljän rakennuksen jäänteet sekä maakellari. Rakennusjäännös 1: Rakennuksen pohja on mitoiltaan 7,3 x 8,3 metriä. Pohjassa on jäänteet tiilistä ja kivistä muuratusta takasta ja savupiipusta. Kivien päällä on ollut laasti, jota on paikoittain jäljellä. Maassa on hirsiä sekä huopakaton palasia. Nurkassa on pätkä muurattua tiilimuuria. Rakennusjäännös 2: Rakennuksesta on jäljellä kiviperustukset ja muutamia hiiltyneitä hirsiä.Pohjan koko on 12,4 x 7,6 metriä.Tiilistä rakennettu savupiippu on vielä pystyssä.. Savupiipun vieressä on ruostunut metallipumppu, jossa on leima "Pohja". Rakennusjäännös 3: Kasvuston joukossa erottuu seinälinja. On mahdollista, että se kuuluu rakennusjäännökseen 2 tai kyseessä on erilllinen rakennusjäännös. Seinälinjalta on 5 metriä rakennusjäännös 2:n seinälinjaan. Maakellari: Maakellari on pari metriä korkea, heinäkasvuston peittamä kumpu. Hetekan pohja peittää käynnin maakellariin. Rakennusjäännös 4: Korkea betonijalka on mitoiltaan 9,8 x 8,5 metriä. Rakennusjäännöksen keskellä on korkea piippu, jossa on maan tasossa metallinen kamina ja lounaan puolella punatiilinen uuni. Piippu on muurattu tiilistä. Talo näyttäisi olleen kaksikerroksinen, sillä piipun puolivälissä on kaminan jäännöksen ja tuuletusaukot kaakossa ja luoteessa. Kohteen luoteisnurkalla on säilynyt puurakenteita. Kohde on aluemainen. Kohteesta kerrotiin Metsähallituksen toimistolla. Kuisman talo oli rakennettu 1939, ennen talvisotaa. Venäläiset polttivat sen. Kalle Lauronen rakennutti uuden talon heti sotien jälkeen. Lypsykarja lopetettiin 1960-luvun alkupuolella, kun tilan silloinen isäntä Seppo Lauronen ajoi puutavaraa Venäjältä. Tila autioitui, kun Eine ja Seppo Lauronen muuttivat Ämmänsaareen 1960-luvun lopulla. Tila myytiin Metsähallitukselle 1977 tai 8. Arolan tila osti Kuisman suopellot (7-8 ha) lehmien rehuntuotantoon. Kuismansuolla sijaitsevat myös Lehtovaaran tilan suopellot, jotka ovat Arolan tilalla vuokralla. (Tiedot: Helena ja Eero Seppänen) Kohde sijaitsee Juntusrannan keskuksesta itäkoilliseen, Lehtovaaran tien pohjoispuolella. Se sijaitsee Kuismonahosta kaakkoon, Itärajan retkeilyreitin molemmin puolin, aukealla alueella, jolla kasvaa apilaa, vadelmaa, nokkosta ja takiaisia. Alueella on myös pajua, koivuja, mäntyä ja kuusia. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2013-09-30T08:07:50 2362.24658203 183.31357981
arkeologinenkohde_alue.2302 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2302 158238 {52EE89D9-F99B-492F-AC66-790F268AB62A} Puhka kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 267 ei Kämppärakennus on ollut pitkä. Sen pohjoisosasta on jäljellä vain tasainen ala maastossa. Keskiosassa on betoninen alusta, kiviä ja kuoppa. Maurin muistikuvan mukaan tällä kohtaa on ollut pannuhuone. Tämän eteläpuolella on kivilatomusta neljässä eri kohdassa. Ne ovat ilmeisesti tukeneet rakennuksen kulmia. Lyhyemmän sivun pituus on ollut noin 8 metriä. Rakennuksen kokonaispituus jää epäselväksi. Pohjoisempana on maakellari. Siitä on jäljellä 5 x 3 metrin kokoinen kuoppa ja seinävallit. Suuaukko avautuu koilliseen. Puujäänteitä ei ole jäljellä. Ison kiven vieressä on jonkinlainen "jätekumpu" ja sen päällä kasvaa raparperiä. Kämppä on Mauri Materon tietojen mukaan myyty Auralaan navetaksi. Savotoille on kuljettu tämän kämpän jälkeen Tapion kämpältä. Kohteen rajaus on aluemainen. Päärakennuksen ja maakellarin kohdat on merkitty erikseen pisteillä. Mauri Matero opasti kohteelle. Kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Juntusrannantien itäpuolella, Lamminsuon pohjoispuolella. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2015-11-22T17:15:37 3169.79248047 213.73332036
arkeologinenkohde_alue.2303 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2303 159269 {6B3448D3-9480-4777-836C-B098EFD0646B} Peuronkangas 2 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 205 ei Paikalla on kaksi tervahautaa. Tervahauta 1.: Tervahaudassa kaksoisvalli. Uloimman vallin halkaisija 12,5 m ja sisemmän 9,5 m. Halssi itälaidalla. Koordinaatit: X: 3604735 Y:7194112. Tervahauta 2: Halkaisijaltaan n.7,5 m kokoinen tervahauta, jonka länsivalli niin matala,että se erottuu heikosti muusta ympäristöstä. Halssi etelälaidalla. Koordinaatit: X:3604728 Y:7194086. Aluemainen Kohteet näkyvät peruskartassa ja löytyvät SutiGIS:stä Tervahauta Mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. Etäisyys lampeen n. 40 m. 3 Voimassa 2014-03-05T12:41:36 283.30151367 79.21716532
arkeologinenkohde_alue.2304 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2304 159563 {AF1452B5-B8F1-4901-B60B-69EAB11FF603} Pieni-Saukko sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohteessa on yksi pesäke ja yksi suorakulmion muotoinen syvennyksin rajattu alue. Nämä ovat kuusten ja koivujen ympäröimiä. Kohde on aluemainen. Kohde on SutiGis:ssä. Toisen maailmansodan aikainen pesäke ja kaivanto. Kohde sijaitsee Raatteentien varrella, tien pohjoispuolella. Alueella on metsäkoneen ajouria. 3 Voimassa 2013-10-29T22:48:20 6814.18408203 346.58129134
arkeologinenkohde_alue.2305 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2305 159938 {9BAD45A9-263D-4634-A942-6E37DF9ABDB7} Vanha Junttila asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 272 ei Vanha asuinpaikka, jossa nähtävissä rakennusten jäänteet sekä niitä ympäröivän pellon laidoilla peltoraunioita. Lisäksi ympäristössä kiviaitaa ja puuaidan jäännös. Rakennus 1 (159921): Suorakaiteenmuotoinen päärakennus, jonka koilliskulmassa kivistä ladottu uuni (1x1,5m). Rakennuksen lounaispuolella syvä kuoppa, joka syntynyt luultavasti kellaritilan romahdettua. Mitat: 4,5 x 6,5 m. Rakennus 2 (159919): Rakennus sijaitsee n. 3m päässä itään rakennuksesta 1. Paikalla näkyy varpujen ja heinien peittämät, kohoumana erottuvat seinälinjat. Ei merkkejä uunista tai kellarista. Kenties varasto/talli? Mitat: 6,3 x 6,3m. Rakennus 3 (159912): Varpujen, kuusten ja koivujen peittämä neliskanttinen pieni rakennus. Rakennuksen luoteiskulmassa kivikasa, luultavasti kiuas. Rakennuksen koillispuolella kuoppa. Luultavasti saunarakennus. Mitat: 3,7 x 3,7m. Rakennus 4 (159932): Vadelman ja heinien peittämän suorakulmaisen rakennuksen jäänne. Rakennuksen länsiseinän vieressä suorakulmaisen "lisäsiiven" osa. Rakennuksen sisällä kolme kuoppaa, kellarin jäännökset. Rakennuksessa ollut väliseinä ja tulisija. Mitat: 5,5 x 10m. Rakennus 5 (159930): Erittäin heikosti erottuvan rakennuksen jäänne. Erottuu hyvin matalana kohoumana ja kuoppana ympäröivästä maastosta. Kaakkoislaita jo hävinnyt. Mitat: 3,5m x 7m. Rakennus 6 (159934): Ympäröivältä alueelta kerätty kiviä tasaiseksi neliskanttiseksi "rakennukseksi", jota ympäröi kivistä tehty aita. Kivien päältä löytyi sepäntakoma kirveenterä. Mitat: 7,8 x 6m. Rakennus 7 (159935): Maakellarin jäännökset. Mitat: n. 2,4 x 2,4m. Rakennus 8 (159936): Maakellarin jäännökset.Syvempi ja isompi kuin rakennus 7. Mitat: 2,7 x 3m. Rakennus 9 (159937): Maakellarin jäännökset. Mitat: 1,6 x 2,2 m. Kaivo (159927): Halkaisija 2,4m. Kiviaita (159903):Kivistä tehty aidanpätkä n. 15 m pitkä. Puuaita (159902) :Muutama aidanseiväs ja rautalankaa. Peltoraunioiden tiedot ks. Reiska: Peltoraunio 1(159929). Peltoraunio 2 (159924). Peltoraunio 3 (159922). Peltoraunio 4 (159910). Peltoraunio 5 (159913). Peltoraunio 6 (159917). Peltoraunio 7 (159915). Peltoraunio 8 (159916). Peltoraunio 9 (159933). Peltoraunio 10 (159909). Peltoraunio 11 (159907). Peltoraunio 12 (159905). Peltoraunio 13 (159906). Aluemainen. Merkitty SutiGis:n yhtenä pisteenä. Rakennus jäännös. Iso heinänpeittämä tasainen aukea, jossa kasvaa koivuja ja leppiä. Siellä täällä suuria heinätupsuja. 3 Voimassa 2013-10-08T12:19:01 7356.1105957 426.73969476
arkeologinenkohde_alue.2306 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2306 156300 {8323BEBE-4494-4A37-9F49-9D9598396B48} 1000000760 Halkoniemi 2 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 99 ei Asuinpaikkalöydöt kerättiin mökille johtavan hiekkatien pinnalta noin 50 metrin matkalta kahdelle mökille vievien teiden risteyksestä alkaen. Löytöpaikan ympäristö on hiekkapohjaista mäntykangasta, jossa asuinpaikka jatkunee laajemmaltikin. Vaikka löytöjä olikin tien pinnassa, havaintomahdollisuudet eivät olleet parhaat mahdolliset, sillä tien pinta oli peitteinen ja tallaantunut. Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajoen suussa olevan Halkoniemen tyvessä, niemessä olevalta mökiltä 60-100 metriä luoteeseen. 3 Voimassa 2013-02-27T10:02:35 2373.85644531 222.08488927
arkeologinenkohde_alue.2307 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2307 156302 {64A18ABA-E592-4781-A663-F8577EC58786} 1000000757 Putrakko kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 102 ei Paikalla on mökkiteiden risteys ja hiekkakuoppa, jonka reunoilta löydöt on kerätty, kuopan pohjois- ja lounaislaidoilta. Ehjää asuinpaikkaa lienee jäljellä kapealla kaistaleella teiden risteyksen tuntumassa sekä kuopan takana, sen lounaispuolella. Vaikuttaa siltä, että lounaisreunan löydöt ovat ylemmällä tasolla kuin pohjoisreunan eli paikalla on eri-ikäisiä asuinpaikkoja. Maaperä on hienoa hiekkaa, mutta ylempänä myös hieman kivisempää maaperää ja siellä täällä löydöt tulivat selvästä likamaasta, jota kuopan seinämissä on nähtävissä. Putrakon asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajoen pohjoispuolella olevan Putrakko-nimisen vanhan jokiuoman pohjoisrannalla, Putrakon ja sen pohjoispuolella olevan soistuneen lammen välisellä kannaksella. 3 Voimassa 2013-02-27T10:12:44 2463.89453125 351.11144201
arkeologinenkohde_alue.2308 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2308 156303 {D91BC216-E272-4FBD-A3CB-CC20E2F1CC90} 1000000759 Halkoniemi 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 99 ei Ensimmäinen löytökohta (A) on Halkoniemeen ja Lakuniemen suuntaan vievien mökkiteiden risteys, josta löytyi kvartsia tien pinnalta risteyksestä Lakuniemen suuntaan ainakin kymmenen metrin matkalta suunnilleen sinne asti, missä tie leikkaa heikosti erottuvan muinaisrantatörmän. Löytöalueella maaperä näyttäisi olevan soransekaista hiekkaa ja se on tummanruskeaa, likamaan tapaista. Tällä kohdalla tien länsipuolella on heikosti erottuva painanne, kooltaan noin 5 x 7 metriä. Painanne on ehkä vain rantavallin taakse muodostunut luontainen painauma. Maasto on hiekkaista mäntykangasta. Seuraava löytökohta (B) on Lakuniemen suuntaan vievän tien käännekohdassa lähellä Pielisen rantaa, jossa on ilmeisesti pysäköity ja käännetty autoja, tasanteella. Edellisistä löydöistä on matkaa noin 50 metriä. Löytöjä oli runsaasti kääntöpaikalla sekä Lakuniemen suuntaan vievän tien pinnalla. Kääntöpaikalta erkaantuu polku myös idemmäksi rantatörmää pitkin sekä suoraan lahden rannalle, mutta löytöjä näiden polkujen pinnalta ei löytynyt. Ympärillä on ehjää mäntykangasta, joten asuinpaikka voi jatkua hyvin kauemmaksikin kuin vain tien ympäristöön. Tältä löytöpaikalta löytyi kvartsin lisäksi palanutta luuta ja maassa oli myös palaneita kiviä. Kolmas löytökohta ( C ) on edellisestä löytöpaikasta suoraan koilliseen oleva kaunis hiekkaranta, jolta löytyi yksi kvartsi-iskos. Asuinpaikka sijaitsee Luan alueella Pielisen länsirannalla, Kolista etelään. Asuinpaikka on Putrakko-nimisen vesialueen pohjoispuolella, koilliseen, Pieliselle laskevilla muinaisrannoilla, kolmella eri korkeustasolla. 3 Voimassa 2013-02-27T10:27:11 2545.62304688 266.87913857
arkeologinenkohde_alue.2309 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2309 159585 {A8D22871-B792-4908-BC15-87344353A786} Tiikkujankylvö sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 243 ei Alueelta löytyi eri kokoisia kuoppia, joista osassa oli kivi- tai hirsirakenteita, taisteluhauta, merkkejä rautalangan käytöstä ja valleja. Osa kohteista oli vahigoittunut hakkuuaukean maanmuokkausvaiheessa. Valli: Kohteessa on valli, jonka takana on syvennys. Valli 2: Suorakaiteen muotoinen kohouma maasta, joka on mitoiltaan 2,5 x 1 m. Kuoppa jäännös: Kohde on kuoppa, joka on mitoiltaan 2,5 x 2 m. Kuopasta lähtee 1, 5 m pitkä pakohauta. Kuoppa jäännös 2: Kohteessa on iso kuoppa, jonka seinät on päällystetty hirsillä. Kuoppa on kooltaan 4,5 x 2,5 m ja syvyydeltään 2 m. Sisäänkäynti kohteeseen on kakkoisnurkassa. Kuoppa jäännös 3: Kohteessa on jyrkkä- ja kivireunainen kuoppa, joka on mitoiltaan 70 x 90 cm. Kuopan ympärillä on vallit. Vallit mukaanotettuna kuopalla on mittaa 2,5 x 3 m. Kuoppa jäännös 4: Kohde on kuoppa, jonka yksi seinä on vahvistettu kivillä ja toinen hirsillä. Kuoppa on kooltaan 5 x 2,5 m. Puu on kaatunut kohteen poikki. Rautalangan paikka: Männyssä on painauma, joka on tullut sen ympärillä kierrettynä olleesta rautalangasta. Painauma on 66 cm korkeudella. Kuoppa jäännös 5: Kohde on suorakaiteen muotoinen kuoppa, joka on kooltaan 3,5 x 2 m. Kohteesta lähtee pakohauta, jonka pituus on 2 m. Kuoppa jäännös 6: Kohde on kooltaan 2 x 2,5 m kuoppa. Kuoppa jäännös 7: Kohde on kooltaan 6 x 2,8 m. Kuopassa on kiviä ja reunalla on metallisanko. Kohteessa on ulokkeet pohjoispäädyssä ja kaakkoisnurkassa. Kuoppa jäännös 8: Kuoppa on läpimitaltaan 2,5 m ja kaarevan muotoinen. Kuoppa jäännös 9: Kohde on pituudeltaan 4 m ja leveys vaihtelee välillä 30 cm ja 1 m. Kohde on katettu keskeltä. Kohteen päässä on isoilla hirsillä katettu osa, joka on mitoiltaan 3 x 1,5 m. Hirsissä on isot rautaruuvit. Katettua päätyä on kauhaistu metsäkoneella. Kuoppa jäännös 10: Kuoppa on mitoiltaan 8 x 1,5 m. Juoksuhauta: Kohde on Z:n muotoinen juoksuhauta isomman taistaluhaudan länsipuolella. Kohde on vajaan metrin levyinen. Juoksuhauta 2: Mutkikas juoksuhauta, jossa pesäkkeitä. Metsäkone kauhaissut paikoitellen liian läheltä. Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Suurin osa alueen kohteista on SutiGis:ssä, muutama oli uusia löytöjä ja yhtä SutiGis-kohdetta alueen länsiosassa ei löytynyt. Sotahistoriallisia rakenteita. Alue sijaitsee Raatteentien pohjoispuolella, osittain tänä vuonna muokatulla hakkuuaukealla ja osittain uudistuskypsässä männikössä. Alueen pohjoispuolella on ojitettu suo. 3 Voimassa 2013-10-29T22:35:18 25360.40917969 834.81524618
arkeologinenkohde_alue.2310 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2310 160009 {F32B9A9F-D095-4302-99BB-D805BD7DDCCB} Tökönaho uittorakenne jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 200 ei Kohteeseen kuuluu useita kuoppia metsässä sekä puu- ja kivirakennelmia rannalla kosken molemmin puolin. Kuoppa 1: Kohde on kulmikas ja reunat kuoppaan ovat jyrkät. Kohde on mitoiltaan 2 x 2 m ja 80 cm syvä. Kuoppa 2: Kohde on mitoiltaan 1,5 x 1 m ja melko matala. Kuoppa 3: Kohde on mitoiltaan 1,5 x 1,5 m, ja 1 m syvä. Pohja on rahkasammaleen peitossa. Kuoppa 4: Kolme vierekkäistä kuoppaa, jotka muodostavat ympyrän. Kuoppa 5: Kohde on mitoiltaan 3 x 4 m, ja 1 m syvä. Kohde on hieman L-kirjaimen muotoinen. Kuoppa 6: Kohde on mitoiltaan 3 x 4 m, ja 1 m syvä. Kohde on hieman L-kirjaimen muotoinen. Kohde on aluemainen. Kohteesta saatiin vinkki Metsähallituksen metsurilta. Uittorakenteita Kohde sijaitsee sekametsässä, jossa kasvaa pääasiassa kuusta ja mäntyä. Kohde on rannan lähellä, niin että kosken kohina kuuluu. 3 Voimassa 2013-11-08T22:12:53 2004.37451172 217.32462076
arkeologinenkohde_alue.2311 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2311 159989 {1E104984-8FE9-4544-AF58-78FC20090647} Talkkunavaara 2 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 273 ei Paikalla usean hirsirakennuksen jäänteitä. Lisäksi kohdetta ympäröi heinikko, jonka laidoilla pellon raivaamisesta syntyneitä peltoraunioita. Paikalta dokumentoitiin kolme rakennuksen jäännettä, kaivo, peltoraunioita sekä kiviaidan pätkiä. Alakohteet omina Reiska-kohteinaan. Rakennus 1 (159954): Päärakennuksen länsipuolella kahdesta huoneesta koostuvan rakennuksen jäänne. Uuni eteläpuolisen huoneen itänurkassa. Rakennuksessa useampi kuoppa. Alimmat hirret enää jäljellä ja ne ovat peittyneet sammaleeseen ja varpuihin. Kenties sauna? Koordinaatit: X:3584268, Y:7223199. Rakennus 2 (159955): Rakennuksen jäännös, jossa paikoin 8 hirsikertaa säilyneenä. Rakennuksen luoteisnurkassa on uunin jäänteet. Rakennuksen koillis- ja lounaisnurkat parhaiten säilyneet. Hirsissä kirjoitusta mm.K. H. 10.10.-88 ja Erkki (Hiltunen?).Rakennuksen koko: 7,5x7,5m. Koordinaatit: X:3584278, Y: 7223188. Rakenus 3 (159957): Suorakulmaisen rakennuksen jäänne. Alimmat hirsikerrat säilyneet. Rakennuksen itälaita hieman paremmin säilynyt kuin länsilaita. Itäpuolella rakennuksen sisällä kuoppa. Koko 7x5,2m. Koordinaatit: X:3584272, Y:7223169. Kaivo (159949): Halkaisijaltaan 1,6 m kokoinen pyöreä kuoppa. Luultavasti kaivo. Kuopan vierestä kulkee polku. Koordinaatit: X:3584231, Y: 7223214. Kiviaita 1 (159951): Katajien ja sammaleen peittämä n. 16 m pitkä kiviaita. Korkeus n. 1m. Koordinaatit: X:3584227, Y:7223221. Kiviaita 2 (159966): Kivistä tehty aidan pätkä. Pituus 11,5m. Piste otettu aidan koillispäästä. Koordinaatit: X:3584333, Y:7223229. Peltoraunio 1 (159941): Heinää kasvavalla aukealla n. metrin korkuinen kumparemainen kivikasa. Koordinaatit: X:3584209, Y:7223147. Peltoraunio 2 (159943): Heinää kasvavalla aukealla n. metrin korkuinen kivikasa. Koordinaatit:X: 3584221, Y:7223144. Peltoraunio 3 (159944): Sammaleen ja varpujen peittämä kivikasa. Vierestä kulkee polku. Koordinaatit: X:3584220, Y: 7223158. Peltoraunio 4 (159945): Sammaleen ja varpujen peittämä kivikasa. Koordinaatit: X:3584228, Y:7223168. Peltoraunio 5 (159947): Pitkulainen matala kivikasa, jonka päällä kasvaa sammalta. Koordinaatit: X:3584218, Y:7223206. Peltoraunio 6 (159948): Pieni kivikasa heinää kasvavan alueen laidalla.Koordinaatit: X:3584229, Y:7223209. Peltoraunio 7 (159952): Pitkulainen matala kivikasa, jonka päällä kasvaa sammalta ja varpuja.Koordinaatit: X:3584221, Y:7223235. Peltoraunio 8 (159959):Sammaleen ja varpujen peittämä kivikasa. Kasan vierestä, sen pohjoispuolelta, kulkee polku. Polku johtaa heinää kasvavalle vanhalle peltoaukealle. Kasan koko 3,5 x 5m. Koordinaatit: X:3584361, Y:7223185. Peltoraunio 9 (159961): Kivikasan vieressä heinikkoinen aukea, joka ollut peltona.Koordinaatit: X:3584344, Y:7223215. Peltoraunio 10 (159962): Kivikasan vieressä heinikkoinen aukea, joka ollut peltona.Koordinaatit: X: 3584340, Y:7223217. Peltoraunio 11 (159965): Kivikasan vieressä heinikkoinen aukea, joka ollut peltona. Koordinaatit: X:3584342, Y:7223220. Aluemainen Kohde löytyi inventoinnissa. Alue tunnetaan Talkkuna-nimellä. Heinää ja varpuja kasvava tasainen aukea, johon istutettu mäntyjä. 3 Voimassa 2014-02-26T16:19:22 6514.48754883 477.92028703
arkeologinenkohde_alue.2312 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2312 160022 {C40666AB-8261-46BB-B712-631FF288DB8B} Levävaara asuintila 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1126 Yksinäistalot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Maakuntakaava; 8 Muu suojeluarvo Kainuun maakuntakaava 2020 Maakunnallsiesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde; Null 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 2 Kruununmetsätorppa 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 255 ei Rakennuksia ja ympäristöä on Metsähallituksen työnä kunnostettu vuosina 1994-1996. Pihapiirissä on vuonna 1948 rakennetun asuinrakennuksen lisäksi navetta ja sauna. Hieman etäämmällä on riihi ja kaksi latoa. Asuinrakennukseen on asennettu uusi huopakate 2012. Päärakennus edustaa tyyliltään sekä 1930-luvun talonpoikaistalon että jälleenrakennuskauden talotyyppiä. Se on vuoraamaton hirsirakennus. Melkein asuinrakennusta vastapäätä on hirsinen navettarakennus. Navetan arkkitehtoniset esikuvat ovat selkeästi 1900-luvun alussa. Sauna on yksihuoneinen suoraseinäinen hirsirakennus. Rakennuksen etupuolella on harjakattonen matala kotarakennus veden lämmitykseen. Rakennusten lisäksi pihapiirissä on useita viljelysröykkiöitä. Röykkiöitä on lisäksi aidatun alueen ulkopuolella metsissä. Erityisesti alueen itäkaakkoisosassa on useita isoja röykkiöitä. Voivat liittyä alueen kaskeamiseen. Aikaisempia aitojen jäänteitä on nykyisen pihapiirin ulkopuolella. Aitana on ollut riukuaitaa ja piikkilnaka-aitaa. Rajatun alueen ulkopuolelle ja Levävaaran tilaan liittyviä eriliskohteita. Erilliskohteina on esimerkiksi kaksi peltoa pohjoisessa ja koillisessa, lato- ja aitajäännöksiä, tervahautoja. Erämaatalon elo ei ole rajoittunut vain pihapiiriin vaan esimerkiksi niittyjä on ollut etäälläkin talosta. Levävaaralla on ollut niittyjä esimerkiksi Elimysjärven rannoilla, Pötsönpäässä ja Sikolammin luona. Paikalla käytiin 4.6.2020. Aluetta tarkasteltiin yleisluontoisesti, ja kohteet vaikuttivat olevan kunnossa. Riihen vieressä olevia rakenteiden jäännöksiä kuvattiin. / P. Pelttari Kohde on aluemainen. Levävaaran asutuksen ensimmäiset vaiheet eivät ole täysin tiedossa. Metsähallituksen verotustiedoissa paikka mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1846. Kirkonkirjoista vuodelta 1850 on peräisin tieto, että tilaa asuttivat Pehr (1809-1867) ja Walborg (1819-)Komulainen, jotka ilmeisesti nälkävuoden 1863 jälkeen muuttivat muualle. Lapsia perheessä on ollut kuusi. Kuitenkin vuoden 1864 katselmuspöytäkirjassa mainitaan edellä mainitut yhä Levävaaran asukkaina. Oletettavasti ovat muuttaneet pois vasta 1867. Miehiä tilalle on merkitty katselmuspöytäkirjassa 2 (toinen miehistä luultavasti Pehrin ja Walborgin vanhin poika Philip Peter s.1841) ja naisia yksi. Lapsia vain kolme. Kotieläimiä Komulaisilla on ollut seuraavasti: 1 hevoen, 3 lehmää, 2 nuorta härkää (tai nuorta nautaa), 5 lammasta. Peltoa on vuonna 1864 Levävaaran tilalla ollut 2,25 tynnyrinalaa eli noin hieman päälle hehtaari ja niityiltä heinää saatu 18 tynnyrinalaa. Rakennuksia on ollut 13:sta. 1.Pirtti/savutupa kivijallla 12 kyynärää, uusi. 2.Pirtti/savutupa maapohjalla 7,5 kyynärää, hyvä kuntoinen. 3.Varastorakennus maapohjalla 6 kyynärää, hyvä kuntoinen. 4.Aitta nurkkakivillä 6 kyynärää, hyvä kuntoinen. 5.Paja maapohjalla 6 kyynärää, hyvä kuntoinen. 6.Talli maapohjalla 5,5 kyynärää, vanha. 7.Navetta maapohjalla 7,5 kyynärää, vanha. 8.Navetta maapohjalla 5 kyynärää, hyvä kuntoinen. 9. Heinä/rehulato maapohjalla 7 kyynärää, huono kuntoinen. 10. Heinä/rehulato maapohjalla 5 kyynärää, ränsistynyt/laho. 11. Sauna maapohjalla 5,5 kyynärää, hyvä kuntoinen. 12.Kota maapohjalla 6 kyynärää, ränsistynyt/laho 13.Riihi maapohjalla 8 kyynärää, uusi. Komulaisten sanotaan muuttaneen Sikovaaraan. Tunnetuin Levävaaran asukkaista lienee Tuomas Haverinen "Levävaaran Ukko" (1842-1918). Hänen vaimonsa oli Lucia Pääkkönen (1863-1913). He muuttivat kolmen lapsensa (Matti s.1865, Anna Kustaava s.1867 ja Elsa Kaisa s.1869) kanssa Levävaaran 1870 Kangasvaarasta, jossa asuivat 1863-1870. Ennen Haveristen saapumista Levävaara oli ollut autiona kolmisen vuotta. Levävaarassa asuessaan Haverisille syntyi vielä kolme lasta (Tuomas 1871-1886, Saara Lyyti s.1874 ja Juho Wihtori s.1878). Tuomas Haverinen oli kuuluisa karhun ja peuran metsästäjä, jota Samuli Paulaharju hienosti kuvaa Kainuun mailta teoksessa vuonna 1915. Vuonna 1877 Tuomas Haverisesta tuli metsänvartija. Levävaara oli metsänvartijatorppana 1877-1887, jolloin siitä tuli virallinen metsänvartijan asunto. Vuonna 1912 Haverinen luopui metsänvartijan toimesta ja Levävaarasta tuli kruununmetsätorppa. Tila menestyi ilmeisen hyvin ja vaaralle nousi suuren asuinrakennuksen lisäksi iso joukko talousrakennuksia. Karjaa oli enimmillään lähemmäs kaksikymmentä päätä. Väkeä talossa asui enimmillään parikymmentä. Vuonna 1910 talossa asui Tuomas ja Lucia Haverinen, heidän nuorin poikansa Juho (Jussi) perheensä kanssa (vaimo Mari Korhonen (1883-1962) ja lapset Tuomas Jalmari (1903-1904), Antti Esko s.1905, Kaisa Lyyti s.1907, Uuno Ilmari s.1909). Lisäksi tilalla asui Matti Kyllönen vaimonsa Elsan kanssa loisena ja Hilda Malinen oli piikana. Juholle ja Marialle syntyi vielä kuusi lasta (Matti Iivari (1911-1941), Anna Lucia s.1913, Helmi (1915-1924), Konsta s.1917, Väinö (1919-1940), Eemeli Artturi s.1921) Jussi (Juho) Haverinen anoi metsätorpan itsenäistämista 1931. Vuonna 1932 Levävaarasta tuli itsenäinen tila. Juhon kuoltua 1938 tilalle jäivät asuimaan leski ja kolme poikaa perheineen. Talvisodan loppupuolella maaliskuussa 1940 suomalaiset sotilaat polttivat Levävaaran rakennukset. Tällä pyrittiin varmistamaan ettei vihollisilla olisi suojaa. Tilapäiseksi asunnoksi kunnostettiin Tuomas Haverisen tekemä hevostalli. Siinä asuivat välirauhan aikaan Juhon leski Mari, poika Uuno ja tytär Anna. Anna avioitui Heikki Kinnusen kanssa Välirauhan aikana. Heille syntyi neljä lasta (Katri, Lempi, Pirkko ja Reino). Heikki Kinnun osti Levävaaran tilan heti sotien jälkeen 1946. Heikki ja Anna Kinnunen rakensivat piharakennukset uudelleen sodan jälkeen. Lisäksi rakennettiin mylly Kotijoen suulle. Myöhemmin se korvattiin pihassa olevalla moottorikäyttöisellä myllyllä. Heikki teki 1950-luvun puolivälissä ensimmäiset suoviljelmät. Ne tehtiin Elimykselle vievän polun laidalle. Levävaara autioitui vuonna 1966. Esko Määttä osti tilan ja metsät hakattiin vuosina 1969-1970. Metsähallituksen hallintaan tila tuli vuonna 1973. Vuonna 1990 alueesta tuli osa Elimyssalon luonnonsuojelualuetta. Pihapiiri edustaa sekä kainuulaista ja kuhmolaista yksinäistaloa että vähävaraista jälleenrakennuskauden pihapiiriä. Paikan tekee arvokkaaksi pitkä- ja monivaiheinen asumishistoria. Paikalla on ollut asutusta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Levävaara on alunperin ollut kruununmetsätorppa. Kohde sijaitsee Levävaara nimisellä vaaralla. Läheisiä vesistöjä ovat Levälampi luoteessa ja Saari-Kiekki etelässä. Jokia on Välijoki ja Kotijoki. Pääosa alueesta on hoidettua viljelymaisemaa. Varsinainen piha-alue on rajattu metsämaisemasta riukuaidalla. 3 Voimassa 2020-07-07T15:37:20 66713.96386719 1068.81205019
arkeologinenkohde_alue.2313 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2313 160024 {F840D940-9E3B-4059-8D4F-B77B011565A3} Levävaara pelto 2 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 245 ei Pelto on länsiluode-itäkaakko-suuntainen. Kohteen ympärillä kulkee pieni oja ja ajoittain on näkyvissä jäänteitä kohdetta kiertäneestä aidasta. Joissakin aitatolpissa on vielä kiinni piikkilankaa. Peltolla kasvaa männyntaimia. Kohde on aluemainen. Kohde on merkitty peruskarttaan. Vanha pelto, todennäköisesti tehty 1950-luvulla. Kohde sijaitsee Levävaaran ja Toisenvaaran välisellä alueella. Kohteestä länsiluoteeseen kulkee Elimyssalon retkeilypolku ja on toinen, isompi peltoalue. 3 Voimassa 2019-08-12T14:28:13 2654.72070312 251.78329301
arkeologinenkohde_alue.2314 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2314 160025 {54517B71-2F8C-4A2B-B4AB-592F1B37707F} Levävaara pelto 1 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 240 ei Kohde on länsiluode-itäkaakko-suuntainen. Se on noin hehtaarin kokoinen. Etelälounais- ja itäkaakkoislaidalla rajoittuu ojaan. Noin puolesta välistä kulkee retkeilypolku pitkoksineen. Pelto on pahasti pusikoitunut. Kohde on aluemainen. Kohde on merkitty peruskarttaan. Vanha pelto. Todennäköisesti 1950-luvulta. Kohde sijaitsee Levävaaran ja Toisenvaaran välisellä matalemmalla alueella. Kohteen poikki kulkee Elimyssalon retkeilypolku. Kohteestä itäkaakkoon on toinen pelto. Kohteen laidalla on vanhan ladon jäännökset ja aitajäännöset. 3 Voimassa 2019-08-09T08:38:52 14508.18652344 628.52517422
arkeologinenkohde_alue.2315 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2315 160034 {86B30E14-EEA5-46A9-8AB2-C1BDA83AF189} Peltoniemi pelto jäännös 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 8 Maailmanperintöalue, ydinalue 3 Historiallinen 35 1800-luku 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 240 ei Kohde on noin 0,38 hehtaarin laajuinen. Metsämaassa on noin 15 eri kokoista röykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on korkeammalla alueella, mutta myös alemoana lounaislaidalla on muutama röykkiö. Kaikki röykkiöt ovat peittyneet sammaleen alle. Röykkiöt ovat keskimäärin 2x1,5 metrin kokoisia ja noin 0,45 metrin korkuisia. Metsämaa on tasaisehkoa alueella, jolla röykkiöt ovat. Kohde on aluemainen Kohde tarkastettiin nimen perusteella. Paikan nimi on Peltoniemi, joka viittaa viljelykseen. Peltoröykkiöitä. Kohde sijaitsee Saarikiekki-järvssä olevassa niemessä. Kohde on Peltoniemen isoimmalla korkeimmalla kohdalla. Kuviolla kasvaa vanhaa metsää tuoreella kankaalla. Alueella on isoja mäntyjä, kuusta ja pientä koivua. 3 Voimassa 2019-08-12T13:56:51 3804.43652344 234.14394708
arkeologinenkohde_alue.2316 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2316 156740 {03C8648B-CB62-43E6-8BB6-AF6260A9AD8F} 1000006650 Munninsaari 4 hautasaari 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1214 Hautasaaret 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 104 ei Saaren keskiosa kohoaa joitakin metrejä järven pinnasta. Keskiosassa kolme maakuoppaa. Muutoin ei maanpinnalla rakenteita. Antti Bilundin inventointi 2006. Hautasaari, jonka laella kuoppia. Noin 1.2 ha:n kokoinen pyöreähkö saari, jossa varttunut lehtipuuvoittoinen puusto. Kenttäkerros varpuja. Ehdotettu kummassakin raportissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi. 3 Voimassa 2019-09-18T11:55:36 12349.98999023 459.26769014
arkeologinenkohde_alue.2317 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2317 160338 {D591B4AC-67B5-408A-99E2-1811A757AECD} Huotarinvaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 200 ei Kohteessa on kaksi hiekkatörmään kaivetun kämpän jäännöstä. Kämppä 1 on etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen ja mitoiltaan 5 x 5 m. Seinälinjat erottuvat sammaleen peittämänä vallina, ja lattian kohdalla on takaseinästä mitattuna 1 m syvä painanne. Vallin reunassa on yksi osittain näkyvä pyöröhirsikerta. Hirsien päät on katkaistu sahalla, ja hirsien yläpuolelle on sahalla salvettu koirankaulasalvos. Kämpän länsilounaisnurkassa on luonnonkivinen piisin- tai kiukaanjäännös. Se on mitoiltaan 2,3 x 2 x 0,3 m. Alarinteen puoleisen etelälounaispäädyn keskellä on oviaukko. Katosta on jäljellä yksi rakennuksen keskilinjalla oleva etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen pyöröhirsi. Kämpän pohjoiskoillispuolella ylärinteessä 1,5 m etäisyydellä on soikea 1,2 x 1,3 x 0,3 m kokoinen kuoppa. Kämpän päällä on hieman poroaitaan liittyvää puutavaraa. Kämppä 1:n kaakkoispuolella 5 m etäisyydellä hiekkatörmässä on iso kasa poroaidasta tms. purettua lautatavaraa. Lautojen alla näyttää olevan samankokoinen suorakaiteenmuotoinen kuoppa, joka on mahdollisesti myös rakennuksen jäännös, kämppä 2. Se on kuitenkin täysin peitetty. Kämppä 1: X=7458698, Y=445946; X=7461816, Y=3446096 Kämppä 2: X=7458696, Y=445949; X=7461814, Y=3446100 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja maastoinventoinnissa. Kyseessä on 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuun ajoittuvan kämpän jäännös. Lähistöllä on myös kaksi muuta vastaavanlaista kämpän jäännöstä (Huotarinvaara 4 ja 5, Reiska-nro 157876 ja 157879). Kohde sijaitsee Huotarinvaaran lounaisrinteen juurella, Meltauksentien länsipuolella. Kohde sijoittuu rämeen reunalle, jossa on suohon laskeva jyrkähkö hiekkatörmä. Kohteen koillispuolella on Meltauksentieltä luoteeseen päin erkaneva hiekkatie, joka kulkee kohteen itäpuolella olevan poroerotuspaikan läpi. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-21T12:51:24 283.34033203 61.61840048
arkeologinenkohde_alue.2318 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2318 160513 {4D3F19F0-9B92-40D9-AA4A-68ED1BC24470} Syväjärvensärkkä 5 kaivanto 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 197 ei Paikalla on neljä kaivantoa, joista yhdessä on käytetty eristeenä muovia. Jos kohteet samanaikaisia, niin ne eivät ole kovin vanhoja. Ulkomuodollisesti ne muistuttavat Suomussalmen muita sotahistoriallisia kohteita, mutta varmaa ajoitusta ei ole. Kaivannoista noin 90 m etelään on toinen neljän kaivannon joukko. Kaivanto 1 (160510): Suorakaiteenmuotoinen n.1m x 70cm kokoinen kaivanto, jonka syvyys n. 70cm. Kaivannon länsikulmassa kaivettaessa syntynyt maakasa.Pohja on peittynyt sammaleeseen. Kaivanto 2 (160511): Suorakaiteenmuotoinen ja n.2 x 1m kokoinen kaivanto, jonka syvyys n. 70cm. Kaivanto 3 (160512): Suorakaiteenmuotoinen ja n. 2 x 1m kokoinen kaivanto, jonka syvyys n. 60cm. Kaivanto 4/kuoppa jäännös (137169): Suorakaiteenmuotoinen j n. 2,5 x 1,5m kokoinen kaivanto, jonka syvyys n.1,2 m. Kaivannon pohja on peittynyt sammaleeseen. Kaivannon reunoilla on näkyvissä puurakenteita sekä hajonneita kattorakenteita. Luoteiskulmassa puurakenteiden päällä näkyy pala muovia. Merkitty kuopparakenteeksi Reiskaan. Aluemainen Yksi kohteista merkitty SutiGisiin ja Reiskaan, loput löydettiin tarkastuksessa. Muodoltaan kaivannot vastaavat sota-aikaisia kohteita. Yhdessä kaivannoista eristeenä käytetty muovia. Eivät siksi kovin vanhoja. Mäntykangasmaastoa, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2013-09-05T10:39:43 706.2824707 139.32584682
arkeologinenkohde_alue.2319 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2319 160714 {5502F97B-3145-436A-A987-B8C6D33C0B75} Kerpuajärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3400035, y 7472786. Kämpän koko on 6 x 11 metriä, ja sen pitkät seinät kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän puolivälissä on väliseinä. Hirret on kirveellä katkottu ja ainakin alapuolelta salvattu. Kaakkoiskulmassa on 2 x 2 x 0,5 metriä uunin raunio. Seinät erottuvat kahtena lahona hirsikertana, jotka ovat suurimmaksi osaksi muuttuneet turvepenkeiksi. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3400029, y 7472807. Kämpän koko on 5 x 3 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kaakkoiskulmassa on 2 x 2 x 0,5 metriä luonnonkiviraunio. Seinät erottuvat vaivoin metrin levyisenä matalana vallina. Lattia on ympäröivää maastoa alempana. Ovi on ilmeisesti ollut kaakkoisseinällä uunin vieressä. Päällä kasvaa mäntyjä. Alue rajautuu havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Kohteet sijaitsevat rämeellä, jonka koillispuolelta alkaa suo. 3 Voimassa 2013-09-10T18:37:07 340.47094727 87.78312104
arkeologinenkohde_alue.2320 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2320 160717 {99615557-0F74-4FA7-9FC4-FDC96EDFBF4B} Tuuliharjunjänkkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3400038, y 7467468. Kämpän koko on 4 x 5 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Harjakorkeuteen saakka on 11 hirttä. Hirret on molemmin puolin salvattu ja sahalla katkaistu. Hirsien välissä on kunttariive. Kurkihirsi kulkee pitkien sivujen suuntaisesti. Välikatolla on hiekkapatja. Katolla on lyhyiden sivujen suuntaisia halkaistuja puita, joiden päällä on pituussuunnassa rimat. Rakenteissa on tehdasnauloja. Koillisseinässä on ovi ja kaakkoisseinässä ikkuna. Kämpän seinustalla on kaminan torvi. Sisällä kasvaa koivu. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3400027, y 7467484. Kämpän koko on 3 x 4 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Hirret on molemmin puolin salvettu ja sahalla katkaistu. Hirsien välissä on kunttariive. Kämpästä on jäljellä 8 hirsikertaa lähes kauttaaltaan. Luoteisseinän keskellä on ovi ja seinä on tehty veistetyistä hirsistä. Kurkihirsi kulkee pituussuunnassa. Sisätila on jaettu väliseinällä kahteen karsinaan. Päällä kasvaa koivuja. Rakennusten ja ojan väliin jää ruohokasvillisuuden peittämä kenttä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Kohde sijaitsee korpirämeellä Ala-Kerpuajoen varressa. 3 Voimassa 2013-09-10T18:39:34 311.0546875 83.82948254
arkeologinenkohde_alue.2321 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2321 159759 {E1D2AEED-1EFC-4739-8310-1FFF029DAD77} Karjokangas 1 Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 180 ei Harjanteen korkeimmassa paikassa sen kaakkoislaidalla on kaksi pyyntikuoppaa (etäisyys 45 m), joiden halkaisija on 3,1 - 3,2 m ja syvyys 0,7 m. Molemmilla on heikohko valli, eteläisellä kuopalla on havaittu yhdessä kairauksessa kaksoismaannos. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 9-13 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 20.9.2013. Rakenteen ja huuhtoutumiskerroksen perusteella esihistoriallisia pyyntikuoppia. Soiden ympäröimä lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2013-12-16T14:10:08 1183.99487305 158.68483237
arkeologinenkohde_alue.2322 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2322 159768 {51CBEAED-E9DB-4AED-9D39-165041958428} Saksanlampi kämppä 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 3 Tutkittu kokonaan 4 Näkyvät rakenteet 200 ei Rakennuksenpohja: Maastossa on vielä jotenkuten näkyvissä kohtalaisen suuren rakennuksen pohja, kokonaisuudessaan 16,4x7,2 metriä. Sen päältä kulkee polku. Se on länsilounas-itäkoillinen-suuntainen. Länsilounasosiosta on alin hirsi näkyvillä sekä joitakin kiviä pohjalla. Sen koko on 7,2x7,2 metriä. Itäkoillisosio on kooltaan 9,2 x7,2 metriä. Siitä on reunahirret näkyvillä ja kahdet kattohirret poikittain pohjan päällä. Noin 2 metriä leveä oviaukko tässä päässä. Se sijaitsee noin 6 metriä itäkoillispäästä länsiluoteeseen, pohjoisluodeseinämällä. Kahdet muovisen vesiputken päät töröttävät tässä itäkoillispäässä rakennuksenpohjassa, yksi pohjoisluodeseinustalla hirren vieressä ja toinen keskellä noin 1,5 metriä itäkoillisseinästä. Aivan rakennuksen ulkopuolella, noin 1,3 metriä pohjoiskoillisnurkasta, seinässä kiinni, on kuoppa. Se on kooltaan 0,8x0,6 metriä ja se on noin 0,53 syvä. Länsilounaispäädyn päällä ei kasva puita tai kasvillisuutta, itäkoillispääty on pusikkoinen ja sen päällä kasvaa puita. (x:3 659 912, y:7 137 425) Kaivo 1: Noin 5 metrin päässä rakennuksenpohjan pohjoiskoillisnurkasta pohjoisluoteeseen on on kaivo. Kaivo on vuorattu pyöreillä betonirummuilla. Sen halkaisija on 78 senttimetriä. Pohjalla on vettä sekä vanha ruostunut, iso tynnyri. Kaivo 2: Sijaitsee keskellä metsämaata, osin piilossa kasvillisuuden alla. On noin 15 metrin päässä rannasta kaakkoon, laiturille johtavan polun länsipuolella. Halkaisija on 80 senttimetriä. Se on tehty betonirummuista. Seinämästä tulee muoviputki sisään, noin 46 senttimetrin syvyydeltä yläreunasta. Muoviputki on eteläkaakon puolella. Johtaa luultavasti rakennuksenpohjaan. Kaivon pohjalla vettä ja sammalta. (x:3 659 915, y:7 137 452) Mahdollinen rakennuksenpohja: Laiturille johtavan polun itäpuolella lähellä rantaa on 5,6x5 metrin alueella kiveystä, kuoppia ja puurakennelmaa. Se on pohjois-etelä-suuntainen. pohjoispäädyssä on kiveystä, joka näyttää kivijalalta. Eteläpäädyssä 3 kuoppaa rivissä. Keskellä on puurakennelma, joka on osin maansisään rakennettu (ks.kuva). Seinämät on tehty pyöreistä hirsistä, joissa vielä kaarnaa. Hirret mäntyä. Käytetty rautanauloja. Pohja lautaa. Rakennuksenpohjan päällä kasvaa raitaa ja koivua. Alueen länsireunalla on ruostuneita isoja tynnyreitä maassa, sekä yksi pieni. Itälaidalla aluetta, mahdollisesta rakennuksenpohjasta itäkaakkoon on kaakko-luode-suuntainen suorakulmainen kuoppa, joka on kooltaan 1,4x0,6 metriä ja 0,3 metriä syvä. Kohde on aluemainen. Kohde mainitaan kahdessa Katja Juntusen tekemässä haastattelussa. Anu Vauramo ja Tari Koskela mainitsevat Saksanlammin kaivon, laiturin ja kääntöpaikan raporteissaan. Peruskarttaan on merkitty tervahauta. Savottakämppä. Kohde sijaitsee Saksanlammen etelärannalla, Saksanlammesta laskevan puron itäpuolella. Kohteelle johtaa tie, jonka kääntösilmukka on kohteen eteläpuolella. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä kuivalla kankaalla. 3 Voimassa 2019-08-14T14:47:53 4901.76464844 261.25012846
arkeologinenkohde_alue.2323 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2323 159854 {15B81786-36BA-4F4C-B138-B4B09477C4E6} Koivukoski savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 243 ei Kohde koostuu kolmesta rakennuksesta. Rakennus 1 (159848): Rakennuksesta on jäljellä alimmat hirsikerrat. Rakennuksen sisään on romahtanut kattorakenteet. Rakennuksen koko on n. 7 x 7m. Ei uunia. Rakennus 2 (159843): Päärakennus, jonka keskellä suuren uunin jäännös. Hirsikertoja jäljellä vain muutamia, eniten rakennuksen luoteiskulmalla. Mitat: 16,5 x 8,5 m. Rakennuksessa on ollut ainakin kolme huonetta. Väliseiniä yhä nähtävillä. Rakennus 3(159845): Mahdollisesti sauna. Rakennuksen nurkassa sammaleen ja maatuneiden hirsien alla kivistä tehdyn kiukaan jäänteet sekä rakennuksessa väliseinä.Oviaukko joen puolella. Rakennuksesta säilynyt vain alimpia hirsikertoja. Mitat 11,5 x 6,5 m. Aluemainen. Kohde löytyy SutiGisistä. Savottakämppien jäännökset: päärakennus, sauna ja varasto. Hakkuuaukea Junnojoen koillispuolella. 3 Voimassa 2013-10-04T13:29:53 685.89648438 112.25445746
arkeologinenkohde_alue.2324 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2324 159855 {B09C2E51-499F-4E92-BE0A-B2F052737FD0} Kukkarokorpi sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 243 ei Kohteesta löytyy pesäkkeitä, poteroja ja muita kuoppia sekä yhdys ja juoksuhautoja. Sotahistoriallinen rakennelma: Kohde sijaitsee 10 x 8 m:n alueella. Kohteessa on kaksi kuoppa, joita yhdistää mutkitteleva yhdyshauta. Päässä on ramppi, joka laskeutuu 2,5 x 2 m:n alalla. Juoksuhauta: Kohde on moniosainen juoksuhauta, johon liittyy pesäkerakenteita. Juoksuhauta 2: Juoksuhaudan pätkä on mitoiltaan noin 8 x 1 m. Kuoppa jäännös: Kohde on 3,5 x 0,5 metrin kokoinen kuoppa. Kuoppa jäännös 2: Kohde on jyrkkäreunainen kuoppa, joka on mitoiltaan 0,9 x 0,5 m. Kuoppa jäännös 3: Kuoppa on muodoltaan tasasivuinen kolmio, joka on mitoiltaan 1,5 x 1 m. Kuoppa jäännös 4: Kohde on T:n muotoinen matala painauma, joka on mitoiltaan 1,3 x 1,1 m. Kuoppa jäännös 5: Kuoppa on mitoiltaan 1,5 x 2 m. Sen nurkasta lähtee pakohauta. Kohteen keskellä kasvaa kuusi. Kuoppa jäännös 6: Kohde on kuoppa, jota ympäröi pyöreä valli. Valleineen kuoppa on mitoiltaan 3 x 2 m. Vallilla kasvaa isohko mänty. Kuoppa jäännös 7: Kohde on kolmionmuotoinen 2 x 1 metrin kokoinen kuoppa. Kuoppa jäännös 8: Kohde on 6 x 1,5 m mitoiltaan oleva kuoppa, josta lähtee lyhyt, kapea pakohauta. Kuoppa jäännös 9: Kohde on C: n muotoinen kuoppa, jolla on vallia. Kohde on mitoiltaan 2,3 x 0,3 m. Kuoppa jäännös 10: Kohde on hieman kaareva, noin 5 m pitkä ja 1,5 m leveä. Kohteen pohjalla on metallia. Kuoppa jäännös 11: Kohde on suorakaiteen muotoinen kuoppa, 2,5 x 3,5 m mitoiltaan. Kohteen nurkasta lähtee pakohauta. Metsäkone on rouhaissut kohdetta. Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Alakohteisiin on liitetty valokuvia. Kohde on SutiGis:ssä. Sotahistoriallisia rakennelmia. Kohde sijaitsee osittain hakkuuaukealla, metsässä sekä soisemmalla alueella (aukea, varttunut kasvatusmetsä ja uudistuskypsä kasvatusmetsä). Kohde sijaitsee Raatteen tien eteläpuolella. 3 Voimassa 2013-10-29T22:34:20 13272.48193359 480.13934778
arkeologinenkohde_alue.2325 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2325 159899 {8134038B-4311-447D-B903-142231A946A1} Paloahon vartio rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 234 ei Alueella on rajavartioston Paloahon vartion rakennusten jäännöksiä. Vartio oli toiminnassa vuosina 1940-1950. Paikalla on muistotaulu. Jäännös 1: Rakennuksen kiviset seinälinjat ovat mitoiltaan noin 7 x 6 m. Hieman hirsijäänteitä on näkyvissä. Betoninen neliönmuotoinen taso lienee ollut tulisijan alustana. Sen päällä on muistokyltti. Jäännös 2: Kivijalka on mitoiltaan 4 x 6 metriä. Se näkyy hieman sammalleen ja puolukkakasvuston alta. Rakennuksenpohjan länsiseinustalla on matala betonitaso, jonka päällä kasvaa mänty. Jäännös 3: Kasvuston peittämät hirret muodostavat kooltaan 3 x 3 metrin kokoisen rakennuksen seinälinjat. Jäännös 4: Kohde on 2,1 x 1 metrin kokoinen kuoppa, joka on 80 cm syvä Jäännös 5: Kohde on suorakaiteen muotoinen, hieman ympäristöään syvemmällä oleva ja keskeltä hieman upottava alue. Sen ympärillä on heikkoa vallia ja metallijätettä. Jäännös 6: Kuoppa on kooltaan 1 x 1 metriä ja sillä on betoniseinät ainakin kahdella sivulla. Kohde on aluemainen. Rakennusten pohjat ja rakenteet on merkitty erillisillä pisteillä. Valokuvat on liitetty pistekohteisiin. Kohde on merkitty vanhaan karttaan ja SutiGis:in huomiokenttään. Paloahon vartion rakennusten raunioita ja paikkaan liittyviä muita rakenteita. Kohde sijaitsee Juntusrannantien länsipuolella, metsäautotien ja hiekkakuopan väliin jäävällä korkeammalla maakummulla, Pärsämönsärkän ja Saapaslammen eteläpuolella. Rakennusjäännösten länsipuolella maasto viettää jyrkästi alas suolle. Paikalta vajaat 400 metriä itäkoilliseen on lähde. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-16T18:59:05 2556.54541016 201.04428728
arkeologinenkohde_alue.2326 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2326 156531 {EA4A1DEF-D5F4-4067-BD00-6351A15F2C8E} 303010018 Pitkäkangas kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 121 ei Löydöt paikalta ovat kvartsikaavin, -iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka sijaitsee Pitkäkankaan harjun eteläpäässä, Talvisillan talosta 360 m koilliseen, vanhan hiekkakuopan reunoilla ja kuopan eteläpuolella, paikan pohjoispää on vedenottamosta 100 m etelään. 3 Voimassa 2013-03-08T09:37:09 26567.35327148 745.29431012
arkeologinenkohde_alue.2327 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2327 156544 {E4E7EB65-9A16-4698-BAFA-D18163045DB9} 543010014 Yli-Olli kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 35 ei Löytöinä kvartsikaavin, kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos, palanutta luuta ja palanutta savea. Asuinpaikka sijaitsee peltorinteen yläosassa Isosuon laidassa Kuonanmäeltä Klaukkalan keskustaan menevältä maantieltä 300 m itään. 3 Voimassa 2013-03-08T13:58:18 10768.06079102 727.98390186
arkeologinenkohde_alue.2328 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2328 160143 {3BEEA7ED-9401-417E-A3CF-9FAEF70A476C} Haaponiva 1 puolustusasema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 188 ei Kohde kooostuu useammasta alakohteesta. Paikalla on 8 tulipesäkettä, 5 kaivantoa, mahdollinen juoksuhaudan pätkä, kivikasa, 2 suojapesäkettä ja 5 poteroa hiekkaharjuilla ja niiden rinteissä. Tulipesäke 1 (160059): Halkaisijaltaan n. 5,6 m kokoinen ja n. 50 cm syvä pesäke. Koordinaatit: X=3593747, Y= 7196341. Tulipesäke 2 (160060): Pienempi havujen peittämä pesäke. Koordinaatit: X= 3593765, Y= 7196333. Tulipesäke 3 (160061): Halkaisijaltaan n. 5,4 m kokoinen ja n. 40-50 cm syvä pesäke. Pesäke hyvin säilynyt. Kulkuaukko lounaislaidalla, ampumasuunta koilliseen. Koordinaatit: x= 3593775, Y= 7196322. Tulipesäke 4 (160063): Halkaisijaltaan 5,8 m kokoinen ja 90 cm syvä pesäke. Erittäin hyvin säilynyt. Kulkuaukko kaakkoislaidalla. Koordinaatit: X= 3593798, Y= 7196309. Tulipesäke 5 (16126): Pesäkkeen yli ajettu metsäkoneella. Melko tuhoutunut. Koordinaatit: X= 3593638, Y= 7196412. Tulipesäke 6 (160069): Pesäkkeen yli ajettu metsäkoneella. Koordinaatit: X= 3593642, Y= 7196412. Tulipesäke 7 (160065): Ajettu yli metsäkoneella. Itä- ja länsilaita osin tuhoutunut. Koordinaatit: X= 3593824, Y= 7196309. Tulipesäke 8 (160128): Koordinaatit: X= 593632, Y= 7196439. Potero 1 (160054): Koordinaatit: X= 3593655, Y= 7196284. Potero 2 (160055): Koordinaatit: X= 3593662, Y= 7196289. Potero 3 (160056): Koordinaatit: X= 3593678, Y= 7196287. Potero 4 (160057): Aivan rannan tuntumassa oleva potero. Halkaisija 1,6 m ja syvyys n. 50 cm. Koordinaatit: X= 3593698, Y= 7196292. Potero 5 (160066): Halkaisija n. 2,5 m ja syvyys n. 1 m. Kaivettu hiekkaharjun rinteeseen. Koordinaatit: X= 3593752, Y= 7196383. Suojapesäke 1 (160058): Rinteeseen kaivettu suoja- tai heitinpesäke. Pesäkkeen koko n. 4,3 x 5 m ja syvyys n. 1,7 m. Kulkuaukko etelälaidalla. Koordinaatit: 3593723, Y= 7196328. Suojapesäke 2 (160062): Rinteeseen kaivettu suoja- tai heitinpesäke. Pesäkkeen koko n. 3,3 x 3,3 m. Kulkuaukko etelälaidalla. Koordinaatit: X= 3593782, Y= 7196301. Juoksuhauta (160068): N. 11 x 2 m kokoinen kaivanto. Koordinaatit: X= 3593673, Y= 7196405. Kivikasa (160064): Sammaleen peittämä kivikasa. Syntynyt luultavasti kasan vieressä ollutta tulipesäkettä tehdessä. Koordinaatit: X= 3593819, Y= 7196305. Kaivanto 1 (160053): Suuri suorakaiteenmuotoinen kaivanto. Luultavasti miehistön majoitustilan jäänteet. Kulkuaukko länsilaidalla. Koordinaatit: X= 3593651, Y= 7196312. Kaivanto 2 (160067): Kooltaan n. 3 x 4 m ja syvyydeltään n.n 1,5 m kokoinen kaivanto, jossa kulkuaukko pohjoislaidalla. Koordinaatit: X= 3593730, Y= 7196398. Kaivanto 3 (160129): Kooltaan 4 x 7,8 m ja syvyydeltään n. 2 m syvä kaivanto hiekkaharjun rinteessä. Koordinaatit: X= 3593666, Y= 7196454. Kaivanto 4 (160130): Koordinaatit: X= 3593666, Y= 7196455. Kaivanto 5 (160131): Kooltaan 3,2 x 7,2 m kokoinen kaivanto hiekkaharjun rinteessä. Kaivanto on täytetty vanhoilla ruostuneilla tynnyreillä sekä romuautolla. Koordinaatit: X= 3593716, Y= 7196445. Aluemainen Osa kohteista merkitty SutiGisiin, osa uusia löytöjä. Puolustusasema Hiekkapohjainen mäntykangas. Osa alueesta avohakattu. 3 Voimassa 2013-08-30T13:09:25 14048.65039062 819.1720656
arkeologinenkohde_alue.2329 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2329 160215 {961F64F6-E3B0-4A76-906D-B0558BBC419A} Lumikangas 1 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 192 ei Paikalla on kolme hiilimiilua, jotka erottuivat selkeästi vinovalovarjosteesta. Hiilimiilu 1(160210): Halkaisijaltaan n. 14 m kokoinen hiilimiilu, jonka keskellä pieni kuoppa. Miilun reunalta kaatunut puu ja maanpinta siitä kohdin rikkoutunut. Puun juuristossa paljon hiiltä. Ympärillä kaivantoja. Koordinaatit: X=3587097, Y=7198610. Hiilimiilu 2 (160212): Matalana ja tasaisena pyöreänä kokoumana maastosta erottuva hiilimiilu. Ympärillä kuoppia. Koordinaatit: X=3587122, Y=7198625. Hiilimiilu 3 (160214): Matalana ja keskeltä hieman painuneena pyöreänmuotoisena kohoumana maastosta erottuva hiilimiilu. Reunoilla hieman vallia toisin kuin kahdessa muussa. Koordinaatit: X=3587141, Y=7198610. Aluemainen. Löytyi inventoinnissa vinovalovarjosteen avulla. Hiilimiilu. Pienehköä männyntainta kasvava kapea kaistale avohakkuualueen ja tien välissä. 3 Voimassa 2013-10-25T13:25:27 2252.78613281 189.20235336
arkeologinenkohde_alue.2330 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2330 158975 {D6FB0394-6045-4F1A-B494-10D5BE7660CD} Heinäjoki panssarieste 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 141 ei Lieksa-Kuhmo tien eteläpuolella noin 97 metrin matkalla koillis-lounas suunnassa kulkee panssarieste. Noin 3m leveä, koostuu kahdesta n. 1m korkuisesta kivirivistä. Lieksa-Kuhmo tien ojakaivannon kaivuu on liikuttanut muutamia kiviä. Este ei ole yhtenäinen. Panssariesteen keskivaiheilla on noin 17m aukko, jonka kaakkoispuolella on 4 noin 1.5m kanttiinsa ja noin 0.6m syvää kuoppaa, jotka mahdollisesti liittyvät panssariesteen rakentamiseen. Alue. Kohde on selkeästi erottuva ympröivästä maastosta. Kohde on merkitty peruskarttaan. Inventointi kesäkuussa 2013. Esteen korkeudesta päätellen tämä on rakennettu joko välirauhan tai jatkosodan aikana. Koivua, mäntyä ja pajua. Aluskasvillisuutena alueella on horsmaa, sammalta, heinää, puolukkaa ja niittykasveja. Alueen lounaispuolella hakkuuaukea. Kaakkoispuolella vanha kämppäalue. Lieksa-Kuhmotien lounaispuoli. Luokka - 60. Erirakenteinen metsä. 3 Voimassa 2013-11-29T13:05:32 891.45605469 206.64198762
arkeologinenkohde_alue.2331 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2331 158976 {5266D1E2-004E-4A1F-A903-363C4F3FC75F} Heinäoja perkausvalli 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 138 ei Lieksa-kuhmo -tien itäpuolella, tien ali menevän heinäojan lounaisrannalla, kaakko-luode -suunnassa oleva 90m pitkä, 3m leveä ja 1.5m korkea suurehkoista luonnonkivistä koottu valli. Suurimmat kivet suurehkon arkkupakastimen kokoisia. Sivuaa puroa. Alue. Valli erottuu ympäröivästä maastosta helposti. Kohde löytyi inventoinnissa. Kesäkuu 2013. Heinäojaa on perattu uiton helpottamiseksi ja maa-aines on kasattu sen penkalle. Koivua, leppää ja pajua kasvava kosteahko puronvierysmaa. Aluskasvillisuutena saniaisia, heinää, oravanmarjaa ja metsätähteä. Muutama pihlajakin siellä sun täällä. Luokka - 60. Erirakenteinen metsä. 3 Voimassa 2013-07-26T14:51:59 453.99804688 186.87869094
arkeologinenkohde_alue.2332 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2332 158978 {640D23F3-5880-4F36-9C8F-ED9AC08FF76A} Heinäjoki potero jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 142 ei Alueella on kahdeksan poteroa noin 35 metriä pitkällä, 25 metriä leveällä alueella. Poterot ovat noin 1.3 x 0.7 metrin kokoisia ja 0.4 metriä syviä, koillis-lounas -suuntaisia. Eteläisimpänä sijaitseva potero 8 on muita suurempi, noin 1.3 x 1.3 metrin kokoinen ja se on mahdollisesti ampumapesäke. Potero 1 X=3644521 Y=7056812 Potero 2 X=3644508 Y=7056812 Potero 3 X=3644517 Y=7056809 Potero 4 X=3644512 Y=7056799 Potero 5 X=3644515 Y=7056797 Potero 6 X=3644520 Y=7056794 Potero 7 X=3644524 Y=7056786 Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Todennäköisesti Jatkosodan aikaisia poteroita. Lieksa-Kuhmo -tien länsipuoli, Heinäjoen eteläpuoli. Alue laskee kohti lounaispuolella olevaa kosteikkoa. Alueella kasvaa mäntyjä, katajaa, muutamia koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuus sammalta, variksenmarjaa, kanervaa, mustikkaa ja puolukkaa. Metsän kehitysluokka on 30. 3 Voimassa 2013-11-30T21:24:44 559.14892578 131.54445349
arkeologinenkohde_alue.2333 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2333 160010 {4C3A178D-C341-4744-8237-CB4BAF096EA4} Talkkunavaara 1 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 266 ei Paikalla on kaksi tervahautaa, joista toisen yli ajettu aikoinaan metsätöissä. Tervahauta 1 (160001): Kuusien peittämä tervahauta, jonka halssi etelässä. Hauta ei ole kovin syvä. Halkaisija on n. 10 m. Koordinaatit: X: 3584815, Y: 7223229. Tervahauta 2 (160004): Halkaisijaltaan n. 14 m kokoinen tervahauta. Haudan ympärillä kuoppia. Syvempi kuin tervahauta 1. Halssi kaakkoislaidalla. Koordinaatit: X:3584828, Y:7223249. Aluemainen. Toinen tervahaudoista merkitty SutiGis:iin, toinen löytyi inventoinnissa. Tervahauta. Pienen lammen tuntumassa männyntaimia kasvava kangas. Aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2013-08-29T14:29:34 138.76831055 61.217249
arkeologinenkohde_alue.2334 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2334 156429 {2C3F2463-1444-48A8-A1E0-68DC0FCB1885} Hietaniemi 3 asuinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 999 Muu omistaja 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 247 ei Rakennuksen pohja, x 3461560, y 7556407. Pari osin palanutta hirsikertaa jäljellä, sekä muutamia irtohirsiä vieressä. Rakennus on ilmeisesti palanut, jäänteiden päällä kasvaa koivua ja pajua sekä heinää. Rakennettu liuskekivien päälle, jotka ovat korkeimmillaan n. 50 cm. Koko 16 m x 5,4 m. Nurkissa koirankaulasalvokset. Hieno liuskekivistä tehty uuni, jonka koko on n. 2,4 m x 2,2 m, yläosa hieman pienempi. Alaosa on tehty pyöreämmistä kivistä. Korkeus n. 1,8 m, yksi nurkka on pyöreä, kaksi pesää, uunin päälle on nostettu vanhan Java-merkkisen moottoripyörän runko. Sijaitsee pienen kummun reunassa lähellä joen rantaa. Vieressä on pieni kumpare jossa on erilainen kasvillisuus kuin ympärillä. Hieman vajaa 20 m luoteeseen on kaivon kuoppa, koko n. 4 m x 4 m ja 2 m syvä, muutamia kannen puita montussa, x 3461546, y 7556417. Kaivon vieressä on pieni kasa liuskekiviä, n. 70 x 80 cm ja n. 50 cm korkea. Kaivosta noin 35 m länteen on mahdollinen saunan jäännös, ainakin paikalla on peltinen kiuas ja hieman hirsiä, koko noin 4 m x 4 m, hirret ovat lähes kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. x 3461510, y 7556420 Edellisestä noin 30 m etelään on kivinen lieden jäännös, kooltaan n. 2 m x 2 m ja n. 60 cm korkea. Vieressä on suuren valurautapadan kappaleita. x 3461510, y 7556391. Asuinrakennuksen pohjasta noin 35 m koilliseen ja n. 10 m rannasta on mahdollisen maakellarin kuoppa rinteessä. Se on kooltaan n. 5 m x 5 m ja syvyys n. 1,5 m. x 3461586, y 7556431. Edellisestä noin 15 m pohjoiseen on pienempi kuoppa törmän päällä, sen koko on n. 2,5 m x 2,5 m, 1 m syvä. Vieressä törmän reunassa on toinen pienempi kuoppa. x 3461584, y 7556443. Kuopan vieressä on myös vanhoja rakennushirsiä, niiden pituus on 3,7 m. Sahattuja pelkkahirsiä joissa on 2-puoliset koirankaulasalvokset. Kohde rajautuu havaituujen rakenteiden perusteella. Sutigis, vuoden 1977 topografiseen karttaan on merkitty Hietaniemen alueelle kaikkiaan seitsemän talous- tai varastorakennusta.. Hietaniemen vanha tila. Kohde sijaitsee Porttipahdan tekojärven länsipuolella, Kitisen pohjoisrannalla. Alue on laaja heinäkenttä, jossa on nykyisin poroaita. 3 Voimassa 2013-05-13T10:25:30 3473.66967773 259.79228588
arkeologinenkohde_alue.2335 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2335 160218 {96E22447-D8FF-4C10-8A39-CAFD27B212E4} Vesikkopuro 1 Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 168 ei Harjun koillisesta menevän sivuhaaran pohjoispäässä, lähellä törmän yläreunaa on kaksi kuoppa 10 m etäisyydellä: 1: halkaisija 2,2 m, syvyys 0,7 m, huuhtoutumiskerros pohjassa ja reunalla 7 - 10 cm. 2: mitat 4 x 3,5 m, syvyys 0,7 m, huuhtoutumiskerros 5-10 cm, pohja on hieman sekoittunut ja aluskasvillisuus tuhoutunut, paikalla olleen metsurin mukaan kuoppa on toiminut myös hirven kiimakuoppana. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 29.8.2013. Esihistoriallisia pyyntikuoppia Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso (Salmiharju), kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Puronlaakso, jossa on jyrkät yli 5 m korkeat törmät, puron varrella rehevää rantakasvillisuutta. 3 Voimassa 2013-09-02T13:02:06 1116.31445312 154.40660348
arkeologinenkohde_alue.2336 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2336 160222 {96280E2C-0212-4C78-A518-59206B8F699C} Vesikkopuro 3 Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 170 ei Harjun koillisesta menevän sivuhaaran pohjoispäässä, lähellä läntisen törmän yläreunaa on pyyntikuoppa jono, yht. löytyi 7 kuoppaa 140 metrin matkalla. 1: halkaisija 2,8 m ja syvyys 0,6 m, huuhtoutumiskerros > 6 cm 2: halkaisija 3 m ja syvyys 0,5 m, huuhtoutumiskerros 7-10 cm 3: halkaisija 2,5 m ja syvyys 0,6 m, huuhtoutumiskerros 6 cm 4: soikea, mitat 3,1 x 2,8 m, ei kairattu 5: halkaisija 2,5 m ja syvyys 0,6 m, ei kairattu 6: halkaisija 4 m ja syvyys 0,6 m, huuhtoutumiskerros 10 cm 7: halkaisija 3,8 m, syvyys 0,7 m, ei kairattu. Kohde sijaitsee pyyntikuopasta Vesikkopuro 1 (reiska nro. 160218) 150 m etelään. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 29.8.2013. Esihistoriallinen pyyntikuoppajono Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso (Salmiharju), kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Puronlaakso, jossa on jyrkät yli 5 m korkeat törmät, puron varrella rehevää rantakasvillisuutta. 3 Voimassa 2013-09-02T13:10:57 2115.70776367 257.93778896
arkeologinenkohde_alue.2337 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2337 160230 {5DA991CC-9BB8-40B5-84E6-E7B846142ADD} 1000000464 Uhrilampi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 210 ei Uhrilampi on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kultti- tai tarinapaikaksi. Pieni lampi on kirkasvetinen ja sen luoteisrannalla on kivikkoinen jyrkkä rinne. Se on suojeltu 200 metrin etäisyydeltä varuskunnan päällikön käskyllä. Varuskunta on merkinnyt Uhrilammen kohteen kaakkoispuolella tien reunassa olevalla viitalla. Rajaus noudattaa muinaisjäännösrekisterin rajausta. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteessa on ajoittamaton saamelaisten pyhä paikka. Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Uhriselän ja Taka-Uhriselän välissä. Maasto on louhikkoista, kasvillisuus mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2017-03-21T14:14:26 130036.3269043 1376.63439737
arkeologinenkohde_alue.2338 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2338 156195 {D3E476BE-DFDB-41FC-8B36-538120C66002} 1000025562 Guorboaráhppát Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 377 372 ei Kaldoaivin erämaan keskellä Guorboaráhppátin rinteellä Puksajärvestä noin kolme kilometriä koilliseen on kolme purnua lähellä toisiaan. Purnu 1: x 7731830 y 3527134 Purnu 2: x 7731908 y 3527162 Purnu 3: x 7731945 y 3527151 Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-25T13:30:09 3735.16430664 334.75175024
arkeologinenkohde_alue.2339 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2339 156202 {A8267E33-5271-420D-91C6-DD9D47F84FB8} 1000025568 Látnabuolza 1 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 180 ei Kaldoaivin erämaa-alueella Sevettijärveltä noin 15 km luoteeseen Látnabuolzan ja sen kaakkoispuolen pienen järven välisellä kannaksella on ainakin kuusi pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1: x 7725763 y 3550705 Pyyntikuoppa 2: x 7725759 y 3550710 Pyyntikuoppa 3: x 7752756 y 3550716 Pyyntikuoppa 4: x 7725750 y 3550721 Pyyntikuoppa 5: x 7725760 y 3550757 Pyyntikuoppa 6: x 7725760 y 3550773 Alue on rajttu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta pyyntikuoppia kesällä 2012. 3 Voimassa 2019-11-27T09:32:34 961.60913086 178.52715886
arkeologinenkohde_alue.2340 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2340 160726 {35D72D45-B503-4196-AA61-C3C4EE9E574D} Kuoskisvuoma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 217 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3420396, y 74793707. Kämpän koko on 5 x 9 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Kämpän keskellä on väliseinä. Lounaiskulmassa on 4 x 4 metriä huone. Rakennus on siis L:n muotoinen. Parhaimmillaan kämpästä on jäljellä 15 hirsikertaa. Hirret on molemmin puolin salvattu ja sahalla ja kirveellä katkottu. Päällä kasvaa koivuja. Kämpän vieressä on sinkkisanko. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3420383, y 7493685. Kämpän koko on 5 x 10 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennelman keskellä on lyhyen seinän suuntainen väliseinä. Pohjoisseinän keskellä on 2 x 2 x 1,5 metriä kiviraunio. Sen itäpuolella on 1 x 1 x 1 kiviraunio. Seinät erottuvat muutamana lahona hirtenä ja turvevalleina. Lattian alueella on maakuoppia, joista maa ilmeisesti otettu hiekkapenkkeihin. Päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kämppien ylle. Silvia. Rakennus 1 on ilmeisesti ollut tallina, koska sitä ei ole lämmitetty. Sinkkisanko kämpän vieressä voi myös viitata talliin. Kohde sijaitsee länteen laskevalla moreenirinteellä, jossa on mäntykangas. Suo alkaa lännessä 30 metrin päässä. 3 Voimassa 2013-09-10T18:33:07 1110.10375977 143.28472207
arkeologinenkohde_alue.2341 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2341 160730 {023C5835-D430-4662-8C80-4F466F989239} Konkeloselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Rakennelma 1 sijaitsee pisteessä x 3422752, y 7494006. Kämpän koko on 7 x 5 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Hirret on sahalla katkaistu ja ne on alapuolelta salvattu. Rakennelmissa on tehdasnauloja. Hirret ovat sisäpuolelta veistetty kirveellä. Kurkihirsi on lyhyen sivun suuntainen ja poikkiniskat on pitkän sivun suuntaisesti. Hirret on pitkälle maatuneet. Päällä kasvaa koivuja. Rakennelma 2 sijaitsee pisteessä x 3422738, y 7494029. Pisteessä on näkyvissä ainoastaan salvosnurkka, jonka hirret on sahalla katkottu. Pitkä sivu on kulkenut kaakosta luoteeseen. Rakennuksen kokoa ei voi enää määrittää, koska puut ovat niin pitkälle maatuneet. Päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kämppien ylle. Silvia. Kohde sijaitsee lounaaseen, suohon laskevalla moreenirinteellä, jossa kasvaa valtapuuna mäntyä. 3 Voimassa 2013-09-11T10:48:33 334.27832031 91.46511413
arkeologinenkohde_alue.2342 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2342 160735 {C4EEEBCC-B995-4E69-BA2B-7AF1D3090848} Palviselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3422017, y 7490180. Paikalla on hirsinen porokämppä, jonka koko on 4,5 x 4,5 metriä. Seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Etelänurkassa on 2 x 1,5 x 1 metriä kiviraunio. Hirret on sahalla katkottu ja niiden välissä näkyy kunttariive. Oviaukko on länsinurkassa. Kaakosta luoteeseen kulkevat kämpän kirveellä halotut kattolaudat. Rakenteet ovat suurelta osin maatuneet turvepenkeiksi. Päällä kasvaa mänty ja kuusi. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3422030, y 7490186. Kämpän koko on 3 x 4,5 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Koilliskulmassa on 1,5 x 1,5 x 0,7 metriä kiviraunio, joka on kaatunut seinän ulkopuolelle. Hirret on sahalla katkottu ja niiden välissä näkyy kunttariive. Rakenteet ovat suurelta osin maatuneet turvepenkeiksi. Hirsissä on sepän takomia nauloja ja palojälkiä. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3422024, y 7490197. Pisteessä on 3,5 x 3,5 metriä turveneliö, jonka lattiapinta-ala on ympäristöä alempana. Paikalla on jäljellä enää yksi kirveellä katkaistu hirsi näkyvissä. Etelänurkassa on 1,5 x 1 x 0,5 metriä hajonnut kiviraunio. Rakennus 4 sijaitsee pisteessä x 3422002, y 7490197. Pisteessä on 3,5 x 3 metriä turveneliö, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Lounaiskulmassa on epämääräinen kiviraunio, jonka halkaisija on noin metrin. Lattiapinta on syvällä suossa, ja siellä on näkyvissä puurakenteita. Seinät erottuvat metrin levyisenä ja 30 cm korkeana turvevallina. Päällä kasvaa mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Kämpät ovat todennäköisesti olleet porokämppiä. Vanha poroaita kulkee kämppien pohjois- sekä itäpuolella. Kohde sijaitsee tuoreella kankaalla. Kämppien lounaispuolella alkaa suo noin 10 metrin päässä. Alueen mäntymetsä on hiljattain hakattu. 3 Voimassa 2013-09-11T10:31:28 403.18237305 84.14138861
arkeologinenkohde_alue.2343 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2343 160037 {C3DDB818-4A58-4097-A968-716142B5D4F6} Luomainjoki pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 220 ei Hiekkaharjun keskellä suon ja lammen välisellä kankaalla neljä pyyntikuoppaa, jotka menevät harjun poikki sulkien sen. Kuoppa 1 (160019): Eteläisin kuopista. Muodoltaan pitkulainen. Syvyys n. 40 cm, mitat: 2,8 x 2m. Ei valleja. Koordinaatit:X:3584477, Y:7217776. Kuoppa 2 (160021): Harjun etelälaidalla n. 3m päässä kuopasta 1 n. 60-70cm syvä kuoppa. Ei valleja. Halkaisija n. 3,3 m. Koordinaatit: X:3584485, Y:7217778. Kuoppa 3 (160030): N. 1m syvyinen kuoppa kahden puun välissä harjun keskellä. Halkaisija n. 3,5m. Ei valleja. Koordinaatit: X:3584485, Y:7217786. Kuoppa 4 (160035): Pohjoisin ja epämääräisin kuopista. Pitkulanmuotoinen, n. 40cm syvä kuoppa. Mitat: 2,5 x 1,2 m. Ei valleja.Koordinaatit: X:3584486, Y:7217793. Aluemainen. Kohde merkitty SutiGis:iin yhtenä pisteenä. Pyyntikuoppia. Mäntyä kasvava hiekkaharju, jonka kummallakin puolella on suota ja lampia. Paikalla tehty harvennushakkuuta. 3 Voimassa 2013-08-29T14:43:39 131.15673828 63.84213742
arkeologinenkohde_alue.2344 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2344 160042 {00C75A44-355D-4462-94B3-3A9C501D585F} Syväjärvi pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 222 ei Niemen korkeimmalla kohdalla kumpareen päällä kaksi pyyntikuoppaa. Lampia ympäröi soraiset harjut, mutta kuoppien kohdalla maaperä hiekkaa. Kuoppa 1 (160039): Hiekkakumpareen päällä n. 50 cm syvä pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on n. 2 m. Koordinaatit: X:3582265, Y:7217950. Kuoppa 2 (160041): Hiekkakumpareen päällä pienempi ja matalampi, pyöreä kuoppa. Syvyys n. 20-30cm. Halkaisija n. 1,5m. Koordinaatit: X:3582267, Y:7217950. Aluemainen. Löytyi inventoinnissa. Pyyntikuoppa. Syväjärven ja Häivälammen välissä oleva hiekkapohjainen niemi, jossa kasvaa mäntyjä. Aluskasvillisuus sammalta ja varpuja. 3 Voimassa 2013-08-29T14:57:09 11.32836914 13.22796425
arkeologinenkohde_alue.2345 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2345 160050 {36E3AEA9-81AA-4552-89AA-B6C7B5995C54} Leppärinne 1 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 195 ei Sekä suorakaiteenmuotoisia että epämääräisempiä syviä ja suuria kaivantoja, joissa 1,2-1,6 m korkuiset vallit. Kaivannot erottuvat myös laserkeilausaineistosta ja tien eteläpuolen kohde koosstuu useammasta kaivannosta ja vallista. Kaivanto 1 (160044): Suuri neliönmuotoisena kaivantona vinovalovarjosteessa erottuva kohde. Oviaukko länsipäässä. Kohdetta ympäröi n. 1,2 m kokoiset vallit. Kaivannossa kasvaa leppää ja koivua.Koordinaatit: X: 3593944, Y: 7196656. Kaivanto 2 (160045): Vallissa käytetty hiekkaa ja kiviä. Valli matalampi kuin aiemmat (n. 1 m). Vallin takana mahdollisesti pienen rakennuksen seinälinjojen jäänteet. Ne kuitenkin melko epämääräisiä. Koordinaatit: X: 3593968, Y: 7196666, Kaivanto 3 (160046): N. 20 m pitkä valli, joka erottui vinovalovarjosteesta. Vallin korkeus korkeimmillaan n. 1,6 m. Valli näyttäisi olevan kasattu maasta ja kivistä.Koordinaatit: X: 3593974, Y: 719663. Kaivanto 4 (160048): N. 1,6 m korkea kivistä kasattu valli, joka nykyään peittynyt varpuihin ja sammaleeseen. Samansuuntainen kuin kaivanto 2. Tuhot: Kohteeseen tuotu vanhoja sinkkiämpäreitä sekä muuta metallijätettä. Koordinaatit: X: 3593995, Y: 7196646. Kaivanto 5 (160049): Suuri kuopanteista ja valleista koostuva rakennelmakokonaisuus. Koordinaatit: X: 3594011, Y: 7196574. Aluemainen. Kohde merkitty SutiGis:iin yhtenä pisteenä. Sotahistoriallinen kohde. Mäntyä kasvava hiekkapohjainen kangas. 3 Voimassa 2013-08-29T14:59:35 7354.15429688 382.70874069
arkeologinenkohde_alue.2346 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2346 159928 {B12581E0-8252-454C-8291-78EE2F0A316A} Vieremänjärvi 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 219 ei Alueella on neljän (mahdollisesti myös viidennen) rakennuksen pohjat. 1: Kohde on mitoiltaan 7,1 x 8,2 metriä. Seinälinjoista on näkyvissä suorakaiteenmuotoinen kohouma. Lattia-ala on hieman normaalia maanpinnantasoa syvemmällä. On hieman epäselvää onko rakennuksessa ollut väliseinä vai onko paikalla ollut kaksi erillistä pientä aivan vierekkäistä rakennusta. 2: Kohde on mitoiltaan 5,5 x 6,2 metriä. Perustukset näkyvät kohoumina kasvillisuuden alla. Rakennuksen pohjan pohjoiskoillis-puolen nurkassa on kiuas; matala kasa palaneita melko pyöreitä kiviä. 3: Kohde on mitoiltaan 6,3 x 6,5 metriä. Rakennuksen jäänteiden ääriviviivat ovat vain heikosti hahmotettavissa. 4: Kohde on mitoiltaan 6 x 6,2 m. Muutama hirsikerta on jäljellä. Hirret on veistetty kirveellä, osa sahalla. Kattohirret ovat romahtaneet maahan. Katto on ollut katettu päreillä Kohde on aluemainen. Rakennusten pohjat on merkitty erikseen pisteillä. SutiGis:iin oli merkitty kahden rakennuksen jäänteet. Rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Hossan Vieremänjärven kaakkoisrannalla. Kohteen eteläpuolella on suo ja hete ja alueen halki kulkee Itärajan retkeilyreittiin kuuluva polku. Paikalla on retkeilijöiden tulipaikka sekä halkovaja ja käymälä. Maasto on kuivaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-11-28T22:54:22 2860.19189453 232.33252396
arkeologinenkohde_alue.2347 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2347 158775 {4CAA08C7-6815-4626-B2EC-37DF701B95A8} 1000004749 Alimmaisen Päälammenjoki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 120 ei Muinaisjäännösrekisteri: "Asuinpaikka sijaitsee Toivaanjärven pohjoisosaan Alimmaiselta Päälammelta laskevan joen suun länsipuolella, Toivaanjärven rannalla, joen suusta n. 60 m lounaaseen. Paikalta on löytynyt tien pohjoisesta leikkauksesta kivetty tulisija, jonka ympärillä on runsaasti palanutta luuta. Maaperä on paikalla hiekkaa ja ympäristö mäntykangasta. Muuta ei hiekkaisesta tien leikkauksesta ole löytynyt, joten asuinpaikan laajuudeksi lienee määriteltävissä vain ehkä 10 x 10 m vaikka ehjällä kankaalla voi hyvin laajemminkin asuinpaikkaa olla. Joessa on majavan pato." Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Koordinaattipisteessä 3651965, 7042652 havaittiin tieleikkauksessa pienellä alalla kohdekuvauksen mukaisesti 7 rapautunutta kiveä ja palaneen luun kappale. Pääosin tieleikkaukset ovat kasvillisuuden ja soran peittämät. Kohteen rajaus perustuu muinaisjäännösrekisterin raluerajaukseen. Muinaisjäännösrekisteri. Kivikautisen tulisijan jäännös tieleikkauksessa. Kohde sijaitsee Toivaanjärven luoteisrannan suuntaisesti menevän tien leikkauksen kohdilla. Kohteen alueella, tien kaakkoispuolelle on pystytetty uusia sähköpylväitä. Alue on pääosin kuivahkoa mäntykangasta joka soistuu hieman rantaa kohden mennessä. Luokka 30, pääosin mäntyä. Tien luoteispuolella myös nuorta koivua. Aluskasvillisuus kanervaa, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa. 3 Voimassa 2013-11-23T18:59:03 991.81152344 119.45171003
arkeologinenkohde_alue.2348 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2348 158776 {0D78198B-6F1E-4E04-91D4-C152BB73AF29} 1000004748 Pussilanvaara 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 120 ei Ote muinaisjäännösrekisteristä : "Asuinpaikka sijaitsee Toivaanjärven pohjoispäässä, soistuneen muinaisen lahden länsirannalla Pussilanvaarasta länteen ja Toivaanjärven länsirannalle kääntyvän metsäautotien haarasta 160-360 m luoteeseen metsä-äestetyllä hakkuuaukealla. Äestyksessä on suon reunan muinaisrantatörmällä kahdessa kohdassa selvä muinainen liesikiveys (p= 7043417, i= 3651777 ja p= 7043438, i= 3651774) muuten kivettömällä hiekkakankaalla. Löytöjä (kvartsi-iskoksia) on tullut näistä liesistä lähes 100 m pohjoisluoteeseen matalan törmän päältä pienestä keskittymästä (p= 7043513, i= 3651728). Lisäksi ylemmältä nousevan vaaran hieman kiviseltä rinteeltä on löytynyti iso kvartsikimpale, jota ei ole otettu talteen (p= 7043546, i= 3651628). Tämän kimpaleen ympärillä ei ole näkynyt iskoksia. Asuinpaikka-alueeseen lienee luettava kaikki em. havainnot, joten asuinpaikan laajuus on n. 220 x 40 m." Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Äestysurat olivat pääosin umpeenkasvaneita, eikä paikalta havaittu tarkastuskäynnin yhteydessä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Muuten kohde on muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisterin aluerajauksen mukaisesti. Muinaisjäännösrekisteri. Aikaisempien löytöjen mukaan alueella on kivikautinen asuinpaikka. Taimikoitunutta äestettyä hakkuuaukeaa, joka rajautuu koillispuolella kosteikkoon. Puusto pääosin nuorta mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuutena kanervaa, puolukkaa, mustikkaa, suopursua, jäkäliä ja sammalia. Metsän kehitysluokka on 10. Kohde sijaitsee muinaisen salmen rannalla selkeän rantaterassin paikalla. 3 Voimassa 2013-11-23T19:26:22 7350.80957031 543.294878
arkeologinenkohde_alue.2349 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2349 156469 {9A164271-9E8F-40D3-B391-7C6E2A61099C} Kaunisvaara asuinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 245 ei Paikalla on ollut ainakin kaksi tilaa, Äärelä ja Uusitalo. Alueen länsipäässä vanhan tielinjan pohjoispuolella, Äärelän tilan alueella, on peruskivien päällä oleva hirsikehikko, jonka koko on 5,6 m x 4,7 m. (x 3465763, y 7556322) Sen luoteiskulmassa on liesikiveys, kooltaan n. 2 m x 2,5 m. Vieressä länsipuolella on pari kappaletta palaneita hirsiä. Aivan pohjoispuolella on kaivon kuoppa, jonka reunat ovat osin sortuneet. Kuopan koko on 4 m x 4 m, ja yli 2 m syvä. Vieressä on pari maakumpua, pois kaivettua maata? Mattsonin kartan (Teeriaho 2011, 50) perusteella paikalla on ollut asuinrakennus. Edellisestä noin 80 m itään maassa on kolme samansuuntaista hirttä, mahdollinen rakennuksen pohja. Rakenteiden koko on 6,3 m x 6 m. Vieressä molemmin puolin on muutamia hirsiä. Rakennus on purettu, pohjoispuolella kulkee vanha tien pohja joka nykyisin on mönkijä/moottorikelkkareitti. (x 3465838, y 7556335) Niityn pohjoisreunassa metsän puolella on ladon jäänteet, josta on jäljellä vain muutamia aluspuita ja hieman harvan lautakaton jäänteitä, joka on ollut katettu päreillä. Rakennuksen koko on noin 3 m x 5 m. Vieressä on kolmitakkareen jalaksen kappaleita, ja myös aidan jäänteitä. (x 3465779, y 7556508) Myös muualla niityllä on paikoin aidan jäänteitä. Ladosta noin 70 kaakkoon on rakennuksen pohja, kivijalka jonka keskellä on betoniseinäinen kellari. Rakennelman koko on noin 7 m x 7 m, sen vieressä on peltiuunin jäänteet. Itäpuolella on kuoppa jossa on betonisen kaivonrenkaan kappaleita. Rakennuksen jäännös näyttää palaneelta. Alueella kasvaa muutamia pieniä mäntyjä. (x 3465839, y 7556462) Niityn itäpäässä, Uusitalon tilan alueella on kaivon jäännös, sen kuoppa on kooltaan noin 3 m x 3 m. Alempana on hirsikehikko joka on kooltaan n. 1 m x 1 m. Kaivon pohjalla on vettä. (x 3466139, y 7556462) Kohde rajautuu niittyalueen mukaan. Sutigis, paikalla on ollut Laitin kylä, Äärelän ja Uusitalon tilat. Näistä Äärelä on lännenpuoleinen ja Uusitalo välittömästi sen vieressä. Niistä itään päin yksityismaalla on sijainnut Laitin tila ja siitä itään ja nykyisin veden alla on ollut koulu ja koillisessa Laitin vanhapaikka. Miettinen ja Miettinen ovat havainneet Laitin tilan alueella kolme rakennuksen pohjaa. Äärelän ja Uuusitalon tilat. Kaunisvaara sijaitsee Porttipahdan tekojärven länsipäässä, Kitisen ja Kuolpujoen uomaan nousevan tekoaltaan välisellä niemellä. Alue on laaja heinikkoniitty, jossa paikoin koivua, mäntyä, katajaa ja pajua, merkitty karttaan, reunoilla koivua, ympärillä mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-03-06T10:39:55 68950.03759766 1383.76581357
arkeologinenkohde_alue.2350 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2350 156708 {AAE744F4-F15F-46E4-8FAE-CDB998095E41} Purnumänniköt kuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 265 ei Alueella havaittiin kaikkiaan noin sata kappaletta kuoppia, lisäksi niitä voi olla alueella enemmänkin. Kuopat ovat pääosin muodoltaan soikeita, pituudeltaan 1,5-2 m ja 0,6-0,9 m leveitä. Syvyys on noin 30-40 cm. Kuoppien pitkillä reunoilla on yleensä vallit. Osa kuopista on muodoltaan lähes pyöreitä, halkaisijaltaan hieman yli metrin luokkaa. Myös niissä on reunoilla vallit. Kuopat sijaitsevat lähinnä pohjois-etelä suuntaisena muodostelmana, mutta ne eivät muodosta mitään selkeää linjaa vaan ovat paikoin rykelminä vailla tiettyä suuntausta. Alueen eteläosassa kuopat ovat harvakseltaan ja pohjoisessa suurempina ryhminä. Kuoppia on jäänyt myös metsäautotien alle, ne erottuvat matalina painanteita tielinjalla. 1. Suorakaiteen muotoinen kuoppa, reunoilla vallit, koko 2 m x 0,9 m ja syvyys n. 30 cm, vieressä on pari epämääräistä kuoppaa. (x 3508143, y 7560901) 2. Pieni kuoppa, muutaman metrin päässä edellisestä. Kooltaan n. 1 m x 0,8 m, kolmella reunalla on valli. Metrin päässä on samanlainen kuoppa, kooltaan 1 m x 0,7 m ja 40 cm syvä, sen pohjalla on kiviä. Kuopat näyttävät liian pieniltä poteroiksi. (x 3508153, y 7560881) 3. Kaksi pyöreähköä kuoppaa vierekkäin, edellisistä itään. (x 3508209, y 7560889) 4. Kuoppa sijaitsee Riestojokea reunustavan suoalueen reunassa noin 270 m koilliseen edellisistä, suuntautuu joelle päin. Koko 2 m x 0,8 m, syvyys n. 40 cm, suorakaiteen muotoinen. Vaikuttaa enemmän poterolta, sijaitsee matalan törmän päällä. (x 3508409, y 7561080) 5. Kuoppa, sijaitsee noin 260 m pohjoiseen edellisestä. Koko 1,3 m x 1,2 m, syvyys 30 cm. Muodoltaan pyöreähkö, suuren kuusen tyvessä, joka on myöhemmin kaadettu. Kuopan pohjalla on kiviä, mutta ei juurikaan aluskasvillisuutta vain hieman sammalia. Vallit ainakin kahdella sivulla. (x 3508157, y 7561336) 6. Kolme kuoppaa tielinjan vieressä, suorakaiteen muotoisia, sivuilla vallit, samanlaisia kuoppia on myös tielinjalla. (x 3508334, y 7561410) 7. Kuoppa jossa on valli toisella sivulla. (x 3508331, y 7561410) Lisäksi alueella havaittiin seuraavat kuopat, joita ei dokumentoitu tarkemmin: x 3508155 y 7561320, x 3508151 y 7561323, x 3508159 y 7561343, x 3508158 y 7561348, x 3508156 y 7561353, x 3508151 y 7561358, x 3508351 y 7561426, x 3508342 y 7561439, x 3508340 y 7561443, x 3508333 y 7561440, x 3508328 y 7561440, x 3508324 y 7561434, x 3508331 y 7561431, x 3508334 y 7561422, x 3508325 y 7561432, x 3508329 y 7561437, x 3508333 y 7561437, x 3508334 y 7561452, x3508336 y 7561454, x 3508339 y 7561456, x 3508335 y 7561460, x 3508339 y 7561463, x 3508336 y 7561458, x 3508325 y 7561468, x3508327 y 7561482, x 3508330 y 7561481, x 3508333 y 7561471, x 3508332 y 7561409, x 3508332 y 7561411, x 3508355 y 7561514, x 3508350 y 7561511, x 3508347 y 7561510, x 3508342 y 7561510, x 3508339 y 7561511, 3508334 y 7561510, 3508335 y 7561506, x 3508327 y 7561449, 3508323 y 7561505, 3508324 y 7561504, 3508329 y 7561511, 3508336 y 7561515, 3508342 y 7561521, 3508347 y 7561527, 3508351 y 7561527, 3508352 y 7561523, 3508348 y 7561534, 3508346 y 7561532, 3508348 y 7561531, 3508348 y 7561545, 3508343 y 7561545, 3508341 y 7561546, 3508328 y 7561606, 3508328 y 7561609, 3508326 y 7561610, 3508325 y 7561618, 3508319 y 7561617, 3508318 y 7561620, 3508327 y 7561652, 3508341 y 7561659, 3508362 y 7561695, 3508359 y 7561697, x 3508357 y 7561694, x 3508355 y 7561697, x 3508353 y 7561698, x 3508348 y 7561696, x3508348 y 7561703, x 3508349 y 7561716, x 3508349 y 7561719, x 3508355 y 7561731, x 3508363 y 7561730, x3508364 y 7561734, x 3508365 y 7561738, x 3508359 y 7561779, x 3508368 y 7561763, x 3508366 y 7561760, x 3508365 y 7561755, x 3508364 y 7561744, x 3508333 y 7561555, x 3508338 y 7561547, x3508311 y 7561553, x 3508306 y 7561564, x3508309 y 7561578, x 3508323 y 7561566 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Rauno Tolonen opasti paikalle. Mahdollisia poteroita, jotka voivat liittyä Tankavaaran taisteluun Lapin sodassa. Kohde sijaitsee Vuotson itäpuolella, Riestojoen länsirannalla osittain Sompion luonnonpuiston puolella. Alue on tuoretta ja kuivahkoa kangasta, Rieston sivuojan reunoilla soista maastoa. Rinne viettää loivasti kaakkoon. Alueella kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä, sekä pienempiä mäntyjä, myös kuusia ja koivuja. Maaperä on kivistä moreenia. 3 Voimassa 2013-04-15T09:03:29 193467.44702148 2218.64746389
arkeologinenkohde_alue.2351 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2351 160267 {843C89FF-A453-46AA-8B5D-0B818E11E46E} Kuurtola 1 puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 260 ei Paikalla on käyty talvisodan taisteluita joulukuun alussa 1939. Välirauhan aikana paikalle tehtiin puolustusvarustuksia. Inventoinnissa kartoitetut kohteet on tehty luultavasti välirauhan aikana. Tulipesäke (160258): Noin 1m syvä ja halkasijaltaan n. 1,2 m kokoinen kuoppa, jossa kulkuaukko lounaassa. Sijaitsee korkeimmalla kohdalla. Tulisuunta lännestä itään. Koordinaatit: X=3589772, Y=7219732. Kiviaita/este (160260): Kivistä kasattu aidanpätkä/este. Koordinaatit: X=3589753, Y=7219732. Kivikasa 1 (3589737): Kivikasa. Koordinaatit: X=3589737, Y=7219724. Kivikasa 2 (160263): Kiviä kasattu pitkäksi kasaksi. Päällä kasvaa sammalta. Koordinaatit: X=3589693, Y=7219706. Kivikasa 3 (160264): Kiviä kasattu kasaksi. Päällä kasvaa sammalta. Koordinaatit: X=3589807, Y=7219747. Kivikasa 4 (160265): Kiviä kasattu kasaksi. Päällä kasvaa sammalta. Koordinaatit: X=3589829, Y=7219736. Kivikasa 5 (160266): Kiviä kasattu kasaksi. Päällä kasvaa sammalta. Koordinaatit: X=3589844, Y=7219734. Aluemainen. Kohde merkitty SutiGisiin. Puolustusvarustukset. Alue hakattu ja mätästetty. Kohde sijaitsee korkeamman harjun päällä, josta näkyy kauas. Paikalla kasvaa heinää, horsmaa, katajaa, pihlajantaimia ja haapoja. Aluskasvillisuus heinää, varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2013-09-02T15:40:03 2656.83422852 334.42955366
arkeologinenkohde_alue.2352 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2352 160304 {73C0A9BB-35EB-4707-9E9D-13DDBFD36317} Kuurtola 2 puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 260 ei Paikalla on käyty talvisodan taisteluita joulukuun alussa 1939. Paikkaa on välirauhan aikana varusteltu. Inventoinnissa kartoitetut kohteet ovat luultavasti välirauhan aikaisia. Osa kohteen kivikasoista voi myös olla peltoraunioita, joita on käytetty uudestaan sotatarkoituksiin. Samoin paikalla kulkeva kivestä tehty aita saattaa liittyä läheisiin tiloihin ja sitä on käytetty hyödyksi sodan aikana. Kivikasa 1 (160268): Kivikasa. Koordinaatit: X=3589755, Y= 7219517. Kivikasa 2 (160270): Kivikasa. Peittynyt sammaleella. Koordinaatit: X=3589741, Y=7219511. Kivikasa 3 (160302): Sammaleen peittämä kivikasa avohakkuuaukean ja metsän rajalla. Koordinaatit: X=3589653, Y=7219550. Kuoppa 1 (3589651):N. 2 m pitkä ja epämääräisen muotoinen kuoppa. Sijaitsee kumpareella, jolla samanlaisia kuoppia on yhteensä 4. Koordinaatit: X=3589651, Y=7219474. Kuoppa 2 (160299): Pieni 80 x 50 cm kokoinen suorakaiteenmuotoinen kuoppa. Koordinaatit: X=3589641, Y=7219477. Kuoppa 3 (160303): Kaksi syvää kuoppaa (n. 1 m.) korkealla harjulla. Niiden pohjoispuolella on kivistä tehty rakennelma, joka on peittynyt sammaleeseen ja kuoppien eteläpuolelta alkaa monen metrin mittainen kiviaita, joka mutkittelee rinnettä alaspäin. Leveys n.1-1,2 m. Koordinaatit: X=3589691, Y=7219517. Kaivanto 1 (160271): N. 2,5 m pitkä ja 1,2 m leveä kaivanto kumpareen päällä. Koordinaatit: X=3589693, Y=7219454. Kaivanto 2 (160295): N. 2,5 m pitkä ja 1,2 m leveä kaivanto kumpareen päällä. Koordinaatit: X=3589697, Y=7219446. Kaivanto 3 (160297): Ojamainen kaivanto. Noin 6 m pitkä, mutta taittuu keskeltä tehden kulman. Koordinaatit: X = 3589642, Y = 7219472. Kaivanto 4 (160301): Puolikaaren muotoinen kaivanto, jonka leveys n.1 m ja syvyys n. 60 cm. Pituutta kaivannolla n.5 m. Koordinaatit: X=3589611, Y=7219511. Aluemainen. Kohde merkitty SutiGisiin. Puolustusvarustukset. Avohakkuuaukea, joka aurattu. Kohteet sijaitsevat pienillä kumpareille korkeimmalla kohdalla. 3 Voimassa 2013-09-03T11:11:25 8040.76611328 402.09215859
arkeologinenkohde_alue.2353 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2353 156193 {A6621FBD-E84E-46AB-80D0-03E7C937843B} 1000003478 Sonkajanpuro pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 135 ei Kuopat sijaitsevat 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 1 on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 40 cm. Kuoppa 2 on halkaisijaltaan 1 m ja syvyydeltään 50 cm. Kuoppien päältä on kuljettu metsätraktorilla, jonka seurauksena niiden rakennetta on vaikea hahmottaa. Tarkastuksessa 2008 edellisten lounaispuolisesta rinteestä, 10 m lounaaseen, on todettu kolmas 1 x 1 x 0,5 m laajuinen ehjä kuoppa. Häkälä 2015: Aiempien havaintojen mukaan paikalla on kolme pyyntikuoppaa, jotka erottuvat maastossa heikosti ja ovat muodoltaan epämääräisiä, koska niiden päältä on ajettu metsäkoneella. Vuoden 2015 tarkastuksessa havaittiin kolme painannetta, jotka ovat todennäköisesti aiemmin havaitut pyyntikuopat. Pyyntikuoppa 1: (P= 6923265 I= 3699798) on pohjoisin kolmesta pyyntikuopasta ja sijaitsee lähellä luontaista laakeaa painaumaa. Pyyntikuopan päältä on ajettu metsäkoneella. Kuopan muoto on epämääräinen ja sen syvyys on 30-40 cm ja sen itälaidalla kasvaa mänty. Kairattaessa havaittiin huuhtoutumiskerroksen paksuuden vaihtelevan ja paikoin sen tilalla näytti olevan sekoittuneen maan kerros. Painanne voisi olla myös tuulenkaato. Pyyntikuoppa 2: (P= 6923246 I= 3699793) on keskimmäisen kolmesta pyyntikuopasta. Kuopan muoto on laakea ja se on matala, koon mittaaminen oli hankalaa. Kairattaessa painanteessa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros, joka kuitenkin varisi pois kairasta, joten sen tarkkaa paksuutta ei voitu mitata. Painanteen ulkopuolella huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin 3 cm. Kaira upposi painanteeseen helposti jopa 60 cm syvyyteen. Pyyntikuoppa 3: (P= 6923230 I= 3699787) Pyyntikuoppa on eteläisin ja sijaitsee melko jyrkässä rinteessä. Muodoltaan se on lähinnä soikea ja alarinteen reunastaan heikosti erottuva. Painanteen syvyys on enimmillään 30 cm. Kaira upposi helposti jopa 60 senttiin, mutta huuhtoutumiskerroksen hiekka tippui aina pois, joten sen paksuus ei ole tiedossa. Kairatessa kuopan yläosassa tuntuu olevan jopa 20 paksuinen sekoittuneen maan kerros. Samanlainen kerros, mutta ohuemmalti, on myös kuopan vieressä. Kauempana kuopasta kairassa tätä sekoittunutta maata ei näkynyt. Huomiona, että myös paikoin kuoppien ulkopuolisellakin kankaalla kaira upposi helposti hiekkaan. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000003478. Taisto Karjalainen on löytänyt kohteen vuonna 2004 ja vuonna 2008 sen tarkasti Sirkka-Liisa Seppälä. Paikalla on kolme pyyntikuopiksi tulkittua painannetta. Pyyntikuopat sijaitsevat Öllölänjärveen idästä laskevan Sonkajanpuron koillispuolella, Kuikkalammesta kaakkoon sijaitsevan nimettömän lammen itäpuolisessa hiekkarinteessä. Kohteen itäpuolella on metsäautotien päätepiste ja länsipuolella retkeilypolun varressa on tulistelulaavu. 3 Voimassa 2015-09-18T14:23:40 1465.12744141 142.01143766
arkeologinenkohde_alue.2354 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2354 160451 {415B3906-D941-4A16-8639-587D52B644F4} 1000000916 Tieva pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 270 ei Kuoppa 1 sijaitsee pisteessä x 3446226, y 7548136. Kuopan halkaisija on 3,7 metriä ja syvyys 70 cm. Valli on metrin leveä ja 10 cm korkea. Kuoppa 2 sijaitsee pisteessä x 3446265, y7548095. Kuopan halkaisija on 3,6 metriä ja syvyys 70 cm. Valli on metrin leveä ja 10 cm korkea. Kuoppa 3 sijaitsee pisteessä x 3446275, y 7548105. Kuopan halkaisija on 2,8 metriä ja syvyys 60 cm. Valli on metrin leveä. Kuoppa 4 sijaitsee pisteessä x 3446331, y 7548090. Kuopan halkaisija on 2,7 metriä ja syvyys 30 cm. Kuopan keskellä kasvaa pieni kuusi. Kuoppa 5 sijaitsee pisteessä x 344 6362, y 7548078. Kuoppa on soikea ja sen koko on 3,3 x 2,8 metriä ja syvyys 80 cm. Kuopan pituussuunta kulkee pohjoisesta etelään. Kuoppa 6 sijaitsee pisteessä x 344 6398, y 7548065. Kuoppa on soikea ja sen koko on 3,3 x 4,1 metriä ja syvyys 80 cm. Kuopan pituussuunta kulkee pohjoisesta etelään. Kuopan eteläpuolella on 1,5 metriä leveä matala valli. Kuoppa 7 sijaitsee pisteessä x 3446416, y 7548060. Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 40 cm. Kuoppa 8 sijaitsee pisteessä x 3446433, y 7548060. Kuopan halkaisija on 3,2 metriä. Kuopan syvyys on vaikea määrittää, koska siihen on kasattu kantoja. Kuoppa 9 sijaitsee pisteessä x 3446450, y 7548054. Kuopan halkaisija on 2,5 metriä ja syvyys 40 cm. Tähän kuoppaan on merkattu muinaisjäännösrekisterin piste, 1000000916. Kuoppa 10 sijaitsee pisteessä x 3446475, y 7548043. Kuoppa on vallillinen ja sen halkaisija on 3,1 metriä ja 6,7 metriä vallin ulkoreunalta mitattuna. Kuopan syvyys on 70 cm. Vallit erottuvat jäkäläkasvustoina maastosta. Kuoppa 11 sijaitsee pisteessä x 3446483, y 7548038. Kuopan halkaisija on 2,1 metriä ja syvyys 40 cm. Kuoppa 12 sijaitsee pisteessä x3446489, y 7548038. Kuoppa on vallillinen ja sen halkaisija on 3,3 metriä ja 7,7 metriä vallin ulkoreunalta mitattuna. Kuopan syvyys on 80 cm. Vallit erottuvat muita kuoppia paremmin. Kuoppa 13 sijaitsee pisteessä x 3446499, y 7548030. Kuoppa on vallillinen ja sen halkaisija on 2 metriä ulkoreunalta mitattuna. Kuopan syvyys on 40 cm. Kuoppa on ollut pienempi välikuoppa. Kuoppa 14 sijaitsee pisteessä x 3446521, y 7548035. Kuoppa on vallillinen ja sen halkaisija on 2,4 metriä ja 6,4 metriä vallin ulkoreunalta mitattuna. Kuopan syvyys on 30 cm. Kuopan etelävallin yli kulkee ajoura. Kuoppaan on kerätty kiviä. Kuoppa 15 sijaitsee pisteessä x 3446538, y 7548036. Kuoppa on vallillinen ja sen halkaisija on 3,7 metriä ja 8 metriä vallin ulkoreunalta mitattuna. Kuopan syvyys on 90 cm. Kuoppa 16 sijaitsee pisteessä x 3446545, y 7548038. Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 30 cm. Kuoppa 17 sijaitsee pisteessä x 3446548, y 7548039. Kuopan halkaisija on 3 metriä ja syvyys 40 cm. Kuoppa 18 sijaitsee pisteessä x 3446560, y 7548040. Kuopan halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 30 cm. Kuoppa 19 sijaitsee pisteessä x 3446605, y 7548057. Kuopan halkaisija valleilta on 4 metriä. Kuopan syvyys 1 metri. Kuoppaan on kaivettu 50 cm syvä roskakuoppa, mutta alkuperäinen valli on kuitenkin nähtävissä. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle.. Muinaisjäännösrekisteri kohde: 1000000916 Kuopat muodostavat 19 pyyntikuopan järjestelmän. Tievan pyyntikuopat ovat kuivalla kankaalla, jonka eteläpuolella on suo. Harju nousee suosta koilliseen kankaalle, jossa kuopat kulkevat rivissä. 3 Voimassa 2013-09-06T07:56:54 22913.90625 993.34084817
arkeologinenkohde_alue.2355 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2355 156007 {42B820C3-0FFB-455E-B640-7C0CBE668F2D} 1000007593 Kuusela Kustaan sodan sotilasleiri 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2130 Sotilasleirit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 60 ei Alueella on 13 sotilasleirin majoituskuoppaa. Suurin osa kuopista on pyöreitä ja niiden halkaisija on keskimäärin 2 m. Sen lisäksi on kolme soikeahkoa kuoppaa, joiden koko vaihtelee 1 x 2 m – 2 x 3 m. Kuoppien syvyys on 0,3 – 0,8 m. Leirin itäosan kohdalla on peltoa, eikä siinä erotu enää merkkejä kuopista. Ruotsin sotaväen Kustaan sodan 1788 - 1790 aikainen leirialue. Alueelle on ollut majoitettuna Helsingen rykmentti. Vuonna 1967 oli alueella havaittu metsässä kolme painautumaa, jotka olivat 4 m pitkiä ja 0,5 m leveitä. Painanteisiin liittyi perimätietoa hautaamisesta. Leiri sijaitsee Ylätalon päärakennuksesta noin 350 m päässä, tilalta etelään johtavan tien länsipuolella. Hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa harvaa kuusimetsää. 3 Voimassa 2019-10-22T10:33:53 14297.25024414 474.23433515
arkeologinenkohde_alue.2356 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2356 156011 {497B7C34-EFBC-4909-B2A6-4D9144C3C396} 1000006133 Nappa Lauttavalkama puolustusvarustus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 60 ei Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136). Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. 1700-1900 -luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja. Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla. Alue korjattu vastaamaan mj-rekisterin aluetta 17.10.2019. 3 Voimassa 2019-11-20T12:28:50 3448.82104492 346.43043927
arkeologinenkohde_alue.2357 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2357 156014 {6B0D3042-66BF-4DFD-9018-2F47152C72C3} 1000006787 Vaihijoki 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty 108 ei Kumpareen itäpäähän tehdystä koekuopasta löytyi tummanruskean maan seasta keramiikkaa ja palanutta luuta. Kuopassa oli myös paljon pientä lohkoutunutta, ehkä palanutta kiveä. Koekuopan koordinaatit: p= 6 753 200, i= 3 329 793. Kumpareen korkeimmalle kohdalle tehdystä koekuopasta ei löytynyt mitään, mutta noin 15 metriä koekuopasta kumpareen keskustaa kohden löytyi maanpinnalta kvartsikaavin. Kohde on täysin ehjä, eikä siellä liene koskaan muokattu maata. Asuinpaikka sijaitsee osittain kuivatun Pehkijärven länsipäässä, Pehkijärveen laskevan Vaihijoen suulla, sen pohjoisrannalla, Talvitienlahden soistuneella etelärannalla. Ennen järven kuivatusta, kohde on ollut noin 120 x 80 m kokoisena saarena. Nykyään entinen saari on kumpareena soiden keskellä ja sinne johtaa polku Teuron tieltä. Kumpareella kasvaa lehtipuuta, mm. koivua ja lehmusta ja se on hyvin lehtomainen, joka ilmenee myös lehtomaannoksena maaperässä, joka on hienoa tummaa hietaa ja sen alla keltaista hietaa. 3 Voimassa 2013-02-21T08:48:29 7034.81005859 323.57489765
arkeologinenkohde_alue.2358 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2358 156015 {451F059F-0BA0-4210-97A9-69C5C8EB8A2C} 1000002085 Utti linnoitus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2121 Linnoitukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 34 1700-luku 1 Koskematon ei Utin vartiolinnoitus on pieni, kuusi bastionia ja ravelliinin käsittävä säännöllinen bastionivarustus. Rakennuksia Utin linnakkeessa oli kymmenkunta. Venäjä rakensi Utin linnoituksen vuonna 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla osaksi uutta Pietarin puolustusjärjestelmää. Linnoitus lakkautettiin tarpeettomana vuoden 1809 jälkeen. Museovirasto aloitti linnoituksen restauroinnin 1980-luvulla ja nykyisin se on nähtävyyskäytössä. Utin linnoitus sijaitsee Salpausselkää pitkin kulkevan Viipuriin johtavan ylisen tien eli nykyisen VT 6:n varressa Haukkajärven kaakkoispuolella. Linnoitus on rakennettu harjulle siten, että sen varustukset katkaisivat harjun tasaisen laen kulkien jonkin verran rinnettä alas molemmin puolin. 3 Voimassa 2021-06-01T14:06:17 217511.53491211 2090.75643334
arkeologinenkohde_alue.2359 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2359 156037 {D713E3C6-1E91-471D-A2EC-A3A8A3D58648} 400010005 Vähäniityntaustan nummi hautaröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1213 Hautaröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 5 Pronssikautinen 51 Pronssikautinen 0 Ei määritelty 26 ei Röykkiö 10 (9,1 x 8,5 m). Suureksi osaksi hajotettu ja uudelleen koottu. Itäreunalla luultavasti alkuperäistä reunakehää. Paikalla on runsaasti hiekkakivilaakojen palasia. Röykkiö 11 (7,1 x 5,5 x 0,8 m) edellisestä 20 pohjoiseen. Keskustassa on pyöreistä vierinkivistä ladottu röykkiötä, jonka sisin keskus on avattu. Syvennyksessä erottuu maakivien reunustama arkunpohja. Keskustassa on runsaasti hiekkakivilaakojen palasia. Röykkiö 12 (9,9 x 8,5 m) edellisestä 10 m pohjoiseen. Jäännös on täysin hajotettu. Pohjois-ja eteläreunalla on kiviä epämääräisessä kasassa. Pohjoissivussa olevan maakiven juurelta maan pinnasta on löytynyt 215 g poltettua luuta. Paikalta on ajettu suuri määrä kiviä pois. Röykkiö 13 (9,8 x 5,3 m), edellisestä 30 m länteen. Röykkiö on hajotettu ja myöhemmin kasattu uudelleen. Röykkiö 14 edellisestä 185 m itään, tilustien itäpuolella olevan laakean kalliopaljastuman huippuosan pohjoisreunassa. Inventoinnin 1955 mukaan laivanmuotoinen latomus (17 x 4 m), 1987 inventoinnin mukaan kaksi erillistä (9,2 x 5,3 x 0,3 m ja 7,4 x 3,9 x 0,4 m), mutta voinut olla alun perin yksi, joka pengottu. Kalliolta on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu neljä röykkiötä. Pahasti tuhoutuneet röykkiöt on dokumentoitu 1955 (nrot 10-13) ja mitat tarkistettu 1987 inventoinnissa. Samalla kalliomäellä sijaitsee myös edellisistä 185 m itään ja Salorannan tilalta 350 m koilliseen oleva kohde nro 14. Kohde sijaitsee Vaimarossa, Otajärven koillispäässä avautuvan matalikon kaakkoisrannalla, 1,2 km kaakkoon Pyhärannan ja Kodisjoen rajasta, 950 m Vaimarontieltä länteen ja 300 m Salorannan tilalta pohjoiseen. Maasto on pohjois-eteläsuuntaista kallioharjannetta, jonka länsirinne laskeutuu melko jyrkkänä Otajärven suuntaan. Laakealla kalliolla kasvaa siellä täällä havupuita. 3 Voimassa 2014-03-26T14:56:30 44677.22216797 867.55555879
arkeologinenkohde_alue.2360 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2360 156042 {420F3753-8D4E-4488-94DC-4539F81D9C9D} 173010011 Suur-Suomensalo 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 80 ei Asuinpaikkalöydöt ovat koekuopista yhden muinaisrantatörmän päällä. Ko. törmä on Suursaimaan rantatörmästä seuraavaksi alempi törmä (ns. SS -1 -törmä). Löytöjä löydettiin kolmesta koekuopasta - kankaalle kaivettiin lisäksi useita löydöttömiä kuoppia. Löydöt ovat kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Löydöllisissä koekuopissa havaittiin myös palaneita kiviä. Asuinpaikka sijaitsee Saimaassa olevan Suomensalon saaren luoteisrannalla, sorapohjaisella mäntykankaalla, jolla on nähtävissä muinaisrantatörmiä. 3 Voimassa 2014-03-26T15:57:04 3369.19555664 261.02259897
arkeologinenkohde_alue.2361 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2361 156044 {6523CEC1-BA99-4E9C-BF61-006EDCBF69B8} 1000015112 Imatrankoski kalliohakkaukset 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 2311 Hakkaukset 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki Null 2 VAT/mk; 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Kosken länsi- sekä itärannalla sijaitsee kallioiden ja lohkareiden pinnoille hakattuja kirjoituksia sekä numeroita. Hakkauksia paikallistettiin vuoden 2010 kartoituksessa 126 kpl (U.Köngäs ja T.Mikkanen/Museovirasto). Hakkauksissa on kokonaisia nimiä, nimikirjaimia ja vuosilukuja. Vanhimmat hakkaukset saattavat olla 1700-luvulta, mutta varmuudella hakkaukset ajoittuvat 1800- ja 1900-luvuille. Yhden Imatran kulttuurihistoriallisen museon tiedon mukaan vanhin hakkaus olisi jo 1700-luvun alkupuolelta, mutta tämä ei pitäne paikkaansa vaan vuosiluku lienee tulkittu väärin. Nuorin tunnettu hakkaus on 1980-luvulta Ruotsin hallitsevan kuningasparin käynnistä muistoksi tehty. Hakkauksissa on venäjän- ruotsin ja suomenkielisiä nimiä. Piirroksia ovat tehneet ilmeisesti matkailijat itse, heidän palvelijansa tai palkkaamansa paikalliset ihmiset. Osa hakkauksista on vain pelkkiä nimikirjaimia, osa tikkukirjaimin hakattuja, osa hienosti kaunokirjoitettuja ja jopa koristettuja. Hakkaukset ovat edelleen osin sidottavissa historiallisiin ihmisiin Imatrankosken valtionhotellin vieraskirjojen avulla. Imatrankoski on Suomen vanhimpia matkailukohteita. Ennen matkailukäyttöä siellä kävivät lähinnä tutkijat. 1700-luvun loppupuolella alue siirtyi Venäjälle Ruotsi-Suomelta, jolloin Katariin Suuri kävi katsomassa hakkauksia. Hänen liikkumistaan helpottamaan paikalle tehtiin ilmeisesti puukäytäviä, joita lienevät tukeneet kivirakenteet. Sittemmin kohde tuli suosituksi käyntikohteeksi ja sinne rakennettiin kivin pengerretyt polut sekä muita rakenteita. Vuosikymmenien matkailukäytön aikana alueelle on rakennettu ja siltä on purettu erilaisia matkailurakenteita. 1920-luvulta alkaen kävijävirta alkoi vähitellen vähentyä Venäjän rajan sulkeuduttua ja patovoimalan rakentamisen alettua. Nykyään alueella ovat arkeologisina kohteina havaittavissa - kalliohakkaukset - matkailurakenteiden jäänteitä - polkujen kivipengerryksiä - luola koskiuoman länsiseinämässä. Luolaan liittyvän paikallistiedon mukaan se on ollut 2 maailmansodan aikana käytössä Valtionhotellin arvotavaroiden suojana. Imatrankoski sijaitsee Imatrankosken kirkosta 580 m länsilounaaseen ja 2,9 km Imatran asemalta etelään Vuoksen purkautumispaikassa. Nykyään koskiuoma on 1920-luvulla tehdyn patoamisen takia kuiva ja vesi juoksutetaan voimalaitoksen läpi Imatrankosken itäpuolelta. 3 Voimassa 2020-09-18T14:45:25 21950.39477539 1335.71902085
arkeologinenkohde_alue.2362 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2362 160315 {2CF249C7-D92A-47B4-80D2-A6AA3C4132BB} Honkavaara 1 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Alueella on kaksi tervahautaa, joista kummankin vallin reunaa on rikottu. Tervahauta 1(160309): Halkaisijaltaan n. 15 kokoinen tervahauta, jonka halssi ei erotu täysin selvästi. Se on kuitenkin luultvavasti etelälaidalla. Koordinaatit: X=3581928, Y=7198946. Tuhot: Tervahaudan pohjoisvallin yli ajettu metsäkoneella. Maan pinta rikki. Hauta muuten ehyt. Tervahauta 2 (160312): Tervahautaa 1 huomattavasti pienempi tervahauta. Halkaisija vain n. 7 m. Halssi ei erotu selvästi. Koordinaatit: X=3581910, Y=7198948. Tuhot: Tervahaudan pohjoispuolen vallin reuna hieman rikkoutunut metsäkoneella ajon takia. Aluemainen. Kohde merkitty SutiGisiin. Tervahauta. Avohakkuuaukea. Alue aurattu ja mätästetty. 3 Voimassa 2013-11-05T13:46:33 184.36474609 64.18095444
arkeologinenkohde_alue.2363 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2363 160351 {91F0AA0A-B6D4-4B87-8713-930ADBF11740} Korpijärvensaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 225 ei Alueelta löytyin kahdeksan kuoppaa ja kolme merkkipuuta. Löydöt olivat keskittyneet saaren itäpuolelle. Kohde on aluemainen. Kohde on merkitty peruskarttaan hautasaareksi. Hautasaari Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä saaressa Korpijärvessä. Raja on saaresta pohjoiseen. Saaressa kasvaaa vanhaa mäntypuustoa, sekä paikoittain vanhoja koivuja ja kuusia. 3 Voimassa 2015-11-29T16:51:27 6256.14355469 353.09271623
arkeologinenkohde_alue.2364 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2364 160355 {309FB7C7-2355-47CE-9034-5DFA74D2CE42} Autioaho asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 223 ei Paikalla on kiukaallinen tupasija, maakuoppa/kellari? sekä vähäistä heinää kasvavan turpeen peittämä vanha pelto. Koordinaattien osoittamassa kohdassa olevan väli-ilmansuuntien mukaisen rakennuksenpohjan pohjoisnurkassa olevan matalan kiukaan päällä kasvaa halkaisijaltaan n. 35 cm oleva mänty ja rakennuksen multapenkan päällä sen vierellä kasvaa kolme kookasta kuusta. Myös muualla multapenkan päällä kasvaa puita, joiden lomasta rakennetta on hankala äkkiseltään hahmottaa. Tupasija erottuu kuitenkin neliömäisenä multapenkkavallina, jonka ala on n. 3,5 - 3,5 metriä. Penkan leveys on puolisen metriä. Sen sisäosa on hieman ympäröivää maanpintaa alempana. Penkan ulkolaitaa kiertää keskusosaa korkeammalla, mutta maanpintaa alempana oleva ojamainen kaivanto. Kaivannon reunoilta mitattuna rakenteen ala on n. 5 x 5 metriä. Peitossa olevan kiukaan ala on n. 1 x 1 metriä ja korkeus puolisen metriä. Turpeen alla oleva kiveys tunnusteltiin kenttälapiolla. Rakennuksenpohjasta n. 3 metriä lounaaseen on vallin ympäröimä maakuoppa, jonka ala on n. 1 x 2 metriä ja syvyys puolisen metriä. Tietystä epämääräisyydestään huolimatta kuoppa voidaan tulkita kellariksi tms. pienehköksi säilytyskuopaksi. Kuvatuista rakenteista parikymmentä metriä etelään on harvaa puustoa, mm. koivua, kasvava tasainen kenttä. Siihen tehty koekuoppa paljasti ohuen peltokerroksen. Pellon alaksi määriteltiin n. 12 x 14 metriä. Sen keskikohdalle mitattiin sijainti 7183 346 / 3642 165. Ison-Valkeisen rannalla olevasta asuinpaikasta kertoi kuivajärvinen kertoi Pentti Huovinen (6.9.2007). Kerrotun mukaan kyseessä olisi Marjokylän ensimmäisen asutuksen paikka eli paikka, joka on jätetty autioksi ja siirrytty suotuisammalle alueelle nykyiseen Marjokylään. Oiva Turpeinen mainitsee (1992, s. 88-90) Marjovaaran asutuksen alkaneen jo 1600-luvulla, mahdollisesti vuosisadan puolimaissa, mutta asutuksen sijainti ei ole selvillä. Ilman tarkempaa tietoa asuinpaikan iästä ei kerrottua uskalla kohteeseen liittää. Vähäisten paikalla tehtyjen havaintojen perusteella kohteella on kuitenkin huomattava ikä. Sarkkisen havaintojen lisäksi paikalta löytyi 2 x 1,5 metrin kokoinen kivikasa, joka saattaa olla kiukaan jäännös. 2013 tutkimuksissa mitatut asumuksen koordinaatit poikkesivat hieman Sarkkisen mittaamista. Sijainti tarkastettiin myös lidar-aineistosta, jossa rakennuksenpohja oli nähtävissä. Tarkempi sijainti merkittiin pisteellä. Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. SutiGis:iin ja Reiskaan on merkitty piste. M. Sarkkinen on tarkastanut paikan Murhisalon inventoinnin yhteydessä. Asuinpaikan jäännökset. Kohde sijaitsee Iso-Valkeinen -nimisen järven kaakkoisosan etelärannalla. Kartassa paikan nimi on Autioaho. Kohde sijaitsee loivasti pohjoiseen järveen viettävässä rinteessä. Kohde on uudistuskypsässä männikössä, tosin rakenteiden päällä on nuorempaa puustoa. 3 Voimassa 2013-10-30T10:36:57 1506.24365234 148.97757008
arkeologinenkohde_alue.2365 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2365 156221 {D0FCC58F-D95E-42A6-96E0-73C04D895296} 729010002 Kulhanvuori kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 259 ei Asuinpaikka ei ole ranta-asuinpaikka ja on siksi poikkeuksellinen. Vuoren laelta, karkean soran seasta on löytynyt runsaasti palaneita luusiruja ja jonkin verran kvartsia. Nykyisin vuori on suosittu näköalapaikka, jonka vuoksi maan pinta on kulunut, ja esim. vuoden 2008 inventoinnissa maanpinnalla havaittiin luuta ja kvartsia. Kohde sijaitsee Kulhanvuoren laella, kekomaisen mäen korkeimmalla kohdalla, pienellä moreenitasanteella. Kulhanvuori on Kulhanharjun korkein kohta ja kohoaa yli 60 m ympäristöään korkeammalle. Sen rinteitä kiertää luontainen kivilouhikko. Korkein ranta alueella on noin 170-175 m mpy eli Kulhanvuori on supra-akvaattinen. 3 Voimassa 2013-02-25T15:53:58 1423.5690918 145.52579172
arkeologinenkohde_alue.2366 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2366 160656 {26E320F9-9790-41E1-B9F3-5109201D9FF0} 630010050 Suksikangas 2 Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 174 ei Harjanteen kapenevalla loivalla kaakkoisrinteellä aivan metsätien koillispuolella on 180 m:n matkalla viiden kuopan jono: 1: halkaisija 3,2 m, syvyys 0,6 m 2: soikea, mitat 2,2 x 1,7 m, syvyys 0,5 m 3: halkaisija 2,2 m, syvyys 0,6 m 4: halkaisija 1,7 m, syvyys 0,3 m 5: halkaisija 1,8 m, syvyys 0,3 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.9.2013, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 630010050 (inventointi M. Sarkkinen 1996, tarkastus K. Katiskoski 2011). Pyyntikuoppajono Kaakko-luode suuntainen soraharjanne, joka levenee luoteeseen päin, kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Alueella (valtion maalla) on kilometrin matkalla 3 muinaisjäännöstä: Suksikangas 1 (reiska 160655) pyyntikuoppajono, sen kaakkoispäässä Suksikangas 3 tervahauta (reiska 160657), sitä 300 m kaakkoon Suksikangas 2 pyyntikuoppajono (reiska 160656), ja sitä etelään yksityisellä maalla on lisää pyyntikuoppia ja tervahautoja. 3 Voimassa 2013-09-09T13:30:02 6200.61669922 483.16498579
arkeologinenkohde_alue.2367 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2367 160754 {2BDE134B-A775-4A87-90A9-F4C2FD0F3ECE} Latvajärvenmaa pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 310 ei Kohteessa on kuusi pyyntikuoppaa, jotka on merkitty alakohteiksi. Seuraavassa kuoppien kuvaukset: 1. Kuoppa on soikea idästä länteen, koko 3,4 x 7 metriä. Länsireunalla on 2,3 metrin kokoinen valli. Syvyys 1 metri. 2. Halkaisija 4,4 metriä, syvyys 1 metri. Kuoppa on valliton. 3. Soikea, pituus 2,8 metriä, leveys 2 metriä, syvyys 60 cm, valliton. 4. Soikea, pituus 1,7 metriä kaakosta luoteeseeen. Leveys 1,1 metriä, syvyys 40 cm. 5. Soikea kaakosta luoteeseen, valliton. Koko 1,3 x 1 metriä, syvyys 40 cm. 6. Soikea kaakosta luoteeseen, koko 4,8 x 3,8 metriä. Kuopassa on matalat vallit, jotka ovat länteen 4 metriä ja itään 3,5 metriä. Valleja ei ole tehty peurojen juoksusuuntaan eli laakson suuntaisesti. Kuopassa näkyy harvinaisen hyvin vallit. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Alakohteiden reiskanumerot: 1: 160748 2: 160749 3: 160750 4: 160751 5: 160752 6: 160753 Silvia Pyyntikuopat Kohde sijaitsee pienessä itä - länsi suuntaisessa laaksossa, jonka maaperä on hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja karikekerros on hyvin ohutta. Laakson pohjalla kulkee mönkijäreitti pyyntikuoppien välistä. 3 Voimassa 2013-09-11T17:08:08 355.05786133 148.32518214
arkeologinenkohde_alue.2368 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2368 156046 {33099B39-894A-431F-9B89-A986657C1A73} 50010018 Ahlströmin metsäpalsta II kiviröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 4 Tuhoutunut osittain 54 ei Röykkiöitä on kaikkiaan 15. Ne ovat muodoltansa pyöreähköjä ja kiven- ja maasekaisia. Joissakin röykkiöissä on keskuskivi. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat noin 2 m:stä vähän yli 4 m:iin. Korkeudet ovat 30 cm:stä 80 cm:iin. Kaksi röykkiöistä on osittain hävitetty tienrakentamisen yhteydessä. Kahdesta röykkiöstä on saatu löytöinä rautakautista keramiikkaa ja rautakuonaa sekä luuta. Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven länsipuolella noin 300 m rannasta Kattualta Harolaan tulevan tien molemmin puolin. Maasto on hiekkapohjaista mäkeä, joka kasvaa pääasiassa havupuuta. Rajaus 2013 inventoinnin mukaan. Rekisterin rajaus voi olla tarkempi. 3 Voimassa 2019-10-18T09:48:39 4055.57751465 329.32804833
arkeologinenkohde_alue.2369 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2369 156049 {6C114885-0824-47E2-909F-1DCDE00A3961} 50010017 Vohlostenpellon pää kiviröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 50 ei Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä. Halkaisijat vaihtelevat 2-5,5 m ja korkeudet 0,25- 0,50 m. Röykkiöiden kiveys on irtonaista, maata kivien välissä on melko vähän. Muutamissa tapauksissa kiveys on tehty suuren maakiven varaan tai reunoille on ladottu isompia kiviä. Tien rakentamisen yhteydessä puoliksi tuhoutuneesta röykkiöstä saatiin löytöinä rautakauden keramiikkaa. Muutamien saviastianpalojen päällä oli punainen hiekkakivilaaka. Kohde on kokonaan luonnonsuojelualuetta. Vuoden 2000 inventoinnissa röykkiöitä löydettiin lisää verrattuna aikaisempiin tarkastuksiin. Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde sijaitsee kokonaan luonnonsuojelualueella. Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven rannasta 200-300 m länteen, Kauttualta Harolaan vievän tien molemmilla puolilla, paikalla, mistä haarautuu tie Pyhäjärven rantaan. Maasto paikalla on metsää kasvavaa hiekkapohjaista mäkeä. 3 Voimassa 2019-10-18T09:28:19 16308.89233398 625.88944021
arkeologinenkohde_alue.2370 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2370 156058 {8CB80260-8A06-4BC0-836C-225C47FB4A16} 211010023 Vehoniemenharju 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 6 Muu prospektointimenetelmä 88 ei Mj-rekisteri: Ilmeisesti yksi yhtenäinen asuinpaikka, joka ulottuu luonnonsuojelualueelta yksityiselle tontille. Luonnonsuojelualueella asuinpaikka on täysin koskematon, mutta venepaikkatontille äskettäin tehty tie on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Mj-rekisteri: Asuinpaikka sijaitsee Vehoniemenharjun lounaaseen suuntautuvassa rinteessä Roineen Hiedanperän lahden pohjoisrannalla tasaisella rantaterassilla. 3 Voimassa 2019-09-16T13:40:28 2039.68798828 185.01828951
arkeologinenkohde_alue.2371 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2371 158756 {AF512AE2-4FF8-4217-8993-BC0AFBB2ACE0} Nevakaarto 2 Pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 3 Tutkittu kokonaan 132 ei Dyynimuodostelmasta etelälounaaseen lähtevältä kapealta harjanteelta löytyi 3 kuoppa rivissä 20 m metrin väliin. Heikohkot vallit ja > 5 cm huuhtoutumiskerros viittaa esihistoriallisiin pyyntikuoppiin. Kuoppa 1 mitat 1,5 x 1,2 m, syvyys 0,6 m Kuoppa 2 mitat 3 x 2,9 m, syvyys 0,5 m Kuoppa 3 mitat 2 x 1,8 m, syvyys 0,5 m. Kuoppien reunatovat muokkauksessa hieman vaurioituneet. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 9.7.2013. Pyyntikuoppia Muinainen kapea hiekkadyynimuodostelma suoalueen keskellä, noin kilometri Pirnesjärvestä länteen. Kuiva mäntykangas, aukea, avohakattu ja muokattu. 3 Voimassa 2013-07-14T14:34:56 1125.97631836 180.64157227
arkeologinenkohde_alue.2372 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2372 158760 {73B03FF7-DE5E-4728-8A61-96FD797F4AD6} 1000019261 Myllykaarto 1 Pyyntikuoppajärjestelmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 125 ei Leveällä harjanteella on 350 m matkalla kaksi kuoppajonoa / haarautuva jono, alueen keskiosassa on lisäksi epämääräinen klusteri kuoppia. Kuoppia kartoitettiin yhteensä 30, niiden halkaisija vaihtelee 2 - 4,5 m ja syvyys 0,3-0,7 m. Joillakin kuopilla on valli havaittavissa. Suurimmat kuopat ovat jonon eteläosassa ja ihan pohjoispäässä. Huuhtoutumiskerroksen perusteella (kolme kuoppaa kairattiin) kuopat ovat esihistoriallisia. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.7.2013, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 1000019261, (tarkastus K. Katiskoski 2011). Pyyntikuoppajärjestelmä Muinainen hiekkadyynimuodostelma suoalueen keskellä, noin 1,5 km Pirnesjärvestä luoteeseen. Kuiva mäntykangas, nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-07-14T15:10:56 13037.82836914 871.24579517
arkeologinenkohde_alue.2373 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2373 158762 {FBF181DE-0129-4566-8858-2FB20D99ED7A} 1000019261 Myllykaarto 3 Pyyntikuoppajärjestelmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 124 ei Kapealla harjanteella on 130 m matkalla melko säännöllisessä jonossa 11 kuoppaa, joiden läpimitta vaihtelee 2 - 3,5 m ja syvyys 0,3 - 0,6 m, paikoitellen on vallia havaittavissa. Kohde sijaitsee pyyntikuoppajärjestelmän Myllykaarto 1 (Reiska no. 158760) luoteispuolella, se on erotettu omaksi kohteeksi, koska kuoppajonojen välissä on yli 50 m leveä suokaistale. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.7.2013, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 1000019261, (tarkastus K. Katiskoski 2011). Pyyntikuoppajärjestelmä Muinainen hiekkadyynimuodostelma suoalueen keskellä, noin 1,5 km Pirnesjärvestä luoteeseen. Kuiva mäntykangas, nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-07-14T15:20:25 2300.48925781 298.57358984
arkeologinenkohde_alue.2374 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2374 156550 {56562D8C-5D2A-41C3-9593-D29E0923EBA0} 696010029 Akanlahti asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 85 ei Kohteessa on nähtävissä useita selvästi hahmotettavissa olevia terasseja. Tienleikkauksesta , harjun korkeimmalta kohdalta, noin 20 m:n matkalta on poimittu suurin osa löydöistä. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille myös noin 100 m luoteeseen ja 300 m kaakkoon väliseltä alueelta. Kyseessä on varsin laaja ja kauan käytössä ollut asuinpaikka. Tiet ja viereinen hiekkakuoppa ova tuhonneet suuren osan asuinpaikkaa, mutta myös täysin koskematonta asuinpaikka-aluetta lienee laajalti jäljellä. Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnin yhteydessä. Alueella ei ollut havaittavia muutoksia maankäytössä. Mj-rekisterissä kuvatun muinaisjäännösalueen lounaisreunalla muinaisjäännös on rajattu luode-kaakko-suuntaiseen metsäautotiehen. Merkityn mj-alueen eteläpuolella olevassa tieleikkauksessa, joka kulkee muinaisrantatörmän läpi etelään Leppäsenniemen mökkitonteille, oli myös havaittavissa kvartsi-iskoksia. Havaintojen ja topografisin perustein asuinpaikka-aluetta on syytä laajentaa ainakin piirun etelään kattamaan kyseiseen rantatörmään rajautuva alue. Asuinpaikka-alue on Suurlahden maantien lounaispuolella, Roinilan talosta noin 450 m kaakkoon. Se sijaitsee etelään viettävällä mäntykankaalla. 3 Voimassa 2015-10-06T13:12:20 20499.27783203 815.66918105
arkeologinenkohde_alue.2375 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2375 156551 {8214E4CB-DCAC-46B2-96F1-20D151E9B8C9} 696010032 Hietaniemenkangas kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 84 ei Koko metsä-äestetyllä alueella 81-86 m korkeustasojen välillä olevilta törmiltä on havaittu asuinpaikkalöytöjä.Löydöt on poimittu esille äestyskohdista. Asuinpaikka-alue jatkunee myös metsänuudistusalueen ulkopuolelle. Muinaisjäännösrekisterirajauksen perusteella kohteen koillispää ulottuu valtion talousmetsämaalle. Alue tarkastettiin kesän 2015 inventoinnin yhteydessä. Alue on kasvanut umpeen, eikä paikalla ole enää havaintomahdollisuuksia. Maankäytössä ei ollut muutoksia. Asuinpaikka sijaitsee Louhiveden pohjoisosassa olevan Hietaniemen länsipuolella sijaitsevalla Hietaniemenkankaalla. Mökkitien ja alueen itäosassa olevan kylärajan välisellä alueella on 1990-luvun alussa tehty metsänuudistustoimia. Paikka on itään viettävä lahtimainen muodostelma, jossa on useita muinaisia rantatörmiä eri korkeuksilla. 3 Voimassa 2015-10-06T13:27:16 14663.23291016 582.90732511
arkeologinenkohde_alue.2376 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2376 160937 {037DCBFA-B1BF-4B05-8CE7-B1FB1F4D1415} Hetteenjänkkä tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 180 ei Tervahauta 1 sijaitsee pisteessä x 3402041, y 7487883. Tervauhaudan halkaisija on 6 metriä ja halssin pituus 6 metriä. Valli nousee ympäröivästä maastosta metrin ja sen leveys on 1,5 metriä. Vallin länsireunalla on kuoppia. Tervahaudan syvyys valleilta mitattuna on 0,8 metriä. Tervahauta 2 sijaitsee pisteessä x 3402017, y 7487914. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja halssin pituus on 5 metriä. Koillisen laskeutuvassa halssissa on kirveellä veistettyjä puurakenteita. Tervahaudan matalan vallin leveys on 2 metriä. Tervahaudan syvyys valleilta mitattuna on 0,8 metriä. Päällä kasvaa mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Kohde sijaitsee Kotasenvaaran pohjoispuolella kuivalla hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntyä. 3 Voimassa 2013-11-27T13:00:07 264.07104492 103.90784715
arkeologinenkohde_alue.2377 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2377 161003 {9C437ACF-155E-4758-BB22-31F5F4AD6F14} Niininniemi rajamerkki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 105 ei Kohde käsittää yhden rajaröykkiön sekä yhden viisarikiven parikymmentä metriä röykkiöstä luoteeseen. Rajaröykkiö on neliömäinen, mitoiltaan noin 3m x 3m, korkeudeltaan noin 0,5m. Keskellä olevassa silmäkivessä on kaiverrus "37". Viisarikivi koostuu noin 40cm korkeasta pystykivestä rajalinjalla. Kohde rajautuu parikymmentä metriä pitkäksi alueeksi tien vierelle, röykkiön ja viisarikiven ympärille. Kohde löydettiin inventoinnissa 18.6.2013. Kyseessä on luultavasti isojakoon liittyvä rajamerkki. Kohde sijaitsee loivalla moreenirinteellä tien vieressä. Metsä on noin 100-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-29T16:36:44 491.52954102 94.34727646
arkeologinenkohde_alue.2378 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2378 156327 {26F77C84-2FE5-47EA-85DF-9AA6B506E622} Karhakkamaa kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 245 ei Karhakkamaan varaston länsipuolella on rakennuksen pohja, kooltaan 6,5 m x 4 m. Jäljellä on seinähirsiä ja lieden pohja, paikalla valettu betonilaatta on kooltaan 2,2 m x 1,7 m. Jäljellä on myös kattohuopaa ja ovi karmeineen. Hirret ovat nelisivuiseksi sahattua, myös salvokset on tehty sahalla. (x 3490780, y 7542921) Rakennuksen pohjasta länteen on kellarin jäänteet. Kuoppa on kooltaan 2,1 m x 1,7 m, sen reunoilla ja keskellä on tukevat hirret joiden päällä on lautoja, joista suurin osa on lahonnut. Tason keskellä on luukku. Kuoppaan on heitetty roskia. (x 3490763, y 7542917) Rakennuksen pohjan pohjoispuolella aukealla on rakennuksen perustuskiviä, kolme kuuden laattakiven riviä. Niiden perusteella itä-länsi suuntaisen rakennuksen koko on ollut noin 13,5 m x 7,5 m. Osa kivistä on nostettu pois paikoiltaan., kivien päällä on kattohuovan palasia. Yhden kiven viereen on tehty nuotiopaikka. (x 3490775, y 7542950) Aukean pohjoispuolella on vesipasoja ja rekiä, molempia sekä puinen että metallinen. Puisen päällä on myös puinen veden syöttöputki jota on vahvistettu metallivantein. (x 3490777, y 7542994) Edellisestä itään on mahdollinen kämpän paikka. Se erottuu lähinnä vähäisenä aluskasvillisuutena, lisäksi yhdellä reunalla on kiviä. Lisäksi paikalla on hieman kattohuopaa. Ei kuitenkaan selvää rakennuksen jäännöstä. (x 3490799, y 7542999) Edellisistä pasoista pohjoiseen metsän reunassa on puinen vesipasa ja kaksi rekeä. Pasa on kooltaan 2,1 m x 1,05 m, 65 cm korkea. Aukon alla on metallilevy, reunalaudat ovat ponttilautaa. Reki on n. 3,5 m pitkä ja 90 cm leveä, keulassa on metallilevyllä vahvistettu puinen aura, ja raudoin vahvistetut tuet pasalle. (x 3490780, y 7543043) Alueella on myös mahdollinen maakellarin jäännös, vallien ympäröimä pyöreä kuoppa. Halkaisija n. 3 m ja vallien ulkopuolelta n. 6 m. Rakenteen kohdalla on vain vähäistä aluskasvillisuutta. Käytöstä poistettu ja purkamista odottava varasto on alueen reunassa, se on merkitty karttaan ja Reiskaan. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Reiska. Metsätyökämppäalue. Kohde sijaitsee Porttipahdan tekojärven kaakkoispäässä, noin 1,5 km koilliseen Porttipahdan voimalasta, tekojärven rantaan johtavan metsäautotien länsipuolella. Kämppäalue on aukeaksi hakattu alue, jossa kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä sekä männyn ja koivun taimia. Aluskasvillisuus on ohut. 3 Voimassa 2013-02-28T08:06:49 5566.51855469 367.27785691
arkeologinenkohde_alue.2379 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2379 158925 {5DE70D54-AC24-4DCA-8FD7-C86FC9C048BB} Savilampi puro perkaus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 147 ei Puron perattu uoma. Puron perattu osuus on helposti erotettavissa ympäröivästä maastosta. Uoman penkoilla näyttää olevan kasatun ylimääräistä maata uomasta, luultavimmin perkauksen yhteydessä. Uusi löytö. Kesäkuu 2013. Uiton vuoksi perattu puron uoma. Rannoilla kasvaa sekametsää, mäntyjä ja kuusia. Aluskasvillisuutena sammalta, puolukkaa, jäkälää, rannoilla myös pihlajia ja pajuja. Luokka - 30. Varttunut kasvatusmetsä. 3 Voimassa 2013-11-30T21:13:14 2078.57519531 400.12384728
arkeologinenkohde_alue.2380 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2380 160533 {59AC2115-B9DB-4924-A418-C53061BD5D5B} Haukiperänkangas 2 puolutusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 203 ei Kaivanto 1(160529):Suorakaiteenmuotoinen n. 20-30 cm syvä kaivanto. Mitat 4,5 x 2 m. Kaivannon ympärillä nähtävissä valleja. Koordinaatit: X=3597740, Y=7197867. Kaivanto 2(160528): Soikean muotoinen n. 30 cm syvä kaivanto, jonka pohjoispuolella n. 2m päässä on epämääräisesti erottuvaa kapeaa kaivantoa pienen hiekkaharjun päällä. Kaivannon koko n. 2 x 1 m. Sen p-puolella kasvaa myös suuri mänty. Kuoppa siis melko vanha. Koordinaatit: X=3597733, Y=7197899. Aluemainen. Löytyy SutiGIS:stä. Puolustusvarustukset. Männyn taimia kasvava kangasmaasto. Aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja varpua. 3 Voimassa 2013-09-05T15:08:42 262.62988281 86.55447933
arkeologinenkohde_alue.2381 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2381 160539 {5D674EC8-E37A-41E5-AE80-B1812045223D} Haukiperänkangas 5 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 210 ei Kaivanto 1(160536): Rinteeseen kaivettu n. 40 cm syvä neliskulmainen tasapohjainen kaivanto. Koko 2 x 2 m. Merkitty sutissa sotakohteeksi. Koordinaatit: X=3597842, Y=7197566. Kaivanto 2(160537): N. 1,2 m halkaisijaltaan oleva pyöreä kuoppa retkeilyreitin eteläpuolella. Syvyys n. 50 cm. Ympärillä vallit. Potero? Koordinaatit: X=3597827, Y=7197476. Kaivanto 3(160538):N. 2 x 1 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen tasapohjainen kaivanto. Kaivannon syvyys on n. 30 cm. Ympärillä vallit. Retkeilypolku kulkee n. 1 m päässä kaivannon kaakkoislaidasta. Koordinatit: X=3597894, Y=7197466. Aluemainen. Löytyy SutGIS:stä. Sotahistoriallinen kohde. Hiekkapohjainen mäntykangas. Matala harju, jonka eteläpuolella kosteikko. 3 Voimassa 2013-09-05T15:19:20 5639.46044922 311.44935262
arkeologinenkohde_alue.2382 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2382 156407 {A0C36790-7325-480D-9098-DD37BB1F3FCD} Hietaniemi 1 Akseli Pokan kenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 247 ei Asuinkettä, jossa on kolme rakennuksen pohjaa. Alueen kaakkoisosassa on asuinrakennuksen pohja, josta on jäljellä lähinnä suuri liesi ja osin piippua, joka on n. 4 m korkea. Uunin pohja on kooltaan n. 2,5 m x 2,5 m, se on valmistettu ohuista liuskekivistä. Uunissa on ainakin kaksi pesää. Itse rakennuksen alueella kasvaa niin tiheästi mäntyä, koivua ja pajua että rakennuksen kokoa ei voitu määrittää. Ympärillä on ruohoa kasvava pieni kenttä. (x 3462066, y 7556844) Asuinrakennuksesta luoteeseen on toinen rakennuksen pohja. Se on L- muotoinen rakennus, ulkoreunan mitat ovat 8,3 m x 5,5 m, L:n pohjoispää on 2,8 m, sisäreunat 3,7 ja 2,7 m, itäpään haara 4,7 m. Valmistettu sahatuista pelkkahirsistä, nurkissa on lohenpyrstösalvokset. L:n itäpään koillisnurkassa on ollut uuni, joka on romahtanut seinän ulkopuolelle. Seinähirret ovat osin kevyesti hiiltyneitä ulkopinnalta. Pohjoispuolella on seinähirsiä ja lautaseinän/katon jäänteitä. Sisällä kasvaa koivuja ja heinää. Mahdollisesti navetta. (x 3462051, y 7556862) Rakennelman itäpuolelle on kaivo, siinä on hirsiseinät, koko n. 1 m x 1 m, syvyys ainakin 2,5 m. Pohjalla on vettä. Asuinrakennuksen jäännöksen pohjoispuolella metsän reunassa on rakennusjätettä; seinälautoja, oven karmit, moottoripyörän osia ja parin radion jäänteet. (x 3462065, y 7556867) Kolmas rakennuksen pohja on joen suuntaisen tien pohjoispuolella, hieman kosteamman alueen reunassa. Sen koko on 5,5 m x 3,4 m ja siitä on jäljellä pari hirsikertaa sahattuja pelkkahirsiä. Nurkissa on koirankaulasalvokset. Seinissä on ollut levyä. Keskellä on muutamia kiviä ja hormin pätkiä. Rakenteen päällä kasvaa koivuja, pajua ja heinää. (x 3462040, y 7556887) Karttaan merkitty oja kentän itä- ja koillispuolella on Rauno Tolosen mukaan kaivettu lapiolla. Suolla näkyy n. 30 m pitkä heinikkoinen kohta, jossa on ilmeisesti ollut myös oja, joka on kuitenkin umpeutunut. Oja on kuivalla kankaalla n. 1-1,5 m leveä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Sutigis, vuoden 1977 topografiseen karttaan paikalle on merkitty neljä talous- tai varastorakennusta.. Akseli Pokan asuinkenttä/tila. Kohde sijaitsee Porttipahdan tekojärven länsipuolella, Kitisen pohjoisrannalla hieman Hietaniemen itäpuolella. Alue on osittain taimikoitunutta heinikkoa. 3 Voimassa 2013-03-01T15:01:06 1829.11962891 187.72900742
arkeologinenkohde_alue.2383 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2383 158308 {B7EB6D50-A43A-448E-8435-EA74CA78519D} 421010028 Yli-Lesti Välivainio Talo jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 147 ei Kohde sijaitsee harjanteen lounaisrinteellä järven rannasta 100-220 m kaakkoon. Alueella on pienen rakennuksen kivijalka, kaksi kiviaitaa ja 11 kiviröykkiötä 120 x 45 m alalla. Kivijalka sijaitsee alueen kaakkoispäässä, rakenne on pitkälti tuhoutunut itäpää on u-muotoisen säilynyt, leveys 4,5 m ja pituus > 3 m, perustuksen leveys on 0,5 m ja korkeus 0,4 m. Rakenne on sammalen ja puujätteen peittämä. Alueen koillisreunalla on kaksi kiviaitaa, pituus 7 - 12 m, leveys 1,5 - 2m ja korkeus 0,5 - 0,7 m; niiden lisäksi on havaittu 9 kiviröykkiötä, osa niistä on säännöllisen neliön muotoinen, osa pyöreä - soikea, mitat vaihtelevat 2 - 4 m ja korkeus 0,5 - 0,7 m. Kaikki rakenteet ovat sammalen peitossa, joidenkin päällä kasvaa vanhoja kuusia. Todennäköisesti lähiympäristössä aiemmin tehtyjen hakkuiden yhteydessä on joitakin rakenteita tuhoutunut, tiheän aluskasvillisuuden takia ei varmoja havaintoja tehty. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.5.2013, lähde muinaisjäännösrekisteri kohde 421010028, (inventoinnit M. Torvinen 1982 ja A. Justander & M. Enbuska 1987). Alueella oli perimätiedon mukaan 1700-luvulla talo (tiedonanto Eero Pekkarinen); kohteeseen liittyy mahdollisesti alueelta 200 m kaakkoon sijaitseva kaskiröykkiöalue Linjakankaalla (Mj-rek 421010029, yksityinen maa-alue). Kaakko-luode-suuntainen soraharjanne kahden kallioalueen välissä Lestijärven Välivainiolahden kaakkoisrannalla. Rehevähkö kangas, vanhaa kuusikkoa, ympäristö hakattu (taimikkoa). 3 Voimassa 2013-06-30T12:15:32 4066.16308594 265.72046585
arkeologinenkohde_alue.2384 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2384 160851 {16A58ECE-937D-47A3-8E90-786BF92A55CC} Hirvas-Nulkki 1 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 290 ei Kohteessa on 28 kivistä ladottua ja 1 maahan kaivettu poteron jäännöstä. Kohde liittyy muihin alueella oleviin kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 3 ja 4, ja Nulkki 2-4 (Reiska-nro 158516, 160852, 160853, 160854, 160855). Poterot sijoittuvat nauhamaisesti vaaran laen etelä-, länsi- ja pohjoisreunoille. Yksi suurempi potero (21) sijaitsee laen päällä. Alue on itä-länsisuuntaisesti 300 x 200 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m, ja muodoltaan pyöreitä tai kulmikkaita kehiä, tai suoria tai kaareutuvia valleja. Lisäksi kohteessa on yksi maahan kaivettu potero, jossa ei ole kivivallia. Yhdessä poteroista on lisäksi puunrungon pätkä, joka on asetettu valliin torjuntasuunnan puoleiselle seinämälle. Torjuntasuunta on alarinteeseen päin, kokonaisuudessaan etelälounaaseen tielle päin. Mitat ovat rakenteiden ulkomittoja. Potero 1: X=7469546, Y=502888; X=7472668, Y=3503062. Potero koostuu suorasta 3 x 1 x 0,4 m kokoisesta kivivallista. Potero 2: X=7469540, Y=502918; X=7472663, Y=3503092. Muoto suorakaide, mitat 2 x 1,8 x 0,4 m. Potero 3: X=7469526, Y=502929; X=7472649, Y=3503103. Muoto puoliympyrä, mitat 2 x 1,7 x 0,5 m. Potero 4: X=7469488, Y=502949; X=7472611, Y=3503123. Muoto pyöreä, mitat 2 x 2 x 0,5 m. Potero 5: X=7469486, Y=502949; X=7472608, Y=3503122. Muoto pyöreä, mitat 2 x 2 x 0,6 m. Potero 6: X=7469480, Y=502950; X=7472603, Y=3503123. Muoto pyöreä, mitat 2,4 x 2,2 x 0,5 m. Potero 7: X=7469474, Y=502957; X=7472596, Y=3503130. Muoto pyöreä, mitat 2,3 x 2 x 0,7 m. Rakennelmaa käytetty myöhemmin nuotiopaikkana. Potero 8: X=7469463, Y=502976; X=7472585, Y=3503150. Muoto pyöreä, mitat 2,3 x 2,2 x 0,5 m. Potero 9: X=7469455, Y=502984; X=7472577, Y=3503157. Suora kivivalli, mitat 2,5 x 1,2 x 0,3 m. Rakennelman päälle tehty myöhemmin laavu tai muu majaviritelmä. Potero 10: X=7469429, Y=503023; X=7472552, Y=3503197. Muoto puoliympyrä, auki yhdeltä sivulta. Valliin asetettu puunrungon pätkä. Mitat 2,2 x 2,2 x 0,6 m. Potero 11: X=7469427, Y=503036; X=7472549, Y=3503210. Muoto pyöreähkö, mitat 2,2 x 2 x 0,7 m. Potero 12: X=7469433, Y=503038; X=7472555, Y=3503211. Muoto pyöreä, mitat 2,2 x 2 x 0,6 m. Poteron kyljessä potero 13. Potero 13: X=7469434, Y=503046; X=7472556, Y=3503220. Muoto pyöreä, mitat 2,2 x 2,5 x 0,8 m. Potero 14: X=7469429, Y=503049; X=7472551, Y=3503223. Muoto soikea, auki yhdeltä sivulta. Mitat 1,6 x 1,2 x 0,4 m. Potero 15: X=7469430, Y=503063; X=7472552, Y=3503237. Muoto pyöreä, mitat 2 x 2 x 1 m. Potero 16: X=7469460, Y=503143; X=7472582, Y=3503317. Muoto kaarimainen, mitat 2 x 1 x 0,2 m, vieressä kivikasa. Potero 17: X=7469458, Y=503157; X=7472580, Y=3503331. Muoto suorakaide, mitat 2,2 x 2,2 x 0,5 m. Potero 18: X=7469467, Y=503163; X=7472590, Y=3503337. Suora 2 m pitkä ja 70 cm korkea kivivalli. Potero 19: X=7469462, Y=503185; X=7472584, Y=3503358. Muoto pyöreä, mitat 2,5 x 2,3 x 0,7 m. Potero 20: X=7469458, Y=503190; X=7472581, Y=3503363. Muoto pyöreä, mitat 3 x 3 x 0,7 m. Potero 21: X=7469503, Y=503105; X=7472625, Y=3503279. Muoto pyöreä, mitat 3,8 x 3,9 x 0,5 m. Potero 22: X=7469602, Y=502948; X=7472724, Y=3503121. Muoto suorakaide, yhdeltä sivulta avonainen, mitat 2 x 1,7 x 0,8 m. Vieressä uudempi nuotiopaikka. Potero 23: X=7469601, Y=502891; X=7472724, Y=3503064. Maahan kaivettu potero, mitat 2 x 1,4 x 0,4 m. Torjuntasuunnan puoleiseen valliin asetettu puunrungon pätkä. Potero 24: X=7469603, Y=502963; X=7472725, Y=3503136. Muoto pyöreä, mitat 2 x 1,8 x 0,4 m. Potero 25: X=7469619, Y=503008; X=7472741, Y=3503181. Muoto suorakaide, jonka yksi sivu on avoin. Mitat 2 x 2 x 0,4 m. Potero 26: X=7469610, Y=503021; X=7472732, Y=3503194. Muoto pyöreä, mitat 2,8 x 2,8 x 0,5 m. Potero 27: X=7469469, Y=502957; X=7472592, Y=3503131. Rakennelma koostuu kivenlohkareestä, jonka päälle on asetettu muutama kivi 1 m pituiseksi valliksi. Potero 28: X=7469437, Y=503097; X=7472560, Y=3503271. Suora 1,7 x 0,5 x 0,5 m kokoinen kivivalli. Potero 29: X=7469437, Y=503113; X=7472560, Y=3503287. Suora 1 m pitkä ja 30 korkea kivivalli. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on ilmoitettu Hannu Kotivuorelle. Paikalta oltiin havaittu 10 poteroa. Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Rakenteet voivat olla jatkosodan tai Lapin sodan aikaisia saksalaisten tekemiä rakennelmia. V. 1936 hoitoalueen metsätalouskartan mukaan nykyisen maantien paikkeilla on kulkenut tie, mutta paikallisten mukaan alueella ei ole ollut tuohon aikaan tietä, joten tieto on epävarma. Mahdollisesti kartassa näkyvä tie on lisätty myöhemmin. Paikallisilla ei ole myöskään tietoa alueella olleista sotien aikaisista puolustusvarustuksista. Poterot voivat liittyä myös armeijan sotaharjoituksiin, tarkemmin asia selviäisi luultavasti arkistotutkimuksella. Kohde sijaitsee Hirva-Nulkin laella, Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien pohjoispuolella, lähellä Sodankylän ja Pelkosenniemen rajaa. Vaara on kivikkoinen ja etelä- ja länsirinteeltään jyrkkä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2013-09-17T10:30:34 51839.02661133 920.26005816
arkeologinenkohde_alue.2385 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2385 160852 {4B31ACAB-856D-4CF8-AE88-5341FE0F7579} Hirvas-Nulkki 4 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 227 ei Kohteessa on 13 kivistä ladotun poteron jäännöstä. Kohde liittyy muihin alueella oleviin kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 1 ja 3 ja Nulkki 2-4 (Reiska-nro 160851, 158516, 160853, 160854, 160855). Poterot sijoittuvat jonoon ojan itäpenkalle ja penkan itäpuolella olevalle pienelle kumpareelle. Alue on itä-länsisuuntaisesti 80 x 70 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m, ja muodoltaan pyöreitä tai kulmikkaita kehiä tai kaareutuvia valleja. Kahden poteron vallissa on lisäksi puunrungon pätkä. Paikalla on muutamia vanhoja kantoja; nämä voivat liittyä ampumasektoreiden raivaukseen. Poteroiden suuntaus on kaakosta etelä kautta länteen. Mitat ovat rakenteiden ulkomittoja. Potero 1: X=7469339, Y=502787; X=7472461, Y=3502960. Muoto soikea, ampuma-aukko kaakkoispuolella. Mitat 2,8 x 2,1 x 0,4 m. Potero 2: X=7469346, Y=502770; X=7472469, Y=3502944. Muoto suorakaide, mitat 2 x 2,4 x 0,7 m. Potero 3: X=7469342, Y=502780; X=7472464, Y=3502953. Muoto kaarimainen, kivivallin pituus 2,1 m ja korkeus 30 cm. Potero 4: X=7469358, Y=502771; X=7472480, Y=3502944. Muoto puoliympyrä, mitat 2 x 1,8 x 0,6 m. Potero 5: X=7469358, Y=502749; X=7472480, Y=3502923. Rakennelma koostuu kivivallista, josa vieressä on soikea kuoppa. Mitat yhteensä 2 x 0,8 x 0,4 m. Potero 6: X=7469352, Y=502747; X=7472474, Y=3502920. Pisaranmuotoinen, mitat 2,6 x 2,1 x 0,5 m. Potero 7: X=7469380, Y=502719; X=7472502, Y=3502892. Muoto suorakaide, josta puuttuu yksi sivu. Mitat 2 x 1,5 x 0,4 m. Etelävallin paikalla on kelo, joka ilmeisesti kuuluu rakennelmaan. Potero 8: X=7469372, Y=502723; X=7472495, Y=3502896. Muoto soikea, mitat 2,5 x 1,8 x 0,3 m. Potero 9: X=7469363, Y=502723; X=7472485, Y=3502897. Muoto suorakaide, josta yksi sivu avonainen, mitat 2 x 1,5 x 0,5 m. Potero 10: X=7469352, Y=502719; X=7472474, Y=3502893. Muoto puoliympyrä, mitat 2,5 x 2 x 0,5 m. Yhden vallin sisäpuolella on kelon pätkä. Potero 11: X=7469338, Y=502726; X=7472460, Y=3502899. Muoto soikea, mitat 2,4 x 1,9 x 0,5 m. Potero 12: X=7469327, Y=502726; X=7472449, Y=3502899. Muoto soikea, mitat 2,3 x 2 x 0,4 m. Potero 13: X=7469322, Y=502736; X=7472444, Y=3502909. Muoto neliö, mitat 2 x 2 x 0,4 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on ilmoitettu Hannu Kotivuorelle. Paikalta oltiin havaittu 10 poteroa. Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Rakenteet voivat olla jatkosodan tai Lapin sodan aikaisia saksalaisten tekemiä rakennelmia. V. 1936 hoitoalueen metsätalouskartan mukaan nykyisen maantien paikkeilla on kulkenut tie, mutta paikallisten mukaan alueella ei ole ollut tuohon aikaan tietä, joten tieto on epävarma. Mahdollisesti kartassa näkyvä tie on lisätty myöhemmin. Paikallisilla ei ole myöskään tietoa alueella olleista sotien aikaisista puolustusvarustuksista. Poterot voivat liittyä myös armeijan sotaharjoituksiin, tarkemmin asia selviäisi luultavasti arkistotutkimuksella. Kohde sijaitsee Hirvas-Nulkin lounaisrinteen juurella, Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien pohjoispuolella 35 m etäisyydellä. Kohde sijoittuu Hirvas-Nulkin ja Nulkin välistä etelään Peräjokeen laskevan ojan itäpuolelle. Maasto on kivistä, ja kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-09-17T10:35:44 6585.88867188 317.00667991
arkeologinenkohde_alue.2386 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2386 160853 {7030AF08-F5EE-4754-B59D-16438443A755} Nulkki 2 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Kohteessa on 10 kivistä ladotun poteron jäännöstä. Kohde liittyy muihin alueella oleviin kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 1, 3 ja 4, ja Nulkki 3 ja 4 (Reiska-nro 160851, 158516, 160852, 160854, 160855). Poterot sijoittuvat pohjoiseen avautuvan puoliympyrän muotoiseen ketjuun ojan länsipuoleiselle harjanteelle. Alue on itä-länsisuuntaisesti 65 x 35 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m, ja muodoltaan pyöreitä tai kulmikkaita kehiä tai kaareutuvia tai suoria valleja. Neljän poteron vallissa on lisäksi puunrungon pätkä. Poteroiden suuntaus on kaakosta etelä kautta lounaaseen. Alla olevat mitat ovat sisämittoja. Potero 1: X=7469436, Y=502651; X=7472558, Y=3502825. Muoto soikea, mitat 2,5 x 2 x 0,5 m. Vallin päälle asetettu puunrungon pätkä. Potero 2: X=7469437, Y=502647; X=7472559, Y=3502821. Muoto soikea, mitat 2 x 2,1 x 0,3 m. Potero 3: X=7469439, Y=502643; X=7472562, Y=3502817. Muoto suorakaide, josta yksi sivu on avoin. Mitat 1,5 x 2 x 0,5 m. Potero 4: X=7469439, Y=502639; X=7472561, Y=3502812. Muoto pyöreähkö, mitat 2,2 x 2,2 x 0,5 m. Potero 5: X=7469443, Y=502629; X=7472565, Y=3502803. Muoto pyöreä, mitat 2 x 2 x 0,7 m. Potero 6: X=7469438, Y=502616; X=7472560, Y=3502790. Muoto suorakaide, yksi sivu avoin, mitat 1 x 0,9 x 0,3 m. Potero 7: X=7469443, Y=502608; X=7472566, Y=3502782. Muoto suorakaide, yksi sivu avoin, päälle asetettu pari puunrungonpätkää. Mitat 1,3 x 1,3 x 0,4 m. Potero 8: X=7469451, Y=502664; X=7472573, Y=3502837. Irtonaisen puunkannon päälle asetettu kiviä 1 m pitkäksi valliksi. Potero 9: X=7469437, Y=502656; X=7472559, Y=3502829. Irtonaisen puunrungon pätkän päälle ja viereen asetettu kiviä 1,1 m pitkäksi valliksi. Potero 10: X=7469464, Y=502601; X=7472586, Y=3502774. 1 m pitkä ja 0,3 m korkea kivivalli. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on ilmoitettu Hannu Kotivuorelle. Paikalta oltiin havaittu 10 poteroa. Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Rakenteet voivat olla Lapin sodan aikaisia saksalaisten tekemiä rakennelmia. V. 1936 hoitoalueen metsätalouskartan mukaan nykyisen maantien paikkeilla on kulkenut tie, mutta paikallisten mukaan alueella ei ole ollut tuohon aikaan tietä. Kohde sijaitsee Nulkin kaakkoispuolella, etelää laskevan rinteen juurella, Nulkin ja Hirvas-Nulkin välisen etelään Peräjokeen laskevan ojan länsipuolella. Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien on kohteen eteläpuolella 130 m etäisyydellä. Maasto on kivistä, ja kasvillisuus mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-09-17T10:38:10 4878.53222656 272.82882168
arkeologinenkohde_alue.2387 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2387 160854 {21AA62DE-4D87-47E5-BB57-AC782E8A48A8} Nulkki 3 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Kohteessa on kahden kivistä ladotun ja yhden maahan kaivetun poteron jäännökset. Kohde liittyy muihin alueella oleviin kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 1, 3 ja 4, ja Nulkki 2 ja 4 (Reiska-nro 160851, 158516, 160852, 160853, 160855). Poterot sijoittuvat rinteessä olevalle tasanteelle ketjumaisesti. Alue on itä-länsisuuntaisesti 55 x 25 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m. Yhden poteron vallissa on lisäksi puunrungon pätkä. Poteroiden suuntaus on etelään ja lounaaseen. Potero 1: X=7469550, Y=502510; X=7472672, Y=3502684. Maahan kaivettu potero, muoto suorakaide, mitat 2 x 1 x 0,6 m, alarinteenpuolella matala maavalli. Potero 2: X=7469576, Y=502476; X=7472698, Y=3502649. Muoto soikea, mitat 2,2 x 2 x 0,3 m. Potero 3: X=7469570, Y=502456; X=7472692, Y=3502629. Muoto puoliympyrä, mitat 2,8 x 1,3 x 0,5 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on ilmoitettu Hannu Kotivuorelle. Paikalta oltiin havaittu 10 poteroa. Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Rakenteet voivat olla jatkosodan tai Lapin sodan aikaisia saksalaisten tekemiä rakennelmia. V. 1936 hoitoalueen metsätalouskartan mukaan nykyisen maantien paikkeilla on kulkenut tie, mutta paikallisten mukaan alueella ei ole ollut tuohon aikaan tietä, joten tieto on epävarma. Mahdollisesti kartassa näkyvä tie on lisätty myöhemmin. Paikallisilla ei ole myöskään tietoa alueella olleista sotien aikaisista puolustusvarustuksista. Poterot voivat liittyä myös armeijan sotaharjoituksiin, tarkemmin asia selviäisi luultavasti arkistotutkimuksella. Kohde sijaitsee Nulkin eteläpuolella etelälounaaseen laskevassa rinteessä. Sodankylä-Pelkosenniemi -maantie kulkee kohteen etelälounaispuolella 200 m etäisyydellä. Alue on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, maasto louhikkoista. Alue on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2013-11-27T15:22:58 3963.42553711 250.85684981
arkeologinenkohde_alue.2388 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2388 160855 {329C55E6-F2A9-42FA-A3CD-CA78BF05F910} Nulkki 4 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohteessa on 13 kivistä ladotun poteron jäännöstä. Kohde liittyy muihin alueella oleviin kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 1, 3 ja 4, ja Nulkki 2 ja 3 (Reiska-nro 160851, 158516, 160852, 160853, 160854). Poterot sijoittuvat nauhamaisesti vaaran lounaiisosaan, laen etelä- ja länsireunoille. Kaksi poteroa sijaitsee lisäksi laen päällä. Alue on itä-länsisuuntaisesti 190 x 150 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m, ja muodoltaan pyöreitä tai kulmikkaita kehiä, tai suoria tai kaareutuvia valleja. Kahdessa poterossa on lisäksi puunrungon pätkä, joka on asetettu valliin torjuntasuunnan puoleiselle seinämälle. Torjuntasuunta on alarinteeseen päin, etelään, lounaaseen ja länteen tien suuntaan. Mitat ovat rakenteiden ulkomittoja. Potero 1: X=7469679, Y=502419; X=7472801, Y=3502593. Muoto kaarimainen, mitat 1,3 x 0,7 x 0,3 m. Potero 2: X=7469675, Y=502416; X=7472797, Y=3502590. Muoto puoliympyrä, mitat 2,3 x 1,5 x 0,2 m. Potero 3: X=7469669, Y=502376; X=7472791, Y=3502549. Muoto puoliympyrä, mitat 1,4 x 0,2 x 0,3 m. Potero 4: X=7469660, Y=502346; X=7472782, Y=350251. Muoto soikea, yksi seinämä avoin, mitat 2,4 x 1,6 x 0,3 m. Torjuntasuunnan puoleisessa vallissa puunrungon pätkä. Potero 5: X=7469692, Y=502284; X=7472815, Y=3502457. Muoto kaareva, mitat 1,6 x 0,8 x 0,3 m. Potero 6: X=7469703, Y=502283; X=7472825, Y=3502456. Suora kivivalli, reunassa puunrungon pätkä. Mitat 1,6 x 0,6 x 0,5 m. Potero 7: X=7469735, Y=502262; X=7472858, Y=3502435. Muoto puoliympyrä, mitat 2 x 1,5 x 0,2 m. Potero 8: X=7469765, Y=502242; X=7472888, Y=3502415. Muoto suorakaide, avoin yhdeltä sivulta, mitat 2,2 x 1,7 x 0,3 m. Potero 9: X=7469769, Y=502238; X=7472891, Y=3502411. Muoto puoliympyrä, mitat 2,2 x 1,7 x 0,4 m. Potero 10: X=7469799, Y=502229; X=7472922, Y=3502402. Muoto puoliympyrä, mitat 2,2 x 2 x 0,1 m. Potero 11: X=7469806, Y=502229; X=7472928, Y=3502402. Muoto puoliympyrä, mitat 2,5 x 2 x 0,5 m. Potero 12: X=7469736, Y=502421; X=7472858, Y=3502594. Muoto puoliympyrä, mitat 3 x 1 x 0,4 m. Vallin takana 0,5 m syvä kuoppa. Potero 13: X=7469729, Y=502403; X=7472852, Y=3502576. Muoto suorakaide, avoin yhdeltä sivulta. Mitat 2,4 x 2,2 x 0,3 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on ilmoitettu Hannu Kotivuorelle. Paikalta oltiin havaittu 10 poteroa. Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Rakenteet voivat olla jatkosodan tai Lapin sodan aikaisia saksalaisten tekemiä rakennelmia. V. 1936 hoitoalueen metsätalouskartan mukaan nykyisen maantien paikkeilla on kulkenut tie, mutta paikallisten mukaan alueella ei ole ollut tuohon aikaan tietä, joten tieto on epävarma. Mahdollisesti kartassa näkyvä tie on lisätty myöhemmin. Paikallisilla ei ole myöskään tietoa alueella olleista sotien aikaisista puolustusvarustuksista. Poterot voivat liittyä myös armeijan sotaharjoituksiin, tarkemmin asia selviäisi luultavasti arkistotutkimuksella. Kohde sijaitsee Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien pohjoispuolella olevan Nulkin lakialueen lounaisnurkassa. Maantie on 200 m etäisyydellä lounaassa. Vaara on etelä- ja länsirinteeltään jyrkkä ja kivinen. Metsä on laen reunalla mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, joka luokiteltu kitumaaksi, laki alue taas on uudistamisvaiheessa olevaa metsikköä. Kohteen pohjoispuolella on Morenian omistuksessa olevaa aluetta. 3 Voimassa 2013-09-17T10:42:03 27377.74414062 669.98817926
arkeologinenkohde_alue.2389 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2389 156668 {9124D285-B00E-4C6F-AA2A-77206E09903A} 1000004394 Rantala kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 145 ei Rantalan tilan kohdalta Koitajoen rannasta on löytynyt kivikautista keramiikkaa ja kvartsi- ja piiesineitä ja iskoksia. Rantalan tilan kohdalla joen ranta on ollut pitkään peltoviljelyksen alla. Kohteen luoteispuolella sijaitsevat rannat ovat soista rantaniittyä. Kohteen lähieasuinpaikkoja ovat Sänkiahon, Iknonniemen ja Ristiniemen kivikautiset asuinpaikat. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ala - Koidan kylässä Koitajoen lounaisrannalla Mekrijärven pohjoispäästä noin kilometrin Koitajoen yläjuoksulle päin. 3 Voimassa 2013-03-14T09:37:00 4484.01220703 383.27445555
arkeologinenkohde_alue.2390 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2390 156669 {FA64C733-D56E-4C4D-B7A9-5AC1973639FC} 1000004405 Syvälahti kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 145 ei Asuinpaikkalöytöjä löytyi pesäkkeisesti niemen keskikohdalta, jossa on kesämökki, pohjoiseen niemen tyveen saakka niemen itärannan puolelta. Löydöt ovat kvartsikaapimia, -iskoksia ja -ytimiä sekä palanutta luuta. Tutkimusajankohtana Nuorajärven vesi oli alhaalla ja kaikki löydöt tulivatkin vesijättömaalta, joka on kivikkoista rantaa. Asuinpaikka on siis huuhtoutunut veteen, mutta osittain sitä voi olla vielä niemessä jäljellä. Niemen maasto on mäntykangasta ja niemen korkeimmalla kohdalla kulkee polku harjun kärkeen saakka. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Putkelan kylässä, Putkelansärkästä Koitajokeen pistävän niemen länsirannalla. Niemen kohdalla Koitajoki laskee Nuorajärveen ja asuinpaikan vastarannalla sijaitsee Ristikallio -niminen matalasta suorannasta pistävä kallioinen niemi. 3 Voimassa 2013-03-14T09:48:55 2632.57226562 501.94020631
arkeologinenkohde_alue.2391 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2391 156670 {21FF7243-3071-4893-A93F-0F2696F1425C} 1000004754 Kellolahti kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 120 ei Alueelle on tehty metsä-äestys ja rantatörmän päältä on löytynyt pari kvartsi-iskosta äestysvaoista ja kankaan halki tulevan juoksuhaudan leikkauksesta, jossa on myös palaneita kiviä. Alueen maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan laajuus lienee vähintään 10 x 10 m. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Juoksuhaudan leikkauksessa ja alueen poikki kulkevan polun pinnassa havaittiin palanutta luuta. Alueella oli näkyvillä myös palaneita kiviä ja yksi kvartsi-iskos. Asuinpaikka sijaitsee Puuruunjärven Kellolahden etelärannalla, Hymmän ja Puuruunjärven välisellä kannaksella. 3 Voimassa 2013-11-30T18:18:15 293.73583984 70.20372675
arkeologinenkohde_alue.2392 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2392 156673 {C504D6F5-C88E-442D-BC99-318971A19DE0} 1000005757 Karjusillanniemi kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 111 ei Alueelta, 20 m sillasta itään on löydetty tien pohjoisesta leikkauksesta kaksi kvartsi-iskosta. Tie on tuhonnut asuinpaikan suurimmaksi osaksi, mutta muinaisjäännöstä lienee jäljellä ehjässä kangasmaastossa edellä mainittujen löytöjen ympäristössä. Asuinpaikka sijaitsee Liesjärven pohjoisen lahden Soukkajärven pohjoisosassa olevalla kapealla kannaksella. Paikan kautta kulkee tie Portaan kylästä valtatielle 2. 3 Voimassa 2013-03-14T10:43:48 3096.05541992 245.8298489
arkeologinenkohde_alue.2393 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2393 156676 {FB643E6C-2F71-4E5F-84D7-F9CC2FE61F2D} 1000006132 Keltti Lauttavalkama maavalli 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2123 Maavallit 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 4 Tuhoutunut osittain 60 ei Kymijokeen laskevan uran jyrkkää, pohjoisenpuoleista yläreunaa noudatteleva, 70 m pitkä maavalli, jonka leveys on 1 m ja korkeus 1 m. Valli on eteläosastaan itä-länsisuuntainen mutta se kääntyy keskikohdastaan lähes suorakulmaisesti ja on pohjoisosassa pohjois-eteläsuuntainen. Valli madaltuu pohjoispäässä. Vallin suojan puolelle on kaivettu 0,5 m leveä ja 0,2 m syvä ura. Länsipäässä erottuu vielä heikosti 10 m matkalla vallikäytävä, jonka leveys on 2 m ja korkeus ympäröivästä maastosta 0,3 m. Uran eteläpuolelle rakennettu valli on tuhoutunut, kun kohdalle on rakennettu toisen maailmansodan aikainen Kymijokilinjan linnoite. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja se oli yllä olevan, kuvauksen mukaisessa kunnossa. Kymijokeen laskeutuvan uran pohjalla kulkee tie, joka on aikanaan vienyt lauttavalkamaan, jossa on ollut joen ylityspaikka. Uran eteläpuolella on myös ollut valli, joka on tuhoutunut. Vallit ovat varmistaneet joen ylityspaikkaa, jossa sijaitsi Venäjän ja Ruotsin raja vuosina 1743 – 1808. Kohde sijaitsee Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien pohjoispuolellan, ns. Pentik-paviljongin pysäköintialueen etelänurkasta 20 m etelään. Hiekkaperäisessä maastossa kasvaa vesakkoa. 3 Voimassa 2013-03-14T12:06:36 1585.89306641 281.2215838
arkeologinenkohde_alue.2394 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2394 156685 {2DAFE84B-A819-41A1-AF2A-BDBF35100392} 1000009144 Storlandet puolustusvarustukset 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2199 Muu sotahistoriallinen kohde 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 9 ei Saaressa on useita II maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita ja ampumapesäkkeitä, suurin osa tykkiasemia ja kk-pesiä. Suurimmat keskittymät ovat saaren koillisosan korkeimmalla kohdalla sekä luoteisosassa sijaitsevan kallioharjanteen päällä. 3 Voimassa 2013-03-14T14:58:26 23505.30090332 838.39492504
arkeologinenkohde_alue.2395 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2395 158992 {573537C0-8FE3-452B-AB10-33DA8AC2A263} Välikangas sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 213 ei Kohteessa on useampia kuopparakenteita riveissä. 1: Kuoppa on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan 2,4 x 1 metriä. Kuopan reunat ovat pystyt ja selkeät, seinämissä on kiviä. Kuoppa on syvempi etelän puolelta. 2: Kuoppa on mitoiltaan 2,6 x 1 m ja syvenee eteläpäässä. 3: Kohde on mitoiltaan 2,5 x 1 m. 4: Kohde on mitoiltaan 2,3 x 0,8 m ja syvydeltään 0,8 m. 5: Kohde on mitoiltaan 2,2 x 0,8 m ja syvyydeltään 0,6 m. 6: Kohde on mitoiltaan 2,1 x 0,8 m. 7: Kohde on mitoiltaan 2,3 x 1 metriä. 8: Kohde on mitoiltaan 2,1 x 0,6 m. 9: Kohde on mitoiltaan 2,2 x 0,9 m. 10: Kohde on mitoiltaan 2 x 1 m. 11: Kohde on mitoiltaan 2 x 1 m. 12: Kohde on mitoiltaan 2 x 1 m. Kuoppa on luode-kaakkosuuntainen. 13: Kohde on mitoiltaan 2,3 x 1 m ja luode-kaakkosuuntainen. 14: Kohde on mitoiltaan 2,1 x 1,3 metriä ja luode-kaakkosuuntainen. 15: Kohde on mitoiltaan 2 x 0,7 m ja luode-kaakkosuuntainen. 16: Kohde on mitoiltaan on 2,2 x 1 m ja luode-kaakkosuuntainen. 17: Kohde on mitoiltaan 2 x 1,1 m ja itä-länsisuuntainen. 18: Kohde on mitoiltaan 2 x 1 m ja itä-länsisuuntainen. 19: Kohde on mitoiltaan 2,1 x 1 m ja itä-länsisuuntainen. 20: Kohde on mitoiltaan 2,5 x 1,4 m ja itä-länsisuuntainen. Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Kohde oli osittain merkitty SutiGis:iin. Sotahistoriallisia rakenteita Kohde sijaitsee Ison Parvajärven ja Honkajärven yhdistävän vesistön länsipuolen niemellä. Alueella on mäki, jonka päällä sekä etelä- ja länsireunoilla kohde on. Kohteelle johtaa metsäkonetie, joka muuttuu pieneksi poluksi. Kuviolla on varttunutta männikköä. 3 Voimassa 2013-11-08T14:23:35 6934.78466797 362.07749161
arkeologinenkohde_alue.2396 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2396 161136 {A4B7ACC5-E009-445E-B2EE-68E7E1459172} Soidinräme Miilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 155 ei Tasanteen länsiosassa on 9 miilua noin 0,65 hehtaarin alueella: 1: halkaisija 12 m, korkeus 0,9 m, ympärillä oja, leveys n. 1 m ja syvyys 0,4 m. 2: halkaisija 10 m, korkeus 0,7 m, ympärillä kuoppia, mitat n. 2,5 x 0,8 m ja syvyys 0,4 m. 3: halkaisija 12 m, korkeus 0,8 m, ympärillä kuoppia, mitat n. 2,5 x 0,6 m ja syvyys 0,6 m. 4: halkaisija 11 m, korkeus 0,8 m, ympärillä kuoppia, mitat n. 2,2 x 0,7 m ja syvyys 0,5 m. 5: halkaisija 12 m, korkeus 0,9 m, ympärillä oja, leveys n. 0,8 m ja syvyys 0,5 m. 6: halkaisija 12 m, korkeus 0,7 m, ympärillä oja, leveys n. 0,8 m ja syvyys 0,4 m. 7: halkaisija 11 m, korkeus 0,7 m, ympärillä kuoppia, mitat n. 1,8 x 0,7 m ja syvyys 0,5 m. 8: halkaisija 11 m, korkeus 0,6 m, ympärillä oja, leveys n. 1 m ja syvyys 0,7 m. 9: halkaisija 12 m, korkeus 0,9 m, ympärillä kuoppia, mitat n. 2 x 0,7 m ja syvyys 0,6 m. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.9.2013, se on merkitty peruskartalle tervahautana. Hiilimiiluja Hiekkainen tasanne laajan harjujakson lounaispuolella, ympäristö on soistunut tasanteen lounaispuolella on puro. Tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2013-09-24T12:53:26 6504.54736328 316.56682901
arkeologinenkohde_alue.2397 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2397 159033 {6A7F07EB-B462-4B5E-9CFF-54134782F76D} Mämmivaara maatila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 173 ei Alueella on rakennusten jäännöksiä, kellarikuoppa, kaivo, kiviaitaa ja viljelyröykkiöitä. Rakennus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä 3645897, 7055927. Koordinaattien osoittamassa pisteessä on 8.5 x 5.5 metrin kokoinen, koillis-lounas-suuntainen rakennuksen jäännös. Lähellä pohjoisnurkkaa on halkaisijaltaan 0.8 metrin kokoinen pönttöuunin perusta. Kaakkoisseinän puolivälissä on 2 x 3 metrin kokoinen eteisosa. Rakennuksen lattia-alalla on paljon puu- ja metalliromua. Rakennus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3645901, Y=7055912. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen kivijalka, joka erottuu ympäristöstään 0.4 metrin korkuisena kohoumana. Seinälinjat eivät erotu selkeästi, mutta nurkkakivet erottuvat. Koordinaattipisteen kaakkoispuolella, yksityismaalla on vanha hirsipino, joka saattaa olla peräisin tästä rakennuksesta. Rakennus 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3645934, Y=7055950. Kohteessa on 6.5 x 6.5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Jäännöksen keskellä on halkaisijaltaan noin 3 metrin kokoinen kivikasa, jossa on seassa tiiltä ja kaminanputkea, puuvartinen lapio ja lapion terä, sekä radankappaleita. Rakennuksen kaakkoispuolella on mahdollisesti ollut pieni noin 3 metriä pitkä lisäosa. Rakennuksen ulkoseinustan vieressä on hanko ja sen lähettyvillä on myös kaksi maitotonkkaa, joista suurempi teräksinen 50 litrainen ja pienempi alumiininen. Kyseessä on todennäköisesti navetan jäännös. Rakennus 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3645922 Y=7055970. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 6.5 x 5 metrin kokoinen rakennuksen kivijalka, joka erottuu ympäröivästä maastosta osittain kivireunaisena kohoumana. Kaivo sijaitsee koordinaattipisteessä X=3645916 Y=705598. Kaivo on betonisilla kaivonrenkailla reunustettu ja harjakattoisen katteen peittämä. Katteessa on vinssi. Kaivon halkaisija on 0.9 metriä ja katteen korkeus 1.3 metriä. Kate on osittain rikki. Kellari sijaitsee koordinaattipisteessä 3645875, 7055950. Koordinaattien osoittamassa paikassa on ulkoreunoista mitattuna 6 x 5 metrinkokoinen kiviseinäinen kellarin raunio. Seinät ovat kahden metrin paksuiset. Seinän ulkoreunaa pitkin menee noin 0.3 metriä syvä, ojamainen kaivanto. Ovi on länsiseinustalla. Kellarin pitkä sivu on itä-länsi -suuntainen. Kellaria on käytetty jätekuoppana. Kiviaita koordinaattipisteessä X=3645891 Y=7056033 (mitattu keskeltä). Aita on luode-kaakko-suuntainen ja noin 50 metriä pitkä. Aidan leveys on noin 0.6 metriä ja korkeus 0.4 metriä. Alueen läpi kulkevan tien itäpuolella, alueen koilliskulmassa on muutamia halkaisijaltaan noin 3 metrin kokoisia, 0.6 metriä korkeita viljelyröykkiöitä. Koordinaattipiste X=3645917 Y=7056034 Z=169 mitattu keskeltä. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Vuoden 1907 Jongunjoen hoitoalueen kartoissa paikalla ei vielä ole mitään. SutiGisissä on maininta alueella olevasta vanhasta talon perustasta. Mämmivaaran laki, jossa kasvaa pihlajaa, mäntyä, koivuja, kuusia ja haapoja. Aluskasvillisuutena heinää, niittyleinikkiä, timoteitä, tuoksuhernettä, saniaista, horsmaa, kulleroa ja kurjenpolvea. Metsän kehitysluokka on 60. 3 Voimassa 2013-12-09T01:20:33 6472.04931641 425.06140025
arkeologinenkohde_alue.2398 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2398 156311 {E44568AF-4D34-4259-9250-2ED8812B1501} 1000004847 Solisniemi 2 lapinrauniot 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 100 ei Niemellä on kaksi lapinrauniota. 1. Osittain hajoitettu lapinraunio, jonka halkaisija on 5 m. Lapinraunio on sammalien peitossa ja sen puretut kivet on röykkiön ympärillä epämääräisenä renkaana. Kivien välissä heikkoa hiilipitoista maata. 2. Ehjä lapinraunio, joka sijaitsee niemenkärjessä olevasta kummelista suoraan 20 m etelään. Röykkiö on järveltä päin katsottaessa isojen maakivien takana "suojassa" katseilta. Röykkiön halkaisija 6 m ja korkeus 1,5 m. Röykkiön päällä kasvaa mänty. Röykkiö on kasattu luonnolliseen pieneen notkelmaan, mikä maastouttaa röykkiön hyvin varpukasvillisuutta kasvavaan metsikköön. Röykkiöiden paikannuksessa on ristiriita verrattaessa vuoden 2005 inventoinnin GPS-paikannusta ja saman raportin karttaliitettä. Niemen avokallioissa 1900-luvun hakkauksia (nimikirjaimia, nimiä ja vuosilukuja). 3 Voimassa 2013-02-27T12:12:23 1972.92895508 190.58190357
arkeologinenkohde_alue.2399 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2399 156312 {91698B83-E78F-4BDE-BBD1-34A450E308CF} 931010060 Kärnäjärvi 3 asuinpaikat (ja pyyntikuopat) 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 117 ei A:Asuinpaikka sijaitsee Kärnäjärven länsirantalla, metsässä, kivikkoisella hiekkamaalla. Paikka on tasanteella, jossa on jyrkkä törmä länteen ja loiva etelään. Kohde on ehjä. B:Edellisestä 100 m etelään Kärnäjärven länsirantalla on toinen asuinpaikka. Paikka on loivalla kaakkoisrinteellä, hiekkamaalla. C: edellisen kohteen eteläpuolella Kärnäjärven länsirannalla on pyyntikuoppajono, joka käsittää 12 pyyntikuoppaa melko tasaisin välein rannan suuntaisesti. Vuoden 2005 inventointikertomuksen mukaan paikalla on 16 pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat inventoinut Jussila 1995 nimellä Kärnäjärvi 5. Paikalla käynyt myös Laurila vuonna 2013 (ks.161699). 3 Voimassa 2019-11-26T10:45:30 3008.2409668 295.94440931
arkeologinenkohde_alue.2400 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2400 156316 {C17508FA-E022-414F-AFA7-2C5BD71C53BE} 931010058 Kärnäjärvi 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 118 ei Paikka on kivikkoinen mäntyvaltainen hiekkamaa. Kohde on ehjä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka sijaitsee Kärnäkosken suulta 260 m lounaaseen, Siniseltä tieltä 180 m kaakkoon, muinaisen uoman itäpuolella. 3 Voimassa 2013-02-27T12:49:23 1054.80493164 126.62453656
arkeologinenkohde_alue.2401 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2401 156318 {83A7D0A6-89A3-4158-8214-999132E3E575} 931010052 Rakaja Lintuniemi 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 116 115 ei Kohde jakaantuu kolmelle eri korkeudella olevalle rantaterassille. Kohde A sijaitsee Koliman eteläosassa Rakajan saaren eteläkärjen länsipuolella. Paikka on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kohdeon ehjä. Kohde B sijaitsee Koliman eteläosassa, Rakajan eteläkärjessä. Kankaalla on ehjä asumuspainanne. Kohde C sijaitsee Koliman eteläosassa, Rakajan keskivaiheilla. Rantatörmällä on ehjä painanne. 3 Voimassa 2013-02-27T12:55:57 7598.79345703 372.52165008
arkeologinenkohde_alue.2402 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2402 156319 {5CA1DDFA-D8E3-4BC3-A211-468451BA5EE5} 931010053 Rakaja Etelä kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 113 ei Kohde on ehjä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Asuinpaikka sijaitsee Koliman eteläosassa, Rakajan saaren kaakkoiskärjen hietikolla ja rantatörmällä, niemen kärjessä. 3 Voimassa 2013-02-27T13:01:09 1161.62939453 170.25853049
arkeologinenkohde_alue.2403 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2403 156325 {7DE4E1A8-541F-4D0F-A0D4-3E5E504B5A1E} 601010049 Lylysaari 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 5 Pronssikautinen; 4 Kivikautinen 51 Pronssikautinen; 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 116 ei Alueen metsä on kaadettu ja äestetty vuonna 1993. Ensimmäiset löydöt on tehty äestysurista. Maastossa erottuu hakkuutähteiden ja äestyksen vuoksi heikosti matalia asumuspainanteen tapaisia pyöreitä ja soikeita painanteita, joista yhtä tutkittiin vuonna 1994. Saaressa on idempänä myös pyyntikuoppia, ja peruskartalle on merkitty tervahauta. Tasanteella tehtiin asuinpaikan koekaivauksia vuosina 1994 ja 1995. Vuoden 1994 kaivauksissa löytöinä saatiin kvartsia, kiviesineitä ja niiden katkelmia, muutamia pikkutalttoja sekä keramiikkaa, josta osa on asbestinsekaista (ilmeisesti myöhäisneoliittista). Vuoden 1995 kaivauksessa ylemmän törmän juurelta koekuopasta löytyi kivimurska- ja kiillesekoitteista, leveällä leimalla ja sisältä päin painetuin kuopin koristettua Sarsan-Tomitsan keramiikkaa. Koekaivauksella asuinpaikka voitiin rajata alustavasti, mutta tarkka rajaus tekemättä. Kohde sijaitsee Kolima-järven Lylysaaren suojaisella länsirannalla, hiekkatörmän päällä olevalla luontaisella tasanteella. 3 Voimassa 2013-02-27T14:44:12 18469.29101562 643.55082302
arkeologinenkohde_alue.2404 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2404 159330 {644F9B7A-242E-43E4-B021-9AE52AAF9D1C} Viitala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 233 ei Alueella on kaksi rakennus jäännösta, sekä raivausröykkiö. Alueen poikki kulkee umpeen kasvanut pihatie. Rakennustenpohjien ympärillä on vanhaa peltoa. 1: Kohteessa on kolmiomainen kuoppa, jonka sivut ovat 5 metriä. Kuopassa on metallinen sängynpääty. Kuopassa kasvaa koivua ja kuusta. Kuopan vieressä on tulisija, joka on muurattu kivillä ja laastilla. Se on 1 m korkea ja 2,5 x 2 m alaltaan. Hormi on osittain ehjä. Vieressä on metallinen uuninaukon reunus. 2:Kohteessa on kivestä ja laastista koostuva kasa. Se on noin 1 m korkea ja samoin leveä. Vieressä on ruostunutta metallia. 3: Kuusen alla on kiviröykkiö. 4: Kiviröykkiö on pitkä ja kapea. Kiviä on todennäköisesti raivattu entisen pellon laidalle. Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Kohteesta saatiin tieto toimistolta. Kohteessa on ollut asuintila. Kohde sijaitsee Saarivaarassa, Kirvesvaaraan kulkevan tien eteläpuolella. Alue on luoteeseen loivasti laskevassa rinteessä. Kuviolla on metsitettyä peltoa, puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Aukeilla alueilla kasvaa ohdaketta, päivänkakkaraa ja vadelmaa. 3 Voimassa 2013-11-07T10:50:36 18754.75439453 574.55327839
arkeologinenkohde_alue.2405 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2405 159339 {DC80FAF2-BC96-4D53-AD16-E3CDD92ABD30} 1000002165 Talaslahti pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 197 ei Kumpareen korkeimman osan laella on 3,0 x 1,5 m:n kokoinen, koillinen - lounas -suuntainen ja 0,8 m:n syvyinen kuoppa. Sen luoteispuolella on pyöreähkö, kaksi metriä halkaisijaltaan oleva ja 0,3 m:n syvyinen painauma. Tästä kaakkoon on 2,0 x 1,5 m:n kokoinen ja 0,4 m:n syvyinen, koillinen-lounas -suuntainen kuoppa. Sen kaakkoispuolella on epämääräinen painanne. Ensin mainitusta kuopasta 2 metrin päässä, korkeimman osan luoteispuolella on 2,5 m halkaisijaltaan oleva painanne, jota on käytetty nuotiopaikkana. Sen etelä- ja lounaispuolella on epämääräiset painanteet. Paikkakunnalla kuopanteita sanotaan lappalaisten haudoiksi. Kohde on aluemainen. Kolme suurinta kuoppaa on merkitty myös pisteillä. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kohteessa on pyyntikuoppia. Kohde sijaitsee Saarivaarasta kolmisen kilometriä länsilounaaseen, Ylä-Suortojärven luoteispään Talaslahden ja Suortojoen niskan välisessä niemessä. Niemen ympäristö on suota, mutta niemen kärjessä on kuivaa kangasta oleva kumpare. Kumpareessa on laaja, noin 2,5 metriä järven pintaa korkeampi, matala osa ja pieni, viitisen metriä järven pintaa korkeampi kukkula järven rannan lähellä joen tuntumassa. Alue kasvaa männikköä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. MJ-rek. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2015-11-29T16:46:45 1605.69140625 146.96135477
arkeologinenkohde_alue.2406 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2406 156553 {51C7C37C-E1C5-4C9B-AA52-DB3D208AF9FB} Savimaa sota-ajan tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Tielinjan itäpuolella risteyksessä on levyn kappaleita ja listan pätkiä, sekä hieman ikkunalasia. Paikalla on mahdollisesti ollut jonkin rakennelman jäännös. Tiestä noin 25 m lounaaseen on pieni matala kuoppa, muodoltaan lähinnä ympyrän neljännes. Kaarevalla sivulla on kaksi kerrosta kiviä reunassa. Kuopan koko on 80 x 80 cm ja syvyys 30-40 cm. Mahdollinen potero. (x 3487691, y 7528034) Edellisestä n. 10 m pohjoiseen on samantyyppinen kuoppa, kooltaan 60 x 60 cm. Myös sen reunalla on kivet. Edellisistä edelleen pohjoiseen on kaksi samantyyppistä kuoppaa vierekkäin. Suuremmassa on valli ja sen päällä kiviä. (x 3487692, y 7528043) Pienien poteroiden pohjoispuolella on kaksi suurta kuoppaa vierekkäin, jotka ovat muodoltaan epämääräisiä ja varsin syviä. Ne ovat kooltaan sopivan kokoisia korsuiksi, mutta eivät kuitenkaan vaikuta korsuilta. Ne voisivat kuitenkin olla sodan aikaisia, sillä niissä kasvaa n. 50-vuotiaita mäntyjä. (x 3487669, y 7528069) Tien itäpuolella, noin 15 m päässä on kolme samanlaista kuoppaa vierekkäin, ja niiden vieressä neljäs kuoppa, joka on suorakaiteen muotoinen. (x 3487717, y 7528083) Niistä edelleen noin 30 m itään on kaikkiaan neljä kuoppaa vierekkäin. (x 3487748, y 7528093) Kuopat vaikuttavat olevan liian pieniä ja matalia poteroiksi, mutta ovat ehkä silti poteroita. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Sodanaikaisia rakenteita. Kohde sijaitsee Kitisen länsirannalla Peurasuvannon kohdalla, hieman Ala-Vaalojoen eteläpuolella, Tarpomapään tieltä pohjoiseen suuntautuvan sivutien risteyksessä. Risteyksessä on pieni aukea alue, tien puolella koivupöheikkö, Kuivahkoa kangasta jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Pilketehtaan työntekijöitä varten ollut ruokailupaikka. ( venäläiset vangit ) He ovat tehneet Lohijoella olevalle pilketehtaalle koivuja. Vangit on ruokittu paikalla. Rakennusjäänteitä on yhä näkyvissä. 10 v. sitten oli vielä pöytiäkin näkyvissä. Paikka sijaitsee Pomokairantien varrella, lähellä Peurasuvantoa. Paikka on metsän ympäröimä. Koillisessa virtaa Kitinen. 3 Voimassa 2013-03-22T13:50:51 5729.17724609 358.83154316
arkeologinenkohde_alue.2407 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2407 159095 {9C3B4EFF-AC12-4092-A211-64597192E1F4} Haukilampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 244 ei Alueella on neljä rakennuksen jäännöstä. 1: Rakennuksen pohja on kaksiosainen, väliseinä halkoo sen niin, että pidempi osa on 7, 5 m pitkä ja lyhyempi 7 m. Leveyttä pohjalla on 6,5 m. Se on itä-länsisuuntainen. Hirsikertoja on jäljellä muutama. Kattohirsiä on maassa leveyssuunnassa, sekä lautoja pituussunnassa. Hirret on sahattu. Kohteen keskivaiheilla on pystyssä riukupuu, jonka lävistää kaksi naulaa. 2: Kohde on mitoiltaan 6,5 x 6,5 m ja siitä on parhaimmillaan jäljellä 6 hirsikertaa luoteisnurkassa. Rakennusvaiheessa hirret on sahattu ja niissä on koirankaulasalvos. Oviaukko antaa etelään. 3: Kohde on mitoiltaan 6,2 x 6,2 m. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä. Noin neljä hirsikertaa on jäljellä ja niiden välissä on tilkettä. Maassa on kattohirsiä. Hirsikehikossa on aukot kaakon ja luoteen suunnilla. 4: Kohde on mitoiltaan 7,6 x 6 m. Pitempi sivu on koillinen-lounassuuntainen. Parhaimmillaan on jäljellä viisi hirsikertaa. Rakennettaessa hirret on katkottu sahalla. Kohteen keskellä kasvaa paljon riidenliekoa ja muutama kuusen taimi. Kohde on aluemainen. Rakennuksen pohjat on merkitty erikseen pisteillä. Yksi alueen kohteista oli SutiGis:ssä, muut löytyivät aluetta tutkittaessa. Rakennusten koot viittaavat siihen, että paikalla on voinut olla kämppä. Kohde sijaitsee Puraksen Haukilammen itärannalla sekametsässä. Alue on loivaa mäkeä. Rakennusten jäännösten ympärillä kasvaa pääasiassa koivua. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-24T11:16:15 5180.93408203 315.65385122
arkeologinenkohde_alue.2408 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2408 159381 {5A44A910-D45F-411B-BA6E-D7F73705339B} Kopisto 1 Talo jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 121 ei Sutigis-merkinnän mukaan paikalla oli Kopiston talo. Talon perustuksia ei inventoinnissa havaittu, sitä esti tiheä korkea aluskasvillisuus. Aukealla alueella on vanhalle pihapiirille tyypillistä kasvillisuutta, lounaisosassa on hyvin kookkaita vanhoja pihapuita. Alueen pohjoislaidalta löytyi kaksi raivausröykkiötä, toinen pyöreä, halkaisija 2,5 m ja korkeus 0,5 m; toinen on soikea, mitat 4 x 2,5 m ja korkeus 0,5 m. Kivien koko on 15 - 35 cm. Lähialue, jossa kasvaa nykyään vanhahko metsä, näyttää raivatulta. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen perusteella (rakenteet ja entinen pihapiiri / puusto. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.8.2013, lähde Sutigis. Tapaus jää epäselväksi, paikka ei ole merkitty vanhoihin karttoihin (1890-1959); nimi Kopisto ei löydy torppaluettelosta eikä Salon/Piipolan tuomiokunnan - Haapaveden pitäjä - perunkirjoituksista (1724 - 1921). Matala kangassaareke suoalueen keskellä, tuoreehko kangas. Alue on osittain aluskasvillisuuden peittämä, osittain vanhaa puustoa. 3 Voimassa 2013-08-09T16:27:31 9871.05078125 395.09120992
arkeologinenkohde_alue.2409 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2409 156731 {D4998454-4F7C-4555-AC12-098E08D86E70} 1000015534 Santahamina Leppäniemi 3 laiturit 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1519 Laiturit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty ei Kahden laiturin perustukset. Laiturit on rakennettu todennäköisesti 1900-luvun alussa. Eteläisemmästä näistä (laituri 1) on rannalla näkyvissä kaksi laiturinperustuksen betoniharkkoa. Ilmakuvien perusteella laiturirakenteet jatkuvat veden ja kaislikon seassa merelle päin noin 40 m pituudelta. Betoniperustat ovat noin 6 m päässä toisistaan, niiden koko on noin 4x0,6 m ja niitä on näkyvissä 0,30 m korkeudelta. Laiturille johtaa mukulakivinen tie, jonka eteläreunaa on vaikea havaita, mutta pohjoisreuna näkyy selkeänä kiveyksenä. Niemen pohjoispuolella oleva laituri (laituri 2) on täysin heinän ja kaislan peitossa, mutta sen perustusten reunuskivet ovat selkeästi havaittavissa. Laiturin reuna on tehty suorakulmaisista lohkotuista kivistä. Laiturin leveys on noin 4 m. Perustuksia pystyttiin seuraamaan noin 10 m matkalta. Perustukset jatkuvat veden alle ja kokonaisuudessaan laituri on ilmakuvien perusteella noin 50 m pitkä. Laituri 1: Pkoo: 6672656, Ikoo: 3391296 Laituri 2: Pkoo: 6672693, Ikoo: 3391292 Santahaminan länsirannalla, Teerisaaren ja Leppäniemen välissä pienessä niemessä. 3 Voimassa 2013-03-18T11:59:37 3278.1262207 235.73815734
arkeologinenkohde_alue.2410 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2410 161051 {F16567AC-FEBA-49C8-BD5D-E43A736E8076} Heikkilä asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 133 ei Kohde käsittää vanhan puretun tilan. Jäljellä on päärakennuksen ja ulkorakennuksen jäänteet. Päärakennuksesta on jäljellä 6,5m x 8m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Sisäpuolella on yhä pystyssä oleva ja ehjä peltinen uuni jonka päälle on rakennettu hirvitorni. Uunin pohja on valettu betonista. Ulkorakennuksesta on jäljellä aurauksessa vaurioitunut epäselvä kivijalka joka koostuu luonnonkivistä joiden päällä on betonia. Alueella on lisäksi lahonneita lautoja, tiiltä, autonrengas ja hieman muuta vastaavaa purkujätettä. Kohde rajautuu aluemaisesti parinkymmenen metrin matkalle rakennusten jäänteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asutustilan jäänne 1900-luvun puolivälin tienoilta. Kohde sijaitsee moreenimäellä. Maaperä on muokattu. Metsä on noin 25-vuotiasta koivutiheikköä. 3 Voimassa 2013-11-20T14:38:44 988.23901367 137.97035892
arkeologinenkohde_alue.2411 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2411 161060 {B65C5629-7430-4F7B-A28B-9980D76776D4} Lammintauslehto 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Istutuslaikuista löytyy kvartsia, palanutta luuta ja palanutta kiveä parinkymmenen metrin matkalla terassin tasaisimmalla ja hiekkaisimmalla kohdalla. Kohde rajautuu noin 35m x 15m matkalle mäen laen länsipuolelle, tasaisen terassin kohdalle. Kohde löydettiin inventoinnissa 19.6.2013. Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee muinaisrannalla, etelä-pohjoissuuntaisella pienellä rantaterassilla moreenimäen länsirinteellä. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä on nuorta mäntytaimikkoa. 3 Voimassa 2013-11-20T14:47:00 373.77001953 86.57366257
arkeologinenkohde_alue.2412 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2412 156449 {E7778B06-8EA6-4502-8AC5-B352C0D7869A} Lommila asuinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 999 Muu omistaja 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 247 ei Päärakennuksesta noin 20 m länteen on L-muotoisen rakennuksen pohja (x 3460114, y 7556726). Sen koko ulkoreunoista on 9 m x 7,4 m, eteläpääty on 4 m leveä ja 4,5 m pitkä, ja L:n itäpää on 4,7 m leveä. Mahdollisesti rakennus on ollut navetta. Samanlainen rakenne kuin päärakennuksessa, pelkkahirret ja lukkosalvokset. Ovenkamanat L-sisänurkassa. Itäosassa on liuskekivistä tehty piippu, joka on n. 2 m korkea. Aivan rakennuksen vieressä on kuoppa joka on ollut katettu. Sen koko on n. 3 m x 3 m ja syvyys 1 m, kuopan yli ollut 2,5 tuumaa paksut parrut. Rakennelman pohjoispuolella on käymälä joka on yhä käytössä. Rakennelman eteläpuolella on mahdollisia peruskiviä ja betonikappaleita ja noin 1 m x 1 m betonilaatta. Eli paikalla on mahdollisesti ollut rakennus, joka on kivien perusteella ollut kooltaan noin 7 m x 5 m. (x 3460123, y 7556714) Lisäksi paikalla on tilan vanha päärakennus, joka on poromiesten käytössä (x 3460137, y 7556736). Sen koko on 6,8 m x 6,5 m, valmistettu sahatuista pelkkahirsistä. Hirret on varattu, tilkkeenä on koskinukkaa, lukkosalvokset. 15 / 16 hirsikertaa, osa hirsistä on jatkettu. Yläkerta on lautaseinäinen, yksi ikkunan alapuolinen lauta puuttuu, osa yläkerran ikkunoista on rikki. Kivijalka on osin luonnonkiviä, osin betonia. Takaseinän alin hirsi on jo taipunut tuen puutteesta. Katto on huopaa, osin korjattu, erivärisiä kappaleita. Oven ja ikkunanpielet on aikoinaan maalattu vaalean vihreällä. Eteisen ikkuna on rikkoutunut. Ovessa on lattarauta ja lukko. Oven päällä on puinen kyltti johon on kaiverrettu teksti: BLOM. Viereisen ikkunan päällä on teksti: LAPIN. Kuistin laudat ovat alkaneet tippumaan. Kuistin ikkunat ovat rikki. Rakennus on palanut tarkastusta seuraavalla viikolla. Päärakennuksen itäpuolella havaittiin puukehyksinen heteka, jossa on metallijouset, puut liitetty tappiliitoksin, koko 186 cm x n.70 cm. Lähellä joen rantaa on sauna. Sen koko on 5,2 m x 3,2 m. Hirret on veistetty kirveellä, nurkissa on lukkosalvokset, itäpään nurkissa on nurkkalaudat jäljellä. Ikkunanpielet on maalattu vaalean vihreiksi. Uusittu savupiippu on punatiiltä. Huopakatto, itäpään seinässä on puuntaivutus teline. (x 3460130, y 7556689) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Sutigis. Alue on vuokrattu Lapin paliskunnalle. Lommilan (Blom) tila, joka on jäänyt pois käytöstä Porttipahdan tekojärven tultua käyttöön.. Kohde sijaitsee Porttipahdan tekojärven länsipuolella, Kitisen pohjoisrannalla.Aukea ruohikkoinen kenttä, jonka reunoilla on koivupöheikköä, ympäristössä kasvaa mäntymetsää. Poroaita kulkee joen rannasta länteen päin piha-alueen halki, se on merkitty karttaan. 3 Voimassa 2013-05-13T10:23:15 2403.18652344 195.42902117
arkeologinenkohde_alue.2413 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2413 156452 {5B140AB3-32A1-4ED2-A694-76FA2DACBD53} Pälvi asuinkenttä 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 247 ei Joen suuntaisen tieuran eteläpuolella on liuskekivistä muurattu uunin jäännös, joka on osin romahtanut. Joen puolella on myös toinen kivirakennelma, joka on ilmeisesti kuulunut samaan rakennukseen. Rakennuksesta ei ole jäljellä puurakenteita. Ympärillä on muutamia kuoppia. (x 3459799, y 7556361) Edellisestä vajaa 30 m lounaaseen on mahdollinen uunin jäännös, se on kooltaan n. 2,5 m x 2,6 m kokoinen kivikasa. Vieressä kasvaa nokkosia, joten mahdollisesti kyseessä on navetan paikka. (x 3459773, y 7556347) Uunista noin 30 m länteen päin on kylmämuurattu kivijalka, joka on joen puolella n. 60 cm korkea. Kivien sisäpuolella on n. 1 m leveä maavalli ja niiden sisäpuolella lähes 1 m syvä kuoppa, jonka keskellä on vielä pienempi kuoppa. Kivijalan koko on 9 m x 7 m, sen vieressä on muutamia hirsiä. (x 3459760, y 7556370) Kivijalasta noin 20 m pohjoiseen ja noin 20 m rannasta on mahdollinen saunan liesi, palaneen näköisiä kiviä ja valurautaisen lieden katkelmia. Paikalla ei ole selvää rakennuksen jäännöstä. (x 3459771, y 7556396) Edellisestä noin 20 m itään ja noin 10 m rannasta on kuoppa, kooltaan 4 m x 5 m ja syvyydeltään n. 1 m. Se on muodoltaan suurin piirtein suorakulmainen. Mahdollisesti paikalla on ollut maakellari. (x 3459791, y 7556401) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Sutigis, Luontopalvelut niittää rannanpuoleisen kuvion aluetta perinnemaisemana. Merkitty vuoden 1973 topografiseen karttaan Pälvin tilana. Pälvin tilan kenttä. Kohde sijaitsee Porttipahdan tekojärven länsipuolella, Kitisen etelärannalla. Niittyalue joen rannalla, ympärillä mäntykangasta, reunoilla myös koivuja. Metsätalouden perinnebiotooppi, jota LP hoitaa. 3 Voimassa 2019-04-30T13:36:33 4872.48242188 270.7604652
arkeologinenkohde_alue.2414 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2414 156750 {EB2EDDC0-822E-4C8E-BED8-3E99DC0B1EC0} Pyysaaret asuinpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Alueella ovat 1) Rakennuksen perustukset X 6877557, Y 3502998. E- ja N-seinän pituus 5.9 m. Perustusten sisällä on lasia, puna- sekä sementtitiiliä ja lasipullo. NE-kulmassa betonilaatan päällä kiviröykkiö, joka on todennäköisesti tulisijan jäännökset. Noin 10 m päässä perustuksista koivun juurella auton istuimen teräsrunko, jossa keinonahkapäällysteen jäännöksiä. Paikka on esineistöstä päätellen autioitunut 1960-luvulla. Entinen paven numero 156747. 2) X 6877562, Y 3502976. Soikea kuoppa maakumpareen keskellä. Pituus noin 3.5 m, leveys noin 2.4 m ja syvyys noin 1.5 m. Kuopassa näkyvissä lautaisen kattorakenteen jäännöksiä sekä kimpiastian palanen. Tulkinta: Maakellarin jäännös. Entinen paven numero 156748. 3) X 6877559, Y 3503006: Kiviröykkiö ja rojua: kumiteräsaappaat, posliinin palasia, lasipulloja, säilyketölkin kappaleita, muovikorkkeja ym. Tulkinta: jätekasa. Entinen paven numero 156749 Näkyvät rakenteet sekä niitä ympäröivä kulttuurivaikutteinen biotooppi. Löydetty maastotyössä 14.8.2012. Torppa tai muu asumus, joka on autioitunut myöhään. Kasvillisuudessa heijastuu selvä kulttuurivaikutus. Alikohteina tallennettu rakennuksen jäännös 156747, maakellari 156748 sekä jätekasa 156749. Harvaa osittain iäkästä lehtipuustoa ja pieniä aukeita, jotka pääosin sananjalan ja nokkosen peitossa. Siellä täällä isoja lohkareita. Ympäristössä kasvaa paikoin viinimarjaa. Vanhimmat puut hyvin kookkaita koivuja. Alueen sisältä poistettu pisteet ja tiedot liitetty alueeseen 18.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-18T09:32:07 701.40600586 111.68458732
arkeologinenkohde_alue.2415 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2415 156758 {7277BEEE-6210-4B97-802C-15DC8FA9F485} Revonsaaret 5 kaskimaa 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Saaren lakiosa, jossa merkkeinä kaskeamisesta kolme kivirauniota. Näkyvät rakenteet. Löydetty maastotyössä 16.8.2012. Kaskimaa. Hyvin varttunutta lehtimetsää. Valtapuina koivu ja haapa, joukossa kuusia. Aluspuuna pihlajaa ja lehmusta. Kentäkerros kasvaa ruohoja ja alempana varpuja. Paljon maa- ja pystylahopuuta. Maasto melko tasaista ja pääosin vanhan veden pinnan yläpuolella. 3 Voimassa 2019-09-18T10:14:39 2141.91357422 177.29922659
arkeologinenkohde_alue.2416 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2416 156508 {259C5378-2026-4098-8F3C-424E18E55221} 92010004 Högbergsbacka B kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 28 ei Löydöt: taltan kappale, pii-iskos, iskoksia ja alkeellinen kirves tai nyrkki-iskuri KM 15816:1-7. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että viljelyn aiheuttamaa haittaa lukuunottamatta asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Högbergsbackan talon saunarakennuksen pohjoispuolelta on löytynyt myös soikea tuluskivi (KM 15814) Högbergbacka B -niminen asuinpaikka sijaitsee Nybyggetintien ja Ukonkallionkujan risteyksestä noin 200 metriä pohjoiseen. Ukonkallionkuja kiertää asuinpaikkaa sen etelä- ja itäpuolitse. Asuinpaikka sijaitsee länteen ja lounaaseen viettävässä, melko jyrkässä peltorinteessä Högbergetin kallioiden juurella. 3 Voimassa 2019-09-30T11:11:40 6792.95654297 322.73947606
arkeologinenkohde_alue.2417 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2417 161588 {48B2245C-A524-4C23-8C5B-9F1D90979113} Naatsukkajärvet 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin rauniot. Alakohde 1 pisteessä x 3440976, y 7536770 on kämpän talli. Koko: 8,5 x 7,2 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Hirret on nurkissa molemmin puolin salvetut. Rakennelmasta on yhdeksän hirsikertaa jäljellä. Hirret on sahattu poikki. Seinissä on hirsien välissä kiiloja ja vitsapunoksia. Ovi on lounaisseinällä ja ikkunat pohjois- ja eteläseinien keskellä. Kurkihirsi kulkee rakennelman yli pituussuunnassa. Rakennelman päällä on lahonneita, kirveellä halottuja kattolautoja. Itänurkan seinässä on sontaluukku. Hirsissä on tehdasnauloja ja yhdessä hirressä on leimakirveen leima. Oven pielessä on karapuun hahlo. Alakohde 2 pisteessä x 3440946, y 7536754. On varsinainen kämppä, jonka koko on 26 x 7,4 metriä. Pitkät sivut kulkevat luoteesta lounaaseen ja luoteesta lukien on väliseinät 6,6 metrin, 13,5 metrin ja 19 metrin kohdalla. Etelä- ja länsinurkissa on kiukaat, joiden koko on 2 x 2 x 1 metriä. Hirret on sahalla katkottuja ja nurkissa molemmin puolin salvettuja. Luoteispäädyn huone on parhaiten säilynyt ja siinä on 4 hirsikertaa jäljellä. Kaakkoisen huoneessa on palon jälkiä. Pääkämppä on järven rannan suuntainen ja ylempänä rineteessä olevan tallin pitkät sivut kulkevat järveä kohti. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän ja tallin rakenteiden ylle ja niiden lähimaastoon. Silvia Metsätyökämppä ja siihen liittyvä hevostalli. Kohde sijaitsee Naatsukkajärven itäpuolella, järveen laskevassa moreenikankaassa, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2013-10-04T14:08:01 888.49194336 128.58507412
arkeologinenkohde_alue.2418 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2418 159694 {B1A54CAA-95C5-43E9-96BC-31DDCCA9D461} 290010024 Iso-Palonen pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 193 ei "Asuinpaikkalöydöt (KM 21590:1-3, KM 29439:1-4) ovat tulleet esille rantahietikolta, Iso Palosen kaakkosrannasta. Rantatörmän päällä olisi asuinpaikalle sopivaa maastoa, mutta sinne tehdyistä lukuisista koekuopista ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Iso Palosen rannan lähellä on ns. lapinhautoja. Lisäksi paikalta on pyyntikuoppien sarja (14 kuoppaa). Pyyntikuopat, jotka ovat halkaisijaltaan noin 3 m, ovat rivissä kannaksella, järven rantaan etelästä johtavan polun itäpuolella. Paikalla on myös tervahaudan pohja." -Muinaisjäännösrekisteri Hiekkarannalta ei havaittu inventoinnin yhteydessä esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Lahdelman rantavedessä oli näkyvissä yksi nuotionpohja, joka voi olla vanhempaa perua (vesi oli matalalla inventonti ajankohtana). Pyyntikuoppakohteet olivat ennallaan. Inventoidessa havaitsin 14 pyyntikuoppaa. Iso-Palonen retkeilyreitin polun molemmin puolin on kolme kuoppaa. Kaikki ovat pyöreähköjä noin 1,9x1,5 kooltaan ja keskimäärin 0,5 metriä syviä. Rinnettä ylöspäin mentäessä kuoppien koko suurenee. Harjanteen pohjoisreunalla on kuusi pyyntikuoppaa. lännestä itään niiden koot ovat seuraavat: - 4,4x2,8 metriä, syvyys 0,75 lounais-koillinen-suuntainen - 3,4x3,3 metriä, syvyys 0,8 metriä - 3x2,4 metriä, syvyys 0,7 metriä - 2,4x2,4 metriä, syvyys 0,6 metriä - Edellisen vieressä suunnilleensamankokoinen kuoppa. Itäpäädyssä Veräisen rannan lähellä on neljä kuoppaa. Pohjoisesta etelään koot ovat seuraavat: - 1,9x1,4 metriä, syvyys 0,4 metriä - 1,5 x1,7 metriä, syvyys 0,3 metriä - 2,6x2 metriä, syvyys 0,45 metriä - 1,8x2 metriä, syvyys 0,35 metriä Lisäksi yksi kuoppa harjanteen keskiosassa lähellä etelälaitaa, kooltaan 2,7x2,7 metriä, syvyys 0,6 metriä. Vuoden 2019 tarkastuksessa (VARK-kohteiden tarkastus, Teemu Mökkönen) oli havaittu 17 kuoppaa. Kohde on aluemainen. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä Pyyntikuoppia "Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppakohde ja ns. lapinhaudat sijaitsevat Ison Palosen itäpäässä, sen ja Veräisen Hautalahden välisen kannaksen länsireunassa. Kannaksen pohjoisosa on matalaa suota, suon eteläpuolella on mäntykangasta." -Muinaisjäännösrekisteri Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. Pyyntikuoppakohde ulottuu Iso-Palosen ja Veräisen Hautalahden välisen kannaksen läpi. Mj-rekisterissä myös asuinpaikkana (ja lapinhautoina), mutta viime inventoinneissa ei ole merkkejä asuinpaikasta löytynyt. / P. Pelttari 3 Voimassa 2019-08-13T15:30:02 30672.42041016 794.87231087
arkeologinenkohde_alue.2419 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2419 161080 {54D8C442-4041-4D94-ADF9-1EED2B4B8C0A} Mustikkakangas asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Kohde käsittää vanhan puretun tilan jäänteet. Jäljellä on päärakennuksen, kellarin ja kaivon jäänteet sekä kymmeniä raivausrykkiöitä. Päärakennuksesta on jäljellä noin 7,5m x 14m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Rakenne on hieman L-kirjainta muistuttavan muotoinen. Sisäpuolella on uuninpohjakumpare ja ruostunut rautainen hella. Rakenteen sisäpuolella on myös kellarin jäänteitä sekä purkuromua kuten tiiliä ja peltiä. Kellari on mitoiltaan noin 3m x 4m. Seinät ja katto on rakennettu lankuista, päätykolmiot ja seinien rakenteita on vielä jäljellä, katto on romahtanut sisään. Kellari on noin 2m x 3m kokoinen syvä kuoppa. Alueella on kymmeniä matalia noin 2m x 2m kokoisia kiviröykkiöitä vanhoilla pihapelloilla. Kohde rajautuu aluemaisesti mäen etelärinteelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 20.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha tila, rakenteet viittaavat 1900-luvulle. Kohde sijaitsee moreenimäen etelärinteellä. Metsä on pääosin noin 45-vuotiasta kuusikkoa. Mukana on myös vanhoja pihapuita. 3 Voimassa 2013-11-20T14:39:18 19076.87402344 590.73469543
arkeologinenkohde_alue.2420 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2420 158848 {B03F5E3E-13CD-412B-806A-129C56EC4062} Rengonlahti 2 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Kohteeseen kuuluu neljä toisiaan lähekkäin sijaitsevaa maakivien päälle kasattua röykkiötä. Ne merkattiin inventoinnissa punaisella muinaisjäännösnauhalla. R1 on alueen luoteisreunassa ja sijaitsee noin kymmenen metriä rannasta. Röykkiö koostuu 1 x 1,5 metrin kokoisen ja noin puoli metriä korkean maakiven päälle kasatuista sammaloituneista kivistä. R2 on edellisestä noin kaksi metriä itään ja koostuu 1 x2 metrin kokoisen ja noin puoli metriä korkean maakiven päälle kasatuista sammaloituneista kivistä. R3 sijaitsee alueen eteläosassa ja on kooltaan sekä rakenteeltaan kuten R1 R4 sijaitsee alueen koillisosassa ja on kooltaan sekä rakenteeltaan kuten R1 Kohde rajautuu neljän maastossa havaitun röykkiön mukaisesti aluemaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 16.7.2013. Kyseessä on kaskiröykkiöalue, joka puustosta päätellen on yli sata vuotta vanha. Kohteen ympäristö on melko kivikkoista länteen viettävää rinnettä. Länsipuolella on Rengonlahti ja itäpuolella kohoaa kallioisempi rinne. Ylin puusto on arviolta yli sata vuotta vanhaa männikköä, jonka alispuustona kasvaa koivua, kuusta ja katajaa. Aluskasvillisuutena on mm. mustikka ja puolukka. 3 Voimassa 2013-07-18T13:48:51 154.890625 54.07290468
arkeologinenkohde_alue.2421 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2421 158879 {64F9BF82-F855-4318-BB8A-11ECACEEDCE3} Monikkaniemi 2 asumuksen jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 101 ei Kohteessa on noin 2 x 3 metrin kokoinen ja puolisen metriä syvä maatunut ja sammalen peittämä kuoppa, jonka länsireunassa on halkaisijaltaan noin kaksi metrinen ja noin metrin korkea kumpare. Kohde sijaitsee tasaisella alueella noin kymmenen metriä rannasta. Kuopan ja kumpareen lounaispuolella on muuta ympäristöä tasaisempi alue, joka on halkaisijaltaan noin 30 metriä. Se voisi olla asumuksen aikaista "pihamaata" jossa on saattanut olla esim. jotain viljelystä, mutta esim. kaskiröykkkiöitä ei havaittu. Kairasin kuopan keskelle reiän, jossa oli likamaata ja hiilenmuruja noin neljänkymmenen sentin syvyyteen. Tämän jälkeen tutkin metallinpaljastimella maakasaa, jonka lounaisosasta tuli piippaus. Tein sille kohdalle koepiston, josta paljastui noin kymmenen sentin syvyydestä palanutta savea ja palaneilta vaikuttavia kiviä. Noin kahdenkymmenen sentin syvyydestä löytyi piippauksen syy, joka oli noin 23 senttiä pitkä sydänlehtinen sepän takoma ruostunut sarana. Lopetin koepiston kaivamisen tähän syvyyteen. Tämän jälkeen tutkin vielä kuoppaa metallinpaljastimella, josta tuli piippaus melko keskeltä kuoppaa. Tein kohdalle koepiston, josta löytyi noin 15-20 cm syvyydeltä palanutta savea, lasitetun saviastian kappale sekä pieni pronssi- tai kuparilevyn kappale, jonka pitkillä sivuilla oli hammastusta. Lopetin koepiston kaivamisen siihen. Kohde on rajattu aluemaisesti havaitun asumuksen jäännöksen ja siihen kytkeytyvän ympäristöään tasaisemman alueen mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 15.7.2013 Kyseessä vaikuttaa olevan historiallisen ajan tulisijallisen erä/kalamajan jäännös. Tarkempi tulkinta vaatisi lisätutkimuksia. Kyseessä on Monikkaniemen pohjoiskärki Monikkaselän rannassa. Alueella kasvaa vanhaa kuusikkoa ja maaperä on melko kivikkoista, paikoin kolukkoista. Aluskasvillisuutena sammal ja mustikka. 3 Voimassa 2013-07-18T15:09:51 2299.96362305 219.11449374
arkeologinenkohde_alue.2422 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2422 159230 {70CD9200-335F-4598-9E6E-4246CD115D62} 1000008840 Nuolivaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 254 ei Rykmentintiestä 15 m etelään ja 9 m polusta 9 itään on 2,5 m:n läpimittainen ja 0,5 m korkea kivikasa, joka on todennäköisesti peltoraunio. Tästä noin 27 m etelään on kaksi peräkkäistä, 6 m:n etäisyydellä toisistaan olevaa kivikkoa. Läntisen pituus on 16 m, itäisen 10 m, niiden leveys on 2-3 m. Kivikot lienevät pellon reunaan raivattuja kiviä. Rykmentientien ja polun haarasta 40 m etelälounaaseen on melko hiekosti erottuva rakennuksenpohja 1. Se on neliön muotoinen, sivut ovat 4 m:n pituiset ja 0,5 m leveät kohoumat. Alempana rinteessä, rakennuksenpohja 1:stä 8 m etelään sijaitsee rakennuksenpohja 2. Se on kooltaan 4,2x5,8 m. Pohja jakautuu kahteen osaan. Koillispäässä on väliseinällä erotettu 2 m:n pituinen osa, jonka seinät erottuvat heikkoina kohoumina maassa. Koillispäästä 1,2 m länteen on 0,9 m:n läpimittainen ja 0,5 m:n syvyinen kuoppa. Pohjan lounaisosa on hyvin selvä. Ulkosivuilla on noin 1,5 m leveät ja 0,4 m korkeat vallit ja niiden sisällä noin 0,5 m syvä kuoppa. Kuoppa on ehkä ollut lattian alainen säilytystila. Lounaisosan luoteisnurkassa on turpeen alla kiviröykkiö, ilmeisesti rauennut kiuas. Alinna rinteessä on hyväkuntoinen hirsikehikkoinen kaivo. Kaivo on tehty 150 cm pitkistä, 17-20 cm paksuista halkaistuista hirsistä. Se on koottu pitkänurkkaisella koirankaulasalvoksella, hirren yläosassa on puolipyöreä lovi. Kaivon sisämitta on 120x120 cm ja syvyys 140 cm. Rykmentintiestä 60 m etelään ja 15 m polusta itään on turpeen alla kiuas, jota tutkittiin. Kiukaan pohjan koko on ollut noin 2x2-2,5 m ja sen suuaukko lännessä. Pesä on ollut 1,5 m pitkä ja runsaat 0,5 m leveä. (MJ-rek) Tarkastuksessa merkittiin rakennuksen pohjia ja kiviröykkiöitä. Havainnointi oli vaikeaa hakkuujätteen vuoksi. RM Kohde on aluemainen. Alakohteita on merkitty pisteillä. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kohde on ollut asuinpaikka. Nuolivaara sijaitsee Karsikkojärven lounaispuolella. Se on noin kilometrin pituinen, itä-länsi -suuntainen mäki. Valtakunnanraja kulkee Nuolivaaran poikki; Suomen puoleinen länsiosa on kokonaan rajavyöhykkeellä. Vaaraa pitkin kulkee neuvostoliittolaisten välirauhan jälkeen tekemä Rykmentintie. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeen rajoitetun liikkumisen alueella, lounaaseen laskevalla loivalla rinteellä, tämänvuotisella hakkuuaukealla. Rakenteiden päälle ja ympärille on jätetty korkeat kannot, mutta myös hakkuujätettä. Kohde sijaitsee pääosin kuviolla, jossa on taimikkoa ja osin aukealla. 3 Voimassa 2014-05-15T11:08:08 9399.64550781 354.19516751
arkeologinenkohde_alue.2423 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2423 156576 {D5C2924E-8EDA-4A83-8151-2843BEED5784} 1000000752 Jokisuu 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 104 ei Tien eteläpuolen leikkauksessa löydöt olivat ruskeassa soransekaisessa hiekassa, ehkä likamaassa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu noin 105 m mpy korkeudella olevalta tasanteelta, törmän juuri on pari metriä alempana, joten kyseessä on erittäin vanha asuinpaikka varhaismesoliittiselta kivikaudelta. Paikka on luoteeseen ja pohjoiseen suuntautuvalla kapeahkolla niemellä ja todennäköisesti ehjää asuinpaikkaa on ympäristössä paljonkin jäljellä. Löytöjen perusteella asuinpaikan laajuus on noin 20 x 20 metriä, mutta topografian perusteella se voi olla laajempikin. Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajärveltä laskevan Herajoen suun itäpuolella, Syönnöskalliolle johtavan mökkitien risteyksessä, Jokisuun talosta 180 metriä lounaaseen. Löytöjä kerättiin tien leikkauksesta tien eteläpuolella sekä tieltä pusketusta maasta tien pohjoispuolella. 3 Voimassa 2013-03-12T13:33:49 2238.69140625 193.35076323
arkeologinenkohde_alue.2424 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2424 156577 {306A059F-9DB2-4BAF-AC2D-D43CFDBA118E} 1000000753 Jokisuu 2 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 99 ei Löytöjä kerättiin hiekkaisesta tien leikkauksesta 90 metriä tienristeyksestä itään ja talosta 150 metriä luoteeseen sekä tien pinnalta Jokisuun talolle vievän pihatien risteyksestä läheltä terassin reunaa, talosta 110 metriä luoteeseen. Mitä ilmeisimmin asuinpaikkaa on 98-100 m mpy korkeudella talon ja ensimmäisen löytöpaikan välillä ehjällä alueella ja mahdollisesti talon pihapiirissäkin. Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajärveltä laskevan Herajoen suun itäpuolella, Rykiniemen tieltä Jokisuun talolle johtavan tien leikkauksessa. Paikka on länteen suuntautuva kapeahko niemeke ja terassi Jokisuun talosta alle 200 metriä luoteeseen, peltojen yläpuolella. 3 Voimassa 2013-03-12T13:50:05 3340.27050781 275.18179962
arkeologinenkohde_alue.2425 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2425 156587 {EB251255-EB3E-4F5C-B309-00107321DD78} 1000001822 Bredvik (Laajalahti) kylänpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1117 Kylänpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 10 ei Paikalla on mitä ilmeisemmin säilynyt keskiaikaisiakin asutuskerrostumia. Maanpinnalle näkyvät rakennuksen pohjat ovat todennäköisesti aikaisintaan 1800-luvulta. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Bredvikin kylässä oli yksi talo, ja vuoden 1691 kartan perusteella se sijaitsi Villa Elfvikin länsipuolella Lustigkullan puutarhan kohdalla, Kehä I:n itäpuolella. Villa Elfvik toimii nykyisin Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskuksena. Alueen eteläpuolella on Laajalahden luonnonsuojelualue. Maisema paikalla on rakentamatonta ja puistomaista, jossa kasvaa sekä jaloja lehtipuita että myös kuusta ja mäntyä. 3 Voimassa 2019-10-18T07:34:47 53485.33569336 846.78298146
arkeologinenkohde_alue.2426 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2426 159908 {AE1ADF93-925A-4874-A15C-64E8E93262C2} Sikovaara pelto 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 275 ei ks. kohde 159763 Sikovaara rakennus jäännös Kohde on aluemainen. ks. kohde 159763 Sikovaara rakennus jäännös Sikovaaran asuintila. Vanhaa peltoa ja kaksi rakennusjäännöstä. ks. kohde 159763 Sikovaara rakennus jäännös 3 Voimassa 2018-11-07T16:20:02 3898.55664062 233.84629895
arkeologinenkohde_alue.2427 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2427 160666 {61A7632F-1CE6-4FC0-9FD6-7D026A64EF45} 630010047 Madetojan ranta Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 137 ei Asuinpaikka sijaitsee joenniskasta 370 - 700 m itään / itäkaakkoon, alueeksi on merkitty kapea 350 m pitkärantakaistale. Inventoinnissa 1996 löytyi vesirajasta tasataltta, kivilaji-iskos ja kvartsi-iskoksia (KM 29885). Alue rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde kirjattiin 3.9.2013, lähde muinaisjäännösrekisteri (630010047, inventointi M. Sarkinen 1996), sitä ei tarkastettu, koska maa-alue on yksityinen ja vain vesialue valtion maata. Kivikautinen asuinpaikka Hiekkainen matala harjanne Lamujärven pohjois- ja koillisrannalla, jota Lamujoki on puhjennut. Heti niskan pohjoispuolella on pieni niskalampi, sen ympärillä on laaja suoalue. 3 Voimassa 2013-09-09T15:11:06 18502.07543945 801.043067
arkeologinenkohde_alue.2428 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2428 160830 {DBC40D96-930D-4418-B224-C8263F85545A} Nuolistulkkuvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 295 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3446129, y 7536754. Kämpän koko on 4,6 x 4,2 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. 1,5 x 2 x 0,5 metriä uuni on kaakkoiskulmassa. Hirret ovat sahalla katkottuja ja molemmin puolin salvattu. Kurkihirsi kulkee idästä länteen. Ovi on itäseinän keskellä. Kattopuut ovat pyöröpuita, ja niiden päällä on tuohikate. Lattia on myös tehty pyöröpuista. Pohjoispään keskellä 35 x 25 cm ikkuna tai räppänä. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3446142, y 7536762. Rakennuksesta on jäljellä yksi laho hirsikerta ja muutama lauta. Rakennuksen koko on 4,8 x 6,6 metriä. Päällä kasvaa noin 80 vuotias mänty ja koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Asumus ja talli. Kohde sijaitsee Nuolistulkkuvaaran lounaisrinteellä moreenimaalla sekametsässä. 3 Voimassa 2013-09-16T12:14:55 277.14575195 72.66719844
arkeologinenkohde_alue.2429 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2429 160833 {0FF7185A-25C3-4BA5-AFCB-3D9CD7FE2971} 261010100 Muusan leirikeskus pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 205 ei Kuoppa 1 sijaitsee pisteessä x 3398813, y 7523898. Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 50 cm. Kuopan reunoilla kasvaa kuusia ja mäntyjä. Kuoppa 2 sijaitsee pisteessä x 3398815, y 7523894. Kuopan halkaisija on 2,5 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopan päällä kasvaa mäntyjä ja kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kuoppien ylle. Silvia. Muinaisjäännösrekisteri no 261010100. Kuopat sijaitsevat Pyhäjärven länsipuolella kulkevalla hiekkaharjulla, jossa kasvaa mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaturve. 54921 Levin ympäristön osayleiskaava; VR-alueet 3 Voimassa 2013-11-18T10:20:47 38.24389648 26.74970124
arkeologinenkohde_alue.2430 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2430 158893 {534648AE-CC22-489E-B1C6-D1844A4B7B13} Kinahmo 3 tila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 102 ei Koordinaattipisteessä X=3648035 Y=7021235 on 9 x 13.5 metrin kokoinen asuinrakennuksen jäännös. Rakennuksen pitkä sivu lounais-koillis -suuntainen. Keskellä on uunin jäännös jonka halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus noin 1.5 metriä. Yhdessä tulitiilessä lukee Höganäs. Lattia-alalla on metalliromua, myös mahdollista pönttöuunin peltipäällystettä. Rakenteen pohjoiskulmassa on jäljellä betonipäällysteistä kiviseinää. Koordinaattipisteessä X=3648059 Y=7021189 on 10 x 15m kokoinen kylmämuuratuista kivistä kasattu talli- tai navettarakennuksen raunio, joka on koillispäästä betonilla ulkopuolelta vahvistettu. Seinät ovat noin 2.5 metriä korkeat ja noin metrin paksuiset. Raunion sisällä lounaispäässäon lahonneita puurakenteita. Lounaispäädyssä ulkopuolella on hirsistä salvottu huussirakennus. Oviaukko on koillisseinän keskellä, aukon leveys 1.3 metriä. Kaakkoisseinustan keskiosassa on ikkuna. Koordinaattipisteessä X=3648050 Y=7021192 on hirsistä koirankaulasalvoksella rakennettu 2 x 2.5 metriä kokoinen huussi, jonka lounaisseinällä on jäljellä 14 hirsikertaa. Hirret on kaiverruksin numeroitu. Ovi on laudoista rakennettu . Rakennus on ollut punamullalla maalattu. Huussin istuinosa on lahonnut. Oven saranat ja saranoissa olevat naulat ovat taottuja. Koordinaattipisteessä X=3648089 Y=7021243 on 12 x 6.5 metrin kokoinen, luode-kaakko suuntainen rakennuksen jäännös. Rakennuksesta on jäljellä vain kivijalka, joka on koillispäädystä noin metrin korkuinen, muualta matalampi. Koordinaattipisteessä X=3648072 Y=7021250 on 2.2 x 2.3 metrin kokoisella laudoituksella katettu vinttikaivo, jonka keskellä on metallinen käsipumppu. Kaivon koillispuolella noin 5m päässä on haaraisen puun haarukkaan asetettu puurima, jonka molempiin päihin on sidottu jonkinlaista sähköjohtoa. Kaivon länsipuolella noin 5 metrin päässä on kiviaidan pää. Kiviaidan itäpääty on koordinaattipisteessä 3648071, 7021257, josta aita kulkee kohti luodetta pisteeseen 3648023, 7021299 kääntyen lounaaseen ja jatkuen pihapiirin läpi kulkevaan hiekkatiehen saakka, koordinaattipisteeseen 3647985, 7021278. Kiviaidan korkeus on noin 40-50 cm. Yhteispituus noin 110m. Kiviaidan tilanpuoleinen alue on luultavasti alueen kasveista päätellen ollut laitumena. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto Vanhan maatilan rauniot. Kinahmonniemen juuri. Kinahmontie kulkee alueen läpi. Noin 100 metriä Saunalahden pohjukan lounaispuolella. Ympärillä koivuja, haapoja ja kuusta kasvavaa sekametsää. Ympärillä havaittavissa laakealla alueella vanhaa niittyistä peltoa. 3 Voimassa 2013-11-23T17:55:36 4955.45800781 414.44913496
arkeologinenkohde_alue.2431 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2431 159328 {42FFDD81-2438-484E-AD42-B63A01BE6D98} 290010023 Saunaniemi muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 0 Ei määritelty 194 ei "Saunaniemen kärjessä, rautakautinen hevosenkenkäsoljen (KM 13094) löytöpaikalla, maaston kulumisen seurauksena on monin paikoin näkyvissä paljasta hiekkaa, josta on löytynyt palaneen luun siruja. Nuotiopaikan kohdalta, maan pinnasta, on löytynyt pari kvartsi-iskosta; rannan lähellä kulkevan polun varresta on löytynyt yksi iskos. Muutama iskos on tullut myös kolmesta koekuopasta, mutta kulttuurimaata niissä ei havaittu. Niemen tyven kohdalla harjanteessa on notkelma, jonka kohdalla, harjannetta kulkevan polun eteläpuolella on neljä painannetta (halk. 3 m, syvyys 20 -30 cm), jotka voivat olla pyyntikuoppia, ja näiden lisäksi paikalla on muita epävarmoja painanteita." -Muinaisjäännösrekisteri Tarkastuksessa havaittiin kohteen olevan ennallaan. Laavun ja nuotiopaikan luota löytyi useita kvartsi-iskoksia, myös niiden läheisestä rantahiekasta löytyi pari palaa. Saunaniemen rinteet olivat voimakkaasti kuluneet sateiden seurauksena, mutta sieltä ei haivaittu kvartsia. Saunaniemessä olevat kuopat: Kuoppa1: Kuoppa on ensimmäinen idästä eli niemen kärjestä katsottuna. Se on kooltaan 2,3 x 0,80 metriä ja syvyydeltään noin 0,25. Kuopa on pitkä, kapea ja se on itäkaakko- länsilounas-suuntainen. Kuoppa2: Halkaisija noin 1 metri, matala, loiva kuoppa. Kuoppa 3: Kooltaan kuoppa on noin 1,6 x 1,2, syvyys on noin 0,4 metriä. Sen suunta on etelälounas- pohjoiskoillinen. Kuoppa on pitkulainen, keskeltä syvempi ja sen reunat oval loivahkot. Kuoppa 4: Koko noin 1,1 x 1,5 metriä, syvyys noin 0,3 metriä. Kuoppa on pyöreähkö. Suunnaltaan pohjoisluode-eteläkaakko. Muinaisjäännösalueen eteläpuolella, Moskookanniemen puolella, en havainnut mitäään muinaisjäännökseen viittaavaa. Puolessa välissä aluetta, korkeammalla kohdalla rinnettä, oli muutamia kuopanteita, mutta niiden syntytapaa tai käyttötarkoistusta ei pysty määrittämään. Voivat olla yhtä hyvin puunkaatoja. Muinaisjäännösalueen luoteispuolella kahden polun välisellä alueella on muutama kuoppa. Keskimäärin 1,5 x 2 metriä, pyöreähköjä, syvyydeltään noin 0,3 metriä. Koekuopitus ei tuottanut tuloksia. Kuoppien läheltä pohjoispuolella kulkevalta polulta löytyi yksi kvartsi-iskos.-MK Kohde on aluemainen Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Muinaisjäännösryhmä, kivikautinen asuinpaikka. "Kohde sijaitsee Veräinen-järven länsirannalla olevan niemen itäpäässä, Alanteen talosta 1,8 km pohjoisluoteeseen. Kapea Saunaniemi (leveys noin 20 m) muodostaa niemen pohjois- tai koillisrannasta työntyvän kaakkosipään, joka on korkeahkoa harjua. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Niemen etelätyvessä on matalahko, mäntyä kasvava tasanne, jossa on Metsähallituksen tekemä nuotiopaikka. Maaperä on kaikkialla hiekkaa. Sekä Saunaniemessä että nuotiopaikan lähellä pintakasvillisuus on melko kulunutta." -Muinaisjäännösrekisteri Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. -MK 3 Voimassa 2019-07-12T13:10:35 24324.90039062 827.18969544
arkeologinenkohde_alue.2432 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2432 159172 {38639839-6485-4FBD-B9B7-A6693885DF87} Myllyvaara 1 sotavankileiri jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 223 ei Kohteessa on jatkosodanaikainen neuvostosotilaiden vankileiri. Leiri on ollut saksalaisten pitämä, ja vankeja on pidetty lähialueella metsätöissä. Paikalle on haudattu 154 vainajaa. Lähellä on sotavankien hautamuistomerkki (Myllyvaara 2, Reiska-nro: 159136) Alueella on piikkilanka-aitaa, erikokoisia kuoppia, pitkiä ojamaisia kaivantoja, kaksi epäselvää rakennuksenjäännöstä sekä tynnyristä tehtyjen kamiinoiden jäännöksiä ja säilyketölkkejä. Alueen läpi kulkee sähkölinja, jonka rakentaminen on osittain tuhonnut kohdetta. Osa kuopista on tiettävästi joukkohautoja tai niiden jäännöksiä. Osa voi liittyä vankien asumuksiin tai leirin purkamiseen. Piikkilanka-aidan jäännökset sijoittuvat kohteen keskivaiheille. Aitaus on jäännösten perusteella ollut neliönmuotoinenm, kooltaan 50 x 50 m ja maantien suuntainen. Paikalla on muutamia aidan pyöröhirsipaaluja ja piikkilankaa. Osa kuopista ja kaivannoista sijoittuu aidan sisäpuolelle (kaivanto 2, kuopat 6-10, 16, 21-24, kamiina, rakennus 1), osa sen pohjoispuolelle (kaivannot 1, 3, 5, kuopat 1-5, 17-20) ja osa eteläpuolelle (kaivanto 4, kuopat 11-15, rakennus 2). Rakennus 1: X=7445318, Y=468379; X=7448430, Y=3468539. Melko selkeä sammaleen peittämä hirsipohja, mitat 5 x 5 m. Rakennus 2: X=7445300, Y=468386; X=7448412, Y=3468546. Epäselvä pienehkö hirsipohja sähkölinjan kohdalla, ei otettu mittoja. Kamiina: X=7445316, Y=468391; X=7448429, Y=3468551. Kamiina sijaitsee kuoppa 9:n vieressä. Kamiina on tehty tynnyristä ja se on peittynyt tai peitetty osittain kivillä. Tynnyri on kyljellään ja sen päätyyn on leikattu suorakaiteenmuotoinen reikä. Toisessa päässä on soikea pienempi reikä ja päällä pyöreä reikä. Piikkilanka-aita: X=7445296, Y=468351; X=7448408, Y=3468511. Kaivanto 1: X=7445441, Y=468331; X=7448553, Y=3468491. Ojamainen kaareva kaivanto, mitat 10 m x 1,5 x 1 m, suunta tiensuuntaan nähden vastakkainen. Kaivanto 2: X=7445319, Y=468349; X=7448431, Y=3468509. Ojamainen, suora, mitat 35 x 3 x 1,5 m, tiensuuntainen. Puolessa välissä länsisivulla kaivannon yhteydessä pesäke, jossa säilyketölkkejä, mitat 4 x 2 x 1 m. Kaivanto 3: X=7445376, Y=468366; X=7448489, Y=3468526. Pitkänmallinen, mitat 8 x 1,5 x 0,4 m, tiensuuntainen. Pohjalla muutama säilyketölkki. Kaivanto 4: X=7445272, Y=468398; X=7448385, Y=3468558. Pitkänmallinen, mitat 9 x 1 x 0,5 m, rautaromua peittyneenä pohjalla. Kaivanto 5: X=7445360, Y=468363; X=7448473, Y=3468523. Muoto pitkänmallinen, kaareva, mitat 8 x 1,5 0,5 m, suunta tiensuunnanvastainen. Kuoppa 1: X=7445396, Y=468352; X=7448509, Y=3468511. Muoto suorakaide, mitat 2 x 2,5 x 0,3 m. Kuoppa 2: X=7445390, Y=468358; X=7448503, Y=3468517. Muoto suorakaide, mitat 3 x 2,5 x 0,3 m. Kuoppa 3: X=7445390, Y=468357; X=7448502, Y=3468516. Muoto suorakaide, mitat 4 x 2 x 0,5 m. Kuoppa 4: X=7445382, Y=468361; X=7448495, Y=3468521. L-kirjaimen muotoinen, mitat 6 x 6 x 0,4 m. Kuoppa 5: X=7445358, Y=468370; X=7448471, Y=3468529. Muoto pyöreä, mitat 1,5 x 1,5 x 0,7 m. Kuoppa 6: X=7445356, Y=468372; X=7448468, Y=3468532. Muoto soikea, mitat 5 x 1,5 x 1 m. Kuoppa 7: X=7445326, Y=468386; X=7448438, Y=3468546. Muoto neliö, mitat 1 x 1 x 1 m, sk, mahdollisesti puurakanteita valleissa. Kuoppa 8: X=7445330, Y=468393; X=7448442, Y=3468553. Muoto suorakaide, mitat 3 x 2 x 1 m. Kuoppa 9: X=7445323, Y=468394; X=7448435, Y=3468553. Muoto neliö, mitat 1 x 1 x 1,1 m, hiiltynyttä puurakennetta vallissa. Kuoppa 10: X=7445315, Y=468399; X=7448428, Y=3468558. Muoto suorakaide, mitat 3 x 1 x 0,5 m. Kuoppa 11: X=7445311, Y=468403; X=7448423; Y=3468562. Muoto pyöreä, halk 0,5 m, syvyys 0,4 m. Kuoppa 12: X=7445303, Y=468411; X=7448416; X=3468570. Muoto soikea, mitat 1 x 0,5 x 0,2 m. Kuoppa 13: X=7445290, Y=468409; X=7448403; X=3468569. Mitat 5 x 4 x 0,5 m. Kuoppa 14: X=7445284, Y=468397; X=7448397, Y=3468557. Muoto suorakaide, mitat 2 x 1 x 0,5 m. Kuoppa 15: X=7445295, Y=468392; X=7448408, Y=3468552. Muoto suorakaide, mitat 1,5 x 1 x 0,4 m. Kuoppa 16: X=7445310, Y=468387; X=7448422, Y=3468547. Mitat 3 x 2 x 0,5 m. Kuoppa 17: X=7445371, Y=468352; X=7448484, Y=3468512. Muoto suorakaide, mitat 5 x 3 x 1 m. Kuoppa 18: X=7445372, Y=468358; X=7448484, Y=3468517. Muoto suorakaide, mitat 4 x 1 x 0,5 m. Kuoppa 19: X=7445375, Y=468363; X=7448488, Y=3468522. Muoto neliö, mitat 1,5 x 1,5 x 0,8 m. Kuoppa 20: X=7445382, Y=468355; X=7448495, Y=3468514. Muoto neliö, mitat 2 x 2 x 0,3 m. Kuoppa 21: X=7445347, Y=468356; X=7448460, Y=3468516. Muoto neliö, mitat 1 x 1 x 0,3 m. Kuoppa 22: X=7445337, Y=468345; X=7448450, Y=3468504. Muoto neliö, mitat 1 x 1 x 0,4 m. Kuoppa 23: X=7445338, Y=468348; X=7448451, Y=3468507. Peitetty korjuujätteellä, lähellä tynnyristä tehdyn kamiinan osia. Kuoppa 24: X=7445330, Y=468345; X=7448443, Y=3468505. Muoto suorakaide, mitat 2 x 2 x 0,5 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Taustatietoja kohteesta on Kitusen (Kitunen 2000: 99-100) ja Westerlundin (Westerlund 2008: 128-129) julkaisuissa. Kohteessa on jatkosodanaikainen saksalaisten pitämä neuvostosotavankien leiri. Kohde sijaitsee Seipäjärvelle johtavan tien länsipuolella, Myllyvaaran eteläpäässä suon reunalla. Tien itäpuolella on Ojalan talo. Kohteen eteläpuolella suolla on kaakkoon päin laskeva Varotusoja. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-06T15:37:22 14136.36938477 507.49638407
arkeologinenkohde_alue.2433 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2433 159349 {92E50337-F905-4CE3-87AD-BA09797B3BA1} 290010304 Hiekkalahti SW maarakenteet 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 191 ei "Saunaniemestä 200 m päässä on notkelma, josta 40 m luoteeseen on hieman epämääräinen E-W -suuntainen kuoppa (2 x 3 m). Tästä luoteeseen mentäessä, polun varressa, on epämääräisiä painateita tai kuoppia sekä ilmeinen sodanaikainen pesäke. Yhden kuopan kohdalta polulta on löytynyt kvartsi-iskos (KM 29441). Kuopat saattavat olla pyyntikuoppia." -Muinaisjäännösrekisteri Tarkastuksessa kohteen havaittiin olevan ennallaan. Polulta tavattiin muutama kvartsi-iskos. Yksi kuoppa (159369 Haapasärkkä puolustusrakenelma) on selkeästi tuoreempi kuin muut ja liittyy suurella varmuudella sotahistoriaan ja kohteesta luoteeseen olevaan puolustusrakennelmakokonaisuuteen. Kohde on pistemäinen. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä Mahdollisia pyyntikuoppia ja esihistoriallinen asuinpaikka "Kohde sijaitsee Veräinen-järven luoteiskulman muodostavan Hiekkalahden lounaispuolisen niemen rantaa pitkin kulkevalla hiekkasärkällä, Alanteen talosta 2 - 2,3 km luoteeseen. Särkkä päättyy kaakossa Saunaniemeen, jossa on toinen muinaisjäännöskohde [23] Saunaniemi. Särkkä on kapeahko, vaihtelevan korkuinen, ja sitä pitkin kulkee polku Saunaniemen nuotio- ja laavupaikalle. Maasto on kuivaa kangasta, särkän molemmin puolin on suota." -Muinaisjäännösrekisteri Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2019-07-12T13:08:53 7448.89013672 653.97896227
arkeologinenkohde_alue.2434 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2434 159449 {56BD5931-5FE1-403E-8C29-9FD1A5F04DE2} Laklavaara metsänvartijantorppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Alueella on useita rakennusten jäännöksiä, kaksi kaivoa, kiviaitaa ja viljelyröykkiöitä, sekä mopojen runkoja. Laklavaara asuinrakennus jäännös X=3655879 Y=7056358 Kohteessa on 4.7 x 8.5 m kokoinen rakennuksen jäännös, jonka länsipuolella on 1.3 x 2.8 m kokoinen kuisti. Rakennuksessa on betoninen kivijalka ja rakennuksen alalla on 0.9 x 1.3 kokoinen teräsuuni ja kaksi pönttöuunin jäännöstä. Lattia-alalla on tiiliä ja lasia. Todennäköisesti kyseessä on asuinrakennus. Laklavaara navetta jäännös X=3655867 Y=7056334 kohteessa on 7.5 x 8.5 m kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstä kivijalkana jonka lattia-alalla on paljon kiveä. Kivikasoissa on myös lasia, vanhoja oluttölkkejä ja tynnyreitä. Laklavaara betoni tolppa X=3655853 Y=7056335 Kohteessa on 7.6 x 4.5 metrin alalla 12 kappaletta 0.3 x 0.3 metrin kokoisia, 0.45 m korkeita betonitolppia, joista nurkimmaisissa on harjaterästä. Kyseessä on todennäköisesti jonkunlainen rakennuksen perusta. Rakenteen lounaispuolella olevan kuusen juurella on puinen kyltti jossa lukee "kuusi" ja sen alla epäselvää tekstiä. Laklavaara rakennus jäännös 4 X=3655860 Y=7056414 Kohteessa on 5,1 x 3.6 m kokoinen rakennuksen kivijalka, jonka keskellä on tiilistä muurattu piippu, joka on lähes 4 metriä korkea. Piipun juurella on kiukaan ja padan jäännökset. Laklavaara rakennus jäännös 5 X=3655846 Y=7056387 Kohteessa on 6.9 x 7 m kokoinen rakennus jäännös, jossa on betonisokkeli ja keskellä tiilistä muurattu piipun jäännös. Piipun juurella on vesipata. Rakennuksen alalla on polkupyörän runko. Laklavaara rakennus jäännös 6 X=3655808 Y=7056357 Kohteessa on 7 x 7 m kokoinen rakennuksen kivijalka, jonka luoteisnurkassa on halkaisijaltaan noin 2.5 m kokoinen, kivijalan tasalta mitaten noin metrin korkuinen kivikiuas. Rakennuksen lattian alalla on peltiromua. Laklavaara rakennus jäännös 7 X=3655781 Y=7056310 Kohteessa on pystyseinäiseksi ladottu kivikiuas, jota ympäröi 5.5 x 5 m kokoinen, osittain huonosti erottuva kivijalka. 1.7 x 1.7 m kokoinen, metrin korkuinen kivilatomus, jonka kivetovat hieman ihmisen päätä suurempia. Selkeät kulmat. Kiuas pohjoisnurkassa. Laklavaara kellari jäännös 1 X=3655777 Y=7056293 Kohteessa on 4.2 m pitkä. Sisätila noin 2.6 m pitkä ja 1-1.5 m leveä. Kellari on sisältä kivetty kylmämuuratuilla kivilla. Katto on puusta rakennettu. Kyseessä on todennäköisesti perunakuoppa. Kuopan takana maanpinnalla on puisia laareja. Suuaukko on koilliseen. Laklavaara kellari jäännös 2 X=3655776 Y=7056291 Kohteessa on 4.2 m pitkä. Sisätila noin 2.6 m pitkä ja 1-1.5 m leveä. Kellari on sisältä kivetty kylmämuuratuilla kivilla. Katto on puusta rakennettu. Kyseessä on todennäköisesti perunakuoppa. Kuopan takana maanpinnalla on puisia laareja. Suuaukko on koilliseen. Kellareiden 1 ja 2 vieressä on 5 x 2 m kokoiset, kellareiden suuntaiset maakuopat, jotka ovat mahdollisesti olleet samanlaiset kellarit, jotka ovat puretut tai sortuneet. Laklavaara kellari jäännös 3 X=3655888 Y=7056371 Kohteessa on 5.5 x 6.5 m kokoinen kellarin jäännös, jonka oviaukko on kohti lounasta. Kellarin korkeus on noin 2 metriä. Oviaukko 0.7 x 1.8m. Kellari on rakennettu kivestä ja betonista, ovi naulattu laudoista. Laklavaara kaivo jäännös 1 X=3655851 Y=7056405 Kohteessa on betonisilla kaivonrenkailla seinustettu kaivo, jossa vedenpinta on noin 0.6 m syvyydessä. Kaivo on peittämätön. Laklavaara kaivo jäännös 2 X=3655792 Y=7056278 Betonisilla kaivonrenkailla reunustettu kuiva kaivo, jossa näkyvillä 6 kaivonrengasta. Pohjalla lehtiä ja risuja. Laklavaara kivirakenne 1 X=3655712 Y=7056304 Kohteessa on 6 x 4 m kokoinen, noin metrin levyinen ja 0.4 m korkea kivivalli, jossa on pohjoisen- ja idänpuoleiset seinät, mutta ei kahta muuta. Pohjoispuolella pieni röykkiö. Laklavaara kiviaita X=3655831 Y=7056401 Matala, noin 0.5 m levyinen yksikerroksinen aitana kiviaita, jossa kivien joukossa on peltisankoja ja lasipulloja. Kivet ovat sammaleen peittämiä. Kivet ovat ihmisenpään kokoisia ja hieman suurempia. Kiviaidan ja metsätien välissä on neljä suurta, neliön muotoon istutettua lehtikuusta, joissa on vanhoja lahonneita linnunpönttöjä. Laklavaara röykkiö 1 X=3655920 Y=7056343 Kohteessa on noin 3 x 2 m kokoinen, 0.5 m korkea röykkiö, jonka kivet ovat sammaleen peitossa. Laklavaara röykkiö 2 X=3655769 Y=7056272 Kohteessa on noin 3 x 2 m kokoinen, 0.6 m korkea viljelyröykkiö. Kohde on säilynyt kahden aurausvaon välissä. Laklavaara röykkiö 3 X=3655718 Y=7056285 Kohteessa on 7.5 x 3 m kokoinen, 0.4 m korkea röykkiö. Laklavaara röykkiö 4 X=3655712 Y=7056291 Kohteessa on noin 3 x 2 m kokoinen, 0.4 m korkea röykkiö. Laklavaara mopot 1 ja 2 X=3655897 Y=7056349 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on Soliferin runko sekä toinen mopon runko, jonka merkkiä ei pystytty tunnistamaan. Niiden alla ruosteinen polkupyörän runko. Laklavaara mopo 3 on koordinaattipisteessä X=3655855 Y=7056360 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on osa mopon rungosta. Alue on rajattu maastosta löytyneiden kohteiden mukaan. Ympärillä on vanhaa viljelysmaata, mutta sen ympäriltä ei löydetty rakennusten tai rakennelmien jäännöksiä. Kohteesta on maininta metsänvartijantorppana vuoden 1907 Jongunjoen hoitoalueen kartassa. Laklavaaran metsänvartijantorpan alue ja sen entinen rakennettu ympäristö. Luonnonkivistä kylmämuurattuja kivijalkoja löytyi 2 kpl. Laklavaara-nimisen kukkulan laen luoteisosa, jossa kasvaa vanhoja kuusia, koivuja, sekä muutama lehtikuusi. Aluskasvillisuutena sammalta, ruohoa, väinönputkea, nokkosta, kortetta. Metsän kehitysluokka on 40, uudistuskypsä metsä. 3 Voimassa 2013-08-12T14:08:33 12997.953125 655.05985401
arkeologinenkohde_alue.2435 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2435 158782 {119E7334-0E93-4200-B1D4-FA8DE69A5B95} 69010108 Tynnyrikoski kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 120 115 ei Latvakoski 2010: Kohde sijaitsee Kumisevassa, Pitkänkankaantien (mt 7622) lounaispuolella, putousmaisen Tynnyrikosken rannoilla. Paikka hiekkapohjaista kangasta, ja se kuuluu Lohijoen varsia myötäilevään luonnonsuojelualueeseen. Lohijoki ja erityisesti Tynnyrikosken seutu on suosittu ulkoilualue. Kohteen on löytänyt Markku Mäkivuoti vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä, jolloin kohteelta löytyi kvartsia ja palanutta kiveä. Asuinpaikkalöytöjä tavattiin tuolloin Tynnyrikosken itä- ja länsipuolelta, joskin asuinpaikka vaikutti keskittyvän kosken itäpuolelle. Vuoden 1992 inventointikertomuksesta kvartsien ja palaneiden kivien löytöpaikka ei käy tarkasti ilmi. Kohteelle ilmoitetut koordinaatit osoittavat Tynnyrikosken itärannalle, lähelle parkkipaikkaa. Tarkastusajankohtana vuoden 2010 inventoinnissa parkkipaikasta n. 70 m koilliseen, sille johtavan tien vieressä, aivan luonnonsuojelualueen kupeessa oli tehty hakkuita n. 80 x 30 m laajuisella alueella. Hakkuualueen maanpinta oli rikkoutunut metsäkoneen jälkien paikalla. Maan pinnalla mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei ollut havaittavissa. Schultz 2013: Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lohijoen molemmin puolin Tynnyrikosken kohdalla, vuoden 1992 löytöjen (kvartsia, palaneita kiviä) perusteella se näyttää keskittyvän joen itäpuolelle. Inventoinnissa 2013 havaittiin kahdessa paikassa metsätiellä ja kääntöalueella palaneita kiviä. Suurin osa asuinpaikasta sijaitsee luonnonsuojelualueella, noin neljäs osa rajauksesta ulottuu metsätalousalueelle. Tarkastus 2020 / P. Pelttari: Asuinpaikka-alueen rajauksen sisällä kulkevaa tietä käytetään kalataloudellisten kunnostustoimien (2020) kulkureittinä. Reitti tarkistettiin 27.5.2020 eikä reitillä havaittu jälkiä asuinpaikasta. Maasto on Tynnyrikosken sillalle tullessa leikkautunut tien reunoilta ja pienelle alalle tietä on tuotu kiviä. Tämä osa asuinpaikkaa on todennäköisesti osittain tuhoutunut. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 15.7.2013, lähde muinaisjäännösrekisteri, kohde 69010108 (inventoinnit M. Mäkivuoti 1992 ja N. Latvakoski 2011). Schultz 2013: Todennäköisesti pitkään ajan käytössä ollut jokiranta-asuinpaikka / kalastuspaikka. Scultz 2013: Laajan kaakko-luode suuntaisen harjujakson luoteispää. Hiekkainen tasanne, jonka läpi Lohijoki virtaa. Tynnyrikosken kohdalla jokitörmän korkeus on n. 7 m. Kuivaa mäntykangasta. Paikoitellen vanhaa metsää (jokitörmä) paikoitellen eri-ikäistä kasvatusmetsää ja aukea. Lohijoen rantavyöhyke on luonnonsuojelualue. 3 Voimassa 2020-03-25T14:43:27 13543.43774414 446.50598095
arkeologinenkohde_alue.2436 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2436 158806 {831011DF-54AE-4158-B8B5-1C313990A6AA} Pitkäkangas 3 Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 170 ei Asuinpaikka sijaitsee harjun lounaislaidalla loivalla lounaisrinteellä n. 3 m korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella, sen pinta-ala on 1600 m2. Mätästyskuopista löytyi 90 m x 20 m kokoiselta alueelta kolme keskittymää palaneita kiviä, yksittäisiä palaneita kiviä ja yli 50 kpl palanutta luuta. Kvartsia tai kiviesineitä ei havaittu. Paikoitellen havaittiin palanutta hiekkaa. Korjuujätteen ja aluskasvillisuuden takia havinaintomahdollisuudet olivat paikoitellen heikot. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 12.7.2013. Varhaismesoliittinen merenrantasidonnainen asuinpaikka. Kaakko-luode-suuntainen pitkä ja korkea harjujakso, joka ulottuu Pyhäjärven länsipuolelta Haapajärvelle Kumiseva kylään asti. Harjun laki on kivinen, rinteellä on hiekkaa, kuivaa mäntykangasta. Alue on avohakattu ja muokattu. 3 Voimassa 2013-07-17T13:39:03 1632.828125 214.11474915
arkeologinenkohde_alue.2437 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2437 160912 {55E113FF-1BD6-4A5F-88E3-A23E54527968} Tupalehto kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3443796, y 7511201. Lahonneen hirsi- ja lautarakennelman koko on 10,8 x 3,6 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Lattian kohdalla on kaksi metriä leveä kuoppa. Rakenteissa on suuria rautanauloja. Paikalla on pullo, jossa on vuosiluku 1963. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3443802, y 7511184. Pisteessä on 3,6 x 4,2 metriä maakumpu, joka on metrin korkea. Maakummusta tulee tuuletushormi. Kohde on vaikeasti havaittavissa. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3443790, y 7511148. Paikalla on 7,2 x 5,5 metriä turvepenkki, jonka keskellä on väliseinä ja 2 x 2 metriä betonilaatta. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Rakennuksen vieressä on kaivo, saunan kiuas ja kamiina. Seinistä tai muista rakenteista ei ole jäljellä enää mitään. Päällä kasvaa nuorta koivikkoa. Rakennus 4 sijaitsee pisteessä x . Rakennuksesta erottuu suorakaiteen muotoinen multapenkki niittyaukealla, jonka koko on 7,5 x 7,5 metriä. Sen seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Vieressä on lahonneiden hirsien kasa jäänteenä puretusta rakennuksesta. Päällä kasvaa nuoria koivuja. Rakennuksen alarinteessä on pihanurmialue. Kohde rajautuu aluemaisesti haivattujen rakenteiden ylle. Kohde löytyi inventoitaessa. Rakennus 2 on todennäköisesti ollut maakellari. Kohde sijaitsee Karjakkojoen itäpuolella noin 250 metrin päässä. Rakennukset ovat moreeniharjulla suon reunalla. 3 Voimassa 2013-09-18T14:37:24 1493.16088867 209.63699185
arkeologinenkohde_alue.2438 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2438 160916 {E253DFFA-D907-4C5E-BA87-8252F86F69DE} Jänesvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3446094, y 7513109. Rakennuksen koko on 7 x 12 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinät erottuvat metrin vahvuisena matalana multapenkkinä ja muutamina lahoina hirsinä. Yhdessä näkyvissä olevassa hirressä on lohenpyrstösalvos. Eteläpäädyssä on 1,5 x 1,5 metriä betonilaatta. Kämpän keskellä on tynnyrikamiina ja kämpän ulkopuolella Porin Matti lämmityskamiina. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3446110, y 7513137. Romahtaneen lautarakennuksen koko on 4,8 x 6,2 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Lautakaton päällä on harmaa kattohuopa. Puissa on runsaasti neljän tuuman nauloja. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3446123, y 7513413. Kaksiovisen wc:n koko on 2,8 x 1,3 x 2,5 metriä. Rakennus on tehty sahalaudoista kauttaaltaan ja siinä on harmaa huopakatto. 1,8 metriä korkeassa ja 55 cm leveässä ovessa on rautasaranat. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Kohde löytyi Metsähallituksen työntekijän, Jussi Sarvelan toimesta. Kohde sijaitsee suon reunakoivikolla. 3 Voimassa 2013-09-18T15:04:02 556.38452148 130.5036843
arkeologinenkohde_alue.2439 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2439 160405 {EA7DEDCA-2546-4A8C-BA1A-15EAC49AD944} Niemikangas 1 puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 206 ei Kohteessa havaittiin yhteensä 39 rakennetta. Kuoppa 1(160333): 2,5 x 1,8 m. Koordinaatit: X=3589033, Y=7202564. Kuoppa 2(160336): 1,9 x 1,8 m. Pyöreähkö. Syvyys 1 m. Koordinaatit: X=3589030, Y=7202561. Kuoppa 3(160339): 2,1 x 1,3 m, syv 1,1 m. Koordinaatit: X=3589030, Y=7202553. Sotarakennelman alkukuoppa(160342): Syv 1,8 m, 3,7 x 3,4 m.. Kaareva yhdyskäytävä johtaa muihin kuoppiin. Koordinaatit: X=3589029, Y=7202561. Sotarakennelman loppukuoppa(160344): - . Koordinaatit: X=3589030, Y=7202553. Sotarakennelma sivukuoppa 1(3589028): 0,8 m syv, 0,8 x 1,8 m. Koillisreuna vähän syöpynyt. Koordinaatit: X=3589028, Y=7202543. sotarakennelman sivukuoppa 2(160348):Samat. styroksia kuopassa. Koordinaatit: X=3589026, Y=7202551. Sivukuoppa 3(160350): -. Koordinaatit: X=3589029, Y=7202548. Sivukuoppa 4(160352): -. Kooridnaatit: X=3589031, Y=7202552. Sivukuoppa 5(160353): -. Koordnaatit: X=3589035, Y=7202550 Kuoppa 4(160356): -.Koordinaatit: X=3589031, Y=7202538. Kuoppa 5(160357): Matalampia, pyöreähkö. Koordinaatit: X=3589029, Y=7202533. Kuoppa 6(160358): -. Koordinaatit: X=3589015, Y=7202542. Kuoppa 7(160359): Syvä ja kapea. Rannalle päin. Koordinaatit: X=3589016, Y7202548. Kuoppa 8(160360): Ks. ed. Koordinaatit: X=3589019, Y=7202549. Kuoppa 9(160361): -. Koordinaatit: X=3589011, Y=7202548. Kuoppa 10(160362): Vajaa metrin leveä, ei kovin paljoa pidempi. Koordinaatit: X=3589012, Y=7202544. Kuoppa 11(160363): -. Koordinaatit: X=3589010, Y=7202545. Kuoppa 12(160364) -. Koordinaatit: X=3589005, Y=7202548. Kuoppa 13(160365): -. Koordinaatit: X=3589003, Y=7202546. Kuoppa 14(160366): Matala ja kapea. Koordinaatit: X=3588997, Y=7202545. Kuoppa 15(160368): Kapea ja matala. Suunnaltaan n. Pohjois-etelä. Koordinaatit: X=3588975, Y=7202546. Kuoppa 16(160369): 0,5 x 1,7 m. Koordinaatit: X=3588973, Y=7202550. Kuoppa 17(160371): Kuoppien pitäis olla rivissä noin rannan suuntaisesti. Mönkijällä vedetty päältä. Koordinaatit: X=3588967, Y=7202543. Isompi kuoppa(160372): Syv. 1 m, koko 1,9 x 1,6 m. Koordinaatit: X=3588973, Y=7202541. Kuoppa 18(160373): Matala, 1,5 x 0,5 m. Koordinaatit: X=3588960, Y=7202549. Kuoppa 19(160374): ks. ed. Koordinaatit: X=3588959, Y=7202546. Kuoppa 20(160375): Syvempi. Koordinaatit: X=3588958, Y=7202542. Kuoppa 21(160376): Lähellä mökkiä. Syv. 0,6 m ja koko 1,6 x 1,3 m. Koordinaatit: X=3588964, Y=7202518. Kuoppa 22(160377): Matala ja laakea. Koordinaatit: X=3588958, Y=7202508. Kuoppa 23(160378): Puunrunko kuopassa. Matala. Koko 1,6 x 1,5 m. Koordinaatit: X=3588950, Y=7202518. Kuoppa 24(160379):Laakea, koko 1,5 x 1,5 m. Koordinaatit: X=3588968, Y=7202520. Kuoppa 25(160380): Syv. 40 cm. Koko 0, 5 x 1,2 m. Koordinaatit: X=3588944, Y=7202551. Kuoppa 26(160381): Jyrkkäreunainen, pyöreähkö. Vieressä iso mänty. Halk. 1m, syv. 0,7 m. Koordinaatit: X=3588940, Y=7202554. Kuoppa 27(160382): Koko 0,4 x 1,5 m. Pohjois-eteläsuuntainen. Koordinaatit: X=3588941, Y=7202551. Kuoppa 28(160389): 0,5 x 1,5 m. Koordinaatit: X=3588932, Y=7202568. Iso kuoppa(160390): Kuopassa 2 ruostunutta hetekan runkoa, isoja säilyketölkkejä. Koko 3 x 3 m x 1m. Päässä maata sisäänpäin, niin että muodostuu 2 lokeroa. Koordinaatit: X=3588915, Y=7202565. Käytävä pää(160392): Kuopalta lähteneen käytävän pää. Koordinaatit: X=3588908, Y=7202578. Kuoppa 29(160393):1,5 x 2 m. Koordinaatit: X=3588899, Y=7202559 Aluemainen. Uusi löytö. Toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Rannan lähellä. Männikkö, jossa pientä mäntyalikasvosta. 3 Voimassa 2013-09-04T13:40:54 3012.0480957 421.65162289
arkeologinenkohde_alue.2440 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2440 160440 {0AF40F51-8FFA-46AC-A76F-D66ADC2625F7} Niemikangas 5 puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 201 ei Kohteeseen kuuluu kolme rakennetta. Pikkukuoppa(160435):Neliskanttinen kuoppa. Koko 1,2 x 1,1 m. Koordinaatit: X=3588955, Y=7203107. Taisteluhauta(160436): Mutkitteleva hauta järvelle päin. Järven päässä haarautuu Y:ksi. Koordinaatit: X=3588991, Y=7203140. Kuoppa X(160437):Kuoppa haudan vieressä, ei kovin suuri eikä syvä. Koordinaatit: X=3588993, Y=7203139. Aluemainen. Uusi löytö. Puolustusvarustukset. Vahva kuusialikasvos männikössä. Rannalla, ranta ruohoinen ja vähän pusikkoinen. 3 Voimassa 2013-09-04T13:44:55 347.45532227 121.63684226
arkeologinenkohde_alue.2441 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2441 159469 {F1FF9A01-FCE2-4331-B592-1597B3329D1D} Heikkilä torppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Alueella on rakennusten jäännöksiä sekä viljelyröykkiöitä. Heikkilä rakennus jäännös 1 X=3656657 Y=7056442 Kohteessa on 5.7 x 3.5 m kokoinen rakennuksen kivijalka, jonka pohjoisnurkassa on 1.7 x 1.5 m kokoinen, lähes neliönmuotoinen uuni, jonka aukko on kaakkoon. Rakennuksen kivijalka on noin 0.3 m korkea. Uuni on kylmämuurattu mutta siinä on metalliosia, puukahvainen uuninluukku on maassa lähistöllä. Heikkilä rakennus jäännös 2 X=3656676 Y=7056414 Kohteessa on 11.4 x 7m kokoinen rakennuksen jäännös, jonka lounaisimman päädyn kamarin pohjoiskulmassa on 2 x 2 m kokoinen, noin 0.4 m korkea kivikiuas. Rakennuksen seinälinjat erottuvat ympäristöstä 1.3 m leveänä, 55 cm korkeana kivijalkana. Rakennuksen koillispäädyssä on kaksi maakuoppaa. Rakennuksen kivijalan päällä on tiiltä ja naisten sininen muovinen hiuskampa. Heikkilä rakennus jäännös 3 X=3656705 Y=7056439 Kohteessa on ympäristöstä suorakaiteenmuotoisena kohoumana erottuva 6 x 13 m kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinälinjoissa on maapenkat. Rakennus on luode-kaakko -suuntainen. Luoteispäädyssä on peltiä ja hellan metallilevyä. Heikkilä rakennus jäännös 4 X=3656706 Y=7056415 Kohteessa on 10 x 6.7 m kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstä kivijalan reunustamana alana, jonka on kuoppa ja ympäristöstä poiketen tihea nokkoskasvusto. Heikkilä kellari jäännös X=3656659 Y=7056454 Kaksi rinnakkaista, luode-kaakko -suuntaista kuoppaa, joiden seinämissä on kiveystä. Syvimmät kohdat ovat noin 0.7 m syvyisiä. Kuopat ovat noin metrin levyisiä, pitkänomaisia ja muodoltaan hieman epämääräisiä, . Heikkilä röykkiö 1 X=3656649 Y=7056375 Kohteessa on 2.5 x 2.8 kokoinen, noin 0.9 m korkea kivilatomus, jonka yhteydessä on peltitynnyri. Seinälinjat ovat suorahkot ja kivet ovat vaihtelevankokoisia. Heikkilä röykkiö 2 X=3656645 Y=7056333 Maakiven päälle kasattu, halkaisijaltaan noin 2 m kokoinen, noin 1.1 m korkea viljelyröykkiö. Heikkilä maakuoppa jäännös X=3656704 Y=7056416 Tien varressa on noin 1.4 metriä syvä, halkaisijaltaan 2 m kokoinen maakuoppa. Kuoppa saattaa liittyä myös tienrakennukseen. Alue on rajattu maastosta löydettyjen selkeiden kohteiden mukaan. Alueella olevan risteyksen ympärillä on maastossa merkkejä maanviljelystä. Heikkilä -niminen kruununtorppa mainitaan Jongunjoen hoitoalueen kartassa vuodelta 1907. Heikkilän kruununtorppana aloittanut pieni maatila joka ilmeisesti on hylätty joskus 1960 -luvulla. Laklavaaran itäpuolisen hiekkatien ympäristö, jossa kasvaa kuusia, mäntyjä, saniaista, mansikkaa, kurjenpolvea, pihlajia, mustikkaa. Luokka - 60. Erirakenteinen metsä. 3 Voimassa 2013-08-12T16:08:46 6376.22021484 402.31480025
arkeologinenkohde_alue.2442 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2442 159669 {180EE5EC-B8DB-411C-A5E2-CD1C55602BA3} Laajalahti puolustusrakennelma 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 195 ei Kuvailen kohteet pohjoisesta etelään. Potero 1: Potero eli ampumakuoppa.Sijaitsee Papinsalmen ja Pikku-Palosen välisen kapean harjun länsipuolella, rinteessä. Kooltaan se on 1,6x2,4 ja syvyydeltään 0,7 metriä. Pohjois- ja luodelaidalla on matalahkoa vallia. Ylärinteen puoleinen reuna on romahtanut. (x:3 652 002, y: 7 139 495) Potero 2: Sijaitsee noin 70 metriä potero 1:stä eteläkaakkoon harjanteen länsipuolella alarinteessä. Kuoppa on matalahko, eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen (harjun suuntainen). Kooltaan suorkaiteenmuotoinen kuoppa on 1,2 x 2,2 metriä ja syvyydeltään noin 0,15 meträ. Pohjoisluode puolella on kasa maasta ja kivestä. Se on kooltaan noin 1,5 x2 metriä ja korkeudeltaan 0,5-0,9 metriä. Kuoppa 1: Kooltaan kuoppa on 1,3 x 1,4 metriä, syvyydeltään 0,4 metriä. Sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisen harjun itäpuolella, rinteen alareunassa. Kaivanto 1: Sijaitsee Pohjois-eteläsuuntaisen harjun itälaidalla. Kooltaan se on 2,8 x 1,3 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. Ojamainen rakennelma. Suunnaltaan luode-kaakko. Itäkoillislaidalla on koko kaivannon matkalta maata vallimaisesti. Sen korkeus on noin 0,8 metriä. Kaivanto 2: Sijaitsee kaivanto 1:stä eteläkaakkoon noin 20 metriä. Ojamainen kaivanto, joka on kooltaan noin 2,8 x 1,2 metriä. Itäkaakkopuolella vallia, jonka koko 3x1,5 metriä. Ampumahauta 1: Ampumahaudan leveys on noin 1,5 metriä ja syvyys yläreunasta noin 1,1 metriä ja alareunasta noin 0,35 metriä. Pituutta on noin 20 metriä. Kulkee rinteen suuntaisesti puolikaaressa niin, että itäreuna on lähellä harjun korkeinta kohtaa. Haudassa on ollut pari ampumasyvennystä, mutta ovat kuluneet lähes näkymättömiin. Retkeilypolku kulkee aivan itäreunan päältä ja on kuluttanut kohdetta.(ampumahaudan alkupää x:3 652 067, y: 7 139 311) Potero 3: Sijaitsee noin 30 metriä kaakkoon kohdasta, jossa Iso-Palosen retkeilypolku haarautuu. On Saunanaiemeen johtavan polun varrella. Kaksi ampumakuoppaa vierekkäin. Molemmissa vallia puolikaaressa ampumasuuntaan, sekä heikosti erottuva poistumishauta alarinteeseen länteen. Potero 4:ssa se on noin 6,5 metriä pitkä. Tämän mitat on 1,6 x 1,7 metriä. Syvyys poistumissuuntaan länteen noin 0,3 ja syvyys ampumasuuntaan itään 0,8 metriä. Potero 4: Sijaitsee potero 3:n vieressä. Se on kooltaan 1,3 x 1,5 metriä. Ampumasuuntaan länteen syvyys on noin 0,5 metriä. Vallin päällä kasvaa mänty. Potero 5: Sijaitsee retkeilypolun haarasta noin 23 metriä lounaaseen harjanteen alarinteellä Iso-Palosen rannalla. Kooltaan se on 1,8x1,4 metriä ja syvyydeltään metrin. Se on pitkulainen ja pohjois-etelä-suuntainen. Potero 6 ja 7: Sijaitsevat Laajalahden puoleisen retkeilypolun varressa sen itäpuolella noin 10 metrin päässä polusta itään viettävällä rinteellä. Potero 6 on kooltaan noin 1,5 x 1 metriä. Poero 7 1,2 x1,1 metriä ja syvyydeltään 0,45 metriä. Näiden lähellä on pari epämääräisempää kuoppaa. Potero 8: Sijaitsee Laajalahden puoleisen polun varrella. Se on kooltaan 1,4x1,9 metriä ja syvyydeltään noin 0,4 metriä. Se on eteläkaakko-pohjoisluode-suuntainen. Ampumahauta 2: 4,2 metriä pitkä lyhyehkö ampumahauta sijiatsee Saunaniemeen johtavan polun varrella. Leveydeltään se on noin metrina ja syvyydeltään 0,7 metriä. Puolivälissä on poistumistie. Se on itäkaakko-länsiluode- suuntainen. Sen pohjoiskoillislaidalla on paksuhko valli, joka on noin 2 metriä leveä ja noin 0,8 metriä korkea. Ampumahauta 3: Noin 3,5 metriä pitkä ja o,8 metriä leveä ampumahauta sijiatsee noin 30 metriä edellisestä ampumahaudasta kaakkoon Saunanaiemeen johtavan polun varrella. Syvyydeltään se on noin 0,35 metriä. Suunnaltaan se on itäkaakko-länsiluode. Paksuhko valli pohjoiskoillispuolella. Se on noin 2,5 meträ leveä ja 0,7 metriä korkea. Polku kulkee ampumahaudan ja vallin välistä. On hieman tuhonnut ampumahautaa. Ampumahauta 4: Sijaitsee noin 15 metriä ampumahauta 3:sta kaakkoon Saunaniemeen johtavan polun varrella, sen lounaispuolella.. Pituudeltaan se on noin 2,4 metriä, leveys 0,8 ja syvyys 0,77 metriä. Se on kaakko-luode- suuntainen. Siinä on selkeät seinät ja koillispuolella suora valli leveydeltään noin 2,8 metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä. (x:3 652 075, y: 7 139 016) Kuoppa 2: Sijaitsee ampumahauta 4:sta noin 50 metriä kaakkoon. Kooltaan se on 1,75x0,8 metriä ja syvyydeltään 0,35-0,5 metriä. Kuoppa on pitkulainen. Kuoppa 3: sijaitsee Kuoppa 2:sta noin 1,5 metriä itäkaakkoon. Pituudeltaan se on 1,2 metriä ja leveydeltään 0,8-1 metriä. Syvyydeltään se on noin 0,3 metriä. Kohde on aluemainen. Kohteeseen kuuluu myös erilliskohteet 159688 Hiekkalahti ampumahauta, 159369 Haapasärkkä puolustus rakennelma ja 159274 Syväniemi puolustusvalli Kohteesta on kaksi merkintää Reiskassa: 117564 Hiekkalahti (pistekohde korvattu viivamaisella kohteella 159688 Hiekkalahti ampumahauta) ampumahauta ja 117863 Hiekkalahti ampumahauta. Kohde on kuitenkin laajempi ja koostuu useammasta erillisestä kohteesta. Ne tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Lisäksi tähän kohteeseen liittyy kohde 159369 Haapasärkkä puolustus rakennelma ja 159274 Syväniemi puolustusvalli Jatkosodan aikainen uolustusrakennelma Kohde ulottuu Pikku-Palosen ja Papinsalmen välisestä kannaksesta Laaja- ja Hiekkalahden väliseen kannakseen. Se kulkee pitkin pohjois-etelä-suuntaista hiekkaharjua, usein sen korkeimmalla kohdalla. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä, maasto on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Iso-Palosen retkeilyreitti kulkee myös harjun päältä ja ajoittain puolustusrakennelmien päältä. 3 Voimassa 2018-11-19T16:23:56 29020.35205078 1430.7037825
arkeologinenkohde_alue.2443 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2443 159713 {8F893A8A-B178-489A-AF9F-E5BF397F41A0} Iso Kuusimaa 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 176 ei Kohteessa on siirretyn kämpän paikka. Tallin jäännöksen päälle on v. 1992 rakennettu laavu, joka on myöhemmin purettu, samoin kuin tallin lähellä suolla ollut uusi käymälä. Paikalla on puretun kämpän ja talli jäännökset, jotka sijaitsevat erillisillä aukioilla 40 m etäisyydellä toisistaan, talli lounaassa ja kämppä koillisessa heinikkoisen aukion luoteislaidalla, molemmat jokirannassa. Kämppä on mitoiltaan 10,5 x 5,2 m ja se on koillis-lounaissuuntainen. Jäljellä on yksi huonokuntoinen pyöröhirsikerta ja heikosti erottuva maavalli. Kämpän koillispäässä on kivestä, savitiilestä ja betonitiilestä koostuva uuninjäännös, joka on mitoiltaan 3 x 2 x 0,4 m. Vieressä on irtonainen tiilistä muurattu uuninhormi. Kämpän pohjan päällä kasvaa tiheä nuori koivikko. Lounaispään paikka on hiukan epäselvä, se voi mahdollisesti jatkua pari metriä pitemmällekin. Talli on luodekaakkosuuntainen, mitoiltaan 7 x 5,5 m. Tallista on jäljellä yksi laho pyöröhirsikerta ja heikosti erottuvaa maavallia. Päällä kasvaa heinikkoa ja nokkosta. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Seipäjoen luoteisrannalla lähellä paikkaa, jossa Seipäjoki laskee Raudanjokeen, Ison Kuusimaan kaakkoispuolella. Paikalla on purettu ja poltettu laavupaikka, joka on merkitty peruskarttaan. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista korpea, joka on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2013-08-21T10:30:08 1608.31445312 175.20883668
arkeologinenkohde_alue.2444 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2444 155965 {598FD57D-269A-4F66-AC8A-B5FA0E0CF980} 1000009575 Langinkoski sillan perustukset 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1526 Sillanpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 5 ei Paikalla on saarta ja mannerta yhdistävän sillan perustuksia, jotka on tehty lohkotuista ja käsiporalla muokatuista n. 1 x 0,25–0,30 metrin kokoisista kivistä. Saaren puolella perustus on romahtanut, mutta mantereen puolella on kaksi ehjää kylmämuurattua kiveystä pienen Langinkoskeen johtavan puron molemmin puolin sekä yksi perustus joenrannassa. Kivet on aseteltu pariin kerrokseen. Lisäksi joen keskellä on nähtävissä tasainen kivi, joka sijaitsee siltalinjauksella. Paikalla ei näy enää merkkejä vanhasta tielinjauksesta, joka liittyisi siltarakenteisiin. Vuoristo 2007: Langinkosken historia johtaa aina 1700-luvun lopulle eli Kustaa III:n sotaan, jolloin paikalla käytiin taisteluita. Sodan päätyttyä vuonna 1790 Langinkoski jäi edelleen venäläisten haltuun ja aivan vuosisadan lopulla saapui paikalle Valamon luostarin munkkeja harjoittamaan lohenkalastusta. Entiselle Myllysaarelle, nykyiselle Kalastajainsaarelle rakennettiin pieni kappeli, joka on pystyssä yhä edelleen. Vuoden 1847 jälkeen munkit poistuivat Langinkoskelta, mutta paikalla harjoitettiin edelleen kalastusta kauppias Druschinin toimesta. Myöhemmin, 1880-luvulla, paikalle rakennettiin Aleksanteri II:n huvila, joka toimii nykyisin museona. Langinkoskella käytiin vielä I maailmansodan aikana taisteluita, joista ovat peräisin mantereella sijaitsevat puolustusvarustuksetkin (Langinkosken varustukset). Keisarinhuvilaa käytettiin sodan aikana venäläisten sotilasparantolana. (Ahola 1962: 18–25, 31–33, 44.) Langinkosken keskellä olevan Kalastajainsaaren entinen nimi Myllysaari viittaa siihen, että paikalla on saattanut sijaita aikaisemmin myös mylly, mutta tästä ei ole säilynyt nykypäiviin mitään merkkejä. Sillanperustukset liittyvät todennäköisesti Langinkoskella kalastaneiden munkkien toimintaan eli ne ajoittuvat silloin 1700-1800-lukujen taitteeseen. Kohde sijaitsee Langinkoskella Heinäsaarella ja mantereen puolella pusikkoa kasvavan rannan läheisyydessä. 3 Voimassa 2013-02-20T12:51:27 2259.3671875 206.34432261
arkeologinenkohde_alue.2445 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2445 155976 {EC9D8BFB-A215-4BC8-BEC5-0A8C7DD8BFA0} 1000002073 Kyminlinna Käärmeniemi ulkopatteri 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2118 Linnakkeet 400 Julkiset hallintotehtävät 6 Maastotietokanta (MML) 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Ulkopatteri sijaitsee Kyminlinnan koillispuolella Käärmeniemen eteläosassa Natura-alueella. Patterin maavallin pituus on 150 m, leveys 14 m ja korkeus n. 1,5 m. Patteri on rakennettu ilmeisesti vuonna 1807. Kyminlinna sijaitsee Hovinsaaren pohjoisosassa Kymijoen itäisen Huumanhaaran ja läntisen Langinkoskenhaaran yhtymäkohdassa Kotkan keskustan luoteispuolella. Linnoituksen itäosan halki kulkee 1890-luvulla rakennettu rautatie sekä 1900-luvun alussa rakennettu Kymintie (ent. Tampsantie). Valtatie 7 leikkaa Kyminlinnan eteläosien ulkovarustuksia. Kyminlinnan alueella on kymmenkunta rakennuksen pohjaa, mahdollisesti sotilasleiriin liittyviä painanteita, nk. Suvorovin linnoitukseen liittyviä valleja ja sudenkuoppia sekä muita rakenteita. Kyminlinnan ympäristössä on lisäksi 1700-luvun lopun, 1800-luvun alun sekä molempien maailmansotien aikaisia sotahistoriallisia kohteita. Kyminlinna oli läntisin venäläisten 1700–1800-lukujen vaihteessa Pietarin suojaksi rakentamista linnoituksesta ja se muodosti yhdessä Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa ensimmäisen puolustusrintaman Ruotsin vastaiselle rajalle. Linnoitus sijaitsi strategisesti merkittävällä Hovinsaarella, jonka kautta kulki alinen Viipurintie. 1791–1792 Kymenkartanon maille Hovinsaaren pohjoisosaan rakennettu 200 metriä halkaisijaltaan oleva Suvorovin linnoitus jäi kokonaisuudessaan uuden Kyminlinnan sisällä. Uuden Kyminlinnan rakennustyöt aloitettiin 1803. Kuusi kertaa entistä Suvorovin linnoitusta laajemmaksi rakennettu kaponieerilinnoitus kattoi lähes koko Hovinsaaren pohjoisosan. Linnoitus ei ollut vielä täysin valmis Suomen sodan alkaessa vuonna 1808. Keskeneräinen linnoitus poistettiin linnoitusluettelosta 1819 ja siitä tehtiin varikko. Linnoitus siirtyi suomalaisten hallintaan 1839. Itämaisen sodan ja Ruotsinsalmen tuhoamisen jälkeen alkoi linnoituksessa uusi rakennuskausi 1855, jolloin linnoituksen länsiosaan, vanhan Suvorovin linnoituksen päälle rakennettiin uusia puurakennuksia. 1900-luvulla Kyminlinna on toiminut niin punaisten koulutuskeskuksena, sotavankien kokoomaleirinä, pakolaiskeskuksena, kulkutautisairaalan keuhkotautiosastona ja suojelukuntien ampumaratana. Talvisodan myöta Kyminlinna palautui sotilaskäyttöön. Nykyisin Puolustusvoimat on luopunut linnoituksesta ja sen tulevaa käyttöä ei ole vielä päätetty. Kyminlinna oli läntisin venäläisten 1700–1800-lukujen vaihteessa Pietarin suojaksi rakentamista linnoituksesta ja se muodosti yhdessä Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa ensimmäisen puolustusrintaman Ruotsin vastaiselle rajalle. Linnoitus sijaitsi strategisesti merkittävällä Hovinsaarella, jonka kautta kulki alinen Viipurintie. 1791–1792 Kymenkartanon maille Hovinsaaren pohjoisosaan rakennettu 200 m halkaisijaltaan oleva Suvorovin linnoitus jäi kokonaisuudessaan uuden Kyminlinnan sisällä. Uuden Kyminlinnan rakennustyöt aloitettiin 1803. Kuusi kertaa entistä Suvorovin linnoitusta laajemmaksi rakennettu kaponieerilinnoitus kattoi lähes koko Hovinsaaren pohjoisosan. Linnoitus ei ollut vielä täysin valmis Suomen sodan alkaessa vuonna 1808. Keskeneräinen linnoitus poistettiin linnoitusluettelosta 1819 ja siitä tehtiin varikko. Linnoitus siirtyi suomalaisten hallintaan 1839. Itämaisen sodan ja Ruotsinsalmen tuhoamisen jälkeen alkoi linnoituksessa uusi rakennuskausi 1855, jolloin linnoituksen länsiosaan, vanhan Suvorovin linnoituksen päälle rakennettiin uusia puurakennuksia. 1900-luvulla Kyminlinna on toiminut niin punaisten koulutuskeskuksena, sotavankien kokoomaleirinä, pakolaiskeskuksena, kulkutautisairaalan keuhkotautiosastona ja suojelukuntien ampumaratana. Talvisodan myöta Kyminlinna palautui sotilaskäyttöön. Nykyisin linnoituksen alue on tyhjillään. Kyminlinna sijaitsee Hovinsaaren pohjoisosassa Kymijoen itäisen Huumanhaaran ja läntisen Langinkoskenhaaran yhtymäkohdassa Kotkan keskustan luoteispuolella. Linnoituksen itäosan halki kulkee 1890-luvulla rakennettu rautatie sekä 1900-luvun alussa rakennettu Kymintie (ent. Tampsantie). Valtatie 7 leikkaa Kyminlinnan eteläosien ulkovarustuksia. Kyminlinnan linnoituksen (1000002073) alakohde nro 6941. 3 Voimassa 2019-10-18T09:10:09 4018.33178711 325.96562191
arkeologinenkohde_alue.2446 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2446 155984 {4BCA551E-BC40-44F1-8D14-08DC2A1E0B33} 1000007165 Mossamalmen kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 28 ei Löytöpaikka 1 (P = 6716374, I = 3483142, Z = 27,5) sijaitsee pohjoispään hiekkakuopan eteläreunassa, harjun korkeimman kohouman itäpuolisella tasanteella. Kuopan reunasta on saatu talteen 30 metrin matkalla hiotun kiviesineen katkelma ja kvartsia. Löytöpaikka 2 (P = 6716290, I = 3483152, z= 27,5–28) sijaitsee samalla tasanteella, 70 m etelään olevan toisen hiekkakuopan pohjoisreunassa. Kuopan leikkauksen yläreunasta on poimittu lähes 100 metrin matkalta kvartsia. Kuopan leikkauksen kaakkoispäässä (P = 6716275, I = 3483170, z = 27,5), viisi metriä tien reunasta, on todettu pienialainen palaneen luun keskittymä, joka on suurelta osin tuhoutunut maa-aineksen otossa. Kuopan reunassa on myös kolme pyyntikuopaksi tulkittua kuoppaa. Läntisin (6 x 3 x 1,2 m) soikea ja syvin kuoppa sijaitsee 17 m hiekkakuopan reunasta pohjoiseen (P = 6716316, I = 3483098, Z = 27–28), keskimmäinen, hiekanotossa leikkautunut matala pyöreähkö kuoppa (4 x 3 x 0,7 m) edellisestä 30 m itäkaakkoon (P = 6716311, I = 3483126, Z = 27,5) ja kolmas soikea kuoppa (5 x 3 x 1) edellisestä 10 m itään ja runsas metri hiekkakuopan reunasta pohjoiseen. Löytöjen ja korkeussijainnin perusteella kyseessä on varhaiskivikautinen saariasuinpaikka. Alkuperäistä laajuutta on vaikea arvioida, mutta etelä- ja pohjoispää on ilmeisesti tuhoutunut pahoin hiekanoton takia. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen ja hiekkakuoppien reunojen mukaisesti, mutta sen laajuuden tarkempi määrittäminen edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Vastilantien länsireunassa olevassa Mossamalmenin alueella. Maasto on mäntyvaltaista sekametsää kasvavan hiekkaharjun tasaista lakea, jonka etelä- ja pohjoispäässä on hiekkakuoppa. Harjun lakialue (25–27,5 m mpy) on muodostanut varhaisella kivikaudella pienen matalan särkkämäisen saaren, jonka koillisreunassa on ollut suojaisa poukama. Paikka on helppo saavuttaa ja kohde melko helppo hahmottaa hiekanotosta huolimatta. 3 Voimassa 2013-02-20T14:30:33 5523.13061523 360.63303218
arkeologinenkohde_alue.2447 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2447 155989 {897F1283-FAEC-493A-AFFD-1C786DF6E68A} 1000006761 Hyypiönmaja kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 6 Muu prospektointimenetelmä 112 111 ei Alueelle tehtiin inventoinnissa useita koekuoppia. Koekuoppa 1 tehtiin vanhan pienen hiekkakuopan edustalle, siinä oli hienoa tummanruskeaa hiekkaa ja löytöinä keramiikkaa sekä kvartsia. Koekuoppa 2 tehtiin noin 4 x 2 metriä kokoisen painanteen edustalle, koekuopassa oli runsaasti palaneita kiviä, hiiltä ja nokea - mahdollisesti tulisija. Koekuoppa 3 tehtiin vajaa 10 m koekuopasta 1 itään, siinä oli likamaata ja runsaasti löytöjä: keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Koekuoppa 4 tehtiin vielä idemmäksi ja siinä oli myös likamaata sekä löytöinä kvartsia, keramiikkaa ja palanutta luuta. Yksi keramiikan pala löydettiin myyrän kasaamasta maasta tervahaudan keskeltä, joka sijaitsee koekuopan 1 takana. Hiekkakuopista ja tervahautaan liittyvistä kuopanteista huolimatta Hyypiönmajan asuinpaikka lienee jokseenkin ehjä ja siksi 1. luokan muinaisjäännös. Tiheässä kuusimetsässä tehdyt GPS-mittaukset antavat vain summittaisia tuloksia, joten koekuoppien koordinaatteja ei otettu talteen. Kaikkiaan koekuopat tehtiin noin 40 x 25 m kokoiselle alueelle, asuinpaikka rajautunee idässä harjuun ja jatkunee lännessä ainakin rantaan menevälle polulle saakka eli laajuus on hieman koekuopitettua aluetta suurempi. Asuinpaikka sijaitsee Liesjärven länsipäässä järven halki juoksevan Kyynäränharjun pohjoisessa tyvessä, harjun länsipuolella, Hyypiönmaja -nimisen Metsähallituksen kämpän itäpuolella, majasta 160 m itään. Maastossa erottuu selvästi Liesjärven vanha rantatörmä. Alue on tiheää kuusimetsää Kyynäränharjun suojassa. 3 Voimassa 2014-06-19T14:04:33 4921.7487793 291.30230668
arkeologinenkohde_alue.2448 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2448 155996 {6019F75E-5722-4ACD-AAA0-82438BDD0E01} 1000002777 Sannannokka kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 3 GPS-mittaus, korjattu 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 100 ei Löydöt paikalta ovat keramiikan pala (kampakeramiikkaa) ja kvartsi-iskoksia. Samasta hiekkaharjusta noin 100 m itään edellisistä löydöistä on hiekkakuoppia, joista yhden reunasta on myös kvartsi-iskos. Hiekkakuopista vähän länteen (20 m) tehdystä koekuopasta on runsaasti kvartsi-iskoksia ja tummaa likamaata. Asuinpaikka sijaitsee Talpianjärven itärannalla olevan Sannannokka-nimisen niemen nokassa, Forssasta Somerolle johtavasta tiestä 500 m länteen. 3 Voimassa 2013-02-20T15:29:10 22575.77319336 784.62370885
arkeologinenkohde_alue.2449 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2449 155997 {40F3D3C5-73D6-4F82-9043-07B8D462A907} 1000006567 Rokonkivi kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 105 100 ei Läntisempi saarento on suurempi, osin kallioinen alue, jonka itäosassa kallioiden välissä on lehtomainen tasanne. Täällä laiduntaneet hevoset ovat myllertäneet maan pintaa niin, että avoimilta kohdilta on poimittu runsaasti kvartsia. Saman saarennon länsipäädyn tasanteelle on tehty koekuoppia. Koekuopasta 1 löytyi kostean maan seasta runsaasti kvartsia ja palanutta luuta (koord. p= 6743818, i= 3315005). Koekuopasta 2 saman tasanteen pohjoisreunalta löytyi hiekkamaasta myös kvartsia (koord. p= 6743831, i= 3314991). Tasanne on niittyä, ehkä aikanaan osin viljelyksessä ollutta aluetta. Läntisen saarennon eteläreunalla on kalliossa n. 10 x 4 m kokoinen kaivano, joka on syvyydeltään 2-3 m, ilmeinen louhos. Kalliosta on otettu ainakin kvartsia, mutta ehkä myös maasälpää. Louhokselle tulee vanha tie ja se on varmasti historiallinen. Alueen kalliossa on paljon kvartsisuonia, joita on varmasti käytetty myös esihistoriallisena aikana. Itäisempi, lähempänä Rokonkiveä oleva saarento, on paljon pienempi kuin läntinen saarento. Sen laella on vähän kivikkoa, mutta järven puolella on rantatasanne, jolle tehdystä koekuopasta tuli hiekkamaan seasta löytöjä, muutamia kvartseja (koord. p= 6743814, i= 3315159). Saarennon kasvillisuus on lehtomainen ja maannos sen mukaisesti lehtomaannos. Rokonkiven järvenpuoleisessa seinämässä on kvartsia, joka näyttää siltä, että sitä olisi saatettu hieman louhia. Kaikkiaan Rokonkivi on varsin mielenkiintoinen kivikautinen asuinpaikka, joka on aikanaan ollut ilmeisesti saarena. Asuinpaikka on pääosin ehjä ja todennäköisesti kallioiden kvartsia on käytetty jo esihistoriallisena aikana. Inventoinnissa mukana ollut J. Tiilikkala oli löytänyt kohteen jo ennen inventointia. Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven koillisrannalla, Rokonkivi-nimisen siirtolohkareen länsipuolella olevilla muinaisilla niemillä tai saarilla. 3 Voimassa 2018-10-18T10:25:31 16096.50109863 543.85623746
arkeologinenkohde_alue.2450 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2450 160907 {F0CAD10F-2F6D-4801-B704-B889F3CFFE52} Ala-Kortevuoma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä 3421580, y 7517848. Rakennuksen koko on 5,4 x 4,6 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Ovi on pohjoisseinän keskellä. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja alapuolelta salvattu. Kattolaudat on kirveellä halkaistu. Päällä kasvaa pieni koivu. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3421577, y 7517859. Rakennuksen koko on 3,4 x 3,2 metriä. Paikalla on maahan kaivettu metrin syvyinen kuoppa. Ovi on koillis-lounais-seinällä. Etelänurkassa on 1 x 1 x 1 metriä uunin kiviraunio. Ilmeisesti sisällä on ollut puinen kehikko, koska kuoppa on neliön muotoinen. Päällä kasvaa pieniä mäntyjä, koivu ja kuusi. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia Kohteet sijaitsevat suon reunalla moreenikummulla, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2013-09-18T12:45:22 39.39575195 34.54038532
arkeologinenkohde_alue.2451 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2451 161582 {E28C818C-B4F4-4050-8B67-F5E31C00366E} Soretiapulju rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 199 ei Kohteessa on neljä pientä suorakaiteen muotoista rakennuksen pohjaa, jotka on tehty kirveellä ja sahalla katkotuista hirsistä. Nurkat on salvettu ainakin alapuolelta. Hirret on pääasiassa lahonneita ja maatuvassa turvepenkeiksi. Kämppien oviaukot ovat länteen, suolle. Kämppä alakohde 1: Koko 4,5 x 2,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän länsiseinä on jäänyt tien alle. Kämppä alakohde 2: Koko 5 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Lounais- ja luoteiskulmissa on 1 x 1 x 0,7 metrin kokoiset uunien rauniot, joiden välissä on oviaukko länteen. Kämppä alakohde 3: Koko 5,7 x 4,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Lounais- ja luoteisnurkissa on 1 x 1 x 1 metrin kokoiset uunien rauniot, joiden välissä on oviaukko länteen. Hirsikehikko on jo melkein kokonaan maatunut turvevalliksi. Lattia-alan keskellä on 2 x 2,7 x 0,5 metrin kokoinen kuoppa. Kämppä alakohde 4: Koko: 4,1 x 4,1 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Luoteiskulmassa on 1 x 1 x 0,8 metrin kokoinen kiukaan raunio. Nurkissa näkyy sahattujen hirsien päät. Oviaukko on länsiseinän keskellä. Päällä kasvaa kaksi mäntyä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen alakohderakennelmien ylle. Alakohteet on numeroitu pohjoisesta etelään. Silvia. Kämpät vaikuttavat ainakin noin 100 vuotta vanhoilta, koska ovat lahonneet melkein kokonaan. Kämpät liittyvät ehkä porotalouteen. Kohde sijaitsee Soretiavuoman suon yli pohjoisesta etelään kulkevan hiekkaharjun länsireunalla. Rakennelmien länsipuolelta kulkee tie harjun suuntaisesti ja tie on osittain rikkonut pohjoisinta rakennuksen jäännöstä. Harju on hienoa hiekkaa ja sillä kasvaa kuiva mäntykangas. 3 Voimassa 2013-10-04T13:30:38 1573.27587891 199.70081723
arkeologinenkohde_alue.2452 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2452 159830 {4C475EA9-7CF4-4AD7-887B-C395A75B1EFF} 290010273 Kaunisniemi kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 193 ei "Hirsimökistä noin 10 m kaakkoon on pysäköintipaikka, jonka kohdalta kasvillisuus on kulunut pois. Hiekasta on löytynyt kvartsia, piitä (KM 28507:1-2) ja palaneelta vaikuttanut kivi. Pysäköintialueen vieressä olevasta sorakasasta on myös kvartseja. Pysäköintipaikan kaakkoispuolella, siitä 14 ja 18 m päässä tasanteen itäreunalla on kaksi NNE-SSW -suuntaista, noin 2 m pitkää ja 20 cm syvää kuoppaa." -Muinaisjäännösrekisteri Kohde ennallaan. Kvartsia havaittiin pysäköintipaikalta, rakennuksen ympäriltä ja saunan puoleiselta (eli koillis) rinteeltä. Myös tieltä löytyi muutama kvartsin kappale. Kuopat ennallaan. Kohde on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. "Kohde sijaitsee Veräisenjärven kaakkoisrannalla olevassa Kaunisniemessä, kohdassa jossa Veräisen vedet lähtevät Alanteenjärven kautta virtaamaan kohti länttä. Kaunisniemi on 400 m pitkä, päästään kapea, luoteeseen pistävä niemi. Niemen kärjessä on hirsimökki. Niemen rannat ovat melko jyrkät ja korkeat, keskiosa on tasainen. Maaperä on kivikkoista hiekkaa. Niemessä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää."-Muinaisjäännösrekisteri Maat vuokrattu Kainuun rajavartiolaitokselle. 3 Voimassa 2013-08-26T13:26:31 3296.82958984 234.47806338
arkeologinenkohde_alue.2453 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2453 159842 {F0C1C795-D867-4F03-A96A-0D382CE9A6F9} 290010274 Lämminhiekka S pyyntikuopat ja kivilatomus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 191 ei "Paikalla on kolme kuoppaa, jotka mahdollisesti ovat pyyntikuoppia. Kuoppien läpimitta on noin 1,5 m ja syvyys 0,3 - 0,5 m. Lisäksi paikalla on matala kivikasa (halk. 1,2 - 1,8 m), jonka merkitys ja ikä ovat epäselviä. Lähiympäristö on kuitenkin kivetöntä hiekkaa, joten kivet on täytynyt tuoda paikalle. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa." -Muinaisjäännösrekisteri Havaitsin alueella yhteensä viisi kuoppaa, joista kaksi vastaa muinaisjäännösrekisterin kuvausta. Ne sijaitsevat polun itäpuolella. Kuoppa 1:n halkaisija on 1,6 metriä ja syvyys 0,2 metriä. Se on pyöreähkö. Kuoppa 2:n halkaisija on 1,3 metriä ja syvyys 0,2 metriä. Se on pyöreähkö. Molemmat kuopat ovat matalia, laakeita ja kohtuullisen huomaamattomia. Kivilatomuksen vieressä on pitkulainen kuoppa, jonka mitat ovat 0,98x0,58 metriä ja syvyys 0,42 metriä. Voi olla puunkaato. Sen pohja ei ole tasainen. Kaksi selvästi ihmisen tekemää kuoppaa sijaitsee alueen pohjois-koillislaidalla. Kuoppa 4 on kooltaan 0,5x0,65 metriä ja syvyydeltään 0,3 metriä. Se on neliönmuotoinen. Siinä on tasainen pohja ja melko suorat seinät. Se on selkeä rajainen. Kuoppa 6 on kooltaan 0,4x0,5 metriä ja syvyydeltään 0,2 metriä. Se on pyöreähkö. Pohja on tasaisehko. Reunat ovat kääntyneet kuopan päälle. Kivilatomus on kooltaan suunnileet 2x1,35 metriä ja korkeudeltaan 0,3 metriä. Se on sammaleen peitossa, joten tarkkaa muotoa on vaikea hahmottaa. Se on tehty isohkoista kivistä, jotka tuntuvat liikkuvan, kun kävelee päälllä. Latomus on luode-kaakko-suuntainen. Kohde on aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Mahdollinen pyyntikuoppakohde Kivilatomus "Pyyntikuoppakohde sijaitsee Veräisenjärven itärannalla, Kaunisniemen ja Kallioniemen välisessä lahdessa. Paikalla on hiekkaranta nimeltä Lämminhiekka, jonka takana on suuri Kylmäsuo. Aivan hiekkarannan eteläreunassa, suon ja rannan välissä, on muutaman kymmenen metrin levyinen kuiva kangas." -Muinaisjäännösrekisteri Uudistuskypsää metsikköä tuoreella kankaalla. Maalaji on hienoa hietaa. 3 Voimassa 2019-08-14T13:58:29 2234.08251953 170.24100315
arkeologinenkohde_alue.2454 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2454 159856 {B78FA82D-2ACC-43FC-AB82-BBAE78227B65} 290010275 Salmilampi NE pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 195 ei "Harjanteen kaakkoiskärjessä on seitsemän kuoppaa, jotka vaikuttavat pyyntikuopilta. Kuoppien läpimitta vaihtelee 1,5 - 2,8 m ja syvyys 0,3 - 0,9 m." -Muinaisjäännösrekisteri Kuoppa 1 ja 2: Sijaitsevat alueen kaakkoislaidalla rinteessä. Salmilammen puoleinen kuoppa on soikea, kooltaan 1,7 x 0,8 metriä. Syvyydeltään 0,2 metriä. S eon länisluode-itäkaakko suuntainen. Kuoppa 2 on noin 2 metriä edellisestä kuopasta pohjoiseen. Se on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 1,3 metriä. Kuoppa 3: On hieman ylempänä rinteessä, edellisiin kuoppiin nähden länsilounaassa. Kooltaan 2x1,15 metriä ja syvyydeltään 0,3 metriä. Muodoltaan soikea, itä-länsi-suuntainen. Kuoppa 4: Hieman ylempänä rinteessä kuin kuoppa 3. Kuoppa 3:sta luoteeseen. Kooltaan noin 1,9x0,87 metriä. Suunnaltaan etelälounas-pohjoiskoillinen. Vinottain rinteeseen nähden. Kuoppa 5: Samalla korkeudella rinteessä kuin kuoppa 4, mutta siitä jonkin matkaa pohjoiskoilliseen. Se on soikea, kooltaan noin 1,4x0,78 metriä. Syvyydeltään 0,2 metriä. Suunnaltaan länsilounas-itäkoillinen. Kuoppa 6: Sijaitsee hieman ylempänä kuin edelliset kuopat, suunnilleen samalla tasolla pohjoisessa olevan tervahaudan kanssa, muinaisjäännösalueen (muinaisjäännösrekisterissä olevan alueen ulkopuolella) pohjoisosassa. Kooltaan kuoppa on 3,5x3,3 metriä ja syvyydeltään 1,1 metriä. Kuoppa on pyöreähkö ja suppilomainen. Kuoppa 7: Kuoppa sijaitsee muinaisjäännösrekisterissä olevan alueen ulkopuolella, Reiskassa olevan alueen luoteisosassa. Kuoppa on kooltaan 3,3x2 metriä ja syvyydeltään 0,6 metriä. Se on soikea ja suunnaltaan luode-kaakko. Tervahaudasta itään kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Myös alueen kaakkoispäätä vastakkaisella laidalla suon toisellapuolella harjun päässä mahdollisesti yksi kuoppa. -MK Kohde on aluemainen. Kohde on laajempi kuin muinaisjäännösrekisterissä oleva rajaus. Uusi rajausehdotus on tehty tähän. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Pyyntikuoppakohde "Pyyntikuoppakohde sijaitsee Veräisenjärven itäpuolella, Kalliojoen kylästä 8 km itään, Salmilammin ja Kylmäjärven välissä olevalla kannaksella, jonka leveys on noin 100 m. Kannaksen itäosassa on pieni suorantainen lampi, länsiosassa on mäntykangasta kasvava hiekkaharjanne." -Muinaisjäännösrekisteri Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä kuivalla kankaalla, kohteen kaakoislaita on karukkokangasta.. Maalaji on hieno hieta. 3 Voimassa 2019-08-14T14:31:58 2400.84375 180.4180923
arkeologinenkohde_alue.2455 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2455 156347 {AB6F34D5-1DDB-4370-A2CA-B5473DEF6CAE} 1000008735 Mellalompola Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 160 ei Kohde sijaitsee Inarinjärven koillispuolella, Mellalompolan ja Aslakinlentämäjärven välisellä harjukannaksella. Alue on noin 25 kilometriä kaakkoon ja noin neljän kilometrin päässä Suomen ja Norjan rajasta. Polojärvi on kartoittanut kannakselta kahdeksan pyyntikuoppaa kahdesta noin 100 metrin päässä toisistaan olevasta rivistä. Pohjoisemmassa rivissä on kolme pyyntikuoppaa ja eteläisemmässä viisi. Kuopat katkaisevat järvien välisen kannaksen. Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs. Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri: Paikalla on ilmoituksen mukaan 4-5 pyöreätä kuoppaa (2,5 x 2,5 x 1 m) kannaksen poikki kulkevassa rivissä. Kohdetta ei ole tarkastettu. Merkitty peruskarttaan annetusta koordinaateista noin 50 m koilliseen. Myös arkeologi Esa Suominen on ohikulkumatakallaan havainnut kaksi suurta pyyntikuoppaa polun varrella harjanteen rinteessä 2009 aluetta kartoittamatta. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta kahdeksan pyyntikuoppaa kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-28T08:44:19 13942.5859375 439.24526904
arkeologinenkohde_alue.2456 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2456 156348 {557C86D8-E155-44BE-9BC4-4DA796475279} 1000025572 Aittajärvi 5 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 230 ei Hammasunturin erämaasta Hammasjärven eteläpuolisen pienen Aittajärven koillispuolelta Aittavielman itärannalta on kolme pyyntikuoppaa. Aittajärven läheltä on aikaisemminkin löytynyt useita pyyntikuoppia. Esimerkiksi Aittavielman länsipuolelta nyt havaittujen kuoppien läheltä on vuonna 2010 löytynyt kaksi pyyntikuoppaa (Aittajärvi 4 1000020806). Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta pyyntikuoppia syksyllä 2012. 3 Voimassa 2019-11-26T15:45:31 2202.98339844 200.49773247
arkeologinenkohde_alue.2457 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2457 156532 {F51D0532-2BA2-4C49-8693-4C8F49A16121} 410010020 Hartikka asuinpaikka ja kalmisto 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 6 Tutkittu ja tuhoutunut osittain 94 ei Harjanteen itäpäässä, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä on laaja asuinpaikka ja punamultahautakalmisto (vähintään 15 hautaa todettu, niistä on tutkittu seitsemän kokonaan tai osaksi, vuosina 1987-1991). Keskellä aluetta oleva hiekkakuoppa on tuhonnut sekä asuinpaikkaa että kalmistoa. Niemekkeen kaakkoiskärjessä erottuu ainakin kaksi selvää laakeaa asumuspainannetta, kolmas on niemekkeen eteläreunalla, kalmistoalueen alapuolella. Asuinpaikan laajuuden määrittämiseksi tehty koekaivauksia 1987-1993. Asuinpaikka ja kalmisto sijaitsee Tarvaalanvirran eteläpuolella, Kuusveden lasku-uoman rannalla, Kuusveden ja Lievestuoreenjärvestä tulevan Sahijoen yhtymäkohdassa, moreeniharjun keskikohdalla olevalla niemekkeellä, sen pohjois-, itä- ja etelä-lounaisrinteillä. Rajaus sisältää muinaisjäännösalueen ja suoja-alueen. 3 Voimassa 2019-09-17T09:40:17 152509.17041016 1674.33040117
arkeologinenkohde_alue.2458 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2458 156535 {5EB972A6-EFFE-4EC4-BDB2-4991CDE0AB58} 415010001 Harjunlahden uimaranta - kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 125 ei Maasto on hieno hiekkainen rantatörmä, jonka alaosan uimarantaan on vesirajaan siirretty hiekkaa ylempää. Vuonna 1992 uimarannan pukukopin ympärillä ollut vielä muutama neliö ehjähköä asuinpaikkaa jäljellä. Vuonna 2004 uimarannalla tehtiin parannuksia juuri inventoinnin aikana, jolloin poistetun uimakopin alta koekuopista tuli löytöjä. Vaikka asuinpaikka sanottiin huomioidun uimarannan kunnostustöissä vuonna 2005 tarkastuksen yhteydessä asuinpaikka näytti pahoin niissä tuhoutuneen. Paikka sijaitsee Rutajärven Harjunlahden itärannalla, heti maantien länsipuolella. 3 Voimassa 2013-03-08T10:26:08 1752.37646484 163.90408698
arkeologinenkohde_alue.2459 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2459 161161 {F8FC4F10-5A08-4A9E-94BB-CEA55144D668} Perävuoma tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 245 ei Tervahauta 1 sijaitsee pisteessä x 3393378, y 7477153. Tervahaudan halkaisija ja halssin pituus on 10 metriä. Halssi laskee pohjois-koilliseen. Valli on kivinen ja sen leveys on 2 metriä. Tervahaudan syvyys on 1,2 metriä. Päällä kasvaa mäntyjä ja kuusen taimia. Tervahauta 2 sijaitsee pisteessä x 3393743, y 7477163. Tervahauta on toisesta tervahaudasta noin 50 metriä kaakkoon. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja syvyys 2 metriä. Halssi kulkee tervahaudasta suoraan pohjoiseen ja sen pituus on 8 metirä. Vallin leveys on metri. Vallin eteläpuolella on 5 metriä leveä oja. Päällä kasvaa mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Kohde sijaitsee kivisellä kuivalla mäntykankaalla poroaidan välittömässä läheisyydessä. Kohteesta sata metriä koilliseen on lähde. 3 Voimassa 2013-09-24T15:00:16 298.48828125 101.11690047
arkeologinenkohde_alue.2460 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2460 161162 {B12003FC-C1CE-41D0-AF90-A934F3E78CB2} Perävuoma tervapirtti 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 245 ei Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä, jotka ovat ilmeisesti läheisten tervahautojen tervapirttejä. Rakennusjäännös 1 x 3393802, y 7477172. Koko 5 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Eteläpäädyssää on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin kiviraunio, jonka suuaukko on etelään. Rakennelman seinät erottuvat 60 cm vahvuisina turvevalleina, jossa on kiviä. Koko vallin kiertää ulkopuolelta matala oja. Päällä kasvaa runsaasti koivujen ja mäntyjen taimia. Rakennusjäännös 2. X 3393780, y 7477192. Koko 4,2 x 5 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Eteläpäässä on rikkoutunut uunin raunio, jonka koko on 1 x 2 x 0,5 metriä. Seinät erottuvat puolen metrin vahvuisina turvevalleina. Rakennelman päältä menee kulku-ura, joka on rikkonut uunin rakenteita. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia. Tervapirtit. Kohde sijaitsee kivisellä moreenukankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2013-11-18T13:09:37 469.15161133 103.72006969
arkeologinenkohde_alue.2461 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2461 161200 {CA941A90-FCCE-4368-97C4-FFCDE0CEFB9D} Silmäskangas asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 215 ei Mäen laella on kymmenkunta raivausröykkiötä ja liesiröykkiö. Lisäksi mäen laen länsilaidalla on kiviaitaa. Sammalen peittämä liesiröykkiö on mitoiltaan noin 1,5m x 1m x 0,3m. Röykkiö koostuu huomattavasti pienemmistä kivistä kuin alueella olevat raivausröykkiöt. Kohde vaikuttaa savupirttimäiseltä rakenteelta. Raivausröykkiöt ovat noin 1,5m halkaisijaltaan olevia matalahkoja röykkiöitä. Niiden ympärillä on ilmeisesti ollut mäen laella sijaitseva pelto. Kiviaita taas on noin 30m pitkä ja noin 0,7m korkea ja leveä selkeästi kylmämuurattu rakenne. Kohde rajautuu aluemaisesti noin 50m x 60 kokoiselle alueelle mäen laelle. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluva kiviaita sijaitsee yksinään noin 30m päässä aluerajauksen länsipuolella. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 25.6.2013 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan haastattelun perusteella. Kyseessä on vanha tila. Rakenteiden perusteella kohde on peräisin ainakin 1800-luvulta ja se on luultavimmin hylätty yli 100 vuotta sitten. Kohde sijaitsee korkean moreenimäen päällä. Mäen laki on vedenkoskematonta ja korkeudeltaan noin 210-215m korkeudella merenpinnasta. Metsä on noin 30-vuotiasta mäntymetsää. Maastoa on muokattu metsänhoitotöissä. 3 Voimassa 2013-11-20T14:46:12 3782.34350586 260.02880362
arkeologinenkohde_alue.2462 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2462 159348 {65D68C63-1BBB-40C9-A326-6AD8E169079E} Pienikasseikko torppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 180 ei Entisen torpan alueella on kaksi kylmämuurattua rakennuksen pohjaa, kaksi vierekkäistä kellarin jäännöstä ja kaivo. Alueelta on myös 31 pientä, halkaisijaltaaan noin 1.5 metrin kokoista viljelyröykkiötä. Rakennus jäännös 1 X=3641148 Y=7060092. Kohteessa on 5.6 x 5.6 metrin kokoinen irtokivistä kylmämuurattu rakennuksen kivijalka, jonka seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Kivijalan päällä on paikoitellen lahoa puuta. Rakennuksen lattia-alan itäpäädyssä on kuoppia. Lounaiskulmassa on 1.3 x 1.6 metrin kokoinen uunin jäännös, jonka päällä betonisia kaminan putkia. Rakennus jäännös 2 X=3641175 Y=7060110. Kohteessa on 4.2 x 3.8 metrin kokoinen luonnonkivistä kylmämuurattu rakennuksen kivijalka. Rakennuksen seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Koillisnurkka ja itäpääty erottuvat selvästi, muilta osin kivijalka on vaikeasti havaittava. Kivijalan päällä kasvaa suuri koivu. Kyseessä on mahdollisesti talousrakennuksen jäännös. Kellari jäännös X=3641181 Y=7060085. Rakennus jäännöksestä 1 noin 35 metriä itään on kaksi rinnakkaista kuoppaa, jotka ovat kooltaan noin 2 x 4 metriä ja 0.8 metriä syviä. Kaivo jäännös X=3641157 Y=7060050. Kohteessa on neliön muotoinen 1.9 metriä kanttiinsa oleva kaivo. Kaivo on vuorattu nurkista salvotuilla vaakapuilla. Kaivonreunaa vasten on pystyssä lahonnutta puutavaraa, joka on luultavasti ollut kaivon kansi. Alue rajautuu maastossa havaittujen kohteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Pienikasseikon torpan pihapiiri ja viljelymaita. Lieksa-Kuhmo tien länsipuoli, Pienikasseikon itään laskeva rinne, jossa kasvaa koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuutena saniaista, mustikkaa ja sammalta. Pihalla suuria vanhoja kuolleita koivuja. Metsän kehitysluokka on 40. 3 Voimassa 2013-12-11T19:43:15 5567.40527344 322.13362213
arkeologinenkohde_alue.2463 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2463 156028 {B593E594-0209-4A5D-AAF0-6D62A7D669C7} Giedmeskálonjunni 3 Purnuja 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 400 ei Viiden purnun joukko Giedmeskálonjunnin kaakkoisrinteellä. Purnu 1: x 7706914 y 3464458 Purnu 2: x 7706980 y 3464354 Purnu 3: x 7707014 y 3464426 Purnu 4: x 7707012 y 3464513 Purnu 5: x 7707093 y 3464577 Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-21T10:46:09 44159.60009766 847.7402531
arkeologinenkohde_alue.2464 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2464 156036 {D83BDBBE-946C-4E55-B2EA-3BC203E390D3} 890010101 Gámahbelvárri Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 325 300 ei Kaamanen-Karigasniemitien pohjoispuolella, Karigasniemestä noin 12 kilometriä itään on pitkä ainakin 88 pyyntikuopan jono. Pyyntijärjestelmä on tehty Gámahbelvárri-kukkulan lounais ja eteläpuolelle. Länsiosastaan kuoppajono on luoteis-kaakkosuuntainen ja itäosastaan lähes itä-länsisuuntainen. Kohde X Y Pyyntikuoppa 1 7701611 3467256 Pyyntikuoppa 2 7701619 3467220 Pyyntikuoppa 3 7701608 3467286 Pyyntikuoppa 4 7701612 3467298 Pyyntikuoppa 5 7701614 3467303 Pyyntikuoppa 6 7701623 3467300 Pyyntikuoppa 7 7701627 3467296 Pyyntikuoppa 8 7701631 3467302 Pyyntikuoppa 9 7701640 3467301 Pyyntikuoppa 10 7701656 3467293 Pyyntikuoppa 11 7701674 3467273 Pyyntikuoppa 12 7701712 3467238 Pyyntikuoppa 13 7701615 3467315 Pyyntikuoppa 14 7701605 3467322 Pyyntikuoppa 15 7701604 3467329 Pyyntikuoppa 16 7701600 3467341 Pyyntikuoppa 17 7701595 3467354 Pyyntikuoppa 18 7701587 3467370 Pyyntikuoppa 19 7701585 3467384 Pyyntikuoppa 20 7701595 3467395 Pyyntikuoppa 21 7701525 3467565 Pyyntikuoppa 22 7701516 3467581 Pyyntikuoppa 23 7701512 3467642 Pyyntikuoppa 24 7701524 3467652 Pyyntikuoppa 25 7701528 3467662 Pyyntikuoppa 26 7701535 3467673 Pyyntikuoppa 27 7701538 3467692 Pyyntikuoppa 28 7701547 3467710 Pyyntikuoppa 29 7701551 3467724 Pyyntikuoppa 30 7701553 3467732 Pyyntikuoppa 31 7701563 3467758 Pyyntikuoppa 32 7701575 3467803 Pyyntikuoppa 33 7701573 3467833 Pyyntikuoppa 34 7701577 3467856 Pyyntikuoppa 35 7701583 3467878 Pyyntikuoppa 36 7701586 3467900 Pyyntikuoppa 37 7701597 3467986 Pyyntikuoppa 38 7701632 3468066 Pyyntikuoppa 39 7701747 3467205 Pyyntikuoppa 40 7701759 3467195 Pyyntikuoppa 41 7701766 3467193 Pyyntikuoppa 42 7701769 3467189 Pyyntikuoppa 43 7701795 3467174 Pyyntikuoppa 44 7701830 3467153 Pyyntikuoppa 45 7701851 3467147 Pyyntikuoppa 46 7701875 3467108 Pyyntikuoppa 47 7701889 3467093 Pyyntikuoppa 48 7701904 3467085 Pyyntikuoppa 49 7701915 3467060 Pyyntikuoppa 50 7701931 3467047 Pyyntikuoppa 51 7701941 3467032 Pyyntikuoppa 52 7701956 3467027 Pyyntikuoppa 53 7701961 3467017 Pyyntikuoppa 54 7701973 3467002 Pyyntikuoppa 55 7701976 3467005 Pyyntikuoppa 56 7701987 3466986 Pyyntikuoppa 57 7701999 3466977 Pyyntikuoppa 58 7702020 3466961 Pyyntikuoppa 59 7702029 3466962 Pyyntikuoppa 60 7702048 3466961 Pyyntikuoppa 61 7702018 3466947 Pyyntikuoppa 62 7702056 3466959 Pyyntikuoppa 63 7702063 3466940 Pyyntikuoppa 64 7702053 3466946 Pyyntikuoppa 65 7702078 3466934 Pyyntikuoppa 66 7702084 3466926 Pyyntikuoppa 67 7702093 3466918 Pyyntikuoppa 68 7702103 3466916 Pyyntikuoppa 69 7702114 3466905 Pyyntikuoppa 70 7702146 3466891 Pyyntikuoppa 71 7702161 3466879 Pyyntikuoppa 72 7702152 3466861 Pyyntikuoppa 73 7702219 3466826 Pyyntikuoppa 74 7702225 3466820 Pyyntikuoppa 75 7702231 3466814 Pyyntikuoppa 76 7702234 3466802 Pyyntikuoppa 77 7702254 3466781 Pyyntikuoppa 78 7702269 3466756 Pyyntikuoppa 79 7702326 3466748 Pyyntikuoppa 80 7702321 3466739 Pyyntikuoppa 81 7702280 3466728 Pyyntikuoppa 82 7702290 3466720 Pyyntikuoppa 83 7702310 3466732 Pyyntikuoppa 84 7702314 3466677 Pyyntikuoppa 85 7702326 3466662 Pyyntikuoppa 86 7702335 3466636 Pyyntikuoppa 87 7702342 3466625 Pyyntikuoppa 88 7702244 3466728 Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamista koordinaateista edemmäs. Kamahpelvarrista eli Gámahbelvárrista on Eeva-Liisa Schultz löytänyt vuonna 1987 22 pyyntikuoppaa. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi kartoitti alueelta 66 pyyntikuoppaa lisää kesällä 2012. Nimi muutettu muinaisjäännösrekisterin mukaiseksi, aiemmin Kamahpelvarri. 3 Voimassa 2019-11-27T15:16:11 155641.234375 4033.69639184
arkeologinenkohde_alue.2465 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2465 156041 {53EE84A5-7199-4F70-A142-911299D721F6} Basadanjávri pohjoinen Pyyntikuoppia 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 313 ei Kaamanen-Karigasniemitien ja Basadanj"e1vin pohjoispuolella on ainakin kolmen pyyntikuopan lähes pohjois-eteläsuuntainen jono. Pyyntikuoppa 1: x 7700690 y 3470681 Pyyntikuoppa 2: x 7700713 y 3470689 Pyyntikuoppa 3: x 7700723 y 3470689 Alue on rajattu muutaman metrin Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta pyyntikuoppia kesällä 2012. 3 Voimassa 2013-02-21T13:18:49 1910.11425781 178.53609815
arkeologinenkohde_alue.2466 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2466 156047 {C74719A7-A7EA-4354-B16A-3A52D82DCE73} 1000000947 Suddesvarri D Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 250 239 ei Suddesvarri D:ssä on neljä pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat sijaitsevat Suddesvarrin pyyntikuoppajärjestelmän katkaisevan kahden pienen lammen eteläpuolella. Kaikkiaan Suddesvarrin järjestelmästä tunnetaan nyt 54 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1: x 7698461 y 3484895 Pyyntikuoppa 2: x 7698457 y 3484901 Pyyntikuoppa 3: x 7698467 y 3484912 Pyyntikuoppa 4: x 7698462 y 3484926 Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs. Suddesvárrin pohjois- ja luoteispuolilla sijaitsevan pyyntikuoppajärjestelmän kaksikymmentäyksi itäisintä kuoppaa löysivät vuonna 1994 Pirjo Hamari ja Mika Koski. Muut järjestelmään kuuluvat kuopat paikallisti Sami VIljanmaa kohteen tarkastuksen yhteydessä vuonna 2011. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi löysi alueelta vielä neljä pyyntikuoppaa lisää. 3 Voimassa 2019-11-27T15:49:00 3966.16430664 233.92438488
arkeologinenkohde_alue.2467 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2467 160442 {B6D751C2-1CB6-4A7F-9EA1-FF8CF7AB0E87} Kuivassalmi tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 208 ei Alueella on kaksi tervahautaa. Ne sijaitsevat Kuivassalmen linnoitteet -nimisen muinaisjäännösalueen sisällä. Tervahauta 1 (159429): Tervahauta, jonka halkaisija 3,5 m. Heikosti maastosta erottuva, sijaitsee hiekkaharjun pohjoispuolella. Puinen ränni halssissa edelleen jäljellä. Halssi pohjoislaidalla. Tervahauta 2 (159435): Tervahauta, jonka halkaisija 3,5 m. Heikosti maastosta erottuva, sijaitsee hiekkaharjun pohjoispuolella. Puinen ränni hyvin erotettavissa. Ränni muodostettu kahdesta puuosasta, jotka on koverrettu ja yhdistetty rautalangalla. Halssi koillislaidalla. Aluemainen Kohteet merkitty SutiGisiin Tervahauta Mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja varpuja. 3 Voimassa 2014-04-23T10:14:16 32.40161133 29.6363067
arkeologinenkohde_alue.2468 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2468 160599 {5F958F63-C715-4414-BA2D-1B7313B93976} Saattoporanvuoma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3394861, y 7526211. Kämpän koko on 4 x 3 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Hirret on sahalla katkottu ja ne ovat alapuolelta salvattu. Yhdessä nurkassa on jäljellä kymmenen hirsikertaa. Kämppä on osittain palanut. Puissa on näkyvissä tehdasnauloja. Pohjalla on harmaata kattohuopaa. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3394877, y 7526204. Kämpän koko on 4 x 3 metriä. Rakennus on osittain maahan kaivettu. Hirret on alapuolelta salvattu ja katkottu sahalla. Rakennuksen eteläpäässä on ikkuna ja räppänä. Ovi on pohjoispäässä. Kurkihirsi kulkee pohjoisesta etelään. Pohjoispäässä on kivillä täytetty peltikamiina Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kämppien ylle. Silvia. Rakennus 1 on todennäköisesti ollut suurempi alunperin. Rakennus 2 on luultavasti ollut sauna. Kohteet sijaitsevat kuivalla kankaalla, jossa on hiekkamaa. Alueella kasvaa mäntyä. 3 Voimassa 2013-09-06T16:18:43 213.70849609 72.57712459
arkeologinenkohde_alue.2469 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2469 138051 {AD519BB7-B7DD-4FBF-B1EA-A0F443D20A27} Hanhisuvanto leimikko 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Kohteesta löytyi 65 kruunuleimalla leimattua leimapuuta, joista osa on kaatunut, osa kelottunut ja osa yhä elossa. Monissa puissa kruunuleimat on lyöty puun vastakkaisille puolille lyötyihin pilkkoihin. Yhdessä pilkassa on pääosin vain yksi leima. 1. 3619066/7350640 2. 3619058/7350636 3. 3619057/7350620 4. 3619077/7350634 5. 3619097/7350596 6. 3619106/7350607 7. 3619110/7350598 8. 3619117/7350608 9. 3619132/7350605 10. 3619112/7350584 11. 3619096/7350574 12. 3619119/7350556 13. 3619140/7350589 14. 3619155/7350602 15. 3619160/7350597 16. 3619163/7350603 17. 3619176/7350610 18. 3619169/7350623 19. 3619177/7350622 20. 3619192/7350622 21.3619207/7350621 22.3619181/7350678 23. 3619182/7350733 24. 3619187/7350756 25.3619194/7350769 26. 3619696/7351535 27. 3619236/7351401 28. 3619233/7351412 29. 3619240/7351413 30. 3619243/7351393 31.3619254/7351384 32.3619248/7351362 33. 3619271/7351369 34. 3619285/7351378 35. 3619294/7351385 36. 3619352/7351392 37. 3619220/7351374 38. 3619211/7351366 39. 3619220/7351353 40. 3619211/7351353 41. 3619191/7351341 42. 3619192/7351347 43. 3619131/7351218 44. 3619117/7351167 45. 3619139/7351156 46. 3619140/7351126 47. 3619143/7351032 48. 3619139/7351017 49. 3619152/7351024 50. 3619140/7351004 51. 3619137/7351001 52. 3619140/7350912 53. 3619151/7350897 54. 3619152/7350905 55. 3619151/7350913 56. 3619159/7350911 57. 3619173/7350892 58. 3619167/7350883 59. 3619168/7350884 60. 3619304/7350686 61. 3619397/7350580 62. 3619420/7350578 63. 3619423/7350582 64. 3619430/7350591 65. 3619432/7350589 Kohde rajautuu Kuusinkijokeen pohjoisessa ja lännessä, mutta jatkuu Natura-alueen ulkopuolelle etelässä. Kohde löytyi inventoinnissa. Metsähallituksen leimaama leimikko. Kohde sijaitsee Kuusinkijoen etelärannalla, jokeen rajautuvana kaistaleena.Alueella kasvaa sekametsää, sammalia ja mustikkaa. 3 Voimassa 2013-05-08T12:48:41 75865.91992188 2784.39510751
arkeologinenkohde_alue.2470 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2470 159455 {BAF9D2B9-2555-471A-A952-08FF9C126A1A} Kuivalahdenaho 3 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 203 ei Kuivalahden rantoja on talvi- ja jatkosodan välissä linnoitettu puolustusta varten. Sotakohteita löytyy järven rannoilta useampiakin. Paikalla ei ole kuitenkaan koskaan taisteltu. Kuopat 1 ja 2 (159443 ja 159445): Koordinaatit: X: 3604817, Y: 7195009. Kuoppa 3 (159447): Koordinaatit: X:3604773, Y: 7195040. Kuoppa 4 (159448): Koordinaatit: X: 3604771, Y: 7195042. Kuoppa 5 (159450): Koordinaatit: X: 3604763, Y: 7195053. Kuoppa 6 (159452): Koordinaatit: X: 3604755, Y: 7195059. Kuoppa 7 (159453): Koordinaatit: X:3604750, Y: 7195057. Aluemainen. Kaksi kuoppaa avohakkuualueella tervahaudan vieressä näkyvät SutiGIS:ssä. Loput viisi kuoppaa ovat uusia löytöjä. Sotahistoriallinen kohde. Mäntymetsä ja avohakkuuaukeaa. Aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2013-09-04T13:52:04 586.33227539 186.53049651
arkeologinenkohde_alue.2471 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2471 159465 {96D5463F-1021-4DFC-BFB7-788292864EB0} Syvänjärvenkangas 6 kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 195 ei Kolme halkaisijaltaan n. 1,5 m kokoista kuoppaa Syväjärven pohjoisrannalla. Kuoppa 1 (59459) koordinaatit: X: 3598045. Y:7190221. Kuoppa 2 (159460) koordinaatit: X:3598048. Y: 7190221. Kuoppa 3 (159462) koordinaatit: X:3598048. Y: 7190225. Aluemainen. Uusi löytö. Kuoppia. Mahdollisesti liittyvät toisen maailmansotaan. Alueella muitakin sotahistoriallisia kohteita. Mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2013-09-05T09:59:09 5.04296875 15.25117766
arkeologinenkohde_alue.2472 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2472 156392 {2AEB942A-0060-4C96-B626-D023FE9C3AB1} 1000019162 Iso Poukanautio asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei 3 x 4 metrin kokoinen rakennuksenpohja, jonka nurkassa on suuren kiukaan jäännös. Siitä noin 15 metriä etelälounaaseen on jäännös, joka vaikuttaa myös rakennuksenpohjalta. Sen koko on 3 x 3,5 metriä, nurkassa on matala kiuas. Viljelyröykkiöitä paikalla ei havaittu. Rakennuksenpohja 1: 7084650, 616257 Rakennuksenpohja 2: 7084637, 616241 Talossa on asunut Kajaanin pataljoonan entinen sotilas. Kun pataljoona lakkautettiin, hän asui ensin vajaan kilometrin päässä pohjoisessa olevassa Pikku Poukassa ja muutti sitten Isoon Poukkaan. Hän kuoli 1830-luvulla ja talo jäi autioksi. Liimatanvaaran lounaisrinteessä, Liimatanvaaran talosta 1,2 kilometriä etelälounaaseen vanhassa kuusikossa. Pisteet alueen sisällä poistettu päällekkäisyyden takia. Rakennusten pohjien koordinaatit lisätty kuvaukseen. / P. Pelttari 3 Voimassa 2019-08-28T11:23:57 2523.41455078 187.43533409
arkeologinenkohde_alue.2473 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2473 160168 {385F6CC0-9597-486B-AB82-CF7511B241F9} Latvavaara asuintila 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1126 Yksinäistalot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Maakuntakaava; 8 Muu suojeluarvo Kainuun maakuntakaava 2020 Maakunnallsiesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde; Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 2 Kruununmetsätorppa 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 260 ei Pihapiiriin kuuluu hirsirakenteinen kaksihuoneinen maalaamaton asuinrakennus. Rakennusta vastapäätä on pienikokoinen hirsinavetta; sen takan pulpettikattoinen käymälärakennus. Asuinrakennuksen takana pellonlaidalla on heikkokuntoinen pyöröhirsinen saunarakennus. Lisäksi pihapiirissä on useita vanhoja rakennusten pohjia, peltoraivioita, aidanjäänteitä. Paikalla käytiin 4.6.2020. Aluetta tarkasteltiin yleisluontoisesti, ja kohteet vaikuttivat olevan kunnossa. / P. Pelttari Kohde on aluemainen. Ensimmäiset tiedot Latvavaarasta asuinpaikka ovat verotustietoista vuodelta 1843. 1800-luvun puolivälissä paikalla on ollut vanha pirttirakennus. Se kertoo että siellä on asuttu jo useamman vuosikymmenen ajan. Paikalla on ollut myös joukko muita rakennuksia. 1864 katselmuspöytäkirjassa omistajaksi on merkitty Johan Pääkkönen, hänen lisäkseen tilalla on asunut yksi nainen. Tilan perustamisvuodeksi on katselmuspöytäkirjassa merkitty 1849. Heillä on ollut yksi lehmä, 0,75 tynnyrinalaa peltoa ja 30 tynnyrinalaa niittyä. Rakennuksia pihapiirissä on ollut kahdeksan, joka kertoo, että tila on luultavasti ollut jossain vaiheessa varakkaampi, kuin yhden lehmän arvoinen. 1. Pirtti eteisellä 11x6 kyynärää, välttävässä kunnossa, maapohjalla. 2. Pirtti 9 kyynärää, uusi rakenteilla, nurkkakivillä. 3. Aitta 5 kyynärää, hyvä kuntoinen, maapohjalla. 4. Navetta 8 kyynärää, uusi, hyvä kuntoinen, nurkkakivillä. 5. Heinälato 6 kyynärää, välttävässä kunnossa, maapohjalla. 6. Sauna 5 kyynärää, uusi, maapohjalla. 7. Kota 6 kyynärää, hyväkuntoinen, maapohjalla. 8. Riihi 6 kyynärää, hyväkuntoinen, maapohjalla. 1860-luvulla paikan haltija on ollut Wilhelm Komulainen. Torppa on autioitunut nälkävuosien aikana myöhemmin 1860-luvulla, Tämän jälkeen Latvavaara on kuulunut aina 1880 asti läheisen Levävaaran nautintaan. Vuonna 1912 Levävaaran torpan poika Matti Haverinen asettui asumaan Latvavaaraan, Rakennukset rakennettiin uudelleen. Vuonna 1931 Latvavaaran kruununmetsätorppa itsenäistyi. Vuonna 1955 valmistui Latvavaaraan uusi päärakennus. Tila autioitui jo kuitenkin pian. Metsähallitus osti Latvavaaran tilan vuonna 1978. Latvavaara kuuluu nykyisin Levävaaran lailla Elimyssalon suojelualueeseen. Pihapiiri edustaa sekä kainuulaista ja kuhmolaista yksinäistaloa että vähävaraista jälleenrakennuskauden pihapiiriä. Paikan tekee arvokkaaksi pitkä- ja monivaiheinen asumishistoria. Paikalla on ollut asutusta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Latvavaara on alun perin ollut kruununmetsätorppa. Kohde sijaitsee Latvavaaran laella Latvalammen koillispuolella Elimyssalon retkeilyreitin varrella. Peltoalueita ympäröivä puusto on varttunutta kasvatusmetsikköä tuoreella kankaalla ja lammen puoleinen metsä on nuorta kasvatusmetsikköä lehtomaisessa rinteessä. 3 Voimassa 2019-06-05T09:35:07 43047.09033203 833.310656
arkeologinenkohde_alue.2474 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2474 158680 {BC07010C-C9BB-4679-8BEE-FC2DEF43E481} Juurikka rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Rakennusjäännös 1: Kohde on mitoiltaan 4,5 x 4,5 metriä. Sammalien ja heinien peittämä kivijalka on jäljellä. Yhdellä seinällä on kapeampi uloke. Maassa on poikittain yksi hirsi. Rakennusjäännös 2: Kohde on mitoiltaan 6 x 5 metriä. Osa hirsikehikosta on jäljellä maassa. Rakennusjäännös 3: Kohteesta on kivijalka jäljellä. Kohde on mitoiltaan 4 x 4 metriä. Pohjoisnurkassa on kookas tulisija. Rakennusjäännös 4: Kohde on mitoiltaan 4 x 5 metriä. Kohde koostuu kivistä ladotusta kiukaasta, kivisestä seinälinjasta ja muutamasta säilyneestä hirrestä. Hirret on sahattu. Todennäköinen saunarakennuksen jäännös. Kiviröykkiö: Kohde on pitkänmallinen suorankulman muodostava kivikasa tien vieressä, joka voi olla jäänne kiviasidasta tai rakennuksesta. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. SutiGis:ssa on paikalle merkitty yksi rakennuksen pohja. Vanhan kruununmetsätorpan jäännös. Kohde sijaitsee Vuokissa, Palojärven länsiosassa sijaitsevan Lamposelän pohjoisrannalla. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-04-25T14:58:06 7505.33740234 357.72457816
arkeologinenkohde_alue.2475 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2475 159509 {58F49950-D482-4EAD-95A7-1E37B091BCA3} 290010303 Hautalahti N pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 191 ei "Niemen laella on kaksi selvää ja yksi epämääräinen painanne, jotka saattavat olla pyyntikuoppia. Kuoppien läpimitta on 2,9 - 3,5 m ja syvyys 0,4 m. Alueella on myös sodanaikaisiin varustuksiin liittyviä kuoppia, mutta em. kuopat vaikuttavat vanhemmilta. Rannassa kulkevan harjun ja sen kaakkoispäässä olevan korkean mäen yhtymäkohdassa on vielä yksi mahdollinen pyyntikuoppa." -Muinaisjäännösrekisteri Kuoppa 1: 2,6 x 1,6 metriä kooltaan. Itä-länsi-suuntainen. Syvyys eteläreunasta 0,8 metriä ja pohjoisreunasta 0,5 metriä.Kuoppa sijaitsee niemen päällä. Kuoppa 2: Kooltaan se on 2 x 2,2 metriä. Syvyys noin 0,5 metriä ja suunnaltaan pohjoinen-etelä. Kuoppa sijitsee kuoppa 1:stä pohjoiseen niemen pohjoisreunalla. Kuoppa 3: Kooltaan kuoppa on 3,5 x 1,7 metriä. Syvyys 0,25. Muihin verrattuna epämääräinen. Kuoppa sijaitsee lähellä niemenkärkeä, kuitenkin niemen päällä. Muinaisjäännösrekisteriin merkityltä toiselta alueelta en havainnut mainittua neljättä kuoppaa. Noin 100 metriä länsiluoteeseen havaitsin yhden kuoppajäännöksen. Kohde on aluemainen. Laajensin muinaisjäännösrekisterissä ollutta aluerajausta hieman, koska mielestäni siellä ollut aluerajajaus ei kattanut koko aluetta, jolla kuopat sijaitsevat. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Pyyntikuoppia "Mahdollinen pyyntikuoppakohde sijaitsee Veräinen-järven länsipäässä, Hautalahden pohjoisrannalla, Alanteen talosta 2 km luoteeseen, lahden pohjukasta 200 m itään. Paikalla on korkea, tylppä ja pyöreälakinen niemi. Maasto on kuivaa hiekkakangasta, maaperä kivetöntä hiekkaa." -Muinaisjäännösrekisteri 3 Voimassa 2019-08-14T10:30:31 1677.13183594 149.22801404
arkeologinenkohde_alue.2476 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2476 159552 {62B56DFE-27EC-46E8-924D-82F374FBCC64} Tuppisenlehto hiiltämö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 180 ei Kohde käsittää kolme hiilimiilua sekä kaivon. Hiilimiilu 1 on mitoiltaan noin 9m x 6m, hiilimiilu 2 noin 10m x 8m ja hiilimiilu 3 noin 12m x 10m, Miilut ovat rakenteeltaan noin 0,5m korkeita epäsäännöllisen nelikulmion muotoisia maavalleja joiden sisällä on tasainen pohja. Maaperässä on runsaasti hiiltä. Kaivo on noin 2m x 2m kokoinen kuitunauhalla merkitty kuoppa maastossa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin 5.6.2013. ja se oli Metsähallituksen henkilökunnan tiedossa. Kyseessä on luultavasti hiiltämö 1940-luvulta. Kohde sijaitsee moreenimäellä. Metsä on noin 60-vuotiasta sekametsää. Tien yhteydessä kohteen kohdalla on pieni kuormausalue tai parkkipaikka jossa on epäselviä rakennuksen jäänteitä. 3 Voimassa 2013-10-29T15:41:50 1579.25244141 159.69118215
arkeologinenkohde_alue.2477 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2477 161213 {FDF44478-2C66-4F8D-ACB9-74011186A571} Piipari asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 212 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, kaivon, riihen ja kahden kellarin jäännöksen. Lisäksi paikalla on rakennus joka vaikuttaa hieman myöhemmältä metsätyökämpältä mutta voi olla myös esimerkiksi harvinaisen suuri sauna. Alueella on myös yleisesti halkaisijaltaan noin 1,5m kokoisia raivausröykkiöitä ja harvaa röykkiömäistä kiviaitaa. Alueelle johtavan polun varressa on myös ehjä lautarakenteinen vaja. Päärakennuksen pohja on mitoiltaan noin 12m x 6m. Rakennuksen sisäosa on osittain maanpinnan alapuolella. Rakenteen sisällä on suuri luonnonkivinen uuniröykkiö, mitoiltaan noin 4m x 3,5m x 1,5m. Uunin päällä kasvaa noin 70–80 -vuotias koivu. Rakenteen sisällä on sinkkiämpäri ja muuta purkujätettä. Kaivosta on jäljellä noin 2m x 2m kokoinen noin 1,5m syvä kuoppa. Rakenne on jonkin verran erosioitunut alkuperäisestä. Rakenteesta on jäljellä myös muutamia hirsiä. Riihestä on jäljellä suuri luonnonkivinen uuni, mitoiltaan noin 2m x 2,3m x 1,5m. Rakenne on muuten ehjä mutta sen lounaiskulma on romahtanut kasaan. Kellarit ovat rakenteeltaan noin 3m x 1m x 1,5m kokoisia kuoppia alueen pohjoisreunalla. Mahdollinen metsätyökämppä käsittää yhden noin 4m x 6m kokoisen rakennuksen pohjan. Sisäpuolella on luonnonkivinen metsittynyt uunikumpu, mitoiltaan noin 2m x 3,5m x 1m. Kohde rajautuu noin 200m x 200m kokoiseksi hyvin epäsäännölliseksi alueeksi mäen laelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha tila 1900-luvulta. Mahdollisesti paikalla on ollut myös metsätyökämppä. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenimäen laella. Metsä on pääosin noin 50-vuotiasta istutuskuusikkoa. Maaperä on paljolti vanhaa peltomaata. 3 Voimassa 2013-11-20T14:40:26 14502.46606445 921.4974641
arkeologinenkohde_alue.2478 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2478 160708 {74C00E25-03F6-48B5-90AA-51A920476539} 1000000451 Korvenlampi kivikautinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 178 ei Kohteessa on kivikautisen asuinpaikan jäännös. Kankaanpää ja Halinen löysivät v. 1987 kankaalla risteileviltä poluilta kvartsi-iskoksia. Katiskosken koekaivauksessa v. 1989 paikalta löydettiin palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja kvartsiesineitä. Löydöt keskittyivät 20 m pituiselle alueelle terassilla. Kohonneet fosforipitoisuudet keskittyivät myös tälle alueelle ja sen läheisyyteen. Likamaata havaittiin kahdessa koekuopassa luun yhteydessä. Toisessa näistä oli myös palanutta hiekkaa ja hiiltä. Muutamassa koekuopassa havaittiin kaksoismaannos. Katiskosken mukaan asuinpaikkaan viittaavat merkit rajautuvat n. 40-45 x 20-25 m kokoiselle alueelle. Alueen etelä- ja pohjoisosassa on lisäksi kaksi kuoppajäännöstä. Näistä eteläisemmän polulla olevan kuopan (kuoppa 2) Katiskoski toteaa olevan tuore kaivanto. Pohjoisemmasta polun itäpuolisessa kuopassa (kuoppa 1) havaittiin kaivauksissa kaksoismaannos. Tarkastuskertomuksessaan vuodelta 2012 Kotivuori arvelee kuoppien olevan mahdollisesti pyyntikuoppien jäännöksiä. Vuoden 2013 inventoinnissa kohteen todettiin säilyneen entisellään. Kankaalla olevilta poluilta ei havaittu kvartsi-iskoksia tai muutakaan asuinpaikkaan viittaavaa. Inventoinnissa paikannettiin Katiskosken ja Kotivuoren tarkoittamat kuopat. Pohjoisessa polun itäpuolella 2 m etäisyydellä sijaitseva kuoppa 1 on muodoltaan soikea, mitoiltaan 2,2 x 2,8 x 0,5 m. Se sijoittuu 6 m etäisyydelle terassin reunasta. Kuoppa 2 sijaitsee alueen eteläpäässä polun kohdalla, ja on muodoltaan pyöreä ja kuoppa 1:stä laakeampi. Kuoppa on mitoiltaan 3,5 x 3,5 x 0,2 m ja sijoittuu 10 m etäisyydelle terassin reunasta. Kuopat sijaitsevat 30 m etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 1: X=7476616, Y=481560; X=7479741, Y=3481725 Kuoppa 2: X=7476591, Y=481546; X=7479717, Y=3481711 Kohteen rajauksessa noudatettiin Katiskosken kaivausten ja fosforikartoituksen perusteella määrittämää rajausta. Kohteen on inventoinut v. 1987 Jarmo Kankaanpää ja Petri Halinen. Kaarlo Katiskoski on suorittanut kohteella koekaivauksen ja fosforikartoituksen v. 1989. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Hannu Kotivuori on käynyt tarkastamassa kohteen v. 2012 suorittamassaan Sodankylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännöskohteiden tarkastuksessa. Katiskosken arvion mukaan kohde ajoittuu samanaikaiseksi Jeesiöjoen vanhan uoman, Korvenlammen, kanssa, jolloin se ajoittuisi kivikaudelle, mahdollisesti mesoliittiselle ajalle. Löytöaineistosta ei kuitenkaan ole tehty absoluuttisia ajoituksia. Katiskosken mukaan asuinpaikka on luultavasti ollut lyhyaikainen, tilapäisluonteinen. Kotivuoren mukaan kuopat 1 ja 2 ovat mahdollisesti pyyntikuopan jäännöksiä. Kohde sijaitsee Sodankylän keskustan eteläpuolella, Rovaniementien itäpuolella, Korvenlammen kohdalla. Paikalla on kapea hiekkainen terassi, joka laskee itään lammelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Ranta-alue on soista. 3 Voimassa 2014-11-19T16:30:11 1232.58203125 129.27049189
arkeologinenkohde_alue.2479 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2479 160871 {3E704680-C258-4634-AE4F-7BBB832938D3} Rourajoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 222 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3439920, y 7534047. Kämpän koko on 6,3 x 5,4 metriä ja sen pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Pohjoispäädyssä on erillinen 1,8 metriä pitkä eteinen. Hirret on sahalal katkottu ja molemminpuolin salvattu. Kämpästä on jäljellä kahdeksan hirsikertaa ja hirret on kyljistä veistetty. Hirsien välissä on kunttariive. Kurkihirsi kulkee kämpän pituussuunnassa. Katto on todennäköisesti uusittu myöhemmin naulaamalla harmaa kattohuopa lautojen päälle. Itäseinän keskellä on ikkuna ja rakennuksen molemmissa päissä on ovet. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3439910, y 7534013. Kämpän koko on 5,2 x 5,2 metriä ja sen sivut kulkevat väli-ilmansuuntiin. Kämpästä on jäljellä yksitoista hirsikertaa ja hirret on molemmin puolin salvattu. Hirsien välissä on kunttariive. Kurkihirsi kulkee lännestä itään. Myöhemmin kavennettu ovi on luoteisseinässä ja siinä on saranat. Sisällä on parret neljälle hevoselle. Seinissä on tehdasnauloja. Päällä kasvaa isoja koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Kohde sijaitsee pohjoisesta suolle laskeutuvalla moreeniharjun kärjellä. Rourajoki kulkee kohteen eteläpuolella noin sadan metrin päässä. 3 Voimassa 2013-09-17T10:16:23 497.52734375 114.09595164
arkeologinenkohde_alue.2480 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2480 160898 {2CAD9F0C-D2B3-4318-9CF3-7CA680915419} Petäjäselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 265 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3445573, y 7524884. Rakennuksen koko on 6,7 x 3,3 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennuksen puolivälissä on väliseinä lyhyen sivun suuntaisesti. Kämpästä on jäljellä kymmenen hirsikertaa. Hirret on osittain kokonaisia ja osittain halkaistuja. Hirret on katkottu sahalla ja salvattu molemmin puolin. Molemmista huoneista on ovet länteen purolle. Rakennus 1 koilliskulmasta kaksi metriä on toinen rakennus, jonka koko on 3,2 x 3,4 metriä. Kämppä erottuu seinien turvevalleina ja matalammalle kaivettuna lattiana. Luoteisnurkassa on 1 x 1 x 1 metriä kiuas. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä 3445581, y 7524894. Rakennuksen koko on 6 x 3 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Koillisnurkassa on jäljellä yhdeksän hirsikertaa. Hirret on sahalla katkaistu ja salvattu yläpuolelta. Seinät erottuvat suurimmaksi osaksi turvevalleina. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3445579, y 7524903. Rakennuksen koko on 4 x 3,2 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinien paikat erottuvat vaivoin maatuneina hirsinä turvevalleina. Lattia on ilmeisesti kaivettu syvemmälle. Kaakkoiskulmassa on 1 x 1,5 x 0,8 metriä liesikiveys. Oviaukko on eteläseinän keskellä. Keskellä on muutama halkaistu lauta. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Rakennus 4 sijaitsee pisteessä x 3445567, y 7524902. Rakennuksen koko on 2 x 2 metriä. Seinät erottuvat turvevalleina. Nurkissa on juuri erottuvat lahonneet puusalvokset. Päällä kasvaa koivu ja kuusi. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia Rakennus 2 on ilmeisesti ollut lato ja rakennus 4 niliaitta. Kohde sijaitsee vaararinteen notkelmassa, jossa kasvaa kuusikorpi puron varressa. 3 Voimassa 2013-09-18T10:24:35 218.03295898 62.63709425
arkeologinenkohde_alue.2481 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2481 160904 {65251BE4-CE86-473E-B500-50A23CB6DC9C} Haurespäänjärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3445121, y 7508526. Rakennuksen koko on 23,4 x 7,5 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Väliseinät ovat kohdissa 7,5 metriä ja 15 metriä. Rakenteita erottuu yhtenä lahona hirsikertana ja turvepenkkeinä. Päällä kasvaa nuoria koivuja. Ympäristössä on peltipurkkeja ja lasipulloja. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3445157, y 7508524. Rakennelman koko on 4,3 x 3,7 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pisteessä on heikosti havaittava kellarikuoppa, jonka päällä on maavallit. Päällä kasvaa pajuja. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3445183, y 7508534. Rakennuksen koko on 5,5 x 4,8 metriä, ja sen pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kyseessä on ison kämpän sauna, jossa on 2,5 x 1,5 metriä betonilaatta. Seinät erottuvat turvepenkkeinä Rakennus 4 sijaitsee pisteessä x 3445149, y 7508550. Rakennuksen koko on 21,5 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennus erottuu metrin leveänä ja 0,5 metriä korkeana multapenkkinä. Pohjan alueella on metrin pituisia kuoppia. Päällä kasvaa nuoria koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia Kohde sijaitsee Haurespäänjärven lounaisrannalla, jossa kasvaa mäntyä, koivua ja katajaa. 3 Voimassa 2013-09-18T11:44:30 1144.17919922 153.50866498
arkeologinenkohde_alue.2482 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2482 163548 {040385E8-9CB8-4616-BD41-F8FD315D177F} Halosenlaki 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 223 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on viisi puretun rakennuksen jäännöstä. Kämppä sijaitsee alueen kaakkoisnurkalla, rakennus 1 siitä 20 m länteen, rakennus 2 kämpästä 10 m pohjoiseen, talli rakennus 2:sta 50 m pohjoiseen heinikkoisen aukion pohjoisreunalla, ja mahdollinen saunan jäännös rakennus 2:sta 15 m luoteeseen. Kämppä on pohjois-eteläsuuntainen, kooltaan 25 x 9 m. Seinistä on jäljellä maavallin päällä oleva pohjahirsikerta. Hirret ovat pelkkahirsiä, eikä niissä ole salvoksia. Lisäksi jäljellä on lattiaparruja ja -lautoja sekä kaksi uuninpohjaa. Uuninpohjat ovat neliönmuotoisia, 1 x 1,1 x 0,2 m kokoisia ja sijaitsevat 4 metriä sisäänpäin päätyseinistä, yksi kummassakin päädyssä. Pohjalla on luonnonkiviä ja päällä sementistä valettu laatta. Kämpän länsipuolella on irtonaiset lautaportaat. Rakennus 1 pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan noin 6,8 x 4,2 m, ja se on osittain palanut. Seinistä on jäljellä yksi hiiltynyt pyöröhirsikerta. Hirret on katkaistu sahalla ja nurkissa on yläpuolelle tehdyt koirankaulasalvokset. Rakennuksen päällä on katon jäännöksiä. Kattohirret ovat pohjois-eteläsuuntaisia ja kattolaudat itä-länsisuuntaisia. Kattolautojen päälle on naulattu mustaa huopakatetta. Rakennuksen vieressä on astianpaloja ja hirven tai naudan luita. Rakennus 2 on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan 6 x 5 m. Seinistä on jäljellä yksi hirsikerta. Hirret ovat pyöröhirsiä, eikä niissä ole salvoksia. Hirsien pohjalla on matala maavalli ja rakennuksen keskellä on mahdollinen uuninpaikka, jossa on luonnonkiviä. Se on kooltaan n. 1,5 x 1,5 m. Rakennuksen päällä on hieman purettua puutavaraa, kattohuopaa ja kamiinan osia. Tallista on jäljellä heinikon peittämä valli, joka on itä-länsisuuntainen ja kooltaan 16,5 x 8,3 m, sekä pohjois-eteläsuuntaisia lattian pohjalla olleita parruja. Sauna on itä-länsisuuntainen ja kooltaan 3,5 x 3,5 m. Seinistä on jäljellä maavalli ja yksi koirankaulasalvoksellinen pyöröhirsi. Koillisnurkassa on luonnonkivinen kiukaan jäännös, joka on kooltaan 1,6 x 1,5 x 0,2 m. Lattian keskellä maassa on kuoppa. Kämppä: X=7444505, Y=455854; X=7447617, Y=3456009 Talli: X=7444538, Y=455829; X=7447650, Y=3455983 Rakennus 1: X=7444491, Y=455820; X=7447603, Y=3455975 Rakennus 2: X=7444531, Y=455838; X=7447643, Y=3455993 Sauna: X=7444583, Y=455854; X=7447696, Y=3456009 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Auvojärven suunnalta Unarijärvelle kulkevan metsätien eteläpuolella 90 m etäisyydelle tiestä, Vasaselän Halosenlaen lounaispuolella. Kohde sijoittuu Vasaojaan laskevan ojan laidalla, suon reunalle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-20T10:59:39 5415.95605469 309.21558075
arkeologinenkohde_alue.2483 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2483 163558 {9E0F665E-86C5-4D7B-BF24-33D3BC3C1DDD} Teeriselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 218 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän jäännös. Paikalla on neljä purettua rakennuksenpaikkaa, käymälä ja kaksi kuoppajäännöstä. Lisäksi laajalla alueella rakenteiden ympärillä on erilaista purkutavaraa, mm. latarakenteinen katon lape ja pöytä, joista osa on pistotien lounaispuolella. Käymälä sijaitsee alueen pohjoispäässä, ja kuoppa 1 siitä 10 m luoteeseen. Rakennus 1 sijaitsee näiden eteläpuolella 30 m etäisyydellä, rakennus 2 rakennus 1:stä 40 m kaakkoon, rakennus 3 rakennus 2:sta 20 m itäkaakkoon ja eteläisin rakennus 4 rakennus 3:sta 40 m etelälounaaseen. Kuoppa 2 sijaitsee 15 m etäisyydellä rakennus 1:stä etelään. Rakennus 1:sta on jäljellä kiven-, sementin- ja tiilensekainen kasa, kooltaan 8 x 7,5 x 0,3 m. Rakennus 2 koostuu kasasta tiiliä, kiviä ja rautaromua. Kasan lähellä on muutama lauta. Jäännöstä ei mitattu tarkemmin. Rakennus 3 erottuu luode-kaakkosuuntaisena suorakaiteenmuotoisena 8,5 x 4 m kokoisena kuluneena alue. Pohjan päällä on kasa luita ja astianpaloja. Rakennus 4 on kivien ja soran muodostama koillis-lounaissuuntainen suorakaiteenmuotoinen mahdollinen rakennuksen pohja, kooltaan 21 x 9 m. Siinä näkyy myös muutamia laudanpätkiä. Käymälä on parhaiten säilynyt rakennelma, tosin sekin on kaatunut ja vain seinistä vain takaseinä on jäljellä. Käymälä on rankorakenteinen ja pulpettikattoinen, mitoiltaan 1,6 x 1,6 x 2 m. Seinissä on pystylaudoitus ja katossa on musta huopakate. Käymälän oviaukko on luoteeseen, tosin on epäselvää, onko rakennelma alkuperäisellä paikallaan. Käymälän viereisen rinteen alla jokirannassa olevalla pienellä terassilla on tunkio, jonne on heitetty tölkkejä. Kuoppa 1 on kooltaan 3,1 x 3 x 1 m ja sen seinämässä näyttäisi olevan jonkinlaista lautarakennetta. Kuoppa 2 on mitoiltaan 1,5 x 3,2 x 0,6 m. Rakennus 1: X=7443930, Y=455879; X=7447042, Y=3456034 Rakennus 2: X=7443903, Y=455912; X=7447015, Y=3456066 Rakennus 3: X=7443893, Y=455936; X=7447005, Y=3456090 Rakennus 4: X=7443847, Y=455933; X=7446959, Y=3456087 Käymälä: X=7443960, Y=455882; X=7447072, Y=3456037 Kuoppa 1: X=7443966, Y=455878; X=7447078, Y=3456033 Kuoppa 2: X=7443909, Y=455879; X=7447021, Y=3456033 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kämppä on toiminut 1950-luvulla Kemi Oy:n Vasakairan metsätyömaan pääpirttinä (Haapaporras 2006: 30). Kohde sijaitsee Teeriselän koillispuolella, Vasaojan lounaisrannalla, harjanteen reunalla. Kohteelle tulee pistotie kaakkoispuolella Rovaniemen kunnan puolelle kulkevalta metsätieltä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-20T13:17:49 5998.47460938 344.39354974
arkeologinenkohde_alue.2484 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2484 163565 {4DD81510-1BCE-4D54-A3B1-42E3E2AB2D7E} Rova-Joukahaislampi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 211 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämpän jäännös ja sen luoteispuolella 20 m etäisyydellä tallin jäännös. Lisäksi kämpän itäpuolella 7 m etäisyydellä on kuoppajäännös. Kämppä on pyöröhirsinen, itäkoillis-länsilounaissuuntainen ja kooltaan 8,7 x 7,8 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kaksi hirsikertaa. Nurkissa on hirren molemmin puolin sahatut koirankaulasalvokset ja hirret on katkaistu sahalla. Oviaukko on pohjoisluoteissivun keskellä. Oven leveys on noin 70 cm. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla, vesitetty sivuilta suoraksi, ja niihin on tehty pystylovet karoja varten. Kämpän päällä on kaksi vierekkäin asetettua itäkoillis-länsilounaissuuntaista kurkihirttä, joiden päällä on ruoteina halkaistuja hirsiä. Kämpän lähellä oleva kuoppa on soikea, kooltaan 2,3 x 1,5 x 0,5 m. Talli on pohjois-eteläsuuntainen, kooltaan 8,5 x 7,3 m. Seinistä on jäljellä vain yksi hirsikerta sammalpeitteen alla. Hirret on sahalla katkottuja pyöröhirsiä, joiden salvokset ovat sammaleen peittämiä. Kurkihirsi on keskellä pohjois-eteläsuuntaisesti ja sen päällä on kattoriukuja. Molempien rakennusten päällä kasvaa nuoria koivuja Kämppä: X=7445856, Y=452492; X=7448969, Y=3452645 Talli: X=7445875, Y=452460; X=7448988, Y=3452613 Kuoppa: X=7445864, Y=452501; X=7448977, Y=3452654 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1930-40-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Joukahaisvaaran pohjoispuolella olevan Rova-Joukahaislammen etelärannalla, lampea ympäröivän suon reunalla. Paikalle tulee kaakosta metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-20T14:42:13 2151.72607422 185.46051532
arkeologinenkohde_alue.2485 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2485 163374 {BF24696F-84AC-4E3E-81C5-AC47B1662C8C} Liekko-oja kivilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 197 ei Kohteessa on kivilatomus ja kaksi siihen liittyvää viisarikiveä, jotka on merkitty alakohteiksi 1 - 3. Alakohde 1 on kivilatomus, jonka on pyöreä, halkaisijaltaan 2 metriä ja korkeudeltaan 1,2 metriä. Röykkiö on laeltaan tasainen. Länsireunalla on suuri silmäkivi, jonka kylkeen röykkiö on ladottu. Itäreunalla on 0,5 metrin syvyinen ja 40 cm levyinen kammio, joka muistuttaa uuia, mutta rakenteessa ei ole palojälkiä. Kivet ovat halkaisijaltaan 80 cm ja sitä pienempiä luonnon kiviä ja ne ovat pinnaltaan täysin jäkälöityneet. Alakohde 2 Päämerkistä 5 metriä suuntaan 350 astetta on 40 cm korkuinen pystykivi, joka voi olla päämerkin niin sanottu viisarikivi, joka ilmaisee merkin kautta kulkevan rajan suunna. Alakohde 3 on 40 cm korkea pystykivi, joka sijaitsee päämerkistä 26 metriä länteen, suuntaan 280 astetta. Molemmat viisarikivet ovat epävarmoja ja ne ovat voineet myös nousta pystyyn maata äestettäessä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Kivilatomus on mahdollisesti maan mittaukseen käytetty koonillinen kiviraunio tai jokin muu rajamerkki. Kohde sijaitsee Alaliekko-ojan pohjoispuolella kivisessä moreenikummussa, josta on metsä kaadettu ja alue on äestetty. Paikalla kasvaa männyn taimia a aluskasvillisuutena on mustikkkaa kasvava turve. 3 Voimassa 2013-11-14T16:58:07 581.41796875 109.73932221
arkeologinenkohde_alue.2486 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2486 163648 {8E2AC42E-2C9A-4742-BAB0-8464C8555210} 148010796 Suovataival pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 200 ei Kohteessa on kaikkiaan 11 kuoppaa noin 450 m matkalla, kuopat ovat pääosin kahden ja kolmen kuopan ryhminä jakautuen seuraavasti: 2 - 3 - 3 - 2 - 1. Kuopat sijaitsevat hiekkaisilla alueilla ja niiden välissä on kivisempiä alueita. Kuoppien halkaisija on keskimäärin 3 m ja syvyys 70 cm. Kuopat 1, 2 ja 11 sijaitsevat muinaisjäännösrekisteriin merkityn alueen ulkopuolella. Pyyntikuoppa 1, sijaitsee merkityn muinaisjäännösalueen lounaispuolella pienellä terassilla. Kuoppa on matala ja laakea, halkaisija on n. 3,5 m ja syvyys 55 cm. Siinä on 2,5-3 m leveät matalat vallit. Kuopan reunoilla on kolme vanhaa kantoa, ja se on hieman epämääräisen muotoinen, toisesta reunasta jyrkempi. Pyyntikuoppa 2, noin 7 m edellisestä, ja sitä pienempi ja matalampi. Ei selvää kuoppaa, pikemminkin luontainen painanne jossa pohjalla on pieni kuopanne. Ei selviä reunoja paitsi yhdellä sivulla. Halkaisija noin 2 m ja syvyys 30cm. Pyyntikuoppa 3, sijaitsee lähes 140 m kaakkoon edellisestä. Suuri ja syvä kuoppa jossa on selvät vallit. Kuopan halkaisija on noin 3,5 m ja syvyys 90 cm, vallit ovat noin 2 m leveät ja 30-40 cm korkeat. Vallit ovat erittäin selvät kolmella sivuilla joissa maasto viettää alaspäin. Halkaisija vallien ulkopuolelta on noin 8 m. Pyyntikuoppa 4, on noin 15 m kaakkoon edellisestä, ja sitä pienempi ja matalampi kuoppa. Muodoltaan soikea, koko 3,5 m x 2,9 m ja syvyys 60 cm. Valli alarinteen puolella. Toisella reunalla kasvaa vain jäkäliä ja sammalia, toisella reunalla ja kuopan ympäristössä myös varpuja. Pyyntikuoppa 5, sijaitsee noin 8 m edellisestä kaakkoon, myös se on loivassa rinteessä, jolloin alarinteen puolella on selkeä valli. Kuoppa on soikea, koko 3,2 m x 2,7 m ja 70 cm syvä. Vallissa kasvaa männyn taimia, ja siinä on myös vanha kanto. Kuopassa on muutamia hieman raivausjätettä. Pyyntikuoppa 6, edellisestä noin 70 m kaakkoon. Muodoltaan soikea, koko 3,8 m x 2,9 m ja syvyys 70 cm. Selvä valli paitsi ylärinteen puolella. aivan vierekkäin, välit 2 ja 4m välillä on kivikkoista maata jossa ei kuoppia, Pyyntikuoppa 7, edellisestä 2 m kaakkoon. Koko 3,6 m x 3,4 m ja syvyys 70 cm. Vallissa kasvaa taimia. Pyyntikuoppa 8, sijaitsee edellisestä 4 m kaakkoon. Edellisiä pienempi, koko 2,7 m x 2,4 m, syvyys 55 cm. Alarinteen puolella on selvä valli, 2 m leveä ja yli 20 cm korkea, ylärinteen puolella valli ei ole niin selvä. Pyyntikuoppa 9, sijaitsee edellisestä noin 60 m kaakkoon. Pieni kuoppa kivisen rinteen alaosassa, sen halkaisija on 2,8 m ja syvyys noin 70 cm. Alarinteen puolella on noin 2 m leveä ja 30 cm korkea valli. Vallissa on kiviä. Pyyntikuoppa 10, sijaitsee noin 10 m itään edellisestä, pienen hiekkakumpareen päällä kivisen rinteen alapuolella. Kuopan koko on 3,4 m x 2,6 m ja syvyys n. 70 cm, ympärillä on selvät ja korkeat vallit. Halkaisija vallien ulkoreunasta on n. 8-8,5 m. Kuopan pohjalla on paksusti turvetta mutta reunoilla ei. Siksi kuoppa näyttää matalammalta kuin mitä se on. Aivan vieressä on kivikkoa. Pyyntikuoppa 11, sijaitsee noin 105 m kaakkoon edellisestä, hiekkaisen niemekkeen päässä, jossa lähellä on kuitenkin kivikkoa. Suuri, syvä ja jyrkkäreunainen kuoppa, muodoltaan soikea. Sen koko on 4 m x 3,6 m ja syvyys metrin. Alarinteen puolella erottuu valli, mutta muuten ei kovin selkeästi. Vallissa on neljä kantoa ja yksi mänty. Kohde rajautuu havaittujen kuoppien lähiympäristöön, rajaus poikkeaa muinaisjäännösrekisteriin merkitystä, kuopat 1 ja 2 sekä 11 sijaitsevat alueen ulkopuolella. Muinaisjäännösrekisteri. Pyyntikuoppajärjestelmä. kohde sijaitsee Kaitamojärven itäpäässä, Vaaranalusjängän yläpuolisessa rinteessä. Maasto on kumpuilevaa kuivaa kangasta jossa kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä sekä taimikkoa. Ohut aluskasvillisuus, lähinnä jäkäliä, sammallia ja varpukasveja. Maaperä on moreenia, paikoin on kivikkoista tai louhikkosta, mutta kuoppien kohdalla pääosin hiekkaa. 3 Voimassa 2013-11-22T15:32:54 17183.53369141 1026.80648286
arkeologinenkohde_alue.2487 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2487 164169 {A159563F-EBF8-40F7-A2CC-5C3F3F51F6D1} 148010407 Kaksemajoki länsi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 150 ei Asuinpaikasta tarkastettiin vain valtion maalla sijaitseva osa (entinen kohde 408). Arposen raporttiin kohde on merkitty aivan joen rantaan, kuitenkin muinaisjäännösrekisteriin kohde on merkitty hieman siitä luoteeseen, joentörmän viereiselle suolle. Arposen ilmoittamasta kohdasta löydettiin joen uomasta, lähes vesirajasta, yksittäinen kvartsi-iskos. Sitä ei otettu talteen. Lisäksi törmän reunassa havaittiin pieni ja ohut alue punaiseksi palanutta maata. Alapuolelta sortuneesta maasta ei kuitenkaan havaittu palanutta luuta tai kiveä. Kohde rajautuu Arposen löytöpaikan mukaisesti jokitörmän päälle. Muinaisjäännösrekisteri, kohteeseen 407 on yhdistetty kohde 408 Kaksemajoki NE. Mahdollisesti pääosin tuhoutunut asuinpaikka. Kaksamajoki on lyhyt, meaderoiva joki, joka virtaa Kaksamajärvestä Solojärveen. Kohde sijaitsee Kaksemajoen luoteisrannalla noin 70 m Kittiläntiestä kaakkoon. Kohde on joen törmän päällä, noin 3 m vedenpinnasta, ulkomutkan puolella, joten törmä sortuu jatkuvasti jokeen. Muuten tilanne on kuten Arposen inventoinnin aikana, kuivaa ja tasaista kangasmaastoa on vain muutaman metrin levyinen kaistale, jonka pohjoispuolella on pientä mäntyä kasvava suo. 3 Voimassa 2013-12-02T13:31:06 364.96972656 83.3577812
arkeologinenkohde_alue.2488 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2488 164208 {CB04FBC2-D139-40C6-B218-0239AF5810F9} Mustilahti 2 potero jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 150 ei Pieni L-muotoinen potero, eli kahden miehen potero. Pituus hieman yli 2 m, kuopan leveys vajaa metri. Pohjoissivulla on valli, joka on yli metrin leveä ja 20-50 cm korkea, eli ampumasuunta on pohjoiseen. Vallin päässä kasvaa kaksi suurehkoa mäntyä ja kuopassa sekä vallin päällä on samanlainen aluskasvillisuus kuin ympäristössä. (X=3491131 Y=7638529) Toinen samanlainen potero on noin 35 m kaakkoon. Myös sen pituus on hieman yli 2 m, ja ojan leveys vajaa metri ja syvyys vain noin 30 cm. Ampumasuunta on etelään, jossa on valli. Sen leveys on yli metrin ja korkeus noin 20 cm. Vallin reunassa kasvaa yksi mänty, kuopassa sekä vallin päällä on samanlainen aluskasvillisuus kuin ympäristössä. (X=3491156 Y=7638503) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi havainto. Sotien aikaisia poteroita, jotka todennäköisesti liittyvät Ahkionniemessä majailleiden saksalaisten toimintaan. Kohde sijaitsee Mustilahden kohdalla, Kittiläntien eteläpuolella matalan harjanteen päällä. Kuiva kangas jossa kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä, maaperä on hiekkaa, aluskasvillisuus on ohut. 3 Voimassa 2013-12-02T15:23:58 431.83178711 108.47512937
arkeologinenkohde_alue.2489 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2489 162675 {C9423AFD-C0B7-4C9E-9988-A3719B7FD6DB} Kinisaapa rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohteessa on rakennuksen kellarin ja tallin tai navetan jäännökset. Alakohde 1 rakennus 1: koko 2 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Hirsikertoja on 7 jäljella. Hirret on sahalla katkottu ja alapuolelta salvettu ja niiden välissä on kunttariive. Ovi on pohjoispäädyn keskellä, pielissä on naulatut karapuut. Katto on halkaistuista puista. Rakennlman päällä kasvaa koivuja. Alakohde 2 rakennus 2: koko 8,2 x 8,6 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Ovi on itään ja katossa on tuohikate. Itäosassa on kiviseinäinen huone, jonka koko on 2,7 x 2,4 metriä. Seinät on kivistä kylmämuurattu, jotka on romahtaneet. Länsiosan puuseinien paikat erottuvat enää heikosti. Alakode 3 talli, koko 7,2 x 7 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kurkihirsi kulkee idästä länteen. Hirret on sahalla katkottu ja niitä on kaksi hirsikertaa jäljellä. Päällä on kattokelleksiä. Eteläseinän keskellä on ilmeisesti oven paikka. Länsipäässä on luukku, jonka koko on 40 x 30 cm. Rakennus on ilmeisesti ollut talli tai navetta. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Silvia. Kaksi kämppärakennusta ja talli. Kohde sijaitsee Kinisaapa -nimisen suon eteläreunassa, etelään kohoavan vaaran juurella. Paikalla kasvaa mäntymetsä kivisessä rinteessä ja aluskasvillisuutena on mustikan varpuja. 3 Voimassa 2013-10-29T17:50:28 873.64428711 164.87086289
arkeologinenkohde_alue.2490 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2490 163191 {B3EA1A3D-7C2C-4673-B46A-0B45DE5C73E0} Iso Maljavaara 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 208 ei Kohteessa on siirretyn parakkikämpän jäännös. Alueen pohjoisosassa pienellä erillisellä heinikkoisella aukiolla on peltisen lämmitysuunin jäännös. Paikalla olleen rakennuksen, mahdollisesti kämpän, pohja näkyy kuluneena alueena, mutta siitä ei voitu ottaa tarkempia mittoja. Uuninpohja on muurattu kivistä, ja se on kooltaan 1,5 x 1,3 x 0,3 m. Itse uuni on 1,35 m korkea ja halkaisijaltaan 1 m. Uunin eteläpuolella on suurempi luode-kaakkosuuntainen aukio, jonka kaakkoispäässä on rakennuksen pohja. Rakennus on luode-kaakkosuuntainen ja 9,4 x 8 m kokoinen. Pohja koostuu yhdestä huonokuntoisesta hirsikerrasta. Lisäksi pohjan päällä on pituussuuntaan nähden poikittaisia hirsiä, ja lähistöllä on mustaa kattohuopaa. Aukion pohjoisnurkalla on raivausröykkiö. Rakennus: X=7436367, Y=467715; X=7439476, Y=3467875 Uuni: X=7436409, Y=467708; X=7439519, Y=3467867 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kyseessä on mahdollisesti v. 1945 alkaneita Vetsiluoto Oy:n hakkuita varten rakennettu kämppä, jota on käytetty myös Seipäjoen työmaan aikaan 50-luvulla. (Haapaporras 2006: 18.) Kohde sijaitsee Ison Maljavaaran länsilounaisrinteen juurella, Lomalammesta 470 m luoteeseen. Vaaran rinteellä 150 m etäisyydellä koillisessa kulkee metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2013-11-12T11:07:24 1151.94702148 157.65100698
arkeologinenkohde_alue.2491 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2491 163234 {D914321E-74CD-4A88-961A-64C426D08A92} Pieni Perälampi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Kohteessa on siirretyn kämpän jäännös. Paikalla on kämpän, tallin ja saunan jäännökset. Kämppä sijaitsee alueen eteläreunalla, talli kämpän koillispuolella ja sauna kämpän pohjoispuolella suon reunalla. Kämpästä on jäljellä 3 uuninpohjaa. Ne ovat suorakaiteenmuotoisia, pohjalla on luonnonkiviä ja päällä sementistä valettu laatta. Uuninpohjat ovat mitoiltaan 1,7 x 1 x 0,3 m, 1,3 x 0,95 x 0,3 m ja 1,8 x 1,2 x 0,4 m. Kaksi näistä sijoittuu 1 m etäisyydellä toisistaan länsipuolelle, yksi itäpuolelle 4 m etäisyydelle. Muita kämppään liittyviä rakenteita ei näy. Talli on mitoiltaan 12 x 8,8 m ja itä-länsisuuntainen. Siitä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta. Hirret on naulattu nurkista toisiinsa kiinni. Itäpäädyssä pohjoisnurkalla on epäselvä 1,8 x 3 m kokoinen lautarakennelma, joka voi olla tallin eteinen tai jokin tallista purettu rakenne. Eteläsivun keskellä on mahdollinen oven paikka. Tallin päällä kasvaa nuorta koivua. Sauna on mitoiltaan 5 x 4,9 m ja itä-länsisuuntainen. Se on parhaiten säilynyt kohteen rakennuksista. Saunasta on jäljellä 9 pyöröhirsikertaa. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joissa on lovet sekä ylä- että alapuolella, ja sivuja on suoristettu salvosten kohdalta. Hirsien päät on sahattu samanpituisiksi. Hirsien välissä on tiivisteenä kunttaa ja hirret on jätetty ainakin osittain kuorimatta. 1 m leveä oviaukko on saunan itäpäässä, keskilinjasta hiukan etelään päin. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja niihin on tehty pystylovet, joihin on upotettu riu"ut karoiksi. Luonnonkivinen kiuas on saunan koillisnurkalla. Sen vierestä hirret ovat hiiltyneet. Saunan länsipäädyn yläosassa on pieni aukko, joka on tehty sahaamalla kahdesta hirrestä osa pois. Aukko on 30 cm leveä ja 15 cm korkea. Eteläseinän keskellä on ikkuna. Ikkunassa on vielä karmit paikoillaan. Ikkuna on kaksiruutuinen, 80 cm leveä ja 40 cm korkea. Saunan perällä länsiosassa pohjois- ja eteläseinillä on molemmissa vierekkäin kaksi hirsien sisäpuolelle tehtyä lovea, jotka eivät mene hirsistä läpi. Kyseessä voi olla esim. lauteisiin liittyviä rakenteita. Saunassa on ollut musta huopakate. Kämppä: X=7437937, Y=467356; X=7441047, Y=3467515 Talli: X=7437971, Y=467392; X=7441081, Y=3467551 Sauna: X=7437985, Y=467356; X=7441095, Y=3467515 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Ison Maljavaaran pohjoispäässä, luoteisrinteen juurella rämeen reunalla, Pienin Perälammen kaakkoispuolella. Kohteen pohjoispuolelta kulkee moottorikelkkareitti. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-12T19:53:03 3279.46313477 217.99457035
arkeologinenkohde_alue.2492 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2492 163338 {79BD1AB3-B548-4053-B87C-0B369B26BC02} Värttiövaara 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 230 ei Alueella on jäljellä neljä rakennuksen pohjaa, kellari, kaksi kaivoa ja käymälä. Suuren kämpän pohja, josta on jäljellä hirsien reunustamat hiekkapenkit. Ne ovat noin metrin leveät, penkin ulkopuolella on matala oja josta osa maasta on otettu. Myös muutamia pelkkahirsiä on jäljellä. Rakennus on itä-länsi suuntainen, kooltaan 23,2 m x 8,5 m. Siinä on kaksi huonetta, joista molemmissa on uuni. Itäpässä on kivien päälle valettu betonitaso joka on murtunut. Sen ympärillä on peltiä ja uunin pöntön jäänteet sekä muhaa, eli seinät ovat olleet lautarakenteiset ja purutäytteiset. Länsipään huone on pienempi, lämmitysuuni on vielä paikallaan. Sen alla on ilmeisesti samanlainen taso kuin toisessa päässä, mutta se on aluskasvillisuuden peittämä. Uunissa on valurautainen sisärakenne ja suuria kiviä sisällä. Maapenkkeissä kasvaa koivuja ja pajua. (X=3450967 Y=7500146) Edellisestä pohjoiseen on kaivon jäännös, sen lankuista tehtyjä ylärakenteita on jäljellä, nurkissa on sormiliitokset. Kansi osin lahonnut, ja kooltaan hieman yli metrin suuntaansa. Kuopan reunoissa on useita hirsikertoja jäljellä, kuopassa erottuu kirkas vesi. Kannen päällä on kuorma-auton rengas. (X=3450972 Y=7500173) Edellisestä pohjoiseen päin, lähellä suon reunaa, on saunan jäännös. Jäljellä on hiekkapenkki jonka reunoissa on hirret, myös lattiarakenteita on jäljellä. Koko on 5 m x 4,8 m. Keskellä on suuri kuoppa. Kiukaan alla on paikalla valettu betonitaso, myös kiuas on ollut osin betonirakenteinen. Päällä kasvaa hieman taimia. (X=3450975 Y=7500203) Saunasta kaakkoon päin on kellarin jäännös. Vallin ympäröimä kuoppa, jonka koko vallin ulkopuolelta on 4-5m, ja kuopan n. 2 m x 2 m. Se on vajaan metrin syvyinen. Oviaukon edessä on muutamia kiviä. (X=3450998 Y=7500179) Edellisestä kaakkoon on rakennuksen jäännös, kooltaan 7,3 m x 3,4 m. Se on valmistettu suurista pyöröhirsistä, joita on jäljellä pari hirsikertaa. Pohjois-etelä suuntainen. Kattorakenteita on jäljellä, ja seinän ulkopuolella on kivikasa? (X=3451013 Y=7500171) Edellisestä rakennuksesta edelleen kaakkoon on rakennuksen pohja, kooltaan 6,7 m x 6,6 m. Se muodostuu maapenkistä, joka on n. 70-80 cm leveä, ja jonka molemmissa reunoissa on hirret. Keskellä on muutamia samansuuntaisia hirsiä, lattiarakenteita. Niiden alla on kuoppia joissa on vettä. Päällä kasvaa tiheästi pajua, vieressä on pieni ruohikkkoinen aukea. (X=3451027 Y=7500159) Edellisestä etelään on matala kuoppa, kooltaan noin 1,5 m x 1,5 m, jonka reunoilla on puurakenteita jäljellä. Mahdollisesti kyseessä on lähes täyttynyt kaivo. Reunoilla kasvaa koivuja. (X=3451020 Y=7500138) Edellisestä noin 5 m ylärinteeseen päin on käymälän jäännös. Siitä on jäljellä lattiataso ja osin romahtanut istuintaso, jossa on kaksi reikää. Koko on 3 m x 2 m. Taso on lautaa ja puut varsin lahonneita. (X=3451017 Y=7500128) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis, merkitty huomio-kenttään entisenä kämpän pihana. Savottakämppäalue, rakennusjäänteiden perusteella rakennettu 1950-luvulla. Kohde sijaitsee Värttiövaaran koillislaidalla, Ikkarinvuoman reunalla. Pienen ojan varressa on tiheästi puuta kasvava tuore kangas, sekametsää. 3 Voimassa 2013-11-14T14:55:43 4761.00170898 284.29613998
arkeologinenkohde_alue.2493 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2493 163574 {75E95FBD-1FA5-45BF-87F5-EF4CCB015F7C} Rova-Joukahaislampi 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 211 ei Kohteessa on kämpän jäännös. Paikalla on kämpän ja tallin jäännökset sekä parkkuupukki. Kämppä sijaitsee alueen keskellä, talli kämpästä 10 m koilliseen kosteammalla paikalla ja parkkuupukki 10 m kämpästä länteen. Kämppä on itä-länsisuuntainen, kaksiosainen ja kooltaan 14,6 x 6,7 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kuusi hirsikertaa. Hirret ovat sahattuja pyöröhirsiä, joissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Hirsien välit on tiivistetty kuntalla. Kattohirret ovat itä-länsisuuntaisia ja niiden päällä on halkaistuja hirsiä pohjois-eteläsuuntaisesti ruoteina. Läntinen huone on 7 m pitkä ja itäisempi 7,6 m. Huoneet erottaa väliseinä. Itäisemmän huoneen eteläsivulla on metrin levyinen oviaukko, jonka viereisten hirsien päät on veistetty tasaisiksi molemmin puolin. Talli on pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Kooltaan se on 12 x 7 metriä. Talli on kaksiosainen. Seinistä on jäljellä enimmillään neljä hirsikertaa. Hirret on sahattuja pyöröhirsiä, joissa on yläpuolelle sahatut koirankaulasalvokset. Hirsien välit on tiivistetty kuntalla. Kattohirret ovat itäkoillis-länsilounaissuuntaisia ja kattoruoteet, halkaistut hirret, ovat pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisesti. Tallin eteläkaakkoisosa on kooltaan 4,8 m pitkä ja pohjoisluoteishuone 7,2 m. Huoneet erottaa väliseinä. Eteläkaakkoishuoneessa on oviaukko eteläkaakkoispäädyssä. Ovi on 90 cm leveä ja ovenpielet on veistetty ainakin ulkopuolelta tasaisiksi ja oikeaan ulkolaitaan on naulattu pystyyn riuku. Väliseinän hirsien länsilounaispääty ja siihen liittyvä ulkoseinä hirret ovat palaneita. Parkkuupukin selkä on 2 m pitkä riuku, johon on naulattu kaksi 1,4 m pituista riukua jaloiksi niin, että niiden päät muodostavat pukin sarvet tai korvat. Liitoskohtiin pukin selkään on lisäksi tehty lovet ja jalkariukujen päät on veistetty. Selkäosa on veistetty päältä tasaiseksi. Kämppä: X=7445875, Y=452600; X=7448988, Y=3452753 Talli: X=7445883, Y=452618; X=7448996, Y=3452772 Parkkuupukki: X=7445875, Y=452578; X=7448988, Y=3452731 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja maastoinventoinnissa. Kohteessa on 1930-40-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Joukahaisvaaran pohjoispuolella olevan Rova-Joukahaislammen kaakkoispuolella, lampea ja siitä laskevaa ojaa ympäröivän suon reunalla. Lähistölle kohteen länsipuolella olevalle kämpälle (Rova-Joukahaislampi 1, Reiska-nro:163565) tulee kaakosta metsätie. Kasvillisuus on kohteen länsiosassa mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää, itäosassa joutomaaksi luokiteltua rämettä. 3 Voimassa 2013-11-20T15:12:41 1130.74389648 145.24084997
arkeologinenkohde_alue.2494 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2494 163592 {D4C02705-4CEF-4FD9-A8F5-02C3695A54CF} Peuraselkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 271 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on puretun kämpän ja kahden muun puretun rakennuksen paikat sekä kaivon jäännös. Ympäristössä on myös kuoppia, erityisesti kaivon lähellä. Kämpänpohja sijaitsee tien itäpuolella kääntöpaikan vieressä, ja kaivo sen pohjoispuolella olevassa metsikössä. Kämpän jäännös on itä-länsisuuntainen rakennuksenpohja, jonka päällä on lautaa, kiviä, kamiinan osia, mustaa kattohuopaa ja tiiliä. Jäljellä on epäselvä maavalli, joka on kooltaan noin 16 x 6 m. Rakennuksen itäpäädyssä on kasassa kiviä ja purkutavaraa. Länsipäädyssä on kuoppa, jossa on lautaa ja muuta tavaraa. Länsipäädyssä rakennuksen pohjoissivulla on 3 x 2 m kokoinen kuoppa, jossa on metalliromua. Ympäristössä on paljon kämppään liittyvää roskaa. Kaivon jäännös on kooltaan 1 x 1 x 1,5 m oleva kuoppa, jossa on pystylautaseinämät. Pohjalla on muoviputki. Kaivoa ympäröi matala valli. Kaivon lähellä on neljä epämääräisempää kuoppaa. Rakennus 1 sijaitsee tien länsipuolella kämpän kohdalla. Rakennuksesta on jäljellä matala valli, yksi osittainen pelkkahirsikerta ja lattiarakennetta. Rakennus on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan 7,6 x 4,5 m. Rakennus 2 sijaitsee rakennus 1:stä luoteeseen. Se on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan 7 x 4 m. Jäljellä ei ole puurakenteita, vaan pienistä kivistä tehty kivijalkamainen perustus. Rakennus on mahdollisesti sauna. Eteläpäädyssä on sementistä tehty uuninpohja ja rakennuksen vieressä on irrallinen kamiinan hormi. Kämppä: X=7452728, Y=459418; X=7455844, Y=3459574 Rakennus 1: X=7452742, Y=459369; X=7455857, Y=3459525 Rakennus 2: X=7452767, Y=459358; X=7455883, Y=3459514 Kaivo: X=7452760, Y=459412; X=7455876, Y=3459568 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Rajaus ei koske tietä. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on puretun 1950-60-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Peuraselän pohjoisosan itäpuolella, Lavaselän länsipuolella, Auvojärveltä Syväjärvelle kulkevan metsätien varressa. Kohteen pohjoispuolella on suokaistale. Kämpän kohdalla tiessä on kääntöpaikka. Kasvillisuus on tien itäpuolella mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa on taimikkoa. Tien länsipuolella on mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jossa on nuorta kasvatusmetsää, joka vaihtuu luoteisnurkalla rämeeksi. 3 Voimassa 2013-11-20T18:54:47 3325.63354492 231.94203672
arkeologinenkohde_alue.2495 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2495 163595 {029743DB-0723-401C-A918-4D19BE899DB4} Haukikaarre esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 117 ei Muinaisjäännösrekisteri: "Asuinpaikka sijaitsee Mukajoen (Lieksanjoki) pohjoisrannalla, n. 2 km Hämeenjärveen laskevan joen suusta itään, Haukikaarre -nimisen joenmutkan rannalla. Paikalta on löytynyt palanutta luuta joen rantaa kulkevalta metsäautotieltä rantaan tulevan tien/polun pään kohdalta rantapenkan hiekasta. Lähellä on resentti tulisija rinteessä ja muutenkin Haukikaarteen rannassa on runsaasti palaneita kiviä, joista osa saattaa olla esihistoriallistakin perua, erityisesti törmän leikkauksissa olevat. Asuinpaikan laajuus määrittyy kuitenkin löytöjen perusteella eli se lienee n. 10 x 10 m." Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Alueen itäpuolella koordinaattipisteessä 3656869, 7045163 havaittiin palaneita kiviä rantatörmän valuvassa hiekassa resentin tulisijan yläpuolella. Aluetta laajennettiin palaneiden kivien kohdalle. Muita asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei alueella havaittu. Kohteen rajausta laajennettiin itään, jossa palaneita kiviä oli näkyvissä törmän hiekassa resentin tulisijan yläpuolella. Muinaisjäännösrekisteri. Mukajoen pohjoisranta, jossa kasvaa mäntymetsää, jonka kehitysluokka on 20. Aluskasvillisuutena sammalta ja puolukkaa. Rantapenkka on noin 2.5 metriä vedenpintaa korkeammalla. 3 Voimassa 2013-11-30T16:33:05 1847.48339844 189.91418299
arkeologinenkohde_alue.2496 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2496 163618 {C9720188-2A1C-4E50-9625-A4846CF285EA} Harjut pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 270 ei Järjestelmässä on 16 kuoppaa, jotka ovat lähinnä länsilounas-itäkoillinen suuntaisesti, mutta viisi kuoppaa suuntautuu koilliseen. Kuoppien halkaisija on keskimäärin 3,5 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 1, pyöreä ja laakea, kuopan halkaisija n. 3,5 m ja syvyys 65 cm. Eteläpuolella maasto nousee mikä saa kuopan näyttämään suuremmalta. Kuopan ympärillä on 2-3 m leveät matalat vallit. Kairauksessa ei havaittu selvää huuhtoutumiskerrosta. Länsireunan vallista on kuntta kulunut pieneltä alalta pois. (X=3475816 Y=7621560) Pyyntikuoppa 2, sijaitsee n. 90 m itäkoilliseen edellisestä. Kuoppa on soikea ja varsin jyrkkäreunainen, pohja on tasainen pieneltä alalta. Kuopan koko 4 m x 3,3 m ja syvyys 70 cm, siinä on matalat ja noin 2 m leveät vallit. Ei selvää huuhtoutumiskerrosta. (X=3475905 Y=7621589) Pyyntikuoppa 3, sijaitsee edellisestä noin 70 m kaakkoon. Suuri ja syvä kuoppa, jyrkkäreunainen, mahdolliset matalat vallit. Kuoppa muodoltaan hieman soikea, koko 3,7 m x 3,5 m ja syvyys 80 cm. Kuopan pohjalla on pieni syvempi kuopanne. Valleissa kasvaa mäntyjä. Kairauksessa havaittavissa noin 1-2 cm huuhtoutumiskerros. (X=3475968 Y=7621547) Pyyntikuoppa 4, sijaitsee noin 15 m itään edellisestä, loivassa rinteessä, alarinteen puolella varsinkin selvä valli. Vieressä on suuri maakivi. Pieni kuoppa, jonka halkaisija on noin 3,8 m ja 70 cm syvä. Kuopassa kasvaa kaksi mäntyä. Lapionpistossa havaittin 2-3 cm huuhtoutumiskerros. (X=3475986 Y=7621549) Pyyntikuoppa 5, sijaitsee noin 15 itään edellisestä. Pieni kuoppa, jonka pohjalla on kiviä, ehkä jäänyt kesken kun pohjalla on ollut kiviä. Kuopan halkaisija noin 2,2 m ja syvyys 40cm. Paksuhko aluskasvillisuus, sammalia, jäkäliä, variksenmarjaa, ja puolukkaa. (X=3476005 Y=7621547) Pyyntikuoppa 6, sijaitsee noin 30 m pohjoiseen edellisestä. Syvä ja suppilomainen kuoppa jossa on matalat, noin 2-3 m leveät vallit. Kuopan halkaisija on 4,2 m ja syvyys noin metrin. Kuopan pohja on pieneltä alalta tasainen, siinä on pehmeää valunutta hiekkaa. Pohjois-etelä suuntaisesti kuopan koko on 5 m, koska pohjoisessa maasto nousee luontaisesti, joten kuoppa vaikuttaa suuremmalta. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopassa kasvaa koivu ja vallissa mäntyjä. Kuopassa on paksumpi aluskasvillisuus kuin edellisissä, kuopan reunassa on kiviä. (X=3476012 Y=7621584) Pyyntikuoppa 7, sijaitsee noin 17 m koilliseen edellisestä. Suuri ja syvä kuoppa, suppilomainen, jyrkät reunat, hieman epäsymmetrisen muotoinen. Ei huuhtoutumiskerrosta, pohjalla on pehmeää valunutta maata. Maasto laskee luoteeseen päin. Kuopan koko on n. 4,8 m x 4,3 m ja syvyys 90 cm. Kuopan reunalla on kelottunut tuulenkaato jonka juuristosta on ilmeisesti valunut hiekkaa kuopan toiseen reunaan, tehden siitä epäsymmetrisen. Mahdollisesti matalat vallit. (X=3476025 Y=7621588) Pyyntikuoppa 8, sijaitsee n. 15 m koilliseen edellisestä. Suuri ja syvä kuoppa, suppilomainen, jyrkät reunat. Lapionpistossa havaittavissa alkava huuhtoutumiskerros. Selkeästi erottuvat edellisiä korkeammat vallit, 1,5-2 m leveät, 10-15 cm korkeat. Kuopan halkaisija 4,5m ja syvyys 1 m. Kuopassa on ohut aluskasvillisuus. (X=3476042 Y=7621605) Kuopasta 8 itään on pieni epämääräinen kuoppa. Se on ojamainen kapea kuoppa joka levenee luoteeseen päin. Luoteispäässä päässä ei ole vallia vaan loivareunainen kuoppa. Kaakkoispäässä on jyrkät reunat, leveys vallien päältä 2 m ja syvyys noin 80 cm, ojan pituus ennen laajenemista 2,8 m, laakea kuoppa on halkaisijaltaan noin 4 m, ja 20-30 cm syvä. Ei pyyntikuoppa. (X=3476078 Y=7621210) Pyyntikuoppa 9, sijaitsee noin 70 m itään edellisestä, soiselle alueelle suuntautuvan niemekkeen tyvessä. Niemeke on kuopan kohdalla varsin kapea, maasto laskee pohjoiseen ja etelään. Kuoppa on varsin suuri ja syvä, muodoltaan soikea niemekkeeseen nähden poikittain. Koko 4 m x 3 m, ja syvyys 80 cm. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Reunoilla kasvaa lähinnä vain jäkäliä, kuopassa myös sammalia ja variksenmarjaa. (X=3476109 Y=7621619) Pyyntikuoppa 10, sijaitsee edellisestä n. 40 m itään. Suuri ja syvä kuoppa, pohjoisreunassa on vanha ketun kolo, josta kaivettu maa on täyttänyt kuoppaa osin. Ei huuhtoutumiskerrosta, selvästi erottuvat n. 2 m leveät ja n. 20 cm korkeat vallit. Kuopan halkaisija n. 4,3 m ja syvyys 80 cm. Kuopan pohjalla ja vallissa vain ohut aluskasvillisuus, jäkäliä ja varpuja. (X=3476149 Y=7621631) Pyyntikuoppa 11, edellisestä n. 30 m itäkoilliseen. Pieni ja matala kuoppa, tosin pohjalla on ainakin 20 cm paksu turvekerros, valleissa niitä ei ole. Selvät, kapeat ja korkeat vallit, varsinkin idän puolella, koska maasto laskee sinne päin. Ei huuhtoutumiskerrosta. Jyrkät reunat, halkaisija 2,5 m, ja syvyys turpeen pinnasta 60 cm, eli turpeen alta n. 80 cm. (X=3476176 Y=7621640) Pyyntikuoppa 12, sijaitsee noin 45 m itäkoilliseen edellisestä. Pieni ja matala kuoppa, jossa on tasainen pohja. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopan halkaisija on noin 2,8 m ja syvyys 40 cm, reunat varsin jyrkät. Ei yhtä selkeä kuin aiemmat, mutta samalla linjalla. Kuopassa on mahdollisesti huonosti erottuvat vallit. (X=3476218 Y=7621663) Pyyntikuoppa 13, sijaitsee noin 30 m edellisestä koilliseen. Pieni kuoppa, jossa on matalat ja leveät vallit. Jyrkät reunat, kuopan halkaisija 2,5 m ja syvyys noin 55 cm. Kuopassa kasvaa lähinnä jäkäliä ja sammalia, ei huuhtoutumiskerrosta. (X=3476236 Y=7621682) Pyyntikuoppa 14, sijaitsee edellisestä noin 30 m pohjoiseen. Pieni ja matala kuoppa, ei huuhtoutumiskerrosta. Pohjalla on n. 20 cm paksu pehmeän maan kerros ennen tiiviimpää hiekkaa. Halkaisija on 3 m ja syvyys 60 cm. Ei selviä valleja havaittavissa koska sijaitsee luontaisessa painanteessa. (X=3476244 Y=7621711) Edellisestä noin 25 m koilliseen on pieni pitkänomainen ja muodoltaan hieman epämääräinen kuoppa, jossa ei tunnu selviä reunoja. Todennäköisesti vanha tuulenkaato. (X=3476264 Y=7621727) Pyyntikuoppa 15, sijaitsee noin 70 koilliseen edellisestä. Suuri ja syvä kuoppa, lapionpistossa alkava huuhtoutumiskerros. sijaitsee rinteessä, Koko 4 m x 3,5 m ja 70 cm syvä. Matalat, 2-3 m leveät, vallit. Kuopassa kasvaa kolme mäntyä, ohut aluskasvillisuus, sammalia, jäkäliä ja variksenmarjaa. (X=3476301 Y=7621759) Pyyntikuoppa 16, sijaitsee 7 m edellisestä koilliseen, kaakkoon viettävän rinteen reunassa. Suuri ja syvä kuoppa, jossa on jyrkät reunat. Alarinteen puolella on selkeä valli. Ei selkeää huuhtoutumiskerrosta. Halkaisija on 4 m ja syvyys 90-100 cm. (X=3476305 Y=7621768) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis, pyyntikuopista on ilmoittanut Jouko Lepistö 6.11.2000. Pyyntikuoppajärjestelmä. Harjut on suurehko harjualue Kittiläntien itäpuolella. Pyyntikuopat sijaitsevat Harjujen keskiosassa, Tiivijärven korkeudella, järven ja Ahvenjoen puolivälissä. Alue on kumpuilevaa moreeniharjua, länsipuolella on korkeampi harjanne ja kaakossa avokalliota. Maaperä on pääosin moreenia mutta paikoin kivistä. Helppokulkuinen kuiva kangas, jossa kasvaa uudistuskypsää männikköä. Aluskasvillisuus on pääosin ohut, jäkäliä ja sammalia, kuopissa kasvaa yleensä enemmän varpuja. Alueella risteilee runsaasti porojen polkuja. 3 Voimassa 2013-11-22T13:26:06 10138.18066406 1281.71117205
arkeologinenkohde_alue.2497 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2497 163560 {55C72DC9-38F7-4C43-9501-953358D86761} Juppulansärkkä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 125 ei Alueen itäpäästä rantahiekassa havaittiin yksittäinen kvartsiitti-iskos. Rantahiekkaan tehtiin koekuoppa, joka oli löydötön. Kuopassa noin 7 cm:n hiekkakerroksen alla oli savista silttiä. Hiekka veden alla on pääosin maatuvan kasvimassan peitossa. Iskoksen kohdalla noin 2 metrin päässä veden alla havaittiin rapautuneita kiviä. Iskoksesta länteen on rantaviivan mutkan kohdalla metsässä tasainen ala, jonka keskelle, koordinaattipisteeseen 3664315, 7037960 tehtiin metri x metri kokoinen koekuoppa. Kuopasta huuhtoutumiskerroksen ja rikastumiskerroksen rajapinnasta löytyi kolme kvartsi-iskosta sekä kaksi hyvin pientä palaneen luun fragmenttia. Luufragmentit hajosivat säilytyksen aikana. Kuopassa oli myös kaksi rapautunutta kiveä. Maa oli paikoitellen likaista. Löytösyvyys oli noin 3 cm kuntan alapinnasta. Kohde on rajattu löytöjen ja alueen topografian mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Naarajoen hiekkapohjainen, mäntymetsää kasvava pohjoisranta, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa. Metsän kehitysluokka on 20. Alueen länsipuolella on Juppulansärkkä-niminen mäki. Rantatörmä on noin 0.7 metriä rantahiekkaa korkeammalla. 3 Voimassa 2013-11-20T14:27:53 2411.953125 203.30186077
arkeologinenkohde_alue.2498 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2498 163578 {6FCA837D-8E8A-4F4F-8C3F-64BB2A0C34A5} 1000004718 Junginniemi esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa kohteesta todetaan seuraavaa: ”Asuinpaikkalöytöjä on pääasiassa kahdelta löytöalueelta, jotka molemmat ovat vesijättömaata tai hiekkarantaa. Asuinpaikan taustamaasto on kaunista, hiekkapohjaista mäntykangasta. Pohjoisempi löytöalue on Junginniemen etelärannalla, lähes niemen kärjessä, jossa löytöjä oli vesijätöllä n. 20 metrin matkalla ja eteläisempi kattaa n. 200 metriä pitkän rantavyöhykkeen Junginniemen tyvestä etelään. Asuinpaikka on selvästi huuhtoutunut ja löytöjä sekä palaneita kiviä on kertynyt erityisesti vedenvaihteluiden aikaansaamiin akkumulaatiovyöhykkeisiin leveällä vesijätöllä. Millään kohdalla löytöjä ei ollut rantatörmässä, joten asuinpaikkaa voitaneen pitää lähes tuhoutuneena.” Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Kohdekuvauksesta poiketen löytöjä havaittiin rantatörmällä alueen keskivaiheilla, josta niemen pohjukasta lähtee polku ylöspäin. Hiekkatörmällä oli kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Tarkastusajankohtaan vedenpinta oli korkealla ja rantahiekkaa oli paljaana noin metrin levyinen kaistale. Vedenpinnan alla oleva hiekka oli lahon kasvijätteen peitossa. Rantakaistaleella havaittiin useita kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Kohteen rajausta laajennettiin rantavyöhykkeeltä pohjois-koilliseen, josta hiekkatörmältä havaittiin palanutta luuta. Muinaisjäännösrekisteri Vedenpinnan vaihteluiden osittain tuhoama esihistoriallinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven itärannalla olevan Junginniemen eteläpuolella, Ruunaantien pohjoispuolelle Naarajärveen laskevan Myllypuron pohjoispuolella. Alueella on hiekkapohjainen mäntykangas, jossa kasvaa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, juolukkaa, rantavyöhykkeellä heiniä. 3 Voimassa 2013-11-20T16:18:17 9579.82714844 702.1608781
arkeologinenkohde_alue.2499 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2499 163593 {27B17A90-D361-4338-9DD4-220DB122CEA3} Suuri-Piilonen 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 137 ei Alueella on kolme pitkänomaista hyvin matalaa maakumpua, jotka erottuvat ympäristöstään niitä ympäröivien matalien ojien rajaamina. Pohjoisin maakumpu sijaitsee koordinaattipisteessä 3660380, 7046713. Järvenrannasta noin 45 metriä itään on soikea, noin 0.3 metriä leveän ja 0.3 metriä syvän ojan rajaama 4.5 x 1.5 metrin kokoinen, itä-länsi-suuntainen alue. Kummun keskelle tehtiin lapionpisto, jossa maasta paljastui runsaasti hiilenkappaleita. 5 cm paksun kuntan alla oli 10 cm paksu sekoittunut maakerros. Sen alla noin 3 cm paksu palaneen maan kerros, jonka alla 5 cm paksu huuhtoutumiskerros, jonka alla rikastumiskerros. Ojan ulkopuolelle tehtiin kairauksia, joissa oli selkeä huuhtoutumiskerros rikastumiskerroksen päällä, eikä samanlaista kaksoismaannosta kuin ojan keskellä olevalla alueella. Keskimmäinen maakumpu sijaitsee koordinaattipisteessä 3660385, 7046680. Kumpu on 7 x 1.6 metrin kokoinen, koillis-lounas-suuntainen. Kummun keskialue on selkeästi ympäröivää maata korkeammalla. Kumpuun tehtiin kairauksia, maa on sekoittunutta mutta hiiltä tuli ainoastaan koillispäädystä. Eteläisin maakumpu sijaitsee koordinaattipisteessä 3660392, 7046645. Maakumpu on 6.9 x 3.5 metriä kokoinen ja lähes itä-länsi -suuntainen. Kumpu erottuu ympäristöstään huonommin kuin muut kaksi. Kairausnäytteessä maa oli sekoittunutta ja hiilensekaista. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto tervahaudasta. Kohde on funktioltaan epäselvä. Kyseessä on mahdollisesti jonkunlaiset kotitarvehiilimiilut. Koepistossa pohjoisimmassa kummussa oli selkeä kaksoismaannos ja palokerros ja kaikkien kmpujen maa-aineksessa oli seassa hiilen kappaleita. Pitkänomainen muoto on kuitenkin hiilimiilulle epätavallinen. Suuri-Piilonen -nimisen järven itäranta, jossa jyrkkärinteisiä hiekkaharjanteita. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa ja variksenmarjaa. Metsän kehitysluokka on 30. 3 Voimassa 2013-11-20T19:24:05 1619.26855469 203.33708737
arkeologinenkohde_alue.2500 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2500 163360 {1C2C1E82-031D-410F-9604-93A9E791A0D9} Värttiövaara 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 232 ei Pienen kämpän jäännös, pohjois-etelä suuntainen. Koko 4,4 m x 3,4 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, joita on enimmillään kolme hirsikertaa jäljellä. Hirret ovat sammalien ja muun aluskasvillisuuden peittämiä ja pitkälle maatuneita. Salvokset on tehty pokasahalla. Kaakkoisnurkassa on suuri piisi, jonka päällä on pari kattolautaa. Oviaukko on itäseinällä piisin vieressä. Kämpän päällä ja vieressä kasvaa mäntyjä. (x 3448742, y 7501077) Noin 10 m itään edellisestä on toinen, rakenteeltaan samanlainen kämpän jäännös. Se on kooltaan 5 m x 4,5 m. Se on hyvin maatunut, jäljellä on vain yksi tai kaksi hirsikertaa, mutta myös kurkihirsi ja kattolautojen jäänteitä. Piisi on lounaisnurkassa, se on kooltaan noin 2 m x 2 m ja 50 cm korkea. Oviaukko on eteläseinällä. Kämpän päällä kasvaa muutama koivu. (x 3448754, y 7501081) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Maankäyttöesimies Ilkka Jaakola kertoi kämpän jäännöksestä. Kämppien jäänteet, jotka rakenteiden maatuneisuuden perusteella ajoittuvat 1900-luvun alkupuoliskolle. Sodankylän metsänhoitaja G.W. Forsström kertoo muistelmissaan hakkuista alueella 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa useina vuosina. Mahdollisesti kämpät liittyvät näihin hakkuisiin. Kohde sijaitsee Värttiövaaran pohjoisreunalla, noin 800 m itään Sodankylän ja Kittilän rajasta ja noin 60-70 m etelään Värttiövaaran ja Ikkarinlehdon välillä kulkevan talvitien linjasta. Sijaitsee kahden päätehakatun kuvion välisellä alueella, jossa kasvaa suurehkoja mäntyjä, hieman kuusia ja koivuja. Kuivahko kangas, ei selvää vesipaikkaa vieressä. 3 Voimassa 2013-11-14T15:26:33 307.46411133 76.09581293
arkeologinenkohde_alue.2501 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2501 163529 {26E52C36-3829-4673-91F3-5D99CFBB286B} Vasavuoma 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Kohteessa on siirretyn parakkikämpän paikka. Paikalla on neljä puretun rakennuksen jäännöstä, kuoppajäännös ja kämppään liittyvää tavaraa, mm. kumisaappaita, tahkokivi ja halkopino. Ylempänä rinteessä on kaksi kämpän jäännöstä, kämppä 1 luoteessa ja kämppä 2 30 m etäisyydellä kaakossa. Kämppä 1:n länsipuolella 25 m etäisyydellä, suon reunalla, on aukiolla oleva tallin jäännös. Kämppä 2:n lounaispuolella suon laidalla, 20 m etäisyydellä kämpästä, on saunan jäännös, jonka eteläpuolella 5 m etäisyydellä on kuoppajäännös. Kämppä 1 on kaakko-luodesuuntainen rakennus, kooltaan 24,7 x 7,8 m. Siitä on jäljellä yksi hirsikerta. Hirsipohjan päällä on osittain ehjä lautalattia ja kaksi uuninpohjaa. Uuninpohjat on tehty tiilestä ja kivestä, ja päällä on sementistä valettu laatta. Uunit sijaitsevat noin 3,5 metriä päässä rakennuksen päädyistä, kämpän keskilinjan kohdalla. Pohjat ovat neliönmuotoisia, kooltaan 1,3 x 1,3 m. Kämppä 2 on kaakko-luodesuuntainen, kooltaan 25,2 x 8,3 m. Seinistä on jäljellä noin 40 cm korkea ja 50 cm leveä sammaleen peittämä valli ja kaksi uuninpohjaa, lattiarakenteita ei ole. Uuninpohjat sijoittuvat 4 m etäisyydelle päädyistä, rakennuksen keskilinjalle. Ne ovat kooltaan 1,3 x 1,3 x 0,5 m, samanlaisia kuin kämppä 1:ssä. Metsätyökoneen ajoura kulkee osittain kaakkoispäädyn päältä. Kämpän päällä kasvaa varttuneita mäntyjä. Talli on kaakko-luodesuuntainen ja kooltaan 16 x 8 m. Seinistä on jäljellä enimmillään kaksi hirsikertaa. Päällä on myös lattiaparruja ja mahdollisia lattia- tai kattolautoja sekä irrallista kattohuopaa. Lattiaparrut ovat koillis-lounaissuuntaisia. Rakennuksen jäännöksen keskellä kasvaa tiheää pusikkoa ja nuorta puustoa. Sauna on koillis-lounaissuuntainen, kokonaismitaltaan 6,8 x 4,8 m. Koillispäädyssä on 2,3 m pituinen mahdollinen kuisti, löylyhuone on 4,5 m pitkä. Seinistä on jäljellä matala valli ja yksi seinähirsi. Pohjan päällä on kaakko-luodesuuntaisia lattialautoja ja mahdollinen kiukaanpaikka löylyhuoneen itänurkalla. Kiukaan kohdalla on muutamia tiiliä ja rautakiukaan kappaleita. Kiukaankappaleessa on kiukaan merkki Kenttäuuni N-96. Saunan lähellä oleva kuoppa on neliskulmainen, mitoiltaan 1,3 x 1,8 x, 0,6 m. Kuopan sisällä näkyy hirsikehikkoa. Ympärillä on matala 2 m leveä maavalli. Kuoppa kaivonjäännös. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Vasavuoman koillisreunalla, Varvikkovuomanmaan lounaisrinteen juurella. Kämpän kodalla suolla on lähde, josta laskee oja suolla kulkevaan Vasaojaan. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Puusto on ikänsä puolesta varttunutta, mutta alue on luokiteltu kitumaaksi. 3 Voimassa 2013-11-19T18:33:06 5647.92895508 328.55316967
arkeologinenkohde_alue.2502 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2502 163691 {07C05901-369C-4D6B-A1F9-C72A3C841194} 1000011882 Alempi Kiertämäjärvi itäranta Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 147 143 ei Kohde paikallistettiin toistasataa metriä asuinpaikan aiemmin ilmoitettua sijaintitietoa (x = 7593830 / y = 3557412) etelämpää. Selvimmät merkit esihistoriallisesta asutuksesta havaittiin järven matalassa rantavedessä, rantaterassin reunan sortuvan hiekkatörmän juurella, laavusta noin 15 metriä länsiluoteeseen päin. Noin kolmen metrin säteellä kohdasta x = 7593832 / y = 3557408, alle puolen metrin etäisyydellä rannasta, löydettiin kymmenen palaneen luun kappaletta sekä vaalea, melko karkearakeinen kivilaji-iskos. Rantavedessä havaitut löydot kerättiin talteen, ja luiden todettiin olevan peräisin suuresta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta tai hirvestä. Myös kuluneessa maanpinnassa rantatörmän ja laavun välillä havaittiin yksittäisiä palaneiden luiden kappaleita, palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. Kyseiset löydöt sijaitsivat enintään viiden metrin etäisyydellä rantatörmän partaalta, loivasti rantaan päin viettävällä alueella. Kohdasta x = 7593827 / y = 3557412 löydettiin sertti-iskos, ja se poimittiin talteen. Asuinpaikan keskikohdan arvioitiin sijaitsevan noin kohdassa x = 7593830 / y = 3557412 (ETRS-TM35FIN N 7590659 / E 557217). Keskeisimmän löytöalueen ulkopuolella havaittiin vain yksi kvartsi-iskos, joka sijaitsi noin kaksi metriä laavun luota etelään päin, kohdassa x = 7593818 / y = 3557416. Keramiikkaa ei löydetty, mutta vaikuttaa selvältä, että sen löytöpaikan täytyy sijaita laavun ja järven rannan välisellä alueella, koska muualla rantaterassilla rikkoutunutta maanpintaa on vain kapeana vyöhykkeenä järven rannan suuntaisella polulla. Asuinpaikka on melko luotettavasti rajattavissa maastonmuotojen perusteella. Pohjoisessa kohteen rajana on järveen laskevan puron eteläranta ja idässä asuinpaikka-alue yltää rantaterassin itälaidalta itään päin nousevan rinteen juurelle, enintään noin kahdenkymmenen metrin etäisyydelle järven rannasta. Etelän suunnalle asuinpaikaksi sovelias rantaterassi jatkuu hiljalleen kaventuen muutamia kymmeniä metrejä, mutta todennäköisesti kivikautinen toiminta on keskittynyt rantaterassin pohjoispäähän, alueelle, joka yltää noin kolmenkymmenen metrin päähän kohteen pohjoisreunalla virtaavasta purosta. Asuinpaikan keskeisin löytöalue vaikuttaa sijaitsevan muutamien metrien levyisenä vyöhykkeenä aivan järven rantatörmän partaalla. Markku Torvinen on tarkastanut asuinpaikan vuonna 1996, mutta tarkastuksesta ei ole olemassa raporttia. Kulttuuriympäristön rekisteriportaalista ei käy ilmi, kuka kohteen alkuperäinen löytäjä on. Muinaiskalupäiväkirjasta kuitenkin selviää, että asuinpaikan ovat löytäneet kaksi yksityishenkilöä, joille on myönnetty diplomit saviastiankappaleiden löytämisen johdosta. Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa kohteen kuvaus on suppea: "Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 134 kilometriä koilliseen Alemman Kiertämäjärven itärannalla. Järven rannalla olevan nuotiopaikan ja laavun luota on tavattu kivikautisen asumisen jälkiä, muun muassa Sär 1-keramiikkaa." Alemman Kiertämäjärven itärannalla sijaitsevalla asuinpaikalla on keramiikkalöytöjen perusteella asuttu todennäköisesti jo yli 6500 vuotta sitten. Keramiikan esiintyminen ja muidenkin löytöjen monipuolisuus osoittavat, että asutus lienee ollut melko pitkäkestoista. Laajuudeltaan asuinpaikka on ollut varsin pieni, ilmeisesti vain muutaman perhekunnan asuttama. Järven rantatörmän luonnollinen syöpyminen ja retkeilytoiminnasta aiheutuva maaston kuluminen uhkaavat vakavasti kohteen säilymistä. Järven rantatörmän partaalla sijaitsee kuitenkin vielä muutamia kymmeniä neliömetrejä, jotka ovat olleet asuinpaikan keskeistä toiminta-aluetta, ja joilla kivikautinen kulttuurikerros on todennäköisesti pääosin säilynyt. Koska kohde on joka tapauksessa vähitellen tuhoutumassa, ja koska kyseessä on Urho Kekkosen kansallispuiston ainoa asuinpaikka, jolta on löydetty esihistoriallisia saviastioiden kappaleita, olisi toivottavaa, että sitä tutkittaisiin lähitulevaisuudessa arkeologisilla kaivauksilla. Tällöin asuinpaikan maaperässä kenties tavattavat tulisijojen jäännökset ja muut rakenteet päästäisiin dokumentoimaan ja seudun esihistorian kannalta mahdollisesti hyvinkin merkittävä löytöaineisto saataisiin kerättyä asianmukaisesti talteen. Kohde sijaitsee Alemman Kiertämäjärven itärannalla olevan laavun ympäristössä. Paikalla on noin kaksi metriä järven pintaa ylemmäs nouseva, maaperältään hienohiekkainen, männikköä kasvava, melko tasainen rantaterassi, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, poronjäkälät ja sammalet. Terassin järvenpuoleinen reuna on jyrkkä ja toista metriä korkea, mutta ranta törmän alla on matala ja hiekkainen. Rantaterassin pohjoispuolella järveen laskee pieni puro. Puro saa alkunsa lähteestä, joka sijaitsee muutamien kymmenien metrien päässä järven rannasta, rantaterassin koillispuolella. Puronsuun eteläpuolella järvelle päin pistää alle puoli metriä korkea, muutamien metrien levyinen, noin 30 metrin mittainen luode-kaakkosuuntainen niemeke, jonka kasvillisuuden muodostavat lähinnä heinät ja sammalet. Rantaterassin leveys sen pohjoispäässä on noin kaksikymmentä metriä, ja se kapenee vähitellen kohti etelää. Terassin itäreunalta rinne alkaa nousta idälle päin. Laavun ja järven rannan sekä niemekkeen tyven välisellä alueella maasto on melko kulunutta ja mineraalimaa pääosin paljastunut. 3 Voimassa 2013-11-30T05:39:07 416.32519531 81.3148639
arkeologinenkohde_alue.2503 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2503 163708 {35CEB4B3-488B-416E-AB8C-30AE18A827BB} Viertosuo savottakämppäalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kämppä (163705): Kämpän rauniot koostuvat hirsistä ja laudan pätkistä, selvimmin rakenne erottuu nurkissa, joissa on vielä jokaisessa näkösällä salvoksia. Rakennuksen maksimimitat ovat 8 x 7 m, mutta rakennus on ollut jaettuna erillisiin osiin eikä mahdollinen asuinpinta-ala ole koko rakennuksen pohjan suuruinen. Selvimmin erottuu puron töyräällä oleva pitkä seinä, 8 m. Pohjoispään hieman lyhyempi seinä, 7 m, katkeaa keskeltä parin metrin levyiseksi oviaukoksi. Läntinen, niityn puoleinen seinä erottuu pääasiassa vain kohoumana turpeen alta. Eteläseinustalla rakenne jatkuu purolta vain noin 4 m, jossa on havaittavissa selvä salvos. Jonkinlainen seinämä jatkuu kuitenkin vielä tästä lounaaseen, ja yhdistyy purosta kauempana olevaan pitkään seinustaan. Myös täällä on havaittavissa jäänteitä jonkinlaisesta nurkasta. Minkäänlaista uunin paikkaa ei rakennuksen keskeltä hahmotu. Tosin rakennuksen keskellä on tiheästi pieniä kuusia, mikä vaikeuttaa havainnointia. Rakennus lienee lahonnut paikalleen. Tien pohja (163706): Väylä saa alkunsa kämpän raunioilta Viertosuon pohjoisosassa. Se jatkuu kohti kaakkoa kostean reunalla ja on suhteellisen selvästi erottuva, noin 4 - 5 metriä leveä aukko. Tien kohdalla kasvaa runsaasti aluskasvillisuutta, paikoin puita ja pensaita on kaatunut väylälle, mutta tien pohja on helppo hahmottaa. Paikoin tiellä erottuu kaksi kärryn pyörän uraakin. Tie näkyy ainakin puolen kilometrin matkalla. Se häviää kasvillisuuden alle Viertosuon kaakkoispäässä. Rakennus on sijainnut noin kymmenen metrin sisällä ilmoitetusta koordinaattipisteesta. Muita mahdollisia rakenteita ei alueella kertakaikkiaan ole mahdollista havaita runsaan kasvillisuuden vuoksi. Tien pohja jatkuu selvästi erottuvana Viertosuon kämpältä 500 metriä kaakkoon, kosten maan ja metsän reunalla. Kämpän piste on mitattu maastotietokoneella raunioilta. Tien piste on sen päätekohta suon eteläosissa. Väylä jatkuu kuitenkin tänne asti kämpältä, mistä syystä kohde on digitoitu käsin alueeksi. Kohteesta on Suti-havainto kuvion tarkkuudella. Viertosuon kämpältä kuljettiin kohti suon eteläpään metsäkuviota, josta oli Suti-havainto tervahaudasta. Aivan kämpän viereltä, niittyalueen ja metsän reunasta - ilmeisesti osittain yksityismaan puolelta - paljastui jo aikoja sitten hylätyn tien pohja. Kohde tarkastettiin heinäkuun toisena auringon paistaessa. Rakennus lienee vanhan savottakämpän pohja. Rakennustavasta päätellen - huoleton hirsien käsittely ja pikaisesti kyhätty - se voisi ajoittua sotia edeltävään aikaan. Uunin puuttuminen tosin viittaa kaminan käyttöön, mikä puolestaan saattaisi ajoittaa rakennuksen myös Korean hakkuiden aikaan 1950-luvun alkuun. Tien pohja liittynee kämpän vaiheisiin. Kämpän raunio sijaitsee Osmajärven lounaispuolisen pienen Viertosuon kaakkoispuolisella metsäkuviolla, kitu- ja joutomaalla. Alueen halki kulkee pieni puro, jonka länsipuolisella töyräällä jäännökset sijaitsevat. Metsäkuvio on vanhaa suoniityn pohjaa, jolla kasvaa runsas heinäinen ja saniaisten peittämä aluskasvillisuus, joka kätkee suurimman osan raunioista peittoonsa. Raunioiden päällä kasvaa myös muutamia nuoria kuusia. Muutoin kuvion puusto koostuu pääasiassa varttuneista koivuista. Havainnointiolot kämpän ympäristössä ovat erittäin heikot runsaan ja korkean aluskasvillisuuden vuoksi. Tien pohja kulkee pitkin Viertosuon kapean keskiosan reunaa, metsän reunan välittömässä läheisyydessä. Tie kulkee ilmeisesti ainakin osittain yksityismaan puolella. Maasto on kosteahkoa ja kasvillisuus tiheää väylän molemmin puolin. Aluskasvillisuus on rehevää ja se koostuu heinistä, kortteista ja saniaisista. Puusto väylän molemmin puolin koostuu suurista kuusista ja koivuista, myös pienempiä lehtipuita kasvaa alueella. 3 Voimassa 2014-06-03T14:22:07 15455.87158203 1030.0035581
arkeologinenkohde_alue.2504 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2504 161818 {3F8B9413-41DE-4F5E-A33B-2A73EECEFB9A} Välioja rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Kohteessa on 10 pientä kämppää, joissa osassa on uuninkiuas. Osa kämpistä on osittain maahan kaivettuja ja kaikissa on hirsiseinät. Seinät ovat joissakin kämpissä lahonneet turvevalleiksi, mutta joissakin on viisikin hirsikertaa jäljellä. Kämpät on tehty pyöröhirsistä ja ne on katkottu sahalla ja salvettu nurkista. Kämppä 1: Koko 3,6 x 3 metriä, pitkät sivut kulkevat lounaasta koiliseen. Koilliskulmassa on uunin raunio. Kämppä on tehty 70 cm syväksi kaivettuun kuoppaan, jonka reunoilla näkyy lahonneita hirsiä kuopan seinissä. Kämppä 2: Koko: 3,6 x 3,2 metriä, pitkät sivut kulkevat lounaasta koilliseen. Seinissä on molemmin puolin salvetut, sahalla katkotut hirret, joita parhaimmillaan on 9 hirsikertaa jäljellä. Hirsien välissä ei näy riiveitä. Kämppä 3: Koko: 2,7 x 2,7 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Seinistä on jäljellä muutama lahonnut hirsikerta. Oviaukko on eteläseinän keskellä. Kämppä 4: Koko: 3,6 x 3,8 metriä, seinät väli-ilmansuuntiin. Hirsikertoja on 3 jäljellä. Kämppä 5: Koko: Suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka seinissä on hirret ja kaksi väliseinä lyhyiden sivujen suuntaisesti. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Koko: 11 x 3,6 metriä. Koillis- ja kaakkoisnurkissa on kiviuunien rauniot. Kämppä 6: Koko 3, 4 x 3,4 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Rakennelmasta on muutamia hirsikertoja jäljellä. Pohjoisseinä on tehty suurista tukkipuista. Kämppä 7: Koko: 3,4 x 3,2 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohoisesta etelään. Rakennelmasta on jäljellä kaksi lahonnutta hirsikertaa. Oviaukko on pohjoisseinän keskellä. Kämppä 8: Koko: 3,8 x 3,2 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin ja niistä on jäljellä lahonneita hirsiä. Itänurkassa on liesikiveyksen raunio. Kämppä 9: Koko: 3,2 x 2,6 metriä. Seinät kulkevat pääilmmansuuntiin. Pohjoisseinän keskellä on oviaukko. Rakennelmasta on viisi hirsikertaa jäljellä. Hirret on alapuolelta salvettu ja sahalla katkottu. Kämppä 10: Koko: 2,8 x 3,2 metriä. Seinät kulkevaat väli-ilmansuuntiin. Kämppä on tehty maavallilla varustettuun kuoppaan. Pohjoisnurkassa on uunikiveyksen raunio. Alakohteet rajautuvat pistemäisesti, mitattujen gps pisteiden mukaan, jotka on otettu rakenteiden keskeltä. Alue on rajattu mittapisteiden mukaan. Silvia Kämpät liittynevät luontevimmin poronhoitoon. Ne voisivat olla myös metsätyökämppiä, mutta varmuutta niiden merkityksestä ei toistaiseksi tiedetä Kittilässä tavattiin muitakin vastaavia pienten kämppien tiiviitä ryhmiä. Mm. kohde Soretiapulju reiskano: 161582. Kohde sijaitsee kuivassa kangasmetsässä, jossa valtapuuna on mänty. Alue on Riikovaaran itärinteen juuressa, itäpuolella 40 metrin päässä on suo. Maaperä on kohteessa moreeniharjua. 3 Voimassa 2013-12-03T14:39:14 2804.00512695 254.4851919
arkeologinenkohde_alue.2505 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2505 173388 {AA19061F-69DA-445F-8A5A-D4596DB043B4} 1000009528 Neuhkama muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 438 429 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, jonka alueella sijaitsevat laaja pyyntikuoppajärjestelmä sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudella ajoittuva asuinpaikka, joka löydettiin Lätäsenon joenrantaterassilta. Noin neljän metrin etäisyydellä rantatörmän partaalta, noin viisi metriä joen pintaa ylempänä, kohdassa X=7639061/Y=3305664, havaittiin soikea, koillis-lounaissuuntainen, miltei maantasainen kivikehä, jonka laajuus on noin 1,4 m x 1,2 m. Kehän kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 25 cm, ja vain kivien yläpinnat ovat näkyvillä. Samalla rantaterassilla on myös kaksi nykyajan retkeilijöiden käyttämää kivettyä nuotiopaikkaa. Kivikehän keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin polkeentuneen pintaturpeen alla olevan harmahtavanruskeaa likamaata. Likamaan seassa havaittiin pieni kappale keramiikkaa, kvartsiitti- tai sertti-iskos ja harvakseltaan palaneiden luiden kappaleita. Lapionpisto laajennettiin noin 50 cm x 50 cm kokoiseksi koekuopaksi, jotta luiden kappaleita saataisiin kerättyä talteen radiohiiliajoitukseen riittävä määrä. Koekuoppa kaivettiin kaivauslastalla. Likamaakerroksen paksuus koekuopan alueella vaihteli noin kolmesta senttimetristä noin kymmeneen senttimetriin, ja kaivaminen lopetettiin, kun saavutettiin puhdas hienohiekkainen pohjamaa. Koekuopasta löydettiin kuusi saviastian kappaletta, seitsemän kvartsiitti- tai sertti-iskosta, 17 kappaletta palanutta luuta ja muutamia palaneita kiviä. Keramiikan sekoitteena on ollut orgaanista materiaalia, mutta savimassassa vaikuttaa lisäksi erottuvan asbestikuituja. Iskokset ovat hyvin hienorakeista kvartsiittia tai serttiä, ja niiden värisävyt vaihtelevat tummanharmaasta voimakkaasti läpikuultavaan vaaleanharmaaseen. Yhdessä iskoksessa tummanharmaan päävärin seassa on myös mustia, halkaisijaltaan noin millimetrin laajuisia täpliä. Palaneiden luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä, ehkä peuroista. Koekuoppaa kaivettaessa löydettiin lisäksi maanpinnalta kivikehän ulkopuolelta, kehän eteläreunan viereltä kaavin, joka on samanlaista tummanharmaata, hyvin hienorakeista kvartsiittia tai serttiä kuin muutamat koekuopasta löydetyistä iskoksista. Enempää jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta ei havaittu, mutta kivikehän lähialue on maastonmuodoiltaan ja maaperältään laajalti asuinpaikaksi sopivaa. Pyyntikuoppia todettiin olevan selvästi enemmän kuin kohteen aiemman tarkastuksen yhteydessä oli arvioitu, yhteensä niitä löydettiin 84. Kuopat muodostavat Lätäsenon suuntaa seuraavan laajan pyyntikuoppajärjestelmän, ja useimmat niistä sijaitsevat helposti seurattavana jonona, joka kulkee enimmäkseen joen suuntaisten hiekkaharjanteiden länsilaidoilla. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on noin puoli kilometriä, ja jonkin verran pyyntikuoppia on myös kuoppajonosta hieman erillään joko yksittäin tai muutaman kuopan ryhminä. Pyyntikuoppajonon pohjoispää on lähellä joen rantatörmää, maaperältään kivisemmän maaston reunalla. Siitä kuopat jatkuvat kohti etelää noin kahdensadan metrin matkan, kunnes ne etääntyvät kauemmas joesta hieman ennen Neuhkaman laavua. Kauimpana joesta sijaitsevat kuopat ovat rantatörmältä noin sadan metrin etäisyydellä. Lähimpänä jokea sijaitseva harjanne laavun eteläpuolella jää kuoppajonon ja joen välille. Harjanteen ohittamisen jälkeen kuopat alkavat taas loivasti lähestyä jokea, ja pyyntikuoppajärjestelmä päättyy noin kaksisataa metriä laavulta etelään päin, jokeen laskevan puron suulla olevan lahdelman partaalle. Pyyntikuoppien lukuisuuden vuoksi niitä ei ennätetty dokumentoimaan yksityiskohtaisesti, vaan tyydyttiin kirjaamaan muistiin niiden sijaintitiedot. Muutamia kuoppia myös kuvattiin. Muodoltaan kohteen pyyntikuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 3 m - 6 m, syvyydet puolestaan noin puolen metrin ja lähes puolentoista metrin välillä. Soikeahkojen kuoppien pitkittäisakseli on tavallisesti pyyntikuoppajärjestelmän suuntaan nähden poikittaissuuntainen, ja useimpien kuoppien ympärillä erottuu myös loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on yhdestä kolmeen metriä ja korkeus yleensä noin 10 cm - 20 cm. Tulkinnaltaan selkeiden pyyntikuoppien ympäristössä on myös useita pienempiä, olemukseltaan epämääräisempiä kuopanteita, joista osa voi olla jonkinlaisten ampuma- tai väijyntäsuojien jäännöksiä. Pyyntikuoppien koordinaatit: Pyyntikuoppa 1: x=7639233 / y=3305645 Pyyntikuoppa 2: x=7639230 / y=3305639 Pyyntikuoppa 3: x=7639227 / y=3305637 Pyyntikuoppa 4: x=7639238 / y=3305634 Pyyntikuoppa 5: x=7639213 / y=3305641 Pyyntikuoppa 6: x=7639207 / y=3305630 Pyyntikuoppa 7: x=7639200 / y=3305609 Pyyntikuoppa 8: x=7639193 / y=3305618 Pyyntikuoppa 9: x=7639190 / y=3305615 Pyyntikuoppa 10: x=7639183 / y=3305617 Pyyntikuoppa 11: x=7639181 / y=3305619 Pyyntikuoppa 12: x=7639176 / y=3305618 Pyyntikuoppa 13: x=7639170 / y=3305619 Pyyntikuoppa 14: x=7639165 / y=3305612 Pyyntikuoppa 15: x=7639157 / y=3305614 Pyyntikuoppa 16: x=7639155 / y=3305614 Pyyntikuoppa 17: x=7639145 / y=3305611 Pyyntikuoppa 18: x=7639143 / y=3305626 Pyyntikuoppa 19: x=7639132 / y=3305625 Pyyntikuoppa 20: x=7639121 / y=3305627 Pyyntikuoppa 21: x=7639115 / y=3305628 Pyyntikuoppa 22: x=7639100 / y=3305631 Pyyntikuoppa 23: x=7639094 / y=3305632 Pyyntikuoppa 24: x=7639088 / y=3305641 Pyyntikuoppa 25: x=7639090 / y=3305645 Pyyntikuoppa 26: x=7639078 / y=3305646 Pyyntikuoppa 27: x=7639073 / y=3305646 Pyyntikuoppa 28: x=7639072 / y=3305644 Pyyntikuoppa 29: x=7639072 / y=3305648 Pyyntikuoppa 30: x=7639071 / y=3305652 Pyyntikuoppa 31: x=7639074 / y=3305657 Pyyntikuoppa 32: x=7639066 / y=3305649 Pyyntikuoppa 33: x=7639062 / y=3305651 Pyyntikuoppa 34: x=7639066 / y=3305658 Pyyntikuoppa 35: x=7639061 / y=3305656 Pyyntikuoppa 36: x=7639060 / y=3305659 Pyyntikuoppa 37: x=7639056 / y=3305652 Pyyntikuoppa 38: x=7639045 / y=3305641 Pyyntikuoppa 39: x=7639038 / y=3305641 Pyyntikuoppa 40: x=7639034 / y=3305638 Pyyntikuoppa 41: x=7639051 / y=3305661 Pyyntikuoppa 42: x=7639046 / y=3305664 Pyyntikuoppa 43: x=7639039 / y=3305667 Pyyntikuoppa 44: x=7639034 / y=3305669 Pyyntikuoppa 45: x=7639024 / y=3305643 Pyyntikuoppa 46: x=7639020 / y=3305635 Pyyntikuoppa 47: x=7639014 / y=3305630 Pyyntikuoppa 48: x=7639009 / y=3305629 Pyyntikuoppa 49: x=7639002 / y=3305619 Pyyntikuoppa 50: x=7639005 / y=3305674 Pyyntikuoppa 51: x=7639000 / y=3305672 Pyyntikuoppa 52: x=7638997 / y=3305670 Pyyntikuoppa 53: x=7638995 / y=3305659 Pyyntikuoppa 54: x=7638991 / y=3305646 Pyyntikuoppa 55: x=7638968 / y=3305623 Pyyntikuoppa 56: x=7638960 / y=3305629 Pyyntikuoppa 57: x=7638949 / y=3305638 Pyyntikuoppa 58: x=7638942 / y=3305632 Pyyntikuoppa 59: x=7638934 / y=3305639 Pyyntikuoppa 60: x=7638924 / y=3305648 Pyyntikuoppa 61: x=7638936 / y=3305653 Pyyntikuoppa 62: x=7638935 / y=3305660 Pyyntikuoppa 63: x=7638938 / y=3305663 Pyyntikuoppa 64: x=7638920 / y=3305649 Pyyntikuoppa 65: x=7638914 / y=3305650 Pyyntikuoppa 66: x=7638908 / y=3305647 Pyyntikuoppa 67: x=7638900 / y=3305648 Pyyntikuoppa 68: x=7638878 / y=3305656 Pyyntikuoppa 69: x=7638873 / y=3305648 Pyyntikuoppa 70: x=7638867 / y=3305664 Pyyntikuoppa 71: x=7638859 / y=3305674 Pyyntikuoppa 72: x=7638851 / y=3305679 Pyyntikuoppa 73: x=7638830 / y=3305686 Pyyntikuoppa 74: x=7638825 / y=3305690 Pyyntikuoppa 75: x=7638813 / y=3305699 Pyyntikuoppa 76: x=7638805 / y=3305709 Pyyntikuoppa 77: x=7638888 / y=3305672 Pyyntikuoppa 78: x=7638904 / y=3305674 Pyyntikuoppa 79: x=7638911 / y=3305714 Pyyntikuoppa 80: x=7638980 / y=3305642 Pyyntikuoppa 81: x=7638989 / y=3305669 Pyyntikuoppa 82: x=7638983 / y=3305671 Pyyntikuoppa 83: x=7638981 / y=3305665 Pyyntikuoppa 84: x=7638990 / y=3305702 Kohde rajautuu pyyntikuoppien sijainnin mukaisesti Lätäsenon länsipuolelle noin puolen kilometrin matkalle. Pohjoisessa aluetta rajaa kivikkoisemman maaston reuna Mukkakosken länsirannan niemekkeen tyvellä, ja alueen eteläpää on Lätäsenoon laskevan puron suulla olevan laajentuman tasalla, noin 200 m Neuhkaman laavusta etelään päin. Kauimpana joen rannasta sijaitsevat pyyntikuopat ovat rantatörmän partaalta noin sadan metrin etäisyydellä. Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka rajautuu ilmeisesti kokonaisuudessaan rantaterassille, jolle koekuoppa kaivettiin, mutta sen tarkempi rajaaminen ei ole mahdollista ilman alueen laajempaa koekuopittamista. Kohteen tarkastuksen yhteydessä havaittu ja dokumentoitu asuinpaikkapesäke saattaa olla suppea-alainen, halkaisijaltaan ehkä vain muutamien metrien laajuinen, mutta muitakin vastaavanlaisia pesäkkeitä voi sijaita sen lähiympäristössä. Markku Torvinen on tarkastanut kohteen vuonna 1998, ja kulttuuriympäristön rekisteportaalissa kohteesta kerrotaan näin: ”Mukkakosken eteläpuolisella rantakankaalla on parikymmentä kuoppaa pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa puretun kämpänsijan molemmin puolin koivikkoisella moreeniharjulla.” Torvisen tekemän tarkastuksen jälkeen kohteen alueelle on rakennettu puolikodan muotoinen hirsilaavu. Neuhkaman aluetta on esihistoriallisena aikana hyödynnetty monipuolisesti. Mukkakoski lienee ollut otollinen kalastusapaja, ja laaja pyyntikuoppajärjestelmä kertoo mittavasta peurojen metsästyksestä. Kuoppiin on ilmeisesti ajettu peuroja lähinnä järjestelmän länsipuolella sijaitsevilta hiekkaharjanteilta pyyntikuoppajonon suuntaisesti, mutta kaiketi myös kuoppajonon ja Lätäsenon välille jäävältä alueelta. Lätäsenon lähialueelta on muutaman kilometrin matkalta dokumentoitu yhteensä 278 pyyntikuoppaa, joten Neuhkaman pyyntikuoppienkin voidaan katsoa olevan osa laajempaa, useiden pyyntikuoppajärjestelmien muodostamaa kokonaisuutta. Maastonkuluminen uhkaa kohteen muutamien pyyntikuoppien säilymistä, mutta kohteen laajuuteen nähden tuhoutumisuhan alla olevien kuoppien määrä on vähäinen. Yksittäisten pyyntikuoppien tuhoutumisuhkaa huolestuttavampaa on se, että myös kivikautisen tai varhaismetallikautisen asuinpaikan kulttuurikerroksen säilyminen on jossain määrin uhattuna, koska alueen melko aktiivinen retkeilykäyttö on kuluttanut maanpinnan monin paikoin paljaaksi aivan asuinpaikan keskeisimmän alueen lähiympäristössä. Tutkimuksellisesti Neuhkaman löydöt ovat hyvin merkittäviä, koska Suomen Lapin luoteisimmista osista on aiemmin löydetty esihistoriallisia saviastioiden kappaleita vain Juovvagielas 1:n kivikautiselta asuinpaikalta Ala-Kilpisjärven itärannalta. Neuhkaman saviastian kappaleet vaikuttavat mahdollisen asbestisekoitteensa perusteella olevan peräisin eri ajalta kuin Juovvagielaksen löydöt, todennäköisimmin varhaismetallikaudelta. Olisikin tärkeää, että Neuhkamasta talteen saadut palaneiden luiden kappaleet ajoitettaisiin asuinpaikan iän määrittämiseksi, mikä voisi antaa kiinnostavaa lisätietoa alueen asutushistoriasta. Myös asuinpaikan keskeisimpien osien aitaaminen maastonkulumisen ehkäisemiseksi olisi toivottavaa. Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuoleisilla hiekkaharjanteilla, Neuhkaman laavun ympäristössä. Alueen puusto on tunturikoivikkoa, koivikon seassa kasvaa harvakseltaan katajia ja pajuja. Aluskasvillisuutta hallitsevat heinäkasvit, puolukka, variksenmarja, kurjenkanerva ja sammalet, paikoin myös liekokasvit sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät. Alue on retkeilijöiden ja kalastajien suosima, joten maanpinta on monessa kohtaa kulunut paljaaksi ja varsinkin laavun lähellä kulkee paljon polkuja ja mönkijäuria. Kohteen nimi korjattu: Neuhkana muutettu Neuhkama 3 Voimassa 2019-08-28T15:18:31 20471.49731445 1441.81948643
arkeologinenkohde_alue.2506 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2506 164379 {B0B3C59A-2829-42AA-94C5-874CCA32FB31} Matinaho rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Matinahon alueelta on dokumentoitu yhteensä neljä eri rakennuksen pohjaa. Rakennuksen jäännös (164375): Rakennuksen pohja on betonista valettu asuinrakennuksen kivijalka, 8 x 8 metriä. Valu on noin puoli metriä korkea. Rakennus on purettu ja hajoitettu, joten talon tarkemmista yksityiskohdista on vaikea saada selvää. Rakennuksen keskus on kivijalan tasalla, päällä on oksia ja risuja sekä kaatuneita puita. Pensaita ja kuusen taimia kasvaa talon pohjalla. Päällä on betonista valettua uunin muuria, keskellä on koholla oleva kumpu, joka voi merkata uunin paikkaa. Yhdellä nurkalla on pieni kellari, 1 x 0.5 m, jolla on syvyyttä vajaa metri. Kuoppa on reunustettu luonnonkivillä. Kymmenkunta metriä rakennuksen pohjalta länteen on suuri, lähes kymmenmetrinen syvä kuoppa loivassa rinteessä. Se on todennäköisesti ollut kellarin sija. Navetta (164376): Navetta muodostuu kolmesta yhteen rakennetusta huoneesta. Niistä kokonaan luonnonkivistä muurattu lienee vanhempi kuin kotipolttoisista tiilistä tehty. Vanhin luonnonkivinen huone on 6 x 5 metrinen, muurit ovat 1.7 metriä korkeat edelleen. Muuraus on tehty äärimmäisen huolellisesti. Seinät ovat suorat ja kivet asetetut tasaisesti. Huoneen sisällä kasvaa pensaita, sisärakenteita ei ole jäljellä. Muurit ovat lähes metrin paksuiset. Huoneeseen on yksi oviaukko, ikkunan paikkoja ei ole näkösällä. Uusi puoli on rakennettu aivan kiinni luonnonkivisen rakennuksen pohjoispuolelle. Rakennus on 8 x 8 metriä laaja, muurit ovat korkeimmillaan lähes 2.5 metriä. Muurin paksuus on noin 80 cm. Rakennukseen on kaksi oviaukkoa, etelän ja pohjoisen puolella. Kaksi ikkunaa on ovien vastakkaisilla seinillä. Sisällä on valettuja parsia ainakin kuusi, lisäksi sisällä on betonista valettu vesikaukalo. Uudelle puolelle leimallista ovat kehnot materiaalit sekä huolimaton rakennustapa. Materiaaleja on ollut ilmeisesti heikosti saatavilla. Tiilet ovat kotipolttoisia, ja paikoin murenneet laastia enemmän. Muuraus on sikin sokin, tiilet eivät ole linjassa ja seassa on paikoin myös luonnonkiviä. Ikkunoiden päällä on puulistat, terästä ei muurauksessa ole käytetty lainkaan. Kolmas huone on kiinni vanhimmassa osassa, sen eteläpuolella. Siitä on jäljellä ainoastaan matala luonnonkivijalka, joka on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Sauna (164377): Sauna on jonkin matkaa asuinrakennuksen ja navetan pohjoispuolella. Siitä on jäljellä betoninen pinnalta pietty kivijalka. Rakennuksen mitat ovat 7 x 4 metriä. Kivijalka ja lattiapinta ovat noin 40 cm maanpintaa ylempänä. Koko lattiapinta kasvaa tiiviisti puskia ja kuusen taimia. Vähintään nelikymmenvuotinen kuusi kasvaa kivijalassa kiinni. Rakennuksen pohja sisällä on jäänteitä rautaisesta kiukaasta. Muita rakenteellisia yksityiskohtia ei ole näkyvillä. Riihi (164378): Paikalla on ilmeisesti ollut erittäin suuri, betoniporsaille pystytetty rakennus. Sitä on hieman hankala hahmottaa kuusen taimien vuoksi, mutta myös siksi, että suurin osa betoniporsaista on siirretty tai siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan. Pisin sivu on viitisentoista metriä, lyhyempi viitisen metriä. Paikalla ei oikein käy ilmi, onko kyse yhdestä vai useammasta rakennuksesta. Betoniporsaiden keskellä on betonista valettu tasainen lattia, joka on laajuudeltaan 8 x 4 metriä. Alustan nurkalla on puimakoneen riekaleita. Koko rakennelmien ulkosyrjällä on jääntietä Porin Matin jäähdytyslaitteesta, joka on liittynyt ilmeisesti ns. maamoottoriin, jolla puimakonetta on käytetty. Rakennelmista on hyvin vähän jäljellä betonin lisäksi. Matinahon alue muodostaa laajemman toiminnallisen kokonaisuuden, johon kuuluu asuinrakennus kellareineen, navetta, sauna sekä riihi. Vanhat pellon pohjat ympäröivät rakennuksia. Pelloilla on runsaasti erillaisia peltoraunioita. Rakennusten jäännösten sijainnit on mitattu maastotietokoneella. Pisteiden perusteella Matinahon aluerajaus on tehty käsin digitoimalla. Suunnittelimetsuri Markku Reijosen tietojen mukaan Matinahossa oli asuinpaikka. Alueen tarkastamisen yhteydessä käytiin tarkastamassa Matinahon koillisnurkalle merkitty Sutigis-havainto. Se paljastui riihen pohjaksi. Matinahon alueen dokumentointi aloitettiin 30. heinäkuuta lämpimässä pilvipoudassa ja sitä jatkettiin tihkusateessa vielä seuraavana päivänä. Ilmeisesti rakennusten viimeinen rakennusvaihe on tapahtunut heti sotien jälkeen. Paikka lienee hylätty 1960-luvulla. Vanhempaakin asutusta paikalla on kuitenkin ollut päätellen peltoraunioiden määrästä sekä navetan useammasta rakennusvaiheesta. Rakennusmateriaaleista voisi päätellä, että navetan uusin osa on tehty heti sotien jälkeen, kun pula materiaaleista on ollut kova. Luonnonkivinavetta on tätä vanhempi. Kivijalka viittaa varastoon tai heinälatoon. Sauna on harvinaisen iso, ja sen perustukset ovat vähintään yhtä tukevat kuin asuinrakennuksessa. Riihestä löytyneen puimakoneen jäänteet ovat peräisin sinapinkeltaisesta mallista, joka on ollut Suomessa yleinen vielä 1960-luvulla. Puima-alue liittyykin Matinahon tilan viljelyksiin. Kaavin kunnan kaakkoisreunalla, Outokummun rajaa vasten, on laaja metsäalue, joka on ostettu valtiolle vuosituhannen alussa Hackmannilta. Tällä alueella, sen koillisnurkalla, on Matinaho. Matinaho on kangasnyppylä, joka jää osittain yksityisen puolelle. Valtion maalla talvitien pohja halkoo vanhaa pellon pohjaa. Tien varrella on talon, saunan ja navetan rauniot. Tien molemmin puolin on runsaasti peltoraunioita. Rakennusten tuntumassa kasvaa pensaita, puskia, nokkosia ja vattuja. Puusto on havupuuvaltaista istutuskuusikkoa. Aluskasvillisuus on rakennusten tuntumassa erittäin runsasta, joten havainnointiolot eivät olleet erityisen helpot. Matinahon koillisnurkassa on laaja taimikkoalue, jonka keskellä on pieni metsäkuvio, joka kasvaa erittäin tiheää kuusitaimikkoa. Täällä on puimakonevajan valettu lattia sekä suuren ladon tai riihen perustuksia. 3 Voimassa 2013-12-07T14:30:41 5962.50024414 448.40314728
arkeologinenkohde_alue.2507 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2507 164384 {C36871CA-4FAB-4760-B3A3-7E1727BDB937} Alakylä rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Alakylän rakennusjäännökseen kuuluu neljä erillistä jäännöstä. Rakennuksen pohja (164380): Asuinrakennuksen rauniot erottuvat selvästi kivijalkana ja uunina loivasti laskevassa maastossa. Kivijalka on alunpitäen luonnonkivistä tehty ja myöhemmin laastilla päällystetty. Rakennuksen ulkomitat ovat 12 x 9 metriä. Uuni kohoaa edelleen pari metriä keskellä rakennusta. Sillä on lämmitetty koko rakennus. Sisäänkäynti taloon on allut rakennuksen eteläiseltä pitkältä seinustalta. Täällä on kivinen laastilla päällystetty portaikko vajaan parin metrin päässä talon seinästä. Ilmeisesti porstua on ollut puurakenteinen, sillä siitä ei ole merkkejä. Oven vieressä oikealla rakennuksen nurkassa on ollut pieni pömpeli, 1.7 x 1.7 m, joka on erotettu muusta tuvasta jonkinlaisella valetulla alustalla. Se erottuu sammalen alta noin 10 cm korkeana kapeana jalkana. Tämän komeron tapaisen vieressä on vesipiste. Se on ilmeisesti sijainnut tuvan nurkassa. Tupa on ollut tilava, yli puolet lattiapinta-alasta. Sen lattian alla on ollut kellari, kivijalassa on tuuletusalukkojakin. Uunin toisella puolella, rakennuksen länsipäässä näyttäisi olleen kaksi kamaria. Itse uunia on edelleen pystyssä hyvän matkaa, osa on romahtanut pirtin lattialle. Uuni on ollut täysin luonnonkivistä muurattu. Kaikki laasti on jo aikoja sitten hävinnyt. Uuni on huolellisesti muurattu, uunin pesä tuvan puolella on edelleen ehjä. Jonkin verran rautaosia on ollut uunin romahtaneessa yläosassa. Talon kivijalka on myös huolellisesti alun alkaen muurattu. Se on hyvin leveä, paikoin jopa toista metriä. Sen ulkoreunoille on ilmeisesti myöhemmin laitettu päällys laastista. Myös kivijalan päälle on tehty noin 10 cm korkea lista laastista. Se ei tosin erotu kaikkialla rakennuksen ympärillä. Kaivo (164381): Päärakennuksen ja navetan välissä on kaivo, joka on pensaiden ja aluskasvillusuuden peitossa. Ympärillä erottuu pyöreä kohouma, jonka halkaisija on nelisen metriä. Kaivon aukko on noin 1 x 1 metriä. Kuoppa on reunoiltaan kivetty, ja sillä on syvyyttä ainakin viisi metriä. Noin puolentoista metrin syvyydessä kaivossa, talon puolella, näkyy rautaputken pää. Täältä on siis vesi pumpattu sisälle taloon. Navetta (164382): Navetta on vaikuttava luonnonkivistä alunpitäen muurattu rakennus, jonka mitat ovat 17 x 9 metriä. Kiviseinät ovat on 2.2 metriä korkeat, mutta rakennuksessa on ollut puinen vintti. Kivijalka on ilmeisesti myöhemmin siloteltu laastilla. Navettaan on johdettu vesi kaivosta putkea pitkin, ja sinne on myös vedetty jossain vaiheessa sähköt. Rakennuksessa on ollut suuri navettahuone, jossa on ollut paikka kymmenelle lehmälle. Samassa tilassa on seinustalla pieni karsina. Navettatilasta on myös portaat ylisille. Toiset portaat sinne vievät eteisestä, josta pääsee myös maitokamariin ja tallin puolelle. Vesipisteet ovat navetan nurkassa sekä eteisessä jäähdytyskaukalon vieressä. Vesi on ilmeisesti pumpattu kaivosta. Niin tallin puolelta kuin navetasta kahdelta kohtaa on pienet ovet rakennuksen takapuolelle, jossa on betoninen lantala. Sitä rakennettaessa on katkaistu vanha kivetty silta, joka on vienyt ylisille. Silta on ollut massiivinen, yli 20 metriä pitkä rakennelma. Uusi reitti ylisille on tehty navetan lyhyelle seinälle. Tänne on valettu rakennuksen levyinen, 12 metriä pitkä kehikko, jossa on 8 metriä leveä aukko. Puuosia ei ole säilynyt, mutta ilmeisesti luiska ylisille on ollut puuta. Tämän varaston perustuksissa on käytetty rautakangen pätkiä tukena, jopa kirveen terä on upotettu betoniin. Navettaa on korjailtu ja paranneltu useaan otteeseen sen elinkaaren aikana. Se on huolellisesti rakennettu, vauraan talon navetta. Kellari (164383): Kellarikuoppa on soikea, 10 x 6 metriä halkaisijaltaan. Syvyyttä sillä on 1.5 metriä. Kuoppa on rakennettu suhteellisen tasaiselle maalle, eikä selvää kulkuaukkoa voi hahmottaa. Reunat ovat kivin tuetut, vallit ovat pari metriä leveät ja paikoin 70 cm korkeat. Koko kuoppa valleineen on täysin sammalen peitossa. Kohteen yksittäiset pisteet on mitattu maastotietokoneella. Näiden pisteiden pohjalta on tehty käsin digitoimalla Alakylän rakennusjäännöksen aluerajaus. Kohde on merkitty Sutigisiin. Se tarkastettiin ja dokumentoitiin 31. heinäkuuta tihkusateessa. Oppaana toimi suunnittelumetsuri Markku Reijonen. Päärakennuksen tekotavasta päätellen on se pystytetty viimeistään 1900-luvun alussa. Siihen on myöhemmin tehty korjauksia ja parannuksia. Kivijalka on päällystetty laastilla, samoin portaat. Talon sisälle on vedetty vesijohto. Merkkejä sähköstä ei rakennuksessa ole, mutta voi olla, että rakennus on myös sähköistetty, sillä näin on tapahtunut viereisessä navetassa. Navetta on varmaan rakennettu samaan aikaan päärakennuksen kanssa. Se lienee myös hylätty samaan aikaan. Puusto vanhalla pellolla on noin 70 - 75 vuotta vanhaa. Se ajoittaisi rakennusten hylkäämisen aikaan juuri ennen sotia. Alakylä sijaitsee Kaavin kunnan itäosassa, lähellä Polvijärven kunnan rajaa. Kohdealue on Maarianvaaraan vievän pikitien eteläpuolella. Entisen tilan pihapiiristä on tielle matkaa pari sataa metriä. Vanha pelto alkaa jo aivan tien reunasta, jota vierustaa massiivinen kiviaita. Tien läheisyydessä vanha pellon pohja kasvaa tiheää vatukkoa, pihapiirissä on aukeampaa. Täällä kasvaa vattujen lisäksi saniaista, vanhoja pihakukkia, nokkosta ja viinimarjaa. Pellolle on istutettu kuusikko pian sotien jälkeen. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää, jonka hakkuu on ilmeisesti piakkoin käsillä. Pihapiirin metsäkuvio on suuren valtion omistaman metsäalueen luoteisnurkassa. Ilmeisesti alue on ostettu Hackmannilta vuosituhannen vaihteessa. Miten talon maat ovat päätyneet Hackmannille, ei ole tiedossa. 3 Voimassa 2013-12-07T15:09:22 4245.14746094 243.36344517
arkeologinenkohde_alue.2508 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2508 161683 {2FD2772A-3158-47AA-B8E1-D4D69315612E} Kokkilankangas rajamerkki 7 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 165 ei Kohde koostuu neljästä suurehkosta pystykivestä aseteltuna 2m x 2m kokoisen neliön muotoon. Keskellä on isompi pystykivi johon on kaiverrettu numero 679. Parikymmentä metriä rajamerkistä luoteeseen on kaatunut viisarikivi, hieman kauempana on muutamasta kivestä koostuva kiviröykkiö. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.7.2013 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä on rajamerkki, mahdollisesti 1800-luvulta. Kohde sijaitsee kivisellä moreenikankaalla. Metsä on vanhaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-22T14:36:40 356.3371582 118.19597712
arkeologinenkohde_alue.2509 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2509 161684 {C6D9D031-D2D9-4C14-9245-C3621EC1C7A8} Kokkilankangas rajamerkki 5 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 163 ei Kohde koostuu neljästä pienehköstä kivestä aseteltuna kapean nelikulmion muotoon. Keskellä on isompi pystykivi johon on kaiverrettu numero 677. Lisäksi parikymmentä metriä rajamerkistä etelään on viisarikivi. Kohde rajautuu aluemaisesti rajamerkin ja viisarikiven ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.7.2013 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä on vanha rajamerkki, mahdollisesti 1800-luvulta. Kohde sijaitsee kivisellä moreenikankaalla. Metsä on vanhaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-22T14:33:55 145.56396484 53.4635718
arkeologinenkohde_alue.2510 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2510 161685 {3743E96F-65F5-4907-B02A-E408CE0F39BA} Kokkilankangas rajamerkki 4 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 162 ei Kohde koostuu neljästä pienemmästä pystykivestä aseteltuna 2m x 2m kokoisen neliön muotoon. Keskellä on isompi pystykivi johon on kaiverrettu numero 675. Rajamerkistä itään on neljä viisarikiveä. Kohde rajautuu aluemaisesti rajamerkin ja viisarien ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.7.2013 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä on vanha rajamerkki, ehkä 1800-luvulta. Kohde sijaitsee kivisellä kankaalla. Metsä on vanhaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-22T14:32:38 411.45678711 126.43329137
arkeologinenkohde_alue.2511 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2511 161686 {30B874AD-11A2-4638-9C6F-02588A81EE40} Kokkilankangas rajamerkki 3 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 162 ei Rajamerkki koostuu 1,5m x 1,5m neliönmallisesta 50cm korkeasta latomuksesta. Rakenteen keskellä on iso silmäkivi pystyssä. Silmäkiveen on kaiverrettu luku 674. Lisäksi kohteen kaakkoispuolella on yksi viisarikivi. Kohde rajautuu aluemaisesti rajamerkin ja viisarikiven ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.7.2013 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä on vanha rajamerkki, mahdollisesti 1800-luvulta. Kohde sijaitsee kivisellä kankaalla. Metsä on vanhaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-22T14:31:27 126.92993164 51.44562389
arkeologinenkohde_alue.2512 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2512 161699 {02872B6F-AE04-47BE-B1E0-6BE42122D224} 931010060 Kärnäjärvi 3 pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null; Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Kohde käsittää ainakin 14 2-3m halkaisijaltaan olevaa pyyntikuoppaa noin 350 metrin matkalla rinteen tasaisella osalla. Kohde rajautuu aluemaisesti kapeaksi noin 350m pitkäksi alueeksi rinteen tasaiselle osalle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 16.7.2013. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin ja peruskarttaan. Kohde sijaitsee peruskartassa suunnilleen kahden muinaisjäännösmerkin välisellä alueella. Kyseessä on esihistoriallinen pyyntikuoppaketju. Kohde sijaitsee tasaisella mäntyä kasvavalla moreenikankaalla Kärnänjärveen laskevan rinteen keskiosassa. Pyyntikuopat inventoinut Jussila 1995 nimellä Kärnäjärvi 5 ja maininnut sen myös Kärnäjärvi 3;n kohdalla. Ehdotettu 2013 raportissa mj-rekisterin kohteeseen 931010060 lisättäväksi. Mieluummin kokonaan erilliseksi kohteekseen kuten Jussila 1995 ehdottaa? 3 Voimassa 2019-11-25T12:42:15 10734.34448242 726.11398109
arkeologinenkohde_alue.2513 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2513 161714 {607EAB9F-9972-4085-B1D1-F1BA7AADEECA} Oravahautakangas raudanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 190 ei Kohde käsittää raudanvalmistuspaikan. Paikalla on kivirakenne, tervahauta, kaksi kaivoa ja rautakuonakasoja. Kivirakenteesta on jäljellä 8,5m x 2m kokoinen matala luonnonkivinen kivirakenne. Mahdollisesti kyseessä on masuunin tai vastaavan käsittelypaikan jäänne. Rakenteen itäpuolella on matalia rautakuonakasoja. Tervahaudan halkaisija on noin 26,5m. Haudassa on suuret kaksoisvallit, paksuudeltaan noin 4m. Hauta on erittäin suuri ja selkeä. Halssi on kaakkoispuolella. Tervahaudan vieressä on kaksi noin 2m halkaisijaltaan olevaa matalaa kaivoa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden yhteyteen noin 60m x 70m kokoiselle alueelle. Kohde löydettiin inventoinnissa 25.7.2013. Kyseessä on raudanvalmistuspaikka. Mahdollisesti suolta on nostettu suomalmia jota on esikäsitelty paikalla ja kuljetettu sen jälkeen läheiselle Kimingin ruukille. Kohde sijaitsee moreenikankaan kaakkoiskärjessä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-22T16:32:18 2772.94555664 214.2835502
arkeologinenkohde_alue.2514 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2514 165649 {24777DB0-9F72-4673-B272-ACCEBFB1E122} Hauta-aho sota-aikainen kaivanto 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 235 ei Kaksi toisen maailmansodan aikaista kaivantoa, jossa toisessa vielä nähtävissä puisia tukirakenteita. Kohteen itäpuolella n. 200 m päässä on saksalaisten vuosina 1942-44 rakentama Kenttärata. Rakenteet liittyvät luultavasti siihen. Kaivanto 1: Kooltaan n. 2 x 2 m ja syvyydeltään 1,5 m kokoinen kuoppa. Kuopan reunoilla on vielä jäänteitä puisista tukirakenteista. Kuoppaa ympäröi vallit. X= 3575868 ja Y= 7221004 Kaivanto 2: Pitkulainen, kooltaan 4,5 x 2 m ja syvyydeltään 0,7 m kokoinen kaivanto, jonka eteläreuna on sortunut. Myös tätä kaivantoa ympäröi vallit. X= 3575873 ja Y= 7221014 Aluemainen Toinen kohteista oli merkitty SutiGisiin, toinen löytyi inventoinnissa. Toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja, jotka liittyvät luultavasti n. 200 m päässä itään olevaan Kenttärataan. Harvennettua mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus sammalta ja varpuja. Ympäristössä kasvaa myös koivua, kuusta ja katajaa. Toisen maailmansodan aikainen 3 Voimassa 2014-01-16T15:42:34 286.48828125 63.96310004
arkeologinenkohde_alue.2515 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2515 162534 {3962F133-05D2-496B-87E9-970B5B59F090} Rasvamäki rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Rasvamäen rakennusjäännöksiin kuuluvat sauna, torppa sekä navetta. Rasvamäki sauna (162531): Hirsinen savusauna on edelleen täpärästi pystyssä, tosin jo vinossa. Kattorakennettakin on vielä jäljellä. Veistetyn hirsirakennuksen alkuperäiset ulkomitat ovat 3 x 3 m. Myöhemmin saunan oven eteen on rakennettu laudoista eteinen, joka on romahtanut. Seinähirret on veistetty rakennuksen alaosissa suoriksi, myös hirsien päät ovat tasaiset ja nelisnurkkaiset. Rakennuksessa on ollut matala viistokatto noin 2.5 m korkeudella. Kurkihirren päällä on rimoja, joiden päällä on jäänteitä tuohikatteesta. Oviaukko on rakennuksen pohjoispäädyssä. Aukko on vain 0.70 m leveä ja metrin korkuinen. Ovi on tehty laudoista. Oven pönkä on oven yläpuolella. Itäreunalla on pieni ikkuna-aukko, jossa on edelleen lasi jäljellä. Savusaunan kiuas on sijainnut oviaukon vasemmalla puolella. Seinät ovat nokeentuneet erityisesti saunan perällä. Saunan sisällä kasvaa saniaisia. Peräseinällä on kaksi pientä tuuletusräppänää. Saunan edustalla on emalipannuja ja alumiinikattila sekä öljylampun jäännökset. Rasvamäki torppa (162532): Torpasta on enää jäljellä suuren uunin perustus runsaan aluskasvillisuuden suojassa. Rakennus lienee purettu, vaikka paikalla on joitakin hiiltyneitä hirsiäkin. Kivijalka ei erotu aluskasvillisuuden alta mitenkään selvästi, eikä rakennuksen alkuperäisistä mitoista siten saa käsitystä.Uuni on ollut vähintään 3 x 3 metrinen, pääosin luonnonkivistä muurattu rakennelma. Joukossa on tosin tiiliäkin. Kiveystä on jäljellä reilun metrin korkeudelta. Uunikiveyksen päällä on öljylampun jäännökset. Rasvamäki navetta (162533): Navetan jäännökset sijaitsevat torpan ja saunan länsipuolella. Navetan perustukset ovat jykevät. Suurten luonnonkivien päälle on niukalla sementillä valettu jyhkeä jalka, joka on noin puolenmetrin verran maan pinnan yläpuolella. Rakennuksen länsipäässä on kaadettu puita jalan päälle, joka on tästä pahoin vaurioitunut. Navettarakennus on 9 x 7 m laaja. Sen keskellä on suuren uunin jäännöksiä usean neliömetrin alueella. Kiveys on edelleen noin metrin korkuinen. Uuni on tehty luonnonkivistä ja tiilistä. Uunin vieressä on osia rautaisesta separaattorista. Rakennuksen länsipäässä on syvä kuoppa kuten usein navettarakennuksen perustuksissa on havaittavissa. Navetta sijaitsee alueella, joka rajautuu usealta suunnalta vanhaan peltoalueeseen. Rakennuksen päällä kasvaa matalahkoa niittykasvillisuutta sekä muutamia isoja puita. Uunin päällä kasvaa koivu, joka lienee korkeintaan 50 vuotta. rakennustavasta päätellen navetta on rakennettu viimeistään sotien jälkeen ja se on hylätty viimeisintään 1960-luvulla. Kohde muodostuu kolmen rakennusjäännökset ympärille. Torpan, saunana ja navetan koordinaattitiedot on tallennettu maastolaitteella. Aluerajaus on tehty käsin digitoimalla. Kohde on metsuri Reijo Taurovaaran paikantama rakennusjäännöskohde. Se tarkastettiin ja dokumentoitiin 10. - 11. kesäkuuta 2013. Maastossa olivat mukana Reijo Taurovaara ja Oili Räihälä. Rasvamäellä on ollut pieni tila, joka lienee rakennettu ennen sotia ja hylätty viimeistään 1970-luvulla. Kohde sijaitsee Vieremän kunnan pohjoisosassa, Rasvakankaan pohjoispuolisen Rasvamäen laen lähellä. Mäen laki on ollut peltona, mistä merkkinä ovat useat alueelta löytyvät peltorauniot. Mäen alarinteessä on peruskartallekin merkitty lähde. Mäellä sijaitsevat navetan ja savusaunan jäänteet. Asuinrakennus on ilmeisesti purettu. Maasto on rehevää sekametsää, jossa on suurten lehtipuiden lisäksi auuria kuusia. Aluskasvillisuus on rehevää ja kurjenpolvia kasvaa monin paikoin. 3 Voimassa 2013-10-27T20:13:46 3671.76220703 314.00373294
arkeologinenkohde_alue.2516 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2516 162816 {F951101C-544B-48A2-8A0D-0DC7EA74D5CA} Rahustenaho rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Torppa (162810) on betonirakenteinen, 11 x 11 m laajuinen rakennuksenpohja. Betonista ovat myös valetut raput rakennuksen itäpäässä. Kivijalka on parhaimmillaan lähes metrin korkuinen. Rakennus on mitä ilmeisimmin purettu pois ja hirret myyty eteenpän. Aivan torpparakennuksen keskellä on ollut suuri uuni. Ilmeisesti tästä keskushormin eri puolilla, eri huoneissa, on ollut metalliset uunit, joista savu on johdettu keskushormiin ja lämpö varaamaan kivihormia. Peltisiä renkaitten kappaleita on rakennuksen sisällä eri puolilla muistona näistä yksittäisistä uuneista. Savuhormin alaosa on tehty luonnonkivistä, ylempänä on ainakin osin käytetty tiiltä. Vaikka rakennus on purettu pois, on paikalla vielä jonkun verran hirsiä. Niissä näkyy rautanauloja ja tukevampia teräspultteja. Rakennustavasta päätellen torppa on rakennettu sotien jälkeen. Se lienee ollut käytössä suhteellisen lyhyen aikaa. Torpan päällä kasvaa pari pientä tuomea sekä vattuja ja nokkosia. Sauna (162811) on 6 x 4 metriä laaja. Siitä on jäljellä betoninen jykevä perusta, jonka nurkista törröttää harjaterästä. Betonikehikko on puolisen metriä korkea ja se on täyttynyt maasta ja roinasta. Kiukaan paikalla on jäljellä tiiliskiviä. Itse kiuaspönttö on nostettu kymmenen metrin päähän saunasta. Rakennuksen pohjan toisella puolella, kuusten alla, on pikkasen rakennusjätettä, muunmuassa kattohuopaa. Rakennus on purettu ja hirret on ilmeisesti myyty pois. Talli (162812) on saunan lähistöllä oleva hirsirakennelma, 7 x 5 metriä laajuudeltaan. Sen keskellä on syvä kuoppa, joka on lähes puolitoista metrinen. Hirsikehikon alla on leveät maapalteet. Alimpia hirsikertoja on vielä jäljellä, ne lepäävät paikka paikoin kivillä. Puutavaraa on muutenkin jäljellä. Rakennelmasta saa sen vaikutelman, että kuopan päällä olisi ollut lattia. Lyhyen seinän takana alkaa pitkä oja, josta on juoksutettu jotain nestemäistä ulos rakennuksesta. Kuoppa voi tietysti olla kellarikin, mutta siihen tarkoitukseen se on kovin iso. Kuopssa on myös sinkkiämpäri, joka ehkä indikoi eläinten pitoa. Kaivo (162813) on hirsikehikolla tuettu, 1 x 1 metrinen rakennelma. Siinä on runsaasti vettä edelleen. Kaivo on kattamatta. Varasto (162814) laudoista tehty, romahtanut rakennus, kooltaan 3 x 1.3 metrinen. Rakennuksessa on sisällä kaminan jäänteet ja ruostunut polkupyörä. Vessa (162815) on pieni laudoista tehty hyysikkä, joka on kattoa myöten pystyssä. Rakennuksen mitat ovat 1.5 x 1.5 metriä. Vessa on ollut kaksi-istuiminen, sen katto on huopaa. Rahustenahon yksittäisten rakennusjäännösten sijainti on tallennettu maastotietokoneella. Aluerajaus on tehty rakennusjäännösten sijainnin perusteella käsin digitoimalla. Kohteen tunsi entuudestaan Vieremän inventoinnin oppaana toiminut suunnittelumetsuri Reijo Taurovaara. Kohde tarkastettiin ja dokumentoitiin kahtena eri työpäivänä, 11.-12. kesäkuuta 2013. Rahustenaholla on sijainnut metsänvartijan torppa rakennuksineen. Rakennuksista dokumentoitiin torpan lisäksi sauna, talli, kaivo, varasto sekä vessa. Reijo Taurovaaran mukaan kyseessä on metsänvartijan torppa. Vieremän kunnan luoteisnurkalla, täpärästi valtion maan puolella sijaitsee Rahustenaho. Peruskartalle alue on merkitty niityksi, mitä se jossain määrin onkin. Alue on rehevää sekametsää, jossa rakennusten ympärilla kasvillisuus on avoimempaa. Rakennusten jäännösten ympärillä kasvaa kuusten lisäksi erillaisia lehtipuita. Aluskasvillisuus on rehevää. Vattujen ja nokkosten lisäksi alueella kasvaa monenlaisia niittykukkia kurjenpolvista ahomansikkaan. Alueella on myös ilmeisesti ollut jonkun verran peltoa päätellen muutamista viljelyröykkiöistä. 3 Voimassa 2013-11-03T19:19:36 8489.15478516 397.5403109
arkeologinenkohde_alue.2517 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2517 162820 {986B4FF0-E246-46B8-886B-5D03E992FF15} Tynnyrilampi savottakämpän jäännökset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Savottakämppä (162817): Paikalla on sijainnut Tynnyrilammen metsätyökämppä, joka on purettu ja hirret ilmeisesti viety pois. Rakennuksen pohja hahmottuu pensaiden ja nuorten kuusten alla lähinnä kolmen erillisen uuninpohjan perusteella. Yksi seinämistä erottuu kohoumana, jonka sisällä näyttäisi olevan jonkin verran kivijalkaa. Tämän seinämän pituudeksi hahmottuu noin 11 metriä. Rakennuksen alkuperäisestä koosta ei voi varmuudella sanoa mitään. Viereinen hirviporukan kota ja laavu voivat olla osittain kämpän pohjan päälle rakennettuja. Uunien pohjat on valettu betonista. Erityisesti eniten rakennuksen sisällä vaikuttavaan uuniin on käytetty tehdastekoisia tiiliä, mikä ajoittaa kämpän sotien jälkeen. Voitaisiin ajatella, että kämppää olisi tarvittu siinä vaiheessa, kun suuret ojitushankkeet alkoivat 1940-luvun lopulla. Kämpän purkamisajankohdasta ei ole tietoa. Rakennuksen arveltu suhteellisen pieni koko ja uunien runsaus antavat aiheen epäillä, että rakennus olisi voinut olla kaksikerroksinen. Rakennuksen vieressä on edelleen hirviporukan kodan käytössä oleva kaivo, joka on varmasti tehty jo kämppäaikoina. Sauna (162818): Sauna on ollut 5 x 5 metriä. Seinät erottuvat kohoumina, sammalen alla on jäljellä hirsiseinien alaosia. Kiuas on sijainnut saunan eteläseinustalla. Siitä erottuu kivetty alusta, tiiliä on useammassa kohdassa lattialla. Peltinen kiuas on heitetty saunan ulkopuolelle alarinteeseen. Rakennus on ilmeisesti purettu. Sen rakenteista ei siksi voi sanoa mitään tarkempaa. Talli (162819): Talliksi arveltu rakennuksen pohja on rinteeseen, kämpän ja saunan väliin kaivettu laaja kuoppa. Kuopan peräseinällä, rinteen yläosassa, erottuu turpeen alta seinähirren paikka. Kuoppa on 4 x 5 m laajuinen kaivanto, joka on alarinteen puolella noin metrin syvä. Alarinteessä kaivannosta jatkuu reilun metrin levyinen kaivanto edelleen alas rinteeseen. Kaivanto on puolesta metristä metriin syvä ja se jatkuu lähes kymmenen metriä päättyen alarinteessä kulkevaan ojaan. Kaivannon yläpäässä, tallin seinustalla, on kaivannossa veistettyjä hirsiä. Yhdessä niistä on vieri vieressä nauloja. Nämä puut ovat ilmeisesti romahtaneet alas rakenteista. Muuta rakennusjätettä ei paikalla ole. Rakennuksen käyttötarkoitus on epävarmaa, vaikka se on tallina dokumentoitu. Tällaiset hevossuojat ovat aiemmin olleet yleisiä metsätyökämppien yhteydessä, mutta on epävarmaa, käytettiinkö niitä edelleen 1950- ja 1960-luvuilla. Kellariksi kaivanto on kuitenkin kovin suuri, mutta ei ole mahdotonta, että rakennelma olisi toiminut kellarina. Rakennusjäännösten sijainnit on mitattu maastolaitteella. Aluerajaus on tehty käsin digitoimalla rakennusten sijainnin perusteella. Kohteen tunsi entuudestaan alueella työskentelevä suunnittelumetsuri Reijo Taurovaara, joka toimi Vieremän inventoinnin oppaana. kohde tarkastettiin ja dokumentoitiin 12. kesäkuuta 2013. Savottakämppä rakennuksineen lienee rakennettu pian sotien jälkeen. Se on varmaankin jäänyt pois käytöstä 1960-luvulla. Tynnyrilammen metsätyökämpän rakennusten jäänteet sijaitsevat Talaskankaan suojelualueen katveessa Vieremällä. Lampi jää kämppäalueen itäpuolelle. Välittömästi kämpän tuntumaan on pystytetty yksityisen hirviseuran kota ja laavu. Kämpän ja kodan kohta ovat pienellä aukion tapaisella, mutta uudistuskypsä metsä alkaa välittömästi niiden ympärillä. Maasto on rehevää sekametsää, jossa on suhteellisen runsaasti lehtipuita. Tynnyrilammelta kämpän ohi kulkee pieni puro, joka laskee lounaassa Latvalampeen. Lampien rannat ovat kosteat. 3 Voimassa 2013-11-03T20:13:13 2130.89013672 178.3731993
arkeologinenkohde_alue.2518 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2518 161952 {7F56B0EF-982D-4F90-9D88-EF187929FDF4} Luovakaltio kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 226 ei Kohteessa on metsätyökämpän, tallin ja saunan rauniot ja jonkun muun rakennuksen raunio, joka kuuluu kämpän yhteyteen. Alakohde 1 kämppä: Koko 19 x 8 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pohjoisesta lukien 13 metrin kohdalla on väliseinä. Eteläpään keskellä on kivirauion, jonka koko on 2 x 1 x 0,5 metriä. Kiviraunion alla on betonilaatta. Länsiseinässä on kiinni 2,2 x 2,2 metrin kokoinen kellarikuoppa, jonka seinissä on hirsisalvosrakenne. Rakennus on tehty kivetylle multapenkille, jonka päällä näkyy muutamia lahoja hirsiä, jotka on sahalla katkottu. Raunion päällä kasvaa nuori koivikko. Alakohde 2 rakennus: koko: 5 x 4,5 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Oviaukko on suolle, länteen. Rakennelma erottuu turvevallina ja muutamana lahona hirtenä. Päällä kasvaa tiheä nuori kuusikko. Rakennelman pohjois- ja eteläpuolella on suuret puskutraktorilla tehdyt kuopat, jotka ovat saman kokoisia kuin rakennuksen raunio. Alakohde 3 talli: koko: 7,8 x 6,7 meträ, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rinteen alaosassa, suon reunassa näkyy lahonneiden hirsien neliö, jonka päällä kasvaa pajukko. Alakohde 4 sauna: koko: 4,5 x 4 metriä, pitkät sivut kulkevat koilllisesta lounaaseen. Maavallina erottuva suorakaide, jonka keskellä on 4 metriä halkaisijaltaan olevamatala uunin kiviraunio. Raunio on ilmeisesti savusaunan kiviröykkiö. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteiden ylle, joiden sijainti on mitattu gps paikantimella. Uusi löytö. Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Rakenteen ovat niin huonossa kunnossa, ettei niitä tarvitse ottaa huomioon metsän käsittelyssa. Alueella on ollut 1950 - 1960 luvulla metsätyökämppä, joka on ilmeisesti purettu. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, jossa kasvaa sekametsä. Rakennusten ympärillä on pihaniittyä ja alue rajautuu lännessä suohon, jossa on lähde. Alueelle tulee pohjoisesta tiepisto kämpän pihaan. 3 Voimassa 2013-10-14T10:41:23 4599.63964844 263.67236289
arkeologinenkohde_alue.2519 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2519 162512 {3CAA5415-4902-4E52-838D-C080E056071D} Pyhäjärvi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 285 ei Kohteessa on kolme asumuksen jäännöstä, jotka ovat olleet turvekammeja. Niiden lisäksi alueella on kuoppia, jotka saattavat olla pyyntikuoppia sekä joukko pieniä kuoppia, joiden merkitys jäi epäselväksi. Kuopat kuitenkin liittyvät alueen asumusten yhteyteen. Seuraavassa luettelossa kuvataan 11 alkohdetta. 1. Rakennus jäännös. Kohteessa on kaakko - luode suuntainen turvevalli, jonka sisällä on kuoppa. Rakennelma on turvekammin jäännös. Pituus, ulkomitta 4,7 metriä ja sisämitta 3,3, metriä. Leveys ulkomitta 2,6 metriä ja sisämitta 2 metriä. Ulkomitta on mitattu turvevallin ulkoreunalta ja sisämitta vallin sisäreunalta.Valli on 30 cm korkea ja kuoppa on 50 cm syvä. Ovi on ilmeisesti sijainnut kaakoispäässä ja avautunut järvelle. 2. Rakennus jäännös, joka on samanlainen kammin pohja kuin rakennus 1. Pituus ulkomitta 5,4 ja sisämitta 2,5 metriä, leveys ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä. Turvevalli on 20 cm korkea ja kuoppa 60 cm syvä. Rakennelma on soikea koillisesta lounaaseen.Vallilla kasvaa tunturikoivupuska. 3. Rakennus jäännös, kammi. Pituus ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä ja leveys ulkomitta 3,7 ja sisämitta 1,6 metriä. Rakennelma on soikea idästä länteen. Kuopan syvyys on 50 cm ja sen ympärillä on matala hiekkavalli. Alakohteet 4 - 11 ovat pieniä, noin metrin halkaisijaltaan tai sitä pienempiä kuoppia. Mahdollisesti kuopista on otettu turvetta kammien rakennusaineeksi tai ne voivat olla kuoppaliesiä. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteiden ylle digitoidun alueen mukaisesti. Alakohteiden paikat on mitattu gps paikantimella. Uusi löytö. Turvekammeja ja niihin liittyviä rakenteita. Asumukset ovat luultavasti 1600 - 1700 luvuilta. Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Alueen maasto on hiekkadyynejä, joiden päällä kasvaa ohu kenttäkerros, joka puuttuu paikoin kokonaan. Alueella kasvaa tunturikoivuja ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja mustikan varpuja. 3 Voimassa 2013-12-04T08:34:50 3187.52197266 217.37398086
arkeologinenkohde_alue.2520 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2520 162517 {16B517AD-0998-4BB1-9E6E-C3BD52DB2BDC} Mustalehto kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 173 ei Kohteessa on metsätyökämpän ja sen tallin jäännökset. Alakohde 1 kämppä. Koko 15,2 x 8,2 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Väliseinä etelästä mitattuna 6,5 metrin kohdalla. Seinät on tehty hirsistä, jotka ovat pääosin lahonneet. Nurkissa on lohenpyrstösalvos. Pohjoispäässä on eteinen, jonka koko on 1,6 x 4 metriä. Rakennelman poikkisuuntaan kulkee katon hirsiniskoja, joiden päällä on lautakatto. Sisällä on muutamia kaminan torvia. Päällä kasvaa koivuvittikko. Alakohde 2 talli. Koko 7 x 10 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Hirret on salvettu kahdelta puolelta ja nurkissa on porattuja reikiä, joissa on tappeja. Hirret on sahalla sahattu ja niiden päällä on lautakatto. Päällä kasvaa koivuvittikko. Kohde rajautuu alakohteita mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Metsätyökämpän ja siihen liityvän tallin jäännökset. Rakenteet ovat pääosin jo lahonneet. Kohde sijaitsee Mustalehto -nimisen mäntykankaan länsireunalla. Kohteen länsipuolella on 10 metrin etäisyydellä suo, johon kankaan rinne laskee. 3 Voimassa 2013-12-04T09:48:35 766.02880859 117.59918807
arkeologinenkohde_alue.2521 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2521 164734 {64FF0632-03F7-4A76-B790-653BDC2C0B1F} Toivalanpuro uittokämpän jäänteet 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Toivalanpuron alueelta on dokumentoitu kolme erillistä rakennuksen jäännöstä. Niistä parhaassa kunnossa on sauna. Muut rakennuksen pohjat ovat kämpän päärakennus ja talli. Sauna (164731): Uiton sauna Toivalanpuron partaalla on ollut suuri, 6 x 4 metriä. Savusaunaksi tätä voi pitää sangen kookkaana rakennuksena. Hirret vaikuttavat teollisesti höylätyiltä, salvokset ovat erikoista mallia ja huolella sahatut. Tilkkeenä on ollut tuohta, mutta myös kankaan suikaleita. Saunassa on ollut erillinen pukuhuone, 1.5 x 6 m. Oven puoleinen sisäseinä on edelleen pystyssä, vastapäinen on romahtanut. Suuri kiuas on sijainnut saunassa vasten pukuhuoneen seinää. Tarkastettaessa kiukaan päälle oli nostettu suuri peltilevy, joka on voinut olla kiukaan takana hirsiseinässä suojana, mahdollisesti juuri pukuhuoneen seinää vasten. Kiuas on levinnyt yli 3 metrin alueelle. Se on edelleen noin metrin korkuinen. Saunatilan peräseinällä on hirsissä lauteiden tukipuita tallella, itse lauteet ovat hävinneet. Rakennuksen sisässä on puuta, lautaa, nauloja ja muuta rakennuksesta romahtanutta roinaa. Rakennuksessa on kaksi suurehkoa ikkunaa, 1x0.5 metriä. Toinen siistä on saunan ikkuna ulko-oven vieressä, toinen pukuhuoneen pitkällä seinällä. Saunatilan perällä, lauteiden päällä, on ollut ilmanvaihtoräppänä. Hirsikertoja on jäljellä 10 - 12, korkeutta on nykyään reilut pari metriä. Rakennuksessa on ollut harjakatto, joka on romahtanut. Päätyriekaleita on näkösällä saunan toisessa päädyssä. Pääty on ollut laudoitettu. Rakennuksessa on ollut alkujaan pärekatto, mutta siitä ei ole materiaalisia jäänteitä. Kämppä (164732): Kämpän keskellä on kaksiosainen betonista valettu muuri, joista isompi on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 3 metriä. Pienempi on neliön muotoinen, 1.3 x 1.3 m. Muurien välissä on vajaan metrin levyinen aukko, jonka pohja on ilmeisesti myös valettu. Betoniset pohjat ovat noin metrin korkeudella ja niiden ympärillä on pieni kumpare. Betoni on soran sekaista ja haperoa, pintaosat ovat tiiveimmät. Ilmeisesti muuri on ollut kaksiosainen ja huoneita on ollut ainakin kaksi. Uunien ympärillä on suorakaiteen muodossa, 9 x 8 metrin alueella, säännöllisissä riveissä ja kulmissa yhteensä 24 betonista pilaria. Osa niistä on lähes ehjiä, 25 x 25 cm, parhaimmillaan korkeutta 30 cm, osa hyvin hapertuneita. Raaka-aine lienee täysin paikallista, joukossa on hyvinkin suuria kiviä, mutta raudoitusta ei ole missään. Suurin osa pilareista asettuu selkeästi suorakaiteen muotoon, mutta pilareista päätellen rakennukseen näyttäisi olleen kaksi erillistä sisäänkäyntiä porstuoineen. Mitään muuta rakennusjätettä ei paikalla ole. Pilarit olivat kaikki sammalen peitossa, samoin uuni, mutta ne löytyivät systemaattisen muodon perusteella kairatessa. Kohde on erittäin vaikea havaita sankan aluskasvillisuuden seasta ja alta. Talli (164733): Tallin pohja erottuu suorakaiteen muotoisena kohoumana kuusten alla.Kohouma on korkeimmillaan lähes puoli metriä. Vaikka se monin paikoin on matalampi, erottuu se paikalla suhteellisen selvästi. Sammalen peittämä kehikko on 7 x 5 metriä. Lisäksi rakennuksen eteläpäässä on kohouma, joka lienee liittynyt hevosten ruokintaan. Kohoumien alla on hirttä. Rakennuksen luoteisnurkassa on jäljellä nurkkasalvosta. Täällä näkyy, että talli on ollut pyöröhirsinen. Mitään uuninsijaa ei rakennuksessa ole, mistä onkin päätelty sen funktio. Koosta päätellen talliin on mahtunut jopa viisi hevosta. Erillisten rakennusjäänteiden koordinaattipisteet on mitattu maastotietokoneella. Näiden pisteiden perusteella Toivalanpuron alueelle on tehty käsin digitoimalla aluerajaus. Huomionarvoista on että tallin sijaintitieto jää paikalla silmämääräisesti arvioituna liian pohjoiseen, sillä matkaa tallilta kämpälle oli todellisuudessa noin 35 metriä. Kartalla etäisyys näyttäisi olevan 60-70 metriä. Talli ja kämppä sekä myös sauna muodostavat selkeän toiminnallisen kokonaisuuden. Tieto kohteesta saatiin suunnittelumetsuri Markku Reijoselta, jonka hirviporukan yksi vakituinen passipaikka on ollut saunalla. Rakennuksessa on ollut pärekatto vielä 1970-luvulla. Katto on sittemmin romahtanut. Kohde tarkastettiin ja dokumentoitiin 1. elokuuta pilvisessä säässä. Havainnointiolot olivat sään puolesta hyvät. Paluumatkalla tielle kuljettiin herkistynein silmin halki heinäisen aukion, josta Reijonen arveli sen olleen kuorintapaikka. Aivan tämän paikan vieressä, muutaman kymmenen metrin päässä, havaittiin betonista valettu uunin muuri. Kohdetta ryhdyttiin penkomaan perusteellisemmin, jolloin paikalta paljastui koko kämpän perustukset. Tämän jälkeen aukion reunalta löytyi vielä tallin jäänne. Sauna on tehty teollisesti käsitellyistä hirsistä, salvokset on sahattu. Yhden ikkunanpielen tiivisteeksi on lisätty muovisen lannoitesäkin palanen. Toisaalta rakennus on ollut pärekattoinen savusauna, laajoihin uittoihin suunniteltu. Näillä perusteilla rakennuksen tekoajankohta voisi olla heti sotien jälkeen. Se lienee hylätty 1970-luvulle tultaessa. Perimätietoa ei uiton kämpästä ole kantautunut Reijosen korviin, vaikka uiton sauna on yleisemminkin tiedossa. Rakennukset kuulunevat kuitenkin samaan toiminnalliseen aikaan. Kämppä on ilmeisesti puustostakin päätellen purettu heti sotien jälkeen, mikä ajoittaa sen rakentamisen ja käytön viimeistään 1930-luvulle. Polvijärven kunnan pohjoisosassa on laaja valtion omistuksessa oleva yhtenäinen metsäalue. Se on ollut valtion omistuksessa pitkään, ja alueen hakkuuhistoria näkyy selvästi puustossa. Alue sijaitsee reilut parikymmentä kilometriä linnuntietä Polvijärven kirkolta. Tiestä alueella on rakennettu vasta 1990-luvulla. Tämä on johtunut pitkälti siitä, että koska alueen metsät hakattiin sotakorvauksiksi 1950-luvulla, ei siellä ennen 90-lukua ollut hakattavaa. Ainoa alueelle kohtanut tie tuli pikkuisen matkaa alueen kaakkoisosiin, Kiikkukankaan kämpälle. Nykyään tie tänne on poikki, sillä se tuhoutui 1990-luvun alun hakkuissa. Laaja metsäalue on harjujen ja soistumien mosaiikkia. Alueen eteläosaa halkoo Kiskonjoki, johon laskee useita puroja. Puusto on mäntyvaltaista, alueskasvillisuus rehevää kangasta, mikä johtunee voimallisesta lannoituksesta 1960- ja 1970-luvuilla. Toivalanpuron uiton sauna on kohdassa, jossa puro yhtyy Kiskonjokeen. Saunalta on matkaa vain muutama metri puron rantaan. Puusto on pääosin varttunutta kasvatusmetsää, mutta puron rannat ovat luonnollisesti hyvin rehevät. Saunan ympärillä kasvaa myös runsaasti kuusen taimia. Viitisenkymmentä metriä saunalta, joen rannan tuntumassa jossa kämpän rauniot sijaitsevat, on heinäinen aukio. Kämpän rauniot ovat tiheän pensaston keskellä. Raunioiden päällä kasvaa myös suuria mäntyjä, joista vanhimmat lienevät lähes 70 vuotiaita. Tallin rauniot ovat heinäisen aukion vieressä, tiheässä kuusikossa. 3 Voimassa 2013-12-15T17:40:36 3504.484375 222.064898
arkeologinenkohde_alue.2522 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2522 165889 {949C3216-F30A-4B55-BDAF-54C03A91CB00} 47010231 Vuorasvuopionmaa Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 326 ei Kohde sijaitsee Nunnasesta itäkoilliseen, Kalmankaltioon johtavan tien varressa, Vuorasvuopionmaan kohdalla. Maasto on lounais-itä -suuntaista hiekkaharjannetta, jota ympäröi suot luoteessa ja kaakossa. Pyyntikuoppajono, jossa on 12 kuoppaa, alkaa pohjoisessa pienen puron rannasta ja päättyy Y:n muotoiseen haaraan suon reunaan. Alueella on myös purnu. Alueella kasvaa tunturikoivua ja muutamia mäntyjä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-03-26T13:40:01 20182.93408203 1046.58660955
arkeologinenkohde_alue.2523 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2523 166021 {2C1409DE-911A-4862-B3FB-7DADBA5DDD3C} Komminsärkkä 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 185 ei Jyrkän törmän alapuolelta rantavedestä löytyi kvartsi-iskoksia, kvartsikaavin, kvartsiraaka-ainekappaleita ja palaneita kiviä. Säännöstely on tuhonnut kohdetta, mutta löytöjä edelleen melko paljon vedessä. Aleumainen. Rajaus perustuu löytöjen sijaintiin ja maastomuotoihin. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka Hiekkaranta jyrkän. n. 7 m korkean rapautuneen hiekkatörmän alla. Törmän päällä kasvaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2014-01-30T10:16:26 750.30078125 163.99525554
arkeologinenkohde_alue.2524 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2524 166023 {8B7823FF-E7F0-4CA0-8350-7622DC91C760} 1000019890 Kuivassalmen linnoitteet 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 205 ei Paikalla sijaitsee toisen maailmansodanaikainen puolustusasema, joka on osa Salpalinjaa. Sitä on rakennettu välirauhan ja jatkosodan aikana. Inventoinnissa alueelta kartoitettiin yli 30 kohdetta. Joukossa on erilaisia kaivantoja, poteroita, juoksuhautaa, tulipesäkkeitä ja tähystyspaikka. Kokonaisuus on osa muinaisjäännösrekisterin kohdetta Kuivassalmen linnoitteet (10000019890). Aluemainen. Rajaus perustuu muinaisjäännösrekisterin rajaukseen. Kohde merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Salpalinjan puolustusasema Mäntymetsä hiekkapohjaisella kankaalla. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-03-04T14:22:22 58286.3515625 1156.95237767
arkeologinenkohde_alue.2525 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2525 162750 {CF9685AF-6F64-47EB-A326-3DDF7D688525} Telaniva rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Kohteessa on kaksi hirsistä rakennetu rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1 koko 3 x 3 metriä, seinät kulkevat päilmansuuntiin. Rakennelmasta on 8 hirsikertaa jäljellä. Kahden puolen salvetut hirret, jotka on katkottu sahalla ja kirveellä. Itäseinässä on oviaukko ja eteläseinässä puolentoista hirren korkuinen aukko. Osassa hirsiä on kaarna päällä ja välissä on kunttariive. Ovipielet on surrattu pystypuihin rautalangoilla. Pohjalla on runsaasti maata, joka on ilmeisesti lantaa ja rakennus on ilmeisesti ollut navetta. Rakennus 2, koko 4 x 4,5 metriä, pitkät sivut kulkevat pääilmansuuntiin. Seinät erottuvat pääasiallisesti multapenkkinä, johon on kasvanut turve päälle. Hirsissä on sekä sepän, että tehdasvalmisteisia nauloja. Hirret on katkottu sekä sahalla, että kirveellä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Kämpän ja navetan rauniot. Kohde sijaitsee ounasjoen itärannan rantatörmän päällä. Kohteen pohjoispuolelta kulee ajoura rannan suuntaisesti. Alue on lehtomaista sekametsää. 3 Voimassa 2013-10-31T15:28:25 182.4621582 56.42155116
arkeologinenkohde_alue.2526 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2526 163041 {46AFE6E8-1228-443F-9AEB-1BD8AA8BFA73} Palokuusikko kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 181 ei Paikalla on metsätyökämpän, kellarin, saunan ja wc:n jäännökset, jotka kuvaillaan seuraavassa alakohteittain. 1. Kellari: koko 2, 9 x 3, 1 metriä. pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennelmassa on sahahirsiseinät, joissa on lohenpyrstösalvos. Kurkihirsi on sahaparrusta ja välikatto laudoista, jonka päällä on hiekkaa. Ulkokatto on laudasta ja sen päällä on päreitä. Ovi on koilliseen ja sen koko on 70 x 120 cm. Katolle tulee tuuletushormi, joka on tehty laudoista. Ympärillä on hiekkavalli. 2. Sauna: koko 4, 2 x 3, 8 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Seinien paikat erottuvat hiekkapenkkinä, joka on tehty seinien perustaksi. Etelänurkassa on palomuurin raunio, joka on tehty luonnon kivistä ja Lalli tiilistä. Sisällä on pönttökamina. 3. Kämppä: koko 14 x 7 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Seinien paikat erottuvat metrin levyiseinä hiekkapenkkeinä. Kämpän neljä kaminaa on koottu kämpästä 20 metriä pohjoiseen, metsään. Rakennus on ilmeiseseti purettu. 4. WC: Rakennus on tien länsipuolella. Koko 3, 1 x 1, 5 x 2 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kaksi huoneinen ja kaksi pyttyinen rakennelma, joka on tehty laudoista ja parruista. Katolla on pärekate. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö. Purettu metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, joka laskee itään, ojitettuun suohon. Paikalla kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2013-11-07T15:26:15 5176.29980469 278.63975452
arkeologinenkohde_alue.2527 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2527 163115 {ECF274AA-B323-4E2F-B1C0-B8AC39544CC9} Kariniemi savottakämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kariniemen savottakämpän aluulla on edelleen vapaa-ajan käytössä oleva savottakämppä, hirsinen piharakennus, kaivo, sauna ja venevaja. Talli (163112): Pihapiirissä suuri betonista valettu talli, jossa on kaukaloita ja metallikoukkuja useille hevosille. Rakennuksen alkuperäisiä mittoja on vaikea arvioida, sillä sen perustuksista on vain osia jäljellä. Rakennuksesta on jäljellä tiilinen uunin pohja. Peltiromua ajelehtii tallin ympärillä. Sauna (163114): Vanhan saunan pohja on kokonaan betonista valettu, kooltaan 5 x 5 m laajuinen. Sen rannan puoleisessa nurkassa on pääosin luonnonkivistä muurattu kiuas, joka on 1 x 1,5 m metrin korkuinen. Kiukaan päällysosa on betonia. Rakennuksen sisään antavassa kiukaassa on kaksi aukkoa, yksi lattian tasalla, toinen parikymmentä senttiä tämän yläpiolella. Kiukaan päällä on irtonaisia peltin riekaleita. Saunan ympäristössä ei ole juurikaan muuta rakennusjätettä. Muutaman metrin päässä on lähde. Rakennustavan perusteella arveltuna sauna voi olla kuulunut saksalaisvaiheeseen eikä savottakämppäävaiheeseen. Maakuopat (163114): Kumpareella rannan läheisyydessä on viisi kuoppaa vierivieressä. Kuopat ovat 3-4 x 2-3 m laajuisia ja jopa par meträ syviä. Aivan samanlainen yksittäinen kuoppa on saksalaisten sahan viereisen laajan korsuksi arvellun kuopan vieressä. Kariniemen kuopat ovat täysin sammaloituneet. Ne voivat liittyä yhtä hyvin saksalaisten toimintaan alueella kuin savottakämpän pihapiirin rakenteisiin. Kariniemen savottakämpän alue on manuaalisesti rajattu olemassaolevien rakennusten sekä historiallisten rakennelmien perusteella. Rakennuksista pystyssä oleva ja vuokrattu kämppärakennus on reiskakohde 142, muut pisteet on mitattu maastotietokoneella. Kariniemessä käytiin 17. kesäkuuta 2013 alueella suoritetun kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Paikalle tultiin ennen muuta muutaman sadan metrin päässä sijainneen sota-aikaisen sahan vuoksi. Kariniemen kämppärakennuksen tarkastuksen yhteydessä alueelta löytyi jo tuhoutuneita rakennuksen pohjia. Nämä rakennukset - talli ja sauna - liittyvät kämppärakennuksen alkuperäiseen käyttöön. Alueen lounaispäässä oli useita maakuoppia, joiden liittymistä savottaan tai sota-aikaisiin toimiin ei voida varmentaa. Vanha savottakämppä on edelleen käytettävissä oleva rakennus. Se on sutigisin tietojen mukaan ollut vuokrattuna vuoden 2012 loppuun saakka Savon Sellulle. Maapohja näyttää olevan metsätalousmaata. Saksalaisten sahan ja Kariniemen savottakämpän rakenteita on hieman vaikea erottaa toisistaan. Tämä ei johdu ainoastaan niiden maantieteellisestä läheisyydestä vaan myös siitä, ettei rakennusvaiheilla ole suurtakaan ajallista eroa. Kohde sijaitsee Laakajärven lounaisosassa, Kariniemessä. Savottakämpän välitön ympäristö on heinäinen aukio, josta matkaa järvelle on vajaa 100 metriä. Aukion ympärillä kasvaa varttunutta kasvatusmetsää sekä lehtipuita. Kämppärakennuksen eteläpuolella aukion reunassa on pystyssä suurehko vaja. Kämpän länsipuolella, muutaman kymmenen metrin päässä, heinikossa, lehtipuiden katveessa on jäännöksiä tallista. Noin 150 metriä kämpältä länsiluoteeseen, aivan rannassa, on saunan jäännökset. Tästä reilut sata metriä lounaaseen on useita maakuoppia. Niiden ympäristö on lehtipuuvaltaista varttunutta sekametsää. Tallin ja kuoppien välille jää vanhaa peltoa, jota on aurattu. 3 Voimassa 2014-06-03T14:12:50 8134.51635742 372.92857974
arkeologinenkohde_alue.2528 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2528 169228 {C9947D49-952B-4E27-B8F1-CD4372C13E99} Viiliinvaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 187 ei Alueella on rakennuksen pohjia ja vanhaa peltoa raivausröykkiöineen. Rakennusjäännös 1: Koko on 4,5 x 14 metriä. Näkyvissä on betoniosia ja kivistä ladottu kivijalka. Rakennusjäännös 2: Koko on 7 x 9 metriä. Pohjan lounaisosassa on betoniset portaat. Pohjaan liittyy kookas tiilistä rakennettu sortunut tulisija ja rakennuksen kiviset seinälinjat ovat näkyvissä. Rakennusjäännös 3: Koko on 3,5 x 6 metriä. Näkyvissä on hiili- ja kivijätettä sekä jäänteitä heinäseipäistä. Kyseessä voi olla entinen riihi. Rakennusjäännös 4:Koko on 4 x 6 m. Näkyvissä on betonista ja kivistä tehdyt perustukset. Rakennusjäännös 5: Koko on 3,5 x 7 metriä. Näkyvissä on kiviset seinänpohjat ja tulisijan jäänteet. Asuinpaikalla on myös kolme maakuoppaa, joiden seinämät on kivetty. Niiden mitat ovat 3,5 x 4 m. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusten pohjat on merkitty erikseen pistemäisinä. Kohde löytyi tutkimalla vanhaa karttaa 1940-luvulta. Vanhan asuinpaikan rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee muutaman kilometrin Ruunaanjärvestä etelään, Viiliinvaaran lounaisrinteessä. Kankaalla kasvaa osin uudistuskypsää kuusivaltaista sekametsää ja alempana rinteessä mänty-koivu -sekametsää. 3 Voimassa 2014-06-19T07:46:18 6048.56054688 621.04632054
arkeologinenkohde_alue.2529 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2529 164420 {2C82DDAC-3580-4F15-8201-4E875FED032B} Saariaho kellari jäännös 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2014-04-03T12:26:48 13330.96289062 431.87380542
arkeologinenkohde_alue.2530 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2530 161203 {0BC9F21C-99CB-4EBD-BDC0-791572CB7C11} Lehtokangas asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 240 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäänteet. Jäljellä on kasvillisuuden paksulti peittämät päärakennuksen, saunan ja kellarin jäänteet sekä kymmeniä raivausröykkiöitä. Epämääräinen päärakennuksen jäännös on mitoiltaan 7m x 8m ja sen kulmassa on luonnonkivinen uuninjäännös. Kivijalka vaikuttaa olleen luonnonkivinen. Saunanpohjan koko on noin 4,5m x 4,5m. Rakenteen länsikulmassa on luonnonkivistä ja betonista koostuva kiukaanpohja. Kellarin halkaisija on noin 4m ja se on rakenteeltaan epämääräinen koostuen pitkänomaisesta kuopasta ja maavallista. Röykkiöt alueella ovat pääosin noin 2m halkaisijaltaan olevia matalia kivikasoja. Mukana on myös pitempiä kiviaitamaisia röykkiöitä. Kohde rajautuu aluemaisesti mäen laelle rakenteiden ympärille noin 120m x 150m kokoiselle alueelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanhan tilan puretut jäänteet 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenimäen laella. Maasto on muokattu ja metsä on nuorta sekalaista taimikkoa. 3 Voimassa 2013-11-20T14:39:56 12102.08520508 746.02544031
arkeologinenkohde_alue.2531 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2531 162561 {C156D93A-4CD7-4E3B-BC6E-DBBF0E0922C9} 777010290 Keräsensalmi pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 213 ei Pyyntikuopat ovat kauniin harjujakson kohdalla muutaman kuopan ryhmissä 1,7 kilometrin pituisella matkalla. Kuopat näkyvät harjumaastossa hyvin ja selvästi. Ne ovat halkaisijaltaan 1-3 metriä ja syvyydeltään 30-70 cm. Kohde on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Pyyntikuoppajärjestelmä. Keräsensalmen kohde sijaitsee Aittojärvessä noin 2.5 km etelään Venäjän rajalta. Kahdenkymmenenneljän pyyntikuopan muodostelma sijoittuu Aittojärven halkaisevan luode-kaakko -suuntaisen kapean harjumuodostelman kohdalle. Kannaksen alueella puusto on harvahkoa männikköä, mantereella mäntyjä kasvaa sankempana metsikkönä. Aivan kannaksen itäpäässä, Tiililahden kohdalla, Aittojärvi on hiekkarantainen 3 Voimassa 2014-11-25T13:54:35 77991.98876953 4088.09662308
arkeologinenkohde_alue.2532 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2532 162572 {2A1EE0FB-5159-4A03-8BA9-FB242CF2CA32} 777010297 Kaartojärven särkkä pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 218 ei Pyyntikuoppia kohteessa on yhteensä 12. Kuopat muodostavat kolme selkeää ryhmää. Itäisimmässä ryhmässä olevat kuopat sijaitsevat noin 600 metriä länteen Keräsensalmen läntisimmistä pyyntikuopista. Läntisin pyyntikuopparyhmä sijaitsee kahden puolin rajavyöhykkeelle vievää tietä. Tien teko on mahdollisesti tuhonnut osan kuoppia. Nämä kuopat ovat pienehköjä, halkaisijaltaan korkeintaan pari metrisiä. Syvin kuopista on noin 80 cm syvä. Seuraava kuopparyhmä sijaitsee Kaartojärven itäpäässä rajavartioston mökin molemmin puolin. Tässä ryhmässä on kuusi kuoppaa, joista osa on rajavyöhykkeen puolella. Kuopat ovat saman kokoisia kuin itäisemmän ryhmänkin kuopat. Läntisimmässä kuopparyhmässä on kolme kuoppaa ja ne sijaitsevat harjulla Kaartojärven länsipuolella. Kaksi kuopista on samankokoisia kuin muutkin Kaartojärven särkän kuopat, mutta yksi niistä on huomattavan kookas. Suurin pyyntikuoppa on mitoiltaan 5x5 metriä ja syvyyttä kuopalla on lähes 2.5 metriä. Turpeen alla kuopassa on normaali podsolimaannos, joten kuoppaa on pidettävä huomattavan vanhana. (O. Räihälä) Rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kaartojärven särkkä sijaitsee Suomussalmen kaakkoiskulmassa, osin rajavyöhykkeen puolella. Särkkä katkaisee Kaartojärven kahteen osaan, hiekkaharjanne jatkuu järven molemmissa päissä itään ja länteen järvestä. Kaartojärven särkkä jatkuu lähes yhtenäisenä aina Aittojärvelle saakka ollen siten samaa harjua kuin Keräsensalmen pyyntikuoppakohteen (290) harjukin. (O. Räihälä) 3 Voimassa 2014-11-25T13:55:07 47665.46826172 1897.32860544
arkeologinenkohde_alue.2533 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2533 162790 {D756BB38-5219-4A4A-995F-3AC2D9AB43E6} Kotakangas sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 210 ei 1: Kohde kulkee luode-kaakkosuuntaisesti ja on pituudeltaan 6 metriä. Kohteen luoteispäässä on levennys ja kaatuneita maanpeitteisiä hirsirakenteita. 2: Kohde muodostuu kuusikulmaisesta hirsistä ja kivistä tehdystä rakennelmasta, jolla on mittaa noin 2,5 x 2,5m ja syvyyttä reilu metri. Rakennelman sisääntuloaukko avautuu länteen. Pohjoisesta etelään lännen puolella rakennelman ympärillä on puoliympyrän muotoinen juoksuhauta ja kuoppa. 3: Kohde on mutkitteleva hauta, kaakko-luodesuunnassa, jonka kaakkoispäässä on hirsirakenne, joka koostuu kolmesta päällekkäisestä sahatusta hirrestä. Rakenteessa on kiinni kaksi poikittaista hirrenpätkää, jotka muodostavat kulman itäsivulle. Kohteen pituus suoraa linjaa päästä päähän on 11 metriä. 4: Piikkilankaa on kierretty puun ympärille kahdella korkeudella (polvien ja lantion kohdille). Puu on kuollut ja poikki rinnankorkeudelta. 5: Piikkilankaa on kierretty puun ympäri noin 60 cm korkeudelle. Lanka ei enää kulje koko puun ympärillä, vaan on katkennut. Puu on elossa. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Osa kohteista oli merkitty SutiGis:iin. Puolustusrakennelmia. Kohde sijaitsee Vängänkylästä luoteeseen, Keski-Äylä-järvestä itäkaakkoon, mäen päällä. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2013-11-01T15:24:24 4909.1328125 314.58581207
arkeologinenkohde_alue.2534 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2534 162794 {8160C8F0-109F-4437-940F-07E86E584078} Nivalamminaho sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei 1-5: Kohde on mitoiltaan 2,5 x 0,6 metriä ja syvyydeltään 0,6 metriä. Sen suunta on luode-kaakko. 6: Kohde on kapea ja mutkitteleva hauta maassa. Sillä on pituutta noin 13 m. Alku- ja loppupiste ovat suunnassa kaakko-luode 7: Mutkitteleva juoksuhauta, jolla yhteensä pituutta noin 20 m. Juoksuhauta kulkee mäen suuntaisesti, lounaasta koilliseen. Juoksuhauta on hieman leveämpi kuin edellinen juoksuhauta (kohde 6). 8: Ks. 1-5 9: Pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. 10-11: Ks. 1-5 12: Kuoppa on 2,7 m pitkä ja itä-länsisuuntainen. 13: Kohteella on pituutta yhteensä noin 16 m ja se on melko suora. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pistein. Kohteet on merkitty SutiGis:iin. Sotahistoriallinen kohde. Kohde sijaitsee Ison Parvajärven lounaisrannan tuntumassa, Parvakosken kohdalla. Kuvioilla on taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-01T15:38:05 4330.22705078 330.66294672
arkeologinenkohde_alue.2535 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2535 162795 {983A7A66-D658-4C9A-9B63-519E260B4D3B} Nivanlampi uittokämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Uittokämpästä on jäljellä yksi rakennuksen pohja, käymälä, suorakaiteen muotoinen vedellä täyttynyt kuoppa ja kivi- ja maarakenteita rannassa. 1: Rantaan johtaa maaramppi. Tukkeja on jäljellä rannalla, sekä yksi maahan pultattu hirsi, jossa on reikiä ja niissä pystypuita. Kiviä on kasattu rannalle. 2: Kohde on suorakaiteen muotoinen kaivettu kuoppa maassa, joka on osittain täyttynyt vedellä. Painanne on mitoiltaan 8 x 4,5 metriä. Vedessä on hirsiä. 3: Kohde on rakennettu laudoista ja se on ollut väriltään punainen. Kohteella on huopakatto. Osa huussin säiliörakenteesta on betonista. 4: Kohde koostuu hirsijäänteistä ja on mitoiltaan 6 x 4m, Kohde on hieman L-kirjaimen muotoinen. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Paikalle on merkitty uittokämppä vanhassa kartassa. Uittokämpän jäänteet. Kohde sijaitsee Ison Parvajärven lounaisosassa, Parvakosken kohdalla, länsirannalla. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-01T15:44:34 3298.32324219 227.73856008
arkeologinenkohde_alue.2536 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2536 162988 {7DD9E2AD-F16C-4109-8205-9FA6405D9E77} Köngäslampi 2 uittotammi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Kohteessa on uittotammen tai muun padon jäännös. Ojan suussa olevan saaren eteläpuolella on ojan yli ulottuva 5-6 m pitkä ja 1-2 m leveä matala kivipato. Kivirakenteen lähellä joessa on pari irtonaista riukua, jotka voivat liittyä patoon. Etelärannalla kivirakenteen lähellä ei ole mitään näkyviä rakenteita, eikä niitä havaittu myöskään saaren pohjoispuolelta ojasta tai rannalta. Etelärannalla nousevan harjanteen reunalla 50 m etäisyydellä ojasta on kolme kuoppaa, jotka ovat luultavasti tammen rakentamiseen liittyviä maanottokuoppia. Kuopat sijaitsevat 4 m etäisyydellä toisistaan rivissä itä-länsisuuntaisesti. Näistä läntisin kuoppa 1 on mitoiltaan 5 x 4 x 1 m, keskimmäinen kuoppa 2 4 x 4 x 1 m ja itäisin kuoppa 3 2 x 1 x 0,5 m. Uittotammen valli: X=7431212, Y=479487; X=7434319, Y=3479651 Maanottokuoppa 1: X=7431169, Y=479465; X=7434276, Y=3479629 Maanottokuoppa 2: X=7431165, Y=479466; X=7434272, Y=3479630 Maanottokuoppa 3: X=7431159, Y=479472; X=7434266, Y=3479636 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja maastoinventoinnissa. Kohteessa on 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan uittotammen tai muun padon jäännös. Kohteen länsipuolella oleva kämppä voi olla tammikämppä Köngäslampi 1, Reiska-nro: 159135). Kohde sijaitsee Köngäslammen länsipuolella, Köngäsojan suussa. Kohde sijoittuu ojassa olevan pienen saaren itäpään eteläpuolelle ja ojan etelärannalla kohoavan harjanteen reunalle. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta, rannasta soista ja harjanteen päällä kuivempaa. Alueella on uudistuskypsää metsää. Lännessä reilun 100 m etäisyydellä kulkee metsätie. 3 Voimassa 2013-11-06T13:31:10 1323.25708008 166.94849515
arkeologinenkohde_alue.2537 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2537 166028 {E7316DB0-728F-45A0-B724-7B7FE8E67205} Komminsärkkä 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 995 Yksityinen 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon ei Rantavedestä ja maalta paljon palanutta luuta ja kvartseja. Kohde luultavasti veden alla. Saaren itälaidalla yksi luu- ja kvartsiesiintymä sekä palaneita kiviä, kaikki vedessä. Kohteelta ajoitettiin yksi hirven luun kappale, jonka ikä oli Cal BC 6075 to 6005 (Cal BP 8025 to 7955). Aluemainen. Rajaus perustuu löytöihin ja maastomuotoihin. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Pieni "saari" Komminsärkän itäpuolella. Paikalla kasvaa mäntyä sekä pusikkoa. Maa hyvin kulunutta vedensäännöstelyn takia. Eteläpuoli saaresta hieman korkeampi kuin pohjoispuoli. 3 Voimassa 2014-01-30T14:09:00 1478.77050781 165.13561871
arkeologinenkohde_alue.2538 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2538 166030 {2128E1C2-B132-47F4-B17E-91776B66C270} 777010040 Lomakylä kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 187 ei Tarkastuksessa hiekkaharjun alapuolella kulkevalta hiekkatieltä löytyi kvartsi-iskoksia. Muinaisjäännösalueen sisäpuolella on myös varmaankin Lomakylän aikainen rakennuksen jäännös, josta on jäljellä paljon betonimurikoita. Lisäksi tarkastuksessa löydettiin 4 pyyntikuopannäköistä kuoppaa niemennokasta muinasjäännösalueen ulkopuolelta. Kuoppa 1: Soikea n. 2 m pitkä ja 1 m leveä kuoppa. Syvyys n. 70 cm. X= 3591952 ja Y= 7195814 Kuoppa 2: Pyöreä n. 20 cm syvä kuoppa, jonka vieressä toinen kuoppa. Välistä kulkee polku nuotiopaikalle. Halkaisija n. 1m. X= 3591957 ja Y= 7195811 Kuoppa 3: Pyöreä n. 30 cm syvä kuoppa, jonka luoteispuolella toinen matalampi kuoppa. Halkaisija n. 1,2 m. X= 3591960 ja Y= 7195810 Kuoppa 4: Soikeanmuotoinen n. 30 cm syvä kuoppa. Pituus n. 1,6 m. X= 3591952 ja Y= 7195804 Aluemainen. Muinaisjäännösrekisterin rajausta muutettu. Rajaus suurempi, sillä mukana ovat asuinpaikan vierestä löydetyt neljä kuoppaa. Kohde merkitty osin muinaisjäännnösrekisteriin. Osin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka Harvaa mäntyä kasvava hiekkaharju, jonka eteläpuolella kapea hiekkatasanne. Tasanteesta vedensäännöstely tuhonnut suurimman osan. 3 Voimassa 2014-01-30T14:18:36 3350.08178711 388.33132734
arkeologinenkohde_alue.2539 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2539 161828 {F60FC8F2-2A3A-415C-93B4-5EAA7621F927} Kivijärvi kalakellari 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2711 Kalastuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 170 ei Kivijärveen työntyvän niemekkeen pohjoisrannalla ja sen keskivaiheilla on toistensa välittömässä läheisyydessä puuseita sekä katosrakennelma, joka on mahdollisesti kalakellari tai saalis- ja varustesuoja. Matala, noin puoli metriä korkea katos on aivan järven rannassa ja puuseita sen eteläpuolella puolen metrin päässä. Katos on noin 2x2,5 metrin kokoinen, jonka lyhyempi sivu on rannan suuntaisesti, ja sen katto koostuu rautanauloilla kiinnitetyistä halkaistuista rimoista. Kattoa tukee paksu ja hyväkuntoinen päistään sahattu pyöröhirsi, joka puolestaan on tuettu kummastakin päästään paksun pystyasennossa olevan sahatun pyöröhirren päälle. Katoksen alapuolella oli 30x40 cm:n kokoinen kivi sekä paksusti multaa. Tarkempi arviointi olisi vaatinut taskulampun avuksi. Piste on seidan ja kalakellariksi tulkitun rakennelman välissä. Alue ulottuu seidasta järven rantaan asti. Niemeltä ei inventoinnin yhteydessä tavattu muita seitoja, mutta niitä voi aiemman ilmoituksen (SutiGis-tietokanta) mukaisesti olla useampia. Kohde löytyi Herankairan kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Kalaseidoista oli aiemmin ilmoitettu SutiGis-tietokannassa. Kalaseidan läheisyydessä oleva katos on mahdollisesti kalakellari tai saalis- ja varustesuoja. Seita ja katosrakenne ovat hyvin lähellä toisiaan ja niiden voidaan siksi katsoa kuuluvan yhteen. Katosrakennelma on muutaman vuosikymmenen ikäinen - mahdollisesti sotien väliseltä ajalta. Puuseita voi olla tätäkin vanhempi. Kokonaisuutta ehdotetaan lisättäväksi muinaisjäännösrekisteriin. 3 Voimassa 2018-11-19T11:53:16 235.76000977 56.96753673
arkeologinenkohde_alue.2540 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2540 163118 {F82DFC0C-6A2C-44A6-83DF-F91A02944F15} 1000034711 Taajostupa poroaidan jäännös 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2611 Hangakset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 305 275 ei Kohde on täysin nauloitta rakennetun vanhan poroaidan jäännös, Pyyntikuopan vieritse kulkeva poroaita tuskin liittyy pyyntikuoppaan millään tavoin, vaan rakenteet ovat todennäköisesti peräisin eri aikakausilta. Poroaidan jäännös on visuaalisesti vaikuttava kulttuuriperintökohde. Aita on alkanut Kulasjoen etelärannalta, kohdasta, jossa joki virtaa kapeassa kurussa. Aidan jäännöksiä etsittiin myös joen pohjoispuolelta, mutta sinne aita ei vaikuta jatkuneen. Joelta aita on noussut kohti itäkaakkoa Pirttinokan rinteelle, noin kolmensadan metrin etäisyydelle joesta, josta se on jatkunut rinteen suuntaisten harjanteiden suuntaa seuraten itäkoilliseen päin toista kilometriä. Aidassa on ollut myös yksi lyhyt poikittaishaara. Aidan jäännökset päättyvät Pirttinokan ja Taajosnokan välisen puronotkon pohjoispuolelle. Kohteen itäpäässä aita on mutkitellut melko paljonkin maastonmuotojen mukaan. Poroaidan jäännökset ovat hyvin vanhoja, todennäköisesti yli sadan vuoden ikäisiä. Aita on ollut kokonaan ilman nauloja rakennettu. Sen pystypaaluina on käytetty kivillä paikoilleen tuettuja kantoja ja veistettyjä honkasäröksiä. Aidan poikkipuut on tuettu kantojen oksanhankoihin ja säröksiin veistettyihin loveuksiin tai reikiin, ja aidan jäännösten joukossa on lukuisia erilaisia paalutyyppejä. Toisinaan paalun korvikkeena on toiminut myös siirtolohkare tai sopivalla paikalla luonnostaan kasvanut puu. Aidan poikkipuina on käytetty pienempiä säröksiä ja riukuja, mutta niitä on säilynyt vain vähäisesti muutamassa kohdassa. Pystypuistakin useimmat ovat jo kokonaan tuhoutuneet, mutta aidan suunta on silti seurattavissa paalujen tueksi ladottujen kivikasojen ansiosta. Pystypaalut ovat sijainneet noin viiden metrin välein, ja kohdetta tarkastettaessa havaittiin kaikkiaan 398 paalua tai paalunsijaa. Aidan jäännökset dokumentoitiin siten, että muistiin kirjattiin joka kymmenennen havaitun pystypaalun tai paalunsijan koordinaatit sekä lisäksi aidan mutkien koordinaatit. Aidan erityyppisiä paaluja ja paalujen tukikiveyksiä myös kuvattiin runsaasti. Poroaidan paalujen/paalunsijojen koordinaatteja ja lisähuomioita: Paalu/paalunsija 1 x = 7586321 / y = 3523905 N 7583153 / E 523723 Läntisin paalunsija, Kulasjoen varrella. Paalu/paalunsija 2 x = 7586310 / y = 3523922 N 7583142 / E 523740 Paalunsija joelta nousevassa rinteessä. Paalu/paalunsija 3 x = 7586302 / y = 3523926 N 7583134 / E 523744 Paalunsija rinteen päällä. Paalu/paalunsija 10 x = 7586310 / y = 3523969 N 7583142 / E 523787 Paalu/paalunsija 20 x = 7586285 / y = 3524014 N 7583117 / E 523832 Paalu/paalunsija 30 x = 7586275 / y = 3524048 N 7583107 / E 523866 Paalu/paalunsija 40 x = 7586263 / y = 3524108 N 7583095 / E 523926 Paalu/paalunsija 50 x = 7586251 / y = 3524159 N 7583083 / E 523977 Paalu/paalunsija 55 x = 7586248 / y = 3524180 N 7583080 / E 523998 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 59 x = 7586253 / y = 3524205 N 7583085 / E 524023 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 60 x = 7586250 / y = 3524209 N 7583082 / E 524027 Paalu/paalunsija 65 x = 7586247 / y = 3524236 N 7583079 / E 524054 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 70 x = 7586262 / y = 3524261 N 7583094 / E 524079 Paalu/paalunsija 75 x = 7586285 / y = 3524283 N 7583117 / E 524101 Paalu/paalunsija 80 x = 7586302 / y = 3524312 N 7583134 / E 524130 Paalu/paalunsija 90 x = 7586327 / y = 3524353 N 7583159 / E 524171 Paalu/paalunsija 100 x = 7586332 / y = 3524403 N 7583164 / E 524221 Paalu/paalunsija 104 x = 7586329 / y = 3524428 N 7583161 / E 524246 Jykevä paalunsijalatomus puronotkossa. Paalu/paalunsija 110 x = 7586339 / y = 3524457 N 7583171 / E 524275 Paalu/paalunsija 115 x = 7586358 / y = 3524475 N 7583190 / E 524293 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 117 x = 7586363 / y = 3524479 N 7583195 / E 524297 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 120 x = 7586355 / y = 3524486 N 7583187 / E 524304 Paalu/paalunsija 130 x = 7586344 / y = 3524557 N 7583176 / E 524375 Paalu/paalunsija 140 x = 7586357 / y = 3524604 N 7583189 / E 524422 Paalu/paalunsija 150 x = 7586380 / y = 3524636 N 7583212 / E 524454 Paalu/paalunsija 160 x = 7586420 / y = 3524660 N 7583252 / E 524478 Paalu/paalunsija 170 x = 7586466 / y = 3524668 N 7583298 / E 524486 Paalu/paalunsija 175 x = 7586488 / y = 3524666 N 7583320 / E 524484 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 180 x = 7586502 / y = 3524682 N 7583334 / E 524500 Paalu/paalunsija 181 x = 7586505 / y = 3524688 N 7583337 / E 524506 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 190 x = 7586516 / y = 3524724 N 7583348 / E 524542 Paalu/paalunsija 200 x = 7586544 / y = 3524778 N 7583376 / E 524596 Paalu/paalunsija 210 x = 7586586 / y = 3524804 N 7583418 / E 524622 Tästä haarautunut noin 20 metrin mittainen poikittaisaita (paalut 211-215), joka on yltänyt jyrkästi kohti luodetta laskevan rinteen partaalle. Paalu/paalunsija 215 x = 7586602 / y = 3524788 N 7583434 / E 524606 Poikittaisaidan luoteisin paalu. Paalu/paalunsija 220 x = 7586602 / y = 3524818 N 7583434 / E 524636 Paalu/paalunsija 229 x = 7586618 / y = 3524858 N 7583450 / E 524676 Aidan mutkakohta, aita etääntyy harjanteen reunalta. Paalu/paalunsija 230 x = 7586614 / y = 3524862 N 7583446 / E 524680 Paalu/paalunsija 232 x = 7586608 / y = 3524867 N 7583440 / E 524685 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 240 x = 7586635 / y = 3524911 N 7583467 / E 524729 Paalu/paalunsija 250 x = 7586666 / y = 3524944 N 7583498 / E 524762 Aita palannut takaisin harjanteen reunalle. Paalu/paalunsija 260 x = 7586682 / y = 3524984 N 7583514 / E 524802 Paalu/paalunsija 270 x = 7586691 / y = 3525020 N 7583523 / E 524838 Paalu/paalunsija 278 x = 7586700 / y = 3525056 N 7583532 / E 524874 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 280 x = 7586696 / y = 3525068 N 7583528 / E 524886 Paalu/paalunsija 290 x = 7586689 / y = 3525115 N 7583521 / E 524933 Paalu/paalunsija 300 x = 7586683 / y = 3525168 N 7583515 / E 524986 Aidan mutkakohta, aita kääntyy pohjoiseen. Paalu/paalunsija 310 x = 7586734 / y = 3525191 N 7583566 / E 525009 Paalu/paalunsija 320 x = 7586776 / y = 3525220 N 7583608 / E 525038 Paalu/paalunsija 325 x = 7586784 / y = 3525230 N 7583616 / E 525048 Aidan mutkakohta, aita kääntyy itäkaakkoon. Paalu/paalunsija 330 x = 7586783 / y = 3525251 N 7583615 / E 525069 Paalu/paalunsija 340 x = 7586778 / y = 3525269 N 7583610 / E 525087 Paalu/paalunsija 350 x = 7586767 / y = 3525319 N 7583599 / E 525137 Paalu/paalunsija 360 x = 7586755 / y = 3525364 N 7583587 / E 525182 Paalu/paalunsija 370 x = 7586718 / y = 3525394 N 7583550 / E 525212 Paalu/paalunsija 375 x = 7586694 / y = 3525395 N 7583526 / E 525213 Aidan mutkakohta, puronotkon reunalla. Tämän jälkeen aidan jäännöksissä katkos, mutta jatkuvat viitisenkymmentä metriä idempänä. Paalu/paalunsija 376 x = 7586687 / y = 3525446 N 7583519 / E 525264 Ensimmäinen paalu katkoksen itäpuolella. Paalu/paalunsija 380 x = 7586694 / y = 3525468 N 7583526 / E 525286 Paalu/paalunsija 385 x = 7586721 / y = 3525494 N 7583553 / E 525312 Aidan mutkakohta. Paalu/paalunsija 390 x = 7586719 / y = 3525535 N 7583551 / E 525353 Paalu/paalunsija 391 x = 7586722 / y = 3525533 N 7583554 / E 525381 Aidan mutkakohta, aita kääntyy pohjoiseen. Paalu/paalunsija 392 x = 7586750 / y = 3525565 N 7583582 / E 525383 Paalu puronotkossa. Paalu/paalunsija 398 x = 7586787 / y = 3525565 N 7583619 / E 525383 Viimeinen kohteesta havaittu paalunsija. Kohde rajautuu pitkänomaiselle, noin kaksikymmentä metriä leveälle, itäkoillis-länsilounaissuuntaisesti noin 1,8 km mittaiselle alueelle, jonka muoto noudattaa paalujen/paalunsijojen koordinaattien osoittamaa poroaidan linjaa. Kohteen länsipää rajautuu Kulasjoen etelärantaan ja kohteen itäpää Pirttinokan ja Taajosnokan välisen puronotkon pohjoispuolella sijaitsevan moreeniharjanteen eteläreunalle. Pertti Lehtinen on löytänyt alueelta yhden pyyntikuopan vuonna 1986. Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin kohdekuvauksessa kohteesta kerrotaan seuraavasti: "Kohde sijaitsee Taajostuvasta kilometrin verran länteen, Kulasjoen eteläpuolella. Maasto on kivikkoista mäntyrinnettä. Kuopan yli on rakennettu hangasaita(?) jonka suuntaa voidaan vielä seurata maastossa erottuvia pystypuiden tueksi rakennettuja kivikehiä tarkastelemalla." Poroaita on noin sata vuotta vanha, ja se on todennäköisesti toiminut laidunalueiden raja-aitana. Poroaita on syytä luokitella kiinteiksi muinaisjäännökseksi. Poroaidan pystypaalujen vaihtelevat rakenneratkaisut kertovat konkreettisella tavalla aidan rakentaneiden ihmisten luovuudesta ja taidosta hyödyntää aitaa tehtäessä rakennuspuiden luonnonmuotoja. Nauloitta rakennetun poroaidan jäännöksiin tutustuminen voisi kiinnostaa myös seudulla liikkuvia retkeilijöitä. Mikäli aitaa haluttaisiin esitellä nähtävyyskohteena, pitäisi Kulasjoen rantaa seuraavan merkityn retkeilyreitin varrelle pystyttää aidasta kertova infotaulu, jonka luota viitotettaisiin polku parhaimmin säilyneiden aitarakenteiden luokse. Kohde sijaitsee Kulasjoen eteläpuolella, Pirttinokan pohjoisrinteellä, itäkoillis-länsilounaissuuntaisella vyöhykkeellä noin 1,8 km matkalla. Inarin ja Sodankylän raja kulkee kohteen kaakkoispuolella noin kolmensadan metrin päässä kohteesta. Kohteen länsipää ulottuu Kulasjoen rantaan ja itäpää noin kilometrin etäisyydelle entisen Taajostuvan paikalta. Kohteen alueella maasto on moreenipohjaista ja hyvin kivikkoista. Alueella kasvaa männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, mustikka, kanerva, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. 3 Voimassa 2019-09-23T12:48:32 109504.16894531 4275.50254447
arkeologinenkohde_alue.2541 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2541 163129 {9EFFA0D1-1AA6-4A25-B54D-1C6DAFFA8DDC} 1000008927 Suukoski rautakautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 3 Tutkittu kokonaan 265 ei Kohdetta tarkastettaessa paikallistettiin aiemman kohdekuvauksen perusteella vaivattomasti kohteesta aiemmin havaitut ilmiöt. Suohon ja Pallasjokeen, sekä jokeen laskevaan puroon rajautuvan matalan saarekkeen laella, suurin piirtein sen keskikohdalla, on suorakaiteen muotoinen, kauttaaltaan kivetty liesilatomus. Latomus on pohjois-etelä-suuntainen, kooltaan 110 cm x 65 cm, ja sen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 35 cm. Kookkaimmat kivet ovat sijoitetut latomuksen reunoille, ja kivien yläpinnat ovat koholla latomusta ympäröivästä maanpinnasta noin viisi senttimetriä. Liesilatomuksesta noin neljä metriä pohjoiseen sijaitsee matala pyöreähkö kuopanne, jonka halkaisija on noin kaksi metriä ja syvyys noin 0,3 m. Tästä noin viisi metriä luoteeseen sijaitsee toinen vastaavanlainen kuopanne. Kuopanteita ympäröivät loivapiirteiset, matalat vallit. Kuopanteiden käyttötarkoituksen selvittäminen edellyttäisi lisätutkimuksia. Tällä hetkellä ei ole poissuljettavissa, että kuopanteet voisivat olla myös luonnollisten prosessien kautta muodostuneita, tuulenkaatojen aiheuttamia. Kohteen aiemman inventoinnin jälkeen kohteen tila on huonontunut merkittävästi. Kohteen itäpuolella, puron toisella puolella olevalla toisella saarekkeella, on selvästi leiriydytty useita kertoja. Lähelle joen rantaa on kasattu kivetty nuotiosija, ja ilmeisesti juuri kyseisen nuotiosijan kiveämistä varten on kohteen hyvin säilyneeksi kuvaillusta liesilatomuksesta kangettu pois useita kookkaita kiviä, jotka näkyvät paikoillaan vielä vuonna 2007 latomuksesta otetuissa valokuvissa, mutta joiden kohdilla ovat enää jäljellä kivien jälkeensä jättämät kuopat. Kivien poistamisen seurauksena latomuksen rakenne on suurelta osin tuhoutunut ja latomusta suojannut kasvillisuus on vaurioitunut, mutta latomuksen koko ja muoto ovat vielä kohtaisesti hahmotettavissa. Nuotiota on poltettu myös aivan liesilatomuksen vieressä, noin puolitoista metriä latomuksesta länteen. Ilmeisesti nuotiointi on tapahtunut kesällä 2010. Kohde vaikuttaa havaittujen ilmiöiden sekä kohteen lähiympäristön maastonmuotojen perusteella rajautuvan kokonaisuudessaan Pallasjoen eteläpuolella olevalle, suosta kohoavalle itä-länsisuuntaiselle, soikeahkolle saarekkeelle, jonka laajuus on noin 30 m x 20 m. Kohde rajattiin edm. alueelle vuoden 2013 inventoinnissa. T. Karjalainen Asuinpaikan ovat löytäneet alueella suorittamansa muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä vuonna 2007 Oula Seitsonen, Ulrika Köngäs, Heidi Nordqvist ja Kerkko Nordqvist. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000008927. Kohde on asuinpaikka, joka paikalta dokumentoidun suorakaiteen muotoisen liesilatomuksen perusteella ajoittuu todennäköisimmin rautakaudelle. Kohteeseen vaikuttaa kohdistuvan vakava tuhoutumisuhka. Kohteen liesilatomus on jo osittain tuhoutunut paikalla tapahtuneiden leiriytymisten seurauksena, ja leiriytymisten mahdollinen jatkuminen johtaa hyvin todennäköisesti latomuksen varsin nopeaan täydelliseen tuhoutumiseen. Mikäli paikalla leiriytyvät henkilöt päättävät kasata kivikehän hiljattain muodostuneelle nuotiopaikalle, joka on alle kahden metrin etäisyydellä latomuksen jäännöksistä, on lähes varmaa, että kivet nuotiopaikan kiveämiseen irrotetaan liesilatomuksesta, minkä jälkeen se voidaan katsoa täysin tuhoutuneeksi. Saarekkeella ei ole näkyvissä ainoatakaan muuta kiveä kuin latomuksessa jäljellä olevat kivet. Olisikin suotavaa, että vaurioitunut latomus pyrittäisiin pikaisesti tutkimaan, koska sen rakenne on vielä pääosin dokumentoitavissa, mutta tuskin enää kauaa. Vaurioitumisen myötä liesilatomuksen tutkiminen voidaan katsoa paremmin perusteltavissa olevaksi toimenpiteeksi kuin sen vielä jäljellä olevan osan säilyttämiseen pyrkiminen. Sitä vastoin samaisella saarekkeella sijaitsevien kahden pyöreän kuopanteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohteesta löytyi kiviesine, josta päätellen asuinpaikka voi olla myös kivikautinen. T. Karjalainen 2013 inventointi. Kohde sijaitsee Pallasjärven itäpäästä itään laskevan Pallasjoen Suukosken kohdalla, noin 380 m joen niskalta itäkaakkoon. Löytöpaikka on joen eteläpuolella, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä joesta ja viisitoista metriä siitä erkanevasta pienestä purosta länteen. Kohde on suosta nousevalla matalalla hiekkapohjaisella saarekkeella, joka on itä-länsi-suuntainen ja kooltaan noin 30 m x 20 m. Saarekkeella kasvaa harvahkoa männikköä, ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, mustikka ja puolukka, torvijäkälät ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal. 43201 Pallasjärven tutkimusmetsät 3 Voimassa 2014-01-20T14:42:12 2385.484375 198.23256048
arkeologinenkohde_alue.2542 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2542 163207 {75993879-B100-49F7-8FD6-C1DF6B22A882} Uutosenvaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 212 ei Kohteessa on kolmen rakennuksen jäännökset ja wc, joka on vielä pystyssä. Rakennukset kuvaillaan seuraavasa alakohteittain. 1. Rakennuksen pohja, joka erottuu maassa kulkevana matalana hiekkapenkkinä. Koko 17 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Suorakaiteen pohjalla on kamina ja muutama punatiili sekä joitakin lahoja hirsiä seinien paikalla. 2. Rakennuksen jäännös, josta erottuu kaksi lahoa hirsikertaa. Koko 7 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Nurkissa on lohenpyrstösalvos. Sisällä on navetan parsirakenteita. Päällä kasvaa koivun taimia. 3. Rakennus, jonka seinät erottuvat metrin vahvuisena multapenkkisuorakaiteena. Koko 12 x 8 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Keskellä on 2 x 2 x 0,8 metrin kokoinen pyöreä kiviraunio, jonka päällä on kamina. Länsiseinän keskellä on lahonneet pelkkahirsiportaat. Ilmeisesti rakennus on purettu ja sen päällä kasvaa nuori koivikko. 4. WC. Koko 3 x 2 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennus on tehty laudoista, lankuista ja parruista. Päällä on vino lautakatto, jonka päällä on harmaa kattohuopa. Wc on kaksiovinen ja pyttyinen. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Kohteessa on ilmeisesti maatilan pirtin (alakohde 1) navetan (alakohde 2) ja kämpän (alakohde 3) jäännökset sekä kämppään kuuluva wc rakennus, joka on vielä varsin hyvässä kunnossa. Muilla rakennusten jäännöksillä ei ole enää suojeluarvoa, eikä niitä tarvitse huomioida metsän käsittelyssä. Kohde sijaitsee Uutosenjärven etelärannalla, joka on kivikkoista moreenimaata. alueella kasvaa mäntymetsää ja kohteen läpi kukee tieura rantaan, jossa on kämppä rakennus, joka on ilmeisesti tuotu paikalle. Kohteen länsipäässä on vanhoja peltosarkoja, jotka ovat ilmeisesti rakennusjäänteisiin liittyviä. 3 Voimassa 2013-12-04T16:49:14 3775.7590332 403.54863957
arkeologinenkohde_alue.2543 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2543 164447 {EAE77855-EF9F-42EB-8041-27E5C40C30E1} Hanhiaho asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Alueella on rakennusten jäännöksiä, maakuoppia, viljelyröykkiöitä. Rakennus 1 koordinaattipisteessä X=3652656 Y=7062806. Koordinaattien osoittamassa kohdaassa on 7 x 11 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, josta on jäljellä seinavallit ja tiilirakenteinen uuni. Vallien leveys on noin metrin. Uuni on 1.8 x 2.1 metrin kokoinen, noin 3.5 metriä korkea. Uuninluukku on kohti etelää. Uunissa on jäljellä pellit. Rakennus 2 koordinaattipisteessä X=3652611 Y=7062784. Kohteeessa on 4.7 x 8.7 metrin kokoinen kaksiosainen rakennuksen jäännös, jonka pitkä seinä on luiode-kaakko-suuntainen. Kaakkoispäädyn pohjoisnurkassa on kiuas. Rakennuksen väliseinässä on jäljellä 8 hirsikertaa. Nurkat ovat koirankaulasalvoksella salvottuja, hirret sahalla katkottuja. Rakennuksen molemmista tiloista on oviaukot koilliseen. Oven kamanassa on metallipultti. Ikkuna on kohti lounasta, sen leveys on 0.7 metriä. Navetan kivijalka koordinaattipisteessä X=3652663 Y=7062833. Koordinaattien osoittamassa paikassa on massiivinen, 19 x 9 metrin kokoinen navetan kivijalka. Navetan pitkä sivu on itä-länsi-suuntainen. Kivijalan leveys on noin metrin ja korkeus keskimäärin 1.7 metriä. Sisäpuolella on väliseinä. Rakennuksen oviaukko on ollut kohti etelää. Rakennuksen itäpäädyssä on kivivallia 4.5 metrin matkalla, kyseessä on mahdollisesti jonkunlainen aitaus. Kellari koordinaattipisteessä X=3652618 Y=7062792. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 4.8 x 6 metrin kokoinen kellari, jonka seinät ovat sisäpuolelta luonnonkivillä kymmämuuratut. Seinät ovat noin metrni paksuidet ja 1.5 metriä korkeat. Oviaukko on kohti kaakkoa. Ovenpieliset ovat puuta. Kaivo 1 koordinaattipisteessä X=3652662 Y=7062823. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on kivetty, halkaisijaltaan noin metrin kokoinen kaivo, jonka syvyys on metrin. Kaivo 2 koordinaattipisteessä X=3652706 Y=7062809. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on halkaisijaltaan 1.5 metrin kokoinen kaivo. Kivilatomukset koordinaattipisteessä X=3652549 Y=7062764. Noin 3 metrin etäisyydellä toisistaan on muutaman metrin alalla kaksi matalaa kivilatomuksta, jotka ovat mahdollisesti vanhat portinpielet. Latomusten välissä menee heikosti erottuva ura. Kiviaita koordinaattipisteessä X=3652584 Y=7062588. Aita on itä-länsi-suuntainen. Aita on länsipäädystään noin metrin korkuinen ja metrin leveä, madaltuen kohti itäpäätään noin 1.5 metriä leveäksi. Aidan pohjoispuolella on sammalpohjaista kuusikkoa, eteläpuolella koivuvaltaista sekametsää. Koordinaattipisteessä X=3652564 Y=7062761 on noin 2.5 metrin etäisyydellä toisistaan kaksi noin 2 metriä pitkää, 0.7 metriä syvää kuoppaa, joissa on ollut ainakin osittain sisäpuolelta kivetyt seinät. Kuopat ovat ilmeisesti kellari- tai varastokuoppia. Maakuoppa koordinaattipisteessä X=3652696 Y=7062814. Kuoppa on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 2.3 metrin kokoinen ja noin metrin syvä. Kuopassa on puurekenteita, kyseessä on mahdollisesti huussin jäännös. Koordinaattipisteessä X=3652659 Y=7062922 on noin 2.5 metriä halkaisijaltaan oleva, 0.5 metriä korkea viljelyröykkiö. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Vanhan maatilan jäännös. Suuripäänvaaran pohjoisosa. Alueella on kuusikkoa, jossa monia kaatuneita ouita. Alueella on myös hakkuuaukeaa ja taimikkoa. 3 Voimassa 2013-12-08T00:56:41 34817.25878906 938.53901623
arkeologinenkohde_alue.2544 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2544 164568 {85F3CB6B-8084-4A2F-B8DA-DA81AD9176BE} Sotkajärvi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 157 154 ei Sotkajärven ja Juurakkojärven välisen niemen länsireunan sortuvassa hiekkaisessa rantatörmässä, noin kaksi metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin kaksi keskittymää palaneiden luiden kappaleita. Luiden kappaleiden todettiin paljastuvan esille noin viiden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alta. Kohdassa x = 7630821 / y = 3468198 sijaitsi noin neljäkymmentä luunkappaletta halkaisijaltaan kaksimetrisellä alueella ja noin kahdeksan metriä pohjoisempana kymmenen luunkappaletta noin neliömetrin alalla. Eteläisemmän luukeskittymän alueelta poimittiin palanutta luuta talteen 24 kappaletta. Luut vaikuttavat olevan peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Luukeskittymistä noin kolmekymmentä metriä kaakkoon päin, muutamia metrejä ylempänä, havaittiin mönkijäuran rikkomassa maanpinnassa kaksi kvartsi-iskosta. Kookkaampi kvartsi-iskos sijaitsi kohdassa x = 7630798 / y = 3468218 ja pienempi iskos tästä noin kolme metriä koilliseen päin. Iskokset jätettiin paikoilleen ja löytökeskittymien ympäristöä ei koekuopitettu. {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\f0\fs24 Kohde vaikuttaa olevan luonteeltaan pesäkkeinen. Löytöjen levinneisyyden ja alueen maastonmuotojen perusteella kohteen pesäkkeet rajautuvat todennäköisesti Sotkajärven rantaa kohti loivasti viettävälle rantaterassille, jonka pituus pohjois-eteläsuuntaisesti on noin kuusikymmentä metriä, ja joka yltää noin kahdenkymmenen metrin etäisyydelle järven rannasta. \par \pard\ltrpar\f1\fs20 \par } Kyseessä on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Mahdollisesti paikalla on asuttu moniperiodisesti, ja alueelta paikallistetut löytöpesäkkeet voivat olla keskenään eri-ikäisiä. Rantatörmän sortumisen myötä asuinpaikan kulttuurikerrosta tuhoutuu hiljalleen, mutta kokonaisuudessaan kohteen säilyminen ei vaikuta olevan vakavasti uhattuna. {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\froman\fprq2\fcharset0 Times New Roman;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\nowidctlpar\hyphpar0\qj\f0\fs24 Kohde sijaitsee Sotkajärven ja Juurakkojärven Joutilaslahden välisen niemen länsireunalla. Niemen läntiset ranta-alueet ovat melko tasaisia, ja kohteen lähiympäristön muodostaa loivasti luoteeseen ja länteen päin viettävä rantaterassi, jonka pituus pohjois-eteläsuuntaisesti on noin kuusikymmentä metriä ja leveys noin kaksikymmentä metriä. Muutamissa kohdissa rantatörmän partaalla maanpinta on rikkoutunut. Alue on hiekkapohjaista kuivaa männikkökangasta, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka ja variksenmarja sekä poronjäkälät ja sammalet. Kohteen ympäristössä sijaitsee myös pyyntikuoppakohde Sotkajärvi / Njurkulahti. \par \pard\ltrpar\f1\fs20 \par } 3 Voimassa 2013-12-09T14:35:07 667.04199219 127.39810533
arkeologinenkohde_alue.2545 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2545 161790 {25F732CE-A76E-446F-974F-DE03828B3655} Riikonvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä, joista alakohde 1 on talli ja alakohde 2 savottakämppä. Alakohde 1: Rakennelman koko on 10,8 x 3,6 metriä. Väliseinä 4,2 metrin kohdalla idästä länteen mitattuna. Huoneet voivat olla myös erillisiä rakennuksia. Molemmista huoneista on ovi pohjoiseen. Länsiseinässä on 30 x 20 cm aukko, joka on tuuletusräppänä. Rakennelman hirret on sahalla katkottu ja parhaimmillaan niistä on 7 hirsikertaa jäljellä. Rakennelmaa on hiljattain rikottu. Päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Alakohde 2: Palaneen kämpän raunio, jonka seinät erottuvat vaivoin matalana turvevallina. Rakennelman koko on 6,5 x 4,5 metriä ja seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. etelänurkassa on 1 x 1,5 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Rakennelman päällä kasvaa kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ylle digitoidun alueen mukaan. Silvia Metsätyökämpän ja tallin rauniot. Kohde sijaitsee Riikonvaaran itäreunalla suon laidalla. Länsipuolelta kulkee etelästä pohjoiseen hiekkatie. Alue on mäntykangasta, jossa aluskasvillisuutena on mustikkaa. 3 Voimassa 2013-10-09T14:23:47 480.6875 94.05204957
arkeologinenkohde_alue.2546 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2546 163235 {C0F97E8B-5C25-492D-9A9F-5EA96FF41983} Apujoukkojenvaara Vasanmerkintäpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2611 Hangakset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 325 ei Kohde on Lapin paliskunnan entinen vasanmerkintäpaikka. Paikalla sijaitsee soikea, osin jo maahan sortunut poroaitaus, joka on lähinnä pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen ja kooltaan noin 130 m x 80 m. Aidan pystypaalut ovat männyistä halkaistuja säröksiä ja noin kymmenen senttimetrin paksuisia, jotkut paksumpiakin. Paalujen korkeus vaihtelee puolestatoista kahteen metriin, ja ne sijaitsevat noin neljän metrin välein. Paalujen välille on naulattu viisituumaisilla, tehdasvalmisteisilla nauloilla kuusi poikkipuuta. Poikkipuut ovat vastaavanlaisesti halottuja kuin pystypaalut, ja niiden paksuus vaihtelee viidestä kymmeneen senttimetriin. Ylimmäiset poikkipuut ovat noin 1,3 m korkeudella. Aitauksen eteläpäästä lähtee sektorin muotoisesti etelään päin kaksi siula-aitaa, joiden jäännökset jatkuvat noin kaksisataa metriä etelämpänä sijaitsevan uudemman vasanmerkitysaidan läheisyyteen. Uudempi aitaus on teräsverkkorakenteinen ja ilmeisesti edelleen käytössä. Kohteen keskeisin osa rajautuu edellä kuvaillun vasanmerkintäaitauksen rakenteiden rajaamalla alueelle, joka on muodoltaan soikea ja kooltaan noin 130 m x 80 m. Siula-aitojen jäännökset yltävät kohteen eteläpuolella noin kahdensadan metrin etäisyydelle kohteesta. Joel Ahola mainitsee Apujoukkojenvaaran vasanmerkityspaikan kirjoittamassaan Saariselän retkeilyoppaassa: "Apujoukkojenvaaran länsipuolella on vanha vasanmerkintäaita. - - Aluetta reunustaa jo osin kaatunut puuaita. Lapin paliskunta on siirtänyt vasanmerkintäpaikkansa etelämmäksi, sillä entisen paikan maaperä on pölisevää hiekkaa." Ilmeisesti varsin kauan käytössä olleen Apujoukkojenvaaran vanhan vasanmerkintäpaikan käyttö vaikuttaa päättyneen viimeistään 1980-luvulla. Poroaitauksen jäännökset erottuvat kuitenkin edelleen hyvin maastossa ja paikalla on voimakas vanhan kulttuurimaiseman tunnelma. Koska vasanmerkintäpaikka sijaitsee retkeilijöiden paljon käyttämän Maantiekurun vanhan kulkukeinon varrella, se toimii myös viehättävänä ja melko helposti saavutettavana nähtävyyskohteena. Menneisyydestä kiinnostuneelle vaeltajalle vasanmerkintäpaikan lähiseudulla on muutakin nähtävää - turpeella katettujen kotien varsin hyvin säilyneitä raunioita sijaitsee kahtena ryhmänä vasanmerkintäpaikan luoteis- ja lounaispuolilla, Pikku-Luirojärvestä laskevan puron varrella (kohteet Pikku-Luirojärven kotarauniot ja Apujoukkojenvaaran kotarauniot). Ihmistoiminta ei toistaiseksi aiheuta uhkaa Apujoukkojenvaaran vasanmerkintäpaikan säilymiselle nykytilassaan. Kohde sijaitsee Apujoukkojenvaaran länsiosassa, Pälkkimäojan eteläpuolella, tasaisella ja hiekkapohjaisella paikalla. Luttojoelta Maaantiekurun kautta Luirojärvelle johtava polku kulkee kohteen vieritse. Kohteen keskeisin osa on melko avointa ja erottuu kasvillisuudeltaan selvästi ympäristöstään. Muutaman jyhkeän aihkipetäjän lisäksi kohteen alueella kasvaa harvakseltaan alle kolmenkymmenen vuoden ikäisiä mäntyjä ja pensasmaisia koivuja, aluskasvillisuutena lähinnä kanervaa ja heiniä. Kohteen ympäristö on kuivaa männikkökangasta, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat varvut, jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2013-11-13T09:05:26 10127.96435547 380.81939739
arkeologinenkohde_alue.2547 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2547 163283 {8F9F77C1-A930-42EF-82FE-76C0EAAED799} Kielinen 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 194 ei Kohteessa on siirretyn kämpän jäännös. Laavupaikalla olevalla aukiolla risteävien tienurien välissä on kämpän jäännös ja aukion eteläreunalla kaksi rakennuksen jäännöstä (rakennus 1 ja 2). Metsässä aukion pohjoispuolella on saunan jäännös. Kämpän jäännös on luode-kaakkosuuntainen, 11 x 7,9 m kokoinen, yhdestä hirsikerrasta koostuva pohja. Hirsien päät on katkaistu sahalla. Pohjan keskellä on peltinen uunin jäännös. Lähistöllä on lautaa ja mustaa huopakatetta. Kämpän pohjan päällä kasvaa tiheää pusikkoa. Rakennukset 1 ja 2 sijoittuvat parin metrin etäisyydelle toisistaan, 1 lounaispuolelle ja 2 koillispuolelle. Kyseessä vaikuttaisi kuitenkin olevan kaksi erillistä rakennusta. Rakennus 2 on purettu tarkemmin. Pohja on mitoiltaan 12 x 7 m ja koillislounaissuuntainen. Päällä on sahattuja hirrenpätkiä, mutta yhtään hirsikertaa ei ole jäljellä. Rakennus 1 on mitoiltaan 8 x 7 m ja myös koillis-lounaissuuntainen. Siitä on jäljellä yksi pyöröhirsikerta. Nurkissa on pitkänurkkaiset sahatut salvokset, joissa on ainakin yläpuolella lovi, ja päät on katkaistu sahalla. Sauna on mitoiltaan 3,8 x 3,8 m ja luode-kaakkosuuntainen. Siitä on jäljellä neljä pyöröhirsikertaa, joiden välissä on kunttaa tiivisteenä. Nurkissa on sahatut koirankaulasalvokset, joissa on lovet molemmilla puolilla, ja päät on katkaistu sahalla. Saunan oviaukko on kaakkoispään koillisreunalla. Oviaukko on 80 cm leveä. Ovenpielien hirret on katkaistu sahalla ja suoristettu etupuolelta. Vasemman ovenpielen ulkosivulla on pystylauta, oikealla puolella enää pelkät naulat. Saunan päällä on luode-kaakkosuuntainen kurkihirsi ja kattolautoja, jotka ovat sisäpuolelta nokeentuneita. Kiuasta ei näy. Koillisseinällä on mahdollinen ikkunan paikka. Kämppä: X=7438406, Y=469626; X=7441516, Y=3469786 Rakennus 1: X=7438375, Y=469635; X=7441484, Y=3469795 Rakennus 2: X=7438378, Y=469642; X=7441488, Y=3469802 Sauna: X=7438437, Y=469615; X=7441546, Y=3469775 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kämppä on tiettävästi rakennettu v. 1945 alkaneita Vetsiluoto Oy:n hakkuita varten. Kämppää on käytetty myös Seipäjoen työmaan aikaan 50-luvulla. (Haapaporras 2006: 18.) Kohde sijaitsee Seipäjoen lounaisrannalla Kielisenkankaalla, laavupaikalla. Paikalle tulee lännestä metsätie ja alueen läpi kulkee moottorikelkkaura. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta. Alue on luokiteltu osittain joutomaaksi, osittain uudistuskypsäksi metsäksi. 3 Voimassa 2013-11-27T10:42:31 1730.09301758 198.2701045
arkeologinenkohde_alue.2548 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2548 166034 {431DB971-FCC0-4E88-986F-EF246F781F9F} Hietakangas 1 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 192 ei Paikalla on toisen maailmansodan aikaisia sotajäänteitä. Kohteet näkyvät vinovalovarjosteessa ja paikalla käytiin tarkistamassa ja kuvaamassa vain kaivanto 1. Mitat ja koordinaatit perustuvat vinovalovarjosteeseen. Suorakaiteenmuotoisia 40 x 14 m kokoisia kaivantoja on alueella 4: Kaivanto 1: X= 3591678 ja Y= 7196339 Kaivanto 2: X= 3591641 ja Y= 7196383 Kaivanto 3: X= 3591718 ja Y= 7196445 Kaivanto 4: X= 3591697 ja Y= 7196508 Pyöreitä, halkaisijaltaan n. 12-13 m kokoisia kaivantoja on kaksi: Pyöreä kaivanto 1: X= 3591707 ja Y= 7196470 Pyöreä kaivanto 2: X= 3591721 ja Y= 7196481 Lisäksi alueella on yksi pienempi n. 20 x 17 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen kaivanto. X= 3591670 ja Y= 7196551. Sekä vinovalovarjosteessa epämääräisen muotoisena erottuva kaivanto, jonka koko on n. 15 x 8 m. X= 3591672 ja Y= 7196374 Aleumainen. Kohde on rajattu vinovalovarjosteessa näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde merkitty SutiGisiin. Toisen maailmansodan aikaisia jäänteitä. Hekkapohjainen mäntykangas, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-01-30T14:47:41 11198.40429688 673.20645942
arkeologinenkohde_alue.2549 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2549 166037 {26B3BD0B-A8A2-4EB5-B927-49A56E6467DD} Iso Pölylampi 1 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 193 ei Paikalla on kolme sota-aikaista kaivantoa. Kaivanto 1: Pitkähkö matala kaivanto. Pituus n. 2,5 m ja syvyys 20 cm. X= 3594844 ja Y= 7195305 Kaivanto 2: N. 1 m syvä ja n. 2,5 m pitkä kaivanto, jonka ympärillä vallit. X= 3594846 ja Y= 7195302 Kaivanto 3: Samanlainen kuin kaivanto 2. X= 3594845 ja Y= 7195296 Aluemainen. Kohde rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi lidar-aineiston perusteella. Sota-aikaisia kaivantoja. Liittynevät Pölykankaalla sijainneeseen puolustusasemaan. Harvaa mäntyä kasvava hiekkapohjainen hyvin kuiva kangas. 3 Voimassa 2014-02-27T09:45:19 163.75073242 50.52407887
arkeologinenkohde_alue.2550 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2550 166097 {3E06DC6E-EF5F-453D-B832-E1F6DC2C03F0} Brännland 2 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 35 ei Kohteessa on kaksi hiilimiilukumparetta, jotka sijaitsevat noin 20 metrin päässä toisistaan. Pohjoisempi sijaitsee noin kaksi metriä länteen suuntautuvasta tiestä etelään. Sen miilukumpareen reunat ovat hieman korkeammalla kuin keskusta. Kumpareen halkaisija on noin 11 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Kumpareen ulkokehällä on matalia sammaloituneita kuoppia ja kumpareen päällä vanhoja lahoja kantoja.Ympäröivän männikön ikä on noin 65-70 vuotta. Eteläisempi miilukumpare sijaitsee edellisestä kaakkoon noin 20 metriä ja on edellisen kaltainen. Kumpareet ovat suhteellisen heikosti erottuvia mataluutensa vuoksi. Kohde rajautuu aluemaisesti. Miilukumpareet sijaitsevat rajatun alueen kaakkois- ja luoteispäissä. Kohde löytyi inventoinnissa 4.9.2013. Hiilimiiluja. Ikä yli 100 vuotta. Harjun itärinne, mäntykangas, tienristeyksen lounaispuoli. 3 Voimassa 2014-02-03T12:48:14 438.29980469 92.79074664
arkeologinenkohde_alue.2551 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2551 163099 {12F89CB1-8E59-4101-997F-B48C8B7C5695} Porkkavaara rajamerkki kivilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 269 ei Kohteessa on kuusi kivilatomusta, jotka ovat rajamerkkejä ja niiden viisarikiviä, jotka osoittavat rajan suunnan. Seuraavassa kuvauksessa latomukset on kuvattu alakohteittain. 1. Viisi viisarikiveä, jotka ovat puolen metrin korkuisia laakoja. Kivet on tuettu pystyyn suoraan linjaan Kolarin ja Rovaniemen kuntien rajalle. Kivien etäisyys toisistaan on kaksi metriä. Kivistä pohjoiseen 215 metriä on päämerkki. 2. Kolme pystylaakakiveä. Keskimmäisen kiven lounaispuolella on myös laakakivi ja koillispuolella kaatunut laakakivi. 3. Kuntien rajojen kohtaamispisteessä on 1,2 x 0,7 x 0,6 metrin kokoinen kiviladelma, jonka keskellä on metrin korkuinen laakakivi, joka on päämerkin keskuskivi. 4. Päämerkistä Kolari - Rovaniemi rajaa 7 metrin päässä on metrin korkuinen laakakivi. Pystylaaka on sortunut 45 asteen kulmaan, koska juuresta on otettu tukikiviä kuntien väliseen poroaitaan. 5. Päämerkistä Kolari Kittilä rajan suuntaan 8 metriä on metrin korkuinen laaakakivi, jonka tukikivet ovat 1,5 x 1,5 metrin kokoisella alueella. 6. Kolme viisarikiveä noin 50 metrin päässä päämerkistä Kittilä Rovaniemi rajan suuntaan. kivet ovat 50 - 70 cm korkuisia laakakiviä. Kivet ovat toisistaan noin 2 metrin etäisyydellä. Kohde rajautuu aluemaisesti gps paikantimella mitattujen alakohteiden ylle. Silvia, Muinaisjäännösrekisteri Kuudesta kivilatomusryhmästä koostuva rajamerkki. Kohde sijaitsee Porkkavaaran laella Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella. Rovaniemen puolen alue on luonnonsuojelualuetta. Paikalla kasvaa mäntymetsä karussa kivirovakossa, jossa on paikoin sammalta ja turvetta päällä. 3 Voimassa 2013-11-08T15:32:03 5436.0456543 648.89554969
arkeologinenkohde_alue.2552 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2552 164589 {ABE951D5-1F22-48C3-9056-3347616C7F4A} Morgamjärvi pohjoinen Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 154 ei Morgamjärven koillispuoleisen nivan pohjoispuolella sijaitsevan hiekkamoreenitasanteen etelälaidalla, kohdassa x = 7619953 / y = 3454996, noin metrin etäisyydellä nivan rantaan laskeutuvan rinteen partaalta, havaittiin rannansuuntaisella polulla rikkoutuneessa maanpinnassa punertavan ruskeaa likamaata ja palaneiden luiden kappaleita halkaisijaltaan noin 30 cm laajuisella alueella. Luukeskittymän kohdalle kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa. Koekuopasta todettiin, että maaperä paikalla on soransekaista hiekkaa. Likamaa ja luiden kappaleet jatkuvat vähintään viidentoista senttimetrin syvyydelle, jolle tasolle kuopan kaivaminen lopetettiin. Luiden ja likamaan lisäksi kuopasta löydettiin muutamia palaneiden kivien kappaleita. Palanutta luuta kerättiin talteen 45 kappaletta, jotka ovat peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Koekuopan eteläpuolelle tehtiin lapionpisto noin 30 cm etäisyydelle, kohtaan, jossa pintaturve oli ehjä. Lapionpistosta todettiin samainen luiden sekainen likamaakerros, jonka pinnalle oli muodostunut noin kahden senttimetrin paksuinen huuhtoutumiskerros. Lapionpistosta löytöjä ei kerätty. Koekuopasta noin kuusi metriä itään päin, kohdassa x = 7619954 / y = 3455000, havaittiin polulla yksi iskos hyvälaatuista valkoista kvartsia. Iskos poimittiin talteen. Enempää esihistorialliseen toimintaan liittyviä löytöjä tasanteella ei onnistuttu havaitsemaan. Kuitenkin tasanteelta noin 120 metriä koilliseen päin, kohdassa x = 7620053 / y = 3455069, havaittiin polulla noin kahdeksan metrin etäisyydellä rannasta punertavaa, palaneelta vaikuttavaa hiekkaa sekä kookkaan nisäkkään palaneen luun kappale. Kyseisellä kohdalla maanpinta viettää voimakkaasti rantaan päin, ja paikalla sijaitsee todennäköisesti vain väliaikaisen nuotiopaikan jäännös, tuskin laajempaa löytökeskittymää tai varsinaista asuinpaikkapesäkettä. Kohde rajautuu maastonmuotojen perusteella Morgamjärven koillispuoleisen nivan pohjoispuoleiselle tasanteelle, koillis-lounaissuuntaiselle alueelle, jonka koko on noin 20 m x 6 m. Eteläreunaltaan alue ulottuu nivan rantaan laskevan jyrkän rinteen partaalle. Kyseessä on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Asuinpaikalle kaivetusta koekuopasta havaitun paksun kulttuurikerroksen perusteella tasanteella rantatörmän partaalla on asuttu kohtalaisen pitkäkestoisesti tai toistuvasti, mutta kiviesineitä asuinpaikalla on ilmeisesti valmistettu vain vähän. Luukeskittymän kohdalla lienee ollut nuotiopaikka, jonka ympärillä tai vierellä on voinut sijaita kevytrakenteinen kotamainen tai laavun kaltainen asumus. Kenties paikalla ovat leiriytyneet Lemmenjoen laaksossa peuroja pyytäneet muinaiset metsästysretkikunnat, jotka ovat mahdollisesti käyttäneet samaa leiriytymispaikkaa vuosittain. Tasanne, jolla jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta havaittiin, on edelleen sijaintinsa vuoksi leiriytymiseen houkutteleva. Retkeilytoiminnasta johtuva maastonkuluminen uhkaa kuitenkin jonkin verran kohteen kivikautisten tai varhaismetallikautisten kulttuurikerrosten säilymistä. Kohteen säilymistä nykytilassaan edistäisi, jos retkeilijöiden kasaama kehämäinen nuotiopaikka purettaisiin ja tasanteelle pystytettäisiin asuinpaikan olemassaolosta kertova kyltti, jolla voitaisiin myös pyrkiä ohjaamaan leiriytymisiä kohteesta noin puoli kilometriä alavirralle päin sijaitsevan nivan alapuolelle, huolletun tulipaikan lähiympäristöön. Kohde sijaitsee Morgamjärven koillispäässä, kapean nivan pohjoisrannalla, hiekkamoreenipohjaisella niemekkeellä, tasaisella, terassimaisella alueella, noin viisi metriä nivan pintaa ylempänä. Tasanne on koillis-lounaissuuntainen, noin kahdenkymmenen metrin mittainen ja noin kuusi metriä leveä. Tasanteen eteläreunalta maasto laskeutuu jyrkästi nivan rantaan. Alueella kasvaa männikköä, ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja ja seinäsammal, tasanteen ympäristössä myös suopursu. Lähellä rantatörmää kulkee polku, joka on kuluttanut maanpinnan paljaaksi. Tasanteella on myös retkeilijöiden kasaama kehämäinen nuotiopaikka, jonka ympäristössä pintaturve on melko kulunutta. 3 Voimassa 2019-10-03T14:01:06 487.3737793 116.45993322
arkeologinenkohde_alue.2553 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2553 164700 {41E3E0BA-51C6-41E0-95EA-A78494D248B2} Karpanautio rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Karpanaution alueelta on dokumentoitu torpan, kahden kaivon ja kellarin jäänteet sekä rakenteita aitasta ja saunasta. Lisäksi rakennelmien tuntumassa oli useita kuoppia, jotka voivat olla jäänteitä nauriskuopista. Torppa (164694): Torpparakennuksen pohja erottuu kauas kumpareeltaan ennen muuta hyvin säilyneen uunin perusteella. Uuni on litteistä kivistä huolellisesti ladottu, ilmeisesti kylmämuurauksella tehty. Se on yläosistaan romahtanut, mutta sillä on korkeutta edelleenkin metrin verran. Uunin tulipesä on kokonaan ehjä. Uuni on keskellä L-kirjaimen muotoista rakennusta. Sen mitat ovat 2 x 1.5 metriä. L:n muotoisen rakennuksen pitkä seinusta on 7 metriä. Talon sisäänkäynnin edessä on selvät portaat kivestä, tosin sammalen peitossa. Porrastasanne on 0.5 x 1.2 metriä. Ovensuusta on tultu 3 x 4 metriä suureen tilaan, jonka takana oleva tila on 7 x 4 metriä. L-kirjaimen mutkassa on uuni, jolla on siis lämmitetty koko rakennus. Uunin pesä on suunnattu rakennuksen koillisseinälle. Uunin takana olevan huoneen lattian alla on ollut säilytystila 2 x 1.5 metriä. Kuoppa on lähes metrin syvä, ja sen reunat on tuettu kivillä. Rakennuksen ulkoseinät erottuvat kauttaaltaan selvinä leveinä valleina. Rakennus on seissyt kauttaaltaan kivijalalla, mutta paikoin jalan päällä on jäljellä myös lahonnutta hirttä. Koko komeus on kostean sammalen peittämä. Kaivo (164695): Kaivo sijaitsee noin 40 metriä torpalta länteen, torpan alapuolella. Kaivon vierellä on kostea kohta, jossa pohjavesi tulee pinnan tuntumaan. Kaivo on 0.8 x 0.8 metriä. Se on reunoilta huolellisesti tuettu kivillä. Syvyyttä kaivolla on vajaa metri. Sen pohjalla on vettä. Kaksi kellaria (164696): Kaksi kellarin pohjaa sijaitsee joitakin kymmeniä metrejä torpan kaivolta pienellä kumpareella. Kellarit ovat suorakaiteen muotoisia, 3 x 1.3 metriä ja syvyyttä niillä on lähes pari metriä. Molempien kuoppien seinissä erottuu kivestä tehtyjä tukirakenteita. Molemmat kellarit on kaivettu rinteeseen siten , että toinen pää on selvästi ylempänä. Kellarit ovat noin viiden metrin päässä toisistaan. Aitta (164697): Rinteessä torpan alapuolella on kivijalka 4 x 10 metriä. Se on kokonaan sammalen peitossa. Kiinni kivijalassa, sen yläpuolella tasanteella on tasattu alue 5 x 4 metriä. Sen yläreinaa on madallettu kaivamalla, leikkaus erottuu maastossa selvästi. Alareunaa on kiveyksellä tuettu. Kivijalan sisäpuolella tai tasanteella ei näy jälkiä tulisijasta. Mahdollisesti paikalla on sijainnut yksi tai kaksi hirsirakennusta, joita voi mahdollisesti arvella aitoiksi tai varastorakennuksiksi. Kaivo (164698): Kaivo sijaitsee aittojen alapuolisessa loivassa rinteessä, vajaan viiden metrin päässä. Se on suultaan 1.5 x 1.5 metriä ja nykyään sillä on syvyyttä noin 1.5 metriä. Pohjalla ei ole vettä vaan oksia ja laudan pätkiä. Merkillepantavinta kaivossa ovat erittäin huolella rakennetut seinämät. Ne on tuettu suurilla kivillä hyvin huolellisesti. Kaivo on sen käytön aikana ollut suuri. Pelto-oja kulkee tällä kohtaa aivan kaivon vierestä. Sauna (164699): Saunan jäänteet sijaitsevat torpan alapuolisella kumpareella, kaivon yläpuolella. Rakennus on ollut 4 x 4 metrinen, osin kivijalalla levännyt sauna. Sisäänkäynnin paikka erottuu porraskivestä, joka on täysin sammalen alla kuten koko saunarakennuskin. Kiuas on sijainnut oven pielessä. Se on 1.5 x 1.5 metriä, nykyisellään reilut puoli metriä korkea. Kiukaan päällä on ruostunut nappu. Kiukaan ulkoreunat on tuettu suurilla laakakivillä. Seinäkivien päällä on jäljellä maatuneita hirsiä sammalen alla. Porraspielessä erottuu jopa salvoksen paikka. Muita rakenteita ei saunasta ole säilynyt. Kohteen yksittäiset rakennusjäännökset on mitattu maastotietokoneella paikoilleen. Kellarien yhteinen koordinaattipiste on otettu niiden välistä. Näiden kaikkien pisteiden perusteella Karpanaution aluerajaus on käsin digitoitu. Kohde oli ennen inventointia 2013 suunnittelumetsuri Markku Reijosen tiedossa. Hän oli myös haastattanut paikallsta mummoa kohteesta. Tämän informantin mukaan paikalla on ollut metsän- tai riistanvartijan torppa sekä jonkin verran viljelyksiä. Kertoja on arvellut, että torppa olisi rakennettu ainakin 130 vuotta sitten. Rakennuksen ajoittaminen 1800-luvun jälkipuoliskolle käy hyvin yksiin paikalla tehtyjen havaintojen kanssa. Palsta on aiemmin kuulunut Hackmannille ja se on hankittu valtion omistukseen vuosituhannen alussa. Se, kuinka pitkään Hackman on aluetta isännöinyt, ei inventoitaessa ollut tiedossa. Kohde tarkastettiin perjantaiaamuna 2. elokuuta. Yöllä oli satanut, mutta aamu valkeni aurinkoisena ja kuulaana. Valaistusolot erityisesti kuvaamista ajatellen eivät tiheässä kuusikossa olleet optimaaliset, mutta tunnelma kuusimetsässä oli satumainen. Paikalle on rakennettu torppa viimeistään heti1800-luvun puolenvälin jälkeen, mahdollisesti jo aiemmin. Paikan nimi, Karpan autio, antaa vihiä siitä, että paikalla on mahdollisesti ollut jo aiemminkin tila, sillä nykyiset rakennukset on informantin mukaan hylätty heti sotien jälkeen, jolloin paikalla on jo ollut sen nykyinen nimi. Moderneimmat alueelta löytyneet rojut ovat emalivati sekä metallikanisterit, mitkä osaltaan myös ajoittavat paikan hylkäämisen 1900-luvun puoleenväliin. Laaja Hackmanilta vuosituhannen vaihteessa hankittu metsäalue sijaitsee aivan Kaavin kunnan eteläreunalla. Se rajoittuu Outokummun kunnan rajaan. Matkaa kohteelle on linnuntietä Outokumpu-Maarianvaara -tieltä vain joitakin satoja metrejä. Torpan tienoot ovat vanhaa pellon pohjaa, joka kasvillisuuden rehevyydestä päätellen on aiemmin ollut kaskipeltoa, ojista päätellen myöhemmin viljelyspeltoa. Istutuskuusikko alueella on hyvin tiheää ja aluskasvillisuus erittäin matalaa. Maaperä on kosteaa ja pohjavesi tulee pintaan torpn alapuolella. Maasto on erittäin kumpuilevaa. Pelto-ojat erottuvat edelleen selvästi. Ne ovat olleet huolellisti kaivettuja ja ajatuksella sijoitettu. Ilmeisesti torpan ympärillä olevat pellot ovat olleen viljalla, sillä nykyisessäkään puustossa ei ole liiallisen ravinteikkuuden aiheuttamia kasvuhäiriöitä. 3 Voimassa 2014-06-03T14:19:03 7641.13037109 350.60054952
arkeologinenkohde_alue.2554 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2554 164712 {792BA1DE-453B-4557-B0B2-B823E33901AA} Sotkajärvi luode Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 155 151 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Sotkajärveen pistävän niemekkeen tyven lounaispuolella, paljaaksi kuluneen hiekkaisen rantatörmän yläosassa, noin viiden metrin etäisyydellä Sotkajärven rannasta, noin kaksi metriä järven pintaa ylempänä, kohdassa x = 7630184 / y = 3467047, havaittiin halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella palaneiden luiden kappaleita, muutamia palaneita kiviä sekä yksittäinen kvartsi-iskos. Ainakin useimpien palaneiden luiden kappaleiden todettiin olevan peräsin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä, ja niitä poimittiin talteen kaksikymmentä kappaletta. Löytökeskittymän luoteispuolella rantatörmän päällä on tasaista rantaterassia noin kymmenen metrin leveydeltä. Rantaterassi levenee kohti koillista, ja se on leveimmillään Sotkajärveen pistävän niemekkeen kohdalla noin viisikymmentä metriä leveä. Luukeskittymän lähialuetta havainnoitaessa niemekkeen koillispuolelta löydettiin kvartsi-iskos rannansuuntaiselta polulta, kohdasta x = 7630223 / y = 3467089. Iskoksen löytöpaikka sijaitsee noin kahden metrin etäisyydellä järven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä. Asuinpaikan laajuuden selvittämiseksi kaivettiin maanpinnalla havaittujen löytöjen väliselle alueelle muutamia lapionpistoja. Useimmista lapionpistoista ei havaittu mitään esihistorialliseen ihmistoimintaan viittaavaa, mutta kohdassa x = 7630203 / y = 3467076 todettiin noin pintaturpeen ja noin kahden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla punertavan ruskeaa likamaata sekä palaneiden luiden kappaleita, joista ainakin suurimmat olivat peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Kyseinen kohta on järven rantaan laskevan rinteen partaalla, noin seitsemän metrin etäisyydellä rannasta, noin kaksi ja puoli metriä järven pintaa ylempänä. Lapionpisto laajennettiin noin 0,3 m x 0,3 m kokoiseksi koekuopaksi, jota kaivettiin kaivauslastalla noin viidentoista senttimetrin syvyydelle saakka. Koekuopasta löydettiin palaneiden luiden lisäksi muutamia palaneita kiviä sekä yksi kvartsi-iskos, mutta likamaan pohjatasoa ei saavutettu. Kuopan löydöistä kerättiin talteen iskos ja 22 palaneen luun kappaletta. Löytöjen levinneisyyden ja alueen maastonmuotojen perusteella kohde rajautuu pitkäomaiselle alueelle, tasaiselle rantaterassille, joka kattaa Sotkajärveen luoteen suunnalta pistävän niemekkeen sekä sen lähiympäristön koillis-lounaissuuntaisesti noin kahdeksankymmenen metrin matkalla. Todennäköisesti asuinpaikka-alue yltää enintään noin kahdenkymmenen metrin säteelle järven rannasta. Koillisen ja luoteen suunnilla asuinpaikka jatkuu tuskin yli kymmenen metrin päähän havaituista löydöistä. Kohde vaikuttaa luonteeltaan pesäkkeiseltä, ja kyseessä lienee moniperiodisesti käytetty asuinpaikka, koska rantaterassi Sotkajärveen pistävän niemekkeen tyvellä on varmasti ollut leiriytymiseen houkutteleva halki vuosituhansien. Löytöjen melko laaja levinneisyys kertoo, että alueella on selvästi asuttu toistuvasti, ja koekuopan paksun kulttuurikerroksen perusteella todennäköisesti melko pitkäkestoisestikin. Koekuopan kohdalla sijainnee kivikautinen tai varhaismetallikautinen tulisija. Paikalla asunut väestö on saanut elantonsa ensisijaisesti peurojen metsästämisestä, ja on täysin mahdollista, että he ovat harjoittaneet metsästystä pyyntikuopilla, joita sijaitsee asuinpaikan lähialueella kymmenittäin, muun muassa Sotkajärven kaakkoisrannan niemillä sekä Muurahaislammen ja Sotkajärven välisellä kannaksella. Kohteen iän tarkempi selvittäminen edellyttäisi kohteesta talteen kerättyjen palaneiden luiden ajoittamista. Kohde on toistaiseksi varsin hyvin säilynyt, mutta rantatörmän luonnollinen sortuminen tuhoaa hiljalleen lähellä järven rantaa sijaitsevia asuinpaikan pesäkkeitä. Ihmistoiminta sitä vastoin ei vaikuta aiheuttavan kovin merkittävää uhkaa kohteen kulttuurikerroksen säilymiselle, koska rannan suuntaisen polun maanpintaa kuluttava vaikutus rajoittuu varsin suppealle alueelle. Kohde sijaitsee Sotkajärven luoteisrannalla, järven kapeimmalla kohdalla, jossa järven vastakkaisilta rannoilta pistävien niemekkeiden kärjet ovat vain noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Kohteen ympäristö on maaperältään hiekkaista kuivaa kangasta, ja rantatörmän alueella maanpinta on paikoin kulunut paljaaksi. Kapeahkon tasaisen rantaterassin luoteislaidalta maasto alkaa kohota melko jyrkästi. Puusto kohteen alueella on männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, kangaskarhunsammal ja seinäsammal sekä torvi-, tina-, nahka- ja poronjäkälät. Vastakkaisella puolella Sotkajärveä sijaitsee pyyntikuoppakohde Sotkajärvi etelä. 3 Voimassa 2013-12-18T09:33:57 1664.23046875 192.12114148
arkeologinenkohde_alue.2555 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2555 163492 {0A6BDAC9-7BA0-41E4-AA33-63E5A8E02AC4} 1000034656 Kotajärvi 3 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 140 139 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kotajärven rantaa seuraavalla polulla havaittiin kaksi löytöpesäkettä noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Löytöpesäke 1 sijaitsee kohdalla x = 7590599 / y = 3545661. Kyseisellä kohdalla polku on kuluttanut huuhtoutumiskerroksen puhki, ja rikkoutuneessa maanpinnassa huomattiin neljä kvartsi-iskosta sekä muutamia palaneiden luiden kappaleita noin yhden neliömetrin alueella. Maaperä löytöjen kohdalla oli tumman punaruskeaa ja palaneelta vaikuttavaa. Polun etelälaidalla tehtiin kaivauslastalla noin 30 cm x 30 cm kokoinen koekuoppa kohteen kulttuurikerroksen paksuuden havainnoimiseksi ja mahdollisesti ajoituskelpoisten löytöjen saamiseksi. Likamaa ja sen yhteydessä tavatut runsaslukuiset palaneiden luiden kappaleet jatkuivat ainakin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, jolle tasolle kuopan kaivaminen lopetettiin. Luiden todettiin olevan peräisin suuresta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Puhdasta pohjamaata koekuopassa ei saavutettu. Palanutta luuta kerättiin otokseksi talteen 41 kappaletta. Lisäksi poimittiin talteen kaksi polulla havaituista kvartsi-iskoksista. Löytöpesäke 2 sijaitsee löytöpesäke 1:stä noin kaksikymmentä metriä länteen päin, samalla rantaterassilla, kohdassa x = 7590605 / y = 3545639. Pesäkkeet ovat samankaltaisia keskenään. Myös pesäkkeessä 2 havaittiin polun rikkoutuneessa maanpinnassa noin neliömetrin laajuinen läikkä palanutta maata ja sen seassa runsaasti palaneiden luiden kappaleita. Luukeskittymän molemmin puolin oli muutamia kvartsi-iskoksia, jotka sijaitsivat noin kuuden metrin matkalla. Palaneen maan läikkää kaavittiin ohuelti kaivauslastalla ja siitä otettiin talteen kolmekymmentä palaneen luun kappaletta, jotka todettiin löytöpesäke 1:n luiden tavoin suuren tai keskikokoisen nisäkkään luiksi. Kvartsi-iskoksia ei löytöpesäke 2:sta kerätty. Kohteen tarkka rajaaminen on mahdotonta ilman laaja-alaista koekuopitusta, koska asuinpaikaksi sopivaa rantaterassia jatkuu havaittujen löytöpesäkkeiden luota sekä itään että länteen päin kymmeniä metrejä. Todennäköisesti asuinpaikan kaikkia löytöpesäkkeitä ei ole vielä paikallistettu, ja kohde voi olla pesäkkeisesti hyvinkin laaja. Kohteen aluerajaus on tehty toistaiseksi havaittujen löytöpesäkkeiden perusteella, ja muinaisjäännösalueeseen on sisällytetty pesäkkeiden lähiympäristö noin kahdenkymmenen metrin säteellä havaituista löydöistä. Alue on itä-länsisuuntaisesti noin kuudenkymmenen metrin mittainen ja pohjois-eteläsuuntaisesti noin 35 metriä leveä. Etelän suunnalla kohde rajautuu Kotajärven rantaan. Kotajärven tasaiset, maaperältään hiekkavaltaiset rantaterassit ovat olleet mieluisia asuinpaikkoja seudun kivikautisille asukkaille. Koska asuinpaikoiksi hyvin sopivia maastonkohtia on järven rannoilla yltäkylläisesti, sen ympäristöstä lienee löydettävissä vielä useita aiemmin tuntemattomia esihistoriallisia asuinpaikkakohteita. Useimmat asuinpaikat ovat todennäköisesti melko pienialaisia ja luonteeltaan pesäkkeisiä. Niiden löytäminen onkin melko vaikeaa sellaisilla paikoilla, joissa ei ole havainnoitavissa rikkoutunutta maanpintaa. Asuinpaikkaa Kotajärvi 3 olisi tuskin löydetty, mikäli rannansuuntainen polku ei olisi kuluttanut löytöjä esille. Kotajärvi 3 vaikuttaa todennäköisimmin peuranpyytäjien leiripaikalta. Kohteen kummassakin löytöpesäkkeessä havaitut palaneen maan läikät lienevät jäännöksiä kiveämättömistä nuotiopaikoista, jotka ovat voineet toimia kevytrakenteisten kotamaisten asumusten tulisijoina. Kulttuurikerroksen paksuuden ja löytöjen runsauden perusteella paikalla on asuttu melko pitkäkestoisesti. Ei kuitenkaan ole varmaa, ovatko löytöpesäkkeet samanikäisiä keskenään, joskin se vaikuttaa niiden samankaltaisen olemuksen perusteella todennäköiseltä. Pesäkkeiden ajallisen suhteen selvittäminen edellyttäisi asuinpaikalta talteen kerättyjen palaneiden luiden ajoittamista. Kohteen halki kulkevan polun aiheuttama maaston kuluminen uhkaa kohteen säilymistä jonkin verran. Koska retkeilijöiden liikkumista polulla ei ole juurikaan mahdollista tehokkaasti rajoittaa, tulisi ainakin kohteesta toistaiseksi havaittujen löytöpesäkkeiden kohdille rakentaa pitkospuut ohjaamaan polun käyttäjien kulkua. Toinen vaihtoehto olisi löytöpesäkkeiden vaurioituneiden tai vaurioitumisvaarassa olevien osien tutkiminen kaivauksilla. Kohde sijaitsee Kotajärven pohjoispuolella, järven rantaa seuraavan polun varrella, noin sata metriä Kotajärven tulipaikalta länteen päin. Kohde havaittiin noin viidentoista metrin etäisyydellä rannasta, noin kaksi metriä Kotajärven pintaa korkeammalla, melko tasaisen rantaterassin järvenpuoleisella reunalla, loivasti kohti rantaa laskevan rinteen partaalla. Alue on kuivaa männikkökangasta, jonka maaperä on hiekkavaltaista moreenia. Aluskasvillisuutta kohteen ympäristössä hallitsevat puolukka, variksenmarja, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. 3 Voimassa 2013-11-20T21:48:29 1452.6171875 150.83051623
arkeologinenkohde_alue.2556 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2556 162181 {2ECE0907-E8F0-4BDE-8B34-3A6B830698E7} Kiimaselkä savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 229 ei x 3511640, y 7489441. Rakennuksen jäännös, joka on lähes täysin tuhoutunut. Luode-kaakko suuntainen, koko 9 m x 8 m. Yhdessä nurkassa on pari hirsikertaa jäljellä, sahalla tehdyt yksipuoliset salvokset. Osa hirsistä on täysin aluskasvillisuuden peitossa, päällä kasvaa koivuja ja kuusta. Vieressä on aukea. Rakennuksen keskellä on maakasa joka näyttää ulottuvan lattian tasoa ylemmäs. Sen ympärillä on oja josta maa on otettu, maaperä on hiekkaa. Mahdollinen rakennelma on talli. x 3511671, y 7489423. Sijaitsee talvitien eteläpuolella, aivan sen vieressä. Koko on 3,8 m x 3,5 m. Lounaisseinässä on jäljellä seitsemän hirsikertaa, koillisreunassa ei yhtään. . Lounaisseinästä on sahattu moottorisahalla pätkä hirrestä, mahdollisesti käytetty polttopuuna. Valmistettu varaamattomista pyöröhirsistä, sammalta tilkkeenä. Kaksipuoliset kirveellä tehdyt salvokset, sisällä on peltisen hormin pätkä. Koon perusteella rakennus on todennäköisesti sauna. x 3511682, y 7489425. Kämpän jäännös joka on pitkälle maatunut. Sijaitsee talvietien linjan koillispuolella, saunan lähellä. Koko arviolta 9,8 m x 4,7 m. Vain muutamia hirsiä jäljellä, osa hirsistä on poltettu, lisäksi päälle on kasattu korjuujätteitä. Pohjoisnurkan seinähirsi näyttää olevan sisäpuolelta veistetty tasaiseksi, eli kyseessä olisi asuinkämppä. Päällä kasvaa yksittäinen koivu ja toisen kanto. Oksien alla hirsien pätkiä. Rakennus on vanhan oloinen, mahdollisesti rakennettu jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Savottakämppäalue. Kiimaselkä on soiden ympäröimä harju Tanhuantien pohjoispuolella, lähellä Savukosken kunnanrajaa. Kämppäalue sijaitsee selän lounaispuolella suon reunassa, loivassa rinteessä. Uusi metsäautotie kulkee pohjoispuolelta, ja talvitie kulkee kämppäalueen halki. Teiden välinen alue on aukea. 3 Voimassa 2013-10-18T15:23:01 2928.37792969 235.49965443
arkeologinenkohde_alue.2557 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2557 164905 {0644B147-0E39-4247-A961-045735373D22} 777010301 Mustalamminkangas pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 217 ei Kohde on löydetty inventoinnissa vuonna 1998. Muinaisjäännösrekisteriin on merkitty 10 pyyntikuoppaa, mutta inventoinnissa niitä kartoitettiin 17 ja laajemmalta alueelta kuin aiemmin. Kuoppien koko vaihtelee ja ne ovat halkaisijaltaan 1-3 m ja syvyydeltään 0,4 - 1 m. Harjun länsipäässä, jossa harju on leveämpi, kuoppia on 2-4 kuopan ryhmissä. Harju kapenee itää kohti ja kuopat muuttuvat yksittäisiksi. Inventoinnissa havaittiin pyyntikuoppia myös harjun etelärinteen alla olevalla tasanteella. Pyyntikuoppa 1: X= 3585453 ja Y= 7217730 Pyyntikuoppa 2: X= 3585457 ja Y= 7217728 Pyyntikuoppa 3: X= 3585551 ja Y= 7217724 Pyyntikuoppa 4: X= 3585561 ja Y= 7217728 Pyyntikuoppa 5: X= 3585602 ja Y= 7217675 Pyyntikuoppa 6: X= 3585604 ja Y= 7217682 Pyyntikuoppa 7: X= 3585681 ja Y= 7217700 Pyyntikuoppa 8: X= 3585673 ja Y= 7217718 Pyyntikuoppa 9: X= 3585672 ja Y= 7217719 Pyyntikuoppa 10: X= 3585678 ja Y= 7217723 Pyyntikuoppa 11: X= 3585682 ja Y= 7217725 Pyyntikuoppa 12: X= 3585761 ja Y= 7217730 Pyyntikuoppa 13: X= 3585801 ja Y= 7217736 Pyyntikuoppa 14: X= 3585973 ja Y= 7217738 Pyyntikuoppa 15: X= 3586081 ja Y= 7217741 Pyyntikuoppa 16: X= 3586339 ja Y= 7217801 Pyyntikuoppa 17: X= 3586500 ja Y= 7217848 Aluemainen. Kohteen rajaus perustuu aiempaan muinaisjäännösrekisterin rajaukseen, uusiin löytöihin ja maaston muotoihin. Kohde merkitty muinaisjäännösrekisteriin ja SutiGisiin. Pyyntikuoppajärjestelmä Pitkä ja paikoin hyvin korkea ja kapea hiekkapohjainen harju, joka itäpäässä kulkee kahden lammen välissä. Harjulla kasvaa harvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2013-12-18T09:14:52 50693.04614258 2276.90394585
arkeologinenkohde_alue.2558 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2558 164921 {02345F05-67C4-4094-8767-104AE5C30C7F} Pirtti-Valkeainen pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 212 ei Niemekkeeltä löytyi kuusi pyyntikuoppa, joista kaksi on hieman epämääräisempiä. Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 2,5 m ja syvyys n. 0,6m. Kuopan eteläpuolelta kulkee polku. X= 3586028 ja Y=7217591 Pyyntikuoppa 2: Pitkulanmuotoinen ja n. 2 x 3 m kokoinen kuoppa, jonka pohjoispuolelta kulkee pienin polku. Syvyys n. 0,6 m. X= 3586011 ja Y= 7217572 Pyyntikuoppa 3: Hieman epämääräinen pitkulanmuotoinen kuoppa, jonka koko n. 1 x 3m. Syvyys n. 0,6 m. X= 3586005 ja Y= 7217565 Pyyntikuoppa 4: Halkaisijaltaan n. 3 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys n. 50 cm. X= 3585999 ja Y= 7217558 Pyyntikuoppa 5: Halkaisija n. 2 m ja syvyys n. 0,4 m. X= 3586006 ja Y= 7217553 Pyyntikuoppa 6: Kuopista matalin ja epämääräisin. Halkaisija n. 1,5 m ja syvyys n. 0,2 m. X= 3586011 ja Y= 7217560 Aluemainen. Kohde on rajattu näkyvien rajojen ja maaston muodon mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Pyyntikuoppajärjestelmä. Mäntyä ja koivua kasvava hiekkapohjainen niemeke Pirtti-Valkeaisen ja Pirttiperän välissä. Aluskasvillisuus varpua,sammalta, kanervaa ja suopursua. 3 Voimassa 2013-12-18T10:03:14 1964.95507812 170.95379148
arkeologinenkohde_alue.2559 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2559 164927 {7934EDB8-7142-4ECB-9F42-21EA2C211C17} 777010303 Järvenpäänkangas kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 210 ei Kohde on löydetty vuonna 1999. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia. Paikka sijaitsee niemellä, jonka rantatörmä laskee loivasti Pirttiperään. Törmän reunasta n. 30 m päässä pohjoiseen sijaitsee matalahko hiekkaharju. Löydöt ja havainnot ovat peräisin tältä veden ja harjun väliseltä tasanteelta. Invetoinnissa tasanteen reunalla havaittiin viisi matalahkoa kuoppaa, joiden halkaisija vaihtelee 1-3 m välillä. Muodoltaan kuopat ovat pitkulaisia. Yhdessä kuopista oli havaittavissa vallia. Lisäksi rantatörmästä löydettiin useita kvartsi-iskoksia. Kuoppa 1: Suurin kuopista. Halkaisja n. 3,5 m ja syvyys n. 30 cm. X= 3585804 ja Y= 7217539 Kuoppa 2: N. 1,5 x 1 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys n. 30 cm. X= 3585805 ja Y= 7217534 Kuoppa 3: Kooltan n. 1 x 0,5 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys n. 30 cm. X= 3585819 ja Y= 7217529 Kuoppa 4: Pitkulainen kuoppa, joka kooltaan n. 2 x 1 m. Etelälaidalla hieman vallia. X= 3585838 ja Y= 7217527 Kuoppa 5: Hlakaisijaltaan n. 1 m kokoinen kuoppa. X= 3585844 ja Y= 7217523 Aluemainen. Kohde rajautuu näkyvien jäänteiden ja maaston mukaan. Kohde merkitty muinaisjäännösrekisteriin ja SutiGisiin. Kivikautinen asuinpaikka Järvenranta, jossa kasvaa mäntyjä. Aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2013-12-18T11:07:36 1921.22924805 172.12059592
arkeologinenkohde_alue.2560 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2560 164934 {A14B55A9-F515-415E-B97F-AA24D03DDC94} Pirttiperä 3 rakennuksen jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Paikalla on neljä rakennuksen jäännöstä. Yksi niistä on tulkittavissa päärakennukseksi ja yksi kellariksi, mutta kahden muun funktio on epäselvä. Kohteen lähellä on sekä tervahauta - pirtti ja pyyntikuoppajärjestelmä. Rakennuksen jäännös 1: Luultavasti päärakennuksen jäännös. Paikalla tiiliä ja ruostuneita metalliesineitä. Rakennus on kooltaan n. 7 x 8 m ja se erottuu maastossa varpujen ja sammaleen seasta seinälinjoina sekä neljänä pienempänä neliönä. Rakennuksen sisällä on korkeampi kumpare, josta lähtee neljään suuntaan metrin pituiset "sakarat", jotka kenties kuuluvat kellarin rakenteisiin. Koillisnurkassa näkyvissä muutama tiilikerta sekä koillis -ja itälaidalla on kaksi kuoppaa. X= 3585959 ja Y= 7217545 Rakennuksen jäännös 2: Rakennuksen jäännös on kooltaan 9,5 x 8,2 m. Rakennus on luultavasti purettu ja siitä on jäänyt vain ihan alin hirsikerta jäljelle. Eteläpäädyssä ei enää rakenteita havaittavissa. Jäljellä olevista seinälinjan rakenteista päätellen rakennuksessa ollut 3 huonetta. Ei merkkejä tulisijasta. X= 3585931 ja Y= 7217564 Rakennuksen jäännös 3: Epämääräinen 2 x 2 m kasa. Kasan pohjoispää sammaleen peitossa. Eteläpäässä on näkyvissä kiviä. Kasan päällä metallinen osa, jossa saranat. Kenties jonkin kamiinan/uunin luukku? Kasan pohjoispuolella kulkee polku ja koillispuolella on pieni maakuoppa. X= 3585981 ja Y= 7217515 Rakennuksen jäännös 4: Hiekkaharjun kylkeen tehty kellarin jäännös. Koko 3,5 x 2,3 m. Sissänkäynti on sijainnut länsilaidalla ja sen edessä on laudoista rakennetun puukahvaisen oven jäännös. Ovessa on käytetty moderneja rautanauloja. Seinärakenteita vielä havaittavissa. X= 3585981 ja Y= 7217574 Aluemainen Kohde löytyi inventoinnissa. Vanhoja rakennusten jäänteitä. Pirttiperän hiekkapohjainen pohjoisranta. Paikalla kasvaa mäntyä, leppää ja koivua. Aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2013-12-18T13:30:39 2869.08935547 232.37376206
arkeologinenkohde_alue.2561 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2561 162067 {35D5D717-F7C0-4FF6-B560-C7A60DF38F1D} 777010306 Särkäntauslammit SW pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 240 ei Särkän harjalla kulkevan polun pohjoispuolella on noin 3 x 2 metrin kokoinen, noin 0,5 metriä syvä, itä-länsisuuntainen kuoppa. Siinä on pitkulainen, noin metrin pituinen pohja. Polku kulkee kuopan eteläreunan yli. Kuopasta 4 metriä kaakkoon, polun eteläpuolella on pyöreähkö, halkaisijaltaan vajaat 3 m oleva ja noin 0,5 metriä syvä kuoppa. (MJ-rek) Kuopat olivat hyväkuntoisia. RM Kohteen rajaus on aluemainen. Kuopat on merkitty myös pisteillä. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kaksi pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee Pärsämönsärkällä, läntisen Särkäntauslammin eteläpuolella. Särkkä on korkea ja kapea. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2014-11-25T13:52:13 3170.30712891 215.64628342
arkeologinenkohde_alue.2562 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2562 162071 {E6C18D26-C3EC-4162-ABEF-792E3D84F5AA} Lautajänkänmaa kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 241 ei Kohteessa on kämpän pihamaa, josta kämppä on purettu. Alueella on muutamia kaminan torvia ja tiiliä ja pihamaa on ilmeisesti tasoitettu puskutraktorilla. Pihamaan eteläreunassa on kaivo, joka on merkitty alakohteena 1. Kaivo on 2 x 2 metriä kokoinen salvettu neliö, joka menee 2 metriä maan alle. Vieressä on hirsirakenteita ja harmaata kattohuopaa. Kaivon päälle on puskettu maata. Alakohde 2 on ojan rannalla sijaitseva saunan jäännös. Sauna erottuu lahonneena neliön muotoisena hirsikehikkona, jossa on lautalattia. Kehikon koko on 6 x 4,5 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Vieressä on Porin Mainio -merkkinen vesipata. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän pihamaalle ja kaivon ja saunan mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö Purettu metsätyökämppä, josta on jäänyt kaivo ja saunan pohja. Kohteella ei ole kulttuurihistoriallista suojeluarvoa. Kohde sijaitsee mäntykankaan eteläreunalla, jossa on hiekkamaassa kämpän niittypiha. Alueen halki kulkee hiekkatie ja länsipuolella on oja, jonka reunat ovat vetistä suota. 3 Voimassa 2013-12-03T15:49:38 5184.83105469 377.9392977
arkeologinenkohde_alue.2563 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2563 162078 {7493A720-AD4E-49EE-AB2A-5DD5EDE617C2} Sätkenäjärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 273 ei Kohteessa on viisi hirsistä tehtyä metsätyökämppärakennusten jäännöstä. Kaikissa rakennuksissa on ollut kirveellä ja sahalla katkotut hirret ja kirveellä halkaistuista laudoista katto. Alakohde 1. Koko: 6,2 x 4,8 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Hirret on molemmin puolin salvetut, joista on kaksi hirsikertaa jäljellä. Länsinurkassa on 2 x 2 x 0,5 metrin kokoinen uunin kiviraunio. Päällä kasvaa nuoria koivuja. Alakohde 2. Koko: 13,7 x 6,2 metriä. Välisenä 6,6 metrin kohdalla pohjosesta lukien. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pohjoinen huone on 4 metrin levyinen. Lounaiskulmassa on 2 x 2,4 x 1 metrin kokoinen uunin kiviraunio. Hirsikertoja on 7 jäljellä. Alakohde 3. Kaksi rakennusta, joide väli on 1 metri. Rakennus 1: Koko: 6 x 3,8 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennus 2 sijaitsee rakennuksesta 1 kaakkoon. Koko: 5,8 x 5 metriä. Pitkät sivut koillisesta lounaaseen. Etelänurkassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoisen uunin kiviraunio. Ovi on kaakkiosseinän keskellä. Hirret on alapuolelta salvettu ja niitä on kaksi hirsikertaa jäljellä. Päällä kasvaa koivuja. Oviaukon leveys on 80 cm. Alakohde 4. Koko: 10 x 6,4 metriä. Eteläpääty on 5,4 metrin levyinen.Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Lounaiskulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoisen uunin kiviraunio. Molemmin puolin salvettuja hirsikertoja on 7 jäljellä. Koilliskulmassa on 30 cm levyinen räppänä luukku. Hirsien välissä on kunttariive. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Metsätyökämppien raunioita. Kohde sijaitsee Sätkenäjärven koillispäädyn ympärillä järven rannassa. Alue on kivistä moreenikangasta, jossa kasvaa mäntymetsä. Alueen keskeltä laskee Sätkenäjärven oja koilliseen. 3 Voimassa 2013-12-03T15:51:38 10432.25878906 654.46592227
arkeologinenkohde_alue.2564 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2564 162091 {ABE57402-C594-48A4-AD6E-31A2F40924BE} Särkivaara 1 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 270 ei Kohteessa on kahdeksan pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1, koko 2,6 x 2 x 0,4 metriä. Soikea valliton kuoppa. Pyyntikuoppa 2, koko 3 x 2,2 x 0,5 metriä. Soikea valliton kuoppa. Pyyntikuoppa 3, koko 2,7 x 2,4 x 0,5 metriä. Melkein pyöreä kuoppa, jossa matalat vallit. Pyyntikuoppa 4, koko 3 x 2,3 x 0,6 metriä. Vallit, jotka itäreunalla 1 metrin levyiset. Pyyntikuoppa 5, pyöreä, halkaisija 2,6 metriä, syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 6, pyöreä, halkaisija 1,7 metriä, syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 7, pyöreä, halkaisija 1 metri, syvyys 20 cm. Pyyntikuoppa 8, pyöreä, halkaisija 1 metri, syvyys 20 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia. Pyyntikuopat. Kohde sijaitsee Särkivaaran ja Kutumaavaaran välisellä hiekkakkannaksella, jonka molemmin puolin on suota. Alueella kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2013-12-03T15:58:17 4523.12158203 287.23057452
arkeologinenkohde_alue.2565 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2565 162734 {551AD487-1668-4292-B431-16622F172D0C} 777010005 Vuonaniemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 199 ei Löydöt ovat tulleen vesirajasta, noin 300 metrin matkalta. MJ-rek. Rannan pystysuorasta maanleikkauksesta löytyi kvartsi-iskoksia, joten asuinpaikka jatkuu myös metsän puolelle. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Vuonaniemen kärjessä. 3 Voimassa 2014-11-25T13:55:35 8381.56494141 712.30649974
arkeologinenkohde_alue.2566 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2566 162739 {BC2B8779-9A3A-41CC-A215-A05DDEC4C211} 777010044 Sotasaari moniperiodinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 189 ei Sotasaari on ollut kaksiosainen saari, jonka etelä- ja pohjoisosaa yhdisti toisiinsa kapea ja matala kannas. Pohjoisosa oli suurimmaksi osaksi korkeaa metsää kasvavaa kangasta, sen jyrkät rannat olivat veden kuluttamat. Alueella ei tehty uusia havaintoja. Mj-rekisterin mukainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin, tunnus 777010044. Kohteesta on löytöjä, jotka ovat Kansallismuseon kokoelmissa KM 14510 ja KM 14841. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 21.8.2013. Paikalta ei tehty uusia havaintoja. Kohde lienee nykyisin vesiensäännöstelyn kokonaan tuhoama. Asuinpaikka sijaitsee Ala-Vuokin kirkosta noin 6 km kaakkoon, Vuokkijärven Jysmänselässä olevan Sotasaaren itäpäässä. 3 Voimassa 2014-11-25T13:56:52 7655.18408203 382.0126442
arkeologinenkohde_alue.2567 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2567 164937 {2987D522-C88C-4BA4-8406-284A7FDB39D7} 777010291 Pirttiperä N pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 213 ei Kohde on löydetty vuonna 1999. Paikalla on kaksi selvää pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1: Pitkulainen halkaisijaltaan n. 3 m kokoinen kuoppa, jonka itälaidalla vallia. X= 3585508 ja Y= 7217652 Pyyntikuoppa 2: Kuoppa sijaitsee n. 10 m päässä rannalla kulkevasta polusta luoteeseen. Kuopan koko on 3 x 4 m. Sen reunalla kasvaa suuri mänty. Aluemainen. Perustuu muinaisjäännösrekisterin rajaukseen. Kohde merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Pyyntikuoppia Hiekkapohjainen harvaa mäntyä kasvava harju. Aluskasvillisuus sammalta ja varpua. 3 Voimassa 2013-12-18T14:15:50 3052.84985352 212.45875529
arkeologinenkohde_alue.2568 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2568 165032 {74C8A67D-7095-4DE8-B304-7D1C0B7B4D1E} Ravadasjärvi Pitkäniemi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 160 154 ei Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Löytöpesäkkeitä havaittiin asuinpaikan alueella viisi, ja todennäköisesti niiden välillä sijaitsee myös useita toistaiseksi tuntemattomia pesäkkeitä. Pitkäniemen telttailualueen kaakkoisosassa, noin viidentoista metrin etäisyydellä Ravadasjärven rannasta, noin kaksi metriä järven pintaa ylempänä, on huollettu tulipaikka, jonka lähiympäristössä löytöpesäke 1 sijaitsee. Tulipaikan keskikohdalta noin viisi metriä kaakkoon päin, halkaisijaltaan noin kymmenmetrisellä melko tasaisella paikalla, kohdassa x = 7621590 / y = 3457234, havaittiin esihistoriallisen liesikiveyksen jäännös. Paljaaksi kuluneessa maanpinnassa on toistakymmentä palanutta kiveä noin neliömetrin alueella, ja noin kolmen metrin säteellä liesikiveyksestä löydettiin muutamia palaneiden luiden kappaleita ja kvartsi-iskoksia, kvartsiitti-iskos sekä kaksi hienorakeisesta, piikiven kaltaisesti lohkeavasta kivilajista, mahdollisesti sertistä, iskettyä iskosta. Sertti-iskokset, kvartsiitti-iskos ja neljä kvartsi-iskosta poimittiin talteen. Palaneiden kivien keskittymän alueelle kaivettiin kaivauslastalla noin 10 cm x 10 cm kokoinen koekuoppa, josta havaittiin maaperän liesikiveyksen kivien välissä olevan palaneelta vaikuttavaa, tummanruskeaa likamaata, jonka seassa on runsaasti palaneiden luiden kappaleita. Koekuoppaa kaivettiin noin 10 cm syvyydelle saakka, mutta likamaan pohjatasoa ei saavutettu. Palaneiden luiden kappaleita kerättiin kuopasta otokseksi talteen neljäkymmentä kappaletta, ja niistä ainakin osan todettiin olevan peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Löytöpesäke 2 sijaitsee kohdassa x = 7621604 / y = 3457221, telttailualueen halkokatoksen luona, löytöpesäke 1:n luota noin kaksikymmentä metriä luoteeseen päin, noin 3,5 metriä järven pintaa ylempänä, halkaisijaltaan noin kuusimetrisellä alueella. Tiheimmin löytöjä on noin metrin säteellä halkokatoksen lounaisnurkasta. Pesäkkeessä havaittiin noin kolmekymmentä kvartsi-iskosta ja kappale palanutta luuta. Maanpinta löytöpesäke 2:n alueella on osittain paljaaksi kulunutta, ja maaperä paikalla on jonkin verran lähiympäristöään hiekkaisempaa. Havaittujen löytöjen levinneisyyden perusteella pesäkkeen keskeisin osa vaikuttaa olevan halkokatoksen alla. Mitään löytöjä pesäke 2:sta ei poimittu talteen. Löytöpesäke 3 sijaitsee löytöpesäkkeistä 1 ja 2 noin sata metriä länteen päin, Pitkäniemen lounaisimman niemekkeen kärjen lähellä. Noin kymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta, noin 2,5 metriä järven pintaa ylemmäs, kohtaan x = 7621566 / y = 3457129, tehtiin lapionpisto, josta löytyi kvartsi-iskos. Lapionpisto laajennettiin noin neliömetrin laajuiseksi koekuopaksi, jolloin löydettiin seitsemän kvartsi-iskosta lisää sekä kvartsikaavin, kvartsiitti-iskos ja kappale palanutta luuta. Löydöt poimittiin talteen. Koekuoppaa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, ja maaperä paikalla todettiin hieman kivisemmäksi kuin löytöpesäkkeiden 1 ja 2 alueella. Likamaata koekuopassa ei havaittu, ja huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin viisi senttimetriä. Koekuopan kohdalla niemekkeen laki on melko tasainen noin kuuden metrin leveydeltä ja jatkuu samankaltaisena, hyvin asuinpaikka-alueeksi sopivana, mutta hiljalleen levenevänä ja ylemmäs nousevana noin neljäkymmentä metriä kohti koillista. Enempää koekuoppia niemekkeen alueelle ei kuitenkaan kaivettu. Löytöpesäkkeet 4 ja 5 havaittiin löytöpesäkkeen 2 pohjoispuolella, noin seitsemän metrin etäisyydellä toisistaan. Molemmista pesäkkeistä löydettiin lapionpistoista useita kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. Löytöpesäke 4 sijaitsee tasanteella, kohdassa x = 7621620 / y = 3457214, telttailualueen halkokatoksesta noin viisitoista metriä luoteeseen päin, noin 4,5 metriä Ravadasjärven pintaa ylempänä. Löytöpesäke 5 sijaitsee löytöpesäkkeestä 4 noin seitsemän metriä koilliseen päin, kohdassa x = 7621626 / y = 3457219, loivapiirteisessä pyöreässä painanteessa, joka ei vaikuta luontaisesti muodostuneelta. Painanteen halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys noin 0,4 metriä. Painanne on matalassa notkelmassa, jota reunustavat pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaiset harjanteet, ja sen keskelle tehdystä lapiopistosta havaittiin muutamien kvartsi-iskosten lisäksi paksu huuhtoutumiskerros. Havaittujen löytöpesäkkeiden sijainnin ja niiden lähiympäristön maastonpiirteiden perusteella asuinpaikka rajautuu Ravadasjärven Pitkäniemen kahdelle eteläisimmällä niemekkeelle, alueelle, jonka pituus itä-länsisuuntaisesti on noin sataviisikymmentä metriä, ja joka yltää kauimmillaan noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Asuinpaikalla havaittujen löytöpesäkkeiden välillä voi olla melko laajoja täysin löydöttömiäkin alueita. Ravadasjärven Pitkäniemi on ollut hiekkavaltaisen maaperänsä ja otollisten maastonmuotojensa ansiosta houkutteleva leiriytymispaikka tuhansia vuosia. Niemellä on ollut ihmistoimintaa ainakin kivikaudella tai varhaismetallikaudella. Asuinpaikan muinainen väestö on saanut merkittävän osan elannostaan suurriistan metsästyksestä, mistä kertovat tulisijan kohdalta löydetyt kookkaan nisäkkään palaneiden luiden kappaleet. Lieden olemassaolo sekä sen paksu kulttuurikerros osoittavat asutuksen olleen ainakin ajoittain melko pitkäkestoista, pysyväisluonteisempaa kuin ainoastaan satunnaista leiriytymistä. Havaittujen löytöpesäkkeiden välillä sijaitsee todennäköisesti myös toistaiseksi tuntemattomia pesäkkeitä, koska niemen asuinpaikaksi sopivaa aluetta ei koekuopitettu kohteen dokumentoinnin aikana kovinkaan kattavasti. Vain Pitkäniemen telttailualueen tulipaikan ja halkovajan lähiympäristössä aluskasvillisuus on niin kulunutta, että kivennäismaan pinta on paljastunut ja löytöjä voidaan havainnoida maaperään kajoamatta. Tulipaikan lähellä havainnot esihistoriallisesta toiminnasta olivatkin monipuolisimpia, mutta valitettavasti juuri samaisella alueella asuinpaikan kulttuurikerros on voimakkaimmin vaarassa tuhoutua. Koska maastonkuluminen ilmeisesti etenee jatkossakin, olisi suotavaa, että vakavimmin vaarantuneet, melko pienialaiset, mutta kuitenkin varsin runsaslöytöisilta vaikuttavat löytöpesäkkeet 1 ja 2 pyrittäisiin tutkimaan lähitulevaisuudessa arkeologisilla kaivauksilla. Asuinpaikan muiden pesäkkeiden alueelle ei toistaiseksi vaikuta kohdistuvan merkittävää tuhoutumisuhkaa. Kohde sijaitsee Ravadasjärven luoteisrannalla, Pitkäniemen eteläosassa, niemellä olevan telttailualueen lähiympäristössä ja sen länsipuoleisella niemekkeellä, ylimmillään noin kuuden metrin korkeudella Ravadasjärven pinnasta. Pitkäniemen luoteispuolella nousee maasto nousee jyrkästi kohti Morganmaras-tunturia. Alueen maaperä on hiekkavaltaista moreenia ja puusto männikköä. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat puolukka, variksenmarja, poronjäkälät ja seinäsammal. Telttailualueen tulipaikan ympäristöstä aluskasvillisuus on kuitenkin enimmäkseen kulunut pois ja kivennäismaan pinta on paljastunut. 3 Voimassa 2013-12-30T08:12:11 6921.79833984 390.38429026
arkeologinenkohde_alue.2569 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2569 165033 {841E545F-DFE6-46CF-A29E-6F98753AA834} Härkäjärvi luode Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 1 Tarkka 2 Koekuopat 154 ei Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Noin viiden metrin etäisyydellä Härkäjärven rannasta, kohdassa x = 7625623 / y = 3460236, rantaan laskevalla rinteellä, noin kaksi metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa kaksi pientä kvartsiitti-iskosta. Paikalle kaivettiin kaivauslastalla noin 0,5 m x 0,5 m laajuinen koekuoppa 1, josta löydettiin lukuisia iskoksia lisää. Koekuopasta löydetyt iskokset olivat hyvin pienikokoisia ja raaka-aineeltaan vaihtelevia; kvartsiitti-iskosten lisäksi löydettiin yksi kvartsi-iskos sekä iskoksia, joita oli isketty hyvin hienorakeisesta, piikiveä muistuttavasta kivestä, ilmeisesti sertistä. Koekuopasta löydetyt iskokset kerättiin talteen. Rantatörmän päälle, niemen tyven tasaisen laen reunalle, tehtiin muutamia lapionpistoja kohteen laajuuden selvittämiseksi, jolloin havaittiin, että iskoksia on rannan suuntaisesti vähintään kymmenen metrin matkalla ja noin viidentoista metrin etäisyydelle järven rannasta saakka. Tiheimmin iskoksia todettiin olevan kapealla vyöhykkeellä rantaan laskevan rinteen partaalla. Yhteensä iskoksia havaittiin useita satoja, ja edellä mainittujen kivilajien lisäksi niiden joukossa oli myös liuskeiskoksia. Enimmäkseen iskokset olivat olemukseltaan lastumaisia, hyvin ohuita ja halkaisijaltaan vain muutaman millimetrin kokoisia, mutta muutamia kookkaampiakin iskoksia havaittiin, erityisesti hieman etäämmällä rantatörmän partaalta. Kohdalle x = 7625625 / y = 3460235 tehdystä lapionpistosta löydettiin kaksipuoleisesti retusoidun liuske-esineen katkelma, jonka poikkileikkaus on linssinmuotoinen. Mahdollisesti esine on ollut olemukseltaan veitsimäinen. Esineen katkelma ja saman lapionpiston muutkin löydöt kerättiin otokseksi talteen, ja niiden jakauma antaa kohtalaisen yleiskuvan kohteen löytöaineistosta: lapionpiston löytöjen joukossa on yksi liuskeiskos, 14 kvartsi-iskosta, 21 sertti-iskosta ja 46 kvartsiitti-iskosta. Talteen poimittiin myös hiotun liuske-esineen tai hioimen katkelma, joka löydettiin pienialaisesta maapaljastumasta kaatuneen kelon rungon alta, kohdasta x = 7625623 / y = 3460234, sekä lisäksi kohdalle x = 7625626 / y = 3460235 tehdystä lapionpistosta löydetyt kolme kohteen muihin löytöihin verrattuna kohtalaisen isokokoista kvartsiitti-iskosta, joista kookkaimman suurin läpimitta on noin 45 mm. Kaikki lapionpistoista havaitut löydöt olivat hyvin lähellä maanpintaa, alle viiden senttimetrin syvyydellä kivennäismaan pinnasta, useimmat noin puolentoista senttimetrin paksuisessa huuhtoutumiskerroksessa. Likamaavärjäymiä tai mitään rakenteiden jäännöksiä ei löydetty. Muutamia äärimmäisen pieniä palaneiden luiden murusia havaittiin, mutta ne olivat niin hauraita, ettei niitä onnistuttu keräämään talteen. Kohteen dokumentoinnin jälkeen Härkäjärven luoteisrantaa seuraavaa polkua käveltiin kohti koillista noin puolentoista kilometrin matka, minkä aikana havainnoitiin pikaisesti, onko polulla havaittavissa jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta. Kivikautisten tai varhaismetallikautisten asuinpaikkojen olemassaoloon viittaavia löytöjä havaittiin useassa kohdassa, mutta niitä ei ennätetty alkaa tarkemmin tutkimaan tai dokumentoimaan, vaan ainoastaan havaintojen paikkatieto kirjattiin muistiin. Kohteen Härkäjärvi luode ja Sieriknivan välisen ranta-alueen kohtalaisen tarkka inventointi veisi aikaa arviolta kahdesta kolmeen päivään, mutta alueelta olisi todennäköisesti löydettävissä useita aiemmin tuntemattomia asuinpaikkoja. Esihistorialliseen toimintaan liittyvät havainnot Härkäjärven luoteisrannan polulta: x = 7625720 / y = 3460214 Kvartsiitti-iskos. x = 7625738 / y = 3460227 Kvartsi-iskos. x = 7625767 / y = 3460242 Kvartsi-iskos. x = 7626287 / y = 3460894 Kuusi kvartsi-iskosta noin kahden metrin matkalla. x = 7626449 / y = 3461189 Taukopaikan penkin vieressä kvartsi-iskos. x = 7626470 / y = 3461304 Kappale palanutta luuta. Suoritetun koekuopituksen, havaittujen löytöjen ja kohteen lähiympäristön maastonmuotojen perusteella kohde rajautuu todennäköisesti Härkäjärven luoteisrannalta pistävän niemen tyven eteläreunalle, järven rantaan laskevalle rinteelle ja rinteen päälle, niemen muodostavan hiekkaharjanteen tasaiselle laelle. Asuinpaikaksi hyvin sopinutta aluetta on Härkäjärven rannan suuntaisesti noin kolmenkymmentä metriä, ja asuinpaikka on todennäköisesti ulottunut enintään noin kahdenkymmenen metrin etäisyydelle rannasta. Härkäjärven luoteisrannan lähellä on ollut laajamittaista toimintaa kivikaudella tai varhaismetallikaudella. Kohteen alueella on työstetty suuria määriä kiviesineitä monipuolisista raaka-ainekappaleista. Ilmeisesti kyseessä on ollut melko pitkään käytetty asuinpaikka, vaikka esimerkiksi tulisijojen jäännöksiä ei kohteen dokumentoinnin aikana onnistuttukaan paikallistamaan. Varsinaisten asumusten kohdille lapionpistoja ei ehkä osunut, vaan koekuopitettu alue lienee ollut ensisijaisesti kiventyöstöaluetta, jolle on muodostunut vain hyvin ohut kulttuurikerros. Jos kohdetta tutkittaisiin arkeologisilla kaivauksilla, kiventyöstöalueen lähettyviltä paikallistettaisiin todennäköisesti jälkiä muustakin toiminnasta, ja kenties myös onnistuttaisiin saamaan talteen radiohiiliajoitukseen soveltuvaa löytöaineistoa, jonka ajoittamisen avulla asuinpaikan ikä pystyttäisiin tarkemmin määrittämään. Kohde on hyvin säilynyt, ja sen säilyminen ei vaikuta olevan uhattuna tulevaisuudessakaan. Härkäjärven luoteisrannan lähialueita kohteen koillispuolella ei ennätetty kesällä 2013 inventoida juuri lainkaan, mutta järven rantaa seuraavan polun pikaisen läpijuoksun perusteella alueella vaikuttaa sijaitsevan useita aiemmin tuntemattomia esihistoriallisia asuinpaikkoja, joiden tarkempi dokumentointi olisi suotavaa tehdä lähivuosina, mikäli retkeilyreitin käyttö merkittävästi lisääntyy tai jos alueelle kohdistuu mitään maaperään kajoavia maankäyttötoimia. Kohde sijaitsee Härkäjärven luoteisrannalla, järvelle pistävän, itäkoillis-länsilounaissuuntaisen niemen tyven eteläreunalla, niemen muodostavan hiekkaharjanteen tasaisella laella ja rantaan laskevalla rinteellä, kahdesta kolmeen metriä järven pintaa ylempänä. Kohteen alueella kasvaa männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, juolukka, suopursu, variksenmarja ja seinäsammal. 3 Voimassa 2013-12-30T08:26:55 159.93701172 48.93571543
arkeologinenkohde_alue.2570 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2570 165037 {DFC6DA02-175C-4995-8DA4-08CF4A2DFF8D} Akujoenlatva Purnuja 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 400 ei Kohteessa on kaksi purnua. Kivikkoalue eroaa ympäristöstään kauempaa katsottuna. Kuvien perusteella purnut näyttävät olevan aivan uoman vieressä, eivätkä ihan ilmoitetuissa koordinaateissa. Purnu 1: 7724573 3473104 Purnu 2: 7724570 3473094 Kaksi pistemäistä kohdetta. Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen puistomestari Petteri Polojärvi löysi kohteen kesällä 2013. 3 Voimassa 2013-12-20T13:52:01 578.29443359 91.36320305
arkeologinenkohde_alue.2571 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2571 162690 {036D0C20-8297-40EA-98B5-B3FEA673050A} Syväkuru kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 201 ei Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin rauniot. Alakohde 1 talli, koko 7,8 x 7,8 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennelmasta on jäljellä yksi lahonnut hirsikerta, jonka hirret on katkottu kirveellä. Rakennelman päässä on hevosen rautainen luokka. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Alakohde 2 kämppä, koko 7,3 x 7,3 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennelmasta on jäljellä yksi lahonnut hirsikerta, joka erottuu pääasiallisesti turvevallikehikkona. Päällä kasvaa koivuja. Rakennelmien pihamaa erottuu paikoin niittykasvillisuutena. Rakennelmat ovat maatuneet siinämäärin, ettei niillä enää ole suojeluarvoa. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Metsätyökämpän ja tallin rauniot. Kohde sijaitsee ojitetun suon keskellä sijaitsevassa tasaisessa hiekka- ja moreenimaassa. Alueella kasvaa kuusia ja koivuja, aluskasvillisuutena on puolukkaa. 3 Voimassa 2013-12-04T11:05:11 629.86206055 109.12332891
arkeologinenkohde_alue.2572 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2572 162691 {4C7D9033-BAA3-4C38-89F9-45DB6E59EE3A} 261010086 Tievajärvi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 178 ei Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, josta on Museovirastn inventoinneissa löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta merkkeinä kivikautisesta asutuksesta. Kohde rajautuu aluemaisesti asuinpaikkahavaintojen ylle. Sutigis, muinaisjäännösrekisteri. Inventointi H. Kotivuori 1998, tarkastukset A.Arponen 1993, P. Pesonen 1994. Pienialainen kivikautinen asuinpaikka, josta ei näy maanpäällisiä merkkejä. Kohde sijaitsee Tievajärven luoteispuolella järveen pistävän moreenikummun juuressa, jossa kasvaa mäntykangas. 3 Voimassa 2013-10-30T09:07:16 529.94042969 91.11441481
arkeologinenkohde_alue.2573 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2573 162709 {CBCAAFD8-05E1-448C-B5EC-00E8ADF017DE} Sopparakka kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 254 ei Kohteessa on neljän uittokkämppään kuuluvan rakennuksen jäännöstä, jotka on merkitty pohjoisesta etelään 1 - 4 alakohteiksi. Seuraavassa luettelossa alakohteet on kuvattu tarkemmin. 1. Kämppä jäännös. Kiviraunio, jonka koko on 2 x 2 x 1 metriä. Raunion ympärillä erottuu vaivoin turvevallikehikko, jonka koko on 5,4 x 4,7 meriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. 2. Kämppä, jonka seinät erottuvat 5,4 x 5,4 metrin kokoisena turvekehikkona. Kehikon keskellä on 2 x 1,5 x 1 metrin kokoinen uunin kiviraunio. rakennuksen seinät ovat kukeneet väli-ilman suuntiin. Rakennelman päällä kasvaa mäntyjä. 3. Rakennuksen jäännös, jonka hirret erottuvat turpeeksi muuttuvana vallina, koko 6,3 x 5,3 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta eteläään. Rakennelmassa ei ole uunin sijaa, joten se ehkä ollut talli. 4. Huonosti erottuva turvekehikko, joka sijaitee läntisimpänä, aiva suon reunassa. Kehikon koko on 4,3 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelman keskellä on suuri kiviraunio, jonka koko on 2 x 2 x 80 cm. Sijaintinsa ja suuren uunin puolesta tämä rakennelma on ilmeisesti ollut sauna. Rakennelman päällä kasvaa koivuvittikko. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Mauno Lompolin ilmoitus uittokämpän jäännöksistä. Uiton kämppä, talli ja sauna sekä joku muu rakennuksen pohja. Kohde sijaitsee idästä suohon laskevan vaaran alaosassa. Heti kohteen länsipuolella on aapasuo. Kohteen alueella kasvaa mäntymetsä kivisellä moreenikankaalla. Kohteen länsipuolitse kulee polku koilliseen hiekkatielle saakka. 3 Voimassa 2013-10-30T14:43:20 2635.68212891 315.99333056
arkeologinenkohde_alue.2574 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2574 163055 {727F19E4-C15F-45E5-A594-C2721D8469D3} Nililaki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 242 ei Kohteessa on kolme metsätyökämpän rauniota, jotka on merkitty alakohteiksi. Kämpistä on enää vaikea saada selkoa, mihin tarkoitukseen ne ovat rakennettu. Kaikissa niisä on kuitenkin kiviraunio, joten niitä on lämmitetty. Kohteet on merkitty alakohteiksi, joista seuraavassa kuvaus: 1. Suorakaiteen muotoinen kämppä, jonka koko on 20 x 4,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kolme lyhyiden sivujen suuntaista väliseinää, jotka jakavat tilan neljään yhtäsuureen huoneeseen. Kaikista huoneista on ovet pohjoiseen. Koillis- ja luodekulmissa on kivirauniot, joiden koko on 2 x 2 metriä. Rakennelmasta on parhaillaan 7 hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja ne on nurkissa salvettu molemmin puolin. Hirsien välissä on kunttariive. Hirret on pääosin lahonneet. 2. Kämppä, jonka koko on 6 x 6 metriä. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Lounaiskulmassa on kiviraunio, jonka koko on 1,5 x 1,5 x 0,5 metriä. Seinät erottuvat turvevalleina, lattia on muuta maata alempana. 3. Kämppä, jonka koko on 22 x4,5 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Koilliskulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin kiviraunio ja kämpän suuntainen 4 x 4 metrin kokoinen kuoppa. Lounaiskulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen kiviraunio. Raunion alueella on kirveellä katkottuja, toiselta puolelta salvettuja hirsiä. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Metsätyökämppä ja siihen liittyviä rakennuksia, jota ovat jo maatuneet siinämäärin, ettei niiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta saa selvää. Kohde sijaitsee kivisellä moreenikankaalla, joka laskee pohjoiseen, suohon. Alueen puusto on vastikään hakattu ja laikutettu yksityismaan puolelta. Kohteen itäpuolelta kulkee hiekkatie etelästä pohjoiseen. Alakohde 1 on Metsähallituksen maalla ja 2 ja 3 yksityismaalla. 3 Voimassa 2013-11-07T16:22:51 1790.56738281 194.33954653
arkeologinenkohde_alue.2575 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2575 163857 {A2F7B96B-02E7-4DD5-8F6B-F87EDEB113F1} Jukolan motti 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohteessa on Jatkosodan aikainen koulutuskeskus ja kulunvalvontapaikka. Nimensä alue on saanut seitsemästä alueella sijainneesta majoitusparakista. Rukajärven suunnan huolto Jatkosodan aikaan kulki alueen läpi kulkevan Rukajärven tien (Kivivaaaran tie) läpi. Rintamalta palaavat sotilaat toivat aseensa partisaanivaaran vuoksi Jukolan mottiin saakka. Jukolan motista ei tiettävästi ole sodanajalta yhtäkään valokuvaa. Alueella on Rukajärven suunnan historiayhdistysry.:n pystyttämä opastaulu, jossa on veteraanin muistikuvaan pohjautuva piirroskartta alueesta. Sotien päätyttyä alueen rakennukset on purettu ja materiaali huutokaupattu 2.10.1945 alkaen (Martiskaisen tiedonanto). Alueella on rakennuksista jäljellä kivijalkoja ja maakuoppia. Rakennusten lähellä on myös tavaraa, joka auttoi rakennusten käyttötarkoituksen arvioinnissa.Täisauna on piirroskarttaan merkitty pohjoispuolelle, eteläpuolella Raja-valkea-lammen rannassa dokumentoitiin useita saunaksi tulkittuja maakuoppia. Todennäköisesti rintamalta palaavilla ja koulutettavilla /rintamalle menevillä on täiden yms vuoksi ollut omat, erilliset sauna-alueensa. Esko Kuitusen mukaan tien pohjoispuolisella alueella on vielä 1960-luvulla ollut nähtävissä teiden varsille aseteltuja kivirivejä. Jukolan motti kivivaaran tien pohjoispuoli Ilmeisesti 1980-luvulla äestetty ja osittain ojitettu alue, jossa kasvaa nuoria koivuja, korkeaa horsmaa, heinää. Alueella on ojien välissä paljon kantoja ja vanhaa hakkuujätettä. Rakennus jäännös 6 (kanttiini?) X=3653017 Y=7055139 Kohteessa on 21 x 8.6 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, joka muodostuu rakennuksen kivijalkaan kuuluneista kivistä. Rakennuksen Kivivaaran tien puolella olevassa päädyssä on 4.3 x 2.9 metrin kokoinen betoninen uuninperusta, jonka korkeus on 0.5 metriä. Uuninperustan ympärillä on kuoppia. Rakennuksen alalla on lasinsirpaleita, peltiä ja lautasen reunapala. Kyseessä on todennäköisesti kanttiini. Metsäkoneen ajoura sivuaa rakennuksen jäännöstä. Rakennus jäännös 7 X=3653029 Y=7055176 Kohde on äestyksen tuhoama. Alueella on noin 7.5 x 8.8 metrin alalla kiviä, jotka ovat todennäköisesti olleet osa rakennuksen kivijalkaa. Alueella on myös näkyvillä tiiltä, peltiromua ja lasia. Rakennus jäännös 8 X=3653006 Y=7055190 Sähkölinjan hakkuuaukolla sijaitseva rakennuksen kivijalka. Kivijalka on 11 x 7.7 metrin kokoinen ja lounas-koillis –suuntainen. Osassa kivistä on kiinni sementtiä. Rakennuksessa on betoninen uuninperusta. Rakennuksen ympäristöstä löytyi metallituubin jäännös, pala bakeliittia, joka on ilmeisesti peräisin jonkunlaisesta suojakotelosta ja ammus vuodelta 1942. Rakennus jäännös 9 X=3652869 Y=7055160 Rakennusjäännös erottuu ympäristöstään heikkona kohoumana. Kuntan alla on tiilen ja betonin palasia. Rakennus jäännös 10 X=3652854 Y=7055211 Tielinjan itäpuolella, metsäkoneen ajouralla on tiilen ja sementin palasia noin 10 x 10 metrin alalla. Kohteessa on todennäköisesti sijainnut rakennus. Rakennus jäännös 11 X=3652893 Y=7055255 Kohteessa on rakennuksen jäännös, jossa on kaksi neliskulmaista betonirakennetta. Kohoumana ympäristöstään erottuva, noin 12 x 7 metrin kokoinen lattia-ala on keskeltä betonista valettu, reunoilta kivinen. Pienempi betonirakenne on 1.9 x 0.9 metrin kokoinen, 1.2 metriä korkea. Betoniseinämien paksuus on 7 cm. Suurempi rakenne on 1.5 x 1.8 metrin kokoinen ja 2 metriä korkea. Toisessa betonirakenteessa on metalliputki, jonka alla on näkyvissä kalkkisaostumaa. Rakennuksen lattiatasalta lähtee laskemaan noin 10 metriä pitkä viemärioja kohti kaakkoa. Oja päättyy 2 metriä syvää, 2.5 metriä halkaisijaltaan olevaan kuoppaan. Rakennus on ollut todennäköisesti täisauna tai jonkunlainen pesula. Rakennuksesta noin 15 metriä länteen, koordinaattipisteessä 3652882, 7055252 on noin 20 kappaletta nyrkin tai kahden kokoisia kiviä, joissa on palamisrapautumaa. Kyseessä voisivat olla kiuaskivet. Rakennus jäännös 12 X=3652873 Y=7055321 Kohde on kapealla mäntymetsäkaistaleella hakkuaukean ja suon välissä. Kohteessa on tiilistä ja betonista muodostuvana kohoumana ympäristöstään erottuva, 3.8 x 8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös. Rakennuksen pohjoisseinustalla on tulisijan perusta. Rakennuksen lähistöllä on emalinen yöastia. Rakennus on mahdollisesti esikuntarakennus. Rakennus jäännös 13 X=3652854 Y=7055335. Kohteessa on mahdollisesti kaksiosainen rakennus tai sitten kaksi erillistä rakennusta vierekkäin. Koordinaattipisteessä 3.7 x 4 metri kokoinen kivijalka. Kivijalka kuuluu mahdollisesti 8 x 15 m kokoiseen rakennukseen. Koordinaattipisteestä noin 10 metriä pohjoiskoilliseen on 2.5 x 2.5 metrin kokoinen betoniperusta, mahdollisesti uunin pohja, jonka päällä on runsaasti metalliromua. Näkyvillä on mm. rautainen silitysrauta, pesusoikko, ämpäreitä, kaminan jäännös ja sulanutta lasia. Kahden betonisen perustan välillä on sokkelikiviä. Ampumasuoja X=3652890 Y=7055306 Alueen koillisreunalla hakkuuaukean ja suon välinen kapea metsävyöhyke. Kohteessa on 3 x 1.5 metrin kokoinen, metrin syvyinen kuoppa, jonka idänpuoleinen pääty on betonia. Kuopan reunoilla on kiviä. Poikittain kuopan yli on puutavaraa, joka on todennäköisesti ollut katto. Kuopan sisällä on piikkilankaa. Kohteen pohjoispuolella noin 7 metrin päässä on 5 x 3 metrin kokoinen, 0.7 metriä syvä maakuoppa, joka voi olla uudempi. Maakuoppa/varasto X=3652868 Y=7055244 Kohteessa on 10 x 8 metrin kokoinen, noin 3 metriä syvä maakuoppa. Kuopan länsipuolella on 5 x 1.5 metrin kokoinen käytävä. Kuopan päällä on poikittain puita, jotka ovat ilmeisesti muodostaneet katon. Kyseessä on todennäköisesti jonkunlainen varasto tai suoja. Mahdollinen rakennuksen paikka koordinaattipisteessä X=3652830 Y=7055231. Pisteessä on metsäkoneen ajouralla ympäristöstä poiketen noin 6 x 6 metrin alalla tiilimurskaa, paristonjäännöksiä, posliinia ja muuta roskaa. Mahdollinen rakennuksen paikka X=3653078 Y=7055167 Alueen itäreunassa lähellä Kivivaarantietä estetyllä alueella on näkyvissä tiiltä ja rautalankaa. Alueella kasvoi dokumentointiajankohtaan tiheästi horsmaa, eikä seinälinjoja ollut näkyvissä. Maakuoppa X=3652873 Y=7055114 Kohteessa on hiekkaharjanteeseen kaivettu , kohti Kivivaaran tietä aukeava noin 4 x 1.5 metriä kokoinen, yli metrin syvyinen kuoppa. Kuoppa on harjanteen suuntainen. Kyseessä on mahdollisesti jonkunlainen varastokuoppa. Maakuoppa X=3652947 Y=7055137 Lähellä Kivivaarantien pohjoispuolella menevää linjaa on hiekkaharjanteen pohjoispuolelle kaivettu 12.5 x 9 metrin kokoinen, 4 metriä syvä kuoppa. Kuoppaan johtaa 4 x 2 metrin kokoinen käytävä. Kuopan ympäristössä on runsaasti nauloja. Kuopan tarkoitus jäi epäselväksi. Varastokuoppa 1 X=3652930 Y=7055097 Hiekkakumpareen länsireunaan on kaivettu neljä kuoppaa, joista tämä Kivivaarantieltä lähtien on ensimmäinen. Kuoppien sisäänkäynnit ovat lännen puolella. Kohteessa on 5.5 x 5.2 metrin kokoinen kuoppa, jonka pohjalla on peltiä, mahdollisesti kaminasta. Varastokuoppa 2 X=3652927 Y=7055106 Noin 5.5 x 5.5 metrin kokoinen kuoppa, johon sisäänkäynti on lännen puolelta. Varastokuoppa 3 X=3652912 Y=7055109, edellisiä vastaava kooltaan ja muodoltaan. Varastokuoppa 4 X=3652919 Y=7055126 edellisiä vastaava. Jukolan motti kivivaaran tien eteläpuoli Rakennus 1 X=3653065 Y=7055052 14.6 x 6.4 metrin kokoinen pohjois-etelä-suuntainen rakennuksenkivijalka, jonka leveys on 1.3 mwtriä ja korkeus 0.2 metriä. Lähellä rakennuksen koilliskulmaa on betoninen tulisijan jäännös. Kivijalan kaakkoiskulman päällä kasvanut puu on kaatunut ja juuret ovat siirtäneet kivijalan kiviä. Kivijalan päällä kasvaa toinenkin puu, joka tulisi poistaa. Kivijalan pohjoispuolella on maakumpare ja länsiseinustan keskivaiheilla kiviä, jotka ovat ehkä olleet rakennuksen porraskivet. Rakennus 2 X=3653070 Y=7054995 Koordinaattipisteen osoittamassa kohdassa on maassa betonia ja tiiltä, ympäristössä myös lasia, paikalla on todennäköisesti sijainnut rakennus. Rakennuksen seinälinjat eivät ole näkyvissä. Alueen vierestä kulkee metsäkoneen ajoura ja paikalla on hakkuujätettä. Pisteen eteläpuolella on 1.5 metriäå korkea hiekkakasa, joka saattaa liittyä paikalla olleeseen rakennukseen. Rakennus 3 X=3653087 Y=7054949 Kohteessa on 6.5 x 14 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, josta on jäljellä noin metrin levyinen, 0.3 metriä korkea kivijalka. Rakennus on kaakko-luode –suuntainen. Luoteispäädyssä on porraskivet. Rakennuksen alueella on tiiltä, betonia ja lasia. Rakennuksen pohjoisnurkan lähellä on noin 1.5 z 1.5 metrin kokoine, 0.4 metriä korkea tulisijan jäännös. Rakennuksen itäpuolella on kuoppia. Rakennus 4 X=3653042 Y=7054972 Kohteessa on pohjois-etelä –suuntainen, 13.5 x 6 metrin kokoinen rakennusjäännös, josta on jäljellä kuntan alla kivijalkaa, jossa on myös myös betonin paloja. Rakennuksen koillisnurkassa on betoninen uunin jäännös, joka on 1.2 x 1.2 metrin kokoinen ja 0,3 metriä korkea. Betonin päällä on tiiltä. Rakennuksen pohjoispuolella noin 10 metrin päässä on metsäkoneen ajouralla näkyvissä 0.4 x 0.4 metrin kokoinen betonilaatta, jossa on kiinni rautalankaa. Metsäkoneen ajoura sivuaa rakennusta ja rakennuksen alalla on hakkuujätettä. Rakennus 5 X=3653098 Y=7055112 Kohteessa on tulisijan jäännös, joka koostuu kivipohjalla olevasta betonilaatasta. Ympäristössä on tiiltä, lasia ja peltipurkkeja. Rakennuksen seinälinjat eivät erotu, mutta todennäköisesti rakennus on ollut tien suuntainen. Kaivo X=3653098 Y=7055062 Kohteessa on neliskanttinen, 1.3 x 1.3 metrin kokoinen, 1.3 metriä syvä kaivo, joka on vuorattu pystysuoraan asetellulla laudoituksella. Vuoraus alkaa noin metrin syvyydestä. Yhdyshautaa kaivon lounaispuolella X=3653090 Y=7055055 noin 10 metrin matkalla on siksak-muotoista yhdyshautaa. Betoniperusta X=3653131 Y=7055154 Noin 3.4 x 3 metrin alalla on rikkinäistä betonia ja tiiltä. Kyseessä on mahdollisesti tien yli kulkeneen puolin perusta. Betonirakenne, mahdollinen sauna X=3652945 Y=7054767 Raja-Valkea –nimisen lammen itärannalla. Kohteessa on 1.5 x 2.9 metrin kokoinen, 1.2 metriä korkea betonirakenne, joka on yläosastaan murtunut ja ollut siis korkeampi. Rakenteen ympäristössä on betoninkappaleita, joiden sisällä on rautalankaa. Maakuoppa/ampumapesäke? Alueen itäreunassa, Kivivaaran tien vieressä on koordinaattipisteessä X=3653158 Y=7055167 tien suuntainen, 3 x 1.5 metrin kokoinen kuoppa, jonka sisäänkäynti on kohti länttä. Kuopan päällä on hakkuujätettä. Kyseessä on todennäköisesti ampumapesäke tai sirpalesuoja. Maakuoppa/ampumapesäke? 2 X=3653115 Y=7055133 Kohteessa on tien suuntainen, 3.5 x 1.5 metrin kokoinen kuoppa. Ampumapesäke tai sirpalesuoja. Ojamainen painanne koordinaattipisteessä X=3653069 Y=7055102. Kohteessa on kohtisuorassa kohti tietä oleva, noin 8.5 metriä pitkä painanne, jonka pohjalla on betoninpaloja. Korsu 1 X=3652988 Y=7054980 Kohteessa on lähellä alueen länsipuolisen kosteikon reunaa 6 x 4.5 metriä kokoinen lounas-koillis – suuntainen, 1.7 metriä syvä kuoppa. Sisäänkäynti kuoppaan on kohti kaakkoa kaartuva. Kuoppaa ympäröi noin 2 metriä leveät, 0.5 metriä korkeat vallit. Kyseessä on todennäköisesti majoituskorsu tai korsusauna. Maakuoppa/sirpalesuoja? 1 X=3652983 Y=7054959 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 3 x 1.7 metrin kokoinen, noin metrin syvä maakuoppa. Kuoppa on todennäköisesti sirpalesuoja. 7 maakuoppaa X=3652966 Y=7054962 Alueen länsilaidalla, lähellä kosteikon reunaa on seitsemän maakuoppaa kahdessa rivissä pohjois-etelä – suuntaisesti. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 1.5 metriä ja syvyydeltään 0.5 metriä Metsäkone on ajanut kahden kuopan yli. Kuopat saattavat olla ampumapesäkkeitä tai huussinpohjia. Mahdollinen rakennus jäännös X=3652988 Y=7054910 Lähellä alueen länsipuolella olevan kosteikon reunaa on suunnilleen etelä-pohjois-suuntainen 30 x 7 metriä kokoinena alue, jossa kuntan alla on metallipalasia. Alueella on myös pieniä kuoppia ja metsäkoneen ajourassa lasia. Alueella on myös tynnyrissä valettu betonikimpale. Alueella on mahdollisesti sijainnut jonkunlainen rakennus. Maakuoppa/sirpalesuoja? 2 X=3652980 Y=7054861 Lähellä Raja-Valkea –lampea 2.8 x 1.3 metrin kokoinen, 0.8 metriä syvä luode-kaakko –suuntainen kuoppa, jota ympäröi noin metrin leveät, 0.3 metriä korkeat vallit. Korsu 2 X=3652946 Y=7054858 Itä-länsi –suuntainen, 4.6 x 3 metrin kokoinen, 1.5 metriä syvä kuoppa, jonka länsipäädyssä on sisääntulokäytävä. Kuoppaa ympäröivät 1.5 metriä leveät ja 0.2 metriä korkeat vallit. Kuopan länsipäädyssä on peltilaatikko, jossa lyijysinetti, ilmeisesti ammuslaatikko. Kuopasta noin 10 metriä länteen on kaksi halkaisijaltaan kaksimetristä, noin metrin syvyistä kuoppaa, joista metsäkone on ajanut päältä. Kuopat voivat olla myös uudempia Korsusauna 3 X=3652923 Y=7054841 Noin 60 metrin päässä Raja-Valkea –lammen rannasta on 8 x 4.3 metrin kokoinen, 1.7 metriä syvä, lounas-koillis-suuntainen kuoppa, jonka sisäänkäynti on luoteen puolella. Kuopan koillispäädyssä on noin 0.5 metrin korkeudella maasta puurakenne, joka on mahdollisesti lauteen jäännös. Kuopan keskellä on pätkä kaminan putkea. Koillispäädyssä on kaksi kuoppaa lattia-alalla. Korsu 4, mahdollisesti sauna X=3652945 Y=7054801 Kohteessa on 8 x 4.5 metrin kokoinen, luode-kaakko-suuntainen maakuoppa, jonka syvyys on noin metrin. Kuopan sisäänkäyntinä on noin kolme metriä pitkä käytävä lännen puolella. Kuopan ympärillä on noin 1.7 metriä leveät, 0.3 metriä korkeat vallit. Kuoppa on lähellä lammen rantaa ja se on mahdollisesti sauna. Maakuoppa/sirpalesuoja? 3 X=3652985 Y=7054823 Raja-avalkea-lammen rannalla olevien mahdollisten korsusaunojen itäpuolella on useita mahdollisia sirpalesuojia etelän puolella olevaakosteikkojuottia vasten. Luode-kaakko –suuntainen 3 x 1.3 metriä kokoinen, metrin syvyinen kuoppa, jonka ympärillä on noin metrin leveät, 0.2 metriä korkeat vallit. Maakuoppa/sirpalesuoja? 4 X=3653002 Y=7054836 Lounas-koillis-suuntainen, 3.5 x 1.2 metrin kokoinen, metrin syvä kuoppa, jota ympäröi 0.7 metriä leveät, 0.3 metriä korkeat vallit. Maakuoppa/sirpalesuoja? 5 X=3653013 Y=7054825 Lounas-koillis-suuntainen, 3.5 x 1.3 metrin kokoinen, metrin syvä kuoppa, jota ympäröi 0.7 metriä leveät, 0.3 metriä korkeat vallit. Maakuoppa/sirpalesuoja 6 X=3653018 Y=7054835 Lounas-koillis-suuntainen, 3.5 x 1.3 metrin kokoinen, metrin syvä kuoppa, jota ympäröi 0.6 metriä leveät, 0.3 metriä korkeat vallit. Maakuoppa/sirpalesuoja 7 X=3653003 Y=7054846 Luode-kaakko-suuntainen, 3.5 x 1.3 metriä kokoinen, noin metrin syvä kuoppa. Maakuoppa/sirpalesuoja 8 X=3653012 Y=7054845 Itä-länsi-suuntainen, 3.5 x 1.3 metriä kokoinen, noin metrin syvä kuoppa. Korsu 5 X=3653016 Y=7054845 Luode-kaakko –suuntainen, 6.5 x 3.8 metrin kkoinen kuoppa, jossa on sisääntulokäytävä lounaan puolella. Kuopan ympärillä on noin 1.5 metriä leveä ja 0.4 metriä korkea valli. Sirpalesuoja 9 X=3653021 Y=7054842 luode-kaakko-suuntainen 3.5 x 1.3 metriä kokoinen, noin metrin syvä kuoppa. Sirpalesuoja 10 X=3653026 Y=7054839 luode-kaakko-suuntainen 3.5 x 1.3 metriä kokoinen, noin metrin syvä kuoppa. Sirpalesuoja 11 X=3653029 Y=7054843 luode-kaakko-suuntainen 3.5 x 1.3 metriä kokoinen, noin metrin syvä kuoppa. Sirpalesuoja 12 X=3653029 Y=7054854 Lounas-koillis-suuntainen, 3.5 x 1.3 metrin kokoinen, metrin syvä kuoppa Sirpalesuoja 13 X=3653043 Y=7054856 Luode-kaakko-suuntainen 3.5 x 1.3 metrin kokoinen, metrin syvä kuoppa Sirpalesuoja 14 X=3653061 Y=7054865 pohjois-etelä-suuntainen 3.5 x 1.3 metrin kokoinen, metrin syvä kuoppa Sirpalesuoja 15 X=3653090 Y=7054884 Luode-kaakko-suuntainen 3.5 x 1.3 metrin kokoinen, metrin syvä kuoppa. Kuopan päällä on hakkuujätettä. 3 maakuoppaa X=3653114 Y=7054901 Kohteessa on viisi noin 2 x 1.5 metrin kokoista kuoppaa tien suuntaisesti noin 15 x 7 metrin alalla. Kuoppien päällä on hakkuujätettä. Hiekkatien ja sen itäpuolella olevan suoalueen väliin jäävällä tasaisella hakkuuaukealla on muitakin kuoppia, joista osan päältä kulkee metsäkoneen ajoura, osa on hakkuujätteen alla. Raja-Valkean ja Rajalammen välisen kosteikon eteläpuoli. Korsu 6 X=3653003 Y=7054701 Kohteessa on 3 x 1.7 metrin kokoinen, noin metrin syvyinen kuoppa, jossa lounaan puolella 1.5 metriä pitkä sisäänkäynti .Kuopan ympärillä on noin 1.5 metriä leveät, 0.2 metriä korkeat vallit. Korsu 7 X=3653024 Y=7054705 Kohteessa on 4.5 x 1.7 metrin kokoinen, noin metrin syvyinen kuoppa, johon on sisäänkäynti etelän puolelta. Kuoppaa ympäröi muilta kuin etelän suunnalta noin metrin levyiset, 0.3 metriä korkeat vallit. Hiekkatien itäpuolella Pienen Rajalammen kohdalla on tien suuntaisesti noin 15 metrin matkalla 6 maakuoppaa. X=3653278 Y=7054571 Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 1.2 metrin kokoisia, 0.6 metriä syviä. Kuopat ovat mahdollisesti jonkunlaisia poteroita, tai todennäköisemmin huussinpohjia. Tien länsipuolella poikittain tiehen nähden noin 30 metrin matkalla yhdyshauta 1 X=3653319 Y=7054508. Haudan itäpääty saattaa olla osittain tien tuhoama. Yhdyshauta 2 yhdyshauta 1:n luoteispuolella poikittaissuuntaisesti, lähes hiekkatien suuntainen. X=3653294 Y=7054497 Yhdyshautojen eteläpuolella koordinaattipisteessä X=3653316 Y=7054478 2 x 1.5 metrin kokoinen, metrin syvä ampumapesäke. Yhdyshauta 3 lähellä tietä, polveileva. X=3653373 Y=7054446 Alue on rajattu maastossa havaittujen kohteiden ja topografian mukaisesti siten, että kosteikkojen väliin jäävä kuiva alue, jolla kohteet ovat, on kokonaan aluerajauksen sisällä. Jukolam motin alue on rajautunut selkeästi tälle kuivalle alueelle ja on mahdollista, että huonon näkyvyyden ja hakkuujätteen vuoksi alueella on enemmän kohteita, kun inventoinnissa havaittiin. Tenho Tikkasen, Reijo Kortelaisen, Esko Kuitusen ja Jouko Martiskaisen tiedonannot. Jatkosodan aikainen koulutuskeskus ja kulunvalvontapaikka. Kivivaaran tien (Rukajärven tien) ympäristö Vornosenvaaran länsipuolella, Mustalammen, Raja-Valkean ja Rajalammen välissä. Luode-kaakko-suuntainen hiekkakangasjuotti, joka on ojitettujen kosteikkojen ympäröimä. Kivivaarantien pohjoispuolinen alue on tien läheisyydestä pääosin äestetty ja metsäojitettu 1980-luvulla. Alueella kasvaa koivua, pihlajaa, horsmaa ja heiniä Alueella on paikoitellen runsaasti kantoja ja hakkuujätettä. Kauempana tiestä on myös kehitysluokan 40 mäntymetsää. Tien eteläpuoli on vastikään hakattu tienläheisyydestä ja alueella on jonkun verran jäljellä hakkuujätettä. Etelämpänä on jäljellä kehitysluokan 30 mäntymetsää. Tienvirustassa on ohut hakkaamaton vyöhyke, jonka hakkuuaukolta päin reunimmaiset puut ovat osittain kohteiden päällä. yksi tuulenkaato on tuhonnut rakenteita, loput puut rakenteiden päältä tulee poistaa. 3 Voimassa 2013-11-26T15:21:55 242570.51416016 3054.06614548
arkeologinenkohde_alue.2576 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2576 163863 {7B825D38-7753-4A98-842B-199F1E1AC36E} Pieni Mantila kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 130 ei Alueella on noin 325 poteroa, sekä teltanpaikkoja. Alue on mahdollisesti Jukolan motin harjoitusalue Jatkosodan ajalta. Alueen pohjoisosassa tien länsipuolella on joitakin tienteon osittain tuhoamia poteroita. Alueen koillisosassa yhdyshauta 1X=3652497 Y=7054282. Alueen kaakkoisosassa kaksi maakuoppaa, jotka tulkittiin mahdollisiksi majoituskorsujen jäänteiksi. Majoituskorsu 1 X=3652436 Y=7054028 Majoituskorsu 2 X=3652415 Y=7054009 Alueen lounaisosassa lähellä tietä on noin 20 metrin mittainen pohjois-etelä-suuntainen yhdyshauta 2 koordinaattipisteessä X=3652301 Y=7053967. Haudan länsipuolella on viisi ampumapesäkettä sekä yksi suurempi pesäke, todennäköisesti kk-pesäke. Koordinaattipisteessä X=3652238, Y=7053951 on L-muotoinen korsu. Maakuoppa 1 X=3652209 Y=7053942 Koordinaattien osoittamassa paikassa on noin 4 x 1.5 metrin kokoinen kaivanto, jossa on maavalli tien puolella. Maakuoppa 2 X=3652215 Y=7053938 Koordinaattien osoittamassa paikassa on edellistä vastaava kaivanto. Kyseessä saattavat olla sirpalesuojat. Majoituskorsu 1 X=3652206 Y=7053927 Koordinaattien osoittamassa paikassa on suorakaiteenmuotoinen, luode-kaakko-suuntainen, 7.1 x 3.7 metrin kokoinen, noin 1.3 metriä syvä kuoppa, josta kaivettu maa on kuopan ympärillä noin 0.4 metriä leveänä, 3 metriä leveänä vallina. Kuopan pohjalla on iso kivi. Teltanpaikka 1 X=3652173 Y=7053897. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on pyöreä painanne, jota ympäröi 1.5 metriä leveä, noin 0.3 metriä korkea valli. Vallissa on oviaukko kohti kaakkoa. Painanne on mahdollisesti ollut 8-kulmainen. Teltanpaikka 2 X=3652217 Y=7053787. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 3.5 x 5.3 metrin kokoinen painanne, jossa on oviaukko kohti etelää. Oviaukosta jatkuu noin 4.5 metriä pitkä sisääntulokäytävä. Painannetta ympäröivät maavallit. Maakuoppa 3 X=3652190 Y=7053764.Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 5 x 3 metrin kokoinen kuoppa. Todennäköisesti kyseessä on sirpalesuoja. Majoituskorsu 2 4 X=3652199 Y=7053760 KOhteessa on noin 4 x 4 metrin kokoinen kuoppa, jota ympäröi maavalli. Vallissa on oviaukko kohti etelää. Kyseessä on mahdollisesti majoituskorsu. Kohde on rajattu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Häähnivaaran pohjoispuoli, Raja-Varis ja Pieni Mantila -nimisten järvien välinen hiekkakangas, jossa kasvaa nuorta mäntymetsää. Alueen läpi kulkee Kivivaaran tie, sekä siitä erkanevia hiekkatiepistoja. Aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa ja kanervaa. Metsän kehitysluokka 20. 3 Voimassa 2013-11-30T20:42:50 96103.61621094 1681.85935712
arkeologinenkohde_alue.2577 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2577 162911 {7D185056-F6B3-4B51-99C5-C734458A8296} Kopsusjärven uittopato 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2632 Uittopato 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 280 279 ei Kohde on tukkien uittoa varten rakennettu koillis-lounaissuuntainen pato, joka on kasattu lähinnä maasta ja kivistä. Yleisolemukseltaan pato on vallimainen ja leveimmillään noin neljä metriä leveä. Korkeimmillaan padon yläreuna on noin metrin verran joen pintaa ylempänä, ja pato kohtaa moreeniharjanteen rinteen molemmin puolin jokea noin kymmenen metrin etäisyydellä rannasta. Padon lounaispään koordinaatit ovat x: 7568365 y: 523559 ja koillispään koordinaatit x:7568377 y: 523576. Alavirran puolelta patovalli on tuettu vierekkäisillä pystypaaluilla, joita puolestaan ovat tukeneet vaakasuorat hirret. Vaakasuorien hirsien paikoillaan pysymisen ovat varmistaneet noin kahdeksan metrin mittaiset viistotuet, joiden alapäät on tuettu pystypaaluilla ja kivilatomuksilla. Viistotukia on ollut yhteensä neljä, mutta rakenteesta ei enää selviä, kuinka viistotuet on kiinnitetty padon pystypaalutusta tukeneisiin vaakasuoriin hirsiin. Padon puurakenteet ovat jo pitkälti lahonneet, ja parhaiten säilyneet osat puurakenteista sijaitsevat joessa. Padon kummankin pään lähellä, sijaitsee halkaisijaltaan noin kolmimetrinen pyöreä maakuoppa, joka on noin metrin syvyinen. Maakuopat on kaivettu moreeniharjanteille hieman patoa ylemmäs, ja niistä on saatu padon rakentamiseen käytetty maa-aines. Koillispään maakuopan koordinaatit ovat x: 7568383 y: 523582 ja lounaispään maakuopan koordinaatit x: 7568363 y: 523552. Kohde rajautuu koillis-lounaissuuntaiselle alueelle, jonka pituus on noin viisikymmentä metriä ja leveys noin kaksikymmentä metriä. Alue on rajattu määrittämällä siihen sisältyviksi uittopadon rakenteet, padon rakentamisen aikana kaivetut maakuopat sekä niiden lähiympäristö noin kymmenen metrin säteellä rakenteista ja kuopista. Kohde on uittopato, joka muistuttaa rakenteeltaan paljon Luirojärven uittopatoa. Kopsusjärven pato on kuitenkin Luirojärven patoa pienempi ja rakenteiltaan huonokuntoisempi. Patorakennelma on todennäköisesti rakennettu viimeistään 1930-luvulla, mahdollisesti jonkin verran aiemmin kuin vuonna 1939 rakennettu Luirojärven pato. Kohde sijaitsee Kopsusjoen niskalla, kohdassa, jossa joki kaventuu kahden moreeniharjanteen välissä noin kuuden metrin levyiseksi. Kohteen lähiympäristö joen varrella kuusten ja koivujen muodostamaa sekametsää, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, ruohokanukka, metsäkorte ja mustikka sekä sarat, heinäkasvit ja sammalet. Alakohde pisteet 167692, 167693, 167694 ja 167695 on poistettu. 3 Voimassa 2019-09-16T09:52:59 477.06054688 107.98692657
arkeologinenkohde_alue.2578 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2578 165073 {F10B374B-0ABC-437B-B422-C44A83C47F71} Laitala rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Laitilan rakennusjäännökseen kuuluu viisi erilaista rakennelman jäännöstä: kellari, kivirakenne (riihen pohja?), torppa, talli ja epämääräinen maakuoppa. Kellari (165068): Kellarikuoppa on pitkänmallinen kaivanto, jota ympäröi epämääräinen sammalpeitteinen valli. Aukko on 5 x 2 metriä, ja sen alapäässä on kiemurteleva, 7 - 8 metriä pitkä matala oja, joka jatkuu loivaan alarinteeseen. Itse kellarikuopan seinämät on tuettu litteillä kivillä hyvin huolellisesti. Vaikka kuopan reunat ovat lähes tykkänään sammalen peitossa, pilkistää kiveystä sieltä täältä. Kuopan sisällä kiveyksessä näyttäisi olevan ainakin toisella puolella kulma, mahdollisesti molemmilla. Vaikuttaa siltä, että varsinainen kellari on ollut noin 3 metriä pitkä, eteisosuus on hieman kapeampi ja pari metriä pitkä. Kivirakenne (165069): Kivirakenne erottuu pyöreänä kumpareena, jonka halkaisija on kolmisen metriä. Muutama iso kuusi kasvaa sen alareunassa. Tällä puolella on kumpreen alareunassa 20 x 20 cm suuruinen aukko, tulipesä, josta pilkistää rautaputken pää. Aukon katto ja seinät on päällystetty litteillä kivillä. Ilmeisesti kummun alla on kivetty pesä, joka jatkuu toista metriä. Kiveys erottuu kumpareessa painaumana. Kairalla koputellessa voidaan kivet tuntea selvästi, samoin se, että kumina on onton kuulosta. Kivien päällä ei ole muuta kuin paksu sammalkerros. Sitä vastoin pyöreät vallit ympärillä ovat hiekkaa. Kairauksessa valleilta tuli vain vähän hiiltä, tosin hiilen kappaleet olivat aika isoja. Kumpu on 30-40 cm korkea. Rakenne on riihen uunin pohja, varsinainen uuni on purettu pois. Informantti Heimo Tanskasen mukaan riihi on ollut noin 5 x 5 metriä. Siitä ei maastossa näy jälkiä. Torppa (165070): Torpan pohja erottuu seinävallien ja uunin perusteella. Rakennus on ollut 5 x 5 metriä. Seinävallit ovat säännölliset, jopa metrin levyiset kokonaan sammalen ja varpujen peittämät palteet. Rakennuksen eteläreunalla on kaksi sammalen peittämää säännöllisen muotoista kiveä rivissä, joten rakennuksessa on voinut olla jonkinlainen porstua. Uunikiveys on pohjoisnurkassa. Se on hyvin säilynyt, esimerkiksi uunin pesä on kokonaan ehjä. Kiveys on säännöllisen muotoinen, huolellisesti liuskeen muotoisista kivistä ladottu. Laastia ei ole näkösällä. Kiveyksen mitat ovat 2 x 2 metriä ja korkeutta sillä on nykyisellään metrin verran. Rakennus on informantti Heimo Tanskasen mukaan purettu 1950-luvun alussa. Talli (165071): Aivan torpan nurkalla on maakuoppa, jota ympäröivät selkeät maavallit. Kuoppa on loivassa rinteessä ja sen alapuolella on noin viiden metrin matkalla ojaa. Todennäköisesti kyseessä on Heimo Tanskasen mainitsema pieni talli tai hevossuoja. Rakenne on 5 x 4 metriä laaja. Se on hyvin säännöllinen, kuopan syvyys on noin metrin. Vallit ovat metrin levyiset ja noin 40 cm korkeat. Kulku kuoppaan on tapahtunut ilmeisesti alarinteen puolelta. Maakuoppa (165072): Maakuoppa on 1.3 x 1.3 metrin laajuinen, puoli metriä syvä. Sen seinustat on huolellisesti kivetty liuskaisilla kivillä. Sammalkerros peittää seinustoja. Myös kuopan pohja on kivetty. Kuopan ympärillä ei näy mahdollisia seinävalleja eikä muutakaan rakennukseen viittaavaa. Kohteen yksittäiset pisteet on mitattu maastotietokoneella. Näiden pisteiden avulla aluerajaus on tehty käsin digitoimalla. Kellarin koordinaattipiste on otettu seinävallin päältä. Kymmenkunta metriä kumpareen alareunan suuntaan on viitisen metriä pitkä pätkä kiviaitaa. Kiviaitaa on myös kauempana metsässä, samoin peltoraunioita. Matkaa viereiselle kivetylle rakenteelle on muutama metri. Rakenne on riihen uunin pohja. Riihen koordinaattipiste on otettu kummun päältä. Muutaman sadan metrin päässä on torpan ja tallin pohja. Kaikki nämä kuuluvat samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen. Torpan sijaintitieto on mitattu seinävallin päältä, samoin tallin. Kohteelta on Sutigis-havainto maakellarin jäännöksistä. Metsäkuvio, jolla se sijaitsee, on hankittu muutamia vuosia sitten valtion omistukseen. Alueen keskellä on käytössä oleva asuinrakennus, sauna ja navetta, jotka on myyty yksityiselle metsän siirryttyä Metsähallituksen hoitoon. Kohde tarkastettiin maanantaina 5. elokuuta lämpöisessä kesäsäässä. Kellarin lisäksi paikalta löytyi merkillinen kivirakennelma, kiviaidan pätkiä sekä päivän lopuksi vielä asuinrakennuksen pohja ja tallikuoppa. Oppaana toiminut suunnittelumetsuri Markku Reijonen keskusteli samana iltana paikallisen Heimo Tanskasen (syntynyt 1940-luvun alussa)kanssa. Hän tiesi kertoa yhtä jos toista alueen maankäytöstä. Ilmeisesti 1920-luvulla oli alueelta lohkottu 27 ha:n suuruinen tila Vene-Heikille, Heikki Lehikoiselle, joka rakensi talon nykyisen asuinrakennuksen pihapiiriin (yksityisomistuksessa).Torpparilaki mahdollisti uusien tilojen muodostamisen, joten Heikkikin sai maata, vaikka oli varsinaisesti enemmän kirvesmies. Lehmiä ei Heikillä ollut, mutta tilalla viljeltiin viljaa, muun muassa ns. tammikauraa. Tämä lajike oli hyvin korkeaa, ja siitä saatiin runsaasti olkia ja ruumenia. Heikillä ja hänen pojillaan oli nimittäin hevosia. Ilmeisesti samoihin aikoihin kun Vene-Heikki rakensi talonsa ja saunan - joka on edelleen pystyssä - rakensi Heikin poika, hänkin Heikki nimeltään, oman pienen pirtin muutaman sadan metrin päähän päätalosta. Torpan yhteyteen hän rakensi pienen tallin. Poikia oli perheessä useampia, mutta ilmeisesti nuoremmat asuivat päätalossa. Kaikki Lehikoiset olivat enemmän rakennusmiehiä kuin maanviljelijöitä. Rakennusten länsipuolella on suoalue, jolla viljaa on viljelty, joten tällä tilan nurkalla oli myös talon riihi ja kellari riihen vieressä. Päätalo myytiin 1950-luvun alussa, jolloin vanha talo purettiin, samoin poika-Heikin mökki. Uusi päärakennus tehtiin rintamamiestalon malliin, pihapiiriin nousi myös navetta. Uusi sauna lienee 50-lukua myöhempi. Poika-Heikki muutti tuolloin Helsinkiin, ja hänen talonsa purettiin. Tallin osti informantti-Heimon isä. Sen siirtämiseksi jouduttiin kaatamaan vain kaksi puuta, sillä rakennus ei ollut kovin suuri. Sittemmin tila on vaihtanut omistajaa useaan kertaan. Dokumentointi saatiin päätökseen aamulla 6. elokuuta. Aurinko paistoi edelleen. Kellari lon täysin sammaloitunut, mutta erottuu hyvin. Kellarin rakennusaika on aika varmasti ennen sotia, mahdollisesti jo 1920-luvulla. Vene-Heikin ja hänen perheensä asutusvaihe on alkanut tuolloin ja jatkunut 1950-luvun alkuun. Laitalan rakennusjäännös sijaitsee Polvijärven Martonvaarassa metsäalueen keskellä nuoressa kasvatusmetsässä reilut 150 metriä asutustilalta. Puusto on kuusivaltaista tiheää sekametsää. Aluskasvillisuus on niukkaa - maata peittää tiheä sammal. Torpan tienoilla on umpeenkasvava heinäisenpi läntti, jolla kasvaa lähinnä suuria koivuja ja haapoja. Aivan torpan nurkalta alkaa vanha pellon pohja, joka kasvaa tiheää istutusjuusikkoa. Maakuoppa on aukion reunalla, noin 25 metrin päässä torpalta. Pari sataa metriä torpan koillispuolella on kellarin pohja ja riihen jäännökset. Kellarin kohdalla on pieni luontainen kumpare, johon rakennelma on kaivettu. Ilmeisesti kellarin ympärillä on ollut peltoa, sillä aivan kellarin vieressä on pellon reunalle tyypillistä kiviaitaa. Kauempana metsässä on lisää aitaa sekä peltoraunioita. Muutaman metrin päässä kellarista on toinen ihmisen tekemä rakenne, joka erottuu maakumpareena. Informantti Heimo Tanskasen mukaan se on riihen pohja. 3 Voimassa 2013-12-27T11:41:13 14550.58764648 601.67836243
arkeologinenkohde_alue.2579 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2579 165081 {F426FB13-B0BD-4318-9A3E-69543C5A4FA8} Pyöräkangas rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Pyöräkankaalta dokumentoitiin yhteensä seitsemän rakennelman tai rakennuksen jäännöstä. Laajan torpan sekä navetan lisäksi pienellä alueella oli jäänteitä saunasta, kellarista, kahdesta kaivosta sekä tarkemmmin määrittelemättömästä rakennuksen pohjasta. Torppa (165074): Torpan päärakennus sijaitsee aluetta halkovan metsäautotien itäpuolella, aivan tien reunassa. Kohdalla kasvaa lähinnä hienikkoa. Rakennus on noin 16 metriä pitkä ja 7 metriä leveä. Siinä on kaksi erillistä tilaa, joiden keskellä on uunin jäänteet. Huonetiloja erottaa toisistaan korkea jalka. Rakennuksen kivijalka on kivestä, ja sen päällä on noin 80 cm korkeat maansekaiset vallit. Molempien huoneiden sisällä näyttäisi olevan kuopanteet. Uuni on sijainnut kokonaisuudessaan toisen huoneen puolella. Uunittomassa huoneessa näyttäisi olleen kiukaan tapainen.Rakennuksen eteläpuolella on 1.3 x 1metrinen kivetty kellarikuoppa, jolla on syvyyttä noin metri. Rakennus lienee palanut 1960-luvulla. Näin ainakin paikallinen perimätieto kertoo oppaana toimineen suunnittelumetsuri Markku Reijosen mukaan. Navetta (165075): Navetta sijaitsee metsäautotien länsipuolella. Se on massiivinen, 25 metriä pitkä ja 7 metriä leveä rakennus, jossa on useita erillisiä tiloja. Keskellä sijaitsevan karjasuojan perustukset on valettu kokonaan betonista hirsikehikon sisään. Niin ikään eläinten syöttökaukaloiden seinamää on tehty betonista. Ulommaiset tilat on perustettu kiviselle ja hirsiselle perustalle. Lantala on niin ikään betoniperustuksella. Näistä rakenteellisista seikoista voi päätellä, että navettaa on sen käytön aikana laajennettu ja paranneltu useaan otteeseen. Kaivo (165076): Navetan vieressä sijaitseva kaivo on 3 x 3 metriä laaja ja kivetty rakennelma. Rakennuksen pohja (165077): Betoniselle kivijalalle tehty rakennus on ollut 5.5 x 5.5 metriä laajuudeltaan. Sen yhdessä nurkassa on matalaa kiveystä. Rakennuksen funktio on epäselvä. Sauna (165078): Sauna on niin ikään betonijalalla. Se on kooltaan 5 x 5 metrinen ja se on lahonnut paikalleen. Rakennuksen hirsiseiniä on edelleen hieman jäljellä. Kiuas on ollut tynnyrissä, muuri on tehty tiilistä. Rakennuksen tuntumassa on riekaleita vesisaavista. Kaivo (165079): Aivan saunan vieressä on toinen kivetty kaivo. Se on säännöllisen neliön muotoinen, seinämät ovat hieman toista metriset. Kaivo on kasvamassa umpeen eikä siinä ole vettä. Kellari (165080): Niin ikään navetan välittömässä läheisyydessä on kellarin jäännöksiä. Kellari on ollut suuri, 7 x 5 metrinen, ja seinävallit ovat edelleen noin metrin levyiset. kuoppa on nykyään noin 1.3 metriä syvä vallin harjalta. Eteläreunalla sijaitsevan oviaukon reunoja on tuettu kivillä, muuten seinät näyttäisivät olleen maata. Yksittäiset kohdepisteet on mitattu maastotietokoneella. Näiden pisteiden perusteella aluerajaus on käsin digitoitu. Kohde tarkastettiin 7. elokuuta, oppaana toimi suunnittelumetsuri Markku Reijonen. Valitettavasti kohteella maastotietokone jumittui niin, että muistiinpanot kohteelta tehtiin käsin paperille. Sijaintitiedot mitattiin kuitenkin maastolaitteella. Pyöräkangas on ollut syrjäkyläläisten ohituspaikka matkalla kirkonkylälle. Paikalla on sijainnut ilmeisesti alunpitäen metsänvartijan tila, jolla on ollut useita omistajia aikojen saatossa. Metsähallituksen hallintaan alue on päätynyt Hackmannin kauppojen kautta. Perimätiedon mukaan paikan viimeinen omistaja olisi mahdollisesti itse polttanut torpan 1960-luvulla. Pyöräkangasta halkovan Timovaara-kirkonkylä -tien varrella, noin 1.5 kilmetriä etelään torpalta, on ollut paikallisille asukkaille merkittävä kivi. Sen koloon ovat ohikulkijat tukkineet kolikoita. Tapa on elänyt vielä sotien jälkeenkin. Sittemmin kivi on hävinnyt. Tie oli aiemmin vain pieni kärrypolku, jota myöten syrjäkylien asukkaat kulkivat Polvijärven kirkolle. Pyöräkangas sijaitsee vajaat parikymmentä kilometriä Polvijärven kirkolta luoteeseen pienen Lipasjoen länsipuolella. Lipasjoki laskee Pyöräkankaan eteläpuolella Kiskonjokeen. Itse kangas on matala kumpuileva laaja kumpare, jossa kasvillisuus on rehevää rakennusjäännöksen tietämillä. 3 Voimassa 2013-12-27T12:48:20 6019.91748047 294.00517784
arkeologinenkohde_alue.2580 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2580 165084 {7EA8F09A-BADB-4A1D-BD09-A59E3141E9F2} Jokimutka rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Kohteessa on kaksi erillistä rakennusjäännöstä, epäselvempi torpan pohja (?) sekä kellari. Torppa (165082): Rakennuksesta on jäljellä valetun uunin pohja, uunipeltiä sekä uunin luukku. Näiden vieressä on kasa tiiliä. Seinistä ei näy jälkeäkään runsaan aluskasvillisuuden seassa. Kellari (165083): Kellari on kuutisen metriä halkaisijaltaan oleva päällepäin näkyvä kehä. Se on ehjä. Sisällä seinät ovat kauttaaltaan kivetyt, rakennelmaa peittää maakumpu. Oviaukossa on betoninen vahvike. Korkeutta kellarilla on nykyisellään noin metri. Kellari on kauttaaltaan sammalen peitossa. Rakennelmien sijaintitiedot on mitattu maastotietokoneella. Pisteiden perusteella kohteen aluerajaus on tehty käsin digitoimalla. Kohde tarkastettiin 7. elokuuta. Oppaana toimi suunnittelumetsuri Markku Reijonen. Kohteen dokumentointi tehtiin paikalla pääosin manuaalisesti, koska maastotietokone oli gps:sää lukuunottamatta täysin juntturassa. Kohde oli entuudestaan tiedossa mutta tarkastamatta. Paikalla on voinut olla hyvin lyhytikäinen rintamamiestila. Se lienee purettu, koska päärakennuksesta ei ole jäljellä muuta kuin muuratun uunin sija. Viljelystä on ilmeisesti paikalle suunniteltu. Rakennuksen ympäristössä on tuskin kuitenkaan missään vaiheessa aloitettu viljelyä ja paikka on jäänyt nopeasti autioksi. Kohde sijaitsee 14 kilometriä pohjois-luoteeseen Polvijärven kirkolta, Kiskonjoen mutkassa, joen koillispuolella. Kirkonkylälle vievä tie kulkee reilut sata metriä alueen lounaispuolella. Tien toisella puolella on Tienhaaran talo. Alue on ryteikköistä mutta suhteellisen avointa metsää. Alueelle on jossain vaiheessa kaivettu ojia ilmeisesti lapiolla, mutta maasto ei vaikuta entiseltä pellolta. 3 Voimassa 2013-12-27T19:43:00 5568.17114258 279.04012379
arkeologinenkohde_alue.2581 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2581 165091 {1EA2AFF9-A9ED-4D85-BEB4-0DC1636042F0} Aisusjärvi savottakämpän sija 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Aisusjärven savottakämpän sijalta on dokumentoitu tallin, kämpän, kaupparakennuksen, saunan ja kellarin jäännökset. Varsinaisesti kämppäkompleksiin liittymätön rakenne on aluerajauksen sisään jäävä uittotammi. Talli (165085): Kämpän talli erottuu heikosti matalana luonnonkivistä tehtynä kivijalkana, joka on jäänyt heinikon peittoon. Tallin yli kulkee sähkölinja yli joen. Rakennus on ollut 11 x 10 metrin suuruinen tila, jossa ei ilmeisesti ole ollut uunia. Rakennuksen päällä kasvaa heinää ja lehtipuita, mikä vaikeuttaa havainnointia. Kivijalan lisäksi ei muita rakenteita näytä säilyneen. Savottakämppä (165086): Kämppä on rakennettu suurten hakkuiden aikaan ja koko on myös sitä myöten. Rakennus on ollut 15 x 7 metriä, ja siinä on kaksi betonista valettua uunia. Rakennus on purettu jo kymmenen vuoden käytön jälkeen, mutta paljon yksityiskohtia on vielä uunien lisäksi erotettavissa. Seinävallit erottuvat selkeästi kauttaaltaan. Sammalpeitteisissä valleissa on kiviä, mutta ilmeisesti alimmat hirret ovat jääneet myös paikoilleen. Varsinaisia oviaukkoja ei rakennuksesta erotu, mutta todennäköisesti rakennuksessa on ollut miehistöpuoli, keittiö sekä teräväpää. Betonisten uunien ympärillä on punatiilimurskaa. Uunit ovat molemmat suorakaiteen muotoisia, 2 x 1 metrisiä ja 70 cm korkeita. Tämän yläpuoliset tiiliosat on purettu. Raunioissa näkyy myös kattohuopaa. Suurin osa rakennuksen osista on viety purkamisen jälkeen pois. Kauppa (165087): Kauppa kämpän yläpuolella tasanteella on levännyt betonijalalla, joka on kauttaaltaan jäljellä. Rakennus on ollut 5 x 5 metriä. Betonissa ei näy harjaterästä tai muuta samantapaista, joten voipa olla, että seinät on pystytetty hirsistä suoraan betonille. Yhdellä seinustalla on seinään kiinni muurattu betoninen uunin perusta, noin 1 x 1 metri. Uunin yläosia ei ole jäljellä, mutta sekin on todennäköisesti kämpän tapaan ollut tiilestä. Betonijalka on 30 cm korke ja vajaat 20 cm leveä. Muita rakenteita ei ole säilynyt. Rakennusta on pidetty kauppana, sillä informantin mukaan sellainen kämpällä oli. Lisäksi kaikki rakennuksen jäljellä olevat yksityiskohdat sopivat tähän tarkoitukseen. Sauna (165088): Sauna on ollut betoniperusteinen rakennus, 5 x 4 metriä. Kivijalka on puolisen metriä korkea ja parikymmentä senttiä korkea. Selkeää oven paikkaa ei jalassa erotu, mutta todennäköisesti kulku saunaan on käynyt ylärinteen puolella. Lähinnä jokea olevassa nurkassa on ollut betoniperustainen kiuas, joka on purettu pois. Sen päällä ja ympärillä on runsaasti murskaantunutta tiiltä. Kiukaan takana ulkoseinässä on pieni uloke. Rakennuksen ulkopuolella on luonnonkiviä 2.5 metrin päässä seinästä kiukaan takana ikäänkuin kivijalkana jollekin keveämmälle rakenteelle. Täällä on voinut sijaita jonkinlainen terassi ja mahdollisesti sisäänkäynti. Saunan keskus on koholla, samalla tasolla kuin kivijalka. Rakennusjätettä pilkistää sammalen ja aluskasvillisuuden seasta. Rakennus on purettu, seinät ovat varmaankin olleet hirrestä. Kellari (165089): Kämpän kellari on sijainnut rinteessä saunan yläpuolella. Kuoppa on soikea ja suuri, 6 x 4 metriä. Varsinainen kellari lienee ollut huomattavasti pienempi, sillä kuopan pohjalla on jäljellä pätkä suoraa seinää, jonka tukena on yhdessä nurkassa jäljellä lautarakennetta. Kuopan pohjalla on kattohuovan riekaleita. Kellarin alkuperäinen koko voisi olla noin 3 x 1.5 metriä. Merkilllistä rakenteessa on se, että kellariin näyttäisi olevan kaksi sisäänkäyntiä, sekä ylä- että alarinteen puolelta. Tammi (165090): Rannalla on 4 - 5 metriä leveä pengerrys, jolla on pituutta lähemmäs parikymmentä metriä. Joessa on ollut hirsisiä uittorakenteita vielä muutama vuosi sitten, mutta kevättulva on ne vastikään vienyt mennessään. Vastaranta on yksityisomistuksessa ja sinne on rakennettu omakotitalo aivan vastapäätä kämppää. Yksittäisten kohteitten sijainnit on mitattu maastotietokoneella. Pisteiden perusteella aluerajaus on tehty käsin digitoimalla. Tammen koordinaattipiste on otettu sen metsän puolisesta päästä. Rakenne jatkuu suoraan kohti jokea, joten rakenne on usean kymmenen neliön suuruinen. Toiminnallisesti tammi ei liity Aisusjärven kämpän toimintaan, mutta alueet ovat aivan kiinni toisissan. Tiedon Aisusjärven eteläpäässä sijainneesta savottakämpästä ulkorakennuksineen oli suunnittelumetsuri Markku Reijonen saanut seuduilla syntyneeltä Jorma Hirvoselta. Kämppä on rakennettu 1953-1954 suurten hakkuiden aikaan. Kämppä on seissyt paikalla ainoastaan kymmenkunta vuotta, sillä se on purettu 1962-1963. Kämpän lisäksi paikalla on ollut talli, kellari, sauna ja kauppa, E-myymälä Raja-Karjalan kauppa. Kohde tarkastettiin 6.8. vaikka se ei varsinaisesti kuulunut inventointialueeseen. Juuka oli jo inventoitu, mutta kohde ei tuolloin ollut jäänyt inventoijan haaviin. Samassa yhteydessä dokumentoitiin paikalla olevat tammen riekaleet. Aisusjärven kämppä on ollut käytössä kymmenkunta vuotta 50- ja 60-lukujen taitteessa. Paikka on jäänyt purkamisen jälkeen silleen, eikä puustoon jokirannassa ole syytä raskaalla kädellä kajota nytkään. Tammi voi olla kämppää vanhempi, sillä uittoa on Aisusjoessa harrastettu ilmeisesti jo ennen sotia. Uiton tiedetään jatkuneen aina 1960-luvun puoleen väliin. Savottakämppä ja sen toiminnallinen alue sijaitsevat Juuan kunnan eteläosassa, Aisusjärven eteläpäässä, kohdassa, josta alkaa Aisusjoki. Joki on ollut merkittävä uittojoki, ja sen rannalla, joitakin kymmeniä metrejä pohjoiseen kämpän rauniolta, on jäänteitä suurehkosta uittotammesta. Rannalla on monta metriä leveä pengerrys, jolla on pituutta useita metrejä. Joessa on ollut hirsisiä uittorakenteita vielä muutama vuosi sitten, mutta kevättulva on ne vastikään vienyt mennessään. Vastaranta on yksityisomistuksessa ja sinne on rakennettu omakotitalo aivan vastapäätä kämppää. Maasto kämpän ympärillä on kumpuilevaa ja se laskee kivikkoiselle jokirannalle. Maaperä on muutenkin kivikkoista. Puusto on osittain hyvinkin vanhaa, kämppää vanhempaa, ja paikalla kasvaa lukuisia aihkimäntyjä. Pystyssä on myös huomattavan iso kuusikelo. Nuorempi puusto on kämppävaihetta nuorempi. Ilmeisesti puut rakennuksiin on otettu paikalta, mutta muuten alue joen rannassa on saanut olla luonnontilassa jo pitkään. Metsä on tiheää sekametsää. Aluskasvillisuus on paikoin vähäistä, paikoin runsaampaa, mutta jokiranta on hyvin rehevä. Talli sijaitsee hieman muista rakennuksista erillään, tammen vieressä, kymmenkunta metriä rannasta. Kauppa on seissyt nykyisen sähkölinjan alla. Sauna on aivan joen partalla, kivisellä rantatasanteella. Saunan lähistöllä kasvaa pari erittäin suurta kuusta. Kellari sijaitsee rinteessä saunan yläpuolella, vajaan kymmenen metrin päässä kämpältä. Tammi sijaitsee lähellä jokisuuta, tallin vieressä. 3 Voimassa 2013-12-28T12:22:22 7630.72875977 418.54054968
arkeologinenkohde_alue.2582 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2582 162171 {B5A39DAE-8824-4F80-B9CF-BAD82829265D} Pyhävasa pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 320 ei Kohteessa on 43 pyyntikuoppaa, jotka kulkevat etelä - pohjois -suuntaisena nauhana ja kääntyvät pohjoisosassa koilliseen. Seuraavassa on luettelona kuoppien ominaisuudet: Pyyntikuoppa 1: koko: halkaisija 4,6 metriä, vallin ulkoreunalta 7,8 metriä. Syvyys 1,2 metriä. Valli on selvärajainen. Kuopassa on oksia ja hirven karvaa. Pyyntikuoppa 2: koko: 3,2 x 8 metriä, syvyys 40 cm. Soikea lännestä itään, valliton. Pyyntikuoppa 3: koko: halkaisija 3,2 metriä, syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 4: koko: halkaisija 3,2 metriä, vallin ulkoreunalta 6,8 metriä, syvyys 50 cm, vallin korkeus 20 cm. Pyyntikuoppa 5: koko: 3,6 x 2,9 metriä, syvyys 80 cm. Soikea lännestä itään. Pyyntikuoppa 6: koko: 3 x 2,6 metriä, vallien ulkoreunasta 6 metriä. syvyys 0,5 metriä, soikea idästä länteen. Pyyntikuoppa 7: koko: halkaisija 4,2 metriä, vallien kanssa 7 metriä. Syvyys 1 metri. Vallit 20 cam korkeita. Vallien itäpäässä on 1,5 metrin pituinen vallimaasta tehty uloke. Pyyntikuoppa 8: koko: halkaisija 2,6 metriä, itäreunalla on 1 metrin vahvuinen valli, syvyys 40 cm. Vallilla kasvaa puita. Pyyntikuoppa 9: koko: halkaisija 3,7 metriä, syvyys40 cm. Kiinni kuopassa 10. Pyyntikuoppa 10: koko: 3,1 x 2,6 x 0,5 metriä. Itäreunalla metrin valli, soikea idästä länteen. Pyyntikuoppa 11: koko: halkaisija 2 metriä, syvyys 40 cm, vallit 2,6 metriä leveät. Pyyntikuoppa 12: koko: halkaisija 3,6 metriä, syvyys 1,2 metriä. Vallit 2 metriä. Pyyntikuoppa 13: koko: halkaisija 2,6 metriä, syvyys 70 cm. Vallit 1 metriä. Pyyntikuoppa 14: koko: halkaisija 2,8 metriä, vallien kanssa 6,2 metriä. Syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 15: koko: halkaisija 3,3 metriä, vallien kanssa 7,3 metriä, syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 16: koko: halkaisija 3,4 metriä, vallien kanssa 6,4 metriä, syvyys 50 cm. Länsireunan vallissa on ketun pesä. Pyyntikuoppa 17: koko: halkaisija 4,2 metriä, vallien kanssa 7,6 metriä. Syvyys 1, 2 metriä. Itä- ja länsiosissa ei ole valleja. Pyyntikuoppa 18: koko: halkaisjia 3,2 metriä, vallien kanssa 6,4 metriä. Syvyys 1 metri. Pyyntikuoppa 19: koko: halkaisija 2,8 metriä, vallien kanssa 6,4 metriä, syvyys 50 cm. Kuopassa on ketun pesä ja kettu on kasannut kuoppaan hiekkaa. Pyyntikuoppa 20: koko: halkaisjia 4 metriä, vallien kanssa 8,7 metriä. Syvyys 1 metri. Vallit ovat eteläpäästä yhteiset kuopan 19 kanssa. Pyyntikuoppa 21: koko: halkaisija 3,4 metriä, vallien kanssa 7,6 metriä. Syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 22: koko: halkaisija 3,6 metriä, lännessä 2 metrin valli. Syvyys 50 cm. Kuopan reunalla on kiviä. Pyyntikuoppa 23 : koko: halkaisija 2,7 metriä, vallien kanssa 7,1 metriä. Syvyys 80 cm. Pyyntikuoppa 24: koko: halkaisija 2,6 metriä, vallien kanssa 7,8 metriä, syvyys 50 cm. Pohjoispuolen vallissa on metrin pituinen soikea kuoppa. Pyyntikuoppa 25: koko: halkaisija 2 metriä, syvyys 50 cm. Itäreunassa on pieni valli. Pyyntikuoppa 26: koko: halkaisija 3 metriä, pohjoiseen 2,7 metrin valli, syvys 70 cm. Pyyntikuoppa 27: koko: 3,2 x 2,7 metriä, syvyys 60 cm. Soikea idästä länteen. Pyyntikuoppa 28: koko: halkaisija 3 metriä, syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 29: koko: 2,8 x 1,7 metriä, syvyys 30 cm, soikea idästä länteen. Pyyntikuoppa 30: koko: halkaisija 2,9 metriä, syvyys 1 metri. Pyyntikuoppa 31: koko: 2,8 x 1,2 metriä, syvyys 30 cm. Soikea idästä länteen. Kuoppa sijaitsee aivan kiinni kuopissa 30 ja 32. Pyyntikuoppa 32: koko: halkaisija 3,3 metriä, syvyys1,2 metriä. Matala valli eteläpuolella. Pyyntikuoppa 33: koko: halkaisija 2,3 metriä, syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 34: koko: halkaisija 2 metriä, syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 35: koko: halkaisija 2,7 metriä, vallien kanssa 6,3 metriä, syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 36: koko: halkaisija 3,3 metriä, vallien kanssa 6,6 metriä, syvyys 70 cm. Valli on 20 cm korkea. Pyyntikuoppa 37: koko: halkaisija 3 metriä, vallien kanssa 5,4 metriä, syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 38: koko: halkaisija 1,7 metriä, syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 39: koko: halkaisija 2,8 metriä, vallien kanssa 5,7 metriä, syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 40: koko: halkaisija 2,6 metriä, vallien kanssa 4,6 metriä, syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 41: koko: halkaisija 1,4 metriä, syvyys 40 cm. Pyyntikuoppa 42: koko: halkaisija 5,2 metriä, vallien kanssa 8 metriä, syvyys 1,2 metriä. Kuopassa on hakkuutähteitä. Pyyntikuoppa 43: koko: halkaisija 3,1 metriä, syvyys 50 cm, valliton. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia. Suurin osa kuopista löytyi inventoinnissa. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee soiden ja hiekkadyynien vaihtelevassa maastossa, jonka keskellä on lampi. Kuopat sijaitsevat hiekkadyyneissä, joissa kasvaa kuiva kangasmetsä, puulajina mänty ja aluskasvillisuutena jäkälä ja varvut.Eteläosan läpi kulkee hiekkatie ja eteläpuolella sijaitsee Karijärvi, joka on suojelualueella. 3 Voimassa 2013-12-04T08:26:40 78818.70068359 2134.6040385
arkeologinenkohde_alue.2583 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2583 163954 {4FC26E87-F289-40E5-B8CA-75216D9F4737} Haukkapesäjoki 1 vankileiri jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Rakennelma 1. Suuren hirsirakennuksen jäännös, lounas-koillinen suuntainen. Pituus 17 m ja leveys 9,7 m. Enimmillään kymmenen hirsikertaa jäljellä länsinurkassa, pitkillä seinillä kahdesta neljään hirttä ja koillispäässä seitsemän. Väliseinä on noin 8 m etäisyydellä lounaispäästä. Hirret ovat kuorimattomia mutta sisäseinät on veistetty tasaisiksi kirveellä, hirsien välissä on sammalta tilkkeenä. Salvokset on tehty sahalla hirsien yläreunaan. Ikkunat lounaispään molemmilla pitkillä seinillä. Kattohirsiä ja -puita on säilynyt varsin runsaasti. Päätyoven vieressä on hyllyjä sekä lautoja hirsien välisten rakojen kohdalla. Laverin tukipuut ikkunan yläreunan tasolla, ja hirsirunko laverille koillispäässä. Rakennuksen vieressä on aidantolppa ja rautalankaa. Rakennelma 2. Edellisestä 10 m koilliseen on pienemmän kämpän jäännös, se on valmistettu pyöröhirsistä ja varsin hyvin säilynyt. Lounas-koillinen suuntainen, pituus 5,5 m ja leveys 4,5 m. Koillisseinässä on 10 hirttä jäljellä. Hirsien välissä on suuret raot, joissa on tilkkeenä sammalia ja kangasta, lisäksi sisäpuolelle on naulattu lautoja rakojen kohdalle. Länsiseinällä on ikkuna/tarjoiluluukku jossa leveä ikkunalauta jonka alla on poikkilaudat tukena. Sisällä on suuri pyöreä peltikamiina. Koillispäädyssä on ovi jonka vieressä on kiinteä pöytä. Koillispäässä on lisärakennus jonka seinät ovat pystylautaa. Sisällä on varsin runsaasti kattorakenteita. Rakenteiden perusteella kyseessä on keittiö. Rakennuksen 1 pohjoispuolella on aidan katkelma. Jäljellä on aidan tolppa, pyöröpuu jossa on kiinni nauloilla kaksi 2x4” lankkua sekä piikkilankaa. Tolpan pituus on noin 3 m ja sen päässä on vielä n. 50 cm pitkä 45 asteen kulmassa sisäänpäin oleva laudan pätkä. Siitä noin 15 m päässä on kaksi tolppaa noin 4 m välein. Tolpat ovat olleet kasvavia puita jotka on karsittu ja katkaistu, ne ovat n. 3,5 m pitkiä, halkaisija 10-15 cm. Noin 60 asteen kulmassa olevat laudat päässä. Toinen aidan jäännös on rakennuksen 2 vieressä, lautarakenteinen kehys jossa on piikkilanka ristikko. Aitaa on myös rakennuksen 1 vieressä, jossa aita kulkee sen luoteispuolelta ja myös rakennuksen 4 vierestä. Rakennuksen 2 koillispuolella on mahdollisen korsun tai kellarin jäännös. Kuoppa jonka reunoissa on puita, sisällä on myös kattorakenteita jäljellä, hirsiä ja kattolautoja sekä piikkilankaa. Pohjoisreunalla on valli. Kuopan koko on noin 5,7 m x 3,2 m. Edellisestä koilliseen on rakennuksen pohja, josta on yksittäiset hirret jäljellä, koko 5 m x 4 m. Suuren kiukaan jäännös jossa on kahdesta yhteen niitatusta öljytynnyristä tehty runko, joka on täytetty kivillä. Rakennettu suurten kivien päälle, joiden välissä on tulipesä. Sen tukena on myös rautapalkki. Vieressä on hormiputkia. Rakennuksen 2 itäpuolella on kolmas hirsirakennuksen jäännös. Samanlainen rakenne kuin muissa, viidestä kahdeksaan hirsikertaa jäljellä, myös kattorakenteita. Pituus 8,8 m ja leveys 8,2 m. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi ja hirsien rakojen kohdalla on lautoja sisäpuolella. Edellisen kaakkoispuolella on kaksi kuoppaa vierekkäin, välissä on metrin levyinen maakaistale. Suurempi kuoppa on kooltaan noin 2,5 m x 2 m ja, noin metrin syvä. Siinä on jäljellä puun jäänteitä, eli se on ollut mahdollisesti katettu. Pienempi kuoppa on kooltaan 1,5 m x 1,5 m ja noin 1 m syvä. Alueen eteläreunalla on pari metriä korkea törmä. Sen alarinteeseen on kaivettu korsu jonka katto on romahtanut. Korsu on kaivettu puolittain rinteeseen ja pohjoispään viereen on kasattu vallit. Alarinteen puolella seinähirsissä on sahalla tehdyt suorakulmaiset ja kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Ylärinteen puolella on tolpat nurkan tukena, myös oven vieressä. Ovi on tehty pystylaudoista, sen ulkopuolella on puinen salpa sekä metallinen lukituskieleke. Kattohirret on päällystetty kattohuovalla ja maalla. Korsu on noin 3 m leveä ja 4 m pitkä. Oviaukon viereiset vallit ovat pääasiassa kivie. Oven edessä on saksalaisen kamiinan jäänteet sekä penkki. Korsun edessä on kahden männyn välissä, noin 2,2 m korkeudella, 2 cm paksu rautatanko, jonka toinen pää tulee puusta läpi ja on taivutettu alaspäin. Tangossa on tietojen mukaan roikutettu rangaistavia vankeja. Korsun edustalla on myös pienen lautarakennuksen jäännös, josta on jäljellä joko lattian tai katon rakenteita. Koko on noin 6 m x 3 m. Joen itäpuolella ei havaittu mitään rakenteita joita vartiomiehet olisivat käyttäneet. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis, sodanaikainen vankileiri. Teoksessa Sodan piikkilangat kerrotaan vankileirillä olleen noin 200-300 vankia, heitä on käytetty metsätöissä Kaksemajoella, Illestijoella sekä Karipäänjärven ja Taimenjärvien suunnalla telttamajoituksessa. Ajomiehinä on ollut paikallisia hevosmiehiä, mutta saksalaiset ovat ajaneet tukkeja myös telatraktoreilla. Vuonna 1944 vankisavotoissa on hakattu noin 40 000 tukkia. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeelle kohteesta ovat kertoneet Esko Suvanto, Jouni Valle sekä Yrjö, Pirkko ja Petri Mattus.Heidän kertomansa mukaan Haukkapesäojan toisella puolen olevalla jyrkän pystykallion päällä oli vartiointimiehiä ja myös koirankoppeja. Tarinan mukaan vankeja pidettiin vankikopissa ja roikotettiin käsistä puiden väliin laitetussa tangossa. Saksalaisten ylläpitämä vankileiri. Vankileiri sijaitsee Joukhaisvaaran itälaidalla, Haukkapesäjoen länsirannalla, noin 2 km etelään Solojärveltä. Maaperä on kivikkoinen, alueella kasvaa tiheähköä mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-11-28T08:35:15 3149.22558594 218.98765919
arkeologinenkohde_alue.2584 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2584 163540 {24129C9D-65A2-48BB-90BF-701005443F29} Postovaara savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 258 ei Paikan päällä kaadetuista pyöröhirsistä tehty kämppä, pääosin kaksi hirsikertaa jäljellä. Sahalla tehdyt suorakulmaiset salvokset. Kattorakenteita on säilynyt, mm. kurkihirsi ja kattopuita. Koko 8 m x 7,7 m. Kämpän kohta on lähes aukea, päällä kasvaa muutama koivu. (x 3478610, y 7506336) Edellisestä noin 20 m etelään on toinen kämpänpohja, kooltaan 9,5 m x 8,3 m. Pääosin kaksi hirsikertaa säilynyt, myös varsin paljon kattorakenteita jäljellä. Katto on ilmeisesti tehty haljispuolikkaista. Pohjoisseinällä on oviaukko. Hirsien sisäpinta on veistetty tasaiseksi, joten todennäköisesti asuinrakennus. Päällä kasvaa muutama koivu ja vähäistä aluskasvillisuutta. (x 3478603, y 7506310) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis, kämpän rauniot vuosisadan alkupuolelta. Metsuri Asko Moskuvaara kertoi että kämpän ovat omistaneet Reeti Vaarala ja Kauko Ylivaara 1950- tai 1960-luvulla. He ovat olleet leveranssimiehiä eli yksityisiä hankintamyyjiä, jotka ovat ostaneet alueen hakkuuoikeuden. Miehet ovat jossain vaiheessa riitautuneet ja toinen on puukottanut toista, mutta riita on myöhemmin sovittu. Savottaa varten on ostettu hevonen, joka on ollut sokea. Savottakämppä ja talli. Kohde sijaitsee Postovaaran länsipuolella, jyrkän rinteen alapuolisella tasaisella, suon reunassa. Vieressä on lähde. Tuore kangas, tiheähköä sekametsää, aluskasvillisuus sammalia, kortetta ja mustikkaa. 3 Voimassa 2013-11-20T10:16:25 915.84521484 128.72074337
arkeologinenkohde_alue.2585 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2585 163550 {7BA17ED3-4037-4417-B253-09C71E013B39} Pieruojanlatvavuoma savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 237 ei Paikalla on kaksi kämpän jäännöstä ja kaksi kuopparakennetta. Alueen koillispäässä on kuopparakenne noin kahden metrin päässä ojasta. Se on luode-kaakko suuntainen ja muodoltaan lähinnä suorakaide, kooltaan 5,4 m x 3,3 m. Luoteisreunassa on kuitenkin kapeampi laajennus joka on kooltaan noin 3 m x 1,3 m. Keskellä on vielä yli metrin levyinen kulkuaukko. Kuoppa on 60-70 cm syvä, sen reunoissa on hirret, joista yksi on piisin vieressä näkyvissä. Piisi on rakenteen länsinurkassa, se on liuskekiviä. Kuopassa on mahdollisten kattopuiden maatuneita jäänteitä. Mahdollisesti rakenne on maasauna, jollaisia savottatyöläiset ovat rakentaneet majoituspaikoiksi ennen vuoden 1928 kämppälakia. Rakenteet ovat lähes täysin aluskasvillisuuden peittämiä ja kuopassa kasvaa koivuja. (x 3479139, y 7502782) Noin 10 m rakenteesta 1 lounaaseen on pienen kämpän jäännös. Se on lähes pohjois-etelä suuntainen, kooltaan 6,5 m x 4,4 m. Valmistettu pyöröhirsistä joita on neljä tai viisi hirsikertaa jäljellä. Oven viereiset seinät ovat romahtaneet, vain pari hirttä jäljellä. Hirsien välissä, oviaukon reunoissa, on poikittaiset puun pätkät karapuiden sijaan. Yläpuoliset kirveellä veistetyt salvokset, pyöreitä kattopuita on jäljellä toisen seinän päällä. Päällä kasvaa koivun ja kuusen taimia. (x 3479127, y 7502768) Noin 15 m edellisestä länteen on pienen kämpän jäännös. Koko 5,3 m x 5,2 m, 1-3 hirsikertaa jäljellä. Luode-kaakko suuntainen, oviaukko luoteeseen. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, joissa on kirveellä tehdyt yläpuoliset salvokset. Ei piisiä, joitain kattopuita jäljellä. Hirret sammalien peitossa, päällä kasvaa koivuja. (x 3479114, y 7502770) Noin 8 m kämpästä 2 lounaaseen on toinen kuopparakenne. Se on muodoltaan neliömäinen, koko 3,7 m x 3,7 m ja noin 70 cm syvä. Reunoissa on hirret, oviaukko on suolle päin, mutta ei keskellä seinää. Mahdollisesti kellari, tai maasauna. Ojalle päin kuopan edessä on heinikkoinen alue, kuopassa kasvaa sammalia ja kuusen taimia. (x 3479105, y 7502765) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1969 topografiseen karttaan on Vanttionrollin reunaan merkitty kämppä. Merkitystä kohdasta ei kuitenkaan löytynyt mitään, mutta hieman lähempää Pieruojan latvaa, noin 300 m pohjoiskoilliseen merkitystä kohdasta löytyi kämppäalue. Savottakämppäalue. Sodankylän metsänhoitaja G.W. Forsström kertoo muistelmissaan And. Kurt. Oy:n hakanneen Vattioselässä vuonna 1905, mahdollisesti kämpät liittyvät näihin hakkuisiin. Ainakin kämpät rakenteidensa puolesta vaikuttavat olevan ajalta ennen vuoden 1928 kämppälakia. Kohde sijaitsee Vanttioselän länsireunalla olevalla Pieruojanlatvavuomalla, Pieruojan kaakkoisrannalla. Pieruojan rannat ovat kuivempaa maata, mutta ojan luoteispuoli on avosuota. Alueella kasvaa koivuja ja muutamia kuusia, aluskasvillisuus on sammalia, heinää, hillaa, kortetta ja mustikkaa. 3 Voimassa 2013-11-20T12:11:15 832.61987305 125.5399176
arkeologinenkohde_alue.2586 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2586 163573 {DC32B4C8-A419-4DE0-90CB-3AC94BAE26BF} Vanttionrolli kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 234 ei Talvitien länsipuolella on pienen kämpän pohja, jonka tien puoleinen reuna on tuhoutunut. Jäljellä on yksittäiset suuret hirret joissa on moottorisahalla tehdyt suorakulmaiset salvokset. Hirret ovat varsin maatuneet. Jäljellä on myös oven kamanapuu jossa on kolme saranaa. Rakennelman koko on arviolta 4 m x 3,8 m. (x 3478905, y 7502051) Talvitien itäpuolella, hieman ylempänä rinteessä on pienen rakennuksen pohja ja katon jäännös. Rakennuksesta on jäljellä vain matala maapenkki kooltaan 2,7 m x 2,7 m. Katon katkelma on valmistettu sahatuista laudoista joissa on kattohuopaa päällä. Paikalla on myös galvanoitua peltiä ja peltihormi. Viereisessä pienessä kuopassa on kahden kamiinan jäänteet, niistä toinen on valurautainen. (x 3478927, y 7502056) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Kämppä, joko metsätyökämppä tai metsästyskämppä. Kohde sijaitsee Vanttioselän länsipäässä, aivan lähellä suon reunaa. Kohde sijaitsee talvitien molemmin puolin ja on osin jäänyt sen alle. 3 Voimassa 2013-11-20T15:10:09 372.73388672 85.52946011
arkeologinenkohde_alue.2587 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2587 165110 {B49EE56B-05E4-4706-961F-3FB52DEDADE7} Coalmmávárri Purnuja 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 271 ei Paikalla on kaksi purnua, joista toinen on selkeämmin näkyvillä (purnu 1). Purnu 2:n päälle on muodostunut runsaammin aluskasvillisuutta. Purnu 1: 7722743 3534061 Purnu 2: 7722753 3534067 Kohde rajattu kahden purnun ympärille noin 10 metrin etäisyydelle. Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen puistomestari Petteri Polojärvi löysi kohteen kesällä 2013. Coalmmávárrin pohjoisrinteen vallitseva puulaji on tunturikoivu. Kohteesta luoteeseen on Hannun kotajärvi. Utsjoen moottorikelkkaura kulkee kohteen luoteispuolella. 3 Voimassa 2013-12-30T10:28:50 557.69799805 90.40001471
arkeologinenkohde_alue.2588 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2588 165245 {518F9F46-22AC-4F43-9859-C15EA4BDCF4C} Kotila sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 253 ei Paikalla on ainakin kaksi sota-aikaista kaivantoa. Paikalla kulkevan hiekkatien vieressä oli etelään päin mentäessä muitakin kaivantoja, joita ei kuitenkaan niiden epämääräisyyden vuoksi merkitty kohteiksi. Kaivanto 1: Aivan hiekkatien vieressä oleva hieman epämääräinen kaivanto. Merkitty SutiGisiin sotakohteeksi. Kaivannossa näkyy sammaleen ja varpujen alta siellä täällä kiviä. Kaivannon koko n. 4 x 5,5 m. X= 3588957 ja Y= 7214989 Kaivanto 2: Merkitty maastoon. Kaivanto on selkeärajaisempi ja se on kooltaan 3 x 2,5 m. Myös tässä kaivannossa sammaleen alta näkyi kiviä. X= 3588937 ja Y= 7214976 Aluemainen. Molemmat kaivannoista merkitty maastoon, mutta vain toinen SutiGisiin. Sota-aikaisia kaivantoja. Kohteesta hieman pohjoiseen on Kuurtolan taistelupaikka sekä Kuurtojoen puolustusasema, joka kuuluu Salpalinjaan. Tien varrella on taisteltu talvisodan aikana. Harvaa mäntyä ja koivun taimia kasvava kangas. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-04-28T13:38:38 580.78857422 104.34119465
arkeologinenkohde_alue.2589 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2589 162719 {9BF9F6D4-330E-4D75-9D6B-762819A51646} Pajula asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 142 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäännökset. Jäljellä on päärakennus, huussi ja kellarin jäännös. Lisäksi alueen liepeillä on muutamia pieniä kivikasoja. Päärakennus on yhä pystyssä oleva punainen lautaverhoiltu kaksikerroksinen rakennus. Kivijalka on valettu betonista ja uuni sekä savupiippu on rakennettu punatiilistä. Mitoiltaan rakennus on noin 6,5m x 7,5m ja siinä on lisäksi pieni veranta. Talossa on huopakatto joka on osittain jo romahtanut sisään. Sisällä on huonekaluja kuten pöytä, penkki, verhot, kaappeja, sänkyjä. Sisällä on myös sanomalehti vuodelta 1991. Huussi on pieni lautarakenteinen koppi joka on osittain romahtanut kasaan. Kellari on mitoiltaan 2,5m x 3,5m kokoinen kasaan romahtanut kuoppa josta johtaa oja alaspäin. Katon tiivisteenä on käytetty muovia. Kohde rajautuu noin 50m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 14.8.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanhan tilan jäännös 1900-luvulta. Mahdollisesti kyseessä on ollut metsänvartijan tila. Maanviljely paikalla vaikuttaa olleen erittäin pienimuotoista. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, vanhalla pihamaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2013-11-20T14:43:37 1951.72827148 179.84958851
arkeologinenkohde_alue.2590 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2590 163020 {1DB41D80-F827-4983-B5F4-2D7D340F6D4F} Kaarrelaki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 284 ei Kohteessa on kolme rakennuksen pohjaa, jotka on merkitty alakohteiksi. Alakohde 1: koko 10 x 4,3 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pohjoisesta mitattuna väliseinä 6,5 metrin kohdalla. Parhaimmillaan rakennelmasta on 9 hirsikertaa jäljellä. Hirret on nurkissa molemmin puolin salvettu. Kaakkoiskulmassa on 1,5 x 1,5 x 0,7 metrin kokoinen uunin kiviraunio, joka on tehty puuperustaiselle alustalle. Hirsissä on tehdasnauloja. Alakohde 2: koko: 4 x 3, 5 metriä, pitkät sivut kulevat idästä länteen. Kaakkoiskulmassa on 1,4 x 1,4 x 1 metrin kokoinen uunin kiviraunio. Seinät erottuvat turvevalleina ja lahonneina hirsinä. Lattia on kaivettu ympäröivää maata syvemmälle. Alakohde 3: koko 5 x 5 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennus on ilmeisesti ollut talli. Seinien paikat erottuvat turvevalleina ja lahonneina hirsinä. Eteläseinän keskellä on oviaukko. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö Metsätyökämppä, talli ja mahdollisesti kellari tai joikin muu rakennus. Kohde sijaitsee kangasmetsän laidassa, lounaispuolella on mäen rinteen alla suo. Kohteen koillispuolitse kulkee hiekkatie. 3 Voimassa 2013-11-07T11:03:45 296.68066406 68.47485822
arkeologinenkohde_alue.2591 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2591 163030 {FCD1903A-4190-4066-BE6C-FE30EDB166A8} Vuopionvuoma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 276 ei Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä, jotka ovat savottakämppä ja talli. Alakode 1: talli, koko 7,5 x 4 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja niiitä on parhaimmillaan 8 hirsikertaa jäljellä. Hirret on nurkissa molemmin puolin salvettu ja niiden välissä on kunttariive. Tasakatto on tehty lyhyiden sivujen suuntaisesti halkaistuista puista. Ovi on eteläseinän keskellä. Alakohde 2: savottakämppä, koko 8,5 x 4,5 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä on puolessavälissä. Lounais- ja luoteiskulmissa on 2 x 2 x 1 metrin kokoiset uunin kivirauniot. Hirret on lahonneet turvepenkeiksi ja ne on ainakin kirveellä katkottu. Päällä kasvaa sekametsä. Kohhde rajautuu alumaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Metsätyökämpän ja tallin rauniot. Kohde sijaitsee mäntyä kasvavalla moreenikankaalla. Kämpän länsipuolella on suo. 3 Voimassa 2013-11-07T13:03:25 905.38452148 116.58031863
arkeologinenkohde_alue.2592 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2592 164099 {823328E0-1082-497C-80A4-BC23DA0DFEFE} Rajakangas asumusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Asuinrakennus (164098) on hirsistä tehty ja myöhemmin pystylaudoituksella katettu rakennus, jossa on asumisosan lisäksi laajahko umpikuisti. Itse rakennus lepää luonnonkivisellä jalalla, kuistin pohja on kevyempi ja avoin. Ilmeisesti myös kuisti on lisätty rakennukseen myöhemmin. Rakennus on puolitoista kerroksinen, yläkerran toisessa päädyssä on luukku, jolle johtavat huterat tikapuut. Toisessa päässä on ikkuna. Yläkertaa ei tohdittu tarkemmin tutkia. Rakennuksen kate on uusittu ei niin mahdottoman kauan sitten. Se on peltiä ja vaikuttaa 1980-luvun tekosilta, mahdollisesti jopa tuoreemmalta. Rakennuksen punatiilinen savupiippu on ehjä. Rakennukseen vievät kaksiaskelmaiset portaat. Alempi on suuri kivi, oven edessä oleva tasanne on lahoavaa lautaa. Rakennuksen ulkomitat kuisti mukaan lukien ovat 10 x 7 metriä. Tästä asuinpinta-alaa on noin 50 neliötä, kuistia noin 14 neliötä. Kuisti on jaettu ovellisella seinällä kahtia. Toinen puoli on eteistä, toinen pieni varastotila. Eteisestä tullaan pirttiin, joka on reilut 30 neliötä. Sitä hallitsee rakennuksen keskelle jäävä suuri uuni. Uunissa on peltinen pinnoitus, mutta se lienee kokonaan muurattu. Uunissa on jäljellä keittolevyjen paikat. Pirtissä on kaksi ikkunaa, jotka ovat kaksinkertaista lasia. Eteisseinustalla on pieni peili 1960-luvulta, ensiapukaappi sekä 1970-luvun kirjahylly. Lattialla on muutama lähes käyttökuntoinen patja. Lattialta löytyi myös Pääesikunnan terveydenhuolto-opas vuodelta 1996. Muuta kalustusta ei pirtissä ole jäljellä. Seinäpahvit ovat osittain repeilleet ja niiden alta paljastuu vankka hirsiseinä. Uunin oikealle puolelle jää kaksi huonetta. Lähempänä eteistä oleva huone on pieni, vajaan kymmenen neliön suuruinen tila. Se vaikuttaa olleen säilytystilana, sillä peräseinällä on kiinteä hyllykkö. Uunin takana oleva toinen ovellinen huone on suurempi. Siinä on samanlainen ikkuna kuin pirtin puolellakin. Se lienee ollut makuuhuone. Kalustuksesta on jäljellä pesukommuuti. Rakennus on viime vaiheessa maalattu punaiseksi, ikkunan pielet ovat valkoiset. Alueen viljelyraunioista on otettu ylös sijaintitiedot mahdollisuuksien mukaan.Erillisiä pisteitä kertyi parisenkymmentä. Peltoraunioita oli joka puolella asuinrakennuksen ympärillä lähes 150 metrin säteellä. Asuinrakennuksen koordinaattipiste on otettu rakennuksen portailta maastotietokoneella. Samalla menetelmällä on mitattu 19 erillistä peltoraunioita. Näiden mittausten pohjalta on kohde digitoitu manuaalisesti aluekohteeksi. Kohde oli merkitty Sutigisiin, minkä vuoksi paikka tultiin tarkastamaan. Päivä oli 17. heinäkuuta, sää sateinen ja kolea. Rakennustavasta ja toteutuksesta päätellen rakennus on pystytetty ehkä ennen sotia. Sitä on korjailtu aivan viimeaikoihin saakka, mahdollisesti jopa 1990-luvulle asti. Kuisti lienee rakennettu sotien jälkeen. Rakennuksen hyvästä kunnosta päätellen sen käyttö vakituisena asuntona on päättynyt hiljakkoin, mahdollisesti 1990-luvulla. Sitä ei ole lukittu, ja vaikuttaa siltä, että sitä olisi käytetty tilapäiseen majoittumiseen myös asuinkäytön päättymisen jälkeen. Talo lienee ollut sotien molemmin puolin pieni viljelystila Metsähallituksen maalla. Kohde sijaitsee Leppävirran itäosassa lähellä Heinäveden kunnan rajaa. Alue jää Rusinvirran eteläpuoliselle laajalle metsätalouden hallinnoimalle alueelle Rajakankaalla. Paikalle johtaa umpeenkasvava tien pohja Rusinvirran hiekkatieltä pohjoisen puolelta. Tien pohjalla kasvaa lehtipuita ja pensaita sekä vatukkoa, joten tietä ei kaiketi ole käytetty vähään aikaan. Matkalla tieltä pihapiiriin on useita erillisiä metsäkuvioita, joille on istutettu kuusia jo hyvä aika sitten. Silmämääräisesti arvioiden tämä on tapahtunut viimeistään 1960-luvun lopulla. Ennen kuusikkoa paikalla on ollut viljelyksiä päätellen todella lukuisista viljelyraunioista kaikkialla. Rakennuksen pihapiiri on edelleen avointa puustosta, mutta täälläkin kasvaa korkeaa vatukkoa sekä pensaita ja villiintyneitä koristeistutuksia. Useita suuria koivuja on siellä täällä piha-alueella, samoin tukeva, toista sataa vuotta vanha mänty. Piha-alueella on ainakin yksi peltoraunioksi tulkittava kasa, mahdollisesti useampikin, mutta runsas kasvillisuus estää asian varmistamisen. Pihapiirissä on runsaasti rakennusjätettä kuten kattopeltiä ja puutavaraa. Pihapiirissä on myös pumppukaivo pisteessä 6938095, 579090. Siinä on 3 x 3 metrin laajuinen hirsinen kansi. 3 Voimassa 2013-11-28T20:06:26 30731.09692383 646.72450001
arkeologinenkohde_alue.2593 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2593 162315 {AD156E27-F56F-4DFF-9086-9D40DB95EBED} Kuoleman laki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 250 ei Kohteessa on savottakämppä, alakohde 1 ja talli, alakohde 2. Alakohde 1 kämppä. Koko 6 x 12 metriä, pitkät sivut kukevat pohjoisesta etelään. Kaksi lyhyiden sivujen suuntaista väliseinää jakava tilan kolmeksi, samansuuruiseksi huoneeksi. Lounaiskulmassa on 2 x 2 x 0,7 metin kokoisen uunin kiviraunio. Pohjoispäädyn keskellä on ikkuna. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu. Koilliskulmassa on 7 hirsikertaa jäljellä. Hirret on molemmin puolin salvetu. Keskihuoneen itäseinässä on ovi. Rakennelman päällä on piuussuunnassa katon niskapuita. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Alakohde 2 talli. Koko 13 x 7 metriä. Pitkät sivut kulkevatkaakosta luoteeseen. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä. Salvoksista ei enää saa selvää. Lyhyen sivun suuntaisesti kulkevat pyöröhirrestä halkaistut kattopuut. Rakennelmassa on tehdasnauloja. Rakennelmat ovat pitkälti lahonneet turvepenkeiksi ja päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Metsätyökämpän ja sen yhteydessä olleen tallin rauniot. Kohde sijaitsee mäntykankaalla, joka laskee kaakkoon, suohon. Aluskasvillisuutena on mustikka. Kohteen pohjoispuolella 195 metrin päässä kulkee hiekkatie koillisesta lounaaseen. 3 Voimassa 2013-10-22T14:34:29 4247.68041992 254.85182915
arkeologinenkohde_alue.2594 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2594 163123 {3432F74A-2CCF-4276-882E-68D2DD5DD5D6} Pieni Ruostemäki rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Rakennuksen pohja (163121): Rakennuksesta on jäljellä enää käytännössä uunin paikka. Se on halkaisijaltaan noin kolmemetrinen kasa, jonka päällä kasvaa kuusi. Aluskasvillisuuden alta pilkottaa luonnonkiviä ja tiiltä. Kasa on noin metrin korkuinen. Seinärakenteista ei näy jälkiä. Metsäkoneen ura viistää aivan uunin länsipuolelta, aluskasvillisuus on runsasta uunin vieressä. Voi olla, että rakennus on purettu pois. Tiilistä päätellen se ajoittunee 1900-luvulle. Rakennuksen pohja (163122): Rakennus erottuu kasvillisuuden seasta lähinnä ison uunin pohjan avulla. Se on nykyään halkaisijaltaan yli parimetrinen, korkeuttakin on lähes metri. Sammalen alta pilkottaa myös tiiltä. Uunin vieressä on metallisen kaminan riekaleita. Suuri metallinen kamina - 1.3 x 1.8 m - on kiikutettu parinkymmenen metrin päähän ylärinteeseen. Rakennuksen hirsiseiniä on hieman jäljellä sammalen alla. Rakennuksen muoto ei niiden perusteella kuitenkaan täysin hahmotu. Uunin sijainnista päätellen rakennus on voinut olla l-kirjaimen muotoinen, myös lämmityslaitteiden runsaus ja järeys viittaavat hieman kookkaampaan rakennukseen. Rakennusten koordinaattipisteet on mitattu maastotietokoneella. Kohteen aluerajaus on tehty käsin digitoimalla maastopisteiden ja -havaintojen perusteella. Kohde on merkitty Suti-kohteeksi, minkä vuoksi paikalle saavuttiin kesäkuun 18. Oppaana toimi suunnittelumetsuri Reijo Taurovaara. Kohde dokumentoitiin hieman kosteissa olosuhteissa, mutta havainnointimahdollisuudet olivat hyvät. Kuusikko selkeämmin erottuvan rakennuksen läheisyydessä on istutettu alueelle ilmeisesti 1960-luvulla, mikä ajoittaa rakennusten hylkäämisen hieman varhemmaksi. Tämä ajoitus on sopusoinnussa näkösällä olevan rakennusjätteen kanssa. Näiden seikkojen perusteella kohteen asutusvaihe ajoittunee pääasiassa 1900-luvun alkupuolelle ja vuosisadan puoleen väliin. Koosta päätellen voisi arvella suurempaa rakennusta päärakennukseksi. Mäen päällä oleva heikommin säilynyt rakennuksen pohja on voinut olla navetta. Nämä ovat kuitenkin vain arvailuja, sillä kohde on siinä määrin tuhoutunut, ettei maastotarkastuksen perusteella rakennusten funktiosta saa varmuutta. Pieni Ruostemäki sijaitsee Sonkajärven itäosassa, Kiltuanjärven itäpuolella. Mäelle vie hyväkuntoinen metsäautotie, hakkuita alueella on tehty edellisenä talvena. Kohteen tuntumassa on ajettu raskaille metsäkoneilla ja voipa olla, että lähinnä tietä oleva rakennusjäännös on osittan tämän vuoksi tuhoutunut. Tämän rakennusjäännöksen itäpuolella kasvaa varttunut kuusikko, mutta kuivahko Pieni Ruostemäki on monin paikoin suhteellisen mäntyvaltainen. Rakennusjäännöksen kohta on puuton ja aluskasvillisuus rehevää. Paikalla kasvaa viinimarjapensaita ja jotain koristepensasta. Näkyvyys on tästä syystä heikko. Toinen Pienen Ruostemäen rakennusjäännös sijaitsee vajaan parin sadan metrin päässä metsäautotietä lähinnä olevasta rakennuksen pohjasta. Jälkimmäinen jäännös sijaitsee loivassa alarinteessä, jossa kasvaa 50-vuotias kuusikko. Rakennuksen alapuolella on suoniitty, jonka reunalla on lähde. Rakennuksen pohjan ympäristössä aluskasvillisuus on rehevää. Erityisesti saniaista on runsaasti, mutta myös viinimarjaa, kortteita ja pieniä tuomia kasvaa rakennuksen jäännösten tuntumassa. 3 Voimassa 2013-11-10T18:42:08 9700.85668945 366.30632665
arkeologinenkohde_alue.2595 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2595 163380 {61D99DA9-65AB-4385-B24F-EFB11D2CFBF7} 1000034665 Luuvaara 2 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 286 285 ei Hiekkamoreeniharjanteella kulkevalla polulla, harjanteen tyvellä, kohdassa x = 7587785 / y = 3523497, havaittiin paljaaksi kuluneessa maanpinnassa noin kahden metrin matkalla toistakymmentä kvartsi-iskosta. Polun viereen, kohtaan x = 7587784 / y = 3523497, aukaistiin noin neliömetrin laajuinen koekuoppa 1. Koekuoppa 1:stä löydettiin kaksi kvartsi-iskosta noin kolmen senttimetrin syvyydeltä, ja ne kerättiin talteen. Pintaturve koekuoppa 1:n kohdalla oli ohut, alle kahden senttimetrin paksuinen, ja huuhtoutumiskerros oli vain heikosti havaittavissa. Likamaata koekuoppa 1:ssä ei todettu. Koska koekuoppa 1:stä ei löydetty mitään asuinpaikan ajoitusta tarkentavia löytöjä, päätettiin sen lähelle kaivaa vielä toinen koekuoppa. Koekuoppa 2:n koko oli noin 0,5 m x 0,5 m, ja se kaivettiin noin viisi metriä koekuoppa 1:stä lounaaseen päin, kohtaan x = 7587780 / y = 3523492, suolle päin laskevan rinteen partaalle. Koekuoppa 2:n kohdalla pintaturve oli melko kulunut, vain noin yhden senttimetrin paksuinen, ja huuhtoutumiskerrosta kuopassa ei havaittu lainkaan. Kuitenkin noin viiden senttimetrin syvyydellä maaperän todettiin olevan voimakkaasti likaantunutta ja väriltään tummaa, punertavan ruskeaa ja selvästi palaneelta vaikuttavaa. Likamaan seassa havaittiin myös runsaasti suuren tai keskikokoisen nisäkkään palaneiden luiden kappaleita, joita kerättiin talteen mahdollista ajoitusta varten 22 kappaletta. Koekuoppa 2:n kaivaminen lopetettiin noin kymmenen senttimetrin syvyydellä, mutta puhdasta pohjamaata ei kuopasta siihen mennessä saavutettu. Hiekkamoreeniharjanteelle, joka jatkuu kohteen luota kohti kaakkoa, tehtiin muutamia lapionpistoja noin kymmenen metrin välein harjanteen kaakkoispäähän saakka, mutta lisää löytöjä tai muita jälkiä ihmistoiminnasta ei löytynyt. Kohde on rajattu lähinnä maastonmuotojen perusteella. Asuinpaikka rajautuu todennäköisesti kahden suonotkelman välisen hiekkamoreeniharjanteen tyven jokseenkin tasaiselle laelle, jonka halkaisija on noin kolmekymmentä metriä. Luoteessa ja kaakossa kohdetta rajaavat noin metrin verran harjanteen lakea alemmas laskeutuvat notkelmat ja idässä suojuotin laita. Lounaan suunnalla kohde rajautuu suolle laskevan rinteen partaalle ja pohjoisessa ylemmäs kohoavan rinteen juurelle. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Ilman laajempia tutkimuksia ei voida varmasti sanoa, ovatko koekuoppien 1 ja 2 löydöt keskenään samanikäisiä vai onko asuinpaikka mahdollisesti moniperiodinen. Asuinpaikan iän tarkempi selvittäminen edellyttäisi koekuoppa 2:sta löydettyjen palaneiden luiden ajoittamista. Asuinpaikka-alueella havaittu huuhtoutumiskerroksen vähäisyys tai puuttuminen johtunee siitä, että porot ovat jossain vaiheessa palkineet harjanteen maanpinnan rikki ja osa huuhtoutumiskerroksesta on kulunut pois. Tällä hetkellä kohteen säilyminen nykytilassaan ei ole uhattuna. Kohde sijaitsee Luuvaaran pohjoispuolella, kahden soisen puronotkelman väliin työntyvän luode-kaakkosuuntaisen hiekkamoreeniharjanteen tyvellä ja sen lounaissivulla. Harjanteen lakea pitkin kulkee polku, jonka alueella mineraalimaa on paikoin kulunut esille. Kohteen lounaispuolella harjanteen rinne laskee suon koillislaidalla virtaavan meanderoivan puron varrelle, noin kolme metriä kohdetta alemmalle tasolle. Kohteen itäpuoleinen suojuotti on noin metrin verran kohdetta alemmalla tasolla, ja sen toisella puolella, noin 160 metrin päässä kohteesta, sijaitsee kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Luuvaara. Puusto kohteen alueella on männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat kanervat, variksenmarja, puolukka, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. Puron varrella kohteen lounaispuolella kasvaa saraheinikkoa. 3 Voimassa 2014-06-04T11:27:44 761.23242188 99.30237106
arkeologinenkohde_alue.2596 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2596 165348 {7CE32636-2E12-43C4-A144-D32B98B42AF3} Porsaanharju 14 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 115 ei Kohteeseen kuuluu kolme lähekkäistä hiilimiilukumparetta. Miilukummut ovat toisistaan 20-30 metrin etäisyydellä jonomaisesti kaakko-luode -suunnassa. Ne ovat halkaisijaltaan noin kymmenmetrisiä ja korkeudeltaan noin puolimetrisiä ja tasalakisia. Kumpareita ympäröi ojanne. Kohde rajautuu aluemaisesti miilukumpujen näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi laserkeilausaineiston perusteella ja tarkastetiin maastossa 21.8.2013. Hiilimiiluja. Ikä yli 100 vuotta. Harjun loiva koillisrinne. Mäntykangas, hiekkamaa. 3 Voimassa 2014-01-08T11:34:24 5970.38098145 332.72696994
arkeologinenkohde_alue.2597 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2597 162193 {B2825B0C-FF93-46EB-A9C6-23FF746C2CF4} Sortonenä 1 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Suuri, kaksiosainen, itä-länsi suuntainen kämppäjäännös, kooltaan 14 m x 7,4 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, jotka on katkaistu sahalla ja kirveellä. Nurkissa on enimmillään neljä tai viisi hirsikertaa jäljellä, seinissä vain pari osin sammaleen peittämää hirttä. Myös kattorakenteita on säilynyt. Nurkissa on sahalla ja osittain kirveellä tehdyt yläpuoliset salvokset. Koillisnurkassa on suuri piisikiveys, kooltaan 2,3 m x 2,3 m ja 1-1,2 metriä korkea. (x 3508519, y 7490349 Toinen rakennuksen jäännös, osittain voimalinjan kohdalla ja osin metsässä, mahdollinen talli. Sijaitsee noin 70 m länteen edellisestä. Kohtalaisen hyvin säilynyt, yhdessä nurkassa on parhaillaan seitsemän hirsikertaa jäljellä. Itä-länsi suuntainen, koko 8,9 m x 8,6 metriä. Valmistettu hieman pienemmästä puusta kuin toinen rakennus, puiden halkaisija 20-25 cm. Hirsien väliset raot ovat suuret, seinäsammalta tilkkeenä. Sisäseinää ei ole tasoitettu, eli ilmeisesti kyseessä on talli. Sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. Pohjoispuolella on halkaistuja kattolankkuja jäljellä. Länsiseinän vieressä sisällä on rakenne, jossa tolppien varassa on salvottu poikkihirsi. Päällä kasvaa muutamia koivuja. (x 3508434, y 7490344) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1974 topografiseen karttaan on merkitty yksi talous- tai varastorakennus. Savottakämppä ja talli, rakenteiden perusteella ne ovat ehkä 40- tai 50-luvuilta. Sortonenä sijaitsee Kelujärven koillispuolella. Kohde sijaitsee Sortonenän itäisemmän haaran päässä, osittain voimalinjan kohdalla ja osin sen vieressä, lähellä suon reunaa. Voimalinjan itäpuolella on varttunutta kasvatusmetsää, kuivahko kangas. Kämpän päällä kasvaa tiheästi koivua, voimalinja on äskettäin raivattu. 3 Voimassa 2013-10-21T09:29:56 2691.04516602 278.07015209
arkeologinenkohde_alue.2598 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2598 162198 {AD42ECFB-140D-48A9-8017-06519B83312F} Sortonenä 2 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 219 ei Kämpän pohja, josta on jäljellä yksittäiset sammaleen ja aluskasvillisuuden peittämät hirret. Rakennus on pääilmansuuntien mukainen, koko 8,5 m x 8 m. Ei merkkejä liedestä tai kattorakenteista, ilmeisesti rakennus on purettu tai siirretty. Päällä kasvaa muutamia koivuja ja pajuja, muuten varsin aukea. Vieressä on pieni kuoppa, mutta ei muita rakenteita. (x 3507676, y 7489433). Edellisestä 30 metriä koilliseen on samanlainen kämpän pohja, jossa on yksi tai kaksi aluskasvillisuuden peittämää hirsikertaa jäljellä, koko 8,7 m x 8,7 m. Länsipuolella seinähirsien jatkeena on noin kaksi metriä pitkät hirren pätkät, jonkinlainen kuisti tai ulkovarasto. Päällä kasvaa tiheästi koivua ja kuusta, mutta aluskasvillisuutta on vähän. Myös ympäristössä on tiheä metsä. (x 3507688, y 7489463) Rakennuksesta 2 noin 80 m koilliseen on rakenne, joka koostuu kahdesta pystypuusta. Ne ovat noin 2 m pitkiä kantoja, joiden välinen etäisyys on 5,7 m ja puiden halkaisija n. 20-25 cm. Rakenne on pohjois-etelä suuntainen. Puissa on kirveellä veistettyjä koloja, molemmissa päissä on syvät kolot joissa on ollut nauloilla kiinnitetty poikkipuu, joka on maatuneena maassa. Toisella puolella on 1 ja 2 koloa, kaikki kolot kirveellä veistetty. Tolppien linjalla on kolme puuta joissa on poikkipuun jättämät kolot. (x 3507722, y 7489497) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Kohde havaittiin vuoden 2013 inventoinnissa. Savottakämppä ja talli. Sortonenä sijaitsee Kelujärven koillispuolella. Kohde on Sortonenän läntisen haaran päässä, lähellä suon reunaa. Alue on varsin tasainen, tuoretta kangasta, jossa kasvaa tiheää sekametsää. 3 Voimassa 2014-01-08T15:14:49 928.11083984 135.77086019
arkeologinenkohde_alue.2599 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2599 162226 {71F67FB1-7425-46AC-A972-966C5AD0FF89} Suksivaara 2 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Suurista pyöröhirsistä valmistettu kämppä, pohjois-etelä suuntainen. Koko 7,5 m x 7 m. Lounaisnurkassa on seitsemän hirsikertaa jäljellä, muissa nurkissa vain pari hirttä. Myös kattorakenteita on säilynyt, halkaistuja lankkuja joissa on kattohuopaa päällä. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi kirveellä, kaksipuoliset sahalla tehdyt koirankaulasalvokset nurkissa. Hirsien välissä on sammalia, päällä kasvaa jäkäliä. Länsiseinällä on ikkunan puolikas, jossa karmit osin jäljellä. Ovi on pohjoispäässä, karmit jäljellä ja karapuut aukon reunoissa. Eteläseinällä on laudasta tehty hylly, jonka alla on tukipalat. (x 3509852, y 7497992) Noin 20 m pohjoiseen on toinen rakennuksen pohja. Koko 10 m x 8 m, pari hirsikertaa jäljellä, samoin kattolankkuja joissa on suurikantaisia huopanauloja. Valmistettu pyöreistä hirsistä, sahalla ja kirveellä tehdyt yksipuoliset salvokset. Seinähirsien yläreunoissa on pieniä koloja, joihin on ilmeisesti tuettu hirsien päitä. Oviaukko on pohjoispäässä. Päällä kasvaa koivuja, aluskasvillisuus on lähinnä sammalia. (x 3509848, y 7498022) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, kohde on merkitty vuoden 1974 toporgafiseen karttaan kahtena talous- ja varastorakennuksena. Savottakämppä ja talli. Suksivaara sijaitsee Kelujärven koillispuolella. Kohde on Suksivaaran itäpuolella vaaran alarinteellä, suon reunan lähellä. Tuore kangas, tiheähköä sekametsää, kuusi, koivu ja mänty. Rakennusten päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Maaperä on kivinen 3 Voimassa 2013-10-21T13:45:29 1446.45166016 165.49926608
arkeologinenkohde_alue.2600 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2600 162293 {CC512D5E-1738-41F5-8999-D5BE87F70537} Rovanlahti pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 225 ei Kohteessa on 11 pyyntikuoppaa, jotka kuvataan seuraavassa: Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 3, 2 m, syvyys 1,2 m, ei valleja näkyvissä. Pyyntikuoppa 2: koko: 2,2 m x1,4 m, syvyys 60cm. Kapea ja jyrkkä. Kuopan päällä kasvaa mäntyjä. Pyyntikuoppa 3: Halkaisija 2,5 m, syvyys 20 cm. Kuopan päällä kasvaa mäntyjä. Pyyntikuoppa 4: Halkaisija 2,6 m, syvyys 40 cm, valliton. Sijaitsee harjun läntisellä puolella. Pyyntikuoppa 5: Soikea pohjoisesta etelään 4 m, idästä länteen 2,7 m, syvyys 1m, ympärillä 1,4 m valli, päällä kasvaa koivu ja paksu puolukkaturve. Pyyntikuoppa 6: Sisämitta 4,8 m, ulkomitta 8 m. pohjoisesta etelään 3 m ja idästä länteen 6,5 m. 50 cm leveät vallit, syvyys 1m. Iso ja selkeä kuoppa, vallilla kuusi. Pyyntikuoppa 7: Halkaisija 2,7 m, syvyys 60 cm. Sijaitsee harjun päässä rinnakkain seuraavan kuopan kanssa. Pyyntikuoppa 8: Koko 2,7 x 1,5 m, syvyys 30 cm. Ei valleja, vierekkäin edellisen kuopan kanssa. Kuopassa kasvaa kuusta ja puolukkaa. Pyyntikuoppa 9: Koko 3,4 x 2,9 m, syvyys 1m. Sijaitsee harjun suuntaisesti (idästä länteen). Pyyntikuoppa 10: Halkaisija 3 m, syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 11: Halkaisija 1,7m, syvyys 50 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Kohde sijaitsee Aakenusjärven eteläpuolella. Järven eteläisin lahti on nimeltään Rovalahti. Kuopat sijaitsevat järvestä eteläkaakkoon kulkevan hiekkaharjun laella. Alueella kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2013-10-22T13:58:33 4505.19018555 484.15567344
arkeologinenkohde_alue.2601 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2601 162035 {047CC692-8B5C-4DBB-BDAA-A97A67DC02F8} Mäntyvuori röykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 150 ei Kohde käsittää yhden pyöreähkön kiviröykkiön. Halkaisija on lounais-koillissuunnassa noin 14m, luode-kaakkoisuunnassa noin 11m. Korkeudeltaan röykkiö on noin 20-40cm. Röykkiössä on keskustaa korkeampi reunavalli, rakenteen sisällä kaakkoispuolella on lisäksi ympäristöä korkeampi kumpu. Rakenteessa on havaittavissa ainakin kahdessa kohdassa tuoreempia kaivelun jälkiä Kohde rajautuu aluemaisesti avokivikkoon rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 19.6.2013 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan tietojen perusteella. Kyseessä on esihistoriallinen kivirakenne. Kohde sijaitsee pitkän luode-kaakko -suuntaisen moreenimäen laella, luonnonkivikossa. Kohteen päällä kasvaa hieman pihlajia ja muuta lehtikasvillisuutta. Kivien päällä kasvaa levää, jäkälää ja muuta vanhaa kasvustoa. 3 Voimassa 2013-10-25T12:14:21 1083.66040039 132.08777085
arkeologinenkohde_alue.2602 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2602 162040 {8AA5B70F-83E4-4A37-814F-5C514AD33F8E} Ollovansaari rajamerkki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 123 ei Kohde käsittää yhden kivisen sammalpeitteisen rajamerkin ja ainakin 6 viisarikiveä muutamien metrien päässä rajalinjoilla. Rajamerkki sijaitsee kolmen kunnan (pihtipudas, Haapajärvi, Pyhäjärvi) rajalla. Rakenteeltaan kohde koostuu noin metrin korkuisesta nelikulmaisesta rakenteesta jonka sivun pituus on noin 2m. Rakenteen keskellä on silmäkivi jossa on kaiverruksia. Kohde rajautuu pistemäisesti rajamerkin yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 19.6.2013 ja se havaittiin Muinaisjäännösrekisteristä. Kyseessä on rajamerkki ilmeisesti 1700-luvulta. Kohde sijaitsee pienellä matalalla moreenisaarekkeella suon keskellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-15T10:50:08 627.67919922 129.81887812
arkeologinenkohde_alue.2603 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2603 162050 {F65625F9-5879-4F26-9C3E-61AAA21DE7FA} Elias raivausröykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Kohde käsittää 6 raivausröykkiötä metsässä. röykkiöt ovat löyhärakenteisia ja halkaisijaltaan noin 2m, korkeudeltaan noin 0,5m. Kohde rajautuu aluemaisesti noin 40m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Luultavasti röykkiöitä on lisää yksityismaan puolella. Kohde löydettiin inventoinnissa 27.6.2013. Kyseessä on luultavasti vanha pelto tai kaski. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-15T13:51:07 1368.39916992 186.80534756
arkeologinenkohde_alue.2604 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2604 162692 {B200E234-FE0A-4EF0-A77E-B0E0184BA374} Toivola sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 225 ei 1: Kohde on kiilanmuotoinen kuoppa, joka kulkee tien suuntaan noin 5 m. 2: Kuoppa on kooltaan 2 x 1 m ja syvyydeltään 50 cm. 3: Kuoppa on mitoiltaan 1m x 50cm ja syvyydeltään 50cm. Kuopassa on valli eteläpuolella. 4: Kohde koostuu kahdesta kulmikkaasta soikeanmuotoisesta kuopasta. Idänpuoleinen kuoppa on kooltaan 7 x 5,4 m. Kuoppien välissä on n. 0,5 m korkea maavalli. Lännenpuoleinen kuoppa on kaksiosainen, pienempi osa on mitoiltaan 4 x 3,4 metriä ja suurempi osa 7,6 x 4 metriä. Isommassa osassa on kivikasa päässä. Kuopat ovat hevosenkengän muodossa. 5: Kuoppa on kooltaan 1 x 1 x 0,5 metriä. 6: Kuoppa on mitoiltaan 4,5 x 3,4 m ja syvyydeltään 0,3 m. 7: Kohde on itä-länsisuuntainen juoksuhauta, joka laajenee länsipäässä. Pituudeltaan se on 14,6 metriä ja syvyydeltään noin 0,5 m. Reunoilla on vallia. Kohde laajenee suun puolella matalaksi, tasapohjaiseksi kuoppa-alueeksi, jota ympäröivät vallit, alue on mitoiltaan 10 x 7 m. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Sota-aikainen puolustusasema. Kohde sijaitsee Saarivaaran kylällä, Kuhmontien itäpuolella, Toivolan talosta kaakkoon. Paikalle johtaa metsäautotie. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-10-30T10:22:39 2011.43017578 171.15343314
arkeologinenkohde_alue.2605 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2605 162696 {00071D6D-CA33-4C73-A20E-0A23569D292B} Pulkkisenautio 3 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Rakenne 1: Kuopan pituus on 2 metriä. Se on hieman T-kirjaimen muotoinen. Rakenne 2: Pesäke, johon johtaa pätkä hautaa, on 3 m pitkä; 1,5 m leveä ja 1m syvä. Sisäänkäynti kohteeseen on lounaispäässä. Rakenne 3: Pakohaudalla on pituutta 10 m. Kaakkoisnurkassa on ampumapesäke. Rakenne 4: Kuopan koko on 2 x 0,8 x 0,6 metriä. Rakenne 5: Puoliympyrän muotoinen kivirakennelma, jonka halkaisija on 1,7 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Kohde on SutiGis:ssa. Sotahistoriallisia rakenteita. Kohde sijaitsee Viianginjärven ja valtakunnanrajan välisellä maakaistaleella. Pulkkisenautio-nimisen kohouman etelärinteellä. Vienan reitti kulkee kohteen pohjoispuolitse. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2014-03-06T09:01:53 974.49951172 138.79520735
arkeologinenkohde_alue.2606 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2606 163157 {28C274A5-EFB8-454C-9A7F-971930A82DE5} Kuusikko-Siikaselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on kellarin jäännös ja kaksi kuoppajäännöstä. Alueen pohjoispäässä on lisäksi 20 x 20 m kokoinen heinikkoinen aukio, jonka reunalla on muutama lauta ja rautalankaa. Kuoppa 1 sijaitsee kääntöpaikan kohdalla ja kuoppa 2 alueen itäreunalla suon laidalla. Kellari sijaitsee alueen länsipäässä metsätien eteläpuolella. Pihan reunoille on raivattu kiviä. Kuoppa 1 on pyöreä ja jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 1,5 m ja 80 cm syvä. Sen pohjalla on metalliromua. Kuoppa 2 on vallillinen pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 80 cm. Valli on 1 m leveä. Kyseessä voi olla kaivon jäännös. Maakellari on tehty paksusta vaakalankusta. Maavalli on kiveä ja hiekkaa. Kellarin katto on romahtanut. Oviaukko on kellarin koillispäässä, ja se on 1,2 m korkea ja 80 cm leveä. Ovi on tehty pystylaudoista ja se aukeaa oikealle. Kellarin varasto-osa on kooltaan 2 x 2 m ja käytävä 1,3 m pitkä. Valli mukaan lukien kellari on kooltaan 7 x 6 m. Kellari: X=7432815, Y=468838; X=7435923, Y=3468997 Kuoppa 1: X=7432835, Y=468858; X=7435943, Y=3469018 Kuoppa 2: X=7432815, Y=468897; X=7435923, Y=3469056 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1959 Sodankylän hoitoalueen karttaan. Kohteessa on siirretyn metsätyökämpän jäännös. 50-luvulla rakennettu kämppä liittyy Metsähallituksen vuosien 1951-1971 Seipäjoen metsätyömaahan (Haapaporras 2006: 22). Kohde sijaitsee Kuusikko-Siikaselän itärinteen juurella, Lomavuoman laidassa. Länsipuolella 110 m etäisyydellä on Rovaniementieltä Auvojärvelle kulkeva tie, josta kääntyy metsätie kohteelle. Metsätie päättyy kääntöpaikkaan, joka on kohteen keskellä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-12T10:30:53 4257.21972656 256.27954162
arkeologinenkohde_alue.2607 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2607 163668 {ED4155FA-88FE-4C13-A0A7-87145D3668C9} 1000000455 Aittajärvi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 145 ei Kohde on moniperiodinen asuinpaikka, joka koostuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asuinpaikka-alueesta sekä kahdesta suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta. Kohteen tarkastuksen yhteydessä onnistuttiin paikallistamaan vain toinen A. Arposen vuonna 1988 löytämistä löytöalueista. Todennäköisesti kyseessä on itäisempi löytöalue, mutta se ei ole varmaa, koska alue ei sijainniltaan vaikuta täysin täsmäävän kummankaan löytöalueen sanalliseen kuvaukseen ja asuinpaikan aiempi sijaintitieto viittaa aivan Aittajärven rantaviivalle. Ainoat tarkastuksen aikana havaitut asuinpaikkalöydöt olivat kvartsi-iskoksia. Läntisimmät iskokset sijaitsevat noin kolmekymmentä metriä Aittajärven laavulta itään päin, kohdassa x = 7589980 / y = 3543873. Iskoksia havaittiin Aittajärven rannan suuntaisella vyöhykkeellä lähes viidenkymmenen metrin matkalla, alle kymmenen metrin etäisyydellä rantatörmästä, noin viisi metriä järven pintaa ylempänä, kohtaan x = 7598978 / y = 3543918 saakka. Itäisimmät iskokset sijaitsevat tiiviinä keskittymänä jyrkästi viettävän, osittain sortuvan rantatörmän yläosassa. Kyseisessä keskittymässä havaittiin toistasataa kvartsi-iskosta noin kymmenen neliömetrin alueella. Suorakaiteen muotoiset liesilatomukset sijaitsevat hieman kauempana rantatörmästä kuin kvartsilöydöt. Latomukset ovat kauttaaltaan kivettyjä ja miltei maantasaisia. Liesilatomus 1 sijaitsee hiekkamoreeniharjanteella, noin neljäkymmentä metriä Aittajärven laavulta koilliseen päin, kohdassa x = 7589992 / y = 3543881. Se on jokseenkin neliön muotoinen, noin neliömetrin laajuinen ja pohjois-eteläsuuntainen. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 25 cm, mutta useimpien halkaisija on alle 15 cm. Muutamien liesikivien yläpinnat näkyvät hyvin jäkälöityneinä pintaturpeen välistä, ja latomus erottuu harjanteen tasaisella laella loivana kohoumana, jonka kohdalla maanpinta nousee noin 10 cm ympäristöään ylemmäs. Kahta latomuksen keskivaiheillä sijaitsevaa kiveä kohotettiin, ja niiden alla havaittiin nokea ja palaneiden luiden kappaleita. Löytöjä paikalta ei kuitenkaan ryhdytty keräämään talteen ja kivet laitettiin takaisin alkuperäisille paikoilleen. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa x = 7589985 / y = 3543924, hiukan yli neljäkymmentä metriä latomus 1:n luota itään päin. Latomus 2 on hieman latomus 1:tä pienempi, halkaisijaltaan noin 0,7 metriä, jokseenkin neliön muotoinen ja koillis-lounaissuuntainen. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 15 cm. Useimpien kivien yläpinnat ovat näkyvillä, ja latomuksen alue on alle viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Latomuksen keskivaiheilla pintaturpeen välistä näkyy myös osittain hiiltynyttä puuta. Kivet eivät ole juurikaan jäkälöityneet, minkä perusteella ne ovat joko kuluneet melko vasta esille pintaturpeen alta tai latomus 2 on huomattavasti nuorempi kuin latomus 1. Kohde rajautuu Aittajärven rannan suuntaiselle, noin 70 m x 40 m laajuiselle alueelle. Etelässä alue yltää miltei Aittajärven rantaan saakka, ja alueen länsireuna sijaitsee noin kaksikymmentä metriä Aittajärven laavusta länteen päin. Alueen raja on määritetty noin kymmenen metrin etäisyydelle asuinpaikalla havaituista liesilatomuksista ja kvartsi-iskoskeskittymistä. Todennäköisesti aluerajaukseen sisältyy vain toinen A. Arposen havaitsemista löytöalueista, koska toisen löytöalueen paikallistaminen ei kohteen tarkastuksen yhteydessä onnistunut puutteellisten sijaintitietojen vuoksi. Kohteen on löytänyt Aki Arponen vuonna 1988. Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa kohdetta kuvaillaan seuraavasti: "Asuinpaikka sijaitsee Suomujoen reittiin kuuluvan Aittajärven koillispäässä ja Suomujoen pohjoisrannalla. Läntinen löytöalue on pieni ja moreeninyppylällä, itäinen on joen rannalla terasseilla ja on n. 100 m pitkä. Löydöt piitä ja kvartsia." Aittajärven itäpään pohjoispuoleinen kangas on ollut leiriytymiseen houkuttelevaa aluetta kautta aikojen. Kvartsi-iskoslöydöt ja liesilatomukset kertovatkin alueen hyödyntämisestä moniperiodisesti kivikaudelta tai varhaismetallikaudelta nykyaikaan saakka. Suorakaiteen muotoiset liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakaudelta tai historialliselta ajalta. Retkeily aiheuttaa melko voimakasta maaston kulumista erityisesti Aittajärven laavun lähiympäristössä. Kivikautista tai varhaismetallikautista kulttuurikerrosta tuhoutuu vähitellen järven rantatörmän sortumisen myötä, mitä törmän partaalla käveleminen kiihdyttää. Myös liesilatomus 1:n säilyminen on jonkin verran vaarantunut, koska se sijaitsee paikalla, jonka kautta Aittajärven parkkipaikalta laavulle saapuvat retkeilijät kulkevat. Kohteen suojelemiseksi olisi toivottavaa, että latomus merkittäisiin maastoon ja suojattaisiin esimerkiksi aitauksella. Latomuksesta voitaisiin lisäksi ottaa luunäyte radiohiiliajoitusta varten, jotta sen ikä saataisiin tarkasti määritettyä. Jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta on todennäköisesti löydettävissä myös kohteen aluerajauksen ulkopuolelta. Mikäli kohteen lähelle suunnitellaan maaperään kajoavia maankäyttötoimia, tulisi alueella tehdä koekuopitusta mahdollisten maanpinnalle näkymättömien muinaisjäännösten havaisemiseksi. Kohde sijaitsee Aittajärven luusuan pohjoisrannalla, Aittajärven laavun itäkoillispuolella, järven rantatörmän yläosassa ja törmän päällä, neljästä kuuteen metriä järven pintaa ylempänä. Maaperä alueella on hiekkamoreenia ja puusto männikköä, aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, sammalet ja jäkälät. Alueen retkeilykäyttö on voimakkaasti maastoa kuluttavaa ja monin paikoin aluskasvillisuus on kulunut miltei kokonaan pois. 3 Voimassa 2013-11-23T18:50:01 1202.13330078 150.61510535
arkeologinenkohde_alue.2608 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2608 165479 {1DAE00F0-CE68-4CE4-99AA-B31D4499CAAE} Myllyoja 2 kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 54 ei Kohteeseen kuuluu kaksi kuoppaa, jotka ovat toisistaan noin 12 metrin etäisyydellä. Pohjoisempi kuoppa on profiililtaan maljamainen ja sammaloitunut. Sen halkaisija on neljä metriä ja sitä ympäröi vallit. Kuopan syvyys on 0,4 metriä. Kuopan pohjalle tehtiin koepisto, jossa sammalen alta paljastui selkeä podsolimaannos. Myös valliin tehdyssä koepistossa oli selkeä podsolimaannos. Hiiltä tai muita kulttuurikerroksia ei havaittu. Koepistojen syvyys oli noin 30 cm eli lapion piston verran. Kuopan päällä on vahva varpukasvusto. Eteläisempi kuoppa on profiililtaan suppilomainen, sen halkaisija on neljä metriä ja syvyys 0,6 metriä. Kuopan ympärillä on vallit. Kuopan pohjan lähelle oli tehty resentti kuoppa, josta puhdistin profiilin. Siinä näkyi podsolimaannoksen huuhtoutumiskerros ja hiiltä sekä nokea noin 15-30 cm:n syvyydessä, minkä alla puhdas hiekka. Kohde löytyi inventoinnissa 23.8.2013. Molemmat kuopat ovat iältään yli sata vuotiaita podsolimaannoksesta päätellen. Niiden funktio jää avoimeksi, mutta pohjoisempi saattaisi olla esim. pyyntikuopan ja eteläisempi tervahaudan jäännös. Säkylänharjun loiva lounaisrinne. Hiekkakangas, vanha männikkö. 3 Voimassa 2014-01-10T11:36:34 423.28674316 86.38005036
arkeologinenkohde_alue.2609 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2609 162230 {CD2A942F-BB0C-4CA8-85A0-B5BFC5AB18C5} Suksivaara 3 kämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 219 ei Hirsikämpän jäännös, luode-kaakko suuntainen. Koko 10 m x 8,5 m, väliseinä puolessa välissä. Seinät on tehty suurista pyöröhirsistä, sisäseiniä ei ole tasoitettu. Luoteisnurkassa on 6-7 hirsikertaa jäljellä. Oviaukko luoteisnurkassa, ja toinen pohjoisnurkan lähellä. Oven pielessä karapuut. Kattorakenteita on jäljellä, haljispuolikkaita kattopuina. Länsiseinällä on valoaukko joka on veistetty kahteen hirteen. Aukon koko on 40 cm x 80 cm, sen päällä on kirveellä tehty lauta joka peittää sen osittain. Sahalla tehdyt yläpuoliset ja suorakulmaiset salvokset. Hirsien välissä sammalta tilkkeenä. Hirsien päällä kasvaa jäkäliä ja sammalta. Päällä kasvaa tiheästi koivun taimia. Aukea, jonka ympärillä uudistuskypsää metsää, aukea osin niittyjä, jossa koivun taimia. (x 3509814, y 7498835). Kämpän luoteispäässä on haljispuolikkaista tehtyä aitaa, aitaus? Aita on suuren ruohikkoisen aukean reunassa, ja se ulottuu lähes toiseen rakennukseen saakka, mutta itäreunassa ei havaittu jäänteitä eli mahdollisesti kyseessä on haasia? Aita on pääosin kaatunut maahan, se erottuu osin aluskasvillisuuden alta, sen päällä kasvaa tiheästi pieniä koivun ja kuusen taimia. Se on ainakin 31 metriä pitkä, päädyssä on poikittain maatuneita hirsiä. Suuri kämpän jäännös, koko 23,5 m x 9,3 m. Rakenteeltaan samantyyppinen kuin edellinen. Luode-kaakko suuntainen, luoteispäädyssä on seitsemän hirsikertaa jäljellä ja poikittaisessa väliseinässä vielä yhdeksän hirsikertaa. Kaikkiaan viisi huonetta, lounaisreunalla on kolme huonetta jotka ovat leveämpiä ja koillisreunalla kaksi kapeampaa käytävämäistä huonetta. Väliseinät ja sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Runsaasti hirsiä jäljellä, myös kattorakenteita joista osa on halkaistuja kattopuita. Huoneiden keskellä on kuopat joista on otettu kiviä/maata. Maaperä on kivinen. Rakenteen päällä kasvaa koivuja. Luoteispäädyssä on ikkuna-aukko joka on peitetty laudoilla ja niiden välissä on tilkkeenä sammalta. (x 3509777, y 7498863) Rakennuksen etelänurkasta lähtee tukevarakenteinen aita, joka muodostuu pyöröhirsistä ja haljispuolikkaista. Se ulottuu kahden hirren pituudelta, eli noin 12 m lounaaseen, ja sen jälkeen taittuu luoteeseen päin jonne se jatkuu noin 60 m. Luoteispäässä aitaa on pystyssä suurta puuta vasten. Katoaa näkyvistä pian pisteen jälkeen, mutta on ehkä jatkunut ojalle saakka. Tukeva rakenne, hirsiä ja haljispuolikkaita riukuina, ei tolppia vaan sivuille salvottuja haljispuolikkaita. Paikoin myös naulattu kuuseen kiinni. Enimmillään viisi haljispuolikasta jäljellä, sivutuet ovat 2-3 m pitkiä. Aita on varsin matala, noin 80 cm korkea kohdassa jossa on neljä hirttä jäljellä. Aita ei näytä rajaavan selkeästi mitään, sen käyttötarkoitus on epäselvä. Yhdessä hirressä karapuun kolo ja salvos eli puut ovat ainakin osin kierrätettyjä rakennushirsiä. Kämppä 3, etelään kämpästä 2 ja länteen kämpästä 1. Kaksiosainen, väliseinä on puolessa välissä. Luode-kaakko suuntainen, koko 9,2 m x 8,2 m. Valmistettu pyöröhirsistä joita on enimmillään 4-5 hirsikertaa jäljellä, sammalta tilkkeenä. Seinissä on pieniä, kahteen hirteen veistettyjä valo-aukkoja. Yläpuoliset, muodoltaan suorakulmaiset eli sahalla tehdyt salvokset. Molemmissa päädyissä on oviaukot, kaakkoispään oven vieressä on myös pieni valo-aukko. Kattopuita on myös muutamia pätkiä jäljellä. Päällä kasvaa tiheästi koivuja. (x 3509775, y 7498838) Kohde rajutuu havaittujen rakenteiden läheisyyteen. Vanha kartta, vuoden 1974 topografiseen karttaan on merkitty neljä talous- tai varastorakennusta, jotka eivät kuitenkaan vastaa havaittuja rakennuksia. Kämppäalue sijaitsee Suksivaaran koillispuolella, Luiroon laskevan Räpsyojan länsirannalla. Oja on tällä kohdalla pieni. Tuore kangas, kuusta ja koivua, ei montaa mäntyä. 3 Voimassa 2013-10-21T15:13:55 4666.38647461 321.03237484
arkeologinenkohde_alue.2610 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2610 162251 {D0303317-2661-4ADC-B977-FEFDD4216A0E} Olletanoja pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 305 ei Kohteessa on 12 pyyntikuoppaa, jotka on merkitty alakohteeksi. Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 2,5 m, syvyys 60 cm, valliton. Pyyntikuoppa 2: Halkaisija vallien kanssa 6,2 m, ilman valleja 2,7m, syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 3: Halkaisija vallien kanssa 4,8 m, ilman valleja 1,8 m, syvyys 60 cm. Eteläreunan valli vaurioitunut äestysurasta. Pyyntikuoppa 4: Soikea idästä länteen vallien kanssa 5,3 m, ilman valleja 3 m. Pohjoisesta etelään vallien kanssa 5,6 m, ilman valleja 2,5 m. Syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 5: Pieni epämääräinen, halkaisija vallien kanssa 3 m, syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 6: Pyöreä, halkaisija vallien kanssa 5,3 m, ilman valleja 2,1 m, syvyys 50 cm, kuopan yli kulkee kolme äestysuraa koillisesta lounaaseen. Kuopassa on hakkuutähteitä. Pyyntikuoppa 7: Halkaisija vallien kanssa 4 m, ilman valleja 1,5 m, syvyys 40 cm. Kuopan luoteispuolella on äestysura. Pyyntikuoppa 8: Pyöreä, halkaisija vallien kanssa 4,5 m, ilman valleja 1,9 m, syvyys 40 cm. Päältä kulkee koillisesta lounaaseen kaksi äestysuraa. Pyyntikuoppa 9: Soikea, vallien kanssa halkaisija 6,4 m idästä länteen, ilman valleja 3 m. Pohjoisesta etelään vallien kanssa 6,6 m, ilman valleja 2,5 m, syvyys 80 cm. Pyyntikuoppa 10: Soikea, halkaisija vallien kanssa 4 m, ilman valleja 1,6 m, syvyys vallien päältä mitattuna 60 cm. Pyyntikuoppa 11: Soikea, halkaisija ns vallien kanssa 5,6 m, ilman valleja 2,1 m, Halkaisija idästä länteen 5,6 m vallien kanssa, ilman valleja 2,6 m, syvyys 80 cm. Päällä tykkylumen kaatamaa nuorta männikköä. Pyyntikuoppa 12: Matala epämääräinen, vallien kanssa 4,7 m, ilman valleja 1,7 m, syvyys 40 m. Kohde rajautuu alakohteesta mitattujen gps pisteiden ylle. Jussi Sarvelan ilmoitus. Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla jossa kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuutena on variksenmarjaa. 3 Voimassa 2013-10-22T14:19:43 32724.7409668 1034.07118627
arkeologinenkohde_alue.2611 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2611 162253 {98E500B9-5752-4F72-A141-5F8FA70C6247} Räpsylä asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Vanha tilan paikka, jossa on päärakennuksen pohja, toinen pienempi rakennuksen pohja ja kolme hirsikehikkoa sekä kaivon jäännös. Talon pohja jossa on suuri pystyssä oleva uuni. Kivien päälle rakennettu talo, josta on jäljellä alimmat hirret ja lattia, koko 12,5 m x 7 m. Päällä kasvaa tiheästi koivuja, sammalta ja heinää. Talo on ilmeisesti purettu. Kaksi erillistä piisiä, joiden välissä on seinän levyinen rako. Suurempi piisi on lähes ehjä, piippu ulottuu n. 5 metrin korkeuteen, alaosan koko n. 2,4 m x 2,2 m. Piisit on tehty ohuista liuskekivistä. Pienempi piisi on osin sortunut yläreunasta, sen vieressä on seinän vieressä tai lattialla ollutta peltiä. Piisin vaakapintojen päällä kasvaa sammalta ja heinää. Väliseinä piisien välissä, eli talossa on ollut ainakin kaksi huonetta. Hirret ovat ilmeisesti sahattuja pelkkahirsiä. Talon alta löytyi puuesine, kooltaan 35 cm x 25 cm, jossa huolellisesti tehty liitos. (x 3512995, y 7500201) Talonpohjasta noin 25 m itään on kaivon kuoppa jossa on hirret reunoissa. Koivupuskan piilottama ja vaarallinen, tulisi peittää. (x 3513023, y 7500208) Kaivon vieressä, sen itäpuolella on rakennusjäännös jossa on pieni piisi. Päällä kasvaa tiheästi koivua, nokkosia ja heinää, tiheän kasvillisuuden alue on kooltaan noin 12 m x 7 m. Ei muita rakenteita näkyvissä, kasvillisuus estää tekemästä tarkempia havaintoja. Suuri saunaksi, eli mahdollisesti navetta. (x 3513029, y 7500211) Noin 70 m itään edellisestä, peltoalueen reunassa, osittain metsän puolella on lato jäännös. Se on osittain säilynyt, kaakkoisnurkassa on vielä kahdeksan hirsikertaa jäljellä, koillisnurkassa ei yhtään. Rakannelma on itä-länsi suuntainen, koko 5,4 m x 5,1 m. Se on valmistettu pienistä hirsistä, jotka on aisattu molemmista sivuista. Puut on kaadettu ja katkaistu sahalla. Salvokset on tehty kirveellä, hirren alapuoliset kolot. Hieman kattorakenteita on jäljellä. (x 3513107, y 7500222) Edellisestä noin 50 m lounaaseen on rakennuksen jäännös, joka on valmistettu kirveellä veistetyistä pelkkahirsistä. Hirret on varattu, tilkkeenä sammalia. Lattia on osin säilynyt. Rakennus on siirretty tai aiottu siirtää, koska hirsissä on kerrosmerkinnät, ylin 8 ja alin 3. Rakennus on osittain siirtynyt pois paikaltaan, kolme alinta hirsikertaa on n. 30 cm sivussa muusta seinästä. Koko 4,9 m x 4,9 m, suuntaus väli-ilmansuuntien mukainen. Kuusi tai kolme hirsikertaa jäljellä. Kaksipuoliset suorakulmaiset salvokset. Ulkoseinässä on useita porattuja reikiä. Ikkunan aukon reunassa on viistoon porattuja tapin reikiä. Länsinurkassa on liuskekivistä tehty piisi, n. 50 cm korkea, koko 1,2 m x 1 m. Päällä kasvaa tiheästi pientä koivua. Koon perusteella rakennelma on mahdollisesti sauna. (x 3513073, y 7500179) Edellisestä noin 30 m lounaaseen on mahdollisen ladon jäännös, sijaitsee metsän ja niityn reunassa. Jäljellä on vain kolme maatunutta ja aluskasvillisuuden osin peittämää hirttä. Rakennelman koko on noin 5 m x 7 m. Päällä kasvaa koivuja. Vieressä oleva metsä on uudistuskypsää, niitty on vanhaa peltoa jossa kasvaa koivikkoa. (x 3513047, y 7500157) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Vanha kartta, vuoden 1974 topografiseen karttaan paikalle on merkitty neljä talous- ja varastorakennusta. On peruskartassa yhä merkitty niittynä. Vanha Räpsylän tila. Sijaitsee Luiron länsirannalla Räpsyputaan kohdalla ja Räpsyojan itäpuolella. Ruohikkoinen aukea jossa kasvaa paikoin koivupöheikköjä ja satunnaisesti kuusia. 3 Voimassa 2014-01-13T15:21:39 7849.80151367 362.11297968
arkeologinenkohde_alue.2612 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2612 162474 {F2E0EAC0-A01C-4CE3-9DAD-1BFFE73624F0} Pieni Hanhilehto savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 214 ei Niittyalueen reunoilla on useita rakennusten jäänteitä ja kamiinoita. Kaikki rakennukset on purettu ja todennäköisesti siirretty. Suuren lieriökamiinan jäännös, jonka sisällä on punaisia ja vaaleankeltaisia tiiliä, joita on osin muokattu sopimaan kamiinan sisälle. Keltaisissa tiilissä on leima: ARABIA. Vieressä on yksittäinen hirsi, mutta ei mitään selvää rakennusta. (x 3494541, y 7508300) Viisi metriä suuresta kamiinasta on tynnyrinpuolikas kamiina ja kaakossa on myös puinen sängyn jäännös. Edellisestä luoteeseen on pajupuskan peittämä kivikasa joka voisi olla piisin jäännös. Koko noin 3 m x 2 m, ja korkeus noin 70 cm. Kasan päällä on vahva rautakehys, joka on mahdollisesti keittiölieden osa. Ympäristössä ei havaittu puurakenteita. (x 3494513, y 7508308) Suuren kamiinan lounaispuolella on toinen tynnyrinpuolikaskamiina ja pelkkahirsien jäänteitä. (x 3494527, y 7508291) Lisäksi siitä kaakkoon on vielä kolmas tynnyrinpuolikaskamiinan jäännös, myöskään sen lähellä ei ole merkkejä rakennuksesta (x 3494545, y 7508271). Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1965 Kitisen hoitoalueen karttaan on merkitty kämppä ja vuoden 1969 topografiseen karttaan paikalle on merkitty asuinrakennus. Rakenteiden perusteella 1950-luvulla rakennettu savottakämppä, joka on purettu. Kohde sijaitsee Saiveljärven ja Saivelseläntien länsipuolella, Pienen Hanhilehdon luoteisreunassa, noin 240 m länteen Saivelseläntiestä ja nykyisen moottorikelkkareitin eteläpuolella, joka ilmeisesti noudattaa vanhaa talvitien linjaa. Niittymäinen aukea matalassa suoalueeseen työntyvässä niemekkeessä, jossa kasvaa paikoin tiheää koivikkoa, pajua, heinää ja kortetta. 3 Voimassa 2013-10-24T13:41:54 1664.27246094 167.90472587
arkeologinenkohde_alue.2613 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2613 163003 {03B55C30-CB8A-46EE-A173-ED6FC8C3B67E} Lankojärvi 6 Kullanetsintäkuoppia 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2617 Kullanhuuhdonnan jäännökset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 185 ei Kohde muodostuu kahdesta maakuopasta, jotka on kaivettu lähelle Suomujoen rantaa, avokallion vierelle. Kuoppa 1 sijaitsee noin viidentoista metrin päässä joen rannasta, kohdassa x = 7581441 / y = 3534616. Kuoppa 2 sijaitsee kuopan 1 luota noin kuusi metriä eteläkaakkoon, kohdassa x = 7581438 / y = 3534617. Kuopat ovat pyöreitä, seinämiltään melko jyrkkiä ja kauttaaltaan sammaloituneita. Halkaisijoiltaan ne ovat noin 2,5 m kokoisia. Kuoppa 1:n syvyys on noin 0,5 m ja kuopan 2:n syvyys noin 0,6 m. Kuoppa 1 on kaivettu kallion pintaan saakka ja kuoppa 2:n pohja on moreenimaata. Valleja kuoppien ympärillä ei ole. Kohde rajautuu halkaisijaltaan noin kymmenmetriselle alueelle, joka kattaa kuopat lähiympäristöineen. Joel Ahola mainitsee kirjoittamassaan Saariselän retkeilyoppaassa, että Luttojoen Kulta Oy ja myöhemmin Saariselkä Oy etsivät kultaa Saariselältä insinööri Leonid Holmanin johdolla vuosina 1935 ja 1936. Suomujoen penkkojakin tutkittiin tuolloin koekaivauksin. Kohteesta dokumentoidut kuopat liittyvät todennäköisesti seudulla 1930-luvulla suoritettuun kullanetsintään. Kuopat erottuvat rehevästä varvikosta melko heikosti ja ovat kohtalaisen pienikokoisia, joten merkittävää nähtävyysarvoa kohteella ei ole. Kohde sijaitsee Suomujoen eteläpuolella, Lankojärven pohjoispäästä noin puoli kilometriä itään päin, pienessä notkelmassa avokallion ja matalan moreeniharjanteen välissä, noin kaksi metriä joen pintaa ylempänä. Kohteen ympäristö on kalliokkoista. Alueen puuston muodostavat harvakseltaan kasvavat männyt. Aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, juolukka, puolukka, mustikka, suopursu ja kanerva sekä poronjäkälät ja seinäsammal. 3 Voimassa 2019-09-17T11:09:41 59.71435547 27.92260216
arkeologinenkohde_alue.2614 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2614 156379 {9A70DAEA-B262-469A-A918-1FC2CD60ECA6} 1000004756 Rajala kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 122 ei Rannalle tulevan tien eteläpuolella on tehty metsä-äestystä hakkuuaukealla ja näistä vaoista on löydetty kvartsia ja palanutta luuta koko äestetyn alan eli n. 70 m pituudelta. Erityisesti löytöjä on äestysalueen eteläpään kuudessa törmää lähimmässä olevassa vaossa eli noin 15 metrin leveydellä. Löytöalueella on tasaisesti myös palaneita kiviä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikka jatkunee äestyksestä etelään ehjällä mäntykankaalla. Rannalle tulevasta tiestä n. 10 m pohjoiseen ehjällä mäntykankaalla on muutama metrin päässä törmästä hieman epäselvästi erottuva asumuspainanne, kooltaan n. 6 x 8 m. Painanteeseen tehdyissä kahdessa koekuopassa on havaittu molemmissa 15 cm paksu tummanruskea likamaa heti turpeen alla ja toisesta kuopasta on löytynyt myös pari palaneen luun hippua. Rannalle tulevan tien eteläpuolella on halkaisijaltaan noin neljä metriä oleva hiilimiilu tai tervahauta rantatörmällä. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Hiekkatiellä ja alueen itäpäässä kahdessa lähimpänä rantatörmää olevassa äestysvaossa, jotka nyt ovat metsäkoneen ajourana, havaittiin kvartsi-iskoksia. Koordinaattipisteessä 3651668, 7051684 on 5.5 metriä halkaisijaltaan oleva, noin 0.5 metriä syvä maakuoppa. Kuoppa on ilmeisesti muinaisjäännöstösrekisterin kohdekuvauksessa mainittu hiilimiilu tai tervahauta. Kuopan keskelle tehtiin kairaus. Kairausnäytteessä kuntan alla on noin 10 cm kokoinen tumma hikansekainen maakerros, jossa ei kuitenkaan havaittu hiilenpaloja. Tumman kerroksen alla on huuhtoutumiskerrosta. Kuopan reunalle tehtiin toinen kairaus, jonka näytteessä ei ollut pinnassa tummaa kerrosta. Rinteessä hieman ylempänä on sotahistoriallisia kohteita ja kuoppa saattaa liittyä sotahistoriaan. Koordinaattipisteessä 3651640, 7051697 on epäselvä kuoppa, joka on tulkittu asumuspainanteeksi huuhtoutumiskerroksen puuttumisesta huolimatta. On mahdollista, että molemmat kivikautisen asuinpoaikan alueella olevat kuopat kuuluvat ylempänä rinteessä olevaan sotahistorialliseen kohteeseen. Asuinpaikka sijaitsee Puuruunjärven pohjoispäässä, Rajalan talosta 350-400 m itäkaakkoon jyrkän ja korkean (5-6 m) rantatörmän päällä. 3 Voimassa 2013-05-22T13:26:45 4824.45117188 357.97452674
arkeologinenkohde_alue.2615 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2615 158915 {66C584F2-D480-4DCE-88EC-907B943D39DC} Alanko asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 253 ei Alueella on rakennusten jäänteitä, vanhaa pihapiiriä ja vanhaa peltoa. Kohteet pohjoisesta etelään: 1: Rakennuksen pohja on mitoiltaan 4,6 x 4,6 metriä. Oviaukko on pohjoisen puolella. Kohteen lämmitysjärjestelmänä on ollut kamina. Rakennusvaiheessa hirret on sahattu ja nurkissa on koirankaulasalvos. Hirret ovat kantikkaita. Kulmakivet ovat näkyvissä etelänpuoleisissa nurkissa. 2: Rakennus on aikanaan rakennettu korkeammalle maa-alueelle. Hirret on rakennusvaiheessa sahattu. Kohde on mitoiltaan 3 x 4 metriä. 3: Kellarikuoppa on halkaisijaltaan 3 m, syvyydeltään noin 2 m ja kapenee alaspäin. 4: Kellarikuoppa on mitoiltaan 3,5 x 1,5 m. 5: Paikalla on kiviä rivissä ja vastapäätä pari hirttä. Nämä muodostavat kulman. Kohde on mitoiltaan 4 x 2,5 m. 6: Kohde on mitoiltaan 4 x 5 m ja siinä on kiuas. Myös kohteen toisessa päässä on kookkaita kiviä. 7: Rakennuksen pohja on mitoiltaan 4 x 3 m. Hirret on katkaistu sahaamalla. Pohjaan liittyy kookas kivistä rakennettu kiuas. 8: Kuopan halkaisija on 1,5 m ja syvyys noin 1 m. 9: LP:n inventoinnissa paikalle on merkitty aita. Paikalla havaittiin raivausröykkiö, mutta mitään pitkänmallista rakennetta se ei muodostanut. 10: Kiviröykkiö on mitoiltaan 5 x 3 metriä. 11: LP:n inventoinnissa merkittyä peltoröykkiötä (61521) ei onnistuttu paikantamaan pisteen osoittamalta alueelta. Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Alueen kohteet ovat SutiGis:ssä ja Reiskassa LP:n inventoimina ja vanhaan karttaa on merkitty tila. Alueelta löytyi muutama uusi alakohde, jota ei oltu merkitty SutiGis:iin. Asuintilan jäänteet. Kohde sijaitsee Syrjävaaraan vievän tien eteläpuolele, Alimmaisen Syrjäjärven ja Syrjäjoen länsipuolella. Alueella kasvaa varttunutta sekametsää; osa alueesta on hakkuun jäljiltä avointa. Kohde sijaitsee etelään viettävässä loivassa rinteessä, jossa kasvaa paikoittain järeitä puita. 3 Voimassa 2013-07-22T13:52:33 27181.98974609 609.47240413
arkeologinenkohde_alue.2616 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2616 159277 {25144192-EAAD-4772-8DFD-1FEA14B3AA26} Peuronkankaanlamu tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 211 ei Tervahauta 1:Tervahaudoista eteläisempi n. 20 m päässä hiekkatiestä. Halkaisijaltaan 11 m ja halssi etelälaidalla. Koordinaatit: X:3605108, Y: 7194495. Tervahauta 2: Melko matala vallinen halkaisijaltaan 6,5 m tervahauta. Halssi etelälaidalla. Koordinaatit: X:3605099, Y:7194511. Aluemainen. Näkyy peruskartassa ja löytyy SutiGIS:stä. Tervahauta. Harvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus jäkälää ja varpuja. Kohteiden päällä kasvaa useita männyn taimia. 3 Voimassa 2014-03-05T12:44:30 87.10449219 51.85357383
arkeologinenkohde_alue.2617 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2617 158310 {324B2509-9522-4EDB-8F30-3B9A5C3706D6} Tuikankangas Lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 152 ei Alueella on ollut neljä risteävää kiitorataa, kaakko-luodesuuntainen, sen kaakkoispäässä itä-länsisuuntainen ja koillis-lounaissuuntainen sekä niiden länsipuolella etelä-pohjois-suuntainen rata. Kaakko-luode-suuntainen rata on säilynyt, pituus on 1030 m ja leveys 30 m. Sitä ympäröi 1200 x 90m laaja rata-alue jonka reunalla on nykyään harjoitusravirata. Muut kiitoradat ovat metsittynyt ja metsänhoidon yhteydessä muokattu. Maastossa sitä on vaikeaa havaita, ilmakuvassa itä-länsi-suuntaisen kiitoradan sijainti on vielä näkyvissä.Linkki ilmakuvaan: <http://www.netikka.net/vlpcommon/layouts/vertical/vertical_index.php?hname=paulisalo&page=ord&mid=5> (> etsi kappale Käytöstä poistettuja lentopaikkoja, > kohde Lestijärvi) Alueella on useita kuoppia ja maakasoja, jotka liittyvät todennäköisesti maansiirtotöihin. Kohde rajautuu aluemaisesti vielä näykvän pääkiitoradan alueen mukaisesyti Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.6.2013, se on merkitty peruskartalle.Tarkastus V. Laurila 2009, julkaisematon raportti. Harjoituslentokenttä Pitkä ja leveä itäkaakko - länsiluode-suuntainen harjujakso (Kinnulasta - Toholammille), jonka laidat ovat melko tasaisia, Tuikankankaan kohdalla harjun laki on hyvin tasainen, kuivaa mäntykangasta, taimikkoa, osittain aukeaa. 3 Voimassa 2013-06-30T12:26:20 263423.12963867 2845.36623088
arkeologinenkohde_alue.2618 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2618 156510 {EA1B1371-841F-4DD6-B0DD-49EE736C168D} 108010024 Honkaharju kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 65 ei Vanhan ja uuden sorakuopan välillä on metsämaastoa, jonka terassilta leirikeskuksen ulkorakennusten luota on löydetty mm. kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Paikalla on myös havaittavissa tummanpunaruskeaa kulttuurikerrosta. Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärven eteläpään itärannalla, Laitilan talosta noin 500 m pohjoiseen. Eteläpuolella on suuri sorakuoppa, jossa on seurakunnan leirikeskus. 3 Voimassa 2013-05-22T13:27:20 898.29040527 156.66892201
arkeologinenkohde_alue.2619 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2619 159409 {FFF7E659-900B-41AC-96ED-25E613443A3E} Järvenpääsuo 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 225 ei Tien länsipuolella on 2,5 x 2 metrinen kuoppa, joka saattaa olla paikalla olleen rakennuksen kellari. Tien itäpuolella on sammaleisella alueella hahmotetttavissa 4 x 6 m kokoinen rakennuksen pohja.Tästä hieman koilliseen on rakennuksenpohja, jonka seinälinja on puusta ja täysin kasvuston peittämä. Mitat ovat 7 x 16 m Kyseessä on mahdollisesti talli/varastorakennus. Kohteella on paljon ruostuneita tynnyreitä ja muuta metallirojua. Koilliskulmassa on pyöreä kuoppa. Kohde on aluemainen. Kohde löytyi vuoden 1992 peruskartasta. Paikalla on ollut kämppä Kämpän rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee Purasjärven pohjoispäässä, Purakselle vievän tien vieressä. Koillisessa ja lounaassa kohteesta on suota. Rannalle johtaa tie. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2015-11-28T22:28:15 12961.48730469 427.56158252
arkeologinenkohde_alue.2620 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2620 159415 {CB50B26F-A0D7-4668-B0B9-C857844B9E6F} Veitsilahti 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 223 ei Kohteelta löytyi neljä rakennusjäännöstä, pino hirsiä, sekä kaksi kuoppaa. 1: Kohde on mitoiltaan 8 x 12 m. Kivijalka on näkyvissä kasvuston alla. Kohteen molemmissa päädyissä on kivisen tulisijan jäänteet. Itäpäädyn tulisijassa on myös hieman metallisia osia. Länsipäädyssä on tiilimuurausta. 2: Kohde on mitoiltaan 2,3 x 2,5 m ja rakennettu laudoista. Lautakatto tulee viistona maahan asti. Kohteen sisällä on tiiliä ja laastia. Lähettyvillä maassa on betoninen rengas. 3: Kohde on mitoiltaan 3,5 x 6 m. Kivijalka erottuu sammaleen alla. Kohteen keskellä on halkeillut betonitaso, joka on kenties ollut tulisijan pohja. Kohteen nurkalla, rakennuksen pohjan ulkopuolella, on kamina. 4: Kohde on mitoiltaan 4 x 4 metriä ja siinä on tulisija. Vieressä on pala huopakattoa. Maa on paljasta kohteen ympärillä. Kuoppa 1: Kuoppa on pyöreähkö ja sen halkaisija on 1,5 m sekä syvyys 0,5 m. Sen reunat ovat jyrkät. Kuoppa 2: Kohde on mitoiltaan 3,5 x 3 m ja syvyydeltään 1 m. Kuopassa on isoja kiviä ja siellä kasvaa koivua. Hirsipino: Hiiltyneitä rakennushirsiä on kasattu pinoon. Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty pisteillä. Kohde on yhtenä pisteenä SutiGis:ssä. Paikasta kerrottiin myös Metsähallituksen toimistolla. Kämppärakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Purasjärven itärannalla ojitusalueen ympäröimänä. Kohteen alueella on kivennäismaata, joka on hiljattain hakattu ja istutettu tänä vuonna. Rannalle jätetty suojavyöhyke on uudistuskypsää sekametsää. Suurin osa kohteista sijaitsee tällä sekametsävyöhykkeellä. 3 Voimassa 2015-11-29T17:03:03 6432.84960938 344.96270053
arkeologinenkohde_alue.2621 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2621 159041 {FE2623FF-1D00-470B-BC27-0E860350134D} Yliniitty Tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 118 ei Kankaan kaakkoisrinteellä on kaksi tervahauta n. 30 m etäisyydellä. Hauta 1: läpimitta valli mukaan lukien 11m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,1 m, halssi suuntautuu itään, pituus 6 m ja syvyys 1,9 m. Vallin päällä kasvaa isoja kuusia. Hauta 2: läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu itään, pituus 4 m, sortumisen takia syvyys epäselvä. Vallin päällä kasvaa isoja kuusia ja lehtipuita. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 19.7.2013, lähde Sutigis. Tervahautoja Pieni kivinen kangas suon ja puron välissä, tuoreehko kangas, kuusenvaltainen sekametsä, uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2013-07-30T10:31:21 1353.72021484 167.04969276
arkeologinenkohde_alue.2622 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2622 159068 {B1B7D4D1-64AE-46E9-9A5C-8636226D7553} Kiusalankangas Tervahauta_1 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 152 ei Puron varrella on kaksi tervahauta: 1: läpimitta valli mukaan lukien n. 14 m, kuopan läpimitta n. 10 m; halssi suuntautuu itään, pituus n. 4 m. 2: läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan läpimitta n. 11 m; halssi suuntautuu länsiluoteeseen, pituus n. 5 m Hautojen päällä on isoa puustoa. Kohde rajautuu aluemaisesti lidar aineistossa havaittujen rakenteiden mukaisesti. Kaukokartoitus, Lidaraineisto Haapajärvi, 25.7.2013; lähde Sutigis. Tervahautoja Kaksi matalaa saareketta suoalueen keskellä, niiden välissä puro, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2020-06-25T11:37:12 2318.13085938 215.79906158
arkeologinenkohde_alue.2623 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2623 158340 {FA8331B0-7422-424E-86F7-FB4E45E78A4C} Jängänjärvi 1 Talo jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 173 ei Alueella on kolmen rakennuksen jäännöstä, useita raivausröykkiötä, kellarikuoppa, veneenvetopaikka sekä pieni tervahauta (tallennettu omana kohteena, Jängänjärvi 2, reiska nro. 158341). Asuinrakennuksen betoniperustus sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla, mitat noin 6 x 5 m, rakenteet olivat inventointihetkellä korkean tiheän aluskasvillisuuden peittämiä, tarkempia havaintoja ei tehty. Rakennuksen kaakkoispuolella on umpeen kasvanut polku/ajotie rannalla, polun eteläpuolella mäen laella on kolme pitkulaista raivausröykkiötä, mitat 4-5 m x 1,5 - 2,5 m, korkeus 0,6-0,8 m. Rakennuksesta n. 70 m lounaaseen on kellarikuoppa, mitat 3,5 x 2,5 m, syvyys 1,5 m. Rakennuksesta n. 100 lounaaseen rannan tuntumassa olevalla tasanteella on saunan (?) betoniperustus, mitat 4,5 x 4 m, sen itänurkassa kiukaan jänteet, mitat n. 1,8 x 1,5 m, korkeus 0,6 m. Vuoden 2012 inventoinnissa löydetyn 3. rakennuksen jäännöksen ja venevetopaikan kohdalla oli niin tiheä aluskasvillisuus, että saatu selviä havaintoja. Kaikki rakenteet olivat nuoren lehtipuuston ja tiheän aluskasvillisuuden peittämiä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2013, lähde inventointiraportti Perhon rantayleiskaavan arkeologinen inventointi/Keski-Pohjanmaa arkeologiapalvelu, 7.8.2012. Talo ja viljelyä; pitäjäkartassa 1800-luvun lopulta talo ei ole merkitty, tämän perusteella se on nuorempi. Rehevähkö korkea kangas Jängänjärven luoteispään koillispuolella, jyrkät alarinteet, tuore kangas, piha-aluetta, eri-rakenteinen metsä. 3 Voimassa 2013-06-30T16:20:52 31705.53955078 673.94665176
arkeologinenkohde_alue.2624 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2624 156179 {35C0C547-A0C2-4188-9C4E-0C7C7262FE9B} 180010003 Pyhäsaari lapinrauniot 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1223 Lapinrauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 2 Tutkittu osittain 90 ei Paikalla on yhtensä kolme röykkiöitä, ns. lapinrauniota, kahdessa eri kohdassa. Paikalta on näkymä Leppävedelle. Kohdassa A), Pyhäsaaren pohjoispäässä, on yksi röykkiö, kooltaan 15 x 8 m ja korkeimmalta kohdaltaan 1,3 m. Röykkiön luoteispää on leveämpi ja siinä on havaittu merkkejä kaivelusta. Röykkiö on tutkittu kaivauksin vuonna 1992. Röykkiön keskeltä löytyi noin palaneita luita (44 g). Kohdassa B), Pyhäsaaren koilliskärjessä, on kaksi matalaa, läpimitaltaan 5-6 m ja 4,0-4,5 m olevaa röykkiötä, joita ei ole tutkittu kaivauksin. Etäisyyttä röykkiöillä on 11 m. Kohde sijaitsee Leppäveden eteläosassa, vesistökapeikon rannalla, kallioisessa rantamaastossa. 3 Voimassa 2013-02-25T10:46:53 1848.68505859 220.07795262
arkeologinenkohde_alue.2625 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2625 156187 {187A5200-FE24-4A46-8004-03A262FE5B2F} 410010034 Kirkkoniemi A pyyntikuoppa-alue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 91 ei Noin 15 pyyntikuopalta vaikuttavaa kuopannetta 600 m matkalla Kirkkoniemen pohjoiskärjestä Hartikan kirkonpaikalle. Lähimmät kuopat ovat kirkonpaikalta noin 100 m pohjoiseen. Koepistoin on todettu kuopat ilmeisesti pyyntikuopiksi. Paikkakunnalla ne yhdistetään kirkon paikkaan ja niitä pidetään hautoina. Kuopat ovat noin 1,5-2 m läpimitoiltaan, ja niiden ympärillä on kehävallit. Tarvaalanvirran niskassa vesistöön pistävä pohjois-eteläsuuntainen harju (pääosaksi luonnonhoitometsää). 3 Voimassa 2019-09-17T09:48:17 43469.48754883 1670.96238954
arkeologinenkohde_alue.2626 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2626 156188 {7C370609-ED68-42E2-A412-2825063F8064} 410010035 Kirkkoniemi B esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei Löydöt (luuta, likamaata) törmästä, polun kuluttamalta maanpinnalta. Paikalla on ilmeisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Kuusveden eteläosassa, Kirkkoniemen kärjessä, Metsähallituksen ylläpitämän retkeilypaikan alapuolella rantatörmässä. Alue on hiekkakangasta, jossa kiviä. 3 Voimassa 2019-09-17T09:54:00 570.47949219 91.75662451
arkeologinenkohde_alue.2627 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2627 156189 {2912B6F6-1B69-40E3-93AB-3E9BCD871FD6} 1000001047 Kirkkosaari muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 95 80 ei Saaressa on epämääräinen röykkiö, kaksi pientä pyyntikuopastoketjua ja neljä pientä tervahautaa. Saaren itäpuolella oleva röykkiö on soikea ja kooltaan n. 9 x 5,5 x 0,7 m. Röykkiöltä alkaa kuuden kuopan pituinen pyyntikuopasto, jonka pituus on n. 75 m. Toinen vain kolmen kuopan ryhmä on saaren länsilaidalla ja sen pituus on n. 20 m. Näiden lisäksi saaren etelälaidalla on neljä tervahautaa. Kirkkosaari sijaitsee Kuusveden eteläosassa Tarvaalanvirran suulla. 3 Voimassa 2019-09-17T09:20:37 30595.54882812 845.2685481
arkeologinenkohde_alue.2628 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2628 160669 {C770A179-8289-4C12-9511-7711FA0CACAE} Hamppukumpu kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 192 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3398771, y 7469899. Kämppä on 5 x 6 metrin kokoinen ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämppä on tehty moottorisahalla molemmin puolin salvatuista pyöröpuista. Harjakorkeuteen on 13 hirsikertaa. Kämpän sisällä on kamiina. Katto on tehty sahalaudan päälle naulatuista harmaakattohuovista. Länsiseinän keskellä on ovi. Länsiseinän ulkopuolella on vanhan kämpän kiviraunio. Kämpän itäseinällä on sisällä peska. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3398771, y7469890. Rakennus on 3 x 3 metriä ja sen seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Rakennuksen korkeus on 1,8 metriä ja päädyssä on 13 hirsikertaa. Rakennus on tehty pienistä pyöröhirsistä, jotka on alapuolelta salvettu. Hirsien väliin on myöhemmin lisätty lasivillariive. Rakennuksen luoteispäädyssä on ovi ja lounaisseinässä ikkuna. Katto on tehty kirveellä halkaistuista laudoista. Rakennuksen sisällä länsinurkassa on tynnyrikiuas ja lauteet kaakkoisseinällä. Tuuletusräppänät on kaakkois- ja lounaisseinällä. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3398762, y 7469901. Rakennus on 3 x 2,5 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Ovi on lounaisseinän keskellä. Rakennus on tehty pyöröhirsistä ja ne on molemmin puolin salvettu. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu, joihin on myöhemmin lisätty lasivillariive. Rakennus 4 sijaitsee pisteessä x 3398765, y 7469911. Rakennus on 2 x 3,5 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Ovi on lounaisseinän keskellä. Rakennus on tehty kuorimattomista pienistä pyöröpuista ja se on puoliksi maahan kaivettu. Katto on tehty laudoista ja on osittain romahtanut. Lounaisseinässä on yhdeksän hirsikertaa jäljellä. Ympärillä on metrin vahvuinen maavalli. Päällä kasvaa koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien ylle. Silvia. Rakennus 2 on ollut sauna. Rakennus 3 on todennäköisesti ollut liiteri ja rakennus 4 kellari. Kohteet sijaitsevat lounaaseen laskevassa moreenirinteessä, jossa kasvaa nuorta koivikkoa. 3 Voimassa 2013-09-16T14:29:14 378.84814453 82.82396334
arkeologinenkohde_alue.2629 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2629 160682 {83326609-FA83-4B2C-94E9-DBFBF82C2B9B} Purnu kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 242 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3429817, y 7489801. Multakämpän koko on 3 x 3,5 metriä ja sen seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Pohjoisnurkassa on 1 x 1,5 x 1 metriä luonnon laakakivistä kylmämuurattu takka, jonka tulipesä on diagonaalisesti kämppää kohti. Kämppä on kaivettu metrin syvyyteen. Kuopan sisäseinissä on lahoja hirsiä. Maanpäälliset seinät erottuvat pääosin turvevalleina. Nurkissa on ristisalvosrakenne, jossa sahalla ja kirveellä katkottuja puita. Vallin päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3429808, y 7489804. Rakennelman rakenne on identtinen rakennus 1 kanssa. Rakennusten väli on 2,5 metriä. Seinien päällä kasvaa paksu puolukkaturve. Länsiseinän päälle on pudonnut harmaa kattohuopa. Kämpän päällä kasvaa koivuja ja kuusi. Rakennus 3 sijaitsee pisteessä x 3429803, y 7489821. Kämpän koko on 5 x 3 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinät erottuvat vaivoin turvevalleina. Kämpän pohjoispäässä on 1,5 x 1,5 x 1,2 metriä takka, jonka suuaukko on pohjoiseen. Takan suulla on 5 cm leveä sentin vahvuinen rauta, johon on kiinnitetty rautalangalla kaksi naulakoukkua. Itäseinästä löytyi maasta saranat, joissa on sepän nauloja sekä harmaata kattohuopaa. Päällä kasvaa koivuja ja kuusi. Tupien välissä löytyi sinkkisanko. Rakennus 4 sijaitsee pisteessä x 3429792, y 7489798. Pisteessä on 5 x 7 metriä ruohokasvillisuuden peittämä alue, jonka ympärillä on vaivoin erottuvia hirren jäänteitä ja turvevalli. Seinien pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennus 4 koillispuolelle jää 30 x 10 metriä ruohokasvillisuuden peittämä alue. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kämppien ylle. Silvia. Rakennus 4 on ollut todennäköisesti eläinsuoja. Kohde sijaitsee kivisellä mäntykankaalla, joka laskee pohjoiseen suohon. 3 Voimassa 2013-09-09T16:40:27 368.21411133 117.69069376
arkeologinenkohde_alue.2630 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2630 160687 {43D3E80B-75E3-4840-8569-0A6F966F6D36} Matalarakkuma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 245 ei Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3429702, y 7490495. Kämpän koko on 10 x 6 metriä, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakenteet ovat pitkälle maatuneet ja seinät erottuvat osittain ainoastaan turvevalleina. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä, ja ne ovat molemmin puolin salvattu. Parhaimmillaan kämpästä on neljä hirsikertaa jäljellä. Päällä on näkyvissä lyhyen sivun suuntaisia kattokelleksiä. Päällä kasvaa koivun taimia. Rakennus 2 sijaitsee pisteessä x 3429697, y 7490469. Rakennuksen koko on 10 x 8 metriä. Kämpän pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Länsipäädyssä on 1 x 3 metriä eteinen. Kämpässä on ollut kaksi lyhyen sivun suuntaista väliseinää. Parhaimmillaan kämpästä on jäljellä kymmenen hirsikertaa. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottuja. Hirsien välissä on paksu kunttariive. Rakennelman päällä kulkee pitkän sivun suuntaisesti kirveellä halottuja kattorakenteita. Lounaiskulmassa on oviaukko ja itäpäädyssä on 2 x 3,5 metriä eteinen, joka on mitattu kokonaispituuteen mukaan. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kämppien ylle. Silvia. Rakennus 2 on ollut metsätyökämpän päärakennus. Kohteet sijaitsevat sekametsää kasvavalla moreenikankaalla. 3 Voimassa 2013-09-09T16:35:34 456.38061523 97.10182686
arkeologinenkohde_alue.2631 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2631 159568 {07A8E0EB-90A1-44D9-9301-E51AA5ABC480} Miilukangas hiiltämö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 174 ei Kohde käsittää hiiltämön epäselvän jäänteen. Ainakin kolme hiilimiilua on havaittavissa aluskasvillisuuden seasta epäselvinä hiilensekaisina valleina. Lisäksi pohjoispäässä on kivikasa, mahdollisesti saunan jäännös. Paikka vaikuttaa koneellisesti muokatulta eikä yksittäisiä rakenteita ole helppo tunnistaa tai rajata. Kohde rajautuu aluemaisesti tunnistettujen rakenteiden yhteyteen. Kohde löydettiin inventoinnissa 5.6.2013 Kyseessä on hiiltämö, luultavasti noin 1940-luvulta. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää joka on lannoitettu joitakin vuosia sitten. Tästä johtuen paikalla on erittäi rehevä aluskasvillisuus. 3 Voimassa 2013-10-29T15:44:34 5575.13745117 341.15849992
arkeologinenkohde_alue.2632 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2632 159629 {D93A5B56-9747-413B-9335-05C5EC1B9118} Ala-Hanhilampi 1 pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 206 ei Kohteessa on kaksi pyyntikuopan jäännöstä. Kuoppa 2 sijaitsee harjanteen laella koillisessa, kuoppa 1 20 m etäisyydellä alempana harjanteen lounaispäässä. Pyyntikuoppa 1 on pyöreä, halkaisijaltaan 3 m leveä ja 0,5 m syvä kuoppa. Kuoppaa ympäröi n. 1,5 m leveä matala valli. Kuopan pohjalle tehdyssä koepistossa oli n. 30 cm paksu humuskerros, jonka olla havaittiin vähintään 10 cm paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa on täytetty roskilla. Paikalla on linnustajien tai kalastajien leiripaikka. Pyyntikuoppa 2 on soikea, kooltaan 3 x 2,5 m ja syvyydeltään 0,7 m. Kuoppaa ympäröivä selvästi erottuva valli on n. 2 m leveä. Koska kuoppa oli hyvin selkeä ja muistutti toista kuoppaa, ei koepistolle ollut tarvetta. Lähistöltä ei havaittu muita kuoppia. Pyyntikuoppa 1: X=7451068, Y=477913; X=7454183, Y=3478077 Pyyntikuoppa 2: X=7451082, Y=477928; X=7454196, Y=3478091 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohteessa on kaksi ajoittamatonta pyyntikuopan jäännöstä. Kohde sijaitsee Ala-Hanhilammen ja Raudanjoen välissä, lammen koillispuolella. Suon ympäröimän lammen koillispuolella on maasto on kumpuilevaa hiekkakangasta, josta laskee kapea hiekkaharjanne lammen pohjoiskärjen suuntaan. Kohde sijoittuu tälle koillis-lounaissuuntaiselle harjanteelle. Koillisessa 100 m etäisyydellä kulkee moottorikelkkareitti. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2013-11-21T12:21:40 1163.51025391 134.46943416
arkeologinenkohde_alue.2633 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2633 160665 {8F231B3A-9F00-4D7F-A4AC-DA2382B346C8} 630010046 Lamujoen niska Kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 137 ei Asuinpaikka sijaitsee joenniskan itäpuolella, alueeksi on merkitty kapea rantakaistale joka ulottuu niskasta n. 230 m itään. Inventoinnissa 1996 löytyi vesirajasta kivisen kärjen katkelma (KM 29884) ja kvartsi-iskoksia. Alue rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde kirjattiin 3.9.2013, lähde muinaisjäännösrekisteri (630010046, inventointi M. Sarkinen 1996), sitä ei tarkastettu, koska maa-alue on yksityinen ja vain vesialue valtion maata. Kivikautinen asuinpaikka Hiekkainen matala harjanne Lamujärven pohjoisrannalla, jota Lamujoki on puhjennut. Heti niskan pohjoispuolella on pieni niskalampi, sen ympärillä on laaja suoalue. 3 Voimassa 2013-09-09T15:06:03 7774.07714844 480.59354076
arkeologinenkohde_alue.2634 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2634 156085 {E8200B67-5A77-471B-AE4C-1630B889A755} 562010001 Ikkala lapinraunio 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 165 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan kohteeseen kuuluu kolme röykkiötä. Läntinen röykkiö on pyöreähkö, kooltaan 3 x 2 m, korkeudeltaan noin metrin. Röykkiö on sammaloitunut, ja keskellä kasvavan kuusen vaurioittama. Edellisestä 20 m itään on miltei nelikulmainen röykkiö. Sen koko on 2 x 2,5 m, korkeus on yli 0,5 m. Röykkiön luoteisreunassa on muuta kiveystä korkeammalle nouseva pystykivi. Kolmas kiveys on edellisestä 30 m eteläkaakkoon. Siinä on ison maakiven reunalle kasattu 1 x 1 m suuruinen kivikeko. Inventointihavaintojen mukaan alueella ei ole tapahtunut muutoksia. Muinaisjäännösrekisterin mukainen aluerajaus. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä ja tarkastettiin inventoinnissa 28.8.2014. Tarkemmin ajoittamattomia, mahdollisesti esihistoriallisia kiviröykkiöitä. Röykkiöt sijaitsevat Siitinjärven ja Vähä-Musturi-järven välissä mäen korkeimmalla kohdalla, jyrkän pohjoisreunan tuntumassa. 3 Voimassa 2014-12-03T16:26:22 1644.55639648 172.20961164
arkeologinenkohde_alue.2635 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2635 156090 {D4DC28B5-5D72-4A68-9910-CEA0C5942F16} 618010041 Mustaniemi kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 80 ei Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä talteenotettiin löytöjä tasanteelta alas hiekkarannalle vievän polun pinnasta, törmän taitteesta. Sadevesi oli kuluttanut törmää voimakkaasti polun kohdalta, joten asuinpaikkalöydöt oli helposti havaittavissa. Alueella maaperä on hiekkaa. Muinaisjäännös on todennäköisesti säilynyt koskemattomana. Kohde sijaitsee Mustaniemen länsirannalla, noin 80 m mpy korkeuskäyrällä olevan Muinais-Saimaan rantatörmän rajoittamalla tasanteella. 3 Voimassa 2014-06-19T14:09:01 1956.7097168 186.08281564
arkeologinenkohde_alue.2636 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2636 156093 {EB0D42D7-FCE7-4D9B-AEAE-D115669624F4} 740010002 Ikoinniemen linnavuori 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2120 Linnavuoret 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty 128 75 ei Linnavuori on korkea, jyrkkärinteisellä kallio, josta ei ole löytynyt varustusten jäännöksiä tai esineitä. Linnavuoren eteläpuolelle on rakennettu kesämökeille menevä maantie ja vuoren eeläpuolelle on rakennettu kesämökki, jonka kaakkoispuolelta on löytynyt Haukkavuoren kalliomaalaus. Linnavuori sijaitsee Kankaisselän itärannalla, Ikoinniemessä. 3 Voimassa 2014-06-19T14:09:22 28599.13037109 730.68895377
arkeologinenkohde_alue.2637 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2637 156102 {3C0DD015-A46E-4242-BE5E-AD94EBAB4560} 415010004 Harjunlahti 2 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 125 ei Löydöt vuonna 1992 tehtiin tasaiselta terassilta suon ja metsätien välistä. Koekuopissa oli likamaata ja pari kvartsisälettä, joita ei otettu talteen. Vuonna 2004 paikka oli ennallaan, eikä uusia löytöjä tehty. Paikka sijaitsee Rutajärven Harjunlahden kaakkoispuolella, kapean salmen ja maantien erottaman lahdenpohjukan itärannalla ja Harjunlahden uimarannan asuinpaikalta noin 600 m eteläkaakkoon olevan törmän päällä. 3 Voimassa 2014-06-19T14:11:31 5097.4152832 327.68630423
arkeologinenkohde_alue.2638 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2638 156112 {FC946D11-6627-4EDF-8380-81C9759129D4} 415010003 Muskanlahti kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 130 ei Vuonna 1992 löytöjä ja likamaahavaintoja noin 80 metrin matkalta jyrkähkön rantatörmän päältä noin 20 metriä rantaviivasta. Paikka edelleen vuonna 2004 täysin ehjä ja koskematon, ei uusia löytöjä. Välittömästi sen pohjoispuolella, alempana rannassa on kesämökki. Paikka sijaitsee Rutajärven itäosassa, Muskanlahden itärannalla olevan niemen länsiosassa. 3 Voimassa 2013-02-22T12:57:15 8021.43066406 425.05989918
arkeologinenkohde_alue.2639 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2639 159196 {C786FF45-4B70-4BFE-923A-A401A667E22E} Syvänvaara tilanpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 167 ei Alueella on maatilan jäännös, johon kuuluu useita rakennuksia, kaivo, kiviaitaa ja viljelyröykkiöitä. Syvänvaara asuinrakennus X=3651036 Y=7067491 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on noin 15 x 7m kokoinen rakennuksen jäännös, jonka keskellä on uunin jäännös, jonka halkaisija on 2.3m ja korkeus noin metrin. Rakennuksen pitkä sivu on koillinen-lounas -suuntainen. Syvänvaara navetta X=3651070 Y=7067467 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 8.3 x 18 metrin kokoinen betonisokkeli, jonka pitkä sivu on lounas-koillinen -suuntainen. Sokkeli on noin 0.5 m korkea. Rakennuksen alalla on tynnyreitä ja muuta metallitavaraa, kuten muissakin rakennusten jäännöksissä. Kaakkoispuolella on kiveystä, joka on rampin pohja. Vesisäiliö on kaivon puoleisessa päädyssä. Syvänvaara sauna X=3651031 Y=7067443 Kohteessa on noin 4.2 x 4.2 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset. Etelänurkassa on 8 hirsikertaa, hirret ovat salvottuja ja sahalla katkottuja. Oviaukko on ollut ilmeisesti kaakkoon. Rakennuksen lounaispuolella UPO:n kiukaankuori, luoteispuolella Hooverin pesukoneen kuori. Syvänvaara rakennus 4 X=3651051 Y=7067495 Kohteessa on 4.5 x 12.5 kokoinen koivuja ja pieniä kuusia kasvava suorakaiteenmuotoinen ala, jossa on metalliromua, mm separaattorin osa, tynnyreitä ja lasia. Seinälinjat erottuvat vain paikoitellen. Pitkä seinä on luode - kaakko -suuntainen, lähellä länsinurkkaa on pieni 1.3 m kokoinen, 0.4 m korkea kivikiukaan jäännös. Syvänvaara rakennus 5 X=3651104 Y=7067450 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 1.5 x 2.5 m kokoinen, 0.3 m korkea rakennuksen perusta. Syvänvaara rakennus 6 X=3651119 Y=7067461 Kohteessa on suorakaiteenmuotoinen, 6.3 x 18.5 m kokoinen rakennus jäännös, jonka pitkä sivu on koillis-lounas -suuntainen. Kohde erottuu ympäristöstä matalina seinälinjoina, jotka ovat osittain hiiltyneet. Rakennuksen koillispäädyssä on kaksi betonirakennetta, 3 x 1 metrin ja 1.5 x 1 metrin kokoiset, jotka ovat korkeudeltaan 15 cm, kyseessä ovat mahdollisesti pönttöuunien paikat. Rakennuksen halki poikittain on kulkenut väliseinä. Rakennuksen ympäristössä on metalliromua. Syvänvaara kaivo X=3651067 Y=7067459 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 1.6 metriä halkaisijaltaan oleva kivetty kaivo. Vedenpintaan syvyys on noin 2 metriä. Kaivo on täytetty tynnyreillä ja muulla rojulla. Syvänvaara kiviaita X=3650933 Y=7067550 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 1.5 m leveä, 0.4 m korkea ja noin 85 m pitkä kiviaita, jonka kiviä ei ole erityisemmin ladottu. Kivikoko kasvaa huomattavasti kohti aidan pohjoispäätä, jossa isoimmat kivet ovat halkaisijaltaan noin metrin. Aidan matalimmassa kohdassa on pieni pätkä myös puurimoista koottua aitaa. Syvänvaara viljelyröykkiö 1 X=3650936 Y=7067476 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 7.5 x 6.5 m kokoinen, noin 0.7 m korkea kiviröykkiö, joka koostuu hieman ihmisen päätä suuremmista sammaloituneista kivistä. Syvänvaara viljelyröykkiö 2 X=3650909 Y=7067490 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 6 x 4 m kokoinen 1.2 m korkea viljelyröykkiö. Syvänvaara viljelyröykkiö 3 X=3650906 Y=7067504 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 3 x 2.5 metrin kokoinen, noin metrin korkuinen viljelyröykkiö. Alue on rajattu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Sutigis-havainto. Syvänvaaran tilan vanha pihapiiri rakennuksineen. Tilan rakennusten raunioiden aloilla on paljon hiiltä. Talvisodan aikaan venäläiset polttivat korvissa olevia tiloja ja suomalaiset polttivat tienvierustoilla rajan tuntumassa olevia tiloja estääkseen niitä joutumasta vihollisen käsiin. Mäen laki, jossa kuusimetsää ja heinää, pihakasveja, viinimarjaa, raparperia, koiranputkea. Rakennusten jäännösten alalla koivuja ja saniaista. Metsän kehoitysluokka on 40. 3 Voimassa 2013-12-18T23:27:29 16146.95800781 607.99839893
arkeologinenkohde_alue.2640 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2640 156129 {BE29512C-FB06-488B-97CC-6FA1AE975783} 1000004206 Hautasaari 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1214 Hautasaaret 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain ei Niemelle tehdyistä hautauksista on runsaasti kertomuksia (ks. vuoden 1980 kaivauskertomusta). Kaivausvuonna paikalla oli näkyvissä 9 painannetta (ks. erilliskohteet). Näistä tutkittiin painanteet 2, 6 ja 3, joista kaksi ensimmäistä olivat löydöttömia, mutta viimeisessä oli ihmisluuta. Paikka sijaitsee Havumäen kylässä Iso-Säynätjärven etelärannalla olevan kapean niemen leveämmässä pohjoispäässä, muinaisessa saaressa (ks. kartta vuodelta 1748/49). 3 Voimassa 2019-11-07T07:54:26 2066.35375977 206.81727702
arkeologinenkohde_alue.2641 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2641 156136 {EBB6FA50-342E-4DE9-B8E4-33A85817471A} 681010004 Linnansaari linnavuori 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2111 Muinaislinnat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 110 ei Kohde on noin 30 m Haukiveden yläpuolelle kohoava kalliomäki, jolta on hyvät näkymät ympäröiville vesialueille. Se on topografiansa ja paikannimen perusteella mahdollinen muinaislinna. Merkkejä vallituksista tms. ei ole havaittavissa. Mahdollinen linnavuori sijaitsee Haukivedellä, Linnansaaren luoteisosassa, kansallispuiston alueella. 3 Voimassa 2018-10-17T11:23:59 6056.04101562 317.67335665
arkeologinenkohde_alue.2642 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2642 162216 {67B2515E-EC36-4487-8524-9FAFC21ABCF5} Silmälasilammit kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 206 ei Kohteessa on metsätyökämpän ja tallin rakennusten jäännökset, jotka on merkitty alakohteiksi. Alakohde 1 kämppä pisteessä x 3426959, y 7457523. Koko 15,8 x 8 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Väliseinä 7 metrin kohdalla kaakosa mitatuna. Kämpän sija erottuu tasaisena heinäalueena, vain yhdessä kulmassa on hirren jäännös. Kämpän lattian alueella on kolme kuoppaa ja eteläpäädyn ulkopuolella yksi. Rakennus on purettu. Alakode 2 talli pisteessä x 3426932, y 7457595. Koko 5 x 7 metriä, pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennelmasta on näkyvissä lahonneet parrut ja lattian sahalankut sekä sahattuja lautoja. Päällä kasvaa koivun taimia. Kohde rajautuu aluemaisesti gps mittauksella paikannettujen alakohteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. metsätyökämpän ja tallin jäännökset. Päärakennus on purettu. Ilmeisesti kämppä on 1950 - 1960 luvuilta. Kohde sijaitsee Silmälasilampien itäuolella hiekkaharjun laella, jossa kasvaa mäntymetsä. Kämpän ypäristössä on niittypiha ja kohteen itäpuolitse kulkee hiekkatie pohjoiseen. 3 Voimassa 2013-12-04T08:36:57 3446.59619141 259.01988674
arkeologinenkohde_alue.2643 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2643 162318 {1E3BE9AA-AB7A-4467-862D-E32D7FBEF513} Kettukangas hiiltämö jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 155 ei Hiilimiilut ovat muodoltaan epäsäännöllisen kulmikkaita, neliömäisiä tai pyöreähköjä. Halkaisijaltaan ne ovat noin 13m. Miiluissa on korkeintaan noin 0,5m reunavalli ja tasainen matalampikeskiosa, jossa paksu hiilikerros. Miilut ovat reheveän kasvillisuuden peittämiä. Kohde rajautuu noin 80m x 40m kokoiselle alueelle tien pohjoislaidalle. Kohde löydettiin inventoinnissa 9.7.2013. Kyseessä on hiiltämö, luultavasti 1940-luvulta. Metsä on noin 50-vuotiasta istutuskuusikkoa. 3 Voimassa 2013-10-29T15:47:09 3226.58276367 301.98353505
arkeologinenkohde_alue.2644 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2644 163396 {BBC09790-C412-4BE0-B1B8-0E1EDD7D15AA} Saittajoki 3 tammikämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 224 ei Paikalla on kaksi vierekkäistä ja samansuuntaista kämpänpohjaa, niiden väli on vain 4 m. Kämpät ovat itä-länsi suuntaisesti. Pohjoisemmasta kämpästä on näkyvissä lähinnä suuri piisikiveys, ja paikoin hirsiä seinälinjalla. Kämpän koko on 9 m x 6,5 m, piisi on kooltaan noin 3 m x 3 m ja n. 50 cm korkea. Kämpän päällä kasvaa runsaasti koivua, kuusta ja pajua. (x 3453910, y 7500967) Eteläpuolella on hieman paremmin säilynyt rakennuksen pohja. Seinien paikat erottuvat, niissä on yksittäiset hirret jäljellä, mutta ne ovat aluskasvillisuuden peitossa. Kämpän koko on n. 10 m x 7 m. Luoteisnurkassa on suuri ja matala piisikiveys, kooltaan n. 3 m x 3 m, jonka reunassa on hirsi. Kämpän päällä on tiheä kasvillisuus. (x 3453910, y 7500963) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Kohde havaittiin etsittäessä uittopatoa. Kuviolle, jolla kohde on osittain, on merkitty ladon rauniot, mahdollisesti kysessä on sama kohde. Ladon jäännöstä ei etsitty alueen tiheän kasvillisuuden vuoksi. Tammikämppä, Saittajoessa on uitettu Ilo Ylivaaran mukaan ainakin vuonna 1957, mahdollisesti kämppä ja pato liittyvät siihen uittoon. Kohde sijaitsee Saittajoen pohjoispuolella, Kaunislehdon eteläpuolisen, Heinälamminkuusikon länsipuolisen maan lounaispäässä. Rakennusten pohjat ovat aivan päätehakatun alueen reunassa, jossa on taimikkoa, koivua ja kuusta. 3 Voimassa 2013-11-15T12:11:02 141.81494141 47.64908647
arkeologinenkohde_alue.2645 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2645 164769 {AF6DFE33-353F-4F8D-835D-F2C1E9B36F70} Ravadasjärvi etelä Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 160 154 ei Ravadasjärven kaakkoisrannalta järven eteläosaan pistävän niemen lakialueen tasanteet vaikuttivat aluetta inventoinnin aikana havainnoitaessa maastonmuotojensa perusteella mahdollisilta esihistoriallisten asuinpaikkojen sijaintikohdilta. Otollisimmiksi oletetuille kohdille niemen alueella tehtiin harvakseltaan lapionpistoja, ja kahdessa kohdassa havaittiinkin jälkiä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asutuksesta. Kyseisillä paikoilla lapionpistot laajennettiin noin 0,5 m x 0,5 m laajuisiksi koekuopiksi, jotka kaivettiin kaivauslastalla. Koekuoppa 1 sijaitsi paikalla x = 7620593 / y = 3455994, keskellä harjanteen lakialueella olevaa halkaisijaltaan noin viisimetristä pyöreää painannetta, jonka syvyys on noin 0,4 metriä. Paikalle tehdyssä lapionpistossa havaittiin yksi kvartsi-iskos, muutamia palaneita kiviä ja tummaa, punertavan ruskeaa ja selvästi palaneelta vaikuttavaa likamaata. Kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löydettiin kvartsi-iskoksia kaksi lisää sekä yksi kvartsiitti-iskos ja neljäkymmentä palaneen luun kappaletta, joista ainakin osa on peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Koekuopan löydöt kerättiin talteen. Kuopan maannosta havainnoitaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin viisi senttimetriä ja sen alla olevan likamaakerroksen paksuus paksuimmillaan noin viisitoista senttimetriä. Likamaakerroksen alla oli häiriintymätön pohjamaa. Puhtaaseen pohjamaahan asti kaivettiin vain koekuopan keskiosa halkaisijaltaan noin 20 cm laajuiselta alalta, ja kuopan kaivaminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun todettiin talteen saadun riittävästi palanutta luuta mahdollista radiohiiliajoitusta varten. Koekuoppa 2 sijaitsi paikalla x = 7620580 / y = 3455940, noin kuusikymmentä metriä koekuopasta 1 länsilounaaseen päin, keskellä harjanteen laella olevaa halkaisijaltaan noin nelimetristä tasannetta. Paikalle tehdystä lapionpistosta löydettiin yksi kvartsi-iskos, ja kun lapionpisto laajennettiin koekuopaksi, löytyi iskoksia neljä lisää. Iskokset löydettiin huuhtoutumiskerroksen pintaosasta ja ne kerättiin talteen. Muita esihistoriallisia löytöjä koekuopasta ei löytynyt, ja paikalla todettiin olevan tavanomainen podsolimaannos. Notkelmassa niemekkeen tyvellä, koekuoppien itäkaakkoispuolella, kohdassa x = 7620571 / y = 3456093, havaittiin yksittäinen pyöreä pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin neljä metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuopan ympärillä ei erotu selvää vallia, vaan se sulautuu notkelman maaston muotoon. Kohde kattaa Ravadasjärveen pistävän niemen kokonaisuudessaan sen tyvellä sijaitsevan pyyntikuopan tasolta alkaen, koska niemellä havaitun kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvan asuinpaikan pesäkkeitä sijaitsee mahdollisesti koko niemen alueella. Ravadasjärven eteläosaan sen kaakkoisrannalta pistävä maaperältään hiekkainen niemi on ollut mainiosti asuinpaikaksi sopivaa aluetta tuhansia vuosia. Niemi on helpoimmin lähestyttävissä vesitse tai talvisin jäätä pitkin, koska Ravadasjärven rannat niemen tyven molemmin puolin ovat hyvin jyrkkäpiirteisiä, paikoin lisäksi erittäin louhikkoisia ja vaikeakulkuisia. Painanteessa, johon koekuoppa 1 kaivettiin, on mahdollisesti sijainnut kivikautinen asumus, ja koekuopan kohdalla vaikuttaa olleen tulisija. Asutus on ilmeisesti ollut varsin pitkäkestoista, koska maaperään jääneet ihmistoiminnan jäljet ovat selvät ja kulttuurikerros kohtalaisen paksu. Koekuoppa 2:n lähellä on työstetty kvartsia, mutta kyseisen kuopan muutamat löydöt voivat olla kertaluonteisen lyhytkestoisen toiminnan synnyttämiä. Esihistorialliset löydöt eivät näy niemen alueella maanpinnalle, koska pintaturve on kauttaaltaan ehjä, mutta kaivetuista koekuopista saatujen havaintojen ja alueen topografian perusteella on lähes varmaa, että niemellä sijaitsee vielä toistaiseksi tuntemattomia esihistoriallisia asuinpaikkapesäkkeitä, jotka voivat olla peräisin eri aikakausilta. Tämän vuoksi koko niemeä on syytä käsitellä muinaisjäännösalueena. Myös niemen tyvellä sijaitseva pyyntikuoppa lienee ajoitukseltaan esihistoriallinen, mutta kuitenkin eri-ikäinen kuin niemeltä paikallistetut asuinpaikkalöydöt. Todennäköisesti pyyntikuoppaan on ajettu peuroja juuri kyseisen niemen alueelta, minkä vuoksi on loogista päätellä, että tuona aikana niemellä tuskin on ollut asutusta. Kohde sijaitsee niemellä, joka pistää Ravadasjärven eteläosaan sen kaakkoisrannalta. Niemi muodostuu kapeasta hiekkaharjanteesta, jonka lakiosa on noin viisi metriä järven pintaa ylempänä, ja niemen tyven kaakkoispuolella nousee jyrkkä jokilaakson rinne Viipustunturien huippuja kohti. Niemellä kasvaa mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää, ja aluskasvillisuutta alueella hallitsevat variksenmarja, puolukka, suopursut, seinäsammal ja poronjäkälät. 3 Voimassa 2019-11-21T15:16:32 6810.48535156 472.10097789
arkeologinenkohde_alue.2646 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2646 164875 {DA5018C4-C26B-404A-95DA-E8312071DA7F} 777010300 Akonkangas E pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 215 ei Kohde on löydetty vuonna 1999. Paikalta kartoitettiin inventoinnissa neljä pyyntikuoppaa, joista kaksi oli epämääräisemmän oloista johtuen alueella tehdystä metsätyöstä. Metsätyöt olivat vaurioittaneet myös kahta jo tiedossa olevaa kuoppaa. Kuoppa 1: Kooltaan 3-4m leveä ja 60 cm syvä pyöreä kuoppa, jonka etelälaidan yli on ajettu metsätyökoneella. X= 3585366 ja Y= 7217743 Kuoppa 2: Kuoppa sijaitsee melko lähellä soranottoaluetta. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 2,5 m ja syvyydeltään 40 cm. Se on osin tuhoutunut, sillä länsilaidan yli on ajettu metsäkoneella ja pohjoislaidan päälle on kaatunut puu. X= 3585277 ja Y= 7217772 Kuoppa 3: Kuopista pienin ja epämääräisin. Kuoppa löytyi inventoinnissa ja se sijaitsee hiekkaharjun korkeimmalla kohdalla aivan soranottoalueen laidalla. Kuopan halkaisija on vain n. 50 cm ja syvyys n. 20 cm. Heti sen vieressä on suurempi ja selvempi kuoppa. Paikalla tehty metsätyö on tuhonnut kuoppaa ja tehnyt siitä epäselvemmän. X= 3585244 ja Y= 7217807 Kuoppa 4: Sijaitsee aivan kuopan 3 vieressä. Halkaisija n. 1,5 m ja syvyys n. 30 cm. Kuoppa on osin tuhoutunut, sillä sen yli on ajettu metsäkoneella. X= 3585239 ja Y= 7217808 Kohteen rajaus on aluemainen ja se perustuu muinaisjäännösrekisterin ja inventoinnin tietoihin. Kohde merkitty muinaisjäännösrekisteriin ja SutiGisiin. Pyyntikuoppia Kohde sijaitsee hiekkaharjulla, joka melko vastikään hakattu. 3 Voimassa 2013-12-17T13:29:51 6033.90771484 393.00964269
arkeologinenkohde_alue.2647 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2647 163717 {4DD9A694-9DAA-427C-821D-8A756DE333BF} Kellolahti 3 puolustusasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 120 ei Alueella on kannaksen poikki linjassa useita poteroita ja yhdyshautoja, joissa ampumapesäkkeitä. Ampumasuunta on kohti koillista. Alueen pohjoisosassa koordinaattipisteessä 3653511, 7049444 on Metsähallituksen ja yksityismaan rajalla pystyynnostettu, 0.7 metriä korkea kivi. joka on juuresta tuettu pienemmillä kivillä. Rajapyykkiin on kaiverrettu numero 2 Yhdyshauta 1 X=3653516 Y=7049423 Lähes pohjois-etelä -suuntainen yhdyshauta, jonka itä- ja pohjoispuolella ampumapesäkkeitä. Potero 1 X=3653514 Y=7049434, noin 1.2 x 0.7 metrin kokoinen, Potero 2 X=3653531 Y=7049371 Noin 2 metriä pitkä vallin ympäröimä potero, jossa vallin päällä jäljellä ampuma-alan määrittävät tolpat. Potero 3 X=3653554 Y=7049357 Potero1.5 x 1 metrin kokoinen, poterosta lähtee 3.5 metrin mittainen ryömintähauta kaakkoon. Potero 4X=3653564 Y=7049353 1.5 x 1 metrin kokoinen potero, jossa 0.3 m korkea maavalliampumasuunnasta koillisesta. Poteroon tulee noin 5 metrin pituinen ryömintähauta, joka kaartuu etelään. Yhdyshauta 2 X=3653575 Y=7049345 Noin 15 metrin mittainen, luode-kaakko-suuntainen yhdyshauta. Yhdyshauta 3 X=3653578 Y=7049331 Yhdyshaudassa ampumapesäkkeitä. Potero 5 X=3653582 Y=7049320 Potero 6 X=3653594 Y=7049309 Potero on halkaisijaltaan noin metrin, poteroon johtaa noin 3 metrin pituinen ryömintähauta. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Puuruunjärven eteläranta, Puuruunjärven jaHymmä-järven välinen hiekkapohjainen kannas. 3 Voimassa 2013-12-12T01:41:11 10201.90820312 514.02473936
arkeologinenkohde_alue.2648 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2648 163719 {88B51A85-27B2-48A2-B7B9-108538D447C9} Pitkäniemi 4 ampumapesäke 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 123 ei Alueella on kolme ampumapesäkettä sekä potero. Ampumasuunnat ovat järvelle kohti luodetta ja koillista. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Puuruunjärveen pistävä Pitkäniemi, joka on hiekkapohjaista mäntymetsää rantojen läheisyydestä, tasaiselta lakialueeltaan äestettyä hakkuuaukeaa. Aluskasvillisuutena sammalta, puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. 3 Voimassa 2013-11-30T18:27:56 622.79052734 108.09394198
arkeologinenkohde_alue.2649 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2649 163720 {E74C6511-81E9-461D-B398-FA3E66B7001A} Myllylampi teltanpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2014-10-10T15:13:25 3414.25732422 229.65374425
arkeologinenkohde_alue.2650 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2650 163721 {E150AE95-EF8B-4F59-9D65-0848482A43DD} Myllylampi tykkiasema ja mahdollinen hautapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 122 ei Kohteessa on kolme tykkiasemaa luode-kaakko -suuntaisessa rivissä. Luoteisin asema sijaitsee koordinaattipisteessä 3652488, 7051371. Tykkiasema on 12.5 x 9.5 metrin kokoinen ja 1.5 metriä syvä. Asemassa on kolme lähipuolustusasemaa ja pohjalle on kaivettu 7 metriä pitkä, kaareva, noin 0.4 metriä leveä ja 0.3 metriä syvä ojamainen kaivanto tykinjalkoja varten. Kaivannon kaaren ulkoreuna on tukeilla vahvistettu. Asemaa ympäröi 3 metriä leveä, 0.7 metriä korkea maavalli. Keskimmäinen asema sijaitsee koordinaattipisteessä 3652518, 7051350. Tykkiasema on 12 x 9 metrin kokoinen ja rakenteeltaan samanlainen kun luoteisin asema. Asemaan on tuotu risuja ja maatuvia lehtiä sekä hiiliä. Kaakkoisin asema on koordinaattipisteessä 3652539, 7051335. Mitoiltaan ja rakenteeltaan asema on samanlainen kuin kaksi muuta asemaa. Kohde on rajattu maastossa havaittujen tykkiasemien ympärille. Alueen rajaus ylottuu maastossa havaittujen kohteiden ulkopuolelle, koska Rajavartiolaitoksen teettämän selvityksen mukaan alueella saattaa olla sota-aikaisia venäläissotilaiden hautoja. Rajavartiolaitoksen tekemässä selvityksessä venäläissotilaiden hautapaikoista Myllylammen ja lammen lounaispuolitse kulkevan tien välille oli merkitty haastattelutiedon pohjalta kymmenen venäläisvangin hautapaikka. Aluetta mentiin tarkastamaan ja paikalla dokumentoitiin kolme tykkiasemaa. Kolme tykkiasemaa ja mahdollinen venäläissotilaiden hautapaikka. Myllylammen lounaispuolinen mäntymetsää kasvava hiekkakangas. Alueen lounaispuolella menee hiekkatie, jonka lounaispuolella on mökkejä, joista on ilmeisesti tuotu puutarhajätettä alueelle. 3 Voimassa 2013-11-24T23:53:43 9116.11816406 438.49459136
arkeologinenkohde_alue.2651 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2651 163722 {E57A993E-1DBB-486A-89F7-4A05B19ED6DA} Myllylammenpuro potero jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Perinnemaisema; 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 120 ei Alueella on rinteen reunalla 23 noin 1.5 metriä kokoista ja 0.6 metrin syvyistä poteroksi tulkittua kuoppaa. Lisäksi alueella on kolme poteroa tien lounaispuolella tien suuntaisesti, sekä yksittäinen potero tien koillispuolella. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Muinaisjäännösrekisteri. Myllylammen ja Puuruunjärven välisen puron etelärannalla olevan rinteen ylätasanne. Alueella on taimikkoa. 3 Voimassa 2013-11-25T00:46:54 3438.20751953 351.09302209
arkeologinenkohde_alue.2652 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2652 163723 {F46B926C-F29C-474C-A7F7-838CE08AE95F} Maijalanlampi tykkiasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 125 ei Kohteessa on tien koillispuolella tien suuntaisesti rivissä neljä tykkiasemaa. Pohjoisin asema sijaitsee koordinaattipisteessä 3651708, 7052039. Asema on 11 x 7.5 metrin kokoinen ja muodoltaan viuhkamainen. Ampumasuunta on koilliseen. Syvyys asemaa ympäröivän vallin päältä mitaten on 1.7 metriä. Kulkuaukon pituus asemaan on noin 3 metriä. kulkuaukko on kohti lounasta. Seuraava asema sijaitsee koordinaattipisteessä 3651724, 7052018. Asema on kooltaan ja muodoltaan edellisen kaltainen. Seuraava asema on koordinaattipisteessä 3651748, 7052001. Tykkiasema on muodoltaan ja kooltaan edellisten kaltainen muuten, mutta sen kulkuaukko on kohti etelää. Eteläisin tykkiasema sijaitsee koordinaattipisteessä 3651767, 7051973. Asema on kooltaan 12 x 7.3 metrin kokoinen. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Kuiva mäntymwetsä, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa, variksenmarjaa. Kehitysluokka 20. 3 Voimassa 2013-11-25T01:11:40 3906.50341797 293.55296747
arkeologinenkohde_alue.2653 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2653 163724 {81E2312D-45F0-4542-827D-5C79E208236B} Havukkalouhi leimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 195 ei Alueella on kolme Metsähallituksen kruunuleimalla leimattua kelopuuta, joista yksi on kaatunut. Kussakin kelossa on kaakon puolella kaksi erillistä, alekkaista pilkkaa, joissa molemmissa Metsähallituksen kruunuleimat. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Kolme Metsähallituksen tukkipuiksi kahdella leimalla leimattua kelottunutta puuta. Havukkalouhi.niminen kukkula, jonka puusto on pääosin kaadettu joitakin säästöpuiksi jätettyjä mäntyjä lukuun ottamatta. Aluskasvillisuutena sammalta, puolukkaa ja suopursua. Kehitysluokka 0. 3 Voimassa 2013-11-25T01:26:54 4855.87646484 279.44351345
arkeologinenkohde_alue.2654 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2654 163725 {D3F11A78-3F5B-4A86-89AD-B83397A6A541} Louhisalonsärkkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 150 ei Alueella on kaksi rakennuksen jäännöstä. Pohjoisempi on 8.5 x 6.6 metrin kokoinen, ympäristöstään lahon puutavaran peittämänä alana erottuva rakennuksen jäännös. Rakennuksen päällä on järven suuntaisesti puita, jotka ovat muodostaneet rakennuksen katon. Hirsien päät ovat sahalla katkottuja. Oviaukot ovat todennäköisesti olleet etelään ja länteen. Rakennuksen pohjoispuolella on kuoppia. Eteläisempi rakennus on noin 7.8 x 6.8 metrin kokoinen. Rakenteessa on lankalauloja, ovi on todennäköisesti ollut kohti järveä. Rakennuksen alalla on samanlainen katon jäännös kuten toisessakin rakennuksessa. Rakennuksen jäännös erottuu ympäristöstä lahon puun peittämänä alana. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Esko Kuitusen tiedonannon mukaan rakennukset ovat Rauma-Repola -yhtiön hakkuisiin Venäjällä rajan tuntumaan rakennettuja majoituskämppiä. Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsena Pitkä- Valama -nimisen järven osittain kivikkoinen, kohtijärveä laskeva länsiranta. Alueella kasvaa havumetsä. Aluskasvillisuutena mustikkaa, sammalta. Kehitysluokka 40. 3 Voimassa 2013-11-25T01:57:32 234.85351562 56.64455267
arkeologinenkohde_alue.2655 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2655 163726 {7216A202-6FC0-44B1-A58E-F55173479C17} Louhisalonsärkkä 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 153 ei Alueella on kaksi rakennuksen jäännöstä. Pohjoisempi rakennuksen jäännös on 8 x 6.6 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka kurkihirsi on poikittain järveen nähden. Kurkihirren ja seinän päällä on puutavaraa, joka on muodostanut katon. Oviaukko on länsiseinällä luoteisnurkassa. Hirret ovat sahalla katkottuja. Eteläisempi rakennus on 7.5 x 6.4 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka kurkihirsi ja kattorakenteen jäännökset ovat samanlaiset kuin pohjoisemmassa rakennuksessa. Rakennuksen ympäristössä on kuoppia. Keskellä lattia-alaa on kaksi puuta pystyssä maasta, niiden päälle on naulattu poikkipuu, rakenteen funktio ei selvinnyt. Lounaisnurkassa on neljä hirsikertaa hyvin säilyneenä. Puut ovat sahalla katkottuja ja koirankaulasalvoksella salvottuja. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Sutigis-havainto. Esko Kuitusen tiedonannon mukaan rakennukset ovat Rauma-Repola -yhtiön hakkuisiin Venäjällä rajan tuntumaan rakennettuja majoituskämppiä. Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsena Pitkä- Valama -nimisen järven osittain kivikkoinen, kohtijärveä laskeva länsiranta. Alueella kasvaa havumetsä. Aluskasvillisuutena mustikkaa, sammalta. Kehitysluokka 40. 3 Voimassa 2014-06-03T14:11:23 228.36865234 64.18754601
arkeologinenkohde_alue.2656 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2656 163728 {B1E546F2-6BAD-4D3E-8D3A-FC432D71FBAF} Suksisärkkä kämppä jäännös ja pitkokset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 155 ei Kutusen korsun länsipuolella on 5.5 x 7 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäröivästä maastosta kohollaan olevina seinälinjoina. Etelänurkassa on viisi hirsikertaa jäljellä. Hirret ovat sahalla katkottuja ja koirankaulasalvoksella salvottuja. Oven paikkaa tai tulisijan paikkaa ei rakennuksesta havaittu. Rakennuksen eteläpuolella on pitkospuut ojan ja osittain myös suon yli. Pitkosten pohjoispäädyssä on näkyvillä vielä puita joille astua, etelämpänä ne ovat painuneet suohon. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Sutigis-havainto. Rajavyöhyke, suoalueen itäpuolinen sekametsä, jossa kasvaa kuusia, koivuja, mäntyjä ja aluskasvillisuutena sammalta ja mustikkaa. Metsän kehitysluokka on 30. Alueen reunassa on Kutusen korsu -niminen rajavartiolaitoksen 1964 koottu, sisustettu kämppä. 3 Voimassa 2013-11-25T02:56:34 1192.68261719 146.26491245
arkeologinenkohde_alue.2657 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2657 163730 {D6BA684D-B8E9-44C7-A1A0-10ACC33725D7} Metelinsaari 7 hiilimiilu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 117 ei Alueella on kaksi hiilimiilua. Pohjoisempi miilu sijaitsee koordinaattipisteessä 3658871, 7035730. Miilun halkaisija on 13 metriä. Miilu kohoaa noin 0.3 metriä ympäröivän maan tasalta ja sitä reunustaa noin 0.2 metriä syvä oja. Eteläisempi miilu sijaitsee koordinaattipisteessä 3658862, 7035700. Miilun halkaisija on 14 metriä. Miilu kohoaa noin 0.4 metriä ympäröivästä maaperästä. Miilua ympäröi 0.2 metriä syvä oja paitsi kaakon puolella, jossa ojan paikalla on noin metrin syvyinen, kaksi metriä pitkä kuoppa, joka mukailee miilun reunaa. Lounaispuolella on miilusta poispäin lähtevä noin 1.5 metriä pitkä oja. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Pankajärven itäisemmän metelinsaaren koillisosa, jossa kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja juolukkaa. Metsän kehitysluokka on 20. 3 Voimassa 2013-11-25T03:53:06 1142.43554688 161.63041579
arkeologinenkohde_alue.2658 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2658 161887 {7EBCD370-DB92-4CE6-883F-3F55CB0C4E19} Liinapori kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 196 ei Kohteessa on neljä metsätyökämpän rakennusta, jotka ovat jo suurelta osin maahan lahonneet. Rakenteista päätellen kämppä on 1950 - 1960 luvulta. Alakohde 1. Kämppä: koko: 18 x 7,5 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Väiseinät 5,7 ja 9,3 metrin kohdalla etelästä luettuna. Nurkissa on lohenpyrstösalvos. Osa kämpän sisäosista on tehty sahatuista parruista, muuten rakenteet ovat pyöröhirttä. Katto on tehty sahalaudoista. Sisällä on kaminan torvia. Katossa on ollut harmaa kattohuopa. Saranoissa on sepän tekemät naulat ja rakenteissa on isojen ikkunoiden karmia. Alakohde 2. Talli: koko: 9 x 7,7 metriä, pitkät sivut kulkevat Pohjoisesta etelään. Rakenteet on tehty sahaparruista. Katto on ollut sahalaudoista, joiden päällä on ollut harmaa kattohuopa. Rakenteet ovat romahtaneet ja päällä kasvaa koivun taimia. Alakohde 3. Sauna: koko: 4,8 x 3,6 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kaakkoiskulmassa on rautauuni, jossa on kivet sisällä. Katto on ollut laudoista.Rakennelman päällä kasvaa koivun taimia. Alakohde 4. Liiteri: koko: 8,2 x 3,2 x 3 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Osa seinistä on edelleen pystyssä. Runko on tehty lankuista, joiden päälle on naulattu laudasta seinät. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ylle. Alakohteet on mitattu gps paikantimella. Silvia. Metesätyökämppä, talli, liiteri ja sauna. Kohteen sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Itäpuolella on räme. 3 Voimassa 2013-12-03T14:45:25 1486.36303711 159.91277478
arkeologinenkohde_alue.2659 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2659 161912 {DC94D69B-CBE3-4F6A-B792-799414CCE3D5} Suksipulju kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 188 ei Kohteessa on metsätyökämpän raunio ja sen joku sivurakennuse sekä kaivo ja kellari. Kohteen rakenteet ovat huonossa kunnossa, eikä niitä tarvitse ottaa huomioon metsän käsittelyssä. Alakohde 1 kämppä: koko: 11,3 x 7,5 metriä, pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Kämppä on purettu ja sen rakenteet on viety pois. Rakennelman keskellä on suuri punatiilikasa ja kämppä on ilmeisesti ollut jalaskämppä. Alakohde 2 kellari: koko: 5,2 x 5,2 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Seinät erottuvat metrin korkuisina ja levyisinä turvevalleina, joiden keskellä on syvä kuoppa. Alakohde 3 rakennus: koko: 4,7 x 3,4 metriä, pitkät sivut ovat kulkeneet kaakosta luoteeseen. Keskellä on tiilikasa ja seinän paikat erottuvat turvevallina ja muutamana lahona hirtenä. Rakennelman pohjalla on akkuja ja paristoja. Alakohde 4 kaivo: koko 3,3 x 3,3 metriä. Seinät erottuvat turvevalleina ja keskellä on syvä kolo, jonka pohjalla on vettä. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteiden ylle. Silvia. Purettu metsätyökämppä. Kohde sijaitsee tasaisella moreenikankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2013-10-11T14:14:34 1890.06225586 171.62021566
arkeologinenkohde_alue.2660 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2660 163429 {A3F671DB-DB12-4035-9A18-7C4578186157} Aurajänkä savottajäännökset 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1599 Muu Liikennekohde 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 175 ei Kohde muodostuu neljästä rakenteesta, jotka sijaitsevat Aurajängän halki pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevan vanhan tukkitien varrella. Tukkitie valmistui ennen toista maailmansotaa, mutta alueelle suunnitellut suuret savotat peruuntuivat sodan myötä, eikä tiepohjaa siis koskaan käytetty puutavarakuljetuksiin. Tukkitie on ylittänyt jängällä virtaavan Kolmokkiojan kahdessa kohdassa, ja molempiin ylityskohtiin on rakennettu silta. Pohjoisemman sillan lähellä, hiekkakumpareella jängän pohjoispuolella, sijaitsee ilmeisesti lähinnä turvekammin kaltaisen asumuksen jäännös, jota lienevät käyttäneet tukkitien rakentajat. Neljäs kohteesta dokumentoitu rakenne on käyttämättömäksi jäänyt jykevätekoinen lumiaura, joka on hylätty kankaan laitaan Aurajängän länsipuolelle. Kohteesta dokumentoitujen rakenteiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Turvekammin jäännös x = 7594059 / y = 3559698 (ETRS-TM35FIN: N 7590888 / E 559502) Asumuksen jäännös sijaitsee noin kaksikymmentä metriä Kolmokkiojan pohjoisemmasta sillasta luoteeseen päin, männikköisen kankaan reunalla, hiekkakumpareella, joka nousee noin kaksi metriä jängän pintaa korkeammalle. Asumus on ollut jokseenkin neliön muotoinen, luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan noin 3 m x 3 m. Koillisen, kaakon ja lounaan suunnilta asumuksen lattia-alaa rajaavat hieman yli puoli metriä leveät turpeensekaiset maavallit, joiden korkeus on noin 10 cm - 30 cm. Luoteen suunnalla vastaavanlaista selvää seinälinjaa ei ole, joten kulku asumukseen lienee ollut juuri luoteesta päin. Asumuksen lattia-alan keskivaiheilla on pitkälle lahonnut luode-kaakkosuuntainen hirsi, joka on mahdollisesti toiminut kurkihirtenä. Asumus on joko ollut lämmittämätön tai sitä on voitu lämmittää kaminalla, koska minkäänlaista tulisijan jäännöstä maapenkkojen rajaamalla alueella ei havaittu. Varsinaisesta asuinhuoneesta noin kaksi metriä luoteeseen päin vaikuttaa sijainneen toinenkin huonetila, joka on myös ollut luode-kaakkosuuntainen, mutta kooltaan vain noin 3 m x 2 m. Huoneen lattia-ala erottuu suorakaiteen muotoisena tasanteena, ja sen lounaisseinä on ollut samassa linjassa suuremman huoneen lounaisseinän kanssa. Paikalla havaittavista jäännöksistä ei kuitenkaan selviä, ovatko huonetilat olleet kiinteästi yhteydessä toisiinsa vai onko kyse kokonaan erillisistä rakenteista. Pienemmän huonetilan itänurkassa on vielä pystyssä halkaisijaltaan noin kymmensenttinen paalu, johon on kiinnitetty poikkipuu tehdastekoisilla kuuden tuuman nauloilla. Toinen vastaavanlainen paalu on sijainnut huoneen etelänurkassa, mutta se on jo kaatunut maahan ja lahonnut lähes kokonaan. Paalujen väli on ollut noin kaksi metriä. Todennäköisesti pienempi huone on toiminut suuremmassa huoneessa majoittuneiden henkilöiden jonkinlaisena kylmänä varastotilana. Kolmokkiojan pohjoisempi silta x = 7594045 / y = 3559714 (ETRS-TM35FIN: N 7590874 / E 559518) Silta sijaitsee Aurajängän pohjoispäässä, kohdassa, jossa Kolmokkioja sivuaa hiekkapohjaisen männikkökankaan reunaa. Vanhan tukkitien pohja siirtyy sillan kohdalla kuivalta kankaalta jängälle. Silta on kohtalaisen hyvin säilynyt, noin kuuden metrin mittainen ja rakenteeltaan yksinkertainen. Kolmokkiojan poikki on asetettu noin 20 cm paksuisia niskapuita, ja niiden päälle on ladottu rinnakkain tukkeja sillan kanneksi. Kaikki niskapuut eivät näy kansipuiden alta, mutta ilmeisesti niitä on noin metrin välein. Kansipuut ovat kirveellä katkaistuja, niiden paksuus vaihtelee välillä 15 cm - 20 cm, ja pisimmät niistä ovat lähes kymmenmetrisiä. Sillan alavirran puoleisella koillissivulla kansipuiden päällä on vielä yksi niskapuiden suuntainen puu, jonka paksuus on noin 20 cm. Sillan kansipuut ovat olleet alkujaan maalla peitetyt, mutta tulvavedet ovat vuosikymmenien mittaan huuhtoneet maan enimmäkseen pois. Aivan siltarakenteen vieressä, sen luoteispuolella, hiekkakankaan laidalla, on kaksi halkaisijaltaan noin kaksimetristä kuopannetta, joista lienee kaivettu siltarakenteiden peittämiseen tarvittu maa. Kolmokkiojan eteläisempi silta x = 7593895 / y = 3559732 (ETRS-TM35FIN: N 7590724 / E 559536) Silta on rakenteiltaan samankaltainen kuin edellä kuvailtu pohjoisempi silta. Sillan puut ovat kuitenkin miltei kokonaan Kolmokkiojan pinnan alapuolella, minkä ansiosta ne ovat säilyneet erittäin hyvässä kunnossa. Niskapuut on asetettu Kolmikkiojan poikki noin metrin välein ja niiden paksuus on noin 20 cm. Sillan pituus on noin neljä metriä. Kansipuut ovat noin viiden metrin mittaisia ja paksuudeltaan noin 15 cm - 20 cm. Sillan kummallakin sivulla kansipuiden päällä ovat viistoilla puuvaarnoilla molemmista päistään suohon tuetut niskapuiden suuntaiset puut, jotka ovat samaa kokoluokkaa niskapuiden kanssa. Myös tämä silta on ollut maalla peitetty, mutta pääosa maasta on huuhtoutunut pois, jolloin sillan kansipuut ovat paljastuneet. Tukkitien aura x = 7593665 / y = 3559710 (ETRS-TM35FIN: N 7590493 / E 559514) Massiivinen lumiaura, jolla oli ollut tarkoitus aurata Luttojoen ja Luiron välinen tukkitie puutavaran kuljetusta varten, sijaitsee Aurajängän länsilaidalta jängälle pistävässä kangasniemekkeessä. Aura on saanut rauhassa rapistua paikoillaan vuodesta 1939 saakka, mutta se on edelleen varsin vaikuttava näky. Vaikka auran puuosat ovat jo melko lahot, sen rakenne on vielä hyvin hahmotettavissa. Auran etuosassa on kolmion muotoinen hirsirakenteinen vetoaisa. Auran kärki on noin metrin korkuinen, noin kaksi metriä leveä ja peltilevyillä vahvistettu. Kärjen takana, vankkojen hirsisten jalasten välissä, on lankuista rakennettu lava, jolle on tarvittaessa voitu lastata lisäpainoa. Lavan molemmin puolin sijaitsevat useiden metrien mittaiset, lautarakenteiset, levitettävät siivekkeet, joilla on ollut mahdollista säätää aurauskulmaa ja auralla aukaistavan uran leveyttä. Auran puurakenteiden liitokset ovat ovat vahvasti raudoitetut ja aura on varmasti painanut satoja kiloja. Välittömästi auran takana, suon puolella, on vierekkäin ladottuina ja sammalten peittäminä halkaisijaltaan noin kymmensenttisiä puita. Puut on ilmeisesti ladottu suohon kapulatieksi silloin, kun aura on tuotu nykyiselle paikalleen. Kohde on rajattu noin neljänsadan metrin matkalle, pohjois-eteläsuuntaiselle, muodoltaan pitkänomaiselle alueelle, joka seuraa Aurajängän halki kulkevan tukkitien suuntaa. Koska kaikki Aurajängän alueelta dokumentoidut rakenteet liittyvät olennaisesti kyseiseen kulkuväylään, on kohteen aluerajaukseen otettu mukaan myös tukkitien pohja lähiympäristöineen Aurajängän pohjoispään ja jängän länsilaidalla sijaitsevan lumiauran jäännöksen välillä. Rakenteet ovat kuitenkin rajaukseltaan lähinnä pistemäisiä. Joel Ahola kertoo kirjoittamassaan Saariselän retkeilyoppaassa Aurajängän halki kulkevaan tukkitiehen liittyvien jäännösten sijainnista seuraavasti: "Aurajängän pohjoispäässä nykyinen Anterille vievä rajavartioaseman huoltotie poikkeaa vuoden 1939 tukkitien linjauksesta. Talvitieksi tarkoitettu savottaväylä on linjattu nykyisen tieuran länsipuolen suolle, josta se erottuu poikkeavan kasvillisuuden perusteella. Kolmokkiojan kohdalla tukkitiessä on ollut silta, joka on painunut vetelään suohon. Täysin veden alla sijaitseva silta on säilynyt erinomaisesti. - - Aurajängälle ja Auravaaralle nimen antanut tukkitien aura lojuu suolle työntyvässä kangasniemekkeessä Aurajängän länsilaidalla." Kohteen rakenteet muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden, joka kertoo monipuolisesti siitä, miten alueelle ennen toista maailmansotaa suunniteltuja hakkuutyömaita valmisteltiin. Varsinkin lumiauran jäännös on olemukseltaan miltei monumentaalinen. Jos kohdetta haluttaisiin esitellä alueella liikkuville retkeilijöille aktiivisemmin, pitäisi Aurajängän ylitse rakentaa pitkostettu polku Luttojoen ja Anterin väliseltä huoltotieltä, koska varsinkin keväisin jänkä on vetinen ja vaikeasti ylitettävä. Huoltotien varrelle voitaisiin myös pystyttää kohteen historiasta kertova opastustaulu. Kohde sijaitsee Luttojoelta Anterin entiselle rajavartioasemalle kulkevan huoltotien länsipuolella, saraheinikkoa kasvavalla avoimella Aurajängällä sekä sen pohjois- ja länsipuoleisten hiekkapohjaisten männikkökankaiden reunoilla. Aluskasvillisuutta kankailla suon lähellä hallitsevat variksenmarja, puolukka, juolukka, kanervat ja suopursu sekä poronjäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2019-11-14T14:54:13 7808.69213867 912.8761917
arkeologinenkohde_alue.2661 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2661 163447 {0FD06CF0-B144-4652-8A41-079AD21B56A1} Luirojärven uittopato 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2632 Uittopato 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 282 ei Kohde on uittopadon jäännös. Pato on rakennettu 1930-luvun lopulla, ja osa sen rakenteista on säilynyt varsin hyvin. Pato on ollut luode-kaakkosuuntainen. Sen kaakkoispää on kohdassa x = 7569609 / y = 3542296, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä joen rannasta. Luirojoki on padon kohdalla noin viisitoista metriä leveä, ja on epäselvää, minkä verran padon jäännöksiä joen pohjassa on säilynyt. Padon puurakenteet vaikuttavat kuitenkin jatkuvan vähintään muutamia metrejä joen puolelle ainakin sen itärannalla. Myös luoteen suunnalla pato on yltänyt noin kolmenkymmenen metrin etäisyydelle joen rannasta, kohtaan x = 7569668 / y = 3542242 saakka. Padon luoteispäästä noin kymmenen metriä länteen päin, kohdassa x = 7569666 / 3542232, sijaitsee lisäksi padon rakennusvaiheeseen liittyvä maakuoppa. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, melko jyrkkäseinämäinen, noin 1,3 metriä syvä ja halkaisijaltaan noin nelimetrinen. Hiekkamoreeniharjanteeseen kaivetusta kuopasta on ilmeisesti otettu maa-aineksia padon rakentamista varten. Patorakennelma on kahdesta kolmeen metriä leveä, korkeimmillaan noin metrin korkuinen, kivistä ja maasta kasattu valli, jonka lounaisreunaa on tukenut tiheä pystypaalutus. Paalujen yläpäät nousevat noin puolentoista metrin korkeudelle maanpinnasta, ja niiden paksuus vaihtelee välillä 15 cm - 20 cm. Useimmat pystypaalut ovat halkaistuja, ja ne on tavallisimmin upotettu maahan siten, että paalun pyöreä sivu on patovalliin päin. Pystypaalutus nojaa vaakasuoria, noin metrin korkeudelle tuettuja, noin 20 cm paksuisia tukkeja vasten. Vaakasuorat tukit on tuettu paikoilleen noin neljän metrin välein vankoilla, noin 30 cm paksuisilla, alavirralle päin kallellaan olevilla paaluilla. Kaltevien paalujen yläpäät on kavennettu, ja ne on liitetty vastaavasti lovettuihin ja yhtä paksuihin viistopuihin, jotka yltävät noin kahdeksan metrin päähän padosta ja joiden alapäiden paikoillaan pysyminen kostealla joenrantavyöhykkeellä on varmistettu kivilatomuksin tuetuilla pystypaalutuksilla. Padon säilyneistä puurakenteista noin kaksi kolmasosaa sijaitsee Luirojoen itäpuolella. Patovallin lähiympäristö on melko puskittunutta, ja padon jäännös jääkin todennäköisesti huomaamatta useimmilta sen vieritse kulkevilta retkeilijöiltä. Kohde rajautuu padon jäännösten mukaisesti luode-kaakkosuuntaiselle vyöhykkeelle, jonka leveys on noin kaksikymmentä metriä ja pituus noin sata metriä. Luoteessa kohde rajautuu padon rakentamisvaiheessa kaivetun maakuopan luoteispuolelle, kaakossa Luirojoen kahlaamon ja Luirojärven kämppien välisen polun laitaan. Aluerajaukseen sisältyvät padon rakenteet ja maakuoppa sekä niiden lähialue noin viiden metrin säteellä. Joel Ahola kertoo kirjoittamassaan Saariselän retkeilyoppaassa kohteesta seuraavasti: "Luirojärven luusuan pajupuskissa piilottelee vuonna 1939 rakennetun uittopadon eli tammen jäänteet. - - Padolla oli tarkoitus varastoida Luirojärven vettä kevään 1940 uittoon, mutta Luton ja Luirojoen välinen autosavotta ja kevään uitto peruuntuivat talvisodan syttyessä." Luirojärven uittopato on nähtävyysarvoltaan merkittävä ja ikäänsä nähden kohtalaisen hyvin säilynyt kulttuuriperintökohde. Varsinkin padon taitavasti toteutetut puiset tukirakenteet ovat näkemisen arvoiset. Patovallin puskittuminen kuitenkin vaikeuttaa kohteeseen tutustumista. Olisi hyvää kulttuuriperintökohteen hoitoa, jos padon päälle kasvaneita pajupensaita hieman raivattaisiin ja padon rakenteet saataisiin edustavammin esille. Padon lähelle voitaisiin myös pystyttää padon historiasta kertova opastuskyltti, esimerkiksi Luirojoen kahlaamon jommalle kummalle rannalle tai kohtaan, jossa retkeilyreitin polku sivuaa padon kaakkoispäätä. Kohde sijaitsee Luirojoen niskalla, molemmin puolin jokea, alavalla, soisella ranta-alueella, jolla kasvaa lähinnä koivujen ja pajujen muodostamaa pensaikkoa sekä saroja ja sammalia. Kohteen rakenteet jatkuvat joen rantaveteenkin, joten kyseessä on myös osittain vedenalainen kulttuuriperintökohde. Kahlaamo, jonka kohdalla Saariselän ja Luirojärven välinen retkeilyreitti ylittää Luirojoen, sijaitsee kohteesta muutamia kymmeniä metrejä alavirralle päin, ja Luirojärven autio- ja varaustuville johtava polku sivuaa kohteen kaakkoispäätä. Kohteen luoteispää ulottuu Luirojoen suuntaiselle, mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää kasvavalle hiekkamoreeniharjanteelle, jolla sijaitsee esihistoriallisia pyyntikuoppia ja jälkiä kivikautisesta asutuksesta. Kohteen itäpuolella levittäytyy loivapiirteinen, hiekkamoreenipohjainen ja männikköinen Luironkangas. 3 Voimassa 2019-09-17T15:11:43 1351.83520508 226.70534446
arkeologinenkohde_alue.2662 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2662 162991 {B2082A55-B1CA-49F4-BAE6-966A5FB74091} 1000034681 Mukkaperänjärvi Suorakaiteen muotoisia liesilatomuksia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 142 141 ei Kohde on asuinpaikka, jonka muodostavat kaksi kauttaaltaan kivettyä liesilatomusta. Latomukset sijaitsevat järven rannan suuntaisella polulla noin kahdeksan metrin etäisyydellä toisistaan. Liesilatomus 1:n koordinaatit ovat x = 7590710 / y = 3466614 ja liesiatomus 2:n koordinaatit x = 7590710 / 3546620. Liesiatomukset ovat miltei maantasaisia, koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Mikäli polku ei olisi kuluttanut aluskasvillisuutta osittain pois latomusten päältä, ne eivät erottuisi maanpinnalle juuri lainkaan, koska kivien yläpintoja näkyy sammalikon seasta vain paikoin ja kasvillisuus latomusten kohdilla ei poikkea ympäristöstään. Koska liesilatomukset ovat pääosin sammalten peitossa, on niiden muotoa vaikeaa hahmottaa täsmällisesti. Vaikuttaa kuitenkin, että ne ovat jokseenkin suorakaiteen muotoisia ja luode-kaakkosuuntaisia. Latomus 1 on kooltaan noin 1,3 m x 0,9 m ja latomus 2 noin 1,5 m x 1,2 m. Latomuksiin käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat enimmäkseen välillä 10 cm - 15 cm. Latomus 2:n reunoilla on muutamia kookkaampiakin kiviä. Niistä suurin sijaitsee latomuksen eteläkulmassa ja on kooltaan noin 30 cm x 15 cm. Useimmat liesilatomusten kivet ovat muodoiltaan pyöreähköjä, muinoin moreenin seassa pyöristyneitä. Koekuoppia latomuksiin ei inventoinnin yhteydessä tehty. Kohde rajautuu itä-länsisuuntaiselle soikealle alueelle, jonka pituus on noin kaksikymmentä metriä ja leveys noin kymmenen metriä. Aluerajaukseen sisältyvät liesilatomukset sekä niiden lähiympäristö. Asuinpaikan täsmällisempi rajaaminen ei ole mahdollista ilman koekuopitusta, koska Mukkaperänjärven ranta-alueet kohteen ympäristössä ovat jokseenkin kauttaaltaan asuinpaikka-alueeksi sopivia. Mukkaperänjärven pohjoispuolelta löydettyjen liesilatomuksien tarkkaa ikää on mahdotonta määrittää ilman radiohiiliajoituksia. Tyypiltään ne vaikuttavat lähinnä historialliselle ajalle ajoittuvilta, mutta ne voivat olla myös rautakautisia. Mikäli järven rantaa seuraavan polun käyttö lisääntyy, se uhkaa jonkin verran liesilatomusten säilymistä. Kohde sijaitsee Mukkaperänjärven pohjoispuolella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä. Rannan suuntainen polku kulkee kohteen halki. Alue on melko tasaista, hiekkapohjaista järvenrantaterassia, kuivaa männikkökangasta, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, mustikka, poronjäkälät ja sammalet. Paikoitellen kankaalla kasvaa melko runsaasti myös suopursua. 3 Voimassa 2013-11-06T15:16:11 193.03564453 53.44096167
arkeologinenkohde_alue.2663 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2663 163331 {CF940A0F-1147-42EB-A8A9-E3F8AE27A328} 1000009716 Keväniemi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 197 ei Kohteessa tavattiin kolme rakennetta, joista kaksi on pyöreää kuoppaa ja kuasraunio, jotka merkittiin alakohteiksi 1 - 3. Seuraavassa selostus alakohteittain. Rakenteet löydettiin Hannu Kotivuoren muinaisjäännösrekisterin selostuksen perusteella ja kohteet vastaavat selostusta, joka on kopioitu tulkinta -osuuteen. 1. Vallillinen pyöreä kuoppa, joka koko on vallin ulkopuolelta 9,8 metriä ja sisämitta 4,4 metriä. Kuopan syvyys vallien päältä mitattuna on 0,7 metriä. Vallit ovat 50 cm korkeammalla ympäröivää maastoa. Luoteiskulman vallit ovat yhteiset seuraavan (alakohde 2) kuopan kanssa. 2. Vallillinen pyöreä kuoppa, joka koko on vallin ulkopuolelta 6 metriä ja sisäpuolelta 3,4 metriä. Kuopan syvyys on 0,7 metriä ja vallien korkeus 50 cm. Rakennelman päällä kasvaa suuri kuusi ja muutama pieni taimi. 3. Kohteessa on turpeen alla 2 x 2 metrin kokoinen matala kiveys, joka on ilmeisesti uunin kiviraunio. Raunio kohoaa 50 cm ympäröivästä maasta. Raunion pohjoispuolella on 4 x 4 metrin kokoinen tasainen alue, jossa on mahdollisesti ympäröiviä valleja. Kohde rajautuu aluemaisest alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia ja muinaisjäännösrekisteri. Hannu Kotivuoren muinaisjäännösrekisterin kuvaus: Kohde sijaitsee Sotkajärveen luoteesta pistävän niemen itärannan tuntumassa. Ikivanhassa rantakuusikossa (puista osan paksuus lähes 100 cm) on lampolan jäänne ja kämpänraunio (2,5 x 2,5 x 1,7 m). Näistä 50-80 m lounaaseen on metrin verran alavahkoa niemeä ylempi harjanne, jonka kaakkoispäässä on kaksi vierekkäistä vallin reunustamaa kuoppaa. Näistä 30 - 40 m luoteeseen on kiukaallisen tupasijan jäännös. Kuopat 1 ja 2 ovat Kotivuoren kuvailemat kuopat ja kiviraunio on ilmeisesti Kotivuren kuvailema kiukaallisen tupasijan jäännös. Kohde sijaitsee Sokajärven luoteiskulmassa sijaistevassa keväniemessä. Alue on korpimetsää, jossa kasvaa kuusimetsä ja paksu sammalkerros ja puolukanvarpuja. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2013-11-14T10:39:53 2034.8034668 175.62151271
arkeologinenkohde_alue.2664 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2664 163341 {DD906E2F-674E-423F-8A2B-92F966E1285C} Pitkälehto rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Kohteessa on kaksi hirsitä tehdyn rakennuksen jäännöstä. 1. Hirsikehikko, josta on 6 hirsikertaa jäljellä. Koko 3 x 3 metriä, sivut kulkevat pääilmansuuntiin. Länsipääty on lahonnut turvepenkiksi. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja nurkat on salvettu alapuolelta. Oviaukko on länsiseinän keskellä suolle päin. Päällä kasvaa koivu. 2. Hirsikehikko, jonka koko on 3 x 3 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Seinät ovat suurimmaksi osaksi lahonneet turvepenkiksi. Kurkihirsi kulkee kaakosta luoteeseen ja sen päällä on kirveellä halkaistuja lautoja. Luoteiskulmassa on 1 x 1 x 1 metrin kokoinen uunin kiukaan raunio, joka on tehty suurista luonnonkivistä. Rakennelma on osittain maahan kaivettu. Rakennelman päällä kasvaa mänty. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Asuin- ja tallirakennusten jäännökset. Kohde sijaitsee äestetyllä mäntykankaalla, johon on istutettu taimia. Maaperä on kivinen hiekkakangas. Kohteesa länteen 15 metrin etäisyydellä on suo. 3 Voimassa 2013-11-14T13:21:32 75.51831055 37.31684146
arkeologinenkohde_alue.2665 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2665 163345 {49CEE55C-4DC7-485D-8FEE-E41CA669F86C} Löytöjänkänoja kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 182 ei Kohteessa on kaksi hirsitä tehdy kämppärakennuksen jäännöstä. Kämppä 1, koko 11 x 5,5 metriä, Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennelman keskelää on väliseinä lyhyiden sivujen suuntaisesti. Luoteiskulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin kiviraunio, joka on tehty suurista luonnon kivistä. Seinissä on kirveellä ja sahalla katkotut hirret, jotka on molemmin puolin salvettu. Hirsien välissä on kunttariive. Rakennelmasta on 5 hirsikertaa jäljellä. Suurimmaksi osaksi seinät ovat lahonneet turvepenkeiksi. Katon niskapuut ovat lyhyiden sivujen suuntaisesti ja niiden päällä on ollut kirveellä halkaistuista laudoista katto. Molemmista huoneista on ovat pohjoiseen, suon suuntaan. Rakennelman päällä kasvaa puita. Kämppä 2. Koko 10 x 5,5 metriä. Rakennelman puolessa välissä on väliseinä ja pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Länsihuoneen luoteiskulmassa on punatiilikiuas, jonka koko on 2 x 2 x 1 metriä. Rakennus erottuu suurimmaksi osaksi turvepenkkinä ja siinä on ilmeisesti ollut samanlainen rakenne, kuin rakennuksessa 1. Päällä kasvaa puita. Rakennelma erottuu hekommin kuin rakennelma 1. Mahdollisesti tämä rakennelma on ollut talli. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteden ylle. Silvia Metsätyökämpän ja tallin rauniot. Kohde sijaitsee moreenimaalla, jossa kasvaa mäntymetsä ja puolukkaturve. Kohde sijaitsee kovan maan saarekkeessa keskellä soita. Kohteen pohjoispuolelta suolla kulkee oja koillisesta lounaaseen. 3 Voimassa 2013-11-14T13:58:15 1076.91088867 146.1769093
arkeologinenkohde_alue.2666 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2666 163764 {FCEFFB34-3850-4D04-88B1-7197322A4F9D} Kalmasaari 1 hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Suomen puolella selkeitä hautakuoppia ei ole havaittavissa. Myöskään hautaristejä tai hautakiviä ei ole. Paikalle on pystytetty muistomerkki (X= 3649954 ja Y= 7176056). Kohteen rajaus on aluemainen. Muistomerkki (Kalmasaari 2: 159248) ja rajamerkki (Kalmasaari 3: 159249) ovat erillisinä pistekohteina. Kohde on merkitty peruskarttaan ristillä. Paikkaan liittyy paljon historiatietoa, johon voi tutustua esim. Domnan pirtissä. Saarelle on haudattu Kuivajärven ja Hietajärven kylien vainajia Suomen puolelta ja Vuokinsalmen kylän vainajia Venäjän puolelta. Rajan sulkeuduttua 1922, hautaaminen lopetettiin ja rajalinjalta poistettiin ristit. Hautoja tiedetään olevan myös Suomen puolella saarta. (Tiedot Domnan pirtillä pidettävästä kansiosta) Kohde sijaitsee itäisessä Vuokkijärvessä ja valtakunnan raja kulkee sen poikki. 3 Voimassa 2015-11-26T13:53:27 2826.48779297 228.03917706
arkeologinenkohde_alue.2667 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2667 162608 {7582FD86-34D0-445D-BDFD-E65C0A5B4A51} Lehmirova 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 220 ei Suuren kämpän jäännös, koko n. 15 m x 8 m. Jäljellä on matalat maapenkit ja muutamia hirsiä, ei kokonaan ympäriinsä. Rakennus on lounas-koillinen suuntaisesti, lounaispäässä on kasa punaisia tiiliä joissa on laastin jäämiä ja sen vieressä kasa kiviä, eli uunin jäännökset. Tiilikasan vieressä on kahden puisen penkin jäännökset. Kämpän pohjoisreunalla on n. 2 m leveä lautarakenteen jäännös, mahdollisesti kämpän sivulla ollut varasto. (x 3469404, y 7485698) Rakennuksen pohjasta koilliseen on kaivon jäännös. Siitä on jäljellä hirsikehikko, ei kantta. Veden pinnan yläpuoliset pari hirttä ovat varsin maatuneita. Koko n. 1,5 m x 1,5 m. (x 3469418, y 7485714) Kaivosta edelleen koilliseen on mahdollinen saunan jäännös, paikalla on suurehko aluskasvillisuuden peittämä kivikasa ja sen vieressä pienempi kasa joka on osin näkyvissä. Kivien päällä ja vieressä on galvanoidun pellin paloja. Hirsiä ei tunnu olevan jäljellä, mutta mahdollisesti paksun aluskasvillisuuden peittämä hiekkapenkki, jonka koko on ehkä 4 m x 5 m. Päällä kasvaa myös tiheä puusto. (x 3469428, y 7485728) Rakennuksesta 1 lounaaseen, paikalle tulevan kulku-uran kohdalla, on vanhan kartan mukaan ollut rakennus. Nyt paikalla on ruohikkoinen aukea jossa on pari samansuuntaista puuta maassa, mutta ei muita rakenteita. Puiden etäisyys on noin 8 m. Mahdollisesti talli joka on purettu. (x 3469382, y 7485679) Tielinjalta länteen on mahdollisen käymälän jäännös, matala suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka toisella reunalla on pari hirttä. Muuta rakennetta ei ole jäljellä, kuopan koko noin 3 m x 2 m. (x 3469361, y 7485680) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, merkitty vuoden 1962 peruskarttaan kämppänä, paikalla on asuinrakennus ja kaksi talousrakennusta. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Lehmirovan eteläreunassa, lähellä suon reunaa. Alueella kasvaa nuoria mäntyjä ja taimia sekä vanhoja koivuja. 3 Voimassa 2014-01-08T15:45:05 1278.53515625 224.47818428
arkeologinenkohde_alue.2668 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2668 162628 {291B681D-5A61-4156-BC41-59D3C9701E6C} Lehmirova 2 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 219 ei Kämpän pohja josta on jäljellä matala maapenkki ja runsaasti lattiarakenteita, alushirsiä ja lattialautoja. Laudat ovat pääosin maatuneet ja katkeilleet, alushirret ovat osin pelkkahirsiä ja osin pyöröhirsiä. Rakennelma on lounas-koillinen suuntainen, koko 16,5 m x 8,5 m. Koillispäässä on liesikiveyksen jäännös jossa on kiviä ja tiilenpaloja. Rakennelman vieressä kantoa vasten on valurautaisen kamiinan osia. Kämpän päällä kasvaa taimia, sammalia ja varpuja. (x 3470512, y 7485733) Kämpän pohjasta itäkaakkoon on toinen rakennuksen pohja, sen koko on noin 9 m x 8 m. Hirret ovat sammalen peittämiä ja rakennuksen päällä kasvaa tiheästi koivuja ja kuusia sekä heinää. Jängän puolella on katon jäänteet, kattohuovalla peitettyä lautaa, kooltaan noin 9 m x 3 m. Sen päällä kasvaa osin sammalia ja kortetta. Katon jäänteet ovat kosteassa paikassa, mahdollisesti osin lähteen päällä. Kyseessä on ilmeisesti talli. (x 3470551, y 7485725) Edellisestä pohjoiseen on pienen lautarakenteen jäännös joka on vielä osin pystyssä. Se on tukevarakenteinen, nurkissa on sahatut tolpat ja myös lattiassa on paksuja sahattuja hirsiä. Seinät ovat kuorimatonta pintalautaa. Jäljellä on myös oven jäänteitä joissa on saranat kiinni. Rakennelman koko n. 3 m x 2 m. (x 3470552, y 7485745) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, merkitty vuoden 1962 peruskarttaan kämppänä, jossa on yksi asuin- ja yksi varastorakennus. Savottakämppä. Kohde sijaitsee Lemirovan eteläosassa, Pittiöjängän reunalla. Kämpän kohdalla on lähde josta virtaa oja Seimenlampeen. Jängän reunassa on tuore kangas jossa kasvaa varsin tiheästi koivuja ja kuusia, ylempänä kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2014-01-08T15:50:34 2766.51708984 218.18469549
arkeologinenkohde_alue.2669 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2669 162633 {B8B210FE-C836-4364-B9EF-E5BAB4DDE69D} Tammakkovuopajankangas savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 200 ei Savottakämppäalue, jossa on kolme rakennuksen pohjaa, kaksi käymälää jotka ovat yhä pystyssä, kellari ja sauna. Kaikki muut rakennukset paitsi käymälät on purettu. Rakennuksen pohja 1. Yksittäiset maatuneet hirret seinien kohdalla sekä lattialautoja jotka ovat heinikon alla. Koko 8,5 m x 8 m. Luode-kaakko suuntainen, Luoteispäässä on katoksen jäänteet, halkaistuja pyöröpuita ja kattohuopaa. Vieressä on runsaasti säilykepurkkeja. Rautalankaisten sidosten jäänteitä kämpän kohdalla. Päällä kasvaa heinää ja sammalia sekä muutama männyn taimi. (x 3473038, y 7491091) Rakennuksen pohja 2, sijaitseen lounaaseen edellisestä. Jäljellä on hiekkapenkki jota kiertää matala oja. Sen koko on 17 m x 9 m, ja vallit ovat 1-1,5 m leveät ja suurimmillaan 50 cm korkeat. Itäpäässä vallin sisällä myös hirsi poikittain. Rakennelman keskellä on kuoppia, hieman puuta ja kattohuopaa. Kämpän vieressä on keramiikkalautasten kappaleita. Lisäksi vieressä on sahattuja pelkkahirsiä joista yhdessä on pieni peltilevy jossa merkintä 0, hirret ovat maatuneita. Kaakkoispuolella on matala kuoppa jossa on puu ja peltiromua, joista osa on kamiinasta. Kuopan lähellä on kaksi lautakasaa, joiden puut ovat varsin maatuneita. (x 3473010, y 7491057) Edellisestä etelään päin on kolmas rakennuksen pohja, siitä on jäljellä hiekkapenkki jonka ulkopuolella kolmella sivulla on matala oja. Rakennelman sisällä on kuoppia sekä kattohuopaa, galvanoitua peltiä ja mineraalivillaa. Se on lähes pohjois-etelä suuntainen, kooltaan 9 m x 8 m. Pohjoissivulla on katoksen jäänteet. Rakennelmasta noin 15 m kaakkoon on kahden pöydän jäänteet. Vieressä on matala kuoppa, jonka koko on 3 m x 2 m ja syvyys 0,5 m. Viereisen männyn oksalla on rautainen kihveli. Rakennuksen itäpuoella on kaksi pöytää ja portaan jäännös. Pöydät ovat noin 1,8 ja 1,2 m pitkiä. (x 3473007, y 7491032) Törmän reunassa on kellari, kuopan koko on 3 m x 3 m. Katto on romahtanut ja kuopassa kasvaa puita. Seinähirret ovat säilyneet, samoin ovi, oviaukko on alarinteen puolella. (x 3472987, y 7491042) Kellarista pohjoiseen, aivan törmän alaosassa on saunan jäännös. Siitä on jäljellä yksittäiset hirret ja alarinteen puolella osittain säilynyt taso. Rakennelman keskelle on kasa purettuja tiiliä, jotka on peitetty huolellisesti peltilevyillä, joiden päällä on puulaatikko. Jängän reunassa on tolpassa viitta jossa lukee: VETTÄ 17.5 m. Rakennuksen 2 itäpuolella on käymälän jäännös, pystylautaseinät ovat pääosin pystyssä. Pulpettikatto joka puuttuu osittain, myös ovi ja sisärakenteet puuttuvat osittain. Koko on 3 m x 2 m. Vieressä on tynnyrinpuolikaskamiinan jäännös, ja noin 5 m länteen on peltiromua. (x 3473049, y 7491063) Rakennuksesta 3 kaakkoon on toinen käymälän jäännös. Myös sen seinät ovat lähes ehjät mutta katosta on jäljellä vain pari lautaa, myös sisärakenteet puuttuvat. Siinä on kaksi ovea. jotka ovat jäljellä. Myös portaat ovat jäljellä, mutta varsin maatuneet. Rakennelman koko on n. 3 m x 2 m. (x 3473020, y 7490999) Edellisestä luoteeseen on kaksi pientä ja matalaa suorakulmaista kuoppaa harjanteen reunalla. Kuoppien ylärinteen reunassa on mahdollisesti tukipuut. Harjanteen alla on peltipurkkeja. (x 3473009, y 7491012) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis, merkitty myös vuonna 1962 painettuun peruskarttaan, jossa paikalle on merkitty neljä talousrakennusta. Rakennuksista kolme on suurempia ja yksi pienempi. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Tammakkovuopanjankankaan luoteisreunassa, Ukonojaa reunustavan jängän laidalla. Kangas on varsin tasainen ja laskee varsin jyrkästi jängälle. Alueella kasvaa nuorta mäntyä, kankaan reunassa myös kuusta. Ohut aluskasvillisuus. 3 Voimassa 2013-10-29T12:26:04 6260.71679688 302.83016942
arkeologinenkohde_alue.2670 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2670 162669 {C7520DFB-DE6E-47B6-80B2-0F97B69F0638} Utsamonvaara savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 217 ei Paikalla on ainakin kahden, mahdollisesti kolmen, puretut rakennuksen jäänteet. Kämpän pohja, josta on jäljellä heinän peittämä hiekkapenkki. (x 3468300, y 7489104) Rakennelma on pohjois-etelä suuntainen, ja kooltaan 13 m x 8 m. Sisällä on muutama hirsi ja kaksi matalaa lieden pohjaa, eteläpäässä on salvoshirsi, sekä muutama kuoppa josta hiekkaa on otettu penkkeihin. Liedet ovat kooltaan 2 m x 1,5 m ja n. 1 m x 1 m. Kämpän alueella kasvaa matalaa pajua ja muutama männyn taimi. Sen eteläpäässä on n. metrin pituisten lautojen muodostama taso, joko jonkinlaisen varastolaajennuksen seinää tai kattoa. Myös pohjoispäässä on lautataso, n. 2,5 m pitkiä lautoja. Kämpän vieressä on myös kattohuopaa, pääosin aluskasvillisuuden peittämää. Rakennuksen itäpuolella on kaksi suorakaiteenmuotoista kuoppaa, joista pohjoisempi on selkeämpi, mahdollisesti roskakuoppia. Kämpästä pohjoiseen on pari pitkälle maatunutta hirren pätkää, joista yhdessä on salvos, sekä kamiinan katkelma, pientä peltiromua ja penkin jäännös. Kämpän eteläpuolella maassa on pienikennoisen akun jäännös. Ruohikkoisen alueen pohjoisosan reunassa on näkyvissä yksittäinen hirsi ja sen kanssa suorassa kulmassa on havaittavissa mahdollinen toinen hirsi ruohikon alla, eli paikalla on mahdollinen tallin pohja. Koko on arviolta 8 m x 8 m. (x 3468301, y 7489139) Mahdollinen saunan jäännös, sijaitsee niityn eteläpäässä lähellä jängän reunaa. Näkyvissä on pari seinähirttä ja seinien linjoja valleina sekä hieman kattopuita joiden päällä on kattohuopaa. Saunan koko noin 6 m x 4 m. Nurkassa on kiviä ja niiden vieressä öljytynnyri jonka kyljessä on leikattu aukko, sisällä on tiiliä ja kiviä. Saunan sisällä on myös muutama tiili ja suuri pellin pala, joka on ilmeisesti ollut kiukaan takana, sekä pienen kamiinan jäännös ja muuta rautaromua. Rakennelman vieressä on myös suuri kivikasa, koko 3 m x 2 m ja korkeus 50 cm, sen kivet vaikuttavat olevan liian suuria kiuaskiviksi. (x 3468298, y 7489071) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, merkitty kämppänä vuoden 1962 peruskartaan, jossa paikalle on merkitty yksi asuinrakennus ja kaksi varastorakennusta. Nykyiseen peruskarttaan paikka on merkitty niittynä. Savottakämppäalue. Sijaitsee Utsamonvaaran länsiosassa, Tolsimajängän koillispuolella. Ruohikkoinen kenttä joka on merkitty peruskarttaan niittynä, niityn vieressä taimikkoa ja pari vanhaa mäntyä. 3 Voimassa 2014-01-08T15:58:21 3548.68066406 265.94392082
arkeologinenkohde_alue.2671 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2671 163478 {BA434409-34BF-416B-BD9D-0C6B796C1F23} Välilaki 1 porokämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 225 ei Kohteessa on siirretyn porokämpän jäännös. Paikalla on neljä rakennuksenjäännöstä. Lounaispäässä on paikoilleen jätetyn käymälän jäännös, ja sen lähellä itäpuolella pienen siirretyn rakennuksen jäännös (rakennus 2). Näistä vähän matkaa koilliseen on siirretyn porokämpän paikka. Sen pohjoispuolella on hirsirakennuksen jäännös (rakennus 1), joka on mahdollisesti vanhempi kämppä tai tallin jäännös. Kämpän vieressä on nuotiopaikka. Kämpän seinälinjat ovat väli-ilmansuuntien mukaiset, ja kooltaan rakennus on 6,8 x 6,8 m. Kämpästä on jäljellä vain maavalli. Kämpän vieressä on lisäksi yksi irrallinen pyöröhirsi. Kämpänpohjan keskellä on rautarojua ja palanutta puuta, ja siinä kasvaa nuorta taimikkoa. Viereisessä koivussa on oksalle ripustettu kattila. Rakennus 1 on kaakko-luodesuuntainen ja kooltaan 4 x 3,8 m. Seinistä on jäljellä enintään viisi pyöröhirsikertaa. Hirsissä on yläpuolelle sahattuja koirankaulasalvoksia, ja ne on katkottu sahalla. Seinien hirret on tilkitty kuntalla. Oviaukko on koillisseinän kaakkoisreunalla, leveydeltään noin 90 cm. Ulkopuolelta katsottuna vasemman ovenpielen ulkoseinällä on rautalangalla kiinnitettyjä riukuja pystyssä. Rakennuksen päälle on kaatunut kaksi kuusta ja sisällä kasvaa nuoria koivuja. Rakennuksen vieressä on kamiinan jäännökset. Rakennus on tehty hiukan kosteammalle paikalle kuin kämppä, lähemmäs suota. Rakennus 2 on kaakko-luodesuuntainen, kooltaan 3 x 2,8 m. Rakennus on siirretty pois, ja siitä on maavallin lisäksi jäljellä yksi osittainen hirsikerta. Rakennuksenpohjan keskellä on kuoppa, jossa on kiviä. Keskellä kasvaa hyvin nuoria taimia. Käymälä on rankorakenteinen, kooltaan 1,3 x 1,2 x 1,8 m. Se on pulpettikattoinen ja seinät on vaakalaudoitettu. Takaseinässä on käytetty puolikkaita riukuja, muuten laudoitus on sahalautaa. Käymälä on yksireikäinen. Ovi on koillisseinällä, korkeudeltaan 146 cm ja leveydeltään 57 cm. Ovessa on rautasaranat ja ovi avautuu oikealle. Oven yläpuolelle on kaiverrettu poron korvamerkki, jonka vieressä on kaiverrus "17/9 85". Katossa on riukuja ja sahalautaa, ja päällä on musta huopakate. Katto on vielä suurimmaksi osaksi paikoillaan. Kämppä: X=7442085, Y=458996; X=7445196, Y=3459152 Rakennus 1: X=7442104, Y=458994; X=7445216, Y=3459150 Rakennus 2: X=7442060, Y=458972; X=7445171, Y=3459128 Käymälä: X=7442052, Y=458956; X=7445163, Y=3459112 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde onmerkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on siirretyn porokämpän jäännös. Paikalla vaikuttaa olevan eri-ikäisiä rakennuksia - ulkohuussi on nuorempi, rakennus 1 vanhempi. Kohde ajoittunee kuitenkin 1900-luvun puolivälin tienoille. Kohde sijaitsee Välilaen lounaispäässä, luoteisrinteen juurella, Varvikkovuoman laidalla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-18T13:45:46 2638.38208008 235.5292754
arkeologinenkohde_alue.2672 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2672 169761 {A5A9C4B2-A58B-4785-9EA0-8A8533C54902} 1000019843 Valkealampi puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Paikalla on katettuja konekivääriasemia ja majoituskorsuja, joiden katot ovat luhistuneet mutta puurakenteita on vielä jäljellä. Lisäksi on juoksu- ja taisteluhautoja sekä tuliasemia. Lammen rannassa on kaksirivistä panssarivaunun kiviestettä sekä rinneleikkaus, jonka puisista tukirakenteista on vielä jäännöksiä jäljellä. Kaatiinlammen osiolla korsujen ja tuliasemien länsipuolella harjun ja suon välissä kulkee huoltotie. Korsut ovat halkaisijaltaan noin 15 metrisiä ja niissä on lännen puolella sortuneita oviaukkoja. Niitä on alueella seitsemän kappaletta. Asemien torjuntasuunnat ovat itään. Yhteensä eri rakenteita dokumentoitiin lähemmäs neljäkymmentä kappaletta. Kaatiinlammen osuudella oli myrskyn kaatamia puita, jotka olivat jossain määrin vaurioittaneet rakenteita. Kohteen rajaus on aluemainen. Tuliasema ja panssarieste on merkitty erillisinä pisteinä ja näihin on liitetty valokuvat. Kohde on inventoitu Salpalinja-inventoinnissa ja merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Sillä ei ole kuitenkaan muinaisjäännöskohteen suojeluarvoa. Kohde on talvisodan aikainen puolustusasema, jota vahvennettiin välirauhan aikana. Se on osa Salpalinjan puolustusketjua. Kohde sijaitsee Inarintien eteläpuolella Kaatiinlammen eteläosan länsirannalla ja Valkealammen länsirannalla yhtenäisenä linjana. Puolustusvarustukset jatkuvat Valkealammin ympäristössä, mutta ne on muinaisjäännösrekisterissä erotettu omaksi kohteekseen. Alueella on kuivahkoa mäntykangasta, jonka puusto vaihtelee nuoresta kasvatusmetsästä uudituskypsään metsään. 3 Voimassa 2014-07-16T09:41:04 68029.27148438 2533.02960715
arkeologinenkohde_alue.2673 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2673 170513 {FB860CDD-8250-46AD-97A2-DBA8BFE1B863} Saarijärvi kalakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Kohteeseen kuuluu neljä rakennuksen jäännöstä, joista ilmeisesti venevaja on merkitty vuoden 1970 peruskarttaan. Vuoden 1991 peruskartassa kohdetta ei enää ole merkittynä. Kalamaja 1: P= 7368562 I= 3505401. Kohde on hirsirakennuksen pohja, josta vain alin hirsikerta on enää esillä. Rakennuksen koko on 3 m x 3,5 m. Rakennus sijaitsee kymmenen metrin päässä Saarijärven rannasta. Se on tehty pyöröhirsistä, joita on romahtaneena myös seinälinjan ulkopuolella. Rakennuksessa ei ole tulisijaa. Kalamaja 2: P= 7368556 I= 3505401. Kohde on hirsirakennuksen pohja, josta alin hirsikerta on jäljellä. Rakennuksen koko on ollut 3,6 m x 3,8 m, arvio. Rakennuksessa on käytetty pyöröhirsiä, eikä siinä ole havaittavissa tulisijaa. Rakennuksen etelä- ja itäseinät erottuvat melko heikosti. Kalamaja 2:n etäisyys kalamaja 1:stä on noin 10 m etelään. Rakennus on huonossa kunnossa, ja se häviää pian lopullisesti. Kalamaja 3: P= 7368559 I= 3505424. Paikalla on hirsirakennuksen pohja, josta on jäljellä alimmat hirsikerrat. Rakennuksen koko on 4,5 m x 4,7 m. Kairattaessa rakennuksen luoteisnurkasta havaittiin kiveystä, joten paikalla on mahdollinen piisi. Kiveystä ei kuitenkaan ole paljon, sillä se ei erotu maastosta kovinkaan selvästi. Rakennuksen sisällä on myös ruosteinen tynnyri. Rakennuksen sisäpuolella on ilmeisesti kattorakenteeseen kuuluvia lautoja, joissa on rautanauloja. Venevaja: P= 7368555 I= 3505456. Kohde on hirsirakennus, joka on tehty pyöröhirsistä. Rakennuksen koko on 8,4 m x 4 m, jossa pituus on pohjois-eteläsuunnassa. Nurkissa on tasasalvos, eikä seinissä ole käytetty tiivistettä. Katossa on käytetty myös kattohuopaa. Oviaukko sijaitsee rannan puolella, rakennuksen pohjoisseinällä. Eteläseinällä on säilynyt kahdeksan hirsikertaa, muilla noin seitsemän. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kalamajoja ja siihen liittyvä venevaja. Kohde sijaitsee Kemijärven ja Rovaniemen rajan tuntumassa olevan Saarijärven eteläosan kaakkoisnurkassa. Listimälampi sijaitsee kohteesta noin 300 metriä etelään ja Pattaslampi 400 metriä kaakkoon. Kohteen etelä- ja lounaispuolella on suo. Alueen maasto on runsaskasvuista ja kosteaa. Metsä on pääasiassa mäntyä ja koivua, ja aluskasvillisuus koostuu mustikasta ja variksenmarjasta. Maastossa kasvaa myös jonkin verran katajaa. Aivan järven rannassa, venevajan yhteydessä, kasvaa lisäksi heinää. 3 Voimassa 2014-10-14T15:30:00 1719.99829102 224.73037426
arkeologinenkohde_alue.2674 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2674 170517 {2A3B0534-3E14-4E6E-BE8C-D8584C7D275D} Tuohilampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Paikalla havaittiin kahden savottakämpän jäännökset. Kämppä 1: P= 7369956 I= 3502432. Paikalla on hirsirakennuksen jäännös, jonka alimmat hirsikerrat ovat näkyvissä. Rakennuksen koko on 8,5 m x 7,4 m. Rakennuksessa on käytetty pyöröhirsiä, ja kattorakenteita on romahtanut rakennuksen sisään. Tulisijaa ei ole havaittavissa, käytössä on mahdollisesti ollut kamiina. Kämppä 2: P= 7369962 I= 3502429. Paikalla on hirsirakennuksen jäännös, jonka alimmat hirsikerrat ovat lahompia kuin kämpässä 1. Rakennuksen koko on 7,4 m x 8,5 m. Ne myös erottuvat maastossa huonommin. Rakennuksen sisällä kasvaneet koivut on kaadettu, ja niiden rungot on jätetty rakennuksen sisään. Rakennuksessa ei ole tulisijaa. Kattorakenteita on romahtanut rakennuksen sisään. Rakennuksessa on käytetty pyöröhirsiä, ja nurkissa ilmeisesti ryssänkaulasalvosta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Paikalla on kahden savottakämpän jännökset. Kohde sijaitsee Kemijärven ja Rovaniemen välisen rajan tuntumassa, Tuohilammen länsirannalla. Kohteesta 250 metrin päässä etelään kulkee metsäautotie. Kohteen pohjoispuolella on suo, ja länsipuolella hakkuuaukea. Kohteen kasvillisuus on sekametsää, ja aluskasvillisuus koostuu mustikasta ja suopursusta. 3 Voimassa 2014-08-05T14:46:32 432.68896484 85.35504935
arkeologinenkohde_alue.2675 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2675 169009 {94C86BD3-8B55-483A-AB20-2B0153BA1F45} Isokari lehdesmetsä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Inventointi 5.7.2011 H. Jansson & T. Lindholm inventointikuvat: 1342-1358 3 Voimassa 2014-06-04T08:50:53 9722.81958008 584.92246965
arkeologinenkohde_alue.2676 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2676 170545 {DE5F665D-CF4D-40D3-B740-EC328580B1BE} Saukko kivilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Kohteeseen on merkitty kämppä. Paikalta löydettiin kaksi kivikasaa, mutta ei merkkejä rakennuksen pohjasta. Kivikasat ovat selvästi ihmisen tekemiä, mutta niiden funktio on epäselvä. Kiveykset on rakennettu aivan rantaan, ja niitä ympäröivää maastoa on kaivettu ja tasoitettu. Maasto on epätasaista ja kuoppaista. Kivikasojen ympäristössä on lahonneita, sahattuja tukkeja, jotka eivät näytä olevan paikoillaan. Selkeitä rakennuksen merkkejä maastossa ei näy. Jos kivilatomukset ovat uuneja, on niiden sijainti aivan rannassa hieman kummallinen. Kiveykset eivät muistuta koonillisia kivilatonuksia. Kivilatomus 1: P= 7377065 I= 3495411. Kiveyksen pohjan ala on neliömäinen, kooltaan 2,5 m x 2,5 m. Kiveyksen korkeus on korkeimmillaan noin 80 cm. Se on ladottu eri kokoisista laakakivistä. Rakenne on romahtanut, ja se muistuttaa uunia. Kivikasan koillispuolella rinnettä on kaivettu, jolloin kiveys on saatu tasaisemmalle alueelle. Kaivettu osa jatkuu länteen päin rannan myötäisesti, mutta se ei muodosta mitään selkeää rakennetta. Kiveyksen vierestä havaittiin kahden metrin mittainen metallirima. Kivilatomus 2: P= 7377068 I= 3495403. Kiveys on ladottu laakakivistä. Romahtaneen rakenteen koko on 3,8 m x 3,2 m. Kiveyksen korkeus on 85 - 90 cm. Parhaiten säilynyt osa, jossa ladottua kivirakennetta näkyy selkeimmin, on kiveyksen pohjoisnurkassa. Kiveys on romahtanut itään. Kiveys muistuttaa valtavaa uunia, jonka piippu on romahtanut. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kivilatomukset saattavat olla paikalla aiemmin olleiden rakennusten tulisijoja. Kohde sijaitsee Kemijärven ja Rovaniemen välisellä rajalla olevan Saukko-järven koillisrannalla, järveen virtaavasta joesta 200 m kaakkoon. Kohde sijaitsee Saukkoselän lounaisrinteessä. Kohteesta noin 550 m koilliseen kulkee Koivumäki-Matoharjun metsäautotie. Kohteen maasto on kosteaa sekametsää, jonka aluskasvillisuus koostuu mustikasta ja saniaisista. Maastossa kasvaa myös katajaa. Aluskasvillisuus on runsaampaa kohteen ympäristössä kuin itse kohteessa. Kivilatomus 3 Voimassa 2014-08-06T10:22:28 354.48754883 76.93161093
arkeologinenkohde_alue.2677 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2677 170558 {A888C7D2-7063-4F26-A2AD-82B0B67CEB90} Junkuaselkä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 201 ei Paikalla havaittiin rakennuksen jäännös sekä kivirakenne. Rakennus: P= 7383992 I= 3490500. Rakennuksen koko on 7,8 m x 11 m. Sen luoteisnurkassa on piisi, joka on nyt romahtaneena kooltaan 2,3 m x 3,3 m. Piisin alkuperäinen koko on ilmeisesti ollut 2 m x 2 m. Piisi on romahtanut seinälinjan ulkopuolelle pohjoiseen. Se on tehty isokokoisista laakakivistä, ja siinä on ollut jonkinlainen piippukin. Rakennuksesta erottuu vain itäseinän hirret, osa eteläseinän hirttä ja kaakkoisnurkan salvos, tosin salvostyyppiä ei pysty erottamaan. Kämppä näyttäisi olevan yksiosainen. Kivirakenne: P= 7383990 I= 3490491. Kohde on kivikasa, kooltaan 2 m x 2 m. Se ei näyttäisi kuuluvan mihinkään rakennukseen. Kivet ovat neliömäisessä muodossa, ja kiveyksen korkeus on 60 cm. Kiveys ei myöskään muistuta romahtanutta piisikiveystä. Se sijaitsee rakennuksen 1 läntisen seinälinjan ulkopuolella. Kivet ovat laakakiviä. Ulkomuodostaan huolimatta kiveys saattaa olla tulisijan kiveystä, vaikkei kohdalla näykään rakennuksen jäännöksiä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Rakennus on savottakämppä, kiveys todennäköisesti liittyy paikalla mahdollisesti olleeseen toiseen rakennukseen. Muuta selitystä kiveykselle on vaikea keksiä. Kohde sijaitsee Kemijärven ja Rovaniemen välisen rajan tuntumassa, Junkuaselän pohjoispuolella. Kohteen luoteispuolella noin 20 metrin päässä kulkee voimalinja. Kohteen ympäröivät alueet ovat suota, mutta itse kohde sijaitsee kuivemmalla, ympäristöä korkeammalla paikalla. Maasto on melko tiheää havumetsää, myös katajaa, jonka aluskasvillisuudessa kasvaa mustikkaa ja sammalta. Kohteen rakenteiden päällä kasvaa pieniä koivuja. 3 Voimassa 2014-08-06T11:52:33 605.8671875 94.47829759
arkeologinenkohde_alue.2678 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2678 170566 {08A3BD7C-B4F4-48C7-8784-21FBB093FAAF} Pikkumatolampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 204 ei Kämppä 1: P= 7382563 I= 3498724. Metsäautotien varressa olevan tietotaulun mukaan paikalla sijaitsi metsätyökämppä vuosina 1909-27. Kämppä oli kaksiosainen, toisessa osassa asuivat ihmiset, toisessa hevoset. Saunan rauniot ovat vielä näkyvissä maassa. Saunan kiviä on ronkittu, ja osa niistä on siirretty viereen tehtyyn moderniin nuotioon. Sammaloitunut laituri sijaitsee saunan vieressä lammen rannassa. Saunan seinälinjoja ei ole jäljellä, mutta maassa näkyy kaatuneita, maatuneita hirsiä hujan hajan. Kämpän kokoa ei pysty mittaamaan. Piisikiveyksen koko on nykyään noin 1 m x 1 m, korkeus 40 cm. Pikkumatolammen kämpän tekstissä mainittua kaksiosaista kämppää ei näy. Kämppä 2: P= 7382543 I= 3498747. Kohteen säilyneen osan koko on 8 m x 4,3 m. Paikalla on rakennuksen pohja, joka on huonokuntoinen ja vain rakennuksen itäpää on säilynyt. Kyseessä on mahdollisesti laavu, tosin melko iso sellainen. Rakennuksen länsiosa on kadonnut, mikäli kyseessä on rakennus. Maassa on kamiinan piippuun liittyvää peltiä ja kattohuopaa. Hirsiä on maassa jonkin verran näkyvissä, eniten pohjoisseinustalla. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohde on metsätyökämppä, kämppä 1 todennäköisesti paikalla ollut sauna. Kohde sijaitsee Pikkumatolammen kaakkoisnurkassa. Lampi näkyy toisen, suuremman lammen kanssa peruskartalla Matolammit-nimellä. Näistä kahdesta lammesta Pikkumatolampi on siis pienempi ja itäisempi. Matovaara sijaitsee kohteen eteläpuolella. Kohteesta 450 metriä länteen kulkee Misi-Päiväjoen tie nro 19772. Kohteen keskellä kulkee metsäautotie, joka toimii myös luontopolkuna. Kohde on merkitty maastoon tietotaululla, jossa kerrotaan kohteen historiasta. 3 Voimassa 2014-08-06T12:36:57 1208.41943359 152.77933646
arkeologinenkohde_alue.2679 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2679 170361 {9CAD9F42-746E-49A0-8EC6-E3E5A356196C} 1000016725 Rättikero pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 200 ei Kohteeseen kuuluu kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1: P= 7411529 I= 3490391. Pyyntikuoppa on muodoltaa n maljamainen ja pyöreä. Sen halkaisija on n. 3,8 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 2: P= 7411518 I= 3490394. Pyyntikuoppa on muodoltaan soikea. Sen pituus on 2,8 m, leveys 2 m ja syvyys 50 cm. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on aiemmin tunnettu muinaisjäännös, ja se on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kohteen on aiemmin tarkastanut Hannu Kotivuori 2010. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa.. Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella, 191987 Enijärventien varressa tien itäpuolella. Kohteen pohjois- ja itäpuolella kulkee Lakkioja ja lounaispuolella tien toisella puolella on hiekkakuoppa. Kohteen eteläpuolella 750 metrin päässä kulkee Sarrio-Rättiselän metsäautotie. Rättikero nousee kohteen lounaispuolella. Maasto on melko kosteaa, ja erityisesti aluskasvillisuus on melko runsasta. Kohteen itäreunassa on kosteikko. 3 Voimassa 2014-08-19T12:26:55 1283.75073242 140.38560398
arkeologinenkohde_alue.2680 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2680 170381 {72467A47-9C73-480C-B2FE-6EDF4695CF9B} 1000012320 Poojärvi 1 kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 190 ei Mika Sarkkinen (2002: 26) on löytänyt kohteen, jossa on kaksi kuoppaa. Näiden ikäarvioksi hän antaa korkeintaan 200 vuotta. Sarkkisen kuopat sijaitsevat hänen kuvailunsa mukaan Poojärven länsirannalla Poojoen niskasta runsaat 150 m kaakkoon. Kuoppa a on Sarkkisen mukaan kooltaan noin 2m - 2,5 m x 7 m ja syvyydeltään noin 70 cm suunnassa pohjoisluode-eteläkaakko. Kuoppa b puolestaan sijaitsee edellisestä luoteeseen hieman korkeammalla, ja on halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään 90 cm - 100 cm. Kuopat Sarkkinen tulkitsee kalakellareiksi tai säilytyskuopiksi. Inventoinnissa havaitsimme paikalla kaksi kuoppaa: Kuoppa a: P= 7426760 I= 3477750. Piste on Sarkkisen merkitsemän pisteen kohdalla. Kuopassa on jyrkät ja suorat reunamat. Kuoppaan on kasattu hakkuutähdettä ja sen sisällä kasvaa männyntaimia ja koivuja. Männyntaimien ikä on arviolta 7 vuotta. Kohde sijaitsee äestetyllä alueella, ja myös kuopan järvenpuoleista reunaa on äestetty. Kuopan reunalta tuli kairattaessa selkeä huuhtoutumiskerros, mutta kuopan sisällä oli vain puhdasta hiekkaa. Kuoppa muistuttaa hiekkakuoppaa. Kuoppa b: P= 7426764 I= 3477717. Sarkkisen merkitsemä koordinaattipiste osoittaa väärään paikkaan, tai sitten me löysimme eri kuopan. Havaitsimme maastossa kuopan, jonka reunat ovat terävät ja jonka sisällä on metalliromua. Kuoppa muistuttaa mielestämme hiekanottokuoppaa. Molempien kuoppien on meidän mielestämme ikäarvio melko nuori, pari sataa vuotta vaikuttaa liioitellulta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on aiemmin tunnettu muinaisjäännös ja merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kohteen on tarkastanut Mika Sarkkinen 2002. Sarkkisen raportissa kohde on nimellä Poojärvi, W-rannan venepaikka. Paikalla olevat kuopat muistuttavat enemmän hiekanottokuoppia kuin kalakellareita tai säilytyskuoppia. Kohde sijaitsee Poojärven länsirannalla metsäautotien vieressä. Poojärven metsäautotie kulkee kohteesta noin 400 metriä luoteeseen. Kohteen maasto on melko tasaista, kuivahkoa kangasmetsää. Aluskasvillisuus on runsasta, koostuen pääasiassa mustikasta ja suopursusta. Metsä on havumetsää. kuoppia 3 Voimassa 2014-10-03T09:57:24 1609.15649414 167.02354094
arkeologinenkohde_alue.2681 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2681 168089 {91027D13-B340-4B79-8715-5016DD65F022} Syvähiekka kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 205 ei Rannalta löytyi paljon kvartsin kappaleita, joista muutamat vaikuttavat iskoksilta ja osittain hiekan peitossa oleva tulisija (Reiska-kohde 159535). Kivissä on jonkin verran palamisen jälkiä. Tulisijan ajoituksesta ei ole tietoa. Aluemainen. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Vuokin Palojärven länsirannalla, suojaisassa puokamassa, jossa on hiekkapohja. Poukaman molemmin puolin ranta on kivikkoista. Poukaman länsipuolella on soinen maa-alue, jonka ympärillä rinteet nousevat pohjoiseen, etelään ja länteen. Kuvio on kitumaata. 3 Voimassa 2014-03-25T10:32:26 712.65283203 113.59540755
arkeologinenkohde_alue.2682 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2682 168093 {CE4D79D2-F8C9-466F-B77B-7B8984F5109C} Iso Luhtajärvi 2 konttipuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 232 ei Paikalla on kaksi konttipuuta. Konttipuu 1 (Reiska 159958): Männyssä on kaksi närettä kiinnitettynä suurinpiirtein samalle korkeudelle. Mänty on vielä elossa. Konttipuu 2 (Reiska 159963): Männyssä on kaksi närettä. Toinen näreistä on melkein irti. Mäntyä on hakattu kirveellä, mutta se on vielä elossa. Tämän puun vierestä kulkee vielä vanha polku. Aluemainen. Kohteesta saatiin tieto metsämestari Kari Huotarilta Kuhmon toimistolta. Kohde on konttipuu, joka saattaa liittyä viereisellä polulla liikkuneisiin laukkuryssiin. Näreitä on tavattu tehdä useita samaan puuhun, kun on haluttu siirtää konttia pois liiasta auringosta päivän edetessä Kohteet sijaitsevat Kuhmon ja Suomussalmen rajan tuntumassa, Iso Luhtajärven itäisellä rannalla. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2015-11-29T16:45:03 97.70703125 38.98148076
arkeologinenkohde_alue.2683 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2683 169482 {3FCCCD3B-1DF8-4CD5-A95E-44D81AABE3C9} 320010152 Jupuralahti pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 165 ei Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa, jotka on havaittu vuoden 1989 inventoinnissa. Pyyntikuopat sijaitsevat 100 metrin päässä toisistaan kankaan molemmilla laidoilla. Nykyisin pyyntikuoppien välissä kulkee tie. Pyyntikuoppa 1: (P= 7386549 I= 3523139) Pyyntikuoppa on suorakaiteenmuotoinen ja sen koko on 4x2,4 metriä. Kuopan syvyys on 0,8 metriä. Pyyntikuoppa on kaivettu kankaalle kaakko-luoteissuuntaan ja se erottuu maastossa selvästi. Pyyntikuoppa 2: (P= 7386566 I= 3523041) Pyyntikuoppa on suorakaiteenmuotoinen ja sen koko on 3,5x2,3 metriä. Kuoppa on edelleen melko jyrkkäseinämäinen ja se on kaivettu lähelle jyrkästi länteen laskevan rinteen reunaa. Kuoppa on pohjois-eteläsuuntainen ja sen ympärillä kasvaa nuorta mäntyä, jotka osin peittävät näkyvyyden. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin. Paikalla on kaksi esihistorialliseen aikaan ajoittuvaa pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee Jupuralahden ja Jukuralammen välisellä kankaalla. Alue on kuivaa mäntykangasta. Ympäristön paikannimien kirjoitusasu vaihtelee eri kartoissa, ja ne voivat esiintyä myös muodoissa Jukuralahti, Jukuralampi, Jukuravaara jne. 3 Voimassa 2014-07-22T10:12:21 2242.08349609 268.49068699
arkeologinenkohde_alue.2684 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2684 168099 {28F29A09-B481-4119-B6BB-88BFB90474CA} Koljatinsärkkä kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 217 ei Alueella on kolme kuoppaa. Kuoppa 1 (159559): Kohde on pieni pyöreä, kuppimainen kuoppa, joka on halkaisijaltaan 60 cm ja syvyydeltään 15 cm. Kuoppa 2 (159560): Kohde on pieni, halkaisijaltaan 60 cm ja syvyydeltään 30 cm oleva kuoppa. Kuoppa 3 (159561): Kuopan halkaisija on 1 m ja syvyys 30 cm. Kuopan ympärillä on valli. Aluemainen. Kohde löytyi inventoinnissa. Kuoppia, joiden tarkoitus ei selvä. Kohde sijaitsee Koljatinsärkällä, pohjoiseen Koljatinlammesta. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2014-03-25T13:31:23 952.97949219 164.12232502
arkeologinenkohde_alue.2685 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2685 168103 {D51FFDB5-5467-4FEA-8E15-5B59D4EE6DCC} Päiväkunnaanlampi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 223 ei Alueella on kaksi rakennuksen jäännöstä tien molemmin puolin. Rakennus 1 (159860): Lautarakennus on mitoiltaan 5 x 3,3 metriä. Huopakatto on suurimmaksi osin irronnut ja kattorakenteet ovat romahtaneet sisään. Katon keskellä on savupiippu. Katon liepeen alla on punainen airo. Ovenkahva on ruostunut. Ovessa on ollut eristettä, joka on osittain pursunut ulos. Rakennusjäännöksessä on eteinen, josta pääsee oven kautta sisempään huoneeseen. Rakennus on toiselta sivultaan osittain maan alla. Rakennusjäännöksen ympärillä on paljon kotitalousjätettä, kuten tynnyreitä, lasinen suolasirotin, säilyketölkki, muovia, lasia, kampa, maitokannu ja lääkepurkki. Rakennus 2 (159862): Kohteella on betonista ja pyöreistä kivistä valettu taso, jonka päällä on kaksiluukkuisen uunin jäänteet. Uuni on tehty metallista ja siinä on valkoinen ulkopinta. Tason edessä on pyöreitä metallilevyjä ja säilyketölkki. Uunilta lounaispuolella on toinen betonitaso.Tason lähellä on lämpöpatteri ja metallinen teline. Rakennuksesta ei ole säilynyt minkäänlaisia seinärakenteita. Aluemainen. Kohde on merkitty vanhaan karttaan ja tieto kohteesta on myös SutiGis:in kuviotietojen huomiokentässä. Rakennuksen jäännös 1 on taimikellarin tms. jäännös ja rakennuksen jäännös 2 kämpän jäännös. Kohteet sijaitsevat Pärsämönkankaan itäpuolella, Päiväkunnaanlammen pohjoisrannalle johtavan tien molemmin puolin. Maaperä on hiekkapitoista ja kuviolla on taimikkoa. 3 Voimassa 2014-04-08T14:38:47 741.82714844 120.68215401
arkeologinenkohde_alue.2686 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2686 168111 {A80AB32A-8CB3-4508-B59A-0765E4B4BFFB} Ranta-aho 2 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 225 ei Alueella on kolme tervahautaa, joista kaksi ovat vierekkäin. Näillä kahdella tervahaudalla on yhteinen halssi. Kaikki kolme tervahautaa ovat tasapohjaisia ja niiden halkaisija on noin 8 m. Aluemainen. Pentti Kinnunen opasti paikalle. Kolme tervahautaa, joista kaksi aivan vierekkäin. Kohde sijaitsee Vienan reitin varrella, sen eteläpuolella. Kohde sijaitsee aivan Ranta-aho-nimisen maankohouman itäpäässä, itään laskevassa loivassa rinteessä. Kohteen länsipuolella kulkee metsäautotie. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-03-25T14:41:25 71.04980469 33.76499989
arkeologinenkohde_alue.2687 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2687 168114 {AFA2711A-19B9-4966-9EB0-D06EFE35CB20} Taivallamminaho 2 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 231 ei Alueella on toisen maailmansodan aikaisia jäänteita: ristinmuotoinen kaivanto ja pesäkkeen jäännös. Ristinmuotoinen kaivanto (161624): Kohde on tasavartisen ristin muotoinen kaivanto. Yhden sivun pituus on 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Seinämissä on puurakenteita. Pesäke (161637): Pesäkkeen muodostaa leveämpi kuoppa ja sinne johtava, mutkitteleva, "häntämäinen käytävä". Koko rakenteen pituus on noin 7 metriä. Aluemainen. Pentti Kinnunen opasti paikalle. Toisen maailmansodan aikaisia jäänteitä. Kohteet sijaitsevat Kevättijärven eteläpuoleisella Taivallamminaholla. Maasto viettää loivasti koilliseen. Kuviolla on taimikkoa. 3 Voimassa 2014-03-25T14:55:44 1182.48388672 142.10140017
arkeologinenkohde_alue.2688 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2688 168118 {89702D53-66A4-464E-B9E7-C8C5CA63647E} Pärsämönsärkkä 3 röykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 260 ei Alueella on kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee harjun pällä ja toinen sen alarinteellä. Alarinteellä oleva röykkiö on hajonnut ja erottuu maastosta enää laakeampana kivikasana. Alarinteen kiviröykkiö saattaa olla täysin luonnollinen kivikeskittymä, jota ihminen ei ole tehnyt. Harjun päällä sijaitseva kiviröykkiö (159023) on halkaisijaltaan 1,5 metriä ja korkeudeltaan 80 cm. Kivet on huolellisesti ladottu pyöreään muotoon. Kivet ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 20 - 30 cm. Kivissä ei ole merkintöjä. Röykkiön yläosassa, sen sivulla on kivi, jonka yksi reuna on melko suora. Sammalta kasvaa pääasiallisesti alimmissa kivissä, jäkälää ylimmissä. Aluemainen. Kohde merkitty SutiGisiin. Kyseessä voi olla rajamerkkejä tai maanmittaukseen liittyviä merkkejä. Rajamerkeissä on usein huipulla litteähkö, yhdeltä sivultaan suora kivi, jollainen tässäkin röykkiössä oli yläreunassa. Kivi ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään irralliselta (huipulta alas vierineeltä). Hiekkaharju, jossa kasvaa mäntyä ja aluskasvillisuutena varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2015-11-28T21:24:56 486.03027344 114.96484813
arkeologinenkohde_alue.2689 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2689 169365 {70A57EC9-2804-4281-BA02-E601738A72B0} Komiojärvi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 260 ei Kohteeseen kuuluu kaksi rakennuksen jäännöstä, jotka sijaitsevat Komiojärven ja metsäautotien välisellä metsäisellä alueella. Kohteen rakennusten etäisyys etelässä olevaan järven rantaan on noin 15 m. Rakennus 1 on paremmin säilynyt ja todennäköisesti uudempi kuin rakennus 2, johon on edellisestä ilmeisesti heitetty roskia. Järven rannassa on näkyvissä jälkiä venepaikasta. Rakennus 1 koordinaatit: x=3501850, y=7425394. Rakennuksen koko on 3,2 m x 3,6 m. Se on rakennettu pelkkahirsistä, ja seinissä on kahdeksan hirsikertaa jäljellä sekä suoranurkat. Hirsikerrat on lisäksi tiivistetty kuntalla. Seinissä näkyy kaiverruksia ympäri rakennuksen, ja niistä vanhin löydetty vuosiluku on 1943. Länsiseinällä sijaitsevan oviaukon koko on 1,2 m x 0,6 m, ja siinä on myös ovi jäljellä. Oven ulkopuoli on päällystetty pahvieristeellä. Huopakattoa on havaittavissa rakennuksen sisään romahtaneissa kattorakenteissa. Rakennuksen eteläseinällä on ikkuna, ja luoteiskulmassa kamiinan paikka, josta on jäljellä katossa kiinni oleva piippu. Rakennus 2 koordinaatit: x=3501848, y=7425406. Rakennus 2 on rakennuksen pohja, joka erottuu maavalleina. Rakennuksen luoteiskulmassa on piisi, jonka linjalla oleva rakennuksen koilliskulma ei erotu. Rakennuksen koko onkin arvioitu 5,5 m x 5,5 m. Kaivoimme kaksi koepistoa, yhden rakennuksen sisälle ja toisen sen ulkopuolelle. Pistoista tulleet löydöt sisälsivät rautanauloja, lasia, hylsyjä, Atlanta-pullon ja Valtti-piipputupakkapapereita. Maasta rakennuksen sisältä löytyi lisäksi säilyketölkkejä ja kamiinan osia. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Rakennukset ovat todennäköisesti olleet kalakämppiä, jotka löytöjen perusteella ovat olleet käytössä vielä ainakin 1960-luvulla. Kohde sijaitsee Kemijärven luoteisosassa, Javaruksen kylän koillispuolella olevan Komiojärven luoteisrannalla. Alue on kosteaa kangasmetsää, jossa maa viettää etelään kohti järven rantaa. Rakennus 1:n kohdalla puita kasvaa vähemmän, ja sen eteläpuolella on pieni heinittyneempi alue. Kohde näkyy vuosien 1959 ja 1989 peruskartoissa. Rakennus 1:n koordinaatit 3 Voimassa 2014-09-25T16:17:59 870.58105469 120.07871917
arkeologinenkohde_alue.2690 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2690 169968 {A551E2FE-A8D2-42F6-8796-234DE0A1F98A} Kokkovaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 218 ei Asuinpaikasta on jäljellä rakennusten jäännöksiä, kaivo ja kellari. Rakennus 1: Mitat ovat 6 x 6 metriä. Seinälinjat on erotettavissa ja jäljellä on lahonneita hirsirakenteita. Rakennus 2: Seinälinjat on erotettavissa osittain. Rakennus 3: Navettarakennus on kaksiosainen ja siinä on betoniset perustukset. Suurempi osa on mitoiltaan 6 x 4,5 metriä ja pienempi osa 4,5 x 4 metriä. Keskellä rakennusta on syöttökaukalo. Rakennus 4: Kiviset perustukset ovat kooltaan 8 x 8 metriä. Keskellä on sortunut tulisija. Kyseessä on mahdollisesti asuinrakennus. Rakennus 5: Jäljellä on osin sortuneet, vankat hirsirakenteet, joiden mitat ovat 3,5 x 3 metriä. Kahdella seinällä on kuusi hirsikertaa pystyssä. Sivuseinällä on pieni lasillinen ikkuna. Kaivo (rakennuksen 5 vieressä) on kooltaan 2 x 2 metriä. Kaivossa on vettä, eikä siinä ole kantta. Kellarin on ollut pitkänmallinen maakuoppa, jonka päällä on ollut harjakattoinen lautarakenne pystyjen tukihirsien päällä. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuspohja 3 ja kaivo on merkitty myös pistekohteina. Kohde löytyi metsuri Markku Oinosen opastamana. Vanha asuinpaikka Kohde sijaitsee Lehmivaarasta koilliseen, Heinävaaran asuinpaikan pohjoispuolella, Kokkovaaran eteläisessä rinteessä. Maasto on tuoretta kuusikkokangasta, jolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Asuinpaikka sijaitsee kuusikon keskellä, pienellä aukealla. 3 Voimassa 2014-07-07T14:34:41 2986.81933594 327.5271422
arkeologinenkohde_alue.2691 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2691 170071 {AC04DB43-D694-4AF4-8DA9-98A29854A813} Termusniemi 2, rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 157 ei Kohteeseen kuuluu kaksi rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1: Koordinaatit: P= 7397542 I= 3522808. Rakennuksen oviaukko sijaitsee eteläseinällä/nurkassa. Oviaukon edessä on matala, kapea käytävämäinen kaivanto. Pohjoisseinän keskellä on mahdollinen tulisijan paikka. Siinä havaittiin valkoisia tiiliä ja metalliromua. Seinälinjat ovat korkeat, ja maavallit erottuvat selkeästi. Koko ja mahdollinen tulisijan paikka viittaavat asumukseen. Rakennuksen ulkomitat ovat 7 m x 5 m. Käytävän pituus on 1,8 m. Vallin leveys oviaukon kohdalla on 1 m. Rakennuksen ympäriltä puut on hakattu, mutta juuri rakennuksen kohdalle kaikki puut on jätetty, minkä johdosta rakenteiden havainnointi oli vaikeaa. Rakennuksen ympärillä on kaivannot, jotka erottuvat selvästi etenkin eteläpuolella. Rakennuksen syvyys on vähintään 1 m. Rakennus 2: Koordinaatit: P= 7397523 I= 3522829. Kyseessä on suorakaiteen muotoinen rakennelma, jonka koillispäädyssä ja länsinurkassa on kapea käytävä, joka on ilmeisesti oviaukko. Oviaukon itäpuolella on iso, halkaisijaltaan 40 cm oleva männynkanto. Rakennuksen syvyys syvimmässä kohdassa on vähintään 1 m. Seinälinjat rakenteen sisäpuolella ovat suhteellisen pystysuoria, ja niissä on paljon maata. Rakenteesse ei ole selkeää kiveystä. Rakenteen ulkomitat ovat 8,3 m x 4 m. Kaakkoikulmassa ei ole näkyvissä selvää vallia, ja sen päältä on ajettu metsäkoneella. Kaakkoiskulmaan on myös kasattu hakkuujätettä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Paikalla on kahden eri rakennuksen jäännökset, jotka saadun tiedon mukaan on rakennettu sotien jälkeen Kemijärvelle palanneiden evakkojen tilapäisasunnoiksi. Kohde sijaitsee Termuslahden länsirannalla, 60 m rannasta itään nousevassa rinteessä. Maasto on melko runsaskasvuista kangasmetsää. Kohde sijaitsee pienellä muuta ympäristöä tiheämmällä metsäalueella. Aluskasvillisuus on runsasta ja kunttakerros paksu. 3 Voimassa 2014-08-19T10:00:47 2321.06933594 183.084402
arkeologinenkohde_alue.2692 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2692 170259 {BA3955EF-11A9-40E1-9B21-B4BAC32516E2} Parvalamminvaara poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Paikalla on poroaitaa, josta suurin osa on jo kaatunut maahan ja lahonnut. Paikoin aitaa on vielä pystyssä yksittäisinä aidanosina. Parhaiten säilynyt osa poroaidasta sijaitsee Parvalammin koillispuolella olevalla suolla. Aita on tehty haljaspuolikkaista, jotka on naulattu pystypuihin. Pystypuita vasten on ilmeisesti asetettu puut tukemaan rakennetta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde tuli esille haastattelussa. Kyseessä on poroaidan jäännös. Rakennustavan perusteella aita ajoittunee 1900-luvun puolivälin tietämille. Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella, Kemijärven luoteisnurkassa. Kohteen länsipuolella on Parvalammit ja sen halki kulkee metsäautotie, joka lähtee Petäjälammentiestä länteen ja kulkee Parvalampien eteläpuolitse. Alueella on osin tehty harvennushakkuuta ja osin alue on taimikolla. 3 Voimassa 2014-10-01T14:56:03 56449.18286133 1746.68735733
arkeologinenkohde_alue.2693 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2693 170262 {AA25E519-7FFF-4F30-BAFE-01954C81452D} Parvaoja savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Paikalla on pienellä kuusikkokumpareella kahden rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: P= 7423578 I=3481568. Kämppä, jonka koko on 9x7 metriä. Ovi on eteläseinällä puron suunnassa. Kämppä on tehty pelkkahirsistä ja siinä on käytetty tasasalvosta. Kämpän kaakkoisnurkka on parhaiten säilynyt ja siinä on säilyneenä viisi hirsikertaa, muilla seinustoilla hirret ovat hajonneet ja jäljellä on vain pari alinta hirsikertaa. Kattorakenteet ovat romahtaneet kämpän sisään, mutta niissä havaittiin kattohuovan kappaleita. Kämpän pohjoisseinällä havaittiin maassa puurakenne, joka viittaa siihen, että siinä olisi ollut erillinen katos. Kämpän sisällä ei havaittu tulisijaa, mutta länsiseinustalla havaittiin kaminan osia, joten ilmeisesti kämppä on ollut kaminalämmitteinen. Rakennuksen länsipuolella havaittiin kiviä, jotka saattavat olla peräisin puretusta piisistä. Rakennus 2: P=7423600 I=3481528. Kaksiosainen rakennus, jonka koko on 6x14 metriä. Seinärakenteet ovat huonokuntoisia, lyhyissä päädyissä hirret ovat säilyneet paremmin. Seinissä on käytetty pyöröhirttä ja koirankaulasalvosta. Rakennus on tehty kumpareen juurelle, aivan kosteikon ja kuivan maan rajalle. Rakennuksen sijainti ja kunto viittaavat siihen, että se on talli. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Paikalla on savottakämpän ja siihen kuuluvan tallin jäännökset. Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella, Kemijärven luoteisnurkassa. Kohteen itäpuolella kohoaa Kekerivaara ja etelä- ja lounaispuolella virtaa Parvaoja. Kohteen koillispuolella kulkee Kekerivaaran metsäautotie. Alue on puronvarsikorpea. 3 Voimassa 2014-10-01T15:03:31 5212.88183594 271.79192987
arkeologinenkohde_alue.2694 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2694 170265 {21BE2396-26DB-49A1-A69E-4998D6D383DB} Parvaoja 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: P= 7424084 I= 3481071. Kämppä, jonka koko on 7,3x10 metriä. Kämpän ovi on sijainnut länsiseinällä ja etelä- ja itäseinillä on ollut ikkunat. Seinät ovat romahtaneet maahan, mutta maassa on edelleen näkyvissä ikkunanpuitteet ja oven kohdalla saranan lovi hirsissä. Kämpässä on ollut malkakatto ja ilmeisesti siinä on ollut myös kattohuopaa. Rakennuksessa ei havaittu tulisijaa, ei myöskään kaminan jäännöksiä. Kämpän pohjois- ja itäseinustoilla on kaivannot. Rakennuksessa on käytetty pyöröhirsiä ja tasasalvosta. Rakennus 2: P= 7424077 I= 3481048. Rakennus on kaksiosainen ja sen koko on 7x15 metriä. Rakennuksen seinät ovat romahtaneet ja vain alimmat hirsikerrat ovat paikallaan. Itäisessä tilassa näkyy sisälle romahtaneen katon rakenteita ja siinä kasvaa tiheä kuusikko. Molempien päätyjen ovet ovat ilmeisesti pohjoisseinällä. Itäpään pohjoisseinustalla maassa havaittiin myös puita ja kattohuopaa. Ne liittyvät joko rakennuksen kattoon tai sitten tässä osaa rakennusta on ollut erillinen katos tms. Rakennuksen ulkopuolelta löydettiin viinapullo ja ruostunut sardiinitölkki. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Rakennus 1 on savottakämppä kun taas rakennuksessa 2 itäpääty on ilmeisesti ollut tallina ja länsipääty asuintiloina. Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella, Kemijärven luoteisnurkassa. Kohteen itäpuolella kohoaa Kekerivaara ja lounaispuolella virtaa Parvaoja. Alue on puronvarsikorpea. 3 Voimassa 2014-07-24T12:22:26 2825.04858398 201.82378657
arkeologinenkohde_alue.2695 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2695 170092 {DB67DFEE-DC3C-47D8-B2E3-5AB407E8FF77} Rimminniemi asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 213 ei Paikalla on rakennusten jäännöksiä, vanhaa peltoa ja raivausröykkiöitä. Rakennusjäännös 1: Betonisen pohjan mitat ovat 8 x 10 metriä. Perustukset ovat L:n muotoiset. Rakennusjäännös 2: Betoniset perustukset ovat mitoiltaan 7 x 6 metriä. Pohjan itäpäässä on betoniset portaat. Keskellä pohjaa on sortunut tiilinen tulisija ja neliön muotoinen betonista valettu kuoppa. Rakennusjäännös 3: Seinälinjojen mitat ovat 4 x 4 metriä. Tulisija on romahtanut. Rakennuksista hieman sivummalla on kiviseinämäisen maakellarin jäännökset. Mäyrä on kaivanut koloja kellarin ympärille, jonka seurauksena osa siitä on peittynyt maalla. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäännös 2 on merkitty myös pisteellä ja siihen on liitetty valokuva. Kohde on SutiGis:ssa. Vanhan asuinpaikan jäänteet. Kohde sijaitsee Murtojärven ja sen eteläpuolisen Luhovaaran eteläpuolella, pienen nyppylän rinteessä. Paikalla on tuore kangas, jolla kasvaa kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää olevaa kuusikkoa. Rakennusten jäännösten ympärillä on avoimempaa aluetta, jolla kasvaa rehevämpi aluskasvillisuus ja lehtipuustoa. 3 Voimassa 2014-07-14T10:22:50 1536.39404297 172.38047662
arkeologinenkohde_alue.2696 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2696 170096 {8015A9DE-CEE2-4379-B893-DFB1E8BA492C} Kakkara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 215 ei Alueella on rakennusten jäännnöksiä, vanha kaivo, entistä peltoa ja raivausröykkiöitä. Rakennusjäännös 1: Rakennus on ollut kaksiosainen. Suurempi osa on kooltaan 3 x 3,5 metriä ja pienempi osa 3 x 2 metriä. Suuremmasta osasta on jäljellä hirsiseinät. Pienempi osa on lautaseinäinen. Osa sen kattoa on säilynyt. Rakennusjäännös 2: Rakennuksen mitat ovat 4 x 4 metriä. Tämän lisäksi rakennuksessa on ollut laajennos, jonka kokoa ei saa enää selville. Kolmella seinällä on pystyssä yhdeksän lahonnutta hirsikertaa. Rakennusjäännös 3: Mitat ovat 3 x 3 metriä, jäljellä on kasa hirsirakenteiden jäänteitä. Rakennusjäännös 4: Erotettavissa on kookas sortunut tulisija ja seinälinjoja. Viinimarjapensaat ja muu kasvillisuus peittävät jäänteet. Vieressä on koivu, jonka runkoa pitkin kasvaa humala. Vanha kaivo on hieman pihapiiriä kauempana. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksi rakennuksenpohjista on merkitty pisteellä. Kohde on SutiGis:ssa. Asuinpaikan jäänteet. Kohde sijaitsee Petronjärven koillispuolella, vaaran etelärinteessä. Järveltä kulkee polku Kakkaralammen ohitse pihapiiriin. Kohteessa on vaihteleva puusto. Ympäristössä on eri-ikäisiä kuusikoita, järeämpää koivikkoa ja aukeaa. 3 Voimassa 2014-07-16T08:58:48 3701.39160156 362.24975683
arkeologinenkohde_alue.2697 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2697 168088 {2FF7D539-703E-4D55-92D6-8280D7C66507} Pärsämönsärkkä 2 varustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 255 ei Kohde koostuu neljästä maarakenteesta joista kaksi on poteroita ja kaksi isompia kaivantoja. Poterot sijaitsevat alueen lounaispäässä ja ovat mitoiltaan noin 1,5m x 2m. Alueen keskellä oleva suorakaiteen muotoinen kuoppa on kooltaan 3,5 x 2 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 - 2 metriä. Kuopan seinämiä on tuettu hirsillä. Kuopan keskellä kasvaa pieni kuusi. Kuopan eteläreuna on hieman sortunut ja kuopan pohjalla on harvennusjätettä. Luoteiskärjessä on mitoiltaan 10,5 x 10 metriä oleva kaivanto. Se on hevosenkengän muotoinen.Sen itähaaran keskiosassa on 3 m:n levennys. Länsihaarassa on ulkoreunassa kaksi pyoreähköä syvennystä. Keskellä oleva korkeampi kaistale on rakennettu maasta ja kivistä.Kaistaleen päällä kasvaa pieni koivu ja kaivannon reunoilla on puiden kantoja. Kohde rajautuu noin 60m x 20m kokoiselle lounas-koillinen suuntaiselle pitkänomaiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde on merkitty Metsähallituksen SutiGIS-tietojärjestelmään. Kyseessä on sota-aikaiseen puolustusasemaan liittyvä rakenne. Kohde sijaitsee Pärsämönsärkän etelärinteessä, Toravaaran talosta noin kilometrin koilliseen. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä. 3 Voimassa 2015-11-28T21:20:02 957.47021484 145.74573988
arkeologinenkohde_alue.2698 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2698 168090 {0170AF44-2CCD-442F-B917-03E353711378} Soidinvesakko 1 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohde käsittää yhden selkeän ja yhden epäselvän rakennuksen jäänteen. Selvä rakennus on mitoiltaan 2,3 x 2,3 metriä ja se on rakennettu puolikkaista hirsistä niin, että kaareva pinta on ulospäin. Oviaukko aukeaa etelään. Kattolautoja on maassa ja jäljellä on kolme hirsikertaa. Kohteen länsipuolisessa päässä kasvaa koivu. Kohteessa ei ole tulisisijaa. Salvokset ovat syviä. Epäselvä rakenne on mitoiltaan 2,1 x 2,5 m. Hirret ovat epämääräisessä muodostelmassa maassa. Hirret ovat puolihirsiä. Muurahaispesä kasvaa kohteen kaakkoisnurkalla. Aluemainen. Kohde on SutiGis:ssä. Kohde on rakennuksen jäännös.Se poikkeaa tavanomaisesta tervasaunasta. Kiuasta ei ole ja se ei ole yhtä vankkarakenteinen kuin tervasaunat. On mahdollista että se liittyy viereiseen tervahautaan. Vieressä on toinen puukehikko. On epävarmaa, onko paikalla ollut kaksi rakennuksenpohjaa vai onko toinen puumateriaali vain purkujätettä ensimmäisestä. Kohde sijaitsee Juntusrannantieltä itään, Isolle Hietajärvelle johtavan metsäautotien pohjoispuolella. Kohteen länsipuolella on suo. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-03-26T13:43:05 289.34619141 67.83127722
arkeologinenkohde_alue.2699 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2699 168092 {2093CEA4-FB51-4BCA-83FE-C18D50FE6542} Matopuro rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 235 ei Kohde käsittää kolmen rakennuksen jäänteet. Rakennus 1 on leveydeltään 6 m ja pituussuunnassa se on jaettu kahteen väliseinällä. Lyhyempi osuus on 6.5 m ja pidempi 8 m. Hirret on katkottu sahalla. Kattohirret ovat romahtaneet maahan. Parhaimmillaan nurkassa on 7 hirsikertaa jäljellä ja hirsien välissä on tilkkeitä. Kohteen keskellä kasvaa pari nuorta kuusta, koivua ja paju. Rakennus 2 on suurimaksi osaksi kasvuston peitossa, muutama hirsi on näkyvissä. Se on kaksiosainen, niin että keskellä näyttää olleen tyhjää tilaa. Pidempi osa on 4 x 5,5 m ja lyhyempi 4 x 4 m. Hirret on hakattu kirveellä. Kohteen reunalla kasvaa runsaasti vesonut koivu. Rakennus 3 on kokonaan kasvuston peitossa, ääriviivoja on näkyvissä. Jäänteiden pohjan koko on 6 m x 9 m. Kohteen eteläpuolella näyttää kulkevan 19 m pitkä, kapea alue, joka on hieman ympäristöään korkeampi. Kohteen keskellä kasvaa koivuja, jotka ovat läpimitaltaan noin 20 cm. Reunoilla kasvaa katajaa. Kohde rajautuu noin 50m x 15m kokoiselle hieman kaarevalla alueelle kankaan lounaiskärkeen. Kohde on SutiGis:ssä Kyseessä ovat hirsirakennusten jäännökset luultavasti 1900-luvulta. Rakennusjäännökset on määritelty työ- ja valmistuspaikoiksi, koska missään rakennuksen pohjista ei ole tulisijan jäänteitä. Kohde sijaitsee Puraksessa, suon laidalla, Matopuron läheisyydessä. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2015-11-29T17:03:52 610.96582031 118.39676755
arkeologinenkohde_alue.2700 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2700 167935 {29DAC01B-E43B-4615-9AE0-D0E3A48B8F2B} Välivaara 2 potero 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 238 ei Kohde käsittää kuusi poteroa noin 30 m pitkässä etelä-pohjoinen -suuntaisessa ketjussa. Poterot ovat mitoiltaan noin 1 m x 0,5 m, syvyydeltään noin 0,5 m. Kohde rajautuu noin 30 m pitkäksi jonoksi Välivaaran pohjoispuolelle. Keijo Kyllönen opasti kohteelle. Kyseessä on Talvisodan aikainen poteroketju. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla Raatikanvaaran ja Välivaaran välisessä notkossa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2015-11-28T21:33:59 291.39501953 85.67370217
arkeologinenkohde_alue.2701 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2701 168894 {436E01B0-4491-4BF6-B430-FC179B94F81A} Nurmesperä 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 158 ei Tarkastushetkellä Nurmesjärven pinta oli noin kaksi metriä tavallista alempana ja sen johdosta normaaliveden alta oli paljastunut 10-20 metriä leveä melko tasainen hiekkaranta. Niemen rannasta paljastuneelta hietikolta löytyi liesikiveys, jonka päällä oli yksi kvartsi-iskos. Lähiympäristöä tarkastelemalla kvartsi-iskoksia näkyi noin kymmenen metriä leveällä alueella normaalista rantaviivasta järvelle päin. Löytövyöhykkeen pituus on noin 50 metriä. Kvartsi-iskosten lisäksi löytyi palanutta luuta ja saviastian kappale. Näitä otettiin jonkun verran talteen mahdollisia analyysejä ja ajoituksia varten. Liesi sijaitsee löytöalueen keskellä ja on noin kymmenen metriä normaaliveden rantaviivasta järvelle päin. Liesi on muodoltaan pyöristynyt suorakaide ja kasattu nyrkin kokoisista kivistä. Sen mitat ovat 1,2 x 1,5 metriä ja se on pinnaltaan tasainen. Hiekan päällä on näkyvissä vain yksi kivikerros. Lieden päällä on näkyvissä yksi kvartsi-iskos. Kohde rajattiin järven puolelta löytöjen levinnän mukaan. Koska löydöt jatkuvat aivan normaaliveden rantaviivalle, on mahdollista, että asuinpaikkaa on myös rannan puolella metsässä. Tämän vuoksi asuinpaikka rajattiin maan puolellakin käsittämään kapea kaistale melko tasaista rantavyöhykettä. Kohde löytyi inventoinnissa 8.5.2014. Kivikautinen asuinpaikka, jossa on säilyneitä rakenteita. Kohde on kuitenkin osittain järven pinnan vaihtelun aiheuttaman eroosion kuluttama. Kyseessä on Nurmesjärven kaakkoisosan pohjoisrannasta luoteeseen työntyvä niemi, jonka nimi on Koskikangas. Karttanimenä järvessä on samalla kohdalla Nurmesperä. Kaakosta Nurmesperän lahteen laskee Nurmeskoski. Kankaan rannat ovat suhteellisen jyrkät, mutta ranta-alueella on kuitenkin tasaistakin terassia. 3 Voimassa 2014-05-20T12:25:29 1438.31542969 153.04777417
arkeologinenkohde_alue.2702 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2702 169174 {4A177580-6B4E-4B37-94A7-694009782923} 1000028143 Isokari bunkkeri 1 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2127 Suojahuoneet, erittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty ei Kallion sisään louhittu betonibunkkeri, jossa kaksi ovea. Katolla ilmastointiventtiilejä ja irrallista kivilouhetta. Louhittua kiveä myös bunkkerin ympäristössä bunkkeri ja lähiympäristö Inventointi 16.6.2011 H. Jansson & T. Lindholm inventointikuvat 774-831 II maailmansodan linnotustöiden aikainen bunkkeri. Kallio soisen notkelma reunassa 3 Voimassa 2019-11-07T12:53:33 252.08227539 66.29506767
arkeologinenkohde_alue.2703 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2703 169172 {DD0F7E9F-01DC-451D-AB64-F9E9917F8F29} 1000028142 Isokari ampumasuoja-alue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2134 Tulipesäkkeet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty ei Pirunpellossa ja sitä ympäröivillä kalliolla yhteensä 12 kivilatomusta, joista osa mahdollisesti romahtaneita. Rakenteiden muodossa on pientä vaihtelua, mutta arkkityyppinä erottuu puolikaareksi tai U:n muotoon kasatut matalat kivivallit. Rakenteissa käytetty pirunpellon pyöristyneitä kiviä. Osa rakenteista kallioilla ja osa pirunpellossa. Alueella myös yksi meren puoleiselta sivultaan valkeaksi maalattu pystyyn nostettu laakakivi. Pirunpelto ja kalliot, joilla rakenteita. Inventointi 16.6.2011 H. Jansson & T. Lindholm inventointikuvat: 871-884 Mahdollisesti läheisen tykkiasema puolustukseen liittyviä yhden miehen ampumasuojia 12 kpl. Maalattu laakakivi lienee merimerkki eikä todennäköisesti liity muihin rakenteisiin. Pirunpeltoa ja kallioita. Lähellä tykkiasema 1. Rantaan n. 50 metriä Mj-rekisterin piste väärässä paikassa. 3 Voimassa 2019-11-07T12:51:02 1042.8515625 149.68984032
arkeologinenkohde_alue.2704 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2704 169173 {54AE5078-DBE1-4942-8BA5-3E2483B71A5E} 1000028155 Isokari louhos 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2217 Louhokset - muu raaka-aine 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Raportoitu, mutta raportissa ei tietoja. 3 Voimassa 2019-11-07T12:06:50 1666.80554199 157.59860914
arkeologinenkohde_alue.2705 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2705 169178 {FC05D7BA-3A58-4A4F-9533-A2D0E136CB96} 1000028200 Isokari raivausröykkiöalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei kommentti: "Useita raivausröykkiötä" Mj-rekisteri: Röykkiöitä metsäisellä alueella, ilmeisesti vanha hakamaa tai muu laidunkäytössä ollut alue. 3 Voimassa 2019-11-13T15:37:08 16.7824707 24.779183
arkeologinenkohde_alue.2706 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2706 169180 {E5D66F2D-2701-413A-8D33-639057C2C58E} 1000028149 Isokari kasarmin perustukset 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty ei Suorakaiteen muotoinen betonista valettu n. 40 cm korkea kehikko, jonka sisällä betonisia palkkeja. Kehikko ja sen sisäpuoli. Inventointi 16.6.2011 H. Jansson & T. Lindholm inventointikuvat: 567-584 "Vuonna 1940 puolustusvoimat ottivat saaren omistukseensa - suurin osa asukkaista joutui väistymään saarelta (Holmroos 2004). Rakennustöiden myötä maisemaan ilmestyi uusia rakenteita: [...] ja kasarmirakennukset. [...] Kasarmit purettiin 1950 -luvulla, mutta vanha ruokalarakennus on vielä jäljellä. Myös kasarmirakennusten pohjat voi vielä erottaa maisemasta." (Koistinen 2014, Isonkarin maisemaselvitys) Toisen maailmansodan aikaisen kasarmin perustukset. Kehikko on rakennuksen kivijalka ja sen sisällä olevat palkit lattian tukirakenteiden kannattimia. Lehtonotkelman laita. Metsän ja kallion reuna. Lähellä kaksiosainen lypsinaitaus "tahtomet". Notkelman toisella laidalla Isonkarin maisemaselvityksen (Koistinen 2014) mukaan toisen kasarmin paikka. Mj-rekisterin piste väärässä paikassa, tästä noin 240 etelään. 3 Voimassa 2019-11-07T13:16:15 148.18945312 52.59754302
arkeologinenkohde_alue.2707 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2707 169848 {2F1C4137-C8C8-4AFA-9260-972EF7D95BEE} Syrjäkolu kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 169 ei Kohteessa on vanha pihapiiri, jossa on kolmen rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: Pohjan koko on 14 x 8 metriä. Osa seinälinjoista ja tulisijan paikka ovat erotettavissa. Rakennus 2: Osa seinälinjoista on heikosti erotettavissa. Pohjan koko on 4,5 x 4 metriä. Rakennus 3: Pohjan koko on 3,5 x3,5 metriä. Pohjan keskellä on romahtanut kiuas. Kohteen rajaus on aluemainen,. Kohde löydettiin vanhasta kartasta. Kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Syrjäkolusta luoteeseen olevan nimettömän lammen koillispuolella. Paikalla on kuivahko kangas, jolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-06-27T14:02:26 434.17089844 94.26324575
arkeologinenkohde_alue.2708 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2708 169849 {7239B5C0-24A0-47C7-BD62-C8CF9B54DB8A} Kämppä-Hukka kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 167 ei Kohteessa on vanhan kämpän pihapiiri, jossa on nähtävissä kolmen rakennuksen ja kahden maakellarin jäänteet. Rakennus 1: Koko on 10 x 15 metriä. Nähtävissä on seinälinjat ja puurakenteita sekä kolme romahtanutta kamiinaa. Rakennus 2: Koko on 4 x 2 m. Kapeista rangoista tehty rakennus on romahtanut paikalleen. Rakennus 3: Koko on 12 x 9 metriä. Jäljellä on seinälinjat. Maakuoppa 1: Koko on 3,5 x 3,5 m Maakuoppa 2: Koko on 2,5 x 2,5 m Kohteen rajaus on aluemainen. Yksi rakennusjäännöksistä on merkitty pisteellä. Kohde on merkitty vanhalle kartalle. Kämppärakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Kämppä-Hukka -nimisen järven koillisrannalla. Paikalla on kuivahko mäntykangas, jolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-07-02T11:07:48 1343.19775391 153.3464411
arkeologinenkohde_alue.2709 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2709 170548 {6DC327FC-0EB7-4F55-9D3B-504F11A75301} Luusuanlampi, savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 220 ei Paikalla havaittiin kaksi erillistä rakennusta, kellari sekä funktioltaan tuntematon rakennelma, joka voi olla pienemmän rakennuksen pohja. Rakennus 1: P= 7373594 I= 3501466. Rakennuksesta on jäljellä vain betonista, tiilestä ja kivestä tehty kolmiomainen elementti, jonka sivujen pituus on 1,8 metriä ja kannan pituus 1,5 metriä. Rakennuksen kokoa ei pystytty mittaamaan. Rakennus 2: P= 7373593 I= 3501523. Rakennus erottuu maastossa vain avoimena ja heinittyneenä alueena. Paikalla on ollut parakkikämppä, jonka leveys on ollut 7,5 metriä ja pituus joko 1,5 tai 13 metriä. Rakennuksen kaakkoispäässä havaittu seinälinja voi olla joko rakennuksen pääty tai väliseinä. Rakennuksen ympäristössä on sinkkiämpäreitä, kumisaappaita ja säilyketölkkejä. Kellari: P= 7373595 I= 3501494. Rinteeseen rakennettu maakellari, jossa oviaukko on eteläseiällä. Osa kellarin puurakenteista on edelleen säilynyt ovessa, seinissä ja katossa. Kellarin sisäseinät on tehty hirsistä. Katto puolestaan on ollut harjakatto ja se on tehty laudoista ja päällystetty kattohuovalla. Katto on jo romahtanut sisään. Kellarin koko on 4,6x4,7 metriä, oven korkeus 1,2 metriä ja leveys 90 senttiä. Rakenne: P= 7373598 I= 3501430. Lähellä lammen rantaa havaittiin kuoppa, jonka koko on 3x3x metriä. Kuopan ympärillä on metrin levyiset maavalli, joka lammen puolella erottuu suorakulmaisena. Kuopan sisällä on kamiina, joka tuskin on alkuperäisellä paikallaan. Lammen rannalla on myös toinen kamiina ja muuta metalliromua. Alue on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Paikalla on parakkikämppä, joka on ollut käytössä ainakin 1960-luvun alussa ja puolivälissä. Kohde näkyy vuoden 1967 peruskartalla. Tässä kartassa Luusuanlampi on nimellä Pieskonlampi. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa, pienen Luusuanlammen koillisrannalla. Kohteen koillispuolella kohoaa Luusuankumpu ja eteläpuolella Sortoselkä. Alue on kosteahkoa kangasmetsää, jossa kämpän vanha pihapiiri erottuu heinittyneenä ja muuta ympäristöä avoimempana alueena. Kohteen vieressä kulkee metsäautotie. 3 Voimassa 2014-10-15T10:34:27 4070.78808594 303.18453896
arkeologinenkohde_alue.2710 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2710 170367 {BB7F11EE-04DF-41AE-B55C-6A4077B3AB43} Petäjäselkä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 260 ei Kohde on merkitty vuosien 1969 ja 1984 peruskartoille, mutta ei vielä 1952 eikä enää 1989. Rakennus: P= 7414076 I= 3500696. Paikalla on ollut parakkikämppä, joka on nyt viety pois, ja rakennuksen sijainnin pystyy tunnistamaan paikalla olevan romun ja ympäristöstä poikkeavan kasvillisuuden perusteella. Rakennuksen pohjan kasvillisuus on heinittyneempää kuin ympäristönsä. Kämpän alueella on runsaasti erilaista metalliromua ja esimerkiksi kattohuopaa. Rakennuksen kamiina ja muut isommat metallitavarat on heitetty yhteen kasaan kämpän länsipuolelle. Kämpän kokoa on mahdoton arvioida, sillä siitä ei ole enää jäänyt mitään rakenteita jäljelle. Kaivo: P= 7414106 I= 3500697. Kaivo sijaitsee kämpästä noin 30 m koilliseen. Se on varsin hyvässä kunnossa; puurakenteet ovat säilyneet hyvin. Sauna: P= 7414130 I= 3500680. Paikalla on saunan jäännökset. Kiuas on rakennuksen keskellä, mutta muut rakenteet on viety pois. Kiuas on osittain perustettu hirsiarinalle, jossa on joko valettu pohja tai tiilialusta. Kattohuopaa on jäljellä kiukaan ympärillä. Saunan kokoa ei pysty arvioimaan, sillä sen seinälinjoja ei pysty maastossa tunnistamaan. Kellari: P= 7414033 I= 3500720. Kohde on maakellari. Sen rakenteessa on ollut kattohuopaa, mutta se on suurimmaksi osaksi siirretty pois. Kellarin sisämitat ovat 4 m x 4 m, ja sen oviaukko osoittaa pohjoiseen. Kellarin nykyinen syvyys, 1,65 m, ei ilmeisesti ole sama kuin alkuperäinen. Itä- ja länsireunustoilla on jäljellä puut, joissa on myös kattohuopaa. Oviaukon itäpuolelle on kasattu kivikasa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Parakkikämppä siihen liittyvine rakennuksineen: sauna, kaivo ja kellari. Ajoittuu mitä ilmeisimmin 1960-1980-luvuille. Kohde sijaitsee Petäjäselän kaakkoisnurkassa, 200 metriä metsäautotiestä 192380 Pakura-Varpuselkä länteen. Kohteen kaakkoispuolella noin 500 metrin päässä kulkee Pahavaara-Pakuran metsäautotie ja etelässä 800 metrin päässä Pieni-Pahavaaran metsäautotie. Varpuselkä sijaitsee kohteen pohjoispuolella. Kohteen pohjois-, koillis- ja lounaispuolella on kosteikkoa. Maasto on varsin kosteaa ja runsaskasvuista. Aluskasvillisuus koostuu pääasiassa mustikasta ja korteista. Puusto on sekametsää. Rakennuksen pohjan alueella maasto on heinittynyttä ja kuivempaa. Kellarin ympäristön maasto on kuivahkoa, ja aluskasvillisuus on sammalta ja mustikkaa. 3 Voimassa 2014-08-19T12:59:51 8358.29492188 390.5824224
arkeologinenkohde_alue.2711 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2711 170853 {E44EBFE3-6497-4D4A-B0E0-1DDBFDDC5EF4} Kurttapaise rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 192 ei Paikalla on neljän rakennuksen jäännökset. Kellari: P= 7389904 I= 3497360. Kohde on maakellari tai mahdollisest maasauna. Rakenteen sisämitat ovat 3,6 m x 2,7 m. Oviaukko sijaitsee kohteen pohjoisseinällä, ja sen edessä on 3 metrin pituinen käytävä. Oviaukko erottuu, mutta katto on romahtanut rakennuksen sisään. Säilyneet puurakenteet on tehty hirrestä. Säilyneitä hirsiä on 3 hirsikertaa sekä astuinhirsi. Kellarikuopan ympärillä on maavallit, jotka erottuvat hyvin maastossa. Kellarin katto on ollut malkakatto, jossa on myös jäljellä nauloja. Kohde saattaa olla maasauna, jolloin sitä olisi käytetty asuinsijana, ja muut kohteen rakennukset olisivat tällöin latoja tms. Rakennus 1: P= 7389917 I= 3497376. Maassa havaittiin 4 m x 4 m alueella halkaistuja puita, jotka ovat ilmeisesti osa jonkin rakennuksen kattoa. Rakennus on tehty suon laidalle kiveliöön, epätasaiselle alustalle. Rakennuksen funktio on epäselvä. Mahdollisesti kyseessä on vain lautakasa, mutta puut ovat kuitenkin selkeästi olleet osa jotakin rakennusta, sillä puut ovat muokattuja ja niissä on nauloja. Rakennus 2: P= 7389900 I= 3497397. Paikalla on 5 m x 5 m alueella halkaistuja puita maassa. Ilmeisesti puut ovat olleet osa jotakin rakennusta. Kohde sijaitsee suon laidalla kiveliössä, epätasaisella alustalla. Kuten rakennuksen 1 puut, myös nämä ovat selkeästi muokattuja. Rakennus 3: P= 7389886 I= 3497368. Paikalla on rakennuksen jäännös. Rakennuksen koko on 4 m x 3 m. Se on tehty ohuista hirsistä, ja rakenteet ovat hyvin harvat. Katossa on käytetty kattohuopaa. Rakenne muistuttaa enemmän latoa kuin asuinrakennusta. Oviaukko sijaitsee raeknnuksen länsiseinällä. Ladon itäpuolella on laaja, heinittynyt alue, kooltaan noin 20 m x 20 m, jossa yhdessä kohdassa havaittiin puujäännöksiä, jotka saattavat liittyvät rrakennukseen. Rakennuksen perustuksia ei kuitenkaan havaittu. Kyseessä on saattanut olla parakkityyppinen kämppä, joka on sittemmin purettu. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Paikalla on mahdollisesti ollut parakkikämppä ja siihen littyvä maakellari sekä muita rakennuksia. Toinen mahdollinen tulkinta on, että maakellari on maasauna, jolloin sitä olisi käytetty asuinsijana. Muut rakennukset olisivat tällöin latoja yms. Kohde sijaitsee Kemijärven länsiosassa, Kurttapaiseesta 300 metriä lounaaseen. Kohteen eteläpuolella kulkee Sammalvaara-Valkialemmen tie. Misijärvi sijaitsee kohteesta noin 4 kilometrin päässä lounaassa. Kohteen maasto on runsaskasvuista havumetsää. Aluskasvillisuus koostuu mustikasta, sammalesta ja puolukasta. Kohteen koillispuolella on suo, ja osa kohteen rakennuksista sijaitsee aivan suon laidassa. 3 Voimassa 2014-08-15T07:58:49 2555.45483398 208.03065116
arkeologinenkohde_alue.2712 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2712 170857 {CE9FD5C6-7F80-48AF-BE21-E3FC5EFFB030} Matka-aapa poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 186 ei Paikalla havaittiin poroaidan ja porokämpän jäännökset. Poroaitaus: P= 7388809 I= 3497051. Aita on tehty haljaspuolikkaista ja kiinnitetty eläviin puihin. Linjauksen ulkopuolella kaakossa ja etelässä aitaa jatkuu, mutta sitä ei lähdetty seuraamaan, sillä se erottuu huonosti maastossa. Porokämppä: P= 7388869 I= 3497096. Paikalla on porokämpän jäännökset. Rakennuksen koko on 2,8 m x 2,7 m. Rakennus on tehty pelkkahirsistä, ja nurkissa on tasasalvos. Rakennuksessa on ollut kamiina. Oviaukko on sijainnut pohjoisseinustalla. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Poroaidan ja porokämpän jäännökset. Kohde ajoittuu 1930-luvulta 1950-luvulle. Kohde sijaitsee Kemijärven länsiosassa, noin 4 kilometrin päässä Misijärvestä itään. Kohteen kaakkoispuolella kulkee voimalinja. Salmivaaran-Valkialammen metsäautotie kulkee kohteen koillispuolella 800 metrin päässä. Kohteen maasto on kosteaa ja runsaskasvuista. Kohteen luoteis- ja pohjoispuolella on suo. Metsä on havumetsää, joka kasvaa pääasiassa kuusta, mutta myös mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus koostuu suurimmaksi osaksi mustikasta, puolukasta ja rahka- sekä liekosammalesta. Poroaita 3 Voimassa 2014-08-15T08:33:04 8102.31347656 376.11060095
arkeologinenkohde_alue.2713 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2713 170862 {151186A7-20A0-48BC-9872-1FC9229C3FE3} Eeronkumpu rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Alueella havaittiin kolmen rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: P= 7396255 I= 3502123. Paikalla on rakennuksen betoniperustus, jonka koko on 8 m x 12 m. Rakennuksen sisällä, keskellä on L-kirjaimen muotoinen betoniperustus, joka on mahdollisesti takan tai muun tulisijan paikka. Rakennuksen länsipuolella kulkee vanha ajoura rakennusten 1 ja 2 välissä. Ajoura päättyy junarataan. Rakennuksen sisällä on runsaasti hakkuutähdettä, ja sen vieressä maassa on betonielementti. Rakennus 2: P= 7396234 I= 3502114. Paikalla on rakennuksen betoniperustus, jonka koko on 10,8 m x 8,5 m. Myös sen sisällä on runsaasti hakkuutähdettä. Rakennuksen itäpuolella on kaivo, joka on rakennettu kaivonrenkaista. Sen syvyys on 6 kaivorengasta. Kaivoa ei ole peitetty millään tavalla, ja onkin siksi varsin vaarallinen. Rakennuksen luoteisnurkassa on erillinen, tasainen alue, jonka pohjalla on todennäköisesti betonipohja. Tasaisen alueen koko on noin 5 m x 6 m. Rakennuksen eteläpuolelta 20 m päästä löytyi puisen lumiauran jäännös, joka on jo huonossa kunnossa. Maakellari: P= 7396225 I= 3502144. Paikalla on hyvin säilynyt maakellari, jonka sisätilan koko on noin 4 m x 2,5 m. Kellarin tuulikaappi on kooltaan 4 m x 1,5 m. Tuulikaapin seinässä on kaiverrukset 1944 ja 1945 sekä teksti "Ei ole kettään". Paikalla on suuri ja tukeva maakumpu, joka erottuu maastossa selvästi, mutta sen päältä ei kannata ajaa. Maakummun länsi- ja lounaispuolella on betonijalkoja, joten ilmeisesti paikalla on ollut enemmänkin rakennuksia. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kohde on metkitty karttoihin metsätyönjohtajan asunnoksi ja se on ollut käytössä ainakin 1930-luvulla. Kohde sijaitsee Kemijärven Kuusivaaran alueella, 130 metriä Palojärven tiestä nro 19778 etelään. Kohteen pohjoispuolella 50 metrin päässä kulkee junarata. Eeronlammit sijaitsevat kohteen itäpuolella noin 150 metrin päässä. Kohde sijaitsee kummulla, jonka halki kulkee junarata. Maasto on havumetsää, jossa kasvaa myös koivua. Aluskasvillisuus koostuu mustikasta, heinästä, katajasta, rahkasammalesta ja puolukasta. Kohteen itäpuolella on suo ja lounaispuolella hakkuuaukea. 3 Voimassa 2014-08-15T09:22:22 2005.40869141 200.76436917
arkeologinenkohde_alue.2714 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2714 171629 {99685805-C4DB-40CA-8DEC-37F2D26B3C04} Valkealampi hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 149 ei Kohde sijaitsee Koitereen lounaispuolella Valkealammen koillispäässä. Paikalla kulkevan tien t-risteyksen ympäröivillä mäenrinteillä suon yläpuolella on 6 hiilimiilua. Maaperä on hiekkapohjaista ja puusto sekametsää. Miiluista 3 sijaitsee risteyksen eteläpuolella tien ja suon välissä ja loput tien pohjoispuolisen mäen rinteellä. Miilujen rakenne: Miilut ovat muodoltaan pyöreitä. Halkaisija vaihtelee 7-12 m välillä. Rakenteissa on selvä rajaava rengasmainen valli, joissain myös ympärillä kuoppia kuten miiluissa tavallisesti. Rengasvallin paksuus on 3-4 metriä. Vallin korkeus on 1-1,2 m. Vallin sisäpuolinen osa on tasainen ja arviolta ympäröivän maanpinnan tasolla. Koillisin rakenne poikkeaa muista kumpuilevine pintoineen. Samainen rakenne on myös osin tien vaurioittama. Tien eteläpuolella tienristeyksessä olevaan rakenteeseen tehty koepisto paljasti pinnan alla noin 0,4 m noki- ja hiilimaakerroksen (valokuva). Rakenteiden pohja lienee siis alunperin kaivettu selvästi ympäröivää maanpintaa alemmas. Alueen miiluissa, joissa tuulenkaato on repinyt auki kerroksia, on havaittavissa hiekkaan valuneen pien muodostamia asfalttipaakkuja. Samanlaisia havaintoja tehtiin myös muissa Ilomantsin vastaavissa kohteissa. Aluemainen, rajattu GPS-mittausten ympärille. Kohde tarkastattiin kesän 2014 inventoinnissa Suti-GIS-tiedon pohjalta. Alue osoittautui tunnettua laajemmaksi. Hiilimiiluja 6 kpl. 3 Voimassa 2014-11-14T16:56:19 6636.68359375 425.47712632
arkeologinenkohde_alue.2715 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2715 171649 {AE405C2D-A414-4AD7-88F5-CD48DB75316A} Valkeavaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Koitereen lounaispuolella Valkealammen viereisellä Valkeavaaralla. Luoteis-kaakko-suuntaisella vaaralla on ollut tila peltoineen. Nykyisin alue kasvaa koivuvaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus on korkeaa pensas-, ruoho-, heinäkasvillisuutta. Lähellä vaaran huippua, sen länsireunalla, on tulisijallinen rakennuksen jäännös. Tämä lienee ollut asuinrakennus. Jäännöksen koko on n. 7 x 9 m. Rakennuksessa on ollut kivistä ladottu uuni. Vaaran laella on lisäksi peltojen raivauksessa syntyneitä röykkiöitä, joista mitatut on kuvattu kartassa. Tien pohjoispuolella on navetan kivijalka. Kivisen kivijalan koko on n 9 x 8 x 1,5 m. Kivijalan pohjoispuolelle on valettu seinä, joka on luultavasti alkuperäistä kivijalkaa nuorempi. Tien eteläpuolella vaaran länsireunalla on kaivon jäännös. Vuoden 1974 peruskartassa on esitetty navetta, mutta asuinrakennusta ei enää ole kuvattu. Alueimainen, kattaa vaaran laella olevat rakenteet. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. 3 Voimassa 2014-11-07T14:10:50 16068.59814453 516.27800419
arkeologinenkohde_alue.2716 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2716 171691 {638CAA86-EBB8-447B-97DD-297B3D20F5E0} Kypönniemi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 143 ei Kohde sijaitsee Koitereen itärannalla Kypöniemen ja Päivynniemen välisen lahden itärannalla. Paikalla on nykyisin uimaranta. Vuodelta 2005 peräisin olevan kohteen löytäneen Mikroliitti oy:n raportin mukaan kaikki havainnot kivikautisesta asuinpaikasta on saatu rantavedestä. Metsähallituksen käytössä olevassa Muinaisjäännösrekisterissä kohde on merkitty pisteenä rantaveteen. Museoviraston ylläpitämän rekisteriportaalin Muinaisjäännösrekisterissä kohdetta ei enää ole (katsottu 11.9.2014 ja varmistettu 6.11.2014). Kesällä 2014 rantavedessä oli havaittavissa kvartseja. Näitä ei kerätty talteen. Todettiin, että paikalla ei näytä tapahtuneen muutoksia vuoden 2005 inventointiin verrattuna. Kvartsien esiintymäalue rajattu alueena karttaan. Aluemainen, rantavesi, jossa kvartsihavaintoja. Tunnettu muinaisjäännöskohde, tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Hiekkaranta, rantavesi. 3 Voimassa 2014-11-07T13:57:00 940.65283203 165.57032595
arkeologinenkohde_alue.2717 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2717 171693 {FF13F5BF-922F-462C-A188-C51085EC06E5} Päivynhiekka hiilimiilut 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 148 ei Kohde sijaitsee Koitereen itärannalla olevalta Päivynhiekalta 400 metriä itään. Paikka on tasainen hiekkapohjainen mäntykangas notkelmassa tien vieressä tienmutkan lounaispuolella. Paikalla on neljä kumputyyppistä hiilimiilua. Miilujen halkaisijat ovat 13-15 m ja näiden ympärillä on tyypille ominaiset kuoppien muodostamat kehät. Miilun ympärillä on 7-9 kpl kuoppia. Kuopat ovat poikkeuksellisen suuria. Syvyydeltään ne ovat n 1,5 m. Tien vieressä olevaan miiluun tehtiin koepisto, jossa oli n 0,5 m paksu nokimaakerros. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa Lidar-aineiston avulla. Hiilimiiluja 4 kpl. Hiekkapohjainen ehjä mäntykangas. 3 Voimassa 2014-11-06T10:42:10 1632.04980469 157.24557583
arkeologinenkohde_alue.2718 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2718 169131 {95B0868B-4A3F-42E0-BACE-BF08EEF61250} 1000019844 Kaatiinlampi puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 178 ei Niemeä pitkin kulkee panssarivaunujen kivieste, joka on merkitty peruskarttaan. Sen rinnalla kulkee pitkän matkaa juoksuhauta. Niemen koillispuoleisella suolla on piikkilankaesteiden tolppia. Niemekkeen eteläosassa on runsaasti rakennelmia, mm. suorakaiteen muotoisia kaivantoja, joissa osassa on puurakenteita jäljellä. Korkeamman kummun päällä on kookas kaivanto ja sen reunassa on osittain maanalla ollut kivivahvisteinen rakennelma.Niemekkeen kaakkoispäähän johtaa tieväylä ja siihen liittyy kookas 15 x 20 metrinen kaivanto. Erillisiä rakenteita alueella on noin parikymmentä. Kohde on aluemainen. Yksi tuliasemista on merkitty erillisellä pisteellä. Kohde on tarkastettu Salpalinja-inventoinnissa vuonna 2011. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin muu kulttuuriperintökohde-statuksella. Salpalinjaan kuuluva puolustusvarustus. Kohde sijaitsee Inarintien eteläpuolella, rämeiden ympäröimällä kankaalla, joka jatkuu kapeana niemenä Kaatiinlampeen. Alue on puustoltaan mäntyvaltainen ja kehitysluokaltaan varttunutta ja nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-06-19T10:40:54 42869.43408203 1653.58992731
arkeologinenkohde_alue.2719 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2719 169148 {9163935A-E07D-41FA-A4E1-A215902E6D98} 1000019845 Vilponlammit puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 182 ei Puolustusvarustuksen tarkoitus on ollut torjua koillisesta hyökkäävä vihollinen. Alueella on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, erillisiä panssaritorjuntatykin ja konekiväärien tuliasemia sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsuja. Alueella havaittiin yli 30 rakennetta.Yksi korsu on säilynyt ehjänä. Korsu on ulkomitoiltaan 6 x 8 m kokoinen. Hirsikatto on peitetty kivillä ja maalla. Katolla näkyy kaksi puista ilmanvaihtoputkea. Korsu on luhistumaisillaan. Kohteen itäosassa on panssarivaunun kivieste, joka on merkitty peruskarttaan. Kivieste jatkuu Inarintien eteläpuolella. Kohteen rajaus on aluemainen. Korsun ja toisen kookkaan rakennelman sijainnit on merkitty erikseen pisteinä. Tarkastettu Salpalinja-inventoinnissa vuonna 2011. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin, mutta sillä ei ole muinaisjäännösstatusta. Salpalinjaan kuuluva puolustusvarustus. Inarintien pohjoispuolella, soiden ympäröimällä, Vilponlampien länsipuolella olevalla kankaalla. Alueen puusto vaihtelee nuoresta kasvatusmetsästä uudistuskypsään metsään. 3 Voimassa 2014-06-04T14:38:46 40545.32666016 1718.55484748
arkeologinenkohde_alue.2720 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2720 171512 {965982C9-4C8D-4E0C-BBD3-73F2F3D7EE50} Vene-Saahkari 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 149 ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Hiienvaaran eteläpuolella ja n 300 m pohjoiseen Vene-Saahkarista on kapea etelään työntyvä hiekkainen harjanne. Alueen metsä on hakattu ja maanpinta laikutettu, joten havainto-olosuhteet olivat hyvät. Harjanteen päältä löytyi kvartsia n 10 m matkalta. Löydöt ovat laikutetun alueen ja metsän rajalta, joten asuinpaikka ulottunee myös metsän puolelle harjanteen päällä. Paikan korkeus kartan perusteella on n 149 tai 150 m mpy. Korkeuskäyrän (150 m mpy) sijainti vaihtelee eri karttaversioiden mukaan. Aluemainen. Digitoitu löytöhavaintojen keskeltä otetun GPS-mittauksen ja topografian perusteella. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Pintahavaintojen perusteella vaikuttaa pienialaiselta. Hiekkamaata, metsä hakattu ja pohja laikutettu. 3 Voimassa 2014-10-15T10:10:45 582.86962891 90.89360607
arkeologinenkohde_alue.2721 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2721 171517 {4CB641C8-A746-41F5-9BFB-A034E735DE4E} Vene-Saahkari 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 148 ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Vene-Saahkari-järvestä n. 150 m pohjoiseen on etelään työntyvä hiekkainen muinaisniemi. Niemen eteläkärjestä löytyi laikutuksesta iskettyä kvartsia. Lisäksi yksi iskoks saatiin niemen poikki kulkevalta polulta n 25 luoteeseen em löytökeskittymästä. Alueen laikutukset ovat osittain jo kasvamassa umpeen. Aluemainen. Luotu havaintojen ja topografian perusteella. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkamaa, metsä hakattu, pohja laikutettu. 3 Voimassa 2014-10-15T09:28:24 1942.62060547 169.43303807
arkeologinenkohde_alue.2722 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2722 171521 {1C30DD7B-5BB7-4AAE-8164-D0577F0FED78} Vene-Saahkari 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 147 ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Vene-Saahkari-järven lounaispuolella n 250 m päässä on kaakkoon työntyvä muinaisniemi n 147,5 m mpy, jonka läpi kulkee tie. Asuinpaikka löytyi tieleikkauksesta. Paikalta saatiin kvartsia ja palanutta luuta alakohteella merkityltä kohdalta Yksi iskos löytyi n 4 m pohjoiseen metsälaikutuksesta. Lisäksi idempänä tieleikkauksessa n 13 m päässä löytökeskittymästä oli tulen rapauttamia kiviä. Aluemainen, havaintojen ja topografian perusteella. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjainen rinne, nuori männikkö, tieleikkaus. 3 Voimassa 2014-11-07T14:18:13 2499.96679688 203.90470815
arkeologinenkohde_alue.2723 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2723 171525 {C6832D95-E3F9-4AF8-923F-00036BC6B9D3} Hiienjoki 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Vene-Saahkari-järven koillispuolelta kulkee tie Hiienjoen yli. Joen itäpuolella tie leikkaa vanhojen joki tai Muinais-Koitereen rantatörmien poikki. . Tieleikkauksesta, n 147,5 m korkeudelta, tien molemmin puolin löytyi runsaasti iskettyä kvartsia n 20 m matkalata. Paikalla on loivasti lounaaseen ulkoneva muodostuma, joka hahmottuu huonosti kartan korkeuskäyrissä. Vanhemmassa karttapohjassa tietä ei ole merkitty.Yksi iskos saatiin myös alemmalta hiekkamuodostumalta. Aluemainen, perustuu havaintoihin ja topografiaan. Todellisuudessa asuinpaikka-aluetta saattaa olla metsässä muinaisrannan suuntaisesti pitkällä matkalla kuten joen vastakkaisella puolella voitiin todeta laikutuksista kohteen Kalatonlampi yhteydessä. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kivetön hiekkamaa, tieleikkaus, ympäröivä metsä ehjää. 3 Voimassa 2014-10-15T09:25:37 947.65234375 127.88543286
arkeologinenkohde_alue.2724 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2724 171528 {8E8A9A67-801B-42D5-AA13-7EBEF78DE649} Hiienjoki 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 150 ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella Vene-Saahkarin koillisrannalta olevasta vanhasta kämpästä n 0,5 km koilliseen Hiienjoen itäpuolella. Lounaaseen ja länteen avautuva rinne on hakattu ja laikutettu. Laikutusalueen eteläreunasta vanhan rantatörmän päältä n 149 m mpy löytyi kvartsi-iskoksia yhdestä laikusta. Välittömästi löytökohdan eteläpuolella kasvaa metsä ja ehjä kangas. Aluemainen. Rajattu GPS-mittauksen ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkamaa, metsä hakattu, pohja laikutettu. 3 Voimassa 2014-11-14T16:32:27 300.17675781 69.97265645
arkeologinenkohde_alue.2725 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2725 171531 {8506F3D2-3093-4C9B-9E2F-CA6913C8F9A2} Kalatonlampi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 146 ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Vene-Saahkari-järven ja Hiienjoen välissä on pohjoiseteläsuuntainen hiekkapohjainen laaja harjanne, joka rajautuu idässä suohon. Alueella havaittiin runsaasti merkkejä kivikautisesta asutuksesta: kvartsi-iskoksia, esineitä, kappaleita, kivilaji-iskos, palaneen luun keskittymiä ja palaneita kiviä. Lisäksi asuinpaikan alueella on pyyntikuoppa. Havainnot muodostavat melko yhtenäisen peiton n 0,5 km matkalla pohjoiseteläsuunnassa, eikä erillisten muinaisjäännösten erottaminen alueelta ole mielekästä. Löytöjä on kolmelta erilliselta korkeustasolta, jotka liittynevät eri ikäisiin rantavaiheisiin alueella: löytöjä on väliltä 147,5-150 m mpy. Lisäksi on syytä huomata, että etelässä löytöalue rajautuu lähelle tutkimusalueen etelärajan metsää. Samoin esitetyn asuinpaikkarajauksen koillispuolella on varttunutta metsää, joten alueelta ei ole pintahavaintoja. Todellisuudessa asuinpaikkavyöhyke voi hyvin olla esitettyä laajempi erityisesti alueen koillisosassa. Kyseessä on yksi laajimmista Koitereen altaan tunnetuista muinaisjäännösalueista. Asuinpaikkavyöhykkeellä havaituista keskittymistä: Korkeimmat löydöt (150 m mpy) ovat alueen länsireunalla olevalta tasalakiselta mäeltä. Noin 20 m laen pohjoisreunasta havaittiin palaneiden luiden ja kvartsien muodostama keskittymä (koord 3684937,22519 / 6999451,79203 / 150 m mpy). Asuinpaikka-alueen pohjoisosassa kulkee matala harjanne tien suuntaisesti n 148 m mpy. Harjanteella on melko laajalla alueella palanutta luuta (koord) ja kvartseja. Kvartseja esiintyy laajemmalla alueella ja ne ulottuvat rajatun alueen luoteisosaan, joka on korkean suohon rajautuvan törmän päällä. Asuinpaikka-alueen itäreunassa kulkee selvä rantatörmä, joka rajautuu suohon, ja joka puolestaan laskee lopulta idässä Hiienjoelle. Täällä asuinpaikkalöydöistä on syytä mainita kvartsikeskittymä niemen eteläreunalla (koord 3685040,85583 / 6999485,65112 / 147 m mpy) ja palaneiden luiden keskittymä lahdelmassa (koord 3685024,439 / 6999455,38287 / 147,5 m mpy). Yksittäisiä kvartseja esiintyy siellä täällä kohti etelää kuljettaessa aina lähelle kohtaa, jossa tie erkanee rantatörmän päältä (= korkeuskäyrä 147,5 m mpy). Rajatun alueen eteläosa kartassa näkyvästä puolustuvoimien taukokopista etelään on hakattu ja laikutettu arviolta n 5 vuotta sitten ja kasvaa nuorta mäntyvesaa. Alueen laikut ovat alkaneet umpeutua, joten havaintomahdollisuudet eivät ole yhtä hyvät kuin pohjoispäässä. Kuitenkin alueen eteläosasta löydettiin iskettyä kvartsia (koord 3684963,19375 / 6999165,19192 / 147,5 m mpy). Em. taukokopista kymmenkunta metriä etelään tien vieressä sen länsipuolella sijaitsee pyyntikuoppa (koord .3684952,93357 / 6999237,01508 / 147,5 m mpy). Rakenteen kokonaishalkaisija vallit mukaan lukien on n 6 m. Valliin tehdyssä pistossa on havaittavissa selvästi muodostunut uusi podsoli. Kuopan pohjalle tehtiin myös koepisto siinä havaitun likamaan vuoksi. Maa seulottiin, mutta mitään löytöihin viittaavaa ei havaittu. Sen sijaan havaittiin, että koepiston profiilissa on myös kaksoismaannos, joten pyyntikuoppa on ilmeisesti täyttynyt useammassa vaiheessa. Aluemainen. Perustuu maastossa tehtyihin havaintohin ja näistä tehtyihin GPS-mittauksiin. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Laaja kivikautinen asuinpaikkavyöhyke. Hiekkamaa, hakattu hakattu ja pohja laikutettu. Alueen etelä- ja pohjoisosassa jo nuorta mäntyvesakkoa. 3 Voimassa 2014-10-15T10:11:30 31496.41601562 1258.13000369
arkeologinenkohde_alue.2726 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2726 171537 {4046A49F-67CC-4837-85BC-D1D9C4AEC15C} Kalatonlampi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 149 ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Kohde sijaitsee n 0,2 km länsiluoteeseen vesistöstä Kalatonlampi ja on vanhan rantatörmän päällä lounaaseen aukeavalla kankaalla. Pääosa löydöistä on epätyypillisesti löytynyt asuinpaikan koillispuolella olevan harjanteen juurelta. Kohta on kuvattu pisteenä kartassa. Yksittäinen kaavin löytyi myös lähempää törmän reunaa n 20 m lounaaseen keskittymästä. Asuinpaikasta n 60 m itään välissä olevan harjanteen itäpuolelta on löytynyt kohteeseen Kalatonlampi 1 kuuluvat eteläisimmät kvartsilöydöt. Aluemainen. Rajattu havaintojen ja topografian perusteella. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkamaa, metsä hakattu, pinta laikutettu. 3 Voimassa 2014-10-15T10:00:44 1253.09814453 132.70579587
arkeologinenkohde_alue.2727 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2727 169302 {18042107-8267-45A9-9536-5C45F96FF1C9} Sininen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Puuttomalla alueella on rakennusten jäänteitä ja maakuoppia. Laajemmalla alueella kuusikon seassa on raivausröykkiöitä. Rakennusjäännös 1: Koko on 5 x 7 metriä. Seinälinjat ovat L:n muotoiset. Maakuoppa: Koko on 4 x 5 metriä. Kuoppa lienee maakellari. Rakennusjäännös 2: Kaakkois-luoteissuuntaisen pohjan perustukset on ladottu kivistä. Seinälinjat ovat näkyvissä, ja pohjassa on havaittavissa erillisiä huoneita. Pohjan kaakkoispään kapeampi osa on mitoiltaan 7 x 8 metriä. Luoteisosa on leveämpi (mitoiltaan 8 x 12 metriä). Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusten pohjat on merkitty erikseen pistemäisinä. Kohde löytyi tutkimalla vanhaa karttaa 1930-luvulta, jossa paikalle on merkitty metsänvartijan tila. Vuoden 1935 metsätalouskarttaan paikkaan on merkitty metsänvartijantila. Rakennusten pohjat ovat tämän jäänteitä. Kohde sijaitsee Sinisenvaaran pohjoispuolella olevalla pienemmällä vaaralla. Kohde on metsäautotien pohjoispuolella, rehevässä uudistuskypsässä kuusikossa. Tien läheisyydessä, sen pohjoispuolella, kuusikon keskellä on puuton alue. 3 Voimassa 2014-10-31T12:10:31 6709.22558594 368.17470506
arkeologinenkohde_alue.2728 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2728 169649 {F28F9924-314F-4A09-B25A-5C018EC102B8} Saarijärvi savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 255 ei Paikalla havaittiin kolmen rakennuksen jäännökset. Kohde on merkitty vuoden 1968 peruskartalle. Kohde näkyy edelleen vuoden 1991 peruskartalla. Rakennus 1: (P= 7371031 I= 3532553) Kaksiosainen rakennus, jonka koko on 12,5x6,9 metriä. Rakennuksen kaakkoisnurkassa on piisi, jonka pohjan ala on 2,4x2,4 metriä. Mahdollisesti myös rakennuksen koillisnurkassa on ollut piisi, joskin tässä kivet ovat hajallaan. Osa alimmista pyöröhirsikerroista on säilynyt. Rakennus 2: (P= 7371014 I= 3532537) Kaksiosainen rakennus, jonka pohjoispäässä on myös talli. Rakennuksen koko on kaikkiaan 20x7,6 metriä. Rakennus on tehty pyöröhirsistä, joiden välit on tilkitty kuntalla, ei tosin tallin seinissä. Rakennuksessa on käytetty ns. ryssänkaulasalvosta. Asuinpuolella ovi on itäseinällä ja ikkuna eteläseinällä. Rakennuksen länsiseinustalla on valtavan kokoinen uuni. Talliin on käynti sekä ulkoa että asuintiloista pienen porstuan kautta. Rakennuksen seinähirsien päädyissä havaittiin kahta erilaista leimaa mm. 5. Rakennus 3: (P= 7371008 I= 3532498) 7x7 metrin kokoinen lato, jonka katto on romahtanut sisään. Ovi sijaitsee itäseinällä. Latoon on käytetty erimittaista pyöröhirttä ja ns. ryssänkaulasalvosta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Paikalla on kahden savottakämpän ja ladon jäännökset. Kohde sijaitsee Kemijärven kaakkoisosassa, Saarijärven pohjoispäässä olevalla kumpareella. Kemijärven ja Posion raja kulkee järven kohdalta. Kohteen välitön ympäristö on tuoretta kangasmetsää, muuten ympäristössä on paljon soita ja kosteikkoja. 3 Voimassa 2014-09-19T15:44:37 2344.09985352 223.63768657
arkeologinenkohde_alue.2729 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2729 169661 {37BBB53A-F4A3-45AE-BA11-16516946761E} Haarainlampi savottakämmpä jäänös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 282 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: P= 7367823 I= 3525811. Rakennuksen koko on 8 m x 7,4 m. Sen seinälinjat erottuvat maastosta maavalleina. Seinien alimpia hirsiä on säilynyt jonkin verran, mutta selkeää piisin paikkaa ei löydetty. Rakenteen eteläseinustan keskellä on suorakaiteen muotoinen keko, jossa on hiekkaa ja kiviä, ja todennäköisesti liittyy rakenteeseen. Rakennus 2: P= 7367815 I= 3525818. Rakennuksen koko on 8 m x 6 m. Sen pohjois- ja itäseinät erottuvat maastossa vain heikosti, muut seinät erottuvat maavalleina. Rakennuksen keskellä on suorakaiteen muotoinen 1 m x 2 m kokoinen kohouma, jossa kairattaessa havaittiin hiekkaa. Kyseessä saattaa olla hiekkapatjainen uuni. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella Kohteet on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Paikalla on todennäköisesti kahden savottakämpän jäännökset. Kohde sijaitsee Haarainlammen rannassa ja sen itäpuolella nousee Repotunturi. Maasto on kuivahkoa sekametsää, ja itse rakenteiden ympärillä kasvaa katajaa. 3 Voimassa 2014-09-22T13:59:25 1693.04956055 163.99594984
arkeologinenkohde_alue.2730 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2730 170904 {D270023B-276E-46E7-914C-DE7004531336} Porokangas rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 197 ei Paikalla havaittiin kahden rakennuksen jäännökset. Kellari: P= 7356963 I= 3519063. Paikalla on maakellari, jonka puurakenteet on poistettu tai ne ovat maatuneet kellarin sisään. Hakkuutähdettä on kasattu rakennuksen sisään. Kellarikuopan ympärillä on selkeät maavallit, joiden leveys on noin 2 metriä. Kohteen koko on 4 m x 4,4 m. Kellarin oviaukko sijaitsee itäseinällä, jokeen päin. Koilliskulmassa on isompi kiveys, joka on todennäköisesti kasattu kuopassa olleista kivistä. Kämppä: P= 7356957 I= 3519078. Kohde on rakennettu hyvin märälle kohdalle, suon laitaan. Rakennuksen koko on 13 m x 7 m. Piisi sijaitsee rakennuksen lounaiskulmassa. Rakennus on ilmeisesti ollut kaksiosainen, ja todennäköisesti pohjoisosa on kuulunut hevosille. Vain alin hirsikerta erottuu maassa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Savottakämppä ja siihen liittyvä kellari. Kohde sijaitsee Kemijärven eteläosassa, Keskimmäisen ja Ylimmäisen Palojärven välillä virtaavan Palojoen rannan tuntumassa, 40 metrin päässä rannasta luoteeseen. Kohde sijaitsee Keskimmäisestä Palojärvestä 600 metriä koilliseen ja Ylimmäisestä Palojärvestä 1 km luoteeseen. Kohteen itäpuolella on suo, jonka aivan reunalle kämppä on rakennettu. Kellari sijaitsee Porokankaan jokea ja suota kohti viettävässä rinteessä. Maasto on varsin kosteaa ja runsaskasvuista havumetsää. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta, suopursusta ja heinästä. 3 Voimassa 2014-08-15T12:47:57 1119.85498047 130.61334166
arkeologinenkohde_alue.2731 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2731 170906 {FB20E0EF-59DA-4BB8-83BD-6998AFE3B470} Jätevedenpuhdistamo luode Asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 72 ei Asuinpaikka sijaitsee Utsjoen muodostaman niemen luoteiskärjessä joen itäpuolella jätevedenpuhdistamosta noin 250 metriä luoteeseen. Asuinpaikka sijaitsee niemen luoteiskärjen tasanteella ja sen etelä-, kaakko- ja itäpuolella maasto nousee melko jyrkästi. Utsjoen rantaan on matkaa muutama kymmenen metriä. Alueelta havaittiin viisi kodan tai kammin pohjaa, kammin tai kellarin jäännös sekä yksi kuoppa. Kammin tai kellarin jäännös on havaituista rakenteista eteläisin (7758199 3500975). Se on tehty kohti itää nousevan rinteen kylkeen lähelle kohti jokea laskevaa rantatörmää siten, että toinen lyhyemmistä seinistä on osa rinnettä. Rakenteen oviaukko on toisella lyhyellä sivulla kohti jokea. Rakenne on kooltaan noin 5 x 3.5 metriä. Sen ympärillä on romahtaneiden seinien jäännöksenä 0.8-1.2 metrin korkuinen kunttavalli. Vallin leveys on noin metrin. Oviaukon lähellä on vielä jäljellä lyhyt lankunpätkä mahdollisesti seinä- tai kattorakenteesta. Oven viereisessä nurkassa on lyhyitä ja lahoja koivurungonpätkiä. Ne ovat todennäköisesti jäänteitä seinän rakenteesta. Kammin/kellarinjäänteestä koilliseen on viisi kodanpohjaa ja yksi kuoppa.Kodanpohjat erottuvat matalina pyreinä tai neliön tai suorakulmion muotoisina valleina. Niiden keskellä ei ollut havaittavissa kohoumaa merkkinä tulisijasta. Kodanpohja 1 ja 3 ovat aivan toistensa vieressä, lähes toisissaan kiinni. Kodanpohja 1 (7758259 3501034) on kooltaan 4 x 4 metriä seinävallin ulkoreunasta mitattuna. Valli on leveimmillään 1.5 metriä ja korkeudeltaan 30-70 cm. Oviaukko on mahdollisesti sijainnut etelä-luonassivulla. Kodanpohja 2 (7758262 3501005) on samoin kooltaan 4 x 4 metriä. Seinävalli on 1-1.2 metriä leveä ja noin 40 cm korkea. Koillissivulla vallia ei juuri ole. Kodanpohja 3 (7758255 3501029) on kooltaan noin 4 x 4.5 metriä. Sen ympärillä on 0.8-1 metrin levyinen ja 20-40 cm korkea valli. Oviaukon paikka ei ole hahmotettavissa. Kodanpohja 4 (7758236 3501016) on kooltaan 4 x 4 metriä. Seinävalli on noin 1.5 metriä leveä a 10-30 cm korkea. Oviaukon paikka ei ole hahmotettavissa. Kodanpohja 5 (7758245 3500994) on vaikeimmin maastosta havaittavissa. Se näyttää pyreähköltä ja on halkaisijaltaan noin 3.5 metriä. Seinävalli on 1-1.5 metriä leveä ja noin 20 cm korkea. Pohjoisin rakenne on pyyntikuoppaa muistuttava soikea painanne (7758269 3501027). Se on kooltaan 3 x 4 metriä ja noin 80 cm syvä. Sen ympärillä on 1-50 cm korkuinen ja 1-1.3 metrin levyinen valli. Koepistossa kuopasta ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. On mahdollista, että se liittyy asuinpaikkarakenteisiin. Asuinpaikaksi rajattiin se tasanne kokonaan, missä kodanpohja sijaitsevat sekä lisäksi kammin/kellarin jäännöksen ympäristö. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Pirjo Rautiainen tarkasti jätevedenpuhdistamon ympäristön elokuussa 2014 Utsjoen kunnan valmistelemaa osayleiskaavaa varten. Rakenteiden tarkkaa ikää ei voi tietää ilman tarkempia tutkimuksia. Kammin/kellarin jäännös vaikuttaa kuitenkin muita rakenteita selvästi nuoremmalta. Ympäristö kumpuilevaa tunturikoivikkoa. Maaperä on moreenia. Asuinpaikan alue on tasanne Utsjoen muodostaman niemen luoteisosassa. Tasanteen etelä-, kaakko- ja itäpuolella maasto nousee selkeästi tasannetta korkeammalle. Utsjoen ranta on hyvin jyrkkä. Kenttäkerroksen kasvillisuus muodostuu lähinnä mustikasta, juolukasta ja variksenmarjasta, pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal. 3 Voimassa 2014-08-15T13:16:37 10409.17993164 399.91579375
arkeologinenkohde_alue.2732 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2732 170178 {1C2C8E57-CAFC-42FC-B5D6-6D5EC81373B7} 320010072 Juuvaara merkkipuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 268 ei Kuulimme Juuvaaralle sijoittuvasta tarinasta kaksi eri versiota. Ensimmäisessä versiossa (Kertoja P. Lehtisola) kolmen pojan joukko oli kuullut Juuvaaralla olleesta "rahapuusta" ja lähteneet sitä etsimään. Pojat olivat 10-15 -vuotiata kansakoululaisia ja he olivat kuulleet rahapuusta yhden pojan isoisältä. Puuta oli etsitty läheltä kiveä, missä paikalliset viettivät juhannusta (=Juuvaaran laki). Pojat löysivät tämän "rahapuun" jo maahan kaatuneena ja olivat ryhtyneet sitä rikkomaan kirvellä.Puu ei ollut mikään iso, ehkä halkaisijaltaa 10-20 cm. Puussa olleesta kolosta oli sitten löytynyt 4-7 pienikokoista rahaa, joissa oli reikä keskellä. Nämä rahat jäivät sitten yhdelle pojista eikä niistä sen jälkeen ole ollut tietoa. Toisen versio (Kertoja K. Peuna) on edellisen kanssa yhteväinen paitsi sen osalta, että tässä tarinassa rahapuuta ei löydetty eikä siten myöskään rahoja. Kertoja oli myöhemmin aikuisiällä vielä etsinyt tätä rahapuuta sitä kuitenkaan löytämättä. Henkilö, joka kertoi ensimmäisen version tarinasta, oli sitä mieltä, että tieto rahapuun olemassaolosta oli yleistä Juujärven alueen ihmisillä. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmiset puhuivat vain yhdestä puusta. Tarinan innoittamina kävimme tarkatamassa Juuvaaran. Tarkastimme sekä laen että rinteitä katselemalla vanhoja keloja sekä pystyssä olevien petäjien kylkiä. Myös maassa olevien kelojen kylkiä tutkittiin. Juuvaaran laelta löytyi vanhin alueen säilyneistä merkkipuista. Tähän on veistetty vuosiluku 1783. Tämän lisäksi havaitsimme yhden mahdollisesti 1800-luvulta olevan kaiverruksen ja yhden 1900 luvun alusta. Loput havaitut vuosiluvut ovat 1960-lukua nuorempi. Laelta dokumentoitiin myös purnuja muistuttavia kuoppia, joiden ikä on kuitenkin epäselvä. Merkkipuu 1: P= 7365766 I= 3515489. Merkkipuu sijaitsee Juuvaaran laella, hieman etelärinteen puolella. Myös puussa oleva pilkka osoittaa etelään. Puu on paksu ja korkea kelopuu, jonka pilkassa ainakin kaiverrettuna luvut -86, -7, -94, -95, -99 sekä nimikirjaimia. Merkkipuu 2: P= 7365760 I= 3515500. Puu sijaitsee Juuvaaran laella, hieman etelärinteen puolella. Myös pilkka osoittaa etelään. Paksussa männyssä on kaksi kaiverrusta pilkassa, AINO ja T.L.S. Merkkipuu 3: P= 7365790 I= 3515517. Juuvaaran laella on kaksi ja puolimetrinen katkennut kelo, jonka kyljessä pilkassa on vuosiluku 1783 ja nimikirjaimet S.M., toisella puolella vuosiluku 1996 ja nimikirjaimia, mm. J.J. Merkkipuu 4: P= 7365794 I= 3515513. Juuvaaran laella suuressa männyssä on pilkka, jossa on kaiverrukset IPOLA, L.J.K .E.J., K.K.M. 4/1961. Osa kaiverruksesta on jo kasvanut umpeen. Merkkipuu 5: P= 7365802 I= 3515518. Kohde on suurehko mänty Juuvaaran laella, jossa on mahdollisesti kaiverrus A, jonka alla vuosiluku 1898. Kaiverruksessat saattaa myös lukea 898, tarkoittaen tällöin mahdollisesti elokuuta 1998. Kaiverrus on melko kulunut ja osin kasvanut umpeen, joten sitä on vaikea tulkita. Merkkipuu 6: P= 7365802 I= 3515511. Kohde on melko ohut mänty Juuvaaran laella, jossa olleessa pilkassa erottuu jotakin kaiverrusta. Pilkka on kuitenkin melkein kasvanut umpeen, eikä kaiverrusta näy tarpeeksi sen tulkitsemiseksi. Merkkipuu 7: P= 7365833 I= 3515491. Kaksimetrisessä katkenneessa kelopuussa Juuvaaran laella, luoteisrinteen puolella, on kaiverruksia. Yhdessä kaiverruksessa on kirjaimet O.A.S.I., jonka alla ilmeisesti vuosiluku 1905. Kaiverrus on rajattu. Puussa on myös muita, tuoreempia kaiverruksia, esimerkiksi vuosiluku 2004 ja nimikirjaimia. Merkkipuu 8: P= 7365838 I= 3515524. Nelimetrisessä männyssä vaaran laella koillisrinteen puolella on pilkka, jossa on nähtävissä kaiverrukset H.S, sen alla E.S. ja sivussa vuosiluku 1969. Merkkipuu 9: P= 7365857 I= 3515527. Paksussa kelossa on kaiverrettuna luku 29. Luvun alkuosa on mahdollisesti kadonnut puun pinnan rikkoutuessa. Puu sijaitsee vaaran laella koillisrinteessä. Purnu: P= 7365825 I= 3515507. Juuvaaran laelta löydettiin kaksi purnua. Toinen purnu sijaitsee tässä mainitun purnun luoteispuolella, noin kahden metrin päässä. Purnu on tehty poistamalla isojen lohkareiden välistä pienempiä kiviä ja asettelemalla ne purnun itäreunalle. Molemmat purnut sijaitsevat aivan vaaran laella. Purnujen pohjat eivät ole tasaisia, ja niissä on poltettuja puukappaleita. Purnut ovat luultavasti melko tuoretta tekoa, ja ovat vähintäänkin nykyään käytössä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on aiemmin tunnettu muinaisjäännös, ja merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin. Juuvaara on luontopalveluiden hallinnoimaa aluetta, mutta kohteella käytiin koska siitä saatiin haastattelussa uutta tietoa. Juuvaaran on käynyt ensimmäisen kerran dokumentoimassa Aarni Erä-Esko vuonna 1956. Erä-Esko mainitsee Juuvaarasta, että sen kerrotaan olleen muinainen uhripaikka, jossa olisi ollut useita uhrimäntyjä. Lisäksi Erä-Esko kertoo että tuolloun vuonna 1956 pystyssä pitäsi olla vielä ns. vuosilukumänty, johon on veistetty vuosilukuja 1700- ja 1800 -luvuilta. Muut männyt olisi kaadettu voimayhtiöiden mittamiesten toimesta. Erä-Eskon tekstistä saa käsityksen että hän ei olisi itse käynyt Juuvaaralla. Seuraavan kerran paikalla on käynyt Hannu Kotivuori 1989, jolloin laelta on löytynyt vuosilukupuu. 2007 paikalla on käynyt Tiinä Äikäs, joka ei ole havainnut Juuvaaralta yhtään merkkipuuta. 2008 H. Kotivuori on käynyt tarkatamassa alueen uudelleen ja kertoo havainneensa alueelta vuosilukupuun olleen edelleen laella tynkänä. Juuvaara on kultti- ja tarinapaikka, josta löytyy yhä pystyssä olevia merkkipuita. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan Juuvaaran laella. Juuvaaran länsipuolella virtaa Kemijoki ja vastarannalla on Juujärven kylä. Juujärven alue aina Juuvaaran lounaisrinteelle kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Juuvaaran rinteet ja laki ovat hyvin kivikkoisia. Helpoin reitti, jota paikalliset ovat myös käyttäneet on rinteen eteläpuolelta, missä on edelleen näkyvissä heikosti erottuva polku. 3 Voimassa 2014-09-30T15:46:41 5768.3215332 352.75353401
arkeologinenkohde_alue.2733 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2733 170187 {86074AE5-CE0B-4CB7-88A8-EDD9691DC2AB} Hautasaari kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 210 ei Saaren pinta ei ole kauttaaltaan tasainen, vaan aaltoileva, mikä vaikeuttaa kuoppien tulkitsemista ja tunnistamista. Saarella myös paljon tuulenkaatoja, joista osa on hieman uudempia, osa vanhempia. Saaressa havaitut kuopat ovat hyvin epämääräisiä ja epäselviä. Kohteeseen ei tehty koepistoja, koska kyseessä on muinaisjäännös. Kuopanteiden merkitys jää epäselväksi, ja sen selvittämiseksi vaadittaisiin laajempia tutkimuksia. Kuoppa 1: P= 7417425 I= 3493434. Kyseessä on maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m, syvyys maksimissaan 30 cm. Kuoppa kairattaessa siitä tuli sekoittunutta maata. Kaira upposi 25 cm:iin. Kuoppa 2: P= 7417417 I= 3493434. Kohde on pitkulainen kuoppa, jonka reunat ovat loivat ja epämääräiset. Kuoppaa kairattiin kahdesta kohdasta, toisesta näytteestä tuli hiiltä, toisesta 3 cm:n paksuisen huuhtoutumiskerroksen alta hiilinen hiekkainen kerros. Kuopan pituus on 1,5 m. Kuopan eteläreunalla on nuotiokiveys, jota ei ole käytetty aivan hiljattain. Ensimmäisen kairanäytteen runsas hiilimäärä saattaa hyvinkin johtua tästä nuotiokiveyksestä. Kuoppa 3: P= 7417414 I= 3493454. Kuoppa on soikea ja on kaivettu rinnettä vasten. Kuopan pituus on 1,3 m, leveys 60 cm ja syvyys 30 cm. Kuoppaa kairattiin kolmesta kohdasta, kahdesta tuli vastaan kivi, kolmas upposi n. 20 cm:n syvyyteen. Näytteestä tuli hieman sekoittuneen oloista hiekkaa. Kuoppa 4: P= 7417427 I= 3493446. Kuopan keskellä kasvaa koivu. Kyseessä on jyrkkäreunamainen, melko modernilta näyttävä kuoppa, jonka reunoilla on isoja kiviä. Kuopan halkaisija on 2 m, syvyys 80 cm. Kuopan reunat ovat kuitenkin sammaloituneet. Kairattaessa muutamassa kohdassa havaittiin aavistuksen sekoittuneen oloista maata, muuten ei mitään tavallisesta poikkeavaa. Kuoppa 5: P= 7417440 I= 3493448. Kuopan laidalle on kaatunut puu. Kuopassa on huuhtoutumiskerrosta n. 10 cm. Kuopan halkaisija on 1 m, syvyys 30 cm. Kuoppa 6: P= 7417435 I= 3493442. Kuopan pituus on 1,6 m, leveys 1,3 m, syvyys 40 cm. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on aiemmin tunnettu muinaisjäännös, ja se on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Paikalla on aiemmin käynyt Hannu Kotivuori 1980 ja Mika Sarkkinen 2002. Kotivuori mainitsee kohteessa olevan kala- tai kesähautoja. Sarkkinen puolestaa pitää Oravaan viitaten (1955, s. 65-} kohdetta (kemiläisten) keskusvarastona kalahautoineen. Sarkkisen mukaan kyseessä on kalahautoja sisältävä keskusvarasto, mutta tässä inventoinnissa ei varsinaisesti löydetty mitään tähän viittaavaa. Saarella olevat kuopat saattavat olla luonnonmuodostelmia tai liittyä johonkin muuhun. On mahdollista, että saaressa on myös kesähautoja. Kohde sijaitsee Enijärven itäosassa olevan Pirttiperän luoteislaidalla Vuonisniemien koillispuolella. Saaren kasvillisuus on kuivaa, ja siellä kasvaa mäntyä. 3 Voimassa 2014-10-01T07:57:40 2660.90014648 190.59092229
arkeologinenkohde_alue.2734 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2734 171855 {8EF8BDFD-F679-4E8E-82BC-80A0CEF6ABF6} Kivijoiki rakennus jäänös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 178 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Iso Kivijärven luoteispuolella n 1,2 km järvestä. Íso Kivijärveen laskee luoteesta Kivijoki, jonka länsirannalle kohde on. Paikalla on kahden rakennuksen jäännökset sekä piha-aluetta. Asuinrakennus on mäen päällä. Se on ollut kooltaan n 6x10 m. Sisällä on hiekkapohjainen kohta, mahdollisesti kamiinansija. Sauna on alemapana rinteessä. Se koko on ollut n 3,5x3,5 m. Seinät ovat olleet kiviperustaiset. Kohde on kuvattu vuoden 1932 kartassa. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä. Koilliseen Kivijoelle viettävä soiden saartama ja sekametsää kasvava moreenirinne. 3 Voimassa 2014-11-04T16:43:31 1885.37695312 184.23104638
arkeologinenkohde_alue.2735 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2735 171857 {61641059-C192-421E-B1AA-DD46B2722624} Hietapuro uittopato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 186 ei Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa rajavyöhykkeellä Ylisen Hietajärven lasku-uoman suulla. Paikalla on uittoon liittyvän patorakennelman jäännökset. Puron kummallakin puolella on maasta ja kivistä kasattu patovalli, joka kattaa puron ympärystä yhteensä n 50 m matkalta. Itse puron kohdalla on säilynyt patoon kuuluvia puurakenteita. Veden tasossa puroa reunustavaa rakennetta on säilynyt ainakin kolme hirsikertaa. Puron luiteispuolella on säilynyt puron kulkuun nähden poikittain olevia hirsirakenteita neljän hirsikerran muodostamana seinänä. Ympärillä on melko runsaasti padosta purettuja hirsirakenteita. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Uittopato. 3 Voimassa 2014-11-05T10:35:44 700.89550781 148.08713573
arkeologinenkohde_alue.2736 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2736 168936 {75297C2A-EFCC-493E-912E-1A4E3EF5ECC1} 1000028201 Isokari rakennuksen paikka 1 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Katajan peittämä tasainen alue. Peltinen rännin kappale. Tasainen ala kivimuurien, kallioiden ja metsän reunan välissä. Inventointi 5.7.2011 Jansson & Lindholm inventointikuvat: 1329-1334 Rakennus merkitty PerusCD karttapohjaan. Purettu rakennus. Käyttötarkoitus tuntematon. Kallioisen mäntyvaltaisen metsän ja lehtomaisemman fladaa reunustavan metsän rajalla. Puusto pääosin melko nuorta. Etelässä ja lounaassa kivimuurit. Idässä entinen niitty ja tienpohja. Paikan lounaispuolelta alkaa luode-kaakko suuntainen betonisten putkenkannattimien linja. Paikalla kulttuurikasveja, kuten ruusua. Mj-rekisterin piste sijaitsee tästä noin 325 m eteläkaakkoon. 3 Voimassa 2019-11-14T09:24:15 10.3795166 13.74506769
arkeologinenkohde_alue.2737 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2737 169664 {298CF426-3299-42C1-B4C4-78E0B56C7247} Petäjävaaranhete savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 282 ei Kohteeseen kuuluu kaksi rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1: P= 7367111 I= 3525551. Rakennuksen koko on 6,4 m x 6,4 m. Rakennuksen seinät erottuvat maastosta selkeästi maavalleina; puurakenteita ei ole havaittavissa. Sen sisäpuolelle ja reunoille on kasattu hakkuutähdettä. Rakennuksen oviaukko on mahdollisesti sijainnut eteläseinällä. Piisikiveys löytyy rakenteen lounaiskulmasta, oviaukon oikealta puolelta. Piisikiveys erottuu maastossa selkeästi, ja sen koko on romahtaneena noin 1,5 m x 1,5 m. Rakennus 2: P= 7367108 I= 3525568. Rakennuksen koko on 6,6 m x 6 m. Sen seinävallit erottuvat maastossa selvästi maavalleina, eikä puurakenteita ole näkyvissä. Rakennuksen pohjoisseinälle ja koillisnurkkaan on kasattu hakkuutähdettä. Piisikiveys sijaitsee rakennuksen koillisnurkassa. Se erottuu maastossa selvästi ja on kooltaan 1,5 m x 1,5 m. Kiveyksen rakentamiseen on käytetty suuria ja tasaisia luonnonkiviä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Rakennukset ovat todennäköisesti savottakämppien jäännöksiä. Kohde sijaitsee Kemijärven eteläosassa. Kohteen eteläpuolella kohoaa Kapustavaara ja Koillispuolella on Repotunturi. Rakennukset sijaitsevat sekametsässä suon ja metsäautotien välissä. Rakenteiden sisällä ja reunoilla kasvaa puita. 3 Voimassa 2014-09-22T15:04:13 2566.01708984 203.75289959
arkeologinenkohde_alue.2738 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2738 169672 {EAE606C1-4DA6-408A-AE83-11A352CD7164} Ryti-Kapusta savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 258 ei Kohde muodostuu kahdesta rakennuksen jäännöksestä. Rakennus 1: P= 7365918I= 3524491. Rakennuksen koko on 7,5 m x 8,5 m. Rakennuksessa on käytetty ryssänkaulasalvoksia, ja sen seinähirret, erityisesti nurkat, ovat suhteellisen hyvin säilyneet. Tulisijaa ei ole havaittavissa. Rakennus 2: P= 7365926 I= 3524473. Rakennuksen koko on 8,5 m x 7,8 m. Rakennuksessa on käytetty ryssänkaulasalvoksia ja tehdasvalmisteisia nauloja. Rakennuksen seinähirret näkyvät hyvin, erityisesti nurkat ovat hyvin säilyneet. Tulisijaa ei ole havaittavissa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin haastattelun perusteella. Kyseessä on savottakämppien jäännökset. Kohde sijaitsee Kemijärven eteläosassa, Paska-Kapustan lounaispuolella virtaavan pienen puron länsirannalla. Alue on kosteaa sekametsää, jossa kohteen välitön ympäristö on avoimempaa. 3 Voimassa 2014-09-22T16:04:01 1872.49023438 175.99668173
arkeologinenkohde_alue.2739 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2739 163499 {80168CF7-0F84-453F-8F0B-8A7F00AD67D2} 1000034667 Tammukkaoja Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 295 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Tammukkaojan suuntaa seuraavan suositun retkeilyreitin kuluneella polulla, noin neljänkymmenen metrin päässä Tammukkaojan pohjoisrannasta, havaittiin noin viiden metrin matkalla kolmisenkymmentä kvartsi-iskosta ja yksi kvartsiitti-iskos kohdassa x = 7593005 / y = 3521600. Polulle kaivettiin kaivauslastalla noin 0,5 m x 0,5 m laajuinen koekuoppa kohdalle, jossa iskoksia oli näkyvillä eniten. Iskoksia todettiin olevan paikalla kohtalaisen runsaasti ainakin viiden senttimetrin syvyydelle saakka. Moreenimaa koekuopan kohdalla oli melko kivistä, eikä kuopassa havaittu iskosten lisäksi muita jälkiä ihmistoiminnasta. Kaikki koekuopasta löydetyt iskokset olivat kvartsia, osa lähes lasimaista raaka-ainetta. Kaksitoista kvartsi-iskosta kerättiin talteen, kuten myös ainoa polulla havaittu kvartsiitti-iskos, joka on vaaleanharmaata, hyvälaatuista kvartsiittia. Polulla havaitun iskoskeskittymän ympäristöön kaivettiin noin kaksikymmentä lapionpistoa, joilla pyrittiin selvittämään kohteen laajuutta. Kaikista lapionpistoista todettiin tavanomainen metsämaannos ja yhtä lukuun ottamatta pistot olivat löydöttömiä. Ainoa löydökäs lapionpisto tehtiin loivalakiselle harjanteelle Tammukkaojan rantaan laskevan rinteen partaalle, noin kolmekymmentä metriä polun iskoskeskittymästä kaakkoon päin, kohtaan x = 7592978 / y = 3521618. Kyseisestä lapionpistosta löydettiin yksittäinen kvartsi-iskos, joka kerättiin talteen. Lapionpisto laajennettiin vajaan neliömetrin kokoiseksi koekuopaksi, mutta useampia iskoksia ei löydetty. Kohde rajautuu löytöjen levinneisyyden ja maastonmuotojen perusteella luode-kaakkosuuntaiselle alueelle, jonka pituus on noin viisikymmentä metriä ja leveys noin kaksikymmentä metriä. Etelässä ja lounaassa kohde ulottuu Tammukkaojan rantaan laskevan rinteen partaalle ja pohjoisessa noin kymmenen metriä retkeilyreitin polun pohjoispuolelle. Rajaukseen on sisällytetty asuinpaikalla havaittujen löytöjen välialue sekä löytökohtien lähiympäristö noin kymmenen metrin säteellä löydöistä. On täysin mahdollista, että jo havaittujen löytöalueiden lisäksi lähistöllä voi sijaita vielä tuntemattomia löytöpesäkkeitä. Asuinpaikka on luultavasti ollut vain lyhyen aikaa käytetty, koska lapionpistoissa ja koekuopissa ei ollut havaittavissa varsinaista kulttuurikerrosta. Löydötkin ovat varsin yksipuolisia ja levinneisyydeltään pääosin suppealle alueelle rajautuvia. Myöskään maastollisesti paikka ei vaikuta kovin soveliaalta pitkäaikaiseen asumiseen: maaperä on kohtalaisen kivistä ja Tammukkaoja vesistönä vähäinen. Todennäköisesti kyseessä on ollut jonkinlainen väliaikainen leiri- tai taukopaikka. Asuinpaikan iän tarkka määrittäminen ei ole mahdollista, koska kohteesta ei löydetty radiohiiliajoitukseen soveltuvia löytöjä. Selvää kuitenkin on, että kohteen käyttöjakso ajoittuu joko kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle. Asuinpaikan halki kulkeva retkeilyreitin polku uhkaa jonkin verran kohteen säilymistä. Olisi hyvä, jos keskeisimmän löytöalueen kohdalle rakennettaisiin pitkospuut ohjaamaan retkeilijöiden kulkua ja ehkäisemään maaston kulumista. Nähtävyysarvoa kohteella ei juurikaan ole. Kohde sijaitsee Vellinsärpimän päivätuvan ja Saariselän välisen merkityn retkeilyreitin varrella, melko tasaisella, moreenipohjaisella kankaalla, noin neljäsataa metriä Tammukkaojan tulipaikalta itäkoilliseen päin. Kankaan eteläreunalla maasto nousee noin noin metrin verran ja muodostaa matalan länsiluode-itäkaakkosuuntaisen harjanteen, jonka eteläpuolella laskee jyrkkä rinne Tammukkaojan rantaan, ja korkeusero kankaan reunalta Tammukkaojan pinnan tasolle on noin neljä metriä. Alueella kasvaa männikköä ja paikoin tunturikoivuja. Aluskasvillisuutta hallitsevat kanervat, variksenmarja ja puolukka sekä poronjäkälät, seinäsammal ja muut sammalet. 3 Voimassa 2013-11-20T21:57:09 908.29174805 122.74662395
arkeologinenkohde_alue.2740 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2740 163669 {72FA32E7-13F8-4726-9738-1F3C665DEF82} 1000002543 Petronniemi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 100 ei Muinaisjäännösrekisteri: "Asuinpaikka sijaitsee Huttuvaaran eteläpuolella olevan Petronniemen tyvessä, Hiekkalahden pohjoispuolella. Paikka on loivasti etelään, Hiekkalahteen laskevaa rinnettä. Paikalla on alle 100 m korkudella matala, muinainen rantatörmä, joka jyrkkenee lännessä. Yli 100 m korkeudella on toinen rantatörmä, joka yhtyy lännessä alempaan törmään. Maaperä on paikoin hienoa hiekkaa, paikoin soransekaista hiekkaa ja moreenia. Kvartseja on löytynyt mökille menevän tien pinnassa, ylemmän rantatörmän päällä sekä alueen länsiosassa, kohdassa jossa on tehty metsälaikutusta." Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2013 ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Muinaisjäännösrekisteri. Hiekkalahden pohjukka Petronniemen juuressa. Hiekkapohjainen mäntymetsä, jossa kulkee useita hiekkatienpistoja kohti rantaa. Ranta on kivikkoinen. Metsän kehitysluokka 20. 3 Voimassa 2013-11-23T15:46:31 2965.59619141 270.65766435
arkeologinenkohde_alue.2741 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2741 163674 {E45789D8-2612-4D93-8495-1E6B413D4A6E} Löytöjängänmaa 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 199 ei Kohteessa on siirretyn parakkikämpän paikka. Paikalla on puretun kämpän ja tallin pohjat sekä kaksi kuoppajäännöstä. Vasikkaojan pohjoispuolella on jyrkkäreunainen terassi. Kämppä ja kuoppajäännökset sijoittuvat tämän terassin päälle ja talli terassin alle suon laidassa olevalle aukiolle. Kämpän jäännös sijaitsee alueen luoteisnurkalla. Siitä on jäljellä maavalli, jonka ympärillä on heinikkoista piha-aluetta. Kämpän lähellä on mustaa kattohuopaa ja kamiinan osia. Kämppä on itä-länsisuuntainen, mitoiltaan 12,2 x 8,4 m kokoinen. Sen itäpään pohjoisreunalla pieni 4,2 m pitkä ja 4,1 m leveä osa - länsipuolinen osa on 8 m pitkä ja 8,4 m leveä. Kuoppa 1 sijaitsee kämpän eteläpuolella 4 m etäisyydellä, terassin reunalla. Se on suorakaiteenmuotoinen ja mitoiltaan 3,5 x 2,7 x 0,4 m. Kuoppa 2 sijoittuu 20 m etäisyydelle kämpästä itään. Se on suorakaiteenmuotoinen, mitoiltaan 1,2 x 1,5 x 0,3 m ja sen ympärillä on 1 m leveä maavalli. Talli sijaitsee kämpästä 30 m etäisyydellä kaakossa. Se on mitoiltaan 7,8 x 8,5 m, itä-länsisuuntainen. Tallista on jäljellä yksi kasvillisuuden peittämä pyöröhirsikerta, Pohjan päällä kasvaa kaksi kuusta. Kämppä: X=7447666, Y=451006; X=7450780, Y=3451158 Talli: X=7447633, Y=451020; X=7450747, Y=3451173 Kuoppa 1: X=7447656, Y=450998; X=7450769, Y=3451150 Kuoppa 2: X=7447657, Y=451035; X=7450771, Y=3451188 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kohde sijaitsee Löytöjängänmaan lounaispuolella, Vasikkaojan pohjoisrannalla. Pohjoispuolella 65 m etäisyydellä kulkee metsätie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2013-11-23T17:56:42 2061.61157227 172.27750124
arkeologinenkohde_alue.2742 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2742 162789 {D7887A26-1137-457D-A64E-4F7BFB8D18C8} Niliselkä savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 229 ei Pieni kämpän pohja, koko 6,6 m x 3,7 m, jäljellä on hiekkapenkki ja osin yksittäiset hirret. Rakennelma on itä-länsi suuntainen, länsipäässä on maahan kaatuneen seinän jäännökset, pystyhirret. Itäpäässä on liuskekivistä muurattu uuni, joka on varsin hyvin säilynyt, laastia osin jäljellä. Se on kooltaan 1,5 m x 1,2 m ja korkeus 1,5 m, piippu on osin sortunut. Uunin päällä on valurautainen lieden taso, jossa on kaksi reikää. Rakennelman päällä kasvaa koivun taimia. (x 3471562, y 7496796) Kaivo, sijaitsee aivan kelkkareitin lounaispuolella. Kuopan koko n. 1 m x 1 m, syvyys tuntuu olevan vain 1,5 m. Reunoissa on hirsikehikko, jonka hirret ovat pääosin sammalen peitossa. (x 3471570, y 7496804) Kelkkareitin koillispuolella on toinen pienen rakennuksen pohja. Sen koko on noin 5 m x 5 m, jäljellä on vain matala maapenkki, joka on sammalien ja aluskasvillisuuden peittämä. Lounaisnurkassa on uunin jäännökset. Sijainnin ja koon perusteella ilmeisesti sauna. (x 3471576, y 7496816) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, merkitty vuoden 1962 peruskarttaan kämppänä ja paikalle on merkitty yksi asuinrakennus ja kaksi varastorakennusta. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Niliselän koillisreunassa, moottorikelkkareitin molemmin puolin. Pieni aukea jonka reunoilla kasvaa koivikkoa ja muutamia vanhoja mäntyjä. Aluskasvillisuus on heiniä, sammalia ja varpuja. 3 Voimassa 2014-01-09T10:23:22 328.44116211 82.33609575
arkeologinenkohde_alue.2743 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2743 162796 {737E4961-E8C5-4F40-BDDF-1F2609F46D26} Kaarestunturi 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 225 ei Alueella on kolmen suuren kämpän jäännökset. Kämppä 1, suuri kämpän jäännös joka on valmistettu suurista pyöröhirsistä, hirsien halkaisijat tyvestä 35-40 cm. Luode-kaakko suuntainen, koko 20,6 m x 10,2 m. Ainakin kolme väliseinää jäljellä joten rakennuksessa on ollut neljä huonetta. Länsinurkassa on säilynyt viisi hirsikertaa, muissa vähemmän. Hirsissä on ollut kuori päällä ja sammalta tilkkeenä, sisäseiniä ei ole tasoitettu. Yläpuoliset, sahalla tehdyt, suorakulmaiset salvokset. Hieman kattorakenteita on säilynyt. Lounaisseinässä on pieni kahteen hirteen veistetty valoaukko. Jokaiseen huoneeseen on vähintään yksi ovi, osaan kaksi, niiden karapuiden kolot ovat näkyvissä hirsien päissä. Ei jälkiä liedestä. Hirsien päällä kasvaa sammalia, ja kämpän alueella runsaasti koivuja. Rakenteiden perusteella mahdollisesti talli. (X=3469100 Y=7496210) Kämppä 2, sijaitsee edellisestä koilliseen. Koko 18,4 m x 8,2 m. Suuri paritupamainen rakenne, eli huoneiden välissä on käytävä, josta ovet huoneisiin. Luode-kaakko suuntainen, luoteispään huoneessa on suuri kivilieden jäännös, koko 1,5 m x 1,5 m ja 50 cm korkea. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi, vain pari hirsikertaa jäljellä, myös kattorakenteita. Sisällä kasvaa tiheästi koivuja ja puut ovat sammalen peittämiä. Mahdollisesti kaksipuoliset, sahalla tehdyt salvokset. Rakenteiden perusteella asuinrakennus. (X=3469125 Y=7496228) Kämppä 3 sijaitsee ajouran kaakkoispuolella, se on kooltaan 16,3 m x 8,7 m. Luode-kaakko suuntainen, enimmillään säilynyt neljä hirsikertaa mutta pääosin vähemmän. Mahdollisesti kolme huonetta, sisäseinät on veistetty tasaisiksi, joten todennäköisesti asuinrakennus. Nurkissa on yläpuoliset, kirveellä veistetyt salvokset. Toisen huoneen kaakkoispäässä on liesikiveys, ja väliseinän nurkka on palanut tai ainakin hiiltynyt, ilmeisesti paikalla on pidetty nuotiota talvella. (X=3469125 Y=7496190) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis, kaksi suurta tukkikämpän rauniota noin 1920-luvulta. Savottakämppäalue, joka rakenteiden perusteella voi olla 1900-luvun alusta. G.W. Forsströn kertoo muistelmissaan Kaaresselässä ja Kaarestunturilla hakatun ainakin vuosina 1901-1903, mahdollisesti kämppä on jo niiden hakkuiden ajalta. Kohde sijaitsee Kaarestunturin kaakkoisreunalla, Kiimajängänojan latvoilla, talvitien/moottrikelkkareitin vieressä, sen molemmin puolin. Lehtomainen sekametsä jossa kasvaa tiheähkösti koivuja, kuusia ja muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuus on saniaisia, horsmaa, sammalia, kurjenjalkaa ja metsäimarretta. Kaksi tukkikämpää ojanvarsilehdossa noin 20-luvulta. Piisikämppiä. 3 Voimassa 2014-02-14T12:17:24 2354.01953125 192.54240505
arkeologinenkohde_alue.2744 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2744 166168 {3F1047C5-10A8-452E-9608-900C219E2446} Pitämänaho upseerikylä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 200 ei Paikalle on toisen maailmansodan aikaan rakennettu sotilashenkilöstölle majoitustilat. Inventoinnissa kartoitettiin 16 betoniperustusta. Kaikki perustukset ovat samanlaisia. Talot ovat olleet lautarakenteisia ja niihin on kuulunut erillinen betoniperusteinen varastorakennus. Asuintalot sijaitsevat harjun päällä ja varastot harjun alla. Rakennusten lisäksi alueella on sen länsipäässä hiekkatien länsipuolella pitkiä erimuotoisia kaivantoja, jotka erottuvat paikoin melko heikosti. Aluemainen Kohde merkitty SutiGisiin. Sotilashenkilöstön majoitustiloja Kivikkoinen mäntyä, kuusia ja koivuja kasvava luode-kaakkosuuntainen harju. Paikalla on tehty harvennushakkuu. 3 Voimassa 2014-02-07T09:40:35 21405.60009766 1020.36399261
arkeologinenkohde_alue.2745 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2745 166170 {AC9EAC19-594D-444E-B83B-7FB6F6CF4F84} Auntio 1 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 205 ei Korkean hiekkaharjun päällä oleva pyyntikuoppa-alue. Kuopat sijaitsevat harjun korkeimmalla kohdalla ja ne katkaisevat kulun harjua pitkin. Kuoppia kartoitettiin paikalta yhteensä 16. Niiden lisäksi alueella on kaivanto, joka tosin saattaa liittyä myös harjulla sijaitseviin Soiva metsä -teoksiin ja niiden rakentamiseen. Selvimmät kaksi kuoppaa sijatsevat tasanteella hiekkaharjun päässä. Kuoppa 1: Pyöreä halkaisijaltaan n. 3 m kokoinen ja syvyydeltään n. 1,7 m syvä kuoppia, jossa ympärillä vallit.Maasto hyvin kuivaa ja hienohiekkaista, joten kuopan reunat ovat hieman kuluneet. Sammal tai varpu ei oikein kasva kuopissa muualla kuin kuopan pohjalla. X= 3591042 ja Y= 7195696 Kuoppa 2: Pienempi ja matalampi kuoppa, jota myös ympäröi vallit. Halkaisija 1,6 m ja muoto pitkulainen. Syvyys n.70 cm. X= 3591008 ja Y= 7195648 Kuoppa 3: Suuri ja syvä kuoppa harjun etelärinteen laidalla. Halkaisija n. 1,7m ja syvyys n.1m. X= 3591008 ja Y= 7195615 Kuoppa 4: Pitkulainen n. 1,6 x 1m kokoinen kuoppa korkean harjun etelärinteessä. Kuoppaan näyttäisi valuneen rinteestä hiekkaa ja maata aikojen saatossa tehden siitä pitkulanmuotoisen. X= 3590993 ja Y= 7195621 Kuoppa 5: Epämääräisempi n. 1,6 x 1m kokoinen kuoppa korkean harjun etelärinteessä alempana kuin muut kuopat. Kuoppaan näyttäisi valuneen rinteestä hiekkaa ja maata aikojen saatossa tehden siitä epämääräisemmän muotoisen. X= 3590983 ja Y= 7195624 Kuoppa 6: Suuri pyöreähkö kuoppa harjun etelärinteessä. Halkaisija n 1,7 m ja syvyys n. 1m. X= 3590998 ja Y= 7195602 Kuoppa 7: Suuri pyöreähkö kuoppa harjun pohjoisrinteessä. Halkaisija n 1,7 m ja syvyys n. 50cm. X= 3591052 ja Y= 7195731 Kuoppa 8: Suuri pyöreähkö kuoppa harjun pohjoisrinteessä. Halkaisija n 1,7 m ja syvyys n. 50cm. Kuopan etelälaita on valunut kuoppaa. X= 3591050 ja Y= 7195734 Kuoppa 9: Suuri pyöreähkö kuoppa harjun pohjoisrinteessä. Halkaisija n. 1,7 m ja syvyys n. 70cm-1m. Kuopan etelälaita on valunut kuoppaan. X= 3591048 ja Y= 7195739 Kuoppa 10: Hyvin säilynyt suuri kuoppa alhaalla rinteessä. Halkaisija 1,6 m. X= 3591051 ja Y= 7195748 Kuoppa 11: Mahdollinen pyyntikuoppa, melko epämääräinen. X= 3590992 ja Y= 7195712 Kuoppa 12: Pienen hiekkakumparreen korkeimmalla kohdassa, jossa pintamaa kulunut pois. Paikalla näyttäisi olevan jo hiekalla täyttynyt kuoppa, joka erottuu enää matalana pyöreänä painanteena. Kuopan halkaisija on n. 1 m. X= 3591002 ja Y= 7195700 Kuoppa 13: Mahdollinen hiekalla täyttynyt kuoppa, joka erottuu vain n. 10 cm syvyisenä painanteena ympäristöstä. Pintamaa kulunut päältä pois. Kuopan vieressä lisäksi pienempi ja syvempi kuoppa. X= 3591000 ja Y= 7195696 Kuoppa 14: Pyöreä noin 50 cm syvä kuoppa. Halkaisija n.1,2 m. Kuoppaa uusiokäytetty, kun sen taakse on kaivettu jonkinlainen oja. X= 3591014 ja Y= 7195612 Kuoppa 15: Syvä pyöreä kuoppa harjun etelärinteen päällä. Halkaisija n. 1,7 m ja syvyys 50-1,2 m. X= 3591007 ja Y= 7195608 Kuoppa 16: Kuoppa erottui laserkeilausaineistossa. X= 3591024 ja Y= 7195670 Kaivanto: Harjun päällä lyhyesti mutkitteleva ojan kaltainen rakenne. Kahden haaran päässä on myös kuopat. Rakenne saattaa liittyä lähellä sijaitsevaan Soiva Metsä -teokseen, jota rakennettaessa paikalla olleita kuoppia on voitu hyödyntää. X= 3591022 ja Y= 7195620 Aluemainen. Rajaus perustuu kohteiden näkyviin rajoihin. Kohde löytyi inventoinnissa. Pyyntikuoppajärjestelmä. Harjualue, jossa kasvaa mantyä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-02-07T10:08:58 5207.77880859 418.05198688
arkeologinenkohde_alue.2746 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2746 162519 {684585DD-3969-47E7-B7F7-5244D545236C} Pittiövaara 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 223 ei kämpän jäännös, neliön muotoinen, koko 6,5 m x 6,5 m. Kaksi hirsikertaa alarinteen puolella, pyöröhirret. Pokasahalla ja kirveellä tehdyt alapuoliset salvokset. Seinää vasten on mahdollisesti päätykolmion hirsi jonka päässä on kaksi porattua reikää. Kaakkoisnurkassa on suuri piisi, joka on romahtanut seinän ulkopuolelle. Kämpän päällä kasvaa koivuja ja kuusen taimia. Kämpän eteläpuolella on outo rakennelma jonka keskellä on suuri kuoppa ja reunoilla kolme suurta kivikasaa. Kuoppa on muodoltaan suorakulmainen, koko n. 5 m x 3 m. Sen yhdessä reunassa on hirsi mutta muilla reunoilla ei. Kuopan yhdessä nurkassa kasvaa puita, ja reunoilla on vanhoja maatuneita kantoja. Kuopan kolmessa nurkassa on suuret kivikasat, luoteiskulmassa suurin, kooltaan 3 m x 3 m ja 1 m korkea. Kaksi muuta ovat hieman pienempiä. Eteläpuolella on kaksi pienempää kuoppa joista lounaisen päällä on pelkkahirren katkelmia, ja lounaispuolella vielä kivikasa. Rakennelman koko on 12 m x 10,5 m. Eteläpuolella muutaman metrin päässä on soikea kuoppa, kooltaan n. 4 m x 3 m. Yksittäiset hirret etelä- ja pohjoispäissä, ylärinteen puolella on muutamia hirsiä epämääräisessä kasassa, metsäautotien vieressä. Kohde rajautuu havaittujjen rakenteiden lähiympäristöön. Tuotantopäällikkö Hannu Tilja kertoi suunnistuskarttaan merkityistä rakennuksen pohjista. Kämppä jäännös ja muu rakennelma. Kohde sijaitsee puron varressa Pittiövaavan länsipuolella loivassa rinteessä. Kuivahko kangas jossa kasvaa harvaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2014-01-08T15:41:20 696.57128906 114.42819065
arkeologinenkohde_alue.2747 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2747 163253 {CB625EA1-404D-4661-BEB2-129FE792497D} Vuopio kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 264 ei Kohteessa on neljä metsätyökämpän rakennusta, jotka seuraavassa kuvataan alakohteittain. 1. Kämppä, josta on 14 hirsikertaa jäljellä. Hirsistä on 9 hirsikertaa molemmin puolin salvettu lohenpyrstölle ja hirret on veistetty molemmin puolin tasaiseksi. Ylemmät hirsikerrat ovat pyöröhirsistä. Rakennelman koko on 4 x 4 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Pohjoisseinässä on ikkuna ja itäseinässä ovi. Kurkihirsi kulkee idästä länteen. Lautakatto on osittain romahtanut ja sen päällä on harmaa kattohuopa. Sisällä on kamina ja länsiseinässä laudasta seinään kiinnitetyt kerrossängyt. Hirsien välissä on kuntta- ja kutterinlasturiiveet. 2. Puretun rakennuksen sija, joka erottuu kivi- ja hiekkapenkkinä. Koko 16 x 8 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Länsipäässä on 2 x 1 x 0,5 metrin kokoinen palomuuri, joka on valettu betonista. Lounaiskulmassa on kellarikuoppa. Itäpäädyssä on saunan kamina. Rakennelman pohjalla on lyhyen sivun suuntaisia pelkkahirsiä. 3. Wc, joka on vielä pystyssä. Koko 2,4 x 2,5 x 2,2 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennus on tehty laudoista ja pintapuista. Wc on kaksiovinen ja kolmipyttyinen. Katto on tehty laudoista, joiden päällä on harmaa kattohuopa. 4. Maahan kaivettu kuoppa, jonka seinissä on lahoja hirsiä. Koko 2 x 4 metriä. Rakennelmassa on väliseinä keskellä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Mahdollisesti kellarin tai kaivon jäännös. Rakennelman on ilmeisesti vanhempi, kuin muut kämpän rakennukset. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattuje gps pisteiden ylle. Silvia Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohde sijaitsee kivisen moreenikankaan eteläreunassa, joka laskee niemenä etelän suohon. Paikalle johtaa pohjoisesta huonokuntoinen ajoura. Alueella kasvaa mäntymetsä ja suossa on kämppämiljöön edessä hete, josta on saatu vesi kämpän tarpeisiin. Kämpän pihamaa erottuu heinäkasvillisuutena ja alueella on runsaasti rautaromua ja lautarakenteita kuten kerrossänkyjä ja pöytiä. 3 Voimassa 2013-11-13T10:57:20 5350.95361328 291.28186778
arkeologinenkohde_alue.2748 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2748 163269 {67483639-9921-4C8A-9A3F-B24BC3EEDA35} Kiekerövaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 263 ei Kohteessa on kolmen rakennuksen jäänteet, joista on jäljellä lähinnä rakennuksen sijat. Rakennuksen pohjat on merkitty alakohteiksi, jotka kuvataan seuraavassa. 1. Paikalla on kämpän pihaniitty, jonka pohjoisreunalla on 1,5 x 1 x 0,2 metrin kokoinen uunin kiviraunio, joka on tehty luonnonkivistä. Kämppä on siinämäärin hävinnyt, ettei sen kokoa tai seinien paikkoja pystytty määrittämään. 2. Paikalla on 8 x 8 metrin kokoinen maavalli, jossa on paikoin lahonneiden hirsien jäännöksiä. Seinät ovat kulkeneet väli-ilman suuntiin. Suorakaiteen eteläpäässä on kellarikuoppa. Rakennelman päällä on sinkkisanko. 3. Paikalla on 8 x 7 metrin kokoinen maavallin muodostama neliö, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Lattia-alalla on kaksi 1 x 1 x 0,8 metrin kokoista kuoppaa, joista toisessa kasvaa koivu. Muuten rakennuksen ala ja sitä ympäröivä piha erottuu hyvin metsän keskellä nurmialueena. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Rakennuksien jäännöksiä, joiden käyttötarkoitusta ei enää kyetty selvittämään. Kohde sijaitsee Kiekerövaaran länsirinteen alaosassa, suon reunassa. Suon reunassa kulkee talvitie kohten länsipuolitse etelästä pohjoiseen. Maasto on moreenikangasta ja paikalla kasvaa sekametsä. 3 Voimassa 2013-11-13T13:35:31 1213.26489258 203.96106763
arkeologinenkohde_alue.2749 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2749 163282 {C5238660-047B-40A0-8CEE-EB951F941F70} Kotasenvaara vankileiri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 173 ei Kohteessa on neljän rakennelman jäännöksiä, joista seuraavassa kuvaus alakohteittain. 1. Suorakaiteen muotoinen rakennuksen pohja, jonka koko on 23 x 6 metriä. Rakennus sijaitsee itä - länsi -suunnassa, jokeen laskevassa hiekkarinteessä. Rakennuksen sija erottuu tasaisena maa-alueena. Länsipäässä on pyöreä, 80 cm korkuinen uunin raunio, joka on puolipallon muotoinen ja sijaitsee rakennuksen keskellä. uunin tulipesäaukko on pohjoiseen. Rakenne muistuttaa savusaunan kiuasta. Puolivälissä rakennusta on huoneen keskellä muutaman luonnonkiven muodostama ympyrä. Kaakkoispäässä on suorakaiteen muotoinen kuoppa talon suuntaisesti. Kuopassa on hirsisalvosseinät. Tämä rakenne on mahdollisesti kelari. Seinien paikoilla on muutamia sahalla katkottuja hirsiä, jotka on salvettu molemmin puolin. Rakennelman oviaukot ovat koillisseinässä. 2. Rakennuksen hahmo erottuu vaivoin 0,5 metriä leveänä turvevallina. Koko 1,8 x 7,3 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Keskellä on lautarakenteiden jäänteitä, jotka on naulattu kiinni toisiinsa. Lounaispäädystä mitattuna 9 metrin etäisyydellä on väliseinä. Keskellä on tuulenkaato, joka on tuonut pintaan ohutta peltiä. Päällä kasvaa puolukkaturve. 3. Rakennelman seinien paikat erottuvat pääasiallisest turvepenkkinä. Koko 7,7 x 6,4 metriä, pitkä sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Etelänurkassa on todennäköisesti porras tai eteinen, jonka koko on 1,5 x 1,5 metriä. Rakennelman sijalla on jäännöksiä akusta, Riihimäen lasipurkki, säilyketölkkejä, kaminan pelti ja viinapullo. Paikalla on muutama lahonnut hirsisalvos, jossa on veistettyjä, sahalla katkottuja hisiä. Hirsi on punamullalla maalattu. 4. Paikalla on heikosti erottuva rakennuksen pohja, joka on kooltaan 4,5 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Pohjoisnurkassa on 1 x 1 x 0m4 metrin kokoisen uunin raunio turpeen alla. Etelänurkassa on mahdollisesti näkyvissä salvosrakenteita. Pääasiallisesti rakennelman erottuu turpeen suorakaidemuodossa. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Silvian tietojen mukaan alueella on ollut vankileiri, mihin tehdyt havainnot sopivat hyvin. Ilmeisesti alueella on ollut suuria parakkirakennuksia ja alakohde 4 on mahdollisesti ollut pieni vankikoppi, joka on tehty pienistä pyöröpuista ja nurkassa on ollut pieni kivinen uuninkiuas. Tällasia koppeja oli Rovaniemen Ryssänkankaan vankileirissä. Myös esineistö sopii toisen maailmansodan aikaan. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, joka laskee kohteen itäpuolella Lainionjokeen, joka sijaitsee idässä noin 100 metrin päässä kohteesta. Paikalla kasvaa mäntymetsä, jossa on aluskasvillisuutena puolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2013-12-04T19:15:46 1732.61669922 223.29633477
arkeologinenkohde_alue.2750 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2750 164748 {9CE98760-C50D-4208-A25A-6CEB9441B4A3} Sotkajärvi luode 2 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 160 154 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kahdesta todennäköisesti kivikautisesta pyyntikuopasta sekä pesäkkeisestä asuinpaikasta, jonka yksi asutusvaihe ajoittuu varmuudella varhaismetallikaudelle. Sotkajärveen luoteesta pistävän niemen kärjen tasaiselle laelle, niemen kärjestä noin viisitoista metriä luoteeseen päin, kohdalle x = 7628978 / y = 3465781, kaivettiin noin 0,5 m x 0,5 m kokoinen koekuoppa, jossa havaittiin pintaturpeen ja noin yhden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla punertavan ruskeaa, palaneelta vaikuttavaa likamaata sekä muutamia palaneita kiviä ja kaksitoista palaneen luun kappaletta. Maaperä paikalla oli soransekaista hiekkamoreenia, ja likamaakerros jatkui noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä maaperä vaikutti puhtaalta ja häiriöttömältä. Palaneet luut kerättiin talteen, ja niiden todettiin olevan peräisin tarkemmin määrittelemättömästä nisäkkäästä. Niemen tyvellä, noin viisikymmentä metriä niemen kärjen löytöpesäkkeestä luoteeseen päin, havaittiin vierekkäin kaksi kookasta, halkaisijaltaan noin viisimetristä pyyntikuoppaa. Kuoppien lounaispuolella, niemen kärkeen päin johtavan polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, havaittiin noin kymmenen metrin matkalla palaneita kiviä, palaneiden luiden kappaleita ja kvartsi-iskoksia sekä lisäksi yksi asbestisekoitteisen saviastian kappale, jonka todettiin olevan tyypiltään varhaismetallikautista niin sanottua Lovozeron keramiikkaa. Löydöt sijaitsivat noin viidentoista metrin päässä niemen lounaisrannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä, välillä x = 7629006 / y = 3465752 - x = 7629011 / y = 3465742. Saviastian kappale löydettiin kohdasta x = 7629007 / y = 3465746, joka sijaitsee noin kolme ja puoli metriä pyyntikuoppa 2:n keskikohdasta länteen päin, pyyntikuopan vallin reunalla. Rikkoutunutta maanpintaa saviastian kappaleen löytöpaikan ympärillä kaavittiin kaivauslastalla noin neliömetrin alueella noin kolmen senttimetrin syvyydelle asti. Tällöin hiekkaisen maaperän seasta löydettiin keramiikkaa kaksi kappaletta lisää sekä kaksikymmentä palaneen luun kappaletta. Löydetyt palaneiden luiden kappaleet olivat varsin pieniä, mutta ainakin osa niistä on peräisin kookkaasta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Sekä saviastian kappaleet että palaneet luut kerättiin talteen. Pyyntikuoppien koordinaatit, mitat ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x = 7629015 / y = 3465752 ETRS-TM35FIN: N 7625830 / E 465594 Pyöreä, ø 5,0 m, syvyys 1,2 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Pohja soikea pohjois-eteläsuuntaisesti. Yhteinen välivalli pyyntikuopan 2 kanssa. Pyyntikuoppa 2 x = 7629007 / y = 3465749 ETRS-TM35FIN: N 7625822 / E 465591 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 5,0 m x 3,5 m, syvyys 1,0 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Yhteinen välivalli pyyntikuopan 1 kanssa. Kohde kattaa Sotkajärveen luoteen suunnalta pistävän niemen kokonaisuudessaan. Kohteen luoteisraja kulkee niemen tyveltä luodetta kohti nousevan rinteen alla, noin kaksikymmentä metriä pyyntikuoppien luoteispuolella. Esihistoriallinen asutus niemellä on ollut todennäköisesti pesäkkeistä, ja pesäkkeiden välillä voi olla täysin löydöttömiäkin alueita. Kohteen alueella on ollut ihmistoimintaa ilmeisesti useiden eri aikakausien aikana tuhansien vuosien kuluessa. Niemen tasaisella tyvellä on asuttu ainakin varhaismetallikaudella. Runsaat löydöt ja erityisesti saviastiankappaleiden löytyminen osoittavat asutuksen paikalla olleen melko pysyväisluonteista. Vaikka varsinaisia liesikiveyksiä ei löydettykään, asuinpaikalla on rikkoutuneessa maanpinnassa havaittujen palaneiden kivien runsauden perusteella sijannut useita kivettyjä tulisijoja. Koska varhaismetallikautinen kulttuurikerros yltää pyyntikuoppa 2:n vallin päälle, kohteen pyyntikuopat on kaivettu ennen kyseisen asuinpaikkapesäkkeen käyttöaikaa, todennäköisesti jo kivikaudella. Olisi hyvin kiinnostavaa selvittää, onko pyyntikuoppia mahdollisesti hyödynnetty johonkin tarkoitukseen myös asuinpaikan käytön aikana. Niemen kärjessä havaittu asuinpaikkapesäke voi olla peräisin eri ajalta kuin niemen tyvellä havaitut löydöt, mutta koska niemen kärjestä löydettiin vain palaneita kiviä ja palaneiden luiden kappaleita, ei kyseisen pesäkkeen tarkkaa ikää tai pesäkkeiden keskinäistä kronologista suhdetta ole mahdollista määrittää ilman radiohiiliajoituksia. Kohde on pääosin hyvin säilynyt, mutta niemen tyvellä, jossa maanpinta on paikoin rikkoutunut, eroosio kuluttaa hiljalleen asuinpaikan kulttuurikerrosta. Olisikin toivottavaa, että pahimmin kulumiselle alttiina oleva osa asuinpaikasta pyrittäisiin tutkimaan arkeologisilla kaivauksilla lähitulevaisuudessa ja tarpeetonta liikkumista niemellä vältettäisiin. Kohde sijaitsee Sotkajärveen luoteen suunnalta pistävällä, tasalakisella ja kapealla hiekkamoreeniniemellä. Puusto niemellä on koivikkoa, joka vaihettuu niemen tyvellä männiköksi. Niemen kärkeen johtaa sen lounaisrannan suuntainen polku, jonka alueella maanpinta on paikoin kulunut paljaaksi. Aluskasvillisuutta niemellä hallitsevat variksenmarja, puolukka, kangaskarhunsammal, seinäsammal ja kerrossammal sekä erityisesti niemen tyvellä ja niemelle johtavan polun varrella myös jäkälät. 3 Voimassa 2019-11-19T14:14:45 2712.63842773 221.33711148
arkeologinenkohde_alue.2751 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2751 164749 {0090ADCC-E253-46C2-84A9-8B4F30EF4AB8} Ravadasjärvi pohjoinen 2 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 156 154 ei Kohde on pesäkkeinen esihistoriallinen asuinpaikka. Lemmenjoen luoteisrantaa seuraavan harjanteen laella olevalle tasanteelle, kohtaan x = 7623357 / y = 3458833, noin neljä metriä järven pintaa ylemmäs, noin kymmenen metrin päähän rannasta, tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin pintaturpeen ja noin kahden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla tummaa, punertavan ruskeaa likamaata sekä runsaasti kookkaan nisäkkään, mahdollisesti peuran, palaneiden luiden kappaleita. Tasanne, jolle lapionpisto tehtiin, on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan noin 10 m x 6 m. Tasanteen pohjoispuolella maasto laskeutuu noin puoli metriä alemmalle tasolle, toiselle tasanteelle, joka jatkuu kohti pohjoista noin kuusi metriä. Lapionpisto laajennettiin noin neljännesneliömetrin laajuiseksi koekuopaksi 1, ja huuhtoutumiskerroksen poistamisen jälkeen likamaan todettiin kattavan koekuopan kauttaaltaan. Tämän jälkeen koekuopan keskiosasta kaivettiin kaivauslastalla noin 15 cm x 15 cm kokoinen alue noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, mutta likamaan ja palaneiden luiden pohjatasoa ei saavutettu. Palanutta luuta kerättiin talteen 65 kappaletta. Koekuoppa 1:n maaperä oli varsin hienoa hiekkaa, ja kiviä kuopasta ei löydetty ollenkaan. Koekuoppa 1:n luota noin viisikymmentä metriä lounaalle päin harjanteen laki levittäytyy tasanteeksi, jonka halkaisija on noin kolmekymmentä metriä. Kyseisen tasanteen kaakkoislaidalle, noin viiden metrin päähän Lemmenjoen rantaan laskevan rinteen partaalta, kohtaan x = 7623327 / y = 3458788, kaivettiin koekuoppa 2, joka oli samankokoinen kuin koekuoppa 1, mutta jota kaivettiin vain noin viiden senttimetrin syvyydelle saakka. Koekuopassa 2 havaittiin pintaturpeen ja noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla samanlaista likamaata kuin koekuopassa 1 sekä kaksi kookkaan tai keskikokoisen nisäkkään palaneen luun kappaletta. Koekuopan kaivaminen lopetettiin heti luiden havaitsemisen jälkeen, eikä luita kerätty kuopasta talteen. Koekuoppa 2:n maaperä oli melko karkeaa, soransekaista hiekkamoreenia. Enempää koekuoppia kohteen lähialueelle ei kaivettu. Kohde rajautuu alueen maastonmuotojen perusteella kahdeksi pesäkkeeksi Lemmenjoen luoteisrantaa seuraavan hiekkamoreeniharjanteen päällä sijaitseville tasanteille. Ilman laajempaa koekuopitusta kohteen tarkka rajaaminen ei ole mahdollista, joten koekuoppa 1:n ympäristössä mahdollisen asuinpaikka-alueen voidaan katsoa kattavan paikalla sijaisevan pohjois-eteläsuuntaisen, noin 10 m x 6 m laajuisen tasanteen kokonaisuudessaan. Koekuoppa 2:n luona keskeisin esihistoriallinen toiminta on todennäköisesti keskittynyt lähinnä tasanteen kaakkoisreunalle, luultavasti noin kymmenen metrin säteelle joen rantaan laskevan rinteen partaalta. Koillis-lounaissuuntaisesti kyseinen pesäke voinee olla enimmillään noin kolmenkymmenen metrin mittainen. On täysin mahdollista, että kohteen inventoinnin yhteydessä paikallistettujen löytöpesäkeiden lähiympäristössä sijaitsee vielä toistaiseksi tuntemattomiakin pesäkkeitä. Kohteen alueella havaitut löytöpesäkkeet ovat selviä jäännöksiä esihistoriallisesta asutuksesta. Molempien koekuoppien kohdilla on sijainnut todennäköisesti tulisija, ja paikalla asunut väestö vaikuttaa saaneen elantonsa ensisijaisesti peurojen metsästyksestä. Asuinpaikan tarkemman iän selvittäminen edellyttäisi koekuoppa 1:stä talteen kerättyjen palaneiden luiden ajoittamista. Koska koekuopista ei löydetty lainkaan kvartsi-, kvartsiitti- tai liuskeiskoksia, on paikalla ilmeisesti asuttu aikana, jolloin kiviesineiden valmistus oli jo päättynyt, toisin sanoen luultavimmin rautakaudella. Vaikka molemmissa koekuopissa havaitut maaperän ilmiöt olivat hyvin samankaltaisia, voivat löytöpesäkkeet kuitenkin olla myös eri-ikäisiä keskenään, ja paikalla asuneiden ihmisten määrästä tai asutuksen tarkemmasta luonteesta ei ilman laajempia tutkimuksia voida sanoa juuri mitään. Koekuoppa 1:n hyvin paksun kulttuurikerroksen perusteella asutus vaikuttaa olleen melko pitkäkestoista tai vähintäänkin toistuvaa. Kohde sijaitsee Lemmenjoen luoteisrantaa seuraavan jyrkkärinteisen hiekkamoreeniharjanteen päällä olevilla tasanteilla, noin 450 metriä Ravadasjärven autiotuvalta koilliseen päin. Kohteen alueella kasvaa männikköä. Aluskasvillisuuden valtalajeina alueella ovat puolukka, variksenmarja ja mustikka sekä seinäsammal ja poronjäkälät. Kohteen lounaispuolella, alle sadan metrin etäisyydellä sen lounaisemmasta pesäkkeestä, sijaitsevat pyyntikuoppakohteen Ravadasjärvi luode kaksi pyyntikuoppaa, joista pohjoisempi on kaivettu samaisen hiekkamoreeniharjanteen länsirinteelle. 3 Voimassa 2013-12-16T09:46:39 1323.28149414 164.99008356
arkeologinenkohde_alue.2752 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2752 163681 {CBAF8030-3F73-4FE6-BADB-332E0B1BF8E3} Suikeloselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 208 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on seitsemän jäännöstä. Alueen pohjoispäässä on mahdollinen puretun kämpän paikka tien länsireunalla olevan kääntöpaikan kohdalla, ja samalla kohtaa tien itäpuolella heinikkoisella aukiolla kaksi puretun rakennuksen jäännöstä (rakennus 1 ja 2), sekä järjestyksessä pohjoisimmasta eteläisimpään, käymälän, puretun saunan, aidan ja kaivon jäännökset alueen länsireunassa suon laidalla. Kämpän paikka on epäselvä, säilyneitä kiinteitä rakenteita ei näy. Kääntöpaikan pohjoisreunalla on sementistä valettujen uuninpohjien jäännöksiä ja kamiinan osia. Rakennukset 1 ja 2 ovat molemmat koilllis-lounaissuuntaisia, 1 mitoiltaan 7,6 x 6,8 m ja 2 8 x 6,9 m. Ne sijaitsevat 8 m etäisyydellä toisistaan, 1 koillisessa ja 2 lounaassa. Molemmista on jäljellä maavalli. Rakennus 1:n maavallin sisäreunalla on lisäksi pari lahoa pyöröhirttä. Rakennukset ovat luultavasti ulkorakennuksia, mahdollisesti talleja. Käymälä on jätetty purkamatta, mutta sen vasemmanpuoleisesta kopista on myöhemmin sahattu ainakin puolet pois - kaakkoispääty puuttuu. Käymälä on rankorakenteinen ja pystylaudoitettu. Käymälässä on kaksi koppia. Istuinpaikoista vasemmanpuoleisessa kopissa on jäljellä yksi. Oikeanpuoleisessa kopissa ei ole enää jäljellä kantta, mutta reikiä on ollut ilmeisesti useampia, arviolta kaksi tai kolme. Ovet ovat itäkoillisseinällä ja ne avautuvat oikealle. Katto on huopakatteinen pulpettikatto. Käymälän jäljellä oleva leveys on 3 m, pituus 1,8 m ja harjakorkeus 2,3 m. Oikeanpuoleinen säilynyt oviaukko on 1,7 m korkea ja 63 cm leveä. Sauna sijaitsee käymälästä 40 m etelään. Saunasta on jäljellä maavalli. Rakennus on pohjois-eteläsuuntainen. Pohjoisessa on 4,2 m pitkä ja 4,7 m leveä löylyhuone, jonka eteläpuolella itäreunalla on 3,8 m pitkä ja 3,1 m leveä osa, luultavasti pukuhuone. Kokonaismitoiltaan rakennus on 8 x 4,7 m. Kiukaanpohja on mitoiltaan 1,8 x 1,3 m, neliömäinen, sementistä valettu laatta, jonka pohjalla on luonnonkiviä. Se sijaitsee löylyhuoneen kaakkoisnurkalla. Saunan kaakkoispuolella 2 m etäisyydellä on 3 m pituinen pätkä itäkoillis-länsilounaissuuntaista riukuaitaa. Saunasta 20 m etelään suon laidassa on puurakenteisen kaivon jäännös, joka on merkitty maastoon punaisella nauhalla. Kaivo on veden täyttämä. Se on neliönmuotoinen, mitoiltaan 1,6 x 1,6 m, ja päällä on lahoava lautakansi. Seinämät ovat hirsirakenteiset. Kämppä?: X=7440794, Y=477114; X=7443905, Y=3477277 Rakennus 1: X=7440814, Y=477168; X=7443925, Y=3477331 Rakennus 2: X=7440808, Y=477152; X=7443919, Y=3477315 Sauna: X=7440771, Y=477092; X=7443882, Y=3477255 Käymälä: X=7440805, Y=477081, Y=7443916, Y=3477244 Kaivo: X=7440746, Y=477094; X=7443856, Y=3477257 Aita: X=7440768, Y=477085; X=7443879, Y=3477248 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty v. 1970 topografiseen karttaan. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan metsätyökämpän jäännös. Kämppä liittyy Metsähallituksen vuosien 1951-1971 Seipäjoen metsätyömaahan. Se siirrettiin paikalle v. 1956. (Haapaporras 2006: 21, 26). Kohde sijaitsee Suikeloselän pohjoispäässä, erotusaidan luoteispuolella, pohjoiseen kulkeva metsätien varrella, Suokelonaavan suojelualueen itäpuolella. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa vastaa varttunutta kasvatusmetsää. Alueen länsireuna on kitumaaksi luokiteltua suota. 3 Voimassa 2013-11-23T19:12:57 2997.78613281 319.10336261
arkeologinenkohde_alue.2753 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2753 163687 {72A02C0D-5F36-4F03-9320-3E9417A7A355} Rajala asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 160 ei Alueella on vanha maatilan paikka, johon on kuulunut kolme rakennusta, kaivo, jonkunlainen puukatos, sekä kiviaitaa ja viljelyröykkiöitä. Koordinaattipisteessä 3660826, 7042968 on rakennuksen jäännös, jossa 5 x 5 metrin kokoisten, kohoumana erottuvien seinälinjojen keskellä on luonnonkivistä kylmämuurattu, 1.6 x 1.6 m kokoinen, 0.7 metriä korkea uuninperusta. Koordinaattipisteessä 3660837, 7042995 on rakennuksen betoninen sokkeli. Sokkelin paksuus on 15 cm. Länsireunalla on kellari. Sokkeli on 7 (+3 eteinen ja portaat) x 8.5 metrin kokoinen. Keskellä on 3 metriä kanttiinsa oleva sokkelin korkuinen rakenne. Koordinaattipisteessä 3660817, 7042980 on rakennuksen jäännös, jonka harkkotiilistä koostuvaa eteläseinää on pystyssä noin 3 metrin korkeuteen saakka. Rakennus on ollut kooltaan 9 x 9 metri kokoinen. Rakennuksen seinälinjojen sisäpuolella on sementinpaloja, jotka ovat ehkä peräisin katosta. Koordinaattipisteessä 3660844, 87042976, noin 2 metrin päässä lähimmän rakennuksen seinästä on betonirenkaista koostuvan kaivon jäännös. Kaivo on noin metrin syvyinen ja vedetön. Kaivosta lähtee metallinen juoksutusputki. Koordinaattipisteessä 3660852, 7042961 on maassa osittain sammaleen peittämänä noin 3.5 x 6 metrin alalla tolppiin naulattua puutavaraa. Kyseessä on todennäköisesti jonkunlainen pieni aitaus tai katos. Alueen pohjoislaidalla, koordinaattipisteestä 3660804, 7043010 etelään on kivilatomusta noin 20 metrin matkalla. Kivet ovat halkaisijaltaan lähes metrin ja niitä on aseteltu noin 5 metriä leveälle alalle. Koordinaattipisteestä 3660903, 7042984 lähtee kiviaita tiensuuntaisesti kohti kaakkoa. Aita on noin metrin levyinen ja noin 35 metrin pituinen. Aidan kaakkoispääty on pisteessä 3660928, 7042958. Noin puolivälissä kiviaita muuttuu puurimoista rakennetuksi. Koordinaattipisteessä 3660913, 7042943 on 0.6 metriä korkea, 3 x 4 metrin kokoinen viljelyröykiö. Koordinaattipisteessä 3660918, 7042922 on 0.6 metriä korkea, halkaisijaltaan noin 1,5 metrin kokoinen viljelyröykkiö. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Jouni Köntän tiedonanto. Vanha maatila, johon kuuluu rakennuksia, kaivo, viljelyröykkiöitä sekä aitoja. Alueella kasvaa istutettu kuusikko, jossa aluskasvillisuutena sammalta. Alueella kasvaa yksittäisiä koivuja, Metsän kehitysluokka on 30. 3 Voimassa 2013-11-23T22:03:01 10607.79785156 426.83697459
arkeologinenkohde_alue.2754 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2754 163688 {C4674269-924D-4E5C-92DD-AD74316EE3BD} Mukavaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 177 ei Alueella on vanhan tilan jäännös, johon kuuluu rakennusten jäännöksiä, viljelyröykkiöitä ja kiviaitaa, sekä maakuoppia. Koordinaattipisteessä X=3661320 Y=7043667 on 5 x 4 metrin kokoinen rakennuksen jäännös. Rakennus erottuu ympäristöstään koholla olevina seinälinjoina, sekä luonnonkivistä jatiilestä muurattuna uunin jäännöksenä. Uunin sivut ovat voin 1.5 metrin kokoiset ja korkeus nin 1.3 metriä. Rakennuksen alalla on lahoa puutavaraa. Koordinaattipisteessä X=3661229 Y=7043688 on rakennus jäännös 2, joka pihassa kasvaa ruusuja. Rakennuksesta on jäljellä 6 x 9 metrin kokoinen, 20 cm leveä betonisokkeli ja betoniperustainen uunin jäännös, jossa on myös tiiliä. Uunin sivut ovat 2.5 metrin kokoiset ja korkeus on 1.6 metriä. Koordinaattipisteessä X=3661253 Y=7043660 on rakennus jäännös 3. Rakennuksesta on jäljellä 20 x 5 metrin kokoinen kivijalka, jonka leveys on noin 50 cm ja korkeus korkeimmissa kohdissa 40 cm. Kivijalka on luode-kaakko-suuntainen ja sen länsinurkassa on kiuaskiveys. Rakennuksen sisäpuolella on sahanteriä ja muuta metallitavaraa. Koordinaattipisteessä X=3661193 Y=7043637 on rakennus jäännös 4, joka erottuu ympäristöstään 4 x 3 metrin kokoisena kivestä muodostuvana kohoumana, jonka päällä on peltikaminan jäännöksiä ja tiilestä muurattua piippua. Koordinaattipisteessä X=3661182 Y=7043626 on kaksi noin1.2 metriä syvää, 3 x 2.5 metrin kokoista maakuoppaa. Kuopat ovat mahdollisesti olleet jonkunlaisia kellarikuoppia. Koordinaattipisteessä X=3661155 Y=7043627 on 3 x 2 metrin kokoinen, noin 1.2 metriä syvä maakuoppa, joka on todennäköisesti jonkunlainen kellarin jäännös. Koordinaattipisteessä X=3661215 Y=7043730 on 4 x 3 metrin kokoinen, noin 0.5 metri korkea viljelyröykkiö. Röykkiön itäpuolella noin 10 metrin päässä on toinen samankokoinen. Röykkiöiden pohjoispuolella on hakkuuaukeaa ja eteläpuolella vanhaa kuusimetsää. Koordinaattipisteessä X=3661196 Y=7043725 on aidanseivär tai veräjän jäännös, jossa on 1.8 metriä korkea ppuutolppa, jossa on kiinni rautalankaa ja nauloja sekä vaakasuoraan aseteltuja vaakarimoja. Muilta osin aita on ilmeisesti purettu. Metsäuran pohjoispuolella (X=3661190 Y=7043669) kulkee koillis-lounas-suuntaisesti noin 100 metriä pitkä kiviaita, joka on noin metrin korkuinen ja metrin leveä. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Vanhan maatilan jäännös. Mukavaaran laen itäreuna. Alueen läpi kulkee vanha ajoura. Alueella kasvaa kuusimetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalia, heinää ja saniaista. Metsän kehitysluokka on 40. 3 Voimassa 2013-11-23T23:49:19 17926.01123047 636.47736872
arkeologinenkohde_alue.2755 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2755 163689 {65DC7D8C-CA85-4E89-B4B2-F43AA121610D} Latoaho asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Kohteessa on vanhan asuinpaikan jäännökset. Alueella on rakennusten jäännöksiä, kaivo ja viljelyröykkiöitä.Asuinpaikan läpi menee hiekkatielenkki. Tien luoteispuolella ovat rakennusten jäännökset ja kaakkoispuolella viljelyröykkiöt. Koordinaattipisteessä 3664677, 7041079 on 7.7 x 4 metriä kokoisen rakennuksen jäännös. Rakennuksen kulmakivien päällä on puuosia jäljellä. Salvos vaikuttaa vähäisten jäänteiden perusteella ämmännurkalta. Rakennuksessa on ollut kelleskatto. Rakennuksen keskellä on ramppimainen laudoitus. Laudoitus saattaa olla jonkunlaisen eteiskäytävän lattiarakennetta. Rakenteessa on nauloja. Kaivo on noin metrin etäisyydellä rakennuksen nurkasta. Koordinaattipisteessä 3664695, 7041077 on 5 x 5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstään noin 0.5 metriä korkeana kohoumana, joka on ilmeisesti kivensekaista maata. Rakennuksen alalla on posliiniastian pala. Rakennusten väliin jää noin 3 metrin tila. Koordinaattipisteessä 3664676, 7041060 on kaivo. Kaivo on 1.3 x 1 metrin kokoinen ja noin 0.7 metriä syvä. Kaivo on reunustettu vaakasuoraan asetelluilla puurimoilla, jotka ovat osittain sortuneet pois paikoiltaan. Koordinaattipisteessä 3664737, 7041023 on 1 x 1.2 metrin kokoinen, noin 0.4 metriä korkea viljelyröykkiö, jonka päälle on nostettu peltisanko. Koordinaattipisteessä 3664745, 7041006 on 2 x 1.3 metriä kokoinen, noin 0.3 metrin korkuinen viljelyröykkiö. Koordinaattipisteessä 3664757, 7041005 on 2 x 1.3 metrin kokoinen, 0.3 metrin korkuinen viljelyröykkiö. Koordinaattipisteessä 3664773, 7041005 on 2.5 x 1.5 metrin kokoinen, 0.5 metriä korkea viljelyröykkiö. Alueella on viljelyröykkiöiden lisäksi ojia ja sammalpohjainen kuusikko poikkeaa selkeästi luonnontilaisesta ympäristöstä. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Vuosien 1935 ja 1956 kartoilla Metsähallituksen Lieksan hoitoalueesta paikalle on merkitty Latoaho -niminen tila. Vanha asuinpaikka, johon kuuluu rakennusjäännösten lisäksi kaivo ja viljelyröykkiöitä. Tilasta on maininta vuoden 1935 hoitoalueen kartassa. Hiekkapohjainen vaara, jossa kasvaa vanhoja kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuutena jossa aluskasvillisuutena, sammalta, mustikkaa, saniainen ja puolukkaa. Metsän kehitysluokka 40. 3 Voimassa 2013-11-24T00:42:13 5690.82714844 348.21443715
arkeologinenkohde_alue.2756 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2756 163002 {690DD951-3D08-4229-A4BE-EA6EF2F23CA8} Karuvaarantuore 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 272 ei Kohteessa on hirsikämppä ylärinteessä ja siitä länteen, alarinteeseen sauna, joka on mahdollisesti savusauna. Alakohde 1 kämppä: koko 4,3 x 5,2 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennelmasta on seitsemän hirsikertaa jäljellä. Hirret on nurkissa molemmin puolin salvettu ja sisäseinät on piilukirveellä veistetty tasaisiksi. Sisäseinässä on kirjaimet A K. Länsikulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin kiuas. Lounasisseinässä on ovi ja kaakkoisseinässä ikkuna. Kattolautoja on lyhyiden seinien suuntaisesti. Hirsien välissä on kunttariive ja hirsissä tehdasnauloja. Hirret ovat kuorimattomia ja rakennelma alla on kivijalka. Katto on romahtanut ja päällä kasvaa koivuja. Alakohde 2: sauna koko 3,2 x 3 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennelma on tehty suurista hirsistä ja sitä on parhaimmillaan 7 hirsikertaa jäljellä. Itäkulmassa on 1,4 x 1 x 0,8 metrin kokoinen uunin kiviraunio. Länsinurkassa on ovi, jonka pielet on surrattu rautalangoilla. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja molemmin puolin salvettu ja niiden välissä on kunttariive. Kattolautoja on pituussuunnassa ja niiden alla on kurkihirsi rakennelman pohjalla. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteiden päälle merkityn alueen mukaisesti. Löytyi inventoinnissa. Pieni asuinkämppä ja sen sauna. Kohde sijaitsee lounaaseen laskevassa hiekkamaarinteessä, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on mustikkaa. Kohteen länsipuolelta, suon reunaa kulkee polku etelästä pohjoiseen. 3 Voimassa 2013-11-07T08:47:01 556.10009766 95.19834144
arkeologinenkohde_alue.2757 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2757 164139 {36597715-30B6-413D-8D97-99A18B94A9E4} Ilvesvaara tila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Alueella on rakennusten jäännöksiä, kaivo ja viljelyröykkiöitä Asuinrakennus X=3658735 Y=7062271 Kohteessa on 10.8 x 7.8 metrin kokoinen luode-kaakko-suuntainen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstä noin metrin levyisen ja 0.6 metriä korkean kivivallin muodostamana kohoumana. Rakennuksen kaakkoispäädyssä on luonnonkivistä kylmämuurattu 3 x 3 metrin kokoinen uuni. Lattia-alalla on peltipurkkeja. Uunista itään rakennuksen ulkopuolella on matala 7.5 x 2.5 kokoinen kiveys. Rakennus 2 X=3658697 Y=7062258 Kohteessa on 4 x 3.8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka koillispäädyssä on halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen kivikiuas, jonka korkeus on noin metrin. Navetan kivijalka X=3658758 Y=7062290 Kohteessa on 17.5 x 8 metrin kokoinen kivirakenne, joka muodostuu maastossa selkeästi erottuvasta, noin 0.3 metrin levyisestä, 0.5 metriä korkeasta kivivallista, jonka seinävallit ovat noin kahden metrin levyiset. Rakenne on lähes luode-kaakko-suuntainen ja sen koillispuoleinen seinä on selkeästi vahvin, lounaispuolen seinälinja ei juurikaan erotu. Kyseessä on todennäköisesti navetan kivijalka. Kaivo X=3658715 Y=7062281 Kohteessa on halkaisijaltaan noin 1.8 metrin kokoinen, lähes nelikulmainen kivetty kaivo. Kaivon syvyys on noin 0.6 metriä, eikä siinä ole vettä. Rakennus jäännös 4 X=3658700 Y=7062309 Koordinaattien osoittamassa paikassa on hiiltynyttä puutavaraa, joka on todennäköisesti palaneen rakennuksen seinälinjaa. Viljelyröykkiö 1. Koordinaattipisteessä X=3658671 Y=7062279 on noin 4 x 2.5 metrin kokoinen, metrin korkuinen, sammaleen ja vadelman peittämä viljelyröykkiö. Viljelyröykkiö 2. Koordinaattipisteessä X=3658687 Y=7062310 on noin 2 x 2.5 metrin kokoinen, 0.6 metrin korkuinen sammaleen peittämistä kivistä muodostuva röykkiö. Koordinaattipisteessä X=3658704 Y=7062246 on maakuoppa 1. Kuoppa on koillinen-lounas-suuntainen, 3 x 1.5 metrin kokoinen, noin metrin syvyinen kuoppa, jonka lounaspuolella on tasaiselle maalle noouseja kaivanto. Kyseessä on todennäköisesti kellari sisääntulokäytävineen. Koordinaattipisteessä X=3658667 Y=7062255 on maakuoppa 2. Kohteessa on 2.5 x 3.5 metrin kokoinen kuoppa, jonka länsipuolella on pitkänomainen matala kaivanto, mahdollisesti sisääntuloväylä kellariin. Koordinaattipisteessä X=3658662 Y=7062267 on maakuoppa 3. Kohteessa on 2.5 x 3.5 metrin kokoinen kuoppa, jonka länsipuolella on sisääntuloväylä. Koordinaattipisteessä X=3658661 Y=7062274 on maakuoppa 4. Kohteessa on 2.5 x 3.5 metrin kokoinen kuoppa, jonka länsipuolella on sisääntuloväylä. Koordinaattipisteessä X=3658722 Y=7062308 on maakuoppa 5, joka on alarinteeseen kohti pohjoista kaivettu noin 4 x 23 metrin kokoinen, metrin syvyinen maakuoppa. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Vanhan maatilan jäännös. Ilvesvaaran laen pohjoisosam jossa kasvaa kuusimetsää, mustikkaa, sammalta, heinää ja pihlajia sekä koivuja. Metsän kehitysluokka on 30. 3 Voimassa 2013-12-07T22:00:22 9788.14794922 385.88807728
arkeologinenkohde_alue.2758 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2758 164141 {DB488372-2533-4ED4-998A-E3E41DADA0DB} Silmäselkonen kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 230 ei Alueella on kaksi rakennuksen jäännöstä, joista toinen on todennäköisesti sauna. Alueella on myös kaivo sekä mahdollinen kellarin jäännös ja kaksi maakuoppaa. Kämppä X=3657917 Y=7060447 Kohteessa on noin 9 x 6 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, josta erottuu nurkkakiviä ja betoninen 2.6 x 2 metrin kokoinen uuninjalusta, jonka korkeus on noin 20 cm. Paikalla on kaksi ruosteista uunia ja ympäristössä on runsaasti tiiliä. Sauna X=3657990 Y=7060447 Kohteessa on tiilistä muuratun uunin kaatunut jäännös, sekä itä-länsi-suuntainen 5.7 x 3.7 metrin kokoinen kivijalka. Kaivo X=3657930 Y=7060406 Betonisilla kaivonrenkailla reunustettu, reunoilta sammaleen peittämä kaivonpaikka, jossa on vettä yhden kaivonrenkaan syvyydessä. Kellari X=3657926 Y=7060426 Kohteessa on noin 3.5 x 2.5 metrin kokoinen etelään laskevaan rinteeseen kaivettu noin metrin syvyinen kuoppa, joka on todennäköisesti ollut kämpän kellari. Kuopan alapuolella rinteessä on ulkoseinää muistuttava kiveys. Jätekuoppa X=3657935 Y=7060411 Noin 4 x 3 metrin kokoinen ja metrin syvyinen kuoppa, jossa on metalliromua sammaleen alla, mm polkupyörän runko ja peltiämpäreitä. Koordinaattipisteessä X=3657943 Y=7060419 on pohjois-etelä-suuntainen noin 3.5 x 2.5 metrin kokoinen, noin 1.3 metriä syvä maakuoppa. Kuopan käyttötarkoitus ei selvinnyt. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Erirakenteista sekametsää kasvavan kukkulan laki. Alueella kasvaa kuusia ja koivuja, aluskasvillisuutena sammalta. Kehitysluokka 60. 3 Voimassa 2013-12-01T03:55:02 3959.98681641 249.53428361
arkeologinenkohde_alue.2759 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2759 164228 {5AF16E27-C782-4F62-AEBA-52A00B4DAE26} Kyläjärvenpalonoja parakki jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 224 ei Lautarakenteinen parakki, jonka sisäseinät ovat lähes ehjät, mutta ulkoverhoilu on jäljellä vain osittain, myös eristeet puuttuvat. Ulkoverhoilua on ollut ohutta levyä joka on maalattu vaalean mintunvihreäksi. Erittäin loiva harjakatto, lähes tasainen, se on romahtanut. Sisällä on muhaa katosta ja kiinteiden kalusteiden jäänteitä. Vieressä on peltiromua, mm. kahvipannu. Parakin koko on 5,5 m x 2,5 m ja korkeus n. 2,5 m. Pohjoispuolella on puurakenteisen reen jäännös. (X=3494592 Y=7634271) Parakin koillispuolella on tallin jäännös. Sen alaosassa on kolme hirsikertaa, mutta yläosa on lautarakenteinen ja muhatäyteinen. Hirsiosassa on lohenpyrstösalvokset. Lautaseinästä vain pohjoisseinä on pystyssä. Ulkoseinä on kuorimatonta pintalautaa, pystylaudoitus, sisäseinässä vaakalaudoitus. Rakennelman koko on 3,9 m x 3,9 m. Sen eteläpuolella on toinen reen jäännös. (X=3494598 Y=7634284) Parakin pohjoispuolella, aivan tien reunassa on pieni jalasmökki, joka on tuotu paikalle myöhemmin. Koko 2 m x 2 m, katto on osin rikki. Ulkoseinät pystylautaa, sisäseinät lastu- tai kovalevyä. (X=3494588 Y=7634282) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. http://ww.patikka.net/Tupaluettelot/hammastunturi/tuvat/Mantyvaara-177.htm. "Kullankaivaja Jalmari Hepo-ojan rakentamia mökkejä joita hän käytti metsätöissä ja perheen kesäpaikkana sekä marjareissuilla. J. Hepo-oja oli noilla main metsätöissä 70-luvun alkuun. Isompi parakkimainen rakennus ja talli hevosille. Purovarressa ollut sauna on purettu. Pikkumökki tuotu paikalle Inarista ilmeisesti myöhemmin (1970-luku?). Isompaa mökkiä käytetty vielä 80-luvun alussa. Sen jälkeen on satunnaiset ohikulkijat saattaaneet käyttää mökkejä tilapäisenä sääsuojana. Vielä 1990-luvun lopussa siellä käydessäni oli seinät pystyssä ja katto päällä mutta ei niistä enään ollut juuri sääsuojaksikaan. Talli oli huonoimmassa kunnossa. Viereinen metsätie on ilmeisesti 1990-luvun lopulta. Rakennuksille on kuitenkin päässyt autolla jo aiemmin." Jalmari Hepo-Ojan rakentamia mökkejä. Kohde sijaitsee Kyläjärvestä lounaaseen, Kyläjärvenpalojen länsiosassa, Kyläjärvenpalonojan lähellä. Parakit ovat aivan metsäautotien vieressä. Rakennusten ympärillä kasvaa taimikkoa, viereinen rinne on hakattu. 3 Voimassa 2013-12-03T08:58:14 306.55273438 70.56184003
arkeologinenkohde_alue.2760 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2760 164233 {96DD02B9-611D-4A31-8F4F-61002B6A777A} 1000012383 Kaitamojärvi/Kyläjoki esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 195 ei Kohde sijaitsee aivan järven rannassa, vieressä kulkee tie, jonka alle asuinpaikka on epäilemättä osin jäänyt. Paikalla havaittiin pari pientä kvartsi-iskosta ja hieman palanutta luuta, niitä ei otettu talteen. Mitään selviä merkkejä asuinpaikasta ei havaittu. Paikkaa käytetään leiri ja kalastuspaikkana, mistä kertovat modernit nuotiorakenteet ja kalansuomut. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisteriin merkityllä tavalla. Muinaisjäännösrekisteri, E. Ojanlatva 2008. Esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kaitamojärven länsipäässä, Kyläjoen eteläpuolella, järven päässä kulkevan tien ja rannan välissä. Hiekkainen rantaistale, jossa kasvaa muutamia nuoria mäntyjä sekä muutama vanha mänty, aluskasvillisuus on pääosin kulunut pois. 3 Voimassa 2013-12-03T13:23:36 299.44458008 98.79752805
arkeologinenkohde_alue.2761 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2761 163462 {2080BB9E-6423-41F9-BEAF-7D6FD5DD6BC0} 1000008886 Riiminkahlonkangas pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 233 ei Kaksi pientä pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 on pieni ja matala, halkaisija n. 2,8 m ja syvyys 40 cm. Ympärillä on mahdollisesti matalat noin 1,5-2 m leveät vallit. Kuoppa on toisesta reunasta matalampi, koska siinä on ilmeisesti vanhan tuulenkaadon aiheuttama kumpare. Kuopan pohjalla havaittiin kairauksessa n. 8 cm huuhtoutumiskerros, myös ympäristössä on 3-4 cm huuhtoutumiskerros. (x 3453608, y 7512110) Pyyntikuoppa 2 sijaitsee noin 35 m koilliseen edellisestä, siitä noin 5 m koilliseen on viereiselle suolle laskevan törmän reuna. Kuopan halkaisija on 3,4 m ja syvyys 50 cm, siinä ei havaittu olevan valleja. Kairauksessa kuopan pohjalla havaittiin ainakin 15 cm huuhtoutumiskerros, ympärilläkin 2-3cm. Kuopassa on raivausjätettä, oksia ja pieniä runkoja. (x 3453640, y 7512132) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Muinaisjäännösrekisteri. Pyyntikuoppia. Kohde sijaitsee Sattasen länsipuolisen Polvimukankankaan eteläpäässä, itäänpäin työntyvän niemekkeen tyvessä. Kangas on päältä varsin tasainen alue ja laskeutuu jyrkästi ympäröivälle suolle. Taimettunut ylispuinen aukea jossa kasvaa koivuja ja mäntyjä sekä katajaa, ohut aluskasvillisuus, maaperä kivikkoinen. 3 Voimassa 2013-11-18T11:14:52 708.31591797 122.42518334
arkeologinenkohde_alue.2762 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2762 163481 {82EA52B0-E8D8-4A62-9A45-457BE733B9B4} Nuttiolampi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 230 ei Paikalla on kolme rakennuksen pohjaa. Eteläisin kämppä on kaksiosainen, kooltaan 10,3 m x 6,3 m, väliseinä on puolessa välissä. Se on suunnilleen itä-länsi suuntaisesti, eli poikittain rinteessä. Alarinteen puoleisen osan hirret ovat näkyvissä, ylärinteen puolella hirret ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, jotka on kaadettu kirveellä ja katkottu sahalla. Kirveellä veistetyt alapuoliset salvokset. Jäljellä on kaksi hirsikertaa, joiden välissä on suuri rako. Koillisnurkassa on pieni piisin jäännös. Itäpään sisäseinät on veistetty tasaiseksi, eli se on todennäköisesti asuinpuoli ja alarinteessä on talli. Ylärinteen puolella rakennelman päässä on epämääräisen muotoinen kuoppa, mahdollisesti kivenottokuoppa. Toinen kämppä sijaitsee noin 15 m pohjoiseen edellisestä. Pienehkön kämpän jäännös, kooltaan 8 m x 4,7 m. Se sijaitsee rinteen suuntaisesti, eli suunnilleen luode-kaakko suuntaisesti. Hirret ovat aluskasvillisuuden peittämiä ja keskellä on kurkihirren jäännös. Etelänurkassa on piisikiveys, joka on lähes metrin korkea. Piippu on romahtanut seinän ulkopuolelle, piisin koko on noin 2 m x 2 m. Kolmas kämpän pohja sijaitsee noin 5 m edellisestä länteen, hieman alarinteeseen päin. Rakenteet ovat täysin aluskasvillisuuden peittämiä. Mahdolllisesti kaksiosainen rakennus. Kaakko-luode suuntainen, koko 7,2 m x 3,6 m. Piisi on itänurkassa ja päädyn vieressä on kuoppa josta kiviä on ilmeisesti otettu. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Metsuri Asko Moskuvaara kertoi kämpän raunioista Nuttiolammen koillispuolella. Rakenteiden perusteella 1900-luvun alkupuoliskolle ajoittuva savottakämppä. Nuttiolampi sijaitsee Sattaseen virtaavassa Nuttio-ojassa, Pikkunivanvaaran ja Vainiovaaran välissä. Kohde on lammen koillispuolella loivassa rinteessä. Alue on tuoretta kangasta, jossa kasvaa sekametsää, koivua, kuusta ja mäntyä, aluskasvillisuus on sammalia ja varpuja. 3 Voimassa 2013-11-18T14:43:05 683.46582031 130.97555713
arkeologinenkohde_alue.2763 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2763 163698 {7E21CC1B-07E7-4D67-B17C-F39B204E47FD} Haukikoski 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Alueella on rakennusten ja kellarikuoppien jäänteitä. Rakennukset ovat todennäköisesti uittokämpän jäännöksiä. Koordinaattipisteessä 3659696, 7049503 on suorakaiteenmuotoinen rakennuksen jäännös, jonka keskellä on kookas piisikiveys. Rakennuksen seinälinjat erottuvat ympäristöstä kohoumina. Rakennus on 12 x 9.5 metrin kokoinen ja seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Piisikiveys on 3.7 x 2 metrin kokoinen ja 1.5 metriä korkea. Piisikiveyksen vieressä on metalliuuni, jossa on hitsattu uuninluukku. Länsiseinustalla on betonista muurattu perustus, mahdollisesti sekin jonkunlaiselle tulisijalle tai takalle. Rakennuksen seinälinjojen sisäpuolella on kuoppia. Koordinaattipisteessä 3659683, 7049497 on 6.4 x 8 metriä kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstään seinälinjojen kohdalla olevana matalana hirsikertana. Rakennuksen lattia-alalla kasvaa ympäristöstä poiketen saniaista. Koordinaattipisteessä 3659719, 7049474 on hiekkakumpareen luoteisreunalle kaivettu ilmeisesti kellarikuoppa, jonka sisäänkäynnin kohdalla on hieman lajoa puurakennetta jäljellä. Kellati on noin 2.5 x 3 metrin kokoinen. Kellarin lähellä maastossa on metallitavaraa, kuten kaminan jäännös ja kahvipannu. Koordinaattipisteessä 3659774, 7049444 on hiekkakumpareen itäreunalla kaivettu 2.5 x 2.5 metriä kokoisen kellarin jäännös, joka on sisäpuolelta vuorattu pystysuoraan asetelluilla kuorimattomilla puolla. Ovi on laudoista naulattu. Kellarin alalla on puurimoista tehdyn katon jäännöksiä sekä metalliosia näkyvissä. Koordinaattipisteessä 3659703, 7049499 on ympärysmitaltaan 2.4 metrinen mänty, jonka pohjoispuolella on 3.5 metriä korkea, 0.2 metriä leveä kuoreton aukko. Aukkoon on lyöty noin 1.5-2 metrin korkeudelle noin 30 kappaletta viisikulmaisia, taloa muistuttavia leimakirveen leimoja. Puussa on lisäksi kolme suurta Metsähallituksen kruunuleimaa, jotka ovat ilmeisesti tukkien päätyleimoja. Aukossa on lisäksi naula ja kaksi epäselvää lyijykynämerkintää, sekä palojälkiä. Ympäristössä on myös muita kookkaita petäjiä, joissa on vanhoja, jo umpeenkasvaneita pilkkoja. Koordinaattipisteessä 3659693, 7049459 on puu, johon on noin 3 metrin korkeuteen tehty lovi. Puun tarkoitus jäi epäselväksi. Alue rajautuu maastossa havaittujen kohteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Uittokämpän jäännös. Häähnijoen sekametsää kasvava itäranta. Metsässä kasvaa mäntyä, koivua, haapaa, ja pihlajia. aluskasvillisuutena sammalta, puolukkaa, mustikkaa. Maasto on hyvin kumpuilevaa. Joessa on tällä kohtaa suvanto, josta lähtee laskemaan Haukikoski. Metsän kehitysluokka on 60. 3 Voimassa 2013-11-30T17:41:00 4430.26416016 309.78224759
arkeologinenkohde_alue.2764 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2764 163707 {C5828215-344D-41FF-88C8-ECEF9F812D23} Riionaho asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 175 ei Alueella on vanhan maatilan jäännös, johon kuuluu rakennusten jäännöksiä, kaivo, kiviaita ja viljelyröykkiöitä. Koordinaattipisteessä X=3663855 Y=7050646 on rakennuksen jäännös, joka on mahdollisesti ollut päärakennus.Rakennuksesta on jäljellä 10 x 7 metrin kokoinen, 0.5 metriä korkea ja noin metrin levyinen kivijalka. Rakennuksen alalla on tiilistä muuratun uunin ja pönttöuunin jäännökset. Pohjoisseinällä on hetekan runko. Rakennuksen alalla on kuoppia ja lahoa puutavaraa. Kivijalan sisäpuolella kasvaa kuusia. Koordinaattipisteessä X=3663832 Y=7050673 on rakennus jäännös 2, 12.5 x 5 metrin kokoinen lounas-koillis-suuntainen kivijalka, jonka alalla on tynnyrikaminan jäännös. Koordinaattipisteessä X=3663863 Y=7050699 on rakennus jäännös 3. Kohteessa on 9.3 x 6.6 metrin kokoinen kivijalka, jonka päällä on paikoitellen hirsikertaa jäljellä. Kivijalka on 0.3-0.6 metriä korkea ja sen rajaamalla alalla kasvaa tiheä kuusikko. Rakennuksen lattia-alalla on kuoppia. Koordinaattipisteessä X=3663878 Y=7050691 on rakennus jäännös 4, 10 x 6 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstään kusta kasvavana suorakaiteenmuotoisena alana, jota kiertää heikosti erottuva hirsikerta ja osittain kivijalka. Kivijalan sisäpuolella on posliinia ja lasia. Koordinaattipisteessä X=3663888 Y=7050588 on rakennus jäännös 5, 6.2 x 5.8 metrin kokoissena kohoumana ympäristöstään erottuva ala, jota kiertää matala hirsikerta. Rakennuksen itäseinustalla on puutavaraa ja nurkalla runsaasti lasipulloja. Rakennus on todennäköisesti purettu. Koordinaattipisteessä X=3663832 Y=7050712 on rakennus jäännös, joka erottuu ympäristöstään korkeimmalta kohdaltaan noin 0.5 metriä korkeana suorakaiteenmuotoisena kivijalkana, jonka pohjoisseinän keskellä on kiuaskiveys, jossa luonnonkivien joukossa on tiiliä. Kivijalka on 5.5 x 3.3 metrin kokoinen. Kiukaan halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin metrin. Rakennuksen lattia-alalla on vanha autonrengas. Koordinaattipisteessä X=3663838 Y=7050720 on 3.5 x 3.3 metrin kokoinen savusaunan jäännös. Rakennusksen piekä seinälinja on pohjois-etelä -suuntainen, kiuas on rakennuksen koillisnurkassa. Lounaisnurkan koirankaulasalvoksessa on jäljellä 15 hirsikertaa. Hirret ovat sahalla katkottuja ja sisäpuolelta mustuneita. Osassa hirsistä on jälkiä punamultamaalista ja ne vaikuttavat uudelleen käytetyiltä. Rakennuksen ikkuna on ollut kohti etelää. Oviaukko on sijainnut pohjois- tai länsiseinällä. Koordinaattipisteessä X=3663849 Y=7050695 on kaivon jäännös. Kaivo on luonnonkivillä reunustettu, halkaisijaltaan noin 1.5 metriä ja syvyydeltään 1.2 metriä. Koordinaattipisteessä X=3663802 Y=7050649 on 6.3 x 4 metrin kokoinen kellarin jäännös, jonka oviaukko on kohti koillista. Kellarin sisällä on puutavaraa, joka on mahdollisesti peräisin katosta. Ovi on tehty lankuista naulaamalla, maassa on ovenkahvana ollut oksa. Kellarista noin 6 metriä länteen in noin 5 x 4 metrin kkoinen, 0.4 metriä syvä maakuoppa. Alueen kaakkoislaidassa, koordinaattipisteessä X=3663913 Y=7050628 on noin 20 metriä pitkä kiviaita. Aita on noin 2.3 metriä leveä ja 0.3 metriä korkea. Aidanympäristössä kasvaa kuusia ja sammalta. Aidasta pohjoiseen ja länteen on lukuisia viljelysröykkiöitä, joiden alalla maapohja on hyvin tasaista. Viljelyröykkiö 1 koordinaattipisteessä X=3663837 Y=7050659. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus 0.4 metriä. Viljelyröykkiö 2 koordinaattipisteessä X=3663896 Y=7050681. Röykkiö on halkaisijaltaan 1.5 metriä ja korkeudeltaan noin 0.2 metriä. Röykkiön päällä on taottu työkalu. Viljelyröykkiö 3 koordinaattipisteessä X=3663912 Y=7050671. Röykkiö on 2.5 x 1.5 metrin kokoinen ja noin 0.5 metriä korkea. Viljelyröykkiö 4 koordinaattipisteessä X=3663922 Y=7050668. Röykkiö on halkaisijaltaan 3 metriä ja noin 0.6 metriä korkea. Viljelyröykkiö 5 koordinaattipisteessä X=3663931 Y=7050658. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 3 metriä, korkeus 0.4 metriä. Röykkiön kivet ovat noin kahden nyrkin kokoisia, pienempi, kuin muissa alueen röykkiöissä. Viljelyröykkiö 6 koordinaattipisteessä X=3663924 Y=7050651. Röykkiö on halkaisijaltaan 3 metriä ja korkeudeltaan 0.5 metriä. Röykkiö on sammaleen peitossa. Viljelyröykkiö 7 koordinaattipisteessä X=3663920 Y=7050646. Röykkiön halkaisija on 3 metriä ja korkeus 0.4 metriä. Röykkiö on sammaleen peittämä. Viljelyröykkiö 8 koordinaattipisteessä X=3663917 Y=7050640. Röykkiö on halkaisijaltaan 3 metriä ja korkeudeltaan 0.6 metriä. Viljelyröykkiö 9 koordinaattipisteessä X=3663890 Y=7050627. Röykkiön halkaisija on 3 metriä ja korkeus 0.4 metriä. Viljelyröykkiö 10 koordinaattipisteessä X=3663888 Y=7050619. Röykkiön halkaisija on 3 metriä ja korkeus 0.3 metriä. Röykkiön päällä on kerä piikkilankaa. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Tilasta on merkintä Jongunjoen hoitoalueen yleiskartassa vuodelta 1907. Vanha maatila josta on jäljellä rakennusten jäännöksiä, kaivo, kiviaitaa ja useita viljelysröykkiöitä. Riionaho-niminen kumpare, jonka ympärillä on hakkuuaukeaa ja taimikkoa. Kumpareen laella kasvaa vanhaa kuusimetsää, reunoilla nuorempia kuusia ja lehtipuita. Aluskasvillisuutena sammalta, heinää ja mustikkaa, sekä pihapiirissä runsaasti vadelmaa. Metsän kehitysluokka on 60. 3 Voimassa 2013-12-07T18:32:01 15580.21240234 479.47611946
arkeologinenkohde_alue.2765 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2765 163710 {CDF4B06C-F35A-461E-8768-13B213FC82EC} Pieni Haikosenvaara leimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 133 ei Kohteessa on pieni Metsähallituksen leimikko, jossa on jäljellä neljä puuta. Kussakin puussa oon vain yksi pilkka, mutta meinoja jopa 4. Puissa on kilpikaarnaa. Alue rajautuu maastossa havaittujen kohteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Metsähallituksen leimaamia leimapuita. Kivivaarantieltä Ruunaaseen johtavan hiekkatien mäntymetsää kasvava pohjoispuoli.,Kehitysluokka 30. 3 Voimassa 2013-11-24T20:24:22 399.54101562 80.17571603
arkeologinenkohde_alue.2766 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2766 163711 {9E85F73F-5ACF-4B9B-8FA7-F25AEA33514A} Pohjanlahti kivijkautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 120 ei Muinaisjäännösrekisteri: "Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven Pohjanlahden itärannalla, Alakylään johtavan tien varrella olevalla hiekkakumpareella, joka lienee muinainen saari. Löytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) on kerätty hiekasta metsä-äestysalueen järven puoleiselta reunalta, törmältä aina 20 metriä sisämaahan päin n. 45 x 20 m kokoiselta alueelta. Löytöjen lisäksi paikalla on palaneita kiviä. Asuinpaikka näyttää rajautuvan aika tarkasti mainitulle alueelle, sillä äestysalue kattaa koko laajan kumpareen eikä muualta ole löytynyt yhtä kvartsi-iskosta lukuunottamatta muuta esihistoriaan viittaavaa. Mainitun kvartsin löytöpaikka on muusta alueesta n. 90 m etelämpänä." Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Äestysvaot olivat kasvaneet umpeen, eikä alueella havaittu jälkiä kivikautisesta asutuksesta. Muilta osin kohde oli kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksen mukaisesti. Muinaisjäännösrekisteri. Äestetty hakkuuaukea Nurmijärven Pohjanlahden itärannalla. Kehitysluokka 0. 3 Voimassa 2013-11-30T17:56:17 12556.96826172 537.75663931
arkeologinenkohde_alue.2767 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2767 163828 {2025192C-EF18-4956-BC14-9CF21475A30A} Kirakkaselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 154 ei Suuren kämpän jäännös, pari hirsikertaa jäljellä. Rakennelma on länsiluode-itäkaakko suuntainen, koko 8 m x 8 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, pohjoisnurkka on parhaiten säilynyt, itäreunassa on jäljellä vain jo puolittain maatunut hirsi. Yläpuoliset sahalla tehdyt suorakulmaiset salvokset. Kämpän alueella kasvaa sammalia ja heinää sekä yksittäinen mänty. (X=3504082 Y=7626017) Kämpänpohjasta itään päin on pieni rakennelman jäännös, jonka tarkka luonne jäi epäselväksi. Puuta vasten on pystyssä kaksi riukua joiden välissä on muutamia haljispuolikkaita. Eli "seinä" on tuettu molemmilta puolilta pystyriukujen avulla ja riu"ut on sidottu kiinni toisiinsa rautalangalla. Puut ovat pääosin aluskasvillisuuden peittämiä ja aluskasvillisuuden alla on myös muutamia suurempia hirsiä. Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen aitaus. Rakennelman koko on noin 6 m x 4,5 m. Vieressä on pitkulainen kuoppa. (X=3504095 Y=7626013) Rakennelmien välillä, ojan suunnassa, on maatunut polttopuupino. Sen vieressä on myös aluskasvillisuuden peittämiä hirren pätkiä. Kohde rajautuu havaittujen rakennelmien lähiympäristöön. Kämppä on mainittu patikka.net -sivustolla. Vuoden 1968 topografisessa kartassa paikalle on merkitty yksi rakennus katkoviivalla. Mahdollisesti vanha savottakämppä. Kohde sijaitsee Kirakkaselän eteläreunalla, Kirakkajärvestä Jakujärveen virtaavan joen itärannalla ja Joenmukkalammesta virtaavan ojan etelärannalla. Kuivahko kangas. 3 Voimassa 2013-11-26T13:39:13 354.76123047 81.06114292
arkeologinenkohde_alue.2768 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2768 165299 {FF26E963-6B4C-49D6-8D8F-CBD7767C850D} Sopenkorva kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 210 ei Paikalta löytyi rantavedestä ja rannalta suuri määrä kvartsi-iskoksia sekä hieman palanutta luuta. Rannan takana on mäntyä kasvava terassi, jossa muutama kaatunut puu. Puun juuristoista löytyi suuri määrä kvartsi-iskoksia sekä raaka-ainekvartsia. Maa kohoaa ja muuttuu hyvin kivikkoiseksi kohteen eteläpuolella hiekkarannan jatkuessa seuraavassa lahdelmassa. Myös sieltä löytyi muutamia mahdollisia kvartsi-iskoksia. Kvartsi-iskosten ja raaka-ainekvartsin määrän perusteella paikalla on saattanut sijaita esineiden valmistuspaikka. Kohteesta n. 400 m pohjoiseen on irtolöytöpaikka, josta on löytynyt reikäkirveen teelmä rantavedestä. Aluemainen. Kohteen rajaus perustuu löytöjen levintään ja maaston muotoon. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka N. 100 m pitkä hiekkarantainen lahti Leppiselän länsirannalla. Maasto rannan kohdalla nousee hieman, mutta maaperä on paikalla kosteaa. Paikalla kasvaa mäntyjä, kuusia ja muutama koivu. Aluskasvillisuus varpua, suopursua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-01-07T15:05:23 3722.97314453 261.80998689
arkeologinenkohde_alue.2769 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2769 163495 {F836B5B8-090F-46E5-9800-69FC498C4A3E} Länkipuro rakennusjäännös? 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohteessa on suuri kiviröykkiö sekä useita eri kokoisia peltoraunioita. Peltoraunio (163493): Aivan puron tuntumassa on epämääräisen muotoinen peltoraunio. Se on ainakin viisi metriä halkaisijaltaan ja lähes metrin korkuinen. Kerätyt kivet ovat suuria lohkareita. Kasa on selkeästi ihmisen tekemä. Kiviröykkiöt (163494): Koordinaattipisteessä sekä joitakin kymmeniä metrejä tästä kohden itää, on muutamia vaihtelevan muotoisia kiviröykkiöitä. Pisteessä oleva röykkiö on säännöllisin ja huolellisesti ladottu. Se muistuttaa lähes rajamerkkiä. Suurimmat kivet on lajiteltu alle, pienimmät päälle. Lähes nelikulmaisen latomuksen halkaisija on pari metriä, korkeus noin metrin. Pari muuta röykkiötä on epämääräisempiä muodoltaa, mutta selvästi ihmiskäsin ladottuja. Suurempi niistä on koottu valtavan maakiven kupeeseen, pienempi tämän viereen. Peltoraunion koordinaatti on otettu raunion päältä. Vajaa 100 metriä etelään, metsätien eteläpuolella, pisteessä 7033955, 533602, kasvillisuus on aivan poikkeuksellisen rehevää. Täällä kasvaa muun muassa lähekkäin kolme suurta raitaa, joiden katveessa on villiintynyttä punaviinimarjaa. Samalla paikalla kasvaa runsaasti nokkosta ja vattua, joten havainnointimahdollisuudet eivät olleet kummoiset. Voidaan kuitenkin epäillä, että mahdollinen talon paikka sijaitsee tämän pisteen tuntumassa. Koska peltoraunioita on alueella enemmänkin, voidaan aluetta pitää laajempana toiminnallisena kokonaisuutena kaikkien näiden pisteiden välillä. Kiviröykkiöiden koordinaattipiste on otettu läntisimmältä röykkiöltä. Toiset kivikasat sijaitsevat tästä reilut parikymmentä metriä itään, metsätien viereen. Kaikki pisteet on mitattu maastotietokoneella. Koska pisteet kuuluvat samaan viljelysaktiviteettiin ja koska on syytä epäillä asuinrakennuksen sijainneen niiden tuntumassa, on kohde rajattu alueeksi käsin digitoimalla. Mahdollisesta kohteesta Länkipurolla mainitsi suunnittelija Markku Pulkkinen Rautavaaralta. Hän oli pannut merkille alueen poikkeuksellisen rehevän kasvillisuuden ja arveli sen olevan ihmisasutuksen aikaansaannosta. Paikka tarkastettiin heinäkuun 24. päivänä. Sää oli aurinkoinen ja sopivan lämmin. Havainnointiolot kohteessa olivar hyvät. Paikalla todettiin useita peltoraunioita sekä ihmisen seuralaiskasvi punaviinimarja. Myös tarkastuksen jälkeen paikalla arvellaan sijainneen talon tai torpan, mutta mitään rakenteita ei näistä kyetty havainnoimaan. Arvelut pohjautuvat alueen kasvillisuuteen sekä peltoraunioiden olemassaoloon. Toki voi olla - kuten Pulkkinenkin arveli - että pellot olisivat kuuluneet lähistön edelleen olemassaoleville taloille. Kyseessä lienee torpan paikka pihapiirin peltoineen. Asutus on jäänyt todennäköisesti käytöstä jo hyvä tovi sitten. Kiviröykkiöt voivat olla peltoraunioita ja liittyä muuhun paikalla dokumentoituun viljelystoimintaan. Toisaalta tien vieressä olevat kasat ovat voineet myös syntyä tietä tehtäessä. Tämä ei kuitenkaan selitä selväpiirteisintä röykkiötä, joka on selvästi metsän puolella. Muodoltaan se muistuttaa ehkä eniten rajapyykkiä. Metsähallituksen hallinnoiva kaistale valtion maata, jolla Länkipuron alue sijaitsee, on Lapinlahden ja entisen Varpaisjärven kunnan rajalla. Se jää varsinaisen Lapinlahden puolelle. Alue on yksittäinen suikale eikä sen päätymisestä valtion omaisuudeksi ole tarkempaa tietoa. Metsäkuviot Länkipuron ympärillä ovat pääosin komeaa varttunutta männikköä. Kuvio, jolla peltoraunio sijaitsee, on sitä vastoin vanhaa pellon pohjaa, jonka kasvillisuus on erittäin rehevää erityisesti puron varrella. Puuston valtalajina ovat suuret kuuset, mutta myös runsaasti lehtipuita - lähinnä koivua ja leppää - kasvaa kuviolla.Pienempiä pihlajia sekä muutama suuri raita kuuluvat myös alueella kasvaviin lajeihin. Aluskasvillisuus on heinää, vattua, nokkosta ja saniaista, maaperä kosteaa ja kivikkoista. Niin puron varressa kuin kolmen suuren raidan tuntumassa aluetta halkovan umpeenkasvavan metsätien eteläpuolella kasvaa punaviinimarjaa. Kypsiä marjoja oli raitojen katveessa. Kuvio, jolla kiviröykkiöt sijaitsevat, on varttunutta kuusikkoa. Maaperä on kivikkoinen mutta tasainen. Maanpintaa peittää komea rahkasammal. Alue on harvennettu joku aika sitten, ja risukasoja on siellä täällä. Alue on kuitenkin helppokulkuinen. 3 Voimassa 2014-06-03T14:14:27 7492.7668457 401.92328536
arkeologinenkohde_alue.2770 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2770 163582 {E84BC158-55CC-443B-B1EB-F471811B6A0C} 1000004719 Törisevänvirta 1 esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Muinaisjäännösrekisterissä kohteesta todetaan seuraavaa: ”Löytöjä on saatu sekä vesijätöltä että heti matalan huuhtoutuneen törmän alta, joten asuinpaikkaa saattaa olla törmällä jonkin verran ehjänäkin. Kvartsia on löydetty niemenkärjestä alkaen n. 20 metrin matkalla.” Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Kohde oli kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Muutamia kvartsi-iskoksia havaittiin huuhtoutuneen törmän alla sekä hiekassa veden alla. Kohteesta noin 100 metriä luoteeseen, koordinaattipisteessä 3666282, 7036585 havaittiin yksi yksittäinen kvartsi-iskos. Muinaisjäännösrekisteri Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven pohjoispäässä, rannan vesijätöllä pienen lähes umpeenkasvaneen lahden suulla, sen länsipuolella. Tässä on useita metrejä leveä hiekkainen vesijättö ja taustalla on matala mäntykangas. Rantatörmä on noin 0.6 metriä korkea. Mäntymetsässä aluskasvillisuutena kanervaa, variksenmarjaa, sammalia ja heinää. 3 Voimassa 2013-11-20T17:22:42 1122.99072266 125.27921615
arkeologinenkohde_alue.2771 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2771 163583 {F1BE8D65-6177-44E3-8455-A4200335EF36} 1000004728 Törisevänvirta 2 esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Muinaisjäännösrekisterissä kohteesta todetaan seuraavaa: ”Paikalta on kerätty löytöjä n. 60 x 25 m kokoiselta alueelta hienosta valkeasta hiekasta n. 5 metriä vesirajasta. Rannalla on myös palaneita kiviä. Löytöjen taustalla on kaunis, ja mökeistä huolimatta ehjä mäntykangas, joten asuinpaikkaa saattaa hyvin olla kankaalla ehjänäkin.” Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Kohde oli kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Hiekkarannalla ja rantavedessä havaittiin useita kvartsi-iskoksia. Muinaisjäännösrekisteri Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven pohjoisosassa, Törisevänvirran suussa, järven itärannalla olevan kesämökkialueen hiekkarannalla. Alue on päädyistään Metsähallituksen metsätalousalueella. Aöueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena variksenmarjaa, kanervaa, sammalta, puollukkaa ja suopursua. Kehitysluokka 30. 3 Voimassa 2013-11-20T18:15:26 2303.85986328 239.34046798
arkeologinenkohde_alue.2772 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2772 163594 {F09AB48D-8313-4BE7-BCAF-A92B6C50E095} Raja-Piilonen leimapuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 137 ei Pienellä alueella on 5 Metsähallituksen kruunuleimalla leimattua puuta. Pilkat ovat puissa noin 1.7 metrin korkeudella. Kussakin pilkassa on yksi kruunulaime kohti itää tai pohjoista. Osa puista on elossa, osa keloja. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Metsähallituksen kruunuleimoilla leimaama leimikko. Luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne, jonka keskellä menee hiekkatie. harjanteen molemmin puolin on suota. Alue on mäntykangasta, jossa aluskasvillisuutena sammalta, puolukkaa ja mustikkaa. metsän kehitysluokka on 20. 3 Voimassa 2013-11-20T20:57:59 580.5390625 109.10812917
arkeologinenkohde_alue.2773 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2773 163839 {4BF90283-B110-44BD-AC34-978A3B43C2BE} Alkonniemi savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 198 ei Alueella on neljä rakennelmaa. Rakennuksen pohja, josta on jäljellä vain pohjahirret ja lattialautoja sekä muuratun tiiliuunin katkelma. Pohjahirret ovat varsin maatuneita, mutta ne näyttävät olevan sahattuja pelkkahirsiä. Rakenteiden päällä on jonkin verran muhaa. Sijaitsee rannasta noin 5 m etäisyydellä. Rakennelman koko on 11,9 m x 6,4 m, uunin koko on 1,3 m x 0,7 m. Sen pesän päällä on vahvikkeena vanha sahan terän pätkä. Uuni on valmistettu puna- ja betonitiilistä. Päällä kasvaa muutama männyn taimi. Rakenteiden perusteella näyttää 1950-luvulla rakennetulta. (X=3500823 Y=7633516) Edellisestä noin 20 m itään on toinen kämpän jäännös, joka on ilmeisesti hirsirakennus. Siitä on jäljellä lähinnä kattorakenteita, päätykolmion puita ja niskahirsiä. Katto on tehty riu"uista ja haljispuolikkaista joiden päällä on kattohuopaa. Niskahirsien salvokset on tehty pokasahalla ja kirveellä. Rakennelman keskellä on pystyssä tolppa. Kämpän koko on noin 10 m x 10 m. Itäpää on aluskasvillisuuden peittämä, lisäksi siinä kasvaa koivupuska ja männyn taimia. (X=3500853 Y=7633522) Noin 10 m edellisestä itään on rakennushirsiä; nelikulmaiseksi sahattuja hirsiä, pyöröhirren pätkiä ja lautoja sekä rannan puolella vielä kaksi kasaa losorimoja. Paikalla ei ilmeisesti ole rakennusta vaan puut ovat viereisestä rakennuksesta purettuja. (X=3500880 Y=7633517) Edellisistä pohjoiseen eli ylärinteeseen päin on pieni rakennuksen jäännös, jonka seinät ovat haljispuolikkaita. Ne on tuettu n. 2 m pitkäksi jätettyyn kantoon, jollainen on vain yhdessä nurkassa. Rakennelman koko on noin 2,4 m x 2 m. Siinä näyttää olevan vain kolme seinää. Mahdollisesti se on käymälän jäännös. (X=3500884 Y=7633559) Edellisestä noin 20 m pohjoiseen on hirsirakennuksen jäännös josta säilynyt lähinnä kattorakenteita, riukuja ja niskahirsiä, ei kuitenkaan kattohuopaa. Rakennelma on kooltaan 9 m x 7,7 m. Sen lähellä on kaksi öljytynnyrin puolikkaasta tehtyä kamiinaa, joista toinen on kattorakenteiden alla ja toinen on nostettu rakennelman viereen. Jälkimmäinen on lähes ehjä. Jonkin verran myös seinähirsiä on jäljellä, niissä on sahalla tehdyt yläpuoliset suorakulmaiset salvokset. Lisäksi kämpän sisällä on kaksi öljytynnyriä. (X=3500895 Y=7633581) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1968 peruskarttaan on merkitty yksi talousrakennus Kaitamojärven rantaan. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Kaitamojärven itäpään pohjoisrannalla, Alkonniemessä. Alueella kasvaa mäntyä ja koivua, paksu aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja suopursua, ympäristössä kasvaa vanhoja mäntyjä. 3 Voimassa 2013-11-26T14:02:25 3362.79833984 306.96221105
arkeologinenkohde_alue.2774 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2774 164014 {C15584D0-617F-4E3A-AE20-6CC29F8E42F8} Raja-valkea kaivanto jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 133 ei Harjun lounaisreunalla harjun suuntaisesti vieri vieressä on seitsemän kaivantoa, joiden sisäänkäynnit ovat lounaaseen, tien puolelle. Kaivanto 1 X=3652712 Y=7054619 3.5 x 3.5 metrin kokoinen, noin 1.5 metriä syvä kaivanto, jonka sisäänkäyntiaukko on lounaan puolella. Kaivantoa ympäröivät vallit. Kaivanto 2 X=3652716 Y=7054611 3.5 x 3.5 metrin kokoinen, noin 1.5 metriä syvä kaivanto, jonka sisäänkäyntiaukko on lounaan puolella. Kaivantoa ympäröivät vallit. Kaivanto 3 X=3652727 Y=7054611 8.5 x 5.5 metrin kokoinen, noin 1.5 metriä syvä kaivanto. Kaivanto 4 X=3652730 Y=7054598 4 x 3.5 metrin kokoinen, noin 1.5 metriä syvä kaivanto, jonka reunat ovat sortuneet loiviksi. Kaivanto 5 X=3652737, Y=7054596 5 x 5 metrin kokoinen kaivanto, jonka sisäänkäyntiaukko on lähellä etläkulmaa. Koillispäädyn päällä on kiviä. Kaivanto 6 X=3652740 Y=7054588 4 x 3 metrin kokoinen, noin 1.5 metriä syvä kuoppa. Kaivanto 7 X=3652751 Y=7054576 5 x 4 metrin kokoinen, 1.5 metriä syvä kaivanto. Kohteen koillipuolella on pieni 1.5 metriä halkaisijaltaan oleva, 0.7 metriä syvä kuoppa. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Sota-aikaisia mahdollisia varastokuoppia tai majoituskorsuja. Kuopissa ei ole sisäpuolella seiniä tukevia rakenteita, joten toidennäköisesti kyseessä ovat varastokuopat. Kivivaaran tien eteläpuoli, luode-kaakko-suuntainen mäntymetsää kasvava hiekkaharju. Mäntyjen seassa kasvaa koivuja, aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa ja kanervaa, kehitysluokka 20. 3 Voimassa 2013-11-30T20:09:14 2483.01416016 205.09220087
arkeologinenkohde_alue.2775 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2775 164022 {46B28139-AAFA-48DA-AB29-9B15E9E204C9} Hiilimiilukangas potero jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 143 ei Kumpareen pohjois-ja luoteispuolilla on useita kymmeniä poteroiksi tulkittuja kuoppia, joiden ampumasuunnat ovat kohti pohjoista ja luodetta. Kaivannot ovat kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia ja vaikuttavat pikaisesti kaivetuilta. Sijainnin perusteella on mahdollista, että kyseessä on venäläisten kaivamat asemat. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivivaarantien pohjoispuoli, Änäkäisen itäpuoli. Kumpareen kaakkoispuolelta menee Kivivaaran tie, muuten kumpare on suon ympäröimä. 3 Voimassa 2013-11-30T20:11:21 3516.62304688 236.31921334
arkeologinenkohde_alue.2776 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2776 165302 {66E5E53D-517B-4924-BA1A-6C439698C22A} 777010141 Varisjärvi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 207 ei Varisjärven itärannalla sijaitseva hiekkainen lahti, jonka rannalta M. Huurre on 1979 löytänyt asuinpaikkalöytöjä. Vesi oli poikkeuksellisen alhaalla tarkastusajankohtana. Paikalta ei löydetty mitään asuinpaikkaan viittaavaa, vain muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta hiekkarannalta löytyi kasa palaneita kiviä, jotka voivat olla peräisin modernista nuotiosta. Muinaisjäännösalueen pohjoispään ranta oli vesikasvien ja karikkeen peitossa, joten siitä ei voinut nähdä mitään. Rantaterassi on paikalla n. 1m korkea ja n. 5 m päässä nykyisestä rannasta. Aluemainen. Rajaus on muinaisjäännösrekisterin mukainen. Kohde merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjainen harvaa mäntyä kasvava kangas. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-11-25T13:57:48 2678.43579102 232.88337596
arkeologinenkohde_alue.2777 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2777 165900 {747B4BE2-49A0-47BA-8E9C-7E61157C871D} Ristisuonsaaret 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 175 ei Paikalla on rakennusten jäänteitä. Rakennuksen jäännös 1: Rakennuksesta on jäljellä vain kasa tiiliä ja laastia. X= 3578717 ja Y= 7189163 Rakennuksen jäännös 2: Tasainen sammaleen peittämä korkeudeltaan 20 cm kohouma, jossa näkyy siellä täällä kiviä. Päällä ruostunut metallinen uunin osa. Pohjoispuolella 1,5 x 1 m ja 50 cm syvä kaivanto. Ympäristössä myös muita saman tyyppisiä kaivantoja. X= 3578704 ja Y= 7189154 Rakennuksen jäännös 3: Hiekkaharjun reunaan kaivettu kooltaan 6x5 m kokoinen kaivanto. X= 3578681 ja Y= 7189142 Rakennuksen jäännös 4: Noin 3 x 4 m ja syvyydeltääm 1,2 m syvä kaivanto, jonka pohjoislaidalla on mahdollinen kulkkuaukko. Kaivannon keskellä on vanha tynnyri. Kenties vanha kellari? X= 3578682 ja Y= 7189137 Aluemainen. Perustuu kohteiden näkyviin rajoihin. Kohde löytyi inventoinnissa. Rakennusten jäänteitä Sekametsä, jossa aluskasvillisuus heinää ja sammalta. 3 Voimassa 2014-01-27T13:09:07 489.63916016 112.67371384
arkeologinenkohde_alue.2778 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2778 165912 {1264AE5D-4105-47D3-B826-16A96C5D90AD} Pieni Seitenahveninen hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Paikalla on kolme hiilimiilua. Hiilimiilu 1: Kaivantojen, kuoppien ja ojan ympäröimä suuri ja matala hiilimiilu. Halkaisija 13,5 m. X= 3590493 ja Y= 7196042 Hiilimiilu 2: Halkaisijaltaan n. 16 m kokoinen hiilimiilu. X= 3590500 ja Y= 7196028 Hiilimiilu 3: Kaivantojen, kuoppien ja ojan ympäröimä suuri ja matala hiilimiilu. Halkaisija 13 m. X= 3590505 ja Y= 7196011 Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde merkitty SutiGisiin. Hiilimiiluja Mäntyä ja varpuja kasvava hiekkakangas. 3 Voimassa 2014-01-27T15:25:09 1514.05664062 154.12841624
arkeologinenkohde_alue.2779 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2779 163514 {251495E4-194F-49B4-8187-07234839EE2C} Löppö kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 117 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, Hirviniemen tyvessä olevalla Löpön alueella, Valkealahden etelärannalla, Pankajärven tiestä n. 300 m itään. Paikalta on löytynyt kvartsia pienen, itäkoilliseen suuntautuvan poukaman rannalta rantavedestä ja -hiekasta n. 40 metrin matkalta." Kohde käytiin tarkastamassa elokuussa 2013. Tarkastusajankohtaan vedenpinta oli korkealla, eikä paljasta rantahiekkaa ollut näkyvissä. Vedenalainen hiekka oli humuskerroksen peitossa, eikä alueelta havaittu viitteitä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis-havainto. Pankajärven länsirannalla, Löpön alueella sijaitsevan Hirviniemen tyvi. Pankajärven tiestä kulkee alueen länsipuolella noin 300 m päässä. Rantapenkka on noin 0.7 metriä korkea. Soisella rannalla kasvaa mäntyjä, suopursua ja puolukkaa. 3 Voimassa 2013-11-19T13:45:08 585.77099609 105.84308187
arkeologinenkohde_alue.2780 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2780 164025 {D8A3F35D-C68A-4076-9107-209F5C9A3E21} Änäkäinen kenttälinnoite 1 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 140 ei Alueella on useita poteroita sekä yhdyshautoja, joiden idänpuoleisissa päissä on ampumapesäkkeitä. Lisäksi alueella on kaksi teltanpohjaksi tulkittua kuoppaa. Poterot ja ampumapesäkkeet on numeroitu juoksevasti yhteisellä numeroinnilla pohjoisesta etelään. Ampumapesäke 1 X=3654136 Y=7056240 Ampumapesäke on noin 3 x 1.5 metrin kokoinen ja metrin syvä. Yhdyshauta 1 X=3654137 Y=7056227 Yhdyshauta on siksak-muotoinen, noin 1.3 metriä syvä ja 2.5 metriä leveä. Haudan koillispäässä on ampumapesäke. Yhdyshauta 2 X=3654150 Y=7056195. Koordinaattien osoittamassa paikassa on noin 5 metrin pituinen, koillis-lounas -suuntainen, 1.5 metriä leveä ja 0.7 metriä syvä yhdyshauta. Potero jäännös 2 X=3654158 Y=7056192 Koordinaattien osoittamassa paikassa on kaksi vierekkäistä poteroa. Yhdyshauta 3 X=3654161 Y=7056189 Koordinaattipiste on mitattu yhdyshaudan koillispäässä olevan ampumapesäkkeen kohdalta. Ampumapesäkkeessä on poikittain lahoa puuta, joka on mahdollisesti kattorakenteen jäännös. Ampumapesäkkeestä on suora näköyhteys suolle piikkilankaesteen päätyyn. Ampumapesäke 3 X=3654170 Y=7056184 Ampumapesäke 4 X=3654176 Y=7056179 Ampumapesäke 5 X=3654172 Y=7056162 Potero 6 X=3654159 Y=7056153 Yhdyshauta 4 X=3654160 Y=7056144 Potero 7 X=3654160 Y=7056136 Ampumapesäke 8 X=3654160 Y=7056127 Pesäke on 4 x 1.3 metrin kokoinen ja 0.7 metriä syvä. Telttapaikka X=3654160 Y=7056127 Länteen päin laskevaan rinteeseen on kaivettu tasapohjainen 4 x 3 metrin kokoinen kuoppa, jonka sisääntulokäytävä on kohti lounasta. Kohteen itäpuolella on kaksi halkaisijaltaan 1.5 metrin kokoista kuoppaa. Yhdyshauta 5 X=3654170 Y=7056108 Noin 30 metriä pitkä koillis-lounas -suuntainen yhdyshauta, joka jakautuu koillispäässään kahteen ampumapesäkkeeseen, joista pohjoisemmassa on puurakennetta. Potero 8 X=3654172 Y=7056094 Potero 9 X=3654174 Y=7056080 Telttapaikka 2 X=3654156 Y=7056084 Kohteessa on halkaisijaltaan kolmemetrinen, noin 1.5 metriä syvä maakuoppa, jonka sisääntulokäytävä on kohti lounasta. Kuoppa ei ole yhtä selkeän tasapohjainen kuin telttapaikka 1, mutta se tulkittiin teltanpohjaksi. Potero 10 X=3654167 Y=7056043 Alue on rajattu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivivaarantien pohjoispuoli, Änäkäinen-järven ja sen kakkoispuolella olevan suon välinen kuivan maan alue järven rannassa. Alueekka kasvaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-11-30T20:15:10 9975.27783203 528.25580775
arkeologinenkohde_alue.2781 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2781 164024 {FC688607-57EB-4365-9AE4-06EFCA06F8AB} Hiilimiilukangas 2 ampumapesäke 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 140 ei Alueen itäpäässä koordinaattipisteessä X=3654543 Y=7055894 on halkaisijaltaan 1.5 metrin kokoinen, noin metrin syvyinen potero. Alueen länsipäässä on kaksi ampumapesäkettä, joista pohjoisempi on koordinaattipisteessä 3654573, 7055903. Pesäke on halkaisijaltaan 3.5 metriä ja syvyydeltään 1.5 metriä. Pesäkkeeseen on käynti lounaan puolelta. Eteläisempi pesäke sijaitsee koordinaattipisteessä 3654580, 7055899 ja on kooltaan pohjoisempaa pesäkettä vastaava. Alueesta noin 150 metriä pohjois-luoteeseen on suon keskellä pieni kuiva nyppylä, jonka laelle on ladottu kiviä. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivivaaran tien ja tien pohjoispuolisen suon väliin jäävä kuiva maaläntti. 3 Voimassa 2013-11-30T20:13:11 749.68457031 121.87860574
arkeologinenkohde_alue.2782 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2782 164026 {03E3C92E-48FE-467C-AE87-504117A424D8} Markunlampi 2 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 140 ei Alueella on kahtena pesäkkeenä sotahistoriallisia kohteita. Pohjoisemmassa pesäkkeessä on kuivan kankaan pohjoireunalla viisi poteroa, joiden ampumasuunnat ovat pohjoiskoilliseen. Poterorivistön takana on kaksi hieman laajempaa kuoppaa, joiden tarkoitus ei selvinnyt, nämäkin kuopat ovat kuitenkin todennäköisesti jonkunlaisia ampumapesäkkeitä. Eteläisemmällä alueella on yksittäisten poteroiden lisäksi yhdyshautamaisia kaivantoja, joista osa ilmeisesti kulkee maan alla. Alueella on myös joitain Metsähallituksen vanhoja leimapuita. Pohjoinen pesäke: Potero 1 X=3653266 Y=7055950 Potero 2 X=3653277 Y=7055949 Potero 3 X=3653286 Y=7055947 Potero 4 X=3653289 Y=7055946 Potero 5 X=3653345 Y=7055951 Maakuoppa 1 X=3653275 Y=7055943 Maakuoppa 2 X=3653270 Y=7055937 Eteläinen pesäke: Maakuoppa 3 X=3653239 Y=7055824 Maakuoppa 4 X=3653238 Y=7055814 Maakuoppa 5 X=3653245 Y=7055808 Potero 6 X=3653235 Y=7055797 Kaivanto 1 X=3653274 Y=7055777 Kaivanto 2 X=3653286 Y=7055840 Kaivanto 3 X=3653296 Y=7055818 Tällä alueella on useita pitkänomaisia ampumapesäkkeeltä näyttäviä kuoppia, joissa on hylsyjä ja tiiltä. Kuopat saattavat olla myös majoituskorsuja. Kaivanto 4 X=3653305 Y=7055797 Kaivanto 5 X=3653318 Y=7055784 Kaivanto 6 X=3653319 Y=7055771 Kaivannon pohjalta jatkuu maan alla hirsillä tuettu aukko kohti pohjoista. Kaivanto 7 X=3653322 Y=7055754 pohjois-etelä -suuntainen, noin 8 metriä pitkä kaivanto. Kaivanto 8 X=3653349 Y=7055784 Kaivanto 9 X=3653375 Y=7055811 Alueella on useita kuoppia, joista koordinaattipisteessä oleva on 2 x 2 metrin kokoinen, seinämistä puilla vuorattu, jonka sisäänkäynti on kohti länttä. Kuopan koillispuolella on kolme pienempää erillistä kuoppaa. Alue on rajattu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivivaaran tiestä kohti Mäntyvaaraa erkanevan hiekkatien itäpuoli. Änäkäisen länsipuolisen suoalueeseen rajautuva hiekkakangas. Alueella kasvaa loivasti kumpuilevaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalia, jäkälää ja kanervaa, puolukkaa ja paikoitellen mustikkaa. Metsän kehtitysluokka on 20. 3 Voimassa 2013-12-16T19:16:00 26886.72167969 738.92305695
arkeologinenkohde_alue.2783 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2783 164027 {97DEAD4B-EC0F-4F29-BFCD-4027FD9D7372} Mäntyvaara 2 majoitus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Mäntyvaaran eteläpään etelää ja länttä kohti laskevilla rinteillä on useita teltanpaikoiksi tulkittuja, rinteeseen pengerrettyjä tasanteita, rakennusten jäännöksiä, sekä korsuiksi tulkittuja maakuoppia, kaivoja ja kivilatomus. Alueella on myös Metsähallituksen vanhoja leimapuita. Tasanne 1 X=3652867 Y=7055617 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 5 x 6 metrin kokoinen tasanne, jonka suuaukko on kohti kaakkoa. Tasanne 2 X=3652897 Y=7055624 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 5 x 6 metrin kokoinen tasanne. Tasanne 3 X=3652880 Y=7055599 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 5 x 6 metrin kokoinen tasanne. Tasanne 4 X=3652885 Y=7055590 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 5 x 6 metrin kokoinen tasanne. Tasanne 5 X=3652976 Y=7055569 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 8 x 7 metrin kokoinen tasainen ala, josta on sisääntulokäytävä kohti luodetta. Tasanteella on säilyketölkki ja kamiinan kansilevy. Tasanne 6 X=3652988 Y=7055496 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 9 x 7.5 metrin kokoinen tasanne. Tasanne 7 X=3652987 Y=7055485 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 8 x 6 metrin kokoinen tasanne, jonka reunat erottuvat ympäröivästä maaperästä kohoumina. Tasanne 8 X=3653096 Y=7055607 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 6 x 7 metrin kokoinen rinteeseen tehty tasanne, josta lähtee sisääntulokäytävä koilliseen. Tasanne 9 X=3653111 Y=7055589 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 6.2 x 8 metrin kokoinen rinteessä oleva tasainen ala, jonka sisäänkäynti on koillisen puolella. Tasanne on pengerretty rinteeseen kohottamalla alareunaa kivillä ja kaivamalla ylärinteen puolelta maata pois. Tasanteen lounaispuolella, noin 5 metrin päässä on 4 x 2 metrin kokoinen, 0.6 metriä korkea kivilatomus. Tasanne 10 X=3653125 Y=7055573 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 6 x 8 metrin kokoinen tasainen ala, joka erottuu rinteessä yläreunastaan rinteeseen kaivettuna ja alareunastaan korotettuna tasanteena. Tasanne 11 X=3653143 Y=7055603 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on tasanne, jonka reunaan on ladottu kiviä. Tasanteen alalla on tiiltä, metallia ja lasia. Metsäkone on ajanut tasanteen yli. Tasanne 12 X=3653167 Y=7055642 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 7.5 x 8.5 metrin kokoinen tasanne, jonka alareunaa on korotettu kivillä. Tasanteesta lähtee sisääntulokäytävä kohti pohjoista. Tasanteen ympärillä on puutavaraa, jossa nauloja. Tasanteen ympäristössä on Metsähallituksen kruunuleimalla leimattuja leimapuita. Rinteen laen yläreunassa on korsu 1 X=3653068 Y=7055667. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 5 x 3.5 metrin kokoinen kuoppa, jonka sisällä on puurakennetta seinämissä. Kuopan itäpuolella on luonnonkivistä ladotut portaat. Kuopan itäpuolella noin 4 metrin päässä on noin 5 x 5 metrin alalla kivi- ja sementtirakenne, jossa on tiiltä ja sementtiä. Rakenne on keskeltä kuopalla. Kaivo 1 korsun eteläpuolella koordinaattipisteessä X=3653069 Y=7055653. Kaivo on 5 x 5 metrin kokoinen, noin 3 metriä syvä. Kaivon pohjalla on noin 1.5 metrin alueella pystypuita, jotka ovat luultavasti olleet kaivon reunalaudoitus. Rakennus jäännös 1 X=3652981 Y=7055657 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 4 x 5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinälinjat erottuvat kohoumina. Rakennus sijaitsee alueen pohjoisosassa hakkuuaukealla. Rakennuksen alalla kasvaa koivuja. Rakennus jäännös 2 X=3652881 Y=7055571 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 8.5 x 8.8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka oviaukko on lounaaseen. Lattia-alan keskellä on liuskekivestä muurattu 1.5 x 1.6 metrin kokoinen, 1.1 metriä korkea uuni. Kohteen koillispuolella noin 5 metrin päässä on tasanne. Kuoppa 1, mahdollisesti sirpalesuoja X=3652867 Y=7055539 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 5.5 x 3.5 metrin kokoinen, noin 2 metriä syvä lounas-koillis - suuntainen kuoppa, jonka oviaukossa on puurakennetta. Kuopan ympäristössä on poteroita. Rakennus jäännös 3 X=3652888 Y=7055524 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 16 x 6.6 metrin kokoinen itä-länsi suuntainen rakennuksen jäännös, jonka itäpäädyssä on porraskiveys. Eteläseinässä on ilmeisesti tähystysaukko. Rakennus jäännös 4 X=3652928 Y=7055548 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on suorakaiteenmuotoinen koillinen -lounas -suuntainen 13 x 15.5 metrin kokoinen, noin 2 metrin syvyinen kuoppa, johon johtaa 2.5 metriä leveä sisääntulokäytävä. Kohde on mahdollisesti parakki. Kaivo 2 X=3652944 Y=7055531 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 0.7 x 0.7 metrin kokoinen, 1.1 metriä syvä kaivo, jonka reunat ovat vaakapuille tuetut. Alue on kosteikkoa, jossa kasvaa mäntyä, kuustä, sammalia ja kortetta. Rakennus jäännös 5 X=3653046 Y=7055556 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on kaakko-luode -suuntainen 10 x 7 metrin kokoinen seinälinjojen kohoumana ympäristöstään erottuva rakennuksen jäännös, jonka lattia-alalla on kuoppia. Rakennuksen koillisreunalla on kohouma, joka on todennäköisesti uunin jäännös. Kivilatomus X=3653105 Y=7055559 Kohteessa on halkaisijaltaan 1.5 metrin kokoinen, noin 0.5 metriä korkea, erikokoisista kivistä muodostuva kiviröykkiö. Röykkiöstä 5 metriä koilliseen on suorakaiteenmuotoinen 1.5 x 1 metrin kokoinen, 0.6 metriä syvä kuoppa. Kuoppa 2 X=3653161 Y=7055491 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on neliönmuotoinen 3.5 x 3.5 metrin kokoinen, 1.8 metriä syvä kuoppa, jonka seinämissä on näkyvissä puurakennetta. Kuopasta lähtee sisääntulokäytävä kohti kaakkoa. Käytävän seinät ovat kivetyt. Kuoppa 3 X=3653073 Y=7055524 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on suorakaiteenmuotoinen 5.5 x 3.8 metrin kokoinen, noin 1.5 metriä syvä kuoppa, jonka sisääntulokäytävä on kohti kaakkoa. Kuopan vieressä on betonitolppa. Kuoppa 4 X=3652980 Y=7055520 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 5 x 2 metrin kokoinen maakuoppa, jonka oviaukko on jäljellä. Kuoppa on mahdollisesti toiminut varastona tai sirpalesuojana. Rakennus jäännös 6 X=3652972 Y=7055448 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on noin metrin levyisen, 0.3 korkean kivivallin rajaama alue, jonka mitat ovat 6.6 x 14.6 metriä. Länsipäädyssä on noin 1.5 x 1 metrin kokoinen eteinen. Eteläseinustalla lähellä länsipäätyä on tulisijan pohja. Rakennuksen keskellä on kolme kiveä jonossa rakennuksen suuntaisesti, ne ovat mahdollisesti kannatelleet lattiaa. Ampumapesäke 1 X=3652898 Y=7055501 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on L-muotoinen ampumapesäke. Ampumapesäke 2 X=3652945 Y=7055491 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on L-muotoinen ampumapesäke, jonka molemmat sakarat ovat noin 3 m pituiset. Ampumapesäke 3 X=3652955 Y=7055500 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on L-muotoinen ampumapesäke. Ampumapesäke 4 X=3652965 Y=7055508 Koordinaattien osoittamassa kohdassa on L-muotoinen ampumapesäke. Ampumapesäkkeet 2, 3 ja 4 ovat lounas-koillis-suuntaisessa rivissä. Potero X=3652945 Y=7055436 Alueen lounaispäässä on maakuoppa, joka on todennäköisesti potero. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.:n opastaulussa Jukolan motin majoitusalueita on merkitty karttaan tälle alueelle. Jatkosodan Jukolan motin koulutus-ja kulunvalvontapaikkaan kuuluva majoitusalue. Kivivaarantien pohjoispuoli, Mäntyvaaran eteläisin osa. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuttena sammalta, mustikkaa, puolukkaa. Alueen pohjoisosassa on hakkuuaukeaa. 3 Voimassa 2013-12-17T01:46:47 67737.17773438 1033.72827011
arkeologinenkohde_alue.2784 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2784 164028 {84424829-3CC3-43F0-A8E2-010989F5E0AF} Rajala 3 telttapaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 123 ei Alueella on rantaviivan suuntaisesti kahdessa rivissä yhteensä kahdeksan tasapohjaista maakuoppaa, joiden ympärillä on maavallit. Pohjoisemman rivin jäännöksissä on kulkuaukko kohti etelää, eteläpuolisissa kohti pohjoista. Jäännökset ovat ilmeisesti sodanaikaisia teltanpohjia. Vallien päältä mitaten teltanpohjat ovat halkaisijaltaan 7 metriä, tasaisen alan halkaisijan ollessa 6 metriä. Vallit ovat 1.5 metriä leveät ja ulkopuolisesta maanpinnasta mitaten 0.3 metriä korkeat. Lattia-alat ovat noin 0.5 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. Teltanpaikat on numeroitu vasemmalta oikealle ensin pohjoisempi ja sitten eteläisempi rivi. Telttapaikka 1 koordinaattipisteessä X=3651940 Y=7051512. Telttapaikka 2 koordinaattipisteessä X=3651954 Y=7051512 Telttapaikka 3 koordinaattipisteessä X=3651973 Y=7051504 Telttapaikka 4 koordinaattipisteessä X=3651989 Y=7051502 Telttapaikka 5 koordinaattipisteessä X=3651933 Y=7051498 Telttapaikka 6 koordinaattipisteessä X=3651949 Y=7051493 Telttapaikka 7 koordinaattipisteessä X=3651971 Y=7051486 Tämän teltanpaikan lattia-ala on pitkänomainen ja siinä on 1 x 0.6 metrin kokoinen, 0.5 metriä syvä kuoppa. Telttapaikka 8 koordinaattipisteessä X=3651984 Y=7051483 Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Sutigis-havainto. Kahdeksan sodanaikaista teltanpohjaa. Puuruunjärven itäranta. Mäntymetsää kasvava hiekkakangas, jossa aluskasvilllisuutena sammalta, puolukkaa, jäkälää ja kanervaa. Kehitysluokka 30. 3 Voimassa 2013-11-30T18:31:52 3278.94873047 225.17665082
arkeologinenkohde_alue.2785 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2785 164029 {B31645D6-568E-4862-BD1F-8087EE982E49} Sijaissalmi kenttälinnoite 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 120 ei Alueella on poteroita, juoksuhautaa, ampumapesäkkeitä sekä mahdollinen majoituskorsu. Alueen lounaisreunassa koordinaattipisteessä X=3652294 Y=7050802 on koillis-lounas-suuntainen, noin 90 metriä pitkä yhdyshauta (yhdyshauta 1). Yhdyshaudan koillispään yli on ajettu metsäkoneella. Yhdyshauta 2 on alueen itäosassa ja kulkee lähes koillis-lounas-suunnassa kuivan metsäsaarekkeen läpi. Yhdyshauta haarautuu itäpäässä kolmeksi ampumapesäkkeeksi. Koordinaattipiste X=3652436 Y=7050895. Yhdyshauta 2:n ampumapesäkkeiden tuntumassa, niiden pohjoispuolella on yksittäinen potero koordinaattipisteessä X=3652438 Y=7050913 (Sijaissalmi potero 1). Alueen kaakkoisreunassa on korsuksi tulkittu maakuoppa ja kaksi poteron jäännöstä. Koordinattipisteessä X=3652404 Y=7050827 on 8 x 4 metrin kokoinen, 1.4 metriä syvä maakuoppa, joka tulkittiin mahdolliseksi korsun jäännökseksi. Korsun pohjoispuolella on potero 2 koordinaattipisteessä X=3652419 Y=7050840. Korsun eteläpuolella on koordinaattipisteessä X=3652404 Y=7050827 maakuoppa, joka on osittain sortunut ja jossa on puurakennetta seinän tukena. Kyseessä saattaa olla korsu tai kk-pesäke. Itäisemmän kuivan metsäsaarekkeen länsireunassa on yksittäinen potero koordinaattipisteessä X=3652346 Y=7050879. Kahden kosteikon välissä kulkee koillis-lounas-suuntainen, noin 25 metriä pitkä yhdyshauta (Yhdyshauta 3). Koordinaattipiste X=3652347 Y=7050926. Pohjoisemman metsäsaarekkeen keskellä on yhdyshautaa, jonka itäpäässä on ampumapesäke. Yhdyshauta 4 X=3652305 Y=7050959. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Yhdyshautaa ja ampumapesäkkeitä. Puuruunjärveen pistävän Pitkäniemen tyvi, Sijaissalmen länsiranta. Alueella on hiekkapohjainen mäntymetsä. 3 Voimassa 2013-11-30T20:21:43 17581.95117188 782.47161028
arkeologinenkohde_alue.2786 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2786 164066 {F79ADFDE-6F96-4861-B695-844977197FC5} Haukkapesäjoki 2 puolustusrakennelma jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 159 ei Alueella on muutama korsu ja potero sekä runsaasti jälkiä puissa sekä metalliromua. Alueen pohjoisosassa on laudoista tehty kota joka saattaa olla muita rakenteita uudempi. Sodan piikkilangat teoksen mukaan se lienee tehty sodan jälkeen parakkien seinälaudoista. Sen lähistöllä on pienen kelkan jäännös. Sen jalaksien pohjissa on metallilevyt, ja poikkipuille on veistetty jalaksiin reiät. (X=3490467 Y=7637627) Edellisestä etelään non 20 metriä on männyn kylkeen kiinnitetty vaakapalkki joka on toisesta päästä tuettu kannon päällä, joku on kerännyt sen päälle ympäristöstä metalliromua. Viereisessä puussa on pilkka johon on lyöty kaksi metallilenkkiä. Edelleen viereisessä puussa on rautalankaa kierretty puun ympäri noin kahden metrin korkeudella. (X=3490467 Y=7637602) Potero, edellisestä noin 15 m lounaaseen on poteron jäännös, sen kuopan koko noin 2 m x 2 m. Reunoissa on ladotut kivet ja pohjoispuolella valli. Kuopassa on öljytynnyrin puolikas kamiina, päällä kasvaa mäntyjä ja lehtipuun taimia. (X=3490454 Y=7637589) Korsu 1, aivan edellisen vieressä on katettu potero/korsu, jonka katto on lähes ehjä, lukuun ottamatta pientä reikää. Kuoppa on kooltaan noin 2 m x 2 m, siinä ei näy kulkuaukkoa. Mahdollisesti se on yhteydessä viereiseen korsuun. Päällä on lautalaatikon jäännös. (X=3490443 Y=7637579) Korsu 2, edellisen korsun vieressä, joelle viettävän törmän päällä on toinen korsu. Sen katto on romahtanut, kuopan koko on noin 3 m x 4 m, ja arviolta 2 m syvä. Kattopuiden kohta erottuu aluskasvillisuuden alta kuopan vieressä, puut menevät noin metrin verran kuopan yli. Kuopassa kasvaa koivuja. (X=3490430 Y=7637575) Poteron lähellä ja karttaan merkityn talvitien vieressä on suuri mänty johon on kiinnitetty puupalikka ja porattu reikä koko puun läpi. Muutaman metrin päässä etelään päin on toinen puu jossa on samanlainen reikä. Alueen lounaisosassa on lautaseinäisen rakennuksen jäännös, kaikista seinistä on osa jäljellä. Koko on ehkä 4 m x 3 m, alla on matala kuoppa. (X=3490399 Y=7637575) Sodan piikkilangat teoksen mukaan alueella on ollut osittain maahan kaivettuja kaminalämmitteisiä vankiparakkeja, tämä lienee yksi niistä. Talvitien vieressä on pieni kuoppa jossa on peltiromua, mm. saksalainen kamiinan osa. Kuopan vieressä on öljytynnyrin puolikkaasta tehty kamiina ja kymmenen metrin päässä vielä toinen kamiina. (X=3490412 Y=7637584) Pienen ruohikkoisen aukion reunassa on neljä vesipasaa, kaikki ovat enemmän tai vähemmän rikkoutuneita. Pasat ovat lautarakenteisia, niissä on kaksi metallivannetta vahvikkeena ja metallilevy vesiaukon alla. Osa pasoista on kooltaan 2,5 m x 1 m, osa on pienempiä, noin 1,5 m pitkiä. (X=3490421 Y=7637595) Sodan vankileirit teoksen mukaan tukkien ajosta ovat vastanneet suomalaiset ajomiehet. Varsitiehen oli kuokalla uurrettu raiteet hevosrekien jalaksille ja ne jäädytettiin aamuöisin. Ruohikkoisen alueen pohjoisreunassa on mahdollinen rakennuksen pohja, siitä on jäljellä vain pari hirttä, niiden perusteella sen koko on ehkä 8 m x 5 m. Vieressä on hirsi, jossa on muutamia lautoja kiinni, mahdollisesti osa kattorakennetta. (X=3490432 Y=7637632) Sodan vankileirit teoksen mukaan paikalla on ollut alueen pääpirtti, kooltaan 10 m x 10 m, ja siinä kiinni ollut tallirakennus. Hirret on sodan jälkeen siirretty muualle. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -aineisto, jossa mainitaan että Arvo Ruonaniemi kertoo kirjassaan Juutuan vedet s.62: Sodan jälkeen Matti Valle asui perheineen saksalaisaikaisessa pääpirtissä, hirsirakennuksessa, että sai oman talonsa rakennetuksi. Toisen maailmansodan aikainen saksalaisten ylläpitämä vankileiri. Kohde sijaitsee Haukkapesäjoen länsirannalla, Joukhaisvaaran koillisosassa, sen ja Ahkiovaaran välisen pienen soisen alueen eteläpuolella. Paikalle johtaa tie Solojärven eteläpuolelta, joka loppuu Ahkiovaaran eteläosassa olevan poroaidan kohdalle. Tieura jatkuu talvitienä etelään. Alueen maaperä on kivinen. 3 Voimassa 2013-11-28T10:17:07 5165.25366211 283.44816131
arkeologinenkohde_alue.2787 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2787 165998 {BDC53B35-BD36-4C50-BA9C-A296AC5D39B2} 1000018448 Ruikanmutka Kullanhuuhdontapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2617 Kullanhuuhdonnan jäännökset 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 230 184 ei Ruikanmutkassa Ivalojoen länsirannalla on säilynyt kultakämpän ja huuhtomon jäännökset. Alue liittyy Lapin kullankaivuun historian keskeisimpään alueseen. Ivalojoen kultakausi alkoi 1860-luvun lopussa. Ruikanmutkassa on havaittu jäänteitä mm. ränniputkista, juoksutusojasta sekä rakennuksista. Itään päin lähtevän puron varressa on lisäksi noin 400 m päässä palankkusahan ja laavun jäännökset. Mj-rekisteri: "arvioitu peruskartalta" Mj-rekisteri 3 Voimassa 2016-01-13T11:25:13 102258.39111328 1278.47384604
arkeologinenkohde_alue.2788 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2788 166004 {70F198F5-859D-4473-9328-E1F19B7C7EA3} 1000018460 Ritakosken kenttä kultakylä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 3 Perinnemaisema; 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 159 149 ei Ritakosken kultala on Henrik Kivekkään v. 1914 rakennuttama, 1930-luvulle asti käytössä ollut kullankaivutukikohta. Rakennuksista vielä pystyssä ovat päärakennus (autio-varaustupa), Mopen kämppä (Metsähallituksen huoltotupa), navetta, varasto, koirankoppi ja vanha käymälä. Arkeologisina kohteina maastossa ovat säilyneet Kivekkään keskeneräiseksi jäänyt kämppä, paja, dynamiittivarasto, savusauna, kellari, toinen kämppä ja kaivoskuilu. Lisäksi navettarakennuksen lounaispäässä näkyy vielä alkuperäisen, puretun osan pohjahirsiä (X=7599050, Y=497036). Jokirannan läheisyydessä on myös erilaisia kullankaivuun liittyviä kaivantoja ja kaivettua kivikkoa. Kivekkään keskeneräisen kämpän pohja sijaitsee pihapiirin lounaisreunalla, Mopen kämpän luoteispuolella (X=7599028, Y=497018). Mitoiltaan se on 10 m x 7 m ja lähes etelä-pohjoissuuntainen. Luonnonkivinen piisi on rakennukset itäsivun keskellä. Pajan jäännös sijaitsee pihapiirin ja navetan luoteispuolella (X=7599059, Y=497026). Pajasta on jäljellä 4 m x 4,5 m kokoinen luode-kaakkosuuntainen hirsikehikko, jossa on enimmillään kuusi hirsikertaa. Luonnonkivinen ahjo on pohjoisnurkassa. Dynamiittivarasto sijaitsee pihapiiristä yli 50 m luoteeseen (X=7599086, Y=496973). Varasto on kellarimainen, kuoppaan rakennettu puurakennelma, jonka ympärillä on kivi- ja maavalli. Puurakennelma on n. 2,5 m pitkä ja 1 m leveä. Puuosat on tehty puolikkaista vaakariu'uista. Varastossa on ollut alunperin viisto pulpettikatto. Ovi on pystylautarakenteinen, ja sijaitsee varaston koillispäässä. Puurakennelma on vielä melko hyvin säilynyt, mutta se on kaatunut toiselle sivulleen maavallia vasten. Kellari sijaitsee pihapiirin koillispuolella (X=7599105, Y=497104). Kellarista on jäljellä 9 m x 5 m kokoinen maavalli ja ovenkarmit. Oviaukko on kellarin pihapuoleisessa päässä, lounaassa. Saunan jäännös sijaitsee kellarista 30 m koilliseen (X=7599124, Y=497132). Sauna on hyvin säilynyt. Se on pyöröhirsinen, mitoiltaan 4,5 m x 4 m. Hirsikertoja on jäljellä kuusi. Oviaukko sijaitsee lounaispäädyn luoteislaidassa ja ikkuna luoteissivun keskellä. Kiuas on saunan kaakkoisnurkassa. Kauempana pihapiiristä, saunasta pohjoiseen olevan törmän päällä, sijaitsee kämppä 2:n pohja (X=7599168, Y=497129). Kämpän pohja erottuu 10 m x 5 m kokoisena koillis-lounaissuuntaisena maavallina. Kämpän pohjoisnurkan lähellä on luonnonkivinen piisi. Alueen koillispäässä, kämpän koillispuolella on rantatörmään kaivettu kaivoskuilu (X=7599190, Y=497154). Kuilu on tuettu puurakenteilla. Se on myöhemmin suojattu kevyellä riukuaidalla. 13.7.2019 Siiri Tolosen tekemässä tarkastuksessa kohteen kunnossa ei havaittu muutoksia. Kohteen rajaus noudattaa muinaisjäännösrekisterin rajausta. Rajaus sisältää kuvauksessa mainitut rakennusten ja rakennelmien jäännökset sekä ympäröivää aluetta. Tankavaaran Kultamuseo ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin opiskelijat ovat inventoineet kohteen v. 1982. Tuolloin pihapiirin rakennuksista ja rakennusten jäännöksistä on laadittu tarkat piirustukset. Aineistoa säilytetään Kultamuseon arkistossa. Kullankaivutukohdan rakensi Henrik Kivekäs v. 1914, ja myöhemmin paikalla kaivoivat kultaa Nestor Toivonen, Ivalojoki Oy ja Luttojoen Kulta Oy. Tukikohta oli käytössä 1910-30-luvuilla. Kohde sijaitsee Ivalojoen Ritakoskella, joen pohjoisrannalla olevalla tasanteella. Pohjoispuolella kohoaa Ritavaara. Kasvillisuus on mäntyvaltaista, sekapuustoista kangasta. Pihapiiri, jossa pystyssä olevat rakennukset sijaitsevat, on puuton kenttä, jota hoidetaan niittämällä. Jäännöksiä on maastossa pääasiassa avoimen kentän ulkopuolella. Kenttä on ollut aikoinaan laitumena, ja siellä on ollut perunapelto. Geometria kopioitu muinaisjäännösrekisteristä 3 Voimassa 2019-03-22T15:15:04 66304.70947266 1108.9043957
arkeologinenkohde_alue.2789 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2789 166010 {C9D27700-A227-436F-B2B4-599635650691} 1000018461 Ritakosken sahalaitos Kullanhuuhdonnan jäännökset 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2617 Kullanhuuhdonnan jäännökset 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 1 Arvio 152 149 ei Heikki Kivekään paikalle tuoma höyrykone seisoo yhä Palsinsuvannon pohjoisrannalla. Kultamuseon ja Metsähallituksen talkooleirillä vuonna 2010 rakennettiin höyrykoneelle katos Inkeri Syrjäsen lahjoittamasta puutavarasta. Aikaisempien vuosien talkooleireillä konetta on nostettu maasta. Mj-rekisteri: Ivalojoen pohjoisrannalle, Ritakosken länsipuolelle perustettiin 1900-luvun alussa höylä- ja sahalaitos. Voimanlähteenä toimi paikalle tuotu höyrykone (lokobomiiili). Sahatavara käytettiin kullanhuuhdontaan liittyvien rakennusten ja laitteiden rakentamiseen. Paikalla on yhä nähtävissä useiden rakennusten jäänteitä ja höyrykone. Kultamuseo ja Metsähallitus ovat nostattaneet osin maahan uponneen hyrykoneen ylös ja sille on rakennettu alkuperäisen mallin mukainen suoja. Alue liittyy Lapin kullankaivuun historian keskeisimpään alueseen. Ivalojoen kultakausi alkoi 1860-luvun lopussa. Seppo J. Partanen 2005. Ivalojoki - kulkijan kultamaa." Ritakoskesta tuli Lapin kullankaivuun keskuspaikka 1910-luvulla Heikki Kivekkään pitäessä sitä päämajanaan. Hän hankki paikalle koneita ja laitteita ja perusti höyrysahan." Heli Heinäaho 2012, Kultasymposiun 2011 -julkaisu: Lokomobiili eli höyrykone on vuonna 1902 kuljetettu Englannista Ritakosken sahan konevoimaksi. Sen on valmistanut leistonilainen R. Garrett & Sons Engineers. Saha rakennettiin Ritakosken kaivoskylän tarpeisiin. lautoja ja muuta puutavaraa kului rakennusten lisäksi kultarännien, vesiputkien ja patojen rakentamiseen huomattavia määriä. lokomobiili on saanut Kultamuseon ja Metsähallituksen yhteistyöllä uuden katoksen, jonka ulkomuodot noudattavat alkuperäisen sahalaitoksen mallia. Höyrykonetta on puhdistettu ja sen ympäriltä löytyneet esineet on kerätty talteen ja dokumentoitu. Alkuperäinen koneen nimikyltti on Kultamuseolla. 3 Voimassa 2016-01-13T11:31:18 19388.27392578 544.45729607
arkeologinenkohde_alue.2790 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2790 166453 {81120311-BE81-4315-A324-0DA9FBC9CBFF} 148010032 Nukkumajoki 4 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 12 Strateginen kulttuuriperintö 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Nukkumajoki 4 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen itärannalla, noin 1,6 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Pahtavaaran pohjoispuolella, noin 80 m Nukkumajoen tiestä länteen. Paikalla erottuu kymmenkunta kodanpohjaa. Alueen lounaispuolelle ovat "elämäntapaintiaanit" pystyttäneet 1980-luvun lopulla leirinsä, joten siihen liittyviä rakenteita, mm. kivilinjoja ja epämääräisiä kotarakenteita löytyy maastosta useita. Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). Mj-rekisteri 3 Voimassa 2016-11-02T10:54:09 12733.38330078 604.75275629
arkeologinenkohde_alue.2791 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2791 164113 {8F72F28F-D9A0-4644-B5F0-DCCDE474615B} Heinäjoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 142 ei Alueella on kämpän jäännös, johon kuuluu rakennuksen ja kaivon jäännökset, alueen länsi- ja eteläreunallaon Metsähallituksen leimapuita, jotka on otettu mukaan kohteen rajaukseen. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Sutigis-havainto lieksa-Kuhmo -tien länsipuoli, Näätäkankaan luoteisosa, jonka luoteispuolella on kosteikkoa. 3 Voimassa 2013-11-30T20:25:24 2536.72509766 191.23807263
arkeologinenkohde_alue.2792 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2792 164115 {29CBCF4A-D84D-4B91-B29A-B571EDAFC50C} Heinäjoen motti hautapaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain ei Alueelle on motitettu arviolta noin 200 venäläissotilasta, joista osa pääsi karkuun ja loput menehtyivät taistelussa. Vainajat on haudattu alueelle. Heinäjoen eteläpuolella, tien länsipuolella koordinaattipisteessä X=3644472, Y=7056860 on halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen, viisi metriä syvä, jyrkkäreunainen kuoppa. Matti Honkasen tiedonannon mukaan tälle alueelle olisi haudattu venäläissotilaiden hevosia. Kuoppa ei kuitenkaan jyrkkäreunaisuutensa vuoksi vaikuta sodanaikaiselta. Honkasen tiedonannon mukaan vainajat olisi haudattu joen pohjoispuolelle, tien länsipuolelle. Honkasen mukaan alueella on aiemmin näkynyt hautapaikalla kuoppa. Ainoa kuoppa, joka tarkastuskäynnillä havaittiin, sijaitsee lähellä tietä koordinaattipisteessä X=364442, Y=7056949. Kuoppa on noin 10 x 7 metrin kokoinen, 7 metriä syvä ja jyrkkäreunainen. Honkasen tiedon mukaan paikalla on sodan jälkeen kaiveltu ainakin kahteen kertaan, joka voi selittää kuopan jyrkkyyttä, mikäli vainajia on haudattu tälle kohtaa. Molemmat kuopat vaikuttavat ulkoisesti maanottokuopilta. Useissa lähteissa hautapaikaksi mainitaan tien itäpuolella sijaitsevan muistomerkin ympäristö. Aluerajaus perustuu haastatteluihin (Matti Honkanen) ja sotahistorioitsijoiden (Esko Kuitunen, Reijo Kortelainen) arvioihin, sekä kirjallisuudessa mainittuihin tietoihin hautapaikasta. Vainajien tarkka sijainti ei kuitenkaan ole tiedossa. Alue mainitaan lähes kaikissa Lieksan sotahistoriasta kertovissa kirjoissa ja esitteissä. Paikalla on opaskylttejä. Jatkosodan aikainen taistelupaikka, johon on haudattu motitustaisteluissa kaatuneet venäläissotilaat. Heinäkankaan ja Näätäkankaan välinen, luode-kaakko-suuntainen hiekkakangasalue. Lieksa-Kuhmo -tien kulkee alueen halki. Heinälammesta laskeva Heinäoja kulkee tien ali lännestä itään. Alueen itä- ja länsipuolilla on ojitetut kosteikot. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa on aluskasvillisuutena sammalia, mustikkaa, puolukkaa ja heinää. Aluen pohjoisosa on äestettyä hakkuuaukeaa. 3 Voimassa 2013-12-11T20:29:02 85324.45117188 1413.0605537
arkeologinenkohde_alue.2793 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2793 165334 {99BA1195-0E0E-41AF-8E69-E1D4F41F13AC} Duolljeváldinroavvi 2 Purnuja 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 322 ei Kolme purnua sijaitsee Duolljeváldinroavvin länsipuolella. Purnujen koillis- ja luoteispuolella on isompia lampia. Purnu 1: 7725878 3521596 Purnu 2: 7725857 3521573 Purnu 3: 7725870 3521567 Rajaus on tehty purnujen ympärille noin 15 metrin päähän. Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen puistomestari Petteri Polojärvi löysi kohteen kesällä 2013. Maasto Duolljeváldinroavvin länsipuolella on tunturikoivikkoista ja lampareista aluetta. 3 Voimassa 2019-10-11T12:57:03 2915.07885742 203.7266266
arkeologinenkohde_alue.2794 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2794 165340 {6F7702B8-CC2F-4FB3-A849-22DFC27DA902} Vaijärvi etelä Kuoppa 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 9 Havainto Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 262 260 ei Kohteessa on ilmoitettu olevan kolme kuoppaa, joista eteläisin (kuoppa 1) on isoin ja selvin. Kuvan perusteella kyseessä voisi olla pyyntikuoppa. Kuoppa 1: 7721745 3531708 Kuoppa 2: 7721903 3531822 Kuoppa 3: 7721945 3531862 Rajaus on tehty noin 15 metrin päähän kuopista. Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen puistomestari Petteri Polojärvi ilmoitti kohteessa olevista kuopista kesällä 2013. Vaijärven eteläosan metsikkö on tunturikoivikkoa. Maasto on kuivaa varvikko-jäkälikköä. 3 Voimassa 2014-11-20T17:38:38 13272.87060547 716.51810798
arkeologinenkohde_alue.2795 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2795 165345 {B67729CC-F7D3-40CD-80AF-FF8D6159EB2E} Dievjjájávri länsi Purnuja 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 300 ei Kaksi purnua sijaitsee pienen lammen pohjoisrannan rakkakivikon eteläpuolella noin 1,5 kilometrin päässä Dievjjájávrista. Purnu 1: 7732177 3538715 Purnu 2: 7732219 3538738 Aluerajaus on tehty noin 15 metrin päähän purnuista. Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen puistomestari Petteri Polojärvi löysi kohteen kesällä 2013. Dievvjájavrin länsi- ja lounaispuolella on laaja puuton tunturimaa. Aluskasvillisuutta hallitsevat jäkälät ja varvikot. 3 Voimassa 2014-11-19T16:36:43 2490.38500977 209.72644718
arkeologinenkohde_alue.2796 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2796 166651 {0CC28450-FECA-4CDA-8036-10160540D250} Ahvenlampi 3 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 193 ei Paikalla on kuusi toisen maailmansodan aikaista kaivantoa/rakennelmaa. Kaivanto 1: Suorakaiteenmutoinen kaivanto, koko n. 45 x 15 m. X= 3592226 ja Y= 7196754 Kaivanto 2: Suorakaiteenmutoinen kaivanto, koko n. 28 x 14 m. X= 3592444 ja Y= 7196758 Kaivanto 3: Pyöreähkö kaivanto, halkaisija n. 13 m. X= 3592270 ja Y= 7196767 Kaivanto 4: Epämääräisempi kaivanto. Koko n. 15 x 11 m. X= 3592392 ja Y= 7196731 Kaivanto 5: Pyöreä kaivanto. Halkaisija n. 10 m. X= 3592422 ja Y= 7196751 Kaivanto 6: Suorakaiteenmuotoinen kaivanto (koko 49 x 16 m), jonka länsipää auki. Kulkuaukko myös etelälaidan itäpäässä. Lisäksi etelälaidassa muutama kaivanto. Laserkeilausaineistossa näkyy useampi samanlainen rakenne. X= 3592366 ja Y= 7196752 Aluemainen. Rajaus perustuu kohteiden näkyviin rajoihin. Kohde merkitty SutiGisiin. Toisen maailmansodan aikainen kohde. Hiekkapohjainen mäntykangas, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-02-26T14:58:25 9038.06860352 600.47944543
arkeologinenkohde_alue.2797 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2797 164128 {A070D55A-826C-4D31-9079-E8D7B9B5A40D} Rajala 2 teltanpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 123 ei Alueella on rantaan menevän hiekkatien länsipuolella poikittain tielinjaan nähden kahdessa rivissä kymmenen teltanpaikaksi tulkittua tasapohjaistamatalan vallin ympäröimää maakuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan 7.5 metriä, vallin leveys on noin 1.5 metriä, vallin korkeus sisäpuolelta mitaten 0.3 metriä. Kuoppien lattia-ala on noin 0.2 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. Pohjoisemman rivin suuaukot ovat kohti etelälounasta, eteläisemmän rivin suuaukot kohti pohjoistakoillista. Kuopparivien eteläpuolella on neljä halkaisijaltaan noin metrin kokoista, 0.3 metriä syvää kuoppaa, jotka ovat todennäköisesti huussinpohjia. Teltanpaikat on numeroitu vastapäivään kiertäen alkaen pohjoisemman rivin itäpäädystä ja päättyen eteläisimmän rivin itäpäätyyn. Maakuopat on numeroitu vasemmalta oikealle. Telttapaikka 1 koordinaattipisteessä X=3651698 Y=7051749 Telttapaikka 2 koordinaattipisteessä X=3651686 Y=7051756 Telttapaikka 3 koordinaattipisteessä X=3651674 Y=7051765 Telttapaikka 4 koordinaattipisteessä X=3651665 Y=7051767 Noin kolmen metrin päässä tämän telttapaikan pohjoispuolella on halkaisijaltaan noin 1.5 metrin kokoinen, 0.7 metriä syvä kuoppa, mahdollisesti potero. Telttapaikka 5 koordinaattipisteessä X=3651658 Y=7051774 Telttapaikka 6 koordinaattipisteessä X=3651648 Y=7051756 Telttapaikka 7 koordinaattipisteessä X=3651658 Y=7051754 Telttapaikka 8 koordinaattipisteessä X=3651665 Y=7051744 Telttapaikka 9 koordinaattipisteessä X=3651676 Y=7051741 Telttapaikka 10 koordinaattipisteessä X=3651688 Y=7051736 Maakuoppa 1 koordinaattipisteessä X=3651635 Y=7051737 Maakuoppa 2 koordinaattipisteessä X=3651641 Y=7051741 Maakuoppa 3 koordinaattipisteessä X=3651647 Y=7051737 Maakuoppa 4 koordinaattipisteessä X=3651670 Y=7051721 Kohde rajautuu maastossa havaittujen kohteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Toisen maailmansodan aikainen telttapaikkajäännös, sekä mahdollisia huussinpohjia. Puuruunjärven pohjoisranta. Hiekkapohjainen mäntymetsää kasvava kangas. Aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2013-12-08T16:01:09 3918.68603516 236.42202749
arkeologinenkohde_alue.2798 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2798 164129 {10E0CD42-CEC8-4D5F-9C1E-5C07AD29CED7} Salpio savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 143 ei Alueella on kämpän jäännös, johon kuuluu kaksi rakennusta, kaivo, huussi ja ilmeisesti kellarikuoppa. Rakennus jäännös 1 koordinaattipisteessä X=3643532 Y=7053836. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 16 x 8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka pitkä seinälinja on koillis-lounas-suuntainen. rakennus erottuu ympäristöstään 30 cm korkeana kohoumana. Lattia-alalla on kaksi sementtistä kivijalkaa, jotka ovat 1 x 0.8 metrin kokoisia ja 25 cm korkeita. Toisessa rakenteessa on tiiliä, joissa teksti "LALLI 1-65". Raikalla on myös 1.3 x 0.6 metriä kokoinen hella, jonka korkeus on 75 cm. Rakennus jäännös 2 koordinaattipisteessä X=3643542 Y=7053855. Paikalla on 6.5 x 4.5 metrin kokoinen nurkkakivien rajaama rakennuksen ala. Rakennus jäännös 3 koordinaattipisteessä X=3643522 Y=7053868. KOhteessa on 2.8 x 4 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka pitkät sivut ovat itä-länsi -suuntaiset. Rakennus on romahtanut paikoilleen. Lautakatto on kattohuovalla peitetty. Rakennuksen sisällä on alumiinisia pesusoikkoja, kyseessä on todennäköisesti sauna. Oni on ollut kohti länttä. Rakenteessa on näkyvissä nauloja. Rakennuksen lounaispuolella on kolme noin 1.6 x 1.6 metrin kokoista, 0.6 metriä syvää maakuoppaa. Kaivo koordinaattipisteessä X=3643538 Y=7053836. Kartassa näkyvän lähteen kohdalla on betonisista kaivonrenkaista tehty kaivo, joka on peitetty 1.9 x 1.2 metrin kokoisella ovella. Paikalla on myös kahvipannu ja vanha puinen olutkori. Kellari jäännös koordinaattipistessä X=3643538 Y=7053867. Kohteessa on luode-kaakko-suuntainen rinteeseen kaivettu kellari. Seinustat ovat kivetyt, kiveyksen päällä lautarakennetta. Harjakatto on osittain sisälle sortunut. Kellarin korkeus on 2.9 metriä, koko 5.4 x 5.5 metriä. Sisäosa on noin 2 metriä leveä. Huussin jäännös koordinaattipisteessä X=3643561 Y=7053845. Pystylaudoituksella tehty, 2.3 x 2.3 metrin kokoinen, 2.1 metriä korkea huussin jäännös, jonka oviaukko on kohti lounasta. Katto on ollut huovalla päällystetty. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Sutigis-havainto. Savottakämppäjäännös Hiekkakannas, jonka länsipuolella on ojitettu kosteikko.Alueella on lähde. Alueella kasvaa havumetsää, aluskasvillisuutena sammalta ja heinää, puolukkaa ja mustikkaa. Alueelle on tehty kevyesti maahan kaivettu koillis-lounas -suuntainen hiekkatie. 3 Voimassa 2013-11-29T17:48:20 1851.91015625 169.87078042
arkeologinenkohde_alue.2799 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2799 164130 {5B9602E2-06E4-4369-87DB-F35E67A8D1B6} Louhivaara tila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 200 ei Alueella on maatilan jäännös, johon kuuluu rakennusten jäännöksiä, kaivo, kellarikuoppia, kivirakenteita ja viljelyröykkiöitä. Rakennus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641443 Y=7054706. Kohteessa on suorakaiteenmuotoinen, koillis-lounas-suuntainen, 12 x 8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinälinjat koostuvat luonnonkivistä kylmämuuratusta, 0.4 metriä korkeasta sokkelista, jonka päällä on 0.2 metriä korkea sementtikerros. Rakennuksen keskellä on 4 x 3 metrin kokoinen, rakennuksen suuntainen kiveys, ilmeisesti uunin perusta, jonka korkeus on 1.4 metriä lattian korkeimmasta kohdasta mitattuna. Lattia-ala on noin 0.7 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. Seinävallin paksuus on noin 1.3 metriä. Navetta sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641413 Y=7054688. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on itä-länsi-suuntainen rakennuksen kivijalka, jonka pitkä sivu on 17 metiä, itäpääty 7.5 metriä ja länsipääty 6.5 metriä. Rakennuksen oviaukot ovat pohjoisseinän itäpäädyssä, jossa oviaukon leveys on noin kaksi metriä, sekä eteläseinän puolivälissä, kohdassa, jossa rakennuksen leveys muuttuu. Rakennuksen itäpäädyssä kivijalan leveys on 0.5 metriä ja korkeus 0.6 metriä. Länsipäädyssä leveys on kaksi metriä ja korkeus 1.2 metriä. Länsipäädyssä on kiviä lattia-alalla, ilmeisesti lattia on niiden varassa ollut itäpäädyn lattiaa korkeammalla. Kaivo sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641387 Y=7054686. Kaivo on luonnonkivillä vuorattu ja sen halkaisija on noin 1.5 metriä.Kaivon syvyys on 2.2 metriä. Kaivoa ei ole peitetty. Kellari 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641452 Y=7054718. Rakenne on pohjois-etelä-suuntainen, 4 x 3 metrin kokoinen ja noin 1.3 metriä syvä. Seinät ovat kivetyt ja oviaukko on länsiseinän uoteiskulmassa. Kellari 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641342 Y=7054701. Kohteessa on 3 x 3 metrin kokoinen, noin 1.6 metriä syvä kuoppa, jonka seinustat ovat kivetyt. Todennäköisesti kyseessä on kellari. Alueen koillisnurkassa lähellä tietä on kaksi suurta kivilatomusta. Latomukset ovat mahdollisesti toimineet jonkunlaisina portinpielinä. Kivilatomus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641438 Y=7054772. Latomus on noin 1.6 metriä korkea, kolmisivuinen, kukin sivuista on noin viisi metriä pitkä. Seinämät ovat pystysuorat ja latomus on huolellisesti ladottu. Kivilatomus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641439 Y=7054761. Latomus on latomusta 1 pienempi ja muodoltaan hieman eppäselvempi, mutta yhtä korkea. Latomuksen halkaisija on noin 4 metriä. Latomuksen päälle on kaatunut kuusi,m joka on hajottanut latomusta hieman. Koordinaattipisteessä X=3641364 Y=7054696 (keskipiste) on suunnilleen itä-länsi-suuntainen, 0.9 metriä leveä ja 0.7 metriä korkea kviviaita, jonka pituus on noin 12 metriä. Viljelyröykkiöt 1 ja 2 sijaitsevat koordinaattipisteessä X=3641335 Y=7054751 (mitattu keskeltä). Noin 4 metrin päässä toisistaan on kaksi viljelyröykkitä, joiden halkaisijat ovat noin 2 metriä ja korkeudet noin 0.7 metriä. Viljelyröykkiö 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641320 Y=7054762. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 0.7 metriä. Viljelyröykkiö 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641311 Y=7054765. Viljelyröykkiö 5 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641274 Y=7054826 Viljelyröykkiö 6 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641348 Y=7054794. Röykkiön halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus 1.3 metriä. Viljelyröykkiö 7 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641364 Y=7054794. Röykkiön halkaisija on 2 metriä ja korkeus 0.6 metriä. Viljelyröykkiö 8 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641376 Y=7054785. Röykkiä on 4 x 1.5 metrin kokoinen ja noin 0.6 metriä korkea. Viljelyröykkiö 9 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641414 Y=7054772. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus 0.7 metriä. Viljelyröykkiö 10 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641422 Y=7054779. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus 0.7 metriä. Alue on rajattu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Vanha maatilan jäännös. Louhivaaran kaakkoon laskeva rinne Pihalammen koillispuolella. Alueen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie itä-länsi -suuntaisesti lähelle vaaran lakea. Alueekka kasvaa ympäristöstä poiketen kuusimetsä, aluskasvillisuutena sammalta, horsmaa, puna-ailakkia ja metsämansikkaa. Kehitysluokka 40. 3 Voimassa 2013-11-29T18:03:44 24170.20996094 625.42075907
arkeologinenkohde_alue.2800 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2800 164131 {BBED0855-8CA4-4689-B024-249127EB5C02} Raijikkoaho tila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Alueella on maatilan jäännös, johon kuuluu rakennuksia, kiviaitaa, kaivo, viljelyröykkiöitä. Alueen luoteisreunassa maastossa on pyörätuoli ja jalkatuet. Rakennus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641188 Y=7054150. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 8 x 12 metrin kokoinen, pohjois-etelä-suuntainen rakennuksen jäännös. Rakennuksen lounaiskulmassa on 4 x 2.5 metrin kokoinen uloke. Rakennuksen seinälinjat erottuvat 20 cm leveänä, 0.5 metriä korkeana betonisokkelina. Rakennuksen keskellä on ehjä tiilinen piippu, jonka eteläpuolella on leivinuuni. Piippu on noin 7 metriä korkea ja 1.8 x 0.4 metrin kokoinen. Rakennuksen pohjoispuoli on jaettu seinällä kahteen huoneeseen, joissa molemmissa on pönttöuuni. Toisen uunin edustalla on sammaloitunut kirjoituskone. Tiilissä lukee "LALLI 1-65" Rakennus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641183 Y=7054154. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 11.4 x 6.7 metrin kokoinen, itä-länsi-suuntainen, luonnonkivistä kylmämuurattu kivijalka, jonka leveys on noin 40 cm kja korkeus noin 30 cm. Rakennuksen ulkopuolella on porstuamainen lisäosa ja sisäpuolella ilmeisesti väliseinä. Rakennus on mahdollisesti navetta. Rakennus 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641145 Y=7054158. Koordinaattien osoittamassa paikassa on 8.5 x 6.5 metrin kokoinen rakennus jäännös, jonka kivijalka on luonnonkivistä kasattu. Kivijalan päällä on lajoa puuta. Rakennuksen sisällä on ruosteinen hella, hevosvetoinen aura ja paljon lasipulloja, sekä reenjalasten metallipohjat. Rakenus on mahdollisesti ensimmäinen paikalle tehty asuinrakennus. Rakennuksen takana, koordinaattipisteessä X=3641141 Y=7054165 on pyörätuolin ja metallisten jalkatukien jäännökset. Tien itäpuolella, alueen pohjoisosassa on koordinaattipisteessä X=3641205 Y=7054167 kaivon jäännös. Kaivo on vuorattu kaivonrenkailla, senhalkaisija on 0.8 metriä ja renkaita on näkyvisä neljä. Kaivo on peittämätön. Alueen läpi kulkevan tien länsipuolella tien suuntaisesti kulkee noin 80 metrin matkalla noin 0.7 metriä leveä, 0.3 metriä korkea, osittain katkonainen kiviaita. Koordinaattipiste X=3641215 Y=7054078. Viljelyröykkiö 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641197 Y=7054128, röykkiössä on muutaman metrin alalla noin hevosenpään kokoisia kiviä. Viljelyröykkiö 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641202 Y=7054110. Viljelyröykkiö 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641277 Y=7054030. Viljelyröykkiö 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641286 Y=7054037. Viljelyröykkiö 5 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3641295 Y=7054056. Noin 5 x 3 metrin alalla on 0.4 metrin korkuinen röykkiö kiviä. Kohti lounasta jatkuu epämääräistä kiviaitaa muutama metri. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Raijikkoahon loivasti kohti etelää laskeva rinne, jossa kasvaa vanhoja kuusia, aluskasvillisuutena sammalta, heinää, nokkosia sekä erinäisiä asuinpaikoille tyypillisiä pihakasveja. Kehitysluokka 40. 3 Voimassa 2013-12-08T22:22:48 17748.78222656 563.27612103
arkeologinenkohde_alue.2801 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2801 164133 {C940DF84-65F3-4783-8D83-F97C10BF7207} Saariaho asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Rakennus jäännös 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3662032 Y=7056793. Kohteessa on 1.5 metriä korkea, halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen kiuasröykkiö. Kiukaan ympärillä on epämääräisenä kasana puutavaraa ja tiiltä. Kasan juuressa on vanha valurautainen väkipyörä tai vastaava. Rakennus on todennäköisesti purettu, eikä seinälinjojen tarkka koko ole määriteltävissä, mutta kasvillisuuden muutoksista on havaittavissa muutaman metrin kokoinen suorakaiteenmuotoinen ala. Rakennus jäännös 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3662037 Y=7056844. Kohteessa on 4 x 6.5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Eteläseinustan keskiosassa on noin metrin korkuinen, 2 x 3 metrin kokoinen kiukaan jäännös. Rakennus jäännös 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3662092 Y=7056849. Kohteessa on 8 x 9 metrin kokoinen, koillinen-lounas -suuntainen rakennuksen jäännös, jonja itänurkassa on noin 2 metriä korkea ja 3.5 metriä leveä luonnonkivestä kasattu kiukaan jäännös. Kyseessä on mahdollisesti tilan päärakennus. Rakennuksen kaakkoispuolella noin 2.5 metrin päässä seinälinjasta on 4 x 3 metrin kokoionen rakennuksen perusta, mahdollisesti jonkunlainen varasto. Rakennuksen vieressä on suuri lehtikuusi. Rakennus jäännös 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3662107 Y=7056836. Kohteessa on 5 x 6 metrin kokoinen luode-kaakko-suuntainen rakennuksen jäännös, jonka itänurkassa on kiuas. Rakennuksen seinälinjojen ulkopuolella on kaivantoja. Kiuas ja kivijalka ovat luonnonkiveä. Kyseessä on mahdollisesti saunarakennus. Koordinaattipisteessä X=3662090 Y=7056858 onnoin 1.8 metriä leveä, noin metrin syvyinen kaivo, jota on reunustanut puurakenne. Alueen kaakkoisosassa on lähekkäin neljä maakuoppaa, jotka ovat todennäköisesti jonkunlaisia kellarikuoppia. Kellari jäännös 1. Koordinaattipisteessä X=3662120 Y=7056776 on 4 x 3 metrin kokoinen maakuoppa, jota kiertää noin metrin leveät ja 0.3 metriä korkeat kivivallit. Kuoppa on itä-länsi -suuntainen. Kellari jäännös 2. Koordinaattipisteessä X=3662114 Y=7056770 on 1.2 metriä syvä, 3.5 x 2 metrin kokoinen maakuoppa, jonka oviaukko on kohti kaakkoa. Sisäänkäynnin käytävä on noin 3 metrin pituinen. Kuopan ympärillä ei ole valleja eikä kiveystä. Kellari jäännös 3. Koordinaattipisteessä X=3662131 Y=7056771 on pohjois-etelä -suuntainen, 2.5 x 1.5 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 70 cm. Oviaukko on etelään. Kellari jäännös 4. Koordinaattipisteessä X=3662103 Y=7056757 5 x 5 metrin kokoinen, 0.4 metriä syvä maakuoppa, jota ympäröivät 0.5 metriä korkeat ja noin metrin leveät vallit. Seinävalleissa on paljon kiveä. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde on merkitty vanhaan Metsähallituksen karttaan. Rajavyöhykkeellä sijaitsevan Saarijärven eteläpuoli. Alueella kasvaa koivuja, pihlajaa, haapaa ja reunoilla kuusia. Aluskasvillisuutena sammalia, heinää ja saniaisia. Alueella on myös punaviinimarjaa. Metsän kehitysluokka on 60. 3 Voimassa 2013-11-30T20:40:27 13330.96289062 431.87380542
arkeologinenkohde_alue.2802 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2802 162513 {C092A637-CAB7-4960-9382-AD452055CB43} Kaivosvaara 2 tervapirtti 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä, jotka liittynevät läheiseen hiilimiiluun. Rakennelma 1: Pirtti, jonka koko on 4,2 x 5 metriä. Rakennelma on osittain maahan kaivettu ja pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennelmasta on kaksi hirsikertaa jäljellä. Katto on tehty halkaistuista pyöröpuista, jotka on katkottu sahalla ja kirveellä. Ovi sijaitsee luoteiskulmassa ja länsiseinällä on metrin vahvuinen maavalli. Nurkassa on rautalankaa kiinni raketeissa. Rakennelma 2: Pirtin jäännös, jonka koko on 3 x 3 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Rakennuksesta on parhaimmillaan 7 hirsikertaa jäljellä. Hirret on molemmin puolin salvettu ja sahalla kakottu. Kurkihirsi kulkee rakennelman pohjalla kaakosta luoteeseen. Katto on tehty pyöröpuista ja niiden päällä on tuohikate. Ovi on pohjoisseinän keskellä. Rakennuksen lattia on kaivettu metrin syvyyteen, ja vallilla kasvaa mäntyjä. Kohde rajautuu pirtin jäännöksistä mitattujen gps pisteiden ylle alueena. Uusi löytö. Hiilimiilun yhteyteen tehdyt pirtit. Kohde sijaitsee mäntykankaalla jossa aluskasvillisuutena on puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on hiekkakangasta. 3 Voimassa 2013-11-18T15:07:45 2086.39941406 172.25746931
arkeologinenkohde_alue.2803 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2803 162379 {4C8A2327-DFCA-4ED6-A28E-5EA7FC10AC53} Karuvaarantuore pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 265 ei Kohteessa on 24 pyyntikuoppaa, jotka kuvaillaan seuraavassa: Pyyntikuoppa 1: Soikea, ulkomitta 7m, sisämitta 3,3 m, syvyys 1,2 m. Vallillinen. Pyyntikuoppa 2: Pyöreä, ulkomitta 7m, sisämitta 3,3 m, syvyys 1m, valleilla kasvaa koivuja. Pyyntikuoppa 3: Halkaisija 5,5 m, syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 4: Halkaisija 3,7m, syvyys 60 cm. Kaksi äestysvakoa kulkee kuopan yli, ja reunalla sijaitsee muurahaispesä. Pyyntikuoppa 5: Pyöreä, ulkomitta 9 m, sisämitta 3,3 m, syvyys 60 cm. Valleilla kasvaa mäntyjä. Pyyntikuoppa 6: Pyöreä, ulkomitta 9,2 m, sisämitta 3,7 m, syvyys 80 cm. Valli on soikea kaakko-luode suunnassa, ja sisällä kasvaa mäntyjä. Pyyntikuoppa 7: Halkaisija 4,6 m, syvyys 70 cm. Valleilla ja kuopassa kasvaa vanhoja petäjiä. Pyyntikuoppa 8: Pyöreä, ulkomitta 6,9 m, sisämitta 3,2m, syvyys 1m. Kuopan pohjassa on hakkuutähteitä, ja kuopan yli menee äestysura pohjoisesta etelään. Pyyntikuoppa 9: Halkaisija 3,6 m, syvyys 1m. Kuopan länsireunalla on kaksi äestysuraa pohjoisesta etelään. Itäreunalla sijaitsee suuri vanha petäjä. Pyyntikuoppa 10: Pyöreä, ulkomitta 6,7 m, sisämitta 3 m, syvyys 90 cm. Päältä kulkee kolme äestysuraa pohjoisesta etelään. Vallilla on kanto, josta puu on kaadettu kirveellä. Pyyntikuoppa 11: Ulkomitta 8 m, sisämitta 4 m, syvyys 1,25 m. Vallit ovat 30 cm korkeat. Pyyntikuoppa 12: Pyöreä, ulkomitta 6,8 m, sisämitta 3,5 m, syvyys 1m. Kuopan molemmin puolin kulkee äestysurat pohjoisesta etelään. Valleissa kasvaa männyn taimia. Pyyntikuoppa 13: Pyöreä, ulkomitta 6 m, sisämitta 2,7m, syvyys 80 cm. Päällä kasvaa variksenmarjaa, ja vallilla kasvaa koivu ja kataja. Kuopan molemmin puolin kulkee äestysuria pohjoisesta etelään. Pyyntikuoppa 14: Pyöreä, ulkomitta 7,5 m, sisämitta 3,4 m, syvyys 0,5 m. Valleilla on kaatuneita mäntyjä ja kuopan reunoilla kasvaa koivuja. Pyyntikuoppa 15: Pyöreä, ulkomitta 6,6 m, sisämitta 3 m, syvyys 1m. Korkeat vallit ja kuopan päällä kasvaa koivuja. Pyyntikuoppa 16: Pyöreä, ulkomitta 6 m, sisämitta 2,8 m, syvyys 1m. Vallilla kasvaa koivu ja männyn taimia. Pyyntikuoppa 17: Pyöreä, ulkomitta 6,6 m, sisämitta 3,3 m, syvyys 80 m. Valleilla kasvaa koivuja. Pyyntikuoppa 18: Pyöreä, ulkomitta 6,2 m, sisämitta 2,8 m, syvyys 90 cm. Korkeat vallit. Pyyntikuoppa 19: Soikea, pituus 7,3 m, leveys 7,4 m, syvyys 1,1m. Valleilla kasvaa männyn taimia. Pyyntikuoppa 20: Pyöreä, ulkomitta 6,6 m, sisämitta 2,6 m, syvyys 1,1m. Kuopan reunalle on kaatunut mänty, korkeat vallit. Pyyntikuoppa 21: Pyöreä, ulkomitta 7 m, sisämitta 3,1 m, syvyys 90 cm. Pohjalla hakkuutähteitä. Pyyntikuoppa 22: Pyöreä, ulkomitta 6,6 m, sisämitta 2,5 m, syvyys noin 80 cm. Pyyntikuoppa 23: Soikea, Pituus 8 m, sisämitta 4 m, syvyys 1,15 m. Pyyntikuoppa 24:Pyöreä, ulkomitta 5,7 m, sisämitta 2,8 m, syvyys 80 cm. Kuopasta 15 m itään kulkee oja. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö. Pyyntikuoppa-alue, joka on äestetty. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, joka laskee itään suohon. Alueelle itäpuolelta laskee joki pohjoisesta etelään ja länsipuolelta kulkee hiekkatie, kaakosta luoteeseen. 3 Voimassa 2013-10-23T14:55:39 31543.40185547 1582.1390451
arkeologinenkohde_alue.2804 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2804 164635 {EE283CD0-BA84-4372-B8BB-F18BAB935F14} Rääkkyinvaara leimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Alueella on seitsemän Metsähallituksen kruunuleimalla leimattua puuta, joista osa on keloja ja osa eläviä. Rääkkyinvaara leimapuu 1 X=3649673 Y=7063733 Rääkkyinvaara leimapuu 2 X=3649846 Y=7063752 Rääkkyinvaara leimapuu 3 X=3649852 Y=7063767 Rääkkyinvaara leimapuu 4 X=3649845 Y=7064003 Rääkkyinvaara leimapuu 5 X=3649831 Y=7064034 Rääkkyinvaara leimapuu 6 X=3649800 Y=7064093 Rääkkyinvaara leimapuu 7 X=3649781 Y=7064108 Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Alueelta etsittiin Oiva Potinkaran keräämän karsikkopuu-aineiston perusteella karsikkopuuta, jota ei kuitenkaan löydetty. Karsikkopuuta etsiessä alueella havaittiin 7 leimapuuta. Rääkkyinvaaran lounaispuoli, jossa on osittain hakkuuaukeaa, osittain nuorta kasvatusmetsää. Alueella kasvaa mäntyjä ja kuusia, aluskasvillisuutena sammalta, heiniä,horsmaa, puolukkaa. 3 Voimassa 2013-12-11T19:32:39 27548.74951172 1241.01248749
arkeologinenkohde_alue.2805 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2805 166668 {87481FF0-B9FB-4796-9F18-143E9ADC6539} Iso Pölylampi 2 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 195 ei Paikalla on toisen maailmansodan aikaisia puolustuslinjan jäänteitä. Jäänteet keskittyvät alueen pohjoisosan hiekkaharjulle ja eteläosan hiekkaharjujen notkelmaan. Seuraavat rakenteet sijaitsevat alueen etelälaidalla: Kaivanto 1: Noin 2,5 m kokoinen pitkulanmuotoinen kaivanto. Kaivannossa on laudankappaleita, jotka ovat peräisin ovesta. X= 3594733 ja Y= 7195410 Potero 1: Poteroksi tulkittu pyöreä kuoppamainen rakenne. Halkaisija n. 2 m ja syvyys n. 1-1,2 m. X= 3594724 ja Y= 7195416 Potero 2: Samanlainen kuoppamainen rakenne. Halkaisija n. 2 m ja syvyys n. 0,8-1 m. X= 3594721 ja Y= 7195426 Potero 3: Samanlainen kuoppamainen rakkenne. Halkaisija n. 3 m ja syvyys n. 1,2-1,5 m. X= 3594707 ja Y= 7195428 Korsun pohja: Halkaisijaltaan n. 6 m kokoinen pyöreähkö kaivanto, jossa kulkuaukko itälaidalla. Syvyys n. 50-100 cm. Jäänne tulkittu korsun pohjaksi. X= 3594703 ja Y= 7195418 Alueen pohjoislaidalla on seuraavia jäänteitä: Ampumapesäke 1: Halkaisijaltaan n. 6 m kokoinen pyöreä ampumapesäke, jossa kulkuaukko itälaidalla. Pesäke on kaivettu hiekkaharjun etelärinteeseen. X= 3594685 ja Y= 7195482 Ampumapesäke 2: Hiekkaharjun päällä aivan Iso Pölylammen rannalla halkaisijaltaan n. 4 m kokoinen pyöreä kaivanto. Kaivannon kaakkoiskulmalta on kaivettu n. 1 m syvyinen kulkuaukko hiekkaharjun läpi. X= 3594731 ja Y= 7195478 Kaivanto 2: Pieni n. 1m x 50 cm kokoinen suorakaiteenmuotoinen kaivanto. Syvyys n. 30 cm. X= 3594768 ja Y= 7195457 Kaivanto 3: Halkaisijaltaan n. 4 m mittainen pyöreä kaivanto. Syvyys n. 20-30 cm. Suoraan kaivannon takana toinen hiekkaharjuun tehty syvempi kaivanto. X= 3594808 ja Y= 7195452 Kaivanto 4: Suorakaiteenmuotoinen n. 5 m pitkä ja 2,5-3 m leveä kaivanto, jonka kummassakin päässä kulkuaukko. Syvyys n. 1-1,2 m. Majoitustilan jäännös? X= 3594803 ja Y= 7195442 Aluemainen. Alue rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Osa kohteista merkitty SutiGisiin, osa löytyi inventoinnissa. Toisen maailmansodan aikaisen puolustuslinjan jäännös Hiekkapohjainen mäntykangas, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Alueella hiekkaharjuja. 3 Voimassa 2014-02-27T09:16:50 8062.56835938 369.65423787
arkeologinenkohde_alue.2806 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2806 166070 {8044B6E1-F5AC-42AB-864C-1F9669A99EC5} Pumpstation 1 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 35 ei Kohteeseen kuuluu kolme toisissaan kiinni olevaa hiilimiilukumparetta. Eteläisin sijaitsee noin seitsemän metriä pumppuasemalle menevästä tiestä etelään ja on muodoltaan neliskanttinen ja tasalakinen. Sen halkaisija on kahdeksan metriä ja korkeus 0,7 metriä. Kumpareen ulkokehällä on isoja sammaloituneita kuoppia. Miilun päällä on kaatunut hirvitorni. Miilukumpareen päällä kasvavaan mäntyyn tehtiin ikäkairaus, jonka mukaan puu on 60 vuoden ikäinen. Miilun päällä oli lisäksi isoja vanhoja lahoja kantoja. Toinen miilu on tämän pohjoispuolella ja siinä kiinni. Se on muodoltaan suorakulmainen ja kooltaan 8 x 12 metriä sekä korkeudeltaan noin metrin. Kolmas miilu sijaitsee tämän itäpuolella ja siinä kiinni. Se on muodoltaan neliskanttinen ja tasalakinen, halkaisijaltaan kuusi metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti miilukumpareiden näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 4.9.2013. Hiilimiiluja. Ikä yli 100 vuotta. Kyseessä on pumppuaseman eteläpuoleinen mäntykangas tienreunassa. 3 Voimassa 2014-01-31T14:59:41 379.75537109 79.25932001
arkeologinenkohde_alue.2807 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2807 166073 {B6B0CB7A-2294-468B-8105-995A5CD6B05A} Hosmossen 1 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 35 ei Kyseessä on kaksi lähekkäin sijaitsevaa ja hyvin erottuvaa hiilimiilukumparetta, jotka ovat muodoltaan suorakulmaisia. Pohjoisempi on kooltaan 7 x 11 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Miilukumpareen ulkokehällä on sammaloituneita isoja kuoppia ja miilukumpareen päällä kasvaa mäntymetsää ja lisäksi sen päällä on vanhoja isoja lahoja kantoja. Eteläisempi on neliskanttinen ja halkaisijaltaan kuusi metriä sekä korkeudeltaan metrin. Myös sen ulkokehällä on isoja sammaloituneita kuoppia. Kohde rajautuu aluemaisesti kahden miilukumpareen näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 4.9.2013. Hiiliimiiluja. Ikä yli 100 vuotta. Kohde sijaitsee harjun loivalla itärinteellä. Mäntykangas, suon reuna. 3 Voimassa 2014-01-31T15:31:33 407.27978516 84.3885165
arkeologinenkohde_alue.2808 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2808 162552 {C68B9552-9A7C-44F7-A54C-A22D450BA2B9} Lehdonjänkkä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 227 ei Kohteessa on kämpän ja jonkun muun rakennuksen jäännökset. Alakohde 1 kämppä: Koko 4,8 x 3,8 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennelmasta on 12 hirsikertaa jäljellä. Nurkissa hirret on salvettu lohenpyrstölle. Länsipäässä on ovi ja pohjois- ja eteläseinissä on luukulliset ikkunat, joiden koko on 70 x 70 cm. Kurkihirsi kulkee lännestä itään ja katossa on ollut harmaa huopa. Rakennelman päällä kasvaa koivuvittikko. Alakohde 2 on kämpän kanssa samansuuntainen rakennuksen pohja, josta rakennus on täysin lahonnut. Koko 3,3 x 2,8 metriä. Paikalla on lahoja lautoja ja päällä kasvaa nuoria koivuja. kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Mahdollisesti kalastajien kämppä. Kohde sijaitsee Aakenusjärven länsipuolella soiden keskellä sijaitsevassa matalassa hiekkamaastossa, jossa kasvaa mäntymetsä ja nuorta koivikkoa. 3 Voimassa 2013-12-04T10:36:06 498.25585938 84.65332793
arkeologinenkohde_alue.2809 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2809 162560 {97097916-F1D2-40EF-8BD6-60C89F761E19} Saattopora rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 228 ei Kohteessa on seitsemän pienen kämpän jäännöstä, jotka on tehty hirsistä salvamalla. Kämpät ovat osaksi lahonneet ja niiden jäänteet ovat muutaman hirsikerran suorakaidekehikkoja. Seuraavassa kämpät kuvaillaan alakohdenumerojärjestyksessä. 1. Koko 3,2 x 3,2 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Kirveellä katkotut hirret on salvettu molemmin puolin. Rakennelmasta on kaksi hirsikertaa jäljellä. Päällä on kirveellä halkaistuja kattolautoja. 2. Koko 5 x 4,4 metriä. Paikalla on palaneiden hirsien muodostama suorakaide, joiden rajaama alue on kuoppa. Kämppä on ollut puolikis maahan kaivettu. 3. Koko 4,5 x 4,5 metriä. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Kaakkoiskulmassa on 1 x 1 metrin kokoinen uunin kiviraunio. Päällä on kirveellä halkaistuja kattolautoja. 4. Koko 7,7 x 3,7 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Eteläpäässä on ollut kapeampi rakennuksen osa. Hirret on kirveellä katkottu ja alapuolelta salvettu. Tämä rakennus on sijainnut suolla ja se on mahdollisesti niittylato. 5. Koko 3,2 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Ovi on ollut suolle, etelään. Sahalla katkottuja ja molemmin puolin salvettuja hirsiä on 13 hirsikertaa. Hirsien välissä on kunttariive. Pohjoisseinästä on sahattu hirsiä pois. Päällä kasvaa koivuja. 6. Koko 3,9 x 2,8 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen kuten kurkihirsikin. Ovi on pohjoiseen. Rakennelmasta on jäljellä hirsikehikko ja katossa on ilmeisesti ollut turvekatto. 7. Koko 9,5 x 7 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Eteläseinästä länteen on 3 x 3 metrin uloke, joka on mahdollisesti liiteri. Rakennelmasta on 7 hirsikertaa jäljellä. Pohjois- ja etelähuoneiden kurkihirret kulkevat eri suuntiin. Rakennelmassa on sahalla katkotut hirret, jotka on päissä salvettu molemmin puolin. Oven karmissa on naulatut karapuut. Rakennelma on suurempi, kuin suon vastarannan pikku mökit. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silviä Samanlaisia pieniä kämppiä suon reunassa on Väliojan kohteessa 161818. Kohde sijaitsee hiekkamaalla, mäntyä kasvavalla kankaalla, joka laskee etelään suohon. Alakohde 7 sijaitsee suon eteläreunalla. Suon keskellä on lampi, josta laskee oja itään. Pohjoisen kankaan eteläreunassa kulkee poroaita lännestä itään. 3 Voimassa 2013-10-28T10:57:28 6039.27392578 513.0510276
arkeologinenkohde_alue.2810 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2810 162570 {61F91375-CA54-43DA-9987-C14BFF878925} Takahaaran kuolpanot kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 280 ei Metsätraktorin ajouran moreenipaljastumasta löytyi neliömetrin kokoinen kvartsien iskentäpaikka. Todennäköisesti paikalla on pieni itä - länsi -suuntaisen terassin alueelle levittäytyvä kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikasta ei saanut muita havaintoja, koska alue on muuten turpeen peittämää. Kvartsit kerättiin pisteestä x 3444266,74 y 7569857,23. Kohde rajautuu aluemaisesti löytöpisteen lähiympäristöön. Löytyi inventoinnissa Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee moreenikankaan eteläreunalla, joka laskee etelään, suohon. Suon keskeltä kulee oja idästä länteen. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja kohteen keskeltä kulkee metsätraktorin ajoura rinteen reunaa. 3 Voimassa 2014-01-20T14:43:14 1450.10717773 187.83191141
arkeologinenkohde_alue.2811 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2811 162590 {C876D2B9-99DE-4953-9F80-55B5160C069B} Katajaoja rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 274 ei Kohteessa on kämpän ja siihen liittyvän tallin jäännökset. Kohde 1 kämppä, koko 4,4 x 4,4 metä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Pohjoisnurkassa on uunin kiviraunio, jonka koko on 1 x 1 x 1 metriä. Ovi on luoteisseinän keskellä ja sen koko on 110 x 70 cm. Sahalla sahatut hirret on molemmin puolin salvettu. Kaakkoisseinällä on ikkuna, jonka koko on 50 x 60 cm. Rakennelmasta on 10 hirsikertaa jäljellä. Ovessa on harmaa kattohuopa. Katto on tehty halkaistuista laudoista. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kohde 2 talli, koko 3,6 x 4,6 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kirveellä katkotut hirret, joita on kaksi hirsikertaa jäljellä. Katto on halkakstuista hirsistä. Hirret on alapuolelta salvettu. Ovi on luoteisseinän keskellä. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennuksista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Kämppä ja talli. Kohde sijaitsee mäntykankaalla, jossa on aluskasvillisuutena mustikkaturve. 3 Voimassa 2013-10-28T19:10:41 315.15405273 68.57766385
arkeologinenkohde_alue.2812 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2812 163016 {460AD8B8-D507-4F07-85C6-926A457BFE74} Kaarestunturi 2 savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 257 ei Kämppä 1 jäännös, josta on jäljellä yksittäiset seinähirret ja kurkihirsi sekä kattopuiden jäänteitä. Rakennelman koko on 9,5 m x 7,5 m, päällä kasvaa varsin tiheästi koivuja. Mitään merkkiä liedestä ei ole. (x 3469003, y 7498963) Kämppä 2 jäännös, jäljellä on yksittäiset seinähirret ja kurkihirsi sekä kattopuita, jotka ovat kirveellä veistettyjä haljispuolikkaita. Lisäksi yksittäinen suuri hirsi seinälinjan vieressä. Koko n. 10 m x 7 m, hirret ovat osin maatuneet, reunoilla kasvaa tiheästi koivuja. Kämppä näyttää lahonneen paikalleen. (3468984, y 7498959) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Vanha kartta, vuoden 1965 peruskarttaan on merkitty kaksi rakennusta vierekkäin katkoviivalla. Savottakämppä ja talli. G.W. Forsströn kertoo muistelmissaan Kaaresselässä ja Kaarestunturilla hakatun ainakin vuosina 1901-1903, mahdollisesti kämppä on jo niiden hakkuiden ajalta. Kohde sijaitsee Kaarestunturin itäpuolella, suoalueen reunassa. Eteläpuolella noin 20 m päässä kulkee talvitie. Tuore kangas, jossa tiheä koivu- ja kuusimetsä, aluskasvillisuus sammalia, kortetta ja heinää. 3 Voimassa 2014-02-14T12:18:02 504.95776367 98.92089073
arkeologinenkohde_alue.2813 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2813 164535 {8475102E-E4FE-4677-B8C4-D1D5E41A2161} Pieni Varisvaara tykkiasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 128 ei Alueella on kolme luode-kaakko-suuntaista tykki- tai kranaatinheitinasemaa. Jäännökset on numeroitu luoteesta kaakkoon. Tykkiasema 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3652970 Y=7052934. Kohteessa on kaksipaikkainen ampumapesäke, jossa ampumasuunnat ovat koilliseen ja luoteeseen. Aseman leveys on 8 metriä. Kohteesta noin 10 metriä luoteeseen on maakuoppa, jossa on metalliromua. Kuoppa saattaa liittyä kohteeseen tai olla uudempi. Tykkiasema 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3652982 Y=7052916. Asema on muodoltaan viuhkamainen, tulisuunta on koilliseen. Ampumapesäkkeitä on kolme ja aseman pohjalla on kaarenmuotoinen ojamainen kaivanto tykin jaloille. Tykkiasema 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3652993 Y=7052900. Muodoltaan viuhkamainen asema, jossa tulisuunta on koilliseen. Aseman pohjalla on kaareva ojamainen syvennys tykin jaloille. Asemaa ympäröivät matalat maavallit. Asema on noin 0.7 metriä syvä madaltuen etuosastaan noin 0.3 metriin. Asemassa on kolme ampumapesäkettä, joista levein on 3.7 metriä ja kapein 2 metriä leveä. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Sotien aikaisia tykkien- tai kranaatinheitinten asemia. Kivivaaran tien eteläpuoli, Häähnijoen itäranta. Kuiva kangasmetsä, jossa kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuutena jäkälää, variksenmarjaa ja kanervaa. Metsän kehitysluokka on 30. 3 Voimassa 2013-12-09T02:28:53 2407.55859375 195.31038242
arkeologinenkohde_alue.2814 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2814 164544 {59360FF9-86F0-4A96-A5FC-3746C8CB3B6D} Häähnivaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 143 ei Alueella on rakennusten jäännöksiä ja viljelyröykkiöitä. Rakennus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3652630 Y=7053566. Kohteessa on luode-kaakko-suuntainen 10 x 11 metrin kokoinen rbetonisokkeli, jonka sisäpuolella lhellä luoteispäätyä on halkaisijaltaan noin 3 metrin kokoinen, metrin korkuinen kivikiuas. Betonisokkeli on noin 20 cm leveä ja 30 cm korkea. Rakennuksen lounaispäädyssä on mahdolllisesti ollut jonkunlainen kuisti, koska sokkeli on siellä kapeampi. Tämä rakennus on mahdollisesti ollut päärakennus Rakennus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3652634 Y=7053561. Rakennuksen jäännös on 14 metriä pitkä, mutta kaikki seinälinjat eivät enää ole selkeästi havaittavissa, joten leveyttä ei saatu mitattua. Rakennus 1 :stä noin 7 metrin päässä kulkee ilmeisesti kauempi seinälinja, mutta rakennus 1 :stä lähemmän seinälinjan sijainti on epäselvä. Rakennuksessa on halkaisijaltaan 3 metrin kokoinen, noin 1.3 metriä korkea uunikiveys. Rakennus 1 ja 2 :n välissä on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen, 0.8 metriä syvä kuoppa, joka on mahdollisesti vanha kaivo, koska kuopassa näyttäisi paikoitellen olevan puureunus. Rakennus 3 sijaitsee koordinaattipisteessäX=3652651 Y=7053527. Kohteessa on 5.5 x 6.5 metrin kokoinen maapenkan jäännös, jonka pohjoisnurkassa on halkaisijaltaan 2 metrin kokoinen, noin metrin korkuinen kivikiuas. Noin kahden metrin päässä koilllispuolella on toinen samankkoinen rakennus, jossa kiuas on länsinurkassa. Rakennus 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3652673 Y=7053507. Kohteessa on ympäristöstään 6 x 6 metrin kokoisena kohoumana erottuna rakennuksen jääännös. 3 x 3 metrin kokoinen kiukaan jäännös perusta on luoteiskulmassa. Kiukaassa on tiiliä. Lattia-alalla on huopaa ja peltiä. Kyseessä on todennäköisesti saunan jäännös. Rakennus 5 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3652602 Y=7053483. Kohteessa on suorakaiteenmuotoinen tasanne, jonka koko on noin 6 x 9 metriä, koillispäädyn tarkasta sijainnista ei saatu varmuutta. Tasanteen etelänurkassa on kivikasa. Rakennuksen alalla on paljon metallitavaraa, mm. auton kardaaniakseli, polkupyörän runko, metallilangoillaympäröity pölkky, joka on ehkä halonhakkuussa käytetty. Kysseessä on mahdollisesti autotallin jäännös. Navetta sijaitsee koordinaattipisteessä X=3652602 Y=7053573. Kohteessa on 18 x 8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka koillispuolella on kiviramppi. Rakennuksen lounaispäädyssä on erillinen, 9 x 8 metrin kokoinen hirsirakennuksne jäännös. Rakennusten välissä on noin 2 metriä leveä käytävä, joka on mahdollisesti ollut katettu. Viljelyröykkiö 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3652582 Y=7053530. Viljelyröykkiöt 2, 3 ja 4, koordinaattipiste X=3652589 Y=7053478 on mitattu röykkiöstä 2, josta 6 metriä pohjoiseen on röykkiö 3 ja 10 metriä kaakkoon röykkiö 4. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Vanhan maatilan jäännös. Häähnivaaran lakialueen eteläpuoli. Alueella kasvaa erirakenteista sekametsää, pääosin koivua, mäntyä, pihlajaa ja katajaa. Aluskasvillisuutena alueella on heinää ja sammalia. Alueella kasvaa paikoitellen myös marjapensaita. Metsän kehitysluokka on 60. 3 Voimassa 2013-12-09T03:12:32 13957.75390625 436.19549982
arkeologinenkohde_alue.2815 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2815 164948 {36AB0668-BFFF-40DB-B10B-A809C9F1C5BF} Ylimmäinen Lahnalampi leimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Perinnemaisema; 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 145 ei Alueella on neljä Metsähallituksen kruunuleimalla leimattua leimapuuta. Ylimmäinen Lahnalampi leimapuu 1 X=3650776 Y=7071421 Kohteessa on kelo, jonka lounaispuolella 1.5 metrin korkeudella on 10 x 7 cm kokoinen pilkka, johon on lyöty Metsähallituksen kruunuleima. Ylimmäinen Lahnalampi leimapuu 2 X=3650856 Y=7071387 Kohteessa on elävä mänty, jonka lounaispuolelle on lyöty 15 x 5 cm kokoinen pilkka, jossa on Metsähallituksen kruunuleima. Ylimmäinen Lahnalampi leimapuu 3 X=3650908 Y=7071327 Kohteessa on elävä mänty, johon on noin 1.5 metrin korkeudelle lounaan puolelle lyöty 10 x 10 cm kokoinen pilkka, jossa on yksittäinen Metsähallituksen kruunuleima. Ylimmäinen Lahnalampi leimapuu 4 X=3650911 Y=7071318 Kohteessa on noin 1.7 metrin korkeudelta katkennut ja taittunut kelo, jonka lounaispuolella on 7 x 3 cm kokoinen pilkka, johon on lyöty Metsähallituksen kruunuleima. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Metsähallituksen vanha leimikko. Jyrkästi kohti Ylimmäisen Lahnalammen lounaisrantaa laskeva harjun rinne, jossa kasvaa mäntyjä ja kuusia. Aluskasvillisuutena alueella on sammalta, mustikkaa ja suopursua. Metsän kehitysluokka on 30. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä. 3 Voimassa 2013-12-19T00:13:15 5514.73583984 450.99216933
arkeologinenkohde_alue.2816 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2816 162030 {FA37E9D8-3F50-469E-A723-5CDB4636FB5E} Ristivaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Kohteessa on savottakämpän ja sen sivuarakennuksen jäännökset. Alakohde 1 savottakämppä, koko: 12,5 x 9,2 metriä, pitkät sivut kulkevat etelästä pohjoiseen. Keskellä on betoninen palomuuri, jonka koko on 2,8 x 2,3 metriä. Muurissa on ollut useampia uuneja eri huoneisiin. Uuneissaon käytetty Lalli -merkkisiä tulitiiliä. Seinien paikoilla on luonnonkiviä, jotka ovat toimineet sokkeleina. Lattia-alalla on sahanpurua. Ilmeisesti kämppä on purettu, eikä siitä ole juuri muuta kuin pohjan ala jäljellä. Alakohde 2 savottakämpän sivurakennus. Koko: 7,3 x 6,4 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelman keskellä on betonilaatan kappaleita ja lattian alalla on lahonneita lankkuja. Seinät erottuvat multapenkkinä ja eteisen porras on itäseinän keskellä. Kohde rajautuu aluemaisesti gps paikantimella mitattujen alakohteiden ylle. Silvia. Metsätyökämpän ja sen sivurakennuksen rauniot. Kämppä on purettu, eikä kohteella ole enää suojelullista arvoa. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Rakennelmien välistä kulkee hiekkatie koilliseen ja itäpuolella on suo. 3 Voimassa 2013-10-15T08:58:48 894.81689453 196.15947722
arkeologinenkohde_alue.2817 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2817 162034 {8D7B0D6D-E9ED-43C8-A462-100260F5FB68} Ylioja kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 217 ei Kohteessa on savottakämpän ja siihen liittvän tallin jäännökset. Alakohde 1 kämppä, koko: 8,6 x 5,2 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Seinät erottuvat lahonneena hirsikehikkona, joka on osittain jo maatunut turvepenkiksi. Hirret on sahalla katkottu. Raennelman itänukasssa on uunikiukaan raunio, jonka koko on 2,3 x 3,6 x 1,5 metriä. Kiukaan päällä kasvaa koivu. Kämpän länsipuolella, 2 metrin etäisyydellä on 3 x 2 x 1 metrin kokoinen kuoppa. Kämpän pohjoispulella 10 metrin etäisyydellä on uusi rautaverkosta tehty poroaita. Alakohde 2, talli. Koko 6,5 x 4,8 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmasta on näkyvissä muutamien lahojen hirsien suorakaide. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottuja ja päistä salvettuja. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö. Metsätyökämpän ja tallin rauniot. Kohde sijaitsee hiekkaisella mäntykankaalla, jonka eteläpuolelta kulkee tie ja poroaita idästä länteen. Itäpuolella on suo, jonka lävitse kulkee Ylioja. 3 Voimassa 2013-10-15T10:05:41 337.10351562 71.319486
arkeologinenkohde_alue.2818 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2818 162039 {3626C022-CAAE-4EFD-9D40-9404A2ACFB96} Ukonselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 256 ei Kohteessa on kolme hirresä tehtyä rakennuksen jäännöstä, jotka ovat metsätyökämppiä. Alakohde 1 kämppä. Koko: 8,2 x 4,3 metriä, pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Puolivälissä on väliseinä lyhyiden sivujen suuntaisesti. Länsikulmassa on 9 hirsikertaa. Hirret on alhaalta salvettuja ja sahalla ja kirveellä katkottuja. Itänurkassa on uuni, jonka koko on 2 x 2 x 0,7 metriä. Molemmista huoneista on ovet kaakkoon, suolle. Lounaisseinän keskellä on ikkuna-aukko. Päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Alakohde 2 kämppä. Koko: 3,5 x 3,5 metriä. Seinät kulkevat pääilman suuntiin. Koillisnurkassa on liesi, jonka koko on 80 x 80 x 70 cm. Rakennelman hirsikehikko on osittain maahan kaivettu ja sen ulkopuolella on 50 cm vahvuinen maavalli. Lattiataso on puolen metrin syvyydessä. Alakohde 3 kämppä. Koko: 3,5 x 3,5 metriä. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Koillisnurkassa on jäljellä 8 hirsikertaa. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja salvettu alapuolelta. Katto on tehty kirveellä halkaistuista laudoista. Oviaukko on itään suolle. Pohjoisseinästä on ilmeisesti sahattu pöllejä myöhemmin. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia. Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Yksittäisten rakennusten funktiota on enää vaikea arvailla. Ainakin rakennus 2 oli osittain maahan kaivettu ns. multakämpäksi tai sitten se on kellari. Kohde sijaitsee moreeniharjulla, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteen maasto laskee itään suohon. 3 Voimassa 2013-10-15T10:45:03 723.91699219 144.60206768
arkeologinenkohde_alue.2819 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2819 163597 {2E9AE249-2EDA-4B68-BA84-E5FD70172D21} Hirvilahti hiilimiilu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 120 ei Alueella on rannan suuntaisesti kolme hiilimiilua. Eteläisin miilu sijaitsee koordinaattipisteessä 3652968, 7047505. Pyöreä, ympäristöstään noin 0.3 m korkeana kumpuna erottuva hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 10 metriä.Miilusta kairatuss näytteessä noin 0. metriä paksu tummanharmaa, osittain hiilensekaisen hiekan kerros, jossa havaittavissa kevyt tervainen tuoksu Keskimmäinen miilu sijaitsee koordinaattipisteessä 3652908, 7047564.Miilu on halkaisijaltaan noin 11.5 metrin kokoinen, ympäristöään noin 0.4 metriä korkeampi maakumpu. Miilua mitatessa harjoittelijan jalka upposi miilun keskelle polvea myöten. Miilussa mahdollisesti ollut tällä kohtaa keskisalko. Kairausnäytteessä tummanharmaata hiekkaa, jossa hieman hiiltä joukossa. Pohjoisin miilu sijaitsee koordinaattipisteessä 3652819, 7047643. Miilu erottuu ympäristöstä epämääräisen muotoisena kohoumana. Alueelle tehdyissä kairauksissa hiilensekaista maata tuli noin 10 metrin halkaisijaltaan olevalla alueella kohouman ympärillä. Hiilen epämääräinen muoto johtuu mahdollisesti siitä, että sen rannanpuoleisen reunan yli on mahdollisesti ajettu metsäkoneella. Rantaterassilla erottuu heikko ajoura. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Kolme ajoitukseltaan epäselvää hiilimiilua. Sauvonjärven länsiranta, Nukkiniemen itäosa. Alueella kasvaa mäntymetsä, jonka kehitysluokka on 20. Aluskasvillisuutena alueella on sammalta ja puolukkaa. Lähellä vesirajaa kasvaa myös lehtipuita. 3 Voimassa 2013-11-21T00:04:14 8115.72070312 529.81537353
arkeologinenkohde_alue.2820 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2820 163599 {F68B2EDC-4606-4796-BF78-EAC1EA067D27} 1000004779 Kunnarinniemi hiilimiilu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 120 ei Muinaisjäännösrekisteri: "Kohde sijaitsee Sauvonjärven länsipuolella olevan Kunnarinniemen tyvessä, Aittolahden kaakkoisimman sopen rannalla. Paikalla on kolme suurta, halkaisijaltaan 10-metristä miilukumpua, joista eteläisimmän alueen halki kulkeva tie on osittain halkaissut ja hiiliä on pitkin pientareita. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tien leikkauksessa on myös palaneita kiviä, mikä saattaa viitata myös kivikautiseen asuinpaikkaan - sijainti ainakin on otollinen kivikautiselle asuinpaikalle" Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Kolme hiilimiilunjäännöstä dokumentoitiin, mutta palaneita kiviä ei tien leikkauksessa havaittu. Pohjoisin hiilimiilu sijaitsee koordinaattipisteessä 3651252, 7048109. Miilu on halkaisijaltaan 15 m kokoisen ojan rajaama 0.5 metriä korkea maakumpu. Keskimmäinen hiilimiilu sijaitsee koordinaattipisteessä 3651250, 7048076. Miilua kiertää halkaisijaltaan 17 metrin kokoinenmaavalli, jonka keskellä on halkaisijaltaan 10 m kokoinen , 0.5 metriä korkea maakumpu. Eteläisin hiilimiilu sijaitsee koordinaattipisteessä 3651267, 7048061. Miilu on halkaisijaltaan 13 metrin kokoinen ja kumpumainen. Hiekkatie on osittain tuhonnut miilun. Kohde rajautuu alueeksi maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Muinaisjäännösrekisteri. Kolme ajoitukseltaan epäselvää kumpumaista hiilimiilua, joista eteläisin on osittain hiekkatien tuhoama. Sauvonjärven Aittolahden itäranta Kunnarinniemeen vievän hiekkatien länsipuoli. Hiekkapohjainen mäntykangas, jossa aluskasvillisuutena sammalta, mustikkaa ja puolukkaa. Metsän kehitysluokka on 20. 3 Voimassa 2013-11-21T01:01:28 1688.4609375 180.15082249
arkeologinenkohde_alue.2821 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2821 161961 {D8944D50-BBF3-46C1-AF92-FC4447203196} Lummeperä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 188 ei Kämpästä on jäljellä noin 8m x 6m kokoinen valettu kapea kivijalka. Rakenteen koillispäässä on betoninen matala uuninpohja. Parikymmentä metriä kämpän pohjasta koilliseen on kaivon jäännös. Kohde rajautuu aluemaisesti parikymmentä metriä halkaisijaltaan olevalle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 6.6.2013 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan tietojen perusteella. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-10-29T11:09:22 475.42114258 91.32660166
arkeologinenkohde_alue.2822 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2822 161967 {A0274CF7-AF4D-4018-A2B5-A4A8DD0F57A8} Puustelli asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 206 ei Kohde käsittää vanhan tilan puretut jäännökset 1900-luvulta. Paikalla on päärakennuksen, navetan, kaivon ja kellarin jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä noin 10,5m x 8m kokoinen kivijalka, sisäpuolella on kellarikaivantoa. Rakenteen sisällä on myös kaksi luonnonkivistä uuninjäännöstä. Navetasta on jäljellä epäselvää kevyttä kivijalkaa. Rakennus on ollut kaksiosainen. Paikalla on erittäin rehevää kasvillisuutta. Kaivo on noin 3m x 3m kokoinen kuoppa. Kellari sijaitsee alueen pohjoisreunalla ja on rakenteeltaan noin 2,5m x 3m kokoinen matala kaivanto. Kohde rajautuu aluemaisti noin 50m x 50m kokoiselle alueelle tien läheisyyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 6.6.2013 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan haastattelun perusteella. Kyseessä on tilan jäännös 1900-luvulta. Kohde sijaitsee Kivijärvi-Perho -tien varressa, lähellä kunnanrajaa loivan moreenimäen huipulla. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2013-11-20T14:31:07 2607.87744141 196.32727297
arkeologinenkohde_alue.2823 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2823 161975 {739BDF5C-89E4-49DD-8DAC-9586AFDF70FC} Isoneva kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 165 ei Kohde käsittää vanhan metsätyökämpän jäännökset. Paikalla on itse kämpän ja kellarin jäännökset. Kämpästä on jäljellä noin 5m x 6m kokoinen epäselvä kumpare josta löytyy myös tiiliä. Kellari sijaitsee parikymmentä metriä kämpästä koilliseen ja se on rakenteeltaan noin 3m x 3m kokoinen kaivanto keskellä pientä kumparetta. Suu on kohti lounasta. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden yhteyteen. noin 15m x 30m kokoiselle alueelle. Kohde löydettiin inventoinnissa 6.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on purettu metsätyökämpän jäännös 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 30-vuotiasta mäntyvaltaista metsää. 3 Voimassa 2013-10-29T11:19:19 528.63989258 98.15871648
arkeologinenkohde_alue.2824 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2824 161994 {5D02CD2E-B6EA-4A05-8351-520C90C857BD} Valkeiskangas raudanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 195 ei Kohde käsittää raudanvalmistuspaikan. Alueella on kolme kiuasmaista kivirakennetta, korsunjäännös, suuri hiilimiilu, kuonakumpareita sekä epämääräistä maarakennetta. Kivirakenteet sijaitsevat alueen lounaisosassa tasaisella osuudella lähellä rantaa. Kiuas 1 on mitoiltaan 3,5m x 2,5m x 0,5m, kiuas 2 noin 3m x 3m ja korkeudeltaan 1m. Kiuas 3 on halkaisijaltaan noin 4m ja korkeudeltaan 1,2m. Kiukaat koostuvat luonnonkivistä. Korsun jäänne on mitoiltaan noin 7m x 7m kokoinen rinteeseen kaivettu neliömäinen valli. Oviaukko on länsipuolella ja sen vieressä rakennuksen lounaiskulmassa on noin 3m x 3m kokoinen luonnonkivinen kiukaan jäännös. Hiilimiilu on erittäin suuri, halkaisijaltaan yli 25 metriä, syvyydeltään yli 1,5 metriä. Miilun itäpuolella on noin 2m halkaisijaltaan olevia rautakuonakumpareita. Alueella on matalia kaivantoja, tasattua maata ja muita epäselviä maansiirtotöiden jäännöksiä. Kohde rajautuu noin 100m x 120m kokoiselle alueelle lähtien Valkeisen rannasta ja päättyen rinteen töyrään yläpuolelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.6.2013 ja se havaittiin Muinaisjäännösrekisteristä. Kyseessä on vanha raudanvalmistuspaikka. Mahdollisesti kohde liittyy muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Kimingin ruukin toimintaan. Kohde sijaisee kirkasvetisen ja pääosin suorantaisen Valkeisen rannalla, moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntykangasta. 3 Voimassa 2013-10-25T12:31:45 8135.75488281 379.16412168
arkeologinenkohde_alue.2825 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2825 165868 {FEB0A0A7-7A2F-49BD-AA48-2C2552B16EBF} 47010195 Aittamaa Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 380 355 ei Kohde sijaitsee Karesuvannosta noin 5,5 km pohjoiseeen, Pahtajoen länsipuolella olevassa hiekkaisessa ja kumpuilevassa maastossa. Latomukset ovat tasaisen laakson pohjalla rivissä. Pyyntikuoppajono on noin 1,3 km pitkä. Mj-rekisteri. Tarkastukset O. Näkkäläjärvi 1955, Manker 1956, Halinen 1990. Muinaisjäännösryhmä. Lidar-korkeusmallin perusteella pyyntikuoppia on muinaisjäännösalueen ulkopuolella. 3 Voimassa 2019-09-04T11:20:55 71677.51000977 3589.48010188
arkeologinenkohde_alue.2826 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2826 162312 {66783251-7CD7-4E18-9BE2-2BAA6725DF5E} Sammaloja pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 250 ei Kohteessa on 11 pyyntikuoppaa, jotka kuvataan seuraavassa: Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 3,4 m, vallit 30 cm korkeat, kuoppa 80 cm syvä. Pyyntikuoppa 2: Halkaisija 2,7 m, vallit 30 cm korkeat, syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 3: Halkaisija 3,6 m, vallit 30 cm korkeat, syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 4: Pyöreä, sisämitta 3,6 m, ulkomitta 6,2 m.syvyys 70 cm. Päällä kasvaa kuusi ja laho koivu on kaatunut päälle. Pyyntikuoppa 5: Pyöreä, koko sisämitta 3,4 m ja ulkomitta 7m, syvyys 70 cm. Vallit erottuvat hyvin ja ovat 30 cm korkeita. Kuopan etelävallilla kasvaa kuusi. Pyyntikuoppa 6: Pyöreä, sisämitta 3 m, ulkomitta 6,5 m, syvyys 70 cm ja vallit ovat 20 cm korkeat. Päällä kasvaa paksu puolukkaturve. Pyyntikuoppa 7: Pyöreä, sisämitta 3,4 m ja ulkomitta 6,8 m, syvyys 1,4 m (kaakkoisreunan valli 50 cm korkea). Pyyntikuoppa 8: Pyöreä, sisämitta 3,4 m, ulkomitta 6 m, syvyys 1,2 m. Vallit ovat 30 cm. Pyyntikuoppa 9: Pyöreä, sisämitta 3 m, ulkomitta 6 m, syvyys 70 cm. Vallit 30 cm ja kuopassa on tasainen ja paksu puolukkaturve. Pyyntikuoppa 10: Pyöreä, sisämitta 3,5 m, ulkomitta 6,5 m, syvyys 1,1 m. Vallit 50 cm, suurimmat vallit itä- ja länsipuolella. Pyyntikuoppa 11: Pyöreä, sisämitta 4 m, ulkomitta 7 m, syvyys 1,2 5m. Länsireunan valli 70 cm jossa kasvaa koivu. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö. Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla, jossa kasvaa sekametsä. Kohteen itäpuolella on suo, jota halkoo pohjoisesta etelään Sammaloja. 3 Voimassa 2013-10-22T13:19:39 19221.328125 820.71576625
arkeologinenkohde_alue.2827 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2827 162003 {677D93AC-596A-4208-BDA4-97ECF4A33DE2} Ojala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 220 ei Kohde käsittää vanhan tilan puretun jäännöksen. Alueella on päärakennuksen, saunan, kahden kellarin ja kaivon jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä noin 4m x 5m kokoinen luonnonkivinen ja valettu kivijalka. Saunasta on jäljellä noin 3,5m x 3m kokoinen epämääräinen pohja jonka pohjoiskulmassa on tiilikasa ja eteläpuolella muutamia luonnonkiviä. Vieressä on rautainen kiukaanluukku. Kellari 1 on mitoiltaan noin 3m x 2m kokoinen L:n muotoinen kapea kaivanto. Kellari 2 on mitoiltaan noin 5mx 5m ja se on hieman maanpinnan alapuolella. Sisäpuolella on seininä kolme luonnonkivistä kivikertaa. Sisäpuolella on metalliromua, suurimpina kaksi moottoripyörän ruostunutta runkoa. Kaivo koostuu betonirenkaista ja se on peitetty rikkinäisellä renkaalla. Kohde rajautuu noin 50m x 50m kokoiselle alueelle. Päärakennus on alueen halki menevän polun lounaispuolella, muut rakenteet hieman kauempana polun luoteispuolella. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha tila noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee kostealla moreenikankaalla. Ympäröivä alue on vanhaa peltomaata, metsä noin 50-vuotiasta koivikkoa. Vierestä menee Karstula-Keuruu -tie. 3 Voimassa 2013-11-20T14:31:47 1696.17749023 167.46193239
arkeologinenkohde_alue.2828 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2828 162005 {6CC51BEA-32CF-4148-B71D-0CD87625CBDD} Rantala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 150 ei Kohde käsittää puretun tilan jäännökset. Jäljellä on ainakin kolmen rakennuksen heikosti erottuvat jäännökset. Jäljellä on hieman tiiliä ja lahonnutta puutavaraa. Alueella on myös yleisesti hiiltä ja osa puista on vahingoittunut palossa. Kohde rajautuu noin 30m x 60m kokoiselle alueelle vanhalle pihamaalle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 10.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanhan tilan jäännös 1900-luvulta. Kohde sijaitsee matalalla kostealla moreenirinteellä lähellä järven rantaa. Metsä on noin 50-vuotiasta lehtimetsää. 3 Voimassa 2013-11-20T14:34:41 1601.17041016 191.36822863
arkeologinenkohde_alue.2829 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2829 162009 {2EA7DABA-A1BD-453E-8F59-54F57A58DC3C} Pitkäjärvi asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 125 ei Kohde käsittää puretun ja siistityn tilan jäännöksen. Jäljellä on epäselvät jäljet päärakennuksesta, navetasta, autotallista ja kellarista. Alueella on hieman kiviä, betonia, lahonneita lautoja ja hirsiä. Kohde rajautuu aluemaisesti noin 30m x 60m kokoiselle alueelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.6.2013 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan tietojen perusteella. Kyseessä on purettu tilan jäännös 1900-luvulta. Alueella on nuorta puustoa ja pusikkoa. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2013-11-20T14:36:25 1218.08129883 169.83001109
arkeologinenkohde_alue.2830 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2830 162015 {4A48C40E-34B5-49FA-AA8F-CA46009954B1} Mäntyjoki asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 153 ei Kohde käsittää puretun päärakennuksen ja navetan. Päärakennuksesta on jäljellä noin 7,5m x 9m kokoinen betoninen kivijalka. Rakenteen sisäpuolella on purkujätettä, esimerkiksi peltisen pönttöuunin jäänteet. Rakennuksen kivijalka on vaurioitunut tien laajennuksessa. Navetasta on jäljellä pieni epäselvä kumpare ja joitain nurkkakiviä. Kohde rajautuu noin 50m x 20m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.6.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on pika-asutustila sodanjälkeiseltä ajalta. Metsä on noin 50-vuotiasta lehtimetsää, maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2013-11-20T14:36:59 1629.57421875 160.51826183
arkeologinenkohde_alue.2831 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2831 163258 {32C95691-0679-4EA8-8D8D-19BDE2496B83} Kontiosärkkä hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohteessa on kolme hiilimiilua. Hiilimiilu 1 (reiskanumero 163252) sijaitsee koordinaattipisteessä 3636376, 7066660. Miilu on halkaisijaltaan 15 metriä. Miilua ympäröivän vallin leveys tyvestä mitaten on noin 3.5 metriä ja korkeus metrin. Miilun pohja on hieman ympäröivää maanpintaa alempana. Miilun vallissa on noin 3,5 metriä leveät aukot kohti lounasta, koillista ja luodetta. Vallin ulkopuolella on kuoppia. Hiilimiilu 2 (reiskanumero 163254) sijaitsee koordinaattipisteessä 3636347, 7066664. Miilun halkaisija on 14 metriä. Miilua ympäröivän vallin leveys on noin 3 metriä ja korkeus noin metrin. Vallin eteläpuolella on noin kolmen metrin levyinen aukko. Metsäkone on ajanut miilun yli jättäen pohjois- ja lounaisreunoille painaumat valliin. Vallin ulkopuolella ei havaittu kuoppia. Hiilimiilu 3 (reiskanumero 163255) sijaitsee koordinaattipisteessä 3636336, 7066700. Miilun halkaisija on noin 13 metriä. Miilua ympäröivän vallin leveys on kolme metriä ja korkeus noin metrin. Vallin ulkopuolella ei havaittu kuoppia. Alue rajautuu maastossa havaittujen kohteiden mukaisesti. Sutigis-havainto. Kolme ajoitukseltaan epäselvää hiilimiilua. Luode-kaakko -suuntainen hiekkaharju, jonka läpi kulee tie. Harjulla kasvaa mäntyjä, koivuja ja kuusia, aluskasvillisuutena sammalia, mustikkaa ja heiniä. Metsän kehitysluokka on 30. 3 Voimassa 2013-11-30T15:01:07 817.44384766 138.1620362
arkeologinenkohde_alue.2832 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2832 164310 {750E3A70-1B88-40C1-B3B1-4B8211FB1D92} Riihilampi hiilimiiluja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Riihilammen rannalla on kaksi hiilimiilua. Hiilimiilu (164308): Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin kymmenen metriä. Sen keskellä on kolmisen metriä leveä pyöreä kuoppa, jolla on syvyyttä noin 70 cm. Vallit kuopan ympärillä ovat nelimetriset ja ne kohoavat 30 - 40 cm ympäristöä korkeammiksi. Sammalen alta paljastuu niin valleilla kuin miilun keskelläkin vahva nokikerros. Hiilen palat kairauksessa olivat pieniä partikkeleita. Muodoltaan miilu muistuttaa suuresti pientä tervahautaa, mutta koska siinä ei ole ränniä, on sitä päädytty pitämään hiilenpolttopaikkana. Sinänsä miilun sijainti pari metriä jyrkästi laskevan rantaterassin päällä olisi ihanteellinen myös tervahaudan sijainniksi. Hiilimiilu (164309): Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä. Sen keskellä on pari metriä leveä pyöreä kuoppa, jolla on syvyyttä noin 70 cm. Vallit kuopan ympärillä ovat kolmimetriset ja ne kohoavat 30 - 40 cm ympäristöä korkeammiksi. Sammalen ja heinien alta paljastuu niin valleilla kuin miilun keskelläkin vahva nokikerros. Tätä miilua koskee sama arvelu kuin sen vieressäkin sijaitsevaa miilua: Kasojen sijainti on ihanteellinen tervanpolttoon, mutta koska tervahaudalle tyypillisiä rakenteita ei paikalla näy, on kasoja pidetty hiilimiiluina. Tämä pienempi hiilimiilu on kahdesta miilusta pohjoisempi. Miilujen välinen etäisyys toisistaan on vain muutamia metrejä. Miilujen sijainti on mitattu maastotietokoneella. Niiden etäisyys toisistaan on vain muutamia metrejä. Kohteen aluerajaus on tehty käsin digitoimalla kohdepisteiden perusteella. Metsäkuviolle on Sutigisiin merkitty "rakennuksen pohja". Kohde tarkastettiin torstaina 18. heinäkuuta pilvipoutaisessa säässä. Paikalla todettiin kaksi hiilimiilua. Paikalla on ollut hiilimiilu viimeisintään 1800-luvun lopulla, mahdollisesti aiemminkin. Toiminta on ollut pitkäjännitteistä, sillä miiluja on vierivieressä kaksi kappaletta. Eväissäänkö on ihminen tuonut mukanaan punaista viinimarjaa, vai liekö paikalla ollut hiilipirtti, jonka seinustalle olisi vasiten tuotu viinimarjapensas? Metsäkuvio, jolla hiilimiilut sijaitsevat, on Liperin kirkolta joitakin kilometrejä koilliseen. Joensuuhun vievältä tieltä kääntyy hiekkatie, joka kulkee pitkin lammen itärantaa. Tien varrella on lukuisia kesämökkejä. Metsähallituksen hallinnassa on leveä rantakaistale, jolla sijaitsee myös ravirata. Yksityisomistuksessa olevalla rantakaistaleella on useita kivikautisia asuinpaikkoja 82,5 metrin käyrällä. Hiilimiilut sijaitsevat reilut viisikymmentä metriä rannasta, vanhan rantatörmän päällä. Pieni puro kohti lampea halkoo metsäkuviota aivan miilujen pohjoispuolella. Puusto on hiekkatien reunasta nuorta kasvatusmännikköä, mutta miilujen kohdalla, maastossa, joka laskee kohti lampea, metsä on erirakenteista. Miilujen kohdalla kasvaa runsaasti koivua, leppää ja pihlajaa, mutta myös erittäin jykeviä toistasataa vuotta vanhoja mäntyjä. Komeimmat niistä kasvavat aivan miilujen päällä antaen siten myös summittaisen ajoituksen hiilen poltolle alueella. Aluskasvillisuus rantakaistaleella on hyvin rehevää. Saniaisten, vattujen ja lillukoiden lisäksi täällä kasvaa valtoimenaan punaista viinimarjaa, mikä kertonee ihmisen vaikutuksesta kasvillisuuden muotoutumiseen. 3 Voimassa 2013-12-04T18:43:40 256.24560547 59.19822162
arkeologinenkohde_alue.2833 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2833 164314 {A9BFFF5F-E510-4F63-9769-B209CF01A1BD} Suurimäki rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Pihapiirissä on useita rakennuksia sekä rakennuksenjäännööksiä. Osa niistä on viety Reiskaan rakennuksina vuoden 2006 tietojen pohjalta, jolloin tila ilmeisesti siirtyi valtiolle. (Pää)rakennuksen pohja (51852): Purettu rakennus on ollut suhteellisen suuri, mutta koska se on purettu ja päällä kasvaa runsaasti vattua, horsmia ja nokkosia. Talon eteläpäässä on jäljellä betonista valettua kivijalkaa, mutta rakennuksen kokonaismitoista ei saa enää selvää. Raunioita dominoi kaksi uunia, joista vanhempi on luonnonkivistä muurattu, uudempi tiilistä. Molemmat uunit ovat pystyssä savupiippua myöten. Luonnonkiviuuni on sijainnut suuressa tuvassa, tiiliuuni kamarissa. Kamareita on informantin mukaan ollut kaksi. Lisäksi kamareitten vieressä on ollut komero. Rakennuksen länsisivulla on sijainnut porstua. Rakennuksessa on ollut viimevaiheessa huopakatto informantin mukaan, mutta purkamisen yhteydessä on vanhoja kattopäreitä kerätty kasoiksi rakennuksen jäänteen vierelle. Informantti arvelee, että rakennus on ollut vähintään 50 neliötä. Vaja (51853): Vaja on lautarakenteinen, useampihuoneinen romahtamassa oleva rakennus. Se on aivan vattupuskien ympäröimä, sisällä on kaikenlaista rojua. Päällimmäisenä on valokuva-albumi , jossa on kuvia 1980-luvulla pidetyistä mummon hautajaisista. Rakennuksen mitat ovat noin 8 x 5 metriä. Se on ollut punaiseksi maalattu. Vajassa on huopakate, jonka alla on vanhempi pärekatto. Sauna (164311): Sauna on pihapiirin ulkoreunalla, pellon pientareella. Se on purettu, jäljellä on kivijalkaa ja kiukaan jäännöksiä. Rakennus on ollut noin 3 x 4 metriä. Kivijalka on 4 x 4 metriä ja siihen on jossain vaiheessa tehty parannuksia betonilla. Kiuas on ilmeisesti alunpitäen ollut luonnonkivistä, mutta nyt siinä on metallitynnyri, joka on täytetty pikkukivillä. Tynnyrin vieressä on ruostuneita uuninpeltejä. Kiivien joukossa on myös kotipolttoisia vaaleita tiiliä. Rakennuksen pohja (164312): Saunan raunioitten vieressä on rakennuksen raunio. Se on tehty suurista luonnonkivistä. Pohja on 4 x 3 metriä. Kiviä on parhaimmillaan neljässä kerroksessa, erityisesti yhdessä nurkassa on suorakulmakin selvästi jäljellä. Rakennuksen pohjalla ei näy kiukaan paikkaa eikä muutakaan rakenteita. Kivijalan ulkosyrjällä kasvaa suuri kuusi, jonka opas, suunnittelumetsuri Markku Reijonen arvioi vähintään 80-85 vuotiaaksi. Navetta (51855): Navetta on valtava, 18 x 9 metrin suuruinen rakennus. Sen katto ja osa puisia seinien ylärakenteita on romahtanut, mutta suurista luonnonkivistä muuratut seinät ovat ja tulevat pysymäänkin pystyssä vielä hyvän tovin. Rakennuksen pitkältä sivulta, talon puolelta, vie luiska navetan ylisille. Katto on ollut alunpitäen päreistä, myöhemmin siihen on laitettu punainen huopa. Rakennus on huolella tehty, ikkunan pielissä on joissakin kohdin jopa koristeleikkauksia. Kiviseinät ovat valtavan paksut, noin 80 cm. Valitettavasti nokkoset ja vatukko estävät rakennuksen tarkemman tarkastelun. Riihi (51856): Riihi on purettu 2005. Siitä on jäljellä suuri luonnonkivistä muurattu uuni sekä betonilla päällystetty lattia-alue, noin 5 x 4 metriä. Lattia ei ole alkuperäinen, vaan riihtä on jossain vaiheessa paranneltu. Uuni on rakennusta purettaessa hieman vaurioitunut. Aivan riihen vieressä, muutaman metrin päässä, on kivetty alue, 3 x 2 metriä. Se lienee jonkin riihen liittyvän vajan lattia. Rakennuksina dokumentoidut pisteet ovat peräisin peruskartalta, rakennelmina dokumentoidut pisteet vuodelta 2013 on mitattu maastotietokoneella. Kaikkien näiden pisteiden perusteella alue on käsin digitoitu jonkin verran pienemmäksi kuin kartalle rajattu alue. Kp-aluerajauksen sisälle jäänevät asuinpaikan rakennukset. Kohde on merkitty peruskartalle tilana. Koko pitkänmallinen metsäkuvio on siirtynyt valtion omistukseen joitakin vuosia sitten, kun vanha omistaja kuoli ilman perillisiä. Paikalla ollut päärakennus edellisenä kesänä purettu. Riihi on viety Lieksaan savusaunaksi. Informanttina toimi suunnittelumetsuri Markku Reijonen, joka myös teki suunnitelman täysin umpeenkasvaneelle metsäkuviolle. Kohde tarkastettiin 29. heinäkuuta ihanassa kesäsäässä. Päärakennus: Päärakennuksen vanhempi uuni voi olla muurattu jo ennen sotia, myös päre alkuperäisenä katteena viittaa 1900-luvun alkupuolelle. Rakennusta on paranneltu ja korjailtu myös tämän jälkeen. Tosin viimeiset vuosikymmenet ennen valtiolle päätymistä se lienee päässyt pahasti rapistumaan. Navetta: Navetta on voitu rakentaa jo ennen sotia. Se lienee jäänyt käytöstä viimeistään 1980-luvulla, kun mummo kuoli. Metsäkuvio, Vehkalahti, sijaitsee kymmenkunta kilometriä Kaavin kirkonkylän pohjoispuolella. Talon paikka on aukiota, metsät on aivan vastikään hoidettu ja hakattu kinkerikondikseen. Aukiota ympäröivät suuret koivut, talon raunion vieressä kasvaa kolme suurta vaahteraa, jotka ovat kasvaneet talon seinustoilla. Pihalla on ollut ruusupuskia. Pihapiirissä on navetta, varasto sekä saunan jäänteet. Riihi on viety pois. Aukion aluskasvillisuus on rehevää ja puskittuvaa, mikä vaikeuttaa dokumentointia. 3 Voimassa 2013-12-04T19:51:18 8924.35424805 355.62492371
arkeologinenkohde_alue.2834 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2834 163293 {2E500438-DE48-40B8-A8D0-6ED0B9407D79} Ruijunlammit rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Ruijunlampien ladon äärellä on jäänteitä useista rakennelmista. Lato (163287): Lato on lautaseinäinen kookas rakennelma. Matkaa ladolta heinäisen lammen rantaan on noin 100 metriä. Ladon keveähköt tukirakenteet ovat hirrestä, mutta seinät ovat pystylautaa. Ladon mitat ovat 7.5 x 5.5 m, harjakorkeus on viitisen metriä. Pari metriä leveät oviaukot ovat molemmilla pitkillä sivuilla, joten lato on läpiajettavaa mallia. Ladossa on pärekatto. Alimpana kurkihirren päällä lepäävät katon yli kulkevat hirret, joiden päällä on laudoista pitkittäissuunnassa tehty pohja. Näiden päällä on ollut niin ikään poikkilaudoitus, johon päreet on naulattu kiinni. Toinen ladon pitkistä seinistä on lähes ehjä, toisesta on tippunut lautoja. Lyhyet seinät ovat kärsineet enemmän, lammen puoleista on poltettukin. Katon pohjalaudoitus on lähes ehjä, poikkilautoja on hieman jäljellä, samoin pärekatteesta noin puolet on edelleen jäljellä. Ladon sisällä on useita ruostuneita katiskoja sekä Monark-merkkisen polkupyörän raato. Ladon ajoitus herättää ristiriitaisia tunteita. Kevyt hirsien varassa seisova lautarakenne vaikuttaa sotien jälkeiseltä, mutta pärekatto viittaa ehkä hieman varhempaan ajoitukseen. Talli (163288): Tallikuopalta on matkaa heinäisen lammen rantaan noin 50 metriä. Aivan rantaniityn reunalla, loivassa rinteessä on kuoppa, jota voi pitää ehkä alkeellisena hevossuojana. Se on suorakaitaan muotoinen kuoppa, joka levenee jonkin verran ylärinteeseen. Kuopan mitat ovat 4 x 2-2.5 m ja se syvenee alarinteen puolesta metristä ylärinteen puoleen toista metriin. Rantaniitylle vie kapea noin metrin mittainen sisääntuloaukko, jonka toisella reunalla voi turpeen alta nähdä tueksi asetettuja suuria kiviä ainakin kahdessa kerroksessa. Kuopan maat erottuvat nykyään palteina kuopan ympärillä. Kuopan sisäreunat on katettu kauttaaltaan laudoilla. Kuopan pitkittäissuunnassa on hirsi, joka lienee tukenut kattorakennetta, josta ei juuri muuta olekaan jäljellä. Aivan sisäätuloaukon vieressä on lyhyempi poikkihirsi. Se lienee niin ikään katteen tukirakenteista. Molemmissa hirsissä on tukevia nauloja. Seiniä vasten lepää useita lautoja, kuopan reunat ovat pääosin sammalen peitossa. Kuopan yläpäässä erottuu sammalen alta pieni tasanne vajaan metrin korkeudella kuopan pohjasta. Aivan kuopan vieressä, sen alapuolella, on suuri kaminan raato. Se on rautaa, 1 x 1.4 m ja 0,5 m korkea. Lyhyellä sivulla on tuliluukku, jonka päällä on suorakaiteen muotoinen aukko. Perimmäisenä tämän litteän ja matalan kaminan päällä on suuri pyöreä reikä, jonka päällä ilmeisesti alunpitäen on ollut savuhormi. Kamina ei varmaankaan ole alunpitäen kuulunut kuopparakenteeseen, sillä se on aivan liian kookas kuopan lämmityslaitteeksi. Kuopassa ei ole tosin tulisijaa, mitä on kuitenkin pidetty merkkinä siitä, että kyseessä on eläinsuoja. Kamina saattaa kuulua myöhempään alueen käyttövaiheeseen. Uuni (163289): Kymmenkunta metriä rantaniityltä rinteeseen on yksittäinen uunin pohja. Se on ladottu suorakaiteen muotoiseksi tiilistä, ja sen mitat täsmäävät parin kymmenen metrin päässä köllöttävän rautaisen kaminan kanssa hyvin yhteen. Kamina lienee nostettu tiilialustaltaan ja heitetty pois. Tiilialustan päälle on kerätty monenlaista rojua. Merkillisimmät näistä ovat ratakiskon kappaleet, jotka eittämäti vievät ajatukset toiseen maailmansotaan ja saksalaisiin. Kasan päälimmäisenä on sinkkiämpäri. Minkäänlaista rakennusta ei uuninpohjan ympärille hahmotu. Se on voinut olla lautaa ja siten täysin hävinnyt. Rakennuksen pohja (163291): Kohteessa lienee ollut rakennus, joka on joko purettu tai maatunut, sillä ulkoseiniä ei juurikaan hahmotu. Rakennuksenpohjaksi sen tunnistaa tiiliuunin perustuksista. Tiiliä on laajalla alueella, jonka halkaisija on kolmisen metriä. Keon korkeus on puolisen metriä. Tiilten lisäksi kasan päällä on lisäksi rautaisia kappaleita, jotka ovat kuuluneet keittolevyihin. Noin kymmenen metrin päässä kasalta on metallinen pyöreä kaminan raato, joka on täytetty tiiliskivillä. Vaikuttaa siltä, ettei se ole alkuperäisellä paikallaaan, vaan todennäköisesti se on kiikutettu paikalle juuri rakennuksen sisältä. Kaminan takaa sammalen alta löytyi vanha myrkyllinen ja haperoirunut akku (2 kpl). Muutaman kymmenen metrin päässä aukion reunalla on kaivo, jonka seinämiä on tuettu laudoin. Vessa (163292): Vessan pohjaksi tulkittu hirsikehikko on 1.2 x 1.2 m. Se on turpeen peittämä, mutta erottuu selvästi. Yhdeltä nurkalta voi nähdä, että se on ollut salvottu rakennus. Tällä kohdalla on pari hirsikertaa jäljellä. Rakennuksen ovesta tai muusta luukusta ei ole näkyvissä merkkejä. Vessaksi ristitty pieni rakennus on yhtä hyvin voinut olla jonkinlainen varasto, minka puolesta puhuisi sen sijoittuminen lähes keskelle aukiota. Koko peruskartallakin erottuva aukio on täynnä monenlaisia kuoppia ja kasoja. Monet niistä ovat kaiketi luonnon muovaamia, mutta ihminen on myllännyt paikalla moneen otteeseen ainakin 1900-luvulla. Aluerajaus käsittää siten koko aukean. Rajaus on tehty käsin digitoimalla. Pohjatietona on käytetty maastotietokoneella mitattuja yksittäisiä rakennelmapisteitä. Ruijunlampien länsipuolinen lato näkyy peruskartalla. Muut alueen kohteet löytyivät ladon tarkastamisen yhteydessä 18.6.2013. Oppaana kohteessa toimi suunnittelumetsuri Reijo Taurovaara. Ruijunlampien niittyaukealla on puuhasteltu eri aikoina. Vanhimpia jäänteitä lienevät kiukaan pohja sekä mahdollinen hevossuoja. Ratapalkit viittaavat sota-aikaiseen toimintaan. Lato ja muut kuopat ja kasat ovat vaikeammin ajoitettavia, mutta lienevät 1900-luvun tekosia. Sonkajärven itäosassa, pienen Ruijunlammit-nimisen heinäisen lammen länsirannalla on alue, jolle on peruskartalle merkitty lato. Paikalla on varttuneen kasvatusmetsän sisällä hirman avoimempi kohta, joka vaikuttaa umpeenkasvavalta aukolta. Aluella kasvaa suuria koivuja joiden iäksi voi arvella kuutisenkymmentä vuotta. Myös joitakin kuusia on levittäytynyt aukolle, jonka suuruus on noin 0.8 ha. Aluskasvillisuus on lehtomaista. Kurjenpolvet ja koiranputket kukkivat, saniaiset ja heinät kuuluvat myös valikoimaan. 3 Voimassa 2013-11-13T19:16:24 4751.4597168 256.10347644
arkeologinenkohde_alue.2835 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2835 163510 {318C550B-FBBA-4B26-A677-604CECCD00C0} Isolehto kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 243 ei Kämpän jäännös, koko 6,8 m x 5,8 m, lähes pääilmansuuntien mukainen. Valmistettu kuorimattomista pöyröhirsistä, sisäseiniä ei ole tasoitettu, sammalta tilkkeenä. Puut on katkaistu moottorisahalla, ja myös osa salvoksista on tehty moottorisahalla, mutta pääosin ne on veistetty kirveellä. Salvokset ovat pääosin hirsien alapuolella, mutta osin myös yläpuolella. Hirsiä on myös veistetty yläpuolelta satulanurkan tyyliin. Pääosin kahdeksan tai yhdeksän hirsikertaa jäljellä, paitsi kaakkoiskulmassa on vain viisi hirsikertaa koska seinä on sortunut oviaukon vierestä. Oven reunassa ei ole karapuita, vaan vain rima ulkopuolella, ja kamanalaudat sisäpuolella. Kämpän sisällä on kattopuiden jäänteitä ja kattohuopaa, ikkunan edessä on pöydän jäänteet. Sisällä on myös öljytynnyrin puolikkaasta tehty kamiina. Rakennuksessa on kaksi ikkunaa, ja eteläseinän vieressä on mahdollinen laveritason jäännös. mahd 50-60-l kämppä, Ympäristössä on runsaasti öljy- yms. purkkeja. Sisällä kasvaa koivuja. (x 3471823, y 7510106) Puretun rakennuksen pohja talvitien pohjoispuolella. Koko 6,5 m x 5,4 m, pohjarakenteet ovat jäljellä, päällä kasvaa pajuja ja karhunsammalta. Vieressä on muutamia lautoja, mahdollisesti ovi? Peltipurkkien perusteella ollut käytössä ainakin vielä 1960-luvulla. (x 3471837, y 7510124) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1969 peruskarttaan paikalle on merkitty asuinrakennus ja talous- tai varastorakennus. Savottakämppä. Kohde sijaitsee Isolehdon itäreunalla, Paskahaaraan laskevaa ojaa reunustavan suon reunassa. Ympärillä on kuivahkoa kangasta, sekametsää, kämpän edessä on ruohikkoinen aukea. 3 Voimassa 2013-11-19T11:16:29 852.22143555 124.18010095
arkeologinenkohde_alue.2836 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2836 163515 {D194F070-56D1-47ED-933B-AC83D916D0E0} Kannusselkä 2 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 217 ei Kämpän jäännös josta on jäljellä maapenkki, ja paikoin yksittäiset hirret. Koko 12,5 m x 7,5 m. Vieressä on muutamia palaneiden hirsien pätkiä. Aluskasvillisuuden alla on suuri piisikiveys, kooltaan noin 3 m x 3 m. Vieressä on kuoppa josta kivet on otettu. Päällä kasvaa tiheästi mäntyjä. (3480230, y 7511887) Niittyalueen eteläpuolella metsässä on kellarin jäännös. Sen katto on romahtanut, kuoppa on kooltaan 3,7 m x 2,3 m. Oviaukon päällä on vielä kattoa säilynyt ja ovi saranoineen on myös jäljellä. Kulkuaukon reunoissa on haljispuolikkaita ja pyöröpuita, kuopan reunoissa olevat hirret ovat pitkälle maatuneet. Kuopassa kasvaa koivuja. (x 3480238, y 7511858) Niityn itäreunalla on mahdollinen ladon jäännös, kooltaan 7 m x 6 m. Siitä on jäljellä yksittäiset seinähirret ja eteläpäässä päätykolmion puita kolme kappaletta, myös kattopuita on säilynyt. Hirret ovat pääosin paksun aluskasvillisuuden peitossa, sammalia, heinää ja kortetta. Päällä kasvaa myös koivuja. (3480261, y 7511899) Lähellä suon reunaa on pienen rakennuksen jäännös. Sen koko on 4,6 m x 4,6 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, sahalla tehdyt yksipuoliset salvokset. Pohjoisnurkassa on suuri piisikiveys, koko noin 2,5 m x 2 m romahtaneena. Sen päällä on peltikamiinan kansi, jossa on kaksi reikää ja hormin putki. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja, sekä kortetta ja varpuja. Mahdollisesti sauna. (x 3480273, y 7511929) Edellisestä noin 6 m länteen, aivan suon reunassa, on pieni rakennuksen jäännös, joka on puiden ja paksun aluskasvillisuuden peittämä. Päissä tuntuu yksittäiset hirret, rakennelman koko on arviolta noin 7,5 m x 4,5 m. Jäljellä on suuri piisikiveys, sortuneen kasan koko on 3,5 m x 3 m ja korkeus noin 70 cm. Kivien päällä kasvaa sammalia. (x 3480258, y 7511930) Edellisestä lounaaseen on uuni jonka yhteydessä ei ole rakennusta. Se on muurattu suurista liuskekivistä, pesän päällä on suuren kivet, muualla pienempiä. Muuraamiseen on käytetty laastia. Uunin korkeus on 1,5 m, pituus 2,3 m ja leveys 1,6 m. Pesän aukko on 45 cm leveä ja 35 cm korkea. (x 3480244, y 7511922) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis, huomiokentässä merkintä: entinen kämpän tontti. Myös vuoden 1969 peruskarttaan on merkitty paikalle kaksi talous- tai varastorakennusta. Nykyiseen peruskartaan alue on merkitty niittynä. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Kannusselän koillislaidalla, paikalla on pieni niittyalue jonka reunoilla on useita rakennusten jäännöksiä. Maaperä on kivikkoinen, niityn reunoilla kasvaa mäntyjä ja hieman koivuja ja kuusia. 3 Voimassa 2013-11-19T15:35:36 2912.31396484 224.31329057
arkeologinenkohde_alue.2837 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2837 163523 {A697E3F8-6572-4CB8-A573-B9524AB365AE} Kannusselkä 3 vankileiri jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 215 ei Suuren kämpän jäännös aivan suon reunassa. Luode-kaakko suuntainen ja kooltaan 29 m x 7,5 m. Rakennuksessa on neljä huonetta. Hirret ovat aluskasvillisuuden peitossa, päällä kasvaa koivuja. Muutamia kattoriukuja on jäljellä. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, jotka on katkaistu sahalla, samoin salvokset on tehty sahalla. (x 3479986, y 7510439) Edellisestä koillisen suuntaan noin 35 metriä on pienehkö rakennelma, joka on puolittain säilynyt. luoteis- ja koillisseinissä on 6-8 hirsikertaa jäljellä, mutta lounaisseinässä vain yksi ja kaakkoisseinässä pari. Koko on 4,4 m x 3,9 m. Sisäseinät on veistetty kirveellä tasaisiksi, samoin salvosten kohdat ulkopuolelta. Seinäsammalta tilkkeenä, kaksipuoliset sahalla tehdyt koirankaulasalvokset. Kattopuita on jäljellä, katon rakentaita on sidottu yhteen piikkilangalla. Ikkuna luoteisseinällä, sen karmit ovat jäljellä, ne on osin kiinnitetty puutapeilla. Myös lasin kappaleita on jäljellä, ikkunan yläpuolinen hirsi on osin hiiltynyt. Oviaukon reunassa on karapuu vain alimmissa hirsissä. Kiuas kaakkoisnurkassa. Seinässä on mahdollinen lauteiden tukipuu. Rakennelma vaikuttaa olevan sauna. (x 3480002, y 7510472) Saunasta non 15 m itään on maahan kaatunut pätkä haljispuolikkaista tehtyä seinää. Puut ovat 1,8 m pitkiä. Mahdollisesti käymälän jäännös. (x 3480016, y 7510474) Saunasta noin 40 m pohjoiseen on hieman suuremman hirsirakennuksen huonosti säilynyt jäännös. Se on luode-kaakko suuntainen, koko 9,5 m x 8,8 m. Siinä on vain yksittäiset seinähirret jäljellä, mutta runsaasti kattopuita, haljispuolikkaita joissa on kuoppa päissä ja keskellä. Ympärillä on hirsiä, kuin kämppää olisi hajoitettu. Päällä kasvaa koivuja. (x 3479992, y 7510510) Edellisestä noin 50 m pohjoiseen paremmin säilynyt kämpän jäännös. Se on huolellisesti valmistettu, koko 8,4 m x 8,4 m, Pääilmansuuntien mukainen. Neljä hirsikertaa jäljellä, osa hirsistä on tipahtanut seinälinjan ulkopuolelle. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi, ja salvosten kohdat ulkopuolelta. Sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. Pohjoisseinällä on laveritaso joka on tuettu seinähirsien väliin, poikittaiset puut tasossa. Länsiseinällä on oviaukko, karapuun kolot päissä. Päällä kasvaa koivuja. (x 3479984, y 7510561) Noin 60 m länsilounaaseen edellisestä, ja noin 20 m kaakkoon talvitiestä, on hirsikämpän jäännös. Siitä on jäljellä pari hirsikertaa, päätykolmion hirsiä, kurkihirsi ja kattopuita, ilmeisesti ollut lautakatto. Pääilman suuntien mukainen, koko 7,4 m x 7,2 m. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Päällä kasvaa pieniä koivuja. (x 3479925, y 7510540) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis, venäläisten vankien kämpän rauniot. Toisen maailmansodan aikaisen vankisavotan kämppiä. Kohde sijaitsee Kannusselän kaakkoisreunalla, aivan Visa-aavan laidalla. Eteläreuna on soistuvaa, tuoretta kangasta, jossa kasvaa koivua. Aluskasvillisuus on sammalia, hillaa, mustikka, variksenmarjaa ja suopursua. 3 Voimassa 2013-11-20T09:47:57 9820.03393555 421.34639541
arkeologinenkohde_alue.2838 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2838 161877 {DF184D28-6AE1-4685-9A52-874AC4C8292D} Kämppäkangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 172 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on kämpän hirsiset jäännökset sekä kaksi kivirakennetta, mahdollisesti saunan ja tallin jäännökset. Kämpän jäännöksen koko on noin 8m x 8,5m. Kämpästä on jäljellä lahonnut hirsikehikko, joka koostuu 2-3 lahonneesta hirsikerrasta. Rakenteessa on sekä pyörö- että pelkkahirsiä. Oviaukko on länsipuolella. Rakenteen sisäpuolella lounaiskulmassa on suurehkoista kivistä koostuva liesiröykkiö, mitoiltaan noin 3,5 x 3m. Ensimmäinen kivirakenne koostuu isohkosta nelikulmiomaisesta kiuasröykkiöstä, mitoiltaan noin 3,4m x 3,8m. Rakenne koostuu isohkoista kivistä. Mahdollisesti kyseessä on sauna. Ympärillä on muutamia epäselviä kuopanteita. Toinen kivirakenne koostuu epämääräisestä kiviröykkiöstä, mitoiltaan noin 2m x 2,5m. Rakenne koostuu pienehköistä kivistä. Kohde rajautuu aluemaisesti kohteiden ympärille noin 50m x 20m kokoiselle alueelle. Kohde löydettiin inventoinnissa 8.8.2013. Kyseessä on vanha metsätyökämppä 1900-luvun alkupuoliskolta. Kohde sijaitsee Pitkäjärven eteläpuolella muutamia kymmeniä metrejä rannasta. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa mäntymetsää. Rakenteiden ympärillä on ruohikkoinen aukio jossa on vanhoja lehtipuita. 3 Voimassa 2014-06-03T14:23:43 875.54077148 131.48555229
arkeologinenkohde_alue.2839 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2839 161886 {C07FE3D3-E0B1-4428-A85D-5DA7001867CF} Takala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 130 ei Paikalla on vanhan tilan jäänteet. Jäljellä on kahdeksan rakennuksen jäänteet. Rakennuksia ei ole purettu vaan ne ovat jääneet ehjinä paikoilleen. Päärakennus on noin 10,5m x 6m mitoiltaan oleva romahtanut hirsirakennus. Rakennuksen päätyseinät ovat suureksi osaksi pystyssä, sivuseinät ovat pääosin kaatuneet. Itäpuolella on ovi ja 2 ikkunaa. Eteläpuolella on 1 ikkuna, länsipuolella 2 ikkunaa ja pohjoispuolella 1 ikkuna. Ikkunanpielet on rakennettu laudoista. Rakennuksessa on valettu betoninen kivijalka. Rakennuksessa on ollut lautakatto. Kellari on noin 4,5m x 3m kokoinen kuoppa keinotekoisen kumpareen keskellä. Rakennus 3 koostuu noin 5,5m x 6m kokoisesta pelkkahirsisestä rakennuksen jäännöksestä. Jäljellä on noin 7 lahonnutta hirsikertaa. Katto on romahtanut sisään, etuseinä on kaatumassa kumoon. Oviaukko on koillispuolella. Rakennuksen sisällä on kuminen rengas. Kyseessä on luultavasti aitta tai muu varastorakennus. Pelkkahirsisen lahonneen rakennus 4:n mitat ovat noin 3,5m x 4m. Jäljellä on noin 2 lahonnutta hirsikertaa. Rakennus on kaatunut kasaan ja hajonnut. Mahdollisesti kyseessä on saunan jäännös. Pieni pelkkahirsirakenteinen rakennus 5 on mitoiltaan noin 3m x 3m. Rakennuksessa on, useita erilaisia salvoksia ja oviaukot sekä luoteis että kaakkoispuolella. Takaovi on laudoilla ummessa. Katto on romahtanut sisään. Kyseessä on luultavasti vaja. Lahonneen lato 6:n mitat ovat noin 6m x 3m. Lato on rakennettu pienehköistä pyöröhirsistä. Enimmillään jäljellä on 5 lahonnutta hirsikertaa. Yksi kulma on pystyssä, muuten lato on romahtanut kasaan. Lahonneen lato 7:n mitat ovat noin 3,5m x 6m. 3 seinästä on pystyssä enintään 9 pyöröhirsikertaa. Lahonneen lato 8:n mitat ovat noin 5,5m x 5,5m. Katto on romahtanut sisään mutta seinät ovat kuivat ja pystyssä. Lato koostuu 14 pyöröhirsikerrasta. Oviaukko on pohjoispuolella, pohjois- ja eteläsivulla on pienet ikkuna-aukot. Seinissä on rautanauloja ja rakennuksen etupuolella on pieni kivikasa. Vieressä on myös ruostunut niittokone ja puimakone. Kohde rajautuu noin 75m x 40m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.8.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on Takala -nimisen tilan jäännös arviolta noin 1930-50 -luvulta. Metsä on noin 60-vuotiasta kuusikkoa, joukossa on myös vanhoja koivuja. Maasto on tuoretta kosteikkoa, maaperä hienoainesmoreenia. 3 Voimassa 2013-11-20T14:42:55 1599.29101562 240.07038599
arkeologinenkohde_alue.2840 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2840 161890 {774646FF-0E26-4209-B7E6-F400B39BD2B0} Saarisuo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 165 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on itse kämpän sekä saunan puretut jäännökset. Kämpästä on jäljellä noin 6,5m x 7,5m luonnonkivinen kivijalka. Kivet ovat osittain lohkottuja. Rakenteen luoteiskulmassa on pienehkö luonnonkivinen 1,5m x1,5m kokoinen liesiröykkiö. Saunasta on jäljellä noin 9m x 8m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Kiuas on ollut tiili- ja peltirakenteinen. Kohde rajautuu rakenteiden ympärille aluemaisesti. Alueen koko on noin 20m x 50m. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.8.2013 ja se havaittiin SutiGIS -tietojärjestelmästä. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee kallioisella moreenikankaalla. Metsä on noin 80-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2013-10-22T17:11:03 1072.43432617 145.06734913
arkeologinenkohde_alue.2841 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2841 161901 {7E0D9C73-4898-4534-9566-B3CF1D94C943} Jokela hiiltämö jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Kohde käsittää yhden hiiltämön jäännöksen. Paikalla on 6 hiilimiilua sekä omaksi kohteekseen luokiteltu sauna järven rannalla. Hiilimiilut ovat halkaisijaltaan noin 10m olevia pyöreähköjä vallimaisia rakenteita. Korkeudeltaan ne ovat noin 0,5m. Miilujen keskeltä löytyy paksu hiilikerros ja niiden päällä kasvaa ympäröivästä kuivasta kankaasta poikkeava rehevä lehtikasvillisuus. Miilut sijaitsevat kahdessa epäsäännöllisessä rivissä mäen etelärinteellä. Alueen mitat ovat noin 60m x 70m. Kohde löydettiin inventoinnissa 13.6.2013. Kyseessä on hiiltämö, luultavasti 1940-luvulta. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenimäen laella. Metsä on mäntymetsää vaihdellen taimikosta noin 50-vuotiaaseen. 3 Voimassa 2013-10-22T17:20:17 3649.89086914 227.52705168
arkeologinenkohde_alue.2842 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2842 162723 {81208AF3-5992-43AE-B6A0-FFF7B1FD17B4} Kuusi - Kertosvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 267 ei Kohteessa on metsätyökämpän kellarin ja jonkun muun kämppään kuuluneen rakennuksen jäännökset, jotka seuraavassa kuvataan alakohdenumerojärjestyksessä. 1. Rakennus jäännös. Maassa näkyy turvepenkki, joka muodostaa suorakaiteen seinien paikalle, koko 8 x 7 metriä, pitkät sivut kulkevatidästä länteen. Rakennelman päällä kasvaa kuusia. Rakennelmasta koilliseen 10 metriä on wc:n jäännökset. 2. Kämppä jäännös. Tässä on ilmeisesti sijainnut pääkämppä, joka on purettu. Maassa on kirveellä ja sahalla katkottuja hirsiä ja kattokelleksiä ja kaksi traktorin rengasta. Rakennelma ympärillä erottuu heinäkasvillisuutena piha-alue. 3. Kellari jäännös. 2 x 2 x 1,2 metrin kokoinen maakellari, joka on puoliksi maahan kaivettu. Kuopan sisällä on lautaseinät ja päällä lautakatto, jossa on harmaa kattohuopa. Rakennelma näyttää uudemmalta kuin kämpän rauniot ja se on mahdollisesti rakennettu myöhemmin. Kokonsakin puolesta kellari olisi liian pieni suuren kämpän tarpeisiin. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitatttujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö. Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kämppä on ilmeisesti purettu ja jäänteet ovat siinämäärin hävinneet, ettei kohteella ole suojeluarvoa, eikä sitä tarvitse ottaa huomioon metsänkäsittelyssä. Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla, jossa valtapuulajina on mänty. Kohteen pohjois- ja koillispuolitse kukee hiekkatie ja eteläpuolella on suo. 3 Voimassa 2013-10-31T07:58:10 1387.6315918 164.02705832
arkeologinenkohde_alue.2843 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2843 162728 {52EE1A6E-48CA-49B2-BFC0-C020438FFE34} Korkea Ruskisrova kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 259 ei Kohteessa on puretun kämpän sija, wc, sauna ja hetteeseen tehty laituri ja puukehikko. 1. Kämppä jäännös erottuu hiekkapenkkinä, jonka päällä kasvaa turve, koko 12,4 x 8,2 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pohjoisesta mitattuna 4,5 metrin kohdalla on ollut väliseinä. Multapenkkien rajaamalla alueella erottuu kuoppia, joissa on peltiromua. Betoniporras on kämpän eteläseinän keskellä. Kämpästä 40 metriä etelään on suuri pönttökamina. 2. WC, koko 1,6 x 2 x 2,2 metriä. Rakennelmassa on kaksi ovea ja pyttyä. Rakennelma on tehty lankuista ja laudoista ja katossa on harmaa kattohuopa. 3. Sauna, rakennelmassa on multapenkkineliö, jonka koko onn 4,6 x 3,8 metriä. Keskellä on kiviuunin raunio, jonka koko on 2 x 1,6 x 70 cm. Uunin raunio on suuri ja matala, kuten savusaunoissa. 4. Hetteeseen rakennettu laituri ja 1 x 1 metrin kokoinen lautakehikko, jossa on säilytetty ruokia. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia. Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohde sijaitsee mäntyä ja mustikkaa kasvavalla hiekkakankaalla. Kohteen länsisivuitse kulkee ajoura ja itäpuolella on suo. Kämpän piha-alue erottuu heinäkasvillisuuden kenttänä. 3 Voimassa 2013-12-04T14:19:03 3494.43994141 227.19493125
arkeologinenkohde_alue.2844 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2844 162735 {79AC0261-32A5-4E3E-8F8C-792659C96EC6} 1000000554 Mustakoste pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 165 ei Kohteessa on viisi pyyntikuoppaa, jotka on merkitty alakohteiksi. Alakohde 1, pyyntikuoppa, koko 3 x 2 x 0,8 metriä. Kuoppa on soikea pohjoisesta etelään. Alakohde 2, pyyntikuoppa, pyöreä, halkaisija 3 metriä, syvyys 50 cm. Kuopassa on matalat vallit ja pohjalla on rautaromua. Alakohde 3, pyyntikuoppa, pyöreä, halkaisija 2 metriä, syvyys 50 cm. Alakohde 4, pyyntikuoppa, halkaisija 3,5 metriä, syvyys 50 cm. Pohjalla on ehkä II maailmansodan aikaista rautaromua. Alakohde 5, pyyntikuoppa, halkaisija 3 metriä, syvyys 50 cm. Kuopassa kasvaa kaksi mäntyä. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Muinaisjäännösrekisterissä muinaisjäännösalue jatkuu etelälounaaseen, yksityiselle maalle. Silvia, Muinaisjäännösrekisteri Pyyntikuopat, muinaisjäännösrekisterin kohteeseen on merkitty myös liesiä. Kohde sijaitsee Ounasjoen länsirannalla Mustakosteen kohdalla. Paikan maasto on hiekakangasta, joka laskee joen rantaan. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on mustikka- ja puolukkavarvikko. 3 Voimassa 2013-12-04T14:21:51 6003.39794922 840.91971878
arkeologinenkohde_alue.2845 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2845 162737 {D03414BA-E55E-475C-AC4B-33870750496E} Poikkiontievat kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 195 ei Paikalta havaittiin kivikauden asuinpaikan merkkejä noin 30 metrin matkalta. Hekkapaljastuman maa oli paikoin punaisen ruskeaa likamaata, jossa tavattiin palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. Löytöjä talletettiin pisteestä x 3398858,39 y 7523881,43. Kohde rajautuu aluemaisesti gps paikantimella mitatun havaintoalueen ylle. Löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka, joka on sijainnut aikanaan Pyhäjärven rannalla, nyt ranta on soistunut ja terassista länteen. Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsipuolen hiekkaterassilla, jossa kulkee mönkijän kulkutie etelästä pohjoiseen. Paikalla kasvaa mäntymetsä. Löydöt ja havainnot on tehty mönkijän kuluttamalta tieltä, joka on kulunut mineraalimaapintaan saakka. 3 Voimassa 2014-06-04T08:42:49 936.81567383 146.57742883
arkeologinenkohde_alue.2846 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2846 162807 {5E5386C2-F7B0-42DF-8083-0AE5DD075AFE} Nuorttijoen eteläpuolen leimikot 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 275 ei Kohde on osa Nuorttijoen eteläpuolen suuria leimikoita, jotka leimattiin hakkuita varten 1900-luvun alussa vuosien 1906 ja 1911 välillä. Metsähallituksen kruunuleimalla leimattuja puita on joen eteläpuoleisilla kankailla todennäköisesti edelleen tuhansia. Koska leimikoiden kattava kartoittaminen ei käytettävissä olleen ajan puitteissa ollut mahdollista, päätettiin otokseksi kartoittaa sata leimapuuta Nuorttijoen retkeilyreitin läheltä. Leimapuut 1-50 sijaitsevat Ojushaudan itäpuolella olevan kankaan länsiosassa, jokilaaksoon laskevan rinteen päällä. Leimapuu 1 oli ensimmäinen, joka havaittiin retkeilyreitin varrella Hirvashaudan suunnalta saavuttaessa. Keskeisimmissä osissa leimikkoja on ilmeisesti leimattu jokseenkin kaikki halkaisijaltaan yli 30 cm paksut männyt. Leimattuja kuusia ei havaittu lainkaan, vaikka jonkin verran kuusiakin alueella kasvaa. Ojushaudan itäpuolen leimikon koillispuolella on noin kuusisataa metriä leveä vyöhyke, joka vaikuttaa palaneen todennäköisesti viime vuosisadan alkupuolella. Palon yhteydessä paljon leimapuita on ilmeisesti tuhoutunut. Yksittäisiä leimapuita, joissa useissa oli palojälkiä, havaittiin kuitenkin vanhalla paloalueella harvakseltaan nuorempien puiden seassa. Toinen, laajempi leimikko, jonka sadoista leimapuista kartoitettiin vain reilut neljäkymmentä puuta, sijaitsee Ojushaudan itäpuolen leimikosta noin kilometrin verran koilliseen päin, Voitinkönkäänalustan kaakkoispuolella. Leimikon reunalla, retkeilyreitin näköalapaikalla, sijaitsee myös leimikoista kertova opastustaulu. Voitinkönkäänalustan kaakkoispuolen leimikko jatkuu kartoitetulta alueelta itään ja pohjoiseen päin. Leimikon keskeisin osa sijainnee kuitenkin opastustaulun lähialueella. Jatkettaessa retkeilyreittiä pitkin Nuorttijoen alajuoksulle päin leimapuita ei havaittu lisää enää sen kohdan jälkeen, missä reitti kääntyy jyrkästi kohti itää Saukkosuvannonvaaran ylitse. Leimausta varten mäntyjen kylkiin tehdyt pilkat oli lyöty noin 1,2 m - 2,0 m korkeudelle ja noin kaksi kolmasosaa niistä on jo kylestynyt kokonaan umpeen. Umpeen kylestyneitä pilkkoja ei kartoitettu, vaan ainoastaan sellaiset, joissa leima oli vielä nähtävissä. Puissa 1 ja 51 todettiin kaksi leimaa, muissa vain yksi. Muutamat pilkat olivat osittain hiiltyneet metsäpalossa, esimerkiksi puissa 52 ja 60. Noin neljännes havaituista leimapuista on keloja, joista useimmat vaikuttivat kuolleen varsin pian leimauksen jälkeen. Muutamissa jo kaatuneissakin puissa havaittiin leimausjäljet. Kartoitettujen leimapuiden koordinaatit: Leimapuu 1: x = 7540597 / y = 3598412 Leimapuu 2: x = 7540622 / y = 3598370 Leimapuu 3: x = 7540753 / y = 3598290 Leimapuu 4: x = 7540766 / y = 3598245 Leimapuu 5: x = 7540787 / y = 3598278 Leimapuu 6: x = 7540791 / y = 3598315 Leimapuu 7: x = 7540822 / y = 3598294 Leimapuu 8: x = 7540824 / y = 3598296 Leimapuu 9: x = 7540806 / y = 3598277 Leimapuu 10: x = 7540819 / y = 3598287 Leimapuu 11: x = 7540866 / y = 3598307 Leimapuu 12: x = 7540893 / y = 3598357 Leimapuu 13: x = 7540898 / y = 3598347 Leimapuu 14: x = 7540905 / y = 3598336 Leimapuu 15: x = 7540912 / y = 3598306 Leimapuu 16: x = 7540882 / y = 3598294 Leimapuu 17: x = 7540894 / y = 3598294 Leimapuu 18: x = 7540929 / y = 3598290 Leimapuu 19: x = 7540935 / y = 3598297 Leimapuu 20: x = 7540935 / y = 3598310 Leimapuu 21: x = 7540956 / y = 3598313 Leimapuu 22: x = 7540925 / y = 3598320 Leimapuu 23: x = 7540937 / y = 3598333 Leimapuu 24: x = 7540933 / y = 3598342 Leimapuu 25: x = 7540944 / y = 3598347 Leimapuu 26: x = 7540932 / y = 3598361 Leimapuu 27: x = 7540926 / y = 3598363 Leimapuu 28: x = 7540931 / y = 3598376 Leimapuu 29: x = 7540937 / y = 3598394 Leimapuu 30: x = 7540949 / y = 3598376 Leimapuu 31: x = 7540949 / y = 3598371 Leimapuu 32: x = 7540944 / y = 3598352 Leimapuu 33: x = 7540957 / y = 3598342 Leimapuu 34: x = 7540954 / y = 3598326 Leimapuu 35: x = 7540963 / y = 3598388 Leimapuu 36: x = 7540957 / y = 3598427 Leimapuu 37: x = 7540967 / y = 3598439 Leimapuu 38: x = 7540980 / y = 3598342 Leimapuu 39: x = 7540981 / y = 3598405 Leimapuu 40: x = 7540993 / y = 3598397 Leimapuu 41: x = 7540996 / y = 3598388 Leimapuu 42: x = 7541003 / y = 3598420 Leimapuu 43: x = 7541051 / y = 3598440 Leimapuu 44: x = 7541056 / y = 3598443 Leimapuu 45: x = 7541074 / y = 3598412 Leimapuu 46: x = 7541045 / y = 3598472 Leimapuu 47: x = 7541057 / y = 3598471 Leimapuu 48: x = 7541030 / y = 3598486 Leimapuu 49: x = 7541081 / y = 3598397 Leimapuu 50: x = 7541102 / y = 3598447 Leimapuu 51: x = 7541189 / y = 3598545 Leimapuu 52: x = 7541189 / y = 3598551 Leimapuu 53: x = 7541374 / y = 3598780 Leimapuu 54: x = 7541502 / y = 3598928 Leimapuu 55: x = 7541544 / y = 3598933 Leimapuu 56: x = 7541590 / y = 3598959 Leimapuu 57: x = 7541613 / y = 3598992 Leimapuu 58: x = 7541631 / y = 3598977 Leimapuu 59: x = 7541651 / y = 3598986 Leimapuu 60: x = 7541656 / y = 3598963 Leimapuu 61: x = 7541648 / y = 3598962 Leimapuu 62: x = 7541665 / y = 3598962 Leimapuu 63: x = 7541682 / y = 3598988 Leimapuu 64: x = 7541685 / y = 3598980 Leimapuu 65: x = 7541678 / y = 3598956 Leimapuu 66: x = 7541684 / y = 3598960 Leimapuu 67: x = 7541659 / y = 3599023 Leimapuu 68: x = 7541656 / y = 3599026 Leimapuu 69: x = 7541647 / y = 3599023 Leimapuu 70: x = 7541653 / y = 3599028 Leimapuu 71: x = 7541609 / y = 3599011 Leimapuu 72: x = 7541623 / y = 3599052 Leimapuu 73: x = 7541612 / y = 3599059 Leimapuu 74: x = 7541608 / y = 3599069 Leimapuu 75: x = 7541592 / y = 3599082 Leimapuu 76: x = 7541581 / y = 3599080 Leimapuu 77: x = 7541573 / y = 3599110 Leimapuu 78: x = 7541555 / y = 3599114 Leimapuu 79: x = 7541587 / y = 3599125 Leimapuu 80: x = 7541582 / y = 3599122 Leimapuu 81: x = 7541596 / y = 3599141 Leimapuu 82: x = 7541596 / y = 3599154 Leimapuu 83: x = 7541564 / y = 3599174 Leimapuu 84: x = 7541561 / y = 3599173 Leimapuu 85: x = 7541551 / y = 3599191 Leimapuu 86: x = 7541545 / y = 3599195 Leimapuu 87: x = 7541547 / y = 3599199 Leimapuu 88: x = 7541556 / y = 3599197 Leimapuu 89: x = 7541568 / y = 3599185 Leimapuu 90: x = 7541571 / y = 3599172 Leimapuu 91: x = 7541584 / y = 3599172 Leimapuu 92: x = 7541615 / y = 3599154 Leimapuu 93: x = 7541619 / y = 3599137 Leimapuu 94: x = 7541622 / y = 3599125 Leimapuu 95: x = 7541630 / y = 3599137 Leimapuu 96: x = 7541641 / y = 3599126 Leimapuu 97: x = 7541643 / y = 3599121 Leimapuu 98: x = 7541634 / y = 3599114 Leimapuu 99: x = 7541644 / y = 3599116 Leimapuu 100: x = 7541656 / y = 3599139 Rajaus kattaa kohteen tarkastuksen aikana kartoitetun osan Nuorttijoen eteläpuoleisista leimikoista. Ojushaudan itäpuoleinen leimikko, josta kartoitettiin leimapuut 1-50, saatiin todennäköisesti kartoitettua jokseenkin kokonaan, mutta Voitinkönkään kaakkoispuolen leimikosta vain osa. Ainakin rajaukse itä- ja pohjoispuolilla sijaitsee toistaiseksi kartoittamattomia leimapuita. Nuorttijoen eteläpuolen leimikoiden historiasta on kerrottu opastustaulussa Nuorttijoen retkeilyreitin varrella Voitinkönkäänalustan ja Pikku-Saukkosuvannon välillä. Suora lainaus taulun tekstistä: "Vuonna 1906 Metsähallitus valmistautui myymään Nuorttijokivarresta puuta pystykaupalla. Puut mitattiin ja merkittiin leimausluetteloon. Myytäviin puihin lyötiin leimauskirveellä merkki, josta ostajan metsurit tiesivät kaataa oikeat puut. Mittaus- ja leimaustyön tekivät metsänhoitajat Alfons Granit ja Eero Granfelt. Leimikko oli myynnissä huutokaupalla vuoteen 1911, mutta tarjouksia ei syystä tai toisesta tullut. Kun Nuorttijoen merkitys uittoväylänä hävisi I maailmansodan jälkeen, mm. tämän Pikku-Saukkosuvannon puut jäivät lopulta pystyyn. Nuorttilta olisi ollut liian pitkä matka kuljettaa tukit hevospelillä lähemmäs Kemijokea. Kuuluisan Nuorttin konesavotan (1912-1916) hakkuutyömaat eivät yltäneet tännes saakka." Opastustaulussa on myös kuva leimausluettelosta vuodelta 1911. Luetteloon on kirjattu Nuorttijoen eteläpuolella leimatun 50301 puuta, joista 2413 oli kuusia ja loput mäntyjä. Toistasataa vuotta sitten hakkuita varten leimatut leimikot Nuorttijoen eteläpuolella ovat edelleen hyvin havaittavissa, ja leimojakin lienee säilynyt nykypäivään saakka tuhansittain. Yli puolet vielä elävissä männyissä olevista pilkoista on kuitenkin kylestynyt umpeen, ja useimmat vielä näkyvissä olevat leimat jäävät kylestymisen alle tämän vuosisadan aikana. Mikäli alueen leimikoiden sijainti haluttaisiin saada kartoitettua täsmällisesti, tulisi kartoitus tehdä lähivuosikymmeninä. Yksittäisiä leimoja alueelta on todennäköisesti löydettävissä vielä satoja vuosia. Kohde on hyvin tuotteistettu, ja Voitinkönkäänalustan opastustaulussa kerrotaan kohteen historiasta retkeilijöille mielenkiintoisesti. Kohde sijaitsee Nuorttijoen laakson eteläpuolella, moreenipohjaisilla kankailla, joiden puustoa hallitsevat mäntyvaltaiset sekametsät. Aluskasvillisuuden muodostavat lähinnä variksenmarja, puolukka, mustikka, torvi- ja poronjäkälät, seinäsammal, kangaskarhunsammal sekä muut sammalet. Osa alueesta on palanut todennäköisesti viime vuosisadan alkupuolella, ja kyseisellä alueella monien vanhojen puiden tyvillä näkyy palokoroja. Nuorttijoen retkeilyreitti kulkee kohteen luoteisosan halki. 3 Voimassa 2019-10-04T13:51:06 108489.41699219 3185.18790617
arkeologinenkohde_alue.2847 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2847 165131 {36B39415-BB8B-40D0-9AFA-194FACC5A931} 777010140 Varisjärvi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 207 ei Paikalta löytyi pintapoiminnalla runsaasti kvartseja ja palaneita kiviä sekä maalta että rannalta. Tasainen terassi, jota koilliskulmasta rajaa maksimissaan muutaman metrin korkuinen hiekkaharjanne. Löytöjä tuli koko matkalta tältä tasaiselta alueelta. Rannassa muinaisjäännösalueen luonaiskulmassa on nuotiopaikka, jossa maa hieman kulunut. Myös tältä paikalta runsaasti löytöjä (kvartseja). Vesi oli tarkistushetkellä hyvin matalalla ja rantatörmä oli kauempana vedestä. Rantatörmän korkeus on noin 1 m. Aluemainen. Rajausta muutettu suuremmaksi. Uusi rajaus perustuu löytöjen levintään ja maastonmuotoihin. Kivikautinen asuinpaikka Pienen ja matalan niemen harvaa mäntyä kasvava pohjoisranta. Niemen toinen reuna rajautuu suohon. Maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2013-12-31T11:17:20 1837.73266602 164.53274388
arkeologinenkohde_alue.2848 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2848 165135 {01F80CEF-14DA-4B52-920F-23E02ADBA81D} Vääntiämenvaara 4 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 195 ei Paikalla on kaksi hiilimiilua. Hiilimiilu 1: Hiilimiilu sijaitsee aivan valaistun pururadan eteläpuolella. Halkaisija 18m. X= 3589599 ja Y= 7198327 Hiilimiilu 2: Halkaisijaltaan n. 18 m kokoinen hiililiimu, jonka ympärillä hyvin selvä oja/kuoppia. X= 35895780 ja Y= 7198320 Aluemainen. Rajaus perustuu kohteiden rajoihin. Kohteet merkitty peruskarttaan. Hiilimiiluja. Harvaa mäntyä ja kuusta kasvava hiekkapohjainen kangas. 3 Voimassa 2014-04-15T15:38:19 947.90136719 123.89209028
arkeologinenkohde_alue.2849 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2849 165303 {9422A810-A569-420E-ABFC-ED8D1111A3AC} Girjeana Purnuja 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 327 ei Kaksi purnua sijaitsevat Girjeanan pohjoisosassa, Nuvvosjohkan eteläpuolella. Purnu 1: 7744513 3476429 Purnu 2: 7744504 3476431 Rajattu alue sisältää kaksi purnua. Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen puistomestari Petteri Polojärvi löysi kohteen kesällä 2013. Nuvvosmohkki 3 Voimassa 2014-11-20T17:41:22 240.27514648 58.95186652
arkeologinenkohde_alue.2850 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2850 161916 {2319B0B8-C7E5-4E12-8DD8-B04921EF1C54} Järvenpää asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde käsittää puretun tilan. Jäljellä on päärakennuksen, navetan ja kaivon jäännökset. Lisäksi noin 50 metriä itään sijaitsee saunan jäännös joka on merkitty omaksi kohteekseen. Päärakennuksesta on jäljellä noin 9m x 7m kokoisen luonnonkivisen kivijalan epäselvää jäännettä sekä suurilta osin pystyssä oleva betonitiilinen uuninjäänne jossa on jäänteitä rappauksesta. Navetasta on jäljellä noin 10m x 10m epäselvä ja epäsäännöllinen betonilla vahvistetusta luonnonkivistä rakentuva kivijalka. Rakenteen sisäosa on maanpinnan yläpuolella ja rehevän kasvillisuuden peittämä. Kaivo on noin 1m x 1m x 1m kokoinen hirsiseinäinen kuoppa. Kohde rajautuu noin 70m x 25m kokoiselle alueelle polun pohjoispuolelle. Kohde löydettiin inventoinnissa 28.8.2013 Kyseessä on purettu tila noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntymetsää. Kohteelle johtaa kärrypolku. 3 Voimassa 2013-11-20T14:44:09 1794.31567383 191.87528038
arkeologinenkohde_alue.2851 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2851 161929 {1FC45EF4-B017-4A1F-939C-4FCB13B1ADF2} Takapuro kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännökset. Jäljellä on itse kämpän ja tallin pohjat. Kämpästä on jäljellä noin 8m x 12m kokoinen rakennuksen pohja. Rakenteesta on jäljellä luonnonkivinen kivijalka ja alin lahonnut hirsikerta. Kohteen läheisyydessä on hieman erilaista purkujätettä, esimerkiksi savupiipun peltinen katon läpimenokohta, metallinen ämpäri ja sarana. Tallista on jäljellä pieni kaivanto, mitoiltaan 1m x 0,5m, sekä noin 6m halkaisijaltaan olevan kuusitiheikkö. Maaperää paikalla on selvästi tasoitettu. Kohde rajautuu pistemäisesti kivijalan ympärille. Kohde oli Metsähallituksen henkilökunnan tiedossa ja se tarkastettiin 5.6.2013. Kyseessä on metsätyökämpän jäänne 1900-luvun puolivälin tienoilta. Kohde sijaitsee koilliseen laskevalla moreenirinteellä. Lounaispuolella on hakkuuaukea, kohteen päällä on uudistuskypsää sekametsää. 3 Voimassa 2013-10-29T11:04:52 3438.96459961 228.75097131
arkeologinenkohde_alue.2852 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2852 161930 {036C7BE7-2E23-48DB-9C9F-DEF0BFA3BA03} Kangaslampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 169 ei Metsätyökämpästä on jäljellä itse kämpän ja tallin jäännökset. Kämpän jäännös käsittää noin 8m x 12m kokoisen rakennuksen matalan luonnonkivisen kivijalan. rakenteen sisällä on kaksi noin 2m x 2m x 1m kokoista luonnonkivistä liedenjäännöstä. Paikalla on myös joitakin lahonneita hirrenjäänteitä. Hirsirakenteisen tallin mitat ovat noin 7,5m x 12m. Jäljellä on yksi pystyssä oleva hirsinurkka jossa on 9 hirsikertaa. Muut seinät ja nurkat ovat romahtaneet maan tasalle. Oviaukko on ollut länsipuolella. Kohde rajautuu pistemäisesti näkyvien rakenteiden ympärille. Kohde oli Metsähallituksen henkilökunnan tiedossa ja se tarkastettiin 5.6.2013. Kyseessä on vanha metsätyökämpän jäännös noin 1900-luvun puolivälistä. Maaperä on kivistä moreenia, metsä varttunutta sekametsää. 3 Voimassa 2013-10-29T11:06:53 1397.25244141 166.32138304
arkeologinenkohde_alue.2853 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2853 164373 {FC849F00-33D5-4921-890C-F496E1FD9A40} Kämppäkangas savottakämppäalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kämppäkankaan savottakämppäalueella on dokumentoitu kolmen rakenteen jäänteitä: Savottakämppä (164370): Savottakämppä on purettu, mutta se erottuu selvästi maastossa. Rakennuksen pohjan seinät erottuvat korkeina valleina kauttaaltaan, vallien korkeus on 60-80 cm ja leveys lähes metrin. Seinävalleista mitattuna mitat ovat 10 x 6 metriä. Keskus on kaivettu kuopalle, joka on paikoin 20 - 30 cm ympäröivää maanpintaa alempana. Kämpän sisällä on suuren kivetyn uunin pohja. Sen alimmat kerrokset ovat suurista luonnonkivistä, päällä on punatiiltä. Uuni on säännöllisen neliön muotoinen, noin 2 x 2 metrin suuruinen ja nykyisellään reilun metrin korkuinen. Niin uunin pohja kuin seinävallitkin ovat paksun sammalkerroksen peitossa. Rakennuksen länsipäässä, lyhyellä sivulla, on laaja kivetty alue. Se vaikuttaa uunin perustukselta, mutta se on seinävallien ulkopuolella. Kiveys on kooltaan 2.5 x 3 metriä. Kiveyksen edessä on jäljellä hieman lautoja, muuten kaikki rakennusmateriaali on viety purun jälkeen pois tai peittynyt sammalen alle. Kiveyksen reunalta kulkee seinävallin mukaisesti harvempi kiveys, joka tekee suoran kulman kämpän seinälinjan mukaisesti. Voi olla, että kivet ovat keveämmän seinärakenteen perusteita. Rakennuksen ulkopuolella oleva uuni liittynee tähän huoneeseen, joka on voinut olla esimerkiksi valjaiden ja työvaatteiden kuivattamiseen käytetty tila. Kaivo (164371): Kaivo sijaitsee tasaisella kankaalla reilun parin kymmenen metrin päässä savottakämpältä, 35 metriä saunalta. Kaivo on maanpinnalla ilmeisesti kivillä tuettu neliön muotoinen reikä, 2 x 2 metriä. Seinämät jatkuvat noin metrin tästä alaspäin, jolloin reikä kapenee noin 70 x 80 cm laajuiseksi. Tämän alapuolella on kaivon seinämiä tuettu yläosissa hirsillä, alempana suurilla kivillä. Kuoppa on 3 - 4 metriä syvä. Pohjalla ei näy vettä. Sauna (164372): Sauna on ollut pieni, 3 x 3 metrinen, päätellen suhteellisen hyvin erottuvista seinävalleista. Kivinen kiuas dominoi rakennuksen jäännöstä. Kiuas on levinnyt lähes kolmannekseen rakennuksen pohja-alasta. Kiveys ja saunan rauniot muutenkin ovat vankan sammalen peitossa, mutta kiveyksen seasta pilkistää pahoin ruostuneita rautavanteiden kappaleita. Sauna vaikuttaa savusaunalta. Mitään puuosia ei näy siitä säilyneen. Muutaman metrin päässä saunalta on syvä nelisnurkkainen kuoppa. Savottakämpän koordinaattipiste on otettu rakennuksen sisältä, uunikiveyksen edestä. Muutkin yksittäiset pisteet on mitattu maastolaitteella. Aluerajaus on tehty mitattujen pisteiden perusteella käsin digitoimalla. Kämppäkankaan savottakämpän raunioista oli suunnittelumetsuri Markku Reijonen saanut tiedon konekuskilta. Paikalliset asukkaat ovat myös kertoneet kämpän purusta, jonka väitetään tapahtuneen joitakin kymmeniä vuosia sitten. Raunioiden sammaloitumisesta päätellen kämppä on purettu viimeistään 1970-luvulla. Paikalla käydessään Reijonen havaitsi myös kämpän vierestä kaivon. Kohde tarkastettiin 30. heinäkuuta pilvipoudassa. Kämppä lienee rakennettu jo ennen sotia ja on kasvillisuudesta päätellen purettu viimeistään 1970-luvulla. Kämppäkankaan alue sijaitsee Kaavin kaakkoisnurkassa. Kunnan raja kulkee metsähallituksen hallinnassa olevan alueen kaakkoisrajalla, jonka toisella puolella alkaa Outokumpu. Koko laaja valtion palsta on ostettu Hackmannilta reilu kymmenkunta vuotta sitten. Kämppäkangas on kuivaa mäntykangasta, joka kasvaa varttunutta metsää. Aluskasvillisuus on mustikka-puolukkaa. Maaperässä on jonkin verran kiviä, muttase on hiekkainen. Kangas on tasainen ja se laskee kosteammaksi maaperäksi kankaan länsi-, etelä- ja itäpuolella. 3 Voimassa 2013-12-06T13:24:44 3131.8984375 240.30363405
arkeologinenkohde_alue.2854 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2854 163033 {1000CE58-7621-4102-A5E3-3F116DC803BB} Kivilaki savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 217 ei Paikalla on kaikkiaan kuusi rakennelmaa, kaksi rakennuksen pohjaa, kaksi rakennuksen jäännöstä ja kaksi kaivon jäännöstä. Suuren asuinkämpän pohja, jäljellä on hiekkapenkit joiden reunoissa on hirret, penkit ovat noin metrin levyiset ja noin 20 cm korkeat. Rakennelma on lounas-koillinen suuntainen ja kooltaan 24 m x 8 m. Sisällä on kuoppia joista maa otettu penkkeihin. Kämpässä on neljä huonetta joista jokaisessa on piisi, niissä on paikalla valetut betonilaatat. Ne ovat kooltaan noin 1-1,2 m x 1-1,3 m. Keskellä olevissa huoneissa piisit ovat luoteispuolen seinän vieressä. Lounaispäässä on jäljellä hormin suojapellit. Luoteispuolella rakennelman vieressä on kaksiaskelmaiset portaat. (x 3461421, y 7499886) Pieni hirsirakennuksen jäännös edellisen itäpuolella, koko 3,4 m x 2,9 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä, sammalta tilkkeenä. Enimmillään kuusi hirsikertaa jäljellä, seinät noin 1,5 m korkeat. Sahalla tehdyt salvokset, jotka paikoin näyttävät moottorisahalla tehdyiltä. Salvokset ovat pääosin hirsien alapuolella, mutta osin myös yläpuolella tai molemmin puolin. Sisällä on hajonneita puurakenteita, jotka on upotettu seinähirsien väliin. Ei piisin tai kamiinan jäänteitä. Oviaukko on aivan länsinurkassa, kamanapuut ovat jäljellä. (x 3461446, y 7499887) Edellisen itäpuolella on kaksi hieman epämääräistä rakennuksen pohjaa, joista ei havaittu kaikkia seiniä. Vanhan kartan mukaan paikalla on ollut suuri kaksiosainen rakennus, joten havaitut rakenteet voivat olla yhden suuren rakennuksen pohja. Mahdollinen rakennuksen pohja, matalat ja kapeat, heinän peittämät hiekkapenkit jotka eivät jatku täysin ympäri, koko n. 7 m x 6 m. Keskellä kasvaa pajupuska, vieressä mahdollinen lantakasa, joten ehkä talli. Kuten edellinen, matala aluskasvillisuuden peittämä hiekkapenkki, joka osin katoaa, ei muita rekenteita, keskellä kuopat, koko n. 8 m x 7 m. Päällä kasvaa koivuja ja katajaa. (3461460, y 7499895) Edellisen pohjoispuolella on saunan jäännös, se sijaitsee lähellä suota. Rakennelman koko on 2,9 m x 2,8 m, valmistettu sahatuista pelkkahirsistä. Nurkissa on sormiliitokset. Keskimäärin kolme hirsikertaa jäljellä. Oviaukko on suolle päin, aivan nurkassa. Vastapäisessä nurkassa on tynnyristä tehty kiuas, jossa kiviä sisällä. Sen vieressä on puulatikko. Päällä kasvaa koivu ja pajuja. (3461450, y 7499923) Saunasta länteen, suon reunassa on kaivo. Siinä on lankkuseinät, joita on neljä kerrosta maan pinnan yläpuolellla. Lohenpyrstöliitokset nurkissa, lankut kooltaan 2,5x5 tuumaa. Pohjalla on vettä. Kansi on lähes kokonaan maatunut. Kaivon vieressä on peltiämpäri. (x 3461426, y 7499928) Toinen kaivo on rakennuksen 1 luoteispuolella suon reunassa. Se on kooltaan 1,4 m x 1,5 m. Lankkuseinät, joita on kolme maanpinnan yläpuolella. Katto on kolmeosainen, reunat ovat viistot, suurin osa siitä on maatunut. (x 3461386, y 7499897) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1965 peruskarttaan on merkitty asuinrakennus ja neljä varastorakennusta. Savottakämppäalue. Kohde sijaitsee Kaarestunturin Kivilaen länsireunalla, Muotkakaltiojängän laidalla. Hiekkapohjainen kumpare jossa kuivahko kangas, kasvaa mäntyä ja tiheästi nuorta koivua. Paikoin ruohikkoinen aukea jossa pajupuskia. 3 Voimassa 2014-01-09T11:21:53 4145.84106445 252.68871689
arkeologinenkohde_alue.2855 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2855 163058 {579F503C-180B-4384-929B-52A00BE2D00B} Leveälahti vankileiri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Leveälahdessa on Metsähallituksen laavu ja suhteellisen uusi ja hyväkuntoinen vaja, joka on rakennettu vanhan betonijalan päälle. Saha (163056): Betonisen rakennelman näkyvin osa on kaksi noin 2.5 metrin korkuista portaikkoa vajan ja rannan välissä. Ne sijaitsevat parin metrin päässä toisistaan ja niiden yläosassa on noin puolentoista neliön laajuinen tasanne. Tasanteissa on isot onkalot, jotka kulkevat betonissa viistosti kohti maata. Onkalot on valettu huolellisesti. Joitakin metrejä portaista rannan suuntaan, kohti itää, on betonipaaluja kahdessa rivissä. Portaita lähempi rivi noin viiden metrin päässä muodostuu kuudesta noin 60 cm korkeasta paalusta, joista törröttää harjaterästä. Suurin piirtein saman matkan päässä tästä rivistä, edelleen rannan suuntaan, on kolmen pilarin rivistö. Molemmissa riveissä pilarit ovat säännöllisesti noin puolentoista metrin päässä toisistaan. Vaikka rakennuksen hahmo ei selkeästi olekaan hahmotettavissa, ovat kaikki rakenteet niin säännöllisesti ja symmetrisesti sijoitetut suhteessa toisiinsa, ettei ole epäilystäkään, etteivätkö paalut yhdessä portaitten kanssa muodostaisi saharakennuksen perustuksia. Joitakin metrejä portailta etelään alkaa pitkänmallisen rakennuksen betoninen yhtenäinen kivijalka. Ilmeisesti aivan koko rakennus ei ole levännyt betonilla, sillä vain osa rakennuksen pohjaa hahmottuu betonijalan avulla. Lähimpänä tietä jalka muuttuu lähes maantasaiseksi betonivaluksi, jonka päälle on pystytetty moderni ja käytössä oleva vaja, jonka mitat ovat pari metriä kertaa kolmisen metriä. Vanha rakennuksen pohja on siis otettu uusiokäyttöön. Sahan näkösällä olevista betonisista rakenteista ei sen alkuperäinen hahmo aivan pääse esiin. Betoniperusteet ovat kuitenkin ainakin 150 neliömetrin alalla, joten sangen mittavasta rakennuksesta on ollut kyse. Korsu (163057): Kolmisenkymmentä metriä sahalta, aukion toisella puolella on laaja kuoppa. Sen halkaisija on reilut parikymmentä metriä ja syvimmillään se on lähes kolme metriä. Kuopan reunat ovat hieman resentin näköiset paikoitellen, mutta voi olla, että paikalla on ollut korsurakenne, kuten paikallinen perimätieto väittää. Kuoppaa on uusiokäytetty myöhemmin jätekuoppana. Kuopan pohjalla on metallisen kaminan jäännökset sekä vanha, ruostunut polkupyörä. Lisäksi osittain sammalen alla on useita rullia rautalankaa. Nämä jätteet voivat olla peräisin sahan ja korsukuopan alkuperäisestä käyttöyhteydestä. Mitään rakenteita ei ole näkösällä. Kuopan pohjalla on paksu sammalkerros sekä vesakkoa. Kohde on rajattu kahden maastotietokoneella mitatun pisteen ympärille alueeksi. Digitointi on tehty käsin. Tieto kohteesta on saatu suunnittelija Matti Herraselta Iisalmesta. Oppaana kohteessa toimi suunnittelumetsuri Reijo Taurovaara. Kohde tarkastettiin kesäkuun 17. päivänä 2013 tihkusateessa. Havainnointiolot olivat suhteellisen hyvät sateesta huolimatta. Kyseessä lienee sota-aikainen vankityöleiri. Paikallisten informanttien mukaan Leveälahdessa on ollut saksalaisten saha, jossa on käytetty työvoimana venäläisvankeja. Saha erottuu betonirakenteiden perusteella selvästi, mutta suuri maakuoppa on tulkinnanvaraisempi jäännös. Kokonsa ja sijaintinsa puolesta se sopisi hyvin korsun pohjaksi. Todennäköisesti vangit - mikäli heitä todella on käytetty työvoimana - ovat asuneet mahdollisimman lähellä sahaa. Paikan päällä tarkasteltuna mikään ei puhu tulkintaa vastaan. Kohde sijaitsee Sonkajärven itäosassa lähellä pitäjän rajaa, Laakajärven lounaisrannan Leveälahdessa. Paikalle johtaa pikkuinen tie, joka päättyy heinäiseen aukeaan. Paikalla on Metsähallituksen laavu ja vaja. Ympärillä kasvaa komea männikkö, aukion reunalla on runsaasti lehtipuita. Paikalla on ollut sodan aikana saksalaisten saha, jolla kerrotaan käytetyn venäläistä sotavankityövoimaa. 3 Voimassa 2014-06-03T14:13:46 646.29736328 100.30428433
arkeologinenkohde_alue.2856 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2856 163657 {0DCE982C-5EB0-4A86-B687-8CDFD0E1F686} 1000034666 Porttikoski Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 170 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Noin 25 metrin päässä Suomujoen rannasta, noin kahdeksan metriä retkeilijöiden tulipaikasta pohjoisluoteeseen päin, kohdassa x = 7584424 / y = 3536597, havaittiin maapaljastumassa vajaan neliömetrin alueella kaksi kvartsi-iskosta ja kaksi palaneen luun kappaletta. Paikalle kaivettiin kaivauslastalla noin 0,3 m x 0,3 m laajuinen koekuoppa, jossa todettiin hyvin ohut, noin yhden senttimetrin paksuinen, osittain eroosion pois kuluttama huuhtoutumiskerros. Selvää likamaata kuopassa ei havaittu, mutta moreenin seasta löydettiin kuitenkin kolme kvartsi-iskosta lisää sekä suuren tai keskikokoisen eläimen palaneiden luiden kappaleita, jotka jatkuivat ainakin 10 cm syvyydelle saakka. Syvemmälle kuoppaa ei kaivettu. Sekä maanpinnalta että koekuopasta löydetyt kvartsi-iskokset ja kolmekymmentä palaneen luun kappaletta kerättiin talteen. Koekuopasta noin viisi metriä pohjoisluoteeseen päin maanpinnalla havaittiin vielä yksittäinen kvartsi-iskos, joka jätettiin paikoilleen. Lisäksi kohdassa x = 7584412 / y = 3536602, Suomujoen rantaan laskevan törmän partaalla, noin kahdeksan metriä retkeilijöiden tulipaikasta itäkaakkoon päin, todettiin kuluneen pintaturpeen alta näkyvän muutamia palaneita kiviä, joiden perusteella paikalla mahdollisesti sijaitsee esihistoriallisen tulisijan jäännös. Kohde rajautuu Suomujoen rantaterassille. Mahdollisen asuinpaikka-alueen rajana koekuopan koillispuolella on kalliokkomaaston laita noin viidentoista metrin päässä kuopasta. Luoteen suunnalla noin 25 metrin päässä ja lännessä noin 40 metrin päässä koekuopasta asuinpaikkaa rajaa suon laidalle laskevan rinteen reuna. Etelässä kohde yltää Suomujoen rantaan saakka. Mahdollisen asuinpaikka-alueen kokonaislaajuus on siis joen rannan suuntaisesti noin 60 m x 40 m, ja kauimmaksi rannasta alue ulottuu kohteen itäosassa. Koska löytöjen levinneisyyden havainnointi oli mahdollista vain kohdissa, joissa maanpinta oli kulunut paljaaksi, kohteen rajaus on tehty lähinnä maastonmuotojen perusteella. Mahdollisen asuinpaikka-alueen rajana koekuopan koillispuolella on kalliokkomaaston laita noin viidentoista metrin päässä kuopasta. Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Rantaterassi, jolla kohde sijaitsee, on ollut maastonmuodoiltaan leiriytymiseen houkutteleva kautta aikojen, ja onkin mahdollista, että paikalla on asuttu moniperiodisesti. Joen rantatörmän partaalla havaittu mahdollinen tulisijan jäännöskin voi olla eri-ikäinen kuin koekuopan löydöt. Kohteen iän tarkempi määrittäminen edellyttäisi koekuopasta löydettyjen palaneiden luiden ajoittamista. Maastonkuluminen retkeilijöiden tulipaikan lähellä sekä joen rannan suuntaisella polulla uhkaa jonkin verran kohteen kulttuurikerroksen säilymistä. Mikäli retkeilijöiden määrä alueella ei merkittävästi kasva, tuhoutumisuhka on kuitenkin melko vähäinen ja rajoittuu vain kulttuurikerroksen pintaosaan. Kohteen alueella ei sijaitse sellaisia esihistorialliseen asutukseen liittyviä rakenteita, jotka olisivat keskivertoretkeilijän havaittavissa. Porttikosken autiotuvalla vierailevien henkilöiden vaellusreissun elämyksellisyyttä voitaisiin kuitenkin mahdollisesti lisätä siten, että esimerkiksi autiotuvan tupakansion yhteydessä kerrottaisiin joen vastapuolella asutun jo tuhansia vuosia sitten sekä siitä, millaisten havaintojen ja löytöjen perusteella arkeologit osaavat tunnistaa erämaan muinaisten asukkaiden asuinpaikkoja. Kohde sijaitsee Suomujoen pohjoispuolella, Porttikosken niskalla, Kalajyrhämä-nimisen jokilaajentuman koillisrannalla, Porttikosken autiotuvalta noin 140 metriä länteen päin, noin neljä metriä joen pintaa ylempänä olevalla hiekkamoreenipohjaisella rantaterassilla. Joen rantatörmä paikalla on melko jyrkkä. Puusto alueella on männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, mustikka, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. Rantaterassilla kulkee joen rannan suuntainen polku, jonka varrella sijaitsee myös retkeilijöiden käyttämä tulipaikka. Tulipaikan lähellä aluskasvillisuus on kulunutta ja maanpinta paikoin paljas. Kohteen koillispuolella maasto muuttuu kalliokkoiseksi ja kohteen länsipuolella on suo, jonka keskellä sijaitsee pieni lampi. 3 Voimassa 2013-11-23T13:05:10 1533.84057617 155.87789598
arkeologinenkohde_alue.2857 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2857 162169 {B9EA1875-0B98-4FA6-9ED4-D5D9B53019CE} Levämäki rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Levämäen rakennusjäännöskohteeseen kuuluu kaksi asuinrakennuksiksi tulkittua jäännöstä, betoniperustainen saunan pohja ja kaksi kaivoa, joista toinen on betoninen, toinen hirsin tuettu. Näiden lisäksi on raunioiden tuntumassa vielä kellarin pohja, peltoraunio sekä pari nauriskuoppaa. Alakohteet: 162079:Kaivo on kooltaan 1.2 x 1.2 metrinen ja sen nykyinen syvyys maanpinnasta on toista metriä. Ilmeisesti kaivo on tehty lähteeseen. Hirsirakenne vedessä on hyvin säilynyt. Kaivo on kattamaton. 162084:Entisen pellon reunoilla on useita peltoraunioita, joihin on kerätty suuria kiviä pellolta, joka erottuu sammalen alta edelleen selvästi. Raunioita on muun muassa pisteissä 7088521, 507386, 7088487, 507376 ja 7088463, 507337, mutta kaikkien kasojen pisteitä ei otettu ylös. 162092:Rakennuksen pohja erottuu laakeana kiveyksenä, jonka laajuus on 6 x 6 metriä. Rakennuksen pohja on kauttaaltaan kivetty, ja se sijaitsee loivassa rinteessä. Tästä syystä kiveys on pellon puolella puolisen metriä korkea, alarinteessä se on toista metriä. Runsaan kasvillisuuden vuoksi rakenteista on vaikea saada selkoa. Selvää uunin paikkaa ei esimerkiksi ole hahmotettavissa. 162093: Rakennuksessa on betoninen kivijalka, jonka laajuus on 6 x 3,5 m. Kivijalka on säännöllisen muotoinen ja 30 cm korkea. Keskellä rakennusta on muuripata ja sen vieressä kiukaan paikka. Kiukaan kivikasassa on myös tiiliä. Kiuas on pientä kohoumaa lukuunottamatta tuhoutunut, muuripata on tiiltä. Rakennuksen keskellä on ison tynnyrin jäänteet. Matala kasvillisuus peittää rakennelman jäänteitä. 162094:Rakennuksen jäännösten keskellä on liuskekivinen uuni, jossa on tulipesä jäljellä. Rakennus vaikuttaa L- kirjaimen muotoiselta, pitkä sivu on 7 metriä, lyhyt 4 metriä. Seinät ovat olleet ilmeisesti kokonaan hirttä ja ne erottuvat kohoumana sammalen alla. Seinien paikat ovat osin hieman vaikeasti hahmotettavat juurakkojen vuoksi. 162095: Kohde on betonista valettu kannellinen kaivo. Sen halkaisija on noin 1,3 m ja kehikon korkeus on noin puoli metriä maan pinnan yläpuolella. 162096:Kellari on ainakin 10 m pitkä ja alarinteen suuntaan syvenevä. Rakennelman ympärillä on 2-3 m leveät reunapalteet, joiden harjalta kuoppa on 1.2 -1.5 m syvä. Palteet ovat ainakin puoli metriä korkeimmillaan. Kuopan seinämät ovat kauttaaltaan kivetyt, jonkin verran maata on kuitenkin valunut kuoppaan, jonka leveys on noin 1.5 m. Kuopan pohjalle on heitetty saunasta tuotuja peltejä. Kellarin takaa kulkee alarinteeseen salaoja, jolla on ilmeisesti estetty veden kertyminen kellariin. Toden näköisesti itse kellariosuus on sijainnut kuopan eteläpäässä, jonne on johtanut pitkä käytävä. Kuopan pohjoispäässä on hirren riekaleita, jotka voivat olla jäänteitä kellarikuoppaan johtaneista tikkaista. 162097: Nauriskuoppa on pitkä ja kapea, 4 x 1,5 m. Se on 2 m syvä. Kuopasta kaivetut maat on jätetty palteiksi kuopan ympärille. 162172: Nauriskuoppa on 4 x 1 metriä, syvyyttä sillä on metrin verran. Kuopan tuntumassa kasvaa kuusia, koivuja ja lehtokasvillisuutta. Kuopan pohjalla on vanha kanto. Kohde on rajattu alueena, jonka sisällä yksittäiset kohdepisteet sijaitsevat. Rajaus on tehty käsin digitoimalla. Nykyisen tien länsipuolella sijaitsevat nauriskuoppien lisäksi Kohde sijaitsee Vieremän kunnan pohjoisosassa, metsätalousalueella, pienen Ylä-Kotvakon järven itäpuolella. Kohde on uusi löytö, jonka olemassaolon oli havainnut suunnittelumetsuri Reijo Taurovaara leimikonsuunnittelun yhteydessä. Levämäen alue tarkastettiin 10. kesäkuuta 2013. Kaivon lisäksi Levämäessä on kokonainen asuinpaikka rakennuksineen. Levämäen rakennuskanta on useamman vuosikymmenen ajalta. Vanhimpien rakenteiden päällä kasvaa satavuotiaita puita, nuorimmat ovat betoniperustaisia. Tilalla on ollut useita rakennusvaiheita 1900-luvun aikana. Tila lienee hylätty viimeistään 1970-luvulla. Kohdealue sijaitsee Vieremän kunnan pohjoisosassa, Talaskankaan suojelualueen eteläpuolisella metsätalousmaalla. Levämäki on laaja kohouma maastossa ja sen laki nousee yli 210 mpy. Asutusjäännökset sijaitsevat laen eteläpään länsi- ja itärinteiden yläosissa kahtena keskittymänä. Keskittymien halki kulkee tie. Noin 330 metriä pohjois-luoteeseen mäen laelta alkaa soistuma, jonka yli on peruskartalle merkitty pitkokset. Niitä ei tarkastettu inventoinnin yhteydessä, mutta ne voivat hyvinkin kuulua samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen Levämäen asutuksen kanssa. Asutuksen ympäristössä maasto on rehevää kuusivaltaista sekametsää, joka on entistä pellon pohjaa. Maasto on kokonaan sammalen peitossa. Alueella kasvaa kurjenpolvia, ahomansikkaa ja heinää. Nykyisen tien itäpuoliset rakennelmat ovat peltoraunion lisäksi kivetty rakennuksen pohja sekä hirsin tuettu kaivo. Tien länsipuolella on toinen, uudempi betoninen kaivo, sauna, asuinrakennus sekä kellari. 3 Voimassa 2014-06-03T14:16:06 20265.81958008 565.59172511
arkeologinenkohde_alue.2858 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2858 162238 {237B6700-3630-4F55-A0AD-710B934479B0} Kiehislammenkuru kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 181 ei Koteessa on kaksi kämpän rauniota, jotka on merkitty alakohteiksi. Alakohde 1 kämppä sijaitsee pisteessä x 3426382, y 7454424. Kohteessa on 14 x 5,5 metrin kokoinen rakennus, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Etelästä katsottuna väliseinä kulkee 8 metrin kohdalla tai kyseessä voi olla kaksi erillistä rakennusta. Pohjoishuoneen päällä on kukihirsi poikittain ja sen päällä on kirveellä halkaistut kattolaudat. Kaakkoiskulmassa on 1 x 1 x 0,5 metrin kokoinen uunin kiviraunio. Etelähuoneen keskeltä on ovi länteen. Kirveellä ja sahalla katkotut hirret on molemmin puolin salvettu. Ilmeisesti rakennuksen eteläpääty on ollut asuinrakennus. Rakennelman päällä kasvaa kuusi. Alakohde 2 rakennus sijaitsee pisteessä x 3426364, y 7454434. Koko 6,2 x 4,7 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennuksen seinät ovat täysin maatuneet metrin vahvaksi turvekehikoksi. Koilliskulmassa turpeen alla on 1 x 1 metrin kokoinen uunin kiuasraunio. Oviaukko on pojoisseinän keskellä. Länsiseinän päällä näkyvät halkaistujen kattolautojen terävät päät. Kämppä on tehty multapenkille. Luodekulman ulkpuolella on maakuoppia. Rakennelman päälle on kaatunut kaksi puuta. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteiden päältä mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia Metsätyökämppä ja siihen liittyvä sivurakennus. Ilmeisesti pääkämpän kohdalla onkin kaksi erillistä rakennusta. Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteen länsipuolelta kulkee uusi hiekkatie. 3 Voimassa 2013-12-04T09:29:52 577.37158203 100.75535749
arkeologinenkohde_alue.2859 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2859 162993 {A218D34F-6352-4B63-AAED-5AE5D2B461F4} Simunkotalaki savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Paikalla on kolme rakennuksen pohjaa itä-länsi suuntaisena rivinä. Kämpän pohja 1, koko noin 16 m x 8 m. Jäljellä on vain maapenkki, mutta ei hirsiä, eli rakennus on purettu. Kaksi kivistä liettä rakenteen päissä, itäpään kiveyksen alla on betonilaatta. Kämpän vieressä on kattohuopaa. (x 3469866, y 7499588) Edellistä hieman paremmin säilynyt, jäljellä yksittäiset seinähirret, samoin lattiarakenteita. Ympärillä on ruohikkoinen aukea. Itä-länsi suuntainen, itäpää paremmin säilynyt, länsipäädyssä ei ole kaikkia seinähirsiä jäljellä. Itäpäässä kasvaa tiheästi koivuja. Koko 13 m x 6,5 m. (x 3469884, y 7499583) Kolmas rakennelma on edellisestä itään noin 10 m päässä, lähinnä ojaa. Se on tehty nurkkakivien päälle, hirsiä jäljellä seinien kohdalla, rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Koko 5,2 m x 3,8 m. Kivinen kiuas keskellä toista pitkää seinää, sen koko noin 1,5 m x 1,5 m. Rakenteiden ja koon perusteella todennäköisesti sauna. Päällä kasvaa tiheää koivutaimikkoa. (x 3469910, y 7499584) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Vanha kartta, vuoden 1965 peruskarttaan on merkitty yksi rakennus katkoviivalla. Savottakämppäalue, rakenteiden perusteella mahdollisesti 50-luvulta. Simunkotalaki sijaitsee Kaarestunturin itäpuolella, kämpänpohjat ovat laen koillisreunalla kulkevan talvitien eteläpuolella. Pohjoispuolella on pieni oja. Alueella kasvaa lähinnä koivua sekä muutamia kuusia, aluskasvillisuus on sammalia, heinää ja kurjenpolvia. 3 Voimassa 2014-01-09T10:43:40 1164.15234375 161.27060294
arkeologinenkohde_alue.2860 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2860 161972 {A8F92CB4-1C92-42D8-9136-C02EE28E483B} Suasselkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 246 ei Kohteessa on 7 rakennelmaa, jotka ovat metsätyökämppien rakennusten jäännöksiä. Alakohde 1 kämppä: koko: 8,3 x 5,5 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Metsätyökämpän jäännös. Rakennus on perustettu kiviselle multapenkille, jonka päällä näkyy sahaparrujen ja lautojen jäännöksiä. Päällä kasvaa katajia. Kämppä on ilmeisesti purettu. Alakohde 2 talli: koko: 8,5 x 5,5 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Luonnon kivistä ladottu kivijalka ja muutama laho hirsi enää näkyvissä. Päällä kasvaa kuusia ja vieressä on nokkosia kasvava alue, jossa on ollut tunkio. Alakohde 3 vesiportaat, koko: 20 x 1 metriä. Portaat on tehty puusta ja ne laskeutuvat koillisesta lounaaseen saunalle ja lähteelle. Portaiden alla on hirsipari, jonka päälle askelmat on tehty laudasta. Alakohde 4 sauna: koko: 4 x 3,7 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Seinät erottuvat turvevalleina. Keskellä on Arabian tiilistä tehdyn uunin kiviraunio. Seassa on myös luonnonkiviä ja savitiiliä. Alakohde 5 wc: koko: 2,3 x 1,8 x 2,6 metriä. Rakennelma on edelleen pystyssä. WC on kaksiovinen ja runko on tehty parrusta ja lankusta ja vuorattu laudalla. Wc on kolmepyttyinen. Alakohde 6 rakennus jäännös: koko: 4,3 x 3,5 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Koko lattian ala on tehty laakakivistä ja Kaakkoiskulmassa on pieni betonilaatta ja muutama punatiili. Päällä kasvaa katajia ja koivuja. Pohjalla on myös betoninen viemäriputki. Alakohde 7 rakennus jäännös: koko: 12 x 6,3 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennuksen pohjoispäädyssä on ollut lattiakellari, jonka koko on 3,2 x 5 metriä. Kellarin seinät ovat metrin maavallista tehtyjä ja niiden rajaama alue on kuoppa. Rakennuksen itäosassa on betonilaatta, jonka päällä on tiilinen 2 x 1 x 1,5 uunin kiuas. Rakennuksen seinistä on jäljellä muutama laho sahaparru ja lautoja. Päällä kasvaa koivuja. Alakohteet 6 ja 7 vaikuttavat muita alakohteen rakennuksia nuoremmilta ja ne on luultavasti purettu. Romuista päätellen rakennelmat ovat 1960 luvulta. Kohde rajautuu aluemaisesti mitattujen alakohteiden ylle. Uusi löytö. Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee etelään ja länteen laskevassa moreenirinteessä, jossa kasvaa mäntymetsä. Rakennelmien ympärillä on niittypihaa. Rinteen länsipuolella on suo, jossa virtaa puro. 3 Voimassa 2013-10-14T12:24:24 4852.84277344 290.59349169
arkeologinenkohde_alue.2861 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2861 161997 {084754A8-B339-4648-B1C2-B1917E051DD1} Latvajärvi rautakautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 1 Koskematon 307 ei Kohteessa on suorakaiteen muotoinen kivilatomus pisteessä: x 3435549, y 7570301. Lieden pituus on 1,8 metriä ja leveys 1 metri. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseeen eli järvelle päin. Lieden alueelta maa on 10 senttimetriä koholla. Liedessä erottuu noin 15 kiven nokkaa, jotka pilkistävät esiinn sianpuolukan varpujen seasta. Lieden pohjoispuolella 3 metrin etäisyydellä on 4,3 x 0,7 metrin kokoinen 20 cm korkea maavalli, joka kulkee idästä länteen. Valli näyttäisi jatkuvan matalana kehänä lieden ympäri. Valli voi olla lieden päällä sijainneen kodan reunarakenne. Kohde rajautuu aluemaisesti lieden keskeltä mitatun gps pisteen ympärille. Löytyi inventonnissa. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus, jotka ajoitetaan 600 - 1600 jKr. rautakauteen. Liesilatomus on ollut kodan keskusliesi ja ne sijaitsevat yleensä niin, että liesien pitkät sivut kulkevat kohti läheistä vesistöä. Liesiä voi olla useitakin rivissä. Kohde sijaitsee Latvajärven länsipuolella hiekkakankaalla, pienen hiekkakummun päällä. Alueella kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus on niukkaa jäkäläkangasta. 3 Voimassa 2013-12-03T15:27:15 1579.56274414 152.63941533
arkeologinenkohde_alue.2862 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2862 162012 {6BF39A38-6AAB-4BC4-953D-1383FA3FFCCC} Vedenkaatamajänkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 231 ei Kohteessa on kahden rakennuksen jäännökset, jotka ovat metsätyökämppä ja sen talli. Alakohde 1, kämppä jäännös: koko: 5x3,7 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Ovi on kaakkoon suolle. Kaakkoiskulmassa on 1,3 x 1,6 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Seinät erottuvat turvevalleina. Etuseinän hirressä on 45 cm leveä räppänäluukku. Takaseinä on kaivettu rinteeseen eli kyseessä on multakämppä. Alakohde 2, talli jäännös: koko: 6,4 x 4,3 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Hirsikertoja on 4 jäljellä. Hirret on kaadettu kirveellä ja sahallakatkottu ja nurkissa alapuolelta salvettu. Keskellä on maatunut väliseinä tai kurkihirsi, joka kulkee pohjoisesta etelään. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden mukaan. Silvia. Metsätyökämppä ja sen talli. Hiekkarinteessä kasvava mäntykangas, jonka kaakkoispuolella on ojanvarsisuo. 3 Voimassa 2013-10-14T15:06:34 184.31323242 55.52466075
arkeologinenkohde_alue.2863 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2863 163110 {3BB68964-D0DB-43F9-89FE-D0D06505671D} Sokerilampi 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 215 ei Kohteessa on puretun parakkikämpän paikka. Paikalla on harvaa nuorta puustoa kasvava aukio, jonka länsireunalla on epäselvä rakennuksenpohja. Pohja on pyöröhirsinen, mitoiltaan 6,3 x 4 m ja luode-kaakkosuuntainen. Pohjan keskellä on poikittainen hirsi, ja luoteispään ulkopuolella sementistä ja kivistä valettuja nurkkakiviä. Lähistöllä on myös mustaa kattohuopaa ja tiiltä. Rakennuksen itäpuolella n. 30-40 m etäisyydellä on hyväkuntoinen vesipasa ja siihen liittyvän vesipumpun osa. Vesipasan pohjoispuolella harjanteen reunalla on 2 x 1,5 x 1 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen kuoppa, jonka vieressä on lautarakennelma. Kuoppa voi myös mahdollisesti liittyä vankileiriin. Rakennuksen luoteispuolella on lisäksi muuta purettua puutavaraa ja Sokerilammen luoteispäässä on venetelineenjäännös. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmää ja v. 1970 topografiseen karttaan. Lisäksi paikasta kertoi mm. Ilpo Alaniva. Kohteessa on 1950-60-luvulle ajoittuvan siirretyn metsätyökämpän jäännös. Kämppä liittyy Metsähallituksen vuosien 1951-1971 Seipäjoen metsätyömaahan. Se siirrettiin paikalle 60-luvun alussa. (Haapaporras 2006: 21, 26.) Paikalla on ollut myös tiettävästi sotavankileiri (Sokerilampi 1, Reiska-nro: 163111), joka on luultavasti sijoittunut osittain kämpän paikalle. Tämän takia kämpälle merkittiin arvotukseksi muu suojeluarvo, vaikka itse kämpästä ei ole juuri mitään jäljellä. Sutigis-merkinnän (Kämpän rauniot, romua paljon) perusteella paikalta on viety tavaraa pois lähivuosina, mahdollisesti samalla kun vankileiriltäkin on viety säilyketölkkejä pois. Kohde sijaitsee Seipäjärventien koillispuolella olevan pienen Sokerilammen itäpuolella olevalla harjanteella. Paikalle tulee metsätie lammen eteläpuolelta Seipäjärventieltä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Rakennuksen paikalla alueen länsiosassa on nuorta kasvatusmetsää, itäosassa uudistuskypsää metsää. Lisäksi alueen eteläosassa on varttunutta kasvatumetsää. 3 Voimassa 2013-11-08T16:53:03 3627.97998047 231.24602748
arkeologinenkohde_alue.2864 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2864 163111 {6BA14FEA-81D6-424F-8130-BDC5FF7F1068} Sokerilampi 1 sotavankileiri jäännös ? 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 216 ei Kohteessa on mahdollisen jatkosodanaikaisen neuvostosotavankileirin jäännös. Westerlundin mukaan Seipäjärventien varressa on ollut 9 km kohdalla saksalaisten sotavankileiri, jota paikalliset eivät kuitenkaan enää tunteneet. Tämä tieto vastaisi Sokerilammen sijaintia, joka on n. 9,5 km kohdalla. Ilpo Alanivan mukaan paikalta on joitakin vuosia sitten kaivettu kaivurilla pois 2 m paksuudelta säilyketölkkejä (kuoppa 1), mikä voisi viitata Sokerilammella olleen jonkinlainen vankileiri. Alueen sotavankeja on pidetty metsätöissä. Paikallisten mukaan saksalaiset ovat upottaneet Sokerilampeen tavaraa jatkosodan päätyttyä. Alueelta paikannettiin Ilpo Alanivan mainitsema kuoppa 1, joka sijoittuu kohteen pohjoisosaan. Tämän lisäksi paikalta löytyi kolme muuta kuoppaa (2-4), joiden tulkittiin liittyvän vankileiriin. Kuoppa 1 sijoittuu harjanteen päälle, kuopat 2-4 sen itäreunalle. Sokerilammen itäpuolella on ollut lisäksi 50-60-luvulla kämppä (Sokerilampi 2, Reiska-nro: 163110), joka on mahdollisesti sijoittunut osittain vankileirin paikalle. Kuopat 2-4 voivat myös liittyä kämppään, mutta ne vaikuttavat tätä vanhemmilta puuston perusteella. Kuoppa 1: X=7442219, Y=470044; X=7445331, Y=3470204. Mitat 7 x 5 x 1,6 m. Kuoppa syntynyt kun säilyketölkkikasa on kaivettu kaivurilla pois, pinnalla ei siis vielä ole mitään aluskasvillisuutta. Paikalla on vielä pullolasia ja vähän säilyketölkkejä. Kuoppa 2: X=7442206, Y=470082; X=7445317, Y=3470243. Muoto suorakaide, mitat 5 x 1,5 x 1 m. Kuoppa 3: X=7442197, Y=470092; X=7445308, Y=3470252. Muoto suorakaide, mitat 5 x 1,5 x 1 m. Kuoppa 4: X=7442191, Y=470097; X=7445302, Y=3470257. Muoto suorakaide, mitat 3 x 1 x 0,5 m. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja osittain topografian perusteella. Kohde voi sijoittua myös osittain eteläpuolella olevan kämpän alueelle. Kohteesta ilmoitti Ilpo Alaniva. Lisäksi kohteesta löytyy taustatietoja Westerlunding (Westerlund 2008: 128-129, 302) julkaisusta. Kohteessa on mahdollinen jatkosodanaikainen neuvostosotavankileirin jäännös. Kohde sijaitsee Seipäjärventien koillispuolella olevan pienen Sokerilammen itäpuolella olevalla harjanteella. Paikalle tulee metsätie lammen eteläpuolelta Seipäjärventieltä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2013-11-11T13:54:23 2076.58569336 203.07915347
arkeologinenkohde_alue.2865 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2865 163731 {95CC426D-A73C-4D3E-BAAF-9479868AC94F} 1000034670 Karunaslaavu asuinpaikka ja korsun jäännös 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 3 Historiallinen 41 Kivikautinen; 36 1900-luku 4 Tuhoutunut osittain 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 190 187 ei Kohde muodostuu kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta sekä 1900-luvun puolivälissä rakennetun korsun jäännöksestä. Korsun jäännös on noin 4 m x 4 m laajuinen ja kolmelta sivultaan maavallin reunustama. Korsun sisätila on ollut pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, kooltaan noin 3 m x 2 m. Oviaukko on sijainnut korsun etelälounaispäässä, Lankojärven luoteisinta lahdelmaa kohti. Korsun itäkoillisnurkassa on ollut luonnonkivistä kylmämuurattu kiuasmainen tulisija, joka on varsin hyvin säilynyt ja erottuu halkaisijaltaan noin puolitoistametrisenä, noin 0,8 m korkuisena kivikasana, jonka keskellä on tulipesään johtavan savuhormin aukko. Tulisijan kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 40 cm, ja tulipesän kattona on ollut muita kiviä kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi. Savuhormin aukon kautta tunnustellen todettiin, että tulipesä on ilmeisesti edelleen ehjä, mutta sen suuaukon eteen on sortunut maata. Korsun kaakkoispuoleinen maavalli on noin metrin levyinen, ja sen korkeus on noin 0,6 m. Vallin alaosa koostuu pääosin kivistä, jotka ovat samaa kokoluokkaa kuin tulisijan kivet. Luoteinen maavalli on yhtä leveä kuin kaakkoisvalli, mutta paljon matalampi, vain noin 0,2 m korkea ja pelkästään maasta kasvattu. Korsun pohjoiskoillispäässä valli vaihettuu tulisijan luota loivan luiskamaisesti luoteisvallin tasalle. Korsun jäänöksen itäpuolella, kuluneessa maanpinnassa retkeilijöiden kasaaman kehämäisen nuotiopaikan ympärillä, havaittiin kymmenkunta kvartsi-iskosta. Alueella on myös harvakseltaan palaneita kiviä, mutta ne voivat olla peräisin korsun käyttöajalta. Nuotiopaikan lounaispuolelle, paikalle, jossa iskoksia oli tiheimmin, kaivettiin kaivauslastalla noin 0,5 m x 0,5 m laajuinen koekuoppa. Kuoppa tehtiin noin kolmen metrin päähän nuotiopaikasta, kohtaan x = 7581474 / y = 3534148. Pintakasvillisuus ja huuhtoutumiskerros olivat kuluneet paikalta kokonaan pois. Heti maan pinnasta alkoi noin viiden senttimetrin paksuinen kerros punertavaa, palaneelta vaikuttanutta likamaata, jonka seassa oli melko runsaasti kvartsi-iskoksia. Likamaan alla maaperä vaikutti puhtaalta pohjamaalta. Viisi kvartsi-iskosta kerättiin otokseksi talteen. Muita löytöjä koekuopasta ei löydetty. Tasanteelle kaivettiin vielä toinenkin koekuoppa, halkaisijaltaan noin kaksimetrisen, noin 20 cm syvyisen, hyvin loivapiirteisen painanteen kohdalle. Painanne todettiin korsun käytön aikaisen jätekuopan jäännökseksi, koska koekuopasta paljastui vajaan kymmenen senttimetrin paksuisen hiekkakerroksen alta muun muassa ruostuneita säilyketölkkejä, minkä jälkeen kuoppaa ei enää kaivettu syvemmäksi. Kohde rajautuu tasanteelle, jonka halkaisija on noin kaksikymmentä metriä. Tasanne lienee ollut asuinpaikan keskeisintä toiminta-aluetta sekä 1950-1960-luvuilla että myös kivi- tai varhaismetallikaudella. Joel Ahola kertoo kirjoittamassaan Saariselän retkeilyoppaassa Karunaslaavun korsun jäännöksen historiasta seuraavasti: "Karunaslaavun korsu rakennettiin Lankojärven pohjoispään niemeen 1950-luvulla. Autiotupa oli kellarimainen suoja, joka oli etuseinää lukuun ottamatta peitetty hiekalla. Ovena oli vain kahden hirsikerran korkuinen luukku. Korsu paloi vuonna 1965." Lankojärven pohjoispuolella, suojaisassa kohdassa sijaitseva hiekkainen tasanne on ollut houkutteleva leiriytymispaikka kautta aikojen. Löydetyt kvartsi-iskokset osoittavat, että tasanteella on asuttu tai ainakin työstetty kiviesineitä jo kivikaudella tai varhaismetallikaudella. Esihistoriallisen toiminnan jäljet ovat kuitenkin enimmäkseen tuhoutuneet paikan myöhemmän käytön seurauksena. Maanpinta kohteen alueella on kulunutta ja monin paikoin myös sekoittunutta, ja on epätodennäköistä, että varsinaista esihistoriallista kulttuurikerrosta olisi tasanteella enää juurikaan säilynyt. Karunaslaavun korsun parhaiten säilynyt osa on jykevä tulisijan raunio. Se on retkeilyreitin varrella melko silmiinpistävä ja kohteen historiaa tuntemattomalle kysymyksiä herättävä rakennelma. Tulisijan luokse voitaisiinkin pystyttää pieni opastustaulu kertomaan paikan menneisyydestä. Tekstiksi riittäisi esimerkiksi: "Tällä paikalla sijaitsi 1950-luvulla rakennettu Karunaslaavun korsu, joka paloi vuonna 1965." Kohde sijaitsee Lankojärven pohjoispuolella, järveen työntyvän niemekkeen tyvellä, suojaisassa notkelmassa olevalla hienohiekkaisella tasanteella, joka on noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta ja noin kolme metriä järven pintaa ylempänä. Tasanne on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin kaksikymmentä metriä. Lounaisreunaltaan tasanne rajautuu kohti Lankojärven rantaa loivasti laskevan rinteen partaalle ja sen itäpuolella sijaitsee kiintokalliokumpare. Muilta suunnilta tasannetta reunustavat moreeniharjanteet. Kohteen ympäristössä kasvaa männikköä ja aluskasvillisuutta alueella hallitsevat variksenmarja, puolukka, mustikka, kanervat, seinäsammal ja kangaskarhunsammat sekä poronjäkälät. Suomujokea seuraavan retkeilyreitin polku kulkee tasanteen pohjoislaidan halki. 3 Voimassa 2019-09-13T14:40:24 451.09838867 76.06911154
arkeologinenkohde_alue.2866 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2866 164490 {B8C1F04D-FE53-4E34-BBFE-DC092BB2B833} 422010007 Nurmijärven leirintäalue kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 118 ei Muinaisjäännösrekisteri: "Asuinpaikka sijaitsee leirintäalueen kaakkoislaidalla, tien ja järven välillä. Assuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta. Löydöt on poimittu rantahietikolta." Alue tarkastettiin elokuussa 2013. Rantahiekka on runsasta ja irtonaista, se on mahdollisesti tuotu paikalle. Rannalla ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Rantaan tulevan hiekkatiepiston puolivälissä, koordinaattipisteessä X=3651451 Y=7050441 havaittiin tieuralla noin metrin alalla kiviä, joista osa oli selkeästi rapautuneita. Kyseessä on mahdollisesti kivikautinen tulisija. Alue on rajattu muinaisjäännösrekisterin aluerajauksen mukaisesti. Sutigis-havainto, muinaisjäännösrekisteri. Kivikautinen asuinpaikka. Nurmijärven itäranta, joka onmäntykangasta. Rannassa kasvaa myös lehtipuita. Rantaan tulee hiekkatienpisto. Alueen pohjoispuolella on huskytarha, joka on ilmeisesti entinen leirikeskus. 3 Voimassa 2013-12-08T17:38:30 8209.17089844 352.80112951
arkeologinenkohde_alue.2867 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2867 164496 {E90F18A6-454C-4540-8370-64249F091FE6} Marjosärkkä asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 118 ei Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä. Lännen puoleinen rakennus 1 koordinaattipisteessä X=3649090 Y=7053238. Rakennus erottuu ympäristöstään matalana, noin 7.5 x 6.5 metrin kokoisena kivijalkana, jonka pitkä sivu on joen suuntainen. Kivijalan sisäpuolella on runsaasti metalliromua, mm. reenjalaksen metallipohja, talikko, metallilevyä ja sankoja. Idän puoleinen rakennus 2 koordinaattipisteessä X=3649117 Y=7053234. Rakennus erottuu ympäristöstään 10.5 x 5.7 metrin kokoisena kohoumana, jonka sisällä on lahoa puutavaraa, sekä sanko, heinäseiväs ja metalliromua. Alue on rajattu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Vanhan asuinpaikan jäännös. Jongunjoen länsiranta, rantatörmä, jossa kasvaa sekametsää. Rantapenkereellä kuusia, koivuja, pajuja,katajaa, aluskasvillisuutena puolukkaa, kanervaa, horsmaa, sammalta. Ympäristö on ojitettua ja muokattua, mahdollisesti vanhaa niittyä. Kehitysluokka 10. 3 Voimassa 2013-12-08T19:55:02 1161.67871094 132.66015168
arkeologinenkohde_alue.2868 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2868 162948 {C831679B-DDBF-4497-A847-5D31B8B12B1E} Suoronsärkkä pyyntikuoppa-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 215 ei Särkän leikkaa kaksi vierekkäistä kuoppaa, jotka ovat luode-kaakko suuntaisia. Itäinen kuoppa on soikea ja kooltaan 2 x 1 metriä ja 50 cm syvä. Läntinen kuoppa on kooltaan 1,5 x 0,5 metriä ja 20 cm syvä. Polku on rikkonut kuopan länsireunaa. Kuoppien etäisyys toisistaan on 3 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde havaittiin särkkää inventoitaessa. Kaksi pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee Suomussalmen eteläosassa Ylä-Suorto -järven ja Pitkäjärven välissä kulkevalla Suoronsärkällä. Särkän päällä kulkee polku. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. 3 Voimassa 2013-11-06T09:48:50 3470.16650391 222.11304118
arkeologinenkohde_alue.2869 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2869 163263 {79ED02FE-7551-4589-BAD3-623B7A8FCC8F} Suuri Kontiolampi savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 170 ei Kohteessa on neljä rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1 (reiskapiste 163261 )sijaitsee koordinaattipisteessä 3635928, 7067703. Kohteessa on 4 x 4.7 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka pitkät seinälinjat ovat lounaaseen kohti lampea. 0.9 metrin levyinen oviaukko on keskellä lounaisseinää. Koillisseinan keskellä on 0.4 metriä leveä ikkuna-aukko. Rakennuksen sahattuja ja rakennuksen nurkissa on koirankaulasalvos. Pohjoisnurkassa on säilynyt 7 hirsikertaa. Rakennuksen kaakkoisseinustalla on noin 2 metrin päässä seinälinjasta lisäosa. Rakennuksen ympäristössä on kuoppia, joista on todennäköisesti otettu maata maapenkkaa varten. Rakennus 2 (reiskapiste 163262 )sijaitsee koordinaattipisteessä 3635947, 7067701. Kohteessa on 6 x 6 metriä kokoinen rakennuksen jäännös, jonka keskellä on punatiiliä noin 1.5 x 1 metrinkokoisessa, 0.3 metrin korkuisessa kasassa, jossa näkyy myös peltiä. Rakennuksen oviaukko on todennäköisesti ollut kohti lampea. Seinälinjojen päällä on lammen rantaviivan suuntaisesti puutavaraa, joka on todennäköisesti katon jääännös. Rakennus 3 (reiskapiste 163260)sijaitsee koordinaattipisteessä 3636018, 7067616. Rakennus on 4 x 4 metrin kokoinen, oviaukko on lounaaseen, kohti lampea olevan seinälinjan keskellä.Rakennuksen länsinurkassa on kiukaan jäännös. Rakennuksen luoteispuolella on 2x3 metriä kokoinen lisäosa, mahdollisesti jonkinlainen eteinen. Rakennuksen seinälinjoista on kuntan alla jäljellä useita hirsikertoja. Seinälinjojen päällä on rannan ruuntaisesti puutavaraa, joka on todennäköisesti katon jäännös. Rakennus 4 (reiskapiste 163259 )sijaitsee koordinaattipisteessä 3635881, 7067775. Rakennus on 4 x 4 metriä kokoinen. Sen pohjoiskulmassa on 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva, noin 0,5 metriä korkea kiuas. Rakennuksen hirret ovat sahalla katkottuja. Seinälinjojen ulkopuolella on kuoppia. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Savottakämppä. Suuren Kontiolammen kohti lampea laskeva koilliranta. Alueella kasvaa mäntyjä, koivuja ja kuusia, aluskasvillisuutena puolukkaa ja sammalia. Metsän kehitysluokka on 30. 3 Voimassa 2013-11-13T12:56:14 7092.93847656 518.09348138
arkeologinenkohde_alue.2870 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2870 163439 {75091283-191E-480C-A235-4005F07BE895} Rajamäki rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kaivo (163434): Lähde kumpuaa aika syvältä maan povesta. Se on tarkastushetkellä 2.5 x 1.5 m laajuinen ja jatkuu alarinteeseen monta metriä pitkänä juonteena. Lähteen reunoja on tuettu kivin. Keskellä on 1.2 x 1.2 suuruinen puinen kehikko, joka jää kokonaan veden alle. Kehikko on salvottu huolellisesti hirsistä ja sen näkyvä korkeus on ainakin 0.6 m. Rakenteet ovat erittäin hyvin säilyneet. Lähteessä on vettä lähemmäs metrin verran. Vesi on kirkasta ja erittäin hyvän makuista. Rakennuksen pohja (163435): Rakennuksen betoninen kivijalka on 8 x 6.5 m. Kivijalka on toista metriä korkea pohjoisreunalla, muilla sivuilla matalampi, eteläseinällä olevaton. Puurakenteita ei ole säilynyt. Kotitekoisista harmaista tiilistä muurattu uuni sijaitsee rakennuksen eteläpäädyssä. Sitä on jäljellä metrin verran. Aivan hormin kupeessa on syvä kuoppa, joka näyttää ikäänkuin kellarilta. Kasvillisuus peittää sitä, joten sen syvyys jää epäselväksi. Kellarin paikaksi tosin uunin vierusta vaikuttaa omituiselta. Rakennuksen päällä kasvaa runsaasti puita, joten sen rakenteista ei juurikaan voi saada selkoa. Rakennustavasta päätellen se on rakennettu heti sotien jälkeen. Aivan tämän rakennuksen vieressä on kaksi ilmeisesti hieman vanhempaa luonnonkivijalalle tehtyä rakennusta. Rakennuksen pohja (163436): Rakennus on luonnonkivijalalle pystytetty 5 x 5 laajuinen rakennelma. Kivijalka on tehty isoista kivistä, ja sitä on jäljellä pellon puolella hyvinkin toista metriä. Täällä alarinteessä on jäljellä myös joitakin romahtaneita hirsiä. Nurkassa erottuu seinän puurakennetta enemmänkin. Täällä näkyy lautaa, tukipuu ja sepän tekemiä nauloja. Kivet ovat sangen suuria. Lämmityslaitetta ei rakennuksen sisällä näy. Pellon puolella on karhin jäännökset sekä jäännöksiä muistakin maatalouskaluista. Emaliämpärin riekaleita on myös lähimaastossa. Rakennus on saattanut olla talli tai navetta. Se lienee yhdessä toisen luonnonkivijalalla olevan rakennuksenpohjan kanssa asutusen vanhempaa, 1900-luvun alun vaihetta. Uusin rakennus on tehty heti sotien jälkeen. Rakennuksen pohja (163437): Rakennus on luonnonkivijalalle pystytetty 5 x 6 laajuinen jäännös vastapäätä toista luonnonkivijalkaista rakennusta. Niiden välissä ei ole kivijalkaa, mutta tästä rakennuksesta lähtee lyhyitä kivijalan pätkiä kohti toista rakennusta. On mahdollista, että rakennukset on yhdistetty kevyemmällä kirsi- tai puurakenteella toisiinsa. Rakennuksen pohjoispäässä on kolmiportaiset rappuset. Lattia on kokonaan kivetty ja kohoaa noin 0.6 m maan pintaa korkeammaksi. Pensaat ja puun taimet peittävät pohjaa, joten sisärakenteista ei saa selvyyttä. Kyseessä voi olla asuinrakennus tai navetan puolikas. Nauriskuoppia (163438): Kuopat sijaitsevat nauriskuopille tyypillisessä paikassa pellon reunassa ja alarinteessä. Kuoppia on kaksi. Toisesta kuopasta lähtee pitkä kapea osa alarinteeseen. Ojan päällä on lahoavia heinäseipäitä. Kuopat ovat nelisen metriä pitkiä, noin 2.5 m leveitä ja parhaimmillaan pari metriä syviä. Ne ovat kokonaan sammalen peitossa. Mitään muita rakenteita ei ole näkyvissä. Rajamäen rakennusjäännökset on rajattu aluekohteeksi käsin digitoimalla. Rajauksen perustana ovat maastotietokoneella mitat yksittäiset maastopisteet eri rakennelmista alueella. Metsäkuvio on merkitty Sutigis-havainnoksi. Rakennusjäännöksistä päätellen paikalla on asuttu 1900-luvulla. Vanhimmat rakennukset lienevät vuosisadan alkupuolelta, uusin asuinrakennus voi olla rakennettu pian sotein jälkeen. Paikka on ollut autiona jo useita vuosikymmeniä. Aivan Sonkajärven kaakkoisnurkalla, lähellä Rautalammin rajaa, Kervisjärven itäpuolella on Rajamäki-niminen metsäkuvio molemmin puolin tietä. Alue on vanhaa peltoa, aurausjäljet erottuvat hyvin sammalen alta. Puusto alueella on ainakin 50-vuotiasta kuusikkoa, jossa on siellä täällä avoimempia laikkuja. Laikuilla kasvaa pieniä lehtipuita. Pelto on ollut kivikkoinen ja kiviä on kerätty pellon reunoille pitkiksi ja massiiviseksi aidaksi. Aivan tien reunassa on kolmen rakennuksen pohjan ryhmä. Kaksi rakennuksista on tehty luonnonkivijalalle, kolmas on betonista valettu. Rakennusten ympärillä kasvaa suurten kuusten lisäksi suuria koivuja sekä pienempiä lehti- ja havupuita. Paikalla kukkivat koiranputki, kurjenpolvi ja puna-ailakki. Kohta on hieman ympäristöä rehevämpää. Piha rajoittuu peltoon ja tiehen. Lähteeseen rakennetun kaivon tuntumassa maaperä on kosteaa. Täällä ympäristössä kasvaa okarahkasammalta, rahkasammalta, karhunsammalta, lehväsammalta ja mesiangervoa, kämmekkää sekä suo-orvokkia. Aluskasvillisuus on siten rehevää ja moni-ilmeistä. Aluetta halkovan metsäautotien koillispuolella, uudistuskypsän metsän rajalla, on pellon reunassa, loivassa alarinteessä kaksi nauriskuoppaa. 3 Voimassa 2013-11-16T16:46:57 13923.76977539 534.5480036
arkeologinenkohde_alue.2871 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2871 163444 {94397228-D980-460C-8AEB-267838B35849} Kokkolehto rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kokkolehdossa on kaksi rakennuksen rauniota sekä lukuisia peltoraunioita ja kiviaidan pätkiä rakennusten tuntumassa. Torppa (163442): Torpan raunio erottuu parhaiten komean uuninsa ansiosta. Tosin vasta läheltä sen erottaa uuniksi. Aivan rakennuksen raunion tuntumassa on nimittäin useita suuria peltoraunioita. Uuni on kuitenkin ladottu huolellisesti litteistä kiven lohkareista. Kylmämuurattua suoraa uunin seinää on jäljellä rakennuksen sisällä yhdellä seinällä, muut uunin sivuista ovat levinneet. Uunin halkaisija nykymuodossa on noin 3.5 metriä ja korkeutta sillä on 1.2 metriä. Itse rakennus erottuu uunin ympärillä selvänä sammalen peittämänä kohoumana. Sammalen alla on muutamia lahonneita hirsikerroksia. Rakennuksen länsinurkalla, uunia vastapäätä, on jäljellä hieman nurkkasalvosta. Rakennus on oolut kooltaan 6 x 6 metriä ja siten ihan huomattava pytinki. Oviaukkoa tai muita rakenteiden yksityiskohtia ei raunioilla voi havaita. Torpan pohjan päälle on jo aikoja kaatunut puita ja risuja, jotka lahoavat sammalen alla. Rakennuksen pohja (163443): Rakennuksen raunio sijaitsee viitisenkymmentä metriä itään torpan kulmalta. Raunio on 5 x 5 metrin laajuinen selkeä kohouma pienellä aikiolla. Sen itänurkassa on kiukaan jäännökset. Vahvan sammalkerroksen alta pilkottaa litteitä kiviä sievästi päällekkäin ladottuina. Nurkka kiukaan kulmalla on selkeä suorakulma kuten muutkin nurkat. Näyttää siltä, että rakennuksessa on ollut kivijalka. Sen keskiosa on myös hieman koholla mutta kivetön. Rakennuksen ulkonurkalle, sen länsipuolelle, näyttäisi ladotun kiviä pellolta raunioksi. Rakennuksen raunion kohdalla on pieni aukio. Itse rakennuksen pohjan päällä kasvaa suuria kuusia sekä kurjenpolvia. Rakennuksen itäpuolella reilun viiden metrin päässä kasvaa marjapensaita. Torpan koordinaattipiste on otettu torpan sisältä, uunin päältä. Kohteen rajaus ei ole ainoastaan talo vajaan kymmenen metrin säteellä pisteestä vaan käytännössä koko metsäkuvio eli vanha pellon pohja viljelyröykkiöineen. Viljelyröykkiöitä on koko metsäkuvion alalla niin paljon, ettei niitä erikseen dokumentoitu. Toisen rakennuksen koordinaattipiste on otettu kiukaan päältä. Rakennukset on yhdistetty aluerajaukseksi, jonka sisään jää runsaasti erilaisia peltoraunioita. Alueen rajaus on tehty käsin digitoimalla. Kokkolehdon alueesta on Sutigis-merkintä kuviolle. Paikalla käytiin ensimmäistä kertaa 24. kesäkuuta, jolloin kohdetta haettiin intensiivisesti. Suunnittelumetsuri Reijo Taurovaara soitti kaksikin puhelua tuolloin aluetta tunteville metsähallituslaisille. Saadut ohjeet olivat ristiriitaisia, eikä kohdetta löytynyt. Heinäkuun alussa Taurovaara kävi paikalla suunnittelemassa tietä, missä yhteydessä hän paikallisti kohteen. Ensimmäisellä kerralla sitä olikin haettu hieman väärästä kohden, koska maastolaite ei tuolloin suostunut näyttämään Suti-havaintoja. Taurovaaran koordinaattien perusteella kohde löytyi ja dokumentoitiin heinäkuun 11. päivänä leppeässä kesäsäässä. Rakennuksen jäänteissä on ainoastaan hirsiä ja kylmämuurattu uuni. Uunin vierellä on muutamia tehdastekoisia nauloja kiinni puussa. Mitään muuta tuoreempaa rakennusmateriaalia ei näy, ei myöskään ämpäreitä tai maataloustyökaluja. Sitävastoin yksittäinen kumiteräsaappaan kärkiosa pilkistää rakennuksen keskellä sammalen alta. Rakennus on sammaloitunut, puusto peräisin todennäköisesti 1960-luvulta. Rakennus lienee kuitenkin hylätty jo kauan ennen tätä. Sen rakentaminen voi hyvinkin ajoittua 1800-luvun puolelle, käyttö lienee päättynyt viimeistään ennen sotia. Kokkolehto sijaitsee Sonkajärven kunnan eteläreunalla lähellä Varpaisjärven ja Rautavaaran rajaa. Vehmasjärvi jää Kokkolehdon lounaispuolelle. Täällä on koillis-lounais -suuntainen alue valtion maata, jonka koillisnurkassa sijaitsee metsäkuvio, jolla talon jäännökset sijaitsevat. Kokkolehdon metsäautotie kaartaa idän ja pohjoisen kautta aivan kuvion tuntumaan. Kuvion pohjoispuolella, vajaan parin sadan metrin päässä talon raunioilta, on metsäautotien kääntöpaikka. Metsäkuvio on tiheää istutuskuusikkoa, jossa kasvaa myös jonkin verran lehtipuita. Kuvio on vanhaa pellon pohjaa, ja siellä on useita peltoraunioita sekä kiviaitoja. Aluskasvillisuus on lehtomaista. Saniaiset, heinät ja lillukat rehottavat monin paikoin. Maaperä on erittäin kivikkoinen. Torpan raunio sijaitsee lähes keskellä vanhaa peltoa ja nykyistä istutuskuusikkoa. 3 Voimassa 2013-11-16T18:16:39 4510.13378906 252.79088657
arkeologinenkohde_alue.2872 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2872 163788 {79C48460-4B23-456D-B020-BE8C0A1B2AB6} Leppälampi rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kiuas (163784): Ainakin sata vuotta vanha kanto kököttää uunin kiveyksen päällä. Kiveys on halkaisijaltaan pari metriä ja puolisen metriä korkea. Kivet ovat vaihtelevan kokoisia, suurimmat halkaisijaltaan noin 25 cm. Monet kivistä ovat selvästi palaneita. Kiveys on hyvin tiivis ja selvästi ihmisen tekemä. Kanto kiveyksen päällä viittaa huomattavaan ikään. Vaikka aluskasvillisuus tekee lähes mahdottomaksi ympäristön tarkemman havainnoinnin, vaikuttaa siltä, ettei uunin ympärillä olleesta rakennuksesta ole jäljellä mitään muuta. Peltoraunio (163785): Peltoraunio on kasattu suuren luonnonkiven päälle ja ympärille loivassa rinteessä. Maakiven alapuolella on lisää kiviä kasassa. Molempin kasojen päällä on paksu sammalkerros. Kivet ovat peltoraunioille tyypilliseen tapaan vaihtelevan kokoisia, mutta lähes poikkeuksetta aika suuria. Uuni (163787): Uunikiveys on kaunis ja säännöllisen muotoinen, laakakivistä huolellisesti ladottu rakennelma. Se on noin 1.5 x 1.5 metrin suuruinen ja 0.7 metrin korkuinen. Se on edelleen suhteellisen hyvin koossa. Uunikiveyksen alareunassa, maan tasalla, on jäljellä pikkainen uunin pesä. Latomuksessa on käytetty ainoastaan luonnonkiviä, esimerkiksi tiiltä ei näy, ei edes kotitekoista. Uunin ympärillä on ajeltu raskaalla työkoneella. Kuin ihmeen kaupalla uuni on säästynyt tuholta, mutta muita mahdollisia rakennuksen jäänteitä ei tietenkään ole säästynyt.On myös täysin mahdollista että hirsinen rakennus on lahonnut jo kauan ennen kuin metsäkoneet saapuivat paikalle. Yksittäiset sijaintitiedot kiukaasta, uuninpohjasta ja peltorauniosta on mitattu maastotietokoneella. Aluerajaus on tehty käsin digitoimalla näiden pisteiden perusteella. Kiertelin Leppälammen lounaispuolisella metsäkuviolla torstaina 4. heinäkuuta etsiskelemässä Sutgisissa merkittyinä olevia nauriskuoppia. Kuvio on hakattu joitakin vuosia sitten ja mahdollisesti kylvetty tai istutettu kuuselle, mutta tällä hetkellä se kasvaa rehottaa vattua, horsmia ja nokkosia. Tämä aluskasvillisuus teki mahdottomaksi alueen tarkastelun muutoin kuin reunoilta. Toisaalta nauriskuopat on useimmiten tehty rinteisiin, joten kuvion rinteiset reuna-alueet olivatkin kiinnostavimpia. Peruskartalle on merkitty lähde aivan kuvion lounaisreunalle. Lähde oli kuitenkin niin tiheän vatukon peittämä, ettei sitä täsmälleen kyetty paikallistamaan. Sitä vastoin aivan lähteen vieressä oli jäänteet uunin pohjasta. Joitakin satoja metrejä tästä koilliseen oli toinen muhkeampi uuni sekä suuri peltoraunio. Paikalla lienee ollut jonkinlainen asuinpaikka 1800-luvulla, mahdollisesti aiemmin. Uuni (163787) rakennuksineen lienee ollut varsinainen asuinrakennuksen uuni. Paikalla on harjoitettu ainakin pienimuotoista viljelyä päätellen peltorauniosta sekä Sutigisiin merkityistä nauriskuopista. Pienempi kiveys lähteen vieressä voi olla saunan paikka. Uunikiveys sijaitsee Leppävirran kunnan kaakkoiskulmalla, lähellä Varkauden rajaa, junaradan eteläpuolella. Pieni Leppälampi jää kohteen koillispuolelle noin parin sadan metrin päähän. Metsäkuvio, jolla uunin pohja sijaitsee, on hakattu joitakin vuosia sitten. Kasvillisuus on täysin villintynyt, ja tiheä vatukko peittää koko metsäkuviota. Aleen lounaisnurkassa, peruskartalle merkityn lähteen tuntumassa kuvion rinne laskee jyrkästi. Maapohja rinteessä on kuiva ja kapea nauha havupuita on jätetty pystyyn. Heti rinteen alla maasto muuttu kosteaksi ja aluskasvillisuus on tiheää. Se muodostuu vatuista ja heinistä, joukossa nousee myös koivun ja lepän taimia. Rinteen alaosan ja kosteamman maaston taitekohdassa, vanhan kannon alla, on uunikiveys. Peltoraunio sijaitsee Pienen Leppälammen lounaispuolelle noin parin sadan metrin päähän. Metsäkuvio, jolla raunio sijaitsee kasvaa varttunutta sekametsää, jossa valtapuuna on kuusi. Kuvio rajautuu hakkuuaukioon. Peltoraunio sijaitsee aukion alapuolisessa loivassa rinteessä. Joitakin metrejä raunion pohjoispuolella, rinteen päällä, on komea uunin jäännös. 3 Voimassa 2014-06-03T14:21:16 1556.39233398 166.75384172
arkeologinenkohde_alue.2873 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2873 163816 {7A475F4F-02EA-417D-9463-9D93A4666CEA} Alalompola savottakämppä ja talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 165 ei Kämpän pohja, koko 8,5 m x 7,8 m. Yksittäiset seinähirret jäljellä sekä jonkin verran katon rakenteita. Rakenteet ovat pääosin aluskasvillisuuden peitossa ja varsin maatuneita. Sahalla tehdyt yläpuoliset ja suorakulmaiset salvokset. (X=3502666 Y=7632369) Noin 25 m ylärinteeseen edellisestä on toinen kämppän pohja. Se on enemmän aluskasvillisuuden peitossa, ja päällä kasvaa enemmän puita. Jäljellä on yksittäiset seinähirret ympäriinsä. Näkyvissä olevan hirren pää on veistetty tasasivuiseksi. Koko 8 m x 8 m. (X=3502662 Y=7632343) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1968 topografiseen karttaan on merkitty yksi rakennus. Savottakämppä ja talli. Alalompola sijaitsee Kaitamojärvestä kaakkoon. Kohde sijaitsee Alalompolan eteläpäässä olevan pienen niemen kohdalla. Harvaa männikköä, kämpän päällä kasvaa muutama puu. Maaperä on kivikkoinen. 3 Voimassa 2013-11-26T08:59:06 793.70214844 122.8923413
arkeologinenkohde_alue.2874 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2874 163844 {89C4D6B2-1C1B-4057-86D4-C4DADBF605A3} Itikkakorpi asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 145 ei Kohde käsittää vanhan tilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen pohja sekä kolme kellaria. Päärakennuksesta on jäljellä noin 8m x 8,5m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Sisäpuolella on uuninpohjaröykkiö, käytännössä enää multainen pusikko. Vieressä on peltinen pönttöuuno, tiiliä ja peltiä. Mahdollisesti sauna on ollut talon yhteydessä. Kellarit ovat muodoltaan suorakulmaisia ja jyrkkiä ja niissä on jäljellä ladottua kiviseinää. Mitoiltaan ne ovat noin 3,5m x 2m. Kohde rajautuu aluemaisesti noin 100m x 20m kokoiselle alueelle. Päärakennus on alueen kaakkoispäässä, tien eteläpuolella. Kellarit taas sijaitsevat tien pohjoispuolella alueen luoteispäässä. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2013 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on purettu tilan jäännös 1900-luvulta. Kohde sijaitsee matalan moreenimäen länsiosassa. Alueella on vanhaa pusikoitunutta peltoa tai niittyä, vanhoja pihapuita ja sekametsää. 3 Voimassa 2013-11-27T09:17:31 2044.39501953 245.23433447
arkeologinenkohde_alue.2875 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2875 164799 {3C125F9F-271B-44B1-A866-40DB3DA59B94} Korkkainen rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Korkkaisen pihapiiristä on dokumentoitu torpan päärakennus, kaksi eri-ikäistä saunaa, kaivo ja kellari. Torppa (164793): Torppa on lohkottu itsenäiseksi tilaksi 1924. Se lienee rakennettu pian tämän jälkeen. Rakennus on 8 x 4 metriä, porstua on 2.5 x 2 metriä. Rakennus on hirsinen, myöhemmin siihen on lisätty ulkolaudoitus. Myös sisätiloihin on laitettu laudoitusta ja seiniin on lisätty levyjä. Porstuan katto on osin romahtanut, mutta aivan seinän vieressä on jäljellä hieman pärekattoa. Varsinainen rakennuksen pääosa on katettu jossain vaiheessa torpan hylkäämisen jälkeen peltillä, sillä puretun savupiipun kohtakin on ummessa. Myös porstuassa on voinut olla peltikate, sillä seinän vieressä on suuria peltin riekaleita. Rakennuksessa on nykyään viistokatto ja vintti, jonne on talon edustalta luukku. Koko kattorakenne on lautaa eikä hirttä, ja se vaikuttaa myöhäisemmältä muutokselta. Rakennuksen sisällä tullaan ensimmäiseksi porstuaan. Se on katon puutteessa lahoamassa. Porstuassa on erillinen ovellinen pieni varastotila. Huoneen puoli on ollut jaettuna kahtia tupaan ja kamariin. Tuvassa on ollut suuri luonnonkivinen uuni, mutta se on purettu pois. Osa kivistä on kasassa tuvan nurkassa. Lattia on purettu pois tuvan puolelta, kamarissa siitä suurin osa on jäljellä. Kamarin lattian alla on pieni kellaritila. Sisäseiniä on myöhemmässä kunnostuksessa tuettu pystyhirsillä, jotka on rautapultein kiinnitetty hirsiin. Sisätiloista löytyi muun muassa vuonna 1924 tehty kauppakirja, jossa Paavo ja Anna Hirvosen tilasta lohkottiin itsenäinen tila Paavo Kettuselle. Toinen asiapaperi on vuoden 1948 vakuutuskirja, jossa uusi omistaja, Antti Haaranen, vakuuttaa palon varalta torpan, navetan, saunan ja ladon. Vakuutus on otettu Suomen maalaisten keskinäisessä vakuutusyhtiössä. Uusi omistaja on saanut vielä 1956 avustusta ojitukseen asiakirjan mukaan. Sauna (164794): Hirsinen savusauna on kooltaan 3 x 3 metriä. Siinä on ollut normaali kivinen kiuas, jonka perustukset ovat jäljellä. Myöhemmin kiukaan tilalle on tehty tynnyriin uudempi kiuas. Saunan sisällä on jäljellä niin lauteet, suuri osa leveistä lankuista tehtyä lattiaa että teline halkoja varten katon rajassa. Seinät ovat nokiset ja mustat. Perä seinällä on tuuletusräppäna, kiukaan vieressä ikkuna. Jossain vaiheessa saunan ympärille on rakennettu laudoista eteinen ja kärrysuoja. Tämän rakennelman yksi sivu on kokonaan auki. Tällä puolella on edelleen iso kasa heinäseipäitä sekä kärryn pyörät sekä pyykkilaudan riekaleet ja muuta tavaraa. Tähänkin rakennukseen on jossain vaiheessa laitettu peltikatto. Se voi olla muuta lisärakennusta myöhäisempi. Kaivo (164795): Kaivo on nuoren kuusen juurella, osin juuren peittämänä, noin viiden metrin päässä saunalta. Ympärillä kasvaa pari kuusen tainta ja koivua. Suuaukko on kasvillisuuden ympäröimönä pienentynyt kolmion muotoiseksi. Sen alkuperäiset mitat lienevät noin 0.8 x 0.8 metriä. Syvyyttä kaivolla on edelleen ainakin kolme metriä. Vettä ei siinä tarkastushetkellä ollut. Seinämät ovat huolellisesti kivetyt. Kolmisenkymmentä metriä kaivolta , saunasta poispäin, aukion reunalla kasvaa tiheästi nokkosta ja vattua. Navetta on todennäköisesti sijainnut täällä, mutta se on kokonaan hävitetty. Sauna (164797): Pihapiirissä on edelleen vanha savusauna (164794), mutta voi olla, että sillä on edeltäjä, joka on palanut jo ammoin sillä nykyisen saunan takana noin 15 metrin päässä on turpeen alta erotettavissa nelisnurkkainen kohouma, kooltaan noin 3 x 3 metriä. Sen yhdessä nurkassa on kasa kiviä, jotka ovat todennäköisesti kiukaan pohja. Muita rakenteita ei paikalla näy. Rakennuksen pohjan päällä kasvaa tiheästi kuusen taimia sekä isompia lehtipuita. Kellari (164798): Talon kellari on siajinnut piha-aukion perällä, saunan ja navetan takana. Kellarin ulkomitat ovat 5 x 6 metriä. Siinä on ollut leveät maavallit seininä, sillä rinne laskee paikalla vain vähän . Kellarin sisus on tätä nykyä 4 x 1.3 metrin laajuinen ja reilun metrin syvyinen vallin harjalta. Kuoppa on hyvin säännöllisen muotoinen. Vallissa on jonkin verran kiviä. Muutaman metrin päässä kellarilta pohjoiseen on toinen laakeampi kuoppa, jota näyttäisi ympäröivän muutamalta sivulta seinävalli. Tämä voi olla vakuutusasiakirjoissakin mainittu ladon paikka, mutta varmaa se ei ole. Yllä kuvattujen rakennusjäännösten lisäksi on torpassa ollut vakuutusasiakirjojen mukaan myös navetta. Siitä ei ole varsinaisia jäännöksiä, mutta pihapiirin reunalla on tasainen alue, jossa kasvaa tiheä nokkopuskisto. Navetta on mahdollisesti sijainnut juuri tällä kohden. Torpan koordinaattipiste on otettu oven edestä. Rakennus kuuluu laajempaan tilan pihapiirin toiminnalliseen kokonaisuuteen, johon ovat kuuluneet vakuutuskirjan mukaan 1940-luvun lopulla torppa, navetta, sauna ja lato. Navetta on purettu pois ja sen paikka erottuu vain tiheänä nokkospensastona. Myöskään latoa ei enää voi erottaa. Pihapiirissä on myös inventoinnissa havaittu kaivo. Kaikki yksittäiset koordinaattipisteet rakennusjäänteille on otettu maastotietokoneella. Peruskartalle merkityn torpan inventoinnissa mitattu koordinaattipiste poikkeaa kymmenisen metriä virallisesta karttatieodsta. Sauna sitä vastoin on täsmälleen peruskartan osoittamassa paikassa. Korkkaisen aluerajaus on tehty käsin digitoimalla yksittäisten koordinaattipisteiden perusteella. Kohteelle tultiin suunnittelumetsuri Markku Reijosen tietojen perusteella. Hän oli törmännyt pieneen tilaan suunnitellessaan leimikkoa Korkkaisen tien varteen. Tarkemmin katsottuna peruskartalle on merkitty muutama rakennus, mutta paikalla ei ole nimeä. Alue on hankittu valtion omistukseen joitakin vuosia sitten yksityiseltä. Kohde tarkastettiin maanantaina 5. elokuuta auringon paisteessa. Tila on lohkottu uudistilaksi 1924. Torppa rakennuksineen on kaiketi rakennettu heti tämän jälkeen. Paikalla on ensimmäiseksi asunut Paavo Kettunen, mahdollisesta puolisosta ei ole tietoja. Palstan myyjinä olivat Paavo ja Anna Hirvonen Rauanlahdesta. Kettunen on myynyt tilan viimeistään sotien jälkeen Antti Haaraselle. Pirtistä löytyi Olga Haaraselle kuulunut virsikirja sekä ruutuvihko, jossa oli muun muassa nimiä ja osoitteita. Yksi nimistä oli emäntä Olga Haaranen, joten on todennäköistä, että hän oli Antin vaimo. Antti ja Olga ovat ilmeisesti korjailleet asuinrakennusta tekemällä ulkolaudoituksen ja aivan uuden kattorakenteen. Viimeiset tuvasta löytyneet paperit ajoittuvat 1950-luvulle. Joulukuun 1954 Valittujen Palojen lisäksi paperista käy ilmi, että Antti on ojittanut peltoja vielä 1950-luvun lopussa. Pian tämän jälkeen tila on hylätty, sillä piha-aukiolla kasvava männikkö on Markku Reijosen arvion mukaan noin 48-50 vuotiasta. Metsäkuvio, jolla kohde sijaitsee, on noin 20 km pohjoiseen Polvijärven kirkolta. Alue on varttunutta kasvatusmännikköä, tilan piha-aukiolla puita kasvaa vähemmän. Pihapiirissä on saniaista, vattua, horsmaa ja nokkosta. Maaperä on rehevä, puusto hyvin kasvanutta. Metsäkuvion ympärillä on laajoja ojitettuja suoalueita. 3 Voimassa 2014-06-03T14:17:22 6389.99121094 294.41506609
arkeologinenkohde_alue.2876 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2876 166433 {F35D90CA-B2BB-4050-8655-CCFCDA87B808} Mätikkö 1 viljelyröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 117 ei Kyseessä on viiden sammaloituneen kiviröykkiön muodostama kokonaisuus. Röykkiöt sijaitsevat rajatun alueen reunoissa. Röykkiöitten koko vaihtelee, pienimmät ovat halkaisijaltaan noin metrin ja korkeudeltaan noin 0,3 metriä. Suurin on kooltaan 2,5 x 4 metriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Osa röykkiöistä on kasattu maakiven ympärille tai maakivien väliin. Röykkiöiden lähistöllä on myös maatuneita ojia, jotka vaikuttavat vanhoilta pelto-ojilta. Kohde rajautuu aluemaisesti röykkiöiden levinnän mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 6.9.2013. Viljelyröykkiöitä. Vuoden 1842 pitäjänkartassa (Urjala) ei alueelle ole merkitty mitään erityistä, mutta vuoden 1900 venäläisessä topografikartassa paikalle on merkitty Mäkelä -niminen talo ja peltoja. Vuoden 1961 peruskartassa paikalle on merkitty peltoja, mutta talo on hävinnyt. Loiva etelärinne, kuusivaltainen metsä, seassa mm. haapaa, aluskasvillisuutena mm. käenkaali. 3 Voimassa 2014-02-19T11:49:38 451.40710449 85.59883822
arkeologinenkohde_alue.2877 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2877 163596 {934EC148-DD7A-498D-8244-A4A9872BCCB6} 1000034668 Ylempi Kiertämäjärvi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 175 173 ei Ylemmän Kiertämäjärven pohjoisrannalla, paljaaksi kuluneessa maanpinnassa retkeilijöiden rakentaman nuotiopaikan ympäristössä, havaittiin harvakseltaan kvartsi-iskoksia, palaneiden luiden kappaleita sekä palaneita kiviä, minkä perusteella paikalla todettiin sijaitsevan kivikautisen tai varhaismetallikautisen asuinpaikan. Asuinpaikan kulttuurikerroksen luonteen ja paksuuden selvittämiseksi sekä ajoitettavissa olevien löytöjen talteen saamiseksi kaivettin kaivauslastalla noin 0,5 m x 0,5 m laajuinen koekuoppa retkeilijöiden nuotiopaikan koillispuolelle, noin viisitoista senttimetriä paksun männyn vierelle, kohtaan x = 7587989 / y = 3558309, jonka lähellä löytöjä oli näkyvissä tiheimmin. Koekuopasta löydettiin kuusi kvartsi-iskosta ja kaksikymmentä palaneen luun kappaletta, jotka kaikki kerättiin talteen. Ainakin useimmat palaneen luun kappaleet ovat peräisin suuresta tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Kuoppa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyiseksi, ja sen kaivaminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun oli löydetty radiohiiliajoitukseen riittävä määrä palaneiden luiden kappaleita. Ohueksi kuluneen huuhtoutumiskerroksen alla koekuopan maaperä oli hieman punertavaa, mutta vain heikosti likaantunutta. Puhdasta pohjamaata ei tavoitettu ennen kuopan kaivamisen lopettamista. Havaittujen löytöjen perusteella asuinpaikka vaikuttaa rajautuvan alueelle, jonka ulottuu noin kahdenkymmenen metrin etäisyydelle Ylemmän Kiertämäjärven rannasta ja järven rannan suuntaisesti noin kaksikymmentä metriä retkeilijöiden rakentamasta nuotiopaikasta sekä itäkaakkoon että länsiluoteeseen päin. Järven pohjoispuoleiset ranta-alueet ovat maastonpiirteiltään ja maaperältään laaja-alaisesti asuinpaikoiksi sopivia, joten asuinpaikkapesäkkeitä voi mahdollisesti sijaita kohteen ympäristössä muitakin. Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Löytöjen levinneisyyden ja runsauden perusteella asutus paikalla on ollut kohtalaisen pitkäkestoista tai vähintäänkin toistuvaa. Retkeilijöiden rakentaman nuotiopaikan käyttö kuluttaa jonkin verran asuinpaikan kulttuurikerroksen pintaosaa, mutta ei kuitenkaan aiheuta asuinpaikan säilymiselle kokonaisuudessaan kovin vakavaa uhkaa. Kohde sijaitsee Ylemmän Kiertämäjärven pohjoisrannalla, noin neljäsataa metriä järven länsipäästä itään päin, loivasti järven rantaa kohti viettävällä hiekkapohjaisella männikkökankaalla, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, kangaskarhunsammal sekä torvi- ja poronjäkälät. Muutaman metrin etäisyydellä rannasta on retkeilijöiden rakentama kehämäinen nuotiopaikka, jonka lähiympäristössä maanpinta on kulunut paljaaksi. Rannan suuntainen polku kulkee kohteen koillispuolitse noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä kohteesta. 3 Voimassa 2013-11-21T01:17:18 661.52514648 109.44416521
arkeologinenkohde_alue.2878 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2878 163639 {E48FF5EE-F9EC-4F94-BE93-3B5DEC1117B4} Jylmäkänsaari kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 120 ei Muinaisjäännösrekisteri: ”Asuinpaikka sijaitsee Puuruunjärvessä olevassa Jylmäkänsaaressa, sen itärannalla. Jylmäkänsaaresta on aiemmin löydetty tasataltta (KM 1962: 1) saaressa olevan kesämökin viereiseltä hiekkarannalta. Saaren lakitasanteen itälaidalla on neljä, halkaisijaltaan 1,5-2 m kuoppaa, joista yhteen tehdystä koekuopasta on tullut löytöjä: kvartsia ja palanutta luuta. Lisäksi saaren keskellä on yksi iso, syvä kuoppa, halkaisijaltaan n. 6 m. Saaren länsikärjessä on kesämökki, jonka itäpuolella olevassa korkeassa, sortuvassa rantapenkassa on havaittu palaneita kiviä. Lisäksi Jylmäkänsaaren eteläpuolella olevan pienemmän saaren pohjoisen niemen kohdalla leikkauksessa näkyy tulisija. Koko Jylmäkänsaari ja lisäksi sen eteläpuolinen pienempi saari lienee syytä suojella muinaisjäännösalueena.” Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Lakialueen itäreunan pohjoisin maakuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä 3653335, 7050343. Kuoppa on koillis-lounas –suuntainen, 3 x 1.5 metriä kokoinen ja 0.4 metriä syvä. Pohjoisesta etelään seuraava kuoppa on koordinaattipisteessä3653333, 7050341. Kuoppa on koullis-lounas –suuntainen, 5 x 2 metriä kokoinen ja 0.4 metriä syvä. Seuraava kuoppa on koordinaattipisteessä 3653343, 7050336. Kuoppa on muita matalampi ja laakeampi, halkaisijaltaan noin 3.5 metriä ja 0.3 metriä syvä. Eteläisin kuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä 3653344, 7050327. Kuoppa on itä-länsi –suuntainen, noin 2.5 metriä pitkä ja 1.5 metriä leveä, syvyys 0.5 metriä. Saaren keskellä sijaitseva kuoppa on koordinaattipisteesä3653248, 7050282. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 6 metriä, keskellä syvyys on lähes metrin. Kuopan reunoilla on 0.2 metriä korkeat, 1.5 metriä leveät vallit. Pohjoispuolella kuopan reunat ovat epätasaiset. Pääsaaren eteläreunalta koordinaattipisteestä 3653298, 7050245 dokumentoitiin itä-länsi –suuntainen 1.5 x 1 metrin kokoinen, 0.3 metriä syvä kuoppa, joka muistuttaa saaren itäreunan kuoppia. Pienemmän saaren pohjoisessa niemessä hiekkaa oli vain pienellä alalla paljastuneena. Paljastumassa havaittiin muutamia rapautuneen kiven palasia. Muinaisjäännösalueen eteläpuolelta, Jylmäkänsaaren eteläkärjen itäreunasta, koordinaattipisteestä 3653326, 7050182 havaittiin veden ja tuulen kuluttamassa hiekkajuotissa noin 10 cm nykyisen maanpinnan alapuolella tulisijan jäännös. Tulisijassa on halkaisijaltaan noin 0.4 metrin alueella näkyvillä 15 voimakkaasti rapautunutta kiveä. Tulisijan vieressä ja osittain sen päällä kasvaa mänty, jonka juuret pitävät hiekkaa paikoillaan. Hiekka tulisijan länsipuolelta on syöpynyt ja tulisija tuhoutunee piakkoin. Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta laajennettiin pääsaaren eteläiseen nimenkärkeen, josta havaittiin tulisijan jäännös. Muinaisjäännösrekisteri. Puuruunjärvessä sijaitsevan Jylmäkänsaari. Saarella kasvaa mäntymetsää, rannan lähellä rinteissä myös koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuutena mustikkaa, puolukkaa ja sammalia. Kehitysluokka 30. 3 Voimassa 2013-11-21T20:29:20 37033.56347656 1071.45592692
arkeologinenkohde_alue.2879 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2879 163642 {AD24358F-32BD-498B-A1AC-F443715D0C17} Velliniemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 120 ei Asuinpaikka sijaitsee Puuruunjärven pohjoisosassa, luoteeseen suuntautuvan Pitkäniemen lounaisrannalla, Pitkälahden vanhalla rantatörmällä. Asuinpaikkaa vastapäätä on entinen pieni saari, joka on soistunut kiinni mantereeseen. Alueella on tehty aukkohakkuu ja hiekkainen maapohja on äestetty. Asuinpaikkalöytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) on löytynyt n. 55 x 20 m alueelta 3-4 m korkean rantatörmän päältä. Sekä niemenkärjessä, tyvessä että aivan asuinpaikan vieressä on panssariesteitä. Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Äestysvaot ovat edellisen tarkastuksen jälkeen kasvaneet umpeen, eikä alueella havaittu merkkejä muinaisesta asuinpaikasta. muilta osin kohde oli rekisterin kuvausta vastaavassa kunnossa. Muinaisjäännösrekisteri. Puuruunjärveen pistävä luode-kaakko -suuntainen Pitkäniemi. Niemi on hiekkapohjainen, pääosin äestetty kangas, jossa kasvaa sammalia, variksenmarjaa ja kanervaa. 3 Voimassa 2013-11-22T00:47:28 1810.49462891 169.58389331
arkeologinenkohde_alue.2880 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2880 163643 {3EA76B54-0DA8-4255-AC21-4B163C1B04F8} Pitkäniemi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 122 ei Pitkäniemen itäreunalla havaittiin äestysvaoissa kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä 200 metrin pituisella matkalla. Alueella on myös ehjää maanpintaa. Koordinaattipisteessä 3651143, 7051475 oli näkyvissä 8 rapautunutta kiveä noin metrin alueella muutoin lähes kivettömässä hiekassa. Alueella havaittiin viisi lähes lasimaisesta kvartsista iskettyä iskosta. Alueella havaittiin myös pala kranaatin kärkeä. Löydöt jätettiin paikoilleen. Alue on rajattu maastossa havaittujen jäännösten ja topografien mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Puuruunjärven Pitkäniemen itäreuna. Niemi on hiekkapohjainen ja lakialueeltaan tasainen. Alue on äestetty. 3 Voimassa 2013-11-22T01:02:14 4508.69824219 454.79494542
arkeologinenkohde_alue.2881 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2881 166011 {B926BCED-5BEA-4E69-B4CE-688C277D7F04} Sanginkangas 1 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 202 ei Paikalla on toisen maailmansodan aikaisia jäänteitä. Tien länsipuolella on kolme suurempaa kaivantoa ja itäpuolella poteroita. Poteroiden halkaisija on noin metri ja syvyys vaihtelee 50-70 cm välillä. Kaivanto 1: Banaaninmuotoinen n. 50 cm syvä kaivanto. Koko n. 5 x 3 m. Kaivannon itälaidalla varpujen peittämä kumpare - kenties romahtanut reuna. X= 3610360 ja Y= 7190177 Kaivanto 2: Suorakaiteen muotoinen n. 40 cm syvä koillis-lounassuuntainen kaivanto. Koko n. 7 x 2 m. X= 3610372 ja Y= 7190177 Kaivanto 3: Halkaisijaltaan n. 11 m kokoinen pyöreä kaivanto, jonka syvyys on 20-30 cm. Kaivannon länsilaidalla on n. 3 x 4 m kokoinen "kulkuaukko". Mahdollisesti majoitustila? X= 3610417 ja Y= 7190167 Potero 1: X= 3610550 ja Y= 7190256 Potero 2: X= 3610551 ja Y= 7190260 Potero 3: X= 3610560 ja Y= 7190254 Potero 4: X= 3610571 ja Y= 7190250 Potero 5: X= 3610570 ja Y= 7190238 Potero 6: X= 3610566 ja Y= 7190174 Potero 7: X= 3610601 ja Y= 7190150 Potero 8: X= 3610597 ja Y= 7190146 Potero 9: X= 3610592 ja Y= 7190144 Aluemainen. Rajaus perustuu näkyvien rakenteiden rajoihin. Osa kohteista merkitty SutiGisiin, osa löydetty inventoinnissa. Talvisodan taistelupaikka/venäläisten tukikohta Maasto vaihtelee alueen länsilaidan mäntykankaasta itäpuolen avohakkuualueeseen. 3 Voimassa 2014-04-10T13:31:32 12480.65380859 715.0585334
arkeologinenkohde_alue.2882 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2882 163473 {21B3938E-0A9A-4B26-A6A4-0BB13CDE2ADE} Kalliojärven kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 172 ei Kohteessa on savottakämpän jäännös, johon kuuluu kolme rakennusta. Rakennus 1 (reiskapiste 163468, koordinaatit 3667604, 7053478) Kohteessa on 14 x 7.5 m kokoinen rakennus jäännös, jonka pitkä sivu on järven suuntainen. Rakennuksen puolivälissä on ilmeisesti sijainnut väliseinä. Hirsien päät ovat sahalla ja kirveellä katkottuja. Oviaukko on todennäköisesti sijainnut pohjoisseinän itäreunassa. Rakennuksessa ei havaittu kiuasta. Rakennus 2 (reiskapiste 163469, koordinaatit 3667651, 7053443) Kohteessa on 18 x 7.5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka pitkä sivu on kohti järveä. Rakennuksen lattia-alalla on kuoppia. Rakennuksen luoteiskulmassa on mahdollisesti ollut jonkunlainen lisäosa, jonka seinälinja kulkee noin 2 metrin päässä rakennuksen seinälinjasta heikkona kohoumana kuntassa. Myös rakennuksen pohjoispuolella on kuoppia. Niistä on mahdollisesti otettu ainesta maapenkkoihin. Rakennus 3 (reiskapiste 163471, koordinaatit 3667681, 7053417) Kalliojärven rannassa noin 5 x 5 metrin alueella kasvaa ympäristöä huomattavasti tiheämmin koivuja ja kuusia. Tiheämpi puusto jatkuu vesirajaan saakka, mutta kostean ja epätasaisen pohjan vuoksi alue jätettiin pois rakennuksen alaa arvioitaessa. Tiheäkasvuisen alan kaakkoisnurkassa on halkaisijaltaan 1,5 metrin kokoinen kiuas, jonka korkeus on noin 0,5 metriä. Rannassa kuntan alla on mahdollinen laiturin alkukiveys. Noin 2 metrin päässä rakennuksen pohjoispuolella lähellä kulmia on kaksi maakuoppaa. Rakennuksen keskelle tehtiin kairaus, josta paljastui noin 10 senttimetrin paksuinen hiilikerros. Rakennus on todennäköisesti palanut tai poltettu. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännästen mukaan. Esko Kuitusen ja Reijo Kortelaisen tiedonannot. Vanha savottakämppä, talli ja sauna. Rajavyöhykkeellä sijaitsevan Kalliojärven kosteikkoinen pohjoisranta. Rajavartijoiden polku kiertää lammen pohjoispuolitse. Alueella on mäntyä, koivua ja kuusta kasvava sekametsä, jossa on aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa ja sammalta. Metsän kahitysluokka on 60. 3 Voimassa 2013-11-18T13:13:17 2138.93310547 273.8695327
arkeologinenkohde_alue.2883 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2883 163496 {E0A6F3B3-E1F3-4C46-86EB-4516FD33F137} Saarelainen asuin- ja hautapaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 175 ei Kohteessa on kolme rakennuksen kiuaskiveystä ja kolme pitkänomaista kuoppaa maassa, todennäköisesti hautapainanteita. Paikalla tiedetään olleen Heikki Saarelaisen suurperheen asuinpaikka 1600-luvulla. Koko perhe menehtyi suurten kuolonvuosien aikana. Saarelainen kiuaskiveys jäännös (reiskakohde 158901, koordinaatit X=3637413 Y=7059271) Kohteessa on halkaisijaltaan noin 3.3 metrin kokoinen, 0.8 metriä korkea luonnonkivistä ladottu kiviröykkiö, joka on täysin kuntan alla. Saarelainen kiuaskiveys jäännös 2 (reiskakohde 158908, koordinaatit X=3637419 Y=7059277) Kohteessa on halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen, 0.6 metriä korkea täysin kuntan peittämä kiviröykkiö. Saarelainen kiuaskiveys jäännös 3 (reiskakohde 158909, koordinaatit X=3637430 Y=7059284) Kohteessa on halkaisijaltaan noin 2.5 metrin kokoinen, 0.6 metriä korkea kiviröykiä, joka on täysin kuntan alla. Saarelainen hauta 1 (reiskakohde 158910, koordinaatit X=3637423 Y=7059229) Etelä - pohjois -suuntainen 0.9 m pitkä, 0.4 leveä, 0.4 syvä kuoppa, todennäköisesti hauta. Saarelainen hauta 2 (reiskakohde 158911, koordinaatit X=3637424 Y=7059231) Pohjois - etelä -suuntainen, 0.8 m pitkä, 0.4 m leveä ja 0.4 m syvä kuoppa. Todennäköisesti hauta. Saarelainen hauta 3 (reiskapiste 158912, koordinaatit X=3637432 Y=7059233) Pohjois - etelä -suuntainen, 2.2 m pitkä, 0.6 m leveä ja 0.8 m syvä kuoppa, todennäköisesti hauta. Alue on rajattu maastossa havaittujen kiuas- ja hautapainannejäännösten mukaan. Koska kyseessä kuitenkin on suurperheen asuinpaikka, jonka jäsenet oletettavasti on haudattu alueelle, on todennäköistä, että hautoja on alueella lisää ja ne jäävät mahdollisesti rajatun alueen ulkopuolelle. Sutigis-havainto ja merkintä peruskartalla. Heikki Saarelaisen suurina kuolonvuosina (1695-1697) kuolleen suurperheen asuin- ja hautapaikka. Havukkalammen länsipuolinen kuusimetsä, jossa aluskasvillisuutena mustikkaa, puolukkaa ja sammalta. Alueen itäpuolella kulkee hiekkatie. Alueen kaakkoispuolella voi havaita muutosta kasvillisuudesta. Paikalla luultavasti on ollut entisen tilan peltoa. Tilan paikka on vanhojen kuusien keskellä noin 35 metriä pohjoisluoteeseen muistomerkistä.Metsän kehitysluokka on 40. 3 Voimassa 2013-11-18T17:47:53 2672.21289062 200.22758303
arkeologinenkohde_alue.2884 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2884 163917 {094892EB-06AB-4582-BF36-88D927C2AC30} Mäntyvaara tila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 160 ei Asuinrakennus jäännös X=3652223 Y=7056218 Kohteessa on rakennuksen jäännös, josta on jäljellä betonisokkeli, tiilistä muurattua uunia ja kuistin katto. Rakennuksen jäännös on 10.5 x 8 metrin kokoinen. Rakennuksen kaksi metriä korkea uuni on muurattu punaisista ja valkoisista tiilistä. Lattia-alalla on lahoa puutavaraa, muun muassa ovi. Kuistin katto kattohuovalla päällystetty pärekatto, jonka seinärakenteet ovat lautaa. Navetta X=3652257 Y=7056226 Lounas-koillis –suuntainen 15 x 7 metrin kokoinen betonisokkeli, jonka lounaispäädyssä noin 5 metrin etäisyydellä seinälinjassta on 2 x 3 metrin kokoinen 0.3 metriä korkea kiveys, joka on todennäköisesti navetan rampin jäännös. Sokkelin sisäpuolella on lahoa puurakennetta. Rakennuksen sisällä on myös tiilestä muurattu savupiipun jäännös. Sauna X=3652245 Y=7056256 4.5 x 3.5 metrin kokoinen kivisokkeli, jonka sisällä on 1.5 x 1.5 metrin kokoinen kiukaan parusta. Rakennuksen koillisseinustalla on porraskiveys. Rakennuksen edustalla on sanko. Vaja 2 X=3652282 Y=7056239 4 x 5 metrin kokoinen pystylaudoituksella tehty rakennus, jonka sisäläl piikkilankavyyhtejä, sanko, mopon osia ja puinen astiankuivausteline. Rakennus jäännös X=3652239 Y=7056242 Kohteessa on 1.8 x 1.5 metrin kokoinen pystylaudoista naulattu rakennus, jossa on ollut huopakatto. Rakennuksen lautalattia on lahonnut . Ovi itäpuolella. Kaivo X=3652254 Y=7056243 Betonirenkailla reunustettu kaivo, jonka avoin suuaukko on peitetty tynnyrillä ja sangoilla. Kellari X=3652187 Y=7056252 Kohteessa on 4 x 1.5 metrin kokoionen , 0.7 metriä korkea kivettyseinäinen kellarin jäännös. Kellarin ovi on ollut lounaaseen. Kellarin pohjois- ja koillispuolella on noin 10 x 6 metriä kokoinen tasainen alue, jonka koillisreunalla on kivijalka, joka erottuu ympäristöstä noin 0.6 metrin kohoumana. Viljelyröykkiö 1 X=3652203 Y=7056286 Kohteessa on halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoinen, 1.1 metriä korkea kivilatomus kuusta kasvavan raivatun alueen ja sekametsää kasvavan alueen välissä. Viljelyröykkiö 2 X=3652161 Y=7056269 Kiviaita X=3652121 Y=7056188 Noin 25 metriä pitkä 1.2 metriä leveä, 0.6 metriä korkea, erikokoisista kivistä kasattu. Noin metrin korkuinen, 4 x 8 m kokoinen kivilatomus. Puuvaja X=3652274 Y=7056163 Pystylaudoista rakennettu 1.9 metriä korkea, 2.3 x 2.9 metriä kokoinen vaja, katto puuttuu. Sisällä tynnyri ja polkupyörän osia. Ovi tielle päin. Mäntyvaara maakuoppa (autotalli?) X=3652338 Y=7056099 4 x 3 metrin kokoinen, 1.7 metriä syvä kuoppa, koillis-lounas-suuntainen. Kuopan keskellä on oja ja sivuilla penkkimäinen muoto. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Sutigis-havainto. Maatilan jäännös. Mäntyvaaran eteläpuoli, jossa istutettuja kuusia, pihapiirin heinä- ja niittykasveja, sekä paikoitellen luontaista metsikköä. Kehitysluokka 60. 3 Voimassa 2013-11-30T19:50:58 20666.91210938 799.85644609
arkeologinenkohde_alue.2885 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2885 163922 {110309F7-F82D-44E4-B7B5-5212AF14415B} Saarijärvi ampumapesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Saarijärvi ampumapesäke X=3652113 Y=7057267 Harjun laen pohjoislaidalla on noin 20 metriä pitkä harjun suuntainen ampumapesäke. Saarijärvi ampumapesäke 2 X=3652055 Y=7057244 Kivillä reunustettu noin 3 x 5 metrin kokoinen ampumapesäke. Kohteen pohjoispuolella on yhdyshautaa. Ampumapesäke 3 X=3652068 Y=7057191 Noin 10 metrin pituinen harjun reunaan päättyvä ampumapesäke. Ampumapesäke 4 X=3652102 Y=7057115 Harjun juurella, kangasmaaston reunassa on sisältä puurakenteinen ampumapesäke. Alue on rajattu maastossa havaittuje jäännöste mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa. Saarijärven pohjoispäädyn eteläpuoli, järven länsipuolella kulkeva hiekkaharju. Mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena, sammalta, jäkälää ja puolukkaa. . Harjun lounaispuolella on kosteikko, jossa virtaa oja.Harjun laella kulkee Karhunpolku-reitti. 3 Voimassa 2013-11-27T04:26:19 5147.59472656 458.88080392
arkeologinenkohde_alue.2886 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2886 162052 {D7DF3A73-6297-4053-8688-902ECF94E631} Eilankumpu kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 236 ei Kohteessa on neljä metsätyökämpän rauniota. Alakohde 1, koko: 9,4 x 6,4 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennelmasta on kolme hirsikertaa jäljellä. Kirveellä ja sahalla katkotut hirret on nurkista salvettu. Itäseinän keskellä on uunin kiviraunio, jonka koko on 2,3 x 3 x 1,2 metriä. Päällä kasvaa nuoria koivuja. Alakohde 2, koko: 16 x 4,6 metriä. Väliseinät 8 ja 12 metrien kohdalla länsipäästä mitattuna. Pitkät sivut kulkevat lännestä itään. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja nurkat on salvettu. Hirsien välissä on kunttaariive. Kattolaudat ovat romahtaneet rakennelman päälle ja ne on kirveellä halkaistuja. Alakohde 3, koko: 5,6 x 3,8 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmasta on jäljellä kaksi lahonnutta hirsikertaa. Alakohde 4, koko: 5,3 x 5 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Lounaiskulmassa on uunin kiviraunio, jonka koko on 2 x 2,3 x 0,5 metriä. Hirret on salvettu ja sahalla ja kirveellä katkottu. Ovi on länsiseinän keskellä. Päällä kasvaa nuoria koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia. Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohde sijaitsee Ukonselän kivisen moreeniharjun itälaidalla suon reunassa. Alueella kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2013-12-03T15:43:21 822.99975586 129.71950424
arkeologinenkohde_alue.2887 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2887 162061 {53AE56C6-72D6-4F56-AB29-D6E35F708F7E} Ukonvuoma rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 232 ei Kohteessa on kahdeksa pientä hirsisalvoskämppää, joista osa on osittain maahan kaivettuja ja osassa on uunin kiviraunio. Alakohde 1, koko: 3 x 3 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennelma on puoliksi maahan kaivettu ja kuopan seinissä on näkyvissä lahoja hirsiä. Pääasiallisesti seinät erottuvat turvevallina. Koilliskulmassa on 1 x 1 x 1 metrin kokoisen uunin kiviraunio. Alakohde 2, koko: 5,3 x 3,7 metriä, pitkät seinät kulkevat koillisesta lounaaseen. Hirret on alapuolelta salvettu ja katkottusahalla. Katto on ollut halkaistuista laudoista Alakohde 3, koko: 3,4 x 3,4 metriä, pitkät seinät kulkevat idästä länteen. Puoliksi maahan kaivettu rakennelma, kuopan seinissä on hirsirakenteita. Koillisnurkassa on uunin kiviraunio, jonka koko on 1 x 1 x 1 metriä. Alakohde 4, koko: 3,3 x 3,3 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin.Seinät erottuvat turvevalleina. Koillisnurkassa on uunin kiviraunio, jonka koko on 1 x 1 x 1 metriä. Alakohde 5, koko: 3,4 x 3,4 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Seinistä on 7 hirsikertaa jäljellä. Hirret on nurkista alapuolelta salvettu.Hirret on sahalla katkottu. Ovi on ollut eteläseinän keskellä. Alakohde 6, koko: 3,8 x 3,8 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin.Puoliksi maahan kaivettu. Koillisnurkassa on suuri, 80 cm halkaisijaltaan olevista kivistä ladottu uunin raunio. Päällä kasvaa kuusia ja mäntyjä. Alakohde 7, koko: 4,5 x 4 metriä, pitätseinät kulkevat idästä länteen.Seinistä on jäljellä muutama sahalla katkottu hirsi. Alakohde 8, koko: 3,2 x 3,2 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Seinät erottuvat enää metrin vahvuisena turvevallina. Keskellä on suuri kiviläjä uunin rauniosta. Mahdollisesti saunan jäännös. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteista mitattujen gps pisteiden ylle. Silvia. Kämppien merkitys on epäselvä. Niitä on ehkä käytetty porotaludessa tai metsätöissä. Kohde sijaitsee kivisen moreenikankaan itäreunassa. Paikalla kasvaa kuiva mäntymetsä, jossa aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa ja jäkälää. Kohde rajautuu idässä suohon, jossa kulkee kohteen editse oja. 3 Voimassa 2013-12-03T15:45:00 1473.97949219 196.76229181
arkeologinenkohde_alue.2888 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2888 162065 {27868944-77F6-4CB7-8FD1-EB907362B618} Kellopalo rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 239 ei Kohteessa on kahden pienen rakennuksen rauniota. Alakohde 1 on pienen hirsistä tehdyn rakennuksen jäännös, seinät erottuvat lahoina hirsinä. Koko: 4 x 4 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Rakennelma on puoliksi maahan kaivettu ja päällä on kattolautoja. Luoteiskulmassa on 1 x 1 x1 metrin kokoinen uunin kiuas. Rakennelman päällä kasvaa kuusi ja koivu. Alakohde 2 on pienen hirsisen rakennuksen jäännös. Koko: 3, 6 x 3,8 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Jäljellä on yksi laho hirsikerta. Mahdollisesti talli, joka on tehty viereisen, uunillisen kämpän yhteyteen. Kohde rajautuu aluemaisesti alakohteisiin mitattujen gps pisteiden ylle. Uusi löytö. Pieni kämppä ja talli. Samanlaisia rakenteita on Kohteissa Ukonvuoma 162061. Kohde sijaitsee kivisellä mäntykankaalla, joka laskee koilliseen suolle. 3 Voimassa 2013-12-03T15:46:42 365.21679688 74.80876873
arkeologinenkohde_alue.2889 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2889 163070 {313FB09A-7018-4286-89B0-54662026F7CC} Heinäjängänlehto asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 206 ei Asuinrakennuksen kivijalka, valmistettu liuskekivistä, koko on 7,8 m x 6,5 m. Päällä kasvaa tiheästi kasvillisuutta. Sen keskellä on uuni joka on osin pystyssä, sekä piippu joka on pääosin sortunut. Uuni on muurattu ja rapattu, rappausta osin säilynyt. Rakennuksen pohjan lähellä on betonitiilistä muuratun piipun pätkä. (x 3461057, y 7495637) Edellisestä etelään vajaan 20 m päässä on kaivo. Sen ympärillä on pyöreä valli, reunoilla on hirsikehikko. Kansi on sortunut, pari lautaa on jäljellä. Koko on noin 1 m x 1 m ja n. 1,5 m syvä kuoppa. Aivan kaivon vieressä on pieni kivikasa, mahdollisesti lieden jäänteet, mutta ei rakennuksen jäännöstä. (x 3461065, y 7495615) Kaivosta noin 20 m itään on mahdollinen saunan paikka. Jäljellä on uunin pohja ja kasa betonitiiliä sekä tiilisen savupiipun pätkiä. Lieden koko on noin 3 m x 1,2 m. Vieressä on peltinen vesipadan katkelma, öljytynnyrin pätkiä ja polkupyörän runko. Vieressä kasvaa tiheää koivikkoa. (x 3461091, y 7495621) Kohde rajautuu havaittujen rekenteiden läheisyyteen. Vanha kartta/SutiGis. Merkitty vuoden 1965 peruskarttaan Lehdon tilana, jossa on asuinrakennus ja kaksi talous- ja varastorakennusta. Vuoden 1989 peruskartassa alue on merkitty niittynä. Lehdon tilan paikka. Kohde sijaitsee Jeesiön kylän pohjoispuolella, Heinäjängänlehdon kaakkoisreunassa. Vanha tilan piha, aukeaa heinikkoa jonka reunoilla kasvaa koivuja ja pajuja. 3 Voimassa 2014-01-13T15:20:47 2445.32177734 202.25670663
arkeologinenkohde_alue.2890 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2890 163098 {E7BC19E3-98F1-4967-BBE2-42BE12145C09} Rautio asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 202 ei Talon paikka josta on jäljellä vain liuskekivistä muurattu uuni, joka on osin sortunut. Sen nykyinen korkeus on noin 3 m, ja alaosan koko noin 2 m x 2 m. Alareunassa on galvanoitua peltiä. Edellisestä noin 20 m itään on pieni uunin jäännös, joka on osin sortunut. Sen on kooltaan noin 1,5 m x 1,5 m ja 1m korkea. Mahdollinen navetan tai saunan paikka. Pihalla on pari pientä kasaa lautoja, eli kaikki rakennukset on purettu. Edellisestä noin 15 m koilliseen, pienehkön kuusen alla ja osin pajupuskan peittämänä on kaivo. Se kuoppa on hirsillä reunustettu, koko n. 1,5 m x 1,5 m. Ympärillä on pyöreä matala valli. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. SutiGis/vanha kartta. Vuoden 1965 peruskarttaan paikalle on merkitty Raution tila, jossa on asuinrakennus ja kolme talous- tai varastorakennusta. Vanha asuintila. Kohde sijaitsee Jeesiön kylän pohjoispuolella, Isaovaaran koillisreunalla. Vanha talon pihapiiri jossa kasvaa heiniä ja sammalia sekä koivua reunoilla. 3 Voimassa 2014-01-13T15:19:45 1474.11938477 155.81675861
arkeologinenkohde_alue.2891 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2891 166013 {EF2DE42C-D838-466A-9D8C-CF775E992963} Kirkkosaari 1 leimapuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Saarella oli useita kelohonkia, joissa oli pilkkoja ja leimoja. Inventoinnissa niitä kartoitettiin tältä alueelta 8 kpl, mutta niitä on todellisuudessa enemmän ja laajemmalla alueella. Puihin on iskettu Metsähallituksen leima. Aluemainen Kohde löytyi inventoinnissa. Leimapuita Sekametsä, jossa aluskasvillisuus varpuaja 3 Voimassa 2014-01-29T16:17:40 3408.43481445 246.60921384
arkeologinenkohde_alue.2892 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2892 166105 {4E16E209-B998-4E5D-AB1A-932E1628A59D} 890010065 Välimaa Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1115 Kodanpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 51 48 ei MJ-rekisteri: Museotilan aitauksen sisäpuolisella alueella on todettu ainakin yhdeksän - kymmenen hirsirakennuksen, turvekodan tai kammin pohjaa ja rantakaistaleella kentän väilittömässä läheisyydessä ainakin kuusi kodansijaa. Jokitörmän läheisyydessä olleista rakenteista osa on sortunut eroosion vaikutuksesta. Näiden lisäksi museoalueen aidasta noin 50-100 m länteen on varpuja kasvavalla rantaterassilla useita kodansijoja, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Muutama kymmenen metriä aidasta länteen, "rasitetien" pohjoispuolella, on vuonna 1990 havaittu myös tuvanpohja mahdollisine tulisijan jäännöksineen. Se on lähes neliö ja kooltaan n. 6x 6 m. Rakennuksenpohjan ympärillä on myös todettu jäännöksiä aitauksesta. Edelleen Utsjoki - Nuorgam maantien pohjoispuolella on n. 10 m Välimaan aidan kaakkoiskulmasta ja muutama metri tieltä suorakaiteinen rakennuksenpohja. Löydöt: rautakirves (KM 24400). Ks. 1985 Carpelan (muistio). Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja siirtynyt Museovirastolta Metsähallituksen hallintaan 2014. Vuonna 2014 kartoitettiin yhteensä 32 kodan- tai rakennuksenpohjaa ja vanhan vinttikaivon röykkiö sekä vanhan käymälän pohja. Mj-rekisteri. Paikalla käytiin myös kesällä 2014 (Eija Ojanlatva ja Paula Pelttari) seuraamassa Välimaan päärakennuksen korjaukseen liittyviä kaivuita. Seinustojen kunttakerrokset siirrettiin pois ja kaivettiin maata sadevesien ohjaamiseksi. Myös kaksi ojaa kaivettiin. Samalla kartoitettiin Välimaan muinaisjäännökset. Kohteiden numerointi perustuu T. Rankaman vuonna 1990 tekemään kartoitukseen. Kohde, Välimaan museotila, sijaitsee Pajukosken tilan länsipuolella, Tenon ja maantien välissä, ruohottuneella ja pensaikoituneella rantaterassilla. Tilan rakennukset on entisöity kuvaamaan utsjokilaista, Tenon varren jokilappalaistaloutta, jolle on ominaista kalastuksen ohella karjan ja lampaiden hoito. 3 Voimassa 2017-07-27T14:39:55 55028.16723633 1048.45586719
arkeologinenkohde_alue.2893 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2893 166124 {CFD7BC19-FC5F-446F-AE30-74EB17BF269A} 1000017452 Ganesvárri 1 Pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Ainakin 13 pyyntikuopan järjestelmä Ganesvárrin (Kenesvaaran) kaakkoispuoleisessa laaksossa sijaitsevan pienen lammen kaakkoispuolella, Kenestuvalta runsas 3 km koilliseen. Kuopat ovat rinteen vastaisesti osin ketjumaisesti noin 150 m matkalla alueen pohjoisosassa ja noin 350 m matkalla enemmän hajallaan ja rinteen suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Kuoppien koko vaihtelee yleensä halkaisijaltaan noin 2.5 metrisestä aina 4-metriseen. Muutama kuopista on pienempiä. Syvyyttä kuopilla on enimmillään toista metriä. Ne sijoittuvat pääosin laakson suuntaisen voimalinjan länsipuolelle. Pohjoisessa pari kuoppaa on linjan alla ja itäisin kuopista sijoittuu sähkölinjan itäpuolelle. Pyyntikuopat ovat pääasiassa harvaa tunturikoivikkoa ja variksenmarjavarvikkoa kasvavassa maastossa, osin vain jäkälää kasvavalla alueella. Ilmoituksen mukaan alueella on ainakin pari tarkastuksessa havaitsematonta kuoppaa. Noin 400 m etelään kuopista alempana laaksossa on ainakin kaksi pyyntikuoppaa (kohde Ganesvárri 2), josta edelleen noin 600 m lounaaseen sijaitsee yksittäin havaittu mahdollinen pyyntikuoppa. Mj-rekisteri Tarkastus 28.9.2010. Ei erillistä tarkastuskertomusta. Tarkastus utsjokelaisen Viljo Vallen ilmotuksen perusteella, jonka mukaan alueella olisi pari muuta pyyntikuoppaa, ja yksi mahdollinen purnu. Ilmoitus kattaa myös tässä erillisenä pidetyn kohteen Ganasvárri 2. 3 Voimassa 2014-02-04T12:10:49 20972.6237793 936.96689641
arkeologinenkohde_alue.2894 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2894 166128 {1DFC653A-387C-456A-9513-9B9965C075D8} 1000001181 Sirddaluoppal Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo muinaismuistolaki 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon ei Goahppelávžejávrin eteläpuolella, Sirddaávžin itäpuolella olevalta pyyntikuoppa-, purnu- ja tulisijakohteelta tunnetaan 70 pyyntikuoppaa, 8 kehäliettä, kvartsiasuinpaikka ja purnu/kivikkoon tehty pyyntikuoppa. Eteläisimmistä kuopista on vain reilut 300 m kohteeseen Sirddaávži (1999 kertomus), josta tunnetaan lisäksi 9 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppaketju on pohjois-eteläsuuntainen. Lisäksi lammen rannalta, pyyntikuoppaketjun tuntumasta, on löytynyt kvartsinen bipolaariytimen puolikas, iskoksia ja retusoidun kvartsiesineen katkelma. Eteläisimmät kuopat muodostavat rivistön, joka paikoitellen on kaksinkertainen. Kuoppia on paikoin vierivieressä, paikoin harvemmassa maastosta riippuen. Kuopat ovat useimmiten soikeita tai soikeanpyöreitä ja suuria. Soikeiden kuoppien pituusakseli voi olla joko kuopparivin suuntainen tai siihen nähden poikittainen. Huolimatta maaperän hiekkaisuudesta, monet kuopista ovat säilyneet huomattavan syvinä. Osa kuopista on pienempiä ja muutamat niin matalia, ettei voi olla varma siitä, onko niitä käytetty lainkaan pyyntikuoppina tai onko alueella eri-ikäisiä kuoppia. Mj-rekisteri Muinaisjäännösryhmä 70 pyyntikuoppaa, 8 kehäliettä, kvartsiasuinpaikka ja purnu/kivikkoon tehty pyyntikuoppa 3 Voimassa 2017-11-03T14:22:39 63056.64379883 3441.59781143
arkeologinenkohde_alue.2895 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2895 163923 {7B56C7E9-2358-4F4C-A9BA-F14D26697275} Syväjärvi ampumapesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 140 ei Niemekkeen lakialueelle on kaivettu laen kiertävä yhdyshauta, jonka ulkopuolelle on kaivettu ampumapesäkkeitä. Pesäkkeiden seinämissä on puurakenteita. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Toisen maailmansodan aikainen yhdyshauta ja ampumapesäke jäännös. Ampumapesäkkeet ovat siilipuolustuksessa, kohde saattaa olla venäläisten rakentama. Syväjärven ja Välilammen välinen niemi, jonka pohjoispuolella kulkee hiekkaharju, jonka takana Saarijärvi -Alue on hiekkapohjaista. Alueelle pääsee kulkemaan suo-ojan ylittävää siltaa pitkin. 3 Voimassa 2013-11-30T19:54:04 6838.34326172 374.46739076
arkeologinenkohde_alue.2896 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2896 163924 {4C9D3890-2B8D-4851-9752-E02E28A00D5A} Välilampi ampumapesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 140 ei Alueen eteläpäässä on harjun poikki kaivettu kolme metriä leveä ja 1.5 metriä syvä yhdyshauta ja pohjoispäässä yksittäinen ampumapesäke. Kohde on rajattu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. KOhde löytyi inventoinnissa. Saarijärven ja Välilammen välinen luode-kaakko-suuntainen hiekkaharjanne, jonka laella kulkee Karhunpolku-kierros. Alueella kasvaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2013-11-30T19:55:53 3385.12255859 305.70333475
arkeologinenkohde_alue.2897 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2897 164011 {9377ECC0-E003-4CC3-8F37-0A9BE5BFEE93} Markunlampi ampumapesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 138 ei Ampumapesäke 1 X=3653546 Y=7055944 Kohteessa on 2 x 2 metrin kokoinen ampumapesäke, jonka seinissä on hirsirakennetta, joka on tuettu paikoilleen pystypaaluin. Paaluissa on näkyvillä rautalankaa. Yhden pystypaalun päähän on upotettu hylsyjä, joissa on vuosiluku 1941. Vahvimmat seinärakenteet ovat pohjoisen ja idän puolella. Ampumapesäke 2 X=3653564 Y=7055942 Kohteessa on kaksipaikkainen ampumapesäke, jonka ampumasuunnat ovat kohti pohjoispuolista suota. Ampumapesäke 3 X=3653637 Y=7055920 Ampumapesäkem jossa on itä-länsi-suuntainen, siksak-muotoinen 17 metriä pitkä puuvahvisteinen valli, jossa on rautalangalla kiinnitetyt pystypaalut tukemassa rakennetta. Yhdyshauta X=3653648 Y=7055903 Lähes etelä-pohjoissuuntainen yhdyshauta, jonka pohjoispäässä on ampumapesäke kohti suota. Pesäkkeessä on sisältä puulla vuoratut seinät. Yhdyshauta madaltuu kohti etelää mentäessä. Kohde rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Änäkäisen länsipuolella suon keskellä oleva metsäsaareke, jossa kasvaa mäntyjä, sammalta, puolukkaa, variksenmarjaa. 3 Voimassa 2013-11-30T19:58:44 2898.38525391 303.93290686
arkeologinenkohde_alue.2898 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2898 164138 {6C8894AE-B8D8-4A34-A7A4-79A901E3C30C} Utriaisvaara tila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Alueella on rakennusten jäännöksiä, kolme kaivoa, kiviaitaa ja itäosassa useita viljelyröykkiöitä. Koordinaattipisteessä on rakennus jäännös 1. Kohteessa on koillis-lounas-suuntainen, 17.5 x 7.5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstään kuusia kasvavana, koholla olevien seinavallien ympäröivänä kuoppana. Rakennuksessa on luonnonkivistä kylmämuurattu 2.5 x 3 metrin kokoinen, noin 1.1 metriä korkea uunin jäännös. Rakennuksen lattia-ala on syvimmiltä kohdiltaan noin metrin alempana ympäröivää maanpintaa. Lattia-alalla on metalliromua. Koordinaattipisteessä X=3656864 Y=7062356 on rakennus jäännös 2. KOhteessa on 4.5 x 4.5 metrin kokoisen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstään noin 0.2 metriä korkeana, 0.4 metriä leveänä kivijalkana. Koordinaattipisteessä X=3656857 Y=7062367 on rakennus jäännös 3. KOhteessa on suorakaiteenmuotoinen, 6 x 3.6 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstään 0.1-0.4 metriä korkeana kohoumana. Rakennuksen seinälinjat muodostuvat ilmeisesti osittain kivistä, osittain maapenkasta. Koordinaattipisteessä X=3656847 Y=7062382 on rakennus jäännös 4.KOhteessa on suorakaiteen muotoinen, 3 x 3.5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstään kohoumana. Seinälinjoissa on kiveä ja puuta. Kaivo 1 koordinaattipisteessä X=3656791 Y=7062306. Kaivo on kivillä reunustettu, halkaisijaltaan noin metrin kokoinen ja 1.3 metriä syvä. Kaivossa ei ole vettä. Kaivo 2 koordinaattipisteessä X=3656851 Y=7062347. Kaivo on vaakasuoraan asetelluilla puilla reunustettu ja suorakaiteen muotoinen. Kaivon mitat ovat 1 x 1.2 metriä, vedenpinta on noin metrin syvyydellä. Kaivo 3 on koordinaattipisteessä X=3656843 Y=7062399. Kaivo on 0.8 x 1 metrin kokoinen. Yläosa on vuorattu 0.3 metrin syvyydelle vaakapuilla, joiden alla on reunakiveys. Kaivossa on vettä noin 0.7 metrin syvyydessä. Koordinaattipisteessä X=3656851 Y=7062330 on kivirakenne. Rakenne on 9 x 2.3 metrin kokoinen, noin 0.3 metriä korkea, koillis-lounas-suuntainen tasainen kiveys, jonka luoteispuolella on samankokoinen, 0.7 metriä syvä kuopanne, josta lähtee kapea kaivettu oja kohti koillista. Oja on 0.7 metriä leveä ja 0.3 metriä syvä. Koordinaattipisteessä X=3656908 Y=7062294 on noin 60 metriä pitkä luode-kaakko-suuntainen kaksinkertaisen kiviaidan jäännös. KOhteessa on toisistaan noin 2 metrin päässä kulkevat noin 0.7 metriä leveät, 0.3 metri korkeat samansuuntaiset kiveykset. Maakuoppia koordinaattipisteessä X=3656825 Y=7062256. Kohteessa on kolme 4 x 2.5 metrin kokoista, 12.5 metriä syvää maakuoppaa, kaivettuna kohtisuoraan alarinteeseen, eli kohti etelää. Kuopat ovat ehkä olleet kellareita. Viljelyröykkiö 1 koordinaattipisteessä X=3656800 Y=7062362. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 2.5 x 1.5 metrin kokoinen, 0.6 metriä korkea sammaleenpeittämä kiviröykkiö, jonka päällä kasvaa pihlaja. Viljelyröykkiö 2 koordinaattipisteessä X=3656743 Y=7062339. Röykkiö on 3 x 3 metrin kokoinen ja 0.6 metriä korkea. Röykkiön keskell on kuoppa ja ympärilstössä ojitusta. Viljelyröykkiö 3 koordinaattipisteessä X=3656715 Y=7062312. Röykkiö on pitkänomainen, 12 x 5 metrin kokoinen ja noin 0.7 metriä korkea. Viljelyröykkiö 4 koordinaattipisteessä X=3656720 Y=7062298. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 4.5 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Röykkiön raunassa on kuoppa. Viljelyröykkiö 5 koordinaattipisteessä X=3656694 Y=7062236. Röykkiö on 2.5 x 2.5 metrin kokoinen ja noin 0.6 metriä korkea. Viljelyröykkiö 6 koordinaattipisteessä X=3656750 Y=7062222. Röykkiö on 8 x 5 metrin kokoinen ja 1.2 metriä korkea. Alue rajautuu maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Sutigis-havainto. Vanhan maatilan jäännös. Utriaisvaaran tasainen heinää, sammalta ja kuusia kasvava lakialu lähellä rajavyöhykettä. 3 Voimassa 2013-12-07T23:34:29 36304.65429688 763.90338202
arkeologinenkohde_alue.2899 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2899 170479 {5144C3E2-D8B1-48D5-A254-1B60B370C956} 1000003020 Poojärvi E muinaisjäännösryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 192 ei Mika Sarkkinen on löytänyt paikalta esihistoriallisen asuinpaikan (2002: 24) ja viisi pyyntikuoppaa (2002: 25). Asuinpaikalta Sarkkinen on löytänyt kolme kvartsia. Lisäksi alueelle tehdystä koekuopasta löytyi kaksi kvartsi-iskosta ja palanutta kiveä. Asuinpaikka: P= 7426363 I= 3478925. Asuinpaikan laajuus ei ole edelleenkään tiedossa. Inventoinnissa rannasta havaittiin yksi iso kvartsikimpale. Koordinaattipiste osoittaa Sarkkisen mainitsemaa halkaisijaltaa 1,5 metristä tasapohjaista kuopannetta. Pyyntikuoppa 1: P= 7426412 I= 3478970. Pyyntikuoppa sijaitsee rinteessä, minkä vuoksi sen koon arviointi on haastavaa. Pohjoisseinämän rajoja on erityisen vaikea tunnistaa. Kuopan halkaisija 2,5 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 2: P= 7426371 I= 3478975. Pyyntikuopan halkaisija on n. 3,4 m ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 3: P= 7426322 I= 3478971. Pyyntikuopan halkaisija on 3,2 m ja syvyys 55 cm. Kuoppa on aavistuksen ovaalinmuotoinen. Se on lisäksi rakennettu rinteeseen, mikä vaikeuttaa mittaamista. Pyyntikuoppa 4: P= 7426298 I= 3478999. Pyyntikuopan halkaisija on 1,5 m ja syvyys 30 cm. Kuoppa sijaitsee aivan hiekkakuopan itäreunalla. Se on kaivettu osin rinteeseen. Nyt mitattu kuopan koko mitattu aivan kuopan keskeltä painuneesta osasta. Kuoppa on muodoltaan enemmän suorakaide kuin ympyrä. Pyyntikuoppa 5: P= 7426297 I= 3479004. Pyyntikuopan halkaisija on ainakin 3 m ja syvyys 65 cm. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden ja löytöjen perusteella. Alueen tarkempi rajaaminen vaatii tarkempia tutkimuksia. mm. koekuopitusta. Kohde on aiemmin tunnettu muinaisjäännös ja se on merkitty muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000003020 Poojärvi E. Kohteen on tarkastanut Mika Sarkkinen 2002. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppaketju. Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella sijaitsevan Poojärven kaakkoisrannalla, rantaa kohti viettävässä rinteessä. Maasto on kuivahkoa mäntymetsää, jonka suhteellisen vähäinen aluskasvillisuus koostuu pääasiassa mustikasta, mutta myös variksenmarjasta ja puolukasta. Alue on osin kumpuilevaa maastoa, jossa pyyntikuopat ovat eri terasseilla. Pyyntikuoppien 3 ja 4 välissä kulkee loivaseinämäinen jontka, joka lähtee ylhäältä rinteestä, mutkitellen aina rantaan saakka. Samanlainen rinteessä oleva jontka on pyyntikuoppien sekä asuinpaikan luoteispuolella. Maasto on aukeaa, helppokulkuista, eikä siinä ole juurikaan aluskasvillisuutta. Pyyntikuoppajonon läpi kulkevan jontkan reunamaan on tehty hiekkakuoppa, jossa on tulipaikka. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee koillisemman jontkan vieressä ja metsäautotie sijaitsee kuopan vieressä pohjois- ja koillispuolella noin 10 metrin päässä. muinaisjäännösryhmä: asuinpaikka ja 5 pyyntikuoppaa 3 Voimassa 2014-11-14T10:03:38 9763.3125 443.68222426
arkeologinenkohde_alue.2900 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2900 170499 {29ACF730-B614-40AC-BB67-87CD816A8B4E} Keskiköngäs rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 187 ei Mika Sarkkinen (2002: 95) kertoo raportissaan Oravaan viitaten, että paikalla on mahdollisesti ollut kemiläisten kalakenttä, joka on tuhoutunut myöhemmän maankäytön seurauksena. Tässä inventoinnissa paikalla havaittiin kahden selkeästi nuoren rakennuksen jäännökset. Mahdollisesta kalakentästä ei saatu havaintoja. Sauna: P= 7404558 I= 3486456 . Kohde on rakennuksen pohja, jonka koko on 4,5 m x 4,5 m. Kyseessä on todennäköisesti sauna. Rakennuksessa on betonista valettu pohja ja keskellä kiveys, jonka päällä on kiuas. Saunasta 4 m päässä kaakossa on matala, suorakaiteen muotoinen painanne, kooltaan 1 m x 2 m, josta kairatessa tavattiin 20 cm hiilikerros ja kiviä. Sauna vaikuttaa varsin modernilta. Rakennus: P= 7404519 I= 3486462. Kyseessä on ilmeisesti maan päälle suoraan rakennettu hirsirakennus, josta on jäljellä alimmat hirsikerrat. Rakennuksen koko on 3 m x 4 m. Rakennuksen sisäpuolelta löytyi sinkkiämpäri sekä savottatöissä reessä käytetty metallijalas. Kohteesta ei havaittu tulisijaa. Saunan ja rakennuksen välissä on ulkohuussi, joka ei ole enää käytössä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Mika Sarkkinen on tarkastanut alueen 2002. Savotta- tai kalakämppä ja siihen liittyneet sauna ja huussi. Saattavat myös liittyä armeijan toimintaan alueella. Kohde sijaitsee Keskijärven ja Housulammen välisellä maa-alueella, järven ja lammen välissä virtaavan joen itäpuolella joen rannassa. Varsitie Rovajärvi-Keskiköngäs kulkee kohteen vieressä pohjois-kaakkoissuunassa. Maasto on melko kosteaa sekametsää, ja aluskasvillisuus on runsasta mustikkaa ja suopursua. Maastossa kasvaa myös koivun taimia. 3 Voimassa 2014-08-19T12:02:30 1144.66943359 158.55399539
arkeologinenkohde_alue.2901 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2901 170504 {6EFE6C7B-030E-4479-A7D8-F7A63390C749} Aitajänkä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Paikalla havaittiin kahden rakennuksen jäännökset sekä yksi kivikasa. Rakennus 1: P= 7367840 I= 3504982. Paikalla näkyy rakennuksen pohja, jonka koko on 8,5 m x 9,4 m. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastosta vallimaisina. Rakennus on ilmeisesti suhteellisen vanha, koska sen sisällä kasvaa melko vanhaa petäjää. Kohde ajoittuu mahdollisesti 1930-40-luvuille. Vain alin hirsikerta erottuu, ja senkin päällä on kasvillisuutta. Rakennuksessa ei ole näkyvää tulisijaa. Rakennuksen länsiseinä erottuu selvästi muita seinälinjoja huonommin. Rakennus 2: P= 7367818 I=3504986. Rakennuksen koko on 7,6 m x 8,6 m. Sen seinälinjat erottuvat maastosta maavalleina. Seinien alin hirsikerta säilynyt, ja se erottuu juuri ja juuri maastossa. Kohteessa ei ole näkyvää tulisijaa. Kivikasa: P= 7367791 I= 3504983. Paikalla on neliönmallinen, 2 m x 2 m:n kokoinen kivikasa. Kiveyksen korkeus on n. 60 cm. Paikalla ei näy rakennuksen pohjaa. Paikalla saattaa olla sauna, jolloin kivet muodostaisivat kiukaan. Vaihtoehtoisesti kivet ovat kuuluneet savottakämppään, josta ne on siirretty siitä pois. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Savottakämppiä. Ajoitus mahdollisesti 1930-40-luku. Kohde sijaitsee Kemijärven ja Rovaniemen välisen rajan tuntumassa, Saarijärven eteläpuolella 600 metrin päässä järvestä. Listimälampi sijaitsee kohteesta 300 metriä itään ja Listimäjärvi 700 metriä kaakkoon. Listimävaara lähtee nousemaan 500 metrin päässä kohteesta itään. Pieni metsäautotie kulkee kohteen länsipuolella. Kohteen maasto on kosteaa ja runsaskasvuista havumetsää. Aluskasvillisuus koostuu mustikasta ja korteista. Kohteen ympärillä on suota, ja kohde sijaitseekin ympäristöään hieman korkeammalla olevalla kaistaleella. 3 Voimassa 2014-08-05T13:22:45 2087.10058594 194.48144755
arkeologinenkohde_alue.2902 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2902 169072 {03F601F7-E606-402B-A036-94BEE9BF594C} Isokari entinen niitty 1 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2014-06-04T09:43:03 2600.56970215 193.40485638
arkeologinenkohde_alue.2903 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2903 169075 {F9072276-EF82-452A-9A1C-05EED9EDC2DE} Isokari entinen niitty 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2014-06-04T09:43:23 3727.12658691 290.12199314
arkeologinenkohde_alue.2904 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2904 169008 {6B53F032-B0AC-4797-A56C-CD7F27B5EBE7} 1000028196 Isokari raivausröykkiö 2 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Mj-rekisterin piste tästä noin 20 metriä länteen. 3 Voimassa 2019-11-13T15:07:56 79.91296387 36.6630871
arkeologinenkohde_alue.2905 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2905 169344 {300842F9-8158-44D8-964C-6DCD7A3F928F} Larisenkangas rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Alueella on kolmen rakennuksen jäännökset ja käyttöjätettä. Rakennus 1: 15 x 6 m. Näkyvissä on kivijalka, sortunut tulisija ja hirsirakenteiden jäänteitä. Rakennus 2: 5 x 6 m. Näkyvissä on kivistä ladottu kivijalka. Rakennus 3: 3 x 7 m. Näkyvissä on seinälinjat ja heikosti erotettavissa olevia vanhoja hirsiä. Rakennukseen on kuulunut tulisija - se onkin mahdollisesti ollut saunarakennus. Kohde on aluemainen. Yksi rakennuksenpohjista on merkitty pisteellä. Peruskarttaan on merkitty paikalle rakennus. Kolme rakennuksen jäännöstä. Kohde sijaitsee Iso-Larinen nimisen lammen koillisrannalla, ojitetun kosteamman alueen ympäröimällä kankaalla. Paikalla kasvaa lehtipuuvaltaista uudistuskypsää sekametsää. 3 Voimassa 2014-06-19T08:24:42 1489.60595703 187.2963091
arkeologinenkohde_alue.2906 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2906 169351 {E5AE11EF-03B7-4168-B418-1CB96F27508D} Pieni Mustavaara asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Vaaralla on rakennuksen pohjia, joista on jäljellä perustukset. Rakennus 1: 6 x 10 m, seinälinjat erottuvat, keskellä tulisija. Rakennus 2: hirsikehikon jäänteet 5 x 5 metriä. Rakennus 3: 6 x 7 metriä, yhdessä kulmassa hirsiseinää jäljellä. Lisäksi paikalla on kolme rinnakkaista maakuoppaa. Maakuoppien seinät on kivetty ja niissä näkyy jäänteitä puurakenteista. Kuoppien mitat ovat 6 x 3 m, 4 x 3 m ja 3,5 x 2 m. Rakennusten läheisyydessä on raivausröykkiöitä ja vanhaa peltoa. Kohteen rajaus on aluemainen, rakennusten pohjat ja maakellarit on merkitty erikseen pisteinä. Kohde oli merkitty vanhaan karttaan. Kohde on autioitunut asuintila. Kohde sijaitsee Pienen Mustavaaran länsilaidalla, loivassa rinteessä. Alueella on pääosin kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää olevaa kuusikkoa. Kohteen ympärillä on aukea alue sekä kuvio, jolla kasvaa joitakin suuria puita mm. lehtikuusia. 3 Voimassa 2014-06-19T08:30:12 2340.95654297 216.07963806
arkeologinenkohde_alue.2907 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2907 169356 {BBF11E92-963E-4485-8CB8-29CAED300C72} Mustavaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 212 ei Alueella on rakennusten jäännöksiä ja asuinpaikkajätettä kuten metalliromua jne. Rakennusjäännös 1: Koko on 7 x 6 metriä. Betoniset seinät ovat pystyssä ja seinissä on jäänteitä metalli- ja puurakenteista. Rakennusjäännös 2: Koko on 6 x 12 metriä. Kivijalka ja seinälinjat ovat näkyvissä. Pohjan keskellä on romahtanut tulisija. Ympärillä kasvaa runsaasti juhannusruusua (Rosa spinossissima). Rakennusjäännös 3: Näkyvissä on hieman seinälinjaa, mutta kokoa ei voida määrittää. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytyi vanhaa karttaa tutkimalla. Asuintilan jäännökset: navetta ja asuinrakennus. Kohde sijaitsee Salonkylän tuntumassa, Mustavaaran länsirinteessä. Salonkylältä on johtanut tilalle tie. Puusto alueella on koivuvaltaista uudistuskypsää sekametsää. Tilan entinen pihamaa on nykyään puuton alue, jossa kasvaa rehevää aluskasvilisuutta. 3 Voimassa 2014-10-31T12:16:15 441.68164062 99.46321808
arkeologinenkohde_alue.2908 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2908 171524 {1A78EEB0-8E5F-487A-A2C2-1525006B768A} Heteperä asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 226 ei Paikalla on asuintilan jäännös, josta on jäljellä rakennuksen jäännös sekä sen koillispuolellasijaitseva kaivanto. Lisäksi kohteesta n. 40 m päässä pohjoiseen on peltoröykkiö. Kohdetta ympäröi vanha pelto. Rakennuksen jäännös: Suorakaiteen muotoisen rakennuksen jäännös, joka erottuu maastosta varpujen ja sammaleen peittäminä seinälinjoina ja kivisen uunin jäänteenä. Rakennuksen koko on n. 5,5 x 8 m ja siinä on ollut kivistä tehty perusta. Rakennuksen koillispäässä on n. 2,5 x 5,5 m kokoinen kuoppamainen huone tai rakenne, joka on todennäköisesti kellarin jäännös. Uuni on romahtanut osin seinälinjojen ulkopuolelle ja sen vieressä on peltisen ämpärin jäännös. Uunin koko n. 1,5 x 1,5 m ja se on tehty tehty luonnonkivistä, joista ainakin liusketta on näkyvissä. Kaivanto: Suorakaiteen muotoinen kooltaan n. 2 x 4,5 m ja syvyydeltään noin 30 cm syvä tasapohjainen kaivanto, joka sijaitsee n. neljän metrin päässä rakennuksen jäänteestä koilliseen. Kaivannon koillislaidalla kasvaa mänty, joka romauttanut kaivannon reunaa. Kaivannon reunat ovat suorat. Aluemainen Rakennuksen jäännös merkitty Sutigiin, kaivanto löytyi inventoinnissa. Asuintilan jäännös Harvennettu sekametsä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-09-05T10:39:23 39.98388672 27.65596432
arkeologinenkohde_alue.2909 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2909 171536 {208C4D9F-2E6E-4229-95F5-333F30B3D3DD} Palovaara 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 230 ei Paikalla on kaksi savottakämpän jäännöstä, joiden välissä on pilkkapuu. Lisäksi alueen länsireunassa on kuusi, jota vasten on nostettu kaksi lankuista tehtyä rakennelmaa, kenties oven kappaleita (X = 3625269 ja Y = 7233872). Kämppä 1 (171533): Kaksihuoneisen kämpän jäännös. Rakennus on tehty pyöröhirsistä, joiden välissä tiivisteenä on käytetty sammalta. Seinähirsien päät ovat sekä sahattuja että kirveellä katkaistuja. Rakennus on pitkänurkkainen ja siinä on käytetty koirankaulasalvosta. Oviaukko sijaitsee keskellä pohjoisseinää. Rakennuksen luoteiskulma on parhaiten säilynyt ja siellä on vielä seitsemän hirsikertaa jäljellä. Kattorakenteet ovat romahtaneet rakennuksen sisään. Katon rakentamisessa on käytetty teollisesti valmistettuja nauloja. Rakennuksessa ei tulisijaa. Rakennuksen koko 10,5 x 7,5 m ja se on jaettu tasan kahteen huoneeseen. Kämppä 2 (171534): Suuren pyöröhirsistä tehdyn rakennuksen jäännös, jonka pohjois- ja eteläseinät ovat peittyneet sammaleeseen ja varpuihin. Kattorakenteet ovat romahtaneet sisään eikä niissä näy nauloja. Katto on tehty puolitetuista riuŽuista. Oviaukko on sijainnut mahdollisesti itäseinällä. Rakennus on pitkänurkkainen ja siinä on käytetty koirankaulasalvosta. Seinähirsien päät ovat sekä sahattuja että kirveellä katkaistuja. Rakennuksen seinät ovat jo melko levähtäneitä. Rakennuksen keskellä on metallisen levyn osia, jotka ovat luultavasti peräisin uunista. Rakennuksen koko 9 x 9,5 m. Pilkkapuu (171535): Pilkkapuu sijaitsee kämppärakennusten välissä. Puun kahden puolen on tehty pieni pilkka, jossa ei merkintöjä. Aluemainen Yksi kohteista merkitty SutiGisiin, loput löytyivät inventoinnissa. Savottakämppien jäännöksiä Palovaaran länsireuna, joka päättyy suohon. Paikalla kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-09-05T13:51:11 419.35400391 92.21303077
arkeologinenkohde_alue.2910 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2910 170643 {E02D7D14-0653-474F-8E0F-A7BE4E5415FB} Kultanokka, rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Paikalla on kuusi kiviaitaa muistuttavaa rakennetta, joista jokainen muodostaa oman aitauksen. Aitaukset ovat suljettuja kolmelta tai kahdelta sivulta. Kiviaitausten leveys vaihtelee 0,5-1 metrin välillä ja korkeus on 0,3-07 metriä. Kiviaitaukset on rakennettu erikokoisista kivistä niin, että aitauksen ulkoreunat on tehty isommista kivistä ja sisäpuoli on täytetty pienemmillä kivillä. Aitausten sisäpuoli näyttäisi olevan vähäkivisempää kuin ympäristön. Paikalla on lisäksi kaksi pientä kopperoa, jotka muistuttavat maakellareita. Lisäksi alueella on kaksi rakennuksen pohjaa ja yksi maakellari. Yhteensä erilaisia rakenteita on kymmenen. Alueella on jonkun verran erilaista romua kuten lasipulloja, astioiden paloja, kumisaappaita sekä yksi samarinpullo. Lisäksi maantien itäpuolella on vanha auronromu, joka saattaa olla Skoda Octavia vuosimallia 1959 tai Opel Rekord P1 vuosimallia 1958-1960. Kivirakenne 1: P= 7394517 I= 3491839. Rakenne sijaitsee Rovajärvi-Kärväsvaara -maantien länsipuolella, pohjoisimpana havaituista kivirakenteista. Kiviaitauksen eteläreuna on avoin ja rajautuu alueen läpi kulkevaan pistotiehen. Mahdollisesti tie on tuhonnut aitauksen eteläosan tai se on ollut avoin jo alunperin. Aitauksen sisäpuolella havaittiin yksi kimpiastian vanne ja ulkopuolella erilaisia rakennuksen osia kuten ovi ja lautakasa. Aitauksen sisäala on noin 20x20 metriä. Kivirakenne 2: P= 7394467 I= 3491852. Aitaus 2 sijaitsee aivan aitauksen 1 eteläpuolella ja myös muistuttaa sitä. Aitauksen 1 pohjoissivu on avoin. Mahdollisesti tässäkään ei ole ollut kiveystä tai se on tuhoutunut pistotietä tehdessä. On myös mahdollista, että aitaukset 1 ja 2 ovat yhtä ja samaa aitausta. Aitauksen sisäpuolella on itä-länsisuuntainen suorakaiteen muotoinen kaivanto, jonka reunoilla on kuopasta nostettuja kiviä. Aitauksen sisäala on noin 15x20 metriä. Kivirakenne 3: P= 7394463 I= 3491844. Kivirakenne 3 on aivan kivirakenteen 2 eteläpuolella ja osin siinä kiinni. Aitaukset 2 ja 3 voivat olla myös yhtä ja samaa rakennetta, jolloin aitaus 3 muodotaisi kaksinkertaisen etelälinjan aitaukseen 2. Aitauksen pituus on noin 14 metriä. Kivirakenne 4: P= 7394436 I= 3491835. Kiviaitauksen länsi- ja eteläseinämät ovat kohtisuorassa toisiinsa, mutta itäseinämä on lyhyempi ja kaartuu selvästi koilliseen. Tämän aitauksen eteläpuolella on käytöstä poistunut tieura, jonka varrelta havaittiin sähkölinjan eristeitä. Länsi- ja eteläseinämien pituus on noin 12 metriä. Kivirakenne 5: P= 7394409 I= 3491823. Tämä kivirakenne on eteläisin Rovajärvi-Kärväsvaara -tien länsipuolisista rakenteista. Sen pohjoispuolitse menee käytöstä poistunut tieura, joka on kivirakenteen 4 eteläpuolella. Tässäkin aitauksessa on vain etelä- ja länsisivut. Aitauksen keskellä havaittiin rakennuksen jäännös (rakennus 2). Aitauksen sisäpuolella on myös litistetty kamiina tai hella, joka on merkkiä Kotiliesi. Kivirakenne 6: P= 7394425 I= 3491921. Tämä kiviaitaus sijaitsee Rovajärvi-Kärväsvaara -tien itäpuolella. Sen eteläseinämän pituus on 12 metriä ja itäseinämän 5 metriä.Maantien länsipuolella havaittu käytöstä poistunut tie jatkuu myös tänne ja kulkee kivirakenteen 6 pohjoispuolitse. Koppero 1: P= 7394519 I= 3491841 sijaitsee kivirakenteen 1 pohjoisreunalla. muistuttaa pientä kellaria tai korsua, jonka maanpäällisten osien korkeus on noin 0,5 metriä. Rakenteessa on ollut puukatto ja oviaukkoa tukevat puut ovat edelleen näkyvissä. Rakenteen sisätilojen kokoa on mahdotonta arvioida, sillä katton on romahtanut sisään. Oviaukon eteen on tehty kivillä reunustettu käytävä tai kulkuväylä. Koppero 2: P= 7394457 I= 3491835 sijaitsee kivirakenteen 5 sisäpuolella ja on muodoltaan samanlainen kuin koppero 1. Maakellari: P= 7394493 I= 3491915 sijaitsee Rovajärvi-Kärväsvaara -tien itäpuolella. Kellari on alueen rakenteista parhaiten säilynyt. Sen sisäosa on varsin pieni, 1x1 metriä ja tilassa on itäseinustalla hyllyköt. Maakellari ulkorakenteet on tuettu kylmämuuratulla kiveyksellä. Kattoon on asetettu ilmanvaihtoputki. Kellarin eteläpuolella on pieni kiviaidan pätkä, jonka länsipuolella on vanha vesipada pohja. Alueella on myös muuta romua. Rakennus: P= 7394486 I= 3491910 sijaitsee aivan maakellarin lounaispuolella. Siitä on jäljellä vain 3x2 metrin kokoinen betonielementti, jonka ympärillä on tiilimurskaa. Rakennuksen funktio on epäselvä. Rakennus 2: P= 7394410 I= 3491829 on kiviaitauksen 5 sisäpuolella. Siitä on jäljellä vain usean neliön alueella oleva tiilikerros, selkeitä seinälinjoja ei kuitenkaan ole näkyvissä. Rakennuksen kaakkoispuolella on usean kymmenen neliön kokoinen tasainen alue, johon on tuotu sepeliä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Kohteen rakenteet liittynevät viereiseen louhokseen. Alueelle on nimittäin vuoden 1970 peruskarttaan merkitty rakennuksia, joita ei näy vuoden 1950 kartassa eikä enää vuoden 1983 kartassa. Kivirakenteiden tarkka funktio on kuitenkin epäselvä. Kohde sijaitsee Iso-Kärväsvaaran kaakkoispuolella. Paikalla on hylätty louhos, joka on merkitty peruskartalle. Kohteen läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa Rovajärvi-Kärväsvaara -maantie ja siitä itään lähtevä pieni pisto, joka yhtyy Kärväsjärven vanhaan kaivostiehen. Kohde on Kultanokka nimisen alueen etelärinnettä, joka on kuivaa kangasmetsää. Paikalla kasvaa mäntyä ja aluskasvillisuutena on erilaisia varpukasveja mm. mustikkaa. Alue on hyvin kivistä. 3 Voimassa 2014-11-13T14:06:06 16136.44067383 467.82482483
arkeologinenkohde_alue.2911 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2911 171369 {7D70ABB7-8788-42DB-93F6-5745B669CF78} 1000029267 Lehtosaari 2 kaivannot 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1911 Kaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 218 ei Paikalla on kaksi pitkulaista kaivantoa, jotka muistuttavat sota-aikaisia poteroita. Kuopissa ei huuhtoutumiskerrosta, joka viittaisi niiden olevan melko nuoria. Kaivanto 1: Pitkulainen n. 3,5 x 1m kokoinen kaivanto, jonka syvyys noin metrin. Harjun eteläpäässä lähellä järveä. Paikalta erittäin hyvät näkymät järvelle. Kaivanossa ei huuhtoutumiskerrosta. X = 3579435 ja Y = 7206693 Kaivanto 2: Pitkulainen, noin 2 x 1m kaivanto kaivannon 1 eteläpuolella. Syvyys noin metri. X = 3579436 ja Y = 7206687 Aluemainen. Kohteesta ilmoitti Petri Anttonen. Mahdollisesti sota-aikaisia kaivantoja/poteroita. Lehtosaaren eteläosassa oleva korkea kumpare, josta hyvä näköyhteys järvelle. Paikalla kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Syystä tai toisesta mj-rekisterissä Lehtosaari 4:n alakohteena. 3 Voimassa 2019-07-26T07:35:17 55.43994141 28.27016803
arkeologinenkohde_alue.2912 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2912 171851 {27357926-188E-43AF-8650-054A11C15CDD} Talvirovat kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 112 ei Kohteesta löytyi kvartsi-iskoksia ja kaapimia, joiden löytökohdat on merkitty alakohteina. Kvartsi-iskoksia löytyi kulku-uran kohdalla noin 20 metrin matkalta, sekä kulku-uran länsipuolelta samalta kohdalta noin 20 x 20 metrin kokoiselta alueelta. Kulku-ura ja laikutus ovat tuhonneet asuinpaikan pintaa ja tuoneet esiin kvartsi-iskokset. Kohde rajautuu aluemaisesti löytöjen kohdalta mitattujen gps-pisteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka, joka on määritetty kvartsilöytömateriaalin perusteella. Löydöissä on iskoksia ja kaapimia. Kohde sijaitsee Talvirovat nimisellä moreeniharjulla Peuralompolo nimisen järven länsipuolella. Löydöt on tehty kulku-uralta ja metsälaikutuksista, jossa maaperä on hiekkaa. Löytöpaikalla kasvaa männyntaimikko. Kohteelle on matkaa luoteessa olevalta Konttakängäs nimiseltä uittopadolta noin 800 metriä. 3 Voimassa 2014-11-05T09:45:25 1672.04638672 149.00356843
arkeologinenkohde_alue.2913 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2913 172127 {8C44F062-ED58-4DD3-A0D3-4A6E319A5FF3} Matkalampi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 190 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on kämppärakennuksen, saunan sekä tallin jäännökset. lisäksi kämppärakennuksen yhteydessä on kolme kellarinjäännöstä. Kämpän pituus on ollut noin 20 metriä ja se on osaksi jäänyt tien alle joten leveyttä on hankala arvioida. Jäljellä on kivijalan tai nurkkakivien jäännöksiä sekä purkujätettä tiheässä pusikossa. Kämpän takana koillispuolella on kaksi kellarikuoppaa joista toisessa on runsaasti peltiä ja rautaa, kellari vaikuttaa vesipumppaamolta. Toinen kellari on pienempi ja siinä on lautaseinät. Kolmas kellari on sijainnut rakennuksen kaakkoispuolella ja se on rakenteeltaan perinteisempi kellarikuoppa oviaukkoineen, mitoiltaan noin 4m x 4m. Saunasta on jäljellä rinteeseen tasattu pieni aukio ja ruostunut peltikiuas. Tallista on jäljellä noin 10m x 20m kokoinen tasainen nurmea kasvava aukio karun metsän keskellä tien vieressä. Paikalla on joitain nurkkakiviä jotka eivät välttämättä ole alkuperäisillä paikoillaan. Kohde rajautuu noin 120m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä on vanha metsätyökämppä noin 1960-luvulta. Kohde sijaitsee Matkalampien välisellä moreenikannaksella sekä sen pohjoispuolella, tien molemmilla puolilla. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:00:46 657.57983398 157.25067027
arkeologinenkohde_alue.2914 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2914 169232 {0794F629-167B-4EA4-933C-65E3B41C3F44} Kuplavaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Vaaran päällä on asuinpaikka, josta on jäljellä neljä rakennuksen pohjaa. Rinteessä on vanhaa peltoa ja raivausröykkiöitä. Rakennus 1: 8 x 10 m, betoniset perustukset, suuri tiilinen tulisija keskellä. Rakennus 2: 5 x 12 m, betoniset perustukset, vanhoja hirsiä, mahdollinen navetta. Rakennus 3: 4 x 5 m, tiiliä, sortunut tulisija. Rakennus 4: 15 x 6 m, betoniset perustukset, seinälinjat näkyvissä, kaksi väliseinää. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusten pohjat on merkitty erikseen pisteillä. Kohde löydettin vanhan kartan avulla. Vanha asuinpaikka Kohde sijaitsee Murroojoen ja Kuplalammen välissä, Kuplavaaran etelä- ja lounaisrinteessä. Vaaran päällä on hakkuuaukea. 3 Voimassa 2014-06-19T11:57:33 7334.29931641 453.40072337
arkeologinenkohde_alue.2915 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2915 171209 {89E0994D-92C8-4D2C-8923-06D522DE7FD7} 1000018950 Luntanginkangas 2 kivikautinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 162 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kivikautinen asuinpaikka Muonionjoen ja Aareakankaantien välimaastossa, tieltä noin 50 m Muonionjoesta 150 m. Muonion raja on 35 metrin päässä luoteessa Luntanginkangas 2 löytöalueista kaksi sijaitsee 165 metrin korkeuskäyrän tuntumassa ja kolme löytöaluetta korkeuskäyrän yläpuolella paikassa, josta rantapenger alkaa silminnähden laskeutua kohti Muonionjokea. Luntanginkangas 2 on luoteisin alueen asuinpaikoista. Se on noin 140 m luoteeseen kohteesta Luntanginkangas 1, joka on samalla korkeudella kuin Luntanginkangas 2. Asuinpaikkoja rajaa 10 – 20 metriä leveä ja 2 - 3 metriä ympäristöä matalampi loivareunainen notkelma. Asuinpaikan 2/5 löytöalue on läntisin löytöpaikka ja noin 50 metrin etäisyydellä männikön takana löytöalueista 2/1, 2/2, 2/3 ja 2/4 Kolari – Muonio raja-aukealla. Asuinpaikka on luulöydöistään ja kvartsiiskoksistaan erityisen rikas ja laaja alue. Maaperä on havaintojen mukaan hienompaa ainesta kuin Luntanginkangas 1:n maaperä. Löytöalueet sijaitsevat avohakkuuaukean länsipäässä ja jatkuvat mäntymetsikköön Muonion rajalinjalle. Hakkuuaukea on noin 3,0 h, jossa maakerrokset ovat säilyneet melko sekoittumattomina metsäkoneen töistä huolimatta. Kantojen raivauskohdat erottuvat laikukkaina noin 2 – 6 mi alueina. Hakkuualueen ympäristöä hallitsevat mäntymetsiköt ja matala aluskasvillisuus, jota leimaa runsaat puolukkavarvikot. Löytöalue sijaitsee hiekkaisella etelä-lounaaseen avautuvalla rantatörmällä. Löydöt koostuvat kvartseista ja palaneesta luusta. Löytöalueen 2/1 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490345 i 3352422, löytöalueen 2/2 yhtenäiskoodinaatit KKJ: p 7490335 i 3352418, löytöalueen 2/3 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490330 i 3352418, löytöalueen 2/4 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490333 i 3352413, löytöalueen 2/5 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490355 i 3352366. Muonion puolelta, kohteesta noin 100 m lounaaseen, on 1995 inventoinnissa todettu (kohde 53 SIEKKIJOEN SUU) pienen, mahdollisesti historiallisen ajan turvekammin pohja ja sen ympärillä muutama kuopanne (yhtenäiskoordinaatit x=7490 299, y=3352 273, z=160). Kuopanteet pn sittemmin (2006) arvioitu mahdollisesti luontaisiksi." Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja sen todettiin olevan Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Alueen poikki kulkevalla hiekkatiellä havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin aluerajauksen mukaan. Muinaisjäännösrekisteri ja sutigis Kivikautinen asuinpaikka. Mäntymetsää kasvava hiekkakangas Kolarin ja Muonion rajalla Muonionjoen rantatörmällä. Alueella on aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Alueen poikki kulkee hiekkatie, jonka kaakkoispuoleiselle kankaalle on tehty metsälaikutusta. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-29T18:37:45 4965.90722656 263.6419198
arkeologinenkohde_alue.2916 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2916 171210 {5DB7D4B5-69AF-4F35-9BCD-FF059761A116} 1000018949 Luntanginkangas 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 162 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kivikautinen asuinpaikka Muonionjoen ja Aareakankaantien välimaastossa metsämaastossa, joka löytymisaikanaan 2010 oli äestettynä. Tieltä kohteeseen on noin 140 m ja Muonionjokeen etelässä 120 metriä. Muonion raja on noion 150 metrin päässä luoteessa. Löytöalueet sijaitsevat 160 ja 165 metrin korkeuskäyrien välimaastossa paikassa, josta rantapenger alkaa loivasti laskeutua kohti Muonionjokea. Asuinpaikka on noin 11 m joenpintaa korkeammalla. Löytöalueet sijaitsevat avohakkuuaukean länsipäässä. Metsätyökone oli kantojen raivauksessa paljastanut löytöalueen hiekkaisella, lounaaseen avautuvalla rantatörmällä. Löydöt, jaspista, palanutta viherkiveä, kvartsiittia, kvartsia ja palaneet luunpalat, olivat esillä löytökohteissa metsätyökoneen paljastamalla hiekkamaan pinnalla. Luntanginkankaalla on paikannettu kolme erillistä kivikautista asuinpaikkaa, joista 1 ja 2 luoteisosassa lähekkäin, kolmas kankaan kaakkoisosassa. Kaikki Luntanginkankaan asuinpaikkakohteet lienevät varhaisimmalta kivikaudelta." Koordinaattipisteessä X=3352511 Y=7490269 havaittiin noin kymmenen rapautuneen kiven rykelmä, jonka yhteydessä oli näkyvissä palanutta luuta. Lähialueen metsälaikuista havaittiin myös palaneita kalan ruotoja ja luita, jotka saattavat olla myös myöhäisempiä. Löydöt jätettiin paikoilleen. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin aluerajauksen mukaan. Muinaisjäännösrekisteri ja sutigis Kivikautinen asuinpaikka. Mäntymetsää kasvava hiekkakangas, jossa on aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-08-25T18:34:27 4002.27441406 265.81595379
arkeologinenkohde_alue.2917 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2917 171211 {A33F7925-EBBA-4ECD-8643-6296DBBEBA1F} 1000018951 Luntanginkangas 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 162 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kivikautinen asuinpaikka Muonionjoen ja Aareakankaantien välimaastossa, tieltä n. 40 metriä ja Muonionjoesta130 metriä. Muonion rajalle luoteessa on 690 metriä. Löytöalueet ovat yleiskartan 165 metrin korkeuskäyrän tuntumassa korkeuskäyrän yläpuolella, josta maasto laskee loivasti kohti Muonionjokea ja jyrkkenee lähestyttäessä jokea. Paikka on noin 11 metriä joenpintaa korkeammalla. Kvartsi-iskokset löytyivät itä – kaakko suuntaan kapenevan noin 11 hehtaarin laajuisen avohakkuualueen itä – kaakkoispäästä Aareakankaantien eteläpuolelta tien ja Muonionjoen välimaastosta. Luntanginkangas 1 on noin 600 metriä länsiluoteeseen ja Luntanginkangas 2 noin 725 metriä länsluoteeseen. Kaikki Luntanginkankaan asuinpaikkakohteet lienevät varhaisimmalta kivikaudelta." Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Laikutusalueet ovat pääosin umpeenkasvaneita ja tuulenkaadoista ei havaittu löytöjä. Yksittäinen kvartsikaavin löytyi läheltä törmän reunaa. Koordinaattipisteessä X=3353088 Y=7490066 havaittiin paljaalla maanpinnalla useita kvartsi-iskoksia ja palaneen luun katkelmia. Aluerajausta laajennettiin löytökohdan mukaan vanhan aluerajauksen eteläpuolelle alarinteeseen. Kohteen aluerajausta laajennettiin lounaaseen kohti jokea paikalla havaittujen löytöjen mukaan. Muinaisjäännösrekisteri ja sutigis Kivikautinen asuinpaikka. Muoniojoen hiekkapohjainen rantatörmä, joka on hakkuuaukeaa. Aluskasvillisuus puolukkaa, sammalta, kanervaa ja horsmaa. 3 Voimassa 2014-08-25T19:05:20 2608.39819336 190.73869219
arkeologinenkohde_alue.2918 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2918 171550 {66C706B6-C6C0-4C98-8698-F844C116CFE8} Hiienjoki 1 esihistoriallinen pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 148 ei Pyyntikuoppa sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienjoen varressa Hopealammin varaustuvalta 420 m itäkoilliseen. Kohdalla Hiienjoen meanderi työntyy etelään. Pyyntikuoppa sijaitsee joen etelärannalla olevalla tasanteella n 5 m päässä jokitörmästä. Rakenteen kokonaishalkaisija mataline valleineen on n 6 metriä. Varsinaisen kuopan halkaisija on n 2 metriä. Valliin tehdyn koepiston profiilisissa on nähtävissä selvä kaksoismaannos, joskin täytemaakerroksen ohuuden vuoksi uusi podsoli on jo osin häivyttänyt vanhan maannoksen alapuoleltaan. Aluemainen maastossa tehdyn GPS-mittauksen ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Esihistoriallinen pyyntikuoppa. Hiekkapohjaista mäntykangasta. 3 Voimassa 2014-10-15T10:14:39 70.00244141 30.99174626
arkeologinenkohde_alue.2919 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2919 171552 {81073E4D-EF4A-43E8-8C56-15B0B9611A96} Hiienkangas löytöpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 153 ei Löytöpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienjoen varressa n 300 m pohjoiseen Hopealammen varaustuvasta. Joen pohjoisrannalla on hiekkapohjainen hakattu metsäalue. Jokeen viettävältä rinteeltä niemennokkamaisesta muodostumasta löytyi laikutuksen pinnasta rautainen ruostunut keihäänkärki. Paikalle jäi maahan metalliosia kärjestä. Alueen laikutuksissa ei havaittu mitään muuta ihmistoiminnan merkkejä. Alueen laikutus on tehty melko siististi kääntämällä lähinnä turpeet syrjään, joten kyseessä lienee alunperin pinnalle jäänyt irtolöytö. Löytöajankohtana laikkujen reunat olivat jo sammaloitumassa. Kivikoski (1973: Abb 311) esittää rautakauden esinekuvastossaan keihäänkärjen Hämeestä Sääksämäen Rapolasta 500-luvulta, jonka lehti on muodoltaan vastaava nyt löytyneen kärjen kanssa, mutta ruoto pidempi. Hiienkankaan löytö voi siis olla peräisin jo rautakauden keskivaiheilta. Aluemainen. Laadittu GPS-mittauksen ja topografian perusteella. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Rautakautinen tai nuorempi irtolöytö. Hiekkamaa, metsä hakattu ja pohja laikutettu. 3 Voimassa 2014-11-11T15:57:26 160.9375 47.66756409
arkeologinenkohde_alue.2920 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2920 171976 {C998A960-6937-4810-A434-EAAA77E9D57C} Istunlahti 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 185 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Istunlahden ja Aittolahden välisen salmen pohjoisrannalla. Pohjoisranta on etelään avautuvaa hiekkapohjaista mäntykangasta, joka rajautuu idässä suohon. Rantavyöhyke on soistunut. Kankaan eteläreunalla on rinteeseen tasattu kivikautinen asumuksen pohja. Sen koko on n 4x4 m. Asumukseen tehtiin koepisto, josta löytyi kvartsi-iskoksia ja likamaata. Etäisyys vesirajaan on kohdalta n 17 m. Myös kankaan kaakkoisosan niemimäiseen muodostumaan tehtiin koepisto, joka oli kuitenkin löydötön. Asuinpaikka on rajattu arvioiden asumuksen ympärille. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asumuksenpohja. Etelään avatuva hiekkapohjainen kangas, jokja rajutuu idässä suohon ja etelässä soistuneeseen rantavyöhykkeeseen. 3 Voimassa 2014-11-05T13:20:27 600.3984375 101.388771
arkeologinenkohde_alue.2921 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2921 171978 {D827C279-B1C5-4C7A-9C34-8AA046001D34} Juomahuuhta 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 186 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Juomahuuhdan eteläkärjessä. Juomahuuhta on laaja hiekkakangas, joka rajautuu etelässä ja lännessä Syväjärveen. Asuinpaikka sijaitsee Juomahuuhdan eteläkärjessä olevanssa niemimäisessä muodostumassa. Asuinpaikka avautuu itäkaakosta länteen kattavaan sektoriin ja saa siten valoa koko päivän. Korkean rantaan laskevan rinteen päälle tehdystä koepistosta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanut luu. Toinen koepisto tehtiin tasanteen koillispuolella olevan kukkulan juurelle, mutta tämä oli löydötön. Juomahuuhdan ja Aittolahden alueelta löytyy runsaasti kivikautisia jäännöksiä ja näitä epäilemättä on maastossa edelleen löydettävissä. Tämä on hyvä ottaa huomioon alueen maankäytössä. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjainen varttunutta mäntyä kasvava kangas. 3 Voimassa 2014-11-14T14:04:30 228.37451172 58.30706213
arkeologinenkohde_alue.2922 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2922 171984 {B9FF9FB3-15C1-4638-8AB1-D387BF083B49} Juomahuuhta 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 185 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Juomahuuhdan lounaisrannalla. Juomahuuhta on laaja hiekkapohjainen muodostuma Syväjärven koillisosassa. Asuinpaikka on muodostuman lounaisreunalla nykyisen rantatörmän päällä. Paikalla on hiekkapohjasta luontaisesti epätasaista kumpuilevaa kangasta. Koepistot tehtiin kivikautisen asuinpaikan kannalta tyyppipaikkaan nykyisen rantatörmän päälle. Rantatömän päällä on ympäristöään tasaisempana hahmottuva alue kooltaan n 4 x 6 m. Kummastakin pistosta tuli runsaasti löytöjä: keramiikkaa, luuta ja kvartsia. GPS-mittaus on kaakkoispuolen pistosta n 6 m vesirajasta, jossa oli erityisen runsaasti löytöjä. Toinen pisto on tästä noin 5 m luoteeseen samalla etäisyydellä vesirajasta. Runsaslöytöisemmässä koepistossa kulttuurikerros jatkui poikkeuksellisesti n 0,5 m syvyyteen. Paikalla saattaa olla asumuksen jäännös, vaikka luonnostaan epätasaisella kankaalla tätä oli varmuudella hankala todeta. Asuinpaikan rajaus on arvio. Luoteessa on suopursua kasvava notkelma johon asuinpaikka rajautunee. Kaakkoa kohti rantatasanne supistuu pois. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjainen kumpuileva mäntykangas. 3 Voimassa 2014-11-05T12:53:43 487.0234375 108.04794245
arkeologinenkohde_alue.2923 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2923 169668 {67071B96-5C0F-4D61-A3BC-1CE66FD5628F} Paska-Kapusta savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 255 ei Kohteeseen kuuluu kahden rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: P= 7366261 I= 3524519. Rakennuksen koko on 6,5 m x 6 m. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastosta, ja niissä on näkyvissä hirsiä. Rakennuksen eteläkulmassa on piisi, joka on hajonnut melko pahoin. Piisi on suorakulmainen ja kooltaan 2,5 m x 2 m hajonneena. Rakennus 2: P= 7366262 I= 3524505. Rakennuksen koko on 6 m x 6,4 m. Sen seinälinjat erottuvat maastosta lähinnä maavalleina, mutta hirsiäkin pilkottaa siellä täällä. Rakennuksen lounaisnurkassa näkyy piisi, jonka koko on noin 2 m x 2 m. Rakennuksen länsipuolella on kuopanteita ja mättäitä, joista voi olla näkevinään seinälinjoja sekä piisikiveystä. Nämä eivät kuitenkaan muodostane todellisen rakennuksen jäännöstä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Paikalla on mahdollisesti 1930-luvulle ajoittuvien savottakämppien jäännökset. Kohde sijaitsee Kemijärven eteläosassa, Paska-Kapustalammen luoteisnurkassa.Kohteen koillispuolella kohoaa Kapustavaara. Maasto kohteen ympärisössä on kosteaa ja rehevää sekametsää. 3 Voimassa 2014-09-22T15:36:14 3327.88598633 238.21368306
arkeologinenkohde_alue.2924 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2924 171989 {62B635A8-6FDC-469B-B126-23160B974998} Syvänperänkangas 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 186 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven itärannalla. Syvänperängas on laaja hiekkapohjainen muodostuma. Asuinpaikka sijaitsee sen lounaisosassa. Paikalla on pieni niemimäinen etelään työntyvä harjanne. Kaivoimme harjanteelle sen eteläkärkeen ja lounaisreunalle loivasti viettävälle rinteelle seitsemän löydötöntä koepistoa. Toporafian tarkemman silmäilyn jälkeen asuinpaikkakohta löytyi lopulta hieman kauempaa vesirajasta. Länsirinteen yläpuoliselta harjanteelta n 16 m vesirajasta on pieni ehkä n 4 x4 m mahdollisesti muokattu tasainen alue, johon avatusta koepistosta löytyi pii- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä likamaata muistuttavaa värjäytymää. Asuinpaikka rajautunee em alueen läheisyyteen, koska etelään ja lounaaseen lähemmäs vettä tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Kyseessä saattaa olla asumuksenpohja. Aluemainen, arvioitu löytökohdalta tehdyn GPS-mittauksen ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjaista mäntykangasta. 3 Voimassa 2014-11-14T13:12:35 214.41357422 64.5164993
arkeologinenkohde_alue.2925 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2925 171991 {5A1C7006-FFCA-4EA0-8CEB-3B38A5588525} Syvänperänkangas 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 185 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven itärannalla Syvänperänkaan eteläkärjessä. Hiekkapohjainen kangas muodostaa eteläkärjessään kaakkoon työntyvän harjanteen. Kvartsi-iskoksia löytyi n 60 m matkalta harjanteen päältä. Luoteispäässä kangasta on kulotettu ja pintaa paikoin kevyesti rikottu. Kahdessa kohdassa oli tullut esiin kvartsi-iskos. Merkityn alueen kaakkoispäässä on harjanteen päällä luontainen tasanne. Kulotus ei yllä alueelle ja pintakasvillisuus on ehjää. Tasanteelle tehdystä kahdesta koepistosta löytyi kummastakin kvartsi-iskoksia. Koepistojen paikka on esitetty pisteenä GPS-mittaukseen perustuen. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkamoreenipohjainen mäntykangas. 3 Voimassa 2014-11-06T12:16:23 1437.63378906 209.30748726
arkeologinenkohde_alue.2926 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2926 171595 {CD21B8D8-003D-41CA-AE2A-A54CD4030BEE} Kuorajoki 2 rajamerkki ja tervaränni 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 159 ei Kohde sijaitsee Koitereen länsipuolella Kuorajoen yläjuoksulla n 0,85 km Tammisahista pohjoiseen. Tien varressa olevan vanhan hiekkakuopan länsipuolella on jokitörmällä sammaleen peittämä matala kivistä kasattu rakenne. Se koko n 1 x 1 m ja korkeus muutamia kivikertoja. Alueen ympäristö on kivetöntä hiekkamaata. Kiveys vaikuttaa rajamerkiltä, tosin melko vanhalta sellaiselta. Joen varressa on Lieksaan kuuluva lohko ja kiveys osuu kutakuinkin rajalle. Kiveyksen eteläpuolella tasaisella kankaalla lähes kiinni kiveyksessä on tervarännimäinen pitkänomainen viereistä hiekkakuoppaa vanhempi kuoppa, jonka pituus on n 4,5 metriä. Tehdyssä koepistossa oli palomaata ja hiiliä. Aluemainen GPS-pisteen ympärille. Kohde löyty kesän 2014 inventoinnissa. Uuden ajan rakenteita. Hiekkapohjainen jokitörmä, kangasmetsää. 3 Voimassa 2014-11-14T16:42:59 85.30664062 38.93949233
arkeologinenkohde_alue.2927 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2927 171796 {6FEED500-B9C4-4677-8E9B-A052B8B1E344} Rosvohodunaho 1 rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 188 ei Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa rajavyöhykkeellä Haapajoen etelärannalla. Rosvohodunahon pohjoispäässä on luoteeseen kohti Haapajokea työntyvä ja sekametsää kasvava harjanne. Harjanteella on vanhan metsätyökämpän ja yhden sivurakennuksen jäännökset. Lisäksi paikalla on rakennuksen perustalta vaikuttava alue, jossa rakenne on perustettu kivien päälle. Rakennusten koot ovat olleet n 8x10m, 7x10m ja 6x10m. Alueella on myös kaksi vanhaa ruosteista kamiinaa sekä näiden osia muistoina kämpästä. Kohdetta ei esiinny vuoden 1932 (eikä vuoden 1952) kartassa, vaikka kohde muistuttaa muistuttaa teknologialtaan 1930-luvun kohteita. Aluemainen, alakohteet pistemäisiä. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Vanha metsätyökämppä sivurakennuksineen. 3 Voimassa 2014-11-04T17:05:55 2039.42333984 165.93119434
arkeologinenkohde_alue.2928 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2928 171798 {F7ED07F6-C5C9-404F-98E6-22C339915BA9} Rosvohodunsaari 2 pato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 186 ei Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa Haapajoen Rosvohodunsaaren koillispään kohdalla joessa. Rosvohodunsaari on Haapajoen saari, jonka pohjoispuolen uoma on osittain tukittu kivistä ja puista rakennetulla padolla. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Padon alkuperäinen tarkoitus on ilmeisesti liittynyt uittoon ja veden ohjaamiseen joen eteläiseen uomaan. Eteläinen jokiuoma on luonnostaan suorempi ja soveltuu uittoon paremmin kuin pohjoinen mutkitteleva uoma. Nykyisin rakennetta pitkin pääsee kulkemaan saareen. 3 Voimassa 2014-11-21T16:09:30 682.40283203 124.65857877
arkeologinenkohde_alue.2929 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2929 171804 {D187A25D-6E16-4D0E-B566-F369482C7137} Loittosuo rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 203 ei Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa Haaapajoen pohjoispuolella Loittosuon ja Karhupuron välissä. Tien pohjoispuolella on pieni kumpare, jolla on sijainnut kämppä ja sauna. Kämppärakennuksen koko on ollut n 7x14 m. Alimmat hirsikerrat ovat edelleen paikallaan. Rakennuksen keskellä on kasa tiiliä, mahdollisesti kamiinan perustus tai niistä poistettuja tiiliä. Kämpän ympäristössä on kolme ruosteista kamiinaa. Kämpän länsipuolella n 17 m päässä on betonirenkaista tehty kaivo. Sauna on sijainnut kämpästä koilliseen. Paikalla on kivistä ladottu kiuas, jonka päälle oli käyntiajankohtana kerätty metalliesineitä. Kämpästä luoteesen olevalla kumpareella on mahdollisesti ollut sivurakennus, oletettavasti talli. Paikka kasvaa nykyisellään vesakkoa ja heinää. Kohde on kuvattu vuoden 1952 kartassa. Aluemainen, alakohteet pistemäisinä. SutiGIS-tieto, karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä 1950-luvulta. 3 Voimassa 2014-11-04T16:36:43 3526.09521484 259.43862313
arkeologinenkohde_alue.2930 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2930 170037 {51871F04-B8A2-4D25-A2A8-191DA1013EB5} Outojoki savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 190 ei Kohteeseen kuuluu neljä rakennusta, jotka sijaitsevat samalla aukealla joen rannassa. Rakennus 1: P= 7359755 I= 3519691. Rakennuksen koko on 8 m x 12 m. Kyseessä on maastossa heikosti erottuva rakennuksen pohja. Rakennuksen sisäpuolella on tulisijan paikka, joka erottuu suorakulmaisena rakenteena. Tulisijan pohjalla on betoniharkkoja ja tiiliä. Rakennus 2: P= 7359739 I= 3519681. Kohteen koko on 6,6 m x 8 m. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maavalleina, tulisijaa ei ole havaittavissa. Rakennuksen vieressä lounaispuolella aivan rakennuksessa kiinni on rakennus 3. Rakennus 3: P= 7359732 I= 3519677. Rakennuksen koko on 6,6 m x 8 m. Rakennuksen 2 ja 3 seinälinjojen välissä on kapea, n. 20 cm väli, ja ne saattavatkin myös olla yhtä rakennusta. Rakennuksessa 3 ei myöskään ole havaittavissa tulisijaa, ja seinälinjat erottuvat maavalleina. Talli: P= 7359741 I= 3519658. Rakennuksen koko on 8,5 m x 7 m. Koko on vain arvio, sillä seinälinjat ovat hyvin epävarmoja. Rakennuksen kaakkoiskulmassa on saattanut olla jonkinlainen uloke. Kohde tulkittiin talliksi. Tallirakennuksen päällä kasvaa nokkosta, mustaviinimarjaa ja koivua. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Rakennukset 1-3 ovat parakkikämppä -tyyppisiä savottakämppiä, rakennus 4 on todennäköisesti talli. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa, Kaitajärvenn laskevan Outojoen luoteisrannalla, aivan rannan tuntumassa. Alue on kuivahkoa kangasmetsää, jossa itse kämpän alue on avointa ja osin heinittynyttä. Havainnointihetkellä maassa oli muutama sentti lunta, mikä vaikeutti havaintojen tekoa. 3 Voimassa 2014-09-29T09:54:51 3064.6340332 208.74299627
arkeologinenkohde_alue.2931 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2931 170191 {9F1DE566-8E12-421D-9F01-0CA787573A7E} 1000012103 Vuonisniemet kalakenttä b rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Paikalla havaittiin yhden rakennuksen ja yhden mahdollisen rakennuksen jäännökset, minkä lisäksi dokumentoitiin Sarkkisen raportissaan mainitsema epämääräinen kuoppa. Rakennus 1: P= 7417517 I= 3493520. Kohde on mitä ilmeisimmin piisikiveys ja siihen liittynyt rakennuksen jäännös. Rakennuksesta ei maastossa kuitenkaan enää näy mitään merkkejä. Piisi on neliömäinen, korkeudeltaan 40 cm. Piisikiveyksen koko on 2 m x 2 m. Kiukaan pohjoispuolella on kaksi kuoppaa, joista itäisempi on neliskulmainen, ja siinä on hyvin terävät ja selvät reunat ja kulmat, ja se vaikuttaa melko nuorelta. Läntisempi kuopanne on myös neliömäinen, melkko jyrkkäreunaunen, mutta sen seinämät ovat varvikon peittämät, ja onkin ilmeisesti vanhempi kuoppa. Kuopan eteläpuolella on matala painauma. Kuopat liittyvät mahdollisesti piisiin ja sitä ympäröineeseen rakennukseen. Kyseessä on Sarkkisen raportissaan mainitsema piisi. Rakennus 2: P= 7417555 I= 3493532. Paikalla havaittiin mahdollinen rakennuksen pohja, kooltaan 2,9 m x 2,2 m. Kohde erottuu maastossa neliömäisenä, hieman muuta maastoa korkeaampana tasaisena alueena. Pohjois-, itä- ja etelänurkat mahdollista erottaa hieman selvemmin. Kairatessa seinälinjoista erottui huuhtoutumiskerroksen yläpuolelta mädäntynyttä puuta, tosin sitä havaittiin myös rakenteen sisältä. Tulisijaa ei ollut näkyvissä. Kuoppa: P= 7417562 I= 3493553. Kuoppa on kooltaan 1,5 m x 0,6 m ja syvyydeltään 55 cm. Runsas aluskasvillisuus vaikeuttaa kuopan havaitsemista, mutta sen huomaa kävellessä. Kuopassa on hyvin kivinen pohja. Kairanäytteessä maanpinnalla on sekoittunutta maata 5 cm. Toisessa kairauksessa näytteessä oli 3 cm huuhtoutumiskerrosta, jonka alla oli luonnollinen rikastumiskerros. Kyseessä on todennäköisesti sama kuoppa, jonka Sarkkinen mainitsee raportissaan. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on aiemmin tunnettu muinaisjäännös, ja se on merkitty muinaisjäännösrekisteriin, johon kohde on merkitty Vuonisniemet-nimisen kohteen alakohteeksi kalakenttä b. Paikalla ovat aiemmin käyneet Hannu Kotivuori 1989 ja Mika Sarkkinen 2002. Sekä Sarkkinen että Kotivuori mainitsevat kohteen kemiläisten kalakenttänä, jota on käytetty myös myöhemmin. M. Sarkkisen raportissa kohde on nimellä Vuonisniemi NW. Paikalla on kalakämppiä. Sarkkinen viittaa raportissaan Oravaan, jonka mukaan paikalla olisi ollut kemiläisten kenttä. Kohde sijaitsee Enijärven itäosassa olevan Pirttiperän pohjoisrannalla pohjoisemmassa Vuonisniemessä. Maasto on melko kivikkoista ja aluskasvillisuus on runsasta. Puusto on pääasiassa koivua ja mäntyä. Maasto on hyvin epätasaista, ja erilaisia kuopanteita ja kumpareita on joka puolella. 3 Voimassa 2014-10-01T08:38:30 1017.73144531 182.72778075
arkeologinenkohde_alue.2932 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2932 170194 {E14E35D5-EE39-4EF8-BE82-7C31685EC65F} 1000012103 Vuonisniemet rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Sarkkinen viittaa raportissaan Oravaan, joka kertoo olleen kemiläisten kalakenttä ja kalamaja. Sarkkinen on paikalla havainnut kiukaan, kolme kuoppaa ja yhden mahdollisen uunin. Tarkastuksessa havaitsimme paikalta kahden rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: P= 7417419 I= 3493586. Paikalla havaittiin kiveys, joka tulkittiin kiukaaksi. Kiukaan koillispuolella on suorareunamainen, selkeästi erottuva kuoppa, jonka Sarkkinenkin ilmeisesti havaitsi. Kiuasta lukuun ottamatta rakennuksen pohja tai sijainti eivät erotu maastossa. Kiukaan kaakkoispuolella 10 m päässä on pientä hiekkakuoppaa muistuttava suorakaiteen muotoinen kaivanne, jonka reunat ovat jyrkät ja vailla kasvillisuutta. Kuopanteen koko on 2,5 m x 1,5 m, ja se näyttää melko tuoreelta. Rakennus 2: P= 7417411 I= 3493587. Niemen kärjessä aivan rannassa havaittiin mahdollinen rakennuksen pohja, jonka sisäpuolella on Sarkkisen mainitsema rauennut kiveys. Rakennuksen koko on 5 m x 4 m. Seinälinjat erottuvat matalina maavalleina, ja niiden päällä kasvaa koivua ja mäntyä. Tämä saattaa myös olla Oravaan viitattu kalamaja. Sarkkinen mainitsee raportissaan, että niemen itärannalla on pilkka, joka osoittaa maalle. Lähellä Sarkkisen mainitseman pilkan koordinaattien lähettyvillä havaitsimme kelon, jossa on paljas pilkka. Tästä ei kuitenkaan tehty omaa erillistä kohdetta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on aiemmin tunnettu muinaisjäännös, ja se on merkitty muinaisjäännösrekisteriin, johon kohde on merkitty Vuonisniemet-nimellä. Kohden muodostuu kahdesta eri alakohteesta, joista toinen on rekisterissä nimellä kalakenttä b. Paikalla ovat aiemmin käyneet Hannu Kotivuori 1989 ja Mika Sarkkinen 2002. Sekä Sarkkinen että Kotivuori mainitsevat kohteen kemiläisten kalakenttänä, jota on käytetty myös myöhemmin. M. Sarkkisen raportissa kohde on nimellä Vuonisniemi SW. Rakennukset ovat todennäköisesti olleet kalakämppiä ja kuopissa on voitu säilyttää kalaa. Kohde sijaitsee Enijärven itäosassa olevan Pirttiperän pohjoisosassa eteläisemmässä Vuonisniemessä. Maasto on melko kuivaa, aluskasvillisuus on runsasta. Maasto on myös hyvin epätasaista, mikä vaikeuttaa havainnointia. Puusto on pääasiassa koivua ja mäntyä. 3 Voimassa 2014-10-01T08:36:53 486.89379883 83.52837735
arkeologinenkohde_alue.2933 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2933 170412 {F13799D0-D26D-4EB7-802D-E5ADD95ACA7B} Poojärvi 7 kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Mika Sarkkinen (2002: 26) on löytänyt kohteen, jossa on kaksi kuoppaa. Nämä Sarkkinen on tulkinnut maakellareiksi tai säilytyskuopiksi. Sarkkisen mukaan toinen kuopista on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm. Sen kaakkoislaidalla on hyvin vankka, ilmeisen iäkäs petäjä. Puun juurella on muurahaiskeko. Toinen kuoppa puolestaan on Sarkkisen mukaan enemmän neliömäinen, alaltaan noin 2 m x 2 m ja syvyydeltään n. 80 cm. Kuoppaa reunustaa matala valli, jonka leveys on 0,5 - 1 metriä. Kuoppien välimatkaksi Sarkkinen mainitsee parikymmentä metriä. Kuoppa 1: P= 7427607 I= 3477662. Kyseessä on toinen Sarkkisen mainitsemista kuopista, ja se vaikuttaa olevan samassa kunnossa kuin Sarkkisen käydessä. Kuoppa on Sarkkisen mainitsema neliömäisempi kuoppa. Kuopasta otetusta kairanäytteestä ei tullut lainkaan huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa 2: P= 7427596 I= 3477654. Kyseessä on Sarkkisen mainitsema kuoppa, jonka reunalla kasvaa suuri petäjä. Pikkukuoppa on selkeästi maatuneempi ja näin ollen vanhemman oloinen kuin kuoppa 1. Tässäkään kuopassa ei ole huuhtoutmiskerrosta käytännössä lainkaan. Kuoppa on samassa kunnossa kuin Sarkkisen käydessä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen on tarkastanut Mika Sarkkinen 2002. Kuopat voivat olla maakellareita tai säilytyskuoppia, mutta kovin iäkkäiltä ne eivät vaikuta. Kohde sijaitsee Poojärven luoteisrannan tuntumassa, kaakkoon kohti järveä loivasti viettävän Poojärvenkankaan reunassa. Alueen aluskasvillisuus on rehevää ja puusto pääasiassa havupuuta. kuoppia 2 kpl 3 Voimassa 2014-10-13T13:22:03 513.81152344 89.29444259
arkeologinenkohde_alue.2934 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2934 171728 {4A4F220C-2DA6-4A31-AC12-ECE03F6C48A6} Matalajärvi 2 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 191 ei Pyyntikuopat (3 kpl) sijaitsevat Ilomantin koillisosassa rajavyöhykkeellä Matalajärven eteläpäässä. Matalajajärven ja Valkeajärven väliin jää hiekkapohjainen mäntykangas, joka rajautuu lännessä suohon ja pohjoisessa Matalajärveen ja suohon. Alueen länsireunassa kulkee matala pohjoisluode-eteläkaakko -suuntainen harjanne. Harjaanteella on kaksi kuoppaa. Kolmas kuoppa sijaitsee harjanteen koillispuolella Matalajärven rantaa seuraavan rajavartioiden polun vieressä. Kuoppien rakenne: kokonaishalkaisija kuoppaa ympäröivien vallien kanssa on n 5-6 m. Varsinaisen kuopan halkaisija on n 2 m ja syvyys puolisen metriä. Koillisessa polun varressa sijaitsevan kuopan valliin tehtiin koepisto kerrosten selvittämiseksi. Pistossa oli kaksoispodsoli. Valliin muodostunut uusi huuhtoutumiskerros oli paksuudeltaan jo n 5 cm. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kolme pyyntikuoppaa. Hiekkapohjainen mäntykangas. 3 Voimassa 2014-11-04T16:14:16 2373.27294922 185.63918913
arkeologinenkohde_alue.2935 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2935 171739 {C9E891C4-3071-48DC-AC04-B54C44729E8F} Rajakoski pato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa rajavyöhykkeellä Haapajoen yläjuoksulla Rajakoskella. Paikalla on joen molemmin puolin patovallit, jotka on rakennettu uittoa varten. Pituutta valleilla on n 40 metriä ja leveyttä n 2,5 m. Patovallit yhtyvät joen kohdalla olleisiin patorakennelmiin. Joen reunalla vallin alla näkyy hirsistä rakennettuja arkkuja, joihin kivikasat on ladottu. Varsinaiset patorakenteet on raivattu pois. Nykyisin paikalla on teräsrakenteinen silta, jota pitkin kulkee rajavartioiden reitti. Uittoon liittyvää joen perkausta näkyy sillalta jokea alas s.o. länteen katsottaessa. Aluemainen Uittopatoon liittyneet patovallit 3 Voimassa 2014-11-04T17:09:56 443.78759766 96.82871754
arkeologinenkohde_alue.2936 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2936 171741 {E9853A86-F079-49B7-8AAA-D7CF63287209} Rajakoski pato jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa rajavyöhykkeellä Haapajoen yläjuoksulla Rajakoskella. Paikalla on joen molemmin puolin patovallit, jotka on rakennettu uittoa varten. Leveyttä valleilla on n 2,5 m. Patovallit yhtyvät joen kohdalla olleisiin patorakennelmiin. Joen reunalla vallin alla näkyvy hirsistä rakennettuja arkkuja, joihin kivikasat on ladottu. Varsinaiset patorakenteet on raivattu pois. Nykyisin paikalla on teräsrakenteinen silta, jota pitkin kulkee rajavartioiden reitti. Uittoon liittyvää joen perkausta näkyy sillalta jokea alas s.o. länteen katsottaessa. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Uittopatoon liittyneet patovallit. 3 Voimassa 2014-11-04T17:08:38 652.98583984 124.54483197
arkeologinenkohde_alue.2937 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2937 170609 {DC67A40D-90DA-4E7F-8A66-A021D8006B6A} Raanvaara 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 240 ei Paikalla havaittiin kahden rakennuksen jäännökset. Rakennukset on tehtyy rinteeseen ja ne näyttäisivät osin olevan kaivettu maantasoa alemmaksi. Ne voivat hyvinkin olla varhaisia metsätyökämppäiä, jotka muistuttavat maasaunaa. Kämppä 1: P= 7384670 I= 3494242. Rakennuksen koko on 5,5 m x 5,5 m. Rakennus sijaitsee pohjoiseen laskevassa rinteessä. Seinälinjat erottuvat maastossa maavalleina, joiden korkeus on noin 90 cm. Piisi sijtaisee rakennuksen luoteisnurkassa ja ovi pohjoisseinällä. Rakennuksen vieressä kulkee metsäautotie, ja tien ja rakennuksen välissä on kuoppa, jossa on puuta, ja se saattaa liittyä rakennukseen. Eteläseinän lattian maataso on noin 70 cm yllä olevan rinteen tasoa alempana. Rakennuksen sisällä kasvaa suuria puita, mikä tukee ajatusta siitä että rakennus ajoittuisi aivan 1900-luvun alkuun. Kämppä 2: P= 7384671 I= 3494223. Rakennus muistuttaa hyvin paljon kämppää 1. Sen koko on 5,5 m x 5,8 m. Piisi sijaitsee rakennuksen luoteisnurkassa, oviaukko pohjoisnurkassa. Seinälinjat erottuvat maavalleina, joiden korkeus on noin 90 cm. Rakennuksen etelä- ja länsireunoilla on kuopanteita. Rakennuksen sisällä kasvaa suuria puita, ja se on mitä ilmeisimmin saman aikainen kämpän 1 kanssa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Savottakämppiä, ajoittuu luultavasti 1900-luvun alkuun. Rakennukset on osin kaivettu maahan. Kohde sijaitsee Raa"anvaaran luoteisrinteessä 250 metrin päässä lännessä Raavaaran tiestä. Kohteen eteläpuolella kulkee metsäkoneen jättämä ura. Kohde sijaitsee suon laidassa. Maasto on kosteaa ja runsaskasvuista. Metsä on pääasiassa mäntymetsää, mutta alueella kasvaa myös kuusta ja katajaa. Maastossa kasvaa runsaasti mustikkaa sekä suopursua, saniaisia, heinää ja kortetta. 3 Voimassa 2014-08-07T09:18:12 785.61572266 114.12609061
arkeologinenkohde_alue.2938 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2938 170618 {F2B58510-5C6F-41FE-8736-90FD31225CAD} Raanvaara 3 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Paikalla havaittiin neljän rakennuksen jäännökset. Huussi: P= 7384780 I= 3494209. Paikalla on huussin jäännökset: kuoppa ja hajonneita puurakenteita. Sauna: P= 7384728 I= 3494212. Paikalla näkyy puita, jotka on kasattu pois paikoiltaan. Maassa on myös lahonnut ovi. Kiuas on jäljellä hiukan levinneenä. Sen koko on nykyään noin 1,5 m x 1,5 m, korkeus noin 50 m. Saunan kokoa ei pystytty mittaamaan, sillä sen seinälinjoja ei ole maastossa havaittavissa. Kämppä 1: P= 7384767 I= 3494211. Paikalla on aukea, osin heinittynyt alue. Kämpän sijaintia ja kokoa on vaikea arvioida ja mitata, sillä vain yksi seinälinja erottuu maassa, ja sekin heikosti. Kämppä 2: P= 7384728 I= 3494178. Rakennus erottuu maastossa kohteen rakennelmista parhaiten, sillä sen seinälinjoja on vielä maastossa näkyvissä. Rakennuksen koko on 22 m x 8,5 m. Seinä- ja kattohirsiä on rakennuksen sisällä. Rakennuksen eteläpään yli on ajettu motolla. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Parakkikämppiä ja niihin liittyneitä muita rakennuksia eli sauna ja huussi. Kohde sijaitsee Raa"anvaaran luoteisrinteessä suon laidalla. Kohteen itäpuolella kulkee Raavaaran tie noin 300 metrin päässä. Maasto on kosteahkoa havumetsää. Alueella kasvaa mustikkaa, katajaa, puolukkaa ja heinää. Kämppä 1 sijaitsee heinittyneellä, avoimella alueella, muut kohteet sijaitsevat metsässä. 3 Voimassa 2014-08-07T09:43:30 2472.18237305 270.66791322
arkeologinenkohde_alue.2939 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2939 170623 {64A204DD-B8B0-4FA5-A0BA-0BC6A1AF62A7} Matkajoki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 197 ei Paikalta havaittiin kahden rakennuksen ja kahden muun rakenteen jäännökset. Kämppä 1: P= 7385695 I= 3501011. Paikalla on kahden rakennuksen jäännökset, joista uudempi on rakennettu vanhemman päälle. Vanhasta kämpästä näkyy seinälinjat, ja sen koko on 24 m x 8 m. Rakennuksen alin hirsikerta on näkyvissä, ja rakennuksen nurkissa on käytetty tasasalvosta. Pituutensa perusteella kämppä on ollut vähintään 2-, mutta todennäköisesti 3-huoneinen. Vanhempaan rakennukseen liittyvää tulisijaa ei näy missään. Vanhemmassa kämpässä on lisäksi ilmeisesti ollut jonkinlaiset lattianalaiset kellarit. Vanhemman rakennuksen päälle rakennetun uudemman kämpän koko on 5,6 m x 5 m. Se on tehty ilmeisesti tehty ainakin osittain vanhemman rakennuksen hirsistä, mihin viittaavat rakennuksen päädyissä olevien hirsien päissä olevat urat, jotka ovat todennäköisesti alun perin liittyneet ikkunoihin ja oviin. Seinissä on käytetty sekä pelkka- että pyöröhirsiä ja nurkissa tasasalvosta. Oviaukko sijaitsee rakennuksen luoteisseinällä, ikkunat muilla seinillä. Ovenpuoleisella seinällä on myös ikkuna, jossa on ollut lasia. Ovi on näkyvissä maassa. Katossa on käytetty kattohuopaa. Rakennuksen kaakkoisseinustalle on ilmeisesti rakennettu erillinen katos tai muu rakenne. Seinähirret on tiivistetty kuntalla, ja niitä on noin 8 hirsikertaa jäljellä. Maassa on kamiina, joka luultavasti liittyy uudempaan rakennukseen, vaikka nyt onkin sen ulkopuolella, vanhemman rakennuksen sisäpuolella. Lounaisseinustan ikkunassa on käytetty seinäpahvia. Koillisseinän ikkunassa on myös luukku tai räppänä. Ikkunat ovat hyvin pienikokoisia lukuun ottamatta oven viereistä ikkunaa. Kämpän lähellä on reen kolmiomainen veto-osa. Nuorempi rakennus muistuttaa enemmän metsästys- kuin savottakämppää. Kämppä 2: P= 7385662 I= 3501043. Paikalla on rakennuksen jäännös, joka muistuttaa parakkikämppää. Sen seinälinjat erottuvat maastossa, ja katon lautoja on jäljellä maassa. Pohjoisseinälinja on ainoa seinälinja, joka on hieman hankalasti erotettavissa. Rakennuksen koko on 23 m x 8,6 m. Kyseessä on todennäköisesti parakkikämppä tai sitä edeltänyt malli. Katossa on käytetty kattohuopaa ja rakenteessa yleisesti pääasiassa lautaa hirsien sijaan. Kämppä on todennäköisesti ollut ainakin 3-osainen, mutta jäännökset ovat niin epämääräiset ja niiden sisällä kasvaa niin paljon kasveja, että arviointi on hankalaa. Kämppä ajoittuu luultavasti 1950-60-luvuille. Huussi: P= 7385647 I= 3501057. Paikalla on maassa lautaa ja metallia, jotka ilmeisesti muodostavat oven. Kohde vaikuttaa huussilta, mutta saattaa myös olla romuläjä. Lato: P= 7385647 I= 3501069. Paikalla on rakenne, joka muodostuu melko ohuista puista, jotka muodostavat ristikkorakenteen. Osa tulkittua pohjois- ja itäseinää on jäljellä. Kulman ristikkorakenteen vuoksi kohde on tulkittu ladoksi. Ristikon kulman sisäpuolella on vanha kanto. Kohde ei välttämättä ole rakennus, vaan puut on saatettu jättää paikalle kuivumaan kaadon jälkeen. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Kämppä 1 on todennäköisesti metsästyskämppä, kämppä 2 parakkikämppä tai sen edeltäjä. Kämppä 2 ajoittuu todennäköisesti 1950-60-luvuille. Kämpän 1 nuorempi rakennus saattaa ajoittua samalle ajalle, mutta vanhempi rakennus on luultavasti varhaisempi. Vuoden 1967 peruskartassa paikalle ei ole merkitty rakennuksia. Kohde sijaitsee Matkalammen (tunnetaan myös nimellä Salmilampi) ja Kotalammen välissä sijaitsevalla maa-alueella, 800 metriä Salmilammen eteläkärjestä kaakkoon ja 800 metriä Kotalammen pohjoisimmasta osasta luoteeseen. Kohteen lounaispuolella virtaa Matkajoki noin 200 metrin päässä. Kohteen koillispuolella alkaa soiden suojelualue 550 metrin päässä. Maasto on melko runsaskasvuista kangasmetsää. Kohde sijaitsee suon laidalla. Alueella kasvaa katajaa, mustikkaa ja sammalta sekä jonkin verran heinää, erityisesti kämpän 2 alueella. Puusto on paikalla varsin nuorta, erityisesti rakennusten kohdalla kasvaa havupuiden pieniä taimia. 3 Voimassa 2014-08-07T10:45:55 2738.77172852 264.40821106
arkeologinenkohde_alue.2940 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2940 170789 {0FEE4877-B886-4766-9CEC-8B970E3D49CD} Jyrinlampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 178 ei Tien itäpuolella on rakennuksen pohja. Seinälinjojen mitat ovat 4,5 x 3 metriä. Keskellä on romahtanut tulisija. Tien länsipuolella on kaivo. Se on kooltaan 1 x 1 metriä ja siinä on puiset rakenteet. Maaperä on voimakkaasti muokattu, eikä kämppärakennuksista ole muuta jäljellä. Kohde on aluemainen. Alakohteet on merkitty erillisillä pisteillä. Kuvat on liitetty pistekohteisiin. Kohde on merkitty vanhaan karttaan. Kämpän rakennuksen jäännös ja kaivo. Kohde sijaitsee metsäautotien molemmin puolin, Jyrinlammen länsipuolella. Paikalla on kuivahko mäntykangas, jossa kasvaa varttunutta puustoa. 3 Voimassa 2014-08-12T16:20:25 1847.04345703 191.15622928
arkeologinenkohde_alue.2941 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2941 171485 {1068FABD-42AB-4857-9DCE-BCBCFBC4EA0B} Hiienvaara 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Hiienvaarasta n 0,7 km eteläkaakkoon on puolustusvoimien taisteluharjoitusalue, jolle kulkee itä-länsisuuntainen metsäautotie. Metsäautotie on raivattu hiekkakankaalle puskutraktorilla, eikä paikalle ole tuotu soraa. Tien pinnassa n 180 m matkalla on esillä iskettyä kvartsia. Erityisestä asuinpaikka-alueen keskivaiheilla, josta metsäautotien päässä oleva lenkki alkaa, kvartsia on erittäin runsaasti. Asuikan korkeus vaihtelee n 147,5-150 m mpy. Paikalla on eriaikaisia rantatörmiä, ja asuinpaikka lienee ollut käytössä pitkän aikaa. Asuinpaikan länsipäässä kvartsia on paljastunut hiljattain kaivetuista poteroista. Asuinpaikan keskiosassa (koordinaatit 3684627,46396/7000328,36015/n 149 m mpy) on välittömästi metsätien pohjoispuolella tasanteella pyyntikuopalta vaikuttava kuoppa. Kuoppa on luonteeltaaltaan ja kooltaan vastaava kuin muutkin Hiienvaaran-Hiienjoen alueella dokumentoimamme pyyntikuopat. Rakenteen kokonaishalkaisija mataline valleineen on n 6 m ja syvyys n 0,3 mm. Kuopan olemus on esihistoriallinen. Kuopan eteläpuolelta tieltä löytyy kvartsia ja palanut kivi. Kodanpohjaksi kuopanne vaikuttaa kuitenkin turhan pieneltä. Asuinpaikka-alueen itäpää on ollut ilmeisesti käyttöaikanaan niemi. Kvartsia löytyy tien pinnansta pääasiassa niemen eteläreunalta, mutta myös koillisrannalta. Kaikki löydöt ovat pintalöytöjä tieltä. Aluemainen. Perustuu pintahavainnoista tehtyihin GPS-mittauksiin. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Laaja-alainen kivikautinen asuinpaikka, jolla useita käyttövaiheita. Hiekkapohjaista varttunutta mäntykangasta. 3 Voimassa 2014-11-07T14:25:57 9983.67724609 542.4613563
arkeologinenkohde_alue.2942 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2942 171488 {6EA44E4E-A27A-4C27-9656-B5BC3EF7B81E} Hiienvaara 3 esihistoriallinen pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella Hiienvaaran ja Vene-Saahkarin puolivälissä luoteeseen pistävän metsäautotien varrella. Kyseessä on tasainen kangas ja sen etelääkaakkon suuntaunut niemimäinen muodostuma, jossa pyyntikuoppa sijaitsee. Rakenteen kokonaishalkaisija matalien vallien ulkoreunoilta laskien on noin 8 m. Varsinaisen kuopan halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin 0,4 m. Kuopan valliin kairattiin lapiolla pisto. Aluemainen. Rajattu kuopasta otetun GPS-mittauksen ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Esihistoriallinen pyyntikuoppa. Hiekkapohjainen tasainen kangas, josta puusto on hakattu. Pinta on säilynyt toistaiseksi ehjänä. 3 Voimassa 2014-11-14T16:19:34 41.06640625 23.57360529
arkeologinenkohde_alue.2943 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2943 174950 {1493FDFE-1D9D-4530-B7E4-8D7A92F34812} Rajala torppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 165 ei Rajalan torppa mainitaan vuoden 1855 tarkastusluettelossa, jolloin sen isäntänä oli Thomas Alexandersson (Sistola 2002, 80-82). Vuoden 1871 metsätalouskartassa kohteen paikalle on merkitty Rajalan torppa, joka esiintyy vielä vuoden 1935 metsätalouskartassa täplänä ja paikannimenä, mutta vuoden 1965 peruskartassa kohdalla ei enää ole torpasta mitään merkintää. Inventoinnissa ko. paikalta löydettiin tulisijallisen rakennuksen jäännös, säilytys/kellarikuoppia, kaivon jäännös sekä viljelyraunioita. Vuoden 1871 metsätalouskarttaan vertaamalla on selvää, että kyseessä ovat Rajalan torpan päärakennuksen jäännökset ja sen pihapiirissä olleiden pienten peltojen viljelyröykkiöt. Osa röykkiöistä saattaa olla peltojen laitamilla olleiden ns. rieska- eli kaskimaiden röykkiöitä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että alue on jäänyt autioksi vasta 1900 –luvulla, joten se ei ikänsä puolesta täytä muinaisjäännöskriteerejä. Päärakennuksen jäännös Sijaitsee kuusimetsässä etelään aukeavalla rinteellä. Jäännöksestä on erotettavissa perustuksen matalaa maatunutta kaakkois- ja luoteisseinälinjaa siten, että rakennuksen koko vaikuttaa olleen noin 5 x 6,5 metriä, suunnaltaan kaakko-luode. Perustuksen sisäpuolella lähellä luoteiskulmaa on sammalen peittämä tulisijan jäännös, kooltaan noin 1,8 x 2,5 metriä, korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Tulisijan jäännöksen keskelle tehdystä koepistosta tuli nyrkin kokoisia palaneita kiviä sekä palanutta savea ja yksi liuskekivinen hioin (hiointa ei luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin). Koepisto kaivettiin vain noin 20 cm:n syvyyteen kun oli varmistunut, että kyseessä on tulisijan jäännös. Inventointihavaintojen perusteella vaikuttaa, että kyseessä on tulisijallisen rakennuksen jäännös. Mahdollisesti paikalla on ollut pieni savupirtti. Kaivon jäännös Sijaitsee noin 45 metriä päärakennuksen jäännöksestä luoteeseen tasaisella hieman suoperäisellä alueella. Kaivokuopan halkaisija on noin kaksi metriä, syvyys noin 1,2 metriä. Kaivon pohjalla on melko kirkasta vettä noin 30 cm. Kaivokuopan sisällä on puisista rakenteista jäljellä suorakulmainen pystylankuista tehty melko maatunut kehikko, jonka koko on noin 1 x 1 metriä. Kivetty kuoppa Sijaitsee noin 15 metriä päärakennuksen jäännöksestä luoteeseen mäen reunalla. Kooltaan noin 1 x 2 x 0,8 metriä, kaakko-luode –suuntainen. Kuopan seinämät on tuettu luonnonkivillä kylmämuuraten. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on tummaa likamaata noin 25 cm syvyyteen, minkä alapuolella on vaalea hieta. Kyseessä lienee varasto/kellarikuoppa. 129 Kuoppa 1 Sijaitsee noin 20 metriä edellisestä luoteeseen painanteen pohjalla. Loivareunaisen etelä-pohjois - suuntaisen kuopan koko on 3 x 4 x 0,8 metriä. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on tummaa likamaata noin 35 cm:n syvyyteen, minkä alla on vaalea hieta. Kyseessä lienee varasto/kellarikuoppa. Kuoppa 2 Sijaitsee tasamaalla noin 10 metriä kivetystä kuopasta kaakkoon. Kuopan koko 1,8 x 2 metriä. Neliskanttisen sammaloituneen kuopan pohjalle on piilotettu vanha ruostunut peltitynnyri, minkä päälle on kasattu puuta, jotka nekin ovat jo lahoja ja sammaloituneita. Kuoppaan ei rojun vuoksi voitu tehdä kairausta, mutta kyseessä lienee varasto/kellarikuoppa. Lisäksi alueella on neljä viljely/kaskiröykkiötä, joiden halkaisija vaihtelee 1-2,5 metrin välillä, korkeuden ollessa noin 0,5 metrin tietämillä. Vuoden 1871 metsätalouskarttaan merkityt peltoalueet erottuvat torpanjäännöksen ympärillä tasaisina metsää kasvavana maapohjana. Kairaushavaintojen perusteella muokkauskerroksen vahvuus on ollut noin 15-20 cm. Maaperä on hietaa ja melko rehevää, sillä käenkaalia kasvaa aluskasvillisuutena. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 08 RAITTINSAARI 1800 -luvulla perustetun torpan ja siihen kuuluneiden rakenteiden jäännökset. Kohde on täysikasvuista kuusimetsää Tullinkankaan eteläosassa noin kilometri Selkäjärvestä kaakkoon. 3 Voimassa 2014-11-10T10:09:08 2487.74609375 213.57114488
arkeologinenkohde_alue.2944 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2944 172392 {3FF08F81-1CDE-4C90-888D-00C0A0EBDC01} Teerikangas mestauspaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 85 ei Paikalla on kartta- ja arkistotietojen mukaan sijainnut mestauspaikka 1760-luvulta 1800-luvun alkuun. Mestauspaikan alue on merkitty 1780-luvun Wallenborgin tiekarttaan Muhokselta Utajärvelle johtavan tien laitaan ja sen koko on noin 1 ha. Mestauspaikalla on mestattu neljä henkilöä: Lokakuu 1766 Paavo Juhonpoika Ojala Tammikuu 1774 Pekka Matinpoika Lehtolainen Marraskuu 1776 Erkki Pekanpoika Kekkonen eli Kärnä Joulukuu 1802 Mikko Ollinoika Tiikkaja Mestauspaikasta on myös muistitietoa vielä 1900-luvun alusta. Aluemainen. Kohde rajattiin karttatiedon ja maastonmuotojen perusteella. Kohteesta ilmoitti Metlan tutkija Mikko Moilanen. Mestauspaikka Tasainen vähäkivinen kuiva alue, jossa muutama isompi siirtolohkare. Paikalla kasvaa mäntytaimikko ja aluskasvillisuus on sammalta, jäkälää ja varpua. 3 Voimassa 2019-11-29T14:17:43 319.93579102 67.62806226
arkeologinenkohde_alue.2945 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2945 173505 {0E4595CD-2E2E-4BA8-9C96-9CFA89E890CB} Lipsunpuro hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 168 ei Kohde sijaitsee Ilajanajokeen lännestä laskevan Lipsunpuron pohjoispuolella tien varressa n 140 m länteen Ilajanjoesta. Alue on hiekkamoreenipohjaista itään suolle laskevaa sekametsää kasvavaa kangasta. Paikalla 13 hiilimiilua sekä erillisiä kuopajäännöksiä. Miilut ovat pystymiilutyyppiä. Tien eteläpuolella on 4 miilua ja tien pohjoispuolella 9 kpl. Suurimpien miilujen kokonaishalkaisija ympäröivän kuoppakehän kanssa on n 22 m. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa laserkeilausaineiston avulla. Hiilimiilualue. 3 Voimassa 2014-10-15T11:14:58 9885.62402344 395.68409929
arkeologinenkohde_alue.2946 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2946 173992 {38271C95-6B7B-498C-AE2B-C556C017EB2D} 768010009 Pisamalahden linnavuori 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2111 Muinaislinnat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 11 VAT/arkeologia 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 1 Arvio ei "Pisamalahden linnavuori, joka on maamme tunnetuimpia muinaislinnoja, sijaitsee Enonveden Linnavirran pohjoisrannalla. Linnavuori on jylhän ja jyrkkäseinäisen kallion järveen pistävässä niemessä. Luonnostaan hyvin suojattuna se on tarvinnut varustuksia vain itäreunalleen, missä on säilynyt yli 100 metriä noin 3 m leveää ja paikoin yli kaksi metriä korkeaa kivivallia. Pisamalahden linnavuorella on nähtävissä maamme komeimmat muinaislinnaan kuuluneet kivivarustukset. Linnavuorelta avautuu upea eteläsavolainen järvimaisema. Linnavuoren länsipuolen matalassa lahdessa, johon laskee puro pohjoisesta, on havaittu liistekatiskan jäännöksiä elokuussa 2006 vedenpinnan ollessa poikkeuksellisen matalalla. Linnavuorien olemassaolo osoittaa, että Savossa on rautakauden lopulla ollut Mikkelin seudun lisäksi muuallakin kiinteää, pysyvää asutusta, vaikkei tämän väestön asuinpaikkoja tai kalmistoja tunnetakaan. Pisamalahden linnavuoren läheltä, noin pari kilometriä etelään sijaitsevasta Partalansaaren Mustikkalammesta analysoidut luonnontieteelliset näytteet todistavat viljan viljelyn vakiintuneen Sulkavan seudulle jo 1100-luvulla. Pisamalahden linnavuorelle on opasteet Sulkavan kirkonkylästä. Parkkipaikalta linnavuorelle on matkaa vajaat 500 m. Vesitse saapuvia varten linnavuoren juurella on laituri. Linnavuoren laelle johtaa jyrkät puuportaat. Kohde ei sovellu jyrkkärinteisyytensä ja vaikeanousuisuutensa johdosta tutustumiskohteeksi liikuntaesteisille. Pisamalahden linnavuori on valtion omistama. Linnavuoren juurelle, laiturin viereen ja parkkipaikalle on pystytetty Museoviraston toimesta opastaulut. Opastaulut ovat huonokuntoisia. Parkkipaikka, tulipaikka ja sen alapuolella oleva laituri sekä huonokuntoiset puuportaat ovat kaupungin hallinnoimia. Kalliojyrkänteen alapuolella oleva laituri on Metsähallituksen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001)." Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kohde: 768010009, 21.10.2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=73010022 Muinaislinna 3 Voimassa 2020-01-21T09:27:01 35060.64672852 729.55014825
arkeologinenkohde_alue.2947 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2947 173995 {EFDEEECD-FA21-4157-86AE-3DD7AD663212} 418010001 Päivääniemen kalmisto 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1213 Hautaröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 12 Strateginen kulttuuriperintö; 11 VAT/arkeologia; 2 VAT/mk 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 2 Tutkittu osittain ei "Rautakautinen röykkiökalmisto sijaitsee Pyhäjärven Toutosenselän eteläpuolella. Alue on metsittynyttä entistä kaski- ja hakamaata sekä peltoa. Aikaisemmin muinaisjäännöksen läpi kulki Lempäälä-Vesilahti maantie. Nykyisin tie on siirretty muinaisjäännösalueen eteläpuolelle. Kalmistossa on noin 130 kiven- ja maansekaista röykkiötä/matalaa kiveystä, joiden läpimitta on noin 3-10 m. Huomattava rakenteellinen piirre röykkiöissä on silmäkivi: ainakin 52 röykkiössä se on. Epämääräinen kehärakenne havaittiin kahdessa kaivetussa rauniossa. Röykkiöt on tiedetty jo 1700-luvulta lähtien, ja niitä on kaivettu vuodesta 1864 alkaen. Vuoden 1896 jälkeen varsinaisella kalmistoalueella on kaivettu vain yhden röykkiön (nro 37) puolikas vuonna 1987. Kaikkiaan on alueella tutkittu kokonaan tai osaksi 16 röykkiötä. Kalmisto on ollut käytössä pitkän aikaa, eniten löytöjä on 600 - 800 jKr. väliseltä ajalta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Museovirasto omist[i] osan kalmistoalueesta, ja siellä on informaatiotaulu. Tämä alue on siirtynyt Metsähallituksen hallintaan 2014." Museovirasto. muinaisjäännösrekisteri, kohde: 418010001, 21.10.2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=418010001 3 Voimassa 2019-06-10T15:14:10 87662.37316895 1952.28865265
arkeologinenkohde_alue.2948 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2948 174005 {9C6E8D9A-AEEA-4E75-8120-9B7D0FA67838} 908010001 Rapolan muinaisjäännösalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon ei "Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki, sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien. Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö. Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993." Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kohde 908010001, 21.10.2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=908010001 muinaisjäännösryhmät 3 Voimassa 2021-05-31T09:54:52 1924283.7409668 7343.13706875
arkeologinenkohde_alue.2949 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2949 174104 {1EF51792-185F-488E-B85F-8578883E9710} Kuurusenvaara poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 220 ei Kohteessa on osittain kaatunut poroaita, joka on naulattu pääosin laudoista, osittain pyöreästä luonnonpuusta. Aita on kaksiosainen, pienempi osista on alueen kaakkoispäädyssä ja sen kaakkoispuolella lähellä polkujen risteystä on luonnonpuusta tehty erotusaitaus. Kohde rajautuu alueisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Havainnossa on mukana vain kaakkoisosan pieni erotusaitaus, eikä siihen kuuluvaa suurempaa aitausta. Käytöstä jäännyt poroaidan jäännös. Kuurusenvaaran läpi Laavukirkolle vievän hiekkatien länsipuolinen havumetsää kasvava alue, jossa aluskasvillisuutena sammalia ja mustikkaa. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-10-23T19:16:22 10727.57104492 427.94493113
arkeologinenkohde_alue.2950 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2950 174107 {CB760730-AE2E-4DF9-A3BB-C2CF573560F3} Jauho-Oja kivikautinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 135 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Muonionjokeen laskevan Jauho-Ojan suun luoteispuolella on hiekkamaaperäinen, korkeahko jokeen laskeva törmä, jonka päällä tasanne. Tasanteen takana on toinen törmä. Tasanne muodostaa muinaisen niemekkeen Muonionjoen ja Jauho-ojan uoman suuhun. Paikalle tehdystä kahdesta n. 10 m etäisyydelle toisistaan tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskokset ja parissa lähelle tehdyssä kuopassa havaittiin palaneita kiviä. Löydöt ovat vähäisiä, mikä voi johtua sattumasta tai siitä, että paikka lienee erodoitunut osin jokeen ja jäljellä on enää asuinpaikan rippeet. Paikka on muutoin ehjä." Kohde tarkastettiin elokuussa 2014 ja se oli kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Kohde rajautuu aluemaisesti. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Muonionjoen havumetsää kasvava itäranta. aluskasvillisuutena alueella on sammalia ja puolukkaa. 3 Voimassa 2014-10-23T22:15:17 3470.52001953 293.66614155
arkeologinenkohde_alue.2951 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2951 174108 {5F8971EC-0E8E-4E59-83B5-BA68E46B1620} 1000009354 Keksiäisniva kivikautinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 140 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla. Nivanniemen etelään antavalta rannalta on tehty asuinpaikkahavaintoja 25 metrin matkalta. Löytöjä näkyy kivikkojen välisellä hiekkaisella rannanosalla. Joen huuhtomaa asuinpaikkaa on ilmeisesti jossain määrin jäljellä rantatörmän päällä. Asuinpaikan rajaus on 2010 inventoinnin löytöhavaintoihin ja topografiaan perustuva ja melko tarkaksi ilmoitettu." Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014. Hiekalla on useassa kohdassa palaneita kiviä, jotka ovat pääosin epäilemättä resenttejä. Löytöjä alueella ei havaittu. Paljas hiekka rajautuu noin 0.7 metriä korkeaan rantatörmään, jonka yläosassa kasvaa kasvillisuutta. Alaosa on alttiina kulumiselle. Kohde rajautuu aluemaisesti. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Kivikautinen asuinpaikka. Muonionjoen havumetsää kasvava, osittain kivikkoinen ranta. Aluskasvillisuutena alueella on sammalia, puolukkaa, kanervaa ja variksenmarjaa. Metsän kehitysluokka on 30. Joki on matala ja kivikkoinen. Alueella kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-10-23T23:13:18 6807.31665039 367.33703997
arkeologinenkohde_alue.2952 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2952 172791 {B599EC32-417B-4354-93E7-E2F4E4AC4E8B} Pohjaisnenä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 211 ei Kohteessa on kolme rakennuksen pohjaa, jotka ovat metsätyökämpän rakennuksia. Rakennus 1 pisteessä x 3372341 y 7444793.Kohteessa on rakennuksen, luultavasti kämpän raunio. Rakennus on tyystin hävinnyt. paikalla on pari kivikasaa, kuoppa ja uunin raunio. kohdepiste on mitattu uunin raunion päältä. raunio on pyöreä ja sen halkaisija on 3,5 metriä ja korkeus on 1 metri. Raunion kivet ovat täysin sammaloituneet ja itäpuolella erottuu kämpän piha, jossa kasvaa heinäkasvillisuutta. Rakennus 2 pisteessä x 3372313 y 7444740. Kohteessa on suorakaiteisen rakennuksen raunio, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennelman koko on 10 x 5 metriä. Seinät erottuvat muutamana lahona hirtenä ja turvevallina. länsinurkan päällä kasvaa isoja koivuja. Rakennuksen keskellä on lyhyiden sivujen suuntainen turvevalli, joka on ilmeisesti väliseinä tai lahonnut kurkihirsi. Tämä rakennus on luultavasti ollut hevostalli. Rakennus 3 pisteessä x 3372336 y 7444753. Kohteessa on suorakaiteen muotoinen rakennuksen raunio, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennelman pituus on 18 m. ja leveys 7 m. Lounaispäädystä mitattuna on väliseinät 5 ja 10 metrien kohdilla. Seinien paikat erottuvat multapenkkinä ja lahonneina hirsinä.Päällä kasvaa koivikko. Rakennuksen pohjalla erottuu useita kuoppia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien päältä mitattujen gps pisteiden ylle ja lähimaastoon, jossa on vielä kämpän pihaa näkyvissä. Sutigis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee moreenikankaan pohjoispäässä, suon reunassa. Alueella kasvaa koivikko ja aluskasvillisuutena on puolukkaa sekä lehtomaan kasveja. 3 Voimassa 2014-10-07T08:27:34 1721.85229492 203.56077633
arkeologinenkohde_alue.2953 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2953 172796 {5FD267C0-8E21-4E8B-8BD5-C764BF5C5519} Naulijoki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 147 ei Kohteessa on kaksi suurta taimikellaria. Rakennus 1 pisteessä x 3370348 y 7446925. Kohteessa on 5 x 4 metrin kokoinen kellarin jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Oviaukko on pohjoisseinän keskellä. Seinät erottuvat 1.5 m leveinä ja 1.5 m korkeina turvevalleina. Oviaukossa erottuu hirsiseinärakenne, joka kulkee maavallin lävitse. Rakenne on tuettu sahalankuin joissa on tehdasvalmisteisia nauloja. Päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Rakennus 2 pisteessä x 3370355 y 7446920. Rakenne on samanlainen kuin rakennuksessa 1. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään ja ovi on pohjoispäädyn keskellä. Pituus 11 m, leveys 6 m. Rakennuksen pohja on 2.5 metriä syvä monttu. Seinävallit ovat jopa 2 metriä paksut. Päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Vallilla on sinkkisanko. Rakennusten etäisyys toisistaan on 2 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Rakennukset ovat olleet metsänistutuksessa käytettyjä taimikellareita. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa kasvava turve. 3 Voimassa 2014-10-07T10:12:43 110.015625 41.02305051
arkeologinenkohde_alue.2954 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2954 172812 {5C9227CA-45A5-4488-BB29-A5E4E2CC7743} Kahra rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 185 ei Kohteessa on neljän rakennuksen jäännökset, joista ensimmäinen on kellari, jossa on vielä katto ja seinät paikallaan. Rakennus 1 pisteessä x 3378421 y 7451592. Rakennelma on puolittain maan sisään kaivettu kellari, jonka koko on 2,5 x 3 m. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Oviaukko on länsiseinän keskellä. Seinät ja katto on tehty laudoista ja lankuista naulaamalla. Katon päällä on harmaa kattohuopa. Seinien ympärillä on metrin vahvuinen turvevalli, joka on oven suussa kivetty. Rakennus 2 pisteessä x 3378414 y 7451575. Rakennelma on 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Seinät erottuvat metrin levyisinä ja puoli metriä korkeina turvevalleina. Seinien rajaamaan kuoppaan on nostettu läheisen tien rakennusvaiheessa moreenimaata. Vallilla kasvaa yksi mänty. Rakennelma sijaitsee 3 metriä tiestä itään. Rakennus 3 pisteessä x 3378424 y 7451564. Rakennelma on 4 x 4 metrin kokoinen hirsikehikko jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Hirret ovat pääosin jo lahonneet turvevalliksi. Hirret on kirveellä katkottu ja nurkista alapuolelta salvettu. Oviaukko on länsiseinän keskellä. Luoteisnurkassa on luonnonkivistä rakennettu uunin raunio. Raunio on turpeen sisässä ja sen koko on noin 1 x 1 x 1 m. Oviaukossa erottuu yksi hirsi joka on sahalla katkaistu. Päällä kasvaa 4 mäntyä. Rakennus 4 pisteessä x 3378384 y 7451589. Kohde on 8 x 8 m kokoisen rakennuksen jäännös, jonka seinät erottuvat turvevallina. rakennelman keskellä on pohjois-etelä -suuntainen väliseinä. Länsihuoneen pohjoispäässä on 1 x 1.5 m kokoinen suorakaiteen muotoinen uunin raunio. Uunin kyljessä on betonilaatta. Seinävallien päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Rakennelman itäpääty on tuhoutunut tienteossa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Kyseessä on asuinrakennusten tai metsätyökämppään liittyvien rakennusten jäännökset. Kohde sijaitsee kivisellä mäntykankaalla, jossa aluskasvillisuutena on puolukkaa. Kohde sijaitsee Sieppijärveltä Pasmajärvelle vievän tien 9361ja metsätien risteyksessä molemmin puolin hiekkatietä. 3 Voimassa 2014-10-07T13:46:25 596.18359375 173.69381051
arkeologinenkohde_alue.2955 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2955 172850 {FCF4E05A-E1CE-4950-9E95-5506254544F9} Poikkikäytävänlaki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 188 ei Kohteessa on kaksi osittain maahan kaivettua rakennuksen pohjaa. Rakennus 1 pisteessä x 3377950 y 7447189. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen jäännös. Seinistä on jäljellä puoli metriä korkea ja metrin levyinen hiekkapenkki. Ovi on sijainnut länsiseinän keskellä. Seinän päällä on oven jäännöksiä, jotka on tehty kirveellä halkaistuista laudoista naulaamalla. Rakennelman sisällä on peltikanisteri. päällä kasvaa koivua, kuusta ja mäntyä. Rakennus 2 pisteessä x 3377943 y 7447209. Kohteessa on rakennuksen jäännös jonka koko on 5 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Oviaukko on eteläseinän keskellä. Oviaukossa on kaksi hirttä jotka on sahattu ja niissä on porattuja reikiä. Lounaiskulmassa on 2 x 1.5 x 1 metrin luonnonkiviraunio. Seinät koostuvat metrin paksuisita ja korkuisista turvevalleista joiden sisällä on lahonneita hirsiä. Valleilla kasvaa kaksi mäntyä ja sisällä pieniä koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Rakennukset ovat olleet niin kutsuttuja multakämppiä, joiden lattiat on osittain kaivettu maahan. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukkaa. 3 Voimassa 2014-10-07T15:20:24 381.56591797 83.37558397
arkeologinenkohde_alue.2956 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2956 175117 {B0D20B82-6F31-4148-9A5A-CD2D3F805DAA} 1000013269 Kuervaara maarakenteet jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 175 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Pieniä painanteita ja kuoppia Äkäsjokivarressa, joen luoteispuoleisella rantatörmällä, noin 3 km Kuerjoen suusta alavirtaan. Tarkastuksessa 2008 havaittiin pitkänomainen painanne, kooltaan noin 3 x 1,5 m. Siinä on pohjalla pinnassa muutamia kiviä, ilmeisesti ei kuitenkaan säännnöllistä peitossa olevaa kiveystä. Sen vieressä on suppilomainen mahdollinen pyyntikuoppa, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja 0,5 m syvä sekä tästä noin 5 m pohjoiseen pienempi ja epämääräisempi kuopanne, sekä toinen myös siitä länteen. Pitkänomaisesta painanteesta länteen on myös pienistä kivistä koottu kekomainen latomus, joka kuitenkin lienee varsin myöhäinen (tulisija?). Myös rannempana on vanhemmalta vaikuttava kiveys sekä selvästi resenttejä kivettyjä liesiä. Edelleen pitkänomaisesta painanteesta noin 20 m pohjoiseen on mahdollinen pyyntikuoppa ja sen edessä etelän puolella pienempi toinen kuoppa. Koepistoja tarkastuksessa ei tehty, eikä kuluneilla maanpinnan kohdin havaittu arkeologisia löytöjä." Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014 ja alueelta dokumentoitiin neljä maakuoppaa sekä kivilatomukseksi tulkittu kivilatomusalueen itäreunassa. Alueen kaakkososassa lähellä jokirantaa on useita resenttejä nuotiokiveyksiä. Koillis-lounas -suuntainen kuoppa 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3372046 Y=7498989. Kuoppa 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3372038 Y=7499026. Kuopasta noin 2 metriä pohjoiseen kuntan seassa näkyy 4 kiveä, jotka kuuluvat mahdollisesti tulisijaan. Kuoppa 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3372020 Y=7498993. Kuoppa 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3372009 Y=7498983. Kuopan halkaisija on noin 2.5 metriä ja syvyys 0.5 metriä. Koordinaattipisteessä X=3372043 Y=7499009 on noin 15 kivestä koostuva, ilmeisen resentti tulisija, jonka halkaisija on noin 0.6 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Äkäsjoen pohjoisranta, hiekkapohjainen niemeke, jonka itäpuolella on suota. Aluskasvillisuutena alueella sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa. Alueella on hiekkatien kääntöpaikka jossa maa on paljasta. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-29T17:53:48 1845.93798828 170.70188445
arkeologinenkohde_alue.2957 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2957 175369 {22D556AB-2797-40C7-AC13-9B0D57263220} 1000009337 Äkäsjokisuu itä kivikautinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 155 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla Äkäsjoen suusta itään. Sortuvassa jokitörmässä ja törmän päällä kulkevalla polulla näkyy asuinpaikkalöytöjä 300 m matkalla. Runsaimmat löytöpesäkkeet jokitörmässä ovat: jokisuun venelaskupaikan länsipuolella 25 m matkalla, venelaskupaikasta hiukan itään 70 m matkalla ja löytöalueen itäpäässä. Löytöjä on myös Äkäsjoen suun länsipuolelta (ks. kohde 178). Paikalta on löytöinä taltan teelmä ja kvartsia. Kohteesta ei tehty uusia havaintoja tai sitä ei tarkastettu osayleiskaavan inventoinnissa 2010." Kohde tarkastettiin elokuussa 2014. Alueen länsipäähän veneenlaskupaikan itäpuolelle alueella on tehty kota koordinaattipisteeseen. 3359161, 7488082. Alueen läntiseltä puolikkaalta jokeen sortuvasta törmästä havaittiin joitakin kvartsi-iskoksia (koordinaattipisteestä X=3359184, Y=7488059) ja palaneen luun pala (X=3359210, Y=7488058). Alueen itäpuolelta löytyi ojan leikkauksesta kvartsi-iskos koordinaattipisteestä X=3359645 Y=7487901 ja aluetta laajennettiin itään. Koordinaattipisteestä X=3359645 Y=7487901 löydettiin yksittäinen kvartsi-iskos jokirantaan johtavan hiljattain kunnostetun hiekkatien ojaleikkauksesta. Maanpinta kvartsin löytöpaikan ja vanhan aluerajauksen itäpäädyn välissä on kokonaan peitteistä ja on mahdollista, että kivikautisia löytöjä on koko tällä matkalla. Rajaus tehtiin maaston topografian mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Kivikautinen asuinpaikka. Äkäsjokisuun itäranta. Alueella on noin 5 metriä korkea hiekkatörmä, jonka päälle kauemmas rannasta on rakennettu mökkejä. Alueella kasvaa uudistuskypsää mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2014-11-21T14:17:28 16661.87060547 1213.98463317
arkeologinenkohde_alue.2958 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2958 175848 {49B80EB0-59E1-419D-AC87-340A87F961CB} Sammakko-oja 1 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 247 ei Paikalla on mahdollisesti kahden pienen rakennuksen pohjat. Pohjoisempi niistä on itä-länsi suuntainen pieni kämpän pohja, kooltaan 7,5 m x 4,5 m. Siitä on jäljellä pari maatunutta ja aluskasvillisuuden peittämää hirsikertaa. Hirret ovat suuria pyöröhirsiä. Piisiä ei havaittu. Vieressä on roskakuoppa. Eteläpuolella on epämääräinen rakennelma joka voisi olla pienen kivien päälle rakennetun rekennuksen pohja. Jäljellä on pari kivikasaa, hormiputkia, kahvipannu ja pajukon ja heinien peittämä kivikasa. Jälkimmäinen voisi olla jonkinlainen piisi, mutta sen ympärillä ei havaittu rakennusta. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1975 topografiseen karttaan on merkitty paikalle rakennus. Vuoden 1955 Luiron hoitoalueen karttaan paikalle on merkitty yksityinen tontti. Rakennuksen pohja. Kohde sijaitsee Vuoltisen pohjoispuolella ja Kuorinkivaaran kaakkoispuolella olevalla soiden ympäröimällä kuivan maan läntillä Paino-ojasta n. 60 m länteen päin. Talvitie on lännessä n. 200 m päässä. Kohteen vieressä on ruohikkoinen aukea ja kohteen päällä kasvaa tiheästi koivuntaimia. 3 Voimassa 2015-03-02T13:41:28 528.57592773 93.06674365
arkeologinenkohde_alue.2959 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2959 175887 {8A90DDEB-C5BF-4115-B7B4-065A4984EB61} Moitalavanmaa kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 285 ei Paikalla on kaksi puretun rakennuksen pohjaa. Kämpästä 1 on jäljellä lattiahirret ja aluskasvillisuuden peittämiä lattialautoja. Se on kooltaan noin 8 m x 7 m. (X=3539649 Y=7524739) Vieressä on suuri roskakuoppa jossa on paljon romua. Lähistöllä on myös käymälän kuoppa, josta ei kuitenkaan ole puurakenteita jäljellä. Toinen rakennuksenpohja sijaitsee edellisen vieressä, siitä 7 m lounaaseen. Se on kooltaan n. 8 m x 6,5 m. Päällä kasvaa erittäin tiheästi koivun taimia. Myös siitä on jäljellä lattiahirsiä joiden nurkissa on lohenpyrstöliitokset. (X=3539639 Y=7524731) Vieressä on runsaasti peltiromua, hormiputkia ja kamiinan jäännös. Peltiromua on havaittavissa myös muualla lähiympäristössä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, kohde on merkitty vanhaan karttaan tunturiparakkina, jossa on yksi asuinrakennus ja kaksi talous/varastorakennusta. Rakenteiden ja karttatietojen perusteella savottakämppä joka on rakennettu aikaisintaan 1950-luvun lopulla. Kohde sijaitsee Vuoltistunturin eteläpuolella Moitalavanmaan länsiosassa, n. 50 m länteen paikalle johtavasta tieurasta. Kitumaata, kohteen päällä kasvaa tiheästi koivuja. 3 Voimassa 2014-12-04T14:57:15 505.76269531 92.361995
arkeologinenkohde_alue.2960 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2960 175891 {F9DE37C4-797A-41C4-BB59-9DB59E3B5E97} Pihlajamaanaho asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 225 ei Paikalla on ollut vuoden 1928 metsätalouskartan mukaan Pihlajamaan asuintila. Osa rakennuksista on piirretty vielä 1972 peruskarttaan, mutta tila on tuolloin ollut jo autio. Alueelta kartoitettiin kolme rakennuksen jäännöstä, kaivo, kaksi kiviaidan pätkää, kolme peltoröykkiötä sekä kaksi kivikasaa, jotka saattavat olla joko peltoröykkiöitä tai kiviaidan jäännöstä. Rakennus jäännös 1 (175877): Kivinen rakennuksen perusta. Oviaukko on sijainnut pohjoisseinän nurkassa. Kivikerroksia on jäljellä neljä ja perustuksen korkeus on noin 1 m. Kiviperustus on tehty isoista kivistä kylmämuuraamalla. Kivien päällä kasvaa sammalta ja rakennuksen jäänteen keskellä isoja koivuja. Mitat: oviaukon leveys 1,3 m, rakennus 6,8 x 6,5 m. Rakennuksen itälaidalla on matala suorakaiteenmuotoinen kivikasa, jonka koko on 3 x 1,5 m. X= 3554935 ja Y= 7222788 ja sen lähettyvillä on kaivon jäännös X= 3554928 ja Y= 7222797. Rakennus jäännös 2 (175878): Pieni neliskanttinen rakennus, josta on säilynyt alin hirsikerta sekä iso kivistä tehty uuni rakennuksen pohjoisnurkassa. Uuni on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja sen korkeus on noin 70 cm - 1 m. Seinälinjat ovat peittyneet sammaleeseen ja niiden päällä kasvaa vanhoja koivuja. X= 3554964 ja Y= 7222787. Rakennus jäännös 3 (175880): Kellarin jäännös. Pitkulainen noin 5 m pitkä varpujen peittämä kumpare, jossa päällä suorakaiteenmuotoinen aukko. Aukko on syntynyt, kun kellarin katto on romahtanut ja aukosta näkyy vielä joitakin puulautoja. X= 3554927 ja Y= 7222767. Kiviaitaa oli jäljellä useita pätkiä rakennusten pohjois-, etelä- ja länsipuolilla. Kiviaita 1 (175888): Sammaleen peittämä matala kiviaidan pätkä tasanteen reunalla. Pituus noin 15 m ja leveys noin 1-1,5 m. Aidan pohjoispään yli on ajettu metsätyökoneella. X= 3554891 ja Y= 7222793. Kiviaita 2 (175889): Noin 10 m pituinen pätkä kiviaitaa, jonka päälle on kasattu hakkuujätettä. Aidan leveys noin 1 m. X= 3554909 ja Y= 7222807. Kivikasoja (175890): Kaksi kivikasaa vierekkäin. Voivat olla pätkiä kiviaidasta. Toisen kasan päältä on ajettu metsäkoneella. Kasojen luona on myös peltipurkkeja. X= 3554931 ja Y= 7222761. Peltoröykkiöt ovat sammaleen ja varpujen peittämiä ja niiden halkaisija vaihtelee 2 - 3 m välillä. Peltoröykkiö 1 (175883): X= 3554949 ja Y= 7222785. Peltoröykkiö 2 (175884): X= 3554909 ja Y= 7222796. Peltoröykkiö 3 (175886): X= 3554975 ja Y= 7222791. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde löytyi vanha peruskartan avulla. Asuintila jäännös. Tasainen vaaran laki lähellä tietä. Paikalla kasvaa koivuja ja mäntyjä ja heinää. 3 Voimassa 2014-12-04T15:03:25 3440.53930664 250.5816642
arkeologinenkohde_alue.2961 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2961 175894 {A7FD857F-90A8-4BD3-9CC5-EC7153DC3D8E} Vuollosvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 249 ei Paikalla on kaksi pienen hirsikämpän jäännöstä sekä kaksi suurta kivilatomusta, mahdollisia uuneja. Kämppä 1 on pieni savottakämpän jäännös, kooltaan 4,1 m x 3,1 m. Se on valmistettu suurista pyöröhirsistä, hirsikertoja on jäljellä kaksi tai kolme. Hirret ovat kuorimattomia, tilkkeenä on sammalia. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi ja hirsiä on kavennettu ulkopuolelta sahalla tehtyjen, suorakulmaisten salvosten kohdalta. Koillisnurkassa on kooltaan 1 m x 1 m ja 0,9 m korkea piisi. Länsiseinällä on pieni valoaukko ja pöydän jäänteet. Länsiseinällä on myös kattopuiden jäänteitä. Laveri on ilmeisesti ollut takaseinällä. Oviaukko on alarinteen puolella. Maassa on pystylaudasta tehty ovi, jonka koko on 1,2 x 0,6 m. Ovessa on kiinni rautalankaa, joka on mahdollisesti ollut osa oven saranaa. X=3533076 Y=7534080 Toinen kämppä sijaitsee n. 70 m edellisestä itään. Se on lähempänä suon reunaa ja enemmän aluskasvillisuuden peitossa. Päällä kasvaa tiheästi puita. Se on myös rakennettu suurista pyöröhirsistä, kooltaan 3,7 m x 4,3 m. Jäljellä on pari hirsikertaa joissa on kaksipuoliset sahalla tehdyt salvokset. Hirsiä on kavennettu salvosten kohdalta. Itäseinällä on oviaukko jonka reunoissa on karapuut ja ulkopuolella tukilauta. Kämpässä ei havaittu piisiä. Kämpän itäpuolella on roskakuoppa ja kolme epämääräistä kivikasaa, jotka eivät vaikuta olevan rakenteita. Ne ovat todennäköisesti paikalle kerättyjä rakennuskiviä, joita ei ole käytetty. X=3533141 Y=7534066 Rakennelma 3 sijaitsee kämpästä 2 noin 40 m etelään, aivan Lokalle johtavan tien vieressä. Se muodostuu maan- ja kivensekaisesta penkistä ja suuresta kivikasasta. Maapenkki on neliön muotoinen ja sen reunat on 1,5 m - 2 m leveät, koko on 7 m x 7,5 m. Kivikasa sijaitsee etelänurkassa ja sen koko on n. 3 m x 3 m ja korkeus 1,4 m. Kohteen yläreunassa olevat kivet ovat selkeästi aseteltuja, joten kyseessä voi olla uunin jäännös. Puurakenteita ei havaittu. X=3533140 Y=7534026 Rakennelma 4 sijaitsee noin 15 m etelään edellisestä, aivan tien vieressä, sen länsipuolella. Sen päällä kasvaa mäntyjä ja vieressä on ruohikkoinen kenttä, jonka reunassa on losokasa, eli paikalla on todennäköisesti ollut kenttäsirkkeli, josta kuitenkin jäänteitä vain vähän. Rakennelma on u-muotoinen valli, jonka koko on 4,7 m x 4,8 m. Valli on noin 1 m leveä ja pääosin 20 - 40 cm korkea, ja enimmillään n. 70 cm. Kivikasan koko 2,8 m x 2,2 m ja korkeus 1,25 m. Kivet on osin ladottu päällekkäin, osin sortuneet vallin ulkopuolelle asti. Puurakenteita ei havaittu. X=3533143 Y=7534011 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Sutigis, kämpän raunio. Kaksi kämpän jäännöstä ja kaksi uunia. Kohde sijaitsee Vuollosvaaran pohjoisreunan loivassa rinteessä, metsätien molemmin puolin. Kuiva/kuivahko kangas jossa kasvaa harvaa mäntymetsää. Rakennelmien päällä kasvaa muutamia suurehkoja puita. 3 Voimassa 2014-12-04T15:46:38 2966.91577148 298.44853945
arkeologinenkohde_alue.2962 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2962 172364 {63DEF37D-1064-40E8-A7EC-A8F078FEF0BA} Lemetti savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Rakennuksen pohja tunnistettiin lähinnä vesipostin perusteella. Rautaputki törröttää maasta noin 20 cm ja se on tukevasti kiinni. Sen vieressä on metalliputkesta tehty kehikko, jonka funktio on epäselvä. Se ei ole alkuperäisellä paikallaan. Paikalla on myös mustan kattohuovan riekaleita. Lähiympäristössä on useita pieniä kuoppia sekä kaksi isompaa, joita on arveltu kellareiksi. Kellari ?: 7189587,566527. Viitisentoista metriä vesipostilta tien suuntaan on epämääräinen yli kaksi metriä syvä kuoppa. Se on soikeahko, 4,5 x 3.5 m. Voi olla, että seinämiä on tuettu kivin. Kuopan seinustalla on myös lahonnutta puuta. Kuoppaan ei ole selvää oviaukkoa ja sen merkitys on epäselvä. Kellari: 7189577, 566519. Kellari on loivassa alarinteessä kolmisenkymmentä metriä Puolangantieltä. Oviaukko erottuu selvästi. Kellari levenee ovensuusta peräseinälle. Oviaukko on noin metrin levyinen, peräseinä reilut kaksi metriä. Pituutta kellarilla on nelisen metriä. Mitään rakenteita kuopassa ei voi erottaa. Kuoppa on puskittunut. Kohde on rajattu alueena pistetietojen ja vanhan peruskartan tietojen pohjalta. Lemetin kämppä on merkitty 1960-luvun lopun peruskartalle. Se on purettu kokonaisuudessaan pois ja suunnittelumetsuri Simo Keräsen mukaan rakennukset on siirretty Vuorisaareen. Vanhalla peruskartalla 196-luvun lopulta näkyy kaksi asuinrakennusta ja kuusi ulkorakennusta, joiden väliin on merkitty suuri lähde. Kohde tarkastettiin 3.7. pilvipoudassa. Lähde lienee kasvanut umpeen. Vaikka kämppäalue erottuu ympäristöstä kasvillisuuden perusteella, ei rakennuksen pohjista kyetty paikallistamaan enempää kuin yksi. Lemetin kämppä on ollut käytössä 1950-1960-luvuilla. Lemetin kämppä on sijainnut Hyrynsalmen pohjoisosassa Lemetinkankaan koillispuolella, aivan Puolangantien pohjoispuolella. Kämppäalue on kosteikkojen ympäröimä kumpare, jonka puustossa näkyy, että paikalla on sijainnut vielä nelisenkymmentä vuotta sitten laaja kämppäalue. Puustossa on suuria mäntyjä ja kuusia ja huomattavan runsaasti suuria koivuja, mutta rakennusten tienoilla kasvaa tätä nykyä myös matalaa taimikkoa. 3 Voimassa 2014-09-29T14:45:39 2481.9597168 185.4192254
arkeologinenkohde_alue.2963 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2963 172382 {C1F45896-4502-4894-9B49-DDE58EDC7B02} Nutila torppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Nutilan päärakennuksen uuni ja savupiippu erottuvat kauas vaikka piipun valetut ylimmäiset osat ovat romahtaneet rakennuksen ulkopuolelle. Alkuperäinen uuni on tehty liuskekivistä ja uunin alaosassa on pieni tulipesä. Savupiippu on ilmeisesti muurattu myöhemmin. Se on tehty pääasiassa kotipolttoisista tiilistä, mutta muurin takaosassa on käytetty myös tehdastiiliä. Voi olla, että muuraukset on tehty kolmessa eri vaiheessa. Uunissa on ollut ainakin kaksi erillistä rautaista luukun paikkaa. Ne ovat ilmeisesti olleet muurin tiiliosissa. Uuni on sijainnut rakennuksen keskellä. Rakennuksen kivijalka on 10 x 7 m. Kivijalka on 30-40 cm korkea ja leveimmillään 80 cm leveä. Se on pääosin aluskasvillisuuden peitossa. Rakennuksen pitkällä pohjoissivulla on uunin kohdalla kivijalkaa. Hirsiosia ei ole näkyvissä. Peltiriekaleita ja emaliastioita on rakennuksen sisällä. Sauna: 7192398, 565978. Sauna on ollut hirsirakennus 5 x 5 m. Alimmat hirsikerrat erottuvat paikoin. Saunassa on ollut laakeista kivistä tehty kiuas, joka nykyisin vie neljänneksen rakennuksen pohjapinta-alasta. Yhdellä seinällä kasvaa huomattavan vanha koivu. Rakennuksen ulkopuolella on pienen muuripadan kappaleita sekä rautainen hela. Navetta: 7192406, 565955. Navetta on 6 x 6 m suuruinen hirsikehikko, jota ei ole purettu, vaan se lahoaa paikalleen. Hirsikertoja on jäljellä enimmillään seitsemän. Rakennus on jykevistä hirsistä erittäin huolella tehty. Oviaukko on ollut rakennuksen itäpäässä. Koillisnurkan päällä kasvaa suuri koivu, jonka juurien alla on syvä kuoppa. Rakennuksessa ei ole ollut uunia ja länsiseinällä on tuuletusaukko 40 x 30 cm. Kellarikuoppa: 7192390, 565961. Kellari on yksinkrtainen pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on nejä metriä. Syvyyttä kuopalla on toista metriä. Riihi: 7192364, 565914. Rakennuksen hirsikehikko on 5 x 3 m. Lyhyt länsiseinämä on kokonaan kiuasta, joka vie lähes puolet rakennuksen pinta-alasta. Kiuas on suurista kivistä ladottu ja lähes metrin korkuinen. Rakennuksen seinävallit erottuvat hyvin selvästi yli puoli metriä leveinä ja 30 cm korkeina valleina. Rakennuksen päällä on maatuvia hirren- ja lankunpätkiä. Välittömästi rakennuksen eteläpuolella on kasa kiviä ja maatuvia hirsiä, joiden merkitys ei paikalla hahmotu. Kaivo: 7192368, 565916. Vain muutama metri itään riiheltä on hirsillä vuorattu kaivo. Kaivon veivitukki on kaivon vieressä. Kaivon syvyys jää epäselväksi, sillä kuopan päälle on asetettu hirsiä ja lankkuja. Kuopan halkaisija maan pinnalla on noin 1,5 m. Kellari: 7192357, 565962. Nutilan varsinainen kellari on aukion länsireunassa loivassa rinteessä. Kellari on kokonaan maanpinnalle rakennettu. Sen seinät on tuettu suurilla maakivillä ja kellarin sisämitat ovat 3,5 x 5 m. Kiveys on erittäin huolellisesti ladottu, ja kellari on säilyttänyt täysin muotonsa. Kiviseinien päälle on kasattu maata siten, että kumpu on huomattavasti sisätiloja suurempi. Kummun reunoilla kasvaa vahva kunttakerros. Hirsikate on romahtanut kuoppaan. Kellari on ollut pari metriä korkea. Kellarin alarinteen puolella on usean metrin mittainen oja. Oviaukko on sijainnut rakennuksen pohjoispäässä. Ovensuu on romahtanut. Laudoista tehdyt ovenriekaleet ovat hirsien jäännösten seassa. Naulat ovat ainakin osittain tehdasvalmisteisia. Pihapiirissä on näiden lisäksi useita peltoraunioita ja muita epämääräisempiä kiveyksiä, joista osa on pisteenä Reiskassa, osaa ei ole erikseen mitattu. Kohteen aluerajaus on tehty rakennusten pistetietojen perusteella siten, että koko peruskartalla näkyvä niittyalue jää aluerajauksen sisään. Tarkastuksessa ei kiinnitetty huomiota yksittäisiin peltoraunioihin tai kiveyksiin, joita voi olla myös aluerajauksen ulkopuolella. Nutilan tila on entuudestaan tunnettu Reiska-kohde, joka on dokumentoitu 2007. Pihapiiri on luokiteltu perinnebiotoopiksi. Kohde tarkastettiin 1.7. pilvipoudassa. Havainnointiolosuhteet olivat mainiot. Nutilan rakennuskanta ajoittunee 1800-luvun loppupuolen ja sotien välisen ajan väliin. Vuoden 1972 peruskartalle on merkitty päärakennuksen lisäksi kolme muuta rakennusta sekä kaivo. Rakennukset ovat siten olleet pystyssä vaan ei välttämättä enää asuttuina vielä kartoituksen tapahtuessa. Päärakennusta on ilmeisesti paranneltu 2-3 otteeseen, mahdollisesti laajennettu. Sauna ja navetta lienevät suhteellisen alkuperäisessä asussa. Kellari sitä vastoin on myöhempi. Riiheksi tulkittu jäännös on voinut olla myös paja. Emalikulhot, kumisaappaan kappale ja peltiriekaleet lienevät peräisin Nutilan asutuksen loppuajoilta. Torpan sijainti keskellä laajaa valtion maa-aluetta voi viitata siihen, että kyseessä on ollut kruununmetsätorppa. Nutilan kruunun metsätorppa (?) sijaitsee Hyrynsalmen pohjoisnurkassa, pari kilometriä linnuntietä Suomussalmen rajalta länteen. Puolangantie kulkee viitisen kilometriä Nutilan eteläpuolella. Nutilan ympäristö on soiden ja kankaiden mosaiikki ja metsät ovat pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Tilan pihapiiri on edelleen aukio, jossa kasvaa monenlaisia ketokukkia, muutamia kuusia ja huomattavan iäkkäitä lehtipuita. 3 Voimassa 2014-10-30T16:08:50 7350.25878906 316.54805043
arkeologinenkohde_alue.2964 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2964 172525 {930E01BA-D44C-469B-ADF3-3796C0B29E85} 1000012201 Honkasuvanto kuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 108 ei Kohteessa havaittiin kaksi matalaa, soikeaa painannetta paksussa puolukkaturpeen peittämässä hiekkamaassa. Kuoppa 1 pisteessä: x 3361374, y 7435455. Kuoppa on soikea 100 x 20 cm ja se on 30 - 40 cm syvyinen. Kuoppa 2 pisteessä: x 3361453, y 7435444. Kuoppa on 100 x 20 - 50 cm ja sen syyys on noin 30 cm. Muinaisjäännösrekisterin mukaan paikalla on historialliseen aikaan liittyviä kuoppia. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ja muinaisjäännösrekisterin pisteen ylle. Muinaisjäännösrekisterin tietoa: Pieniä mahdollisesti esihistoriallisia painanteita ja historiallisen ajan kuoppia ja mahdollinen vanhan ratsutien linjaus Tornionjoen Honkasuvannon kohdalla sijaitsevan kankaan törmän reunan vaiheilla, runsaan 200 m matkalla. Ratsutie on vuoden 2000 tarkastuksen perusteella 27 m törmän reunasta sisämaahan (itään). Mahdollisia kellarikuoppia (14 kpl), laajahkoja painanteita, on jokitörmässä noin 130 m pituudella. Pienet painanteet sijaitsevat kankaanreunan pohjoispäässä olevalla kolmionmuotoisella tasanteella. Painanteita on neljä, kooltaan noin 2 - 3 x 2 - 3 m. Ne ovat vallillisia ja matalia ja niissä erottuu mahdollinen kulkuaukon kohta. Mahdollisesti on kyse pienistä asumuksenpohjista. Painanteisiin tehdyissä koepistoissa erotettiin vahva maannos ja kaksoismaannosta merkkinä korkeasta iästä sekä myös palomaata. Vuoden 2008 tarkastuksessa jyrkän jokitörmän kapealla terassimaisella hyllyllä havaittiin varsinaisesti yksi selkeä kuopanne. Muuten törmässä oli epämääräisiä kuopan jäännöksiä ja luontaisia sortumia (koordinaatit p=7435379; i=3361443), joista osa voi osoittaa sortuneiden kuoppien kohtia. Kankaanlaen pohjoisosan pienet kuopanteet sijoittuvat vierekkäin. Kahden selkeimmän kooksi mitattiin noin 2 x 2 m ja syvyydeksi 0,3 m, minkä lisäksi niiden vieressä havaittiin pari epämääräisempää pientä painanetta. Ne ovat tuoreen kangasmetsän kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksen perusteella ne eivät vaikuttaneet asumuksenpohjilta. Epämääräisiä painanteita, joiden alkuperästä on vaikea sanoa mitään ilman kaivaustutkimuksia. Kohde sijaitsee Tornionjoen rantatörmän päällä, hiekkaterassilla, jossa kasvaa paksu turve ja mäntymetsä. 3 Voimassa 2014-10-01T13:58:41 178.86914062 52.36270904
arkeologinenkohde_alue.2965 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2965 172547 {7C3EEEF0-A5B4-4460-9F1A-EE3EC82D4076} Alinenlompolo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 161 ei Kohteessa on kämpän raunio ja siihen liittyvä kellarin raunio. Kämpän raunio pisteessä: x 3390217, y 7429438. Kämppä erottuu suorakaiteen muotoisena turvevallina, jonka koko on 6 x 9 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Louaiskulmassa on 2 x 2 x 1,5 metrin kokoinen luonnonkivistä tehty uuninkiuas. Eteläpäässä on muutama nurkista molemmin puolin salvettu hirsi. Rakennelman päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kämpän nurmipiha on rakennelman itäpuolella. Kellarin raunio pisteessä: x 3390205, y 7429427. Kellarikuopan koko on 5 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Oviaukko on itään, kämpälle. Ympärillä on 1,5 metriä leveä ja metrin korkuinen valli. Keskuskuoppa on 2 metriä syvä. Valleilla kasvaa mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Metsätyökämpän ja kellarin jäännös. Kohde sijaitsee Alinenlompolo -nimisen järven pohjoispuolella, järvestä nousevan moreeniharjun päällä, jossa kasvaa mäntymetsä ja puolukkaturve. Kohteelle tulee hiekkatie luoteesta. 3 Voimassa 2014-10-01T15:28:44 250.94458008 65.01563491
arkeologinenkohde_alue.2966 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2966 172959 {521F5054-26FD-4F30-BC75-2DB6A6953171} 853010001 Koroistenniemi piispanistuin 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9113 Kirkkorakenteet 1315 Kirkonrauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 3 Maakuntakaava; 4 Muut kaavat Null; Null; asemakaava 12 Strateginen kulttuuriperintö; 1 VAT/rky; 4 Maisema-alue, valtakunnallinen; 13 Hoidetut arvokohteet 6 Rautakautinen; 2 Keskiaikainen; 2 Keskiaikainen 68 Viikinkiaika; 24 1300-luku; 23 1200-luku 2 Tutkittu osittain 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet ei Koroinen tunnetaan ensisijaisesti Suomen ensimmäisenä kirkollisena keskuksena, piispanistuimena, ja siten myös tärkeänä hallinnon keskuspaikkana. Niemellä oli kuitenkin toimintaa jo tätä ennen. Aurajokilaakso oli myöhaisrautakaudella tiiviisti asuttu. Niemellä on sijainnut piispanistuinta edeltäviä rakennuksia ja viereisen Koroisten talon alueella on ollut viikinkiajalla asuinpaikka ja kalmisto. Paavi Gregorius IX antoi 1229 luvan Suomen piispanistuimen siirtämiselle. Koroinen oli keskeisellä paikalla ja helposti puolustettavissa, joten se valikoitui sijoituspaikaksi. Niemen erottaa mantereesta n. 100 m pitkä maavallivalli ja kuiva vallihauta, jonka sisään jäävä alue on n. 85 x 65 m suuruinen. tasaisella lakialueella on sijainnut puukirkko, jolla oli kaksi rakennusvaihetta. Kirkon sisällä on kolme tiilimuurattua hautaa, joista yksi on esineistön perusteella voinut kuulua piispalle. Puukirkon itäpuolelle on rakennettu 1300- ja 1400-lukujen taitteissa muuratulle rakennukselle kiviperustus, mutta rakennushanke on jäänyt kesken. Puukirkon pohjoispuolella sijaitsee kirkkomaa, josta on todettu yli 300 hautausta. Aurajoen rannalla sijaitsi kolme rakennusta, joista läntisin, tiilirakennus, liittyi puolustukseen ja sen yläkerrassa sijaitsivat kappeli ja edustustilat. Lätisen ja itäisen tiilirakennuksen välissä sijaitsi kaksikerroksinen puutalo, jossa oli hypokaustilämmitys. Tämä ja itäinen talo lienevät muodostaneen piispan residenssin. Kaivauksissa talletetusta runsaasta esineistöstä voidaan päätellä, että yhteydet sekä länteen että itään olivat vilkkaat. Sitä vastoin mitään todisteita dominikaanien saapumisesta 1249 ei niemeltä ole löytynyt. Siitäkään ei ole selkeitä todisteita koska piispanistuin siirrettiin Unikankareen kummulle Turkuun. Siirto lienee tapahtunut vuoden 1300 tienoilla. 1300-luvulla alue oli edelleen piispan omistuksessa, piispankartanona. 1400-luvun alkuun mennessä puukirkko jäi pois käytöstä ja niemellä oli tulipalo. Alueen hylkäämiseen lienee vaikuttanut myös rantatörmän epävakaus. Uudelle ajalle tultaessa niemen käyttö vähenee. Tämän jälkeen siellä on harjoitettu maataloutta ja sitä on käytetty vapaa-ajan viettoon. Muinaisjäännösrekisteri 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=853010001 Savesta ja pintamoreenista muodostunut Aura- ja Vähäjoen väliin jäävä niemi, joka on peltojen ympäröimä ja sijaitsee n. 9-10 metriä Aurajoen yläpuolella. Koroisten pohjoispuolella Vähäjoki tekee jyrkän mutkan, joten alue on kolmelta sivulta veden ympäröimä. Muinaisjäännösalue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisen Turun harjun länsipuolisella rinteellä. Maaperä: savi, moreeni. Maaperän kosteus: tuore. Puut ja pensaat: kentän pohjoisosassa koivuja, rinteillä pihlajaa, tuomea ja terttuseljaa. Puistomainen kasvillisuus, joka muodostuu pääosin heinä- ja niittykasveista. Huomionarvoiset lajit: ahdekaura, mäkikaura, pukinparta, sikoangervo, soikkoratamo, nuokkukohokki. Perinnemaisemaluokitus: M- Perinnemaisematyypit: niitty Edustavinta kasvillisuus on mäen laella olevien kivijalkojen ympärillä, jossa tuoreen pienruohoniityn joukossa on kuivempia ruohovaltaisia laikkuja. Mäentöyräillä on nurmipuntarpää- ja nurmivaltaista tuoretta heinäniittyä (perinnemaisemainventointi). 3 Voimassa 2021-05-24T15:06:47 22841.64306641 658.19617147
arkeologinenkohde_alue.2967 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2967 174196 {CB384C7C-8294-41AD-952E-A7ADF5CE3038} Lahnajärvi 2 sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärven kaakkoispuolella. Lahnajärven kaakkoispuolella kulkee luoteesta koilliseen hiekkamoreenipohjainen mäntykangas, joka rajautuu lounaispuolella olevaan suohon. Harjanteen rinteessä kulkee vanha Hullariin johtanut tie. Hiekkamoreenimaahan kulunut tieura näkyy hienosti harvaa männikköä kasvalla kankaalla. Tie on pysynyt käytössä rajavartoiden polkuna. Länteen tie on jatkunut Lahnajärven lounaispuolen Lahnajärvenkangasta pitkin. Kaakkoon tieura jatkuu Venäjälle. Neuvostojoukot käyttivät tietä hyökätesssään kesällä 1944 kohti Hattuvaaraa. Tien yläpuoliseen rinteeseen on kaivettu kahdeksan poteroa. Lisäksi tien kaakkoispäässä on kukkulalla tien molemmin puolin tunnistamattomia symmetrisiä ja ihmisen tekemiltä vaikuttavia kaivantoja. Maatuneisuutensa puolesta nämä vastaavast sota-aikaisia kaivantoja. Kaivannot ja niihin liittyvät maakasat ovat kooltaan n 5 x 5 m. Alueen keskivaiheilla tien vieressä lähinnä tietä olevan poteron yhteydessä on on osa puurakenteisesta ja metallivahvistetusta rakenteesta. Kyse on mahdollisesti paikalle hylätystä kärrystä tms. Aluemainen. Kohde domukementoitiin kesän 2014 inventoinnissa Ilomantsin sotahistoriallisen työryhmän edustajan Otso Nygrenin tietoejn avulla. Lyhyt pätkä hyvin säilynyttä Hullariin vienyttä tietä ja siihen liittyviä sota-aikaisia poteroita. 3 Voimassa 2014-10-27T12:44:00 12885.81494141 632.45537552
arkeologinenkohde_alue.2968 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2968 172943 {A6EF103A-EAC4-4DBC-9FEE-178B9632607C} Kurimo 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kyseessä on Kurimon ruukkiin liittyvää aluetta. Paikalla on yleisesti rautakuonaa kasvillisuuden alla sekä maan pinnalla näkyviä kuonasta valmistettuja harkkoja. Kohde rajautuu muutaman kymmenen metrin laajuiselle alueelle tien länsipuolelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.9.2014. Metsätaloussuunnittelijat olivat havainneet rakenteita ruukin ympäristössä luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Kyseessä on Kurimon ruukin aluetta. Maaperä on kivistä moreenia, alueella on myös kosteita suokaistaleita. Metsä on sekalaisen ikäistä sekametsää. 3 Voimassa 2014-11-10T10:24:27 986.31347656 122.5960718
arkeologinenkohde_alue.2969 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2969 172945 {5965AB94-B3DB-4274-B3FA-D5E1545BC247} Kurimo kuona-alue 1 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kyseessä on Kurimon ruukkiin liittyvää aluetta. Alueen länsipäässä on rakennuksen pohja ja itäpäässä kellarin jäännös. Näiden välisellä alueella on yleisesti rautakuonaa kasvillisuuden alla. Lisäksi alueella on muutamia epäselviä kaivantoja, joista osa saattaa olla kellareita. Kohde rajautuu noin sadan metrin mittaiselle alueelle polun ja joen väliselle alueelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.9.2014. Metsätaloussuunnittelijat olivat havainneet rakenteita ruukin ympäristössä luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Kyseessä on Kurimon ruukin aluetta. Maaperä on kivistä moreenia, metsä on sekalaisen ikäistä sekametsää. 3 Voimassa 2014-11-10T10:13:32 3065.61010742 246.15204785
arkeologinenkohde_alue.2970 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2970 123535 {95F90810-DE74-4395-8989-4002F3992B9D} 1000017801 Särkkälampi 2 pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 210 ei Paikalla on 13 kuopan muodostama pyyntikuoppaketju, jonka pituus on 1,5 kilometriä. Kuoppien halkaisija vaihtelee metrin molemmin puolin ja ne ovat 20-30 cm syviä. Kuoppa 4 on osin tuhoutunut, sillä sen molemmin puolin kulkee polku. Kuoppien koordinaatit ovat: Kuoppa 1: 3606166/7184762 Kuoppa 2: 3606174/7184756 Kuoppa 3: 3606172/7184748 Kuoppa 4: 3606170/7184736 Kuoppa 5: 3606162/7184714 Kuoppa 6: 3606178/7184668 Kuoppa 7: 3606186/7184665 Kuoppa 8: 3606190/7184668 Kuoppa 9. 3606194/7184658 Kuoppa 10: 3606191/7184646 Kuoppa 11: 3606187/7184640 Kuoppa 12: 3606194/7184614 Kuoppa 13: 3606201/7184611 Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Uusi löytö Pyyntikuoppia Kohde sijaitsee Saarilammen ja Särkkälammen välisellä kankaalla hiekkaharjun alapuolella mäntymetsässä. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2018-12-05T15:10:36 1156.36865234 371.48083991
arkeologinenkohde_alue.2971 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2971 123635 {30CB36C4-82DC-4E64-A097-25DADC746AB1} Jumalissärkkä 1 kaivanto 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 215 ei Paikalla on kuusi jyrkkäreunaista kuoppaa/kaivantoa. Kaivannot ovat muodoltaan pyöreitä, soikeita ja pitkulaisia. Niiden halkaisija vaihtelee 0,6-3 m ja syvyys 0,3-0,6 m välillä. Kaivantojen jyrkät reunat viittaavat niiden olevan nuorempia kuin särkältä löydetyt pyyntikuopat. Kuoppien sijainti: 7181680 606114 7181669 606116 7181655 606123 7181674 606132 7181671 606128 7181665 606129 Kohde rajautuu aluemaisesti kaivantojen sijainnin mukaan. Uusi löytö Kaivantoja, jotka ovat voineet syntyä esim. hiekanotossa. Kohde sijaitsee Jumalissärkän harjun päällä ja ylärinteessä mäntykankaalla Saarilammen ja Särkkälammen välissä. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2018-12-07T11:36:39 357.296875 75.12131794
arkeologinenkohde_alue.2972 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2972 172325 {5E5872C8-721D-4A12-BCC7-75A0205C57E6} Heinäsuo 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 190 ei Kohde käsittää asuintilan jäännöksen. Paikalla on kellarin, kaivon ja navetan jäännökset. Lisäksi paikalla on yksityisomistuksessa oleva raunioituva päärakennus. Betonisen kellarin mitat ovat noin 3m x 2m, sisäosan korkeus on noin 2m. Kellarin sisäosa on kapea ja pienehkö. Oviaukko on kohti länttä. Purettu navetan jäännös mitoiltaan noin 24m x 8m. Jäljellä on epäsäännöllisen muotoinen betonikivijalka sekä punatiilisen lieden jäännös. Alueella on lahonnutta puuta ja ruostunutta metallia. Betonirenkaista tehdyn kaivon päällä on laudasta ja kanaverkosta tehty suoja. Kohde rajautuu noin 80m x 30m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 21.5.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintila noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Kasvillisuus on villiintynyttä pihamaata, lähinnä nuoria lehtipuita. 3 Voimassa 2015-02-25T16:02:41 2310.77514648 228.41435507
arkeologinenkohde_alue.2973 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2973 172332 {6A0A832D-904A-4244-A78B-9B59D1477CA0} Karhu 1 asuitila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 118 ei Kohde käsittää asuintilan puretun jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen ja saunan pohjat, kellari, kaivo, sekä epäselvä navetan paikka johon liittyy toinen kaivo. Päärakennuksesta on jäljellä noin 4,5m x 7m kokoinen luonnonkivinen kivijalka sekä alin maatunut hirsikerta. Rakenteen sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Kaakkoisnurkassa on 2,5m halkaisijaan oleva 1m korkea liesiröykkiö. Röykkiössä on tiiliä ja luonnonkiviä. Paikalla on myös vähän ruostunutta peltiä Saunasta on jäljellä noin 3m x 3m x 1,3m kokoinen kasvuston peittämä tiiliröykkiö. Kellarista on jäljellä noin 3m x 4m kokoinen nelikulmainen kuoppa, syvyydeltään noin 1,5m. Rakenteessa on havaittavissa hirsiseinien lahonneita jäänteitä ja hieman metalliromua. Ovi on lounaaseen. Oviaukkoon johtaa noin 2,5m pitkä käytävä joka jatkuu ojana alaspäin. Kaivosta on jäljellä noin 2,5 x 2,5m kokoinen vesitäytteinen neliömäinen kuoppa Pienemmästä kaivosta on jäljellä noin 1x1m kokoinen vedentäytteinen kuoppa. Ympärillä on epäselviä jäänteitä navetasta (epäselvää matalaa maarakennetta, vähän lahonnutta puuta ja tiheä nokkospusikko). Kohde rajautuu noin 100m x 30m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.5.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintila noin 1940-luvulta. Kohde sijaitsee loivalla moreenikankaalla. Metsä on noin 80-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:02:55 2844.99267578 304.94895212
arkeologinenkohde_alue.2974 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2974 172336 {4FA68195-4D5A-4F5D-8820-1225D89FCA38} Leipiharju 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 120 ei Kohde käsittää puretun asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, saunan sekä kaivon jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä 6,5m x 7,5m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Rakenteen sisällä on 3 x 3m liesikumpu jossa on mm. betonia. Saunan jäännös on mitoiltaan noin 3,5m x 7m. Jäljellä on luonnonkivinen matala kivijalka. Rakenteen pohjoiskulmassa on 1,5m halkaisijaltaan oleva tiilisen lieden jäännös. Kaivo on rakennettu betonirenkaista ja oh yhä ehjä. Betonista valetussa kannessa on nelikulmainen reikä. Kohde rajautuu noin 50m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.5.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintila noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee Leipiharjun luoteiskärjessä, suon laidalla. Metsä on noin 60-vuotiasta mänty-kuusi sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:03:09 2523.82836914 191.930305
arkeologinenkohde_alue.2975 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2975 172338 {7BD1464A-1C41-4999-877A-BFF2F16043E3} Sointula asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2014-09-29T15:24:17 2321.40600586 392.51339931
arkeologinenkohde_alue.2976 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2976 172342 {31E94AC8-ED68-484C-BCF6-FDC269ACCF20} Hautamaa 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 130 ei Kohde käsittää puretun asuintilan jäännöksen. Jäljellä on kellari sekä epäselvät puretut ja äestetyt päärakennuksen ja saunan pohjat. Betonirakenteisen kellarin mitat ovat noin 3m x 4,5m x 1,5m. Kellaria ympäröin noin 1m paksu ja korkea maavalli. Ympärillä on hirsiä, lautoja ja muuta jätettä. Puretusta päärakennuksesta on jäljellä hieman betonitiiltä sekä hieman epäselvää kumparetta ja vastaavaa maarakennetta. Alueen pohjoisosan maa on muökattu ja se kasvaa tiheää nuorta kuusta. Kohde rajautuu noin 50m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin 30.5.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintila noin 1950-luvulta. Metsä on noin 30-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää, maaperä moreenia. 3 Voimassa 2015-02-25T16:03:55 1202.02514648 182.03990921
arkeologinenkohde_alue.2977 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2977 172368 {E9EF811F-60F4-46A5-909A-4F2291DFCD12} Virtala 2 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Kohde käsittää asuintilan jäännöksen. Jäljellä on puretun päärakennuksen pohja sekä yhä pystyssä oleva metsästäjien ja kalastajien käyttämä kalakämppä, mahdollisesti vanha sauna. Päärakennuksesta on jäljellä noin 6m x 8m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Rakenteen sisällä on maansekainen uuninpohjakumpu jossa on mukana myös punatiiliä. Kalakämppä on mitoiltaan noin 4 x 4m ja se on rakennettu pelkkahirsistä. Hirsien välissä on eristysvillaa. Rakennuksen sisällä on punatiilinen liesi. Rakennusten jäänteet sijaitsevat noin 50m x 20m kokoisella alueella joen rannalla. Kellarit sijaitsevat erikseen noin 200m rakennuksista itään. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä on asuintila 1900-luvulta. Kohde sijaitsee joen etelärannalla. Maaperä on moreenia, metsä lehtipuuvaltaista rantametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:04:12 427.16235352 95.5930287
arkeologinenkohde_alue.2978 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2978 172681 {0DF2AED5-2511-4070-9CB5-268B6E9E10BA} 273010045 Nälännönvainio asuinpaikka jäänös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 200 ei Kohteessa on 1800 luvun asuinpaikka, jossa on kolmen rakennuksen jäännöstä ja 7 viljelysröykkiötä. Rakennus 1 pisteessä x 3382813 y 47436902.Kohteessa on 4 x 4 m kokoisen hirsirakennuksen jäännökset. Seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennus on muuten lahonnut, mutta kaakkoiskulmassa on 15 hirsikertaa jäljellä. Kirveellä ja sahalla katkotut hirret on salvattu molemmin puolin. Alhaalla ensimmäisen hirren välissä on yksi lattiapuu. Puut ovato sittain kuorimattomia riiveiden kohdalta. Rakennelmassa ei olet ulisijaa ja ympärillä kasvaa kuusia. Rakennus on luultavasti ollut lato tai karjasuoja. Rakennus 2 pisteessä x 3382672 y 47436806. Kohteessa on 8 x 4 m rakennuksen pohja, jonka pitkä sivu kulkee idästä länteen. Keskellä on lyhyiden sivujen suuntainen välseinä. kaakkoisnurkasta vielä 4 x 4 m huone, jossa on 2 x 2 x 1,5 m uuninkiviraunio, jonka vieressä on 1 metrin levyinen kuoppa.Rakennus on siis ollut Ln muotoinen. Nurkissa erottuu sahalla katkotut hirret, jotka on molemmin puolin salvattu. Rakennelmassa on 7 hirsikertaa jäljellä. Päällä kasvaa koivuja. Rakennuksesta 5 metriä lounaaseen on 2 x 2 x 2 metrin kokoinen kellari tai kaivon kuoppaneliö. Rakennus 3 pisteessä x 3382780 y 47436732.3 x 3 m hirsikehikko, jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Molemmin puolin veisttyt hirret on nurkissa salvattu molemmin puolin. Rakennuksesta on jäljellä 11 hirsikertaa luodekulmassa ja länsiseinän keskellä on ovi, jonka karapuu on naulattu sepän nauloin. luoteiskulman hirressä on 10 x 5 cm aukko.Rakennus on Ilmeisesti ollut karjasuoja, koska se on rakennettu tiiviiksi, mutta siinä ei ole lämmitystä. Viljelysröykkiö 1 pisteessä x 3382734 y 47436735. Röykkiössä on ison kiven päälle ladottu kiviä. Viljelysröykkiö 2 pisteessä x 3382736 y 47436769.1,5 x 1 x 70 m kokoinen kiviraunio. Viljelysröykkiö 3 pisteessä x 3382731 y 47436772.1,2 x 1,5 x 50 m kokoinen kiviraunio. Viljelysröykkiö 4 pisteessä x 3382726 y 47436773.1 x 50 x 50 kokoinen raunio, joka on tehty päällekkäin ladotuista kivistä. Viljelysröykkiö 5 pisteessä x 3382722 y 47436768.Röykkiö on 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä röykkiö, jonka korkeus on 70 cm. Rakennelma on tehty 20 cm kivistä, jotka ovat täysin sammaloituneet. Viljelysröykkiö 6 pisteessä x 3382719 y 47436786. Koko :2 x 2 x 70 cm. Kiviraunion päällä kasvanut koivu on tuhonnut rakennelman osittain kaatuessaan. Viljelysröykkiö 7 pisteessä x 3382714 y 47436781.1 m x 70 cm x 40 cm kokoinen latomus josta vain kaksi kiveä näkyy turpeesta. Päällä kasvaa kuusi. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle ja niiden lähimaastoon. Karoliina Harju 2006: Metsähallitus omistaa Kolarin kunnassa sijaitsevan Nälännönvainio nimisen tilan. Lähes viiden hehtaarin tila sijaitsee talousmetsässä. Tilalla on 1800-luvun lopulla asunut Pieti Unga perheinensä. Pieti Unga on Ruotsin Karesuvannosta tullut raitiolappalainen. Tilalla ei ole harjoitettu metsätaloutta vuosikymmeniin, koska tilalla sijaitsee Pieti Ungan aikaisia rakennusten raunioita. Nämä rauniot luetaan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Nälännönvainoon oli tarkoituksena tehdä käyttö- ja hoitosuunnitelma. Tilan käyttö- ja hoitosuunnitelman laadin Museoviraston ja Metsähallituksen kiinteiden muinaisjäännösten hoito-ohjeiden mukaisesti. Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on avata raunioiden ympäristöä ja harventaa ylitiheää puustoa. Tilalle tehtävän käyttö- ja hoitosuunnitelman taustaksi selvitin Pieti Ungaan ja Nälännönvainioon liittyvää historiaa ja pyrin keräämään tietoa yksiin kansiin. Pieti Ungan ja Nälännönvainion historiaa selvitin tekemällä haastatteluja ja lukemalla erilaista kirjallisuutta sekä perehtymällä aikaisemmin tehtyihin sukututkimuksiin. Työntilaajana on Metsähallitus, Metsätalous, Länsi-Lappi. Nälännönvainiosta löytyy maininta Museoviraston aikaisemmista arkeologisista inventoinneista. 3 Voimassa 2014-10-06T10:12:47 28233.87426758 635.08238658
arkeologinenkohde_alue.2979 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2979 173551 {5F43521F-C0CF-4043-A672-4F908C23A6EB} Rönninkorpi 1 poterolinja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Paikalla on rinteen reunaan kaivettu itä-länsisuuntainen poterolinja, joka jatkuu molempiin suuntaan tien ympärillä. Linja koostuu pääasiassa 1-2m x 1m kokoisista noin 1m syvistä poteroista. Osa poteroista on yhdelle, osa kahdelle sotilaalle. Jotkut vaikuttavat olleen tehdyn konekiväärille ja sisältävät ampuma-aukon. Ylös kaivettu maa on aseteltu alarinteeseen empumasuuntaan. Poterot ovat suorakulmaisia, teräviä ja jyrkkiä. Poterot rajautuvat noin 170m pitkäksi kaksiosaiseksi ketjuksi tien molemmille puolille. Ketju näyttäisi jatkuvan myös yksityismaalle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.8.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä on saksalaisten vuonna 1944 rakentamia viivytysasemia Lappiin etelästä kohdistuvaa uhkaa vastaan. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenikankaan etelälaidalla, suon reunassa. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:19:48 906.21655273 119.49095425
arkeologinenkohde_alue.2980 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2980 173553 {4176207A-1675-4288-8639-898D13F15A46} Rönninkorpi poterolinja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Paikalla on rinteen reunaan kaivettu itä-länsisuuntainen poterolinja, joka jatkuu molempiin suuntaan tien ympärillä. Linja koostuu pääasiassa 1-2m x 1m kokoisista noin 1m syvistä poteroista. Osa poteroista on yhdelle, osa kahdelle sotilaalle. Jotkut vaikuttavat olleen tehdyn konekiväärille ja sisältävät ampuma-aukon. Ylös kaivettu maa on aseteltu alarinteeseen empumasuuntaan. Poterot ovat suorakulmaisia, teräviä ja jyrkkiä. Kyseessä on saksalaisten vuonna 1944 rakentamia viivytysasemia Lappiin etelästä kohdistuvaa uhkaa vastaan. 3 Voimassa 2014-10-15T10:38:39 1564.53027344 219.49659451
arkeologinenkohde_alue.2981 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2981 175688 {03C6D0E5-C88B-4515-A010-A57B2817CAE5} Ketunkivet 1 nauriskuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 115 ei Kohteeseen kuuluu seitsemän sammaloitunutta ja loivapiirteistä kuoppaa ja ne sijaitsevat etelä-pohjoissuuntaisen polun molemmin puolin. Länsipuolella on neljä kuoppaa, joista pohjoisin sijaitsee noin 20 metriä polusta ylärinteeseen. Se on kooltaan noin metrin leveä, kaksi metriä pitkä ja puoli metriä syvä. Toinen kuoppa sijaitsee tästä toistakymmentä metriä etelään j a on mitoiltaan 1 x 3 metriä ja syvyydeltään noin puoli metriä. Kuopassa oli noin 40 sentin vahvuinen likamaakerros. Kolmas kuoppa sijaitsee edellisestä noin 5-10 metriä länteen ja on mitoiltaan kuten edellinen. Kuopan pohjalla oli noin 20 sentin vahvuinen likamaakerros. Neljäs kuoppa on alueen läntisin ja sijaitsee edellisestä noin 10 metriä lounaaseen. Kuoppa on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on metrin ja syvyys noin puoli metriä. Kuopan pohjalla on likamaata noin puoli metriä. Kolme muuta kuoppaa sijaitsevat lähekkäin polun itäpuolella noin 20 metriä karttaan merkitystä polusta itään, pienen suon eteläpäässä kangasmaalla. Näiden kuoppien ja polun välissä on muutama isompi vanha kuoppa, joista lienee otettu maata. Nekin ovat sammaloituneet. Itäisin kuoppa on leveydeltään noin 1,2 metriä, pituudeltaan noin 3,5 metriä ja syvyydeltään noin puoli metriä. Toinen kuoppa sijaitsee aivan edellisen länsipuolella ja on kooltaan 1,2 x 2,2 metriä,syvyydeltään noin puoli metriä. Kuopan pohjalla on ohut likamaakerros. Kolmas kuoppa sijaitsee edellisestä noin metrin etelään ja on kooltaan 1 x 2,5 metriä, syvyydeltään noin puoli metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien levinnän mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 27.8.2014. Kyseessä lienevät nauriskuoppien tms. varastokuoppien jäännökset. Ikää lienee yli sata vuotta. Kuusimetsä, aluskasvillisuutena sammal, käenkaali, mustikka. Rinnemaasto pienen suon eteläpäässä. 3 Voimassa 2014-12-01T14:36:43 1564.41796875 215.91883156
arkeologinenkohde_alue.2982 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2982 175781 {D1872639-8994-4424-AF45-CF1FFF21B1D1} Vanhapuoli 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 250 ei Kohde käsittää yhden rakennuksenjäännöksen, kolme kellaria sekä raivausröykkiöitä ja kaksi kiviaitaa. Rakennuksesta on jäljellä noin 4m x 4m kokoinen ruohokasvillisuuden peittämä multapenkki jonka sisäosa on maanpinnan alapuolella. Rakenteen luoteiskulmassa on luonnonkivinen liesi. Kyseessä on luultavasti vanha päärakennus. Päärakennuksen yläpuolella rinteessä on kolme matalaa kellarinjäännöstä. Kuopat ovat mitoiltaan noin 1m x 3m. Lisäksi päärakennuksen länsipuolella on noin 2m x 2m kokoinen neliömäinen kuoppa joka on ilmeisesti kaivon jäännös. Alueella on runsaasti raivausröykkiöitä sekä kaksi lyhyttä kiviaitaa. Kohde rajautuu noin 150m x 150m kokoiselle epäsäännölliselle alueelle. Rakennus, kaivo ja kellarit sijaitsevat alueen pohjoiskärjessä. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 16.7.2014 ja se havaittiin Reiska-tietokannasta. Aikaisemmin paikalla on käynyt Oili Räihälä 17.10.2007. Kyseessä on vanha tila, mahdollisesti vanha torppa noin 1800-luvun lopulta. Vanhan peruskartan mukaan rakennus on ollut pystyssä vielä 1960-luvulla. Kohde sijaitsee etelään laskevalla moreenirinteellä. Metsä on vanhaa kuusimetsää. Alueen vanhat pellot tai niityt ovat yhä osin avoimia. 3 Voimassa 2015-02-25T16:05:57 12214.93261719 655.51845462
arkeologinenkohde_alue.2983 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2983 172267 {98598A0C-6A62-4456-A800-A1E0BB725BF1} Maantiejärvi pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 453 450 ei Kohde on pyyntikuopparyhmä, joka muodostuu seitsemästä pyyntikuopasta. Kohteen pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita, useimmat melko kookkaita ja maastossa selvästi erottuvia. Kuoppien syvyys vaihtelee noin puolesta metristä lähes metriin. Pyyntikuopat 1-3 ja 5-6 sijaitsevat hiekkaharjanteen kapeimman kohdan poikki pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevana jonona noin neljänkymmenen metrin matkalla. Kuoppa 1 on avosuolle laskevan jyrkän rinteen partaalla ja kuoppa 6 järven rantaan laskevalla rinteellä, noin viidentoista metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä. Kuoppa 4 on muutamia metrejä sivussa edellä mainittujen kuoppien muodostamasta jokseenkin suorasta linjasta, ja se on kooltaan melko pienehkö - kyseessä voi mahdollisesti olla keskeneräiseksi jäänyt pyyntikuoppa tai jonkinlaisen väijyntä- tai ampumasuojan jäännös. Olemukseltaan hieman vastaavanlainen on myös kuoppa 7, joka sijaitsee muiden kuoppien luota noin viisikymmentä metriä länteen päin. Kohteen ympäristössä on muutamia muitakin kuopanteita, mutta ne ovat siinä määrin heikosti erottuvia ja olemukseltaan epämääräisiä, että ne voivat olla luonnollisten prosessien synnyttämiä. Pyyntikuoppien koordinaatit, mitat ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x = 7660747 / y = 3303816 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Valli erottuu lähinnä kuopan länsipuoliskolla. Pyyntikuoppa 2 x = 7660740 / y = 3303817 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,8 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Harjanteen lakea seuraava polku kulkee kuopan läpi. Pyyntikuoppa 3 x = 7660735 / y = 3303817 Pyöreä, ø 4,5 m, syvyys 0,8 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Valli erottuu lähinnä kuopan kaakkoispuoliskolla. Pyyntikuoppa 4 x = 7660722 / y = 3303809 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuopan pohja on soikea koillis-lounaissuuntaisesti, ja valli erottuu lähinnä kuopan kaakkoispuoliskolla. Pyyntikuoppa 5 x = 7660714 / y = 3303814 Soikea, itäkoillis-länsilounaissuuntainen, 5,0 m x 4,0 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Valli erottuu lähinnä kuopan eteläpuoliskolla. Pyyntikuoppa 6 x = 7660706 / y = 3303815 Soikea, itäkoillis-länsilounaissuuntainen, 3,0 m x 2,5 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Valli erottuu vain kuopan eteläkaakkoispuoliskolla, alarinteen puolella. Pyyntikuoppa 7 x = 7660717 / y = 3303763 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,2 m. Valli erottuu lähinnä kuopan eteläpuoliskolla. Kohteen keskeisin osa rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin viisikymmentä metriä pitkälle ja noin viisitoista metriä leveälle vyöhykkeelle, jonka eteläpää on noin kymmenen metrin etäisyydellä Maantiejärven pohjoisrannasta, ja joka ulottuu pohjoisessa avosuolle laskevan rinteen partaalle. Kuoppa 7 muodostaa oman, luonteeltaan pistemäisen pesäkkeensä, jonka halkaisija on noin viisi metriä. Aluerajaukseen sisältyvät kohteen pyyntikuopat lähiympäristöineen. Kohde on erittäin hyvin säilynyt pienimuotoinen pyyntikuoppajärjestelmä, joka on tehty maastonmuodoiltaan otolliselle pyyntipaikalle. Harjanteen poikki kaivetun pyyntikuoppajonon kuoppiin on voitu ajaa peuroja mahdollisesti sekä idän suunnalta, Maantiejärven ja Lätäsenon Välisuvannon väliseltä kankaalta, että lännestä, Melajärven itäpuolelta. Kuoppien ikää on vaikea määrittää ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee Maantiejärven ja sen pohjoispuoleisen avosuon välissä olevalla hiekkaharjanteella, joka nousee viitisen metriä järven pintaa korkeammalle. Harjanteella kasvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, tina- ja poronjäkälät sekä seinäsammal ja kangaskarhunsammal. 3 Voimassa 2019-11-28T15:02:29 1057.09985352 188.15372049
arkeologinenkohde_alue.2984 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2984 172375 {302C3C60-3B20-492C-ABC2-F8219FFF6079} Kemilä 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 122 ei Kohde käsittää puretun asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, navetan ja kaivon jäännökset. Päärakennuksen pohja on noin 13m x 6m kokoinen kivijalka tai multapenkki. Rakenteen sisällä on noin 3m x 3m kokoinen kasvillisuuden peittämä uuninpohjaröykkiö jossa on mm. tiiliä ja metalliromua. Navetasta on jäljellä noin 5,5m x 6,5m kokoinen kivijalka. Rakenteen keskellä on noin 2m x 4m kokoinen kellarimainen syvennys. Kaivosta on jäljellä noin 1m x 1m kokoinen neliömäinen kuoppa. Kohde rajautuu noin 50m x 30m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.6.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha tila 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, metsä on noin 50-vuotiasta koivikkoa. 3 Voimassa 2015-02-25T16:04:27 1732.2175293 201.65956603
arkeologinenkohde_alue.2985 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2985 172626 {1AC05AF0-A6D6-48DE-B8C6-0E105C9AFC7B} Aatsajoki Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 480 444 ei Kohde on suuri ja hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuoppia paikallistettiin yhteensä 182, mutta Lauri Karvosen mainitsemaa "kanttikiveä" ei löydetty. Pyyntikuopat on kaivettu miltei yhtenäiseksi jonoksi noin 2,5 kilometrin matkalle. Pyyntikuoppajärjestelmän koillis- ja lounaispäät sijaitsevat alle viidenkymmenen metrin etäisyydellä Aatsajoesta. Kaukaisimmillaan kuoppajono erkanee joesta noin seitsemänsadan metrin päähän, sulkien sisälleen laajat jäkälikköiset alueet Aatsajoen varrelta. Kuoppajonossa ei ole merkittäviä sivuhaaroja, mutta muutamia kuoppia sijaitsee kuitenkin hieman sivussa pyyntikuoppajärjestelmän pääsuunnasta joko yksittäin tai pieninä ryhminä. Kohteen pyyntikuopat ovat kookkaita, hyvin maastossa erottuvia ja muodoltaan pyöreitä tai soikeita. Soikeat kuopat ovat yleensä poikittaissuuntaisia pyyntikuoppajonon suuntaan nähden. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmen ja kuuden metrin välillä, matalimmat kuopista ovat hieman alle puolen metrin syvyisiä ja syvimmät lähes puolitoistametrisiä. Muutamat kuopat kohteen koillispäässä, tasaisella kankaalla lähellä Aatsajokea seuraavaa mönkijäuraa, ovat olemukseltaan hieman epämääräisiä. Useimpien kuoppien ympärillä erottuu maavalli, jonka leveys vaihtelee noin puolestatoista metristä noin kolmeen metriin. Toisinaan loivapiirteinen valli on vain vaivoin havaittavissa, mutta joidenkin rinteeseen kaivettujen kuoppien vallit ovat puolestaan alarinteen suuntaan hyvinkin jyhkeät, korkeimmillaan lähes metrin korkuiset. Yksittäisten kuoppien mittojen tarkempaan dokumentointiin ei ollut kohdetta tarkastettaessa aikaa, joten kuopista kirjattiin muistiin vain sijaintitiedot. Pyyntikuoppien koordinaatit: Pyyntikuoppa 1: x=7629815 / y=3290841 Pyyntikuoppa 2: x=7629777 / y=3290823 Pyyntikuoppa 3: x=7629770 / y=3290812 Pyyntikuoppa 4: x=7629765 / y=3290807 Pyyntikuoppa 5: x=7629736 / y=3290788 Pyyntikuoppa 6: x=7629701 / y=3290775 Pyyntikuoppa 7: x=7629698 / y=3290774 Pyyntikuoppa 8: x=7629696 / y=3290781 Pyyntikuoppa 9: x=7629669 / y=3290791 Pyyntikuoppa 10: x=7629661 / y=3290783 Pyyntikuoppa 11: x=7629659 / y=3290761 Pyyntikuoppa 12: x=7629659 / y=3290755 Pyyntikuoppa 13: x=7629657 / y=3290750 Pyyntikuoppa 14: x=7629653 / y=3290749 Pyyntikuoppa 15: x=7629651 / y=3290741 Pyyntikuoppa 16: x=7629657 / y=3290728 Pyyntikuoppa 17: x=7629653 / y=3290728 Pyyntikuoppa 18: x=7629648 / y=3290738 Pyyntikuoppa 19: x=7629640 / y=3290731 Pyyntikuoppa 20: x=7629636 / y=3290734 Pyyntikuoppa 21: x=7629627 / y=3290730 Pyyntikuoppa 22: x=7629612 / y=3290726 Pyyntikuoppa 23: x=7629586 / y=3290722 Pyyntikuoppa 24: x=7629563 / y=3290731 Pyyntikuoppa 25: x=7629549 / y=3290736 Pyyntikuoppa 26: x=7629530 / y=3290741 Pyyntikuoppa 27: x=7629514 / y=3290738 Pyyntikuoppa 28: x=7629506 / y=3290734 Pyyntikuoppa 29: x=7629501 / y=3290729 Pyyntikuoppa 30: x=7629496 / y=3290729 Pyyntikuoppa 31: x=7629488 / y=3290726 Pyyntikuoppa 32: x=7629482 / y=3290722 Pyyntikuoppa 33: x=7629453 / y=3290717 Pyyntikuoppa 34: x=7629442 / y=3290712 Pyyntikuoppa 35: x=7629423 / y=3290708 Pyyntikuoppa 36: x=7629406 / y=3290713 Pyyntikuoppa 37: x=7629391 / y=3290716 Pyyntikuoppa 38: x=7629388 / y=3290733 Pyyntikuoppa 39: x=7629383 / y=3290722 Pyyntikuoppa 40: x=7629377 / y=3290699 Pyyntikuoppa 41: x=7629379 / y=3290694 Pyyntikuoppa 42: x=7629386 / y=3290682 Pyyntikuoppa 43: x=7629383 / y=3290678 Pyyntikuoppa 44: x=7629371 / y=3290663 Pyyntikuoppa 45: x=7629371 / y=3290651 Pyyntikuoppa 46: x=7629368 / y=3290635 Pyyntikuoppa 47: x=7629367 / y=3290622 Pyyntikuoppa 48: x=7629359 / y=3290601 Pyyntikuoppa 49: x=7629354 / y=3290591 Pyyntikuoppa 50: x=7629343 / y=3290569 Pyyntikuoppa 51: x=7629248 / y=3290455 Pyyntikuoppa 52: x=7629251 / y=3290447 Pyyntikuoppa 53: x=7629232 / y=3290424 Pyyntikuoppa 54: x=7629220 / y=3290395 Pyyntikuoppa 55: x=7629220 / y=3290390 Pyyntikuoppa 56: x=7629234 / y=3290388 Pyyntikuoppa 57: x=7629233 / y=3290382 Pyyntikuoppa 58: x=7629228 / y=3290378 Pyyntikuoppa 59: x=7629242 / y=3290369 Pyyntikuoppa 60: x=7629249 / y=3290379 Pyyntikuoppa 61: x=7629259 / y=3290341 Pyyntikuoppa 62: x=7629217 / y=3290375 Pyyntikuoppa 63: x=7629204 / y=3290375 Pyyntikuoppa 64: x=7629203 / y=3290363 Pyyntikuoppa 65: x=7629197 / y=3290363 Pyyntikuoppa 66: x=7629186 / y=3290361 Pyyntikuoppa 67: x=7629176 / y=3290362 Pyyntikuoppa 68: x=7629173 / y=3290361 Pyyntikuoppa 69: x=7629157 / y=3290359 Pyyntikuoppa 70: x=7629134 / y=3290353 Pyyntikuoppa 71: x=7629114 / y=3290336 Pyyntikuoppa 72: x=7629105 / y=3290333 Pyyntikuoppa 73: x=7629079 / y=3290310 Pyyntikuoppa 74: x=7629071 / y=3290302 Pyyntikuoppa 75: x=7629061 / y=3290300 Pyyntikuoppa 76: x=7629064 / y=3290295 Pyyntikuoppa 77: x=7629049 / y=3290305 Pyyntikuoppa 78: x=7629038 / y=3290321 Pyyntikuoppa 79: x=7629025 / y=3290329 Pyyntikuoppa 80: x=7629019 / y=3290334 Pyyntikuoppa 81: x=7629013 / y=3290351 Pyyntikuoppa 82: x=7629011 / y=3290354 Pyyntikuoppa 83: x=7629003 / y=3290360 Pyyntikuoppa 84: x=7628997 / y=3290361 Pyyntikuoppa 85: x=7628974 / y=3290367 Pyyntikuoppa 86: x=7628967 / y=3290367 Pyyntikuoppa 87: x=7628955 / y=3290365 Pyyntikuoppa 88: x=7628946 / y=3290367 Pyyntikuoppa 89: x=7628935 / y=3290352 Pyyntikuoppa 90: x=7628933 / y=3290342 Pyyntikuoppa 91: x=7628918 / y=3290334 Pyyntikuoppa 92: x=7628941 / y=3290314 Pyyntikuoppa 93: x=7628954 / y=3290306 Pyyntikuoppa 94: x=7628893 / y=3290308 Pyyntikuoppa 95: x=7628883 / y=3290297 Pyyntikuoppa 96: x=7628871 / y=3290296 Pyyntikuoppa 97: x=7628865 / y=3290292 Pyyntikuoppa 98: x=7628851 / y=3290291 Pyyntikuoppa 99: x=7628845 / y=3290280 Pyyntikuoppa 100: x=7628827 / y=3290257 Pyyntikuoppa 101: x=7628810 / y=3290245 Pyyntikuoppa 102: x=7628789 / y=3290225 Pyyntikuoppa 103: x=7628777 / y=3290224 Pyyntikuoppa 104: x=7628768 / y=3290205 Pyyntikuoppa 105: x=7628756 / y=3290194 Pyyntikuoppa 106: x=7628741 / y=3290176 Pyyntikuoppa 107: x=7628722 / y=3290162 Pyyntikuoppa 108: x=7628710 / y=3290166 Pyyntikuoppa 109: x=7628707 / y=3290155 Pyyntikuoppa 110: x=7628699 / y=3290148 Pyyntikuoppa 111: x=7628689 / y=3290146 Pyyntikuoppa 112: x=7628684 / y=3290132 Pyyntikuoppa 113: x=7628680 / y=3290110 Pyyntikuoppa 114: x=7628676 / y=3290106 Pyyntikuoppa 115: x=7628696 / y=3290100 Pyyntikuoppa 116: x=7628682 / y=3290051 Pyyntikuoppa 117: x=7628697 / y=3290047 Pyyntikuoppa 118: x=7628682 / y=3290032 Pyyntikuoppa 119: x=7628683 / y=3290017 Pyyntikuoppa 120: x=7628684 / y=3290012 Pyyntikuoppa 121: x=7628688 / y=3290006 Pyyntikuoppa 122: x=7628693 / y=3289991 Pyyntikuoppa 123: x=7628686 / y=3289989 Pyyntikuoppa 124: x=7628683 / y=3289977 Pyyntikuoppa 125: x=7628680 / y=3289952 Pyyntikuoppa 126: x=7628680 / y=3289947 Pyyntikuoppa 127: x=7628534 / y=3289952 Pyyntikuoppa 128: x=7628526 / y=3289950 Pyyntikuoppa 129: x=7628519 / y=3289949 Pyyntikuoppa 130: x=7628696 / y=3289885 Pyyntikuoppa 131: x=7628688 / y=3289885 Pyyntikuoppa 132: x=7628698 / y=3289877 Pyyntikuoppa 133: x=7628698 / y=3289870 Pyyntikuoppa 134: x=7628698 / y=3289864 Pyyntikuoppa 135: x=7628697 / y=3289839 Pyyntikuoppa 136: x=7628688 / y=3289830 Pyyntikuoppa 137: x=7628685 / y=3289827 Pyyntikuoppa 138: x=7628678 / y=3289825 Pyyntikuoppa 139: x=7628665 / y=3289808 Pyyntikuoppa 140: x=7628640 / y=3289782 Pyyntikuoppa 141: x=7628623 / y=3289726 Pyyntikuoppa 142: x=7628619 / y=3289668 Pyyntikuoppa 143: x=7628617 / y=3289654 Pyyntikuoppa 144: x=7628608 / y=3289646 Pyyntikuoppa 145: x=7628597 / y=3289649 Pyyntikuoppa 146: x=7628601 / y=3289631 Pyyntikuoppa 147: x=7628441 / y=3289666 Pyyntikuoppa 148: x=7628449 / y=3289656 Pyyntikuoppa 149: x=7628448 / y=3289647 Pyyntikuoppa 150: x=7628445 / y=3289642 Pyyntikuoppa 151: x=7628445 / y=3289621 Pyyntikuoppa 152: x=7628444 / y=3289613 Pyyntikuoppa 153: x=7628454 / y=3289574 Pyyntikuoppa 154: x=7628450 / y=3289560 Pyyntikuoppa 155: x=7628449 / y=3289555 Pyyntikuoppa 156: x=7628446 / y=3289542 Pyyntikuoppa 157: x=7628442 / y=3289524 Pyyntikuoppa 158: x=7628441 / y=3289517 Pyyntikuoppa 159: x=7628438 / y=3289491 Pyyntikuoppa 160: x=7628428 / y=3289473 Pyyntikuoppa 161: x=7628428 / y=3289461 Pyyntikuoppa 162: x=7628425 / y=3289444 Pyyntikuoppa 163: x=7628425 / y=3289437 Pyyntikuoppa 164: x=7628425 / y=3289425 Pyyntikuoppa 165: x=7628394 / y=3289383 Pyyntikuoppa 166: x=7628382 / y=3289353 Pyyntikuoppa 167: x=7628378 / y=3289336 Pyyntikuoppa 168: x=7628375 / y=3289311 Pyyntikuoppa 169: x=7628372 / y=3289290 Pyyntikuoppa 170: x=7628372 / y=3289287 Pyyntikuoppa 171: x=7628367 / y=3289244 Pyyntikuoppa 172: x=7628366 / y=3289215 Pyyntikuoppa 173: x=7628365 / y=3289200 Pyyntikuoppa 174: x=7628364 / y=3289194 Pyyntikuoppa 175: x=7628361 / y=3289187 Pyyntikuoppa 176: x=7628358 / y=3289173 Pyyntikuoppa 177: x=7628360 / y=3289168 Pyyntikuoppa 178: x=7628352 / y=3289159 Pyyntikuoppa 179: x=7628351 / y=3289150 Pyyntikuoppa 180: x=7628348 / y=3289139 Pyyntikuoppa 181: x=7628364 / y=3289103 Pyyntikuoppa 182: x=7628373 / y=3289081 Kohde rajautuu pyyntikuoppien sijaintia seuraten pitkänomaiselle, noin 2,5 kilometrin mittaiselle alueelle, jossa on muutamia lyhyitä, alle 150 metrin mittaisia katkoksia. Kohteen molemmat päät yltävät lähelle Aatsajoen rantaa. Aluerajaus kattaa kohteen kaikki pyyntikuopat lähialueineen. Reiska-tietokannan aiemman kohdekuvauksen mukaan kohteesta on ilmoitettu Metsähallitukselle Lauri Karvosen kautta. Hänen naapurinsa on löytänyt alueelta pyyntikuoppia. Hietikolla on hänen mukaansa myös "kanttikivi", jossa on mahdollisesti hakattu kolo. Aatsajoen kaakkoispuolen pyyntikuoppajono on suurin Käsivarren erämaa-alueelta tunnettu yhtenäinen pyyntikuoppajärjestelmä. Kohteen pyyntikuopilla on ilmeisesti harjoitettu hyvin laajamittaista peuranpyyntiä. Kuoppiin on ajettu peuroja Aatsajoen varren jäkälikköisiltä kankailta, jotka pyyntikuoppajärjestelmä sulkee sisälleen. Kuoppien tarkkaa ikää on vaikea määrittää ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Aatsajoen kaakkoispuolella kumpuilevassa, maaperältään hiekkaisessa kangasmaastossa. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, puolukka, mustikka, juolukka, lieko- ja heinäkasvit, seinäsammal ja kangaskarhunsammal sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät. Kohteen lähistöllä on myös tuulieroosion kuluttamia maapaljastumia sekä muutamia pienehköjä lampia. Kohteen keskiosan luoteispuolella noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä sijaitsee kohteen Aatsajoki 2 suorakaiteen muotoinen liesilatomus. 3 Voimassa 2019-11-18T10:03:19 156273.88427734 5937.83807979
arkeologinenkohde_alue.2986 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2986 174737 {10017B0B-BEF3-402E-BE76-74C8C67D35DE} Isopalo asutustila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Käenkoski-Hattuvaara-tien eteläpuolella Valkeasuolta länteen Karttulassa. Geologisesti Karttulan ympäristö kuuluu jäätikön eteen muodostuneen päätemoreenin ja siihen liittyvien deltojen vyöhykkeeseen. Karttulassa on sijainnut Isopalon asutustila. Tilan rakennukset pihapiireineen ovat olleet kahden hiekkamoreenipohjaisen mäen välissä tasanteella. Pellot ovat jatkuneet lounaaseen laskevalla rinteellä. Isopalon asutustila on kuvattu vuosien 1932 ja 1952 kartoissa, mutta ei enää vuoden 1974 peruskartassa. Paikalla on kolmen rakennuksen jäännökset, kaivo, kellarit, peltoraunioita, peltoja kiertävä oja, sekä riukuaidan jäännöksiä. Lisäksi paikalla on aikakauden metalliesineitä, mm maanmuokkauksessa käyty kelkka ja polkupyörä. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Isopalon asutustilan jäännökset. 3 Voimassa 2014-11-03T14:34:41 33762.51757812 720.85036491
arkeologinenkohde_alue.2987 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2987 174746 {F5F384E7-BCA6-4EE3-9693-8CBFD3984208} Poikapää rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 173 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven pohjoispuolella olevan Poikapuolisen luoteispäässä. Kosteaa sekametsää kasvavalla moreenikumpareella, joka rajautuu kaakossa suohon, on rakennuksen jäännös, mahdollisesti metsätyökämppä, ja sen ympärillä pihapiiriä. Rakennuksen koko on ollut n. 15 x 8 m. Koillispäässä on hyvin säilynyt liuskekivistä kasattu uuni. Rakennuksen keskivaiheilla on paikallaan kamiina. Kamiinoita on lisäksi valtion maiden koillispuolella olevalla yksityismaalla. Rakennuksen lounaispäässä on säilynyt lattiarakenteita ja näiden alapuolista kellaria tai ilmatilaa. Alueella on lisäksi maakuoppia ja peltoaluetta. Rakennusta ei esiinny vuosien 1932 tai 1952 kartoissa, joten se lienee näitä vanhempi. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Asuinrakennus ympäristöineen. 3 Voimassa 2014-11-03T15:15:04 2258.57128906 202.65731988
arkeologinenkohde_alue.2988 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2988 174752 {1542011C-9625-4FD4-9C71-7B92DA8FE7A8} Sivakkolahti kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Sivakkolahden pohjoisrannalla olevassa pienessä niemessä. Niemi muodostuu itä-länsisuuntaisesta moreeniharjanteesta, joka on soistuman avulla kiinni manteessa. Niemen itäpäässä on pieni kooltaan mitätön tasanne, jolle tehdystä koepistosta tuli kaksi pientä kvartsi-iskosta. Lisäksi koepisto osui punamultalaikun tai voimakkaasti punertuneen palomaalaikun eli kivettömän tulisijan reunaan. Paikalle avattiin toinenkin koepisto, joka oli löydötön. Kyseessä lienee kivikautinen leiripaikka. Kooltaan se ei voi olla kymmentä tai kahtakymmentä neliömetriä suurempi. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. 3 Voimassa 2014-11-03T15:49:37 193.61230469 56.69506728
arkeologinenkohde_alue.2989 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2989 174758 {1521E164-27C3-4CF8-AD14-FA603BFA48AC} Hattujärven Rutnikkaniemi kuoppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Paksuniemessä. Niemen luoteispääässä on Rutnikkaniemi. Niemen kärki on kuivempaa ja sen erottaa mantereesta soistunut kannas. Kärjessä on ainakin kolme kuoppajäännöstä. Maasto on pohjaltaan moreenia ja puustoltaan sekametsää. Kahteen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli turpeen alla hiiltä / nokimaata, pohjoisimmassa kuopassa n 30 cm paksu kerros. Rutnikka-sana tarkoittaa Pohjois-Karjalassa kasaa tai läjää (Nirvi 1936) ja Aini Peltolan (2009) mukaan erityisesti järvimalmin nostopaikkoja niemissä on kutsuttu rutnikoiksi. Näitä ei kuitenkaan niemessä havaittu. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Funktio tuntematon. 3 Voimassa 2014-11-03T16:53:24 4221.83886719 311.46635997
arkeologinenkohde_alue.2990 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2990 174759 {FB2C3C31-3435-4E74-801C-DB1F1B95AFC6} Pieni Petäjävaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 232 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Naarvasta Pihlajavaaraan vievän tien länsipuolella Pienellä Petäjävaaralla. Vaaran luoteisrinteellä on vanhan asutustilan jäännökset. Pieni Petäjävaara on sekametsää kasvava moreenipohjainen vaara. Paikalla on neljä rakennuksenpohjaa, kaivo, maakellari, pari peltorauniota ja aluetta reunustava oja. Tila on kuvattu vuoden 1952 kartassa. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Petäjävaaran asutustila. 3 Voimassa 2014-11-05T10:29:22 14660.49609375 465.10319872
arkeologinenkohde_alue.2991 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2991 174762 {A92A0BC8-8BEC-4805-BF4F-67651E79DE37} Suuri Petäjäjärvi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 177 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Suuri Petäjäjärven pohjoisrannalla. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntyä kasvavaa kangasta. Kohdalla on n 11 x 11 m kooltaan olevan rakennuksen perustus. Perustuksen leveys on n suurimmillaan n 1,5 m. Rakennuksessa on ollut keskellä massiivinen liuskekivistä ladottu uuni, jossa on ollut Höganäsin tiilistä muurattu uuninpesä. Uunin koko on n 2 x 2,5 m ja korkeus n 2 m. Rakennuksen vieressä itäpuolella (2 kpl) on kaksi oletettavaa kellarikuoppaa rinteessä. Kellareista muutamia kymmeniä metrejä itään on kaksi hiekkakuoppaa, joita lienee käytetty rakennustarpeisiin. Lisäksi rakennuksesta n 50 m länsilounaaseen on kuusikulmainen kuoppa, jonka halkaisija on n 3 m ja syvyys 0,4 m. Vuoden 1932 kartassa paikalla ei ole rakennusta. Vuoden 1952 kartassa on kuvattu kämppä hiukan idemmäs lähemmäs puroa. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä. 3 Voimassa 2014-11-17T13:54:48 2761.41748047 253.09571195
arkeologinenkohde_alue.2992 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2992 174764 {6A26C5AF-E06F-4CFF-AFB1-D6FA600C9980} Loukkuvaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 153 ei Kohde sijaitsee Koitereelta koilliseen Tohlinsuon lounaisreunalla olevan pitkän kivikkoisen harjanteen eteläpäässä suon reunassa ja metsäautotien pohjoispuolella. Paikalla on metsätyökämpän, tallin ja saunan jäännökset. Kohde on kuvattu vuoden 1952 kartassa. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä sivurakennuksineen. 3 Voimassa 2014-11-03T17:58:42 4516.07763672 270.97342812
arkeologinenkohde_alue.2993 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2993 174765 {D1EE195B-60E7-4EC6-8247-FFEDCB28EECB} Likolampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Koitereen koillispuolella lähellä Lieksan rajaa sijaitsevan Kurikkavaaran lounaisrinteellä ja Likolammen itäpuolella. Paikka on suosta nouseva hiekkapohjainen rinne. Paikalla on metsätyökämpän ja tallin jäännökset. Kohde on kuvattu vuoden 1952 kartassa. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä ja talli. 3 Voimassa 2014-11-03T18:05:05 2476.37109375 226.48187415
arkeologinenkohde_alue.2994 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2994 174767 {12C13C18-631B-491E-BC0E-27FAB6C4730A} Juomalampi itäinen sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Juomalampi sijaitsee Ilomantsin itäosassa rajavyöhykkeellä Niemijärven itäpuolella. Juomalammen pohjoispuolitse kulki eteläinen tie Hullariin. Vanhan tieuran päälle on rakennettu moderni metsäautotie. Tien varrella olevat puolustusvarustukset ovat säilyneet. Juomalammen ympäristössä on runsaasti sotahistoriallisia rakenteita, jotka liittyvät toisiinsa. Kokonaisuus on jaettu läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen osaan. Itäinen osa on Juomalammen ympäristön kohteista laajin ja monipuolisin kokonaisuus. Se on säilyttänyt sota-aikaisen luonteensa hyvin. Paikka sijoittuu itärajaan rajautuvalle hiekkapohjaiselle pyöreähkölle mäelle. Mäellä on puolustusvarustuksia joka suunnalla. Mäen yli kulki Hullariin mennyt tie. Kaikki havaitut rakenteet mitattiin ja on esitetty omina alakohteinaan. Pääosa alueen rakenteista on poteroita. Alueella on lisäksi joitain lyhyitä pätkiä juoksuhautoja, useita minikorsuja/sirpalesuojia, ajoneuvoille tehtyjä poteroita, teltanpohjia ja korsusauna. Lisäksi alueella lojuu jonkinverran sota-aikaista metalliesineistöä, kuten kamiinanpiippuja. Ajoneuvopoteroissa on säilynyt seinien puisia tukirakenteita. Samoin osa minikorsuista on edelleen lähes ehjiä, vaikka katot ovatkin painuneet jo alaspäin. Ajoneuvopoteroiden yksityiskohdat kertovat alueen hienosta säilymisasteesta: osassa näistä jopa renkaiden painaumat ovat taltioituneet hiekkaan. Lisäksi alueen puustossa on luotien ja sirpaleiden repimiä jälkiä muistoina taistelusta. Aluemainen. Kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa Ilomantsin sotahistoriallisen työryhmän Otso Nygrenin tietojen avulla. Sota-aikainen linnoitettu leiripaikka ja taistelualue. 3 Voimassa 2014-11-03T18:36:01 101311.96972656 1290.16715441
arkeologinenkohde_alue.2995 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2995 172406 {E82A0024-F49C-464F-A2DE-634A9434992B} Jorhonjärvi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 152 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Harkkojärven ja Hattujärven välissä olevan pienehkön Jorhonjärven rannalla. Jorhonjärvi on n 1,1 km pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen järvi, josta on jokiyhteys sekä Harkkojärveen lännessä että Hattujärveen idässä. Järven rannat ovat osin soistuneet ja paikoin asutukselle suotuisten sedimuodostumien reunustamia. Kivikautinen asuinpaikka Jorhonjärvi 1 sijaitsee järven itärannalla länteen työntyvän niemen luoteisosasassa. Kyseessä on hiekkamoreenipohjainen mäntyä kasvava kuiva rinne. Rantatörmän päällä on moderni leiripaikka, jonka tulisijan paljastamasta hiekasta löytyi kivilaji-iskos. Tulisijan viereen avatusta koepistoista löytyi lisäksi iskettyä kvartsia ja kivilaji-iskos. Paikalla on myös pieni matala pitkulainen painauma, jossa on ympärillä matalat vallit. Kooltaan tämä on valillta vallille mitattuna vain n 2,5 x 1,5 m. Painauman alapäähän avatusta koepistosta löytyi myös kvartsia. Kyseessä saattaa olla kivikautinen rakenne. Samaa painaumaa ovat hyödyntäneet nykyiset leiriytyjät pressulaavun sijana. Viereisellä niemellä on kivikautinen asumuspainanne, ks kohde Jorhonjärvi 3. Aluemainen, topografiaan perustuen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. 3 Voimassa 2014-11-03T14:43:40 510.20800781 87.24079156
arkeologinenkohde_alue.2996 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2996 172413 {83252DF5-7694-44C5-86EA-B57927DFB42E} Jorhonjärvi 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 153 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Harkkojärven ja Hattujärven välissä olevan pienehkön Jorhonjärven rannalla. Jorhonjärvi on n 1,1 km pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen järvi, josta on jokiyhteys sekä Harkkojärveen lännessä että Hattujärveen idässä. Järven rannat ovat osin soistuneet ja paikoin asutukselle suotuisten sedimuodostumien reunustamia. Kivikautinen asuinpaikka Jorhonjärvi 3 sijaitsee järven itärannalla länteen työntyvän niemen eteläosassa. Kyseessä on etelälounaaseen laskeva kosteahko sekametsää kasvava loiva rinne, joka yläosastaan on tasainen. Rinteen tasaisella osalla n 20 m päässä vesirajasta on kivikautinen asumuspainanne. Rakennus on ollut suorakulmainen. Nykyisen kuopan koko on n 5 x 3,5 m. Kuopan ympärillä on selvät vallit. Syvyyttä painanteella on n 0,4 m. Kuopan keskiosa on hiukan seinälinjojen kohtaa korkeammalla. Rakennuksen pitkä sivu on suunnattu kohti rantaa. Painanne näkyy myös käytössä olevassa laserkeilausaineistossa. Painanteen sisälle kaakkoispäähän avattiin yksi koepisto, josta tuli likamaata, kvartsikaavin, iskettyä kvartsia ja palanutta luuta. Aluemainen, rajattu topografisen perustein. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka, jossa maahan kaivetun asumuksen pohja edelleen näkyvissä. 3 Voimassa 2014-11-12T15:28:47 800.12353516 110.64217849
arkeologinenkohde_alue.2997 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2997 172428 {05106EEC-5777-44D4-9D13-740C76442BD0} Jorhonjärvi 4 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 151 ei {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fswiss\fprq2\fcharset0 Arial;}{\f1\fswiss\fprq2\fcharset0 Calibri;}{\f2\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs20 Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Harkkojärven ja Hattujärven välissä olevan pienehkön Jorhonjärven rannalla. Jorhonjärvi on n 1,1 km pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen järvi, josta on jokiyhteys sekä Harkkojärveen lännessä että Hattujärveen idässä. Järven rannat ovat osin soistuneet ja paikoin asutukselle suotuisten sedimuodostumien reunustamia. \par \par \pard\ltrpar\sa200\sl276\slmult1 Kivikautinen asuinpaikka Jorhonjärvi 4 sijaitsee järven kaakkoisosassa. Rantaan ulottuvan hiekkamoreeniharjanteen luoteispäässä on pieni luontainen tasanne, kooltaan n 20 x 20 m, jolle tehdyistä koepistoista löytyi iskettyä kvartsia. \f1\fs22 Paikka on kosteahkoa kangasta. Alue rajautuu pohjoispuolella suohon. \par \pard\ltrpar\f2\fs20 \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Aluemainen, rajattu topografisin perustein. \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fswiss\fprq2\fcharset0 Arial;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\lang1033\f0\fs20 Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. \par \pard\ltrpar\lang1035\f1\fs20 \par } {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Kivikautinen asuinpaikka. \par } 3 Voimassa 2014-11-03T14:42:25 250.11767578 63.20353072
arkeologinenkohde_alue.2998 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2998 172444 {DB0B144E-EF7A-4BF6-9021-433D0F92A35B} Suvispää kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 151 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Hattujärven eteläosassa. Suvispään länsirantaa kulkee matala hiekkaharjanne. Kasvillisuus on matalaa varpua ja mäntymetsää. Harjanteen keskivaiheilla on erityisen hienosti säilynyt kivikautinen asumuspainanne. Painanne on muodoltaan suorakaide ja kooltaan n 6 x 4 m. Pitkä sivu on rannansuuntaisesti. Painanteen ympärillä on matalat vallit. Asumuksen pohjois- ja eteläpäässä lyhyillä sivuilla erottuu vallissa oviaukko ja oviaukon edessä matala pyöreähkö painanne. Mahdollisesti näissä on sijainnut jonkinlainen eteisrakenne. Asumuksen varmistamiseksi painanteen sisälle pohjoispäähän tehtiin pieni koepisto, josta tuli 2 kpl palanutta luuta. Aluemainen, aluerajaus tehty arviolta asumuksen ympärille topografisin perustein. Asuinpaikka-alue saattaa ulottua laajemmallekin harjanteella. Harjanteen kaakkoiskärkeen vanhojen hiekkakuoppien lähelle tehtiin muutama koepisto, mutta nämä olivat löydöttömiä. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanne. 3 Voimassa 2014-11-06T10:50:12 353.04541016 97.7400327
arkeologinenkohde_alue.2999 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.2999 172944 {47779D6C-506D-41C1-BDE3-85ADADF9F212} Kurimo 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kyseessä on Kurimon ruukkiin liittyvää aluetta. Paikalla on yleisesti rautakuonaa kasvillisuuden alla. Kohde rajautuu muutaman kymmenen metrin laajuiselle alueelle tien itäpuolelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.9.2014. Metsätaloussuunnittelijat olivat havainneet rakenteita ruukin ympäristössä luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Kyseessä on Kurimon ruukin aluetta. Maaperä on kivistä moreenia, alueella on myös kosteita suokaistaleita. Metsä on sekalaisen ikäistä sekametsää. 3 Voimassa 2014-11-10T10:24:33 1423.03613281 149.31136916
arkeologinenkohde_alue.3000 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3000 173597 {61B82341-E3E9-4425-8C3C-C626F79FAEC4} Pyssylampi 4 poterolinja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Paikalla on kolme poteroa linjassa järven rannassa tien pohjoispuolella. Poterot ovat suorakulmaisia, mitoiltaan noin 2m x 1m x 1m. Kohde rajautuu noin 150m pitkäksi harvaksi ketjuksi Pyssylammen lounaisrannalle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.8.2014 ja se havaittiin Metsähallituksen henkilökunnan tietojen perusteella. Kyseessä on luultavasti saksalaisten 1944 rakentama viivytysasema. Kohde sijaitsee hiekaisella moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:20:01 2900.69799805 418.06034225
arkeologinenkohde_alue.3001 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3001 175775 {4B47B255-A781-4C44-857D-C80CDD46E9DC} 1000019894 Peranka Salpalinja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 250 ei Paikalla on hyvin säilyneen korsun jäännös sekä kivikasa, joka liittynee korsun rakentamiseen. Korsu on osa Salpalinjaa ja se on rakennettu luultavasti välirauhan aikana. Paikalla ei ole koskaan sodittu. Korsu jäännös (175772): Rinteeseen kaivetun korsun jäännös, josta on vielä jäljellä katto ja ovirakenteita. Oviaukko on sijainnut koillisseinällä kohti alarinnettä. Ovelle johtaa kapea ojamainen kaivanto. Korsun katto on romahtanut noin 40 cm alaspäin. Korsun koko on noin 6 x 6 m ja se on peittynyt sammaleisiin ja koivuntaimiin. X= 3594444 ja Y= 7256963. Kivikasa (175773): Kivikasa korsun edustalla ovelle johtavan kapean kaivannon vieressä. Liittynee korsun rakentamiseen. Kivet osin sammalen peitossa. X= 3594440 ja Y= 7256971. Aluemainen. Kohde rajattu näkyvien jäänteiden mukaan. Kohde löytyi arkistotietojen perusteella. Salpalinjaan kuulunut korsun jäännös. Nuorta männyntainta kasvava pohjoiseen viettävä rinne. Paikalla kasvaa männyn lisäksi nuoria koivuntaimia. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-12-03T09:53:27 121.42382812 40.95254968
arkeologinenkohde_alue.3002 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3002 175799 {2D5E3FB8-2C1B-4D96-B120-7CF3B5B8A551} 777010089 Salonsaari moniperiodinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 200 ei Kohdetta tarkastettaessa veden pinta oli hyvin matalalla. Kvartsi-iskoksia sekä joitakin -esineitä löytyi koko matkalta rajatun alueen sisältä kivikon seasta. Erityisesti iskoksia oli alueen länsipään hiekkaisella rannalla. Kvartsien lisäksi paikalta löydettiin kivien välistä puinen puikkari. Löytöpaikka on normaalisti veden alla. Puikkarin paksuus n. 1,6 cm. Aluemainen. Rajaus perustuu löytöihin ja alueen aiempaan rajaukseen. Kohde on merkitty alueea muinaisjäännösrekisteriin. Moniperiodinen asuinpaikka, joka löytöjen levinnän perusteella ulottuu muinaisjäännösrekisterissä olevaa rajausta laajemmalle alueella. Tarkastushetkellä veden alta oli paljastunut kivikkoinen ranta, jossa oli siellä täällä laajempia hiekkaisia alueita.Rannan takana mäntyä ja nuorta koivua kasvava tasainen alue. Aluskasvillisuus rannan metsikössä suopursua, varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2014-12-03T12:29:24 40556.50244141 1066.9381911
arkeologinenkohde_alue.3003 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3003 175803 {EA438FD1-9AEB-4405-A2C8-DECC21DE1FCB} 777010270 Virtakorva kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 200 ei Alueelta on löydetty 1980-luvulla vesijättömaalta useita kivikauden esineitä. Kohde tarkastettiin keväällä matalan veden aikaan. Muinaisjäännösalue on kokonaisuudessaan erittäin kivikkoista vesijättömaata, josta ei tullut yhtään löytöä. Alueen länsipää oli tarkistushetkellä sammaleen ja varpujen peitossa olevaa kivikkoa, josta havaintojen teko oli mahdotonta. Rantametsiköstä tarkistettiin kolmen kaatuneen puun juuristo eikä yhdestäkään löytynyt merkkejä kivikaudesta. Maaperä metsikönkin puolella oli hyvin soraista. Aluemainen. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaan. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Pärsämönselän erittäin kivikkoinen ranta. Rannan takana kasvaa tasainen mäntykangas. 3 Voimassa 2014-12-03T12:46:07 6267.51293945 542.10639778
arkeologinenkohde_alue.3004 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3004 175810 {BD28852F-F378-4B64-9215-D451EEEBEEB6} 777010308 Valkeainen N pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 228 ei Paikalla on vuonna 1999 löydetty pyyntikuoppa. Kuopan halkaisija on noin 2,5 m ja sen syvyys on noin 40-50 cm. X= 3565556 ja Y= 7209072. Aluemainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Pyyntikuoppa. Hiekkapohjainen mäntyä kasvava harjualue. Kuoppa sijaitsee pienen lammen pohjoispuolisella matalalla kankaalla. 3 Voimassa 2014-12-03T13:25:07 870.27587891 132.07865898
arkeologinenkohde_alue.3005 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3005 172660 {B841DD9D-3B75-40D3-BE46-27C4CE99A2F8} Laukkujärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 180 ei Kohteessa on metsätyökämpän ja saunan rauniot ja wc, joka on edelleen pysyssä. Kämppä pisteessä: x 3387239 y 7435026. Kohteessa on 11 x 14 metrisen kämpän pohja. Kämpästä on jäänyt uutama palanut hirsi ja länsinurkassa betonilaatta. Ruskeat lattialankut ja pöytä ovat pihamaalla.Alueelle on jäänyt kaminan jäännöksiä ja harmaata kattohuopaa ja sahan purua täytteistä. Sauna pisteessä: x 3387194 y 7435021. Puretun saunan pohja, joka on 4 x 6 metrin alue, jonka pitkät sivut pohjoisesta etelään. Kaakkoiskulmassa on 2 x 1,5 m kiviraunio ja lounaiskulmassa kiveys uunin kiukaan , siis kaminauunin pohjalle. Päällä on muutamia kaminan torvia. Seinien paikat erottuvat painautumina. WC pisteessä: x 3387205 y 7435044. Wc on kooltaan ,2 x 1,5 x 2,2 metriä. Lautarakennus, joka on tehty lankkukehikolle. Ovi suuntaa kämpälle, itään. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Puretun metsätyökämpän ja saunan alat sekä wc, joka on vielä pystyssä. Kohteella ei ole suojeluarvoa. Kohde sijaitsee Laukkujärven länsipäästä alkavan Laukkujoen pohjoisrannalla sekametsälehdossa. Maasto laskee etelään, jokeen päin. 3 Voimassa 2014-10-03T14:54:24 969.94580078 171.42015064
arkeologinenkohde_alue.3006 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3006 173556 {30B8FC51-D91B-44AB-9E28-F26B668C570E} Njeare-Gállá gála pyyntikuoppa ja kehämäinen kivetty tulisija 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 460 457 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu pyyntikuopasta ja kehämäisestä kivetystä tulisijasta. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa x=7652949/y=3300420. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, noin 0,8 metriä syvä ja halkaisijaltaan noin viisimetrinen. Sitä reunustaa noin kaksi metriä leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,3 metriä. Valli erottuu lähinnä kuopan länsipuoliskolla, muilla suunnilla se sulautuu maaston muotoon. Kehämäinen kivetty tulisija sijaitsee pyyntikuopasta noin kaksikymmentä metriä lounaaseen päin, kohdassa x=7652936 / y=3300408, harjanteen kaakkoisreunan notkelmassa olevalla tasanteella, noin metrin päässä polulta. Tulisija on pyöreä, umpeenkasvanut, halkaisijaltaan noin 0,7 metriä, ja sen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Kasvillisuus tulisijan alueella ei poikkea sitä ympäröivän alueen kasvillisuudesta. Kivien pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään viidestä kymmeneen senttimetriä. Tulisijan kiveämättömään keskiosaan tehtiin lapionpisto, jossa todettiin noin kolme senttimetriä paksun pintaturpeen alla noin kaksi senttimetriä paksu noen ja hiilten sekainen kerros. Sekä pyyntikuoppa että kehämäinen kivetty tulisija ovat luonteeltaan pistemäisiä alakohteita, ja ne molemmat sisältyvät koillis-lounaissuuntaiselle alueelle, jonka laajuus on noin 30 m x 10 m. Vaikka pyyntikuoppa ja kehämäinen kivetty tulisija sijaitsevat lähellä toisiaan, ne ovat luultavasti peräisin eri aikakausilta. Pyyntikuoppa, joka on otollisella pyyntipaikalla joen ja lammen välisessä kapeikossa, on ajoitukseltaan todennäköisesti esihistoriallinen. Tulisijan jäännös lienee pyyntikuoppaa selvästi nuorempi, kuitenkin yleisolemuksensa perusteella melko iäkäs, viimeistään 1900-luvun alkupuoliskolla kasattu. Paikalla on mahdollisesti leiriydytty toistuvasti, mutta pysyväisluonteisempaa asuinpaikkaa tulisijan ympäristössä on tuskin sijainnut. Kohde sijaitsee Torisenon luoteispuolella, joen suuntaisen hiekkaharjanteen muodostamalla kannaksella joen ja lammen välissä. Kannas on hieman yli sata metriä leveä, ja harjanteen lakea pitkin, kohteen luoteispuolitse, kulkee Torisenoa seuraava polku. Harjanteella kasvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, puolukka, variksenmarja, tina-, torvi- ja poronjäkälät, kangaskarhunsammal, seinäsammal sekä yksittäiset heinäkasvit. 3 Voimassa 2019-09-09T11:26:05 331.13110352 73.94936445
arkeologinenkohde_alue.3007 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3007 173628 {2993A30D-CAA6-4A5A-B23A-669710E0B5F7} Saarijärvi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 188 ei Kohde käsittää metsätyökämpän puretun ja hävitetyn jäännöksen. Jäljellä on kaksi kivirakennetta. Ensimmäinen röykkiö on mitoiltaan nopin 4m x 3m, kotkeudeltaan 0,5m ja muodoltaan epäsäännöllinen. Röykkiö koostuu pääosin luonnonkivistä, mukana on myös betonia ja metalliromua. Toinen röykkiö koostuu luonnonkivistä ja on mitoiltaan noin 4m x 3m, koskeudeltaan noin 0,5m. Vieressä on metalliromua mm. maitotonkka. Kohde rajautuun oin 20m halkaisijaltaan olevalle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.6.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha purettu metsätyökämppä, luultavasti noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, metsä on mäntytaimikkoa. 3 Voimassa 2015-02-25T15:59:16 449.27807617 81.2636189
arkeologinenkohde_alue.3008 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3008 174448 {F434FE06-A80B-490D-817C-DFC36603145F} Pyytövaara savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 199 ei Suuri itä-länsi suuntainen asuinkämpän pohja, koko 22,5 m x 8,2 m. Jäljellä on vain yksittäiset pelkkahirret reunoissa. Nurkissa on lohenpyrstöliitokset. Itäpäässä on peltikamiina joka on täytetty kivillä ja tiilillä. Länsipäässä on jonkinlainen tuuletushormi, eli laudoista tehty suorakulmainen putki. Seinän kohdalla on lyhyitä hirren pätkiä poikittain seinään nähden, mahdollisesti sisäseinien jäänteitä. Yhdessä on näkyvissä karapuun paikka. Länsipäässä on lautakaton jäänteet, ja lisää kattoa on muutaman metrin päässä kämpästä. Seinän vieressä on ainakin kahdet portaiden jäänteet. Ympäristössä on kuuden pöydän jäännökset, joiden koko on pääosin noin 3 m x 1 m, sekä toisen tuuletushormin jäänteet. X=3545617 Y=7453293 Kämpän koillispuolella on ladon tai tallin jäännös josta on jäljellä yksittäiset seinähirret ja muutamia sahattuja hirren pätkiä. Koko on 8,3 m x 8,3 m, päällä kasvaa tiheästi koivua. X=3545627 Y=7453306 Tallista pohjoiseen on käymälä joka on yhä pystyssä, kattokin on lähes ehjä, sen laudat ovat jäljellä, mutta kattohuopa on kulunut pois. Koko on 2,8 m x 1,4 m, kaksi erillistä osastoa. Seinät pystylautaa. X=3545632 Y=7453344 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Vanha kartta, merkitty vuoden 1971 topografiseen karttaan kämppänä. Mahdollisesti 1950-luvulla rakennetun savottakämpän jäännös. Sijaitsee Pyytövaaran eteläreunassa olevan niemekkeen päässä lähellä suon reunaa, Akanhaaran koillisrannalla, noin 200 m lounaaseen Savukosken kunnanrajasta. Alue on kitumaata, jossa kasvaa sekametsää, kämpän kohdalla lähes pelkästään koivua. 3 Voimassa 2014-12-19T13:58:02 1105.45654297 161.09384225
arkeologinenkohde_alue.3009 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3009 175640 {DB4123F9-4779-477D-95FF-FA8C88087091} Löytöharju 1 metsänvartijatorppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 125 ei Kyseessä on hävinneen metsänvartijatorpan jäännökset, johon kuuluu useita rakennuksen perustoja ja vanhoja metsittyneitä peltoalueita, joilla on kookkaita viljelyröykkiöitä ja kiviaidan pätkiä. Aluetta ei ennätetty kartoittaa täydellisesti, joten maastossa lienee laajemmallakin alueella entiseen torppaan kuuluneita peltoja, joilta varmaankin löytyy lisää kivestä ladottuja sammaloituneita viljelyröykkiöitä. Kartoituksessa kierrettiin tietyn alueen rajat, jolla havaittiin röykkiöitä ja muita rakennelmien jäännöksiä. Kartoitetulla alueella röykkiöiden koko on melko suuri, yleensä röykkiöt ovat vähintään kolme metriä halkaisijaltaan ja puolen-metrin korkuisia, mutta huomattavasti isompiakin löytyy. Reuna-alueella oli kiviaitamaisia röykkiöitä ja selvää kiviaitaakin. Alueen kaakkoispäässä, aivan tien vieressä on betonista valettu rakennuksen pohja, kooltaan 6 x 6 metriä. Siitä noin 15 metriä luoteeseen on luonnonkivistä tehty perustus, kooltaan 5 x 5 metriä. Alueen keskivaiheilla tieuran lounaispuolella on kolmas perustus, luonnonkivistä, koko 4 x 6 metriä. Sen keskellä on tulisijan jäännös. Alueen luoteispäässä on selkeästi erottuva betoniperustus, kooltaan 5 x 10 metriä. Kyseessä lienee navetan jäännös. Sen kaakkoispuolella on betonista tehty maapeitteinen kellari, joka vaikuttaa päällisin puolin heikkokuntoiselta. Alueen koillisosassa, tieuran pohjoispuolella on selkeästi erottuva betonirengaskaivo. Tapasimme aiemmin päivällä kaksi sotapoliisia, jotka kertoivat, että paikalla oli vielä noin kaksikkymmentä vuotta sitten ollut rakennuksia, mutta ne oli purettu pois. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaisesti aluemaisesti. Kohde oli merkitty SutiGis tietojärjestelmään ja tarkastettiin inventoinnissa 21.8.2014. Metsänvartijatorpan jäännökset. Ikä arvoitus, mutta lienee vähintään 1900 -luvun alkupuolelta. Metsänvartijatorppa on merkitty vanhaan metsätalouskarttaan (ks. lisätietoja), mutta kartassa ei ole vuosilukua. Torpan yhteyteen on merkitty puhelin, joten puhelin ainakin oli jo keksitty kartan tekoaikana. Kuusimetsää kasvava lounaaseen laskeva rinnemaasto. Alueen halki kulkee vähäisessä käytössä oleva tieura. 3 Voimassa 2014-11-28T11:26:41 6709.96826172 374.60035805
arkeologinenkohde_alue.3010 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3010 171817 {3E5DF218-6A1F-4A5D-8F6D-AB1F2D5C8E9F} Teponaho rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 202 ei Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa rajavyöhykkeellä Kartitsanjärven lounaisrannalla. Kartitsanjärvi on rajajärvi. Paikalla on asutustilan ja sen sivurakennuksen jäännökset. Lisäksi rakennusten länsipuolella on pihalta raivattu pitkänomainen raivauskivikko. Asuinrakennus on ollut kooltaan n 4 x 5 m. Rakennuksessa on ollut uuni, jonka halkaisija on n 2 m ja korkeus n 1,3 m. Sivurakennus on päärakennuksen pohjoispuolella. Sen koko on ollut n 5 x 10 m. Kyseessä lienee ollut talli. Kivistä kasattu raivauskivikko on matala rakenne, joka reunustaa piha-aluetta länsireunalla. Sen pituus on n 60 m. Kohde on kuvattu vuoden 1932 kartassa ehdotettuna asutustilana ja vuoden 1952 kartassa olemassa olevana tilana. Aluemainen. Alakohteet erillisinä. SutiGis-tieto, karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Asutustila. Järveen viettävä sekametsää kasvava rinne, entinen pihapiiri. 3 Voimassa 2014-11-04T17:30:23 4227.60498047 259.66006937
arkeologinenkohde_alue.3011 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3011 171821 {16440647-6673-44C4-A935-21637D2F477A} Laamanlampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 191 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Haapajoen eteläpuolella. Haapajoen Laamanlammesta n 0,4km kaakkoon on pieni nimetön lampi, jonka itärannalla on vanha pirtti ja sen sivurakennukset. Paikka on suohon rajautuva matala mäki, jossa kasvaa sekametsää. Paikalla on kolme rakennusjäännöstä. Asuinrakennuksen koko on ollut n.7 x 8 m. Pohja on kaivettu maahan. Rakennuksessa on ollut kivistä ja osin tiilistä tehty uuni. Ylempänä rinteessä on toinen asumuksen pohja. Sen koko on ollut n 7 x 5 m. Sisällä lojuu maassa kamiinan putki. Saunan jäännös on suon reunassa. Rakennus on ollut kooltaan n 4 x 4 m. Kiuas on halkaisijaltaan n 2 m ja korkeudeltaan 1,2 m. Kohde on kuvattu vuoden 1932 kartassa. Kohdalla on lisäksi merkintä "pirtti". Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Pirtti ja sivurakennuksineen. 3 Voimassa 2014-11-04T16:53:12 3818.59765625 237.34508656
arkeologinenkohde_alue.3012 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3012 171827 {7C818126-7798-4454-8230-6D51FAA07CF4} Petäjäjoki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 172 ei Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa Haapajokeen etelästä laskevan Petäjoen länsipuolella. Petäjoen länsipuolella on toista kilometriä pitkä matala luode-kaakko-suuntainen harjanne. Kämpän paikka on harjanteen kaakkoispäässä. Paikalla on ollut asuinrakennus ja tallirakennus. Kämpän koko on 6x7m. Sen keskellä on kivisen uunin jäännös. Tallin koko on 6x10 m. Paikka on kuvattu vuoden 1952 kartassa. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Kämppä ja talli. Matala harjanne, jolla kasvaa koivua ja kuusta. 3 Voimassa 2014-11-03T17:30:28 4263.16064453 258.75131094
arkeologinenkohde_alue.3013 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3013 172086 {C8E6E511-877F-4B58-BF0C-C17D93453D27} Isovaara savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Paikalla on jäänteet savottakämpästä, toisesta hirsirakennuksesta, joka on mahdollisesti ollut sauna ja kellarista. Kämpän länsipuolella on lisäksi suuri maakuoppa, joka suurella todennäköisyydellä liittyy savottakämpän rakennuksiin. Erillistä tallia ei alueelta etsiskelystä huolimatta löytynyt. Kämppä: Päärakennus on ollut huomattavan suuri. Sen seinät erottuvat selvinä valleina, joiden perusteella rakennuksen ulkomitoiksi hahmottuu 22 x 8 m. Alimmat hirsikerrat ovat sammalen alla ja ne erottuvat kauttaaltaan hyvin. Rakennuksen itäpään alempi nurkka on pystytetty kivijalalle, jota on edelleen erotettavissa. Täällä jalan päällä on kaksi tyhjää vanhaa viinapulloa sekä sinkkiämpärin raato. Tällä nurkalla myös näyttäisi siltä, ettei rakennus on ollut aivan koko pituudeltaan kahdeksaa metriä leveä vaan että kämpän tässä päässä olisi ollut eteisosa. Rakennuksen pitkäsivu on maaston muotojen mukaan loivan rinteen suuntainen. Koko suuren kämpän pohja on täynnä kaivantoja. Lattia on täysin sammalen peitossa eikä vaikuta siltä, että rakennuksen jäännöstä olisi mitenkään vaurioitettu sen purkamisen jälkeen. Tiiliä ja karkeaa laastia pilkistää sammalen alta monin paikoin, myös peltiä on näkösällä. Selvin uunin paikka on aivan rakennuksen länsipäässä, jossa on jäljellä metrin korkuinen kasa tiiliä ja karkeaa laastia niiden välissä. Toki näin isossa rakennuksessa on täytynyt olla useita tulisijoja, mutta rakennus on mitä ilmeisimmin purettu huolella ja käyttökelpoisen rakennustarpeet on viety pois. Sauna: 7166442, 57949. Saunaksi arveltu rakennusjäännös on kämpän eteläpuolisessa rinteessä kosteikon reunalla. Se erottuu sammalen alta noin 7.5 x 7.5 m laajuisena hirsikehikkona, jota on säilynyt enemmän rakennuksen länsireunalla. Täällä lahonneita hirsikertoja on murkassa jäljellä 4 - 5. Hirsien päällä on poikkipuita sekä kattohuopaa, joten rakennus lienee lahonnut paikalleen. Lattia on täälläkin kuopalla, erityse- selvä kuoppa on oviaukon kohdalla rakennuksen itäpäässä. Merkillistä kyllä, minkäänlaista kiuasta ei rakennuksen sisällä voi hahmottaa. Rakennus on kuitenkin kovin pieni talliksi ja sopivan kokoinen noinkin suuren kämpän saunaksi. Koko komeus on kasvillisuuden peitossa. Sen päällä kasvaa suuria lehtipuita. Kellari: 7166434, 571933. Vajaa1 10 metriä saunalta kosteikon suuntaan on paikalleen lahonneen kellarin jäännös. Itse kellari erottuu 2 x 4 m laajuisena lähes parimetrisenä kuoppana, jonka seinämiä on tuettu hirsin. Kuopan yli kulkee muutamia kattorakenteesta romahtaneita hirsiä. Eteinen on sojainnut kosteikon puolella alarinteessä. Kolmisen metriä pitkän käytävän seiniä on tuettuhirsin ja laudoin. Kellariin on ollut kaksi ovea, jotka ovat edelleen lähes alkuperäisillä paikoillaan vaikka itse sissäntulokäytävä onkin jo jossin määrin romahtanut. Ovet on tehty laudoista naulaamalla, naulat ovat tehdastekoisia. Ovissa on ollut tanakat rautaiset saranat. Ensimmäinen ovista on ollut käytävän suulla. Tämän jälkeen on ollut noin 1.5 m pitkä eteinen, josta toinen ovi on johtanut itse kellariin. Rakennusta ei ole purettu pois vaan se on saanut rauhassa lahota paikoilleen. Sitä ympäröivät parimetriset maavallit, joiden päällä kasvaa suuria lehtipuita ja joitakin pienempiä kuusia. Maakuoppa: 7166496, 571955. Suuri maakuoppa sijaitsee kämppäjäännöksen länsipuolella ja saunan sekä kellarin pohjoispuolella, vaaran alarinteessä, kuivalla tasanteella. Kuoppa on säännöllisen neliön muotoinen, 4 x 4 m ja pari metriä syvä. Sen reunat ovat lähes kauttaaltaan sammalen peitossa. Mitään puurakenteita ei ole näkyvissä. Kuopan funktio jää hämärän peittoon, mutta se on selvästi ihmisen kaivama ja liittyneekin kämpän käyttöön jollain tavoin. Tämän kokoisessa ja aikaisessa savottakämpässä on täytynyt olla suhteellisen suuri hevostalli. Sellaisen jäännöksiä ei kuitenkaan etsiskelyistä huolimatta kyetty paikallistamaan. Muut mahdolliset ulkorakennukset ovat todennäköisesti olleet niin kevytrakenteisia, että mikäli niitä ei ole purettu ja kuljetettu pois, ovat ne jo ehtineet hautautua sammalen alle. Kohde rajautuu savottakämppäalueena rakennusten pistetietojen ja maastohavaintojen perusteella. Kohde on ollut merkittynä kahtena rakennusjäännöksenä Sutigisiin. Se tarkastettiin torstaina 12. kesäkuuta leppeässä pilvipoudassa. Havainnointiolot olivat muuten mainiot, mutta mäkäräisiä oli runsaan puoleisesti. Savottakämpän koosta ja rakennustavasta sekä -tarpeista päätellen voisi olettaa, että Isovaaran kämppä olisi ollut käytössä Korean hakkuiden aikaan 1950-luvun alkupuolella. Se vaikuttaa puretulta, ja rakennukset on todennäköisesti siirretty pois. Tämä lienee tapahtunut viimeistään 970-luvulla, mahdollisesti aiemminkin, päätellen pohjoisen seinän päällä kasvavista kuusista. Isovaaran savottakämppä on sijainnut vaaran etelärinteellä, reilu kilometri Seitenoikealta itään ja Pölhöjärveltä samanverran pohjoiseen. Ympäristö vaaran alla on kosteaa ja rehevää havupuuvaltaista metsää. Isovaara kohoaa kämpän pohjoispuolella kivikkoisena noin 250 mpy. Kämppä on pystytetty kohtaan, jossa maa alkaa kohota soistumalta vaaralle. Alueen eteläpuolella, soistuman reunassa, on peruskartalle merkitty lähde. Alueelle tulee edelleenkin jossain määrin erottuva ajoura etelästä. 3 Voimassa 2014-09-24T12:40:43 4613.22998047 283.31768878
arkeologinenkohde_alue.3014 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3014 172091 {AA87E35E-7706-4E89-A838-840DBDE73EC9} Nimettömän savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Savottakämppä on ollut hyvin suuri, 8 x 22 m. Sen perustukset erottuvat suhteellisen selvästi, vaikka rakennuksen itäpäässä sen yli kulkee ajoura. Perustukset on tehty luonnonkivien päälle. Alimpia hirsikertoja erottuu paikka paikoin. Käytetyt hirret eivät ole olleet pyöröhirsiä, vaan ne on pelkottu. Kämppä lienee kuitenkin purettu, sillä itäpäässä oon rakennuksen alapuolelle kasattu luonnonkiviä ja tiiliä (Lalli 165). Tiilet lienevät peräisin rakennuksen itäpään muurista. Länsipäädyn muurin pohja puolestaan on paikallaan rakennuksen luoteisnurkassa. Luonnonkivien lisäksi kasassa on runsaasti punatiiltä. Suon reunassa rakennuksen länsipään kohdalla on lähes kokonainen kaminan pesä. Muitakin kaminan osia on maastossa kämppäalueella. Rakennuksen sisällä on runsaasti erilaisia kuoppia ja kohoumia, mutta rakennuksen huonejako ei käy ilmi. Keittiön pääty on todennäköisesti sijainnut länsipäädyssä, sillä täällä on alarinteessä kellarin jäännökset. Rakennuksen pohjaa reunustavat lehtipuut. Rakennuksen sisällä kasvaa nuoria puita ja katajia. Viitisenkymmentä metriä kämppäraunion luoteispuolella on suuri suorakaiteen muotoinen heinäinen aukio, jonka reunoilla kasvaa puita suorissa linjoissa. Vaikka mitään rakennusjäännöksiä paikalla ei olekaan, on todennäköistä, että kämpän talli on sijainnut tässä. Kellari: 7154986, 587113. Kellarin jäännökset sijaitsevat kankaan alarinteessä, viitisentoista metriä suon reunasta ja saman verran kämpältä. Jäännös on suorakulmainen kuoppa, 2.5 x 2 m. Mitään hirsiä ei seinärakenteissa näy. Kuoppa on reilu 0.5 m syvä ja vaikuttaa siltä, että kattorakenne on romahtanut kuoppaan. Minkäänlaista kulkuaukkoa ei kellariin ole. Mahdollisesti kuoppaan on kuljettu katon kautta. Kuopan vieressä on kaminan riekaleita. Sauna: 7154925, 587171. Kämpän sauna on sijainnut noin 100 m itään kämpän päärakennukselta rinteen alareunassa, joitakin metrejä suolta. Rakennuksen pohja erottuu selvästi noin 4 x 4 m suuruisena kehikkona. Saunan perustukset on tehty luonnonkiville. Seinävallista erottuu alarinteessä myös hirttä. Rakennuksen luoteiskulmalla on luonnonkivisen kiukaan jäännökset. Kiuas vie neljänneksen rakennuksen pinta-alasta. Kolme metriä kiukaalta länteen on selkeän pyöreä kasa luonnonkiviä, tiiliä (Lalli 165), betonirengasta, peltitynnyri ja peltinen uunin pesä. Voi olla, että selvästi erottuvaa saunan pohjaa purettaessa kiukaan ylemmät osat on ladottu viereen kasaksi. Kohteen aluerajaus on tehty pistetietojen ja maastohavaintojen perusteella. Vanhalle peruskartalle on merkitty noin kilometrin Syvä-Kinnusen länsipuolisella sijaitsevan pienen Nimetönlammen rannalle rakennus. Kohde tarkastettiin 29.7. Paikalla on ollut savottakämppä. Päätellen savottakämpän koosta ja rakennusmateriaaleista, paikalla on ollut kämppä pian toisen maailmansodan jälkeen. Rakennukset on purettu ja ilmeisesti siirretty pois. Suunnittelumetsuri Simo Keränen tiesi kertoa lisää saunan kohtalosta: Sauna oli jätetty pystyyn kämpän purussa. Sitä oli muuan hirviporukka saanut käyttää lihan savustamiseen, minkä toimituksen yhteydessä sauna pyöskin on sittemmin palanut. Nimettömän savottakämppä on sijainnut Hyrysalmen eteläreunalla joitakin satoja metrejä Kuhmon rajalta. Kämpän rauniot ovat pienen Nimettömänlammen pohjoispuolisen kankaan reunassa, noin 70 m rannasta. Kämpän pohjoispuolella noin 150 m päässä kulkee metsäautotie, joka jatkuu itään kohti kahta pientä järveä, Syvä-Kinnusta ja Matala-Kinnusta, joiden välistä tie kulkee. Järvien länsipuolella aukeaa laaja Kinnusensuo, joka jatkuu kämpän raunioille saakka. Kämppäalue vaikuttaa laajalta, sillä rannalla oleva lehtipuuvaltainen kaistale on lähes 150 m leveä. Muuten kuvio vaikuttaa varttuneelta kasvatusmetsältä. Kämppäraunioiden alueella kasvaa runsaasti heinää ja katajia. 3 Voimassa 2014-10-30T16:06:59 5048.25415039 303.07822413
arkeologinenkohde_alue.3015 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3015 172133 {D47D9ACD-90E9-4D4F-88A9-BF07CE1A25BB} Valkeisenkangas 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 168 ei Paikalla on puretun metsätyökämpän jäännös. Erotettavissa on itse kämpän pohjaa sekä puodin alimpia rakenteita. Itse kämpästä on jäljellä epäselvä puretun rakennuksen paikka. Paikalla on tiheä ryteikkö jonka sisällä on pitkänomaisia kuoppia. Rakenteen reunoilla on mahdollisesti kivijalan jäänteitä. Puodista on jäljellä noin 8,5m x 4m kokoinen pyöröhirsistä tehty ristikkomainen pohjarakenne. Kohde rajautuun oin 20m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden haastattelun perusteella. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1950-60 -luvuilta. Kohde sijaitsee hiekkakaankaan reunalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:01:00 654.58886719 128.8910853
arkeologinenkohde_alue.3016 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3016 172147 {188197B9-75FC-4E0D-8439-FA4F646DD2F7} Matalamaa 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on saunan, kaivon ja neljän pienehkön rakennuksen jäännökset. Lisäksi alueen etelälaidalla on yhä pystyssä oleva vaja. Saunasta on jäljellä noin 3,5m x 3,5m kokoinen luonnonkivinen kivijalka ja alin lahonnut hirsikerta. Rakenteen päällä on ruostunut kiuas. Vieressä on ruostunutta savuhormia, tynnyri sekä hieman muuta metalliromua. Kaivosta on jäljellä noin 1,5m halkaisijaltaan oleva kuoppa. Kaivon lahonnut kansi ja hattu on parinkymmenen metrin päässä, polun toisella puolella. Lautarakenteinen vaja on mitoiltaan noin 2m x 4,5m, lisäksi siihen liittyy seinätön mutta katettu heinäsuoja. Rakennuksessa on ovet luoteis- ja koillispuolella ja siinä on huopakatto. Muista rakennuksista on jäljellä lahonneita lautoja ja epämääräisiä maarakenteita. Rakennukset vaikuttavat olevan erilaisia varastoja. Kohde rajautuu noin 100m x 60m kokoiselle matkalle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.5.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1950-60 luvulta. Kohde sijaitsee loivalla moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Alueen halki menee polku joka on ennen ollut metsäautotie. 3 Voimassa 2015-02-25T15:56:03 2447.47241211 285.78896245
arkeologinenkohde_alue.3017 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3017 167934 {8E135FFE-C83A-4103-B34F-C6805E8D434D} Raatikanvaara korsukylä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Kohde käsittää suuren korsukylän. Paikalta kartoitettiin 52 korsua. Rakenteeltaan ne ovat matalia nelikulmaisia kaivantoja, yleensä syvyydeltään noin 0,5m x 1m. Sivujen pituudet vaihtelevat noin 3 metrin ja 10 metrin välillä. Yleisin mitta vaikuttaisia olevan noin 4m x 6m. Korsuissa on jäljellä jonkin verran puisia tukitolppia. Joissain korsuissa suuaukkoa tai seiniä on tuettu kevyellä kylmämuuratulla kivirakenteella. Paikalta löytyy myös hieman metalliromua, piikkilankaa ja tiiliä. Korsukylä koostuu noin 3-4 rykelmästä jossa on noin 10 korsua kussakin. Kohde rajautuu noin 250m x 250m halkaisijaltaan olevalle erittäin epäsäännölliselle alueelle Raatikanvaaran laen pohjois- ja luoteisosaan. Keijo Kyllönen ja Eero Seppänen opastivat paikalla. Kyseessä on venäläisten korsukylä talvisodan ajalta Kohde sijaitsee Raatikanvaaralla, Itärajan retkeilyreitin varrella. Metsä alueella on vanhaa sekametsää, maaperä moreenia. Alue on retkeilymetsää ja suojelualuetta. 3 Voimassa 2015-11-28T21:35:59 23651.34472656 1291.37889195
arkeologinenkohde_alue.3018 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3018 167936 {E1A8EB99-808B-470E-A0FE-D909381C2AC7} Välivaara 1 potero 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 240 ei Kohde käsittää kaksi poteroa, mitoiltaan noin 1m x 0,5m, syvyydeltään noin 0,5m. Kohde rajautuu pieneksi alueeksi poteroiden ympärille. Keijo Kyllönen opasti kohteelle. Kyseessä on kaksi Talvisodan aikaista poteroa. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla Raatikanvaaran ja Välivaaran välisen notkon pohjoispuolella. Maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2014-03-26T13:46:00 105.6171875 40.19622687
arkeologinenkohde_alue.3019 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3019 167938 {297161A2-FA79-49A6-897F-D4DC4C11A2DA} Teerilampi varustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Kohde käsittää noin 20m juoksuhautaa sekä muutamia kaivantoja ja poteroita. Kohde rajautuu noin 70m pitkälle kuivemman maan kaistaleelle suoalueiden välissä. Kohde on SutiGis:ssä. Kyseessä on luultavasti Talvisotaan liittyvä puolustusvarustus. Kohde sijaitsee Raatteentien eteläpuolella, uudistuskypsässä metsikössä. 3 Voimassa 2014-03-26T13:46:24 1455.72900391 186.60404514
arkeologinenkohde_alue.3020 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3020 167939 {299606E3-291C-446B-AA1B-0C8601CC5F8D} Teerisuo puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 252 ei Kohde käsittää korsun ja poteron jäänteet. Korsu on mitoiltaan noin 3m x 2,4m kokoinen kaivanto, syvyydeltään noin 0,6m. Sisääntulo on nurkassa. Korsun sisällä on puunrungon pätkä. Korsun vieressä sijaitseva potero on mitoiltaan noin 1,3m x 0,9m ja syvyydeltään noin 0.5m. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden ympärille. Kohde on SutiGis:ssä. Kyseessä on luultavasti Talvisotaan liittyvä puolustusvarustus. Kohde sijaitsee Raatteentien pohjoispuolella mäntymetsässä. 3 Voimassa 2014-03-26T13:46:58 620.31542969 94.91491059
arkeologinenkohde_alue.3021 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3021 169971 {5520597D-D85F-46C8-ABED-4E01391DA5A2} Hemminvaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 255 ei Kohteessa on asuintilan ja palovartiotornin jäännökset. Rakennus 1: Jäljellä on puurakenteiden jäänteitä ja ovia. Rakennus 2: Osa navetan betonisista perustuksista on jäljellä. Korkea kasvusto peittää navetan, ja osa seinälinjoista on tuhoutunut. Palotornin perustukset: Betonilaatan kulmissa on betoniset pilarit, joissa on teräsvahvikkeet. Maassa on joitakin metallisia palotornin rakenteiden jäänteitä. Palotornin vieressä on kivilatomus. On epäselvää, onko se osa tornin tukirakenteita vai onko sillä esim. maanmittaukseen liittyvä funktio. Kaivon kansi on romahtanut ja sen päälle on laitettu hakkuutähteitä. . Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennus 1 ja palotornin pohja on merkitty erillisillä pisteillä. Kuva palotornin jäänteistä on pistekohteen yhteydessä. Kohde löytyi metsuri Markku Oinosen opastamana. Vanhan metsänvartijantilan jäänteet. Pekka ja Helena Oinonen muuttivat paikalle 1800-luvun lopuilla. Tilan pinta-ala oli 21 hehtaaria ja siitä viljelyala 3 hehtaaria. Heille syntyi kymmenen lasta, joista kahdeksan eli aikuisiksi. Talvisodan alkaessa evakuointi oli nopea. He palasivat kotiin kesällä 1942. Jäljellä oli riihi ja sauna. Kaksi vuotta myöhemmin heidän oli lähdettävä pakoon partisaaneja. (Tiedot: Ritva Oinonen: Hemminvaaran Helenat - Hukan hännän mitalla) Kohde sijaitsee Ruunaanjärven Itkiinpohjasta vajaat viisi kilometriä kaakkoon, Hemminvaaran etelärinteellä. Peruskarttaan on merkitty paikalle palovartio.Maasto on tuoretta kangasta. Kohteen välittömässä läheisyydessä kasvaa järeitä koivuja, ja ympärillä on kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää olevaa kuusikkoa. 3 Voimassa 2014-08-15T11:08:39 5090.33740234 325.57507503
arkeologinenkohde_alue.3022 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3022 169977 {75329547-E728-498B-8E84-4C6AAA328267} Kirskisenvaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Vaaralla on rakennusten jäännöksiä ja asumiseen sekä maatalouteen kuuluvaa välineistöä. Vanhojen peltojen laidoilla on raivausröykkiöitä. Rakennus 1:Koko on 8 x 10 metriä. Jäljellä on betoniset seinärakenteet ikkunoineen ja oviaukkoineen ja korkea tiilihormi. Rakennuksen sisällä on väliseiniä ja korkea aluskasvusto. Rakennus on vanha navetta. Rakennus 2: Koko on 10 x 11 metriä. Jäljellä on perustukset, sortunut tulisija ja kaatunut hormi. Rakennus 3: Jäljellä on sortunut kivinen tulisija ja muuta saunan varustuksen jäänteitä. Rakennus 4: Jäljellä on sortunut tiilinen tulisija. Maakuoppa, jossa on kivetyt seinustat. Pihamaalla kasvaa luonnonkasveja. Tähtitalvikkia kasvaa runsaasti. Lisäksi valkolehdokkia ja akileijaa on jonkin verran. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytyi metsuri Markku Oinosen opastamana. Kohde on myös merkitty SutiGis:iin. Vanhan asuinpaikan jäänteet. Kohde sijaitsee Pitkäjärven itäpuolella, Kirkisenvaaran läntisellä huipulla, pohjoisrinteessä. Paikalla on kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Rinteessä on osittain kuusivaltaista ja osittain koivuvaltaista metsää. 3 Voimassa 2014-08-14T11:07:08 8653.54199219 517.85071407
arkeologinenkohde_alue.3023 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3023 169978 {7B44EFB7-9A5F-4B60-8AD7-7B98B8122ABD} Tiaisenvaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 215 ei Paikalla on vanhaa peltoa ja pihapiiri. Pihan aluskasvillisuus on rehevää. Pellon reunoilla on raivausröykkiöitä. Lisäksi paikalla on kahden rakennuksen rauniot. Rakennus 1:Koko on 8 x 5 metriä. Rakennukseen liittyy myös pienempi osa. Rakennuksessa on paksut kiviperustukset, betonipohja ja kellariosa sekä suuri sortunut tiiliuuni. Rakennus 2: Koko on 3,5 x 4 metriä. Perustukset ovat kiviset. Niiden keskellä on suorakaiteen muotoinen kiviseinämäinen kellarikuoppa. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytyi metsuri Markku Oinosen opastamana. Vanha asuinpaikka. Kohde sijaitsee Hatunkylästä reilut kaksi kilometriä itään, Ilomantsin tien pohjoispuolella, Tiaisenlammen pohjoispuolella, vaaran itärinteessä. Maasto on lehtomaista kangasta, jolla kasvaa lähes uudistuskypsää koivikkoa. 3 Voimassa 2014-07-07T15:32:22 5811.61914062 311.44080615
arkeologinenkohde_alue.3024 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3024 167556 {14B7F2AB-F87E-43C1-A545-BF478C816762} 777010283 Yläjatko pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 225 ei Paikalle on merkitty muinaisjäännösrekisteriin pyyntikuoppa, mutta tarkastuksessa ei havaittu minkäänlaista kuoppaa rajatun alueen sisällä tai sen lähistöllä. Aluemainen. Tarkastuksen perusteella kohde pitäisi poistaa muinaisjäännösrekisteristä. Kohde merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Ei kohdetta. Soranottoalue, jonka pohjoislaidalla kulkee korkeahko hiekkaharju. Harjulla kasvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2014-03-05T13:36:28 1608.2980957 160.46747909
arkeologinenkohde_alue.3025 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3025 171833 {86A15964-BED8-4CE1-8BF5-7DC223A588FF} Ollimaankangas metsäkaartilaisten maakorsu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Alueen itäpäässä koordinaattipisteessä 3373460, 7468373 on kaksi hiekkakumpareeseen kaivettua maakuoppaa, joissa on näkyvissä hieman puurakenteita. Itäisempi kuopista on noin 3 x 2 metrin kokoinen. Sen sisäänkäynti on ollut länsipuolella, jossa edelleen on oviaukon puurakenteita jäljellä. Maakuopassa on eläinten kaivamia koloja ja paikoitellen hiekka on sortunut seinämistä sisälle. Noin neljän metrin päässä lännessä on 4 x 3 metrin kokoinen kuoppa, jonka nurkassa kasvaa mänty, johon on naulattu lauta ja jossa on myös yksittäinen hylsy. Informaltilta saadun tiedon mukaan hylsy on sota-ajalta. Tarkastusajankohtana hylsyn vuosiluvusta ei enää saatu selvää. Kuopan sisällä on sinkkisanko, johon on ilmeisesti ammuttu reikiä. Alueen länsipäässä koordinaattipisteessä 3373394, 7468399 on halkaisijaltaan noin 1.5 metrin kokoinen ja metrin syvyinen maakuoppa. Kyseessä on mahdollisesti huussinpohja. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Sutigis-havainto Sota-aikainen metsäkaartilaisten asuinpaikka. Soiden keskellä sijaitseva kuiva kannas, jossa kasvaa mäntyjä, kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuutena pääosin sammalia ja puolukkaa. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-09-16T19:43:29 3312.01782227 240.75470833
arkeologinenkohde_alue.3026 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3026 171869 {61030254-6BA7-4661-ACE5-A778CB0DFFE7} Ylinen Hietajärvi pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 190 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Ylisen Hietajärven eteläpuolella. Paikalla on hiekkapohjainen mäntykangas, jonka läpi kulkee rajavyöhykettä seuraava tie. Pyyntikuopat (neljä kpl) sijaitsevat tien molemmin puolin pienen mäenharjanteen päällä ja rinteillä. Pohjoisin kuoppa on tien pohjoispuolella tien vieressä, loput kolme eteläpuolella. Kuopat on kuvattu tarkemmin alakohteissa. Pohjoisimman kuopan valliin tehtiin koepisto, jossa oli kaksoispodsoli. Eteläisimmän yhteydestä löytyi kvartsi-iskoksia rikkoutuneesta maanpinnasta. Tien vieressä sen pohjoispuolella pyyntikuopista parikymmentä metriä itään on yksittäinen kuoppa, joka on pyyntikuoppia selvästi nuorempi. Aluemainen, yksittäiset kuopat pistemäisinä. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautisia pyyntikuoppia. 3 Voimassa 2014-11-13T12:24:19 1643.56152344 161.8208427
arkeologinenkohde_alue.3027 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3027 171871 {01D41C8E-9BE7-47C2-A080-1EF17017538A} Alinen Hietajärvi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 186 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa olevan Alisen Hietajärven itärannalla. Alue on lounaaseen viettävää hietamoreenia, jossa joukossa on kiviä aina ihmisenpäänkokoiseen saakka. Rinne rajautuu lounaassa soistuneeseen rantavyöhykkeeseen. Alue on hakattu ja laikutettu joitain vuosia aiemmin. Ylempänä kasvaa jo koivuvesakkoa. Löytökohdalla laikutukset olivat vielä osin auki. Laikustusalueen alareunasta loivalta rinteeltä törmän päältä löytyi iskettyä kvartsia yhdestä laikusta. Etäisyys löytökohdalta vesirajaan on n 25 m. Viereisissä laikuissa ei ollut näkyvillä kvartsia. Asuinpaikka-alueen rajaus on tehty löytökohdan ympärille. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. 3 Voimassa 2014-11-05T10:53:14 567.72460938 97.92244598
arkeologinenkohde_alue.3028 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3028 171874 {EE2DE5E5-A90C-4ED7-9D19-AADA371A0C66} Kenkäkangas 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 188 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Alisen Hietajärven länsipuolella olevan autiotuvan vieressä. Paikka on tasaista kosteahkoa sekametsää kasvaa kangasta. Paikalla on vanhan kämpän ja tallin pohjat. Vanha pihapiiri näkyy alueen kasvillisuudessa. Kämpän koko on epäselvä. Paikalla erottuu n 9 x 9 m seinälinjat ja maahan kaivetuttu pohja. Tämän vieressä on kivistä ladottu uuni tai kiuas kooltaan n 3 x 3 x 1,2 m, joka saattaisi olla kuulunut myös samaan rakennukseen. Vaihtoehtoisesti kyseessä on saunan kiuas. Paikalla on myös ruostunut kamiina. Alarinteen puolella n 30 m päässä on vanha betonirenkainen kaivo. Talli on ollut kooltaan n 11x 8 m. Paikalla on sammaloituneita hirsirakenteita ja vanha lumiaura. Pääosa metallisista lämmityslaitteiden osista on hylätty nykyisen retkeilykäytössä olevan kämpän lounaispuolelle suon laitaan muun metalliromun kanssa. Kainulaisen (2006:218) mukaan kämppä on rakennettu 1936 ja ollut vielä käytössä 1958. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä. 3 Voimassa 2014-11-07T18:00:41 1111.70361328 140.70055938
arkeologinenkohde_alue.3029 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3029 171953 {9903A8D2-1823-4F67-981E-D4555D9F95BB} Aittolahti 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 188 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Aittolahden koillisrannalla. Paikalla on jyrkkä hiekkapohjainen osin kivinen länsilounaaseen aukeava rinne, jonka päällä asuinpaikka on. Mäen päältä kulkevalta polulta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytökohta on esitetty pisteenä. Aluerajaus on arvio. Mäen laki on muokattu edellisen metsänuudistuksen yhteydessä, mutta urat ovat kasvaneet pitkälti umpeen. Syväjärven koillispään Aittolahden ja Juomahuuhdan välisellä alueella on runsaasti kivikautisen asutuksen jäännöksiä. Lähes jokaiselta testatulta paikalta löytyi kivikautista löytömateriaalia. Oletettavasti kivikautisten asuinpaikkojen jäännöksiä on alueella enemmänkin. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Ympäristöään korkeampi hiekkapohjainen osin kivinen mäki, joka rajautuu pohjoisessa ja etelässä suohon. 3 Voimassa 2014-11-14T11:53:32 317.58544922 66.52901055
arkeologinenkohde_alue.3030 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3030 171955 {06091515-B56D-4B03-AAAE-743BF14DE00A} Aittolahti 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 186 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Aittolahden pohjoisrannalla etelään työntyvässä niemessä. Niemi on melko korkea, mutta kaakkoisreunalla laskee loivemmin kohti järveä. Paikalla on ainakin yksi kivikautinen asumuksenpohja. Tämä sijaitsee niemen kaakkoisreunalla. Kyseessä on n 5 x 5 m alue, joka on tasattu rinteeseen. Alue erottuu myös kasvillisuuuuden muutoksena. Tasatulle alueelle tehdystä koepistosta löytyi pii- ja kvartsi-iskoksia sekä likamaata. Kaivoin koepiston n 10 cm syvyyteen, jonka jälkeen alla alkoi tuntua kiviä. Kyseessä saattaa olla rakenne tai luontainen kiveys. Piston kaivaminen jätettiin kesken Harjanteella on useita isohkoja kuopanteita. Pääosa lienee luontaisia, kenties tuulenkaatoja. Mahdollinen syvä asumuspainanne sijaitsee em asumuksesta n 30 m länsilounaaseen harjanteen päällä. Tätä ei tutkittu. Aluerajaus on topografinen maksimiarvio. Em koepiston lisäksi alueelle kaivettiin vain niemen länsireunalle pisto, tämä oli löydötön. Syväjärven koillispään Aittolahden ja Juomahuuhdan välisellä alueella on runsaasti kivikautisen asutuksen jäännöksiä. Lähes jokaiselta testatulta paikalta löytyi kivikautista löytömateriaalia. Oletettavasti kivikautisten asuinpaikkojen jäännöksiä on alueella enemmänkin. Tämä on hyvä ottaa huomioon alueen maankäynttöä suunniteltaessa. Aluemainen. Asumuksenpohja esitetty pisteenä. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka, jossa ainakin yksi asumuksenpohja. Varttunutta mäntyä kasvava hiekkapohjainen korkea niemi. 3 Voimassa 2014-11-05T13:28:24 666.61132812 130.52974932
arkeologinenkohde_alue.3031 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3031 170437 {67CB9111-9372-4F71-B2F6-EB0AAA7043EF} Poojärvi 9 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 200 ei Sarkkinen (2002: 27) on merkinnyt paikalle hirsikämpän jäännökset ja hirsikehän. Ks. tarkemmin Sarkkinen 2002. Tässä tarkastuksessa havaitsimme kolmen rakenteen jäänteet: Savottakämppä: P= 7427177 I= 3478725. Kämpän rakentamiseen on käytetty pelkkahirsiä, ja nurkissa on tasasalvos. Rakennuksen koko on 7,3 m x 8,4 m. Ikkuna sijaitsee kaakkoisseinällä, ovi luoteisseinällä. Hirret on tiivistetty kuntalla. Kellari: P= 7427180 I= 3478739. Kohteen koko on 2 m x 2,5 m ja syvyys noin 80 cm. Kohde on suorakaiteen muotoinen kuoppa, ja se on oletettavasti kellari. Se sijaitsee kolme metriä kämpästä koilliseen. Talli: P= 7427155 I= 3478731. Rakennuksesta näkyy vain summittaisesti alimpia hirsiä, ja se sijaitsee tiheäkasvuisella metsäalueella. Ensivaikutelman perusteella jäännös tulkittiin talliksi. Oviaukko on ilmeisesti sijainnut luoteisseinustalla. Kohteen koko on 7,8 m x 9,4 m. Kaakkoisseinällä on ilmeisesti hevosten paska-aukko. Tallin ja kämpän välissä kulkee hevostie Poojärven rantaan, erottuen avoimena alueena. Tie jatkuu mutkitellen ylös Poovaaran rinnettä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohteen on tarkastanut Mika Sarkkinen 2002. Paikalla on savottakämppä ja siihen liittyvät kellari ja talli. Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella sijaitsevan Poojärven koillisreunalla, noin 120 metrin päässä rannasta. Kohteen luoteispuolella virtaa puro Poojärveen 40 metrin päässä kohteesta. Metsäautotie kulkee kohteen kaakkoispuolella 130 metrin päässä. Maasto on varsin kosteaa ja hyvin runsaskasvuista. Aluskasvillisuus koostuu mustikasta ja sammalesta. Puusto on pääasiassa mäntyä, mutta myös kuusta ja koivua kasvaa paikoitellen. 3 Voimassa 2014-10-13T13:47:27 1624.71362305 162.80820703
arkeologinenkohde_alue.3032 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3032 172030 {526A82A9-376E-4220-81EC-AF2888E78B34} Hoikka 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 187 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Syväjärven eteläpuolella Hoikka-nimisen järven rannalla. Hoikan pohjoispäässä itärannalla on lounaaseen laskeva rinne. Noin 187 metrin korkeudessä on luoteis-kaakko-suuntainen tasanne, pituudeltaan n 30 metriä. Tasanteen kaakkoisosassa olevasta tuulenkaadosta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja kuumuuden rapauttamia kiviä. Tuulenkaato on n 15 m päässä vesirajasta. Asuinpaikka rajautunee em tasanteelle. Aluerajaus on arvio. Aluemainen. Löytökohdalta tehty GPS-mittaus on esitetty alakohteen pisteenä. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Järveen laskevaa rinnettää, hiekkapohjaista ehjää kangasmetsää. 3 Voimassa 2014-11-06T12:02:23 1442.13818359 170.04713633
arkeologinenkohde_alue.3033 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3033 172040 {9485EA32-866C-4EEF-BE8D-99B88F772761} Seitenoikea kaksi pyyntikuoppaa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain ei Läntisempi pyyntikuopista sijaitsee harjun keskipaikkeilla sen laella suhteellisen tasaisessa kohdassa. Kuoppa on soikea, 4 x 3 m. Se on poikittain harjun laella, josta se kattaa 2/3. Kuoppa on nykyisellään korkeintaan 0.5 m syvä, mutta se hahmottuu suhteellisen selkeänä jäkälää ja puolukanvarpuja kasvavassa maastossa. Podsoli kuopassa on häiriintymätön. Pyyntikuoppa 2: 7163766, 567265. Viitisenkymmentä metriä itään harjun notkelmassa on toinen kuoppa. Se on hieman pienempi, 3 x 2 m. Syvyyttä kuopalla on noin 40 cm. Kuoppa on kohdassa, jossa harju hetkellisesti levenee, mutta kuopan kohdalla jatkuu 6 - 7 -metrisenä lakena kohti itää. Kuopan sijainti notkelmassa on erittäin tyypillinen pyyntikuopalle. Kuopan lähiympäristössä kasvaa lähes yksinomaan männyn taimia. Noin 0.5 km pitkällä harjulla on kaksi selvää pyyntikuoppaa. Jäännös on rajattu alueena pistetietojen perusteella. SutiGisiin on merkitty Seitenoikean voimalaitoksen länsipuoliselle harjanteelle kaksi kuoppajäännöstä. Tarkastuksessa 24.7. kuopat paljastuivat pyyntikuoppien jäännöksiksi. Kuopat harjanteella on sijoitettu hyvin pyyntikuopille ominaiseen tapaan. Molempien kuoppien podsoli vaikuttaa häiriintymättömältä, joten ikää niillä lienee vähintään useita satoja vuosia. Seitenoikean voimalaitos Emäjoessa sijaitsee Hyrynsalmen ja Ristijärven rajalla. Länsirannalla oleva pieni yksittäinen valtion palsta jää kokonaan Hyrynsalmen puolelle. Palstan eteläreunaa myötäilee hiekkatie, joka haarautuu voimalaitokselta. Alueen eteläreunalla on pieni harjun pätkä, joka on noin puoli kilometriä pitkä, ja joka kohoaa jyrkästi 10 - 15 m ympäröiviä kankaita korkeammaksi. Kankaat, harju mukaan luettua, ovat kuivaa hiekkapohjaista maastoa. Pääpuulajina on mänty. Harjulla kasvaa jonkin verran suuria mäntyjä ja sitäkin enemmän männyntaimikkoa. 3 Voimassa 2014-09-23T17:20:55 672.03442383 150.91702986
arkeologinenkohde_alue.3034 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3034 172043 {1F22D6E7-75C5-4CC5-AE14-AAB181A9D9BE} Lampikangas turpeenkuivatuskeppejä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 199 ei Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa Lakonjärven eteläpäästä jatkuvalla suolla. Suolla tien molemmin puolin on vanhoja keppirivejä. SutiGIS-tiedon mukaan nämä ovat turpeenkuivatuskeppejä. Keppien näkyvän osan pituus on n 1,2 m ja paksuus n 5 cm. Kepit on teroitettu päistään. Aluerajaus on tehty havaintojen perusteella. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. SutiGIS-tietoon perustuen turpeenkuivatuskeppejä. Suo tien molemmin puolin. 3 Voimassa 2014-11-06T12:05:44 2865.25146484 225.09054291
arkeologinenkohde_alue.3035 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3035 172156 {34388A0A-9F98-4B36-9370-1F17CF0F20F1} Hietajärvi 1 kämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 210 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on yhä pystyssä oleva kämppärakennus, tallin jäännös ja saunan pohja. Kaksiosaisen hirsikämpän mitat ovat noin 5+3m x 6m ja siitä on jäljellä noin 13 hirsikertaa. Kämppä on rakennettu kuorimattomasta tukista, tiivisteenä on sammalta. Katto on romahtanut alas. Rakennuksessa ei ole sisällä kiinteää lietta vaan siinä on ehkä ollut kamiina. Ovessa on rautasaranat ja hirsissä on joitain nauloja. Tallin jäännös on mitoiltaan noin 9m x 20m Rakenteeltaan talli on ollut kaksiosainen, keskellä vaikuttaa olleen väliseinä. Tallista on jäljellä noin 3 pitkälle maatunutta hirsikertaa. Mahdollisesti rakenteen yhteydessä ollut katoksia tai muita keveämpiä rakenteita. Saunasta on jäljellä noin 3m x 3m kokoinen neliömäinen kasaan levähtänyt luonnonkivinen kiuas. Kohde sijaitsee noin 80m x 30m kokoisella alueella puron ja järven välisellä alueella. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 29.5.2014 ja se havaittiin SutiGIS -tietojärjestelmästä. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1930-luvulta. Kohde sijaitsee tasaisella leveällä niemellä. Maaperä on moreenia, metsä noin 60-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:56:29 1827.04980469 198.06486234
arkeologinenkohde_alue.3036 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3036 169735 {76649B93-C15C-41E3-A351-C90AF32FC572} Mäiskänlampi savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 245 ei Kohteeseen kuuluu viisi rakennusta. Kohde näkyy vuoden 1970 peruskartassa. Rakennus 1: P= 7362124 I= 3522958. Kyseessä on mahdollinen parakkikämppä, jonka seinälinjoja ei näy enää juuri lainkaan, ainoastaan hieman maavalleina. Rakennuksen koko on noin 5 m x 8,5 m. Rakennus 2: P= 7362097 I= 3522995. Paikalla on parakkikämpän pohja. Siinä on kaksi tulisijaa, joista tiilestä tehty sijaitsee rakennuksen kaakkoisnurkassa, ja kamiina rakennuksen eteläreunassa. Rakennuksen koko on 8,3 m x 17,4 m. Seinähirsiä näkyy jonkin verran, mutta suurimmaksi osaksi seinlinjat erottuvat maavalleina. Molempiin tulisijoihin on valettu sementtipohja. Huopakattoa löytyy rakennuksen ympäristöstä. Kellari: P= 7362076 I= 3523006. Paikalla on maakellari, jonka katto romahtanut sisään. Kellarin ympärille on laitettu kiviä valleiksi, joiden ulkoreunoista mitattuna kellarin koko on 5 m x 5 m. Vallien leveys on noin 1 m. Etäisyys ovesta takaseinän maavalliin on 5 m. Oviaukosta eteenpäin maavallit jatkuvat noin metrin verran, muodostaen pienen käytävän. Kaivo: P= 7362069 I= 3522977. Koko on 1m x 1 m, syvyyttä ei tiedetä. Kaivossa on laudoista tehdyt seinät. Kaivo on maastossa avonaisena, joskin siihen on laitettu pitkiä puunrankoja varoitukseksi. Sauna: P= 7362064 I= 3522949. Kohde on todennäköisesti sauna. Sen pohjoisnurkassa on piisikiveys, josta kairatessa tuli hiiltä. Kohteen koko on 4,4 m x 4 m. Itäisen seinälinjan puolella näkyy hirsiperustuksia. Rakennuksessa on käytetty kattohuopaa. Rakennuksen sisältä ja ympäristöstä löytyy kaikenlaista roskaa. Rakennus sijaitsee aivan lammen rannassa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin haastattelun perusteella. Paikalla on ollut parakkikämppä. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan laajan Kolmiloukkosaapa nimisen suoalueen eteläpuolella olevan Mäiskänlammen pohjoisrannalla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee metsäautotie. Alue on kuivahkoa mäntykangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-09-25T12:40:39 5964.40454102 320.23586592
arkeologinenkohde_alue.3037 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3037 170056 {8334274C-CDCB-4309-945C-88E09F4DCB1D} Pieni Hemminvaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 257 ei Vaaran laella on vanhan pellon pohjaa, raivausröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä. Rakennusjäännös 1: Mitat ovat 8 x 8 metriä. Jäljellä on kivijalka, tiilihormi ja piippu, romahtanut uuni sekä metallinen pönttöuuni. Rakennusjäännös 2: Mitat ovat 10 x 4 metriä. Hormi on yhä pystyssä ja jäljellä on muuripata. Rakennusjäännös 3: Mitat ovat 9 x 8 metriä. Kivijalka on betoninen. Rakennus on toiminut navettana. Rakennusjäännös 4: Mitat ovat 6 x 5 metriä. Seinälinjat on heikosti erotettavissa maastosta. Pihalla on avonainen kaivo ja viinimarjapensaita. Kohteen rajaus on aluemainen. Asuinrakennus on merkitty pisteellä ja kuva on liitetty siihen. Kohde on merkitty SutiGis:in infokenttään. Vanhan vaara-asuinpaikan jäänteet. Kohde sijaitsee Pienellä Hemminvaaralla, sen keskiosissa. Nuoren taimikon laidalla on tiheä kuusikko, joka on kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää. Maasto on lehtomaista kangasta. 3 Voimassa 2014-10-03T18:33:52 2868.56884766 274.76982783
arkeologinenkohde_alue.3038 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3038 171615 {B3EE2087-F1E4-4310-B64D-34976D0B0427} Tanssiniemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 155 ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen eteläpuolella sijaitsevan Joutenjärven eteläosassa. Koilliseen työntyvässä Tanssiniemessä on keskellä ympäröivää harjua matalampi tasainen notkelma kooltaan n 8 x 10 m. Tasanteelle tehdystä koepistosta löytyi kaksi palaa palanutta luuta. Muita löytöjä ei saatu koepiston laajennuksesta huolimatta. Alue on ehjää kangasmetsää ja podsolimaannos on häiriintymätön. Aluemainen, topografisen perustein kattaa tasaisen notkelman. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Pienialainen ja vähälöytöinen kivikautinen asuinpaikka. Mäntymetsää kasvava harjuniemi. 3 Voimassa 2014-11-04T15:07:15 126.59326172 46.25307705
arkeologinenkohde_alue.3039 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3039 171616 {31640CE7-3D33-4182-9754-C6638A299917} Joutenjärvi 2 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 157 ei Kohde sijaitsee Koitereen eteläpuolella Joutenjärven lounaisrannalla. Paikalla on n 3 m pitkä, 1 m leveä ja 0,4 m syvä suorakaiteenmuotoinen kuoppa. Rakenne muistuttaa Ilomantsin alueella dokumentoimiamme tervarännejä, mutta sijaitsee tasaisella maalla, eikä erillistä kuoppaa tervanlaskulle ole erotettavissa kuten ränneissä tavallisesti. Aluemainen GPS-mittauksen ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Mahdollinen tervaränni. Hienojakoista hiekkapohjaista rehevää kangasta kasvavaa rantavyöhykettä. 3 Voimassa 2014-11-04T15:08:34 161.71826172 49.14239524
arkeologinenkohde_alue.3040 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3040 171617 {A2BB343F-BC09-4B67-8385-11233EC3F575} Joutenjärvi 1 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 159 ei Kohde sijaitsee Koitereesta etelään Joutenjärven länsipuolella. Järven pohjoisen osan länsipuolella on soiden keskellä hiekkakumpare n 150 m rannasta. Kumpareen etelärinteellä on tervaränni. Rännin kokonaispituus on n 6 m. Ylempi osa on n 3,5 m, välissä on n 1 m pitkä kannas ja alempi tervankeruuosa on kooltaan n 1,5 m. Aluemainen, rajattu GPS-mittauksen ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Tervaränni. Hiekkapohjainen kangasmetsä. 3 Voimassa 2014-11-04T15:09:47 80.19140625 33.3504968
arkeologinenkohde_alue.3041 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3041 171618 {6EE07DB4-D45E-4CAE-956E-973BE49B44D8} Röminniemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 155 ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen eteläpuolella olevan Korpilammen Röminniemessä. Korpilampi on pieni n 1 km pitkä ovaalinmuotoinen osin suoreunainen lampi. Röminniemi on luoteeseen työntyvä tyvestään soistunut niemi, jonka luoteispäässä on hietapohjainen kumpare. Rinteen alaosissa kasvaa voimakas suopursukasvusto, yläosassa rinne on hieman kuivempaa kuusikkoa. Länsipuolella kumparetta on rinteeseen tasattu ja kaivettu pieni matala painauma. Se on halkaisijaltaan n 4 m. Raivatun alueen keskelle tehdyssä koepistossa oli likamaakerros, josta löytyi 1 pala keramiikkaa ja 2 palaa palanutta luuta. Lisäksi koepiston täytti suuri kivi, joka tuli esiin n 10 cm syvyydessä. Koepiston kaivaminen lopetettiin kesken kiven takia. Kivi saattaa paikalla olleen kivikautisen asumuksen rakenteisiin. Aluemainen tehty löytökohdalta otetun GPS-mittauksen ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka, jossa asumuksenpohja. Hietapohjainen kuusia kasvava osin soistunut niemi. 3 Voimassa 2014-11-04T15:05:24 357.69189453 72.5866816
arkeologinenkohde_alue.3042 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3042 171619 {C3FE26B4-14A6-486E-B335-344375A33FAE} Harjusärkkä hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Koitereen lounaispuolella 0,75 km Valkealammit-nimisen vesistön pohjoispuolella. Luode-kaakko-suuntaisen Harjusärkän luoteispäässä olevan rinteen tasanteella on kaksi hiilimiilua, jotka erottuvat maastossa pyöreinä matalina kumpuina, joiden reunat ovat keskiosaa korkeammalla. Miilujen halkaisija on n 17 m. Ympärillä on kuoppien muodostama kehä. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa ilmalaserkeilausaineiston avulla. Kaksi hiilimiilun jäännöstä. Hiekkapohjainen kangasmetsä luoteeseen avautuvalla rinteellä. Puusto mäntyä, koivua ja nuorta kuusikkoa. 3 Voimassa 2014-11-04T14:58:33 1102.67041016 128.98545117
arkeologinenkohde_alue.3043 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3043 171628 {FF23BD52-0D49-4279-9335-19CA55B41B34} Harjusärkkä 2 hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Koitereen lounaispuolella teiden 5200 ja 15750 risteyksestä 0,2 km luoteeseen. Maasto on Harjusärkkään liittyvää hiekkapohjaista hahmotonta kangasta. Paikalla on miilualue, joka erottuu ympäröivästä maastosta dyynimäisenä alueena. Maastossa on kuoppia, jotka liittyvät miiluihin, ja selviä kumpareita, mutta yksittäisten miilujen rajat eivät ole selvästi hahmottuvia. Mahdollisesti paikkaa on käytetty useita kertoja, ja tämä on sotkenut miilujen rakenteita. Tuulenkaadoissa näkyy paksuja hiilikerroksia. Aluemainen, tehty maastossa. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa ilmalaserkeilausaineistojen avulla. Hiilimiilualue. Hietapohjaista rehevää sekametsää. 3 Voimassa 2014-11-04T15:00:32 4420.23193359 241.50964924
arkeologinenkohde_alue.3044 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3044 168348 {17E8DE10-C244-4619-ADF8-43BFA871A1F1} Vanha-autio asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 210 ei Paikalla on kaksi rakennuksen jäännöstä. Rakennuksen jäännös 1: Kohde on mitoiltaan 4 x 3 m. Maassa on paljon kiviä romahtaneen tulisijan jäljiltä. Hakkuun jälkeiset ojitukset kulkevat osittain kohteen läpi. Rakennuksen jäännös 2: Rakennuksen pohja on mitoiltaan 7 x 7 m. Keskellä kohdetta on iso syvennys, joka on mahdollinen kellaritila. Kulmalla on kookkaan kiukaan jäänteet. Kohteen kulmalla on iso kanto, läpimitaltaan ainakin 40 cm, eteläpuolellakin on iso kanto. Aluemainen. Rakennuksen jäänteistä toinen oli merkitty SutiGisiin, toinen löytyi inventoinnissa. Rakennusten/asuintilan jäänteitä. Kohde sijaitsee niittymäisellä hakkuuaukealla Ison Parvajärven länsipuolella. Kuviolla on taimikkoa. 3 Voimassa 2014-04-08T13:33:49 175.91894531 51.64592841
arkeologinenkohde_alue.3045 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3045 169830 {666496EA-F07C-478B-9808-FFC9FF054A1F} Ahokoski kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 160 ei Alueella on vanha pihapiiri, josta löytyy kahden rakennuksen jäännökset ja maakuoppia. Rakennus 1: Perustukset on erotettavissa ja ne ovat kooltaan 12 x 7 metriä. Kamina on säilynyt. Rakennus 2: Perustukset on erotettavissa ja ne ovat kooltaan 5 x 8 metriä. Maakuoppa 1: Mitat ovat 3 x 2 metriä. Maakuoppa 2: Suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka mitat ovat 60 x 60 cm. Kohteen rajaus on aluemainen. . Vanhassa kartassa paikalle on merkitty kämppä. Uitto- tai metsätyökämpän jäännökset. Kohde sijaitsee Ukonjoen Ahokosken rannalla, joen pohjoispuolella, 70 metriä itään laavusta. Ympäristö on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jolla kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteen välitön ympäristö joen rannassa on rehevämpää. Kohteen ympärillä kasvaa järeämpiä kuusia ja lehtipuustoa. 3 Voimassa 2014-08-12T11:20:46 1418.29736328 157.73076491
arkeologinenkohde_alue.3046 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3046 169834 {A4677612-8E6A-42EE-854C-127FD7284366} Tohlinlampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 150 ei Paikalla on kämpän pihapiirin jäänteet. Alueella on kaksi rakennuksen pohjaa ja muita pihapiirin rakennelmia. Rakennus 1: Luode-kaakkosuuntainen, mitoiltaan 6 x 10 metrin kokoinen pohja. Rakennus 2: Seinälinjat muodostavat 3 x 3,5 metrin kokoisen pohjan. Sen keskellä on betoni laatta, joka on kooltaan 1,5 x 2 metriä. Suorakaiteen muotoinen, 3 x 3 metrinen kuoppa, jossa on 1,5 x 3 metrin betonilaatta. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on löytynyt vanhan kartan perusteella. Uitto-/savottakämpän pihapiiri. Kohde sijaitsee noin 300 metriä Tohlinlammesta pohjoiseen, Hiekkajoen länsipuolella kulkevan tieuran varressa. Paikalla on tuore kangas, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2014-07-02T10:22:11 1650.11083984 193.06490739
arkeologinenkohde_alue.3047 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3047 169837 {93098928-B3B1-4C73-B191-539555D6DEBA} Pahakala kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohteessa on pihapiiri, jossa sijaitsee kolmen rakennuksen jäännökset. Kohteet ovat jääneet tuulenkaatojen alle. Rakennus 1: Perustukset on erotettavissa. keskellä on sortunut tulisija, kamiina. Mitoiltaan pohja on 10 x 8 metriä. Rakennus 2: Seinälinjat on erotettavissa. Sen mitat ovat 8 x 6 metriä. Rakennus 3: Perustukset on erotettavissa. Mitat ovat 6 x 5 m.Keskellä on sortunut tulisija. Rakennus on ollut mahdollisesti sauna. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on löydetty vanhan kartan perusteella, johon paikalle on merkitty kämppä. Kämpän rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee Pahakala-nimisen lammen pohjoispuolella, pohjois-eteläsuuntaisella kapealla kankaalla. Paikalla on kuivahko mäntykangas, jolla kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohteiden ympärillä on koivuja. 3 Voimassa 2014-06-27T11:01:56 843.5625 121.91368648
arkeologinenkohde_alue.3048 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3048 169839 {ED6EA45B-84F9-4FD8-A6E5-1066CF6B4325} Mielansuo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Paikalla on pihapiirin jäännökset. Kohteessa on rakennuksen pohja, kaivo ja erillinen romahtanut tulisija. Rakennuksen mitat ovat 7 x 12 metriä ja sen seinälinjat on erotettavissa. Rakennus on koostunut kolmesta huoneesta. Keskellä rakennuksen pohjaa on sortunut tulisija. Kaivo on kooltaan 1 x 1 metriä ja siinä on puurakenteita jäljellä. Lisäksi pihapiirissä on erillinen sortunut tulisija, joka on koostunut tiilestä, kivestä ja betonista. Kyseessä on mahdollisesti kiukaan jäännös, jonka ympäriltä on seinät purettu pois.. Kohteen rajaus on aluemainen. Paikalle on vanhassa kartassa merkitty kämppä. Kämppärakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Jaakonvaaran tien itäpuolella, tien välittömässä läheisyydessä, valtionmaan rajalla. Kohteessa kasvaa rehevää aluskasvillisuutta, sekä harvakseltaan kuusia ja lehtipuustoa. Ympärillä on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-07-02T10:50:18 543.09326172 108.79243377
arkeologinenkohde_alue.3049 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3049 169842 {0DCF455F-9B28-4B31-8E90-36DBB89AEE23} Kuorajoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Paikalla on vanha pihapiiri, jossa on kahden rakennuksen jäännökset ja maakuoppa. Rakennus 1: Mitat ovat 6 x 10 metriä. Jäljellä on seinälinjat ja sortunut tulisija. Lattia on maanpintaa syvemmällä. Rakennus 2: Mitat ovat 3,5 x 5 metriä. Perustukset on erotettavissa. Rakennuksessa on ollut erillinen pienempi tila, joka on mitoiltaan 2 x 3 metriä. Maakuoppa: Mitat ovat 2 x 3 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on löytynyt vanhan kartan perusteella, jossa paikalle on merkitty kämppä. Metsätyö-/uittokämpän rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee Kuorajoen pohjoispuolella, Haukilammesta pohjoiseen, joen ja tien välissä. Paikalla on varttuneen kasvatusmetsän ympäröimä aukeampi alue, jossa kasvaa rehevämpää aluskasvillisuutta, katajaa ja lehtipuita. 3 Voimassa 2014-06-27T13:18:03 485.43164062 86.79706888
arkeologinenkohde_alue.3050 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3050 173271 {8717EC76-0C0D-49A7-95E5-C33B0A4820F6} Kalliojärvi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 155 ei Läntisemmän rakennuksenpohjan mitat ovat 9 x 8 metriä. Seinälinjat ja lahoja puurakenteita on jäljellä aluskasvillisuuden joukossa. Itäisemmän rakennuksenpohjan mitat ovat 8 x 8 metriä. Seinälinjat on heikosti erotettavissa aluskasvillisuuden joukosta. Pohjan päällä on metalliset tulisijan jäänteet. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennustenpohjat on merkitty erikseen pisteillä. Valokuvat on liitetty pistekohteisiin. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Kaksi rakennuksen pohjaa, jotka ovat todennäköisesti uittokämpän tai metsätyökämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Kalliojärven etelärannalla. 3 Voimassa 2014-10-13T10:44:36 428.13574219 87.35077875
arkeologinenkohde_alue.3051 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3051 173787 {B78F083B-B037-40E9-B01A-4DE0765CB703} Lukanvaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 153 ei Rakennusjäännös 1: Mitat ovat 6,8 x 6,3 metriä. Seinistä on 9 hirsikertaa jäljellä. Kummassakin päädyssä on oviaukot. Noin 30 metriä länsiluoteeseen on toisen rakennuksen jäännös. Rakennusjäännös 2: Mitat ovat 8 x 7 metriä. Seinälinjoja ja romahtanut sammalen peittänmä tulisija on erotettavissa. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuksenjäännös 1 on merkitty pisteellä. Kohde havaittiin aluetta inventoitaessa. Kahden rakennuksen jäänteet. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, metsäautotien vieressä, Ruokosuon eteläpuolella. Maasto on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-10-16T14:33:43 922.99169922 124.03618206
arkeologinenkohde_alue.3052 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3052 173604 {15629E71-5A8C-40A0-992D-D1AC84F29E51} Vatasenvaara hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 176 ei Vatasenvaara sijaitsee 4,5 km länteen Ilajanjärveltä Suhansuon kaakkoispuolella. Vatasenvaara on luode-kaakko-suuntainen harjanne, jonka kaakkoispäässä suon reunassa on miilualue. Alueen itälaitaa kulkee metsäautotie. Miilualue on hakattu ja monin paikain hiiltä tursuaa rikkoutuneen turpeen alta ja tuulenkaadoista. Alueelta mitattiin yhteensä 14 pystymiilua ja erillistä hiilikumpua. Paikoin yksittäisten miilujen erottaminen on hankalaa, koska nämä ovat kiinni toisissaan ja mahdollisesti osittain toistensa päällä. Miiluja pienemmät hiilikummut ovat tavallisia Ilomantsin miilualueilla. Nämä saattavat olla osittain purettujen miilujen jäännöksiä. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnsa. Hiilimiilualue. 3 Voimassa 2014-11-06T16:19:33 12634.29980469 460.26214147
arkeologinenkohde_alue.3053 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3053 173623 {1C42A28C-F4CC-40B4-98E0-E0D0357BD3DA} Suuri Kivilampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 167 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin itäosassa Suuri Kivilampi-nimisen vesistön kaakkoisrannalla. Alue on kallioinen nyppylä järven ja koillispuolen suon välissä. Paikalla on ollut metsäkämppä sivurakennuksineen. Kämpän koko on ollut n 14 x 6 m. Jäljellä on seinälinjoja ja kahden kamiinan jäännökset. Eteläreunaltaan rakennuspaikka on tasattu rinteeseen. Kämpästä parikymmentä metriä lounaaseen on rannassa tiilisen uunin jäännös. Rakennuksen seinälinjoja ei ole säilynyt, mutta kyseessä on pieni suurimmillaan n 4 x 4 m rakennus. Kyseessä lienee sauna. Kämpän itäpuolella suolla on osittain säilynyt lautaraenteisen rakennuksen romahtanutta seinää. Kämpän kaakkoispuolella suon reunassa on maassa maatuneita hirsiä. Kohdalla on saattanut olla talli. Aluemainen. SutiGIs-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä sivurakennuksineen. 3 Voimassa 2014-11-06T16:22:25 3871.17480469 251.48744978
arkeologinenkohde_alue.3054 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3054 173632 {131AA0F3-B226-4AC3-9DC5-F63A06A0DEFC} Lautasuo rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Ilomantsin itäosassa Viinijärvestä 1 km länteen Puohtiinkankaan kaakkoispuolella. Paikka on tasainen itään aukeava mäntykankaan reuna suon yläpuolella. Kohdalla on kämpän perustukset. Rakennuksen koko on ollut n 12 x 9 m. Seinän perustukset on tehty maavalleista. Rakennuksessa on näkyvissä erillinen eteinen eteläpuolella ja sisällä uuni. Länsipuolelle rinteen reunassa on isoja kuoppia. Aluemainen. SutiGIs-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Kämppä. 3 Voimassa 2014-11-17T17:50:53 1082.17822266 133.76334848
arkeologinenkohde_alue.3055 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3055 174874 {895F6B47-CF08-428A-8919-CE8211E2EDC5} Syvänperänkangas 4 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 184 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven itärannalla Syvänperänkankaan eteläosassa. Ympäristö on kumpuilevaa kosteaa kangasmaastoa, joka kasvaa suopursua ja varttunutta mäntyä. Paikka on laajan kankaan eteläisin osa, joka rajautuu idässä ja pohjoisessa suohon ja etelässä järveen. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa kumpuilevalla kankaalla. Kummatkin on esitetty alakohteina pisteinä. Rakenteiden laajuus on n 4 m ja syvyyttä n 0,5 m. Läntiseen kuopan valliin tehtiin koepisto. Vallissa on kaksoismaannos. Turpeen alla nuorempi huuhtoutumiskerros on paksuudeltaan n 3 cm. Tämän alla on yläosastaan rikastunutta hiekkaa n 20 cm, jonka alla alkuperäinen huuhtoutumiskerros. Alkuperäinen turve on jo hävinnyt. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Esihistoriallisia pyyntikuoppia 2 kpl. 3 Voimassa 2014-11-06T12:21:50 1566.7421875 166.15131662
arkeologinenkohde_alue.3056 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3056 174876 {8794ED7F-1E50-4341-A2AC-4452BD1513D2} Syvänperänkangas 3 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 185 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven itärannalla Syvänperänkankaan eteläisimmässä kärjessä. Alue on hiekkapohjasta kangasta. Paikalla on rännityyppiä edustava tervahauta ja rinteeseen kaivettu leikkaus, mahdollisesti rakennuksen tms suojan pohja. Tervaränni laskee lähes vesirajaan. Sen pituus on n 4 m ja leveys n 1 m. Rakenne on kaksiosainen. Yläsosassa on ränni ja alaosassa tervankeruukuoppa. Rännin pohjoispuolella s.o. rinteen yläpuolella on mahdollinen asumuksenpohja. Kohdalla on kaivettu pienen kumpareen lounaisreunaan suorakulmainen leikkaus. Rakenne on täysin sammaloitunut. Tämän eteen tehdyssä koepistossa turpeen alla oli tummanruskeaa ja rasvaista likamaata n 7 cm. Likamaakerroksen alla on voimakas palomaakerros, jossa on valkoiseksi palanut pintakerros (n 10 cm) ja sen alla kirkkaanpunaiseksi muuntunut kerros (10 cm), mahdollisesti alkuperäisen podsolin muunnoksina. Rakenne liittynee viereiseen tervaränniin. Koska paikalle ei ole minkäänlaisia seinälinjoja, hirsiä tms, kyseessä lienee kevyen suojan esim. laavun jäännös, johon on muodostunut kulttuurikerros. Vastaavaa likamaakerrosta kuoppineen dokumentoitiin tervarännin läheisyydessä myös Matalajärvellä. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Tervahauta ja leiripaikka. 3 Voimassa 2014-11-06T12:28:50 1111.96240234 129.94034863
arkeologinenkohde_alue.3057 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3057 174877 {831C0974-7B72-455A-8464-29D73408E158} Repolansuo 1 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 184 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven koillispuolella Saarilammen ja Hietajoen välissä n 30 m joen eteläpuolella. Alue on tasaista koilliseen viettävää hiekkapohjaista kangasta. Paikalla on metsätyökämpän ja tallin jäännökset. Kämpän jäännös on metsän eteläreunassa. Eteläpuolella oleva metsä on hakattu ja laikutettu. Rekennus on ollut varsin suuri. Sen koko on ollut n 26 x 7 m. Sisällä on kaksi kivistä ladottua uunia ja ruosteinan kamiina. Alimpia kehikon hirsiä on edelleen paikalla. Erillinen tallirakennus on kämpän luoteispuolella. Tallin jäännös sijaitsee kämpän luoteispuolella. Nykyisin kohta on metsän eteläreunassa. Talli on ollut kooltaan n 8 x 15 m. Paikalla on lahonneita hirsirakenteita. Aluemainen. Kirjallisuustieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä. 3 Voimassa 2014-11-06T13:10:49 3942.20507812 263.07487874
arkeologinenkohde_alue.3058 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3058 172603 {051E33A6-8943-46C9-A677-FD1B203CF5C6} 1000009155 Seili Kirkko, Hospitaali ja hautausmaa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2641 Hospitaalien ja sairaaloiden rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 3 Maakuntakaava; 12 Muinaismuistolaki Kuuluu merkittävään rakennetun ympäristön aluekokonaisuuteen maakuntakaavassa (2013).; Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky; 4 Maisema-alue, valtakunnallinen; 5 Maisema-alue, maakunnallinen 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Mj-rekisteri: "Seilin saarella sijaitsi vuosina 1619-1785 leprasairaala, jonne siirrettiin aluksi Turun silloisten hospitaalien potilaat. Rakennukset sijaitsivat pääsaaren itäpuolella olevalla erillisellä pienellä saarella (Kirkkoniemi), jonne pääse nykyään maata pitkin. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin lähteiden perusteella neljä asuintupaa, leivintupa ja sauna. Niiden tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta Myllymäen rinteillä erottuu joitakin kivirivejä, jotka saattavat olla rakennusten perustuksia. Salmen toisella puolella pääsaaren rannassa sijaitsivat spitaalittomien kuten kirkkoherran, taloudenhoitajan ja vaivaisten (rammat ym.) rakennukset. Vuonna 1624 tuotiin Turusta Pyhän Yrjön hospitaalin kirkko Seiliin, jossa se kasattiin uudelleen. Kirkko ja muut rakennukset kärsivät tuhoja ison vihan aikana. Uusi, yhä olemassa oleva puinen Seilin kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1733. Hospitaali muutettiin "houruinhuoneeksi" vuonna 1785 ja siirrettiin pääsaarelle. Jossakin nykyisen kirkon itä- tai eteläpuolella on sijainnut spitaalisten hautausmaa, ja vuonna 1695 kirkkomaan ympärille rakennettiin aitaus ja luuhuone, joiden tarkkaa sijaintia ei myöskään tunneta. Kirkon takana sijaitsee myöhempi mielisairaalan hautausmaa, jonne haudataan edelleen satunnaisesti. Hautausmaan luoteispuolella on vuonna 1811 laaditun kartan perusteella sijainnut myllärin asumus ja viljelypalstoja sekä itäpuolella kiviaitojen reunustamia peltotilkkuja. Kiviaitoja on edelleen jäljellä Myllymäellä on ollut tuulimyllyjä, ja sen laella on kallion päällä kaksi myllynkiveä (rikkinäinen ja ehjä). Viimeinen mylly on asukastietojen mukaan purettu 1930-luvulla. (Ks. erilliskohteet.) Vuosina 2009-2010 tehtyjen koekaivausten perusteella kirkon etelä- ja koillispuolella on sijainnut todennäköisesti asuinkäytössä ollut rakennus. Rakennus on ollut käytössä uudella ajalla ja on ilmeisesti purettu tai tuhoutunut ennen 1800-luvun alkua." Helminen & 2009: Seilin saarella sijaitsi Kustaa II Adolfin 16.7.1619 päivätyllä käskykirjeellä perustama leprasairaala, joka viimeisen lepraa sairastaneen potilaan kuoltua vuonna 1784 toimi houruinhuoneena (Dårhus) ja mielisairaalana vuoteen 1962 asti. Seilin Kirkkoniemellä sijaitsee leprasairaalan ja nykyistä ristikirkkoa vanhempaan kirkkoon liittyviä rakennusten jäännöksiä, sekä elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä. Hospitaalin ensimmäisessä vaiheessa saarelle rakennettiin lähteiden perusteella neljä asuintupaa, leivintupa ja sauna. Rakennusten valmistuttua vuonna 1622 Turussa toiminut Pyhän Yrjänän hospitaali lakkautettiin ja sen potilaat siirrettiin Seiliin. Hospitaalin rakennukset sijaitsivat aluksi erillisenä pienenä saarena olleella Kirkkoniemellä (1600- ja 1700-luvuilla Sjukholm, 1800-luvulla Holmudden), jolle on viimeistään 1700-luvun lopulta asti päässyt kapeaa maakannasta pitkin. Rakennusten tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta Seilin nykyisen kirkon etelä- ja koillispuolella sijaitsevalla alueella sijaitsee vähintään kahden rakennuksen säilyneet perustukset, sekä asuintoimintaan liittyvä kulttuurimaa-alue, jotka saattavat liittyä varhaisiin hospitaalin rakennuksiin. Lisäksi Myllymäen rinteillä erottuu joitakin kivirivejä, jotka saattavat olla rakennusten perustuksia. Spitaalittomien kuten kirkkoherran, taloudenhoitajan ja vaivaisten (rammat ym.) rakennukset sijaitsivat 1600- ja 1700-luvuilla salmen länsipuolella pääsaaren rannassa. Turun Pyhän Yrjänän hospitaalin kirkko purettiin ja kasattiin uudelleen Kirkkoniemeen vuonna 1624. Kirkko ja muut rakennukset saarelle 1600-luvulla rakennetut hospitaalin rakennukset rapistuivat lopullisesti isovihan aiheuttaman perikadon seurauksena. Vanha kirkko todettiin purkukuntoiseksi vuonna 1731 ja uusi, yhä olemassa oleva puinen Seilin kirkko pystytettiin entisen paikalle vuonna 1733. Samalla kirkon kellotornista luovuttiin ja kellotapuli rakennettiin ilmeisesti nykyisen tapulin paikalle kirkon eteläpuolelle. Vuoden 1734 lähtien kellotapuli on entistetty oletettavasti useita kertoja samalle paikalle. Spitaalisten hautausmaan on arveltu sijainneen mahdollisesti jossakin nykyisen kirkon itä- tai eteläpuolella. Vuonna 1695 kirkkomaan ympärille rakennettiin aitaus ja luuhuone, joiden sijaintia suhteessa nykymaisemaan ei tunneta. Kirkon pohjoispuolella sijaitsee nykyisin mielisairaalan hautausmaa, jonne haudataan edelleen satunnaisesti. Hautausmaa on aidattu viimeistään 1800-luvun alussa poikkeuksellisella tavalla kokonaan kirkon pohjoispuolelle niin, että aita on rakennettu kiinni kirkon länsi- ja itä päätyjen eteläkulmiin. Hospitaalin muuttuessa houruinhuoneeksi 1700-luvun aikana Kirkkoniemellä sijainneet rakennukset hävisivät kirkkoa, kellotapulia ja lähellä rantaa, niemen länsikulmassa sijainnutta makasiinia lukuun ottamatta. Hautausmaan luoteis- ja itäpuolella on Seilin hospitaalin vuonna 1811 laaditun tiluskartan perusteella sijainnut myllärin asumus ja viljelypalstoja. Kirkon itäpuolella on sijainnut peltotilkkuja, jotka paikannimen perusteella liittyvät Kirkkoniemellä perheineen 1700-luvun puolessavälissä arestissa asuneeseen separatisti Olof Normaniin. Alueella sijaitsee yhä kiviaitoja ja rakennuksenperustuksia. Myllymäellä on ollut tuulimyllyjä, ja sen laella on kallion päällä kaksi myllynkiveä (rikkinäinen ja ehjä). Viimeinen mylly on asukastietojen mukaan purettu 1930-luvulla. (Ks. erilliskohteet Myllymäki 1-7). 2021: Seilin kirkon krypta, maa kirjon alla ja edellisen kirkon mahdollinen kivijalka ovat myös muinaisjäännöksiä. Sairaala ja hautausmaa. Seilin Kirkkoniemi sijaitsee pääsaaren keskiosassa, saaren itäpuolella. Niemi on maankohoamisen ja rannan maamassojen kerääntyessä yhdistynyt pääsaareen niemen länsipuolella sijaitsevalla kannaksella viimeistään 1700-luvun lopussa. Maaperä niemen pohjois- ja itäosissa (Myllymäellä) on hiekkamoreenin paikoin peittämää avokalliota. Alueen etelä ja lounaisosat ovat hiekkamaata. Ks. myös erilliskohteet Myllymäki 1-7 (Paven nro ). 3 Voimassa 2021-05-03T14:05:56 2552.57824707 262.62578228
arkeologinenkohde_alue.3059 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3059 173275 {D8EC20AE-9845-43D9-8CDA-3B366A381723} Kiukoinen 1 jatkosodan taistelualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Hattuvaarasta 3,4 km itäkaakkoon Itäpisteelle vievän tien varressa. Kyseessä on tien varressa ampuradan kohdella oleva luode-kaakko-suuntainen moreenimäki, joka kasvaa paikoin männikköä ja paikoin sekametsää. Tie kulkee mäen etelärinteellä. Alueelta GPS-mitattiin alun toistasataa poteroa. Havaitut poterot on esitetty kartalla. Mikä on, ja on ollut, potoroiden todellinen lukumäärä, jää arvailujen varaan. Poteroiden koko ja muoto vaihtelee matalista melko huomaamattomista maakuusyvyisistä painaumista syvempiin kuoppiin. Poterot esiintyvät alueella ryppäinä. Topografiaa hyödyntäviä loogisia poteroketjuja on vähemmän. Poterot liittyvät jatkosodan aikaisiin taisteluihin Ilomantsissa. Paikalla olevan kyltin perusteella mäellä käytiin taistelu 30. heinäkuuta 1944 neuvostoliittolaisen 176. divisioonan joukkojen ja Hämeen ratsurykmentin eskadroonan välillä, jonka seurauksen paikalle linnottautuneet venäläiset pakotettiin peräytymään. Taistelupaikkaa kesällä 2014 inventoijille esitelleen Ilomantsin sotahistoriatyöryhmän edustajan Otso Nygrenin mukaan mäelle on myös haudattu taistelussa kaatuneita vainajia. Hautapaikan sijaintia ei kuitenkaan tunneta eikä sellaista ollut maastossa päälle päin erotettavissa. Jatkosodan aikaisten jäännösten lisäksi mäen yli kulkee pustraktoktorilla raivattu nyttemin jo kasvillisuuden peittämä ura. Tämä liittynee puunkorjuuseen alueelta sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ja on kenties peräisin 1960-luvulta. Aluemainen. Kohde on merkitty infotaululla ja muistomerkillä. Kohde kartoitettiin kesän 2014 inventoinnissa. Sotatoimialue. 3 Voimassa 2014-10-13T11:43:00 97471.87744141 1391.29443166
arkeologinenkohde_alue.3060 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3060 173298 {78F02B5C-97BB-4C59-9E28-CE3D44FB17C9} Kivikkokangas puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Hattuvaaralta Itäpisteelle vievän tien varressa n 2,3 km itäkaakkoon Polvikoskelta. Kivikkokangas on pohjois-etelä-suuntaintainen hiekkamoreemäki. Alkuperäinen Hattuvaaralta itään vienyt Hullarin tie on kulkenut mäen yli. Nykyinen tie kulkee kankaan etelärinteellä. Paikalla on vanhan Hullarin tien varteen sen molemmin puolin rakennettu säännöllinen tuliasemien ketju. Tuliasemat sijaitsevat Kivikkokankaan itärinteellä ja ne on suunnattu kohti idästä tulevaa vihollista. Paikalla on 15 tuliasemaa. Lisäksi ketjussa on yksittäinen kaivettu kuoppa, joka rakenteensa osalta poikkeaa muista asemista, sekä lyhyt n 3 m pätkä ryömintähautaa. Nykyisen tien eteläpuolella on lisäksi erillinen pienelle mäennyppylälle tehty puolustusasema, jossa on kolme erillistä tuliasemaa. Rakenteeltaan yksittäinen tuliasema koostuu tavallisesti poterosta ja sen viereen tehdystä makuusyvyisestä yhdenhengen korsusta. Ketjussa on myös tuliasemia, joissa on samassa kaksi potetoa. Korsun katto on rakennettu hirsistä ja peitetty kivillä ja hiekalla. Alueen eteläosan tuliasemissa korsu on tyypillisesti säilynyt ehjänä ja suojaan voisi edelleen ryömiä sisälle. Alueen pohjoispäässä suoja on useimmiten sortunut sisään. Hullarin tie on nykyisin retkeilyreittinä ja kulkee aukkona metsässä. Hullarin tien ja nykyisen tien välinen kangas kasvaa vanhaa männikköä, joten yhdessä vanhan tieuran kanssa alue on säilyttänyt hyvin sota-ajan luonteensa. Vanhan Hullarin tien pohjoispuolella puusto on hakattu sodan jälkeen. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Toisen maailmansodan puolustusvarustuksia. 3 Voimassa 2014-10-13T12:55:41 19619.14697266 802.835942
arkeologinenkohde_alue.3061 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3061 173816 {D2B80BFD-830D-490B-9DB6-E5AE33C9F8D7} Majavalehto 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 147 ei Kämpän jäännös pisteessä x 3402715, y 7435327: Kohteessa on 16 x 7 metrin kokoisen kämpän jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kämppä on purettu ja siitä on jäljellä sahattuja parruja, ruskeaksi maalattuja lattialankkuja, harmaata kattohuopaa ja kolme kamiinaa.Päällä kasvaa männyn taimia. WCn jäännös pisteessä: x 3402727, y 7435298. Kohteessa on 4 x 2 metrin kokoinen wc jäännös. Rakennelma on kaatunut maahan ja se on tehty sahalaudoista ja lankuista. Katto on naulattu laudoista. Wcn ja pääkämpän ympäristön alue on pihaniittyä. Kohde rajautu aluemaisesti kämpän piha-alueen mukaan. Löytyi inventoinnissa. Savottakämppä, jota ovat mahdollisesti käyttäneet viereisen Kienajajoen uittopadon uiton jätkät. Siinä tapauksessa jäänne on uiton pirtti. Kohde sijaitsee kuivahkolla kankaalla jossa pääpuulajina mänty. Maasto laskee etelään, Kienajajokeen. 3 Voimassa 2014-10-27T10:30:08 1610.08618164 154.13857639
arkeologinenkohde_alue.3062 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3062 173830 {0DA418B2-8E3C-4D74-987E-02978ACC6556} Haukivuoma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 187 ei Kohteessa on kahden rakennuksen jäännökset, joista 1 on ilmeisesti metsätyökämppä ja 2 talli. Rakennus 1 pisteessä x 3377755, y 7447503. Kohteessa on 10 x 5 metrin kokoisen kämpän jäännös, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennuksen puolivälissä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Lounais ja luoteiskulmissa on 2 x 2 x 1 metrin kokoiset kivirauniot. Seinät erottuvat turvevalleina ja muutamina lahoina kirveellä katkotuina hirsinä. Rakennus 2 pisteessä x 3377758, y 7447486. Kohteessa on 6 x 11 metrin kokoisen rakennuksen jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennuksen puolivälissä on pitkien sivujen suuntainen lahonnut väliseinä tai kurkihirsi. Itäpäädystä 8 metrin päässä on väliseinä. Luultavasti rakennus on ollut talli. Seinien paikat erottuvat turvevalleina ja kirveellä katkottuina hirsinä. Nurkissa on salvosrakenne. Molempien rakennusten päällä kasvaa koivia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien päältä mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Metsätyökämppä ja sen hevostalli. Kohde sijaitsee suon laidassa puolukkaturvetta kasvavallakankaalla, jossa kasvaa sekametsä. Kohteen länsipuolella on suossa lähde. 3 Voimassa 2014-10-17T09:38:47 609.23803711 98.54473304
arkeologinenkohde_alue.3063 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3063 172510 {B2B2A8CC-479D-4124-9096-7AC620A1886C} Hattujärven Paskopohja kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 170 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Paskopohjan koillisosassa. Paikka on n 100 m leveän lahden suulla itärannalla. Rannan suuntaisesti kulkevan hiekkaharjanteen luoteispäässä on luontainen tasanne, johon tehdystä koepistosta löytyi kvartsi-iskoksia. Toinen koepisto tehtiin kymmenkunta metriä etelämpänä olevaan pieneen painaumaan, mutta tämä oli löydötön. Asuinpaikka avautuu länteen. Paikka on kuivaa mäntyvaltaista kangasta. Harjanteen pohjois- ja itäpuolella on suota. Aluemainen, topografian perustuva arvio. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. 3 Voimassa 2014-11-03T16:01:28 684.23535156 103.32370386
arkeologinenkohde_alue.3064 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3064 172528 {01DD8ED1-4A92-4BA0-9A8A-3E96029553D9} Hattukoski pohjoinen patovalli 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 169 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven länsirannalla Hattujoen suulla. Hattujokea on käytetty uittoreittinä. Hattukoskella on uittokämpän pohja, betonista valettu sulkupadon tukirakenne ja maasta kasattu patovalli joen pohjois- ja eteläpuolella. Kämppä on ollut joen eteläpuolella sulkupadon ja jokiuoman kupeessa. Nykyisin paikalla on tasanne, jolla rakennus on sijainnut. Tasanteen koko on noin 4 x 4 m. Se on tehty kivestä ja maasta. Ympäristö on jokiuoman kosteikkoa. Maasta rakennetuilla patovalleilla on suljettu lasku-uomaa ympäröivä alava maa-alue. Joen pohjoispuolella patovalli jatkuu n 60 m pohjoiseen, kääntyy sitten luoteeseen ja jatkuu matalana harjanteena muutamia kymmeniä metrejä. Joen eteläpuolella maavalli jatkuu koskelta n 90 m eteläkaakkoon. Vuoden 1932 kartassa paikalla ei ole kämppää eikä patoa. Vuoden 1952 kartassa paikalla on kämppä ja pato. Vuoden 1976 kartassa paikalla on enää pato. Aluemainen. Karttatieto, kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa. Uittoon liittyvä patovalli. 3 Voimassa 2014-10-01T14:29:18 691.82666016 186.20279444
arkeologinenkohde_alue.3065 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3065 174836 {78163737-B392-4D80-9601-3E5BAB2A9EAF} Alinen Hietajärvi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 186 ei Alinen Hietajärvi sijaitsee Ilomantsin koillisosassa lähellä rajavyöhykettä. Järven itärannalla on hiekkamoreenipohjainen mäntykangas, joka laskee länteen. Paikalle tehdyistä koepistoista kahdesta, jotka sijaitsivat n 3 m pässä toisistaan, löytyi palanutta kvartsia, kvartsi-iskos sekä likamaalta vaikuttavaa ruskeaa maata. Sijainti niemimäisessä nokassa on topografisesti tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle. Paikalla lienee kivikautinen asuinpaikka. Aluemainen, GPS-mittauksen ympärille arvioitu. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. 3 Voimassa 2014-11-05T12:09:31 1293.75244141 144.74552195
arkeologinenkohde_alue.3066 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3066 174840 {8166F617-A1D8-4ACA-AFD9-BB7DF9CBDC0F} Tervalahti 1 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Tervalahden perukassa. Alue on moreenipohjaista kangasta, joka rajautuu lännessä suohon ja järveen. Alueen läpi kulkee metsätie. Tien pohjoispuoli on hakattu ja laikutettu. Tien eteläpuoli on ehjää varttunutta mäntymetsää. Paikalla on kämppäalueen jäännös. Tien pohjoispuolella on sijainnut miehistokämppä, talli ja valjaskuivaamo, sauna, sekä maakellari. Tien eteläpuolella on ollut päällystökämppä, kauppa ja aitta/kellari. Tarkemmat kuvaukset kustakin on esitetty alakohteissa. Valokuva vielä osin rakenteilla olevasta kämppäalueesta 1950-luvulta löytyy Väänäsen (2003:144) teoksesta. Kainulaisen mukaan paikalla on ollut jo 1930-luvun kämppä ja siihen liittynyt talli. Tekstin perusteella tämä ei viittaa kaakossa olevaan kohteeseen Tervalahti 2 vaan johonkin muuhun paikalla olleeseen rakenteeseen. Kainulaisen mukaan Tervalahti 1 on tehty vuosina 1953-54. Purkuajankohtaa ei ole annettu. Aluemainen. Tervalahden kämppäalue: SutiGIS-tieto, karttatieto, kirjallisuustieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Kämppäalue. 3 Voimassa 2014-11-05T12:38:30 16071.4609375 555.5906459
arkeologinenkohde_alue.3067 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3067 174844 {5E28D481-D93F-4196-8345-E82DA6CB7EBE} Tervaniemi 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Tervaniemen kaakkoisrannalla. Alue on länteen viettävää varttunutta mäntyä ja kuusta kasvavaa kangasta. Paikalla kaksi rakennuksen jäännöstä, mahdollisesti kolmannen rakennuksen kivistä ladottu kius, tervaränni, hiilimiilu ja maakuoppa. Rakenteiden tarkemmat tiedot on esitetty alakohteissa. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. 3 Voimassa 2014-11-05T12:51:43 5930.98339844 381.83294324
arkeologinenkohde_alue.3068 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3068 174882 {9899B560-AD02-4D50-90A0-62ABBB851FE6} Majalampi 1 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rahavyöhykkeellä Majalampi-nimisen vesistön pohjoisrannalla. Majalampi on pieni n 200 pitkä lampi, joka kuuluu kolmen lammen ketjuun. Lampien koillisreunaa reunustaa harju. Majalammen koillispuolella harjun ja lammen väliin jää kumpuileva kangas.Aivan lammen ranta seuraa kapea harjanne. Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat harjanteen alla sen pohjoisreunalla. Läntinen pyyntikuoppa on suurempi. Kuopassa on hyödynnetty harjanteeen rinnettä ja luontaista suppamaista notkelmaa. Kuoppa muistuttaa ensinäkemältä luontaista suppamaista painaumaa, mutta on ihmisen kädenjälkeä. Varsinaisen kuopan halkaisija on n 2,5 ja syvyys n 0,5 m. Itäisempi Majalamme pyyntikuoppa sijaitsee em kuopasta n 20 metrin itäkaakkoon. Se vaikuttaa vaatimattomammalta, koska lammen puolella olevan harjanne on matalampi. Halkaisija on noin 2,5 m ja syvyyttä on n 0,5 m. Tutkimukset: Kumpaankin kuoppaan tehtiin koepisto valliin. Läntisessä kuopassa on hyvin erottuva kaksoispodsoli. Uusi huuhtoumiskerros on selvästi muodostunut ja paksuudeltaan muutaman sentin. Alkuperäisen podsolin päällä on n 35 cm täytehiekkaa. Alkuperäinen turve on jo kadonnut. Itäisessä kuopassa alempi alkuperäinen podsoli on osin haipumassa pois vallin täytemaan ohuuden takia. Alkuperäinen podsoli näkyy kuitenkin edelleen haaleana sekä huuhtoutumis- että rikastumiskerroksen osalta. Vallin täytemaahan on muodostunut uusi selvä huuhtoutumiskerros. Paralleeli: Vastaava rakennustekninen ratkaisu, jossa on hyödynnetty luontaista rinnettä kuopan sivulla dokumentoitiin, n 3 km luoteeseen sijaitsevassa pyyntikuoppakohteessa Ylisen Hietajärven etelärannalla. Sikäläisessä kohteessa pyyntikuopan vierestä löytyi myös kvartsi-iskoksia. Aluemainen. Kohde löytyi kesön 2014 inventoinnissa. Esihistoriallisia pyyntikuoppia 2 kpl. 3 Voimassa 2014-11-06T14:39:03 634.93603516 112.33720549
arkeologinenkohde_alue.3069 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3069 174889 {4522627A-0C47-460C-873C-CEC1C9ADCA6D} Majalampi 2 kuoppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Majalammen pohjoisrannalla. Alueella on ilmeisesti ollut laavu ja tähän liittyneitä rakenteita, kuten pöytä ja penkit, sekä kaksi maakuoppaa. Alue on jaettu kahteen osaan. Itäisellä alueella on vanha laavun kohta. Tämä on matala hiekkasorasta kasattu maatasanne laajudeltaan n 3 x 2 m. Paikalla on jäänyt nauloja, säilykepurkkeja, pakki, saha, ämpäri. Luoteispuolella on puusta tehty pöytä ja penkit. Lännempänä on kaksi kuoppaa. Rantaa seuraavalla harjanteella on halkaisijaltaan n 1,5 m matala kuoppa, jossa on säilykepurkki. Nuori puusto kohdalla poikkeaa ympäristöstä. Koillisessa notkelmassa on toinen sammaloitunut kuoppa. Valliin tehdyssä koepistossa oli useita likamaatäyttökerroksia. Kuoppa on nuori, huuhtoutumiskerrosta siinä ei ole. Kyseessä voisi olla kenties puuseen paikka. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Rajavartijoiden laavuleiripaikka. 3 Voimassa 2014-11-06T15:11:07 418.70800781 90.13310937
arkeologinenkohde_alue.3070 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3070 174890 {CFD6E2B5-8EC0-4BD8-9710-E35A75D31B7D} Majalampi 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Majalammen pohjoisrannalla. Alueella on ilmeisesti ollut laavu ja tähän liittynietä rakenteita, kuten pöytä ja penkit, sekä kaksi maakuoppaa. Alue on jaettu kahteen osaan. Itäisellä alueella on vanha laavun kohta. Tämä on matala hiekkasorasta kasattu maatasanne laajudeltaan n 3 x 2 m. Paikalla on jäänyt nauloja, säilykepurkkeja, pakki, saha, ämpäri. Luoteispuolella on puusta tehty pöytä ja penkit. Lännempänä on kaksi kuoppaa. Rantaa seuraavalla harjanteella on halkaisijaltaan n 1,5 m matala kuoppa, jossa on säilykepurkki. Nuori puusto kohdalla poikkeaa ympäristöstä. Koillisessa notkelmassa on toinen sammaloitunut kuoppa. Valliin tehdyssä koepistossa oli useita likamaatäyttökerroksia. Kuoppa on nuori, huuhtoutumiskerrosta siinä ei ole. Kyseessä voisi olla kenties puuseen paikka. Aluemainen, kaksi aluetta. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Rajavartijoiden laavuleiripaikka. 3 Voimassa 2014-11-06T15:10:10 165.85107422 54.52179074
arkeologinenkohde_alue.3071 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3071 174902 {D02F9385-5584-4A29-99A0-BE5A2891E697} Pirhunkoski rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 173 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin kollisosassa Koitajoen itärannalla Pirhunkosken ja Verkkoputaan puolivälissä. Alue on soistuneen metsän saartama kuivempi matala kohouma. Paikalla on kaksi rakennusjäännöstä: kämppä ja talli. Oletetun asuinrakennuksen koko on ollut n 7 x 7 m. Sen pohja on kaivettu maahan. Rakennuksessa on ollut kivistä ladottu kiuas. Tämän päällä on peltilevyä. Hirsirakenteiden päällä näkyy paikoittain ohuempia poikittain kulkevia seinä tai kattorakenteita. Todennäköinen talli on alempana kämpän eteläpuolella. Rakennuksen koko on ollut n 7 x 7 m. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Kämppä. 3 Voimassa 2014-11-06T15:45:44 1633.41601562 162.3014636
arkeologinenkohde_alue.3072 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3072 174906 {206C37D8-2A1C-473A-AA57-1F730D80B286} Iivanankangas rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 187 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä n 9,5 km Itäpisteeltä pohjoisluoteeseen. Koitajoen ja valtiorajan välissä on Iivankangas, jonka luoteisosassa on kolme rakennuksen jäännöstä. Paikka on mäntyä kasvavaa hiekkamoreenia mäen länsirinteellä suon yläpuolella. Kämpän koko on ollut n 7 x 6 m. Nurkassa on ollut kivistä ladottu kiuas. Rakennuksen puurakenteet ovat säilyneet hyvin muihin vastaaviin jäännöksiin verrattuna. Nurkissa on nähtävissä neljästä viiteen hirsikertaa. Samoin on itäsivulla olevan oviaukon kohdalla. Kämpän kaakkoispuolella on pienen kooltaan n 3 x 4 m osittain maahan kaivetun rakennuksen jäännös. Rakennuksessa on ollut kiuas. Länsipuolella alarinteessä on tallin jäännös. Rakennus on ollut kooltaan n 7 x 7 m. Hirsikehikon lisäksi paikalla on säilynyt rakennuksen sisään romahtaneita kevyempiä puurakenteita. Oviaukko on ollut länteen. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Kämppä. 3 Voimassa 2014-11-06T15:54:35 1075.87646484 132.76350279
arkeologinenkohde_alue.3073 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3073 174917 {0D2316EE-BD82-4B49-858D-4DB43B672952} Kontiolampi hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Ilomantsin itäosassa Sysmäjärven pohjoispuolella olevan Kontiolammen pohjoispuolisella kankaalla. Alue on monimuotoista moreenipohjaista mäntykangasta. Autotien länsipuolella on hiilimiilualue. Paikalla on kaksi hiilimiilua ja näihin liittyviä hiilikasoja, jotka lienevät varastoja tai jätekasa. Miilujen koko on n 13-14 m. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Hiilimiilualue. 3 Voimassa 2014-11-06T16:35:27 1544.79980469 157.91865443
arkeologinenkohde_alue.3074 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3074 172640 {05502412-C616-4EB5-BD80-A25E39EC2EEF} 202010036 Kuusiston piispanlinna 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2119 Linnat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 3 Maakuntakaava Null; Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 3 Historiallinen; 2 Keskiaikainen 32 1500-luku; 23 1200-luku 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet Rajaus noudattaa Museoviraston muinaisjäännösaluetta kyllä "Piikkiönlahden rannalla Kuusiston pitkänomaisen saaren itäkärjessä, mantereen ja Paraisten saaristopitäjän välissä, laaja linna-alue (100 m x 80 m esilinnoineen). Alunperin linna oli veden ympäröimä kolmesta suunnasta ja vallihaudalla erotettu mantereesta. Haudan rannalla oli ilmeisesti rinteessä laajahko rakennuskanta, jonne on myöhemmin rakennettu Kuusiston kuninkaan kartano (uskonpuhdistuksen jälkeen). Linnan lounaispuolen kukkulalla oli lisäksi hautausmaa. Kuusiston tila kuului Turun piispalle jo 1200-luvun lopulla. Ensimmäinen maininta Kuusistosta on vuodelta 1295, jolloin piispa Maunu I päiväsi kirjeensä siellä. Piispanlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1317. Linna poltettiiin novgorodilaisten toimesta v.1318. Loistokautta linnassa elettiin 1400-luvun alussa Maunu Olavinpoika Tavastin aikana. Linna paloi osin v.1485, jolloin tuhoutui arvokkaita asiakirjoja, mutta linna korjattiin. Uskonpuhdistuksessa linna siirtyi kruunulle v.1527 ja määrättiin purettavaksi seuraavana vuonna. Rauniosta otettiin kiviä mm. kirkkojen rakentamiseen, kunnes restaurointi alkoi 1890-luvulla. Raunio käsittää päälinnan ja kolme esilinnaa. Se muistuttaa Raaseporin linnan pohjakaavaa, mahdollisesti se on ollut kolmikerroksinen." Piispanlinnan jäännökset. Kuusiston saaren pohjoisrannalla kulkee lounais-koillissuuntainen harjannejakso. Sen koillispäässä kohoaa Kappelinmäki ja äärimmäisenän Piikkiönsalmeen pistää niemenä muinainen kalliosaari, jolla Kuusiston linnan rauniot sijaitsevat. Rantakaistaleen ja muurien välissä kiertää raunioita rehevän lehtomainen kasvillisuusvyö. Puuston muodostavat pääasiassa tervaleppä ja metsävaahtera. Pensaskerroksessa on tuomea, terttuseljaa, koiranheittä, lehtokuusamaa ja taikinanmarjaa. Myös kalliotuhkapensas kasvaa täällä. Orjanruusu- ja iharuusupensaat ovat hyvin yleisiä koko raunioalueella. Muureja ympäröi kasvistoltaan rehevä reunus, jossa tavataan niin luonnonvarisia lehtokasveja kuin ihmisen mukana tulleita kulttuuriperäisiä lajeja, mm. vanhoja lääkekasveja kuten syyläjuurta, vuohenputkea ja keltamoa. Erikoisin linnaniemen kasveista on kookas isotakiainen, joka on luokiteltu valtakunnallisessa uhanalaisuusluokittelussa silmälläpidettäviin lajeihin. Toinen linnaniemellä nykyisin kasvava kasvierikoisuus on tähkätähdyke. Kuusiston linna ja kartano luokiteltu perinnemaisemaksi. (Museoviraston hoitorekisteri) 3 Voimassa 2020-04-29T13:09:42 23424.45007324 583.64180478
arkeologinenkohde_alue.3075 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3075 172641 {9460EBB6-A7CC-43E4-AE69-CB5BD64F051B} 1000021971 Kappelinmäki hautausmaa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1215 Hautausmaat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 2 Keskiaikainen 21 Keskiaikainen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei "Kappelinmäki sijaitsee Kuusiston piispanlinnan länsipuolella, Kappelinmäen pohjoisrinteessä, terassimaisella tasanteella. Paikalla on yksinkertainen kivivalli, joka ilmeisesti on rajannut paikalla sijainnutta vanhaa hautausmaata. Maata kaivettaessa on tullut esiin ihmisen luita. Hautausmaa liittynee Kuusiston linnaan, eli se lienee ollut käytössä keskiajalla ennen Kuusiston varsinaisen seurakuntakirkon rakentamista 1600-luvulla." Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000021971 Kuusiston saaren pohjoisrannalla kulkee lounais-koillissuuntainen harjannejakso. Sen koillispäässä kohoaa Kappelinmäki ja äärimmäisenän Piikkiönsalmeen pistää niemenä muinainen kalliosaari, jolla Kuusiston linnan rauniot sijaitsevat. Kappelinmäen laki, joka kohoaa n. 58 metriä merenpinnan yläpuolelle, on paikoin avokalliota ja sieltä on hyvät näköalat varsinkin etelän suuntaan. Rinteet ovat jyrkät ja kauttaaltaan sankan kuusi- ja lehtimetsän peitossa. Jyrkin on pohjoisrinne ja loivimmat etelä- ja lounaisrinteet; itä- ja länsirinteillä vaihtelevat jyrkänteet ja terassit. Kallioperä: graniitti Maaperä: moreeni Lakialue on kuivaa ja vähäravinteista kalliota, rinteillä sen sijaan kosteus ja ravinteisuus kasvavat huomattavasti alaspäin tultaessa. Valtaosa Kappelinmäen länsi-, pohjois- ja itärinteitä kasvaa tuoretta lehtomaista kangasmetsää. Mäen laella on kuivaa kalliomännikköä, jossa kasvillisuus on niukempaa. Rinteillä maasto muuttuu kosteammaksi ja ravinteikkaammaksi ja niitä peittää komeapuustoinen kuusikko. Kappelinmäen eteläpuoleisia alarinteitä peittää pääasiassa lehtokasvillisuus. Puusto on lehtipuuvaltaista, lähinnä erilajisia jaloja lehtipuita. Yleisin niistä on metsävaahtera. Myös tammi, saarni ja vuorijalava kuuluvat alueen jalopuulajistoon. Lehtopensaikossa esiintyy mm. tuomea, koiranheittä, lehtokuusamaa, taikinanmarjaa sekä muutamia pieniä pähkinäpensaita. Kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla kappelinmäen alarinteiden ja peltojen välissä on siellä täällä ketokasvillisuutta. Raatoketo: Perinnemaisema arvoluokka: P Perinnemaisematyypit: niitty, keto Huomionarvoiset lajit: nurmilaukka, mäkikaura ja sikoangervo. 3 Voimassa 2021-05-03T15:04:39 5561.14257812 289.27022539
arkeologinenkohde_alue.3076 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3076 172651 {BF9B98D1-6E64-4B4D-BE56-43D7D389516C} 835500006 Raaseporin linnan muinaisjäännösalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2119 Linnat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 2 Keskiaikainen 21 Keskiaikainen 2 Tutkittu osittain ei "Raaseporin linna sijaitsee Tammisaaren keskustasta n. 15 km itään, pienellä rantakalliosaarella, joka on nykyisin kuroutunut mantereeseen. Linna rakennettiin Bo Joninpoika Gripin johdolla ilmeisesti 1370-luvulla. Korkeille silokallioille vaiheittain pystytetyn linnan kehämuuri on muodoltaan hevosenkenkämäinen, ja varsinaiseen päälinnaan liittyy kaksi esilinnaa. Suuren pyöreän tornin, rondellin rakentaminen ajoittuu 1400-luvun jälkipuolelle. Linnasaarta ympäröi paaluvarustus. Linnan ensimmäinen vouti oli ritari Tord Röriksson Bonde. Tunnetuin linnaherra on kuitenkin hänen pojanpoikansa Ruotsin kuninkaana kolme kertaa toiminut Karl Knutsson Bonde. Raasepori oli Länsi-Uudenmaan maallisen hallinnonkeskus. Linnalla oli merkittävä rooli Suomenlahden historiassa ja sillä oli tiiviit yhteydet Tallinnan kaupunkiin. Linnan vieressä on keskiajalla ollut Tunan kauppapaikka, joka siirrettiin myöhemmin kirkonkylän maille. Raaseporin linna jäi käytöstä 1550-luvulla, jonka jälkeen se rappeutui. Entistämistyöt käynnistyivät 1800-luvun lopulla ja jatkuivat 1980-luvun lopulle asti." Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=835500006 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=835500006 3 Voimassa 2021-03-11T11:35:41 38342.47412109 858.27561233
arkeologinenkohde_alue.3077 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3077 173858 {EC8DB814-8B11-47D9-B6FA-69C78FA4AF7A} Pohjoinen Pitkäjärvi puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 160 ei Pohjoinen Pitkäjärvi sijaitsee Ilomantsin Sysmäjärven pohjoispuolella. Kohde on on järven länsirantaa seuraavalla jyrkkäreunaisella mäntyä ja kuusta kasvavalla harjulla. Paikalla on tulisasemien ketju, jonka taistelusuunta on itään. Valtion maa-alueella on 21 poteroa. Lisäksi harjun pohjoispäässä on hiukan pidempi n 6 m kaivanto. Harjun länsireunalla sen pohjoisosasssa on myös suurempi kuoppa halkaisijaltaan n 7 m syvyydeltään n 3 m. Todennäköinen oviaukko on länteen. Yksittäisiä poteroita esiintyy myös valtion maa-alueen eteläpuolella. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Itään suunnattuja tuliasemia. 3 Voimassa 2014-10-17T12:18:45 8563.73242188 523.14645109
arkeologinenkohde_alue.3078 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3078 173873 {A54F7C7B-6C0F-4550-8B5C-B080FE0BA208} Oravalehto 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 193 ei Kohteessa on kuuksi kämpän rauniota. Rakennus 1 pisteessä x 3372883, y 7442401. Kohteessa on 3.5 x 3.5 metrin kokoinen hirsikehikko. jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Hirret on molemminpuolin salvettu, katkottu kirveellä ja sahalla. Rakennelmasta on 4 hirsikertaa jäljellä. Rakennelma on osittain maatunut turvevalliksi. Rakennus 2 pisteessä x 3372879, y 7442400. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoinen hirsikehikko jossa on 2 hirsikertaa jäljellä. Luoteiskulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uuninraunio. Seinien päällä on muutama hirsi. Rakenne on samanlainen kuin kämpässä 1. Rakennus 3 pisteessä x 3372879, y 7442416. Rakennelman koko on 3 x 6 metriä. Hirsikehikon pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmasta on 8 hirsikertaa jäljellä. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottu ja molemmin puolin salvettu. Itäseinän keskellä hirressä on lovi joka ilmeisesti sontaluukku. Länsiseinän keskellä oviaukko. Rakennus 4 pisteessä x 3372872, y 7442426. Kohteessa on 3 x 4 metrin kokoinen kämpän jäännös, jonka seinät erottuvat pääosin turvepenkkeinä. Lounaiskulmassa on 6 pelkkahirren salvos. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja salvttu molemmin puolin. Kaakkoiskulmassa on takkamaisen uunin jäännös jonka koko on 2 x 2 x 1 metriä. Rakennus 5 pisteessä x 3372858, y 7442445. identtinen rakenne alakohde 4 rakennuksen kanssa. oviaukko itään, liesi kaakkoiskulmassa, päällä koivu ja runsaasti nuoria mäntyjä. Rakennus 6 pisteessä x 3372871, y 7442445. 4x4m hirsikehikko josta 2 lahonnutta hirsikertaa jäljellä. hirret kirveellä katkottuja. salvoksista ei saa selvää. muutaman kiven uunin raunio kaakkoiskulmassa. katon hirsiä rakennelman päällä pohjoisesta etelään. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpistä mitattujen gps pisteiden ylle. Metsätyökämppiä ja niihin liittyviä sivurakennuksia. Suon ympäröimä kangasmetsäsaareke, jossa valtapuuna on mänty. Kämppien kohdalla on pieni kaakosta luoteeseen kulkeva moreeniharju. 3 Voimassa 2014-10-17T13:54:58 1048.1640625 155.35651506
arkeologinenkohde_alue.3079 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3079 174848 {89397F34-E5D9-47AD-A096-A20D835E92DA} Aittolahti 4 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 185 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärvellä Istunlahden ja Aittolahden välisessä salmessa sen itärannalla. Paikalla on soiden ympäröimä niemennokkamainen lounaaseen työntyvä hiekasta ja hiekan seassa olevasta pikkukivestä koostuva kumpare. Muodostuman päälle tasaisimmalle alueelle tehdystä koepistosta tuli kvartsi-iskoksia. Topografian perusteella kyseessä on pienialainen leiripaikka. Juomahuuhdan ja Aittolahden välinen alue on ollut kivikaudella suosittua asuinpaikka-aluetta ja useimmilta testatulta paikoilta löytyi merkkejä kivikaudesta. Aluemainen, rajattu löytökohdalta tehdyn GPS-mittauksen ympärille topografisen perustein. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjainen mäntyä kasvava pohjoisessa ja etelässä suohon rajautuva kumpare. 3 Voimassa 2014-11-05T13:26:40 455.09619141 88.0589859
arkeologinenkohde_alue.3080 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3080 174853 {8E5A86ED-3B93-4F63-8634-F84EDEF6469A} Käyläselkä 1 kivilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 237 ei Paikalla on 12 erikokoista ja muotoista kivilatomusta. Ne ovat rinteen suuntaisena, noin 70 m pitkänä rivinä länsilounas-itäkoillinen suuntaisesti. Kasoista kahdeksan on neliön tai suorakaiteen muotoisia. Kivet on aseteltu paikoilleen huolellisesti ja reunat ovat lähes pystysuorat, päältä latomukset ovat varsin tasaisia. Kaksi kasoista on pientä ja muodoltaan lähinnä pyöreitä, halkaisija noin 1,5 m. Kolme kasaa poikkeaa muista muodoltaan. Niiden tarkempi kuvaus on alla. Useimpien latomusten reunat ovat lähes pystysuorat, eli ne on tehty varsin huolellisesti. Osa on hieman huonommin kasattuja. Maassa ei havaittu kuoppia joista kivet olisi otettu, joten ilmeisesti kivet on kerätty paikalta laajemmalta alueelta. Latomuksissa on kiviä kaikkiaan noin 60 m3. Latomusten päällä kasvavan sammal- ja jäkäläkasvuston perusteella, sekä vieressä kasvavien puiden perusteella, jotka eivät varmaankaan ole kasvaneet paikalla kasoja tehtäessä, rakennelmat ovat vähintään useita vuosikymmeniä vanhoja. Latomukset voisivat olla rakennuskiviä, jotka on kasattu kesällä ja tarkoitettu vietäväksi pois talvella. Kuitenkin niiden vaihtelevat muodot ja huolellinen rakennustapa eivät vaikuta tarpeellisilta ominaisuuksilta rakennuskivelle. Mahdollisesti latomukset ovat valtauspaaseja eli kaivostippejä. Latomus 1 on muodoltaan suorakaide joka on hieman leveämpi alarinteestä. Koko 3 m x 2-2,3 m ja 80 cm korkea. Kivet on aseteltu huolellisesti paikoilleen ja rakenne on varsin tukeva. Latomus on päältä tasainen, ja päällä kasvaa sammalia. Kivet ovat kooltaan varsin pieniä. Latomus 2 sijaitsee edellisestä viistosti alarinteeseen noin 3 m päässä. Sen koko on 2 m x 2 m ja korkeus n. 90 cm. Latomus on muodoltaan neliömäinen ja päältä hieman kupera. Kivissä kasvaa jäkäliä ja päällä hieman sammalia. Latomus 3 on muodoltaan lähinnä suorakaiteenmuotoinen ja kooltaan 2 m x 1,5 m, korkeus 80 cm. Se levenee hieman alarinteeseen päin. Sijaitsee noin 2 m päässä latomuksesta 1. Latomus 4 on kooltaan 3 m x 2 m ja noin 90 cm korkea, muodoltaan suorakaide ja päältä tasainen. Koostuu osin varsin suurista kivistä, reunat ovat lähes pystysuorat. Latomus 5 on pitkä ja kapea, siinä on ylärinteeseen suuntautuva sakara. Pituus rinteen suuntaisesti on 5,4 m, leveys 1-1,2 m, ja sakaran kohdalta 2,3 m, 80-90 cm korkea. Reunat ovat pystysuorat. Latomus 6, sijaitsee hieman viistosti alarinteeseen edellisestä noin 3 m päässä. Pieni, muodoltaan pyöreä latomus, noin 70 cm korkea. Latomus 7 on suurin piirtein neliömäinen muodoltaan, koko 2,3 m x 2 m ja korkeus n 70 cm. On osin sortunut alarinteen puolelta. Latomus 8 sijaitsee aivan edellisen vieressä. Matala ja muodoltaan suorakaiteenmuotoinen latomus, päältä tasainen. Koko 4,7 m x 3,6 m ja noin 60 cm korkea. Reunat eivät ole aivan pystysuorat. Sijaitsee samassa linjassa latomusten 7 ja 9 kanssa etäisyydet niihin alle 2 m. Päällä kasvaa sammalia. Osa kivistä on varsin suuria. Latomus 9 on suuri ja monimutkaisen muotoinen. Itäpäässä on suorakaiteenmuotoinen osa, kooltaan 4,8 m x 1,9 m ja korkeus noin 80 cm. Sen lounaisnurkasta jatkuu kapea, ja hieman kaareva, osa jossa on ylärinteeseen suuntautuva sakara. Kokonaispituus on 11,5m, eli kapean osan pituus on n 6,7 m, sen leveys on hieman yli metrin. Sakara on noin metrin pituinen ja leveä. Pääosin pystysuorat laidat. Latomus 10 on 3 m edellisestä. Se on pieni ja neliömäinen, koko n. 1,4 m x 1,4 m ja korkeus 70 cm. Päältä hieman kupera, reunat ovat varsin matalat. Latomus 11 on muodoltaan neliömäinen latomus, koko 2,2 x 2 m, korkeus 90-100 cm. Yksi kivistä on suuri maakivi joka on nostettu pystyyn. Latomus 12 on pieni pyöreähkö latomus. Se ei vaikuta yhtä huolellisesti tehdyltä kuin muut. Siinä on suuria kiviä päällekkäin, reunat eivät ole pystysuorat. Koko on n. 1,5 m x 1,5 m ja korkeus 90 cm. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Paikalla kasvavan tiheän metsän vuoksi gps:n tarkkuus oli normaalia huonompi. Sutigis havainto, pitkä rivi erikokoisia kivilatomuksia. Mahdollisesti valtauspaaseja tai rakennuskiviä. Sijaitsee Käyläselän pohjoispuolen rinteessä, Ritaselkä-Käyläselkä -tien yläpuolella. Tuore kangas jossa tiheäkasvuista kuusivaltaista sekametsää. Maaperä on kivinen. 3 Voimassa 2014-11-05T14:46:24 1071.47607422 186.92883411
arkeologinenkohde_alue.3081 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3081 175187 {D5B41709-25FA-4655-A578-CDB3BD176316} Sammunjänkkä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Alueella on suon reunassa kolme rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1 (X=3360076 Y=7494579) on noin 4 x 3.5 metrin kokoinen ja väli-ilmansuuntien suuntainen. Seinistä on jäljellä noin viisi hirsikertaa, joiden päällä on kattorakennetta. Kurkihirsi on koillis-lounas -suuntainen. Hirret ovat sahalla ja kirveellä katkottuja ja koirankaulasalvoksella salvottuja. Hirsien välissä ei erotu seinäsammalta. Rakennuksen oviaukko on ollut lounaaseen kohti suota. Oviaukon ulkopuolella on pitkosmaiset lankut. Rakennus 2 (X=3360214 Y=7494412) on 5 x 4 metrin kokoinen ja sen seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Rakennus erottuu ympäristöstä matalina maapenkkoina. Kivikiuas on kaakkoisnurkassa, sen halkaisija on noin 1.5 metriä ja korkeus noin 0.7 metriä. Rakennuksen lattia-ala on noin 15 cm ympäröivää maanpintaa alempana. Rakennuksen pohjoispuolella on noin 2 x 1 metrin kokoinen kuoppa. Rakennuksen maapenkat ovat noin metrin levyiset. Oviaukko on ilmeisesti sijainnut kiukaan vieressä kohti etelää. Kiuaskivet ovat sammaleen peitossa. Rakennuksen eteläpuolella maassa on kahvipannu. Rakennus 3 (X=3360404 Y=7494290) on 14 x 8 metrin kokoinen ja se on jaettu väliseinällä kahteen tilaan. Rakennuksen pitkä seinälinja on itä-länsi -suuntainen. Hirret ovat sahalla katkaistuja.Rakennuksen länsiosan eteläpuolella on portaiden jäännös. Rakennuksen kaakkoisnurkassa on 2 x 2.5 m kokoinen 0.5 m korkea hiekkapenkki. Rakennuksen ulkopuolella on kuoppia. Seinälinjan vieressä kasvaa vähintään 50-vuotias mänty. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Kolme rakennuksen jäännöstä, todennäköisesti metsätyökämppiä. Kaalimaanlaki-nimisen kumpareen eteläreuna, joka rajoittuu Sammunjänkkä-nimiseen suohon. Alueen läpi kulkee polku.Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalia ja puolukkaa. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-11-14T15:17:21 39125.13671875 1180.97330566
arkeologinenkohde_alue.3082 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3082 173881 {A154AFD3-7270-42EF-9C20-50FBCC829E54} Kaapinsalmi puolustusasema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 202 ei Jalkaväkirykmentti 44:n II pataljoonan linnoittamana puolustusasema. Linnoitustyöt oli aloitettu ilmeisesti talvisodan loppuvaiheessa ja niitä tehtiin marraskuun 1940 puoliväliin saakka. Aluetta linnoitti kaiken kaikkiaan kolme joukkoa, joista Jalkaväkirykmentti 44:n II pataljoonan miehet olivat viimeiset. Alueelta kartoitettiin taisteluhautaa, konekivääripesäkkeitä, potero, yhdyshautaa sekä korsun jäännös. Taisteluhauta (173874): Kokonaisuudessaan n. 140 m mittainen taisteluhauta, jossa kaksi haaraa. Taisteluhaudassa on useita ampumaulokkeita, joissa on osassa vielä nähtävissä puurakenteita. Lisäksi pohjoispäässä taisteluhaudasta haarautuu konekivääripesäke (173879), jota on vahvistettu ulkoapäin kivillä. Taisteluhaudan leveys n. 1,5 - 2 m. X= 3599540 ja Y= 7233088. Katettu konekivääripesäke jäännös (173876) ja yhdyshauta (173875): Taisteluhaudan eteläpuolella on katetun konekivääripesäkkeen jäännös, johon johtaa siksakin lailla mutkitteleva yhdyshauta. Yhdyshaudan pituus on n. 25 m. Konekivääripesäke on n. 1,5 m syvä pyöreä kumpare, josta ampumasuunta on koilliseen kohti järveä. Konekivääripesäke X= 3599523 ja Y= 7233042 ja yhdyshauta X= 3599514 ja Y= 7233039. Katetun konekivääripesäkkeen eteläpuolella on poteron (173877) jäännös. Se on n. 1,2 -1,5 m syvä kaivanto, jonka reunoilla on järven puolella u:n muotoinen valli. Potero on tuettu kivillä. Koko n. 1,2 x 1 m. X= 3599513 ja Y= 7233030. Taisteluasemista n. 60 - 80 m päässä länteen on kallioiden edessä tasanteella korsun jäännös (173880), joka on kooltaan n. 5 x 7 m ja syvyydeltään n. 1,2 - 1,5 m. Oviaukko on sijainnut ilmeisesti korsun itäseinällä kohti järveä. X= 3599451 ja Y= 7233080. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteiden näkyviin rajoihin. Kohde oli merkitty Sutigisiin. Puolustusasema, joka on ilmeisesti osa salpalinjaa. Linnoitteita rakennettiin talvisodan lopussa ja välirauhan aikana. Taimikkoa kasvava melko tasainen alue autotien ja järven välissä. Alueen länsipäässä maasto muuttuu kallioiseksi. Aluskasvillisuus sammalta, varpua ja kanervaa. 3 Voimassa 2014-10-17T16:00:28 7115.7434082 353.19597378
arkeologinenkohde_alue.3083 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3083 173988 {5C3D6474-5D1B-459A-8565-7279B7925437} 152010020 Leväluhdan vesikalmisto 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1219 Hautapaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 1 Koskematon 1 Tarkka 3 Kaivaus ei "Kohde sijaitsee Orismalassa, Kyrönjoen eteläpuolella, joesta noin 1,5 km lounaaseen, Vaasa-Seinäjoki -rautatien pohjoispuolella, Isonkyrön ja Ylistaron rajalla. Paikalla on tasaisten viljelysmaiden keskellä, kallioisen pienehkön Momminmäen eteläpuolella vetinen lähteensilmä, joka on ympäristöineen aidattu. Alue on ostettu vuonna 1936 valtiolle. Paikallinen toimija hoitaa kohdetta. Paikalla on todettu rautakautinen uhrilähde tai suokalmisto; löytöaineistossa on noin 90 ihmisyksilön luita sekä kansainvaellus- ja merovinkiajan esineitä (mm. koruja, pronssikattila). Aseita löytöaineistossa ei ole. Ihmisten jäännökset ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin savessa ja pohjaliejussa. Ehdotus suoja-alueeksi: Vähintään nykyinen aidattu alue lähteensilmän ympärillä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001)." Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kohde: 152010020, 21.10.2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=152010020 Hoitosopimus maanomistajan kanssa. 3 Voimassa 2018-07-04T13:24:57 524.76867676 84.25835489
arkeologinenkohde_alue.3084 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3084 173989 {9B1F74AC-D797-4F32-A62B-62BEB62E7D90} 51010006 Liinmaa linna 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2119 Linnat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 3 Maakuntakaava; 4 Muut kaavat Null; Null; rantayleiskaava 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet 2 Keskiaikainen 24 1300-luku 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 6 Muu prospektointimenetelmä Lounais-Suomen ympäristökeskus vahvistanut 3.9.1998. ei Linnanraunio sijaitsee Eurajoella Eura- ja Lapinjokien lasku-uomien välissä. Nykyään linnanmäeltä on meren rantaan matkaa noin 400 metriä, mutta 1300-luvun lopulla paikka on ollut saari. Linnanmäen länsipuolella on matala kivivalli, mahdollinen aallonmurtaja, joka on linnan käyttöaikana ollut vielä veden alla. Asiakirjalähteet vuosilta 1367 ja 1395 kertovat satakunnan keskiaikaisista linnoista. Lähteissä mainittu linna Vreghdenborg voidaan yhdistetään parhaiten Liinmaan linnaan. Pohjakaavaltaan linna on suorakaiteen muotoinen varustus, jossa on kaksi sisäkkäistä vallia ja niiden välissä vallihauta. Sisemmän vallin päällä on mahdollisesti ollut puinen rintavarustus. Vallihauta lienee ollut kuiva linnan käyttöaikana. Linnan piha-alueelta on löydetty ainakin kahden rakennuksen jäännökset. Toisessa on käytetty myös tiiliä. Linnanpiha on ollut osittain kivetty. Asutusvaiheita lienee ollut kaksi. Linna on ajoitettu dendrokronologisesti sekä c14-ajoituksilla 1300-luvulle. Sen käyttö näyttää päättyvän 1400-luvun alussa. Luontainen moreenikumpare savikoiden keskellä. Linnaa ympäröi peltoaukea pohjois- ja itäpuolella ja metsä lännessä ja etelässä. metsätyyppi on lehtomainen kangas. Ei uhanalaisia lajeja. Arkeofyytteinä mm. pölkkyruoho ja mäkikaura. Linna 3 Voimassa 2021-05-11T12:31:26 21790.58935547 677.85518543
arkeologinenkohde_alue.3085 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3085 173990 {E7EE0BF1-5119-4FF7-A4FC-686CAADFCA21} 400010250 Myllymäki kalmisto ja asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1219 Hautapaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki kiinteä muinaisjäännös 12 Strateginen kulttuuriperintö; 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 0 Ei määritelty ei Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, entisen Untamalan arkeologisen opastuskeskuksen ympäristö, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjua pitkin kulkee vanha tielinja. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Untamalan harjulle tehtiin hautauksia vanhemmalta roomalaisajalla (50-200 jaa) kansainvaellusajalle (400-575 jaa). Poltettuina tai polttamattomina haudatut vainajat on asetettu mataliin hautakumpuihin. Näitä harvinaisia ns. Untamalan-tyypin kalmistoja löytyy ainoastaan Laitilasta ja ne edustavat itäskandinaavista hautaustapaa. Niiden lähimmät vastineet tunnetaan Gotlannista ja Keski-Ruotsista. Piikkiöstä Laitilaan ulottuvalle alueelle, ns. germaanivyöhykkeelle, on arveltu saapuneen miesvaltaisia itäskandinaavisia maahanmuuttajajoukkoja, jotka sulautuivat aikaisemman väestön kanssa. rautakaudella Untamalan harju oli pitkä ja kapea niemenkärki, joka sijaitsi muinaisen merenlahdensuojaisessa pohjukassa. Ympäristö oli otollinen kalastukseen ja metsästykseen sekä kulkuyhteyksien kannalta. Alueelta on havaittu lähes 40 10-20 cm korkuista ja halkaisijaltaan noin 5 metristä hautakumpua. Niitä on vaikea erottaa enää maastossa. Kalmiston löytöaineisto on niukka: saviastian paloja, valkoinen lasihelmi, silmäsolki, lintuneula, kaksi rannerengasta ja kaksi rautaveistä. "Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, Untamalan arkeologisen opastuskeskuksen ympäristö, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-luvulta lähtien. Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Myllymäen kalmiston luoteispuolella olevan opastuskeskuksen ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta. Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu. Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Opastuskeskuksen kohdalla on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien ajoitus on tuntematon. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001)." Rautakautinen kalmisto Untamala (FI0200066), Untamalan kedot Puut ja pensaat: mänty, kuusi, koivu, kataja, taikinamarja, vadelma, pihlaja. Untamalan alueella vaihtelevat kasvillisuudeltaan monenlaiset ja monipuoliset alueet. Kaakonpuoleisin pää on pensaikkoista, aluskasvillisuudeltaan rehevää aluetta. Luoteeseen harjun lakea pitkin alue jatkuu lehtipuita, pääasiassa koivuja, ja pensaita kasvavana. Tämän puustoisemman alueen molemmin puolin on niittykasvillisuutta kasvavat alueet kookkaine katajikkoineen. Pensaikkoa muodostavat siellä täällä ympäri koko aluetta runsaana esiintyvä taikinamarja, vadelma, mustaherukka ja kaakkoispäässä laajat syreeni- ja lehtokuusamapensaat. Laikuttain länsi-etelälaidalla ja itäosissa aluetta kasvillisuus on ketomaista, jolle tyypillisiä kedon kasveja ovat mm. ketoneilikka, mäkitervakko, siankärsämö, kissankello, keltamatara, huopakeltamo, pölkkyruoho, pukinjuuri ja nykyisin selvästi harvinaistunut kissankäpälä. Ketojen heinistä runsaana esiintyy lampaannata, punanata ja nurmirölli. Kulttuurivaikutus ollut alueella pitkällinen ja voimakas, mikä näkyy alueen monipuolisessa kasvilajistossa. Perinnemaisema arvoluokka: V Perinnemaisematyypit: niitty, keto, haka Arkeofyytit: tummatulikukka, pölkkyruoho, mäkikaura, kangasajuruoho, sikoangervo. (Muinaisjäännösten hoitorekisteri 16.7.2018) 3 Voimassa 2020-10-01T16:23:53 52572.36315918 1408.00490132
arkeologinenkohde_alue.3086 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3086 173991 {3335DAAD-EB4D-4C22-B354-1F3B57622099} 73010022 Rikalanmäki muinaisjäännösalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon ei "Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella. Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106" Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kohde: 73010022, 21.10.2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=73010022 Asuinpaikka ja kalmisto Onko sama kuin Muistola? 3 Voimassa 2014-10-23T09:55:26 192644.88378906 2220.7640045
arkeologinenkohde_alue.3087 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3087 174645 {EDD9D461-E549-4F15-ADD2-635C9B3B8029} Murtoselkä 2 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 202 ei Paikalla on kolme kämpän pohjaa ja mahdollisen neljännen kämpän piisikiveys. Kämppä 1. Kämpän jäännös vanhan polkutien eteläpuolella, pohjois-etelä suuntainen, koko 10 m x 5,2 m. Jäljellä on pari hirsikertaa jotka ovat lähes täysin aluskasvillisuuden peitossa. Eteläpäässä on oviaukko jonka reunoissa ei ole karapuita. Luoteisnurkassa on piisikiveys joka on aluskasvillisuuden peitossa. Hirret on katkaistu kirveellä, näyttäisi olevan sahalla tehdyt suorakulmaiset salvokset. Kämpässä on väliseinä, eli 2 huonetta. X=3540081 Y=7446974 Kämpän 1 koillispuolella on pieni kivikasa aivan polkutien vieressä, se on mahdollisesti kämpän piisikiveys. Yhtään seinähirsiä paikalla ei havaittu. X=3540091 Y=7446980 Kämppä 2 on samantyyppinen kuin kämppä 1, ja sijaitsee siitä noin 40 m itäkaakkoon. Lähes pohjois-etelä suuntainen, koko 10 m x 5 m. Kaksiosainen, piisikiveys on väliseinän vieressä. Oviaukko on eteläpäässä, ei karapuita reunoissa. Nurkissa on pari hirsikertaa jäljellä, hirret ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Kämpän päällä kasvaa koivuja ja kuusia. X=3540127 Y=7446962 Kämppä 3 sijaitsee edellisestä kaakkoon vajaan 20 m päässä. Sen koko on 9 m x 5 m, lähes pohjois-etelä suuntainen. Luoteisnurkassa on suuri piisikiveys, kooltaan noin 3 m x 3 m. Kämpästä on jäljellä yksittäiset seinähirret jotka ovat lähes täysin aluskasvillisuuden peitossa. Ainoastaan kaakkoisnurkassa on hirsiä näkyvissä, mutta salvoksen rakennetta ei saa selville. Myös väliseinä erottuu selvästi. X=3540139 Y=7446947 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Savottakämppä joka rakenteiden ja niiden maatuneisuuden perusteella ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle. Sijaitsee Murtoselän eteläreunalla loivassa rinteessä vanhan polkutien vieressä, tuore kangas jossa kasvaa tiheää koivu- ja kuusimetsää. 3 Voimassa 2014-11-03T15:03:42 1682.32080078 199.86158928
arkeologinenkohde_alue.3088 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3088 174948 {7B6DCF23-0885-4025-B0DB-B4AB4BBC5626} 100018768 Niinimäki 3 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 165 ei Inventointihetkellä röykkiöalue oli suurimmaksi osaksi laikutettua hakkuuaukkoa, osin kuusivaltaista sekametsää. Laikutetuista kohdista on paikoin paljastunut runsaasti hiiltä ja tummaa maannosta. Maalaji vaihtelee hiedan ja soran välillä. Kaikkiaan noin 100 x 150 metrin laajuisessa kohteessa on neljäkymmentä öykkiötä, joista suuri osa on kasattu maakiven päälle tai viereen. Röykkiöiden halkaisija vaihteli 2-4 metrin ja korkeus 0,5-1 metrin välillä (maakivi laskettu korkeuteen mukaan). Lisäksi alueella on suorakulmaisia tai aitamaisia röykkiöitä, joiden leveys vaihtelee 1-2 metrin ja pituus 5-7 metrin välillä. Alueen lounaisosassa metsäalueella on havaittavissa kyntöraja, eli viljellyn kasken ja viljelemättömän metsämaan raja. Tämä todistaa auran tai vastaavan maanmuokkausvälineen käytöstä alueella ja voi viitata myös peltokäyttöön. Korkeutensa puolesta alue on ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee alueen ylimmän, noin 161metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Kohde on lähes täysin säilynyt (metsässä olevat röykkiöt). Laikutetun alueen röykkiöt ovat säilyneet yhtä lukuun ottamatta. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 08 RAITTINSAARI. Kohde tarkastettiin inventoinnissa suunnittelija Markku Saarisen vihjeen perusteella. Kaskiröykkiöitä, jotka liittyvät todennäköisesti läheisen Niinimäen torpan historiaan, mutta periaatteessa ne voivat olla vanhempiakin ja kuvastaa esim. Iso-Evon kylän suunnalta harjoitettua kaukokaskeamista.Vuoden 1873 metsätalouskartan mukaan alue on kuulunut Niinimäen torpan maihin ja on sijainnut silloisten pienten peltotilkkujen välisellä metsäalueella. Alueen lounaispuolella on nykyisin vanha metsitetty pelto, joka on tunnistettavissa vuoden 1873 kartasta, sama alue on peltona vielä vuoden 1965 peruskartassa Kohde sijaitsee loivalla kivisellä etelä-länsirinteellä ja mäen tasaisilla terasseilla noin 350 metriä entisestä Niinimäen torpasta lounaaseen. 3 Voimassa 2014-11-10T09:35:54 7978.73071289 483.44529521
arkeologinenkohde_alue.3089 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3089 174949 {C2F20DA1-6A37-404B-8F52-E00CB53E0B9E} 1000018736 Niinimäki 2 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 160 ei Alueella kasvoi inventointihetkellä noin seitsemän metriä korkea koivikko. Kaikkiaan kohteessa oli seitsemän röykkiötä, joista kuusi oli kasattu maakiven päälle. Röykkiöiden halkaisija vaihteli 1,5-2,5 metrin ja korkeus 0,5-1,2 metrin välillä (maakivi laskettu korkeuteen mukaan). Röykkiöalueen koillisreunassa mäen rinteessä oli vierekkäin kaksi hautamaista painannetta. Läntisemmän koko 2 x 5 x 0,6 metriä (leveys x pituus x syvyys), itäisemmän koko 1,5 x 4 x 0,5 metriä. Molemmat painanteet olivat loivareunaisia ja lounais-koillis –suuntaisia. Kuopat olivat noin kolmen metrin etäisyydellä toisistaan. Kairaushavaintojen mukaan läntisemmän kuopan pohjalla on noin 40 cm:n paksuinen likamaa, jonka seassa on hiilenmuruja, itäisemmän kuopan pohjalla on ainakin 50 cm:n paksuinen likamaa, jonka seassa on hiilenmuruja. Maaperä oli hienoa hietaa. Korkeutensa puolesta alue on ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Kohde on täysin säilynyt. Näkyvät rakenteet Peruskartta 2134 08 RAITTINSAARI Vuoden 1873 metsätalouskartan mukaan alue on kuulunut Niinimäen torpan maihin, mutta ko.kohdassa ei ole ainakaan tuolloin ollut peltoa. Kyseessä on seitsemän kaskiröykkiötä ja kaksi nauriskuopan jäännöstä, jotka liittyvät todennäköisesti läheisen Niinimäen torpan historiaan, mutta periaatteessa ne voivat olla vanhempiakin ja kuvastaa esim. Iso-Evon kylän suunnalta harjoitettua kaukokaskeamista. Kohde sijaitsee loivalla kivisellä etelä-lounaisrinteellä noin 350 metriä entisestä Niinimäen torpasta itä-koilliseen ja noin 400 metriä entisestä Kankaanmaan torpasta lounaaseen. 3 Voimassa 2014-11-10T09:50:58 1141.48388672 169.57613949
arkeologinenkohde_alue.3090 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3090 169680 {1820D3E5-8559-4BFB-836B-FF8BA5633622} Ryti-Kapusta 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 260 ei Kohteeseen kuuluu neljän rakennuksen jäännökset. Saadun haastatteluttiedon perusteella kohde on Hoppulan, Luusuan ja Juujärven alueilta tulleiden ihmisten rakentama. Haastattelussa kävi myös ilmi, että Olavi Jokelainen on ollut rakentamassa kohdetta 1950-luvun alussa. Rakennus 1: P= 7365631I= 3524573. Rakennuksen koko on 8,8 m x 8,3 m. Siinä on käytetty tasasalvoksia, ja seinät on vielä tiivistetty kuntalla. Seinähirret erottuvat maastossa selvästi. Tulisijaa ei havaittu. Rakenne on heinittynyt sisältä. Yhdessä laudassa havaittiin tehdasvalmisteinen naula. Rakennus on mahdollisesti talli. Rakennus 2: P= 7365591 I= 3524590. Rakennuksen koko on 21 m x 9 m. Rakennuksessa on ollut kaksi piisiä. Ensimmäinen sijaitsee rakennuksen koillisreunassa 3 m seinästä ja on kooltaan 1,7 m x 2 m. Toinen piisi sijaitsee rakennuksen luoteispuolella, ja siinä on hirsiarina. Molemmista piisistä löydettiin tiiltä. Rakennuksen seinävallit ovat näkyvissä, mutta seinähirret on ilmeisesti viety pois. Rakennus on ilmeisesti ollut kaksiosainen. Rakennus 3: P= 7365606 I= 3524618. Rakennuksen koko on 4,8 m x 4,4 m. Rakennuksessa on vielä huopakattoa jäljellä, ja seinähirretkin ovat varsin hyvin säilyneet. Katto on romahtanut rakenteen sisään. Kohteen itäseinällä on ikkuna ja eteläseinällä ovi. Oven vasemmalla puolella ulkoapäin nähtynä nurkassa on piisi. Rakennuksessa on käytetty ryssänkaulasalvosta, ja se hirsiseinät on tiivistetty kuntalla. Rakennuksesta löytyy myös tiiltä, ja se on todennäköisesti samanaikainen rakennus 2:n kanssa. Rakennuksessa käytettyjä puita ei ole kuorittu. Rakennus on todennäköisesti sauna, joka on ollut käytössä vielä rakennuksen 2 purkamisen jälkeenkin. Rakennus 4: P= 7365627 I= 3524613. Rakenteen koko on 3 m x 3m. Sen hirsirakenteita on näkyvissä, ja nurkat on naulattu kiinni pystypuihin tehdasvalmisteisin nauloin. Rakennuksen huopakattoa on jäljellä. Seinistä alin lounaisseinän hirsi on säilynyt. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin haastattelun perusteella. Paikalla on 1950-luvun alussa rakennetun savottakämpän jäännökset. Itse kämppä on myöhemmin purettu ja sen seinähirret on siirretty muualle. Rakennus 1 on ilmeisesti talli ja rakennus 2 asuinrakennus. Rakennus 3 tulkittiin saunaksi. Rakennus 4 on todennäköisesti joko huussi tai jonkinlainen varasto. Kohde sijaitsee Ryti-Kapustalammen rannalla. Rakennukset sijaitsevat kuivemmalla alueella, mutta ympäröivä maa on kosteaa jänkää. Rakennusten 1 ja 2 päällä kasvaa havupuita, ja rakennelma 4 sijaitsee aivan jängän laidassa, osittain vedessä. 3 Voimassa 2014-09-22T16:57:33 7017.609375 321.20738158
arkeologinenkohde_alue.3091 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3091 169684 {739AB77E-138F-4280-8F66-FA7F2F982D32} Alalampi savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 253 ei Kohteeseen kuuluu kolme rakennusta. Kohde näkyy vuoden 1970 peruskartalla. Rakennus 1: P= 7367207 I= 3522975. Kyseessä on maakellariksi. Se on rakennettu lammenpuoleisen rinteeseen. Kellarin koko sisältä on 2 m x 2 m, ja oven koko on 1,5 m x 2 m. Rakenteen seinät ovat osin murtuneet ja maata on valunut rakenteen sisälle. Kellarissa on ollut turvekatto- ja seinät, ja kattoturpeen alla on ollut vielä kattohuopaa. Oven karmista löytyy kaiverrus A.S. 04. Rakennus 2: P= 7367273 I= 3522970. Rakennuksen koko on 8 m x 15,5 m, ja sen pitkällä seinällä on ollut väliseinä noin rakennuksen puolessa välissä. Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastosta valleina, ja joissan kohdissa seinähirret pilkottavat. Kämpän on 1,5 m metriä syviä neliön ja suorakaiteen muotoisia kuoppia. Rakennus 3: P= 7367286 I= 3523018. Rakennus on kooltaan 3 m x 3 m. Se on kuoppa, jonka sisään sen yllä olleet laudat ovat romahtaneet. Kohde tulkittiin joko ulkohuussiksi tai varastorakennelmaksi. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin haastattelun perusteella. Kohteeseen kuuluu metsätyökämppä (rakennus 2) ja siihen liittyvät maakellari (rakennus 1) ja ulkohuussi (rakennus 3). Kämppä on siirretty Luusuan kylälle metsästysseuran kämpäksi 1970-1980-lukujen puolivälien tietämillä, ja on siellä edelleen pystyssä. Kohde sijaitsee Alalammen rannalla, metsäautotien vieressä. Maasto on melko kuivaa sekametsää, rakennus 2:n alue on heinittynyttä ja kuivaa. Rakennus 2:n ympärillä maastossa on runsaasti metalliromua, kamiinoja, piippuja jne. 3 Voimassa 2014-09-23T10:37:50 4434.96264648 301.3154716
arkeologinenkohde_alue.3092 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3092 169868 {C14B226D-E9C9-415A-88CD-84491A9D60FA} Vesala asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 213 ei Kohteessa on kahden rakennuksen jäännökset, joista toinen on ollut asuinrakennus ja toinen navetta. Rakennus 1: Asuinrakennus, jonka koko on 7 x 15 metriä. Rakennuksesta on jäljellä betoniset ja tiiliset perustukset, tulisija sekä joitain puurakenteita. Perustusten ympärillä on betonipalkkeja, joiden varassa on ollut mahdollisesti jonkinlainen lisäosa. Rakennus 2: Navettarakennus on ollut kooltaan 8 x 15 metriä. Siinä on betoniset perustukset. Pihalla on korkea aluskasvusto, jossa luonnonkukkien seassa kasvaa ruskoliljaa. Pihalla on myös maatalouskoneiden osia. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytynyt Metsähallituksen metsurin Markku Oinosen opastuksella. Vanhan asuinpaikan jäänteet. Kohde sijaitsee Lehmivaaran tilasta vajaat kaksi kilometriä eteläkaakkoon, vaaran päällä, Lamminahon talolle menevän tien itäpuolella. Paikalla on tuore kangas, jolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-08-14T09:39:01 2610.70947266 207.90524924
arkeologinenkohde_alue.3093 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3093 169874 {CB9BCC81-6140-4658-BE6F-4FB9A4C8D881} Tervasuo puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 185 ei Paikalla on pidempi haarautuva juoksuhauta ja pohjoisempana lyhyt pätkä juoksuhautaa. Pohjois-eteläsuuntainen juoksuhauta muodostaa loivan siksak-kuvion. Pohjaosa on kapea ja maaperä varsin kivinen. Valleineen hauta on reilun puolen metrin syvyistä. Haudasta lähtee länteen haara, jota pitkin pääsee rinteen alle. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytyi metsuri Markku Oinosen opastamana. Puolustusvarustuksia. Osa Salpalinjaa. Kohde sijaitsee Inarintien Salpalinjakohteista vajaat kaksi kilometriä luoteeseen, Tervasuon länsipuolisella kankaalla, huonokuntoisen metsäautotien pohjoisreunassa. Paikalla on kuivahkoa mäntykangasta, jolla kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-10-31T13:11:39 4060.96386719 302.85331044
arkeologinenkohde_alue.3094 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3094 171797 {064DC620-BC68-4C58-91BA-5EDA6067611E} Uusijänkkä hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Alakohde 1 Hiilimiilu Reiska no.171794 x=3376356, y=7450252 Kohteessa on hiilimiilu, jonka kehävalli on 7 metriä halkaisijaltaan ja leveydeltään metrin. Valli kohoaa ympäröivästä maastosta noin 70cm. Vallin rajaama alue on 50 cm alempana ympäröivää maastoa. Päällä kasvaa nuoria koivuja, ympärillä kuusia ja mäntyjä. Alakohde 2 Hiilikumpu Reiskano.171788 x=3376353, y=7450250 Kohteessa on 5 metriä halkaisijaltaan oleva turpeen peittämä kumpu joka on ilmeisesti maata tai hiiltä. Alakohde 3 Kuoppa1 Reiskano.171790 x=3376348, y=7450258 Kohteessa on 3 metriä halkaisijaltaan ja 2 metriä syvyydeltään oleva kuoppa. Alakohde 4 kuoppa 2 Reiskano.171791 x=3376354, y=7450262 Kohteessa on 3 metriä halkaisijaltaan ja 2 metriä syvyydeltään oleva kuoppa. Alakohde 5 kuoppa 3 Reiskano.171792 x=3376361, y=7450263 Kohteessa on 5 metriä halkaisijaltaan ja 4 metriä syvyydeltään oleva kuoppa. Kuopan reunassa turve vielä katkeaa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen alakohteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Hiilimiilu jonka ympärillä on rakenteeseen liittyviä kuoppia ja ilmeinen hiilikasa. Kohde sijaitsee tuoreen kankaan moreenimaalla, jossa kasvaa mäntyä. Länsipuolella on Uusijänkkä niminen suo. Kohteen pohjoispuolitse kulkee polku. 3 Voimassa 2014-10-17T08:59:08 284.35742188 63.42655278
arkeologinenkohde_alue.3095 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3095 172159 {E62C9506-4214-4474-9774-FC617D9C2BAE} Nimetönsuo 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 118 ei Kohde käsittää puretun metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on kahden rakennuksen puretut jäännökset. Itäisemmästä rakennuksesta on jäljellä noin 14m x 8,5m kokoinen matala maapenkki jossa kasvaa koivuja. Rakenteen sisällä on pieniä kuoppia. Paikalla on öljykanisteri ja hieman muuta ruostunutta metallia. Toisesta rakennuksesta on jäljellä noin 9m x 9m kokoinen epäselvä pohja. Kohde rajautuu noin 50m x 80m kokoiselle alueelle kumpareen länsiosaan. Kohde tarkastettiin 3.6.2014 ja se havaittiin SutiGIS -tietojärjestelmästä. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1950 -luvulta. Kohde sijaitsee pienehköllä moreenikumpareella. Metsä on noin 50-vuotiasta mänty-koivu sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:56:42 3797.01464844 248.96669937
arkeologinenkohde_alue.3096 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3096 172163 {1F1EBC7A-A40D-4F4C-99C6-FA54BE056550} Loukkolampi 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 149 ei Kohde käsittää puretun metsätyökämpän epäselvät jäännökset. Jäljellä on kaksi epäselvää rakennuksen pohjaa. Itäisempi on noin 4,5m x 8,5m kokoinen suorakulmainen rakennuksen jäännös. Jäljellä on maapenkki jonka sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Itäisempi on hyvin epäselvä tasainen rakennuksen pohja jossa on reunoilla joitain epäselviä maarakenteita. Kohde rajautuu noin 30m x 10m kokoiselle alueellee rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.6.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä ovat luultavasti pienen puretun metsätyökämpän jäännökset. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, metsä on noin 30-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:56:58 261.36450195 76.53314702
arkeologinenkohde_alue.3097 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3097 169693 {04E5D89E-764F-41DB-BE02-2A8343BE8E68} Pönkkälä räkkäsuoja jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 265 ei Kohteeseen kuuluu kuusi rakennusta ja poroaidan jäännöksiä. Räkkäsuoja 1: P= 7369962 I= 3522715. Räkkäsuojan koko on 8,5 m x 5,7 m x 1,5 m. Rakenteen korkeus on mitattu sen keskeltä, korkeimmalta kohdalta. Rakennus on koottu pelkkahirsistä, joissa on tasasalvos. Seinissä on säilynyt kuudesta seitsemään hirsikertaa. Katossa on ollut kattohuopaa, ja katto on osin säilyneenä romahtanut rakennuksen sisään. Oviaukko sijaitsee pohjoispäädyssä. Rakennuksen koilliskulmasta lähtee poroaitaa, joka on ilmeisesti kiertänyt räkkäsuojien ympärillä, muodostaen pihamaisen alueen. Räkkäsuoja 2: P= 7369961I= 3522706. Rakenteen koko on 6,9 m x 8,1 m x 1,4 m. Rakenteen korkeus on mitattu sen keskeltä, korkeimmalta kohdalta. Rakennus on koottu pyöröhirsistä, ja niissä on käytetty tasasalvosta. Seiniä on säilynyt neljästä kuuteen hirsikertaa. Seinää on tilkitty puulla rakennuksen sisäpuolelta. Katossa on ollut kattohuopaa. Katto on säilynyt melko hyvin, mutta osin se on myös romahtanut rakennuksen sisälle. Räkkäsuoja 3: P= 7369945I= 3522701. Suoja koko on 7,3 m x 8 m. Se on luultavasti vanhempi kuin suojat 1 ja 2. Rakenteen seinävallit ovat säilyneet, ja jonkin verran hirsiäkin pilkottaa maata. Kattohirsiä erottuu maasta romahtaneena rakennuksen sisään. Rakennus 1: P= 7369930 I= 3522686. Kooltaan 6 m x 6 m. Sen luoteiskulmassa on piisi, jonka koko on 2 m x 2 m. Rakennuksen pohja erottuu maavalleina, ja kuntan alla on vielä näkyvissä pyöröhirsiä. Osa rakennuksen seinästä on romahtanut maahan niin, että ne ovat vielä näkyvissä. Rakennus on luultavasti ollut porokämppä, ja liitty todennäköisesti viereisiin räkkäsuojiin. Rakennusten 1 ja 2 välissä on saattanut olla rakennus, sillä niiden välissä maassa erottuu hirsiä muodostaen mahdollisen rakennuksen länsilinjauksen. Rakennus 2: P= 7369911 I= 3522680. Kooltaan 5,8 m x 4,3 m. Kyseessä on mahdollinen rakennuksen jäännös. Sen lounaiskulmassa on erotettavissa mahdollinen piisi. Seinälinjat erottuvat matalana vallina maassa. Rakennelman keskeltä on kaivettu maata ilmeisesti seinälinjoille. Rakennuksen päällä oleva kuusi on istutettu 1920-30 luvulla. Rakennus 3: P= 7369912 I= 3522672. Koko on 8 m x 8,8 m. Piisin paikkaa ei havaittu. Rakennus on tehty pyöröhirsistä, joista alin hirsikerta on vielä maassa näkyvissä. Hirsien päät on hakattu kirveellä. Rakennuksen oviaukko on sijainnut pohjoisseinällä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin haastattelun perusteella. Paikalla on sekä räkkäsuojia että porokämppiä. Osa paikalla havaituista rakenteista on saattanut olla käytössä vielä 1970-80 -luvuilla. Kohde Kemijärven eteläosassa, Iso Petäjävaanra luoteisrinteellä. Kohde sijoittuu aluueella kulkevan metsäautotien ja suon välisellä metsäiselle alueelle hakkuuaukion länsipuolelle. 3 Voimassa 2014-09-23T13:13:41 3218.32543945 268.57022857
arkeologinenkohde_alue.3098 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3098 169935 {496FACC5-77EA-43A1-B7B1-2E78AAEE45C0} Siikajoki 3 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 198 ei Paikalla todettiin parakkikämpän ja saunan jäännökset. Sauna: P= 7364614 I= 3519173 . Saunan koko on 5 m x 5 m. Sen seinähirsiä on jonkin verran säilynyt, erityisesti eteläseinässä, jossa on vielä jäljellä viisi hirsikertaa. Katossa on käytetty kattohuopaa. Kattohirsiä on romahtanut osin rakennuksen sisään, osin eteläisen seinän päälle. Rakennuksen nurkat on tehty tasasalvoksella, ja seinät on vielä tiivistetty kuntalla. Kiuas on ilmeisesti ollut lounaiskulmassa, mutta kivet on nyt viety muualle. Kiukaan yläpuolelle kattoon on kiinnitetty metalli- ja eristelevyä. Ovi on sijainnut rakennuksen länsiseinällä. Ilmeisesti saunan hirsiä on myöhemmin käytetty muuhun, sillä niitä on sahattu. Rakennus: P= 7364655 I= 3519157. Rakennuksen koko on 8,5 m x 18 m. Piisi sijaitsee rakennuksen itäseinän tuntumassa. Seinälinjat erottuvat lähinnä maavalleina, mutta alin hirsikerta on vielä paikoin näkyvissä. Rakennus on ollut jaettuna kahteen osaan, ja länsipuolen itäseinän vierestä kuopasta löytyi kamiina. Rakennuksen väliseinän läheisyydestä löytyi ovi, joka saattaa ollut osa ns. elämän luukkua. Saunan ja rakennuksen lisäksi alueelta havaittiin mahdollisen parakkikämpän pohja , oka sijaitsee rakennuksen itäpuolella, lähellä soratien reunaa. Tämä alue on täysin avoin ja heinittynyt, mutta mahdollisen parakkikämpän kokoa oli mahdoton mitata. Vuoden 1970 peruskarttaan alueelle on merkitty talous- tai varastorakennus kun taas vuoden 1991 peruskarttaan niitä on merkitty kaksi. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Sauna ja parakkikämppä. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa virtaavan Siikajoen pohjoisrannalla, Puurosuvannon kohdalla. Kohteen eteläpuolella kohoaa Kolmiloukkostunturi. Kilometrin päässä itään on Siikajärvi. Kohteen pohjoispuolella kulkee Siikajärvi-Suorsa -soratie. Alue on kosteaa mäntykangasta, jossa kasvaa varttunutta mäntyä ja kuusta. Kämpän alue on avoimempaa ja heinittynyttä. 3 Voimassa 2014-09-25T15:02:40 6068.14282227 289.87913838
arkeologinenkohde_alue.3099 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3099 169947 {71D3DBA9-15F8-401D-8601-8735F64EBD3C} 320010297 Morkankangas 2 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 232 ei Kohteen on löytänyt Hannu Kotivuori, joka inventointiraportin karttaotteen mukaan havaitsi alueelta 10 pyyntikuoppaa, jotka muodostivat jonon kankaan itäreunalle. Vuoden 2014 inventoinnissa alueelta dokumentoitiin vain 8 pyyntikuoppaa, jotka myös ovat sijoittuneet kankaan itäreunalle. Pyyntikuoppa 1: P= 7419574 I= 3500759. Kuoppa erottuu maastossa selkeästi. Se on ovaalinmuotoinen, koillis-lounaissuuntainen. Kuopan pituus on 4,5 m, leveys 3,7 m ja syvyys 70 - 80 cm. Kuopan keskellä kasvaa koivu. Kairanäytteessä kuopasta tuli noin 5 cm:n paksuinen huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 2: P= 7419640 I= 3500714. Kuoppa erottuu maastosta kuopanteena, jonka ympärillä on melko selkeät vallit. Kuopan ympärillä on mäntyjä. Kuopan pituus on 7 m ja leveys 5,7 m. Kuopan syvyys on 90 cm. Pyyntikuopasta 9 m koilliseen on ilmeisesti hiekanottokuoppa, joka muistuttaa pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 3: P= 7419730 I= 3500687. Kuoppa on pyöreä ja matala. Eikä se välttämättä ole pyyntikuoppa. Huuhtoutumiskerros on selkeä, reilu 5 cm. Koko laskevasta reunasta laskevaan reunaan 6 m. Pyyntikuoppa 4: P= 7419492 I= 3500812. Kuopan halkaisija on 4,3 m. Pyyntikuopan koillisreunassa on kanto. Kuopan sisäreunat ovat enemmän suorakaiteen kuin ympyrän muotoiset. Kuoppa erottuu selvästi maastossa. Sen syvyys on noin 80 cm. Pyyntikuoppa 5: y= 7419454 I= 3500889. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja melko matala. Sen pohjoisreunalla on erotettavissa matala valli. Kuopan eteläreuna on tuhoutunut tien teossa. Kuopan halkaisija on 4,5 m ja syvyys noin 40 cm. Kuopan ympärillä kasvaa mäntyä. Kairanäytteen perusteella kuopassa ei ole selkeää huuhtoutumiskerrosta. Muutamassa kohdassa kairattaessa huuhtoutumiskerroksen päällä oli hiekkaa 5-20 cm, eikä kyseessä ole välttämättä pyyntikuoppa. Pyyntikuoppa 6: P= 7419395 I= 3500932 . Pyöreän kuopan keskikohta on suorakaiteen muotoinen itä-länsisuunnassa. Kuoppa on halkaisijaltaan 4,7 m. Kuopan koillisreuna on jäänyt osin tien alle. Kuopassa ei ole selkeitä valleja. Kuopan syvyys 1,1 m. Se erottuu selvästi maastosta. Kuopassa on huuhtoutumiskerrosta noin 5 cm, ja sen alla on nokista maata saman verran. Kuopan reunoilla on myös hiilensekaista maata. Pyyntikuoppa 7: P= 7419342 I= 3500929. Kuoppa on pyöreä, laakea, maljamainen ja matala. Sen halkaisija on 5 m. Kuoppa muistuttaa pyyntikuoppaa nro 3. Sen syvyys on 70 cm. Kuopan ympärillä kasvaa mäntyjä. Pyyntikuoppa 8: P= 7419441 I= 3500796. Kuoppa on suorakaiteen muotoinen itä-länsisuunnassa. Sen koko on 2,8 m x 1,8 m, syvyys 80 cm. Kuoppa erottuu maastosta hyvin. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on aiemmin tunnettu muinaisjäännös, ja merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin. Paikalla on esihistorialliselle ajalle ajoittuva pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Kemijärven pohjoisosassa, Javaruksen kylän eteläpuolella, Javarusjärven ja Hauta-Morkan väliin jäävällä hiekkakankaalla. Kuopat sijoittuvat jonomaiseen muodostelmaan kankaan päälle, ja ne ovat osittain jääneet kankaalle rakennetun tien alle tai ovat aivan sen laidoilla. Pyyntikuoppajärjestelmä rajautuu pohjoisessa hiekanottokuoppaan ja etelässä Hauta-Morkan järveen. Maasto on kohteen alueella melko kuivaa sekametsää, josa näkyvyys on kuitenkin suhteellisen hyvä. Pääosin kuopat erottuvat maastossa hyvin. 3 Voimassa 2014-09-25T16:46:29 39942.08520508 1188.56266987
arkeologinenkohde_alue.3100 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3100 169950 {FA63E64E-7247-49E6-9112-0CDD2362A909} 320010298 Hauta-Morkka kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 222 ei Kohteen on löytänyt Hannu Kotivuori vuosien 1989 ja 1990 inventoinneissaan. Vuoden 2014 inventoinneissa rannassa olevalle mökille johtavalta hiekkatieltä havaittiin kaikkiaan kymmenkunta kvartsi-iskosta. Iskokset löytyivät kohdasta, joka ilmeisesti toimii mökkiläisten autojen kääntöpaikkana ja pysäköintialueena. Tältä alueelta kasvillisuus on kulunut kokonaan pois jättäen paljaan hiekan esille. Kaikkiaan löytöjän tuli arviolta 40-50 neliön alueelta. Havaittujen löytöjen joukosta ei havaittu yhtään selkeää esinettä. Löytöjä ei otettu talteen. On täysin mahdollista että tämä kohde on samanaikainen kuin viereinen pyyntikuoppaketju, jolloin nämä kaksi kohdetta muodostaisivat yhden toiminnallisen yksikön. Inventoinnin yhteydessä ei käyty mökkien pihoilla, koska niissä pihat olivat nurmella eikä löytöjä olisi havaittu suoraaan maanpinnalta. Alueelle ei tehty yhtään koepistoa tai -kuoppaa. Koska löytöjä tuli vain tieltä, jossa maanpinta on rikkoontunut, ei kohteen todellinen laajuus ole tiedossa. Tässä inventoinnissa kohteen laajuus on määritelty topografian perusteella tiealuetta laajemmaksi. Jotta saataisiin varma tieto alueen laajuudesta ja siitä, jatkuuko kohde myös aivan rantaan nykyiselle kesämökkitontille, olisi kohteella suoritettava koekaivaukset. Kohde on aiemmin tunnettu muinaisjäännös, joka on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin. Paikalla on esihistorialliselle ajalle ajoittuva leiri- tai asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kemijärven luoteisosassa, Javaruksen kylän kaakkoispuolella olevan Hauta-Morkka -nimisen järven luoteisrannalla. Kohteen luoteispuolella on Morkankanggas, jolta tunnetaan 8 pyyntikuopan ketju. Asuinpaikka sijaitsee harjun alapuolella, lähellä järven rantaa, jossa on kesämökkejä. Alue on hiekkapohjainen, mutta sen eteläpuolella on pieni kosteikko. 3 Voimassa 2014-09-26T10:21:47 2093.11547852 192.36252521
arkeologinenkohde_alue.3101 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3101 170985 {BD8AA07B-F8D3-4B8F-82FC-9F36FBA43A8F} Petäjävaara ampuma-asema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 210 ei Kohteeseen kuuluu 23 ampuma-asemaksi ja 2 taisteluhaudaksi tulkittua rakennelmaa. Ampuma-asema 1: P= 7362228 I= 3508591. Paikalla on laakakivistä ladottu ampuma-asema, joka on L-kirjaimen muotoinen. Aseman syvyys on max. 1,5 m ja sivujen pituudet noin 4 m ja 3 m. Kulkuaukko asemaan on L-kirjaimen päässä, etelänurkassa. Ampuma-asema 2: P= 7362151 I= 3508687. Paikalla on puoliympyrään kasattuja kiviä. Kiveys osoittaa alarinteeseen. Kivien taakse on kaivettu pieni kuoppa ampujalle. Kuopan halkaisija on noin 1,5 m. Ampuma-asema 3: P= 7362141 I= 3508705. Kohde on samanlainen kuin ampuma-asema 2, mutta kapeampi; puoliympyrän halkaisija on noin 1 m. Ampuma-asema 4: P= 7362139 I= 3508741. Kohde on rakenteeltaan samanlainen kuin edelliset ampuma-asemat. Sen kuoppa on kuitenkin enemmän neliömäinen, ja sen halkaisija on noin 1 m. Ampuma-asema 5: P= 7362082 I= 3508804. Asema on muodoltaan suorakulmainen, ja sen yksi sivu on avoin. Aseman alarinteeseen osoittavalla reunalla on kivistä rakennettu suoja. Ampuma-asema 6: P= 7362046 I= 3508814. Asema on samanlainen kuin ampuma-asema 5. Se sijaitsee aivan voimalinjan vieressä. Ampuma-asema 7: P= 7362011 I= 3508852. Asema on samanlainen kuin edelliset. Ampuma-asema 8: P= 7361942 I= 3508879. Asema on rakenteeltaan samanlainen kuin edelliset ampuma-asemat. Ampuma-asema 9: P= 7361918 I= 3508866. Asema on rakenteeltaan samanlainen ampuma-asema 8, paitsi että siinä ei ole selkeää kiveystä. Ampuma-asema 10: P= 7361881 I= 3508881. Asema sijaitsee edellisiä ampuma-asemia hieman alempana rinteessä. Ampuma-asema 11: P= 7361820 I= 3508869. Aseman päältä on ajettu motolla. Ampuma-asema 12: P= 7361775 I= 3508855. Asema on hieman ison M-kirjaimen muotoinen. Siinä ei ole selkeää kiveystä. Aseman leveys on noin 3 m. Ampuma-asema 13: P= 7361768 I= 3508852. Aseman päälle on heitetty hakkuutähdettä. Ampuma-asema 14: P= 7361738 I= 3508849. Asema on muodoltaan kapea ja syvä. Ampuma-asema 15: P= 7361706 I= 3508849. Asema on muodoltaan pieni ja syvä. Ampuma-asema 16: P= 7361660 I= 3508844. Asema on 6 metriä leveä rinteen suunnassa Siinä ei ole kiveystä. Ampuma-asema 17: P= 7361722 I= 3508801. Asema on muodoltaan pieni ja pyöreä, ja se sijaitsee hakkuualueen reunassa. Ampuma-asema 18: P= 7362213 I= 3508683. Ampuma-asema 19: P= 7362214 I= 3508683. Sijaitsee aivan ampuma-asema 18:n kanssa vierekkäin pienen kumpareen päässä, osoittaen alarinteeseen. Molempien asemien rinteen puoleiset reunat on kivetty. Ne ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan noin 1 m levyisiä. Ampuma-asema 20: P= 7362260 I= 3508645. Aseman kulkukäytävä on ylärinteen puolella. Käytävää lukuunottamatta asema on pyöreä. Sen halkaisija on 1,5 m, ja siinä on kivetty reuna. Ampuma-asema 21: P= 7362325 I= 3508623. Aseman reunat on ladottu kivistä, ja sen yhdellä reunalla on suuri maakivi. Ampuma-asema 22: P= 7362359 I= 3508642. Aseman reunat on ladottu kivistä, ja se sijaitsee kivikossa. Kiveyksen krokeus on noin 1 m, ja se osoittaa alarinteeseen päin. Ampuma-asema 23: P= 7362391 I= 3508668. Aseman reunat on ladottu kivistä. Sen rakentamisessa on käytetty hyväksi maakiviä. Taisteluhauta 1: P= 7362111 I= 3508775. Taisteluhauta on mitattu kolmena pisteenä, joista erottaa sen muodon. Hauta on L-kirjaimen muotoinen, ja sen sivujen pituudet ovat noin 5 m ja 6 m. Haudan syvyys on noin 60 cm. Taisteluhauta 2: P= 7361976 I= 3508886. Taisteluhauta on mitattu kolmella pisteellä, ja se on muodoltaan L-kirjain. Haudan syvyys on noin 70 cm. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin haastattelun perusteella. Luultavasti saksalaisten rakentamia ampuma-asemia. Kohde sijaitsee Kemijärven eteläosassa, Rovaniemen rajan tuntumassa Petäjävaaran laella ja rinteessä. Kohde kulkee noin pohjois-eteläsuunnassa Petäjävaaran huipun itäreunalla. Kohteen poikki kulkee voimalinja, ja Niloksen metsätie kulkee kohteen luoteispuolella Petäjävaaran juuressa. Maasto on melko helppokulkuista havumetsää. Metsässä kasvaa pääasiassa mäntyä, mutta myös kuusta. Aluskasvillisuus koostuu puolukasta, mustikasta ja sammalesta. Maasto on kumpuilevaa ja paikoin varsin kivistä. Kohde rajoittuu pohjoisessa kallioiseen ja erittäin kivikkoiseen alueeseen ja etelässä Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien rajalle. Kohteen lounaispuolella on hakkuuaukea ja länsipuolella kosteampaa metsää. 3 Voimassa 2014-10-20T14:08:01 63403.13354492 2048.64058488
arkeologinenkohde_alue.3102 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3102 169175 {9CD953A5-906E-4B7F-8FC7-E1ABF3249D8F} 1000028144 Isokari bunkkeri 2 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2127 Suojahuoneet, erittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty ei Betonibunkkeri, jonka päällä puurakenteinen torni. Katon ulkopintaan valettu sisään särmikkäitä kiviä. Katolla punaisia ilmastointiventtiilejä. Bunkkerissa kaksi sisäänkäyntiä ja kaksi erillistä huonetta, jotka yhdistää seinässä oleva luukku. Toinen huoneista on hyvin pieni. Bunkkerin sisällä ja sen ympäristössä on roskia. Bunkkeri, torni ja lähiympäristö. Inventointi 16.6.2011 H. Jansson & T. Lindholm inventointikuvat: 356-468 Tulenjohtobunkkeri, II maailmansota. Metsän ympäröimä kallio. 3 Voimassa 2014-06-10T15:57:37 208.8425293 54.11328309
arkeologinenkohde_alue.3103 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3103 172130 {61715A0E-3D54-4758-9919-95B3D2C4D522} Ylinen Aittojärvi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 181 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Ylisen Aittojärven koillispäässä n 150 m päässä Venäjän vastaiselta rajalta. Järven itäreunaa kulkee lähes pohjois-eteläsuuntainen harju. Asuinpaikka on harjun ja järven väliin jäävällä tasaisella hiekkamuodostumalla vanhan rantatörmän päällä. Kivikaudella paikka on sijainnut lounaaseen avautuvan lahdelman rannalla. Fossiloitunut rantatörmä vaikuttaa kuitenkin melko nuorelta ja ilmeisesti Aittojärven pinta on asettunut nykyiselle tasolleen vasta melko hiljattain mahdollisesti uittoon liittyvien vedenpinnanmuutosten yhteydessä. Löytöinä paikaltaan saatiin iskettyä kvartsia. Kaikki löydöt ovat tuulenkaadosta n 16 m rantatörmästä sisämaahan. Aluerajaus on topografiaan perustuva arvio. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. 3 Voimassa 2014-11-06T12:58:47 5315.70019531 340.22995513
arkeologinenkohde_alue.3104 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3104 172136 {7761DD38-3BA3-419A-AD8A-423C1CFF0A9B} Ylinen Aittojärvi 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 180 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Ylisen ja Alisen Aittojärven välisen joen pohjoisrannalla. Ylisestä Aittojärvestä laskevan kosken alapuolella on suvanto, jonka kohdalla asuinpaikka on. Erodoituneesta jokitörmästä valui palaneita kiviä (2 kpl). Seulottaessa paikalta löytyi kvartsi-iskos. Törmän päälle avatuista koepistosta kahdesta löytyi kummastakin kvartsi-iskos. Lisäksi toisessa koepistossa tuli vastaan tiheä kiveys n 15 cm syvyydessä. Lapiotunnustelujen perusteella ympärillä ei ole luontaista kivikkoa, joten kyseessä lienee kivetty liesi tai muu rakenne. Piston kaivaminen jätetiin kesken rakenteen säästämiseksi. Aluemainen. Arvio topografisin perustein. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjainen etelään avautuva joen törmä, jonka päällä viettävä rinne. Kasvillisuus suopursua, kangasmetsää. 3 Voimassa 2014-11-06T12:46:01 1106.35351562 148.60220806
arkeologinenkohde_alue.3105 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3105 172138 {77E7DD56-6E32-436D-A8D8-2309F9B1040D} Alinen Aittojärvi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 181 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Alisen Aittojärven luoteispäässä. Venäjän raja kulkee kohdalta n 150 m päässä. Järven länsirantaa kulkee harju. Asuinpaikka on harjun ja järven väliin jäävällä hiekkapohjaisella mäntykankaalla muinaisrannan päällä. Muinaisrantamuodostuma vaikuttaa vanhalta, kenties järven pinta on laskenut jo kivikaudella. Rantatörmän päälle tehtiin kolme koepistoa n 6-10 metrin välein, joista kahdesta löytyi iskettyä kvartsia. Etäisyys vesirajaan on löytökohdalta n 25 m ja harjuun n 16 m. Aluerajaus on tehty harjun ja muinaisrannan väliin topografisin perustein. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjainen tasainen mäntykängas harjun kainalossa muinaisrannan päällä. 3 Voimassa 2014-11-06T12:54:47 1393.49902344 152.77034548
arkeologinenkohde_alue.3106 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3106 172165 {6CEBDBF7-D811-4BE6-B947-9AD3D139D1DB} Alinen Aittojärvi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 180 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Alisen Aittojärven lasku-uoman itäpuolella. Paikka on pohjoiseen viettävää hiekkapohjaista varttunutta mäntyä kasvavaa kangasta. Rannan lähellä on matala muinaisranta, jonka päällä asuinpaikka on. Paikalle tehtiin kaksi koepistoa, joista kummastakin tuli runsaasti löytöjä. Itäisempi pisto (luettelossa koepisto A) tehtiin kodanpohjan varmistamiseksi. Rakenne on pyöreä matala painanne, jonka halkaisija valillta vallille on n 4 m. Kohta on esitetty alakohdepisteenä. Painanteesta tuli heti turpeen alta runsaasti palanutta luuta ja kvartsia tummanruskeasta likamaasta. Koepistoa ei kaivettu pintaa syvemmälle runsaan löytömäärän vuoksi. Toinen löydöllinen pisto (koepisto B) on tästä n 6 m länteen. Alue on paikoin kumpuilevaa kangasta. Idemmäs rajavartoiden polku-uralle kaivettiin painaumaan kolmas pisto, joka oli löydötön. Kyseessä lienee luontainen painauma. Idempänä Perttiaholle nousevan rinteen juurella on pieni luontainen tasanne, jolle tehdystä koepistosta löytyi myös iskos (koepisto C). Tasanteen ja edellä kuvatun asuinpaikan pääalueen välillä on matalampi kosteikko. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka, jossa kodanpohja. 3 Voimassa 2014-11-13T12:03:05 4898.85742188 394.71821437
arkeologinenkohde_alue.3107 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3107 169991 {AA38CFBC-8B6E-4C19-A3D5-1FDD766F7C50} Kämppäkangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Paikalla on kolmen rakennuksen jäänteet. Rakennus 1: Pohjan koko on 5 x 6 metriä. Jäljellä on romahtanut hirsikehikko, josta kulmassa on noin viisi hirsikertaa jäljellä. Päällä on hieman huopaa. Rakennus 2: Pohjan koko on 10,5 x 7,5 metriä. Pohjan lyhyellä sivulla on lisäosa. Perustukset ovat kiviset. Nurkassa on hieman hirsijäänteitä ja keskellä on massiivinen kivistä ladottu kiuas. Pohjaan liittyy syvempi kellariosio. Pohjan päällä kasvaa koivuja. Rakennus 3: Pohjan koko on 4,5 x 4 metriä. Nurkassa on suuri kiuas. Länsipuolella on porraskivet. Kirveellä veistettyjä hirsirakenteiden jäänteitä on jäljellä noin kuusi hirsikertaa. Kohteen rajaus on aluemainen. Asuinrakennus on merkitty erillisellä pisteellä. Vanhaan metsätalouskarttaan on merkitty tälle paikalle kämppä. Metsätyökämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Ukonjärven länsirannalla, ojitettujen soiden ympäröimällä kuivahkolla kankaalla, jolla kasvaa uudistuskypsää männikköä. 3 Voimassa 2014-07-08T08:27:01 598.90185547 141.84489051
arkeologinenkohde_alue.3108 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3108 169994 {E87521E8-EDEE-4417-929D-B1ACE1A30B61} Korpikoski kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: Pohjan koko on 8 x 11 metriä. Seinälinjat erottuvat selvästi. Pohjan ympärillä on kuoppia.Pohjan toisessa reunassa on kivistä kylmämuurattu, kookas uuni. Pohjaan liittyy myös kellarikuoppa. Rakennus 2: Mitat ovat 4,5 x 3,5 metriä. Seinistä on jäljellä parhaimmillaan yhdeksän hirsikertaa hyvälaatuista kiertynyttä hirttä. Yksi seinä on romahtanut ja muut ovat kallistuneet. Oviaukon yläkarmi on rinnankorkeudella. Pieni ikkuna on joelle päin. Nurkassa, ovesta vasemmalle, on iso kivikiuas. Oven sisäkarmiin on kaiverrettu nimikirjaimet C.K. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytyi vanhan metsätalouskartan perusteella, johon tälle paikalle on merkitty kämppä. Uittokämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Lusikkasuon kaakkoispuolella, Ukonjoen länsirannalla, Korpikosken kohdalla. Paikan ohi kulkee retkeilyreitti Karhunpolku. Puusto on nuorta kasvatusmetsä, joka koostuu männyistä ja lehtipuista. Paikalla kasvaa runsaasti katajaa. 3 Voimassa 2014-07-11T07:19:15 87.16015625 69.81079929
arkeologinenkohde_alue.3109 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3109 170050 {94140C16-3C7F-48A9-81D4-C9CD55B85BB5} Kaitajärvi 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 190 ei Alue koostuu viidestä eri kohteesta. Vuoden 1970 peruskarttaan on merkitty rakennus 1, sauna ja kellari. Vuoden 1991 peruskarttaan kohdetta ei ole enää merkitty. Rakennus 1: P= 7360956 I= 3517892. Kohteen koko on 8,4 m x 20 m. Rakennuksen sisällä kasvaa tiheä taimikko, mikä vaikeuttaa sen havaitsemista. Rakennuksen koillispäässä on piisi, joka on rakennettu kivistä, tiilistä ja betonista. Rakennuksessa on kivijalka. Rakennuksen koillisreuna ei erotu maastossa. Sauna: P= 7360963 I= 3517858. Kohteen koko on 5 m x 4,7 m. Rakennuksessa on kivijalka ja pohjoisnurkassa kiuas. Saunan ulkopuolella itäseinällä on toinen kivikasa, joka saattaa koostua kiukaasta poistetuista kivistä. Myös saunan pohjoispuolella on kivikasa, jossa saattaa olla kiuaskiviä. Saunan pohjois- ja lounaisnurkissa on säilynyt alin hirsikehikko, jotka on perustettu kivijalan varaan. Kiukaan koko on nykyään noin 1 m x 2 m. Leimapuu: P= 7360970 I= 3517881. Kohde on mänty, jossa on kaksi pilkkaa, joissa molemmissa yksi kruunun leima. Pilkat ovat jonkin verran umpeenkasvaneita. Vesipasa: P= 7360928 I= 3517959. Kohteen koko on 2 m x 0,75 m x 1,1 m. Vesipasa on huonokuntoinen, sillä sen toinen pitkä sivu puuttuu kokonaan. Vesipasassa on käytetty neljää metallivannetta. Vesiluukku on ollut päällä, mutta nyt sekin puuttuu. Pasan toisen pään keskellä alhaalla on veden ulostuloaukko. Pasa on jätetty järven rantaan. Kellari: P= 7360907 I= 3517938. Kohteen koko on 4 m x 6 m oviaukon kohdalta sisään mitattuna. Kellarin sisäkoko on 4 m x 4,5 m. Kellarin ulkopuolella on parin metrin mittainen kivetty käytävä, joka alkaa 1,5 m ennen oviaukkoa. Kellarin syvyys on maksimissaan 1,5 m. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin haastattelun perusteella. Paikalla on savottakämppä siihen liittyvine rakennuksinen. Vesipasa luultavasti myös liittyy tähän. Kohde liittyy mahdollisesti Kallio-ojassa sijaitsevaan tammeen. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa, Kaitajärven luoteisnurkassa, järven ja Kallio-ojan muodostamassa nurkkauksessa. Siikajärvi-Suorsan metsäautotie kulkee kohteesta 300 metriä itään, ja tiestä haarautuva pienempi metsäautotie kulkee kohteelle saakka etelästä. Kohde sijaitsee loivassa rinteessä, joka laskee järveä kohti. Maasto on rakennuksen ympärillä kuivaa ja melko avointa. Rakennuksen alue itsessään on tiheää taimikkoa. Muut kohteen rakennelmat sijaitsevat kosteammalla ja runsaskasvuisemmalla metsäalueella. Aluskasvillisuus on täällä runsasta, ja koostuu pääasiassa mustikasta, variksenmarjasta ja katajasta. 3 Voimassa 2014-09-29T15:14:54 5381.55761719 359.57601628
arkeologinenkohde_alue.3110 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3110 170058 {2E4969A4-E8D1-4750-B830-329C515B8AFD} Kalliojärvi 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 195 ei Kalliojärven eteläpään itärannalla kulkee metsäkoneura, jolta havaittiin yksi kvartsi-iskos. Lisäksi ajouralta löydettiin muutama palaneen luun muru. Koneuran väliin jäävälle alueelle kaivettiin koepisto, jonka kulmassa havaittiin punertavan ruskeaa ja tahmeaa maata, joka sisälsi runsaasti palanutta luuta. Koepiston koko oli 40x30 cm. Likamaaläntti peitti kuopasta lopulta reilun kolmanneksen. Läntti näytti selvästi jatkuvan edelleen kaivamattomalle alueelle. Luuta oli kuopassa todella runsaasti, eikä kaikkea saatu talteen. Koekuopassa likamaan päällä oli 2-3 cm huuhtoutunutta maata, joissakin kohdissa hieman vähemmän. Huuhtoutumiskerroksen alla likamaata oli paksuimmillan 10 cm ja sen sisällä tumman möhnän kerros, jonka paksuus oli noin 2 cm, ja siinä luuta oli tiheimmin. Luuta oli kuitenkin myös vaaleassa likamaassa. Alueelle kaivettiin yhteensä 5 koepistoa, joista vain yhdestä, edellä mainitusta, tuli löytöjä. Kaikki koepistot kaivettiin koneuran länsipuolelle, järven puolelle. Kvartsi-iskoksen löytöpaikan koordinaatit: x= 3517690 Y= 7358265. Koepiston koordinaatit: x= 3517681 y= 7358280. Kohde on rajattu löytöjen ja maaston muotojen perusteella. Kohde löydettiin uutena maastosta. Kyseessä on todennäköisesti pienialainen esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan Kalliojärven itärannalla, järven eteläosassa oleivan kapeikon kohdalla. Kalliotunturi nousee kohteen koillispuolella. Maasto on kuivahkoa kangasmetsää. Löydöt tehtiin rannan tuntumassa kulkevasta metsäkoneurasta. Aluskasvillisuus koostuu varvikosta, jossa on variksenmarjaa, mustikkaa ja puolukkaa, sekä sammalesta. Ympäristö on havumetsää, pääasiassa melko nuorta mäntyä. Maasto on kohteessa varsin tasaista, mutta nousee pian melko jyrkästi kohteen itäpuolella. Koepiston kohdalta etelään tasaista maata on 100 metriä, mutta pohjoiseen alue muuttuu kivisemmäksi ja tasaisen maan alue kapeammaksi. Peruskartalle merkitty metsäautotie kulkee kohteesta 850 metrin päässä etelässä. 3 Voimassa 2014-09-29T16:17:00 2583.00683594 202.84392123
arkeologinenkohde_alue.3111 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3111 170062 {5A91C1D4-9005-45C5-8A20-0A48302146CC} Kalliojärvi 4, rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 195 ei Kohteeseen kuuluu kaksi rakennuksen jäännöstä. Näiden lisäksi metsäkoneuralta havaittiin palanutta ja palamatonta luuta (p= 7358407 y=3517661). Luuta havaittiin aivan koneuran pinnasta, rikkoutuneelta maalta. Kaikkiaan luita havaittiin muutaman neliön alueelta. Alueelle tehtiin kaikkiaan kuusi lapionpistoa lähes itä-länsisuuntaisena jonona. Pistoista yksi tehtiin koneuran itäpuolelle, muut länsipuolelle. Läntisin pisto tehtiin noin 5 metrin päähän järven rannasta. Yhdestäkään koepistosta ei saatu löytöjä eikä maannoksessa havaittu poikkeavuuksia. Rakennus 1: P= 7358432 Y= 3517639. Kohteen koko on 8,1 m x 5 m. Kyseessä on rakennuksen pohja, josta vain alin hirsikerta on joten kuten esillä. Kohteessa ei ole piisiä. Rakennus 2: P= 7358400 Y= 3517637. Kohde näkyy maastossa todella huonosti, seinät erottuvat vain kapeina maavalleina. Piisiä ei kohteessa ole havaittavissa. Rakennuksen koko on 7,7 m x 8 m. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Paikalla on kahden savottakämpän jäännökset. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan Kalliojärven itärannalla, Kalliotunturi nousee sen itäpuolella. Alue on huomattavan tasaista. Paikalla kasvaa lähinnä mäntyä ja aluskasvillisuus koostuu sammalesta, mustikasta ja puolukasta. Kohteen lounaispuolella on pieni niemenkärki. 3 Voimassa 2014-09-16T10:42:15 2658.5637207 203.72694723
arkeologinenkohde_alue.3112 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3112 170068 {897E8FCA-255D-4B4C-B054-F6879A449F3E} Termusniemi 1, rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 153 ei Kohde koostuu neljästä rakennuksen jäänteestä. Rakennus 1: P= 7397200 I= 3522809. Kohteen koko on 5 m x 4,5 m kiveyksen ulkolaidasta ulkolaitaan. Kyseessä on kylmämuurattu rakennuksen perustus. Länsiseinän keskellä on jonkinlainen aukko, johon on myöhemmin kasattu kiviä. Rakennuksen itäseinällä kaakkoisnurkan tuntumassa myös matala painanne, joka ei kuitenkaan vaikuta kulkuaukolta. Kivet on ladottu nurkassa isompien kivien päälle. Korkeimmillaan kiviä on noin 1 m korkeudelta. Kaakkoisnurkassa seinälinja on matalampi, koska rakenne on tehty rinteeseen. Pohjan koilliskulmassa on leveämpi kiveys, joka vaikuttaisi romahtaneelta seinältä, mutta joka toistaalta muistuttaa uunia. Rakenteen koilliskulmaan on laitettu tynnyristä tehty kamiina, joka ei ilmeisesti ole siinä alkuperäisellä paikallaan. Romahtaneiden seinälinjojen keskellä oleva tila on nykyään melko pieni, noin 1,2 m x 1,2 m. Rakenteen pohjois- ja eteläreunoilla on matalat kaivannot. Rakennus 2: P= 7397205 I= 3522821. Rakenteen koko on 4 m x 3, 8 m ulkoseinästä ulkoseinään, sisämitat ovat 1,5 m x 2 m. Länsiseinällä on rakennuksen kulkuaukko. Kiveysseinän korkeus sisältä mitattuna on 1,4 m, ja se on tehty kivistä kylmämuuraamalla. Rakennuksen sisällä on yksittäisiä puita, jotka saattavat liittyä kattorakenteeseen. Rakenteen sisälle on kasattu hieman hakkuutähdettä, ja sen sisällä kasvaa pieni koivu. Luoteisnurkassa rakenteen ulkopuolella kasvaa mänty, joka on ehkä 60-vuotias. Rakenteen sisäpuolelle tehtiin koepisto, josta löytyi kaksi pätkää rautalankaa ja pala kirkasta lasia. Heti sammalen alla on lahonnutta puuta, luultavasti katto- tai lattiarakenteista. Puun alla on punertavaa, rusehtavaa maata, jonka alla harmaata, silttimäistä hiekkaa. Kuoppaa ei pystytty kaivamaan loppuun saakka juuraikon vuoksi. Piston yhteen nurkkaan, kohti rakennuksen sisäosia, muodostui ontelo, joka on ilmeisesti syntynyt kun kattorakenteet ovat romahtaneet rakennuksen sisään. Ontelossa on hiiltä ja silttimäistä harmaata maata. Rakennus 3: P= 7397209 I= 3522829. Rakennuksen sisätila muistuttaa L-kirjainta, jossa kirjaimen pitkä osa on itä-länsisuuntainen. Itäosa on erittäin kapea. Kyseessä saattaa olla jonkinlainen kaappi tai mahdollisesti oviaukko. Rakenteen pohjoisseinässä lounaisnurkan tuntumassa on leveämpi tasainen alue, joka näyttää oviaukolta, mutta voi olla osa seinälinjausta, josta kiveys vain on siirretty pois. Rakenteen länsi- ja eteläseinät erottuvat selkeästi, ja niissä näkyy kylmämuuraus. Itäseinällä on leveä tasainen alue, joka muistuttaa tulisijaa, mutta on todennäköisemmin romahtanutta seinä- ja kattorakennetta. Rakenteen itäseinällä, kapeassa osassa on hakkuutähdettä, ja lounaiskulmassa on upotettuna metallitynnyrin pohja. Rakenteen sisäosa on kivinen, eikä siitä pääse kairalla läpi. Länsiseinän pituus on 4,6 m ulkoseinästä ulkoseinään. Sisätila on länsiseinän kohdalla pituudeltaan 2,9 m. Rakenteen pohjoisseinä on näkyvästä luoteisnurkasta 5,3 m pitkä. Koillisnurkassa olevan kapean käytävän leveys on 1,3 m. Rakennus 4: P= 7397220 I= 3522818. Rakennuksen ulkomitat ovat 5,6 m x 5,2 m. Näkyvä sisätila puolestaan on kooltaan 2,5 m x 2,7 m. Syvyys rakennuksen syvimmästä kohdasta on 1,6 m. Eteistilan koko on 2 m x 2,8 m. Oviaukko sijaitsee länsiseinällä, ja sen edessä on ilmeisesti kamiinaan liittyvää metalliromua. Oviaukon edessä vaikuttaisi olevan raivattu "eteistila", jossa on pohjoispuolella kaksi isoa kiveä, järven puolella eli lännessä puolestaan kivivalli. Eteistilassa on sinkkiämpäri, jonka pohja on rikki. Oviaukon lounais- ja luoteisnurkissa on tulisijaa muistuttavat kiveykset, joista lounaisnurkka on kuitenkin osittain romahtanutta seinärakennetta. Luoteisnurkassa on ladottuna laakakiviä, joista tulee mieleen uunirakenne. Tässä on myös näkyvillä tiiliä. Rakenteen sisällä kasvaa koivu, oviaukon edessä raitaa, ja seinälinjoilla eri-ikäistä mäntyä. Rakenteen sisällä on havaittavissa puita, jotka voivat liittyä kattorakenteeseen. Rakenteen sisällä on myös piikkilankaa. Kattorakenteissa näkyy myös tehdastekoisia nauloja. Seinälinjoissa on käytetty sekä kiveä että maata, mutta ei yhtä isoja kiviä kuin aiemmissa muissa kohteen rakennuksissa. Kivirakenteiden päällä on 40 cm maata. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin maastosta haastattelun perusteella. Paikalla on erilaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitusta ei pystytty kentällä hahmottamaan. Saadun tiedon mukaan Termusniemessä on ollut rakennuksia, joita Kemijärvelle palanneet evakot ovat sotien jälkeen käyttäneet tilapäisasuntoina ennen kuin ovat saaneet rakennettua kotinsa uudelleen. Kohde sijaitsee Termusniemen länsirannalla, noin 30 metriä rannasta, itään nousevassa rinteessä. Metsäautotie kulkee kohteen itäpuolella 30 metrin päässä. Tie numero 19781 haarautuu Termusniemeen johtavaksi tieksi 1,2 km päässä kohteesta lounaaseen. Maasto on havumetsää, jonka aluskasvillisuus on runsasta varvikkoa ja sammalta. 3 Voimassa 2014-09-30T14:21:53 1370.94604492 141.31078795
arkeologinenkohde_alue.3113 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3113 170617 {9750D925-0693-4649-AEBB-D8779C4EC372} Lapalionvaara, huoltoalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 180 ei Alueella on jatkosotaan liittyvien armeijan rakennusten jäännöksiä, parakkien pohjia sekä junaradan pohja sekä jonkinlaiseksi tie tai ajoura. Lisäksi alueella on runsaasti erilaisia kaivantoja ja kuoppia, joiden funktio jäi epäselväksi. Usein näihin liittyi myös erilaista romua, kuten auton osia, mahdollisia ammuskoteloita sekä erilaisia posliiniastioita. Näitä kuoppia ja kaivantoja ei dokumentoitu. Rakennusten jäännösten lisäksi alueelta havaittiin parakkirakennusten pohjiksi tulkittuja alueita. Neljän tällaisen sijaintitieto otettiin ylös, vastaavia pohjia alueella on varmasti enemmänkin. Koko alue on hyvin laaja eikä sitä käyty intensiivisesti läpi. Pääosin koko rajatulla alueella on runsaasti erilaisia romukasoja, joiden liittyminen rakennuksiin on epävarmaa. Havaitut rakenteet ovat pääosin erittäin huonossa kunnossa, lukuunottamatta rakennusta 1 sekä radan ja tien pohjaa. Kaikkiaan alueelta otettiin 14 rakenteen paikkatiedot. parakki 1: P= 7391257 I= 3488021. Maastossa erottuu heikosti parakkirakennuksen pohja, jonka reunoilla kulkee pieni ja matala kaivanto. Selvimmin erottui parakin koilliskulma, josta koordinaattipiste otettiin. Parakkirakennuksen pituus on ollut ainakin 20 metriä ja leveys vähintään 16 metriä. Parakin keskellä on jonkin verran metalli- ja puuromua. parakki 2: P= 7391248 I= 3487955. Koordinaattipisten on otettu parakin lounaiskulmasta. Pohja erottuu maasta pääasiassa seinälinjalla kulkevan matalan kaivannon ansiosta. Parakin pituus pohjois-eteläsuunnassa on vähintään 20 metriä. parakki 3: P= 7391267 I= 3487811. Parakin seinälinjat erottuvat matalina valleina ja sen koko on 7x15 metriä. Koordinaattipisten on parakin keskeltä. parakki 4: P= 7391230 I= 3487699. Parakin koko on 6x13 metriä ja sen seinälinjat erottuvat maastossa matalina valleina. Parakin sisäpuolella on metalliromua. Koordinaattipiste on rakennuksen pohjoisnurkasta. rakennus 1: P= 7391401 I= 3488009. Rakennus on tehty rinteeseen ja siitä on jäljellä betoninen perustus, jonka koko on ainakin 40x 16 metriä. Rakennuksen länsiosassa sisäpuolella on kaksi syvempää huonetta, joista toiseen on kulku portaita pitkin ja tästä on ovi viereiseen huoneeseen. Rakennuksen sisäpuolella on metallijätettä ja tiiltä. rakennus 2 P= 7391343 I= 3488016. Paikalla on kaksi betonista, kivestä ja tiilestä koottua koroketta, joiden funktiot ovat epäselviä. Muu osa rakennuksesta on täysin tuhoutunut. Paikalla on uudempaa ja vanhempaa metalli- ja lasiromua sekä tiilenkappaleita. rakennus 3: P= 7391369 I= 3488091. Paikalla on rakennuksen pohja, jossa on betonista valettu koroke, jonka pohjoispäässä on kivi- ja tiilikasa. Puurakenteiden osia näkyy maassa heitettynä kasan viereen. rakennus 4: P= 7391544 I= 3488845. Paikalla on tiilistä ja betonista tehty perustus, joka voi olla saunan kius tai muu tulisija. Muita merkkejä rakennuksesta ei havaittu, paikalla on tosin kattohuovan kappaleita. pommitussuoja: P= 7391444 I= 3488292 Paikalla on rinteeseen kaivettu kuoppa, jonka sisämitat ovat ainakin 8x17 metriä. Eteläsivulla on useamman metri leveyinen kulkuaukko. Ympäröivien maavallien koko 1,5 metriä. Kyseessä on mahdollisesti autoille tms. tarkoitettu ilmapommitussuoja. rakennelma 1: P= 7391563 I= 3487889. Paikalla on neljä betonielementtiä, joiden keskiosaan on valettu kiinni erilaisia metalliosia. Mahdollisesti paikalla on ollut jonkinlainen torni, jonka perustuksia elemnetit ovat. rakennelma 2: P= 7391428 I= 3488861 kaivo: P= 7391434 I= 3488840. Osin rinteeseen kaivettu rakennelma Särkilammen rannalla. Rakenteen koko on 2x3 metriä ja siinä on lautalattia sekä kamina puujalustan päällä. Paikalla on myös kattohuovan kappaleita. rata: P= 7391378 I= 3487775. Alueella kulkee itä-länsisuunnassa pengerretyn radan pohja, joka peruskartalle on merkitty poluksi. Lidar-aineistossa radan kulku erottuu selvästi. Pengerretyn linjauksen korkeus on useita metrjä ja sen päällä oleva tasainen alue on 5 metriä leveä. Linjaus tulkittiin radanpohjaksi sen päällä havaittujen hirsien perusteella, jota muistuttavat junaran kiskojen välissä olevia tukia. Benggerryksen pohjoisreunalla on koko matkalla kuoppia ja kaivantoja, joista maa-ainesta on otettu. Radan valtion maalla olevan osuuden pituus on 301 metriä, josta se jatkuu edelleen länteen yksityisomistuksessa olevalle maalle. tie: P= 7391451 I= 3488313. Alueella havaittiin itä-länsisuuntainen tie, joka kulkee lähes samalla linjauksella radan kanssa sen itäpuolella.Tie on osin pengerretty maastoon, mikä maastossa erottuu välillä paremmin ja välillä huonommin. Peruskarttaan linjaus on merkitty poluksi. Myös tämä erottuu lidar-aineistossa hyvin. Tie, polku tai reitti on nelisen metriä leveä ja siinä on voinut juuri ja juuri kulkea autolla. Paikoin maastossa tien vieressä havaittiin johtoa ja eristimä ilmeisesti sähkölinjasta. Kohde on rajattu havaittujen rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Paikalla on toiseen maailmansotaan ajoittuvan armeijan alueen rakennuksien jäännöksiä. Kirjallisuudesta ei löydetty mainintaa Lapalionvaarassa sijaitsevasta varuskunnasta, kasarmista tai huoltoalueesta. Kohteen rakennukset voivat hyvinkin olla osa Misissä ollutta saksalaisten huoltotukikohtaa. Peruskarttamateriaalin peruteella Särkilammen rannalla oleva rakennus 4 ja rakennelma 2 ovat toista maailmansotaa nuorempia. Peruskartassa 3614 09 Misi vuodelta 1952 näkyy edelleen junaradan linjaus sekä osa alueella olevista rakennuksista. Kartan mukaan rakenne 1 saattaisi olla kolmiomittaustornin alaosa. Edelleen karttaan on merkitty maastossa havaitsemamme tielinjaus. Vuoden 1970 karttaan puolestaan on Särkilammen rantaan merkitty kaksi rakennusta, joita ei vuoden 1952 kartassa ole, mutta muita rakennuksia ei ole enää merkitty. Rataa ei ole merkitty, mutta tie näkyy polkuna. Lammen kaksi rakenusta näkyvät edelleen vuoden 1984 kartassa. Kohde sijaitsee Kemijärven länsiosassa, lähellä Rovaniemen rajaa. Lähin kylä on Rovaniemen puolella oleva Misi, jonka itäpuolella Lapalionvaara kohoaa. Alueen eteläpuolella on Misijärvi ja itäpuolella Särkilampi ja Mäki-Särkijärvi. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä. Alueella on helppo liikkua sillä maasto on avointa ja Lapalionvaaran eteläpuolella myös hyvin tasaista. 3 Voimassa 2014-08-07T10:38:52 347647.96435547 3530.39120579
arkeologinenkohde_alue.3114 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3114 171986 {B93C1D74-AC9C-4DC7-B9D1-B3A4784232BC} Leskisenkangas kolme pyyntikuoppaa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain ei Pyyntikuoppa 1 (171981) on 8 x 5 m ja noin 30 cm syvä. Sen ympärillä ei hahmotu valleja. Kuoppa on hiekkamaahan kaivettu, ja se on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Pyyntikuoppa 2 (171982): 7181587, 577681. Pyyntikuoppa havaittiin SutiGisiin merkittyjen kuoppien tarkastuksen yhteydessä. Kuoppa on hieman pienempi kuin kaksi muuta. Se on kooltaan 4 x 3 metriä. Kuoppa on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Valleja ympärillä ei erotu. Pyyntikuoppa 3 (171985): 7181597, 577667. Pyyntikuopat 2 ja 3 sijaitsevat reilun 10 metrin etäisyydellä toisistaan harjanteella. Matkaa pyyntikuoppa 1:lle samalla harjanteella on noin 80 metriä. Kuoppa 3 on 7 x 5 m ja se on yli puoli metriä syvä. Se on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa eikä valleja erotu. Kuoppien sijainnit on otettu pistetietoina, minkä perusteella pyyntikuoppajärjestelmän aluerajaus on tehty. Kaksi pyyntikuopista on merkitty SutiGisiin, kolmas havaittiin niiden tarkastamisen yhteydessä 7.7.2014. Leskisenkankaan pyyntikuopat ovat huomattavan suuria. Hiekkamaahan kaivettuna kuoppien reunat ovat todennäköisesti pahoin valuneet. Alkuperäiset kuopat ovat tuskin olleet näin suuria. Leskisenkangas sijaitsee 1.5 km Suomussalmen rajalta, Hyrynsalmen luoteisosassa. Pyyntikuopat sijaitsevat kankaan eteläreunalla ja 600 metriä Emäjoen pohjoispuolella. Kuopat sijaitsevat matalalla harjanteella kahden kosteikon välissä. Harjanne myös päättyy kosteikkoon. Harjanne kasvaa varttunutta männikköä ja topografia on pyyntikuopille otollinen. 3 Voimassa 2014-09-22T14:29:32 1466.24975586 236.57143254
arkeologinenkohde_alue.3115 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3115 171996 {387F0A85-AAE7-4CD0-864C-89E877B45431} Kämppäaho savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Rakennusjäännös (171994) on jykevistä hirsistä rakennettu 9 x 9m suuruinen kehikko. Sitä ei todennäköisesti ole purettu vaan se maatuu paikalleen. Koko hirsikehikko erottuu edelleen selvästi, hirsikertoja on näkyvillä 3 - 4. Rakennuksen keskellä kulkee poikkihirsi, joka on salvottu seiniin siten, että tila on jaettu kahtia. Rakennuksen sisällä on muitakin hirsiä, mutta ne voivat olla kattorakenteista romahtaneita. Rakennuksen jäännösten yli kulkee runsaasti poikkilaudoitusta. Sekin lienee peräisin kattorakenteista. Rakennusjäänteissä on niukasti tehdasvalmisteisia nauloja ja rakennuksen ulkopuolella on ruskea emalikulho. Mitään muuta modernia jätettä ei ole näkyvillä. Rakennuksessa ei erotu uuninpaikkaa. Oven sijainti ei hahmotu. Sauna (171995): 7181729, 576280. Saunan kiuas on parikymmentä metriä rakennukselta pohjoiseen. Se on halkaisijaltaan 3x2 m. Se on 70 cm korkea. Päällimmäiset kivet ovat muruiksi palaneita. Päällimmäisenä on suuri kivi, joka on todennäköisesti nostettu siihen myöhemmin. Kiuasta vasten nojaa kaksi tukevaa rautakiskoa, jotka lienevät peräisin jostakin työvälineestä. Kiuas on kokonaan luonnonkivistä tehty. Välittömästi kiukaan vieressä on pieni sammaleen peittämä kuoppa. Muutaman metrin päässä on hieman isompi kaivettu kuoppa. Saunarakennuksesta ei ole kiukaan lisäksi muita jäänteitä. Kämppäahon aluerajaus on tehty manuaalisesti digitoimalla pistetietojen ja maastohavaintojen perusteella. Savottakämpän jäännös on merkitty SutiGisiin rakennusjäännöksenä. Paikalla on suuren hirsirakennuksen pohja sekä kiuas. Kohde tarkastettiin 7.7. 2014. Kämppäahon savottakämpän ajoittaminen on hieman vaikeaa. Ensinnäkin on mahdollista, että rakennusjäännös ei ole kämpän päärakennus vaan talli. Tähän viittaa se, ettei rakennuksessa ole lainkaan uunin paikkaa. Sauna on selvästi ollut savusauna, joten voisi olettaa, että asuinrakennuksesta löytyisi uunin pohja. Toisaalta rakennusta ei ole purettu. Siinä ei ole käytetty kattohuopaa ja naulojakin hyvin niukasti. Emalikulho kuitenkin ajoittaa kämpän käytön viimeistään 1920-30-luvulle. Myös Kämppäahon nimen päätyminen peruskartalle voi viitata sotia edeltävään aikaan. Vuoden 1967 peruskartta ei tunne kämppää. Voi olla, että kämpän päärakennus on siirretty pois. Kämppäaho sijaitsee Hyrynsalmen luoteisnurkassa kolme kilometriä kunnan rajalta. Aho on kilometrin pohjoiseen kohdasta, jossa emäjoki laskee Pikku-Hyryyn. Kämppäaholle johtaa metsäautotie Hallantieltä. Savottakämppä on sijainnut ahon kaakkoispäässä kosteikon reunalla. Kuvio on nuorta kasvatusmännikköä. Tuuli on kaatanut muutamia puita rakennuksen päälle. Rakennuksen sisällä kasvaa nuoria koivuja ja seinustalla kasvaa muutamia suurempia koivuja. Ympäristössä on runsaasti harvennusjätettä. 3 Voimassa 2014-09-22T17:52:16 1844.70263672 162.76641006
arkeologinenkohde_alue.3116 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3116 172035 {C92727E5-FCD6-41DC-A73C-76595BF97975} Heinikangas N ampuma-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Ampuma-alueen pohjoisreunalla on Simo Keräsen mukaan sijainnut ampumarata. Tämä on hyvin mahdollista, mutta rata ei erotu maastossa. Alueella pitäisi olla myös entinen maneesi, mutta sitäkään ei kyetty paikallistamaan. Erilaisia kuoppia ja kaivantoja on metsässä usean hehtaarin alueella. Suuri osa niistä liittynee koulutuskeskuksen ampumaharjoituksiin. Parinsadan metrin matkalla pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella pääosin sen itäreunalla on Keräsen korsun pohjiksi arvelemia kaivantoja. Niistä ei kuitenkaan inventoinnissa havaittu rakennusjätettä tai muuta rakennuksen olemassaoloon viittavaa. Sitä vastoin metalliämpäreitä, kumisaappaan riekaleita ja muuta kevyempää roinaa oli siellä täällä. Aluerajaus on tehty ottamalla pisteet kaivantojen pohjois- ja eteläpäästä sekä kohdasta, jossa harjanne kääntyy kohti itää. Näiden pisteiden pohjalta on kohteelle tehty aluerajaus. Erilaisia epämääräisiä kuoppia ja kaivantoja on rajatun alueen ulkopuolellakin. Heinikankaan pohjoisosassa sijainneesta sota-aikaisesta ampuma-alueesta tietoja antoi suunnittelumetsuri Simo Keränen. Häneltä saadulle kartalle oli merkitty ampumarata, sota-aikainen rakenne ja korsun pohjia. Alue tarkastettiin 9.7. pilvisessä mutta lämpimässä säässä. Ei ole mahdotonta, että paikalla olisi ollut korsuja, mutta maastohavaintojen perusteella vaikuttaa todennäköisemmältä, että kaivannot ovat liittyneet suoraan ampumaharjoituksiin. Heinikangas sijaitsee Hyrynjärven länsipuolella Ala-Niittyjärvestä laskevan Tuomivirran länsipuolella. Kankaan eteläreunalla on ollut sota-aikana armeijan koulutuskeskus. 600 metriä pohjoiseen on sijainnut ampuma-alue. Maasto kankaalla on kuivaa ja kasvaa mäntyä. Ampuma-alueen länsireuna on kosteaa ja rehevää. Kankaalla kulkee useita pohjois-eteläsuuntaisia matalia harjanteita, joista osa erottuu peruskartan korkeuskäyrinä. 3 Voimassa 2014-10-30T16:02:10 6993.13671875 579.12739651
arkeologinenkohde_alue.3117 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3117 169997 {BC2DB4D7-1277-491D-8E4D-E9FA0F2FC80E} Venejärvenkangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Kohteessa on rakennusten jäännöksiä ja erikokoisia kuoppia. Rakennus 1: Mitat ovat 3,5 x 3,5 metriä. Pohjasta on jäljellä kiviset seinälinjat ja ympäristöään syvemmälle kaivettu lattia.Suuri kivikiuas on halkaisijaltaan 3 metriä ja korkeudeltaan 1,5 metriä. Rakennus 2: Pohjan koko on 9 x 11 metriä. Seinälinjat on heikosti erotettavissa maassa. Rakennukseen liittyy suuri tiilistä ja kivilaatoista koottu uuni, peltiromua ja kuoppa (4 x 2,5 m, syvyys 1,3 metriä). Maakuoppa 1: Koko on 4 x 2 metriä. Pitkillä sivuilla on maavallit. Maakuoppa 2: Koko on 5 x 1,5 metriä. Kettu on kaivanut luolan kuopan seinämästä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytyi vanhan metsätalouskartan perusteella. Metsätyö-/uittokämpän jäänteet. Kohde sijaitsee Ison-Venejärven länsirannalla, kuivahkolla mäntykankaalla, jolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-08-29T11:25:00 2632.55957031 292.43216955
arkeologinenkohde_alue.3118 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3118 170002 {91077F77-A0C5-4982-ABE1-BBB696543564} Vankonvaara asuinpaikka jäännös 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 Kruununmetsätorppa 240 ei Kohteessa on rakennusten jäännöksiä ja maatalouteen sekä asumiseen liittyvää välineistöä. Rakennus 1: Kookas kiuas isoista kivistä, korkeus yli 1 metrin ja halkaisija 3 metriä. Seinälinjoja ei ole enää näkyvissä. Rakennus 2: Kolmiosainen betonipohja, osat ovat 6,5 x 6,5 m, 3,2 x 5 m ja 4 x 8 m. Toisessa päässä on suuri kivistä rakennettu kiuas. Rakennus 3: Sortunut kivinen tulisija ja muuripata. Tulisijan kivet ovat levinneet ja sammalen peittämät. Rakennus 4: Mitat 5 x 9,5 m, eteinen 3 x 3,5 m. Betoniporras johtaa ulkoa eteiseen. Laakakivistä ja tiilistä on tehty uuni rakennuksen keskelle. Kiviset, paksut ja selvästi erottuvat seinälinjat. Lattiataso on ympäristoä syvemmällä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytyi metsuri Markku Oinosen opastamana. Autioituneen asuinpaikan rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee Vankonvaaran länsirinteessä. Alueella on lehtomaista kangasta ja kuusikkoa. 3 Voimassa 2014-07-13T13:15:57 1794.45507812 168.96783222
arkeologinenkohde_alue.3119 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3119 170003 {E5E7476F-83F5-4FBC-B5BA-F36B06812581} Raja-aho asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 240 ei Kohteessa on rakennuksen jäännöksiä ja vanhaa pellonpohjaa. Rakennus 1: Mitat ovat 11 x 7,5 metriä. Perustukset ovat betoniset. Pohja on osaksi korotettu, josta on sisäänkäynti kellariin. Keskellä on suuri tiilestä muurattu tulisija ja hormi. Portaat taloon ovat luoteen puolella. Rakennus 2: Maakellari. Kapea suuaukko pohjoiseen päin. Tiilisiä ja betonisia rakenteita näkyvissä. Rakennus 3: Mitat ovat 6 x 6 metriä. Hirsien jäänteitä on sammalen alla. Kaivo: Halkaisija on 1,5 metriä. Seinämät on kivettty. Kaivo on avonainen ja siinä on vettä. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksi rakennuksenpohjista on merkitty pisteellä. Kohde löytyi metsuri Markku Oinosen opastuksella. Vanha autioitunut asuinpaikka. Paikka sijaitsee Vankonvaaran eteläpuolella, hieman pienemmällä vaaralla. Maasto on tuoretta kangasta, jossa kasvaa varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-07-11T07:31:35 1397.1875 222.53915699
arkeologinenkohde_alue.3120 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3120 170198 {F4740E96-E6B0-4290-8CDE-0CF4D1396A4F} 1000012104 Manalaissaari merkkipuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 210 ei Sarkkinen on havainnut kohteessa useita kuoppia, jotka hän on tulkinnut Oravaan viitaten, kalahaudoiksi. Havaitsimme saaresta runsaasti erilaisia kuoppia ja kuopanteita. Osa näistä oli selvästi suorakaiteenmuotoisia painanteita, jotka jopa vaikuttivat olevan jonkinlaisessa rivissä. Kuoppia ei kuitenkaan lähdetty erikseen dokumentoimaan käytettävissä olevan ajan vähyyden takia. Osa painanteista voisi kuitenkin olla kesähautoja, mutta asian selvittäminen vaatisi koekuopitusta tai koekaivauksia. Koekuoppien teko tässä tarkastuksessa ei ollut mahdollista koska kyseessä on ennestään tunnettu muinaisjäännöskohde, eikä meillä ollut kohteelle tutkimuslupaa. Sarkkisen 2002 dokumentoimia isoja kuoppia emme varmuudella pystyneet tarkastuksessa tunnistamaan. Dokumentoimme kuitenkin saaresta kolme merkkipuuta. Merkkipuu 1: P= 7417229 I= 3493683. Saaren itäpuolella kelossa olevaan pilkkaan on veistetty rombikuvio. Merkkipuu 2: P= 7417208 I= 3493679. Kohde sijaitsee saaren lounaispuolella järven tuntumassa. Kelossa on järvelle lounaaseen päin osoittava kaiverrettu pilkka, jossa on rombikuvio. Kuvio on hakattu syvälle puuhun. Merkkipuu 3: P= 7417182 I= 3493712. Kohde sijaitsee saaren eteläpäässä olevassa niemekkeessä. Kohde on kelopuu, johon on hakattu rombikuvio, joka osoittaa etelään järvelle päin. Sarkkisen Manalaissaareen sijoittama uuttu tarkoittaa todennäköisesti tätä, mutta tulkinta on kyseenalainen, sillä kuvio on hakattu puuhun niin, että sinne pääsee vesi valumaan sisään. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on ennestään tunnettu muinaisjäännös, ja se on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kohteella ovat aiemmin käyneet Hannu Kotivuori 1989 ja Mikä Sarkkinen 2002. Kotivuori pitää kohdetta purnuina tai kala- ja kesähautoinan. Sarkkinen on dokumentoinut saaresta uutun sekä kaksi isoa kuoppaa, joiden lisäksi hän mainitsee saarella olleen useita matalia painanteita tai kuoppia. Sarkkinen myös mainitsee saarta pidetyn hautasaarena, joskaan hän ei yhteen tällaiseen painaumaan tehdyn koekuopan perusteella pystynyt asiaa vahvistamaan. Juha Ruohoselta saadun tiedon mukaan (sähköposti 15.5.2014) paikkaa on kutsuttu myös nimellä Pirunsaari sen jälkeen kun joku saarella yötään viettänyt oli nähnyt siellä "jotain olentoja". Saaressa on merkkipuita sekä mahdollisia kesähautoja. Kohde sijaitsee Enijärven itäosassa olevan Pirttiperän keskellä, Männikköniemen länsipuolella, Vuonisniemien eteläpuolella. Saari on kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa varttunutta mäntyä. Paikoin kasvillisuutta on vähän ja paikoin kasvaa enemmän erilaisia varpukasveja. Merkkipuu 3 Voimassa 2014-08-19T12:31:08 5301.41503906 297.80713459
arkeologinenkohde_alue.3121 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3121 170201 {1DCED9AD-C2EF-45C6-B077-7E9E433D44F8} 1000012105 Pieni Männikkösaari kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 210 ei Sarkkinen on merkinnyt saareen kuopan, jota me emme inventoinnissa havainneet. Maasto on hyvin epätasaista ja kuoppaista, joten on vaikea tietää mitä kuoppaa Sarkkinen on nimenomaan tarkoittanut. Koepistoa emme saareen kaivaneet, sillä saari on muinaisjäännösaluetta. Merkkipuu: P= 7417193 I= 3494048. Kohde on Sarkkisen aiemmin merkitsemä ihmishahmoinen pilkkapuu (46:2), ns. Enijärven Esteri. Kohde sijaitsee saaren luoteisrannalla. Koko saari on rajattu muinaisjäännösalueeksi koska Sarkkisen 2002 havaitsemaa kuoppaa ei pystytty varmuudella todentamaan. Kohteen on löytänyt Mika Sarkkinen 2002. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Merkkipuu, maakuoppaa ei havaittu. Kohde sijaitsee Enijärven itäosan Pirttiperän itänurkassa olevalla saarella, joka tunnetaan sekä nimellä Pieni Männikkösaari että Apajasaari. Saaren maasto on varsin kosteaa ja hyvin reheväkasvuista. Aluskasvillisuus on voimakasta, ja maasto epätasaista. 3 Voimassa 2014-10-01T11:26:07 4514.28588867 271.91889771
arkeologinenkohde_alue.3122 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3122 171038 {AB149E27-3AF3-415D-BF18-259C8565C18A} Matkajärvi kalakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 200 ei Paikalla on kahden kalakämpän jäännökset. Kalakämppä 1: P= 7386919 I= 3499933. Paikalla on kalakämpän jäännökset. Rakennuksen koko on 2,3 m x 2,9 m. Rakennuksen katosta osa on vielä jäljellä, ja katto on ollut malliltaan jonkinlainen harjakatto. Kämppä on rakennettu pystylaudoista, ja sisäpuolen seinät on peitetty pinkopahvin tapaisella. Rakennuksessa on osin kiviperustus, osin se on tehty suoraan maalle. Ikkunaluukku sijaitsee rakennuksen koillisseinällä, ovi lounaisnurkkauksessa. Kamiina on kämpän pohjoisnurkassa. Kalakämppä 2: P= 7386947 I= 3499960. Paikalla on ilmeisesti edellistä vanhempi kalakämppä, jonka koko on 3,2 m x 3,8 m. Rakennuksessa on ilmeisesti ollut saman tyyppinen rakenne kuin kämpässä 1. Kämpässä on ollut kamiina, josta jäljelle jäänyt piippu makaa nyt maassa. Kattorakenteita on jonkin verran jäljellä romahtaneena, mutta seiniä ei ole lainkaan jäljellä. Rakennuksesta on saatettu siirtää rakenteita kämppään 1. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin uutena maastosta. Kalakämppiä, kämppä 1 on todennäköisesti vanhempi kuin kämppä 2. Kämppä 1 ajoittuu 1970-1980-luvuille, mahdollisesti jopa myöhemmäksi. Kohde sijaitsee Kemijärven länsiosassa, Misijärven kaakkoispuolella noin 7 km päässä olevan Matkajärven lounaisrannalla loivassa rinteessä. Kohteen itäpuolella 250 metrin päässä alkaa soidensuojelualue. Raajärvi-Kuusivaaran metsäautotie kulkee kohteen länsipuolella noin 400 metrin päässä. Kohteen maasto on kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä, aluskasvillisuudessa mustikkaa, kanervaa, puolukkaa ja sammalta. Aluskasvillisuus on varsin vähäistä rinteessä, mutta runsaampaa aivan rannan tuntumassa. 3 Voimassa 2014-08-19T09:28:21 1074.93286133 144.3176186
arkeologinenkohde_alue.3123 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3123 169151 {BFE3F10D-7A3F-4B06-A59E-FA69F5F2F391} 1000028161 Isokari majakan mäen louhosalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2217 Louhokset - muu raaka-aine 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Raportissa ilman ominaisuustietoja. Mj-rekisterin piste tästä noin 185 m länteen. 3 Voimassa 2019-11-14T09:31:17 311.71765137 76.88366479
arkeologinenkohde_alue.3124 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3124 169913 {7A34CD62-4986-4242-8D2F-3A14898F0D49} Vilponkangas puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 177 ei Tieuran pohjoispuolella on rivissä tuliasemia. Rakenteita on yhdeksän. Ne ovat suurinpiirtein samankokoisia (4 x 5 metriä) suorakaiteenmuotoisia kuoppia, jossa on kulkuaukko. Jotain puurakenteita on säilynyt kuoppien reunoilla. Useimpien päällä kasvaa kuusia. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksi tuliasemista on merkitty pisteellä. Valokuva on liitetty pistekohteen yhteyteen. Kohde löytyi metsuri Markku Oinosen opastamana. Mahdollisesti Kuotiin puolustusaseman kranaatinheittimistön linnoitetut tuliasemat. Raimo Sillanpään ja Tauno Oksasen teoksen "Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella" -mukaan ne sijaitsivat noin puolen kilometrin päässä Kuotiin puolustusasemista. Kohde sijaitsee Vilponkankaalla Inarintien eteläpuolella, noin 700 metriä panssariestekivistä lounaaseen. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa mäntytaimikkoa. 3 Voimassa 2014-08-14T16:26:48 3358.36035156 393.0896158
arkeologinenkohde_alue.3125 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3125 169915 {5B8FB340-D973-4A4A-823F-D129E11932D0} Heinävaara asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 217 ei Kohteessa on vanha asuinpaikka. Jäljellä on rakennusten jäännöksiä ja asumiseen sekä maanviljelyyn liittyvien tarvikkeiden jäänteitä. Kohteessa on kolmen rakennuksen jäännökset ja kaivo. Rakennus 1: Koko on 15 x 7,5 metriä ja siinä on betonista valetut perustukset. Rakennus 2: Betonista valetut korkeat perustukset ovat kooltaan 12 x 9 metriä. Lisäksi rakennukseen liittyy kellari ja sinne menevät portaat sekä sortunut tulisija. Betonisessa kivijalassa on ikkuna-aukko (kellariin) ja siinä on jäljellä puiset ikkunanpielet. Rakennus 3: Jäljellä on lahonneita hirsiä ja sortunut kivinen tulisija. Kyseessä on todennäköisesti ollut sauna. Kaivossa ei ole kantta. Se on risukasan alla asuinrakennuksen kulmalla. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytyi metsuri Markku Oinosen opastamana. Entinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Lehmivaarasta koilliseen, Heinävaaran tien eteläpuolella, Heinävaaran koillisrinteessä. Paikalle on jätetty säästöpuuryhmä. Maasto on tuoretta kangasta. Ympäröivä puusto on uudistuskypsää koivua ja kuusta. 3 Voimassa 2014-07-03T15:48:57 4910.98339844 302.4652305
arkeologinenkohde_alue.3126 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3126 172118 {208D6A99-BA4F-4B9A-94E0-640FAAE57307} 1000014339 Palosuo raudanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Raudanvalmistusalueella dokumentoitiin kaksi rautahyttiä, kuonakasa, hiilimiilu sekä pienempi hiilikuoppa. Rautahytti: 7160194, 588703. Hytti on 3 x 1.5 m laajuinen sammalen peittämä kiveys, josta pilkistää esiin kiviä. Muutamiin niistä on sulanut kiinni rautakuonaa. Hytti on edelleen selkeän suorakaiteen muotoinen ja tien puoleiselta kulmalta korkeampi. Hytin suu lienee ollut suon puolella. Korkeimmillaan hytti on noin 70 cm. Sammalen alla tuntuu kiviä koko kohouman alueella. Rakenteen yksityiskohdat jäävät sammalten peittoon. Kuonakasa: 7160195, 588703. Lähes kiinni rautahytissä on matala sammalen peittämä kuonakasa. Se on halkaisijaltaan noin 1.5 m ja korkeudeltaan 30 cm. Kasa koostuu palaneesta kuonasta. Hiilimiilu: 7160201, 588705. Miilu on aivan hytin ja kuonakasan kupeessa. Se on suuri ja selkeämuotoinen. Sen halkaisija on noin 12 m, kuoppa keskellä on noin 7 m. Syvyyttä kuopalla on hieman toista metriä. Kuoppa on jotensakin neliön muotoinen pohjalta, jossa kairauksessa tuli esiin vahva hiilikerros. Valleilla hiiltä on vähemmän. Vallit erottuvat suhteellisen selvästi reilun parin metrin levyisinä ja muutaman kymmenen sentin korkuisina. Kuopan pohjalla on vettä. Rautahytti 2: 7160206, 588701. Hieman peitteisempi rautahytti sijaitsee välittömömästi hiilimiilun toisella puolella. Se on vieläkin tiukemmin sammalen peitossa kuin toinen hytti, mutta sen muoto ja koko vaikuttaa täysin samanlaiselta. Tämän hytin suuaukko tosin näyttäisi olleen nykyiselle tielle päin. Hytin mitat ovat 3 x 1.5 m. Sammalen päälle on nostettu iso kiven murikka, johon on sulanut kiinni kuonaa. Maakuoppa: 7160219, 588697. Viitisentoista metriä toiselta hytiltä on selvärajainen kuoppa, 3.5 x 1 m, syvyyttä kuopalla on noin 80 cm. Kuopan pohjalla on vahva hiilikerros. Reunoilla voi erottaa heikon vallin. Kuopan funktio on epäselvä. Kohde rajautuu raudanvalmistusalueeksi yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. Kuonakasoja on todennäköisesti hyttien kupeella useampiakin, mutta niitä ei kumpuilevassa ja peitteisessä maastossa kyetty havaitsemaan. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000014339. Rekisterin mukaan Palosuolla on hiilimiilu ja kaksi sulattoa. Sulatot (rautahytti) dokumentoitiin tiistaina 17. kesäkuuta, samoin sen viereinen suuri miilu. Havainnointiolot olivat ankeat: Lämmintä oli muutama aste, aamun räntä oli vaihtunut vesisateeksi. Kohde on ollut merkittynä havaintona myös Sutigisiin. Hyrynsalmelaisten raudanpolttoa viimeistään 1900-luvun alussa, todennäköisesti kuitenkin varhaisemmin. Palosuo sijaitsee Hyryn Kypärävaaran kaakkoispuolella, Kuhmoon johtavan tien eteläpuolella noin kaksi km linnuntietä tieltä etelään Tololanniemen kohdalla. Soiset taimikot ympäröivät metsäkuviota, jolla raudanvalmistuspaikka sijaitsee. Puusto kohdalla on havupuuvaltaista kosteaa sekametsää, havupuut ovat piakkoin uudistusvaiheessa. Maata peittää paksu sammalkerros, maaperä on hieman kivikkoistakin, joten kumpareisuuden vuoksi ei ole aivan yksinkertaista erottaa ihmisen jälkeensä jättämiä kasoja luonnon muovaamista. 3 Voimassa 2014-09-29T15:17:06 622.92260742 96.17091213
arkeologinenkohde_alue.3127 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3127 172171 {1938A2C1-1593-4AAF-898F-8A534F29321D} Utosjoki 7 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 143 ei Kyseessä on hirsisen metsätyökämpän jäännös. Jäljellä on kämpän, tallin, saunan ja kellarin jäännökset. Itse kämpän koko on noin 7m x 8m. Kuorimattomasta hirrestä rakennetusta rakennuksesta on jäljellä enintään 8 lahonnutta hirsikertaa. Katto ja osa seinistä on romahtanut sisään. Hirsien välissä on tiivisteenä sammalta. Rakennuksen sisällä on peltikamiina. Rakennuksessa on oviaukko eteläpuolella, ainakin pohjoisseinässä on ollut lasitettu ikkuna. Tallista on jäljellä alimpia maatuneita hirsiä, mitoiltaan rakennus on ollut noin 16m x 7m. Tallin sisällä kasvaa kuusitiheikkö. Sauna on mitoiltaan noin 5m x 5m kokoinen hirsirakennus, jäljellä on 6 hirsikertaa tiivistettynä sammaleella. Oviaukko on pohjoispuolella. Rakennuksessa ei ole kuitenkaan sisäpuolella kiukaan jäännöstä. Kellarista on jäljellä noin 2,5m x 2,5m kokoinen neliömäinen kuoppa. Oviaukko on pohjoiseen, kohti jokea. Kohde rajautuu noin 60m x 40m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 25.6.2014 ja se havaittiin SutiGIS-tietojärjestelmästä. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös 1940-luvulta. Kohde sijaitsee Utosjoien eteläpuolisella rantatörmällä. Maaperä on moreenia, metsä yli 100-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:57:50 2279.89477539 184.82541403
arkeologinenkohde_alue.3128 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3128 172175 {EC457BEF-E5C1-4DBE-927C-CD5524318AD0} Koirajärvi 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 213 ei Kohde käsittää puretun metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on itse kämpän ja saunan pohjat. Kämpästä on jäljellä vain hirsiä ja nurkkakiviä noin 10m halkaisijaltaan olevalla alueella. Saunasta on jäljellä luonnonkivinen kiuas, mitoiltaan noin 2m x 2m. Kohde rajautuu noin 50m x 20m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 1.7.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on purettu metsätyökämppä noin 1900-luvun puolivälistä. Kohde sijaitsee Koirajärven itärannalla. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:59:28 906.41479492 130.27267836
arkeologinenkohde_alue.3129 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3129 169149 {6582DC1F-EF1C-4246-8690-7E781D1EC696} 1000000461 Luirojärvi Muinaisjäännösryhmä asuinpaikka ja pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 284 282 ei Kohde on laaja-alainen muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu Luirojoen suuntaisesta pyyntikuoppajonosta ja Luirojärven luusuan molemmin puolin sijaitsevasta pesäkkeisestä asuinpaikasta. Pyyntikuoppia on kymmenen, ja ne ovat suuria, selvästi maastossa erottuvia. Pyyntikuoppajonon pohjoispuolella sijaitseva yhdestoista kuoppa on selvästi nuorempi ja liittyy Luirojärven uittopadon rakentamiseen; siitä on kaivettu maata patovallia varten. Asuinpaikka on ajoitukseltaan kivikautinen, varhaismetallikautinen tai moniperiodinen. Halisen ja Kankaanpään aiemmin löytämää, luusuan itäpuolella autiotupien alueella sijaitsevaa, laajuudeltaan tarkermmin määrittelemätöntä asuinpaikkaa ei kuitenkaan onnistuttu paikallistamaan, vaikka havainnointiolosuhteet tupien lähiympäristössä olivat hyvät ja merkkejä asuinpaikasta etsittiin melko kauan. Kohteen tarkastuksen aikana esihistorialliseen asutukseen liittyvät havainnot keskittyivät lähinnä luusuan pohjoispuoleiselle niemekkeelle, Luirojoen länsipuoleisen harjanteen eteläpäähän sekä harjanteen länsipuolella sijaitsevalle kankaalle. Todennäköisesti kaikkia luusuan lähialueen löytöpesäkkeitä ei tarkastuksen aikana havaittu. Useassa kohdassa Luirojärven länsirannalla esiintyy myös luontaisesti rikkoutuneita, varsin teräväsärmäisiä kvartsikappaleita, joiden erottaminen iskoksista on toisinaan melko vaikeaa. Asuinpaikan perusteellinen rajaaminen edellyttäisi laajamittaista koekuopitusta sekä autiotupien ympäristössä että luusuaa ympäröivillä männikkökankailla. Pyyntikuoppien ja asuinpaikan löytöpesäkkeiden koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x = 7569394 / y = 3542087 Soikea, itä-länsisuuntainen, 3,0 m x 2,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 2 x = 7569430 / y = 3542093 Soikea, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, 4,0 m x 3,5 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Pyyntikuoppa 3 x = 7569477 / y = 3542115 Soikea, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, 3,5 m x 2,5 m, syvyys 0,8 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Pyyntikuoppa 4 x = 7569497 / y = 3542125 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 5,0 m x 3,5 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Pyyntikuoppa 5 x = 7569526 / y = 3542150 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 4,5 m x 3,5 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Pyyntikuoppa 6 x = 7569553 / y = 3542170 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Iso muurahaispesä täyttää kuopan osittain. Pyyntikuoppa 7 x = 7569585 / y = 3542196 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 4,5 m x 3,5 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Polku kulkee kuopan läpi. Pyyntikuoppa 8 x = 7569611 / y = 3542215 Pyöreä, ø 3,5 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuoppa kahlaamon kohdalla, maasto pahoin kulunutta. Pyyntikuoppa 9 x = 7569638 / y = 3542226 Soikea, itä-länsisuuntainen, 5,0 m x 4,0 m, syvyys 1,2 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Pyyntikuoppa 10 x = 7569661 / y = 3542231 Soikea, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, 4,0 m x 3,5 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Löytöpesäke 1 x = 7569554 / y = 3542089 Muutamia hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia polulla noin viiden metrin matkalla. Pesäke sijaitsee hiekkamoreenipohjaisen männikkökankaan laidalla noin sadan metrin etäisyydellä Luirojoen länsirannasta. Löytöpesäke 2 x = 7569545 / y = 3542083 Noin kymmenen hyvälaatuista kvartsi-iskosta polulla noin kahden metrin matkalla. Pesäke sijaitsee noin viisitoista metriä löytöpesäke 1:stä lounaaseen päin. Iskosten vierellä polulla havaittiin myös halkaisijaltaan noin 60 cm kokoinen läikkä palaneelta vaikuttavaa, hieman punertavaa, tummanruskeaa maata. Kyseisellä kohdalla sijaitsee mahdollisesti tulisijan jäännös. Löytöpesäke 3 x = 7569288 / y = 3542031 Toistakymmentä kvartsi-iskosta noin neliömetrin laajuisessa maapaljastumassa Luirojoen suuntaisella harjanteella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä joesta, noin kaksi metriä joen pintaa ylempänä. Löytöpesäke 4 x = 7569697 / y = 3542257 Runsaasti kvartsi-iskoksia polulla noin viiden metrin matkalla, hiekkaisessa kohdassa luusuan länsipuolella, noin kolmenkymmenen metrin päässä rannasta. Löytöpesäke 5 x = 7569706 / y = 3542276 Noin kaksikymmentä kvartsi-iskosta polulla noin kolmen metrin matkalla. Löytöpesäke 6 x = 7569714 / y = 3542284 Muutamia kymmeniä kvartsi-iskoksia maapaljastumissa, halkaisijaltaan noin nelimetrisellä alueella, noin viiden metrin päässä rannasta, noin metrin verran järven pintaa ylempänä. Löytöpesäke 7 x = 7569624 / y = 3542341 Yksittäinen kvartsi-iskos polulla, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä. Ainoa esihistorialliseen toimintaan liittyvä havainto luusuan itäpuolella. Kohteen rajaus perustuu tarkastuksen aikana tehtyihin havaintoihin. Autiotupien alueella aiemmin havaittu asuinpaikkapesäke ei sisälly rajaukseen, koska sitä ei onnistuttu tarkastuksessa paikallistamaan. Luusuan itäpuolella havaitun kvartsi-iskoksen ympärille rajattiin halkaisijaltaan noin kahdenkymmenen metrin kokoinen alue, mutta on myös mahdollista, että kyseessä on yksittäinen löytö. Luusuan länsipuolelta jokivartta seuraten kohti etelälounasta noin puolen kilometrin matkan jatkuva harjanne on kokonaisuudessaan muinaisjäännösaluetta. Harjanteen länsipuoleisen suojuotin takana levittäytyvällä melko tasaisella männikkökankaalla havaittujen kahden löytöpesäkkeen ympäristössä sijaitsevan asuinpaikka-alueen laajuutta ei voi luotettavasti määrittää maastomuotojen perusteella, mutta todennäköisesti se ulottuu ainakin kahdenkymmenen metrin etäisyydelle löytöpesäkkeistä. Molemmin puolin Luirojärven luusuaa on laaja-alaisesti asuinpaikaksi hyvin sopinutta aluetta, ja onkin todennäköistä, että lisää jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta voidaan löytää myös tässä yhteydessä rajatun muinaisjäännösalueen ulkopuolelta. Kohteen pyyntikuopat on löytänyt Pertti Lehtinen vuonna 1982 ja asuinpaikan ovat löytäneet Petri Halinen ja Jarmo Kankaanpää vuonna 1986. Halisen ja Kankaanpään käynnistä paikalla ei ilmeisesti ole olemassa raporttia. Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa kohdetta kuvaillaan melko suurpiirteisesti: "Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 107 kilometriä koilliseen Luirojärven lounaisrannalla. Pyyntikuopat ovat Luirojoen länsirannalla joen suuntaisella harjulla. Paikalla on 9 - 11 kuoppaa noin 300 metrin matkalla. Järven rannoilla luusuassa etelä- ja pohjoispuolella on useissa kohdin epämääräisiä jälkiä kivikautisesta asutuksesta (Kohteet Sodankylä 118, 119, 123, 124, 125, 126 ja 127)." Yhdestä asuinpaikkapesäkkeestä mainitaan lisäksi erikseen: "Luirojoen luusuassa itäpuolella, on autiotupien alueella laajuudeltaan tarkemmin määrittelemätön asuinpaikka." Luirojärven luusuan ympäristö on ollut ilmeisesti kautta aikojen aluetta, jolle on kohdistunut melko paljon ihmistoimintaa. Luirojärven lounaispäässä on todennäköisesti ollut asutusta tuhansien vuosien aikana lukuisia kertoja ja useissa kohdissa. Alue on sopinut myös peurojen metsästykseen, mistä kertoo Luirojoen suuntaiselle harjanteelle kaivettu pyyntikuoppajono. Pyyntikuoppien ikää on vaikeaa arvioida ilman radiohiiliajoituksia, mutta on mahdollista, että nekin on kaivettu jo kivikauden aikana. Kohde on pääosin hyvin säilynyt, eikä sen säilyminen nykytilassaan vaikuta kovin vakavasti uhatulta, joskin erityisesti Luirojoen kahlaamon lähiympäristössä maanpinta on varsin kulunutta. Voimakkainta maastonkulumista alueella voitaisiin vähentää jonkin verran siten, että kahlaamon länsipuolen harjanteen joenpuoleiselle rinteelle rakennettaisiin kahlaamon luokse johtavat portaat. Kohde sijaitsee Luirojärven luusuan molemmilla puolilla, Luirojen kahlaamon lähiympäristössä sekä joen länsirannan suuntaisella harjanteella ja sen länsipuolella sijaitsevan suojuotin takana levittäytyvällä männikkökankaalla. Maaperä kohteen alueella on hiekkavaltaista, melko vähäkivistä moreenia. Jokirannan läheisyydessä ja joenvarren harjanteen pohjoispäässä kasvaa tunturikoivikkoa, alueen muissa osissa valtapuulajina on mänty. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat variksenmarja, mustikka, puolukka, torvi- ja poronjäkälät sekä seinäsammal ja muut sammalet. Luirojoen kahlaamon länsipuolella aluskasvillisuus on kulunutta. Osittain samalla alueella kohteen kanssa sijaitsevat vuonna 1939 rakennetun Luirojärven uittopadon jäännökset, ja kohteen halki kulkee Luirojärven etelärannan autiotuville johtava retkeilyreitti. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T13:48:17 14054.42285156 1352.67802821
arkeologinenkohde_alue.3130 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3130 171917 {DF83DA1C-DC3F-4B6A-A92D-933461019E1C} Uunivaara 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 150 ei Kohde käsittää vanhan metsätyökämpän jäänteet. Jäljellä on kahden saunan, kellarin ja kahden kaivon jäännökset. Lisäksi viereisen polkujen risteysten kohdalla on kaksi isohkoa rehevää aukiota, luultavasti itse kämpän ja tallin paikat. Alueen keskellä sijaitsevasta saunasta (sauna 1) on jäljellä noin 3m halkaisijaltaan oleva luonnonkivikasa jonka ympärillä on lahonneita hirsiä ja lautoja, kattohuopaa ja metalliromua mm. kiukaan jäännös. Polun eteläpuolella sijaitseva toinen sauna (sauna 2) sijaitsee rehevän aukion vieressä. Jäljellä on noin 3m x 2m kokoinen kasaan levinnyt luonnonkivikiuas jonka päällä kasvaa isohko koivu. Muista kohteista erillään luoteessa sijaitsee kellarin jäännös (kellari 3). Mitoiltaan kellari on noin 3,5m x 2,5m ja siihen liittyy noin 1,5m kokoinen ovikäytävä. Korkeudeltaan kellari on noin 1,5m. Katto on romahtanut sisälle mutta on vielä oven päällä ehjä. Kellari on lauta- ja pyöröpuurakenteinen ja seinissä on pahvivuoraus. Ensimmäinen kaivo (Uunivaara kaivo 4) sijaitsee sauna 1:n länsipuolella. Kaivo on hirsistä salvottu ja mitoiltaan noin 2m x 2m. Toinen kaivo (Uunivaara kaivo 5) sijaitsee vastaavasti ensimmäisen kaivon itäpuolella ja on rakenteeltaan noin 1,5m x 1,5m kokoinen maakuoppa Kohde rajautuu aluemaisena kaivojen ja ensimmäisen saunan ympärille. Toinen sauna ja kellari on rajattu omiksi pistemäisiksi kohteiksiin alueen ulkopuolelle. Kohde tarkastettiin KMO kulttuuriperintöinventoinnissa 25.6. 2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee kuivan hiekkakankaan kaakkoislaidalla. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:58:19 388.89672852 79.42817497
arkeologinenkohde_alue.3131 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3131 171923 {4F76D1FF-1D67-4BAF-AA93-8C597CD0535B} Hietaselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 154 ei Kohde käsittää vanhan metsätyökämpän jäänteet. Jäljellä on itse kämpän ja saunan purettu pohja ja kaivo. Itse kämpän jäännös on mitoiltaan noin 8,5m x 12m. Jäljellä on kaksi alinta lahonnutta hirsikertaa. Rakenteen keskellä on hieman purkujätettä, esimerkiksi tiiliä, uunin metalliosia ja emalivati. Saunan jäännös sijaitsee rehevän aukion keskellä. Paikalla on ruostunut kamiina ja tynnyri sekä joitain nurkkakiviä. Kaivo on mitoiltaan noin 1,5m x 1,5m ja sen seinät on rakennettu pystylaudoista. Vieressä on kaivon lahonnut puinen kansiosa vinssin osineen. Kohde rajautuu noin 70m x 30m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 25.6.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1960-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteen länsipäässä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:58:33 1499.55273438 188.04248219
arkeologinenkohde_alue.3132 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3132 171928 {255CF016-AE33-4C9E-823F-8B848B2C1CDC} Jäkäläkangas 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 163 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on tallin, aitan, varaston ja saunan jäänteet. Tallin ja aitan välissä on rehevä aukio, mahdollisesti itse kämpän paikka. Tallista on jäljellä noin neljä alinta hirsikertaa. Rakennus on ollut kaksiosainen, jäljellä on noin neljä alinta lahonnutta hirsikertaa, Molemmissa päädyossä on oviaukot. Pohjoispuolella on epäselvää lahonnutta hirsirakennetta, mahdollisesti talliin on liittynyt kevyempi varasto. Aitta on mitoiltaan noin 2,5m x 5m kokoinen kaksiosainen hirsirakennus. Jäljellä on noin 6 pelkkahirsikertaa ja rakennus on romahtanut kasaan. Rakenteissa on käytetty nauloja ja kaakkoiseinällä on lautarakenteisen oven jäännös. Puretun varaston jäännös on miteoiltaan noin 5m x 7m. Jäljellä on joitain lahonneita katon rakenteita, hirsiä, lautoja ja nauloja. Rakenteen vieressä on epäselvä kuoppa. Saunasta on jäljellä noin 2m x 3m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Vieressä on ruostunut metallikiukaan jäänös. Kohde rajautuu noin 100m x 30m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.6.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1940-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaan pohjoiskärjessä. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:58:47 1402.59985352 222.8989828
arkeologinenkohde_alue.3133 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3133 172114 {EB262F9E-5FE1-49E7-A8F4-8B0FB4537356} Kalliojoki 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on kämpän, kellarin, saunan ja tallin jäännös sekä muutamia röykkiöitä. Kämpän päärakennuksen jäännös on huomattavan suuri, mitoiltaan noin 17,5 x 8m. Jäänteen sisällä on yhä pystyssä suuri punatiilinen uuni ja savupiippu sekö kertalämmitteisen saunan suurehko peltinen ja kivinen kiuas. Rakenteen sisäpuolella on myös muuta metalliromua kuten uunin osia sekä kattohuopaa. Kellarin jäännös on mitoiltaan noin 2,5m x 3m kuoppa jonka sisäpuolella on joitakin lahonneita lautoja. Kellarin oviaukko on itäpuolella. Saunasta on jäljellä luonnonkivinen röykkiö, halkaisijaltaan noin 3m, korkeudeltaan noin 0,7m. Paikalla on joitakin lahonneita lautoja, ruostunut peltitynnyri, joitakin tiiliä sekä ruostunut savutorven pää. Tallista on jäljellä tasattu rakennuksen pohja sekä maatunut alun hirsikerta. Mitoiltaan rakennus on ollut noin 9x9m. Rakenteen keskellä kasvaa kuusitiheikkö. Kohde rajautuu noin 60m x 60m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinniss 26.6.2014 ja se havaittiin SutiGIS-tietojärjestelmästä. Kyseessä on purettu metsätyökämppä noin 1960-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaan etelälaidalla. Metsä on koivuvaltaista sekalaisen ikäistä sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:59:00 1947.98193359 249.00109779
arkeologinenkohde_alue.3134 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3134 169439 {2DA7407A-04AB-45BD-870D-50FE170A5729} Ritojärvi pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 170 ei Tien eteläpuolella sijaitsee kolme metriä halkaisijaltaan oleva suppilomainen kuoppa. Sen syvyys on noin metrin. Kuoppaan tehtiin lapionpisto, jolloin havaittiin humuskerroksen alla olevan paksu huuhtoutumiskerros. Huuhtoutumiskerros oli melko tumma, mutta siinä ei ollut erillisiä hiiliä. Kuopan ympäristöön, tasaiselle kankaalle tehtiin lapionpistoja. Näissä havaittiin huuhtoutumiskerroksen olevan myös mustan; myös hiiltyneitä puunjuuria havaittiin. Tästä päätellen alueella on ollut raju metsäpalo. Toinen mahdollinen pyyntikuoppa havaittiin ensimmäisestä noin 15 metriä länteen. Kuoppa on mitoiltaan 2,5 x 2 m ja syvyydeltään noin 60 cm. Kuoppa ei ole niin selkeä, kuin ensimmäinen. Se on osin täyttynyt maalla ja sen päällä kasvaa koivuntaimia. Myös tässä kuopassa oli humuskerroksen alla paksu mustunut huuhtoutumiskerros. Tien pohjoispuolella on myös mahdollisia kuoppia. Tien reunassa vaikuttaa olevan kuopan puolikas ja kauempana lännessä on epämääräinen kuopanne. Ne ovat mahdollisesti tuhoutuneet tien rakennuksessa. Kohteen rajaus on aluemainen. Löytynyt inventoinneissa, ei ennakkotietoja. Yksi säilynyt pyyntikuoppa ja kolme mahdollista, osittain säilynyttä kuoppaa. Kohde sijaitsee Ritojärven ja Valkean Mäntyjärven välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla. Alue on kuivahkoa mäntykangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-06-24T13:18:35 1318.74023438 194.53575918
arkeologinenkohde_alue.3135 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3135 171291 {5D394FDC-7B1C-4FE9-BE4D-F4CC45E733D8} Tiiliniemi kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 174 ei Harjulla on peräkkäin kaksi matalahkoa ja pienehköä kuoppaa. Pohjoisempi kuoppa 1 on kooltaan 1,5 x 1 metriä, sen syvyys on alle puoli metriä. Koepistoa tehtäessä lapio iskeytyy joka kerta kiveen, ja onkin mahdollista, että kuopan pohjalla on jonkinlainen kiveys. Humuskerroksen pohjaosa on nokinen ja sen alla on jonkinlainen huuhtoutumiskerros. Kuoppa 2 on samankokoinen, kuin kuoppa yksi. Myös siellä tulee lapiolla tutkiessa kiviä vastaan. Humuksen alaosa on nokinen ja siinä on hiilenkappaleita. Huuhtoutumiskerros on lähes olematon. Kauemmaksi tehdyssä koepistossa maa ei ole niin nokinen. Kohteen rajaus on aluemainen. Kuopat on merkitty erikseen pisteillä ja niihin on liitetty kuvat koepistoissa havaituista maannostumista. Kohde havaittiin aluetta inventoitaessa. Kaksi kuoppaa, joiden funktio on epäselvä. Hiili voisi viitata esim. ruoanvalmistukseen. On erikoista, että toisessa kuopassa on selkeä silmin nähtävä huuhtoutumiskerros ja toisessa lähes olematon. Tämä viittaisi kuoppien eriaikaisuuteen. Koska huuhtoutumiskerroksen kehittymiseen kuluu Suomessa aina vähintään sata vuotta, usein paljon tätä kauemmin, kohdetta ehdotetaan muinaisjäännökseksi. Kohde sijaitsee Pitkäjärven itäpuolen rantaa pitkin kulkevalla harjulla, hieman kaakkoon Kirkisensalmesta. Puusto on uudistuskypsää kasvatusmetsää. Maasto on kuivaa kangasta, jossa esiintyy paikoin jäkälää. 3 Voimassa 2014-08-27T14:07:14 336.19042969 78.07101381
arkeologinenkohde_alue.3136 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3136 171389 {CEE328AC-E86B-42FC-9D0A-11C22A5672DB} Lehtosaari 4 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 218 ei Paikalla on kaksi tervahautaa vierekkäin sekä niiden pohjoispuolella kahdessa rykelmässä yhteensä viisi kuoppaa ja kaivantoa, jotka liittyvät tervahautoihin. Kuoppien ja kaivantojen koko vaihtelee 2-3 m ja syvyys 30-100 cm välillä. Tervahaudat merkitty pisteinä ja kuopat ja kaivannot aluerajauksen sisällä. Tervahauta 1: Halkaisijaltaan n. 14 m kokoinen tervahauta, jossa kaksoisvallit. Pienemmän tervahaudan halkaisija n. 5 m. Tervahauta on tasapohjainen ja sitä ympäröivät kuopat. Halssi on kohti etelää ja rantaa. Lisäksi n. 15 m päässä pohjoiseen on kaksi kaivantoa, jotka liittyvät tervahautaan. X = 3579639 ja Y = 7206646 Tervahauta 2: Halkaisijaltaan n. 12,5 m kokoinen, korkeahko ja syvä tervahauta, joka muodoltaan enemmän suppilomainen. Halssi etelään kohti rantaa. Tervahautaa ympäröivät kuopat ja haudan pohjoispuolella n. 18 m päässä pohjoiseen on kolme kaivantoa/kuoppaa, jotka liittyvät tervahautaan. X = 3579657 ja Y = 7206643 Aluemainen. Toinen tervahaudoista merkitty SutiGisiin. Tervahautoja, joiden ympäristössä hautoihin liittyviä kuoppia ja kaivantoja. Lehtosaaren eteläranta, jossa kostea ja rehevä maaperä. Puusto sekametsää. 3 Voimassa 2014-09-01T14:01:32 896.42773438 110.88246983
arkeologinenkohde_alue.3137 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3137 171395 {4758072F-B7F7-43D8-BD38-C437D95B13E5} 1000031081 Kumpusaari löytöpaikka 3 Irtolöytö 9100 Arkeologiset kohteet 9118 Löytöpaikat 1811 Irtolöytöpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 2 Koekuopat 218 ei Paikalta on löytynyt metallinpaljastimella putkellinen rautaterä, ruodollinen rautaveitsi sekä rautalevyn kappaleita. Löydöt tulivat heti turpeen ja kuntan alta. Kohde käytiin tarkastamassa, jolloin löytökohtien paikalle tehtiin koepistot. Kaikissa koepistoissa maannos oli normaali eikä niissä ollut merkkejä ihmistoiminnasta. Myöskään maastossa ei ollut nähtävissä mitään poikkeavaa. Esineitä arvioitiin Museovirastossa, jossa niiden tarkkaa ikää ei kuitenkaan pystytty arvioimaan. Umpirautainen putkellinen esine voisi olla taltta tai nuolenkärki. Ajoitus todennäköisesti historiallinen aika. Ruodollinen veitsi oli löydettäessä toiselta puolelta hyvässä kunnossa. Löytöjen perusteella kyseessä ei liene kovin vanha kohde. Löydöistä on otettu kuvat ja ne on liitetty kohteen tietoihin. Ruodollinen veitsi: Noin 12,5 cm pitkä hieman kaarevaselkäinen veitsi. Ruodon pituus noin 2,4 cm. Terä selkäpuolelta noin 5 mm paksu. Paino: 21,8 g. Umpirautainen putkellinen esine: Pituus noin 9 cm, josta terän osuus noin 4 cm. Esine levenee sivulta katsottuna melko tasaisesti kärjestä kantaan. Terässä molemmilla puolilla keskellä harjanne. Putken halkaisija sen kannasta 2 cm. Esineestä ei saa selvää onko terä katkennut vai onko se tehty tasakärkiseksi. Paino 78,9 g. Aluemainen. Kohteesta saatiin tieto Petri Anttoselta. Löytöpaikka, jonka ajoittaminen vaikeaa. Löytöesineissä ei viitteitä rautakaudelle, vaan pikemminkin historialliselle ajalle. Kumpusaaren eteläosassa oleva korkeampi tasainen kangas. Paikalla kasvaa kuusia, mäntyjä ja joitakin lehtipuita. 3 Voimassa 2019-07-26T07:44:31 674.45678711 104.37719142
arkeologinenkohde_alue.3138 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3138 171450 {1331C8D8-90D4-4A6D-85C7-8FE48D1C3C69} Pompakonsärkkä 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 155 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Hiisjärven itäpuolella olevan Pompakonsärkän lounaisrinteellä. Tien vieressä olevan paikoitusalueen eteläpuolella on etelälounaaseen työntyvä harjanne, jolla on tasaisempi kohta, josta löytyi koepistosta kivikautisia kvartsi-iskoksia. Etäisyys vesirajaan löytökohdasta on noin 17 metriä. Muissa harjanteelle tehdyissä koepistoissa (3 kpl) ei ollut merkkejä asuinpaikasta, eikä kvartseja ollut myöskään havaittavissa yläpuolisella paikoitusalueella rikkoutuneesta maanpinnasta huolimatta. Aluemainen. Kohde on rajattu löytöpaikalta otetun GPS-pisteen ympärille. Asuinpaikka löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjaista mäntykangasta. 3 Voimassa 2014-11-12T14:15:14 633.74365234 100.94221196
arkeologinenkohde_alue.3139 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3139 170320 {2F379E7A-605B-4138-B5C8-B2DEC8F4096D} 1000019842 Valkealamminkangas puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Kohteessa on Salpalinjaan kuuluvia puolustusvarustuksia. Varustukset ovat korsuja, juoksu- ja taisteluhautoja sekä erilaisia tuliasemia. Valkealammen länsirantaa pitkin kulkeva kivipaaseista muodostuva panssarieste jatkuu kohteen alueella jakautuen kahteen haaraan. Osa varustuksista on kunnostettu myöhemmin nähtävyystarkoituksiin, mutta myös ne ovat jo melko huonokuntoisia. Mäen rinnettä pitkin kulkee parinsadan metrin pituinen juoksuhauta, jota tuulenkaadot ovat vahingoittaneet paikoin. Tuulenkaatoja poistettaessa juoksuhaudan valliin on jäänyt moton renkaanjälkiä. Lähempänä rantaa sijaitsee kaksi lyhyttä hautaa ja useita korsuja. Alueen länsiosassa, tienristeyksessä sijaitsee L:n muotoinen kiviseinämäinen kaivantoja, pieniä pesäkkeitä ja syvä suorakaiteen muotoinen kaivanto, jonne johtaa mutkitteleva käytävä. Kohteen rajaus on aluemainen. Kaksi alakohdetta on merkitty pisteillä. Kohde on Salpalinja-inventoinnin yhteydessä merkitty muinaisjäännösrekisteriin, mutta sillä ei ole muinaisjäännösstatusta. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä pistemäinen. Toisen maailmansodan aikaisia ns. Kuotiin puolustuslinjan puolustusvarustuksia. Kohde sijaitsee Inarintiestä etelään, Valkealammen eteläpäässä. Alue on kuivahkoa kangasta ja osin rämettä. Kohde rajoittuu lammen rantaan, sen eteläpuoliselle kankaalle ja osin sen kaakkoispuolella sijaitsevan mäennyppylän rinteeseen. Puusto vaihtelee nuoresta taimikosta uudistuskypsään metsään. Puusto on mäntyvaltaista. 3 Voimassa 2014-08-27T12:11:29 78289.57080078 1787.95377733
arkeologinenkohde_alue.3140 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3140 170321 {664579D7-F821-4A3C-AE41-0FFB88582DB3} Kaatiinlampi 2 telttakylä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 180 ei Paikalla on halkaisijaltaan 6-metrinen pyöreä alue, jota ympäröi matala oja. Lisäksi on seitsemän suurin piirtein samankokoista pyöreää alaa, jossa pyöreää kuopalla olevaa aluetta ympäröivät maavallit. Alueella on myös yksi pienempi suppilomainen kuoppa. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksi alakohteista on merkitty pisteenä. Kohteet havaittiin tieltä ohiajaessa. Parakkien ja telttojen pohjia. Raimo Sillanpään ja Tauno Oksasen Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella -teoksen mukaan paikalla on ollut välirauhan aikaan puolustusvarustusten rakennushenkilöstön parakki- ja telttakylä. Kohde sijaitsee Inarintien eteläpuolella, Kaatiinlammen itäpuolella, kuivalla kankaalla, jolla kasvaa mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää. Telttakylä 3 Voimassa 2014-08-27T13:52:53 3215.05078125 268.73451414
arkeologinenkohde_alue.3141 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3141 170041 {6E41594D-4ED8-48F5-AE5D-0609D61C4F87} Kaitajärven peräkämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 190 ei Rakennus 1: P= 7360125 I= 3519191. Kohteen koko on 12,8 m x 7,7 m. Kyseessä on kaksipäinen rakennus, josta lounaisemman pään tulisija on näkyvillä, eikä sen päällä ole yhtä paljon kunttaa kuin rakennuksen muissa osissa. Tässä tulisijassa on ollut kiviperusta ja siinä on ollut myös valkoista, ilmeisesti paikan päällä tehtyä tiiltä. Rakennuksen koillispäässä on mahdollinen toinen tulisijan paikka, joka maastossa erottuu pyöreänä sammaleisena kumpareena. Kumpareen alta kairalla saatiin ilmeisesti puurakennetta, mutta ei selvää kiveystä. Rakennus 2: P= 7360142 I= 3519226. Kohteen koko on 8 m x 8,8 m. Seinälinjat erottuvat maastossa kivijalkana. Ovi on rakennuksen lounaisseinällä, ja se erottuu kiviportaana ulkoseinästä. Kooltaan se on 1 m x 2 m. Kiviperustus näkyy selkeästi vain rakennuksen luoteis- ja lounaissivustoilla. Rakennus 3: P= 7360142 I= 3519216. Kyseessä on mahdollinen sauna, jonka on mainittu paikalla olevan. Kertojan mukaan saunan keskellä olisi ollut kiuas, mutta tässä sitä ei havaittu. Nyt saunaksi tulkittu rakenne on maahan kaivettu kuoppa, jonka koillispuolella on kiviä. Kuopan lounaispuolella on pienempi kuoppa, joka on saattanut toimia sisäänkäyntinä saunaan. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty Metsähallituksen Sutigis-järjestelmään. Paikalla on ollut savottakämppä, joka on ollut käytössä ainakin vuosina 1951-52. Inventoinnissa mukana olleen metsurin M. Jokelaisen äiti ollut täällä töissä. Jokelaisen äidin mukaan paikalla on ollut myös maakuoppasauna. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan Kaitajärven kaakkoispäässä kuivalla rantakaistaleella. Kohteen pohjois- ja eteläpuoliset maa-alueet ovat kosteampia. Kohteen koillis-, itä- ja kaakkoispuolella nousee Iso Kaitatunturi. Outojoki laskee järveen kohteen eteläpuolella noin 100 metrin päässä. Aluskasvillisuus on suhteellisen vähäistä ja koostuu lähinnä sammalesta ja heinästä. Kohteen maastossa kasvaa männyntaimia. Rakennusten päällä kasvaa runsaasti katajaa, muussa ympäristössä ei. 3 Voimassa 2014-09-29T10:33:23 1624.65869141 170.09042327
arkeologinenkohde_alue.3142 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3142 171042 {6DEF1DDA-196B-4638-841D-50F36D66C0B8} Korpivaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 270 ei Kaksi rakennuksen pohjaa on vierekkäin, lyhyet sivut kohdakkain. Pohjien päällä kasvaa tiheää kuusitaimikkoa, joka vaikeuttaa havainnointia. Rakennus 1:Havaittavissa on seinälinjoja ja puurakenteita. Mitat ovat 7 x 10 metriä. Rakennus 2: Havaittavissa on seinälinjoja ja puurakenteita. Mitat ovat 7 x 10 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Eteläisempi pohjista on merkitty pisteellä. Kuva on liitetty pistekohteeseen. Kohde löytyi paikallisen evp. rajavartioston työntekijän opastamana. Metsätyökämpän jäänteet. Kohde sijaitsee kunnan kaakkoisosassa, Korpivaaran itärinteessä Paikka on taimikon rajalla, kuusivaltaisella tuoreella kankaalla, jolla kasvaa uudistuskypsää puustoa. 3 Voimassa 2014-08-25T12:45:50 1267.19042969 145.73266624
arkeologinenkohde_alue.3143 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3143 171047 {D57347ED-23DB-4C13-96D7-2DF521D769C6} Vanha-Jorkka kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 233 ei Kohteessa on useita rakennusten jäänteitä. Rakennusjäännös 1: Erotettavissa on seinälinjoja ja kaminan jäänteet. Pohjan mitat ovat 3 x 6 metriä. Rakennusjäännös 2: Pystyssä on joitain seinärakenteita, muutoin rakennus on sortunut. Pohjan mitat ovat 7,3 x 10 metriä. Rakennusjäännös 3: Kellarin jäänteet. Katto on romahtanut. Etuseinän ja oviaukon puurakenteita on pystyssä. Rakennusjäännös 4: Pohjan mitat ovat 3 x 4 metriä. Seinälinjat on erotettavissa. Rakennusjäännös 5: Erotettavissa seinälinjoja. Rakennusjäännös 6: Erotettavissa seinälinjoja. Lähde, jonka päällä on ollut puukansi. Kannesta on jäljellä lähteen poikki meneviä hirsirakenteita. Rakennusjäännös 7: Pohjan mitat ovat 5 x 5 metriä. Saunarakennuksesta on jäljellä puurakenteita ja kivinen romahtanut tulisija. Rakennusjäännös 8: Järeistä hirsistä rakennettu kämppä. Seinärakenteita on pystyssä usean hirsikerran verran. Hirsiosan mitat ovat 7,5 x 9 metriä. Luoteispäässä on ollut mitoiltaan 7,5 x 9 metriä oleva lisäosa, josta on näkyvissä seinälinjoja. Rakennusjäännös 9: Talli. Seinälinjoja näkyvissä. Ympäristössä on hevospoteroiden jäänteitä. Rakennusjäännös 10: Kaatunut huussi. Seinärakenteet ovat osittain ehjät ja istuin on näkyvissä. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksi pohjista on merkitty pisteellä. Kohde löytyi paikallisen evp. rajavartijan opastamana. Kämppärakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Lieksan kaakkoisnurkassa lähellä Ilomantsin ja rajavyöhykkeen rajaa. Maasto on kuivahkoa mäntykangasta, joka viettää itään, Alemman Jorkanlammen rantaan muuttuen mustikkavaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-08-26T12:37:52 25337.49023438 626.05762863
arkeologinenkohde_alue.3144 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3144 171050 {BF4F160D-7D6A-40EF-BE5E-885A626983D7} Ruokojärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 230 ei Rakennusjäännös 1: Seinälinjat näkyvät aluskasvillisuudessa ja ovat mitoiltaan 7 x 10 metriä. Rakennusjäännös 2: Seinälinjoja on heikosti erotettavissa, mutta mittoja ei ole mahdollista saada. Rakennusjäännös 3: Seinälinjoja ja lahonneita hirsirakenteita havaittavissa. Sammalen peittämä tulisija on romahtanut. Seinälinjojen mitat ovat 5,5 x 5,5 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksi pohjista on merkitty pisteellä ja valokuva on myös liitetty tähän kohteeseen. Kohde löytyi paikallsen evp. rajavartijan opastamana. Metsätyökämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Ruokojärven itärannalla. Metsähallituksen vuokrakämpältä 150 metriä rantaa pitkin etelään. Maasto on kuivahkoa, mäntypuustoista kangasta. Rannassa on hakkaamaton kaistale uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-08-26T13:38:44 4185.62792969 264.31556077
arkeologinenkohde_alue.3145 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3145 171052 {3C36BD3B-1FCC-4392-8707-EE5442D14E17} Ilomäki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 207 ei Paikalla on rakennusten jäännöksiä ja asuinpaikkajätettä molemmin puolin puroa. Rakennusjäännös 1: Pohja sijaitsee puron länsipuolella ja on kuusentaimien peitossa. Nähtävissä on seinälinjoja ja kaminan jäänteet. Rakennusjäännös 2: Näkyvissä on lahonneita hirsiä ja sortuneen katon puisia rakenteita. Keskellä on kivistä ladottu tulisija, joka on vielä osittain pystyssä. Pohjan mitat ovat 7 x 10 metriä ja se sijaitsee puron itäpuolella. Rakennusjäännös 3: Kulmissa on säilynyt lahonneita hirsiä. Pohjan mitat ovat 7 x 10 metriä ja se sijaitsee puron itäpuolella. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde löytyi paikallisen evp. rajavartijan opastamana. Metsätyökämppien rakennusten jäänteitä. Ilomäestä noin 800 metriä koilliseen on kaksi kangassaareketta molemmin puolin Juurikkapuroa. Saarekkeiden maasto on kuivahkoa kangasta. Puron länsipuolella on säästöpuuryhmä, jolla kasvaa järeitä mäntyjä ja tiheää kuusialikasvustoa. Puron itäpuolella kasvaa mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-08-25T15:26:27 5334.45214844 333.59754345
arkeologinenkohde_alue.3146 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3146 171057 {CFFFFE01-577C-4DB6-8689-464785727D22} Haapajoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 198 ei Rakennusjäännös 1: Havaittavissa on seinälinjoja ja liuskekivisen tulisijan jäänteet. Pohjan mitat ovat 8 x 7 metriä. Rakennusjäännös 2: Kahdessa kulmassa on muutamia lahonneita hirsikertoja jäljellä. Kohteen rajaus on aluemainen. Toinen pohjista on merkitty pisteellä ja valokuva on liitetty sen yhteyteen. Kohde löytyi paikallisen evp. rajamiehen opastamana. Metsätyökämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Haapajoen ja rajavartioston partiopolun varrella. Paikalla on kangassaareke rämeen keskellä. Saarekkeen maasto on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa uudituskypsää mäntymetsää. 3 Voimassa 2014-10-20T08:57:26 3226.56494141 224.61703904
arkeologinenkohde_alue.3147 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3147 169712 {F021CA48-28A7-4AAE-BBB8-4F618AF347E5} Petäjävaara savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 302 ei Kohteeseen kuuluu kolme rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1: P= 7369812 I= 3524314. Kohteen kokoa on vaikea arvioida, sillä suuri osa rakennuksen puista on poltettu Metsähallituksen toimesta. Paikalla on alun perin ollut 1930-luvulla rakennettu hirsirakennus, jonka päälle on myöhemmin rakennettu lautakämppä. Paikalta löytyy ainakin kolme kamiinaa. Uudessa rakennuksessa on ollut huopakattoa, ja sitä on vielä paikoin näkyvissä. Uusi rakennus näyttää havainnointihetkellä jatkuvan suoraan vanhasta. Rakennuksen eteläseinä ja kaakkoisnurkka erottuvat maastosta melko hyvin. Rakennuksen koillispuolella noin 10 metrin päässä sijaitsee lisäksi toisen rakennuksen pohja, joka erottuu neliskulmaisena, ympäristöä korkeampana alueena. Tämän rakennuksen koko on noin 4 m x 4 m. Kellari: P= 7369859 I= 3524305. Kellarin ulkomitat ovat 4 m x 4 m. Sen korkeus on nykyään 1 m. Kellarin katto on romahtanut sisään ja kohde erottuu maastossa syvänä kuopanteena. Kellarin oviaukko on sen itäreunassa. Ovea on tiivistetty tuohella. Kellarin seinustat on tuettu hirsin, joita näkyy oviaukon molemmin puolin. Rakennus 2: P= 7369873 I= 3524323. Rakennuksen koillisseinä erottuu maastossa, lounaisseinä sen sijaan erottuu huonosti. Rakennuksen arvioitu koko on 6,5 m x 6 m. Koillisseinällä näkyy pudonneita seinähirsiä seinälinjan ulkopuolella. Pääasiassa kohde erottuu maastossa matalina maavalleina. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin haastattelun perusteella. Paikalla on savottakämpän jäännökset. Kohde sijaitsee Kemijärven eteläosassa Iso Petäjävaaran ja Kuusi-Petäjävaaran välissä. Vaarojen välissä virtaa Petäjäoja, jonka länsirannalla kohde sijaitsee. Aivan kohteen virestä kulkee myös käytössä oleva metsäautotie. Rakennuksen 1 kohdalla alue on avointa ja heinittynyttä, sen sijaan kellari ja rakennus 2 sijaitsevat puustoisemmalla alueella ja osin aivan suon laidassa. rakennus 1:n korkeus 3 Voimassa 2014-09-23T14:35:41 7054.57983398 332.0935338
arkeologinenkohde_alue.3148 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3148 169724 {AD2E7E01-DD62-4650-9DCB-011538182B66} Siikajärvi porokämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 202 ei Kohteeseen kuuluu kaksi rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1: P= 7364591 I= 3520324. Koko on 6,5x5,2m. Kyseeessä on kämpän pohja, josta itse kämppä on siirretty pois. Kämpän perustus on tasainen maavalli, jonka reunoilla hirret ovat. Hirret ovat hiiltyneitä, ja ne onkin mahdollisesti poltettu. Rakennuksessa on ollut kamiina, jonka jäännöksiä on kohteen keskellä. Kämpän keskellä on kuoppa, joka on mahdollisesti kellari. Rakennus on ilmeisesti rakennettu ja ollut käytössä 1950-60 -luvuilla. Kämpän luoteissivulla on jonkinlainen jatke, mahdollisesti liiteri tms. Rakennus 2: P= 7364603 I= 3520292. Kohde on hyvin säilynyt huussi. Sen koko on noin 2 m x 1,2 m. Katossa on kattohuopaa, ja ovi osoittaa itään. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde paikannettiin haastattelun perusteella. Paikalla on porokämpän jäännös. Kohde sijaitsee Kemijäven lounaisosassa Siikajärven lounaisrannalla. Kohteen lounaispuolella kulkee Outovaara-Seitakorva -metsäautotie. Alue on kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Porokämpän alue on avoimempaa ja osin heinittynyttä. 3 Voimassa 2014-09-25T10:53:15 1583.29248047 161.67972633
arkeologinenkohde_alue.3149 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3149 171452 {E9AB2E4A-3BAE-456A-821D-B040DD0C19B8} Pompakonsärkkä 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 155 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Hiisjärven itäpuolella sijaitsevan Pompakonsärkän eteläosassa lounaaseen työntyvässä niemessä. Alueella on kapeita lounaissuuntaisia hiekkaharjanteita, joista kahden vierekkäisen harjanteen päälle tehdyistä koepistosta löytyi iskettyä kvartsia. Pääosa kvartseista löytyi rajatun alueen eteläosassa olevan korkeamman harjanteen päältä tasanteelta. Yksi kvartsi löytyi rajatun alueen pohjoisosassa olevan matalamman harjanteen päältä. Etäisyyttä löydöllisten koepistojen välillä oli n 20 metriä. Asuinpaikasta itään tehtiin myös koepistoja, mutta nämä olivat löydöttömiä. Aluemainen. Kohde on rajattu löytökohdilta tehtyjen GPS-mittausten ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjaista mäntykangasta, joukossa nuorta koivuvesaa. 3 Voimassa 2014-11-17T14:06:54 532.30078125 96.22016576
arkeologinenkohde_alue.3150 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3150 171453 {33DABF5E-BF60-462F-91E4-573BAAA98CDE} Saarivaara kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 153 ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Naarvanjärveen liittyvän Matkalammit-nimisen lammen länsipuolella Saarivaaran itärinteellä noin 153 m mpy. Paikalla on pieni niemimäinen nokka, jonka päällä asuinpaikka on. Asuinpaikkalöydöt keskittyvät niemenkärkeen muutaman neliömetrin alalle, mutta yksittäiset iskokset löydettiin samalta korkeustasolta parikymmentä metriä etelään ja pohjoiseen keskittymästä. Käyttöaikanaan asuinpaikka lienee ollut rannalla. Paikalle tehtiin koepisto pintalöytöjen varmistamiseksi. Koepisto osoitti löytöjä esiintyvän myös häiriintymättömässä maassa. Nykyisin kohde on noin viisi metriä nykyvettä ylempänä ja n 130 metrin päässä vesisirajasta. Vesajoen (1985a, b) mukaan Koitere on ulottunut suurimmillaan pohjoisesta Naarvanjoen reittiä myöten Naarvanjärveen asti varhais-holoseeniaikana. Asuinpaikka liittynee tähän vaiheeseen ja lienee Suomen vanhimpia. Kohde on rajattu GPS-mittauksen ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kiviä sisältävää moreenia. Metsä on hakattu ja pinta laikutettu. 3 Voimassa 2014-11-12T13:37:44 237.94287109 61.73083391
arkeologinenkohde_alue.3151 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3151 171471 {A19EF7F3-1C31-482D-9470-A9B667BE1E16} Haaralampi 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain ei Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Lutinjoen ja Naarvanjoen yhtymäkohdassa Haaralammen pohjoispuolella pohjoisluoteesta-eteläkaakkooon kulkevan muinaisrantatörmän päällä n 150 m mpy. Kivikautinen asuinpaikka on runsaslöytöinen. Kvartsia esiintyy n 80 metrin matkalla lähes tasaisesti rantatörmän päällä laikutuksissa. Lisäksi paikalla havaittiin keskittymä, jossa oli palanutta luuta ja 2 kpl pii-iskoksia Tämä on merkitty alakohteena. Lisäksi törmän päällä havaittiin erillinen rapautuneiden kivien keskittymä. Lammen nykyisen rannan yläpuolella on havaittavissa neljä muinaisrantavaihetta. Alimpana on kaksi suurta rantavallia. Näistä alimman havaittiin yhdessä kohdassa kaksi pientä kvartsi-iskosta. Kaikki muut löydöt keskittyvät rantavallien yläpuolella sijaitsevan rantatörmän päälle, jolla em kuvattu asuinpaikka sijaitsee. Tämän yläpuolella on lisäksi yksi rantatörmä, jonka päällä ei havaittu löytöjä. Havaitut muinaisrannat ovat luultavasti Muinais-Koitereen varhaisia rantoja. Vesajoen (1985a, b) mukaan ollessaan suurimmillaan Koitere ulottui Haaralammin alueelle. Haaralampi 2 liittyy välittömästi ojan itäpuolella kohteeseen Haaralampi 1. Aluemainen. Rajaus on tehty löytöhavaintoihin perustuvien GPS-mittausten avulla. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Kivetöntä hiekkaa, metsä hakattu ja pinta laikutettu. 3 Voimassa 2014-11-10T19:04:53 1817.22412109 197.44916227
arkeologinenkohde_alue.3152 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3152 171472 {BE2D33DD-9305-4248-895F-1A164D5B6F50} Haaralampi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 150 ei Asuinpaikka Haaralampi 1 sijaitsee Ilomantsin koillisoassa Haaralammen pohjoispuolella muinaisrannan päällä. Lammen pohjoispuolella on ollut pieni n 100x100m kooltaan oleva suojaisa lahdelma, jnoka länsipuolella olevassa niemessä asuinpaikka on sijainnut. Vanhoista jo lähes umpeenkasvaneista metsälaikutuksista löytyi kvartsia n 30 metrin matkalta pohjoiseteläsuunnassa niemen itärannalta muinaisrannan suuntaisesti. Havainnot asuinpaikasta ovat siis niemen itärannalta, mutta topografian perusteella on syytä olettaa, että löytöalue jatkuu myös niemen eteläkärjessä. Luultavasti Haaralampi 1 on osa laajempaa asuinpaikkaa, johon liittyy välittömästi lännessä Haaralampi 2. Asuinpaikka-alueet erottaa toisistaan oja ja lyhyt vyöhyke, josta havaintoja ei ole kasvipeitteen vuoksi. Aluemainen. Tehty löytöhavaintojen ja topografian perusteella. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautisen asuinpaikka-alueen itäosa. Ks myös Haaralampi 2. Hiekkapohjaista mäntyvesakkoa. Alueen metsänpohja on muokattu uudistuksen yhteydessä, mutta mineraalimaa on pääosin kasvanut jo umpeen. 3 Voimassa 2014-11-10T19:03:33 1201.56005859 164.98105588
arkeologinenkohde_alue.3153 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3153 171475 {FBC0DFFE-1634-493B-8A87-4D374462F931} Hiienvaara 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 151 ei Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella sijaitsevalla Hiienvaaran ampuma-alueella. Hiienvaaran kaakkoispuolella noin 0,5 km päässä vaarasta on kranaatinheittopaikka, jolle vie puskutraktorilla tehty metsäautotie. Paikalle ei ole tuotu soraa, vaan tien pintana on alueen luontainen hiekkamaa. Metsäautotie päättyy lenkkiin. Löydöt on poimittu tien pinnalta lenkin kaakkoisreunalta, osasta, joka on lähinnä metsässä tien kaakkoispuolella olevaa muinaisrantatörmää. Löytöjä havaittiin tiellä noin 20 m matkalla. Aluemainen. Kohde on rajattu pintahavaintojen perusteella. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Hiekkapohjasta nuorta mäntymetsää kasvavaa kangasta. Metsäautotien ympärillä metsänpohja on muokattu edellisen uudistuksen yhteydessä n 40 v sitten. 3 Voimassa 2014-11-07T14:26:51 1849.68261719 182.10210812
arkeologinenkohde_alue.3154 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3154 171477 {2661AC0E-0B8E-4E64-A2C8-E6D519F54AAF} Honkasaari 5 kuopat 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9119 Maarakenteet 1913 Kuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 218 ei Paikalta dokumentoitiin kuusi selkeää ja yksi epämääräisempi kuoppa. Kuoppien halkaisija vaihteli 1,2 - 3 m ja syvyys 30 cm - 1,2 m välillä. Kuoppien funktio jäi epäselväksi. Muotonsa ja sijaintinsa perusteella kuopat voisivat olla poteroita, mutta saarella on ollut myös asutusta 1800-luvun lopulta 1900-luvun puolelle saakka, joten ne ovat voineet syntyä tämänkin seurauksena. Kuoppa 1 (177208): Halkaisijaltaan noin 1,2 metrin kokoinen ja noin 70 cm syvä melko jyrkkäreunainen kuoppa, jossa tasainen pohja. Kuoppaan on heitetty metalliämpärin jäänteet. Kuopassa ei huuhtoutumiskerrosta. X= 3578636 ja Y= 7207090. Kuoppa 2 (177209): Halkaisijaltaan noin metrin kokoinen tasapohjainen kuoppa, jonka syvyys noin 60 cm. Kuopassa noin 5 cm huuhtoutumiskerros. X= 3578639 ja Y= 7207083. Kuoppa 3 (177210): Noin 3 x 2 m kokoinen tasapohjainen kuoppa, jonka syvyys noin 1,2 m. Kuopassa on muutaman sentin huuhtoutumiskerros. X= 3578638 ja Y= 7207095. Kuoppa 4 (177211): Noin 2 x 1 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys noin 70 cm. Ei huuhtoutumiskerrosta. X= 3578641 ja Y= 7207093. Kuoppa 5 (177212): Soikean muotoinen ja noin 1 m x 70 cm kokoinen kuoppa, jonka syvyys noin 30 cm. Ei huuhtoutumiskerrosta. X= 3578648 ja Y= 7207099. Kuoppa 6 (177213): Jyrkkäreunainen kuoppa, jonka pohjoisreuna romahtanut. Koko noin 2,5 x 1,5 m ja syvyys noin 1,2 m. X= 3578658 ja Y= 7207113. Kuoppa 7 (177214): Mahdollinen kuoppa. Halkaisija 1,5 m ja syvyys 20 - 30 cm. X= 3578653 ja Y= 7207105. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohteesta saatiin tieto Petri Anttoselta ja Kainuun museon Esa Suomiselta. Kuoppia, joiden funktio epäselvä. Honkasaaren keskiosassa kulkevan harjun eteläosa. Maasto harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2019-07-26T07:54:42 361.96630859 97.34561922
arkeologinenkohde_alue.3155 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3155 170496 {7C086715-2B05-4D3B-9C5E-88B93654F411} Ketola/Hanhikoski varuskunta, parakkialue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 240 ei Ketola/Hanhikosken varuskunta on perustettu alueelle välirauhan aikan kesällä 1940. Alue toimi koulutuskeskuksena, jonka lisäksi jatkosodan aikana siellä oli saksalaisten lentokenttä ja huoltokeskus. Alueella oli kaikkiaan noin 200 rakennusta, jotka jakautuivat asuinalueisiin, parakkialueeseen ja lentokenttään. Alueella toimi myös koulu, elokuvateatteri sekä sairaala. Saksalaiset polttivat parakit syksyllä 1944. Yhteensä 21 hehtaarin kokoisella alueella havaittiin kaikkiaan 42 rakennuksen jäännökset, joista nykyisin on jäljellä vain betoninen perustus. Koska inventoitava alue oli laaja ei jokaisesta rakennusta dokumentoitu tarkasti, vain isoimmista ja parhaiten säilyneistä rakennuksen pohjista otettiin mitat ja kuvia. Lisäksi otettiin paikkatieto kolmesta korsusta ja yhdestä kaivosta. Alueella on todennäköisesti enemmänkin vastaavanlaisia rakennuksen jäännöksiä. Alueella havaittiin myös lukuisia erilaisia kaivantoja ja kenttälinnoitteita kuten taisteluhautoja ja erilaisia ampuma-asemia. Näitä ei kuitenkaan pystytty dokumentoimaan. Rakennusten pohjoien läheisyydessä havaittiin usein myös laajoja romualueita, joissa lähinnä oli ruostuneita säilyketökkejä. Säilyneistä rakenteista erityisesti parakit 26-29, 41 ja 42 ovat hyvin säilyneet ja ne olisi erityisesti huomioitava sekä metsätöissä että alueen sotilaskäytössä. Dokumentoidut rakenteet: Parakki 1: P= 7403776 I= 3504199 Parakki 2: P= 7403768 I= 3504207 Koko 6x6 m. Vain betonipohja jäljellä. Parakki 3: P= 7403745 I= 3504299 Parakki 4: P= 7403721 I= 3504265 Koko 7,5x25 m. Eteläpäässä portaat, jotka eivät johda minnekään. Rakennuksen luoteispäässä savupiippu. Parakki 5: P= 7403710 I= 3504242 Rakennus kokonaan hajotettu, vain kiveä ja betonia jäljellä.Kokoa vaikea määrittää. Parakki 6: P= 7403671 I= 3504227 Rakennus tuhoutunut kokonaan ja sen päältä on ajettu koneella. Vain kiveä ja betonia jäljellä. Parakki 7: P= 7403713 I= 3504188 Rakennuksessa kiviperustus. Näkyvillä myös puu- ja betonirakenteita. Rakennuksen sisälle on kasattu hakkuujätettä. Parakki 8: P= 7403703 I= 3504201 Rakennuksen päältä on ajettu koneella. Parakki 9: P= 7403716 I= 3504168 Parakki 10: P= 7403727 I= 3504155 Parakki 11: P= 7403724 I= 3504134 Parakki 12: P= 7403708 I= 3504086 Koko 8x30 m. Eteläseinällä oviaukko ja eteinen, josta portaat rakennuksen sisälle. Näkyvillä betoni- ja puurakenteita. Parakki 13: P= 7403714 I= 3504005 Koko 19x13 m. Rakennuksen lounaislulmassa muurattu kuoppa. Oviaukko on ilmeisesti sijainnut pohjoisseinällä. Rakennuksen koillisnurkka on säilynyt hyvin ja siinä on erotettavissa betoniperusta ja neljä muurattua tiilikerrosta. Parakki 14: P= 7403727 I= 3503940 Parakki 15: P= 7403764 I= 3503901 Parakki 16: P= 7403770 I= 3503864 Parakki 17: P= 7403766 I= 3503849 Parakki 18: P= 7403769 I= 3504051 Parakki 19: P= 7403761 I= 3504101 Parakki 20: P= 7403786 I= 3504140 Parakki 21: P= 7403868 I= 3503888 Parakki 22: P= 7403855 I= 3503982 Rakennuksen koko 12,9x20,5 m. Kaakkoisnurkassa on 1x2 m kokoinen syvä kuilu. Koko perustus valettu betonista ja sen keskellä on valettu betonikoroke tai -rakennelma. Parakki 23: P= 7403846 I= 3504015 Parakki 24: P= 7403847 I= 3504050 Parakki 25: P= 7403812 I= 3504080 Parakki 26: P= 7403891 I= 3504089 Hyväkuntoinen rakennuksenpohja, jonka koko 9x15m. Huoneet erottuvat selvästi ja säilyneen betoniseinän korkeus on jopa 2 metriä. Parakki 27: P= 7403916 I= 3504071 Hyväkuntoinen rakennuksenpohja, jonka koko 9x15m. Huoneet erottuvat selvästi ja säilyneen betoniseinän korkeus on jopa 2 metriä. Parakki 28: P= 7403948 I= 3504041 Hyväkuntoinen rakennuksenpohja, jonka koko 9x15m. Huoneet erottuvat selvästi ja säilyneen betoniseinän korkeus on jopa 2 metriä. Parakki 29: P= 7403973 I= 3504005 Hyväkuntoinen rakennuksenpohja, jonka koko 9x15m. Huoneet erottuvat selvästi ja säilyneen betoniseinän korkeus on jopa 2 metriä. Parakki 30: P= 7403989 I= 3503951 Parakki 31: P= 7404015 I= 3503960 Parakki 32: P= 7403929 I= 3503907 Parakki 33: P= 7403908 I= 3503939 Parakki 34: P= 7403918 I= 3503993 Parakki 35: P= 7403959 I= 3503830 Parakki 36: P= 7403952 I= 3503882 Parakki 37: P= 7403973 I= 3503866 Parakki 38: P= 7403980 I= 3503899 Parakki 39: P= 7403894 I= 3503861 Parakki 40: P= 7404058 I= 3503758 Parakki 41: P= 7404147 I= 3503941Hyväkuntoinen rakennuksenpohja, jonka koko on 26x8,7 metriä. Parakki 42: P= 7404166 I= 3504052 Hyväkuntoinen rakennuksenpohja, jonka koko 9x15m. Huoneet erottuvat selvästi ja säilyneen betoniseinän korkeus on jopa 2 metriä. Kaivo: P= 7403763 I= 3503836 Korsu: P= 7403664 I= 3504053 Koko 9x5 m ja syvyys 180-190 cm. Korsuun on ollut kaksi sisäänkäyntiä, pohjois- ja itäseinustoilla, joista pohjoisen sisäänkäynti on reunustettu isoilla kivillä. Korsun kattorakenteet ovat romahtaneet sisään. Korsu 2: P= 7403792 I= 3503931Korsun katto on osin romahtanut sisään, mutta näkyvillä on edelleen puu- ja betonirakenteita. Oviaukko sijaitsee länsiseinällä. Korsu 3: P= 7404054 I= 3503780 Kohde on rajattu havaittujen rakenteiden perusteella. Ketolan /hanhikosken varuskunta mainitaan kirjallisuudessa. Kirjallisten lähteiden mukaan alueella on ollut Ketolan/Hanhikosken varuskunnan huolto- ja asuinparakkeja. Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella Niskavaarassa. Alueella kasvaa pääasiassa nuorta männikköä. 3 Voimassa 2014-10-14T13:59:12 216014.39355469 2063.30993861
arkeologinenkohde_alue.3156 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3156 170625 {01FD4350-5FA7-4216-9A2C-EAB9120BE96C} 320010250 Kaisankangas, pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 155 ei Alue: Reheväkasvuinen, sammalta, mustikkaa, suopursua. Epätasainen maasto. Pyyntikuoppa 1: P= 7394694 I= 3530875. Kuopan halkaisija on 3,8 m ja syvyys 70 cm. Kuoppa on muodoltaan pyöreä. Kyseessä on mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa numero 18. Pyyntikuoppa 2: P= 7394732 I= 3530910. Halkaisija 5,3 m ja syvyys 80 cm. Kuopan pohjalla kiviä. Todennäköisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 19. Pyyntikuoppa 3: P= 7394748 I= 3530970. Todennäköisesti Kotivuoren pyyntikuoppa nro 21. Sijaitsee metsäautotiestä kolmen metriä pohjoiseen. Kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys 35 cm. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja laakea, ja se erottuu maastossa melko heikosti. Pyyntikuoppa 4: P= 7394678 I= 3530943. Ilmeisesti kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 22. Tie halkaisee kuopan sen itäreunan kohdalla. Kuopan luoteisseinämä on hieman epämääräinen, eteläseinämä puolestaan on jyrkempi. Kairattaessa ei kuopasta ei tullut huuhtoutumiskerrosta, joten kyseessä saattaa olla pieni hiekanottokuoppa tai muu moderni kuoppa. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, ja sen halkaisija on noin 3 m, syvyys 60 cm. Kvartsilöytöpaikka 1: P= 7394709 I= 3530943. Kaisankankaan vedenottamon itäpuolitse kulkee Kaisankedontie, joka lähtee tiestä 19788 Räisälä­ - Soppela luoteeseen. Tältä tieltä vedenottamosta 70 metriä pohjoiseen havaittiin kymmenen metrin matkalta toistakymmentä kvartsi-iskosta, joista ainakin yksi oli bipolaari-iskos. Iskosten joukossa oli runsaasti keskikatkelmia, mutta yhtään selvää esinettä ei havaittu. Iskokset löytyivät kohdasta, jossa tie kulkee loivalla, luoteeseen laskevalla rinteellä. Paikalla havaittiin myös yksi pieni palaneen luun muru, jota myöskään ei otettu talteen koska siitä ei olisi saatu ajoitusta. Alue: Tasainen kangasmetsä, hyvä näkyvyys. Pyyntikuoppa 5: P= 7394598 I= 3530952. Kuoppa sijaitsee mitatusta pisteestä viitisen metriä länteen, vedenottamoa ympäröivän aidan sisäpuolella. Kuopan koko ei voitu mitata, mutta se erottuu selvästi aidan toiselta puolelta. Kuoppa on mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 14. Aidatun alueen sisäpuolella saattaa olla muitakin pyyntikuoppia, ja kauempana lännessä ja luoteessa näkyykin kaksi muuta ison näköistä kuoppaa, jotka saattavat olla pyyntikuoppia. Ilmeisesti Kotivuoren kuopat 13-16 ovat vedenottamon aitauksen sisäpuolella. Pyyntikuoppa 6: P= 7394609 I= 3530961. Kuoppa on muodoltaan maljamainen ja heikosti maastossa erottuva. Rehevä sammaleinen varvikko kasvaa kuopan sisällä ja ympärillä. Kuopan halkaisija on 2,4 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 7: P= 7394598 I= 3530972. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Sen halkaisija on 2,5 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 8: P= 7394674 I= 3531004. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, ja sen keskellä kasvaa mänty. Kuopan halkaisija on 3,8 m ja syvyys 70 cm. Kuopan itä- ja koillisreunat ovat muuta reuna-aluetta loivempia ja epäsäännöllisiä. Pyyntikuoppa 9: P= 7394688 I= 3531002. Kuoppa on hyvin matala ja heikosti erottuva. Sen sisällä kasvaa sammalta ja varvikkoa, minkä vuoksi sen havaitseminen on vaikeaa. Astuessa sen sisään kuoppa kuitenkin tuntuu selvästi. Kuoppa on muodoltaan maljamainen. Sen halkaisija on 2 m ja syvyys 40 cm. Pyyntikuoppa 10: P= 7394671 I= 3531064. Kuoppa on ovaalin muotoinen, ja se on pitkä pohjois-eteläsuunnassa. Kuopan leveys on 2,3 m, pituus 2,8 m ja syvyys 50 cm. Kuopasta 5 m etelään on laaja, matala ja reunoiltaan epämääräinen kuopanne, jonka voi halutessaan tulkita pyyntikuopaksi. Kuopasta 7 m koilliseen on myös toinen samanlainen epämääräinen kuopanne. Pyyntikuoppa 11: P= 7394671 I= 3531066. Kuoppa on muodoltaan pyöreä. Sen ympärillä on aavistus vallia, mutta ei mitään selkeästi havaittavaa. Kuopan halkaisija on 3,3 m ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 12: P= 7394634 I= 3531032. Kuoppa on pyöreä. Sen halkaisija on 2,7 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 13: P= 7394633 I= 3531039. Kuoppa on heikosti havaittavissa runsaan varvikon ja sammalen vuoksi. Kuoppa on pyöreä, ja sen halkaisija on 2,5 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 14: P= 7394642 I= 3531091. Kuopan on keskellä selkeästi erottuva itä-länsisuuntainen suorakaiteen muotoinen syvempi alue. Kuopan pituus on 3,8 m, leveys 3 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 15: P= 7394647 I= 3531111. Kuopan ympärillä näkyy matalat vallit noin metrin leveydellä kuopan keskeltä. Kuopan halkaisija on 2,6 m ja syvyys 70 cm. Kuoppa on muodoltaan pyöreä. Pyyntikuoppa 16: P= 7394633 I= 3531133. Kuopan leveys on 3 m, pituus 4,2 m ja syvyys 40 cm. Kuoppa on muodoltaan ovaali, ja sen pituus on pohjois-eteläsuunnassa. Kuopan itäpuolella 12 m päässä on toinen mahdollinen pyyntikuoppa. Se on matala kuopanne, jota me emme tässä tulkinneet pyyntikuopaksi. Pyyntikuoppa 17: P= 7394659 I= 3531177. Kuopan leveys on 1,5 m, pituus 2,9 m ja syvyys 60 cm. Kuopan pituus on pohjois-eteläsuunnassa, ja se on ovaalin muotoinen. Erityisesti kuopan läntinen reuna on epämääräinen, ja siinä on myös kanto. Kuopan luoteispuolella 13 m päässä sijaitsee matala kuopanne, joka on myös mahdollista tulkita pyyntikuopaksi. Pyyntikuoppa 18: P= 7394640 I= 3531202. Kuopan halkaisija on 2,8 m ja syvyys 50 cm. Se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Pyyntikuoppa 19: P= 7394647 I= 3531248. Kuoppa on keskeltä suorakaiteen mallinen. Sen leveys on 2,5 m, pituus 2,7 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 20: P= 7394599 I= 3531329. Kuoppa on pyöreä, ja sen halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 21: P= 7394558 I= 3531025. Kuoppa erottuu maastossa heikosti. Se on muodoltaan soikea ja maljamainen. Kuopassa on huuhtoutumiskerrosta 15 cm, kun sitä ympäristössä on 5 cm. Kuopan koko on 2,5 m x 2m, jossa pituus on itä-länsisuunnassa. Kuopan syvyys on 30 cm. Pyyntikuoppa 22: P= 7394548 I= 3531027. Kuoppa erottuu maastossa heikosti, ja tuntuu selkeämmin kävellessä sen läpi. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Sen halkaisija on 1,6 m ja syvyys 30 cm. Kuopassa on huuhtoutumiskerrosta 15 cm, kun sitä ympäristössä on 5 cm. Pyyntikuoppa 23: P= 7394537 I= 3531019. Kuoppa on muodoltaan soikea ja maljamainen. Sen lounaisreunan päällä kulkee pieni mönkijäreitti. Kuopan koko on 2,9 m x 2 m ja syvyys 30 cm. Kuopassa on 15 cm paksuinen huuhtoutumiskerros, kun ympäristössä se on 5 cm paksuinen. Pyyntikuoppa 24: P= 7394529 I= 3531013. Kuoppa on puikulan mallinen ja maljamainen. Sen koko on 2,5 m x 3 m ja syvyys 50 cm. Todennäköisesti kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 8. Pyyntikuoppa 25: P= 7394514 I= 3531026. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Sen halkaisija on 2,8 m ja syvyys 55 cm. Kuopan reunat ovat aavistuksen epämääräiset, mutta koillis- ja eteläreunat ovat hieman selvempiä. Todennäköisesti kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 7. Pyyntikuoppa 26: P= 7394495 I= 3531021. Kuoppa on todennäköisesti Kotivuoren pyyntikuoppa nro 6. Kuopan pohjoisreuna sijaitsee rinteessä. Kuoppa on muodoltaan suorakaide luoteis-kaakkoissuunnassa. Sen koko on 2,2 m x 1,4 m ja syvyys 55 cm. Hiilimiilu: P= 7394671 I= 3531043. Alue: Metsää on osin hakattu, maasto on helppokulkuista ja kuivaa, aluskasvillisuus ei ole kovin runsasta; mustikkaa, sammalta, suopursua. Pyyntikuoppa 27: P= 7394493 I= 3531125. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 1. Se on pyöreä ja suppilomainen, ja erottuu selkeästi maastossa. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 28: P= 7394489 I= 3531149. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 2. Se on pyöreä ja maljamainen, ja sen sisällä on hakkuutähdettä. Kuopan halkaisija on 2,7 m ja syvyys 35 cm. Kuoppa on reunamiltaan epäselkeä, mutta kyseessä on kuitenkin selkeä kuoppa ja se erottuu maastossa hyvin. Alue: Metsää on osin hakattu, maasto on helppokulkuista ja kuivaa, aluskasvillisuus ei ole kovin runsasta; mustikkaa, sammalta, suopursua. Pyyntikuoppa 27: P= 7394493 I= 3531125. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 1. Se on pyöreä ja suppilomainen, ja erottuu selkeästi maastossa. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 28: P= 7394489 I= 3531149. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 2. Se on pyöreä ja maljamainen, ja sen sisällä on hakkuutähdettä. Kuopan halkaisija on 2,7 m ja syvyys 35 cm. Kuoppa on reunamiltaan epäselkeä, mutta kyseessä on kuitenkin selkeä kuoppa ja se erottuu maastossa hyvin. Alue: Metsää on osin hakattu, maasto on helppokulkuista ja kuivaa, aluskasvillisuus ei ole kovin runsasta; mustikkaa, sammalta, suopursua. Pyyntikuoppa 27: P= 7394493 I= 3531125. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 1. Se on pyöreä ja suppilomainen, ja erottuu selkeästi maastossa. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 28: P= 7394489 I= 3531149. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 2. Se on pyöreä ja maljamainen, ja sen sisällä on hakkuutähdettä. Kuopan halkaisija on 2,7 m ja syvyys 35 cm. Kuoppa on reunamiltaan epäselkeä, mutta kyseessä on kuitenkin selkeä kuoppa ja se erottuu maastossa hyvin. Alue: Taimikko, tiheä puusto, huono näkyvyys. Paikoittain maasto on hyvin kuivaa, ja aluskasvil-lisuus vain sammalta ja jäkälää. Pyyntikuoppa 31: P= 7394491 I= 3531358. PK115: Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 39. Se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys 40 cm. Pyyntikuoppa 32: P= 7394498 I= 3531354. Kuoppa on muodoltaan soikea ja suppilomainen. Kyseessä on ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa nro 38. Kuopan koko on 2,3 m x 1,5 m ja syvyys 45 cm. Pituus on itä-länsisuunnassa. Pyyntikuoppa 33: P= 7394501 I= 3531364. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 37. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Sen halkaisija on 3,4 m ja syvyys 40 cm. Kuopan keskellä on kaksi kantoa. Pyyntikuoppa 34: P= 7394493 I= 3531385. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 40. Se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen, ja se sijaitsee puuttomalla alueella. Kuopan halkaisija on 2,2 m ja syvyys 35 cm. Sähkölinja kulkee kuopan itäpuolella viiden metrin päässä. Pyyntikuoppa 35: P= 7394488 I= 3531406. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 41. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Sen luoteisreunalla kasvaa mänty. Sähkölinja kulkee kuopan länsipuolella neljän metrin päässä. Kuoppa on hyvin matala ja huomaamaton. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys 45 cm. Pyyntikuoppa 36: P= 7394480 I= 3531472. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 42. Kuopan eteläreuna on levähtänyt, ja kuoppa onkin jotenkin läsähtäneen oloinen. Se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Kuopan halkaisija on 3,2 m, mutta epämääräisen muotonsa vuoksi mittaaminen on hankalaa. Aivan kuopan ylimmältä kohdalta mitattuna kuopan halkaisija olisi 6 m. Kuopan syvyys on 40 cm. Pyyntikuoppa 37: P= 7394479 I= 3531487. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 43. Se on suorakaiteen muotoinen ja suppilomainen. Kuopan koko on 2,2 m x 3 m, jossa pituus on itä-länsisuunnassa. Kuopan syvyys on 40 cm. Pyyntikuoppa 38: P= 7394493 I= 3531507. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 44. Kyseessä on hyvin epämääräinen kuoppa, ja sitä voisi pikemminkin kutsua painaumaksi. Se on muodoltaan pyöreä, maljamainen ja hyvin laakea. Kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 30 cm. Kuoppa erottuu maastossa hyvin heikosti. Pyyntikuoppa 39: P= 7394499 I= 3531524. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 45. Se on suorakaiteen muotoinen, ja se on pitkä pohjois-eteläsuunnassa. Kuoppa on muodoltaan maljamainen. Sen halkaisija on noin 3,3 m. Mitattavia reunoja on vaikea löytää, sillä kuoppa on kaivettu rinteeseen. Kuopan syvyys on 30 cm. Pyyntikuoppa 40: P= 7394521 I= 3531546. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, ja se on kaivettu harjanteeseen. Kuopan halkaisija on 2,7 m ja syvyys 60 cm. Kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 46. Pyyntikuoppa 41: P= 7394554 I= 3531469. Kuoppa on pyöreä, ja sijaitsee taimikon keskellä. Sitä on käytetty jätekuoppana, ja sen sisälle on tuotu esimerkiksi tiiliä. Kuopan halkaisija on 4,2 m ja syvyys 50 cm. Kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 47. Pyyntikuoppa 42: P= 7394534 I= 3531611. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 56. Se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Kuoppa on myös varsin matala, ja sen reunoilla kasvaa varpuja mättäinä. Kuopan halkaisija on 3,3 m ja syvyys 35 cm. Alue: Metsä, hyvä näkyvyys, korkeuseroja jonkin verran. Runsas aluskasvillisuus, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa, sammalta. Pyyntikuoppa 43: P= 7394497 I= 3531678. Kuoppa on pieni ja epämääräinen, ja siinä kasvaa paksu kunttakerros. Kuopan halkaisija on 2,6 m ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 44: P= 7394509 I= 3531723. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 45: P= 7394501 I= 3531745. Kuoppa on reunoiltaan pyöreä, mutta keskeltä suorakaiteen muotoinen. Paksun sammalkerroksen vuoksi syvyyttä on vaikea ensin havaita, mutta kävellessä kuopan läpi sen tuntee. Kuopan koko on 2,7 m x 1,8 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 46: P= 7394449 I= 3531720. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 63. Se on muodoltaan pyöreä ja suppilomainen. Kuopan halkaisija on 2,4 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 47: P= 7394389 I= 3531678. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 66. Se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Metsätie kulkee kuopasta kolmen metrin päässä idästä. Kuopan halkaisija 2,5 m ja syvyys 35 cm. Kuopan reunoja on vaikea määrittää. Pyyntikuoppa 48: P= 7394379 I= 3531677. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys 40 cm. Pyyntikuoppa 49: P= 7394355 I= 3531747. Kuoppa on pyöreä, ja sen keskellä kasvaa puita ja laidalla on kantoja. Kuoppa näyttää maastossa suorakaiteen muotoiselta. Kuopassa on runsaasti mustikkaa, variksenmarjaa ja sammalta, mikä saa kuopan näyttämään todellisuutta matalammalta ja vaikeuttaa havainnointia. Kuopan halkaisija on 3,3 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 50: P= 7394344 I= 3531748. PK26: Kuoppa on pyöreä ja melko laakea. Sen reunat erottuvat hieman epäselvästi. Kuoppa on muutenkin epämääräisen muotoinen, koska se on kaivettu rinteen reunaan. Kuopan eteläreunalla vaikuttaisi olevan valli. Kairattaessa kuopasta havaittiin mahdollinen kaksoismaannos. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 51: P= 7394328 I= 3531787. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 75. Se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Kuoppa erottuu maastossa melko heikosti. Sen halkaisija on 2,5 m ja syvyys 35 cm. Kuopassa on paksu kunttakerros. Pyyntikuoppa 52: P= 7394327 I= 3531799. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 76. Se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys 40 cm. Pyyntikuoppa 53: P= 7394318 I= 3531808. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja laakean maljamainen. Kuopan keskellä on melko paksu sammalkerros. Kuopan halkaisija on 2,6 m ja syvyys 30 cm. Kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 77. Pyyntikuoppa 54: P= 7394307 I= 3531816. Kuoppa on pyöreä, mutta sen koillisseinämä on muita seinämiä loivempi. Kuopan halkaisija on 3,7 m ja syvyys 60 cm. Kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 78. Pyyntikuoppa 55: P= 7394304 I= 3531831. Kuoppa on pyöreä ja maljamainen. Sen keskellä kasvaa kuusi. Kuopan halkaisija on 3,2 m ja syvyys 40 cm. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 79. Pyyntikuoppa 56: P= 7394307 I= 3531844. Kuoppa on pyöreä ja erottuu selkeästi maastossa. Kuopan halkaisija on 3,5 m ja syvyys 60 cm. Kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 81. Tämän kuopan ja edellisen kuopan (pyyntikuoppa 55) välissä on matala painanne, joka on todennäköisesti Kotivuoren pyyntikuoppa nro 80. Pyyntikuoppa 57: P= 7394324 I= 3531838. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 82. Se on hyvin matala ja laakea painauma, pikemmin kuin kuoppa, ja muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Kuopan halkaisija on 2,3 m ja syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 58: P= 7394353 I= 3531882. Kuoppa sijaitsee rinteessä, ja on hieman oudon muotoinen; maata tuntuu valuneen kuopan sisään ylärinteestä. Kuopan ala- eli eteläreunassa näyttäisi olevan matalat mallit. Kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys 45 cm. Kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 85. Pyyntikuoppa 59: P= 7394346 I= 3531894. Kuoppa on pyöreä ja tehty rinteeseen. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 60 cm. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 84. Pyyntikuoppa 60: P= 7394322 I= 3531917. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 86. Se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Kuoppa on todella matala ja laakea, lähinnä painauma. Tämän kuopan ympäristössä, tasanteella, on enemmänkin vastaavanlaisia painaumia, jotka voi halutessaan myöskin tulkita pyyntikuopiksi. Kuopan reunoja on vaikea hahmottaa, ja sen halkaisija on noin 2 m ja syvyys 25 cm. Pyyntikuoppa 61: P= 7394306 I= 3531947. Kuoppa on pyöreä ja siinä kasvaa mäntyjä. Kuopan halkaisija on 4,3 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 87 tai nro 88. Pyyntikuoppa 62: P= 7394317 I= 3531955. Kuoppa on pyöreä ja suppilomainen. Sen keskellä kasvaa melko paksu sammalkerros. Kuopan halkaisija on 3,2 m ja syvyys 45 cm. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 89. Pyyntikuoppa 63: P= 7394311 I= 3531973. Kuoppa on pyöreä ja suppilomainen. Sen halkaisija on 2,5 m ja syvyys 45 cm. Kohde on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 90. Pyyntikuoppa 64: P= 7394340 I= 3532009. Kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 91. Se on muodoltaan pyöreä ja suppilomainen. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 40 cm. Kuopan pohjoisreunan yli on ajettu crossipyörällä tai vastaavalla. Pyyntikuoppa 65: P= 7394391 I= 3532057. Kuopan ympärillä kasvaa tiheään nuorta mäntyä. Kuoppa on pyöreä, ja sen halkaisija on 1,8 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 92. Pyyntikuoppa 66: P= 7394415 I= 3532052. Kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja suppilomainen. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 93. Kvartsilöytöpaikka 2: P= 7394307 I= 3531858. Löytöpaikka sijaitsee pyyntikuopasta 57 15 m itään. Paikalla kulkee mönkijäura, jonka pinnalta kvartsit havaittiin. Joukossa on kaksi pientä iskosta sekä kaavin. Kaapimen pituus on 3 cm, leveys 2,3 cm ja paksuus 7 mm. Mittaus on tehty kentällä kelamitalla. Kaapimen terä on ilmeisesti proksimaalipäässä. Alue: Alueella on tehty hakkuuta, kasvaa taimikkoa. Suhteellisen hyvä näkyvyys, aluskasvillisuus mustikkaa, variksenmarjaa. Pyyntikuoppa 67: P= 7394558 I= 3531744. Kuoppa sijaitsee hakkuuaukealla ja sen reunoille on jätetty hakkuutähdettä. Sen halkaisija on 3,8 metriä, syvyys on 60 cm ja se on muodoltaan pyöreä ja maljamainen. Pyyntikuoppa 68: P= 7394524 I= 3531829. Kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa 70. Se on muodoltaan ovaali ja sen pohja on suorakaiteen muotoinen. Kuopan koko on 2,7x2,3x0,3 m. Pyyntikuoppa 69: P= 7394562 I= 3531821. Pyyntikuoppa sijaitsee hakkuuaukealla ja se on osin hakkuutähteen peittämä. Kuoppa on pyöreä ja maljamainen ja sen halkaisija on 3,3 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 70: P= 7394571 I= 3531843. Pyyntikuoppa on pyöreä ja suppilomainen. Kuopan halkaisija on 5,5 m ja syvyys 80 cm. Kuopan reunoilla on kolme kantoa. Alue: hakkuuaukea, hakkuutähdettä paljon maassa, luontaisen oloista taimikkoa. Näkyvyys heikko. Pyyntikuoppa 71: P= 7394518 I= 3532048. Pyyntikuoppa sijaitsee aivan hiekkakuopan reunalla. Se on soikea ja kooltaan 2,7x2,3x0,5 m. Ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 94. Pyyntikuoppa 72: P= 7394547 I= 3532073. Kuoppa on laakea ja matala ja se erottuu melko heikosti ympäristöstä. Kuopan päältä on ajettu metsäkoneella, mikä on rikkonut kuopan reunat. Kuopan halkaisija on 2,7 m ja syvyys 30 cm. Ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 95. Pyyntikuoppa 73: P= 7394510 I= 3532178. Kuoppa on pyöreä ja maljamainen ja sen länsipuolelta on ajettu moottoriajoneuvolla. Kuopan halkaisija on 4 m ja syvyys on 65 cm. Pyyntikuoppa 74: P= 7394588 I= 3532129. Suuri ja pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 4,3 m ja syvyys 70 cm. Ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 96. Pyyntikuoppa 75: P= 7394591 I= 3532189. Suuri ja pyöreä pyyntikuoppa, jonka sisällä ja ympärillä on metalliromua. Kuopan reunoilla on myös hakkuutähdettä, minkä lisäksi osa kuopan humuskerroksesta on siirtynyt paikoiltaan. Tämän vuoksi kuopan reunat ovat hieman epämääräiset. Kuopan keskiosa vaikuttaa myös osin täytetyltä. Kuopan halkaisija on 3,2 m ja syvyys 30 cm. Mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuppa 97. Pyyntikuoppa 76: P= 7394623 I= 3532241. Kuoppa on hyvin matala ja sen keskellä kasvaa pieni kuusennäre. Kuopan pohjoisreuna erottuu huonosti. Kuoppa voi olla myös vanha tuulenkaato. Halkaisija 3 m, syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 77: P= 7394570 I= 3532233. Kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja sen ympärillä on heikosti erottuvat vallit. Kuoppa on itä-länsisuuntainen ja sen pohjoisreuna on epäselvä. Kuopan koko on 3,7x2,4x0,5 m. Pyyntikuoppa 78: P= 7394567 I= 3532251. Kuoppa on pyöreä ja maljamainen ja sen keskeltä ja pohjoisreunalta on ajettu metsäkoneella. Kuopan halkaisija on 4 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 79: P= 7394592 I= 3532318. Kuoppa on pyöreä ja maljamainen ja sen päälle on kaatunut kuusi. Kuopan halkaisija on 2,6 m ja syvyys on 50 cm. Kohteen on löytänyt Hannu Kotivuori vuonna 1989, jonka jälkeen kohde on seuraavan kerran tarkastettu 1991 alueelle tehdyn vedenottamon vuoksi. Pyyntikuoppaketju on vain osittain valtion maalla. Inventoinnissa kuoppien tarkastamisen apuvälineenä käytettiin aiempien tarkastusraporttien lisäksi laserkeilausaineistoa. Kotivuori, Hannu 1989. Kemijärven muinaisjäännösten inventointi 1989-1990. Osa 2: kohdeluettelot, luonnokset ja karttaotteet. Kotivuori, Hannu 1991. Kemijärvi 216 Isokylä Kalliolampi ja 250 Isokylä Kaisankangas - pyyntikuoppien tarkastus Kemijärven vedenottamohankkeiden johdosta 1991. Elo, Tiina & Seppälä, Sirkka-Liisa 2011. Vesistöjä ja vaaramaisemia. Kemijärven kulttuuriympäristöohjelma. Rakennettu ympäristö. Suomen ympäristö 22/2011. Ympäristöministeriö. Pyyntikuoppa 80: P= 7394548 I= 3532308. Kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja se on pohjois-eteläsuuntainen. Kuopan koko on 3,3x2,5x.45 m. Pyyntikuoppa 81: P= 7394501 I= 3532314. Kuoppa on pyöreä ja maljamainen. Sen reunoille on kasattu hakkuutähdettä, joten kuoppaa on vaikea havaita. Kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys 45 cm. Kuoppa on ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 107. Pyyntikuoppa 82: P= 7394496 I= 3532311. Kuoppa on pyöreä ja maljamainen. Sen päältä on metsäkoneella, minkä vuoksi kuopan muoto on rikkoutunut. Kuopan päälle on myös kasattu hakkuutähdettä. Kuopan halkaisija on 3,3 m ja syvyys 40 cm. Kuoppa on ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 106. Pyyntikuoppa 83: P= 7394515 I= 3532326. Kuoppa on pyöreä ja suppilomainen. Sen halkaisija on 2,9 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa on ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 108. Pyyntikuoppa 84: P= 7394518 I= 3532352. Kuoppa on pyöreä ja maljamainen. Sen halkaisija on 2,5 m ja syvyys 30 cm. Kuoppa on ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 109. Pyyntikuoppa 85: P= 7394511 I= 3532377. Kuopan keskiosa on suorakaiteen muotoinen ja sen suunta on pohjois-etelä. Kuopan koko on 4x2,6x0,5 m. Kuopan vieressä, muutama metri länteen ja luoteeseen, on kaksi muuta pientä kuoppaa, jotka saattavat olla heikosti erottuvia pyyntikuoppia. Mahdollisesti pyyntikuoppa 86 on Kotivuoren kuoppa 111, jolloin viereiset kuopat ovat Kotivuoren pyyntikuopat 110 ja 112. Pyyntikuoppa 86: P= 7394429 I= 3532374. Kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja se on pohjois-eteläsuuntainen. Kuopan koko on 3x1,8x0,7 m. Mahdollisesti kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa 114. Pyyntikuoppa 87: P= 7394400 I= 3532363. Suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,8 m ja syvyys 70 cm. Kuopan itäreunan päältä on ajettu metsäkoneella. Mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 115. Pyyntikuoppa 88: P= 7394379 I= 3532500. Pyöreä, maljamainen. Halkaisija 2,8 m ja syvyys 55 cm. Mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 119. Pyyntikuoppa 89: P= 7394405 I= 3532525. Pyöreä, maljamainen. Halkaisija 3,7 m ja syvyys 55 cm. Mahdollisesti kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa 118. Pyyntikuoppa 90: P= 7394384 I= 3532546. Pyöreä ja suppilomainen. Kuopan halkaisija on 4m ja syvyys 60 cm. Kuoppa on mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 120. Pyyntikuoppa 91: P= 7394367 I= 3532533. Pyöreä ja suppilomainen. Halkaisija 2,3 m, syvyys 60 cm. Mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 122. Pyyntikuoppa 92: P= 7394365 I= 3532538. Kuoppa on soikea ja maljamainen. Kuopan reunoilla kasvaa nuorta taimikkoa, minkä vuoksi reunojen hahmottaminen on hankalaa. Kuopan koko on 2,7x1,5x0,4 m. Kuoppa on mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 123. Pyyntikuoppa 93: P= 7394304 I= 3532565. Kuoppa on rinteessä ja sen pohjoisreuna on todella jyrkkä. Kuopan pohja on pitkulainen ja se on itä-länsisuuntainen. Kuopan halkaisija itä-länsisuunnassa on 2 m ja syvyys 60 cm. Kuoppa voi myös liittyä viereisen maantien rakentamiseen. Pyyntikuoppa 94: P= 7394273 I= 3532630. Pyöreä, maljamainen. Halkaisija 3,2 m ja syvyys 45 cm. Alue: metsä, kangasta, kuivaa. Näkyvyys melko hyvä. Pyyntikuoppa 95: P= 7394276 I= 3532657. Pohjois-eteläsuuntainen suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka koko on 3,2x2,0,9 m. Kuoppa on mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 124. Pyyntikuoppa 96: P= 7394264 I= 3532680. Kuoppa on ovaali mutta sen sisäosa on suorakaiteen muotoinen. Kuopan reunat ovat hajonneet jonkin verran etelä- ja pohjoisreunoilla. Koko 2,4x3x0,75 m. Pyyntikuoppa 97: P= 7394263 I= 3532716. Soikea ja suppilomainen, koillis-lounaissuuntainen. Koko 5,4x5x0,85 cm. Pyyntikuoppa 98: P= 7394229 I= 3532740. Kuoppa sijaitsee tien reunassa, sähkölinjan alla. Kuoppa on pyöreä ja siinä on paksu sammalkerros. Kuoppaan on kasattu hakkuutähdettä. Kuopan halkaisija on 3,3 m ja syvyys 70 cm. Kuopasta kolme metriä itään on toinen kuoppa, joka tulkittiin sähköpylvästä varten tehdyksi kuopaksi. Pyyntikuoppa 99: P= 7394228 I= 3532756. Reunoiltaan pyöreä ja pohjaltaan suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka halkaisija on 2,9 m ja syvyys 60 cm. Kuoppaan on heitetty roskaa mm. hernekeittopurkki ja voirasia. Pyyntikuoppa 100: P= 7394221 I= 3532779. Soikea ja suppilomainen kuoppa, jonka koko on 1,4x1,2x0,35 m. Pyyntikuoppa 101: P= 7394222 I= =3532798. Pyöreä, suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,5 n ja syvyys 85 cm. Pyyntikuoppa 102: P= 7394230 I= 3532801. Pyöreä maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,9 m ja syvyys 65 cm. Pyyntikuoppa 103: P= 7394190 I= 3532833. Pyöreä ja maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on 2,6 m ja syvyys 40 cm. Kuopasta kuusi metriä luoteeseen on todennäköisesti hiekanottokuoppa. Pyyntikuoppa 104: P= 7394187 I= 3532839. Pyöreä ja maljamainen kuoppa, jonka koko on 3,8 m ja syvyys 65 cm. Kuopasta 5 metriä kaakkoon on todennäköisesti hiekanottokuoppa. Pyyntikuoppa 105: P= 7394196 I= 3532847. Pyöreä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 2,7 m ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 106: P= 7394201 I= 3532864. Pyöreä ja maljamainen kuoppa, jonka keskellä kasvaa kuusi. Kuopan reunoilla on lahonneita puidenrunkoja ja kantoja. Halkaisija 3,9 m ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 107: P= 7394189 I= 3532861. Pyöreä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3 m ja syvyys 65 cm. Kuoppa on melko jyrkkäreunainen ja voi olla myös hiekanottokuoppa. Pyyntikuoppa 108: P= 7394169 I= 3532918. Pyöreä ja maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,7 m ja syvyys 70 cm. Kuopan reunojen päältä kulkee polkuja. Pyyntikuoppa 109: P= 7394140 I= 3532929. Lähellä tien reunaa ja sähkölinjan alla oleva kuoppa, jossa kasvaa runsaasti heinää. Kuoppa voi olla myös hiekanottokuoppa. Halkaisija 3 m ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 110: P= 7394107 I= 3532883. Pyöreä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,6 m ja syvyys 75 cm. Pyyntikuoppa 111: P= 7394075 I= 3532931. Reunoiltaan pyöreä mutta keskeltä suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka halkaisija on 4,6 m ja syvyys 80 cm. Kuoppa on mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 137. Pyyntikuoppa 112: P= 7394077 I= 3532965. Reunoiltaan pyöreä mutta keskeltä suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka halkaisija on 4,4 m ja syvyys 1 m. Pyyntikuoppa 113: P= 7394078 I= 3532973. Pyöreä ja maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 50 cm. Mönkijäura on tuhonnut kuopan pohjoisreunan. Pyyntikuoppa 114: P= 7394060 I= 3532984. Pyöreä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,4 m ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 115: P= 7394059 I= 3533002. Pyöreä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,5 m ja syvyys 70 cm. Kuopan pohjoispuolitse kulkee mönkijäura. Pyyntikuoppa 116: P= 7394038 I= 3532972. Pyöreä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,1 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa on kaivettu lounaaseen viettävään rinteeseen ja sen luoteis- ja kaakkoisreunoilla kasvaa isot männyt. Pyyntikuoppa 117: P= 7393999 I= 3533009. Pyyntikuoppa sijaitsee hakkuuaukealla. Se on pyöreä ja suppilomainen. Kuopan halkaisija on 4,6 m ja syvyys 70 cm. Kuoppaan on kasattu hakkuutähdettä. Pyyntikuoppaketju sijaitsee Soppelan kylässä Kaisankangas nimisellä alueella. Ketju päättyy kaakossa Kalliolampeen. Ketjun pituus on kaikkiaan lähes kolme kilometriä. Pyyntikuoppaketjun halki kulkee itä-länsisuunnassa tie 19788 Räisälä-Soppela. Tien pohjoispuolella Kaisankankaalla, Välitalon ja Urpolan itäpuolella on laaja hiekanottoalue. Verrattuna vuoden 1989 yleiskarttaan, on näistä hiekkakuopista itäisempi laajentunut huomattavasti pohjoiseen, tuhoten ainakin osan tuon alueen pyyntikuopista. Koko pyyntikuoppaketju on yhtenäinen, mutta se on jaettu jo vuonna 1989 kahdeksi eri muinaisjäännökseksi: Kaisankangas sekä Kalliolampi. Myös tässä inventoinnissa tätä keinotekoista rajausta on noudatettu, mutta siten että käytännössä muinaisjäännösalueen rajaus jatkuu katkeamattomana koko alueella. Poikkeuksen tähän rajaukseen muodostavat Kaisankankaan kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 30 ja 31), jotka on rajattu muusta muinaisjäännösalueesta irralliseksi kokonaisuudeksi. Tämä sen vuoksi ettei näiden kahden alueen välistä havaittu pyyntikuoppia tai muita muinaisjäännöksiä, joiden perusteella yhtenäinen rajaus tällä kohtaan olisi perusteltua. Tässä inventointiraportissa tämä alue on nimetty kohteeksi Kaisankangas pohjoisosa ja se sijaitsee Välitalo nimisestä tilasta 130 metriä luoteeseen. Koska pyyntikuoppaketju on näinkin laaja, mahtuu sen sisään myös erilaista ympäristöä. Ympäristö vaihtelee kuivasta kangasmetsästä kosteaan kangasmetsään sekä hakkuuaukeasta tiheään taimikkoon. Tarkempi kuvaus ympäristöstä on annettu alla, pyyntikuoppien kuvauksen yhteydessä. Vuoden 1989 inventoinnissa Hannu Kotivuori on numeroinut havaitsemansa pyyntikuopat, mutta tässä inventoinnissa numerointia ei pystytty seuraamaan vaikka käytössä oli Kotivuoren laatimat yleiskarttaluonnokset alueesta. Pyyntikuoppien numerointi on siis tehty tämän inventoinnin maastohavaintojen mukaan, mutta kuvaukseen on liitetty myös Kotivuoren pyyntikuopan numero, mikäli havainnot on pystytty yhdistämään. Kotivuori on kuitenkin käyttänyt kahta eri numerointia vuoden 1989 inventoinnissaan. Tässä inventoinnissa Kaisankankaan osalta numeroinnissa on seurattu Kotivuoren raportin yleiskarttaluonnoksia 184-188. Kalliojärven osalta pyyntikuoppien vertailussa on käytetty karttaa raportin sivulta 171. Hannu Kotivuori on inventoinnissaan havainnut Kaisankankaalta 143 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa pyyntikuoppia dokumentoitiin tältä alueelta 117 (lukuun sisältyy myös Kaisankangas pohjoinen -alueen kaksi pyyntikuoppaa). Kalliojärven alueelta Kotivuori puolestaan on dokumentoinut 30 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa niitä havaittiin 22. Osin ero selittyy Kaisankankaan itäisemmän hiekkakuopan laajenemisella pohjoiseen, mikä on tuhonnut ainakin joitain pyyntikuoppia. Ero selittynee myös sillä, että Kotivuori on dokumentoinut myös kuoppia, joiden kuvauksessa lukee vain "epämääräinen". Tällaisia kuoppia vuoden 2014 inventoinnissa ei otettu pyyntikuopiksi, mutta näiden olemassaolo mainittiin silloin kuin tällainen epämääräinen kuoppa havaittiin jonkin pyyntikuopaksi tulkitun kuopan läheltä. Lisäksi osa kuopista on tässä inventoinnissa vain saattanut jäädä löytymättä. Pyyntikuoppien koko on mitattu siten, että kuopan reunaa on tunnusteltu jaloilla ja mittaus on otettu kohdasta, missä kuopan reunat lähtevät laskemaan alaspäin. Kuopan syvyys on mitattu siten, että kuopan reunojen yli on levitetty mitta, josta on kairan avulla mitattu syvyys kuopan pohjalle. Kuopista ei katsottu maannosta. Pyyntikuoppien lisäksi Kaisankankaalta havaittiin kahdesta kohtaa kvartsi-iskoksia ja kvartsi-esine. Löytöjä ei otettu talteen, sillä ne havaittiin alueella kulkevien teiden pinnoilta. Alueelta havaittiin myös yksi hiilimiilu. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien mukaan. 3 Voimassa 2014-08-07T10:51:33 361163.39526367 6146.03647499
arkeologinenkohde_alue.3157 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3157 170626 {4FABF5E9-F3E4-4895-BBFC-BD33CE45CB2C} 320010250 Kaisankangas pohjoisosa, pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 155 ei Vuoden 1989 inventoinnissa Hannu Kotivuori on numeroinut havaitsemansa pyyntikuopat, mutta tässä inventoinnissa numerointia ei pystytty seuraamaan vaikka käytössä oli Kotivuoren laatimat yleiskarttaluonnokset alueesta. Pyyntikuoppien numerointi on siis tehty tämän inventoinnin maastohavaintojen mukaan, mutta kuvaukseen on liitetty myös Kotivuoren pyyntikuopan numero, mikäli havainnot on pystytty yhdistämään. Kotivuori on kuitenkin käyttänyt kahta eri numerointia vuoden 1989 inventoinnissaan. Tässä inventoinnissa Kaisankankaan osalta numeroinnissa on seurattu Kotivuoren raportin yleiskarttaluonnoksia 184-188. Kalliojärven osalta pyyntikuoppien vertailussa on käytetty karttaa raportin sivulta 171. Hannu Kotivuori on inventoinnissaan havainnut Kaisankankaalta 143 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa pyyntikuoppia dokumentoitiin tältä alueelta 117 (lukuun sisältyy myös Kaisankangas pohjoinen -alueen kaksi pyyntikuoppaa). Kalliojärven alueelta Kotivuori puolestaan on dokumentoinut 30 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa niitä havaittiin 22. Osin ero selittyy Kaisankankaan itäisemmän hiekkakuopan laajenemisella pohjoiseen, mikä on tuhonnut ainakin joitain pyyntikuoppia. Ero selittynee myös sillä, että Kotivuori on dokumentoinut myös kuoppia, joiden kuvauksessa lukee vain ”epämääräinen”. Tällaisia kuoppia vuoden 2014 inventoinnissa ei otettu pyyntikuopiksi, mutta näiden olemassaolo mainittiin silloin kuin tällainen epämääräinen kuoppa havaittiin jonkin pyyntikuopaksi tulkitun kuopan läheltä. Lisäksi osa kuopista on tässä inventoinnissa vain saattanut jäädä löytymättä. Pyyntikuoppien koko on mitattu siten, että kuopan reunaa on tunnusteltu jaloilla ja mittaus on otettu kohdasta, missä kuopan reunat lähtevät laskemaan alaspäin. Kuopan syvyys on mitattu siten, että kuopan reunojen yli on levitetty mitta, josta on kairan avulla mitattu syvyys kuopan pohjalle. Kuopista ei systemaattisesti katsottu maannosta. Alue: Kangasmetsä, jossa on hyvä näkyvyys, aluskasvillisuus suopursua, sammalta, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa, Puusto on varsin nuorta, luultavasti nuorta kasvatusmetsää, havumetsä. Maasto on varsin kumpuilevaa. Pyyntikuoppa 29: P= 7394721 I= 3531405. Kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 52. Se on muodoltaan soikea ja suppilomainen. Sähkölinja kulkee kuopasta 10 metrin päässä lännessä. Kuopan koko on 2 m x 1,7 m ja syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 30: P= 7394735 I= 3531436. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja suppilomainen. Sen halkaisija on 2,5 m ja syvyys 50 cm. Kyseessä on Kotivuoren pyyntikuoppa nro 53. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien mukaan. Kohde on löydetty 1989, jonka jälkeen kohde on seuraavan kerran tarkastettu 1991 alueelle tehdyn vedenottamon vuoksi. Pyyntikuoppaketju on vain osittain valtion maalla. Inventoinnissa kuoppien tarkastamisen apuvälineenä käytettiin aiempien tarkastusraporttien lisäksi laserkeilausaineistoa. Paikalla on esihistoriallinen pyyntikuoppaketju. Pyyntikuoppaketju sijaitsee Soppelan kylässä Kaisankangas nimisellä alueella. Ketju päättyy kaakossa Kalliolampeen. Ketjun pituus on kaikkiaan lähes kolme kilometriä. Pyyntikuoppaketjun halki kulkee itä-länsisuunnassa tie 19788 Räisälä-Soppela. Tien pohjoispuolella Kaisankankaalla, Välitalon ja Urpolan itäpuolella on laaja hiekanottoalue. Verrattuna vuoden 1989 yleiskarttaan, on näistä hiekkakuopista itäisempi laajentunut huomattavasti pohjoiseen, tuhoten ainakin osan tuon alueen pyyntikuopista. Koko pyyntikuoppaketju on yhtenäinen, mutta se on jaettu jo vuonna 1989 kahdeksi eri muinaisjäännökseksi: Kaisankangas sekä Kalliolampi. Myös tässä inventoinnissa tätä keinotekoista rajausta on noudatettu, mutta siten että käytännössä muinaisjäännösalueen rajaus jatkuu katkeamattomana koko alueella. Poikkeuksen tähän rajaukseen muodostavat Kaisankankaan kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 30 ja 31), jotka on rajattu muusta muinaisjäännösalueesta irralliseksi kokonaisuudeksi. Tämä sen vuoksi ettei näiden kahden alueen välistä havaittu pyyntikuoppia tai muita muinaisjäännöksiä, joiden perusteella yhtenäinen rajaus tällä kohtaan olisi perusteltua. Tässä inventointiraportissa tämä alue on nimetty kohteeksi Kaisankangas pohjoisosa ja se sijaitsee Välitalo nimisestä tilasta 130 metriä luoteeseen. Koska pyyntikuoppaketju on näinkin laaja, mahtuu sen sisään myös erilaista ympäristöä. Ympäristö vaihtelee kuivasta kangasmetsästä kosteaan kangasmetsään sekä hakkuuaukeasta tiheään taimikkoon. Tarkempi kuvaus ympäristöstä on annettu alla, pyyntikuoppien kuvauksen yhteydessä. 3 Voimassa 2014-08-07T10:58:17 3745.80371094 243.44382094
arkeologinenkohde_alue.3158 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3158 170627 {7CBE5D43-F21C-49C3-82A2-793659DAC633} 320010216 Kalliolampi, pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 0 Ei määritelty 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 165 ei Vuoden 1989 inventoinnissa Hannu Kotivuori on numeroinut havaitsemansa pyyntikuopat, mutta tässä inventoinnissa numerointia ei pystytty seuraamaan vaikka käytössä oli Kotivuoren laatimat yleiskarttaluonnokset alueesta. Pyyntikuoppien numerointi on siis tehty tämän inventoinnin maastohavaintojen mukaan, mutta kuvaukseen on liitetty myös Kotivuoren pyyntikuopan numero, mikäli havainnot on pystytty yhdistämään. Kotivuori on kuitenkin käyttänyt kahta eri numerointia vuoden 1989 inventoinnissaan. Tässä inventoinnissa Kaisankankaan osalta numeroinnissa on seurattu Kotivuoren raportin yleiskarttaluonnoksia 184-188. Kalliojärven osalta pyyntikuoppien vertailussa on käytetty karttaa raportin sivulta 171. Hannu Kotivuori on inventoinnissaan havainnut Kaisankankaalta 143 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa pyyntikuoppia dokumentoitiin tältä alueelta 117 (lukuun sisältyy myös Kaisankangas pohjoinen -alueen kaksi pyyntikuoppaa). Kalliojärven alueelta Kotivuori puolestaan on dokumentoinut 30 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa niitä havaittiin 22. Osin ero selittyy Kaisankankaan itäisemmän hiekkakuopan laajenemisella pohjoiseen, mikä on tuhonnut ainakin joitain pyyntikuoppia. Ero selittynee myös sillä, että Kotivuori on dokumentoinut myös kuoppia, joiden kuvauksessa lukee vain ”epämääräinen”. Tällaisia kuoppia vuoden 2014 inventoinnissa ei otettu pyyntikuopiksi, mutta näiden olemassaolo mainittiin silloin kuin tällainen epämääräinen kuoppa havaittiin jonkin pyyntikuopaksi tulkitun kuopan läheltä. Lisäksi osa kuopista on tässä inventoinnissa vain saattanut jäädä löytymättä. Pyyntikuoppien koko on mitattu siten, että kuopan reunaa on tunnusteltu jaloilla ja mittaus on otettu kohdasta, missä kuopan reunat lähtevät laskemaan alaspäin. Kuopan syvyys on mitattu siten, että kuopan reunojen yli on levitetty mitta, josta on kairan avulla mitattu syvyys kuopan pohjalle. Kuopista ei katsottu maannosta. Pyyntikuoppien lisäksi Kaisankankaalta havaittiin kahdesta kohtaa kvartsi-iskoksia ja kvartsi-esine. Löytöjä ei otettu talteen, sillä ne havaittiin alueella kulkevien teiden pinnoilta. Alueelta havaittiin myös yksi hiilimiilu. Alue: metsä, kangasta, kuivaa. Näkyvyys melko hyvä. Pyyntikuoppa 1: P= 7394014 I= 3533056. Pyöreä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,2 m ja syvyys 80 cm. Mahdollisesti kuoppa on Kotivuoren pyyntikuoppa 1. Pyyntikuoppa 2: P= 7393984 I= 3533071. Kuoppa on soikea ja sen pituus on pohjois-eteläsuunnassa 3 m ja syvyys on 70 cm. Kuopan ympärillä kasvaa runsaasti männyntaimia ja kuopan keskelle on kasattu hakkuutähdettä. Kuoppa on mahdollisesti Kotivuoren kuoppa 3. Pyyntikuoppa 3: P= 7393990 I= 3533085. Kuoppa on soikea ja maljamainen ja sen halkaisija on 2,2 m ja syvyys 60 cm. Kuoppa on mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 4. Pyyntikuoppa 4: P= 7393953 I= 3533120. Kuopan muoto on epäselvä, sen pohjoisreuna on selvästi muita jyrkempi. Kuopassa on myös kantoja. Halkaisija 3,4 m ja syvyys 50. Pyyntikuoppa 5: P= 7393955 I= 3533129. Pyöreä ja maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,7 metriä ja syvyys 80 cm. Kuoppaan on heitetty roskia. Pyyntikuoppa 6: P= 7393938 I= 3533154. Reunoiltaan pyöreä ja pohjaltaan suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka halkaisija on 3,3 m ja syvyys 80 cm. Pyyntikuoppa 7: P= 7394009 I= 3533165. Suorakaiteen muotoinen ja suppilomainen kuoppa, jonka reunojen yli on ajettu metsäkoneella tms. Kuopan sisällä on kanto ja sinne on kasattu hakkuutähdettä. Kuopan koko on 2x1,9x0,5 m. Pyyntikuoppa 8: P= 7393963 I= 3533216. Soikea ja maljamainen kuoppa, jonka yli on ajettu metsäkoneella. Kuopan koko 2,5x3,6x0,6 m. Pyyntikuoppa 9: P= 7393919 I= 3533254. Pyöreä, hieman epämääräinen ja voi olla muutakin kuin pyyntikuoppa. Kuopan ympärillä hakkuutähdettä. Halkaisija 2,4 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa on ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 12. Pyyntikuoppa 10: P= 7393911 I= 3533271. Huonosti maastossa erottuva kuoppa sillä sen sisäpuolella on runsas kasvillisuus, minkä lisäksi kuopan ympärillä on kantoja. Halkaisija 2,9 m ja syvyys 60 cm. Kuoppa on mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 13 tai 14. Pyyntikuoppa 11: P= 7393876 I= 3533309. Pyöreä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 4 m ja syvyys 65 cm. Kuoppa on ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 17. Pyyntikuoppa 12: P= 7393892 I= 3533316. Suorakaiteenmuotoinen ja suppilomainen kuoppa, jonka koko on 2,6x2,2x0,6 m. Kuoppa on ilmeisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 16. Pyyntikuoppa 13: P= 7393877 I= 3533342. Pyöreä ja maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,8 m ja syvyys 40 cm. Mahdollisesti Kotivuoren pyyntikuoppa 18. Pyyntikuoppa 14: P= 7393856 I= 3533357. Pyöreä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3,3 m ja syvyys 75 cm. Pyyntikuoppa 15: P= 7393850 I= 3533372. Kuopan muotoa on vaikea hahmottaa runsaan aluskasvillisuuden takia. Kuopan halkaisija 2,8 m ja syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 16: P= 7393787 I= 3533417. Iso, neliömäinen kuoppa, jossa on jokseenkin suorat seinämät. Mahdollisesti jokin uudempi kuoppa kuin pyyntikuoppa. Halkaisija 4,8 m ja syvyys 75 cm. Pyyntikuoppa 17: P= 7393741 I= 3533442. Pyöreä ja maljamainen kuoppa, joka paksun aluskasvillisuuden vuoksi erottuu maastossa heikosti. Halkaisija 2,6 m ja syvyys 65 cm. Pyyntikuoppa 18: P= 7393751 I= 3533450. Pyöreä ja maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on 2,8 m ja syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 19: P= 7393759 I= 3533458. Pyöreä, halkaisija 3,2 m ja syvyys 80 cm. Kuopan pohjalla kanto. Kuopan yhdeltä reunalta humuskerros on siirretty neliömäisinä paloina pois, ilmeisesti viereiselle kesämökille. Pyyntikuoppa 20: P= 7393768 I= 3533460. Suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3 m ja syvyys 85 cm. Kuopan yhdeltä reunalta humuskerros on siirretty neliömäisinä paloina pois, ilmeisesti viereiselle kesämökille. Pyyntikuoppa 21: P= 7393787 I= 3533468. Kuopan halkaisija 2,5 m ja syvyys 60 cm. Kuopassa on paksu aluskasvillisuus ja sammaleen alla puita. Pyyntikuoppa 22: P= 7393859 I= 3533453. Laakea kuoppa, jonka reunalla oleva kanto hämää kuopan koon arvioinnissa. Halkaisija 3,6 m ja syvyys 50 cm. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien mukaan. Kohde on löydetty 1989, jonka jälkeen kohde on seuraavan kerran tarkastettu 1991 alueelle tehdyn vedenottamon vuoksi. Pyyntikuoppaketju on vain osittain valtion maalla. Inventoinnissa kuoppien tarkastamisen apuvälineenä käytettiin aiempien tarkastusraporttien lisäksi laserkeilausaineistoa. Paikalla on esihistoriallinen pyyntikuoppaketju. Pyyntikuoppaketju sijaitsee Soppelan kylässä Kaisankangas nimisellä alueella. Ketju päättyy kaakossa Kalliolampeen. Ketjun pituus on kaikkiaan lähes kolme kilometriä. Pyyntikuoppaketjun halki kulkee itä-länsisuunnassa tie 19788 Räisälä-Soppela. Tien pohjoispuolella Kaisankankaalla, Välitalon ja Urpolan itäpuolella on laaja hiekanottoalue. Verrattuna vuoden 1989 yleiskarttaan, on näistä hiekkakuopista itäisempi laajentunut huomattavasti pohjoiseen, tuhoten ainakin osan tuon alueen pyyntikuopista. Koko pyyntikuoppaketju on yhtenäinen, mutta se on jaettu jo vuonna 1989 kahdeksi eri muinaisjäännökseksi: Kaisankangas sekä Kalliolampi. Myös tässä inventoinnissa tätä keinotekoista rajausta on noudatettu, mutta siten että käytännössä muinaisjäännösalueen rajaus jatkuu katkeamattomana koko alueella. Poikkeuksen tähän rajaukseen muodostavat Kaisankankaan kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 30 ja 31), jotka on rajattu muusta muinaisjäännösalueesta irralliseksi kokonaisuudeksi. Tämä sen vuoksi ettei näiden kahden alueen välistä havaittu pyyntikuoppia tai muita muinaisjäännöksiä, joiden perusteella yhtenäinen rajaus tällä kohtaan olisi perusteltua. Tässä inventointiraportissa tämä alue on nimetty kohteeksi Kaisankangas pohjoisosa ja se sijaitsee Välitalo nimisestä tilasta 130 metriä luoteeseen. Koska pyyntikuoppaketju on näinkin laaja, mahtuu sen sisään myös erilaista ympäristöä. Ympäristö vaihtelee kuivasta kangasmetsästä kosteaan kangasmetsään sekä hakkuuaukeasta tiheään taimikkoon. Tarkempi kuvaus ympäristöstä on annettu alla, pyyntikuoppien kuvauksen yhteydessä. 3 Voimassa 2014-08-07T11:00:33 57635.51196289 1387.4964417
arkeologinenkohde_alue.3159 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3159 171059 {D6FB3097-9971-4398-A691-E7B2BE1468FC} Ylä-Viitajärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 192 ei Rakennnuspohja 1: Rakennuksen pohjan mitat ovat 6 x 12 metriä. Pohjaan liittyy suuri kivistä ladottu tulisija. Vesistön puoleisessa päädyssä on seinästä jäljellä 7 hirsikertaa. Päädyssä on ollut lähes päätyseinän mittainen, kahden hirsikerran korkuinen aukko. Rakennuspohja 2: Saunan jäännökset. Havaittavissa on epämääräisiä puurakenteita ja sammalen peittämä sortunut tulisija. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuspohja 1 on merkitty pisteellä ja valokuva on liitetty pistekohteeseen. Paikka löytyi evp. rajavartijan opastamana. Metsätyö- tai uittokämpän jäänteet. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Yläviitajärven pohjoispäässä. Paikalla on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteen ympärillä oleva puusto on pääosin kuusivaltaista. 3 Voimassa 2014-08-25T13:45:35 646.60449219 98.39228019
arkeologinenkohde_alue.3160 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3160 171415 {A2282A7A-1C13-4403-8609-7F6DFCB529F9} Pompakonsärkkä 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 155 ei Asuinpaikka sijaitsee Hiisjärven itäpuolella Pompakonsärkän länsiosassa. Paikalla on pienehkö luontainen tasanne, jonka itäreunaa kulke tie. Viidestä tasanteelle tehdystä koepeistosta kahdesta löytyi kvartseja (3 kpl). Löytöosumien perusteella asuinpaikka vaikuttaa vähälöytöiseltä ja löytötiheydeltään vaatimattomalta. Raaka-aineiden perusteella jokainen iskos edustaa kuitenkin eri ytimen/kappaleen reduktiosekvenssiä, joten mahdollisesti paikkaa on käytetty useita kertoja. Moderneista häiriöistä tien lisäksi tasanteella tien vieressä on myös moderni leiripaikka tulisijoineen. Aluemainen. Tehty paikalta otetun GPS-mittauksen ympärille. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka Hiekkapohjainen mäntykangas. 3 Voimassa 2014-11-12T14:01:14 523.59716797 109.33464382
arkeologinenkohde_alue.3161 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3161 171702 {35442683-3E36-411A-9005-A7609493EFB2} Peurakangas rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin pohjoisosassa Lieksaan vievän tien itäpuolella 3,5 km Lieksan rajalta etelään. Paikalla on Peurakangas, jonka luoteispäässä metsäautotien vieressä kämppä on sijainnut. Tien eteläpuolella on ollut kämppä ja siihen liittyvä sivurakennus. Kämppä on purettu kokonaan, joten sen koko ei ole määritettävissä. Valettu jäännös, mahdollisesti uuninperustus, näkyy edelleen maassa. Sivurakennuksen koko on ollut kooltaan n. 3 x 3 m. Tien vieressä on paikallaan edelleen metalliset lipputangon tuet. Tien pohjoispuolella on ilmeisesti kellarikuoppia, sekä muita kuoppia. Kohde on kuvattu vuoden 1952 kartassa. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä 1950-luvulta. 3 Voimassa 2014-11-04T15:27:58 4263.69433594 250.74992464
arkeologinenkohde_alue.3162 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3162 170210 {3E6C543D-35E4-41F1-B41C-141DD843FA06} 1000012106 Männikkösaari lapinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Sarkkinen on merkinnyt paikalle kentän, johon kuuluu rakennuksen jäännös ja kaksi maakellaria.Myös Kotivuori on merkinnyt kohteen kentäksi. Saareen on Sarkkinen myös merkinnyt yhdeksän pilkkaa, josta tässä inventoinnissa dokumentoitiin seitsemän. Näiden lisäksi alueelta dokumentoitiin rakennuksen jäännös ja kellari. Vuosien 1952, 1969 ja 1984 peruskarttoihin paikalle on merkitty kaksi rakennusta. Rakennus: P= 7416968 I= 3493822. Sarkkisen havaitsema rakennuksen jäännös on edelleen havaittavissa, eikä siinä hänen käyntinsä jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Rakenteen länsiseinä on hieman hajonnut, ja keskimmäisen hirsikerran hirsi on puoliksi lahonnut. Rakennuksen läheisyydessä olevissa puissa on erilaisia veistojälkiä, jotka ovat tuoreen näköisiä, ja liittyvät ilmeisesti saaren nykyiseen toimintaan kalastuspaikkana.. Kellari: P= 7416953 I= 3493814. Kuopan pohjalla on edelleen säilyketölkkejä. Ilmeisesti Sarkkisen mainitsema pienempi kuoppa. Pilkkapuu 1 ja 2: P= 7416951 I= 3493796. Kohteessa on kaksi pilkkapuuta, jotka ovat Sarkkisen pilkat 46:3 ja 46:4. Pilkat ovat jonkin verran kasvaneet umpeen Sarkkisen käynnin jälkeen, joten reunimmaiset kirjaimet eivät enää näy kokonaan. 46:3 on pohjoisempi, 46:4 eteläisempi. Eteläisemmän pilkan eteläinen reuna erityisesti on kasvamassa umpeen. Pilkkoihin on tullut sammalta päälle, ja teksteistä on vaikea saada selvää. Ilman Sarkkisen piirroksia pilkoista ei saisi selvää. Pilkat on tehty eläviin puihin. Pilkkapuu 3: P= 7416950 I= 3493798. Merkkipuu sijaitsee edellisistä pilkkapuista pari metriä etelään, ja on Sarkkisen piirros 46:5. Sarkkisen piirrokseen verrattuna saa selvää ylärivin teksteistä AL ja keskimmäisen rivin tekstistä SA, mutta numeroista ei saa enää selvää. Pilkka on kasvamassa umpeen. Pilkka on tehty elävään puuhun. Pilkkapuu 4: P= 7416940 I= 3493795. Kohde on Sarkkisen piirros numero 46:6. Sarkkisen piirrokseen verrattuna pilkka on edelleen melko samanlainen. Ilmari Tohm.-tekstiä ei tosin näy enää lähes lainkaan. Sarkkisen mielestä toiseksi alimmalla rivillä lukee Hannes 2uo, mutta meidän mielestämme 2 on pikemminkin kirjain S väärin päin. Alimmalla rivillä meidän nähdäksemme lukee 19 5/7 19... Pilkka on elävässä puussa. Pilkkapuu 5: P= 7416938 I= 3493794. Kohde on Sarkkisen pilkka numero 46:7. Tekstistä reunimmaiset kirjaimet ovat nyt kadonneet näkyvistä. Pilkka on elävässä puussa. Pilkkapuu 6: P= 7416941 I= 3493803. Kohde on Sarkkisen pilkka numero 46:8. Teksti VL näkyy huonosti. Sarkkisen piirroksessa UO nähdään nyt pikemmin US:nä. Numero 9 erottuu huonosti, 1 näkyy. Tämäkin pilkka on tehty elävään puuhun. Pilkkapuu 7: P= 7416971 I= 3493824. Kohde on Sarkkisen pilkka numero 46:10. Näemme kirjaimet MA, kaksi H:ta allekkain, ja lisäksi yhden kirjaimen tai numeron, jota emme pysty tulkitsemaan. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on ennestään tunnettu muinaisjäännös, ja merkitty MJ-rekisteriin. kohteen ovat aiemmin tarkastaneet Hannu Kotivuori 1989 sekä Mika Sarkkinen 2002. Todennäköisesti kalakämpän jäänteet. Puut ovat merkkipuita, mahdollisesti paikalla käyneiden kalastajien tekemiä. Kohde sijaitsee Enijärven itäosan Pirttiperän keskellä, Männikköniemen koillispuolella olevassa Männikkösaaressa. Kohteen maasto on rehevää, aluskasvillisuus on pääasiassa mustikkaa. Puusto on suurimmaksi osaksi mäntyä. 3 Voimassa 2014-10-01T12:13:05 1693.36865234 173.56607421
arkeologinenkohde_alue.3163 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3163 118301 {36B541B5-F33F-4B65-92DC-662F1F0F845C} 1000020698 Iso Koiralampi pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 238 ei Paikalla on 13 pyyntikuoppaa, joiden koko vaihtelee 1,8 x 1,2 metristä 3,4 x 2,3 metriin. Kuopista kahdeksan on harjujen välisellä matalammalla osalla ja loput kuopista ovat hiekkaharjun rinteessä. Kuoppien tiedot: Kuoppa 1 (x= 3554562, y= 7283225): Koko 2,7 x 2,3 m, syvyys 50-60cm. Kuopan päälle on kaatunut puu. Kuoppa 2 (x= 3554590, y= 7283207): Koko 2,6 x 2,2 m, syvyys 50 cm. Kuoppa 3 (x= 3554594, y= 7283199): N. 3 m pohjoiseen kuopasta 2. Kuoppa on pienempi kuin kuopat 1 ja 2. Koko 2 x 1,3 m, syvyys 40 cm. Kuoppa 4 (x= 3554598, y= 7283195): N. 2 m lounaaseen kuopasta 3. Koko 3,4 x 2,3 m, syvyys 70 cm. Kuoppa 5: Koko 2 x 1 m, syvyys 20 cm. Puu kaatunut kuopan päälle. Kuoppa 6 (x= 3554608, y= 7283205): Koko 2,8 x 1,6m, syvyys 70 cm. Kuoppa 7 (x= 3554613, y= 7283205): Koko 1,8 x 1,2 m, syvyys 30 cm. Kuoppa 8 (x= 3554612, y= 7283214): Koko 3,2 x 3,2 m, syvyys 80 cm. Kuoppa 9 (x= 3554611, y= 7283199): Koko 3 x 2 m, syvyys 50 cm. Kuoppa 10 (x= 3554607, y= 7283201): Koko 2,6 x 2 m, syvyys 55 cm. Kuoppa 11 (x= 3554584, y= 7283261): Koko 3,2 x 1,8 m, syvyys 50 cm. Kuoppa 12 (x= 3554579, y= 7283259): Koko 3 x 2 m, syvyys 40 cm. Kuoppa 13 (x= 3554582, y= 7283257): Koko 2,1 x 1,8 m, syvyys 20 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuoppien mukaan. Mauno Tynin tiedonanto Pyyntikuoppajärjestelmä Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla kahden hiekkaharjun välisellä matalammalla kohdalla. Harjuja ympäröi Pikku- ja Iso Koiralammet. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö. 3 Voimassa 2018-12-03T14:06:58 2047.85620117 190.00446859
arkeologinenkohde_alue.3164 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3164 173928 {8BF627E7-11A9-4AE4-8D0D-5974952ECC1C} 696010003 Astuvansalmi kalliomaalaukset 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 2313 Kalliomaalaukset 991 Muu valtion laitos 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 2 VAT/mk; 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty ei Astuvansalmen kalliomaalaus sijaitsee Yöveden rannalla jyrkästi kohoavassa kallioseinämässä. Maalauskenttä on pituudeltaan 16,5 metriä ja korkeudeltaan noin 5,5 metriä. Se on maamme suurin ja laajin yhtenäinen kalliomaalauspinta. Seinämästä on tunnistettu yli 80 kuviota, joissa on aiheina ihmis-, hirvi-, vene- sekä kämmen- ja tassunjälkikuvioita. Kalliomaalauksen alapuolella olevalta terassilta on löydetty kaksi nuolenkärjen katkelmaa. Liuskenuolenkärjen katkelma (KM 17636:1) ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin lopulle ja kvartsinen, tasakantainen nuolenkärjen katkelma (KM 17363:2) pronssikaudelle. Vuosina 1988, 1990–92 tehdyissä sukellustutkimuksissa on kalliomaalauksen edustalta löydetty kolme ihmiskasvoista meripihkariipusta (KM 25771, 26331:1–2) ja yksi reiällinen meripihkariipus (KM 27146), jonka on tulkittu esittävän karhua. Astuvansalmen kalliomaalaus ajoitetaan Saimaan vesistöhistorian avulla. Maankohoamisen seurauksena Saimaan vesistöaltaalla on ollut kaikkiaan kolme eri lasku-uomaa. Ennen viimeisimmän uoman eli Vuoksen puhkeamista (noin 4000 eKr.) vain kaikkein ylimpänä olevien maalauskuvioiden kohta on voinut olla veden pinnan yläpuolella. Vuoksen puhkeamisen jälkeen vesi laski nopeasti noin 2,5 metriä. Noin tuhannen vuoden kuluttua Vuoksen puhkeamisesta kalliomaalauksen alla oleva terassi paljastui veden alta. Astuvansalmen kalliomaalauksen kuviot ajoittuvat siten Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan, noin 4000–2200 eKr. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Siirtymässä valtion hallintaan. 3 Voimassa 2018-10-17T09:30:21 5663.34765625 335.24890924
arkeologinenkohde_alue.3165 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3165 173931 {12B95276-60E6-41AC-9A1E-DAB893C9C248} 696010003 Astuvansalmen kalliomaalausten suoja-alue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 2313 Kalliomaalaukset 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Vastarannalla sijaitsevan Astuvansalmen kalliomaalausten suoja-alue. KP-tiedot samat kuin varsinaisella muinaisjäännöksellä? --> http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=696010003 Kohteella samat tiedot kuin Astuvansalmen kalliomaalauksilla. Huom, tällaista suoja-aluetta ei ole rekisterissä. 3 Voimassa 2019-06-26T10:01:55 123349.37280273 2595.15572262
arkeologinenkohde_alue.3166 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3166 173935 {FB4B0570-A24E-4F1C-BE02-D7F0FA73F01A} 1000002064 Kajaanin rauniolinna 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2119 Linnat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 11 VAT/arkeologia 3 Historiallinen 33 1600-luku 2 Tutkittu osittain 11 Puolustusvoimat 1 Tarkka 0 Ei määritelty ei "Kaarle IX perusti linnan v.1605 Oulujärven itäpuolelle, saarelle keskelle Kajaanijoen koskea Ruotsin itärajaa vahvistamaan. Työt edistyivät hitaasti ja ne lopettiin v.1619 "tyytyen aikaansaannokseen". Linna oli tuolloin muurattu harmaakivestä suorakaiteen muotoiseksi ja kummassakin päässä oli puolipyöreä tykkitorni. Linna tunnettiin pitkään pelättynä vankilana ja karkoituspaikkana. Vuosina 1661-66 linnaa rakennettiin Pietari Brahen toimesta hallintolinnaksi. Ison Vihan aikana v. 1716 linna antautui venäläisille, jotka räjäyttivät sen. Siitä lähtien linna on toiminut maantiesillanpäänä. Vuonna 1939 rakennettu leveä silta peittää nykyisin linnaa." Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kohde: 1000002064, 20.10.2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000002064 Ruotsin kruunun kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan kasvoi 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa. Ruotsi havitteli pääsyä Jäämeren rannoille, mutta sen toteutuminen oli vastoin niin Venäjän kuin Tanskan intressejä. Täyssinän rauhan jälkeen tehty itärajan rajankäynti oli vuonna 1596 pysähtynyt Kuhmoniemen Rajasuolle. Pohjoisessa raja oli vielä lopullisesti määrittämättä. Mahdollisuuksia Ruotsin kruunun otteen tiukentamiseksi ja valtakunnan laajentamiseen pohjoisessa selvitettiin 1600-luvun alussa. Toisaalta Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu olivat 1500-luvun lopun pitkän Venäjän sodan aikana joutuneet toistuvasti rajan takaa tulleiden karjalaisten hyökkäysten ja ryöstelyn kohteeksi. Oulujokivarren asukkaat tunsivat olonsa turvattomaksi eikä kruunu pystynyt tarjoamaan heille turvaa. Olavinlinna oli pohjoisin varustus pitkällä Venäjän vastaisella itärajalla. Valtakunnan etu vaati Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun varustamista. (Vartiainen 1931.) Kaarle-herttua antoi vuonna 1605 Pohjanmaan tulevalle käskynhaltijalle Isach Behmille tehtäväksi perustaa linnoja ja kaupunkeja pohjoiseen. Oulujokisuussa oli jo 1500-luvun lopussa ollut pieni pääosin puinen linnoitus. Kaarle-herttua kehotti 8.4.1605 Behmiä rakentamaan uusi linna Ouluun ja perustamaan sen yhteyteen kaupunki sekä jatkamaan Oulujoen yläjuoksun Vuohenginkoskella aloitettuja linnanrakennustöitä. (Vartiainen 1931, 46-47.) Vuohenginkoskeen rakenteilla ollut linna sai nimekseen Kajaanin linna. Sen rakennustyöt oli aloitettu viimeistään vuonna 1604. Kolme vuotta myöhemmin ruotsalainen Isach Rasmusson nimitettiin muurarimestariksi Kajaanin linnaan. Työt etenivät nopeasti ja linna alkoi olla puolustuskelpoinen viimeistään vuoden 1610 alussa. Mestari Isach sokeutui 1610-luvun alussa ja vuodesta 1613 linnan muuraamista johti hänen entinen kisällinsä Lars Thomasson. (Haggrén 2008; KA 4891 s. 75; 4902 s. 30.) Oulun ja Kajaanin linnat muodostivat 1600-luvun alussa yhtenäisen kokonaisuuden, vaikka niiden välillä oli etäisyyttä noin 120 km. Linnoja rakennettiin vuodesta 1605 aina 1610-luvun lopulle yhtä aikaisesti ja samaa työvoimaa käyttäen. Rakennustöissä priorisoitiin lähempänä rajaa sijainnutta Kajaanin linnaa. Siitä tuli viimeinen keskiaikaistyyppinen linna Suomessa. Oulun ja Kajaanin linnat muodostivat 1600-luvun alkupuolella yhtenäisen taloudellisen kokonaisuuden ja niillä oli jopa yhteinen varusväki. (Haggrén 2008.) Kuningas Kaarle IX oli tyytymätön Isach Behmin menestykseen vuonna 1609 alkaneessa sodassa venäläisiä vastaan ja erotti hänet Pohjanmaan käskynhaltijan virasta vuonna 1610. Tilalle nimitettiin Erich Persson Hara (Hare), joka oli Pohjanmaan käskynhaltijana uusien linnojen rakennustöiden johtajana aina ensimmäisen rakennuskauden loppuun eli vuoteen 1621 asti. (Haggrén 2008; Vartiainen 1931.) Kajaanin linna toimi Oulunjärven vesistön etelä- ja pohjoispuolen yhdistävänä tarkoin vartioituna kulkutienä yli vuolaan Kajaaninjoen. Kajaanin linnan varusväen ensimmäisenä päällikkönä oli vuodesta 1610 Sven Thomasson. Linnassa oli nyt myös kaksi tykkimiestä ja sen on täytynyt alkaa olla puolustuskelpoinen. Vuonna 1611 linnan väkeen kuului 12 henkeä, joista osa oli käsityöläisiä. Mantereen puolella linnan pienessä latokartanossa eli maa- ja karjatalouskeskuksessa oli lisäksi kolme henkeä. Vielä keskeneräinen Kajaanin linna oli itää ja Jäämerta kohti tähyävän nousevan suurvallan tukikohta. Sen tehtävä ei ollut pelkkä puolustus vaan toimia myös tukikohtana hyökkäyksille. Keväällä 1611 Kajaanin linnaan koottiin sotaväkeä mm. Anders Stuartin johtamia skotlantilaisia palkkasotilaita tarkoituksena hyökätä Venäjälle. Sotamenestys jäi kuitenkin vähäiseksi, mutta tappioitakaan ei paljon tullut. (Haggrén 2008; KA 4874 s. 10/49v.) Kajaanin linnan rakentamista jatkettiin 1610-luvulla. Kehämuuri ja tornit tarjosivat jo vuosikymmenen alussa suojaa, mutta linna ei ollut läheskään valmis. Seuraavina vuosina mm. muureja korotettiin, kellareita muurattiin ja linnanpihalle pystytettiin puurakennuksia. (Haggrén 2008.) Rakennustöiden tuloksena Kajaaniin oli vuoteen 1620 mennessä valmistunut linna, jonka 65 kyynärää (39 m) pitkillä sivuilla oli 6 kyynärää (3,6 m) paksut ja 16 kyynärää (9,6 m) korkeat muurit, jotka yhdistivät linnan päädyissä olleet kaksi puolustusmuurista ulkonevaa pyöreätä tykkitornia, rondellia. Toisen pyörötornin ja yhdysmuurien välissä oli kaksi nelikulmaista linnaketta. Linnan pohjoissivulla oli 13 kyynärää (7,8 m) pitkä ¿suurportin¿ holvi. Eteläsivulla oli toinen vaatimattomampi portti. Niistä johti silta virran molemmille rannoille. (KA 4930 s. 31.) Linnan muurien sisäpuolella oli 1620-luvulla puurakennusten rivi. Pihan pohjoissivulla oli linnantupa ja kaksi muuta tupaa, eteläsivulla puolestaan viisi tupaa. Lisäksi linnaa kiertävällä rintavarustuksella ja kapealla kaistaleella linnan muurien ulkopuolella oli joitain puurakennuksia. Linnasaarta vastapäätä virran molemmilla rannoilla oli muutamia linnaan liittyviä puisia asuinrakennuksia. Pohjoisrannalla olivat myös kaksi tallia ja navettaa sekä mallastupa ja leivintupa. Etelärannalla sijaitsi puolestaan paja, pesutupa, ruoka-aittoja ja mylly. (KA 4930 s. 31-33v, KA 4938 s. 43-46.) Vuonna 1618 Oulun ja Kajaanin linnojen varusväkenä oli päällikkönä toimineen hopmanni Helge Jesperssonin, yhden luutnantin ja kahden vahtimestarin ohella 48 sotilasta (KA 4916 s. 19). Kaksi vuotta myöhemmin Kajaanin linnassa oli neljä päällystöön kuuluvaa ja 24 tavallista sotilasta. (KA 4930 s. 39v) Kajaanin linnan rakentaminen tyrehtyi 1620-luvulla eikä 1630-1640-luvulla linnalla tehty kuin välttämättömiä ylläpitotoimia. Oulun linnaa sen sijaan rakennettiin 1620-1630-luvuilla ajoittain hyvinkin aktiivisesti. Jäämeren suunta ja itäraja eivät enää olleet tärkeimmällä sijalla kruunun ulkopolitiikassa. Kajaanissa huomattavin uudisrakennus oli linnan yhteyteen, mutta sen ulkopuolelle, viimeistään vuonna 1648 virran pohjoisrannalle valmistunut kirkko. (Haggrén 2008.) Syrjäistä Kajaanin linnaa käytettiin 1620-1640-luvuilla vankilana. Sen kuuluisin vanki oli linnassa vuodet 1616-1635 viettänyt historioitsija Johannes Messenius. Katolisten sympatioidensa vuoksi vangittu Messenius tunnetaan erityisesti Suomen riimikronikasta ja Ruotsin historiaa kuvaavasta suurteoksesta Scondia illustrata, jotka hän kirjoitti pääosin Kajaanissa. Messenius valitti kitkerästi Kajaanin linnassa saamastaan kohtelusta ja mm. nälästä, josta hän joutui kärsimään. (Nuorteva 2006.) Linnan tilit tarjoavat Messeniuksen kohtelusta erilaisen kuvan: ainakin hänen vankeutensa loppuvuosina kohtelu oli toisenlaista ja esimerkiksi vuonna 1634 hän sai kruunulta ylläpitonaan mm. puoli aamia sekä espanjalaista että ranskalaista viiniä (RA: Länsräkenskaper: Norrland vol. 9). Yhteensä viiniä oli noin 157 litraa. Toinen tunnettu vanki oli runoilija Lars Wiwallius, jonka vankeus Kajaanissa kesti vuodet 1634-1641. Linnassa oli myös muita vähemmän tunnettuja vankeja niin 1600-luvulla kuin vielä 1700-luvun alussa. (Heikkinen 2004, 75-82.) Vuonna 1650 valtakunnan drotsi kreivi Per Brahe sai Kajaanin vapaaherrakunnakseen. Samalla katkesi Oulun ja Kajaanin linnojen välinen yhteys. Kajaanin linnasta tuli Per Brahen vapaaherrakunnan hallintokeskus, kun taas Oulun linna jäi Pohjanmaan maaherran residenssiksi. Vapaaherrakuntakauden alussa vuonna 1650 Per Brahe vieraili Kajaanissa, jossa hän oli käynyt aiemminkin. Hieman myöhemmin hän määräsi ohjeissaan hopmanni Zachris Palmbaumille, että linnaa piti parantaa ja puurakennusten tilalle muurata tulta paremmin kestäviä rakennuksia. Kesti kuitenkin aina vuoteen 1656 ja ruptuurisodan aikaan ennen kuin Palmbaum ryhtyi välttämättömimpiin varustustoimiin. Kajaanissa pelättiin venäläishyökkäystä ja huhut ison armeijan lähestymisestä kiersivät villeinä, mutta lopulta linna ja kaupunki saivat olla rauhassa. (Haggrén 2008; Vartiainen 1931.) Per Brahe nimitti vuonna 1660 linnan uudeksi hopmanniksi eli linnanpäälliköksi Samuel Långin, joka toisin kuin edeltäjänsä alkoi tarmokkaasti uudistaa ja vahvistaa linnaa. Linnan varusväki oli 1650-luvulla ollut hyvin pieni koostuen kahdesta aliupseerista eli vahtimestarista ja kersantista sekä kymmenestä sotilaasta. Lisäksi latokartanossa oli neljä renkiä. (RA: Kammararkivet: Gref- och friherreskap: Kajana 1650, 1651: 1651 års räkningar s. 2.) Kun linnaa Samuel Långin kaudella alettiin kunnostaa ja laajentaa, myös varusväen määrä kaksinkertaistettiin (esim. KA 9149 s. 44-48). Samuel Lång antoi kesällä 1661 purkaa linnan pohjoisseinää vasten olleet kolme puurakennusta. Niiden tilalle valmistui samana syksynä uusi kivirakennus, jossa oli neljä holvattua huonetilaa (ruutikamari, tupa, porstua ja myöhemmin keittiöksi kutsuttu kamari) ja alla kellari. Työstä vastasi Tukholmassa oppinsa saanut raahelainen muurarimestari Olof Mårtensson. Kesällä 1662 muurattiin pohjoissivun itäpäähän kaksikerroksinen kivirakennus, joka valmistui samana syksynä. (Haggrén 2008; Vartiainen 1931.) Keväällä 1663 purettiin linnanpihan eteläsivun puurakennukset ja suuri osa linnan kaupunginpuoleista muuria, jotta saatiin rakennettua uusi porttiholvi. Sisäpihan eteläsivun länsiosaan nousi 1663 kivirakennus, jossa oli kolme holvattua huonetta, kaksi kamaria ja niiden välissä porstua. Eteläsivun itäosaan valmistui kivirakennus seuraavana vuonna. Näiden kahden kivirakennuksen työt jatkuivat kesällä 1664. Saman vuoden lokakuussa Lång saattoi ilmoittaa, että sekä eteläsivun portti että molemmat kivirakennukset olivat valmistuneet. Kesällä 1665 Lång muurautti linn Ensimmäinen rakennusvaihe alkoi 1605 ja se päättyi 1619. Seuraava rakennusvaihe oli 16661-66. Linna tuhoutui osana Suuren Pohjan sodan taisteluita maaliskuussa 1716 kun venäläiset räjäyttivät sen. 3 Voimassa 2020-01-08T11:40:01 3215.42285156 229.84553577
arkeologinenkohde_alue.3167 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3167 45883 {5EA70FF2-AC6D-43BB-A779-CDEB728746F9} 777010025 Kalmosärkkä asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 11 VAT/arkeologia; 13 Hoidetut arvokohteet; 3 Perinnemaisema 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen; 6 Rautakautinen; 3 Historiallinen; 8 Moniperiodinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen; 61 Rautakautinen; 36 1900-luku; 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 1 Tarkka 199 199 ei "Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa. Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja. Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään. Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001)." Vaihdoin pisteen tilalle geometriaksi muinaisjäännösrekisterin aluegeometrian sekä täydensin kulttuuriperintötietoja mj-rekisterin perusteella. Lisäksi korjasin kunnoksi "huonon" tilalle "keskinkertainen" Anu Vauramolta saamieni tietojen mukaan. (-Tuomo Lindholm) 3 Voimassa 2021-05-03T16:36:43 45652.14257812 3020.62208098
arkeologinenkohde_alue.3168 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3168 175134 {1CC4EC3F-85F7-431D-86E5-62E85DE8F6C1} Hannukaisenjärvenmaa tervahauta ja rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 180 ei Kohteessa on kaksi tervahautaa ja osittain maahan kaivettu rakennuksen jäännös. Haudat sijaitsevat tien eteläpuolella ja rakennuksen jäännös pohjoispuolella. Tervahauta 1 sijaitsee koordinaatti pisteessä X=3371638 Y=7498373. Haudan halkaisija on noin 15 metriä vallien ulkoreunasta mitattuna. Vallit ovat noin 4 metriä leveät ja ympäröivästä maanpinnasta mitattuna noin metrin korkuiset. Haudan keskikohta on vallien päältä mitattuna 1.7 metriä syvä. Tervahaudan 8 metriä pitkä ja 3 metriä leveä halssi on kohti länsipuolella virtaavaa puroa. Haudan edustalla on kimpale kuonaa. Tervahauta 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3371645 Y=7498375. Haudan halkaisija on vallien ulkoreunoista mitattuna 7 metriä, vallit ovat noin 2 metriä leveät. haudan halssi on kohti länttä, sen pituus on 5 metriä je leveys noin 1.5 metriä. Koordinaattipisteessä X=3371629 Y=7498433 tien pohjoispuolella on hiekkavallien ympäröimä 1.8 x 1.5 metrin kokoinen nelikulmainen kuoppa, jonka itäseinä on kylmämuurattua kiveystä. Etelä- ja länsipuolen seinämissä on vaakasuoraan aseteltua puuta. Kuoppa on noin metrin syvä. Kuoppaa ympäröivät vallit ovat noin 2 metriä leveät. Pohjoisvallin päällä on kaksi sankoa. Vallien ulkopuolella on kuoppia, joista on todennököisesti otettu maata valleihin. Vallin päällä kasvaa noin 35-vuotias mänty. Kuoppaan ei ole selkeää sisäänkäyntiä. . Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Antti Hyväriseltä saatiin tieto alueella olevasta maahan kaivetusta hirsikehikosta, joka oli asumuksen pohja. Lähistöltä löytyi myös kaksi tervahautaa. Alueella on kaksi tervahautaa, sekä maahan kaivettu kuoppa, jonka seinissä on puuta ja kylmämuurattua kiveä. Kuoppa saattaa olla pienen tervapirtin jäännös tai sitten jonkunlainen kellarirakenne. Äkäsjoen hiekkapohjainen, havumetsää kasvava eteläranta, jossa aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa ja heinää. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Maasto laskee terasseina kohti jokirantaa. Alueen poikki kulkee joen suuntaisesti hiekkatie ja alueen länsipuolella virtaa jokeen laskeva puro. 3 Voimassa 2014-11-13T15:00:49 1448.76953125 179.84079169
arkeologinenkohde_alue.3169 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3169 175141 {85C0BD3E-5B04-4D32-B894-428C44699B90} 273010030 Hannukainen 2 kivikautinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 175 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Hannukaisen taloryhmästä n. 500 m koilliseen. Äkäsjoen itäpuolisella tasanteella hiekkatörmällä todettiin vuoden 1989 inventoinnissa pienellä alalla ajouralla runsaasti kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä ja myös kulttuurimaata asuinpaikan merkkeinä. Vuoden 1997 inventoinnissa ei asuinpaikkahavaintoja tehty lokakuun loppupuolen tarkastuksessa, mahdollisesti alueella tehtyjen maanmuokkausten sekä lumipeitteen takia. Inventointien 2006 ja 2007 perusteella myöhempi putkikaivanto lienee tuhonnut kohteen suurimmaksi osaksi, mutta putkikaivannon vaiheilla erotettiin hiekassa kuitenkin palaneita luunpaloja." Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014. Alueen läpi menevällä ajolinjalla havaittiin useita palaneen luun palasia. Suurin luukeskittymä oli alueella olevan viemärikaivannon kaakkoispuolella. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen löytöjen ja muinaisjäännösrekisterin koordinaattien mukaisesti. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis Osittain putkikaivantotöissä tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka. Äkäsjoen eteläranta. Alue on mäntykangasta, jossa aluskasvillisuutena sammalia, mustikkaa ja kanervaa. Jokitörmällä metsä on taimikkoa. Alueen läpi kulkee joensuuntaisesti ajolinja, jossa hiekka on paljasta. Metsä alueella on taimikkoa. 3 Voimassa 2014-11-13T16:42:05 1210.140625 140.90865929
arkeologinenkohde_alue.3170 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3170 175142 {92860AA1-B7BB-4D15-B951-F93481264B1F} 1000010381 Pirttikangas koillinen 1 pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Äkäsjoen varressa, sen etelärannalla, mt 9404 eteläpuolella olevalla kankaalla. Huomiot: Kankaan rinteellä, n 60-70 m joesta on kaksi kuoppaa, jotka vaikuttavat pyyntikuopilta. Kuoppien läpimitta on 2 - 2,5 m ja syvyys n. 0,5 - 0,6 m. Kuoppien ympärillä on valli. Kuoppien pohjalla ja vallilla on todettu paksu huuhtoutumiskerros, joten kuopat ovat vähintään useita satoja vuosia vanhoja. Koordinaatit osoittavat koillispuoleiseen kuoppaan. Sen lounaispuolella olevan kuopan koordinaatit ovat x 2498419 y 7494543." Kohde tarjastettiin kesäkuussa 2014 ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Koillisempi kuoppa 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3370545 Y=7497779. Kohteessa on pitkänomainen, korkeuskäyrien suuntainen 1 x 2 m kokoinen, noin 0.6 m syvä kuoppa, jossa vallia erottuu lähinnä kuopan alapuolella. Lounaisempi kuoppa 2 on koordinaattipisteessä X=3370495 Y=7497711. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen kuoppa, jota ympäröi valli. Vallin leveys on noin metrin, korkeus 0.2 metriä. Kuoppa on noin 0.5 metriä syvä. Kohde rajautuu alueeksi maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Kohti jokea laskeva Pirtinkangas-nimisen kumpareen mäntymetsää kasvava, paikoitellen kivikkoinen hiekkapohjainen rinne. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-08T20:30:20 4216.03295898 281.70191315
arkeologinenkohde_alue.3171 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3171 175148 {17A781A3-9B52-4B67-8DA2-86FA1AC870DB} 1000010442 Hannukainen 1 itä tervahauta ja rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 3 GPS-mittaus, korjattu 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 170 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Äkäsjoen itärannalla; se on todettu inventoinneissa 1988 ja 2007. Aivan jokitörmän reunalla on rakennuksenpohja, jonka pitkä sivu on joen suuntainen ja oviaukko lyhyellä kaakkoisseinällä. Koko on 4,5 x 3,5 metriä, sisätilan mitat ovat 3 x 2 metriä. Talonpohjasta 25 metriä koilliseen on kaksi tervahautaa: Tervahauta 1 sijaitsee lähellä jokea. Haudan sisähalkaisija on 8 metriä, vallit ovat paksuudeltaan 1,5 - 2 metriä, ja korkeudeltaan 1 - 1,5 metriä. Juoksutusränni avautuu joelle (luoteeseen) päin. Tervahauta 2 sijaitsee 12 metriä etelään tervahaudasta 1. Se on hiukan pienempi; sisähalkaisijaltaan 5 metriä. Vallien korkeus on noin 0,5 metriä. Juoksutusränni avautuu luoteeseen." Kohde tarkastettiin kesäkuussa. 2014. Tervahauta 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3370307 Y=7497661. Haudan vallissa halssin suulla on ollut puurakennetta, josta paikoillaan on enää yksi vaakapuu jossa on näkyvillä tehdastekoisia nauloja. Lisää puutavaraa on maassa kuntan seassa. Haudan vallin ulkopuolella on ojamaisia kuoppia. Myös tervahauta 2:n (X=3370317 Y=7497641) vallien ulkopuolella on ojamaisia kuoppia. Rakennuksen jäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3370301 Y=7497643. Rakennuksen seinävallit ovat noin metrin levyiset ja 0.6 metriä korkeat. Rakennuksen ulkopuolella on kuoppia, joista on todennäköisesti otettu maata maapenkkoja varten. Rakennuksessa ei näy kiuasta. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Äkäsjoen eteläranta, kumpuileva hiekkapohjainen mäntykangas. Jokirannassa kasvaa myös koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuutena alueella on sammalia, puolukkaa, mustikkaa ja katajia. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-08T20:47:04 781.21801758 102.21359199
arkeologinenkohde_alue.3172 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3172 175149 {63E1AF47-C0B7-43EE-B330-BADD3E68A86F} Jouhisuvanto kivikautinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 170 ei Koordinaattipisteessä X=3367884 Y=7496860 on pienialainen jyrkkä hiekkakumpare, jonka lakialue on verrattain pieni. Laen jokea kohti laskevalla rinteellä on pieniä aloja, joista kuntta on kulunut pois. Yhdestä paljaan maan läntistä havaittiin yksittäinen palaneen luun pala.Noin kolmen metrin päähän kumpareen laelle tehtiin 1 x 1 metrin kokoinen ala, josta kuntta poistettiin. Alueelta löytyi 5 pientä palaneen luun palasta ja hiekassa näkyi muutamia palaneita kiviä. Ympäristöön tehtiin muutamia lapionpistoja, jotka olivat kuitenkin löydöttömiä. Löytöpaikan länsipuolelta hiekkatieltä (X=3367830 Y=7496883) löydettiin yksittäinen palaneen luun palanen. Paikalle tehtiin lapionpisto, joka oli löydötön. Kohde on rajattu maaston topografian ja löytöjen levinnän mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Pienialainen esihistoriallinen asuinpaikka. Äkäsjoen ja Hannukaisesta Äkäsjokisuulle lähtevän soratien välinen, mäntymetsää kasvava hiekkakangas. Alue sijaitsee Äkäsjoen ylittävästä sillasta noin 350 metriä länteen. Maasto on voimakkaasti kumpuilevaa. Aluskasvillisuutena alueella on sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-11-14T00:12:46 2370.64648438 187.64453315
arkeologinenkohde_alue.3173 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3173 181065 {112C3FB6-0551-4371-BF80-9CBC28171D24} Jylkynmäki asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 138 ei Paikalle on 1800-luvun pitäjänkarttaan merkitty Jylkyn talo ja vuoden 1971 karttaan kämppä. Paikka erottuu selvästi pihapiirimäisenä ympäröivästä metsästä. Paikalta kartoitettiin kahden kellarin jäännökset ja kaksi peltoröykkiötä. Lisäksi alueella havaittiin muutamakin purkukasa, joissa oli sekä hirsiä että tiiliä. Kasojen koordinaatit ovat: X= 3545329 ja Y= 7100391 sekä X= 3545270 ja Y= 7100384. Kellari jäännös 1 (181060): Erottuu maastosta vadelman peittämänä kumpareena, jonka laidalla on noin 3 m pitkä ja 1,5 m leveä tasapohjainen kuoppa. X= 3545309 ja Y= 7100370. Kellari jäännös 2 (181061): Noin 5 x 4 m kokoisena laattamaisena maastosta erottuva rakenne, jonka keskellä on pitkänmallinen kuoppa. Koillisnurkassa on kiviä aluskasvillisuuden alla. X= 3545302 ja Y= 7100382. Peltoröykkiö 1 (181062): Aluskasvillisuuden ja lehtipuiden pienten taimien peittämä röykkiö. Koko noin 3 x 2 m ja korkeus noin 80 cm. X= 3545326 ja Y= 7100344. Peltoröykkiö 2 (181063): X= 3545319 ja Y= 7100361. Aluemainen. Kohde on merkitty 1800-luvun pitäjänkarttaan ja 1970-luvun peruskarttaan. Asuintilan jäännös. Heinittynyt ja erittäin rehevä vanha peltoaukea, jota ympäröi vanha kuusimetsä. Aukealla kasvaa vanha pihlaja sekä muutama koivu ja kuusi. 3 Voimassa 2015-08-17T15:47:40 3643.82397461 233.88793126
arkeologinenkohde_alue.3174 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3174 176216 {9683D2F4-7729-4050-BBCB-4EC86439866E} Tuusijänkkä leimapuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohteessa on kaksi leimapuuta. Eteläisempi leimapuu 1 on koordinaattipisteessä X=3376399 Y=7498574.Koordinaattien osoittamassa paikassa on elävä mänty, jonka koillispuolella on 1.5 metrin korkeudella 15 x 5 mcm kokoinen pilkka, jossa on yksittäinen kruunuleima. Pohjoisempi leimapuu 2 on koordinaattipisteessä X=3376399 Y=7498595. Koordinaattien osoittamassa paikassa on noin 5 metriä korkea kelo, jonka koillispuolella on 1.5 metrin korkeudella 15 x 5 cm kokoinen pilkka, jossa on yksittäinen kruunuleima. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Kaksi Metsähallituksen leimapuuta. Kahden suojuotin välissä kulkeva hiekkaharjanne, jossa kasvaa sekametsää. Aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa, sammalia ja jäkäliä. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2015-01-14T08:03:53 895.59863281 115.42961935
arkeologinenkohde_alue.3175 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3175 179133 {8F388BE6-968A-43AE-ACE0-6A0DA51D84A8} Lempelänniemi 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 82 ei Paikalla on rakennuksen jäännös (P= 6941339 I= 3580867), jonka koko on 5,5x metriä ja siinä on kivetty perustus, joka näkyy hyvin rakennuksen pohjoisseinustalla. Rakennuksen kaakkoisnurkassa on romahtanut kivetty tulisija, joka erottuu hyvin isona kumpareena. Tulisijassa on käytetty kivien lisäksi myös tiiliä. Rakennuksen sisällä ja seinälinjoilla kasvaa kookkaita petäjiä. Rakennuksen länsipuolella on syvä kellarikuoppa (P= 6941345 I= 3580856), jonka pohjoisreunalla erottuu romahtanutta kiveystä Kuopan koko on 2,5x2,5 ja sen reunoilla on vallia. Palokissa on toiminut vesisaha vuodesta 1776 vuoteen 1911. Saha siirtyi 1858 Hackmannin omistukseen ja parhaimmillaan se oli Itä-Suomen suurimpia vesisahoja. Sahan rakennus purettiin 1930-luvun puolivälissä ja sahaan kuuluneen myllyn ja sähköturbiinin käyttö loppui vuonna 1954. Sahan ollessa toiminnassa Palokin ja Lempelänniemen alueella oli runsaasti erilaista rakennuskantaa, joista osa oli sahaan ja sen toimintaan liittyviä rakennuksia mutta alueella oli runsaasti myös asuinrakennuksia sahalla työskennelleille. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on ollut rakennus ja siihen liittyvä kellari. Rakennus liittynee sahan toimintaan 1900-luvulla tai on kuulunut sahalla työskennelleelle henkilölle. Mahdollisesti kyseessä on Palokin perinnekirjan karttaliitteessä D mainittu Hackmannin omistuksessa ollut asuinrakennus. Kohde sijaitsee Heinäveden Palokin kylän Lempelänniemessä. Kohtee eteläpuolella kulkee niemen poikki menveä tie ja pohjoispuolella on Sahanlahti. Kohteen eteläpuolella aivan tien pohjoispuolella on niin sanottu pakka, eli valtava sahanpurukasa. Kohde sijaitsee pienellä kivisellä mäennyppylällä. Alueella kasvaa kuusta. 3 Voimassa 2015-06-05T13:38:52 709.34960938 104.02582003
arkeologinenkohde_alue.3176 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3176 176035 {42F3CA12-1E2E-4A1E-9824-89C95D7FCB66} Luotterma-Kotsamo 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 264 ei Paikalla on neljän kämpän jäännökset lounas-koillinen suuntaisessa rivissä ja mahdollisen saunan pohja lähinnä ojaa. Kaikki rakennukset on ilmeisesti purettu ja pintamaata ja osin myös rakenteita on puskettu pois. Kämpänpohja 1 on lounaisin, se on väli-ilmansuuntien mukainen, kooltaan 8,9 m x 9,3 m. Kämppä on ilmeisesti purettu ja viety pois. Osin jäljellä on yksittäiset seinähirret, jotka ovat jo pitkälle maatuneet. Jäljellä on myös poikkisahattuja hirsien pätkiä, jotka on luultavasti otettu polttopuiksi ja/tai uusiokäyttöä varten. Jäljellä olevat hirren pätkät on kaadettu kirveellä ja niissä on sahalla tehdyt, suorakulmaiset salvokset. Lisäksi jäljellä on muutamia pienempiä puita, mahdollisesti kattopuita. X=3544146 Y=7538498 Kämpän pohja 2 sijaitsee edellisestä noin 20 m koilliseen. Maassa on muutamia rakennuksen jäänteitä, ehkä yksi seinähirsi ja muutamia muita rakennuspuiden jäänteitä, mutta ei selvää rakennuksen pohjaa. Ilmeisesti paikalla ollut kämppä on purettu ja mahdollisesti sen yli on ajettu puskutraktorilla. X=3544171 Y=7538507 Kämpän pohja 3 sijaitsee noin 15 m koilliseen edellisestä. Se on kooltaan arviolta 8 m x 8,5 m. Yksi nurkka on tuhoutunut täysin pusku-uran kohdalta ja toinen on täysin aluskasvillisuuden peitossa. Kämppä on ilmeisesti purettu. Jäljellä olevassa osassa on maatuneet yksittäiset seinähirret, mahdollinen maapenkki sekä joitakin lattia- tai kattopuita. Rakennuksen alarinteen puolella on muutamia rakennushirsiä, joista osa veistettyjä pelkkahirsiä ja yksi päätykolmion hirsi. Toisella puolella on hirren pätkä, jossa kirveellä veistetty salvos. Lisäksi löytyi kiinteän pöydän jalka. X=3544185 Y=7538518 Mahdollinen kämpän paikka, joka on täysin tuhoutunut. Maassa yksittäinen hirsi, jossa on salvos. Muista rakenteita ei ole paikallaan lainkaan. Vierestä kahdelta puolelta on puskettu pintamaata pois puskutraktorilla ja vierestä menee ajoura suon reunaan. X=3544202 Y=7538524 Edellisestä pohjoiseen törmän alapuolella on romahtanut kiuaskiveys ja muutamia hirren pätkiä, eli ilmeisesti saunan jäännös. Vieressä on myös muita hirsien pätkiä, jotka on ilmeisesti puskettu törmän päältä. X=3544207 Y=7538547 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Metsähoitoesimies Ilkka Jaakola kertoi kämppien pohjista. Purettuja savottakämppiä. Kohde sijaitsee Luotterma-Kotsamon pohjoispäässä kuivalla kankaalla, jossa kasvaa harvaa mäntymetsää. Kämpän vieressä on puskutraktorilla puskettu tieura, joka näyttää olevan tehty myöhemmin. 3 Voimassa 2014-12-09T10:24:26 1868.14111328 232.77068023
arkeologinenkohde_alue.3177 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3177 176042 {E56EA01E-89B3-4237-A24E-E5C9BD5BDBC3} Luotterma-Kotsamo 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 264 ei Paikalla on kaksi huonosti säilynyttä kämpän pohjaa joista on jäljellä vain yksittäiset seinähirret ja kattopuiden jäänteitä. Kumpikin on kooltaan noin 8,5 m x 8,5 m ja ne ovat rakennettu suunnilleen väli-ilmansuuntien mukaisesti. Puut ovat varsin pitkälle maatuneita. Kämpissä ei ole piisiä tai kamiinan jäänteitä. Kämpässä 1 on laudoista tehdyn pöydän jäänteet. Kämpän 2 keskellä on noin 1,5 m pitkä kanto kämpän sisällä, mahdollinen katon tukipaalu. Ojan puolella on muutamia maatuneita puita kämpän alueen ulkopuolella, mahdollisesti lautaseinäisen varastorakennelman jäännös. Kämppä 1 X=3544643 Y=7538381 Kämppä 2 X=3544615 Y=7538358 Kohde rajauttuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1975 topografiseen karttaan paikalle on merkitty yksi talous- tai varastorakennus. Savottakämppiä, rakenteiden ja niiden maatuneisuuden perusteella rakenenttu 1900-luvun alkupuolella. Kohde sijaitsee Luotterma-Kotsamon koillispäässä, Korvasojanlatvan etelärannalla, ojaa reunustavan suon reunalla. Rakennusten kohta on lähes aukea, paikalla kasvaa vain muutamia taimia. 3 Voimassa 2014-12-09T10:59:32 1272.76123047 156.67803761
arkeologinenkohde_alue.3178 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3178 176060 {8BB33212-4F88-437C-BA63-77BD3461621E} Kaitmitvaara 1 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei Paikalla on kaksi kohtalaisesti säilynyttä hirsirakennuksen jäännöstä. Pohjoisempi kämpistä on kaakko-luode suuntainen savottakämpän jäännös, joka on kooltaan n. 8,8 m x 8,6 m. Se on valmistettu suurista kirveellä kaadetuista pyöröhirsistä, joita on jäljellä pääosin 3-4 hirsikertaa, yhdessä nurkassa on viisi hirsikertaa. Hirsissä on kaksipuoliset kirveellä veistetyt salvokset, joiden kohdalta hirsiä on myös veistetty kapeammaksi. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Oviaukko on pohjoisseinällä, valoaukot etelä- ja itäseinillä ja niiden reunoissa on karapuut. Eteläseinän valoaukko voi olla myös ovi ja sen vieressä on ovi- tai pöytälankku. Lounaisnurkassa on hyllyn jäänteet, sen tukipuut on kiinnitetty porattuihin reikiin. Kattohirsiä ja muutamia kattopuiden katkelmia on säilynyt. X=3543585 Y=7540961 Rakennus jäännös 2 sijaitsee edellisestä noin 20 m kaakkoon. Se on kooltaan 8,5 m x 8,5 m. Hirsikertoja on jäljellä 3-4 ja ne on kaadettu kirveellä. Hirsissä on kaksipuoliset salvokset, jotka on tehty osin kirveellä ja osin sahalla. Sisäseiniä ei ole tasoitettu. Oviaukko on toista kämppää kohden luoteeseen. Oviaukon vieressä on hellan kansi ja kehikko - ne eivät vaikuta kuuluvan kämpän alkuperäisiin rakenteisiin, vaan luultavasti ne on tuotu myöhemmin paikalle. Kaakkoisseinällä on pieni, kahdessa hirressä oleva valoaukko. Myös joen puoleisella seinällä on aukko. Rakenteiden perusteella kyseessä on talli. Kämppien lähellä on myös noin 20 betonista kattotiiltä, jotka eivät myöskään vaikuta alkuperäisiltä kämpän osilta. X=3543606 Y=7540945 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Jari Estola opasti paikalle. Savottakämppä ja talli, rakenteiden ja maatuneisuuden perusteella rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kohde sijaitsee Kaitmitvaaran länsireunassa Korvasjoen rannassa, jokea reunustavan suoalueen reunassa. Kuivahko kangas, kämppien päällä kasvaa koivuja. 3 Voimassa 2014-12-09T13:05:52 658.72021484 121.18141026
arkeologinenkohde_alue.3179 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3179 176100 {14AD6364-199A-4756-BE1E-00DE0DE9EA06} Tunellinharjut Tunelli tieura jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 250 ei 3 Voimassa 2014-12-09T15:07:40 1824.3996582 245.16981057
arkeologinenkohde_alue.3180 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3180 179479 {4CB75065-23D4-4A82-A0F2-89EFE1F692C6} Kämppäkangas Teerisuo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 145 ei Maastosta erottuu kookkaan rakennuksen kivijalka. Sen koko on arviolta 23 x 7 metriä ja siihen kuuluu useita väliseiniä. Pohjaan liittyy korkeampia pohjakasvillisuuden peittämiä kasoja, jotka saattavat olla tulisijan jäänteitä. Kulmassa näkyy hieman luonnonkiviperustaa ja alimpia hirsiä. Metsässä on metallinen sammio, ämpäri ja epämääräisiä kuoppia. Hevosvetoinen rekihöylä on maatumassa paikalleen. Kohteen rajaus on aluemainen. Kämpän pohja on merkitty lisäksi pisteellä. Kohde on merkitty SutiGis:iin. Paikalla on vanhan kämpän jäänteitä. Kohde sijaitsee Paltamon länsiosassa, Petäjälahdentieltä lähtevän metsäautotien päässä, Pirunmyllynkankaan lounaispuolella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää kasvava kangas, jota ympäröivät suoalueet. 3 Voimassa 2015-10-19T09:31:37 2927.98510742 207.9853903
arkeologinenkohde_alue.3181 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3181 179136 {B8A6EB5D-02BF-4C2D-BC54-4FF80AB01605} Kanaharju rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 92 ei Paikalla havaittiin kahden rakennuksen jäännökset. Rakennusten pohjoispuolella kasvaa tiheää ja nuorta kuusikkoa. Tällä alueella havaittiin kymmeniä erikokoisia ja -muotoisia raivausröykkiöitä. Suurin osa röykkiöistä on koottu isomman kivilohkareen kylkeen. Alueen länsilaidalla havaittiin lisäksi pitkänomainen kiviröykkiö. Röykkiöiden tarkkaa lukumäärää ja sijaintia ei dokumentoitu mutta ne erottuvat maastossa selvästi. Rakennus 1(P= 6941264 I= 3581062): Kivijalan korkeus on noin 0,5 metriä, paikoin enemmän. Kivijalka on koottu isoista kivilohkareista, joiden ulkopinta on sileä. Kivien välissä on paikoin laastia. Kivijalan itäpääty erottuu vain heikosti eikä sen koko ole siten täysin varma. Kivijalan sisäpuolella kasvaa isohkoja mäntyjä. Kivijalan leveys on 5,6 metriä ja pituus vähintään 11 metriä. Rakennus 2 (P= 6941251 I=3581092): Ison siirtolohkareen länsipuolelle on rakennettu suorakaiteenmuotoinen kivijalka. Myös tässä on käytetty isoja kivenlohkareita, joiden ulkopuoli on sileä. Paikoin kivien välissä havaittiin laastia. Kivijalan sisäpuolella havaittiin väliseinä, joka jakaa sisätilan kahteen osaan. Kivijalan koko on 9x5 metriä. Palokissa on toiminut vesisaha vuodesta 1776 vuoteen 1911. Saha siirtyi 1858 Hackmannin omistukseen ja parhaimmillaan se oli Itä-Suomen suurimpia vesisahoja. Sahan rakennus purettiin 1930-luvun puolivälissä ja sahaan kuuluneen myllyn ja sähköturbiinin käyttö loppui vuonna 1954. Sahan ollessa toiminnassa Palokin ja Lempelänniemen alueella oli runsaasti erilaista rakennuskantaa, joista osa oli sahaan ja sen toimintaan liittyviä rakennuksia mutta alueella oli runsaasti myös asuinrakennuksia sahalla työskennelleille. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Kohde tuli esille myös haastattelussa. Paikalla on kahden rakennuksen jäännökset. Paikallisista informanteista kukaan ei muistanut paikalla koskaan olleen pystyssä mitään rakennusta. Palokin perinnekirjan mukaan tällä alueella on ollut sauna, mutta nyt dokumentoidut kivijalat vaikuttavat liiankin isoilta ja tukevilta saunan perustaksi. Kohde sijaitsee Heinäveden Palokin kylässä. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee Sahanlahti sekä Hapatoslampi. Kohteen kaakkoipuolella kohoaa Kanaharju, jonka vieressä kulkee Kosolan varsitie, joka kääntyy länteen tieltä numero 542. Alue on kivinen mäenkumpare, jossa kasvaa tiheä kuusikko. 3 Voimassa 2015-09-23T08:32:31 4748.73217773 273.08948949
arkeologinenkohde_alue.3182 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3182 179138 {10A204F8-794A-4A66-BB2E-33FB76AE59D6} Kanaharju 2 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 95 ei Paikalla on vanhan maatila, josta jäljellä on rakennuksen pohja, kellari ja toinen osin maahan kaivettu kuoppa, jossa on ollut lautakate. Pihapiiri erottuu maastossa raivattuna ja heinittyneenä alueena. Paikalla havaittiin rakennuksen kivetty perustus (P= 6941223 I= 3581160), jonka koko on 5,6x7 metriä. Rakennuksen itäseinällä on neliskulmainen uunin perustus, jossa on sekä kiveä että tiiltä. Rakennuksen itäpuolella rinteessä havaittiin toistakymmentä perunakuoppaa, joista kahdessa läntisimmässä oli vielä puisia kattorakenteita jäljellä. Palokissa on toiminut vesisaha vuodesta 1776 vuoteen 1911. Saha siirtyi 1858 Hackmannin omistukseen ja parhaimmillaan se oli Itä-Suomen suurimpia vesisahoja. Sahan rakennus purettiin 1930-luvun puolivälissä ja sahaan kuuluneen myllyn ja sähköturbiinin käyttö loppui vuonna 1954. Sahan ollessa toiminnassa Palokin ja Lempelänniemen alueella oli runsaasti erilaista rakennuskantaa, joista osa oli sahaan ja sen toimintaan liittyviä rakennuksia mutta alueella oli runsaasti myös asuinrakennuksia sahalla työskennelleille. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde tuli esille haastattelussa ja se mainitaan kirjallisuudessa. Paikalla on ollut niin sanottu Kangasmökki, joka on rakennettu aivan 1900-luvun alussa Hackamannien toimesta. Mökissä asui ensimmäisenä Palokin ensimmäinen poliisi. Mökissä oli tuolloin kaksi asuinhuonetta ja kolmannen huoneen toimiessa putkana. Myöhemmin se muuttui kokonaan asuinkäyttöön. Paikalla ollut päärakennus siirrettiin 190-luvulla kesämökiksi Kultomäen kupeelle Varisveden rantaan. Paikallisen informantin mukaan osa rinteessä olevista perunakuopista kuului alempana olevaan taloon. Edelleen saadun tiedon mukaan Lempelänniemeen menevä tie on rakennettu vasta 1960-70-luvuilla, voimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Kohde sijaitsee Heinäveden Palokin kylässä olevan Kanaharjun luoteisrinteellä. Kohteen vieressä kulkee Lempelänniemeen menevä varsitie. Alue on kivistä mutta kohteen välitön ympäristö on raivattua ja heinittynyttä avointa aluetta. 3 Voimassa 2015-06-05T15:21:36 2683.3190918 235.14490182
arkeologinenkohde_alue.3183 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3183 179149 {DDDA9502-33CE-4121-A0ED-5C5F65868F4C} 1000009495 Angelinvainio asuinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 305 ei Kohteeseen kuuluu kaksi selkeämpää rakennuksenpohjaa, kaksi kiuasjäännöstä, joiden ympärillä ei ollut selviä rakenteita, 11 kuoppajäännöstä, pelto, jolla on 10 kivikasaa sekä liesimäinen latomus. Koordinaatit ja kuvailut: Rakennuksenpohja 1: x 3383527,87 y 7592679,68 Alueen kaakkoislaidalla on suorakaiteen muotoinen talonpohja, jonka koko on 5x9 metriä. Pohjan ympärillä on hieman vallia. Syvyys on noin 15 cm. Rakennuksenpohja on itäkoilis-länsilounas-suuntainen. Mahdollisen oviaukon suunta on itäkoilliseen. Oviaukon leveys on metri. Päällä kasvaa pari isompaa mäntyä, kelottunut mänty sekä koivua. Rakennuksenpohja 2: x 3383545,30 y 7592733,42 Pohjan koko on 5,5x5,5 metriä valleineen. Vallin leveys on 1-1,3 metriä ja korkeus 40 cm. Vallit on tehty turpeesta. Rakennuksenpohjan syvyys on noin 40 cm. Pohjan suunta on etelä-pohjoinen. Vallista noin metri länsilounaaseen on etelä-pohjoissuuntainen, pitkulainen kuoppa. Sen koko on 1x4 ja syvyys 40 cm. Kiuas 1: x 3383530,31 y 7592722,20 Sen koko on 3x2,5 metriä ja korkeus 80 cm. Kiuas koostuu isohkoista kivistä, joiden päällä kasvaa sammalta. Kiuas 2: x 3383455,11 y 7592780,01 Luoteisreunalla aluetta on kiuas. Kohteen koko on 4x5 metriä ja korkeus 70 cm. Kohde on etelälounas-pohjoiskoilissuuntainen. Itäkaakko puolella on suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka koko on 3x2,2 metriä ja syvyys 20 cm. Kuoppa 1: x 3383532,80 y 7592685,41 Koko on 2x3,5 metriä ja se on suorakaiteenmuotoinen. Syvyyttä sillä on noin 30 cm. Kuoppa on selväpiirteinen ja sen suunta on pohjoiskoillinen-etelälounas. Kuopan pohjalla tuntuu joitakin kiviä. Kuoppa sijaitsee Rakennnuksenpohja 1:sta noin 8 metriä koilliseen. Kuoppa 2 ja 3: x 3383533,08 y 7592728,77 Kaksi kuoppaa vierekkäin, joiden väli on noin 3 metriä. Kuoppa 2 on kooltaan 1,5x1 metriä. Syvyys 15 cm. Kuoppa 3 on edellisetä koilliseen. Sen koko on 1,3x1 metriä ja syvyys 15 cm. Se on suorakaiteen muotoinen. Molempien suunta on pohjoisluode-eteläkaakko. Sijaitsevat Kiuas 1:n ja rakennuksenpohja 2:n välissä. Kuoppa 4: x 3383504,90 y 7592749,43 Kuopan koko on 2x1,5 metriä ja syvyys 15 cm. Kuopan suunta on pohjoiskoillinen-etelälounas. Kuoppa 5: x 3383462,50 y 7592763,11 Kuopan koko 1,5x2 metriä ja syvyys 40 cm. Se on pyöreähkö. Kuopasta itäkaakkoon on pieni 1x0,1 metriä kokoinen kuoppa. Noin 4 metriä etelään on 2x1,5 metriä suuri kivikasa, jonka korkeus on 30 cm. Se on kasattu isoista, päänkokoisista kivistä. Kuoppa 6: x 3383465,21 y 7592775,82 Kuoppa on epäsäännöllisen suorakaiteen muotoinen, kooltaan 4x4 metriä. Sen syvyys on 40 cm. Se on pohjoisluode-eteläkaakko suuntainen. Kuoppa 7: x 3383452,46 y 7592777,53 Kuopan koko on 2x2 metriä, syvyys 70 cm. Se on selkeä, pyöreä ja syvä. Pohjalla tuntuu kivi. Kuoppa 8 ja 9: x 3383455,58 y 7592785,57 Kaksi epäsäännöllistä kuoppaa. Kuoppa 8 on 2x1,5 metriä suuri ja 30 cm syvä. Se on itä-länsi suuntainen. Siitä pohjoiseen on halkaisijaltaan 2,2 metriä kokoinen kuoppa. Sen syvyys on 20 cm. Kuoppa 10: x 3383467,62 y 7592790,79 Pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 3 metriä ja syvyys 50 cm. Sen reunalla kasvaa noin 7cm paksu mänty ja kuoppaa on jokin eläin kaivellut. Kuoppa 11: x 3383467,34 y 7592796,76 Kuoppa on 4x5metriä suuri. Siinä on jyrkät reunat. Se on noin 80 cm syvä. Kuopan vallit ovat noin 0,5 m korkea ja metrin leveät. Vallia on pohjoinen-itä-kaakko-akselilla. Vallin päällä kasvaa vesakkoa. Eläin on kaivellut kuoppaan koloja. Pelto: Alueen koillislaidalla on kooltaan noin 20x40 metriä oleva vanha pelto. Se on suunnaltaan kaakko-luode. Sillä on peltoröykkiöitä 10 kappaletta. Röykkiöiden korkeudet ovat keskimäärin 10-40 cm ja pituudet metristä 3,5 metriin. Suurimman röykkiön koordinaatit ovat x 3383516,90 y 7592764,69 ja se sijaitsee suunnilleen pellon keskivaiheilla. Kooltaan se on 3,5x3 metriä ja korkeus 40 cm. Kivien seassa on myös maata. Sen päällä kasvaa sammalta ja suurehko kataja. Pellon lounaislaidalla on matala yhden kivikerroksen sisältävä kivilatomus. Kivet ovat noin nyrkinkokoisia. Kooltaan se on 1x0,5 ja muodoltaan soikea. Kohde on rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden mukaan. Löytyy museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Asuinkenttä. Kuoppa 1 on mahdollisesti jokin kellarin/säilytyskuopan tapainen, koska sijaitsee rakennusjäännöksen lähellä ja muoto on suorakaiteenmuotoinen. Kuoppa 4: pyyntikuoppa Kuoppa 11: Mainittu hirvenpyynti- tai muu kuoppa. Muinaisjäännösrekisterissä kohteeseen on sisällytetty myös alueesta noin 260 metrin päässä olevat kaksi kuoppaa. Ne on listattu tässä omaksi kohteekseen: 179150 Angelinrova 2 kuoppa jäännös Kohde sijaitsee kaakkoon viettävällä loivalla rinteellä ja rajautuu Angelinjänkään. Alue on pääosin kuivaa kangasta, jossa kasvaa mäntyä ja seassa koivua sekä katajaa. 3 Voimassa 2015-07-13T13:43:03 14880.60522461 467.42593924
arkeologinenkohde_alue.3184 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3184 179152 {AEEC0179-2BCC-4AE6-98A7-BB83E36CAFA8} 1000009501 Pasmarova pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 320 ei Kuivalla mäntykankaalla sijaitsee 24 pyyntikuoppaa ketjumaisesti suunnilleen itä-länsiakselin suuntaisesti. Suurin osa kuopista sijaitsee pitkien tievojen välisellä tasaisella maalla.Tähän on listattu kuopista kordinaatit (x,y) länsi-itäsuunnassa ja lyhyt kuvaus. Kuoppa 1: x 3 389 776,02 y 7 592 241,02 Syvyys on 20 cm ja koko on 2,5 x 2,5 m. Kuoppa 2: x 3 389 786,10 y 7 592 247,10 Kuopan halkaisija on 50 cm ja se on 15 cm syvä. Kuoppa 3: x 3 389 802,96 y 7 592 242,26 Halkaisija on 2 m ja syvyys on 15 cm. Kuoppa 4: x 3 389 821,65 y 7 592 242,94 Kuopan koko on 3 x 2 metriä ja se on 10 cm syvä. Kuopassa on paljon kariketta. Kuoppa on pohjois-eteläsuuntainen. Kuoppa 5: x 3 389 873,82 y 7 592 240,66 Kuopan koko 2 x 1,5 m ja syvyys 10 cm. Suunta on pohjoisluode-eteläkaakkoakseli. Toinen kuoppa koiliseen n. 10 metrin päässä. Kuoppa 6: x 3 389 882,13 7 592 245,70 Kuopan koko on 2x2m ja syvyys on 10 cm. Kuoppa 7: x 3 390 029,70 y 7 592 261,80 Kuoppa on pyöreä ja halkaisija on 3 metriä. Kuopan syvyys on etelä puolella 40 cm. Pohjoispuolelta kuoppa on jo madaltunut maantasalle. Reunat ovat selkeät ja eteläpuolella reunat ovat jyrkät. Kuoppa 8: x 3 390 130,49 y 7 592 248,47 Halkaisija on noin 3 m ja muodoltaan kuoppa on pyöreähkö. Syvyys on 20 cm ja kaakkoisreuna on syvempi. Kuoppa 9: x 3 390 172,16 y 7 592 246,10 Koko on 2,5 x 2 m. Kuoppa on muodoltaan hieman pitkulainen ja etelä-pohjoissuuntainen. Syvyys on 20 cm. Kuoppa 10: x 3 390 192,05 y 7 592 245,98 Koko on 2 x 1,5 m ja syvyys 30 cm. Kuoppa on pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Kuoppa 11: x 3 390 208,37 y 7 592 242,67 Koko on 3 x 4 metriä ja syvyys on 25 cm. Kuoppa 12: x 3 390 246,49 y 7 592 254,97 Kuopan koko on 3 x 2,5 ja syvyys on 20 cm. Kuopan reunalla on mönkijän jälki. Kuoppa 13: x 3 390 306,611 y 7 592 277,856, Koko on 3 x 2,5 ja syvyys 50 cm. Kuoppa 14: x 3 390 323,920 y 7 592 278,408, Kuoppa on muodoltaan pyöreä. Sen koko on 3 x 2,5 ja syvyys on 10 cm. Kuoppa 15: x 3 390 392,66 y 7 592 264,45 Koko on 3 x 2,5. Syvyys on 60 cm. Kuoppa on keskeltä syvempi. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Kuoppa 16: x 3 390 432,14 y 7 592 254,17 Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja pohja suppilomainen. Halkaisija on 3 m ja syvyys on 80 cm. Kuoppa 17: x 3 390 450,81 y 7 592 256,15 Kuopan koko on 3x2 m ja syvyys 50 cm. Muodoltaan se on hieman pitkulainen. Kuoppa 18: x 3 390 475,81 y 7 592 267,91 Pyöreän kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys on 50 cm. Kuoppa on pohjalta pitkulainen pohjois-etelä akselin suunnassa. Kuoppa 19: x 3 390 516,49 y 7 592 271,17 Koko on 3x2,5 m ja syvyys 30 cm. Kuoppa on luode-kaakkosuuntainen. Koilisreuna on loiva. Kuoppa 20: x 3 390 586,16 y 7 592 246,94 Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa 21: x 3 390 828,50 y 7 592 210,59 Koko on 3,5x2 m ja syvyys on 70 cm. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Kuoppa 22:x 3 390 901,14 y 7 592 231,27 Halkaisija 3,5 m, syvyys on noin 25-30 cm. Kuoppa 23: x 3 390 996,14 y 7 592 242,44 Halkaisija 2,5 m, syvyys 40 cm. Kuoppa on muodoltaan hieman epäsäännöllinen Kuoppa 24: x 3 391 014,96 y 7 592 262,09 Halkaisija on 3,5 m. Kuopan ympärillä on pientä vallia. Kuopassa on kanto ja koivun vesakkoa. Syvyys on 70 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ja niiden välisten alueiden mukaan. Kohde muodostuu 24 pyyntikuopasta, jotka sijaitsevat peräkkäin noin itä-länsisuunnassa. Kohteen itäpää on merkitty muinaisjäännösrekisteriin 1000009501 Pasmarova kaakko- kohteen alakohteeksi. Inventoinnissa havaitsimme maastossa pyyntikuoppaketjun jatkuvan itään. Yksityismaalla olevaa muinaisjäännöksen pääpistettä ja toista alakohdetta emme tarkastaneet. Pyyntikuoppaketju. Kohde on 1000009501 Pasmarova kaakko- kohteen alakohde. Pääkohteeseen sanotaan kuuluvan ainakin 25 kuoppaa. Alakohteesta länteen havaitsimme 24 kuoppaa, joten kohteen voi katsoa olevan suurempi kuin rekisterissä on mainittu. "Kohde sijaitsee Peltovuoman itäpuolella. Pasmarovan harjanteen länsipäästä alkaa 800 metriä pitkä kuoppajono, jossa on ainakin 25 kuoppaa. Jono kulkee ensin etelään, kääntyy sitten kaakkoon kankaan reunaa noudatellen. Jonon puolimaissa havaittiin palaneiden kivien keskittymä metsätiellä. Jonon toiseksi pohjoisimman kuopan länsipuolella on epämääräinen painanne." -Muinaisjäännösrekisteri 3 Voimassa 2015-07-13T09:48:52 90272.09643555 2840.79142022
arkeologinenkohde_alue.3185 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3185 179888 {EA2F36E6-E544-4A91-8764-4B8DDC02BBBB} 1000009503 Pienanharju pyyntikuoppa ketju 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 285 ei Kohteessa on 26 pyyntikuoppaa Ounasjokeen laskevan ojan suuntaisesti sekä yksi kivilatomus. Pyyntikuopat ovat kuivalla mäntykankaalla harjujen välissä ja osa kuopista sijaitsee rinteessä. Kuoppa 1: x 3375424,37 y 7584578,19 Kuopan koko on 3,5x2 metriä ja syvyys 60 cm. Kuopan ympärillä on loivat vallit. Muodoltaan kuoppa on neliömäinen ja sen suunta on itä-länsi. Kuoppa 2: x 3375422,48 y 7584609,93 Koko on 4x3 metriä ja syvyys 60 cm. Kuoppa on itä-länsisuuntainen. Noin 7 metriä luoteeseen on 3x1,3 kokoinen kivikasa. Kuoppa 3: x 3375406,52 y 7584631,19. Pyöreähkön kuopan halkaisija on 4,5 m ja syvyys 70 cm. Kuoppa 4: x 3375410,84 y 7584670,08. Pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 3,5 m ja syvyys on 80 cm. Kuoppa 5: x 3375392,77 y 7584698,7. Soikea 4x3 m ja 1 m syvä kuoppa. Suunta on itä-länsi. Kuoppa 6: x 3375388,16 y 7584725,36. Epäsäännöllinen kuoppa on kooltaan 4x2 m ja syvyydeltään 50 cm. Pohjoispuolelta kuoppa on aukinainainen. Kuopan etelä puolella on korkeat vallit. Kuoppa 7: x 3375370,15 y 7584787,49. Soikea kuoppa on kooltaan 4,5x3 m ja syvyydeltään 50 cm. Kuoppa on itä-länsisuuntainen. Kuoppa 8: x 3375329,9 y 7584874,73. Kuopan koko on 3x4 m ja syvyys on 1 m. Kuoppa on soikea ja se on itä-länsisuuntainen. Kuoppa 9: x 3375378,55 y 7584964,12 Kuopan koko on 4x3 m ja syvyys 1 m. Kuoppa on kaakkoluode suuntainen. Kuopan pohjoisreunan yli kulkee mönkijäura. Kuoppa 10: x 3375408,52 y 7584970,28. Muodoltaan kuoppa on pyöreä. Halkaisija on 3 m. Syvyys on 50 cm. Kuoppa 11: x 3375468,52 y 7584988,00. Kuoppa on pyöreä ja halkaisija on 4 m. Syvyydeltään kuoppa on 60 cm. Kuoppa 12: x 3375504,95 y 7585076,87. Kuoppa on muodoltaan soikeahko. Kuopan koko on 2,5x2 m ja syvyys on 30 cm. Kuoppa on kaakko-luodesuuntainen. Kuoppa 13: x 3375536,73 y 7585108,63. Pyöreän kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 30 cm. Kuoppa 14: x 3375578,53 y 7585141,39. Pyöreähkön kuopan koko on 2x2,5 metriä ja syvyys 40 cm. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Kuoppa 15: x 3375579,13 y 7585264,41. Soikean kuopan koko on 4,5x3 metriä ja syvyys on 60 cm. Kuoppa on länsi-itäsuuntainen. Kuoppa 16: x 3375589,69 y 7585357,72. Kuoppa on soikea ja sen koko on 3x3,5 m. Kuopan syvyys on 40 cm. Kuoppa on itä-länsisuuntainen ja se sijaitsee rinteessä. Kuoppa 17: x 3375600,48 y 7585410,62. Pyöreän kuopan halkaisija on 5 m ja syvyys on 70 cm. Kuoppa sijaitsee rinteessä. Kuoppa 18: x 3375601,20 y 7585425,29. Muodoltaan kuoppa on soikea ja koko on 5x4 m. Sen syvyys on 1 m. Kuoppa on itä-länsisuuntainen. Kuoppa 19: x 3375605,14 y 7585501,42. Muodoltaan kuoppa on soikea ja se sijaitsee rinteessä. Koko on 4x3 ja syvyys on 60 cm. Kuoppa on itä-länsisuuntainen. Kuoppa 20: x 3375588,05 y 7585601,86. Soikeahko itä-länsisuuntainen kuoppa on kooltaan 3,5x2,5 ja se on 40 cm syvä. Kuoppa 21: x 3375592,87 y 7585652,44. Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on 2 m. Laakean ja matalahkon kuopan syvyys on 20 cm. Kuoppa 22: x 3375679,93 y 7585781,83. Pyöreähkön kuopan koko on 4x3 m ja syvyys on 70 cm. Kuoppa on kaakko-luodesuuntainen. Kuoppa 23: x 3375706,79 y 7585851,07. Kuoppa on soikea ja sen koko on 4,5x3 m. Syvyys on 50 cm. Kuopan suunta on koilis-lounasakselin suunta. Kuoppa 24: x 3375736,62 y 7585933,19. Pyöreähkön kuopan koko on 3x3,5 m ja syvyys on 60 cm. Kuoppa on kaakko-luodesuuntainen. Kuoppa 25: x 3375738,24 y 7585983,19. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja laakea. Kuoppa 26: x 3375756,02 y 7586048,22. Laakean ja pyöreähkön kuopan halkaisija on 4m. Syvyys on 1,40 m. Kivilatomus: x 3375427,97 y 7584601,10 Kuoppa 2:sta noin 7 metriä luoteeseen on 3x1,3 metriä kokoinen matala kiveys. Korkeus noin 25 cm. Kiveyksen suunta pohjoiskoillinen-elelälounas. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuoppien sijainnin mukaan. Tarkastettiin muinaisjäännösrekisterissä oleva pyyntikuoppakohde. Kohde osoittautui tunnettua laajemmaksi. Pyyntikuoppaketju. "Kohde sijaitsee Ounasjoen Sioskosken pohjoisrannalla. Ounasjokeen pohjoisesta laskevan Pienaojan länsipuolella on 12 pyyntikuoppaa 500 metrin matkalla. Toiseksi eteläisimmän kuopan itäpuolella eli joen puolella on sammalen peittämä kivilatomus." -Muinaisjäännösrekisteri Kuviolla kasvaa nuorta ja varttunutta kasvatusmetsikköä, kuivalla hiekkamoreenilla. Pääpuulaji on mänty. Eteläpäästä ja keskivaiheilla pyyntikuoppaketju käväisee yksityismaan puolella. Pääosin pyyntikuopat ovat kuitenkin valtion mailla. 3 Voimassa 2015-08-24T10:19:48 91090.94824219 3526.36108777
arkeologinenkohde_alue.3186 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3186 177061 {763D5ECB-37F1-4B52-B46B-53A8E534F862} Kukkarovaara kenttäradan työmaaleiri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 240 ei Paikalla on jatkosodan aikana sijainnut Kukkarovaaran (saksalaiset nimittivät paikkaa Rapuvaaraksi) työmaaleiri, josta käsin venäläiset sotavangit rakensivat saksalaisten kapearaiteista kenttärataa. Nykyinen rautatie ja kallioleikkaus on tuhonnut kenttäradan. Työmaaleirin alue on ulottunut nykyisen rautatien molemmille puolille ja vankileirin alue on sijainnut yksityismaalla rautatien itäpuolella. Aikalaistiedon mukaan valtion maalla, rautatien länsipuolella, on sijainnut rakennus, jossa on asunut "joku herra". Lisäksi tällä puolella rataa on ollut telttoja sekä yksi yksittäinen vangin hauta. Inventoinnissa radan länsipuolelta löydettiin korsun jäännös, joka on luultavasti aikalaiskertomuksessa mainittu "herran" asunto sekä kaksi vallien ympäröimää noin 5,5 x 5,5 m kokoista vähän maanpintaa alemmas kaivettua tasapohjaista rakennetta, jotka ovat luultavasti telttojen pohjia (rakennuksen jäänteet 1 ja 2). Lisäksi teltan pohjien läheltä löytyi aluskasvillisuuden peittämän resiinan jäänteet sekä vallien ympäröimä halkaisijaltaan noin 1,5-2 m kokoinen kuoppa. Nämä rakenteet liittynevät saksalaisten kenttäradan työmaaleiriin. Aikalaiskertomuksessa mainittua vangin hautaa ei löydetty. Rakennus jäännös 1 (177048): X= 3573849 ja Y= 7209808. Rakennus jäännös 2 (177049) : X= 3573854 ja Y= 7209806. Korsu jäännös (177058): X= 3573891 ja Y= 7209774. Resiina jäännös (177059): X= 3573855 ja Y= 7209816. Kuoppa jäännös (177060): X= 3573836 ja Y= 7209812. Alueen eteläosasta suon laidasta inventoitiin kuusi betonista rakennuksen pohjaa (rakennuksen jäänteet 2-8), joissa osassa oli vielä betonisia uunin pohjia. Alueelta löytyi myös kaivon jäännös. Nämä rakennuksen jäänteet ovat luultavasti suomalaisten myöhemmin rakentamia, sillä saksalaisten työmaaleirit olivat kevytrakenteisia eikä niistä tunneta betonisia rakenteita. Rakennusten pohjien lisäksi alueen pohjoislaidalta dokumentoitiin noin puoli metriä korkean kiviaidan jäänteet. Aidasta on vaikea sanoa liittyykö se työmaaleiriin vai onko se myöhempi rakennelma. Rakennus jäännös 3 (177050): Suorakaiteenmuotoinen ja noin 10 x 7,5 m kokoinen rakennuksen pohja, josta jäljellä betonisia kannatinpilareita ja kaksi uunin pohjaa. Uunit ovat kooltaan noin 1,2 x 1,5 m. Rakennuksen länsilaidalla on puisen, kooltaan noin 1 x 1 m kokoisen, rakenteen jäännös. X= 3573869 ja Y= 7209786. Rakennus jäännös 4 (177051): Suorakaiteenmuotoisen ja kooltaan noin 16m x 8m kokoisen rakennuksen pohja, jossa on keskellä betoninen uunin pohja. Perustuksesta on jäljellä betonisia kannatinpilareita. X= 3573843 ja Y= 7209792. Rakennus jäännös 5 (177052): Samanlaisen rakennuksen pohja kuin edelliset. Koko 12,5 x 7 m ja uunin pohjia on kaksi. X= 3573858 ja Y= 7209762. Rakennus jäännös 6 (177053): Epäselvä isoista luonnonkivistä rakennettu rakennuksen pohja tai kivivarasto. Koko 5 x 4,5 m. X= 3573865 ja Y= 7209744. Rakennus jäännös 7 (177054): Rakennuksen perustasta on jäljellä suuria kiviä sekä iso betonilaatta, jonka koko on noin 3 x 3 m. X= 3573879 ja Y= 7209740. Rakennus jäännös 8 (177055): Kooltaan noin 6 x 5 m kokoisen rakennuksen jäännös, josta jäljellä rakennuksen keskellä betonisen uunin perustus ja sen lähellä yksi perustuskivi. X= 3573888 ja Y= 7209764. Kaivo jäännös (177057): Kaivosta on jäljellä puinen "hattu" ja betonirenkaan puolikas. X= 3573859 ja Y= 7209747. Kiviaita (177056): Löyhä kiviaita tai raivaus rakennuksen vieressä. Pituus 5,5 m, leveys 1,5 m ja korkeus 0,5 m. X= 3573883 ja Y= 7209801. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde on merkitty SutiGisiin. Saksalaisten kenttäradan rakentamista varten perustama työmaaleiri sekä mahdollisesti suomalaisten myöhemmin rakentamien rakennusten pohjia. Suon laidassa oleva mäntykangas. Aluskasvillisuus sammalta ja varpua. 3 Voimassa 2015-01-08T15:05:57 5095.62744141 266.31874534
arkeologinenkohde_alue.3187 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3187 177073 {2E83CA85-BA9B-4B73-AA74-8861F1BF2D99} Sarvikangas 1 kenttäradan työmaaleiri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 225 ei Paikalla on ollut jatkosodan aikana saksalaisten kenttäradan työmaaleiri. Tällä alueella on ilmeisesti sijainnut hakkuutyömaa ja radan länsipuolella saha (177092 Sarvikangas 2 kenttäradan työmaaleiri). Arkistolähteiden mukaan hakkuutyömaalla työvoimana käytettiin saksalaisia rangaistusvankeja ja sahalla venäläisiä sotavankeja. Vangit pidettiin erillään ja aikalaislähteen mukaan saksalaisia vankeja piiloteltiin. Vangit saatettiin kuljettaa työmaalle Pesiökylästä eikä ole varmaa yöpyivätkö he työmaalla. Tältä arkistolähteissä hakkuutyömaan alueeksi nimetyltä alueelta inventoitiin korsun jäännös, teltan pohja, kaksi poteroa sekä noin 60 metriä radan pohjaa. Radan pohjan ja nykyisen radan välistä löydettiin lisäksi useita pieniä kasoja keloutuneita puupölkkyjä. Alueen vieressä sijaitsee hiilimiilu (177093 Sarvikangas 3 hiilimiilu), joka aikalaislähteiden mukaan poltettiin juuri ennen talvisotaa ja se jäi itsekseen palamaan. Hiiltä on ilmeisesti hyödynnetty sodan aikana. Korsu jäännös (177069): Vallien ympäröimä suorakaiteenmuotoinen kooltaan noin 4 x 8 m kokoinen ja syvyydeltään noin 1 - 1,2 m syvyinen kaivanto. Kaivanto on etelä-pohjoissuuntainen ja sen eteläpuolella on tasainen heinittynyt alue, jolla ei kasva puita. Sisäänkäynnistä ei ole enää merkkejä, mutta tämä tasattu alue viittaisi sisäänkäynnin olleen etelälaidalla. Kaivannossa on muutama iso kivi ja sen pohja on tasainen ja reunat edelleen melko jyrkät. X= 3574520 ja Y= 7211444. Teltan pohja (177070): Pyöreä ja halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen tasoitettu alue, joka on kaivettu noin 30 cm maanpintaa alemmas. Kaivamisesta on rakenteen ympärille syntynyt vallit. Oviaukko länsilaidalla kohti rataa. X= 3574525 ja Y= 7211403. Potero 1 (177071): Pitkulainen kuoppa, jonka koko noin 2,5 x 1m. Syvyys noin 40 cm. X= 3574514 ja Y= 7211392. Potero 2 (177072): Pitkulainen kuoppa, jonka koko noin 1,5 m x 0,8 cm. Syvyys noin 30 cm. X= 3574507 ja Y= 7211393. Radan pohja (177068): Pohja on noin 3 m leveä ja 50 cm - 1 m syvä leikkaus harjussa. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde löytyi arkistolähteiden avulla. Saksalaisten kenttäradan rakentamista varten perustama työmaaleiri. Tiheä taimikko, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta sekä siellä täällä koivua. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2015-01-08T16:18:43 2927.67163086 206.37657207
arkeologinenkohde_alue.3188 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3188 177429 {DE56DBF8-23BC-4A01-8071-6342865313F9} Salonsaari 3 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 200 ei Kohde sijaitsee säännöstellyn Vuokkijärven rannalla. Vesi oli löytöhetkellä hyvin alhaalla ja rantakivikkoa oli näkyvissä noin 10 metrin verran. Paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -ydin, jotka jätettiin löytöpaikalle. Löytöpaikka on noin 3 x 4 metrin kokoinen hiekkainen alue muuten kivikkoisella rannalla. Aluemainen. Rajaus perustuu löytöjen levintään ja maastonmuotoihin. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Salonsaaren länsiranta, jossa pieni hiekkainen lahdelma. Ranta muuten kivikkoista. Rannalla kasvaa harvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus paikalla on varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2015-01-21T14:56:44 103.87451172 38.33081934
arkeologinenkohde_alue.3189 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3189 179930 {EA0640C3-49D2-457C-8ABA-BD4A0D32F9BD} Ilohovi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 90 ei Paikalla havaittiin kahden rakennuksen perustukset. Rakennuksen 2 takana rinteessä on myös kolme perunakuoppaa. Rakennus 1: (P= 6941237 I= 3581420) jäljellä on vain rakennuksen perustuskiveys, joka rinteen alalaidassa on korkeampi ja ylempänä tuskin erottuva. Rakennus on neliömäinen ja sen eteläseinustalla on erillinen osa, mahdollisesti porstua tms. Perustusten luoteis- ja lounaisnurkkien sijaintia on maastossa vaikea hahmottaa, joten rakennuksen koon arvioiminen on vaikeaa. Rannanpuoleisen seinämän pituus on kuitenkin 10 metriä. Luoteisnurkassa on iso kumpare, todennäköisesti uunin paikka. Pienempi ja tasaisempi kiviperustus löytyy myös rakennuksen itäseinustan luota. Rakennus 2: (P= 6941182 I= 3581434) sijaitsee lähellä Saunalammen pohjukkaa ja se on kaivettu osin rinteeseen. Rakennuksesta on jäljellä vain massiivinen kivijalka, jonka leveys on noin metrin ja korkeus vaihtelee 0,5-1,4 metrin välillä. Kivien välissä on laastia. Rakennuksen pohjoisseinällä on oviaukko, länsiseinällä on myös vastaava aukko, joskin sen sisään on romahtanut kiviä. Itäseinällä, lähellä kaakkoisnurkkaa, on ikkuna- tai tuuletusaukko. Rakennuksen keskivaiheilla, heti ovea vastapäätä on suorakaiteenmuotoinen kumpare, jossa on kiviä ja tiiltä. Rakennuksen perustusten sisämitat ovat 8x8 m. Rakennuksen edestä, oviaukon kohdalta, lähtee ramppimainen väylä rakennuksen 1 suuntaan. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde on merkitty sutigis-tietokantaan, minkä lisäksi paikka mainitaan kirjallisuudessa. Paikalla on kirjallisten lähteiden ja haastattelussa saadun tiedon perusteella Ilohovi niminen tila. Itse päärakennus (rakennus 1) on kuulemma siirretty myöhemmin muualle. Rakennus 2 lienee talliin tms. jäännös. Kohde sijaitsee Heinäveden Palokin kylässä, nykyisen tien 542 ja Saunalammen välisellä kaistaleella. Paikalla kasvaa kuusta ja maaperä on kivistä. Rakennuksien perustuksien ympäriltä, aiemmalta pihapiiriltä, kiviä on raivattu pois ja ne kasattu isompien kivien kylkeen pieniksi kasoiksi. Maasto laskee kohti Saunalampea. 3 Voimassa 2015-07-14T09:02:11 6500.55688477 362.48069212
arkeologinenkohde_alue.3190 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3190 178228 {BDED9724-4845-438B-BEF6-C4C6E2326AF6} 1000026253 Stora Hästö niitty jäännös 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2824 Fossiiliset niityt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Notkossa koivikkoa ja lepikkoa. Ei maanpinnalla näkyviä rakenteita. Maastohavaintojen mukaisesti. Karl Joh. Ezeliuksen kartassa (1820 ja 1830) kuvaus "Stor Hästö holme, med litet engsvall vid Vikbottnet, bewuxen för övrigt med Ahl och Björkbuskar samt små nödvuxne Tallar, å berg grund öfverallt, i vide utgörande." Umpeenkasvanut niitty. Lahden pohjukka, matalaa saviperäistä maata ja pinnan lähellä olevaa kalliota. 3 Voimassa 2020-11-24T15:03:08 6970.48596191 339.09196641
arkeologinenkohde_alue.3191 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3191 179988 {B198E2C5-6B54-4FA5-ADE8-875FCD981114} Arhinmäki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 155 ei Paikalla on vanha maatila, josta on jäljellä kolmen rakennuksen perustukset sekä kymmeniä raivausröykkiöitä, jotka näin avoimessa maastossa erottuvat vielä selvästi. Rakennus 1: (P= 6944397 I= 3585119) sijaitsee alueen korkeimmalla kallioisella nyppylällä. Rakennus sijaitsee rakennuksen 3 pohjoispuolella ja sen koko on 5,5x5,5 metriä. Rakennuksesta on jäljellä vain kivijalka, seinälinjat erottuvat vallimaisina ja keskelle jää suorakaiteenmuotoinen syvennys. Tässä rakennuksessa ei havaittu tulisijan paikkaa. Rakennuksen sisäpuolella ja seinälinjoilla on suurikokoisia kantoja. Rakennus 2: (P= 6944376 I= 3585111) koko on 5,7x5,7 metriä ja siinä selkeästi erottuva kivijalka. Rakennuksen koillisnurkassa on hajonnut kiuas- tai piisikiveys. Rakennus 3: (P= 6944373 I= 3585117) Rakennuksesta on jäljellä perustus, jonka koko on 7,5x7,5 metriä. Nurkissa ja seinälinjalla on kiviperustus mutta pohja erottuu vallimaisena kumpareena, jonka keskellä on kuoppa. Rakennuksen luoteiskulmassa on neliömäinen uunin perustus, jonka koko on 2,5x2,5 metriä. Uunin päällä, rakennuksen sisällä ja seinälinjoilla on isoja männyn kantoja, halkaisijaltaan 30-40 cm. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on maatilan jäännökset. Tilan rakennukset ovat sijainneet kivisellä kumpareella ja sen ympärille on raivattu pellot, joista kertovat lukuiset raivausröykkiöt. Kohde sijaitsee Heinäveden pohjoisosassa, Palokin kylästä 5 kilometriä koilliseen olevan Arhinmäki nimisen tilan lounaispuolella. Alue on etelään ja kaakkoon viettävää rinnettä, joka nyt on hakattu aukeaksi ja istutettu kuuselle. Kuusen lisäksi paikalla kasvaa nuorta koivua ja pihlajaa. Alue on vielä avoin, mutta muutaman vuoden sisällä taimikon kasvaessa se muuttuu vaikeasti kuljettavaksi eikä rakennuksen pohjia ja raivausröykkiöitä enää havaitse kunnolla. 3 Voimassa 2015-07-15T09:54:35 18566.91967773 496.90302218
arkeologinenkohde_alue.3192 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3192 179998 {F008B81B-3C44-4BD9-863D-962B5720E5ED} Virranniemi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 80 ei Paikalla on runsaasti asutuksesta ja viljelystä kertovia rakennuksen pohjia ja raivausröykkiöitä. Paikalta dokumentoitiin neljän eri rakennuksen jäännökset sekä kaksi funktioltaan epäselvää kuoppaa. Rakennus 1: (P= 6934655 I= 3585014) Mahdollinen rakennuksen kiviperusta, jossa kolmella sivulla on kiveys koillisseinämän rajautuessa kallioon. Mahdollinen kiviperustus on massiivinen, sen koko on 7x7 metriä, kiviperustusten leveyden ollessa noin 3 metriä. Kivivallien keskelle jää kivetön suorakaiteenmuotoinen alue. Rakenteeseen ei kuulu kiuasta tms. Voi olla ettei kyseessä ole varsinainen rakennuksen pohja vaan joku muu kivirakenne. Rakenteen välittömässä ympäristössä on raivausröykkiöitä. Rakennus 2: (P= 6934686 I= 3585029) Perustuksen koko on 6x6 metriä ja siinä on seinälinjoilla maavallit ja kulmissa nurkkakivet. Koillisnurkassa on romahtanut kiuas tai piisi. Seinälinjoilla kasvaa kuusta ja koivua. Rakennuksen ympärillä ja välittömässä läheisyydessä on erilaisia raivausröykkiöitä. Rakennuksen pohjasta 26 metriä pohjoiseen on neliömäinen kuoppa, jonka koko on 2x2 metriä. Kuopan sisällä on vettä ja reunustoilla kiviä. Mahdollisesti paikalla on aito hete tai sitten kyseessä on vedellä täyttynyt peruna- tms kuoppa. Rakennus 3: (P= I=) perustuksen koko on 5,6x6 metriä ja sen rannanpuoleinen seinälinja on kivetty. Rakennuksen itänurkassa on hajonnut kiuas tai piisi. Rakennuksen läpi kulkee rantaa seuraava polku. Sijaintinsa ja ison kiukaan perusteella kyseessä voi olla saunan jäännökset. Rakennus 4: (P= 6934671 I= 3585092) sijaitsee aivan kalliojyrkänteen reunalla rakennuksien 2 ja 3 välissä. Rakennuksen pohjois- ja eteläpuolelta on kallioiden välissä kulku alas rantaan. Nämä väylät näyttävät tasoitetuilta ja parannetuilta kulun helpottamiseksi. Rakennuksen pohjan koko on 6x6 metriä ja sen pohjoisnurkassa on hajonnut kiuas tai piisi. Kuoppa: (P= 6934480 I= 3585080) nelikulmainen kuoppa, jonka koko on 4x3,5 metriä. Kuopan etelälaidalla on vallia, mikä muistuttaa rakennuksen perustusta. Muilla sivuilla vallia ei ole. Lounaiskulmassa, kuopan sisäpuolella, on kiveystä, joka näyttää ladotulta. Mahdollisesti kyseessä on rakennuksen pohja. Kuopan ympärillä on raivausröykkiöitä, joista yksi on aitamainen ja kulkee kuopan pohjois- ja itäpuolella. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on maatilan jäännökset tai sitten kyseessä on jonkun alueen maatilan kauempana sijainneista pelloista ja niiden ympärillä olleista rakennuksista. Kohde sijaitsee Heinäveden Karvion kylän Virranniemessä. Virranniemen pohjoispuolella on Karvion kanava. Niemen keskivaiheilla maasto on kumpuilevaa ja kivistä. Alueella kasvaa kuusta sekä isoja petäjiä. Niemen yläosassa, kallioiden rajaamilla saarekkeilla on kuusimetsän keskellä runsaasti erimuotoisia ja kokoisia raivausröykkiöitä, jotka erottuvat maastossa edelleen selvästi. 3 Voimassa 2015-07-15T10:31:42 51987.2902832 1076.97152325
arkeologinenkohde_alue.3193 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3193 179894 {90AC0339-A2D3-4C0D-86C2-A59F8E4E2067} Heikkisenvaara savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kämppä, Reiskapiste 179895. Rakennus on sijainnut loivassa alarinteessä. Se on vielä pystyssä, katto on tosin romahtanut alas. Rakennus on kaatumassa suolle päin. Kämppä on noin 7x7 m laajuinen hirsiperustainen rakennus. Se lepää luonnonkivillä, joita on alarinteen puolella päällekkäin yli puolenmetrin kekona. Hirsien päällä on laudoitus. Rakennusjätteistä päätellen katto on ainakin loppuvaiheessa ollut peltinen. Sisäpuolelta hirsien päällä on ollut pahvia ja sisälaudoitus. Rakenteista ei saa kovin tarkkaa kuvaa, koska rakennuksen sisälle ei uskalla mennä romahdusvaaran ja jätteiden vuoksi. Rakennuksen itänurkassa on komea uuni. Se on pystyssä savupiippua myöten. Se on muurattu punatiilistä. Uunin peltit ja luukut ovat lähes paikoillaan. Tiiltä on toki myös romahtanut niin rakennuksen sisään kuin ulkopuolellekin. Selvä oven paikka on sijainnut luoteisseinällä, jossa on myös ikkuna. Ikkunoita on kaikilla seinillä. Kaakkoisseinässä on suuri, yli kaksi metriä leveä aukko, jossa on voinut olla leveämpi ovi. Rakennus on ollut kaksikerroksinen, luukut vintille ovat olleet kaksin puolin rakennusta. Toinen luukuista on edelleen paikallaan. Ikkunanpielissä voi erottaa metsähallituksen sinapinruskeaa maalia. Päätellen rakennustavasta ja käytetyistä materiaaleista kämppä on rakennettu sotien jälkeen. Se on suhteellisen pieni, mutta huolella rakennettu. Se on voinut olla käytössä vielä 1970-luvun alussa, päätellen peltikatteesta ja rakennuksen olosuhteet huomioon ottaen hyvästä kunnosta. Sauna, 179898. Reilut 10 m edellisestä rakennuksesta ja muutama metri ojasta on kiuas. Se on halkaisijaltaan noin 1.5 m, korkeutta kasalla on puolisen metriä. Sammalen alta pilkistää palaneita kiviä. Hyvällä tahdolla pakalla voi maassa erottaa 4x4 m suuruiset palteet, kiukaan vierssä hirsi sammalen alla erottuu hyvin. Rakennuksen alapuolella, ojan vieressä, on kaksi pienehköä peltitynnyriä. Rakennus on kokonaan sammalen peitossa, mutta se lienee ollut kämpän sauna. Kaivo, 179896. Suon reunalla, joitakin kymmeniä metrejä kämpältä, on kaivo. Se on nelisnurkkainen, 1.2x1.2 m laajuinen. Hirsikehikosta on ympärillä riekaleet jäljellä. Kaivon pohjalla on lehtiä ja risuja, kaivossa on runsaasti vettä. Alapuolinen suo on hetteinen, joten vedensaanti paikalla ei ole ollut ongelma. Kaivon vieressä rinteessä on kaivettu maata. Paikalla on voinut olla jonkinlainen kellari tai säilytyskuoppa. Rakennuksen pohja, 179897. Kymmenkunta metriä kaivolta etelään, kaivetun ojan vieressä, on hirsirakennuksen pohja. Rakennus on ollut noin 6x4 m. Hirret näyttävät lepäävän suoraan maan pinnalla. Ne ovat sammalen peitossa, mutta koko kehikko erottuu selvästi. Kolmella nurkalla, rakennuksen ulkopuolella, kasvaa suuria koivuja. Rakennuksen lattia on tasainen eikä minkäänlaista uunin paikkaa näy. Sitävastoin rakennuksen ulkopuolella, ojaa vasten, on suuri kasa kiviä. Paikka olisi ihanteellinen saunalle, mutta rakennuksen luonne ei paikalla selviä. Koivua vasten nojaa pätkä ohutta peltiputkea. Heikkisenvaaran kämppä on käsin digitoitu aluerajauksena yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. Pienen Tipasjärven eteläpuolelle, Perävaaran tien varteen ja Heikkisenvaaran luoteisrinteen alle on vanhalle peruskartalle merkitty savottakämppä. Paikka tarkastettiin 1.7.2015. Ihmetys oli suuri, kun kämppä löytyikin purkamattomana - toki pahasti rapistuneena - suon laidalta. Hieman kummastusta herättää se, ettei kämppää ole purettu, vaikka niin näyttäisi tehdyn muille rakennuksille. Kämppä on rakennettu sotien jälkeen. Se on voinut olla käytössä 1970-luvulle saakka. Savottakämppä on sijainnut Sotkamon kaakkoisosassa, Hiidenportin kansallispuiston pohjoisreunalla.Heikkisenvaaran savottakämppä on sijainnut vaaran luoteisrinteen alla suon reunalla. Paikalle pääsee Perävaaran huonokuntoista metsäautotietä, tie jää kämppäalueen eteläpuolelle. Pienen Tipasjärven eteläkärki jää kämpältä noin neljä kilometriä itään linnuntietä. Heikkisenvaaran pohjoisrinteillä kasvaa nuorta kasvatusmetsää, tasaisesti kuusta, mäntyä ja koivua. Kämpän läheisyydessä, sen kaakkoispuolella, voi edelleen erottaa aukion jäänteitä. Puusto on tässä ympäristöä nuorempaa. Paikalle johtaa Perävaaran tieltä umpeen kasvava tien pohja. Maasto on kämpän seutuvilla kosteaa ja heinikkoista, maaperä kivistä. 3 Voimassa 2015-07-13T19:36:30 4062.86376953 263.82450023
arkeologinenkohde_alue.3194 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3194 179899 {2209EB24-0822-42AC-A8CA-AEF54161010B} Paha-Kärnä hiilimiiluja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Miilu 1: 7087601, 590958. Miilu on halkaisijaltaan noin 22 m. Sen muoto muistuttaa tervahautaa, mutta keskikuoppa on pyöreän jyrkkäreunainen ja toista metriä syvä. Miilu kohoaa ympäristöstä selvänä metrin korkuisena kehänä. Reunalla olevasta tuulenkaadosta pilkistää suuria hiilenkappaleita ja nokea. Miilun päällä kasvaa lehtipuita ja 40-vuotisia mäntyjä. Miilu2: 7087607, 590979. Miilu on halkaisijaltaan noin 20. Se on säännöllisen pyöreä ja toista metriä korkea. Sen päällä on runsaasti tuulenkaatoja. Miilu 3: 7087620, 590952. Miilu on halkaisijaltaan noin 20 m. Se on säännöllisen pyöreä. Sen päällä on runsaasti tuulenkaatoja, mikä vaikeuttaa havainnointia. Miilu 4: 7087636, 590938. Pyöreän miilun halkaisija on noin 20 m. Sen päällä on runsaasti tuulenkaatoja, pensaita ja nuoria kuusia. Miilu 5: 7087615, 590932. Pyöreän miilun halkaisija on 18 metriä. Miilun päällä kasvaa runsaasti nuoria kuusia, mäntyjä ja lehtipuita. Miilu 6: 7087653, 590953. Miilu on halkaisijaltaan 18 m. Se on säännöllisen muotoinen ja sen päällä kasvaa nuoria havu- ja lehtipuita. Miilu 7: 7087604, 590912. Miilu on halkaisijaltaan noin 20 m. Se kohoaa yli parin metrin korkeuteen puron puolelta. Puro virtaa miilusta parin kymmenen metrin päässä. Miilun keskellä on kohouma, joten voi olla, ettei sitä ole täysin tyhjennetty. Miilun päällä on runsaasti tuulenkaatoja. Päällä kasvaa myös nelikymmenvuotisia mäntyjä sekä nuorempia kuusia ja koivupusikkoa. Miilu 8: 7087568, 590887. Miilu sijaitsee aivan puron äärellä, tasaisella maalla. Se on säännöllisen muotoinen, halkaisija on noin 18 m. Miilun päällä kasvaa nuoria kuusia, maaperä on kostea. Tämä miilu erottuu kaikista selvimmin maastossa. Miilu 9: 7087602, 590892. Pyöreä, hyvin säännöllinen miilu aivan puron rannalla. Sen halkaisija on noin 16 m. Miilun päällä kasvaa tiheä nuori kuusikko. Paha-Kärnän miilujen aluerajaus on tehty käsin digitoimalla mitattujen yksittäisten pisteiden ja peruskartan tietojen pohjalta. Mitatut pisteet miiluista vastaavat pääpiirteissään peruskartan merkintöjä. Itäisintä peruskartan miilua ei taida olla olemassa, sitä vastoin alueen länsireunalta, aivan puron viereltä, löytyi peruskartalle merkitsemätön miilu. Pahan-Kärnän rakennuksen jäännös on merkitty Sutigisiin. Peruskartalle on puolestaan merkitty muutaman kymmenen metrin päähän yhdeksän hiilimiilun ryhmä. Alue tarkastettiiin kesäkuun 9. päivä 2015 vaihtelevassa alkukesän säässä. Ensimmäisellä käynnillä löytyi kahdeksan miilua lähestulkoon samoista pisteistä kuin peruskartalla. Myöhemmin samana päivänä paikalle palattiin etsiskelemään sinne unohtunutta kairaa, jolloin puron rannalta löytyi vielä yksi miilu ja saunan jäännökset. Peruskartalle on merkitty yhdeksän miilua, myös tarkastuksessa dokumentoitiin yhdeksän miilua. Kahdeksan miiluista sijaitsee täysin pk:n osoittamilla paikoilla, yhdeksäs on puron rannalla eikä sitä ole pk:lla. Pk:n itäisintä miilua sitä vastoin ei kyetty paikallistamaan. Alueella on poltettu hiiliä toisen maailmansodan aikoihin. Pahan Kärnän miilut saattavat liittyä tähän toimintaan. Pahan-Kärnän rakennusjäännökset ja hiilimiilut sijaitsevat Sotkamon eteläosassa, vajaat kymmenen km Saukosta kaakkoon. Kohde on pienen huonokuntoisen metsäautotien pohjoispuolella noin parin sadan metrin päässä tiestä. Tälle tielle tullaan Saukon tieltä pohjoisessa erkanevalta suuremmalta metsäautotieltä. Matkaa Pahan-Kärnän lammelle idässä on vajaat 300 m. Rakennus on pystytetty lammen länsipuolisen mäen länsirinteen alaosaan. Rinteen alla on puro reilun 150 m päässä rakennuksesta. Rakennuksen ja puron väliin jäävä alue on kosteaa sekametsää. Rakennuksen kohdalla rinne alkaa nousta ja maasto muuttuu hieman kuivemmaksi. Koko alueella on valtapuuna mänty, mutta erityisesti kohdealueella kasvaa runsaasti koivuja. Miilujen tienoilla on runsaasti myrskytuhoja. Suuria mäntyjä on kaatunut sikin sokin, mikä vaikeuttaa miilujen tunnistamista ja hahmottamista. Rakennuksen ympärillä maasto on ruohikkoista ja se vaikuttaa lähes vanhalta piha-alueelta. Paikalle näyttää myös tulevan vanha hyvin epämääräinen tien pohja läheiseltä metsäautotieltä. Se kulkee pitkin puron reunaa. Puro on selvästi ruopattu kivistä käsipelillä, mikä tarkoittanee purouittoa. Tarkastushetkellä kesäkuun alussa purossa oli runsaasti vettä ja se virtasi voimakkaasti. 3 Voimassa 2015-07-13T20:22:37 8870.27563477 440.77619333
arkeologinenkohde_alue.3195 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3195 175987 {D12FF3C0-4E38-44AA-AC47-865B8C6A70DB} Konilamminkangas 8 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 160 ei Kyseessä on kaksi kuoppaa, jotka sijaitsevat noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Itäisemmän kuopan mitat ovat 1,5 x 2,5 metriä, syvyys noin metrin. Kuopan pohjalla on sammalen alla noin 30 sentin vahvuinen hiilikerros. Läntisempi kuoppa on mitoiltaan samanlainen. Tämänkin kuopan pohjalla on sammalen alla noin 30 sentin vahvuinen hiilikerros. Kohde rajautuu kuoppien näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 29.8.2014. Hiilimiiluja.Ikää lienee alle sata vuotta. Hiekkakankaan ja suon reuna, loiva itärinne. 3 Voimassa 2014-12-08T12:02:13 598.63525391 101.47272925
arkeologinenkohde_alue.3196 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3196 175989 {37E04307-9B6A-4C83-BB18-A3B4B286C98B} Pikku Hanhijärvi 1 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 157 ei Kohteeseen kuuluu viisi selvästi erottuvaa kuopparakennetta, jotka ovat noin 10-20 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopat pohjoisesta etelään lueteltuina: Kuoppa 1, koko 1 x 1 metriä, syvyys 0,3 metriä. Kuopan ympärillä noin metrin levyinen valli. Valleissa on likamaata ja hiiltä noin 40 sentin vahvuudelta ja kuopassa ainakin 70 senttiä (kairan mitallinen) likamaata. Kuoppa 2, koko 1,5 x 3 metriä, syvyys metrin. Kuopan pohjalla sammalen alla noin 15 senttiä hiiltä. Kuoppa 3, koko 1,2 x 3 metriä, syvyys metrin, Kuopan pohjalla sammalen alla noin 15 senttiä hiiltä. Kuoppa 4, koko 1 x 3 metriä, syvyys puoli metriä. Kuopan pohjalla sammalen alla noin 10 senttiä hiiltä. Sijaitsee aivan suon reunassa. Kuoppa 5, koko 1,2 x 3 metriä, syvyys metrin. Kuopan pohjalla sammalen alla noin 25 senttiä hiiltä. Kohde rajautuu kuopppien näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 29.8.2014. Hiilimiiluja. Ikää lienee alle sata vuotta. Mäntykankaan länsireuna, suona laidassa. Hiekkamaa. 3 Voimassa 2014-12-08T12:44:03 1914.49291992 190.16391858
arkeologinenkohde_alue.3197 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3197 180256 {7EBC2958-096E-4B59-8E02-97EDF98D1028} Muotkavaara itä pesäke jäännös alue 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 296 ei Ks. pääkohde 180154 Muotkavaara itä pesäke jäännös 3 Voimassa 2015-08-24T11:18:05 710.91455078 105.62259313
arkeologinenkohde_alue.3198 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3198 180258 {EA440FA9-3DEB-4819-8C16-0C9C6C3CEC0D} Äijäjoki kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 280 ei Alueella on ainakin 178 poteroa/ampumakuoppaa ja 90 korsua/telttakaivantoa. Korsuiksi nimitettiin kaikki suuremmat suorakaiteenmuotoiset ja pyöreät maahan kaivetut kuopat. Poteroksi nimitettiin kaikki pienemmät kuopat. Osa poteroista ja korsuista oli lujittamattomia ja osa lujitettu. Poterot ovat pituudeltaan metristä 2,5 metriin. Leveydeltään alle puolesta metristä noin 1,3 metriin. Syvyydeltään ne vaihtelevat matalista 15-20 senttimetristä, syvempiin 70-80 senttimetrisiin. Osa poteroista on ampumapoteroita, osa majoituspoteroita ja osa muita, esimerkiksi vessapoteroita. Niitä ei lähdetty tässä inventoinnissa erittelemään. Poteroita on koko alueella. Pääosin ne keskittyvät ryppäisiin eli eivät ole tasaisesti hajallaan alueella. Selkeästi eniten niitä on alueen keskiosassa. Siinä ne kulkevat vinosti alueen poikki kaakosta luoteeseen. Luoteessa on hiekkaharjanne, joka kulkee kaakosta luoteeseen. Se on yli 800 metriä pitkä. Puoleenväliin sen koillislaitaa on ketjuna poteroita. Korsut on kaivettu rinteisiin. Osa korsuista on majoituskorsuja, osa telttakorsuja, osa tallikorsuja, osa korsuista saattaa olla jopa ajoneuvokorsuja. Niitäkään ei lähdetty tässä inventoinnissa erittelemään. Korsuista osa oli pienempiä, ehkä yhdelle ryhmälle tai partiolle rakennettu, osa isompia, puolijoukkueelle tai joukkueelle rakennettuja. Yleensä niitä on rivissä useampi. Pienet korsut ovat kooltaan keskimäärin 3x2 metriä. Suuremmat korsut ovat jopa 7x6 metriä suuria. Muodoltaan ne ovat pääosin suorakulmaisia. Osa, etenkin suuremmista korsuista, on muodoltaan enemmän pyöreähköjä. Ne ovat saattaneet olla teltoille kaivettuja korsuja. Korsuissa on selkeä suuaukko. Syvyyttä vastakkaisessa päässä on yleensä noin 1,5 metriä. Korsujen seinät ovat olleet tuettuna hirsillä. Monissa ne ovat vielä näkyvillä. Katto on ollut luultavasti jostain muusta kuin puusta, koska kattomateriaalia ei ole säilynyt. Puurakenteet: Korsujen ja poteroiden lisäksi kohteessa listattiin puurakenteita, jotka eivät olleet poteron tai korsun yhteydessä. Alueen lounaisnurkassa aivan metsätien pohjoispuolella (x 3342295,46 y 7573983,1) on pyöreitä, päästä veistettyjä puita. Yksi 1,5 metriä pitkä puu on naulattu mäntyyn kiinni. Maassa männyn vieressä on toinen 2,3 metriä pitkä puu. Näistä koilliseen on lisää pyöreän puun kappaleita. Tolppa: x 3342344,23 y 7574086,65 1,6 metriä pitkä kelottunut tolppa, jossa rautanauloja ja puunpala naulattuna kiinni. Männyn runkoon on naulattuna kaksi veistettyä puun pätkää (x 3342487,76 y 7574119,33) , joiden pituudet ovat 15-20 senttimetriä. Halkaisija on noin 5 senttimetriä. Ne ovat katkenneet. Erillisinä pisteinä merkittyjen potero- ja korsuryhmien koordinaatit ja lyhyen kuvailut: Potero 1: X=3342469 Y=7573961 Hyvin säilynyt potero. Poteron koko on 2x1 metriä ja syvyys 70 senttimetriä. Se on lounas-koillinensuuntainen. Potero on katettu puisella suojalla. Lounaispäässä on iso mänty, johon pitkittäinen tukipuu on naulattu. Kakkoislaita on peitetty neljällä pitkittäisellä laudalla. Koillispäässä on laudat ovat olleet kiinni tolpassa. Potero 2: X=3342524 Y=7574292 Pisteen molemmin puolin koillisesta lounaaseen kulkee potero rivi. Koillispäästä rivistö koukkaa etelään ja siitä itään. Poteroita on yhteensä viisitoista. Ne ovat osittain peittyneet hakkuutähteiden alle. Kooltaan ne ovat keskimäärin 1,3x0,6 metriä. Potero 3: X=3342439 Y=7574391 14 poteroa lounas-koillinensuuntaisen hiekkaharjanteen länsipäässä. Poterot ovat harjanteen kaakkoisrinteellä ja harjanteen kaakkoispuolella tasaisella maalla. Osa on täyttynyt hakkuutähteistä ja pari on joutunut metsäkoneen yliajamaksi. Poterot ovat keskimäärin kooltaan 1,3x0,9 metriä ja 0,5 metriä syviä. Potero 4: X=3342434 Y=7574628 Poterot sijaitsevat lähellä Muoniontietä matalan hiekkaharjanteen päässä. Pisteestä suoraan etelään on neljä poteroa puolikaaressa suunnassa etelä-pohjoinen. Pisteestä suoraan pohjoiseen on neljä poteroa ja itään kolme itä-länsisuunnassa. Potero 5: X=3342167 Y=7574558 Piste on sijoitettu poterolinjan keskipisteeseen. Poteroita on pisteestä katsoen kaakosta lounaaseen kulkevan hiekkaharjanteen koillislaidan reunalla. Korsu 1: X=3342412 Y=7574039 Pisteen molemmin puolin korsuja. Korsuja on viisi ja yksi potero. Korsut ovat kooltaan 3,5x1,5 metriä ja yksi suurempi 7x6 metriä. Korsu 2: X=3342446 Y=7574066 7 korsua on kaivettu hiekkaisen rinteen päälle sekä 1 potero. Ne on kaivettu rinteeseen. Korsujen ketju muodostaa C-kirjaimen. Piste on tehty keskelle sitä. Suurin korsu on 5,5x5 metriä. Se on muodoltaan pyöreä. Muut ovat suorakaiteen muotoisia, kooltaan keskimäärin 4x2,5 metriä. Korsu 3 X=3342650 Y=7574236 Itäkaakko-länsilounassuuntaisen hiekkaharjanteen eteläkaakko rinteellä on 13 poteroa ja kolme korsua. Rinteestä etelään on vielä 12 poteroa haarautuvana ketjuna. Poterot ja korsut ovat 70x50 metriä kokoisella alueella. Kaksi korsuista on pyöreähköjä kooltaan ne ovat 7x5,5 metriä ja 4,5x4 metriä. Yksi korsuista on suorakulmainen ja sen koko on 4,5x2 metriä. Korsu 4: X=3342456 Y=7574550 Pisteestä on suunnilleen puolessa välissä korsuketjua, joka kulkee etelästä pohjoiseen. Pisteen pohjoispuolella on viisi korsua ja eteläpuolella kahdeksan korsua. Pisteestä itään on korsuketju, joka kaartaa loivasti kaakkoon. Siinä on neljä korsua. Korsut on kaivettu mataliin hiekkaharjanteisiin. Ne ovat muodoltaan suorakulmaisia. Keskimäärin ne ovat kooltaan 4,5x3 metriä ja syvyys 1,3 metriä syvästä päästä. Toinen pää on auki ja yleensä maantasalla, joissakin on pientä vallimaisuutta. Korsu 5: X=3342620 Y=7574669 Pohjois-eteläsuuntaisen hiekkaharjanteen itäpuolella on korsuja ja poteroita. Pisteen pohjoispuolella on viisi rinteeseen kaivettua korsua, joista yksi on pyöreä sekä kaksi poteroa. Pisteen eteläpuolella on seitsemän rinteeseen kaivettua korsua ja yksi tasaisella maalla oleva pyöreä teltan paikka. Korsu 6: X=3342529 Y=7574633 Metsätien pohjoispuolella on pieni pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen hiekkaharju, jonka itälaidalla on 11 korsua vierivieressä. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ja niiden väliin jäävien alueiden mukaan. Alueelle merkitty erillisin pistein joitakin korsu- ja poterokeskittymiä. Uusi kohde. Puistonjohtaja Pekka Sulkava oli saanut ilmoituksen kohteesta Katja Haimakalta vuonna 2014. Suomalaisten sotajoukkojen leiripaikka ja kenttälinnoite 6.-26.11.1944. Erillinen pataljoona 21 oli kärkipataljoonana, kun saksalaiset joukot siirtyivät Enontekiön kunnan puolelle 3.11. 6.11 saksalaiset joukot pysähtyivät Palojoensuuhun ja olivat majoittuneet ja miehittäneet linjan Palojoensuu-Hetta-Vuontisjärvi tiet ja vesistöt. Tämä oli suunniteltu viivytysasema. Suomalaiset joukot leiriytyivät Lassinjärvestä etelään. Rintamavastuuseen siirtyivät 7.11 JR3. Rintamalinja pysyi paikoillaan kolme viikkoa, jonka aikana molemmat puolet partioivat. Kohde sijaitsee Äijäjoen pohjoispuolella Muoniontien molemmin puolin, mutta painottuen tien länsipuolelle. Maasto on hiekkaista kangasta, jossa kasvaa pääpuulajina mäntyä. Maasto on kumpuilevaa ja siinä on hiekkaharjanteita ja niiden välissä tasaista maata.Länsipuolelta alue rajoittuu suohon ja maasto on kivisempää. Kohteet on pääosin kaivettu hiekkarinteisiin. Kohteessa on tehty harvennushakkuu talvella 2014. 3 Voimassa 2015-08-25T15:01:18 293573.71289062 3193.19853863
arkeologinenkohde_alue.3199 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3199 180259 {92F05155-48D0-4574-8547-F64E44EE99D8} Järämäpalo pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 285 ei Kohteeseen kuuluu ainakin 30 poteroa ja 24 korsua. Korsut on kaivettu hiekkarinteeseen. Korsujen yhteydessä on poteroita, joita ei kaikkia erikseen merkitty. Korsujen syvyyttä ei mainittu. Ne ovat maan tasalla tai lähes maan tasalla toisesta päästä ja yleensä 1,5-2 metriä korkeita rinteen puolelta. Korsut ovat täyttyneet rinteestä valuneesta hiekasta, joten mahdolliset puiset rakenteet ovat peittyneet. Korsuissa on usein selkeä oviaukko. Poterot ovat korsujen vieressä rinteessä. Yleensä molemmin puolin korsua. Muutama potero on maantasalla hiekkaharjanteen kaakkoispuolella. Yksi potero (potero 29) on hiekkaharjanteen päällä alueen koillispäässä. Se on yksinään noin 60 metriä edellisestä korsusta. Noin 50 metriä alueen lounaispäästä etelään on ruosteisia kalsiumkloridi tynnyreitä. Niitä on käytetty ainakin teiden sulana pitämiseen. Koordinaatit ja mittoja: Korsu 1: x 3341412,79 y 7577617,34 Koko 4x2 metriä. Korsu 2: x 3341425,88 y 7577624,35 Koko 7x7 metriä. Korsu 3: x 3341464,41 y 7577633,5 Koko 6x8 metriä. korsun vieressä potero. Korsu 4: x 3341473,65 y 7577638,7 Koko 4x4 metriä. Korsu 5: x 3341494,07 y 7577649,17 Koko 7x6 metriä. Korsu 6: x 3341515,89 y 7577660,85 Koko 6x8 metriä. Korsu 7: x 3341522,81 y 7577680,92 Koko 10x6 metriä. Korsu 8: x 3341541,64 y 7577699,12 Koko 7x8 metriä. Korsu 9: x 3341550,88 y 7577719,79 Koko 6x7 metriä. Korsu 10: x 3341552,21 y 7577722,31 Koko on 3x2 metriä. Korsu 11: x 3341560,01 y 7577736,55 Koko 7x7 metriä. Korsu 12: x 3341585,99 y 7577756,35 Koko 6x8 metriä. Korsu 13: x 3341584,73 y 7577761,65 Koko 2x2,5 metriä. Korsu 14: x 3341592,54 y 7577773,83 Koko 7x10 metriä. Korsu 15: x 3341596,61 y 7577786,99 Koko 4x3 metriä. Korsu 16: x 3341606,95 y 7577795,48 Koko 4x2 metriä Korsu 17: x 3341606,71 y 7577798,29 Korsu 18 ja 19: x 3341608,12 y 7577803,05 Mahdollisesti romahtaneita ja peittyneitä korsuja. Korsu 20: x 3341616 y 7577807,59 Koko 4x2 metriä. Korsu 21: x 3341623,42 y 7577815,7 Koko 4x2 metriä. Korsu 22: x 3341624,96 y 7577822,68 Koko 3x2 metriä. Korsu 23 ja 24: x 3341626,93 y 7577839,88 Kaksi korsua vierekkäin, joiden koko on 5x2 metriä. Potero 1 ja 2: x 3341431,16 y 7577627 Kaksi poteroa. Potero 3: x 3341446,31 y 7577633,7 Potero 4: x 3341449,7 y 7577632,74 Potero 5: x 3341451,82 y 7577630,19 Potero 6: x 3341507,58 y 7577653,92 Potero 7: x 3341520,17 y 7577661,89 Potero 8 ja 9: x 3341549,78 y 7577709,98 Potero 10-11: x 3341552,88 y 7577714,26 Potero 12: x 3341549,41 y 7577728,45 Potero 13: x 3341570,81 y 7577742,39 Potero 14-16: x 3341584,2 y 7577747,52 Potero 17: x 3341588,31 y 7577754,72 Potero 18-20: x 3341583,78 y 7577765,25 Potero 21-23: x 3341590,38 y 7577768,01 Kolme kuoppaa rinteessä rinteen vastaisesti. Voi olla myös romahtanut korsu, jossa kattorakenteet vielä paikallaan, joka näkyy kolmena kuopanteena. Potero 24: x 3341598,57 y 7577781,84 Pieni ja syvä. Koko 0,8x0,8 metriä ja metrin syvä. On tasaisella maalla. Potero 25: x 3341596,28 y 7577787,2 Potero 26: x 3341598,62 y 7577790,41 Potero 27: x 3341597,39 y 7577790,67 Potero 27: x 3341598,26 y 7577789,13 Potero 28: x 3341595,58 y 7577791,53 Voi olla myös korsu, jonka kattorakenteet osin paikoillaan. Potero 29: x 3341642,76 y 7577897,59 Potero hiekkaharjanteen päällä alueen koillispäässä. Noin 60 metrin päässä edellisestä korsusta, joka on etelälounaassa. Kohde rajautuu aluemisesti näkyvien rakenteiden ja niiden välisten alueiden mukaan. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Lapin sodan aikaisia poteroita ja korsuja. Ajoittuu marraskuhun 1944, jolloin saksalaiset olivat asemissa Lassinjärvi-Muotkajärvi linjalla ja suomalaiset Äijäjoen pohjoispuolella. Todennäköisesti suomalaisten majoituskorsuja. Kohde sijaitsee noin 3,9 kilometriä Äijäjoelta pohjoisluoteeseen ja noin 5,8 kilometriä Muoniontien ja Hetantien tienristeyksestä eteläkaakkoon. Kohde sijaitsee Hiekkakuopan välitttömässä läheisyydessä. Hiekkaa on otetu kohteen länsi- ja luoteispuolta. Kohde sijaitsee kaarevalla koillinen-lounaissuuntaisella hiekkaharjanteella. Kohteet sijaitsevat pääosin harjanteen kaakkois- ja etelärinteellä noin 330 metrin matkalla. Kuviolla kasvaa eri-ikäistä mäntyä, aluskasvillisuutena puolukkaa ja sammalta. 3 Voimassa 2015-08-13T14:40:50 14032.12207031 889.33381488
arkeologinenkohde_alue.3200 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3200 176492 {135C3C3D-DE68-4D95-9CE2-BDEA127EE909} Utsamonvaara 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 196 ei Paikalla on kolme rakennuspohjaa ja käymälän jäännös. Kämppä 1 on lähes itä-länsi suuntainen kaksiosainen kämpän jäännös, kooltaan 10,8 m x 7 m. Siitä on jäljellä pari maatunutta hirsikertaa jotka ovat länsipäässä aluskasvillisuuden peittämiä. Mahdollisesti hirsien alla on maapenkki. Hirret on katkaistu kirveellä, ja myös alapuoliset salvokset on veistetty kirveellä. Sisäpuoliset seinät on veistetty tasaiseksi ainakin osittain. Kämpän vierestä on ajettu motolla niin, että kaakkoisnurkan hirrenpäät ovat katkenneet. Muutamia kattopuiden pätkiä on jäljellä seinää vasten. Pohjoisseinällä on kaksi ovea. Luoteisnurkassa on piisikiveys, joka on lähes kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Kämppä on lahonnut paikalleen ja se on varsin vanha, vähintään ennen sotia rakennettu. X=3470689 Y=7490990 Kämppä 2 on itä-länsi suuntainen, kooltaan 17,5 m x 7 m. Siitä on jäljellä lattiarakenteita; hirsiä, lattialautoja ja niiden alla parin metrin välein tukipuita, jotka erottuvat vain länsipäässä. Päällä kasvaa taimikkoa ja rakennelma on lähes täysin aluskasvillisuuden peitossa. Koillisnurkassa on kiviä ja peltilevyä. Seinälinjan ulkopuolella on kolme tukihirttä ja lattialautoja n. 3 m x 2 m alueella. Lattiahirret ovat mahdollisesti sahattuja pelkkahirsiä. X=3470723 Y=7490998 Kämppä 3 on rakenteeltaan samanlainen kuin kämppä 1, kooltaan 21,5 m x 8 m. Siitä on jäljellä yksittäiset seinähirret. Siinä on neljä huonetta, joiden väliseinät erottuvat selvästi. Piisikiveykset ovat alarinteen puoleisissa nurkissa. Piisien koot ovat n. 2 m x 2 m x 0,7 m. Myös oviaukot ovat alarinteen puolella. Rakenteet ovat lähes kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Muutamia kattopuita on jäljellä, näyttävät olevan haljispuolikkaita. X=3470752 Y=7490987 Maahan romahtanut käymälän jäännös, koko on n. 3 m x 2 m. Seinät pystylautaa, huopakatto, kaksi ovea. X=3470754 Y=7491016 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Hannu Tilja kertoi kohteesta. Se on merkitty myös vuoden 1962 peruskarttaan, jossa on kolme talous- tai varastorakennusta. Vuoden 1989 peruskartassa merkintää ei ole. Kämpät 1 ja 2 ovat lahonneet paikoilleen ja ovat rakenteiden ja maatuneisuuden perusteella rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kämppä 2 vaikuttaa rakenteiden perusteella uudemmalta. Kohde sijaitsee Utsamonvaaran pohjoisreunalla, Utsamolammen ympärillä olevan suoalueen laidassa. Vieressä on lähde. Kohteen ympärillä on tuore kangasta, rakenteiden päällä kasvaa mäntyjä, kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuus on varpuja ja sammalia. 3 Voimassa 2014-12-17T10:18:25 3349.8347168 251.59563833
arkeologinenkohde_alue.3201 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3201 180020 {B9D38320-A1D5-4244-9517-A9AC1C7FD856} Vehkamäki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 135 ei Paikalla on ollut maatila, joka nyt on autioitunut. Tilaa rajaavat ojat, joiden reunoille on kasattu kiviä aitamaiseksi rakenteeksi, kyseessä lienee kuitenkin vain maaperän raivauksessa kerätyt kivet, jotka on kasattu ojan reunaan. Oja seuraa nykyisen kuviorajan pohjois- ja itäreunaa. Tilan alueella on lukuisia erilaisia rakenteita. Rakennus 1: (P= 6939049 I= 3573176) Paikalla on rakennuksen jäännös. Rakennuksessa on ollut kiviperustus, jossa luoteisnurkan kiveyksen päällä on vielä jäljellä rakennuksen alimpia hirsiä. Rakennuksen pohjoisseinällä on uuni, joka erottuu edelleen selvästi. Siinä on käytetty tiiltä, kiveä ja laastia. Uunissa on myös ollut hella, sillä sen rautaiset levyt ovat näkyvillä. Oviaukko on sijainnut eteläseinustalla, lähellä kaakkoisnurkkaa. Oven astinkivi on edelleen näkyvillä, mutta sammaloituneena. Rakennus vaikuttaa olleen kaksiosainen, mutta sen pituutta ei voi arvioida koska itäosan päälle on kasattu puun rankoja. Rakennuksen pituus on kuitenkin ollut vähintään 6 metriä leveyden ollessa noin 4 metriä. Rakennuksen edessä kasvaa raparperia ja sisällä mustaviinimarjaa. Rakennuksen lähellä on kumisaappaan jalkaosa, metallinen moottoriöljypurkki sekä tyhjä sinolipullo. Sisäpuolelta puolestaan löytyi emalinen kahvipannu sekä alumiinitausa. Rakennus 2: (P= 6939057 I= 3573140) paikalla on rakennuksen jäännökset, josta jäljellä on nurkkakivet sekä romahtaneita hirsiä ja lautoja. Rakennuksen pohjoisseinä on tehty laskevaan rinteeseen, minkä vuoksi tällä seinustalla nurkkakivet ovat huomattavan korkealla. Rakennuksen kokoa on vaikea arvioida, mutta se on vähintään 6,5x8 metriä. Kyseessä on todennäköisesti aitta tms. Rakennus 3: (P= 6939019 I= 3573177) vain rakennuksen perustuskiveys erottuu maastossa, ja sekin heikosti. Perustuksen keskellä tuntuu olevan kiveys, jonka päällä on iso koivun kanto. Voiko kyseessä olla kuitenkin säännöllinen raivausröykkiö. Kiveyksen koko noin 3x4 metriä. Kivikasassa on Jalostajan hernekeittopurkki 1950-60-luvuilta. Rakennus 4: (P= 6939002 I= 3573215) rakennuksesta erottuu kiviperustus, jonka koko on 8,7x5 metriä. Rakennus näyttää olleen kaksiosainen, joista pohjoisosan puolella kiveys on paksumpi ja näyttää kattavan myös koko sisätilan. Kellari: (P= 6939064 I= 3573164) Osin maahan kaivettu kellari, jonka seinät on kivetty. Kulku kellariin on lyhyeltä eteläsivulta. Kellarin sisämitat 2x4 metriä. Kaivo: (P= 6939040 I= 3573200) Neliömäinen ja reunoiltaan kivetty kaivo, jonka koko on 1x1 metri. Reunojen kiveys on jo osin romahtanut. Kaivo on avoin ja aiheuttaa putoamisvaaran. Kuoppa: (P= 6939041 I= 3573233) Mäen pohjoispuolella on kooltaan 5x3 metriä oleva matala kuoppa, jonka pohjoisnurkasta lähtee koilliseen kaivettu oja. Ojan kuopan puoleinen pää on täytetty isohkoilla kivillä. Maaperä kuopan sisäpuolella on kosteaa hiekkaa. Kyseessä ei ole ainakaan kellarin tms jäännöksestä. Ehkä kuoppa ja siitä lähtevä oja on jonkinlainen salaoja maan kuivattamiseen. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on ollut maatila, josta jäljellä on erilaisia rakennuksen pohjia. Tila on todennäköisesti sotien jälkeiseltä ajalta Kohde sijaitsee Heinäveden pohjoisosassa, Lajunlahden luoteispuolella olevalla Vehkamäellä. Kohteen länsipuolella on Kuikkojärvi. Maasto alueella on vielä suhteellisen avointa ja siinä kasvaa lähinnä nuorta kuusta. 3 Voimassa 2015-07-15T11:12:21 15932.84765625 556.57429965
arkeologinenkohde_alue.3202 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3202 180021 {87576F1C-943B-4410-932D-F9FDB901D9D1} Ränni-Riikan tupa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 90 ei Rakennus 1: (P= 6940928 I= 3572859) Rakennuksesta on jäljellä kiviperustus, jonka korkeus vaihtelee 30 ja 60 sentin välillä. Perustus on koottu laakakivistä. Rakennuksen koko on 4,7x6 metriä ja sen länsipuolella on ollut ilmeisesti sisäänkäynti erillisen porstuan kautta. Porstuan koko 2x4 metriä ja sen länsiseinustan edessä maassa on iso laakea kivi, mahdollisesti porraskivi ovelle. Rakennuksen itäseinustalla on uuni. Rakennus 2: (P= 6940969 I= 3572848) Alempana rinteessä on toisen rakennuksen perustus. Sen koko on 4x3,6 metriä ja sen lounaisnurkassa on tulisijan pohja. Kyseessä lienee sauna. Kellari: (P= 6940936 I= 3572861) sijaitsee tuvan välittömässä läheisyydessä, sen pohjoispuolella. Kellari on kaivettu maahan ja kulku siihen on tapahtunut ilmeisesti portaita pitkin, sillä kaivettua kulkuaukkoa ei ole näkyvissä. Kellarikuopan koko 1,5x3 metriä. Kohteen länsipuolelle virtaavaan Kuolemanjokeen on tuvan kohdalle tehty uittoränni, joka nyttemmin on purettu. Rännin puuosia on osin nähtävillä joen molemmilla rannoilla. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Sutigis-tietokannan mukaan paikalla on Ränni-Riikan tupa. Kohde sijaitsee Heinäveden luoteisosassa, aivan Leppävirran rajalla. Kohde sijaitsee Kuolemanjoessa olevan Riikankosken itäpuolella olevalla kumpareella. Paikalla kasvaa sekametsää. Alue on osin avointa, mutta itse tuvan sisäpuolella ja itäpuolella kasvaa tiheää nuorta kuusikkoa. 3 Voimassa 2015-07-15T11:20:21 2373.57592773 189.44141124
arkeologinenkohde_alue.3203 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3203 180261 {6FFFE6BE-CFEE-4361-B6DE-91DE8E0CCE7C} Etelälahdenvaara puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 310 ei Kohteeseen kuuluu ainakin 115 poteroa, 110 korsua ja noin 1300 metriä taisteluhautaa. Lisäksi tähystyspuu sekä erilaisia puurakenteiden jäänteitä. Korsut: Korsut ovat yleensä neliön- tai suorakaiteenmuotoisia. Suurimmat, ilmeisesti ajoneuvokorsut sijaitsevat Hetantien varressa. Pääasiassa korsut ovat majoituskorsuja. Keskimääräinen koko on noin 2,5x3 metriä. Yleensä se on maahan kaivettu, syvyydeltään keskimäärin metrin. Suuremmat korsut ovat suuruudeltaan noin 5x5 metriä. Yleensä korsuja ympäröi vallit. Joissakin korsuissa on vielä kamiina paikallaan. Joissakin korsuissa on puurakenteet vielä paikallaan. Pääosa korsuista sijaitsee taisteluhaudan risteyskohdasta luoteeseen ja pohjoiseen. Poterot: Poteroiksi luokiteltiin kaikki pienemmät kuopat. Poteroita on usean mallisia. Suurinosa on suorakaiteenmuotoisia, keskimäärin kooltaan 1,2x0,8 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. Näitä poteroita oli korsujen yhteydessä sekä alueen reunoilla. Y-kirjaimen mallisia poteroita on pääasiassa taisteluhaudan länsihaaran jatkeena. Niitä on kuusi. Niissä on kaksi ampumapaikkaa ja lyhyt yhdyskäytävä. Yhdyskäytävä oli keskimäärin 1,2 metriä pitkä ja ampumakäytävien pituus vaihteli 1-2 metrin välillä. Samassa linjassa Y-kirjaimenmuotoisten poteroiden kanssa on myös neljä V-kirjaimenmuotoista poteroa. Näiden lisäksi taisteluhaudan jatkeena samassa linjassa on 15 suorakaiteen muotoista poteroa. Taisteluhauta: Kulkee Etelälahdenvaaran itälaidalla etelälounaasta pohjoiskoilliseen noin kilometrin pituisena. Pohjoiskoillispäässä se ylittää Hetantien ja jatkuu vielä noin 190 metriä toisella puolella tietä päättyen suohon. Taisteluhaudasta haarautuu kaivanto länteen noin 360 metriä pohjoiskoillispäästä etelälounaaseen. Tämä haara on noin 260 metriä pitkä. Länteen kulkeva haara menee vastarinteeseen. Taisteluhaudassa on ampumapesäkkeitä noin 20-30 metrin välein. Yleisin tyyppi on Y-kirjaimen muotoinen kaivanto, joiden käytävän pituus vaihtelee yhdestä kahteen metriin ja haarojen pituus yhdestä kolmeen metriin. Seassa on pari suoraa ampumakaivantoa. Tähystyspuu: X=3345973 Y=7585237 Sijaitsee alueen itälaidalla noin 150 metriä taisteluhaudasta länteen. Maassa on puinen lava, jonka koko on 1,5x1,4 metriä. Tuet on tehty pyöreistä puista ja lava laudoista. Rakentamiseen on käytetty isoja rautanauloja. Tähystyslava on ollut kiinnitettynä kolmen männyn väliin. Männyissä on vielä jäljellä puurakenteita noin 5 metrin korkeudella. Rungoissa on kirveellä hakattuja koloja noin 30 cm välein. Koloissa on nauloja. Kenttähaupitsi ampumapaikka 1:X=3345325 Y=7585152 Ampumapaikka muodostuu kolmesta poterosta ja niiden välisistä matalista maavalleista. Ampumapaikalla on myös runsaasti hylsyjä. Poterot muodostavat kolmion. Potero 1 on kooltaan 2,4x1,7x0,5 metriä. Siitä itään noin 6,5 metriä on potero 2. Sen koko on 2,5x0,8x0,25 metriä. Siitä pohjoiseen neljä metriä on potero 3. Sen koko on 3x2x0,8 metriä. Kenttähaupitsi ampumapaikka 2: X=3345340 Y=7585168 Kohteeseen kuuluu kaksi potero sekä näiden välillä, etumaastossa oleva valli. Poteroiden etäisyys toisistaan on 7 metriä. Potero 1 on kooltaan 2,2x1,2 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Sen suunta on eteläkaakko-pohjoisluode. Potero 2 on siitä etelälounaaseen. Sen koko on 2,5x1,4 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Sen suunta on itä-länsi. Poteroiden välisellä alueella on valli kaakko-koillissektorilla. Valli on etelälouna-pohjoiskoillinensuuntainen. Poteroiden lähellä on pari kenttähautipsin hylsyä, joiden korkeus on 10 cm ja halkaisija noin 7 cm. Kenttähaupitsin ampumapaikkojen kakkoispuolelle on raivattu ampumalinja. Siitä on kaadettu puita jättäen noin puolenmetrin pituiset kannot. Alueen koillisnurkassa on alue, jossa on ainakin viidessä puussa hevosenkenkiä puun sisässä ja parissa puussa on rautalankaa ja puurakenteita. Hevosenkenkiä on ehkä käytetty poikkipuiden kiinnittämiseen. Koillisnurkassa on myös kaksi noin 4x5 metriä kokoista aluetta, joissa on puurakenteita. Pyöreitä puita on kiinnitetty puihin ja toisiinsa nauloilla ja rautalangalla. Myös alueen länsipäässä on samankaltaisia puurakenteita useassa paikassa, mutta huonompi kuntoisia. Osa on palanut. Kohde rajautuu aluemaisesti. Rajaus perustuu havaittuihin rakenteisiin ja niiden välisiin alueisiin. Erikseen on merkitty taisteluhaudan paikka sekä tähystyspuu ja kenttähapitsin ampumapiakka. Uusi kohde. Muun muassa kirjassa Enontekiöläiset sodissa ja kotirintamalla 1939-1945 on kerrottu saksalaisten sotilaiden miehittäneen Palojoensuu-Hetta-Vuontisjärvi tie-ja vesistölinjan. Tämän tiedon perusteella tarkastetiin Etelälahdenvaara, joka sijaitsee Hetantien molemmin puolin ja on maastollisesti hyvä miehityspaikka. Saksalaisten Lapin sodanaikainen puolustus- ja majoitusvarustus. Saksalaiset joukot majoittuivat täällä marraskuussa 1944. Kohde sijaitsee Hetantien varressa pohjoiskoillinen-etelälounas suuntaisen Etelälahdenvaaran pohjoisosassa. Vaaran pohjoiskoillispäässä on Sotkajärvi, itäsivulla suota ja pienet Jänkkäjärvet, länsisivu rajoittuu myös suohon, jonka keskellä on Iso Roskajärvi. Etelälounaasta vaara muuttuu Äijäjärvenmaaksi. Vaaralla kasvaa mäntyä. Vaara on ainakin laidoiltaan kulotettu räjähteiden poistamiseksi. Puusto on pääosin varttunutta kasvatusmetsää, mutta paikoin rakenne on eri-ikäsirakenteinen ja paikoin myös pensaskasvustossa on paljon lehtipuuta. Aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa, mustikkaa, suopursua. Vaaran reunoilla on kosteampaa maastoa ja päällä kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2015-08-26T11:11:03 459575.07788086 3101.29583306
arkeologinenkohde_alue.3204 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3204 180262 {27CD9B00-9AB1-4ECA-81A8-289D1A98D196} Pikku Porokotajärvi tukikohta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 300 ei Kohteen voi katsoa koostuvan kahdesta alueesta, itäisestä ja läntisestä. Läntinen alue sijoittuu kapeahkolle kaistaleelle tien ja sähkölinjan väliin. Suurin osa sen kohteista on aivan tien vieressä. Se koostuu 18:sta isosta kaivannosta, jotka ovat yleensä suorakaiteen muotoisia ja pohjois-etelä tai luode-kaakkosuuntaisia. Aivan tien vieressä on isoja kaivantoja. Nämä tulkittiin mahdollisiksi sotajäänteiksi. Mahdollisesti kyseessä voi olla esimerkiksi ajoneuvokorsuja. Itäisen alueen kohteet ovat sijoittuneet enemmän rypäsmäisesti sähkölinjan molemminpuolin. Siihen kuuluu 4 korsua, 13 poteroa, 9 lyhyttä taisteluhautaa sekä tolppajäännös. Poteroista osa on kaarevia ja osa pyöreitä. Osa taisteluhaudoista on kaarevia ja osa mutkittelevia. Kohteesta noin 125 metriä länteen näkyy laserkeilausaineistossa suuria pitkittäisiä kaivantoja, joita ei käyty tarkastamassa. Voivat liittyä samaan kokonaisuuteen. Alueen iäosasta etelään, tien eteläpuolella näkyy laserkeilausaineistossa pyöreä maarakenne, jonka halkaisija on noin 35-40 metriä. Kohde havaittiin myös inventoinnissa ja sen ympäristöstä poikkeavaan olemukseen kiinnitettiin huomiota. Sen reunat ovat jyrkähköt ja se rajautuu suohon. Läntinen alue koordinaatit: Kaivanto 1: x 3348375,78 y 7585680,11 Kaksi mahdollista korsua. Kaivanto 2: x 3348385,9 y 7585698,5 Koko 8x8 metriä ja syvyys 1 metri. Suunta luode-kaakko. Täyttynyt vedellä. Selkeärajainen, suorakulmainen. Päällä kasvaa pajua, reunoilla mäntyä ja koivua. Kaivanto 3: x 3348393,58 y 7585705,87 Koko 5x6 metriä ja syvyys metrin. Suunta luode kaakko. Selkeärajainen, suorakulmainen. Täyttynyt vedellä. Reunoilla kasvaa pajua ja kaakoispäässä mäntyä. Kaivanto 4: x 3348399,29 y 7585707,02 Koko 6x7 metriä ja syvyys metrin. Suunta pohjoisluode-eteläkaakko. Selkeärajainen, suorakulmainen. Täyttynyt vedellä. Reunoilla kasvaa mäntyä, pajua ja koivua. Kaivanto 5: x 3348403,58 y 7585700,43 Koko 3x6 metriä ja syvyys metrin. Suunta pohjoinen-etelä. Täyttynyt vedellä. Selkeärajainen. Reunoilla kasvaa pajua ja mäntyä. Kaivanto 6: x 3348412,27 y 7585702,89 Koko 4x6 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Suunta pohjoinen-etelä. Selkeärajainen, suorakulmainen. Pohjalla vettä. Reunoilla kasvaa pajua ja koivua. Kaivanto 7: x 3348414,97 y 7585692,67 Koko 10x2 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Suunta pohjoisluode-eteläkaakko. Pitkä ja kapea. Päällä kasvaa mm. pajua. Kaivanto 8: x 3348426,74 y 7585701,65 Koko 6x7 metriä ja syvyys 50 senttimetriä. Epämääräisen muotoinen. Kaivanto 9: x 3348430,35 y 7585702,18 Koko 3x7 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Suunta pohjoisluode-eteläkaakko. Päällä kasvaa nuorta mäntyä. Reunoilla muutama hakkuukypsä mänty. Kaivanto 10: x 3348443,34 y 7585700,47 Koko 2,5x7 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Suunta pohjoinen-etelä. Suorakulmainen. Tämän ja itäpuolella olevan kaivanto 11:sta välissä on puurakenteita. Kaivanto 11: x 3348450,78 y 7585705,06 Koko 7x6 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä Kaivanto 12: x 3348460,81 y 7585701,1 Koko 6x5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Suunta pohjoinen-etelä. Tien puoleinen laita eli etelälaita on avoin. Aivan tien vieressä . Korsun laidalla on lauta ja rautatappi, jonka päässä on lenkki. Kaivannon päällä kasvaa puita. Kaivanto 13: x 3348472,55 y 7585707,3 Mahdollinen korsu. Aukeaa tielle. Pääosin selkeärajainen, mutta länsisivu epämääräisempi. Pohjois-eteläsuuntainen. Päällä kasvaa vesakkoa ja mäntyjä. Kaivanto 14: x 3348464,91 y 7585722,47 Koko 9x5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kaivanto 15: 10x5 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Suunta pohjoiskoillinen-etelälounas.Sama koordinaatti kuin kaivanto 14:lla. Kaivanto 16: x 3348451,76 y 7585721,39 Leveys 6 metriä eteläpäässä ja 10 pohjoispäässä. Pituus 15 metriä. Syvyys noin 1,3 metriä. Suunta pohjoinen-etelä. Päällä kasvaa koivua, reunoilla hakkuukypsiä mäntyjä muutama. Pohjalla vettä. Kaivanto 17: x 3348439,46 y 7585725,48 Koko 4,5x8 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Suunta pohjoisluode-eteläkaakko. Itäkoillislaidalla valli, jonka leveys on 1,2 metriä ja korkeus 0,5-0,7 metriä. Päällä kasvaa nuorta mäntyä ja reunalla hakkuukypsää. Itäinen alue koordinaatit: Korsu 1: x 3348653,09 y 7585794,5 Halkaisija 6 metriä. Pyöreä kuoppa, jossa vahvat vallit. Muistuttaa tervahautaa, mutta halssi puuttuu. Vallin leveys on 2 metriä ja korkeus 0,5-0,8 metriä. Oviaukko on pohjoiseen. Päällä kasvaa nuorta mäntyä ja vallin päällä yksi hakkuukypsä mänty. Korsu 2: x 3348600,89 y 7585842,14 Halkaisija 5 metriä. Muodoltaan pyöreä. Oviaukko itäkaakkoon. Vallit ympärillä. Niiden leveys 1,5-2 metriä ja korkeus 0,5-0,9 metriä. Korsu 3: x 3348580,15 y 7585853,62 Koko 6x7 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Suunnaltaan itäkaakko-länsiluode. Muodoltaan neliskanttinen. Oviaukko itäkakkoon. Ympärillä loivat vallit, joiden leveys 2 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Päällä kasvaa pari isohkoa mäntyä ja hieman vesakkoa. Korsu 4: x 3348697,08 y 7585855,21 Potero 1: x 3348599,63 y 7585776,08 Koko 3x1 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Suunta koillinen-lounas. Kaareva kaakkoon. Potero 2: x 3348627,73 y 7585777,01 Koko 3x1 metriä. Syvyys 0,6 metriä. Suunta itä-länsi. Kaareva eteläkaakkoon. Potero 3: x 3348702,47 y 7585801,24 Potero 4: x 3348686,03 y 7585798,12 Potero 5: x 3348669,7 y 7585796,86 Potero 6: x 3348580,33 y 7585804,8 Halkaisija 2 metriä. Syvyys 35 senttimetriä. Pyöreä kuoppa, jossa loivat vallit. Vallit ovat tuhoutuneet jonkin verran, ehkä sähkölinjan teon yhteydessä. Sijaitsee sähkölinjalla. Potero 7: x 3348611,66 y 7585825,29 Koko 0,9x0,9 metriä ja syvyys 0,45 metriä. Suunta itäkaakko-länsiluode. Potero 8: x 3348563,57 y 7585878,27 Koko 1,5x1 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Suunta itäkaakko-länsiluode. Valli etelälounaslaidalla. Potero 9: x 3348565,13 y 7585881,34 Koko 2,2x0,7 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Suunta länsilounas-itäkoillinen. Potero 10: x 3348599,97 y 7585897,14 Koko 2,3x0,8 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Suunta koillinen-lounas. Kaareva, kaartuu pohjoiseen. Potero 11: x 3348646,07 y 7585902,03 Koko 2,5x1 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Suunta itä-länsi. Potero 12: x 3348666,48 y 7585896,53 Koko 1,3x1 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Suunta pohjoinen-etelä. Potero 13: x 3348662,38 y 7585842,75 Koko 1x0,8 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Taisteluahauta 1: x 3348548,63 y 7585786,2 Noin 6 metriä pitkä mutkitteleva kaivanto. Leveys noin metri ja syvyys 0,6 metriä. Kaivanto on sähkölinjalla suunnilleen luode-kaakkosuuntaisesti. Taisteluhauta 2: Alkupiste: x 3348671,03 y 7585785,79. Loppupiste: x 3348661,41 y 7585783,94 Pituus noin 10 metriä. Leveys 0,8-1 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Taisteluhauta 3: Alkupiste: x 3348590,05 y 7585829. Loppupiste: x 3348596,12 y 7585822,3 Noin 10 metriä pitkä kaivanto, joka on noin 0,5-1 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Se on suunnaltaan itäkaakko-länsiluode. Taisteluhauta 4: Alkupiste: x 3348562,45 y 7585850,21 Loppupiste: x 3348564,37 y 7585843,2 Noin 8 metriä pitkä kaivanto. Leveys 0,5 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Suunta pohjoiseluode-eteläkaakko. Taisteluhauta 5: x 3348553,81 y 7585854,45 Pituus 5, leveys 0,5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Suunta kaakko-luode. Taisteluhauta 6: x 3348628,77 y 7585895,98 Koko 4x1 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Suunta länsilounas-itäkoillinen. Kaareva, kaartuu eteläkaakkoon. Taisteluhauta 7: Alkupiste x 3348680,59 y 7585891,77 Loppupiste: x 3348692,09 y 7585889,22. Pituus noin 12 metriä. Leveys noin 0,4-1 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Kaivanto mutkittelee. Sen pohjalla on vettä. Taisteluhauta 8: Alkupiste: x 3348689,99 y 7585861,03 Loppupiste x 3348698,01 y Taisteluhauta 9: x 3348587,96 y 7585860,98 Noin 7 metriä pitkä kaareva kaivanto. Se on noin metrin leveä ja 0,4 metriä syvä. Se on itäkoillinen-länsilounassuuntainen. Kaartuu eteläkaakkoon. Tolppa: x 3348539,59 y 7585759,36 Noin metrin korkeudelta katkaistu mänty, jonka ympärille on kierretty paksua rautalankaa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ja niiden välisten aluiden mukaan. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Saksalaisten sotilaiden tukikohta Lapin sodassa. Ajoittuu todennäköisesti marraskuuhun 1944, kun saksaqlaiset vetäytyivät Lapista kohti Norjaa. Vetytyminen pysähtyi kolmeksi viikoksi Lassinjärvi-Muotkajärvi linjalle ja mainitaan saksalaisia olleen majoittuneena Muotkajärven pohjoispuolelle. Kohteesta länteen on suurempi saksalaisten tukikohta Etelälahdenvaara. Kohde sijaitsee Pikku Porokotajärven ja Sotkajärven väliin jäävällä korkeammalla maaston kohdalla. Kohdetta halkoo sähkölinja. Kohde on Hetantien pohjoispuolella noin 14,5 kilometriä Hetan kirkolta länsilounaaseen. Kuviolla kasvaa mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa, sammalta ja erilaisia jäkäliä. 3 Voimassa 2015-08-26T11:10:54 39879.55419922 1120.40905331
arkeologinenkohde_alue.3205 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3205 180263 {18B30843-88E3-44AF-8267-224B0401A5CA} Vajekoski tukikohta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 305 ei Kohteeseen kuuluu kaksi korsua, yksi tähystyspuu, 17 poteroa ja piikkilankaa. Poterot ovat ympyränmuodossa kukkulan korkeimmalla kohdalla. Keskellä on kaksi poteroa ja korsut sekä tähystyspuu. Kohteen ulkolaidoilla on piikkilankaa. Korsu 1: x 3354571,77 y 7589647,28 Koko 6x5 metriä. Syvyys 1,3 metriä. Seinämillä on isoja kiviä ja pohjalla rautaromua sekä puurakenteiden kappaleita. Ympärillä vallit, joiden leveys on 1-1,5 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Kuoppa on muodoltaan neliö. Suuaukko on pohjoiskoilliseen. Suuaukolle johtaa 5 metriä pitkä käytävä. Se on 0,8 metriä leveä. Korsu 2: x 3354600,88 y 7589666,84 Koko 6x5 metriä. Syvyys 1 metri. Suunta on luode-kaakko. Pohjalla on naulaisia hirrenkappaleita. Tähystyspuu: x 3354609,85 y 7589660,18 Kahden männyn välissä on lautoja ja laudan kappaleita. Korkeimmillaan lautoja on arviolta 9 metrin korkeudessa. Puiden etäisyys toisistaan on noin metri. Lautojen väli on ollut noin 20-30 senttimetriä. Lautoja on jäljellä vain aivan yläosassa. Muualla näkyy männyissä pilkka aina siinä kohdalla, jossa laudat ovat olleet naulattuna. Mäntyjen välissä on ollut ainakin 18 lautaa. Potero 1: x 3354638,99 y 7589656,27 Koko 1,5x1 metriä. Syvyys 40 senttimetriä. Suunta länsiluode-eteläkaakko. Potero 2: x 3354627,51 y 7589668,29 Koko 1x1,2 metriä. Syvyys 40 senttimetriä. Suunta kaakko-luode. Koillislaidalla on vahva valli. Potero 3: x 3354622,78 y 7589672,1 Koko 1,5x2,2 metriä. Syvyys 60 senttimetriä. Suunta länsiluode-itäkaakko. Potero 4: x 3354606,92 y 7589682,14 Koko 1,8x1,5 metriä. Syvyys 60 senttimetriä. Suunta itäkoillinen-länsiluode. Potero 5: x 3354599,87 y 7589681,62 Koko 1,3x1 metriä. Syvyys 50 senttimetriä. Suunta pohjoinen-etelä. Potero 6: x 3354571,07 y 7589672,28 Koko 1,2x1 metriä. Syvyys 70 senttimetriä. Suunta koillinen-lounas. Muodoltaan kuoppa on soikea. Potero 7: x 3354569,46 y 7589666,97 Koko 2x1 metriä. Syvyys 50 senttimetriä. Suunta koillinen-lounas. Potero 8: x 3354566,15 y 7589663,25 Koko 1,3x2 metriä. Syvyys 45 senttimetriä. Suunta lounas-koillinen. Luoteislaidalla on valli. Potero 9: x 3354559,7 y 7589649,09 Koko 2x1,1 metriä. Syvyys 45 senttimetriä. Suunta pohjoinen-etelä. Potero 10: x 3354566,61 y 7589643,67 2,3x1,4 metriä. Syvyys 40 senttimetriä. Suunta pohjoiskoillinen-etelälounas. Potero 11: Korsu 1:n länsipuolella. Koko 1,5x1,5 metriä. Syvyys 70 senttimetriä. Potero 12: x 3354585,91 y 7589656,53 Koko 2x1,3 metriä. Syvyys 60 senttimetriä. Suunta koillinen-lounas. Vallit ympärillä. Auki luoteeseen. Potero 13: x 3354614,43 y 7589658,43 Koko 2x1,5 metriä. Syvyys 70 senttimetriä. Suunta pohjoinen-etelä. Potero 14: x 3354628,75 y 7589627,62 Koko 1,2x1 metriä. Syvyys 10 senttimetriä. Suunta lounas-koillinen. Potero 15: x 3354611,95 y 7589627,28 Koko 1,8x1,5 metri". Syvyys 50 senttimetriä. Suunta lounas-koillinen Potero 16: x 3354594,26 y 7589618,61 Koko 1,8x1,4 metriä. Syvyys 40 senttimetriä. Suunta itä-länsi. Potero 17: x 3354577,96 y 7589625,88 Koko 3x1,3 metriä. Syvyys 50 senttimetriä. Suunta kaakko-luode. Muodoltaan kaareva. Piikkilankaa havaittiin ainakin seuraavissa koordinaateissa: x 3354580,99 y 7589581,56 x 3354642,38 y 7589587,16 x 3354669,24 y 7589683,78 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ja topografian mukaan. Uusi kohde. Kohde havaittiin inventoidessa. Kohde on osa saksalaisten viivytysasemaa. Ajoittuu vuoteen 1944. Kohde on luultavasti ollut yhden joukkueen hallinnassa. Puolustussuunta on ollut etelään, lounaaseen ja kaakkoon, mistä on odotettu suomalaisia joukkoja. Kohde sijaitsee Ounasjärven ja Muotkajärven välissä olevan Vajekosken ja Yhteismetsäntien välissä olevalla korkeammalla maastonkohdalla. Maasto on kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa eri-ikäistä männikköä, hieman koivua. Aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää ja puolukkaa. 3 Voimassa 2015-08-26T16:07:13 15462.45239258 478.16682475
arkeologinenkohde_alue.3206 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3206 179984 {12996337-0C0C-4473-A7C1-7C47FFA2AC6F} Vanhajoki pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 305 ei Kuoppa 1: x 3374347,08. y 7594817,25. Kuoppa on kooltaan 4x4,5 metriä ja 1,2 metriä syvä. Suunnaltaan koillinen-lounas. Kuoppa 2: x 3374344,09. y 7594816,47. Kuopan koko on 4x3 metriä ja syvyys metri. Suunnaltaan koillinen-lounas. Kuoppa 3: x 3374335,66. y 7594819,31. Kuopan koko on 4x3 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Suunnaltaan koillinen-lounas. Kuoppa 4: x 3374333,12. y 7594823,34. Kuopan koko on 3,5x3,5 metriä ja syvyys 40cm. Kuoppa sijaitsee aivan metsätien vieressä, sen eteläpuolella. Kuoppa on suunnaltaan koillinen-lounas. Kuoppa 5: x 3374324,29. y 7594834,77. Kuopan koko on 3x3 metriä ja syvyys 30 cm. Suunnaltaan se on koillinen- lounas. Kuoppa 6: x 3374321,57. y 7594839,37. Kuopan koko on 4x2,5 metriä ja se on 30 cm syvä. Suunnaltaan se on koillinen-lounas. Kuoppa 7: x 3374316,22. y 7594840,57. Kuopan koko on 3x2,5 metriä ja se on 40 cm svyvä. Suunnaltaan se on koillinen-lounas. Kuoppa 8: x 3374321,55. y 7594848,49. Kuopan koko on 2,5x2 metriä ja se on 40 cm syvä. Kuoppa 9, 10 ja 11: x 3374296,36. y 7594863,15. Kolme kuoppaa rivissä linjassa itäkaakko-länsiluode. Länsiluode päässä oleva kuoppa 9 on kooltaan 3x3,5 metriä ja 30 cm syvä. Keskimmäinen kuoppa 10 on kooltaan 5x1 metriä ja sen syvyys on 15 cm. Itäkaakko päässä oleva kuoppa 11 on kooltaan 3,5x4 metriä ja syvyys 30 cm. Kaikki kuopat ovat suunnaltaan pohjoinen-etelä. Kuoppa 12: x 3374274,68. y 7594873,91. Kuoppa on pieni 2x1,5 metriä ja 20 cm syvä. Kuoppa 13: x 3374303,79. y 7594880,28. Kuopan koko on 5x4 metriä ja se on 80 cm syvä. Kuoppa 14: x 3374299,69. y 7594888,68. Kuopan koko on 2x1 metriä ja syvyys 15 cm. Kuoppa 15, 16 ja 17: x 3374341,78. y 7594895,52. Kolme kuoppaa linjassa eteläkaakko-pohjoisluode. Kuoppa 15 on pyöreä halkaisijaltaan 4 metriä ja syvyys 30 cm. Kuoppa 16 on edellisestä 3 metriä länteen. Sen koko on 2x1 metriä ja syvyys 15 cm. Kuoppa 17 on kuoppa 15:sta 8 metriä kaakkoon. Se on matala, pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 3 metriä ja syvyys 10 cm. Kuoppa 18: x 3374353,87. y 7594906,83. Kuopan koko on 3x2 metriä ja syvyys 60 cm. Sen suunta on itä-länsi. Kuoppa 19: x 3374367,41. y 7594917,14. Kuopan koko on 3x4 metriä ja syvyys 60 cm. Suunnaltaan se on kaakko-luode. Kuoppa 20: x 3374374,03. y 7594930,40. Kuopan koko on 4x4 metriä ja syvyys metrin. Suunnaltaan se on itäkoillinen-länsilounas. Kuoppa 21, 22 ja 23: x 3374372,06. y 7594934,97. Kuoppa 21 on kooltaan 2,5x1,5 metriä ja syvyys 10 cm. Kuoppa 22 on siitä kolme metriä itäkoilliseen ja sen koko on 2x1 metriä. Syvyys 10 cm. Kuoppa 23 on rinteessä. Sen koko on 3x3,5 metriä ja syvyys 70 cm. Kaikkien kuoppien suunta on länsilounas-itäkoillinen. Kuoppa 24: x 3374378,08. y 7594964,83. Kuopan koko on 5x3 metriä ja syvyys on metrin. Suunnaltaan se on luode-kaakko. Kuoppa 25: x 3374374,82. y 7594970,95. Kuopan koko on 4x3 metriä ja syvyys 80 cm. Suunnaltaan se on luode-kaakko. Kuoppa 26: x 3374365,62. y 7594983,13. Kuopan koko on 3x2 metriä ja syvyys 15. Kuoppa 27: x 3374392,65. y 7595026,28. Kuopan koko on 4,5x4 metriä ja syvyys 40-70 cm. Kuopassa on selkeät vallit, joiden korkeus on 50 cm ja leveys 1,5 metriä. Kuopan suunta on itäkaakko-länsiluode. Kuoppa 28: x 3374396,33. y 7595039,50. Kuopan koko on 4x3 metriä ja syvyys 60 cm. Kuoppa 29: x 3374400,03. y 7595068,55. Kuopan koko on 3x5,5 metriä ja syvyys 0,8-1,8 metriä. Kuoppa on rinteessä. Sen suunta on kaakko-luode. Kuoppa 30: x 3374412,42. y 7595084,69. Kuoppa on laakea. Kooltaan 4x3 metriä. Kuoppa 31 ja 32: x 3374425,88. y 7595108,40. Kaksi kuoppaa lähekkäin. Kuoppa 31 kooltaan 3x2 metriä. Sen etelälaita on jyrkkä. Kuoppa 32 edellisen eteläpuolella. Se on pyöreä ja sen halkaisija on 3,5 metriä ja syvyys 60 cm. Kuoppa 34: x 3374436,44. y 7595111,23. Kuoppa 35: x 3374449,32. y 7595130,32. Kuopan koko on 2,5x3 metriä, valleineen 6x5,5 metriä. Syvyyttä kuopalla on 30 cm. Kuoppa 36: x 3374468,12. y 7595141,68. Kuopan koko on 2,5x2 metriä ja syvyys 20 cm. Kuoppa 37: x 3374517,53. y 7595166,21. Kuoppa 38: x 3374525,91. y 7595173,43. Kuoppa 39: x 3374535,03. y 7595184,52. Kuopan koko on 4x3,5 ja syvyys 30 cm. Sen suunta on itäkaakko-länsiluode. Se on loivassa rinteessä. Kuoppa 40: x 3374548,93. y 7595204,86.Soikean kuopan koko on 3x3 ja sen suunta on itäkaakko-länsiluode. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuoppien sijainnin perusteella sekä muinaisjäännösrekisterissä olevaan alueeseen perustuen. Alueeseen kuuluu pyyntikuoppien väliin jäävä alue sekä pyyntikuoppien ympäriltä noin 10-20 metrin vyöhyke. Kohteen rajaus on laajempi kuin muinaisjäännösrekisteristä löytyvä, mutta tästä rajauksesta puuttuvat hiekkakuopan luoteispuolella olevat pyyntikuopat. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Pyyntikuoppaketju. Ensimmäiset kahdeksan kuoppaa eivät ole muinaisjäännösrekisterissä näkyvän muinaisjäännösalueen sisällä. Kuopat 24-26 sijoittuvat muinaisjäännösrekisterissä olevien kahden eteläisemmän alueen väliin eli nekään eivät kuuluu nykyiseen muinaisjäännösrajaukseen. Kuopasta 26 eteenpäin kuopat ovat valtion ja yksityismaan rajalla. Pyyntikuoppa-alue kulkee jonkin aikaa valtion- ja yksityismaan rajalla, kunnes kaartaa enemmän koilliseen. Kuopan 30 kohdalta pyyntikuopat alkavat varmuudella olla yksityismaan puolella. Kohde sijaitsee Vuontisjoen ja Vanhajoen välissä olevan Kurkkiorovan luoteis- ja etelärinteellä. Kurkkiorovan luoteisrinteellä on hiekkakuoppa, joka katkaisee pyyntikuoppaketjun. Hiekkakuopan luoteispuolelle jatkuva pyyntikuoppaketjun osa puuttuu tästä esityksestä, koska se sijaitsee kokonaan yksityismaalla. "Pyyntikuoppaketju, jossa on yhteensä 38 kuoppaa kahdessa eri ryhmässä, sijaitsee Vuontisjärvestä laskevan Vuottesjohkan ja Boaresjohkan välisen Kurkkiorovan länsi- ja etelärinteellä, Vuontisjärvi-Hetta -välisen maantien 356 eteläpuolella. Kuopparivi kiertää rovan länsipuolitse sen eteläpuolelle. Maasto on hiekkaista mäntykangasta." -Muinaisjäännösrekisteri 3 Voimassa 2015-07-14T17:18:33 22133.4621582 1188.69382477
arkeologinenkohde_alue.3207 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3207 179985 {975BC0C4-6048-4A24-BBE4-84E6197B156B} Koppelovaara 2 puolutusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 165 ei Alueella on neljä rakennuksen pohjaa, kaksi teltanpohjaa ja neljä muuta rakennelmaa. Rakennelma 1. Alueen lounaisosassa on rinteessä kuoppa, mahdollisesti pieni ajoneuvosuoja. Se on ulkoreunoista mitattuna kooltaan 6 m x 4 m, sisäosa on pienempi. Kuoppa on ylärinteen puolella noin 90cm syvä. Alarinteen puolella on tieura joka seuraa rinteen reunaa itään päin. X=3507253 Y=7665928 Rakennelma 2. Edellisestä noin 15 m itään on betoninen rakennuksen pohja. Se on kooltaan 6 m x 6 m, kaivettu osin rinteeseen. Alarinteen puolella rinteessä on kaivanto rakenteen reunaan.. Vieressä on betonihormin pätkiä ja pari kamiinan jäännöstä. X=3507271 Y=7665925 Rakennelman alarinteen puolella on laaja tasainen alue, jossa ei kuitenkaan ole rakenteita. Alueella kasvaa tiheästi pientä koivua. Tasanne loppuu ojaan, jonka etelärannalla on mahdollisen vanhan sillan jäänteet. Rakennelma 3. Edellisestä noin 30 m itään on rakennuksen pohja ruohikkoisella aukealla. Siitä on jäljellä yksittäiset hirret kolmella sivulla, koko 8 m x 8 m. Ympärillä kasvaa puita. X=3507312 Y=7665925 Rakennelma 4. Edellisestä noin 10 m pohjoiseen on rinteessä rakennuksen pohja. Se on ylärinteen puolelta kaivettu maahan. Koko on 16 m x 5 m. Pohjalla on kaksi betonitasannetta ja nelikulmaisia betonisia hormiputkia, joissa on pyöreä reikä. Päällä kasvaa tiheästi puuta. Vieressä pari on peltikamiinaa ja betonihormin kappaleita. X=3507314 Y=7665938 Rakennelma 5. Edellisestä noin 15 m pohjoiseen on kaksi poteroa. Niistä toinen on kooltaan 1,5 m x 1,5 m ja 90 cm syvä, valli alarinteen puolella. X=3507308 Y=7665957 Sen ylärinteen puolella on suorakaiteenmuotoinen kuoppa, kooltaan noin 2 m x 0,5 m. Valli myös alarinteen puolella. Rakennelma 6. Aivan poteron vieressä pohjoisessa on teltanpohja, halkaisija 6 m. Se on kaivettu yläreunastaan rinteeseen, missä on oja ja valli. Päällä kasvaa koivun taimia. X=3507310 Y=7665963 Rakennelma 7. Edellisestä noin 20 m luoteeseen, harjanteen päällä on maahan osittain kaivettu rakennuksen pohja. Se on itä-länsi suuntainen, koko 11 m x 5 m. Pohjalla on kaksi betonitasoa - uuninpohjia, ja betonisia hormiputkia. Oviaukko koillisnurkassa. Rakennelma 8. Edellisestä teltanpohjasta noin 20 m itäkoilliseen on pieni tasoitettu alue, mahdollisesti rakennuksen pohja. Se on kooltaan 6 m x 4 m, ja sen vieressä on suuri maakivi. Alarinteen puolella on syvä kuoppa, mahdollisesti riukukuoppa. Se on kooltaan 2,5 m x 1 m, ja ainakin 90 cm syvä. X=3507333 Y=7665971 Rakennelma 9. Noin 25 m itään on pieni neliskulmainen kuoppa, koko noin 80 cm x 80 cm, ja 40 cm syvä. Ja siitä noin 6 m päässä hieman alempana rinteessä on suorakaiteenmuotoinen kuoppa kooltaan 1,5 m x 1 m. X=3507359 Y=7665974 Rakennelma 10. Alueen pohjoisosassa, noin 45 m edellisestä on teltanpohja, jonka halkaisija on 6 m. Siinä on kamiinan jäänteet. Teltan pohjoispuolella on potero, joka on kooltaan noin 2 m x 1,1 m ja 80 cm syvä. Sen reunalla on pari litistynyttä kaasunaamarikoteloa ja kaasunaamarin suodattimia. X=3507346 Y=7666018 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Haastattelu 25.6.2015, Matti Portti kertoi kohteesta, paikalla on ollut Saksan armeijan muulitalleja. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan majoitus/huoltoalue. Sijaitsee Koppelovaaran lounaiskulmassa, Kaamasen tien itäpuolella, 150 metriä koilliseen Sevettijärvi-Utsjoki tien haarasta. Kuivahkoa kangasta, varttunutta männikköä. Kaakkoiskulmassa pieni kuvio tuoretta kangasta, puustoltaan koivuvaltainen. 3 Voimassa 2015-10-23T09:38:46 6923.51245117 401.32452519
arkeologinenkohde_alue.3208 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3208 180001 {2A2BA09B-20AD-4820-8218-E61412407260} Tupavaara 1 puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 160 ei Kohteessa on kahdeksan poteroa, niistä seitsemän on rivissä keskimäärin 20 m välein (etäisyydet vaihtelevat 14 m - 21 m välillä), eli ne muodostavat noin 120 m pitkän linjan. Lisäksi niistä noin 110 m kaakkoon on yksittäinen potero. Poterot ovat muodoltaan loivan V-muotoisia, sakaroiden pituudet ovat noin 1,5-2 m. Kuopan leveydet ovat 60-100 cm ja syvyys noin 50 cm. Sakaroiden kärjet ovat suuntautuneet törmän suuntaan, eli koilliseen. Törmän puolella on myös valli. Kuitenkin kaakkoisin potero on suuntautunut kaakkoon. Poteroiden koordinaatit luoteesta kaakkoon: Potero 1 X=3498495 Y=7649540 Potero 2 X=3498509 Y=7649525 Potero 3 X=3498529 Y=7649515 Potero 4 X=3498541 Y=7649502 Potero 5 X=3498560 Y=7649486 Potero 6 X=3498576 Y=7649480 Potero 7 X=3498589 Y=7649467 Potero 8 X=3498688 Y=7649417 Poteron 6 vieressä on mäntyyn suurella naulalla kiinnitetty pystyriuku. Männyn toisella puolella ja siitä 3 m päässä olevassa männyssä on naulat noin 2 m korkeudella. Poteroista luoteeseen noin 70 m päässä on jonkinlaisen sähkökaapin jäännös. Peltilaatikko jonka päädyt ja pohja ovat metalliverkkoa. Kannessa on useita reikiä, joissa on säilynyt posliinieristeen jäänteitä. Eristeessä lukee teksti STOTZ. Sisällä on poikittaisia rautatankoja joissa on kiinni nelikulmaisia levyjä. Päissä on kantokahvat. X=3498446 Y=7649594 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Haastattelu 1.6.2015, Lapin Sotahistoriallisen seuran varapuheejohtaja Aki Romakkaniemi kertoi kohteesta. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan puolustuslinja. Sijaitsee 7 km Inarin kylältä Utsjoelle menevänä tien suuntaan. Angeli-Utsjoki tienhaarasta 150 m koilliseen. Kuivahkoa kangasta. Alueen länsi ja lounaispuolella mäntytaimikkoa. Kohteella uudistuskypsää männikköä. Kohteet sijaitsevat jyrkän törmän reunalla. 3 Voimassa 2015-10-13T12:53:46 5496.61523438 674.96928835
arkeologinenkohde_alue.3209 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3209 180033 {0BE7DF74-6349-417C-97B8-95E768E0ABE1} Myllynsahi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 90 ei Rakennus 1: (P= 6941755 I= 3572345) on sijoitettu rinteeseen heti ison ja korkean kalliopaljastuman koillispuolelle. Rakennuksessa on kivijalka, itse rakennuksen pohja erottuu tasaisena neliömäisenä alueena. Rakennuksen pohjoisnurkassa on kiuas, joka on edelleen lähes ehjä. Sen luoteispuolella on ilmeisesti ollut ovi, sillä maassa on näkyvissä suorakaiteenmuotoinen porraskivi. Rakennuksen koko on 6,7x7 metriä. Rakennus 2: (P= 6941747 I= 3572336) sijaitsee rakennuksen 1 lounaispuolella, ison kalliopaljastuman toisella puolella. Rakennuksesta on jäljellä vain kivijalka eikä siinä ole tulisijaa. Kivijalan koko on 4x5 metriä. Rakennus 3: (P= 6941728 I= 3572332) sijaitsee heti rakennuksen 2 eteläpuolella. Se on rakennettu rinteeseen ja sen ympärillä on avokallioita ja kalliolohkareita. Rakennuksen lounaispäässä on ollut maahan kaivettu, lattian alla oleva kellari. Tällä sivulla säilynyt kivijalka on hyvin korkea. Rakennuksen koillispää erottuu heikommin. Rakennuksen koko on 6,5x12 metriä. Rakennuksia ympäröivällä alueella on erilaista romua kuten sinkkiämpäreitä ja lumiauran terä. Rakennus 4: (P= 6941757 I= 3572303) on tehty rinteeseen ja siitä on näkyvillä vain kivijalka. Rakennuksen sisäpuolella kasvaa nuorta kuusta ja koivua. Rakennuksen koko on 6x12 metriä ja sen koillisnurkassa on hajonnut uuni. jossa on ollut myös hella. Rakennuksen päällä kasvanut tiheä puusto haittasi havaintojen tekoa. Pato: (P= 6941715 I= 3572293) Kuolemanjoen Myllynsahi nimisessä pienessä koskessa havaittiin hajonneita kivirakenteita. Kosken kaakkoisrannalla on vielä yksi pystyssä oleva puurakenne, joka koostuu neljästä päällekkäisestä hirrestä. Kaakkoisrannalla erottuu maa- ja kivivallia. Nimen perusteella jossain kohti koskea on ollut mylly. Mahdollisesti se sijaitsee tai on sijainnut alempana, nykyisen Koskenniemen talon kohdalla, missä havaittiin aivan joen vieressä myllyksi soveltuva rakennus ja sen kaakkoispuolella pitkiä betonielementtejä. Ylempänä, koordinaatin kohdalla, ollut rakenne on ollut ilmeisesti tammi, jolla vettä on säännöstelty. Perunakuoppa: (P= 6941754 I= 3572388) kolme perunakuoppaa kaivettuna rinteeseen. Aitaa: (P= 6941578 I= 3572470) pääosin maassa, mutta osia pystyssä. Puut kiinnitetty rautalangalla. Kellari: (P= 6941781 I= 3572236) betonista valettu kellari, jonka kattoa ja kulkuaukkoa näkyvissä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on ollut maatila, josta nyt on jäljellä vain rakennuksen perustuksia sekä raivausröykkiöitä. Kohde sijaitsee Heinäveden luoteisosassa aivan Leppävirran rajan tuntumassa. Kohde sijaitsee niemekkeellä, joka muodostuu kun Kuolemanjoki virtaa pohjoiseen ja tekee jyrkän mutkan takaisin etelään. Niemeke on kivinen ja kallioinen ja sen rinteet laskevat joka suunnalta jokeen. Harjanteen laella on pieniä kivistä raivattuja alueita, jotka nyt kasvavat kuusta. Näillä alueilla on erikokoisia raivausröykkiöitä, jotka erottuvat kuusikon keskellä selkeästi. Harjanteen luoteisosassa on avoin ja heinittynyt alue, jossa on isoja avokallioalueita. Tällä alueella sijaitsevat rakennusten jäännökset. 3 Voimassa 2015-07-15T11:50:19 22193.24438477 767.56416008
arkeologinenkohde_alue.3210 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3210 180037 {F0326225-0B45-43A9-A489-021D0A6E03D4} Tupavaara 2 puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 154 ei Alueella sijaitsee 52 erillistä poterokohdetta. Suorakaiteenmuotoisia poteroita on 42 kappaletta, kooltaan 1-2 m x 0,7-1 m ja syvyydeltään 30-80 cm. Osa poteroista on sortunut ja täyttynyt. Selkeä valli on havaittavissa osissa poteroista. Suorakaiteenmuotoisia poteroita on alueen reunoilla, eniten lounais- ja itäreunoilla. Poteroiden koordinaatit: X=3499011 Y=7648769 X=3499011 Y=7648758 X=3499004 Y=7648751 X=3499002 Y=7648750 X=3499016 Y=7648743 X=3499022 Y=7648746 X=3498995 Y=7648742 X=3498996 Y=7648738 X=3498993 Y=7648730 X=3498987 Y=7648730 X=3498983 Y=7648730 X=3498977 Y=7648728 X=3498948 Y=7648712 X=3498950 Y=7648707 X=3498944 Y=7648694 X=3498940 Y=7648694 X=3498934 Y=7648686 X=3498932 Y=7648673 X=3498909 Y=7648698 X=3498898 Y=7648698 X=3498894 Y=7648712 X=3499023 Y=7648780 X=3499029 Y=7648789 X=3499050 Y=7648822 X=3499057 Y=7648830 X=3499079 Y=7648835 X=3499081 Y=7648840 X=3499072 Y=7648896 X=3499064 Y=7648907 X=3499034 Y=7648950 X=3499020 Y=7648956 X=3499004 Y=7648966 X=3498948 Y=7648924 X=3498891 Y=7648865, 6 poteroa Loivan V-kirjaimen muotoisia, kahden miehen poteroita on 12 kappaletta, sakaroiden pituudet ovat 1 m - 2,5 m pitkiä ja kaivannot 1 m - 2 m leveitä. Osa poteroista on sortunut ja täyttynyt. Ne sijoittuvat pääosin alueen koillis- ja pohjoisosiin. Poteroiden koordinaatit: X=3499063 Y=7648833 X=3499073 Y=7648878 X=3499071 Y=7648887 X=3499040 Y=7648929 X=3499034 Y=7648944 X=3499031 Y=7648956 X=3499022 Y=7648963 X=3499013 Y=7648965 X=3498980 Y=7648960 X=3498962 Y=7648966 X=3498952 Y=7648954 X=3498953 Y=7648944 Alueen länsi- ja luoteisosassa on neljä mahdollista korsun jäännöstä. Mahdollinen korsu, vallien reunustama kuoppa jonka koko on 3,4 x 3 m ja syvyys 80 cm. Sijaitsee voimalinjalla, kapealla pari metriä korkealla harjulla. Korsun vieressä kaakon ja koillisen puolella on poterot. Sähkölinjan reunasta löytyi pieni peltinen öljykannu. X=3498909 Y=7648725 Edellisestä noin 40 m pohjoiseen on hirsillä reunustettu matala neliömäinen kuoppa, jonka koko on 2,3 m x 2,4 m ja noin 50 cm syvä. Hirsiä on vain yksi kerta. Sijaitsee voimalinjan reunassa. X=3498896 Y=7648768 Seuraava korsu on noin 50 m pohjoiseen. Sen kuoppa on kooltaan 2,5 m x 2,5 m ja matala. X=3498884 Y=7648821 Neljäs korsu sijaitsee noin 100 m pohjoiskoilliseen edellisestä. Sen kuoppa on kooltaan 3 m x 2,6 m. Koko vallien ulkopuolelta on 6,8 m. Kuopassa on kamiina ja peltipurkkeja ja sitä on kaiveltu. X=3498925 Y=7648914 Alueen kaakkoisreunalla, poterolinjan takana on mahdollinen roskakuoppa. Sisällä on rikkoutuneita pulloja, säilykepurkkeja sekä akun osia, sekä osin palanut kattohuoparulla. Lisäksi alueella on peltiromua ja posliinieristeitä kiinnitysrautoineen. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Haastattelu 1.6.2015, Lapin Sotahistoriallisen seuran varapuheenjohtaja Aki Romakkaniemi kertoi kohteesta. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan puolustuslinja. Sijaitsee 6 km Inarin kylältä Utsjoelle menevänä tien suuntaan. Kohde alkaa maantien varresta ja jatkuu koillisen sekä idän -suuntaan. Kuivahkoa kangasta, mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää, paikoitellen mäntytaimikkoa. Poterot sijaitsevat pääsääntöisesti rajatun alueen reunoilla. 3 Voimassa 2015-10-13T12:54:57 40413.22924805 854.84783909
arkeologinenkohde_alue.3211 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3211 180477 {FE1C02C5-FFAC-4B15-9C0B-89B1C56255B6} Lintujärvi pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 285 ei Kohteeseen kuuluu viisi poteroa ja yksi mahdollinen rakennuksen paikka. Poterot sijaitsevat V-kirjaimen muodossa kärki kohti itää. Rakennusjäännös on alueen keskivaiheilla suonlaidassa. Kuoppa 1: x 3343021,87 y 7572819,32 Kuopan koko on 1,5x1 metriä ja syvyys 30 senttimetriä. Se on itä-länsisuuntainen. Itäreunalla on vallia. Kuoppa on neliönmuotoinen. Kuoppa 2: x 3343018,98 y 7572819,68 Kuopan koko on 2x1 metriä ja syvyys 30 senttimetriä. Se on eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen ja suorakaiteenmuotoinen. Kuoppa 3: x 3343047,69 y 7572781,96 Pohjoiskoillinen-etelälounassuuntainen kuoppa, jonka koko on 2 x 1,2 metriä ja syvyys 40 cm. Itäreunalla on vallit. Kuoppa 4: x 3343033,47 y 7572685,95 Kuopan koko on 2x1,2 metriä ja syvyys 50 senttimetriä. Se on itä-länsisuuntainen. Kuoppa 5: x 3343101,92 y 7572776,38 Kuoppa on 2,3x1 metriä ja syvyys 40 cm. Se on kaakko-luodesuuntainen ja siinä on vallit, joiden korkeus on noin 10 cm. Muodoltaan se on suorakaiteinen. Rakennusjäännös: x 3343059,55 y 7572742,85 Noin 30x20 metriä suurella alueella on viisi etelä-pohjoissuuntaisia tukkeja, joissa on nauloja. Alueelta puuttuu humuskerros. Kohde on aluemainen. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Poteroita ja mahdollinen rakennuksen paikka. Liittyy 1944 käytyyn Lapin sotaan. Kohde sijaitsee Äijäjoen eteläpuolella, Lintujärvestä noin 450 luoteeseen Yhteismetsäntien molemmin puolin noin 130 metriä Muoniontiestä. Idästä ja etelästä kohde rajautuu suohon. Pääosin kohde on kuivahkolla kankaalla, jossa pääpuulajina on mänty. Etelästä maasto on kosteampaa ja siinä kasvaa vaivaiskoivua. 3 Voimassa 2015-08-12T15:04:59 7013.37329102 488.91740366
arkeologinenkohde_alue.3212 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3212 180498 {BC61E8D2-8570-43CA-8DC8-0577A56136CF} Paannejänkkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 276 ei Rakennus 1: 4 x 4 metrin kokoinen kämpän jäännös, josta on kolme maatunutta hirsikertaa jäljellä. Hirret on salvettu molemmin puolin ja seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Lounaiskulmassa on 1 x 1 x 0,5 metrin kokoinen uunin raunio. Kurkihirsi on maatuneena rakennelman keskellä ja se on kulkenut kaakosta luoteeseen. Rakennus 2: 4 x 5 metrin kokoisen rakennuksen jäännös, jossa on 10 hirsikertaa jäljellä. Ovi on itäseinän keskellä. Ovi on vain 4 hirsikerran korkuinen, kuten räkkäsuojissa. Katon kirveellä veistetyt laudat ovat romahtaneet rakennelman päälle. Nurkissa on salvos molemmin pulin. Rakennus 3: 4 x 4 metrin kokoisen rakennuksen jäännös, jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Ovi on pohjoisseinän keskellä. Rakennelmassa on 5 hirsikertaa jäljellä ja hirret on nurkissa molemmin puolin salvettu. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien alueelle. Sutigis Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten jäännökset. Kohde sijaitsee itää, suohon laskevalla metsäkankaalla, jossa kasvaa sekametsä ja aluskasvillisuutena on paksu puolukkaturve. 3 Voimassa 2015-08-05T14:56:13 167.34228516 70.30628922
arkeologinenkohde_alue.3213 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3213 176106 {470E3634-F0D6-4ACC-89A2-AECD4F50A0F5} Polvenkangas pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2014-12-17T12:34:03 7454.74951172 398.41590954
arkeologinenkohde_alue.3214 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3214 176890 {6ADD8FCA-6A57-4614-B844-313347EF0D4D} Toukola hilimiilu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 140 ei Alueella on kaksi hiilimiilua. Hiilimiilu 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3352964 Y=7462187. Miilun halkaisija on 14 metriä. Sitä ympäröi 8 noin 1.5 metrin kokoista kuoppaa. Hiilimiilu 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3352931 Y=7462227. Kohde rajautuu aluemaisesti. Tarkastuksessa huomioitiin ainoastaan valtion maalla olevat kohteet. Hiilimiilualue jatkuu ilmeisesti koilliseen tien toiselle puolelle yksityisomistuksessa olevalle maalle. Muinaisjäännösrekisteri. Sutigis. Köngäksen ruukin toimintaan liittyviä hiilimiilujen jäännöksiä. Mäntymetsää kasvava rantatörmä Väylän ja sen suuntaisen maantien välissä. Metsä on uudistuskypsää metsää. Aluskasvillisuutena alueella sammalia, mustikkaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2014-12-30T13:45:50 1945.11254883 193.99252346
arkeologinenkohde_alue.3215 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3215 176893 {C69B97FA-F075-4A2E-A63D-00E9AC73156B} Hautasaajo 2 tervahauta ja rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 150 ei Alueella on tervahaudan ja tervapirtin jäännökset. Tervahauta sijaitsee koordinaattipisteessä X=3361451 Y=7466341. Hauta on halkaisijaltaan noin 10 mwetrin kokoinen ja sen halssi on kohti itää. Haudan valli on 0.5-1.5 metriä korkea ja noin 2 metriä leveä. Valleissa on eläimen pesäkoloja. Tervapirtti sijaitsee koordinaattipisteessä X=3361397 Y=7466312. Kohteessa on 3 x 3 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu ympäristöstään 0.6 metriä korkeiden ja 0.6 metriä leveiden vallien ympäröimänä alana. Rakennuksen eteläseinustalla on halkaisijaltaan noin 1.5 metrin kokoinen, 0.4 metriä korkea rauennut kivikiuas. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Peruskartta, Sutigis. Ajoitukseltaan epäselvät tervahaudan ja tervapirtin jäännökset. Lompolojärven itäpuolella ojitettujen soiden ympäröimä hiekkapohjainen hakkuuaukko. Aukon reunoilla kasvaa sekametsää, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa ja sammalia. 3 Voimassa 2014-12-31T17:28:19 1709.51660156 184.79328326
arkeologinenkohde_alue.3216 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3216 176894 {C402793E-969A-47A8-AFB9-78EBB991AFA9} Hautasaajo esihistoriallinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 150 ei Alueen äestysvaoissa havaittiin runsaasti hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia, joiden levinnän mukaan aluerajaus on tehty. Pääosa löydöistä havaittiin alueen eteläosassa, tervahaudan lounaispuolella. Pohjoisosassa koordinaattipisteessä X=3361419 Y=7466398 havaittiin yksittäinen iskos. Alueen pohjoisosassa havaittiin äestysvaoissa yksittäisiä palaneita kiviä, mutta selkeää tulisijan jäännöstä ei havaittu. Alueen eteläpäässä kvartsi-iskosten keskellä havaittiin yksittäinen palaneen luun pala koordinaattipisteessä X=3361416 Y=7466296.Palaneen luun löytöpaikan vieressä havaittiin sädekiviliuskeesta valmistettu esineen katkelma tai teelmä. Koordinaattipisteestä X=3361440 Y=7466311 otettiin talteen voimakkaasti naarmuuntunut kivi, jossa on pyöristyneitä kohtia, jotka näyttävät olleen kulutuksen alla. Kivi on ilmeisesti tummaa liusketta, vastaavaa kivilajia ei alueella havaittu muualla. Koordinaattipisteestä X=3361411 Y=7466301 otettiin talteen noin 10 x 5 x 4 cm kokoinen luontainen liuskekivi, jonka molemmat tasaiset pinnat ovat voimakkaan naarmuuntuneet. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen löytöjen mukaan. Alueella on myös tervahaudan ja tervapirtin jäännökset (reiska-kohde 176893). Kohde löytyi inventoinnissa kun alueella mentiin tarkastamaan peruskarttaan merkittyä tervahautaa. Esihistoriallinen asuinpaikka. Lompolojärven itäpuolella ojitettujen soiden ympäröimä hiekkapohjainen hakkuuaukea. Aukon reunoilla kasvaa sekametsää, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa ja sammalia. Aukean läpi on pohjois-etelä-suuntaisesti tehty äestysvakoja. 3 Voimassa 2014-12-31T17:28:07 9802.22338867 366.07145344
arkeologinenkohde_alue.3217 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3217 176903 {39FF78B9-453D-47AC-82D4-61B85F5E1097} Kelhujoki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 217 ei Alueella on kolme rakennuksen jäännöstä. Rakennus jäännös 1 sijaitsee pohjoista kohti laskevassa rinteessä koordinaattipisteessä X=3386145 Y=7471420. Kohteessa on hiekkavallien ympäröimä suorakaiteen muotoinen 2 x 1.5 metrin kokoinen, sisäpuolelta vaakapuilla vuorattu kuoppa. Ovi ja ovenkahva ovat paikoillaan. Oven ulkopuolinen sisääntulokäytävän reunoissa on kiveystä. Kuopan syvyys vallien päälle mitattuna on noin 3 metriä. Vallit ovat ympäröivästä maanpinnasta mitattuina 0.3-2 metrin korkuiset ja noin 2 metriä leveät. Oviaukko on kohti pohjoista. Rakennus jäännös 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3386132 Y=7471448. Kohteessa on heinää ja koivuja kasvavalla alueella noin 4 x 3.5 metrin kokoinen laudoista naulattu, kattohuovalla päällystetty rakennus jäännös. Paikalla on myös sanko ja laudoista naulattupöytä. Kohteen lounaispuolella on kiviä jotka muotonsa perusteella ovat mahdollisesti puretun rakennuksen kulmakiviä. Rakennus jäännös 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3386115 Y=7471433. Kohteessa on noin 8 metrin matkalla 3 m pitkää puutavaraa, joissa on tasaisiksi sahatut päät. Kyseessä saattaa olla puretun rakennuksen jäännnös tai vanha puupino. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Heinikkoa kasvavalla alalla kellari, rakennusjäännös ja puutavarapino, jonka materiaali on mahdollisesti peräisin puretusta rakennuksesta. Kelhujoen eteläranta. Alueen luoteispuolelta menee tie, josta erkanee pisto kohti itää. Piston pohjoispuolella on ruohikkoinen alue, jonka eteläpuolella kasvaa mäntymetsää, jonka seassa nuoria koivuja. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Ruohikkoinen alue on todennköisesti vanha pihapiiri. 3 Voimassa 2014-12-30T19:09:24 1277.38037109 136.94629361
arkeologinenkohde_alue.3218 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3218 180501 {C8FF1355-825A-4ED5-8871-E37F766D1D6A} Tiuraselkä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 327 ei Kohteessa on kaki pientä rakennuksen jäännettä. Rakennus 1: 3 x 3 m kämppä, jonka sivut kulkevat pääilmansuuntiin. Eteläseinän keskellä on oviaukko. Yhdessä nurkassa on 9 hirsikertaa jäljellä. Hirret on molemmin puolin salvettu ja sahalla ja kirveellä katkottu. Päällä on muutama halkaistu kattolauta. Rakennus 2: 2 x 2 metrin kokoinen tupa, jonka sivut kulkevat pääilmansuuntiin. Rakenelma on samanlainen kuin kämpässä 1, mutta rakenteita on vain 2 hirsikertaa jäljellä. Kaakkoisnurkassa on 1 x 1,5 x 0,5 metrin kokoinen uunin raunio, joka on tehty suurista laakakivistä. Rakenuksen päällä kasvaa koivu ja mänty. Rakennusten etäisyys toisistaan on vain 2 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Sutigis Pieni väliaikaiseen asumiseen tehty tupa. Kohde sijaitsee kivisen vaaran laella, jossa on kuiva ja harva mäntykangas. 3 Voimassa 2015-09-18T15:33:15 86.48461914 36.28511633
arkeologinenkohde_alue.3219 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3219 180151 {575213D1-D48F-40FE-863A-5EAF5B0B73B4} Muotkamaa itä pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 285 ei Kymmenen poteroa itäkoillinen-länsilounas suuntaisesti metsässä ja sahkölinjan alla. Potero 1: x 3344184,76 y 7570367,12. Kuoppa on pohjoiskoillinen-etelälounas suuntainen. Koko on 1,5x1 metriä ja syvyys 60 cm. Potero 2: Potero 1:stä 5 metriä itään. 1,2x0,4 metriä suuri, soikea kuoppa. Syvyys on 40 cm. Kuoppa pn pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Potero 3: Potero 1:stä 7 metriä kaakkoon. Se on kooltaan 1x1,2 metriä ja syvyys on 50 cm. Suunta on eteläkaakko-pohjoisluode. Potero 4: Potero 1:stä noin 3 metriä etelään. Kuoppa on pieni ja peittynyt. Sen koko on 0,4x0,5 metriä ja syvyys 40 cm. Potero 5: Potero 1:stä noin 3 metriä lounaaseen. Sen koko on 1,1x0,6 metriä ja syvyys 60 cm. Se on suurelta osin peittynyt. Sen suunta on itä-länsi.änsi suunt Potero 6: x 3344193,17 y 7570372,01 Pohjois-eteläsuuntainen kuoppa, jonka koko on 1,5x0,6 metriä. Syvyys on 60 cm. Kuoppa on pitkulainen. Potero 7: Potero 6:sta noin 3 metriä länteen on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on metri ja syvyys 50 cm. Potero 8: x 3344197,04 y 7570386,68. Kuoppa on neliönmuotoinen, kooltaan 1,2x1,1 metriä ja syvyys 80 cm. Potero 9: Sijaitsee potero 8:sta noin 4 metriä länsilounaaseen. Sen koko on 1,2x1,5 metriä ja syvyys metrin. Sen suunta on länsilounas-itäkoillinen. Potero 10: x 3344217,26 y 7570389,73 Kuopan koko on 1x0,8 metriä ja syvyys 50 cm. Kuopan pohjalla on kiviä. Sen suunta on kaakko-luode. Potero 6:sta noin 8 metriä koilliseen on vanha, ruostunut bensakanisteri, jossa tekstit: Kraftstoff (polttoaine) 20l Feuergefährlich (syttyvää) 1941, Wehrmacht (Saksan sotavoimien nimi 1935-1945) pari ruostunutta tölkkiä sekä suorakaiteen muotoinen metallirasia, jonka koko on 35x29 cm. Se on mahdollinen konekiväärin ammuslaatikko. Kohde rajautuu aluemaisesti poteroiden sijainnin mukaan. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Lapin sotadan aikainen. Mahdollisesti saksalaisten poteroita esineistön mukaan. Saksalaisten vetäytymiseen liittyviä poteroita. Ajoittuu marraskuuhun 1944. Kohde sijaitsee Muoniontien lounaispuolella Äijäjoen ja Sonkamuotkan välissä, Muotkamaan itäpuolella. Kohde sijaitsee osittain sähkölinjalla, pääosin kuitenkin sähkölinjan lounaispuolella. Kuviolla kasvaa eri-ikäistä mäntyä sekä jonkin verran koivua. Maasto on kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2015-08-12T15:25:23 693.33154297 132.6795063
arkeologinenkohde_alue.3220 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3220 180153 {804C9506-3A04-4FC5-BCD0-EC8006767A7A} Käymäriipi lounas tukikohta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 290 ei Kohde koostuu 18:sta poterosta ja yhdestä kivikasasta. Potero 1: x 3343740,42 y 7570907,90. Kuopan koko on 2x1 metriä ja syvyys 50 cm. Sen ympärillä on pienet vallit. Potero 2: x 3343743,95 y 7570911,22. Kuoppa on itäkoillinen-länsilounassuuntainen. Kuoppa on ison kiven vieressä. Kuopan koko on 1,5x0,8 metriä ja syvyys 60 cm. Potero 3: Sijaitsee potero 8:sta noin 2,5 metriä pohjoiskoilliseen. Sen koko on 1,5x0,6 metriä ja syvyys 45 cm. Kuopan suunta on länsiluode-itäkaakko. Potero 4: x 3343745,22 y 7570921,77. Sen koko on 1,5x0,8 metriä ja syvyys 50 cm. Sen suunta on itä-länsi. Potero 5: x 3343755,21 y 7570919,66. Itä-länsi suuntainen vahva vallinen kuoppa, jonka koko on 1,5x1 metriä ja syvyys 60 cm. Potero 6: x 3343742,68 y 7570924,34. Poteron koko on 1,5x0,6 metriä ja syvyys 60 cm. Sen suunta on itäkaakko-länsiluode. Potero 7: x 3343739,05 y 7570924,01. Kuopna suunta on kaakko-luode. Sen koko on 1,5x0,5 metriä ja syvyys 40 cm. Potero 8: x 3343742,3 y 7570920,45. Kuopan koko on 1,5x0,4 metriä ja syvyys 40 cm. Se on luode-kaakkosuuntainen. Potero 9: x 3343731,11 y 7570923,37. Kaareva kuoppa, jonka pituus on 4 metriä ja leveys metrin. Se on 50 cm syvä ja itä-länsi suuntainen. Pohjois- ja etelälaidalla on vallia. Potero 10: x 3343727,14 y 7570916,17 Kuopan koko on 1,5x0,5 metriä ja syvyys 60 cm. Se on itä-länsisuuntainen. Potero 11: x 3343727,47 y 7570919,31. Kuopan koko on 2x1,2 metriä ja syvys 50 cm. Kuoppa on epämääräisen muotoinen. Puu on kasvanut kuopan päälle. Potero 12: x 3343728,09 y 7570929,52 Kuoppa on 2x1 metriä ja syvyys 40 cm. Se on koillinen-lounassuuntainen. Potero 13: x 3343728,1 y 7570933,06. Kuopan koko on 2x1 metriä ja syvyys 50 cm. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Potero 14: x 3343722 y 7570935,3. Kuopan koko on 1,3x1 metriä ja syvyys 60 cm. Sen suunta on itä-länsi. Potero 15: x 3343724,58 y 7570937,75 Kuopan koko on 2x0,9 metriä ja syvyys 50 cm. Sen suunta on itä-länsi. Potero 16: x 3343733,64 y 7570928,44. Kuopan koko on 3x2 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Kuoppa on iso ja syvä verrattuna muihin alueen kuoppiin. Kaakkoisreunalla on iso kivi. Kuoppa on koillinen-lounassuuntainen. Potero 17: x 3343747,15 y 7570933,94. Kuopan koko on 2x1 metriä ja syvyys 30 cm. Se on koillinen-lounassuuntainen. Potero 18: x 3343746,97 y 7570943,46 Kuoppa on 2x1,1 metriä suuri ja 30 cm syvä. Se on matala ja suorakaiteen muotoinen. Sen suunta on koillinen-lounas. Kivikasa: x 3343747,31 y 7570903,75. Kivikasan koko on 1,5x1,8 metriä ja korkeus 60 cm. Kiviä ja maata kasattuna. Kohde rajautuu aluemaisesti alueella olevien kohteiden mukaan. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Lapin sodan aikainen kohde, joka liittyy saksalaisten peräytymiseen. Ajoittuu marraskuuhun 1944. Mahdollisesti saksalaisten kohde poteroiden suunnan perusteella. Kohde sijaitsee Muoniontien länsipuolella Äijäjoen ja Sonkamuotkan välissä. Kohde on Muotkamaan pohjoispuolella ja Käymäriipi-lammesta noin 160 metriä länsilounaaseen. Kuviolla kasvaa eri-ikäisrakenteista männikköä. 3 Voimassa 2015-08-12T15:17:03 1645.70507812 150.09070404
arkeologinenkohde_alue.3221 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3221 180154 {B7629372-FAD9-4A09-9AF8-6BBB4040AC2A} Muotkavaara itä pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 300 ei Kohde jakautuu kahteen alueeseen, joiden etäisyys toisistaan on noin 54 metriä. Alue 1 on L-kirjaimen muotoinen. Alue 2 on edellisestä katsoen koillisessa. Alue 1:ssä on 12 poteroa pohjoisluode-eteläkaakko suuntaisesti ryhmittyen. Pohjoisluodepäässä kääntyy pohjoikoilliseen. Alue 2:ssa on 11 poteroa, joista seitsemän on ryppäässä suuremmassa kuopassa ja neljä muuta kuopan ulkopuolella pareittain. Alue 1: Konekivääriasema: x 3343410,78 y 7571383,61. Isohko kuoppa, jonka reunat ovat romahtaneet. Sen koko on 2x1,3 metriä ja syvyys 40 cm. Se on pohjoiskoillinen-etelälounasuuntainen. Potero 1: x 3343402,7 y 7571387,46. Kaakko-luodesuuntainen kuoppa, jonka koko on 1,1x1 metriä ja syvyys 50 cm. Potero 2: x 3343400,08 y 7571393,21. Kuopan koko on 2,20x0,8 metriä ja syvyys on 30 cm. Se on suorakaiteen muotoinen ja sen ympärillä on vallit. Kuopan suunta on länsiluode-itäkaakko. Potero 3: x 3343392,69 y 7571408,38. Kuopan koko on 1,3x0,5 metriä ja syvyys 60 vm. Kuoppa on koillinen-lounassuuntainen. Potero 4: x 3343398,57 y 7571411,56. Kuopan koko on 2x0,7 metriä ja syvyys 50 cm. Kuopan suunta on itäkaakko-länsiluode. Potero 5: x 3343389,38 y 7571417,71. Kuopan koko on 1,4x0,3 metriä ja syvyys 50 cm. Sen suunta on pohjoiskoillinen-etelälounas. Pohjois-länsi-etelä-akselilla on vallia. Potero 6: x 3343385,79 y 7571421,28. Kuopan koko on 1,5x0,7 metriä ja syvyys 60 cm. Se on selkeärajainen ja sen suunta on kaakko-luode. Potero 7: x 3343387,19 y 7571423,81. Kuopan koko on 1,5x0,6 metriä ja syvyys 50cm. Se on soikea ja sen suunta on koillinen-lounas. Potero 8: x 3343381,92 y 7571424,87. Kuopan koko on 2x1 metriä ja syvyys 50 cm. Se on suorakaiteen muotoinen ja siinä on jyrkät seinät. Sen suunta on koillinen-lounas. Potero 9: x 3343386,14 y 7571428,15. Isohko kuoppa, jonka koko on2x1,5 metriä ja syvyys 50 cm. Se on neliön muotoinen ja sen suunta on luode-kaakko. Kuopan luodepäässä on iso mänty. Potero 10: x 3343392,41 y 7571432,05. Kuopan koko on 1,5x0,8 metriä ja syvyys 40 cm. Se on itä-länsisuuntainen ja suorakaiteenmuotoinen. Potero 11: x 3343394,08 y 7571435,49. Kuopan koko on 2x0,8 metriä ja syvyys 40 cm. Sen suunta on pohjoinen-etelä. Potero 12: x 3343413,1 y 7571444,01. Kuopan koko on 1,3x1 metriä ja syvyys 60 cm. Se on itä-länsisuuntainen. Alue 2: Potero 13: x 3343443,04 y 7571509,62. Kuoppa on kooltaan 1,6x0,7 metriä ja syvyys 40 cm. Kuopan suunta on koillinen-lounas. Potero 14: Edellisestä kuopasta noin metrin päässä länsiluoteeseen. Kuoppa on kooltaan 1,5x0,8 metriä ja syvyys 40 cm. Sen suunta on luode-kaakko. Potero 15: x 3343451,96 y 7571513,73. Kuopan koko on 1,3x1 metriä ja syvyys 50 cm. Se on luode-kaakkosuuntainen. Luode päässä on iso mänty ja maavalli. Potero 16: Sijaitsee potero 15:sta etelään noin 1,2 metriä. Kuopan koko on 1,2x0,6 metriä ja syvyys 50 cm. Sen suunta on 50 cm. Potero 17-23: x 3343459,23 y 7571510,3 7 poteroa sijaitsee suuremmassa kuopassa/painaumassa, jonka koko on noin 11x8 metriä. Avautuu loivasti itään metsätielle, muilta laidoilta sienämät ovat jyrkähköt. Kuoppa on epäsäännöllisen muotoinen ja suunnilleen kaakko-luodesuuntainen. Se on aivan metsätien vieressä. Luultavasti vanha hiekanottokuoppa. Potero 17: Sijaitsee suuremman kuopan luoteislaidan rinteessä. Sen koko on 2x1,2 metriä ja syvyys metrin. Kuopan suunta on luode-kaakko. Potero 18: Sijaitsee potero 17:sta noin 3 metriä kaakkoon. Sen koko on 2x0,5 metriä ja syvyys 50 cm. Kuopan suunta on kaakko-luode. Potero 19: Sijaitsee noin 2 metriä potero 17:sta etelään isomman kuopan länsilaidalla. Kuopan koko on 2,2x1,3 metriä ja syvyys metrin. Kuopan suunta on pohjoinen-etelä. Potero 20: Sijaitsee potero 19:sta noin 2 metriä kaakkoon. Sen koko on 1,5x1 metriä ja syvyys 70 cm. Sen suunta on itäkakko-länsiluode. Potero 21: Sijaitsee noin 5 metriä kuopasta 19:sta eteläkaakkoon. Sen koko on 1,5x0,8 metriä ja syvyys noin 60 cm. Sen suunta on pohjoisluode-eteläkaakko. Potero 22: Sijaitsee potero 19:sta noin 4,5 metriä itäkaakkoon. Sen koko on noin 1,5x0,8 metriä ja syvyys 60 cm. Sen suunta on koillinen-lounas. Potero 23: Sijaitsee poterosta 22 noin 2 metriä kaakkoon. Sijaitsee isomman kuopan kakkoislaidalla. Kuopan koko on 2x0,8 metriä ja syvyys 40 cm. Sen suunta on koillinen-lounas. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Koostuu kahdesta erillisestä alueesta, jolla toisella 12 poteroa sekä mahdollinen konekivääriasema ja toisessa 11 poteroa. Uusi kohde. Kohde havaittiin inventoidessa. Lapin sodan aikainen mahdollisesti suomalaisten pesäke, josta on tulkittu 23 poteroa ja yksi konekivääriasema. Ollut käytössä saksalaisten perääntyessä Palojoensuuta kohti marraskuussa 1944 ja suomalaisten seuratessa perässä. Kohteet sijaitsevat Muotkavaaran itäpuolella ja Muoniontiestä länsilounaaseen. Kohteet ovat kahdessa ryppäässä. Joista toinen L-kirjaimen muotoinen rypäs on kuivahkolla kankaalla rajoittuen luoteesta pieneen suohon, joka kasvaa vaivaiskoivua. Muuten kohteella kasvaa mäntyä ja koivua. Pienempi rypäs sijaitsee edellisestä koilliseen metsätien vieressä. 3 Voimassa 2015-08-12T15:11:26 1636.84033203 211.15525466
arkeologinenkohde_alue.3222 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3222 180213 {57BF5DCC-70D6-4EBB-AE27-36D141F1B03C} Pontikkamäki 2 huoltotukikohta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 190 ei Teltanpohja, sijaitsee aivan Karigasniemen tien vieressä, noin 10 m sen pohjoispuolella. Halkaisija 5 m, korkea valli länsireunalla. Pohjalla on suuri kivi, kooltaan noin 1,2 m x 1 m x 0,8 m. X=3505612 Y=7673422 Edellisestä noin 40 m pohjoiskoilliseen on toinen teltanpohja. Halkaisija on 5 m, ympärillä on valli mutta ei ojaa. Vieressä vanhassa männyssä on rautalangalla puuhun keskeltä sidottu riu"un pätkä, joka on noin 1,5 m pitkä, ja noin 1,8 m korkeudella maasta. Kymmenen metrin päässä maassa on kasa piikkilankaa, ja länteen päin on posliinilautasen kappale jossa arabian leima ja numero 1. X=3505638 Y=7673463 Ensimmäisestä teltanpohjasta noin 110 m itään on mahdollinen rakennuksenpohja. Sen itäpuolella on pohjoiseen päin johtava tielinja. Lähes suorakaiteen muotoinen matala kaivanto, jota reunustaa matala valli sekä oja. Ojan pohjalla on kiviä, aluskasvillisuutta ei ole ehtinyt kasvaa. Rakennelman sisäosa on kooltaan noin 5 m x 5 m. Oviaukon vieressä vallien päät eivät ole samassa linjassa, vaan toinen reuna on ulompana. Rakennelman vieressä on suuri puoliympyrän muotoinen kuoppa, koko 5 m x 2,5 m. Se on mahdollisesti kaivettu myöhemmin. X=3505729 Y=7673427 Aivan edellisen vieressä on potero, koko 2 m x 1 m, valli Karigasniemen tielle päin. Maaperä on kivinen. X=3505733 Y=7673419 Pohjoiseen johtavan tieuran itäpuolella, edellisestä noin 200 m pohjoiseen, on suuri kasa poltettua tavaraa: valkoista hapettunutta ainetta ja kranaatinheittimen ammuksia peltirasioissa. X=3505835 Y=7673593 Alueen länsiosassa, ensimmäiseltä teltanpohjalta noin 120 m luoteeseen ja Karigasniemen teiltä noin 70 m pohjoiseen, on maahan pystyyn upotettuna kaksi hirttä. Toinen niistä on sahattu pelkkahirsi ja toinen pyöröhirsi. Maanpäällinen osuus on noin 1,7 m. X=3505524 Y=7673499 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Pertti Huttunen, sotahistoriallisten kohteiden inventointi 1995. Huttusen mukaan alueella on: pesäke, kolme teltanpohjaa, vihreän ruohon alue (talli?), kamina, kaasupulloja, sankoruiskuja, lämmittimiä, posliiniesineiden sirpaleita ym. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan huolto- ja varastotukikohta. Sijaitsee n. 3,7 km Karigasniemen suuntaan menevää tietä, Inari-Utsjoki tieltä. Alue sijaitsee Karigasniemen tien pohjoispuolella. Pontikkamäen pohjoispuolella. Puustoltaan nuorta kasvatusmetsää, mänty ja hieskoivua. Ei ole harvennettu. 3 Voimassa 2015-10-14T14:47:47 25940.97705078 1052.08817936
arkeologinenkohde_alue.3223 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3223 180216 {72AF0A78-8CB4-44F5-BFEB-3EFAE436DB45} Laanjavääri tietyöleiri jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 195 ei Paikalle johtavan tieuran varrella on puuhun kiinnitetty kulunut lappu, jossa alueen esineet mainitaan Keskisuomen ilmailumuseon omaisuudeksi. Tielinjasta luoteeseen, hieman voimalinjan pohjoispuolella on runsaasti metalliromua: erimallisia kamiinoita, maitotonkkia, jonkinlaisia polttimia sekä kaksi hetekaa. Paikalla on myös jälkiä polttamisesta, jäljellä on ainakin poltettuja kattohuoparullia. X=3503576 Y=7674709 Vajaa 50 m koilliseen on teltanpohja, jossa on korkeat vallit. Pohjan halkaisija noin 4 m, ympärillä on valli, mutta ei ojaa. Kuoppa on noin 50 cm syvä, pohjalla kasvaa paksusti sammalia ja männyn taimia. X=3503622 Y=7674711 Noin 15 m kaakkoon on toinen teltanpohja. Pohjan halkaisija on noin 4 m ja kuoppa on noin 80 cm syvä. Lounaan puoleisen vallin korkeus pohjalta mitattuna on noin 1,5 m. X=3503635 Y=7674702 Edellisestä kaakkoon, karttaan merkityn tielinjan läheisyydessä on kolme mahdollista poteroa. Niiden välit ovat 3 ja 5 m. Kuopat ovat pieniä, noin 1,3 m x 1 m ja 40 cm syviä, valli reunoilla. X=3503622 Y=7674622 Noin 270 m koilliseen Karigasniemen tieltä, tieuran vieressä on runsaasti erilaisia kamiinoita. Joissakin on valmistajan merkki, esimerkiksi pyöreä kamiina, jossa kirjaimet B St W. X=3503703 Y=7674802 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Pertti Huttunen, sotahistoriallisten kohteiden inventointi 1995. Huttusen mukaan alue on vankitietyöleiri. Haastattelu 1.6.2015, Lapin Sotahistoriallisen Seuran varapuheejohtaja Aki Romakkaniemi kertoi kohteesta. Mahdollinen Saksan armeijan tietyöleiri. Sijaitsee Karigasniemen tien (kantatie 92) koillispuolella, noin 6,7 km Inari-Utsjoki tieltä (valtatie 4 / E75) Karigasniemen suuntaan. Puustoltaan nuorta kasvatusmetsää, hieskoivu valtainen, myös mäntyä. 3 Voimassa 2015-10-15T13:50:39 5546.24658203 523.7687646
arkeologinenkohde_alue.3224 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3224 176569 {A5F54050-D89E-43A4-A9A6-386A24AF1975} Murtoselkä 5 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 190 ei Joen rannassa, uuden saunan takana, on vanhan saunan jäänteet. Se on ilmeisesti purettu. Jäljellä on yhdessä nurkassa pari hirsikertaa, sahattuja pelkkahirsiä joissa on koirankaulasalvokset, sekä osa kattoa ja toinen lautarakenteinen päätykolmio. Katon jäänteet peittävät rakenteet osin. Rakennelman koko on 5,2 m x 3,5 m. Lisäksi jäljellä on suuri pyöreä peltikamiina. X=3540050 Y=7450958 Edellisestä lounaaseen vajaa 20 m on rakennuksen pohja, josta jäljellä vain pari sammalten peittämää hirsikertaa, sahattuja pelkkahirsiä. Rakennelman koko on noin 8 m x 7 m. Päällä kasvaa tiheästi koivuja. X=3540034 Y=7450942 Edellisestä lounaaseen noin 10 m on mahdollinen kämpän pohja. Siitä on jäljellä aluskasvillisuuden peittämät pelkkahirret vain kahdella seinällä, eli rakennelma on ilmeisesti purettu. Koko on arviolta 5,8 m x 5,2 m. X=3540017 Y=7450936 Edellisestä noin 30 m kaakkoon on lounas-koillinen suuntainen kämpän pohja. Siitä erottuu aluskasvillisuuden peittämät pohjahirret, koko 9,6 m x 6 m. Koillisnurkassa on suuri peltikamiina, sen alla ei näytä olevan perustuksia. Kämpän päällä kasvaa tiheästi koivuja. Ympärillä on joitain maatuneita puurakenteita. X=3540049 Y=7450908 Edellisestä kaakkoon on käymälän jäännös jossa on kolme seinää pystyssä. Katosta on jäljellä pari lautaa ja ovi on kaatunut maahan. Vieressä on jonkinlainen jätekuoppa jossa myös lautaseinät jotka ovat osin romahtaneet. X=3540070 Y=7450884 Tien mutkan länsipuolella on yhä käytössä oleva porokämppä. Osittain rakennuksen alla on vanhemman kämpän maapenkki jonka sisällä on syvät kuopat, maapenkki on 30-40 cm korkea. Kämpän pituus on 13,5 m ja leveys 8 m, ilmeisesti rakennuksessa on ollut kaksi huonetta. Länsipäässä on lisäksi jonkinlainen kuisti, kooltaan noin 4 m x 2 m. Keskellä on betoninen valettu uuninpohja. Kuopissa on öljytynnyrin puolikkaasta tehty kamiina ja toinen modernimpi kamiina. Päällä kasvaa koivuja. X=3540079 Y=7450935 Lisäksi tien itäpuolella on pari kamiinan jäännöstä sekä lautakaton jäänteet. Toinen kamiinoista on suuri tiilillä vuorattu peltikamiina, joten paikalla on mahdollisesti ollut rakennus. X=3540120 Y=7450933 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Vanha kartta, vuoden 1971 topografiseen karttaan on merkitty rakennus. Nykyiseen peruskarttaan on merkitty kolme rakennusta, joista ainakin kaksi on vuokra-alueella. Vuokrattu Hirvasniemen paliskunnalle porokämppäalueeksi. Savottakämppäalue, joka rakenteiden perusteella on rakennettu 1950-luvulla. Kohde sijaitsee Murtoselän pohjoispäässä, Serrijoen sivuojan latvoilla. Joen ranta on kitumaata, muuten alue on tuoretta kangasta. Kohteiden päällä kasvaa tiheää koivikkoa. 3 Voimassa 2014-12-18T09:51:41 3433.92163086 254.58599618
arkeologinenkohde_alue.3225 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3225 123664 {B00BDBB0-665A-4D25-94E7-CB917B123430} 1000017802 Loukkojärvi 1 pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 205 ei Paikalla on neljä matalahkoa pyyntikuoppaa noin 50-80 metrin päässä toisistaan. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä. Kuopan 1 (3607276/7184113) halkaisija on 2,2 m ja sen syvyys on 20 cm. Kairatessa huuhtoutumiskerros kuopan reunoilla ja keskellä paljastui ohuemmaksi kuin kuopan vieressä koskemattomalla maalla. Kuoppa 2 (3607298/7184068) on halkaisijaltaan 1,3 m ja sen syvyys on 20 cm. Kuopan ympärillä on maavalli, jossa näkyi kaksoismaannos. Huuhtoutumiskerros kuopan reunassa ja ympärillä oli yhtä paksu. Kuopan 3 (3607224/7184179) halkaisija on 2 m ja sen syvyys on 30 cm. Huuhtoutumiskerros kuopassa ja sen ympärillä oli yhtä paksu. Kuopan 4 (3607168/7184186) halkaisija on 1,8 m ja sen syvyys on 20 cm. Huuhtoutumiskerros oli yhtä paksu kuopassa kuin sen vieressä. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Uusi löytö Pyyntikuoppia Kohde sijaitsee hiekkaharjulla noin 35 metrin päässä Loukkojärven rannasta. Harjulla kasvaa harvassa mäntyjä. Aluskasvillisuus koostuu varvuista,sammaleesta ja jäkälästä. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2018-12-10T09:47:27 1709.66210938 411.01790829
arkeologinenkohde_alue.3226 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3226 175709 {2185D8A6-5798-43B8-9E0D-C10BF9139890} 758010211 Auveelampi pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 240 ei Rekisteriin on merkitty yksittäinen pyyntikuoppa sekä liesikiveys. Kuoppa sijaitsee noin 20 m länteen Pasteevaaran tiestä, ja noin 25 m itään muinaisjäännösrekisteriin merkitystä sijainnista. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 80 cm, ja sen reunat ovat paikoin hyvin jyrkät. Kuopan keskellä on pieni syvempi kuopanne. Alarinteen puolella on mahdollisesti matala valli, ylärinteen puolella vallia ei näytä olevan. Pyyntikuopasta noin 15 m pohjoiskoilliseen, Pasteevaarantien ojanpenkan reunassa on muutamia kiviä suunnilleen puoliympyrän muotoisesti. Muodostelma on kooltaan n. 1 m x 0,7 m ja osa siitä on ilmeisesti tuhoutunut ojaa kaivettaessa. Kivet ulottuvat hieman maanpinnan yläpuolelle. Ne eivät näytä erityisen palaneilta, eikä niiden alla näyttänyt olevan palanutta maata, ainoastaan ympäristöä vastaavaa ruskeaa maata. Paikalta ei havaittu hiiltä, ei muita palaneita kiviä, eikä luuta. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Muinaisjäännösrekisteri. Pyyntikuoppa ja mahdollinen liesikiveys. Kohde sijaitsee Auveelammen lounaispuolella, lammesta lähtevän Auveeojan pohjoisrannalla ja n. 20 metrin länteen Auveelammen länsipuolelta kulkevan Pasteevaarantien länsipuolella, purolle viettävässä loivassa rinteessä. Kuivahkoa kangasta jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää ja muutamia taimia. 3 Voimassa 2014-12-01T16:16:17 865.05932617 106.92050211
arkeologinenkohde_alue.3227 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3227 175765 {05D0EFB7-55AF-4C54-9DEA-D1C60E28350F} Pihlajakorpi neuvostovankien tietyömaaleiri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 235 ei Paikalla on sijainnut jatkosodan aikaan neuvostosotavankien tietyömaaleiri, josta arkistolähteissä puhutaan Hallasenahon työmaaleirinä. Tetojen mukaan tien eteläpuolella on sijainnut vartio- ja työnjohtohenkilöstön alue ja pohjoispuolella sotavankien piikkilanka-aidalla aidattu alue. Tien eteläpuolelta inventoitiin hyvin säilynyt kaivo, kaksi kuoppaa ja yksi kaivanto. Pohjoispuolelta löydettiin kaksi teltan pohjaa, kottikärryjä sekä kuoppia ja kaivantoja. Kohteet Hallasenahontien eteläpuolella: Kaivo (175749): Neliönmuotoinen noin 1 x 1 m kokoinen salvotuista hirsistä tehty kaivo, joka vielä erittäin hyvin säilynyt. Hirsikertoja oli näkyvissä 5-6 ja kaivon pohjalla oli vettä. X= 3597756 ja Y= 7238560. Kuoppa 1 (175751): Noin 1 m x 50 cm kokoinen ja noin 20-30 cm syvä kuoppa, jossa kasvaa kuusi. X= 3597724 ja Y= 7238558. Kuoppa 2 (175752): Noin 1,5 m x 50 cm kokoinen ja noin 20-30 cm syvä kuoppa, jonka reunoilla kasvaa isohkot koivut. X= 3597712 ja Y= 7238556. Kaivanto 3 (175763): Suorakaiteenmuotoinen, suorareunainen ja tasapohjainen kaivanto. Koko noin 1,5 x 1 m ja syvyys noin 30 cm. Kaivannon seinämät on ilmeisesti tehty kivestä. X= 3597762 ja Y= 7238529. Kohteet Hallasenahontien pohjoispuolella: Kuoppa 3 (175753): Epämääräisen muotoinen kuoppa, jonka pituus noin 1,2 m ja syvyys noin 30 cm. Kuopan seinämät ovat suorat. X= 3597801 ja Y= 7238634. Kuoppa 4 (175756): Itä-länsisuuntainen suorakaiteenmuotoinen ja tasapohjainen kuoppa, joka on kooltaan noin 2 x 1 m ja syvyydeltään noin 1 m. X= 3597800 ja Y= 7238632. Kaivanto 1 (175754): Noin 3 m pitkä ja 1,2 m leveä kaivanto, jonka syvyys on noin 70 cm. Kaivannon pohjoisreuna on kaivannon keskeltä romahtanut. X= 3597793 ja Y= 7238634. Kaivanto 2 (175758): Noin 6 m pitkä ja 1,2 m leveä kaivanto, jonka syvyys on 80 cm - 1 m. X= 3597826 ja Y= 7238617. Teltan pohja 1 (175759): Ympyrän muotoinen maavalli, joka on noin 50 cm leveä ja noin 30 cm korkea. Maasto maavallin sisällä tasainen. Teltan oviaukko on sijainnut ilmeisesti etelälaidalla, jossa maavallissa aukko. Rakenteen halkaisija noin 5 m. Kartan mukaan alueella on ollut paja. X= 3597813 ja Y= 7238586. Teltan pohja 2 (175762): Ympyrän muotoinen, hieman epätasainen maavalli, jonka halkaisija noin 5 m. Vallin leveys on noin 30-50 cm ja korkeus n. 20 cm. Maa vallin sisäpuolella on tasainen. Oviaukko on ilmeisesti sijainnut länsilaidalla, jossa maavallissa aukko. X= 3597788 ja Y= 7238595. Kottikärryjä (175761): Metsään hylättyjä ruostuneita kottikärryjä. X= 3597848 ja Y= 7238573. Aluemainen. Kohde on rajattu näkyvien jäänteiden mukaan. Kohde löytyi arkistotietojen perusteella. Jatkosodan aikainen neuvostovankien tietyöleiri. Hallasenahontie on rakennettu vankityövoimalla puolustustarkoituksiin jatkosodan aikana. Hallasenahon tien eteläpuolella kasvaa koivuja, kuusia ja muutama iso mänty. Aluskasvillisuus on heinää, varpua ja sammalta. Tien pohjoispuolella maaperä on hieman kosteampaa ja paikalla kasvaa nuoria koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuus koostuu heinästä, sammaleesta ja saniaisista. Sotavankien tietyömaaleiri 3 Voimassa 2014-12-02T15:39:50 12164.01733398 412.38710967
arkeologinenkohde_alue.3228 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3228 175768 {14BAB9E2-10D9-4DBD-B101-E20198A7714A} Taljanleikkausselkä 1 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 244 ei Paikalla on kolme pientä kämppää, yksi kaksiosainen maan reunassa ja kaksi pienenpää suolla. Kämppä 1 on pohjois-etelä suuntainen kaksiosainen savottakämpän jäännös, kooltaan 7,5 m x 4,4 m. Siitä on jäljellä pääosin 2-3 hirsikertaa, mutta kaakkoisnurkassa 5 hirsikertaa. Pohjoispää on selvästi eteläpäätä huonommin säilynyt. Koillisnurkassa on piisikiveys. Hirret ovat suuria pyöröhirsiä, joissa on kirveellä veistetyt yläpuoliset salvokset. Eteläpään sisäseiniä ei ole tasoitettu, pohjoispäässä ne ovat niin maatuneita, että on mahdotonta sanoa. Oviaukko on kaakkoisnurkan lähellä, hirsien päihin veistetty kavennus. Eteläpäässä on valoaukko. Kämppä 2 on edellisen eteläpuolella. Se on kooltaan 4,6 m x 4,7 m. Rakennelma on lähes täysin aluskasvillisuuden peittämä, vain kaakkoisnurkassa on hirsiä näkyvissä. Luoteisnurkassa on piisikiveys ja keskellä on mahdollisia kattopuiden jäänteitä. Maaperä on kivinen ja kivien välissä on vettä. Päällä kasvaa koivun taimia. Kämppä 3 erottuu hieman edellistä paremmin, se on kooltaan 4,3 m x 4,8 m. Hirret ovat pääosin aluskasvillisuuden peittämiä ja maatuneita. Oviaukko on pohjoisseinällä, sen vieressä on näkyvissä kaksi hirsikertaa, joiden päät on kavennettu noin 20 cm leveydeltä. Nurkissa on yläpuoliset salvokset. Länsiseinän päällä on kattopuiden jäänteitä. Piisikiveystä ei ole. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Sutigis, kämpän raunioita. Savottakämppiä, jotka rakenteiden ja niiden maatuneisuuden perusteella ajoittuvat 1900-luvun alkupuoliskolle. Kohde sijaitsee Taljanleikkausselän pohjoisreunassa, Petsuoppuma-aavan reunassa. Kämppien itäpuolella on lähde. Alue on osin soista kitumaata jossa kasvaa sekametsää. Aluskasvillisuus on vaivaiskoivua, suopursua, hillaa ja sammalia. 3 Voimassa 2014-12-03T09:03:53 610.51489258 107.71301048
arkeologinenkohde_alue.3229 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3229 175777 {DFBCF848-8A09-4282-BBC8-610F2CB672F6} Kotamaa pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 245 ei Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa, sekä kaksi muuta epämääräistä kuoppaa jotka ovat todennäköisesti luonnonmuodostelmia. Kuoppa 1 on matala ja laakea, sen pohja on kivinen. Kivien seassa olevassa hiekassa on suurimmillaan n. 7 cm huuhtoutumiskerros. Kuopan koko on n. 2,8 m x 3 m ja syvyys n. 45 cm. Kuopan ympärillä on matalat, noin 2 m leveät vallit, joiden kohdalla on n. 1-2 cm paksu huuhtoutumiskerros. Joten se on kohtalaisen vanha. Kuopassa kasvaa koivuja ja mäntyjä. X=3526201 Y=7513894 Kuoppa 2 sijaitsee noin 20 m koilliseen edellisestä. Se on soikea harjanteen suuntaisesti, ja kooltaan noin 4 m x 3 m ja 55 cm syvä. Kuopan ympärillä on noin 1-1,5 m leveät vallit, jotka ovat harjanteen sivujen suunnassa selvemmät. Kuopan pohjalla on samanlainen aluskasvillisuus kuin muualla lähiympäristössä; puolukkaa, variksenmarjaa, sammalta, jäkälää ja suopursua. Kuopan pohja on kivinen, mutta kivien välissä on kuitenkin muutaman senttimetrin huuhtoutumiskerros. X=3526224 Y=7513906 Kuoppien 1 ja 2 välissä on matala ja laakea kuopanne, jonka yksi reuna on avoin (X=3526209 Y=7513905). Sen keskellä on matala kiven aiheuttama patti. Halkaisija on noin 2,4 m ja syvyys 20 cm. Vaikuttaa liian matalalta ja epämääräiseltä pyyntikuopaksi.Kuopasta 2 noin 80 m pohjoiskoilliseen on pieni ja matala, hyvin epämääräinen kuoppa (X=3526256 Y=7513981). Sen koko on n. 2,3 m x 1,4 m ja 25 cm syvä. Pohja on hyvin kivinen ja sen reunoilla on muutamia erottuvia kiviä. Yhdestä kohdasta saatiin kairausnäyte, jossa oli n. 5 cm huuhtouma. Ei vaikuta pyyntikuopalta. Lisäksi kuopista noin 90 m kaakkoon, pienessä suohon työntyvän niemekkeen kärjessä on kolme epämääräistä kuoppaa vierekkäin. Ne vaikuttavat olevan enemmänkin luonnonmuodostelmia kuin ihmisen tekemiä. Niissä havaittiin kuitenkin useiden senttien paksuiset huuhtoutumiskerrokset. Maaperä on kivikkoinen ja luontaisesti epätasainen. (X=3526265 Y=7513829) Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vesa Pyhäjärvi ilmoitti pyyntikuopista. Pyyntikuoppia. Kohde sijaitsee Kotamaan lounaisosassa, korkean ja kapean lounas-koillinen suuntaisen moreeniharjanteen päällä. Harjanne jatkuu pohjoiseen lähes koko Kotamaan poikki. Maaperä on kivinen ja aluskasvillisuus on osin vähäinen, lähinnä sammalia ja jäkäliä, mutta osin tiheää varpukasvillisuutta. Harjulla kasvaa tiheää mäntymetsää. 3 Voimassa 2014-12-03T10:04:06 316.34399414 82.18838476
arkeologinenkohde_alue.3230 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3230 172708 {2AE97BC1-9A57-4D03-8848-6287A9FF3F31} 1000014330 Parkkisensuo raudanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 187 ei Paikalla on historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka, josta on jäljellä miilukuoppa ja rautahytti. Miilukuoppa (Reiska 172704): Soikean muotoisten vallien ympäröimä n. 2 x 0,8m kokoinen, tasapohjainen ja suorareunainen kaivanto, jonka reunat noin 30 cm korkeat. Koko kaivannon korkeus n. 1 - 1,20m ja halkaisija n. 8m. X= 3564290 ja Y= 7217675. Rautahytti (Reiska 172706): Katajan sekä koivun ja männyn taimien peittämä kumpu, jossa päällä sammaletta ja varpua. Kumpareen keskellä on pieni kuoppa, josta näkyy palaneita kiviä. Halkaisija n. 3 metriä ja korkeus n. 50 - 100cm. X= 3564307 ja Y= 7217677. Aluemainen. Rajaus tehty näkyvien jäänteiden mukaan. Kohde on merkitty pisteenä muinaisjäännösrekisteriin. Historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka. Loivasti Näljänkäjärvestä nouseva sekametsäkangas, jossa aluskasvillisuus varpua, sammalta ja kanervaa. Lähistöllä suo. 3 Voimassa 2014-10-06T11:10:31 223.07421875 64.82605365
arkeologinenkohde_alue.3231 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3231 172734 {8D2D5B56-E5E9-4912-87B2-9A6A72AC241F} Kärppälehto kiviröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 210 ei Alueella on kaksi kiviröykkiötä, joista pohjoisempi (Reiska: 172731) liuskekivistä kasattu ja eteläisempi (Reiska: 172733) koostuu maastossa näkyvistä luonnonkivistä. Liuskekivikasa voisi olla uunin jäännös ja luonnonkivikasa raivausröykkiö. Paikalla ei kuitenkaan tiedetä olleen taloa eikä sellaista löytynyt myöskään vanhoista kartoista. Kiviröykkiö 1 (172731): Hyvin tasainen ja neliömäinen liuskekivikasa. Koko n. 2 x 1 m. Kivet sammaleen peitossa. Kasan reunoilla nähtävissä kuoppia. Kenties uunin jäänne. X= 3614767 ja Y= 7244581. Kiviröykkiö 2 (172733): Soikeanmuotoinen n. 3 x 1,2 m kokoinen sammaleen peittämä luonnonkivikasa. Kenties raivausröykkiö. X= 3614755 ja Y= 7244562. Aluemainen Kohteesta ilmoitti Metsähallituksen metsuri Kari Pyykkönen. Kiviröykkiöitä, joista toinen voisi olla uunin jäännös ja toinen raivausröykkiö. Taimikko, jossa parhaillaan käynnissä raivaus. Paikalla kasvaa nuorta koivua ja kuusta. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-10-06T14:26:19 597.89941406 94.46999309
arkeologinenkohde_alue.3232 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3232 172749 {CD0467C2-4F6B-484C-8A7E-448FE848C3CD} Syrjäjärvi asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 250 ei Paikalla on ilmeisesti joskus ollut asuintalo, josta on enää jäljellä kivistä tehdyn uunin jäännös ja pätkä kiviaitaa. Uunin jäännös (Reiska 172746): Luonnonkivistä tehdyn uunin jäännös, joka on peittynyt sammaleen alle. Uunin itälaita on romahtanut. Kivissä palojälkiä. Koko n. 2 x 1 m. X= 3625660 ja Y= 7231139. Kiviaidan jäännös (Reiska 172748): L-kirjaimen muotoisen kiviaidan jäännös. Aita on tehty melko suurista lohkareista, joiden päällä kasvaa nyt sammalta. Pituus n. 4 x 4 m ja leveys n. 1 - 1,2 m. Aluemainen Kohde on merkitty SutiGisiin. Uunin ja kiviaidan jäänteet. Paikalla on ilmeisesti ollut joskus talo/torppa. Hakkuuaukean keskellä oleva maastonmuodoltaan tasainen laki, jossa kasvaa koivun taimia ja katajaa. Aluskasvillisuus heinää, varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-10-06T15:40:25 139.34082031 43.79172231
arkeologinenkohde_alue.3233 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3233 173068 {A3D664B4-50A9-4780-A407-C7B89336525D} Gammebuolza Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 467 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Tuulieroosion kuluttamassa maapaljastumassa havaittiin muutamia kymmeniä palaneita kiviä halkaisijaltaan noin viisimetrisellä alueella, jonka keskikohta sijaitsee kohdassa x=7653907 / y=3301068. Kivikeskittymän eteläreunalta, kohdasta x=7653906 / 3301067, löydettiin maanpinnalta noin neliömetrin alueelta kolme tummanharmaata, erittäin hienorakeista kvartsiitti-iskosta. Iskoksista reilun metrin päästä, kohdasta x=7653905/ y=3301066, löydettiin lisäksi samanlaisesta raaka-aineesta valmistettu, lähes ehjänä säilynyt kaavin. Maanpintaa iskosten löytökohdalta kaavittiin kaivauslastalla noin viiden senttimetrin syvyydelle saakka kulttuurikerroksen paksuuden ja säilymisasteen selvittämiseksi. Maaperä oli löyhää ja ilmeisesti sekoittunutta, ja sen seasta löytyi pieni kvartsiittiydin sekä kuusi iskosta lisää. Kaavin, ydin ja kaikki löydetyt iskokset kerättiin talteen. Kohteen ympäristön maapaljastumia havainnoitiin tarkoin noin sadan metrin säteellä kohteesta, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta ihmistoiminnasta ei havaittu. Havaittujen löytöjen levinneisyyden perusteella kohde on pienialainen, ja sen keskeisin osa rajautuu todennäköisesti halkaisijaltaan alle kymmenmetriselle alueelle. Asuinpaikaksi sopivaa maastoa on kuitenkin kohteen ympäristössä melko laajasti, ja on mahdollista, että alueelta olisi koekuopituksella löydettävissä muitakin vastaavanlaisia löytöpesäkkeitä. Kohde on todennäköisesti melko lyhytaikaisesti käytetyn asuinpaikan jäännös. Asuinpaikkaa on käytetty kivikaudella tai varhaismetallikaudella, mutta sen tarkemman ajoituksen selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia. Palaneiden kivien keskittymän kohdalla lienee sijainnut tulisija. Kohteen kvartsiittilöytöaineisto on materiaaliltaan hyvälaatuista ja peräisin ainakin kahdesta eri raaka-ainekappaleesta. Tuulieroosion kuluttaman maapaljastuman alueella asuinpaikan kulttuurikerros vaikuttaa pääosin tuhoutuneen. Paljastuman ympäristössä voi vielä olla jäljellä paremmin säilynyttä kulttuurikerrosta, jonka säilymistä eroosion mahdollinen eteneminen kuitenkin uhkaa. Kohde sijaitsee Torisenon länsipuolella, Gammebuolzan harjualueella, harjun päällä loivassa notkelmassa olevalla tasanteella, noin 120 metrin etäisyydellä joesta, noin kaksikymmentä metriä joen pintaa ylempänä. Maaperä paikalla on hienoa kivetöntä hiekkaa, ja alueella on laajoja tuulieroosion kuluttamia maapaljastumia. Harjulla kasvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, sianpuolukka, puolukka, riekonmarja, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal ja heinäkasvit. 3 Voimassa 2014-10-18T13:34:00 54.98730469 27.31226952
arkeologinenkohde_alue.3234 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3234 174712 {4DD902D2-43CE-4326-B738-C1AF69402E85} Alaveneranta 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 443 437 ei Tuulieroosion tuhoamasta asuinpaikkapesäkkeestä hieman toistasataa metriä luoteeseen päin havaittiin suorakaiteen muotoisia liesilatomuksia. Latomuksia löydettiin kaikkiaan viisi, ja lisäksi paikallistettiin kohta, jossa on todennäköisesti sijainnut sittemmin pääosin tuhoutunut latomus. Useimmat latomukset ovat erittäin hyvin säilyneitä, kauniisti umpeenkasvaneita, kauttaaltaan kivettyjä ja olemukseltaan kumpumaisia. Aluskasvillisuuden välistä näkyvien liesikivien pinnat ovat hyvin jäkälöityneet. Neljä suurinta latomusta sekä tuhoutuneen latomuksen kohta sijaitsevat jokseenkin suorassa jonossa hiekkaharjanteiden välisessä notkelmassa, viides latomus puolestaan hieman erillään muista, matalan harjanteen päällä. Latomuksia lähimmät tuulieroosion kuluttamat maapaljastumat ovat latomuksien luota muutamien kymmenien metrien etäisyydellä, eikä eroosio vaikuta uhkaavan latomusten tai niiden lähiympäristön kulttuurikerroksen säilymistä ainakaan lähitulevaisuudessa. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 1: x=7659581 / y=3305332 Liesilatomus on pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, umpeen ladottu ja kooltaan noin 1,2 m x 0,8 m. Latomus on loivan kumpumainen, ja sen keskikohta on noin kymmenen senttimetriä ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Vain muutamia kiviä näkyy latomusta peittävän kasvillisuuden välistä, ja kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 2: x=7659578 / y=3305342 Liesilatomus on pohjois-eteläsuuntainen, umpeen ladottu ja kooltaan noin 1,5 m x 0,9 m. Latomus on kumpumainen, hyvin maastossa erottuva, ja sen keskikohta on noin viisitoista senttimetriä ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, ja niistä kookkain on rakenteen pohjoispäässä. Latomuksen eteläpäässä kasvaa vanha kataja. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 3: x=7659580 / y=3305352 Liesilatomus on pohjois-eteläsuuntainen, umpeen ladottu ja kooltaan noin 1,6 m x 1,0 m. Latomus on kumpumainen, ja sen keskikohta on noin kymmenen senttimetriä latomusta ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Kolmen kiven pintaa näkyy kasvillisuuden välistä, ja kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 4: x=7659577 / y=3305388 Liesilatomus on pohjois-eteläsuuntainen, umpeen ladottu ja kooltaan noin 1,0 m x 0,8 m. Latomus on kumpumainen, ja sen keskikohta on noin kymmenen senttimetriä latomusta ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm. Tulisijan reunalta noin metrin verran kaakkoon päin sijaitsee litteäpintainen, halkaisijaltaan noin 60 cm laajuinen kivi, joka kohoaa ympäristöstään noin kymmenen senttimetriä. Mahdollisesti kyseinen kivi on sijainnut lieden ympärillä olleen kotamaisen rakennuksen oviaukon vierellä. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus 5: x=7659569 / y=3305355 Liesilatomus on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, umpeen ladottu ja kooltaan noin 0,8 m x 0,6 m. Latomuksen kivet ovat hyvin jäkälöityneet ja näkyvät jokseenkin kaikki maanpinnalle. Kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm, useimpien halkaisijat ovat kuitenkin yli 20 cm. Latomus on koholla ympäristöstään noin 5 cm - 10 cm, paitsi latomuksen keskellä oleva kookas kivi, jonka yläpinta noúsee vielä noin kymmenen senttimetriä ylemmäs. Latomuksesta noin metrin etäisyydellä, sen itäkoillispuolella, sijaitsee lisäksi yksittäinen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Tulisija on jokseenkin huolimattomasti ladottu ja kookkaimmat kivet sijaitsevat sen keskellä, mikä on suorakaiteen muotoisille liesilatomuksille epätavallinen piirre. Latomus voikin ehkä olla kohteen muita tulisijoja nuorempi, ja siihen käytetyt kivet ovat mahdollisesti peräisin jäljempänä kuvaillusta osittain tuhoutuneesta liesilatomuksesta. Osittain tuhoutunut liesilatomus: x=7659581 / y=3305367 Ympäristöään heinäkasvivaltaisemmalla kohdalla, liesilatomusten 3 ja 4 välillä, maanpinnalle näkyy noin neliömetrin alueella neljä kiveä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm. Kivien keskelle tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin paksuinen noen ja hiilten sekainen kerros. Paikalla vaikuttaa sijainneen kivetty tulisija, todennäköisesti vastaavanlainen kuin liesilatomukset 1-4, joitten kanssa se sijaitsee jokseenkin samassa linjassa. Suurin osa latomuksen kivistä on kuitenkin ilmeisesti jossain vaiheessa poistettu. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja sen rajaus on tehty havaittujen löytöjen ja maanpinnalle näkyvien rakenteiden jäännösten perusteella. Tuhoutuneen kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvan asuinpaikkapesäkkeen keskeisimmän osan halkaisija on ollut alle kymmenen metriä, ja suorakaiteen muotoiset liesilatomukset lähialueineen sijaitsevat puolestaan soikehkolla, itä-länsisuuntaisella alueella, jonka laajuus on noin 80 m x 40 m. Liesilatomusten alueen eteläreuna on latomuksen 5 tasalla hiekkaharjanteen laella, länsireuna noin kymmenen metriä latomuksesta 1 länteen päin ja itäreuna noin kymmenen metriä latomuksesta 4 itään päin. Lätäsenon länsipuolella sijaitseva hiekkapohjainen kangasmaasto on ollut hyvin asuinpaikaksi soveltuvaa aluetta tuhansien vuosien ajan. Rautakauden lopulla tai historiallisen ajan alussa asuinpaikalla on ollut laajamittaisempaa asutusta. Keskenään jokseenkin samassa linjassa sijaitsevat neljä suorakaiteen muotoista liesilatomusta sekä yksi osittain tuhoutunut latomus ovat todennäköisesti saamelaisen talvikylän jäännöksiä. Edellä mainituista hieman erillään sijaitseva liesilatomus 5 voi olla asuinpaikan muita latomuksia paljonkin nuorempi, mutta silti sekin on syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Latomuksien 3 ja 4 välillä sijaitsevaa osittain tuhoutunutta latomusta lukuun ottamatta liesilatomukset ovat erittäin hyvin säilyneitä, ja niiden säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Alavenerannan asuinpaikka on selvästi ollut alueellisesti merkittävä ja sen osittainenkin tutkiminen arkeologisilla kaivauksilla voisi antaa paljon lisätietoa Käsivarren erämaa-alueen historiallisen ajan kynnykselle ajoittuvasta aineellisesta kulttuuriperinnöstä. Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, yli sadan metrin päässä joen rannasta, jokeen lounaan suunnalta työntyvän hiekkaharjanteen eteläisen rinteen juurella, Melavaaran huipulta noin 1,8 km itäkoilliseen päin, noin kahdensadan metrin etäisyydellä Munnikurkkion entisen rajavartioaseman ja Alavenerannan väliseltä mönkijäuralta. Alue on maaperältään hienohiekkaista, harvakseltaan tunturikoivuja kasvavaa kangasta, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, heinä- ja liekokasvit, tina- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. Osittain kohteen alueella on myös laaja tuulieroosion kuluttama maapaljastuma. 3 Voimassa 2019-09-12T12:46:41 2227.80639648 197.73023879
arkeologinenkohde_alue.3235 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3235 174803 {E57AF454-A9D8-48B0-833D-54D66CFC4332} Tammapuro rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 205 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin pohjoisosassa Lieksaan vievän tien länsipuolelle Vehkavaarasta kaakkoon kulkevan Tammapuron varressa. Tammapuro on pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen puro. Tammapuron itäpuolella on pitkomainen harjanne, jolla on ollut vanha kämppä ja kaksi sivurakennusta. Rinteeseen rakennetun kämpän koko on ollut n 15 x 8 m. Paikalla on edelleen vanha kamina. Kämpän eteläpuolella on rinteeseen tasatun tallin kohta. Sen koko on ollut n 12 x 8 m. Kämpän pohjoispuolella on osittain maahan kaivetun rakennuksen pohja. Sen koko on n 3 x 4 m ja ympäröivän maavallin korkeus n 0,8 m. Kohde on kuvattu vuoden 1952 kartassa. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä. 3 Voimassa 2014-11-04T15:36:17 4200.48828125 273.71936672
arkeologinenkohde_alue.3236 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3236 174804 {EE984615-F527-4166-9DF2-028B7CABA6C4} Vehkavaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 238 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin pohjoisosassa Lieksaan vievän tien länsipuolelle n 2,2 km Lieksan rajalta etelään Vehkavaaran koillisreunalla. Paikka on luoteeseen työntyvä soiden ympäröimä harjanne, joka kasvaa sekametsää. Alueella on neljän rakennuksen jäännökset. Kämppä on sijainnut harjanteen päällä. Rakennus on ollut kooltaan .8 x 8 m. Paikalla on laattakivistä muurattu romahtanut uuni (2 x 2 x 1,3 m) sekä kamiinan piippu. Itärinteellä on Vehkavaaran kämppään liittyvän sivurakennuksen jäännökset. Koko n 8 x 9 m. Kysessä on ilmeisesti ollut talli. Sauna on sijainnut kämpästä koilliseen suon reunassa. Rakennuksen koko on ollut n 5 x 6 m. Kivistä ladottu kiuas on nykyisellään n 1,5 x 1,5 m ja 1,3 m korkea. Kämpästä luonaaseen on sijjainnut lautarakenteinen rakennus. Jäännöksen laajuus on n 5 m. Kohde on kuvattu vuoden 1952 kartassa. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä sivurakennuksineen. 3 Voimassa 2014-11-07T18:26:21 12368.36279297 426.43251403
arkeologinenkohde_alue.3237 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3237 174805 {41ACAA6D-4E89-45A4-BDDD-26DAF708ED90} Paavonlampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Ilomantsin pohjoisosassa Lieksaan vievän tien länsipuolelle 2,4 km Lieksan rajasta etelään sijaitsevan Paavonlammen itärannalla. Alue on suon reunaan rajautuvaa kangasta. Paikalla on ollut kämppä ja talli. Tie on tehty osittain kämpänpohjan päälle. Rakennuksen koko on ollut n 7 x 11 m. Kämpän kamiina on poljettu rakennuksen länsipuolelle suohon. Kämpän luotesipuolella ollut tallirakennuksen jäännös on myös osittain jäänyt tien alle. Kohde on kuvattu vuoden 1952 kartassa. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Metsätyökämppä ja siiihen liittyvä talli. 3 Voimassa 2014-11-04T15:56:43 2862.76904297 243.17161017
arkeologinenkohde_alue.3238 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3238 174806 {2D15C379-FE1A-4871-AD8A-FB44D388852C} Matalajärvi 1 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 192 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin poihjoisosassa rajavyöhykkeellä olevan Matalajärven luoteispäässä itään työntyvässä muinaisniemessä. Alue on mäntyvaltaista hiekkapohjaista kangasta. Paikalla on tervaränni ja siihen liittyviä kuoppia 2 kpl. Kaikki rakenteet on esitetty omina alakohteinaan. Tervaränni on kaivettu fossiiliseen rantatörmään. Sen koko on n 5 x 1,5 m. Rännin eteläpuolella vanhan muinaisrannan päällä on täysin sammaloitunut kuoppajäännös, johon tehdyssä koepistossa oli ruskeaa rasvaista likamaata. Löytöinä tuli metallisen säilykepurkin ruostuneet jäännökset, pullolasia ja palanutta luuta. Tasanteella kohteen ympäristössä esiintyy maaperässä laajemminkin ruskeaa likamaata. Alempana tervarännistä itään tasaisella on myös kuoppa kooltaan n 4 x 1,5 m. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Tervaränni ja siihen liittyvä leiripaikka. 3 Voimassa 2014-11-04T16:11:48 1420.97753906 158.59130104
arkeologinenkohde_alue.3239 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3239 174814 {089680BC-90DF-4DEE-989E-B5186BF74D11} Kivivaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kivivaara sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Pihlajavaarasta koilliseen kulkevan tien varressa Kaitalammit-nimisen vesistön kohdalla. Vaaralla on metsänvartijantila. Nykyisen paikka kasvaa kuusikkovaltaista sekapuustoa. Paikalla on neljän rakennuksen jäännökset. Pohjoisin lienee päärakennus.Siinä on ollut suuri kivistä ladottu uuni ja tämän vieressä on kahden kamiinan jäännökset. Laajuus on epäselvä. Eteläisin rakennus on ollut kooltaan n 6 x 7 m. Rakennuksessa on ollut kiuas-tyyppinen kamiina. Keskellä on kaksi perustusta, toinen kivistä toinen maasta tehty tasanne. Lisäksi alueella on kolme kuoppajäännöstä, joista ainakin kaksi etäläisintä vaikuttaa kellareilta. Kohde on kuvattu vuosien 1932 ja 1952 kartoissa. Kainulaisen (2006:61) mukaan tilalla oli metsänvartijoita vuosina 1863-1959. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Kivivaaran metsänvartijantila. 3 Voimassa 2014-11-17T18:09:06 19288.25585938 587.4215253
arkeologinenkohde_alue.3240 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3240 173119 {848E533B-B469-427E-82C6-6A97DFC293F3} Heikkilä torppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Saunan jäännökset (7186153, 552686) sijaitsevat aukion reunalla loivassa rinteessä. Rakenus on ollut 4 x 4 m. Kehikko erottuu kauttaaltaan selvästi. Nurkkakivien päälle on maatunut hirttä. Seinävallit ovat edelleenkin puolisen metriä korkeat. Kiukaan jäännökset sijaitsevat rakennuksen koillisnurkassa. Kiuas erottuu neliön muotoisena kasana, jolla on korkeutta puolisen metriä. Kiuas on ollut 1.2 x 1.2 m. Kivien päällä on kappale tukevaa rautakiekkoa, joka lienee peräisin padasta. Pari rautaputken kappaletta nojaa kiuasta vasten. Sauna on pääosin aluskasvillisuuden peittämä. Oviaukko rakennukseen on todennäköisesti sijainnut kiukaan vieressä itäseinustalla. Sauna on ilmeisesti ollut savusauna. Kiviaita: 7186156,552640-7186187,552637-7186215,552659. Torpan länsipuolella alarinteessä hieman kosteikon yläpuolella on 60 - 70 m kiviaitaa. Noin puolessa välissä se kääntyy hieman seuraillen rinteen reunaa. Aidassa on useammassa kohdassa selviä kulkuaukkoja. Rakenne on säilynyt erittäin hyvin. Aidan poikkileikkaus on kolmion muotoinen. Kivien koko pienenee ylöspäin. Kiveys on erittäin huolellisesti ja harkiten rakennettu. Alimmat kivet ovat sammaloituneet. Päällä sammalta ei ole lainkaan. Joissain kohdissa kiveys on vain parikymmentä senttiä korkea ja kokonaan sammaleen peitossa. Vaikuttaa siltä, että vanhan kiveyksen päälle on myöhemmin ladottu lisää kiviä aitarakennetta parannellen. Aita on pääosin noin metrin korkuinen. Kellari: 7186209, 552735. SutiGisissä perunakuopaksi merkitty rakenne on selvä kellari. Se on kaivettu pienen kumpareen reunaan. Kuoppa on laajimmillaan 4 x 2.5 m. Kuoppa on pari metriä syvä. Oviaukko erottuu selvästi alarinteessä. Kuoppaa ympäröivät leveät maavallit. Mitään puurakenteita ei ole säilynyt Sitä vastoin aluskasvillisuuden seasta pilkottaa muovinriekaleita, jotka on laitettu kellarin seinämille ehkä käytön päättymisen jälkeen. Kuopassa ja sen ympärillä kasvaa saniaisia ja ketokukkia. Kellarin ja piha-aukion väliselle peltokaistaleelle on istutettu kuusia 30 - 40 vuotta sitten. Vajaa parikymmentä metriä kellarilta luoteeseen on kaivettu noin 70 cm syvä kuoppa, jonka pohjalla on vettä. Kuopassa tai sen ympärillä ei ole rakenteita. Perunakuopat: 7186205,552747. Viitisentoista metriä kellarilta itään, tielle päin, on kaksi perunakuopalta vaikuttavaa kaivantoa. Ne on kaivettu muutaman metrin välein toisistaan loivaan rinteeseen. Kuopilla on pituutta viisi metriä ja leveyttä korkeintaan reilut 1.5 m. Kuopat ovat runsaan aluskasvillisuuden peitossa. Torppa: 7186157,552766. Aivan nykyisen tien reunassa sen länsipuolella on jäännökset pienestä asuinrakennuksesta. Se on ollut luonnonkivijalalle pystytetty hirsirakennus 6 x 6 m. Seinävallit erottuvat kauttaaltaan. Erityisen hyvin kivijalka näkyy rakennuksen eteläpäässä. Rakennuksen luoteisnurkassa on ollut suuri liuskeisista kivistä tehty uuni. Se on romahtanut. Rakennuksen lattia on syvällä kuopalla. Kuopan pohjalla on pahoin ruostunut miesten polkupyörä, merkkiä Diamant. Rakennuksen päällä kasvaa suuria lehtipuita. Rakennus on aluskasvillisuuden peittämä. Hirsiseinää on vain pikkuisen jäljellä yhdessä nurkassa. Riihi/paja: 7186219,552795. Heikkilän niityn itäreunalla, parikymmentä metriä tiestä, on kiviperustaisen rakennuksen jäännökset. Rakennus erottuu kohoumana, jonka laajuus on 5 x 5 m. Ilmeisesti rakennuksessa on kivijalan lisäksi ollut kivetty lattia. Kivijalka pilkottaa esiin sammalen alta rakennuksen pohjan pohjoisreunalla. Rakennuksen pohjan kaakkoisnurkassa on kivetty uuninpohja, 1.3 x 1.3 m. Kiveyksen keskellä on kuoppa. Ilmeisesti tulisijan käytön viime vaiheessa kuopassa on ollut kivillä täytetty metallitynnyri, joka sittemmin on kumottu kiveyksen viereen. Mitään puurakenteita ei rakennuksesta ole säilynyt. Se on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa ja sen päällä kasvaa nuoria kuusia. Kymmenkunta metriä rakennuksen pohjalta pohjoiseen on valtava lammikko, jossa on vettä invetointihetkellä puolisen metriä. Vaikka lammikko on syntynyt traktoriuraan, on mahdollista, että paikalla on hete. Heikkilän torpasta on tehty aluerajaus peruskartalla näkyvälle niittyalueelle. Tämän lisäksi aluerajaukseen on Heikkilän länsipuolella sisällytetty niityn ulkopuoliset pistekohteet. Lännessä alue rajautuu kiviaitaan. Heikkilän torpan jäännökset on merkitty SutiGisiin. Paikalta on tiedossa torppa, saunan pohja, kellari, riihi, perunakuoppia ja kiviaitaa. Kohde dokumentoitiin 10.7.2014 aurinkoisessa säässä. Heikkilän pihaniitty on kokonaisuudessaan valtion maalla, minkä takia voisi arvella, että tila olisi alun pitäen kruununmetsätorppa. Vanhimmat rakennukset, sauna ja torppa, ovat hyvinkin viimeistään 1900-luvun alkupuolelta, mahdollisesti vanhempiakin. Pihaniityn länsireunalla on kaksi suurta ja selkeärajaista vatukkoa, joiden alueella on voinut olla uudempia rakennuksia. Metalliromu, polkupyörän jäänne ja potta, viittaavat siihen, että paikka on hylätty viimeistään 1970-luvulla. Myös pellon reunaan istutettu puusto tukee tätä ajoitusta. Varmistus asutuksen päättymisestä tuolloin saatiin inventoinnin jälkeen kotiseutuneuvos Kalle Juntuselta, joka oli vieraillut talossa silloin, kun se vielä oli asuttuna. Heikkilän torppa on sijainnut Letuskylässä Hyrynsalmen itänurkassa muutamia kilometrejä Puolangan rajalta. Torpan pihapiiri on merkitty peruskartalle niityksi. Se on umpeenkasvamassa. Niityllä kasvaa ketokukkien ja horsmikon lisäksi pari selvärajaista tiheää vatukkoa. Ketokukkien lisäksi niityllä on villiitynyttä ruusua ja leijonankitoja. Aukion reunalla kasvaa useita suuria raitoja. Aukio ulkopuolella kasvaa lehtipuiden lisäksi nuorta kuusikkoa. Maasto on ollut asutuksen aikaan huomattavasti nykyistä avoimempi. Aluskasvillisuus on aukio ulkopuolellakin rehevää. 3 Voimassa 2014-10-10T10:36:09 19815.44335938 547.45693156
arkeologinenkohde_alue.3241 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3241 173135 {E0F14DAD-1C3C-4D40-A759-1A580950C569} Alkula torppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Rakennuksen jäännöksestä (7181274, 552054) erottuu muutaman nurkkakiven lisäksi suuri tiiliuunin pohja. Se on romahtanut ja levinnyt usean neliön alueelle. Uuni on tehty kotipolttoisista harmaista tiilistä, liuskeisista luonnonkivistä ja sementistä. Kivikasassa erottuu yksittäisiä punatiiliä. Kasalla on korkeutta reilu metri, ja sitä peittää horsmikko. Muuta ei rakennuksen jäännöksistä voi hahmottaa. Rakennuksen päällä kasvaa useita nuorehkoja koivuja. Kellari: 7181257, 552076. Aivan parkkipaikan reunassa on hyvin säilynyt kellarin pohja. Se on ollut kivi- ja hirsiseinäinen. Sisämitat ovat olleet 3 x 1.5 m. Kellari on kaivettu tasaiselle maalle. Käytävä kellarille on ollut suunnattuna rakennuksen jäännöksille päin. Kellarin ulkoseinät erottuvat kivensekaisina vankkoina maavalleina. Kumpareen mitat ovat 8 x 6 m. Seinän ulkovallilla kasvaa vanha koivu. Kohteen aluerajaus on tehty kahden pistetiedon perusteella. Vanha piha-aukio on tosin aluerajausta laajempi, mutta runsaan aluskasvillisuuden vuoksi aluetta ei pääse tarkastelemaan lähemmin. Lisäksi viereinen P-paikka on todennäköisesti tuhonnut osan pihapiiristä. Alkulan tila on merkitty 1960-luvun lopun peruskartalle. Kohde tarkastettiin 15.7.2014. Alkulassa on todennäköisesti ollut muutaman vuosikymmenen ajan heti sotien jälkeen rakennettu tila. Se on purettu pois joitakin kymmeniä vuosia sitten. Pihapiirin reunan pellolle on istutettu kuusikko 1970-luvun alkupuolella. Alkula sijaitsee Hyrynsalmen länsiosassa vajaa pari kilometriä Paljakan luonnonpuiston rajalta itään välittömästi Paljakalle vievän tien pohjoispuolella. Alkulan kohdalla on P-paikka, joka lienee tuhonnut pihapiirin reunaa. Talo on sijainnut tasanteella rinteen reunassa. Paikalla hahmottuu edelleen jonkin verran piha-aukiota. Rakennuksen jäännöksen länsipuolella tiheän horsmikon takana kasvaa entiselle pellolle istutettu vähintään 40-vuotias kuusikko. 3 Voimassa 2014-11-25T10:07:51 1228.30371094 148.32636715
arkeologinenkohde_alue.3242 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3242 173179 {0945FB32-EFDF-4E27-8B46-E8564705F6D3} Ylitalo torppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Tilan päärakennus (7173392,555906) on ollut 7 x 12 m sementtijalalle pystytetty rakennus, joka on ilmeisesti purettu pois - puustosta päätellen - ainakin 20 vuotta sitten. Rakennuksen keskellä on kaksi pääosin liuskekivestä muurattua uunia, joista korkeampi on edelleen noin 1.5 m. Liuskekivien lisäksi uuneihin on käytetty punatiiltä. Uunien välissä on rautainen hella. Voi olla, että uuni on aluperin ollut yksi yhtenäinen rakennelma. Uunit sijaitsevat rakennuksen keskiosassa sen pitkällä pohjoisseinällä. Uuneja vastapäätä pitkän seinustan edustalla on rakennuksen ulkopuolella kivijalkaa, joka ei erotu erityisen selvästi. Se on todennnäköisesti porstuan paikka. Rakennuksen länsinurkalla on kolmen sulakkeen sulakekaappi, joten rakennus on ollut sähköistetty. Kolmisen metriä pitkän pohjoisseinän uunikiveyksistä on matalahko kellarikuoppa, jonka seinämät ovat kivetyt. Kuoppa on ollut 2 x 1 m, ja siihen on johtanut kapea ja lyhyt käytävä alarinteen puolelta. Kuopassa kasvaa nuoria kuusia. Kuopalla on syvyyttä noin 80 cm. Peltoraunio: 7173445, 555918. Sammaloitunut peltoraunio 7 x 4 m sijaitsee rinteen alareunassa pihapiirin reunalla. Pienempiä kivikasoja on muuallakin rinteessä. Rakennusjäännös: 7173382, 555927. Niittyaukion itäreunalla on vatukon ja villiintyneiden viinimarjapensaiden keskellä rakennusjäänös 5 x 8 m. Rakennuksessa on ollut luonnonkivinen kivijalka, jonka päällä hirsirakennus on seissyt. Hirttä ja tukevaa lautaa on näkyvillä hieman. Rakennuksen luoteisnurkassa on suuri liuskekivistä tehty tulisija, 1.5 x 2 m. Sillä on edelleen korkeutta noin metri. Tulisijan keskellä on muuripadan kokoinen onkalo. Rakennuksen sisällä on muuallakin liuskekiviä. Runsaan aluskasvillisuuden vuoksi rakennuksesta on vaikea saada selkoa. Rakennus on mahdollisesti ollut navetta. Kellarit: 7173351, 555871. Paikalle on SutiGisiin merkitty tervahauta. Hautaa paikalla ei ole, sitä vastoin siellä on kolme kellarin pohjaa. Kellarit ovat loivassa alarinteessä, muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Pistetieto on otettu keskimmäisen kellarin yläreunasta. Rakennelmat ovat saman muotoisia. Ne ovat noin 4 x 2 m. Jokaisesta kuopasta lähtee pitkä, kapea oja alarinteeseen. Kellarien seinämät ovat kauttaaltaan kivin tuetut. Myös sisääntuloaukot on tuettu kivillä. Kellareissa on ollut maakate, jota on vielä keskimmäisen kellarin oviaukossa romahtaneena jäljellä. Kellarien seinämät eivät ole täysin aluskasvillisuuden peitossa. Keskimmäisen kellarin ovipielessä on kolme lasipulloa, joista kaksi on Aallon suunnittelemaa limsapullomallia. Peltoraunio 2: 7173403, 555958. Ylitalon pihapiirin itäreunalla metsikössä on parikin suurta kivirakennelmaa. Peltoraunio 2 on 6 x 4 m ja noin 60 cm korkea. Muutaman ison maakiven kupeeseen on kerätty pellolta erikokoisia kiviä. Kiviaitaa: 7173411, 555947 - 7173472, 556032. Kiviaita alkaa aivan valtion maan rajalta ja jatkuu alarinteeseen noin 70 m matkan. Aita lienee viereisen Säkkisenlehdon palstan (yksityinen) reunalla. Aita on reilun metrin levyinen ja puolisen metriä korkea. Se on ladottu vaihtelevan suuruisista kivistä. Kiveyksen päällä on paikoitellen piikkilankaa. Ylitalon pihapiiri on määritelty aluerajauksena yksittäisten rakennelmien pistetietojen ja maastohavaintojen perusteella. Pohjoisessa alue rajautuu peltoraunioon, lännessä kellareihin, idässä valtion maan rajaan. Pitkä kiviaita alkaa valtion maan puolelta, mutta jatkuu pitkälti yksityismaan puolelle, mikä on jätetty rajauksen ulkopuolelle. Kohteen eteläreunaa kulkee vanha tienpohja Säkkisenahoon. Niittyaukio jatkuu viitisenkymmentä metriä sen eteläpuolella. Lietejärven lounaispuolelle Säkkisenlehdon länsipuolelle rinteeseen on 1960-luvun peruskartalle merkitty Ylitalo-niminen tila. Lisäksi rinteessä on SutiGisin mukaan tervahauta. Kohde tarkastettiin maanantaina 14.7. ja tiistaina 15.7.2014. Paikalla todettiin mahdollisesti sotien jälkeen rakennetun tilan jäännöksiä. Tervahaudaksi tulkittu SutiGis-piste paljastui kolmen kellarin jäännöksiksi. Ylitalon tila lienee ollut asuttuna joitakin vuosikymmeniä toisen maailmansodan jälkeen. Se on todennäköisesti hylätty viimeistään 1980-luvulla, jolloin rakennukset on purettu. Asuinrakennus on ollu sähköistetty. Päärakennus on rakennettu mahdollisesti ennen sotia. Ylitalon tila on sijainnut Hyrynsalmen länsiosassa reilu kilometri Lietejärveltä länteen ja noin 3.5 km Paljakan luonnonpuiston rajalta itään. Vajaa kilometri Ylitalolta länteen kulkee Paljakantieltä haarautuva metsäautotie, jolta Ylitalon pihapiiriin haarautuu vanha tienpohja. Tila on sijainnut Hassinahon pohjoispuolisen rinteen laella. Piha-aukio erottuu selvästi niittynä, joka on tosin umpeen kasvamassa. Paikalla kasvaa pihapuiden lisäksi nuoria koivuja ja kuusia. Ketokasvillisuuden lisäksi paikalla kasvaa muun muassa ruusua. 3 Voimassa 2014-11-25T10:09:27 7283.49487305 352.22229005
arkeologinenkohde_alue.3243 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3243 175519 {B4EC853E-CD4C-41C5-9CDD-AD43BB687EA2} 1000014317 Märännönlahti asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 200 ei Rantahietikolta on löydetty aiemmin hiomalaaka, ruodollinen rautaveitsi sekä kiviesine. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin löytöpaikaksi. Paikallinen metallinpaljastinharrastaja löysi kesällä 2014 muinaisjäännösrekisterin pisteestä noin 25 metrin päästä koilliseen rautakirveen sekä pronssisen sormuksen. Lisäksi tästä löytöpaikasta noin 60 metrin päästä koilliseen löytyi metallinpaljastimella toinen rautakirveen kappale. Paikkaa tarkastettaessa vesi oli melko matalalla ja rantakivikkoa oli näkyvissä noin 2-5 metriä. Rannalta ei löydetty esineitä tai muita merkkejä ihmistoiminnasta. Esineiden löytökohdat oli merkitty maastoon ja kaivuujäljistä päätellen ne olivat löytyneet joko kuntasta tai heti sen alta. Kirves 1 löytöpaikka (175522): X= 3585604 ja Y= 7208018. Kirves 2 löytöpaikka (175524): X= 3585653 ja Y= 7208057. Sormus löytöpaikka (175523): X= 3585606 ja Y= 7208019. Kirveiden löytöpaikoille tehtiin koekuoppa ja -pisto, joista kummastakaan ei tullut löytöjä. Maaperä paikalla oli soraista ja melko kivikkoista. Koekuoppa: Kuopassa tuli vastaan suuria kiviä noin 10 cm pinnasta. Turpeen alla oli noin 5-15 cm paksu kerros valkoista hiekkaa. Sen alla oli ohut (n. 2- 5 cm) kerros punertavaa soransekaista maata, jonka alta tuli karkea keltainen hiekka. X= 3585604 ja Y= 7208018. Koepisto: Ohut 2-4 cm paksuinen huuhtoutumiskerros, jonka jälkeen 1 cm paksu punertavan maan kerros ja lopuksi keltainen karkea hiekka. Maannos puhdas. X= 3585653 ja Y= 7208057. Aluemainen. Kohteen rajaus perustuu paikalta löydettyjen esineiden sijaintiin. Kohteesta ilmoitti Petri Anttonen, joka oli tutkinut paikkaa metallinpaljastimella. Mahdollisesti asuinpaikka, jonka ajoitus vielä epäselvä. Märännönlahden kivikkoinen luoteisranta, jossa on noin 70 cm - 1 m korkea rantatörmä. Törmällä kasvaa mäntyjä, kuusia ja jokunen koivu. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Järvi on säännöstelty. 3 Voimassa 2014-11-26T13:45:29 4064.2746582 300.88605708
arkeologinenkohde_alue.3244 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3244 175828 {A850F81F-835D-4A80-9797-31FE01F82087} Ikkala 1 viljelyröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 160 ei Kyseessä on vanha peltoalue, jolla on kaksi sammaloitunutta kiviröykkiötä. Alueen koillispäässä sijaitsevan röykkiön koko on 1,5 x 2,2 metriä ja sen korkeus on noin puoli metriä. Röykkiö sijaitsee noin 30 metriä tiestä pohjoiseen.Alueen lounaispäässä on maakiven ympärille koottu röykkiö, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä ja korkeus noin puoli metriä. Kohde rajautuu havaittujen röykkiöiden näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 28.8.2014. Viljelyröykkiöitä. Paikalla on peltoa vuoden 1957 peruskartassa. Mäen loiva etelärinne tien pohjoispuolella. Puusto koivikkoa. 3 Voimassa 2014-12-03T15:35:35 709.0012207 137.74184652
arkeologinenkohde_alue.3245 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3245 175831 {D7B9E561-C90D-46C0-9CCA-A0801EF402DB} Vuoltinen savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 239 ei Kämpän pohja 1 sijaitsee noin 20 m lounaaseen Kairijoentiestä, se on kooltaan 6 m x 6 m. Siitä on jäljellä maapenkit, yksittäiset seinähirret ja pari maatunutta kattolautaa sekä piisi lounaisnurkassa. Eteläpäässä muutaman metrin päässä on hormiputkia ja neliömäinen kuoppa, kooltaan 2,5 m x 2,5 m. Kämpän pohja 2 sijaitsee edellisestä noin 50 m etelään, muutaman metrin päässä joen uomasta. Sen vieressä on ruohikkoinen aukea ja sen päällä kasvaa tiheästi koivun ja kuusen taimia. Rakennuksen pohja on kooltaan 4,7 m x 3,8 m. Siitä on jäljellä vain matala maapenkki jonka reunoissa on hirret. Koillisnurkassa on mahdollinen kamiinan paikka, jäljellä on seinän suojapeltiä. Ilmeisesti rakennus on purettu. Kämpän pohja 3 sijaitsee noin 40 m kaakkoon kämpästä 1. Se on ilmeisesti myös purettu, siitä erottuu vain betoninen uuniin pohjalevy sekä keittiölieden kansilevy ja muutamia lattian hirsiä. Alueella on myös muutamia peltikamiinoiden jäänteitä. Kaikki rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä ja epäselviä. Kohteen päällä kasvaa tiheästi koivun ja kuusen taimia. Kämpän kokoa ei voitu mitata. kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta. Vuoden 1955 Luiron hoitoalueen karttaan paikalle on merkitty kaksi kämppää. Vuoden 1975 topografiseen karttaan on merkitty paikalle Vuoltisen kämppä ja neljä talous-/varastorakennusta. Rakenteiden ja karttatietojen perusteella kämppä on rakennettu 1950-luvulla. Kohde sijaitsee Vuoltisen pohjoisrannalla joen ja tien välissä. Jokiranta on tuoretta kangasta ja rakennelmien päällä kasvaa tiheää koivutaimikkoa. 3 Voimassa 2014-12-03T15:38:41 2588.74560547 216.17022943
arkeologinenkohde_alue.3246 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3246 175832 {144D92D6-5436-48F8-ACE3-6F1C40395847} Ikkala 3 viljelyröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 155 ei Kyseessä on vanha metsittynyt peltoalue, jonka luoteis- ja kaakkoispäässä on kiviröykkiö. Luoteispään röykkiö on kasattu kallion reunaan ja on halkaisijaltaan noin kolme metriä, korkeudeltaan noin 0,3 metriä. Kivet ovat sammalen peitossa. Kaakkoispään röykkiö sijaitsee vanhan pellonreunan ja siitä laskemaan lähtevän jyrkemmän rinteen taitteessa. Röykkiö on halkaisijaltaan 1,5 metriä ja korkeudeltaan 0,4 metriä. Vanha peltoalue erottuu maastossa ympäröivää metsämaata tasaisempana alueena. Kohde rajautuu kiviröykkiöiden näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 28.8.2014. Paikalla on vuoden 1957 peruskartassa pelto, joten kyseessä ovat siihen liittyvät vanhat viljelyrauniot. Kuusta ja haapaa kasvava tasapohjainen terassi mäenrinteellä. 3 Voimassa 2014-12-03T15:48:26 280.00048828 78.17292567
arkeologinenkohde_alue.3247 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3247 175804 {D4D1AAA0-BD32-4173-BA16-07126946FF1D} Iso Angeevaara savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 272 ei Kämppä 1 on lähes itä-länsi suuntainen savottakämpän jäännös, jonka länsipää on osin tuhoutunut. Hirsiä on käytetty polttopuiksi, ne ovat osin palaneita. Itäpään vieressä on muutamia hirsiä seinälinja ulkopuolella, ehkä jonkinlainen lisärakennus, tai ehkä hirsiä on siirretty poltettavaksi. Kämppä on valmistettu suurista pyöröhirsistä joita on 2-4 hirsikertaa jäljellä, itäpään nurkissa eniten. Hirret ovat varsin maatuneita. Salvokset on veistetty kirveellä alapuolelle. Lounaisnurkassa on piisikiveys ja sen vieressä eteläseinällä on oviaukko, länsipäädyssä on ollut valoaukko. Kämpän koko on 12,5 m x 5,6 m, ja väliseinä 6,7 m itäpäästä. Jäljellä on myös kurkihirsi ja pari maatunutta kattolautaa. Sisäseiniä ei ehkä ole tasoitettu. Pohjoispuolella seinän vieressä on roskakuoppa. X=3530958 Y=7512843 Kämppä 2 sijaitsee edellisestä noin 20 m lounaaseen. Se on samantyyppinen kämpän jäännös kuin edellinen, mutta huonommin säilynyt. Kämppä on lähes pohjois-etelä suunnassa ja kooltaan 13 m x 6,5 m. Hirret ovat aluskasvillisuuden peittämiä ja pääosin jäljellä on vain yksi pahoin maatunut hirsikerta, eteläpäässä osin kaksi. Piisi on eteläpään koillisnurkassa, eli eteläpää on asuinosa ja pohjoispää talli. Piisi on valmistettu suurista kivistä, joista suurimmat ovat kutakuinkin lentolaukun kokoisia. Piisin vieressä on kuoppa, josta kivet on otettu. Piisin päällä kasvaa pari pienehköä puuta. Lounasnurkan vieressä on roskakuoppa. X=3530946 Y=7512821 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Sutigis, kämpän raunio. Savottakämppiä, jotka ovat rakenteiden ja niiden maatuneisuuden perusteella 1900-luvun alkupuolelta. Kohde sijaitsee Iso Angeevaaran koillispäässä, maan reunassa lähellä suota. Kohdalla on pieni suolampare. Kämppien itäpuolelta kulkee poroaita. Se on peruskartassa merkitty kulkemaan rakennelmien välistä ja Sutigis-tasossa kämppien länsipuolelta. Kohteen päällä kasvaa koivuja ja pari mäntyä. 3 Voimassa 2014-12-03T12:59:32 1040.76928711 132.8129078
arkeologinenkohde_alue.3248 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3248 175850 {3CF36B3D-0B03-4EF6-BCED-353D2E87B4BA} Lampela asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 230 ei Paikalla on sijainnut Lampela-niminen tila, josta oli jäljellä vielä kolme rakennuksen jäännöstä. Rakennuksen jäännös 1 (175811): Kooltaan noin 4 x 4 m kokoisen rakennuksen jäännös, joka ollut aikoinaan luultavasti sauna. Rakennuksesta on jäljellä alimpia hirsikertoja sekä tiilistä tehdyn savupiipun jäänteet. Rakennus on ollut pitkänurkkainen ja se on tehty salvaamalla (koirankaulasalvos). Sen keskellä on joitakin kuoppia ja sen päällä kasvaa saniaisia. X= 3561224 ja Y= 7212369. Rakennus jäännös 2 (175812): Kooltaan noin 8 x 5,5 m kokoinen kiviperustainen päärakennuksen jäännös, josta on kiviperustuksen lisäksi säilynyt vain alimmat hirret ja kivistä tehdyn uunin jäännös. Rakennus on ollut tasanurkkainen ja hirret on veistetty neliskanttisiksi. Kivistä tehty uuni on sijainnut rakennuksen länsiseinustalla. Se on kooltaan noin 2,5 x 2 m ja sen päällä on metalliromua, muun muassa myrskylyhdyn jäänteet. X= 3561197 ja Y= 7212365. Rakennus jäännös 3 (175813): Kellarin jäänteet. Noin 2 m korkea ja 5 m pitkä pyöreä kumpare, jota peittää varvut ja sammaleet. Kellarin katto on romahtanut sisään ja oviaukko on sijainnut itälaidalla. Kellarin puurakenteita on vielä nähtävissä. X= 3561177 ja Y= 7212372. Aluemainen. Rajaus perustuu näkyviin jäänteisiin. Kohde oli merkitty vuoden 1972 peruskarttaan. Asuintilan jäännös. Korkea tasalakinen harju, jossa kasvaa sekametsää. Siellä täällä on myös katajia ja heinikkoa. 3 Voimassa 2015-02-02T15:37:39 2184.30297852 190.04432764
arkeologinenkohde_alue.3249 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3249 175851 {5146477F-A084-4BB7-A3CB-3CB34D9C6D7E} 777010288 Nivanlampi kivikautinen työ- ja valmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 192 ei Tieleikkausesta on löydetty vuonna 1998 kvartsi-iskoksia noin 4 x 4 m kokoiselta alueelta. Kohde tarkastettiin alkukesästä 2014. Metsäautotietä käveltiin harjun korkeimman kohdan kohdalta, mutta mitään kivikauteen liittyvää ei löydetty. Maaperä tieura kohdalla oli auki, joten havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Aluemainen. Rajaus on sama kuin muinaisjäännösrekisterissä oleva. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen työ/valmistuspaikka. Hienohiekkainen mäntykangas, jota halkoo metsäautotie. Aluskasvillisuus kuivaa jälkälää, sammalta ja varpuja. 3 Voimassa 2014-12-04T10:21:46 685.1706543 98.68975058
arkeologinenkohde_alue.3250 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3250 173033 {F0087B8D-9ED7-4D55-AC47-CC66943A5FBF} Kokkokangas 6 hiilimiilu- / tervahauta-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarasta Itäpisteelle vievän tien varressa Kokkokankaan länsireunalla. Paikalla on Itäpisteelle vievän tien molemmin puolin hiilimiilualue. Pääosa miiluista keskittyy tien eteläpuolelle. Selkeiden yksittäisten miilujen kokonaismäärä on 18. Tien pohjoispuolella on lisäksi tervahauta sekä tämän läheisyydessä kaksi pienempää kaivantoa. Alue on kuivaa hiekkapohjaista kangasta. Tien eteläpuolen miilualue on hakattu. Tien pohjoispuoli kasvaa männikköä. Miilut ovat pystymiilutyyppiä. Kokonaisuutena miilut ovat suuria halkaisijaltaan n 13-14 metrisiä, korkeita ja selkeästi erottuvia laeltaan tasaisia kumpuja. Alueen miilujen nuori ikä näkyy myös niiden paksussa pelkkää puuhiiltä sisältävässä kerroksessa, jota paikoin pursuilee runsaana rikkoutuneen kasvillisuuden alta. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Hiilimiilu- ja tervahauta-alue. 3 Voimassa 2014-10-09T12:42:36 13662.39697266 433.646167
arkeologinenkohde_alue.3251 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3251 173567 {24F2D95F-30DF-4636-A554-4365A2830F4F} Hallavaara asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 250 ei Paikalla on sijainnut asuintila, jonka peltoaukea on edelleen merkitty peruskarttaan. Tilasta löytyy karttatietoa vielä 1940-luvulta ja se on luultavasti hylätty sotien aikaan tai melko pian niiden jälkeen. Peltoaukealta ja sitä ympäröivästä metsästä löytyi inventoinnissa kaksi hyvin huonokuntoista ja osin purettua rakennuksen jäännöstä, mahdollisesti kaivon paikka, 14 peltoröykkiötä ja kolme kiviaidan pätkää. Rakennuksen jäännös 1 (173550): Jäännös sijaitsee pellon keskellä olevalla kuusentaimia kasvavalla alueella, jossa kasvaa myös paljon vadelmaa ja koivuntaimia. Rakennus itsessään oli erittäin heikossa kunnossa ja osin maatunutkin, joten vain sen eteläosan seinälinjat erottuvat maavalleina. Rakennuksessa on niiden perusteella ollut mahdollisesti kaksi huonetta, joiden keskellä on ollut luonnonkivistä tehty uuni, josta oli vielä nähtävissä palaneita kiviä. Mittoja ei rakennuksesta sen huonon kunnon takia voitu ottaa. X= 3630976 ja Y= 7230028. Rakennuksen jäännös 2 (173552): Peltoaukean pohjoislaidalla metsän puolella sijaitseva kivikasa, jonka päällä maatuneita hirsiä. Mahdollisesti saunan tai riihen jäännös. X= 3631027 ja Y= 7230044. Kaivo jäännös (173554): Halkaisijaltaan noin 2 m oleva kuoppa kuusikossa, jonka syvyys noin 50 cm. X= 3630987 ja Y= 7230043 Peltoaukean reunoilta dokumentoitiin yhteensä 14 sammaleen peittämää peltoröykkiötä. Niiden koko vaihteli 1-3 m välillä. Peltoröykkiö 1 (173463): X= 3630942 ja Y= 7230058 Peltoröykkiö 2 (173464): X= 3630993 ja Y= 7229974 Peltoröykkiö 3 (173465): X= 3630962 ja Y= 7229958 Peltoröykkiö 4 (173466): X= 3630955 ja Y= 7229965 Peltoröykkiö 5 (173467): X= 3630943 ja Y= 7229965 Peltoröykkiö 6 (173469): X= 3630939 ja Y= 7229973 Peltoröykkiö 7 (173470): X= 3630937 ja Y= 7229984 Peltoröykkiö 8 (173471): X= 3630902 ja Y= 7230018 Peltoröykkiö 9 (173472): X= 3630888 ja Y= 7230024 Peltoröykkiö 10 (173474): X= 3630897 ja Y= 7230032 Peltoröykkiö 11 (173475): X= 3630894 ja Y= 7230051 Peltoröykkiö 12 (173477): X= 3630917 ja Y= 7230066 Peltoröykkiö 13 (173478): X= 3630922 ja Y= 7230071 Peltoröykkiö 14 (173546): X= 3630924 ja Y= 7230076 Lisäksi peltoaukean itä- ja eteläpuolelta dokumentoitiin kolme kiviaidan pätkää, joiden pituudet vaihtelivat 2-22 metrin välillä. Kiviaita 1 (173560): X= 3631048 ja Y= 7230021 Kiviaita 2 (173565): X= 3631049 ja Y= 7230008 Kiviaita 3 (173566): X= 3630975 ja Y= 7229962 Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde löydettiin vanhojen karttojen perusteella. Asuintilan jäännös, joka on merkitty karttoihin 1900-luvun alusta 1940-luvulle. Heinää kasvava vanha peltoaukea, jonka keskellä kasvaa siellä täällä kuusia. Aukean reunoilla on puolestaan sekametsää. Alueen halki kulkee Itärajan retkeilyreitti. Aluskasvillisuus metsän puolella varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-10-15T11:03:26 15090.85058594 464.77684433
arkeologinenkohde_alue.3252 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3252 173658 {4453C39B-9504-41D4-A965-BEEC40C67360} Porovuoma 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 203 ei Rakennus 1 pisteessä x 3384923, y 7442093. kohteessa on kämpän raunio, jonka koko on 5 x 4 mmetriä, pitkät sivut kulkevat etelästä pohjoiseen. Rakennelmasta on 7 hirsikertaa jäljellä. Itäseinän keskellä on oviaukko, hirret on katkottu sahalla ja kirveellä. Rakennelman päällä on kirveellä halkaistuja kattolautoja. Rakennelmassa ei ole tulisijaa. Hirsien välissä on riiveenä kuntta. Rakennus 2 pisteessä x 3384930, y 7442096. Rakennelman koko on 6 x 3 metriä, ovi on luoteiskulmassa. Kämpän rakenne on samanlainen kuin rakennuksessa 1. Molemmissa kämpissä hirret on salvettu molemmin puolin. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden keskeltä mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Kummassakaan rakennuksessa ei ole tulisijaa eikä kaminaa. Ovatko rakennukset talleja? Kohde sijaitsee moreenimaalla, tuoreessa kangasmetsässä, jossa kasvaa sekametsä. Kohteen itäpuolella on suo ja länsipuolelta kulkee metsäautotie. 3 Voimassa 2014-10-16T10:12:49 305.38012695 67.75629634
arkeologinenkohde_alue.3253 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3253 173010 {EE56335E-EB36-43BE-8D18-0FEF0FF3008F} Utosjoki kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 140 ei Tasaiselta terassilta löytyy yleisesti kvartsi-iskoksia noin 15m x 5m kokoiselta alueelta. Muutamat kvartseista tunnistettiin kaapimiksi. Alueella ei ole kuoppia, painanteita, röykkiöitä tai muita selkeitä rakenteita. Alueen maaperässä ei myöskään ole havaittavissa mitään erityistä. Kohde rajautuu noin 25m x 15m kokoiselle tasaiselle terassille rinteen ja kosteikon väliin. Kohde löydettiin inventoinnissa 1.7.2014. Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenirinteen alaosassa, Utosjoen rantakosteikon törmällä. Rinteen alaosassa, ennen kosteaa maata on selkeä tasainen terassi jonka kohdalta aurausurista kohde havaittiin. Alue on hakattu paljaaksi ja aurattu. Ympäröivä metsä on mäntykangasta. 3 Voimassa 2015-02-26T15:07:04 372.04223633 75.99764578
arkeologinenkohde_alue.3254 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3254 175373 {81B97588-1861-47BB-B466-00B496BA198A} Annaniva metsävartijan torppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Alue on yksityiselle omistajalle myydyn metsänvartijantorpan vanhaa pihapiiriä, jossa on rakennusten jäännöksiä, kivirakenteita, kuoppia ja parkkuupukki. Alueen kaakkoispuolella on tervahauta ja kivilatomus, jotka erotettiin omaksi kohteekseen. Rakennus 1 jäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360252 Y=7487570. Kohteessa on 5 x 8 metrin kokoinen maavallien rajaama kuoppa, jonka lyhyt pääty on lounaaseen kohti jokea. Kaakkoisnurkassa on laakakivistä tehty 1.5 x 3 metrin kokoinen uunikiveys, jonka korkeus on 1.2 metriä. Kiveys on osittain sortunut. Lähellä kiveystä on tiiliä ja alumiinikattila maassa. Rakenteessa ei ole jäljellä hirsiä. Vallin päällä kasvaa vähintään 50-vuotiaita mäntyjä. Maassa rakennuksen lähellä on vanha moottorisaha. Lounaispuolella on pieni pätkä naulattua laudoista koostuvaa aitaa . Kuoppa 1 jäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360242 Y=7487551. Kuoppa on 5 x 2 metrin kokoinen ja 0.7 metriä syvä. Kuopan luoteispuolella on betoninen pata, jonka suuaukkoa kiertää metallireunus. Padan ympäristössä on runsaasti metalliromua, joukossa mm. pultteja ja jalasten metallivahvikkeita. Parkkuupukki jäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360264 Y=7487512. Pukki on salvoksilla kasattu. Selkäpuuta on jäljellä noin 5 metriä. Pukki on 0.6 metriä korkea. Tukijalat ovat noin 0.3 metrin etäisyydellä toisistaan. Rakennus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360252 Y=7487452. Kohde on yksityisomistuksessa olevan maan puolella. Kohteessa on sammaleen peittämä halkaisijaltaan 2.5 metrin kokoinen, 0.5 metriä korkea kasa tiiliä. Kyseessä on ilmeisesti tulisijan jäännös. Kasassa on oviluukku jossa teksti ”patenttia haettu”. Kivikellari jäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360287 Y=7487428, jäännös on yksityismaan puolella. Kellari koostuu kivivalleista, jonka leveys on 2 metriä ja pituus noin 5 metriä. Kellarin sivulla on kivipengerrystä. Oviaukolla on betoninen uunintaso, jossa on aukot patarenkaille. Kellari 2 X=3360283 Y=7487411. Kohteessa on rinteeseen kaivettu osittain romahtanut kellarikuoppa, jonka suuaukkoa on tuettu vaakalaudoituksella. Kuoppa 1 X=3360242 Y=7487551 Kiveys 1 X=3360317 Y=7487386. Koordinaattien osoittamassa paikassa on noin 8 x 4 metrin alalla viljelyröykkiötä muistuttava kivikasa. Kasan koillispuolella menee vanha tielinja, jota on pengerretty rinteeseen. Kivet on mahdollisesti otettu tielinjalta. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Metsävartijan torpan nykyiset asukkaat ilmoittivat maidensa molemmin puolin valtion maalla olevista rakennusten jäännöksistä ja kuopista. Äkäsjoen varttunutta sekametsää kasvava rantatörmä. Aluskasvillisuutena alueella kasvaa sammalia ja puolukkaa. Metsä alueen reunoilla on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-23T21:31:47 7816.57202148 523.30634396
arkeologinenkohde_alue.3255 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3255 172615 {AABBBA9C-BE3A-40BC-B19F-7DD1EAC15F33} Pikku-Karijärvi pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 176 ei Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 pisteessä x 3384081 y 7450330. Kuopan koko on 2 x 1,5 metriä ja syvyys 1 metri. Kuopassa on 1 metrin levyiset matalat vallit. Kuoppa on soikea idästä länteen, harjun suuntaisesti. Kuopan yli on ajettu metsätyökoneella ja pintaturve on vaurioitunut. Pyyntikuoppa 2 pisteessä x 3384100 y 7450329. Kuoppa on pyöreä ja valliton ja sen halkaisija on 2 metriä. Syvyys on 1 metri. Kuopan itäpuolelta kulkee ajoura. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Kohdelöytyi inventoinnissa. pyyntikuopat. Kohde sijaitsee Karijärven itäpuolella sijaitsevalla hiekka- ja moreeniharjulla, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. 3 Voimassa 2014-10-02T15:08:07 133.95751953 57.33495638
arkeologinenkohde_alue.3256 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3256 172625 {656B2C91-1894-4E5E-808A-C241AE6051BD} Ankkapalo rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohteessa on kolmen rakennusken jäännökset, joista ensimmäinen on kämppärakennus, toinen mahdollisesti asuinrakennus tai eläinsuoja ja kolmas ilmeisesti niittylato. Rakennus 1 pisteessä x 3402692 y 7429957. Suorakaiteen muotoinen kehikko, joka erottuu lahonneina hirsinä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Koko 12,9 x 5,4 m pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Koillispäästä väliseinä 5,2 m päässä. Itäpäässä on 2,7 x 2,4 x 0,7 metrin kokoinen luonnonkiviuuni. Itäpääty on osa vanhempaa kämppää. Rakennelmassa on 9 hirsikertaa jäljellä. Hirret on sahalla huolimattomasti salvettu ylöpuolelta. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu. Rakennus 2 pisteessä x 3402704 y 7429975. Koko: 4,7 x 3,7 metriä, pitkä sivu saman suuntainen kuin rakennuksessa 1. Kiuas on kooltaan 1,8 x 2 x 0,7 metriä ja se sijaitsee rakennelman itänurkassa. Seinät rottuvat turvevalleina ja päällä kasvaa mäntyjä ja kuusia. Rakennus 3 pisteessä x 3402704 y 7429985.Koko 4,9 x 5,3 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmasta on 11 hirsikertaa jäljellä. Hirsien päällä on kurkihirsi 1 metrin korkeudessa. Ilmeisesti räkkäsuoja. Sisällä heinäseiväs jossa tehdasnaula. Kyseessä on ollut alunperin niittylato. Päällä kasvaa koivuja. Hirret ovat järeät niittylatoon ja ne on ilmeisesti otettu alkuperäisestä kämpästä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien päältä mitattujen gps pisteiden ylle. Kyösti Mäkikyrön ilmoitus. Kaksi kämppää ja niittylato tai karjasuoja. Kohde sijaitsee itään laskevan moreenikankaan juuressa, osittain suolla. Alueella kasvaa kuiva kangasmetsä, jossa on nuorta männikköä ja aluskasvillisuutena mustikkaa. 3 Voimassa 2014-10-02T16:26:29 255.46484375 95.71604101
arkeologinenkohde_alue.3257 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3257 173134 {962C36CA-0216-48B4-9D76-C646119CBF4D} Kiukoinen 2 hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 188 ei Kohde sijaitsee Hattuvaarasta n 2,9 km itäkaakkoon Itäpisteelle vievän tien varressa tien pohjoispuolella. Alue on itäkaakkoon laskevaa moreeniharjannetta. Puusto on mäntyvaltaista sekametsää. Koillis- ja itäpuolella on suota. Paikalla on kuusi hiilimiilua. Miilut ovat pystymiilutyyppiä. Näiden halkaisija on n 12-16 m. Lisäksi paikalla on miiluista erillään viisi suorakaiteenmuotoista kuoppaa, kooltaan n 2,5 x 1 m. Puuston näkyvän rajan perusteella läntisin kuopista on yksityismaalla. Lisäksi alueen keskellä on nuorempi n 15 m halkaisijaltaan oleva korkea sorakumpu, joka on kasvillisuuden peittämä. Tämä lienee tiesoraa. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa laserkeilausaineiston avulla. Hiilimiilualue. 3 Voimassa 2014-11-06T16:16:42 9728.99804688 387.96372192
arkeologinenkohde_alue.3258 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3258 170383 {7BFC7C89-A35D-4736-B797-159DEDB69A95} Poojärvi 4 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 190 ei Paikalla on esihistoriallinen asuinpaikka. Rannassa on venepaikka, joka on edelleen käytössä. Sarkkisen mainitsema kohde Poojärvi W venepaikka tai muinaisjäännösrekisterin Poojärvi 1 sijaitsee käytännössä samassa paikassa. Paikalla on yksi selkeä rannassa oleva nuotiopaikka ja kaksi muuta pienempää nuotiopaikkaa, joiden alueella kohde sijaitsee. 7 metrin päässä rannasta havaittiin kuluneella alueella 4 kpl kvartsi-iskoksia sekä yksi retusoitu kvartsi-iskos, joka muistuttaa kaavinta, mutta siinä ei ole kulumisjälkiä. Kvartsit löytyivät aivan maan pinnasta, eikä niitä otettu talteen. Paikalle ei tehty koepistoja, joten kohteen todellista laajuutta ei tiedetä. Kohteella on aluemainen rajaus, joka on tehty löytöalueen ympärille. Kohteen todellisen laajuuden selvittämiseksi alueella olisi tehtävä koetutkimukset. Kohde löydettiin uutena maastosta. Esihistoriallinen asuin- tai leiriytymispaikka. Kohde sijaitsee Poojärven länsirannalla, Poojoesta 150 metriä kaakkoon. Metsäautotie päättyy kohteesta 50 metrin päässä lounaassa. Maasto on runsaskasvuista, mutta suhteellisten kuivaa kangasmetsää. Aluskasvillisuus on runsasta, koostuen pääasiassa mustikasta ja suopursusta. Metsä on havumetsää. 3 Voimassa 2014-10-03T10:52:27 1630.09106445 163.74959657
arkeologinenkohde_alue.3259 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3259 173487 {C65A361F-683A-43AD-8AA7-FA529B4A30E7} Luhtasaivo asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 456 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä Luhtasaivon pohjoispuoleisen lammen itärannasta, kohdassa x=7657817 / y=3301961, noin kahdeksan metriä lammen pintaa ylempänä, havaittiin tuulieroosion kuluttaman maapaljastuman koillisreunalla noin neliömetrin alalla tummanruskeaa, noen ja palaneiden luiden sekaista maata sekä muutamia palaneita kiviä. Maanpinnalta kerättiin neljäkymmentä palaneen luun kappaletta, jotka ovat peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Kohtaa ei kaiveltu, joten likamaakerroksen paksuus ei selvinnyt. Palaneiden luiden löytökohdan ympäristön maapaljastumia havainnoitiin muutamien kymmenien metrien säteellä. Paikalta noin 35 metriä kaakkoon päin, suuren, itä-länsisuuntaisesti noin 400 metrin mittaisen maapaljastuman länsipäästä, kohdasta x=7657801 / y=3301992, löydettiinkin yksittäinen, erittäin hienorakeinen vaaleanharmaa kvartsiitti-iskos ja muutamia hajanaisia palaneita kiviä. Muita jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. Asuinpaikan keskeiset osat vaikuttavat rajautuvan havaittujen löytöjen väliselle alueelle, lammen rantaa kohti loivasti laskevalle hienohiekkaiselle rinteelle. Kohteen pituus luode-kaakkosuuntaisesti on vähintään neljäkymmentä metriä ja leveys koillis-lounaissuuntaisesti arviolta kaksikymmentä metriä. Kohteen rajaus perustuu löytöjen levinneisyyteen ja alueen maastonmuotojen havainnointiin. Idän suunnalla kohdetta rajaa suuren maapaljastuman länsipää. Kohde on pesäkkeinen asuinpaikka, jolla on asuttu ainakin kivikaudella tai varhaismetallikaudella. Palaneiden luiden keskittymän kohdalla on selvästi sijainnut esihistoriallinen tulisija. Todennäköisesti asuinpaikkaa on käytetty melko lyhytaikaisesti, koska laajalti rikkoutuneesta maanpinnasta ja hyvistä havainnointiolosuhteista huolimatta tarkastuksessa havaitut löydöt olivat varsin vähälukuisia. Eroosio uhkaa kohteen kulttuurikerroksen säilymistä, ja tulisijan jäännös tuhoutuu mahdollisesti jo lähivuosina. Kohde sijaitsee Luhtasaivon pohjoispuolella olevan pienehkön lammen itäpuolella, kumpuilevalla, harvaa tunturikoivikkoa kasvavalla, maaperältään hiekkaisella kankaalla, jolla on laajoja tuulieroosion kuluttamia maapaljastumia. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, sianpuolukka, tina- ja poronjäkälät sekä sammalet. 3 Voimassa 2019-09-09T11:17:44 1593.04345703 158.41491543
arkeologinenkohde_alue.3260 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3260 173889 {6B9DE1CE-14D1-454C-8748-02F13010B252} Hirvasvuopio asuinkenttä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 432 ei Kohde on heinikkoinen asuinkenttä, jolla on asuttu hieman yli sadan vuoden ajan 1850-luvun alusta alkaen. Rakennusten paikkoja havaittiin asuinkentällä viisitoista. Lisäksi alueella on todennäköisesti sijainnut sellaisia rakennuksia, joista ei ole säilynyt mitään maanpinnalle havaittavaissa olevia jälkiä. Rakennusten jäännökset muodostavat neljä ryhmää, joista kussakin vaikuttaa olleen yksi asuinrakennus, mutta todennäköisesti kaikki rakennusryhmät eivät ole olleet käytössä yhtä aikaa. Vaikka yhtäkään rakennusta ei enää ole pystyssä, niiden umpeenkasvaneet paikat erottuvat vielä kohtalaisen hyvin. Erityisen selvästi asuinkentällä ovat havaittavissa kolmen asuinrakennuksen kivisten tulisijojen jäännökset sekä yhden rakennuksen luona oleva valurautahellan jäännös. Joitakin rakennuksia on osittain tukenut matala kivijalka, mutta useimmat rakennusten jäännöksistä näkyvät maanpinnalle vain matalina, kehämäisinä maapenkkoina, joiden kohdilla kasvillisuus usein on ympäristöään rehevämpää. Monien rakennusten käyttötarkoituksen ja tarkan koon määrittäminen onkin melko vaikeaa ilman maaperään kajoavia tutkimuksia. Varsinaisten asuintalojen lisäksi kentällä on sijainnut ainakin erilaisia eläinsuojia sekä varasto- ja kotarakennuksia. Alueella on ollut toimintaa myös Lapin sodan aikana, ja kohteen eteläpuoleisilla harjanteilla sijaitseekin runsaasti saksalaisten tukikohtien jäännöksiä, joita ei kuitenkaan ennätetty kohteen tarkastuksen yhteydessä ryhtyä tarkemmin dokumentoimaan. Asuinkentältä dokumentoitujen rakennusten jäännösten koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Rakennuksen jäännös 1: x=7651420 / y=3306391 Pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, pyöristyneen suorakaiteen muotoinen, noin metrin levyisenä ja noin 0,4 m korkeana kehämäisenä maapenkkana erottuva rakennuksen jäännös, jonka koko on noin 4 m x 4 m. Rakennus on ollut ilmeisesti lämmittämätön, mahdollisesti lato. Se on sijainnut hieman erillään muista rakennuksista, asuinkentän avoimen osan ulkopuolella, pensaikossa kohteen lounaispuoleisen puronotkon pohjoisreunalla. Mikäli kyseessä on ollut lato, siihen on varmaankin kerätty puronotkossa kasvavasta saraheinikosta niitetyt heinät. Rakennuksen jäännös 2: x=7651539 / y=3306499 Ilmeisesti luode-kaakkosuuntaisen rakennuksen jäännös, joka erottuu asuinkentällä lähinnä vain horsmikkoa kasvavana, ympäristöään rehevämpänä kohtana. Lisäksi mönkijäuralla, joka kulkee rakennuksen jäännöksen yli, näkyy muutamien keskenään samassa linjassa olevien kivien yläpintoja. Kivet ovat ehkä toimineet rakennuksen perustuksina. Rakennuksen tarkka koko ei ole määritettävissä ilman maaperään kajoamista. Rakennuksen jäännös 3: x=7651577 / y=3306548 Luode-kaakkosuuntaisen asuinrakennuksen jäännös. Talon leveys on ollut noin seitsemän metriä, pituus vähintään yhtä paljon. Tarkalleen rakennuksen pituutta ei maaperään kajoamatta voi määrittää. Jäännöksen pohjoisreunalla erottuu uunin jäännös halkaisijaltaan noin kaksimetrisenä kiviröykkiönä, jonka korkeus on noin puoli metriä. Varsinkin jäännöksen kaakkoispäässä seinien kohdat erottuvat noin metrin levyisinä, noin 0,3 m korkeina loivina maapenkkoina, ja osa rakennuksen kaakkoispään lattia-alasta on kaivettu noin 0,6 m ympäröivää maanpintaa syvemmälle. Rakennuksen jäännös 4: x=7651601 / y=3306525 Itäkaakko-länsiluodesuuntaisen, suorakulmaisen ja turpeilla katetun rakennuksen jäännös, jonka koko on noin 8 m x 4 m. Jäännöksen keskellä on vielä jäljellä romahtaneita puurakenteita, ja seinien kohdilla ovat lähes metrin korkuiset turvepenkat. Todennäköisesti paikalla on ollut navetta. Sen pohjoiskoillispuolella on ojamainen kaivanto, joka lienee sijainnut lantaluukun suulla. Lisäksi rakennuksen luoteiskulmalla on halkaisijaltaan noin kolmimetrinen kuoppa, jonka syvyys on noin 70 cm. Mahdollisen navetan jäännöksen länsilounaispuolella on ehkä ollut jonkinlainen kevytrakenteisempi lisärakennus, jonka kohta erottuu maanpinnalle tasanteena. Lisärakennuksen tarkkoja mittoja tai sen seinälinjojen täsmällistä sijaintia ei onnistuttu määrittämään kohteen tarkastuksen yhteydessä. Rakennuksen jäännös 5: x=7651663 / y=3306502 Pyöreä, loivan maapenkan ympäröimä tasanne, jonka halkaisija on noin viisi metriä. Maapenkka on noin metrin levyinen ja noin 10 cm korkea. Ilmeisesti kyseessä on kotasija, mutta tulisijan jäännöstä penkan rajaaman alueen sisällä ei havaittu. Rakennuksen jäännös 6: x=7651738 / y=3306573 Neliöpohjainen, pohjois-eteläsuuntainen tupasija, jonka koko on noin 4 m x 4 m. Tupasijan lattia-ala on kaivettu noin 0,8 m syvyydelle. Seinien kohdat erottuvat loivina maapenkkoina, jotka ovat noin metrin levyiset ja noin 10 cm - 20 cm korkeat. Ilmeisesti tuvan tulisijana on toiminut vanha ruotsalainen Skoglund & Olsonin valmistama valurautahella, jonka jäännös on asuinkentällä tupasijan luoteispuolella. Hellan mallinumero on 48. Rakennuksen pohjoisseinän kohdalla kasvaa herukkapensas. Rakennuksen jäännös 7: x=7651739 / y=3306566 Samankokoinen ja -suuntainen kuin rakennuksen jäännös 6. Jäännökset ovat noin kahden metrin etäisyydellä toisistaan, ja on mahdollista, että ne ovatkin saman rakennuksen vierekkäisiä huoneita, ehkä kylmän eteistilan erottamia. Seinälinjojen kohdilla ovat noin metrin levyiset ja 10 cm - 20 cm korkeat maapenkat. Huonetilan lattia-alaa on tasainen, eikä sitä ole kaivettu ympäröivää maanpintaa syvemmälle. Rakennuksen jäännös 8: x=7651769 / y=3306568 Itäkoillis-länsilounaissuuntaisen, suorakulmaisen rakennuksen jäännös, kooltaan 8 m x 5 m. Rakennuksen ulko-oven kohta lienee ollut pohjoisluoteisen seinän keskellä. Jokseenkin keskellä rakennuksen jäännöksen lattia-alaa on kivilaatta, jonka halkaisija on noin 0,8 m. Laattaa on ehkä voitu käyttää kaminan alustana. Rakennuksen jäännöksen ympäristössä on runsaasti ruostuneita säilyketölkkejä. Mahdollisesti kyseessä on saksalaisten parakin pohja toisen maailmansodan ajalta. Rakennuksen jäännös 9: x=7651737 / y=3306588 Pyöreä, osittain rinteeseen kaivettu kotasija, jonka halkaisija on noin neljä metriä. Sisäänkäynti kotaan on ollut koillisesta, ja sen lattia-alalla ovat peltitynnyrin jäännökset. Mahdollisesti kyseessä on ollut jonkinlainen keittokota lähellä sijainneiden asuinrakennusten pihapiirissä. Rakennuksen jäännös 10: x=7651695 / y=3306571 Koillis-lounaissuuntaisen rakennuksen jäännös, kooltaan 8 m x 5 m. Kyseessä on mahdollisesti ollut navetta, koska sen luoteispuolella on vastaavanlainen ojamainen kaivanto kuin rakennuksen jäännöksen 4 luona. Kaivannon pituus on hieman toistakymmentä metriä. Tässä rakennuksessa on kuitenkin ollut myös suuri, mahdollisesti kiuasmainen tulisija, joka erottuu rakennuksen luoteisen seinälinjan keskivaiheilla, halkaisijaltaan noin puolitoistametrisenä, noin puoli metriä korkeana kiviröykkiönä. Osa tulisijasta on sortunut rakennuksen seinälinjan ulkopuolellekin. Rakennuksen jäännös 11: x=7651642 / y=3306620 Pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisen, suorakulmaisen rakennuksen jäännös, kooltaan noin 8 m x 5 m. Kyseessä on selvästi ollut asuinrakennus, koska se on ollut osittain kiviperustalle rakennettu ja sen etelälounaisseinän keskikohdalla on noin 2 m x 2 m laajuinen ja 0,4 m korkea uunin jäännös. Rakennuksen jäännöksen länsilounaiskulman sisäpuolella sijaitsee halkaisijaltaan noin kaksimetrinen kuoppa, jonka syvyys on noin 0,7 m. Rakennuksen jäännös 12: x=7651622 / y=3306617 Luode-kaakkosuuntaisen, lähinnä suorakaiteen muotoisen rakennuksen jäännös, kooltaan noin 8 m x 6 m. Rakennus vaikuttaa olleen pääosin turpeista kasattu, ja mitään puurakenteita ei enää ole jäljellä. Mahdollisesti kyseessä on ollut navetta. Rakennuksen koillis-, luoteis- ja lounaisseinien kohdat erottuvat noin kahden metrin levyisinä maapenkkoina, joiden korkeus vaihtelee välillä 0,5 m - 1,0 m. Kaakon suunnalla maapenkkaa ei ole, mutta läheltä kohtaa, jossa rakennuksen kaakkoispää on sijainnut, suuntautuu ojamainen kaivanto kohti Lätäsenoa. Kulkuaukko rakennukseen on ilmeisesti ollut sen koillisseinän kaakkoispuoliskossa. Rakennuksen luoteispää on sijainnut noin kahden metrin etäisyydellä rakennuksen jäännöksen 13 kaakkoiskulmasta. Rakennuksen jäännös 13: x=7651634 / y=3306612 Pohjois-eteläsuuntaisen, suorakulmaisen rakennuksen jäännös, kooltaan noin 8 m x 5 m. Rakennus on ilmeisesti ollut kaksihuoneinen, ja huoneiden lattia-alat on kaivettu kuopalle, syvimmillään noin 0,6 m syvyydelle. Mahdollisesti kyseessä on ollut jonkinlainen eläinsuoja. Mönkijäura leikkaa rakennuksen jäännöksen pohjoispäätä. Rakennuksen jäännös 14: x=7651697 / y=3306691 Koillis-lounaissuuntaisen, neliönmuotoisen rakennuksen jäännös, kooltaan noin 5 m x 5 m. Ilmeisesti tältä paikalta on purettu viimeisenä asuinkentällä sijainnut rakennus, koska sen seinien perustuksina toimineet maapenkat ovat säilyneet selvästi jyrkempinä kuin muiden rakennusten jäännösten yhteydessä. Penkkojen korkeus vaihtelee välillä 0,6 m - 1,0 m. Rakennuksen lattia-ala on ollut noin 0,6 m jäännöstä ympäröivää maanpintaa syvemmälle kaivettu, ja kuoppaan on sortunut lahonneiden lattianiskojen jäännöksiä. Ovi vaikuttaa sijainneen koillisseinän keskellä, ja lattia-alan itänurkassa on tulisijan jäännös, joka erottuu halkaisijaltaan noin kaksimetrisenä, noin 0,6 m korkeana kiviröykkiönä. Rakennus on ollut samankokoinen kuin nykyinen Hirvasvuopion vuokratuvan varasto, ja on täysin mahdollista, että varastona toimivan rakennuksen kehikko onkin siirretty Kuolleenkoskelle juuri tältä kohdalta. Rakennuksen jäännös 15: x=7651738 / y=3306717 Pohjois-eteläsuuntaisen, neliönmuotoisen rakennuksen jäännös, kooltaan noin 4 m x 4 m. Se sijaitsee hiekkaharjanteen päällä, ja sen seinien paikat erottuvat noin puolen metrin levyisinä maapenkkoina, joiden korkeus vaihtelee välillä 10 cm - 20 cm. Keskellä rakennuksen jäännöksen lattia-alaa on noin 2 m x 1 m laajuinen kaivanto, jonka syvyys on noin 0,7 m. Todennäköisesti kyseessä on jonkin ulkorakennuksen jäännös. Mahdollisesti paikalla on sijainnut lato, johon on kerätty saraheinää viereiseltä suolta. Kohde rajautuu Lätäsenon länsipuolelle, alueelle, jonka pituus koillis-lounaissuuntaisesti on noin puoli kilometriä. Kaakon puolella asuinkenttä yltää Lätäsenon rantatörmälle. Etelässä kohdetta rajaa jokeen laskeva puronotko ja idässä enimmäkseen avosuon laita. Luoteen suunnalla ei ole selvästi kohdetta rajaavaa maastonmuotoa, mutta asuinkentän luoteisimmat rakennusten jäännökset sijaitsevat noin kahdensadan metrin etäisyydellä Lätäsenon rannasta. Kohteen koillisosa sijaitsee alle viidenkymmenen metrin päässä Lätäsenosta, joen ja avosuon välisellä kapealla hiekkaharjanteella. Seppo Aho on käsitellyt kohteen historiallisia vaiheita yksityiskohtaisesti artikkelissaan Hirvasvuopio: Todenperäinen kertomus erään Käsivarren kylän kohtaloista. Artikkeli on julkaistu Rajamme vartijat 1977:2 -lehdessä. Artikkelissa kerrotaan asuinkentän varhaisvaiheista seuraavasti: ”Kun Iisko Jatko noin vuonna 1850 lähti perheineen ja lehmineen Ruotsin Kuttasesta etsimään parempia elinehtoja päätyi hän lopuksi Suomen puolelle Hirvasvuopioon. - - Iisko rakensi pirtin, joka ympärille levisi vähitellen kahden - kolmen hehtaarin suuruinen heinämaa muutamalle lehmälleen. - - Vuonna 1880 Iisko Jatko sai Hirvasvuopioon naapurin. Tällöin sinne muutti Lassi Palojärvi perheineen Palojärven kylästä.” Hirvasvuopion kylässä sijaitsi kaksi taloa toiseen maailmansotaan saakka. Iisko Jatkon jälkeläisiä asui kentällä kolmen sukupolven ajan. Iiskon pojantytär Anni meni vuonna 1933 naimisiin Norjan lappalaisen Niila Ristan kanssa, mutta jäi leskeksi vuonna 1955. Ristat muuttivat Karesuvantoon vuonna 1956, ja vuonna 1958 Rajavartiosto osti Hirvasvuopion talon ja navetan. Ne siirrettiin seuraavana vuonna Kuolleenkosken länsirannalle, jossa talo toimi rajavartioiden partiomajana ja osittain autiotupanakin, myöhemmin myös Metsähallituksen vuokratupana. Talo purettiin 2000-luvun alussa, ja sen paikalle rakennettiin uusi vuokratupa. Vanha navetta toimii edelleen vuokratuvan varastona. Hirvasvuopion vanha asuinkenttä on sitä ympäröivästä tunturikoivikkomaastosta selvästi erottuva, maisemallisesti vaikuttava kulttuuriperintökohde. Vaikka kentällä ei enää ole jäljellä rakennuskantaa, on alue silti edelleen kulttuurihistoriallisesti arvokas. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta kovin pahasti uhatulta, vaikka Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen, myös retkeilijöiden kulkureittinään käyttämä mönkijäura kulkeekin asuinkentän poikki. Mönkijäuran varrelle, jonkin helposti havaittavan rakennuksen jäännöksen kohdalle, olisi suotavaa laatia ja pystyttää retkeilijöiden taivalta rikastuttamaan asuinkentän historian vaiheista kertova opastustaulu. Taulun sisältö voisi perustua Seppo Ahon artikkeliin. Lisäksi samaista informaatiota kannattaisi lisätä Hirvasvuopion autio- ja vuokratupien tupakansioihin. Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, Hirvasvuopion autiotuvalta noin 1,4 km etelään päin. Kohteen keskeiset osat ovat heinikkoisia, hyvin loivapiirteisiä ja maaperältään hiekkaisia. Heinikon seassa kasvaa myös kulleroita. Kentän reunoilla kasvaa katajien, vaivaiskoivujen ja pajujen muodostamaa pensaikkoa. Idän suunnalla kohde yltää Lätäsenon rantatörmän partaalle saakka, muilta suunnilta kohde on avosoiden ja tunturikoivikkoa kasvavien moreeniharjanteiden ympäröimä. Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtava mönkijäura kulkee asuinkentän halki. Kohteen eteläpään länsipuolella sijaitsee kahden liesilatomuksen ja yhden pyyntikuopan muodostama muinaisjäännösryhmä Hirvasvuopio 2. 3 Voimassa 2019-09-11T08:00:05 55393.80688477 1368.0467211
arkeologinenkohde_alue.3261 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3261 174688 {2EF4D328-6C55-468E-84D1-7143084490DE} Jámessuolu Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 433 431 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kohteen läpi kulkevalla pohjois-eteläsuuntaisella mönkijäuralla havaittiin pesäkkeisesti löytöjä noin 25 metrin matkalla, välillä x=7653128/y=3306451 - x=7653150/y=3306443. Mönkijäuralla havaittu löytöaineisto, yhteensä noin kolmekymmentä löytöä, koostui kvartsi-ja kvartsiitti-iskoksista sekä yhdestä palaneen luun kappaleesta. Lisäksi havaittiin muutamia palaneiden kivien kappaleita. Kvartsi-iskokset olivat jokseenkin kaikki vain heikosti läpikuultavaa valkoista kvartsia. Kvartsiitti-iskokset olivat puolestaan enimmäkseen hienorakeisia ja vaaleanharmaita, useat selvästi hyvälaatuisista raaka-ainekappaleista iskettyjä. Palaneen luun kappaleessa on selvästi erottuva, hyvin kapea viiltomainen jälki, ja on mahdollista, että kyseessä on osa koristelusta luuesineestä. Tiheimmän kvartsi-iskoskeskittymän vierelle, kohtaan x=7653140/y=3306450, mönkijäuran itäpuolelle, kaivettiin kaivauslastalla noin 50 cm x 50 cm laajuinen koekuoppa 1. Heti pintaturpeen alla oli paljon kvartsi-iskoksia, ja niitä kerättiin otokseksi talteen viisitoista. Koekuoppa kaivettiin vain noin viiden senttimetrin syvyiseksi, ja iskosten lisäksi kuopasta ei löydetty muuta ihmistoimintaan liittyvää. Kohdalla x=7653145/y=3306447, palaneen luun kappaleen löytöpaikalla, kaavittiin kaivauslastalla mönkijäuran rikkomaa maanpintaa ja löydettiin toinen kappale palanutta luuta. Paikalle päätettiin kaivaa noin yhden neliömetrin laajuinen koekuoppa 2. Mönkijäuran noin viiden senttimetrin syvyydelle saakka sekoittaman pintamaan alla oli muutaman senttimetrin paksuinen kerros palaneelta vaikuttavaa, tummaa likamaata, jonka seassa oli nokea sekä kolme kvartsiitti-iskosta ja harvakseltaan kvartsi-iskoksia. Koekuoppa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyiseksi, mutta enempää luiden kappaleita ei kuitenkaan löydetty. Likamaan alla vaikutti olevan häiriintymätön pohjamaa. Molemmat luunkappaleet sekä kaikki kolme kvartsiitti-iskosta kerättiin talteen. Kvartsiitti-iskosten joukossa on keskiharmaa hienorakeinen kappale, vaaleanharmaa erittäin hienorakeinen kappale sekä vaaleanharmaa melko karkearakeinen kappale. Kvartsi-iskoksia kerättiin koekuoppa 2:sta otokseksi talteen kuusi. Havaittujen löytöjen levinneisyyden perusteella asuinpaikan keskeisin osa vaikuttaa rajautuvan pohjois-eteläsuuntaisesti noin kolmenkymmenen metrin matkalle, alkaen eteläisimpien havaittujen löytöjen tasalta. Etelämpänä maasto on alavampaa, kosteampaa ja huonommin asuinpaikaksi sopivaa. Idän suunnalla asuinpaikka-alue päättyy viimeistään Lätäsenon entisen uoman rantatörmän partaalle. Törmä sijaitsee noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä mönkijäurasta. Länteen päin asuinpaikaksi soveltuva alue jatkuu noin sadan metrin päähän mönkijäuralta, mutta on todennäköistä, että asuinpaikka rajautuu muutamien kymmenien metrien etäisyydelle rantatörmästä. Pohjoiseen päin tasaista joenvarsikangasta jatkuu pitkälti, joten sillä suunnalla asuinpaikan rajaus perustuu yksinomaan löytöjen levinneisyyden havainnointiin. Kohde vaikuttaa olevan luonteeltaan pesäkkeinen asuinpaikka, jota on käytetty kivikaudella tai varhaismetallikaudella. Koska löytöjä havaittiin kohdetta dokumentoitaessa mönkijäuralla ja koekuopissa kohtalaisen runsaasti ja monipuolisesti, on paikalla todennäköisesti asuttu melko pitkäkestoisesti. Mönkijäura on jonkin verran sekoittanut asuinpaikan kulttuurikerroksen ylimpiä osia, mutta uran ulkopuolella kulttuurikerros on ilmeisesti säilynyt häiriintymättömänä. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta kovin vakavasti uhatulta, mutta mönkijäuran aiheuttaman maastonkulumisen etenemisen ehkäisemiseksi uralle olisi syytä rakentaa asuinpaikan keskeiset osa ylittävä lankkupolku. Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, joen entisen uoman rantatörmän päällä, noin neljä metriä joen pintaa ylempänä, melko tasaisella, tunturikoivikkoa kasvavalla kankaalla, noin kaksisataa metriä Hirvasvuopion autiotuvalta luoteeseen päin, Munnikurkkion entiselle rajavartioasemalle johtavan mönkijäuran varrella. Maaperä alueella on hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, puolukka, variksenmarja ja liekokasvit sekä sammalet ja jäkälät. Kohteen länsipuolella noin sadan metrin etäisyydellä on pohjois-eteläsuuntainen märkä avosuojuotti. 3 Voimassa 2014-10-31T03:37:43 2398.04638672 181.22612679
arkeologinenkohde_alue.3262 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3262 172682 {FCD1639D-06F3-44BF-B098-4C5E9A168213} 1000001910 Svartholma linnake 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2121 Linnoitukset 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 3 Historiallinen 34 1700-luku 0 Ei määritelty ei "Svartholman merilinnoitus sijaitsee Loviisanlahden suulla noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Svartholman merilinnoituksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748. Svartholma suunniteltiin yhdessä Loviisan maalinnoituksen kanssa estämään vihollisen eteneminen Ruotsin valtakunnan heikolta itärajalta kohti länttä. Augustin Ehrensvärdin linnoitussuunnitelmaa edelsi A. J. Nordenbergin vaatimattomampi esitys Svartholman linnoittamiseksi vuodelta 1744. Ehrensvärdin suunnitelmaa, joka perustui bastionilinnoitusjärjestelmään, noudatettiin tarkoin 1750-luvun puoliväliin. Tämän jälkeen tehtiin muutoksia linnoituksen eteläiseen kurtiinimuuriin, johon suunniteltujen kasemattien sijasta alettiin rakentaa komendantintaloa. 1750-luvulla muutettiin myös bastionien rintavarustuksia ja alunperin umpinaiseksi aiotut muurinharjat toteutettiin ampuma-aukoin varustettuna. Päälinnoitus valmistui vuonna 1764. Svartholma on symmetrinen bastionilinnoitus, jonka puolustus oli suunniteltu kolminkertaiseksi. Linnoituksen uloimman puolustuskehän muodosti rantavarustus, joka mutkittelevana ja avoimena kiersi saaren rantaviivassa. Varustus porrastui korkeussuunnassa päälinnoituksen kanssa siten, että linnoituksen tykistö saattoi ampua rantavarustuksen yli tai eteen. Tärkein puolustusrakennelma saarella oli päälinnoitus. Svartholman bastioneista ja niitä yhdistävistä kurtiinimuureista muodostui päävarustus eli donjoni, jota raveliinit itä- ja länsisivuilla sekä tenalji (norra strandwärck) saaren pohjoisrannassa täydensivät. Bastionit ja kurtiinit muodostivat bastionirintaman, joita linnoituksessa oli kaikkiaan neljä. Nämä lähes pääilmansuuntien mukaan suunnatut rintamat muodostivat samalla linnoituksen pääpuolustussuunnat. Linnoitus antautui Suomen sodan aikana 18. maaliskuuta vuonna 1808. Venäläisellä kaudella Svartholmaa käytettiin osittain vankilana ja osittain sotilastukikohtana vuoteen 1832, jolloin se siirrettiin siviilihallinnon alaisuuteen. Vankilatoiminta saarella lopetettiin Krimin sodan alussa. Englantilainen laivasto-osasto räjäytti tyhjilleen jääneen linnoituksen 7.7. vuonna 1855. Muinaistieteellinen toimikunta aloitti tutkimukset Svartholman rauniolla vuonna 1911. Rauniot olivat 1960-luvun alkuun saakka useiden metrien vahvuisen purkujätekerroksen peitossa, kunnes rakennusten jäännökset sisäpihan itä- ja länsisivuilla paljastettiin vuosina 1963¿1964. Suunnitelmallinen restaurointi alkoi 1960-luvun lopulla. Tällöin keskityttiin bastionikehän sortumien korjaamiseen. 1990-luvun korjaustyöt pystyttiin laajentamaan harmaakivimuureilta koko linnoituksen alueelle." Linnoitus. 3 Voimassa 2021-05-11T09:50:08 46173.68066406 1090.98746186
arkeologinenkohde_alue.3263 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3263 172686 {D24909FE-9D3C-460E-AA64-C389CFE6D1A7} 1000002083 Kärnäkosken linnoitus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2121 Linnoitukset 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei "Kärnäkosken linnakke sijaitsee Lappeenrannasta Mikkeliin johtavan maantien varressa Kuolimojärven ja Saimaan välisellä kannaksella. Kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla Kärnäkosken ja Partakosken linnakkeet rakennettiin vuonna 1791 osaksi uutta Pietarin puolustusjärjestelmää. Niiden on tarkoitus toimia Venäjän Saimaan Laivaston tukikohtana Lappeenrannan linnoituksen ja Olavinlinnan (Savonlinna) välisellä vesireitillä. Kärnäkosken linnoitus rakennettiin muodoltaan epäsäännölliseksi. Se muodostuu toisiinsa liittyvistä epäsäännöllisistä bastioni- ja tenaljimuureista. Vuoden 1809 jälkeen Venäjä lakkautti Kärnäkosken ja Partakosken linnakkeet. Kärnäkosken linnakkeen restaurointi käynnistyi 1980-luvulla. Kärnäkosken linnoituksesta johtaa yhdystie etelään ns. Vuorilinnoitukseen. Vuorilinnoitus oli rakennettu Kuolimolta Saimaalle kulkevan liikenteen valvomiseksi ja puolustamiseksi. Vuorilinnoitus sijaitsee noin 320 metriä Kärnäkosken linnoituksen eteläpuolella. Näitä kahta varustusta yhdistää noin 350 metrin pituinen yhdystie. Epäsäännöllisen muotoisessa redutissa on viisi taitteista maavallia. Se on 44 metriä pitkä ja 40 metriä leveä. Vallit ovat nykyisin maan peitossa, eikä kivestä tehtyä tukimuuria tai rintamuuria enää havaittu. Redutissa olleen pienen vartiorakennuksen paikka näkyy maastossa matalana maaterassina. Linnoitusalueen suurisuuntaiset laajennussuunnitelmat jäivät toteutumatta, mutta ainakin Vuorilinnoituksessa ja Kärnäkosken linnoituksen itäpuolella oli ehditty aloittaa töiden valmistelut." Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000001910 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000001910 linnoitus 3 Voimassa 2021-06-01T14:08:41 40033.63476562 1583.8877131
arkeologinenkohde_alue.3264 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3264 173711 {9DAE73D1-D246-42FB-9434-60D8D7427F12} Porovuoma 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 207 ei Kohteessa on seitsemän savottakämppää tai niihin kuuluvaa sivurakennusta. Rakennus 1 pisteessä x 3385032, y 7441947. Kohteessa on 7 x 5 metrin kokoinen kämpän jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennelmasta on 7 hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu kirveellä ja sahalla ja salvettu molemmin puolin. Oviaukko on lounaisseinän keskellä.Hirsien välissä eiole riiveitä, eikä pohjalla tulisijaa. Päällä kasvaa koivuja. Rakennus 2 pisteessä x 3385041, y 7441943. Rakennelma on kämppä jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen, koko 5 x 4 metriä. Hirret katkottu kirveellä ja sahalla. Rakennelmasta on 8 hirsikertaa jäljellä. Oviaukko on pohjoiseen senän keskellä. Rakennelmann pohjalla ei ole tulisijaa eikä hirsien välissä riiveitä. Kämpän 1 ja 2 väli on 4 metriä.Molempien kämppien sisällä kasvaa koivuja. Rakennus 3 pisteessä x 3385045, y 7441932. Rakennelman koko on 4 x 4 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Kaakkoiskulmassa on suurista kivistä tehty takkamainen tulisija. Rakennelma on ns. multakämppä, seinät erottuvat metrin paksuisina turvevalleina ja niiden korkeus on 70 cm. Lattia on kaivettu puolen metrin syvyyteen. Päällä kasvaa täysikasvuisia mäntyjä ja koivuja. Rakennus 4 pisteessä x 3385069, y 7441925. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoinen kämpän jäännös, jonka seinät erottuvat turvevalleina ja muutamana lahonneena hirtenä. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja nurkista salvettu. Koillisnurkassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen luonnonkiviraunio. Rakennus 5 pisteessä x 3385073, y 7441921. Kohteessa on 3 x 2.5 metrin kokoinen multakämpän jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Koilliskulmassa on 1 x 1 x 0.7 metrin kokoinen luonnonkiviraunio. Rakenne on samanlainen kuin edellisessä kämpässä no 4. Molempien päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Rakennus 6 pisteessä x 3385085, y 7441918. Kohteessa on 8 x 4 metrin kokoinen hirsikämpän jäännös. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja salvettu molemmin puolin. Lounaiskulmassa on 5 hirsikertaa jäljellä. Koillisnurkassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen luonnonkiviraunio. Hirret ovat suurimmaksiosaksi maatuneet. Rakennus 7 pisteessä x 3385119, y 7441889. kohteessa on 14 m pitkä ja 4 m leveä kämppä, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kämpässä on 3 väliseinää tasaisin välein. Seinät on tehty kirveellä ja sahalla katkotuista pyöröhirsistä jotka on molemmin puolin salvettu. Lounaispään länsipuolella on ollut 4 x 4 metrin kokoinen huone, jonka länsisivu on luonnon kallio. Rakennuksen puolivälissä länsiseinässä on 2 x 2 x 1 metrin kokoisen uunin raunio. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien keskeltä mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis metsätyökämppiä ja niiden sivurakennuksia. Kämpässä 7 oli erikoinen rakenne: länsiseinä oli luonnon kallio. Kohde sijaitsee moreenimaalla, paikalla kasvaa tuoreen kankaan sekametsä. kohteen itäpuolella on suo ja länsipuolitse kulkee metsäautotie. 3 Voimassa 2014-10-16T12:42:00 1001.57470703 250.98923182
arkeologinenkohde_alue.3265 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3265 173734 {B493404D-A975-4982-ABEC-4490E0558D76} Puohtiinkangas hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 165 ei Puohtiinkangas sijaitsee Mekrijärvestä itään n 4,5 km ja Nuottajärvestä pohjoiseen n 4 km Parissavaaralta kaakkoon lähtevän tien varressa. Puohtiinkangas on luode-kaakko-suuntainen matalaharjanne. Tien varressa tien pohjoispuolella on miilualue. Alue on hakattu. Paikalla on 16 pystymiilun jäännöstä, hirsistä rakennettu kaivo ja hirsi- ja kivirakenteinen maakellari. Lisäksi alueen ympärillä on vanhoja matalia hiekkakuoppia. Miilukumpujen halkaisija on n 14 m. Miilut ovat varsin tuoreita, oletettavasti 1900-luvulta, ja rikkoutuneen turpeen alta tursuaa paksuja hiilikerroksia ja paikoin osin hiiltymättömiä puunpaloja. Kaivossa on salvottu hirsikehikko. Kehikosta on näkyvillä viisi hirsikertaa ja pohjalla on kosteaa puuroskaa. Kaivon koko on n 1 x 1 m ja kokonaissyvyys n 3 m. Kellarilta vaikuttava rakenne on tehty maanpinnalla puusta ja kivistä. Sen kokonaislaajuus kokonaislaajuus on n 4 x 4 x 1,2 m. Rakenne sisältä lukien on: salvottu hirsikehikko, kooltaan n 1 x 1 xm, joka on peitetty kivillä. Katto on osin romahtanut kasaan. Pienehkö suuaukko on länsipuolella. Kellarin etelkäpuolelta rikkoutuneesta maasta on paljastunut posliinia. Alueella on myös metallinkappaleita. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa laserkailausaineiston avulla. Hiilimiilualue arviolta 1900-luvun puolivälistä. 3 Voimassa 2014-11-17T17:52:40 12926.02294922 460.48648037
arkeologinenkohde_alue.3266 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3266 173280 {A69E8245-354C-4C22-9893-45CAC0D9AEA4} Heteperänsärkkä 2 puolustusasema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 225 ei Heteperänsärkän päälle on kapean harjun pituudelta kaivettu pitkulanmuotoisia ampumapesäkkeitä ja pyöreitä poteroita yhteensä 25 kappaletta. Harjulta näkyy pitkälle Alajoen suuntaan ja puolustusvarustukset on luultavasti tehty välirauhan tai jatkosodan aikana, jolloin alueella tehtiin runsaasti linnoitustöitä. Pitkulanmuotoisia ampumapesäkkeitä on harjulla 13 kappaletta ja ne sijoittuvat alueen itä- ja keskiosiin. Pesäkkeiden pituus on n. 2 m ja leveys alle metrin. Syvyys vaihtelee 30-40 cm välillä. Ne ovat ilmeisesti olleet katettuja ja osassa on vielä hirsirakenteita jäljellä. Pesäkkeet on kaivettu harjun päälle poikittain ja ampumasuunta on kohti jokea. Ampumapesäke 1: X= 3612202 ja Y= 7243365 Ampumapesäke 2: X= 3612204 ja Y= 7243368 Ampumapesäke 3: X= 3612225 ja Y= 7243371 Ampumapesäke 4: X= 3612252 ja Y= 7243383 Ampumapesäke 5: X= 3612268 ja Y= 7243393 Ampumapesäke 6: X= 3612280 ja Y= 7243405 Ampumapesäke 7: X= 3612289 ja Y= 7243411 Ampumapesäke 8: X= 3612308 ja Y= 7243431 Ampumapesäke 9: X= 3612322 ja Y= 7243439 Ampumapesäke 10: X= 3612352 ja Y= 7243452 Ampumapesäke 11: X= 3612376 ja Y= 7243462 Ampumapesäke 12: X= 3612414 ja Y= 7243471 Ampumapesäke 13: X= 3612474 ja Y= 7243486 Poterot ovat muodoltaan joko pyöreitä tai suppilomaisia. Halkaisija vaihtelee 1-2 m ja syvyys 50-70 cm välillä. Poteroita on tehty 12 kappaletta alueen itäpäässä kohoavan harjun rinteeseen ja sen päälle. Poteroiden jälkeen harju muuttuu maastoltaan leveämmäksi. Potero 1: X= 3612437 ja Y= 7243473 Potero 2: X= 3612485 ja Y= 7243501 Potero 3: X= 3612496 ja Y= 7243503 Potero 4: X= 3612501 ja Y= 7243511 Potero 5: X= 3612505 ja Y= 7243512 Potero 6: X= 3612506 ja Y= 7243515 Potero 7: X= 3612510 ja Y= 7243523 Potero 8: X= 3612511 ja Y= 7243529 Potero 9: X= 3612516 ja Y= 7243534 Potero 10: X= 3612519 ja Y= 7243544 Potero 11: X= 3612517 ja Y= 7243547 Potero 12: X= 3612518 ja Y= 7243551 Aluemainen. Kohde rajautuu näkyvissä olevien jäänteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Puolustusasema, joka yhdessä kohteen 172875 Heteperänsärkkä 1 kanssa muodostaa puolustusketjun Heteperänsärkän harjulle. Puolustusasema on luultavasti rakennettu välirauhan tai jatkosodan aikana, jolloin alueelle rakennettiin runsaasti linnoitteita sekä tie. Hyvin jyrkkä harju, josta näkee pitkälle kumpaankin suuntaan. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-10-13T11:22:47 3794.93798828 803.54213131
arkeologinenkohde_alue.3267 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3267 173365 {3A9D3ACE-3AA8-40EF-9429-0CDEA8CDB626} Tulivaara torppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 250 ei Paikalle on vuoden 1865 pitäjänkarttaan merkitty Töpelän torppa. Torpasta ei ollut enää jäljellä rakennuksen jäänteitä, mutta paikalta löytyi noin 120 x 60 m kokoiselta alueelta yhteensä 25 kivirakennetta, joista 22 on kiviröykkiöitä ja 3 kiviaidan pätkiä. Osa rakenteista on vaurioitunut tai tuhoutunut aiemmissa metsätöissä, jolloin alue on ojitettu. Kiviröykkiöiden koko vaihtelee 1-3 m ja korkeus 20-60 cm välillä. Kiviaitojen leveys n. 1,5 m. Kaikkien kivirakenteiden kivet ovat sammaleen ja varpujen peittämiä. Kiviröykkiö 1 (173303): X= 3623826 ja Y= 7248004 Kiviröykkiö 2 (173308): X= 3623818 ja Y= 7248009 Kiviröykkiö 3 (173310): X= 3623822 ja Y= 7248018 Kiviröykkiö 4 (173311): X= 3623833 ja Y= 7248006 Kiviröykkiö 5 (173312): X= 3623837 ja Y= 7248015 Kiviröykkiö 6 (173314): X= 3623853 ja Y= 7248008 Kiviröykkiö 7 (173315): X= 3623847 ja Y= 7248007 Kiviröykkiö 8 (173317): X= 3623862 ja Y= 7248009 Kiviröykkiö 9 (173318): X= 3623864 ja Y= 7248013 Kiviröykkiö 10 (173320): X= 3623868 ja Y= 7248005 Kiviröykkiö 11 (173321): X= 3623839 ja Y= 7248004 Kiviröykkiö 12 (173322): X= 3623846 ja Y= 7247997 Kiviröykkiö 13 (173325): X= 3623856 ja Y= 7247996 Kiviröykkiö 14 (173340): X= 3623843 ja Y= 7247990 Kiviröykkiö 15 (173341): X= 3623834 ja Y= 7247989 Kiviröykkiö 16 (173344): X= 3623814 ja Y= 7247980 Kiviröykkiö 17 (173346): X= 3623819 ja Y= 7247970 Kiviröykkiö 18 (173349): X= 3623819 ja Y= 7247962 Kiviröykkiö 19 (173351): X= 3623817 ja Y= 7247958 Kiviröykkiö 20 (173361): X= 3623856 ja Y= 7247962 Kiviröykkiö 21 (173363): X= 3623865 ja Y= 7247974 Kiviröykkiö 22 (173364): X= 3623866 ja Y= 7247984 Kiviaita 1 (173332): X= 3623850 ja Y= 7248005 Kiviaita 2 (173338): X= 3623859 ja Y= 7248000 Kiviaita 3 (173334): X= 3623823 ja Y= 7247987 Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin jäänteisiin. Kohde löytyi vanhojen karttojen avulla. 1800-luvun torpan paikka. Itärajan retkeilyreitin varrella oleva melko nuorta mäntyä kasvava metsä. Maasto nousee polulta länteen. Maaperä ojitettu ja ojitus on osin tuhonnut kohdetta. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-10-13T15:43:33 3364.95947266 215.6734163
arkeologinenkohde_alue.3268 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3268 173095 {F33F529A-1E42-4BA7-83CB-40F5884F5B0F} Kokkokangas 5 hiilimiilu ja tervahauta-alue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 188 ei Kohde sijaitsee Hattuvaarasta Itäpisteelle johtavan tien varressa Kokkokankaan itäreunalla. Alue on pohjoiseen laskevaa hiekkapohjaista kangasta, joka kasvaa pääasiassa mäntymetsää ja osin nuorempaa koivua ja koivuvesaa. Pääosa alueesta jää Itäpisteelle vievän tien ja tästä luoteeseen erkanevan metsäautotien väliin. Alue ulottuu kuitenkin myös Itäpisteelle vievän tien eteläpuolelle. Kohde on monimuotoinen. Se muodostuu hiilimiiluista, jotka ovat tyypiltään pystymiiluja, tervahaudasta, sekä rakenteista, jotka ilmeisesti edustavat purettuja hiilimiiluja sekä pienemmistä hiilikasoista, jotka saattavat olla osittaisia vanhoja miiluja. Lisäksi paikalla on neliskulmainen kaivo, jonka reunat on tuettu pystypuilla. Alueella taphtuneet tuulenkaadot ovat monin paikoin paljastaneet rakenteista paksuja hiili- ja nokikerroksia. Lisäksi alueen rakenteista on paljastunut pien / tervan ja hiekan muodostamaa kovettunutta "asfalttia". Alueella on yhteensä 14 erillistä selvää hiilimiilurakennetta, 1 tervahauta ja kaivo. Lisäksi alueella on useita varsinaisia miilurakenteita pienempiä hiilikumpuja. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Hiilimiiluja, hiilikumpuja, tervahauta ja kaivo. 3 Voimassa 2014-11-17T18:01:45 27842.03027344 769.75420817
arkeologinenkohde_alue.3269 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3269 172886 {54FA0AF3-FBF8-4726-8BDF-1890BB459092} Laahtanen E hiilimiiluja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Ylin miiluista on halkaisijaltaan noin 14 metriä. Sen säännöllinen pyöreä muoto muistuttaa suuresti tervahautaa, mutta siinä ei ole lainkaan halssia. Kehän ulkovalleilla ja sisällä maannos on vahvasti nokeutunut. Miilun keskiosassa oleva painanne on laakea. Vallit erottuvat selvästi ja ovat 0.5 - 1 metriä korkeat. Hiilimiilu 2: 7141835, 571264. Kymmenkunta metriä ylemmältä miilulta järvelle päin on toinen, selkeämmin miiluksi tulkittava jäännös. Se on muodoltaan pyöreähkö, mutta erityisesti ylärinteen puolella kehä ei ole kovin säännöllinen. Alarinteen puolella miilu on toista metriä korkea. Keskellä oleva painanne on epämääräisen muotoinen eikä kovin syvä. Miilun halkaisija on noin 16 metriä. Miilun ympärillä on useita suuria epämääräisiä kuoppia. Miilussa on vahva nokikerros niin reunoilla kuin keskelläkin. Pari metriä miilulta järvelle päin on vessa. Hiilimiilu 3: 7147821, 571242. Miilunauhan alin miilu sijaitsee 10 metrin päässä järven rannasta. Miilu on muodoltaan suhteellisen pyöreä ja halkaisijaltaan noin 16 metriä. Miilun kehää kiertää reunoilla ja ylärinteen puolella syvä oja. Kehä on lähes tasainen. Keskus on vain aavistuksen verran kuopalla. Maannoksessa koko kehän alue on täynnä hiilen kappaleita. Miilun päällä kasvaa lehtipuiden vesojen lisäksi suuria mäntyjä. Hiilimiilu 4: 7141771, 571264. Kuutisenkymmentä metriä kolmen miilun rykelmältä etelään on seuraava rykelmä. Niistä ylin on säännöllisen pyöreä, halkaisijaltaan 12 metriä. Matala painauma keskellä yltää kauttaaltaan lähes metrin päähän reunoista. Maannos on kauttaaltaan täynnä hiiltä. Miilua ympäröi oja. Hiilimiilu 5: 7141782, 571237. Aivan kiinni edellisessä miilussa on muodoltaan epämääräisempi miilu. Sen päälle on kasattu hakkuujätettä. Matkaa rantaan on noin 20 m. Miilun halkaisija on noin 18 m. Tässäkin miilussa vallit erottuvat selkeimmin sivuilla ja alareunalla. Keskiosa on hieman notkolla. Miilu on tyhjennetty reunoja myöten. Maannoksessa on kauttaaltaan isoja hiilenkappaleita. Miilun ympärillä on suuria, syviä kaivantoja. Hiilimiilu 6: 7141766, 571220. Rinteen alla parikymmentä metriä rannasta on hieman erikoisesti tyhjennetty hiilimiilu. Siinä on kaksi kehää, joiden välissä kulkee 0.5 m syvä oja. Ulomman kehän ulkopuolella on suuria yksittäisiä kuoppia. Uloin kehä on halkaisijaltaan 14 m. Valli on vain reilun metrin leveä. Sen maannos on sekoittunut, mutta siinä ei ole juurikaan hiilenkappaleita. Ojan sisäpuolella oleva kehä on tasainen. Sen halkaisija on 8 m. Tässä kehässä maannos on kauttaaltaan nokinen ja täynnä hiilenkappaleita. Hiilimiilu 7: 7141742, 571196. Miilu sijaitsee parikymmentä metriä rannasta. Se on merkitty SutiGisiin tervahaudaksi, mutta se on todennäköisest hiilimiilu. Miilun halkaisija on 14 m. Sen keskiosa on reunoja myöten tyhjennetty hieman epätasaisesti, siten, että keskelle jää kohouma, jonka vieressä on syvempi kuoppa. Miilun ympärillä on useita yksittäisiä suuria kuoppia. Valleilla maannos on lähinnä sekoittunut. Miilun keskellä se on nokinen ja täynnä hiilipartikkeleita. Hiilimiilu 8: 7141744, 571188. Tämä miilu on aivan kiinni edellisessä. Sekin on merkitty SutiGisiin tervahaudaksi. Miilun halkaisija on 12 m. Miilu on tyhjennetty reunoja myöten. Painauma keskellä on muutamia kymmeniä senttejä syvä. Miilun ympärillä on useita suuria kuoppia. Hiilimiilu 9: 7141714, 571183. Miilun halkaisija on 14 m. Se erottuu ympäristöstään pyöreänä metrin korkuisena kakkuna, jonka keskus on tyhjennetty reunoja myöten. Painauma keskellä on 20 cm syvä. Miilun ympärillä kiertää oja. Siellä täällä on suurempia yksittäisiä kuoppia. Maannos on niin reunoilta kuin keskeltäkin nokinen ja täynnä hiilenkappaleita. Hiilimiilu 10: 7141725, 571199. Aivan kiinni edellisessä miilussa on säännöllisen muotoinen miilu lähes tasaisella alustalla. Se on halkaisijaltaan 14 m. Keskiosa on vain aavistuksen verran kuopalla. Reunan maannoksessa ei juurikaan ole hiiltä, keskellä sitäkin enemmän. Miilu on toista metriä korkea ja sitä kiertää syvä ja selvä oja. Sen pohjoislaidalla on muutama suuri kuoppa. Aluerajaus on tehty pistetietojen perusteella. Laahtasen rannoille on SutiGisiin merkitty kymmenkunta tervahautaa, kolme hiilimiilua sekä sota-aikaisia juoksuhautoja. Kohde tarkastettiin 17.7.2014. Tarkastuksessa kävi ilmi, että miiluja oli huomattavasti SutiGis-merkintöjä enemmän. Laahtasen ympäri kulkee retkeilyreitti. Järvi on virkistyskalastusaluetta. Itärannalla on vuokrattavia mökkejä. Järven rannoilla on useita laavuja ja tulipaikkoja. : Vaikka hiilimiiluja ja tervahautoja voi olla vaikea erottaa toisistaan, voidaan Laahtasen rakennelmia syystä pitää miiluina. Niistä kaikista puuttuu kainuulaisille tervahaudoille lähes aina esiintyvä halssi. Tervahautojen tyhjentäminen ei myöskään ole vaatinut vallien penkomista, minkä takia ne usein ovat säännöllisemmän muotoisia kuin esimerkiksi Laahtasen miilut. Laahtanen on lähes kolme kilometriä pitkä ja kapea, kalaisa järvi Ristijärven kaakkoisosassa. Kaakko-luodesuuntainen järvi jää laajojen kankaiden väliin. Järven länsirannalla on myös soistumia, mutta itärannalla, jolla miilut sijaitsevat, maasto on kuivaa hiekkapohjaista kangasta, joka kasvaa komeaa männikköä. Miilujen kohdalla aluskasvillisuus on mustikkaa ja juolukkaa. Miilujen päällä kasvaa myös koivunvesoja ja suopursua. Matkaa rantaan on vajaat 100 metriä. 3 Voimassa 2014-10-07T16:09:24 5373.98535156 424.18393267
arkeologinenkohde_alue.3270 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3270 172212 {1DFDB86C-4780-43B7-8970-3960C26B43A1} Metsokangas 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 175 ei Kohde käsittää metsätyökämpän puretun jäännöksen. Jäljellä on kahden rakennuksen jäännökset, kellari ja kaivo. Ensimmäsestä rakennuksesta, luultavasti itse kämpästä, on jäljellä noin 4m x 2m x 0,5m kokoinen luonnonkivinen liesiröykkiö. Rakenteen ympärillä on kuoppia ja muutamia nurkkakiviä. Lisäksi välittömässä läheisyydessä on pieni ja epäselvä lahonnut puurakenne sekä ruostunutta metallia. Toisesta rakennuksesta, luultavasti saunasta, on jäljellä noin 1,5m x 2m kokoinen 0,5m korkea epäselvä kiuas jossa on palaneita kiviä. Ympärillä on epäselvää rakennuksen pohjaa. Kellarista (eli paikallisten mukaan ruokavarastosta) on jäljellä noin 2m x 4m x 0,5m kokoinen nelikulmainen kanervikon peittämä kuoppa jossa on pienet vallit ympärillä. Kaivo on mitoiltaan noin 1m x 1,5m ja se on vuorattu laudoilla joita tukevat pyöröpuut. Kaivo on kuivunut mutta koska se sijaitsee kostean suon laidalla ovat puurakenteet säilyneet kohtuullisesti. Kohde rajautuu noin 80m x 80m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.7.2014. ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaan eteläreunalla, suon laidassa. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:00:21 4086.76708984 307.30832215
arkeologinenkohde_alue.3271 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3271 172216 {9D36AAA3-823C-4AC9-9835-AE1A00BDFE92} Valkolankangas 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde käsittää metsätyökämpän puretun jäännöksen. Jäljellä on kämpän, saunan ja kaivon jäännökset. Kämpästä on jäljellä noin 20m x 7m kokoinen purettu pohja. Jäljellä on alimpia maatuneita hirsiä. Pohjoisreunalla on noin 1,5m halkaisijaltaan oleva matala tiilikasa. Rakenteen sisäpuolella on pieniä kuoppia. Saunasta on jäljellä noin 4m x 5m kokoinen purettu lauta- ja hirsikasa. Seassa on myös kiuas, savutorvi, kattila ja muuta vastaavaa peltiromua. Hirsistä salvottu kaivo on mitoiltaan noin 2m x 2m. Rakenteet sijaitsevat noin 100m pitkällä ja 20m leveällä kaistaleella kankaan etelälaidalla. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 23.7.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on purettu metsätyökämpän jäännös noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee loivalla moreenikankaalla, metsä on noin 50-vuotiasta koivikkoa. 3 Voimassa 2015-02-25T15:58:04 1101.88989258 220.8844578
arkeologinenkohde_alue.3272 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3272 172221 {CC12F1B8-E2D3-48CC-8434-BDCCD289090D} Nuankangas 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 140 ei Kohde käsittää puretun metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on itse kämpän pohja, sekä kellari. Kämppärakennuksesta on jäljellä noin 20m x 7m kokoinen rakennuksen pohja kuusitiheikössä. Paikalla harvaa kivijalkaa jonka sisällä metalliromua, mm. ruostunut uunin jäännös. Kellari on mitoiltaan noin 3m x 3m oleva kuoppa, syvyydeltään noin 1m. Rakenne on kaivettu joen rantatörmään, oviaukko on kohti jokea. Kohde rajautuu noin 90m x 20m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin 29.8.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha metsätyökämppä noin 1960-luvulta. Kohde sijaitsee joen mutkassa, hiekkaisen moreenikankaan reunalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:01:14 552.52075195 98.46422279
arkeologinenkohde_alue.3273 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3273 173495 {0AC99974-3BD4-490E-BFBF-3447E0039D91} 979010005 Kappelniittu asuinpaikka pelto kalmisto 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 3 Maakuntakaava; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 8 Moniperiodinen; 6 Rautakautinen; 2 Keskiaikainen 81 Moniperiodinen; 61 Rautakautinen; 21 Keskiaikainen 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 2 Koekuopat Alueella on tehty maankäyttöhankkeisiin liittyen useita koekaivauksia ja kartoituksia. ei "Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneejoen itäpuolella Vanhankartanon peltoalueen reunassa, Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, muinaispeltoja niihin liittyvine peltoterasseineen sekä kirkon perustuksen jäänteet ympäröivine kirkkomaineen. Alueella tehdyissä koeluontoisissa tutkimuksissa paikalta on löytynyt esihistoriallisia ja osin keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia. Merkittävin yksittäinen rakenne on nk. muinaispelto, josta on löydetty jälkiä melko laajalta alueelta, mutta vahvimmat jäljet ovat alueen kaakkoispäässä. Muinaispelto on jyvien (Triticum compactum ja Hordeum) avulla ajoitettu merovinki - viikinkiajan taitteeseen (1170 +-100). Alueella sijaitsevista rakenteista yhdestä on saatu hiiliajoitus, jonka mukaan rakenne on peräisin keskiajan alusta. Lisäksi tutkimuksissa on saatu todisteita alueella tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Kansanperinteen mukaan alueella olisi sijainnut varhaiskristillinen kalmisto ja kappelin paikka. Muinaisjäännöksen aluerajaus ylitää valtiolle kuuluvan alueen rajat. Asuinpaikka, muinaispelto, kirkon perustuksen jäännökset ympäröivine kirkkomaineen Kohde sijaitsee Yläneen kirkonkylässä Yläneenjoen itäpuolella, vastapäätä Vanhaakartanoa, Korkeakoskelle vievän tien länsipuolella. Kappelniittyyn on Yläneen kirkosta linnuntietä matkaa noin 1000-1200 metriä. Kappelniitty on loivasti lounaaseen, Yläneenjokeen laskevaa kaakkois-luoteissuuntaista rinnettä. Kappelniityn kaakkoispäätyä rajaa nykyisin omakotitalotontti, luoteispään rajaa vanha kartanoon vievä tie. Kallioharjanteen itäpuolella, Kappelniityn keskivaiheilla sijaitsee lähdekaivo; sen tienoilla maasto on kosteaa. Kaakkoispäädyssä on omakotitalotontti, jonka lounaisnurkkauksessa on kallioinen kukkula. Tämän kukkulan alapuolella on myös kosteikkoa. Kappelniityn aivan kaakkoiskulman muodostaa peltoalueeseen pistävä niittysaareke, jossa on ollut kartanon makasiini. Saareke on umpeutuvaa niittykasvillisuutta. Kappelniityn maaperä on pääosin hiekkaa, joka muuttuu karkeammaksi, jopa soraksi mitä ylemmäksi rinnettä mennään. Rinteen alaosa ja edelleen nykyisten peltojen maaperä on savea. Kappelniittyä luonnehtii lehtomaisuus, lähteisyyden ansiosta paikoin myös korpisuus. Puusto on runsasta. Valtapuina ovat kookkaat kuuset, seassa on jonkin verran koivua ja vain vähän mäntyä. Varsinkin metsikön reunamilla kasvaa runsaasti lehtipuustoa, koivun lisäksi lähinnä haapaa, pajuja ja tuomea. Lehtopensaat ovat yleisiä ja kenttäkerros muodostuu pääosin lehtojen ruohovartisista lajeista. Alueen pohjoisosan kasvillisuus on tuoretta kangasmetsää, jossa kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka ja metsälauha. Alempana rinteillä alueen luoteisnurkassa esiintyy runsaammin tuoreen ja lehtomaisen kankaan ruohoja. Keskiosassa aluetta on kostea, laajahko ja lehtevä lähdealue, jossa on lehtokorven lajistoa. Kuivemman paikan kasveja esiintyy lähellä tietä, kallioselänteen maastossa Asuinpaikka, muinaispelto, kirkon perustuksen jäännökset ympäröivine kirkkomaineen 3 Voimassa 2020-08-13T13:31:39 44330.10021973 1034.37954866
arkeologinenkohde_alue.3274 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3274 173516 {E56706F3-798E-4EAA-9A1F-8B51F2908E82} 912010018 Liekosaari muinaisjäännösalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1213 Hautaröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 11 VAT/arkeologia; 12 Strateginen kulttuuriperintö 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 2 Tutkittu osittain 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 62 59 ei "Röykkiöt sijaitsevat Liekosaaren länsiosassa, sorapohjaisella kumpareella, joka on heinikoitunutta entistä hakamaata. Paikalla on vuonna 1946 tehdyn kartoituksen mukaan 21 kivi- sekä kiven- ja maansekaista röykkiötä. Röykkiöt erottuvat selvästi, vaikka niissä kasvaa koivuja ja ympärillä katajaa. Korkeimmalla kohdalla olevaa suurinta röykkiötä on hieman kaiveltu, ja sen päällä on poltettu nuotiota. Röykkiöt 1, 2, 4, 5, 11 ja 20 on tutkittu. Rakenteensa puolesta röykkiöt kuuluvat samaan yhteyteen Kaukolan kalmiston kanssa (Mj.nro 16). Löydöt, joista mainittakoon mm. pronssinen kaularengas, kaarisoljen yläosa, keihäänkärkiä, palanutta luuta, palamatonta luuta, eläinten hampaita ja saviastianpaloja, ajoittavat kalmiston vanhemmalle rautakaudelle. Hautojen samankaltaisuuden perusteella Liekosaari näyttää saaneen asutuksensa Tyrväänkylästä. Kansainvaellusaikaan ajoittuvat röykkiöt kuulunevat vain yhdelle talolle. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001)." MV, muinaisjäännösrekisteri, kohde 912010018 Liekosaari, 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=912010018 Kumpareen molemmin puolin on peltosarkoja. Kumpareella kasvaa runsaasti tummaa tulikukkaa. Katajat ovat hunokuntoisia ja alue hyötyisi suuresti laiduntamisesta. Aidat ovat valmiina. 3 Voimassa 2019-06-25T14:50:12 28639.83618164 612.25849838
arkeologinenkohde_alue.3275 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3275 174868 {D1477318-D46D-41E8-AD4C-3150DFB9ADA1} Laajalahti 1 riukuaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 172 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Paksuniemessä Laajalahden itäpuolella. Teiden risteyskohdassa risteyksen länsipuolella mäennyppylällä on isoa maakellaria muistuttava rakenne. Eteläpuolelta kulkeva tie on leikannut osan rakenteesta. Kuopan koko on n 4 x 4 metriä. Syvyys on n 1,6 m. Kuoppaa ympäröi iso maavalli. Risteyksen ympärillä on vanhaa peltoalaa ja koillispuolella seiväsaidan jäännökset. Vuoden 1932 kartassa paikka on pelkkää metsää. Vuoden 1952 kartassa on maininta, että alueelle on ehdotettu asutustilaa Laajalahti. Vuoden 1976 peruskartassa on kuvattu asuinrakennus ja sivurakennuksia nykyisen eteläpuolisen kesämökkitontin maalla ja peltoalueita mm risteyksen alueella. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Asutustilan jäännöksiä. 3 Voimassa 2014-11-06T11:05:34 1725.43554688 176.80331339
arkeologinenkohde_alue.3276 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3276 174871 {791B7D4A-256D-4B3E-9833-9011BD315245} Hoikka 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 186 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Hoikka-järven länsirannalla järven keskivaiheilla sen kapeimmassa kohdassa. Nykyisen kääntöpaikan kohdalla on ollut kämppä ja rannassa sauna. Molemmat rakennukset on siirretty pois kokonaan. Kääntöpaikalla on jäljellä yksittäisiä hirsiä. Saunan kohdalla rannassa on valettu uunin tai kamiinan perustus. Jäven yli on kulkenut silta.Vedessä näkyy edelleen sillan tukirakenteita. Kainulaisen (2006:218) mukaan paikalla on ollut kämppä, sauna ja talli, jotka on rakennettu vuonna 1956-57. Kämppä siirrettiin pois vuonna 1964 ja sauna vuonna 1971.Teoksessa on kuva (s 217) rakennuksista ja sillasta. Paikka on kuvattu myös Väänäsen (2003) teoksen kartassa. Aluemainen. Kirjallisuustieto, kohde tarkastettiin kesän 23014 inventoinnissa. Hoikan kämppä. 3 Voimassa 2014-11-06T11:50:30 4100.20019531 257.75536489
arkeologinenkohde_alue.3277 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3277 174872 {E757DF1B-8149-4678-9482-E99AB80CCD32} Sissosenniemi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 186 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven länsirannalla Sissosenniemesssä. Paikka on kaakkoon työntyvän niemen keskellä olevalla harjanteella. Paikalla on kaksi rakennusjäännöstä. Ylempänä on kaksiosainen asuinrakennuksen jäännös, jonka pohja on kaivettu maahan ja ympärillä on perustuksena maavallit. Rakenteen koko on n 8 x 4 m. Alempana harjanteella on jäännös, jonka koko on n 8 x 6 m. Muoto vaikuttaa epäsymmetriseltä. Molemmat on esitetty kartassa alakohteina. Kohda on esitetty Väänäsen (2003) kartassa. Kainulaisen (2006:225) mukaan rakennettiin ennen sotaa ja poltettiin sotaan lähtiessä. Aluemainen. Kirjallisuustieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Kämppä. 3 Voimassa 2014-11-06T12:14:13 2387.00878906 199.39131447
arkeologinenkohde_alue.3278 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3278 173108 {B32DDA13-DABD-4DD6-9593-2DA3CC8947D4} Petäjälahti erotusaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Näkyvissä olevat aidan riekaleet kattavat noin 3 ha suuruisen alueen. Aita ei vaikuta erityisen tukevatekoiselta. Siinä on käytetty pääasiassa 10 - 15 cm paksuisia puita. Pystypuut ovat olleet vain hieman tukevampia. Aidan teossa on käytetty rautanauloja ja rautalankaa, joka on purkamisen yhteydessä kerätty pois. Kankaalla on useita rautalankakeriä. Karsina on aidan eteläpäässä ja sisääntulokäytävä on ilmeisesti ollut luoteisnurkassa. Aluerajaus on otettu maastolaitteen kulkulokista. Yksityismaan puolelle jäävä karsina sijaitsee pisteessä 7181309, 574829. Erotusaita on merkitty vuoden 1967 peruskartalle. Se on sittemmin purettu ja romahtanut. Kohde tarkastettiin 7.7.2014 auringonpaisteessa. Erotusaidan rakennustavasta päätellen aita on tehty aikaisintaan 1950-luvulla. 1960-luvun peruskartoituksen aikaan tämä erotusaita on todennäköisesti ollut aika uusi. On kuitenkin mahdollista, että paikalla on ollut vanhempikin aita. Hallan paliskunnan perustajan Johan Heikkisen talolle on matkaa viitisen kilometriä. Erotusaita on sijainnut Pikku-Hyryn Petäjälahdessa, Petäjälahden talolta puoli kilometriä pohjoiseen. Aita on valtion maalla, karsina jää yksityismaan puolelle. Paikalle tulee Petäjälahden taloon vievältä tieltä pieni hiekkatie. Karsinan vieressä yksityismaan puolella on pari vajaa, jotka lienevät edelleen käytössä. Erotusaita on usean hehtaarin suuruinen. Maasto on pääasiassa täysikasvuista männikköä. Aidan pohjoispää käy myös kitukasvuisen kosteikon puolella. 3 Voimassa 2014-11-25T13:24:54 25174.67675781 612.22617001
arkeologinenkohde_alue.3279 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3279 172033 {610EE367-2801-4DA4-9D57-52C695060729} 105010024 Niittyjärvi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain ei Hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia löytyi pieneltä alueelta, max. 10x10 m laavun ja sen ulkorakennusten väliltä. Muutama yksittäinen kvartsi löytyi parinkymmenen metrin päästä Tuomivirran suutaan samalta rantaterassilta. Muita havaintoja ei tehty. Muinaisjäännösrekisterin mukaan aiemmat löydöt on poimittu rannasta törmän juurelta. Rekisterin koordinaattipiste osoittaa satakunta metriä luoteeseen kesän 2014 löydöistä. Aluerajauksen länsipää on otettu muinaisjäännösrekisteristä. Itäpäätä on laajennettu rajaukseen manuaalisesti digitoimalla kesän 2014 löytökohdan perusteella. Niittyjärven kivikautinen asuinpaikka on muinaisjäännösrekisterin kohde 105010024. Sen on löytänyt Matti Huurre 1977. Kohde tarkastettiin 9.7. pilvipoudassa. Kohde on tunnettu kivikautinen asuinpaikka. Kesän 2014 inventoinnissa poimitut löydöt ovat huomattavasti korkeammalta kuin aiemmat löydöt. Hyrynjärvellä löytöjä tulee selvästikin huomattavan paljon ylempää kuin aivan rannasta. Tämä saattaa viitata intensiiviseen, mahdollisesti aika pitkälliseenkin asutukseen, koskapa säännöstely ei ole onnistunut huuhtomaan kaikkea järveen. Asutusta on ollut rannan takana kymmenien metrien matkalla. Muutenkin asuinpaikka leviää kaakkoon aiemmasta rajauksesta. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Niittyjärven eteläpäässä Tuomivirran suun länsipuolella. Paikalla on Metsähallituksen laavu. Maasto nousee suhteellisen jyrkästi kahtena terassina järven rannasta. Maaperä on hiekkainen, maasto kumpuilevaa. Kuviolla kasvaa nuorta männikköä ja aluskasvillisuus on puolukkaa ja kanervaa. Maanpinta on auki hieman alemmalla terassilla. Isompi avoin alue sijaitsee laavun ja ulkorakennusten välissä. Laavun viereen on tuotu hiekkaa muualta. Kvartsit löydettiin paljastuneelta alueelta rakennusten välistä ylemmän rantatörmän takaa. Kohta on viitisen metriä järven pinnan yläpuolella. Matkaa rantaan on 40 m. 3 Voimassa 2014-11-25T13:16:05 7764.75634766 464.62956573
arkeologinenkohde_alue.3280 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3280 172179 {16ADB3D3-D812-483E-ACE1-B55E62C85B5F} Nuoliharju kaksi pyyntikuoppaa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 3 Tutkittu kokonaan ei Pyyntikuoppa 7187604, 569949. Pyyntikuopaksi tulkittu painauma on erittäin epämääräinen. Se sijaitsee jyrkässä alarinteessä. Se on pyöreä, halkaisija on 2 m. Syvyyttä kuopalla on parikymmentä senttiä. Kuoppa on aluskasvillisuuden peitossa. Pyyntikuoppa 7189625, 569938. Pyyntikuoppa sijaitsee hakkuualueella harjun alarinteessä. Se on nauhoitettu ja kannot ympärillä on jätetty korkeiksi. Tämä ei ole estänyt konekuskia ajamasta suoraan kuopan yli ja jättämästä hakkuujätettä vaurioituneen kuopan päälle. Kuopan muodosta ja mitoista ei saa enää selvää. Aluerajaus on tehty yksittäisten pisteiden perusteella manuaalisesti. Nuoliharjun pyyntikuopat ovat entuudestaan tunnettu muinaisjäänös (1000000331). Yksi kuopista on tutkittu 1990-luvulla (Korteniemi & Suominen 1998), minkä perusteella tiedetään, että pyytikuoppajärjestelmä - tai ainakin tutkittu kuoppa - ajoittuu mesoliittisen kauden alkuun. Muinaisjäännösrekisterissä kohteen kuvaus on epämääräinen. Rekisterin mukaan pyyntikuoppia on kolme, mutta kuvaustekstissä kerrotaan kaikkiaan neljästä epämmääräisestä ja kahdesta selvästä pyyntikuopasta. Kartalle on kuitenkin merkitty kolme kuoppaa, joista itäisintä ei mainita tekstissä lainkaan. Peruskartalla on kuoppien lisäksi merkittynä yksi tervahauta. Korteniemen ja Suomisen mukaan (1998:51-52) paikalla todettiin tarkastuksessa 1993 kolme mahdollista ja useita epämääräisiä painaumia. Varmoina pyyntikuoppina tutkijat ovat pitäneet tämän raportin kuoppia kaksi ja kolme, joista jälkimmäinen on tutkittu pyyntikuoppa. Edelleen tutkijoiden mukaan kolmas varma kuoppa sijaitsee “särkällä vajaan kilometrinä päässä edellisistä”. Suuntaa ei mainita, mutta kuoppa lienee sama, joka mainitaan muinaisjäännösrekisterissä ja joka sijaitsee Löytöjärvien välissä kapealla harjulla. Artikkelissa olevalla kartalla on tänne merkitty kuoppa. Kohde tarkastettiin 3.7. otollisissa havainnointioloissa. Valitettavasti läntisintä pyyntikuoppaa Löytöjärvien välissä ei tarkastettu. Pohjana maastossa käytettiin Sutigisiin merkittyjä pisteitä sekä muinaisjäännösrekisterin tietoja, joissa kummassakaan ei ole noteerattu Korteniemen ja Suomisen läntisintä kuoppaa. Sitävastoin Sutigisiin oli merkitty kolme muuta itäisempää kuoppaa, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppajäänteitä, sekä toinen tervahauta. Nämä kaikki tarkastettiin. Nuoliharjun alue sijaitsee muutama kilometri Suomussalmen rajalta länteen Pienten Löytöjärvien itäpuolella. Harju on usean kilometrin mittainen. Pyytikuopat sijaitsevat harjun itäpäässä. Harju kasvaa varttunutta männikköä, sitä on paikoin jo hakattu. Harjun molemmin puolin on soistumia, Löytöjoki virtaa harjun eteläpuolisella suolla. 3 Voimassa 2014-11-25T13:30:32 1498.00878906 148.87955557
arkeologinenkohde_alue.3281 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3281 172296 {979CA1A9-D2E9-4322-8DDB-E1A0A38DC49E} Binnjessavu Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 440 429 ei Kohde on noin 250 mittainen pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 23 pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu melko yhtenäiseksi pohjois-eteläsuuntaiseksi jonoksi. Kuoppajonon pohjoispää on Lätäsenon joenvarsisuolle laskevan rinteen partaalla noin sadan metrin etäisyydellä joesta ja eteläpää pitkänomaisen lammen eteläpään ja sen lounaispuolella olevan suon välillä. Varsinaisia sivuhaaroja kuoppajonossa ei ole, joskin yksittäisiä kuoppia sijaitsee myös hieman sivussa pyyntikuoppajärjestelmän pääsuunnasta. Useimmat kohteen pyyntikuopat ovat suuria, muodoltaan pyöreitä tai soikeita, olemukseltaan suppilomaisia, yleensä loivapiirteisen maavallin ympäröimiä, maastossa selvästi erottuvia ja läpimitaltaan noin nelimetrisiä, mutta joukossa on myös muutamia olemukseltaan epämääräisempiä, melko heikosti erottuvia kuopanteita. Kuoppien syvyys vaihtelee noin puolesta metristä noin puoleentoista metriin. Sijaintitietojen kirjaamisen sekä kuuden pyyntikuopan kuvaamisen lisäksi yksityiskohtaisempaa dokumentointia kuopista ei ennätetty tekemään. Pyyntikuoppien koordinaatit: Pyyntikuoppa 1: x=7642149 / y=3305439 Pyyntikuoppa 2: x=7642158 / y=3305434 Pyyntikuoppa 3: x=7642163 / y=3305436 Pyyntikuoppa 4: x=7642165 / y=3305425 Pyyntikuoppa 5: x=7642179 / y=3305443 Pyyntikuoppa 6: x=7642155 / y=3305412 Pyyntikuoppa 7: x=7642210 / y=3305414 Pyyntikuoppa 8: x=7642217 / y=3305418 Pyyntikuoppa 9: x=7642225 / y=3305421 Pyyntikuoppa 10: x=7642230 / y=3305431 Pyyntikuoppa 11: x=7642259 / y=3305427 Pyyntikuoppa 12: x=7642262 / y=3305447 Pyyntikuoppa 13: x=7642283 / y=3305454 Pyyntikuoppa 14: x=7642308 / y=3305442 Pyyntikuoppa 15: x=7642319 / y=3305440 Pyyntikuoppa 16: x=7642333 / y=3305443 Pyyntikuoppa 17: x=7642339 / y=3305441 Pyyntikuoppa 18: x=7642337 / y=3305433 Pyyntikuoppa 19: x=7642369 / y=3305427 Pyyntikuoppa 20: x=7642379 / y=3305428 Pyyntikuoppa 21: x=7642388 / y=3305427 Pyyntikuoppa 22: x=7642396 / y=3305429 Pyyntikuoppa 23: x=7642402 / y=3305436 Kohde rajautuu havaittujen pyyntikuoppien levinneisyyden perusteella pitkänomaiselle, pohjois-eteläsuuntaiselle vyöhykkeelle, jonka pohjoispää on Lätäsenon jokivarsisuolle laskevan rinteen partaalla ja eteläpää kohteen eteläosan itäpuolella sijaitsevan lammen eteläpään ja lammen lounaispuolella olevan suon välillä. Alueen pituus on noin 250 metriä, ja sen leveys vaihtelee pyyntikuoppien sijainnin mukaisesti noin kahdestakymmenestä metristä noin viiteenkymmeneen metriin. Aluerajaukseen sisältyvät kohteen pyyntikuopat lähiympäristöineen. Kohde on melko laaja ja hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuoppiin on mahdollisesti ajettu peuroja kuoppajonon länsipuolella sijaitsevilta hiekkaharjanteilta. Pyyntikuoppien ikää on vaikea arvioida ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Lätäsenon lähialueelta on muutaman kilometrin matkalta dokumentoitu yhteensä 278 pyyntikuoppaa, minkä perusteella peurojen pyynti on ollut seudulla hyvin laajamittaista. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisella hiekkaharjanteella, tunturikoivikossa, Lätäsenon joenvarsisuon ja joen länsipuolella sijaitsevien kahden vierekkäisen lammen lounaispuolella olevan suon koillispään välillä. Kohteen alueella aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, mustikka, puolukka, variksenmarja, liekokasvit sekä jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2019-11-26T14:49:46 8827.03759766 687.5246817
arkeologinenkohde_alue.3282 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3282 172897 {C7E86EFE-D3F3-48BC-9D4C-966752C39D79} Saariniva Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 429 ei Kohde on lähes kilometrin mittainen pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 61 pyyntikuoppaa. Useimmat pyyntikuopat ovat kaivetut jonoksi lähelle Lätäsenon rantatörmää. Muutamia kuopista on mahdollisesti tuhoutunut törmän sortuessa jokeen, ja pyyntikuoppajonossa on myös kaksi etäämmälle joen luota erkaantuvaa sivuhaaraa. Useimmat kohteen pyyntikuopat ovat suuria, ja niiden halkaisijat vaihtelevat kolmen ja viiden metrin välillä. Muodoltaan ne ovat pyöreitä tai soikeita, olemukseltaan suppilomaisia, yleensä loivapiirteisen maavallin ympäröimiä ja maastossa selvästi erottuvia, mutta joukossa on myös muutamia epämääräisempiä, melko heikosti erottuvia kuopanteita. Kuoppien syvyys vaihtelee noin puolesta metristä noin puoleentoista metriin. Kohteen pohjoisimmat pyyntikuopat sijaitsevat Pinnissuvannon länsipuoleisen lammen eteläpään tasalla, josta pyyntikuoppajärjestelmä jatkuu olemukseltaan yhtenäisenä Lätäsenon suuntaa seuraten, päättyen noin 650 metriä etelämpänä jokeen laskevan puronotkon partaalle. Eteläisimmät kolme pyyntikuoppaa sijaitsevat tästä yhtenäisestä kuoppaketjusta erillään, pyyntikuoppa 59 noin 130 metriä kuopasta 58 etelään päin ja kuopat 60-61 kuopasta 59 noin 150 metriä etelään päin, Saarinivan länsipuolella olevan lammen ja Lätäsenon länsirannalta jokeen työntyvän niemekkeen tyven välillä, noin 45 metrin etäisyydellä toisistaan. Kaikista havaituista pyyntikuopista kirjattiin sijaintitiedot ja kymmenen pyyntikuoppaa valokuvattiin. Yksityiskohtaisempi sanallinen kuvaus ennätettiin laatimaan vain pyyntikuopista 59-61. Pyyntikuoppien koordinaatit ja kuoppien 59-61 tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1: x=7641884 / y=3305524 Pyyntikuoppa 2: x=7641880 / y=3305520 Pyyntikuoppa 3: x=7641871 / y=3305518 Pyyntikuoppa 4: x=7641856 / y=3305525 Pyyntikuoppa 5: x=7641845 / y=3305524 Pyyntikuoppa 6: x=7641832 / y=3305527 Pyyntikuoppa 7: x=7641827 / y=3305527 Pyyntikuoppa 8: x=7641813 / y=3305522 Pyyntikuoppa 9: x=7641790 / y=3305502 Pyyntikuoppa 10: x=7641780 / y=3305514 Pyyntikuoppa 11: x=7641771 / y=3305524 Pyyntikuoppa 12: x=7641764 / y=3305532 Pyyntikuoppa 13: x=7641757 / y=3305535 Pyyntikuoppa 14: x=7641709 / y=3305577 Pyyntikuoppa 15: x=7641699 / y=3305572 Pyyntikuoppa 16: x=7641624 / y=3305571 Pyyntikuoppa 17: x=7641635 / y=3305526 Pyyntikuoppa 18: x=7641623 / y=3305529 Pyyntikuoppa 19: x=7641608 / y=3305528 Pyyntikuoppa 20: x=7641613 / y=3305524 Pyyntikuoppa 21: x=7641561 / y=3305462 Pyyntikuoppa 22: x=7641590 / y=3305419 Pyyntikuoppa 23: x=7641581 / y=3305424 Pyyntikuoppa 24: x=7641567 / y=3305423 Pyyntikuoppa 25: x=7641558 / y=3305439 Pyyntikuoppa 26: x=7641554 / y=3305434 Pyyntikuoppa 27: x=7641554 / y=3305428 Pyyntikuoppa 28: x=7641551 / y=3305433 Pyyntikuoppa 29: x=7641550 / y=3305428 Pyyntikuoppa 30: x=7641546 / y=3305427 Pyyntikuoppa 31: x=7641542 / y=3305427 Pyyntikuoppa 32: x=7641536 / y=3305424 Pyyntikuoppa 33: x=7641528 / y=3305425 Pyyntikuoppa 34: x=7641518 / y=3305427 Pyyntikuoppa 35: x=7641508 / y=3305424 Pyyntikuoppa 36: x=7641453 / y=3305436 Pyyntikuoppa 37: x=7641436 / y=3305436 Pyyntikuoppa 38: x=7641431 / y=3305437 Pyyntikuoppa 39: x=7641394 / y=3305455 Pyyntikuoppa 40: x=7641380 / y=3305456 Pyyntikuoppa 41: x=7641372 / y=3305449 Pyyntikuoppa 42: x=7641371 / y=3305456 Pyyntikuoppa 43: x=7641366 / y=3305456 Pyyntikuoppa 44: x=7641355 / y=3305460 Pyyntikuoppa 45: x=7641349 / y=3305466 Pyyntikuoppa 46: x=7641345 / y=3305470 Pyyntikuoppa 47: x=7641340 / y=3305474 Pyyntikuoppa 48: x=7641333 / y=3305476 Pyyntikuoppa 49: x=7641327 / y=3305474 Pyyntikuoppa 50: x=7641318 / y=3305478 Pyyntikuoppa 51: x=7641310 / y=3305482 Pyyntikuoppa 52: x=7641306 / y=3305485 Pyyntikuoppa 53: x=7641298 / y=3305487 Pyyntikuoppa 54: x=7641291 / y=3305492 Pyyntikuoppa 55: x=7641286 / y=3305495 Pyyntikuoppa 56: x=7641279 / y=3305496 Pyyntikuoppa 57: x=7641274 / y=3305495 Pyyntikuoppa 58: x=7641256 / y=3305499 Pyyntikuoppa 59: x=7641133 / y=3305516 Kuoppa on pyöreä, sen halkaisija on noin 4,0 m ja syvyys noin 0,7 m. Kuopan pohjalla on noin metrin mittainen ja noin puoli metriä leveä pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen painanne. Kuoppa sijaitsee noin kymmenen metrin etäisyydellä Lätäsenon rannasta, noin kolme metriä joen pintaa ylempänä. Vallia kuopan ympärillä ei juurikaan erotu, vaan se sulautuu maaston muotoon. Pyyntikuoppa 60: x=7640998 / y=3305520 Kuoppa on pyöreä, sen halkaisija on noin 4,0 m ja syvyys noin 0,6 m. Vallin leveys on noin 2,0 m ja vallin korkeus noin 0,2 m. Kuoppa sijaitsee miltei Lätäsenon rantatörmän partaalla. Pyyntikuoppa 61: x=7640959 / y=3305496 Kuoppa on soikea, itäkoillis-länsilounaissuuntainen, kooltaan noin 3,5 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,5 m, vallin leveys on noin 2,0 m ja vallin korkeus noin 0,2 m. Pyyntikuopan poikki kulkee Lätäsenon rannan suuntainen polku. Kohde rajautuu havaittujen pyyntikuoppien levinneisyyden perusteella pitkänomaiselle vyöhykkeelle, joka on Lätäsenon suuntainen ja jonka pohjoispää on Pinnissuvannon länsipuoleisen lammen eteläpään tasalla. Yhtenäinen muinaisjäännösalue, jolle sisältyvät pyyntikuopat 1-58, jatkuu tästä noin 650 metriä etelään päin, päättyen lännen suunnalta Lätäsenoon laskevan puronotkon partaalle. Kauimpana Lätäsenosta sijaitsevat kuopat ovat rantatörmästä noin sadan metrin etäisyydellä. Pyyntikuopat 59-61 muodostavat omat, luonteeltaan pistemäiset alueensa, jotka kattavat vain kyseisten kolmen kuopan välittömän lähiympäristön. Pyyntikuoppa 59 sijaitsee noin 130 metriä kuopasta 58 etelään päin ja kuopat 60-61 kuopasta 59 noin 150 metriä etelään päin, Saarinivan länsipuolella olevan lammen ja Lätäsenon länsirannalta jokeen työntyvän niemekkeen tyven välillä, noin 45 metrin etäisyydellä toisistaan. Kohde on suuri ja hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuopat 1-58 muodostavat olemukseltaan yhtenäisen pyyntikuoppaketjun, josta kohteen eteläisimmät kuopat ovat erillään. Pyyntikuoppajärjestelmän muodon ja sijainnin perusteella kuoppiin on ilmeisesti ajettu peuroja Lätäsenon suuntaisesti pohjoisen suunnalta. Pyyntikuoppien ikää on vaikea arvioida ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia, mahdollisesti jo kivikaudella kaivettuja. Lätäsenon lähialueelta on muutaman kilometrin matkalta dokumentoitu yhteensä 278 pyyntikuoppaa, ja Saarinivan kuoppienkin voidaan katsoa olevan osa useiden pyyntikuoppajärjestelmien muodostamaa laajempaa kokonaisuutta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Lätäsenon länsipuoleisilla hiekkaharjanteilla, muutamia metrejä joen pintaa ylempänä, Pinnissuvannon ja Saarinivan välillä. Kohteen alueella aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, puolukka, variksenmarja, mustikka, lieko- ja heinäkasvit sekä jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2019-11-18T13:53:38 22633.35839844 1867.08450071
arkeologinenkohde_alue.3283 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3283 172905 {341030D0-3252-4FA5-8A35-3338D8723509} Pajupuro savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Saunarakennus parikymmentä metriä purolta (7147054, 574186) erottuu ennen muuta muhkean uuninpohjan ansiosta. Seinät erottuvat heikosti sammalen peittäminä maavalleina. Hirttä on tuskin jäljellä ollenkaan. Sammal kasvaa luonnonkivisen kivijalan päällä. Rakennuksen kokoa on hieman vaikea arvioida. Se lienee ollut 7 x 4 m, mutta on mahdollisesti jatkunut puron suuntaan itään. Rakennuksessa on voinut tällä kohden olla jonkinlainen terassi. Puron rannassa on pari aluskasvillisuuden peittämää tukevaa hirttä, jotka johtavat purolle. Kiuas sijaitsee rakennuksen puron puoleisella pitkällä sivulla keskellä rakennusta. Kiuas on 1.7 x 1.4 m. Sillä on edelleen korkeutta noin metri. Se on liuskeisista luonnonkivistä sementillä muurattu. Saunan jäännösten tuntumassa ei ole metalliromua. Kyseessä on voinut olla savusauna, vaikka kiukaan paikka ei olekaan tyypillinen. Saunan lyhyellä luoteisseinustalla on 0.5 m syvä kuoppa, jonka mitat ovat 2 x 0.8 m. Saunan ulkopuolella kasvaa muutamia vanhoja koivuja ja raitoja. Varasto: 7147018, 574085. Kämppärakennuksen länsipuolella, tasaisella kankaalla, on lautarakenteisen varaston jäännökset. Se on romahtanut paikalleen. Perustuksia rakennuksissa ei ole kaiketi ollut. Rakennuksen jäännnöksistä päätellen summittainen arvio rakennuksen koosta on 7 x 5 m. Lautojen, parrujen ja naulojen lisäksi rakennuksen jäänteissä on mustan kattohuovan riekaleita ja seinäpahvia. Rakennuksessa on ollut ainakin kaksi ikkunaa, 70 x 40 cm. Pääkämppä: 7147038, 574090. Reilut parikymmentä metriä vajalta pohjoiseen on savottakämpän päärakennuksen jäännökset. Kämppä on purettu, mutta rakennnuksen hahmo erottuu suhteellisen selvinä sammaleen peittämiä valleina. Rakennuksen mitat ovat 18 x 8 m. Valleissa on ilmeisesti luonnonkivinen kivijalka. Seinähirsiä niissä ei tunnnu olevan. Huonejakoa ei rakennuksen pohjasta voi erottaa, mutta siinä on ollut ainakin kaksi jykevää rautahellaa sekä suuri peltinen kamina. Kivillä täytetty kamina on kumollaan rakennuksen keskellä. Peltistä kaminan putkea on sikin sokin rakennuksen sisällä ja ulkoseinillä niin paljon, että rakennuksessa on saattanut olla useitakin kaminoja. Toinen helloista on rakennuksen ulkopuolella pitkän pohjoisseinän vieressä. Päällä on myös kasa liuskeisia kiviä. Uunin paikaksi kohta ei hahmotu - se on rakennuksen ulkopuolella - ja jätteet ovatkin ilmeisesti päätyneet rakennuksen purkamisen yhteydessä tähän. Toinen hella sitä vastoin lienee lähellä alkuperäistä paikkaansa. Rakennuksen itäpäässä on vajaan metrin korkuinen kasa liuskeisia kiviä. Hellan paikka on ilmeisesti ollut tässä. Säilynyt puutavara on peräisin lattiasta. Sitä on näkyvillä erityisesti rakennuksen itäpäässä. Rakennuksen sisällä on useita pieniä kuoppia. Rakennusjätteistä on pellin lisäksi näkösällä sementin kappaleita. Kellari: 7147058, 574109. Parikymmentä metriä kämpältä itään kosteikolle laskevassa rinteessä on hyvin säilynyt kellari. Sen sisäseinät on tuettu jykevillä hirsillä. Kellarin mitat ovat 3.5 x 4 m. Hirsillä katettu käytävä alarinteeseen on reilun metrin mittainen. Oviaukon ulkopuolella jatkuu matala oja kosteikolle. Ylärinteen puoleisessa seinässä on tuuletusaukko 40 x 30 cm. Katto on romahtanut. Kellarikumpare on sammaleen ja puolukanvarpujen peitossa. Syvyyttä kellarilla on pari metriä. Rakennusjäännös/teräväpää: 7147089,574086. 50 metriä pohjoiseen kämpän jäännöksiltä on pienempi asuinrakennus. Se erottuu tasanteella peitteisinä seinävalleina. Rakennuksen pitkällä eteläseinustalla vallista pilkottaa hirsiä. Rakennus on ollut noin 7 x 4 m, ja siinä on selvästi ollut kaksi huonetta. Rakennuksen keskellä, eteläseinällä, on sementistä valettu 1 x 1 m kaminan pohja, joka on hieman lattiatasoa korkeammalla. Kaminan paikalta kulkee huoneen poikki selvä väliseinävalli. Kummassakin huoneessa on selkeä, vähintään puolen metrin syvyinen kuoppa. Kuoppien päällä on ollut jykevä hirsiristikko, joka on ollut tuettu kuopan pohjasta pystypaaluilla. Itäisemmässä huoneessa sammalpeitteinen rakenne on lähes ehjä, läntisemmässä huoneessa se on romahtanut. Rakennuksen ulkopuolella on kamina ja kaksi sinkkiämpäriä. Kellari 2: 7147094, 574096. Kymmenkunta metriä pienemmältä rakennusjäännökseltä itään kosteikolle laskevassa rinteessä on toisen kellarin jäännökset. Täälläkin seiniä on tuettu hirsillä ja laudoilla sekä osittain kiveyksellä. Kellari on huonommin säilynyt kuin suurempi kellareista. Pienemmän mitat ovat noin 3 x 4 m. Oviaukko on alarinteessä pitkä ja syvä. Puurakenteita oviaukosta ei ole säilynyt. Kumpu kellarin ympärillä on sammalen ja puolukanvarpujen peitossa. Myös 1.5 m syvä kellarikuoppa on sammaloitumassa. Kellarikuopan yläreunalla sammalen alta pilkistää pokasahan terä. Vessa: 7147103, 574057. Nelisenkymmentä metriä pohjoiseen pienemmältä rakennuksen pohjalta on romahtaneen lautarakennuksen jäännökset. Rakennus on ollut arviolta 2.5 x 3 m. Ovi on suunnattu etelään kohti muita kämppärakennuksia. Ovessa on jykevät rautasaranat. Lautojen ja naulojen lisäksi ei muuta rakennusjätettä ole. Rakennuksen pitkällä peräseinällä on matala kuoppa. Rakennuksen katto on hävinnyt. Kohteen aluerajaus on tehty yksittäisten pistetietojen perusteella. Kämpän tallirakennusta ei kyetty paikallistamaan, mutta todennäköisesti se jää aluerajauksen sisään. Alueella on runsaasti erilaisia kuoppia, joista ainakin osa voi liittyä kämpän käyttöön. Pajupuron kämpän jäännökset on merkitty SutiGisiin kolmena erillisenä pisteenä. Kohde tarkastettiin keskiviikkona 16.7.2014 miellyttävässä kesäsäässä. Kämpän rakennusmateriaaleista, rakennustavasta ja rakennusten koosta päätellen Pajupuron kämpä käyttö ajoittuu Korean hakkuiden aikaan 1950-luvulle. Kämppä on todennäköisesti purettu ja siirretty muualle 1970-luvulla. Pajupuron kämppä on sijainut Ristijärven itäosassa 1.5 km Isolta Tuomaanjärveltä pohjoiseen. Vartiukseen vievä tie kulkee puoli kilometriä kämppäalueen eteläpuolella. Pajupuron ympäristö on matalien kankaiden ja kosteikkojen mosaiikkia. Kämpän rakennukset sijaitsevat kankaalla, jossa on vastikäänn tehty harvenushakkuuta. Kangas on mäntyvaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus on suhteellisen rehevää. Pikkuinen Pajupuro kiertää kankaan reunaa kämppäalueen itä- ja pohjoispuolella. 3 Voimassa 2014-10-07T19:41:44 13516.16650391 451.00067057
arkeologinenkohde_alue.3284 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3284 172426 {0946EBF2-162A-4CA4-ACCA-07D732DEF9AF} 1000009340 Navettamaa pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 192 ei Kohteessa on kolme pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 pisteessä x 3391902, y 7436186. Kuopan halkaisija on 3 metriä ja matalat vallit ovat 1,5 metrin levyiset. Syvyys 70 cm. Kairauksessa paljastui karkea hiekka, jossa on 2 - 5 cm paksuinen huuhtoutumiskerros. Päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Pyyntikuoppa 2 pisteessä x 3391880, y 7436214. Kuoppa on soikea, koko 2,5 x 1 metriä, valleja ei ole. Syvyys 60 cm. Päälle kaatunut puu sekoittaa havaintoa. Pyyntikuoppa 3 pisteessä x 3391852, y 7436237. Tervahautamainen, iso vallillinen kuoppa. Koko 4 x 3 metriä, syvyys 1 metri. Vallit 1 - 2 metriä ja niiden korkeus on 50 cm. Kairauksessa ohut huuhtoutunut kerros ja karkea sora. Kuopan päällä on tuulenkaatoja. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Muinaisjäännösrekisteri numero 1000009340. Kolme pyyntikuoppaa. Kohde sijaitsee itään laskevassa moreenirinteessä, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukkaturve. 3 Voimassa 2014-09-30T12:42:20 556.9765625 167.00460501
arkeologinenkohde_alue.3285 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3285 172448 {8427E912-4D1C-4F67-9E25-B4B1168D25F6} Kalaselkä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 238 ei Kohteessa on kolmen rakennuksen jäännökset, jotka ovat ilmeisesti metsätyökämpän rakennuksia. Rakennus 1 pisteessä x 3402039, y 7423913. Rakennelmassa on metrin korkuiset ja metrin paksuiset maavalliseinät, joiden päällä on ollut hirsisalvosseinät. Kehikon koko on 5 x 5 metriä ja seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Lounaiskulmassa on 2 x 2 x 1,5 metrin kokoisen uunin kiviraunio. Rakennelman päällä on muutaman laho hirsi ja lattia on kaivettu 50 cm syvyyteen. Rakennus 2 pisteessä x 3402076, y 7423924. Rakennelma on pohjoiseen antavaan rinteeseen kaivettu neliön muotoinen kuoppa, jonka koko on 5 x 5 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Reunoilla on kiviä, jotka ovat olleet rakennuksen kivijalkoja. Pohjoisosassa on maa- ja kivivalli. Pohjalla on kaminan peltiä ja torvia. Rakennus 3 pisteessä x 3402088, y 7423913. Rakennuksesta on jäljellä 5 x 5 metrin kokoinen maavalli, jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Oviaukko on eteläseinän kaakkoiskulmassa. Maavalli on metrin paksuinen ja lattia on kaivettu 20 cm syvyyteen. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitettujen gps pisteiden ylle. Sutigishavainto. Metsätyökämpän rakennuksien rauniot. Rakennukset on osittain kaivettu maan sisään niin sanotuiksi multakämpiksi. Kohde sijaitsee itään, ojaan laskevalla moreenikankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2014-10-01T12:06:54 309.48071289 127.02525379
arkeologinenkohde_alue.3286 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3286 173268 {F306C258-A5FD-4766-A210-AF49F0605477} 400010150 Vainionmäki muinaisjäännösalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 2 Tutkittu osittain ei "Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä, Kodjalan peruskoulun pihapiirin tuntumassa. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta. Vainionmäen alueen muinaisjäännöksistä on tietoja jo 1800-luvun lopulta (Schvindt & Forsström 1896). Paikalta paljastui 1985 runsaslöytöinen polttokalmisto A, jossa on tehty kaivauksia 1986-1994. Kohteeseen kuuluvat tutkittu polttokalmisto (A), polttokalmisto (B) sen eteläpuoleisella metsäsaarekkeella, asuinpaikka (C) viereisellä pellolla sekä mahdollinen polttokalmisto, hautakumpu tai röykkiö (D) Kodjalan koulun itäpuolella. Kalmisto A sisälsi ainakin 25 yksilön hautauksen, miehiä ja naisia sekä pari lasta. Se on ollut käytössä ainakin koko merovingiajan (600 - 800 jKr). Röykkiön reunassa on todettu kuppikivi. Tutkimuksia on jatkettu vuodesta 2004 lähtien, jolloin polttokalmisto B sekä asuinpaikka C ovat olleet Museoviraston yleisökaivauskohteena. Tiheäkiveyksinen kalmisto B näyttää ajoittuvan viikinkiajalle ja sen arvioitu laajuus on likimain 500 neliömetriä. Sen löydöt koostuvat erityisesti saviastianpaloista ja palaneesta luusta, mutta joukossa on myös erilaista korustoa. Aseita on löydetty vain muutama. Selvästi erottuvia rakenteita ja erillisiä hautauksia ei ole havaittu. Asuinpaikan koekaivauksessa löytyi palanutta savea ja savitiivistettä sekä rautakauden tyypin keramiikkaa. Asuinpaikalta todettiin myös kiviriviä, joka mahdollisesti liittyy rakennuksenpohjaan. Vainionmäen alue on vuodesta 2005 alkaen ollut Museoviraston omistuksessa hoidettuna muinaisjäännöksenä ja siirtynyt Metsähallituksen hallintaan 2014. Vuonna 2007 löydettiin esihistoriallista keramiikkaa tieleikkauksesta B-kalmistosta arviolta 120-140 m länsilounaaseen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001)" Kalmisto, kuppikivi ja mahdollinen asuinpaikka. Muinaisjäännösrekisteri. kohde: 400010150, Vainionmäki. 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=400010150 laidunnusta vuodesta 2018 3 Voimassa 2019-10-22T10:04:51 25977.26965332 689.14551755
arkeologinenkohde_alue.3287 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3287 173065 {9E8CF61B-4937-4C06-BDF2-5E948BD077E5} 50010027 Käräjämäki-Osmanmäki kalmisto ja käräjäkivet 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1215 Hautausmaat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 4 Muut kaavat asemakaava 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 2 Tutkittu osittain 2 Suuntaa antava 1 Arvio Turun ja Porin lääninhallituksen vuonna 1978 vahvistaman suoja-alueen. ei Käräjämäen vanhimmat löydöt ovat kivikaudelta, mutta se tunnetaan rautakautisena hautapaikkana. Alueen vanhimmat haudat ovat kuoppiin tehtyjä polttohautoja, jotka ajoittuvat kansainvaellusajalle (400-500 jaa). Suurin osa kohteen haudoista on merovingiaikaisia (600-700 jaa) ruumishautoja. Hautapainanteet erottuvat pitkänomaisina painanteina ja niitä on kartoitettu alueelta noin 200 kpl. Käräjämäen kalmisto kuvaa Pyhäjärven ympäristössä tapahtunutta hautaustavan muutosta polttohautauksesta ruumishautaukseen. Kukkulan laella on kahdestatoista isosta kivestä koostuva kehä. Kehän sisältä on löytynyt kaksi polttohautaa. Kehä on tulkittu myös käräjäpaikaksi, johon paikan nimikin viittaa. Tästä ei kuitenkaan ole mitään historiallista lähdettä. Käräjämäetien pohjoispuolella on ns. Miekkamiehen hauta. Suuri ( 3 m x 1 m) kokoinen hautakuoppa oli vuorattu puulla ja peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla. Vainaja oli saanut 500-luvun lopulla mukaansa miekan, väkipuukon, keihään, kilven ja spiraalisormuksen. Muinaisjäännösrekisteri, Käräjämäki-Osmanmäki, 50010027, 9.10.2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=50010027 Tutkimukset: 1870 K.F. Ignatius kaivaus 1879 J.R.Aspelin tarkastus 1890 Theodor Schwindt kaivaus 1894 Alfred Hackman kaivaus 1901 M. Kauppinen kaivaus 1902 Hj. Appelgren kaivaus 1904 Hj.Appelgren tarkastus 1905 Hj. Appelgren kaivaus 1909 Alfred Hackman kartoitus 1912 Julius Ailio kaivaus 1927 Nils Cleve kaivaus 1942 Nils Cleve kaivaus 1945 C.F.Meinander kaivaus 1965 Pirkko-Liisa Lehtosalo kaivaus 1966 Pirkko-Liisa Lehtosalo kaivaus 1973 Matti Bergström hoito 1985 Kaarlo Katiskoski kaivaus 1990 Helena Ranta tarkastus 2013 Satakunnan Museo/Tiina Vasko inventointi Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää. Käräjämäen ja Osmanmäen erottaa toisistaan Käräjämäentie. Kalmisto ja käräjäkivet 3 Voimassa 2021-03-16T14:05:57 47673.66235352 913.42855511
arkeologinenkohde_alue.3288 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3288 173752 {B6933584-F5CC-44E4-87CB-D5FF1FAB39F9} Iso-Haukijärvi savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 207 ei Rakennus 1 pisteessä x 3380055, y 7445599. Kohteessa on palanut metsätyökämppä. Kämpän koko on 11 x 8 metriä ja sen pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Kämppä on pelkkahirsistä molemmanpuolin salvettu ja riiveenä on kuntta. Katossa on ollut harmaa kattohuopa. Palaneen kämpän ympärillä on kamiinoita, helloja ja kerrossänkyjä. Rakennus 2 pisteessä x 3380029, y 7445577. Kohteessa on 6 x 4 metrin kokoinen sauna jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Luoteispäässä on sauna ja kaakkoispäässä pesuhuone. Saunassa on betonista valettu palomuuri, peltinen kamiina ja vesisäiliö. Rakennelmasta on jäljellä 1 kerta molemmanpuolin salvattuja pelkkahirsiä, harmaata kattohuopaa ja punatiiliä. Rakennus 3 pisteessä x 3380065, y 7445636. Kohteessa on WC, joka on 4 x 1,5 metrin kokoinen lautarakennus, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennus on kolmiovinen ja se on rakennettu lankuista ja laudoista. Katon päällä on harmaa kattohuopa. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien keskeltä mitattujen gps-pisteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Metsätyökämppä, joka on palanut ja sauna on purettu. Vain WC on enää rakennuksista jäljellä. Kohteella ei ole enää suojeluarvoa. Kohde sijaitsee suon reunassa hiekkakankaalla jossa kasvaa mäntyä. Kohteesta noin 200 metriä itään sijaitsee Iso-Haukijärvi niminen järvi. 3 Voimassa 2014-10-16T13:04:14 1085.48291016 185.31774411
arkeologinenkohde_alue.3289 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3289 173753 {200FB8B0-2EB8-4847-9746-F9F67DC7CE15} Suuriaho hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 164 ei Suuriaho sijaitsee Ilomantsin Mekrijärven koillispuolella olevasta Lehtovaarasta n 2,2 km etelään. Suuriaho on pohjois-etelä-suuntaine mäki. Kohde on Suuriahon huipulla eteläosassa harjanteella. Kyseessä on hiilimiiluhauta-alue. Paikalla on seitsemän hautaa ja kolme erillistä pientä hiilikasaa. Hautarakenne on ympyränmuotoinen n 14 halkaisijaltaan. Hautaa kiertää valli, jonka korkeus sisäpuolelta tarkasteltuna on n 1 m ja leveys 2 m. Vallin sisäreuna on lähes pystysuora, ulkoreuna loivempi. Vallin sisäpuolelta rakenne on tasainen ja maanpinta on vallin ulkopuolella olevan ehjän maanpinnan tasossa. Vallin sisäpuolella rikkoutuneesta maasta pursuilee runsaasti hiiliä. Myös tervan ja hiekan muodostamaa alfalttia oli esillä. Alueen rakenteisiin ei tehty koepistoja, mutta vastaaviin rakenteisiin muualla tehdyt pistot osoittavat, että vallin sisäpuolinen osa on alunperin kaivettu reilusti maanpinnan alle, josta vallin hiekka lienee peräisin. Rakenteen ulkopuolella ei ole maanpinnalle tehdylle kumputyyppiselle pystymiilulle tyypillistä kuoppakehää tai kaivantoa. Pienemmät hautojen välissä olevat hiilikasat ovat tyypillisiä Ilomantsin miilu/tervahautakohteilla. Hiilet lienee siirretty haudoista ulkopuolella oleviin varasto- / tai jätekasoihin. Rakenteet ovat suhteellisen nuoria, oletettavasti 1900-luvulta. Paikalla on mm. vanha lauta, joka kuulunee rakenteiden käyttöaikaan. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa laserkeilausaineiston avulla. Hiilimiiluja. 3 Voimassa 2014-10-17T11:06:40 7332.68505859 335.41254608
arkeologinenkohde_alue.3290 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3290 173785 {99294E18-E43E-40B3-87D0-345900C43402} Poikkikäytävänvuoma rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 178 ei Kohteessa on Pieni multakämppä ja eläinsuoja. Rakennus 1 pisteessä x 3377362, y 7448998. Kohteessa on 3 x 3 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka sivut kulkevat pääilmansuuntiin. Oviaukko on eteläseinän keskellä. Pyöröhirret on katkottu kirveellä ja sahalla ja alapuolelta salvettu. Rakennelmasta on kuusi hirsikertaa jäljellä. Salvos on harva, joten luultavasti niittylato tai karjasuoja. Rakennus 2 pisteessä x 3377369, y 7448997. Kohteessa on 4 x 3 metrin kokoinen multakämpän jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Länsinurkassa on 1 x 1 x 0.7 metrin kokoinen luonnonkiviraunio. Seinät erottuvat metrin paksuisina turvevalleina, jotka ovat 50cm korkeat. Pohjalla on muutamia kirveellä katkaistuja pyöreitä riukuja. Oviaukko on eteläseinän keskellä. Päällä kasvaa nuoria koivuja ja valleilla mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis. Multakämppä ja karjasuoja. Kohde sijaitsee suon reunassa kuivahkolla mäntykankaalla. 3 Voimassa 2014-10-16T14:02:09 65.54589844 32.23338127
arkeologinenkohde_alue.3291 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3291 173577 {69C73C50-9A98-4D4F-8584-864C7E411F8B} Vatasenkangas hiilimiilualue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 184 ei Vatasenkangas sijaitsee Ilajanjärvestä 3,7 km länteen Suhansuon kaakkoispuolella. Vatasenkangas on luode-kaakko-suuntainen hiekkamoreeniharjanne, joka kasvaa männikköä. Hiilimiilualue sijaitsee kankaan itäreunalla. Miilualueen lounaisreunaan on rakennettu tuore metsäautotie. Paikalla on viisi selvää miilua sekä näihin liittyviä pienempiä hiilikumpuja ja vallimainen rakenne, mahdollinen miilun reuna. Laajin miiluista on laajudeltaa n 22 m. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnisa laserkeilausaineiston avulla. Hiilimiilualue. 3 Voimassa 2014-11-17T17:48:55 5674.27246094 291.99040732
arkeologinenkohde_alue.3292 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3292 175858 {FCAA4EA0-AADA-4C4B-92B5-D879363C227A} 1000005526 Pyöreäsuo N raudanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 192 ei Paikalla on historialliselle ajalle ajoittuva raudanvalmistuspaikka. Tarkastuksessa dokumentoitiin neljä rakennetta: kaksi miilukuoppaa sekä yksi rautahytti sekä yksi mahdollinen rautahytti. Miilukuoppa 1 (175854): Pitkulainen noin 4 m pitkä ja 3 m leveä kuoppa, jonka syvyys on noin 1,2 m. Kuopassa on selvät vallit. X= 3563730 ja Y= 7215866. Miilukuoppa 2 (175855): Selvästi miilukuoppaa 1 syvempi ja pyöreämpi kuoppa. Kuoppaa ympäröi noin 2 m leveä valli, jossa on etelälaidalla noin 1 m leveä ja 3 m pitkä kaivanto. Kuopan halkaisija on 9,5 m ja sen syvyys on noin 2,5 - 3,5 m. Kuopan pohja on neliönmallinen. X= 3563726 ja Y= 7215861. Rautahytti 1 (175856): Puiden ja sammaleen osittain peittämä palaneiden kivien kasa, jonka halkaisija on noin 3 m. Sulatusuunin paikka erottuu kasassa kuoppana. Kuopassa näkyi rautakuonan pala. X= 3563739 ja Y= 7215872. Rautahytti 2 (175857): Mahdollinen toinen rautahytti, jota ei aiemmassa inventoinnissa mainita. Hytti erottuu maastosta palaneiden kivien kasana, jonka päällä kasvaa puita ja sammalta. Kasan halkaisija on noin 2 m. X= 3563737 ja Y= 7215873. Aluemainen. Kohde on rajattu sen näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka. Kapea hiekkapohjainen harjannne mäntykankaalla. Aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja varpuja. Siellä täällä kasvaa myös katajaa. 3 Voimassa 2014-12-04T10:46:00 152.16723633 52.54181287
arkeologinenkohde_alue.3293 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3293 173910 {B574DA37-B0D4-48F5-BC90-BB3E3A12F534} Kursumännikkö kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 206 ei Kohteessa on kaksi hirsikämpän rauniota. Kämppä 1 pisteessä x 3398382, y 7426065. Kohteessa on 8 x 5 metrin kokoinen kämppä, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakenteesta on 7 hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja nurkissa salvettu molemminpuolin. Kaakkoisseinän keskellä on oviaukko. Katon tukipuut ovat kulkeneet pitkittäissuuntaisesti. Rakennus on harvinaisen suurista pyöröhongista tehty. Puiden halkaisija on jopa 70 cm. Hirsien välissä on riivenä kuntta. Päällä kasvaa koivua ja mäntyä. Kämppä 2 pisteessä x 3398388, y 7426052. Kämpän rakenne on samanlainen kuin kämpässä 1. Myös seinät ovat samansuuntaiset. Rakennelmasta on 7 hirsikertaa jäljellä. Koillisseinän keskellä on ikkuna-aukko ja lounaisseinän keskellä oviaukko. Rakennelman päällä kasvaa suuria koivuja ja kuusia. Kummassakaan kämpässä ei ole tulisijaa. Kämpän 2 rakenteet ovat huonommassa kunnossa kuin kämpän 1. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden päältä mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Metsätyökämppiä. Paikalla on suon laidassa oleva tuoreen kankaan kuusikko. pohjoispuolella mäntytaimikko. Alueen maaperä on moreeniharjua. 3 Voimassa 2014-10-20T08:22:36 330.22900391 71.50187785
arkeologinenkohde_alue.3294 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3294 173932 {44A678A8-9769-474D-9740-2EAE0ABDB302} Hanhilampi sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 260 ei Paikalla on kaksi korsun jäännöstä, jotka erottuvat maastosta kaivantoina. Korsu jäännös (173929): Suorakaiteenmuotoinen itä-länsisuuntainen kaivanto, jossa kulkuaukko etelälaidalla kohti suota. Reunoilla näkyy vielä joitakin puurakenteiden jäänteitä. Kaivonnon sisällä sen pohjoislaidalla on 1 m x 50 cm kokoinen pitkulainen kaivanto. Korsun koko n. 5 x 3 m. X= 3592689 ja Y= 7229371. Potero (173930): Syvä soikeanmuotoinen koillis-lounaissuuntainen kaivanto, jonka etelänurkassa on iso sammaleen peittämä kivi. Suon puoleinen pääty on jyrkkäreunainen ja kaivanto kapenee tien puoleiseen päähän. Syvyys n. 1,5 - 2 m. Mitat n. 3 x 6 m. Kaivannon suonpuoleisen päädyn ulkopuolella, kaivannon kummassakin nurkassa, on sammaleen peittämät kivikasat. Kenties syntyneet raivauksen yhteydessä. X= 3592722 ja Y= 7229359. Aluemainen. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty SutiGisiin. Sodanaikainen korsun jäännös ja potero. Kuusimetsää Kiannanniementien ja uuden etelään johtavan metsäautotien risteyksessä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteista etelään alkaa suo. 3 Voimassa 2014-10-20T10:34:48 276.9699707 90.70911658
arkeologinenkohde_alue.3295 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3295 172393 {BF00503F-E2CF-4A6F-899F-C275C643E7B9} Illevaara torppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Paikalla on torpasta jäljellä kolme erillistä liuskekiviuunia, joista yksi on isompi, kaksi muuta hieman pienempiä. Paikalla tarkastushetkellä olleet metsurit olivat panneet merkille, että joku oli edellisen viikonlopun aikana käynyt hakemassa maasturilla liuskekiviä yhdestä uuneista. Jokainen uuni on edelleen toista metriä korkea, korkein on puolisentoista metriä. Itse torppa on ollut noin 12 x 8 metriä ja siinä on ollut vähintään kaksi, mahdollisesti kolme huonetta. Asiaa on paikanpäällä hieman vaikea arvioida, sillä rakennuksen perustukset erottuva selvänä penkereenä lähinnä vain rakennuksen pitkällä itäsivulla, josta myös ovi torppaan on avautunut. Perustan vallista erottuu paikoin maatunutta hirttä. Vaikuttaa siltä, että talon pohjoispääty, jossa on kaksi pienempää uunia, on ollut hieman eteläpäätä leveämpi. Savupirtti: 7163285, 574347. Savupirtiksi arveltu rakennusjäännös sijaitsee vaaran laella parikymmentä metriä lounaaseen torpalta. Se muodostuu kahdesta huomattavasta kiukaan sijasta. Ne ovat noin puolentoista metrin päässä toisistaan. Toisen kupeella kellottaa ruostunut muuripata, josta on pohja irti. Mitään muita merkkejä ei rakennuksesta ole. Rakennusta arveltiin tarkastuksen yhteydessä ensin navetaksi, sitten saunaksi. Kaunislehdon talomuseolla kävi kuitenkin ilmi, että paikalla on todennäköisesti seissyt Illevaaran ensimmäinen pirtti, joka on sittemmin siirretty Kaunislehtoon. Rakennus on ollut savupirtti. Toinen kiukaista on todennäköisesti ollut pihalla ja kuulunut kesäkeittiön varustuksiin. Kellari: 7163288, 574330. Kellarin pohja sijaitsee viitisentoista metriä torpalta etelään ja parikymmentä metriä navetalta länteen. Se erottuu halkaisijaltaan kahdeksan metrisenä kuoppana, jolla on syvyyttä noin metri. Pari metriä leveä valli kiertää kehää, mitään puurakenteita ei ole jäljellä. Oviaukko erottuu selvästi kuopan eteläreunalla, alarinteen puolella. Navetta: 7163303, 574359. Navetta sijaitsee vaaran laella parin kymmenen metrin päässä torpasta itään ja saman verran saunalta pohjoiseen. Se erottuu 6 x 6 metrisenä seinävallien perusteella. Vaikka aluskasvillisuus peittää vallia, pilkistää liuskekivistä tehty kivijalka monin paikoin. Seinähirsiä on jäljellä rakennuksen itäpäädyssä. Kulku rakennukseen on ollut torpan puolelta lännestä. Täällä nurkkakiveys on niin suuri, että paikalla on voinut olla uunikin. Kiveyksen päällä on rautainen lapion terä. Rakennuksen keskellä on pitkä ja syvä kaivanto, minkä perusteella sitä pidetäänkin navettana. Maakuoppa: 7163346, 574341. Aukion reunalla on lehtipuiden keskellä epämääräinen maakuoppa. Sen halkaisija on noin kaksi metriä. Kuopan funktio on epäselvä, mutta se on selvästi ihmisen kaivama. Hete: 7163390, 574362. Vaaran pohjoisrinteellä on hete, josta torpan vesihuolto on hoidettu. Se on edelleen avoin, 3.5 x 2.5 m laajuinen alue, jossa vettä on runsaasti. Matkaa torpalle on viitisenkymmentä metriä. Dokumentoitujen rakennelmien lisäksi paikalla olleet metsurit muistelivat nähneensä aukion reunalla joitakin nauriskuoppia. Kohde rajautuu osin yksittäisten pistetietojen perusteella. Peruskartalla alue on kuitenkin rajattu suhteellisen selvästi, mitä on käytetty aluerajauksen pohjana. Metsänistutus noudattelee pitkälti niittyalueen rajoja, vaikka torpan pohjoispuolisessa alarinteessä kuusta on istutettu myös aukean puolelle. Kohde on merkitty Sutigisiin. Se tarkastettiin perkantaina 13. kesäkuuta aurinkoisessa kesäsäässä. Onnen kantamoisena paikalla oli samaan aikaan kaksi ristijärveläistä metsuria, jotka istuttivat kuusta vaaran alarinteeseen. He tiesivät kertoa muun muassa, että Illevaaran torppa on siirretty Kaunislehdon kotiseutumuseolle. Illevaaran kruununmetsätorppa on rakennettu 1880-luvulla. Se on ollut asuttuna 1900-luvun alkukymmeninä. Illevaara sijaitsee Seitenoikean itäpuolella, Pölhöjärven kaakkoiskulmassa, noin kaksi kilometriä järveltä. Järvi tosin on syntynyt Seitsenoikean voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä eikä sitä ole torpan rakentamisen aikoihin ollut olemassa muutoin kuin Pölhöjokena. Matkaa torpalta Pölhöjoelle on puolisen kilometriä. Jokirannassa on ollut torpan koillispuolella niittylato, joka näkyy vielä 1960-luvun peruskartassa. Sitä etsiskeltiin jo edellisenä päivänä joen vastarannalta mitään kuitenkaan enää löytämättä. Metsähallituksen palsta, jolla torppa on sijainnut, on pitkä ja kapea kaistale. Torpan kohdalla se on vain muutamia satoja metrejä leveä. Yksityismaan puolella, kolmisen sataa metriä torpasta itään, on peruskartalle merkitty kolme tervahautaa. Ne voivat liittyä torpan asutushistoriaan. Torpan lähiympäristö on umpeen kasvava niittyaukio, jossa tarkastushetkellä kasvoi runsas alueskasvillisuus. Torpan ympäristössä kasvoi suuria lehtipuita, pihlajia sekä muutamia kuusia ja mäntyjä. Metsätalousalue, jolle kuusta istutettiin inventointihetkellä, alkaa välittömästi torpan eteläpuolelta. Torpan jäännösten ympärillä kasvaa ketokukkien lisäksi myös runsaasti ruusua. Joka kiven kolosta pistää esiin kyyn, tuon umpiputken pää. 3 Voimassa 2014-09-30T09:57:36 12767.01245117 437.48233458
arkeologinenkohde_alue.3296 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3296 172415 {68F9AFDF-F21E-4BEF-98E6-DC62413E4DAC} Pieni Härkövaara savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kämpän rauniot erottuvat selkeinä valleina. Rakennus on ollut noin 20 x 8 m. Vallien sisältä pilkottaa luonnonkiviperusta, mutta ilmeisesti valleissa on jäljellä myös hirsiä. Selkeä oviaukko on rakennuksen pitkällä eteläseinällä hieman lähempänä länsipäätyä. Rakennuksen länsipääty, 8 x 8 m, erottuu muusta rakennuksesta selvien väliseinien perusteella. Näitä seiniä erottuu kolmessa kohdassa. Seinien väliin ja kaksi selvää kuoppaa. Seinämissä on luonnonkiviä ja hirsiä. Vaikka muuta rakennusjätettä ei olekaan näkyvillä, on todennäköistä, että kämpän keittiöpääty on sijainnut täällä. Rakennuksen keskellä oviaukkoa vastapäätä on noin 5 m leveä tila, jonka pohjoisreunalla on kuoppa. Rakennuksen itäpää noin 7 m leveydeltä poikkeaa rakennuksen keskiosasta siten, että sammalen ja muun aluskasvillisuuden alta erottuu pitkien huoneen poikki kulkevien hirsien muodostama lattia. Hirret ovat noin metrin päässä toisistaan ja ne lienevät muodostaneet kämpän lattian tukirangan tässä päässä. Samanlaista rakennetta ei länsipäädyssä ole. Rakennuksessa ei ole jäljellä minkäänlaista uunia. Savottakämpän alueelle johtavan tien kupeessa on peltin riekaleita, jotka lienevät kaminan jäännöksiä. Rakennus vaikuttaa perusteellisesti puretulta. Kellari: 7134115, 583653. Viitisentoista metriä kämpältä alarinteeseen on hyvin säilyneet kellarin jäännökset. Kellari on ollut hirsistä ja laudoista tehty, ja siinä on ollut katteena turve. Kulku kellariin on käynyt alarinteen puolelta. Lautaseinäinen käytävä on 1.5 m. Oviaukko on litistynyt, ja ovi on hävinnyt. Itse kellaritila on ollut 3.5 x 2 m. Lautaseinät on tuettu parruilla. Kuoppaan on romahtanut tukeva kattohirsi sekä edelleen lähes ehjä tuuletushormi, jonka yläosassa on mustalla kattohuovalla katettu viistokatto. Kellarikuopan pohjalla on rakennusjätettä. Kuoppa on edelleen toista metriä syvä. Kellarikuopan peräosan turvekatetta onn hieman jäljellä. Vessa: 7134155, 583679. Ulkovessa sijaitsee joitakin kymmeniä metrejä koilliseen kämpältä. Rakennelma on hyvin säilynyt. Vessa on lautarakenteinen ja mitoiltaan 2.5 x 1.5 m. Tukiosat on tehty parruista. Laudoituksen lisäksi jäljellä on mustaa kattohuopaa. Jopa vessan istuinrinki on lähes ehjä. Rakennus on jossain vaiheessa romahtanut. Kämpän luoteispuolella alueelle johtavan tienpohjan vieressä on iso maakasa, josta pengottaessa löytyi jonkin suuren nisäkkään luita. Savottakämpän aluerajaus on tehty pistetietojen perusteella. Pienen Härkövaaran pohjoisreunalle on 1960-luvun peruskartalle merkitty kaksi rakennusta. Kohde tarkastettiin 23.7. Paikalla on sijainnut savottakämppä. Rakennukset on pääosin purettu pois. Paikalta dokumentoitiin kämppärakennuksen lisäksi kellari ja ulkovessa. Päätellen savottakämpän koosta, jäljellä olevien rakennusten materiaaleista ja rakennustavasta kämppä liittynee sotien jälkeisiin suuriin savotoihin. Paikalla on ollut rakennuksia vielä 1960-luvulla, minkä jälkeen hirsirakennukset on purettu. Saunaa tai erillistä tallia ei maastossa kyetty hahmottamaan. Kymmenisen metriä kämppärakennukselta itään pilkistää mustikanvarpujen seasta lautoja. Niide vieressä sammalen alla on pitkä hirrenpätkä. Edellisten vieressä on 4 x 4 m maakuoppa. Hieman loitompana on peltipurkkien riekaleita. Tämä on mahdollinen tallin paikka, mutta rakennus ei varsinaisesti hahmotu. Härkövaarat sijaitsevat aivan Ristijärven kaakkoiskulmalla pari kilometriä kunnan rajalta. Seutu on asumatonta, ja sitä halkovat lukuisat metsäautotiet. Matalat vaarat ovat soiden ympäröimiä. Vajaa 2 km Härkövaarojen lounaispuolella on Petäjälampi. Savottakämppä on sijainnut Härkövaaran ja Pienen Härkövaaran välisessä notkelmassa aluetta halkovan puron pohjoisrannalla. Maasto nousee loivasti purolta kankaalle. Ympäristö on suhteellisen rehevää. Paikalla kasvaa havupuiden lisäksi runsaasti lehtipuita ja katajia. Maasto on muhkuraista. Rakennusten ympärillä on erilaisia kuoppia ja palteita. 3 Voimassa 2014-10-31T14:16:11 3331.11767578 219.48215066
arkeologinenkohde_alue.3297 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3297 172432 {4A1F5B2A-0ECD-4F05-95D5-468DCA9D1171} Pääjärvi savottakämppäjäännös (uusi) 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Savottakämpän jäänteet ovat kokonaan nuorten koivujen ja kuusten alla. Mitään varsinaista muotoa tai mittoja ei paikalla voi hahmottaa, vaikka maa on tällä kohden hieman koholla. Kohteen pistetieto on otettu uunin pohjan päältä. Se on kokonaan sammalen peittämä matala kumpu, jota pengottaessa löytyi luonnonkiviä. Kumpareen vieressä on syvempi kuoppa. Matti Leinosen mukaan kämppä on purettu 1970-luvulla ja hirret on viety jonnekin muualle. Mitään rakennusjätettä ei tällä kohden näy. Kämppärakennuksen vieressä on ollut hevostalli, mutta siitä ei ollut erotettavissa mitään. Vessa: 7139535, 585487. Vessaksi arveltu rakennus on romahtanut lautarakennus, jossa on ollut vihreä huopakatto. Sen alkuperäisestä koosta ei saa kovin tarkkaa kuvaa, mutta kovin suuri se ei ole ollut. Se on voinut olla jokin muukin ulkorakennus. Ulkorakennus: 7139514, 585483. Jäännös on kasa lautoja ja vihreää kattohuopaa. Rakennus on ollut jonkin verran vessaa isompi ja sekin on romahtanut paikalleen. Vajaan kymmenen metrin päässä on ruostuneen peltikaminan jäänteet. Ulkorakennukset ovat taimikolla, joka kasvaa valtoimenaan horsmia ja vatukkoa. Tien leikkauksessa ulkorakennusten kohdalla on pitkä pätkä palanutta hirttä. Se on poltettu paikalla, koskapa maa sen ympärillä on punaiseksi palanut. Matti Leinosen mukaan tällä kohden tuskin on ollut rakennusta. Jonkin matkan päässä, kankaan puolella, on iso kasa kumisaappaan jäännöksiä. Savottakämppäalueelta on otettu erilliset sijaintitiedot rakennuksista pistetietona, millä perusteella kohteelle on tehty manuaalisesti aluerajaus. Savottakämppä on merkitty 1960-luvun lopun peruskartalle, mutta ei Sutigisiin. Kohde tarkastettiin keskiviikkoaamuna 25. kesäkuuta koleassa mutta poutaisessa säässä. Onnen kantamoisena sattui niin, että aivan kämpän jäänteiden vieressä, Pääjärven rannalla mökin omistava vastikään Metsähallituksesta eläköitynyt suunnittelumetsuri Matti Leinonen oli mökillään. Häneltä saatiin tietoja Pääjärven kämpästä sekä läheisestä vanhemmasta kämpästä. Savottakämppä on seissyt paikalla 1960-luvulla, jolloin se on merkitty myös peruskartalle. Eläkkeelle jääneen suunnittelumetsuri Matti Leinosen mukaan kämppä on purettu 1970-luvulla. Rakenteista päätellen - lautaa ja huopakatetta - kämppä ei ole seissyt paikalla kovin pitkään, ehkä vain noin kymmenkunta vuotta. Tätä päätelmää tukee rakenteellisten seikkojen lisäksi myös se, että vajaan puolen kilometrin päässä, Pääjärven koilliskulmalla, on sijainnut savottakämppä, joka on ollut käytössä ennen sotia. Savottakämppä on sijainnut Ristijärven kaakkoisosassa sijaitsevan pienen Pääjärven pohjoisrannalla. Metsätie tekee täällä jyrkän silmukan, jonka lounaisosan eteläpuolella, kymmenkunta metriä tiestä, kämppä on sijainnut. Kämpän päärakennuksen kohta on jätetty luonnon tilaan. Tässä kohden kasvaa suuria kuusia ja koivuja. Kämpän ulkorakennusten kohdalla kasvaa lehtipuiden puskittama taimikko. Savottakämppäalueen lounais- ja kaakkoispuolella on kesämökkejä rannan tuntumassa. 3 Voimassa 2014-09-30T13:05:05 3609.06323242 237.46374837
arkeologinenkohde_alue.3298 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3298 172437 {6B0BA10A-383F-4369-9E4A-95D9512B49A9} Pääjärven (vanha) savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Savottakämpän jäänteet erottuvat ennen muuta kiukaan paikalla. Kiuas on luonnonkivistä ladottu, lähes kokonaan sammalen peitossa oleva kasa, jonka päällä kasvaa kaksi suurta koivua. Kiuas on soikea, mitoiltaan noin 3 x 2 m. Korkeutta sillä on noin metri. Kiukaan tuntumassa on havaittavissa useita jykeviä hirsiä sammalen alla, mutta niiden pohjalta rakennuksen muoto tai mitat eivät hahmotu, sillä rakennuksen yli kulkee ajoura tai oja. Kaikki hirret tuskin ovat edes alkuperäisillä paikoillaan. Yksi mahdollinen nurkka on jäljellä. Se sijaitsee noin viiden metrin päässä kiukaasta, mikä viittaa suhteellisen suureen kokoon. Rakennusjäännös: 7139625, 585743. Reilut parikymmentä metriä kämpältä on toinen kiuas. Se on lähes neliön muotoinen, 2.5 x 2.5 m suuruinen ja noin metrin korkuinen. Sammalen alta pilkottaa laakeista kivistä huolellisesti ladottu uunin pohja. Kiuas on tuskin kuulunut samaan rakennukseen kuin toinen kiuas, sillä siinä tapauksessa rakennus olisi ollut lähes 30 metriä. Vaikka sammalen alla on siellä täällä hirsiä, ei rakennuksen muoto tai koko mitenkään hahmotu ajourien ja ojien vuoksi. Vanha tieura kulkee muutaman metrin päässä kiukaasta. Ulkorakennus - talli?: 7139639, 585766. Talli on rakennuksista parhaiten säilynyt, sillä sitä ei ole purettu vaan hirsinen kehikko on saanut rauhassa maatua paikalleen. Rakennus on ollut 6 x 6 m. Hirsikertoja on edelleen jäljellä parhaimmillaan toistakymmentä kertaa. Ovensuupuoli on romahtanut rakennuksen sisään. Ovi on tehty tukevista laudoista naulaamalla, naulat ovat tehdasvalmisteisia. Ovenpielessä on jäljellä rautainen sarana, lukko on nostettu oven päälle. Rakennuksen hirret ovat jykeviä. Ilmeisesti ainakin osa niistä on ollut kuorimattomia. Salvokset on tehty huolellisesti kirveellä, hirret on sahattu. Parhaiten säilyneellä seinustalla on vielä hirsien välissä eristeenä tuohta. Ikkunoita ei rakennuksessa ole ollut, ei edes räppänän paikkaa näy missään. Myöskään uunia ei rakennuksessa ole. Näiden seikkojen perusteella rakennusta arvellaan talliksi. Talli sijaitsee aivan tieuran reunassa, toisella puolen tietä kuin kiukaat, alarinteen päällä. Savottakämppäalueelta on otettu erilliset sijaintitiedot rakennuksista pistetietona, millä perusteella kohteelle on tehty manuaalisesti aluerajaus. Pääjärven vanha savottakämppä on uusi kohde, jota ei ole merkitty Sutigisiin tai vanhalle peruskartalle. Sen olemassa olosta saatiin tieto dokumentoitaessa Pääjärven 1960-luvun kämppää. Läheisellä kesämökillä touhusi Metsähallitukselta vasta eläkkeelle jäänyt suunnittelumetsuri Matti Leinonen, jolta tieto kohteesta saatiin. Savottakämppäjäännös tarkastettiin keskiviikkoaamuna 25. kesäkuuta poutaisessa säässä. Pääjärven rannalta kesämökiltään tavattu informantti, Metsähallitukselta eläkkeelle jäänyt suunnittelumetsuri Matti Leinonen tiesi kertoa, että vanha kämppä lienee rakennettu ennen sotia. Kaikki havainnot paikalla tukevat tätä ajoitusta. Kämppä lienee purettu ja jäänyt käytöstä viimeistään 1950-luvulla. Uusi kämppä on pian tämän jälkeen pystytetty lähemmäs rantaa. Savottakämppä on sijainnut Ristijärven kaakkoisosassa sijaitsevan pienen Pääjärven pohjoisrannan tuntumassa hieman toista sataa metriä rannasta. Metsäautotie tekee täällä jyrkän silmukan, kämppärauniolle vie tieltä umpeen kasvava vanha tienpohja, joka jatkuu kämpän ohi kohti rantaa. Tien pohja loppuu rannalla sijaitsevalle kesämökille. Kämppäalueella voi vieläkin erottaa jotenkin vanhan aukion, jossa kasvaa suuria koivuja ja havupuista pääasiassa kuusta. Maa on kosteahkoa ja rehevää, aluskasvillisuus on heinien lisäksi saniaisten ja kurjenpolvien valtaamaa. Paikalla on joskus kämppävaiheen jälkeen ajeltu raskailla koneilla, mikä on tuhonnut jonkin verran jäännöksiä. Syvät ajourat ovat täysin sammaloituneet, joten tuho on tapahtunut todennäköisesti pian kämpän purkamisen jälkeen. 3 Voimassa 2014-10-31T14:17:27 2869.83618164 198.99501787
arkeologinenkohde_alue.3299 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3299 174085 {2D7C82E6-6826-4B84-9EBB-5007A403C463} Liittovaara 1 kivilatomus rajamerkki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 297 ei Kohteessa on kivistä ladottu rajamerkkiröykkiö ja sen molemmin puolin pienet röykkiöt, jotka tukevat viisarikiviä. Viisarikivet on tehty osoittamaan rajan suuntaa. Raja tekee merkistä etelään mutkan Rovaniemen ja Kittilän rajalle ja tämä merkki on pystytetty mutkan alkupäähän idässä. Rajamerkkilatomus pisteessä x 3428499, y 7452337. Latomus on melkein Liittovaaran laella, Rovaniemen ja Kittilän kuntien rajalla, mutta kuitenkin Kittilän puolella. Latomus on 1,5 x 1,5 x 0,7 metrin kokoinen kiviraunio. Rauniossa on 4 ladottua kivikertaa puolimetrisistä ja sitä pienemmistä laakakivistä. Rauniossa on metrin korkuinen silmäkivi jonka halkaisija on 70 cm. Noin kolmannes silmäkivestäkivestä on upotettu raunioon. Kuntien välinen, rautalankaverkosta tehty poroaita on kiinni raunion pohjoisseinässä. Viisarikivi 1 pisteessä x 3428491, y 7452335. Kivi sijaitsee päämerkistä 7 metriä länteen. Viisarikivi on 70 cm korkea ja 40 cm halkaisijaltaan oleva pystylaaka. Laaka on tuettu yhdellä kivikerroksella. Kivet ovat halkaisijaltaan puoli metriä ja sitä pienempiä. Laaka sijaitsee metrin poroaidasta Rovaniemen puolella. Viisarikivi 2 pisteessä x 3428505, y 7452338. Viisarikivi, joka sijaitsee 5 metriä päämerkistä itään. Kivi on metrin poroaidasta Rovaniemen puolella. Viisarikivi on 60 cm korkea, 50 cm leveä laaka joka on tuettu puolimetriä ja sitä pienemmillä kivillä. Latomusten kivet ovat täysin jäkälöityneitä. Kohde rajautuu aluemaisesti kivipyykeistä mitattujen gps pisteiden ylle. Löytyi invenotoinnissa. Rajamerkki Kittilän ja Rovaniemen kuntien rajoilla. Kohde sijaitsee Liittovaaran rinteellä, lähellä lakea. Paikalla kasvaa karu mäntymetsä kivisessä maastossa. Aluskasvillisuutena on muistikkaa. Alueella on hiljattain hakattu metsää Kittilän puolelta. 3 Voimassa 2014-10-24T14:39:24 229.76391602 67.20653026
arkeologinenkohde_alue.3300 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3300 174087 {B6EDB510-76FE-45CF-95C7-70389F1EC95C} Liittovaara 2 kivilatomus rajamerkki 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 293 ei Kohteessa on kivistä ladottu rajamerkki ja kaksi viisarikiveä, jotka osoittavat rajan suunnan. Päämerkki on Kuntien rajojen risteyksessä, viisarikivi 1 on Kittilän ja Rovaniemen rajalla ja viisarikivi 2 Kittilän ja Sodankylän rajalla. Kolmas viisiari on sijainnut Sodankylän ja Rovaniemen rajalla, mutta se on tuhoutunut rajoille pystytetyn poroaidan teossa. Rajamerkki pisteessä x 3428499, y 7452337. Kohde on 1,5 x 1,5 x 0,5 metrin kokoinen kivilatomus, joka on ladottu 0,5 metriä halkaisijaltaan ja sitä pienemmistä kivistä. Rakennelman keskellä on metrin korkuinen ja 70 cm paksu kivilaaka pystyssä. Laaka on kolmanneksen pituudestaan upotettu kiviraunioon. Rakennelman kivilaaassa on 10 cm korkea numero 1, joka on pinnaltaan täysin jäkälöitynyt. Viisarikivi 1 pisteessä x 3428491, y 7452335. Paikalla on 70 cm korkea ja 50 cm halkaisijaltaan oleva viisarikivi jonka juurella on yksi tukikivi. Viisari sijaitsee 11 metriä länteen pääpyykistä. Viisarikivi 2 pisteessä x 3428505, y 7452338. Viisarissa on 50 cm koreka ja 20 cm leveä pystykivi. Kivi on tuettu yhdellä kerroksella 20 cm halkaisijaltaan olevilla kivillä. Kivi sijaitsee 10 metrin etäisyydellä päämerkistä pohjoiseen. Merkki on Kittilä-sodankylä välisen poroaidan alla. Poroaita on tehty rautalankaverkosta. Kohde rajautuu aluemaisesti rajamerkeistä mittujen gps pisteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Kittilän, Sodankylän ja Rovaniemen välinen rajamerkki, joka on tehty nykyisille kunnan rajoille. Kohde sijaitsee Liitovaara laesta koilliseen, kivisellä vaaran rinteellä, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on mustikkaa. 3 Voimassa 2014-10-24T14:37:37 304.42919922 94.86386826
arkeologinenkohde_alue.3301 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3301 174092 {41E58163-D449-4133-A624-BAB7637F88DF} Liittovuoma rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 2018 ei Kohteessa on koivusta tehty karjasuoja ja puoleksi maahan kaivettu asumus. Rakennelma 1 pisteessä x 3428207, y 7453059. Kohteessa on 3 x 3 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Luoteisseinän keskellä on lautaovi. Seinät on tehty kuorimattomasta koivusta molemminpuolin salvamalla. Puut on sahalla katkottu. Rakennuksen sisällä on kaakkoiskulman keskeltä puoliväliin parsiseinä. Katto on tehty halkaistuista pyöröpuista ja se on romahtanut sisään. Puiden välissä on riiveenä kunttaa. Päällä kasvaa nuoria koivuja. Rakennlma 2 pisteessä x 3428226, y 7453075. Kohteessa on 4 x 3 x 2 metrin kokoinen maahankaivettu piilopirtti. Rakennelman pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Ovi on länsiseinän keskellä ja luoteisnurkassa on takkamainen tulisija. Rakennelma on kaivettu länsirinteeseen. Rakennuksesta vain länsiseinä on tehty puusta. Päällä kasvaa männyntaimia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Maahan kaivettu multakämppä ja siihen liittyvä eläinsuoja tai navetta. Kohteen alueella kasvaa männyntaimikko tuoreella kankaalla. Kohteen länsipuolitse kulkee ajoura, joka on kuitenkin lähes hävinnyt maan äestyksessä. 3 Voimassa 2014-10-24T14:28:38 804.91333008 111.92759849
arkeologinenkohde_alue.3302 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3302 174161 {BD60C8FD-F879-47BF-BA08-372310CE3E90} Pikku Tuulijärvi asuinpaikka ja pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 0 Ei määritelty 140 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta ja yhdeksästä pyyntikuopasta. Kohdassa x = 7709818 / y = 3571996, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä Pikku Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla kvartsi-iskos. Iskoksen löytöpaikalle kaivettiin kaivauslastalla koekuoppa, jonka laajuus oli noin 0,5 m x 0,5 m. Kuopasta löytyi kaksi iskosta lisää, ensimmäinen noin kymmenen senttimetrin syvyydeltä ja toinen noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydeltä. Pintamaa vaikutti sekoittuneelta noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hienohiekkaisessa maaperässä oli noensekaisia värjäymiä, jotka jatkuivat noin 25 cm syvyydelle. Kaikki kolme iskosta kerättiin talteen. Lisäksi kohdissa x = 7709820 / y = 3572000 ja x = 7709798 / y = 3571975 havaittiin noin neliömetrin laajuiset palaneiden kivien keskittymät, jotka voivat olla esihistoriallisten tulisijojen jäännöksiä. Enempää koekuoppia ei alueelle kaivettu, mutta esihistorialliseksi asuinpaikaksi sopiva maasto jatkuu noin kymmenen metriä eteläisemmän palaneiden kivien keskittymän eteläpuolelle. Pyyntikuopat sijaitsevat pääosin asuinpaikan eteläpuolella, pohjois-eteläsuuntaisena jonona, joka kulkee harjanteen poikki. Kuopat ovat melko matalia ja loivapiirteisiksi sortuneita, lähes vallittomia, mutta kuitenkin maastossa kohtalaisen selvästi erottuvia. Dokumentoitujen pyyntikuoppien ympäristössä on myös muutamia epämääräisempiä kuopanteita, joista jotkin voivat olla tunnistamattomiksi sortuneiden pyyntikuoppien jäännöksiä, mutta joista useimmat kuitenkin ovat todennäköisesti luonnollisten prosessien synnyttämiä, ehkä vanhoja tuulenkaatoja. Pyyntikuoppien koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x = 7709813 / y = 3571991 Pyöreä, ø 2,0 m, syvyys 0,4 m. Ei selvää vallia, pohjalla paksu huuhtoutumiskerros noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Pyyntikuoppa 2 x = 7709802 / y = 3571995 Pyöreä, ø 2,5 m, syvyys 0,3 m. Vallin leveys noin 2,0 m, vallin korkeus noin 0,1 m. Pyyntikuoppa 3 x = 7709796 / y = 3571995 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,5 m. Heikosti erottuva valli lähinnä lounaispuolella, vallin leveys noin 2,0 m, vallin korkeus noin 0,1 m. Ei selvää vallia, pohjalla paksu huuhtoutumiskerros noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla. Pyyntikuoppa 4 x = 7709789 / y = 3571992 Pyöreä, ø 2,0 m, syvyys 0,3 m. Ei selvää vallia, pohjoislaidaltaan ilmeisesti osittain polun sorruttama. Pyyntikuoppa 5 x = 7709770 / y = 3572003 Pyöreä, ø 2,5 m, syvyys 0,4 m. Ei selvää vallia. Pyyntikuoppa 6 x = 7709743 / y = 3572003 Soikea, koillis-lounaissuuntainen, 3,5 m x 2,5 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys noin 2,5 m, vallin korkeus noin 0,1 m. Pyyntikuoppa 7 x = 7709726 / y = 3571990 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,6 m. Pohja soikea koillis-lounaissuuntaisesti, ei selvää vallia, sijaitsee miltei puronotkoon laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppa 8 x = 7709753 / y = 3571976 Pyöreä, ø 2,5 m, syvyys 0,4 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 9 x = 7709744 / y = 3571969 Pyöreä, ø 3,5 m, syvyys 0,3 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Kohde on rajattu havaittujen löytöjen ja ilmiöiden sekä alueen topografian perusteella. Pohjoisessa kohde rajautuu Pikku Tuulijärven rantaan, lännessä ja etelässä puronotkoihin. Idässä kohteen rajana on pohjois-eteläsuuntainen notkelma, jonka itäpuolella maasto kohoaa kalliokkoiseksi mäeksi. Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka rajautuu todennäköisesti kokonaisuudessaan vyöhykkeelle, joka yltää enintään viidenkymmenen metrin päähän Pikku Tuulijärven rannasta. Pikku Tuulijärven hiekkainen eteläranta on ollut huokutteleva leiriytymispaikka tuhansia vuosia, ja paikalla on todennäköisesti leiriydytty useita kertoja eri aikakausilla, nykyajan lisäksi ainakin kivikaudella tai varhaismetallikaudella. Havaittujen löytöjen vähäisen määrän perusteella kyseessä on kuitenkaan tuskin ollut kovin pysyväisluonteinen asuinpaikka, vaan pikemminkin satunnaisesti käytetty leiriytymisalue, jolla on pesäkkeisesti jälkiä esihistoriallisesta ihmistoiminnasta. Pohjois-eteläsuuntainen pyyntikuoppajono on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja kuoppiin on ilmeisesti ajettu peuroja idästä päin, Pikku Tuulijärven ja sen eteläpuolella olevan puronotkon väliseltä harjanteelta. Vaikka pyyntikuopat ja asuinpaikka sijaitsevat aivan vierekkäin, niiden keskinäisestä suhteesta ei voida sanoa mitään varmaa. Mahdollista kuitenkin on, että järven rannalla on leiriydytty myös muinaisten peuranpyyntien yhteydessä, kenties onnistuneen jahdin jälkeen. Kohde on syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi, ja sen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan ainakaan vakavasti uhattuna. Mikäli leiriytymiset Pikku Tuulijärven rannalla kuitenkin lisääntyvät merkittävästi, voi maastonkuluminen jossain määrin uhata sekä pyyntikuoppien että asuinpaikan esihistoriallisten kulttuurikerrosten säilymistä. Kohde sijaitsee Pikku Tuulijärven eteläpuoleisella männikköisellä harjanteella, jonka järvenpuoleinen rinne viettää loivasti rantaa kohti, muodostaen terassimaisia tasanteita. Maaperä kohteen alueella on enimmäkseen hienoa hiekkaa. Lännen ja etelän suunnilta harjannetta rajaavat puronotkot, ja hiekkaisen alueen itäpuolella maasto on kallioista. Aluskasvillisuuden valtalajeja ovat puolukka sekä poronjäkälät ja sammalet. Maanpinta on kulunut paikoin paljaaksi lähellä järven rantaa, luontaisella hyvällä leiriytymispaikalla. Ranta kohteen kohdalla on matala ja hiekkapohjainen, ja noin kymmenen metrin päässä rannasta on nykyisinkin ilmeisen ahkerassa käytössä oleva kivillä reunustettu nuotiopaikka. Mäntyjen kylkiin veistetyillä pilkoilla merkitty Ruijan polku johtaa kohteen luokse Järvenpään suunnalta, mutta se kääntyy seuraamaan kohteen eteläpuoleista puronotkoa kohti itää. Ruijan polulta haarautuu kuitenkin Pikku Tuulijärven rantaan toinen vanha polku-ura, joka kulkee kohteen halki ja jatkuu edelleen rannan suuntaa seuraten kohti Tuulijärveä. muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2018-10-29T11:02:36 6534.33935547 316.02371451
arkeologinenkohde_alue.3303 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3303 172266 {9E00C6E0-11BF-4361-A111-9C8E5221D022} 854010160 Joona 2 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 110 ei Kohteessa on yhdeksän pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 pisteessä: x 3394366, y 7408154. Soikea 3 x 2 metriä, vallit matalat, syvyys 1 metri. Pyyntikuoppa 2 pisteessä: x 3394370, y 7408159. Soikea, 3 x 2 metriä. vallit 1 metrin levyiset, syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 3 pisteessä: x 3394377, y 7408154. Pyöreä, halkaisija 2 metriä, syvyys 40 cm. Toisella reunalla metrin levyinen valli. Pyyntikuoppa 4 pisteessä: x 3394393, y 7408151. Pyöreä, halkaisija 2 metriä, syvyys 70 cm ja metrin levyiset vallit. Pyyntikuoppa 5 pisteessä: x 3394392, y 7408159. Pyöreä, halkaisija 2 metriä, valli 1,5 metrin levyinen, syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 6 pisteessä: x 3394416, y 7408166. Pyöreä, halkaisija 1,5 metriä, metrin levyiset vallit, syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 7 pisteessä: x 3394437, y 7408860.Soikea 2 x 4 metriä, vallit 1,5 metriä, syvyys 1,2 metriä. Pyyntikuoppa 8 pisteessä: x 3394448, y 7408177. Epämääräisen muotoinen 2 x 3 metriä, syvyys 50 cm. Pyyntikuoppa 9 pisteessä: x 3394544, y 7408154. Soikea 2 x 4 metriä, syvyys 70 cm. Valli on alarinteen puolella ja sen leveys on 1,2 metriä. Valleilla kasvaa pieniä männyn taimia. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Muinaisjäännösrekisteri kohde 854010160. Pyyntikuopparivi. Kohde sijaitsee idästä länteen laskevalla hiekkaharjulla, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. 3 Voimassa 2014-09-29T15:41:07 3515.99731445 404.53344187
arkeologinenkohde_alue.3304 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3304 174972 {1D523570-FEE6-4F14-A4BE-FCABEF3E3F5D} Jupukanjänkkä 2 heinäsuova jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 195 ei Suolla on neljä heinäsuovan jäännöstä. Heinäsuova 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3383342 Y=7458013. Suovan pystypuut ovat katkenneet ja ovat kumollaan suoturpeessa. Puissa on näkyvillä tehdastekoisia nauloja. Heinäsuova 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3383428 Y=7458075. Yksi suovan puista on pystyssä, muut ovat kumollaan suossa. Heinäsuova 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3383308 Y=7458159. Suovasta on yksi pyy pystyssä. Heinäsuova 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3383432 Y=7458184. Suovasta on pystyssä kaksi puuta, joista toinen on noin 3.5 metriä pituinen. Suovassa on käytetty nauloja. Veli Vaattovaaran mukaan suoniityllä on heinätöitä tehnyt Kalle Vaattovaara. Heinätyöläisten majapaikka sijaitsee suon pohjoisreunassa ja alueen itäpuolella sijaitsevan Kivijupukka-nimisen mäennyppylän päällä on mänty, johon ion kaiverrettu vuosiluku hainätyöläisten toimesta. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan Veli Vaattovaaran ilmoitus. Heinäsuovien jäännöksiä. Veli Vaattovaaran mukaan suoniityllä on heinätöitä tehnyt Kalle Vaattovaara. Alueen koillispuolella on heinäntekijöiden kämppä (reiska-kohde 172230) ja kakkoispuolella Kivijupukan päällä merkkipuu (reiska-kohde 170448), johon on kaiverrettu nimikirjaimet ja vuosiluku. Heiniä kasvava suo. 3 Voimassa 2014-11-10T13:23:47 25761.80151367 616.57680639
arkeologinenkohde_alue.3305 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3305 173954 {2E872A3A-FE1A-4C00-B713-D400E4C9DB2A} 582010001 Pattijoen kastelli 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1422 Muu kivirakenne 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 5 Maisema-alue, maakunnallinen; 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 43 Neoliittinen 2 Tutkittu osittain 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 57 ei "Pattijoen Kastelli eli Kastellilinna on maamme suurin jätinkirkko ja kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin. Sen ulkomitat ovat noin 60 m x 35 m. Kivetöntä keskustaa reunustava valli on noin 7 m paksu ja korkeimmillaan lähes kaksimetrinen. Vallissa on havaittavissa kuusi porttimaista aukkoa. Jätinkirkon sisällä ja ulkopuolella on tehty arkeologisia kaivauksia 1920, 2000 ja 2001. Alueelta on löydetty kivikautisia löytöjä mm. kvartsi-iskoksia ja liuske-esineitä, jotka ajoittavat sen myöhäiskivikautiseksi. Vaikka löydöt ovat asuinpaikoille tyypillisiä, ei jätinkirkkojen alkuperäisestä funktiosta ole toistaiseksi olemassa varmuutta. Yleisesti ne liitetään tällä hetkellä hylkeenpyyntiin, jolla oli ilmeisesti hyvin merkittävä asema Pohjanlahden rannikon myöhäiskivikautisen väestön keskuudessa. Kohde sijaitsee kivikkoisessa metsämaastossa Kastellinperän Linnakankaan laella. Sen ympäristössä on useita muita muinaisjäännöksiä, mm. röykkiötä, erilaisia painanteita ja kivikautinen asuinpaikka." POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN: 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA s. 38: "Jätinkirkot eli kivistä kasatut kookkaat kehävallit olisi voitu mainita myös asuinpaikkojen tai elinkeinoihin liittyvien muinaisjäännösten yhteydessä. Vaikka ne eivät ole varsinaisia asumuksia, niiden yhteydestä löydetään säännönmukaisesti asuinpaikkalöytöjä. Muutamien kehävallien ympäriltä, jopa sisältä, on tavattu asumuksenpohjia. Usein jätinkirkkojen läheisyydessä on myös kuoppia ja röykkiöitä, joista ainakin osaa on käytetty varastointiin. Osa kivikasoista on tulkittu hylkeenrasvan käsittelyn yhteydessä syntyneiksi. Erityisen huomattava on Raahen Pattijoen Kastellin jätinkirkko ympäristöineen. Muinaisjäännöstyyppinä jätinkirkot ovat ainutlaatuisia, eikä niitä tunneta muualta kuin Perämeren Suomen puoleiselta rannikolta. Jätinkirkkoja on olemassa vain vajaat 40 ja noin puolet niistä sijaitsee PohjoisPohjanmaalla. Jätinkirkkojen yhteydessä ja niiden lähialueilla on säännönmukaisesti erilaisia kivirakenteita sekä asumuspainannekohteita. Yhdessä nämä muodostavat laajoja kokonaisuuksia, joiden keskuksina jätinkirkot ilmeisesti ovat olleet." Mj-rekisterissä kohteen nimi on Kastelli Linnakangas. 3 Voimassa 2019-06-05T09:45:46 47782.7824707 914.16736363
arkeologinenkohde_alue.3306 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3306 172604 {909BFDEE-3E01-4644-B0D1-C6EC39D27552} Saarivaara asema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 255 ei Tasoitettu n. 45 x 10 m kokoinen itä-länsi-suuntainen alue, jonka etelälaidalla on kivipengerrys. Tasoitetun alueen pohjoispuolella on noin 1,2 metriä korkea ja 1,5 m paksu kivistä kasattu sammaleen ja varpujen peittämä valli, jonka pituus on n. 40 metriä. Tasoitetulla alueella on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen kivien ja maan sekainen kasa (X= 3571169 ja Y= 7243457). Aluemainen Kohde löytyi arkistolähteiden perusteella. Tasoitettu alue, joka liittyy kenttärataan. Paikalla tiedetään olleen Leinon asema. Arkistolähteiden mukaan asemalla on ollut asemamiehiä marraskuussa 1944 kaksi ja kesäkuussa 1944 viisi. Asema tuhottiin syyskuussa 1944. Suomussalmi-Taivalkoski -radan pohjoispuolella sijaitseva sekametsä. Aluskasvillisuus paikalla katajaa, varpua, sammalta ja jäkälää. Puusto mäntyä. 3 Voimassa 2014-10-02T14:38:26 1492.65478516 194.80618348
arkeologinenkohde_alue.3307 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3307 119141 {23F6D2E3-98DA-4274-9A2A-59FEFA0139ED} 1000020701 Isosaari pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 240 ei Paikalla olevan hiekkaharjun luonaisreunalla on seitsemän pyyntikuoppa, joista kolme sijoittuu alueen eteläpäähän ja neljä pohjoispäähän. Kuopat ovat muodoltaan soikeita tai pyöreitä ja niiden koko vaihtelee 1,2 metristä 3 metriin. Syvyys vaihtelee 30 cm:stä 60 cm:n. Seuraavassa tarkempi kuvaus kuopista: Kuoppa 1 (x= 3587145, y= 7276143): Soikeanmuotoinen n. 3 m pitkä ja 1,5 m leveä kuoppa, jossa ei huuhtoutumiskerrosta. Kairatessa tuli merkkejä kaksoismaannoksesta. Syvyys n. 30 cm. Kuoppa 2 (x= 3587131, y= 7276157): Soikeahko n. 1,5 m pitkä ja 1 m leveä kuoppa. Syvyys n. 25 cm. Kuopassa ja kuopan ympärillä yhtä paksu huuhtoutumiskerros ja kuopan reunassa tuplamaannos. Kuopan ympärillä nähtävissä jonkinlaista vallia. Kuoppa 3 (x= 3587129, y= 7276164): Soikeanmuotoinen n. 3 m pitkä ja 1,2-1,5 m leveä kuoppa, jonka syvyys n. 30 cm. Huuhtoutumiskerros on yhtä paksu kuopassa kuin ympäristössä ja kuopan lounaislaidalla on tuplamaannos. Kuopat 2 ja 3 vierekkäin ovat harjun suuntaisia ja n. 10 m päässä toisistaan. Kuoppa 4 (x= 3587061, y= 7276291): Kuoppa sijaitsee pienellä ja kapealla hiekkaharjulla. Soikeanmuotoinen n. 3 m pitkä ja 1 m leveä kuoppa. Syvyys n. 50 cm. Sorapohjainen, kairaan jäi vain pari senttiä turvetta. Kuoppa 5 (x= 3587093, y= 7276276): Pyöreä kuoppa, jonka keskeltä kulkee polku. Kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys n. 20 cm. Huuhtoutumiskerros on yhtä paksu kuopassa kuin ympäristössä. Lisäksi kairatessa tuli merkkejä tuplamaannoksesta. Kuoppa 6 (x= 3587078, y= 7276309): Pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on n. 1,2 m ja syvyys n. 30 cm. Kuuoppa sijaitsee sorapohjaisella harjanteella ja kairatessa kairaan jäi pari senttiä turvetta, ei huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa 7 (x= 3587074, y= 7276345): Soikea, syvä kuoppa soraharjun päällä. Kuoppa on n. 3 m pitkä ja 1,5 m leveä ja sen syvyys on n. 50-60 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Uusi löytö Pyyntikuoppajärjestelmä Kohde sijaitsee Isosaaren lounaisrannalla mäntyä kasvavalla hiekkaharjulla. Alueesta osa on Kylmäluoman retkeilyaluetta ja osa yksityismaata. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2018-12-03T15:00:44 4636.51318359 477.09292825
arkeologinenkohde_alue.3308 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3308 119601 {9F2C3BDD-9B7E-4155-B474-DFEDD0768F62} 1000020704 Velliperä pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 255 ei Paikalla on kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi (kuopat 1 ja 2 ) sijaitsevat alueen kaakkoislaidalla Velliperän puoleisella rinteellä ja yksi (kuoppa 3) alueen luoteispäässä rinteen päällä. Kuoppa 1 (x= 3577310, y= 7275842) on pyöreä, halkaisijaltaan 2 m kokoinen kuoppa. Sen syvyys on n. 20 cm ja se on kulunut rinteen puolelta. Kuopassa on huuhtoutumiskerros, kuten sen ympäristössäkin. Kuoppa 2 (x= 3577305, y= 7275836) on myös pyöreä ja sen halkaisija on 2,5 m. Sen syvyys on 30 cm ja siitäkin löytyi huuhtoutumiskerros, kuten ympäristöstä. Kuoppa 3 (x= 3577254, y= 7275861) on soikean muotoinen ja kooltaan n. 3 x 2,5 m. Sen syvyys on 40 cm ja sen lähellä on vielä yksi epämääräisempi kuoppa. Kuopassa on huuhtoutumiskerros, kuten ympäristössäkin. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien sijainnin mukaan. Uusi löytö Pyyntikuoppia Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla Velliperän ja Torinsalmen väliin jäävällä niemellä. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2018-12-03T16:08:34 928.60668945 151.34516054
arkeologinenkohde_alue.3309 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3309 119682 {F29A4CAD-6926-4CAF-895A-172069D0AEF7} 1000020705 Rouvastinsalmi pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 247 ei Paikalla on pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on kahdeksan kuoppaa. Kuoppien koko vaihtelee 1,5 metristä 4,3 metriin ja syvyys 20-60 cm välillä. Kuoppa 1 (x= 3580494, y= 7275264) on muodoltaan pyöreä ja se on vallien ympäröimä. Valli puuttuu itälaidalta, jossa menevä polku on luultavasti tuhonnut sen. Kuopan halkaisija on 4,3 m ja syvyys 60 cm. Kuopassa on ohut huuhtoutumiskerros. Kuopasta 1 noin 4 m pohjoiseen on toinen epämääräisempi kuoppa, jonka läpimitta on n. 1,5 m ja syvyys n. 30 cm. Kuoppa 2 (x= 3580476, y= 7275252) sijaitsee edellisestä kuopasta n. 20 m etelään. Kuoppa on pyöreähkö ja sen halkaisija on 3,7 m ja syvyys 60cm. Kuopassa on paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa 3 (x= 3580464, y= 7275235) sijaitsee edellisestä kuopasta 20 m etelään. Kuoppa on pyöreähkö ja sen halkaisija on 2,7 m ja syvyys 60cm. Kuopassa ja sen ympäristössä on paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa 4 (x= 3580436, y= 7275216) on epämääräisempi pyöreähkö kuoppa. Sen halkaisija on 2m ja syvyys 20 cm. Kuoppa 5 (x= 3580434, y= 7275211) on pyöreähkö, jonka halkaisija on n. 3 m. ja syvyys 40 cm. Kuoppa 6 (x= 3580424, y= 7275192) on edellisiä kuoppia pienempi kuoppa. Se on pyöreä ja sen halkaisja on 1,5 m ja syvyys 30 cm. Huuhtoutumiskerros kuopassa on yhtä paksu kuin ympäristössä. Kuoppa 7 (x= 3580423, y= 7275189) on vaikeasti havaittavissa oleva pyöreä kuoppa, jonka halkaisja on 1,5 m ja syvyys 20 cm. Huuhtoutumiskerros on yhtä paksu kuopassa kuin ympäristössä. Kuoppa 8 (x= 3580421, y= 7275186) on pyöreä kuoppa, jonka keskeltä kulkee eläinten tekemä polku. Kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 30 cm. Huuhtoutumiskerros on yhtä paksu kuopassa kuin ympäristössä. Kuopan eteläpuolella on mahdollisesti toinen epämääräisempi kuoppa. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien levinnän mukaan. Uusi löytö Pyyntikuoppia Kohde sijaitsee mäntyä kasvavalla hiekkapohjaisella niemekkeellä Kylmäluoma-järven etelärannalla. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2018-12-05T09:02:35 1958.625 266.00100339
arkeologinenkohde_alue.3310 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3310 172875 {8FA32147-3279-4D89-B714-83DE167AFAF1} Heteperänsärkkä 1 puolustusasema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 223 ei Heteperänsärkän päällä on kuusi ampumapesäkettä. Pesäkkeet ovat soikeanmuotoisia kuoppia, joiden syvyys on n. 30-40 cm ja pituus n. 2 m. Ne on tehty poikittain harjun päälle ja ampumasuunta niistä on kohti jokea. Osassa pesäkkeistä on edelleen jäljellä hirsisiä katteen jäänteitä. Ampumapesäke 1 (Reiska 172859): X= 3612083 ja Y= 7243359 Ampumapesäke 2 (Reiska 172860): X= 3612101 ja Y= 7243360 Ampumapesäke 3 (Reiska 172862): X= 3612113 ja Y= 7243357 Ampumapesäke 4 (Reiska 172864): X= 3612120 ja Y= 7243359 Ampumapesäke 5 (Reiska 172865): X= 3612130 ja Y= 7243359 Ampumapesäke 6 (Reiska 172869): X= 3612142 ja Y= 7243358 Aluemainen Kohde löytyi inventoinnissa. Toisen maailmansodan aikaisia ampumapesäkkeitä, osa puolustusasemaa. Hyvin jyrkkä harju, josta näkee pitkälle kumpaankin suuntaan. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-10-07T15:44:52 473.07080078 144.48364995
arkeologinenkohde_alue.3311 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3311 172244 {8EE28558-3D27-4338-A352-D086F829839E} Autioaho asumusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Autioahossa on kaksi rakennuksenpohjaa, jotka molemmat ovat todennäköisesti savupirtin jäännöksiä. Kolmas pienempi kiukaallinen rakennus, jota on arveltu saunaksi, sijaitsee välittömästi näiden länsipuolella. Saunan vieressä on peltoraunio. Pirttien pohjoispuolella on kaivo. Näiden lisäksi kiviaitaa erottuu vanhan pellon reunalla neljässä kohtaa, yksittäisiä peltoraunioita on dokumentoitu viisi kappaletta. Näiden lisäksi Sutiin on merkitty vielä yksi peltoraunio aivan alueen pohjoispäähän, mutta paikalla oli suuri risukasa, joten rauniota ei voitu dokumentoida. Autioahon pohjoisreunalla on tervahauta ja tästä vielä hieman eteenpäin leimapuu. Torppa 1: 7161861, 585440. Pirtit sijaitsevat vierivierssä, niiden välistä kulkee vanha ajoura. Selvästi erottuvista perustuksista päätellen kyseessä on kaksi erillistä rakennusta. Suurempi pirteistä on ajouran itäpuolella. Se näkyy kauas, sillä kiuas on valtava, vaikkakin täysin sammalen peitossa kuten koko rakennuksen pohja.Leveät seinävallit muodostavat pohjan rakennukselle, joka on ollut suunnilleen 7 x 7 metrin suuruinen. Kiuas on rakennuksen länsinurkassa, ja se vie nykyisellään levinneenä lähes neljänneksen rakennuksen pinta-alasta. Se on edelleen toista metriä korkea. Kiukaan vastapäinen nurkka on kaivettu kuopalle. Myös rakennuksen ulkoreunoilla on kaksi selvää kuoppaa, jotka niiden peitteisyyden perusteella näyttäisivät kaivetun jo rakennuksen asutusvaiheessa. Seinävalleista pilkistää painoin kiveystä ja näyttääkin siltä, että koko rakennus olisi seissyt kivijalalla. Mitään puuosia tai hirttä ei ole näkyvillä, ei myöskään muuta rakennusmateriaalia. Torppa 2: 7161865, 585428. Ajouran länsipuolinen pirtti on hieman pienempi. Kivijalan perusteella tämä rakennus näyyttäisi olleen 6 x 6 metrinen. Korkea kiuas, joka täälläkin vie nykyisellään neljänneksen rakennuksen pinta-alasta, sijaitsee rakennuksen itäreunasta. Pirtit sijaitsevat vain noin viiden metrin päässä toisistaan. Rakennuksen kivijalka on tässäkin rakennuksessa sammalen peittämä, puolitoista metriä leveä ja puolisen metriä korkea. Molempien rakennusten päällä kasvaa vanha kuusikko. Sauna: 7161887, 585428. Välittömästi pirttien länsipuolella on pienempi kiukaallisen rakennuksen pohja, jonka perustus erottuu sammalen alta noin 4 x 4 m laajuisena. Rakennus on ilmeisesti ollut hirsiperustainen. Siinä on ollut kiuas, joka on edelleen toista metriä korkea. Mitään muista rakenteita ei sammalen alta erotu. Seinän päällä on lahonnut kanto täysimittaisesta havupuusta. Peltoraunio: 7161897, 585436. Epämääräinen, tykkänään sammalen peitossa oleva kivikasa saunan nurkalla. Kasalla on korkeutta metrin verran, se on kolmisen metriä pitkä ja puolitoista leveä. Kaivo: 7161915, 585440. Kaivon paikka on hetteeltä vaikuttava kirkasvetinen silmäke torpan pohjoispuolella. Se on neliön muotoinen, 2.5 x 2.5 m laajuinen alue. Pohja on tumma, eikä syvyyttä voi arvioida, mutta kaivo vaikuttaa syvältä ja runsasvetiseltä. Hakkuuaukea alkaa kymmenkunta metriä kaivon pohjoispuolelta. Kiviaita 1: 7161804, 585498 - 7161825, 585487. Kiviaita alkaa lähes tien reunasta ja se kulkee taimikossa metsäkuvion reunaan. Se on yli parikymmentä metriä pitkä, 3 - 4 metriä leveä ja puolisen metriä korkea. Aitaan on ladottu suurehkoja kiviä, jotka ovat lähes täysin sammalen peitossa. Metsän reunassa on aidan päälle tuuli kaatanut useita suuria havupuita. Aita on säännöllinen muodoltaan ja se erottuu selvästi tasaisessa maastossa. Kiviaita 2: 7161846, 585584 - 7161905, 585524. Taimikossa kulkee lähes sata metriä pitkä, hyvin säännöllinen kaakko-luode -suuntainen kiveys. Sen molemmat päät erottuvat säännöllisinä ja tämäkin aita lienee täysin ehjä. Se on ensimmäisen aidan tavoin 3 - 4 m leveä, puolisen metriä korkea ja suhteellisen säännöllisenkokoisista, 30 - 40 cm kivistä ladottu. Kiveystä peittää vahva sammalkerros. Se on saman suuntainen kuin ensimmäinenkin kiveys. Kiviaita 3: 7161971, 585504 - 7162014, 585474. Kolmas kiviaita kulkee loivasti kaartaen aivan hakkuuaukean ja kosteikon reunalla reilun viidenkymmenen metrin matkan. Kosteikko on myös yksityismaan raja. Aita on muuten hyvin samanlainen kuin kaksi muutakin, mutta se on hieman leveämpi ilmeisesti siksi, että se sijaitsee loivassa rinteessä. Aita on kokonaan sammalen peitossa ja puusto on hakkuissa jätetty sen päältä kaatamatta. Aita on myös esimerkillisen hyvin nauhoitettu. Peltoraunio: 7161997, 585371. Raunio sijaitsee keskellä hakkuuaukiota. Se on 4 x 2 m suuruinen, hieman epämääräinen kasa. Pirtin ja kiviaitojen välillä on todennäköisesti ollut peltoa, jolta kivet on kerätty. Kasa on sammalen peitossa. Kannot kiveyksen päällä on jätetty noin puolitoistametrisiksi ja röykkiö erottuukin tämän takia kauas. Kiviaita 4: 7162019, 585377 - 7162021, 585360. Epämääräisempi aita on kosteikon reunassa. Se on sammalen peitossa ja parikymmentä metriä pitkä. Peltoraunio: 7161896, 585371. Soikea peltoraunio aukiolla, lähellä tietä ja torppaa. 3 x 2 m, lähes metrin korkuinen. Suurista kivistä, sammalen peitossa. Peltoraunio: 7161794, 585363. Epämääräinen kivikasa tien reunassa. Kasa on pitkänmallinen, yli 5 m, mutta se ei täysin hahmotu. Kivet ovat hyvin erikokoisia ja vain osittain sammalen ja jäkälän peittämiä. Voikin olla, että aiemmin paikalla olleen peltoraunion päälle on tien teon yhteydessä kasattu lisää kiviä. Peltoraunio: 7161826, 585346. Pyöreä, selkeä peltoraunio satakunta metriä tiestä, aivan hakkuuaukion reunalla, nuoren kasvatusmetsän puolella. Röykkiön halkaisija on kuusi metriä ja sen on lähes metrin korkuinen. Röykkiö on kauttaaltaan sammalen peitossa. Kohde rajautuu yksittäisten pisteiden perusteella Autioahon torppa-alueeksi. Se on myös maastossa suhteellisen selvästi hahmotettavissa osin myös sen vuoksi, että yksittäisen jäännökset on huomioitu hyvin hakkuissa. Kohde on merkitty huolellisesti Sutigisiin useana eri pisteenä, jotka kaikki on myös merkitty maastoon nauhoin. Pisteet sijaitsevat kolmella erillisellä kuviolla, josta suurin on hakattu jokin aika sitten. Aukiolla sijaitsevien peltoraunioiden ja kiviaitojen kohdalla kannot on jätetty yli metrin korkuisiksi, joten jäännökset ovat myös hakkuissa säilyneet vaurioitumattomina. Kohteen rakennusjäännökset sijaitsevat hakkaamattomalla kuviolla. Kohteen tarkastus aloitettiin maanantaina 16. kesäkuuta koleassa säässä. Havainnointiolot olivat aluksi hyvät. Dokumentointi keskeytyi sateen vuoksi ja sitä jatkettiin seuraavana päivänä entistä huonommassa säässä, räntäsateessa. Helpoksi dokumentointi oli kuitenkin tehty huolellisilla Suti- ja maastomerkinnöillä jo leimikon tekovaiheessa. Paikan nimi - Autioaho - viittaa jo kauan sitten hylättyyn asuinpaikkaan. Oiva Turpeinen kirjoittaa Hyrynsalmen historiassa (Turpeinen 1988: 298), että 1800-luvun puolessa välissä paikalla ollut tölli pikkupeltoineen oli edelleen asuttuna vaikka se lienee peräisin mahdollisesti jo 1700-luvulta. Autioahon torppa ei siten ole ollut kruunun torppa. Asutus on kuitenkin ollut niin vähäpätöistä, ettei Hyrynsalmen pitäjänkarttaan vuodelta 1853 ole Autioahoon merkitty muuta kuin Kypärävaaran suuntaan vievä kinttupolku. Autioaho, jonka asutuksesta nykyiset hyrynsalmelaisetkaan eivät tunnu olevan tietoisia, lienee jäänyt tyhjilleen yli 150 vuotta sitten. On suhteellisen todennäköistä, että tervahauta pilkkapuineen ovatkin joitakin vuosikymmeniä asutusvaihetta nuorempia. Autioaho sijaitsee Hyrynsalmen eteläosassa, kolmisen kilometriä Luvanjärveltä etelään ja reilu kilometri lounaaseen Kypärävaaralta. Paikalle tuo metsäautotie Kuhmoon johtavalta maantieltä. Autiovaaran kohdalla pieni hiekkatie haarautuu kahtia. Risteyksen reunasta alkaa hakkuuaukea, jolla useimmat torpan kiveyksistä sijaitsevat. Rakennuksen jäännökset sijaitsevat metsäkuviolla, joka niin ikään rajautuu tiehen. Hakkuuaukealla on kasvanut vanha ilmeisesti kuusivaltainen puusto, joka on kasvanut paikalle asutusvaiheen jälkeen. Metsäkuvion puolella puusto on varttunutta kuusivaltaista suhteellisen kosteaa metsää. Usean hehtaarin laajuinen Autioahon torppa-alue rajautuu lähes joka suunnalta laajempiin kosteikkoihin. Yksityismetsä alkaa alueen pohjoispuolella. 3 Voimassa 2014-09-26T12:03:53 69524.88720703 1030.95250846
arkeologinenkohde_alue.3312 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3312 172250 {76F0F562-4BBE-49FC-9F5F-2D8E737449E6} Autioaho tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Autioahossa on kaksi rakennuksenpohjaa, jotka molemmat ovat todennäköisesti savupirtin jäännöksiä. Kolmas pienempi kiukaallinen rakennus, jota on arveltu saunaksi, sijaitsee välittömästi näiden länsipuolella. Saunan vieressä on peltoraunio. Pirttien pohjoispuolella on kaivo. Näiden lisäksi kiviaitaa erottuu vanhan pellon reunalla neljässä kohtaa, yksittäisiä peltoraunioita on dokumentoitu viisi kappaletta. Näiden lisäksi Sutiin on merkitty vielä yksi peltoraunio aivan alueen pohjoispäähän, mutta paikalla oli suuri risukasa, joten rauniota ei voitu dokumentoida. Autioahon pohjoisreunalla on tervahauta ja tästä vielä hieman eteenpäin leimapuu. Tervahauta: Hakkuuaukion reunalla on epämääräinen, halkaisijaltaan parikymmenmetrinen tervahauta. Ränni erottuu selvästi ja se on suunnattu alarinteeseen. Haudan päältä on kaadettu puita, osa kannoista on jätetty pitkiksi. Leimapuu: 7162039, 585174. Torppa-alueen luoteispuolella, satakunta metriä tervahaudalta, kasvaa vanha osittain kelottunut mänty, jossa on hakkauksia. Puun kylkeen on aikanaan hakattu merkkialusta, jonka ympärille runko on sittemmin kasvanut. Tämä kuoreton ja kelottunut kohta yltää maasta aina parin metrin korkeuteen. Siihen on hakattu kirveeniskujen lisäksi joukko alekkaisia merkkejä, jotka muistuttavat äksää. Lisäksi yksi syvimmin hakatuista merkeistä voi olla joko A tai R. Puu kasvaa kosteassa hakkuukypsässä havumetsässä, joka laskee loivasti kosteikolle. Puun ympärille on sidottu sininen merkkinauha. Kohde rajautuu yksittäisten pisteiden perusteella alueeksi. Ei tietenkään ole täysin varmaa, että leimapuu liittyy tervanpolttoon, mutta dokumentoinnissa näin on ajateltu, sillä usein tervahaudan ympärillä on pilkottuja puita. Autioahon torpan jäännös ja siihen topografisesti liittyvä tervahauta leimapuineen on merkitty huolellisesti Sutigisiin useana eri pisteenä, jotka kaikki on myös merkitty maastoon nauhoin. Tervahauta ja leimapuu jäävät tilan luoteispuolelle. Ne on dokumentoitu erillisenä jäännöksenä, koska torpan ja tervanpolton toiminnallinen yhteys on kyseenalainen. Kohteen dokumentointi tapahtui kesäkuun 17. päivänä räntäsateessa. Helpoksi dokumentointi oli kuitenkin tehty huolellisilla Suti- ja maastomerkinnöillä jo leimikon tekovaiheessa. Paikan nimi - Autioaho - viittaa jo kauan sitten hylättyyn asuinpaikkaan. Oiva Turpeinen kirjoittaa Hyrynsalmen historiassa (Turpeinen 1988: 298), että 1800-luvun puolessa välissä paikalla ollut tölli pikkupeltoineen oli edelleen asuttuna vaikka se lienee peräisin mahdollisesti jo 1700-luvulta. Autioahon torppa ei siten ole ollut kruunun torppa. Asutus on kuitenkin ollut niin vähäpätöistä, ettei Hyrynsalmen pitäjänkarttaan vuodelta 1853 ole Autioahoon merkitty muuta kuin Kypärävaaran suuntaan vievä kinttupolku. Autioaho, jonka asutuksesta nykyiset hyrynsalmelaisetkaan eivät tunnu olevan tietoisia, lienee jäänyt tyhjilleen yli 150 vuotta sitten. On suhteellisen todennäköistä, että tervahauta pilkkapuineen ovatkin joitakin vuosikymmeniä asutusvaihetta nuorempia. Autioaho sijaitsee Hyrynsalmen eteläosassa, kolmisen kilometriä Luvanjärveltä etelään ja reilu kilometri lounaaseen Kypärävaaralta. Paikalle tuo metsäautotie Kuhmoon johtavalta maantieltä. Autiovaaran kohdalla pieni hiekkatie haarautuu kahtia. Risteyksen reunasta alkaa hakkuuaukea, jolla useimmat torpan kiveyksistä sijaitsevat. Rakennuksen jäännökset sijaitsevat metsäkuviolla, joka niin ikään rajautuu tiehen. Hakkuuaukealla on kasvanut vanha ilmeisesti kuusivaltainen puusto, joka on kasvanut paikalle asutusvaiheen jälkeen. Metsäkuvion puolella puusto on varttunutta kuusivaltaista suhteellisen kosteaa metsää. Tervahauta sijaitsee aukion reunalla, leimapuu metsässä. Usean hehtaarin laajuinen Autioahon torppa-alue rajautuu lähes joka suunnalta laajempiin kosteikkoihin. Yksityismetsä alkaa alueen pohjoispuolella. 3 Voimassa 2014-10-31T14:18:44 2556.72216797 254.81482828
arkeologinenkohde_alue.3313 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3313 171473 {1B7C3397-2365-4A48-9D32-843BE4F63E48} Lutinjoki kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 147 ei Kohde sijaitsee Koitereeseen laskevan Lutinjoen varrella n 2,5 km linnuntietä jokisuusta yläjuoksulle. Lutinjoen itäpuoli on yleisilmeltään melko tasaista kangasta. Alueen geologia on kuitenkin ilmeisen kompleksinen Muinais-Koitereen ja Lutinjoen kehityksen vuoksi ja alueella on runsaasti erilaisia veden tuottamia muodostelmia. Asuinpaikka sijaitsee yksityismökille johtavan tien varrella valtion talousmetsien puolella. Paikalla on vanha luoteesta kaakkoon kulkeva muinaisranta, joka rajautuu lännessä avoimeen suohon. Kyseessä lienee vanha jokitörmä. Nykyinen joki kulkee n 90 m lännempänä.Törmän yläpuoliselta kankaalta löytyi kaksi kvartsikeskittymää ja korkeimmalta kohdalta kivinen iskemällä ja hiomalla valmistettu taltta. Aluemainen.. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka-alue, jolla vaikuttaisi olevan erillisiä löytöpesäkkäitä. Kivetöntä hiekkamaata. Metsä hakattu ja pohja laikutettu. 3 Voimassa 2014-11-10T17:55:34 5434.74169922 326.37077702
arkeologinenkohde_alue.3314 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3314 173979 {8E319788-5AFC-47F5-9A7C-4A1D8231C2CA} Pesiökylä vankileiri jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 230 ei Paikalla on sijainnut saksalaisten kenttäradan rakennustöihin liittyvä vankileiri. Kenttäradan kiskotus oli valmiina Pesiökylään asti 31.8.1942 mennessä. Saksalaiset perustivat Hiidenjoen eteläpuolella olevalle tyhjälle tukkikämpälle vankileirin, jossa radan itäpuolella sijaitsi piikkilanka-aidalla aidattu vankien leiri ja länsipuolella saksalaisten majoitusalue (nykyään yksityismaata). Arkistolähteiden mukaan Pesiökylän alueella työskenteli kesäkuussa 1944 kolme aliupseeria, kahdeksan saksalaissotilasta ja 54 venäläistä sotavankia. Aikalaiskertomusten mukaan sotavankeja pahoinpideltiin ja ammuttiin mielivaltaisestikin. Vankileirin alueella on sekä Metsähallituksen talousmetsää että ilmeisesti Suomen valtion (ratahallintokeskus) omistamaa maata. Rajapyykki kulkee alueen luoteisosassa ja jäänteistä kokonaan Metsähallituksen maiden ulkopuolella ovat sotavankien majoitus- ja varastokorsut sekä pengerrys niiden edustalla. Osittain ulkopuolella ovat lisäksi juoksuhauta, parakin jäännös sekä parakin ja juoksuhaudan välissä oleva pengerrys. Vankileirin alueelta dokumentoitiin edellä mainittujen jäänteiden lisäksi useita kuoppia ja kaivantoja, kaivo ja konekivääripesäke. Venäläisen vangin hautaa ei etsinnöistä huolimatta löydetty, mutta jälkeen päin saatuun alueen karttaan se on merkitty konekivääripesäkkeestä etelään. Haudan paikka merkittiin alueelle tämän tiedon perusteella ja ennen metsätöitä tulisi hautapaikka tarkastaa ja merkitä maastoon oikealle paikalleen. Majoituskorsu jäännös (173957): Vankien majoitustilan jäännös. Neliön muotoinen harjun rinteeseen kaivettu majoituskorsun jäännös, jossa oviaukko luoteiskulmassa. Näkyvissä on vielä puurakenteita sekä kiviä, joita on käytetty seinärakenteissa. Syvyys n. 1,5 m. Rakenteen keskellä on metallinen laatikkomallinen esine, jossa kahva. Esine on luultavasti peräisin uunista. Korsun koko on n. 4,5 x 5 m. X= 3574592 ja Y= 7203265. Varastokorsu jäännös (173804): Majoituskorsun länsipuolella on ilmeisesti varastokorsun jäännös, joka on suorakaiteenmuotoinen n. 3 x 1 m kokoinen kaivanto harjussa. Oviaukko on pohjoislaidalla kohti alarinnettä. Oviaukon tuntumassa on vielä näkyvissä hirren pätkiä. Kaivannon syvyys on n. 1 - 1,2 m. X= 3574584 ja Y= 7203265. Pengerrys 2 (173956): Majoitus- ja varastokorsujen edustalle on tehty n. 15 m pitkä tasanne ja pengerrys kivistä. X= 3574590 ja Y= 7203266. Parakki jäännös (173959): Ilmeisesti kaksihuoneisen parakin jäännös, jonka toisen huoneen koko on n. 8,5 x 16 m ja toisen 7 x 9 m. Parakki on itä-länsisuuntainen ja sen pohjoislaita on kaivettu harjun sisälle ja eteläreuna puolestaan pengerretty kivillä, niin että parakin pohja on tasainen. Sisäpuolella on vielä siellä täällä tiilen kappaleita. Informantin mukaan leirissä on ollut yksi parakki. Parakin jäännöksen keskeltä kulkee rajapyykki. X= 3574583 ja Y= 7203246. Parakin sisällä on kaivanto 1 (173960), joka on neliönmuotoinen ja n. 1 m x 70 cm kokoinen ja 20 cm syvä suorareunainen kaivanto, jonka laidalla on punaisia tiilenkappaleita. Kaivanto voisi olla joko uunin tai savupiipun paikka. X= 3574595 ja Y= 7203249. Parakin eteläpuolella on alueen toinen n. 9 metriä pitkä kivipengerrys (173956) ja sen eteläpuolella juoksuhauta (173952). Juoksuhauta mutkittelee n. 30 m matkan suon laitaa ja sitä näyttäisi tehdyn ilmeisesti leirialueen verran. Haudan leveys on n. 50cm - 1 m ja syvyys n. 70 cm - 1m. Suon puolella on juoksuhaudassa valli. X= 3574595 ja Y= 7203236. Tasoitetun leirialueen itäpuolella on harjun rinteeseen Hiidenjoen puolelle kaivettu useita erikokoisia kaivantoja ja kuoppia, joista osa on luultavasti poteroita tai ampumapesäkkeitä ja osa mahdollisesti varastorakennusten tms. pohjia. Kuoppa 1 (173967): Noin 1,2 m pitkä ja n. 80 cm leveä kuoppa. Syvyys n. 40 cm. Reunat suorat ja pohja melko tasainen. Kuopassa säilyketölkin jäänteet. X= 3574613 ja Y= 7203251. Kuoppa 2 (173963): Kuopan 1 vieressä. Muodoltaan pyöreämpi. Kuopasta on kaivettu esiin tiili. X= 3574616 ja Y= 7203250. Kuoppa 3 (173968): Epämääräisen muotoinen kuoppa, jonka yli kulkee polku. X= 3574624 ja Y= 7203245. Kuopat 4-7 sijaitsevat lähekkäin alueen koilliskulmassa. Sijaintinsa ja muotonsa perusteella ne saattavat olla poteroita. Kuoppa 4 (173969): Kuoppa harjun pohjoisreunan päällä. Hyvä näkymä joelle. X= 3574684 ja Y= 7203258. Kuoppa 5 (173970): Soikeanmuotoinen ja n. 1,5 x 1 m kokoinen kuoppa. Syvyys n. 20-30 cm. X= 3574687 ja Y= 7203250. Kuoppa 6 (173971): X= 3574690 ja Y= 7203259. Kuoppa 7 (173972): Soikea kuoppa, jossa metallipurkin jäänteet. X= 3574696 ja Y= 7203257. Kaivannoista kaivanto 2 (173961) sijaitsee parakin jäännöksen itäpuolella. Paikalla on n. 4 m pitkä ja 20 cm syvä kaivannon reuna, joka näyttäisi tekevän kulman lounaassa. Mahdollisesti rakennuksen/varaston pohja. Maa paikalla tasoitettu. X= 3574611 ja Y= 7203250. Kaivanto 3 (173964): Pieni kaivanto alueen pohjoislaidalla sijaitsevan harjun rinteessä laen tuntumassa. Kulkuaukko on sijainnut rinteen puolella. Koko n. 1,8 x 1,2 m ja syvyys n. 20 - 50 cm. Sammal on peittänyt kaivannon paksusti ja näyttää sille kuin rakenteen katto olisi romahtanut sisään. X= 3574657 ja Y= 7203250. Kaivanto 4 (173965): Pieni kaivanto alueen pohjoislaidalla sijaitsevan harjun rinteessä laen tuntumassa. Päällä kasvaa kuusi. Kaivanto samantyyppinen kuin edellinen, mutta epämääräisemmän näköinen. X= 3574652 ja Y= 7203251. Kaivanto 5 (173974): Suorakaiteenmuotoinen kaivanto harjun pohjoisreunassa. Kulku- tai ampuma-aukko etelälaidalla. Hyvä näkyvyys joelle. Mahdollisesti potero/ampumapesäke. Koko n. 1,5 x 1m. X= 3574662 ja Y= 7203248. Kaivanto 6 (173977): Suon laidassa oleva suorakaiteenmuotoinen kaivanto, joka on täyttynyt vedellä. Suolle tiedetään haudatun ainakin yhden vangin, jonka ruumis olisi myöhemmin siirretty kuivemmalle maalle. Kaivanto saattaa olla alkuperäinen hautakuoppa. Koko n. 1,2 m x 80 cm. Pohjaa ei tuntunut kairalla kokeiltaessa. X= 3574608 ja Y= 7203215. Hautapaikka (713978): Suolta kuivalle maalle siirrettyä hautapaikkaa etsittiin vankileirin alueelta tuloksetta. Tarkastuksen jälkeen löytyi kartta, johon se oli merkitty. Hautapaikka merkittiin tämän perusteella kohtaan X= 3574650 ja Y= 7203190, mutta sen tarkka paikka tulisi tarkistaa ennen metsätöitä. Haudan vieressä on tietojen mukaan syrjälleen nostettu maakivi sekä jäänteitä hautaa ympäröivästä lauta-aidasta (ollut vielä 2000-luvulla nähtävissä). Kaivo jäännös (173975): Suon tuntumassa, sen pohjoispuolella, on kaivon jäännös. Kaivo on halkaisijaltaan n. 1,5 m kokoinen erittäin syvä kuoppa, jossa oli tarkastushetkellä pohjalla edelleen vettä. X= 3574622 ja Y= 7203228. Kuoppa 8 (173973): Kaivosta n. 4 m päässä etelään sijaitsee pieni suorakaiteenmuotoinen kuoppa, jossa oli metallilevyn palanen. X= 3574622 ja Y= 7203224. Konekivääripesäke jäännös (173976): Suon itäpuolella on hyvin erottuva ja karttaankin merkitty maakumpare, johon on kaivettu konekivääripesäke. Pesäke on suorakaiteenmuotoinen itä-länsisuuntainen ja suorareunainen kaivanto. Ampuma-aukko ollut etelälaidalla ja sen vieressä on sijaitsee suojakomeron kuoppa. Pesäkkeen katto ja seinärakenteet ovat sortuneet kaivantoon. Koko n. 4 x 3 m ja syvyys n. 2 m. Suojakomeron kuopan koko n. 2 x 1,2 m. Aluemainen. Kohde on rajattu näkyvien jäänteiden mukaisesti. Kohteesta ilmoitti Marja Heikkinen. Saksalaisten vankileiri. Vankeja on käytetty Pesiön aseman ja kenttäradan rakennustöissä. Hiidenjoesta nouseva melko jyrkkärinteinen, mutta päältä tasaisempi harju, jonka eteläpuolella on suo. Harjulla ja sen päällä kasvaa sekametsää. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Vankileiri jäännös 3 Voimassa 2014-10-20T14:56:31 6397.11279297 336.09293135
arkeologinenkohde_alue.3315 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3315 174130 {FE9B58C2-F7A6-4878-99D0-8F12FFAAC86A} Jäkälävaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 153 ei Kohteessa on kahden rakennuksen jäännökset, jotka on osittain maahan kaivettuja multakämppiä. Rakennus 1 pisteessä x 3412375, y 7388142. Kohteessa on 3 x 4 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Koillissivun keskellä on oviaukko alarinteeseen suolle. Lattia on kaivettu puolen metrin syvyyteen. Seinissä on 9 hirsikertaa jäljellä. Hirret on sahalla katkottu ja molemmin puolin nurkissa salvettu.Kurkihirsi on pitkän sivun suuntainen ja sen päälle on tullut lyhyiden sivujen suuntaisesti pyöreät kattopuut. Oven pielessä on karmit laudasta jotka on naulattu pyöröpuihin. Hirsien välissä on riiveenä kunttaa. Rakennus on ollut puoliksi maahan kaivettu. Rakennelma päällä kasvaa puolukkaturve ja koivuja. Rakennus 2 pisteessä x 3412361, y 7388144. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Koillisnurkassa on 2 x 1 x 1 metrin kokoinen, takkamainen uuni, jonka hormiholvaus on säilynyt. Rakennus on kaivettu hiekkarinteeseen. Vallien syvyys on ollut 2 metriä. Alarinteen koillinen seinä on tehty pyöröpuista. Seinän keskellä on oviaukko. Myös muissa seinissä on jäljellä hirsirakenteita. Päällä kasvaa koivuja, kuusia ja mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Kyösti Mäkikyrön ilmoitus. Hiekkarinteeseen kaivettuja multakämppiä, joita on ehkä käytetty metsätöissä asuinkämppinä. Alueella on tuore kangas, jossa kasvaa männyn taimikkoa. Kohteen ympärillä kasvaa kuusta ja koivua. Maasto on itää, suohon laskeva vaaran rinne, jonka maaperä on hiekkaa. Väittömästi kohteen itäpuolitse kulkee talvitien ura. 3 Voimassa 2014-10-24T09:34:16 380.45214844 76.58797352
arkeologinenkohde_alue.3316 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3316 174148 {5960C663-E5F1-4EB2-93A2-CEA2FD37FCEB} Hukkalinja sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässsä kolkassa Lahnajärvellä. Lahnajärven poikki kulkee ns Hukkalinja. Kyseessä on sodan jälkeen virheellisesti neuvostoliittolaisten väärään kohtaan hakkaama rajalinja. Linja on parhaiten näkyvissä Lahnajärven Kivikkoniemen poikki kulkevalla osalla. Linja erottuu myös metsän kuviotiedoissa. Aluemainen. Kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa Ilomantsin sotahistoriallisen seuran edustajan Otso Nygrenin avulla. Virheellinen rajalinja. 3 Voimassa 2014-10-24T15:26:15 11230.72070312 723.95378632
arkeologinenkohde_alue.3317 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3317 174149 {02EEBD92-E5E7-4FC9-800C-2FD313284FB4} Hukkalinja sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärvellä. Lahnajärven poikki kulkee ns Hukkalinja. Kyseessä on sodan jälkeen virheellisesti neuvostoliittolaisten väärään kohtaan hakkaama rajalinja. Linja on parhaiten näkyvissä Lahnajärven Kivikkoniemen poikki kulkevalla osalla. Linja erottuu myös metsän kuviotiedoissa. Aluemainen. Kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa Ilomantsin sotahistoriallisen seuran edustajan Otso Nygrenin avulla. Virheellinen rajalinja. 3 Voimassa 2014-10-24T16:52:14 6251.27294922 484.65054261
arkeologinenkohde_alue.3318 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3318 174150 {A3358B56-DD0C-4A6A-9123-76C21AB07115} Hukkalinja sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärvellä. Lahnajärven poikki kulkee ns Hukkalinja. Kyseessä on sodan jälkeen virheellisesti neuvostoliittolaisten väärään kohtaan hakkaama rajalinja. Linja on parhaiten näkyvissä Lahnajärven Kivikkoniemen poikki kulkevalla osalla. Linja erottuu myös metsän kuviotiedoissa. Aluemainen. Kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa Ilomantsin sotahistoriallisen seuran edustajan Otso Nygrenin avulla. Virheellinen rajalinja. 3 Voimassa 2014-10-24T15:28:57 4126.640625 405.86463296
arkeologinenkohde_alue.3319 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3319 174151 {4C0D0654-9DF6-4AF5-B038-CA3E1F45CBB6} Lahnajärvi sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärvellä. Lahnajärven eteläpuolella olevalla Lahnajärvenkankaalla kulki Hullariin johtanut tie. Hullari jäi rauhanteossa rajan itäpuolelle. Kesällä 1944 kankaalla oli neuvostoliittolaisten joukkosidontapaikka. Paikalla käytiin elokuussa 1944 taistelu, jonka muistona paikalle on pystytetty muistomerkki. Alueelle on haudattu taistelussa kuolleita vainajia. Rajatulla alueella on varttunutta puustoa, joka on peräisin sota-ajalta ja on säilyttänyt alueen sota-ajan luonteen. Puustossa on edelleen näkyvissä taistelun jälkinä mm. luodinreikiä. Aluemainen. Kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa Ilomantsin sotahistoriallisen seuran edustajan Otso Nygrenin avulla. Taistelualue, hautapaikka ja muistomerkki. 3 Voimassa 2014-10-24T15:42:02 17680.3671875 558.86574756
arkeologinenkohde_alue.3320 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3320 172585 {D11955D9-33C9-4023-991B-BC291B0E6015} Rajala 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 220 ei Kohde käsittää puretun asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, kahden muu rakennuksen, kaivon, kellarin ja ladon jäännökset. Lisäksi alueella on vanhojen peltojen laidoilla sijainneita raivausröykkiöitä. Päärakennuksesta on jäljellä noin 5,5m x 9m kokoinen puretun talon pohja. Jäljellä on kivijalkaa ja alimpia hirsiä, vähän betonia sekä peltiä. Rakenteen keskellä on liuskekivinen uunin jäännös. Tien toisella puolella on epäselvä rakennuksen kivijalka tiheässä nokkos ym. kasvustossa. Kyseessä on luultavasti navetan jäännös. Kolmannesta rakennuksesta on jäljellä noin 2m x 1,5m kokoinen graniittinen luonnonkivilieden jäännös. Ympärillä on epäselviä jäänteitä rakennuksesta. Kyseessä on mahdollisesti riihen tai saunan jäännös. Kellarista on jäljellä nelikulmainen kuoppa mitoiltaan noin 3m x 4m. Kuopan alapuolelle on kaivettu sisäänmenoaukko ja oja. Ladosta on jäljellä epäselvä pohja sisältäen nurkkakiviä ja hieman ruostunutta rautaromua. Kohde rajautuu noin 100m x 60m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin 22.7. 2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on purettu asuintila noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee vanhojen peltojen keskellä ja niiden reunoilla. Maaperä on moreenia ja metsä vanhaa mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:06:11 2416.06420898 305.87639208
arkeologinenkohde_alue.3321 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3321 172586 {0D7501E4-2923-429B-8294-94B484E231DD} Rajala peltoröykkiöt 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain ei Rajalan tilan peltojen raivausröykkiöitä. Tarkemmat tiedot Rajalan tilan aluekuvauksessa 172585 3 Voimassa 2014-10-02T12:02:04 573.71655273 136.08633133
arkeologinenkohde_alue.3322 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3322 172592 {E393F730-430B-4ABC-A257-85B2E521C1CD} Siirtola 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 215 ei Kohde käsittää asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, saunan, aitan tai saunan sekä kellarin jäännökset. Vaikuttaa siltä että rakennuksia ei ole purettu vaan ne ovat romahtaneet paikoilleen. Päärakennus on romahtanut kasaan. Rakennuksen mitat ovat noin 6,5m x13,5m. Rakennuksessa on ollut hirsirunko lautavuorailulla ja luonnonkivisellä kivijalalla. Hirsien välissä on sammalta tiivisteenä. Rakennuksen seinällä kulkee metalliputkea, mahdollisesti vesiputki. Näyttää siltä että rakennuksessa on ollut vanhempi huone jonka viereen on myöhemmin rakennsttu laajennusosa. Savusauna on mitoiltaan noin 4,5m x 3m ja siihen kuuluu pitemmällä sivulla noin 1,5m leveä eteisosa. Jäljellä on 10 hirsikertaa, eteisosa on lautarakenteinen. Rakennuksessa on ollut lautakatto. Itäseinällä on lasinen ikkuna. Lounaiskulmassa on luonnonkivinen savukiuas. Paikalla on kokoon romahtanut hirsirakennus, mahdollisesti sauna tai aitta. Rakennuksen mitat ovat noin 4m x 5m, jäljellä on 11 hirsikertaa. Ovessa on rautasaranat ja sisään romahtaneesta katosta on jäljellä tuohia. Paikalla on ikkunalasia, pullo, maitotonkka ja muuta vastaavaa romua. Kellari on mitoiltaan noin 2m x 5m. Kyseessä on rinteeseen kaivettu vallien ympäröimä kuoppa. Kellarin takana on pienempi kuoppa tai kaivanto. Kohde rajoittuu noin 70m x 70m kokoselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 13.8. ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintila joka on hylätty noin 1960-luvulla. Kohde sijaitsee Vantasvaaran länsirinteen alaosassa, Vantaslammen rantakosteikon läheisyydessä. Ympäröivä metsä on eri-ikäistä kuusikkoa, piha-alue on suurimmaksi osaksi avoinna joskin pusikoitunut. Maaperä on moreenia. Alueen etelälaidalla on lähde joka lienee toiminut kaivona. 3 Voimassa 2015-02-25T16:06:23 2994.68969727 241.72935374
arkeologinenkohde_alue.3323 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3323 172596 {5B30C176-BEA6-448E-BC1E-E01999182D6A} Kantola 2 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 265 ei Kohde käsittää puretun asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen jäännös, kaivo sekä epäselvä navetan jäännös. Päärakennuksesta on jäljellä noin 6,5m x 13,5m kokoinen betonista valettu kivijalka. Rakenteen sisällä on harmaatiilisen uunin jäännös. Rakennuksessa on ollut kevytrakenteinen porstua länsipuolella. Kaivo on yläosastaan halkaisijaltaan noin 5m oleva suppilomainen syvenevä kuoppa. Navetan kohdalla on rehevä pusikko ja epäselvää maarakennetta. Kohde rajautuu noin 30m x 30m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 13.8.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintilan jäännös noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee Honkavaaran eteläosan laella. Nykyinen tila on noin 150m kohteen eteläpuolella. Maaperä alueella on vanhaa peltomaata ja hiekkaista moreenia. Metsä on noin 40-vuotiasta istutettua kuusikkoa. 3 Voimassa 2015-02-25T16:06:35 398.91894531 77.13861067
arkeologinenkohde_alue.3324 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3324 172514 {0E0F2C8B-500E-4868-8908-B0ABF88C9C29} Kapustavaara savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kämpän päärakennus on ollut huomattavan suuri. Se on purettu ja sen päällä kasvaa kuusentaimia, nuoria koivuja ja katajia, joten kämpän koosta on hieman vaikea saada selkoa. Jykevien seinävallien perusteella vaikuttaa siltä, että rakennus on ollut vähitään 20 x 10 m. Mahdollisesti rakennuksen itäpäässä on ollut muuta rakennusta kapeampi uloke. Seinävallit ovat maatäytteiset, rakennuksen sisällä risteilee useita seinävallin paikkoja. Rakennuksessa on viisi peltikaminaa, jotka eivät ole alkuperäisillä paikoillaan, mutta selvästikin kuuluvat rakenukseen. Lattia rakenuksen sisällä on monin paikoin kuopalla. Kellari: 7183131,571391. Kellari on kaivettu loivaan alarinteeseen, ja sen seiniä on jouduttu tukemaan sangen tanakalla hirsirakenteella. Kellari on ollut laajuudeltaan 5 x 3 m ja syvyydeltään pari metriä. Maavallit reunustavat kellarin jäänettä. Oviaukko on ollut rantaa kohti. Hirsillä tuettu käytävä ovelle on 1.5 m. Hirret on salvottu. Rakenteessa on käytetty myös runsaasti monen vahvuista lautaa ja rautanauloja. Sauna: 7183141, 571380. Kellarin länsipuolella, vajaat 30 metriä rannasta, on saunan jäännös. Siitä ei ole jäljellä muuta kuin kiuas ja hyvin heikosti erottuvaa seinävallia. Sauna on ehkä ollut noin 6 x 5 metrinen. Kiuas on nykyisellään 4 x 2 m ja lähes metrin korkuinen kasa kiviä. Kiukaan reunalla ja osittain se päällä kasvaa suuri raita. Kiukaan päällä, osin sammaleen alla, on peltinen vesipadan kansi. Saunan alapuolella aivan rannassa on kivetty nuotiopaikka, jota ei ole käytetty aikoihin. Sen vieressä on lautainen kehikko 2.5m x 2.5 m. Sen merkitys jää arvailujen varaan. Kaivo 7183155, 571373. Kaivo on vajaa 30 metriä rannasta. Se on hirsikehikko, 1.3 x 1.3 m. Kehikon hirsiä kaivon sisällä erottuu kolmella sivulla. Kuoppa on nykyään vajaat 0.5 m syvä. Kuopan pohja on sammaleen peitossa. Vaja: 7183191, 571387. Kämppäaukion luoteisreunassa on jäänteet lautarakenteisesta vajasta. Se on romahtanut paikalleen eikä sen mitoista saa selkoa. Yksi seinistä vaikuttaa viitisen metriä pitkältä. Vajan vieressä on metallisen työkalun palasia. Työkalu on voinut olla jonkinlainen aura. Metalliosiin on ollut kiinnitettynä puuta. Vajan kaakkoispuolella on runsaasti rakennusjätettä, metalliputkia, laudanpätkiä ja hirttä sekä peltitynnyreitä. Rakennuksen jäänteen kohdalla kasvaa rusaasti nuoria kuusia. Tämä on mahdollinen tallin paikka. Vaja 2: 7183166, 571420. Kämpän ja kalliopaljastuman välissä on jäänteitä kevytrakenteisesta lautavajasta. Se on romahtanut paikalleen. Se on ollut mahdollisesti 4 x 2.5 m. Aluerajaus on tehty rakennusjäännösten pistetietojen ja maastohavaintojen perusteella kämppäaukiolle. Kapustavaaran lounaisrinteeseen, eteläisimmän Kapustalammin itäpäähän on 1960-luvun peruskartalle merkitty kolme rakennusta. Paikan tarkastuksessa 8.7. löytyi Kapustavaaran kämppä. Kämppä lienee rakennettu Korean hakkuiden aikaan ja se on purettu viimeistään 1970-luvulla. Kapustavaara sijaitsee Hyrynsalmen luoteispäässä 4 km Hallavaaralta louaaseen. Junarata kulkee Kapustavaaaran itäpuolitse. Kämppä on sijainut vaaran lounaisreunalla. Kämpän yläpuolella riteessä on kalliopaljastuma. Matkaa lammen rantaan on kämpältä reilu 50 metriä. Kämppäaukio erottuu edelleen vaikka se on hiljalleen kasvamassa umpeen. Rakennusten ympärillä kasvaa useita huomattavan suuria raitoja ja muita lehtipuita. Aukion havupuut ovat ainakin 30 - 40 vuotta vanhoja. Aukio on heinäinen. 3 Voimassa 2014-10-31T14:19:56 3086.64379883 208.24817974
arkeologinenkohde_alue.3325 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3325 172348 {06209772-06C4-4A05-BCB6-681F6E624F67} Hautalehto asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Kohde käsittää asuintilan puretun jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen ja navetan puretut pohjat sekä kaivo. Lisäksi 100m itään muista kohteista sijaitsee kellarin jäännös. Päärakennuksen pojha on mitoiltaan noin 7,6m x 10m. Jäljellä on lähinnä kivijalka ja muuta perustusta. Rakenteen sisällä on noin 3m x 4m kokoinen tiilikasa jäännöksenä uunista. Ympäristössä on hieman erilaista metalliromua mm. ämpäri. Navetasta on jäljellä noin 7m x 7,5m kokoin matala luonnonkivinen kivijalka rehevässä nokkospusikossa. Paikalla on myös hieman ruostunutta metallia sekä tiiliä. Kaivo on noin noin 1,5m x 1,5m kokoinen veden täyttämä neliömäinen kuoppa. Kaivon reunoja on tuettu pystypuilla jotka ovat nyt jo pitkälle lahonneet. Kellari on kaivettu hiekkaiseen moreenirinteeseen, suuaukko on alas kohti etelää. Mitoiltaan korsu on noin 3m x 3m. Jäljellä on sammalen peittämä kuoppa, suuaukossa vaikuttaa olevan hieman kivirakennetta. Kohde rajautuu noin 50m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kellari sijaitsee muusta alueesta erillään, noin 100m kohteista itään. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 5.6.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintila 1900-luvulta. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2014-10-21T13:38:25 2137.60791016 191.87452749
arkeologinenkohde_alue.3326 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3326 174197 {EC021BF5-E70F-43D9-BEF8-FE594E284F72} Rässälehto poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 235 ei Kohteessa on osittain tuhoutunut poroaita. Aidan korkeus on noin kaksi metriä. Osa pystypaaluista on kokonaisia hirsiä, osa hirsistä halkaistuja neljänneksiä. Vaakapuut ovat tehdasnauloilla kiinnitettyjä lautoja. Aidan päällä ja sen sisäpuolella on useita tuulenkaatoja, jotka ovat kaatuneet aidan päälle ja nostaneet juurien mukana aitaa pois paikoiltaan. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Käytöstä jäänyt, osittain tuhoutunut poroaita. Idässä kosteikkoon rajautuva tasainen sekametsää kasvava alue Kolarin ja Kittilän kuntien rajalla. Aluskasvillisuutena alueella on sammalia, variksenmarjaa, heiniä ja puolukkaa. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-10-27T12:15:33 5791.06640625 316.37171846
arkeologinenkohde_alue.3327 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3327 174218 {B4A4CF30-6F94-487C-A2FC-0961AA39722E} Tiekkosenmaankummut majoituskorsu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Alueella on kaksi hiekkarinteeseen kaivettua laudoin tuettua väliaikaismajoitteen jäännöstä. Rakenne 1 sijaitsee koordinaattipisteessä 3390727, 7476416. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on 3 x 4 metrin kokoinen, sisäpuolelta vaakalaudoituksella vuorattu kaivanto, jossa on lasi-ikkunalla varustettu ovi. Etelänurkassa on kivikiuas, jossa on näkyvillä myös tiiltä ja kamiinanputki, sekä hieman laastia. Kaivanto on osittain sortunut. Sortuneen osan alla näkyy hylly, jossa on lautanen, pannu, kuivausteline. Rinteen päällä kaivvannon lähellä on nuotiopaikka, jossaon kiveä ja tiiltä, jotka on ilmeisesti otettu rakenteen kiukaasta. Rakenteen oviaukon puiseen pystypalkkiin on kaiverrettu vuosiluku 1964. Kaivannon sisäpuolella on myös rikkinäinen muovilautanen. Koordinaattipisteessä 3390745, 7476382 on toinen rakenne jäännös, jonka koko on noin 2 x 4 metriä. Kaivannossa on pitkittäissuuntaisia puita, jotka ovat mahdollisesti muodostaneet kattorakenteen. Puissa näkyy nauloja. Kaivannon alapuolella on metallinen kaminanpesä ja sinkkivati. Kaivannon ympäristössä on säilyketölkkejä ja muuta metallijätettä. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Keijo Kumpulan ilmoitus. Kyseessä on joko mahdollisesti metsätöissä käytetty valiaikaismajoite tai metsäkaartilaisten korsu, jota on käytetty myöhemminkin. Kolarin ja Kittilän rajalla mäntymetsää kasvava hiekkapohjainen lounasta kohti laskeva rinne. Rinteen alapuolella virtaa puro. Aluskasvillisuutena alueella kasvaa sammalia ja puolukkaa. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-09T13:47:59 881.73974609 129.95236999
arkeologinenkohde_alue.3328 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3328 174246 {4991693D-F3E4-4971-A315-C7BB7F96207A} Juomalampi läntinen sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Juomalampi sijaitsee Ilomantsin itäosassa rajavyöhykkeellä Niemijärven itäpuolella. Juomalammen pohjoispuolitse kulki eteläinen tie Hullariin. Tieuran päälle on rakennettu moderni metsäautotie. Tien varrella olevat puolustusvarustukset ovat säilyneet. Juomalammen ympäristössä on runsaasti sotahistoriallisia rakenteita, jotka liittyvät toisiinsa. Kokonaisuus on jaettu läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen osaan. Läntinen alue on kuusimetsää kasvavaa kangasta. Rinteessä vanhan tieuran ympärillä on muutamia poteroita. Näistä kuusi on Metsähallituksen maalla. Alueen länsipäässä on neljä rinteeseen kaivettua korsua, joista kolme eteläisintä on valtion maalla. Muodoltaan ne ovat suorakaiteita. Kooltaan n 5 x 4 m. Rakenteissa on oviaukko alarinteeseen. Muutamissa on säilinyt romahtaneita puurakenteita, jotka viittaavat kattorakenteisiin. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa. Sota-aikaisia puolustusvarustuksia. 3 Voimassa 2014-10-28T13:31:39 9931.72167969 560.57167546
arkeologinenkohde_alue.3329 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3329 172407 {CBBF7E3A-009F-4367-BBCA-9B7F5E13EE39} Teerivaara 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain ei Kohde käsittää puretun asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen ja saunan pohjat sekä riihen uuni. Lisäksi alueella on kymmenkunta raivausröykkiötä ja pientä kiviaidan pätkää. Lisäksi alueen eteläpuolella, vanhan tien toisella puolella on vajaa 10 kiviaitaa ja röykkiötä lisää. Päärakennuksesta on jäljellä selkeä luonnonkivinen ladottu kivijalka, mitoiltaan noin 8,5m x 5,5m. Rakenteen sisällä on betonista uuninpohjaa, uunin peltiosien jäänteitä ja harmaatiilistä savupiippua. 8,5 x 5,5m Saunasta on jäljellä noin 3m halkaisijaltaan oleva noin 1,5m korkea maansekainen ja kasvillisuuden peittämä luonnonkivinen uuninjäännöskumpu. rakenteessa on myös peltiä seassa. Riihestä on jäljellä selkeä kuutiomainen luonnonkivinen 1m x 1m kokoinen uuni, korkeudeltaan noin 0,5m. Kohde rajautuu noin 100m x 90m kokoiselle puolikaaren muotoiselle alueelle vanhan tien pohjoispuolelle. Tien eteläpuolella on myös noin 90m x 40m kokoinen raivausröykkiöalue. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.6.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha asuintila noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee moreenimäen lounaisrinteellä. Pääosa alueesta on äestetty ja istutettu kuuselle joka on nyt tiheänä nuorena metsänä. Eteläisimmät osat ovat avoimempaa maastoa. 3 Voimassa 2015-02-25T16:04:38 3408.98925781 403.72413703
arkeologinenkohde_alue.3330 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3330 172408 {C00E6A5E-C0E4-4197-8FE5-466F5CFD3CC8} Teerivaara asuintila röykkiöt jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain ei Teerijärven asuintilaan liittyviä viljelyröykkiöitä ja kiviaitoja. 3 Voimassa 2014-09-30T11:38:31 2234.37304688 285.28905306
arkeologinenkohde_alue.3331 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3331 172430 {918E68AA-6496-48EB-B4D3-A4FE81A853D2} Jyrkkälä 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 145 ei Kohde käsittää asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen runko sekä navetan, saunan, kolmen varastorakennuksen ja kellarin jäännökset. Päärakennus on mitoiltaan 6m x 4m. Rakennus vaikuttaa puolivalmiilta, seinät ja katto ovat ehjiä mutta sisällä ei ole välikattoa tai lattiaa, ainoastaan sekalaista romua. Rakennuksessa on 13 pelkkahirsikertaa ja huopakatto. Ovi on eteläseinällä, muilla seinillä on umpeel laudatut ikkuna-aukot. Päätykolmiot ovat auki ulkoilmaan. Rakennuksen seinustalla on pino punatiiliä, mahdollisesti uunin rakentamista varten. Rakennuksessa on valettu betoniperustus. Navetasta on jäljellä noin 10 pelkkahirsikertaa, rakennuksen mitat ovat noin 6m x 4m. Hirsien välissä on sammaltiiviste. Rakennuksessa on kevytrakenteinen terassiosa länsipäässä. Sisäpuolelle on etenkin itäpäähän rakennettu ohutta (noin 5cm) betoniseinää joka on osittain murentunut sisään. Katto on romahtanut sisään ja sisällä on jonkin verran metalliromua. Sauna on mitoiltaan noin 2,5m x 3,5m, jäljellä on 4 lahonnutta hirsikertaa Eteläseinustalla on luonnonkivinen kiuasröykkiö. Rakennuksenjäännös (4) on mitoiltaan noin 3,5m x 4m. Jäljellä on 2 alinta lahonnutta hirsikertaa. Kyseessä on luultavasti aitta. Vajanjäännös (5) on rakennettu pystylaudoista ja tukihirsistä. Mitoiltaan vaja noin 2,5m x 2,5m. Katto on romahtanut sisään ja sisällä on erilaista romua. Toinen vajanjäännös (6) on mitoiltaan noin 2m x 2m. ja on rakennettu pystylaudoista ja tukipuista. Rakennuksessa on lautakatto joka on osittain romahtanut sisään. Kyseessä on mahdollisesti verkko ym. kalastusvaja. Kellarista on jäljellä noin 2,5m x 2,5m kokoinen kuoppa rehevän nokkospusikon keskellä. Kohde rajautuu noin 70m x 80m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.6.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kyseessä on asuintila 1900-luvun puolivälistä. Kohde sijaitsee pienellä moreenirinteellä. Kasvillisuudeltaan alue on yhä avointa pihamaata. 3 Voimassa 2015-02-25T16:04:53 1964.3293457 226.36023514
arkeologinenkohde_alue.3332 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3332 172441 {0538F368-B5B8-46C2-8AAD-226136864A53} Housuvaara 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 205 ei Kohde käsittää puretun asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen ja saunan puretut pohjat sekä kellari. Puretun päärakennuksen mitat ovat noin 8,5m x 7m. Jäljellä on korkeahko betonista valettu kivijalka. Rakenteen keskellä on harmaatiilinen/betoninen liedenpohja. Sisäpuolella on myös kaatunut peltinen pönttöuuni. Saunan pohja on mitoiltaan noin 5,5m x 5,5m kokoinen oleva betoninen kivijalka. Rakenteen kaakkoiskulmassa on harmaatiilikasa. Vieressä on metallikiukaan ruostuneet jäännökset sekä muuta metalliromua. Kellarin jäännös on mitoiltaan noin 2,5m x 3,3m, syvyydeltään noin 0,7m. Suu on alaspäin rakenteen koillispuolella. Kellari sijaitses pienellä töyräällä. Kohde rajautuu rakenteiden yhteyteen noin 90m x 30m kokoiselle alueelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.6.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintilan jäännös noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee housuvaaran itäisellä rinteellä. Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta koivikkoa. 3 Voimassa 2015-02-25T16:05:06 2156.86791992 219.89484285
arkeologinenkohde_alue.3333 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3333 172452 {BC17D736-E0C5-485B-984D-592A059ACBE4} Takkala 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 265 ei Kohde käsittää yhden asuintilan puretun jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, saunan sekä yhden tunnistamattoman rakennuksen jäännökset. Lisäksi alueella on raivausröykkiöitä. Puretusta päärakennuksesta on jäljellä noin 7m x 4m kokoinen alin epäselvä hirsikerta. Rakenteen sisällä on myös uunin jäännös jossa on sekä harmaatiiliä että luonnonkiviä, luonnonkiviperustalla. Lisäksi rakennteen kuuluu epäselvä kevyen porstuan jäännös. Alueella on myös hieman peltiä ja muuta purkujätettä. Toisesta rakennuksesta on jäljellä epäselvä isohko rakennuksen jäännös tai mahdollisesti pari pienempää. Jäljellä on rehevä alue, halkaisijaltaan noin 15m. Paikalla on myös luonnonkivinen ja peltinen uuninjäänne sekä hieman purkujätettä. Mahdollisesti kyseessä on navetan jäännös. Saunan jäännös on mitoiltaan noin 2,5m x 2,5m. Jäljellä on noin 7 lahonnutta pelkkahirsikertaa. Katto ja etuseinä ovat romahtaneet sisään. Luonnonkivinen kiuas on oven vieressä, vasemmalla puolella. Kohde rajautuu noin 140m x 80m kokoiselle epäsäännölliselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin 30.6.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on purettu asuintila noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee Takkavaaran pohjoispuolisen osan länsirinteellä. Maaperä on moreenia, metsä on sekalaisen ikäistä nuorehkoa kuusivaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:05:18 1986.6027832 373.95945763
arkeologinenkohde_alue.3334 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3334 173696 {8094ABAF-A374-4AE5-9919-573C0B8D4A68} Lummerinnanniemi pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain ei Kohde käsittää ainakin 32 pyyntikuoppaa. Muodoltaan kuopat ovat soikeita tai pyöreähköjä. Suurimmat ovat noin 5,5 x 4,5m kokoisia ja syvyydeltään noin 0,7m. Pienimmät ovat halkaisijaltaan alle 3m. Kuopat eivät sijaitse selkeässä ketjussa tai rykelmissä vaan niitä on kohtuullisen tasaisesti koko alueella. Jonkinlaisia epäselviä poikittaisia ketjuja on tosin hahmoteltavissa. Ainakin neljässä kuopassa on pohjalla pieni jyrkempi kuoppa, mahdollisesti vuoden 1984 koepisto. Kohde rajautuu noin 250m x 140m kokoiselle alueelle järven ja suon väliin. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2014. Kohde on perkitty Muinaisjäännösrekisteriin, vuonna 1984 alueelta on löytynyt neljä pyyntikuoppaa. Kyseessä on pyyntikuoppa-alue, mahdollisesti ajoittuen esihistorialliselle ajalle. Kohde sijaitsee tasaisella hiekkaisella mäntykankaalla järven ja suon välissä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2014-10-16T10:49:35 31760.07788086 811.86483738
arkeologinenkohde_alue.3335 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3335 172357 {A97E8CEA-1A98-4C53-B097-97BA68F26E81} Pitkämännikkö savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Savottakämppärakennukset on purettu pois. Kämpän päärakennuksesta erottuu kivijalka 10 x 8 m suuruisena. Rakennus on voinut olla tätä isompi, sillä kivijalan reunoilla on epämääräisiä ulokkeita. Rakennuksen alarinteen puoleisella lyhyellä seinällä erottuu selvää kivijalkaa. Rakennuksen sisällä on suuria epämääräisiä kuoppia. Keskelle on kerätty monenlaista peltiromua: kaminan ja savuhormin katkelmia, uuninluukkuja ja lukkopesä. Peltiromun joukossa on myös kappale sementistä valettua hormia. Jätekasasta pilkistää muutamia laudankappaleita. Rakennuksen jäänteiden päällä kasvaa nuoria kuusia ja katajia. Kaivo: 7185979, 571203. Kaivo on kymmenkunta metriä kämpältä länteen. Se erottuu laakean kuopan perusteella. Kuopan halkaisija on noin kolme metriä. 1 x 1 m laajuinen hirsiseinäinen kaivo alkaa noin metrin syvyydeltä kuopasta. Se on nykyisellään noin 1,5 m syvä. Pohjalla on hiekkaa ja oksia. Kaivon hirsikehikko on hyväkuntoinen. Kellari: 7185967, 571245. Kolmisenkymmentä metriä kämpältä ylärinteeseen, länteen, on sijainnut kellari. Se on ollut 3 x 2 m pystyhirsin ja laudoituksin tuettu rakennelma. Kellariin on johtanut alarinteestä noin puolitoistametrinen käytävä. Oviaukko ei ole kokonaan romahtanut. Kellarikuoppa on nykyisellään lähes 1,5 m syvä. Se on sammaloitumassa. Kellarin ympärillä on leveät aluskasvillisuuden peittämät palteet. Kellari maastoutuu hyvin. Sauna: 7186003, 571162. Kämpän päärakennuksen pohjoispuolella aivan soistuman reunassa on jäänteitä kämpän saunasta. Siitä on jäljellä 80 cm korkea kiuaskiveys, joka on soikea 2,5 m x 1,8 m. Kivet eivät vaikuta erityisemmin palaneilta. Syvällä kiveyksen sisällä on kaksi rautakiskoa. Rakennus ympäriltä on purettu kokonaan pois. Se erottuu kuitenkin suhteellisen selvästi ympäristöä niukemman aluskasvillisuuden perusteella. Rakennus on ollut 5 x 4 m, kiuas on sijainnut suon puoleisessa pohjoisnurkassa. Vajaan 10 metrin päässä saunasta on muutamia tynnyrinriekaleita. Saunan seinustalla kasvaa pari raitaa. Talli: 7186029,571221. Talliksi arveltu rakennuksenpohja erottuu heikosti alueen eteläpäässä suolle viettävässä rinteessä. Rakennuksen pitkä sivu on vähintään kahdeksan metriä, mahdollisesti enemmänkin. Suon puolella kivijalka erottuu selvästi nurkkakivineen. Ylärinteen puoleinen kivijalka häviää runsaan aluskasvillisuuden joukkoon. Puretun rakennuksen sisällä on epämääräisiä kuoppia, kuusentaimia, nuoria koivuja, heinää ja saniaista. Rakennuksen ulkopuolella sammaleen alta pilkottaa pari kumisaapasta sekä pätkä tukevaa nahkahihnaa, jota on vahvistettu metallinpalasilla. Aluerajaus on tehty rakennusten pistetietojen perusteella. 1960-luvun peruskartalle on merkitty Pitkämännikön luoteisreunalle kolme rakennusta, jotka tarkastuksessa 8.7. paljastuivat savottakämpän jäännöksiksi. Pitkämännikkö on soiden ympäröimä kumpuileva kangas Hyrynsalmen luoteisosassa Saarijärven aarialueen lounaispuolella. Kämppäraunioiden tuntumaan tulee Hallantieltä noin kilometrin mittainen tienpätkä. Rakennukset ovat sijainneet loivassa rinteessä, jonka alapuolella on Heinähetteensuo. Paikalla erottuu edelleen heikosti vanha kämppäaukio. Puut aukiolla ovat ainakin 40-vuotiaita. 3 Voimassa 2014-09-29T13:52:45 6773.36987305 362.50147247
arkeologinenkohde_alue.3336 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3336 172456 {3C4EC3C5-8445-4370-B48F-CC258C616F58} Kaasinvaara 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 185 ei Kohde käsittää asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, saunan ja kolmannen rakennuksen jäännökset sekä kellari. Lisäksi paikalla on muutamia röykkiöitä. Päärakennuksen jäännös on mitoiltaan noin 5m x 7m. Jäljellä on luonnonkivinen kivijalka tai multapenkki. Luonnonkivinen liesi sijaitsee rakenteen pohjoisreunalla. Sisäosa on kaivettu osittain maanpinnan alapuolelle. Saunasta on jäljellä noin 2,5m x 2m kokoinen, korkeudeltaan noin 0,5m oleva ovaali kiuas joka koostuu pienistä luonnonkivistä. Kolmannesta rakennuksesta on jäljellä noin 4,5m x 5m kokoinen multapenkki. Sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Kyseessä on mahdollisesti navetan jäännös. Kellari on mitoiltaan 2,5m x 1,5m kokoinen 0,5m syvä kuoppa. Kohde rajautuu noin 60m x 60m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin 9.7.2014 ja se havaittiin vanhasta metsätalouskartasta. Kyseessä on asuintilan jäännös joka on hylätty viimeistään 1800-luvulla. Kohde sijaitsee Pikku Äikän etelärinteellä. Maaperä on moreenia, metsä on vanhaa mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:12:57 2141.45849609 194.41583594
arkeologinenkohde_alue.3337 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3337 172465 {EEC04D28-622E-42F6-A249-53D38BA9215D} Juusoaho 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 295 ei Kyseessä on asuintilan jäännös. Jäljellä on päärakennuksen, saunan, kahden muun rakennuksen ja kahden kellarin jäännökset. Lisäksi paikalla on muutamia raivausröykkiöitä. Päärakennuksen jäännös on mitoiltaan noin 6m x 7,5m ja sen sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Rakennuksesta on jäljellä kivijalka tai multapenkki ja sen koilliskulmassa on luonnonkivinen uuni. Saunasta on jäljellä noin 4m x 3m kokoinen multapenkki jonka luoteiskulmassa on noin 1m x 1m x 0,5m luonnonkivilatomus. Kyseessä on luultavasti saunan jäännös. Kolmannesta rakennuksesta (rakennus 3)on jäljellä noin 3,5m x 6m kokoinen kaksiosainen multapenkki. Rakenteen sisäosat ovat maanpinnnan alapuolelle, keskellä on mahdollisesti sisäseinän kohdalla maanpinnan tasolla oleva "käytävä". Neljännestä rakennuksesta (rakennus 4) on jäljellä noin 3m x 4m kokoinen neliömäinen kuoppa kaivettuna rinteen törmään. Kyseessä on luultavasti rakennuksen pohja. Kuopassa on ainakin osittain vallit ympärillä ja siihen liittyy myös epäselvää kivirakennetta. Ensimmäisestä kellarista (kellari 5) on jäljellä noin 3m x 4m kokoinen 1,3m syvä kuoppa. Toisesta kellarista on jäljellä noin noin 3m x 3m kokoinen maapenkki jonka keskellä on kapea 0,7m syvä kaivanto. Kohde rajautuu noin 60m x 60m kokoiselle alueelle Paljakkavaaran pohjoisosaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.7.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha asuintilan jäännös vähintään 1800-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteen yläosassa, metsä on vanhaa sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:13:14 1365.54736328 197.24570249
arkeologinenkohde_alue.3338 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3338 172468 {C5D59E60-79C6-41C0-AFD8-DD635CB66EFF} Keskijärvi 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Kyseessä on asuintilan jäännös. Jäljellä on päärakennuksen pohja sekä ladon jäännös. Päärakennuksesta on jäljellä noin 7m x 5,5m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Rakenteen sisällä on kivikasa, mahsollisesti lieden jäännös. Rakenteen sisällä on myös betonia sekä tiili jossa Arabia -leima. Rakenteet sijaitsevat non 50m päässä toisistaan kumpareen itäpuolella. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 17.6.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintilan jäännös noin 1950-luvulta. Kohdes sijaitsee pienellä moreenikummulla. Metsä on vanhaa sekametsää, osittain paikalla on myös aukeaa pihamaata. 3 Voimassa 2015-02-25T16:05:30 1133.99609375 138.35888223
arkeologinenkohde_alue.3339 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3339 172709 {06CBD32D-1E96-42F5-BF00-7E79A729D047} Mikonaho savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Ilmeinen kämppärakennuksen pohja on aivan pienen pistotien reunassa. Se erottuu kasvillisuuden perusteella selvästi aukioksi, joka on kooltaan noin 8 x 20 m. Kohtaa ympäröivät lehtipuut ja vähän kauempana täysikasvuiset havupuut, mutta itse aukiolla kasvaa ainoastaan pieniä havupuun taimia ja lehtipuun vesoja. Koko aukion alueella on siellä täällä rakennusrojua: betonivalun palasia ja mustaa kattohuopaa. Rakennuksen kivijalasta ei ole tietoakaan ja niinpä onkin oletettavaa, että rakennus on ollut kokonaan hirsinen. Selvimmin paikalla erottuu 2 x 2 m laajuinen kuoppa aukion sisällä, ilmeisesti rakennuksen länsiseinää vasten. Kuoppa on nelisnurkkainen ja se on kauttaaltaan tuettu hirsillä, jotka erottuvat selvästi kaikilla neljällä seinämällä. Kuopan pohjalta sojottaa musta muoviputki, jonka halkaisija on noin 8 cm. Ei ole varmaa, että se on alkuperäisellä paikallaan vaikkakin se istuu syvällä maan sisällä. Syvyyttä kuopalla on noin 60 cm. Kuoppa liittyy mitä ilmeisimmin kämppärakennuksen perustuksiin. Yhdellä nurkalla pilkistää sammalen alta kappale betonivalua. Talli: 7173235, 584470. Mikonahon kämpän talliksi tulkittu jäännös on rakennuksesta, joka on seissyt tukevalla kivijalalla pohjois-etelä -suuntaisesti kankaan loivassa alarinteessä. Erityisesti rakennuksen pitkällä sivulla, itäreunassa ja rakennuksen kaakkoiskulmassa kivijalka erottuu selvästi sammalen alta. Suuria kiviä on ladottu parhaillaan yli puolen metrin korkuiseksi kasaksi. Rakennuksen kankaan puoleinen kivijalka on matalampi ja sen päällä kasvaa pieniä kuusia ja lehtipuita. Kivijalan perusteella näyttää, että rakennus on ollut 8 x 12 m. Oviaukko on ollut alarinteen puolella, itäseinällä, rakennuksen pitkällä sivulla. Vain yksi oviaukko erottuu rakennuksen perustuksissa selvästi. Kivijalan lisäksi ei rakennuksesta ole paikalla muita jäänteitä. Se on kaiketi purettu, mutta ympäristössä on runsaasti lauta- ja hirsikasojakin, joten ei ole täysin varmaa, että rakennus olisi siirretty muualle. Mitään merkkiä uunin pohjasta ei rakennuksessa erotu, mikä johtaa epäilykset siihen, että rakennus olisi voinut olla kämpän talli. Kivijalka on sammaloitunut. Rakennuksen sisällä kasvaa nuoria koivuja ja kuusentaimia. Rakennuksen ulkopuolella, sen koillisnurkalla, on muutama suuri ruostunut peltitynnyri. Vessa: 7173226, 584444. Rakennus on jykevistä laudoista tehty kehikko, joka on romahtanut. Se vaikuttaa noin 2 x 2 m suuruiselta. Se on myös voinut olla jokin varastorakennus. Lautojen lisäksi siitä ei ole muuta jäljellä. Kaivo: 7173224, 584440. Vain muutama metri kämppäaukion reunalta on kaivo, jonka seinämissä näkyy valettuja betonirenkaita. Vesi alkaa kaivosta puolentoista metrin syvyydeltä. Pohjalta pistää esiin musta muoviputki, joka on tungettu kahden betonirenkaan väliin. Lieneekö putki yhteydessä kämpällä näkyvään putken päähän? Matkaa putkien välillä on kymmenisen metriä. Maasto nousee loivasti kaivolta kämpälle. Kaivon halkaisija on 1.5 m ja sitä ympäröivät nuoret kuuset ja lehtipuut. Sauna: 7173219, 584512. Sauna on sijainnut kämppäalueen itäreunalla, aivan kosteikon ja suuren ojan tuntumassa. Se erottuu selvästi kivijalan ja uunin paikan perusteella. Kivijalka on 4 x 7 m. Tila on jaettu kahtia siten, että varsinainen saunan puoli on ollut 4 x 4 m. Kivijalka on pääosin sammalen peitossa, mutta kiveys pilkottaa sieltä täältä. Se on noin 30 cm korkea. Saunan nurkkaan on valettu sementistä 1.3 x 1.3 m suuruinen alusta, jolla on korkeutta noin puoli metriä. Itse uuni on hajotettu ja peltisiä kaminan putken palasia on rakennuksen sisällä. Itse kamina on nostettu muutaman metrin päähän. Mikonahon savottakämppäjäännöksen sijainti on mitattu yksittäisinä pistetietoina, joiden perusteella aluerajaus on tehty manuaalisesti. Mikonahon savottakämppä on merkitty 1960-luvun lopun peruskartalle. Sutigis ei sitä tunne. Paikalle saavuttiin perjantaiaamuna 27. kesäkuuta 2014. Ilmanala ole kolea mutta havainnointimahdollisuudet pilvisessä säässä mainiot. Kaikkialla kämppäalueella on peltiromua, tynnyreiden riekaleita, kaminoiden kappaleita sekä puutavaraa. Hirsiä on ladottu siisteiksi pinoiksi alueen eteläpäähän, lähelle Hakokylän tietä. Ilmeisesti tarkoiruksena on ollut viedä hirret muualle, mutta ainakin osa niistä on jäänyt paikoilleen. Kaikista lautakasoista ei voi päätellä, onko paikalla mahdollisesti ollut kevytrakenteiden ulkorakennus, joka on romahtanut paikalleen vai onko kohtaan kerätty rakennusjätettä hävitettäväksi. Päätellen kämppärakennusten koosta, rakennusten materiaaleista sekä paikalta löytyneestä roinasta kämppä on ilmeisesti rakennettu 1950-luvulla ja sen käyttö jatkunut 1960-luvulle. Suuri koko viittaa Korean hakkuiden aikaan, mutta selvästikin puuta on korjattu Mikonaholta käsin konepelilläkin. Kämppä lienee jäänyt käytöstä viimeistään 1970-luvun aikana. Mikonahon savottakämppä on sijainnut Hyrynsalmen keskiosissa, Hakokylän tien pohjoispuolella, vajaat kolme kilometriä Ala-Tervajärveltä luoteeseen. Päätieltä kääntyy kämpän kohdalla pieni pistotie kohti pohjoista. Kämppärauniot sijaitsevat tämän pistotien itäpuolisen kankaan loivassa alarinteessä. Rinne päättyy pieneen soistumaan, joka on uloke Hakokylän tien eteläpuolisessa Mikonsuossa. Kämppäalue on hakkaamaton kaistale erirakentiesta metsäkuviota, jossa kasvaa suuria kuusia ja koivuja. Kankaan päällä, pistotien äärellä maaperä on kuivempaa ja täällä on myös suuria mäntyjä. Peruskartalle on kämppäalueen pohjoispuolelle merkitty lehtipuita. 3 Voimassa 2014-10-31T14:21:27 3758.36303711 238.31259282
arkeologinenkohde_alue.3340 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3340 172550 {5776DE9B-9437-4D39-A037-73DD6A0AC908} Heinikangas sotaharjoitusalue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Mahdollinen rakennusjäännös on Simo Keräsen merkitsemistä kaikista epäselvin. Se erottuu ainoastaan aluskasvillisuuden perusteella. Tasaisella kankaalla on noin 8 x 6 m laajuinen alue, jossa ei kasva juurikaan varpuja. Muutaman metrin päässä mahdollisesta rakennuksen pohjasta on muutamia pieniä palasia sementtiä. Ne ovat irtonaisia ja lienevät peräisin rakennuksesta. Rakennuksen pohjalla on täysin normaali podsolimaannos. Teltanpohja: 7177297,569822. Mahdollinen puolijoukkueteltanpohja ei ole mukana Simo Keräsen kartalla, mutta se muistuttaa niin paljon Keräsen merkitsemiä teltanpaikkoja, että sen voi olettaa olleen sellainen. Teltanpohja erottuu maastossa halkaisijaltaan noin kuusimetrisenä tasaisena pyöreänä alueena, jossa on ympäristöä selvästi vähemmän aluskasvillisuutta. Kehän itäreunalla erottuu selvä valli, jolla on korkeutta viitisentoista senttiä. Kehän länsireunalla aluskasvillisuudessa erottuu kaksi suorakulmaista aluetta 1,8 x 3 m, jotka saattavat olla kulkuaukkoja. Telttakehän eteläpuolella muutaman metrin päässä on kaksi kuoppaa. Ne ovat epämääräisen soikeita. Toinen on kokonaan sammaleen peitossa, toista on kaiveltu myöhemmin. Ehjä kuoppa on noin 70 cm syvä. Jätekuoppa: 7177296,569789. Mahdollisen teltanpohjan ja rakennusjäännöksen välissä on kaksi jätekuoppaa, joita on kaiveltu viimeisten vuosien aikana. Kuopissa on metalliromua, hiiltä, hiilenkappaleita, polkupyörän kumia, rautalankaa, asbestilevyä, puhelin- tai sähköjohtojen keraamisia tulppia sekä lusikka. Rakenusjäännös 2: 7177292,569780. Rakennusjäännös erottuu pienen harjanteen päällä matalana kaivantona. Rakennuksen mitat ovat noin 12 x 8 m. Rakennuksen perusta on kaivettu hiekkamaahan. Seinien kohdat näkyvät 10 - 20 cm syvinä leikkauksina. Jäännöksen eteläpäässä on rakennuksen halki kulkeva syvempi kaivanto. Se on noin metrin levyinen ja puoli metriä syvä. Rakennuksesta ei erotu kaivannon lisäksi muita rakenteita. Rakennusjäännös 3: 7177280, 569806. Keräsen kartalle merkitsemä rakennuksen pohja on heinikkoinen kohta, jota on mahdollisesti tasoiteltu. Rakenteita paikalla ei erotu, mutta sammaleen päälle on nostettu kappale peltiä, joka lienee peräisin kaminasta. Rakennusjäännös 4: 7177232,569716. Rakennuksen pohja erottuu leikkauksena loivassa rinteessä. Sen mitat ovat noin 8 x 6 m. Ylärinteen puolelta leikkaus on syvimmillään 80 cm. Leikkaus loivenee alarinteeseen. Rakennuksen mittojen määrittelyä vaikeuttaa hieman se, että rakennuksen pohjan yli on ajettu traktorilla. Paikalla ei ole muita jäännöksiä rakennuksesta. Sauna: 7177191, 569718. Saunaksi nimitetty rakennusjäännös on merkillinen kaivanto pitkänmallisen kumpareen itäreunalla. Kumpareen alla tasanteella on kannon alla suurista luonnonlohkareista ladottu kiuas. 1 - 2 m kiukaalta on maassa runsaasti punatiilen kappaleita ja hiiltynyttä puuta. Näiden vieressä on peltisen kaminan kappaleita, muuta peltirojua ja emalikattila. Vähän kauemmas on heitetty sinkkiämpäri. Kiukaan länsipuolelle hahmottuu rinteeseen kaivettu hieman epämääräisen muotoinen tasanne, joka lienee saunan pohja. Merkilliseksi rakenteen tekee se, että saunan länsiseinustalta jatkuu syvä 6-7 m pitkä kaivanto suoraan rinteeseen. Se on rinteen harjalla lähes 2,5 m syvä. Kaivannon merkitys saunan seinustalla ei paikalla hahmotu. Toinen, hieman lyhyempi ja matalampi kaivanto rinteessä johtaa sekin saunan länsiseiustalle. Kaivantojen etäisyys toisistaa on pari metriä. Teltanpohja: 7177156,569800. Teltanpohja tasaisella kankaalla erottuu hyvin heikosti, lähinnä kulkuaukon leikkaus erottuu maastossa. Vaikuttaa siltä, että kaminan jäännökset on viskottu teltan ulkopuolelle. Pelti- ja raudankappaleiden lisäksi sammaleen alta pilkottaa punatiiltä ja sementistä valettuja tiiliä. Teltanpohjan muodosta ei saa selvää. Teltanpohja 3: 7177180, 569789. Teltanpohja erottuu tasaisella kankaalla säännöllisen muotoisena kehänä, jonka halkaisija on 6 m. Kuopan palteet ovat 10 - 20 cm kehikon keskustaa korkeammat. Kehikon aluskasvillisuus ei poikkea ympäristöstä. 1.5 m kehikon pohjoispuolella on yli metrin syvyinen kuoppa, jonka halkaisija on noin metrin. Sitä on myöhemmin kaiveltu. Teltanpohja 4: 7177196,569788. Teltan tai rakennuksen pohja erottuu kankaalla hieman neliön muotoisina palteina tasaisen alueen ympärillä. Palteet ovat 30 cm korkeat. Oviaukko näyttää suunnatun koilliseen. Aluskasvillisuus ei poikkea ympäristöstä. Teltanpohja 5: 7177213, 569789. Aivan aluetta halkovan hiekkatien reunassa on hyvin selvä teltan paikka. Se on suorakaiteen muotoinen, 4 x 5 m, ja se on kaivettu tasaiselle kankaalle. Syvyyttä kaivannolla on puoli metriä. Kuopan pohjoisreunalle on kerätty romua; polkupyörän kappaleita, peltiä ja tiiltä. Teltanpohja 6: 7177212, 569813. Kymmenkunta metriä aluetta halkovan hiekkatien kaakkoispuolella on hyvin säilynyt teltanpohja. Se on rakennettu siten, että tasaiselle kankaalle lapioituun kehikkoon on nostettu maata kehän ulkopuolelta. Niinpä telttakehän ulkoreunnaa kiertää pieni oja. Kehävalli on 20-30 cm korkea lattiatasosta katsottuna. Telttakehän keskellä on ollut kaminan pohja. Se on sementistä valettu kehikko 40 x 40 cm. Pohja on hajotettu ja sammaleen alta pilkistää punatiilen kappaleita, sementistä tehtyjä tiiliä, luonnokiviä ja hiiltä. Metalliosia ei telttakehässä ole. Kehän ulkopuolella on kaminan kansipalanen sekä muuta peltirojua, josta suurin lienee kärrynlavan peräluukku. Peltiromun lisäksi paikalla on pari naisten kenkiä, ilmeisesti hieman juhlavampaa mallia kokoa 37. Kymmenkunta metriä teltan pohjalta koilliseen on pieni kuoppa. Kankaalla on dokumentoitujen pisteiden lisäksi runsaasti erilaisia pienempiä kuoppia ja kaivantoja, jotka selvästi liittyvät leirin toimintaan. Useimpien teltan paikkojen lähellä olevat kuopat lienevät jätekuoppia. Muiden kuoppien ja kaivantojen merkitystä on vaikeampi hahmottaa. Jäännösten sijainti on ilmoitettu pistetietona, millä perusteella armeijaharjoitusleirin aluerajaus on tehty. Suunnittelumetsuri Simo Keränen Hyrynsalmelta kertoi Heinikankaan sota-aikaisesta koulutuskeskuksesta inventoinnin yhteydessä. Hän oli myös laatinut kohteesta kartan, jolle hän oli merkinnyt tunnistamiaan rakennusjäännöksiä. Kohde dokumentoitiin 9.7. aurinkoisessa säässä. Heinikankaalla on ollut jatkosodan aikana suomalaisten harjoitusleiri (Turpeinen 1988:562-563). Hyrynsalmen historiassa Oiva Turpeinen kertoo, että Hyrynkankaan kasarmialue oli sangen suuri, sillä henkilövahvuus oli noin 120 henkeä. Kasarmilla asuivat myös vaimot ja lapset, mikä selittää pienen naisenkengän löytymisen inventoinnissa. Mielenkiintoisen lisän Hyrynkankaan koulutuskeskuksen historiaan tuo oululaisen Niilo Koskelan sotamuistelus (<http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/niikos.htm#Usein+iltasella+k%E4vimme>, luettu 1.9.2014). Koskela oli 1943 koulutuskeskuksessa viestimekaanikkokurssilla. Oppitunnit pidettiin parakeissa, majoitus oli teltoissa. Koskelan mukaan kaikki oli hyvin vapaamuotoista ja kesähelteillä kurssitettavat kävivät uimassa Hyrynjärven hiekkarannalla, joka oli vain muutaman sadan metrin päässä. Väliin jäi myös kenttäradan asema, jolla Koskela muistelee tapahtuneen monenlaista mekkalaa lomalaiskuljetusten yhteydessä. Nykyään Hyrynkankaalla erottuvat rakennusten jäänteet monin paikoin heikosti. Teltan pohjat ovat sitä vastoin monesti selvempiä. Paikalle jääneet rakennusjätteet ja muut leirin aikaiset tavarat on pääasiassa kerätty rakennusten tuntumaan. Ilmeisesti paikkaa on pengottu jossai vaiheessa miinaharavalla. Joitakin kilometrejä Hyrynsalmen kirkonkylän pohjoispuolella, Kangaskylän pohjoispuolella, on Tuomivirran länsirannalla laaja Heinikangas. Kankaalla, valtion metsän etelärajalla, on sijainnut sota-aikana suomalaisten koulutuskeskus. Kankaalla on rakennusjäännöksiä usean hehtaarin alueella. Kangas on varttunutta männikköä, jossa kasvaa jonkin verran nuoria koivuja ja jokunen kuusi siellä täällä. Maaperä on hiekkainen ja kuiva. Koulutuskeskuksen länsipuolella on laaja niitty. 3 Voimassa 2014-10-31T14:22:17 26488.2824707 639.26927433
arkeologinenkohde_alue.3341 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3341 174613 {43ACD4F4-EDE5-4102-B4D6-9CD9FC9716AB} Juomalampi pohjoinen sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Juomalampi sijaitsee Ilomantsin itäosassa rajavyöhykkeellä Niemijärven itäpuolella. Juomalammen pohjoispuolitse kulki eteläinen tie Hullariin. Vanhan tieuran päälle on rakennettu moderni metsäautotie. Tien varrella olevat puolustusvarustukset ovat säilyneet. Juomalammen ympäristössä on runsaasti sotahistoriallisia rakenteita, jotka liittyvät toisiinsa. Kokonaisuus on jaettu läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen osaan. Pohjoinen alue on kuusia ja mäntyä kasvavaa kangasta vanhan tien pohjoispuolella. Kyseessä on luode-kaakkosuuntainen harjanne, jonka lounasrinteellä ja osin harjalla on puolustusvarustuksia. Alueelta mitattiin yhteensä 79 poteroa ja pienkorsua. Lähekkäisten rakenteiden tapauksessa on yhteen mittaukseen yhdistetetty useampi rakenne. Poterot ovat tavallisesti yhdelle miehelle tarkoitettuja. Laajempia taistelukaivantoja alueella ei ole. Poteroita esiintyy koko alueella. Pienkorsut tai sirpalesuoojat tms ovat katettuja. Osassa rakenteista katto on edelleen paikallaan. Kooltaan rakenteet ovat vain n 3 x 3 m. Näitä esiintyy tien pohjoispuolella alueen länsipäässä alarinteellä sekä tien eteläpuolella lähellä suonlaitaa. . Rinteessä vanhan tieuran ympärillä on muutamia poteroita. Näistä kuusi on Metsähallituksen maalla. Alueen länsipäässä on neljä rinteeseen kaivettua korsua, joista kolme eteläisintä on valtion maalla. Muodoltaan ne on neliömäisiä. Kooltaan n 5 x 5 m. Rakenteissa on oviaukko alarinteeseen. Muutamissa on säilynyt romahtaneita puurakenteita, jotka viittaavat kattorakenteisiin. Aluemainen. Kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa Ilomantsin sotahistoriallisen työryhmän Otso Nygrenin tietojen avulla. Sota-aikaisia puolustuvarustuksia. 3 Voimassa 2014-11-17T17:29:36 32850.21533203 803.37924579
arkeologinenkohde_alue.3342 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3342 174636 {A374E4D8-15E7-4505-9770-24230EE7F395} Kummitsoiva 3 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 207 ei Paikalla on kaksi rakennuksen pohjaa. Kämpän pohja, lounas-koillinen suuntainen ja kooltaan 22 m x 8,5 m. Jäljellä on lattiarakenteita ja mahdollisia kattolautoja, jotka ovat sammalien ja aluskasvillisuuden peittämiä, kattolaudoissa on kattohuopaa päällä. Lattiahirret ovat osin pelkkahirsiä ja niissä on nurkissa lohenpyrstösalvokset. Päissä on suuret peltiset kamiinat, jotka on täytetty kivillä ja tillillä, ne ovat osin puhki ruostuneita. Koillispäässä on suuren lautarakenteisen laatikon jäännös. X=3541569 Y=7450068 Toinen kämpän jäännös edellisestä länteen, sen koko on 16 m x 8,5 m. Luode-kaakko suuntainen, pari hirsikertaa jäljellä. Päällä kasvaa tiheä puusto, koivuja ja kuusia, sekä vahva aluskasvillisuus. Kaakkoispäässä on kolme kamiinan peltirunkoa. Ympärillä on ruohikkoinen alue. X=3541534 Y=7450067 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden preusteella. Uusi löytö. Rakenteiden perusteella 1950-luvulla rakennettu kämppä. Sijaitsee Kummitsoivan luoteisreunalla, noin 150 m lounaaseen edellisestä kohteesta, vanhan tielinjan vieressä. Tuore kangas jossa on tiheä taimikko; koivua, kuusta ja pajua. 3 Voimassa 2014-10-29T12:22:06 1465.16821289 174.78973652
arkeologinenkohde_alue.3343 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3343 173461 {1695F89F-0644-46AE-B319-C31049107137} Ilajanjoki puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 157 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Ilajanjärveen luoteesta laskevan Ilajanjoen varrella. Alue on sekametsää kasvavaa jokivartta, jossa kuivemmat mäennyppylät ja alavat soistuneet alueet vaihtelevat. Paikalla käytiin Ilajanjoen taistelu kesällä 1944. Suomalaisten asema joen länsipuolella valtion maa-alueella koostuu poteroista. Alueelta mitattiin yhteensä 74 GPS-mittausta. Jossain tapauksissa lähekkäisiä poteroita on yhdistetty yhteen mittaukseen. Pohjoiseen mentäessä poteroiden levintä loppuu kuvatulla tavalla. Eteläpuolella valtion maa-alue rajautuu yksityismaihin. Tällä alueella poterot ja laajemmat taistellukaivannot jatkuvat etelään valtion maa-alueen ulkopuolelle. Kun otamme huomioon yhdistetyt mittaukset, löytymättömät poterot, ja eteläpuolen kaivannont, joen länsirannan yksittäisten rakenteiden määrä ylittänee 100 kpl. Tien pohjoispuolella muutamia poteroita on kaiveltu hiljattain. Maasta oli paljastunut mm vuonna 1943 Valtion patruunatehtaassa valmistettu hylsy. Aluemainen havaintoihin perustuva. Kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa Ilomantsin sotahistoriallisen työryhmän Otso Nygrenin tietojen avulla. Taistelualue vuodelta 1944. 3 Voimassa 2014-11-18T14:16:59 115722.72802734 3117.23774071
arkeologinenkohde_alue.3344 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3344 172380 {FE7EF19D-34A2-4C5E-BD16-0D79F70C06DF} Hirvasvuopion autiotupa pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 432 ei Kohde on pyyntikuopparyhmä, joka muodostuu kahdesta pyyntikuopasta. Kuopat ovat kookkaita ja helposti maastossa erottuvia, ja ne sijaitsevat vajaan kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, poikittaissuuntaisesti harjanteen suuntaan nähden. Pyyntikuoppien koordinaatit, mitat ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x = 7653060 / y = 3306681 Soikea, pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, 5,0 m x 4,0 m, syvyys 0,8 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että pintaturpeen alla on noin viiden senttimetrin paksuinen huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa 2 x = 7653053 / y = 3306688 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Valli erottuu lähinnä kuopan eteläpuoliskolla. Olemukseltaan kuoppa on hieman epämääräinen, ja se on mahdollisesti jäänyt keskeneräiseksi. Kohde rajautuu luode-kaakkosuuntaiselle soikealle alueelle, jonka pituus on noin kaksikymmentä metriä ja leveys noin kymmenen metriä. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat pyyntikuopat lähiympäristöineen. Pyyntikuopat on kaivettu otolliselle pyyntipaikalle, ja ne muodostavat pienen pyyntikuoppajärjestelmän, joka katkaisee hiekkaharjanteen. Kuoppiin on todennäköisesti ajettu peuroja harjanteen suuntaisesti lounaan suunnalta, Hirvasvuopion autiotupaa ympäröivästä kangasmaastosta. Kuoppien tarkkaa ikää on vaikea arvioida, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Kohde sijaitsee Hirvasvuopion autiotuvalta noin sata metriä koilliseen päin, pienen lammen ja Lätäsenon väliin työntyvällä hiekkaharjanteella, jonka leveys on noin 50 metriä. Harjanteella kasvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, puolukka, variksenmarja, mustikka, seinäsammal, kangaskarhunsammal, nahka- ja poronjäkälät sekä yksittäiset heinäkasvit. 3 Voimassa 2019-11-26T15:01:36 366.91772461 72.82569829
arkeologinenkohde_alue.3345 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3345 172529 {EDF2B91F-113F-4C50-9BF9-C73EA9CF0251} Honkasalmi 4 löytöpaikka 3 Irtolöytö 9100 Arkeologiset kohteet 9118 Löytöpaikat 1811 Irtolöytöpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 216 ei Paikalta on löydetty metallipaljastimella palanen pronssipeltiä. Maastossa ei nähtävissä merkkejä muusta. Aluemainen Kohteesta ilmoitti Petri Anttonen. Asuinpaikka? Honkasaaren keskiosan paikkeilla tiedetään olleen asutusta ainakin 1900-luvun alussa, mahdollisesti jo 1800-luvun puolella. Saaren länsipäädystä ei ole tietoja asutuksesta, mutta pronssipellinpalasen perusteella on mahdollista, että myös tässä osassa saarta on joskus asuttu. Honkasaaren länsikärki. Paikalla kasvaa kuusia, mäntyjä ja nuoria koivuja. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2019-07-26T08:05:44 17.31689453 15.33307358
arkeologinenkohde_alue.3346 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3346 172754 {72688D0C-E43A-4814-91A6-BF864A67E51C} Isoaho torppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei 1960-luvun lopun peruskartan mukaan paikalla on ollut päärakennus sekä neljä ulkorakennusta. Maastossa kyettiin näistä paikallistamaan päärakennus sekä mahdollinen sauna. Näiden lisäksi pihan perällä on kohta, jota ympäröi joukko rauta- ja peltiesineitä: työkoneiden osia, kanisterien ja ämpäreiden osia. Paikalla on voinut olla jonkinlainen rakennus, mutta se ei hahmotu kovin selvästi. Päärakennus: 7157044, 597379. Rakennus erottuu selvästi aluskasvillisuuden alta noin 4 x 7 m laajuisena valettuna kivijalkana, jota peittää kauttaaltaan sammalkerros. Lännen puoleisella pitkällä sivulla, sen keskellä seinustaa vasten, on valettu alusta, jonka suuruus on 1.5 x 1.5 m. Alustan vieressä, rakennuksen ulkopuolella, on romahtaneena peltinen, lähes kaksi metriä korkea "Porin Matti" -merkkinen kamina. Kaminan vieressä ovat jäänteet peltisestä hellasta. Kaminan päällä on kotipolttoinen tiili. Rakennuksen oven paikka ei hahmotu kivijalan perusteella. Mitään puu- tai muitakaan rakenteita ei ole säilynyt ja rakennus lieneekin purettu. Sauna: 7157050, 597380. Rakennuksen paikka hahmottuu päärakennuksen kupeella ainoastaan suuren romahtaneen kiukaan perusteella. Sen länsipuolella, muutaman metrin päässä, on pari suurta maakiveä noin neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Ne ovat voineet olla rakennuksen nurkkakiviä, mutta kiukaan toisella puolella seinän paikka ei hahmotu. Kiuas on nykyisellään halkaisijaltaan nelisen metriä oleva pääosin pyöreä kasa. Muuri on romahtanut tämän metrin korkuisen kasan itäpuolelle. Muurista on jäljellä runsaasti kotipolttoisten tiilien jäänteitä ja laastia, kiukaan pohja on luonnonkivistä. Mitään metallia tai puuta ei rakennuksen kupeella ole. Tämäkin rakennus lienee purettu. Rakennusjäännös?: 7157035, 597419. Aukion itäreunalla, ainakin 40-vuotiaan kuusen ympärillä, on runsaasti metalliromua - työkoneen osia, kanistereita ja ämpäreitä. Aluskasvillisuus kuusen ympärillä on ympäristöä vähäisempää. Heinää ei kasva juuri ollenkaan ja maa on lähinnä sammalen peitossa. Pinnan alla tuntuu tasaista kiveystä. Paikalla on mahdollisesti sijainnut jokin ulkorakennus, mahdollisesti konevaja. Mitään rakennustarpeita ei paikalla kuitenkaan ole. Kohde rajautuu osin rakennusten pistetietojen perusteella, mutta maastolaitteen kartalla paikalle on myös merkitty pihaniitty, joka on selvästi Isoahon tilan pihapiiri. Kohde on merkitty 1960-luvun lopun peruskartalle tilana, tuoreemmilla kartoilla sitä ei enää ole vaan paikalla pitäisi olla valtion talousmetsää. Kohde tarkastettiin juhannuksen alla, keskiviikkona 18. kesäkuuta 2014 aurinkoisessa mutta vilpoisessa säässä. Havainnointiolosuhteet olivat hyvät. Isoahossa on sijainnut pienehkö tila, joka on kokonaisuudessaan purettu 1970-luvun alun jälkeen. Kotipolttoisista tiilistä voisi päätellä, että rakennukset on tehty pian sotien jälkeen. Luonnollinen selitys voi olla, että Isoaho on ollut valtion maalle perustettu rintamamiestila, joka on ollut asuttuna vain muutamia vuosikymmeniä. Isoaho sijaitsee Mikitänjärven lounaispuolella viitisen km linnuntietä järveltä, Karhuvaaran pohjoispuolella. Isoaho jää aivan metsätalouden hallinnoiman alueen reunaan, pari sataa metriä ahon eteläpuolella kulkevalta tieltä. Isoahon tilan kohta on edelleen aukio, jota ympäröivät metsätalouden puolella varttunut mäntyvaltainen metsä, yksityisen puolella nuorehko sekametsä. Aukio on heinikkoinen ja rehevä matala kumpare, jossa kasvaa ketokasvien lisäksi kukkivia ruusuja, nuoria havupuita ja koivuja harvakseltaan sekä joitakin varttuneempia havupuita. Saunaksi arvellun rakennuksen päällä kasvaa ainakin 30 - 40 vuotta vanha kuusi ja mänty. Aukio on kokonaisuudessaan muutaman hehtaarin suuruinen. 3 Voimassa 2014-10-06T15:50:25 1286.3984375 140.41759413
arkeologinenkohde_alue.3347 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3347 173751 {8D0143C4-B3B5-4C37-A5F3-18BD33DBDA77} Koukkariaho 1 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 162 ei Kohde käsittää viisi pyyntikuoppaa. Muodoltaan kohteet ovat pyöreähköjä tai soikeita kuoppia, mitoiltaan noin 1,5 x 2m, syvyydeltään noin 0,5m. Kuoppien pohjassa havaittiin tarkastuspistossa huuhtoutumiskerros. Kuopat sijaitsevat noin 40m pitkässä lounas-kaakko -suuntaisessa ketjussa tien pohjoispuolella, noin 80m etäisyydellä järvestä. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS -tietokannasta. Kyseessä on luultavasti pyyntikuoppaketju historialta tai esihistorialliselta ajalta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:11:54 411.33569336 87.26188695
arkeologinenkohde_alue.3348 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3348 173763 {734CAF09-6CE6-4F0D-B832-321DFEAFEFCE} Pitkäperänsuo 1 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 182 ei Kohde käsittää 9 pyyntikuoppaa löyhässä jonossa. Luoteiskärjessä on harvakseltaan neljä kuoppaa, keskellä on toiset neljä hyvin lähellä toisiaan ja kaakkoiskärjessä vielä yksi. Muodoltaan kuopat ovat pyöreähköjä tai soikeita, mitoiltaan ne ovat noin 1,5m x 2m, syvyydeltään noin 0,5m. Osa kuopista on kohtuullisen jyrkkäreunaisia. Kuoppien pohjaan tehdyissä tarkastuspistoissa havaittiin huuhtoutumiskerros. Kuopat vastaavat rakenteeltaan lähilampien rannassa sijaitsevia muita Muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä pyyntikuoppia. Pyyntikuopat sijaitsevat noin 200m pitkällä ja 25m leveällä luode-kaakkosuuntaisella kaistaleella. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 23.7.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kyseessä on pyyntikuoppia esihistoriallislta tai historialliselta ajalta. Kohde sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella kapeahkolla soiden välisellä hiekkakankaalla erityisen tasaisella kohdalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:12:17 2821.15966797 373.61572145
arkeologinenkohde_alue.3349 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3349 172268 {5D8FD464-55FA-41E7-A05E-01D2D931117C} Tupasijajärvi 2 Leimikko 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 170 ei Kohde on vanha tukkipuuleimikko, joka lienee merkitty 1900-luvun alussa, todennäköisesti viimeistään 1920-luvulla. Alueella on leimattu Metsähallituksen kruunuleimalla suorat, hyvälaatuiset männyt, joiden paksuus leimausajankohtana on ollut vähintään 30 cm. Pienimmätkin leimatuista puista ovet järeytyneet nykyisin vähintään 40 cm paksuisiksi. Aivan suurimmat petäjät, joiden paksuus lienee jo leimikkoa merkittäessä ollut yli 60 cm, on kuitenkin jätetty leimaamatta. Leimikosta dokumentoitiin yhteensä 88 leimattua mäntyä sekä kaksi leimatonta merkkipuuta, joiden merkit vaikuttavat olevan todennäköisesti jokseenkin samalta ajalta jolloin leimikko on merkitty. Ilmeisesti ainakin leimikon keskeisimmät osat saatiin kartoitettua varsin kattavasti. Leimikon reuna-alueilla leimapuita oli harvemmassa, lähinnä poikkeuksellisen komeita petäjiä. Pilkat, joihin leima on lyöty, ovat yleensä veistetyt puun pohjoispuoliskolle, noin puolentoista metrin korkeudelle. Ne ovat kylestyneet tavallisesti vähintään viiden senttimetrin syvyyteen. Monet pilkat ovat jo kokonaan umpeutuneet, erityisesti sellaisten mäntyjen kyljissä, jotka sijaitsevat suotuisimmilla kasvupaikoilla ja jotka ovat leimausaikana olleet hyvässä kasvuvaiheessa. Täysin umpeutuneita pilkkoja ei kartoitettu, vaan ainoastaan sellaiset, joissa leimakirveen jälki oli edelleen nähtävissä. Umpeutuneita pilkkoja oli kartoitettujen leimapuiden määrään nähden alueella arviolta noin kolminkertaisesti. Leimattomat merkkipuut: Merkkipuu 1: x=7672001 / y=3570357 Männyn koillissivulla rinnankorkeudella on noin 10 cm x 30 cm laajuinen kuoreton alue, jossa on noin kuuden senttimetrin korkuinen puumerkki HP. Saman puun eteläsivulla on laajempi kuoreton alue, kooltaan noin 15 cm x 80 cm. Eteläsivun kuorettomalla alueella erottuu osittain kirjain A sekä hieman alempana puumerkki EHP, alueen alaosaa on veistetty kirveellä ja yläosassa ovat alueen rajaa seuraavat puukonviillot. Mahdollisesti kyseessä on ollut pettupuu. Merkkipuu 2: x=7672000 / y=3570286 Männyn lounaissivulla on noin 5 cm x 30 cm laajuinen kuoreton alue, jonka alareuna on noin 1,4 metrin korkeudella. Kuorettoman alueen reunat ovat voimakkaasti kylestyneet, ja alueelle on kaiverrettu viistosti ja hyvin karkeasti kirjaimia. Kaiverrus on tehty mahdollisesti kirveellä. Kokonaan alueella erottuu vain N-kirjain, jonka perässä oleva toinen kirjain on kylestynyt lähes kokonaan näkymättömiin. Leimapuut: Leimapuu 1: x=7672076 / y=3570452. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 2: x=7672066 / y=3570460. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 3: x=7672055 / y=3570416. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 4: x=7672034 / y=3570406. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 5: x=7672007 / y=3570372. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 6: x=7671995 / y=3570350. Leima luoteispuolella, lisäksi puun itä- ja länsipuolilla leimattomat pilkat. Leimapuu 7: x=7671983 / y=3570346. Leima luoteispuolella. Leimapuu 8: x=7671982 / y=3570349. Leima luoteispuolella. Leimapuu 9: x=7672004 / y=3570295. Leima luoteispuolella. Leimapuu 10: x=7672095 / y=3569994. Leima luoteispuolella. Leimapuu 11: x=7672097 / y=3569992. Leima koillispuolella. Leimapuu 12: x=7672073 / y=3569958. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 13: x=7672074 / y=3569932. Leima kaakkoispuolella. Leimapuu 14: x=7672048 / y=3569978. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 15: x=7672030 / y=3569959. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 16: x=7672115 / y=3570072. Leima koillispuolella. Leimapuu 17: x=7672134 / y=3570078. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 18: x=7672168 / y=3570086. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 19: x=7672175 / y=3570097. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 20: x=7672168 / y=3570095. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 21: x=7672175 / y=3570109. Leima luoteispuolella. Leimapuu 22: x=7672173 / y=3570118. Leima luoteispuolella. Leimapuu 23: x=7672153 / y=3570143. Leima luoteispuolella. Leimapuu 24: x=7672143 / y=3570139. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 25: x=7672148 / y=3570117. Leima koillispuolella. Leimapuu 26: x=7672144 / y=3570111. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 27: x=7672140 / y=3570113. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 28: x=7672127 / y=3570106. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 29: x=7672128 / y=3570110. Leima koillispuolella. Leimapuu 30: x=7672103 / y=3570111. Leima luoteispuolella. Leimapuu 31: x=7672093 / y=3570111. Leima länsipuolella. Leimapuu 32: x=7672081 / y=3570105. Leima luoteispuolella. Leimapuu 33: x=7672059 / y=3570102. Leima luoteispuolella. Leimapuu 34: x=7672012 / y=3570099. Leima koillispuolella. Leimapuu 35: x=7672019 / y=3570111. Leima koillispuolella. Leimapuu 36: x=7672029 / y=3570142. Leima koillispuolella. Leimapuu 37: x=7672022 / y=3570150. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 38: x=7672021 / y=3570163. Leima koillispuolella. Leimapuu 39: x=7671933 / y=3570150. Leima länsipuolella. Leimapuu 40: x=7671933 / y=3570159. Leima länsipuolella. Leimapuu 41: x=7671986 / y=3570169. Leima luoteispuolella. Leimapuu 42: x=7672006 / y=3570168. Leima koillispuolella. Leimapuu 43: x=7672005 / y=3570189. Leima luoteispuolella. Leimapuu 44: x=7672085 / y=3570170. Leima lounaispuolella. Leimapuu 45: x=7672041 / y=3570207. Leima luoteispuolella. Leimapuu 46: x=7672039 / y=3570209. Leima luoteispuolella. Leimapuu 47: x=7671866 / y=3570181. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 48: x=7671848 / y=3570170. Leima luoteispuolella. Leimapuu 49: x=7671870 / y=3570204. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 50: x=7671870 / y=3570216. Leima luoteispuolella. Leimapuu 51: x=7671893 / y=3570229. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 52: x=7671895 / y=3570219. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 53: x=7671904 / y=3570206. Leima luoteispuolella. Leimapuu 54: x=7672035 / y=3570233. Leima länsipuolella. Leimapuu 55: x=7672028 / y=3570241. Leima länsipuolella. Leimapuu 56: x=7672009 / y=3570245. Leima länsipuolella. Leimapuu 57: x=7672011 / y=3570260. Leima länsipuolella. Leimapuu 58: x=7672020 / y=3570278. Leima luoteispuolella. Leimapuu 59: x=7672045 / y=3570291. Leima länsipuolella. Leimapuu 60: x=7672063 / y=3570296. Leima länsipuolella. Leimapuu 61: x=7672044 / y=3570308. Leima länsipuolella. Leimapuu 62: x=7672055 / y=3570333. Leima lounaispuolella. Leimapuu 63: x=7671997 / y=3570293. Leima luoteispuolella. Puun lounaissivulla on noin 15 cm x 40 cm laajuinen kuoreton alue, jonka keskiosassa on kolme viistoa, noin neljän senttimetrin mittaista viiltoa. Kuorettoman alueen alareuna on noin 1,6 metrin korkeudella. Leimapuu 64: x=7672080 / y=3570340. Leima luoteispuolella. Leimapuu 65: x=7672054 / y=3570335. Leima lounaispuolella. Leimapuu 66: x=7672087 / y=3570480. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 67: x=7672129 / y=3570412. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 68: x=7672148 / y=3570423. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 69: x=7672146 / y=3570382. Leima luoteispuolella. Leimapuu 70: x=7672145 / y=3570352. Leima luoteispuolella. Leimapuu 71: x=7672116 / y=3570396. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 72: x=7672125 / y=3570294. Leima länsipuolella. Leimapuu 73: x=7672116 / y=3570249. Leima luoteispuolella. Leimapuu 74: x=7672116 / y=3570233. Leima luoteispuolella. Leimapuu 75: x=7672157 / y=3570235. Leima luoteispuolella. Leimapuu 76: x=7672105 / y=3570181. Leima länsipuolella. Leimapuu 77: x=7672132 / y=3570169. Leima länsipuolella. Leimapuu 78: x=7672167 / y=3570159. Leima luoteispuolella. Leimapuu 79: x=7672109 / y=3570157. Leima lounaispuolella. Leimapuu 80: x=7671918 / y=3570136. Leima länsipuolella. Leimapuu 81: x=7671893 / y=3570131. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 82: x=7671890 / y=3570098. Leima luoteispuolella. Leimapuu 83: x=7671933 / y=3570008. Leima kaakkoispuolella. Leimapuu 84: x=7671939 / y=3570002. Leima koillispuolella. Leimapuu 85: x=7671915 / y=3569982. Leima luoteispuolella. Leimapuu 86: x=7671910 / y=3569975. Leima pohjoispuolella. Leimapuu 87: x=7671949 / y=3569937. Leima luoteispuolella. Leimapuu 88: x=7672084 / y=3570060. Leima koillispuolella. Kohde rajautuu leimapuiden levinneisyyden mukaisesti noin 600 m x 350 laajuiselle alueelle, joka yltää länsireunaltaan Tupasijajärven rantasuon reunaan. Kaakkoisosaltaan leimikko rajautuu itäkoillis-länsilounaissuuntaisen suojuotin laitaan. Kohteen etelälaita on suojuotin länsilounaispään tasolla. Kyseessä on tukkipuuleimikko, joka on ilmeisesti merkitty 1900-luvun alussa, mutta joka on jostakin syystä jätetty hakkaamatta. Leimikko sopisi hyvin pienimuotoiseksi nähtävyydeksi, koska Piilolan polku kulkee kohteen halki. Leimikon säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta, ja pilkkojen edelleen etenevästä umpeenkylestymisestä huolimatta Metsähallituksen kruunuleimoja on puiden kyljissä nähtävissä vielä vähintäänkin useiden kymmenien vuosien ajan. Kohde sijaitsee Piilolan autiotuvasta noin kilometrin verran itäkoilliseen päin, Tupasijajärven itäpuolella, itäkoillis-länsilounaissuuntaisen suojuotin pohjoispuoleisella männikkökankaalla, Piilolan polun varrella. Kangas on maaperältään hiekkamoreenia. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä jäkälät ja sammalet. 3 Voimassa 2014-10-18T18:43:32 117161.65161133 1865.07631435
arkeologinenkohde_alue.3350 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3350 172773 {DB96CE1C-BD1D-430D-A6EE-5551E19FC917} Mikitänkoski savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Mikitänkosken kämpästä on jäljellä kämppärakennuksen, saunan, kellarin sekä funktioltaan tunnistamattoman rakennuksen jäänteet. Savottakämppä: 7151772, 584149. Savottakämpästä on vain hajanaisia jäänteitä heinäisellä aukiolla muiden rakennustenjäänteiden itäpuolella. Kämppä on seissyt tasanteella parinkymmenen metrin päässä joesta. Minkäänlaista perustusta ei paikalla ole havaittavissa. Sammalen alta pilkistää betonista valettuja levyjä, tiiltä, kattohuopaa sekä lahonneita hirren pätkiä. Betoninen smirgelin kiekko on tiilikasan päällä. Sammalen alla tuntuu monin paikoin kiviä ja mahdollisesti betonivalujen kappaleita. Rakennus ei kuitenkaan millään tavoin enää hahmotu. Kasvillisuuden puutteesta päätellen rakennus on voinut olla suurikin, ehkä jopa kymmenmetrinen, mutta tämä on puhtaasti spekulaatiota. Rannemmalla on peltin riekaleita. Kämppärakennus on suurella todennäkjöisyydellä purettu ja viety pois. Sauna: 7151787, 584084. Saunan jäänteet ovat selvimmin maastossa erottuva jäännös entisestä savottakämppäalueesta. Rakennuksen pohja erottuu koholla olevana 3 x 3 m laajuisena alana, jota peittää jäkälä ja varvut. Aluskasvillisuuden seasta pilkistää kiviä, modernin tiilen kappaleita sekä lahonnutta lautaa. Rakennuksen jokirannan puoleisella seinämällä on muutaman metrin mittainen hirsi, joka lienee kuulunut saunan porrasrakennelmiin. Saunan alapuolella, muutamien metrien päässä rannasta, on peltisen kiukaan ja piipun jäännöksiä hujan hajan. Myös uunin pesää rikkonaisine luukkuineen on näkösällä. Sauna on ilmeisesti purettu ja tarpeettomat osat on jätetty paikalle. Kellari: 7151776, 584109. Kellarin jäännös sijaitsee viitisen metriä jokirannasta. Se on parimetriseen törmään kaivettu. Kellari on 2.5 x 2.5 m laajuinen puolitoista metriä syvä kuoppa, joka alkaa olla sammalen peitossa. Oviaukko on suhteellisen hyvin säilynyt. Kuopan seinän yli kulkee muutama tukeva hirsi, joisen päällä on maata. Oviaukko on laudoitettu, ovi on tehty niin ikään pystylöaudoista. Naulat ovat tehdastekoisia. Ovessa on vielä rautaiset saranat jäljellä. Vaikka oven suu on romahtanut, erottuu siinä pieni porstuan tapainen. Oven suulta joelle alarinteeseen on kaivettu matala ja kapea kulkuväylä kellarille. Kattorakenteet ovat täysin hävinneet. Rakennus: 7151797, 584092. Rakennuksen jäännös on erittäin epämääräinen. Se erottuu lähes pyöreänä heinikkoisen aikion reunalla. Vallit ovat parimetriä leveät ja niiden päällä kasvaa nuoria mäntyjä ja koivuja. Rakennelman länsipuolitse on ajettu metsäkoneella, mikä hankaloittaa seinien hahmottamista. Rakennus on ollut mahdollisesti noin 7 x 5 m. Seiniä peittää aluskasvillisuus, vallin sisällä tuntuu kiviä, mutta muuten rakenteista ei saa selvää. Savottakämppäalue on suhteellisen laaja. Se rajautuu alueelta dokumentoitujen rakennusten jäännösten ja aukioiden perusteella aluerajaukseksi, joka on tehty maastossa havaintojen pohjalta. Kohde on merkitty vanhalle peruskartalle 1960-luvun lopulta. Se tarkastettiin maanantaina 9. kesäkuuta 2014. Yön aikana oli satanut rankasti, mutta tarkastushetkellä vettä ei tullut. Havainnointiolosuhteet olivat verrattain hyvät. Savottakämppäalue on suhteellisen laaja. Se rajautuu alueelta dokumentoitujen rakennusten jäännösten ja aukioiden perusteella aluerajaukseksi, joka on tehty maastossa havaintojen pohjalta. Mikitänkosken savottakämppä on sijainnut Mustajoessa sijaitsevan kosken rannalla kohdassa, jossa Pyhännänahon länsipuolella jokeen laskee puro. Alueella on useampia heinäisiä aukioita, jotka ovat kasvamassa umpeen. Rakennuksista on vain vähän jälkiä. Jokivarren maastot ovat kosteat ja rehevät, Pyhännänahon rinteet joen pohjoispuolella kasvavat havupuuvaltaista kosteahkoa metsää. Laaja metsätalouden hallinnassa oleva alue, jota joki halkoo, sijaitsee Ristijärven kunnan koillisosassa joitakin kilometrejä Kuhmo-Kajaani -tien pohjoispuolella. 3 Voimassa 2014-11-25T11:26:58 2817.89819336 225.64337228
arkeologinenkohde_alue.3351 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3351 174490 {628AEF72-CCB3-42D7-A257-ACD298457AC8} Kätkävittikko savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 195 ei Rakennuksen pohja josta on jäljellä vain maapenkit, koko 15,5 m x 6,9 m. Todennäköisesti talli. X=3542122 Y=7454266 Suuri asuinkämpän pohja loivassa rinteessä, kooltaan 22 m x 8,4 m. Jäljellä on vain maapenkki, joka alarinteen puolella on 60-80 cm korkea, ylärinteen puolella on vain oja. Molemmissa päissä on valetut uuninpohjat joiden koko on 1,6 m x 1,2 m, niiden päällä on ollut suuret pyöreät peltikamiinat. Lisäksi alueella on runsaasti muuta peltiromua. Kämpän länsipuolella on mahdollinen kaivo, jonka reunassa on pyöreä peltirengas, halkaisija noin metrin. X=3542088 Y=7454304 Saunan jäännös, josta juuri erottuvat maatuneiden ja aluskasvillisuuden peittämät hirsien paikat, koko 7,2 m x 5,7 m. Jäljellä on peltirakenteiset kiuas ja vedenlämmitysuuni, sekä betoninen Porin mainio -pata, lisäksi muuta peltiromua. Rakenteen päällä kasvaa tiheä koivupöheikkö. X=3542081 Y=7454349 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Vanha kartta, merkitty vuoden 1971 topografiseen karttaan kämppänä. Sotien jälkeen rakennettu savottakämppä. Sijaitsee Kätkävittikkon koillispään loivassa rinteessä, aivan Savukosken kunnanrajan vieressä. Rakenteiden päällä kasvaa tiheä koivupöheikkö, aluskasvillisuus on lähinnä heinää, ympäristössä on aurattu. 3 Voimassa 2014-10-28T11:09:35 4079.83325195 286.98733544
arkeologinenkohde_alue.3352 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3352 174615 {32BD95CB-2C67-48FB-A6C6-AC731A604595} Kätkävaara 1 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 187 ei Pohjois-etelä suuntainen kämpän pohja, kooltaan 6,7 m x 5,7 m. Jäljellä on maapenkit jotka ovat yli metrin leveät ja puoli metriä korkeat. Luoteisnurkassa on piisikiveys, osin suurehkoja kiviä, koko noin 2,5 m x 2,5 m. Rakennelman päällä kasvaa koivuja, kuusia ja mäntyjä, lisäksi päällä on raivausjätettä. Ajoittuu ehkä 1930 tai 1940-luvuille, ympäristössä on maatuneita suuria kantoja jäljellä. X=3538458 Y=7452448 Toinen hieman paremmin säilynyt kämppä on edellisen eteläpuolella. Siitä erottuu hirret reunoilla, ne ovat pääosin täysin maatuneet ja hajonneet mutta ainakin yhdessä nurkassa on vielä salvokset nähtävissä, ryssännurkka eli salvos ylöspäin, kirveellä veistetty, puut myös katkaistu kirveellä. Lähes pohjois-etelä suuntainen, piisikiveys koillisnurkassa, yhdessä säilyneessä hirressä nähtävissä että sisäseinä on veistetty tasaiseksi. Piisikiveys on kooltaan noin 2 m x 3 m. Rakennelman päällä kasvaa muutamia kuusia ja mänty ja päälle on kasattu raivausjätettä. Lounaisnurkan ja osin länsiseinän päältä on ajettu motolla. X=3538465 Y=7452418 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Kohde löydettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Kaksi savottakämppää jotka rakenteiden perusteella ajoittuvat 1900-luvun alkupuoliskolle, todennäköisesti ajalle ennen toista maailmansotaa. Sijaitsee Kätkävaaran länsireunassa aivan rinteen alareunassa. Vieressä oleva suo kuuluu Kätkäaavan-Serrijoen soidensuojelualueeseen. Vieressä menee kelkkareitti. 3 Voimassa 2014-10-28T14:58:52 977.61376953 143.36264374
arkeologinenkohde_alue.3353 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3353 172383 {21607076-184E-4B18-A1DE-DA8DDBB24F25} Binnjesguoika Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 435 434 ei Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, jossa havaittiin yhteensä 31 pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu Lätäsenon suuntaiselle hiekkaharjanteelle. Kohteen eteläosan kuopat 1 - 26 sijaitsevat yhtenäisenä jonona noin kahdensadan metrin matkalla. Useimmat niistä ovat suuria, olemukseltaan suppilomaisia, maastossa hyvin selvästi erottuvia, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, noin metrin syvyisiä ja halkaisijoiltaan noin nelimetrisiä. Soikeahkot kuopat ovat yleensä poikittaissuuntaisia pyyntikuoppajärjestelmän suuntaan nähden. Tästä kuoppajonosta noin kaksisataa metriä pohjoiseen sijaitsee hajanaisempi viiden kuopan ryhmä noin sadan metrin matkalla. Kuopat 27 - 31 ovat hieman kohteen eteläosan kuoppia epämääräisempiä, syvimmillään noin puolen metrin syvyisiä ja halkaisijoiltaan enintään kolmimetrisiä, mahdollisesti Lätäsenon tulvien osittain umpeen liettämiä, ja niiden läheisyydessä on myös useita pienempiä, selvästi luontaisesti syntyneitä kuopanteita. Useimmista pyyntikuopista kirjattiin kohteen dokumentoinnin yhteydessä vain koordinaatit, koska kesäkuinen lumimyräkkä ja pikkupakkanen tekivät muistiinpanojen kirjoittamisesta paljon tavanomaista työläämpää. Kahdestatoista pohjoisimmasta kuopasta kirjattiin kuitenkin myös tarkemmat kuvailutiedot. Pyyntikuoppien koordinaatit ja kuvailutiedot: Pyyntikuoppa 1: x=7644122 / y=3305947 Pyyntikuoppa 2: x=7644129 / y=3305950 Pyyntikuoppa 3: x=7644141 / y=3305952 Yhteinen välivalli pyyntikuopan 4 kanssa. Pyyntikuoppa 4: x=7644144 / y=3305953 Yhteinen välivalli pyyntikuopan 3 kanssa. Pyyntikuoppa 5: x=7644156 / y=3305951 Pyyntikuoppa 6: x=7644164 / y=3305950 Pyyntikuoppa 7: x=7644169 / y=3305952 Pyyntikuoppa 8: x=7644172 / y=3305956 Pyyntikuoppa 9: x=7644179 / y=3305950 Pyyntikuoppa 10: x=7644185 / y=3305950 Pyyntikuoppa 11: x=7644188 / y=3305957 Pyyntikuoppa 12: x=7644195 / y=3305958 Pyyntikuoppa 13: x=7644208 / y=3305955 Pyyntikuoppa 14: x=7644214 / y=3305953 Yhteinen välivalli pyyntikuopan 15 kanssa. Pyyntikuoppa 15: x=7644219 / y=3305952 Yhteinen välivalli pyyntikuopan 14 kanssa. Pyyntikuoppa 16: x=7644223 / y=3305953 Pyyntikuoppa 17: x=7644227 / y=3305944 Pyyntikuoppa 18: x=7644236 / y=3305955 Pyyntikuoppa 19: x=7644248 / y=3305950 Pyyntikuoppa 20: x=7644256 / y=3305949 Pyöreä, ø 4,5 m, syvyys 1,1 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Pohja soikea koillis-lounaissuuntaisesti. Pyyntikuoppa 21: x=7644270 / y=3305950 Soikea, koillis-lounaissuuntainen, 3,5 m x 3,0 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Yhteinen välivalli pyyntikuopan 22 kanssa. Pyyntikuoppa 22: x=7644271 / y=3305947 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Pohja soikea itä-länsisuuntaisesti. Yhteinen välivalli pyyntikuopan 21 kanssa. Pyyntikuoppa 23: x=7644279 / y=3305949 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,4 m. Pohja soikea itä-länsisuuntaisesti. Pyyntikuoppa 24: x=7644301 / y=3305951 Soikea, itä-länsisuuntainen, 5,0 m x 4,0 m, syvyys 1,0 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,4 m. Vallin itäreuna sulautuu osittain maaston muotoon. Pyyntikuoppa 25: x=7644310 / y=3305954 Soikea, itä-länsisuuntainen, 5,0 m x 4,0 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,5 m. Vallin itäreuna sulautuu osittain maaston muotoon. Pyyntikuoppa 26: x=7644321 / y=3305956 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 4,0 m x 3,5 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,4 m. Pyyntikuoppa 27: x=7644595 / y=3305027 Soikea, itäkoillis-länsilounaissuuntainen, 3,0 m x 2,5 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,3 m. Pyyntikuoppa 28: x=7644619 / y=3305033 Pyöreä, ø 2,5 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 1,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Kuoppa sijaitsee aivan Lätäsenon rantatörmän partaalla. Pyyntikuoppa 29: x=7644635 / y=3305035 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 30: x=7644680 / y=3305031 Soikea, koillis-lounaissuuntainen, 2,5 m x 2,0 m, syvyys 0,4 m. Vallin leveys 1,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Valli erottuu vain heikosti. Pyyntikuoppa 31: x=7644689 / y=3305037 Soikea, luode-kaakkosuuntainen, 3,0 m x 2,5 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,4 m. Kohde rajautuu havaittujen pyyntikuoppien levinneisyyden perusteella kahdeksi pitkänomaiseksi pesäkkeeksi Lätäsenon suuntaiselle hiekkaharjanteelle. Harjanteen länsireuna yltää kauimmillaan noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle joesta. Eteläisemmän pesäkkeen kuopat sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisena jonona noin kahdensadan metrin matkalla, ja tästä pesäkkeestä noin kaksi kolmasosaa on Lätäsenon ja siihen laskevan puron suun välisellä niemekkeellä. Pohjoisemman pesäkkeen eteläpää sijaitsee noin kaksisataa metriä eteläisemmän pesäkkeen pohjoispäästä pohjoiskoilliseen päin, pesäke on pohjois-eteläsuuntaisesti noin sadan metrin mittainen, ja se rajautuu pohjoisessa toisen Lätäsenoon laskevan puron tasalle. Aluerajauksiin sisältyvät kohteen kaikki pyyntikuopat lähiympäristöineen. Kohde on merkitty Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoihin, mutta sitä ei ole aiemmin tarkastettu tai kirjattu muinaisjäännösrekisteriin. Kohde on melko laaja ja pääosin varsin hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä. Kohteen pohjoisosan joitakin pyyntikuoppia on mahdollisesti liettynyt umpeen Lätäsenon tulvien seurauksena tai sortunut jokeen rantatörmän kulumisen myötä. Pyyntikuoppiin on ajettu peuroja lännen suunnalta, luultavasti kohteen länsipuolella sijaitsevien lampien välisen kannaksen kautta. Pyyntikuoppien ikää on vaikea arvioida ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Lätäsenon lähialueelta, lähinnä kohteen eteläpuolella sijaitsevalta alueelta, on muutaman kilometrin matkalta dokumentoitu yhteensä 278 pyyntikuoppaa, minkä perusteella peurojen pyynti on ollut seudulla hyvin laajamittaista. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta, ja se sopisi hyvin myös tuotteistettavaksi pienimuotoisena, mutta visuaalisesti varsin viehättävänä nähtävyytenä. Kohde sijaitsee matalalla, melko kapealla hiekkaharjanteella Lätäsenon länsipuolella, kahdesta kolmeen metriä joen pintaa ylempänä. Harjanteen pohjoisosa on joen ja avosuon välissä, ja sen eteläpää muodostaa pohjois-eteläsuuntaisen niemekkeen joen ja siihen laskevan puron välille. Harjanteella kasvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, puolukka, metsäkortteet, lieko- ja heinäkasvit sekä sammalet. 3 Voimassa 2019-11-26T14:48:32 10145.54394531 766.10605004
arkeologinenkohde_alue.3354 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3354 172597 {22217F79-49D5-4679-A8DC-9ADA7E2D45D9} Leppäpuro rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Jorhonjärveltä n 2,5 km etelään. Leppäpuro on etelästä pohjoiseen laskeva puro. Sen itäpuolella on hiekkakangasta, joka saartaa pyöreähköä ilmeisesti suureen suppaan muodostunutta suo. Suon itärannalla harjumaisen hiekkakannaksen notkelmassa suon ja metsätien välissä on rakennuksen jäännnös. Paikalla on kivistä ladottu kiuas. Sen koko on n 1,5 x 1,5 m ja korkeus n 0,6 m. Kiukaan viereen itäpuolelle tehdyssä pistossa oli turpeen alla hyvin ohut huuhtoutumiskerros ja sen alla punaista palomaata n 10 cm. Tämä alla oli alkuperäistä turvetta ja podsoli. Lähellä muutaman metrin päässä ylärinteen puolella on täysin sammaloitunut pienehkö kuoppa. Sen halkaisija vallilta valille on n 1,5 m ja syvyys n 0,4 m. Valliin tehdyssä pistossa oli selvä kaksoispodsoli. Uusi huuhtoutumiskerros on ehtinyt muodostua n 5 cm paksuksi. Vanhan huuhtoutumiskerroksen päällä on n 15 cm hiekkaa. Alkuperäistä turvekerrosta ei ole enää näkyvissä. Rinteellä ei etsinnöistä huolimatta havaittu muita vastaavia kuoppia. Kiukaan ja kuopan läheisyydestä huolimatta koepistojen perusteella vaikuttaa siltä, että rakenteilla on selvä ikäero. Rinteessä oleva kuoppa vaikuttaa metsäsaunaa vanhemmalta. Aluemainen. Kohde löytyi kesän 2014 inventoinnissa. Rakennuksen jäännös ja funktioltaan tunnistamaton kuoppa. Hiekkapohjaista mäntyä kasvavaa harjumaista kangasta. 3 Voimassa 2014-11-17T13:18:02 107.11132812 41.83767658
arkeologinenkohde_alue.3355 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3355 172700 {1265E4B0-2F3B-412B-AFCC-4876867CC634} Lompolovuoma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 170 ei Kohteessa on kolme rauniota, jotka ovat olleet metsätyökämpän rakennuksia. Rakennus 1. pisteessä x 3395480 y 7443648. Pyöreä 1,5 m halkaisijaltaan oleva kivilatomus, jonka korkeus on 70 cm. Latomuksen kyljessä, eteläpuolella on saman kokoinen kuoppa. Latomuksen alle menee lännestä kirveellä katkaistu ja salvettu hirsi, joten latomus on jonkun rakennuksen uunin raunio. Rakennus 2. pisteessä x 3395439 y 7443618. 8 x 6 m kokoisen rakennuksen suorakaide, joka erottuu multapenkkinä ja muutamana lahona hirtenä. Pitkä sivu kaakosta luoteeseen. Pohjan alueella 4 kuoppaa, joista on otettu maata multapenkkiin. Päällä kasvaa muutama mänty. Rakennus 3. pisteessä x 3395421 y 7443640. 7 x 12 m rakennuksen pohja, joka erottuu lahonneiden hirsien rajaamana ruohoalueena. Pitkä sivu idästä länteen. Eteläpäässä lisäksi 5 x 4 m eteinen. Hirret ovat lahonneet melkein kokonaan turvepenkeiksi. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Metsätyökämpän rakennusten raunioita. Kohde siaitsee hiekkaperäisellä kuivalla mäntykankaalla, jonka pohjoispuolella on Lompolovuoman suo. Kohteen eteläpuolelta kulkee hiekkatie idästä länteen. Kohteen kaakkoispuolella on hiekkakuoppa tien molemmin puolin. 3 Voimassa 2014-10-06T10:49:48 1818.72631836 217.57140132
arkeologinenkohde_alue.3356 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3356 172725 {E053DB3B-9412-40AB-B13B-512BE2B9A6AD} Näläntöjärvi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 198 ei Kohteessa on neljän rakennuksen jäännökset. Rakennus 1 pisteessä x 3381337 y 7438948. Rakennelma on 3 x 3,5 m kokoinen turvepenkkineliö, jonka luoteiskulmassa erottuu hirsisalvos. Seinät erottuvat 70 cm korkeina turvevalleina. Koilliskulmassa on 1,2 x 1 x 1 m kiuaskiveys luonnonkivistä. Päällä kasvaa kolme mäntyä. Rakennus 2 pisteessä x 3381455 y 7438034.Koko: 6 x 4 m. Neljän hirsikerran vahvuinen suorakaiderakenne, jonka , pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Hirret on alapuolelta salvettu ja sahalla ja kirveellä katkottu. Oviaukko eteläsenän keskellä. Katon halkaistuja pyöröpuita on pohjoisseinän päällä. Räystäässä puut on terotettu molemmin puolin. Rakennus 3 pisteessä x 3381428 y 7438011.Koko: 4 x 4 metriä. Rakenne on suorakaide, jonka sivut kulkevat pääilmansuuntiinin. Erottuu turvevalleina ja keskellä on idästä länteen kulkeva laho kurkihirsi. Koillisnurkassa on 2 m x 2 m x 70 cm kokoinen luonnonkiviraunio. Oviaukko on ilmeisesti ollut pohjoisseinän keskellä järvelle. Rakennus 4 pisteessä x 3381420 y 7438027.6 x 4 m kokoinen yhden hirsikerran suorakaide, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Nurkissa alapuolelta salvetutuhirret on katkottu kirveellä. Rakennelma on suurimmaksi osaksi turvepenkkiä eikä siinä ole liettä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaituista rakenteista mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Vanha asuinpaikka. Joidenkin tietojen mukaan Nälännön vanha saamelaisasuinpaikka sijaitsee tässä eikä Nälkävainiolla. Kohde sijaitsee Näläntöjärven etelärannalla, kivisen vaaran juurella. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on muistikkaa ja suon pohjassa saniaisia. 3 Voimassa 2014-10-06T13:10:16 1859.04125977 159.98646069
arkeologinenkohde_alue.3357 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3357 172742 {A5CE377B-116E-427B-B971-31EEB048C441} Järvilaki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 194 ei Rakennus 1 pisteessä x 3381415 y 7446009.Kohteessa on 7 x 4 metrin kokoinen hirsikehikko, josta on 5 hirsikertaa jäljellä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Kirveellä ja sahalla katkotut hirret on alapuolelta salvettu. Kirveellä halkaistujen kattopuiden jäänteitä on seinien päällä. Länsiseinän keskellä on oviaukko. Pohjois ja eteläseinässä on neliön muotoiset aukot ja näyttää, että rakennus olisi uudelleen koottu. Rakennus 2 pisteessä x 3381409 y 7446015. Rakennelma on 3,5 x 3,5 metrin kokoinen turvekehikko, joka on syntynyt rakennuksen multapenkistä. Rakennus on ilmeisesti ollut puoliksi maahan kaivettu kellari. Rakennelman lattialla on kiviä.Pohjoisseinän päällä kasvaa kuusia. Rakennus 3 pisteessä x 3381409 y 7446047. Rakennelma on 7 x 4 metrin kokoinen pelkkahirsirakennus, josta on yhdessä nurkassa 10 hirsikertaa jäljellä. Sivut kulkevat kaakosta luoteeseen ja lounaisseinällä on oviaukko. Rakennuksessa on ollut kaksi väliseinää. Katosta on jäljellä kirveellä veistettyjä lautoja. Rakennuksessa ei näy tulisijaa. Rakennus 4 pisteessä x 3381402 y 7446051. Rakennelma on 4 x 4 metrin kokoinen turvevalli, joka on metrin leveä ja metrin korkea. Ovi on itäseinän keskellä ja kaakkoiskulmassa on liesi, jonka koko on 1 x 1,5 x 1 metriä. Uuninkiuas on tehty luonnonkivistä ja sen päällä kasvaa kuusia. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps piseiden ylle. Sutigis Asuinrakennusten tai tukkikämpän jäännökset. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. aluskasvillisuutena on mustikkaa. 3 Voimassa 2014-10-06T15:26:39 1391.81860352 147.18998249
arkeologinenkohde_alue.3358 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3358 173008 {B9D681A2-7A0E-4C13-A120-94577AF51B30} Pieni Purtiolampi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 180 ei Äestysurista tavattiin noin kymmenen metrin matkalta kvartsi-iskoksia. Alueelta ei havaittu kuoppia, painanteita, röykkiöitä tai muita maarakenteita. Kohde rajautuu noin 25m x 20m kokoiselle alueelle niemen keskiosaan. Kohde löydettiin inventoinnissa 4.6.2014, Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Kivikautisten rannankorkeuksien perusteella kohde on sijainnut Litorinameren rannalla ja sijoittuu siksi keskiselle-myöhäiselle kivikaudelle. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä. Kohteen kaakkoispuolella on korkeampi kumpuileva moreenikukkula josta lähtee on luoteeseen muutamia laskevia kapeita niemiä. Selkein niemi on leveydeltään oin parikymmentä metriä ja kohde havaittiin sen alaosan keskivaiheelta. Lähiympäristö on hakattu avoimeksi ja maassa on äestysurat. Ylempänä kukkulalla metsä on mäntykangasta. 3 Voimassa 2015-02-25T15:11:16 346.62133789 69.07782388
arkeologinenkohde_alue.3359 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3359 174738 {23E97B98-C498-4093-AC7A-630C5D4140BD} Kokkovuori 5 viljelyröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 95 ei Alueella on kymmenkunta vanhaa viljelyröykkiötä. Ne ovat kooltaan melko pieniä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin metrin-puolentoista välillä ja korkeus noin puolen metrin tienoilla. Suurin osa on pyöreähköjä. Yksi oli muodoltaan pitkulainen. Röykkiöt erottuvat melko hyvin. Alue on rajattu viljelyröykkiöiden levinnän mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 12.6.2014. Viljelyröykkiöitä, mahd. 1900 -luvulta. Kuusikkoa kasvava loiva itärinne. 3 Voimassa 2014-11-03T14:35:13 2317.80786133 229.64527936
arkeologinenkohde_alue.3360 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3360 174747 {94605EC6-C756-40EE-9A8C-38936BDE0D4E} Murtoselkä 3 porokämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 189 ei Kämpän pohja 1. Itä-länsi suuntainen, koko 13 m x 5,5 m. Jäljellä on vain 50-60 cm korkea maapenkki ja matala piisinpohja kämpän keskellä, ei muita rakenteita. Piisissä on kiviä ja tiilenpalasia, sen alla ei ole betonitasoa. X=3538842 Y=7447730 Kämpän pohja 2. Huonosti säilynyt kämpän jäännös, lounas-koillinen suuntainen, koko 11 m x 7 m. Päällä kasvaa tiheästi puita, suurin kuusi on metsuri Mikko Jokelaisen arvion mukaan ainakin 60-vuotias ja vieressä olevan kanto on noin 65-vuotias, eli kämppä on jäänyt pois käytöstä ennen 40-luvun loppua. Etelänurkassa on piisikiveys, sen kivien seassa on ratakiskon pätkä, jota on ilmeisesti käytetty uuninpesän tukena. X=3538814 Y=7447771 Käymälän jäännös joka on romahtanut kasaan varsin äskettäin, seinät ovat leveitä pystylautoja, huopakatto. X=3538807 Y=7447741 Kohde rajutuu havaittujen rakenteiden perusteella. Uusi löytö, kohde on mahdollisesti vuoden 1937 Ylikemin hoitoaluekarttaan merkitty Murtoselän porokämppä. Murtoselän porokämppä. Sijaitsee Murtoselän lounaisreunalla, vanhan polkutien päässä. Kämppien päällä kasvaa tiheää koivikkoa, vieressä on aukea ruohikkoinen kenttä. 3 Voimassa 2014-11-03T15:31:08 2345.69067383 197.6825458
arkeologinenkohde_alue.3361 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3361 173258 {E7D84043-AC39-4DD3-8427-A057A39BB801} 423010010 Ristinpelto muinaisjäännösalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1219 Hautapaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain ei Minaisjäännösrekisteri: "Peltoaukean pohjoislaidassa Aurajoesta n. 300 m pohjoiseen varhaiskristillinen tiheään haudattu hautausmaa hiekkapohjaisen mäen tasanteelle. Tasanteen keskellä näkyy jälkiä pystypaalujen varaan rakennetusta neliömäisestä rakenteesta, jota ilmeisesti on käytetty varhaisena kellotapulina. Paikka on nykyisin hoidettua nurmikenttää. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001)." MV Hoitorekisteri: "Hiekkapohjaisen mäen tasanteella sijaitseva varhaiskristillinen hautausmaa ja kappelin perusta. Ristinpellon kalmistosta on tutkittu 154 ristiretkiaikaista ruumishautaa vuosina 1902, 1949-50 ja 1973 suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa. Haudat olivat pääosin itä-länsisuuntaisia. Kalmiston keskellä on neliömäisen rakennuksen jäännös (koko 7,0 x 7,0 m), joka on tulkittu kellotapuliksi. Ristinpellon kalmiston hautauksissa on selvästi nähtävissä siirtyminen esineellisestä hautaustavasta esineettömään eli pakanallisesta hautaustavasta kristilliseen. Kalmiston laidoilla on jäännöksiä kiviaidasta, joka aikoinaan on rajannut kalmistoalueen. Alueen keskelle on pystytetty puinen muistoristi. Aurajokilaakson kulttuurimaisema" Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=423010010 Museovirasto, muinaisjäännösten hoitorekisteri, kohde n:o: 423400003, 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjhoito&taulu=T_ALUE&tunnus=423400003 MV hoitorekisteri: "Kustaa Killinen 1878: Kiinteitä muinaisjäännöksiä Maskun kihlakunnassa. SMYA III, s. 74-75. Nils Cleve 1952: En kyrkogård från korstågstiden. Corolla Archaelogica in Honorem C.A. Nordman, s. 159-167. Jukka Luoto 1988: Liedon historia I. Kasvillisuuskartoitus tehty: Liisa Tuomi 27.6. ja 26.7.1990 " Muinaisjäännösten Ristinpelto sijaitsee n. 4,6 km Maarian kirkosta koilliseen, Aurajoen pohjoispuolisella rantamäellä, Sauvalan kylän itälaidalla, n. 600 m Liedon Vanhalinnan linnavuoresta pohjoiseen. ruumiskalmisto 3 Voimassa 2020-09-21T15:12:02 10727.07214355 499.02637424
arkeologinenkohde_alue.3362 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3362 173302 {4F76F861-549A-48BD-9A33-4382D894BB80} Haikaraniemi asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 198 ei Inventoinnissa ei havaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. Perimätiedon mukaan Haikaraniemessä on ollut vanha saamelaisten talvikylänpaikka, jossa vaikutti kuuluisa Haikarashamaani. Läheiseen Kirkkokuusikkoon perustettiin ensimmäinen Kittilän kirkko, koska sen haluttiin sijaitsevan lähellä talvikylää. Talvikylästä kulkee lahonneet pitkospuut kirkkokuusikkoon aapasuon yli. Kohde rajautuu aluemaisesti Haikaraniemen kärjen alueelle. Kittilän seurakunnan historia netissä, osoitteessa :http://www.kittilanseurakunta.fi/historiaa/ Saamelaisten hengellistä hoitoa varten oli rakennettu vaatimaton seutukirkko Hanhimaan ja Lintulan välille lappalaisten vanhan talvikylän tuntumaan Kirkkokuusikkoon vuoden 1605 seutuvilla kuningas Kaarle IX:n ajalla. Kirkko lienee ollut pystyssä vain kymmenisen vuotta, sillä 1620 se oli jo palanut. Talvikylän paikka. Kohde sijaitsee Kapsajokeen lännestä työntyvässä Haikaranniemessä. Maasto on hiekkaperäistä tulva-aluetta, jossa kasvaa lehtimetsä ja aluskasvillisuus on pitkää heinää ja lehtokasvillisuutta. 3 Voimassa 2014-10-13T13:48:59 3744.52026367 233.47739927
arkeologinenkohde_alue.3363 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3363 173521 {77DD9C7C-A247-4B05-954D-5087B4C01F3F} Hirvassavvon Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 435 432 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Lätäsenon rannan suuntaisella noin sadan metrin mittaisella vyöhykkeellä havaittiin pesäkkeisesti kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Osa palaneista kivistä liittyy selvästi nykyajan nuotiopaikkoihin, mutta osan niistä todettiin ilmentävän myös esihistoriallisen tulisijan paikkaa. Koekuoppien löydöt löydettiin syvimmillään noin seitsemän senttimetrin syvyydeltä, ja yhdestä koekuopasta löytyi myös palaneiden luiden kappaleita. Löytöalue yltää joen rantatörmän partaalta noin neljänkymmenen metrin etäisyydelle joesta. Esihistorialliseen toimintaan viittaavien löytöjen ja ilmiöiden koordinaatit sekä tarkempi kuvaus: x=7650044 / y=3306284 Paljaaksi kuluneella maanpinnalla, noin neljä metriä nykyajan retkeilijöiden kasaamasta nuotiopaikasta etelään päin, havaittiin erittäin hienorakeinen, lähes musta kvartsiitti-iskos. Maanpintaa iskoksen löytöpaikalla kaavittiin kaivauslastalla noin kahden senttimetrin syvyydelle saakka, mutta mitään muita jälkiä ihmistoiminnasta ei löydetty. Iskos kerättiin talteen. Sen löytöpaikan lähiympäristöä havainnoitaessa huomattiin paikalta noin kaksi metriä lounaaseen päin maanpinnalla lähes vierekkäin kaksi pienempää kvartsiitti-iskosta, jotka molemmat olivat erittäin hienorakeisia, mutta toinen väriltään lähes musta ja toinen vaaleanharmaa. Nämä kaksi iskosta jätettiin paikoilleen. x=7650087 / y=3306282 Mönkijäuralla erittäin hienorakeinen vaaleanharmaa kvartsiitti-iskos. Iskoksen löytöpaikalta noin kaksi metriä kaakkoon päin sijaitsee keskittymä palaneita kiviä. Iskos jätettiin paikoilleen. x=7650088 / y=3306281 Mönkijäuralla keskittymä palaneita kiviä halkaisijaltaan noin 60 cm laajuisella alueella. Kivien väliin kaivettiin kaivauslastalla halkaisijaltaan noin 20 cm laajuinen koekuoppa, josta löydettiin 22 kappaletta palanutta luuta noin kahden senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alta, punertavan ruskean, selvästi palaneen likamaan seasta. Luiden kappaleet ovat hyvin pieniä, eikä niiden perusteella ole määritettävissä, mitä eläinlajia ne edustavat. Luut kerättiin talteen. x=7650102 / y=3306283 Mönkijäuralla kahdeksan kvartsi-iskosta noin kahden metrin matkalla. Iskoskeskittymän tiheimmälle kohdalle kaivettiin halkaisijaltaan noin 30 cm laajuinen koekuoppa, josta löydettiin muutamia iskoksia lisää alle kahden senttimetrin syvyydellä maanpinnasta. Maanpinnalta koekuopan kohdalta sekä koekuoppaa kaivettaessa löydetyt iskokset, yhteensä viisi iskosta, kerättiin talteen. x=7650127 / y=3306287 Mönkijäuralla raaka-ainekappale keskiharmaata hienorakeista kvartsiittia. Kappaleen halkaisija on noin viisi senttimetriä, ja se jätettiin paikoilleen. x=7650129 / y=3306283 Mönkijäuralla havaittiin kaksi erittäin hienorakeista tummanharmaata kvartsiitti-iskosta noin 20 cm etäisyydellä toisistaan. Paikalle kaivettiin halkaisijaltaan noin 30 cm laajuinen koekuoppa, josta löydettiin yksi vastaavanlainen iskos lisää. Iskokset kerättiin talteen. x=7650132 / y=3306282 Mönkijäuralla havaittiin kolme kvartsiitti-iskosta halkaisijaltaan noin 30 cm laajuisella alueella. Paikalle kaivettiin halkaisijaltaan noin 40 cm laajuinen koekuoppaa, josta löydettiin kaksi iskosta lisää. Kaksi iskosta ovat lähes mustaa, melko karkearakeista kvatsiittia, yksi keskiharmaata hienorakeista kvartsiittia ja kaksi keskiharmaata, melko karkearakeista kvartsiittia, jossa on valkoisia juovia. Viimeksi mainitut kaksi iskosta ovat yhteensopivat, mahdollisesti mönkijän renkaan alla murtuneet. Iskokset kerättiin talteen. Kohde rajautuu havaittujen löytöjen levinneisyyden perusteella Lätäsenon rannan suuntaiselle, muodoltaan pitkänomaiselle alueelle, jonka pituus pohjois-eteläsuuntaisesti on noin sata metriä ja joka ulottunee enintään noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle joen länsirannasta. Maastonmuodoltaan ja maaperältään asuinpaikaksi hyvin sopivaa aluetta on laajemminkin, mutta etäämmällä joesta löytöjä ei huomattu, vaikka maanpintaa oli paljastunut monin paikoin ja havainnointiolosuhteet olivat hyvät. Kaikkia asuinpaikan löytöpesäkkeitä ei kuitenkaan todennäköisesti onnistuttu paikallistamaan, koska niissä kohdissa, joissa maanpinta on aluskasvillisuuden peittämä, ei löytöjen havainnointi ole mahdollista maaperään kajoamatta. Kohteen löytöpesäkkeiden välillä voi sijaita myös laajoja löydöttömiä alueita. Hiekkapohjainen tunturikoivikkokangas Lätäsenon varrella kohteen alueella on nykyisinkin leiriytymiseen houkuttelevaa, ja on mahdollista, että paikalla on asuttu sekä kivikauden että varhaismetallikauden aikana, kenties myöhemminkin. Havaittujen löytöjen monipuolisuuden ja laaja-alaisen levinneisyyden perusteella asutus on ollut pitkäkestoisempaa kuin vain kertaluonteista. Palaneiden luiden löytöpaikalla on sijainnut esihistoriallinen tulisija. Luiden kappaleista olisi hyödyllistä teettää radiohiiliajoitus, koska se antaisi lisätietoa kohteen käyttöajankohdasta. Eroosio uhkaa asuinpaikan kulttuurikerroksen säilymistä erityisesti alueella kulkevilla mönkijäurilla sekä nykyajan nuotiopaikkojen ja kotarakennelmien läheisyydessä. Kohde sijaitsee Hirvassuvannon länsirannalla, kohdassa, jossa hienohiekkainen harjanne työntyy miltei kiinni Lätäsenon rantaan, kolmesta viiteen metriä joen pintaa ylempänä. Alueen puusto on tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, kurjenkanerva, heinäkasvit sekä sammalet ja jäkälät. Rannan läheisyydessä sijaitsee muutamia nykyajan kotarakennelmia ja nuotiopaikkoja, ja alueella risteilevät mönkijäurat ovat kuluttaneet maanpinnan monin paikoin paljaaksi. 3 Voimassa 2014-10-15T04:15:56 4066.8059082 286.96515208
arkeologinenkohde_alue.3364 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3364 174622 {1550D888-B87E-4C20-899B-16384E4E71A1} 1000003199 Niesalompolo itä merkkipuu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Rekisteriportaalin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee n. 300 m Niesalompolo-järvestä itään ja järveen laskevasta Pikkujärvenojasta n. 130 m pohjoiseen. Alue on harvakseltaan ohuita mäntyjä kasvavaa kuivaa kangasta. Loivan ja tasaisen männikkökumpareen ja kosteikon välisellä reuna-alueella on ns. kuviokelo eli kelomänty, jossa on kaksi veistettyä ihmiskuviota rungon vastakkaisilla puolilla. Kuvat ovat n. 0,5 m korkeudella, ja niiden korkeudet ovat 0,75 sekä 0,85 m ja maksimileveydet 0,25 ja 0,4 m. Hahmojen ääriviivat on veistetty puukolla tai kirveellä, ja kuvat esittävät ilmeisesti miestä ja naista. Kuvioiden keskelle on jätetty kaarnaa. Naiskuvio sijaitsee rungon WSW-puolella ja mieskuvio ENE-puolella. Kelon runko on ajoitettu dendrokronologisesti vuosiin 1647-1870 ja naiskuvion pinta vuoden 1830 tasolle. On kuitenkin myös mahdollista, että kuviot on veistetty vasta puun kuoltua. N. 30 m kuvakelosta länteen, polun varressa on mänty, jonka länsikylkeen n. 1,7 m korkeudelle on istutettu kaksi veistettyä puutappia n. 0,2 m etäisyydelle toisistaan. Tapit ovat paksuudeltaan n. 1,5-2 cm. Puun juuriosa on haljennut tai halkaistu, ja sen alaosassa oli hiiltymiä. Edellä kuvattujen kaltaisia puutappeja esiintyy metsäsaamelaisten poronlypsykaarteiden yhteydessä maitohyllyjen pidikkeinä." Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014. Ihmishahmoinen kuvakelo (koordinaattipisteessä 3376181, 7495047) oli kaatunut juurineen kohti pohjoista siten, että ilmeisesti miestä kuvaava kaiverrus on osittain maata vasten. Puun kylkeen on naulattu muinaisjäännös-kyltti. Puun kuori on osittain kasvanut haishahmoisen kaiverruksen päälle. Molempien kaiverrusten veistojälki koostuu useista yksittäisistä viilloista. Koordinaattipisteessä 3376148, 7495037 on muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessakin mainittu konttipuu (puu 2). Puu on elävä ja sen kylkeen on liitetty kaksi suorakaiteenmuotoiseksi veistettyä, noin 15 cm pitkää puutappia. Koordinaattipisteessä 3376196, 7495076 on puu 3, kelopuu, johon noin 1.5 metrin korkeudelle on tehty kaiverruksia. Puun itäpuolella on pilkkaan kaiverrettu 25 cm korkea ja noin 10 cm leveä salmiakkikuviota muistuttava kuvio, josta jatkuu yläviistoon yksittäinen viiva. Eteläpuolella on puun kuoreen kaiverrettu "K". Puun luoteispuolella on kaksi ristikuviota. Puu on mahdollisesti iältään kahta muuta paljonkin nuorempi. 24.11.2015: Kaatunut puu, jossa on nais- ja mieshahmot, siirretään Kolarin kotiseutumuseon pyynnöstä museon kokoelmiin. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Kohteen aluarajaukseen on otettu mukan kaikki kolme alueella dokumentoitua puuta. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Alueella on kaatunut kuvakelo, joka on mahdollisesti seitapuu, konttipuu sekä merkkipuu, jossa kaiverruksia.Puut ovat mahdollisesti keskenään hyvinkin eri ikäisiä. Niesalompolo-nimisen lammen itäpuolella kahden kosteikon välinen hiekkapohjainen, mäntymetsää kasvava kannas, jossa aluskasvillisuutena sammalia, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-10-28T15:53:49 2274.85400391 218.49589452
arkeologinenkohde_alue.3365 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3365 172580 {E152F148-8BCA-4A11-8A5F-F708DFB2193D} Mustirova rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 155 ei Kohteessa on kahden rakennuksen rauniot, joista rakennus 2 on vanhempi ja huonommassa kunnossa. Rakennus 1 pisteessä x 3403599, y 7443086. Koko 8 x 7 m, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Pyöröhirret on nurkissa yläpuolelta salvettu sahalla ja katkottu sahalla. Katon niskapuut kulkevat pituussuunnassa. Katossa on ollut harmaa kattohuopa. Riiveenä on kunttaa. Ovet ovat etelä- ja pohjoisseinieen keskellä. Parhaimmillaan 16 hirsikertaa jäljellä. Päällä kasvaa nuoria koivuja ja nokkosia. Rakennus on ilmeisesti ollut lato tai karjasuoja. Mahdollisesti räkkäsuoja. Rakennus 2 pisteessä x 3403570, y 7443099. Rakennusta 1 selvästi vanhemman rakennuksenjäännös, jonka seinät erottuvat turvepenkkinä ja muutamana lahona hirtenä. koko 7 x 12 m, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään, Pohjalla ja ympärillä on muutama metrin kuopppa, joista otettu maata multapenkkiin. Päällä kasvaa mäntyjä ja katajia. Kohde rajautuu aluemaisest rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Merkki peruskartalla ja sutigishavainto. Asuinarakennus ja lato tai navetta ja mahdolliesti uusiokäytetty räkkäsuojana. Kivinen moreenikangas, jossa kasvaa mäntyä. Kämpän lähiympäristö on heinäahoa. 3 Voimassa 2014-10-02T11:51:07 1560.18505859 156.48424637
arkeologinenkohde_alue.3366 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3366 174925 {26A07A6F-76BB-48EE-B3B8-BB5B187E9403} 1000018730 Iso Ruuhijärvi 3 kaskialue 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 155 ei Röykkiöt muodostavat alueen kaakkoisosassa kaakko-luode suuntaisia aitamaisia jonoja, lisäksi alueen koillis- ja kaakkoisosa rajautuvat aitamaiseen katkelmalliseen kivirakenteeseen, jonka yhteydessä on siellä täällä ruostunutta rautalankaa. Alueen röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 1-3,5 metrin ja korkeus noin 0,3-0,6 metrin välillä. Tämän lisäksi alueella on kookkaita aitamaisia röykkiöitä, joiden pituus vaihtelee n. 3-9 metrin, leveys noin 1-2,5 metrin ja korkeus noin 0,5-1 metrin välillä. Aitamaisten kookkaiden röykkiöiden välisellä alueella maan pinta vaikuttaa hyvin tasaiselta ja sitä on todennäköisesti muokattu auralla. Kairaushavaintojen mukaan ko. alueella oli noin 15 cm paksu tumma maannos, minkä alapuolella oli ruskea hiekka. Tumma maannos merkinnee muokkauskerroksen paksuutta. Kylökkään torpassa syntynyt Seppo Kylökäs kertoi, että alue olisi vanhaa Kylökkään torpan maata ja että siellä olisi vielä 1960 luvulla ollut pieni perunamaan paikka, koska tämä ns. Mäkitarhan alue oli hallalta turvassa. Perunamaan lisäksi alue oli tuolloin vielä metsälaitumena. Röykkiöiden lisäksi alueella on kaksi hautamaista painannetta, jotka lienevät varastokuoppien, todennäköisesti nauriskuoppien jäännöksiä. Näkyvät rakenteet Peruskartta 2134 06 AUTTOINEN Kohteet lienevät kaskiraunioita, peltoraunioita sekä nauriskuoppia. Kaskiröykkiöt muodostavat noin 120 x 270 metrin laajuisen kaakko-luode suuntaisen kuvion Iso Ruuhijärven itäpuolisella melko ylävällä alueella retkeilyreitin varressa. Alue sijaitsee noin 650 metriä luoteeseen entisestä Kylökkään torpasta. Täysikasvuisen metsän pääpuulajina on kuusi, seassa lehtipuita. Aluskasvillisuus kertoo rehevästä maaperästä, jossa kasvaa mm. käenkaali ja mustikka. Alue kartoitettiin kokonaan, paitsi luoteisosiltaan, josta kartoitettiin vain reunaalueen röykkiöt. 3 Voimassa 2014-11-07T08:05:10 33083.12817383 750.55345306
arkeologinenkohde_alue.3367 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3367 174927 {C293FBB2-A6B7-4408-A818-FEA88372608D} Kantola 2 viljelyröykkiöt ja kellari 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 4 Näkyvät rakenteet 165 155 ei Kyseessä on Kantolan torpan vanha peltoalue, joka näkyy vuoden 1870 metsätalouskartassa ja vielä vuoden 1965 peruskartassa. Alueen kaikkia röykkiöitä ei mitattu, ainoastaan alueen rajoilla olevat, joten viljelyröykkiöiden kokonaismäärä on mitattua suurempi. Röykkiöiden välinen alue on huomattavan tasaista. Röykkiöt ovat muodoltaan suorakulmaisia tai pyöreitä, monesti maakiven ympärille tai päälle kasattuja. Joukossa on myös aitamaisia röykkiöitä. Alueella on varsin isoja ja näyttäviä röykkiöitä, joista korkeimmat ovat noin 1,5 metriä. Pyöreiden röykkiöiden halkaisija vaihtelee pääasiassa 2-4 metrin ja korkeus 0,5-1 metrin välillä. Suorakulmaisten röykkiöiden mitat vaihtelevat pääasiassa 2-6 metrin (leveys ja pituus) välillä, korkeuden ollessa samaa luokkaa kuin pyöreillä röykkiöillä. Alueella on havaittavissa myös peltomuokkauksesta syntyneitä terasseja (esim. torpan lounaispuolisella pienellä alueella) sekä reuna-alueilla aitamaista kiveystä (esim. koillisosassa). Viljelyröykkiöiden lisäksi alueella on vanha kellarikuoppa, joka sijaitsee noin 50 kaakkoon tien reunassa olevasta vanhasta aitasta. Kellarikuopan mitat ovat 3 x 5 x 2 metriä (leveys x pituus x syvyys). Kuopan suunta on itä-länsi. Kuopan pohjalla on rojua ja sen päällä olleesta puukatteesta on jäljellä lahoja laudan- ja hirren pätkiä. Kellarinjäännös kuuluu selvästi viereisen Kantolan torpan entiseen rakennuskantaan, mutta sijaitsee nykyisin Metsähallituksen maalla, toisin kuin yksityismaalla sijaitseva muu rakennuskanta. Kokonaisuudessaan kohde on täysin säilynyt. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 09 ISO-TARUS Kantolan torpan vanhoja viljelysmaita. Kohde sijaitsee välittömästi entisen Kantolan torpan eteläpuolella tien itä- ja länsipuolilla. Alueella kasvaa muutaman kymmenen vuoden ikäistä ja alle 50 -vuotiasta kuusimetsää, joukossa myös lehtipuita. Alueen sisältä poistettu samat tiedot sisältävä ja vuonna 2008 perustettu piste 81269 koordinaateista 6791063 400292. 3 Voimassa 2019-08-30T12:22:15 6676.91113281 538.1570457
arkeologinenkohde_alue.3368 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3368 174928 {97822DFE-BC7C-409C-8399-3651C648D93A} Kantola 3 viljelyröykkiöt 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 157 ei Alueen kaikkia röykkiöitä ei mitattu, ainoastaan alueen rajoilla olevat, joten viljelyröykkiöiden kokonaismäärä on mitattua suurempi. Röykkiöiden rajaaman alueen koko on noin 25 x 100 metriä ja se sijaitsee kahden harjanteen välisessä notkossa. Röykkiöiden välinen alue on huomattavan tasaista. Röykkiöt ovat muodoltaan suorakulmaisia tai pyöreitä, monesti maakiven ympärille tai päälle kasattuja. Joukossa on myös aitamaisia röykkiöitä. Röykkiöiden koko on huomattavasti pienempi kuin torpan eteläpuolisella alueella. Pyöreiden röykkiöiden halkaisija vaihtelee pääasiassa 1-2 metrin ja korkeus noin 0,5 metrin vaiheilla. Suurimman aitamaisen röykkiön mitat ovat 1,5 x 6 x 0,5 (leveys x pituus x korkeus). Kokonaisuudessaan kohde on täysin säilynyt. Näkyvät rakenteet Peruskartta 2134 09 ISO-TARUS Kyseessä on Kantolan torpan vanha peltoalue, joka näkyy vuoden 1870 metsätalouskartassa ja vielä vuoden 1965 peruskartassa Kohde sijaitsee välittömästi entisen Kantolan torpan pohjoispuolella. Alueella kasvaa alle 50 -vuotiasta kuusimetsää, joukossa myös lehtipuita. Alueen sisältä poistettu samat tiedot sisältävä ja vuonna 2008 perustettu piste 81270 koordinaateista 6791196 400346. 3 Voimassa 2019-08-30T12:31:21 2435.51147461 259.56714249
arkeologinenkohde_alue.3369 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3369 174929 {DB9035C7-9F96-497D-A0F4-D85466EED9FB} Kantola 1 viljelyröykkiöt 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 4 Näkyvät rakenteet 160 ei Kohde sijaitsee entisestä Kantolan torpasta noin 300 metriä etelään, metsätien itä- ja länsipuolella ja on kooltaan noin 60 x 150 metriä. Se käsittää 21 röykkiötä ja yhden kuopan. Alueen kaikkia röykkiöitä ei mitattu,ainoastaan alueen rajoilla olevat, joten viljelyröykkiöiden kokonaismäärä on mitattua suurempi.Röykkiöiden välinen alue on huomattavan tasaista, paitsi alueen lounaiskulmassa tien länsipuolella, mikä osa ei vielä 1870 –luvun kartassa ole peltona, vaikkakin on aidattu. Vuoden 1965 peruskartassa muu alue on peltoa, paitsi tien länsipuolinen alue, joka on niittynä. Röykkiöt ovat muodoltaan suorakulmaisia tai pyöreitä, monesti maakiven ympärille tai päälle kasattuja. Joukossa on myös aitamaisia röykkiöitä. Pyöreiden röykkiöiden halkaisija vaihtelee pääasiassa 2-3 metrin ja korkeus 0,5-1 metrin välillä. Suorakulmaisten röykkiöiden mitat vaihtelevat pääasiassa 2-4 metrin (leveys ja pituus) välillä, korkeuden ollessa samaa luokkaa kuin pyöreillä röykkiöillä. Pohjoisimpana, vanhan peltoalueen reunan itärinteessä on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin kaksi metriä ja syvyys noin 0,6 metriä. Kyseessä lienee naurishauta tai muu varastokuoppa. Kokonaisuudessaan kohde on täysin säilynyt. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 09 ISO-TARUS Kyseessä on Kantolan torpan vanha peltoalue, joka näkyy vuoden 1870 metsätalouskartassa. Alue on loivaa koillis-itärinnettä, jossa kasvaa pääasiassa noin 50 vuoden ikäistä kuusikkoa sekä paikoin sekametsää. Kohteen alueelta poistettu vuonna 2008 perustettu piste 81268 koordinaateista 6790850 400340, sisälsi samat tiedot. 3 Voimassa 2019-08-30T12:05:37 5908.24609375 415.06366865
arkeologinenkohde_alue.3370 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3370 174930 {D9486916-C591-4F98-B3B8-BA06CFD0C2BB} 1000018769 Vaarinkorpi kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 150 ei Kohdetta ei inventoinnissa kartoitettu, mutta alueella on aiemmin havaintojen mukaan noin 50-70 kaskiröykkiötä. 1870 –luvun metsätalouskartassa ei alueella ole mitään mainittavaa. Savijärven entinen torppa sijaitsee kohteesta noin 850 metriä etelään ja Kantolan entinen torppa noin 800 metriä luoteeseen. Kohteen röykkiöt on aiemmin merkitty punaisilla merkkilipuilla. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 09 ISO-TARUS Kaskiröykkiöitä, ikä yli sata vuotta. Kohde sijaitsee noin 550 metriä Savijärven luoteisrannasta luoteeseen, Vaarinkorventien risteyksen molemmin puolin olevalla metsä-alueella. 3 Voimassa 2014-11-07T09:00:19 49162.76049805 900.5305584
arkeologinenkohde_alue.3371 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3371 174931 {30B56117-8EA0-4B93-AAA6-875FA2B2AA63} 1000018719 Savijärvi 2 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 135 ei Alueesta kartoitettiin vain reuna-alueiden röykkiöt, joten alueella olevien röykkiöiden kokonaismäärä on ilmoitettua suurempi. Röykkiöt ovat kooltaan varsin pieniä ja vaikeasti havaittavia.Sammalpeitteisten röykkiöiden halkaisija vaihtelee n. 1-1,5 metrin ja korkeus n. 0,2-0,3 metrin välillä. Alueen maaperä on melko kivistä. Kairausten perusteella maaperä on kivistä hietamaata/hietamoreenia. Kohde sijaitsee noin 950 metriä koilliseen entisestä Savijärven torpastaja noin 1,2 kilometriä kaakkoon entisestä Kantolan torpasta. Kohde on täysin säilynyt. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 09 ISO-TARUS Kaski- tai viljelyröykkiöitä. Ikä lienee yli sata vuotta. Röykkiöt sijaitsevat Savijärven luoteisrannalla loivassa etelä-kaakkoisrinteessä rantaan tulevan tien lounaispuolella. Röykkiöalueella kasvaa n. 20 metriä korkea koivikko. 3 Voimassa 2014-11-07T09:07:48 3933.63085938 253.47924299
arkeologinenkohde_alue.3372 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3372 174932 {8C5644D1-C56C-49FF-B854-FFB14777571F} 1000018718 Savijärvi 1 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 140 ei Alueesta kartoitettiin vain reuna-alueiden röykkiöt, joten kohteen röykkiöiden todellinen lukumäärä on suurempi kuin mitattujen määrä. Röykkiöt ovat loivalla etelärinteellä ja ovat halkaisijaltaan n. 1-3metriä, korkeudeltaan n. 0,3-0,8 metriä. Osa röykkiöistä on kasattu maakiven päälle, osa maakiven viereen, osassa ei ole havaittavissa minkäänlaista maakiveä. Röykkiöt ovat paksun sammalen peitossa, päällispuustona on noin 20 metriä korkea kuusikko. Alueen maaperä on melko kivistä, joukossa suuria n. 3-5 metriä korkeita siirtolohkareita. Alueella kasvaa käenkaalia, joten maaperä on melko rehevää. Maaperäkairauksissa paljastui, että kaskimaannoksen vahvuus on maksimissaan n. 10 cm. Osassa kairauksia ei kaskimaannosta ollut ollenkaan havaittavissa. Maaperä oli paikoin hietaa, paikoin kivisempää moreenia. Kohde sijaitsee noin 1,4 kilometriä koilliseen entisestä Savijärven torpasta ja saman verran kaakkoon entisestä Kantolan torpasta. Röykkiöt sijaitsevat retkeilyreitin varressa ja ovat täysin säilyneitä Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 09 ISO-TARUS Kaskiröykkiöitä, ikä lienee yli sata vuotta. Kohde sijaitsee Savijärven koillisrannalla Sorsakolun alueella. Puusto kuusikkoa, maaperä melko kivinen. 3 Voimassa 2014-11-07T09:16:19 17905.42456055 546.7578434
arkeologinenkohde_alue.3373 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3373 174933 {6417FEC5-980B-4812-B248-672219E743A4} 1000018731 Evajärvi 1 kaskiröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 150 ei Lato on hirsistä salvottu, kaakko-luode –suuntainen. Mitoiltaan noin 3 x 4 metriä. Oviaukko onkaakossa. Kehikon alimmat hirret on veistetty sileiksi, muuten se on pyöröhirsinen. Päätykolmiotovat tuppeen sahattua lautaa. Ladon pärekatosta on vain muisto jäljellä, mikä on aiheuttanut kehikollekin lahovaurioita. Lato näkyy vuoden 1965 peruskartassa. Ladosta noin 20 metriä luoteeseen sijaitsee jyrkkäreunaisen kellarikuopan jäännös pienen mäenkumpareen reunassa. Lounais-koillinen –suuntaisen kuopan koko on 2,5 x 3,5 metriä, syvyys noin yksi metri. Kuopan pohjalla on hirsirakenteiden jäännöksiä, joten kuoppa lienee ollut katettu. Suurin osa röykkiöistä on vanhalla ryteikköisellä hakkuualueella, johon on alkanut nousta puustoa.Maaperä on kivistä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 2-3,5 metrin ja korkeus 0,30,8 metrin välillä. Joukossa on myös muutama matala hajanainen kiviaita, joista suurin on leveydeltään noin 0,5 metriä, pituudeltaan noin 10 metriä ja korkeudeltaan noin 0,4 metriä. Osa röykkiöistä on puunkorjuussa yliajettuja, mutta suurin osa on täysin ehjiä. Röykkiöalueen itä-kaakkoispuolella rinne tasoittuu tasamaaksi, joka on reheväkasvuista kuusimetsää. Ko. alue on vuoden 1965 peruskartassa peltona ja röykkiöalue metsää. Näkyvät rakenteet. 17 kaskiröykkiötä sekä lato ja kuoppa Peruskartta 2134 09 ISO-TARUS Vaikuttaa siltä, että kivikkoisen rinteen röykkiöalue on ollut kiertokaskena peltoalueen tai varhemmin niityn reunassa. Kaskeamisen päättymisestä lienee yli sata vuotta. Lato ja kellarikuoppa eivät liittyne toiminnallisesti eivätkä ajallisesti kaskiröykkiöalueeseen ja rajautuvat siten muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Kohde sijaitsee Evajärven luoteisrannasta noin 150 metriä länsi-luoteeseen osin kivikkoisessa loivassa ja ryteikköisessä lounaisrinteessä osin mustikka-käenkaalityypin kuusimetsässä peruskarttaan merkityn ladon ympäristössä, lähinnä sen luoteispuolella. Alueen sisällä sijainnut ja samat tiedot sisältänyt kohdetta kuvastanut alkuperäinen piste 81110 (mj-rekisterin koordinaateissa) poistettu 30.8.2019 päällekkäisyyden poistamiseksi. Kuvat siirretty tähän aluekohteeseen tietoineen. 3 Voimassa 2019-08-30T13:38:47 4695.20898438 278.11669302
arkeologinenkohde_alue.3374 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3374 174935 {A58AC8C6-BB3E-4AC1-9C99-D2CF6FB05FF2} 1000018733 Evajärvi 3 kaskiröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2831 Kaskiröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 170 160 ei Kohde muodostaa noin 150 x 200 metrin suuruisen kaakko-luodesuuntaisen kuvion, jolla on 62 röykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat kahden kallion välisellä loivasti kaakkoon viettävällä terassilla ja mäen lakialueella, jossa se rajautuu suunnilleen hakkuualueen reunaan. Korkeutensa puolesta alue on ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Röykkiöt ovat usein maakiven ympärille kasattuja. Röykkiöt ovat suorakulmaisia ja pyöreitä, joukossa jopa aitamaisia röykkiöitä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 1-3,5 metrin ja korkeus noin 0,3-0,8 metrin välillä. Osa röykkiöistä muodostaa kaakko-luode –suuntaisia jonoja ja pisin aitamainen röykkiö on pituudeltaan noin 23 metriä. Vuoden 1965 peruskartassa alue on metsää. Kohde on täysin säilynyt. Näkyvät rakenteet Peruskartta 2134 09 ISO-TARUS Kaskiröykkiöalue, ikää lienee yli sata vuotta Kohde sijaitsee Evajärven pohjoispuolella olevan suuren mäen etelärinteellä ja lakialueen eteläosassa noin 100 metriä järven rannasta. Kohteen metsätyyppi on rehevä, aluskasveina mm. käenkaali ja mustikka. Puusto on täysikasvuista kuusimetsää. Maaperä on melko kivinen. Alueen sisällä sijainnut ja samat tiedot sisältänyt kohdetta kuvastanut alkuperäinen piste 81112 (mj-rekisterin koordinaateissa) poistettu 30.8.2019 päällekkäisyyden poistamiseksi. Kuvat siirretty tähän aluekohteeseen tietoineen. 3 Voimassa 2019-08-30T13:00:26 22256.10644531 666.38692711
arkeologinenkohde_alue.3375 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3375 174937 {B9DBA76E-0770-4EF1-812D-0747A8676DCC} 1000018759 Pukkivuori kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 150 ei Kaskiröykkiöalue ja naurishaudat sijaitsevat Savijärven itäpuolella laajan Pukkivuoren länsirinteellä. Kohteeseen kuuluu seitsemän kaskiröykkiötä ja kaksi naurishautaa. Kohde on kooltaan noin 100 x 300 metriä ja jakaantuu kahteen kokonaisuuteen. Entinen Savijärven torppa sijaitsee kohteesta noin 1,1 kilometriälounaaseen, Iso-Evon kylä noin 9 kilometriä lounaaseen. Eteläisemmässä ryhmässä on kaksi pientä, halkaisijaltaan noin 1-1,5 metristä kaskiröykkiötä ja yksi naurishauta, kooltaan 1 x 2 x 0,5 metriä (leveys x pituus x syvyys). Ryhmä sijaitsee pienellä sekametsää kasvavalla terassilla peruskartassa näkyvän metsätien molemmin puolin.Aluskasvillisuutena on mm. käenkaali, mustikka ja lillukka. Pohjoisempaan ryhmään kuuluu viisi pientä kaskiröykkiötä ja ryhmän eteläisimpänä yksi pyöreä naurishauta, jonka ympärillä on valli,jonka ulkokehä on noin kolme metriä, ja keskellä olevan kuopan kehä noin metrin. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 09 ISO-TARUS. Kohde löytyi Seppo Kylökkään tietojen perusteella. Hänen mukaansa alueella on myös torpan jäännökset, mutta niitä ei inventoinnissa löydetty. Kaskiröykkiöitä ja nauriskuoppia. Ikää lienee yli sata vuotta. Kohde sijaitsee Savijärven itäpuolella Pukkivuoren länsirinteellä muodostaen pitkähkön nauhamaisen muodostelman Pukkivuoren rinnettä järven rannasta lakea kohti.Maaperä on enimmäkseen melko kivistä, paikoin jopa louhikkoista, mutta paikoin lähes kivetöntä. Puusto täysikasvuista kuusikkoa, aluskasvillisuutena mm. mustikka ja käenkaali. 3 Voimassa 2014-11-07T10:06:19 7292.52270508 561.01638452
arkeologinenkohde_alue.3376 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3376 174939 {CB7CE413-319B-4A3E-A457-A7C60B18B26B} 1000018748 Hakamäki kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 150 ei Noin 80 x 80 metrin kokoiseen röykkiöalueeseen kuuluu 16 kaskiröykkiötä ja yksi naurishauta. Alueella kasvaa noin kymmenen metriä korkeaa kuusikkoa, mutta näkyvyys on melko hyvä. Lähes kaikki röykkiöt on kasattu maakivien päälle tai viereen. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1-2,5 metrin ja korkeus 0,3-1 metrin välillä (maakivi on laskettu korkeuteen mukaan). Kohteen eteläpäässä pienellä mäen harjanteella on loivapiirteinen sammaloitunut etelä-pohjoissuuntainen kuoppa. Sen koko on 1,2 x 2,5 x 0,5 metriä (leveys x pituus x syvyys). Kuoppa lienee sijaintinsa ja muotonsa perusteella naurishauta. Kohde on hyvin säilynyt. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 08 RAITTINSAARI Vuoden 1874 metsätalouskarttaan on Vappulan lohkoon kuuluneelle Hakamäen alueelle piirretty kohteen paikalle neliöitä, jotka merkitsevät kaskialoja. Tämä ilmenee inventoinnin yhteydessä Metsäntutkimuslaitoksen arkistoista löydetyistä kaskeamista koskevista vuokrasopimuksista, joita alueen kruununtorpparit ja osin muukin väestö on tehnyt metsähallituksen kanssa. Sopimukseen sisältyi mm. alueen aitaaminen (Evo-Vesijako 1880-1924 historiaa, sopimus päivätty 25.7.1880, vaunu 20). Kohde on siinä mielessä harvinainen kaskialue, että siihen liittyy kirjallista lähdeaineistoa, jonka perusteella sen käyttö voidaan ajoittaa. Aluetta on tietysti voitu hyödyntää kaskeamalla jo tätä ennen mahdollisesti pitkiäkin aikoja. Kohde sijaitsee peruskarttaan merkityn Hakamäki nimisen mäen loivalla etelärinteellä peruskarttaan merkityn tien itä ja länsipuolella. 3 Voimassa 2014-11-07T10:16:11 5336.86767578 289.62798918
arkeologinenkohde_alue.3377 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3377 174940 {50E88AE6-F56E-4312-A114-F3D801A01831} 1000018747 Ryynhuhta kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 150 ei Noin 50 x 150 metrin kokoiseen röykkiöalueeseen kuuluu 19 kaskiröykkiötä ja kaksi naurishautaa. Korkeutensa puolesta alue on ainakin osittain ns. vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee osin alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Suuri osa röykkiöistä on pieniä ja melko heikosti erotettavia. Röykkiöt on kahta lukuun ottamatta kasattu maakiven päälle, niiden halkaisija vaihtelee1-2 metrin ja korkeus 0,3-1,2 metrin välillä (maakivi laskettu mukaan korkeuteen). Naurishaudat sijaitsevat tien eteläpuolella alueen keskivaiheilla noin 1,5 metrin etäisyydellä toisistaan. Toinen naurishauta on lounais-koillissuuntainen, mitoiltaan 1,3 x 2,5 x 0,5 metriä (leveys x pituus x syvyys), toinen on kaakko-luodesuuntainen, mitoiltaan 1,5 x 2,5 x 0,7 metriä. Kohde on hyvin säilynyt metsänhakkuusta huolimatta. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 08 RAITTINSAARI Vuoden 1874 metsätalouskarttaan on Vappulan lohkoon kuuluneelle Ryynhuhdan alueelle piirretty kohteen paikalle neliöitä, jotka merkitsevät kaskialoja. Tämä ilmenee inventoinnin yhteydessä Metsäntutkimuslaitoksen arkistoista löydetyistä kaskeamista koskevista vuokrasopimuksista, joita alueen kruununtorpparit ja osin muukin väestö on tehnyt metsähallituksen kanssa. Kaskisopimukseen sisältyi, että viljansiementen joukkoon kylvettiin puunsiemeniä, esim. männynsiemeniä viimeisen kylvön yhteydessä, jonka jälkeen alue metsittyi. Alue oli ympäröitävä aidalla vielä kahdeksan vuoden ajan, jotta metsässä kulkeva karja ei sotkisi taimia (Evo-Vesijako 1880-1924 historiaa, sopimus nro 43, vaunu 20). Kohde on siinä mielessä harvinainen kaskialue, että siihen liittyy kirjallista lähdeaineistoa, jonka perusteella sen viimeinen käyttö voidaan ajoittaa.Aluetta on tietysti voitu hyödyntää kaskeamalla jo tätä ennen mahdollisesti pitkiäkin aikoja. Kohde sijaitsee Ryynhuhta nimisen mäen melko kivisellä terassimaisella etelärinteellä ja tasanteella peruskarttaan merkityn tien etelä ja pohjoispuolella. Alue on pientä taimikkoa ja näkyvyys alueella melko hyvä. 3 Voimassa 2014-11-07T10:25:25 13540.24316406 507.75770178
arkeologinenkohde_alue.3378 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3378 174944 {B0566957-852E-4674-A10D-5DD26C5DCD22} 1000018735 Niinimäki 1 kaskiröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 165 ei Röykkiöitä on rinteellä kaikkiaan 30 kpl. Lähes kaikki röykkiöt on kasattu näkyvän maakiven ympärille tai päälle. Röykkiöt ovat muodoiltaan vaihtelevia. Osa on suorakulmaisia/aitamaisia, osa pyöreitä. Pyöreiden röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1-3,5 metrin ja korkeus 0,3-1,5 metrin välillä (korkeimmat ovat maakivien päällä olevia röykkiöitä).Suorakulmaisten/aitamaisten röykkiöiden leveys vaihtelee 1-1,5 metrin, pituus 2-5 metrin ja korkeus 0,2-0,7 metrin välillä. Hakkuuaukean laikutus on osittain vaurioittanut röykkiöitä, mutta kokonaisuutena röykkiöt ovatyllättävän hyvin säilyneitä. Paljastuneessa maaperässä näkyy paikoin erittäin runsaasti hiiltä, mikäliittynee kaskeamiseen. Maaperä on kivistä hietaa ja hiekkaa. Korkeutensa puolesta alue on ns.vedenhuuhtomatonta aluetta ja sijaitsee alueen ylimmän, noin 161 metrin korkeudessa olleen Baltian jääjärven rantaviivan yläpuolella. Alue kartoitettiin kokonaan. Kohde on melkohyvin säilynyt. Näkyvät rakenteet. Peruskartta 2134 08 RAITTINSAARI Vuoden 1873 metsätalouskartassa Niinimäen torppa on nykyisellä paikallaan ja pellot ympäristössä ovat melko hajallaan. Ko. kartan perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaskiröykkiöalueella ei ainakaan tuolloin olisi ollut peltoa, kuten ei myöskään vuoden 1965 peruskartassa. Alue rajautuu molemmissa kartoissa peltoalueen viereiseen metsämaahan. Kaskiröykkiöt liittyvät todennäköisesti läheisenNiinimäen torpan historiaan, mutta periaatteessa ne voivat olla vanhempiakin ja kuvastaa esim. Iso- Evon kylän suunnalta harjoitettua kaukokaskeamista. Kohde sijaitsee laikutetulla kivisellä hakkuuaukealla mäen loivalla etelärinteellä noin 150 metriä entisestä Niinimäen torpasta lounaaseen. 3 Voimassa 2014-11-07T15:11:49 5041.57617188 325.36767092
arkeologinenkohde_alue.3379 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3379 172259 {EB939678-D7A0-4A57-972B-608FB81E3E39} Välisuvanto pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 447 443 ei Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, joka muodostuu kahdestatoista pyyntikuopasta. Kuopat on kaivettu noin neljänsadan metrin mittaiseksi, luode-kaakkosuuntaiseksi jonoksi, Lätäsenon joenvarsikankaalta ylemmäs nousevan rinteen juurelle. Kuopat ovat kookkaita, muodoltaan pyöreitä, loivan maavallin ympäröimiä ja maastossa selvästi erottuvia. Pyyntikuoppajärjestelmän luoteispää on melko hajanainen, mutta kohteen kaakkoispuoliskossa pyyntikuopat sijaitsevat säännöllisemmin välein ja suorassa jonossa. Pyyntikuoppien koordinaatit, mitat ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x = 7660551 / y = 3304411 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,9 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Valli erottuu lähinnä kuopan koillispuoliskolla. Pyyntikuoppa 2 x = 7660522 / y = 3304442 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Valli lähes sulautuu maaston muotoon. Pyyntikuoppa 3 x = 7660512 / y = 3304463 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Kuopan pohja on soikea itäkoillis-länsilounaissuuntaisesti. Pyyntikuoppa 4 x = 7660498 / y = 3304474 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,4 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuopan pohja on soikea pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisesti. Valli erottuu lähinnä kuopan pohjoiskoillispuoliskolla. Pyyntikuoppa 5 x = 7660438 / y = 3304496 Pyöreä, ø 3,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 1,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Pyyntikuoppa 6 x = 7660419 / y = 3304494 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Valli erottuu lähinnä kuopan pohjoispuoliskolla. Pyyntikuoppa 7 x = 7660385 / y = 3304541 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Kuopan pohja on soikea pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisesti. Pyyntikuoppa 8 x = 7660358 / y = 3304604 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuopan pohja on soikea pohjois-eteläsuuntaisesti. Valli erottuu lähinnä kuopan luoteispuoliskolla. Pyyntikuoppa 9 x = 7660338 / y = 3304642 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Kuopan pohja on soikea pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisesti. Pyyntikuoppa 10 x = 7660324 / y = 3304674 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Kuopan pohja on soikea pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisesti. Valli erottuu lähinnä kuopan pohjoiskoillispuoliskolla. Pyyntikuoppa 11 x = 7660320 / y = 3304694 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Valli erottuu lähinnä kuopan luoteispuoliskolla. Pyyntikuoppa 12 x = 7660312 / y = 3304715 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Kuopan pohja on soikea pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisesti. Kuoppa on kaivettu loivaan rinteeseen, ja valli sulautuu pääosin maaston muotoon. Kohde rajautuu pitkänomaiselle, luode-kaakkosuuntaiselle, noin neljänsadan metrin mittaiselle alueelle, jonka luoteispää on Lätäsenon Välisuvannon kaakkoisrannalla ja kaakkoispää Alakosken pohjoispuoleisen niemekkeen tyven pohjoisjuurella. Kohde rajoittuu alle sadan metrin etäisyydelle joen rannasta, ja aluerajaukseen sisältyvät kohteen pyyntikuopat lähiympäristöineen. Kohde on hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuoppiin on ilmeisesti ajettu peuroja Lätäsenon suuntaisesti, jäkälikköiseltä joenvarsikankaalta. Pyyntikuoppien ikää on vaikea arvoida ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Lätäsenon Välisuvannon kaakkoispuolella noin neljänsadan metrin matkalla, alle sadan metrin etäisyydellä joesta, loivapiirteisellä, hiekkapohjaisella joenvarsikankaalla, jonka lounaislaidalla maasto nousee peräkkäisinä terasseina ylemmälle tasolle. Puusto alueella on tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, vaivaiskoivut, puolukka, mustikka, variksenmarja, seinäsammal, kangaskarhunsammal ja muut sammalet, tina-, torvi-, nahka- ja poronjäkälät sekä liekokasvit. Lähellä jokea aluskasvillisuus on melko rehevää, mutta ylempänä kankaalla selvästi karumpaa. 3 Voimassa 2019-11-26T15:40:08 9856.08740234 893.49458299
arkeologinenkohde_alue.3380 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3380 172536 {8A7F2CD2-3410-4299-83D4-B668BF9E40CF} Hattukoski eteläinen patovalli 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven länsirannalla Hattujoen suulla. Hattujokea on käytetty uittoreittinä. Hattukoskella on uittokämpän pohja, betonista valettu sulkupadon tukirakenne ja silta, sekä maasta kasattu patovalli joen pohjois- ja eteläpuolella Kämppä on ollut joen eteläpuolella sulkupadon ja jokiuoman kupeessa. Nykyisin paikalla on tasanne, jolla rakennus on sijainnut. Tasanteen koko on noin 4 x 4 m. Se on tehty kivestä ja maasta. Ympäristö on jokiuoman kosteikkoa. Maasta rakennetuilla patovalleilla on suljettu lasku-uomaa ympäröivä alava maa-alue. Joen pohjoispuolella patovalli jatkuu n 60 m pohjoiseen, kääntyy sitten luoteeseen ja jatkuu matalana harjanteena muutamia kymmeniä metrejä. Joen eteläpuolella maavalli jatkuu koskelta n 90 m eteläkaakkoon. Vuoden 1932 kartassa paikalla ei ole kämppää eikä patoa. Vuoden 1952 kartassa paikalla on kämppä ja pato. Vuoden 1976 kartassa paikalla on enää pato. Kainulaisen (2006:217) mukaan kämppä on siirretty paikalle v 1947 ja poistettu kirjanpidosta v 1959. Lisäksi paikalla on ollut talli. Aluemainen. Karttatieto, kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa. Uittoon liittyvä patovalli. 3 Voimassa 2014-11-06T11:09:04 942.51074219 185.58818403
arkeologinenkohde_alue.3381 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3381 172541 {A99EFEFA-619F-47B2-8B88-8536A9BC4DC4} Hattukoski sulkupato 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty Null 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 170 ei {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fswiss\fprq2\fcharset0 Arial;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs20 Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven länsirannalla Hattujoen suulla. Hattujokea on käytetty uittoreittinä. Hattukoskella on uittokämpän pohja, betonista valettu sulkupadon tukirakenne ja maasta kasattu patovalli joen pohjois- ja eteläpuolella Kämppä on ollut joen eteläpuolella sulkupadon ja jokiuoman kupeessa. Nykyisin paikalla on tasanne, jolla rakennus on sijainnut. Tasanteen koko on noin 4 x 4 m. Se on tehty kivestä ja maasta. Ympäristö on jokiuoman kosteikkoa. Maasta rakennetuilla patovalleilla on suljettu lasku-uomaa ympäröivä alava maa-alue. Joen pohjoispuolella patovalli jatkuu n 60 m pohjoiseen, kääntyy sitten luoteeseen ja jatkuu matalana harjanteena muutamia kymmeniä metrejä. Joen eteläpuolella maavalli jatkuu koskelta n 90 m eteläkaakkoon. \par \par Vuoden 1932 kartassa paikalla ei ole kämppää eikä patoa. Vuoden 1952 kartassa paikalla on kämppä ja pato. \lang1033 Vuoden 1976 kartassa paikalla on enää pato. \par \pard\ltrpar\lang1035\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fswiss\fprq2\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs20 Aluemainen. \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fswiss\fprq2\fcharset0 Arial;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs20 Karttatieto, kohde dokumentoitiin kesän 2014 inventoinnissa. \par \pard\ltrpar\f1\fs20 \par } {\rtf1\fbidis\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fswiss\fprq2\fcharset0 Arial;}{\f1\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\ltrpar\f0\fs20 Uittoon liittyvä sulkupato\f1 . Varsinaiset sulkuportit puuttuvat. \par \pard\ltrpar\fs20 \par } 3 Voimassa 2014-11-07T15:41:55 238.89453125 70.15878088
arkeologinenkohde_alue.3382 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3382 172930 {79232C16-4EF5-4B3F-87D9-F0FEEFE74AAB} Äijävuoma rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 159 ei Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä, joista ensimmäinen on pieni multakämppä ja toinen kellari. Kolmas rakennus on sijainnut tien itäpuolella, mutta on jäänyt hiekkatien alle. Rakennus 1 pisteessä x 3366333 y 7449851. Kohteessa on 5 x 4 metrin kokoinen rakennuksen jäännös. Pitkä sivu kulkee pohjoisesta etelään. Lounaiskulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen uunin luonnonkiviraunio. Seinät erottuvat metrin levyisenä ja 7o cm korkeana turvevallina. Lattiapinta on kaivettu puoli metriä syvälle. Seinävalleilla kasvaa suuria koivuja. Uunin raunion kyljessä on peltilevy. Rakennelman itäpuolella 2 m päässä kulkee pohjoisesta etelään hiekkatie. Uuni on rakennettu erityisen suurista laakakivistä, se on ollut ilmeisesti avotakka. Rakennus 2 pisteessä x 3366327 y 7449835. Rakennelmassa on 2 x 1 metrin kokoinen kuoppa, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Kuopan syvyys on 70 cm. Rakennelma on Äijävuoma 1 rakennuksen kellari. Pisteessä x 3366345 y 7449851, hiekkatien toisela puolen on jäänteitä kolmannesta rakennuksesta, joka on jäänyt tien ojan alle. Paikalla on punatiiliä ja hajonnut kiviröykkiö. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Multakämppä ja kellari sekä hajonnut kolmas rakennus. Kohde sijaitsee Äijävuomasuon itäreunassa, Huttisenvaaran juurella. Kohteen alueella on moreenimaa, jossa kasvaa sekametsä. Aluskasvillisuutena on mustikkaa. Kohteen läpi kulkee hiekkatie pohjoiseta etelään. 3 Voimassa 2014-10-08T08:43:02 346.1940918 76.46994052
arkeologinenkohde_alue.3383 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3383 172940 {A1902899-9738-453A-A456-2EE7510F757F} Teiriniemi 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 133 ei Kohteessa on kaksi rakennusta, joista rakennus 1 on asuinrakennuksen pohja ja rakennus 2 on osittain maahan kaivettu kellari. Rakennus 1 pisteessä x 3379818 y 7422082.Kohteessa on 7 x 6 metrin kokoinen rakennuksen pohja jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Seinät erottuvat turvevallina jossa on muutama lahonnut hirsi. Kaakkoisseinän kohdalla on luonnonkivistä tehtyä kivijalkaa. Kaakkoisaeinän keskellä on 2,5 x 2,5 x 1,2 metrin kokoinen uunin raunio. Rauniossa on kaksi tulisijaa joista toisen kiviholvaus on säilynyt. Rakennelman päällä kasvaa runsaasti koivuja ja kuusia. Rakennus 2 pisteessä x 3379828 y 7422088. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoisen rakennuksen jäännös jonka seinät kulkevat väli-ilmansuuntiin. Luoteisseinän keskellä on oviaukko alarinteeseen. Lattiataso on kaivettu metrin syvyyteen. Suorakaiteen muotoisen kuopan reunoilla on turvevalli jäänteinä seinärakenteista. Kuopassa kasvaa kuusia ja koivuja. Rakennelma on ns. multakämppä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Ilmoitus Paavo Eero ja Juha Lind. Kaksi vanhaa multakämppää. Kohde sijaitsee Teiriniemen pohjoiskärjessä, jossa on hiekkamaa. Kohteen alueella on tuoreen kankaan sekametsä. Kohteen eteläpuolella on hiekkakuoppa ja länsipuolelta kulkee hiekkatie, jonka oja on leikannut rakennuksen 1 länsipäädyn. 3 Voimassa 2014-10-08T10:01:47 166.15991211 52.8538049
arkeologinenkohde_alue.3384 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3384 175092 {75B87EDD-881A-47B4-8617-2EE7C71E370C} 273010033 Jyrisevä pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 180 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Äkäsjoen luoteisrannalla, joen ja maantien välissä kumpareisella hiekkakankaalla on ainakin kolme pyyntikuoppaa. Kaksi kuopista on 30 m päässä toisistaan läheisen asuinrakennuksen lounaispuolella ja kolmas näistä 100 m jokivartta alaspäin lounaaseen kauempana rannasta." Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014 ja se oli rekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Kuoppa 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3373150 Y=7499802. Kuoppa on laakea, halkaisijaltaan noin kome metrinen ja 0.6 metriä syvä.Kuopan reunoilla ei erotu valleja. Kuoppa 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3373149 Y=7499787. Kuopan halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys 0.5 metriä. Kuoppa 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3373037 Y=7499749. Kuoppa on pitkänomainen, 3 x 2 metrin kokoinen ja noin 0.5 metriä syvä. Kuopan toisella reunalla on maankohoama. Kuoppa poikkeaa ulkonäöltään itäisemmistä kuopista ja muistuttaa ulkonäöltään vanhaa puunkaatoa. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten ja muinaisjäännösrekisterin koordinaattipisteen mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Äkäsjoen kumpareinen pohjoisranta, hiekkapohjainen mäntykangas, jossa kasvaa aluskasvillisuutena sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Alueen läpi virtaa Äkäsjokeen laskeva oja, jonka rannoilla kasvaa myös suopursua. 3 Voimassa 2014-11-12T18:01:10 4362.10717773 353.46477079
arkeologinenkohde_alue.3385 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3385 175119 {3BD9236A-4BDD-4EA0-ABDD-8D42458137B7} Ahmomäki 2 kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 195 ei Harjanteella ja sen jyrhkähköllä rinteellä sijaitsee noin kahdenkymmenen metrin matkalla neljä kuoppaa. Kuopat ovat sammaloituneita ja loivapiirteisiä. Alueen eteläosassa on kaksi rinnakkaista kuoppaa, jotka ovat suunnilleen saman kokoisia. Niiden mitat ovat 1,3 x 4 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Maaperäkairauksessa ei näkynyt hiiltä. Alueen keskiosassa sijaitsevan kuopan mitat ovat 1,5 x 3 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä. Maaperäkairauksessa ei näkynyt hiiltä. Alueen pohjoisosassa sijaitsevan kuopan koko on 1 x 3 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä. Maaperäkairauksessa kuopan pohjalta paljastui sammalkerroksen alta noin 20 sentin vahvuinen likamaakerros. Kohde rajautuu aluemaisesti neljän kuopan näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 12.8.2014. Kyseessä lienevät nauriskuoppien jäännökset, joilla lienee ikää yli sata vuotta. Kohde sijaitsee Ahmomäen kahden korkeamman laen välisellä harjanteella. Puusto on kuusivaltaista, aluskasvillisuutena mm. käenkaali. 3 Voimassa 2014-11-13T13:14:26 277.24707031 75.3250756
arkeologinenkohde_alue.3386 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3386 172182 {380C5F4D-FE4F-470C-B9DB-EC05867D3CF5} Kalliopuronsuo 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 180 ei Kohde käsittää metsätyökämpän puretun jäännöksen. Paikalla on itse kämpän, saunan yhden rakennuksen ja kaivon jäännökset. Itse kämppä on purettu, jäljellä on noin 20m x 7,5m kokoinen pohja. Rakenteen sisällä sisällä on kuoppia ja vastaavia epäselviä rakenteita. Jäljellä on epäselvää kivijalkaa ja alinta lahonnutta hirsikertaa. Puretusta rakennuksesta on jäljellä noin 3,5m x 4m kokoisen rakennuksen matala kivijalka ja pohja Puretusta saunasta on jäljellä noin 10m x 8m kokoinen kivijalka jonka keskellä on matalampi kaistale. Ympäristössä on vähän peltiä ja muuta purkujätettä. Kaivo on noin 2m x 2m kokoinen risuilla täytetty kuoppa. Kohde rajautuu noin 50m x 80m kokoiselle alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettin inventoinnissa 1.7.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on purettu metsätyökämppä noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaan etelälaidalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:59:41 1950.44873047 232.83916508
arkeologinenkohde_alue.3387 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3387 172190 {60A84C81-A16E-4C13-86E4-FF2E9F9AEFD5} Jatkonkangas 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 173 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on kämpän, saunan ja kahden muun rakennuksen jäännökset, sekä kaivo ja kellari. Kämpästä on jäljellä noin 14m x 10m kokoinen maatunut jäännös. Seinistä on jäljellä lähinnä pitkälle lahonneita nurkkia. Rakennus on ollut kaksiosainen ja keskellä on ollut väliseinä. On mahdollista että rakennus on myös talli. Saunasta on jäljellä noin 4,5m x 4,5m kokoinen maatunut alin hirsikerta. Itänurkassa on noin 2,5m x 2,5m x 0,7m kokoinen luonnonkivikiuas. Ensimmäinen epäselvä rakennuksenjäänne sijaitsee alueen pohjoisreunalla ja on mitoiltaan noin 4m x 6m, mahdollisesti enemmänkin. Jäljellä on tasattu maa-alue jossa kasvaa tiheikkönä koivuja. Paikalla on myös lahonneita epäselviä pohjahirsiä. Toinen epäselvärakennuksenjäännös sijaitsee alueen itäreinalla. Paikalla on pätkä hirsiseinää ja pieni matala kaivanto. Kellarinjäännös on noin 3m x 6,5m kokoinen pitkulainen kuoppa jossa on kapeampi suuosa. Kaivo on mitoiltaan noin 2m x 2m kokoinen neliömäinen kuoppa, syvyydeltään noin 1,5m. Reunoilla on kylmäladottua kivirakennetta. Kohde rajautuu noin 60m x 60m alueelle rakenteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 1.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS-tietojärjestelmästä. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1940-luvulta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, Jatkonkankaan luoteislaidalla. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:59:54 1420.2175293 236.46451565
arkeologinenkohde_alue.3388 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3388 172198 {39180AFE-8B33-4AE7-A49E-3E0F9375FB64} Korpisenjoki 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 165 ei Kyseessä on metsätyökämpän jäännös. Jäljellä on kämpän, kerrarin, varastorakennuksen sekä huussin puretut jäännökset sekä kellari. Lisäksi paikalla on yhä pystyssä oleva varasto. Kämpän pohja on mitoiltaan noin 7,5m x 15m ja siinä on kaksi isoa liedenjäännettä eri puolella rakennusta. Näistä toinen on tiilien ympäröimä metalliastia, toinen betonista valettu uuninpohja. Kämppä on seissyt betonijaloilla joista suurin osa on yhä paikallaan. Ympäristössä on metalliämpäreitä, kattohuopaa, puujätettä ynnä muuta purkujätettä. Kellari on mitoiltaan noin 4,5m x 5,5m ja siinä on huopakatteinen harjakatto. Kellari on rakennettu pyöröpuista ja laudoista. Puretusta rakennuksesta on jäljellä epämääräinen kasa lautoja, kattohuopaa ja muuta sekalaista purkujätettä. Huussista on jäljellä noin 2m x 4m kokoinen kehikko. Yhä pystyssä oleva varasto on mitoiltaan noin 8m x 5,5m kokoinen punainen lautarakennus. Varasto on kaksihuoneinen, huoneissa on sisällä erilaista romua. Huopakatteinen katto on osittain romahtanut sisään. Kohde rajautuu noin 120m x 90m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS-tietojärjestelmästä. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1960-luvulta. Kohde sijaitsee Korpisenjoen varress, Kalettomankankaan luoteislaidalla. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä noin 40-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:00:07 3589.70458984 424.17017196
arkeologinenkohde_alue.3389 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3389 172320 {EB6DC538-622E-48B8-AC61-AE1239927041} Hárrenjavvi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 435 ei Kohde on pyyntikuopparyhmä, joka muodostuu kolmesta kuopasta. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita, melko kookkaita ja loivapiirteisen maavallin ympäröimiä. Niiden lähimaastoa havainnoitiin muutamien kymmenien metrien säteellä, mutta useampia kuoppia ei onnistuttu löytämään. Pyyntikuoppa 1:n pohjalle tehdystä lapionpistosta havaittiin, että kuopan pohjalla oli noin 15 cm paksu sammalkerros, jonka alla oli huuhtoutumiskerrosta vähintään 20 cm syvyydelle sammalkerroksen alapinnasta. Pyyntikuoppien koordinaatit, mitat ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x = 7652385 / y = 3307041 Pyöreä, ø 3,5 m, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,2 m. Kuopan pohja on soikea luode-kaakkosuuntaisesti. Pyyntikuoppa 2 x = 7652373 / y = 3307033 Soikea, itä-länsisuuntainen, 4,0 m x 3,0 m, syvyys 0,4 m. Vallin leveys 2,0 m, vallin korkeus 0,1 m. Kuoppa on olemukseltaan hieman epämääräinen, minkä vuoksi sen tulkintaa pyyntikuopaksi ei voida pitää täysin varmana. Pyyntikuoppa 3 x = 7652365 / y = 3307035 Pyöreä, ø 4,0 m, syvyys 0,5 m. Vallin leveys 2,5 m, vallin korkeus 0,1 m. Kuopan pohja on soikea itä-länsisuuntaisesti. Kohde rajautuu loivasti kaarevalle alueelle, jonka pituus pohjois-eteläsuuntaisesti on noin kolmekymmentä metriä ja leveys itä-länsisuuntaisesti noin kaksikymmentä metriä. Aluerajaukseen sisältyvät kohteen kaikki kolme pyyntikuoppaa lähiympäristöineen. Kohteen pyyntikuopat liittyvät todennäköisesti melko pienimuotoiseen peuranpyyntiin. Laajempaa pyyntikuoppajärjestelmää niiden ympäristössä ei vaikuta sijaitsevan. Todennäköisesti peuroja on ajettu pyyntikuoppiin pitkien hangasaitojen avulla, koska mikään alueen maastonmuoto ei ole muodosta peuroille luontaista kulkureittiä kyseisten kuoppien luo. Kuoppien iän arviointi on vaikeaa, mutta ainakin pyyntikuoppa 1 on lapionpistosta havaitun paksun huuhtoutumiskerroksen perusteella esihistoriallinen. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Hirvasvuopion vuokrakämpästä noin puoli kilometriä etelään päin, Lätäsenon länsipuolella, melko tasaisella tunturikoivikkokankaalla, jonka maaperä on hienoa hiekkaa. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, puolukka, variksenmarja, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä seinäsammal ja kangaskarhunsammal. Kohteen halki kulkee Lätäsenon rantaan johtava mönkijäura. 3 Voimassa 2019-11-26T14:53:56 516.15429688 91.23498472
arkeologinenkohde_alue.3390 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3390 174989 {68110F7F-ECF7-47A6-AEBB-790A73AB2C2E} Käyläselkä 3 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Kämpän pohja sijaitsee paikalle johtavan tieuran päässä. Se on itä-länsi suuntainen ja kooltaan 13,5 m x 7,4 m. Kämppä on loivassa rinteessä ja siitä on jäljellä on maapenkki, joka on alarinteen puolella noin puoli metriä korkea mutta ylärinteen puolella lähes maan tasalla. Maapenkin päällä on pari hirsikertaa, hirsien päät on kavennettu ja niissä on sahalla tehdyt matalat kaksipuoliset salvokset. Jäljellä on myös sahattuja lattialautoja ja tukihirsiä. Keskellä on syvät kuopat, joista maa otettu. Koillisnurkassa on pienen suorakulmaisen kamiinan jäännös. X=3548760 Y=7448692 Kämpästä pari kymmentä metriä pohjoiseen on puiden alla useita kamiinoita ja vieressä myös rakennuslautoja ja lankkuja. Kämpästä lähes pohjoiseen noin 30 m päässä on pienen rakennuksen jäännös josta on jäljellä sammalien ja pajujen peittämät lattiarakenteet. Suunnilleen pääilmansuuntien mukainen, koko 3,7 m x 3,6 m. Jäljellä on yksittäiset seinähirret ja useita poikittaisia hirsiä, joista ainakin osa on sahattuja pelkkahirsiä. Myös lattialaudat ovat osin jäljellä. Sahalla tehdyt salvokset. Luoteisnurkassa on suuri piisikiveys, sen kivien alla on näkyvissä peltirakennetta. Rakennelaman päällä kasvaa taimia. Ilmeisesti sauna. X=3548751 Y=7448730 Edellisestä muutaman metrin päässä länteen on mahdollinen kämpän jäännös. Selvimmin erottuva osuus on piisikiveys, kooltaan 2,7 m x 2,3 m ja 70 cm korkea. Sen päällä on peltisen kamiinan kappaleita. Ei selviä puurakenteita jäljellä, aluskasvillisuuden alta erottuu mahdolliset seinälinjat, luoteisnurkka erottuu parhaiten. Koko on arviolta 7 m x 5,5 m. Päällä kasvaa koivuja ja pajuja. Rakennelma vaikuttaa muita vanhemmalta. X=3548740 Y=7448732 Matalan rinteen reunassa on kellarin jäännös, jonka katto on sortunut. Jäljellä on laakea kuoppa johon on työnnetty käymälä. Kellarin oviaukko on osittain säilynyt, sen reunoissa on kiviä ja puut. Myös oven osa on jäljellä. Kuopan halkaisija on noin 4 m. X=3548722 Y=7448716 Paikalle siirretty käymälä, koko n. 4,5 m x 2 m. Päässä on erillinen osasto, suurempi osa on riukutyyppinen, molempiin osiin on ikkunat. Seinissä on vaakasuuntainen limilaudoitus. Rakennuksen pohja josta erottuvat yksittäiset seinähirret ja muutamia poikittaisia hirsiä. Koko 12 m x 8,5 m. Päällä kasvaa tiheä taimikko ja hirret ovat sammalien peitossa. Vieressä on pöydän jäänteet. X=3548714 Y=7448702 Kaivo, kuopan koko noin 1,5 m x 1,5 m. Seinissä on pyöröhirret joita on kymmenen hirsikertaa näkyvässä. Sen päälle on laitettu kaksi pöytää, joista toisen kansi on maatunut ja tippunut kaivoon. Kuoppa on vaarallinen ja pitäisi peittää/täyttää. X=3548761 Y=7448682 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, merkitty vuoden 1971 topografiseen karttaan kämppänä. Savottakämppäalue. Sijaitsee Käyläselän keskiosan pohjoisreunassa, vanhan tieuran päässä. Paikalla on ollut ruohikkoinen kenttä, joka on osin kasvanut umpeen. Ympäristössä on koivu- ja kuusivaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-01-21T14:35:23 2559.01831055 196.27046771
arkeologinenkohde_alue.3391 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3391 174996 {BD6A4C99-1C67-4BB3-9887-20833FF97A64} Käyläselkä 4 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 230 ei Mahdollinen kämpän pohja jonka nurkkien paikat juuri erottuvat möykkyinä aluskasvillisuudessa, koko on arviolta 7 m x 7 m. Vieressä on suorakulmainen kuoppa, kooltaan 3 m x 2 m. Piha-alue erottuu osin avoimena kenttänä. X=3548148 Y=7448277 Noin 20 m koilliseen on toinen mahdollinen kämpän paikka. Se erottuu vähäisen aluskasvillisuuden alueena, mitään rakenteita ei ole jäljellä eikä kokoa voida määrittää. Ainoa merkki ihmisen toiminnasta on läheltä havaittu reenjalaksen pohjarauta. X=3548159 Y=7448297 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Sutigis, vanha kämpän paikka. Vuoden 1937 hoitoaluekarttaan on merkitty kämppä Käyläselkään, mahdollisesti kämppä on tämä vaikka karttaa ei saatu sen epämääräisyyden vuoksi asemoitua kohdalleen. Savottakämpän paikka 1930-luvulta? Sijaitsee Käyläselän länsiosassa pienen heinäsuon vieressä. Maasto on tasaista tuoretta kangasta jossa kasvaa sekametsää. 3 Voimassa 2014-11-10T16:11:42 1018.04956055 130.49971183
arkeologinenkohde_alue.3392 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3392 175009 {D6115495-DAD0-46EE-9969-03D79DD5EA3B} Liittoharju 4 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 229 ei Suuri kämpän pohja, koko 17,5 m x 8 m. Jäljellä seinähirsiä ja kattorakenteita, joista osa on pitkälle maatuneita. Alarinteen puoleiset seinähirret ovat paksun aluskasvillisuuden alla. Seinähirret ovat kirveellä veistettyjä pelkkahirsiä jotka on varattu. Jäljellä on mahdollisesti myös laverien tukipuita. Osa katon rakenteista on seinälinjan ulkopuolella. Piisiä ei havaittu eikä myöskään kamiinan jäännöstä. X=3552894 Y=7449278 Pienempi kämpän jäännös rantaan johtavan tielinja itäpuolella, koko 8,7 m x 8,5 m. Yksittäiset seinähirret sekä kattorakenteita jäljellä, suuria pyöröhirsiä, vähemmän puuta kuin kämpässä 1. Kämpän eteläpään päältä kulkee polku, päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Pohjoispäässä on mahdollisesti metsäaurauksen yhteydessä tehty maakasa, sekä hirsiä kasassa. Mahdollisesti kämppä on ollut alun perin hieman suurempi ja tuhoutunut osin aurauksessa. X=3552914 Y=7449269 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Vanha kartta, merkitty vuoden 1971 topografiseen karttaan kämppänä. Savottakämppä. Sijaitsee Liittoharjun eteläreunalla olevan pienen nimettömän lammen pohjoisrannalla, noin 200 m pohjoiseen on Savukosken kunnanraja ja metsäautotie. Lammen rantaan johtaa tieura. Tasainen terassi jossa on kaksi kämpän pohjaa. Päällä kasvaa tiheää taimikkoa; kuusia ja koivuja. 3 Voimassa 2014-11-11T09:51:49 1118.2722168 148.37857337
arkeologinenkohde_alue.3393 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3393 175013 {DA1968BA-3FF4-4267-9F9B-BEB1347F5C7F} Kunkuttama 1 potero jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 267 ei Alueella on yhdeksän poteroa, ja niistä lähteviä ryömintähautoja, jotka osin yhtyvät. Haudan reunat ovat sen verran maatuneet että rakenne ei ole aivan uusi, mahdollisesti sodanaikainen. Asema on suuntautunut etelään päin. Potero 1. Suorakulmainen potero, koko 1 m x 0,6 m ja syvyys 0,8 m. Poterosta lähtee taaksepäin hauta joka kääntyy itään ja jatkuu kolme metriä viereiseen pieneen painanteeseen, joka on ilmeisesti luontainen. Hauta on matala ja kapea, 20-30 cm syvä ja 30-40 cm leveä ja siinä on pari taitosta. Potero 2. Toinen suorakulmainen potero, koko 1 m x 0,6 m, syvyys 90-100 cm. Kapea ja matala poistumishauta suuntautuu itään n. 5 m samaan painanteeseen kuin edellisenkin. Poteron yhdessä reunassa on suuri kivi. Hauta on kapea ja matala, 30-40 cm syvä, 40-70 cm leveä. Potero sijaitsee noin 7 m etelälounaaseen edellisestä. Kaksi poteroa vierekkäin harjanteen reunalla, poistumishaudat yhtyvät ja jatkuvat poispäin törmästä, itään päin. Poterot ovat kooltaan samanlaisia kuin edelliset, myös hauta, mutta aiempia pidempi. Poteroiden väli on 3 m, haudan koko pituus poterosta 4 on noin 6 m. Potero 5, pieni neliömäinen kuoppa, koko70 cm x 70 cm ja syvyys 70 cm. Poistumishauta on tosi matala, vain metrin pituinen ja yhtyy poteron 6 hautaan. Potero 6 on samanlainen kuoppa kuin edellisessä ja sijaitsee siitä noin 4 m etelään. Kuopan reunoissa on puuta. Hauta on matala ja kapea, se suuntautuu länteen ja on 12 m pitkä. poteroiden ympärillä on vallit Potero 7, kuten edelliset eli neliömäinen, vallit ympärillä, matala poistumistie pohjoiseen. Potero 8 on hieman muita suurempi potero. Se sijaitsee noin 3 m itään 7sta ja sen poistumishaudan vieressä ja hauta yhtyy siihen. Kuoppa on epämääräisen muotoinen, koko ehkä 1,2 m x 0,8 m, reunoissa on puita. Potero 9 sijaitsee noin 10 m itään edellisestä. Siihen ei johda hautaa, koko 90 cm x 60 cm ja syvyys 60 cm. Mahdollisesti keskeneräinen? Kohde rajautuu havaitujen rakenteiden lähiympäristöön. Sutigis, juoksuhautoja ja poteroita. Rakenteita on tien molemmin puolin, eli ne ovat tietä vanhempia. Tietä ei ole merkitty vuonna 1971 painettuun ja 1966 kartoitettuun topografiseen karttaan, joten poterot ovat sitä vanhempia ja mahdollisesti sodan aikaisia. Poterot sijaitsevat Kunkuttaman lounaispäässä, Siuliojoen pohjoispuolella, nykyisen tien eteläpuolella. Rakenteet ovat harjanteen päällä, josta maasto laskeutuu jokea reunustavalle suolle. Tuore kangas jossa kasvaa kuusta, koivua ja mäntyä. 3 Voimassa 2014-11-11T13:14:45 647.71386719 117.7559007
arkeologinenkohde_alue.3394 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3394 175050 {5A65CD52-0D3B-4947-95B7-7910F1B301ED} Löytömaa 1 savottakämppäalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 184 ei Suuri kämpän pohja, kooltaan 23 m x 8,6 m. Alarinteen puolella on selvästi erottuva maapenkki jonka reunoissa on hirret, ylärinteen puolella penkkiä ei ole. Lounaisnurkassa penkki on 60 cm korkea, kaakkoisnurkassa 30 cm ja noin metrin leveä. Kämpän molemmissa päissä on kivien päälle paikalla valetut betoniset uunin pohjat, joiden koot ovat 1,4 m x 1,4 m ja 1,8 m x 1,8 m. Alarinteen puolella on porrasterassin jäännös, joka on 4 m pitkä ja 2 m leveä. Se on tehty lankuista ja laudoista ja alla on suuri hirsi. Kämppä on ilmeisesti purettu. X=3534066 Y=7460361 Edellisestä noin 10 m kaakkoon on pienen rakennuksen pohja, kooltaan 6,7 m x 3,6 m. Siitä on jäljellä pohjahirret jotka erottuvat alarinteen puolella, sahattua pelkkahirttä. Ylärinteen puoli erottuu huonosti. Koillisnurkassa on suuri maakumpu, jossa ei ole kiviä, joten kyseessä ei ilmeisesti ole sauna. Päällä kasvaa koivun ja kuusen taimia sekä suurehko mänty. X=3534085 Y=7460341 Noin 15 m edellisestä kaakkoon on pienen rakennuksen pohja, josta on jäljellä vain pohjahirsiä jotka ovat sammalien ja muun aluskasvillisuuden peittämiä. Alarinteen puolella on muutamia pieniä keppejä pystyssä hirren vieressä. Koko on 8,8 m x 8,8 m. Ylärinteen puolella on soikea kuoppa, koko 2,5 m x 2 m ja syvyys 60 cm. X=3534095 Y=7460328 Seitsemän metriä kaakkoon edellisestä on samantyyppinen rakennuksen pohja, kooltaan noin 9,3 m x 7 m. Jäljellä on pohjahirsiä, jotka ovat sahattuja pelkkahirsiä. Niiden päällä näyttää olevan paksusti maata, ehkä rakennuksen yläpohjan päällä on ollut eristeenä maata. Pohjahirsien välistä on näkyvissä kuoppia. Kämpän päällä on pari sinkkiämpäriä ja päällä kasvaa tiheä puusto ja myös paksusti aluskasvillisuutta. Ylärinteen puolella muutaman metrin päässä on roskakuoppa joka on kooltaan 2,5 m x 1,5 m. X=3534112 Y=7460311 Suon reunassa on käymälän jäännös josta jäljellä kuoppa ja muutamia seinälautoja. Vieressä on toinen, mahdollisesti vanhempi kuoppa, jossa ei ole enää rakenteita jäljellä. X=3534041 Y=7460356 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, merkitty kämppänä vuoden 1970 topografiseen karttaan. Kämpät on todennäköisesti purettu, rakenteiden perusteella ne on rakennettu 1950-luvulla. Kämppäalueen jäännös sijaitsee Löytömaan lounaisreunassa, loivassa rinteessä, lähellä ojitetun suon reunaa. Kämpän päällä kasvaa tiheää kuusi ja koivu taimikkoa, alempana on suurempia puita ja ylärinteessä kuiva mäntykangas. Suon reuna on matalaa ja vesi on tulvinut sille säännöllisesti. 3 Voimassa 2014-11-11T15:17:17 2311.11621094 247.28880826
arkeologinenkohde_alue.3395 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3395 175056 {13B96C8F-7982-4CF2-A5AA-FC5EDF24F306} Matalainen savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 189 ei Puretun kämpän jäännös josta on jäljellä maapenkki, jonka reunoissa on hirret molemmin puolin, sekä lattian rakenteita, pitkittäiset ja poikittaiset puut sekä itänurkassa myös lattialautoja. Jäljellä on myös suuren betonitiilisen uunin romahtanut jäännös, sen piippu on kaatunut. Kämppä on lounas-koillinen suuntainen, lounaspäädyssä olevassa kuopassa on keittiölieden ja suuren pyöreän kamiinan jäännös. Kämpän pituus on 19 m ja leveys 8 m, uunin pohjan koko on 2 m x 3 m. X=3531105 Y=7464077 Kämpän pohjasta 15 m lounaaseen on toinen kämpän pohja, kooltaan 6 m x 5,2 m. Myös se on purettu ja jäljellä on vain maapenkit ja pohjahirret. Vieressä on Porin Matti -merkkinen korkea ja kapea kamiina, jossa on betoniset sisäosat ja ohut peltikuori joka on pääosin ruostunut. Ympäristössä on myös muuta romua. X=3531097 Y=7464061 Vajaa 10 m edellisestä etelään on kaivo jonka kansi on lahonnut. Sen koko on n. 2,5 m x 2 m, reunoissa on hirret. Kuoppaan on heitetty jonkin verran roskia. Kaivo pitäisi peittää. X=3531097 Y=7464052 Ensimmäisestä kämpästä noin 40 m koilliseen on mahdollinen saunan paikka jossa on kahden kamiinan jäänteet, mutta ei mitään rakennetta. Paikalla on myös vesisaavi jonka kädensijoina on hevosenkengät. X=3531142 Y=7464101 Rakenteiden kaakkoispuolella on runsaasti muuta romua kuten kamiina, puisen reen jäänteitä sekä reen jalaksien metalliset kehykset Kohde rajautuu kolmen havaitun rakenteen lähiympäristöön. Vanha kartta, kohde on merkitty vuoden 1970 topografiseen karttaan kämppänä. Metsätyökämppä, 1950-luvulta? Kohde sijaitsee Matalaisen pohjoisreunalla loivassa rinteessä nykyisen metsäautotien itäpuolella. Rakenteiden päällä kasvaa mäntyjen ja koivujen taimia, ympäristössä on muutamia vanhoja mäntyjä ja nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-11-12T08:39:32 778.24584961 117.79982291
arkeologinenkohde_alue.3396 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3396 172247 {5A4A2EA4-80B3-4FF0-BD3A-45BEB8F590C3} Kotapuro 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 200 ei Kohde käsittää puretun metsätyökämpän jäännöksen. Jäljellä on kämpän, tallin, saunan ja kolmen muun rakennuksen jäännökset. Lisäksi paikalla on kaksi kellaria, huussi, kaivo ja tunnistamaton kuoppa. Jäännökset ovat suurimmakso osaksi hyvin epäselviä. Päärakennuksesta on jäljellä epämääräistä maarakennetta ja pusikkoa jonka keskellä on tynnyri, ruostuneen uunin osia, peruskiviä ja muuta purkujätettä. Sauna on yhä suurimmaksi osaksi pystyssä ja on mitoiltaan noin 6,5m x 8,5m. Seinistä on jäljellä 9 hirsikertaa, katto on romahtanut sisään. Rakennukseen liittyy myös lautarakenteinen eteinen. Paikalla on myös ikkunalasia ja kattohuopaa. Lounaisemman kellarikuopan koko on noin 2.5m x 1,5m ja syvyys noin 1m. Koillisemmasta kellarista on jäljellä noin 4m x 3m kokoinen noin 1,5m syvä kuoppa. Muista rakennuksista on jäljellä tasattua pohjaa sekä lahonneita lautoja, lankkuja ja hirsiä sekä muuta purkujätettä. Pieni lautarakenteinen huussi on lähes kaatunut kumoon. Alueella on jonkin verran rautaista ja alumiinista purkujätettä, lankkuja, hirsiä ja matalia kaivantoja. Kohde rajautuu noin 120m x 120m kokoiselle alueelle rakanteiden ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS-tietojärjestelmästä. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteen eteläosassa, suon ja puron varressa. Metsä on noin 60-vuotiasta koivuvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-02-25T16:00:33 7963.70922852 383.70163602
arkeologinenkohde_alue.3397 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3397 172977 {6D6CC57C-3757-4069-BE00-ABD6D8BADB1D} Järvenpää Asuinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 133 ei Järvenpään asuinkenttä on ollut aidattu, ja kentän laitamilla erottuu vieläkin paikoin aidan jäännöksiä. Asuinkentältä lähtevät hyvin erottuvat, mäntyjen kylkiin veistetyillä pilkoilla merkityt polut kohti Pakanajokea ja Semekurtan poroerotuspaikkaa. Myös Vätsärin erotuspaikalle päin johtaa vahva polku-ura. Rakennusten ja rakenteiden jäännöksistä dokumentoitiin vain selvimmin erottuvat; niiden lisäksi kentällä on ilmeisesti sijainnut useita muitakin rakennuksia, joiden sijainti, muoto ja koko eivät ole ilman maaperään kajoavia tutkimuksia enää juurikaan hahmotettavissa. Muutamien dokumentoitujenkin rakennusten sijaintipaikat erottuvat vain vaivoin; esimerkiksi rakennuksien jäännökset 9-11 asuinkentän keskivaiheilla ovat havaittavissa ainoastaan matalien, paikoin katkonaisten maapenkkojen rajaamina tasanteina, ja niiden osalta ilmoitettuja mittojakin voidaankin pitää vain suuntaa-antavina, koska joidenkin seinälinjojen sijainnin tarkka määrittäminen oli kovin epävarmaa. Rakennuksen jäännös 6 sijaitsee varsinaisen asuinkentän ulkopuolella, kentän reunan ja Suolisjärven rannan puolivälissä. Myös erikokoisia kuopanteita on Järvenpään alueella lukuisia, mutta niitä ei ennätetty tarkemmin dokumentoimaan. Rakennusten jäännösten läheisyydessä havaittiin harvakseltaan esineistöä, pääasiassa valurautaisten tulisijojen ja valurautapatojen kappaleita, ämpärien ja patojen sankoja, muiden rautaisten esineiden katkelmia, lasipulloja ja niiden sirpaleita, rikkinäisiä emali- ja fajanssiastioita sekä kenkien jäännöksiä. Rakennus 1:n raunion luona oli lisäksi vanha jääkaira, ja kohdassa x=7707179 / y=3570552, Suolisjärven rannasta noin kymmenen metrin etäisyydellä, lojuu jonkin suuren koneen rautaista hammasrattaistoa. Suurimman hammasrattaan halkaisija on noin 1,0 m. Rakennusten jäännösten koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Rakennuksen jäännös 1: x=7707285 / y=3570690 Rakennus on ollut luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan noin 16 m x 6 m. Se lienee ollut Järvenpään majatalo. Seinät ovat perustetut pääosin matalille maapenkoille, mutta raunion Suolisjärven puoleisella lounaissivulla, rakennuksen julkisivun puolella, on noin 0,4 m korkea laattamaisista kivistä ladottu kivijalka. Rakennus on ollut kolme- tai neljähuoneinen, ja sen huoneitten lattia-alat on kaivettu kuopalle, syvimmillään noin metrin syvyydelle. Rakennuksen kaakkoispäässä on ollut noin 6 m x 6 m laajuinen huone, jonka pohjoisnurkassa erottuu uunin jäännös toista metriä korkeana, halkaisijaltaan noin kaksimetrisenä kivien, tiilten ja maan sekaisena kasana. Tämä huone on ilmeisesti ollut kestikievarin pirtti. Rakennuksen luoteispäässä on ollut jokseenkin saman kokoinen huone, kamari. Näiden kahden huoneen välinen noin neljä metriä leveä tila vaikuttaa jakautuneen vielä kahdeksi huoneeksi rakennuksen pitkittäisakselin suuntaisesti. Raunion lähellä, sen kaakkoispuolella, kasvaa tuuhea, paksurunkoinen lehtikuusi. Puu on ilmeisesti niin vanha, että se on aloittanut kasvunsa rakennuksen ollessa vielä asuinkäytössä, mutta sitä ei kuitenkaan näy valokuvassa, joka asuinkentästä kuvattiin vuonna 1931. Rakennuksen jäännös 2: x=7707231 / y=3570715 Rakennus on ollut pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, kooltaan noin 6 m x 6 m, ja se on perustettu matalalle, yksikerroksiselle kivijalalle, joka on ladottu miehennostannaisista kivistä. Kivijalan etelälounaissivun keskeltä lähtee ojamainen kaivanto alarinteen suunnalle. Rakennuksen käyttötarkoitus ei kohteen tarkastuksen yhteydessä selvinnyt. Rakennuksen jäännös 3: x=7707206 / y=3570692 Rakennus on ollut koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 8 m x 4 m. Ilmeisesti kyseessä on ollut lämmittämätön, kaksihuoneinen talousrakennus. Rakennuksen paikka erottuu suorakaiteen muotoisena tasanteena, jota kiertää noin kymmenen senttimetriä korkea ja noin puoli metriä leveä maavalli. Tasanteen puolivälissä on heikosti erottuva, hyvin loiva poikittaisvalli. Rakennuksen jäännös 4: x=7707186 / y=3570655 Vielä osittain pystyssä oleva pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisen hirsirakennuksen raunio, jonka koko on noin 4 m x 4 m. Rakennuksen seinistä on säilynyt enimmillään neljä hirsikertaa. Seinät ovat olleet pyöreistä, pääosin sahalla katkotuista hirsistä koirankaulasalvoksin salvotut, ja hirsien paksuus vaihtelee välillä 20 cm - 30 cm. Pohjoisluoteisen seinän keskellä on noin metrin levyinen oviaukko, eteläkaakkoisseinän toisen ja kolmannen hirsikerran saumassa suorakulmainen räppänä. Rakennuksen käyttötarkoitus ei kohteen tarkastuksen yhteydessä selvinnyt, mutta kyseessä on tuskin kuitenkaan ollut asuinrakennus. Raunion luoteispuolella noin kahdeksan metrin päässä kasvaa suuri vanha raita. Rakennuksen jäännös 5: x=7707218 / y=3570635 Rakennus on ollut itäkoillis-länsilounaissuuntainen ja kooltaan noin 5 m x 5 m. Sen lattia-ala on kaivettu kuopalle, noin 0,8 m rakennuksen jäännöstä ympäröivää maanpintaa syvemmälle. Kohdalla, jolla rakennuksen pohjoisluoteinen seinä on sijainnut, on jäljellä matala, yksikerroksinen kivijalka. Todennäköisesti kyseessä on ollut pieni tupa tai talousrakennus. Rakennuksen jäännös 6: x=7707196 / y=3570586 Rakennus on ollut pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen ja kooltaan noin 4 m x 4 m. Kohdalla, jolla rakennuksen itäkoillisseinä on sijainnut, on matala, yksikerroksinen kivijalka. Muut seinät ovat olleet suoraan maapohjalle perustetut. Tulisija on sijainnut rakennuksen länsilounaisnurkassa, ja oviaukko on ilmeisesti ollut pohjoisluoteisen seinän keskellä. Rakennuksen jäännöksen lattia-alalla on vanha miesten polkupyörän runko sekä valurautahellan kappaleita. Kyseessä on ollut joko pieni tupa tai sauna. Tästä noin kuusi metriä etelään päin sijaitsevat lautarakenteisen kodan jäännökset. Rakennuksen jäännös 7: x=7707254 / y=3570683 Rakennus on ollut koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 12 m x 6 m. Se vaikuttaa olleen kolmihuoneinen ja huonetilojen lattia-alat ovat ympäröivää maanpintaa hieman syvemmällä. Huoneiden leveydet koillisesta päin lukien ovat noin neljä metriä, kolme metriä ja viisi metriä. Käynti rakennuksen päätyhuoneisiin on mahdollisesti ollut keskimmäisen huonetilan kautta. Todennäköisesti kyseessä on ollut jonkinlainen eläinsuoja, ja välittömästi sen pohjoispuolella vaikuttaa sijainneen pyöreähkö aitaus, jonka halkaisija on ollut noin kymmenen metriä. Rakennuksen jäännös 8: x=7707191 / y=3570680 Mahdollisesti ladon tai muun lämmittämättömän rakennuksen paikka, joka erottuu pohjois-eteläsuuntaisena, neliön muotoisena, noin 4 m x 4 m laajuisena tasanteena. Rakennuksen jäännös 9: x=7707221 / y=3570680 Rakennus on ollut itäkoillis-länsilounaissuuntainen ja kooltaan noin 10 m x 6 m. Rakennuksen itänurkkaa on tukenut halkaisijaltaan noin 25 cm kokoinen kivi, ja rakennuksen seinälinjat erottuvat katkonaisesti noin puoli metriä leveinä, noin kymmenen senttimetrin korkuisina maapenkkoina. Parhaimmin seinälinja hahmottuu rakennuksen itäkoillispäädyssä. Rakennuksen jäännös 10: x=7707227 /y=3570667 Rakennus on ollut itäkoillis-länsilounaissuuntainen ja kooltaan noin 10 m x 10 m. Sen seinälinjat erottuvat noin puoli metriä leveinä, noin kymmenen senttimetrin korkuisina maapenkkoina. Rakennuksen jäännös 11: x=7707219 / y=3570660 Rakennus on ollut itäkoillis-länsilounaissuuntainen, kooltaan noin 9 m x 4 m, ja ilmeisesti kaksihuoneinen. Rakennuksen länsilounaispäädyssä on ollut noin 4 m x 4 m kokoinen huone, jonka lattia-ala hahmottuu noin kymmenen senttimetrin syvyisenä syvennyksenä. Rakennuksen itäkoillispäädyn huoneen kohta erottuu heikommin, ja se on havaittavissa vain hyvin loivan maapenkan ympäröimänä tasanteena. Kohteen keskeisin osa rajautuu avoimelle, aiemmin aidan ympäröimälle heinikkoiselle kentälle, jonka halkaisija on noin 150 metriä. Lisäksi kohteeseen kuuluu avoimelta kentältä Suolisjärven rantaan johtava polku lähiympäristöineen. Aluerajaukseen sisältyvät kaikki kohteesta dokumentoidut rakennusten ja rakenteiden jäännökset. Kohdetta kuvaillaan seuraavasti kirjassa Inari - Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään, sivulla 247: ”Kuvernöörin päätöksellä päätettiin rakentaa majatalo, jossa oli pirtti, eteinen ja kamari sekä lato, navetta ja sauna. - - Suolisjärven pohjoispäähän perustettiin kruunun uudistalo, johon Suomen valtio rakennutti majatalon 1890-luvun alussa. - - Asukkaan tuli pitää kunnossa majatalon kaikki rakennukset. Lisäksi hänen oli raivattava niittyä ja muokattava peltoa sen mukaan kuin perustamispäätös määräsi.” Museoviraston kuvakokoelman kuva KK5065:5.21A, Erkki Mikkolan kuvaama panoraama Inarista: Järvenpään majatalo Tshuolisjärvellä, antaa varsin hyvän käsityksen kohteen olemuksesta vuonna 1931, ja kuvassa näkyy useita rakennuksia, joiden perustukset paikallistettiin kohteen dokumentoinnin yhteydessä. Patikka.net-internetsivuston mukaan majatalo tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta majatalon aitta toimi asuttuna tupana 1970-luvulle saakka. Samaisella sivustolla kerrotaan, että aittarakennus on siirretty vuonna 2002 kunnostettuna Sevettiin, kuten myös asuinkentällä sijainnut hirsinen käymälä. Sauna mainitaan puolestaan siirretyn vuonna 1998 Vätsärin poroaidalle. Järvenpään majatalon vanha asuinkenttä on vaikuttava, voimakasta kulttuurimaiseman tuntua henkivä kuttuuriperintökohde. Vaikka kentällä ei enää ole jäljellä rakennuskantaa, on sillä silti yhä merkittävää maisemallista arvoa. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta, mutta alueella liikkuvat retkeilijät arvostaisivat varmasti, mikäli esimerkiksi majatalon raunioiden luokse pystytettäisiin kohteesta kertova opastustaulu. Panoraamakuva, jonka Erkki Mikkola kuvasi Järvenpäässä vuonna 1931, toimisi mainiosti opastustaulun keskeisenä visuaalisena elementtinä. Järvenpään pihapiiri on vielä nykyisinkin avoin, kuivan männikkökankaan ympäröimä heinikkoinen kenttä, jolla erottuu lukuisia rakennusten pohjia. Yhtään varsinaista rakennusta asuinkentällä ei enää ole. Maaperä alueella on hiekkavaltaista moreenia, ja aluskasvillisuutta hallitsevat heinät ja sammalet. Varsinkin kangaskarhunsammal on muodostanut laajoja kasvustoja. Sammalten seassa kasvaa paikoin myös jäkäliä ja päärakennuksen raunion kohdalla sekä asuinkentän itäpäässä variksenmarjaa ja puolukkaa. 3 Voimassa 2014-12-12T15:21:27 19238.68530273 635.25212369
arkeologinenkohde_alue.3398 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3398 175230 {9F0BAEBD-427C-4CC0-91FE-3146C5E7D0F1} Härkäjoki 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 187 ei Paikalla on kahden rakennuksen pohjat. Niistä pohjoisemmasta on jäljellä vain huonosti säilynyt maapenkki, jonka reunassa on paikoin jäljellä hirret. Kämpän koko on 17 m x 7 m, se sijaitsee aivan ajouran vieressä. Päällä kasvaa muutamia puita. Ajouran ylärinteen puolella noin 20 m pohjoiseen on pari vanhaa laudoista tehtyä sängyn runkoa. Toisen rakennuksen mahdollinen paikka erottuu lähinnä paikalla kasvavan tiheän koivikon perusteella, noin 30 m etelään edellisestä. Rakennuksen koko on arviolta noin 7 m x 7 m. Sen kaakkoispäässä on kaksi 50 cm pituista kantoa. Hieman alempana rinteessä on pitkulainen kuoppa, mahdollisesti käymälän kuoppa. Kämppien välillä, myös rinteen reunalla, on toinen samantyyppinen kuoppa. Sen reunoissa on puut. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, merkitty kämppänä vanhaan Luiron hoitoalueen karttaan, jossa ei ole vuosilukua, mutta on vuoden 1957 piirijaon mukainen. Vuoden 1970 topografiseen kartaan paikalle ei ole merkitty kämppää. SIten kämppä on rakennettu mahdollisesti 1950-luvulla. Savottakämppä ja talli. Kohde sijaitsee Härkävaaran luoteispuolella, Härkäjoen itäpuolisen törmän päällä kulkevan tielinjan länsipuolella, noin 50 m koilliseen joesta. Rinne laskee joelle jyrkästi. 3 Voimassa 2014-11-18T09:29:57 610.62719727 135.60598095
arkeologinenkohde_alue.3399 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3399 175235 {F58ADFF9-09AF-4F83-A699-94E6A563861A} Nuolioja savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 207 ei Rakennuksen pohja 1 josta on jäljellä heinän ja muun aluskasvillisuuden paksusti peittämät korkeat maapenkit. Rakennelma on itä-länsi suuntainen ja kooltaan noin 16 m x 8 m. Maapenkki on hienoa hiekkaa ja sen reunoissa on paikoin jäljellä puita. Päissä on kuopat joista maata on otettu ja keskellä on luonnonkivien päälle valettu betoninen uunin pohja, ja sen päällä punatiiliä joita peittää paksu sammalkerros. Pari lattialaudan pätkää on jäljellä. Länsipäädyssä on tiheä koivikko. Kämpän vieressä on suorakulmainen kuoppa, kooltaan 2 m x 1,5 m. Rakenteiden perusteella kämppä on todennäköisesti rakennettu 50- luvulla. X=3512290 Y=7479756 Edellisestä etelään on toinen rakennuksen pohja, josta on jäljellä heinämättäiden ja koivupuskien peittämät maavallit, joiden reunoissa on puut. Rakennelman koko on 7,9 m x 7,8 m. Keskellä on syvä kuoppa, jonka päällä näkyy lattiarakenteiden jäänteitä. Itä- ja länsisivuilla on harvaa lautarakenteita jonka päällä on kattohuopaa, mahdollisesti jonkinlaisten sivurakennusten kattoja koska kämpän katoksi näyttävät liian heikkorakenteisilta. Itäpuolella aivan seinälinjan vieressä on myös soikea kuoppa, koko 3 m x 2 m ja 80 cm syvä, mahdollinen roskakuoppa. X=3512283 Y=7479722 Kämppien välillä on jonkinlaisen aidan tai uittopuomin osan jäänteet. Rakenne koostuu neljästä pyöröpuusta, ja sen kokonaispituus on noin 10 m. Siinä on jäljellä neljä pyöröpuuta päällekkäin, joista osassa on ovaalit reiät sekä tuuman reikiä joista läpi on kierretty rautalankaa. Osassa puista ei ole leikkauksia. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Vanha kartta, kohde on merkitty rakennuksena vuoden 1970 topografiseen karttaan. Savotta- tai uittokämppä, mahdollisesti rakennettu 1950-luvulla. Kämppäalue sijaitsee pienen Nuoliojan sivuojan varrella, joka etelämpänä virtaa Härkäjokeen. Oja näyttää raivatun uittoa varten, sen rannoilla on muutamia hirsiä. Härkäjoen varrella on tammen jäännös vajaa 2 km eteläkaakkoon. Alue on osin ruohikkoista aukeaa ja osin erittäin tiheää koivikkoa, reunoilla kasvaa muutamia vanhoja kuusia. 3 Voimassa 2014-11-18T11:10:55 1434.48706055 156.29946085
arkeologinenkohde_alue.3400 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3400 175239 {72252B1A-04E8-496E-95AB-599AF767D4B5} Olkivaara 1 aita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 223 ei Koillis-lounaissuuntainen aidan jäännös, jossa pylväinä on käytetty mäntyjä. Länsipäässä aitaa on jäljellä vielä pieni pätkä (pylväs 1, Reiska: 175175, X= 3621372 ja Y= 7244490) eli kolme pystypylvästä, joiden välissä kulkee poikittain kuusi lankkukerrosta. Yksi pylväistä on ollut tavallinen mänty, joka on hakkuiden yhteydessä katkaistu. Aidassa käytetty moderneja rautanauloja. Muuten aidan jäännös koostuu hakkuussa pitkiksi ekokannoiksi jätetyistä männyistä ja niihin naulatuista katkenneista lankunpätkistä. Pylväs 2 (175176): X= 3621428 ja Y= 7244515. Pylväs 3 (175177): X= 3621443 ja Y= 7244525. Pylväs 4 (175179): X= 3621447 ja Y= 7244528. Pylväs 5 (175180): X= 3621455 ja Y= 7244533. Pylväs 6 (175181): X= 3621456 ja Y= 7244534. Pylväs 7 (175183): X= 3621463 ja Y= 7244539. Pylväs 8 (175183): X= 3621476 ja Y= 7244557. Pylväs 9 (175185): X= 3621482 ja Y= 7244566. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde löytyi inventoinnissa. Aidan jäännös. Avohakkuuaukea, jonka eteläpuolella suo. Kohteen länsipään kohdalla kasvaa heinää, varpuja ja sammalta, muuten aukea äestetty. 3 Voimassa 2014-11-18T12:19:51 1387.80273438 301.16388078
arkeologinenkohde_alue.3401 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3401 175243 {6672F942-24F9-4E97-A795-3C7DF0E7E670} Miiluharjut 2 muistomerkki ja miilu jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 256 ei Paikalla on muistomerkki, rautatankoon on kiinnitetty alasimen muotoinen kyltti, johon on hitsattu teksti: seppä Ali Postilan hiilenpolttopaikka 1957-1974. Merkki on 1,3 m korkea, kyltti 60 cm leveä ja 30 cm korkea. Merkki on pystytetty hiilimiilun reunalle. Paikalla on ilmeisesti poltettu hiiltä useamman kerran, koska miilu on epämääräisen muotoinen alue. Lähinnä renkaan segmentin muotoinen maakasa, jonka sisäpuolella on kuoppa, valli on kooltaan noin 8 m x 3 m. Kokonaisuudessaan miilun alue on halkaisijaltaan 12-14 m. Se erottuu koivuntaimia kasvavana alueena. Maaperä on sekoittunutta, tumman ja turvemaisen näköistä, seassa ei kuitenkaan ole hiiltä. Rakenteen pohjois- ja koillislaidalla on kaareutuva valli ja sen sisäpuolella pyöreä matala kuoppa, mahdollisesti rakenne on ollut alun perin pyöreä ja on muokkautunut myöhemmissä poltoissa? Miilun eteläpuolella on ilmeisesti ilmaputki, laudoista tehty rakennelma, jossa on kaksi lautaa /sivu, sisäpuoli näyttää hiiltyneeltä ja haisee tervalle. Pituus on 4,5 m, poikkileikkaus 27 cm x 33 cm. Vieressä pölkynpätkistä tehdyt tuet? joihin on porattu reiät puutapeille. Miilun pohjoispuolella on pienen pulpettikattoisen hirsikämpän jäännös, kooltaan 3,8 m x 2,3 m. Sen toinen pää on kaivettu osin rinteeseen niin että seinien korkeus on ylärinteen puolella 0,9 m ja alarinteen puolella 1,8 m. Seinät on tehty varatuista pyöröhirsistä joiden välissä on sammalia tilkkeenä. Sahalla tehdyt, lähinnä kolmikulmaiset salvokset, myös alempaa hirttä on veistetty. Ovi on nurkassa, niin ettei salvosta ole kuin kahdessa ylimmässä hirressä. Ovi ei kuitenkaan ole aivan nurkassa vaan oven vieressä seinä muodostuu pystyssä olevista haljispuolikkaista. Nurkan ulkopuolelta ja oven vierestä hirsien päät on veistetty tasaisiksi, ja niissä on riu"ut tukena. Ovi on tehty laudoista, saranana on päistä kavennettu puutappi. Sisällä ovea vastapäätä on matala kamiina ja piippu, seinän suojana on galvanoitua peltiä, peräseinällä on laveri. Oven päälle on kaiverrettu teksti KÄMPPÄ, ehkä ylemmässä maatuneessa hirressä on ollut lisää tekstiä. Katto on lähes täysin lahonnut, huovalla katettua lautaa. Yläpohjan päällä on ilmeisesti ollut maata koska sitä on kämpän sisällä.Kaakkoisseinää vasten on reen jäännös, se on valmistettu sahatuista laudoista, kärki on vahvistettu teräksellä, pohja lähes kokonaan lahonnut. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Sutigis merkintä, Seppä Ali Postilan hiilimiilu (1957-1974). Seppä Ali Postilan hiilimiilu ja kämppä sekä muistomerkki. Kohde sijaitsee Nuolivaaran etelänpuoleisessa rinteessä, pienen suoalueen reunassa. Paikka on kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa kitukasvuista männikköä ja koivua, jota on erityisesti miilun paikalla. Miilun kohdalla aluskasvillisuus on heinää ja sammalia. 3 Voimassa 2014-11-18T13:16:29 941.38256836 138.08111593
arkeologinenkohde_alue.3402 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3402 175259 {1E6A3019-21B6-4B1B-A292-1CDB0535E876} Sivakkavaara kiviaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Hattuvaaran keskustasta 7,5 km pohjoiseen Lieksa-tien varressa Sivakkavaaran kaakkoisrinteellä. Alue on vanhaa peltoa, joka nykyisin kasvaa lehtipuuvaltaista sekametsää. Alueella on massiivisia kiviaitoja, pienempiä ja epäsystemaattisempia raivauskivivalleja sekä muita kiviladelmia ja maakuoppia vanhan peltoalueen reunoilla. Suurin kiviaidoista on pituudeltaan n 100 m. Korkeutta on suurimmillaan n 1,5 m ja leveyttä n 1 m verran. Alakohteista tarkemmin ks alakohteet. Aluemainen. SutiGIS-tieto, kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Kiviaitoja, raivauskivikoita. 3 Voimassa 2014-11-18T14:50:50 18516.06738281 801.53116662
arkeologinenkohde_alue.3403 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3403 172690 {4726767A-2C4B-4DD9-B337-3592A5183AFE} Ukonaho savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Kämpän rakennuksista maastossa erottuu enää ainoastaan päärakennus, sekin heikosti. Rakennus on purettu. Sen hahmo erottuu noin 10 x 20 m laajuisina palteina. Ilmeisesti vallien sisällä on lähinnä luonnonkivijalkaa. Hirsiä ei näy missään. Rakennus on seissyt itä-länsi -suuntaisesti. Sen sisällä on useita erilaisia kuoppia ja kohoumia, mutta ainoa selkeämpi rakenteellinen jäännös on rakennuksen pohjan itäpäässä, jossa on sijainnut punatiilestä ja luonnonkivistä muurattu tulisija. Rakennuksen liepeillä on hieman pellin riekaleita, mahdollisesti kaminoista. Viitisentoista metriä rakennuksen ulkopuolelta on suuri peltitynnyri. Kämppärakennuksen ja kaivon väliin jäävällä tasanteella lähellä suon reunaa on suuri heinäinen alue, jolla ei kasva puita. Kohdalla ei ole minkäänlaisia rakennusjäänteitä, mutta talli on voinut seistä siinä. Kaivo: 7174141, 579092. Viitisenkymmentä metriä kämpän päärakennukselta itään kosteikon reunalla on kaivo. Lähteen ympärille on rakennettu huolellisesti hirsikehikko, 1.3 x 1.3 m. Hirsikertoja on näkösällä kolme. Kehikosta törröttää nauloja. Vettä lähteessä on tarkastushetkellä puolisen metriä. Aluerajaus on tehty yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. 1960-luvun peruskartalle on Ukonahon koillisrinteelle kartalla näkyvän lähteen viereen merkitty kaksi rakennusta. Ne ovat sittemmin hävinneet. Ukonaho tarkastettiin 24.7. Paikalla on ollut savottakämppä. Kämpän koon ja vähäisten rakennusjäännösten perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että paikalla on sijainnut savottakämppä pian sotien jälkeen. Se on kokonaan purettu ja siirretty muualle. Ukonaho sijaitsee Hyrynsalmen pohjoisosassa kuutisen kilometriä Konivaaralta itään. Alueelle johtaa metsäautotie Viitostieltä. Hiekkatie alkaa Hyrynjärven Siikalahden kohdalta. Matkaa Ukonahosta Hyrynjärvelle on viitisen kilometriä. Ukonaho on laaja kangas, jota ympäröivät suot. Metsäautotie kulkee halki ahon. Kämppäalue jää tien itäpuolelle. Kämppäalueen koillispuolella olevan Nytyyttäjänsuon reunassa on peruskartalle merkitty lähde. Lähteeseen on rakennettu puinen kehikko. Kämppäalue tien ja lähteen välissä on hieman aukeampaa kuin ympärillä kasvava mäntyvaltainen metsäkuvio. Kämppäaukio on umpeekasvamassa, mutta siellä on edelleen runsaasti suuria koivuja, raitoja ja haapoja. Kämpän päärakennuksen pohjoispuolella on pieni alue, jossa lehtipuita on kaadeltu ja veistelty erikoisilla tavoilla. 3 Voimassa 2014-10-06T09:25:56 3737.39086914 228.10914766
arkeologinenkohde_alue.3404 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3404 175344 {A6BC8C25-2E06-4BCB-89FC-73986CB7D6C1} Rahkavaara 2 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 295 ei Pesäke 1. U-muotoinen kivivalli, 1,8 m leveä ja 1,4 m pitkä, vallin korkeus 50 cm. Valli koostuu pienistä kivistä, sen takana on matala kuoppa. Pesäke 2. Pienistä kivistä kasattu lyhyt suora valli, sijaitsee noin 20 m länteen edellisestä ja sitä hieman alempana rinteessä. Vallin leveys on 1,5 m ja korkeus 40 cm, sen toisessa päässä on suurehko maakivi. Pesäke 3. Kapea V-muotoinen kivivalli, sijaitsee noin 15 m länteen edellisestä. Muodoltaan kolmikulmainen, suorat reunat. Leveys takareunasta 1,3 m, pituus 1,8 m. Vallit koostuu varsin kookkaista kivistä joita on kaksi tai kolme kerrosta. Sijaitsee rinteen taitoksessa. Pesäke 4. Puoliympyrän muotoinen kivikaari joka on noin 2,5 m leveä ja 1,5 m pitkä, vallin edessä on suuria maakiviä. Sijaitsee aivan rinteen reunalla. Sisällä on kasvanut puu, jonka tuuli on äskettäin kaatanut, päällä on myös kaatunut kelo. Pesäke 5. Pieni, suora kivivalli, jonka takana ei ole monttua. Leveys on noin 1,5 m, enimmillään kolme kivikertaa. Sijaitsee noin 4 m korkean rinteen päällä josta on 20 m varsinaiseen rinteeseen. Pesäke 6. U-muotoinen kivivalli jonka leveys on 1,8 m, pituus 2,1 m ja vallin suurin korkeus 50 cm ja se on hieman vino. Kivet ovat varsin pieniä, niitä on 2-4 kerrosta. Ei kaivettua kuoppaa, sisällä on rautalangalla toisiinsa sidottuja riukuja. Pesäke sijaitsee aivan jyrkän törmän reunalla. Pesäke 7. Muutama kivi on aseteltu suuren kiven viereen ja päälle suoraksi valliksi. Ei kovin selkeä rakenne. Edessä tasaista maastoa rinteen taitokseen saakka joka on noin 30 m päässä etelään. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Kohteen länsipuolella, Sodankylän puolella, on vuoden 2013 inventoinnissa havaittu useita poteroryhmiä. Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Rakenteet voivat olla jatkosodan tai Lapin sodan aikaisia saksalaisten tekemiä rakennelmia. Suunnilleen nykyisen tien kohdalla on ollut polku, jota on alettu muuttaa tieksi vuonna 1935, mutta se on jäänyt kesken. Vuoden 1936 hoitoaluekarttaan on merkitty tie nykyisen maantien kohdalle, mutta mahdollisesti se on lisätty siihen myöhemmin. Paikallisilla ei ole tietoa alueella olleista sotien aikaisista puolustusvarustuksista. Poterot voivat liittyä myös armeijan sotaharjoituksiin, tarkemmin asia selviäisi luultavasti arkistotutkimuksella. Poterot sijaitsevat Rahkavaaran länsipäässä, lähellä Sodankylän kuntarajaa ja Sodankylään vievän tien pohjoispuolella. Kivikkoinen vaara, maaperä on vaihtelevan kokoista kiveä. Mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2014-11-20T14:55:34 7702.67651367 431.28696221
arkeologinenkohde_alue.3405 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3405 175480 {8781A3C5-E2F9-489A-8B9D-300FF14966D6} Ulkuniemi pilkkapuu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 207 ei Kolme pilkkapuuta paikalla, johon on merkitty polku 1910-luvun metsätalouskarttaan. Polusta ei löytynyt merkkejä. Pilkkapuu 1 (175466): Noin 1,2 m korkeuteen tehty 15 x 8 cm kokoinen pilkka kelohongan länsipuolella. X= 3638868 ja Y= 7186273. Pilkkapuu 2 (175467): Vanha kelohonka, jonka pohjois- ja itälaidalla noin 1 m korkeudessa kaksi pilkkaa, jotka ovat kooltaan noin 10 x 5 cm. X= 3638858 ja Y= 7186276. Pilkkapuu 3 (175468): Velä elossa oleva mänty, jossa itälaidalla pitkä ja kapea pilkka noin 1 m korkeudessa. Pilkan koko noin 40 x 5 cm. X= 3638835 ja Y= 7186269. Aluemainen. Kohde on merkitty 1910-luvulla tehtyyn metsätalouskarttaan. Pilkkapuita, jotka ovat luultavasti peräisin paikalla kulkeneesta polusta. Polku osa Vuokin alueen reitistöä. Ulkuniemen alueella oleva kosteikkoalue, jossa kasvaa mäntyä, kuusta ja joitakin koivuntaimia. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja suopursua. 3 Voimassa 2014-11-25T15:10:09 190.15722656 84.07966064
arkeologinenkohde_alue.3406 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3406 173526 {36DAC677-00F0-4CBE-9B65-8A95F6E5C354} Kätkäkumpu pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 231 ei Kohteessa on viisi pyyntikuoppaa. Kuoppa 1, x 3437291, y 7541513. Koko: 3,5 x 2 metriä, syvyys 1 metri. Vallit ovat 70 cm leveät ja 50 cm korkeat. Vallin päällä kasvaa kuuusia. Kuoppa 2, x 3437321, y 7541526. Pyöreä, halkaisija 3,5 metriä, syvyys 1,3 metriä. Vallien paksuus 1 metri ja korkeus 50 cm. Vallilla kasvaa kuusia. Kuoppa 3, x 3437205, y 7541473. Koko: 3,5 x 2 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Vallin leveys on 1 metri ja korkeus 30 cm. Valleilla kasvaa koivuja. Kuoppa 4, x 3437191, y 7541463. Koko 3, 5 x 2 metriä, Vallien leveys 1 metri ja korkeus 30 cm. Kuoppa 5, x 3437167, y 7541443. Pyöreä, halkaisiaj 1,5 metriä, syvyys 50 cm. Valliton. Kohde rajautuu aluemaisesti kuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Kohde sijaitsee soiden ympäröimässä moreeniharjussa, joka kulkee lounaasta koilliseen. Harjulla kasvaa korpimainen sekametsä, jossa aluskasvillisuutena on puolukkaturve. 3 Voimassa 2014-10-15T09:33:07 1193.66186523 385.05555194
arkeologinenkohde_alue.3407 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3407 173570 {FCFE1B06-EBF0-4AD6-9593-F9A09B92B0F4} Poliisinniitty 3 rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 152 ei Kohteessa on asuinrakennuksen ja sivurakennuksen jäännökset. 1. Asuinrakennus: Kohteessa on molemmin puolin pelkkahirsistä salvettu asuinrakennus, riiveenä on kuntta. Rakennuksen sivut ovat 4 x 7 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakko-luode suuntaan. Rakennuksen päädyssä on jäljellä 13 hirsikerrosta ja katto on laudoista. Pitkien seinien keskellä on neliruudukkoikkuna jossa on vielä lasi paikallaan. Rakennuksen sisäseinissä lukee kaiverrettuja vuosilukuja ja nimiä: mm. vuosiluku 1921, Eemeli Kangas, Arne Raatiniemi 1929, Isak Hywönen, V.E Heikkilä, Esko Runtgren, Arne Kakkinen, Mauno Järvirova, Ella Satta, Sulo Lantto 19.5.1947. Rakennuksen nurkassa on laakakivikaminan paikka. 2. Sivurakennus: Kohteessa on 5 x 4 metrinen rakennuksen jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Seinät on molemminpuolin veistetyistä pelkkahirsistä jotka on nurkista molemminpuolin salvettu. Riiveenä on kuntta ja katto on tehty kirveellä halkaistuista laudoista. Koillispäädyn keskellä on ovi. Kyseessä on jokin asuinrakennuksen sivurakennus. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennuksista merkittyjen gps pisteiden ylle. Sutigis ja merkki peruskartalla. Niittylatojen yhteydessä käytetty niittykämppä ja sen sivurakennus. Kohde sijaitsee Naalastojoen varrella olevalla lehtomaisella kangassaarekkeella, jossa kasvaa kuusta ja koivua. Kangasmetsäsaareketta ympäröi Poliisinniitty niminen suomainen niitty jossa kasvaa koivua. 3 Voimassa 2014-10-15T11:28:18 621.51757812 91.2237067
arkeologinenkohde_alue.3408 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3408 173614 {3D9698CB-9FCD-49F7-9F15-C36366CDE088} Hiukanniittu vankileiri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 138 ei Kohteesta dokumentoitiin 15 rakennetta, jotka ova pääasiallisesti rakennuksen kivijalkoja, jotka on ladottu luonnon kivistä. Lisäksi alueella on kaminoita, piikkilankakeriä, kaivoja ja peltiesineitä. Rakenne 1, pisteessä x 3445959 y 7398788. Piikkilankakeriä ja aitaa. Rakenne 2, pisteessä x 3445910 y 7398796. Rakennuksen jäännös, josta on jäljellä suorakaiteen muotoinen kivijalka, joka on tehty luonnonkivistä. Koko 13 x 22 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakenne 3, pisteessä x 3445868 y 7398815.Neliön muotoinen rakennuksen kivijalka, joka on tehty luonnon kivistä. Koko 7 x 7 metriä. Lattia-alalla on kaksi kuoppaa ja rakennelman pohjoispuolella on kolme painannetta. Rakenne 4, pisteessä x 3445831 y 7398816. Suorakaiteen muotoinen kivijalka, jonka koko on 14 x 23 metriä. Pitkät sivut kulkevat koilisesta lounaaseen. Rakenne 5, pisteessä x 3445847 y 7398793. Suorakaiteen muotoinen rakennuksen kivijalka, jonka koko on 7 x 11 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Jalka on tehty luonnonkivistä. Rakenne 6, pisteessä x 3445840 y 7398839. Rakenne on kuoppa, jonka koko on 6 x 6 metriä ja syvyys 2 metriä. Reunoilla on 1 metrin vahvuiset vallit. Mahdollisesti rakenne on kellari. Rakenne 7, pisteessä x 3445831 y 7398840.Rakenne on kuoppa, jonka koko on 6 x 6 metriä ja syvyys 2 metriä. Reunoilla on 1 metrin vahvuiset vallit. Mahdollisesti rakenne on kellari. Rakenne 8, pisteessä x 3445824 y 7398831. Rakenne on maahan kaivettu kaivo, jonka halkaisija on noin 2 metriä. Rakenne 9, pisteessä x 3445830 y 7398864. Rakenne on 2 x 3 metrin kokoinen vallillinen kuoppa. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakenne 10, pisteessä x 3445805 y 7398827.Kivijalka, joka on tehty luonnon kivistä. Rakenne on suorakaiteen muotoinen ja pitkät sivut kulkevat koillisesta kaakkon. Koko 7 x 11 metriä. Rakenne 11, pisteessä x 3445787 y 7398821. Kivistä tehty tuliasema. Asemassa on puolikaareen kerätty luonnon kivistä kaari, jonka pituus on kolme metriä ja leveys noin 70 cm. Korkeus on 70 cm. Rakenne 12, pisteessä x 3445775 y 7398844. Rakennuksen kivijalka, josta osa on tehty luonnon kivistä ja osassa on betonilaatta. Koko 6 x 11 metriä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakenne 13, pisteessä x 3445733 y 7398834. Rakennuksen jäännös on luonnon kivistä tehty kivijalka, jonka koko on 10 x 18 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakenne 14, pisteessä x 3445733 y 7398876. Heinäaukea, jonka koko on 20 x 35 metriä. Ilmeisesti tämä on leirin esipiha, johon on tultu hevosilla tai ajoneuvoilla. Rakenne 15, pisteessä x 3445708 y 7398867. Kaakosta luoteeseen kulkevan polun alla on 10 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea kivi- ja maavalli. Ilmeisesti rakenne liittyy alueelle tulleeseen tiehen. Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteista mitattujen gps pisteiden ja niiden lähimaaston ylle. Sutigis Vankileiri, jossa on ollut venäläisiä sotavankeja. Joissakin kaminan luukuissa on ilmeisesti saksalaista tekstiä. Rakennusten läheisyydessä ja välissä on pieniä kaminoita, keittohelloja ja kolme valtavaa keittopaljua, joissa on ilmeisesti lämmitetty vettä. Alueella on myös suuria piikkilankakeriä. Ilmeisesti leirin aita on purettu lopuksi ja piikkilangat on keritty rullalle. Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä moreeniharjulla, joka kulkee kaakosta luoteeseen. Alueella kasvaa tuore kangasmetsä, jossa puulaji on mänty. 3 Voimassa 2014-10-15T15:36:45 22999.92553711 686.01797985
arkeologinenkohde_alue.3409 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3409 175260 {6BC6CC90-AA57-4136-874D-E6B3C417422B} Rahkavaara 1 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 250 ei Alueella on 11 kappaletta tuliasemia itäkaakko-länsiluode suuntaisessa rivissä. Niissä on kivistä tehdyt vallit, osa valleista on suoria ja osa U-muotoisia. Yhdessäkään ei ole kaivettua kuoppaa. Sijaitsevat Rahkavaaran länsipäässä, lähellä Sodankylän kuntarajaa ja Sodankylään vievän tien pohjoispuolella. Kivikkoinen vaara, itä-länsi suuntainen, maaperä vaihtelevan kokoista kiveä, sekametsä, pääasiassa mäntyä. Alueella on 11 kappaletta tuliasemia itäkaakko-länsiluode suuntaisessa rivissä. Niissä on kivistä tehdyt vallit, osa valleista on suoria ja osa U-muotoisia. Yhdessäkään ei ole kaivettua kuoppaa. Pesäkkeet 1-6 itäpäässä, idästä länteen. Pesäkkeet 7-18 lännestä itään päin. Pesäke 1. Läntisin pesäke Rahkavaaran päässä, lähellä metsäautotietä. Pienistä kivistä kasattu lyhyt ja suora valli joka suuntautuu länteen. Valli on osin sortunut. Sen päässä kasvaa puu ja mahdollisesti valli on jatkunut puun eteläpuolella. Valli on 1,5 m - 2,5 m pitkä. Pesäke 2. Sijaitsee edellisestä noin 120 m itään. Puoliympyrän muotoinen kivivalli, 2,5 m leveä ja 2 pitkä, 50 cm korkea. Muodostuu pienistä kivistä. Pesäke 3. Puoliympyrän muotoinen kivivalli, joka on tehty suuren luonnonkiven päälle. Sijaitsee edellisestä 3 m itään. Sen eteläpuolella on jyrkkä kivikkoinen rinne. Leveys 2,5 m, pituus 1,6 m, sisältä koko 1,5 m x 1,2 m. Vallissa pienehköjä kiviä muutama kerros. Maaperä on erittäin kivikkoinen. Pesäke 4. Lyhyt, suora kivivalli suuren männyn vieressä. Pituus 1,4 m ja korkeus 40 cm, osin sortunut. Vieressä on kaksi muuta rakennetta. Pesäke 5. Sijaitsee muutaman metrin itään edellisestä. Suora ja korkea kivivalli joka on tehty suuren maakiven ympärille, useita kerroksia suurehkoja kiviä. Selvästi muita rakenteita tukevampi. Pituus 2,3 m, korkeus 80 cm ja paksuus vaihtelee 40-90 cm välillä. Pesäke 6. Sijaitsee muutaman metrin itään edellisestä. Suorakulmainen U-muotoinen kivivalli, jonka toisessa reunassa on luonnonkivi. Kivien takana on matala luontainen painanne. Tehty varsin pienistä kivistä, 2,1 m leveä, 1,6 m pitkä ja 30-40 cm korkea. Pesäke 7. Matala valli noin 20 m itään edellisestä. Matala kuoppa maassa muutaman maakiven takana, niiden päälle on rakennettu matala valli pienistä kivistä. Kuoppa on todennäköisesti luontainen. Nykyisin vallissa kiinni kasvaa suurehko mänty. Rakennelman koko on 1,8 x 1,8 m, kuoppa on 90 cm leveä ja hieman yli metrin pitkä. Pesäke 8. Pieni vallin pätkä jossa on liuskekiviä pystyssä, niiden takana matala luontainen kuoppa, jonka länsireunassa on suuri maakivi. Vallin leveys on noin 1,8 m ja korkeus 60 cm. Sen takana ja osin alla on pitkälle maatunut puun rungon pätkä. Kuoppa on 90 cm leveä ja 1,2 m pitkä. Pesäke 9. Pari metriä edellisestä itään suuren männyn vieressä on matala loivasti kaartuva valli. Itäreunassa on suuri maakivi, vallin kivet ovat osin pystyyn asetettuja liuskekiviä. Kaaren leveys on 2,4 m ja korkeus 30 cm. Pesäke 10. Edellisestä 4 m itään päin on suuren maakiven viereen kasattu lyhyt valli. Sen takana on luontainen kuoppa. Vallin pituus on 1,5 m, maakiven kanssa lähes 3 m, korkeus 70 cm. Pesäke 11. Loivasti kaareutuva valli jossa on suurehkoja maakiviä ja pystyyn nostettuja kivilevyjä, pituus 2,4 m. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Kohteen länsipuolella, Sodankylän puolella, on vuoden 2013 inventoinnissa havaittu useita poteroryhmiä. Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Rakenteet voivat olla jatkosodan tai Lapin sodan aikaisia saksalaisten tekemiä rakennelmia. Suunnilleen nykyisen tien kohdalla on ollut polku, jota on alettu muuttaa tieksi vuonna 1935, mutta se on jäänyt kesken. Vuoden 1936 hoitoaluekarttaan on merkitty tie nykyisen maantien kohdalle, mutta mahdollisesti se on lisätty siihen myöhemmin. Paikallisilla ei ole tietoa alueella olleista sotien aikaisista puolustusvarustuksista. Poterot voivat liittyä myös armeijan sotaharjoituksiin, tarkemmin asia selviäisi luultavasti arkistotutkimuksella. Poterot sijaitsevat Rahkavaaran länsipäässä, lähellä Sodankylän kuntarajaa ja Sodankylään vievän tien pohjoispuolella. Kivikkoinen vaara, maaperä on vaihtelevan kokoista kiveä. Mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2014-11-20T12:12:15 6644.24316406 589.5076615
arkeologinenkohde_alue.3410 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3410 175266 {1CF04CCC-9161-428D-93D4-4C66B2753457} Kotavaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 220 ei Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Hoikka-järven itäpuolella Kotavaaralla. Kotavaara on länsiluoteesta itäkaakkoon suuntautunut kuusimetsää kasvava tasalakinen vaara. Vaaran pohjoisrinne on hakattu hiljattain. Vaaralla on metsänvartijantilan jäännökset. Tähän kuuluu kuusi rakennuksen jäännöstä, kuoppia, ja peltoröykkiöitä. Tarkemmin ks alakohteet. Aluemainen. Karttatieto, kohde tarkastetiin kesän 2014 inventoinnissa. MVT 3 Voimassa 2014-11-18T16:47:49 26473.58203125 624.01255779
arkeologinenkohde_alue.3411 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3411 172204 {C0BFA65C-E14C-48C0-9D84-435009776800} Kuusikkoharju Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 275 274 ei Kohde on neljän pyyntikuopan muodostama pyyntikuopparyhmä. Kuopat ovat suuria, muodoltaan soikeita ja maastossa selvästi erottuvia. Kuopat 2, 3 ja 4 sijaitsevat harjanteen luodetta kohti laskevalla loivalla rinteellä, jokseenkin pohjois-eteläsuuntaisena jonona hieman yli kahdenkymmenen metrin matkalla. Kuoppa 1 sijaitsee muista kuopista noin 25 metriä itään päin. Pyyntikuoppien koordinaatit ja tarkempi kuvaus: Pyyntikuoppa 1 x=7574623 / y=3509875 Soikea, 5,0 m x 3,5 m, koillis-lounaissuuntainen, syvyys 0,8 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,3 m. Pyyntikuoppa 2 x=7574632 / y=3509857 Soikea, 6,0 m x 4,0 m, pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,4 m. Valli erottuu lähinnä kuopan länsipuoliskolla, alarinteen puolella. Muilla suunnilla valli sulautuu maaston muotoon. Pyyntikuoppa 3 x=7574617 / y=3509850 Soikea, 5,5 m x 4,0 m, pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, syvyys 0,7 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,4 m. Valli erottuu lähinnä kuopan luoteispuoliskolla. Kuopan eteläpuolen valli on yhteinen pyyntikuopan 4 kanssa. Pyyntikuoppa 4 x=7574610 / y=3509849 Soikea, 5,5 m x 3,5 m, pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen, syvyys 0,6 m. Vallin leveys 3,0 m, vallin korkeus 0,4 m. Valli erottuu lähinnä kuopan luoteispuoliskolla. Kuopan pohjoispuolen valli on yhteinen pyyntikuopan 3 kanssa. Kohde rajautuu Kuusikkoharjun pohjoispäähän pyöreähkölle alueelle, jonka halkaisija on noin 40 metriä. Aluerajaukseen sisältyvät kohteen kaikki neljä pyyntikuoppaa lähiympäristöineen. Kohde löydettiin käytäessä läpi Sota-aavalla mahdollisesti poltettaviksi suunniteltuja metsäkuvioita. Kohteen pyyntikuopat muodostavat hyvin säilyneen pienimuotoisen pyyntikuoppajärjestelmän. Todennäköisesti kuoppiin on ajettu peuroja Kuusikkoharjun alueelta, etelän ja kaakon suunnilta. Kuoppien ikää on vaikea tarkasti määrittää, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei ole uhattuna. Kohde sijaitsee kuusten, mäntyjen ja koivujen muodostamassa sekametsässä, Kuusikkoharju-nimisen hiekkamoreeniharjanteen pohjoispäässä. Tankajoki virtaa harjanteen eteläpuolella hieman yli kahdensadan metrin etäisyydellä kohteesta, ja muilta suunnilta harjannetta ympäröi aapasuo. Aluskasvillisuutta kohteen alueella hallitsevat puolukka, variksenmarja, seinäsammal, kangaskarhunsammal sekä muut sammalet. Kuivimmilla kohdilla kasvaa myös jonkin verran poronjäkälää. 3 Voimassa 2019-11-27T13:44:16 837.14501953 137.71179742
arkeologinenkohde_alue.3412 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3412 173948 {870F1FFB-CC19-49B9-8EA9-BAE967A605DA} Korpisalo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 234 ei Pohjoisempi rakennusjäännös: Kämpän rakennuksista on jäljellä ainoastaan kellari, joka sijaitsee rajavyöhykkeen sisäpuolella. Kellari on todennäköisesti toiminut taimien säilytyspaikkana. Kellari on rakennettu maakummun sisään. Ovenkarmin puiset tukirakenteet ovat osittain sortuneet. Kämpän piha-alue ja muut rakennukset ovat todennäköisesti sijainneet vyöhykkeen rajan länsipuolella. Rakenteita ei ole havaittavissa, mutta maassa on tulisijan ja hormin osia, ja aluskasvillisuus on päässyt rehottamaan viitaten avoimeen paikkaan. Eteläisempi rakennusjäännös: Kasvillisuuden joukossa näkyy seinälinjoja. Kohteen rajaus on aluemainen. Molemmat pohjat on merkitty erikseen pisteillä. Valokuva on pohjoisemman pisteen yhteydessä. Paikalle opasti ensin metsuri Markku Oinonen, joka näytti tien pohjoispuoleisen kellarin. Myöhemmin harjoittelija kävi paikalla entisen rajavartijan opastamana, joka näytti tien eteläpuolella sijaitsevan kämpän jäänteet. Kämppärakennusten jäänteitä. Kämppä ollut käytössä Metsähallituksen 1950-luvun savotoissa. Kämppää on paikallisten keskuudessa kutsuttu Esikunta Jorkaksi. Kämppärakennus on purettu ja siirretty paikalta 1970-luvun alussa. Kohde sijaitsee kunnan kaakkoisosassa, lähellä rajavyöhykkeen rajaa. Metsäautotien eteläpuolella on kuivahkoa mäntykangasta, jolla kasvaa vartunutta kasvatusmetsää. Kohteen ympärillä on tiheää lehtipuu aliskasvosta. 3 Voimassa 2014-10-20T12:17:12 4405.31542969 285.80337578
arkeologinenkohde_alue.3413 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3413 174004 {8E26B8DF-658F-4ACA-A50E-3BE3F810012F} Kaulavaara asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 267 ei Kaulavaaran laella on Keijo Turusen mukaan ollut asuintila, josta on jäljellä enää kivirakenteita sekä mahdollisesti kellarin jäännös. Alueelta dokumentoitiin yhteensä kahdeksan rakennetta, joista neljä oli kiviröykkiöitä, kolme kiviaitoja ja yksi mahdollinen kellarin jäännös. Kiviröykkiöistä röykkiöt 1 ja 2 olivat isomman silmäkiven ympärille kasattuja kivikasoja ja röykkiöt 3-4 koostuivat vain pienemmistä kivistä. Röykkiöiden koko vaihteli 2 - 3 m välillä. Kiviröykkiö 1 (173993): X= 3583259 ja Y= 7206082. Kiviröykkiö 2 (173994): X= 3583259 ja Y= 7206076. Kiviröykkiö 3 (173996): X= 3583235 ja Y= 7205990. Kiviröykkiö 4 (173997): X= 3583261 ja Y= 7206151. Kiviaita 1 (173998): N. 25 m pitkä kiviaidan pätkä. Aidan leveys n. 1 m. X= 3583222 ja Y= 7206063. Kiviaita 2 (174000): N. 13 m pitkä ja hieman kaareva kiviaita. X= 3583240 ja Y= 7206010. Kiviaita 3 (174002): N. 7 m pitkä kiviaita edellisen aidan pohjoispuolella. Aidat kulkevat samassa linjassa. X= 3583245 ja Y= 7206021. Kellari jäännös (174003): Rinteeseen kaivettu ojamainen rakenne, jonka takana rinteessä kanervan peittämä kumpare. Oja on mahdollisesti oviaukko kellariin ja kumpare itse kellari, jonka katto ei ole vielä romahtanut. Koko n. 2 x 2 m. Kohdetta oli vaikea havainnoida tiheän kasvillisuuden takia. X= 3583191 ja Y= 7206043. Aluemainen. Rajaus perustuu näkyvissä oleviin rakenteisiin. Kohteesta ilmoitti Keijo Turunen. Asuintilan jäännös. Melko vastikään raivattu taimikko, jossa lehtipuun taimia kaadettuna maassa. Paikalla kasvaa männyntaimien lisäksi joitakin koivuntaimia. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Alue ojitettu. 3 Voimassa 2014-10-21T13:49:51 9743.30737305 427.10700056
arkeologinenkohde_alue.3414 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3414 174009 {CFCEAFFA-FE51-4DC6-9ADD-48F490C9767A} Kylmänlahdenkallio löytöpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 210 ei Petri Anttonen ilmoitti löytäneensä kalliotasanteelta metallinpaljastimella rautaisen ruodollisen nuolenkärjen. Kärki on paikalla olevista kaivuumerkeistä päätellen tullut n. 1 - 2 cm syvyydestä kuntan alta, mutta ilmeisesti vielä huuhtoutumiskerroksesta. Löytöpaikalle (X= 3585309 ja Y= 7206706) tehtiin pieni koekuoppa, josta ei tullut löytöjä. Kuopasta tuli huuhtoutumiskerroksen alta soran ja kivien sekainen noin 2 - 5 cm paksu punertavahiekkainen kerros, jonka alla oli vaalea pohjasavi. Huuhtoutumiskerros oli paikalla noin 4 - 10 cm paksu. Aluemainen. Rajaus on tehty löytöpaikan ja maastonmuotojen perusteella siten, että rajaus käsittää koko kalliotasanteen, jolta nuolenkärki löytyi. Kohteesta ilmoitti Petri Anttonen. Rautaisen ruodollisen nuolenkärjen/taltan löytöpaikka. Kivikkoisen Kylmälahdenkallion tasainen kallioterassi järvelle päin. Paikalla kasvaa mäntyjä ja kuusia. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2015-01-21T14:45:30 97.66992188 38.92354858
arkeologinenkohde_alue.3415 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3415 123364 {BBDDDB17-4693-4D28-B850-3926D53ECD13} 1000017796 Särkkälampi 1 pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 0 Ei määritelty 210 ei Paikalla on kahdeksan pyyntikuopan ketju, joka kulkee hiekkaharjun eteläpuolella suon ja Särkkälammen reunalla sekä osin harjun alarinteessä. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1-1,3 m ja syvyys 20-60 cm välillä. Osa kuopista on hieman epämääräisiä, mutta osa on hyvin selkeitä. Kuoppien koordinaatit ovat: Kuoppa 1: 3605849/7184988 Kuoppa 2: 3605885/7184973 Kuoppa 3: 3605956/7184932 Kuoppa 4: 3605956/7184932 Kuoppa 5: 3605966/7184936 Kuoppa 6: 3605997/7184925 Kuoppa 7: 3606002/7184925 Kuoppa 8: 3606009/7184926 Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien levinnän mukaan. Uusi löytö Pyyntikuoppia Kohde sijaitsee hiekkaharjun alarinteellä suon ja Särkkälammen reunalla. Paikalla kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus koostuu sammaleesta ja varvuista. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö. 3 Voimassa 2018-12-05T14:06:58 1566.32373047 482.14822448
arkeologinenkohde_alue.3416 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3416 173697 {374936D3-A4AF-427E-A59D-7E0C2580B78B} Kapustaniemi asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 203 ei Alueelta kartoitettiin 19 peltoröykkiötä, viisi rakennuksen jäännöstä, kolme kaivantoa, oja, kaksi kivikasaa ja kaivo. Rakennusten jäännöksistä kaksi (rakennusten jäännökset 2 ja 3) sijoittuvat vierekkäin alueen keskivaiheilla olevan vanhan pellon keskelle, kaksi järven rantaan alueen itä- (rakennuksen jäännös 1) ja länsipäihin (rakennuksen jäännös 4) ja yksi (rakennuksen jäännös 5) kangasmetsän puolelle alueen keskivaiheille. Rakennuksen jäännös 1 (173663): Pienen noin 2,5 x 2,5 m kokoisen rakennuksen jäännös. Rakennus erottuu maastosta sammaleen ja varpujen peittäminä seinälinjoina, joiden keskellä on kuoppa ja pohjoislaidalla kumpu, joka on vanhan luonnonkivistä tehdyn uunin jäännös. Uunin halkaisija noin 1,5 m. Rakennuksen jäännös sijaitsee järven rannassa. Todennäköisesti sauna. X= 3607539 ja Y= 7223594 Rakennuksen jäännös 2 (173664): Kooltaan n. 3,5 x 4 m kokoinen rakennuksen jäännös. Rakennuksesta on enää jäljellä aluskasvillisuuden peittämät seinälinjat, joiden keskellä on tasapohjainen syvennys. Länsinurkassa on luonnonkivistä tehdyn uunin jäänteet. Uunin koko n. 1,7 x 2,5 m ja sen päällä kasvaa katajaa ja kuusen taimia. Rakennuksen jäänteen etelä- ja pohjoisnurkkien päällä kasvaa paksuja koivuja. Torppa/asuinrakennuksen jäänteet. X= 3607506 ja Y= 7223631. Rakennuksen jäännös 3 (173665): Kooltaan n. 2,7 x 3 m kokoisen rakennuksen jäännös, jonka keskellä on kuoppa ja pohjoisnurkassa kivikasa. Aluskasvillisuus peittänyt seinälinjat ja jäänteen keskellä kasvaa n. 25-30 -vuotias kuusi. Seinälinjojen päällä kasvaa puolestaan täysikokoisia koivuja. Mahdollisesti riihen jäännös. X= 3607495 ja Y= 7223632. Rakennuksen jäännös 4 (173666): Rakennuksen seinälinjat erottuvat maastossa selkeästi sammaleen ja varpujen peittäminä kohoumina, joiden päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Rakennuksen jäännös on U-kirjaimen muotoinen ja se on tehty kivistä. Oviaukko on sijainnut länsiseinällä. Seinien paksuus on noin 1,5 m ja rakennuksen koko on n. 4,2 x 6 m. Pitkillä sivuilla on ojamaisia kaivantoja. Ei merkkejä kattorakenteista. Mahdollisesti kellarin jäännös. X= 3607420 ja Y= 7223606 Rakennus jäännös 5 (173688): U-kirjaimen muotoinen kaivanto lähellä rakennusten jäänteitä 2 ja 3. Kaivantoa ympäröivät vallit ja kaivannon koko on noin 80 x 80 cm. Rakenne on avoin pohjoisreunastaan, jossa ilmeisesti ollut oviaukko. Mahdollisesti pienen kellarin jäänteet. X= 3607460 ja Y= 7223610. Rakennusten jäännösten 2 ja 3 välissä on pyöreä, halkaisijaltaan n. 1,3 m kokoinen kuoppa, jota reunustavat kivet. Kuopan syvyys on n. 20 cm ja siinä kasvaa saniaista. Kuoppaa ympäröi kuusen taimet ja katajat. Luultavasti kaivon jäännös (173693). X= 3607504 ja Y= 7223622. Peltoaukealla ja sen ympäristössä on 19 peltoröykkiötä, joiden halkaisija vaihtele metristä muutamaan metriin. Röykkiöt ovat sammaleen, varpujen ja heinien peittämiä. Peltoröykkiö 1 (173635): X= 3607456 ja Y= 7223589 Peltoröykkiö 2 (173636): X= 3607457 ja Y= 7223590 Peltoröykkiö 3 (173637): X= 3607458 ja Y= 7223580 Peltoröykkiö 4 (173638): X= 3607472 ja Y= 7223577 Peltoröykkiö 5 (173639): X= 3607481 ja Y= 7223577 Peltoröykkiö 6 (173640): X= 3607491 ja Y= 7223589 Peltoröykkiö 7 (173641): X= 3607490 ja Y= 7223589 Peltoröykkiö 8 (173642): X= 3607538 ja Y= 7223601 Peltoröykkiö 9 (173643): X= 3607533 ja Y= 7223606 Peltoröykkiö 10 (173644): X= 3607528 ja Y= 7223618 Peltoröykkiö 11 (173645): X= 3607536 ja Y= 7223625 Peltoröykkiö 12 (173648): X= 3607531 ja Y= 7223633 Peltoröykkiö 13 (173649): X= 3607519 ja Y= 7223621 Peltoröykkiö 14 (173650): X= 3607501 ja Y= 7223644 Peltoröykkiö 15 (173651): X= 3607502 ja Y= 7223665 Peltoröykkiö 16 (173653): X= 3607537 ja Y= 7223683 Peltoröykkiö 17 (173657): X= 3607499 ja Y= 7223621 Peltoröykkiö 18 (173660): X= 3607458 ja Y= 7223608 Peltoröykkiö 19 (173671): X= 3607494 ja Y= 7223657 Lisäksi alueelta dokumentoitiin kolme kaivantoa ja kaksi kivikasaa, jotka eivät olleet peltoröykkiöitä, vaan ne liittynevät kellariin ja sen rakentamiseen. Kaivanto 1 (173678): Pyöreä, halkaisijaltaan n. 2,5 m kokoinen ja n. 50 cm syvä kuoppa. Kuopan itäpuolella on n. 2 m pitkä, pitkulainen kaivanto. Mahdollisesti toinen kaivo. X= 3607495 ja Y= 7223651. Kaivanto 2 (173684): Suorakaiteen muotoinen, noin 1 x 1,2 m kokoinen kaivanto, jonka syvyys on n. 20 - 30 cm. Kaivannon koillisreuna on hieman romahtanut. Tästä rakenteesta n. metrin päässä länteen on toinen noin 1,5 x 0,5 m kokoinen kaivanto, jonka syvyys on myös n. 20 - 30 cm. X= 3607525 ja Y= 7223666. Kaivanto 3 (173689): Kaivanto, jolle johtaa kaakko-luode -suuntainen n. 1,5 m pitkä ja kapea oja. Kaivanto on lähellä rakennuksen jäännöstä 4 ja liittynee siihen ja sen rakentamiseen. X= 3607409 ja Y= 7223611. Kivikasa 1 (173661): Liittynee rakennuksen jäännöksen 4 rakentamiseen. X= 3607420 ja Y= 7223606. Kivikasa 2 (173662): Liittynee rakennuksen jäännöksen 4 rakentamiseen. X= 3607415 ja Y= 7223616. Aluemainen. Rajaus perustuu näkyvissä oleviin rakenteisiin. Kohde löytyi vanhojen karttojen perusteella. Asuintilan jäännös. Kapustaniemessä on ollut jo 1800-luvulla kruununmetsätorppa ja tila on merkitty vielä 1940-luvun metsätalouskarttaan valtion tilana. Melko tasainen mäntykangas, jossa heinää ja koivua kasvava vanha pelto. Pellon ympärillä aluskasvillisuus sammalta ja varpua, rannassa lisäksi suopursua ja kanervaa. 3 Voimassa 2015-01-15T12:46:30 10026.58056641 441.09191718
arkeologinenkohde_alue.3417 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3417 173782 {716A5E10-12E6-430D-A1E1-5F9050DEC26D} Pyssylampi 2 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain ei Kolme pyyntikuoppaa luode-kaakkosuuntaisessa ketjussa hiekkakankaan tasaisella laella. Kuopat ovat matalia ja loivia, halkaisijaltaan noin 2m. Kuopat sijaitsevat noin 100m pitkänä luode-kaakko -suuntaisena ketjuna tasaisin välimatkoin. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2014. Pyyntikuopat löydettiin ilman ennakkotietoja, tutkittaessa hiekkakangasta jolta on tosin löytynyt pyyntikuoppia jo aikaisemmin. Kyseessä on kolme pyyntikuoppaa esihistorialliselta tai historialliselta ajalta. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, leveän ja jyrkän hiekkamuodostuman päällä. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:02:55 2554.14331055 237.86981067
arkeologinenkohde_alue.3418 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3418 173783 {05710594-4BD2-412D-B188-B32D09759FA1} Pyssylampi 3 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain ei Kohde käsittää 8 pyyntikuoppaa jyrkän rinteen laidalla ja yläpuolisella tasanteella. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2-3m. Rinteen laidalla olevat kuopat ovat selkeämpiä ja isompia kuin muut ja niissä on selkeä valli ympärillä. Muut kuopat ovat loivempia ja vaikeammin erotettavissa. Yhden kuopan sisällä on noin 80-vuotiaan männyn pitkälle lahonnut kanto. Kohde rajautuu noin 250m x 100m kokoiselle itä-länsisuuntaiselle alueelle rinteen harjalle tasaiseen mutta kumpuilevaan kangasmaastoon. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2014. Pyyntikuopat löydettiin ilman ennakkotietoja, tutkittaessa hiekkakangasta jolta on tosin löytynyt pyyntikuoppia jo aikaisemmin. Rakenteet ovat vanhoja pyyntikuoppia. Kannon perusteella selkeästi yli 100-vuotiaita, luultavasti huomattavasti vanhempiakin. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, leveän ja jyrkän hiekkamuodostuman päällä. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:03:08 9170.50146484 618.23666898
arkeologinenkohde_alue.3419 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3419 175408 {C77D3B37-EDE8-44CE-B1F5-E363DA6A13A4} 1000018970 Jauho-oja kivikautinen asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Muonionjokeen laskevan Jauho-Ojan suun luoteispuolella on hiekkamaaperäinen, korkeahko jokeen laskeva törmä, jonka päällä tasanne. Tasanteen takana on toinen törmä. Tasanne muodostaa muinaisen niemekkeen Muonionjoen ja Jauho-ojan uoman suuhun. Paikalle tehdystä kahdesta n. 10 m etäisyydelle toisistaan tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskokset ja parissa lähelle tehdyssä kuopassa havaittiin palaneita kiviä. Löydöt ovat vähäisiä, mikä voi johtua sattumasta tai siitä, että paikka lienee erodoitunut osin jokeen ja jäljellä on enää asuinpaikan rippeet. Paikka on muutoin ehjä." Kohde tarkastettiin elokuussa 2014 ja sen todettiin olevan rekisterinkohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Maanpinta oli ehjää eikä kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ollut näkyvissä. Muinaisjäännösrekisterin mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis Kivikautinen asuinpaikka. Muonionjoen havumetsää kasvava rantatörmä, aluskasvillisuutena sammalia ja puolukkaa. 3 Voimassa 2014-11-24T12:04:14 3475.95703125 294.17816245
arkeologinenkohde_alue.3420 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3420 175425 {75DCEB26-E9EB-4E64-81FA-6FA540C60B59} 1000009336 Saarijärvi muinaisjäännösryhmät jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 193 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Saarijärven keskiosan harjumaisilla saarilla. Molemmilta Saarijärven saarilta on löytynyt tarkemmin määrittelemättömiä kuoppajäännöksiä, joista ainakin läntisemmän saaren kuopat lienevät pyyntikuoppia. Itäisemmän saaren kuopanteiden on epäilty olevan kesähautakuoppia. Kuoppien luonteen määrittäminen vaatii lisätutkimuksia." Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014. Kaakkoisemmalta saarelta dokumentoitiin kaksi selkeää kuoppajäännöstä. Näiden lisäksi saaren luoteispäädyssä, sen korkeimmalla kohdalla on kahta muuta kuoppaa huomattavasti epämääräisempi, mahdollisesti luontainen kuoppa, 2.5 x 5 metriä, syvyys noin 0.3 metriä. Saarilla on paljon epämääräistä, todennäköisesti luontaista kuoppelikkoa, josta johtuen ainoastaan selkeät jäännökset huomioitiin. Kuopat on numeroitu kaakosta luoteeseen. Kuoppa 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3391648 Y=7456337. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 metrin kokoinen ja metrin syvä. Kuoppaa ympäröi 1-1.5 metriä leveä, noin 10 scm korkea maavalli. Kyseessä on todennäköisesti pyyntikuoppa. Kuopan reunat ovat noin 2.5 , korkeudella vedenpinnasta. Kuoppa 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3391639 Y=7456345. Kuoppa on 2 x 1.3 metrin kokoinen, koillis-lounas-suuntainen, 0.5 metriä syvä ja muodoltaan selkeä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus kairausnäytteessä on 1-2 cm. Luoteisemmalta saarelta dokumentoitiin kolme kuoppaa. Kuoppa 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3391474 Y=7456435. Kuoppa on 2.5 x 1.3 m kokoinen ja noin metrin syvä. Kuoppa on itä- länsi-suuntainen. Kuopan ympärillä on noin metrin levyinen, 10 cm korkea valli. Kuoppa 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3391461 Y=7456433. Kuoppa on pohjois-etelä -suuntainen, 1.7 x 1.3 m kokoinen, 0.4 m syvä. Kuopan keskelle tehtiin kairaus, jossa huuhtoutumiskerroksen paksuus oli 10 cm, sen alla oli noin 5 cm paksu hyvin musta hienojakoisen hiilen kerros. Reunoilla hiilikerrosta ei ollut. Kuoppa 5 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3391430 Y=7456446.Kuoppa on pohjois-etelä -suuntainen, 2.5 x 1.5 metrin kokoinen ja noin 0.7 metsiä syvä. Kuopan luoteispuolella on maavalli, joka saattaisi viitata tuulenkaatoon, mutta kuoppa vaikuttaa silmämääräisesti tarkasteltuna säännönmukaisuutensa vuoksi väliaikaishaudalta. Saaren eteläreunalla on vanhoissa männyissä pilkkoja, joista kahteen on hakattu lovet noin 1.4 metrin korkeudelle. Lovet ovat noin 4 metrin etäisyydellä toisistaan. Kohteen aluerajaukseen on otettu mukaan molemmat saaret kokonaisuudessaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis Metsuri Keijo Kumpulan mukaan kaakkoisemman saaren kaakkoispäädyssä on matalaa ja kuivina kesinä saaresta pääsee kulkemaan mantereelle, saari on mahdollisesti ollut niemi. Näin ollen pyyntikuoppien sijainti saarella on perusteltua. Saarijärven kaakkoisosassa sijaitsevat, luode-kaakko -suuntaiset hiekkapohjaiset saaret ovat noin 50 metrin päässä toisistaan. Saaret kuuluvat laajempaan harjujonoon. Saarilla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa. mustikkaa ja variksenmarjaa. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-06T20:48:47 7155.87939453 697.64943453
arkeologinenkohde_alue.3421 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3421 172457 {0B3B8FDE-7BD8-4E3B-8320-FD628EE864B1} Mohkkeguoika pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 433 ei Kohde on noin kilometrin mittainen pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 80 pyyntikuoppaa. Kuopat on kaivettu joen rannan suuntaiseksi jonoksi, joka kulkee enimmäkseen muutamien kymmenien metrien etäisyydellä joen rantatörmältä. Pyyntikuoppajärjestelmä on olemukseltaan yhtenäinen, joskin puronotkojen kohdilla siinä ovat lyhyet katkokset. Kuoppajonossa on myös yksi poikittainen, joen rantatörmän partaalle suuntautuva sivuhaara. Kohteen pyyntikuopat ovat suuria, muodoltaan pyöreitä tai soikeita, olemukseltaan suppilomaisia, yleensä loivapiirteisen maavallin ympäröimiä, maastossa selvästi erottuvia ja useimmat läpimitaltaan vähintään nelimetrisiä. Kuoppien syvyys vaihtelee noin puolesta metristä noin puoleentoista metriin. Sijaintitietojen kirjaamisen sekä muutamien pyyntikuoppien kuvaamisen lisäksi yksityiskohtaisempaa dokumentointia kuopista ei ennätetty tekemään. Pyyntikuoppien koordinaatit: Pyyntikuoppa 1. y=7639379 / y=3305560 Pyyntikuoppa 2. y=7639387 / y=3305554 Pyyntikuoppa 3. y=7639394 / y=3305551 Pyyntikuoppa 4. y=7639397 / y=3305548 Pyyntikuoppa 5. y=7639413 / y=3305537 Pyyntikuoppa 6. y=7639439 / y=3305534 Pyyntikuoppa 7. y=7639459 / y=3305543 Pyyntikuoppa 8. y=7639478 / y=3305551 Pyyntikuoppa 9. y=7639514 / y=3305526 Pyyntikuoppa 10. y=7639518 / y=3305491 Pyyntikuoppa 11. y=7639531 / y=3305483 Pyyntikuoppa 12. y=7639548 / y=3305480 Pyyntikuoppa 13. y=7639557 / y=3305484 Pyyntikuoppa 14. y=7639604 / y=3305469 Pyyntikuoppa 15. y=7639654 / y=3305451 Pyyntikuoppa 16. y=7639691 / y=3305440 Pyyntikuoppa 17. y=7639697 / y=3305441 Pyyntikuoppa 18. y=7639707 / y=3305440 Pyyntikuoppa 19. y=7639717 / y=3305443 Pyyntikuoppa 20. y=7639727 / y=3305441 Pyyntikuoppa 21. y=7639739 / y=3305441 Pyyntikuoppa 22. y=7639754 / y=3305439 Pyyntikuoppa 23. y=7639767 / y=3305440 Pyyntikuoppa 24. y=7639773 / y=3305441 Pyyntikuoppa 25. y=7639785 / y=3305449 Pyyntikuoppa 26. y=7639814 / y=3305446 Pyyntikuoppa 27. y=7639834 / y=3305450 Pyyntikuoppa 28. y=7639861 / y=3305453 Pyyntikuoppa 29. y=7639876 / y=3305448 Pyyntikuoppa 30. y=7639941 / y=3305463 Pyyntikuoppa 31. y=7639951 / y=3305467 Pyyntikuoppa 32. y=7639965 / y=3305472 Pyyntikuoppa 33. y=7639974 / y=3305472 Pyyntikuoppa 34. y=7639980 / y=3305472 Pyyntikuoppa 35. y=7639989 / y=3305476 Pyyntikuoppa 36. y=7640007 / y=3305469 Pyyntikuoppa 37. y=7640011 / y=3305463 Pyyntikuoppa 38. y=7640025 / y=3305468 Pyyntikuoppa 39. y=7640044 / y=3305473 Pyyntikuoppa 40. y=7640052 / y=3305478 Pyyntikuoppa 41. y=7640064 / y=3305471 Pyyntikuoppa 42. y=7640069 / y=3305471 Pyyntikuoppa 43. y=7640074 / y=3305467 Pyyntikuoppa 44. y=7640080 / y=3305467 Pyyntikuoppa 45. y=7640088 / y=3305476 Pyyntikuoppa 46. y=7640094 / y=3305470 Pyyntikuoppa 47. y=7640103 / y=3305467 Pyyntikuoppa 48. y=7640107 / y=3305467 Pyyntikuoppa 49. y=7640111 / y=3305462 Pyyntikuoppa 50. y=7640115 / y=3305470 Pyyntikuoppa 51. y=7640124 / y=3305474 Pyyntikuoppa 52. y=7640132 / y=3305477 Pyyntikuoppa 53. y=7640138 / y=3305471 Pyyntikuoppa 54. y=7640147 / y=3305465 Pyyntikuoppa 55. y=7640156 / y=3305467 Pyyntikuoppa 56. y=7640170 / y=3305471 Pyyntikuoppa 57. y=7640181 / y=3305469 Pyyntikuoppa 58. y=7640200 / y=3305465 Pyyntikuoppa 59. y=7640212 / y=3305475 Pyyntikuoppa 60. y=7640221 / y=3305477 Pyyntikuoppa 61. y=7640229 / y=3305472 Pyyntikuoppa 62. y=7640236 / y=3305470 Pyyntikuoppa 63. y=7640241 / y=3305472 Pyyntikuoppa 64. y=7640249 / y=3305473 Pyyntikuoppa 65. y=7640255 / y=3305470 Pyyntikuoppa 66. y=7640263 / y=3305470 Pyyntikuoppa 67. y=7640270 / y=3305475 Pyyntikuoppa 68. y=7640263 / y=3305485 Pyyntikuoppa 69. y=7640128 / y=3305483 Pyyntikuoppa 70. y=7640129 / y=3305486 Pyyntikuoppa 71. y=7640131 / y=3305492 Pyyntikuoppa 72. y=7640131 / y=3305498 Pyyntikuoppa 73. y=7640133 / y=3305504 Pyyntikuoppa 74. y=7640296 / y=3305482 Pyyntikuoppa 75. y=7640307 / y=3305488 Pyyntikuoppa 76. y=7640325 / y=3305510 Pyyntikuoppa 77. y=7640339 / y=3305520 Pyyntikuoppa 78. y=7640356 / y=3305525 Pyyntikuoppa 79. y=7640359 / y=3305546 Pyyntikuoppa 80. y=7640377 / y=3305539 Kohde rajautuu pitkänomaiselle, noin kilometrin mittaiselle, pohjois-eteläsuuntaiselle vyöhykkeelle, joka seuraa Lätäsenon länsirantaa, ulottuen kaukaisimmillaan vajaan sadan metrin etäisyydelle joesta. Kohteen eteläpää on Mohkkeguoikan luoteispuolella Lätäsenoon laskevan puron pohjoisrannan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät kohteen pyyntikuopat lähiympäristöineen. Kohdetta ei ole aiemmin kirjattu muinaisjäännösrekisteriin, mutta Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoihin on merkitty alueella sijaitsevan pyyntikuoppia. Kohde on suuri, erittäin hyvin säilynyt pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuoppiin on ilmeisesti ajettu peuroja Lätäsenon ja sen länsipuolella sijaitsevien suoalueiden välisiltä hiekkaharjanteilta. Pyyntikuoppien ikää on vaikea arvioida ilman maaperään kajoavia tutkimuksia, mutta todennäköisesti ne ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Peurojen pyynti Lätäsenon lähialueella on ilmeisesti ollut hyvin laajamittaista, mihin viittaa se, että muutaman kilometrin matkalta joen varrelta on dokumentoitu yhteensä 278 pyyntikuoppaa. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, joenvarren hiekkaharjanteilla, alkaen Mohkkeguoikan luoteispuolella jokeen laskevan puron pohjoisrannalta ja jatkuen siitä pohjoiseen päin. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, puolukka, variksenmarja, lieko- ja heinäkasvit sekä sammalet ja jäkälät. 3 Voimassa 2019-11-26T15:12:54 54258.37133789 2336.3556673
arkeologinenkohde_alue.3422 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3422 174039 {89D4D109-0557-4296-9A86-5C8E75A06C7F} Kukkarolaki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 163 ei Kohteessa on kolmen kämpän rauniot. Rakennus 1, pisteessä x 3402407, y 7436427. Kohteessa on 5 x 12 metrin kokoisen kämpän raunio, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Länsinurkassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoinen luonnonkiviraunio. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja ne on nurkista molemminpuolin salvettu. Rakennuksen puolivälissä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Suurimmaksi osaksi seinät erottuvat enää turvevalleina. Rakennus 2, pisteessä x 3402419, y 7436405. Rakennelma pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennelma koko on 10 x 4.5 metriä. Rakennuksen puolivälissä on väliseinä. Pohjois- ja itänurkissa on uuninrauniot joiden koko on 1.5 x 1 x 1 metriä. Seinät erottuvat turvevalleina ja muutamana lahona hirtenä. Rakennelman päällä kasvaa raitaa ja mäntyä. Rakennus 3, pisteessä x 3402410, y 7436392. Kohteessa on 5 x 3 metrin kokoinen kämpän raunio, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Kaakkopääty on tehty salvetuista pelkkahirsistä ja niiden pituus on 3 metriä. Luoteispääty on pituudeltaan 2 metriä ja se on tehty lankuista. Hirsirakennuksen länsinurkassa on 1 x 2 x 70 cm kokoinen uuninraunio. Parhaimmillaan rakennelmassa on 10 hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu sahalla ja salvettu molemminpuolin. Rakennuksessa on ollut harmaakattohuopa. Sisäseinässä on kirjoituksia, joista erottui: Erkki Örn m.l r.l 4.11. 1956. Rakennelman katto on pudonnut sisään. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmista mitattujen gps pisteiden ylle. Juha Lindin ilmoitus ja merkki peruskartalla. Metsätyökämpän raunioita. Kämppä 3 on nuoremoi, kuin kämpät 1 ja 2. Kohteen alueella on kuivahko mäntykangas, joka laskee vaaran rinteenä idästä länteen, suolle. 3 Voimassa 2014-10-24T15:08:15 1710.91503906 168.82949443
arkeologinenkohde_alue.3423 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3423 174045 {A8817F85-0C65-4E9C-BE80-BD2603401394} Kienajaselkä 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohteessa on kaksi metsätyökämpän rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1 pisteessä 3400031, y 743895. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoisen kämpän jäännös. rakennelman seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Hirret on molemmin puolin salvettu ja sahalla katkottu. Koillisnurkassa on 2 x 2 x 0.7 metrin kokoisen uunin kiviraunio. Rakennuksesta on 6 hirsikertaa jäljellä. Kämpän länsipäuolella, metrin päässä on 4 x 6 metrin kokoinen kiviraunio. Rakennus 2 pisteessä 3400030, y 743899. Kohteessa on 4 x 6 metrin kokoisen rakennuksen jäännös, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Seinät erottuvat muutaman lahon hirren ja turvevallin paikkoina. Kämpän länsisivu on 1.5 metrin päässä kämpästä 1. äällä kasvaa pieniä koivuja. Rakennus on ollut luultavasti talli. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien keskeltä mitattujen gps pisteiden ylle. Sutigis Metsätyökämpän rakennusten jäännöksiä. Suon laidassa sijaitseva kuivahko mäntykangas. Kangas kohoaa itään, jossa kulkee metsäautotie. 3 Voimassa 2014-10-24T14:59:50 150.52172852 45.94674137
arkeologinenkohde_alue.3424 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3424 174052 {305B70B4-2A6E-41FE-8385-A5F8F578BDC8} Iso-Olkkavaara pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 140 ei Kohteessa on neljä pyyntikuoppaa. Kuoppa 1 pisteessä x 3451744, y 7384377. Kuopan halkaisija on 4,2 metriä, syvyys 0,4 metriä. Kuoppa on pyöreä ja valliton. Kuoppa 2 pisteessä x 3451679, y 7384365. Kuoppa on pyöreä ja valliton, halkaisija ,8 metriä ,syvyys 0,4 metriä. Kuoppa 3 pisteessä x 3451665, y 7384339. Kuoppa on pyöreä ja valliton, halkaisija 3,5 metriä, syvyyv 0,3 m. Kuoppa 4 pisteessä x 3451666, y 7384178. Kuoppa on pyöreä ja valliton, halkaisija 5,2 metriä, syvyys 0,5 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti pyyntikuopista mitattujen gps pisteiden ylle. Hannu Kotivuoren inventointi 22.7.2014. Pyyntikuopat. Pyyntikuopat sijaitsevat länteen laskevalla hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä, joka on hiljattain kaadettu ja paikalla on taimikko. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta. Kohteen itäpuolella on yksityismaalla saksalaisten toisen maailmansodan aikainen tuhottu tukikohta. Tukikohtaan on johtanut pohjoisesta yhä paikalla näkyvä hiekkatie. 3 Voimassa 2014-10-24T14:48:51 6358.03833008 637.11752479
arkeologinenkohde_alue.3425 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3425 175612 {776C64FD-D0D0-46F8-B75C-ACF0445C609F} Keppelvosa savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Paikalla on kolme kämpän pohjaa. Puretun kämpän pohja, josta on jäljellä vain matala maapenkki ja muutama lähes täysin maatunut hirsi tiheän koivutaimikon alla. Kämppä on kooltaan noin 7 m x 7 m. X=3520606 Y=7504504 Edellisestä länteen on puretun kämpän pohja, josta on jäljellä pari tiheän pusikon peittämää maatunutta hirttä. Kokoa ei pysty määrittämään. X=3520581 Y=7504502 Edellisestä lounaaseen päin metsästä löytyi katkelma lautakattoa, mahdollisesti käymälästä. Sen lähellä on myös lähes ehjä pöytä. X=3520564 Y=7504489 Kämpän pohja jossa on juuri ja juuri havaittavissa kaksi nurkkaa joen puolella, kooltaan noin 8 m x 8 m. Hirret ovat kirveellä katkaistu ja ne ovat aluskasvillisuuden peittämiä. X=3520598 Y=7504519 Kämpän 1 itäpuolella on kolme kivikasaa, joiden välissä on kuopat. Kasat ovat aluskasvillisuuden peittämiä ja niiden päällä kasvaa myös suuria koivuja. Ne ovat kooltaan noin 3 m x 3 m ja 1 m korkeita. Voisivat olla rakennuskiveä. X=3520619 Y=7504496 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Sutigis, kämpän pohja. Vuoden 1974 topografiseen karttaan on merkitty paikalle kämppä ja varastorakennus. Savottakämppäalue, rakenteet ovat mahdollisesti pääosin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee Keppelvosan luoteisreunalla, Pessijoen rannalla. Paikalla on ruohikkoinen aukea, jossa kasvaa koivuja ja koivun taimia. Osa kämppien pohjista on tiheän taimikon peittämiä. 3 Voimassa 2014-11-27T15:13:19 1505.29418945 190.2279965
arkeologinenkohde_alue.3426 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3426 173017 {21C13EFD-204A-4AAC-94DF-A2DCAA3FEAC7} Hirvasvuopio 2 Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 437 435 ei Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta, umpeenkasvaneesta liesilatomuksesta sekä yhdestä pyyntikuopasta. Liesilatomus 1 sijaitsee kohdassa x=7651468/y=3306313, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä suon laidasta. Latomus on umpeenladottu, itä-länsisuuntainen, lähes neliön muotoinen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,8 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, ja ne ovat koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Liesilatomus 2 sijaitsee kohdassa x=7651440/y=3306307, noin kolmekymmentä metriä etelään päin liesilatomuksesta 1, noin kahdeksan metriä kohteen eteläpuolitse kulkevan mönkijäuran pohjoisreunasta pohjoiseen päin. Latomus on maantasainen, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,7 m. Useimpien latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm - 20 cm, mutta sen länsipäässä on muita kookkaampi, muodoltaan laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 30 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee kohdassa x=7651445/y=3306311, noin viisi metriä liesilatomus 2:sta pohjoiskoilliseen päin. Kuoppa on soikea, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4,0 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,4 m, ja sitä ympäröi noin 1,5 m leveä maavalli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että kivennäismaan pintaosaan, sammalkerroksen alle, oli muodostunut noin viisi senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu pohjois-eteläsuuntaiselle, noin 40 m x 20 m laajuiselle alueelle, jonka eteläpää on Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtavan mönkijäuran pohjoisreunan tasalla. Aluerajaukseen sisältyvät molemmat liesilatomukset ja pyyntikuoppa lähiympäristöineen. Kyseessä lienee moniperiodinen kohde. Liesilatomukset ovat todennäköisesti peräisin rautakauden lopulta tai historialliselta ajalta. Pyyntikuopan ikää on vaikeampaa arvioida, mutta joka tapauksessa se ajoittuu esihistorialliseksi. Liesilatomusten luona on voinut sijaita kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, joiden rakenteista ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään maanpinnalle havaittavaa. Pyyntikuoppa on kaivettu luontevalle pyyntipaikalle, ja siihen on mahdollisesti ajettu peuroja koillisen suunnalta, Lätäsenon joenvarsikankaalta, Hirvasvuopion asuinkentän alueelta. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, noin 170 metrin etäisyydellä joesta, matalalla hienohiekkaisella harjanteella Hirvasvuopion asuinkentän länsipuoleisen suojuotin lounaispuolella, noin kaksi metriä suon pintaa ylempänä. Kalkkoaivin ja Munnikurkkion välinen mönkijäura kulkee kohteen eteläpuolitse. Kohteen ympäristössä kasvaa harvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, mustikka, puolukka, lieko- ja heinäkasvit, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. 3 Voimassa 2014-10-09T12:59:58 1211.77563477 153.60662892
arkeologinenkohde_alue.3427 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3427 173784 {99F01D92-1E86-4DCB-9E4B-73291A98793B} Upokas 1 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain ei Kohde käsittää neljä pyyntikuoppaa luode-kaakko -suuntaisessa ketjussa lammen luoteispuolella. Kuopat ovat noin 2m halkaisijaltaan ja noin 0,5m syviä. Kuopat sijaitsevat noin 70m pitkänä luode-kaakko -suuntaisena ketjuna tasaisin välimatkoin. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2014. Pyyntikuopat löydettiin ilman ennakkotietoja, tutkittaessa hiekkakangasta jolta on tosin löytynyt pyyntikuoppia jo aikaisemmin. Kyseessä on neljä pyyntikuoppaa esihistorialliselta tai historialliselta ajalta. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, Upokkaan lammen luoteispuoleisella kankaalla. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-02-25T15:03:22 1799.77978516 180.08049096
arkeologinenkohde_alue.3428 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3428 173812 {23BB16FC-EB4E-4BE8-BC29-4B40B9B2EEDD} Karhuaro talvisodan aikainen tukikohta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 225 ei Paikalla on hyvin säilynyt talvisodan aikainen tukikohta, joka oli käytössä sodan viimeisinä kuukausina 5.2.-13.3.1940. Tukikohta toimi polkupyöräpataljoona 6:n komentokeskuksena ja sieltä käsin johdettiin puolustusta Kokkojärven-Akkojärven vesistöjen länsipuolella. Polkupyöräpataljoona 6 eli PPP 6 toimi suoraan päämajan alaisuudessa ja sitä johti Majuri Järvinen. Linnoitustyön Karhuaron alueella tekivät pataljoonan esikuntakomppania ja pioneerijoukot kersantti Olavi Saarion johdolla. Tukikohta sijaitsi ensin noin 1,5 km päässä kaakkoon Akonjärven rannalla Ruottulan talossa, mutta neuvostojoukkojen ryhtyessä harjoittamaan tarkkuusammuntaa Ruottulan taloon, päätettiin se siirtää kauemmas korpeen Karhuahon alueelle. Veteraanit itse ovat käyttäneet tukikohdasta nimeä Nuolikangas. Tukikohta on Suomussalmen sotakohteiden joukossa poikkeuksellinen useammastakin syystä. Ensinnäkin se on Suomussalmen ainoa talvisodan aikainen autenttisena säilynyt pataljoonan komentopaikkakokonaisuus ja toiseksi tukikohdan linnoitteita on tehty louhimalla ja räjäyttämällä. Tällaista tapaa ei tunneta Suomussalmen alueelta muualta, vaan näin pysyviä linnoitteita tehtiin lähinnä Karjalan kannaksen suunnalla. Karhuaron alueelta kartoitettiin yhteensä 19 erilaista rakennetta - seitsemän korsun jäännöstä, potero, kaivantoja, neljä ampumapesäkettä, ilmatorjunta-aseman jäännös, teltan paikka ja tallikatoksen jäänteitä. Tukikohdan alueen halki on sodan jälkeen tehty metsäautotie, jonka alle on tietojen mukaan jäänyt ainakin yksi korsu. Miehistökorsu jäännös (173786): Korsu on suorakaiteenmuotoinen ja itä-länsisuuntainen. Sammaleen peittämä katto on vajonnut n. 30 - 50 cm alaspäin ja se on hajonnut länsipäästä, jossa katon puurakenteita on näkyvissä. Oviaukko on sijainnut länsipäädyssä. Se on ollut tuettu kivillä, joita on edelleen nähtävissä. Mitat: korsu 9 x 7,5 m ja oviaukon pituus 5 m. Korsu on toiminut miehistökorsuna. X= 3610228 ja Y= 7235390. JSP-korsu jäännös (173788): Suorakaiteenmuotoisen itä-länsisuuntaisen korsun jäännös, joka on ollut joukkojen sidontapaikka. Oviaukko sijaitsee luoteisnurkassa kohti alarinnettä ja suota. Kattorakenteet ovat romahtaneet rakennuksen sisään. Koko 5 x 8 m, syvyys n. 1 - 1,2 m. Korsun päälle on kaatunut puu. X= 3610313 ja Y= 7235342. Komentokorsu jäännös (173793): Rinteeseen kaivettu suorakaiteenmuotoinen itä-länsisuuntainen korsu, jossa sisäänkäynti suon puolella länsilaidalla. Kattorakenteet ovat muuten romahtaneet korsun sisälle paitsi sisäänkäynnin kohdalla, jossa on vielä kattoa jäljellä. Koko n. 8 x 5 m. Sisäänkäynnin käytävässä ollut mutka. Sisäänkäynnin pituus n. 3 m. Oviaukon kohdalla on halkaisijaltaan n. 3 m kokoinen eteinen, joka ei ilmeisesti ole ollut katettu. Komentokorsun rakennusmateriaalina on aikalaislähteiden mukaan käytetty Ruottulan talon riiheä, joka otettiin mukaan alkuperäiseltä tukikohdan paikalta. Rakennusmestarina on toiminut Väinö Suominen Eurajoelta. Katto oli tehty vahvasta hirrestä, jonka päällä oli maa- ja turvekerros. Lattia oli tehty laudoista ja valaistuksena oli Petromax sekä öljylamppuja. Korsussa oli Ruottulan talosta tuotu keittiön hella, jonka savut johdettiin torvea pitkiin korsun vieressä olevan kuuseen. Korsussa ei ollut ikkunaa. X= 3610315 ja Y= 7235423. Huoltokorsu 1 jäännös (173795): Kooltaan n. 3 x 2 m kokoisen tasapohjaisen kaivannon jäännös, jonka seinämät ovat suorat. Syvyys n. 30 cm - 1 m. Kaivannon itäpää on matalampi ja sisäänkäynti on ilmeisesti ollut itänurkassa. Kaivannosta ja sen ulkopuolelta löytyi säilyketölkkejä. Aikalaislähteiden mukaan paikalla on ollut huoltokorsu. Rakenne saattaa liittyä myös tukikohdan kenttäkeittiöön. X= 3610423 ja Y= 7235388. Huoltokorsu 2 jäännös (173798): Metsäautotien pohjoispuolella oleva etelä-pohjoissuuntaisen korsun jäännös. Rakentamisessa on käytetty kiviä, joita näkyy korsun luoteiskulmassa. Oviaukko on ilmeisesti sijainnut keskellä länsiseinää, jossa on suuri kivi. Korsun mitat: koko n. 8 x 4 m ja syvyys n. 1,2 - 1,7 m. Vieressä kulkeva tie on mahdollisesti tuhonnut vähän korsun etelälaitaa. X= 3610295 ja Y= 7235298. Pioneerijoukkojen varastokorsu jäännös (173802): Kivistä ja puusta tehdyn korsun jäännös, jossa oviaukko luoteiskulmassa. Korsu on etelä-pohjoissuuntainen, sen seinät ovat suorat ja pohja tasainen. Koko n. 5 x 5 m. Syvyys n. 80 cm. Vieressä pioneerien teltan pohja sekä ampumapesäke. X= 3610387 ja Y= 7235282. Varastokorsu jäännös (173804): Räjäyttämällä louhittu varasto- tai miehistökorsu. Korsu on suorakaiteenmuotoinen ja n. 2 - 2,5 m syvä. Pohjalla on vielä nähtävissä joitakin hirsiä. Pohja on ollut tasainen, mutta sinne on tippunut kiviä. Itäseinässä nähtävissä kivenlohkareita, joista seinä tehty. Oviaukko on ilmeisesti sijainnut länsiseinällä. Koko n. 8 x 6 m. X= 3610419 ja Y= 7235159. Pioneerijoukkojen teltan pohja (173800): Pyöreä n. 50 - 70 cm syvä teltan pohja, jossa kulkuaukko kaakkoislaidalla. Vieressä varastokorsu ja ampumapesäke. X= 3610379 ja Y= 7235288. Ilmatorjunta-asema jäännös (173790): Neliön muotoinen tasapohjainen kaivanto, jossa ampuma-aukko lounaiskulmassa kohti suota. Koko n. 2 x 3 m ja syvyys n. 1 m. Asema sijaitsee komentokorsun ja JSP-korsujen välissä Heposuon laidalla. X= 3610317 ja Y= 7235381. Ampumapesäke 1 (173803): Pieni kumpare, jossa kapeahko n. 1 m leveä ja 2 m pitkä suorasivuinen kaivanto. Eteläpäässä kulkuaukko, joka vielä erottuu olleen katettu. Aukko kohti pioneerijoukkojen varastokorsua ja teltan pohjaa. X= 3610387 ja Y= 7235286. Seuraavat pesäkkeet sijaitsevat vierekkäin komentokorsusta pohjoiseen Heposuon laidalla. Ampumapesäke 2 (173806): Suorakaiteenmuotoinen n. 1,2 m x 70 cm kaivanto. X= 3610338 ja Y= 7235503. Ampumapesäke 3 (173807): X= 3610349 ja Y= 7235510. Ampumapesäke 4 (173810): X= 3610314 ja Y= 7235496. Katettu konekivääripesäke jäännös (173805): Katetun konekivääripesäkkeen jäännös. Pesäkkeen ampuma-aukossa on näkyvissä vielä hirsirakenteita. Seinä on tehty kivestä. Aukon takana epämääräisen muotoinen kuoppa, jonka syvyys n. 20 - 30 cm ja jonka pohja tasainen. Kuopan halkaisija on n. 2 m. Ampumasuunta suolle. X= 3610324 ja Y= 7235500. Kaivanto 1 (173791): Kolmionmuotoinen n. 50 cm - 1 m syvä kaivanto ilmatorjunta-aseman ja JSP-korsun välissä. Kaivannon pohjoislaita mahdollisesti romahtanut, minkä seurauksena kaivannosta on tullut kolmionmuotoinen. Mahdollisesti korsu tai teltan pohja. X= 3610332 ja Y= 7235368. Kaivanto 2 (173811): Kaivanto huoltokorsun 1 eteläpuolella. Pituus n. 6 m ja leveys n. 1 m. Ei ihan suora. Alueella on saattanut sijaita kenttäkeittiö, jonka jäänteitä kaivanto voi olla. X= 3610425 ja Y= 7235384. Tallikatos 1 jäännös (173808): Komentokorsun itäpuolella harjun päällä on sijainnut tallikatos, josta jäljellä männyssä n. 1,7 m korkeudessa rungon sisään uponnut metallilanka ja puun vieressä kelo, jossa kaksi riukua kiinni metallilangalla. X= 3610344 ja Y= 7235416. Tallikatos 2 jäännös (173809): Ohut kuusi, jossa n. 1,6 m korkeudessa rautalangalla puuhun kiinnitetty ohut rima. Paikalla on ollut tallikatos. X= 3610336 ja Y= 7235417. Potero (173794): Noin 1,5 x 1 m kokoisen tasapohjaisen ja suoraseinämäisen kuopan jäännös. Kenties potero. X= 3610365 ja Y= 7235422. Aluemainen. Rajaus perustuu näkyviin jäänteisiin. Kohde löytyi arkistolähteiden avulla. Talvisodan aikainen tukikohta, joka on ainoa Suomussalmen alueella tältä ajalta autenttisena säilynyt pataljoonan komentopaikkakokonaisuus. Tukikohtaa esitetään sen poikkeuksellisen luonteen takia muinaisjäännöskohteeksi. Tasainen kangasmaasto, joka pohjoisosassa laskee osin jyrkästikin Heposuolle. Aluetta halkoo toisen maailmansodan jälkeen tehty metsäautotie, jonka pohjoispuolella maasto on melko kivetöntä kuusimetsää, jossa kasvaa jokunen koivu. Tien eteläpuolella maasto muuttuu kivikkoisemmaksi ja kallioiseksi mäntyä ja kuusta kasvavaksi kankaaksi. Aluskasvillisuus alueella on varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-10-17T10:55:13 45233.32226562 970.13971804
arkeologinenkohde_alue.3429 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3429 175525 {9270305A-3EA8-46B8-B899-053D62F19D48} Kolmikannanniemi 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 200 ei Hiekkaranta, josta löytyi useita kvartsi-iskoksia. Rannan takaa männiköstä on metallinpaljastimella löytynyt pronssinen veitsen tupppi ja pronssipellin palasia (175731 Kolmikannanniemi 2 löytöpaikka). Löytöalueen koko on noin 20 x 2-3 m. Järvi on säännöstelty, joten osa asuinpaikasta saattaa olla veden alla. Löytöhetkellä vesi oli alhaalla ja hiekkarantaa oli näkyvillä noin 2-3 metriä. Ranta on muualla kivikkoista. Läheisiltä Airikaisen ja Haahtisaaren rannoilta on myös löydetty kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä. Aluemainen. Rajaus perustuu löytöjen levintään. Kohde löytyi inventoinnissa. Kivikautinen asuinpaikka. Jokiselän hienohiekkainen länsiranta. Rantatörmä nousee paikalla noin 50 - 70 cm. Törmällä kasvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-11-26T13:28:09 251.78442383 64.77760137
arkeologinenkohde_alue.3430 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3430 194970 {B71EDFF0-B6CD-426C-BEA6-4E056F51694E} Njáppájávri 3 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Maisema-alue, valtakunnallinen 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet Pintalöydöt ja koepistot 422 420 ei Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Mönkijäuralta risteyksen kohdalta löytyi halkaisijaltaan n. 10 m kokoiselta alueelta kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Lähialueelle, pääasiassa ajouran ja Njáppájávrin rannan väliin, tehtiin kahdeksan koepistoa, joista yhdestä löytyi kvartsi-iskos. Lisäksi tutkittiin lähialueen hiekkapaljastumat. Ajouran ja rannan väliseltä alueelta hiekkapaljastumista löytyi pintalöytönä kvartsi-iskos kahdesta kohdasta n. 30 m etäisyydeltä ajourasta. Iskoskeskittymä ajouralla: X=7624161,Y=370311 Löydöllinen koepisto: X=7624154, Y=370318 Pintalöydöt rannassa: X=7624146, Y=370341 ja X=7624141, Y=370336 Löydöt jätettiin paikoilleen. Kohde rajattiin pintalöytöjen ja koepistojen perusteella. Tarkempi rajaus voidaan selvittää koekaivauksella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja kulttuuriperintöinventoinnissa. Kohteessa on esihistorialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka. Kohde sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella olevan Naapanjärven pohjoisosan länsipuolella. Kasvillisuus on puutonta tunturikangasta, ja maaperä hiekkaa. Maasto on tasaista, ja rinne laskee loivasti järven rantaan. Kohde on mönkijäuran varrella. 3 Voimassa 2019-03-04T16:54:16 1206.58569336 133.99302039
arkeologinenkohde_alue.3431 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3431 62200 {2D4D4E48-3AE8-420C-B659-37B21D3799F7} 1000001212 Duottar-Mávdna 1 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 442 ei Duottar-Mávdna-tunturin länsirinteellä olevalla, selvästä erottuvalla, tasalakisella kumpareella sijaitsevat tupasija ja purnu. Tupasija erottuu kumpareen laella. Itse aitta on purettu pois ja siirretty muualle. Purnu sijaitsee aitansijasta kymmenen metriä pohjoiseen. Mj-rekisteri Tupasija ja purnu 3 Voimassa 2014-02-05T08:57:04 1217.8137207 125.76203079
arkeologinenkohde_alue.3432 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3432 131405 {D296B01B-36B9-44E3-BF89-50BAA7793879} 1000038304 Hevoskari 2 verkkotarha 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2714 Verkonkuivatuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null; Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 3 ei Mikroliitin 2008 inventoinnin rapotin kohde 7 Himanka Rahja Hevoskari 1B: muinaisjäännösryhmä, historiallinen; ainakin 54 pientä kiviröykkiötä neljässä ryhmässä kohteen 1a itä- ja pohjoispuolella. Röykkiöiden läpimitta on keskimäärin 0,8 - 1,0 m, korkeus on 0,4-0,6 m ja ne koostuvat erikokoisista kivistä, osa röykkiöistä on jo jonkun verran hajonnut. Ne ovat suurimmaksi osaksi kasvaneet umpeen ja vaikeasti havaittavissa maastossa, kasvillisuus ruohikko, varpuja ja kataja. Röykkiöt sijaitsevat samansuuntaisissa riveissä, pääosin etelä-pohjois-suunnassa. A; yksi rivi, 7 röykkiötä, röykkiö pohjoispäässä on selvästi suurempi (Ø 2,5 m, korkeus 0,6 m); B: neljä riviä (4 + 7 + 6 + 7 röykkiötä (ks. kartta); C: 3 riviä joissa jokaisessa 4 röykkiötä; D: 2 riviä (3 + 5 röykkiötä), lisäksi on yksittäisiä lyhyitä rivejä kohteen 1a itäpuolella Digitoitu Mikroliitin 2008 kohteen rajauksen mukaan kartalta ja ilmoitettujen äärikoordinaattien avulla 17.11.2020. / P. Pelttari Tulkinta: röykkiöt ovat ranoja (verkkotelineiden tukia). Paikka sijaitsee Hevoskarin keskikohdalla, Aumalahden rannasta 114 m koilliseen. Pisteestä alueeksi 17.11.2020. 3 Voimassa 2020-11-17T10:56:31 1228.72167969 148.47355287
arkeologinenkohde_alue.3433 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3433 131404 {29E6FAAF-BA94-4964-92F4-A34B44654E9F} 1000038304 Hevoskari 2 kalakenttä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2711 Kalastuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null; Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet ei Mikroliitin inventoinnin 2008 raportin kohde 6: Himanka Rahja Hevoskari 1a: muinaisjäännösryhmä (samaan ryhmään kuuluu Hevoskari 1 b [verkkotarha]), historiallinen; A rakennuksenpohja, B rakennuksen pohja, C kivilatomuksia, D raivattu alue, E kiuas; suhteellisen hyvin säilyneet; kasvillisuus ruohikko, varpuja ja kataja; A: epäsäännöllisin välein perustuskiviä, mitat 7,5 x 4,5 m, keskellä poikittainen rivi kiviä (2 huonetta?), kaakkoisnurkassa kiuas; Ø n. 2 m, koostuu pienistä kivistä, matala, osittain kasvanut umpeen. B: L- muotoinen kuvio, jossa 30-70 cm pitkiä kiviä rivissä, päätyy isompaan kiveen, mitat 3,5 x 2,5 m. C: useita epäsäännöllisiä kivikasoja n. 200 m2 alueella, pituus 2-5 m, leveys 1-2 m, korkeus 0,5-0,8 m. D: raivattu alue sijaitsee 20 m kohteesta A kaakkoon. Mitat ovat 11 x 10 m, kolmella reunalla on epäsäännöllisiä kivikasoja. E: kiuas sijaitsee 30 m kohteesta A kaakkoon: mitat ovat 3 x 2,5 x 0,5 m, kivet pinnassa ovat osittain palaneet. 7126047 3333329 Rak. pohja A 7126062 3333326 Rak. pohja B 7126055 3333330 Kivilatomus C 7126021 3333337 Pelto D 7126020 3333349 Kiuas E Piste muutettu alueeksi 17.11.2020. Digitoitu kartalle raportissa ilmoitettujen koordinaattien ja piirretyn aluerajauksen (s. 16) avulla. Tulkinta: Kalastajamaja (A), sivurakennus (B), pelto (D), mahd. saunan paikka (E). Korkeuden perusteella 2,5 m mpy., paikka on voinut olla käytössä 1800-luvun lopulla. Paikka sijaitsee Hevoskarin keskikohdan eteläosassa olevan lammen koillispuolella, Auman lahden rannasta n. 80 m koilliseen. Piste alueeksi 17.11.2020. 3 Voimassa 2020-11-17T11:07:13 1574.40454102 185.9683975
arkeologinenkohde_alue.3434 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3434 194034 {1CDC74A0-9490-4648-BA95-CAB2E597F9B8} Pallastunturin hotellin raunio 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 36 1900-luku 4 Tuhoutunut osittain 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet ei 3 Voimassa 2020-01-15T10:57:31 8345.45043945 351.5140688
arkeologinenkohde_alue.3435 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3435 198341 {46C2DBC1-21B4-4552-99F7-7898FF6F5612} 1000038068 Vekara perunamaa 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 2 ei Suorakaiteen muotoinen kylmämuurattu kivimuuri vaihtelevan kokoisista pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista. Muurin sisäpuolella maanpinta tasainen ja kivetön. Murin korkeus 0.4-0.8 m ja leveys 1.0-1.6 m. Sisämitat 16.0 (N-S) x 12.4 m. Karjalta aidattu perunamaa. Vekaralaisen Matti Wahlbäckin mukaan kyseessä on niitty. Laidunnettu rantavyöhyke. 3 Voimassa 2020-01-27T13:53:06 148.68310547 49.83755071
arkeologinenkohde_alue.3436 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3436 198346 {6DFA5F3B-D86F-4039-BF9A-3FBD04AA3D8E} 1000038070 Vekara verkkotarha 1 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2714 Verkonkuivatuspaikat 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 4 ei Finnyriniemessä laakealla kallionlaella on 0.5 ha laajalla alueella ryhminä särmikkäitä ja pyöristyneitä melko tasakokoisia lohkareita (noin 10-50 kg, läpimitta 0.2-0.4 m). Lohkareet on sjoitettu tasavälein. Paikoin lohkare on sijoitettu kallion satulapinnalle. Lohkareet erottuvat selvästi kalliopinnoilla, mutta niitä on myös variksenmarjavarvikon peitossa. Varsinkin varvikkoisissa paikoissa on pystyyn nostettuja lohkareita. Paikoin lohkareet N-S-suuntaisina riveinä, selvimmät rivit kuitenkin W-E-suuntaisia. Verkonkuivauspaikka. Paikan N--puolella oleva lahti, Länsihamina, oli pyhämaalaisten kalastajien käytössä. Liukkonen 2009. Louhikkoista nummea ja avokalliota. 3 Voimassa 2020-01-27T15:28:45 5489.59997559 363.85497004
arkeologinenkohde_alue.3437 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3437 205752 {E7F1E5D3-C26B-48F7-B3FB-FCAAEA28F3F3} 1000001613 Latokartanonkoski 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 31 Historiallinen ei Kiskonjoen Latokartanonkoski on yksi Etelä-Suomen parhaista koskista. Paikalla oli mahdollisesti kruununmylly jo 1300-1400-luvuilla. 1550-luvulla koskeen rakennettiin Näsen kuninkaankartanoon liittyvä tullimylly, jossa oli neljä kiviparia. 1560-luvulla rakennettiin toinen, kahden kiviparin tullimylly. Vuonna 1556 koskeen rakennettiin vesisaha, joka uusittiin 1660-luvulla. Latokartanon rautaruukki on sijainnut Kiskonjoen pohjoispuolella, n. 100 m vanhan myllykosken yläpuolella. Turkulainen kauppias Carl Johan Sallmén osti v. 1830 Kuuston ruukin ja siirsi vasarapajan Myllykosken rannalle. Latokartanon kosken alueella on useita historiallisen ajan rakenteita ja perustuksia, mm. myllyn, myllärintuvan ja kankivasarapajan perustukset. Vuonna 1905 puretusta vasarapajasta erottuu maastossa vain vähäisiä jälkiä. Pitkähkön joensuuntaisen rakennuksen sisällä on kulkenut n. 1,5 m leveä vesiränni, jossa vesirattaat ilmeisesti ovat olleet. Pajarakennuksen raunion koskenpuoleinen seinä on n. 1,5 m paksu ja noin metrin korkuinen harmaakivestä ladottu muuri. Muilta osin rakennuksen ulkomitat ovat vaikeasti hahmotettavat. Latokartanon suuri harmaakivestä ja slagtiilistä rakennettu mylly on rakennettu v. 1805, sen toiminta loppui v. 1962. Siitä on jäljellä suuri, kaksikerroksinen raunio. Rakenne on yksityisessä omistuksessa. Samoihin aikoihin purettiin myös patolaitteet. Myllyä vastapäätä joen toisella puolella on ollut vesisaha. Myllyn ja sahan alapuolella joen keskellä olevalla saarella oli vuosina 1848-74 viinanpolttimo. 1550-luku-1962 alueella sijaitse vesimyllyjä ja vesisaha. Myllyn raunio on yksityisessä omistuksessa. 3 Voimassa 2021-05-03T13:04:52 32112.40356445 1049.02545381
arkeologinenkohde_alue.3438 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3438 205673 {85DC5F71-606A-43EF-BAA7-8AD53ADCA740} 1000026441 Åvensor kalkkikivilouhos 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2219 Louhokset - kalkkilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen; 3 Historiallinen 35 1800-luku; 36 1900-luku 1 Koskematon 14 Muu teollinen toiminta 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet kyllä Muinaisjäännösrekisterin teksti. Syvälle saaren sisäosaan jatkuva lahti erottaa toisistaan Kilamon ja Kirmon niemet, joiden kärjissä kaivokset sijaitsevat. Ympäristö on jyrkkäprofiilista kalliomaastoa, mutta kasvillisuus on kalkkikallion vaikutuksesta rehevää ja lajisto omaleimaista. Kilamon kaivosaluetta ympäröi ja Kirmon kaivos on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueella. Kohde sisältyy Valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Länsi-Turunmaan saaristoasutus (5186). Nykyisin Kilamon kaivoksen alueella on nähtävillä mm. veden täyttämä avolouhos ja rantaa kiertävä sivukivipenger, kalkinpolttouunin alaosa ja muita kalkintuotantoon liittyviä rakennusten raunioita sekä runsaasti toimintaan liittyviä kuljetuslaitteita, koneiden osia ja muuta metalliromua. Niemen itäpuolella olevalla pienellä saarella on vanha dynamiittivarasto. Lahden takana on Kirmon kaivosalue. Åvensorin kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Aluksi kaivuutoiminta oli luonteeltaan pienimuotoista muuta elinkeinorakennetta täydentävää. Varsinainen kaivostoiminta alkoi vasta 1800-luvun aikana. Kalkkikivilouhos 3 Voimassa 2021-04-27T14:14:32 116119.09765625 2087.85897792
arkeologinenkohde_alue.3439 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3439 90735 {C5DEAB31-A2E4-40E0-A2E7-2B2E487EF716} 261010041 Taatsi ja Taatsinkirkko seita 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 2 Tutkittu osittain 2 Suuntaa antava 1 Arvio kyllä Kohde sijaitsee Kittilän Pokan kylästä 11 km luoteeseen, Kitisen latvoilla, 500 m Taatsinjärven luoteispäästä ylävirtaan olevan Rotkojärven koillisrannalla. Palvoskivi on luontainen kymmenisen metriä korkea ja patsas, pykälittäin ylöspäin kapeneva. Ylimpänä patsaalla on ollut neljäntuulen lakkia muistuttava kivi, jonka "uskottomat" ovat sittemmin vierittäneet alas. Taatsinkirkko on pystysuora järvestä kohoava kalliopahta. Vuonna 2008 seitakiven ympäristöä tutkittiin koepistoin, joista paljastui luulöytöjä (peuraa, lintua ja kalaa). Luulöytöjen ajoitukset vaihtelivat noin välillä 80 - 900 BP. Lähialueelta paikannettiin lisäksi kaksi pyyntikuoppaa. Löytöjä - mm. vanhempia kolikoita - on paikallisten asukkaiden mukaan kerätty ja poistettu 1960-luvulla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opaste. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2021-04-01T16:40:36 87739.82055664 1446.47980159
arkeologinenkohde_alue.3440 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3440 62102 {47835F0A-0923-4ED1-BDE4-C50133E630F1} 1000000989 Áhkojárvgielas 3 Louhos 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet ei Ahkojávrgielasin itärinteellä, paljakalla, suppealla alueella, on runsaasti kvartsimurikoita moreenin joukossa aivan pinnassa. Suurta osaa kivistä oli lohkottu tai niistä oli isketty kappaleita, myös iskoksia oli levinneenä pitkin aluetta. Paikka on melko jyrkällä rinteellä, Ahkojoelle on matkaa 400 - 500 m itään päin. Alueen kasvillisuutena on lähinnä vaivaiskoivua, variksenmarjaa ja jäkäliä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-10-14T12:13:40 11814.47290039 403.77405524
arkeologinenkohde_alue.3441 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3441 61567 {E44D2DA4-2802-483A-A479-642C8CB14F09} 1000006551 Luonnonhoitometsä Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 265 264 ei Kohde sijaitsee Jerisjärven Isosaaren pohjoisosassa olevan Kokkosenpalo -nimisen kankaan laella. N. 500 x 300 m laajan kankaan laen maaperä on moreenia. Paikalla kasvaa havumetsää ja aluskasvillisuutena on mustikkavaltaista varvikkoa. Kankaan pohjoispuolella sijaitsee Jerisjärven ranta ja etelässä maasto jatkuu alavampana sekametsäkankaana. Kohde sijaitsee kankaan laen itäosassa, n. 400 m etelään Jerisjärven rannasta. Kohde tarkastettiin 1995 ja 2004 inventoinneissa. Paikalla sijaitsee yhteensä yhdeksän pyyntikuopaan n. 60 x 40 m laajalla aluella. Kuoppia on tutkittu maaperäkairalla ja koepistoin. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Kuoppa 1. Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535174 I: 378830 Kuvaus: Laakea kuoppa on kooltaan n. 10 x 7,5 m ja syvyydeltään n. 50 cm. Hilkka Oksala tulkitsi kuopan 1995 asumuspainanteeksi. 2004 inventoinnissa tehdyssä koepistossa ei kuopassa havaittu mitään asumiseen viittaavaa. Kyseessä lienee suurikokoinen pyyntikuoppa. Kuoppa 2. Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535170 I: 378814 Kuvaus: Kuoppa on halkaisijaltaan n. 7 m ja syvyydeltään n. 90 cm. Kuoppa 3. Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535173 I: 378818 Kuvaus: Pyöreähkö kuoppa on halkaisijaltaan 3-5 m ja syvyydeltään 50-70 cm. Kuoppa 4. Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535184 I: 378814 Kuvaus: Kuoppa on halkaisijaltaan 3-5 m ja syvyydeltään 50-70 cm. Kuoppa 5. Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535185 I: 378811 Kuvaus: Kuoppa on muodoltaan soikeahko, kooltaan 3-5 m ja syvyydeltään 50-70 cm. Kuoppa 6. Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535186 I: 378816 Kuvaus: Kuoppa on soikeahko, kooltaan 3-5 m ja syvyydeltään 50-70 cm. Kuoppa 7. Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535192 I: 378796 Kuvaus: Kuoppa on pyöreähkö ja kooltaan 3-5 m ja syvyydeltään 50-70 cm. Kuoppa 8. Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535222 I: 378830 Kuvaus: Kuoppa on soikeahko ja kooltaan 3-5 m ja syvydeltään 50-70 cm. Kuoppa 9. Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535222 I: 378834 Kuvaus: Kuoppa on hieman muita epämääräisempi, kooltaan 3-5 m ja syvyydeltään 50-70 cm. Kuopparyhmä Tyyppi: maarakenteet, kuopat Ajoitus: ajoittamaton Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7535399 I: 378722 Kuvaus: Kolmen epämääräisen kuopanteen ryhmä löytyi 2004 inventoinnissa edellisistä n. 200 m pohjoiskoilliseen. Kuopat sijaitsevat kankaan laen pohjoisosassa tiiviissä itä-länsisuuntaisessa jonossa. Niistä ei ole inventointiraportissa annettu muuta tietoa. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-27T12:36:36 3163.46899414 252.31578692
arkeologinenkohde_alue.3442 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3442 74214 {2198E901-8416-4A54-88A2-D3008831010D} 541010012 Mujejärvi Kalmoniemi hautapaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1219 Hautapaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 11 VAT/arkeologia 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 198 200 ei Kuopat sijaitsevat lähellä niemen kärkeä n. 50 metriä niemen kärjestä. Lähinnä niemen kärkeä laskevalla harjulla sijaitseva itäisin kuoppa on pienin. Se on pituudeltaan n. 1,5 metriä. Keskimmäinen ja läntisin kuoppa sijaitsee tätä ylempänä kapealla harjulla. Nämä ovat kooltaan suurempia, pituudelta noin pari metriä. Helsingin yliopiston inventoinnissa itäisimmän kuopan läheltä löytyi kvartsi-iskos ja keskimmäisestä kuopasta luuta. Pohjois-Karjalan museon inventoinnissa paikalla erotettiin kaksi heikosti havaittavaa painaumaa. Nämä vastaavat Helsingin yliopiston kahta läntistä kuoppaa. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalan museon inventoinnissa paikalla havaittiin yksi painauma, jota inventoijat pitivät luonnonmuodostumana. Edellä mainittujen kolmen kuopan lisäksi havaitsin paikalla vielä yhden kuopan. Tämä sijaitsee kahdesta läntisimmästä kuopasta koilliseen harjun vieressä alempana olevalla rantatasanteella. Em. keskimmäisestä kuopasta mitattuna se on noin 9 metrin päässä koillisessa. Kuopan koko on noin 2 x 1.5. metriä. Muodoltaan ja kooltaan se vastaa Mujejärven kalmistoissa näkemiäni muita hautakuoppia. En tehnyt niemen alueelle koepistoja käydessäni paikalla. Mönkkönen (2007:21) on dokumentoinut paikallisen Emil Korhosen silminnäkijäkertomuksen niemessä vuonna 1921 suoritetusta kuoppien kaivamisesta ja paikalta silloin löytyneistä luista. Tähän oli johtanut kalastajien järvestä löytämä pääkallo. Koko niemen kärki Lönnbergin (1972: 29) ja Ahtelan (1987: 8) raporteissa paikalla mainitaan olevan hautapainanteita. Helsingin yliopiston inventoinnissa paikalla havaittiin kolme hautasyvennystä (Halinen & Lavento 1998: 13). Yliopiston inventointiraportissa on lisäksi yleiskartta ja etäisyydet, joiden perusteella kuopat on helppo paikantaa maastossa. Historiallisen ajan kalmisto Kalmoniemi on historiallisen ajan hautapaikka, joka sijaitsee Mujejärven Kalmoniemessä. Kalmoniemi on itäkaakkoon työntyvä kapea harjuniemi, jonka maaperä on karkeaa soramaista pikkukiveä ja hiekkaa. Harju on kuiva ja aluskasvillisuus ohutta. Kasvipeite on kulunut rikki polun kohdalta. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 2.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-02T12:53:05 6130.91210938 376.31774224
arkeologinenkohde_alue.3443 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3443 74252 {1EC55B29-820B-4E41-90F3-A46352613CED} 541010029 Multiniemi asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 179 178 ei Käydessäni paikalla havaitsin rantahietikolla olevan modernin tulipaikan lisäksi eroosion kuluttamassa rantatörmässä kolmessa kohdassa merkkejä tulisijoista. Näiden sijainti on esitetty kuvaliitteessä. Havaintopaikka 1 Helsingin yliopiston inventoinnissa laaditun yleiskartan perusteella koillispään havaintokohtani vastaa heidän toista, koillista, havaintopaikkaansa. Kohdan GPS-kordinaatit ovat 7077682 / 3624211. Tällä kohdalla rantatörmästä turpeen alta valuu punaiseksi palanutta hiekkaa. Hiekan joukossa oli havaittavissa pieniä palaneen tai palamattoman luun hitusia. Helsingin yliopisto löysi kohdalta myös luuta. Seuloin paikalla hiekkaa löytämättä kuitenkaan mitään varmasti kivikauteen liittyvää. Täältä keräsin talteen pienen luun. Luun hippusia en kerännyt talteen. Pintakasvillisuus paikalla on häiriytymätöntä. Havaintopaikka 2 Toinen havaintopaikkani vastaa Helsingin yliopiston lounaista löytökohtaa. Tämä sijaitsee törmän päällä kämpän kohdalla. Kulku rantahietikolle on kuluttanut törmän reunaa ja hiekan seassa on havaittavissa palaneita kiviä. Kohdan GPS-koordinaatit ovat 7077613 / 3624172. Koska pintakasvillisuus puuttuu, ei tulisijan iästä voi sanoa mitään varmaa. Kämpällä kalastamassa olleet miehet eivät muistaneet kohdalla olleen tulisijaa. Palaneiden kivien kohdalta valuvasta hiekasta löysin kuitenkin kvartsi-iskoksen. Lisäksi seuloin hiekkaa paikalla löytämättä kuitenkaan mitään muuta. Havaintopaikka 3 Kolmas havaitsemani tulisija sijaitsee edellisestä lounaaseen. Kohdan GPS-koordinaatit ovat 7077527 / 3624149. Tällä kohdalla rantatörmästä valuu hiekan seassa palaneita kiviä. Seuloin maata löytämättä paikalta mitään. Huolimatta selvästi tulen rapauttamista kivistä hiekan seassa ei ollut myöskään hiiliä tai nokista maata. Tämä viittaa siihen, että kyseinen tulisija on huomattavan vanha. Paikan pintakasvillisuus on häiriintymätöntä ja tulisijan päällä kasvaa suuri mänty. Näiden havaintopaikkojen lisäksi löysin rantavedestä yhden kvartsi-iskoksen. Törmän päälle tekemistäni koepistoista löysin vain yhden pienen kvartsilastun. Lisäksi yhdestä koepistosta, jossa maannos oli sekoittunut, löytyi palamaton luu. Kivikautisten iskoslöytöjen vähäisyys tulisijojen ympärillä saattaa viitata niiden ajoittuvan kivikautta nuoremmiksi. Kaikki kolme tulenpitopaikkaa näyttäisivät olevan selvästi järven uittohistoriaa vanhempia, sillä rantatörmä on saanut nykyisen asemansa uiton aikana. Rantatörmän asemaan on vaikuttanut uiton aikainen vedenpinnan jatkuva vaihtelu ja mahdollisesti myös hiekanotto suoraan törmästä. Nykyisin törmä on jo paikoin stabiloitumassa. Multiniemen itäranta. Multiniemeksi ristitty asuinpaikka löytyi alun perin Helsingin yliopiston inventoinnissa 1998. Huolimatta ajankohdan läheisyydestä, paikan tutkimushistoria ei ole aivan mutkaton. Vuonna 1998 eroosion kuluttamassa rantatörmässä havaittiin kahdessa kohtaa merkkejä tulisijoista. Löytöinä asuinpaikalta saatiin talteen luita. Myöhemmin vuonna 2006 tehdyssä Pohjois-Karjalan museon inventoinnissa paikka luokiteltiin moderniksi ilmeisesti rantahietikolla olevan nykyisen tulijan perusteella. Löytyneiden kvartsien perusteella Multiniemessä on ollut ihmistoimintaa jo kivikaudella. Tulisijojen ajallinen asema ei ole selvä, mutta ainakin lounaisimman tulisijan luonne viittaa hyvin vanhaan ikään. Asuinpaikka on mahdollisesti moniperiodinen ja saattaisi olla tutkimuksellisesti mielenkiintoinen Mujejärven esi- ja varhaishistorian kannalta. Topografisesti Multiniemi ympäristöineen on ennen soistumista ollut Mujejärven laajin potentiaalinen asuinpaikkakangas. Asuinpaikka sijaitsee Mujejärven länsirannalla Multiniemessä. Alue on kivetöntä hiekkapohjaista mäntykangasta. Paikalla on paikallisen metsästysseuran kämppä ja alueen rantavyöhykkeessä on ollut pienimuotoista hiekanottoa. Tämä lienee liittynyt uittokauden rakenteisiin järven lasku-uoman ympärillä järven lounaisosassa. Kohde muutettu kolmesta erillisestä pisteestä mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 2.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-02T15:30:06 7390.38134766 465.44501346
arkeologinenkohde_alue.3444 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3444 74223 {DB150742-0D7B-465C-9EFE-10CA9A62E25E} 1000013454 Mujejärvi 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 201 ei Paikalle tehdystä koepistosta löytyi kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus tuskin ylittänee sataa neliömetriä. Topografian ja löytömateriaalin perusteella kohde on alueen kivikaudelle tyypillinen pienialainen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Mujejärven etelärannalla Vesasaaresta eteläkaakkoon olevan niemen luoteiskulmassa mantereella. Saramon jotoksen polku kulkee niemen poikki ja asuinpaikka jää polun ja rannan väliin korkean törmän päällä olevalle tasanteelle. Tasanteen korkeus on noin 200 m mpy. Maaperä löytökohdalla on hienoa hiekkaa. Välittömästi ympärillä sijaitsee kuitenkin useita isoja kiviä, jotka ovat kooltaan ja halkaisijaltaan puolesta metristä ylöspäin. Lähimmät kivet sijaitsevat löytökohdan itä- ja pohjoispuolella noin 1-2 metrin päässä. Paikan puusto on pääasiassa kuusikkoa, mutta joukossa on myös jokunen koivu. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 2.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-02T16:01:06 837.51953125 114.72336106
arkeologinenkohde_alue.3445 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3445 62512 {7B127323-2B59-4C05-9539-0E9497F9E914} 1000000811 Alempi Tsuoggakoahtejavri Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 238 234 ei Mierasjärven talosta 6,5 km länteen on Alempi Tsuoggakoahtejavri (Vuolit Cuokká Goahtejávri). Sen länsirannalla on kaksi matalaa niemeä, joilla kasvaa pajukkoa ja ruohoa. Niistä pohjoisimman kohdalla, 3 - 4 järven rannan yläpuolella, erottuu poropolulla punaiseksi palanutta hiekkaa ja asuinpaikkamerkkejä. Tästä n. 10 m länteen on soikea, sammaloitunut ja jopa 50 cm:n läpimittaisista kivistä koottu röykkiö, jonka korkeus on 80 cm ja pohjan ala n. 2,5 x 3 m. Mj-rekisteri Muinaisjäännösrekisterissä nimellä Bajimuš Cuokkajávri. 3 Voimassa 2019-10-09T08:05:51 4201.53491211 233.7408339
arkeologinenkohde_alue.3446 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3446 204972 {7E8CC890-C619-4E5E-A8C7-02B9943F3AF3} 734010028 Veitakkalan linnamäki muinaislinna 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2111 Muinaislinnat 400 Julkiset hallintotehtävät 11 Muu lähde 12 Muinaismuistolaki Null 5 Pronssikautinen; 6 Rautakautinen 51 Pronssikautinen; 61 Rautakautinen 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet ei Museoverkon kuvaus linnavuoresta. Veitakkalan linnavuori sijaitsee Uskelanjoen länsipuolella siitä noin 600 metriä länsi-luoteeseen, Isokylän muinaisjäännöskompleksin pohjoispuolella. Mäen eteläpuolella virtaa pieni Uskelanjokeen yhtyvä vesiuoma. Kalliopohjaisen mäen idänpuoleinen seinämä on jyrkkä ja myös länsirinne on vaikeapääsyinen. Mäellä on myös kulkua hankaloittavia rot-kohalkeamia. Mäen päällä on jonkinlaisia epäselviä kivivallituksia. Etelärinteellä on kivirivi sekä itäreunalla olevassa rotkossa on kivilatomus. Mäen laella olevan notkon eteläosassa on vallimaista rakennelmaa muistuttava kivirivi. Kaikkien edellä mainittujen rakenteiden paikallistaminen maastossa nykyisin on hyvin hankalaa. Vuonna 1886 Hj. Appelgren-Kivalon tutkima pronssikautinen hautaröykkiö sijaitsee mäen laella. Röykkiökivet ovat nykyisin noin 27 x 18 m suuruisella alueella, ja niistä on tehty ympäristöön uusia rakennelmia. Röykkiön alkuperäishautaus lienee ruumishauta pronssikaudelta, josta merkkinä oli varhaispronssikauden pronssitikari. Haudassa oli kehärakennelmia. Sen reunasta löytyi myös rautaveitsi palaneesta maasta. H.A.Reinholmin vuonna 1867 saaman tiedon mukaan korkeimman jyrkänteen alla olisi sijainnut kivien päälle rakennettu kivipöytä, "uhrialttari", mutta se oli jo tuolloin vieritetty alemmas rinnettä. Kiven alkuperäistä paikkaa oli kutsuttu Linnamäen kirkoksi. Pronssikauden tyyppinen tuhoutunut hautaraunio ja rautakauden tyyppinen muinaislinna. Geometria kopioitu Museoverkosta 5.3.2021. 3 Voimassa 2021-03-05T12:27:39 130260.71081543 1327.70453698
arkeologinenkohde_alue.3447 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3447 61837 {C5C7C7BA-45F0-480F-81CE-4EE894ACF233} 47010070 Mustalompolo asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 420 ei Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispäässä, Mustalompolon luoteisrannalla. Kvartsilöytöjä (KM 21109) on poimittu tuulen kuluttamalta hiekkatievan laelta sekä etelä- ja lounaisrinteeltä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-03T09:52:54 162.84277344 46.30482299
arkeologinenkohde_alue.3448 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3448 61877 {93D39532-E037-4C63-9BD3-B981B6780648} 47010159 Solottomanjärvi länsi kodanpohja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1115 Kodanpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 340 335 ei Kohde sijaitsee Solottomanjärven Luusuasta noin 170 m etelään, järven luoteispäässä ja siitä lähtevään jokeen viettävän jängän eteläreunassa. Maasto on paikoin kivikkoista kangasta, joka viettää loivasti pohjoiseen. Kotasijan kohdalla on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1 x 0,8 m oleva liesikiveys sekä pitkälle lahonneina kodan oven ja lieden väliin asetetut samansuuntaiset 2 m pitkät permantopalkit. Lisäksi paikalla on muita lattiarakenteeseen kuuluneita puuosia. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-03T10:09:32 177.31323242 48.06467717
arkeologinenkohde_alue.3449 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3449 61792 {40A59150-7785-4195-9900-3F07C65C2C3E} 47010164 Naapamella itä 2 pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 430 420 ei Pyyntikuoppa sijaitsee Pöyrisjärven etelärannalla, Naapamella-nimisen hiekkaharjun itärinteessä, lähellä mellan itäpuolelselle jängälle viettävän jyrkän törmän reunaa. Kuoppa on reunavallillinen ja hyvin säilynyt. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T15:17:45 790.7487793 100.79939903
arkeologinenkohde_alue.3450 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3450 61865 {761B4FDA-2609-4C35-979D-4D2BFFE8FFAD} 47010156 Kovavuopionrova 3 Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 350 340 ei Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat Kotavuopiorovan lounaisosan kaakkoisrinteessä. Nunnanen-Kalmankatio -polkutie on kohteesta noin 250 m päässä luoteessa. Maasto on kumpuilevaa hiekkatievaa. Pyyntikuopat ovat kooltaan 3 x 4 m ja syvyydeltään yli 1 m, kraaterimaisia ja jäkälän peittämiä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T15:06:59 768.28759766 99.86448462
arkeologinenkohde_alue.3451 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3451 48065 {20A1B236-E6D5-497E-A4A8-DA5A261F0DE9} 777010094 Mykräniemi asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty Kohteen sijainti korjattu 30.10.2018 (oli digitoitu vedenalaiseksi). ei Muinaisjäännösrekisteri: Kyseessä on melko tasainen niemi, joka kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. Niemen kärjessä on Vilho Taavetti Saarelaisen muistokivi. Rannassa on parin metrin korkuinen melko jyrkkä törmä. Idässä törmä on kasvanut umpeen, lännessä se on avoin. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille sortuvan rantatörmän kohdalta rannasta. Pisteestä mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 6.11.2019. 3 Voimassa 2019-11-06T10:07:51 1814.17724609 334.28206308
arkeologinenkohde_alue.3452 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3452 131741 {7EE87AF7-8F1E-4A09-84F2-7FCC5D60F0D2} 305040230 Kuusamo Patoniva N 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Maisema-alue, valtakunnallinen 4 Kivikautinen 42 Mesoliittinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 1 Arvio 175 175 ei Inv. 1998 Chesnut, Decker, Niskanen, Nunez, Rioux, Maijanen, Ylimaunu ja Wasilewski: Kohde, kvartsilöytöpaikka/-asuinpaikka(?) sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 47 km pohjoiseen, Oulankajoen koillisrannalla Patonivasta n. 400 m pohjoiseen. Joen vartta noudattavalta polulta on tavattu kaksi kvartsi-iskosta n. 50 m päässä toisistaan. Jussila & Poutiainen 2008: V. 2008 havaittiin polulla 115 m matkalla runsaasti kvartsi-iskoksia. Polun varteen, polun länsipuolelle, alueen eteläpäässä tehdyssä koekuopassa runsaasti palanutta luuta ja vahva, paksu kulttuurikerros (koord. 7366669, 4466954 n. +-5 m tarkkuus). Tasainen hiekkakangas, hyvin karu jäkäläinen maasto. Paikka on muinaisen ranta-törmän äärellä ja siten selkeästi ajoittuu aikaan, jolloin vedentaso on ollut n. 172-174 m eli nykyisestä joesta n. 10-13 m. ylempänä. Tämä viittaa hyvin vanhaan ajoitukseen. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton. Vuoden 2019 kuntokatselmoinnissa ja kulumisen arvioinnissa (LAC) todettiin paikan säilyneen hyvin entisellään. Nykyään(kin?) polkua pitkin kulkee Oulangan ainoa maastopyöräreitti, mutta pyöräilyn ei yleisesti ottaen ymmärtääkseni ole todettu kuluttavan tämänkaltaisia tasaisia polkuja kävelyn aiheuttamaa kulumista enempää. / P. Pelttari Vuoden 2008 inventoinnissa on ehdotettu pisteen sijaan uutta, laajempaa aluerajausta. Chesnut, Decker ym. 1998 inventointi, Jussila & Poutiainen 2008 inventointi. Inv. 1998 Chesnut, Decker, Niskanen, Nunez, Rioux, Maijanen, Ylimaunu ja Wasilewski: Kohde, kvartsilöytöpaikka/-asuinpaikka(?) sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 47 km pohjoiseen, Oulankajoen koillisrannalla Patonivasta n. 400 m pohjoiseen. Joen vartta noudattavalta polulta on tavattu kaksi kvartsi-iskosta n. 50 m päässä toisistaan. Jussila & Poutiainen 2008: V. 2008 havaittiin polulla 115 m matkalla runsaasti kvartsi-iskoksia. Polun varteen, polun länsipuolelle, alueen eteläpäässä tehdyssä koekuopassa runsaasti palanutta luuta ja vahva, paksu kulttuurikerros (koord. 7366669, 4466954 n. +-5 m tarkkuus). Tasainen hiekkakangas, hyvin karu jäkäläinen maasto. Paikka on muinaisen rantatörmän äärellä ja siten selkeästi ajoittuu aikaan, jolloin vedentaso on ollut n. 172- 174 m eli nykyisestä joesta n. 10-13 m. ylempänä. Tämä viittaa hyvin vanhaan ajoitukseen. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton. Paikka sijaitsee Oulangan luontokeskuksesta 3,6 km luoteeseen, Joen pohjoispuolella, Runsunlammesta ja Hepokoskesta n. 470 m itään joesta 130m kaakkoon. Vuoden 2008 inventoinnissa on ehdotettu pisteen sijaan laajempaa (alue)rajausta. Piste muutettu raportin rajauksen mukaiseksi 6.11.2019. 3 Voimassa 2019-11-06T12:47:58 6254.32861328 398.2361906
arkeologinenkohde_alue.3453 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3453 197670 {EED7614A-6877-41CC-8068-43978414094B} 1000037471 Gärskär verkonkuivauskenttä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2711 Kalastuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Noin 945 m2:n alue, jossa rinteessä on nostettu siirtolohkareiden päälle kiviä ja lohkareita sekä koottu erikokoisia kivikekoja, yhteensä parikymmentä. Joissakin keoissa pystylaaka. Maassa paikoin punatiiltä. Verkkojen kuivaamiseen käytetty alue. Louhikkoinen SE-rinne. 3 Voimassa 2019-12-05T15:12:29 943.05505371 149.75660095
arkeologinenkohde_alue.3454 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3454 194603 {8FD6DDB1-D750-477F-9085-F49A2C841D48} Siilastupa autiotupa 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 330 Kiinteistökehitys 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet Kohde rajattiin näkyvien rakenteiden ja maastonmuotojen perusteella. 492 489 ei Kohteessa on rakennuksen pohja X=7674802/Y=251739. Länsilounaispäässä erottuu hyvin 10 m pitkä 50 cm korkea luonnonkivistä tehty kivijalka. Samoin pohjoisluoteissivun länsiosa erottuu selvästi. Muuten rakennuksen pohja erottuu heikosti, eikä rakennuksen kokoa saa tarkasti mitattua. Muita rakennusten tai rakennelmien jäännöksiä alueella ei erotu. Rakennuksen päällä kasvaa melko tiheästi tunturikoivikkoa. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja maastonmuotojen perusteella. Metsähallituksen kenttäpäällikkö Antti Ohenoja ilmoitti kohteesta. Kohde on Antti Ohenojalta saatujen tietojen perusteella Siilastuvan alkuperäinen paikka, jossa se on sijainnut 1900-luvun alussa. Siilastupa oli käytössä autiotupana, ja se oli ensimmäinen rakennus Kilpisjärvellä. Kilpisjärven kautta kulki reitti Torniosta Skibotniin. Autiotupa oli valtion rakentama. Vuonna 1916 Siilastupa siirrettiin etelämmäs Kilpisjärven rantaan, nykyisen biologisen aseman paikalle. Vanhasta Siilastuvasta on kuva Museoviraston arkistossa vuodelta 1905 (Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma, inventaarionro SUK843:2, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:SUK843:2) Paikalla on tuolloin ollut hirsinen paritupa ja kaksi hirsiaittaa. Rakennuksissa on ollut turvekatto. Kohde on paikallishistoriallisesti arvokas. Kohde sijaitsee Siilasjärven itäpuolella, tullin ja Skirhasjohkan pohjoispuolella, aivan Kilpisjärventien länsipuolella. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa. 3 Voimassa 2019-01-18T15:57:53 628.23876953 93.7287124
arkeologinenkohde_alue.3455 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3455 62129 {F9F732B0-00E3-46BC-9E74-01A52B7EA073} 1000001178 Buordnajeaggi 2 Poroaita 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2611 Hangakset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 355 345 ei Kohde koostuu poroerotusaidan jäännöksistä. Erotuspaikalla on pyöreä pääaitaus, kirnu, johon johtaa kaareutuva yksittäinen johdinaita pohjoisen suunnalta. Pääaitauksen halkaisija on noin 80 metriä, ja aitauksen sisäpuoli erottuu ympäristöstään puuttomana, heinikkoisena kenttänä. Pääaitauksesta noin sata metriä länteen päin on Valtosen kohdekuvauksessa mainittu sijainneen erillisen, halkaisijaltaan noin kymmenmetrisen aitauksen, jota ei kohdetta tarkastettaessa onnistuttu paikallistamaan. Inventointiraporttia kirjoitettaessa aitauksen todennäköiset jäännökset kuitenkin havaittiin alueen ilmakuvista, ja niiden todettiin sijaitsevan vastoin aiempaa tietoa pääaitauksen luota noin 80 metriä lounaaseen, siten että aitauksen keskikohta sijaitsee noin kohdalla x = 7722212 / y = 3484012. Erotuspaikan länsipuolelle metsähallituksen tietokannoissa merkittyä poroaitaa (MH-tunnus 65877) ei sitä vastoin ole olemassa. Erotusaita on ollut rakennettu tunturikoivuista, ja aidan rakenteita on tuettu miehennostannaisilla kivillä. Nauloja aitarakenteisiin ei ole käytetty. Aidat ovat jo täysin sortuneet ja liki maatuneet, mutta niiden paikat erottuvat hyvin maastossa kivien ja lahonneiden puiden muodostamina linjoina pääaitauksen heinikkokentän ympärillä ja johdinaidan kohdalla. Kohteen laajuus ja rakenteet ovat jäännöksistä vielä hyvin hahmotettavissa, mutta alueen palautuminen kohti luonnontilaisuutta on jo alkanut, ja erotusaidan puurakenteiden jäännökset tulevat tuhoutumaan täysin lähivuosikymmeninä. Kohde rajautuu poroaidan jäännösten osoittamalle alueelle. Aidan keskeisin osa, kirnu, on halkaisijaltaan noin kahdeksankymmentä metriä. Kirnun alue erottuu ympäristöstään selvästi myös ilmakuvista lähi-ympäristöään rehevämmän kasvillisuutensa ansiosta. Kirnun luokse johtavan johdinaidan pituus on noin kaksisataa metriä, ja pääaitauksen lounaispuolella sijaitseva pienempi aitaus muodostaa oman pieni-alaisen pesäkkeensä, jonka halkaisija on noin kymmenen metriä. Kohteen on inventoinut Taarna Valtonen vuonna 2000, minkä jälkeen kohdetta ei ole tarkastettu. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen keräämien tietojen mukaan aita on Paistunturin paliskunnan alueella. Aita on vasanmerkkausta varten rakennettu 1918. Aitausta ovat käyttäneet poromiehet Andaras Ande (Kitti), Niillašas Jovnna (Niittyvuopio) ja Hans Ovllá (Hans Uula Kitti). Silloin tokkakunnat paimensivat poronsa alkukesään saakka, vasottivat ja kukin vuorollaan merkkasivat poronsa. Viimeiset merkkaukset tapahtuivat tässä aidassa 1947. Porot on tuotu aitaukseen pohjoissuunnasta. Aita on jo kaatunut ja maatumassa, mutta maassa näkyi aidan jäänteitä. Aidan läpimitta n. 240m. Rakennustarpeina ollut koivua ja katajaa. Kohde on visuaalisesti varsin edustavassa kunnossa säilynyt iäkäs poroerotusaidan jäännös, jonka käyttö on päättynyt kauan sitten, ehkä jo 1900-luvun alkupuolella. Koska Guivin retkeilyreitti kulkee suoraan erotuspaikan keskeisimpien osien halki, olisi paikka otollinen infotaululle, jolla voitaisiin kertoa reitillä vaeltaville retkeilijöille alueen menneisyydestä. Kohde sijaitsee Buordnajeaggin länsipuolella, tunturikoivikon ympäröimänä lähellä puurajaa, loivalla moreenipohjaisella tunturirinteellä. Kohteen halki kulkee Guivin retkeilyreitti. Kohdetta ympäröivällä alueella aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, katajat, variksenmarja, mustikka, puolukka ja jäkälät. Kohteen keskeiset alueet ovat kasvustoltaan ympäristöään rehevämpiä ja heinäkasvien hallitsemia. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoima kohde, Buordnajeaggi, poroaitapaikka (890-97). 3 Voimassa 2019-10-15T15:49:30 54111.63793945 862.00758053
arkeologinenkohde_alue.3456 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3456 62131 {0E78DB52-CFB2-4C19-B057-01D70C88E731} 1000001176 Buordnajeaggi 1 Kodanpohja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 15 Saamelainen kulttuuriperintö 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 360 ei Kohde on kookas yksittäinen kodanpohja. Kodanpohja on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen, Valtosen tulkinnan mukaan ilmeisesti suuren korvakkokodan jäännös. Kodanpohjan reunoja kiertää halkaisijaltaan noin 30 cm - 40 cm kokoisista kivistä ladottu kivikehä, jonka sisäpuolella on noin metrin levyinen ja noin 0,3 m korkuinen turpeesta koostuva valli. Vallin vierellä ja päällä on muutamia rulliksi kiertyneitä kookkaita tuohilevyjä. Valtonen on aiemmin havainnut paikalla myös jäännöksiä seinien pystyistä puurakenteista, mutta tarkastuksen yhteydessä vuonna 2011 niitä ei enää havaittu. Kodanpohjan keskellä on suorakaiteen muotoinen liesilatomus, joka on täysin umpeenkasvanut, vain reunoiltaan kivetty, itä-länsi-suuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,8 m. Tulisija on noin 0,2 m koholla kodan lattia-alasta, ja latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm. Tulisijan keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla on useiden senttimetrien paksuinen kerros tuhkaa ja tuhkan seassa palaneiden luiden kappaleita. Löytöjä lapionpistosta ei kerätty talteen. Kodan oviaukko on ollut kohti itää; kyseisellä suunnalla kodanpohjaa kiertävässä kivikehässä ja vallissa on noin metrin levyinen aukko. Oviaukon edustalla kasvaa tuuheaa heinikkoa noin kymmenen neliö-metrin alueella. Myös kodanpohjan lattia-alalla kasvaa runsaasti heinäkasveja, mutta kodanpohjan kasvillisuuden voidaan kuitenkin jo selvästi nähdä lähentyneen ympäröivän alueen kasvillisuutta. Lapin kultturiympäristöt tutuksi -hankkeen tiedot kammista ovat: Kammista on enää jäljellä pohjamuoto. Pohja pyöreähkö, läpimitta 4,5 m; ympärysmitta 14 m. Ovi ollut pohjoispuolella. Sokkeli luonnonkivistä, tulisijana aara. Kohde on luonteeltaan pistemäinen ja rajautuu alueen maastonmuotojen perusteella hiekkaharjanteen itäpäähän, kodanpohjan lähiympäristöön, halkaisijaltaan noin viisitoistametriselle alueelle. Kohteen on löytänyt Taarna Valtonen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2000. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke on inventoinut kohteen vuonna 2005. Kohde on Buordnajeaggin vasanmerkkausaidan kammi, aita sijaitsee kammein eteläpuolella. Aita ja kammi on rakennettu 1918 ja viimeiset merkkaukset on tehty 1947. Kammi on ollut käytössä poronhoitotyössä kesäisin ja talvella. Kammin omistajat ovat olleet Andaras Ande Kitti, Niillasas Joavnna Niittyvuopio ja Hans Uula Kitti. Vuonna 2011 kohdetta tarkastettaessa se paikallistettiin alle kahdenkymmenen metrin etäisyydellä aiemmin ilmoitetusta koordinaattipisteestä. Näköetäisyydellä kohteesta on sijainnut Guivin retkeilyreitin taukopaikka sekä taukopaikkaan liittynyt retkeilijöiden käyttämä kota. Kota on palanut joitakin vuosia sitten ja taukopaikkaa ei enää nykyisin huolleta. Paikalle kuitenkin johtaa retkeilyreitiltä vahva polku. Paikalla on sijainnut kookas yksittäinen kota. Kodanpohja ajoittuu yleisolemuksensa perusteella historialliselle ajalle. Kodanpohjan turvevallien päältä ja viereltä tavatut rulliksi kiertyneet tuohilevyt ovat ilmeisesti peräisin kodan tuohi- ja turvekatteesta. Kodanpohja on säilynyt visuaalisesti hyvässä kunnossa, minkä ansiosta sen rakenteellisia yksityiskohtia on vielä mahdollista varsin hyvin havainnoida. Tällä hetkellä kodanpohjan säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee juuri puurajan alapuolella, tunturikoivikossa, Guivin retkeilyreitistä noin kaksisataa metriä itään, reitin entisen taukopaikan pohjoispuolella, kuivahkolla melko tasaisella kankaalla, noin metrin korkuisen harjanteen itäpäässä. Kohteen luota noin viidenkymmenen metrin päässä kaakon suunnalla on laajan Buordnajeaggi-nimisen suon reuna. Maaperä paikalla on hiekkaa. Aluskasvillisuutta erityisesti suon reunan läheisyydessä hallitsevat vaivaiskoivut, kuivemmalla alueella kauempana suosta hallitsevampia aluskasvillisuuden lajeja ovat. variksenmarja, puolukka, mustikka ja sammalet. Katajia kasvaa alueella harvakseltaan. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen keräämien tietojen mukaan kammi on rakennettu 1918. 3 Voimassa 2019-10-10T09:58:05 1819.3137207 156.26595403
arkeologinenkohde_alue.3457 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3457 62208 {6333880B-2ACA-4451-9F8E-1EB93CDF4E4A} 1000001203 Njiiljohka 1 Liesiä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1416 Latomukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet ei Ingga Áitevárrin kohdalla, Njiljohka-joen itärannalla ja saarimaisesti erottuvassa niemekkeessä on kaksi permukkaliettä. Toinen liesi sijaitsee tasaisella niemimäisellä, melko korkealla, tasalakisella harjanteella Njiljoen rannassa. Se on 2,5 m pitkä. Toinen liesi on tasaisella rantatörmällä. Se on samoin 2,5 m pitkä ja siinä on yksi permukka ja kynnyskiveys. Kaksi metriä etelään tästä permukkaliedestä on suuri kehäliesi, joka on halkaisijaltaan metrin ja muodoltaan pyöristynyt nelikulmio. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-05T08:14:22 3249.78173828 213.2020313
arkeologinenkohde_alue.3458 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3458 200568 {7C9C1BEE-9D69-4355-807C-F700BA43E9F2} 944010028 Sarhaga 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1213 Hautaröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen ei Röykkiöt sijaitsevat Vöyrinjoen viljelysaukean länsiosassa, Hirvsalin vainioiden länsipuolella, Sarhaga-nimisen kallioalueen itäpuolella noin 30 m pellon reunasta. Maasto on sekametsää kaakkoon viettävällä harjanteen kaakkoisrinteellä. a) pohjoisempi röykkiö on pitkänomainen, isoista lohkareista tehty. Sen lounaisreunassa on kiviaidan tapainen rakennelma. Röykkiön koko on 18 x 14 m ja korkeus n 1-1,5 m. Röykiötä on keskeltä kaiveltu useasta kohdasta. b) eteläisempi sijaitsee erillisellä kohoumalla edellisestä 50 m kaakkoon. Röykkiö on pyöreä, läpimitaltaan 16 m ja korkeudeltaan 0,5-1 m. Röykkiö on sammaloitunut ja risujen peitossa. Sitäkin on kaiveltu keskeltä.Röykkiöt sijaitsevat Vöyrinjoen viljelysaukean länsiosassa, Hirvsalin vainioiden länsipuolella, Sarhaga-nimisen kallioalueen itäpuolella noin 30 m pellon reunasta. Maasto on sekametsää kaakkoon viettävällä harjanteen kaakkoisrinteellä. a) pohjoisempi röykkiö on pitkänomainen, isoista lohkareista tehty. Sen lounaisreunassa on kiviaidan tapainen rakennelma. Röykkiön koko on 18 x 14 m ja korkeus n 1-1,5 m. Röykiötä on keskeltä kaiveltu useasta kohdasta. b) eteläisempi sijaitsee erillisellä kohoumalla edellisestä 50 m kaakkoon. Röykkiö on pyöreä, läpimitaltaan 16 m ja korkeudeltaan 0,5-1 m. Röykkiö on sammaloitunut ja risujen peitossa. Sitäkin on kaiveltu keskeltä. Lähde:Muinaisjäännösrekisteri 2020: Röykkiöt ovat pusikoituneet ja niiden päälle on kaatunut puita. 3 Voimassa 2020-07-03T11:36:06 3690.6427002 243.73885825
arkeologinenkohde_alue.3459 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3459 62781 {FC66BEBD-D698-4243-82D5-CFA0B1EF671E} 1000002846 Niloskoski B (Näätämöjoki etelä 10) Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 69 ei Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Niloskoskesta noin 0,2 km etelälounaaseen. Paikalta on löytynyt kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (KM 31951:1-2). Vuonna 2011 Niloskosken sortuneilta rantatörmiltä ei voitu havaita enää merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-24T13:09:31 3245.98974609 378.71653415
arkeologinenkohde_alue.3460 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3460 200637 {A619FEFD-E120-4F4B-9F52-6D2FA5436DDD} Jänkäläisenaapa 2 poroaita 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2816 Poroaidat 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet Alue rajattu aidan jäänteiden perusteella. 160 158 ei Kohde on vanha poroaita, jossa määritellyn alueen sisällä on useampi aidan jäänne. Osa jäänteistä on pitkä pätkä aitaa, osa taas pystyssä olevia yksittäisiä tolppia, joissa on romahtaneita poikkipuita. Aita on osittain maatunut, mutta sen osia on maastossa selkästi havaittavissa. Lähistöllä sijaitsee vuonna 1992 löydetty pyyntikuoppakohde Jänkäläisenkoski MJ-tunnus 583010069. Aita liittyy Pelkosenniemellä harjoitettuun poronhoitoon. Aita on vanha, romahtanut ja osittain maatunut. Kuivahkoa kangasta, maalaji moreenia. Aita sijaitsee Jänkäläisenaavan ja Kemijoen välissä. 3 Voimassa 2020-10-07T11:45:50 607.33007812 146.93725801
arkeologinenkohde_alue.3461 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3461 56636 {9EDCC4DA-81CF-4FCE-802D-C23825E47E25} 1000004655 Kaunisniemi asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 152 ei Asuinpaikka sijaitsee Suomunjärven länsirannalla, opastuskeskuksesta 500 m koilliseen. Paikalta on löytynyt pari kvartsia rantahiekasta. Tällä kohdalla pari metriä korkea rantatörmä on romahtanut siten, että lähelle rantaa on jäänyt matala "palle", jonka edustan kapealla vesijättövyöhykkeellä löydöt olivat. Asuinpaikka lienee laajempi kuin tämä yksittäinen löytöpiste. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 9.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-09T10:01:43 906.98876953 117.71407171
arkeologinenkohde_alue.3462 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3462 56622 {4F36BF1C-0A35-4C9C-8BD4-A4537596899C} 422010039 Hietaniemi esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 140 139 ei Pesonen: Asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven koillisrannan Hietaniemellä. Löydöt on poimittu niemen länsi- ja kaakkoisrannalta, rantahietikolta ja -kivikosta noin 250 metrin pituiselta matkalta. Asuinpaikka lienee osittain tuhoutunut, mutta nuotiopaikan ympäristössä saattaa ehjääkin asuinpaikkaa olla jäljellä. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 9.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-09T10:40:25 7655.66357422 491.15177311
arkeologinenkohde_alue.3463 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3463 56620 {6B218FCE-2058-4FCA-897C-00EB23538F96} 1000006312 Marjosaari esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 140 ei Saaren itäpään keskiosassa on noin 9 x 6 metriä mitoiltaan oleva painanne, johon tehdyistä koekuopista ei ole saatu löytöjä. Sen sijaan painanteesta noin viisi metriä etelään tehdystä koekuopasta löytyi iso kvartsikappale ja siitä irronnut iskos. Mahdollisesti painanne on asumuspainanne. Asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven Marjosaaren itäpäässä. Saari on kapea, mäntyä kasvava hiekkapohjainen saari vastapäätä Ruunaanvaaraa ja Hietaniemen kivikautista asuinpaikkaa järven pohjoisrannalla. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 9.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-09T10:51:02 6605.24560547 334.36436986
arkeologinenkohde_alue.3464 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3464 57581 {F69E64E5-4C06-486A-BB5F-E2AE0B97B2C2} 1000027494 Autiovaara viljelysraunioita ja mahdollinen uuninpohja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2822 Viljelyröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 205 200 ei Aukion liepeillä on yhteensä 6 kappaletta todennäköisiä viljelyraunioita. On mahdollista, että jokin raunioista on jäänne savutuvan uunista. raunio 1: Kyltistä n. 12m pohjoiseen kookas raunio x=3681651 y=7008187 raunio 2 ja 3: Kyltistä n. 12m kaakkoon kookas ja pienempi raunio x=3681639 y=7008153 raunio 4: Kyltistä n. 35m kaakkoon kookas raunio x=3681653 y=7008120 raunio 5: Kyltistä n. 18m koilliseen keskikokoinen, täysin sammaloitunut raunio Raunio 6: Aukion luoteisreunasta n. 20m eteenpäin luontopolkua pitkin polun koillispuolella vaatimaton kivilatomus Näkyvät rakenteet Potinkaran mukaan Oinalan savutuvan asukas on muuttanut 1800-luvun alussa Kaunisniemeen (Potinkara 1993, s. 37). Paikka on varustettu kohdeopastein vuoden 1998 runkosuunnitelman mukaisesti (Runkosuunnitelma 1998, s. 15). Viljelysraunioita Kuusipolun (luontopolku) varressa lähellä Autiovaaran lakea vanhan kuusimetsän keskellä pieni aukko, joka on merkitty kyltillä "Kappale erämaan historiaa". Piste muutettu raportissa esitetyn alueen mukaiseksi 9.9.2019. Pisteenä mj-rekisterissä. 3 Voimassa 2019-09-09T12:51:36 3829.39990234 248.06550388
arkeologinenkohde_alue.3465 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3465 57637 {807D135A-F7BA-45D4-A2DB-4B399789B25D} 1000008822 Lapinlahti asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9118 Löytöpaikat 1811 Irtolöytöpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 153 ei Kohde jatkunee vähän matkaa. kannaksen tyviin sekä saaren että mantereen puolella. Pohjoispäässä mantereen puoleisessa tyvessä on tasanne ja sillä nuotiopaikka. Tasanteelle ei tehty koekuoppia, eikä pintamaasta löytynyt kvartsia, kohde saattaa kuitenkin jatkua myös tasanteelle. Kvartsit tulivat kannaksen molemmin puolin rannalta, rantavedestä ja eteläpuolen tyvestä Lapinsaaren pienimuotoisessa hiekanotossa rikotulta harjanteelta, jossa maasto kohoaa melko nopeasti. Kannaksen alue Kivikautinen asuinpaikka. Kohde lienee suurelta osin huuhtoutunut rantaveteen, koska järven pintaa on uittoaikana säädelty padoilla. Nimenomaisella kannaksella on rantojen erodoituminen hävittänyt kohdetta eniten, eikä sen laadusta pysty tekemään millään tavalla tarkkoja johtopäätöksiä. Kohde on Patvinsuon kansallispuiston Suomunjärvenluoteisosassa, Lapinsaaren pohjoiskärjen ja mantereen yhdistävällä kapealla, muutaman metrin levyisellä ja n. 100 metriä pitkällä kannaksella. Mj-rekisterissä tallennettu kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja tyypiltään löytöpaikaksi. Piste muutettu alueeksi vastaamaan raporttia ja mj-rekisteriä 9.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-09T13:29:42 3482.18212891 305.86860252
arkeologinenkohde_alue.3466 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3466 57636 {71E12894-417F-410A-A346-3550218F9AC9} 1000008817 Kaunisniemenkangas 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 154 ei Kuikkaniemen pohjoispuolella sijaitsevan, kaakkoon pistävän pitkulaisen niemen (tunnetaan Aittoniemenä, joka ei ole peruskarttanimi) kärjessä sijaitsevalta tasanteelta kvartsilöytö läheltä mahdollista liesikiveystä, joka on erotettavissa maanpinnalle pilkottavina palaneina kivinä. Tasanteella sijaitsee Metsähallituksen huoltokämppä, vanha hirsirakennus. Löytö tuli rakennuksen koillispuolelta. Tasanteen maa oli hiilensekaista. 2020: Hieman kuluneelta maanpinnalta ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Aittoniemen kärjessä oleva tasanne: Tarkempi rajaus vaati lisätutkimuksia Kivikautinen asuinpaikka. Mahdollinen palanut savi ja tunnistamaton löytö tulivat huoltokämpän etelänurkan räystään alta ja ovat kai todennäköisimmin resenttisiä. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 9.9.2019. Ks. myös rajaustiedot. 3 Voimassa 2020-09-18T12:52:00 1724.62060547 160.66426375
arkeologinenkohde_alue.3467 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3467 57635 {C244A814-7224-42FB-9C48-81F82AF90DB0} 1000008816 Kaunisniemenkangas 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 153 ei Kvartsit löytyivät rantapolulta merkityn retkeilyreitin "Suomunkierto" varrelta, Kuikkaniemestä pohjoiseen seuraavan niemen tyven eteläpuolelta, pienestä kosteikon ja suon ympäröimästä kangasniemestä retkeilyreittiin kuuluvalta puusillalta n. 15 m koilliseen. Paikalla ei tehty koekuoppia. Polun ympäristö. Tarvitsee tarkempia tutkimuksia On mahdollista, että kivikautista toimintaa on ollut koko niemekkeen alueella, sillä se on sangen suojaisessa paikassa järvimaiseman avautuessa kaakkoon. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 9.9.2019. 3 Voimassa 2020-09-18T12:39:41 2290.23681641 181.25112846
arkeologinenkohde_alue.3468 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3468 57638 {BB98A772-CA3C-41D9-9FB3-0E5C7501FAE7} 1000008819 Virtasalmi asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 152 ei Suomunjärvenkoilliskulmassa Virtasalmesta luoteeseen kvartsilöytöjä n. 400 metrin matkalta, ensimmäiset aivan salmen kohdalta. Löydöt tulivat rantavedestä tai rantaviivan tuntumaan muodostuneelta pienen kiven sekaiselta hiekkapalteelta. Löytöalueen erottaa tavallaan kahdeksi kokonaisuudeksi loivapiirteinen niemeke, jonka kohdalla rantatörmä on kohtalaisen korkea ja jyrkkä. Virtasalmen salmen puoleisesta päädystä 400 metriä NW rantaviivaa pitkin Kivikautinen asuinpaikka. Noesta ei voi tehdä mitään suoria johtopäätöksiä, sillä se voi olla yhtä hyvin peräisin myöhemmän ajan tulenpidosta. Suomunjärvenalueella tavallinen rantatörmien sortuminen lienee tuhonnut myös tätä kohdetta. Niemekkeestä luoteeseen oli erotettavissa jonkinlaista terassintapaista matalalla heti rantaviivan takana, kun taas niemekkestä kaakkoon tausta oli matalampaa ja voimakkaaasti soistunutta, lukuun ottamatta Virtasalmen kapeikon kohtaa. Salmen pohjoisrannalla on nimittäin pienehköjä hiekkakumpareita. Niemekkeen luoteispuolella on rantaviivan hiekka selvästi nokeutunutta ja paikoin myös kaakkoispuolella. Piste muutettu mj-rekisterin (ja raportin kuvauksen mukaiseksi) alueeksi 9.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-09T14:18:23 10365.98828125 742.46587681
arkeologinenkohde_alue.3469 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3469 56403 {DF75A794-03DA-4FEB-AEDA-B3F53D297A6C} 1000013530 Kackurmossen röykkiöt ja talonpohja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Suosaarekkeella puolen tusinaa, luultavasti enemmänkin, pieniä röykkiöitä. Lisäksi saarekkeen keskiosassa on tasainen neliskanttinen kiveys, kooltaan noin 6x6 metriä. Mahdollisesti kyseessä on historiallisen ajan asutuksen jäännöksiä. Tjärdalin kohdalle on peruskarttaan merkitty ympyrällä tervahauta. Noin 300 metriä kohteesta itään sijaitsee Skott-Jossasin talon rauniot. Talo oli asuttuna 1920-luvulta 1940-luvulle. Lisäksi noin 500 metriä koilliseen on muinaisjäännösmerkki Tjärdalin kohdalla, paikalla ei kuitenkaan havaittu muinaisjäännöstä. Paikalla on noin 1 Ox15 metrin raivattu alue, jota reunustavat kivikasat ja -vallit, jotka on tulkittu haudoiksi. Ilmeisesti kyseessä on historialliseen aikaan liittyvä toiminta, mahdollisesti talon paikka. Peruskarttaan on merkitty muinaisjäännösmerkki suosaarekkeen kohdalle ja paikka käytiin siitä syystä tarkastamassa. Kohde sijaitsee Maalahden lounaiskulmassa Närpiön ja Korsnäsin rajojen tuntumassa. Nöjärvsträsketistä noin kilometri itään, Kackurmossenin koillisosassa on suolla metsäsaareke, jolla on pieniä röykkiöitä ja ilmeisesti rakennuksen pohjakiveys. Suosaareke on halkaisijaltaan noin 70 metriä ja se kasvaa tiheähköä havupuuvaltaista sekametsää. Kohde sijaitsee Metsähallituksen suojelualueella. 3 Voimassa 2019-10-01T12:51:40 7539.97631836 324.91800778
arkeologinenkohde_alue.3470 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3470 155978 {D8FFBEE4-BB0A-4326-8222-4559566F184E} 624010019 Kananiemenharju 1 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 24 23 ei Mj-rekisteri: Hiekkakuopan (15 x 15 m) itäreunasta ja sen yläpuolelta kuoritun maan pinnalta on löydetty 1982 saviastianpaloja, kvartsia ja kivilaji-iskoksia sekä yksi kvartsi kuopan eteläpuolelta tien kohdalta. Inventoinnissa 2006 kuopan itäreunasta ei havaittu lisää löytöjä. Kuopan pohjoispuolisella harjanteella erottuu joitakin epämääräisiä painanteita (halk. 2 m). Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on todennäköisesti kampakeraamisen ajan asuinpaikka. Asuinpaikka-alue on arvioitu rinteen mukaisesti, mutta tarkempi rajaus edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännöksen suoja-alue on vahvistettu kansallispuistoa perustettaessa. Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Valkmusan kansallispuiston ja siihen kuuluvan Kananiemen suon itärajalla kohoavan Kananniemenharjukannaksen korkeimman kohdan länsirinteessä. Maasto on soihin rajautuvan hiekkaharjun länteen viettävää rinnettä, jossa on tien itäreunaan avattu, käyttämättömäksi jäänyt hiekkakuoppa. Kivikaudella paikka on sijainnut matalien merenlahtien reunustamalla kapealla kannaksella. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 1.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-01T14:57:07 41802.58740234 1130.44718847
arkeologinenkohde_alue.3471 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3471 155830 {AD79B05A-8160-4809-AD04-DFFBDC39AE64} 40010060 Skansholmen puolustusvarustus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2123 Maavallit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 1 Koskematon 11 Puolustusvoimat 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 8 ei SW-NE-suuntaiset yhdensuuntaiset sammaloituneet kivivallit, joiden pituus on 48 m, korkeus on noin 0.5 m ja keskinäinen etäisyys vallin päältä mitaten noin 3 m. Puolustusvarustus Suuren Pohjan sodan ajalta. Kivikkoinen SE-rinne laskee loivaan rantaan. Pistegeometria mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 25.10.2019. Geometria päivitetty inventointihavaintojen perusteella 12.12.2019. 3 Voimassa 2019-12-12T08:47:29 868.84155273 167.67285374
arkeologinenkohde_alue.3472 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3472 57573 {1D24920F-7E09-42DA-A2B6-2642CE1A4CE4} Lakiaho historiallinen asuinpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 252 ei rakennuksen pohja 1: lounaasta aukiolle tultaessa heti polun luoteispuolella matala, suorakaiteenmuotoinen, lounas-koillinen suuntainen kiviperusta. Rakenteen havaittavat mitat ovat 5x9m. rakennuksen pohja 2: polun kaakkoispuolella rakennuksen pohja 1:n kohdalla neliömäinen kiviperusta suunnassa lounas-koillinen. Perustus on tehty luonnonkivistä, mutta permannossa on betonivalu. Kooltaan rakenne on 6x6m ja korkeimmillaan se on lounaiskulmasta, n. 50-60 cm, mahdollinen karjakeittiö? rakennuksen pohja 3: polun kaakkoispuolella, rakennuksen pohja 2:sta lounaaseen epämääräisen muotoinen kiviperusta, mahdollisesti luonnonkivinavetan raunio. Se on linjassa 2:n kanssa ja niiden päätyseinien etäisyys toisistaan on n. 3m. rakennuksen pohja 4: joitakin kymmeniä metrejä edellisistä rakennuksista itä-koilliseen, polun kaakkoispuolella päärakennuksen paikka näkyvissä massiivisena kiviperustana (x=3680472; y=7008925). Se sijaitsee jonkinlaisella kumpareella, korkeammalla kuin muut torppaan liittyvät rakennukset. Rakennus on suunnassa kaakko-luode. ja sen mitat ovat 7x11m. Perustuksen korkeus on keskimäärin 30 cm. Koillissivulla on kookas uuninperusta, jonka kohdalta rakennus jakautuu kahteen, kutakuinkin yhtä suureen osaan. Kaakkoispuoliskoa hallitsee n. 70 cm syvä kuoppa. Lounaissivulla on lisäksi porstuan jäänteet. Rakenne on voimakkaasti kasvillisuuden peittämä. nauriskuoppa: joitakin kymmeniä metrejä torppa-alueen luoteis-pohjois puolella (x=3680439; y=7008968). Se sijaitsee rinteen suuntaisesti luoteeseen laskevan törmän reunalla ja on syvyydeltään n. 120cm. Ulkomitoiltaan kuoppa on n. 200cm x 120cm. Näkyvät rakenteet Tilan on perustanut mäkitupalainen Heikki Pyykkö 1895 ja se on tullut valtion omistukseen 1960-luvulla (Potinkara 1993, s. 38.) Runkosuunnitelmassa tämä kohde on numero 13. Lisäksi kohde määritellään perinnemaisemaksi, ja pihapiiri on tarkoitus pitää avoimena niittämällä ja raivaamalla. (Runkosuunnitelma 1998 s. 10, 31). Pihapiiri on säilynyt tähän päivään saakka kohtalaisen avoimena. Lakiahon kruununmetsätorppaan liittyviä rakennuksen pohjia yhteensä 4 kappaletta. Lisäksi istutuskuusikon sisältä muutama kymmenen metriä torpanpaikan luoteis-pohjoispuolelta löytyi yksittäinen nauriskuoppa. Rauvunvaaran halki suunnassa lounas-koillinen kulkevan polun varressa melko iäkkään istutuskuusikon keskellä kaksi toisiinsa liittyvää avointa, lehtipuuta kasvavaa muutaman aarin alaa polun suuntaisesti. Lakiahon tilan mailla on kasvillisuus ympäristöään rehevämpää ja lajistoon kuuluu useita kulttuurinsuosijoita, kuten niittyhumala, nurmilauha ja vattu. (Leivo et al- 1984, s. 13). Muutettu raportissa kuvatun alueen mukaiseksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T08:21:14 3854.59375 236.369581
arkeologinenkohde_alue.3473 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3473 57582 {2B38EBDC-E764-4DCE-B297-418240239F7B} Repoaho metsätyökämpän pohjat 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 36 1900-luku 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 190 182 ei Rakennuksen pohja 1: x=3683488 y=7009498 Käytöstä jääneen, peruskarttaan polkuna merkityn tien eteläpuolella, kohdassa, jossa polku tekee jyrkän mutkan koilliseen erittäin kookkaan metsäkämpän pohja suunnassa etelä-pohjoinen (8x25m). Kivisokkeli on n. 1m leveä ja sen keskilinjalla on 4 kpl kivisiä tulisijan pohjia. Rakenteen pohjalla on betonin, tiilen ja metallinkappaleita (kipinäsuojaa). Rakenteen pohjoissivusta n. 20m länteen on pari kappaletta melko kookkaita säilytyskuoppia. Yksi vaarallinen säilytyskuoppa on 4 m päässä rakennuksen länsisivusta: n. 1m syvyistä kuoppaa peittää laho kansi, jossa on läpimitaltaan muutaman kymmenen sentin aukko. Lisäksi se on vaikeasti havaittavissa. Rakennuksen paikka 2: Sijaitsee n 20-30m kaakkoon Rakennuksen pohja 1:stä, muutaman metrin alempana niittymäisellä tasanteella, jossa kasvaa harvassa koivua, kuusta, katajaa ja mäntyä. Rakennus on ollut itä-länsi suunnassa ja kooltaan 8x8m., jonka kertoo matala sammalen peittämä kiviperusta. Rakenteen ympäristössä on pieniä maakuoppia. Rakennuksen paikka 3: Samalla tasanteella kuin 2, josta joitakin kymmeniä metrejä itään tiheän nuoren kuusikon valtaama kiviperustus, jonka keskellä on uuni. Tiheikön takia ei tarkkoja ulkomittoja tai rakenteen muotoa voinut varmuudella selvittää. Halkaisijaltaan se lienee joitakin metrejä. Rakennuksen paikka 4: x=3683506 y=7009564 Massiivisen kivistä rakennetun maakellarin jäänne on jyrkässä itätörmässä polun pohjoispuolella. Jäljellä rinteen suuntaisesta 5x7m kellarista on montun lisäksi lahoavia puurakenteiden jäännöksiä, sekä paksu luonnonkivinen etuseinä. korkeimmillaan 130-140 cm ja yhtä paksu. Jyrkkä rinne kasvaa mäntyä ja koivua. Rakennuksen paikka 5: x=3683535 y=7009563 4:sta n. 20m koilliseen toisella puolella luodekoillinen suuntaista polkua. Rakenne sijaitsee loivasti länteen viettävällä mäntyä kasvavalla kangasrinteellä. Rakenne on polun suuntaisesti rinteeseen tehdylle tasanteelle. Rakenteen mitat ovat 5x7m. Luonnonkivisokkeli on matala ja yli 1m leveä, keskellä on tiilestä muuratun tulisijan pohja sekä kuoppa. Lähdekaivo 1: Rakennuksen pohja 3:sta n. 13m lähteen riu"uilla peitetty lähdekaivo. Lähdekaivo 2: Rakennuksen pohja 1:n lounaiskulmasta n. 25m lounaaseen hirsikehikolla vuorattu lähdekaivo rinteessä. Näkyvät rakenteet Kohde löydetty Oiva Potinkaran kuviokohtaisten tietojen perusteella Alue on ollut käytössä toisen maailmansodan jälkeen ja on todennäköisesti Patvinsuon kansallispuiston nuorimpia metsätyökämppäkohteita. Useita savotta-aikaan liittyviä rakenteita, pääasiassa rakennusten pohjia Repoahon läpi vievän asfalttitien eteläpuolella, edellisen kanssa samansuuntaisesti kulkevan, käytöstä pois jääneen tien pohjan molemmin puolin. Rakenteet ovat Repoahon lounaaseen viettävällä rinteellä melko lähellä kapeaa ojitettua suota, jonka laitaan on peruskarttaan merkitty lähde. Alueella on yhteensä 6 kpl rakennusten pohjia sekä ainakin 2kpl lähdekaivoja. Ympäristö on melko nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Piste muutettu raportin aluerajauksen mukaiseksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T08:48:00 12810.85058594 591.10863908
arkeologinenkohde_alue.3474 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3474 57634 {88316B43-AC1C-41DD-B95D-732194022DE9} 1000008323 Kaunisniemi 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9118 Löytöpaikat 1811 Irtolöytöpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 153 ei Kvartsit löydettiin sateen huuhtomalta rantasomerikolta läheltä niemenkärkeä, joka pistää eteläkaakkoon Suomujärvelle. Suppea löytöalue, kooltaan alle 10 neliömetriä, on 5-7 metrin päässä tämänhetkisestä rantaviivasta. Kaunisniemen kärki Kivikautinen asuinpaikka Lähellä kasvaa joitakin iäkkäitä mäntyjä. Kaunisniemen kalamajan kaakkoispääty on löytöpaikalta 25-30 metriä luoteeseen. Kohde on sijainniltaan poikkeuksellisen hieno, kaakkoon pistävä hienohiekkainen niemenkärki, jossa kasvaa harvakseltaan mäntyjä Raportissa asuinpaikkana, mj-rekisterissä kiinteänä muinaisjäännöksenä ja löytöpaikkana. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T09:45:22 1285.64599609 136.83698786
arkeologinenkohde_alue.3475 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3475 56592 {12238F45-B1DE-4A46-8187-A6432E203AF5} 1000006307 Mustanpuronniemi esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty 140 139 ei Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen reitillä olevan Heinäjärven itärannalla, rajavyöhykkeen tuntumassa, Mustanpuronniemellä ja siitä kaakkoon olevalla rannalla. Paikalta on löydetty asbestikeramiikkaa ja kvartsia niemen kärjen kohdalta hiekkarannalta noin 60 metrin pituiselta matkalta (KM 36063: 1-2) sekä kvartsia tästä löytöalueesta etelään kahdesta yksittäisestä pisteestä löytöalueesta kaakkoon (KM 36063: 3), 115 ja 205 metrin päästä löytöalueen eteläisirnmästä pisteestä. Löytöalueiden taustamaasto on kuivaa mäntykangasta noin kaksi metriä korkean rantatörmän päällä. Todennäköisesti asuinpaikkaa on mäntykankaalla ehjänäkin. Piste muutettu mj-rekisterin aluerajauksen mukaiseksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T12:28:22 13566.48242188 617.19348746
arkeologinenkohde_alue.3476 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3476 56572 {DB4768E0-45BD-4124-B1DC-B114185D2927} 1000006308 Heinäsalmi esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 140 139 ei Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen reitillä olevan Heinäjärven etelärannalla, lähellä kapean Heinäsalmen suuta. Paikalta on löytynyt joitakin kvartseja hiekkarannalta rantatörmän alapuolelta. Taustamaasto on hiekkapohjaista mänty kangasta, jolla voi hyvin olla jäljellä myös ehjää kiinteää muinaisjäännöstä. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019 3 Voimassa 2019-09-10T12:32:26 8646.71777344 422.52918019
arkeologinenkohde_alue.3477 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3477 56624 {174E4E33-50D1-4007-8A72-08D6E6F1EDBC} 1000006314 Kämppäniemi esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 142 140 ei Asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven pohjoisrannalla, Mätäsjoen suulla, Kämppäniemessä, joka on jokisuun pohjoispuolella. Kämppäniemessä on Metsähallituksen kämppäja siihen liittyviä rakennelmia, mm. nuotiopaikka, jonka viereen - nuotiopaikan ja pöydän väliin- tehdystä koekuopasta on löytynyti runsaasti kvartsiaja palanutta luuta. Lisäksi kuopassa oli palaneita kiviä. Toisesta koekuopasta, joka on tehty rantapenkalle n. 10m edellisestä lounaaseen, löytyi yksi kvartsi-iskos. Koko Kämppäniemi on potentiaalista muinaisjäännösaluetta, mutta sen rajaaminen vaatisi koekaivauksen. Maaperä on alueella hiekkaa, rannassa paljasta kivikkoa. Asuinpaikkatasanne on järven pinnasta noin 1-1 ,5 metriä ylenunällä tasolla. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T12:39:08 3876.88964844 277.56824678
arkeologinenkohde_alue.3478 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3478 56617 {F09BA497-4DA4-418A-AD18-55FEA7BD077F} 1000006310 Oinaskallio esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 140 139 ei Asuinpaikka sijaitsee Ruunaa-järvenja Polvijärven välissä olevan pienen Oinasjärven pohjoisrannalla, Oinaskallion eteläpuolella, Vasikkavirralta noin 400 m luoteeseen. Paikalta on löytynyt vesijättömaalta noin 180 metrin pituiselta alueelta kvartsia. Löytövyöhykkeen taustalla on matalaa, kosteaa kangasmetsää. Maapohja alueella on hiekkaa. Mahdollisesti asuinpaikkaa on ehjänä metsän puolella. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T12:45:18 7866.58642578 503.17217239
arkeologinenkohde_alue.3479 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3479 56618 {BDFF0F3D-0F7D-4F3E-B47B-38C381EC74F3} 1000006311 Vasikkavirta esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 140 139 ei Asuinpaikka sijaitsee Ruunaa-järven ja Polvijärven välisen Oinasjärven eteläosassa, Vasikkavirran itärannalla. Paikalta on löytynytjoitakin kvartseja muutaman metrin alueelta rannan vesijättövyöhykkeeltä, matalalta hiekkarannalta. Löytöpaikan taustamaasto on kosteaa, matalaa mäntykangasta. Siellä saattaa olla ehjääkin kiinteää muinaisj äännöstä jäljellä. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T12:48:42 639.41015625 97.9165089
arkeologinenkohde_alue.3480 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3480 56614 {6BD30A49-826F-4228-96EC-681C0F377AEB} 1000006306 Heinäjärvenkangas 2 esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 140 139 ei Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen reitillä olevan Heinlijärven itärannalla, aivan rajavyöhykkeen tuntumassa. Paikalta on löytynyt kvartsia rannan vesijättövyöhykkeeltä noin 130 metrin matkalta. Löytöalueen taustamaasto on hiekkaista mäntykangasta,jossa todennäköisesti on myös ehjää muinaisjäännöstäjäljellä. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T12:54:40 6447.46630859 379.39176237
arkeologinenkohde_alue.3481 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3481 56612 {4290E483-73F0-4A28-B0C4-F2E0C4BBC9F5} 1000006305 Heinäjärvenkangas 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 140 139 kyllä Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen reitillä olevan Heinäjärven itärannalla, aivan rajavyöhykkeen tuntumassa. Paikalta on löytynyt leveältä vesijättövyöhykkeeltä rantahiekasta runsaasti kvartsia noin 240 metriä pitkältä matkalta, alkaen laavupaikan venerannasta ja siitä luoteeseen. Löytöalueen taustamaasto on kuivaa mäntykangasta ja rantatörmä on 1-2 metriä korkea. Todennäköisesti asuinpaikkaa on ehjänä rantakankaalla. Tutkimukset: Petro Pesonen, inventointi 2006. Asuinpaikka löytyi Lieksan inventoinnissa 23.9.2006. Mukana inventoimassa oli Heidi Kohonen. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T13:00:58 9515.1484375 595.9932308
arkeologinenkohde_alue.3482 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3482 56619 {DD70C23D-9AE5-454C-AEDE-EB306DBC63DF} 422010038 Hiekkaniemi esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 140 139 ei Löytöjä on asuinpaikalta poimittu sekä hiekkarannalta että kankaalla kulkevien polkujen pinnoilta. Myös alueella olevan nuotiopaikan luona, lähes 40 metriä rannasta, on havaittu löytöjä. Tällä perusteella asuinpaikkaa on hyvin todennäköisesti ehjänä varsin laajalla alueella. Asuinpaikan laajuus on pintalöytöjen perusteella ainakin 500 x 40 m. Kyseessä lienee esihistoriallinen asuinpaikka Asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven koillisrannan hiekkaisella niemellä ja siitä luoteeseen olevalla mäntykankaalla. Piste muutettu mj-rekisterin alueen mukaiseksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T13:20:07 25847.21533203 1116.90933703
arkeologinenkohde_alue.3483 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3483 56616 {EB8B1508-E71C-41DB-A313-894A0EC3A21D} 1000006297 Tuulijoensuu esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty 139 138 ei Asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen suun eteläpuolella, Ruunaa-järveltä laskevan Oinasjärven itärannalla. Paikalta löytyi asuinpaikkalöytöjä kahdesta kohdasta, toisaalta aivan Tuulijoen suu! ta kohdasta p= 7041157, i= 3673 106, josta löytyi pari kvartsia, ja toisaalta tästä löytöpaikasta 100-220 metriä etelään, josta löytyi kvartsia ja kaksi palaa asbestikeramiikkaa. Asuinpaikan taustamaasto on matalaa mäntyä kasvavaa suomaastoa ja löydöt on kerätty leveähköltä vesijättövyöhykkeeltä. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019 3 Voimassa 2019-09-10T13:29:59 5870.32910156 550.29904642
arkeologinenkohde_alue.3484 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3484 56615 {33B32FC5-367F-442A-B3DE-5D3B8FD4B380} 1000006298 Mustapyörre esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 900 Metsätalous Oy 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 139 138 ei Asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen varrella, Mustapyörre -nimisen virtapaikan etelärannalla. Paikalta on kerätty kvartsilöytöjä noin 90 metrin matkalta vesijättövyöhykkeeltä rantahiekasta. Kvartsin lisäksi paikalla on havaittu myös palaneita kiviä. Kohteen taustamaasto on kosteaa havumetsää. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T13:39:10 2838.69384766 276.51266498
arkeologinenkohde_alue.3485 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3485 56626 {D2A75F1C-5AEB-4A7A-B1A0-E93907BE060C} 1000006304 Majakankaanniemi asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 141 139 ei Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen varrella olevan Heinäjärven etelärannalla, luoteeseen kurottavalla Majakankaanniemellä. Suurin osa asuinpaikan löydöistä on kerätty niemen koillisrannan hietikolta ja vesijätöltä, yksittäinen kvartsi on niemen etelärannalta (p= 7041802, i= 3674859) ja yksi kvartsi on löytynyt niemen kärkeen tehdystä koekuopasta (p= 7041844, i= 3674833). Koillisrannan löytövyöhyke on pituudeltaan lähes 400 metriä. Niemen maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tutkimukset Petro Pesonen, inventointi 2006. Asuinpaikka löytyi Lieksan inventoinnissa 12.9.2006. Mukana inventoimassa olivat Miikka Tallavaara ja Meri Varonen. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 10.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-10T13:46:35 66253.68896484 1285.31898539
arkeologinenkohde_alue.3486 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3486 126811 {25A3BB52-94B9-4D37-BE62-C343A30E2999} 1000018065 Deamadanvárri Asuinpaikka, työstöpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen; 7 Varhaismetallikautinen 41 Kivikautinen; 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 805 ei Polulta, noin kymmenen metriä pohjoiseen kohdasta, jossa Kalottireitti ylittää pienen puron, löydettiin noin viiden metrin matkalta parikymmentä kvartsiitti-iskosta. Selvin iskoskeskittymä sijaitsi polun kaakkoispuolella olevan, lähiympäristön kiviä kookkaamman, vajaan metrin korkuisen kiven tasalla. Tavatut iskokset olivat erittäin hienojakoista tummaa kvartsiittia, osittain myös läpikuultavaa, olemukseltaan piikiveä muistuttavaa. Iskosten materiaali siis poikkesi selvästi muutaman kilometrin päässä kohteelta sijaitsevan Guonjarvárrin luoteispuoleisen satulan alueelta tunnetun kvartsiittilouhoksen vaaleanharmaista kvartsiittikappaleista. Polulla näkyvillä olleet kvartsiitti-iskokset kerättiin talteen Maastonmuotojen ja löytöjen levinneisyyden perusteella kohde rajautunee puronotkelmassa olevalle hiekkaiselle tasanteelle puron pohjoispuolelle, halkaisijaltaan alle kymmenmetriselle alueelle. Todennäköisesti kyseessä ei ole pitkäaikainen asuinpaikka, vaan väliaikaisempi leiripaikka, jonka käyttö hyvinkin voi liittyä kivimateriaalin hankintaan ja kiviesineiden työstämiseen. Kohteen ajoituksen ja luonteen tarkempi selvittäminen vaatisi paikan tutkimista kaivauksilla. Kohde sijaitsee avoimen tunturinummen ympäröimässä puronotkelmassa, kivikoiden ympäröimällä hiekkaisella tasanteella Deamadanvárrin koillispuolella. Tasanteen halkaisija on muutamia metrejä, ja Kalottireitti kulkee tasanteen poikki. Kohteen eteläpuolella oleva puro saa alkunsa Guonjarvárrin lounaispuolelta ja virtaa Deamadanvárrin itäpuolitse Saarijärven pohjoispuolella sijaitsevaan järveen. Lähimpänä puroa aluskasvillisuus koostuu lähinnä saroista ja heinäkasveista, hieman kauempana purosta kasvaa myös varpukasveja, lähinnä puolukkaa ja kurjenkanervaa sekä muutamia vaivaiskoivuja. 3 Voimassa 2019-09-11T12:07:13 114.0534668 39.15401027
arkeologinenkohde_alue.3487 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3487 80315 {D15ABE13-1A66-4D3E-9B61-6B0BAFDACAD5} 1000002470 Hiekkaniemi asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 80 ei Esihistoriallisten löytöjen lisäksi paikalta on raportoitu 4-5 selvää ja muutama epävarma asumuspainanne (Lehtinen & Sepänmaa 1993-94). Havaitsin paikalla kolme asumuspainannetta, jotka sijaitsevat korkean rantatörmän päällä (tiedot alla). Tarkastusajankohtana maastossa lojui hakkuujätettä, joka saattoi haitata muiden painanteiden havaitsemista. Painanne 1: GPS-koordinaatit: 6841160; 3611372. Asumuspainanne on muodoltaan suorakaide. Koko on n. 11 x 7 metriä. Pitkä sivu on rannansuuntainen. Metsätie kulkee asumuksen idän puoleisen vallin päällä. Painanne 2: GPS-koordinaatit: 6841124; 3611421. Asumuspainanne on muodoltaan suorakaide. Sen koko on n. 10 x 6 metriä. Pitkä sivu on rannansuuntainen. Painanne 3: GPS-koordinaatit: 6841061; 3611496. Asumuspainanne on muodoltaan suorakaide. Sen koko on n. 10 x 5 metriä ja pitkä sivu onrannansuuntainen. Näiden lisäksi Lehtinen ja Sepänmaa antavat n. 5 metriä halkaisijaltaan olevan painanteen sijainnin (koordinaatit x=683958; y=445257, so. p=6841057, i=3611505). Asumuspainaneet ja rantatörmä jolla painanteet ovat. Kohde on löytynyt Leena Lehtisen ja Timo Sepänmaan vuoden 1993-1994 Pihlajaveden inventoinnissa. Aiemmat tutkimukset: Lehtinen & Sepänmaa 1993-1994 kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Olavinlinnasta 25,1 km eteläkaakkoon Pellossalon eteläpäässä olevan Nenäniemen lounaisosassa. Maasto on lounaaseen aukeavaa hiekkakangasta. Eroosion kuluttamaa rantatörmää, metsäautoteitä ja muutamia pieniä moderneja kuoppia lukuun ottamatta asuinpaikkaalue on ehjää kangasmetsää. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 11.9.2019. 3 Voimassa 2020-09-18T13:19:24 12847.00439453 576.63874406
arkeologinenkohde_alue.3488 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3488 80318 {C287E6CB-E5D8-4377-A895-E5F61F09028A} 1000002415 Kongontaipale 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 83 ei Vuoden 2007 inventoinnissa samalta läntiseltä metsätieltä poimittiin talteen muutamia kvartseja. Löytöpaikka on metsätiellä kohdassa jossa itälänsisuuntainen metsäkoneen ura kulkee metsätieltä länteen kohti kalliota. Rannassa, löytöpaikan alapuolella, sijaitsee retkisataman tulenpitopaikka. Tulenpitopaikka on n. 40 metrin päässä kivikautisesta asuinpaikasta ja puuvaja n. 30 metrin päässä. Vuoden 2007 löytökohdan GPS-koordinaatit ovat: 6846874; 3604580. Kaivoimme lapionpistoja kankaan keskivaiheille ja itäpuolelle. Koepistoissa ei havaittu asuinpaikkaan liittyviä löytöjä tai likamaita. Asuinpaikan laajuus on siten epäselvä. Topografian perusteella asuinpaikka voi olla laaja-alainen ja koko kangas on potentiaalista asuinpaikka-aluetta. Koepistojen antama informaatio ei kuitenkaan tue käsitystä laajasta asuinpaikasta. Esihistoriallisen asuinpaikan lisäksi kankaalla on historiallisen ajan hiilimiiluja (ks. kohde Kongontaipale 2). Nykyisin kangas on metsäteitä lukuun ottamatta ehjää. En havainnut kankaalla aiemmin raportoituja pitkiä ja kapeita rannansuuntaisia kaivantoja. Paikalla on kuitenkin useita eriaikaisia muinaisrantoihin liittyviä rannansuuntaisia rantavalleja. GPS pisteen ympäristö. Metsätien alue etelään viettävän hiekkakankaan kohdalla. Vuonna 1988 paikalta oli löytynyt kvartsi-iskoksia kankaan poikki kulkevalta läntiseltä metsätieltä. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ollut löytöjä. (Lehtinen & Sepänmaa 1993-1994.) Kivi tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee 17,0 km Olavinlinnasta eteläkaakkoon Kongonsaaren luoteisosassa olevan Pääskyniemen etelärannalla. Kongontaipale on loivasti etelään viettävää hiekkakangasta. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 11.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-11T12:47:36 1531.8359375 190.07976706
arkeologinenkohde_alue.3489 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3489 80317 {E1159492-8D81-40EC-B9F5-77ED1A6B5740} 1000002474 Iso-Kankainen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty 2 Koekuopat 85 ei Harjanteen päällä on erikoinen painauma, johon tehdystä koepistosta osa löydöistä on saatu. Vuoden 2007 inventoinnissa koekuopitimme tunnetun asuinpaikan eteläpuolella, so. harjanteen eteläpuolella, olevaa aluetta. Löysimme kvartsi-iskoksen läheltä paikkaa, jossa asuinpaikka ja painauma on kapean harjanteen päällä. Löytöpaikan GPS-koordinaatit: 6855776; 3601720. Asuinpaikka tai asuinpaikka-alue näyttäisi siten ulottuvan myös harjanteen eteläpuolelle. Painauma sekä rajattu alue sen ympärillä. Paikka on löytynyt vuonna 1994 Leena Lehtisen ja Timo Sepänmaan Pihlajaveden inventoinnissa. Paikalta on raportoitu saviastian paloja. Aiemmat tutkimukset: Lehtinen & Sepänmaa 1993-94 Varhaismetallikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Olavinlinnasta 7,7 km eteläkaakkoon Iso-Kankaisen länsipuolella itälänsisuuntaisen harjanteen päällä ja pohjoispuolella. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 11.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-11T13:17:02 1056.98168945 132.39419966
arkeologinenkohde_alue.3490 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3490 156031 {36D3DA3A-2298-4FAA-8CA2-132E6E129AD2} 1000002906 Pekanpolku esihistoriallinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 2 Koekuopat 88 ei Asumuspainanne on pyöreä ja reunavallillinen. Sen läpimitta on 4 metriä mitattuna vallin harjanteelta toiselle. Painanteen lähiympäristöön tehdyistä koekuopista löytyi mm. kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian reunapala. Noin 30 metrin päässä painanteesta on mahdollinen pyyntikuoppa. Umpeen kasvanutta soranottopaikkaa lukuunottamatta kohde vaikuttaa ehjältä. Asuinpaikka sijaitsee Isosaaren keskiosassa, saaren itärannalla, Pekanpolun ja Pähkinäkukkula-nimisen tien risteyksestä noin 200 metriä eteläkaakkoon. Nykyiseen vesirajaan on matkaa painanteesta noin 40 metriä. Maaperä alueella on soransekaista hiekkaa. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 24.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-24T12:19:21 832.14990234 103.43654655
arkeologinenkohde_alue.3491 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3491 62029 {412D6AA8-38FA-4DD6-BA18-FF6504FC06DD} 148010703 Äivihjärvi pohjoinen Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 153 150 ei Kohde sijaitsee Lemmenjoen laajentuman Äivihjärven koillispuolella, järvestä 250 metrin päässä kahden lammen välisellä kannaksella. Kannaksen katkaisevan luontaisen ojamaisen notkelman koillispuolella on viisi kuoppaa. Eteläisen lammen ja Lemmenjoen välisen kannaksen sulkee kuuden pyyntikuopan ketju 3 Voimassa 2019-11-27T12:09:13 2240.79370117 229.1960677
arkeologinenkohde_alue.3492 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3492 62028 {38FEB2E4-9F1F-40A1-91AD-13BD0979A7C7} 148010126 Äivihjärvi Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 150 ei Lemmenjoen laajentuman Äivihjärven koillispäässä ja kaakkoisrannalla on kivikautinen asuinpaikka ja neljä pyyntikuoppaa järven ja lammen välisellä hiekkakannaksella. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T12:07:30 1133.16235352 122.90289885
arkeologinenkohde_alue.3493 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3493 70504 {F57008F8-861F-403E-8937-743047835FFA} 148010405 Pokantien silta länsi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 270 268 ei Noin 50 m Ivalojoen ylittävän sillan eteläpäästä lounaaseen. Joen etelärannan tasalakisella moreeniharjanteella. Itä- ja lounaispuolella on soranottoalue. Löydöt, tuuran kärkikatkelma, kvartsi, kvartsiitti, pii, ovat tasanteen koillisnurkasta. Alueella on useita liesikiveyksiä, joista osa vaikuttaa vanhoilta. Asuinpaikka on melko suppea, noin 15 x 50 m kokoinen. Noin 50 m Ivalojoen ylittävän sillan eteläpäästä lounaaseen. Joen etelärannan tasalakisella moreeniharjanteella. Itä- ja lounaispuolella on soranottoalue. Löydöt, tuuran kärkikatkelma, kvartsi, kvartsiitti, pii, ovat tasanteen koillisnurkasta. Alueella on useita liesikiveyksiä, joista osa vaikuttaa vanhoilta. Asuinpaikka on melko suppea, noin 15 x 50 m kokoinen. 3 Voimassa 2012-03-13T12:34:18 1094.45239258 119.98067619
arkeologinenkohde_alue.3494 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3494 62441 {42A6EDB9-16DF-4388-ADBD-F2A2616F21CD} 1000001193 Gállovárri 7 Sirpalekivikasoja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2625 Sirpalekivikasat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 400 ei Gállovárrin lounaisen sivulaen lakitasanteelta löytyi erittäin runsaslöytöinen kvartsikohde. Maaperä on harvakseltaan kivistä. Ydinalue on 10 x 10 metriä laaja ja sieltä löytyi paljon bipolaaritekniikalla iskettyjä iskoksia ja ytimiä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-05T07:53:06 702.38818359 96.35943446
arkeologinenkohde_alue.3495 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3495 205419 {30F6F055-43F5-473A-8B9C-9A4EC0E07B81} 1000040028 Pieni-Horkka asuinpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Pieni‐Horkka sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden ja Äimisveden välissä. Suuri‐Horkka on heti Pieni‐Horkan länsipuolella, saarilla on maayhteys kosteikon kautta. Pieni‐Horkka on topografialtaan melko tasainen ja puusto on sekametsää. Nykyiset rakennukset ovat edelleen tilapäiskäytössä, mutta osin huonokuntoisia. Saaressa on asuinrakennus, ulkorakennus, rantasauna, ilmeisesti vanha riihi, josta on tehty sauna ja uusittu maakellari. Lisäksi 30 metriä asuinrakennuksesta länteen on osin romahtanut hirsinen torppa ja sen vieressä lautarakenteinen ulkorakennus. Torpan jäännökset edustavat ilmeisesti saaren vanhinta asutusvaihetta, joka ajoittuu ehkä 1800‐luvulle. Rakennukset keskittyvät pohjoisosaan, saaren korkeimmalle kohdalle. Maankäyttöä saaressa on ollut kuitenkin jo viimeistään 1800‐luvun alussa, sillä vuoden 1811 Suuri‐Horkkaa esittävässä isojakokartassa Pieni‐Horkan länsipäähän on merkitty peltoalue, torppaa ei siellä vielä ole. Saaren nimenä on Huhtasaari, joka jo osaltaan kertoo, että saarta on käytetty kaskenpolttoon, kuten tietysti monia muitakin saaria nykyisessä kansallispuistossa. Saaressa on kymmenittäin raivausröykkiöitä ja useita kiviaitoja, osa liittyy todennäköisesti kaskiviljelyyn ja osa myöhempään peltoviljelyyn. Suurin raivausröykkiö on lähellä länsiosassa olevan pienen lahdelman rantaa, tälle kohtaa on merkitty peltoa jo em. isojakokartassa. Lisäksi erottuu raivattuja vanhoja, mutta jo metsittyneitä, peltoja. Saaren länsikärki on kallioinen kumpare ja vanhoja peltoja rajaava kiviaita on sen itäreunalla. Saaren maankäyttö on ollut intensiivistä ja vaikuttaa siltä, että kaikkialla on merkkejä viljelystä lukuun ottamatta kallioista niemen kärkeä lännessä. Viljelyyn liittyvät kivirakenteita on erityisesti saaren länsi‐ ja pohjoisosassa. Inventoinnissa havaitut röykkiöt ja kiviaidat sekä torpan raunio paikannettiin käsi‐gps‐laitteella. 3 Voimassa 2021-04-15T09:42:45 25080.62182617 823.0052424
arkeologinenkohde_alue.3496 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3496 205422 {D36E4ACD-540B-4C8B-B6DE-60610492A8D6} 1000040025 Ruissaari asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Ruissaari sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, noin 2 km Linnansaaren koillispuolella, lähellä Moninniemen kärkeä. Ruissaari on kooltaan noin 150x400 metriä, sen ja kaakkoispuolella sijaitsevan Lehtiluodon yhdistää kapea kosteikko, joka on ylitettävissä jalan. Ruissaaressa on historiallisen ajan asuinpaikan jäännökset, johon kuuluu asuinrakennus, kaksi ulkorakennusta ja kellari. Saaressa on lisäksi parikymmentä raivausröykkiötä ja matalia kiviaitoja. Koko saari on ollut asuin‐ ja viljelykäytössä. Rakennusten jäänteet vaikuttavat yli 100‐vuotiailta. Rakennusaineena on ollut luonnonkivi ja puu, betonia ei ole käytetty ja edes tiiltä ei alueella havaittu. Lisäksi asuinrakennuksen kivijalan päällä kasvaa arviolta hieman alle 100‐vuotias mänty. Asuinrakennuksen kivijalka nro 1 erottuu heinikossa noin 5x5 metrin kokoisena kohoumana. Luonnonkivijalka on peittynyt heinikon ja sammalen alle. Lounaiskulmassa on uunin jäännökset, joka erottuu noin 1,5 metriä leveänä puolisen metriä korkeana kumpuna. Rakennuksen luoteiskulmassa, kivijalan päällä, kasvaa vanha mänty, jolla on ikää luultavasti noin 80‐100 vuotta. Asuinrakennuksesta 15 metriä pohjoiseen on kivijalka nro 2, kooltaan noin 6x6 metriä, sammaleen ja heinikon peittämä ja erottuu maastossa selvänä kohoumana. Sen luoteiskulmassa on kumpu, joka sisältänee uunin jäännökset. Sisäänkäynti vaikuttaa olleen pohjoispäästä. Tämän rakennuksen pohjan viiden metrin päässä on maakellarin jäännökset. Rakenne erottuu 2x3 metrin kokoisena ja metrin syvänä kuoppana, jota kiertää matala valli. Osassa seiniä näkyy kivirakenteen jäännöksiä. Ulkorakennuksen kivijalka on neliskanttinen, kooltaan noin 6x6 metriä. Kivijalkana on pari kerrosta luonnonkiviä, kooltaan 0,3–0,5 metriä. Rakennuksen luoteisosa on kaivettu puolisen metriä syvemmälle kuin muu osa, joka on maanpinnan tasainen. Metrin leveä oviaukko on etelään. Rakennuksessa ei ole uunin jäännöksiä, joten kyseessä ei ole asuinrakennus. Kohde on hyvin säilynyt kokonaisuus ja luokiteltavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Asuinrakennuksen pohja nro 2 P: 6889407, I: 580522 Ulkorakennuksen pohja P: 6889380, I: 580563 Kellari P: 6889423, I: 580504 3 Voimassa 2021-04-15T10:26:25 10730.125 457.01433343
arkeologinenkohde_alue.3497 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3497 205426 {8F15D080-71E0-426A-B11F-C504A9346F17} 1000040028 Suuri-Horkka asuinpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Suuri‐Horkka sijaitsee Linnansaaren kansallispuistossa, Haukiveden ja Äimisveden välissä. Saaressa on ollut asutusta viimeistään isonjaon aikaan. Horkansaarta esittävä isojakokartta on vuodelta 1811, jolloin asutus on ollut samalla paikalla kuin nykyinenkin talo pihapiireineen. Asutusta on todennäköisesi ollut jo 1700‐luvulla, ellei aiemminkin. 1800‐luvun puolivälistä peräisein olevaan pitäjänkarttaan paikalla on merkitty torppa. Peltoa on merkitty molemmissa kartoissa myös itäpuolella olevaan Pieni‐Horkan saareen, joka on nimellä Huuhtisaari 1800‐luvun kartoissa. Vuoden 1864 purjeväyläkartassa numero 5 Horkansaari on nimelle Härkinsaari. Nykyisin tila on autio ja asuinrakennus huonokuntoinen, pärekatto on jo paikoin puhki. Vieressä on huonokuntoinen ulkorakennus. Pihalla on saunarakennuksen betonisokkeli. 30 metriä asuinrakennuksen pohjoispuolella on kellarin jäännös kallion kupeessa. Kellari on sisäosaltaan 1,5x3 metriä, seinät on ladottu kivistä ja ympäröity maavallein. Kattoa ei ole säilynyt. Kellariin johtaa metrin levyinen käytävä. Talon pihapiirissä on kiviröykkiöitä ja matalia kiviaitoja. Saaressa laidunnetaan lampaita, jotka ovat pitäneet pihan kasvillisuutta kurissa. Noin 50 metriä asuinrakennuksesta on kaksi kivijalkaa, kooltaan 4x4 ja 2x3 metriä ja 10 metriä niistä kaakkoon on kaksi romahtanutta rakennusta, joista toinen ilmeisesti asuinrakennus koko 6x6 metriä ja sen vieressä ulkorakennus 6x10 metriä, molemmat on tehty betonisokkelin päälle. Horkansaaren kiinteistön muodostushistorian mukaan tila on jaettu vuonna 1935, mahdollisesti rakennukset ovat peräisin siltä ajalta. Rakennusten pohjoispuolella menee länteen rantaa kohti vanha tieura, jota reunustaa kiviaita. Rakennuksista kaakkoon jatkuu vanha peltoalue, jossa on kymmenittäin kiviröykkiöitä ja useita kiviaitoja. Kiviaitoja kulkee välillä kaksi rinnakkainkin ja ne ovat melko leveitä. Kiviaitoja ja röykkiötä ulottuu lähes vastakkaiseen rantaan asti. Alue on ilmeisesti myöhempää viljelysmaata kuin 1800‐luvun isojakokartassa merkitty, joka keskittyy nykyisen pihan kohdalle ja siitä koilliseen kallioiden väliseen notkelmaan. Notkelma on selvästi kivettömämpää ja siellä ei ole röykkiöitä kuin muutama pieni ja hieman matalaa kiviaitaa. Notkelman pohjoislaidalla on mäen rinteessä kaksi kellarikuoppaa 15 metrin etäisyydellä toisistaan. Niistä eteläisempi on kooltaan 3x4 metriä, syvyys reilu metri ja pohjoisempi 3x3 metriä, syvyys metri. Molempiin johtaa noin metrin leveä käytävä. Saaren itäkärjessä lähellä Pientä‐Horkkaa on myös kolme raivausröykkiötä ja lisäksi tervahauta. Maaperä siellä on hiekkaa ja raivausröykkiöt ovat ehkä kaskiraunioita, maaperä vaikuttaa tuulenkaatojen perusteella palaneelta, aluetta lienee kaskettu. Suurin osa Suur‐Horkan röykkiöistä on kuitenkin peltoviljelyn raivauksessa syntyneitä eivätkä kaskiraunioita. Asuinrakennus: P: 6897034 I: 572243 Kellari P: 6897066, I: 572223 Kivijalka P: 6896983, I: 572237 Kivijalka P: 6896972, I: 572236 Kellarikuoppa P: 6897094, I: 572401 Kellarikuoppa P: 6897015, I: 572410 3 Voimassa 2021-04-15T11:07:39 53651.0 1403.17048113
arkeologinenkohde_alue.3498 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3498 61568 {A05A002C-3BA6-4D30-850B-9EEC0939609C} 1000006552 Vintturinniemi Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen; 3 Historiallinen 41 Kivikautinen; 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 263 259 ei Kohteet sijaitsevat Jerisjärven pohjoislaidalla sijaitsevalla Vintturinniemellä. Paikalla on länteen antava, n. 350 m pituinen hiekkaranta. Kahden metrin korkuisen rantavallin päällä on loivasti järveen viettävä tasanne, mikä jyrkkenee kauempana järvestä kohti koillista. Kohteet sijaitsevat hiekkarannan keskiosissa sekä Vintturinlahden pohjukan itäpuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää sekä mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa. Muinaisjäännösryhmä koostuu kivikautisesta asuinpaikasta, historiallisen ajan talonpohjasta, kuopasta ja tervahaudasta. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T12:49:26 2694.90698242 322.16641096
arkeologinenkohde_alue.3499 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3499 155966 {EB6CEEF7-A814-4A32-96A9-9F84C98FF517} 1000009834 Sutelantien linnoitteet 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 37 I maailmansota 0 Ei määritelty ei Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kymijoen Langinkoskenhaaran itärannasta 240 m itään, Sutelantien eteläpuolella. Puolustusaseman eteläosassa on 20 m taisteluhautaa. Hauta jatkuu pohjoisosassa yhdyshautana kohti Kyminlinnaa ja päättyy Sutelantien reunaan. Hautojen yhteispituus on 60 m. Kaksi traverssia, joista pohjoisempi on vaurioitunut ojankaivuun yhteydessä. Kohteen eteläpäästä lähtee lounaan suuntaan myöhemmin kaivettu oja. Kymijoen Langinkoskenhaaran itärannasta 240 m itään, Sutelantien eteläpuolella. Pisteestä mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi. Alue sisältää myös rekisterin kohteet 1000009835, 1000007249 ja 1000007888. 3 Voimassa 2019-10-18T08:50:59 47820.97875977 1484.96774261
arkeologinenkohde_alue.3500 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3500 48300 {69309679-8710-4AD3-B342-0EFA039E4F23} 944010030 Hirvsal-Sarsviden röykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1213 Hautaröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty ei Röykkiöt sijaitsevat Lågpeltin peltoaukean länsireunalla, metsässä kallioisella moreenimäellä. Mäellä on runsaan 100 m matkalla neljä komeaa hautaröykkiötä. Kaikki röykkiöt ovat metsässä vesakossa risujen ja kasvillisuuden peitossa. Röykkiötä ei ole tutkittu. A) eteläisin, läpimitta on 12 m ja korkeus on 1 m, keskellä on iso silmäkivi. B) pyöreä, läpimitta on 17 m ja korkeus on 1-1,5 m. Röykkiö on rakennettu isommista kivistä kuin röykkiö A. C) mäen korkeimmalla kohdalla, läpimitaltaan 14 m ja korkeudeltaan 0,5-1 m. Koottu ison siirtolohkareen ympärille. D) pyöreä, läpimitaltaan 14 m ja korkeudeltaan 0,5-1 m, keskeltä kuopalla. 27.4.2020: Alue on pusikoitunut ja röykkiöiden päälle on kaatunut puita. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 18.10.2019. 3 Voimassa 2020-07-03T09:46:56 4218.86865234 277.7028268
arkeologinenkohde_alue.3501 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3501 48328 {8A0FDC92-D464-426B-B3D8-BF535DD04E82} 479010004 Boskäret 1 labyrintti 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1611 Jatulintarhat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Vuoden 1992 inventoinnin mukaan "en jungfrudans 9 x 4,4 m stor". Pyöristyneitä kiviä (noin 0-10 kg) on ladottu kivikkoon harjanteen laelle. Hajalla, vain pieni osa näkyvissä, loput sammaleen alla. Ainakin yksi mutkan jälkeen päättyvä käytävä. Labyrintin jäännökset. Louhikkoista nummea. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 18.10.2019. Aluemaisen kohteen sijainti korjattu 13.1.2020. 3 Voimassa 2020-01-13T13:59:04 125.52868652 40.74549105
arkeologinenkohde_alue.3502 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3502 48329 {9A0D5BC5-D43F-439D-96FF-9499D92271EF} 479010005 Boskäret 2 talonpohjat 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Laavu, nuotiopaikka, resentti labyrintti. Rakennuksenjäännöstä ei löydetty vuoden 2019 inventoinnissa. Vuoden 1992 inventoinnin mukaan "en labyrintfigur (jungfrudans) på stranden, på sand, byggd av 0,05-0,1 m stora stenar, inkorporerande tegelstenar från den närbelägna husgrunden. Diameter 7,4-7,6 m. En kvadratisk husgrund, ca 10 m från jungfrudansen. I hörnet en flat sten, där spisen varit. Området täckt av tegelsten, hårdbränt, av gammal typ. Husgrundens mått: 3,2 x 3,5 meter. Spisstenen 1,25 m bred, 0,37 m hög. 15 meter västerut en boningsterrass, 4 x 2,3 m stor. Mellan dessa en tredje, ca 3 x 3 + 2 x 1 m ytan beströdd med tegel." 3 Voimassa 2019-10-18T12:47:08 970.14611816 114.30437143
arkeologinenkohde_alue.3503 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3503 198352 {1A7FA1FD-AD6F-4A19-9711-23FB42240049} 1000038046 Hausnummi louhos 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2219 Louhokset - kalkkilouhos 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 12 Kaivos- ja ruukkiteollisuus 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Kalkkikivikallioon louhittu kattilamainen avolouhos, johon johtaa ajoreitti pellon puolelta koillisesta. Läpimitta 5.5 m, syvyys noin 5 m. Kalkkikivilouhos. Sekametsäinen rinne. 3 Voimassa 2020-01-28T11:00:23 264.92126465 61.2170684
arkeologinenkohde_alue.3504 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3504 61844 {BA5C96E4-C982-4457-86B9-9FCCE56AF859} 47010193 Jietajoensuu Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä 335 325 ei Tarkastus tehtiin 5.6.2008 alueelle esitetyn poikkeamislupahakemuksen takia. Muinaisjäännökseen kuuluu 1990 todettu varhaismetallikautinen asuinpaikka (löytöalueet 1 ja 2) ja neljä pyyntikuoppaa. Kolme pyyntikuopista sijaitsee niemen lounaispäässä luode-kaakkosuuntaisessa rivissä ja neljäs ja suurin harjanteen laella, edellisistä 100 m koilliseen. Paikalle suunniteltu rakennus oli sijoitettu välittömästi kuopan lounaispuolelle. Rakennuspaikan lounaispuolella todettiin matala liedeksi tulkittava kiveys (100 x 50 x 0,2 m), jonka ajoitusta ei voi määrittää tarkemmin. Tarkastuksen perusteella rakentaminen koskisi muinaisjäännöstä eikä suunnitelmaa ole puollettu. Tarkastuksessa todettiin myös niemen korkeimmalta kohdalta, alemmasta asuinpaikasta 140 m koilliseen, alueelle johtavan ajouran kohdalta on todettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikan jäännöksiä (löytöalue 3). Ympäristöä käytiin tarkastuksessa jonkin verran läpi havaitsematta muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. Niemen kaakkois- ja luoteisrinteillä on syviä toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja. Tarkastuksen yhteydessä kerätyt löydöt KM 37429:1–2, ovat 1990 todetulta löytöalueelta 1, rantatörmästä veteen johtavan polun pinnasta, kuluneesta hiekkamaasta, keskikoordinaatit P = 7604941, I = 3312489, Z = 325. KM 37429:3–4, ovat 2008 todetulta löytöalueelta 3, polkutien pinnasta, kivikkoisesta hiekasta, keskikoordinaatit P = 7605019, I = 3312611, Z = 335. Muinaisjäännös ulottuu kahdelle tilalle. Löytöalueen 1 ja 2 tilan kiinteistötunnus 47– 893-10-1 Valtionmaa. Löytöalueen 3 tilan kiinteistötunnus 47–404-54-22-M603 Ojanperä. Kohde sijaitsee Muonionjokeen laskevan Jietajoen suun eteläpuolella, Jietajoenharjun lounaaseen pistävässä korkeassa niemessä. Niemen lounaisimmassa päässä. 3 Voimassa 2014-01-24T08:49:27 9070.97802734 507.15499277
arkeologinenkohde_alue.3505 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3505 61840 {C488DFA4-4335-4A12-A3F9-0F220AF2488F} 47010144 Ollisenvaara etelä Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 297 290 ei Kohde sijaitsee Muonionjoen pohjoisrannalla ja Ollisenvaaran eteläpuolella. Asuinpaikan länsipuolelle pohjoisesta virtaava joki on kääntynyt kohti itää. Alue on hiekkaista mäntymetsää. Maasto viettää loivasti jokeen. Paikalta on löytynyt kvartsiesineitä ja -iskoksia (KM 24569:1-4). Lisäksi maan pinnalla on havaittu palaneita kiviä. Asuinpaikka on suppea-alainen. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-24T10:25:33 1518.7668457 140.71893527
arkeologinenkohde_alue.3506 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3506 61875 {95D2BC60-A1F3-4D7E-AA7E-FBB8AB177238} 47010112 Parshe-äijän kenttä Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 465 ei Kenttä sijaitsee Rajavartioston rakentaman autiotuvan luona. Lähellä Tsuukisautsin Lompoloon liittyvän Luhtaniityn laitaa on kiuasmainen pieni kiviraunio ja liedenpohja. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-27T08:10:19 396.47436523 72.34341442
arkeologinenkohde_alue.3507 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3507 126813 {E7638947-3B24-40AC-A7AB-A422C63F496F} 1000018066 Golggotvuopmi Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 474 ei Moreeniharjanteen länsipäässä on halkaisijaltaan noin 20 m laajuinen kumpare, jonka laki on melko tasainen ja noin 2,5 m korkeudella Kilpisjärven pinnasta. Kumpareen länsireunaan, noin metrin päähän jyrkästi kohti rantaa laskevan rinteen partaalta, tehtiin lapiolla koepisto. Maaperä todettiin hiekkaiseksi, vähäkiviseksi moreeniksi. Pintaturpeen alla oli noin 2 cm paksuinen huuhtoutumiskerros, jossa oli muutamia palaneita kiviä sekä kaksi kvartsi-iskosta ja yksi kvartsiitti-iskos. Huuhtoutumiskerroksen alla maaperä muuttui tummanruskeaksi likamaaksi. Likamaassa oli lisää palaneita kiviä sekä yksi palaneen luun kappale. Palaneen luun kappaleen löytymisen jälkeen lapionpisto laajennettiin noin 30 x 60 cm kokoiseksi jokseenkin itä-länsi-suuntaiseksi koekuopaksi, jotta palanutta luuta saataisiin kerättyä riittävästi kohteen mahdollista ajoittamista varten. Lapionpisto laajennettiin koekuopaksi kaivauslastalla ja kaikki kaivettu maa seulottiin silmäkooltaan 4 mm seulalla. Palanutta luuta löytyi kymmenkunta kappaletta lisää. Myös kvartsia ja kvartsiittia löydettiin lisää, molempia yksi kappale. Yksi iskos on lähes mustaa kvartsiittia, jossa on vaaleita läpikuultavia raitoja. Palaneita kiviä oli koko kuopan alalla, alkaen heti pintaturpeen alta ja jatkuen noin 10 cm syvyyteen, lähinnä tumman, osittain punertavanruskean likamaan yhteydessä. Useimmat palaneet kivet olivat halkaisijaltaan noin 5-10 cm kokoisia. Likamaa oli voimakkainta heti huuhtoutumiskerroksen alla; noin 5 cm syvemmällä likamaa alkoi muuttua heikommaksi ja myös palaneet kivet vähenivät selvästi. Koekuoppa kaivettiin noin 15 cm syvyiseksi, mihin mennessä ei kuitenkaan tavoitettu puhdasta pohjamaata. Maastonmuotojen perusteella kohde rajautunee kokonaisuudessaan moreeniharjanteen länsipäässä olevan halkaisijaltaan noin 20 m laajuisen kumpareen laelle, paikalle kaivetun koekuopan välittömään läheisyyteen. Rajautuminen aivan rannan tuntumaan, tuulisten ja jyrkästi rantaan laskevien harjanteiden päälle, vaikutti kaikkiaan olevan alueelta inventoinnin yhteydessä tavatuille kivikautisille/ varhaismetallikautisille asuinpaikoille tyypillinen piirre. Paikalle kaivettu koekuoppa osui ilmeisesti kivetyn tulisijan kohdalle, mistä kertovat koekuopan lukuisat palaneet kivet, palaneet luut sekä tumma punertavanruskea likamaa. Likamaakerroksen paksuuden ja monipuolisten löytöjen perusteella aktiviteetti paikalla lienee ollut varsin pitkäkestoista. Golggotvuopmin asuinpaikka vaikuttaa olevan osa laajempaa asuinpaikkojen keskittymää, johon lukeutuvat kauimmillaan vajaan puolentoista kilometrin etäisyydelle Golggotvuopmin asuinpaikasta sijoittuvat asuinpaikat Juovvagielas, Juovvagielas 2, Juovvagielas 3 sekä Laassajoki. Mainittujen kohteiden löydöissä on huomattavia yhtäläisyyksiä, erityispiirteenä raidallisen tumman kvartsiitin käyttö lukuun ottamatta kohdetta Juovvagielas 3. Todennäköisimmin asuinpaikkojen keskeisin käyttöjakso ajoittuu varhaismetallikauteen, mihin viittaavat myös Juovvagielaksen asuinpaikan keramiikkalöydöt. Kohde sijaitsee Alajärven itärannalla olevan moreeniharjanteen läntisimmässä kärjessä olevan kumpareen laella, aivan jyrkästi rantaan laskevan rinteen partaalla. Kohteen koillispuolella vajaan viidenkymmenen metrin etäisyydellä Kilpisjärveen laskee Golggotvuopmin eteläpuolella sijaitsevilta lammilta alkunsa saava puro. Puusto paikalla on tunturikoivikkoa, aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka ja seinäsammal. 3 Voimassa 2010-12-08T13:57:02 369.60852051 72.01473332
arkeologinenkohde_alue.3508 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3508 204269 {5271AE0E-CA66-4E28-B4F0-9B86A7A8799D} 40010056 Östergård 2 hautarauniot 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1213 Hautaröykkiöt 993 Yhdistys 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Seitsemän hautaraunion ryhmä. Pituus 1.6-3.2 m, leveys 1.3-2.0 m. Pyöristyneitä ja melko tasakokoisia kiviä noin 40 kg asti. Hautaraunioita, rautakauden tyyppiä. Kuuluvat R-ryhmään (Tuovinen 2002, n:o 052-058). E-kalteva moreenirinne. 3 Voimassa 2021-03-04T10:30:35 1021.61218262 127.93573008
arkeologinenkohde_alue.3509 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3509 156059 {BD8E9739-DD46-444B-A9EF-4273F9867133} 211010025 Vehoniemenharju 3 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 88 ei Mj-rekisteri: Asuinpaikka on lounaaseen suuntautuvalla tasaisella rantaterassilla noin 350 m luoteeseen kohteesta Vehoniemenharju 1, ja noin 350 m kaakkoon kohteesta Vehoniemenharju 2. Paikalta on koekuopasta löydetty tulisija ja kvartsi-iskoksia. Mj-rekisteri: Asuinpaikka sijaitsee Vehoniemenharjun luonnonsuojelualueella Vehoniemen automuseosta noin 400 m kaakkoon Roineen rannalla. Muutettu piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 16.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-16T13:47:28 492.35522461 90.16977955
arkeologinenkohde_alue.3510 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3510 156062 {5E63F8F3-5F67-4E0F-A1C2-1305AB5A6800} 211010026 Keisarinharju kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 88 ei Asuinpaikka on jyrkästi itään kohoavan rinteen tasaisella rantaterassilla, rantapolun pohjoispuolella. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka sijaitsee luonnonsuojelualueella Roineen Talviahteenlahden rannalla noin 150 m etelään Pirkanmaan sairaalan vesipumpusta. Piste vaihdettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 16.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-16T13:53:18 649.91137695 97.15427532
arkeologinenkohde_alue.3511 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3511 168929 {3B0DA5D1-F17E-4B11-B986-956702083FAB} Isokari tykkiasema 2 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2135 Tykkiasemat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 1 Koskematon ei Kallioon louhittu syvennys, jonka ympärillä kivilouhetta. Koko louhikkoalue merkitty viivalla [ks. Isokari tykkiasema 2 (alue)]. Syvennyksen betonoiden pohjan keskellä kahdeksan sivuinen betonivalu, jonka päällä pulttikehä. Syvennyksestä ulos johtaa kallioon louhittu potero. Syvennys, potero ja niitä ympäröivä louhikko. Saaren sotilaskäyttö 1940-1945 (ks. Koistinen T. 2014. Isonkarin maisemaselvitys) Tykkiasema, II maailmansota Rantakallioiden ja metsän reunavyöhykkeellä. Piste alueeksi 14.11.2019. 3 Voimassa 2019-11-14T10:23:46 614.57788086 90.58907745
arkeologinenkohde_alue.3512 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3512 195611 {2926D997-C713-4408-8A4D-828873425817} Puskuäystin suu rivinteeraukset 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2617 Kullanhuuhdonnan jäännökset 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 1 VAT/rky 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 9 Ilmakuva 205 kyllä Puskuäytsin varressa joen molemmilla puolilla on vanha kullanhuuhdonta-alue. Joenvarrella olevat kaivetut maat on rivinteerattu eli reunoille on ladottu kivistä tukimuuri, joka estää maiden vajoamisen jokeen. Alueen pituus on arviolta 40 metriä joensuuntaisesti. Rajaus on tehty ilmakuvan perusteella. Kullankaivaja Hannu Peltonen näytti kohteen maastossa. Paikalla ovat huuhtoneet kultaa Voitto ja Elsa Salo vuosina 1988-2010. Joen itäpuolella harjanteen päällä on ollut tukikohta vanerikämppineen, joka on purettu pois. Kohde on iältään nuori, mutta rinteeraukset on tehty kauniisti, ja kohde on maisemallisesti vaikuttava. Kohde sijaitsee Puskuäytsin suulla, Puskuäytsin varrella. Jokiuoma on kapea ja jyrkkärinteinen. Kasvillisuus on kuivaa kangasta, jossa kasvaa tunturikoivua ja mäntyä. 3 Voimassa 2020-02-13T16:58:31 471.99731445 103.33955045
arkeologinenkohde_alue.3513 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3513 155892 {9C3860B7-1F97-4E96-946C-F68A482F3893} 1000015836 Kirjakkalan ruukki 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9125 Teollisuuskohteet 2519 Rautaruukit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 33 1600-luku 0 Ei määritelty 12 Kaivos- ja ruukkiteollisuus 2 Suuntaa antava 1 Arvio ei Kuvaus Muinaisjäännösrekisterissä. Paikalla on säilynyt harmaakivinen pato. Ruukin loppuvaiheissa padolta tehdaslaitoksille johtaneesta puuputkesta ja voimakanavista on jääntietä padon alapuolella. Kaikki teollisuusrakennukset ja useimmat työväenasunnoista on purettu. Etelärannalla on vasarapajojen paikalla rakennusjätettä, kuonatiiltä ja kuonakasoja. Joen pohjoispuolella sijaitsi ruukkikatu työväenasuntoineen. Asunnoista on jäljellä kivijalkoja pienten kasvimaatilkkujen keskellä. Tausta Muinaisjäännösrekisterissä. Kirjakkalan ruukin paikka sijaitsee noin 2,5 km päässä Teijon ruukin koillispuolella. Turun läänin maaherra Lorenz Creutz nuorempi sai vuonna 1686 privilegion kankivasaran ja yhden ahjon perustamiseen Kirjakkalan Forssin tilan maille. Ruukkiin muodostui ruukkiyhdyskunta. Useiden omistajan vaihdosten jälkeen Teijon ruukinpatruuna Bremer osti Kirjakkalan ruukin vuonna 1831. Kirjakkalan kankirauta oli tärkeä raaka-aine erityisesti Teijon manufaktuuripajalle. Kirjakkalan ruukin kankirautataonta lopetettiin vuoden 1908 lopulla. Kankirautavasarat ja ahjot purettiin ja niiden tilalle asennettiin uudet koneet mm. viikatteiden ja muiden mustatakeiden valmistamiseksi. Teollinen toimita Kirjakkalassa loppui vähitellen II maailmansodan jälkeen, lopullisesti vuonna 1956, kun nappitehdas paloi. Alue on ollut vuodesta 1991 retkeilyalueena. Ruukki. Aluemainen geometria kopioitu Muinaisjäännösrekisteristä 11.6.2020. Patro tunnetaan nimellä Hamarijärven pato. 3 Voimassa 2021-04-15T14:44:17 33869.00537109 763.587225
arkeologinenkohde_alue.3514 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3514 48175 {1996869A-C8B5-4952-A409-87108B2C9C01} 777010171 Syvänperänsärkkä asuinpaikka, hautapaikka ja pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 233 212 ei Mj-rekisteri: Syvänperänsärkkä on Puraksessa sijaitseva pitkä ja kapea hiekka- tai soraharjanne. Sen länsipää pistää Hietajärven pohjoispäähän kilometrin pituisena niemenä. Niemen poikki on 0,3 km päähän länsikärjestä kaivettu uittoa varten kanava. Särkkä jatkuu itään Syvänperänpuron eteläpuolta seuraten. Runsaan 2,5 kilometrin päässä särkän länsipäästä puro puhkaisee särkän. Tällä kohdalla särkkää on suuri soranottoalue. Siitä itään särkkä madaltuu ja miltei katoaa. Rajavyöhykkeellä sama harjanne jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Hietajärveltä länteen särkkä jatkuu Lehmisärkkä-nimisenä kolmisen kilometriä. Syvänperänsärkällä on monipuolisesti muinaisjäännöksiä. Särkän rannasta on löytynyt esihistoriallisen asutuksen merkkinä iskettyä kvartsia. Särkkää kerrotaan historiallisena aikana monien muiden kainuulaisten särkkien tavoin käytetyn tilapäisenä hautapaikkana. Nykyajan kävijälle ehkä mieleenpainuvin on särkän länsipäässä olevaan keloutuneeseen mäntyyn tehty kaiverrus: ’1940, 13/3 kello 11, rauha’. Se kertoo talvisodan päätymisestä. Eniten särkällä on kuitenkin pyyntikuoppia. Ne sijoittuvat särkän poikki kaivetun kanavan ja soranottoalueen väliselle parin kilometrin pituiselle matkalle. Pyyntikuoppia on kartoitettu alueelta 21 kpl, mutta niitä voi olla siellä enemmänkin. Ne ovat jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Halkaisijaltaan ne ovat 1,5-3 m ja syvyydeltään 0,3-0,5 m. Lisäksi Syvänperänsärkän alueella on kalmistokuoppia. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannasta. Muinaisjäännösalueen pituus on noin 2 km. Tarkastuksessa v. 2019 pyrittiin ensisijaisesti paikantamaan edellisen tarkastuksen kuopat ja saamaan niille koordinaattipisteet sekä saamaan tuoreita kuvia alueelta. Muinaisjäännös on pääsääntöisesti säilynyt ennallaan, mutta paria särkän päällä sijaitsevaa pyyntikuoppaa on polku kuluttanut hieman. Pistegeometria muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 29.8.2019. Huom: samalla alueella sijaitsee myös muinaisjäännösrekisterin kohde Hietajärvi Syvänperänsärkkä 1000008622, jotka mainitaan myös tämän kohteen (777010171) kuvauksessa. 3 Voimassa 2020-04-21T13:42:57 130815.90869141 4245.85421695
arkeologinenkohde_alue.3515 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3515 165963 {6998E620-2E01-4ACD-8596-8E12741935B2} 845010109 Karsimanoja Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 1 Arvio 52 49 ei Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 9,8 kilometriä itään, Lapinjängän kaakkoispuolella. Yli-Kirvesmaan luoteisreunassa olevalla asuinpaikalla on yksittäinen asumuspainanne. Läheltä on myös vähäisiä asuinpaikkaan vittaavia löytöjä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-10-22T11:10:04 4049.1003418 366.88546984
arkeologinenkohde_alue.3516 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3516 194030 {68B638A4-D083-4DC5-BB93-B90C2373F8F9} Appisjoensuu Annan Kaapin kenttä kruununmetsätorppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 3 Historiallinen 35 1800-luku 4 Tuhoutunut osittain 2 Kruununmetsätorppa 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 180 179 ei Kentällä erottuu talonpohja, kivikasa ja useita kuoppia. Kuopista osa kullanhuuhdonnan jäännöksiä. Paikalla on ollut porosaamelaisen Gabriel Annanpoika Aikion eli Annan Kaapin ja tämän perheen vuonna 1893 perustama Appisjoensuun kruununmetsätorppa. Vuokrasopimus tilasta tehtiin vuonna 1905. Annan Kaapi oli kuuluisan Kaapin Jounin isä. Pihapiirissä oli talo, navetta ja kaksi aittaa. Perhe eli karjanpidolla ja poronhoidolla. Kaapi myi kullankaivajille kultahippuja vastaan poronlihaa, kalaa ja maitoa. Kertomuksen mukaan Kaapin kulta-aarre on kätkettynä jonnekin Appisjoen ja Kultalan välisen polun varrelle. Perhe muutti 1900-luvun alussa jos Appisjoensuusta, koska kevättulvien tuomat jäät patoutuivat jokisuuhun, ja tila siirtyi valtiolle. Kutturan Magga, joka oli naimisissa talon tyttären kanssa, osti rakennukset Metsähallitukselta 1940-50-lukujen vaihteessa. Rakennukset purettiin ja vietiin poroilla Kutturan kylään. Aitta pystytettiin Kutturan pihapiiriin, ja osasta hirsiä tehtiin porojen räkkäsuoja. Myöhemmin kentällä oli kullankaivaja Toivo Liljeqvistin kullanhuuhdontatukikohta, jonka tämä rakensi 1950-luvulla kentälle jääneen vanhan ulkorakennuksen hirsistä. Liljeqvist kaivoi Ivalojoella kultaa 1940-70-luvuilla. Kohde on dokumentoitu Kultamuseon v. 1981 suorittamassa Ivalojoen kulta-alueen inventoinnissa. Kohde sijaitsee Ivalojoen pohjoisrannalla, Appisjoen suun itäpuolella olevalla tasanteella. Kentän perinnebiotooppia hoidetaan niittämällä. Kentällä kasvaa harvakseltaan mäntyjä ja koivuja, mutta se on niittämisen ansiosta pysynyt avoimena. Kentän etelälaidalla oleva vanha mänty lienee sama kuin v. 1933 Erkki Mikkolan ottamassa kuvassa näkyvä kentän ainoa puu (kuva Kultamuseon julkaisussa Kultajoki kertoo). Kentän lounaislaidalla Ivalojoen rannassa on tulipaikka, jossa on lisäksi pöytä penkkeineen ja liiteri. Kentän koillisreunalla on käymälä. 3 Voimassa 2020-07-17T11:13:41 5543.421875 382.97586926
arkeologinenkohde_alue.3517 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3517 205794 {0EC28FEE-5355-48D4-8B0A-3B90B1FFE477} 1526 Ladoga hylky 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9129 Vedenalaiset kohteet 2913 Hylyt (metalli) 999 Muu omistaja 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 37 I maailmansota 0 Ei määritelty 11 Puolustusvoimat 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet kyllä Museoverkon kuvaus. Rautarunkoisen miinalaiva Ladogan hylky. Keula on painunut savipohjaan. Alus oli noin 100 metriä pitkä ja 16 metriä leveä. Hylyn lähellä sen paapuurin puolella on noin 12 metriä pitkän apuveneen/höyryparkassin hylky. Ladoga oli alunperin panssarifregatti Minin, joka rakennettiin Pietarissa 1860-1870-luvuilla Venäjän laivastolle. Se oli nk. välikauden alus, joka oli varustettu sekä purjealuksen takilalla että höyrykoneella. Minin purjehti laajasti maailman merillä 1892 asti, minkä jälkeen se muutettiin tykistökoululaivaksi ja se siirtyi Itämeren purjehdukseen. 1909 alus muutettiin miinalaivaksi ja nimi vaihdettiin Ladogaksi. Aseistusta kevennettiin, takila poistettiin ja koneisto uusittiin. Ruumaan mahtui 1000 miinaa. Ladoga osallistui miinoitteiden laskuun Suomenlahden poikki. Ladoga osui saksalaisen UC-4 sukellusveneen laskemaan miinaan elokuussa 1915 lähellä tukikohtaansa Örötä. Alus sai vakavia vaurioita ja sitä alettiin hinata, jottei se uppoaisi väylälle. Alus upposi kesken hinauksen. 1920-luvulla hylystä nostettiin kaksi tykkiä. Hylky unohtui. Hylkyn paikansi uudestaan 1975 Marlin Club ry. Hylyn tutkimukset alkoivat vuonna 1976 Sotamuseon johdolla yhdessä Museoviraston kanssa, ja mukana oli myös Merivoimien Sukeltajakurssi. Em. vuonna nostettiin esineitä, jotka konservoitiin Sotamuseon kokoelmiin. Tutkimuksia jatkettiin ainakin vuosina 1977, 1978 ja 1979 lähinnä Marlin Clubin toimesta sekä 1980-luvun alkuvuosina. Näistä ei kuitenkaan ole säilynyt raportteja. Heti hylyn löytymisen jälkeen Sotamuseon johtaja Markku Melkko alkoi selvittää alustyypin historiaa, kirjoitti aiheesta ja antoi lehtihaastatteluja. Vuonna 1977 Sotamuseossa järjestettiin Ladogasta kertova näyttely. Seuraavina vuosikymmeninä tehdyt tutkimukset olivat lähinnä hylyn kunnon tarkkailua sekä rungon osien ja yksityiskohtien dokumentointia. Myös Ladogan vierellä olevaa höyryparkassia dokumentoitiin. Hylyn dokumentointia ovat 1990- ja 2000-luvuilla tehneet ainakin Sotahylkyjen tutkimusryhmä (Reima Räty), Saaristomeren Meriarkeologinen Seura (Erkki Talvela) ja Merivoimat (Saaristomeren Meripuolustusalue, Veli-Pekka Paatero). Osassa on ollut mukana Forum Marinum ehdottamassa dokumentoitavia hylyn alueita ja yksityiskohtia. 2010–2020 välisenä aikana kymmenet sukeltajaryhmät ovat kirjanneet satunnaisia havaintojaan sekä antaneet ottamiaan kuvia Sotamuseon käyttöön. Hylky on selkeästi kulunut vuosikymmenten aikana. Luonnollisen kulumisen lisäksi ongelmiksi on jo kauan nähty ankkuroituminen; esimerkiksi 1990-luvun alussa mainitaan vaurioista, jotka ovat mahdollisesti huolimattoman ankkuroinnin seurausta. Myös köysien kiinnittäminen rakenteisiin on ollut vahingollista. Hylky on aktiivisen sukellusharrastuksen kohteena. Sota-aluksen hylky. Aluemainen geometria kopioitu Museoverkosta 4.5.2021. 3 Voimassa 2021-05-04T14:57:16 11756.49743652 417.84859006
arkeologinenkohde_alue.3518 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3518 205514 {E715C3A8-9DFB-4F8A-B1AC-F354679D8650} 1000040022 Linnansaaren torppa kiviaita 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1412 Kiviaidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 1 Koskematon ei Inventoinnissa torppa lähialueineen käytiin läpi ja kaski/peltorauniot sekä rakennusten jäännökset paikannettiin käsigps‐laitteella. Torpan asuinrakennus on edelleen käytössä. Pihapiirissä on alkuperäisellä paikallaan riihi ja aitta 1920‐luvun tienoilta, jolloin ne rakennettiin lahonneiden ja purettujen tilalle. Nykyinen savusauna on siirretty myöhemmin Laattalansaaresta. Noin 10 metriä torpan pohjoispuolella on osin kivetyn maakellarin jäännökset, jotka erottuvat noin 2x3 metrin kokoisena kuoppana. Nykyisen riihen edessä on kivien tukema matala penger, joka lienee jonkin vanhemman rakennuksen pohja. Rannan lähellä torpalle saavuttaessa on ilmeisesti navetan rauniot kahdessa osassa. Niissä on pääosin käytetty luonnonkiveä rakennusmateriaalina, osin vahvistettu betonilla, molemmissa on myös betoniseinää. Rannan puoleinen rakenne on kooltaan 4x6 metriä, kiviseinät ovat noin metrin korkuiset ja puolisen metriä leveät, kulkuaukko molemmissa päissä. Rakennuksen länsipuolella on noin metrin leveä käytävä, joka erottaa sen toisesta osin kivestä ja osin betonista tehdystä rakennelmasta. Kivirakenteen lisänä olevat betoniseinät ovat ilmeisesti myöhempi lisäys. Torpan ympäristössä on kymmenittäin viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä, yleensä ne ovat halkaisijaltaan pari metriä. Inventointi tehtiin elokuussa 2020, jolloin kasvillisuus oli erittäin tiheää ja rehevää muualla kuin hoidetuilla tai laidunnetuilla alueilla. Tiheä vesakko, heinikko ja horsmikko teki havainnoinnista mahdotonta ja alueella kulkeminenkin oli haastava ja myös vaarallista. Näillä alueilla olevia mahdollisia rakenteita ei päästy dokumentoimaan. Paras ajankohta tämä ja vastaavien alueiden inventointiin olisi keväällä heti lumien sulettua. 3 Voimassa 2021-04-19T10:47:29 337.80444336 541.63223659
arkeologinenkohde_alue.3519 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3519 183480 {33582652-44E0-4586-9B2B-3DAC2E2FDCA9} Utti lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 100 ei Lentokenttä sijaitsee Kouvolan keskustasta n 12 km itäkoilliseen. Lentokentän pohjois- ja itäreunalla on talousmetsää. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan kenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Alueen sotahistorialliset kohteet on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta, maastokäyntiä ei ole tehty. Talousmetsän alueella on lentokonesuojia (11 kpl), telttapohjia (n 14 kpl), sekä juoksuhautoja ja muita funktioltaan tunnistamattomia kaivantoja. Juoksuhauta, tunnistettu laserkeilausaineistosta. 3 Voimassa 2015-10-31T12:39:49 23443.45776367 1135.86150436
arkeologinenkohde_alue.3520 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3520 183482 {0522E10C-CF12-4745-96BD-A87946C19698} Immola lentokenttä A 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 102 ei Immolan lentokenttä sijaitsee Imatran kaupungin koillispäässä Immalanjärven pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta. Kenttä ympäristöineen on nykyisin Rajavartiolaitoksen käytössä ja alueen historiasta löytyy kattava selvitys Rajavartiolaitoksen internet-sivuilta (<https://www.raja.fi/k-sr/perinteet/immolan_alueen_historiaa>). Historiasta voidaan tiivistetysti todeta, että lentokenttä valmistui vuonna 1936 ja on ollut eri vaiheissaan sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien käytössä. Valtion talousmetsiä on kentän ympärillä. Sota-ajan jäännöksiä on talousmetsien alueella pääasiassa kentän koillis-, itä-, länsi- ja luoteispuolella. Alueella on lentokonesuojia (10 kpl) ja telttapohjia (15 kpl). Erityisesti luoteisosassa on runsaasti myös muita sota-ajan kaivantoja, mm juoksuhautoja, poteroita, suojia, ja muita funktioltaan tunnistamattomia rakenteita. Kohteesta on olemassa laserkeilausaineisto, jonka avulla maastossa on tarkastettu ja lentokonesuojia ja oletettuja telttapohjia. Juoksuhautoja ja poteroita sekä metsätalousmaan ulkopuolella olevia rakenteita ei ole käyty läpi maastossa. Lännessä metsätalousmaa rajautuu alkuperäiseen ratalinjaan, joka on oikaistu nykyiselle paikalleen ennen 1970-lukua. Vanhalta ratalinjalta on pistänyt etelään pistoraide, joka on ulottunut talousmetsän alueella n 300 m matkalla. Varsinaisen ratalinjan lisäksi maastossa on osin jäljellä paikoillaan olevia ratapölkkyjä. Alueella on 4 lentokonesuojaa, pätkä junanradan pohjaa, taisteluhautoja ja lukuisia muita kaivantoja. 3 Voimassa 2015-11-04T14:33:04 61079.49462891 966.34358943
arkeologinenkohde_alue.3521 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3521 183483 {46B22581-7F13-43FC-BB55-8A949C3C3AA2} Immola lentokenttä E 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 100 ei Immolan lentokenttä sijaitsee Imatran kaupungin koillispäässä Immalanjärven pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta. Kenttä ympäristöineen on nykyisin Rajavartiolaitoksen käytössä ja alueen historiasta löytyy kattava selvitys Rajavartiolaitoksen internet-sivuilta (<https://www.raja.fi/k-sr/perinteet/immolan_alueen_historiaa>). Historiasta voidaan tiivistetysti todeta, että lentokenttä valmistui vuonna 1936 ja on ollut eri vaiheissaan sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien käytössä. Valtion talousmetsiä on kentän ympärillä. Sota-ajan jäännöksiä on talousmetsien alueella pääasiassa kentän koillis-, itä-, länsi- ja luoteispuolella. Alueella on lentokonesuojia (10 kpl) ja telttapohjia (15 kpl). Erityisesti luoteisosassa on runsaasti myös muita sota-ajan kaivantoja, mm juoksuhautoja, poteroita, suojia, ja muita funktioltaan tunnistamattomia rakenteita. Kohteesta on olemassa laserkeilausaineisto, jonka avulla maastossa on tarkastettu ja lentokonesuojia ja oletettuja telttapohjia. Juoksuhautoja ja poteroita sekä metsätalousmaan ulkopuolella olevia rakenteita ei ole käyty läpi maastossa. Lännessä metsätalousmaa rajautuu alkuperäiseen ratalinjaan, joka on oikaistu nykyiselle paikalleen ennen 1970-lukua. Vanhalta ratalinjalta on pistänyt etelään pistoraide, joka on ulottunut talousmetsän alueella n 300 m matkalla. Varsinaisen ratalinjan lisäksi maastossa on osin jäljellä paikoillaan olevia ratapölkkyjä. Kohdalla on kolme lentokonesuojaa ja yksi osittainen suoja. 3 Voimassa 2015-11-04T14:34:21 6242.90014648 380.78005873
arkeologinenkohde_alue.3522 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3522 183484 {03D1E351-1134-4222-A298-7D7163807FB5} Immola lentokenttä C 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 102 ei Immolan lentokenttä sijaitsee Imatran kaupungin koillispäässä Immalanjärven pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta. Kenttä ympäristöineen on nykyisin Rajavartiolaitoksen käytössä ja alueen historiasta löytyy kattava selvitys Rajavartiolaitoksen internet-sivuilta (<https://www.raja.fi/k-sr/perinteet/immolan_alueen_historiaa>). Historiasta voidaan tiivistetysti todeta, että lentokenttä valmistui vuonna 1936 ja on ollut eri vaiheissaan sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien käytössä. Valtion talousmetsiä on kentän ympärillä. Sota-ajan jäännöksiä on talousmetsien alueella pääasiassa kentän koillis-, itä-, länsi- ja luoteispuolella. Alueella on lentokonesuojia (10 kpl) ja telttapohjia (15 kpl). Erityisesti luoteisosassa on runsaasti myös muita sota-ajan kaivantoja, mm juoksuhautoja, poteroita, suojia, ja muita funktioltaan tunnistamattomia rakenteita. Kohteesta on olemassa laserkeilausaineisto, jonka avulla maastossa on tarkastettu ja lentokonesuojia ja oletettuja telttapohjia. Juoksuhautoja ja poteroita sekä metsätalousmaan ulkopuolella olevia rakenteita ei ole käyty läpi maastossa. Lännessä metsätalousmaa rajautuu alkuperäiseen ratalinjaan, joka on oikaistu nykyiselle paikalleen ennen 1970-lukua. Vanhalta ratalinjalta on pistänyt etelään pistoraide, joka on ulottunut talousmetsän alueella n 300 m matkalla. Varsinaisen ratalinjan lisäksi maastossa on osin jäljellä paikoillaan olevia ratapölkkyjä. Alueella on neljä telttapohjaa. 3 Voimassa 2015-11-04T14:33:51 6105.00195312 384.67159977
arkeologinenkohde_alue.3523 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3523 183485 {AB92DF1A-AD7D-4290-8573-D94C6B3A0B16} Immola lentokenttä D 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 102 ei Immolan lentokenttä sijaitsee Imatran kaupungin koillispäässä Immalanjärven pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta. Kenttä ympäristöineen on nykyisin Rajavartiolaitoksen käytössä ja alueen historiasta löytyy kattava selvitys Rajavartiolaitoksen internet-sivuilta (<https://www.raja.fi/k-sr/perinteet/immolan_alueen_historiaa>). Historiasta voidaan tiivistetysti todeta, että lentokenttä valmistui vuonna 1936 ja on ollut eri vaiheissaan sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien käytössä. Valtion talousmetsiä on kentän ympärillä. Sota-ajan jäännöksiä on talousmetsien alueella pääasiassa kentän koillis-, itä-, länsi- ja luoteispuolella. Alueella on lentokonesuojia (10 kpl) ja telttapohjia (15 kpl). Erityisesti luoteisosassa on runsaasti myös muita sota-ajan kaivantoja, mm juoksuhautoja, poteroita, suojia, ja muita funktioltaan tunnistamattomia rakenteita. Kohteesta on olemassa laserkeilausaineisto, jonka avulla maastossa on tarkastettu ja lentokonesuojia ja oletettuja telttapohjia. Juoksuhautoja ja poteroita sekä metsätalousmaan ulkopuolella olevia rakenteita ei ole käyty läpi maastossa. Lännessä metsätalousmaa rajautuu alkuperäiseen ratalinjaan, joka on oikaistu nykyiselle paikalleen ennen 1970-lukua. Vanhalta ratalinjalta on pistänyt etelään pistoraide, joka on ulottunut talousmetsän alueella n 300 m matkalla. Varsinaisen ratalinjan lisäksi maastossa on osin jäljellä paikoillaan olevia ratapölkkyjä. Alueella on kaksi telttapohjaa. 3 Voimassa 2015-11-04T14:34:06 3010.16601562 219.44667242
arkeologinenkohde_alue.3524 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3524 183486 {3717005A-685D-4DDC-8E53-51843E216434} Immola lentokenttä B 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 102 ei Immolan lentokenttä sijaitsee Imatran kaupungin koillispäässä Immalanjärven pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta. Kenttä ympäristöineen on nykyisin Rajavartiolaitoksen käytössä ja alueen historiasta löytyy kattava selvitys Rajavartiolaitoksen internet-sivuilta (<https://www.raja.fi/k-sr/perinteet/immolan_alueen_historiaa>). Historiasta voidaan tiivistetysti todeta, että lentokenttä valmistui vuonna 1936 ja on ollut eri vaiheissaan sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien käytössä. Valtion talousmetsiä on kentän ympärillä. Sota-ajan jäännöksiä on talousmetsien alueella pääasiassa kentän koillis-, itä-, länsi- ja luoteispuolella. Alueella on lentokonesuojia (10 kpl) ja telttapohjia (15 kpl). Erityisesti luoteisosassa on runsaasti myös muita sota-ajan kaivantoja, mm juoksuhautoja, poteroita, suojia, ja muita funktioltaan tunnistamattomia rakenteita. Kohteesta on olemassa laserkeilausaineisto, jonka avulla maastossa on tarkastettu ja lentokonesuojia ja oletettuja telttapohjia. Juoksuhautoja ja poteroita sekä metsätalousmaan ulkopuolella olevia rakenteita ei ole käyty läpi maastossa. Lännessä metsätalousmaa rajautuu alkuperäiseen ratalinjaan, joka on oikaistu nykyiselle paikalleen ennen 1970-lukua. Vanhalta ratalinjalta on pistänyt etelään pistoraide, joka on ulottunut talousmetsän alueella n 300 m matkalla. Varsinaisen ratalinjan lisäksi maastossa on osin jäljellä paikoillaan olevia ratapölkkyjä. Alueella on kaksi telttapohjaa. 3 Voimassa 2015-11-04T14:33:27 3487.58837891 251.1034531
arkeologinenkohde_alue.3525 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3525 183487 {FB4B68D0-EFAD-487C-88D0-095FB9E55802} Immola lentokenttä G 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 100 ei Immolan lentokenttä sijaitsee Imatran kaupungin koillispäässä Immalanjärven pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta. Kenttä ympäristöineen on nykyisin Rajavartiolaitoksen käytössä ja alueen historiasta löytyy kattava selvitys Rajavartiolaitoksen internet-sivuilta (<https://www.raja.fi/k-sr/perinteet/immolan_alueen_historiaa>). Historiasta voidaan tiivistetysti todeta, että lentokenttä valmistui vuonna 1936 ja on ollut eri vaiheissaan sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien käytössä. Valtion talousmetsiä on kentän ympärillä. Sota-ajan jäännöksiä on talousmetsien alueella pääasiassa kentän koillis-, itä-, länsi- ja luoteispuolella. Alueella on lentokonesuojia (10 kpl) ja telttapohjia (15 kpl). Erityisesti luoteisosassa on runsaasti myös muita sota-ajan kaivantoja, mm juoksuhautoja, poteroita, suojia, ja muita funktioltaan tunnistamattomia rakenteita. Kohteesta on olemassa laserkeilausaineisto, jonka avulla maastossa on tarkastettu ja lentokonesuojia ja oletettuja telttapohjia. Juoksuhautoja ja poteroita sekä metsätalousmaan ulkopuolella olevia rakenteita ei ole käyty läpi maastossa. Lännessä metsätalousmaa rajautuu alkuperäiseen ratalinjaan, joka on oikaistu nykyiselle paikalleen ennen 1970-lukua. Vanhalta ratalinjalta on pistänyt etelään pistoraide, joka on ulottunut talousmetsän alueella n 300 m matkalla. Varsinaisen ratalinjan lisäksi maastossa on osin jäljellä paikoillaan olevia ratapölkkyjä. Alueella on kuusi telttapohjaa. 3 Voimassa 2015-11-04T14:34:59 6426.5769043 340.14679888
arkeologinenkohde_alue.3526 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3526 183488 {0EA6C303-A932-4E32-B704-3ED24CBD00A1} Immola lentokenttä F 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 100 ei Immolan lentokenttä sijaitsee Imatran kaupungin koillispäässä Immalanjärven pohjoispuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta. Kenttä ympäristöineen on nykyisin Rajavartiolaitoksen käytössä ja alueen historiasta löytyy kattava selvitys Rajavartiolaitoksen internet-sivuilta (<https://www.raja.fi/k-sr/perinteet/immolan_alueen_historiaa>). Historiasta voidaan tiivistetysti todeta, että lentokenttä valmistui vuonna 1936 ja on ollut eri vaiheissaan sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien käytössä. Valtion talousmetsiä on kentän ympärillä. Sota-ajan jäännöksiä on talousmetsien alueella pääasiassa kentän koillis-, itä-, länsi- ja luoteispuolella. Alueella on lentokonesuojia (10 kpl) ja telttapohjia (15 kpl). Erityisesti luoteisosassa on runsaasti myös muita sota-ajan kaivantoja, mm juoksuhautoja, poteroita, suojia, ja muita funktioltaan tunnistamattomia rakenteita. Kohteesta on olemassa laserkeilausaineisto, jonka avulla maastossa on tarkastettu ja lentokonesuojia ja oletettuja telttapohjia. Juoksuhautoja ja poteroita sekä metsätalousmaan ulkopuolella olevia rakenteita ei ole käyty läpi maastossa. Lännessä metsätalousmaa rajautuu alkuperäiseen ratalinjaan, joka on oikaistu nykyiselle paikalleen ennen 1970-lukua. Vanhalta ratalinjalta on pistänyt etelään pistoraide, joka on ulottunut talousmetsän alueella n 300 m matkalla. Varsinaisen ratalinjan lisäksi maastossa on osin jäljellä paikoillaan olevia ratapölkkyjä. Alueella on neljä lentokonesuojaa. 3 Voimassa 2015-11-04T14:34:48 6453.65551758 438.33373219
arkeologinenkohde_alue.3527 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3527 184118 {9AB6B973-7AE4-462A-8C6C-4E8D82839159} Nauramabuolzzat pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 280 ei Kohteesta dokumentoitiin 40 pyyntikuoppaa. Kuopat on numeroitu dokumentoimisjärjestyksessä. Kuoppien halkaisijat on mitattu vallien keskeltä. Pyyntikuoppa 1 reiska-kohde 183953 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459172 Y=7598784. Kuopan halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Vallit ovat noin 1,5 metriä leveät ja 0,2-0,3 metriä korkeat. Pyyntikuoppa 2 reiska-kohde 183954 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459167 Y=7598794. Kuopan halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Vallit ovat matalat. Pyyntikuoppa 3 reiska-kohde 183955 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459154 Y=7598781. Kuopan halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Vallit ovat noin 1,5 metriä leveät ja 0,2-0,3 metriä korkeat. Pyyntikuoppa 4 reiska-kohde 183956 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459144 Y=7598781. Kuopan halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin metrin. Pyyntikuoppa 5 reiska-kohde 183957 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459134 Y=7598779. Kuopan halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin 0,9 metriä. Kuoppa on muodoltaan matala ja laakea. Pyyntikuoppa 6 reiska-kohde 183958 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459121 Y=7598739. Kuopan halkaisija on noin 3,5 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Vallit ovat noin 1,3 metriä leveät ja 0,2 metriä korkeat. Pyyntikuoppa 7 reiska-kohde 183959 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459109 Y=7598779. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Vallit erottuvat heikosti. Pyyntikuoppa 8 reiska-kohde 183960 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459181 Y=7598805. Kuopan halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys 1,4 metriä. Pyyntikuoppa 9 reiska-kohde 183961 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459176 Y=7598808. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 1,3 metriä Pyyntikuoppa 10 reiska-kohde 183962 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459180 Y=7598813. Kuoppa on muodoltaan pitkänomainen ja 3 x 3,5 metrin kokoinen. Pyyntikuoppa 11 reiska-kohde 183963 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459187 Y=7598827. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuoppa on muodoltaan laakea. Pyyntikuoppa 12 reiska-kohde 183964 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459191 Y=7598858. Kuopan halkaisija on noin 3,5 metriä ja syvyys 0,9 metriä. Pyyntikuoppa 13 reiska-kohde 183965 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459194 Y=7598858. Kuopan halkaisija on noin 3,5 metriä ja syvyys 0,9 metriä. Pyyntikuoppa 14 reiska-kohde 184094 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459181 Y=7598866. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuoppa on muodoltaan matala ja laakea. Pyyntikuoppa 15 reiska-kohde 184092 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459212 Y=7598915. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuopan eteläpuolitse menee polku ja vallit erottuvat huonosti. Pyyntikuoppa 16 reiska-kohde 184093 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459202 Y=7598911. Kuoppa on 2,5 x 3 metrin kokoinen, pohjois-etelä -suuntainen ja 0,6 metriä syvä. Pyyntikuoppa 17 reiska-kohde 184095 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459199 Y=7598904. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Kuopan koillispuolella vallit erottuvat hyvin heikosti. Pyyntikuoppa 18 reiska-kohde 184096 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459244 Y=7598939. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, itä-länsi -suuntainen ja 0,9 metriä syvä. Pyyntikuoppa 19 reiska-kohde 184097 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459228 Y=7598933. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, itä-länsi -suuntainen ja 1,2 metriä syvä. Pyyntikuoppa 20 reiska-kohde 184098 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459224 Y=7598924. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, itä-länsi -suuntainen ja 1 metrin syvyinen. Pyyntikuoppa 21 reiska-kohde 184099 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459262 Y=7598956. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 4 metrin kokoinen ja noin metrin syvyinen. Pyyntikuoppa 22 reiska-kohde 184100 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459268 Y=7598965. Kuoppa o noin 3 x 3,5 metrin kokoinen ja 0,7 metriä syvä. Pyyntikuoppa 23 reiska-kohde 184101 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459279 Y=7598983. Kuopan halkaisija on noin 3,5 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kuoppa pn muodoltaan matala ja laakea. Pyyntikuoppa 24 reiska-kohde 184102 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459288 Y=7598981. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, itä-länsi -suuntainen ja 0,5 metrin syvyinen. Pyyntikuoppa 25 reiska-kohde 184103 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459291 Y=7598991. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, itä-länsi -suuntainen ja 0,5 metrin syvyinen. Pyyntikuoppa 26 reiska-kohde 184104 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459318 Y=7598985. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, itä-länsi -suuntainen ja 0,3 metrin syvyinen. Kuoppa on muodoltaanmatala ja laakea. Pyyntikuoppa 27 reiska-kohde 184105 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459328 Y=7598989. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. Pyyntikuoppa 28 reiska-kohde 184106 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459339 Y=7598991. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. Pyyntikuoppa 29 reiska-kohde 184107 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459365 Y=7599013. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, itä-länsi -suuntainen ja 0,7 metrin syvyinen. Pyyntikuoppa 30 reiska-kohde 184108 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459366 Y=7599020. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, itä-länsi -suuntainen ja 0,4 metrin syvyinen. Pyyntikuoppa 31 reiska-kohde 184109 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459399 Y=7599019. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, koillis-lounas -suuntainen ja 0,5 metrin syvyinen. Pyyntikuoppa 32 reiska-kohde 184110 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459401 Y=7599029. Pyyntikuopassa on kookas muurahaispesä eikä se ole mitattavissa. Pyyntikuoppa 33 reiska-kohde 184111 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459412 Y=7599034. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 4,5 metriä ja syvyydeltään 1,3 metriä. Pyyntikuoppa 34 reiska-kohde 184112 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459438 Y=7599043. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen ja 1,1 metrin syvyinen. Pyyntikuoppa 35 reiska-kohde 184113 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459441 Y=7599047. Kuoppa on 3x3,5 metrin kokoinen, koillis-lounas -suuntainen ja 0,8 metrin syvyinen. Pyyntikuoppa 36 reiska-kohde 184114 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459450 Y=7599062. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja syvyydeltään 1,2 metriä. Pyyntikuoppa 37 reiska-kohde 184115 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459358 Y=7598948. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 4 metriä, hieman luode-kaakko -suuntainen ja syvyydeltään 1,2 metriä. Pyyntikuoppa 38 reiska-kohde 184116 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459178 Y=7598894. Kuopan halkaisija pmnoin 3 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Pyyntikuoppa 39 reiska-kohde 184117 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459192 Y=7598898. Kuoppa on 2 x 1,5 m kokoinen ja 0,3 metriä syvä. Kuoppa ei ole yhtä selkeä kuin muut järjestelmän kuopat. Pyyntikuoppa 40 reiska-kohde 184119 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3459308 Y=7598975. Kuoppa on 3 x 2 metrin kokoinen, koillis-lounas -suuntainen, matala ja laakea. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Alueelle on peruskarttaan merkitty pyyntikuoppia. Kohteessa on ajoitukseltaan epäselvä 40 pyyntikuopan pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaan alueella, Inarista Kittilään vievän tien länsipuolella, harjuntausjärven ja Nokijärven väliselläkoillis-lounas -suuntaisella voimakkaasti kumpuilevalla hiekkaharvanteella.Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää, jossa hieman koivua joukossa. Aluskasvillisuutena alueella on sammalia mustikkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2018-11-19T10:49:12 41237.4934082 1110.66015189
arkeologinenkohde_alue.3528 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3528 181840 {B07783E0-3193-4B5E-8B2E-BF715DDFBD65} Laukupuolijänkkä 1 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 285 ei Kohteessa on kolme pyyntikuoppaa. Pyyntkuoppa 1 Koko 3 x 2 metriä, syvyys 70 cm. Kuoppa on soikea pohjoisesta etelään. Kuopassa on matala valli. Pyyntikuoppa 2 Kuoppa on pyöreä ja sen halkakisija on 2,5 metriä ja syvyys 50 cm. Kuopassa ei ole valleja. Pyyntikuoppa 3. Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on 1,3 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopan ympärillä on matala valli. Kuopan etelävallin yli kulkee luontopolku. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien rakenteiden ylle. Muinaisjäännösrekisteri kohde 1000006484 Kolme pyyntikuoppaa, jotka on rajattu uudelleen, muinaisjäännösrekisterin rajaus ei ulotu kuopan kolme ylle. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-09-28T08:47:13 1313.69628906 141.54116795
arkeologinenkohde_alue.3529 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3529 182607 {267C88A9-E693-4423-8E80-1645D4DCE3AC} 1000018254 Laukansaari Leviäniemi puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 83 ei E. Hertell 2008: Leviäniemi Leviäniemi on Laukaansaaren itärannalla. Leviäniemestä länteen on kallioharjanne, jonka kaakkoispäässä on puolustuvarustuksia. Noin 82 m mpy on sisään romahtanut suoja (GPS 6858015 / 3623510). Nykyisin se näkyy maastossa n. 20x10 metriä laajuisena kivikumpuna, jonka keskiosa on kuopalla. Lohkareiden päällä käveltäessä kivet liikkuvat. Kivien välistä törröttää noin 15 cm halkaisijaltaan oleva peltiputki, mahdollisesti kaminan tai ilmahormin jäännös. Romahtaneen oviaukon kohdalla on vielä havaittavissa kantavana rakenteena olleiden hirsien jäänteitä ja rakenteissa käytettyä teräslankaa. Suojan suulta lähtee juoksuhauta, joka kulkee itäkaakkoon. Se erkaantuu kahteen osaan ja loppuu noin 30 metrin päässä suuaukolta (GPS 6857985 / 3623579). Karjalankallio Karjalankallio on Laukaansaaren koillisrannalla. Karjalankallion pohjoispäässä on juoksuhauta (GPS 6858903 / 3623011). Se nousee vesirajasta etelään kohtisuoraan ylös rinnettä n 20 metriä. Tämän jälkeen hauta kääntyy kohti itää, jatkuu viitisen metriä ja loppuu kallioon. Ajatuksena lienee ollut louhia paikalle suoja. Karjalankalliolta n 350 m eteläkaakkoon etelään on samankaltainen kivikumpu kuin Leviäniemessä (GPS 6858564 / 3623179). Tässä ei kuitenkaan vaikuta olevan samanlaista selvää sisään romahtanutta osaa. Hiihtoladun pohjustus kulkee kummun vieritse. Latupohjan toisella, so. koillis- eli rannan puolella, jatkuu juoksuhauta, joka kulkee lähelle rantaa. P. Häkälä 2015 Paikalla on Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Ylempänä pienellä kumpareella on romahtanut miehistökorsu, josta lähtee taisteluhautaa (taisteluhauta 1 P= 6857993 I= 3623519) etelän suuntaan. Taisteluhauta jakaantuu vielä kahteen haaraan, joista toinen kulkee koilliseen ja toinen kaakkoon. Taisteluhauta on nykyisin matalaa ja pusikoitunutta. Alempana rinteessä kulkee toinen taisteluhauta (taisteluhauta 2 P= 6857968 I= 3623571= rannansuuntaisena ja maastonmuotoja mukaillen. Tämä taisteluhauta on selvempi ja syvempi ja se on kaivettu kivisempään maastoon. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä kohteen 1000018254 Laukansaari alakohde Leviäniemi. Kohteen on tarkastanut Martti Koponen vuonna 2007 tehdyssä Salpa-linja Etelä-Savossa inventoinnissa sekä Esa Hertell vuonna 2008. Paikalla on Salpa-linjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Savonlinnan Punkaharjun Laukansaaren itäosassa olevan Leviäniemen kaakkoiskärjessä. Puolustusvarustuksen ovat pääosin kuusimetsässä mutta miehistökorsu sijaitsee hakatulla ja heinittyneellä alueella. 3 Voimassa 2015-09-25T16:06:05 9149.32592773 357.7879367
arkeologinenkohde_alue.3530 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3530 182609 {3F27C7FC-F95E-41F0-A7AD-54CC2F6D85A0} 1000018254 Laukansaari puolustusvarustus 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 77 ei Paikalla on kaksi Salpalinjaan kuuluvaa taisteluhautaa, joka on kaivettu seurailemaan rannan suuntaan. Taisteluhauta 1 (P= 6856887 I= 3623569) on luode-kaakkosuuntainen ja sen järvenpuoleisissa kulmissa on aika-ajoin kaivettuna erillisen pienet ampuma-asemat. Taisteluhauta 2 (P= 6856806 I= 3623572) on muodoltaan hevosenkenkämäinen ja se päättyy lännessä romahtaneeseen miehistökorsuun. Taisteluhaudan eteläosaa on käytetty myöhemmin kaatopaikkana. Taisteluhaudan 1 eteläpäädyn ja miehistökorsun välisellä alueella on 4x5 metrin kokoinen kaivanto (P= 6856848 I= 3623578), joka muistuttaa tykkipatteria Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. Kohteen on tarkastanut Martti Koponen vuonna 2007 tehdyssä Salpa-linja Etelä-Savossa inventoinnissa ja se on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000018254. Paikalla on Salpalinjaan kuuluvaa kenttälinnoitetta. Kohde sijaitsee Savonlinnan Punkaharjun Laukansaaren itäpuolella olevassa Murtoniemessä. Alue on kosteaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2015-09-25T16:10:19 11095.44677734 446.76375892
arkeologinenkohde_alue.3531 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3531 182128 {D9A754A5-4D49-456A-B273-B8782ECBDCEF} Fattijänkä pohjoinen pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 282 ei Kohteessa on 19 pyyntikuoppaa, jotka ovat keskimäärin kooltaan 2,7 m x 2,3 m ja 50 cm syviä. Järjestelmä on pohjois-etelä suunnassa noin 600 m pitkä ja itä-länsi suunnassa noin 150 m. Järjestelmä koostuu pääosin pohjois-etelä suuntaisista kuopparyhmistä, joiden välillä on pitkiä katkoksia. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee erillään muista, suohon idästä työntyvän niemekkeen pohjoisreunalla. Vallin päältä menee porojen polku, jonka kohdalta aluskasvillisuus on kulunut pois. Kuoppa on pieni ja tasapohjoinen, sen halkaisija on 2,2 m ja syvyys 45 cm. Vallissa kasvaa jäkäliä ja sammalia, pohjalla myös heinää ja variksenmarjaa. Kairauksessa havaittiin 1 cm huuhtoutumiskerros. X=3457474 Y=7591847 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee edellisestä noin 100 m luoteeseen, suoalueen toisella reunalla. Kuoppa on harjanteen reunassa, siinä on valli alarinteen puolella. Kuopan koko on 3 m x 2,9 m ja syvyys 50 cm. Pohja on soikea ja tasainen. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopat 2-4 ovat suorassa linjassa. X=3457409 Y=7591925 Pyyntikuoppa 3 on edellisestä muutaman metrin pohjoiseen. Sen koko on 2,4 m x 2,1 m ja syvyys 45 cm, vallillinen. Kuopan keskellä kasvaa koivupuska ja pohjalla on myös vanha männyn kanto. Kairauksessa on hiiltä, mutta ei huuhtoutumaa. X=3457409 Y=7591936 Pyyntikuoppa 4 on edellisestä noin 12 m pohjoiseen, harjanteen reunalla. Sen halkaisija on 2,9 m ja syvyys 65 cm. Muodoltaan suppilomainen, selvä korkea valli. Pohjalla on soraa, jossa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Pohjalla kasvaa sammalia. X=3457409 Y=7591946 Pyyntikuoppa 5 sijaitsee edellisestä noin 35 m koilliseen. Se on matala ja laakeapohjainen, kooltaan 2,9 m x 2,5 m ja syvyys 30 cm, vallillinen. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumaa. X=3457437 Y=7591966 Pyyntikuoppa 6 on edellisestä muutaman metrin koilliseen. Sen koko on 2,5 m x 2,4 m ja syvyys 40 cm. Alarinteen puolella on 2 m leveä valli. Ei huuhtoutumaa. Pohjalla kasvaa jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Vieressä on tiheähköä männikköä. X=3457441 Y=7591975 Pyyntikuoppa 7 sijaitsee edellisestä 15 m pohjoiseen. Se on muodoltaan epäsäännöllinen, lähinnä kuunsirpin muotoinen. Sen toinen reuna näyttää pyyntikuopalta, mutta toisessa reunassa on patti, joka voisi olla vanha tuulenkaadon jälki. Sijaintinsa puolesta on pyyntikuoppa, sijaitsee samassa rivissä muiden kanssa. Kuopan koko on 2,6 m x 2,4 m ja syvyys 45 cm. Valli on noin 1,5 m leveä. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumaa. X=3457446 Y=7591994 Pyyntikuoppa 8 on edellisestä 15 m pohjoiseen. Pieni ja vallillinen kuoppa, jonka pohjalla on syvempi kuopanne. Halkaisija 2,5 m, syvyys 60 cm. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. X=3457445 Y=7592013 Pyyntikuoppa 9 sijaitsee 15 m edellisestä pohjoiseen, soisen lammen reunalla. Koko 3 m x 2,4 m ja syvyys 55 cm, valli on yli 2 m leveä. Pohjalla kasvaa sammalia ja se alla on pehmeää maata. Pinnalla ei ole huuhtoutumaa, mutta yhdessä kairauksessa noin 30 cm syvyydellä oli havaittavissa huuhtoutumiskerros. X=3457448 Y=7592033 Pyyntikuoppa 10 sijaitsee lammen länsipuolisella, soiden välisellä kapealla harjanteella, edellisestä kuopasta noin 70 m luoteeseen. Kuopan koko on 2,4 m x 1,7 m ja syvyys 55 cm. Vallillinen, kuopan pohjalla on teräväreunainen pieni kuoppa. Kairauksessa havaittavissa 15 cm huuhtoutumiskerros. X=3457383 Y=7592062 Pyyntikuoppa 11 on edellisestä noin 70 m etelälounaaseen, Fattijängän ja pienen suoalueen välisellä harjanteella. Pieni ja matala kuoppa, jossa on paksu sammalkerros pohjalla. Epäsymmetrinen, toinen reuna on jyrkempi. Koko 2,4 m x 2,0 m ja syvyys 40 cm. Selkeä, 6-7 cm paksu, huuhtoutumiskerros. X=3457357 Y=7591998 Pyyntikuoppa 12 sijaitsee edellisestä noin 45 m länteen. Kuopan koko on 2,5 m x 2,0 m ja syvyys 30 cm, vallillinen. Keskellä kasvaa koivupuska, mikä saa kuopan näyttämään pieneltä ja epäsymmetriseltä. Kairauksessa havaittavissa 4-6 cm huuhtoutumiskerros. X=3457311 Y=7591986 Pyyntikuoppa13 sijaitsee kuopasta 10 noin 130 m pohjoiseen, suoalueen takana olevan harjanteen itärinteessä. Selvä valli alarinteen puolella. Kuopan koko on 2,5 m x 2,3 m ja syvyys 50 cm. Ohut huuhtoutumiskerros. X=3457406 Y=7592196 Pyyntikuoppa 14 sijaitsee edellisestä noin 20 m pohjoiseen. Pieni ja epämääräinen. Koko noin 2,5 m x 1,7 m ja syvyys 35 cm. Kairauksessa havaittavissa noin 3 cm huuhtoutumiskerros. X=3457395 Y=7592220 Pyyntikuoppa 15 edellisestä muutaman metrin pohjoiseen. Halkaisija noin 2,7 m ja syvyys 55 cm. Kuoppa on muodoltaan epäsymmetrinen ja epämääräinen, myös pohja on epätasainen. Kairauksessa 2 cm huuhtoutumiskerros. X=3457396 Y=7592228 Pyyntikuoppa 16 sijaitsee noin 20 m luoteeseen edellisestä, harjun länsireunalla. Sen koko on 3,4 m x 2,5 m ja syvyys 50 cm. Muodoltaan soikea, vallillinen. X=3457385 Y=7592246 Pyyntikuoppa 17 edellisestä noin 15 m pohjoiseen. Koko 2,5 m x 2,1 m ja 45 cm syvä. Vallissa on kiviä, ei huuhtoutumiskerrosta. X=3457388 Y=7592264 Pyyntikuoppa 18 sijaitsee edellisestä noin 130 m pohjoisluoteeseen. Pieni kuoppa tasaisella maalla, jossa maaperä on soraa. Koko 2,4 m x 1,8 m, syvyys 50 cm. Kairauksessa havaittavissa noin 1 cm huuhtoutumiskerros. X=3457345 Y=7592389 Pyyntikuoppa 19 sijaitsee edellisestä 20 m luoteeseen, matalan harjanteen päällä. Syvä, soikea ja suppilomainen kuoppa, jossa on 2 m leveä valli. Kuopan koko 3,4 m x 2,8 m, syvyys 60 cm. Pohjalla on löysää maata noin 30 cm paksuudelta, jonka alla on kiviä. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Ohut aluskasvillisuus; jäkäliä ja sammalia sekä hieman puolukkaa ja variksenmarjaa. X=3457331 Y=7592403 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Fattijängän koillispuolisella hiekkaharjulla, pienen nimettömän lammen länsipuolella, noin 2,5 km Inari-Pokka maantiestä itään. Alueella on pääosin kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa lähinnä mäntyä, suon reunalla myös koivuja. Paksu aluskasvillisuus, sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2015-09-17T13:18:04 12185.54174805 1634.67549882
arkeologinenkohde_alue.3532 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3532 182162 {23EFAA3F-D955-4D12-B928-E65EFEA09611} Hannun Niilan vaara 1 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 286 ei Pyyntikuoppa 1 sijaitsee varsin tasaisella alueella, pohjois-etelä suuntaisen harjanteen itäpuolella. Kuopan koko on 2,5 m x 2,4 m ja syvyys 50 cm. Kairauksessa havaittiin 5-8 cm huuhtoutumiskerros. Kuopassa on hakkuujätettä. X=3457495 Y=7592606 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee edellisestä noin 30 m lounaaseen, myös varsin tasaisella kohdalla harjanteen vieressä. Sen koko on 2,5 m x 2,4 m ja syvyys 40 cm, ja siinä on 2-2,5m leveä valli. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopan ympäristössä on harvaa, lähes aukeaa, taimikkoa. X=3457470 Y=7592584 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee edellisestä noin 35 m luoteeseen, varsin tasaisella kohdalla muutaman metrin korkuisen harjanteen päädyn vieressä. Kuoppa on suuri ja laakea, ja siinä on selvä valli, joka on suurimmillaan noin 2,5 m leveä. Kuopan halkaisija on 3,2 m ja syvyys 60 cm. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopan päälle on kaatunut suuri kelo, jonka juurakko on muokannut lounaisreunaa, josta valli on kadonnut. X=3457448 Y=7592617 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee noin 130 m pohjoiseen edellisestä, harjanteen itärinteessä. Sen koko on 2,9 m x 2,5 m ja syvyys 50 cm. Alarinteen puolella on valli. Kairauksessa havaittiin alkava huuhtoutumiskerros. X=3457440 Y=7592756 Pyyntikuoppa 5 sijaitsee noin 11 m pohjoiseen edellisestä, myös rinteessä. Sen koko on 2,7 m x 2,4 m ja syvyys 50 cm. Kairauksessa havaittiin noin 5 cm huuhtoutumiskerros. X=3457436 Y=7592770 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee noin 30 m pohjoiseen edellisestä, harjanteen alareunassa. Kuopan koko on 3,7 m x 3 m ja syvyys 70 cm. Alarinteen puolella on valli, kuopan pohja on tasainen, ehkä vallissa on ollut vanha ketun pesä tms. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. X=3457429 Y=7592801 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Uusi löytö. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Repojoen eteläpuolella, kahden pienen nimettömän lammen välisellä moreeniharjulla. Alue on männikköä kasvavaa kuivahkoa kangasta, aluskasvillisuus on sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2015-11-03T13:30:10 3455.04638672 578.43708534
arkeologinenkohde_alue.3533 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3533 181567 {B2F780AD-BE9E-4715-BABC-7C7C759F7526} Iso-Koura asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde käsitää vankityölla rakennetun asuintilan jäännöksen. Luultavasti tila ei ole koskaan ollut käytössä. Jäljellä on päärakennuksen, saunan ja navetan jäännökset. Lisäksi yhden rakennuksen jäännös on muista noin 70m pohjoiseen. Päärakennuksesta on jäljellä noin 8m x 9m kokoinen pohja joka koostuu nurkkakivistä ja kivijalasta. Rakenteen sisäpuolella on noin 3m x 3m kokoinen kivilohkareista tehty kellari sekä maansekainen uunikumpu jossa on punatiiliä. Lisäksi seinistä on jäljellä hieman alimpia lahonneita hirsiä ja lautoja. Puretusta saunasta on jäljellä noin 5m x 6m kokoinen betonista valettu rakennuksen pohja jonka sisäpuolella on maansekainen uunikumpu. Navetasta on jäljellä noin 3m x 4m luonnonkivinen kivijalka. Takenteen länsipäässä on noin 1m x 1m kokoinen betonikaukalo. Yksinäinen rakennuksen pohja muiden pohjoispuolella on rakenteeltaan luonnonkivinen ja mitoiltaan noin 3m x 4m. Rakenteen sisäpuolinen osa on maanpinnan yläpuolella, noin kivijalan korkuinen. Kyseessä on ehkä varasto. Kohde rajautuu 50m x 70m kokoiselle alueelle tien länsipuolelle, loivalle kukkulalle. Lisäksi varaston jäännös sijaitsee muusta piha-alueesta erillaan, noin 70m päässä alueesta pohjoiseen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.6.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vankityövoimalla rakennettu asuintila 1900-luvun puolivälistä. Kohde sijaitsee moreenikumpareella. Metsä on noin 50-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-08-28T14:01:25 3252.07299805 221.60808331
arkeologinenkohde_alue.3534 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3534 181578 {8C590C20-6440-49E9-B1E1-7380423E3ACD} Alkkianneva asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde käsitää vankityölla rakennetun asuintilan jäännöksen. Luultavasti tila ei ole koskaan ollut käytössä. Jäljellä on päärakennuksen ja kellarin jäännös sekä kiviaitaan. Päärakennukssta on jäljell noin 6m x 7m kokoinen leveä luonnonkivinen kivijalka. Rakenteen sisällä on noin 2m x 2m kokoinen luonnonkivistä tehtykellari. Rakenteen sisällä on myös matala epäselvä uunikumpu. Luonnonkivistä ja betonista tehdyn kellarin mitat ovat noin 6m x 4m Rakenteen päälle on kasattu ympäriltä maata. Sisäosan mitat ovat noin 2,5m x 2,5m x 2m. Päärakennuksen yhteydessä on suorakulmion mallista kiviaitarakennetta. Kohde rajautuu noin 45m x 70m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.6.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vankityövoimalla rakennettu asuintila 1900-luvun puolivälistä. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-08-28T15:12:24 2275.26208496 211.4357285
arkeologinenkohde_alue.3535 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3535 181581 {10B6BAA9-9847-4C51-9640-8326CEB4B0AC} Alkkia vankila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde käsittää kaksi Alkkian varavankilan entistä rakennusta sekä piikkilanka-aidan jäänteitä. Isompi rakennus on mitoiltaan noin 7m x 30m, jäljellä on betonista valettu kivijalka. Lounaispäässä on noin 3m kokoinen erillinen huone. Koillispäässä on suuresta liedesä jäljellä tiilikasa. Toinen rakennuksen pohja on mitoiltaan noin 3m x 5m oleva luonnonkivinen kivijalka. Rakenteen sisäosa on maanpintaa ylempänä, kivijalan yläosan tasolla. Rakenteen sisäpuolella on myös metallitanko joka pistää esiin rakenteesta. Rakennusten lounais- ja luoteispuolella on jäljellä hieman piikkilanka-aitaa. Pylväät ovat tehty hirsistä, aita on ollut noin 2,5m - 3m korkea ja siinä on noin 30 piikkilankakertaa. Kohde rajautuu noin 50m x 50 alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.6.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on selkeästi vankilan rakenteita. Mahdollisesti kyseessä on vankiparakki ja varastorakennus. Kohde sijaitsee loivalla moreenirinteellä, soistuneen lammen etelärannalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-08-28T15:26:49 1584.23242188 160.12615086
arkeologinenkohde_alue.3536 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3536 181824 {2EAA8B1B-F27D-4EB5-87E1-906E45B78F60} Kettukangas väliaikaishaudat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Kohde käsittää kaksi väliaikaishautaa sekä puisen muistomerkin joka on pystytetty luonnonkiviröykkiöön. Eteläisempi hauta on mitoiltaan 1,5m x 1m, syvyydeltään x 0,3. Pohjoisempi hautakuoppa on mitoiltaan noin 2m x 1m, syvyydeltään 0,4m. Kuopat ovat muodoltaan soikeahkoja painanteita. Hautakuoppien päähän on pystytetty kevyet puiset ristit jotka ovat jo lahonneet. Hautojen välissä on puinen muistomerkki joka on pystytetty luonnonkiviseen röykkiöön. Muistomerkkiin on kaiverrettu hengellisiä tekstejä. Kohde rajautuu noin 30m x 40m kokoiselle alueelle kankaan huipun eteläpuolelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.5.2015 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Paikalla on kaksi väliaikaishautaa sekä viime aikoina paikalle pystytetty muistomerkki. Vierestä kulkee vesireitti Kyrönjokeen joka voi liittyä hautoihin. Mahdollisesti kyseessä on väliaikainen hautausmaa historialliselta ajalta. Kohde sijaitsee loivalla kivisellä moreenimäellä. Hautojen pohjoispuolella kangas muuttuu kallioiseksi. Metsä on noin 60-vuotiasta mänty-koivu sekametsää. Kankaan itäpuolella kulkee Kihniänjoki joka laskee Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. 3 Voimassa 2015-09-03T14:41:43 948.2052002 117.38529933
arkeologinenkohde_alue.3537 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3537 182169 {BC9DB4FE-E8F8-44D5-82F6-3C40A0F94938} Hannun Niilan vaara 2 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 277 ei Kohteessa on kymmenen pyyntikuoppaa, lounas-koillinen suuntaisessa, noin 360 m pitkässä rivissä. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 3,5 m x 3,1 m ja 70 cm syviä. Pyyntikuoppa 1, koko 3,8 m x 3,5 m, syvyys noin 75 cm. Suuri, syvä ja suppilomainen. Sijaitsee loivassa rinteessä, ja on ylärinteen puolelta syvempi. Alarinteen puolella on selkeä, noin 2 m leveä valli. Kuopan alueella on vain ohut aluskasvillisuus, joka on paikoin kulunut kokonaan pois. Kairauksessa havaittavissa paikoin noin 1 cm huuhtoutumiskerros. X=3457312 Y=7593317 Pyyntikuoppa 2, sijaitsee noin 25 m edellisestä pohjoiskoilliseen. Suuri ja syvä kuoppa, jonka halkaisija on 3,8 m ja syvyys 90 cm, vallillinen. Kairauksessa havaittiin huuhtoutumaa paikoin 5 cm. Aluskasvillisuus on vähäinen toisella reunalla, sammalia ja jäkäliä. Ja toisella reunalla runsaampi, jossa on lisäksi variksenmarjaa ja puolukkaa, sekä heinää. X=3457322 Y=7593343 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee edellisestä noin 25 m pohjoiskoilliseen. Kuopan koko on 3,1 m x 2,5 m, syvyys 55 cm. Kuopan reunalla on useita männyn kantoja ja pohjalla koivupuskan kanto. Pohjalla on pehmeää maata, eikä kairauksessa havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopassa kasvaa sammalia, heinää, puolukkaa ja variksenmarjaa, ympäristössä on hakkuuaukea. X=3457335 Y=7593366 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee noin 60 m koilliseen edellisestä, harjanteen päällä. Se on muodoltaan maljamainen, eli pohja on tasainen. Kuopan koko on 3 m x 2,9 m ja syvyys 60 cm. Kairauksessa ei huuhtoutumiskerrosta. Maaperä kuopan ympäristössä on epätasainen ja aluskasvillisuus niin paksu, ettei mahdollinen valli erotu. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kuopan vieressä on tuulen kaatama kelo. X=3457369 Y=7593415 Pyyntikuoppa 5, sijaitsee edellisestä noin 25 m koilliseen, harjanteen itäreunalla. Sen koko on 3,2 m x 3,1 m ja syvyys 70 cm. Kuoppa on syvä ja suppilomainen. Toisen reunan yli on kaatunut kelo. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Alueella on runsaasti tuulenkaatoja. X=3457389 Y=7593430 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee edellisestä noin 25 m koilliseen, harjanteen päässä loivassa rinteessä. Kuoppa on suuri ja syvä, halkaisija on 3,5 m ja syvyys 80 cm. Maaperä on soraa ja pohjalla on myös kiviä, joten kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Valli on noin 1,5 m leveä ja 20-30 cm korkea. Paikalla on paksu aluskasvillisuus sammalia, puolukkaa ja muutama suopursu, ympäristössä on runsaasti koivuja. X=3457408 Y=7593446 Pyyntikuoppa 7 sijaitsee noin 130 m koilliseen edellisestä. Sen koko on 2,8 m x 2,7 m ja syvyys 60 cm, vallillinen. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopan yli on kaatunut suuri kelo. Aluskasvillisuus on sammalia ja puolukkaa. X=3457492 Y=7593544 Pyyntikuoppa 8 on noin 20 m koilliseen edellisestä. Se on suuri ja soikea, mutta hieman epämääräinen. Toisessa reunassa on suuri vanha tuulenkaato, joka on sotkenut kuopan muodon. Kuopan koko on 4,5 m x 3,3 m. Noin 2 m leveä valli. Kairauksessa ei huuhtoutumiskerrosta. Kuopassa on hieman oksia, raivausjätettä. Ympäristössä kasvaa mäntyä ja koivua. X=3457511 Y=7593556 Pyyntikuoppa 9 sijaitsee noin 30 m pohjoiskoilliseen edellisestä. Sen koko on 3,3 m x 2,8 m ja syvyys 60 cm. Sijaitsee loivassa rinteessä, valli alarinteen puolella. Kuopassa oli raivausjätettä joka siivottiin pois. Kuopan toisessa reunassa on ilmeisesti vanha pitkälle maatunut kanto, joka sotkee sen muotoa. Kairauksessa havaittiin 2-7 cm huuhtoutumiskerros. Kuopassa on paksu aluskasvillisuus. X=3457526 Y=7593583 Pyyntikuoppa 10 sijaitsee 15 m koilliseen edellisestä, harjanteella suon reunan lähellä. Kuopan koko on 3,9 m x 3,2 m ja syvyys 70 cm. Suuri, vallillinen kuoppa. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. X=3457536 Y=7593597 Lisäksi näiden kuoppien lisäksi lähistöllä on kaksi epämääräistä kuoppa, jotka eivät välttämättä ole pyyntikuoppia. Kuopasta 1 noin 85 m etelään on epämääräinen kuoppa, jonka pohjalla on pieni jyrkkäreunainen kuopanne. Sen halkaisija 2,1 m ja syvyys 60 cm. Toisen reunan yli kaatunut kelo. Pohjalla kasvaa heinää sammalia ja puolukkaa. Kuopasta 2 noin 30 m itään on pieni, matala kuoppa. Se sijaitsee hieman linjan sivussa, alempana rinteessä. Sen halkaisija on noin 2 m ja syvyys 30 cm. Kairauksessa havaittiin kuitenkin 3-5 cm huuhtoutumiskerros. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Uusi löytö. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Repojoen eteläpuolella, pohjoispää noin 500 m joesta. 3 Voimassa 2015-09-17T15:28:52 6794.61010742 803.89617729
arkeologinenkohde_alue.3538 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3538 184881 {9390806C-9FA9-430D-A763-13D7074577A7} Gottijávri 1 seisotusniemi 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet Kasvillisuus 439 ei Niemen kärki poikkeaa kasvillisuudeltaan ympäristöstä. Se on lähes avoin, aluskasvillisuutena heinikkoa ja varpuja, ja niemellä kasvaa harvakseltaan tunturikoivua, vaivaiskouvua ja katajaa. Rannat ovat pensittyneet. Paikalla ei näy rakenteita tai mitään asumiseen tms. viittaavaa. Kohde rajattiin kasvillisuuden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja. Poromies Veikko Näkkäläjärven mukaan kyseessä on todennäköisesti seisotusniemi. Porot voitiin viedä räkkäaikana niemeen ja tehdä niemen tyveen tulet, jolloin porot saivat olla rauhassa. Kohteessa on poronhoitoon liittyvä seisotusniemi. Kohde ajoittunee 1800-1900-luvulle, sillä käyttö näkyy vielä kasvillisuudessa. Kohde sijaitsee Kottijärven pohjoispuolelta etelään päin työntyvän niemen kärjessä. Ympäristössä kasvillisuus on tunturikoivikkoa. 3 Voimassa 2019-03-04T10:18:07 2529.0847168 221.74194047
arkeologinenkohde_alue.3539 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3539 179735 {AA712430-7A06-4D66-9377-AFE666102BDE} Kokkokangas savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Savottakämppä, Reiskanumero 179736. Rakennus on ollut laajuudeltaan 18x8 m ja tukevalle kivijalalle perustettu. Rakennuksen pitkä kaakkoisseinä on epäselvempi, muut seinät erottuvat metrin levysinä ja muutamia kymmeniä senttejä korkeina palteina. Palteet ovat tykkänään sammalen peitossa, mutta sammalen alla tuntuu selvä kiveys. Kämpässä on ilmeisesti ollut ainakin kaksi huonetta, joissa on molemmissa ollut liedet. Pohjoispäädyn huone on ollut hieman pienempi (7x8 m) ja huoneiden välissä on muutamia suuria kiviä rivissä ilmeisesti väliseinän tukena. Molemmat liedet ovat 3x3 m halkaisijaltaan ja niiden yläosa on suhteellisen tasainen. Tämä viittaa ehkä siihen, että näiden luonnonkiveyksien päällä on ollut kamina. Puhki ruostuneiden metallitynnyrien kappaleita onkin rakennuksen sisällä, samoin ruostunut sinkkiämpäri. Mitään varsinaisia rakennusmateriaaleja ei paikalla ole. Rakennus on kokonaan sammalen peitossa ja sen päällä kasvaa nuoria koivuja. Rakennuksen pohja: 179737. Joitakin kymmeniä metrejä etelään kämppärakennuksesta, aivan hakkuuaukion reunalla, on kivijalalla seisseen rakennuksen pohja. Sen mitat ovat 8x8 m. Kivijalka erottuu selvästi kaikilla seinillä. Se on tehty suurehkoista luonnonkivistä. Jalka on 40 cm korkea ja lähes metrin levyinen. Poikki rakennuksen, säännöllisesti muutaman metrin päässä toisistaan, on kaksi hirttä, jotka ovat ilmeisesti tukeneet lattiaa. Myös toisinpäin poikki lattian näyttäisi kulkevan hirsi. Minkäänlaista uunin paikkaa ei rakennuksessa ole. Koko komeus on sammalkerroksen peitossa. Päällä kasvaa joitakin suuria koivuja. Rakennus on voinut olla talli. Rakennuksen pohja, 179738. Rakennuksesta on jäljellä vain kivijalka. Se muodostuu suurista yksittäisistä kivistä, jotka eivät ole täysin sammaloituneet. Rakennus näyttäisi olleen noin 7x5 m. Pohja on epätasainen, kivijalka ei ole yhtä huolella tehty kuin kahdessa muussa rakennuksessa. Kysymyksessä lienee kevyemmän varastorakennuksen pohja. Sauna, 179739. Sauna sijaitsee kämpältä kuutisenkymmentä metriä alarinteeseen. Rinne viettää suolle. Rakennuksen pohja jää auratulle osalle metsäkuviota, joten se on aika tuhoutunut. Saunan seinät eivät erotu, mutta paikalla on kaksi suurta luonnonkivistä kiuasta, joisen väliin jää noin 1.5 m kivetöntä alaa. Kiauskivet ovat pahoin palaneita. Toisen kiukaan päällä on suuri riekale ruostunutta suoristettua peltilevyä. Jonkin matkan päässä ylärinteessä on peltisen uunin raato. Tuhoutuneisuuden vuoksi ei seiniä erotu. Sitävastoin toisen kiukaan kupeella on ikkunalasin palasia. Kokkokankaan savottakämppäalue on käsin digitoitu yksittäisten pisteiden pohjalta. Kokkokankaan savottakämppäjäännös on merkitty Sutigisiin maininnalla "pihapiiri". Kohde tarkastettiin 11.6.2015. Paikalla on suuren kämppärakennuksen jäännös sekä kahden kiviperustaisen keveämmän rakennuksen jäänteet sekä tuhottu saunan pohja suolle viettävässä alarinteessä. Paikka dokumentoitiin koleassa mutta aurinkoisessa säässä. Päätellen kämppärakennuksen arkkitehtuurista - luonnonkivikiukaat ilman tiiltä - on kämppä rakennettu ehkä ennen sotia. Se lienee purettu ja siirretty muualle, koskapa maatuneita hirsiä ei paikalla näy sen kummemmin kuin muutakaan rakennusmateriaalia. Peltin riekaleet on kuitenkin jätetty paikalle. Kämppää ei ole enää merkitty peruskartalle, jonka mittaukset on tehty 1960-luvulla, joten siihen mennessä se on purettu. Kokkokangas sijaitsee Sotkamon eteläosassa, reilut puolenkymmentä kilometriä linnuntietä Talvivaarasta etelään. Kokkokankaalle johtaa metsäautotie, joka erkanee Rautavaaralle vievältä tieltä joitakin kilometrjä kankaan luoteispuolella. Metsäautotie kulkee parin sadan metrin päässä kämpältä. Kohdalla tiestä erkanee kahteen suuntaan pistotiet. Toiselta näistä johtaa kämpän pihaan pieni tien pohja. Metsäkuvio, jolla kämppä rakennuksineen on sijainnut on vasta hakattu ja laikutettu, istutuksia ei vielä ole tehty. Kuvion keskelle, mäen nyppylän päälle, on jätetty hakkaamaton varttuneita koivujua kasvava alue, jolla kämppä, talli ja varastorakennus sijaitsevat. Sauna puolestaan on suolle viettävällä alarinteellä, joka on laikutettu ja rakennus samalla tuhottu. Maasto on kivikkoista. Läheisten metsäkuvioiden puusto on mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2015-11-02T17:02:04 9961.54907227 403.00384026
arkeologinenkohde_alue.3540 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3540 181211 {EC607093-0D39-40F1-A6AB-8D5954B15D93} Hoppula kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 168 ei Paikalle on vuoden 1974 peruskarttaan merkitty yksi rakennus, joka kartoitettiin karttaan merkityltä kohdalta. Lisäksi löydettiin rannan tuntumasta kivistä tehdyn uunin jäännös. Kämpän piha erottuu maastossa heinittyneenä aukeana. Rakennus jäännös (181209): Noin 5 x 15 m kokoinen Itä-länsisuuntaisen rakennuksen jäännös, joka erottuu maastosta muusta maastosta hieman korkeampana tasaisena alueena. Rakennuksen keskivaiheilla on kuoppa ja sen luoteiskulmassa on liuskekivistä tehdyn uunin jäännös. Uunin korkeus on noin 1,7 m ja halkaisija noin 2 m.Uunin päällä on metalliromua. Rakennuksen pohjoispuolella on heinittynyt aukea, joka on vanha pihapiiri. X= 3532870 ja Y= 7099275. Uuni jäännös (181210): Epämääräisen muotoinen sammaleen peittämien palaneiden kivien kasa, jonka halkaisija on oin 2 m. Kasan vierellä on metalliromua. Sijainnin perusteella kyseessä saattaa olla saunan kiuas. X= 3532858 ja Y= 7099243. Aluemainen. Kohde on merkitty SutiGisiin pisteenä ja se näkyy myös vuoden 1974 peruskartassa. Kämpän jäännös. Joen ja avohakkuuaukean välinen metsäkaistale, jossa kasvaa mäntyja ja kuusia, kohteen kohdalla myös koivuja. Aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. 3 Voimassa 2015-08-19T10:31:07 649.06835938 108.07765311
arkeologinenkohde_alue.3541 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3541 181214 {3BEB66D9-8C6A-4B23-842A-89ACC5BBBB51} Kalmasaari hautasaari 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 165 ei Paikallisen tiedon mukaan saarta on käytetty Halla-ahon kylän väliaikaisena hautapaikkana. Inventoinnissa saarelta kartoitettiin yksi selkeä itä-länsisuuntainen kuoppa (181213), joka oli noin 1,5 m pitkä ja noin 20-50 cm syvä. Leveyttä kuopalla oli noin 50 cm ja sen ympärillä oli selkeät vallit. Saaren keskiosissa oli useita kaivantoja, mutta ne olivat muodoltaan neliskanttisia eivätkä muistuttaneet hautakuoppia. Aluemainen. Kohde tarkastettiin peruskartan nimen perusteella. Halla-ahon kylän hautasaari. Pohjoisosastaan soistunut pieni saari, jossa kasvaa vanhahkoja mäntyjä. Aluskasvillisuus pitkää varvikkoa ja aivan saaren eteläpäässä sammalta. 3 Voimassa 2015-08-19T14:58:22 11016.75488281 398.95522588
arkeologinenkohde_alue.3542 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3542 182851 {78ACD6C9-E163-4E6D-A687-4E65D09372DB} Vesivehmaa varastorakenteet 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohde käsittää kolme epäselvää varastorakennetta. Jäljellä on maasta ja kylmämuuratusta kivestä rakennettuja epämääräisen nelikulmaisia rakenteita. Halkaisijaltaan kohteet ovat noin 20m kukin. Kohteet rajautuvat noin 15m x 20 kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.6.2013 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden opastuksella. Kyseessä on toisen maailmansodan aikaisia varastorakenteita. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, lentokentän pohjoispuolella. Rakenteiden päällä kasvaa noin 30-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2015-12-21T13:45:49 1915.74023438 307.87015022
arkeologinenkohde_alue.3543 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3543 182679 {7E8F919E-5316-47D6-996D-57186BED576B} Karhulampi tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 121 ei Kohde sijaitsee Mäntyharjun eteläosassa Mustajärven länsipuolella. Karhulammen ja Mustajärven välissä on koillinen-lounas-suuntainen mäki. Kohde sijaitsee mäen lounaisosassa. Paikalla on tervahauta ja kivistä ladottu kiuas. Alue on maaperältään osin kivistä varttunutta mäntyä kasvavaa kuivaa kangasta. Kohde löytyi laserkeilausaineiston avulla. Tervahauta on vallilta vallille halkaisijaltaan n 13 m ja syvyydeltään n 1,8 m. Rakenteen keskellä on kuoppa, jossa on vettä. Haudassa on halssi, joka sijaitsee haudan länsipuolella. Tervahaudasta n 30 m itään on kivistä ladottu ja rauennut kiuas, kooltaan n 2x1,5x0,6 m. Kyseessä lienee tervapirtin uunin jäännös. Rakennuksen seinälinjoja ei ole havaittavissa. 3 Voimassa 2015-09-30T16:47:14 1163.1015625 154.37679359
arkeologinenkohde_alue.3544 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3544 189805 {D303A67C-B2F8-4CB9-8E49-D241C58F4AF1} 148010591 Kaitamojärvi länsi pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 200 ei Laserkeilauksen vinovalovarjosteen perusteella muinaisjäännöskohde on merkitty väärään paikkaan, suurin osa kuopista sijaitsee muinaisjäännösalueen ulkopuolella. Tähän varmaan vaikuttaa se, että vuoden 1968 topografiseen karttaan on metsäautotie merkitty väärään paikkaan, lähemmäksi järven rantaa kuin se todellisuudessa on. Kohteessa pitäisi olla 51 pyyntikuoppaa, mutta vuoden 2017 inventoinnissa niitä löydettiin 32 kappaletta. Pääjono koostuu 23 kuopasta, jotka ovat lähinnä länsiluode-itäkaakko suuntaisesti. Ne ulottuvat Kaitamojärven rannasta noin 400 m länsiluoteeseen, Kaitamojärvi-Sarre Petterinoja -metsäautotieltä pohjoisluoteeseen suuntautuvan lyhyen metsäautotien länsipuolelle. Muutama kuoppa on jonon pohjoispuolella, metsäautotien kääntöpaikan vieressä. Kuoppia on myös Kaitamojärvi-Sarre Petterinoja tien eteläpuolella, pohjoinen-etelä suuntaisena jonona, sekä tien alkupäässä, lähellä Kaitamojärveä. Kuoppien keskimääräinen koko on 3,5 m x 3,0 m ja syvyys 70 cm. Kuoppia on todennäköisesti tuhoutunut metsäautoteitä tehdessä. Pyyntikuoppa 1 on jonon itäisin kuoppa Kaitamojärven päässä. Se on suuri ja syvä, muodoltaan soikea ja suppilomainen. Kuoppa on soikea itä-länsi suuntaisesti. Koko 4,3 m x 3,6 m ja 1,1 m syvä. Kuopassa on valli, erityisesti alarinteen puolella. Kuopasta noin 5 m pohjoiseen on mahdollinen kellarikuoppa. Sen kuoppa on kooltaan 2 m x 1,5 m ja noin 70 cm syvä. Siinä on vallit ja kulkuaukko lännen puolella. Kuopan reunoilla on laudan pätkiä, joten kuoppa on ollut katettu. Pyyntikuoppa 2 on muodoltaan kuten kuoppa 1. Koko 4,2 m x 3,9 m ja 1,1 m syvä. Pyyntikuoppa 3 on kooltaan 4,2 m x 3,2 m ja 80 cm syvä. Sijaitsee rinteessä, alarinteen puolella selvä valli. Soikea, syvä ja suppilomainen. Pyyntikuoppa 4 on kooltaan 4,6 m x 3,4 m ja 1,15 m syvä, selvä kapea valli. Syvä ja suppilomainen. Pyyntikuoppa 5 on epämääräinen, ojamainen kuoppa. Koko 3,5 m x 2,1 m ja 55 cm syvä. Pyyntikuoppa 6 on kooltaan 4,3 m x 3,8 m ja 1,15 m syvä. Pyyntikuopat 7, 8 ja 9 sijaitsevat noin 10 m välein. Kuoppa 8 on muita pienempi. Pyyntikuoppa 7 on kooltaan 4,4 m x 3,6 m ja 1,1 m syvä, vallillinen. Pyyntikuoppa 8 on kooltaan 2,7 m x 2,6 m ja 60 cm syvä. Se on muodoltaan pyöreä ja pohja on puolipyöreä. Pyyntikuoppa 9 on kooltaan 4,7 m x 4,1 m ja 1 m syvä, selvä valli. Soikea pohjoinen-etelä suuntaisesti. Pyyntikuoppa 10 on pieni, epämääräinen. Sen koko on 2,2 m x 1,9 m ja 50 cm syvä. Vallissa on suuren kaadetun puun kanto ja kuopassa on runsaasti maatunutta puuta ja paksu humuskerros. Pyyntikuoppa 11 on kooltaan 4,5 m x 3,9 m ja 1,15 m syvä. Vallillinen. Pyyntikuoppa 12 on suuri, syvä ja suppilomainen. Sen koko on 4,2 m x 3,9 m ja 1,15 m syvä. Vallissa kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuus on paksumpi kuin edellisissä kuopissa. Pyyntikuoppa 13 on edellisiä pienempi. Se on kooltaan 3,5 m x 2,9 m ja 85 cm syvä, vallillinen. Pyyntikuoppa 14 on tuhoutunut siinä olevan ketunpesän vuoksi, hiekka on lähes täysin täyttänyt kuopan. Kuopassa on selvä valli ja sen halkaisija on ollut noin 4 m. Ketun pesä on ollut käytössä varsin äskettäin, koska ympäristössä on jätöksiä ja kaluttuja poronluita. Pyyntikuoppa 15 sijaitsee rinteessä, valli alarinteen puolella. Kuopan koko on 3,2 m x 2,6 m ja syvyys 90 cm. Pyyntikuoppa 16 sijaitsee lähellä metsäautotien kääntöpaikkaa. Se on soikea, koko 4,0 m x 2,7 m ja 65 cm syvä. Pyyntikuoppa 17 on kooltaan 3,7 m x 3,2 m ja 75 cm syvä. Selvä, noin 1-1,5 m leveä, valli. Pyyntikuoppa 18 on kooltaan 3,7 m x 3,3 m ja 90 cm syvä. Sijaitsee rinteessä, alarinteen puolella selvä valli. Pyyntikuoppa 19 sijaitsee aivan metsäautotien kääntöpaikan vieressä ja on osittain tuhoutunut. Kuoppa on pieni ja matala, se on osittain täyttynyt, mahdollisesti tuulenkaadon vuoksi. Vallillinen, koko 2,8 m x 2,2 m ja 55 cm syvä. Pyyntikuoppa 20 sijaitsee metsäautotien länsipuolella. Se on suuri, syvä ja suppilomainen. Sijaitsee metsäautotiestä noin 10 m länteen. Koko 3,4 m x 3,1 m ja 90 cm syvä, vallillinen. Pyyntikuoppa 21 on matala ja laakea, sijaitsee rinteessä. Koko 3,4 m x 2,9 m, syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 22 on pieni, matala ja laakea. Se sijaitsee rinteessä, alarinteen puolella on vallia. Koko 2,7 m x 2,1 m ja 45 cm syvä. Pyyntikuoppa 23 on kooltaan 3,7 m x 3,5 m ja 95 cm syvä, vallillinen. Pyyntikuoppa 24 on kooltaan 4,2 m x 3,2 m ja 1 m syvä. Kuopassa on selvä valli, koko vallin ulkoreunasta mitattuna on 8,6 m x 6,1 m. Eli valli on 1,5 - 2 m leveä. Pyyntikuoppa 25 kuuluu eteläisempään kuoppajonoon. Se sijaitsee metsätien ojan reunassa ja on osittain tuhoutunut. Kuopan koko on 3,5 m x 3,0 m ja syvyys 60 cm. Siinä ei ole selvää vallia. Pyyntikuoppa 26 sijaitsee etelään edellisestä, ylärinteen suuntaan. Kuoppa on lähes pyöreä, koko 2,7 m x 2,6 m ja syvyys 60 cm. Valli alarinteen puolella. Pyyntikuoppa 27 on kooltaan 2,4 m x 2,0 m ja 50 cm syvä. Vallillinen, pohjalla on 20-25 cm kerros tummaa, pehmeää maata. Pyyntikuoppa 28 sijaitsee rinteessä, valli alarinteen puolella. Koko 2,5 m x 2,0 m, syvyys 60 cm. Pyyntikuoppa 29 sijaitsee edellisestä noin 13 m päässä. Sen koko on 2,2 m x 2,1 m ja 45 cm syvä. Valli alarinteen puolella. Kuopat 30-32 sijaitsevat Kaitamojärvi-Sarre Petterinoja tien pohjoispuolella, lähellä tien alkua. Pyyntikuoppa 30 halkaisija on 3,6 m ja syvyys 75 cm. Pyyntikuoppa 31 on pieni ja laakea, siinä ei ole selviä vallia. Sen koko on 2,6 m x 2,4 m ja syvyys 55 cm. Pyyntikuoppa 32 sijaitsee Kaitamojärven länsipään lähellä, metsäautoteiden risteyksen vieressä. Pieni, matala ja laakea kuoppa, vallillinen. Vallissa on pieniä kiviä. Kuopan koko on 3,6 m x 3,3 m ja 50 cm syvä. Pohjalla maatunut puu sekä peltipurkkeja. Ympäristössä on myös runsaasti säilyketölkkejä ja muuta peltiromua sekä muita roskia. Kuopasta noin 10 m pohjoiskoilliseen on pitkä matala kuopanne, jossa on kaksi peräkkäistä syvempää kuoppaa. Ei pyyntikuoppa. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Muinaisjäännösrekisteri. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Kaitamojärven länsipäässä, Kyläjärven ja Kaitamojärven välisessä maastossa. Alue on männikköä kasvava hiekkapohjainen rinne. 3 Voimassa 2017-09-19T15:26:22 25888.19750977 2152.43183021
arkeologinenkohde_alue.3545 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3545 74349 {29157FA1-3F53-4270-8510-6E23DC29DD7C} 178010082 Raintsaari A asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 85 ei Maastoon kohde on merkitty muinaisjäännöstaululla. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. Kivikautinen asuinpaikka Raintsaari 1 sijaitsee saaren keskivaiheilla jyrkkäreunaisen harjun päällä olevalla tasanteella. Timo Sepänmaan (1994:75) inventointiraportin mukaan kohteen on löytynyt Antti Bilund vuonna 1994. Kivikautinen asuinpaikka Raintsaari sijaitsee Luonterin itäosassa. Saari on maaperältään hiekkainen ja muodoltaan pitkänomainen noin kilometrin mittainen harjusaari. Piste vaihdettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 19.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-19T12:28:03 4342.24560547 253.05711275
arkeologinenkohde_alue.3546 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3546 189807 {949805FB-7B73-4099-B735-E1B15F8A7CCC} Laanilantulli puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 280 ei Vanhan tullirakennuksen pohja? sekä toisen maailmansodan aikaisia rakenteita. Paikalla on kolme rakennuksen kivijalkaa, joista kaksi on räjäytetty. Alueella on myös 17 ajoneuvosuojaa, viisi poteroa, yksi korsu ja yksi vaneriteltanpohja sekä yksi muu kuoppa. Rakenteet ulottuvat noin 350 m matkalle pohjoinen-etelä suuntaisesti. Kohde sijaitsee heti Sodankylän ja Inarin kunnanrajan pohjoispuolella, valtatien 4 itäpuolella olevan P-paikan vieressä. Kaksi rakennuksen pohjaa sijaitsevat pysähdyspaikan kaakkoispuolella sen läheisyydessä. Seitsemän ajoneuvosuojaa sijaitsee kunnanrajalta pohjoiseen. Kolme ajoneuvosuojaa ja korsu ovat P-paikan kohdalla. Loput seitsemän suojaa ovat niistä pohjoiseen. Vaneriteltanpohja sijaitsee pohjoissuunnassa pysähdyspaikan keskikohdalla ja noin 80 m itään sen reunasta. Rakennuksen kivijalka 1 on 12,6 m pitkä ja 5,35 m leveä. Betonia, suorakaiteen muotoinen. Luoteiskulmassa on portaat, joissa on ollut kolme askelmaa, niistä ylin on lähes täysin tuhoutunut. Rakennelman päissä on vain reunamuuri, mutta keskiosassa on valettu taso, joka on osin myös muuria korkeampi. Siinä on myös kaksi valettua, pyöreää rakennetta. Rakenteen sisällä ja ympäristössä kasvaa tiheästi koivuja ja muutamia mäntyjä. Kivijalan sisäpuolella aluskasvillisuus on heinää ja sammalia, ulkopuolella sammalia, puolukkaa ja mustikkaa. Rakennuksen pohja 2 on edellisestä etelään. Siitä on jäljellä betonin kappaleita ja raudoitusta, joten se on räjäytetty. Betoni on paikoin useita kymmeniä senttejä paksua, joten rakennuksella on ilmeisesti ollut sotilaallinen tarkoitus. Rakennuksen alkuperäistä kokoa on vaikea hahmottaa, mutta mahdollisesti se on ollut kooltaan noin 7,2 m x 4,3 m. Rakennuksen pohja 3 on ilmeisesti myös räjäytetty. Siitä on jäljellä betonitiilistä muuratun uunin jäännös. Paikalla on runsaasti peltipurkkeja ja muuta peltiromua. Ajoneuvosuojat sijaitsevat törmän reunassa rakennusten etelä- ja pohjoispuolella. Maaperä on pääosin hiekkaa ja suojien reunat vaihtelevasti sortuneet. Parhaiten säilynyt ajoneuvosuoja 11 on kohdassa, jossa maaperä on kivisempää ja reunoissa on aseteltuja kiviä. Sen perusteella suojien koko on ollut noin 2,8 m leveä ja hieman vajaa 6 m pitkä. Syvyys vaihtelee rinteen jyrkkyyden mukaan, ollen kulkuaukon päässä matalampi. Suojien syvyys vaihtelee 50 cm ja 160 cm välillä. P-paikan kohdalla kahden ajoneuvosuojan välissä on korsu. Sen kuoppa on kooltaan noin 6 m x 4,5 m ja noin 1,2 m syvä. Alarinteen puolella on matala valli ja kulkuaukko. Eteläreunalla on uloke, mahdollisesti valo/ampuma-aukon paikka. Yksittäisessä vaneriteltanpohjassa on matala valli, mutta ei ojaa sen ulkopuolella. Sen sisähalkaisija on 4,8 m ja vallin ulkopuolelta 7,3 m. Se sijaitsee sähkölinjasta hieman itään, paikka on aukea, mutta pohjan alueella kasvaa männyn ja koivun taimia. Poteroita sijaitsee sekä pohjoisen että eteläisen ajoneuvosuoja ryhmittymän yläpuolisen törmän päällä. Eteläosassa on kaksi kahden miehen poteroa, eli loivan V-kirjaimen muotoista poteroa, jotka ovat 3-3,5 m pitkiä ja sortuneina noin 1,5 m leveitä. Niissä on valli ampumasuunnan puolella. Ajoneuvosuojan 11 vieressä on samanlainen potero. Lisäksi alueen pohjoisosassa on neljäs samanlainen potero. Sen läheisyydessä on myös pieni neliönmuotoinen potero sekä 5 m pitkä kolmesta taitoksesta koostuva taisteluhaudan pätkä. Eteläisten ja keskiosan suojien välillä on suorakaiteen muotoinen kuoppa. Se on lounas-koillinen suuntainen, kooltaan 3,7 m x 2,2 m ja 20-30 cm syvä. Pohjalla on säilyketölkkejä ja muuta metallia romua. Kohteiden koordinaatit: Rakennuksen pohja 1 x=3514082 y=7584175 Rakennuksen pohja 2 x=3514072 y=7584146 Rakennuksen pohja 3 x=3514100 y=7584370 korsu x=3514103 y=7584208 Ajoneuvosuoja 1 x=3514136 y=7584041 Ajoneuvosuoja 2 x=3514121 y=7584051 Ajoneuvosuoja 3 x=3514112 y=7584060 Ajoneuvosuoja 4 x=3514103 y=7584067 Ajoneuvosuoja 5 x=3514096 y=7584074 Ajoneuvosuoja 6 x=3514090 y=7584082 Ajoneuvosuoja 7 x=3514082 y=7584094 Ajoneuvosuoja 8 x=3514110 y=7584182 Ajoneuvosuoja 9 x=3514100 y=7584195 Ajoneuvosuoja 10 x=3514101 y=7584222 Ajoneuvosuoja 11 x=3514181 y=7584262 Ajoneuvosuoja 12 x=3514104 y=7584301 Ajoneuvosuoja 13 x=3514104 y=7584320 Ajoneuvosuoja 14 x=3514079 y=7584352 Ajoneuvosuoja 15 x=3514066 y=7584351 Ajoneuvosuoja 16 x=3514075 y=7584362 Ajoneuvosuoja 17 x=3514079 y=7584374 vaneriteltanpohja x=3514148 y=7584222 Potero 1 x=3514123 y=7584063 Potero 2 x=3514103 y=7584084 Potero 3 x=3514187 y=7584255 potero 4 x=3514106 y=7584401 potero 5 x=3514139 y=7584361 Potero 6 x=3514156 y=7584324 kuoppa x=3514095 y=7584129 Kohde rajauttuu havaittujen rakenteiden mukaan. Lidar vinovalvarjosteessa paikalla näkyy useita kuoppia. Toisen maailmansodan aikaisia rakenteita. Kohde sijaitsee heti Sodankylän ja Inarin kunnanrajan pohjoispuolella, valtatien 4 itäpuolella olevan P-paikan vieressä. 3 Voimassa 2017-09-12T12:30:32 30177.75268555 953.8910733
arkeologinenkohde_alue.3547 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3547 189773 {96A45851-D042-4A07-9788-FD289EA5A215} Koiraoja pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 145 ei Kohteessa on 32 pyyntikuoppaa. Kuoppien koko on keskimäärin 3,4 m x 3,2 m ja syvyys 70 cm. Ne sijaitsevat Lemmenjoen alajuoksulla, pohjoispää on noin 1,6 km Lemmensuusta lounaaseen. Eteläpää on Koirajärvestä laskevan pienen Koiraojan koillisrannalla. Pääosa kuopista on etelälounas-pohjoiskoillinen suuntaisena, hieman kaareutuvana jonona, joka ulottuu Koiraojasta Lemmenjoen rantaan. Kuoppajono on noin 600 m pitkä. Koiraojan rannassa on lyhyempi, luode-kaakko suuntainen jono, joka on noin 200 m pitkä. Suurin osa kuopista on valtion maalla, mutta Koiraojan rannassa osin yksityismaalla. Pyyntikuoppa 1 halkaisija on 3,0 m ja syvyys 70 cm. Märkää maata pohjalla. X=3475347 Y=7638954 Pyyntikuoppa 2 on kooltaan 3,3 m x 3,1 m ja 70 cm syvä, vallillinen. Kuopan pohjalla maa on märkää. X=3475325 Y=7638966 Pyyntikuoppa 3 koko on 3,2 m x 2,8 m ja syvyys 70 cm. Maa on märkää kuopan pohjalla. X=3475282 Y=7639004 Pyyntikuoppa 4 on kooltaan 3,0 m x 2,8 m ja 75 cm syvä, vallillinen, kairauksessa havaittavissa 1-2 cm huuhtoutumiskerrros. X=3475281 Y=7639022 Pyyntikuoppa 5 halkaisija on 3,4 m ja syvyys 40 cm. Matala, laakea, maljamainen, vallillinen, ei huuhtoutumaa. Vallin läpi kulkee matala oja. X=3475275 Y=7639043 Pyyntikuoppa 6 on kooltaan 3,3 m x 3,2 m ja 80 cm syvä. Vallillinen, itäreunalla valli on kulunut hiekalle. Kairauksessa pohjalla havaittiin noin 50 cm sekoittuneen maan kerros, jonka alla oli 2 cm huuhtoutumiskerros. X=3475259 Y=7639055 Pyyntikuoppa 7 koko on 2,8 m x 2,5 m ja 50 cm syvä. X=3475252 Y=7639060 Pyyntikuoppa 8 halkaisija on 3,4 m ja syvyys 80 cm. Se sijaitsee aivan jokitörmän reunassa, päälle on kaatunut suuri kelo ja vallissa kasvaa männyn taimia. X=3475217 Y=7639076 Pyyntikuoppa 9 on suuri, laakea ja maljamainen. Sen koko on 4,5 m x 3,8 m ja vain 50 cm syvä, selvä valli. Ei huuhtoutumiskerrosta. X=3475202 Y=7639078 Pyyntikuoppa 10 on epämääräinen, lähinnä kuun sirpin muotoinen. Sen toinen reuna näyttää pyyntikuopalta, mutta toinen reuna on täyttynyt. Kuoppa näyttää laakealta ja siinä on jyrkät reunat, vallillinen. Kuopan halkaisija on noin 4 m ja syvyys 60 cm. X=3475240 Y=7639080 Pyyntikuoppa 11 on laakeapohjainen kuoppa, jossa on jyrkät reunat ja selvä korkea valli. Sen halkaisija on 3,5 m ja syvyys 60 cm. Pohjalla on patti, joka on mahdollisesti jäänne ketunpesästä tai tuulenkaatamasta puusta. X=3475262 Y=7639105 Pyyntikuoppa 12 on muodoltaan suppilomainen ja vallillinen. Se on kooltaan 2,9 m x 2,7 m ja 70 cm syvä. Kuopan yli on kaatunut kaksi keloa ja kolmas on vallissa. X=3475270 Y=7639112 Pyyntikuoppa 13 on pieni ja matala, vallillinen. Sen halkaisija on 2,2 m ja syvyys 50 cm. X=3475276 Y=7639122 Pyyntikuoppa 14 on muodoltaan laakea ja soikea pohjoinen-etelä suuntaisesti. Sen koko on 3,9 m x 3,6 m ja syvyys 80 cm. X=3475293 Y=7639139 Pyyntikuoppa 15 on puolillaan vettä. Sen koko on 3,5 m x 2,8 m, luode-kaakko suuntaisesti soikea. Syvyys on 75 cm. X=3475306 Y=7639163 Pyyntikuoppa 16 on täynnä vettä. Kuopan koko on 3,6 m x 3,3 m ja 65 cm syvä. Ympäristössä on koivupöheikköä. X=3475316 Y=7639173 Pyyntikuoppa 17 on pieni, vallillinen. Sen halkaisija on 2,2 m ja syvyys noin 60 cm. Kuopassa on vettä. X=3475342 Y=7639184 Pyyntikuoppa 18 halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 80 cm, vallillinen. Kuopassa on vettä. X=3475357 Y=7639198 Pyyntikuoppa 19 on kooltaan 3,7 m x 3,6 m ja 80 cm syvä, vallillinen. Kuopassa on vettä ja sen yli on kaatunut kaksi keloa. X=3475385 Y=7639218 Pyyntikuoppa 20 syvä ja suppilomainen, kooltaan 3,8 m x 3,5 m ja 80 cm syvä. X=3475404 Y=7639263 Pyyntikuoppa 21 halkaisija on 3,5 m ja 80 cm syvä, selvä valli. X=3475414 Y=7639292 Pyyntikuoppa 22 on kooltaan 2,2 m x 1,9 m ja 50 cm syvä. X=3475426 Y=7639309 Pyyntikuoppa 23 on syvä ja suppilomainen, vallillinen. Sen koko on 3,6 m x 3,3 m ja syvyys 90 cm. Pohjalla on vettä. X=3475437 Y=7639327 Pyyntikuoppa 24 halkaisija on 2,9 m ja syvyys 70, vallillinen. Pohjalla maa on märkää. X=3475440 Y=7639365 Pyyntikuoppa 25 halkaisija on 3,3 m, syvyys 80 cm, vallillinen, pohjalla maa on märkää. X=3475452 Y=7639383 Pyyntikuoppa 26 on kooltaan 3,1 m x 2,9 m ja 60 cm syvä, vallillinen. X=3475453 Y=7639419 Pyyntikuoppa 27 on kooltaan 3,1 m x 2,8 m ja 65 cm syvä, vallillinen. Kuoppa on soikea itä-länsi suuntaisesti. X=3475458 Y=7639426 Pyyntikuoppa 28 koko on 3,6 m x 3,1 m ja 80 cm syvä, vallillinen. Mönkijäura kulkee vallin yli. X=3475465 Y=7639463 Pyyntikuoppa 29 on syvä ja suppilomainen, vallillinen. Koko on 3,0 m x 2,8 m ja syvyys 80 cm. Kairauksessa havaittiin 5 cm huuhtoutumiskerros. Kuopan yli on kaatunut kaksi keloa. X=3475455 Y=7639445 Pyyntikuoppa 30 on kooltaan 2,9 m x 2,7 m ja 70 cm syvä, selvä valli. X=3475472 Y=7639476 Pyyntikuoppa 31 on kooltaan 3,1 m x 2,9 m, 60 cm syvä, vallillinen, toisesta reunasta matalampi. X=3475483 Y=7639494 Pyyntikuoppa 32 on 3,1 m x 2,8 m ja 70 cm syvä. Se sijaitsee noin 3 m rantatörmän reunasta. Vallin yli kulkee mönkijäura. Järjestelmän pohjoisin kuoppa. X=3475488Y=7639570 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Kuopat erottuvat LIDAR-aineiston perusteella tehdyssä vinovalovarjosteessa. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Lemmenjoen alajuoksulla, noin 2 km Lemmensuusta lounaaseen, pienen Koiraojan koillispuolella. Maasto on tasaista hiekkakangasta, jossa on pari juoluaa sekä umpeenkasvaneita juoluoita. Alueella kasvaa tiheähköä sekametsää, mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus on sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Osa kuopista on joko osittain tai kokonaan täynnä vettä, lisäksi useiden kuoppien pohjan maa on märkää. 3 Voimassa 2017-09-19T08:51:38 20438.04931641 1622.62917962
arkeologinenkohde_alue.3548 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3548 189102 {A2327C85-E176-43D0-902B-65E33DADABB4} Porasharju 1 tervahaudat 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2626 Tervahaudat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo; 9 Havainto Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Tervahautojen ryhmä Havainnut Tapani Tuovinen 9.6.2017. Ei dokumentoitu. Ainakin 8 tervahaudan ryhmä. 3 Voimassa 2019-09-24T07:33:52 51835.59863281 1028.36980473
arkeologinenkohde_alue.3549 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3549 189103 {A3B46C36-90F2-48E6-A045-040769B767FC} Porasharju 2 tervahaudat 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2626 Tervahaudat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 9 Havainto Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Ainakin kahden tervahaudan ryhmä. Havainnut Tapani Tuovinen 9.6.2017. Ei dokumentoitu. 3 Voimassa 2019-09-24T07:35:24 7684.32202148 328.91266905
arkeologinenkohde_alue.3550 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3550 189695 {F95D0E26-B856-4FBB-964B-E6C82327CB3F} Hautalahti asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 120 ei Katso kohteen kuvaus pistetiedostosta. 3 Voimassa 2017-09-05T08:34:52 483.61474609 81.43290371
arkeologinenkohde_alue.3551 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3551 189703 {38D82956-85A7-47A4-9B41-3925258DB1EC} Kortevaara SW puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 140 ei Kohteessa on kahdeksan poteroa luode-kaakko suuntaisessa rivissä. Seitsemän poteroa lounaispäässä ovat varsin tiiviisti noin 130 m matkalla, ja kahdeksas potero on niistä noin 170 m päässä. Joten kaikkiaan puolustusvarustuksen pituus on noin 300 m. Potero 1 sijaitsee voimalinjan mutkan kohdalla. Se on kaivettu kiviseen maahan pienen nyppylän päälle. Kuopan koko on noin 2 m x 1,5 m ja 60 cm syvä. Länsipuolella on valli. Poteroon johtaa matala ryömintähauta idästä päin, sen syvyys on vain noin 30 cm. Potero 2 sijaitsee edellisestä itään, metsän reunassa. Se on kahden suuren maakiven väliin kivistä kasattu kaareva valli, joka on noin 70 cm korkea ja syvä, siinä 2-4 kerrosta kiviä. Poteron koko on noin 1,3 m x 1,2 m. Potero 3 sijaitsee edellisestä etelään, voimalinjan kohdalla. Se on maahan kaivettu kuoppa, kooltaan 1,7 m x 1,6 m ja 60 cm syvä. Siinä on valli lounaan puolella. Potero 4 on pieni kaivettu kuoppa metsä reunassa. Sen koko on 1,3 m x 0,7 m ja 70 cm syvä. Potero 5 on kaivettu suuren maakiven taakse ja reunustettu kivillä. Kuopan koko on 1,4 m x 0,8 m ja 80 cm syvä. Potero 6 on kolmen maakiven taakse osin kaivettu kuoppa, valli koillispuolella. Kuopan koko on 1,4 m x 1,1 m ja 90 cm syvä. Potero 7 on tehty suurten kivien väliin, suojaa on täydennetty pienemmistä kivistä tehdyllä muurilla. Poteron koko on noin 90 cm x 90 cm ja myös syvyys on 90 cm. Potero 8 on kauempana toisista. Se on tehty kallioliuskan taakse, sivuille on tehty kivivallit. Koko on 1,7 m x 1,3 m ja syvyys noin 60 cm. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Kohde havaittiin vuoden 2017 inventoinnissa. Toisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus, todennäköisesti saksan armeijan rakentama. Kortevaara sijaitsee Inarin kylän länsipuolella, Juutuanjoen pohjoisrannalla. Kohde sijaitsee Kortevaaran lounaispäässä, voimalinjan kohdalla. Puolustusvarustuksen lounaispuolella virtaa puro Kortelammesta Juutuanjokeen. Alueen maasto on hyvin kivikkoista ja lohkareista. Voimalinjan alue on aukeaa, ja siitä on äskettäin raivattu suurimpia puita. 3 Voimassa 2017-09-06T09:58:45 3808.32055664 641.334127
arkeologinenkohde_alue.3552 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3552 188236 {9F32BB55-B89A-4EE9-9C4A-2DA8E736B359} Ylilamminkangas lounas 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 142 ei {\rtf1\ansi\ansicpg1252\deff0\deflang1035{\fonttbl{\f0\fnil\fcharset0 Arial;}} \viewkind4\uc1\pard\fs20 Ylilamminkangas on itä - länsi -suuntainen hiekkamoreenimuodostuma. Utosjoen uoma on n. 300 m:n päässä kankaan eteläpuolella laajahkon suoalueen keskellä. \par Tarkastuksessa vuonna 2000 todetut asumuksen sijat, kolme asumuspainannetta ja pienempi kuoppajäänne sijaitsevat kankaan lounaisosassa loivassa etelärinteessä 100 m:n matkalla ja ovat suon reunasta 15 - 20 m:n etäisyydellä. Jäänteiden esihistoriallisuus todettiin kairaamalla. Painanteiden 1-3 koot ovat 6 x 4, 8 x 6 ja 12 x 6 m syvyyden ollessa 20 - 50 cm. Viimeksi mainittu asumuksen sija näyttää kaksijakoiselta "paritalolta". Kuoppajäänös on pyöreä, halkaisijaltaan pari metriä ja syvyydeltään 20 cm. Painanteista ja valleista löydettiin kvartsia ja palanutta luuta huuhtoutumiskerrosten ohella. \par \par Edellisten lisäksi on inventoinnissa 2000 todettu vielä yksi samantyyppinen painanne sekä toinen laakeampi ja matalampi painanne, jotka sijoittuvat painanteiden 1 ja 2 välialueelle. Asuinpaikan on todettu jatkuvan painanteiden ulkopuolelle. Asumuspainannealueesta noin 180-200 m itäkaakkoon on alimmasta suon laidan äestysurasta havaittu kvartsilöytöjä ja palaneita kiviä noin 20 m matkalla (alue b). Myös alueiden väliltä on palaneiden kivien havaintoja kahdesta koekuopasta. Alueella lienee siis laaja-alainen osin pesäkkeinen asuinpaikka-alue. \par \par Muinaisjäännöksen säilymistä voi uhata Ylilammin kankaan eteläpuolelle suunniteltu (v. 2000) tulva-allas, jonka maksimikorkeus tulvahuipun aikana tulee olemaan 141 m mpy. \par } 3 Voimassa 2017-03-20T16:03:40 13765.72802734 614.85501139
arkeologinenkohde_alue.3553 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3553 189737 {2874597F-9B8E-44BC-B044-E499FA476091} Juurakkojärvi pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 154 ei Lounas-koillinen suuntainen pyyntikuoppajono, joka koostuu kahdesta osasta. Jonon pituus on noin 300 m. Kuoppien koko on keskimäärin 3,1 m x 2,9 m ja syvyys 70 cm. Pyyntikuoppa 1 on kooltaan 2,8 m x 2,7 m ja 65 cm syvä, vallillinen. X=3468490 Y=7630997 Pyyntikuoppa 2 on halkaisijaltaan 4 m ja 95 cm syvä, vallillinen. X=3468518 Y=7631020 Pyyntikuoppa 3 on kooltaan 3,0 m x 2,9 m ja 65 cm syvä, vallillinen. X=3468531 Y=7631031 Pyyntikuoppa 4 on kooltaan 3,3 m x 2,8 m ja 70 cm syvä, valli alarinteen puolella. Kuopan 4 vieressä on epämääräinen kuoppa. X=3468563 Y=7631049 Pyyntikuoppa 5 on halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyys 55 cm. Sijaitsee noin 90 m koilliseen edellisestä. Rinteessä, valli alarinteen puolella. X=3468606 Y=7631128 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee edellisestä noin 30 m pohjoiseen, jyrkän ja korkean törmän päällä. Kuoppa on syvä, suppilomainen ja vallillinen. Kuopan koko on 3,1 m x 2,8 m ja 75 m syvä. X=3468609 Y=7631162 Pyyntikuoppa 7 sijaitsee edellisestä noin 30 m koilliseen. Koko on 3,0 m x 2,8 m ja 75 cm syvä, vallillinen. X=3468630 Y=7631188 Pyyntikuoppa 8 on kooltaan 3,5 m x 3,3 m ja 80 cm syvä. Selvä valli. X=3468661 Y=7631205 Pyyntikuoppa 9 kooltaan 2,9 m x 2,7 m ja 70 cm syvä. Soikea pohjoinen-etelä suuntaisesti. X=3468682 Y=7631212 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Kohde havaittiin vuoden 2017 inventoinnissa. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Lemmenjoen Juurakkojärven länsirannalla. Eteläosa on tasaista, pohjoisosassa kuopat sijaitsevat rinteessä eri korkeuksilla. Harvaa männikköä, paikoin pieniä koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2017-09-13T14:52:16 4161.42895508 661.95569701
arkeologinenkohde_alue.3554 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3554 189740 {9EC6235C-8E2B-4AE5-A39B-E9647AA87292} Juurakkojärvi 2 pyyntikuoppia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 157 ei Pyyntikuoppa 1 sijaitsee pienen nimettömän lammen rannalla, noin 5 m rannasta. Kuopan koko on 4,0 m x 3,3 m ja syvyys 75 cm, valli alarinteen puolella. Kuoppa on soikea lounas-koillinen suuntaisesti. Kairauksessa ei havaittu selkeää huuhtoutumiskerrosta. X=3469562 Y=7632158 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee edellisestä noin 65 m kaakkoon, harjanteen eteläreunalla. Kuoppien välissä maaperä on kivinen, joten siinä kuoppia ei ollut. Kuoppa on kooltaan 2,7 m x 2,5 m ja 65 cm syvä. Valli alarinteen, eli etelän, puolella. Noin 2 cm huuhtoutumiskerros. X=3469600 Y= 7632112 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Kohde näkyy Lidar-keilauksen vinovalovarjosteessa. Pyyntikuoppia. Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee Lemmenjoen länsirannalla, joen ja sen länsipuolisen nimettömän lammen välisellä harjanteella. Lampeen laskee Kuoskulioja. Kuopat ovat noin 30-45 m päässä Lemmenjoen kansallispuiston rajasta lounaaseen. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on kuoppien kohdalla hiekkaa, harjanteen keskellä kivikkoista. 3 Voimassa 2017-09-20T09:07:01 466.21557617 162.23152952
arkeologinenkohde_alue.3555 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3555 189656 {8ED0D897-A5FF-48AE-A7A2-5B2C614875E3} Harrijärvi NW 1 savottakämppä ja -talli jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 164 ei Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Ilmakuvassa erottuva koillisen puoleinen rakennelma on aukealla ja sen lounaispuolella oleva jäännös on metsikössä. Ne ovat luode-kaakko suuntaisesti. Lounaan puoleinen rakennelma on kämppä, sillä sen sisäseinät on veistetty tasaiseksi. Koillisen puolinen on talli, siinä hirret ovat pyöreät. Kämppä on kooltaan 9,5 m x 7,5 m. Jäljellä vain yksi hirsikerta, mutta osa seinähirsistä on seinälinjan ulkopuolella. Ainakin pari hirsistä on pelkkahirsiä. Hirret on katkaistu kirveellä. Yksi salvos on säilynyt, se on sahalla tehty ja suorakulmainen. X=3541506 Y=7633344 Talli on hieman paremmin säilynyt, siinä on yksi tai kaksi hirsikertaa ja pohjoisnurkassa pätkät kuudesta hirrestä. Lounaisreuna on kuitenkin varsin maatunut. Tallin koko on noin 8,5 m x 7,7 m. Salvokset on veistetty kirveellä, ja osin kaksipuoleiset. Nurkan yli menevät ovat yli metrin mittaiset. Myös kattorakenteita säilynyt. X=3451510 Y=7633343 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympärstöön. Vanha kartta, merkitty vuoden 1965 peruskarttaan rakennuksen rauniona. Erottuu myös ilmakuvassa. Savottakämppä ja -talli 1920-30 -luvuilta. Kohde sijaitsee Koiravaaran ja Mustavaaran välissä olevan Harrijärven luoteispäässä. Vaarojen välinen alue on kapea ja vaarojen rinteet ovat jyrkät. Järven luoteis- ja kaakkoispuolella on heinäsuot. Harrioja virtaa pohjoiseen Mustalahteen. Kämpän kohdalla on varttunutta ja nuorta kasvatusmetsää, tallin kohta on aukea. Kämpän kohdalla aluskasvillisuus on varpuja ja sammalia ja tallin kohdalla myös suopursua ja heiniä. 3 Voimassa 2017-09-20T15:10:38 901.94946289 122.70143899
arkeologinenkohde_alue.3556 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3556 187388 {5D6A531E-726E-48AF-BE06-486B0906A4F4} Alajärvenlampi pohjoinen kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 164 ei Talli jäännös Koko noin 9 m x 8 m. Hirret ovat jo pitkälle maatuneita ja osa niistä on seinälinjan ulkopuolella. Pyöröhirret, sahalla tehdyt salvokset. Ikkunan/lanta-aukon kolo itäseinällä. Kattolautojen jäänteitä eteläseinällä. Tallin kohta on aukea ja aluskasvillisuus vähäinen. Rakenteiden rautalankasidoksia on jäljellä. X=3507268 Y=7633114 Kämpän jäännös Aluskasvillisuuden peittämiä hirsiä yksi kerta. Koko 8,5 m x 8,4 m. Kirveellä veistetyt salvokset. Kämpän päällä kasvaa varttuneita mäntyjä. X=3507323 Y=7633105 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Savottakämppä- ja talli jäännös 1930-luvulta. Kohde sijaitsee Alajärvenlammen pohjoispuolella, kahden puron risteyskohdan vieressä. 3 Voimassa 2017-08-29T10:51:46 4084.85498047 278.48517874
arkeologinenkohde_alue.3557 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3557 188916 {C62FF2BC-C516-4D00-9B2B-4A9CEB4F6630} 148010395 Ahkioniemi raivattu viljelyalue 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei 3 Voimassa 2019-05-13T17:50:27 772.63525391 111.73514243
arkeologinenkohde_alue.3558 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3558 188673 {B6BAF6EC-0445-4101-B633-80AC31C79A21} Multakangas järvimalmikasa 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 9999 Muu/määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo; 9 Havainto Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Tallentanut Suvi Haapalehto Silvian alue-ekologiseen karttatasoon 29.6.2007. Järvimalmikasa tai -kuoppa. Järvimalmikasa 3 Voimassa 2019-09-24T14:37:26 9456.15283203 361.76339392
arkeologinenkohde_alue.3559 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3559 189721 {8F3A36AF-1A55-4037-9888-CBBE19975833} Ilkiäjärvenoja puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 144 ei Kämpän jäännös, josta on kaksi hirsikertaa jäljellä. Sen koko on 4,8 m x 2,5 m, luode-kaakko suuntainen. Lounaan puoleisen pitkän seinän keskikohdalla, sen ulkopuolella, on uunin jäännös. Uunin koko on noin 70 cm x 70 cm. Kamanakivi on seinän vieressä, eli uunia on lämmitetty kämpän sisältä päin. Salvokset ovat suorakulmaiset, hirsien alapuolella. Vieressä olevien suurten kivien alla on säilyketölkkejä. Kämpän ympärillä on kehä poteroita, kuusi kappaletta. Potero 1 sijaitsee noin 6 m kämpän pohjoispuolella, aivan retkeilyreitin polun vieressä. Se on kaivettu suuren kiven viereen, kuopan koko on 1,5 m x 1,2 m ja syvyys 80 cm. Poteron ympärillä on valli muualla, paitsi kiven vieressä on kapea kulkuaukko. Kämpän kaakkoispuolella on toinen potero, joka on kahden suuren maakiven välissä. Myös sen takana on suuri kivi. Poteron molemmille reunoille on tehty lyhyet kivivallit. Poteron koko on noin 1,2 m x 1,0 m ja syvyys on 70-120 cm. Potero 3 sijaitsee kämpästä etelään noin 25 m. Se on tehty kallion luontaiseen ojamaiseen koloon, jonka päähän on kasattu valli kivistä. Ne ovat paksun sammalkerroksen peittämiä. Kolossa kasvaa myös mänty. Poterot 4, 5 ja 6 sijaitsevat vierekkäin edellisestä länteen. Poteron 4 on lähes luontainen, kahden suuren maakiven välissä. Vain oikealle sivulle on tehty lyhyt valli muutamasta kivestä. Kokoa on vaikea määritellä, mutta potero on noin 1,2 m leveä. Potero 5 sijaitsee edellisen poteron länsipuolella, heti toisen maakiven toisella puolella. Myös se on lähes luontainen, reunassa on lyhyt kivivalli. Potero 6 sijaitsee aivan edellisen länsipuolella. Se koostuu kolmelle sivulle ulottuvasta kivivallista, joka on noin 60 cm korkea. Kuopan koko on 1,7 m x 1,0 m. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Kohde havaittiin vuoden 2017 inventoinnissa. Toisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus, todennäköisesti Saksan armeijan rakentama. Kohde sijaitsee Kortelammen eteläpuolella, aivan retkeilyreitin vieressä. Poterot ja kämppä sijaitsevat kallion päällä, joka kaakkoisreunaltaan on 3-5 m metriä korkea, lähes pystysuora, kallioseinä. Alueella kasvaa harvaa, eri-ikäistä mäntymetsää. Aluskasvillisuus on ohut, jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2017-09-06T13:38:29 1148.83837891 142.47355264
arkeologinenkohde_alue.3560 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3560 188994 {56A56C0E-F24C-45D5-9D93-4E59FDECD21E} Furuvik 2 kivirakenne 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 992 Kunta 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Lohkareista koottu ympärysvalli, jonka keskellä kolmisen metriä syvä kuoppa. Rakenteen pituus on yli 30 m (N-S). Näkyvät rakenteet. Havaittu tarkastumatkalla lokakuussa 2016 ja dokumentoitu 8.6.2017. Toisen maailmansodan aikaisia sotilaallisia rakenteita, joko puna-armeijan ajalta v. 1940-1941 tai saksalaisten sotilasleirin ajalta 1942-1944. Funktio toistaiseksi epäselvä. Kuivaa kangasmetsää. 3 Voimassa 2017-06-20T13:38:43 1307.86328125 145.25313725
arkeologinenkohde_alue.3561 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3561 190208 {C9FCDE11-4DDA-448E-BA0A-6D49A6A190DE} Lauhanvuori perunamaa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2823 Fossiiliset pellot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 3 Talonpoikaistalo 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 214 217 ei N-S-suuntainen suunnilleen suorakaiteen muotoinen alue, jonka pituus on runsaat 20 metriä ja leveys noin 15 m. Idän ja lännen puolella aluetta rajaavat matalat kivimuurit sammaloituneista pyöristyneistä kivistä. Alueen itäreunassa on oja, joka jatkuu noin 15 m pohjoiseen ja jonka leveys on 0.7 m ja syvyys 0.5 m. Alueen S-reunaan on kaivettu lapionterän levyinen matala oja, joka hyvinsäilyneenä vaikuttaa resentiltä. Alueen E-puolella rinne viettää poispäin, joten siellä ei ole tarvittu ojaa. Luontopalvelut on raivannut alueelta lepikon ja sammalmättäät ja viljellyt paikalla perunaa vuodesta 1989. Vuonna 2017 kynnetyn alueen mitat ovat 5x7 m. Merkitty pitäjänkarttaan. Laine 2000: 23-24. Perunamaa. Sekametsäinen N-rinne. Näkötornista pohjoiseen polkua, joka koukkaa itään, polun varressa. 3 Voimassa 2017-11-02T12:55:58 417.92028809 114.97886274
arkeologinenkohde_alue.3562 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3562 190197 {AA0CBB09-AEF6-42C0-8981-04E11BA17436} Korsukangas kivenottoalue 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2218 Louhokset - kivilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 12 Kaivos- ja ruukkiteollisuus 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet GPS-kartoitus maastossa. ei Hiekkaisessa SW-rinteessä on arviolta 20 kuoppaa ja ojaa, joista osassa on pohjalla yksi tai muutama särmikäs hiekkakivilohkare. Kuoppien läpimitta 1-4 metriä. Ei aikaisempia tietoja sijainnista. Sirkku Laine kuvaa hiekkakiven oton työtapoja, muttei kivenottopaikkojen sijaintia (Laine 2000: 24-25). Hiekkakiven ottoalue. Suuntaan SW laskeva tasainen kangas. Nuorta tasaikäistä männikköä. 3 Voimassa 2017-11-01T09:30:26 36335.24401855 964.24587866
arkeologinenkohde_alue.3563 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3563 70509 {84348CD6-19BD-4E09-90B0-4FBC344EFDB5} 1000009513 Mäntyharjun lampi länsi pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 370 350 ei Kohde sijaitsee Suukisjoen itäpuolella. Kallajoen suun kohdalla joen vastarannalla olevan Mäntyharjun laella on 40 pyyntikuopan kaartuileva ketju jokeen laskevan jyrkän törmän ja itäpuolisen lammen välillä. Ketjun pituus on 400 metriä. Mj-rekisteri Kohde on rajattu Mika Sarkkisen raportin (Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke 2004/2005) karttaliitteen perusteella ja on epätarkka ja suuntaa antava. 3 Voimassa 2019-11-26T15:17:02 37500.9753418 1244.60036617
arkeologinenkohde_alue.3564 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3564 61790 {7467CE17-3DD1-4260-9D1C-F0F72613B67A} 47010059 Naapamella asuinpaikat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 430 ei Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella, hiekkatievan laella ja lounaisrinteessä, Naapajärven ja Kenttälompolon välissä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-27T07:46:34 637.30712891 91.37059481
arkeologinenkohde_alue.3565 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3565 61791 {18C9D84F-5852-4516-A666-5CB83FAA4C79} 47010058 Naapasuu Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 418 ei Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven eteläpäässä, Naapajoen suun itäpuolella. Esinelöytöjä (mm. liuske-esineen katkelmia, serttiä ja kvartsia) on tullut rantahietikosta ja vesirajasta. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-01-27T07:46:58 720.1105957 97.3895901
arkeologinenkohde_alue.3566 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3566 61796 {C3222C2E-1EF5-4A29-8D47-7AEB89E5E968} 47010065 Kenttälompolot 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 419 ei Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella, ylemmän Kenttälompolon itärannalla. Löytöjä on pienehköllä alueella rannassa ja rantavedessä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-09-12T08:27:57 817.2722168 104.30622929
arkeologinenkohde_alue.3567 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3567 61902 {D3F9E850-A2D1-46CD-BB48-FDD149ECA0C6} 47010157 Kouhtajärven kaakkoisranta pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 322 ei Pyyntikuopat (5 kpl) sijaitsevat Armonpuoltsa-harjun kapean ja jyrkkärinteisen kaakkoisosan laella, harjun lounaispuolella, Kouhtajärven ja harjun välisellä hietikkotasanteella. Laakeat ja halkaisijaltaan 3-4 m kokoiset kuopat ovat luode-kaakko -suuntaisessa jonossa. Ne ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T15:04:51 561.35644531 85.77083308
arkeologinenkohde_alue.3568 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3568 61904 {D7E15A83-711A-4219-B9FC-3F884C3F938E} 47010158 Pitkäjärvi koillinen pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 340 ei Pyyntikuoppa, kooltaan 3 x 4 m ja syvyydeltään yli 1 m, sijaitsee Armonpuoltsa-harjun kapean ja jyrkkärinteisen kaakkoisosan laella, polun varressa Pitkäjärven luoteispäästä noin 200 m itään. Paikka on jyrkkärinteisen harjun loivasti kaakkoon viettävää karkeahkoa harjusorarinnettä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-11-26T15:25:01 448.90258789 76.35061534
arkeologinenkohde_alue.3569 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3569 174713 {F5B46F4D-49A1-4B49-BE40-EBBBD962982C} Alaveneranta 2 kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 4 Tuhoutunut osittain 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 437 ei Laajassa maapaljastumassa, jonka tuulieroosio on kuluttanut hienohiekkaiselle harjanteelle, havaittiin halkaisijaltaan noin kuusimetrisellä alueella muutamia kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia sekä useita kymmeniä palaneiden kivien kappaleita. Löytökeskittymän keskikohdan koordinaatit ovat x=7659473 / y=3305420. Keskittymän kookkaimpien kivien halkaisijat ovat noin kymmenen senttimetriä, mutta useimmat kivistä ovat jonkin verran pienempiä. Paikalla sijaitsee selvästi esihistoriallinen kivetyn tulisijan jäännös. Löytökeskittymän keskivaiheilla hiekkaa kaavittiin varovasti kaivauslastalla kulttuurikerroksen paksuuden ja säilymisasteen selvittämiseksi. Kulttuurikerroksen todettiin tuhoutuneen kokonaan sekä tulisijan jäännöksen alueella että sen lähiympäristössä. Ihmistoimintaan liittyvät löydöt olivat rikastuneet eroosion sekoittamaan löyhään hiekkakerrokseen, jonka paksuus vaihtelee kolmesta seitsemään senttimetriin ja jonka alla on häiriintymätön pohjamaa. Koska häiriintymätöntä kulttuurikerrosta ei enää ollut jäljellä, päätettiin löytökeskittymän alue käydä pikaisesti kaivauslastalla läpi ja kerätä talteen kaikki havaitut löydöt, jotta mahdollisesti saataisiin talteen sellaista löytöaineistoa, joka antaisi lisätietoa asuinpaikan ajoituksesta ja luonteesta. Paikalta saatiin kerättyä kaikkiaan 26 löytöä, joiden joukossa on hiotun liuske-esineen katkelma, kaksipuoleisesti retusoidun kvartsiittiveitsen katkelma, kvartsiitti-, liuske- ja kvartsi-iskoksia, kaksi kappaletta palanutta luuta sekä kolme pientä kappaletta tunnistamatonta, huokoista ainesta, joka vaikuttaa alkuperältään mahdollisesti vulkaaniselta. Talteen kerättyjen löytöjen tarkempia koordinaatteja ei kirjattu, koska ilmeisesti ne kaikki ovat eroosion seurauksena liikkuneet alkuperäisiltä paikoiltaan. Palaneet kivet jätettiin löytöpaikoilleen, jotta niiden levinneisyys havainnollistaa vielä tulevaisuudessakin löytöpesäkkeen sijaintia ja laajuutta. Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja sen rajaus on tehty havaittujen löytöjen ja maanpinnalle näkyvien rakenteiden jäännösten perusteella. Tuhoutuneen kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvan asuinpaikkapesäkkeen keskeisimmän osan halkaisija on ollut alle kymmenen metriä. Lätäsenon länsipuolella sijaitseva hiekkapohjainen kangasmaasto on ollut hyvin asuinpaikaksi soveltuvaa aluetta tuhansien vuosien ajan. Kivikaudella tai varhaismetallikaudella kohteen alueella on sijainnut ainakin yksi varsin suppea-alainen asuinpaikkapesäke, kenties yksittäisen perheen asumus, jota on ehkä käytetty kohtalaisen lyhytkestoisesti. Pesäkkeen kulttuurikerros on tuhoutunut tuulieroosion vuoksi, mutta paikalta talteen kerätty löytöaineisto on vähälukuisuudestaan huolimatta monipuolinen. Vastaavanlaisia asuinpaikkapesäkkeitä voi sijaita tuulieroosion kuluttaman alueen lähiympäristössä lisääkin, mutta niiden paikallistaminen vaatisi alueen laajamittaista koekuopittamista. Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, yli sadan metrin päässä joen rannasta, jokeen lounaan suunnalta työntyvän hiekkaharjanteen eteläisen rinteen juurella, Melavaaran huipulta noin 1,8 km itäkoilliseen päin, noin kahdensadan metrin etäisyydellä Munnikurkkion entisen rajavartioaseman ja Alavenerannan väliseltä mönkijäuralta. Alue on maaperältään hienohiekkaista, harvakseltaan tunturikoivuja kasvavaa kangasta, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, heinä- ja liekokasvit, tina- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. Osittain kohteen alueella on myös laaja tuulieroosion kuluttama maapaljastuma. Kohde 174713 erotettu kohteesta 174712 omaksi kohteekseen. 3 Voimassa 2019-09-12T13:20:45 453.10839844 77.77385277
arkeologinenkohde_alue.3570 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3570 198115 {7B9E295A-1C51-4AED-AA1D-6C5904D569E6} 1000038026 Boskäret verkkotarha 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2714 Verkonkuivatuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Tomtningin 64020 E-puolella on W-E-suuntaisia kivirivejä tasavälein noin 1 m:n päässä toisistaan. Paikoin kiviä nostettu päällekkäin keoiksi. Verkonkuivausvapeiden jäännökset. Louhikkoista nummea. 3 Voimassa 2020-03-11T11:20:56 310.23718262 70.59095994
arkeologinenkohde_alue.3571 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3571 198195 {9AD7F321-0883-4501-9701-3A8AA840AF7E} Kämppämaa 1 leimikko 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 13 Metsäteollisuus 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 248 ei Kohteessa on hakkaamatta jäänyt vanha leimikko. Alueen koko on leveimmillään koillis-lounaissuuntaisesti n. 200 m ja luode-kaakkosuuntaisesti n. 170 m. Alueella harvakseltaan olevissa vanhemmissa männyissä on kruununleimat. Leimat on lyöty puiden runkoon noin puolentoista metrin korkeudelle veistettyihin pilkkoihin. Osa pilkoista on kasvanut umpeen. Leimatut puut ovat halkaisijaltaan 30-50 cm. Leimoja on kussakin puussa yhdestä kolmeen, useimmiten vain yksi. Kohde rajattiin leimapuiden levinnän perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja kulttuuriperintöinventoinnissa. Leimattuja puita ei laskettu, mutta niitä lienee alueella joitakin satoja. Alue ajoittunee 1950-60-luvuille, jolloin alueella on ollut hakkuita. Kohde sijaitsee Luirojoen itäpuolella, Repojoen haaran yläpuolella olevan Kämppämaan kaakkoiskärjessä. Kämppämaa on suuri matala suon ympäröivä kivennäismaasaareke. Kasvillisuus on sekapuustoista tuoretta kangasta. Kämppämaan ja kohteen läpi kulkee luode-kaakkosuuntainen vanha varsitie. 3 Voimassa 2020-01-20T15:18:30 19536.6081543 612.12244372
arkeologinenkohde_alue.3572 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3572 74975 {63E973AB-3B35-4AB2-AEC5-B1860C9D920C} 498010010 Pakasaivo kulttipaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty kyllä Paikalla on historiallisissa lähteissä mainittu Suikin suvun pyhä paikka. Kohde sijaitsee Pakajärven kaakkoispuolella. Pakasaivo on noin kilometrin mittainen kapea rotkojärvi, jonka pohjoispään itärannan rosoisella kalliojyrkänteellä on ilmeisesti sijainnut mm. Paulaharjun (1932, s. 48-49) mainitsema palvospaikka. Vuoden 2015 inventoinnissa tarkastettiin sekä Reiskassa ilmoitettu paikka x 3363937, y 7506812, että muinaisjäännösrekisterissä ilmoitettu paikka x 3363864, y 7506744 (piste sijaitsee järvessä ja inventoinnissa tarkastettiin pisteen kohdalla sijaitseva ranta). Kummassakaan pisteessä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen tai kulttuuriperintöön viittaavia merkkejä. Ilmeisesti paikka on historiallisissa lähteissä vain mainittu epämääräisesti sijainneen Pakasaivon itäjyrkänteellä, eikä sen tarkkaa sijaintia voida sen tarkemmin määrittää. Kohde rajautuu pistemäisesti Pakajärven itärannalle. Muinaisjäännösrekisterin kohdepiste sijaitsee Pakajärvessä. Mj-rekisteri kohde 498010010 Kultti ja tarinapaikka, jonka tarkkaa sijaintia ei ilmeisesti tiedetä. Kohde sijaitsee Pakasaivon itärannalla jyrkän kallion reunalla. Alueella kasvaa mäntymetsä. Rinne on avokalliota ja jyrkänteen päällä on hiekkakangas. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi-hankkeen inventoima kohde: "Oikeita täydellisiä saivoja ovat semmoiset umpinaiset tunturi -ja vuomajärvet, joista ei johda minkäänlaista jokea ulos ja joihin ei laske mitään jokea". (Samuli Paulaharju: Lapin muisteluksia - "saivo ja kaltio" sivu 163. Pakasaivo on ikimuistoinen Suikin lappalaissuvun pyhäpaikka: (Samuli Paulaharju: Lapin muisteluksia - "peräpohjan viimeisiä porolappalaisia" sivut 69-70. 3 Voimassa 2020-10-08T11:25:27 137987.23608398 2680.93266998
arkeologinenkohde_alue.3573 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3573 74259 {5CBD772B-E955-468A-B833-67E7A28931E0} 1000013464 Tetrijärvi 3 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat 202 ei Kaivoin paikalle kolme pistoa. Löytöinä paikalta tuli yksi vuorikristallinen kaavin ja kvartsi-iskos. Löytöpaikalta on noin 11 metriä rantaan. Tetrijärven länsipäässä, lasku-uoman kaakkoispuolella oleva hiekkainen saareke. Kivikautinen asuinpaikka Tetrijärven länsipäässä, lasku-uoman kaakkoispuolella, on hiekkainen saareke. Asuinpaikka sijaitsee saarekkeen länsipäässä suon laidassa. Pohjoispuolella on järvi, länsi- ja eteläpuolella suo ja idässä kumpareen huippu. Maaperä paikalla on pienikivistä hiekkaa, mutta joukossa on kiviä aina nyrkinkokoiseen asti. Puusto paikalla on männikköä. Piste muutettu Mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 3.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-03T10:45:33 1280.31005859 133.21357833
arkeologinenkohde_alue.3574 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3574 74251 {2C858026-7F3B-454E-BAE9-827EE2E0A28A} 1000013460 Mujejärvi 4 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 202 199 ei Niemen eteläreunan törmä on paikoin kulunut. Yhdessä kohdassa havaitsin törmästä valuvia iskettyjä kvartseja (GPS 7077463 / 3626347 /n 199 m mpy). Ylemmäs ja idemmäs noin 30 metrin päähän tasanteelle tekemästäni koepistosta löytyi myös kvartsi (GPS 7077454 / 3626383 / n 202 m mpy). Muista näiden löytöpaikkojen lähelle tehdyistä pistoista ei tullut löytöjä. Jälkimmäisen löytöpaikan eteläpuolelta 6 metrin päästä harjun eteläreunasta on otettu hiekkaa noin 10 metrin matkalta. Kukonsärkän harju, joka muodostaa järveen länteen työntyvän niemen. Kivikautinen asuinpaikka Mujejärven itäpäässä on Kukonsärkän harju, joka muodostaa järveen länteen työntyvän niemen. Topografisin perustein paikka on varsin otollinen kivikautiselle asuinpaikalle. Niemen maaperä on pienikivistä hiekkaa. Kasvillisuus on matalaa varpua ja puuston osalta mäntyä. Piste muutettu Mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 3.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-03T10:35:22 721.59716797 118.4432827
arkeologinenkohde_alue.3575 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3575 198042 {D3177DD4-AD13-493D-979B-49CB547C5D9E} 1000038017 Öuran perunamaa 1 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 995 Yksityinen 3 GPS-mittaus, korjattu 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Suunnikkaan muotoinen tasaiseksi raivattu alue, jota ympäröi 0.7-1.8 m leveä ja 0.3-1. 0 m korkea kylmämuurattu kivivalli pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista. Sisämitat 16.5 (WNW-ESE) x 10.3 m. W-kulmassa suuri siirtolohkare.. Pinta-ala noin 140 m2. Raivattu alue, jota on käytetty perunamaana Koivulehto rannassa. 3 Voimassa 2020-01-08T15:45:33 140.98828125 49.54111927
arkeologinenkohde_alue.3576 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3576 198045 {FCAF01C3-BAB0-4664-AB49-7A2BAA305BCD} 1000038019 Öuran perunamaa 3 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2821 Viljelmät 995 Yksityinen 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Suunnikkaan muotoinen tasaiseksi raivattu alue, jonka pinta on ympäristöä alempana. Maasta nostettuja erikokoisia kiviä alueen reunoilla. SW-reunassa kivet muodostavat selvän kivijatan. Sisämitat 12.3 (SW-NE) x 5.6 m. Raivattu alue, jota on käytetty perunamaana. Koivulehto rannassa. 3 Voimassa 2020-01-08T17:12:04 116.95666504 47.4189168
arkeologinenkohde_alue.3577 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3577 156138 {9AEAD520-883D-4EAE-84A0-7C53D2581BF0} 594010012 Puruniemenkangas kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 110 ei Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. Asuinpaikka sijaitsee Naarajoen pohjoisrannalla, Etelä-Niskamäessä olevan Iso-Nivu -järven eteläpuolelle ulottuvan drumliinin eteläkärjessä, metsäautotien päässä. Piste muutettu mj-rekisterin alueen mukaiseksi 20.9.2019 3 Voimassa 2019-09-20T13:09:23 1605.5612793 150.03495641
arkeologinenkohde_alue.3578 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3578 156180 {3ADDF154-3B9E-43CE-B662-672206400AE6} 410010054 Sikoniemi varhaismetallikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty 90 ei Leikkauksessa näkyi kivetty likamaakuopanne. Em. kohdasta noin 10 - 15 m itään tieleikkauksessa, hiekkakuopan reunasta 3 m itään, havaittiin saviastianpaloja noin 50 cm matkalla. Saviastianpalojen kohdalla oli likamaata, mutta muita löytöjä ei havaittu. Paikka on osaksi hiekanoton tuhoama. Asuinpaikka sijaitsee Lievestuoreenjärven lounaisrannalla, Hännyslahden etelärannalla Sikoniemen kohdalla olevan hiekkakuopan itäleikkauksessa. 3 Voimassa 2013-02-25T10:54:05 6225.26220703 295.60182079
arkeologinenkohde_alue.3579 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3579 134205 {CDA4DF7A-B7C9-4811-BA61-ED25CDBD2F06} 1000028307 Jussarö Västergruvorna kuilun B hevosvintturi 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei B-kuilun (Västra mellangruvan) hevosvintturin tasanne. Kohteen Jussarö Västergruvorna (1000028307) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 18504 Jussarö vindspelsterass 3(3) muotoa noudattaen. 3 Voimassa 2019-10-04T08:52:17 66.37536621 33.69393784
arkeologinenkohde_alue.3580 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3580 134195 {42F065A4-279F-47EF-A4BC-23BCE36A45A7} 1000028307 Jussarö Västergruvorna kuilun K hevosvintturi 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei K-kuilun hevosvintturin kylmämuurattu suorakulmainen vaakasuora tasanne muodostuu suurista särmikkäistä lohkareista. Sen pituus on 8.6 m ja leveys 4.8 m, suurin korkeus 1.4 m. Suuria pohjalla olevia lohkareita on tuettu vaakasuoraan kiilakivien avulla. Suuren lohkareiden päällä on kivisilppua. Keskellä tasannetta on kuoppa. W-reuna on romahtanut. Kallionrinteessä. Kohteen Jussarö Västergruvorna (1000028307) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 18500 Jussarö vindspelsterass 1(3) muotoa noudattaen. 3 Voimassa 2019-10-04T08:51:20 81.33129883 36.74195666
arkeologinenkohde_alue.3581 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3581 134206 {D1E4DDA2-59EC-4030-A0B5-BDBF8BC6D940} 1000028307 Jussarö Västergruvorna kuilun A hevosvintturi 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Kuilun A (Västra strandgruvan) hevosvintturin tasanne. Kohteen Jussarö Västergruvorna (1000028307) alakohde, vaikkei rekisterissä ole pistettä tämän kohdalla. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 18502 Jussarö vindspelsterass 2(3) muotoa noudattaen. 3 Voimassa 2019-10-04T08:52:51 73.10144043 34.7241
arkeologinenkohde_alue.3582 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3582 134194 {26E4941A-D32E-493C-950B-84ACFFF529F0} 1000028309 Jussarö Västra gruvan kuilu K 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Kuilu K (Västra sjögruvan). Pituus 9.5 m, leveys 3.0 m, syvyys mittaushetken vedenpinnasta E-reunassa 25.8 m. Aidattu lukuunottamatta rannan puoleista päätä, jossa kuilu on kuitenkin syvä. Kohde on kahteen kertaan mj-rekisterissä: omalla tunnuksellaan 1000028309 ja tunnuksen 1000028307 (Jussarö Västergruvorna) alakohteena. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13018 Jussarö västra gruvshackt 1 muotoa noudattaen 3.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-03T14:30:33 27.45996094 25.93592331
arkeologinenkohde_alue.3583 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3583 134196 {D884F2AD-8D6D-4EBE-A413-55697B48A72C} 1000028307 Jussarö Västergruvorna kuilu A 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei A-kuilun (Västra strandgruvan) pituus 15.4 m, leveys 1.4-2.1 m, syvyys S-reunassa 17 m. Aidattu. Kohteen Jussarö Västergruvorna (1000028307) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13016 Jussarö västra gruvshackt 2 muotoa noudattaen. 3 Voimassa 2019-10-03T14:37:04 46.75817871 40.71632817
arkeologinenkohde_alue.3584 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3584 176905 {9A16E476-77B1-4EE8-A25C-CAEBBDA1A222} 1000010412 Haitaritievat 2 tervahauta ja rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 163 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Tervahauta 1 sijaitsee Äkäsjoen luoteisrannalla 4,7 km Äkäsjokisuusta pohjoiskoilliseen. Hauta on aivan jokirannassa olevalla joen suuntaisen matalan harjanteen koillispäässä. Tervahauta 2 sijaitsee Äkäsjoen luoteisrannalla 4,5 km Äkäsjokisuusta pohjoiskoilliseen (p: 7492350 i: 3360890). Hauta sijaitsee aivan jokirannassa olevalla joen suuntaisen matalan harjanteen edelleen mataloituvassa lounaispäässä." Joen partaalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 13 metriä. Haudan 4 m pitkä ja 2 m leveä halssi on kaakkoon kohti jokea. Tervahaudan valli on noin 4 metriä leveä ja sen keskellä erottuu paikoitellen painaumaa, hauta on todennäköisesti kahteen kertaan poltettu. Tervahaudan ja alueen poikki kulkevan metsätien uoteispuolella koordinaattipisteessä X=3360876 Y=7492352 on 1.5 x 1.5 metrin kokoisen 0.7 m korkean ja 0.5 metriä leveän vallin rajaama kuoppa, joka on todennököisesti pienen rakennuksen jäännös. Muinaisjäännösrekisterin kohteen "Haitaritievat 2 ja 3" molemmille tervahaudoille tehtiin omat kohdepisteensä. Haitaritievat 2 tervahaudan aluerajaukseen otettiin mukaan tervahaudan yhteydessä oleva pieni rakennus jäännös, todennäköisesti tervapirtti. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Tervahauta ja kuoppajäännös, joka mahdollisesti on tervahaudan polttoa varten tehty väliaikaismajoite. Äkäsjoen pohjoisranta, jossa kasvaa sekametsää. Aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa ja mustikkaa. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-30T21:05:35 899.32397461 112.3352663
arkeologinenkohde_alue.3585 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3585 176785 {51F32BBE-C4E6-4D95-9FE8-A55A5C44E8F3} Kylmäoja 3 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 175 ei Alueella on kaksi rakennuksen jäännöstä. Läntisempi rakennus jäännös 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3370303 Y=7496793. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka seinälinjat ovat lähes pääilmansuuntien mukaiset. Rakennuksen seinälijoista on jäljellä kaksi hirsikertaa. Hirret ovat kirveellä ja sahalla katkottuja ja nurkat on salvottu koirankaulasalvoksella. Rakennuksen oviaukko on ollut kohti etelää. Rakennuksen pohjoispuolella on ollut 2 x 4 metrin kokoinen lisäosa, mahdollisesti jonkunlainen aitaus. Rakennuksessa ei ole kiuaskiveystä. Rakennuksen länsipuolella on pitkänomainen kuoppa. Rakenteessa näkyy tehdasvalmisteisia rautanauloja. Itäisempi rakennus jäännös 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3370315 Y=7496785. Rakennus on 3 x 2 metrin kokoinen ja sitä ympäröivät maavallit. Oviaukko on länteen, luoteiskulmassa kivikiuas. Vallit ovat noin metrin leveät ja 0.3 metriä korkeat. Rakennuksen lattia-ala on noin 20 cm ympäröivää maanpintaa alempana. Rakennuksen ympärillä on kuoppia, joista on otettu todennököisesti maata valleihin. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Savottakämppä ja talli. Kuiva ja kumpuileva mäntykangas, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa, kanervaa, variksenmarjaa ja sammalia. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-22T01:52:01 346.47827148 72.65123581
arkeologinenkohde_alue.3586 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3586 176793 {6CEDA361-D2D5-46EA-A2E8-C9CDF3DCC6E0} 273010027 Saivojärvi pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 170 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Hannukaisen taloryhmästä 2 km länteen. Halkaisijaltaan 200 m olevan Saivojärven ja sen eteläpuolisen Äkäslompoloon vievän tien välissä on hiekkakumpareen laidassa yksittäinen maatunut pyyntikuoppa. Kohteen itäpuolella on autoilijoiden levähdyspaikka. Inventoinnissa 2007 paikalla havaittiin yksi isompi kuoppa ja toinen hieman pienempi sen läheisyydessä. Kuoppien koot olivat 3 x 3 m ja 1 x 1 m. Kuopista kaakkoon havaittiin tieuralla tulisijan jäännökset ja kvartseja. Vuonna 2006 kartoituksessa löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Pinnalle erottuneen tulisijan kohdalle avattiin pieni koeoja. Tulisijan tulkittiin syntyneen useammassa vaiheessa, mutta hiilinäytteen perusteella sen varhaisin vaihe ajoittunee historiallisen uuden ajan alkupuolelle. Saivojärven koillis-, pohjois- ja länsirannoilta paikannettiin useita erilaisia painanteita, pohjoisrannalla myös rakennuksenpohjia." Kohde tarkastettiin kesällä 2014, jolloin alueella käytiin useita kertoja.Järven lounaisrannalta tarkastettiin muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa mainitut kohteet, sekä rakennusten jäännökset pohjoisrannalta. Järveä kiertävältä polulta järven pohjoispuolelta havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos koordinaattipisteessä X=3368511 Y=7497454. Järvestä dokumentoitiin veneen jäännös ja funktioltaan epäselvä kivikasa. Järven itäreunassa havaittiin veden alla myös yksittäinen puu, jonka toiseen päätyyn on kaiverrettu neliskulmainen reikä. Järveä ympäröivä maasto on hyvin voimakkaasti kumpuilevaa, eikä alueelta havaittu selkeitä painanteita, jotka muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa mainitaan. Ainoastaan järven luoteispuolella koordinaattipisteessä X=3368382 Y=7497493 havaittiin yksittäinen 5x4 m kokoionen, metrin syvyinen mahdollinen painanne, joka sekin saattaa olla luontainen. järven länsipuolella on erik Kiveys sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368563 Y=7497214. Kohteessa on noin 2 x 2 metrin kokoionen neliönmuotoinen matala kiveys, jonka keskiosa on kivetön, kohde on todennäköisesti melko nuori. Tulisija sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368543 Y=7497195. Telinjalla on näkyvissä kymmenkunta kiveä halkaisijaltaan noin 0.7 metrin alalla. Noin kolme metriä tulisijan jäännöksestä länteen alkaa tieuralla näkyä kvartsi-iskoksia. Suurempi ja luoteisempi pyyntikuoppa 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368529 Y=7497200. Pienempi pyyntikuoppa 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368536 Y=7497197. Kvartsi-iskoksia koordinaattipisteessä X=3368507 Y=7497179. Kohteen rajaukseen otettiin mukaan ainoastaan muinaisjäännösrekisterin kohdepisteen välittömässä läheisyydessä havaitut silmämääräisesti havaittavat alakohteet. Järven pohjoisrannan rakennus jäännöksistä luotiin oma kohteensa, samoin kuin inventoinnissa löydetyistä vedenalaisista kohteista. Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa mainitaan Saivojärven koillis-, pohjois- ja länsirannoilta paikannettun useita erilaisia painanteita. Länsirannalla osa pienemmistä kuopista vaikuttaa tuulenkaadoilta ja suuremmat painanteet saattavat olla luontaisia siinä kuin asumuspainanteitakin. Muinaisjäännösrekisteri. Järvessä ja sen rannoilla on jälkiä ihmisen toiminnasta monelta eri aikakaudelta. Jäännöksiin kuuluu pyyntikuoppia, kvartsi-iskoksia, rakennuksen jäännöksiä, veneen jäännös ja kivilatomuksia. Kirkasvetinen, hiekkapohjainen Saivojärvi, jonka ympärillä on korkeuksiltaan voimakkaasti vaihtelevaa hiekkakangasta, jossa aluskasvillisuutena sammalia, mustikkaa ja puolukkaa. Järven eteläpuolella kulkee Äkäslompoloon johtava tie ja tien ja järven välissä on levike. Tien eteläpuolella on suota. 3 Voimassa 2014-12-22T03:29:24 4046.18774414 247.82004655
arkeologinenkohde_alue.3587 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3587 176220 {09593FB9-BF55-4002-A65E-74BDC4B55950} Tupasijajärvi 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1123 Talonpohjat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 168 ei Kohde on historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka, jonka sijaitsee kaksi rakennuksen jäännöstä. Asuinpaikka erottuu ympäristöstään Tupasijajärven rantasuon koillispuoleisella kankaalla puustoltaan nuorempana ja aluskasvillisuudeltaan rehevämpänä. Puusto kohteen alueella on enimmäkseen noin 50-60-vuotiasta männikköä, joskin yksittäisiä vanhempiakin mäntyjä asuinpaikalla kasvaa. Erityisesti rakennusten jäännösten lähellä kasvaa melko runsaasti katajapensaita, ja kohteen kaakkoisosa on mäntyjen sekä iäkkäiden koivujen muodostamaa sekametsää. Kohdassa x=7672248 / y=3569959, Tupasijajärven rannasta noin kuudenkymmenen metrin etäisyydellä, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä, on matalalle maapenkalle rakennetun hirsituvan jäännös. Tupasija on neliönmuotoinen, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 4 m x 4 m. Tupasijan seinien kohdat erottuvat noin puolen metrin levyisinä, pääosin paikoilleen lahonneista hirsistä muodostuneina, noin 40 cm korkeina kohoumina, joiden päällä kasvaa kolme nuoria koivuja. Tuvan luoteisseinä vaikuttaa sortuneen osittain ulospäin, koska seinälinjan vieressä erottuvat lahonneen hirren jäännökset. Oviaukko on todennäköisesti sijainnut tuvan lounaisseinän keskikohdan luoteispuolella, missä seinälinjan kohoumassa on vajaan metrin levyinen matalampi kohta. Lattia-alan keskelle kaivetussa lapionpistossa havaittiin sammalkerroksen alla lahonnutta puuta. Tupasijan pohjoisnurkassa on varvikon peittämänä laattamaisista kivistä ladotun tulisijan jäännös, joka on jokseenkin neliönmuotoinen, kooltaan noin 1,5 m x 1,5 m ja korkeudeltaan noin 70 cm. Tulisijan kiviä näkyy varvikon välistä, ja se on rakenteeltaan hyvin säilynyt. Osittain tulisijan jäännöksen päällä kasvaa mänty, jonka halkaisija rinnankorkeudelta on noin 30 cm. Tuvan jäännöksen eteläkulmasta noin neljä metriä kaakkoon päin on pyöreän maakuopan jäännös, jonka halkaisija on noin 1,5 m ja syvyys noin 60 cm. Ilmeisesti kyseessä on ollut jonkinlainen säilytyskuoppa. Kuopassa kasvaa tuuhea kataja, minkä vuoksi kuoppa on maastossa varsin huomaamaton. Pienemmän, ilmeisesti lämmittämättömän rakennuksen jäännös sijaitsee tupasijan luota jonkin matkaa itäkaakkoon päin, kohdassa x=7672241 / y=3569980. Se erottuu maastossa luode-kaakkosuuntaisena, suorakaiteen muotoisena painanteena, jonka koko on noin 3,5 m x 2,5 m ja syvyys noin 15 cm. Painannetta ympäröivät noin puolen metrin levyiset maapenkat, joissa ei lapiolla tunnustelemalla havaittu jäännöksiä puurakenteista. Maapenkkojen korkeus vaihtelee välillä 30 cm - 40 cm. Kulku tähän rakennukseen on ollut ilmeisesti sen itäkulmalta, jolla kohdalla maapenkassa on noin puolen metrin levyinen aukko. Tämän rakennuksen käyttötarkoitus jäi kohdetta dokumentoitaessa epäselväksi. Rakennuksen jäännöksen vieressä, sen lounaispuolella, on pyöreähkö, halkaisijaltaan metrinen maakuoppa, jonka syvyys on noin puoli metriä. Ympäristöstään poikkeavan kasvillisuuden perusteella asuinpaikka rajautuu soikeahkolle, luode-kaakko-suuntaiselle, korkeuskäyrien suuntaa myötäilevälle alueelle, jonka koko on noin 80 m x 40 m. Selvimmin erottuva rakenne, tupasijan jäännös, sijaitsee noin 15 m kaakkoon päin asuinpaikan luoteispään tasalta. Kohteen alueelta dokumentoitujen rakennusten jäännösten yleisolemuksen ja maatumisasteen perusteella asuinpaikalla on todennäköisesti asuttu ainakin 1800-luvulla, ehkä 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Ilmeisesti kyseessä on ollut yhden perheen asuinpaikka, ja ympäristöään rehevämpänä erottuva pihapiiri on ollut melko avoin ja luultavasti aidattu. Kohde on syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Vaikka kohde sijaitsee näköetäisyydellä Piilolan polulta, ei sen säilyminen nykytilassaan ole uhattuna. Kohdetta olisi kenties mahdollista hyödyntää pienimuotoisena nähtävyytenä, mikäli sen kohdalle Piilolan polun varrelle pystytettäisiin kohteesta kertova opastustaulu. Kohde sijaitsee Piilolan autiotuvasta kilometrin verran itäkoilliseen päin, Piilolan polun varrella, Tupasijajärven koillispuolella, hiekkamoreenipohjaisella, loivasti järven rantaa kohti laskevalla männikkökankaalla. Kohteen ympäristö on vankkaa petäjikköä, ja aluskasvillisuutta alueella hallitsevat mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä jäkälät ja sammalet. Kohteen kaakkoispuolella sijaitsee kulttuuriperintökohde Tupasijajärvi 2, Metsähallituksen kruunuleimoilla leimattu tukkipuuleimikko. 3 Voimassa 2018-10-29T11:07:33 1727.41064453 166.31182744
arkeologinenkohde_alue.3588 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3588 180219 {4C80A21A-DC45-48DF-AE8E-324FF0485BBD} Fattiharjut pohjoinen pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 282 ei Alueella on 11 pyyntikuoppaa. Järjestelmän pohjoisosa on pohjoinen-etelä suuntainen ja eteläosa suuntautuu kaakkoon. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 3,0 m x 2,8 m ja syvyydeltään 65 cm. Kuopista osa vaikuttaa tuulenkaadoilta. Pyyntikuoppa 1 on kooltaan 3,4 m x 3,2 m, syvyys 0,7 m. Muodoltaan suppilomainen. Matala, 1,5 m - 2 m leveä vallit osin havaittavissa. Maaperä on hiekkaa. Huuhtoutumiskerros on 1 cm - 2 cm paksu. X=3457084 Y=7591127 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee 9 m etelään. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 0,6 m. Muodoltaan laakea ja sijaitsee loivassa rinteessä. Alarinteen puoleisella sivulla n. 1,5 m leveä valli. Huuhtoutumiskerros ainakin 5 cm paksu. Tarkka paksuuden määritys ei onnistunut roudan takia. X=3457077 Y=7591114 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee 25 m kaakkoon edellisestä. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 0,7 m. Muodoltaan suppilomainen. Valli on n. 1,5 m leveä. Kairauksessa ei havaittu selvää huuhtoutumiskerrosta. X=3457093 Y=7591091 Kuoppien 3 ja 4 välissä on tuulenkaadolta vaikuttava kuoppa. Se on muodoltaan kapea ja soikea, eikä siinä tunnu selviä reunoja tai vallia. Kooltaan noin 3,9 m x 2,6 m, syvyydeltään 0,5 m. Huuhtoutumiskerros on osittain 10 cm paksu, eli kuoppa on vanha. X=3457096 Y=7591080 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee kuopasta 3 noin 20 m etelään. Kooltaan kuoppa on 3,5 m x 3 m, ja syvyydeltään 0,8 m. Vallit ovat kapeat ja yli metrin levyiset. Muodoltaan soikea ja suppilomainen. Ei selvää huuhtoutumiskerrosta. X=3457097 Y=7591068 Kuoppa 5 sijaitsee 14 m etelään edellisestä. Kuopan koko on 3 m x 2 m, syvyydeltään 0,6 m. Muodoltaan soikea, valli on havaittavissa kuopan pohjoisreunalla, alarinteen puolella. Huuhtoutumiskerros 1 cm paksu. X=3457093 Y=7591055 Kuoppa 6 sijaitsee 30 m etelään edellisestä. Kuopan koko on 2,2 m x 2 m, syvyys 0,5 m. Ei selvää vallia. Huuhtoutumiskerros ainakin 5 cm paksu. Tarkka paksuuden määritys ei onnistunut roudan takia. X=3457094 Y=7591021 Kuoppa 7 sijaitsee 16 m etelään edellisestä. Kuopan halkaisija on 3,2 m ja syvyys 0,8 m. Muodoltaan pyöreä ja suppilomainen. Matala, 1,5 m levää valli. Kairaus ei onnistunut roudan takia. X=3457106 Y=7591012 Kuoppa 8 sijaitsee 14 m kaakkoon edellisestä. Kuopan koko on 2 m x 1,9 m, syvyys 0,4 m. Alarinteen puolella mahdollinen valli. Huuhtoutumiskerros on selkeä, mutta tarkka paksuuden määritys ei onnistunut roudan takia. X=3457128 Y=7590997 Kuoppa 9 sijaitsee 9 m itäkaakkoon edellisestä. Muodoltaan suppilomainen ja soikea. Kuopan koko on 3,8 m x 3,2 m, syvyydeltään 0,85 m. Huuhtoutumiskerroksen paksuus 1 cm. Valli on n. 1,5 m leveä. X=3457138 Y=7590988 Kuoppa 10 sijaitsee 23 m itä-kaakkoon edellisestä. Kuopan koko on 2,5 m x 2,2 m, syvyydeltään 0,5 m. Vaikuttaa tuulenkaadolta. Huuhtoutumiskerroksen paksuus alle 1 cm. Vallit eivät ole selkeät. X=3457156 Y=7590972 Kuoppa 11 on 24 m etelään. Muodoltaan laakea. Aluskasvillisuus on ohut. Kuopan halkaisija on 3,7 m ja syvyys 0,75 m. Vallit ovat matalat ja erottuvat huonosti. Huuhtoutumiskerros on 1 cm paksu. X=3457142 Y=7590957 Kuopan vieressä on muodoltaan laakea, matala kuoppa joka vaikuttaa tuulenkaadolta. Alue rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Olli Osmonen kertoi kohteesta. Pyyntikuoppajärjestelmä. Alue sijaitsee Inari-Kittilä tien itäpuolella, 2,2 km tieltä, n. 2,7 km Lisman kylän tienhaarasta etelän suuntaan. Kohteet sijaitsevat Nokilampien välisellä harjulla. Puusto on uudistuskypsää männikköä. Runsaasti tuulen katkomia runkoja. 3 Voimassa 2015-11-23T10:13:02 2860.44799805 470.9241276
arkeologinenkohde_alue.3589 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3589 180229 {FC77A967-BD9D-4414-B7C0-2E4AB0C34AF2} Fattiharjut etelä pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 280 ei Alueella on 9 pyyntikuoppaa kahdessa ryhmässä, suunnilleen luode-kaakko suuntaisesti. Kuopat ovat keskimäärin kooltaan 2,6 m x 2,3 m ja syvyydeltään 0,4 m. Pyyntikuoppa 1 on jonon kaakkoisin. Sen koko on 2,4 m x 2,2 m, syvyydeltään 0,4 m. Muodoltaan pieni ja matala. Valli on n. 2 m leveä ja selkeä alarinteeteen puolella. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 1 cm. X=3457255 Y=7590199 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee 12 m pohjoisluoteeseen edellisestä. Kuopan koko on 2,7 m x 2,2 m ja syvyys 0,35 m. Muodoltaan pieni ja matala. Vallit ovat yli 1 m levyiset ja selkeät. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on useita senttejä. Aluskasvillisuus on niukka kuopan kohdalla. Kuopat yksi ja kaksi sijaitsevat korkeamman harjanteen vieressä. X=3457246 Y=7590214 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee edellisestä pohjoiseen noin 10 m. Kuopan koko on 2,4 m x 2,1 m, syvyys 0,3 m. Muodoltaan matala ja laakea. Ei selvää vallia. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 3 cm - 4 cm. X=3457247 Y=7590225 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee noin 20 m pohjoisluoteeseen edellisestä. Kuopan koko on 2,4 m x 2,1 m, syvyydeltään 0,35 m. Muodoltaan pieni ja matala, selkeä valli, noin 1,5 m leveä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on ainakin 3 cm. Tarkka syvyyden määritys ei onnistunut roudan takia. X=3457235 Y=7590241 Pyyntikuoppa 5 sijaitsee kuopasta noin 100 m länsiluoteeseen. Kuopan koko on 2,8 m x 2,6 m, syvyydeltään 0,7 m. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on useita senttejä. Muodoltaan suppilomainen. Kuoppa sijaitsee jyrkän harjanteen terassin päässä. Alarinteen puoli on matalampi. X=3457141 Y=7590271 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee edellisestä noin 10 m länsiluoteeseen. Kuopan koko on 2,9 m x 2,4 m ja syvyys 0,55 m. Muodoltaan soikea ja matalahko, selkeä valli. Huuhtoutumiskerroksen paksuus 2 cm. X=3457123 Y=7590278 Pyyntikuoppa 7 sijaitsee 13 m länteen edellisestä. Kuopan halkaisija on 2,7 m ja syvyys 0,6 m. Huuhtoutumiskerrosta ei kairauksessa havaittu. X=3457116 Y=7590291 Pyyntikuoppa 8 sijaitsee länteen edellisestä. Kuopan koko on 2,7 m x 2 m, syvyys 0,45 m. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on useita senttimetrejä. Muodoltaan soikea, valli on 2 m leveä. X=3457095 Y=7590295 Pyyntikuoppa 9 sijaitsee noin 10 m länteen edellisestä. Kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 0,3 m. Muodoltaan laakea. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on useita senttimetrejä. Kuopan reunalta ja vallin päältä kulkee polku. X=3457087 Y=7590306 Kuopat 8 ja 9 sijaitsevat lähellä järven rantaa. Alue rajautuu havaittujen kohteiden perusteella. Uusi löytö Pyyntikuoppajärjestelmä Alue sijaitsee Inari-Kittilä tien itäpuolella, 2,2 km tieltä, n. 2,7 km Lisman kylän tienhaarasta etelän suuntaan. Kohteet sijaitsevat eteläisimmän Nokilammen etelä-kaakkois päässä. Alueella on kumpuilevia harjuja suuren korkean harjun ympäristössä.Puusto on nuorta kasvatusmetsää, männikköä sekä paikoitellen hieskoivua. 3 Voimassa 2015-11-23T10:03:06 3347.09521484 485.57283035
arkeologinenkohde_alue.3590 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3590 180265 {163FEF0B-D06C-44EA-BD0B-107D5AC777B0} 47010243 Niittyjärvi pohjoinen muinaisjäännösryhmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 275 ei Tarkastuksessa havaittiin kvartsia muinaisjäännösalueella kahdessa paikassa. Kaksi kvartsiesineen kappaletta havaittiin alueen länsipäässä aivan harjanteen päällä. Kvartsia havaittiin myös lähellä kohteen itäpäätä ennen pyyntikuoppia olevalla matalalla hiekkatasanteella. Tasanteella oli myös palaneita kiviä. Tasanteelta havainnoitiin myös vanha rajamerkki. Pyyntikuopat sijaitsevat matalan tasanteen itäpuolella olevalla lyhyellä hiekkaharjanteella. Koordinaatteja: Kvartsia: x 3346223,15 y 7574815,47 Kaksi kvartsin palaa alueen länsipäässä. Kavrtsia ja palaneita kiviä: x 3346724,67 y 7574846,36; x 3346673,67 y 7574833,59 Kvartsit ja paneet kivet sijoittuvat näiden kahden koordinaattipisteen väliselle alueelle. Pyyntikuoppa 1: x 3346800,05 y 7574881,32 Kuopan halkaisija on 3 metriä ja syvyys noin 40 senttimetriä. Kuoppa on harjanteen päällä, mutta reunalla. Sen toinen laita on ilmeisesti romahtanut rinnettä alas. Pyyntikuoppa 2: x 3346771,44 y 7574862,36 Kuopan halkaisija on 2,3 metriä ja syvyys 40 senttimetriä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ja muinaisjäännösrekisterissä olevan rajauksen perusteella. Muinaisjäännösrekisterissä oleva rajaus ihmetytti, koska se tulee sivuun alueesta, jolla pyyntikuopat ja asuinpaikka havainnot ovat. Länsipäässä muinaisjäännösrajaus jää suolle, eikä kata harjannetta ollenkaan. Itäpäässä pyyntikuopat jäävät rajauksen ulkopuolelle. Muinaisjäännösrekisterissä olevan kuvauksen perusteella rajauksen tulisi koskea vain itäpäässä havaittuja pyyntikuoppia ja matalalla tasanteella olevia asuinpaikkalöytöjä. Jäi epäselväksi oliko länsipäässä aikaisemmin havaittu mitään mihin tämän hetkinen laaja, pitkälle länteen ulottuva rajaus perustuisi. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä Kaksi pyyntikuoppaa ja kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Äijäjoelta noin 3,5 kilometriä itäkoilliseen ja noin 130 metriä Yhteismetsäntieltä pohjoiseen. Kohde on itä-länsisuuntaisella soiden keskellä olevalla harjanteella. Harjanne alkaa lännestä hiekkakuopalta, josta myös lähtee polku, joka kulkee harjanteen päällä aivan sen itäpäähän asti. Harjanne on paikoin eroosion kuluttamaa. Etenkin päältä, jossa ei paikoin kasva mitään. Reunoilla kasvaa aluskasvillisuutena sammalta ja puustona mäntyä. "Kohde sijaitsee Palojoensuu-Muonio -tien itäpuolella ja Niittyjärven pohjoispuolella. Maasto on harvakseltaan mäntyä kasvavaa, itä-länsi -suuntaista ja matalaa hiekkaharjannetta, josta asuinpaikkalöydöt, kvartsit ja kvartsiitit (KM 27361:1-3), on poimittu. Pyyntikuopat ovat itään päin kohoavan ja levenevän hiekkaharjanteen päällä. Harjannetta ympäröivät suot." -Muinaisjäännösrekisteri 3 Voimassa 2015-08-14T16:38:59 41888.69189453 1523.60903255
arkeologinenkohde_alue.3591 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3591 176278 {B06B11EC-17C3-465F-97D7-8CB8EBD32432} Kalliojärvi 2 viljelyröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 160 ei Kyseessä on laajahko alue, jossa kivistä kasattuja röykkiöitä sekä kiviaitoja. Niiden koko vaihtelee suuresti. Pienimmät röykkiöt ovat halkaisijaltaan metrin-kahden metrin luokkaa ja korkeudeltaan puolen metrin molemmin puolin. Suurimmat ovat halkaisijaltaan lähemmäs kymmen metrisiä ja korkeudeltaan puolitoista-kaksi metriä. Kiviaidat on pääsääntöisesti ladottu melko huonosti ja ne kiemurtelevat maastossa eri mittaisina jaksoina vaihdellen noin viidestä metristä useaan kymmeneen metriin. Aidat ovat pääsääntöisesti puolen metrin korkuisia. Röykkiöt ja kiviaidat sijaitsevat enimmäkseen peruskarttaan merkityn niittyalueen reunametsissä, mutta niitä on myös niityllä ja hakkuuaukealla. Kohde on rajattu maastossa havaittujen röykkiöiden ja aitojen levinnän mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 3.9.2014. Vanha peltoalue, joka liittyy yksityisomistuksessa olevaan Kalliojärven tilaan. Vuoden 1957 peruskartassa alueet on merkitty pelloksi. Nykyisessä peruskartassa vanhat pellot on suurimmaksi osaksi merkitty niityksi ja pieneltä osin metsäksi. Kalliojärvi -nimisen tilan ympäristö. Mäen lakialue, jossa vaihtelevaa metsää ja vanhaa niittyä. 3 Voimassa 2014-12-11T15:39:57 22162.07397461 727.54856407
arkeologinenkohde_alue.3592 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3592 176297 {B8FDACB2-CEF1-4BA9-8D32-8E70EA09C875} 16010010 Valkeistenkärki lapinraunio 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 6 Maastotietokanta (MML) 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 90 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan kyseessä on muodoltaan pyöreähkö, läpimitaltaan noin 8 m kokoinen röykkiö, jota on pengottu. Ympäristö on luonnontilassa, ja lähin kesämökki on noin 50 m päässä kallion alla. Inventointihavainnot täsmäävät muinaisjäännösrekisterin kuvaukseen. Muinaisjäännösrekisterin mukainen. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin ja käytiin tarkastamassa inventoinnissa 11.9.2014. Kohteeseen kuuluu kaikkiaan kolme toisistaan melko kaukana sijaitsevaa lapinrauniota, mutta niistä kaksi on yksityismaalla, joten niitä ei tarkastettu. Lapinraunio. Lähellä rantaa sijaitseva kallionlaki, jolla kasvaa mäntyjä. 3 Voimassa 2014-12-12T14:59:12 89.08081055 64.09545755
arkeologinenkohde_alue.3593 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3593 176419 {4D540B47-D0A9-4B9E-9812-66CDC9B51542} 1000010404 Valkeajoki 4 tervahauta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 180 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Hannukaisissa, Äkäsjoen pohjoispuolella, Valkeajoen suusta 1,3 km pohjoiseen, joen itärannalla. Alueella on kaksi hyvin säilynyttä tervahautaa, joissa molemmissa on lounaaseen avautuvat tervanjuoksutusuomat. Molemmat tervahaudat ovat halkaisijaltaan noin 15 metriä." Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja sen havaittiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Koillisempi tervahauta 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368542 Y=7498497. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Sen vallit ovat noin 2 metriä leveät ja metrin korkuiset. Haudan keskikohta on noin 1.7 metriä syvä. Lounaaseen laskevan halssin pituus on noin 10 metriä ja leveys noin 0.5 metriä. Lounaisempi tervahauta 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368509 Y=7498456.Haudan halkaisija on 18 metriä. Haudan keskiosa on 2 metriä syvä. Halssi lähtee haudan keskeltä ja sen jatkuu vallin ulkopuolelle länteen 8 metriä. Halssin leveys on noin 2 metriä. Haudan vallit ovat noin 3 metriä leveät ja 1.5 metriä korkeat. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Kaksi tervahautaa. Kuiva hiekkakangas Äkäslompolontieltä Pakasaivolle johtavan tien länsipuolella. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa, variksenmarjaa ja sammalia. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-16T02:16:04 2173.33203125 188.37605775
arkeologinenkohde_alue.3594 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3594 176424 {05784295-AFAE-4C30-B972-A6D7EF731303} Valkeajoki 3 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 175 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Hannukaisissa, Äkäsjoen pohjoispuolella, Valkeajoen suusta 1,3 km pohjoiseen, joen itärannalla. Alueella on neljän rakennuksen pohjat noin 10-30 metriä jokitörmästä koilliseen. Rakenteet ovat suhteellisen lähellä toisiaan ja muodostavat yhden kokonaisuuden. Maannoksen perusteella kohteet ovat useita satoja vuosia vanhoja. Kohde 1 sijaitsee kohteesta 2 noin 10 m pohjoiskoilliseen ja on kooltaan 6,5 x 4 m, sisämitoiltaan noin 3 x 1,8 m. Kohteen ympärillä on 70-80 cm korkeat vallit, jotka ovat matalammat rakenteen luoteis- ja kaakkoissivuilla. Lapionpistossa havaittiin ohut huuhtoutumiskerros jonka alapuolella oli noin 15 cm hienoa harmaanruskeaa silttiä. Sen alapuolella oli alkuperäinen maanpinta jonka alta paljastui normaali podsolmaannos. Kohde 2 on ulkomitoiltaan 4 x 4 m, sisämitoiltaan noin 2,5 x 2 m. Vallit ovat noin 50 cm korkeat. Kohteen keskellä oli lapionpistossa tulisija jossa palaneita kiviä, palanutta maata sekä runsaasti hiiltä. Koska kivikerros oli varsin ohut (yksi kivikerros), kyse oli todennäköisemmin liedestä kuin kiukaasta. Lapionpistossa havaittiin 10 cm paksun turpeen alla hyvin heikko huuhtoutumiskerros. Kohde 3 sijaitsee kohteesta 28 m eteläkaakkoon ja on kooltaan 4 x 3 m, sisämitoiltaan noin 3 x 2 m. Vallit ovat kapeahkot ja korkeudeltaan noin 30 cm. Rakenteen koillispäädyssä havaittiin lapionpistossa isoja kiviä sekä hiiltä. Kohde 4 sijaitsee kohteesta 2 noin 25 m luoteeseen, paikan ohi menevän hiekkatien vieressä. Kyseessä on maakellari joka on kooltaan 3 x 1,8 m, ja syvyydeltään yli metrin. Kuopan pohjalla oli erittäin huonokuntoista lahonnutta puuta. Lapionpistossa puu havaittiin noin 20 cm paksun turvekerroksen alta, sen alapuolella oli sekoittunutta maata. Rakenteen oviaukko on tielle päin (itäkaakkoon) ja siinä havaittiin kiviä luoteisseinustalla. Seinämät ovat tässä rakenteessa lähes pystysuorat. Myös tässä rakenteessa on ympärillä noin metrin levyinen maavalli. Kohde Valkeajoki 4 (2 tervahautaa) sijaitsee tästä noin 80 metriä pohjoiskoilliseen." Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja alueelta dokumentoitiin 4 rakennuksen jäännöstä, jotka on numeroitu koillisesta lounaaseen. Rakennus jäännös 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368478 Y=7498434.Kohteessa on 3 x 5 metrin kokoinen rakennus jäännös, joka erottuu ynmpäristöstä noin 0.3 metriä korkeina hiekkavalleina. Rakennuksen pitkä sivu on pohjois-etelä -suuntainen. Rakennuksen pohjoispäädyssä kuntan allla tuntuu hieman kiviä, jotka ovat mahdollisesti tulisijan jäännös. Oviaukko on todennäköisesti sijainnut itäseinän keskellä. Rakennus jäännös 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368481 Y=7498430. Kohteessa on noin 4 x 4 metrin kokoinen rakennus jäännös, jossa maavallit kuten edellisessä. Selkeäöä oviaukon paikkaa ei ole näkyvissä. Rakennuksen ulkopuolella on vanha lasipullo jonka pohjassa merkintä k34. Rakennus jäännös 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368468 Y=7498417. Rakennuksessa on 3 x 5 metriä kokoiset 0.6 metriä korkeat vallit, joiden leveys on noin metrin. Vallit ovat yhtenäiset ja selkeät vain pitkillä sivuilla, oviaukot ovat mahdollisesti sijainneet päissä. Rakennus jäännös 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368462 Y=7498400. Kohteessa on hiekkatien länsipuolella selkeä noin 1.2 metriä syvä vallien erottama 2 x 3 metrin kokoinen kuoppa, jonka pohjoispäädyssä on näkyvissä kiviä. Kuoppa vaikuttaa kellarikuopalta, pohjoispäädyn kivet ovat mahdollisesti muodostaneet portaat. Kohde rajautuu alueena maastossa havaittujen jäännösten mukaisesti. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Neljä rakennuksen jäännöstä, jotka muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksen arvion mukaan ovat mahdollisesti vuosisatoja vanhoja. Kuiva hiekkakangas Äkäslompolontieltä Pakasaivolle johtavan tien länsipuolella. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa, variksenmarjaa ja sammalia. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-30T17:15:48 811.09838867 124.1278563
arkeologinenkohde_alue.3595 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3595 179740 {E22442A2-0E24-4818-9D73-F1F715053419} Kalliopuro savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kellari, reiskanumero 179741. Kellari sijaitsee alueen läpi kulkevan metsäautotien itäpuolella aivan tien reunassa, kohdassa, jossa mäen nyppylä nousee kohti lakea. Kellari on suhteellisen hyvin säilynyt huopakattoa myöten. Se on kuitenkin romahtamassa, joten sisälle ei uskallettu mennä. Kellarin ulkomitat ovat noin 6x4 m, sisältä se on luonnollisesti huomattavasti pienempi. Kellariin johtaa laudoitettu eteiskäytävä noin puolentoista metrin matkalla. Käytävän edessä on kapea oja. Kellarin tukirakenteet ovat hirttä, sisustus lautaa. Kellari on ollut punaiseksi maalattu. Kellarin päälle on kasattu sahanpurua, itse katto on korkeammalla, joten rakenteen väliin jää ilmaa. Kellarin perällä näyttää välikaton ja varsinaisen katon välistä pilkistävän ilmanvaihtokanava. Katon päälle on kasautunut lehtiä, kellarin ympäristö on täysin sammaloitunut. Kaivo, 179742. Kaivo sijaitsee aivan tien reunassa, mäen alarinteessä. Se lienee edelleenkin käyttökelpoinen. Kaivon maanpäällinen osa on betonirengasta, vieressä on toinenkin rengas. Kaivossa on runsaasti vettä tarkastushetkellä. Kaivo on katettu betonilevyllä, reikä on peitetty puisella kannella. Kannen päällä on hyvä sinkkiämpäri, joka on kiinni nailonnarulla. Rakennuksen pohja, 179743. Metsäautotien itäpuolella, umpeenkasvavan lehtomaisen aukion reunalla, on jäänteitä rakennuksesta. Rakennuksen kivijalka erottuu selvästi kahdella sivulla, kaksi muuta on epäselvempää ehkä siksikin, että seinät ovat sijainneet tasaisella alustalla ja kivet pienempiä kuin rinteen puolisilla seinustoilla. Näyttää siltä, että rakennus on ollut noin 6x6 m. Se on purettu, mutta muutaman metrin päässä alarinteessä on lähes ehjä peltikamina. Muutenkin kaminoita ja niiden riekaleita on yltympäriinsä aluetta. Ilmeisesti rakennus on ollut asumiskäytössä. Saunaa ei alueelta löydy, sitävastoin pisteesta 7085853, 590738 on jykevien metallisten kaminojen jäänteitä. Pailla on myös säännollinen kaivanto. Sauna on voinut sijaita tässä. Pisteen ja ylläkuvatun rakennusjäännöksen väliin jää aukio, jota epäiltiin tallin paikaksi. Mitään rakennusjätettä ei kohdasta kuitankaan havaittu. Savottakämppä, 179744. Kämppä on ollut jyhkeä rakennus, mitoiltaan noin 22x 10 m. Se on seissyt tukevalla luonnonkivijalalla, jota on rakennuksen pohjoisreunalla useammassa kerroksessa. Seassa on myös joitakin betonisia lohkareita. Erityisesti pohjoisreunan kiveys erottuu hyvin ja se on vain osin sammaloitunut. Rakennukseen on ollut ainakin kolme oviaukkoa, molemmissa lyhyissä päissä sekä pohjoisseinän keskellä. Rakennuksen sisälle on heitetty purettaessa myös betonista valetut portaat tai niiden tukirakenteet. Rakennuksen itäpäässä, tien puolella, on jyhkeän uunin perusta. Se on valettu betonista, joukossa on runsaasti luonnonkiviä. Rakennuksen ulkopuolella on myös kasa punatiiltä. Se voi olla peräisin toisesta, kokonaan puretusta uunin pohjasta. Rakennusta lienee lämmitetty useilla kaminoilla, joita on pitkin mäen reunoja. Hirsiä tai muuta rakennusjätettä ei paikalla näy ja tämäkin rakennus vaikuttaa puretulta. Aivan tien reunassa, kaivoa ja kellaria vastapäätä, on runsaasti rakennusjätettä: Hirsiä, punatiilta, metallia ja suuria kiviä. Mitään rakennusta ei paikalle kuitenkaan hahmotu ehkä siitäkin syystä, että tien teon yhteydessä paikalle on nostettu runsaasti suuria kiviä. Kaksi kellarikuoppaa, 179745. Parikymmentä metriä kämpältä luoteeseen on kaksi neliönmuotoista kellarikuoppaa parin metrin etäisyydellä toisistaan. Suuremman halkaisija on pari metriä. Pienempi on paremmin säilynyt. Sen seinämiä on tuettu hirsillä. Kuoppa on puolitoista metriä syvä. Vessa, 179746. Vessa on jätetty purkamatta. Se on luhistumassa, peräseinä on jo romahtanut, mutta huopakatto on edelleen pääosin paikoillaan. Rakennuksessa on ollut kaksi pömpeliä, joiden ovien päällä on vielä ikkunalasit tallella. Isommalla puolella on kaksi reikää ja emalinen kalkkiämpäri kauhoineen. Pienemmällä puolella on vain yksi reikä ilmeisesti kämppäemäntää varten. Rakennus on noin 4x2 m. Se on tehty pystylaudoituksella. Rakennus on ollut punaiseksi maalattu. Vessan takana on iso kaivanto josta johtaa oja alas soistumalle. Kaivannossa on runsaasti roinaa kuten säilykepurkkeja ja kumisaappaita. Täällä lienee sijainnut kämpän ongelmajätekeskus. Kalliopuron savottakämpän sijaintitieto on käsin digitoitu yksittäisten kohdepisteiden ja maastohavaintojen pohjalta. Kalliopuron savottakämppä on merkitty Sutigisiin ja vanhalle peruskartalle, mikä myös ajoittaa kämpän käytön päättymisen 1970-luvulle. Sutipiste on merkitty metsäkuvion ulkopuolelle hieman liian pohjoiseen. Alue tarkastettiin kosteassa säässä 15.6.2015. Onnen kantamoisena sattui alueelle leimikon suunnitellut Pentti Väisänen soittamaan inventoijalle juuri kun dokumentointia aloiteltiin. Osa rakennusjäännöksistä on merkitty maastoon kuitunauhalla, mutta muutamia muitakin jäännöksiä voi paikalla havaita. Savottakämppäjäännösalueelta dokumentoitiin kämpän päärakennus, muu rakennuksen pohja, edelleen pystyssä oleva ulkovessa sekä kellari ja kaivo. Alueen lounaispuolella oli lisäksi säännöllisenmuotoinen maakuoppa, joka on voinut toimia kellarikuoppana. Jokapuolella aluetta on metalliromua, kaminoja peltiputkineen on maastossa ainakin puolenkymmentä. Päätellen kämpän koosta ja paikalta löytyneistä rakennusmateriaaleista on kämppä rakennettu Korean hakkuiden aikaan. Se on ilmeisesti ollut käytössä aina 1970-luvulle saakka, sillä paikalla on niin paljon tyhjiä öljytynnyreitä, että kämpän käytön aikana on jo siirrytty tykkänään koneisiin. Tallia ei paikalta löytynyt, mutta sellainen on todennäköisesti täälläkin aiemmin ollut. Kämppäalueen maasto on kumpuilevaa ja kivikkoista ja on todennäköistä, että monet rakennuksista ovat tuhoutuneet tai purettujen rakennusten paikat niin maatuneita, ettei niitä enää voi tunnistaa. Kalliopuron kämppä sijaitsee reilut 30 km kaakkoon Sotkamon kirkolta, lähellä Valtimon rajaa. Reilut 5 km koilliseen kämpältä eroaa Saukon tieltä Nuolijärvelle Valtimolle vievä metsäautotie, joka kulkee halki kämppäalueen pihapiirin. Metsäkuvio, jolla Kalliopuron savottakämppä rakennuksineen on sijainnut, on uudistuskypsää havupuuvaltaista sekametsää. Kuvio ulottuu aluetta halkovan metsäautotien molemmille puolille. Myös kämpän rakennukset levittyvät molemmin puolin tietä. Maasto on kivikkoista ja kosteaa. Leimikko on jo suunniteltu. Kämppä sijaitsee soiden ympäröimällä mäen nyppylällä. 3 Voimassa 2015-12-25T21:41:58 16225.16674805 488.68450443
arkeologinenkohde_alue.3596 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3596 176873 {87EBF3C4-4DDD-4C28-A9C9-CE1E2C7D9E82} 1000031251 Njamatjávri 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 558 ei Kohde on laaja-alainen, moniperiodisesti käytetty asuinpaikka. Asuinpaikan pituus itä-länsisuuntaisesti on noin kolmesataa metriä, ja se sijaitsee vyöhykkeellä, joka ulottuu Njamatjávrin rannasta noin sadan metrin etäisyydelle. Historiallisella ajalla asuinpaikalla on sijainnut ainakin kookas kota ja kaksi hirsirakennusta. Lisäksi asuinpaikalla sijaitsee maakuoppa, jonka ajoitus ei ole tarkasti määritettävissä ilman maaperään kajoavia toimia. Todennäköisimmin kyseessä on historialliselle ajalle ajoittuva varasto- tai jätekuoppa. Kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvia kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia havaittiin mönkijäurien rikkomassa maanpinnassa harvakseltaan noin kahdensadan metrin matkalla, läntisimmät löydöt pisteessä x=7652757 / y=3579713. Runsaslöytöisimpien pesäkkeiden kohdille kaivettiin viisi koekuoppaa, joilla selvitettiin kulttuurikerroksen paksuutta ja pyrittiin saamaan talteen ajoituskelpoista löytöaineistoa. Kulttuurikerros koekuoppien kohdilla todettiin noin viiden senttimetrin paksuiseksi, ja useimmat löydöistä olivat heti pintaturpeen alla. Likamaata, palaneiden luiden kappaleita tai muita jälkiä tulenpidosta ei koekuopista löydetty. Löytöaineisto oli runsas, mutta kohtalaisen yksipuolinen, koostuen ainoastaan kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksista. Erityisesti kvartsiitti-iskokset vaikuttavat olevan työstöominaisuuksiltaan todella hyvälaatuista kiveä, kvartsi-iskosten laatu vaihtelee selvästi enemmän. Enemmistö kvartsiitti-iskoksista on tummanharmaata, erittäin hienorakeista kvartsiittia, mutta joukossa on myös muutamia vaaleanharmaita iskoksia, joiden raekoko vaihtelee erittäin hienorakeisesta karkearakeiseen. Rakenteiden jäännösten, koekuoppien sekä talteen otettujen löytöjen sijaintitiedot ja tarkempi kuvaus: Kotasija: x=7652841 / y=3279987 Soikea, koillis-lounaissuuntainen, noin 7 m x 6 m laajuinen, lähes kivetön tasanne, jolla vaikuttaa sijainneen kookas kotamainen rakennus. Tasanne on raivattu moreeniharjanteelle, se on noin 15 cm ympäröivää maanpintaa alempana, ja sitä reunustaa noin kaksi metriä leveä ja noin 0,3 metriä korkea maavalli. Vallin päällä kasvaa tunturikoivuja, ja vallin maan seassa on muutamia kiviä, jotka on mahdollisesti kangettu tasanteelta. Rakennuksen jäännös 1: x=7652765 / y=3279920 Paikalla on sijainnut koillis-lounaissuuntainen rakennus, jonka koko on ollut noin 6 m x 4 m. Seinien kohdat erottuvat noin metrin levyisinä maavalleina, joiden korkeus on noin 30 cm. Vallien maan seassa on muutamia kiviä. Rakennus on ollut kaksihuoneinen, kookkaampi huoneista on ollut neliön muotoinen ja kooltaan noin 4 m x 4 m. Sen lattia-alan keskellä on halkaisijaltaan noin kaksimetrinen ja noin 0,8 m syvä kuoppa. Pienempi huone, kooltaan noin 4 m x 2 m, on sijainnut kookkaamman huoneen koillispuolella. Kyseessä lienee ollut jonkinlainen eteistila, koska rakennuksen ulko-ovi vaikuttaa sijainneen pienemmän huoneen kaakkoispäässä - tällä kohdalla rakennuksen jäännöstä reunustava maavalli on selvästi matalampi kuin muualla. Minkäänlaista tulisijan jäännöstä rakennuksen kohdalla tai sen lähiympäristössä ei havaittu. Rakennuksen jäännös 2: x=7652734 / y=3279784 Rakennus on ollut koillis-lounaissuuntainen, kaksihuoneinen ja kooltaan noin 8 m x 4 m. Aluskasvillisuus sen kohdalla on heinikkoista, ja paikalla kasvaa myös yksi pieni katajapensas. Huoneet ovat olleet neliönmuotoiset, ja seinien kohdat erottuvat noin metrin levyisinä kivensekaisina maavalleina, joiden korkeus on noin 30 cm. Lounaisen huonetilan keskellä on halkaisijaltaan noin kaksimetrinen kuoppa, jonka syvyys on noin puoli metriä. Kuopassa on muutamia isoja kiviä, vanhan valurautahellan osia sekä roskia. Alkujaan kuoppa on lienee ollut hieman syvempi, mutta siihen kasatut jätteet ovat madaltaneet sitä. Maakuoppa: x=7652837 / y=3279901 Kuoppa on muodoltaan pyöreä, noin 0,6 m syvä, ja sen halkaisija on noin neljä metriä. Kuoppaa ympäröi maavalli, jonka leveys on noin kaksi metriä ja korkeus noin 0,3 m. Valli erottuu lähinnä kuopan länsipuoliskolla. Sijaintinsa ja yleisolemuksensa perusteella kuoppa vaikuttaa todennäköisimmin liittyvän samaan yhteyteen sen lähettyviltä dokumentoitujen historialliselle ajalle ajoittuvien asumusten jäännösten kanssa, mutta täysin ei ole poissuljettavissa myöskään, että kyseessä olisi pyyntikuopan jäännös. Koekuoppa 1: x=7652745 / y=3279760 (mönkijäuralla, halkaisija noin 0,5 m) Neljä kvartsi-iskosta ja neljä tummanharmaata, erittäin hienorakeista kvartsiitti-iskosta. Osa kvartsi-iskoksista on lähes lasimaista, erittäin hyvälaatuista kvartsia. Kaksi kookkainta kvartsiitti-iskosta ovat yhteensopivat. Koekuoppa 2: x=7652747 / y=3279754 (mönkijäuralla, halkaisija noin 0,5 m) Kaksi kvartsi-iskosta, neljä tummanharmaata, erittäin hienorakeista kvartsiitti-iskosta. Koekuoppa 3: x=7652749 / y=3279754 (mönkijäuran pohjoispuolella, halkaisija noin 0,3 m) Seitsemän kvartsi-iskosta ja kolme tummanharmaata, erittäin hienorakeista kvartsiitti-iskosta. Koekuoppa 4: X=7652753 / Y=3279807 (mönkijäuralla, halkaisija noin 0,3 m) Kuusi kvartsi-iskosta ja yksitoista kvartsiitti-iskosta. Kvartsiitti-iskokset ovat erittäin hienorakeisia, joukossa on kymmenen tummanharmaata iskosta ja yksi vaaleanharmaa iskos Kvartsiitti-iskoksen löytöpaikka: x=7652776 / y=3279861 Vaaleanharmaa, karkearakeinen kvartsiitti-iskos mönkijäuralla. Koekuoppa 5: x=7652778 / y=3279867 (mönkijäuralla, halkaisija noin 0,5 m) Seitsemän kvartsi-iskosta ja yhdeksän kvartsiitti-iskosta. Kvartsiitti-iskokset ovat erittäin hienorakeisia, joukossa on kahdeksan tummanharmaata iskosta ja yksi vaaleanharmaa iskos. Kaksi kookkainta kvartsiitti-iskosta ovat yhteensopivat. Rakenteiden jäännösten, esihistoriallisten löytöjen levinneisyyden ja alueen maastonpiirteiden perusteella asuinpaikan kokonaislaajuus on Njamatjávrin rannan suuntaisesti noin 300 m x 100 m. Etelässä asuinpaikkaa rajaa järven ranta. Idän suunnalla asuinpaikka-alue yltää ainakin kotasijan jäännöksen tasalle, lännessä rinteeseen, joka nousee järven rannasta noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä sijaitsevalta runsaslöytöiseltä tasanteelta kohti poromiesten mökkiryhmää. Njamatjávrin luoteisrannan hiekkamoreenikangas vaikuttaa olleen suosittua asuinpaikka-aluetta tuhansien vuosien ajan, ja paikalla sijaitsee selvästi kiinteä muinaisjäännös. Kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvien löytöjen laajan levinneisyyden perusteella asutus Njamatjávrilla on ollut jo esihistoriallisena aikana joko melko pysyväisluonteista tai ainakin toistuvaa. Havaitut asumusten jäännökset ovat todennäköisesti peräisin 1900-luvun alkupuoliskolta tai 1800-luvulta. Alueen nykykäyttö ei uhkaa kovin laajasti kohteen kulttuurikerrosten säilymistä, mutta Njamatjávrin rannan suuntaisen, melko paljon käytetyn mönkijäuran muuttaminen lankkupäällysteiseksi olisi kuitenkin toivottavaa. Kohde sijaitsee Njamatjávrin luoteispuolella sijaitsevien poromiesten mökkien pihapiirissä, muutamia metrejä järven pintaa ylempänä, loivasti järven rantaa kohti viettävällä, hiekkamoreenipohjaisella, melko vähäkivisellä kankaalla, jolla kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, heinäkasvit, variksenmarja, puolukka, tina- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal. 3 Voimassa 2019-09-03T13:36:34 33296.8996582 819.15587532
arkeologinenkohde_alue.3597 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3597 178215 {D99C2A94-6769-42C1-9AB2-A059FE79468C} 1000026251 Bärskär 2 niitty jäännös 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2824 Fossiiliset niityt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Tasainen notko, joka kasvaa nuorta koivua ja leppää. Maanpinnalla ei merkkejä rakenteista. Kartan 1821 ja maastohavaintojen mukaisesti. Karl Joh. Ezeliuksen kartassa 1821 ja 1830 kuvaus "52 Bärskärs hollmen, med litet eng i Edet invikarne emellan, och med små Löfbuskar litet bewuxen, samt af berg öfverallt utom höbolet". Umpeenkasvanut niitty. Notko saaren kallioiden välissä. 3 Voimassa 2021-01-29T17:34:06 5873.70239258 436.94722921
arkeologinenkohde_alue.3598 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3598 176876 {456BC224-1A1A-473E-A72A-E37EF93F2E8B} Luusuanlahti Leimikko 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 145 135 ei Kohde on hakkaamatta jätetty mäntyleimikko, joka on leimattu muodoltaan Y-kirjainta muistuttavilla kolmisakaraisilla leimoilla. Tiedusteltaessa Suomen Metsämuseosta, minkä yhtiön leima on kyseessä, saatiin amanuenssi Sari Jantuselta vastaukseksi seuraavanlainen tiedonanto: “Merkki on Oulujoen vesistön Uittoyhdistyksen leima, jota on leimaluettelon mukaan käytetty niin tukki-, ratapölkky- kuin rankamerkkinäkin. Merkki löytyy ko. uittoyhdistyksen rekisteröityjen puutavaramerkkien luetteloista mm. 1930- ja 1950-luvulta.” Luusuanlahden leimikosta on aiottu kaataa ranka- tai kuitupuuta, koska sahatavaraksi tai ratapölkyiksi kelvollisia puita ei leimattujen mäntyjen joukossa ole lainkaan. Useimpien leimapuiden halkaisija rinnankorkeudelta on alle 20 cm. Muutamia kookkaampiakin puita on leimattu, mutta ne ovat poikkeuksetta joko kierorunkoisia tai haarautuvia. Jotkin puut on leimattu selvästi alle kymmenen senttimetrin paksuisina: ohuin kohteesta dokumentoitu leimapuu oli kuollut pian leimaamisen jälkeen, ja sen halkaisija rinnankorkeudelta on noin seitsemän senttimetriä. Pilkat leimapuiden kylkiin on veistetty 1,0 m - 1,5 m korkeudelle, ja ne ovat tavallisesti kylestyneet muutamien senttimetrien syvyydelle, muutamissa kitukasvuisissa puissa kuitenkin vain noin yhden senttimetrin verran. Myös umpeen kasvaneita pilkkoja havaittiin monia, mutta niitä ei kartoitettu. Alueella, joka kohteesta ennätettiin kartoittaa, on leimattu jokseenkin kaikki sellaiset männyt, joilla ei ole ollut edellytyksiä kasvaa tukkipuiksi. Niissä osissa aluetta, joissa leimapuita on harvemmassa, on joko parempikasvuista männikköä tai puusto ylipäätään harvempaa. Leimikon lounaispäässä kartoitettiin 121 leimapuuta alueella, jonka halkaisija on noin 150 m. Leimikon kokonaislaajuutta ei ehditty selvittämään, koska pian todettiin, että koko leimikon kartoitus olisi voinut viedä aikaa päiväkausia. Kartoitetulta alueelta koilliseen päin leimapuita havaittiin harvakseltaan Piilolan polun varrella ainakin kolmensadan metrin matkalla. Näistä yhden, aivan polun vierellä sijaitsevan kookkaan männyn sijaintitiedot kirjattiin muistiin. Muutamia pilkkoja leimoineen myös kuvattiin. Kartoitettujen leimapuiden koordinaatit: Leimapuu 1: x=7659851 / y=3563030 Leimapuu 2: x=7659848 / y=3563037 Leimapuu 3: x=7659847 / y=3563037 Leimapuu 4: x=7659836 / y=3563040 Leimapuu 5: x=7659838 / y=3563042 Leimapuu 6: x=7659838 / y=3563050 Leimapuu 7: x=7659838 / y=3563050 Leimapuu 8: x=7659838 / y=3563050 Leimapuu 9: x=7659840 / y=3563047 Leimapuu 10: x=7659840 / y=3563047 Leimapuu 11: x=7659838 / y=3563059 Leimapuu 12: x=7659835 / y=3563062 Leimapuu 13: x=7659843 / y=3563072 Leimapuu 14: x=7659838 / y=3563079 Leimapuu 15: x=7659842 / y=3563097 Leimapuu 16: x=7659855 / y=3563093 Leimapuu 17: x=7659859 / y=3563104 Leimapuu 18: x=7659859 / y=3563104 Leimapuu 19: x=7659856 / y=3563116 Leimapuu 20: x=7659858 / y=3563122 Leimapuu 21: x=7659856 / y=3563125 Leimapuu 22: x=7659840 / y=3563135 Leimapuu 23: x=7659840 / y=3563143 Leimapuu 24: x=7659835 / y=3563146 Leimapuu 25: x=7659835 / y=3563146 Leimapuu 26: x=7659835 / y=3563146 Leimapuu 27: x=7659843 / y=3563143 Leimapuu 28: x=7659844 / y=3563135 Leimapuu 29: x=7659844 / y=3563135 Leimapuu 30: x=7659857 / y=3563117 Leimapuu 31: x=7659862 / y=3563116 Leimapuu 32: x=7659872 / y=3563116 Leimapuu 33: x=7659872 / y=3563116 Leimapuu 34: x=7659872 / y=3563118 Leimapuu 35: x=7659880 / y=3563114 Leimapuu 36: x=7659876 / y=3563102 Leimapuu 37: x=7659886 / y=3563116 Leimapuu 38: x=7659890 / y=3563126 Leimapuu 39: x=7659895 / y=3563126 Leimapuu 40: x=7659895 / y=3563126 Leimapuu 41: x=7659895 / y=3563126 Leimapuu 42: x=7659897 / y=3563124 Leimapuu 43: x=7659897 / y=3563124 Leimapuu 44: x=7659898 / y=3563126 Leimapuu 45: x=7659897 / y=3563134 Leimapuu 46: x=7659886 / y=3563136 Leimapuu 47: x=7659888 / y=3563145 Leimapuu 48: x=7659899 / y=3563132 Leimapuu 49: x=7659909 / y=3563136 Leimapuu 50: x=7659912 / y=3563136 Leimapuu 51: x=7659912 / y=3563136 Leimapuu 52: x=7659912 / y=3563137 Leimapuu 53: x=7659916 / y=3563130 Leimapuu 54: x=7659913 / y=3563125 Leimapuu 55: x=7659912 / y=3563131 Leimapuu 56: x=7659912 / y=3563127 Leimapuu 57: x=7659928 / y=3563096 Leimapuu 58: x=7659926 / y=3563100 Leimapuu 59: x=7659926 / y=3563100 Leimapuu 60: x=7659926 / y=3563089 Leimapuu 61: x=7659929 / y=3563092 Leimapuu 62: x=7659924 / y=3563091 Leimapuu 63: x=7659921 / y=3563102 Leimapuu 64: x=7659921 / y=3563102 Leimapuu 65: x=7659916 / y=3563098 Leimapuu 66: x=7659916 / y=3563098 Leimapuu 67: x=7659914 / y=3563101 Leimapuu 68: x=7659912 / y=3563101 Leimapuu 69: x=7659908 / y=3563106 Leimapuu 70: x=7659900 / y=3563110 Leimapuu 71: x=7659902 / y=3563115 Leimapuu 72: x=7659899 / y=3563103 Leimapuu 73: x=7659902 / y=3563093 Leimapuu 74: x=7659902 / y=3563094 Leimapuu 75: x=7659907 / y=3563088 Leimapuu 76: x=7659927 / y=3563083 Leimapuu 77: x=7659937 / y=3563070 Leimapuu 78: x=7659934 / y=3563071 Leimapuu 79: x=7659941 / y=3563062 Leimapuu 80: x=7659939 / y=3563054 Leimapuu 81: x=7659931 / y=3563052 Leimapuu 82: x=7659930 / y=3563062 Leimapuu 83: x=7659930 / y=3563062 Leimapuu 84: x=7659924 / y=3563065 Leimapuu 85: x=7659918 / y=3563076 Leimapuu 86: x=7659905 / y=3563078 Leimapuu 87: x=7659906 / y=3563059 Leimapuu 88: x=7659899 / y=3563049 Leimapuu 89: x=7659900 / y=3563051 Leimapuu 90: x=7659904 / y=3563054 Leimapuu 91: x=7659907 / y=3563056 Leimapuu 92: x=7659897 / y=3563063 Leimapuu 93: x=7659897 / y=3563072 Leimapuu 94: x=7659903 / y=3563078 Leimapuu 95: x=7659903 / y=3563078 Leimapuu 96: x=7659895 / y=3563085 Leimapuu 97: x=7659865 / y=3563072 Leimapuu 98: x=7659865 / y=3563072 Leimapuu 99: x=7659860 / y=3563069 Leimapuu 100: x=7659870 / y=3563055 Leimapuu 101: x=7659872 / y=3563052 Leimapuu 102: x=7659873 / y=3563056 Leimapuu 103: x=7659873 / y=3563056 Leimapuu 104: x=7659873 / y=3563056 Leimapuu 105: x=7659884 / y=3563064 Leimapuu 106: x=7659883 / y=3563070 Leimapuu 107: x=7659886 / y=3563074 Leimapuu 108: x=7659890 / y=3563070 Leimapuu 109: x=7659890 / y=3563070 Leimapuu 110: x=7659887 / y=3563072 Leimapuu 111: x=7659891 / y=3563051 Leimapuu 112: x=7659891 / y=3563044 Leimapuu 113: x=7659884 / y=3563038 Leimapuu 114: x=7659883 / y=3563035 Leimapuu 115: x=7659883 / y=3563035 Leimapuu 116: x=7659878 / y=3563038 Leimapuu 117: x=7659875 / y=3563032 Leimapuu 118: x=7659872 / y=3563019 Leimapuu 119: x=7659860 / y=3563020 Leimapuu 120: x=7659854 / y=3563005 Leimapuu 121: x=7659852 / y=3563017 Leimapuu 122: x=7660171 / y=3563314 Kohteen rajaus perustuu kartoitettujen leimapuiden levinneisyyteen. Leimikon kokonaislaajuutta ei ennätetty selvittämään, joten se lienee kartoitettua aluetta selvästi suurempi. Kohteen eteläpää, jota rajaavat kaakon, etelän ja lounaan suunnilta suojuotit ja rakkakivikot, saatiin kartoitettua hyvin, mutta leimikko vaikuttaa jatkuvan tältä alueelta noin kolmesataa metriä koilliseen päin. Piilolan polun ja Matalajärven välillä on tähän mennessä kartoittamattomia leimapuita todennäköisesti vielä satoja. Luusuanlahden rankapuuleimikko on melko nuori kulttuuriperintökohde. Mäntyjen kylkiin veistettyjen pilkkojen kylestymisen perusteella vaikuttaa, että leimikko on merkitty aikaisintaan 1960-luvulla. Kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna, joskin suuri osa pilkoista leimoineen kasvaa umpeen jo lähitulevaisuudessa. Koska Piilolan polku kulkee leimikon halki, sopisi kohde hyvin myös alueella liikkuville retkeilijöille esiteltäväksi; kartoitetun leimikkoalueen kohdalle retkeilyreitin varrelle olisi melko vähällä vaivalla laadittavissa kohteen perustiedot kertova opastustaulu. Kohde sijaitsee Kessijärven Luusuanlahden ja Matalajärven välisellä kannaksella. Alueen maaperä on kivikkoista moreenia ja puusto männikköä. Mäntyjen seassa erityisesti kosteammissa notkelmissa kasvaa myös harvakseltaan koivuja. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka ja variksenmarja sekä jäkälät ja sammalet. Kohteen halki kulkee Piilolan polun merkitty retkeilyreitti. 3 Voimassa 2015-01-12T09:36:18 22682.48364258 1199.97391269
arkeologinenkohde_alue.3599 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3599 176877 {9EFB0CE7-408B-4BBD-ABE3-F4C9CCBAA9F7} Kivilompola Asuinpaikka 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 159 ei Kohde on historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka. Kohteen alueella havaittiin laavun ja säilytyskuopan jäännökset, lahonnut verkkoulku sekä rakkakivikkoon tehty nuotiopaikka. Kohteen läheltä kulkee myös vanha polku, ja muutamissa polun varrella kasvavissa männyissä on kirveellä veistetyt pilkat. Laavun jäännös sijaitsee kohdassa X=7668512/Y=3566394, Kivilompolan pohjoisrannasta noin 25 m pohjoiseen päin, suuren siirtolohkareen pohjoissivulla. Laavun koko on ollut noin 3 m x 3 m, ja se on ollut itään päin avoin. Rakennelma vaikuttaa olleen puolikorsumainen, pohjoisen puolelta sen jäännöstä reunustaa noin metrin levyinen, noin 30 cm korkea maapenkka. Viisto katto on ollut halkaisijoiltaan noin 20 cm kokoisista männyistä lohkotuista haljaspuolikkaista rakennettu, ja katon yläreuna lienee ollut alkujaan hieman yli metrin korkeudella. Haljaspuolikkaiden päällä on ollut noin 10 cm paksuinen turvekerros. Myös rakennelman pohjoisseinä on ollut vastaavanlaisista, mutta pystyasentoon tuetuista haljaspuolikkaista tehty. Laavun rakenteissa on tehdastekoisia rautanauloja, ja katon vedenpitävyyttä lisäämään on ilmeisesti jossain vaiheessa käytetty laavun jäännösten joukossa yhä olevaa pressua. Laavun eteläreunalla, siirtolohkaretta vasten, on ollut kivistä ladottu takkamainen tulisija, joka on jäänyt osittain laavun romahtaneiden puurakenteiden alle. Tulisijan kivet ovat laattamaisia, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 40 cm. Esineistöä laavun luona ei juurikaan ole, pressun lisäksi paikalla havaittiin ainoastaan kaksi lasipulloa ja muutamia moottorisahalla katkaistuja honkapölkkyjä. Laavun jäännöksestä noin kolme metriä kaakkoon päin, kohdassa X=7668506/Y=3566393, laavun eteläsivun muodostavan siirtolohkareen itäpuolella, on kivien väliin kaivetun, ehkä kellarina toimineen kuopan jäännös. Kuoppa on pohjois-eteläsuuntainen ja rajautuu länsisivultaan siirtolohkareen kylkeen. Kuopan koko on noin 80 cm x 60 cm, sen syvyys vaikuttaa olleen noin 70 cm, ja kuopan katteena on ollut noin 15 cm leveitä haljaspuolikkaita, jotka ovat jo pääosin lahonneet ja sortuneet kuopan pohjalle. Kahden vanhan männyn välissä, laavun jäännöksestä noin kaksikymmentä metriä kaakkoon päin, kohdassa X=7668494/Y=3566404, on miltei poikki lahonnut verkkoulku, oksien varaan vajaan kahden metrin korkeudelle ripustettu, muutaman metrin mittainen, noin viiden senttimetrin paksuinen mäntyriuku. Lisäksi verkkoulun luota noin viisitoista metriä kaakkoon päin, noin neljän metrin päässä Kivilompolan rannasta, kohdassa X=7668485/Y=3566412, sijaitsee rakkakivikossa hieman kuoppamainen nuotiopaikka. Nuotiopaikkaa reunustavat kivet ovat ehkä toimineet savustuspöntön tai valurautapadan tukena. Laavun jäännöksen länsipuolella kulkee kapea, paikoin heikosti erottuva polku, joka johtaa paikalle lännen suunnalta, Kivilompolan rantaa seuraten, kunnes se alkaa noin kuusikymmentä metriä ennen laavua erkaantua rannalta pohjoiseen päin, kiertyen pienen, avosuon pohjoispuolitse, matalan kannaksen poikki kohti Hietikkolompolan pohjoispäätä. Polun varrella havaittiin seitsemässä männyssä syvälle kylestyneet kirveellä veistetyt pilkat. Pilkat ovat veistetyt noin metrin korkeudelle, ja niistä syvin (pilkkapuu 3) on noin kymmenen senttimetrin syvyinen, todennäköisesti lähes sadan vuoden ikäinen ellei vanhempikin. Useimmat muista pilkoista olivat kylestyneet noin kahden senttimetrin syvyydelle. Pian pilkkapuu 7:n jälkeen polku häviää näkyvistä. Pilkkapuiden sijaintitiedot ja pilkkojen suuntautuneisuus: Pilkkapuu 1: X=7668506 / Y=3566345, pilkka puun itäpuolella Pilkkapuu 2: X=7668508 / Y=3566349, pilkka puun itäpuolella Pilkkapuu 3: X=7668505 / Y=3566354, pilkka puun lounaispuolella Pilkkapuu 4: X=7668565 / Y=3566408, pilkka puun eteläpuolella Pilkkapuu 5: X=7668573 / Y=3566413, pilkka puun eteläpuolella Pilkkapuu 6: X=7668577 / Y=3566415, pilkka puun eteläpuolella Pilkkapuu 7: X=7668578 / Y=3566419, pilkka puun lounaispuolella Asuinpaikkaan liittyvät rakenteiden jäännökset rajautuvat itä-länsisuuntaiselle alueelle, jonka koko on noin 40 m x 30 m. Alueen eteläreuna noudattaa Kivilompolan rantaviivaa. Vanhan polun merkkeinä toimineet kirveellä veistetyt pilkat sijaitsevat polun varrella kahtena melko tiiviinä ryhmänä, joista eteläisempi ryhmä sijaitsee laavun jäännöksen luota noin 45 m länteen päin ja pohjoisempi ryhmä eteläisemmän ryhmän luota noin 100 m koilliseen päin. Kyseessä vaikuttaa olevan pienimuotoisen, ehkä yksittäisen perhekunnan käyttämän kalastustukikohdan jäännös. Paikalla sijainnut laavu on ilmeisesti rakennettu 1950- tai 1960-luvulla ja hylätty viimeistään 1980-luvulla. Paikalla on tuskin missään vaiheessa asuttu kovin pitkäkestoisesti, mutta asumuksen rakentamiseen on kuitenkin nähty jonkin verran vaivaa, minkä perusteella sitä on todennäköisesti käytetty useita kertoja. Laavun romahtaneet puurakenteet maatuvat todennäköisesti lähes kokonaan jo lähivuosikymmeninä, mutta muutoin kohteen säilyminen nykytilassaan ei vaikuta olevan uhattuna. Kohde sijaitsee Nammijärven eteläpäästä noin 1,5 km etelään päin, Kivilompolan pohjoispuolella, kuivalla, kivikkoisella männikkökankaalla. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, suopursu, torvi- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. 3 Voimassa 2015-01-12T10:04:57 2295.26513672 456.17802262
arkeologinenkohde_alue.3600 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3600 179055 {7A5B633E-BF96-43BA-9EDE-92BF3DB8C82D} Parttuainen metsätyökämppä paikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 134 ei Paikalla on avoin pihapiiri. Pihapiirin ympäristössä näkyy tynnyreitä, pönttöuunin jäänteet, vesiratas, betonista kivijalkaa, puron ylittävä silta sekä maakellari. Maakellari on merkitty erillisellä pisteellä, se on tien vieressä. Kellarissa on kolme seinämää, oviaukko on auki lounaaseen päin. Kellarin koko on noin 3 x 3 metriä ja sen syvyys on noin 0,5 metriä. Pihapiirissä kasvaa koivuja, metsäkuusia, lehtikuusia, pajua ja vadelmaa. Kohteen rajaus on aluemainen. Vanhaan karttaan on merkitty paikalle metsätyökämppä. Metsätyökämpän pihapiiri. Kohde sijaitsee Otermantien varressa, sen itäpuolella, Keski-Parttuaisen kankaan luoteispuolella. Pihan itäpuolella kulkee puro. Kohteelta lähtee polku Kitronpuron yli kohti eteläkaakkoa, mikä näkyy nykyisessä peruskartassa. Kyseessä saattaa olla jäänteet vanhasta pyörätiestä. Parttuaisen kämpän paikka on erotettu omaksi kuviokseen, jolla ei kasvateta metsää. 3 Voimassa 2015-06-15T12:20:30 5664.82128906 322.46692168
arkeologinenkohde_alue.3601 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3601 179857 {40347456-634A-42FA-B38E-22F5DC08CBB7} Syrjälä kruununmetsätorppajäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Vanhalla peruskartalla näkyvistä neljästä rakennuksesta paikallistettiin varmuudella kaksi nykyisen metsäautotien kääntöpaikalle. Näiden koillispuolelle jäävä pienempi rakennus on voinut tuhoutua kärrypolun laajentamisen yhteydessä, sillä siitä ei näy merkkiäkään. Sitä vastoin muiden rakennusten kaakkoispuolelle merkitty rakennus on mahdollisesti tien reunassa havaittu kivikasa. Maata ja ojaa on kuitenkin siinä määrin muokattu, ettei rakennuksesta ole juuri mitään jäljellä. Sitä ei dokumentoitu. Päärakennus, reiskanumerolla 179858, on seissyt muhkealla kivijalalla. Kääntöpaikan teon yhteydessä maata on nostettu erityisesti rakennuksen lyhyelle pohjoisseinälle, mikä hieman vaikeuttaa rakennuksen hahmottamista. Talon mitat ovat olleet 8x12m. Ilmeisesti rakennuksessa on ollut kaksi huonetta, sillä vaikuttaa siltä, että rakennuksessa on ollut kaksi uunia. Ovi on ilmeisesti sijainnut pitkällä länsiseinällä, noin neljä metriä luoteisnurkasta, sillä tässä kohtaa muuten yli puolimetriä korkea luonnonkivistä ladottu kivijalka on vain muutama kymmenen senttiä korkea. Lattia oviaukon edustalla on myös muuta rakennusta matalammalta, joten tässä on voinut olla eteinen. Pohjoispäädyn pienemmässä huoneessa on epäselvä kivikasa, joka on voinut olla uuni. Täällä on myös valkeiden posliiniastioiden sirpaleita ja vihreää lasia. Isommassa huoneessa on ollut selvästi suuri uuni. Se on nykyisellään halkaisijaltaan 3-4 m kasa luonnonkiviä, mutta ympäristössä on myös punatiiltä. Seinän päällä on valettu hormin pätkä, jossa betonin seassa on punatiiliä. Koko rakennuksen lattia vaikuttaa kivetyltä samaan tasoon kivijalan kanssa, poikkeuksena eteistilaksi tulkittu osa, jossa lattia on matalammalla. Vaikka koko rakennus on kasvillisuuden peitossa, erottuu kivijalka erityisen selvästi rakennuksen pohjoispäässä. Hirsiä tai muuta rakennusmateriaalia ei paikalla näy. Rakennuksen jäännös, 179859, on kääntöpaikan länsilaidalla reilut parikymmentä metriä päärakennuksesta. Sen koillisnurkalla kasvaa vanha tuomi, muuten rakennuksen pohja on niin kukkien ja pensaiden valtaama, että sen yksityiskohdista on vaikea saada selkoa. Se on seissyt samanlaisella tukevalla luonnonkivijalalla kuin päärakennuskin, myös täällä koko lattia-ala vaikuttaa kivetyltä. Rakennus on ollut noin 7x8 m, kiveyksen lisäksi muuta rakennusmateriaalia ei ole näkösällä. Rakennuksen länsireunalla kivijalka erottuu parhaiten kasvillisuuden seasta. Uunia ei rakennukseen hahmotu, mikä viittaa siihen, että se on ollut navetta. Tuomen juurelta, rakennuksen sisäpuolelta, pilkisti kasvillisuuden alta rautainen maataloustyökalun (?) osa. Syrjälän aluerajaus on tehty käsin digitoimalla yksittäisten pisteiden, maastohavaintojen ja vanhan peruskartan pohjalta. Syrjälän kruununmetsätorppa on merkitty Sotkamon pitäjänkartalle vuodelta 1865 ja Sotkamon hoitoalueen kartalle vuodelta 1910. Vanhalle peruskartalle 1960-luvulta on Syrjälän tila merkitty palstana keskelle valtion maata. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä kartoituksessa on, että kaikki neljä kartalla näkyvää rakennusta on merkitty ei-asuinrakennuksiksi. Kohteen tarkastuksessa 9.7.2015 paikallistettiin kaksi suurinta rakennusta, joista toinen on selvästi ollut asuinrakennus. Vanhan peruskartan tieto onkin tulkittavissa siten, että jo tuolloisen kartoituksen aikaan tila oli asumaton. Syrjälä on ollut kruununmetsätorppa. Jorma Wilmi kertoo Sotkamon historiassa (1997:277, Gummerrus) kuinka Koiravaaran kruununtorppaan kokoontui 12. elokuuta vuonna 1925 joukko Laakajärven alueen kruununtorppien itsenäistymismahdollisuudesta kiinnostuneita torppareita. Paikalla oli myös Kalle Hyvönen Syrjälästä. Hän edusti Juho Hyvösen perikuntaa. Paikalla olleista torppareista vain kolme oli kiinnostunut lunastamaan torppansa itselleen, yksi kiinnostuneista oli Syrjälän Kalle. Ilmeisesti tila itsenäistyi, sillä ainakin 1960-luvulla se erottuu palstana peruskartalla. Tämän jälkeen tila on autioitunut, ja ilmeisesti valtio on lunastanut sen takaisin. Syrjälän tila on sijainnut valtion maalla kolmisen kilometriä Maanselästä länteen. Loukkukorven metsäautotieltä kääntyy pistotie Heinosenlammen suuntaan pohjoiseen. Torppa on sijainnut tämän tien päässä noin puolitoista kilometriä pistotien risteyksestä. Paikalla on nykyään kääntöpaikka, jonka keskelle torpan jäännökset jäävät. Toinen dokumentoitu rakennus on välittömästi kääntöpaikan lounaispuolella, noin 25 metrin päässä päärakennuksesta. Kääntöpaikalta jatkuu pohjoiseen tien pohja, joka on torpan aikoihin ollut kärrypolku. Torpan raunioiden kohta kääntöpaikan keskellä erottuu selvästi ympäröivästä kuusikosta kasvillisuutensa perusteella. Raunioiden päällä ja niiden vieressä kasvaa muutaman suuren kuusen lisäksi suuria, vanhoja lehtipuita. Ympärillä aluskasvillisuus on kukkaketoa, jossa luonnonkukkien lisäksi kasvaa muun muassa ruskoliljoja ja vanhoja ruusupensaita. Sama kulttuurikasvillisuus yltää myös toisen rakennuksen ympärille. Metsäkuviot pihapiirin molemmin puolin ovat kuusikkoja, jotka on selvästi istutettu entisille pelloille ainakin 50 vuotta sitten. Pellot on ilmeisesti kynnetty perusteellisesti ennen istutusta, sillä monin paikoin on nähtävissä syviä, koneella tehtyjä paltieta ja ojia. 3 Voimassa 2015-07-09T18:57:19 5279.05004883 270.50046687
arkeologinenkohde_alue.3602 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3602 180317 {3C55BC67-CB76-45D7-BC63-F9C0A4F4A982} Käymäriipi lounas 2 pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 290 ei Kuusi kuoppaa puoliympyrän muodossa. Potero 1: x 3343759,81 y 7570863,49. Noin 2x1 metriä suuri kuoppa, jonka syvyys on 30 cm. Kuopan ympärillä on vallit ja suuaukko on kaakkoon. Potero 2: x 3343761,01 y 7570874,04. Neliönmuotoinen kuoppa on kooltaan 1,1x1 metriä ja syvyys 40 cm. Sen suunta on itäkoillinen-länsilounas. Potero 3: x 3343759,02 y 7570877,70. Kuopan koko on 1,5x1,1 metriä ja syvyys 60 cm. Se on pohjoisluode-eteläkaakkosuuntainen. Potero 4: x 3343755,72 y 7570878,09. Eteläkaakko-pohjoislounassuuntainen kuoppa, jonka koko on 2x1 metriä. Syvyys 50 cm. Potero 5: x 3343751,06 y 7570876,70. Kuopan koko on 1x1,2 metriä ja syvyys 70 cm. Kuopan suunta on itäkaakko-länsilounas. Potero 6: x 3343751,15 y 7570877,06. Kuopan koko on 1x2 metriä ja syvyys 40 cm. Se on eteläkaakko-pohjoisluode suuntainen. Sen ympärillä on vallit ja suuaukko on eteläkaakkon. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Lapin sotaan liittyvä kohde. Poteroiden ampumasuunnan perusteella suomalaisten väliaikainen ampuma-asema. Kohde sijaitsee Muoniontien länsipuolella Äijäjoen ja Sonkamuotkan välissä. Kohde on Muotkamaan pohjoispuolella ja Käymäriipi-lammesta noin 160 metriä länsilounaaseen. Kuviolla kasvaa eri-ikäisrakenteista männikköä. 3 Voimassa 2015-08-12T15:22:04 168.89575195 70.05237792
arkeologinenkohde_alue.3603 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3603 180318 {64D32E8E-4F55-41C5-92CE-71482051E400} Käymäriipi luode kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 295 ei Kuoppa 1: x 3343620,47 y 7571145,89. Kuopan koko on 1,6x2 metriä ja syvyys 40 cm. Se on neliönmuotoinen ja siinä on tasainen pohja. Se on suunnaltaan itä-länsi. Kuoppa 2: x 3343613,71 y 7571155,43. Isohko kuoppa, jossa on epäselvät, loivasti laskevat reunat. Pohjalla on iso kivi ja keskellä pieni suorakaiteenmuotoinen kuoppa, joka on saman suuntainen isomman kanssa. Kuopan koko on 3x3 metriä ja syvyys 60 cm. Sen suunta on pohjoisluode-eteläkaakko. Kuopan eteläkaakko päässä on kanto, jonka paksu juuri on katkaistu kirveellä tai sahalla. Kuoppa 3: x 3343624,67 y 7571166,87. Kuopan koko on 2x2,3 metriä ja sen syvyys on metrin. Suunnaltaan se on itä-länsi. Eteläreuna on romahtanut. Kuoppa 4: x 3343620,47 y 7571145,89. Kuopan koko on 1,6x2 metriä ja syvyys 40 cm. Se on neliönmuotoinen ja siinä on tasainen pohja. Suunnaltaan se on itä-länsi. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ja niiden välisten alueiden mukaan. Uusi kohde. Löytyi inventoidessa. Kuopat liittyvät mahdollisesti Lapin sotaan. Ne ovat selvästi ihmisen tekemiä ja yhdestä on katkaistu reunalla olleen puun juuri kuopan tieltä, mikä on tyypillistä joillekin poteroille ja korsuille, joita lähialueelta, kuten Äijäjoelta ja Etelälahdenvaaralta, löytyy. Kohde sijaitsee Muotkavaaran itäpuolella, noin 45 metriä Muoniontiestä länteen ja noin 280 metriä Käymäriipi-lammesta luoteeseen. Kohde sijaitsee kuivahkolla, kivisellä mäntykankaalla. Kuviolla kasvaa mäntyä. Pohjakasvillisuutena Suopursua, puolukkaa, heiniä ja sammalta. 3 Voimassa 2015-07-29T14:58:05 788.90722656 108.31773165
arkeologinenkohde_alue.3604 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3604 180319 {92D1C327-8D13-4080-A351-638553A844CD} Käymäriipi luode 2 kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 299 ei Kuoppa 1: x 3343568,35 y 7571210,37, Kuoppa on kooltaan 1,8x1 metriä ja sen syvyys on 50 cm. Se on pohjoiskoillinen-etelälounassuuntainen ja suorakulmainen. Kuoppa 2: x 3343572,44 y 7571205,84. Kuopan koko on 3x2,2 metriä ja syvyys 70 cm. Suunnaltaan se on kaakko-luode. Kaakko-, luode- ja kaakkoislaidoilla vallimaisuutta. Kuopan seinämät ovat hieman romahtaneet. Kuopan laidalla kasvaa halkaisijaltaan noin 30 cm mänty. Kuoppa 3: x 3343587,88 y 7571207,87. Kuopan koko on 2,3x1 metriä ja syvyys 50 cm. Se on pohjoinen-eteläsuuntainen Kuoppa 4: x 3343589,45 y 7571216,53. Pyöreähkö syvä kuoppa, jonka koko on 2,5x2 metriä ja syvyys 80 cm.Se on suunnaltaan itä-länsi. Kuoppa 5: x 3343583,93 y 7571222,46. Syvähkö, soikea kuoppa, jonka koko on 2,3x2,2 metriä ja syvyys 80 cm. Suunta pohjoiskoillinen-etelälounas. Kohde rajautuu aluemaisesti alueella näkyvien rakenteiden ja niiden välisen alueen mukaan. Uusi kohde. Kohde havaittiin inventoidessa. Mahdollisesti lapin sotaan liittyviä kohteita. Kohde sijaitsee Muotkavaaran itäpuolella, noin 50 metriä länteen Muoniontieltä ja noin 320 metriä Käymäriipi-lammesta pohjoiseen. Kohde sijaitsee kuivahkolla kankaalla, jossa on ajoittain paljasta kalliota. Kuviolla kasvaa eri-ikäistä mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuutena on ajoittain vaivaiskoivua ja puolukkaa. 3 Voimassa 2015-07-29T14:17:46 678.14282227 100.7813912
arkeologinenkohde_alue.3605 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3605 175974 {490015EF-CB52-4DD0-AA4C-2E5F1ACE76D3} Piettämäjoki savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 250 ei Kohde on itä-länsi suuntainen savottakämpän jäännös. Kolmeosaisen kämpän toinen väliseinä erottuu korkeana. Sen koko pituus on n. 20 m, huoneiden pituudet 7,5 m, 6 m ja 6,5 m. Leveys n. 8,2 m. Kämppä on sen verran huonokuntoinen, ettei rakenne ole aivan selvä. Itäpää on paremmin säilynyt, mutta siinäkin on vain 1-2 hirsikertaa jäljellä. Hirsiä on selvästi katkottu polttopuiksi. Länsipäässä on yksittäiset maatuneet ja aluskasvillisuuden peittämät hirret. Kämppä on valmistettu suurista hirsistä, joissa on kirveellä veistetyt alapuoliset salvokset. Itäpäässä, väliseinän viereisessä koillisnurkassa on piisikiveys, joka on täysin kasvillisuuden peitossa. X=3534749 Y=7534442 Vieressä on moderni kangaskota, jonka sisällä on kamiina. Edellisestä noin 25 m luoteeseen on pienen itä-länsi suuntaisen kämpän puolittaiset jäänteet. Se on kooltaan noin 8 m x 4 m. Länsipäässä jäljellä kaksi hirsikertaa, itäpäässä on vain pätkiä maatuneista hirsistä. Ilmeisesti tämänkin kämpän hirsiä on käytetty polttopuuna kodalla. Pohjoisseinällä on oviaukko, jossa ei ole karapuita, mutta hirren päitä on kavennettu. Hirsissä on kirveellä tehdyt alapuoliset salvokset. Sammalia tilkkeenä. Jäljellä on myös pari maatunutta kattopuun katkelmaa, haljispuolikkaita. X=3534725 Y=7534467 Kämpästä noin 20 m kaakkoon, ja noin 10 m joesta, sen mutkan kohdalla on saunan jäännös. Päällä kasvaa muutamia pieniä puita. Saunasta on jäljellä maapenkki ja kiuaskiveys. Penkkien sisäpuolella on kuoppia, joista maata on otettu. Maapenkin koko n. 6,4 m x 7,9m, kiukaan koko n. 2 m x 2 m ja 0,8 m korkea. X=3534782 Y=7534430 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, merkitty vuoden 1975 topografiseen karttaan talous- tai varastorakennuksena. Savottakämppä, rakenteiden ja niiden maatuneisuuden perusteella rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Sijaitsee Vuollosselän eteläpäässä, Piettämäjoen pohjoisrannalla lähellä Lokan rantaa. Sekametsää kasvava tuore kangas. Suuren kämpän vieressä on pieni ruohikkoinen aukea ja kämpän päällä kasvaa tiheä koivutaimikko. 3 Voimassa 2014-12-08T10:40:29 2047.67114258 207.34537748
arkeologinenkohde_alue.3606 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3606 176011 {EB56F63D-605B-406A-885C-C6577F71B38D} Korvasen Kotirova Hietala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 249 ei Paikalla on kolme uunin jäännöstä joista kaksi on ollut rakennusten piisejä ja kolmas todennäköisesti ulkouuni sekä ladon jäännös. Niityn luoteisnurkassa on mahdollisesti tilan päärakennuksen jäännös, josta on jäljellä vain uuni ja sen piippua. Uuni on tehty luonnonkivistä muuraamalla. Piippu on n. 1,8 m korkea. Tupa erottuu lähinnä erilaisena kasvustona, mutta mitään selviä rakenteita ei tunnu olevan jäljellä. Aivan uunin vieressä on kaivon kuoppa, se on kooltaan noin 2 m x 2 m. Vaarallinen, tulisi peittää. X=3539661 Y=7542153 Ulkouunin jäänne sijaitsee niittyalueen pohjoisreunassa, osittain metsittyneellä alueella, päärakennuksesta n. 40 m koilliseen. Se on kivistä tehty U-muotoinen kehä jonka koko on n. 1,5 m x 1,5 m ja 60 cm korkea. Päällä on ilmeisesti ollut aukko pataa varten. Osa kivistä on suurehkoja luonnonkiviä. X=3539697 Y=7542178 Uunin eteläpuolella on yhteensä neljä kasaa puuta - kaksi kasaa lautoja, joista osassa on kattohuopaa jäljellä ja kaksi kasaa rakennushirsiä. Kasat erottuvat ilmakuvassa. Edellisestä noin 30m edellisestä etelään päin on suuri piisin jäännös, kooltaan n. 3 m x 3 m ja metrin korkea. Vieressä on kolme kiveä linjassa maassa, mahdollisesti kivijalkaa. Eteläpuolella on mahdollinen maapenkki ja yksittäinen hirsi eli paikalla on ollut rakennuksen paikka. X=3539710 Y=7542151 Ladon jäännös sijaitsee päärakennuksesta n. 50 m kaakkoon päin. Se on kooltaan 4,5 m x 5 m. Sen katto on romahtanut ja kurkihirsi katkennut. Lohkotut kattolaudat ovat pääosin jäljellä. Ladossa on harvat hirsiseinät, hirsikertoja on jäljellä noin yhdeksän. Hirret ovat pieniä pyöröhirsiä ja niiden välissä on poikittaisia puun pätkiä. Niissä on kirveellä tehdyt, matalat alapuoliset salvokset. Oven reunoissa on tukipuut jotka on yläpäistään kiinnitetty lohenpyrstöliitoksella seinähirteen. Seinähirsien päät on vesitetty kapeneviksi ja niissä on kolot tukipuille. X=3539697 Y=7542122 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Tilan on perustanut 1900-luvun alussa Korvasjoen varteen Matti Hietala. Tilan länsipuoli on myyty vuonna 1908 ja siitä on muodostettu Ala-Ponkun tila joka on museoitu. Merkitty peruskarttaan niittynä ja reunassa oleva ladon jäännös rakennuksena. Vuoden 1975 topografiseen karttaan merkitty niitty ja yksi talous- tai varastorakennus. Nykyisin tilan alue on maakunnallisesti merkittävä perinnemaisema, niitty. Asuintila joka on perustettu 1900-luvun alussa ja jäänyt asumattomaksi viimeistään 1970-luvulla. Hietalan tilan sijaitsee Korvasen Kotirovan kaakkoislaidalla, Korvasjoen varrella. Alue on ruohikkoista niittyä. Viereistä metsää on harvennettu elokuussa 2014. 3 Voimassa 2014-12-08T16:04:13 2837.98779297 236.58547061
arkeologinenkohde_alue.3607 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3607 180818 {A212A58C-CF11-4BBC-BA2E-777311F7B0B7} 498010041 Särkijärvi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 262 ei Inventoinnissa ei paikalla havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Muinaisjäännösrekisterin tietoa: Kohde sijaitsee Särkijärven koilliskulmassa olevan lahden luoteisrannalla Passisenniemen ja lahden pohjukassa olevan suon välissä. Paikalla on hiekkapohjainen tasanne, jolla kasvaa suurehkoja mäntyjä ja jonka aluskasvillisuutena kasvaa jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Rantavallin päältä, n. 60 m pitkältä vyöhykkeeltä, kolmesta löytökeskittymästä, löytyi 2004 inventoinnissa runsaasti kvartsi-iskoksia. Suurin osa löydöistä jätettiin paikalleen. Löytöjen yhteydessä havaittiin muutamia palaneita kiviä, jotka saattavat kuitenkin liittyä paikalla sijaitseviin moderneihin nuotiopaikkoihin. Kohde rajautuu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaan, joka on tehty asuinpaikkahavaintojen perusteella. Muinaisjäännösrekisteri kohde 498010041 Särkijärvi. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Särkijärven luoteisrannalla hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-09-21T10:19:30 1144.88208008 143.98419087
arkeologinenkohde_alue.3608 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3608 180821 {05B26C1A-D650-4D7C-AD54-98E158AD3D0D} 498010041 Passisenkenttä asuinkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 261 ei Kohdepisteessä 1 havaittiin kolme kehävallia. Kohdepisteessä 2 havaittiin 4 x 4 metrin kokoisen rakennuksen jäännös, joka erottuu selvänä neliön muotoisena turvekehikkona. Oven paikka erottu kehikon vallissa painautumana etelään, järvelle päin. Kohde on rajattu muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaan. Muinaisjäännösrekisteri 498010041 Passisenkenttä. Historiallisen ajan asuinkenttä. Kohde sijaitsee Särkijärven itärannalla Passisenniemessä. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on paksu puolukkaturve. 3 Voimassa 2015-09-21T10:21:12 1337.54492188 141.53845219
arkeologinenkohde_alue.3609 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3609 179426 {4C695B46-CBC1-41F1-A927-9821D36451FD} 785010053 Kiviojankangas pyyntikuoppajärjestelmä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 114 ei Pyyntikuopat ovat törmän reunaa seuraavana ketjuna. Lähellä kumpaakin päätä on törmän reunaa vastaan kohtisuorat kuopparivit.(MJ-rek.) Pyyntikuopat sijaisevat pääosin valtionmaalla, mutta pohjoisimmat kuopat sijaitsevat yksityismaalla. Erityisesti pohjoisimmat, jyrkimmän rinteen kohdalla olevat kuopat ovat säilyneet hyvin. Eteläisemmät kuopat eivät ole niin syviä ja osa niistä on hieman tulkinnanvaraisia. Pyyntikuoppien todellinen lukumäärä saattaa olla suurempikin, sillä kaikkein epävarmimpia painanteita ei merkitty pyyntikuopiksi. Vastaavanlaisia pyyntikuoppajärjestelmiä on esim. Oulujoen varressa, kohteesta luoteeseen. 1:Halkaisija on 4 metriä, syvyys 1,2 metriä.2: Koko on 4 x 2 x 1 metriä. 3: Kuopan halkaisija on neljä metriä ja syvyys 1,2 metriä. 4: Kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys 1,2 metriä. 5: Halkaisijan koko on 4 metriä ja syvyys 1,2 metriä. 6: Koko on 5 x 4 x 1 metriä. 7: Halkaisija on 4 metriä ja syvyys metrin. 8: Halkaisija on 3 metriä ja syvyys 0,4 metriä. 9: Halkaisija on 4 metriä ja syvyys 1,2 metriä. 10: Kohteen halkaisija on 4 metriä ja syvyys 0,5 metriä. 11: Kohteen halkaisija on 5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. 12: Kohteen halkaisija on 2 metriä ja syvyys 40 cm. 13: Kohteen halkaisija on 4 metriä ja syvyys 30 cm. 14: Halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,5 metriä. 15: Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,5 metriä. 16: Halkaisija on 3 metriä ja syvyys 0,6 metriä. 17: Kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys yhden metrin.18: Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,4 metriä. 19: Kohteen halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,3 metriä. 20: Kohteen koko on 4,5 x 3 metriä ja syvyys yhden metrin. 21: Halkaisija on 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. 22: Kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys 0,4 metriä. 23: Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,5 metriä. 24: Kuopan halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 0,2 metriä. 25: Kuopan halkaisija on 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. 26: Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,2 metriä. 27: Halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,3 metriä. 28: Kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys 0,5 metriä. 29: Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,3 metriä. 30: Kuopan halkaisija on 3 metriä ja syvyys 0,4 metriä. 31: Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0.3 metriä. 32: Kuopan halkaisija on 2,5 metriä ja syvyys 0,4 metriä. 33: Halkaisija on 3 metriä ja 0,5 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Yksittäisiä pyyntikuoppia on merkitty pisteinä. Paikka on muinaisjäännösrekisterissä. Sen on tarkastanut Kainuun museon arkeologi Esa Suominen vuonna 1990. Kohde on rekisterissä pistemäinen. Pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuopat sijaitsevat Kutujokeen laskevan kaakko-luode -suuntaisen Kiviojan lounaispuolella, ojasta nousevan korkean rinteen päällä olevalla tasanteella. Eteläosassa aluetta rajoittaa tasanteella kulkeva Jylhämän ja Järvikylän välinen tie. Kohteen keskivaiheilla tie katkaisee kohteen kahtia ja jatkuu Kiviojan yli pohjoiseen. Kohteen pohjoisosan yli kulkee sähkölinja. (MJ-rek) 3 Voimassa 2015-06-25T10:00:50 36340.25634766 1370.82008654
arkeologinenkohde_alue.3610 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3610 180396 {DC6530FA-C309-4F33-AABF-B38B9A307EF5} 148010231 Piekk-Iisatupekieddi asuinpaikat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 145 ei Alueella on kaksi talonpohjaa. Niistä läntisempi on rantatömästä noin 11 m päässä. Siitä erottuu vain matala valli joka on aluskasvillisuuden peittämä. Se on kooltaan 5,5 m x 5,5 m. Jäljellä on hiekkaiset maapenkit, leveydeltään noin 1 m. Hirsiä maapenkissä ei ole tai ne ovat ovat lahonneet. Rakennelman luoteisnurkassa on piisikiveys, kooltaan n. 1,5 m x 1,5 m. Vallien ulkopuolella on ojat, muilla paitsi pohjoisreunalla. Toinen talonpohja sijaitsee noin 40 m kaakkoon. Se on kooltaan 6,5 m x 6,0 m. Kohteen aluskasvillisuus on ympäröivää ympäristöä rehevämpi, sammalia, juolukkaa, suopursua, puolukkaa ja variksenmarjaa.Ympäristössä vain jäkäliä ja varpuja. Rakennelmasta on jäljellä noin 20 cm korkea maapenkki. Rakennelman luoteisnurkassa pitäisi olla piisiröykkiö. Kairalla kokeiltaessa siinä ei kuitenkaan havaittu kiviä, vaan kohouma on hiekkaa. Mutta kasan vieressä, tasaisella kohdalla, on muutama kivi. Maapenkin ulkopuolella on kuopat muilla paitsi pohjoisreunalla. Ne vaikuttavat enemmän erillisiltä kuopilta kuin ojilta. Lännen- ja idänpuoleisten kuoppien koko on noin 3 m x 1 m ja 0,4 m syviä. Eteläreunan kuopan koko 1,5 m x 1 m. Läntisemästä talosta 17 m etelään, on vanha katkennut kelo, jossa on ollut uuttu. Alue rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Muinaisjäännösrekisteri, A. Arponen 1991. Talonpohjia. Alue sijaitsee Vaskojoen itärannalla. Paikalla on tiheää mäntymetsää, kehitysluokaltaan nuorta kasvatusmetsää. Kohteiden kohdalla kasvillisuus on ympäröivää ympäristöä rehevämpää. Paikalla kasvaa sammalia, puolukkaa, juolukkaa ja variksenmarjaa. Kohteiden päällä kasvaa muutamia mäntyjä. 3 Voimassa 2015-10-12T15:13:26 880.8996582 149.46079947
arkeologinenkohde_alue.3611 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3611 176410 {1D0E6DDC-E62F-4C8B-BDF3-173A73D872A5} 1000019028 Lamunjänkkä asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Hannukaisen pohjoispuolella olevan Hirvasjänkkän eteläpuolella. Kohteen länsipuolella virtaa Kivivuopionoja, jonka toisella puolella sijaitsee kohde Kiviuopionoja. 300 koilliseen sijaitsee kohde Hirvasjänkkä. Paikalla sijaitsee kaksiosaisen rakennuksen pohja. Rakennuksen koko 13x8 m ja sen perustuksessa havaittiin hirsiä sekä joitakin kiviä, jotka ovat voineet toimia perustuksena. Rakennuksen ympärillä on maastossa selvästi näkyvä avoin pihapiiri, jossa nyt kasvaa heinää sekä matalaa varvikkoa mättäinä. Pihapiirissä havaittiin erilaisia vallimaisia muodostelmia, jotka saattavat olla erilaisten rakenteiden jäänteitä. Lisäksi havaittiin tunkio/roskakasa, jossa oli mm. ruostuneita säilyketölkkejä, pala posliiniastian pohjasta sekä palamattomia (naudan?) luita. Todennäköisesti kyseessä on melko nuori asuinpaikka, joskaan tätä ei ole voitu inventoinnissa vahvistaa." Kohde tarkastettiin elokuussa ja alueelta dokumentoitiin yksi rakennuksen jäännös, yksi todennäköinen rakennuksen jäännös sekä kuoppa, joka tulkittiin huussin jäännökseksi. Rakennus jäännös 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3369174 Y=7500562. Kohteessa on 8 x 12 m kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu heikkona hirsikertana. Rakennuksen sisällä on yksi poikittaishirsi joka on mahdollisesti jakanut tilan tai on osa osa kattorakennetta. Rakennuksen lattia-alalla on metallia, joka on mahdollisesti peräisin kamiinasta.Rakennuksen ympärillä on peltipurkkeja ja lasia. Rakennuksen vieressä kasvavan kuusen alla on yhteen naulattuja lautoja. Rakennus jäännös 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3369187 Y=7500601. Koordinaattien osoittamassa paikassa on hyvin epäselvä suorakaide, jonka reunoilla on puuta ja mahdollisesti nurkkakiviä. Suorakaiteen koko on 7 x 7-9 metriä, toista seinälinjan päädyn sijainti on epävarma. Kuoppa sijaitsee koordinaattippisteessä X=3369205 Y=7500602. Kohteessa on 3 x 1 m kokoinen kuoppa, jonka päällä ja ympärillä on puutavaraa. Kyseessä on mahdollisesti huussin jäännös. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Kaksi rakennuksen jäännöstä ja huussikuoppa ympäröivästä metsästä selkeästi erottuvalla ruohoisemmalla piha-alueella. Soinen ja kosteikkoinen joen itäranta. Alueella kasvaa kuusia ja koivuja. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-15T22:06:01 2956.89428711 215.78722768
arkeologinenkohde_alue.3612 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3612 176413 {61082309-229C-414D-906D-B2EAB02BE1E5} Kivivuopionoja tervahauta ja tervapirtti jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 210 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Hannukaisen pohjoispuolella olevan Pakaro-vanjänkkän itäpuolella. Kohteen itäpuolella virtaa Kivivuopionoja. Paikalla on tervahauta ja tervapirtti. Tervahaudan halkaisija on 15 m ja halssi avautuu itään kohti Kivivuopionojaa. Tervahaudasta 15 m koilliseen on tervapirtti, joka erottuu maastossa 5x5 m kohoumana, joka on keskiosaltaan kuopalla. Rakenteen pohjois- ja eteläsivuilla on vajaan metrin levyiset ojat. Lisäksi länsiseinustalla on romahtanut tulisija. Yhdessä tämä ja viereinen tervahauta muodostavat alueen taloushistoriasta kertovan kokonaisuuden." Kohde tarkastettiin elokuussa 2014. Tervahauta sijaitsee koordinaattipisteessä 3368989 Y=7500503. Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija on noin 11 metriä. Haudan halssi on itään kohti jokea. Halssi on 7 metriä pitkä js ulottuu haudan keskelle. Haudan vallit ovat noin metrin korkuiset. Tervapirtti sijaitsee koordinaattipisteessä X=3369000 Y=7500518. Tervapirtti on noin 4 x 5 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka luoteisnurkassa on kivikiukaan jäännös. Rakennuksen seinälinjoja kiertävät vallit ovat noin 0.5 metriä ympäröivää maanpintaa korkeammat. Rakennuksen ympärillä on kuoppia joista on todennököisesti otettu maata valleihin. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Tervahauta ja tervapirtti. Loivasti kumpuileva hiekkakangas, joka rajautuu idässä jokea ympäröivään kosteikkoon. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-15T23:31:10 659.98974609 99.38579033
arkeologinenkohde_alue.3613 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3613 180826 {972DEDCA-D2C8-4198-BF1B-C0F36F9E8F71} Karhulaki 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 224 ei Kohteessa on kolmen kämppärakennuksen rauniot. Rakennus 1: Kohteessa on 3 x 3 metrin kokoisen hirsirakennuksen raunio, jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Hirret on salvettu molemmin puolin ja niiden välissä on riiveenä kunttaa. Koilliskulmassa on 1 x 1,5 x 1,7 metrin kokoisen uuunin raunio, jonka vieressä on kaminan torven ulosmenopelti. Ovi on kaakkoiskulmassa. Rakennelmasta on 8 hirsikertaa jäljellä. Rakennus 2 : Rakennuksen pohja on kooltaan 5 x 5 metriä. Seinien paikat erottuvat enää vaivoin lahona hirsiketana. Hirret on salvettu molemmin puolin. Rakennus 3: Rakennus erottuu 3 x 3 metrin kokoisena turvepenkkineliönä. Seinät ovat kulkeneet pääilmansuuntiin. Koilliskulmassa on uunin raunio, jossa on punatiiliä. Tästä rakennusesta 40 metriä suolle on yksityisen puolella niittylato, jossa on vuosiluku 1925. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee suon reunalla mäntykankaalla. 3 Voimassa 2015-09-21T12:02:32 166.4465332 80.57925456
arkeologinenkohde_alue.3614 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3614 178332 {8C831A58-8A9B-41B6-9A9F-F8B299B3FAF2} 1000026241 Långlandet 7 niitty 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2824 Fossiiliset niityt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 7 Historiallinen kartta ei Rantaniitty. Kasvaa rehevästi leppää, pihlajaa, katajaa ja ruusua. Ei näkyviä rakenteita. Maastohavaintojen ja isojakokartan perusteella. Umpeenkasvanut niitty. Vuoden 1935 isojakokartassa on merkitty tähän paikkaan 0.13 ha suuri niitty (819), joka kuului Aspön Östergrannasin kantatilaan. Rantaan ulottuva notko kallioiden välissä saaren E-rannalla. Långlandet 1-2, 4-5 ja 7 samalla tunnuksella mj-rekisterissä nimellä Långlandet 1. 3 Voimassa 2021-02-01T17:36:04 1878.24560547 175.71994296
arkeologinenkohde_alue.3615 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3615 178334 {8C7B3586-6545-4960-9072-F1AE8C8995A8} 1000026254 Stackskär 1 niitty 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2824 Fossiiliset niityt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 7 Historiallinen kartta ei Lepikkoa ja haavikkoa kasvava notko kallioiden välissä. Ei näkyvissä rakenteita. Maastohavaintojen ja isojakokartan mukaisesti. Umpeenkasvanut niitty.Isojakokartassa 1935 paikalle on merkitty 0.36 ha:n suuruinen niitty (775), joka kuului Aspön Östergrannasin tilalle. 3 Voimassa 2021-02-01T17:42:32 3362.31652832 255.24142467
arkeologinenkohde_alue.3616 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3616 134202 {FF1008C4-26FA-4E7E-8BAD-4196A5335394} 1000028307 Jussarö Västergruvorna kuilu B 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei B-kuilun (Västra mellangruvan) pituus on 18.7 m, leveys 2.3 m ja syvyys w 38.3 m (S-reuna). Kuilun pitkiä sivuja reunustavat Vuoksenniska Oy:n aikaiset harjateräksin kiinnitetyt puurakenteet. Aidattu. Kohteen Jussarö Västergruvorna (1000028307) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13015 Jussarö västra gruvshackt 3 muotoa noudattaen. 3 Voimassa 2019-10-04T06:55:39 45.75488281 41.39571559
arkeologinenkohde_alue.3617 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3617 134203 {98B83DCC-2AA0-4160-B121-4A9424C67F40} 1000028307 Jussarö Västergruvorna kuilu C 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Kuilun C (Västra djupgruvan) pituus on noin 11.0 m ja leveys noin 3.3 m. S-reunaa on tasoitettu betonivalun avulla. Syvyyden mittaus ei mahdollista pintakasvillisuuden ja harjaterästen takia. Kuilua on käytetty 1960-luvulla makeavesisäiliönä, johon pumpattiin vesi läheisestä suosta. Aidattu. Kohteen Jussarö Västergruvorna (1000028307) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13013 Jussarö västra gruvshackt 4 muotoa noudattaen 4.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-04T07:03:18 48.31591797 38.08474927
arkeologinenkohde_alue.3618 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3618 134263 {E3006424-62B1-4875-AD7E-1421B77B18FD} 1000028307 Jussarö Västergruvorna kuilu D 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Kuilun D (Västra smedjegruvan) pituus on 15.5. m ja leveys 1.2-1.4 m. Pystysuorat seinämät. Syvyys ei ole mitattavissa, koska kuilun pohja on täytetty jätteillä. Pohja on pehmeän ja epävarman tuntuinen. Kohteen Jussarö Västergruvorna (1000028307) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13012 Jussarö pruvshackt muotoa noudattaen 4.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-04T07:37:29 58.65148926 44.15603556
arkeologinenkohde_alue.3619 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3619 134286 {4D08CBE9-394A-4AAD-AD56-BD9817C0F1E5} 1000028307 Jussarö Västergruvorna nimetön kuilu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kuilu vailla kirjaintunnusta Tengströmillä. Pituus 14 m, leveys 1.1-3.3 m. Kuilun muodossa erottuu selvästi Tengströmin piirtämä kapea kohta, jonka avulla kuilun voi tunnistaa. Kuilu on täytetty ja kasvaa pajua. Syvyyttä ei mitattu. Kohteen Jussarö Västergruvorna (1000028307) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 17709 Jussarö pruvshackt muotoa noudattaen 4.10.2019. Siirtyy hieman eri paikkaan kuin mj-piste. 3 Voimassa 2019-10-04T07:58:51 14.08630371 16.83651993
arkeologinenkohde_alue.3620 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3620 134342 {F387F452-B163-4AED-B5A3-A953C5C56C6E} 1000028307 Jussarö Västra gruvan kuilu E 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Pituus 8.5 m, leveys 1.2-2.0 m. Aidattu. Läntisen louhoksen kuilu E Fredrik Tengströmin kartassa 1843. Kohteen Jussarö Västergruvorna (1000028307) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13011 Jussarö servicebryggans gruvshackt muotoa noudattaen 4.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-04T12:04:51 25.21777344 23.30620666
arkeologinenkohde_alue.3621 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3621 134347 {D3594058-00FA-4673-9F1E-EAA27D206CA7} 1000028458 Jussarö Östergruvorna 1 nimeämätön kuilu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Nimeämätön kuilu. Pituus 6.6 m, leveys 2.7 m. Matala, kuiva pohja. Kuilua ei ole piirretty Tengströmin karttaan, ei myöskään Vuoksenniska Oy:n karttaan. Lienee koelouhos. Rantaan laskevassa kallionrinteessä. Kohteen Jussarö Östergruvorna (1000028458) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 17851 Jussarö östra gruvschakt 8 muotoa noudattaen 4.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-04T14:45:32 84.09277344 46.66630478
arkeologinenkohde_alue.3622 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3622 63441 {3459383B-779A-4E36-BD8B-7F93D9827F58} 1000008746 Östra Norrskär 2 röykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2714 Verkonkuivatuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Paikalla on noin 100 x 80 metrin suuruisella alueella useita verkonkuivatustelineiden tukikivikasoja. Kasojen koko vaihtelee muutaman kiven muodostamasta kasasta suurempiin kivikasoihin. Niiden halkaisijat vaihtelevat 1-3 metrin välillä ja korkeus 1-0,4 metrin välillä. Silmämääräisesti arvioiden röykkiöitä on kaikkiaan alueella noin 20 kpl. Suurimmat niistä eivät mitä todennäköisimmin ole verkonkuivatustelineiden tukikiviä, vaan ovat samanlaisia kiviröykkiöitä kuin kohteessa Östra Norrskär 3 ja liittynevät samaan kompleksiin. Alueen suurin röykkiö (kohteelle annetut koordinaattipisteet) on kooltaan noin 3 x 4 metriä. Se on ikään kuin kivikehällinen röykkiö, jonka keskellä on kivistä tyhjä alue. Mahdollisesti röykkiötä on aikoinaan pengottu. Kohde sijaitsee Östra Nörrskärin kaakkoisosassa, Hamnskatan alueella. Maasto on tasaista ja luonnostaan erittäin kivikkoista. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 8.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-08T08:25:44 4772.34814453 276.20589499
arkeologinenkohde_alue.3623 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3623 63437 {CDB2132B-5207-4F1D-83EB-9FC82BCF674C} 1000008741 Västra Norrskär 4 veneenvetourat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1530 Veneenvetopaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Paikalla on vanha venevalkama, jossa erottuu ainakin 18 erillistä veneenvetouraa noin 95 m pitkällä matkalla. Uran leveys on keskimäärin noin 4 metriä. Yksittäisen veneenvetouran pituus vaihtelee 8-22 metrin välillä. Uraa on jatkettu/pidennetty aina sitä mukaan kun rantaviiva on siirtynyt alemmas. Nykyisin saareen pohjoiskoillisesta pistänyt lahdelma on siis aiemmin ulottunut venevalkamaan asti. Havaintojen teko alueella oli erittäin vaikeaa, koska paikalla kasvaa runsas ja korkea niittykasvillisuus. Kohde sijaitsee Västra Nörrskärin korkeimman kohdan pohjois-/luoteispuolella, majakkarakennuksen ja luotsitalon pohjoispuolella, majakasta noin 150 m pohjoiseen. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 8.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-08T10:52:56 2595.71398926 236.89040839
arkeologinenkohde_alue.3624 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3624 63776 {07CC7AD4-C770-4D04-A9C8-BAE58E3E75FD} 1000008546 Juutisenniemi asuinpaikka ja kirveen löytöpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 1 Tarkka 6 Muu prospektointimenetelmä ei Sarkkinen 2001: Paikalta [tielenkin eteläpuolelta koordinaateista 7318961 544032] on löydetty kivikirves/-taltta vuonna 1997. Sen löytöpaikaksi on ilmoitettu b)-koordinaattien osoittama kohta n. 200 m niemen itäkärjestä. Löytäjä Mikko Sinisalon mukaan esine löytyi 20 - 30 metriä rannasta harjanteen etelärinteestä. Tarkastuksen yhteydessä paikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Em. löytöpaikasta n. 150 m koilliseen olevan niemen kärjestä ja etelälaidalta tavattiin palanutta kiveä ja joitakin kvartsi-iskoksia rantatönnästä ja vesirajasta: Enimmät kvartsit löytyivät vedestä ja olivat huuhtoutuneita. Toinen löytöalue sijaitsee tästä länteen seuraavan pienen niemen kärjessä ja eteläsivulla. Havainnot jatkuivat katkelmallisina ko. niemen kärjestä ainakin n. 300 metrin matkalla isomman niemen itätyveen, mistä tavattiin kvartsia niemessä olevan kosteikon ja rannan väliseltä kapealta kannakselta. Ainoat asuinpaikkaan viittaavat havainnot kauempaa rannasta tehtiin läntisemmän pienen niemen itäpuoliselta tasaiselta kankaalta 20 - 30 metriä rannasta. Löytöjä ei otettu talteen. Paikalle on uuden GT-kartan mukaan merkitty lännestä Tervakankaalta johtava tie. Tietä ei kuitenkaan oltu ainakaan vielä rakennettu. Paikalla oli ainoastaan ajoura, joka oli henkilöautolle ajokelvoton. Sarkkinen 2001: Kohde sijaitsee Posion kirkolta n. 13 - 14 km lounaaseen, Livojärven länsipään pohjoisrannalla olevalla Juutisenniemellä, Livonniskasta noin 1 km koilliseen. Juutisenniemi on noin kilometrin pituinen niemi, jota pohjoisessa rajaa niemen länsipuolisesta Tervalammesta itään Livojärveen laskeva Juutisenoja. Tervalammen ja niemen länsipuolisen Tervalahden välissä on korkea itä-länsisuuntainen moreeniharjanne, joka jatkuu aina Juutisenniemen itäkärkeen. Harjanteen eteläpuolella on alavampaa ja tasaisempaa kuivaa kangasta. Luettelo Itä-Lapin maakuntakaava-aineistossa. Kirjasi J.Aarnio 25.1.2008 3 Voimassa 2019-07-31T08:28:04 42172.76708984 944.29741569
arkeologinenkohde_alue.3625 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3625 95721 {37DBA3E3-238F-47F6-90C5-D0FB43D0E121} Vuorela pihapiiri 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1124 Torpat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Suhteellisen selvänä erottuvassa pihapiirissä on useita rakennusten ja rakennelmien jäännöksiä: 1. päärakennuksen pohja, 6694.960, 3362.687. Rakennus on tuhottu ennen hylkäämistä. Se on siinä määrin fragmentaarinen, ettei sen rakenteesta voi saada kovin selkeää kuvaa. Kooltaan se vaikuttaisi noin 9 x 6 m. Pätkiä betonisesta kivijalasta sekä yksi nurkista ovat jotenkin säilyneitä. Rakennuksen keskellä on runsaasti murskattua tiiltä, myös metallisia vesijohdon pätkiä on roskien joukossa. 2. betonista valettu kellari, 6694.979, 3362.689.Välittömästi päärakennuksen pohjoispuolella sijaitsevat hyvin säilyneet kellarin jäänteet rinteessä. Kellari on kaksiosainen. Pienempi eteinen on kooltaan 1 x 2 m, sen takana oleva tila 2 x 2 m. Puisia rakenteita ei ole säilynyt. 3. rakennuksen pohja, 6694.916, 3362.717. Purojen yhtymäkohdan tuntumassa sijaitsevista kahdesta rakennuksen pohjasta isompi on kooltaan 5 x 5 m. Paikalla on runsaasti tiiltä, betonia, suuria kiviä, metallia sekä putken pätkiä. Tiilestä muurattu savupiippu on romahtanut rakennuksen ulkopuolelle. Rakennuksen lattia on tasainen, mutta länsipääty jää suurten puiden alle, joiden koosta päätellen rakennus on hylätty viimeistään 1960-luvulla. 4. rakennuksen pohja, 6694.926, 3362.720.Purojen yhtymäkohdassa sijaitsevista rakennuksen pohjista pienempi on kooltaan 3 x 4 m. Sen perusta on tehty suurista kivistä ja se erottuu hyvin. Rakennuksen keskellä on pieni kuoppa, noin 1.5 x 1.5 m. Ei kiviä tai tiiltä. 5. kaivo, 6694.965, 3362.735.Pohjoisesta laskevan puron vierellä on kivikehikko, jonka päällä on vieläkin lahoavia puurakenteita. Selkeä kaivo. 6. kivetty maakuoppa, 6694.938, 3362.760. Pihapiirin itäreunassa on halkaisijaltaan 8 m oleva kivetty maakuoppa. Se on muodoltaan pyöreä ja siinä on leveä kivetty reunus. Keskellä on loiva kuoppa, joka on syvyydeltään on 80 cm. Vallit ovat lähes 2.5 m leveät. Kuopan pohjalla ja vallien päällä kasvaa puita. Rakennelma sijaitsee loivassa rinteessä. Sen merkitys ei ole yksiselitteinen. 7. kivettyä pengerrystä, 6694.972, 3362.690. Lähes parinkymmenen metrin matkalla kellarin ja päärakennuksen edustalla erottuu kiviperusteinen pengerrys. Sen eteläpäätä ei voi täysin hahmottaa, koska kohdalla kasvaa runsaasti viinimarjapensaita. 8. pato, 6694.887, 3362.760. Myllypurossa pihapiirin eteläpuolella, aivan kartoillakin näkyvin nimettömän pikku lampareen kohdalla, on jäänteitä padosta. Pihapiirin ulkopuolella: 9. rakenteita purossa, 6694.932, 3362.647.Veistettyjen hirsien jäännöksiä Myllypurossa pihapiirin länsipuolella. Pihapiirin ympäriltä mitatut koordinaatit: 6694.889, 3362.743 6694.915, 3362.734 6694.950, 3362.743 6694.950, 3362.771 6694.977, 3362.764 6695.022, 3362.759 6695.016, 3362.739 6695.028, 3362.715 6695.020, 3362.694 6694.922, 3362.664 Kohde dokumentoitiin 17.5.2010. Se mainitaan Nuuksion kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa (2006), karttaliitteessä 8. Tiina Grahnin tekemän selvityksen (1994) mukaan asutus Myllypuron laaksoon levisi vasta 1700-luvun lopulla, jolloin alueen pohjoispuolelta, Salmen säterikartanosta käsin, otettiin alueen niittyjä käyttöön.Torpparilaitoksen alkuvaiheessa, 1700-luvun lopulla, perustettiin torppia ensin vanhojen kyläkeskusten ja kartanoiden lähettyville. Nuuksion puolelle torppia perustettiin vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vuorelan torppa on lohkottu Ollilaan kylän Ylitalosta, ja se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1971, jolloin se ostettiin professori (oopperalaulaja?) Oiva Soinilta.Vuorelaan ei ostohetkellä kuulunut viljelyksiä vaan se lienee ollut Soinin perheen vapaa-ajan asuntona. Selvityksen mukaan rakennukset olivat 1930-luvulta, mitä tietoa inventointihavainnot selvästi tukevat. (Grahn 1994.) Vuorelan rakennukset ovat rakennusjäänteistä päätellen 1900-luvulta, ajoitus 1930-luvulle voi hyvinkin pitää paikkansa. Alueen siirtyessä Helsingin kaupungin omistukseen 1970-luvun alussa ovat rakennukset viimeistään jääneet pois käytöstä. Todennäköisesti kuitenkin alueen hyvät luonnonniityt ovat olleet käytössä viimeistään 1700-luvulta lähtien. Vuorelan pihapiiri rakennuksineen sijaitsee Myllypuron laakson pohjoisosassa, Kuuslammen eteläpuolella, kahden puron yhtymäkohdan pohjoisrannalla. Lännessä avautuu vetinen Tamminiitty. Pihapiiri sijaitsee pohjoisesta laskevan puron molemmilla rannoilla, ja sen takana maasto nousee nopeasti niin idässä kuin lännessäkin. Maaperä alueella on suhteellisen kosteaa, piha-alue on edelleen selvästi hahmotettavissa. Se on niittymäinen, ja siellä kasvaa muun muassa viinimarjapensaita. Piste muutettu raportin kuvan mukaiseksi alueeksi 27.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-27T07:32:55 10894.11889648 489.49232229
arkeologinenkohde_alue.3626 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3626 196837 {1EBA9529-2B4E-4DF7-BFBD-D6047FA62977} 1000030611 Takalan rinne kivirakenteet 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1422 Muu kivirakenne 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Mj-rekisteri: "Kivivalli ja muita kivirakenteita sekä kuoppia. Paikalla mm. kivetty lähde sekä tienpohja sekä nelisivuisia pikkuruista talonperustusta muistutavia rakenteita. Rakenteet ovat metsämaalla osittain melko jyrkässä rinteessä Takalan torpasta n. 100 metriä länteen. On esitetty, että ne liittyisivät tervanpolttoon, kivirakenteet eivät kuitenkaan sovi tervahaudoiksi. Kyseessä saattaisi olla olla esim. tervanpolttajien tilapäisiä asumuksia, säilytystiloja tms., mutta joku muukin selitys on mahdollinen." Ks. rekisterin tutkimukset-osiosta lisätietoja. Tarkastus 2020: Osin pengerretty tielinja kulkee rinteen alareunaa kohti Myllyporin varren peltoja ja Korpinkallion pihapiiriä. 3 Voimassa 2020-09-21T13:35:44 5248.74707031 268.59327283
arkeologinenkohde_alue.3627 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3627 150636 {A0199A60-5C4E-44AA-B2FE-95E9BCB36DBD} 1000011123 Västerhov 2 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 31 ei Loivasta peltorinteestä löytyi inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia kahdelta löytöalueelta. Alue A sijaitsee Länsitien ja parkkialueen kohdalta erkanevan Västerhovin tilatien risteyksestä n. 100 metriä koilliseen, sen kaakkoispuolella metsän ja pellon rajalla. Alueelta löytyi kvartsi-iskos. Lisäksi samalla kohdalla tien luoteispuolella on pellonreunassa hirsikehikkoinen kaivorakennelma sekä kaivorakennelmalta n. 20 metriä ylärinteeseen kellarin pohja, jossa on jäljellä kiviseinää ja puurakenteita. Löytöalue B on edellisestä n. 100 metriä itään kohdalla, jossa rinne viettää Västerhovin tilalta kaakkoon kohti ojaa. Alueiden A ja B välissä oli kyntämätöntä peltoa, mutta kohde jatkunee yhtenäisenä kesannon alla. Alueelta B poimittiin kvartsia ja pii-iskos, sekä havaittiin historialliseen aikaan liittyvää materiaalia, lähinnä palanutta savea sekä liippakivi. Purouoman länsipuolella, pienessä metsäsaarekkeessa sijaitsee rakennuksen pohja, joka on kooltaan 20 x 8 m. Rakennuksen pohja erottuu perustuskivinä, joissa on nähtävissä poran jälkiä. Kohde löydettiin Sipoonkorven arkeologisessa inventoinnissa 7.-11.5.2007 Kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee peltorinteessä, joka viettää Västerhovin tilan suunnasta etelään kohti Länsitietä ja kaakkoon kohti pientä ojaa. Löydöt tulivat 30 m mpy korkeuskäyrän molemmilta puolilta. Tehty monialueeksi eli yhdistetty A- ja B-alueet saman kohdenumeron alle 27.9.2019. Pavessa ilmeisesti tarkempi rajaus, joten alueissa noudatettu Paven aluerajauksia. 3 Voimassa 2019-09-27T14:34:12 17559.5300293 657.79966027
arkeologinenkohde_alue.3628 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3628 134349 {D0FF79D8-7B0B-4282-9E24-06B1F482C7CF} 1000028458 Jussarö Östergruvorna kuilu I 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Kuilu I (Östra Strand Grufvan). Pituus 20.4 m, leveys 1.8-2.5 m, syvyys 31.4 m (keskeltä). Kaartuva, pystysuorat seinämät. Kohteen Jussarö Östergruvorna (1000028458) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 12999 Jussarö östra gruvschakt 7 muotoa noudattaen. 3 Voimassa 2019-10-07T07:25:59 89.86474609 49.3116542
arkeologinenkohde_alue.3629 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3629 134351 {8D50B285-88AF-4944-A356-9C492B5CA104} 1000028458 Jussarö Östergruvorna kuilu H 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kuilu H (Östra djup Grufvan). Pituus 20.0 m, leveys 2.5-3.0 m, syvyys 27 m (W-pää). Pystysuorat seinämät. Kohteen Jussarö Östergruvorna (1000028458) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13000 Jussarö östra gruvschakt 6 muotoa noudattaen 7.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-07T07:34:26 73.04003906 48.63477356
arkeologinenkohde_alue.3630 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3630 134354 {40C859B7-4E66-4C25-9982-D9CC1F1D2C27} 1000028458 Jussarö Östergruvorna kuilu N 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Kuilu N ((Östra Mellan Grufvan). Pituus 16.1 m, leveys 1.8.-2.1 m, syvyys 21.5 m. Pystysuorat seinämät. Tämän kuilun hevosvintturi on ilmeisesti sijoitettu kuilun S-puolella olevalle kallionlaelle, jolla ei ole mitään jäännöksiä näkyvissä. Kohteen Jussarö Östergruvorna (1000028458) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13001 Jussarö östra gruvschakt 5 muotoa noudattaen 7.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-07T07:37:58 60.01916504 47.52760688
arkeologinenkohde_alue.3631 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3631 134364 {096E1A1A-08ED-4D74-AEBA-21BAB4E47E81} 1000028458 Jussarö Östergruvorna kuilu G 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Kuilu G (Kärr Grufvan). Pituus 8.8 m, leveys 1.5-3.0 m. Levenee länteen päin. Pystysuorat seinämät. Kohteen Jussarö Östergruvorna (1000028458) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13006 Jussarö östra gruvschakt 1 muotoa noudattaen 7.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-07T07:51:27 109.46923828 52.61400343
arkeologinenkohde_alue.3632 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3632 134362 {A3B4291A-1830-4EC6-A1D9-3A782065E9AF} 1000028458 Jussarö Östergruvorna 3 nimeämätön kuilu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty ei Kuilu, jolle ei ole annettu kirjaintunnusta Tengströmin kartassa, vaikka se on piirretty näkyviin. Pituus 16.1 m ja leveys 1.6-2.0 m. W-pää on matala, kuivapohjainen, merkitty poikittaisella lohkarerivillä. Kohteen Jussarö Östergruvorna (1000028458) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13005 Jussarö östra gruvschakt 2 muotoa noudattaen 7.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-07T08:04:03 80.99645996 44.0162195
arkeologinenkohde_alue.3633 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3633 134360 {64D6303F-ECCE-4917-B77C-4975597DC89E} 1000028458 Jussarö Östergruvorna 2 nimeämätön kuilu 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Kuilu, jolle ei ole annettu kirjaintunnusta Tengströmin kartassa, vaikka se on piirretty näkyviin. Pituus noin 5.2 m ja leveys noin 1.2 m. Pystysuorat seinämät. Vedenpinta syvällä. Kohteen Jussarö Östergruvorna (1000028458) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13004 Jussarö östra gruvschakt 3 muotoa noudattaen. 3 Voimassa 2019-10-07T10:27:56 20.06079102 18.38900806
arkeologinenkohde_alue.3634 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3634 134359 {DFC4EFFC-4A98-4B70-90D4-DDA4D05EE6FD} 1000028458 Jussarö Östergruvorna kuilu L 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2213 Kaivokset - rautakaivos 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Kuilu L (Östra Ny Gruvan). Pituus 15.0 m, leveys on epämääräinen, koska N-reuna on matala, kasvillisuuden peitossa. S-puolen seinämä pystysuora. Kohteen Jussarö Östergruvorna (1000028458) alakohde. Piste alueeksi entisen Reiska-kohteen 13002 Jussarö östra gruvschakt 4 muotoa noudattaen 7.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-07T10:34:43 53.77539062 34.60697927
arkeologinenkohde_alue.3635 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3635 155849 {4B96C477-1073-4213-9A61-06EB6170EFE7} 1000015451 Nuottasaari tykkiasema 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2135 Tykkiasemat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Nuottasaaren patterin kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, laiturin ja mukulakivisen tykkitien. Lähes itä-länsi-suuntaisen maarakenteisen patterin rintavallin kokonaispituus on noin 68 m ja leveys 7 m. Varustuksessa on neljä tykkiasemaa. Tykkiasemat ovat suorakaiteenmuotoisia noin 8,5x6 m kokoisia maaterasseja. Tykkiasemien kohdalla rintavallin korkeus on noin 1-2 m. Kunkin tykkiasemien kohdalla maavallissa erottuu yksi noin 8 m pitkä, 6-9 m leveä ja 1,1-2 m syvä ampuma-aukko. Rintavallissa on yhteensä neljä kivirakenteista ammustarvikekomeroa. Varustuksen itä ja länsipuolella on soikeanmuotoiset maakummut, jotka ovat mahdollisesti toimineet tulenjohto- ja tähystyspaikkoina tai ne ovat vanhojen ruutikellareiden jäänteitä. Patterille johtaa saaren pohjoisrannasta mukulakivitie, jonka päässä on ollut vuonna 1890 rakennettu kivilaituri Saaren länsipäädyssä on ollut rakennus, joka on merkitty vielä vuoden 1967 peruskarttaan. Paikalla kasvaa useita marjapensaita. Länsirannalla on myös noin 2x2 m kokoisia kuoppia sekä puutarhapengerryksen jäänteitä, jotka liittyvät todennäköisesti paikalla sijainneeseen rakennukseen. Nuottasaareen, Santahaminan ja Kuninkaansalmen väliin rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri. Aikaisemmin paikalla on ollut venäläisten rakentama Suomen sodan aikainen patteri. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 16.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-16T12:50:04 12749.29760742 441.71557112
arkeologinenkohde_alue.3636 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3636 155852 {A171C0D4-0A51-4F2F-9509-228678C5A852} 1000015446 Lehmäsaari tykkiasema 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2135 Tykkiasemat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Varustuksen maarakenteinen rintavalli on noin 27 m pitkä, 0,5-1 m korkea ja noin 8 m leveä. Vallikäytävä on noin 7,5 m leveä. Patterin länsipuolella on osittain kallioon louhittu betoninen varasto. Varasto on noin 2,1 m korkea, 2,15 m leveä ja 1,75 m syvä. Lehmäsaaren länsirannalla erottuu veden alla ainakin noin 5 m matkalta patterin laiturin kiviperustukset. Lehmäsaaren eteläosassa, noin 100 m päässä tykkipatterista etelään, on suorakaiteen muotoinen pohjois-eteläsuuntainen rakenne. Betonista valettu tasanne on osittain suoraan kallion päällä ja osittain sen alusta on tehty kivistä ja betonista. Rakenteen pituus on noin 11,7 ja leveys 4m. Pinta on tasainen. Betonialustan paikalle on merkitty rakennus vuoden 1950 karttaan. Santahaminan pohjoispuolella sijaitsevaan Lehmäsaareen rakennettiin todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä tykkipatteri. Lehmäsaaren tykkipatteri on rakenteeltaan tyypillinen 1800-luvun puolivälille, jolloin linnoituslaitteet on varustettu nopeasti puuta, maata ja kiviä hyväksikäyttäen. Patteri on rakennettu saaren pohjoisosaan korkeimmalle kohdalle. Lehmäsaaren tykkipatterin kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, betonisen varastorakennuksen ja laiturin perustukset. Saaren eteläosassa on betonista ja kivestä tehty rakenne (pkoo:6673153, ikoo: 3392423) ja saaren etelä ja länsirannalla on useita kalliohakkauksia. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 16.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-16T13:01:01 3936.64526367 265.81136848
arkeologinenkohde_alue.3637 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3637 155845 {592DB52D-86C3-4C3F-93CE-9C64FE9DA15D} 2172 Haminasalmi väyläeste 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2114 Hirsivarustukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 0 Ei määritelty ei Mj-rekisteri: Helsingin edustalla, Kruunuvuorenselän eteläosassa sijaitsee Kuninkaansaaren ja Santahaminan välisen Hamnsundetin eli Haminansalmen sulkenut väyläestekokonaisuus. Kokonaisuuteen kuuluu alun perin yhtenäinen hirsiarkkupato (Haminansalmi 1), sen eteläpuoleinen seitsemän vierekkäisen hirsiarkun rivi (Haminansalmi 2), eteläisimpänä kaksi väyläesteeksi upotettua alusta (Hamnsundet 1 ja 2) sekä salmen sulkenutta kettinkiä (ks. alakohteet). Rakennelman tehtävä on ollut sulkea Santahaminan ja Kuninkaansaaren välinen väyläosa. Väylä on todennäköisesti suljettu ainakin kolmessa eri vaiheessa: ensimmäisen kerran noin vuonna 1720, jolloin venäläiset isovihaan liittyen sulkivat salmen Englannin laivaston aiheuttaman uhan vuoksi, toisen kerran Krimin sodan aikana ja kolmannen kerran Krimin sodan ja vuoden 1904 välillä. Haminansalmi 1 (24078): Kyseessä on Kuninkaansaaren ja Santahaminan välisessä Hamnsundetissa eli Haminansalmessa poikittain sijaitseva alun perin yhtenäinen, nyttemmin kahdessa osassa oleva kivitäytteinen hirsiarkkupato. 8-10 m padon eteläpuolella sijaitsevat väyläestekokonaisuuteen kuuluvat seitsemän hirsiarkun rivi sekä etelämpänä kaksi väyläesteeksi upotettua alusta. Rakennelma on 8,8 m leveä ja 7 m korkea. Pituutta itäisimmällä osalla on noin 44 m ja läntisimmällä noin 65 m, välissä on 2 m leveä sola. Rakenne koostuu vaakatasoisista hirsikerroista, joita on yli 15 kappaletta. Estettä on vahvistettu sidosketjuilla. Ketjuja on havaittavissa noin kymmenen metrin välein. Kohde on paikannettu karttaliitteen mukaan (paikannustarkkuus 10-100 m). Haminansalmi 2 (24072): Kyseessä on Kuninkaansaaren ja Santahaminan välisessä Hamnsundetissa eli Haminansalmessa poikittain sijaitseva seitsemän vierekkäisen kivitäytteisen hirsiarkun rivi. Hirsiarkkujen pohjoispuolella on väyläestekokonaisuuteen kuuluva yhtenäisempi, kahdesta pitkästä hirsiarkusta koostuva rivi. Seitsemän hirsiarkun eteläpuolella on kaksi väyläesteeksi upotettua alusta. Hirsiarkut sijaitsevat noin 6-8 m etäisyydellä toisistaan. Kaksi Kuninkaansaarta lähinnä olevaa arkkua on lähes hajonneita tai hajotettuja, loput ovat ehjempiä. Arkkujen pituus on noin 8-10 m ja leveys 4,5-5 m. Rannan ja hirsiarkkurivin väliin on sekä salmen länsi- että itäpuolella jäänyt noin 25-30 m pituinen, pienemmille aluksille kulkukelpoinen aukko. Hirsiarkkujen oletetaan olevan venäläisten rakentamia noin vuonna 1720. Kohde on paikannettu karttaliitteen mukaan (paikannustarkkuus 10-100 m). Hamnsundet 1 hylky (24071): Hylky kuuluu Kuninkaansaaren ja Santahaminan välisessä Hamnsundetissa eli Haminansalmessa sijaitsevaan hirsiarkkujen sekä kahden upotetun aluksen muodostamaan väyläestekokonaisuuteen. Molemmat alukset on upotettu poikittain ja peräkkäin kapeikon eteläisimpään osaan keulat kohti Santahaminaa. Lähimpänä Santahaminaa sijaitseva Hamnsundet 1 on upotetuista aluksista hieman pienempi. Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, jonka rungon pituus on 30,6 metriä ja leveys hieman yli 8 metriä. Aluksen havupuinen runko on suhteellisen hyväkuntoinen, mutta pääkannen laudoitus on pahoin tuhoutunut. Pohjaosa on päällystetty vedenalaisilta osiltaan ohuin kuparipellein. Kansille on kerätty kiviä uppoamisen varmistamiseksi. Hamnsundet 1:stä 15 m länteen sijaitsee Hamnsundet 2 -hylky. Hylkyjen pohjoispuolella on puolestaan seitsemän yksittäistä hirsiarkkua sekä yhtenäisempi hirsiarkkujen rivi. Hylky on paikannettu karttaliitteen mukaan (paikannustarkkuus 10-100 m). Hamnsundet 2 hylky (24073): Hylky kuuluu Kuninkaansaaren ja Santahaminan välisessä Hamnsundetissa eli Haminansalmessa sijaitsevaan hirsiarkkujen sekä kahden upotetun aluksen muodostamaan väyläestekokonaisuuteen. Molemmat alukset on upotettu poikittain ja peräkkäin kapeikon eteläisimpään osaan keulat kohti Santahaminaa. Lähimpänä Kuninkaansaarta sijaitseva Hamnsundet 2 on upotetuista aluksista hieman suurempi. Kyseessä on puurunkoisen laivan hylky, jonka pituus on noin 39 metriä ja leveys noin 10 metriä. Hylyn kylkilaudoitus on miltei kokonaan irronnut kaarituksesta. Kaaritus on niin tiheää, ettei kaarien välejä ole lainkaan, joten jäljellä oleva kylki koostuu näennäisesti pystysuuntaisesta laudoituksesta. Hylyn peräpää on vajonnut hiekkaan. Peräpeilistä on jäljellä kulmissa olleet tukiparrut. Aluksen kyljen ulkopuolella on huomattava määrä sen kylkilankutusta ym. puutavaraa. Aluksen kansi on romahtanut hylyn sisään (ilmeisesti pääkansi on romahtanut välikannelle ainakin osittain). Hylyn sisällä on varsin paljon myös toistaiseksi tarkemmin määrittelemättömiä rakenneosia. Sisältä on havaittu myös mahdollinen mastonkenkä. Hylyn keulan parta ja kaljuuna näyttää 1830-40-luvun tyyliseltä. Sen kaljuuna on miltei täydellisenä paikallaan. Keulassa on havaittavissa styyrpuurinpuolella kaksi klyyssiaukkoa, jotka ovat ilmeisesti raudasta. Keulassa sisällä on toistaiseksi havaittu ankkuriköyden kiinnityspenkki ja mahdollisesti ankkuripelin laakeri. Keulakansi on huonokuntoinen. Kaarissa on käytetty eri puulajia kuin laudoituksessa, mutta molemmat ovat luultavasti havupuuta. Hylky on paikannettu Metsähallituksen tilauksesta tehdyssä Meritaito Oy:n luotauksessa vuonna 2014. Syvyyttä kohteella on noin 5-6 m. Hamnsundetin kärry (24074): Hevoskärry sijaitsee Kuninkaansaaren ja Santahaminan välisessä Hamnsundetin (eli Haminansalmen) länsipäässä 10 m etäisyydellä Hamnsundet 2-hylystä. Kyseessä on karkeatekoinen ja vankkarakenteinen kärry, jossa on runsaasti rautavahvisteita. Pyörät ovat silmiinpistävät kärryn muuhun kokoon nähden ja niissä on rautavanne. Kärryssä on mahdolliset irtolaidat, oikeassa etukulmassa on jäljellä pystytolppa. Kärry ollut mitä ilmeisemmin hevosvetoinen, ja siitä sai vaikutelman, että sillä on siirretty raskasta tavaraa. Kärryn alla on mahdollisesti laastia ja ympärillä irtokiviä. Kärry on kauttaaltaan näkkien ja simpukoiden peitossa 2,5 cm paksuudelta, kärryn rautaosat ovat huonossa kunnossa. Kärryn kokonaispituus on 3.3 metriä, aisojen pituus 1,7 metriä ja kärjet ulospäin taivutetut viimeisen 20 cm:n matkalta. Lavan koko pituus on noin 1,6 metriä, ja leveys noin 1,2 metriä. Hevoskärry liittynee Haminansalmen väyläesteiden rakennusvaiheisiin. Hevoskärry on paikannettu sanallisen selostuksen ja piirroksen avulla (paikannustarkkuus 10-100 m). Hamnsundetin läpi kulkevaa väylää on todennäköisesti suljettu ainakin kolmessa vaiheessa: ensimmäisen kerran 1720 tienoilla, joilloin venäläiset isoon vihaan liittyen sulkivat salmen Englannin laivaston aiheuttaman uhan vuoksi, toisen kerran Krimin sodan aikana 1800-luvun puolivälissä ja kolmannen kerran jossain vaiheessa Krimin sodan ja 1900-luvun alkuvuosien välisenä aikana. Kohde on Kuninkaansaaren ja Santahaminan välisessä Hamnsundetissa eli Haminansalmessa. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 16.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-16T13:28:34 7820.52612305 391.74130772
arkeologinenkohde_alue.3638 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3638 197115 {A255E09D-E63F-4F1C-8D0E-F659387112A5} 1000014944 Gangusholmen 2 röykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty ei Kohde sijaitsee valtatie 8 itäpuolella olevan Sarnemossenin itälaidalla, aivan Kurikan (entisen Jurvan) rajan tuntumassa. Röykkiöt ovat Sarvi-nimisellä, melko lohkareisella, moreeniharjanteella tiheässä sekametsässä. Kohteessa on kaksi selvemmin erottuvaa röykkiötä, halkaisijaltaan 3-4 metriä, röykkiöiden tarkkaa kokoa on kasvillisuuden takia vaikea määritellä. Lisäksi noin 20x20 metriä kokoisella alueella on epämääräisempiä kiveyksiä. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu kumpare, jolla röykkiöt ja kiveykset sijaitsevat. Vuoden 2013 inventoinnin mukaan mäen pohjoisreunalla on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, joka on keskeltä yli 1,5 metriä syvä, reunoilla on ilma-aukkoja, halssi itään. Päällä kasvaa kuusia. Tervahaudasta noin 30 m etelään mäen lounaislaidalla on noin 3 m halkaisijaltaan oleva tulisijallinen tervapirtin pohja, kiukaassa todettiin kairauksessa hiiltä. Röykkiöiksi ilmoitetuilla kohdilla ei ole röykkiöitä, vaan liikuteltuja kiviä ja joitakin kuoppia, jotka ilmeisemmin liittyvät paikalla harjoitettuun tervan valmistukseen. Viimeisimmän inventoinnin mukaan kohteessa on tervahauta ja tervapirtti, mutta rekisterissä röykkiönä. 3 Voimassa 2019-10-21T08:47:58 1552.27258301 153.05121744
arkeologinenkohde_alue.3639 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3639 204497 {F1E6A2E9-625D-4709-827D-4F0B230E6953} Kirilahti 1 kalakenttä 1 Mahdollinen muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 11 Muu lähde 9 Havainto Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 9 Ilmakuva ei LKYT-hankkeen kohdekuvaus, Kirilahden kalakenttä, 732-036: Idässä n. 2 km rajavyöhyke, sekä Venäjän raja ja Kallunkisaari. Pohjoispuolella poroesteaita n. 100 m päässä, lännessä Kulvakkovaara, joka on naturassa. Pahkaoja vieressä. Aatsingin kyläläisten jo 1700-luvulla ensikertaa rakentama asuinkenttä, jota kyläläiset käyttivät kalastusmatkoillaan. Kenttään kuului 4 X 5 m kämppä, kellariaitta, lato sekä venehuone. Kämppä huonokuntoinen. Pihapiirissa verkon kuivaus ja selvittelypaikka. Nuotio- ja veneen rantautumispaikka. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoima kohde. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta. Alueella voi myös olla rakennusperintökohde. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoima kohde 3 Voimassa 2021-01-28T15:44:20 1318.46557617 138.37273349
arkeologinenkohde_alue.3640 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3640 178335 {D94B9B2C-8AAD-4759-8D58-7D2304D09A27} 1000026254 Stackskär 2 niitty 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2824 Fossiiliset niityt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 7 Historiallinen kartta ei Lepikkoa ja haavikkoa kasvava notko kallioiden välissä. Ei näkyvissä rakenteita. Maastohavaintojen ja isojakokartan mukaisesti. Umpeenkasvanut niitty.Vuoden 1935 isojakokartassa paikalle on merkitty 0.12 ha:n ja 0.30 ha:n suuruiset niityt (774 ja 766), jotka kuuluivat Aspön Östergrannasin tilalle. 3 Voimassa 2021-02-01T17:41:30 4765.04321289 376.57492786
arkeologinenkohde_alue.3641 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3641 175953 {F4812B92-929B-4445-A91D-93F9EAE08EAC} Paloselkä 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 245 ei Kohteessa on kaksi maahan kaivettua asumuksen jäännöstä. Asumus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3369080 Y=7485664.Kohteessa on sisäosaltaan 4 x 3 metrin kokoinen vallien ympäröimä kuoppa, jonka oviaukko on todennäköisesti sijainnut itäseinustalla. Vallit ovat noin metrin levyiset. Kaakkoisnurkassa on kiviä, jotka ovat mahdollisesti muodostaneet tulisijan, kiviä on kuitenkin joka puolella vallissa. Asumus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3369126 Y=7485655. Kohteessa on sisäpuolelta vaakapuilla vuorattu noin 2 x 1.5 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 0.5 - 1 metriä. Kuoppaa ympäröi noin metrin levyiset vallit. Länsipäässä on laakakivistä tehty tulisija, joka on osittain romahtanut. Korkeimmat osat ovat noin metrin korkuiset. Selkeää oviaukkoa ei näy, mahdollisesti se on sijainnut luoteiskulmassa. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Pentti Niemelän ilmoitus. Kaksi rakennuksen jäännöstä, mahdollisesti metsätyökämppiä. Paloselän kohti etelää laskeva rinne, jossa kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Aluskasvillisuutena mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa ja sammalia. 3 Voimassa 2014-12-07T11:15:31 2121.79272461 192.13698518
arkeologinenkohde_alue.3642 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3642 176536 {41391145-5B41-440A-9469-3CE36D85D5E4} Kellarikunnas 2 vankileiri jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 262 ei Kyseessä on lähes suorakaiteen muotoinen alue, joka sisältää erilaisia sotavankileiriin liittyviä rakenteita. Kohteet on lueteltu idästä länteen. Alueen halki kulkee tie. Tien itäpuoli Veden täyttämä kuoppa, mitoiltaan 3 x 5 metriä. Kepillä mitattuna kuopan pohja on noin puolentoista metrin syvyydessä. Kuopan ympärillä on maavallit. Kuoppa on tietojen mukaan venäläisten sotavankien hautakuoppa, joka on tyhjennetty poliisien toimesta joskus sodan jälkeen ja siinä olleet vainajat on siirretty johonkin Kuusamon hautausmaista. X 7301509, Y 3590340 Juoksuhauta 1. Noin kymmenen metriä pitkä siksak-muotoinen metrin leveä ja metrin syvä kaivanto. X 7301482, Y 3590338 Rakennelmanjäännös 1. Koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaivannosta, joista toinen on kooltaan 1,5 x 5 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä ja toinen on kooltaan 5 x 5 metriä, syvyydeltään 0,7 metriä. Kaivantojen välissä on noin puolitoista metriä leveä maakannas, jota on reunoista tuettu pystytukeilla. Näistä kahdesta kaivannosta noin 4 metriä lounaaseen on vielä kolmas kaivanto, joka on leveydeltään puolitoista metriä ja pituudeltaan 15 metriä. Rakennelman käyttötarkoitus jäi epäselväksi. x 7301502, y 3590304 Kuoppa, jonka leveys metrin, pituus viisi metriä. Syvyys noin puoli metriä. Kuopan päässä on puurakenteita. Kyseessä on todennäköisesti riukukuopan jäännös. x 7301505, y 3590289 Tien länsipuoli Teltanpohja 1 ja 2. Kaksi maahan kaivettua pyöreää teltanpohjaa rinnakkain, noin neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Pohjan halkaisija noin viisi metriä. Tietojen mukaan saksalaiset käyttivät vankileireillään vankien majoitukseen suomalaisvalmisteisia koottavia ja purettavia vaneritelttoja. x 7301478, y 3590237. Teltanpohja 3, kuten edelliset. x 7301482, y 3590216 Teltanpohja 4 ja 5, kuten edelliset x 7301528, y 3590190 Kuoppa 1, Vanhan hiekkakuopan reunassa. Kooltaan 2 x 4 metriä, syvyydeltään metrin. Jyrkkäreunainen, sammaloitunut. Mahdollisesti kellarikuopan jäännös. x 7301509, y 3590165 Rakennusjäännös 1, karttaan merkityn vanhan tiepohjan länsireunassa on noin 5 x 7 metrin kokoinen multapenkki, jonka sisäpuoli on noin 30 cm ympäröivää maanpintaa syvemmällä. Jäännöksen sisällä on joitakin puujäännöksiä. x 7301497, y 3590149 Rakennusjäännös 2, edellisen vieressä ylärinteen puolella. Kyseessä on tasattu alue, mitoiltaan 7 x 10 metriä. Tasatun alueen länsipäässä on metrin korkea maavalli. x 7301505, y 3590145 Rakennusjäännös 3 edellisistä länteen. Tasattu alue, kooltaan 4 x 5 metriä. Alarinteen puolella penger. x 7301504, y 3590120 Teltanpohja 6 ja 7, sijaitsevat rinnakkain, halkaisijat noin viisi metriä. x 7301512, y 3590118 Kaivo jäännös. Kuoppa, jonka seinät on tuettu pystypuilla. Kuopan mitat 1,7 x 1,7 metriä, syvyys noin metrin. Kuopan pohja kuiva. x 7301521, y 3590105 Juoksuhauta 2. Sijaitsee alueen länsireunassa. Näkymät alempana olevalle suolle hyvät. Juoksuhauta on L-muotoinen, molemmat sivut ovat neljä metriä pitkät ja metrin leveät sekä syvät. x 7301528, y 3590099 Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden perusteella. Metsähallituksen Laatumaan myyntineuvottelija Tuomo Leinonen otti yhteyttä, koska oli saanut tietoonsa paikalliselta metsänomistajalta, että Kellarikunnaassa olisi ollut jatkosodan aikana saksalaisten sotavankileiri ja hautapaikka, johon olisi haudattu venäläisiä sotavankeja, jotka ovat menehtyneet rautatietä rakennettaessa tai teloitettu. Vankileiri on liittynyt ns. Kuusamon kenttäradan rakentamiseen. Paikka käytiin tarkastamassa 11.6.2014. mahdollisten kulttuuriperintöarvojen selvittämiseksi, sillä ko. metsäpalsta oli Laatumaan myyntilistalla. Paikallistietojen mukaan saksalaisten ylläpitämä sotavankileiri, jonka vangit ovat rakentaneet jatkosodan aikana sotilasrautatietä eli ns. Kuusamon kenttärataa. Maastohavainnot tukevat käsitystä hyvin. Kuusikkoa kasvava harjanne, jonka tie leikkaa kahteen osaan. Harjanteen eteläpuolella kulkee pieni puro. 3 Voimassa 2014-12-17T14:36:17 13441.20043945 594.38836094
arkeologinenkohde_alue.3643 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3643 180864 {5A41B07F-7489-4F5B-AD95-414E975E9646} Haapakuljun kämppä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 183 ei Paikalle on vuoden 1971 peruskarttaan merkitty Haapakuljun kämppä ja viisi rakennusta. Inventoinnissa alueelta löydettiin kaksi rakennuksen jäännöstä, kellarin jäännös, betonilaatta sekä huussin jäännös. Rakennus jäännös 1 (180862): Puretun rakennuksen jäännös, joka erottuu maastossa sammaleen ja varpujen peittäminä seinälinjoina. Rakennuksen koko on noin 8 x 8 m. X= 3510875 ja Y= 7101010. Rakennus jäännös 2 (180444): Noin 9 x 5 m kokoisesta rakennuksesta on jäljellä kivestä tehty noin 15-25 cm korkea perustus, joka on sammaleen ja varpujen peittämä. Rakennuksen seinälinjojen sisällä kasvaa runsaasti kuusentaimia ja pusikkoa ja sen luoteispäässä on suurten metallitynnyreiden jäänteitä. Rakennuksen keskivaiheilla on betoninen noin 1 x 1 m kokoinen laatta, joka lienee uunin perustus. X= 3510941 ja Y= 7100923. Kellari jäännös (180443): Kellari on kaivettu rinteeseen ja sen katto on romahtanut. Rakennuksen koko on noin 2,5 x 2,5 m ja sen syvyys on noin 0,5-1 m. Oviaukko on sijainnut länsiseinällä kohti tasoitettua aluetta. X= 3510965 ja Y= 7100934. Huussi jäännös (180861): Kuusipyttyinen laudasta rakennuttu huussi, jonka molemmista päistä ja julkisivun puolelta on laudoitus purettu. Lisäksi eläimet ovat syöneet reikien alapuolista laudoitusta. Huussi koostuu viiden reiän käymälästä sekä yhdestä yksittäisestä vessasta rakennuksen koillispäädyssä. Oviaukko suurempaan käymälään sijaitsee rakennuksen etusivulla. Huussissa on kaksi ikkunaa, yksi suuremmalle puolelle ja yksi yksittäiselle vessalle. Huussin koko on noin 5 x 2 m. X= 3510955 ja Y= 7101000. Betonilaatta (180863): Noin 2,5 x 3,5 m kokoinen ja noin 30 cm korkea betonilaatta, jonka ympärilla metalliromua. X= 3510948 ja Y= 7100988. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin jäänteisiin. Kohde löytyi vanhan peruskartan avulla. Metsätyökämpän jäännös, joka merkitty vielä vuoden 1971 peruskarttaan. Metsäautoteiden ja jyrkähkösti nousevan kivisen harjanteen välinen tasoitettu alue. Paikalla kasvaa mäntyjä, kuusentaimia, koivuja, katajaa ja heinää. 3 Voimassa 2015-08-12T08:34:03 8928.46557617 365.47524436
arkeologinenkohde_alue.3644 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3644 179861 {5D92B69F-2F22-4F0C-95CA-1F20484B7F87} Hallavaara savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kellari, reiskanumerolla 179862 on jyrkässä suolle viettävässä rinteessä oleva säännöllisenmuotoinen kellarikuoppa. Sen mitat ovat 5x3.5 m, syvyyttä kuopalla on pari metriä. Kulkukäytävä vie luonnollisesti alarinteeseen. Mitään rakenteita ei kuopassa näy, se on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Kämppä, 179863, on Huovisnäreikön opastaulun mukaan rakennettu 1952. Se oli rakenteeltaan erikoinen kaksikerroksinen luhtikämppä. Se on ollut pääasiassa ojitusmiesten käytössä, sillä parin kilometrin päässä sijaitsi Vilmilän kämppäkartano, jonne mahtui 50 miestä. Nykyään kämpän rauniot erottuvat maastossa betonivaluisen perustuksen sekä uunin pohjan perusteella. Tosin rakenteet paikalle tehtyjen pöytien ja penkkien vieressä ovat tiheän nuoren kuusikon alla. Mittaa rakennuksella näyttäisi olleen 8x8 m. Ainakin osin luonnonkivistä muurattu uuni on sijainnut rakennuksen keskellä. Uunin pohja on lähes täysin sammalen peitossa. Mitään muita rakennusmateriaaleja ei paikalla näy. Alueelta etsittiin muita rakennuksen jäännöksiä niitä kuitenkaan löytämättä. Kämppäaukean itäpuolella on moderni vessa, joka liittyy retkeilyrakenteisiin. Kellarin alapuolella kosteikolla on suuri ja tarkastushetkellä runsasvetinen hete. Voisi olettaa, että kämpän sauna olisi sijainnut täällä. Mitään merkkejä ei siitä kuitenkaan peitteisessä ja kumpuilevassa maastossa kyetty havaitsemaan. Hallavaaran savottakämpän aluerajaus on tehty yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen pohjalta. Hallavaaran kämppä on merkitty 1970-luvun alun peruskartalle, mutta jostain syystä ei Sutigisiin. Kämpän tuntumaan on perustettu 2002 Huovisnäreikkö-niminen nimikkometsän Veikko Huovisen 75-vuotispäivän kunniaksi. Vanhalle kämppäaukiolle on pystytetty pari jykevää hirsipöytää penkkeineen, paikalla on myös epävirallisemman näköinen tulistelupaikka. Aukion tuntumassa kiertää vajaan kilometrin mittainen luontopolku, jonka varrelle on pystytetty tauluja, joissa on Veikko Huovisen ajatelmia metsästä ja maailmanmenosta. Alueen puusto on näreikköä, 150-vuotiasta kuusikkoa, joka sinänsä ei ole rauhoitettu vaan sitä hoidetaan "parhaiden metsänhoidollisten periaatteiden mukaisesti". Kohde tarkastettiin tiistaina 16.6.2015 kurjassa säässä. Vettä satoi ja tulipa välillä rakeitakin. Paikalla on seissyt 1952 rakennettu Hallavaaran kämppä. Se on sittemmin purettu ja rakennusjätteet on visusti korjattu pois paikalta. Kämppä on ollut ojitusmiesten käytössä. Huovisnäreikkö, jossa Hallavaaran kämpän jäännökset ovat sijainneet, on Sotkamon luoteisnurkassa. Matkaa kämpälle Ristijärvi-Sotkamo -tieltä on linnuntietä reilut viisikilometriä. Täällä päätien länsipuolella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Savottakämpän rauniot sijaitsevat edelleen aukiona olevan piha-alueen reunalla. Maasto laskee kämpän pohjoispuolella kosteaksi suoksi. Lännessä kasvaa komea 150-vuotias kuusikko, idässä puusto on pääasiassa nuorta istutusmännikkö, jonka seassa kasvaa runsaasti koivuja. Kämpän tuntumassa kasvaa useita vanhoja koivuja ja haapoja. Paikalle johtaa pistotie Huovisnäreikön metsäautotieltä. 3 Voimassa 2015-07-09T19:31:47 4966.1340332 290.46618578
arkeologinenkohde_alue.3645 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3645 179864 {9BBE2606-CF23-474F-8D29-F5578A3A61D4} Horjunvaara savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Talli reiskanumerolla 179865. Rakennus on ollut hirsistä huolella salvottu. Se on edelleen pystyssä parhaimmillaan lähes 10 hirsikerran verran. Rakennus on ollut 5.5x5.5 m suuruinen. Se on pystytetty kuorituista hirsistä, jotka on sahattu. Hirsien välissä on moninpaikoin tuohta eristeenä. Salvos on yksinkertaista koirankaulaa, mutta rakennus on tehty tiiviiksi. Uuninpohjaa ei rakennuksessa ole näkösällä. Myöskään ikkunoita siinä ei näy. Oviaukko sitä vastoin on suhteellisen ehjä. Se on sijainnut rakennuksen länsipäässä. Oviaukossa on käytetty tehdasvalmisteisia nauloja. Muuta ajoittavaa rakennusmateriaalia ei paikalla näy. Savottakämppä reiskanumerolla 179866. Rakennus erottuu maastossa sammalpeitteisinä palteina. Rakennuksen kahdessa nurkassa on metrin korkuiset luonnonkivistä kasatut kiukaat. Niiden halkaisija on nykyisellään pari metriä. Sammalen alta pilkottavat kivet ovat pahoin palaneita. Rakennus on ollut 7x7 m laajuinen. Näyttää siltä, että oviaukko on ollut kiukaiden välissä. Siten rakennus muistuttaa pohjaltaan suuresti Hyrynsalmella aivan 1900-luvun alussa käytössä ollutta kämppämallia. Vaikka seinustat ovat täysin sammalen alla, pilkottaa rakennuksen lounaisnurkasta seinähirren pää. Rakennuksen lattia on nykyisellään hieman ympäröivää maastoa alempana. Mitään rakennusjätettä ei paikalla ole. Todennäköisesti rakennus on lahonnut paikalle. Horjunvaaran savottakämppäalueen sijainti on käsin digitoitu yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. Kohde on merkitty Sutigisiin kuviotietona. Paikka tarkastettiin ja rakennuksen jäännös dokumentoitiin 25.6.2015.Viitisenkymmentä metriä pohjoiseen rakennukselta on suurten koivujen reunustama umpeenkasvava aukio, joka vaikuttaa rakennuksen pihalta. Täältä ei kuitenkaan kämppää löytynyt vaan noin sata metriä rakennuksenpohjan lounaispuolelta, eri metsäkuviolta. Sää oli tuulinen, sateinen ja sääskille otollinen, mutta pistäytyipä aurinkokin välillä esillä. Sammaloitunut kiukaallinen rakennus vaikuttaa 1900-luvun alun savottakämpältä. Yhtäläisyydet hyrynsalmelaisiin ajoitettuihin kämppiin (Räihälä 2014) ovat silmiinpistäviä. Hirsirakennus vaikuttaa savottakämpän tallilta. Uunin puute ja rakennuksen sijainti keskellä metsää viittaavat tähän. Horjunvaaran savottakämppäjäännös sijaitsee Sotkamon luoteisosassa, reilut viisi kilometriä Sotkamo-Ristijärvi -tien länsipuolella. Paikalle pääsee etelän suunnalta Loson tieltä, josta käännytään pohjoiseen Ansosuon tielle. Horjunvaara jää rakennustenjäänteiden länsipuolelle. Metsäkuvio, jolla Sutissa merkitty rakennus sijaitsee, on kuusivaltaista vanhaa metsää. Vaikuttaa siltä, että rakennuksen tuntumaan on istutettu kuusia sen hylkäämisen jälkeen. Kuusilla on ikää hyvinkin 80 vuotta. Kasvillisuus ja puusto on suhteellisen tiheää kuviolla. Kuvion eteläpuolista metsäkuviota halkoo pari suurta ojaa. Kämpän päärakennus on sijainnut pohjoisemman ojan kupeella vanhassa kuusikossa, jossa rakennuksen tuntumassa kasvaa useita vanhoja koivuja. Kuvioiden länsipuolella, Horjunvaaran suunnalla, on suuri taimikkoalue. 3 Voimassa 2015-07-09T20:05:24 14909.62890625 455.32393461
arkeologinenkohde_alue.3646 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3646 179867 {CFACE61C-D102-45E5-BE2E-55734A819FC3} Keihäsmäki savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Sauna, reiskanumero 179868. Saunan jäännökset sijaitsevat jyrkän rinteen yläreunalla. Seinän vieressä kasvaa haapa, jonka kylki on pahoin mustunut. Rakennus on seissyt kivijalalla, jonka rinteenpuolinen reuna on ehjä ja 7 m pitkä. Lyhyistä seinistä on jäljellä nelisen metriä, pitkä pohjoisseinä on tuhottu vetämällä oja sen päältä. Rakennuksen keskellä on muhkean kiukaan pohja. Se on neljä metriä pitkä ja kolme leveä. Se näyttäisi olevan ladottu luonnonkivistä. Rakennuksen jäännöksen päällä kasvaa runsaasti lehtipuiden vesoja ja heinää. Näkyvyys on huono. Kaivo, 179869. Kaivo erottuu saniaisten keskellä noin 0.5 m laajuisena reikänä, jonka reunat ovat selvästi palteella aluskasvillisuuden alla. Vaikka kaivossa on runsaasti vettä, voi betonisen kaivon renkaan nähdä pilkottavan rakennelmasta. Kämppä, 179870. Savottakämppäjäännös erottuu rikkiojitetussa maastossa suuren uuninpohjan ansiosta. Tämän halkaisijaltaan kolmimetrisen ja metrin korkuisen kasan päällä on punatiiltä. Muutamien metrien päässä on peltikamina sekä tynnyri. Kivijalkaa voi erottaa siellä täällä. Rakennus vaikuuttaa suurelta, mahdollisesti parikymmenmetriseltä, mutta koska sen päältä on ajeltu traktorilla ja ojia on vedetty sen halki, ei rakenteista saa selvää. Mitään muuta rakennusjätettä ei paikalla näy. Kiukaan päällä kasvaa varttunut koivu. Puut, puskat ja runsas aluskasvillusuus haittaavat havaintojen tekemistä. Kohteen aluerajaus on tehty käsin digitoimalla yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. Keihäsmäen kaakkoispuolelle on merkitty 1970-luvun peruskartalle savottakämppä. Alue tarkastettiin 24.6.2015 kosteassa säässä runsaan sääskiparven avustamana. Keihäsmäen kämppä lienee ollut käytössä sotien jälkeen korkeintaan parikymmentä vuotta. Se lienee purettu viimeistään 1970-luvun alussa, päätellen paikalla kasvavista suurista koivuista. Keihäsmäen kämppä on sijainnut Sotkamon luoteisosassa, viitisen kilometriä Sotkamo-Ristijärvi -tien länsipuolella, kolmisen kilometriä Huovisnäreiköstä linnuntietä etelään. Keihäsmäki jää kämpän luoteispuolelle noin kilometrin päähän. Kämppä on sijainnut kosteikolle jyrkästi viettävän rinteen päällä. Maasto on kosteaa ja kivikkoista. Paikka on heinittynyt, ja siellä kasvaa lehtipuuvaltaista rääseikköä. Kämpän purkamisen jälkeen paikalle on vedetty ojia, millä kämppäalue on aika perusteellisesti tuhottu. Rakennusten jäännösten ympärillä on useita kuoppia sekä kaminan riekaleita. Rakennuksia on luonnollisesti ollut nyt dokumentoituja enemmän, mutta niiden sijainnista on vaikeaa saada selvää kivikkoisessa ja ojitetussa maastossa. 3 Voimassa 2015-07-09T21:28:30 7673.09692383 320.36439985
arkeologinenkohde_alue.3647 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3647 172654 {30382591-2750-4D52-BDCA-2B355CE8C275} 1000011902 Slottsmalmen 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2117 Linnamalmit 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 12 Strateginen kulttuuriperintö; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 2 Keskiaikainen 21 Keskiaikainen 2 Tutkittu osittain ei "Raaseporin linnan itäpuolella sijaitseva linnamalmin alue. Tutkimukset vuosina 2008-2009 liittyvät Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon ja Helsingin yliopiston hankkeeseen "Alla tiders Raseborg-Kaikkien aikojen Raseborg". Slottsmalmenilta löydettiin paksun täyttökerroksen alta kivirakenne. Alueen poikki kulkee hiekkapengerrys, mahdollinen tienpohja. Häggkullenin pohjoispuolella paljastettiin neljä suurta paalunsijaa ja mahdollinen tulisija. Häggkullenilta löydettiin rakennuksen pohja seinäperustuksineen, mahdollinen romahtanut kellari sekä pienempiä rakenteita. Rakenteet ajoittuvat linnan toiminta-aikaan." Museovirasto. muinaisjäännösrekisteri 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000011902 Museovirasto. muinaisjäännösrekisteri 2014: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000011902 3 Voimassa 2019-10-21T08:19:12 36820.78344727 763.8868104
arkeologinenkohde_alue.3648 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3648 179819 {2E36BA25-DAB5-4927-BD24-732BA84A340F} Alaska savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Vanhalla peruskartalla näkyvistä rakennuksista on kämpän lisäksi hävinnyt täysin kaksi ja vain Myllypuron rannalla oleva sauna erottuu maastossa. Purettujen rakennusten kohdat saattaa toki arvata kasvillisuuden perusteella: Aukion reunalla heinikko kasvaa tasaisissa kohdissa, jotka hyvin voivat olla rakennusten pohjia. Tämän alueen pohjoispuolella rinne laskee jyrkästi kohti jokea. Rinteessä on lukuisia kuoppia, joista ainakin jotkut ovat voineet toimittaa kellareiden virkaa. Rinne ja soistuma sen alla on pullollaan kaikenlaista metalliromua, erityisesti suuria öljytynnyrin raatoja on lukuisia. Myös kumisaappaita, ämpäreitä ja punatiiltä kuuluu jäterepertuaariin. Sauna, reiskanumerolla 179820, sijaitsee aivan jokirannassa, kämppäaukion rinteen alla. Saunan ympäristö on kosteaa saniasta kasvavaa soistumaa, mutta saunan kohdalla on pieni kuivempi kumpare. Rakennuksen pohja erottuu selvästi maastossa, vaikka sen päällä kasvaa tiheä rykelmä nuoria kuusia. Sauna on nimittäin seissyt jyhkeällä kivijalalla, joka on ylärinteen puolella hieman myllätty, mutta alarinteessä, joen puolella, kivijalka koostuu parhaimmillaan 4-5 kerroksesta suuria kiviä. Koko kivijalka erottuu hyvin, sillä se on erittäin huolellisesti tehty. Rakennuksen mitat ovat 6x5 m, lyhyempi seinä on vasten jokea. Vaikka asiasta ei voi olla varma, on otaksuttavaa, että saunan ovi on ollut ylärinteen puoleisella lyhyellä seinällä. Täällä kivijalka on matalin ja jalan ulkopuolella on kiviä, jotka ovat voineet olla kuistin perusta. Oletetun oviaukon oikealla puolella, rakennuksen kaakkoisnurkassa, on osia betonisesta renkaasta. Koillisnurkan ulkopuolella on suuri metallikamina sekä kaminan putkea. Joitakin punatiiliä pilkistää sammalpeitteen alta. Vaikka rakennuksen pohja on pitkälti sammalen ja pienten puiden peitossa erottuu erityisesti kivijalka hyvin. Rakennuksen keskusta on kivijalan korkeudella, mutta täältä ei oikein pääse erottamaan rakenteita. Joitakin hirsiä näyttäisi nostetun rakennuksen sisälle. Rakennus vaikuttaa puretulta. Loukkukorven tien toisella puolella, aivan Hiidenjärventien risteyksessä, on edelleen pystyssä oleva lautavuorattu rakennus (179821). Se on jo kovasti kallellaan ja katto on valahtanut alas, mutta sisustuksesta on niin paljon jäljellä, että rakennusta voi arvella pikkusaunaksi, joka lienee peräisin kämpän käytön loppuvaiheesta. Rakennus on kooltaan vain noin 5x1.5 m. Se on hirsien varassa lepäävä vaakalaudoitettu mökki, jossa on ollut viistokatto. Ovi on tielle päin, pitkällä seinällä. Vastapäisellä pitkällä seinällä on ollut suuri ikkuna. Rakennuksen lyhyen koillisseinän nurkassa on ulkopuolella peltilevy, jossa on tulipesän ja ilmanvaihtokanavan aukot. Kamiinasta ei näy jälkeäkään. Rakennus on ollut levyllä eristetty. Rakennuksen sisällä on punatiiliä, pitkällä peräseinällä on edelleen lauteita kahdessa kerroksessa. Sauna on ollut pieni ja rakenteeltaan hieman erikoinen. Kattomateriaalia ei ole jäljellä. Alaskan kämppä on digitoitu käsin alueena. Aluerajauksen tekemisessä on käytetty yksittäisiä pisteitä, maastohavaintoja sekä vanhaa peruskarttaa. Alaskan kämppä on merkitty vanhalle peruskartallle, johon on kämpän lisäksi merkitty kolme ulkorakennusta. Nykyisellä peruskartalla kohdalla on niityn tapainen. Paikan tarkastuksessa 8.7.2015 kävi ilmi, että vanhalla peruskartalla näkyvät rakennukset on purettu yhtä lukuunottamatta perusteellisesti, vaikka toki niiden kohdat erottuvat maastossa avoimina ja heinäisinä. Kolmas ulkorakennus, saunan pohja Myllypuron rannassa, on sekin purettu, mutta kivijalka erottuu selvästi maastossa. Tarkastuksessa löytyi lisäksi vielä pystyssä oleva pikkusauna Hiidenjärventien risteyksestä noin sadan metrin päästä kämppäaukiolta. Sää tarkastushetkellä on pilvipoutainen, havainnointiolot olivat hyvät. Alaskan kämppä lienee ollut käytössä 1960-1970- luvuilla päätellen öljytynnyreistä, traktorin renkaista sekä pikkusaunan rakennustavasta. Kämppä lienee purettu 1970-luvulla. Aluetta on mahdollisesti tasattu jonkin verran. Kovin tarkkaan ei jätteitä ole kuitenkaan kerätty pois. Alaskan kämppä on sijainnut Sotkamon lounaisosassa, Loukkukorven tien varressa, noin kaksi kilometriä kaakkoon Kokkovaaran kämpältä. Kämppä on sijainnut tien pohjoispuolella. Paikalla on tällä hetkellä niittyinen aukio, jolla itse kämppä ja pari muuta rakennusta on sijainnut. Paikka on kosteikkojen ympäröimä kuivempi niemeke, joka laskee kämppäalueen pohjoispuolella kosteaksi soistumaksi, jota halkoo Myllypuro-niminen pikku joki. Suuremman saunan jäänteet ovat joen rannalla, kosteikon tuntumassa. Metsäkuvio kämpän ympärillä on varttunutta havupuuvaltaista sekametsää, kämppäaukion reunoilla tosin lehtipuut ovat ottaneet vallan. 3 Voimassa 2015-07-08T19:13:10 5872.58203125 287.77004786
arkeologinenkohde_alue.3649 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3649 179823 {09CF03E9-FBF1-45AF-9682-4141CD5A4DBC} Loukkukorpi savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Kämpän (reiskanumerolla 179824) päärakennuksen sijainti on mitattu suurinpiirtein rakennuksen keskeltä, suurimman uunin pohjan päältä, 7080929, 568364. Tämä on siksikin merkillepantavaa, että rakennus on ollut mitoiltaan vaikuttava. Vaikka kasvillisuus sekä alueen myllääminen kämpän purun jälkeen vaikeuttavat tarkkaa mittaamista, on rakennus ollut noin 40x12 m laajuinen. Vaikka rakennus on purettu, erottuu pohja selvästi, sillä rakennus on seissyt betonista valetulla kivijalalla. Kivijalka on ehjä kauttaaltaan, ainoastaan rakennuksen pohjoispäässä, tien reunalla, se jää päälle nostetun maakasan alle. Betonin seassa on luonnonkiviä, rakennuksen sisällä on myös betonisia tukipilareita, joista törröttää harjaterästä. Kasvillisuuden seasta on rakennusta hieman vaikea hahmottaa. Rakennuksessa on ollut ainakin kolme uunia. Niistä suurin on suunnilleen rakennuksen keskellä. Kasassa on peltin lisäksi punatiiltä ja luonnonkiviä. Rakennuksen pohjoispäässä on hieman pienempi samanlainen uunin pohja. Täällä päällimmäisenä on betonista valettu ristikko. Rakennuksen eteläpäässä, tien puoleisen pitkän seinustan vieressä, on pienempi luonnonkivinen uunin pohja. Uuneja on voinut olla useampiakin, mutta ne eivät erotu kasvillisuuden seasta. Vessa, 179825, on ollut punaiseksi maalattu, pystylaudoitettu rakennus reilut 50 m kämpän eteläpuolella. Rakennus on levännyt hirsikehikolla ja siinä on ollut musta viisto huopakatto. Ovia on vain yksi, istuimia kuitenkin kolme. Vessan pitkällä seinällä on oven vieressä ollut suurehko ikkuna. Rakennuksen mitat ovat noin 4x2 m. Kellari, 179826, on kuten kaikki muukin Loukkukorvessa, vähän tavallista muhkeampi. Se on kokonaan betonista valettu, kattoa myöten, ja sisältä osittain tiilellä vuorattu. Rakennus on sisältä romahtanut, joten kovin tarkkaan sitä ei pääse tutkimaan. Kellarissa on päähuoneen lisäksi suurehko eteistila, jonka kivijalka on samanlaista betonivalua kuin kämpän päärakennuksessakin. Eteistila on mitoiltaan noin 3x5 m, itse kellari puolestaan 7x5 m, sisämitoiltaan vähän pienempi. Eteistilasta on laskeuduttu alas kellariin, jonka katto on ollut ehkä parin metrin korkeudella. Rakennelman pohjois- ja itäseinustoilla on pienet ikkunat. Puurakenteita on jäljellä oviaukossa ja ikkunanpielissä. Eteishuoneesta ei ole betonisen kivijalajn lisäksi jäljellä muuta. Kellarissa näyttäisi olevan joko jääkaapin tai pakastimen raatokin, mikä ajoittaa kämpän käyttöä pitkälle 1970-luvulle. Kellarin ympärille on kasattu maata seinustoille suojaksi. Vaja, 179827, erottuu aukion reunalla hirsikehikkona, jonka päällä on jäljellä jonkin verran laudoitusta. Vajan mitat ovat olleet noin 4x4 m. Se on ollut kevytrakenteinen ja lienee purettu. Vajoja on tässä kohtaa voinut olla useampiakin, mutta saniasten ja puskiston vuoksi ne eivät hahmotu. Kämppäalueen eteläpuolelle on ajettu syviä ojia, millä on tuhottu siellä mahdollisesti sijainneet rakennuksen pohjat. Sauna, 179828, sijaitsee nykyisen tien länsipuolella. Lehtomainen kämppäaukio jatkuu tänne, sauna on aukion länsireunalla. Se on betonijalalle rakennettu ja sittemmin purettu. Sauna on ollut 7x5 m. Betonista valettu uunin pohja, 3x1.5 m, sijaitsee rakennuksen länsipäässä. Valun päällä on punatiiliä. Rakennuksen keskellä, pitkittäin, kulkee maatunut lattian kannatinhirsi. Muita rakenteita ei ole jäljellä. Täällä sen kummemmin kuin missään muuallakaan Loukkukorven kämpän ympäristössä ei näy kaminan riekaleita. Ympäristöä on ilmeisesti kaikin puolin siivottu rakennusten purkamisen yhteydessä. Saunan eteläpuolella, nuorten kuusten rykelmässä, 7080913, 568336, oli betonista valetut portaat. Ne on ilmeisesti nostettu tähän jostain muualta, sillä mitään rakennusta ei portaiden ympärille hahmotu. Kymmenkunta metriä portailta länteen alkaa valtava oja, joka jatkuu toistakymmentä metriä länteen. Sen merkitys jää täysin epäselväksi. Loukkukorven kämppäalue on käsin digitoitu maastopisteiden, paikalla tehtyjen havaintojen ja vanhan peruskartan pohjalta. Loukkukorven savottakämppä ulkorakennuksineen on merkitty vanhalle peruskartalle. Kohde tarkastettiin 8.7.2015 pilvipoudassa. Kämppä on ollut vaikuttavan kokoinen. Kokonsa ja rakennustapansa perusteella Loukkukorven kämppä on ollut käytössä sotien jälkeen suurten hakkuiden aikaan.Sen käyttö lienee päättynyt 1970-luvulla. Loukkukorven savottakämppä sijaitsee Maanselän lounaispuolella, Loukkukorven tien varressa. Matkaa pikkuiselle Kivijärvelle itäkaakossa on joitakin kilometrejä. Loukkusuon eteläpuolella metsäautotieltä kääntyy etelään pistotie Laiskansuolle. Kämpän käytön aikoina tämä pistotie on päättynyt noin sadan metrin päähän päätiestä, kämppä on sijainnut tien päässä. Sittemmin tietä on jatkettu, missä yhteydessä maata on nostettu kämpän raunioidenkin päälle. Kämpän seutu erottuu vanhana piha-aukiona pistotien molemmin puolin. Metsäkuvio kämppäaukion ympärillä on varttunutta havupuuvaltaista sekametsää. Kämppäaukiolla kasvaa niittykukkia. 3 Voimassa 2015-07-08T19:39:11 16916.06762695 490.91233897
arkeologinenkohde_alue.3650 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3650 179829 {C7CE765E-D93C-4908-9012-9872B6F9779E} Maanselän savottakämppä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Vessa 7085786, 575691. Vessa on jätetty purkamatta, mutta se on romahtanut. Se on hirsien päälle tehty pystylaudoitettu rakennus, jonka mitat ovat 5x3 m. Rakennuksessa on punainen huopakatto. Pömpeleitä vessassa on ollut kaksi, pienempi ja isompi. Valitettavasti sisälle ei pääse näkemään. Ovet lepäävät edelleen metallisaranoillaan kaatuneen rakennuksen päällä. Rakennus edustaa tyypillistä sotien jälkeistä savottakämppävessa-arkkitehtuuria. Rakennuksen pohja? 7085777, 575700. Vessan vieressä on jäänteitä mahdollisesta hirsiperusteisesta rakennuksesta. Jäljellä on yhden seinän hirsiä muutamassa kerroksessa osin sammalen alla. Jäännös on erittäin epävarma. Jätekuoppa 7085785, 575730. Vajaan metrin syvyinen kuoppa on noin 4x4 m. Sinne on heitetty peltiä ja autonrenkaita. Mitään rakennusjäänteitä ei kuopan päällä näy lukuunottamatta yhtä veistettyä nelinurkkaista hirttä. Kellari 7085819, 575730. Käytävällinen kuoppa rinteen päällä, josta ei ole mitään rakennustarpeita jäljellä. Kuoppa on 4x6 m plus käytävä alarinteessä. Kuoppa on puskittunut ja heikosti havaittavissa. Kaivo 1, 7085800, 575729. Kaivo on ollut hirsillä tuettu ja se on nelisnurkkainen, 1.2x1.2 m. Kaivon päälle on laitettu aaltopeltilevy, joka on ruostunut ja romahtanut kaivoon, jossa on edelleen vettä noin metrin syvyydellä. Kaivon seinämien hirsirakenteita on edelleen näkösällä. Kellari 7085819, 575730. Kellari on puskien valtaama noin metrin syvyinen käytävällinen maakuoppa rinteen päällä. Sen mitat ovat 4x6 m plus käytävä alarinteen puolella. Mitään muita rakenteellisia seikkoja ei kuopasta voi havaita. Kellari 2, 7085834, 575768, Toinen paremmin säilynyt kellari sijaitsee alempana rinteessä. Se on hirsirakenteinen, päällä on edelleen lähes ehjä punainen huopakatto tuuletushormeineen. Myös ovi ja eteinen ovat lähes ehjät. Välikatto on romahtanut rakennuksen sisään, josta pilkottavat tukevat hirsirakenteet. Eteinen on noin metri kanttiinsa, käytävä johtaa alarinteeseen. Kellarin ulkomitat ovat noin 7x5 m. Kaivo 2 kääntöpaikan reunalla, 7085760, 575782, on ilmeisesti edelleen toimintakuntoinen, betonirenkainen kaivo. Sen hirsiset yläosat ovat ehjät vaikkakin lahoamassa. Kaivoon on tehty vastikään uusi kansi lankuista. Kaivossa on vettä. Kohteen sijainti on digitoitu alueeksi yksittäisten maastopisteiden ja havaintojen pohjalta. Maanselän kämppä rakennuksineen näkyy vanhalla peruskartalla. Metsähallituksesta eläköitynyt Timo Impiö kertoi, että paikalla on sijainnut sotien jälkeen, Korean hakkuiden aikaan, suuri kämppä, joka sittemmin on purettu ja siirretty pois. Kämpän paikka tarkastettiin tuulisessa pilvipoudassa 7.7.2015. Kämpän paikkaa sen kummemmin kuin saunaakaan ei kyetty identifoimaan, mutta paikalta löytyi useita muita rakennelmia. Vaikka rakennuksia on purettu, näkyvät niiden sijat usein maastossa. Maanselän kämpän tienoilla oli kuitenkin kaksi ongelmaa: Ensinnäkin kämpän kohdalle on tehty suuri kääntöpaikka, joka on voinut vaurioittaa purettujen rakennusten pohjia. Toiseksi metsäkuvio on nykyisin erittäin puskittunut. Nuoria puita kasvaa kivikkoisessa maastossa todella tiheästi, joten havainnointiolot olivat erittäin hankalat. On täysin mahdollista, että enemmänkin rakennuksen paikkoja olisi vielä erotettavissa maastossa, jos vain kulkija sattuu juuri niiden kohdalle. Maanselässä on ollut sotien jälkeen suuri kämppä, joka on informantin, Timo Impiön, mukaan sittemmin purettu ja siirretty pois. Kämpän kohdalla kääntöpaikkaa on kämpän käytön jälkeen laajennettu ilmeisesti aivan kämpän rakennuksen tuntumaan. Kämpän paikaa ei kyetty tarkalleen maastossa identifioimaan, mutta useita muita rakennelmia paikalta löytyi. Maaselän kämppä on sijainnut Sotkamon eteläosassa, reilut kolme kilometriä Maanselän rajakiven koillispuolella. Paikalle johtaa metsäautotie, joka kääntyy pohjoiseen Saukontieltä, noin neljän kilometrin päässä Kajaani-Joensuu -tieltä. Metsäautotiehen on tehty kämpän purkamisen jälkeen suuri kääntöpaikka, tie jatkuu kääntöpaikan pohjoispuolelle. Metsäkuvio, jolla kämppäalue on sijainnut, kasvaa nuorta sekametsää. Kuvio on puskittunut ja pöpelikköinen. Maasto on kivikkoista ja kumpareista. Kämppä on sijainnut pienen mäen pohjoisrinteessä. Mäki laskee jyrkästi, sen alla on puro-oja, jonka toisella puolella kohoaa Kärnänmäki. 3 Voimassa 2015-07-08T20:15:09 13403.77905273 485.84992906
arkeologinenkohde_alue.3651 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3651 179838 {6B89A3A2-A9BB-4C12-B4BC-190F2C13267B} Vilmilä uuden savottakämpän jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Vilmilän kämppä on purettu, jäännöksiä on levitelty ympäristöön. Rakennusjäännös, reiskanumero 179839. Kostean maan reunalla, alueen eteläpäässä, on järeän betonisen muurin jäänteitä, tiiltä sekä peltikaminan riekaleita. Sieltä täältä pilkistää hirren, mahdollisesti karkean laudan kappaleita. Rakennuksen yhdellä reunalla on suuri maakivi. Rakennus lienee ollut usean metrin mittainen, sillä betonimuurin ja luonnonkivistä tehdyn uunin välinen etäisyys on 3.5 m. Järeistä rakennelmista päätellen paikalla on ollut jonkinlainen asuinrakennus. Puujätettä ja kaminan osia on levitelty pisteen ja tien väliselle alueelle. Lieneekö kämpän päärakennus sijainnut betoniperustoilla, vai onko varsinainen päärakennus ollut lähempänä tietä, josta rakennusjätettä löytyy, jää epäselväksi. Sauna, 179840. Sauna on tien pohjoispuolella, kosteikolle laskevan rinteen päällä. Saunan luonnonkiviperusta erottuu 5x5 m laajuisena aluskasvillisuuden peittämänä palteena. Saunan lattia on kuopalla. Kiuas on halkaisijaltaan pari metrinen kasa rakennuksen koillisnurkassa. Kasassa näkyy punatiiltä ja luonnonkiviä. Seinien pohjoispuolella rinteessä, muutaman metrin päässä, on kaksi betonista pyöreää tulihormia, joiden halkaisija on 80 cm. Niiden vieressä on metallinen tulipesä. Hirttä ei paikalla näy, rakennus lieneekin purettu. Kellari, 179841. Kymmenkunta metriä saunalta lounaaseen, kosteikolle viettävässä rinteessä, on kellarin jäännös. Se erottuu säännöllisen neliön muotoisena, vajaan metrin syvyisenä kuoppana. Kuopan seiniä tukee kauttaaltaan hyvin erottuva hirsikehikko, jota ei ole lainkaan jäljellä maan pinnalla. Kellari on ollut 4x4 m. Kulku sisälle on käynyt luonnollisesti alarinteestä päin. Täällä erottuu edelleen kapea kellariin johtava oja. Kellarin päälle on kaatunut muutama puu. Rakennelman ulkopuolella on runsaasti ruostuneita vanhoja säilykepurkkeja ja sinkkiämpärin raato. Muutenkin kämpän purun viimeistely on jäänyt hieman kesken, sillä kellarin oviaukon vieressä mätänee hapettunut akku. Kohde on täysin tuhottu ja siten vaikeasti rajattavissa. Vilmilän savottakämpän aluerajaus on tehty käytettävissä olevien yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen pohjalta. Savottakämppäjäännös on merkitty Sutigisiin. Se tarkastettiin 2. kesäkuuta auringon paisteessa.Tällöin käytiin vain paikan halki kulkevan Vilmilän metsäautotien eteläpuolella. Asia jäi kaivelemaan, ja niinpä paikalle palattiin 12.6.2015, jolloin myös tien pohjoispuolen alue tarkastettiin. Vilmilän savottakämppä on ilmeisesti purettu ja rakennusjätteitä jonkin verran levitelty. Hirret on mahdollisesti viety pois. Paikalla olevasta rakennusjätteestä päätellen kämppä on rakennettu sotien jälkeen. Huolettomasta jätteidenkäsittelystä päätellen purku on tehty 1970-luvulla. Vanhempi, ilmeisesti 1900-luvun alussa rakennettu kämppä sijaitsee noin 300 m etelään kämpältä. Vilmilän kämppä on sijainnut Sotkamon pohjoisosassa, vajaat viisi kilometriä luoteeseen Sotkamo-Ristijärvi -tieltä. Paikalle johtaa Vilmilän metsäautotie, joka erkanee Huovisnäreikön tieltä vajaat kaksi kilometriä kämpän kaakkoispuolella. Vilmilän metsäautotie kulkee kämppäalueen halki. Sutipiste on merkitty tielle kämpän pihapiirin kohdalle. Mäennyppylältä, jossa kämppä on sijainnut, maasto laskee sekametsäpeitteisestä kankaasta kosteikoksi. Mäellä puusto on järeää, joukossa on runsaasti lehtipuita. Aluskasvillisuus mustikka-suopursua. Metsäkuviolla on karsittu risuja ja pieniä puita, mikä jonkin verran vaikeuttaa havainnointia. 3 Voimassa 2015-07-08T21:40:36 16881.73974609 481.23645435
arkeologinenkohde_alue.3652 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3652 179842 {38677E63-98D2-48FC-85C4-4C4B96D88CCC} Vilmilä vanha savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kämpän päärakennus, reiskanumero 179843. Kämppä on ollut suuri hirsiperustainen rakennus, joka on lahonnut paikalle. Se on ollut 20x8 m suuruinen. Rakennuksen länsipäässä erottuu parhaimmillaan kolmekin sammalen peittämää hirsikertaa. Muualla rakennuksen seinät erottuvat joitakin kymmeniä senttejä korkeina ja leveinä sammalpeitteisinä säännöllisinä palteina. Rakennusta peittää kauttaaltaan paksu sammalkerros ja aluskasvillisuus on rehevää. Varsinainen kiukaan paikka ei erotu mitenkään kumpuilevassa maastossa, mutta rakennuksen itäpäässä on peltikaminan puhkiruostunut riekale. Se ei ole alkuperäisellä paikallaan. Mitään muuta rakennusjätettä ei paikalla näy. Rakennuksen jäännös, 179844. Toinen pienemmän hirsirakennuksen jäännös on aivan Sutipisteen kohdalla vajaat paikymmentä metriä itään suuremmalta rakennukselta. Siinäkään ei voi havaita kivijalkaa vaan hirret näyttävät lahonneen paikalleen. Sammalpeitteiset säännölliset palteet muodostavat 7x10 metrisen kehikon. Lattia on parista kohtaa kuopalla. Suuremmasta rakennuksesta poiketen tässä rakennuksessa näyttäisi olleen kivinen uunin pohja. Se on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Kumpare on rakennuksen itäpäässä. Koko rakennus on aluskasvillisuuden peitossa. Rakennuksen sisällä kasvaa nuoria kuusia, mutta luoteisnurkan hirsien päällä kasvaa komea vanha koivu. Vilmilän vanhan kämpän sijainti on käsin digitoitu yksittäisten pistetietojen pohjalta. Vilmilän vanha kämppä on merkitty Sutigisiin pistetietona. Kohde tarkastettiin perjantaina 12.6.2015 aurinkoisessa ja tuulisessa säässä. Paikalta löytyi savottakämpän jäännösten lisäksi toisenkin hirsirakennuksen jäänteet. Vilmilässä on ollut uudempi, sotien jälkeen rakennettu kämppä muutama sata metriä pohjoiseen vanhalta kämpältä, jonne ei enää erotu minkäänlaista tien pohjaakaan. Kämppäalue on kasvillisuuden peitossa ja rakennukset pitkälle maatuneita. Myös modernien rakennusmateriaalien puute paikalla puhuu omaa kieltään. Vilmilän vanha kämppä lienee rakennettu 1900-luvun alussa ja se on kaiketi jäänyt käytöstä ennen uuden rakentamista, todennäköisesti viimeistään 1930-luvulla. Vilmilän vanha kämppä sijaitsee Sotkamon pohjoisosassa, joitakin kilometrejä Ristijärvi-Sotkamo -tien länsipuolella. Tieltä eroaa Huovisnäreikköön vievä metsäautotie, jolta Vilmilään vievä tie erkanee luoteeseen. Vilmilän uudemman kämpän pohja erottuu tämän tien reunassa kolmisesataa metriä pohjois-koilliseen vanhalta kämpältä. Metsäkuvio savottakämppäalueella kasvaa uudistusvaiheessa olevaa havupuuvaltaista sekametsää. Vanhan kämppäaukion vuoksi paikalla kasvaa runsaasti lehtipuita, myös vanhoja koivuja. Itse kämppärakennuksen seinän päällä kasvaa pari ainakin 70-80 -vuotiasta koivua. Seinähirsien päällä on myös jo yksi vanhuuteen kuollut koivu. Maasto kämpän kohdalla on rehevää ja hyvin kumpuilevaa. Aluskasvillisuus on mustikkavoittoista. Rakennusten päällä kasvaa nuoria kuusia. Metsäalue vanhan kämpän ja Vilmilän metsäautotien välillä on hyvin kosteaa. Se on kokonaan ojitettu jo moninaisia kymmeniä vuosia sitten. Ojat ovat sammaloituneet. Vilmilän vanhalle kämpälle ei johda minkäänlaista tien pohjaa. 3 Voimassa 2015-07-08T22:15:33 4905.53833008 260.29816605
arkeologinenkohde_alue.3653 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3653 179248 {27CB24BF-87DE-44F0-8D0D-4A6FC3EB6A75} Pääkkö asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 138 ei Navetan koko on noin 15 x 7 metriä. Sen puuosat ja katto pohjoispäädyssä ovat hajalla. Päärakennuksen koko on 9 x 7 metriä. Sen väri on kulahtaneen kellertävä. Ikkunat ovat rikki ja talo on asuinkelvoton. Pihamaata on muokattu ja sinne on istutettu taimia. Kohteen rajaus on aluemainen. Navetta on merkitty erillisellä pisteellä. Päärakennus on merkitty peruskartalle. Hylätyn asuintilan jäänteet. Kohde sijaitsee Jaalangassa, Perälän ja Ruskolan tilojen välissä, Ahveroisentien varrella. 3 Voimassa 2015-06-15T17:42:32 2971.06762695 214.82651429
arkeologinenkohde_alue.3654 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3654 179369 {DA4A5AB9-4947-4566-860C-13DDD3BA04A1} Mustavaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 194 ei Hirsirakennuksesta on jäljellä seinien jäänteitä. Rakennuksen koko on ollut noin 3 x 4 metriä. Rakennuksen pohjoinen nurkka on parhaiten säilynyt ja siinä on viisi hirsikertaa jäljellä. Rakentamisessa on käytetty kulmikasta koirankaulasalvosta. Rakennuksenjäännöksen vieressä on peltijätettä. Pohjoispuolella on kookas maakuoppa, jonka mitat ovat 5 x 2 metriä. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennuksen jäänteiden sijainti on merkitty erikseen pisteellä. Kohde on merkitty SutiGis:iin, tosin todellinen kohteen sijainti on hieman länteen merkitystä. Eläkkeellä oleva Metsähallituksen työntekijä Timo Impiö antoi lisätietoja kohteesta. Jäljellä oleva rakennus ei ole itse kämppärakennus vaan jokin kämpän pienemmistä rakennuksista. Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa Mustavaaran etelärinteessä lähellä Mustasuota. Puusto on nuorta kasvatusmetsää. Maasto on kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2015-06-25T15:33:56 671.86010742 98.33577007
arkeologinenkohde_alue.3655 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3655 180905 {8B34C709-CEFB-4616-82E6-293496352C1C} Vihotti asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 228 ei Paikalta löydettiin inventoinnissa yhteensä 25 erilaista rakennetta. Rakenteista 11 on peltoröykkiöitä, kuusi kiviaidan jäänteitä, neljä kellareiden jäänteitä ja neljä rakennusten jäänteitä. Jäännökset muodostavat alueella kolme keskittymää, joista yksi on alueen etelälaidalla, yksi keskellä ja yksi pohjoislaidalla. Alueen sisällä on lisäksi nähtävissä vielä vanhaa heinittynyttä peltoa. Rakennusten jäännökset keskittyvät alueen keskiosaan. Rakennus jäännös 1 (180897): Peltoalueen keskellä oleva noin 4 x 4 m kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu vanhojen lehtien peittämänä seinälinjoina. Rakennuksen länsinurkassa on liuskekivistä tehdyn uunin jäännös, joka on kooltaan noin 1,5 x 1 m ja korkeudeltaan noin 1-1,2 m. X= 3498633 ja Y= 7102804. Rakennus jäännös 2 (180898): Rakennuksen jäännös 1 pohjoispuolella sijaitseva lehtien ja heinien peittäminä seinälinjoina erottuva kooltaan noin 5 x 5 m koikoinen rakennuksen jäännös. Rakennuksen kaakkoislaidalla on maansekainen kumpare ja luoteislaidalla on kuoppa. X= 3498637 ja Y= 7102814. Rakennus jäännös 3 (180899): Pienen noin 3 x 5 m kokoisen rakennuksen jäännös, josta on jäljellä vain vaivoin maastosta erottuvat kasvillisuuden peittämät seinälinjat sekä rakennuksen eteläseinustalla oleva iso luonnonkivistä tehty uunin jäännös. Rakennus on kenties saunan tai riihen jäännös. X= 3498654 ja Y= 7102801. Rakennus jäännös 4 (180900): Hirsirakenteisen noin 5 x 6 m kokoisen rakennuksen jäännös. Seinälinjat erottuvat melko heikosti samoin kuin rakennuksen sisäosan halki kulkevat puut, jotka ovat luultavasti lattiarakenteita. Rakennuksen länsinurkassa on kivestä tehdyn uunin jäännös, joka on osin peittynyt lahonneen puun alle. Uuni on kooltaan noin 1,5 x 1,5 m. X= 3498672 ja Y= 7102803. Kellari jäännös 1 (180901): Kooltaan noin 2 x 2 m kokoinen kaivanto pellon tuntumassa, rinteen reunassa kiviaidan vieressä. Kellarin syvyys on noin 1 m ja kulkuaukko on sijainnut alarinteen puolella kellarin länsipäädyssä. X= 3498650 ja Y= 7102707. Kellari jäännös 2 (180902): Kivistä tehdyn kellarin jäännös, josta katto romahtanut. Oviaukko sijaitsee kellarin etelänurkassa alarinteen puolella. Koko noin 3,5 x 3,5 m ja syvyys noin 1-1,5 m. Oviaukon kohdalla seinän paksuus on noin 1,5 m. X= 3498609 ja Y= 7102782. Kellari jäännös 3 (180903): Noin 3 x 3 m kokoinen ja noin 1 m syvä heinien ja kaatuneiden puiden peittämä kellari. Oviaukko sijaitsee keskellä luoteisseinää. Takaseinä on painunut keskeltä matalammalle ja kellarin seinistä on näkyvissä kiviä siellä täällä. X= 3498595 ja Y= 7102795. Kellari jäännös 4 (180904): Pienen noin 1,5 x 1,5 m kokoisen kellarikaivannon jäännös. Oviaukko sijaitsee keskellä eteläseinää alarinteeseen päin. Kellarin rakenteet ovat peittyneet varpuihin, sammaleeseen ja heinään. Kaivannon syvyys on noin 0,5-1 m. X= 3498584 ja Y= 7102788. Sammaleen ja varpujen peittämiä kiviaidan pätkiä kartoitettiin alueelta kuusi. Aitojen pituudet vaihtelevat 7-28 m välillä. Kiviaita 1 (180891): X= 3498730 ja Y= 7102686. Kiviaita 2 (180892): X= 3498646 ja Y= 7102711. Kiviaita 3 (180893): X= 3498626 ja Y= 7102724. Kiviaita 4 (180894): Osin tuhoutunut, sillä aidan yli on aurattu kahdesta kohtaa. X= 3498605 ja Y= 7102888. Kiviaita 5 (180895): X= 3498634 ja Y= 7102896. Kiviaita 6 (180896): X= 3498711 ja Y= 7102724. Peltoröykkiöt keskittyvät alueen etelä- ja pohjoisosiin peltojen laidoille. Muodoltaan aluskasvillisuuden peittämät röykkiöt ovat pyöreitä tai pitkulaisia ja niiden koko vaihtelee 1-10 m välillä. Peltoröykkiö 1 (180870): Pitkulainen raivausröykkiö tasanteen reunalla. X= 3498658 ja Y= 7102702. Peltoröykkiö 2 (180871): Sammaleen peittämä kivikasa puunrunkojen alla. Koko noin 3 x 2 m. X= 3498692 ja Y= 7102705. Peltoröykkiö 3 (180872): Suuren kuusen juurella oleva peltoröykkiö, jonka koko on noin 4 x 2,5 m. X= 3498687 ja Y= 7102708. Peltoröykkiö 4 (180873): Koko noin 2 x 2 m. X= 3498680 ja Y= 7102708. Peltoröykkiö 5 (180874): Pitkulainen peltoröykkiö, jonka pituus noin 5 m. X= 3498633 ja Y= 7102724. Peltoröykkiö 6 (180875): Halkaisija noin 1 m. X= 3498629 ja Y= 7102723. Peltoröykkiö 7 (180876): Röykkiön reunaa on aurattu. X= 3498597 ja Y= 7102889: Peltoröykkiö 8 (180877): X= 3498624 ja Y= 7102890. Peltoröykkiö 9 (180878): X= 3498650 ja Y= 7102879. Peltoröykkiö 10 (180879): Pitkulainen peltoröykkiö, joka sammaleen peittämä. Koko noin 10 x 2-2,5 m ja korkeus noin 1 m. Rakenteen lounaispään yli on ajettu koneella. X= 3498778 ja Y= 7102679. Peltoröykkiö 11 (180890): X= 3498623 ja Y= 7102809. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin jäänteisiin. Kohde löytyi vuoden 1972 peruskartan perusteella. Vanha asuintila. Laajan harjun tasainen lakialue, jossa kasvaa sekametsää. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja heinää. 3 Voimassa 2015-08-12T12:51:14 31809.07592773 743.36683378
arkeologinenkohde_alue.3656 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3656 177092 {7955FDF3-ABBE-4FDA-9123-40CD032794AC} Sarvikangas 2 kenttäradan työmaaleiri 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 223 ei Paikalla on toiminut jatkosodan aikana saksalaisten kenttäradan työmaaleirin saha. Työmaaleirin aluetta on myös radan toisella puolella, jossa on arkistolähteiden mukaan sijainnut hakkuutyömaa (177973 Sarvikangas 1 kenttäradan työmaaleiri). Sarvikankaan työmaaleirin läntinen puoli on uuden sodan jälkeen rakennetun radan vuoksi suurelta osin tuhoutunut ja jäljellä on vain pieni metsikkö. Metsikössä on nähtävissä hieman epämääräisen muotoinen noin 15 x 5 metrin kokoinen ja noin 30-50 cm maanpintaa alemmaksi kaivettu tasoitettu alue sekä pieni pisaranmuotoinen kuoppa ja kivikasa. Lisäksi hieman kauempana on potero, jonka vieressä kasvavassa männyssä on kaksi kirveellä tehtyä pilkkaa. Arkistolähteiden mukaan alueella on sijainnut saha, jota pyöritti Antti Partanen. Hänen kertomansa mukaan moottorimiehenä sahalla toimi nuori venäläinen sotavanki ja vartijoina toimivat saksalaiset sotilaat. Saha-alueelle johti kenttäradalta pistoraide puutavaran kuljetusta varten. Saksalaiset halusivat pitää sahan visusti piilossa eikä sitä ympäröivää metsää saanut kaataa, ettei paikka paljastuisi venäläisille. Pienenä mielenkiintoisena tarinana Partanen kertoo, että paikalla oli sahakoppi, jonne tuli iltaisin naisia tapaamaan miehiä. Hän ei ollut pitänyt tästä ja oli sen takia kääntänyt moottorin pakoputken kopin sisälle ja saanut näin naiset lähtemään. Aikalaislähteet mainitsevat Sarvikankaalla sijainneen myös hevostallin, jossa olivat tukinkuljetuksissa käytetyt ardennienhevoset. Potero (177088): Osin tuhoutunut potero, jonka keskeltä on ajettu yli. Kuoppa on soikea ja se on kooltaan noin 2 x 1 m. Syvyys noin 30 cm. Poteron eteläreunan päällä kasvaa mänty, jossa on molemmin puolin kirveellä veistetyt pilkat. Puun länsipuolen pilkassa on puuhun tehty noin 10 x 15 cm kokoinen leikkaus. X= 3574486 ja Y= 7211569. Kuoppa jäännös (177089): Pisaranmuotoinen kuoppa, jossa on puolikaaren muotoinen valli. Kuoppa on auki pohjoislaidalta. Halkaisija noin 1, 5 m ja syvyys noin 50-60 cm. Kuoppa liittynee sahan paikkaan. X= 3574482 ja Y= 7211540. Kivikasa (177090): Kivikasa, josta näkyvillä kiviä puolikaaren muodossa. Kasan länsilaidalta on kaadettu iso mänty. X= 3574479 ja Y= 7211545. Tasoitettu alue (177091): Laaja tasainen alue, joka on kaivettu noin 30 - 50 cm maanpinnan alapuolelle. Alueen koko on noin 15 x 5 m ja sen itäpäässä on muutamia isoja kivenlohkareita. X= 3574480 ja Y= 7211522. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde löytyi arkistolähteiden avulla. Saksalaisten kenttäradan työmaaleiri, jossa on toiminut saha. Avohakkuualue, jonka eteläpuolella kasvaa kaistale metsää. Maanpinta on avohakkuualueella aurattu ja alueella kasvaa pieniä koivuntaimia. Metsän puolella kasvaa melko nuorta kuusta ja mäntyä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2015-01-09T09:01:25 1543.20703125 157.85556293
arkeologinenkohde_alue.3657 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3657 176556 {5DF81025-5DF0-4E82-A7C6-B70F53B35316} Hevosaitatievat kaivanto jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 173 ei Alueella on kolme pitkänomaista kaivantoa joista on ilmeisesti nostettu malmia Pajalan ruukkia varten. Alueella on myös pieniä kivilatomuksia ja kuoppa. Latomukset ja kuoppa saattavat olla eri ajalta kuin kaivannot. Kaivanto 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3365382 Y=7486127. Kohteessa on luode-kaakko -suuntainen, noin 5 metriä leveä ja 1.5-2 metriä syvä kaivanto, jonka pituus on noin 60 metriä. Kaivannon sivuilla on maansekaiset vallit ja kivikasoja. Osaa kasoista on käytetty tulisijoina. Kasat ovat keskimäärin halkaisijaltaan noin 2 metriä ja 0.5-0.7 metriä korkeita. Kaivanto 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3365312 Y=7486078. Kaivanto on noin 6 metriä leveä, 2.5 metriä syvä ja 20 metriä pitkä. Sen ympärillä on maansekaiset kivivallit, joiden leveys on noin 3 metriä ja korkeus 1-1.5 metriä. Kaivanto on koillis-lounas-suuntainen. Kaivanto 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3365303 Y=7486066. Se on noin 20 metriä pitkä (kohde jatkuu luoteispäästään kuivan maan reunaan saakka, toisin kuin viiva kartalla), noin 3 metriä leveä ja 1.4 metriä syvä. Kaivanto on luode-kaakko -suuntainen. Pystykivet sijaitsevat koordinaattipisteessä X=3365313 Y=7486012. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on noin metrin etäisyydellä toisistaan suorassa linjassa kolme pystykiveä, joista keskimmäisen korkeus on noin 0.5 metriä, reunimmaiset ovat noin 0.4 ja 0.3 metriä korkeat. Kunkin kiven ympärillä on tukena muita kiviä. Latomus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3365409 Y=7486062. Kohteessa on pieni latomus, josta erottuu noin 10 kive, jotka ovat jäkälän ja osittain sammaleen peitossa. Latomuksen halkaisija on noin metrin ja korkeus noin 0.5 metriä. Kohteesta noin 2 metrin päässä kulkee metsäautotie. Latomus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3365395 Y=7486090. Kohteessa on halkaisijaltaan noin metrin kokoine, 0.4 m korkea latomus, josta erottuu 11 kooltaan vaihtelevaa kiveä, jotka ovat sammaleen ja jäkälän peitossa. Kuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä X=3365356 Y=7486179. Kuopan halkaisija on noin 3.5 metriä ja syvyys 1.7 metriä. Pohjalla on peltikamiina. Kuoppa on hyvin kivinen. Kuopasta noin 30 metriä lounaaseen on peltitynnyrikamiina. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa hvaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Todennäköisesti kohde liittyy saman rautaruukin toimintaan kuin muutkin alueen kaivannot. Kivilatomukset saattavat olla jonkulaisia viisarikivikasoja osoittamassa kaivantojen sijaintia toisiinsa nähden. Alue on kivikkoista mäntykangasta, jossa aluskasvillisuutena mustikkaa, variksenmarjaa ja sammalia. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-21T22:41:55 14912.00048828 485.58605799
arkeologinenkohde_alue.3658 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3658 150664 {3ACAAE4B-3EB9-4C04-9AEC-69395FB6C6BF} Rakkavaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 227 ei Rakkavaaran kämppä on sijainnut tien itäpuolella. Siitä on jäljellä enää tasainen maa-ala. Sen takana on kivetyn kaivon tai kellarin jäänteet. Suorakaiteen muotoisen (1,5 x 1 m) päällä on ollut lautakate ja kivetyt seinämät. Parhaiten säilynyt rakennus (Reiska: 150729) on tien länsipuolella. Kyseessä on mahdollisesti hevostalli. Pohjan koko on 9 x 8 metriä. Pohja-alan betonipaalut ja seinien kiviperustat ovat säilyneet. X= 3579204 ja Y= 7219137. Rakennuksen luoteispuolella on 7 m pitkä ja 1,5-2 metriä leveä kellari (Reiska: 176510). Sen syvyys on ainakin 0,5 metriä, mutta se on täyttynyt vedellä. Näkyvissä on lautajäänteitä ja tehdasnauloja. X= 3579191 ja Y= 7219165. Rakennuksen jäänteen ja kellarin lisäksi kesän 2014 inventoinnissa dokumentoitiin kaksi kaivantoa noin 30 kaakkoon mahdollisesti tallin jäänteestä. Kaivanto 1 (176511) on suorakaiteenmuotoinen ja noin 1,5 x 2 m kokoinen ja noin 40 cm syvä. Kaivannon pohja on tasainen ja siinä on mahdollisesti kulkuaukko pohjoislaidalla. Lisäksi kaivantoa ympäröivät pienet vallit. X= 3579219 ja Y= 7219110. Kaivanto 2 (176512) koostui kahdesta epämääräisestä kaivannosta, joita erottaa noin 1 m levyinen maakaistale. Kuopat ovat alarinteessä ja niiden yläpuolella on noin 3 x 3 m kokoinen tasoitettu ja noin 30 cm korkea kivikasa, joka on peittynyt sammaleeseen ja puuntaimiin. X= 3579218 ja Y= 7219104. Kämppärakennusten jäänteet on rajattu alueen sisälle. Alueelta löydettiin kesällä 2014 vielä kaivantoja ja rajausta suurennettiin. Eero Pyykkönen opasti kohteelle. Kohde tarkastettiin kesän 2014 inventoinnissa. Rakkavaaran kämpän jäännökset. Eero Pyykkösen muistikuvan mukaan, rakennukset ovat olleet pystyssä vielä 1970-luvulla. Kohde sijaitsee Leväkoskentien molemmin puolin soiden ympäröimällä kankaalla. Vuorivaaran talo sijaitsee kämpästä 1,5 km lounaaseen. 3 Voimassa 2014-12-17T13:28:17 6361.15112305 341.43679392
arkeologinenkohde_alue.3659 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3659 176537 {5744751F-337A-4F4D-B0C2-07535C04179D} Paitaharju kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 230 ei Harjun päältä löydettiin seitsemän kuoppaa. Kuopat eivät ole ulkonäön perusteella kovin vanhoja eivätkä ne siten ole pyyntikuoppia. Harjun päältä on hyvä näkyvyys pitkälle ja kuopat voivatkin liittyä sotaan tai siihen varustautumiseen. Kuoppien tarkoitusta ja tarkkaa ikää on kuitenkin vaikea sanoa. Kuoppa 1 (176525): Iso kuoppa, jonka halkaisija noin 2 m. Kuopasta poistettu sora on heitetty kuopan ulkopuolelle. X= 3569226 ja Y= 7225494. Kuoppa 2 (176527): Kuopista epämääräisin. Pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 2 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 20 cm. Kuoppa on tasapohjainen ja se sijaitsee harjun reunalla. X= 3569246 ja Y= 7225481. Kuoppa 3 (176528): Pyöreä ja halkaisijaltaan noin 1 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 40 cm. Päällä hakkuujätettä. Muistuttaa muodoltaan sodanaikaista poteroa. X= 3569260 ja Y= 7225475. Kuoppa 4 (176530): Pyöreä ja halkaisijaltaan noin 1 m halkaisijaltaan kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 40 cm. Muistuttaa myös muodoltaan sodanaikaista poteroa. X= 3569265 ja Y= 7225471. Kuoppa 5 (176532): Suuri ja epämääräinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 m. Vieressä on kenties toinen kuoppa. Kuoppia erottaa n. 50 cm paksuinen maavalli. X= 3569274 ja Y= 7225464. Kuoppa 6 (176533): Selkeä pyöreä kuoppa, jossa vallit. Halkaisija noin 1,2 m ja syvyys noin 30 cm. X= 3569286 ja Y= 7225461. Kuoppa 7 (176535): Pitkulainen kuoppa, jonka pituus noin 1,5 m ja leveys noin 1 m. Muistuttaa suuresti sotakohteiden kaivantoja. Kuopan kohdalta erittäin hyvä näkymä suolle ja sen taakse. X= 3569287 ja Y= 7225462. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde löytyi inventoinnissa. Kuoppia, joiden funktio epäselvä. Paitaharjun korkein kohta, josta hyvä näkyvyys kumpaankin suuntaan soualueille. Harju noin 10 m leveä ja sen päällä kasvaa mäntyjä. Maaperä on kivikkoista/soraista. 3 Voimassa 2014-12-17T14:36:15 726.25952148 156.89451384
arkeologinenkohde_alue.3660 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3660 180935 {5D65FCD8-4F46-4E20-96AD-19C67B0D9D8A} Leppimäki asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 207 ei Paikalla on ollut Leppimäen tila ja inventoinnissa löydettiin kuusi rakennuksen jäännöstä, kolme peltoröykkiötä sekä noin 70 metriä kiviaitaa. Rakennuksen jäännös 1 (180916): Kooltaan noin 6 x 6 m kokoisen hirsistä tehdyn kaksihuoneisen riihen tai aitan jäännös, josta toisen huoneen itäseinä on romahtanut. Muuten rakennuksesta on vielä 12 hirsikertaa jäljellä. Rakennuksessa ei ole ikkunoita ja kumpaankin huoneeseen johtaa oma sisäänkäynti. Hirret on veistetty sivuilta tasaisiksi ja niiden päät on sahattu. Rakennus on pitkänurkkainen ja tehty koirankaulasalvoksin. Väliseinä sijaitsee rakennuksen keskellä ja rakennus on tehty nurkkakivien päälle. X= 3500209 ja Y= 7105430. Rakennus jäännös 2 (180917): Kivistä tehdyn kellarin jäännös, jossa oviaukko keskellä kaakkoisseinää. Takaseinän kylmämuuratut kivet ovat vielä hyvin nähtävissä. Koko noin 2,5 x 3 m ja syvyys noin 1-1,5 m. X= 3500231 ja Y= 7105444. Rakennus jäännös 3 (180919): Päärakennuksen jäännös, joka erottuu maastosta korkeampana kumpareena, jossa muutama ilmeisesti väliseinään kuulunut hirsi, savupiipun pätkä ja iso leivinuunin jäännös. Rakennuksen jäännöksen päällä on metalliromua. X= 3500243 ja Y= 7105438. Rakennus jäännös 4 (180920): Etelä-pohjoissuuntaisen rakennuksen jäännös, jossa eteläpäädyssä kivistä tehty perustus kun taas itä- ja länsilaitojen perustus on tehty betonista. Pohjoispäädyssä on lisäksi uunin jäännös. Rakennuksen koko on noin 8 x 14 m. Rakennus on mitä luultavimmin navetta, jonka toisessa päädyssä on sijainnut sauna. X= 3500255 ja Y= 7105405. Rakennus jäännös 5 (180922): Noin 4,5 x 4,5 m kokoinen hirsirakennuksen jäännös, josta jäljellä vielä 8-9 hirsikertaa. Hirret on veistetty sivuilta tasaisiksi ja rakennus on pitkänurkkainen. Oviaukot sijaitsevat kummassakin päädyssä. Lisäksi eteläseinällä on ikkuna. Kattorakenteet ovat romahtaneet sisään ja rakennuksen sisällä on ikkunanpokia. Rakennuksen eteläpuolelle on ilmeisesti myöhemmin tehty laudoista laajennus, jonka koko on noin 5 x 5 m. Ilmeisesti aitta. X= 3500278 ja Y= 7105408. Rakennus jäännös 6 (180924): Pienen rinteen kylkeen tehty betoninen kellari. Katto on melkein ehyt. Ovenaukko on tehty lankuista ja ulkokatto pellistä. Kellarin koko on noin 2,5 x 5 m. Lisäksi betonikellarin vieressä on yksityismaan puolella rivissä törmän rinteessä ainakin kolmen kivestä tehdyn kellarin jäänteet. Näiden kellareiden katot ovat romahtaneet. X= 3500295 ja Y= 7105408. Peltoröykkiö 1 (180928): Halkaisija noin 3 m. X= 3500231 ja Y= 7105463. Peltoröykkiö 2 (180930): X= 3500250 ja Y= 7105397. Peltoröykkiö 3 (180932): Peltoröykkiön päällä ja ympärillä metalliromua. X= 3500292 ja Y= 7105455. Kiviaita (180926): Noin 70 m pitkä kiviaita. X= 3500187 ja Y= 7105381. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde on merkitty vanhaan peruskarttaan. Leppimäen asuintilan jäänteet. Vanha pihapiiri, jota ympäröi tiheä kuusimetsä. Siellä täällä kasvaa lehtipuupusikoita ja ruohikkoa. 3 Voimassa 2015-08-12T15:08:32 8526.94287109 444.30836972
arkeologinenkohde_alue.3661 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3661 181030 {8B7DE37F-5D09-45BF-8C45-5721A0DCD0A3} Palojoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 150 ei Paikalle on vuoden 1971 peruskarttaan merkitty rakennus. Kohteen sijainnin ja jäänteiden perusteella Palojoen rannalla on sijainnut kämppä, joka erottuu maastosta koivuvaltaisena heinää kasvavana alueena. Paikalta kartoitettiin kaksi rakennuksen jäännöstä sekä usean metallisen uunin jäänteet. Rakennus jäännös 1 (181028): Noin 8 x 8 m kokoinen rakennuksen jäännös, joka erottuu maastosta sammaleiden ja varpujen peittäminä seinälinjoina. Ei uunia. X= 3511955 ja Y= 7105041. Rakennus jäännös 2 (181029): Noin 6 x 12 m kokoinen rakennuksen jäännös, josta on jäljellä sammaleen ja aluskasvillisuuden peittämä hirsistä tehty lattiarakenne. X= 3511936 ja Y= 7105067. Aluemainen. Kohde löytyi vanhan peruskartan avulla. Luultavasti metsätyökämpän jäännös. Palojoen pohjoisrannalla oleva sekametsää kasvava kuivempi kangas. Kämpän pihapiiri on kasvaa koivua. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja heinää. 3 Voimassa 2015-08-17T09:49:30 2119.08789062 178.20292697
arkeologinenkohde_alue.3662 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3662 181037 {8B6A7AA4-3F6A-482A-B614-3B49E963153D} Kivimäki asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 215 ei Vanhojen karttojen perusteella paikalla on ollut torppa/tila noin 1800-luvun puolivälistä 1960-luvulle. Paikalta kartoitettiin kaksi rakennuksen jäännöstä ja kolme peltoröykkiötä. Lisäksi rakennusten jäännösten tuntumassa maaperää oli pengerretty (181036). Paikalta löytyi myös runsaasti romua ja esineitä, kuten muun muassa kenkiä, metalliastioita ja ruotsalaisen Barnängens Tekniska Fabrikenin valmistama mustepullo. Rakennus jäännös 1 (181032): Pohjois-eteläsuuntainen noin 12 x 7 m kokoinen ja suorakaiteen muotoinen rakennuksen jäännös, jossa on kaksi kookasta sammaleiden peittämää palaneiden kivien kasaa. Toinen kasoista sijaitsee rakennuksen koillisnurkassa ja toinen rakennuksen keskivaiheilla. Kivikasoisssa on kivien joukossa myös tiiliä. Kasojen halkaisija on noin 3 m ja korkeus noin 1 - 1,2 m. Rakennuksessa on jäänteistä päätellen ollut kolme huonetta ja sen seinälinjat erottuvat maastossa aluskasvillisuuden peittäminä. X= 3534216 ja Y= 7113987. Rakennus jäännös 2 (181031): Noin 5 x 6 m kokoinen kellarin jäännös, joka erottuu maastosta paksuina aluskasvillisuuden peittäminä seinälinjoina. Niiden keskellä on noin 1 m syvyinen pitkulainen kuoppa, jonka yli kulkee kolme palkkia. Katto on romahtanut ja kellarin oviaukko on peittynyt. Seinät on tehty kivestä. X= 3534198 ja Y= 7113993. Peltoröykkiö 1 (181033): Sammaleen ja neulasten peittämä noin 3 x 2 m kokoinen kivikasa, jonka yhdellä laidalla on sinkkiämpäri. X= 3534159 ja Y= 7113986. Peltoröykkiö 2 (181034): Sammalen peittämä kivikasa, jonka halkaisija on noin 2 m. X= 3534229 ja Y= 7113956. Peltoröykkiö 3 (181035): Halkaisija noin 1,5 m. X= 3534167 ja Y= 7113951. Aluemainen. Kohde löytyi pitäjänkartan avulla. Asuintilan jäännös, joka on perustettu 1800-luvulla ja se on autioitunut 1970-lukuun mennessä. Tiheä kuusimetsä suon ja hiekkatien välissä. Aluskasvillisuus sammalta. Kohteiden päällä kasvaa nokkosta ja vadelmaa. 3 Voimassa 2015-08-17T10:30:09 4939.78466797 273.9448155
arkeologinenkohde_alue.3663 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3663 180807 {2316928E-EC4F-463D-83E2-D996E3D828A8} Penninvuoma koillinen 2 tuliasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 274 ei Kohteeseen kuuluu 20 poteroa/ampumakuoppaa, jotka on kaivettu hiekkaharjanteen pohjoispuoliseen rinteeseen ja osa tasaiselle maalle. Maassa on myös muutama ruostunut säilyketölkki. Poterot ovat kooltaan noin 0,6x0,8 metriä ja syvyys vaihtelee. Osa poteroista on täyttynyt jo lähes kokonaan hiekasta. Poterot ovat neliönmuotoisia tai suorakulmaisia. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden mukaan. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Kohde liittyy vuoden 1944 Lapin sotaan. Ajoittuu marraskuuhun 1944, jolloin saksalaiset vetäytyivät suomalaisten edellä etelästä pohjoiseen. Rintamalinja jäi paikoilleen kolmeksi viikoksi Palojonesuun ja Äijäjoen väliin. Kohde sijaitsee noin 1,4 kilometriä Äijäjoelta pohjoisluoteeseen, Muoniontien länsipuolella. Tielle on matkaa noin 50 metriä. Kohde sijaitsee mutkittelevan noin 20-30 metriä leveän hiekkaharjanteen pohjois-koillispuolella. Kohteen kohdella hiekkaharjanne tekee mutkan ja kulkeen länsiluoteesta-itäkaakkoon. Harjanteen pohjois- ja eteläpuolella on soista maastoa. Idästä harjanne rajoittuu Muoniontiehen ja lännestä haarautuu useammaksi harjanteeksi soiden keskelle. Harjanteella kasvaa eri-ikäistä mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus on niukkaa: sammalta ja puolukkaa 3 Voimassa 2015-08-12T17:14:46 1445.25292969 267.2480329
arkeologinenkohde_alue.3664 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3664 180808 {A580ECFE-548F-46FE-8835-0B949F858371} Penninvuoma pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 275 ei Kohteeseen kuuluu kaksi maahan kaivettua telttakuoppaa sekä ainakin 10 poteroa. Telttakuopat ovat pyöreitä. Telttakuoppa 1 (x 3341642,75 y 7575358,31) on halkaisijaltaan 5,5 metriä ja noin 40 senttimetriä syvä. Telttakuoppa 2: x 3341658,7 y 7575349,78. Potero 1 ja 2: x 3341605,54 y 7575388,57. Potero 3: x 3341611,11 y 7575385,8. Potero 4: x 3341612,99 y 7575384,94 Potero 5: x 3341631,6 y 7575365,89. Potero 6: x 3341638,57 y 7575363,41. Potero 7, 8 ja 9: x 3341653,19 y 7575350,39. Potero 10: x 3341675,24 y 7575349,78. Useita poteroita, joita eläimet kaivelleet. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ja niiden välisten alueiden mukaan. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Lapin sodan aikaisia kohteita. Kaksi majoitusteltaa varten kaivettua kuoppaa sekä poteroita. Ajoittuu marraskuuhun 1944, jolloin saksalaiset olivat asemissa Palojonesuussa ja suomalaiset Lassinjärvestä etelään. Mahdollisesti suomalaisten tekemä kohde poteroiden sijainnin perusteella. Poterot ja telttojen paikat on sijoitettu hiekkaharjanteen lounaisreunalle. Kohde sijaitsee noin 1,7 kilometriä pohjoisluoteeseen Äijäjoelta ja noin 170 metriä Muoniontieltä länsilounaaseen. Soisen alueen ympäröimänä on noin 280 metriä pitkä koillinen-lounassuuntainen hiekkaharjanne, joka kääntyy lounaispäässä, noin 200 metrin jälkeen luoteeseen. Kohde sijaitsee tällä luoteisharjanteella pitkin sen lounaislaitaa/rinnettä. Kuviolla kasvaa eri-ikäistä mäntyä hakkuukypsästä taimiin sekä koivua. 3 Voimassa 2015-08-12T17:17:15 1399.26904297 224.57300546
arkeologinenkohde_alue.3665 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3665 180809 {1AF6F175-EE55-4007-84FC-61B28E25B9A7} Pikkuvaara tuliasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 280 ei Harjanteen pohjoislaidalla on 22 poteroa. Ne on kaivettu tasaisin väliajoin hieman alle 60 metrin matkalle. Etäisyyttä poteroilla on toisiinsa metristä kahteen. Poteroiden koko on noin 1x60-80. Syvyys vaihtelee. Poterot ovat täyttyneet rinteen valuvasta hiekasta. Koordinaatit: Potero 1-5: x 3341551,91 y 7575726,89. Potero 6 ja 7: x 3341565,86 y 7575727,52. Potero 8-12: x 3341573,19 y 7575725,2. Potero 13 ja 14: x 3341585,59 y 7575726,66. Potero 15: x 3341591,29 y 7575724,82. Potero 16-19: x 3341595,34 y 7575727,55. Potero 20-22: x 3341601,24 y 7575724,57. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ja niiden väliin jäävän alueen mukaisesti. Myös topografian. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Lapin sotaan liittyvä kohde. Mahdollisesti saksalaisten kaivamia poteroita. Ampumalinja on etelään, josta suomalaiset sotilaat ovat tulleet ajaen saksalaisia pohjoiseen marraskuussa 1944. Kohde sijaitsee noin 30 metriä länteen Muoniontiestä ja noin 825 metriä Muonionjoesta itään. Muuten tasaisehkossa maastossa on itä-länsisuuntainen kumpuileva, kohtalaisen kapea (noin 15-20 metriä leveä) hiekkaharjanne. Harjanteen päällä kasvaa hakkukypsää männikköä, ympärillä nuorta mäntyä ja koivua jonkin verran. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. Paikoittain humuskerros kulunut hiekalle. 3 Voimassa 2015-08-12T17:19:23 958.91748047 178.87537118
arkeologinenkohde_alue.3666 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3666 180812 {D05E33DD-83E8-4911-9868-6A580CCC2B54} Pikkuvaara 2 pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 275 ei Tynnyreitä: Metsäautotien eteläpuolella pientä suota kohti viettävällä loivalla rinteellä on noin 38x10 metriä kokoisella alueella useita kymmeniä ruostuneita tynnyrin puolikkaita. Niissä on tynnyrin tekstien perusteella ollut kalsiumkloridia. Tynnyreissä teksti: Chlorure de calsium. Solvay. Fabrique en belgiquepar. Yhdessä tynnyrissä on alumiininen mustunut kahvipannu. Yhden tynnyrin vieressä on saksalainen munakranaatti, jossa ei ole sokkaa. Kranaatti on ruostunut ja sen kyljessä on pieni reikä. Sukset: x 3341548,76 y 7575923,09 Suksipari nojallaan puuta vasten metsäautotien pohjoispuolella aivan tien vieressä. Ne on tehty puusta. Niissä kasvaa jäkälää. Niissä on nahkainen sidos eli mäystin. Jalan sija eli pälsä on kumia (mahdollisesti moottoripyörän renkaasta). Se on kiinnitety sukseen pienillä rautanauloilla. Potero: x 3341547,05 y 7575894,51. On rinteessä tynnyreiden alueen koillisnurkan lähellä. Potero on kooltaan 1,3x1,2 metriä ja 25 senttimetriä syvä. Teltan paikka: x 3341494,48 y 7575935,79. Teltanpaikka sijaitsee alueesta noin 38 metriä luoteeseen metsäautotien pohjoispuolella. Se on pyöreä ja noin 3 metriä halkaisijaltaan. Siinä on vallit ympärillä. Kenttähaupitsin ampumapaikka: Sijaitsee alueesta noin 45 metriä länteen. Maassa kymmeniä kevyen kenttähaupitsin kranaatin hylsyjä ja säilytyskoteloita. Hylsyjä on noin 3x2 metrin alalla ja säilytyskoteloita noin 3x4 metriä kokoisella alalla vähän matkan päässä hylsyistä. Hylsyissä on ainakin seuraavia merkintöjä: ovn (tarkoittaa valmistuspaikkaa) 41 (tarkoittaa valmistusvuotta) 6342/65 (Hylsyn tyyppi, tämä tarkoittaa ilmeisesti messinkihylsyä) I.FH (Tykin tyyppi) 3 tai 8 XZ (valmistajankoodi) Kohde on rajattu aluemaisesti tynnyreiden esiintymisalueelta. Tämän alueen sisälle jää yksi pistemäinen kohde, potero. Kohteeseen liittyy kolme muuta pistemäistä kohdetta, jotka jäävät alueen ulkopuolelle. Pistemäiset rajaukset on tehty näkyvien rakenteiden perusteella. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Liittyy vuoden 1944 marraskuun Lapin sodan tapahtumiin. Marraskuun ajan saksalaiset joukot olivat viivytysasemissa linjassa Lassinjärvi-Muotkajärvi-Hetta. Suomalaiset joukot jäivät Äijäjoen pohjoispuolelle. Tynnyrit ovat sisältäneet kalsiumkloridia, jota on käytetty muun muassa teiden sulana pitämiseen. Luultavasti sijoittuvat Lapin sodan aikaan. Tälle alueelle sota on ulottunut marraskuussa 1944, jolloin teiden sulana pitäminen on tullut ajankohtaiseksi. Tynnyrit on saatettu myöhemmin kerätä kokoon laajemmalta alueelta. Sukset voivat olla nuoremmatkin kuin Lapin sodan aikaiset. Ne on nostettu pystyyn mäntyä vasten, joka on iältään noin 20-30 vuotta. Kevyen kenttähaupitsin (10,5 cm) ampumapaikka. Kohteessa ei ole kiinteitä rakenteita, joten ampumasuuntaa ei pysty määrittämään. Molemmilla, suomen ja saksan armeijalla, oli käytössään kyseisen kokoista kenttähaupitsia. Suomessa olivat nimellä 105 H 33. Ne saatiin saksan armeijalta vuoden 1944 alussa. Munakranaatin perusteella kohde voisi olla saksalainen. Kohde sijaitsee noin 2,2 kilometriä Äijäjoesta pohjoisluoteesen, Muoniontien länsipuolella. Kohde on Muoniontieltä Muonionjoelle johtavan metsäautotien molemmin puolin. Kuivahkolla kankaalla kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena jäkälää, sammalta ja puolukkaa. 3 Voimassa 2015-08-12T17:31:54 633.71826172 111.4402039
arkeologinenkohde_alue.3667 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3667 180813 {ABAA1110-96D9-4EAB-B4E4-19BAD7B1804F} Pikkuvaara lounas pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 280 ei Kohteeseen kuuluu ainakin 17 poteroa ja 6 korsua sekä kahden kamiinan jäänteet. Poterot ja korsut on kaivettu hiekkaharjun lounaisrinteeseen. Yhdessä poterossa on vielä puurakenteita. Koordinaatit: Korsu 1: x 3341809,43 y 7575703,44. Korsun koko on 5x5 metriä ja syvyys 80 senttimetriä. Muodoltaan se on pyöreähkö. Korsu 2: x 3341795,43 y 7575711,95. Korsu on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 5 metriä. Korsu 3: x 3341763,41 y 7575747,84. Korsu on kooltaan 6x5 metriä ja sen syvyys on 1,7 metriä. Korsu 4: x 3341753,38 y 7575765,79. Korsun koko on 4x4 metriä ja syvyys metrin. Korsu 5: x 3341740,42 y 7575773,12. Korsun koko on 5x6 metriä ja syvyys metrin. Korsu 6: x 3341733,17 y 7575786,8. Korsun koko on 6x8 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Potero 1: x 3341816,81 y 7575689,75 Potero 2: x 3341814,84 y 7575689,13 Potero 3 ja 4: x 3341813,91 y 7575689,75 Potero 5: x 3341812,97 y 7575706,94 Potero 6-8: x 3341800,71 y 7575705,66 Potero 9-11: x 3341787,19 y 7575716,37 Potero 12: x 3341783,12 y 7575724,26 Potero 13: x 3341764,33 y 7575745,92 Potero 14 ja 15: x 3341762,49 y 7575752 Potero 16 ja 17: x 3341757,97 y 7575756,01 Kaksi kamiinaa maassa (x 3341742,07 y 7575747,31). Toinen on tehty vanhasta tynnyristä. Toisessa on myös pyöreä, tynnyrimäinen, mutta siinä on kantokahvat ja hormi osittain paikoillaan. Kamiinat on luultavasti siirretty paikalle jostakin lähellä olevasta korsusta. Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Uusi kohde. Kohde havaittiin inventoidessa. Lapin sotaan liittyvä kohde. Ajoittuu marraskuuhun 1944, jolloin saksalaiset vetäytyivät suomalaisten edellä etelästä pohjoiseen. Rintamalinja jäi paikoilleen kolmeksi viikoksi Palojonesuun ja Äijäjoen väliin. Tästä kohteesta ei suoraan pysty sanomaan onko se saksalaisten vai suomalaisten tekemä. Mahdollisesti suomalaisten. Kohde sijaitsee noin 1,8 kilometriä Äijäjoelta pohjoiseen ja Muoniontiestä noin 85 metriä itään. Kohde sijaitsee kaakko-luodesuuntaisella hikkaharjanteella. Maasto on kuivahkoa kangasta ja kuviolla kasvaa pääosin mäntyä, vähän koivua. Aluskasvillisuutena on sammalta ja puolukkaa. Harjanteen ympärillä on kosteampaa, soista maastoa. 3 Voimassa 2015-08-12T17:20:28 2633.80053711 367.0534874
arkeologinenkohde_alue.3668 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3668 180814 {6273C55F-940B-43AC-B11F-90BF899B683C} Pikkuvaara länsilounas pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 280 ei Kohteeseen kuuluu 18 poteroa, joista 1-10 sijaitsevat alueen pohjoisosassa olevan itä-länsisuuntaisen hiekkaisen kukkulan.etelärinteellä, metsäautotien pohjoispuolella. Loput poterot, 11-18 ovat tasaisehkolla maalla alueen eteläosassa. Alueen pohjoispuolella, hiekkaisen kukkulan pohjoisrinteellä on ruostuneita tynnyrin puolikaita. Poterot ovat keskimäärin 1,5x1 metriä suuria ja 20-40 senttimetriä syviä. Parista poterost aon tarkemmat mitat koordinaattien yhteydessä. Koordinaatit: Tynnyreitä: x 3341598,56 y 7576303,43 Ainakin 7 tynnyriä. Korsu 1: x 3341606,99 y 7576276,45 Rinteessä on kooltaan 6x7 metriä oleva korsu tai telttakorsun pohja. Potero 1: x 3341567,97 y 7576264,16 Potero 2: x 3341570,45 y 7576265,12 Potero 3: x 3341575,13 y7576265,95 Potero 4: x 3341578,83 y 7576264,23 Potero 5: x 3341611,7 y 7576274,48 Potero 6: x 3341615,0 y 7576275,21 Poteron koko on 1,6x1,2 metriä ja syvyys 30 senttimetriä. Potero 7: x 3341615,13 y 7576276,13 Poterossa on puurakenteita tai se on peittynyt hakkuutähteisiin. Potero 8: x 3341621,35 y 7576272,76 Poteron koko on 1,4x1,1 metriä ja sen syvyys on 40 senttimetriä. Potero 9: x 3341621,71 y 7576274,04 Potero 10: x 3341625,07 y 7576273,65 Eteläosan poterot: Potero 11: x 3341634,74 y 7576248,83 Potero 12: x 3341635,23 y 7576246,75 Potero 13: x 3341635,23 y 7576246,75 Potero 14: x 3341638,41 y 7576234,44 Potero 15: x 3341630,8 y 7576245,53 Potero on täyetty tyhjillä koskenkorva pulloilla. Potero 16: x 3341632,06 y 7576244,71 Potero 17: x 3341631,02 y 7576238,07 Potero 18: x 3341633,32 y 7576237,18 Kohde rajautuu aluemaisesti näkyvien rakenteiden ja niiden väliin jäävien alueiden mukaan. Uusi kohde. Kohde löytyi inventoidessa. Kohde ajoittuu loka-marraskuuhun 1944 ja liittyy Lapin sotaan. Marraskuun ajan saksalaiset olivat asemissa Lassinjärvi-Muotkajärvi linjalla ja suomalaiset Äijäjoen pohjoispuolella. Poteroiden ja korsun sijoittumisen perusteella (etelärinne) kohdetta voisi arvella suomalaisten tekemäksi. Toisaalta paikalta löytyi saksalainen mootoriöljy purkki: Deutsche castrol G.M.B:H Kohde sijaitsee noin 2,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Äijäjoelta, Muoniontien ja siitä itään haarautuvan metsäautotien risteyksen läheisyydessä. Kohde sijaitsee metsäautotien molemmin puolin. Kohteen pohjoispuolella on itä-länsisuuntainen hiekkakukkula, jonka etelärinteellä osa kohteista sijaitsee, ja eteläosassa tasaisehkoa maastoa. Noin 50-70 metriä Muoniontieltä metsäautotietä eteenpäin on raivattu kääntöpaikka tai puun varastointipaikka. Tämä on saattanut tuhota osan kohteista, kuten myös metsäautotien tekeminen. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä kuivahkolla hiekkakankaalla. Pääpuulajina on mänty, seassa jonkin verran koivua. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, variksenmarjaa ja sammalta. 3 Voimassa 2015-08-25T16:12:15 2368.87255859 292.09419418
arkeologinenkohde_alue.3669 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3669 180815 {CA3C192C-7580-4693-995A-12E74120E87F} Pikkuvaara länsi pesäke jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 276 ei Poteroita noin 175 metrin matkalla kaakko-luodesuuntaisen hiekkaharjanteen lounaisrinteellä ja päällä. Hiekkaharjanteen koillispuolella, luoteispäässä on rikki räjähtänyt kenttäkamiina. Koordinaatit ja joidenkin poteroiden tarkemmat mitat: Potero 1: x 3341679,43 y 7576512,66 Koko on 1,3x1,3 metriä ja syvyys 30 senttimetriä. Potero 2: x 3341667,62 y 7576519,55 Potero 3: x 3341655,81 y 7576515,44 Potero 4: x 3341657,9 y 7576520,15 Potero 5: x 3341651,33 y 7576521,31 Potero 6: x 3341643,6 y 7576519,36 Koko on 1,2x1 metriä ja syvyys 40 senttimetriä. Potero 7: x 3341642,41 y 7576525,77 Potero 8: x 3341641,1 y 7576529,21 Potero 9: x 3341609,61 y 7576583,33 Koko on 1,4x1,1 metriä ja syvyys 40 senttimetriä. Se on suunnaltaan lounas-koillinen. Potero 10: x 3341608,29 y 7576588,82 Potero 11: x 3341599,11 y 7576595,73 Potero 12: x 3341594,74 y 7576593,39. Potero 13: x 3341591,83 y 7576595,43 Potero 14: x 3341598,71 y 7576602,64 Koko 3x2,5 metriä ja syvyys 60 senttimetriä. Potero 15: x 3341590,56 y 7576601,85 Koko on 2x1,1 metriä ja syvyys 50 senttimetriä. Potero 16: x 3341584,34 y 7576605,21 Koko on 2x3,5 metriä ja syvyys metrin. Potero 17: x 3341592,17 y 7576609,94 Koko on 2x1 metriä ja syvyys 45 senttimwtriä. Suunta on etelälounas-pohjoiskoillinen. Potero 18: x 3341581,28 y 7576609,32 Potero 19: x 3341579,5 y 7576608,5 Potero 20: x 3341578,34 y 7576609,87 Potero 21: x 3341585,29 y 7576617,08 Potero 22: x 3341577,88 y 7576622,57 Koko on 1,6x0,8 metriä ja syvyys 30 senttimetriä. Suunta on koillinen-lounas. Potero 23: x 3341567,07 y 7576629,95 Koko 1,5x1,2 metriä ja syvyys 30 senttimetriä. Potero 24: x 3341566,86 y 7576631,08 Koko on 2x1 metriä ja syvyys 50 senttimetriä. Suunta on lounas-koillinen. Potero 25: Lähellä potero 24:sta. Koko 1,1x1 metriä ja syvyys 35 senttimetriä. Suunta on luode-kaakko. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ja niiden välisten alueiden mukaan. Uusi kohde. Kohde havaittiin inventoidessa. Lapin sodan aikaisia poteroita. Ajoittuu marraskuhun 1944, jolloin saksalaiset olivat asemissa Lassinjärvi-Muotkajärvi linjalla ja suomalaiset Äijäjoen pohjoispuolella. Kohde sijaitsee noin 2,7 kilometriä Äijäjoelta pohjoisluoteeseen, Pikkuvaaran länsipuolella. Kohteen länsipää on noin 23 metriä Muoniontiestä itään. Kuivahkolla hiekkakankaalla kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Pääpuulajina on mänty. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. Kohde on luode-kaakkosuuntaisen hiekkaharjanteen rinteellä. 3 Voimassa 2015-08-13T14:32:44 4832.33496094 415.93786297
arkeologinenkohde_alue.3670 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3670 176046 {C3B16BC7-F8A2-4D18-AA31-C5D6C27F4ACB} Lapinniittu 2 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 147 ei Kohteeseen kuuluu neljä kuoppaa, jotka sijaitsevat jonomaisesti. Kuopat pohjoisesta etelään lueteltuna. Kuoppa 1, suorakaiteen muotoinen, loivareunainen sammaloitunut. Koko 2 x 3 metriä, syvyys 0,6 metriä. Ympärillä matalat vallit. Kuopan pohjalla on sammaleen alla 15-30 cm vahvuudelta likamaata, hiiltä ja nokea. Kuoppa 2, edellisestä noin 10 metriä etelään, suorakaiteen muotoinen, sammaloitunut. Koko 1,2 x 2,5 metriä, syvyys 0,5 metriä. Kuopan pohjalla on sammaleen alla likamaata ja hiiltä 20 senttiä. Kuoppa 3, edellisestä noin 30 metriä lounaaseen, pyöreä, sammaloitunut. Halkaisija metrin, syvyys 0,5 metriä, vallit ympärillä. Kuopan pohjalla on sammaleen alla 10 sentin vahvuudelta hiiltä. Kuoppa 4, edellisestä noin 3 metriä lounaaseen, suorakaiteen muotoinen. Koko 1,4 x 3 metriä, syvyys 0,7 metriä.Kuopan pohjalla on sammaleen alla hiiltä 20 sentin vahvuinen kerros. Kuopissa tai niiden valleissa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kohde rajautuu kuoppien näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 2.9.2014. Hiilimiiluja. Ikä arvioilta alle sata vuotta (ei huuhtoutumiskerroksia). Mäntykangas, loiva lounaisrinne. Hiekkamaa. 3 Voimassa 2014-12-09T11:51:32 1718.49145508 196.43040983
arkeologinenkohde_alue.3671 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3671 176063 {0BEF4041-FE3B-465B-86A1-356C32419201} Lapinniittu 5 kuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 145 ei Kohteeseen kuuluu kolme jonossa sijaitsee kuoppaa. Pohjoisesta etelään lueteltuna. Ryhmän pohjoisin kuoppa, pyörehkä, halkaisija kaksi metriä, syvyys noin puoli metriä. Kuopan ympärillä heikot vallit. Valleissa ei huuhtoumiskerrosta. Kuopan pohjalla sammalen alla puhdas hiekka. Ryhmän keskimmäinen kuoppa, suorakaiteen muotoinen, koko 1,2 x 3 metriä, syvyys 0,4 metriä. Kuopan pohjalla sammalen alla puhdas hiekka. Ei huuhtoumiskerrosta. Kuopan päällä risuja. Ryhmän eteläisin kuoppa, suorakaiteen muotoinen, koko 1 x 2 metriä, syvyys 0,7 metriä. Selkeät vallit ympärillä. ei huuhtoumiskerrosta. Kuopan pohjalla sammalen alla puhdas hiekka. Kuopan itäreuna painunut metsäkoneen alla. Kohde rajautuu kuoppien näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kohde löytyi inventoinnissa 2.9.2014. Ihmisen kaivamia kuoppia. Iältään melko nuoria huuhtoumiskerroksen puuttumisesta päätellen. Saattavat liittyä kuoppien itäpuoliseen hiekkakuoppaan (hiekanottoa varten tehtyjä koekuoppia?). Mäntykangas, loiva lounaisrinne, hiekkamaa. 3 Voimassa 2014-12-09T13:16:46 179.15258789 71.24562967
arkeologinenkohde_alue.3672 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3672 176086 {0A9F90DC-876E-4FBB-A284-5B5B51979EBB} Lapinniittu 8 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 143 ei Kohteeseen kuuluu kolme kuoppaa, joista kaksi sijaitsee alueen pohjoisosassa rinnakkain ja yksi alueen eteläosassa. Pohjoisosan itäinen kuoppa on pyöreähkö sammalpeitteinen, halkaisija noin puolitoista metriä, syvyys puoli metriä. Ei huuhtoumiskerrosta. Kuopan pohjalla on sammalen alla 10 sentin vahvuinen hiilikerros. Pohjoisosan läntinen kuoppa on muodoltaan suorakulmainen, mitoiltaan 1,2 x 3 metriä ja syvyydeltään noin puoli metriä. Kuopan ympärillä on vallit. Ei huuhtoumiskerrosta. Kuopan pohjalla on sammalen alla noin 40 sentin vahvuinen hiilikerros.Ryhmän eteläinen kuoppa on suorakulmainen, mitoiltaan 2 x 3,5 metriä, syvyydeltään 1,2 metriä. Kuopan ympärillä on vallit. Ei huuhtoumiskerrosta. Kuopan pohjalla on sammalen alla 20 sentin vahvuinen hiilikerros. Kohde rajautuu kuoppien näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa 2.9.2014. Hiilimiiluja. Huuhtoumiskerroksen puuttumisesta pääteltynä verrattain nuoria, ehkä alle sata vuotiaita. Mäntykangas, loiva lounaisrinne, hiekkamaa. 3 Voimassa 2014-12-09T14:02:31 324.08666992 78.68417737
arkeologinenkohde_alue.3673 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3673 176301 {6A8BCB15-440D-4BD8-B69F-290587562C75} Valkeajoki 7 asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 205 ei Alueella on kaksi rakennuksen jäännöstä. Kaakkoisempi rakennus jäännös 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3367553 Y=7501951. Kohteessa on noin 4 x 2.5 metrin kokoinen rakennus jäännös, joka erottuu ympäristöstä vallien rajaamana kuopanteena. Vallit ovat noin metrin levyiset ja sisäpuolelta mitattuna 0.5 metri korkeat. Rakennuksen itänurkassa on kivikiuas. Rakennuksen läpi menee pitkittäissuuntaisesti polku joka on kuluttanut valleja. Rakennuksen lyhyissä päädyissä on mahdollisesti sijainnut oviaukot, tai sitten päädyissä on vaan polun uoma. Luoteisempi rakennus jäännös 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3367543 Y=7501952. Rakennus sijaitsee lounaispuolella sijaitsevaaan kosteikkoon rajautuvan törmän reunalla. Kohteessa on noin 2 x 3 metrin kokoinen, 0.6 metriä syvä kuoppa, jota ympäröivät noin metrin levyiset vallit. Rakennuksesta 2 noin 5 metriä lounaaseen on noin 0.5 metriä syvä pienialainen kuoppa, joka on mahdollisesti huussikuoppa. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Kaksi rakennuksen jäännöstä. Kahden kosteikon välissä oleva luode-kaakko-suuntainen hiekkakannas, jossa kasvaa sekametsää. Aluskasvillisuutena puolukkaa, juolukkaa ja sammalia. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-12T15:53:42 387.39526367 79.29513515
arkeologinenkohde_alue.3674 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3674 176841 {864B2015-54D7-49C5-819E-76B906FD1E20} 273010022 Aarttokoski muinaisjäännösryhmä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 177 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Ylläsjoen pohjoisella rantatörmällä, Ylläsjärveltä Kurtakkoon vievän tien varressa, Luosukankaan eteläreunassa. Aarttokosken kohdalla erottuu molemmilla puolilla tietä hietikkokankaalla hajanaisia merkkejä kivikautisesta asutuksesta ja peuranpyynnistä. Alueella on myös tervahautoja, moderneja kuoppia ja ainakin yksi tarkemmin ajoittamaton nuorehko nuotiopaikka tai liesi. Paikalta on löytöinä kvartsia." Alueen itäpäässä koordinaattipisteessä X=3382916 Y=7487520 hiekkarinteessä havaittiin palanutta luuta ja palaneita kiviä. Tervahauta 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3382603 Y=7487505. Haudan halkaisija on noin 8 metriä vallien sisäpuolelta mitattuna, vallit ovat noin 1.5 metriä leveät ja metrin korkuiset. Vallin päällä kasvaa mänty, jonka ympärysmitaksi mitattiin 1.6 metriä. Haudan keskikohta on noin 1.5 metriä syvä ja halssi laskee kohti jokea. Tervahaudan itäpuolella koordinaattipisteessä X=3382631 Y= 7487500 havaittiin kvartsi-iskoksia. Tervahauta 2 sijaitsee alueen länsipäässä koordinaattipisteessä X=3382389 Y=7487524. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä vallin korkeimmasta kohdasta mitattuna. Haudan halssi laskee etelään kohti jokea. Halssi ulottuu haudan keskelle ja sen kokonaispituus on 12 metriä ja leveys 1.5 metriä. Haudan syvyys on vallien päältä mitattuna noin 1.5 metriä. Pyyntikuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä X=3382424 Y=7487540. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen, 0.5 metriä syvä kuoppa, jossa ei erotu selkeitä valleja. Kiveys sijaitsee koordinaattipisteessä X=3382407 Y=7487531. Kohteessa on 10 kiveä halkaisijaltaan noin 0.7 metriä kokoisella alalla kuntan alla. Vieressä on halkaisijaltaan vajaan metrin kokoinen, 0.4 metriä korkea hiekkakumpare, jonka vieressä on 1.5 x 1 m kokoinen0.3 m syvä kuoppa. Tässä on mahdollisesti ollut tervahautaan liittyvä väliaikaismajoite. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten ja Muinaisjäännösrekisterin pisteiden mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Alueella on kaksi tervahautaa, pyyntikuoppa ja jäänteitä kivikautisesta asuinpaikasta. Joen pohjoisrannalla hiekkapohjaista mäntykangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-23T12:09:23 20868.9934082 967.43298381
arkeologinenkohde_alue.3675 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3675 180124 {D55D8774-7D78-4AF4-B759-6F50E306A785} Muotkamaa asuinpaikka jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 276 ei Alueella on peltoa noin 2 ha. Se on alkanut taimettua, mutta on pääosin vielä avoinna. Rakennusjäännökset ovat peltoalueen länsilounaislaidalla lähellä tietä. Kaatopaikat sijaitsevat alueen itänurkassa metsätien päässä. Rakennusjäännös 1: x 3344456,83 y 7570122,13. Rakennuksesta näkyvissä peruskiveys, kellari ja uuni. Rakennuksen koko on 6x9 metriä ja se on pohjoiskoillinen-etelälounassuuntainen. Kellari on ollut eteläkaakkonurkassa. Sen koko on 3x4 metriä ja syvyys 1,3 metriä. Uuni on pohjoisluoteisseinustalla. Sen koko on 1,8x1,3 metriä ja korkeus 1,1 metriä. Uuni on vaaleista tiilistä muurattu. Myös kiviä on käytetty. Tiilimuuraus on etenkin pohjoiskoillisreunalta hyvin säilynyt. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa mäntyjä, jotka ovat noin 25-30 vuotta vanhoja. Rakennusjäännös 2: x 3344484,88 y 7570127,32. Rakennusjäännöksen koko on 3,5x4 metriä. Sen suunta on kaakko-luode. Siitä erottuu nurkkakiveykset ja rakennuksen muoto. Uunin jäännös on lounaisnurkassa. Sen koko on 1,4x1,8 metriä. Rakennusjäännös 3: x 3344493,46 y 7570121,39. Mahdollinen rakennusjäännös. 2,7x2,7 metriä kokoisella alalla on kiviä, tiilia ja lautaa. Sen suunta on pohjoiskoillinen-etelälounas. Rakennusjäännös 4: x 3344482,85 y 7570111,05. Rakennuksen koko on 2,7x3 metriä. Siitä on näkyvissä perustuskivet. Uuni on etelänurkassa. Sen koko on 1x1 metriä. Länsinurkasta noin metrin päässä on muurinpadan rengas. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa mänty ja koivu sekä pientä taimea. Katto: x 3344471,56 y 7570122,54. Kattorakenteet, joiden koko on 5,3x2,9 metriä. Neljä poikkihirttä ja niiden päällä jäänteitä kattolaudoista. Kattorakenteet ovat itäkaakko-länsilounassuuntaisesti. Ne sijaitsevat rakennusjäännös 2:sta noin 3 metriä länsiluoteeseen. Rakennusjäännös 2:sta lounaaseen noin 4 metriä on kaksi suurehkoa sora-/maakasaa. Kaatopaikka 1: x 3344550,06 y 7570114,97 Neljässä kasassa on on maata, tiiliä, kiviä, naulaisia puita ja lautoja, peltiromua, tölkkejä, laattoja ynnä muuta. Kasojen keskimääräinen koko on 4x4 metriä ja korkeus 50 cm. Kaatopaikka 2: x 3344550,17 y 7570089,44 Noin 10x5 metriä kokoisella alueella on muun muassa peltiromua, polkupyöränrengas, autonrengas, puutuoli, ämpäreitä, kahvipannu, lasipulloja, säilyketölkkejä, puutavaraa yms. Kivikasa: x 3344544,77 y 7570098,71 Kaatopaikkojen välissä on isoja kiviä kasassa noin 4x5 metriä kokoisella alalla. Kohde rajautuu aluemaisesti vanhan pellon ja alueella olevien muiden kohteiden mukaan. Kohde on merkitty vuoden 1969 maanmittauslaitoksen täydennys-ja korjauskarttaan. Kartassa näkyy pelto ja talousrakennus. Asuinpaikka. Paikallinen mies kertoi, että päärakennus on siirretty aikanaan pois. Tarkkaa aikaa hän ei muistanut. Muiden pihapiirin rakennusten kohtalo ei ole tiedossa. 1969 kartassa paikalle on merkitty vain talousrakennus, joten mahdollisesti paikka ei enää silloin ollut asuttuna. Puuston perusteella rakennus on siirretty 30-40 vuotta sitten. Todennäköisesti paikalla on asuttu sotien jälkeen eli 1945-1960-luvuilla. Kohde sijaitsee Äijäjoen ja Sonkamuotkan välissä Muoniontien itäpuolella, aivan tien varressa. Kuviolla on vanhaa peltoa sekä kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa pääosin mäntyä sekä jonkin verran koivua 3 Voimassa 2015-08-12T16:31:55 20112.49902344 587.77552327
arkeologinenkohde_alue.3676 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3676 180125 {99E24EE1-9AD6-4579-A9CD-F51FA43B8FA0} Muotkamaa 2 kenttälinnoite jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 273 ei Maasta ja kivistä on rakennettu noin 65x45 metriä kokoinen kukkula, joka rajautuu koillisesta, idästä ja kaakosta suohon. Siltä reunalta se on myös jyrkkä. Alarinne on vuorattu kauttaaltaan suurilla kivenlohkareilla, joiden jälkeen on turvevalli ja ennen suota vielä kaivanto. Etelälounaislaidalla rakennelma rajautuu taisteluhautaan ja laskeutuu loivemmin. Päältä kukkula on tasaisehko. Keskellä ja etelälounaisreunassa maa on kumpareista ja kivistä. Humuskerrosta ei ole noin 40x50 metriä kokoisella alalla. Siellä täällä näkyy kiven murikoita ja puutolppia, jotka ovat osin maan sisässä. Maahan menee onkaloita. Joitakin mahdollisisa oviaukkojen kohtia on havaittavissa. Taisteluhauta: Maarakennelman etelälounaisreunalla kulkee taisteluhauta rakennelman reunan suuntaisesti eteläkaakosta pohjoisluoteeseen. Se on noin 40 metriä pitkä. Siitä lähtee ainakin kolme haraa lounaaseen. Niistä pisin ja selkein on merkitty karttaan. Se on noin 10 metriä pitkä, kaareva ja noin 1,5 metriä leveä. Toiset kaksi, jotka ovat edellisestä haarasta kaakkoon, ovat peittyneitä. Poterot sijaitsevat maarekennelmasta lounaaseen noin 50 metriä. Potero 1: x 3344607,66 y 7569946,03 Sen koko on 1x1,2 metriä ja syvyys 50 cm. Se on kantikas etelä-pohjoissuuntainen. Itälaidalla on valli, jonka koko on 2x1 metriä ja korkeus 40 cm. Potero 2: x 3344590,08 y 7569924,93 Kuoppa on kooltaan 1,5x1 metriä ja sen syvyys on metrin. Siinä on kantikkaat vallit. Koillislaidalla on suora valli, joka on 4 metriä pitkä, metrin leveä ja 40 cm korkea. Potero 3: On potero 2:sta 4 metriä luoteeseen. Sen koko on 1,5x2 metriä ja syvyys 30 cm. Se on kantikas. Potero 4: On Potero 2:sta kaksi metriä lounaaseen ja sen koko on 1x2 metriä ja syvyys 50 cm. Se on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Kuopan pohjalla on kivi. Potero 5: On Potero 2:sta 7 metriä länsiluoteeseen. Se on neliön muotoinen, 1x1 metriä ja 30 cm syvä. Potero 6: x 3344592,08 y 7569914,56 Kuopan koko on 2 x 1 metriä ja sen syvyys on 40 cm. Suuaukko on länteen. Siinä on kiviä pohjalla ja vallit ympärillä. Ne ovat noin 1,3 metriä leveät ja 50 cm korkeat. Taisteluhaudan pohjoisluode päästä noin kymmenen metriä eteenpäin on ruostunutta rautatavaraa. Muun muassa auton lokasuojat, penkki, konepelti. Oletettavasti kuorma-auton. Liittyy mahdollisesti puolustusvarustukseen tai läheiseen vanhaan asuintilaan. Kohde rajautuu aluemaisesti topografian mukaan ja kohteiden sijainnin mukaan. Uusi kohde. Kohde havaittiin inventoidessa. Toisen maailmansodan aikainen kenttälinnoite, johon on kuulunut korsuja, poteroita ja taisteluhautaa. Korsut on oletettavati räjäytetty umpeen. Kohde sijaitsee Muoniontien itäpuolella Äijäjoen ja Sonkamuotkan välissä. Kohde on Lompolonpalon luoteispuolella kankaan reunassa ja rajautuu suohon. Kohteen ympäristössä kasvaa mänty-koivusekametsää ja aluskasvillisuutena on pääosin heinää. Kohteen päällä aluskasvillisuutta on niukemmin ja se on karumpaa. Siellä kasvaa niukasti esimerkiksi puolukkaa, sammalia ja pajua. 3 Voimassa 2015-08-12T16:28:32 3659.41455078 231.36993725
arkeologinenkohde_alue.3677 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3677 180455 {AF79CBFE-94E8-4391-B25F-42BCE60E1F56} Uujajärvi 1 liesilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 148 ei Kohteessa on kaksi liesilatomusta. Koillisen puoleinen latomus 1 on kooltaan 1,65 m x 1,3 m ja n. 10 cm korkea. Se on muodoltaan soikea ja keskeltä hieman korkeampi. Koko alue on ladottu kivillä. Kivet erottuvat osittain ohuen, jäkälistä ja variksenmarjasta koostuvan, aluskasvillisuuden alta. Osa näkyvistä kivistä on selkeästi tulessa murentuneita. Samoin koeruudussa havaittiin palaneita kiviä. X=3487991 Y=7640256 Edellisestä latomuksesta 24 m lounaaseen sijaitsee liesilatomus 2. Sen koko on 1,5 m x 1,1 m ja n. 10 cm korkea. Se on muodoltaan soikea. Tasona on pieniä kiviä, keskeltä korkeampi. Latomus on kokonaan jäkälistä ja juolukasta koostuvan aluskasvillisuuden peitossa. Koeruudussa havaittiin osin punaisiksi palaneita kiviä, mutta ei juurikaan lohkeilleita kiviä eikä hiiltä. Lieden ympärillä kasvaa jäkälää. X=3488012 Y=7640273 Merkkejä muista rakenteista ei havaittu ympäristössä. Alue rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Uusi löytö Liesilatomus. Alue sijaitsee Uujajärven itäpuolella, Uujajärven ja Illestijärven välisellä kannaksella, sähkölinjan kohdalla. Alue on varsin tasainen, loivasti järveä kohti laskeutuva rinne, maaperältään hiekkaa. Paikalla on eri-ikäistä mäntytaimikko, joka on paikoitellen tiheää. Uujajärven rannasta 73 m idän suuntaan. 3 Voimassa 2015-11-19T10:14:16 511.76708984 108.55026429
arkeologinenkohde_alue.3678 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3678 180458 {D2932F76-22AF-46B6-8B18-E2F662D74E3F} Illestijoki pohjoinen liesilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 145 ei Alueella on 10 suorakaiteen muotoista liesilatomusta lounas-koillinen suuntaisessa rivissä, noin seitsemän metrin välein. Kohteen koko pituus on noin 73 m. Latomukset ovat luode-kaakko suuntaisia ja kooltaan keskimäärin 2,0 m x 1,3 m, ja korkeudeltaan 10 cm - 35 cm. Ne ovat pääosin aluskasvillisuuden peittämiä. Latomus yksi on kooltaan 1,8 m x 1,3 m, korkeudeltaan 10 cm - 15 cm. Latomus on luode-kaakko suuntainen. Lieden luoteispäässä suurimmat kivet ovat kooltaan 20 cm - 25 cm. Latomuksen keskellä on pieniä kiviä ja se on korkeampi keskeltä kuin laidoilta. Koekuopasta löytyi palaneita kiviä, jotka olivat murentuneet ja punaisia. Hiiltä ei havaittu. X=3487990 Y=7640498 Latomus kaksi sijaitsee 7 m koilliseen edellisestä. Koko on 2,2 m x 1,5 m. Aluskasvillisuuden peittämä, vain pari kiveä erottuu. Koekuopassa havaittavissa palasiksi murentuneita kiviä. Latomuksen päällä kasvaa männyn taimia. X=3487997 Y=7640503 Latomus kolme sijaitsee 11 m koilliseen edellisestä. Koko on 2 m x 1,55 m, korkeudeltaan 15 cm - 20 cm. Latomuksen päissä on suurempina kiviä. Lieden päällä on paksu kunttakerros. Kivet eivät vaikuta palaneilta ja ovat kooltaan varsin suuria. X=3488005 Y=7640509 Latomus neljä sijaitsee 6 m edellisestä koilliseen. Koko on 2,1 m x 1,3 m, korkeudeltaan 25 cm - 35 cm. Latomus on täysin aluskasvillisuuden peittämä. X=3488011 Y=7640514 Latomus viisi sijaitsee 8 m koilliseen edellisestä. Koko on 2,1 m x 1,4 m, korkeudeltaan 15 cm - 25 cm. Latomuksen kaakkoispäässä kivet ovat osittain näkyvissä. Luoteispäässä kasvillisuutta on enemmän, koostuen jäkälistä, puolukasta ja variksenmarjasta. Kivet näyttävät varsin suurilta. X=3488018 Y=7640520 Latomus kuusi sijaitsee 7 m koilliseen edellisestä. Koko on 2,2 m x 1,35 m, korkeudeltaan 20 cm. X=3488022 Y=7640523 Latomus seitsemän sijaitsee 8 m edellisestä. Koko on 1,6 m x 1,15 m, korkeudeltaan 20 cm. X=3488026 Y=7640528 Latomus kahdeksan sijaitsee 6 m koilliseen edellisestä. Koko on 1,5 m x 1,1 m, korkeudeltaan 25 cm. X=3488030 Y=7640534 Latomus yhdeksän on 9 m edellisestä. Koko on 2,2 m x 1,4 m, korkeudeltaan 25 cm. X=3488038 Y=7640540 Latomus kymmenen sijaitsee 7 m edellisestä. Koko on 2 m x 1,2 m, korkeudeltaan 20 cm - 25 cm. X=3488044 Y=7640546 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Uusi löytö Liesilatomuksia. Alue sijaitsee Illestijoen pohjoisosan länsipuolella. Kuiva kangas, alueen lounaisosa on mäntytaimikkoa sekä muutamia siemenpuita ja koillisosa uudistuskypsää männikköä. Aluskasvillisuus koostuu jäkälistä, variksenmarjasta, puolukasta ja joulukasta. 3 Voimassa 2015-11-19T10:27:02 959.76855469 180.56412046
arkeologinenkohde_alue.3679 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3679 180736 {F77D3FA9-12BB-4814-88AB-87CD3A39553F} Pekan niittyjärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 157 ei Alueen kaakkoiskulmassa on korsumainen rakennelma, kuoppa jota ympäröi kiviset vallit. Koko on 6 m x 6 m. Vallien korkeus 70 cm - 80 cm. Rakennelman sisällä on pellin kappaleita, pari palanutta hirren katkelmaa ja ulkopuolella pari palanutta kantoa. Rakennelma on ehkä poltettu. Kohteen päällä ja sisällä kasvaa muutamia männyn ja koivun taimia sekä sammalia ja jäkäliä. Kämpän kivijalaksi rakennelma on liian massiivinen, eikä se myöskään vaikuta kellarilta. Edellisestä n. 20 m luoteeseen on jalasmökin pohjan jäännökset, kooltaan 4 m x 3 m. Ympäristössö on peltiromua, hetekan pohjia, vaijeria, öljylampun osia sekä kiuas ja kamina. Jalasmökin jäännöksista n. 40 m luoteeseen järven rannassa on laiturin jäännös. Kaksi hirttä ja laudat päällä poikittain. Laiturin pituus n. 10 m ja leveys 80 cm. Laiturista n. 50 itään ja rakennuksen pohjasta n. 50 koilliseen on kaivo. Kaivon koko on 1 m x 1 m, syvyydeltään 3 m - 4 m. Moottorisahalla sahatut laudat. Kaivon vieressä mahdollisesti sen ylärakenteet, lautaa sekä peltiromua. Alue rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Vanha kartta, merkitty vuoden 1971 topografiseen karttaan metsätyökämppänä. Savottakämppä. Alue sijaitsee Pekan niittyjärven itärannalla, kaakkoiskulmassa. Rakennelmat ovat lähellä järven rantaa. Alue on kasvupaikkatyypiltään kuivahkoa kangasta ja mänty pääpuulaji. Puusto on harvaa, mutta järeää. Aihki mäntyjä. 3 Voimassa 2015-10-07T15:46:08 2382.01000977 254.52259938
arkeologinenkohde_alue.3680 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3680 180737 {2239A851-275C-4E86-8810-41FD9C0CEA22} Junkijärvi tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 290 ei Kohteessa on 143 kappaletta taisteluasemia eli poteroita, jotka saksalaiset kaivoivat suojaksensa perääntyessään Käsivarren kautta Norjaan. Taisteluasemat ovat pääsääntöisesti 180 cm pitkiä, 50 cm leveitä ja 50 cm syviä kaivantoja, joiden rintamasuunta on rinnettä alas, kaakkoon. Alueen lounaisosassa asemien rintamasuunta on etelään ja aivan lounaisimmissa asemissa louaaseen. Poteroissa on runsaasti vaihtelua. Jotkut painanteista ovat pyöreitä, metrin syvyisiä kuoppia. Useissa poteroista on rintamasuunnan päädyssä joko kivi tai puista koottu suoja. Useimmiten rintamasuunnan päätyyn on kasattu kuopan maa valliksi antamaan suojaa tulitukselta. Alueen lounaispäädyssä on useita asemia, joita ryöstäjät ovat kaivelleet metallinpaljastimen avulla. Metallinpalastin on ilmaissut hylsyjen sijainnin ja hylsyt olivat vastikään kaivettu maan pinnalle. Kaiveltuja tuliasemia olivat asemat: 94, 100, 103, 113 - 115, 118, 121, 122, 126, 130 ja 134. Asemiissa 37 ja 43 oli hakkuutähteitä päällä. Uuden maantien alle on ilmeisesti jäänyt muutama potero. Poteron 52 reunalle on pystytetty puukyltti, jossa on teksti: Ainalin potero 28-29.10.1944. Miinaharavalla kaivettujen hylsyjen kannossa on vuosilukuja 1937, 1940 ja 1942. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Saksalaisten kaivamia tuliasemia Lapin sodan ajalta, vuodelta 1944. Kohde sijaitsee Muonio - Kittilä tien molemmin puolin vaaran koillisesta lounaaseen suuntautuvassa rinteessä. Tien lounaispuolella kulkee myös vanha Muonio - Kittilä tie. Alueen maasto on moreenikangasta, jossa kasvaa mäntymetsä. Suurin osa tuliasemista sijaitsee jokilaaksosta nousevan rinneterassin päällä. Vanhan tien lounaispuolella on 50 metriä pitkiä ja 7 metriä leveitä painanteita, joista on ilmeisesti otettu maata tien tekoon. Poterot 69 - 87 on tehty näihin kaivantoihn ja osassa poteroista reunat on kivetty suojavalliksi. 3 Voimassa 2015-08-07T13:41:28 21958.65136719 970.31663571
arkeologinenkohde_alue.3681 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3681 180738 {691917B3-74E8-4059-8900-2E5FDB52F251} 148010632 Alajärvenlompola pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 133 ei Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 on halkaisijaltaan 2,3 m ja syvyydeltään 45 cm. Vallia ei ole. Matala ja osin loivareunainen, huuhtoutumiskerros on selkeä, n. 7 cm paksu. X=3534235 Y=7682515 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee edellisestä noin 14 m länsilounaaseen. Se on kooltaan 2,1 m x 1,6 m ja syvyydeltään 30 cm. Vallia ei ole. Erittäin maatunut. Kuopan lounaisreunan yli kulkee ajoura. X=3534222 Y=7682507 Alue rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Muinaisjäännösrekisteri A. Arponen 1989. Pyyntikuoppa järjestelmä. Sijaitsee Alajärvenlompolan koillispuolella. Maaperä on hiekkaa, ylärinteen puolella suuria maakiviä. Alemman kuopan kohdalla kasvillisuus sammalia, jäkäliä ja hieman puolukkaa. Ylemmän kuopan kohdalla aluskasvillisuus on paksumpi, sisältäen myös variksenmarjaa. Alue on kahden järven välisellä kannaksella. 3 Voimassa 2015-10-19T14:50:55 443.234375 80.62984446
arkeologinenkohde_alue.3682 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3682 176453 {FE537019-5B1D-46EF-8049-98253128E64A} Jyrisevänvuoma rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 205 ei Alueella on kolma rakennuksen jäännöstä. Rakennus jäännös 1 on eteläisin. Se sijaitsee koordinaattipisteessä X=3362683 Y=7492200. Kohteessa on 7 x 16 m kokoinen, itä-länsi -suuntainen koivuja kasvava ala, jota kiertää matala hirsikerta. Rakennus jäännöksen itä- ja länsipuolella on puukasat, jotka ovat mahdollisesti purkujätettä rakennuksesta. Rakennus jäännös 2 on koillisin, se sijaitsee koordinaattipisteessä X=3362698 Y=7492260. Kohteessa on 5 x 4 metrin kokoinen rakennus jäännös, jonka kaakkoiskulmassa on halkaisijaltaan 1.2 metrin kokoinen kivipiisi, jonka korkeus on noin 0.6 metriä. Rakennuksen lattia-alalla on peltiä ja noin 15 metrin päässä rakennuksen ulkopuolella on reikäinen peltitynnyri, joka on mahdollisesti kaminan jäännös. Rakennus jäännös 3 on luoteisin, se sijaitsee koordinaattipisteessä X=3362660 Y=7492249. KOhteessa on 8 x 16 metriä pitkä rakennuksen jäännös, jonka pitkä sivu on kohti suota. Tila on jaettu keskeltä kahdeksi erilliseksi tilaksi. Rakennus erottuu ympäristöstä koivuja kasvavana hirsikerran rajaamana suorakaiteena. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. KOlme rakennuksen jäännöstä, mahdollisesti savottakämppä, talli ja sauna. Pohjoispuolista suota kohti laskeva mäntykangas, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa ja sammalia. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-16T14:58:51 3927.87988281 246.18957107
arkeologinenkohde_alue.3683 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3683 181108 {9CB24189-AA0B-4955-89D8-DB61885F3BA3} Katajavaara asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 240 ei Heinittyneinä peltoaukeina erottuva vanha asuintila, jonka juuret yltävät ainakin 1800-luvun alkuun. Paikalta kartoitettiin 36 peltoröykkiötä, kiviaidan pätkä sekä yksi rakennuksen jäännös. Tilan rakennukset on purettu melko perusteellisesti. Purkujätteen perusteella rakennukset ovat sijainneet peltojen keskellä olevalla alueella. Rakennus jäännös 1 (181107): Mahdolllisesti kellarin jäännös, joka erottuu suorakaiteenmuotoisena ja noin 3 x 2,5 m kokoisena tasapohjaisena kaivantona, jota ympäröi sen etelä- ja pohjoislaidoilta sammaleen ja puiden peittämät kivivallit. Oviaukko on sijainnut luultavasti keskellä länsiseinää. X= 3541913 ja Y= 7101848. Kiviaita jäännös (181106): Sammaleen peittämä keskikokoisista kivistä kasattu kiviaita, jonka leveys on 1-1,2 m ja korkeus 0,5-1 m. Pituus noin 20 m. X= 3542041 ja Y= 7101882. Aluskasvillisuuteen peittyneet peltoröykkiöt reunustavat vanhoja peltoaukeita. Niiden koko vaihtelee 1,3-5 m välillä. Korkeudeltaan ne ovat 0,5-1 m. Röykkiöt ovat muuten hyvässä kunnossa, mutta röykkiöiden 27 ja 29-32 yli on ajettu metsäkoneella ja ne ovat vaurioituneet. Vaurioituneet röykkiöt sijaitsevat alueen pohjoisosassa. Peltoröykkiö 1 (181068): x= 3542029 ja y= 7101880 Peltoröykkiö 2 (181069): x= 3542035 ja y= 7101861 Peltoröykkiö 3 (181070): x= 3541999 ja y= 7101869 Peltoröykkiö 4 (181071): x= 3541992 ja y= 7101838 Peltoröykkiö 5 (181072): x= 3541974 ja y= 7101816 Peltoröykkiö 6 (181073): x= 3541965 ja y= 7101823 Peltoröykkiö 7 (181074): x= 3541960 ja y= 7101811 Peltoröykkiö 8 (181075): x= 3541953 ja y= 7101799 Peltoröykkiö 9 (181076): x= 3541952 ja y= 7101819 Peltoröykkiö 10 (181077): x= 3541926 ja y= 7101802 Peltoröykkiö 11 (181080): x= 3541928 ja y= 7101813 Peltoröykkiö 12 (181081): x= 3541917 ja y= 7101813 Peltoröykkiö 13 (181082): x= 3541921 ja y= 7101818 Peltoröykkiö 14 (181083): x= 3541925 ja y= 7101824 Peltoröykkiö 15 (181084): x= 3541928 ja y= 7101832 Peltoröykkiö 16 (181085): x= 3541961 ja y= 7101863 Peltoröykkiö 17 (181086): x= 3541931 ja y= 7101890 Peltoröykkiö 18 (181087): x= 3541921 ja y= 7101861 Peltoröykkiö 19 (181088): x= 3541914 ja y= 7101857 Peltoröykkiö 20 (181089): x= 3541900 ja y= 7101848 Peltoröykkiö 21 (181090): x= 3541898 ja y= 7101849 Peltoröykkiö 22 (181091): x= 3541895 ja y= 7101849 Peltoröykkiö 23 (181092): x= 3541888 ja y= 7101846 Peltoröykkiö 24 (181093): x= 3541889 ja y= 7101850 Peltoröykkiö 25 (181094): x= 3541877 ja y= 7101851 Peltoröykkiö 26 (181095): x= 3541871 ja y= 7101858 Peltoröykkiö 27 (181096): x= 3541865 ja y= 7101873 Peltoröykkiö 28 (181097): x= 3541902 ja y= 7101915 Peltoröykkiö 29 (181098): x= 3541916 ja y= 7101924 Peltoröykkiö 30 (181099): x= 3541914 ja y= 7101926 Peltoröykkiö 31 (181100): x= 3541910 ja y= 7101924 Peltoröykkiö 32 (181101): x= 3541904 ja y= 7101921 Peltoröykkiö 33 (181102): x= 3541962 ja y= 7101890 Peltoröykkiö 34 (181103): x= 3541971 ja y= 7101881 Peltoröykkiö 35 (181105): x= 3541973 ja y= 7101886 Aluemainen. Kohde on merkitty jo 1800-luvun pitäjänkarttaan. Tilan pellot on merkitty vielä uusimpaan peruskarttaan. Vanha asuintilan jäännös. Sekametsän ympäröimä vanha pihapiiri, jossa peltoaukeat erottuvat vielä hyvin heinää kasvavina alueina. Aluskasvillisuus ruohoa ja heinää. 3 Voimassa 2015-08-17T16:58:47 19104.46435547 557.44530177
arkeologinenkohde_alue.3684 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3684 181155 {05359F38-86AF-4D99-ADCA-21927C3BFE95} Samulilan tila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 90 ei Paikalla on maatilan jäännös. Tilaan on kuulunut useita rakennuksia, jotka sijaitsevat tien molemmin puolin. Samulilan tila on ollut iso ja sillä on ollut omia torppia. Jääkellari: (P= 6857943 I= 3622426) Aivan tien vieressä on ainakin kaksiosainen maahan kaivettu ja seinistään kivetty rakennuksen jäännös. Kyseessä voi olla jääkellari. Päärakennus: (P= 6857953 I= 3622460) Tilan päärakennus on ollut kooltaan 8x20 metriä ja siinä on ollut tupa, sali, porstuakamari ja porstua. Rakennuksen kivijalka sekä uuni erottuvat maastossa hyvin. Päärakennuksen itäpuolella on iso suorakaiteenmuotoinen kaivanto, jonka funktio on tuntematon. Kellarit: (P= 6857959 I= 3622487) neljä holvattua kellaria sijaitsevat päärakennuksen koillispuolella. Kaivo: (P= 6857898 I= 3622470) Sauna: (P= 6857888 I= 3622467) Rakennuksen seinälinjat erottuvat suhteellisen hyvin, kiuas puolestaan erottuu maastossa selvästi. Navetta: (P= 6857951 I= 3622426) Rakennuksen pituus on noin 15 metriä. Tilan poikki kulkevan tien levennys on tuhonnut osan rakennuksesta. Riihi: (P= 6857971 I= 3622366) rakennuksesta erottuu seinälinjat sekä kiuas. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde tuli esille haastattelussa. Paikalla on maatilan jäännös. Kohde sijaitsee Savonlinnassa, Punkaharjun Laukansaaressa. Tilan jäännökset sijaitsevat saaren keskivaiheille, kohteen luoteispuolella on Seppälänmäki. Kohteen halki kulkee luoteis-kaakkosuuntainen tie. Tarkastuksen aikana paikalla oli tiheä kasvillisuus, joka vaikeutti huomattavasti havaintojen tekoa, sen takia rakennusten jäännöksiä ei mitattu. 3 Voimassa 2015-08-18T12:41:51 16213.2590332 505.98236812
arkeologinenkohde_alue.3685 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3685 176056 {8C989D83-6C76-44CB-8E9D-95B3E113B431} 1000009373 Kalkkitörmä kalkkiuuni jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 163 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Mannajärven länsipäähän laskevan Ruonaojan suun eteläpuolella. Pihateiden ympäröimällä metsätasanteella on vähintäänkin kymmenen kalkkiuunin jäännökset. Paikka on 50 m lounaaseen Ruonajoen ylittävältä maantiesillalta. Paikalla on poltettu kalkkia vielä 1900-luvulla. Kohde on arvokas muisto alueella tapahtuneesta kansanomaisesta kalkinpoltosta." Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja alueelta dokumentoitiin yhdeksän kalkkiuunin jäännöstä. Uunijäännökset on nimetty löytymisjärjestyksessä. Kalkkuuni a sijaitsee koordinaattipisteessä X=3356616 Y=7490816. Uuni on 5 m pitkä, 3 m leveä ja 2 m syvä. Sisäpuoli on kivistä muurattu. Aukko kohti tietä. Jussi kaakkoon. Kalkkuuni b sijaitsee koordinaattipisteessä X=3356613 Y=7490833. Uuni on 3 m leveä, 5 m pitkä noin metrin syvä. Aukko kohti lounasta. Kalkkuuni c sijaitsee koordinaattipisteessä X=3356584 Y=7490827. Uuni on 4 metriä leveä ja 2.5 metriä syvä. Suuaukko on kohti luodetta. Kalkkuuni d sijaitsee koordinaattipisteessä X=3356567 Y=7490837. Uuni on 5 x 7 m kokoinen ja 3 msyvä. Suuaukko on kohti pohjoista. Länsipuolella on mahdollisesti ollut toinen uuni, joka on tuhoutunut maansiirtotöissä. (kuva kengästä ja tuhoutuneesta) Kalkkuuni e sijaitsee koordinaattipisteessä X=3356553 Y=7490848. Uuni on 5 x 7 m kokoinen, 3.5 metriä syvä ja aukeaa pohjoiseen. Kalkkuuni f sijaitsee koordinaattipisteessä X=3356596 Y=7490837. Uuni on 4 x 7 metrin kokoinen, 3 m syvä. Aukko on kohti koillista. Kalkkuuni g sijaitsee koordinaattipisteessä X=3356593 Y=7490848. Uuni on 2.5 x 4 m kokoinen, 1.7 metriä syvä. Uuni aukeaa luoteeseen. Uuni on rinteessä ja muita pienempi ja muodoltaan epämääräisempi, mutta sisäpuolella on selkeää kiveystä seinämissä. Kalkkuuni h sijaitsee koordinaattipisteessä X=3356601 Y=7490867. Kallioon rajautuva monttu, jonka yksi seinämä on ladottu kivistä. Kyseessä ei välttämättä ole uuni. Kallion ja seinämän väliin jäävä monttu saattaa olla luontainen. Kalkkiuuni i sijaitsee koordinaattipisteessä X=3356605 Y=7490820. Uuni on 2.5 x 4 metrin kokoinen, noin metrin syvä Alueella kalkkiuunien väleissä on kuoppia ja kaivantoja, joista on ilmeisesti otettu maata uunien seinustoihin. Alueella kulkevan mökkitien eteläpuolella on myös pieniä kuoppia, mutta ne liittyvät todennäköisemmin tientekoon. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Alueen puusto on korkeaa ja gps-yhteys oli kohdetta tarkastettaessa heikko. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Useita kalkkiuunin jäännöksiä, joita on muinaisjäännösrekisterin kohdetietojen mukaan käytetty vielä 1900-luvulla. Mannajärven ja Kolari-Muonio -tien länsipuoli, jossa kasvaa erirakenteista sekametsää.Alueen maasto on hyvin epätasaista. 3 Voimassa 2014-12-09T12:30:20 3018.74169922 221.01849468
arkeologinenkohde_alue.3686 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3686 176096 {88AC1AAF-D45D-43E5-A82B-C82E3DEE2A5F} Merilintujärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 210 ei Alueella on viisi rakennuksen jäännöstä, kellari, maakuoppia ja vaaran ja suon välissä kulkevan metsätien itäpuolella kaminan jäännös jonka yhteydessä on tiiliä. Kohteista on pääosin jäljellä vain yksi hirsikerta ja useiden hirsiperustusten yli on ajettu metsäkoneella ja ne ovat hakkuujätteen peitossa. Kohteet on numeroitu luoteesta kaakkoon. Kamiina sijaitsee tien itäpuolella koordinaattipisteessä X=3387522 Y=7475925 ojan pientareella. Kamiinan yhteydessä näkyy tiiliä. Paikalla on ehkä ollut purettu rakennus, jonka jäännös on tienteossa tuhoutunut. Rakennus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3387551 Y=7475908. Kohteessa on 5 x 8 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, josta erottuu kuntan alla oleva hirsikerta jonka keskellä on kivillä täytetty peltikamiina. Metsäkoneen ajoura on rikkonut rakennuksen kulman. Kellariksi tulkittu rakenne sijaitsee koordinaattipisteessä X=3387566 Y=7475897. Kohteessa on osittain sortunut arviolta noin 4 x 3 metrin kokoinen maahan kaivettu katettu tila, jonka katto on osittain sortunut. Koska rakennetta peittää sortunut katto, perustuu sen sisätilan koko arvioon. Korkeus on 1.7 metriä. Ulkopuolella on alumiinikattila. Sisällä näkyy kamiinan putki. Saattaa olla, että kellaritulkinta on virheellinen, koska rakenne on ollut lämmitettävä. Rakennus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3387569 Y=7475885. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoionen maavallin ympäröimä vatala kuoppa, jonka sisäpuolella on joitain yksittäisiä kiviä, mutta ei selkeää kiuasjäännöstä. Kohteen päällä on hakkuujätettä. Rakennus 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3387585 Y=7475880. Kohteessa on 6 x 6 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, josta erottuu yksittäinen hirsikerta kuntan alla. Rakennuksessa ei ole näkyvissä kiuasta. Kohteen päällä on hakkuujätettä. Rakennus 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3387585 Y=7475880. Kohteessa on kuntassa kohoumana erottuva 8 x 6 metrin kokoinen hirsikerta. Rakennuksessa ei näy kiuasta. Rakennus 5 sijaitsee koordinattipisteessä X=3387557 Y=7475857. Koordinaattien osoittamassa paikassa on ympäristöstä kohoumana erottuva tasainen 8 x 6 metrin kokoinen heinää kasvava ala, jonka ympärillä on ojitusta. Rakennuksen 5 eteläpuolella koordinaattipisteessä X=3387559 Y=7475845 on kuoppia, joiden käyttötarkoitus on epäselvä. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen kohteiden mukaan. Haastattelu. Alueella on useita rakennusten jäännöksiä. Kyseessä on saattanut olla savottakämppäyhteisö. Rakennukset on ilmeisesti pääosin purettu. Merilintujärven kaakkoispuolinen rinne, joka nousee kohti Ylijärvenvaaraa. Alueella on ajettu hiljattain metsäkoneella ja alueella on paljon hakkuujätettä. Alueella kasvaa uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-09T14:26:41 3025.47680664 273.71135558
arkeologinenkohde_alue.3687 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3687 176120 {3F9D2B26-E9F2-4134-B549-370BB639B0E1} Luosujoki 1 tervahauta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 193 ei Alueella on tervahauta jonka yhteydessä on kuoppa ja toinen kohde, joka mahdollisesti on myöhemmin rakennuksena hyödynnetty vanha tervahauta. Pohjoisempi tervahauta sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381239 Y=7490692. Koordinaattien osoittamassa paikassa on halkaisijaltaan 12 metrin kokoinen tervahauta, jonka 8 metriä pitkä ja 1.5 metriä leveä halssi laskee itäkaakkoon kohti jokea. Haudan vallit ovat leveät ja keskellä oleva huoppa on halkaisijaltaan vaan noin 6 metrin kokoinen. Vallien leveyden perusteella hauta on mahdollisesti kahteen kertaan poltettu. Vallien korkeus ulkopuolisesta maanpinnasta mitattuna on noin metrin. Tervahaudasta noin 10 metriä lounaaseen on halkaisijaltaan 2 metrin kokoinen, noin 0.6 m syvä jyrkkäreunainen maakuoppa. Eteläisempi kohde sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381212 Y=7490648. Kohteessa on rinteen yläreunassa 2.7 x 2.3 metrin kokoinen noin metrin syvyinen kuoppa, jota ympäröi sisäpuolelta hirsikehikko. Kehikon ympärillä noin 1.5 metriä leveä maavalli. Maavallin reunalta kohti jokea lähtee noin 2 m leveä ja 8 m pitkä halssia muistuttava oja. Ojan alapuolella, ei kuitenkaan suoraan sen jatkeena, on pieni maakuoppa. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Tervahauta, maakuoppa ja hirsikehikolla vuorattu neliö, josta lähtee halssia muistuttava oja. Kyseessä on mahfdollisesti vanha tervahauta, jota on myöhemmin hyödynnetty rakennuksena. Kohti Luosujoen uomaa laskeva rinne, jonka päällä on hakkuuaukeaa. Rinteessä kasvaa mäntyjä, kuusia ja koivuja ja aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa, mustikkaa ja vanamoa. Rinteen metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-09T20:36:34 1119.48535156 156.79358463
arkeologinenkohde_alue.3688 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3688 176084 {F867F3FF-1DBE-410B-8C00-EA63D74CAEA1} Honkala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 223 ei Paikalla on ilmeisesti noin 1950-luvulla autioitunut ja purettu asuintila. Peruskarttaan on vielä piirretty paikalla ollut pelto. Pellon reunoilta löytyi kolme rakennuksen jäännöstä: navetta, päärakennus ja kellari. Alueelta inventointiin rakennusten lisäksi kaivon paikka, uunin jäännös ja kaksi peltoröykkiötä. Hiekkatien pohjoispuolella oli myös jonkin verran puu- ja metalliromua, josta osa oli luultavasti peräisin saunasta. Rakennus jäännös 1 (176073): Kooltaan noin 14 x 8 m kokoisen suorakaiteenmuotoisen rakennuksen jäännös, jossa keskellä kasa tiiliä ja puuta. Rakennuksessa on betonista tehty kehikko, joka maanpintaa matalammalla. Luultavasti navetan jäännös. X= 3575091 ja Y= 7220469. Rakennus jäännös 2 (176074): Noin 5,5 x 10,5 m kokoisen rakennuksen jäännös, joka ollut tilan päärakennus. Rakennus on ilmeisesti purettu ja siitä on jäljellä betonisia pilareita, joiden keskellä on korkea tiilestä tehdyn piipun jäännös, jossa on vielä pellitkin tallella. Rakennuksen vieressä on kaksi autonraatoa, joista toinen on luultavasti Moskvitsh 407 ja toinen Opel Rekord P1. X= 3575052 ja Y= 7220407. Rakennus jäännös 3 (176075): Kellarin jäännös. Maakumpare, jossa noin 1 x 2 m kokoinen aukko, joka syntynyt katon romahdettua. Oviaukko itälaidalla. Kumpareen halkaisija on noin 5 m. X= 3575102 ja Y= 7220393. Uuni jäännös (176077): Suurista kivistä ladottu neliönmuotoinen uunin jäännös. Koko noin 3,5 x 3m. Ei merkkejä rakennuksesta. X= 3575068 ja Y= 7220419. Kaivo (176079): Jäljellä vielä puisia rakenteita, jotka romahtaneet kaivon sisään. Halkaisija n. 1,2 m. X= 3575087 ja Y= 7220473. Peltoröykkiö 1 (176083): Suuri raivausröykkiö, jonka pituus 13 m ja leveys 1-3m. X= 3575149 ja Y= 7220370. Peltoröykkiö 2 (176081): Raivausröykkiö: halkaisija n. 2 m. Pellon laidassa. X= 3575180 ja Y= 7220425. Aluemainen. Kohde rajautuu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löydettiin nykyisen peruskartan avulla. Asuintila jäännös. Heinää kasvava vanha peltoaukea metsäautotien laidassa. Pellon reunoilla kasvaa sekametsää, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-12-09T13:56:51 14181.52661133 447.4745102
arkeologinenkohde_alue.3689 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3689 179728 {58A69FC4-0679-4EE4-9633-F85E97279D43} Alttoniemi huoltotukikohta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 165 ei Alueelta löydettiin 37 teltanpohjaa, eli pyöreää tasoitettua aluetta, joissa on matala valli ulkoreunassa. Niiden halkaisija on 4, 5 tai 6 m, mitattuna vallin sisäreunasta. Yksi teltanpohja on halkaisijaltaan 7 m, sen valli on 2-3 m leveä ja suurimmillaan 80 cm korkea. Ainakin seitsemän pohjan alueella on hetekan jäänteitä. Lisäksi niissä on kamiinoita ja muuta peltiromua. Yhdessä on posliiniastian kappale jossa on leima: Porsgrund Norge ja keskellä ankkuri jonka molemmin puolin P-kirjaimet. Teltanpohjia on koko alueella. Osaa niistä on kaiveltu. Teltanpohjien koordinaatit: X=3509654 Y=7681766 X=3509592 Y=7681679 X=3509365 Y=7681720 X=3509537 Y=7681720 X=3509502 Y=7681714 X=3509535 Y=7681690 X=3509481 Y=7681668 X=3509525 Y=7681660 X=3509498 Y=7681645 X=3509449 Y=7681647 X=3509432 Y=7681606 X=3509360 Y=7681560 X=3509301 Y=7681527 X=3509303 Y=7681567 X=3509268 Y=7681549 X=3509232 Y=7681570 X=3509226 Y=7681595 X=3509147 Y=7681628 X=3509121 Y=7681623 X=3509117 Y=7681649 X=3509312 Y=7681467 X=3509330 Y=7681415 X=3509351 Y=7681406 X=3509376 Y=7681369 X=3509400 Y=7681374 X=3509396 Y=7681341 X=3509468 Y=7681438 X=3509548 Y=7681476 X=3509540 Y=7681501 X=3509560 Y=7681537 X=3509582 Y=7681554 X=3509611 Y=7681544 X=3509641 Y=7681545 X=3509647 Y=7681496 X=3509606 Y=7681508 X=3509571 Y=7681500 X=3509597 Y=7681479 Muita rakenteita alueella oli seuraavasti: Alueen keskiosassa on rinnekorsu, jonka kuopan koko on noin 10 m x 6 m, lounas-koillinen suuntainen. Kuoppa on kaivettu rinteeseen lounaispäästä, koillispäässä on noin 1,5 m korkeat vallit. Kuopassa on hiiltynyt tukipaalu ja oviaukon rakenteita, eli kohde on poltettu. Kuopassa kasvaa muutama mänty ja koivuja. X=3509457 Y=7681556 Korsusta kaakkoon, alueen halki menevän tieuran vieressä on mahdollinen ajoneuvopotero. Kuopan koko on noin 10 m x 5 m. Se sijaitsee rinteessä siten, että kuopan pohjoispää on maan tasalla ja sivuilla on vallit. Kuoppa suurimmillaan 1,5 m syvä. Kuoppaan on kärrätty sahausjätettä. X=3509500 Y=7681514 Alueella on kolme mahdollista varaston pohjaa, joista kaksi on alueen kaakkoiskulmassa ja yksi länsiosassa. Varaston pohja, koko 12 m x 6 m, maahan kaivettu matala kuoppa, vallit noin metrin levyiset, ylärinteen puolella vähän yli metrin korkea reuna. Hetekan jäänteet ja posliiniastioiden kappaleita. X=3509642 Y=7681444 Neliömäinen varastonpohja, koko 6 m x 6 m, matalat vallit, ei rakenteita. Päällä kasvaa muutama mänty ja koivun taimia. X=3509444 Y=7681519 Varastonpohja, suorakulmainen maahan kaivettu, koko 7 m x 4 m, lounas-koillinen suuntainen, oviaukko lounaisseinällä. Kuopassa on kamiina ja posliiniastian kappaleita. X=3509084 Y=7681640 Mahdollinen rakennuksen paikka, eli tasainen alue, jossa ei kuitenkaan ole vallia ympärillä. Alueen koko noin 12 m x 8 m. Alueella on kaksi samansuuntaista matalaa uraa. Paikalla on myös peltiromua ja ikkunalasia. X=3509255 Y=7681580 Kaakossa 10 m päässä on myös tasainen alue, jossa on ikkunalasin kappaleita, mutta ei mitään selvää rakennetta. Alueella on myös viisi mahdollista poteroa. Kaksi niistä on alueen kaakkoisreunalla, kaksi luoteisreunalla, ja yksi länsiosassa. Suuri kuoppa, mahdollisesti potero. Koko 3,5 m x 2 m ja vajaan metrin syvä, valli on kaakon puolella. X=3509446 Y=7681386 Potero, kuoppa kooltaan 4 m x 2 m, valli tien suuntaan. X=3509613 Y=7681426 Suorakulmainen matala kuoppa, koko 5 m x 2 m. X=3509404 Y=7681608 Suorakulmainen kuoppa suon reunassa, koko 3 m x 3 m, puolisen metriä syvä, pohjalla kasvaa paksusti sammalia. X=3509360 Y=7681584 Suuri potero, koko 3 m x 1,5 m, valli pohjoisreunalla. Vieressä on ruostunut kuorma-auton lokasuoja. X=3509136 Y=7681672 Lisäksi alueella on peltiromua. Suuri lieriönmuotoinen peltikamiina, halkaisija 116 cm. Vieressä on jonkinlainen tasoitettu alue, mutta siinä ei ole rakenteita. X=3509327 Y=7681566 Alueen pohjoisosassa on kuorma-auton ohjaamo, yksi lokasuoja ja maski jäljellä, vieressä toinen takalokasuoja. Maskin perusteella kyseessä on Büssing-NAG -merkkinen kuorma-auto, mutta ohjaamo näyttää kuuluvan eri autoon. Ohjaamossa on kaksiosainen etuikkuna ja ovien etu-alakulma kaartuu ylöspäin. X=3509486 Y=7681703 Alueen lounaisreunassa, LP:n puolella, on pienen ojan varrella on noin 25 kamiinan jäänteet. Vieressä on myös kasa palaneita kattohuoparullia. X=3509246 Y=7681473 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Pertti Huttunen, sotahistoriallisten kohteiden inventointi 1995. Huttusen mukaan alueella on: 13 teltan ja 11 varaston pohjaa, kaivetun varaston (?) pohja, rinnekorsu, ajoneuvopotero, pyöreän hallin (?) pohja, autouria, romua (säilykepurkkeja, öljylamppuja, lasia, sänkyjä, kamiinoita, posliineja jne.) Haastattelu 1.6.2015, Lapin Sotahistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja Aki Romakkaniemi kertoi kohteesta. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan huoltolaitos/ majoitusalue. Sijaitsee Inarista Utsjoelle menevän tien länsipuolella, n.9 km Karigasniemen tienhaarasta Utsjoen suuntaan, vanhan sodanaikaisen tielinjan varrella. Kuivahkoa kangasta. 3 Voimassa 2015-08-03T13:07:42 130350.65258789 1932.73865322
arkeologinenkohde_alue.3690 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3690 179729 {2973E1F0-36C6-4E7A-B767-65C11A757715} Tuuruharju 2 puolustusrakennelma jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 155 ei Alueen länsiosassa, törmän päällä, aivan tien vieressä, on teltanpohja. Sen reunalla on matala valli ja sitä ympäröi oja. Sisäosan halkaisija on 6 m, ja halkaisija ojan ulkopuolelta mitattuna noin 9 m. Pohjalla on posliinikulhon kappaleita sekä peltiromua. Päällä kasvaa tiheä taimikkoa/nuorta kasvatusmetsää. X=3508362 Y=7672723 Teltan pohjoispuolella kulkee kapea itä-länsi suuntainen tielinjan jäännös. Teltanpohjasta noin 30 m koilliseen on betonibunkkeri, joka erottuu noin metrin korkuisena maakumpuna. Se on kooltaan 8 m x 6 m itä-länsi suuntaisesti Se sijaitsee loivassa rinteessä, alarinteen puolella ovi ja hieman yli 2 m korkea seinä. Sisällä on kaksi peräkkäistä huonetta, molemmat kooltaan noin 2 m x 1,5 m. Taemman huoneen katossa on puinen ilmanvaihto putki, joka näkyy myös kummun päällä. X=3508374 Y=7672750 Bunkkerin itäpuolella on talon betoninen kivijalka. Se on kooltaan noin 11 m x 7 m. Lisäksi siinä on eteläseinän kaakkoisnurkassa noin 2 m x 3 m kokoinen laajennus, jossa on oviaukko. Kivijalka on 40-70 cm korkea ja 15-20 cm leveä. Kivijalassa on useita reikiä joista kaksi on vahvistettu. Sisällä on kolme kamiinan jäännöstä. Sisällä ja ympäristössä kasvaa tiheästi nuorta kasvatusmetsää. Kivijalan sisäreunoissa on kolot lattianiskoille, niissä on jäljellä hiiltä, eli rakennus on poltettu. X=3508393 Y=7672746 Bunkkerin pohjoispuolella on neljä poteroa muutaman metrin välein. Kuoppien koko on noin 1,5 m x 1 m, valli kolmella sivulla. X=3508372 Y=7672768 Bunkkerin eteläpuolella on mahdollisesti rakennuksen pohja, se on tuhottu, eikä kokoa pysty määrittämään. Jäljellä on eteläreunalla hirsien reunustamaa maapenkkiä, betonirakenteiden kappaleita ja useiden metallisänkyjen jäänteitä ja runsaasti säilyketölkkejä. X=3508385 Y=7672713 Itäpäässä on pari kuoppaa, sekä kaakkoispuolella parin metrin päässä on neliömäinen kuoppa kooltaan noin 1 m x 1 m. Päällä kasvaa tiheästi mäntyä ja koivua. Edellisestä kaakkoon on mahdollinen potero. Neliömäinen kuoppa, kooltaan hieman yli 1 m x 1 m ja 70 cm syvä, valli alarinteen puolella. X=3508407 Y=7672709 Mahdollisesta talonpohjasta etelään on mahdollinen potero tai roskakuoppa, muodoltaan soikea. X=3508390 Y=7672699 Sen eteläpuolella on tasainen kenttä, kooltaan noin 10 m x 10 m, jossa ei kuitenkaan ole rakenteita. Edellisestä noin 50 m etelään on rakennuksen pohja joka on osittain kaivettu maahan. Koko 11 m x 7 m, luode-kaakko suuntainen, oviaukko on lounaisseinällä. Keskellä on betonitiilinen uuninpohja ja muuri, jonka alusta on kooltaan 2 m x 1,5 m ja pystyosa noin 2 m korkea. Rakenteen pinta on tasoitettu betonilaastilla. Sen vieressä on betonisia nelikulmaisia hormiputken kappaleita. Talonpohjan halki ja idänpuoleisen seinälinjan päällä kulkevat polut. Paikkaa on käytetty puutarhajätteen kaatopaikkana. X=3508411 Y=7672657 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Haastattelu 1.6.2015, Lapin Sotahistoriallisen Seuran varapuheejohtaja Aki Rommakkaniemi kertoi kohteesta. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan tukikohta. Sijaitsee Kaamasjoen itäpuolisella harjulla, n.800 metriä Karigasniemen suuntaan menevää tietä. Inari-Utsjoki tieltä. Kuivahkoa kangasta, kasvaa tiheästi nuorta mäntyä. 3 Voimassa 2015-07-23T11:05:18 6026.89624023 395.09325515
arkeologinenkohde_alue.3691 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3691 179731 {A5DACCD5-809F-439C-9324-0C99B9B9A956} Tuuruharju 3 varasto/huoltorakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 155 ei Kohde on suuri kuoppatalo, kooltaan 17 m x 5 m, leveys vallien ulkopuolelta 11 m. Vallit ulottuvat ympäröivää maata 50 cm - 100 cm ylemmäs. Vallit ovat sisältä mitattuna enimmillään 1,5 metriä korkeat. Rakennelma on luode-kaakko suuntainen. Lounaanpuoleisessa vallissa on jäljellä n. metrin mittainen, laudoista rakennettu tuuletusputki. Samanlaisia lautoja myös rakennelman kaakkoisnurkassa. Lisäksi valleissa on kuoppia, joissa on voinut olla samanlaiset putket. Kaikkiaan niitä on kuusi kappaletta. Oviaukko sijaitsee luoteispäässä. Kuopan pohjalla kasvaa mäntyjä ja koivuja. Kohde rajautuu havaitun rakenteen perusteella. Haastattelu 1.6.2015, Lapin Sotahistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja Aki Romakkaniemi kertoi kohteesta Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan huolto/varastorakennus. Sijaitsee Kaamasjoen itäpuolisella harjulla, n.800 metriä Karigasniemen suuntaan menevää tietä, Inari-Utsjoki tieltä. Kuivahkoa kangasta, kasvaa tiheästi nuorta mäntyä. 3 Voimassa 2015-10-22T14:55:32 217.24731445 63.89274253
arkeologinenkohde_alue.3692 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3692 179732 {105FB0AA-8936-461F-91BF-134F4AE1B5BE} Tuuruharju 1 tukikohta jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 180 ei Paikalla on viisi tasoitettua aluetta, joista neljä on kaivettu maahan ja yksi maanpinnan tasalla. Tasanteet ovat suunnilleen lounas-koillinen suuntaisia. Rakennelma 1. Maahan kaivettu tasanne, jossa on vallit sivuilla. Vallit ovat kiviset ja noin metrin korkeat, vallin alaosassa on hirsi. Tasanteen koko on 6 m x 5 m. Leveys vallien ulkopuolelta 11,5 m. Lähes pohjois-etelä suuntainen. Eteläpäässä ei ole vallia, pohja on noin 50 cm maanpinnan alapuolella. Pohjoispäässä on luiska. Rakennelma 2, 10 m lounaaseen on toinen samanlainen rakennelma, mutta sen että molemmissa päissä on kulkuaukko. Hieman yli metrin korkeat vallit, joissa kasvaa mäntyjä. Vallien reunoissa on hirret joita on tuettu rautalangalla. Rakennelma 3. Kolmas tasanne on edellisestä länsilounaaseen. Siinä on pienemmät vallit, joissa ei näy hirsiä. Tasanteen koko on 6 m x 7,5 m ja sen pohja on noin 20 cm maanpinnan alapuolella. Länsipuolella on jyrkkä rinne alaspäin. Rakennelma 4. Neljäs tasanne on edellisen eteläpuolella. Sen koko on noin 8 m x 7 m. Pohjoispäästä kaivettu maahan puolisen metriä, etelässä maan tasalla. Pohjoispäässä on lyhyet vallin pätkät. Rakennelma 5. Tasanne viisi on muutaman metrin koilliseen. Se on kooltaan 8 m x 8 m. Länsireuna on osin kaivettu maahan ja itäreunalle on kasattu maata ja kiviä, koska maasto laskee. Rakennelma 6. Hiekkamontun poikki kulkevan tien itäpuolella, loivassa rinteessä, on pyöreä vallin ympäröimä tasanne. Näyttää teltanpohjalta, mutta on sellaiseksi varsin syvä. Sen pohjan halkaisija noin 5 m ja vallien ulkopuolelta noin 10 m. Valli on itäpuolella noin 1,2 m korkea ja lännessä 60 cm. Vallien korkeus maanpinnasta on noin 50 cm. Pohjalla vallin vieressä on maatunutta puuta, mahdollisten tukipuiden jäänteitä. Kulkuaukko on etelässä, loivasti ylärinteeseen päin. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Haastattelu 1.6.2015, Lapin Sotahistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja Aki Romakkaniemi kertoi kohteesta. Haastattelu 25.6.2015, Matti Portti kertoi kohteesta. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan mahdollinen ilmatorjuntatukikohta. Sijaitsee n.1150 metriä Karigasniemen suuntaan menevää tietä, Inari-Utsjoki tieltä. Karigasniemen tieltä n. 650 metriä soramontun halki vievän tien länsipuolella. Kuivahkoa kangasta, kasvaa tiheästi nuorta mäntyä. Maaperä kivistä moreenia. Alueella kasvaa nuorta männikköä. 3 Voimassa 2015-11-10T08:57:58 2655.19165039 299.94992237
arkeologinenkohde_alue.3693 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3693 176625 {4873C8DF-D035-4E82-91B6-7566EFC60C8B} Halmelahti kruununmetsätorppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 257 ei Nykyiseen peruskarttaan on vielä merkitty pellot, jotka ovat kuuluneet Halmelahden kruununmetsätorpalle. Hiekkatien päästä lähtee metsän puolelta polku luoteeseen kohti vanhaa tilaa. Polku päättyy peltoaukean laitaan ja sen vieressä on kiviaidan pätkä. Alueelta dokumentoitiin 42 erilaista rakennetta. Näistä seitsemän on rakennusten raunioita, 18 peltoröykkiöitä ja 13 kiviaidan pätkiä. Lisäksi dokumentoitiin iso kivistä rakennettu uuni alueen luoteisosasta sekä hirsikasa, kaivon jäänteet ja tilalle johtava polku. Rakennusten rauniot keskittyvät yhtä lukuun ottamatta alueen keskellä olevalle metsäsaarekkeelle. Kiviaidat on merkitty kartalle viivoina. Rakennus jäännös 1 (176611): Suorakaiteenmuotoisen noin 7 x 5 m kokoisen kaksihuoneisen rakennuksen jäännös. Rakennuksesta on jäljellä kiviperustus, joka on peittynyt aluskasvillisuuteen. Ei uunia. Mahdollisesti navetan/tallin jäänteet. X= 3590097 ja Y= 7244838. Rakennus jäännös 2 (176612): Neliönmuotoinen kooltaan 6 x 6 m ja syvyydeltään noin 70 cm syvä kaivanto, jonka luoteisnurkassa on ison uunin jäänteet. Jäänteet ovat peittyneet aluskasvillisuuden alle ja länsiseinän nurkkien päällä kasvaa suuret puut. Uuni on kooltaan noin 2 x 2 m ja sen on peittynyt aluskasvillisuuden alle. X= 3590091 ja Y= 7244847. Rakennus jäännös 3 (176613): Neliönmuotoisena noin 5 x 5 m kokoisena ja noin 60 cm syvänä kaivantona erottuva rakennuksen jäännös, josta on jäljellä kiviperustus. Rakennuksen jäännöksen sisällä ja sen seinälinjojen päällä kasvaa suuria puita. Mahdollinen uunin jäännös lounaiskulmassa. X= 3590092 ja Y= 7244855. Rakennus jäännös 4 (176615): Heikosti erottuva rakennuksen jäännös, joka koostuu neliönmuotoisesta kivikerrasta, jossa on aukko eteläseinällä. Aukon kohdalla on luultavasti ollut oviaukko ja sen edessä on pyöreä kuoppa. Jäänteet ovat peittyneet tiheän kasvillisuuden (heinä ja vadelma) alle. Jäännöksen koko on noin 3 x 2 m. X= 3590109 ja Y= 7244852. Rakennus jäännös 5 (176616): Kasvillisuuden peittämä rakennus, josta on jäljellä kiviperustus. Rakennuksen jäännös on keskeltä syvähköllä kuopalla. Luoteisnurkassa on lisäksi rapautuneita kiviä, mutta ei varsinaista kivikasaa. X= 3590107 ja Y= 7244838. Rakennus jäännös 6 (176617): Rinteeseen kaivettu pieni kellari, jonka oviaukko sijaitsee pohjoisseinällä. Koko noin 2 x 3 m. X= 3590088 ja Y= 7244842. Rakennus jäännös 7 (176618): Pienen neliönmuotoisen rakennuksen jäännös, joka on peittynyt täysin sammaleen ja varpujen alle. Kaakkoisnurkassa näkyy vielä nurkkakivi sammaleen alta. Rakennuksen jäännös on kooltaan noin 2,5 x 2,5 m ja sen luoteisnurkassa on iso sammaleen peittämä kivikasa, joka uunin jäännös. Rakennus sijaitsee muista rakennuksista erillään alueen itäosassa. Luultavasti saunan jäännös. X= 3590140 ja Y= 7244872. Uuni jäännös (176621): Noin 4 x 2 m kokoisen kookkaista kivistä kylmämuuramalla tehdyn uunin jäännös, jonka takapäädyssä uunin suu erottuu puolikaaren muotoisena. Uunin suun eteen on tippunut kiviä ja maata. Jäänteiden korkeus on noin 1,2 m ja se on tehty pienen maakummun sisään. Rakenteen oviaukko, jonka leveys on noi 80 cm, sijaitsee uunia vastapäätä sen kaakkoislaidalla. Uunin käyttötarkoitus jäi epäselväksi, mutta muodoltaan se muistuttaa kalkinpolttouuneja. X= 3590060 ja Y= 7244876. Kaivo (176619): Maalla täyttynyt pyöreä halkaisijaltaan noin 1 m kokoinen kaivanto, jonka syvyys on noin 30 cm. Sijaitsee melko lähellä rakennuksen jäännöstä 7 eli saunaa. Peltoröykkiöt: Peltoröykkiö 1 (176589): X= 3590134 ja Y= 7244845 Peltoröykkiö 2 (176590): X= 3590105 ja Y= 7244739 Peltoröykkiö 3 (176591): X= 3590077 ja Y= 7244780 Peltoröykkiö 4 (176592): X= 3590084 ja Y= 7244788 Peltoröykkiö 5 (176593): X= 3590065 ja Y= 7244797 Peltoröykkiö 6 (176594): X= 3590067 ja Y= 7244794 Peltoröykkiö 7 (176595): X= 3590056 ja Y= 7244820 Peltoröykkiö 8 (176596): X= 3590046 ja Y= 7244822 Peltoröykkiö 9 (176597): X= 3590067 ja Y= 7244828 Peltoröykkiö 10 (176598): X= 3590072 ja Y= 7244827 Peltoröykkiö 11 (176599): X= 3590090 ja Y= 7244835 Peltoröykkiö 12 (176600): X= 3590115 ja Y= 7244833 Peltoröykkiö 13 (176601): X= 3590098 ja Y= 7244825 Peltoröykkiö 14 (176603): X= 3590069 ja Y= 7244886 Peltoröykkiö 15 (176604): X= 3590067 ja Y= 7244883 Peltoröykkiö 16 (176605): X= 3590130 ja Y= 7244871 Peltoröykkiö 17 (176607): X= 3590145 ja Y= 7244849 Peltoröykkiö 18 (176608): X= 3590165 ja Y= 7244851 Aluemainen. Rajaus perustuu näkyvissä oleviin rakenteisiin. Kohde on merkitty SutiGisiin yhdellä pisteellä. Vanha kruununmetsätorppa. Vanha peltoaukea, jota ympäröi vanha metsä. Aluskasvillisuus heinää, vadelmaa, varpuja ja sammalta. Alueella kasvaa myös runsaasti katajia. 3 Voimassa 2014-12-18T11:52:07 24129.85791016 603.82756603
arkeologinenkohde_alue.3694 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3694 180960 {C645202F-9F11-40F2-86CB-12FD0D24B97C} Honkamäki metsänvartijatila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 148 ei Paikalle on merkitty vuoden 1927 metsätalouskarttaan metsänvartijatila. Tilasta oli jäljellä kolme rakennuksen jäännöstä, seitsemän peltoröykkiötä ja pieni kuoppa. Pellot erottuivat vielä maastossa tasaisina tiheää kuusikkoa kasvavina alueina tien molemmin puolin. Rakennus jäännös 1 (180949): Noin 6 x 4 m kokoinen kivestä rakennettu kellarin jäännös. Kivet on muurattu laastilla ja kellarissa on ollut puusta (hirsistä ja laudoista) tehty harjakatto, josta on kummassakin päädyssä vielä jäänteitä. Muuten katto on romahtanut, muttei kellarin sisään. Kellari on kaivettu maan sisään ja sitä peittää nyt sammaleen peittämä kumpu. Oviaukko on kaakkoislaidalla ja rakennus on kaakko-luodesuuntainen. Kellariin on johtanut noin 1-1,2 m pitkä eteinen ja lankuista tehtyjä ovia on ollut kaksi. X= 3498322 ja Y= 7116181. Rakennus jäännös 2 (180950): Mahdollinen rakennuksen pohja. Lounaisreunalla on pienten sammalien peittämien kivien rivi, muuten pohja erottuu suorakaiteenmuotoisena kakkuna, jossa on keskellä pitkulainen noin 20 cm syvä kuopanne. Koko noin 7 x 5 m. X= 3498298 ja Y= 7116155. Rakennus jäännös 3 (180951): Betoninen rakennuksen perustus, jonka keskellä on 2 x 1 m kokoinen betonilaatta. Laatta on luultavasti uunin perustus. Betonirakenteet ovat peittyneet sammaleeseen. Perustus on noin 20-30 cm korkea ja 15 cm paksu. Rakennuksen koko on noin 6 x 4,5 m. X= 3498330 ja Y= 7116183. Peltoröykkiö 1 (180952): Isojen sammaleen peittämien kivien kasa. Kasan laidalla kasvaa suuri kolmihaarainen koivu, jonka halkaisija noin 60 cm. Kasan koko on noin 2 x 3 m ja sen yhdellä laidalla on metallinen vati. X= 3498325 ja Y= 7116168. Peltoröykkiö 2 (180953): Sammaleen peittämä isojen kivien kivikasa, jonka koko on noin 1,5 x 1 m. X= 3498272 ja Y= 7116152. Peltoröykkiö 3 (180954): Sammaleen peittämä pitkä ja kapea kivikasa, jossa isoja kiviä. Voi olla myös kiviaidan pätkä. Kasan pituus on 5 m ja leveys noin 1 m. X= 3498264 ja Y= 7116149. Peltoröykkiö 4 (180955): Melko matala sammaleen peittämää kivikkoa, joka voi olla raivausröykkiö tai kiviaitaa. Pituus noin 10m ja leveys vaihtelee. X= 3498257 ja Y= 7116148. Peltoröykkiö 5 (180956): Sammaleen peittämä kivikasa, jonka halkaisija noin 1,5 m. X= 3498291 ja Y= 7116167. Peltoröykkiö 6 (180957): Suuria kivenlohkareita, joita peittää sammal. Päällä kasvaa kataja. Halkaisija noin 1,5 m. X= 3498297 ja Y= 7116183. Peltoröykkiö 7 (180958): Sammaleen peittämä kivikasa, jonka halkaisija on noin 1,2 m. X= 3498318 ja Y= 7116189. Kuoppa jäännös (180959): Pieni kuoppa, jonka halkaisija on noin 1 m ja syvyys noin 30 cm. X= 3498290 ja Y= 7116170. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde löytyi vanhojen karttojen avulla. Metsänvartijatilan jäännös. Tiheää kuusikkoa kasvava kapeahko alue hiekkatien ja avohakkuuaukean välissä. Aluskasvillisuus sammalta ja heinää. 3 Voimassa 2015-08-13T10:35:44 2219.2253418 206.29887257
arkeologinenkohde_alue.3695 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3695 181143 {E578466A-5014-4A07-890C-B538B2360777} Murslahen torppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 85 ei Paikalla on 1800-luvulla käytössä olleen torpan ja sen talousrakennuksien rauniot. Torpan alue on siirtynyt valtiolle kruununpuiston perustamisen jälkeen. Tilan ympärillä on kiviaidat ja tien toisella puolella torppaa vastapäätä kaskiröykkiöitä. Rakennus 1: (P= 6858712 I= 3622599) Torpan jäännökset. Kyseessä on ollut kaksiosainen rakennus, jonka seinälinjat erottuvat maastossa edelleen hyvin. Rakennus 2: (P= 6858701 I= 3622602) Kuoppa, jonka ympärillä on matalat vallit, kyseessä on mahdollisesti pienen ulkorakennuksen perustus. Navetta: (P= 6858721 I= 3622576) kivijalka erottuu edelleen melko selvästi maastossa. Kaivo: (P= 6858753 I= 3622594) on täyttynyt, mutta erottuu maastossa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde tuli esille haastattelussa. Paikalla on vanhan torpan jäännökset. Kohde sijaitsee Savonlinnan Punkaharjun Laukansaaressa. Kohteen pohjoispuolella on Purslahti ja koillispuolella Karjalankallion. Sen pohjoispuolella kulkee rannansuuntainen tie, josta pääsee mm. Karjalankalliolle. Alue kasvaa kesäisin korkeaa heinää, joten havainnointimahdollisuudet ovat heikot. 3 Voimassa 2015-08-18T11:58:39 17305.87597656 508.55992369
arkeologinenkohde_alue.3696 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3696 179734 {8308322B-23F7-4C50-8C01-F45E7B87FE4A} Koppelovaara 1 huoltolaitos jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 172 ei Rakennelma 1. Alueen luoteisosassa, lähes itä-länsi suuntaisen tieuran vieressä on betonitiilistä muurattu uuni ja piippu. Piipun korkeus on noin 4 m, osa rakenteesta on sortunut. Piipun koillis- ja itäpuolella on hieman jäänteitä kivijalasta, jonka perusteella rakennus on ollut 12 m leveä. Kivijälka ei jatku uunia pidemmälle, mutta maassa olevan syvennyksen perusteella rakennus on mahdollisesti ollut 16 m pitkä. Paikalliset asukkaat ovat käyttäneet rakennusmateriaalia hyödykseen. X=3507713 Y=7666836 Tien pohjoispuolella, yksityismaalla, on pyöreä kaivanto jossa vallit ympärillä. Rakennelma 2. Rakennuksenpohjan vieressä on korsun kuoppa. Sen koko on 3,1 m x 2,5 m ja syvyys 60 cm. Oviaukko on lounaisnurkassa, puurakenteita ei ole jäljellä. X=3507734 Y=7666831 Rakennelma 3. Edellisestä noin 35 mm itään, voimalinjan vieressä, on teltanpohja. Kuopan koko on 2,9 m x 2 5 m ja 30 cm syvä, valli on noin 70 cm korkea. Rakennelma 4. Edellisestä noin 80 m itäkoilliseen. Pyöreä kuoppa jossa korkeat vallit, reunassa on kaksi hiiltynyttä tolppaa. Kuoppaan on puskettu maata jolloin osa vallista on tuhoutunut, lisäksi kuoppaan on heitetty roskia. X=3507842 Y=7666874 Rakennelma 5. Teltanpohjasta noin 90 m etelään, sähkölinjan alla, on matala suorakulmainen kuoppa. Sen koko on 3 m x 3,5 m ja syvyys vallin päälle 70 cm. Kuoppa on maanpinnasta noin 20 cm syvä. Koko vallien ulkopuolelta on noin 5 m x 5 m. Kuopan pohja on aivan tasainen. Mahdollisesti pienen rakennuksen tai teltan pohja. X=3507791 Y=7666754 Rakennelma 6. Noin 15 m etelään on toinen samantapainen rakennelma. Kuopan koko 4,5 m x 2,8 m. Kuopan pohja on epätasainen eikä kulkuaukko ole selkeä. X=3507788 Y=7666739 Rakennelma 7. Viitisen metriä itään on pienen käymälän jäänteet, jäljellä on hieman seinälautoja ja istuintaso. X=3507795 Y=7666738 Rakennelma 8. Edellisestä 25 m kaakkoon on suuren kuoppatalon pohja. Kuopan koko 15,5 m x 5 m, koillinen-lounas suuntainen. Keskellä on vähän yli metrin levyiset betoniset tasot ja betonisten tiilten jäänteitä. Oviaukot päissä ja luoteisseinällä. Vallit ovat noin 1 m korkeat ja maanpinnasta noin 80 cm. Betonitasojen päällä on nelikulmaista betonihormia, joissa on pyöreä reikä. X=3507808 Y=7666717 Huussin ja talonpohjan välissä on useita pieniä neliömäisiä kuoppia, jotka voivat olla sotaromun etsijöiden kaivamia. Rakennelma 9. Noin 50 m etelään edellisestä on samanlainen rakennuksen pohja. Se on itä-länsi suuntainen, koko 15 m x 5 m. Kolme oviaukkoa, päissä ja pohjoisseinällä, keskellä on kaksi betonitasoa ja betonisia hormiputkia. Rakennelman alueella on runsaasti metalliromua, kamiinoita ja hormiputkia, lapio ja mahdollisen paineastian kansi. Pohjalla kasvaa mäntyjä ja koivun taimia. X=3507807 Y=7666667 Itäpuolella on neliömäinen kuoppa jossa on vallit kolmella sivulla, se ei vaikuta poterolta. Rakennelma 10. Edellisestä noin 60 m lounaaseen on suuri tasapohjainen kuoppa, rakennuksen pohja. Se koko on 11 m x 6,2 m. Lisäksi molemmissa päissä noin 1 m x 1 m laajennukset, mahdollisesti oviaukkojen paikat. Rakennelma on kaakko-luode suuntainen. Kuopan syvyys on noin 50 cm, vallit varsin matalat, 20-30 cm korkeat. X=3507752 Y=7666636 Rakennelma 11. Edellisestä noin 60 m kaakkoon, sähkölinjan kohdalla on samanlainen rakennelma, jossa on 1-1,5 m korkeat vallit. Koko 11 m x 6,2 m. Lähes pohjois-etelä suuntainen. Pohjoispäässä on pieni laajennus, noin 1,5 m leveä ja 1 m pitkä. Kuopassa kasvaa koivun taimia. X=3507788 Y=7666587 Rakennelma 12. Edellisestä noin 70 m kaakkoon on kuoppatalo, pohjois-etelä suuntainen, koko 10 m x 5 m. Vallit ovat hieman yli metrin korkuiset. Oviaukko on pohjoispäässä. Pohjalla on yksi betonilaatta ja pari kamiinan jäännöstä. Pohjalla kasvaa mäntyjä. X=3507831 Y=7666532 Rakennelma 13. Voimalinjalla olevasta teltanpohjasta itään päin on toinen suuri talonpohja. Vallit ovat kuopan pohjalta mitattuna 1-1,2 m korkeat. Koko 15 m x 5 m. Sisällä on fajanssiastioiden jäänteitä, lähinnä lautasia, valkoisia. X=3507843 Y=7666762 Ympäristössä on runsaasti pieniä kuoppia epämääräisessä järjestyksessä. Kooltaan lähinnä poteroita, mutta mahdollisesti sotaromun etsijöiden kaivamia kuoppia. Muodoltaan neliömäisiä ja vallit kolmella sivulla. Rakennelma 14. Edellisestä noin 45 m etelään on pienempi talonpohja. Koko 10 m x 5 m, itä-länsi suuntainen. Pohjalla on yksi betonilevy, sen päällä kamiinan jäännös ja betonisia savupiipun pätkiä. Kulkuaukot päissä. Vallit ovat noin metrin korkeat pohjalta mitattuna. Sisällä kasvaa männyn taimia. X=3507859 Y=7666716 Rakennelma 15. Edellisestä suuresta talonpohjasta noin 50 m itään on edellisen kaltainen rakennelma. Koko 10 m x 5 m, yksi betonitaso pohjalla. Itä-länsi suuntainen, oviaukot päissä. Vallin päällä fajanssikulhon kappaleita joissa leima: Bohemia. Kuopassa kasvaa runsaasti mäntyjä. X=3507896 Y=7666765 Rakennelma 16. Edellisestä noin 70 m koilliseen on samanlainen rakennuksen pohja, koko 10 m x 5 m, oviaukot päissä, yksi betonitaso keskellä. Runsaasti astioiden kappaleita, mm. pari Arabian fajanssilautasta joissa on leimat, sekä yksi saksalainen posliiniastia jossa vuosiluku 1941. Myös vihreä Cointreau pullon katkelma jossa on kohokirjaimet. Kuopassa kasvaa muutamia mäntyjä. Vieressä on rautaromua, mm. polkupyörän satulan raudat ja jouset. X=3507945 Y=7666817 Rakennelma 17. Edellisestä noin 90 m pohjoiskoilliseen on suuri tasoitettu alue, jossa matalat vallit ympärillä. Luode-kaakko suuntainen, koko 26 m x 14 m. Alueella ei ole mitään rakenteita, mahdollisesti tehty jotain peliä varten. Vastaa kooltaan suunnilleen tenniskenttää. Alueella kasvaa muutamia mäntyjä. Luoteispäässä on laudan pätkiä, erilaisten laatikoiden yms. osia. X=3507975 Y=7666901 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke, kohde 148-225. Saksalaisten sairaala oli sodan aikana Kaamasessa ja siitä on vieläkin näkyvissä piippu. Ympärillä on näkyvillä muidenkin rakennusten jäännöksiä sekä rautaromua. Lapset leikkivät sodan jälkeen piipuissa (niitä oli silloin pystyssä useampia, nyt vain yksi) ja paikalliset purkivat kaiken käyttökelpoisen omaan käyttöönsä sodan jälkeen. Sotasairaalasta luoteeseen n. 50 metrin päässä on maahan kaivetun rakennuksen pohja kooltaan 5 x 14 m, syvyys 1 m ja siinä on ollut kaksiosainen rakennelma, joissa molemmissa on tulisijat ja uloskäynnit. Nyt niissä on romahtaneet hormitiilet jäljellä. Huttusen mukaan paikalla on ollut huoltolaitos ja majoitusalue. Mahdollisesti alue on ollut organisaatio Todt:n -käytössä. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan sotilassairaala-alue. Sijaitsee Koppelovaarassa, Kaamasen tien itäpuolella, 900 metriä Sevettijärvelle menevän tien haarasta Utsjoen suuntaan. Kohteelle kulku entisen Inari-Utsjoki maantieuran kautta. Kuivahkoa kangasta, varttunutta männikköä. 3 Voimassa 2015-10-13T13:17:25 51973.35107422 1245.76004583
arkeologinenkohde_alue.3697 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3697 180496 {98F98BF4-53E8-46EA-BA7D-4D4EA738B83B} Ruumissaari kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 289 ei Pienessä saaressa on neljä kuopaa. Joista yksi on erottuu muista selkeämpänä ja pidempänä. Kuopat keskittyvät saaren keskelle. Kuoppa 1: x 3359664,78 y 7591798,5. On kuopista selkein. Pitkulainen, pohjoinen-eteläsuuntainen Se on 2 metriä pitkä, metrin leveä ja noin 70 senttimetriä syvä. Siinä on tasainen pohja ja jyrkät seinät. Kuopan itälaidalla on maakasoja, jotka todennäköisesti ovat peräisin kuopasta. Kuoppa sijaitsee saaren keskiosassa. Kuoppa 2: x 3359674,21 y 7591801,33 Kuoppa sijaitsee lähellä rantatörmää ja sen koko on 1,3x1,4 metriä ja syvyys 55 senttimetriä. Suunnaltaan se on länsiluode-itäkaakko. Kuoppa 3: x 3359670,2 y 7591800,81 Kuopan koko on 1,20x1,5 metriä ja syvyys 40 senttimetriä. Suunnaltaan se on itäkoillinen-länsilounas. Kuoppa 4: x 3359652,46 y 7591799,37 Ei ole varsinainen kuoppa. Sijaitsee saaren luoteispäässä keskellä. Maasto laskee terassimaisesti pohjoiseen. Terassin törmään on kaivettu 1,5x1,2 metriä kokoinen alue. Syvyydeltään se on noin 80 senttimetriä, mutta alaosasta terassin tasalla. Kohde rajautuu aluemaisesti topografian mukaan. Rajaukseen on sisällytetty koko saari. Uusi kohde. Kohde löytyy raportista "Enontekiö. Muinaisjäännösluettelo ja tarkastuksia mm. 1983-1980." Raportissa mainitaan, että Markku Torvinen sai paikan tiedokseen virkamatkalla 1984 Toivo Vieltojärveltä. Vieltojärvi kertoi Ounasjärvessä olevasta, silloin topografisessa kartassa nimettömästä, saaresta, jota kutsuttiin Ruumissaareksi. Hänen mukaansa sitä on käytetty tilapäishautana ja kuoppia olisi vieläkin havaittavissa. Kohdetta ei ilmeisesti kuitenkaan tarkastettu (?). Väliaikainen hautapaikka. Kuopista ainakin kuoppa 1 on hautamainen. Muiden kuoppien tarkoitus jää epäselvemmäksi. Ne ovat muodoltaan epämääräisempiä ja pyöreämpiä. Väliaikaisia hautoja on käytetty, kun vainajaa ei ole saatu kuljetettua hautausmaalle esimerkiksi huonon kelin vuoksi. Kohde ajoittuu siis todennäköisesti aikaan, kun Hetassa ei ollut kirkkoa eikä hautauamaata. Hettaan kirkko rakennettiin vasta vuonna 1864. Sitä ennen kirkko oli ensin Ruotsin puolella Rounalassa, sen jälkeen 1600-luvun alussa Markkinassa. 1800-luvun alussa Enontekiöllä oli kirkot sekä Markkinassa että Kaaresuvannossa Ruotsin puolella. 1826 Markkinan kirkko siirretttiin Palojoensuuhun. Kohde sijaitsee Ounasjärven saaressa, joka on noin 2,3 kilometrin päässä Hetan kirkosta länsilounaaseen. Pieni saari on Kaltionsaaren lounaispuolella. Ruumissaari on noin 75 metriä pitkä ja leveimmillään noin 23 metriä. Se on länsiluode-eteläkaakkosuuntainen ja se kapenee eteläkaakkoon. Muodoltaan se muistuttaa hieman pisaraa. Puolet saaresta on valtionmaalla. Kuoppajäännökset sijaitsevat juuri valtionrajan pohjoispuolella eli varsinaisia fyysisiä jäännöksiä ei ole valtion maalla. Saarella kasvaa pääasiassa koivua. Reunoilla muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuutena on sammalta ja puolukkaa sekä jonkin verran vaivaiskoivua. 3 Voimassa 2015-08-05T14:41:13 1157.48632812 167.45423242
arkeologinenkohde_alue.3698 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3698 180497 {DD5B5CEA-9EFF-43DF-AF65-C8CCACCD5BBC} 47010306 Sammaljoensuu itä 1 asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 5 Pronssikautinen 51 Pronssikautinen 1 Koskematon 290 ei "Muinaisjäännöksiin viittaavia merkkejä tavattiin alueella kolmessa kohdassa (alueet 1-3). Alue 1 sijaitsee lähimpänä joen suuta, melko jyrkässä rinteessä, jossa oli eroosiopaljastuma. Alueelta löytyi palaneita luita ja koekuopasta punertavaksi palanutta hiekkaa - sekä huuhtoutumiskerros että rikastumiskerros. Alue 2 sijaitsee noin 100 m pohjoisempana eli joen suusta poispäin korkean rantatörmän päällä, hieman ennen pientä niemekettä. Polulta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Alueelle tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään, mutta maaperä oli värjäytynyt punertavaksi. Alue 3 sijaitsee pienen niemekkeen jälkeen noin 70 m edellisestä alueesta. Kaikki löydöt tehtiin aivan rannan tuntumasta, noin 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta. Alue on kapea tasainen kaistale mahdollisen muinaisrannan alapuolella. Löydöt tehtiin koekuopasta 1, jossa oli myös punertavaksi palanutta maata sekä likamaata." -Muinaisjäännösrekisteri Tarkastuksessa havaittiin kohteen olevan ennallaan. Rantavedestä havaittiin joitakin kvartsiesineiden katkelmia. Rantaan oli ajautunut paljon roskaa, muovia yms. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterissä olevan rajauksen perusteella. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Tarkastettiin 22.6.2015. Kivikautinen asuinpaikka. "Kohde sijaitsee Ounasjärven etelärannalla, Sammaljoen suun itäpuolella. Alue muodostuu etelästä pohjoiseen Ounasjärveen laskevan Sammaljoen suualueesta. Maasto nousee jyrkästi 5-7 m suoraan järvestä. Mentäessä joen suusta hieman kauemmas, läheiselle pienelle niemelle asti, alkaa maasto laskea ja laskee lähelle järven pintaa. Alueen maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää." -Muinaisjäännösrekisteri 3 Voimassa 2015-08-05T14:45:19 15213.23486328 551.03891384
arkeologinenkohde_alue.3699 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3699 180135 {1F7C5DBC-F00D-4DCE-9D45-B93261A2045B} Saarijärvi savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kämppä, Reiskanumerolla 180136, on runsaan kasvillisuuden peitossa. Rakennus on purettu pois, mutta sen pohja erottuu selvästi. Rakennus on ollut 24x10 m kokoinen suuri kämppä. Siinä on ollut kolme tiilistä muurattua uunia. Reunimmaiset uunit ovat molemmat noin kuuden metrin päässä rakennuksen lyhyistä seinistä. Uunit ovat vain muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Reunimmaiset niistä ovat halkaisijaltaan parimetrisiä, keskimmäinen on isompi. Jokaisen päällä on hellojen metallisia riekaleita. Keskimmäisen uunin kohdalla, rannan puoleisella seinällä, näyttäisi olleen pääoven paikka. Rakennuksen molemmissa päissä lattian alle on kaivettu kuopat. Pohjoispäässä voi erottaa jopa hieman puista lattiarakennetta kuopan päällä. Eteläpäädyssä kuopat ovat suuret ja syvät. Herää ajatus, että lattian alla on voinut olla kellari, mikä sijoittaisi keittiön rakennuksen eteläpäähän. Rakennuksen pohja, 180139, alkaa muutaman metrin kämpän pohjoisseinältä. Rakennus on mitoiltaan 8x16 m ja se on kämpän kanssa saman suuntainen. Se on perusteellisesti purettu ja erottuu säännöllisenmuotoisena noin 70 cm syvänä kaivantona. Kuopan keskellä on ruostunutta peltilevyä ja mustaa kattohuopaa. Muuta rakennusmateriaalia ei rakennuksen kohdalla ole. Rakennuksen pohja 2, 180140, sijaitsee parikymmentä metriä pohjoiseen edellisestä. Se on aivan pihapiirin reunalla. Se muistuttaa muuten edellistä rakennuksenpohjaa, mutta on sitä syvempi. Säännöllisenmuotoiseksi kaivettu kuoppa on 18x8 m, kuopan syvyys on 1 - 1.5 m. Mitään rakenteita ei ole jäänyt jäljelle. Kuoppaan on heitetty kaminan osia. Rakennuksen pohja 3, 180141, on kuopalle kaivettu, kokonaan purettu rakennelma. Kuoppa on säännöllisen suorakaiteen muotoinen. Sen mitat ovat 6x4 m, syvyyttä kuopalla on vajaa metri. Mitään muita rakenteita ei ole näkyvillä. Kuoppa on sammaloitunut kuten kaikki muutkin Saarijärven kuopalla olevat rakennuksen pohjat. Rakennuksen pohja 4, 180142, on muutaman metrin päässä edellisestä. Se on hieman epämääräisesti L-kirjainen muotoinen. Pituutta rakennuksella on 12 m. Leveämpi sakara on 9 m, kapeampi 7 m. Rakennuksen jäännös on edellisten kaltainen kuoppa, jolla on syvyyttä vajaa metri. Mitään rakennusmateriaaleja ei paikalla näy. Kuoppa on sammaloitunut ja se sijaitsee suolle viettävässä kumpareen alarinteessä, kämppäaukion reunalla. Sauna, 180137, sijaitsee kämppäaukion laidalla, rantaan viettävän rinteen päällä, noin 100 m rannasta. Rakennuksen seinät erottuvat heikosti matalana ja kapeana palteena, joka on sammaloitunut. Ainakin rannan puolella sammalen alla on kivijalka. Rakennus on ollut 8x6 m. Parhaiten saunasta erottuu luonnonkivinen kiuas, joka on kokonaan sammalen alla. Kiuas on sijainnut rannanpuoleisella pitkällä seinällä, lähellä koillisnurkkaa, mutta ei ihan nurkassa. Tämä viittaa siihen, että saunassa olisi ollut pukuhuone, sillä yleensä kiukaita ei ole rakennettu saunan keskelle. Mitään muita rakenteita ei saunasta ole jäljellä. Rakennuksen pohja 5, 180143, kämppäaukion järvenpuoleisella reunalla on epämääräinen hirsikehikko, jolla on kokoa 8x10 m. Rakennuksen pohja on pienten kuusten ja saniaisten valloittama. Aukion puolisella pitkällä seinällä sammalen peittämä seinän paikka erottuu parhaiten. Myös rakennuksen lattiahirsiä on jäänyt paikoilleen. Muuta rakennusmateriaalia ei paikalla näy. Kellari, 180138, sijaitsee aukion itäreunalla noin sadan metrin päässä rannasta. Kellari on ainoa rakenne, jota ei ole purettu. Se on tehty luonnollisesti rinteeseen. Kapea eteiskäytävä on alarinteen puolella. Käytävän seinustojen pystysuuntaista tukilaudotusta on edelleen jäljellä, samoin itse oviaukon laudoitus on vääntyneenä paikallaan. Kellari on nykymitoiltaan noin 4x3 m, mutta varmaankin se onnen romahtamista on ollut suurempi.Noin 1.5 m syvä kuoppa on sammaloitunut. Osa katosta näyttää romahtaneen kuoppaan. Eteiskäytävä on reilut 1.5 m pitkä, metrin leveä ja sekin on sammaloitunut. Dokumentoitujen kuoppien lisäksi kämppäaukion reunoilla on useita pienempiä kuoppia, joita ei ole erikseen huomioitu, koska niitä ei ole pidetty rakennuksen jäänteinä. Vessaa ei paikalta löytynyt, vaikka ne on useimmiten jätetty purkamatta. Voi olla, että joku dokumentoimattomista kuopista on ollut vessan paikka. Saarijärven kämppäalue on digitoitu käsin yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. Saarijärven savottakämppää ei ole merkitty Sutigisiin, mutta vanhalla peruskartalla on rantaan merkitty yksi asuinrakennus ja neljä ulkorakennusta. Myös MH:sta eläkkeelle jäänyt Timo Impiö kertoi kämpästä. Hänen mukaansa päärakennus on siirretty Maanselkään, missä se toimittaa työväentalon virkaa. Alue tarkastettiin perjantaina 17.7.2015 kosteassa säässä. Havainnointioloissa ei kuitenkaan ollut valittamista. Kämppäalue erottuu edelleen kasvillisuutensa puolesta selvästi pihapiiriksi. Paikalla on muutamien selvien rakennusten pohjien lisäksi useita suuria kaivantoja. Koosta ja rakennustavasta päätellen Saarijärven kämppä on Korean sodan aikaisten suurten hakkuiden aikainen kämppä. Rakennukset on kellaria lukuunottamatta purettu tarkasti, ainoastaan kaminanriekaleita on jäänyt paikalle. Polku Saarijärvelle Sotkamon suunnalta on edelleen erotettavissa vaikkakin se on hiljalleen umpeutumassa. Saarijärvi, jonka länsirannalla kämppä on sijainnut, on Sotkamon ja Valtimon rajalla siten, että järven pohjoispää on Sotkamon puolella, eteläosa Valtimossa. Kämppäalue jää täpärästi Sotkamon puolelle. Paikalle johtaa pohjoisesta Saukontieltä etelään kääntyvä Riihivaarantie, jolta kääntyy Rajakankaan kohdalla pieni pistotie lounaaseen. Tältä pistotieltä tuo Saarijärven rantaan kartallekin merkitty umpeenkasvava polku, joka kulkee lounaaseen kolmisensataa metriä kunnan rajalta. Maasto polun varrella on soista. Lakan raakileita oli pitkin matkaa. Polun kohdalla, reilun sadan metrin päässä kämpästä, on vanha sammaloitunut silta yli Saarijoen, joka virtaa kohti etelää ja on siten Pielisen latvavesiä. Kämppäalue erottuu kasvillisuutensa puolesta selvästi pihapiiriksi. Parin hehtaarin alue on heinäinen, ja runsaasti ketokukkia kasvaa kaikkialla. Puusto on muuta metsäkuviota harvempaa ja lehtipuuvaltaista. Majavat ovat kaataneet puita rannan puolella. Ympäröivä metsäkuvio on kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää. Järven rannat ovat soiset. Kämppäalueella risteilee useita polun pohjia. Yksi niistä vie Valtimon puolelle. 3 Voimassa 2015-07-19T22:08:58 9063.07519531 373.41522386
arkeologinenkohde_alue.3700 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3700 176129 {8B874C99-0D41-46A4-9755-A9F6664446EB} Luosujoki 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 190 ei Alueella on kolme rakennuksen jäännöstä, huussi ja kellari. Kohteet on numeroita koillisesta lounaaseen. Rakennus jäännös 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381135 Y=7490536. Kohteessa on 7.5 x 9 m kokoinen rakennuksen jäännös, josta erottuu enää satunnaisesti hirsikehikkoa ja nuerkkasalvokset, joissa on nauloja. Rakennuksen oviaukko on ollut todennäköisesti koillisseinustalla. Rakennuksen pitkät sivut ovat luode-kaakko-suuntaiset. hirret ovat sahalla katkottuja. Kämppä on ilmeisesti purettu ja paikalle on on jätetty alimman hirsikerran lisäksi oviaukon yhteydessä olleita lyhyitä hirsiä. Rakennus jäännös 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381106 Y=7490505 sammalta ja koivua kasvavalla kostealla alueella. Kohteessa on maan tasalla kattohuopaa ja naulattuja lankkuja, sekä peltilevyä ja pohjoispäädyssä kiuaskiveys. Rakennus jäännöksen koko on 4.2 x 7 metriä, josta 3 x 1.5 metrin alalla on tiiltä ja kiveystä. Rakennuksen seinät on ilmeisesti purettu, läheiseen puuhun nojaa kaksi ovea, jotka ovat todennäköisesti rakennuksesta peräisin. Huussin jäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381073 Y=7490510. KOhteessa on 3 x 1.7 metrin kokoinen, 2.3 metriä korkea huussi, jossa on kaksi puolta ja kolme paikkaa. huussissa on lautaseinät ja huopakatto. Ovissa on kenkä- ja tuohisaranat. Rakennus jäännös 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381052 Y=7490479. Kohteessa on 8 x 15.5. metriä kokoinen puretun rakennuksen jäännös. Rakennuksessa on ollut huopakatto. Rakennuksen itäpäädyssä on ollut kiuas, jonka kohdalla näkyy metallia ja kiveä noin 2 x 2 metrin kokoisella alustalla. Länsipäädyssä on ilmeisesti ollut eteinen. Rakennuksen itäpäässä on ollut 1.5 x 1.5 metrin kokoinen pieni rakennus, jonka alalla on lautoja. Kellarin jäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381061 Y=7490470. Kohteessa on 1 x 2.5 m kokoinen, noin 0.6 m syvä kuoppa, jonka sisäseinustoissa on laudoitusta. Kellarin oviaukko on koilliseen kohti rakennuksia. Rakennus jäännös 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381058 Y=7490455. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoisella alalla hirsiä ja kamiinan putkia. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Alueella on useita rakennusten jäännöksiä, kohteessa on todennäköisesti vanha kämpänpaikka. Kohti Luosujokea laskevan rinteen törmän ja vanhan hiekkatien väliin jäävä koivikkoa kasvava tasanne, jossa aluskasvillisuutena liekoa, mustikkaa ja puolukkaa. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-09T22:05:50 4063.33569336 309.34584996
arkeologinenkohde_alue.3701 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3701 176132 {4D270AF5-ECDF-495E-924E-3B084FB68927} Sulanojan selkä tervahauta ja tervapirtti jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 210 ei Alueella on tervahaudan ja tervapirtin jäännökset. Tervahauta sijaitsee koordinaattipisteessä X=3380377 Y=7495620. Hauta on halkaisijaltaan noin 6 metrin kokoinen, 1.5 metriä syvä suppilomainen kuoppa. Kairausnäytteessä voimakkaan musta hiilinen maa alkaa heti kunttakerroksen alta ja on ainakin 15 cm paksu. Tervahaudan (tai hiilimiilun) alarinteen puolella on 3 metriä pitkiä sahattuja hirsiä. Haudassa ei ole näkyvää halssia, mutta hirret ovat mahdollisesti tukeneet tervan juoksutusputkea. Haudan vallien ulkopuolella noin 1.5 metrin päässä näkyy 0.6 metriä leveä ja 0.3 metriä korkea valli. Hauta on mahdollisesti kahteen kertaan poltettu. Tervapirtin jäännös on koordinaattipisteessä X=3380350 Y=7495644. Koordinaattien osoittamassa paikassa on 6 x 5 metrin kokoinen hirsikehikko, jonka ulkopuolella on noin metrin levyinen ja 0.6 metriä korkea hiekkavalli. Eteläseinällä on 1.5 metriä korkea ja halkaisijaltaan 2 metrin kokoinen kylmämuurattu kivipiisi.Seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset. Oviaukko on mahdollisesti sijainnut luoteiskulmassa. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Tervahauta ja tervapirtti. Luosujoen pohjoisranta, jossa kuusta ja koivua kasvavaa sekametsää jokeen laskevassa rinteessä. Tasanne rinteen päällä on hakkuuaukeaa, jossa on muutamia säästöpuuryhmiä. Aluskasvillisuutena alueella on puolukkaa, mustikkaa ja sammalia. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-10T08:31:43 1742.58398438 164.66357864
arkeologinenkohde_alue.3702 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3702 176468 {345992E8-BA94-4CBC-80D9-3D60C709E048} Mettojänkkä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 163 ei Alueella on kaksi rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360656 Y=7492016. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoinen, ympäristöstä maavallien ympäröimänä kuoppana erottuva rakennuksen jäännös. Pohjoisnurkassa on kivipiisi, josta on pudonnut muutama kivi rakennuksen keskelle. Kiukaan halkaisija on noin 1.2 metriä ja korkeus noin metrin. Kivipiisi on sammaleen ja aluskasvillisuuden peittämä. Seinävallit ovat noin 1.2 metriä leveät ja 0.5 metriä korkeat ulkopuolisesta maanpinnasta mitattuina. Lattia-ala on noin 0.2 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. Rakennuksen koillispuolella on kuoppia, jotka saattavat olla huussin ja kellarin jäännökset. Rakennus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360668 Y=7492032. KOhteessa on suorakaiteenmuotoinen ala, jonka tienpuoleisella pitkällä sivulla ja päädyissä erottu hiekkapenkat. Koko on noin 7 x 10 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Gps-signaali oli kohdetta dokumentoitaessa hyvin heikko, joten rakennusten sijainnissa saattaa olla heittoa. Kohde löytyi inventoinnissa. Kaksi rakennuksen jäännöstä. Äkäsjoen luoteisranta, jossa kasvaa lehtimetsää, koivuja ja haapoja. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-29T21:39:16 420.22021484 87.20184808
arkeologinenkohde_alue.3703 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3703 176472 {0F6A1C90-A4D3-490A-94D0-85C575F3B739} Jyrisevännivat tervahauta ja rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 165 ei Tervahauta sijaitsee koordinaattipisteessä X=3363073 Y=7494137. Haudan halkaisija on 12 metriä vallien sisäpuolelta mitattuna. Vallit ovat noin 2 metriä leveät ja 2 metriä korkeat. jokea kohti laskevan halssin pituus on 6 metriä ja leveys noin metrin. Rakennus 1 sijaitsee alueen lounaispäässä koordinaattipisteessä X=3363043 Y=7494107. Kohteessa on joen suuntainen 2 x 4 metrin kokoinen rakennusjäännös, jonka lounaispäädyssä on kiuaskiveys. Rakennus erottuu ympäristöstään noin 0.6 metriä syvänä kuoppana. Rakennuksen koillispuolella noin 10 metrin päässä on 3 x 3 metrin kokoinen noin metrin syvä kuoppa, jonka koillispäädyssä on kiviä, jotka ovat mahdollisesti muodostaneet kiviportaat kuoppaan. Kyyseessä on mahdollisesti varasto. Koordinaattipisteessä X=3363059 Y=7494125 on halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen metrin syvä kuoppa, jossa luoteessa joen puolella halssimainen oja. Kuoppaan tehtiin kairaus, josta tuli hiiltä Kuoppa näyttää tervahaudan pienoismallilta. Rakennus 2 sijaitsee alueen koillislaidalla koordinaattipisteessä X=3363134 Y=7494167. Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoinen rakennus jäännös, jota ympäröi 0.5 metriä korkeat vallit. Koillispäädyssä on kiviä, jotka ovat todennäköisesti levinneet pohjoisnurkassa sijainneesta tulisijasta. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis- ja Reiska-tietokannat. Taisto Karjalainen on käynyt kohteella 2012 ja dokumentoinnut sieltä tervahaudan ja tervapirtin. Kohde tarkastettiin elokuussa 2014 ja edellä mainittujen lisäksi alueelta dokumentoitiin toinen rakennus jäännös sekä kaksi kuoppakohdetta. Tervahauta, kaksi rakennuksen jäännöstä, maakuoppa joka on mahdollisesti kellarikuoppa sekä toinen maakuoppa, joka muistuttaa pientä tervahautaa. Kohti Äkäsjokea laskeva havupuita kasvava rinne, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa ja smmalia. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-17T01:08:59 4161.12866211 313.56721512
arkeologinenkohde_alue.3704 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3704 176856 {421948D5-87DA-4CB7-BE7B-91DB7F074269} Annanniva 2 tervahauta ja kivipiisi jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 160 ei Kivilatomus 1 X=3360374 Y=7487405. Kohteessa on osittain kuntan peittämiä jäkälöityneitä kiviä, joita on näkyvissä 16 kappaletta. Kivilatomuksen halkaisija on 1.7 metriä ja korkeus noin 0.3 metriä. Kyseessä saattaa olla vanha rakennuksen piisikiveys tai rajamerkki. Tervahauta X=3360379 Y=7487343. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä vallien sisäpuolelta mitattuna. Vallit ovat noin 2 metriä leveät. Halssi on 7 metriä pitkä ja 2 metriä leveä. Haudan vallissa halssin kohdalla on jonkunlaista rakennetta kuntan peittämänä, mahdollisesti puuta. Halssissa on maitohinkki, kamiinanputki ja lautatavaraa. Hauta on mahdollisesti kahteen kertaan poltettu. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde erotettiin luoteispuolella olevista rakennus jäännöksistä Alueelle mentiin tarkastamaan Annannivan tilan ympärillä olevia rakennusten jäännöksiä ja kuoppia. Tervahauta ja kivilatomus, joka tulkittiin tervapirtin piisikiveykseksi. Kiveyksellä saattaa olla myös joku muu funktio. Muonionjoen koillisranta. 3 Voimassa 2014-12-23T21:35:19 2697.68212891 220.17782131
arkeologinenkohde_alue.3705 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3705 176861 {01943D4A-4527-4013-A044-AF9FD9CCB514} Kärkikuusikko rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 213 ei Rakennus jäännös 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3373574 Y=7485949. Kohteessa on heinikon keskellä tiilikasa ja heikosti erottuvaa hirsikertaa. Rakennus jäännös 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3373603 Y=7485941. Kohteessa on kasa tiiliä ja kiviä, jotka ovat todennäköisesti vanha tulisijan jäännös. Rakennus jäännös 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3373608 Y=7485952. Alueella on paljon lautaa kasoissa. Koordinaattien osoittamassa paikassa on tehdasnauloilla naulattua lautaa sekä kattohuopaa, kasassa näkyy myös ovenkarmi. Kohde on rajattu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännöstne mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Alueella on kolme puretun rakennuksen jäännöstä, todennäköisesti vanha metsätyökämppä. Kostea heinää kasvava alue eteläpuolisen suon ja pohjoispuolisen hakkuuaukon välissä Alueella kasvaa uusistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-23T23:33:04 1075.19287109 129.27921738
arkeologinenkohde_alue.3706 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3706 179704 {B1AD0F0C-C716-4930-A042-2567B94FEEC5} Vetelänvaara savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Kämppäalueelta dokumentoitiin kämpän paikan lisäksi kellarin pohja, kaivo ja kaksi rakennuksen pohjaa. Kämppä, Reiskakohde 179705, on nykyään aukiona, jonka reunalle on kasattu tuoreempi nuotion paikka kivistä. Kämpästä ei varsinaisesti ole mitään jäljellä. Nuotion kivien joukossa on tiiliä. Aukion reunalle on nostettu ruostunut peltikamina, jonka päällä on metallinen mopon runko. Kämpän kokoa ei voi paikalla arvioida, vaikka jotkut kivet lienevät olleet kämpän peruskiviä. Kellari: 179706. Kellarin pohja on kämppäaukion kupeessa, loivassa rinteessä. Se on nykyisellään reilun metrin syvyinen suorakulmainen kuoppa, mitoiltaan noin 4x2 m plus parin metrin mittainen käytävä. Kuoppa on sammaloitunut, eikä muita rakenteita ole nähtävillä. Kuopassa on peltiromua. Kaivo: 179707. Kaivo on tehty betonirenkaista suoraan lähteen päälle. Sammalpeitteisen kaivon kansi on metallia. Kaivossa oli tarkastuhetkellä runsaasti vettä. Betonirengas kohoaa yli puoli metriä maanpinnan yläpuolelle. Kaivo on hyvin suojattu. Rakennuksen pohja: 179708. Rakennuksen pohja on aluskasvillisuuden peittämä hirsikehikko, kooltaan noin 8x6 m. Kehikon sisäpuolellakin on pitkiä hirsiä, mahdollisesti lattiasta, sillä ne näyttäisivät olevan paikoillaan. Pohja erottuu selkeänä rakenteena, mutta mitään muuta rakennusjätettä ei paikalla ole. Rakennus lieneekin purettu. Uunin paikka ei rakennuksessa erotu. Muutaman kymmenen metrin päässä, kaivon vieressä, on suuren kaminan riekaleita. Kamina voi olla peräisin tästä rakennuksesta. Sijaintinsa ja kokonsa puolesta rakennus olisi voinut olla sauna. Välittömästi rakennuksen yläpuolella, lounasrinteessä, on suurehko kuoppa. Rakennuksen pohja: 179709. Rakennuksen pohja vaikuttaa ensisilmäyksellä lautakasalta, mutta lähemmässä tarkastelussa se paljastuu kevyen rakennuksen pohjaksi. Se on alarinteessä nurkkakivien varassa lepäävä lattia, jonka päälle on kasattu - ilmeisesti rakennuksesta - lyhyitä veistettyjä nelikulmaisia hirsiä. Rakennus on ollut noin 6x3 m. Muita yksityiskohtia siitä ei käy selville. Sijaintinsa ja kokonsa puolesta se sopisi ulkovessan jäännökseksi. Myös se, ettei lattiaa ole purettu kokonaan, viittaa tähän tulkintaan. Vetelänvaaran kämppä on käsin digitoitu alueeksi maastipisteiden ja paikalla tehtyjen havaintojen pohjalta. Vetelänvaaran kämppä on merkitty vanhalle peruskartalle. Se on ollut 1960-luvun viipalekämppä, joka on purettu sittemmin. MH:sta eläkkeelle jäänyt Timo Impiö kertoi, että Vetelänvaara on ollut vähäisempi kämppä, sillä joitakin kilometrejä etelään on ollut toinen, suurempi kämppä Kalliopurossa. Kohde tarkastettiin maanantaina 6.7.2015 auringonpaisteessa. Kämppärakennuksesta ei ole juuri mitään jäljellä. Sitävastoin paikalta löytyi kaivo, kellarin pohja sekä pari vähäpätöisemmän rakennuksen pohjaa. Vetelänvaaran kämppä on ollut viipalekämppä, joka on ollut käytössä 1960-luvulla. Tiedon antoi Timo Impiö. Moponraato, kivettyjen uuninpohjien puute ja kämpän täydellinen purkaminen myös paljastavat ajoituksen. Päärakennus on viety käytön jälkeen pois, samoin mahdollisesti muut parakkirakennukset, mutta paikalle on myös lahonnut pari rakennuksenpohjaa. Kaivo on varmaankin tehty kämpän käytön yhteydessä. Vetelänvaaran kämppä on sijainnut eteläisessä Sotkamossa, Saukontieltä kaakkoon erkanevan Nuolijärven tien reunassa, tien itäpuolella. Vetelänvaaran laki jää reilun kilometrin kämpän pohjoispuolelle. Kuvio, jolla kämppä on sijainnut, on varttunutta sekametsää, jossa erityisesti kämpän ympärillä on kuusten ja mäntyjen lisäksi monenlaisia lehtipuita. Kämpän kohta on aukiona, muuten ympäristö kasvaa ylempänä puolukka-mustikka -pohjaista kasvustoa. Alempana, kämppäalueen koillispuolella, maasto laskee kosteikoksi. Tänne on peruskartalle merkitty lähde, jonka päälle on itse asiassa rakennettu kämpän kaivo. 3 Voimassa 2015-12-25T21:44:03 5472.59057617 270.88328156
arkeologinenkohde_alue.3707 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3707 179710 {D00D272D-83C6-4C83-93C1-B86B70372CCB} Sikopuro savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Ulkovessa (reiskanumero 179712) on kattoa myöten pystyssä, vain takaseinä on lahonnut pois. Rakennus on ollut 3.5x2 m, korkeutta sillä on ollut noin 2.5 m. Se on rakennettu hirsikehikon päälle pystylaudoituksella. Katto on ollut viisto. Rakennus on ollut jaettuna kahteen hieman erisuuruiseen pömpeliin, joiden sisärakenteet ovat lahonneet. Isompi puolisko on ollut pöngällä salvattava, pienemmän puolen rautainen lukko on edelleen jäljellä. Savottakämppä (179711) on purettu, mutta se erottuu selvästi maastossa. Rakennuksen kivijalka kattaa noin 20x6 m laajuisen alueen. Perustus on ilmeisesti kivetty, hirsiä ei ole näkösällä. Perustukset ovat yli puoli metriä leveät ja parikymmentä senttiä korkeat. Kehikko on säännöllinen muodoltaan. Rakennuksen keskellä, noin 8 m lyhyestä itäpäädystä, on muurin jäännöksiä. Kasa koostuu luonnonkivistä ja tiilistä. Se on 3x2.5 m laajuinen. Kasan päällä on peltisen tulipesän jäänteet. Muutaman metrin päässä on lisää peltikaminaa, mahdollisesti toisessa huoneessa on ollut oma kamina vaikka muuri sijoittunee näiden kahden huoneen, pienemmän ja isomman, väliin. Koko rakennuksen alue on täynnä erilaisia kaivantoja. Rakennuksen ulkopuolella on punaista kattohuopaa. Rakennuksen itäpäässä erottuu lyhyellä sivulla koroketta, joka on voinut olla toisen sisäänkäynnin kohdalla. Itäpäässä on ilmeisesti sijainnut kämpän keittiö, suurempi miehistötila lienee ollut länsipäässä. Sauna (179713) on sijainnut joitakin kymmeniä metrejä kämpän päärakennukselta purolle päin, viitisentoista metriä puron rannasta. Se erottuu ennen muuta kiukaan jäänteiden perusteella. Rakennuksen seinän paikat erottuvat hieman epämääräisinä kohoumina, saunan mitat ovat olleet noin 4x4 m. Kiuas on sijainnut keskellä puron puolista seinää. Nykyisellään kasa on 1.8x1.8 m ja siinä on etupäässä palaneita luonnonkiviä, mutta myös jonkin verran punatiiltä. Kiukaan päällä on metallikiskon palasia, kymmenen metrin päässä on metallinen tynnyri. Hirsiä tai muuta rakennusjätettä ei ole näkösällä. Teräväpää (179714) on rakennuksenjäännöksistä lähinnä tietä. Se vaikuttaa rakennuksista kaikista jykevimmin pystytetyltä. Sen ulkomitat ovat 8x6 m. Rakennuksen eteläpäässä on ollut kellari, ikäänkuin osittain rakennuksen alla. Rakennus on pystytetty tukevalle kivijalalle, joka erottuu säännöllisenä rakennuksen länsireunalla. Suuria kiviä on asetettu huolellisesti useaan kerrokseen. Rakennuksen pohjoispäässä on muurin jäännökset. Muurin perusta on betonista valettu, päällä on tiiliä, joista osa on kotipolttoisia, osa punatiiltä. Muurin mitat ovat 2.5x2.5 m. Metallinen Kotiliesi-uuninluukku lepää maassa muurin vieressä. Kellariin on kuljettu rakennuksen eteläsivulta. Ovenriekaleita on edelleen näkösällä. Kellari on ollut 2x2.5 m. Oven lisäksi ei hirttä näy enää missään. Rakennuksen länsilaidalla on reilun metrin päässä muutamissa kohdissa kiviä päällekkäin ladottuina. Voi olla, että ne ovat olleet kuistin perustoja, Näin oviaukko olisi sijainnut rakennuksen länsireunalla, Rakennuksen eteläseinustan tuntumassa on traktorin rengas. Muutamissa kohdin Sikopuron kämppäalueella on epämääräisiä kohoumia, jotka voivat olla erilaisten varastorakennusten pohjia. Alueella on runsaasti erilaisia kaivantoja ja kuoppia. Metalliromua on siellä täällä. Sikopuron kämppäalueen aluerajaus on tehty yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. Sikopuron savottakämpän ulkovessa on merkitty Sutigisiin yksittäisenä pisteenä. Kohde tarkastettiin kesäkuun 8. 2015 aurinkoisessa mutta koleassa säässä. Tällöin paikalla havaittiin kokonainen savottakämppäalue, johon kuuluu edelleen osittain pystyssä olevan ulkovessan lisäksi purettujen pääkämpän ja terävänpuolen rakennusten pohjat sekä saunan jäännökset. Sikopuron rakennusten materiaalien, koon ja romujen perusteella voi olettaa, että kämppä on rakennettu aikaisintaan Korean hakkuiden aikaan 1950-luvulla. Se on todennäköisesti ollut käytössä vielä ainakin 1960-luvulla päätellen traktorin renkaasta. Kämpän rakennukset on ilmeisesti purettu ja siirretty muualle. Sikopuron savottakämppä sijaitsee Sotkamon eteläosassa, puolisen kilometriä Lauttaluoman pienestä järvestä itään. Aluetta halkoo Nuolijärvelle vievä metsäautotie, joka erkanee Saukon tieltä kaakkoon joitakin kilometrjä savottakämppäalueen pohjoispuolella. Kämppäalue rajautuu pohjoisessa ja idässä metsäautotiehen. Alue on hakattu vastikään siten, että vessa jää keskelle hakkuuaukeaa, muut rakennukset jäävät aukean koillisreunaan. Vessan kohdalle on jätetty pystyyyn nuori mänty sekä muutamia lehtipuita. Itse kämppäaluueella puusto on lehtipuuvaltaista ja aluskasvillisuus rehevää. Välittömästi kämppäalueen itäpuolella mutkittelee Sikopuro. Kämppäalueen kaakkoispuolelle on peruskartalle merkitty lähde. Kämpän ympärillä levittyy laaja yhtenäinen valtion omistama talousmetsäalue. 3 Voimassa 2015-12-25T21:45:17 9409.49267578 379.48180776
arkeologinenkohde_alue.3708 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3708 179715 {4FD01B54-4BB0-485D-B76A-204E551660C2} Alajoki savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Talli, reiskanumero 179716. Talliksi tulkittu hirsirakennuksen jäännös on mitoiltaan 5.5x4 m. Hirsikertoja on jäljellä enimmillään kahdeksan. Salvos on yksikertaista koirankaulaa. Hirret ovat kuorimattomia. Lyhyttä seinää on eniten pystyssä oviaukon kohdalla. Ovenpielessä on pieni palanen metallihelaa. Pitkät seinät ovat romahtaneempia, peräseinä on lähes kokonaan lahonnut. Rakennuksen katto on romahtanut sisään. Se on tehty jykevistä halkaistuista laudoista. Rakennus on pystytetty kallion päälle, minkäänlaista tulentekopaikkaa ei rakennuksen sisällä voi havaita. Kallio laskee jyrkästi kohti suota rakennuksen länsipuolella. Kämppä, 179717. Kämppärakennus on lahonnut kokonaisuudessaan paikalleen. Rakennuksen kehikko erottuu 10x8 metrin suuruisena sammalten peittämänä palteena. Sammalen alla on useampia hirsikertoja. Katto on romahtanut rakennuksen päälle. Kämpässä on ollut yksi ainoa kiuas rakennuksen länsipäässä. Kiaus koostuu luonnonkivistä, joiden päällä on runsas sammalkerros. Kasa on halkaisijaltaan parimetrinen ja metrin korkuinen. Missään ei näy tiiltä, metallia tai kattohuopaa. Savottakämppäjäännös on rajattu alueena yksittäisten pisteiden pohjalta. Alajoen kämppä on merkitty Sutigisiin kuviolle. Paikka tarkastettiin 10. kesäkuuta 2015 pilvipoudassa. Paikalla on maatuneen kämppärakennuksen jäänteet sekä hirsirakennuksen kehikko. Rakennusten materiaaleista ja rakennustavasta päätellen Rajavaaran kämppä on rakennettu hyvän aikaa ennen sotia. Sitä ei näy enää 1960-luvulla koostetulla vanhalla peruskartalla. Alueelta etsittiin muita rakennuksia, mutta sellaisia ei löytynyt. Alajoen kämppä sijaitsee Rajavaaran lounaispuolella, Sotkamon eteläosassa, Saukontien kaakkoispuolella. Kämppä on rakennettu kallion päälle. Sen länsipuolella maasto laskee jyrkästi suoksi, jossa kiemurtelee Alajoki. Kämpän rakennusten kohdalla puusto on varttunutta, mikä ikää kämpän hylkäämisen myöhäisintään 1960-luvun alkuun. Kalliopohjasta johtuen maasto on suhteellisen kuivaa, mutta mäntyjen lisäksi paikalla kasvaa runsaasti kuusta sekä koivuja. Aluskasvillisuus on mustikka-puolukkatyyppiä. 3 Voimassa 2015-07-06T22:29:28 224.07226562 58.01680184
arkeologinenkohde_alue.3709 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3709 180094 {24DC497C-258F-41F2-A6E6-4F7A800E7CA1} Kärnälä savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 2628 Metsätyökämpän rauniot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Talli, Reiskanumerolla 180095, erottuu säännöllisenä hirsikehikkona alarinteessä. Kehikko on lähes kokonaan sammalen peitossa, mutta matalan aluskasvillisuuden lomasta palteet erottuvat hyvin. Rakennuksessa ei ole ollut uunia, minkä vuoksi sitä onkin pidetty inventoinnissa tallina. Rakennus on nimittäin ollut suuri, 10x8 m. Rakennuksen länsireunan ulkopuolella on hirsiä hieman epämääräisinä linjoina. Vaikuttaa siltä, ettei rakennusta ole ainakaan aivan kokonaan purettu, vaan hirret ovat romahtaneet rakennuksesta sen ulkopuolelle. Ei tosin ole aivan poissuljettua, että rakennus olisi ollut mainittua suurempi ja että länsipäädyn hirret olisivat muodostaneet jatkon rakennukselle. Hirsien lisäksi ei muuta rakennusmateriaalia ole näkösällä. Rakennuksen sisällä on erittäin ruostuneen pienen metalliämpärin jäännökset sekä kappale ruostunutta peltilevyä, joka on ollut naulattuna kiinni johonkin. Kaminan palalta se ei vaikuta, sillä se on toista metriä pitkä ja noin 40 cm leveä levyn palanen. Kämppä, 180096, on ollut suuri ja muhkea kämppä. Sen koko arvioitiin 20x8 m, mutta mittaaminen oli vaikeaa. Sammal ja puusto peittävät raunioita, rakennuksen itäpäässä on useita tuulen kaatamia kuusia. Seinähirsiä on tippunut rakennuksen ulkopuolelle, ja rakennuksen sisällä on lattian tukihirsiä sekä syviä kuoppia. Rakennuksessa on ollut kaksi uunia. Niistä isompi ja hyvin säilynyt on lähes rakennuksen keskellä. Uuni on tehty pääasiassa luonnonkivistä, mutta jonkun verran punatiiltä on myös käytetty. Pesä erottuu edelleen selvästi. Kokoa uunilla on ollut noin 2x2 m ja se on edelleen noin 1.3 m korkea. Pienempi uuni on sijainnut rakennuksen itäpäässä. Se vaikuttaa kokonaan luonnonkivistä tehdyltä, mutta sitä on vähemmän jäljellä ja se on aika lailla sammalen peitossa. Rakennuksen pitkällä eteläseinällä, noin viisi metriä lounaisnurkasta on selvä porstuan kehikko, 4x5 m. Sen keskus ja ympäristö ovat kuopalla ja hirttä pilkistää sammalen alta. Yleensäkin seinähirret erottuvat paksuna palteena lähes kauttaaltaan, hirsiä näkyy vain vähän sammalen alta. Rakennuksesta ei ole hirsien ja uunien lisäksi näkösällä mitään muuta rakennusmateriaalia kuin peltinen uunin tuuletusaukko. Rakennuksen ulkopuolella sammalen alla lojuvat hirret luovat vaikutelman siitä, että rakennusta olisi purettu, mutta ainakin osa hirsiä olisi jäänyt paikalle. Tällaisia hirsiä on nimittäin kasoina siellä täällä. Kärnälän savottakämppäjäännös on rajattu alueena yksittäisten pisteiden perusteella. Kärnälän savottakämppäjäännös on merkitty Sutigisiin, mutta ei vanhalle peruskartalle. Siitä mainitsi myös MH:sta eläkkeelle jäänyt Timo Impiö. Paikka tarkastettiin 16.7.2015. Kävi ilmi, että metsäkuvio, jolla kämppä on sijainnut, on vasta hakattu. Kämppärakennuksen lisäksi toisenkin rakennuksen pohjan päälle on jätetty metsäinen saareke, josta rakennuksen pohjat oli suhteellisen vaivaton löytää. Muutaman hehtaarin suuruisella aukolla on muitakin metsäsaarekkeita, mutta mainittujen kahden rakennuksen pohjan lisäksi ei enempiä rakennuksia löytynyt. Sää tarkastushetkellä on pilvipoutainen, havainnointiolot olivat hyvät. Kärnälän kämppää ei ole ollut olemassa enää 1960-luvulla kartoituksen aikaan. Myös rakennusten päällä kasvava puusto viittaa siihen, että kämppä on hylätty ennen tätä ajankohtaa. Rakennustavasta päätellen kämpän alkuvaiheet ajoittuvat sotia edeltävään aikaan, mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelle. Kärnälän kämppä on sijainnut Sotkamon kaakkoisosassa, Lontan ja Kuikkakylän kaakkoispuolella. Lontasta paikalle pääsee Hietasenjärvien eteläpuolista metsäautotietä, jolta käännytään Kuikankylälle. Kylän jälkeen tie jatkuu aina Isonlehdon pohjoispuolelle. Isolehto, jonka etelärinteellä metsäkuvio on, on matalahko laaja kumpu kahden suon välissä. Kämppä on sijainnut kumpareen eteläisessä loivassa rinteessä, Kärnänlammen kaakkoispuolella. Metsäkuvio, jolla rakennukset ovat seisseet, on hakattu muttei laikutettu eikä istutuksia ole vielä tehty. Rakennusten päälle on jätetty puut pystyyn. Talliksi arvellun rakennuksen päällä kasvaa lähinnä suuria koivuja, kämpän päällä mäntyjä ja koivuja. Kämpän itäpäässä on useita puita kaatunut rakennuksen nurkalle, mikä hieman vaikeuttaa havainnointia. Kuviolla on kasvanut suurten havupuiden lisäksi erityisen paljon koivuja, jotka kannoista päätellen ovat olleet iäkkäitä kaadettaessa. Erityisesti kuvion länsilaita on tasainen ja heinäinen. Kohta vaikuttaa suorastaan mahdolliselta vanhan kaskipellon pohjalta. 3 Voimassa 2015-12-25T21:46:12 10746.41308594 381.84773642
arkeologinenkohde_alue.3710 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3710 180181 {34BB8A5D-1689-4983-ADA7-67333F0C8078} Pontikkamäki 1 varastoalue jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 185 ei Alueella on kaikkiaan 33 rakennelmaa, joista alueen koillispäässä, Karigasniemen tien vieressä on 11 rakennetta. Seuraavat kohteet ovat Pontikkalammen tien luoteispuolella. Rakennelma 1. Katettu pesäke, jonka katto on romahtanut. Pesäkkeen koko 3 m x 3 m. Ampumasuunta koilliseen, tietä kohti. Takareunassa on lyhyt poistumistie joka haarautuu pesäkkeen viereen, tielle päin. Paikalle on tuotu roskia. X=3505448 Y=7673406 Rakennelma 2. Edellisestä lounaaseen on rakennuksen pohja. Sen koko on 15 m x 5 m. Reunoilla on maavalli, joka on noin 50 cm korkea ja metrin leveä. Koko vallin ulkopuolelta 17 m x 7 m. Kaakkoisnurkassa ja keskellä on uunien jäänteet, betonia ja luonnonkiveä, betonit ovat murtuneet osiin, mahdollisesti räjäytetty. Päällä kasvaa tiheästi mäntyä, koivua ja raitaa. X=3505431 Y=7673389 Rakennelma 3. Korsu, kuopan koko 6 m x 4 m ja syvyys noin 1,5 m. Kulkuaukko koilliseen, alarinteen puolella on valli. Pohjalla on kamiina, ja kuoppaan on heitetty myös roskia. Kuopassa kasvaa nuoria puita. Poteron luoteispuolella on kolme poteroa vierekkäin rivissä. Ne ovat 1,5-2 m pitkiä. Niissä on kaivujälkiä. X=3505426 Y=7673381 Rakennelma 4. Rakennuksen pohja, jossa on osittain vallit reunoilla, koko 13 m x 6 m. Pohjoisnurkassa uunin pohja, eli betonitaso luonnonkivien päällä. Rakennelman keskellä on suurempi betonitaso, jossa punatiilirakenteinen uunin jäännös. Rakennuksen luoteispuolella on betonisia hormikuutioita. Päällä kasvaa tiheästi koivua ja raitaa. X=3505410 Y=7673360 Rakennelman vieressä puuta vasten on ilmeisesti kuorma-auton lavan luukku. Saranoidut metalli tuet ja lautoja. Rakennelma 5. Rakennuksen pohja, joka on osittain maahan kaivettu, valli ympärillä muuten paitsi itäpäässä. Kuopan koko on 12,5 m x 9 m, lähes itä-länsi suuntainen. Sijaitsee loivassa rinteessä. Pohja on tasainen, ei mitään muita rakenteita. Päällä kasvaa nuoria mäntyjä. Vieressä on hirsi jossa piikkilankaa. X=3505372 Y=7673338 Seuraavat kohteet sijaitsevat rivissä tien luoteispuolella. Rakennelma 6. Kuoppa, kooltaan 3 m x 1 m, sijaitsee Karigasniementien varressa, Pontikkalammentien itäpuolella. Mahdollisesti riuku kuoppa. Vieressä on pienempi kuoppa. X=3505478 Y=7673386 Rakennelma 7. Kuoppa, koko 3 m x 2 m, suorakulmainen, valli alarinteen puollella, noin 80 cm syvä, ei korsu koska ei kulkuaukkoa. X=3505460 Y=7673359 Kuopasta noin 8 m alarinteeseen on toinen epämääräinen kuoppa, pyöreähkö, pohjalta on kaiveltu myöhemmin. Koko noin 3,5 m x 2,5 m. Rakennelma 8. Rakennuksen pohja, osittain maahan kaivettu ja tasoitettu alue. Koko 30 m x 7 m, lounas-koillinen suuntainen. Sijaitsee aivan Pontikkalammen kiertävän tien vieressä. Lounaispäässä on suuren uunin perustukset, jossa on punatiilien kappaleita. Päällä kasvaa tiheästi puita. X=3505444 Y=7673374 Rakennelma 9. Korsu, kaivettu rinteeseen. Koko 6 m x 4 m ja syvyys 1,2-2 m. Pohjalla romunetsijöiden tekemä kuoppa. Vieressä on kaasunaamarikotelon jäänteet. Kuopan reunalla kasvaa mäntyjä. X=3505443 Y=7673346 Rakennelma 10. Matala kuoppa, koko 2,5 m x 2 m ja 40 cm syvä. X=3505442 Y=7673325 Rakennelma 11. Juoksuhautaa, jossa viisi taitosta, pituuksiltaan 3-9-5-5-5 m. Kokonaispituus noin 19 m, noin 80-100 cm syvä. Valli molemmilla sivuilla. X=3505454 Y=7673320 - X=3505472 Y=7673325 Rakennelma 12 sijaitsee noin 100 m lounaaseen edellisestä. Teltanpohja, sisäosan halkaisija 5 m, ympärillä valli ja oja, joiden ulkopuolelta halkaisija 7 m. Vallin päällä on posliinikulhon ja kahvikupin kappaleita. X=3505380 Y=7673246 Rakennelma 13. Edellisestä muutaman metrin kaakkoon on pieni korsu. Kuopan koko 3 m x 2 m ja syvyys noin 1,2 m. Kulkuaukko länsipäässä, vallit aukon vieressä. X=3505382 Y=7673239 Rakennelma 14. Teltanpohja, edellisestä noin 20 m lounaaseen. Halkaisija 6 m, teräväreunainen valli, ei ojaa. Pohjalla on posliiniastian kappaleita. Päällä kasvaa tiheästi mäntyä. X=3505362 Y=7673232 Rakennelma 15. Eteläpuolella on potero. Kuopan koko 3 m x 1 m, syvyys 80 cm. Vallit pitkillä sivuilla. X=3505361 Y=7673224 Rakennelma 16. Noin 10 m länteen on samanlainen potero. X=3505348 Y=7673226 Rakennelma 17. Mahdollinen rakennuksen pohja, ei perustuksia, mutta tasainen alue jossa kaksi valetusta betonista tehtyä monttua. Ne ovat keskeltä katettuja, kuopat kooltaan hieman alle metrin leveät ja 3,5 pitkät. Kuopat ovat noin 90 cm syvät, mutta pohjalla on betonimurskaa ja maata noin 50 cm paksuudelta. Rakenteiden vieressä on betonitiiliä. Niiden välissä on maahan kaivettu kuoppa, koko 5 m x 2 m. Alue on kooltaan noin 15 m x 10 m. Päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja. X=3505279 Y=7673173 Rakennelman koillispuolella on puurakenteisen kuorma-auton lavan katkelma. Rakennelma 18. Rakennuksen pohjasta noin 50 m itäkaakkoon on potero, koko 3,5 m x 1 m ja syvyys noin 1 m. X=3505325 Y=7673151 Rakennelma 19. Rakennuksen pohjasta noin 60 m pohjoiseen tieuran länsipuolella on pitkä, kapea ja matala kaivanto. Koko 18 m x 2 m, ainakin 80 cm korkeat ja 1,5 m leveät vallit sivuilla. Valleissa kasvaa mäntyjä. X=3505269 Y=7673237 Rakennelma 20. Edellisestä noin 30 m lounaaseen on samantyyppinen pitkä kaivanto. Koko 19 m x 2 m. Kuopassa on raivausjätettä. Itäpuolella on kuoppa jonka pohjalla metalliromua, mahdollisesti metallinetsimen kanssa kaiveltu. X=3505252 Y=7673208 Edellisten kuoppien välissä on palaneen henkilöauton jäänteet, jäljellä on korin takaosa, ovet ja penkkien jouset. Neliovinen, takana kaappariovet, puurakenteet peltien alla. Rakennelma 21. Edellisestä noin 50 m lounaaseen on myös kapea kuopanne, mutta hieman erilainen kuin aiemmat. Kaksiosainen kuoppa, eli kuoppien välissä on pieni tasanne. Kuopat kooltaan 6 m x 2 m ja, 2 m x 2 m, välissä on 1,5 m pitkä tasanne. Kuoppien reunoilla on vallit. Itä-länsi suuntainen. X=3505223 Y=7673164 Pontikkamäen länsirinteellä on lisäksi 12 kappaletta samanlaisia kaivantoja. Kolme kuopista on tieuran itäpuolella ja yhdeksän sen länsipuolella. Kuoppien leveys on noin 2 m ja pituus 11-12 m. Kuoppien pitkillä sivuilla on vallit. Kuoppien koordinaatit: Rakennelma 22. X=3505173 Y=7673090 Rakennelma 23. X=3505135 Y=7673071 Rakennelma 24. X=3505134 Y=7673039 Rakennelma 25. X=3505100 Y=7673047 Rakennelma 26. X=3505097 Y=7672993 Rakennelma 27. X=3505077 Y=7672979 Rakennelma 28. X=3505049 Y=7672997 Rakennelma 29. X=3505038 Y=7672935 Rakennelma 30. X=3505018 Y=7672949 Rakennelma 31. X=3505033 Y=7672916 Rakennelma 32. X=3505057 Y=7672914 Rakennelma 33. X=3505079 Y=7672949 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Pertti Huttunen, sotahistoriallisten kohteiden inventointi 1995, Pontikkalampi/varastoalue. Huttusen mukaan alueella on: pesäke, kolme teltanpohjaa, vihreän ruohon alue (talli?), kamina, kaasupulloja, sankoruiskuja, lämmittimiä, posliiniesineiden sirpaleita ym. Toisen maailmansodan aikainen Saksan armeijan varastoalue. Sijaitsee Karigasniemen tien eteläpuolella, noin 3,7 km Inari-Utsjoki tien risteyksestä. Alue sijaitsee Pontikkamäellä, sen luoteisreunalla, Pontikkalammen kiertävän tien molemmin puolin.Tie on saksalaisten rakentama. Alueen koillisosassa on tiheää mänty- ja koivutaimikkoa ja lounaisosassa nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2015-11-17T08:52:57 51410.26098633 1546.18707911
arkeologinenkohde_alue.3711 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3711 44159 {9D3827CE-4C4D-4567-8995-9258B868F02A} 1000018306 Tiurasenkrunni asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 3 ei Mj-rekisteri: Perämerellä Simon edustan ulkosaaristossa sijaitsevan Tiurasenkrunnin saaressa on historialliselle ajalle ajoittuvia rakennuksenpohjia sekä hylkeenpyyntiin ja kalastukseen liittyviä jäännöksiä ja kalkkiuuni. Saari on noussut merestä 1500-luvulla ja vanhimmat jäännökset - hylkeenpyyntiin liittyvät majarakenteet - voivat olla jo 1600-luvulta. Muut jäännökset ovat nuorempia. Saaressa on tehty yleispiirteinen kartoitus 1997. Toukokuussa 2013 saarelle tehtiin tarkastus (MH ja MV) tietoon tulleiden mahdollisen kajoamisen aiheuttamien vaurioiden takia. Tarkastuksessa ei kuitenkaan todettu aiheutuneen suurempia vaurioita saarella oleviin rakenteisiin. Kohde sisältää useita historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä (ks. liitetiedosto). Tiurasenkrunnista on tehnyt kuvauksen myös fil. toht. Viljo Nissilä v. 1956. Artikkelin kopio on J. Aarniolla. Geometria vaihdettu pisteestä alueeksi 30.8.2019 / P. Pelttari 3 Voimassa 2019-08-30T08:03:14 7439.29711914 585.70366091
arkeologinenkohde_alue.3712 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3712 48177 {1391ED54-C805-4FC2-95BD-D515CC3D05CE} 777010287 Sihonen pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet 235 ei Mj-rekisteri: Luode-kaakko -suuntainen särkkäjono, jota pitkin Pesiön ulkoilureitti kulkee, saa alkunsa lähellä Puolangan ja Suomussalmen rajaa, Majaanjoella. Särkät jatkuvat Hepoharjun ja Julmankankaan kautta kohti Hiidenjärveä lukuisien pienten lampien reunustamina. Hiidenjärven kaakkoispuolella särkkäjono katkeaa, mutta alkaa muutaman kilometrin päässä uudestaan Hoikansärkkinä. Kolme pyyntikuoppaa havaittiin Hiidenjärven luoteispuolella, kahden pikkulammen, Sihosen ja Valkeaisen, välistä, kapealta kannakselta. Peruskartallakin näkyvien polkujen risteyskohdassa, missä harju on vain noin 20-30 metriä leveä, sijaitsee kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat ovat kooltaan noin 2.5x1 metriä, niiden syvyys on noin 60 cm. Näistä kuopista noin 80 metriä etelään, pienessä notkelmassa, sijaitsee vielä yksi kuoppa, joka on noin 3x3 metriä ja noin 60 cm syvä. Harju kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukanvarpuja. Valkeaislammen rannat ovat hiekkaiset ja leiriytymiseen soveltuvat. Mitään merkkejä muinoisesta asutuksesta ei lammen rannoilla kuitenkaan ollut havaittavissa. Pistegeometria muutettu alueeksi 30.8.2019 3 Voimassa 2019-08-30T10:15:12 6308.20507812 335.64610926
arkeologinenkohde_alue.3713 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3713 155833 {89A1CADC-65B6-4E16-B25E-AE2459BE4804} 220010023 Stora Näset polttokalmisto 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1226 Polttokenttäkalmistot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 2 Tutkittu osittain 13 ei Muinaisjäännös on todettu 1981 inventoinnissa (Hirviluoto - Suominen) mäen itäosaan kaivettujen koekuoppahavaintojen pohjalta. Likamaakerroksen, palaneen kiveyksen ja saviastianpalojen perusteella paikka on tulkittu polttokalmistoksi. Muinaisjäännös ulottuu luultavasti koko Stora Näsetin alueelle. Mahdollisesti se jatkuu myös pohjoispuolisessa pellossa, vaikkei siitä toistaiseksi olekaan tavattu mitään merkkiä. Mäen lounaisrinteessä erottuu yli 20 metrin pituudelta jykevää vanhaa kivimuuria tai rakennuksen perustaa. Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla, Bäljarsin peltoaukean alareunassa. Stora Näset on savi- ja hiesupeltojen ympäröimä, eteläosastaan tiheää sekametsää kasvava ruohottunut mäki (100 x 100 m), jonka laella on kalliopaljastuma. Mäen pohjoispuoli on peltona. Ilman peittävää kasvillisuutta paikalta on suora yhteys 100 metrin päässä olevaan rantaan. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 2.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-02T13:11:40 7343.93884277 312.93405291
arkeologinenkohde_alue.3714 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3714 155834 {AFE50563-D61A-4C4A-82FD-6FC2498D977A} 220010025 Lilla Näset polttokalmisto ja kuppikallio 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1226 Polttokenttäkalmistot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia 6 Rautakautinen 66 Kansainvaellusaika 2 Tutkittu osittain 8 ei Kuppikallio on niemen pohjoisen kalliopaljastuman (30 x 10 m) korkeamman kaakkoispään laella, johon on hakattu 9-11 kuoppaa (5 cm) noin 60 x 40 cm:n alueelle. Kuopat ovat yhtä (kuppi 1) lukuun ottamatta matalia (5 mm) ja melko epäselviä. Kuppikallio liittyy todennäköisesti polttokalmistoon, joka ajoittuu löytöjen - muun muassa kolme keihäänkärkeä, helmen katkelma, keramiikkaa, palanutta luuta - mukaan kansainvaellusajalle. Koekuopista on tavattu asuinpaikkaan tai kalmistoon viittaavia merkkejä myös eteläisen kalliokumpareen ympäristöstä. Muinaisjäännös ulottuukin ilmeisesti yhtenäisenä koko Lilla Näsetin alueelle. Paikalta 250 m lounaaseen sijaitsee Stora Näset (KARJAA 23), jossa on myös todennäköinen polttokalmisto. Paikalta on todettu 1981 inventoinnissa (Hirviluoto - Suominen) kuppikallio ja sen eteläpuolelta löydöllinen kulttuurikerros, josta on koekaivauksissa 1996 (Fast) paljastunut polttokalmisto. Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla, Bäljarsin peltoaukean alareunassa. Aivan rantaviivan tuntumassa matalana kohoava Lilla Näset on pieni sekametsää kasvava niemi (100 x 80 m), jossa on kaksi luode - kaakko - suuntaista kalliopaljastumaa. Ympäristöstään selvästi erottuvien kalliokohoumien väliin jää ruohikkoinen tasanne. Niemeä reunustaa 7-8 metrin korkeuskäyrää noudatteleva terassi, joka on jyrkimmillään järven puolella. Kohdasta on hyvä näkyvyys 100 m päässä olevan Lepinjärven rantaan. Alue on vielä 1960-luvulla ollut laitumena. Saarekkeen edustalla järven rannassa on lintutorni. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 2.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-02T13:27:53 8468.91186523 338.95158025
arkeologinenkohde_alue.3715 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3715 156209 {965F6FC3-9615-4379-89AB-818EB1B34678} 420010039 Laajalahti kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 6 Muu prospektointimenetelmä 100 ei Paikka löytyi pari metriä nykyistä Sorsavettä ylempänä olevan vanhan rantatörmän koekuopituksessa, ensimmäisestä koekuopasta, joka tehtiin n. 15 m hiekkarannalle johtavasta polusta länteen, n. 15 m rannasta. Muista lähiympäristöön tehdyistä koekuopista paljastui pelkkää hiekkaa, vaikka juuri tämä Laajalahden ja viereisen Huosiuslahden ranta on Sorsavedellä maaperänsä puolesta sopivinta seutua kivikautisille asuinpaikoille. Huolimatta siitä, että paikalta löytyi vain yksi kvartsi-iskos, on paikka luokiteltava kivikautiseksi asuinpaikaksi topografian, maaperän ja sijainnin tukemana. Laajalahdella on ainakin kolme suurta tervahautaa. Asuinpaikka sijaitsee Sorsaveden Laajalahden etelärannan hiekkakankaalla. Piste muutettu mj-rekisterin alueen mukaiseksi 17.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-17T10:07:45 888.10839844 114.7931403
arkeologinenkohde_alue.3716 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3716 48264 {7EAA9A00-E12A-4D05-88D7-0ADB7E4E6F5C} 708010069 Tiperonkangas asumuspainanteet, Revonneva-Ruonneva na 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1111 Asumuspainanteet 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 55 ei Korteniemi 1999: Alueella on noin 600 metrin matkalla yli kaksikymmentä pääasiassa hyvin säilynyttä allasmaista tai pyöreätä asumuspainannetta, sekä pienempien kuopanteiden jäänteitä. Jäänteiden mitat ovat alustavan mittauksen perusteella kankaan nokasta lähtien (pituus, leveys, syvyys, vallin leveys 1 korkeus): 1. 8,5 x 8 x 0,4 m +valli 3-5m / 0,1 - 0,4m b. kuoppa halk. 2,5m +valli c. kuoppa halk. 2m + valli 2. 4 x 2 x 0,5 m +valli; soikea / suorakulmainen jäänne 3 . 6 x 4 x 0,4 m +valli 4-5m / 0,1 - 0,2m; " neliömäinen" b . painuma h . 2m + vallia 4. 4 x 4 x 0,4 m + valli 3-4m / 0 , 05- 0,2m 5. 6 x 4,5 x 0,3 m + valli 3- 5m 6. 8 x 5 x 0,4 m +valli 4- 5m / 0 , 1- 0,2m huom! jäänteet 5 ja 6 muodostavat "RIVITALON" 7. 6 x 5 x 0,4 m +valli 3m / 0, 1-0 ,3m b. kuoppa h. 1 ,5m + ositt. vallia 8 . 6 x 4 x 0,5 m +valli 3m / 0,05-0,2m 9. 9 x 6 x 0,4 m +valli 3- 4m / 0,1 - 0 ,2 10 . 5 x 4 x 0 ,5 m +valli 3-4m 11. 7 x 4 x 0,4 m + valli 4-5m / 0,05 -0,10m b . painuma h . 2m c. painuma h. 2m 12. 4 x 3 x 0,3 m +valli 2- 3m 13. 4 x 3 x 0 ,2 m + valli 14 . 6 X 4 X m+ valli; huom ! tieuran vahingoittama 15. 5 x 4 x 0,4 m; huom! tieuran vahingoittama 16. 5 x 4 x 0,4 m; huom! talvitien ura 17. 11-9 / 4 x m +valli 3- 4m 18. halk.5 x syv.0,2- 0,3 m +valli; pyöreä; huom!talvitieura rikkonut vallia! 19 . halk. n.5m +valli? pyöreä 20. halk. n. 4m + valli; pyöreä 21. kuoppa halk. n.2m 22. kuoppa n. 2m x 0,5 m + valli 2-3m, sisäkuopan halkaisija n. 1~ b. kuoppa h. 1m c . valli n. 4 x 0,5 m {kork.) +kuoppa 23. kuoppa 3 x 2 x 0,5 m; soikea 24 . kuoppa 3 x 2 x m HUOM. KANKAAN ETELÄ (LOUNAIS) OSA HUONOSTI TARKASTETTU ! 25. - 27.? .... asumuksenpohjia Tiperonkankaan kaakkoisosassa (Tiperonkangas SW?, x= 7181 60, y= 2554 32, z = 55; rek. n:o 22:24 ). Paikassa vaikutti olevan useita asumuksenpohjia, mutta illan hämärtyessä niiden tutkailu jäi pinnalliseksi. Asumuspohjien keskinäisiä etäisyyksiä: 1 - 7. 50 m 2 - 4. 80 m 4.- 3 . 10 m 3 - 5 . 50 m 5 - 6 . 3 m 6 - 7. 12 m 7 - 8. 30 m 8 - 9. 10 m 9 - 13 . 30 m 9 - 10. 20 m 10 - 11. 18 m 11 - 12 . 3 m 11 - 13. 12 m 14 - 15 . 20 m 16 - 17. 20 m 17 - 18. (100 m) 18 - 19. 30 m Muita havaintoja: Asumusten ilmeiset sisäänkäynnit saattoi yleensä vailista erottaa. Muutaman asumuspainanteen pohjalle ehdittiin tehdä koepisto, joka toi esiin nokisen harmaan huuhtoutuman ohella ainoastaan palanutta kiveä Tiperonkankaalle johtavan tien kuluneesta urasta löytyi yksi kvartsi. Paikka oli kuitenkin useita satoja metrejä lounaaseen kodanpohja-alueesta. Maaperän kuiva hiekka vaikeutti podsolinäytteiden kairausta, eikä illan painaessa päälle kaikkia valleja ehditty kairatakaan. Kairatuissa näytteissä asumuspainanteiden valleista näkyi yleensä selvästi vallin päälle muodostunut ylempi podsoli, sensijaan alkuperäisen maanpinnan podsoli oli joko hyvin heikko tai puuttui kokonaan (esim. jäänne 1). Mahdollisesti kairan terä ei ollut aina riittävän pitkä paksun vallin vuoksi. Havainto vaikuttaisi kuitenkin johdonmukaiselta suhteessa otaksumaan, että kyseessä olisi merenranta-asuinpaikka ajalta noin 3000 eKr. (vrt. esim. Yli-li Kierikki, Purkajansuo), jolloin merenranta olisi sijainnut esim. tasolla 52,5m mpy. Tällöin merenranta olisi ollut noin 300 sadan metrin päässä. Asuinpaikka-alueen eteläpuolella näyttää korkeuskäyrien perusteella sijainneen - ilmeisesti vuosisatoja- matala ja suojainen merenlahti. Kohde tarkastettiin 2.7.2019. Kohdetta dokumentoitiin kuvaamalla muutamia Korteniemen kartoittamia painanteita (useasta otettiin myös koordinaattipisteet) ja lisäksi yritettiin paikantaa vinovalovarjosteessa näkyviä samankaltaisia painanteita (ainakin kaksi) nykyisen muinaisjäännösrajauksen itä- ja luoteispuoleisilta suosaarekkeilta. Näitä ei tällä tarkastuskäynnillä onnistuttu hahmottamaan suopursuvaltaisen aluskasvillisuuden alta, vaikka Tiperonkankaan luoteisin osa, "niemenkärki", oli kuivempaa ja aluskasvillisuudeltaan matalakasvuisempaa. Muinaisjäännösalueen eteläisimmälle selkeälle painanteelle haettiin myös koordinaattipiste. Kohde vaikuttaa kaiken kaikkiaan säilyneen ennallaan ja nykyinen muinaisjäännösrajaus pitää sisällään tälläkin käynnillä havaitut painanteet. Korteniemen kohdekartalle piirtämää talvitien uraa ei selkeästi paikan päällä havaittu. Korteniemi 1999: Jos asutus on tullut kankaaseen n. 500 vuotta veden vetäytymisestä, jolloin kangas lienee kasvanut jo mänty metsää; ei selvää visuaalisesti havaittavaa podsoliprofiilia ole todennäköisesti ehtinytkään muodostua. Kun pienempien kuopanteiden valleissa (ainakin n:ot 2, 7b, 11 b ja c) kaksoispodsoli sensijaan näkyi; voi olla, että tämä viittaisi pienempien kuoppien nuorempaan ikään. Myös neliömäisen asumuspainanteen n:o 3 pohjassa oli kaksoispodsoli. Kankaan nokka on myöhemmin ollut edullinen esim. hirvieläinten kuoppapyynnin kannalta. Tosin useimpien kuopannejäänteiden koko ja muoto viittaisi pikemminkin keittokuoppiin, kuoppaliesiin tai säilytyskuoppiin, kuin pyyntikuoppiin. Palanutta kiveä en kuitenkaan ehtinyt havaita. Muistutan, että edellämainitut havainnot ja tulkinnat pohjautuvat kahteen lyhyeen käyntiin paikalla. Noin 3 kilometrin säteen sisällä Tiperonkankaasta sijaitsee esihistoriallisia asuinpaikkoja Peurakaaroissa, Soperonkankaalla, Korkiakankaalla, Mustosenkankaalla ja Mustosennevalla. Lisäksi on Mustosenkankaan (peruskartalla väärin Niilonkankaan) jätinkirkko noin 4 kilometrin päässä. Kangasta kuluttanutta tieuraa ja paennutta merta lukuunottamatta kohteen "muinaismaisema" on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Vaikuttaisi, että pääosa kankaaseen kaivetuista kodanpohjista on läpi vuosituhanten ilmeisen hyvin säilyneitä. Pari jäännettä on hiukan vaurioitunut talvitieurasta ja muutama (enemmän) metsätieurasta. Vanhan lanssipaikan kohdalta lienee tasoittunut ainakin yksi jäänne. Alueen mäntypuusto lienee reilusti alle 100 vuoden ikäistä. Alueella on toteutettu (harvennus?)hakkuu ennen metsäkoneiden aikakautta, niin että maasto ei ole nykyhakkuiden tapaan kärsinyt. Nykytietämyksen perusteella kohde lienee muinais-Liminganlahden parhaiten säilynyt kivikautinen kylämiljöö, jota tällä perusteella ehdottaisin muinaisjäännösluokkaan I. Jos alueella suoritetaan metsänhakkuuta, sitä ei saisi toteuttaa raskailla metsäkoneilla Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 27.3.2020. 3 Voimassa 2020-03-27T08:10:47 52665.48828125 1535.02242505
arkeologinenkohde_alue.3717 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3717 61432 {91E35897-B610-4277-A31D-B9C98B431491} 1000005414 Nurmiselkä 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 3 Ohjeellinen 2 Koekuopat Noin 70 pituinen alue 215 ei Vuoden 2005 löydöt on poimittu kahdesta pisteestä (7265503, 3616319 ja 7265493,3616349) ja ne käsittävät kvartsia sekä palanutta luuta. Kesän 2007 löydöt, kvartsikaavin sekä -iskoksia, löytyivät nelisenkymmentä metriä aiempien löytöjen kaakkoispuolelta, noin kymmenen metrin säteeltä koordinaattipisteen 7265477, 3616379 ympäriltä. Kaikki löydöt ovat pintapoiminnan tulosta, eikä koekuoppia alueelle tehty. Kohde sijaitsee Suomussalmen pohjoisosassa, Hossan retkeilyalueella, Hossanjärven Nurmiselän koillisnurkkauksessa, 700 metriä Hossan opastuskeskuksesta lounaaseen. Asuinpaikkalöytöjä on tehty rantatörmältä, Keihäslammen kohdalta, sähkölinjan itäpuolelta. Löytöpisteitä tarkasteltaessa voidaan huomata, että löytöalue on pesäkkeinen, noin 80 metrin mittainen vyöhyke. Koska maanpinta rantatörmän yläpuolella on jossain määrin aluskasvillisuuden peitossa, ei asuinpaikka-alueen jatkumista koilliseen voida tarkkaan määritellä. Alueen maasto on mäntyvaltaista, kuivaa kangasta. Ranta on tuulen ja jään erodoimaa hietikkoa, törmä sortuu muutaman metrin leveydeltä rantaa kohti. Löydöt poimittiin tämän törmän päältä, noin 1.5 metriä järven pinnan yläpuolelta. 3 Voimassa 2018-05-24T15:49:34 1874.55957031 212.00309035
arkeologinenkohde_alue.3718 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3718 147648 {9D07C2D8-E397-418F-9B28-032F5CB7899E} 1000005417 Papintien suu kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 215 ei Kohde on muinaisjäännösrekisterissä merkitty moniperiodiseksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi, mikä on harhaanjohtavaa. Paikalla on toki kelottunut merkkipuu (7265614, 3616222, piste tarkastettu 2012), jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asuinpaikan kanssa. Kohteet pitäisikin muinaisjäännösrekisterissä mielestäni erottaa kahdeksi eri kohteeksi, sillä minkäänlaista toiminnallista kokonaisuutta ne eivät muodosta. Kohteen kvartsi-iskokset on luetteloitu museoviraston kokoelmiin päänumerolla KM 36993. Kohteen rajautuminen tien puolella jää selvittämättä, sillä tien pinnalle on ajettu sepeliä. Itse löytökohta on noin metrin järvenpintaa ylempänä. Ranta on juuri tällä kohtaa kuivahko, mutta paikka paikoin ranta on kosteampi. Alueen yleisilme on kuivaa mäntykangasta. Asutusta on ilmeisesti pesäkkeinä pitkin rantaa. Kohde tarkastettiin syyskuussa 2007 Kalevalapuistojen pohjoisosien sekä Moilasenvaaran kulttuuriperintöinventointien yhteydessä. Tuon tarkastuksen yhteydessä kirjoitetun raportin pohjalta on kerätty nämä kuvailutiedot. Tuolloin ei kohteita kuitenkaan viety reiskaan, mikä on aiheuttanut jonkin verran sekaannuksia ja virheitä juuri Hossan kohteiden osalta. Näitä virheitä on pyritty korjaamaan syksyllä 2012. Tässä yhteydessä myös Papintien suun kivikautisen asuinpaikan ja Papinpetäjän tiedot on erotettu omiksi pisteikseen. Papintien suulla on ollut pienimuotoinen kivikautistyyppinen leiripaikka. Löytöjen levintä ja kohteen yleisilme muistuttaa yleisemminkin kivikautisia asuinpaikkoja Hossan alueella. Kohde sijaitsee Suomussalmen pohjoisosassa, Hossan retkeilyalueella, Hossanjärven Nurmiselän koillisnurkkauksessa, 770 metriä Hossan opastuskeskuksesta lounaaseen. Opastuskeskukselta tulevan tien eteläpuolella on tällä kohden pysäköintialue, jolta lähtee tie Seipiniemeen. Joitakin kymmeniä metrejä pysäköintipaikalta etelään on pieni venevalkama, jonka rannalta poimittiin huomattava määrä kvartsi-iskoksia sangen suppealta alalta. 3 Voimassa 2012-09-05T12:59:47 2910.42480469 258.99974504
arkeologinenkohde_alue.3719 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3719 204496 {CEB41143-519F-40C7-9B83-8A0657F085B9} Limskär kalkkilouhos 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9122 Raaka-aineen hankintapaikat 2219 Louhokset - kalkkilouhos 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet ei Kaksi jyrkkäreunaista W-E-suuntaista avolouhoskuilua ja louhetta. Ei dokumentoitu. Kalkkilouhos, josta on louhittu kalkkia Krampon kartanolle. Löytövuosi 1839, toiminnassa 1840-luvulla. 3 Voimassa 2021-01-28T15:11:05 1353.64331055 264.95757574
arkeologinenkohde_alue.3720 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3720 180967 {17D6BBC4-D4B8-40CA-89A3-71927E08D576} 1000023178 Kettukangas 1 kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 195 ei Kohde on löydetty Mikroliitti Oy:n tuulivoimapuistoinventoinnissa vuonna 2013. Tuolloin alueelta kartoitettiin seitsemän kuoppaa, joista ainakin kolmen tulkittiin olevan pyyntikuoppia. Kesän 2015 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja paikalta löydettiin kuusi kuoppaa, joista yhtä ei oltu löydetty aiemmassa inventoinnissa. Lisäksi kahta vuoden 2013 inventoinnissa merkittyä kuoppaa ei löytynyt (koordinaatit: X= 3492119 ja Y= 7113417 sekä X= 3492075 ja Y= 7113386). Kuoppien sijainnin ja ulkomuodon perusteella ne eivät liene pyyntikuoppia, vaan soranottokuoppia, joita näkee usein vastaavilla paikoilla. Kohdetta ehdotetaankin tämän vuoksi poistettavaksi muinaisjäännösrekisteristä. Kuoppa 1 (180961): Noin 1-1,2 m syvä suorakaiteenmuotoinen kuoppa, joka on kaivettu harjunnokkaan. Länsireunalla on melko suora profiili, jossa terävähköt kulmat. Kuopan keskellä kasvaa noin 22-26 v. kuusi. X= 3492103 ja Y= 7113449. Kuoppa 2 (180962): Noin 1 m syvä kuoppa, jonka reunat suorat ja kulmat terävät. Maasto kivikkoista. Halkaisija noin 1,2 m. X= 3492111 ja Y= 7113412. Kuoppa 3 (180963): Soikeanmuotoinen ja suppilomallinen noin 2,5 x 2 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 1,2-1,5 m. Reunat melko suorat ja pohja tasainen. X= 3492102 ja Y= 7113404. Kuoppa 4 (180964): Selkeä soranottokuoppa harjun rinteessä. Kuoppa suorakaiteenmuotoinen ja noin 1 m syvä "kauhaisu". Kuopan seinämät ovat suorat ja pohjalla on sammaleen peittämiä kiviä. X= 3492094 ja Y= 7113386. Kuoppa 5 (180965): Maljamainen noin 1,5 m syvä kuoppa. Kuoppa on muodoltaan soikio ja kooltaan noin 2,5 x 2 m. X= 3492079 ja Y= 7113377. Kuoppa 6 (180966): Soikea kuoppa, jossa suorat seinät. Etenkin länsilaidalta on valunut soraa kuopan pohjalle. Koko noin 2 x 1,2 m ja syvyys noin 50 cm. X= 3492073 ja Y= 7113375. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Luultavasti soranottokuoppia. Erittäin kivikkoinen harjujakso, jota ympäröi toiselta laidalta kosteikko. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2015-08-13T12:28:30 1398.85693359 210.04153983
arkeologinenkohde_alue.3721 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3721 176160 {E02936DB-8A49-4069-BD80-5F10026DE2B5} Lompolovuoma tervahauta ja tervapirtti jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 210 ei Alueella on tervahaudan ja tervapirtin jäännökset. Tervahauta sijaitsee koordinaattipisteessä X=3379213 Y=7496146. Koordinaattien osoittamassa paikassa on halkaisijaltaan 11 metrin kokoinen tervahauta, jonka hlssi on kohti etelää. Halssin pituus on noin 3 metriä jonka jälkeen se jatkuu leveämpänä päättyen tien ojaleikkaukseen. Halssin leveys on yläosasta noin metrin, alempana noin 2 metriä. Hauta on keskeltä noin 1.5 metrin syvyinen. Haudan sisällä näkyy hiiliä muurahaisten kuluttamalla polulla. Tervapirtti sijaitsee koordinaattipisteessä X=3379222 Y=7496162. Koordinaattien osoittamassa paikassa on 4 x 4 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka oviaukko on kohti etelää. Rakennuksen seinälinjat ovat noin 0.5 metriä korkeat noin 0.6 metriä leveät. Kuntan alta erottuu hirsikertaa. Rakennuksen lounaisnurkassa on pääosin kuntan peittämä noin metrin korkuinen, halkaisijaltaan 1.3 metrin kokoinen kivipiisi, jonka näkyvissä olevat kivet ovat noin ihmisen pään kokoisia. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Tervahauta ja tervapirtti. Luosujoen pohjoisranta. Joen varressa kulkee joen suuntaisesti hiekkatie, jonka pohjoispuolella kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua kasvava sekametsä. Aluskasvilllisuutena alueella on puolukkaa, mustikkaa ja sammalia. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-10T09:36:09 481.53295898 84.39593421
arkeologinenkohde_alue.3722 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3722 176176 {19244D3A-669E-4C61-9443-A4B7FFADE27B} 273010025 Kotalahti pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 200 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Pyyntikuopat sijaitsevat Luosujärven kaakkoisrannalla, metsätyökämpästä 200-300 m itään erottuu männikkökankaalla ainakin neljä pyyntikuoppaa. Kuoppia on lähellä Luosujärven rantaa ja kankaan koillispuolista suota sekä ylempänä rinteellä." Alueella dokumentoitiin viisi kuoppaa, joista kolmea voidaan pitää mahdollisina pyyntikuoppina, yksi kupista vaikutti tuulenkaadolta ja yksi on muodoltaan hyvin epämääräinen ja matala ja mahdollisesti luontainen. Kuoppa 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3377812 Y=7496269. Kosteikkoon rajoittuvan hiekkatörmän reunalla on 2.5 x 2 metrin kokoinen 0.5 metriä syvä kuoppa, jossa ei erotu valleja. Kuoppa 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3377758 Y=7496283. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on halkaisijaltaan 2 metrin kokoinen, noin 0.7 metriä syvä kuoppa, jonka ympärillä erottuu noin 10 cm korkeaa ja metrin levyistä vallia. Kuoppa 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3377702 Y=7496179. Kuoppa on halkaisijaltaan 1.3 metrin kokoinen ja 0.4 metriä syvä. Kuoppa 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3377733 Y=7496283. Koordinaattien osoittamassa paikassa on 2 metriä pitkä, 1.5 metriä leveä pohjois-etelä-suuntainen, noin 0.6 metriä syvä kuoppa, joka ei vaikuta pyyntikuopalta. Kuopan keskelle tehtiin kairaus, eikä kuopassa ole huuhtoutumiskerrosta. Kyseessä on mahdollisesti vanha tuulenkaato. Kuoppa 5 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3377793 Y=7496141. Kohteessa on kivikkoisessa maaperässä halkaisijaltaan noin 1.5 metrin kokoinen 0.3 metriä syvä muodoltaan epämääräinen alue, joka erottuu heikosta tasaisemmasta ympäristöstä. Kyseessä ei ole pyyntikuoppa. Kohde rajautuu aluemaisesti. Muinaisjäännösrekisterin rajaus on pistemäinen ja alueelta mainitaan löytyvän ainakin neljä pyyntikuoppaa. Aluerajaukseen otettiin mukaan kaikki alueella havaitut viisi kuoppaa, vaikka kahden kuopan kohdalla niiden funktio on epäselvä. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Pyyntikuoppajäännös. Luosujärven eteläranta, koillisessa kosteikkoon rajautuva hiekkakangas, jossa kasvaa mäntyjä ja kuusia, aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa ja sammalia. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-10T11:30:44 19792.18701172 523.53642304
arkeologinenkohde_alue.3723 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3723 176235 {D2FCF6E6-EAD4-4D78-A913-3EEEA58D5E27} Sentioja 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 254 ei Suunnilleen pääilmansuuntien mukainen kämpän jäännös, kooltaan 8,5 m x 8, 5 m. Se on valmistettu suurista pyöröhirsistä ja hirsikertoja on pääosin jäljellä 2-4, mutta koillisnurkasta hirsiä on ilmeisesti poistettu ja niitä on jäljellä vain yksi. Hirsissä on sahalla ja kirveellä tehdyt yläpuoliset salvokset. Oviaukko on itäseinällä ja hirren päissä on karapuun paikat. Eteläseinästä on ilmeisesti sahattu hirret poikki polttopuiksi, koska siinä on vain lyhyet pätkät jäljellä. Länsiseinän päällä on neljät kattohirren jäänteet, joista osa ulottuu runsaasti seinästä ulos. Länsiseinällä on myös kahdessa hirressä oleva valoaukko. Osa puista on kaadettu kirveellä. Itäpuolella on haljispuolikkaita, mahdollisesti varaston jäänteet, paikalta löytyi myös kattohuopaa. Lähes täysin tuhoutunut ja palanut kämpän pohja. Jäljellä on lähinnä osittain hiiltyneitä kattohirsiä ja maapenkki. Pohjoisreuna on täysin tuhoutunut. Sisällä on ruostunut pesusoikko. Kämpän koko n. 8,5 m x 8 m. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Savottakämppä. Kohde sijaitsee Marivaaran lounaislaidalla, Kiimaselkään johtavan tien länsipuolella. Pohjoispuolella on nykyinen ja vanha poroaita. Maasto on kuivahkoa kangasta. Kohteen sisällä kasvaa vaivaiskoivuja, koivuja ja mäntyjä. 3 Voimassa 2014-12-11T12:57:19 846.99975586 133.48275592
arkeologinenkohde_alue.3724 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3724 176239 {FEA24C86-FCCA-4DE0-B137-0E9F7B0687C3} Marivaara 1 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 262 ei Paikalla on kolme kämpän jäännöstä. Kämppä 1 on pääilmansuuntien mukainen kämpän jäännös, kooltaan 8,5 m x 8,4 m. Kaakkoisnurkka on lähes täysin tuhoutunut, mahdollisesti hirsiä on käytetty polttopuiksi. Muuten hirsikertoja on jäljellä 5-6. Kämppä on tehty pyöröhirsistä, joissa on sahalla tehdyt yläpuoliset ja suorakulmaiset salvokset. Hirsiä on myös kavennettu salvosten kohdalta. Länsiseinällä on mahdollisesti lähes koko seinän levyinen aukko, tai mahdollisesti siitä on vain sahattu pätkiä polttopuiksi. Itäseinällä on pieni valoaukko. Pohjois- ja eteläpuolilla sekä sisällä on haljispuolikkaita, mahdollisesti kattopuita. Rakennus on talli. Kämppä 2 sijaitsee noin 20 m länteen edellisestä. Se on Itä-länsi suuntainen, kooltaan 8,2 m x 8,6 m. Hirsikertoja on jäljellä vain pari ja kaikki hirret ovat varsin maatuneita. Myös seinälinjojen ulkopuolella on useita seinähirsiä. Sahalla tehdyt yläpuoliset nurkkasalvokset ja hirsiä on kavennettu päistä. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi, eli kyseessä on asuinkämppä. Koillisnurkassa on laveri, josta on jäljellä poikittaiset tukipuut, sen nurkka on tehty lohenpyrstösalvoksella. Laverin ulkoreunan puut on veistetty tasaisiksi. Laverin koko 3,7 m x 1,7 m. Pohjoispäädyssä on kattopuiden jäänteitä. Eteläpuolella on roskakuoppa. Itäreunalla on jonkinlainen laajennusosa, mahdollisesti varasto, josta on jäljellä pitkittäiset ja poikittaiset hirret maassa sekä mahdollisia tolppia ja kattohuopaa. Rakennuksen koko pituus lisäosan reunaan on 11 m. Päällä kasvaa muutamia koivuja ja mäntyjä. Kämppä 3 on pieni, kooltaan 5,1 m x 4,7 m. Jäljellä on 3-5 hirsikertaa, eteläseinä on eniten lahonnut. Hirsissä on kirveellä veistetyt kaksipuoliset salvokset. Oviaukko on itäseinällä, oven reunoissa ei ole karapuita, vaan rautalangalla sidotut riu"ut seinän molemmin puolin. Vieressä ollut puu on kaatunut rakennelman päälle, suoraan oviaukon kohdalle. Länsiseinän vieressä hirsien väliin on upotettu puu, voisi olla laverin tukipuu tai vastaava. Kokonsa puolesta voisi olla sauna, mutta kiuasta ei havaittu. Kämppien vieressä on puiden varastointipaikka, jossa on ollut pitkät yhdensuuntaiset hirret aluspuina. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Jari Estola kertoi kohteesta, jossa on kolme rakennuspohjaa. Savottakämppä, talli ja mahdollisesti sauna. Kohde sijaitsee Marivaaran luoteisreunalla. Pohjoisessa on Pajuaapa. Lähes aukea paikka, jossa kasvaa muutamia vanhoja puita ja nuorta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-11T13:16:37 1082.40844727 173.85236168
arkeologinenkohde_alue.3725 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3725 176247 {B9E396F8-9E92-4B24-8FF1-16620708FF56} Marivaara 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 252 ei Asuinkämpän jäännös, jossa pohjoisseinässä on jäljellä kuusi hirsikertaa, eteläseinässä vain kaksi. Eteläseinällä on ikkuna, sen pielet ovat tallella. Länsiseinällä on oviaukko, oven salpa on jäljellä, ovea ei. Sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset, hirsiä on kavennettu päistä. Eteläseinän päällä on kattopuiden katkelmia. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi, itäseinän sisäpuolella on lautoja rakojen tiivisteenä. Kämpän koko on 8,5 m x 7,7 m. Sisällä kasvaa pajuja. X=3551403 Y=7551207 Tallin jäännös, valmistettu suurista hirsistä joita on kolme jäljellä, koko 8,5 m x 8,5 m. Kattopuita on jäljellä runsaasti, yksi on säilynyt niin hyvin että näkee sen veistetyn kouruksi. Ovi on itäseinällä, karapuut reunoissa. Sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. Eteläseinällä on ollut varastorakennelma. Sisällä kasvaa koivuja ja pajuja. X=3551367 Y=7551205 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Savottakämppä ja talli. Sijaitsee Marivaaran pohjoisreunalla, Karvitsiojaa reunustavalla suolla olevalla kuivan maan alueella, noin 150 m Urho Kekkosen Kansallispuiston rajasta. 3 Voimassa 2014-12-11T14:38:35 899.07421875 142.74683237
arkeologinenkohde_alue.3726 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3726 176260 {95629A3E-CCE8-4136-B230-8A8C7507ABF3} Marivaara 3 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 252 ei Asuinkämpän jäännös jonka länsiseinän lounaisnurkassa on jäljellä seitsemän hirsikertaa mutta itäseinä on lähes täysin tuhoutunut. Itäseinän hirsiä on ilmeisesti poltettu, ja myös länsiseinällä vieressä on pidetty nuotiota, koska seinän alimmat hirret ovat osin palaneet. Länsiseinän korkeus on suurimmillaan noin 1,9 m. Kämpän koko on 8,7 m x 8,4 m. Seinän ulkopuolella on runsaasti haljispuolikkaita ja lohkottuja puita, mahdollisesti kattopuita tai seinän vieressä on ollut varasto, puut ovat ainakin 3 m pitkiä. Sisällä on sahatuista laudoista tehdyn pöydän jäänteet, eteläseinässä on hirsien rakojen kohdille naulattuja laudan pätkiä. Sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. X=3551514 Y=7551173 Noin 30 m länsiluoteeseen kämpästä on tallin jäännös, kooltaan 8,6 m x 8,5 m. Seinissä on 5-6 hirsikertaa jäljellä, eteläpuolella ja pohjoispuolella on ilmeisesti lisärakennusten jäänteet. Valoaukko länsiseinällä, ovi on itäseinällä, sen aukon reunoissa on karapuut. Sisällä kasvaa koivun taimia. X=3551483 Y=7551186 Kämpän ja tallin välissä on haljispuolikkaista kasatun laavun jäänteet, materiaali on varmaankin otettu kämpästä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Savottakämppä ja talli. Sijaitsee Marivaaran pohjoisosassa, Karvitsiojan eteläpuolella, lähellä Kekkospuiston rajaa. Tasainen pieni soiden ympäröimä kuivan maan alue jossa kasvaa harvaa männikköä. 3 Voimassa 2015-01-20T08:53:07 543.47900391 113.48865378
arkeologinenkohde_alue.3727 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3727 176271 {DCBA00E4-DF19-4E0C-99D1-5748D9778ECB} Karvitsivosa 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 251 ei Asuinkämpän jäännös jonka etelä- ja itäseinissä on kuudesta seitsemään hirsikertaa jäljellä. Luoteisnurkassa 4-5 hirsikertaa, pohjoisseinän keskellä vain kaksi, koillisnurkassa taas 5 tai 6. Seinän korkeus on suurimmillaan n. 1,8 m. Yläpuoliset sahalla tehdyt salvokset, hirsiä on kavennettu salvosten kohdalta. Eteläseinällä on kolmen hirren korkuinen ikkuna, länsiseinällä on ilmeisesti ollut ovi. Kattohirsien päitä seinän päällä, pohjoisseinällä on myös ikkuna. Ei mainittavia sisärakenteita näkyvissä. Pohjoispuolella on kaksi roskakuoppaa. Itäseinässä on kaiverrettu V-kirjain. Sisäseinät on tasoitettu. Länsipäässä on haljispuolikkaista tehdyn varastorakennuksen seinää ja kattoa. koko 8,8 m x 8,6 m. X=3551956 Y=7551378 Tallin jäännös noin 25 m länteen kämpästä. Koko 8,9 m x 8,9 m. Kaakkoisnurkassa viisi hirttä, muissa 4 tai 3. Sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. Luoteisnurkassa on pidetty nuotiota, salvoksia ei jäljellä, oviaukko ehkä itäpäässä. Päädyn vieressä on mahdollisten pilttuiden jäänteet, pohjoispuolella laudoista tehty ja eteläpuolella haljispuolikkaista ja riu"uista, jotka on tuettu kahden pystypuun väliin ja sidottu rautalangoilla kiinni. Kattohuovan jäänteitä kattopuiden päällä. X=3551923 Y=7551382 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Savottakämppä ja talli. Sijaitsee Karvitsivosan eteläreunassa, Karvitsiojan pohjoisrannalla. 3 Voimassa 2014-12-11T15:18:51 568.68603516 115.47004918
arkeologinenkohde_alue.3728 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3728 176874 {0DE36FA6-D746-43A8-9FDB-76F8ADF10399} Tuulijärvi 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 138 ei Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Paljaaksi kuluneella hiekkaisella maanpinnalla, kohdassa X=7710871/Y=3574164, noin viidentoista metrin etäisyydellä Tuulijärven rannasta, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, havaittiin kvartsiittikaavin, joka on valmistettu melko karkearakeisesta, väriltään vaaleanpunaisesta kvartsiitista. Kaavin kerättiin talteen, ja löytöpaikan lähiympäristöä havainnoitiin tarkasti muutamien kymmenien metrien säteellä. Muutamien yksittäisten palaneiden kivien lisäksi muita ihmistoimintaan liittyviä löytöjä tai ilmiöitä ei kuitenkaan havaittu. Kaapimen löytöpaikalle kaivettiin lapiolla koekuoppa, josta todettiin hiekan olevan ilmeisesti rantavoimien sekoittamaa noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka. Syvemmällä hiekka vaikutti olevan puhdasta, joten varsinaista kulttuurikerrosta ei paikalla ollut havaittavissa. Kohteen koillispuolella, seuraavan lahdelman rannalla olevan toisen rantaterassin koillispäässä, noin puolitoista metriä järven pintaa ylempänä, kohdan X=7711068/Y=3574331 ympäristössä, havaittiin rantaa seuraavan polun ja rannan välillä toistakymmentä pientä, melko teräväsärmäistä kvartsinkappaletta noin kymmenen metrin matkalla. Kvartseja lähemmin tarkasteltaessa todettiin kuitenkin, että ne olivat todennäköisesti luontaisesti lohkoutuneita. Koska kvartsiittikaavin ja muutamat palaneet kivet olivat ainoat kohdetta dokumentoitaessa havaitut ihmistoimintaan liittyvät löydöt, tehtiin kohteen rajaus lähinnä alueen topografian perusteella. Esihistorialliseksi asuinpaikaksi hyvin sopivaa, loivapiirteistä ja maaperältään hiekkaista aluetta on kaapimen löytöpaikan ympäristössä järven rannan suuntaisesti noin sadan metrin matkalla, ja mahdollinen asuinpaikka-alue yltää rannasta noin neljänkymmenen metrin etäisyydelle. Asuinpaikka voi olla hyvinkin pienialainen, mutta sen tarkempi rajaaminen edellyttäisi alueen laajamittaista koekuopitusta. Tuulijärven rannan männikkökankaalla on laajalti aluetta, joka sopisi esihistorialliseksi asuinpaikaksi sekä maaperältään että maastonmuodoiltaan. Kvartsiittikaapimen löytyminen osoittaa, että paikalla on ollut ihmistoimintaa kivikaudella tai varhaismetallikaudella, mutta muiden löytöjen puuttumisen perusteella toiminta on ollut todennäköisesti lyhytkestoista. Muutamat havaitut palaneet kivet voivat olla peräisin nykyajankin retkeilijöiden nuotiopaikoista. Keskeisin esihistoriallinen asuinpaikka-alue on toisaalta voinut sijaita myös hieman etäämmällä järven rannasta, missä maanpinta on kauttaaltaan jäkälien ja sammalten peittämää ja mahdolliset löydöt eivät ole havaittavissa maaperään kajoamatta. Kohteen tarkemmalla tutkimisella olisi ehkä mahdollista löytää runsaslöytöisempiäkin löytöpesäkkeitä. Vaikka kohteen alueella usein leiriytyy seudulla liikkuvia retkeilijöitä, ei kohteen säilyminen nykytilassaan vaikuta uhatulta. Kohde sijaitsee Tuulijärven eteläpuolella, hyvin loivasti järveä kohti viettävällä kankaalla, hiekkarantaisen matalan lahdelman rannalla. Alueella kasvaa männikköä, ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, poronjäkälät ja torvijäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. Rannasta noin viidentoista metrin etäisyydelle maanpinta on pääosin paljaaksi kulunut. 3 Voimassa 2018-10-29T11:11:28 4119.43457031 260.95558823
arkeologinenkohde_alue.3729 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3729 180155 {737230D8-AE0E-4E3E-B476-41DCAF6B927B} Heiskasenluoma savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kämpän jäänteet, Reiskanumero 180156, sijaitsevat aivan pistotien reunassa. Tien oja tulee aivan kiinni kämpän seinään, mikä hieman vaikeuttaa rakennuksen jäänteen hahmottamista. Rakennuksen seinien päällä ja sen sisällä kasvaa vanhoja koivuja sekä kuusia. Rakennuksen seinät hahmottuvat 0.5-1 m leveinä ja noin 30 cm korkeina palteita. Rakennus on ollut noin 12x7 m suuruinen. Seinät ovat seisseet hirsillä, kivijalkaa ei voi tunnistaa missään kohden. Rakennus hahmottuu kahden suuren uunin pohjan perusteella. Niistä suurempi, halkaisijaltaan kolmimetrinen, on rakennuksen tien puoleisella laidalla, noin kolmen metrin päässä lyhyestä seinästä. Uuni on kokonaan luonnonkivinen ja pitkälti sammalen peitossa. Kasan päällä on rautainen hellan levy. Muutaman metrin päässä, pari metriä pohjoispään lyhyestä seinästä, on pienemmän uunin jäänteet. Tämäkin uuni näyttää tehdyn kokonaan luonnonkivistä. Uunin ja lyhyen seinän välissä, rakennuksen nurkissa, on syvät kuopat. Myös uunien välisellä pitkällä länsiseinällä on syvä kuoppa. Muita rakenteellisia yksityiskohtia tai rakennusmateriaaleja ei sammalpeitteisestä rakennuksenpohjasta erotu. Saunan jäänteet, 180157, ovat aivan järven eteläpäässä, pari metriä rannasta, kumpareen alarinteessä. 5x5 metrin laajuinen kehikko erottuu ylärinteen puolella selvänä leikkauksena rinteessä, sivuilla seinän paikat nousevat koholle ja alarinteessä sammalen alta paljastuu selvä kivijalka, jossa luoteisnurkassa on useampia kivikerroksia. Luonnonkivinen kiuas on sijainnut rinteen yläreunan nurkalla. Kiuas on kokonaan sammalen peitossa. Saunan lattia on erityisesti ylärinteen puolella kuopalla. Sauna on sikälikin mielenkiintoinen, että useimmiten ei 1900-luvun alun kämppien ääreltä löydy saunan jäänteitä. Heiskasenluoman kämpän sijainti on digitoitu käsin yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. Tieto Heiskasenluoman savottakämpän jäänteistä saatiin Timo Impiöltä, joka on MH:sta eläköitynyt jokin aika sitten. Impiön mukaan Heiskasenluoman eteläpäässä on ollut 1900-luvun alussa savottakämppä. Kohde tarkastettiin maanantaina 20.7.2015. Havainnot paikalla tukevat Impiön kertomaa. Kämpän arkkitehtuuri, rakennustapa ja -materiaalit ajoittavat kämpän 1900-luvun alkuun. Tätä tukee myös Timo Impiöltä saatu tieto. Heiskasenluoma on muutaman kilometrin mittainen kapea järvi aivan Sotkamon eteläosassa, pari kilometriä Valtimon rajalta. Paikalle johtaa pieni pistotie Nuolijärven tieltä, joka jää järven eteläpuolelle. Järven rannat ovat kosteat, mutta eteläpäässä on muutamia kuivempia kumpareita, jollaisella kämpän rauniotkin sijaitsevat. Aivan raunioiden vierestä kulkee pieni tien pohja, joka jatkuu kilometrin verran pohjoiseen, pitkin järven itärantaa. Vajaat sata metriä kämpältä on seuraava kumpare aivan järven rannalla. Tänne on pystytetty laavu sangen viehättävälle paikalle. Kämpän raunioiden länsi- ja eteläpuolella on kosteikkoa, jolla tarkastushetkellä oli runsaasti kypsyviä lakkoja. Vanhalle peruskartalle on merkitty soistumalle polkupyörätie. Se ei erotu enää maastossa mitenkään. Impiö kertoi tällaisia polkupyöräteitä rakennetun suhteellisen runsaasti erityisesti Korean hakkuiden aikoihin. Metsäautoteitä oli vähän, puun kuljetus tapahtui purouiton avulla, ja metsurit kulkivat kämpille polkupyörillä. Pyöräreitti on siten tuskin ollut käytössä vielä Heiskasenluoman kämpän käytön aikoihin. Lähin purouitto on kuitenkin tapahtunut muutaman kilometrin päässä Niemipurolla, joten metsienkäytön historiaa on alueella monilta aikahorisonteilta. Kämpän metsäkuvio on varttunutta kuusivaltaista havumetsää. Maaperä on suhteellisen kivikkoista ja jossain määrin kumpuilevaa. Kämpän kohdalla aluskasvillisuudessa dominoi mustikka. 3 Voimassa 2015-07-20T20:06:35 1620.99853516 156.99139143
arkeologinenkohde_alue.3730 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3730 176335 {7C0D32DF-5470-4AF0-B1FF-931373BFC225} Karvitsivosa 3 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 254 ei Mahdollisesti savotan pääkämppä, jossa on ainakin kolme sisäseinillä erotettua huonetta. Itä-länsi suuntainen, ja kooltaan 12,4 m x 8,5 m. Valmistettu suurista pyöröhirsistä joiden sisäpuoli on tasoitettu. Kirveellä ja sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset, hirsien päitä on kavennettu salvosten kohdalta. Länsipäässä on osittain yhdeksän seinähirttä jäljellä, mutta lounaisnurkassa alimmat hirret ovat maatuneet. Itäpäädyssä on vain kolme hirsikertaa jäljellä, alimmat hirret ovat maatuneet. Kattorakenteita on jäljellä, kurkihirren katkelmia ja kattohuopaa. Välikaton päällä on ilmeisesti ollut maata eristeenä. Länsipäädyssä on kaksi huonetta joihin johtaa ovet sisältä, lounaisnurkan huoneeseen on myös ulko-ovi. Luoteisnurkan huoneen koko on 3,4 m x 2,7 m, seinässä on hyllyn kannattimena toimineet poratapit. Ikkunoita on ainakin pohjoisseinän länsipäässä ja eteläseinän kaakkoisnurkassa. Ikkunoiden reunoissa on karapuiden paikat. Länsiseinän oven vieressä on jäljellä puisen saranan yläpuu. Kämpän itäpään huoneessa on lautarakenteisten pöytien tms. jäänteitä sekä lohenpyrstösalvoksinen laverin pohja. X=3552406 Y=7551272 Kämpästä 25 m länteen on tallin jäännös, se on kooltaan 8,5 m x 8,5 m. Itäseinällä on oviaukko jonka pohjoispuolella ja pohjoisseinässä on neljä hirsikertaa jäljellä, länsipäässä enimmillään seitsemän hirttä. Kaakkoisnurkassa on vain yksittäiset hirret. Oviaukon reunoissa on karapuut ja sisäpuolella on matalat veistetyt kolot tukitolpalle. Länsiseinällä on puoleentoista hirteen veistetty valo- tai lanta-aukko, jonka reunoissa on vinoon kiinni naulatut laudat. Seinää vasten on kattohirsien päitä, ja myös muutamia maatuneita kattopuiden katkelmia. Sisällä kasvaa muutamia koivuja. X=3552375 Y=7551282 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Patikka.net -sivustolla on mainittu kämpän jäännökset Karvitsiojan eteläpuolella, eli Marivaaran puolella, suunnilleen samalla kohdalla. Savotan pääkämppä ja talli. Kohde sijaitsee Karvitsivosan eteläreunalla, sen korkeimman huipun kohdalla, Karvitsiojaa reunustavan suoalueen reunalla. 3 Voimassa 2014-12-15T09:05:26 610.37915039 122.15702799
arkeologinenkohde_alue.3731 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3731 176341 {86815EF9-93DD-405A-8519-967F653C9BF5} Karvitsivosa 4 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 255 ei Kämpän pohja, josta on jäljellä 1-2 hirsikertaa ja hirret ovat varsin maatuneita. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi ja hirsiä on kavennettu salvosten kohdalta sekä ikkunoiden reunoista. Kaksipuoliset sahalla tehdyt salvokset, Pohjois- ja eteläseinillä on ikkunat, pohjoisseinällä on laudoista tehdyt pokat jäljellä. Ikkuna on 90 cm leveä ja 80 cm korkea, aukon reunoissa ei ole karapuita, mutta poratapit. Pohjois- ja eteläseinillä on seinälinjan vieressä pari pudonnutta hirttä. Länsipäässä on ollut varastorakennus jonka katto ja ilmeisesti myös seinät on tehty haljispuolikkaista. Kämpän koko on 8,4 m x 8,4 m ja länsipään lisärakennuksen kanssa pituus on arviolta 10,8 m. X=3552829 Y=7551228 Tallin jäännös n. 15 m länteen kämpästä, sen seinät on tehty pyöröhirsistä joita on 2-3 kertaa jäljellä. Koko 8,5 m x 8,7 m. Oviaukko on itäseinällä, hirsien päitä on kavennettu hieman, ja niissä on karapuiden kolot. Myös pystylaudoista tehty ovi on säilynyt. Länsiseinällä on pieni valoaukko. Salvokset on tehty sahalla tai kirveellä. Tilkkeenä on kunttaa jonka seassa on ollut kiviä. Sisällä on mahdollisia pilttuiden rakenteita, joissa on pystylautoja. Myös kattopuita on jäljellä, haljispuolikkaita. Luoteisnurkan vieressä on pienen, n. 2 m leveän lisärakennuksen jäänteet, jossa on ollut haljispuolikkaista tehdyt seinät. Eteläseinän vieressä on pari tipahtanutta seinähirttä. sisällä kasvaa heiniä ja koivuja. X=3552801 Y=7551224 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähuympäristöön. Uusi löytö. Savottakämppä ja talli. Kohde sijaitsee Karvitsivosan eteläreunassa, Karvitsiojan varrella. Kuivahko kangas jossa kasvaa harvaa mäntymetsää ja muutamia koivuja. Kämppien sisällä kasvaa tiheästi koivuja, ja tallissa myös heinää. 3 Voimassa 2014-12-15T10:05:33 667.36450195 119.58527485
arkeologinenkohde_alue.3732 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3732 176377 {C22FF0A0-4B60-4D28-93B1-65882F1350D9} Sorvuskuusikko 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 260 ei Paikalla on kahden osittain tuhoutuneen kämpän jäännökset. Itäisemmästä kämpästä on jäljellä piisikiveys ja muutamia hirsiä. Rakenteen pituus itä-länsi suunnassa on 6,7 m. Osa säilyneistä suurista pyöröhirsistä on veistetty tasaisiksi toisesta sivusta. Hirsissä näyttää olevan yläpuoliset nurkkasalvokset. Läntisempi kämppä on samalla lailla tuhoutunut. Sen osin tuhoutunut piisi koostuu todella suurista kivistä. Vieressä on suuria pyöröhirsiä, mutta mahdollisen kämpän kokoa ei pysty määrittämään. Kohde rajautuu havaitun rakenteen perusteella. Uusi löytö. Savottakämppiä, rakenteiden perusteella rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kohde sijaitsee Sorvuskuusikon länsireunassa, välittömästi tien eteläpuolella. Rakenteiden päällä kasvaa koivuja 3 Voimassa 2015-02-16T08:43:56 269.78320312 76.72208553
arkeologinenkohde_alue.3733 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3733 180971 {99DF60BC-D426-4163-B6F5-8969918F06F4} 1000023179 Kettukangas 2 kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 193 ei Paikalta on löydetty Mikroliitti Oy:n vuonna 2013 tekemässä tuulivoimapuiston inventoinnissa kolme kuoppaa, jotka on tulkittu pyyntikuopiksi. Vuoden 2015 tarkastuksessa kuoppia löytyi kolme, joista yksi oli erittäin epämääräinen. Kuoppien sijainnin ja ulkomuodon perusteella kyseessä eivät liene pyyntikuopat, vaan pikemminkin soranottokuopat. Kohdetta ehdotetaankin poistettavaksi muinaisjäännösrekisteristä. Kuoppa 1 (180968): Harjun rinteeseen tehty pitkulanmallinen kuoppa, jossa melko jyrkät reunat. Syvyys noin 50 cm ja koko noin 1,5 x 0,8 m. Ei vaikuta vanhalta. X= 3492221 ja Y= 7113803. Kuoppa 2 (180969): Halkaisijaltaan noin 1 m kokoinen ja noin 60 cm syvä kuoppa, jossa näkyvissä kiviä. Kuopan reunat ovat suorahkot. X= 3492265 ja Y= 7113809. Kuoppa 3 (180970): Erittäin epämääräinen kuoppa kuusen juurella. Kuoppa on noin 20 cm syvä ja muodoltaan se on suorakaide ja sen pohja on tasainen. Kuopan reunoilla on kiviä. X= 3492280 ja Y= 7113827. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Luultavasti soranottokuoppia, jotka on aiemmassa inventoinnissa tulkittu pyyntikuopiksi. Kivikkoinen harjujakso. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2015-08-13T13:09:02 1069.73168945 167.98189286
arkeologinenkohde_alue.3734 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3734 180974 {C1731893-F3C2-46BF-A044-F13BD74D524E} Sammakkomäki 2 kellari jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 200 ei Paikalla on kaksi kellarin jäännöstä, jotka on kaivettu tervahaudan valliin (179309 Sammakkomäki 1 tervahauta). Kellari jäännös 1 (180972): Osin tervahaudan valliin kaivettu suorakaiteenmuotoisen kellarin jäännös. Takaseinän päällä, luoteiskulmassa, on kivikasa. Kiviä on myös pohjoiskulman päällä. Oviaukko on sijainnut kaakkoisseinällä. Oviaukosta on vielä jäljellä aukon yläpuolella olleita hirsiä, jotka ovat peittyneet sammaleeseen. Kellari on kooltaan noin 2,5 x 3,5 m ja syvyydeltään noin 1-1,2 m. X= 3528275 ja Y= 7096690. Kellari jäännös 2 (180973): Tervahaudan valliin tehty kellarin jäännös, josta katto romahtanut. Eristeenä on ollut läpinäkyvää muovia. Oviaukko on hautautunut maa-aineksen ja sammaleen alle. Kattorakenteena on käytetty lankkuja. Kellari on kooltaan noin 5 x 2,5 m ja syvyydeltään n. 1,5m. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin jäänteisiin. Kohteet löytyivät inventoinnissa. Kahden tervahaudan valliin tehdyn kellarin jäännökset. Koivua ja leppää kasvava alue. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2015-08-13T13:38:50 55.06176758 33.2988321
arkeologinenkohde_alue.3735 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3735 180978 {81047D71-AC4D-454E-9582-84E98D174243} Pohjolanmännikkö kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 192 ei Vuoden 1974 peruskarttaan on paikalle merkitty viisi rakennusta. Inventoinnissa paikalta löydettiin kahden rakennuksen jäännökset sekä merkkejä kolmannesta huonommin säilyneestä rakennuksesta. Rakennukset ovat peräisin Pohjolanmännikön metsätyökämpästä, joka on purettu. Rakennus jäännös 1 (180975): Betoninen suorakaiteenmuotoinen rakennuksen perustus, jonka päällä kasvaa sammalta ja kuusen taimia. Perustuksen mitat ovat noin 7 x 13 m ja sen korkeus on noin 20-30 cm. Rakenteen päällä on metalliromua ja tiilenkappaleita. X= 3547644 ja Y= 7091951. Rakennus jäännös 2 (180976): Suuri rakennuksen jäännös, josta jäljellä sammaleen peittämä noin 20-50 cm korkea betoninen perustus. Rakennus on ollut jaettu kahteen osaan pitkittäissuunnassa, jonka lisäksi päädyissä on ollut erilliset huoneet. Rakennus itä-länsisuuntainen ja se on kooltaan 11 x 31 m. Päätyjen huoneiden koko on 11 x 5 m. Kyseessä on päärakennus. X= 3547754 ja Y= 7091911. Kuoppa jäännös (180977): Betoninen maan sisässä oleva neliskanttinen rakenne (rakennuksen tukijalka?). Koko noin 50 x 50 cm. Kuopassa on sisällä peltinen ämpäri. Tästä noin 2 m päässä luoteeseen on halkaisijaltaan noin 2 m kokoinen ja 1 m syvä pitkulainen kuoppa. X= 3547687 ja Y= 7091910. Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde löytyi vanhan peruskartan avulla. Pohjolanmännikön metsätyökämpän jäännös. Melko tasainen heinää ja sammalta kasvava alue, joka avohakattu. Maanpintaa ei ole muokattu. Paikalle on jätetty koivuja, leppiä ja mäntyjä. 3 Voimassa 2015-08-13T14:31:48 9198.21459961 393.81303532
arkeologinenkohde_alue.3736 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3736 176277 {06BD8618-829F-4934-96B2-BAE1A73F5050} Marivaara 4 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 251 ei Asuinkämpän jäännös Karvitsiojan törmän päällä. Kaivettu osin maahan, noin 40 cm syvä kuoppa. Eteläreunalta kaikki hirret ovat kadonneet ja jäljellä on 1,5 m leveä ja 30-40 cm korkea valli, myös pohjoisreunalla on valli. Pohjoisseinässä on neljä hirsikertaa jäljellä, itä- ja länsiseinien pohjoispäässä viisi, mutta eteläpäästä romahtaneet maahan. Salvokset ovat kirveellä tehdyt kaksipuoliset. Pohjoisseinän päällä on kattopuiden pätkiä. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi. asuinkämppä. Ovi on länsiseinällä ja sen edessä on ollut riukurakenteinen lisäosa, kattohuopaa kattopuiden päällä. koko 7,4 m x 7,3 m. X=3552204 Y=7551259 Tallin jäännös, länsipäässä on pienempi hirsinen lisäosa ja pohjoispuolella oven edessä sekä itäpäässä ilmeisesti haljispuolikkaista tehdyt lisäosat. Valmistettu suurista pyöröhirsistä joita on kavennettu salvosten kohdalta, sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. Keskimäärin viisi hirsikertaa jäljellä, seinän korkeus suurimmillaan noin 1,6 m. Oviaukon koillispuolinen seinä on kaatunut, eteläseinällä on kahteen hirteen veistetty valoaukko jossa on laudoista tehty luukku. Sisällä on ainakin kahden pilttuun rakenteita. Myös kattopuiden pätkiä on säilynyt seinää vasten. Myös länsiseinässä on valoaukko. Länsipäätyyn on rakennettu pienempi hirsinen lisärakennus, jonka lounaisnurkassa on neljä hirttä, muuten lähes täysin romahtanut kasaan, myös kattopuita. Talli on kooltaan 7 m x 5,5 m ja lisäosa 4,6 m x 4,4 m. Päällä kasvaa koivuja. X=3552168 Y=7551251 Saunan jäännös sijaitsee aivan ojan vieressä. Pieni hirsirakennus jossa on säilynyt viisi hirsikertaa, pyöröhirret, sammalta tilkkeenä. Suuret raot hirsien välillä. Oviaukko on eteläseinällä ja piisi kaakkoisnurkassa, seinän pätkä oven vieressä on hieman siirtynyt ulospäin kiukaan romahdettua. Kiuas on tehty pienistä luonnonkivistä. Oviaukon reunoissa on laudat mutta ei karapuita. Kiukaan päällä on kattopuiden jäänteitä. Länsiseinällä on kahteen hirteen veistetty valoaukko. kirveellä tehdyt kaksipuoliset salvokset. Koko 3,8 m x 3,7 m, kiuas n. 1,2 m x 1,2 m, osin sortunut. X=3552137 Y=7551293 kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Savottakämppä, talli ja sauna. Sijaitsee aivan Karvitsiojan etelärannalla, Marivaaran pohjoisreunalla, tasaisen törmän päällä. Kuivahkoa kangasta, maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2014-12-11T15:35:19 1821.53369141 227.80751145
arkeologinenkohde_alue.3737 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3737 176682 {27C240D8-F327-4685-95BD-FFCD04017B40} Perkkiönpuro venälaisten sotavankien hautausmaa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 227 ei Paikalla on ollut ilmeisesti jatkosodan aikainen venäläisten sotavankien hautausmaa. Hautausmaa lienee arkistolähteiden mukaan ollut osa alueella sijainnut Karilan eli Kivijärven tietyömaaleiriä, jonka muut jäänteet sijaitsevat yksityismaalla. Tietyöleirejä on Hallasenahontien varressa ollut useampiakin ja tie on rakennettu jatkosodan aikaan vankityövoimalla. Mäntykankaalta löydettiin lauta-aidan jäänteitä, pilkkapuu ja viisi selkeää ja yksi epämääräisempi itä-länsisuuntainen noin 2-3 m pitkä ja noin 20-40 cm syvä kaivanto. Lisäksi kaivantojen itäpuolella oli rivi kumpuja, joiden päälle oli kaatunut mänty. Alueen pohjoispäästä dokumentoitiin myös pyöreä kuoppa (176680), jonka halkaisija on noin 1,2 m ja syvyys noin 20 cm. Arkistolähteestä löydettiin hautausmaasta muistitietoa, jonka mukaan leirillä on ollut hautausmaa, josta ruumiit on myöhemmin siirretty ilmeisesti Pihlajakorven alueella sijainneeseen kokoamishautaan. Paikalta löydetyt jäänteet tukevat tätä tietoa, sillä vainajat näyttäisi kaivetun ylös. Hautakuoppa 1 (176671): X= 3605166 ja Y= 7239571 Hautakuoppa 2 (176672): X= 3605166 ja Y= 7239569 Hautakuoppa 3 (176673): X= 3605169 ja Y= 7239567 Hautakuoppa 4 (176674): X= 3605170 ja Y= 7239565 Hautakuoppa 5 (176675): X= 3605171 ja Y= 7239562 Hautakuoppa 6 (176676): X= 3605168 ja Y= 7239565 Lauta-aita 1 (176677): X= 3605163 ja Y= 7239563 Lauta-aita 2 (176678): X= 3605173 ja Y= 7239564 Lauta-aita 3 (176679): X= 3605162 ja Y= 7239570 Kuoppa (176680): X= 3605163 ja Y= 7239572 Pilkkapuu (176681): X= 3605170 ja Y= 7239567 Aluemainen. Rajaus perustuu näkyviin jäänteisiin. Kohde on merkitty SutiGisiin. Venäläisten sotavankien hautausmaa, josta vainajat on jäänteiden perusteella siirretty pois. Loivasti viettävän mäntykankaan etelälaidalla sijaitseva tasaisempi alue ennen hakkuuaukeaa. Paikalla kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-12-19T10:02:43 139.16113281 43.29123629
arkeologinenkohde_alue.3738 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3738 176694 {E7977C97-F84F-43C8-BCAF-9408CCA6C986} 777010039 Saarijoen niska kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 202 ei Matti Huurre on vuonna 1958 löytänyt alueelta koekuopista kvartsia. Asuinpaikka sijaitsee melko epätyypillisellä paikalla, sillä maaperä on nykyään melko vetistä ja suopursujen peittämää. Alueella kairattiin maakairalla, mutta kairauksissa ei havaittu likamaakerrosta. Alueen itärajan reuna oli osin metsätöissä äestetty ja maanpinta oli rikkoutunut. Maanpinnalla ei ollut mitään merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Aluemainen. Rajaus ennallaan ja sama kuin muinaisjäännösrekisteissä. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kivikautinen asuinpaikka. Saarijoen eteläpuolella oleva kosteahko ja tasainen alue, jossa kasvaa mäntyjä ja nuorta koivua. Ranta pusikkoista ja vesi tarkastushetkellä korkealla. Hyvin tuulinen paikka. 3 Voimassa 2014-12-19T11:37:58 3680.18994141 227.42627277
arkeologinenkohde_alue.3739 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3739 180159 {83F8164C-6E06-46B9-82BB-771819CED0B2} Murtovaara savottakämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Murtovaaran kämpän pihapiirissä on kämppärakennuksen lisäksi hirsisen tallin jäänteet, luhistunut myöhäisempi halkokatos, vessa sekä jäteastiat. Kämpän ja tallin lisäksi muut rakennelmat liittyvät autiotupakäyttöön. Kämppä, Reiskanumerolla 6521, on hirsirakennus 7x5 m, jota on korjailtu ja paranneltu useaan otteeseen. Alkuperäinen rakennus on tehty kuorimattomista hirsistä, tilkkeenä on käytetty tuohta ja sammalta. Rakennus on savupirtti. Salvokset ovat ristinurkkaiset, hirsien päät ovat tasaisiksi sahatut. Katteena on nykyisin musta huopa, mutta alun pitäen rakennuksessa on kaiketi ollut pärekatto. Koko kattorakenne näyttäisi jossain vaiheessa uusitun. Sisältä nykyasussa kämpän toinen pitkä seinä on lavitsana, alla on maalattia. Toinen pitkä seinä on puoleen väliin saakka lankkulattiaa. Keskellä oven puoleista pitkää seinää, oven vieressä, on luonnonkivinen uunin paikka. Siinä on vain vähän kiviä. Uunin ja nurkan välissä on neliruutuinen ikkuna. Toinen ikkuna on rakennuksen toisella lyhyellä seinällä. Sekin on neliruutuinen. Ikkunat lienevät alkuperäiset, mutta niiden karmeja on jossain vaiheessa ehostettu. Rakennuksessa on avonainen vintti, jonne on luukku ja lahoavat tikkaat lyhyeltä seinältä, vastapäätä ikkunallista lyhyttä seinää. Ovi ei ole alkuperäinen, mutta oven rautaiset helat voivat olla. Rakennus on lahoamassa käytön puutteessa. Vieraskirjan perusteella paikalla käy muutamia vierailijoita vuodessa. Talli, 180160, on ollut massiivisista hirsistä rakennettu, 8x6 m suuruinen rakennus. Koko hirsikehikko erottuu osin sammalen peittämänä. Osin hirsiä on vielä näkösälläkin. Parhaimmillaan hirsikertoja erottuu 3-4, myös nurkkasalvoksia on paikoin näkyvissä. Rakennuksessa ei ole ollut uunia. Pieni ikkuna-aukko näkyy yhdellä pitkällä seinällä. Rakennuksen sisällä kasvaa tiheä nuori kuusikko. Murtovaaran kämpän aluerajaus on tehty yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. Murtovaaran savottakämppä on merkitty Sutigisiin käytössä olevaksi rakennukseksi Reiskanumerolla 6521. Tietä sinne ei kuitenkaan ole perille asti. Paikan tarkastuksessa 20.7.2015 kävi ilmi, että kämppä on autiotupana. Se lienee rakennettu 1900-luvun alkukymmeninä. Kämpän lisäksi paikalla on komean hirsisen tallin jäänteet sekä myöhemmin paikalle tehty vessa. Pihapiirissä on romahtanut halkokatos. Koska ympäröivällä metsäkuviolla tehtyjen harvennushakkuiden jätteet oli jätetty maastoon, ei ympäristöä pystytty kovin perusteellisesti tarkastamaan. Kämpän eteläpuolella joidenkin kymmenien metrien päässä on hete, jossa ei ollut mitään rakenteita. Murtovaaran kämppä lienee rakennettu 1900-luvun alkukymmeninä. Sitä on korjailtu ja paranneltu autiotupakäyttöön myöhemmin, mutta se on pikkuhiljaa tuhoutumassa. Parikymmentä metriä kämpältä oleva talli on ilmeisesti lahonnut paikoilleen. Murtovaara sijaitsee Sotkamon eteläosassa, viitisen kilometriä Valtimon rajalta pohjoiseen. Paikan läheisyyteen tulee pistotie lännestä Hinkalontieltä. Murtovaarassa on tehty joku aika sitten harvennushakkuita ja jätteet on jätetty maastoon. Ilmeisesti paikalle on tullut polku metsäautotieltä, mutta se on hävinnyt hakejätteen alle. Kuvio, jolla autiotupana toimiva kämppä sijaitsee, on jätetty harventamatta. Puusto kuviolla on varttunutta sekametsää. Kämpän umpeenkasvavan pihapiirin laidoilla kasvaa runsaasti vanhoja koivuja. Maasto kämpän ympärillä on kivikkoista ja mättäistä. Soistumat ympäröivät pihapiiriä kaikkialta muualta paitsi luoteesta, jossa Murtovaara alkaa kohota. 3 Voimassa 2015-07-20T21:18:17 1876.41259766 159.37200162
arkeologinenkohde_alue.3740 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3740 180170 {F243B673-C564-4F82-8CCF-92D15560C624} Sopen kämppäjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Sopen kämppäaukiolla erottuu selvästi yksi asuinrakennuksen pohja, kellarin paikka, sauna sekä pieni laudoista tehty ulkorakennus. Näiden lisäksi aukion eteläpuolisella soistumalla on lautaisen rakennelman jäänteet. Kaminan osia ja hellan riekaleita on kerätty kohtaan, joka voi olla kämpän puretun päärakennuksen paikka. Kämppä, Reiskanumerolla 180171, on epävarma sijainniltaan. Kohdassa, jossa sen arvellaan sijainneen, on useita rautahellan jäänteitä ja kaminan palasia. Paikalla kasvaa nuoria koivuja, kuusia ja katajia. Joitakin kiviä, jotka ovat saattaneet kuulua rakennuksen kivijalkaan, erottuu alueen eteläpäässä, mutta minkäänlaista muuria ei paikalla erotu. Kasvillisuuden aukiosta rajaama alue on noin 20x10 m. Rakennuksen paikka on epävarma. Teräväpää, 180172, erottuu selvänä rakennuksenpohjana viitisenkymmentä metriä oletetulta pääkämpältä pohjoiseen, kumpareen laella ja toiset viitisenkymmentä metriä joelta. Yksittäisistä suurista luonnonkivistä tehty kivijalka erottuu 8x5 metrin laajuisena. Rakennuksen länsipäädyssä on kasa punatiiliä, jotka ovat olleet uunin pääasiallinen rakennusmateriaali. Joitakin metallisia hormin palasia on kasan kupeella. Tämäkin rakennus on purettu, joten hirsiä tai lautaa ei rakennuksenjäännöksen ympärillä näy. Kellari, 180173, sijaitsee terävänpään kupeessa, kumpareen laella. Se on 5x3 metrin laajuinen ja pari metriä syvä monttu. Siihen ei näyttäisi olevan eteiskäytävää. Kuopan pohjalla on sammalpeitteisiä hirsiä merkkinä siitä, ettei rakennusta ole purettu vaan se on maatunut paikalleen. Pitkin kämppäaluetta on lukuisia pienempiä kaivantoja, mutta me eivät näytä selkeästi kellareilta. Sauna, 180174, sijaitsee parinkymmenen metrin päässä joen lampareesta, kummun alarinteellä. Rakennuksen kokonaismitat ovat 10x4 metriä. Ylärinteessä rakennuksenpohja erottuu leikkauksena, muilla sivuilla kulkee luonnonkivinen kivijalka sammalen alla. Rakennuksen keskellä kulkee lisäksi poikittain kivijalka, mikä viittaa siihen, että rakennuksessa on ollut kaksi erillistä huonetta. Pienempi niistä, 4x4 m, on hieman toista huonetta matalammalla. Suuremman tilan nurkassa on kiukaan jäännös kivistä, tiilistä sekä kaminan riekaleista. Sauna on ollut iso, 6x4 m, mikä sopii hyvin Korean sodan aikaisen kämpän kokoon. Sauna on purettu, eikä kivien, tiilten ja metalliromun lisäksi paikalle ole jäänyt muuta matetriaalia. Ulkorakennus/vessa, 180175, on kasa lautoja niityn reunalla. Rakennus on romahtanut paikalleen. Se on ollut kevyt lautarakenteinen vaja, mitoiltaan se on ollut noin 4x2 m. Kaikki muut vajat on Sopesta purettu, vain tämä yksi on jäänyt purkamatta. Yleensä vessat on kämpillä jätetty paikoilleen, minkä perusteella tätäkin arvellaan vessaksi. Myös sijainti kämppäaukion laidalla viittaa siihen. Kaivoa etsiskellessä löytyi vielä pienen lautaisen rakennelman jäänteet, 180176, metsikön puolelta. Rakennelma on ollut vain noin 3x1.5 m, korkeutta sillä on ollut vain vähän toista metriä. Rakennelman funktio jää arvailujen varaan. Sopen kämppäalue on käsin digitoitu yksittäisten pisteiden ja maastohavaintojen perusteella. Tieto Sopen kämpästä saatiin MH:sta eläkkeelle jääneeltä Timo Impiöltä. Hän kertoi, että paikalla oli Korean hakkuiden aikaan suuri kämppä, joka on myöhemmin purettu ja siirretty muualle. Vanhalle peruskartalle on merkitty Tammalamminjoen etelärannalle kaksi asuinrakennusta ja lukuisia ulkorakennuksia. Uudella peruskartalla kämppäalueen tuntumaan on merkitty niitty. Kohde tarkastettiin 22.7.2015 hyvissä havainnointioloissa. Sopen kämppä on rakennettu sotien jälkeen ja se on ollut käytössä Korean hakkuiden aikaan. Se on purettu 1970-luvulle tultaessa. Rautavaaralle vievän tien länsipuolella. Tältä tieltä risteää Sopenlehdon metsäautotie, jonka eteläpuolelle, noin puoli kilometriä tiestä, kämppäalue jää. Vanhalle peruskartalle on merkitty Sopenlehdon tieltä kärrytie kämpälle. Metsäautotien läheisyydessä se on jäänyt viimeaikaisten hakkuiden alle, mutta lähempänä kämppää se erottuu edelleen puuttomana kaistaleena metsässä. Kämpän alapuolisen rinteen ja yhden joenhaaran kohdalla voi havaita sammaloituneen siltarakenteen jäänteitä. Kämppäalue jää Tammalamminjoen eteläpuoliselle pienelle kummulle. Joessa on kämpän kohdalla laajentumia. Joki levenee muutoin purosta parin kymmenen metrin levyiseksi lampareeksi. Itse kämppäalue on suhteellisen laaja, sillä se levittäytyy parin hehtaarin alalle. Muutoin ympäristö kasvaa varttunutta männikköä, mutta kämpän kohdalla on niityn lisäksi muutenkin avointa. Aukealla on tehty raivausta joku aika sitten. Rakennusten jäänteiden tuntumassa kasvaa myös suuria lehtipuita. Aluskasvillisuus on heinikkoa, katajikkoa sekä pensaikkoa. Kaikkia rakennuksenpohjia ei voi havaita aluskasvillisuuden vuoksi. 3 Voimassa 2015-07-22T19:04:09 10474.4074707 380.4157121
arkeologinenkohde_alue.3741 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3741 175941 {7E21A37D-9F4D-4193-A91C-DA2FFBE37483} Karhakkalaki tervahauta ja tervapirtti jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 235 ei Kohteessa on tervahauta ja tervapirtin jäännös Tervahauta sijaitsee koordinaattipisteessä X=3383842 Y=7460924. Haudan halkaisija on noin 9 metriä ja sen halssi on kaakkoon kohti suota. Haudan vallit ovat noin 2 metriä leveät ja 0.7 metriä korkeat. Halssi on 6 metriä pitka ja yläosastaan kaksi metriä leveä. halssi kapenee alaspäin mentäessä. Hakkuuaukealla sijaitsevan tervahaudan päälle on jätetty puita. Koordinaattipisteessä X=3383902 Y=7460925 on tervapirtin jäännös, jonka seinälinjoista on jäljellä muutama hirsikerta. Rakennuksen jäännös on 4 x 4 metrin kokoinen. Oviaukko on kohti lounasta, koillisseinällä on pieni savuaukko. Hirret ovat sahalla ja kirveellä katkottuja ja koirankaulasalvoksella salvottuja. Yhdessä hirressä on näkyvillä tehdastekoinen naula. Tulisijaa tai kaminaa ei näy. Rakennuksen ympärillä on kuoppia. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Tervahauta ja siihen kuuluva tervapirtti. Ojitetun suon reunassa oleva hakkuuaukea, jonne on jätetty siemenpuiksi mäntyjä. Aukean ja suon välissä on kapea sekametsää kasvava metsäkaistale. Aluskasvillisuutena alueella on puolukkaa, mustikkaa ja sammalia. 3 Voimassa 2014-12-06T17:28:23 2504.04052734 225.66986123
arkeologinenkohde_alue.3742 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3742 175945 {BE7D3CB7-FFF5-4228-A9AC-1F41ACEF8B8B} Syväkuru kämppä ja kapulatie jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 225 ei Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä ja kapulatie. Rakennus jäännös 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3385597 Y=7462560. Kohteessa on 5 x 5 metrin kokoinen hirsikerta, jonka lounaisnurkassa on halkaisijaltaan noin 1.7 metrin kokoinen kivipiisi, jonka korkeus on noin 1.2 metriä. Rakennuksen seinälinjat ovat pääilmansuuntien mukaiset, oviaukko on länsiseinällä ja ikkuna-aukko on ollut kohti itää. Hirret ovat sahalla ja kirveellä katkottuja. Rakennuksen pohjoisseinän sisäpuolella on heikkoa kaiverrusta. Hirsien välissä on seinäsammalta. Rakennuksen sisällä on näkyvissä kattolautoja. Rakennus jäännös 2 sijaitsee suon reunassa koordinaattipisteessä X=3385577 Y=7462545. Kohteessa on 5 x 7 metrin kokoinen hirsikerta, jonka pitkä sivu on lounaaseen kohti suota. Hirsien päällä on kattopuita. Kiuasta ei ole näkyvissä, kyseessä on ehkä tallirakennus. Rakennuksen pohjoispuolella noin 4 metrin päässä on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen 0.5 metriä syvä maakuoppa. Koordinaattipisteessä X=3385522 Y=7462549 on kapulatien jäännös. Tie on osittain näkyvissä, osittai suoturpeen peitossa. Tien puut ovat pyöreitä, noin 2 metriä pitkiä tukkeja. Tie on noin 25 metriä pitkä. Poikittaisten puiden alla tien reunoilla on pitkittäissuuntaiset puut. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Veli Vaattovaaran ilmoitus. Kämppä, talli ja kapulatie. Luode-kaakko -suuntaisen kapean suojuotin havumetsää kasvava pohjoisreuna. Juotin molemmin puolin maasto nousee voimakkaasti. Alueen läpi kulkee hiekkatie. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-06T18:49:26 1888.97729492 227.85717008
arkeologinenkohde_alue.3743 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3743 175946 {453AE23A-0DC4-4EDD-A33B-086300B58057} Majavaselkä poroaita jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 250 ei Kohteessa on vanha poroaita, joka erottuu kuntassa heikkona kohoumana. Aita on ilmeisesti koostunut peräkkäin kaadetuista puista. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sami Tiensuun ilmoitus, Sutigis. Vanhan poroaidan jäännös. Alue on loivasti kumpuilevaa, paikoitellen kivikkoista sekametsää, jossa aluskasvillisuutena mustikkaa ja sammalia. Metsä on uudistuskypsää metsää. 3 Voimassa 2014-12-06T20:25:30 7935.94897461 331.97413028
arkeologinenkohde_alue.3744 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3744 180397 {5EABE212-10F0-4CAB-9722-C81FE583ED9D} 148010196 Poikasenkenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 145 ei Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin saaren keskiosaan, joka on kalliota ja varsin jyrkkäpiirteinen, eikä siten sovellu asuinkentäksi. Saaren eteläkärjessä on suorakaiteen muotoinen kuoppa, kooltaan 3 m x 1 m ja noin 70 cm syvä. (x=490661, y=7636657, ETRS-TM35FIN) Kuoppa on lounas-koillinen suuntainen ja sen kaakkoisreunalla on valli. Se vaikuttaa olevan lähinnä toisen maailmansodan aikainen potero. Saksan armeijalla on ollut asemapaikka Solojärven etelärannalla, Ahkionniemessä. Kuopan ympäristössä on pieni tasanne, ennen rantaan viettävää rinnettä. Tasanne vaikuttaa soveltuvan parhaiten asuinkentäksi. Alueella ei kuitenkaan havaittu merkkejä kodan- tai tuvanpaikasta. Ympäristössä on muutamia vanhoja mäntyjä, joista on otettu pettua, mikä viittaa paikalla asutun. Lisäksi kuopan vieressä on keloa vasten riu"un pätkä joka on katkaistu kirveellä ja jonka pään lähellä on kirveellä veistetty kolo. Kohde rajautuu topografian ja havaittujen rakenteiden perusteella. Muinaisjäännösrekisteri, kohteesta on kirjoittanut Itkonen 1910. "Saman järven (Solojärven) saaressa on tuskin tuntuva Poikasen kenttä, joka kyllä on aika vanha." "Paannaz (=Poikanen) asui Perheineen Solojärven saaressa. Kerran oli väki mennyt kaloja pyytämään ja kotiin jäänyt vaan kaksi pikku tyttöä. Silloin näkyi saareen uivan kaksi karkulaista. Toinen tyttö haki isänsä joutsen, pani luovin päähän kaakkurin nokan ja ampui toista karkulaista keskelle otsaa. Toinen läksi pakoon uimaan, nähtyään miten kumppanilleen kävi." Kohdetta ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Mahdollinen vanha asuinkenttä. Poikasenkenttä on pieni saari Solojärven keskivaiheilla. Saari on varsin jyrkkäpiirteinen, ja osittain kalliota. Maaperä on varsin kivikkoinen. Saaressa kasvaa pääosin mäntyjä ja hieman koivuja. 3 Voimassa 2015-08-03T13:46:52 1757.83154297 156.10163708
arkeologinenkohde_alue.3745 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3745 180985 {9EBE7724-3927-4D92-939B-D3895B077E19} Korkeamäki 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 185 ei Paikalta löydettiin huussin ja rakennuksen jäänteet ja neljä peltoröykkiötä. Peltoalue on merkitty peruskarttaan ja kohteet sijaitsevat sen reunoilla. Rakennus jäännös (180980): Noin 3 x 8 m kokoisen rakennuksen jäännös, josta jäljellä heinien ja sammalten peittämät, maastosta heikosti erottuvat seinälinjat. Rakennuksessa on luultavasti ollut kiviperustus. Kaakkoisnurkassa on tiilestä rakennetun uunin jäänteet, jotka ovat peittyneet sammaleeseen. Uunin keskeltä kasvaa kookas paju. Rakennuksen jäänteen keskellä on kuoppa, joka on kooltaan noin 1,5 x 1 m ja syvyydeltään noin 30 cm. X= 3501174 ja Y= 7105905. Huussi jäännös (180979): Laudasta rakennettu huussi, jonka katto on päällystetty pellillä. Huussissa on metallilukko ja sen sisältä löydettiin sunnuntain Helsingin Sanomat vuodelta 1990. Huussi on kooltaan n. 1 x 1,2 metriä ja se on rakennettu kivistä tehdylle penkereelle, jonka koko on noin 2,5 x 2,5 m. X= 3501167 ja Y= 7105909. Peltoröykkiö 1 (180981): Sammaleen, heinän ja metsämansikan peittämä kivikasa, jonka halkaisija on noin 1,5 m. Kivien välissä on metalliromua. X= 3501177 ja Y= 7105887. Peltoröykkiö 2 (180982): Isoista kivistä koottu kasa, jonka halkaisija on noin 3 m. Kivet ovat sammaleen peitossa. X= 3501177 ja Y= 7105984. Peltoröykkiö 3 (180983): Erikokoisia kiviä epämääräisessä kasassa. Kivet ovat sammaleen peittämiä. Kasan koko on noin 3 x 2 m ja sen päällä kasvaa kookas paju ja sen versoja. X= 3501175 ja Y= 7105984. Peltoröykkiö 4 (180984): Sammaleen ja neulasten peittämä kivikasa kuusikon keskellä. Halkaisija noin 1,5 m. X= 3501162 ja Y= 7106044. Aluemainen. Kohde löytyi inventoinnissa. Asuintilan jäännös. Peltoaukean ja avohakkuualueiden välissä olevia metsäisiä saarekkeita, joissa kasvaa kuusia, koivuja ja pihlajia. Aluskasvillisuus heinää ja oravanmarjaa. 3 Voimassa 2015-08-28T13:21:53 2998.27954102 364.72374193
arkeologinenkohde_alue.3746 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3746 180991 {53DAC6C5-D7F3-4C13-85D6-6C4CCB12E45E} Hyövynniemi 1 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 105 ei Paikalla on ollut maatila, josta on jäljellä tien itäpuolella olevat rakennuksen jäännökset sekä tien molemmin puolin olevat raivausröykkiöt. Rakennus 1: (P= 6927806 I= 3595031) rakennuksen pohja, josta erottuu kivijalka. Rakennuksen kokoa ei voitu mitata sen päällä kasvaneen tiheän kasvillisuuden, mm. mustaviinimarja, takia. Rakennuksen itä- ja eteläpuolella on raivausröykkiöitä. Rakennus 2: (P= 6927841 I= 3595020) erottuu maassa vain romahtaneena ja sammaloituneena lautakasana. Rakennus 3: (P= 6927826 I= 3594981) osin romahtanut hirsirakennus, jonka koko on 3,8x3,8 metriä. Osin seinät ovat edelleen pystyssä ja ne on tehty pelkkahirsistä. Ovi on eteläseinällä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Rajaukseen ei ole otettu mukaan tien länsipuolella ollutta peltolohkoa, jossa nyt kasvaa kuusta. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on ollut maatila, joka on ollut asuttuna ainakin 1970-luvulla ja mahdollisesti vielä 1980-luvulla. Kohde sijaitsee Heinäveden itäosassa, Kermajärveen osoittavan luoteis-kaakkosuuntaisen Hyövynniemen puolivälissä, niemen pohjoisrannalla. Kohteen pohjoispuolella on Hyövynlahti. Kohteen läpi kulkee Hyövynniemen päähän menevä tie. Paikalla kasvaa kuusikkoa, mutta aivan vieressä rinteessä on juuri tehty hakkuut ja alue on laikutettu. Tilaan kuuluneet pellot sijaitsevat osin hakkuuaukealla ja osin tien toisella puolella kuusikossa. Alueella kasvaa myös mustaviinimarjaa ja tuomea. 3 Voimassa 2015-08-14T10:43:54 3130.70922852 215.62911948
arkeologinenkohde_alue.3747 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3747 180992 {DDDCE9D8-343D-4B5A-B7D3-2BCE053958F2} 1000018194 Mäkipelto puolustusvarustus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 112 ei Kohteen kuvaus: Paikalla on salpalinjaan kuuluvaa linnoitetta, joka käsittää juoksuhautoja sekä erilaisia asemia ja kaivantoja. Lounaisrinteessä olevat asemat ovat jääneet osin kaatuneiden puiden alle ja itärinteen asemat ovat puolestaan osin hakatulla alueella, joka nyttemmin on istutettu ja heinittynyt. Alueen pohjoisin, pohjoiseen ulottuva sakara, sijaitsee hakkuualueella ja täällä juoksuhauta erottuu kaikkein huonoiten, sillä alue on voimakkaasti heinittynyt ja osin juoksuhautaan on kasattu hakkuutähdettä. Alueen rajaus pohjautuu Koposen 2007 tekemään rajaukseen, joskin sitä on joiltain osin hieman laajennettu. Kohteen on tarkastanut Martti Koponen vuonna 2007 tehdyssä Salpa-linja Etelä-Savossa inventoinnissa. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin muuksi kulttuuriperintökohteeksi tunnuksella 1000018194. Paikalla on salpalinjaan kuuluvaa juoksuhautaa. Kohde sijaitsee Savonlinnan eteläosassa lähellä Sulkavan rajaa olevien Ihalan Kontusen ja Vihtarijärven välisellä kankaalla. Kohteen kaakkoispuolella on Mäkipelto niminen tila ja lounaispuolella Ihala. Alue on mäkeä, joka on osin hakattu. 3 Voimassa 2015-08-14T12:04:03 8819.43383789 904.21542835
arkeologinenkohde_alue.3748 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3748 180995 {DC2A4640-1BE5-4DAF-A6EF-4E6BDD59820C} Leviälahti esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 83 ei Alueella on tehty metsän harvennusta, minkä johdosta paikalla risteilee metsäkoneuria. Järven rantaa seuraavalta koneuralta havaittiin kvartsi-iskoksia laajalta alueelta. Joukossa on mukana myös pienempää iskentäjätettä. Rannasta rinnettä länteen meneviltä koneurilta ei havaittu löytöjä. Kaikki löydöt olivat esillä heti koneuran pinnassa. Paikoin koneuraa kaivettiin lastalla läheltä kvartseja, mutta löytöjä tms. ei havaittu. Alueella on myös jonkin verran tuulenkaatoja, joita tutkittiin, mutta mitään löytöjä ei tehty. Alueelle tehtiin myös muutamia koepistoja, jotka nekin olivat löydöttömiä. Löytökohta a: (P= 6832273 I=3594852) paikalta havaittiin noin 2,5x2,5 metrin kokoiselta alueelta metsäkoneuralta 7 kvartsi-iskosta, jotka otettiin talteen. Muualta alueelta löytöjä ei kerätty. Löytökohdan a ja kohdan b (P= 6832231 I= 3594852) väliltä koneuralta havaittiin kvartseja koko matkalta. Tällä kohdin maasto on tasaista, aavistuksen järveen laskevaa, ja paikalle muodostuu tasainen terassi, joka 90 m korkeuskäyrän jälkeen häviää. Ylempänä alue muuttuu myös kivisemmäksi. Kohdasta c (P= 6832279 I= 3594844) havaittiin ylös rinteeseen nousevalta koneuralta yksi kvartsi-iskos. Rajaus perustuu maaston topografiaan sekä löytöjen levintään. Kohde löytyi uutena maastossa. Paikalla on esihistorialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka. Kohde sijaitsee Sulkavan Juurikkaselän Leviälahti nimisen lahdenpoukaman rannalla. Leviälahden koillispuolella, Juurikkaselän itärannalla on Katiskanniemi ja kaakkoispuolella, lähellä järven länsirantaa on Suurpäänsaari. Kohteen luona alue on avointa kuivaa mäntykangasta, jossa maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2015-08-14T12:07:45 5455.5859375 299.14681824
arkeologinenkohde_alue.3749 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3749 180998 {11D05249-C29F-4AD9-A2E8-9FFD9A1C742C} 1000020315 Lohikosken saha 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9125 Teollisuuskohteet 2525 Vesisahat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 0 Ei määritelty 83 ei Paikalla on ollut 1775 perustettu vesisaha. Vuonna 1859 saha siirtyi Hackman & Co omistukseen. Saha paloi 1893 ja rakennettiin uudelleen 1894. Vuonna 1902 saha muutettiin höyrysahaksi. Saha on ollut toiminnassa vielä 1910, jonka jälkeen se on siirretty Honkalahteen. Sahan lisäksi paikalla on toiminut myös mylly. Maastossa on edelleen näkyvissä sahan rakenteita. Alue on hyvin kosteaa ja rehevää, joten havaintojen teko oli hankalaa. Sahalta reilu 100 metriä kaakkoon on näkyvillä pakka, eli sahanpurukasa. Pakka on valtava ja muistuttaa luontaista kumparetta. Sahanpurua on myöhemmin ajettu paikalta pois. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000020315. Kohteen on tarkastanut Timo Jussila 2011. Paikalla on höyrysahan jäännökset. Nyt näkyvät osat kuuluvat sahan viimeisimpään, 1900-luvun alun vaiheeseen. Kohde sijaitsee Sulkavan Lohikosken etelärannalla. Kohteen länsipuolella on Sahanlahti. 3 Voimassa 2020-05-22T13:57:56 29990.76171875 659.35194946
arkeologinenkohde_alue.3750 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3750 181000 {8F8B3647-25DA-490B-9A2D-644E68A810E3} 1000001926 Vekaransaaren linnoitteet, panssarieste 1 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 75 ei Paikalla on Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä. Panssarieste jatkuu edelleen saaren koillisrannalla. Kohteen rajaus perustuu muinaisjäännösrekisterin kohderajaukseen. Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000001926. Kohteen on tarkastanut Vesa Laulumaa 2010 ja Martti Koponen vuonna 2007 tehdyssä Salpa-linja Etelä-Savossa inventoinnissa. Paikalla on Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä. Kohde sijaitsee Sulkavan Vekaransaaren itäosassa, kohteen itäpuolella kulkee saaren kaakkoiskärkeen menevä tie. 3 Voimassa 2015-08-14T13:05:53 2497.98852539 286.49483435
arkeologinenkohde_alue.3751 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3751 176180 {75938ACA-788C-4B55-923B-8358968CBF1E} Alimmaisenlamminharju pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 256 ei Harjun poikki, lähes pohjois-eteläsuuntaisesti on neljä pyyntikuoppaa. Niiden halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys vajaa puoli metriä. Pyyntikuoppa 1. Eteläisin kuoppa sijaitsee Alimmaisenlamminharjun etelärinteessä, n. 40 m poroaidan vieressä olevalta tieltä pohjoiseen. Kuoppa on muodoltaan soikea ja hieman epäsymmetrinen, toinen reuna on jyrkempi. Koko on 2,5 m x 2 m ja 50 cm syvä. Maa on kuopan ympärillä epätasainen, mutta mahdollinen valli on ainakin alarinteen puolella. Vallissa on pari vanhaa kantoa ja kiviä. Maaperä on hienoa hiekkaa, jonka seassa on kiviä. Lapionpistossa havaittiin alkava, noin 1 cm huuhtoutumiskerros ja hiekan päällä n. 10-15 cm kunttaa ja kariketta. X=3552219 Y=7543287 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee edellisestä kuopasta n. 40 m pohjoiseen. Myös tämä kuoppa on muodoltaan soikea ja eteläreunasta jyrkempi. Kuopan eteläpuolella on valli, jota ei ole muissa reunoissa. Kairauksessa havaittiin n. 15 cm sekoittunutta maata, jonka alla on alkava huuhtoutumiskerros. Pohjalla ja valleissa on kiviä. Epämääräisen näköinen kohde, jonka toisen reunan jyrkkyys voisi johtua myöhemmästä tuulenkaadosta. X=3552214 Y=7543328 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee edellisestä kuopasta n. 30 m pohjoiseen. Kuopan koko on n. 3 m x 2,2 m ja 45 cm syvä. Se on muodoltaan soikea ja laakea. Vallia on havaittavissa eteläreunalla. Lapionpistossa havaittiin n. 5 cm huuhtoutumiskerros. Kuopassa kasvaa lähinnä jäkäliä ja sammalia sekä hieman puolukkaa ja variksenmarjaa. X=3552212 Y=7543360 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee edellisestä kuopasta n. 30 m pohjoiseen, harjun pohjoisrinteellä. Se on muodoltaan soikea ja laakea, kooltaan n. 2,6 m x 2,4 m ja 50 cm syvä ja siinä on n. 1,5 m - 2 m leveät matalat vallit. Kairauksessa havaittiin ohut alkava huuhtoutuma. Kuopan eteläreunassa on paksu sammalkerros, joka saa kuopan näyttämään hieman epäsymmetriseltä. Kuopan pohjoisreunalla kasvaa jäkäliä. X=3552210 Y=7543401 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö, kohteesta 2,4 km itään Savukosken Ylimmäisenlamminharjun poikki kulkee samantyyppinen pyyntikuoppajono. Neljästä kuopasta muodostuva pyyntikuoppajärjestelmä. Alimmaisenlamminharju on itä-länsi suuntainen moreeniharju Pihtijoen eteläpuolella. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa harvaa metsää ja aluskasvillisuutena on jäkäliä, variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa. 3 Voimassa 2014-12-10T12:17:11 1191.69482422 257.77487593
arkeologinenkohde_alue.3752 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3752 176194 {1D99F8FC-1C28-4750-9871-41F46A8B35F0} Parakka-Kotsamo 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 259 ei Kämppä 1 on kooltaan 8,5 m x 8,5 m. Se on valmistettu suurista pyöröhirsistä, joita on jäljellä vain yksi pitkälle maatunut hirsikerta. Nurkissa on kirveellä tehdyt salvokset, ja oven ja ikkunoiden reunoissa on ollut karapuut. Kattopuita ja -hirsiä on säilynyt runsaasti, niitä on levinnyt kämpän ympäristöön. Kämpän vieressä on myös pari kuoppaa. X=3548768 Y=7537653 Kämppä 2 on edellisestä muutaman metrin pohjoiseen. Sen päällä kasvaa nuorta mäntyä. Se on kooltaan noin 8,8 m x 7,5 m. Seinähirret ovat lähes täysin maatuneita, seinien kohdat erottuvat matalina linjoina. Vain yhdessä nurkassa erottuu pari hirsikertaa, suuria pyöröhirsiä, joissa on sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. X=3548762 Y=7537668 Kämppä 3 sijaitsee noin 25 m kämpästä 2 luoteeseen. Sen päällä kasvaa muutamia koivuja. Siitä on jäljellä vain huonosti säilyneet yksittäiset seinähirret ja runsaasti kattopuita. Muutamia seinähirsiä on seinälinjan ulkopuolella. Kattopuut ovat haljispuolikkaita. Vieressä on pari roskakuoppaa. X=3548743 Y=7537682 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden mukaan. Vanha kartta, merkitty vuoden 1975 topografiseen karttaan talous- tai varastorakennuksena. Savottakämppiä, jotka rakenteiden ja niiden maatuneisuuden perusteella on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kohde sijaitsee Parakka-Kotsamon länsilaidalla, Parakaisen varrella olevalla kuivalla kankaalla. Metsäautotien päästä noin 100 m lounaaseen. Paikalla kasvaa harvaa nuorta männikköä ja maaperä on hienoa hiekkaa. Aluskasvillisuutena on jäkäliä, sammalia ja vähän varpuja. Paikalla on myös useita vanhoja ketun pesäkoloja. Kohteen päällä kasvaa muutamia männyn ja koivun taimia. 3 Voimassa 2014-12-10T13:29:14 1000.28271484 137.56201423
arkeologinenkohde_alue.3753 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3753 176204 {23CE79EB-5334-4FF4-927C-86912C2E9616} Parakka-Kotsamo 3 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 255 ei Kohde on pohjois-etelä suuntainen savottakämpän pohja, kooltaan 8,5 m x 7,5 m. Kämpästä on jäljellä vain yksittäiset, pitkälle maatuneet seinähirret sekä maatuneita kattopuita. Hirsissä on sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. Rautalankasidoksia löytyi paikoin. Kohteessa ei ole piisiä tai kamiinaa. Kämppä on lähes täysin tuhoutunut ja motolla on kasattu sen päälle oksia. Kohteen päällä kasvaa heinää. X=3548949 Y=7538604 Kämpänpohja 2 sijaitsee n. 25 m kämpästä 1 pohjoiseen. Se on rakenteeltaan erilainen kuin edellinen. Sen keskellä on laakea kuoppa, jonka pohjois- ja eteläsivuilla on n. 2 m leveät ja n. 30 cm korkeat vallit. Itäreunassa on korkeampi kasa, johon kuopan hiekka on kasattu. Kuopan koko on 4 m x 6 m ja se ulottuu noin 20 cm maapinnan alapuolelle. Maapenkkien reunassa on hirret, jotka näyttävät osin hiiltyneiltä. Pohjoispuolen maapenkin päällä on lautoja, eli kyseessä on laverit. Kaakkoisnurkassa on mahdollisesti oviaukko. Ei piisiä. Koko vallien ulkoreunoista on 7,8 m x 7,8 m. X=3548959 Y=7538637 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, vuoden 1975 topografiseen karttaan on merkitty talous- tai varastorakennnus. Savottakämppä, joka rakenteiden ja niiden maatuneisuuden perusteella on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kohde sijaitsee Parakka-Kotsamon länsilaidalla, Parakaisen itärannan törmän päällä. Maasto on tasainen kuiva kangas, jossa on lähinnä jäkälistä koostuva ohut aluskasvillisuus. Eteläisemmän kämpän kohta on harvennettu ja pohjoisempi on pienessä säästöpuualueessa. 3 Voimassa 2015-03-02T13:47:59 3444.99243164 239.45716822
arkeologinenkohde_alue.3754 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3754 176207 {E3248115-3D4D-4ED9-88C1-B78D421F55F3} Parakka-Kotsamo 4 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 250 ei Kohde on luode-kaakko suuntainen kaksiosainen savottakämpän jäännös, kooltaan 15 m x 9 m. Kämpästä on jäljellä runsaasti katon hirsiä ja kattopuita, mutta seinähirret ovat lähes täysin maatuneet. Hirsiä on jäljellä vain väliseinän nurkassa, jossa on kolme hirsikertaa. Nurkassa on yläpuoliset sahalla tehdyt salvokset. Huoneissa on kaivetut matalat kuopat, joiden reunoissa on hirret. Väliseinän kohdalla on n. 4 m leveä taso, joten seinien vieressä on ilmeisesti ollut laveritasot. Oviaukot ovat länsiseinällä, hirsien päissä on poratut karapuiden paikat. Luoteispäässä on myös mahdollisesti ollut jonkinlainen varasto. Sen seinät ja kattopuut ovat haljispuolikkaita. X=3549417 Y=7539766 Kohde sijaitsee edellisestä n. 15 m länteen. Kohteen päällä kasvaa yksittäinen koivu. Kohde on luode-kaakko suuntainen savottakämpän jäännös, kooltaan 18,5 m x 8,5 m. Siinäkin on ilmeisesti ollut matalat kuopat huoneissa, mutta ne eivät ole niin selvät kuin kämpässä 1. Kämpässä on nurkissa jäljellä 1-3 hirsikertaa, joissa on sahalla tehdyt yläpuoliset salvokset. Jonkin verran kattopuita sekä kurkihirsi on säilynyt. Kaakkoispäässä on mahdollisesti ollut kevytrakenteinen varastorakennus. X=3549395 Y=7539765 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Vanha kartta, merkitty vuoden 1975 topografiseen karttaan talous- tai varastorakennuksena. Savottakämppä, joka rakenteiden ja niiden maatuneisuuden perusteella on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kohde sijaitsee Parakka-Kotsamon pohjoispäässä, Siella-aavan reunassa ja aivan Parakaisen rannalla. Ympäristö on tuoretta kangasta, jossa kasvaa mäntyjä, koivuja, sammalia, juolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. 3 Voimassa 2014-12-10T15:06:59 869.29003906 127.47243411
arkeologinenkohde_alue.3755 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3755 179283 {60916AB8-7927-4221-9994-2DD6628D0280} Sonkalompolo tuliasema jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 267 ei Alueella on 45 poteroiksi tulkittua kuoppaa, maarakenteita ja kaksi kivirakennelmaa. Poterot muodostavat Lompolopalon lounaaseen viettävälle rinteelle soikean kehän. Kehästä etelään on yksittäisiä poteroita ja vallimaisia maakasoja. Vallit ja Potero 1: x 3 344 960,34 y 7 569 315,23. Alueen koko on noin 20x30 metriä. Alueen koilis-kaakkoisreunalla on maakasoja korkeudeltaan 60-80 cm. Kuoppa on alueen länsilaidalla. Kuopan koko on 2x1,3 metriä ja syvyys 60 cm. Kuoppa on pitkulainen ja idän puolella on matalaa vallia. Kuoppa on pohjoiskoilinen-eteläluodesuuntainen. Potero 2: x 3 344 952,25 y 7 569 346,46. Kuoppa on itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Sen koko on 3x1,2 m ja syvyys 70 cm. Muodoltaan kuoppa on suorakaiteen muotoinen. Kuopasta noin 6 metriä länsilounaaseen on maavalli, jonka koko on 4x1,5 m ja korkeus 60 cm. Maavallin suunta on itä-länsi. Potero 3: x 3 344 925,40 y 7 569 354,24. Kuopan suunta on lounas-koillinen. Kuoppa on hyvin selkeärajainen ja suorakaiteen muotoinen. Kuopan koko on 2x1 m ja syvyys 70 cm. Potero 4 ja 5:x 3 344 907,50 y 7 569 354,21. Kaksi kuoppaa, joiden etäisyys toisistaan on 4 m. Eteläkaakon puolella oleva kuoppa on loivasti idästä laskeva. Lännen puoli on jyrkkä ja länsi päässä syvyys on 50 cm. Toinen kuoppa on neliön muotoinen ja laskee loivasti idästä. Kooltaan se on 2x3 m ja syvyys on 40 cm. Kuopan pohja on tasainen. Potero 6: x 3 344 907,40 y 7 569 363,90 Etelä-pohjoissuuntainen potero. Koko 1,2x1 metriä. Syvyys 50 cm. Eteläreunalla vallia. Potero 7 ja 8: x 3 344 908,19 y 7 569 370,00 Kaksi kuoppaa rinteessä itä-länsilinjassa. Potero 7 kooltaan 1x0,5 metriä. Syvyys 50 cm. 6 metriä itään on Potero 8. Sen koko on 1,5x1,2 metriä. Syvyys 70 cm. Potero 9: x 3 344 903,86 y 7 569 375,29 Rinteessä pieni syvähkö kuoppa. Koko 1x 0,4 metriä. Syvyys 50 cm. Potero 10 ja 11: x 3 344 906,28 y 7 569 383,16 Kaksi kuoppaa pohjoiskoillinen-etelälounaslinjassa. Potero 10 on pitkulainen 1,5x0,4 metriä. Syvyys 30 cm. Potero 11 on edellisestä 4 metriä pohjoiskoilliseen. Koko 1,5x1,6 metriä. Syvyys 60 cm. Potero 12, 13 ja 14: x 3 344 912,69 y 7 569 388,17 Kolme Poteroa itä-länsilinjassa. Potero 12 on 1,3x0,5 metriä kooltaan ja 20 cm syvä. Suunnaltaan se on etelälounas-pohjoiskoillinen. Potero 13 on edellisestä 3 metriä koilliseen. Koordinaatit tästä kuopasta. Kooltaan se on 1,5x1,6 metriä. Syvyys 60 cm. Suunta luode-kaakko. Potero 14 on edellisetä kaksi metriä itään. Kooltaan se on 2x1 metriä. Syvyys 70 cm. Potero 15, 16 ja 17: x 3 344 919,14 y 7 569 392,81 Kolme kuoppaa pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisesti. Potero 15 2x0,6 metriä. Syvyys 40 cm. Itä-länsisuuntainen. Potero 16 on edellisestä 2 metriä pohjoiseen. Sen koko on 1,5x0,6 metriä. Syvyys 30 cm. Potero 17 on edellisestä 1,5 metriä itään. Sen koko on 1,5x1,5 metriä ja syvyys 30 cm. Sen suunta on itäkoillinen-länsilounas. Potero 18 ja 19: x 3 344 916,86 y 7 569 398,72 Kaksi kuoppaa etelälounas-pohjoiskoillinen suuntaisesti. Potero 18 1,2x1,3 metriä suuri ja 40 cm syvä. Suunnaltaan itä-länsi. Potero 19 on edellisestä 2 metriä pohjoiskoilliseen. Koorsinaatit ovat tästä. Kuopan koko on 2x1 metriä ja syvyys 50 cm. Potero 20, 21 ja 22: x 3 344 920,59 y 7 569 405,20 Kolme kuoppaa kolmion muodossa. Potero 20 kooltaan 2x1,5 metriä, syvyys 70 cm. Suunta itäkaakko-länsiluode. Potero 21 edellisestä 3 metriä luoteeseen. Koko 2x1,5 metriä ja syvyys 50 cm. Potero 22 edellisestä pohjoiskoilliseen 2 metriä. Koko 1,5x1 metriä. Syvyys 70 cm. Potero 23 ja 24: x 3 344 920,70 y 7 569 409,30 Kaksi kuoppaa pohjois-etelälinjassa. Potero 23 on kooltaan 2x0,6 metriä. Syvyys 70 cm. Länsiluode-itäkaakko suuntainen. Potero 24 on edellisestä pohjoiseen 5 metriä. kooltaan se on 1x1,5 metriä. Syvyys 60 cm. Suunnaltaan itä-länsi. Potero 25, 26 ja 27: x 3 344 923,10 y 7 569 423,68 Kolme kuoppaa pohjois-etelä linjassa- Potero 25 on kooltaan 1,3x1 metriä, syvyys 60 cm. Suunnaltaan itä-länsi. Potero 26 on edellisestä noin 6 metriä pohjoiseen. Koko 1,8x1 metriä. Syvyys 60 cm. Potero 27 on edellisestä noin 2 metriä pohjoiseen. Kooltaan se on 1x0,7 metriä ja syvyys 60 cm. Potero 28: x 3 344 930,53 y 7 569 423,97 Etelä-pohjoissuuntainen kuoppa, jonka koko on 3x0,7 metriä ja syvyys 60 cm. Potero 29 ja 30: x 3 344 935,92 y 7 569 425,88 Kaksi kuoppaa itäkaakko-länsiluode linjassa. Potero 29 ison kiven eteläpuolella. Kooltaan seon 1,5x1 metriä ja syvyys 50 cm. Noin 3 metriä itäkaakkoon on Potero 30. Se on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 1 metri. Syvyys 40 cm. Länsiluodelaidalla on kiviä vallina. Potero 31 ja 32: x 3 344 957,51 y 7 569 421,78 Kaksi kuoppaa pohjoikoillinen- etelälounaslinjassa. Potero 31 on kooltaan 1,3x1,2 metriä ja syvyys 80 cm. Sen suunta on pohjoiskoillinen-etelälounas. Potero 32 on edellisestä 5 metriä pohjoiskoilliseen ja sen koko on 1,3x1,2 metriä. Syvyys 90 cm. Potero 33: x 3 344 958,55 y 7 569 411,47 Pitkulainen, suorakaiteen muotoinen kuoppa. Koko 2x1 metriä, syvyys 1 metri. Koillis-lounassuuntainen. Ympärillä loivat vallit. Potero 34: x 3 344 955,19 y 7 569 400,68 Koko 2x1 metriä, syvyys 80 cm. Itä-länsi suuntainen. Potero 35: x 3 344 957,22 y 7 569 391,80 Kuopan koko on 2x1 metriä, syvyys 60 cm. Itäkaakko-länsiluode suuntainen Potero 36: x 3 344 953,54 y 7 569 382,52 Koko on 2x1 metriä, syvyys 60 cm. Itä-länsi suuntainen. Potero 37: x3 344 950,43 y 7 569 373,58 Kuoppa on kooltaan 1,8x1 metriä ja syvyys 50 cm. Se on länsilounas-itäkoillinen suuntainen. Potero 38 ja 39: x 3 344 936,90 y 7 569 373,47 Kaksi kuoppaa eteläkaakko-pohjoisluode suuntaisesti. Potero 38 on kooltaan 2x1 metriä. Syvyysn 50 cm. Kuopan länsilounaisreunalla on iso kivi. Kuopan suunta on eteläkaakko-pohjoisluode. Potero 39 on edellisestä noin 1,5 metrin päässä. Sen koko on 2,5x 1,5 metriä, syvyys 60 cm. Sen koillislaidalla on iso kivi. Potero 40 ja 41: x 3 344 940,23 y 7 569 371,22 Kaksi kuoppaa kaakko-luode linjassa. Potero 40 on kooltaan 1,5x1 metriä, syvyys 40 cm. Suunnaltaan se on itä-länsi. Potero 41 on kooltaan 1x1,5 metriä ja syvyys 40 cm. Se on itäkoillinen-länsilounas suuntainen. Potero 42: x 3 344 941,36 y 7 569 363,52 Kuoppa on kooltaan 1,1x1 metriä ja sen syvyys on 60 cm. Sen suunta on länsiluode-itäkaakko. Potero 43: x 3 344 937,91 y 7 569 358,14 Kuopan koko on 2x1 metriä ja syvyys 50 cm. Suunnaltaan se on länsiluode-itäkaakko. Potero 44: x 3 344 934,49 y 7 569 361,14 Kuopan koko on 2,3x1 metriä, syvyys 40 cm. Kuopan suunta on kaakko-luode. Potero 45: x 3 344 989,85 y 7 569 355,92 Kuopan koko on 2x1,2 metriä ja syvyys 70 cm. Suunta itä-länsi. Kivirakennejäännös: X=3345042 Y=7569311 Z=265 Kohde on puolustusrakennelma, joka muodostuu kahdesta isosta vierekkäisestä kivikasasta. Kohde on itä-länsisuuntainen. Idänpuoleinen kasa on 5x6 m kokoisella alueella ja se on 1 m korkea. Kasan keskellä on iso kivi, jonka kohdalta korkeus on 1,2 m. Lännen puoleinen kasa on 4x6 m kokoinen ja sen korkeus on 1 m. Kivien seassa on muutama puinen tolppa. Kivirakennelmat on suunnattu kohti tietä. (179282 Sonkalompolo puolustusvarustus) Kohde on aluemainen ja rajaus on tehty kohteiden sijainnin mukaan. Kohteeseen kuuluu yksi erillinen pistemäinen kohde, joka sijaitsee alueesta kaakkoon (179282 Sonkalompolo puolustusvarustus). Uusi kohde. Kohde löydettiin erillinen pataljoona 21. 4. komppanian sotapäiväkirjassa olevan maininnan perusteella. 3.11.1944 on seuraava merkintä: "Eteneminen jatkui Sonkajärvellä missä viholl. viivytysjoukot puolustautuivat." Kohde käytiin tarkastamassa ja löydettiin poteroita ja puolustusrakenteita. Lapin sodanaikaisia poteroita ja kaksi kivirakennelmaa. Vetäytyvien saksalaisten viivytysjoukkojen tuliasema. Ajoittuu marraskuun alkuun 1944. Mainitaan Erillinen pataljoona 21. 4. komppanian sotapäiväkirjassa 3.11.1944. Poterot sijaitsevat kuivahkolla, moreeni mäntykankaalla. Maasto on suhteellisen kivistä. Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohteet sijaitsevat tielle viettävän rinteen reunalla sekä hieman ylempänä. Rinteestä on otettu maata, ehkä tien rakennusta varten. Alakohde Sonkalompolo puolustusrakenne sijaitsee keskellä kapeaa isovarpuista suota. 3 Voimassa 2015-08-12T16:39:40 9940.68408203 396.12326476
arkeologinenkohde_alue.3756 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3756 180330 {D0D97448-018E-4859-B200-0F70266C32A1} Koirajärvi 1 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 206 ei Alueella on kolme rakennuksen jäännöstä. Rakennelma 1 on kooltaan 4,5 m x 3,6 m. Jäljellä on 2 - 5 hirsikertaa kirveellä veistettyjä pelkkahirsiä. Hirsissä on sahalla tehdyt kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Hirret on varattu ja niiden välissä on seinäsammalta eristeenä. Seinän korkeus on suurimmillaan 0,7 m. Rakennuksen itäseinällä on valoaukko, joka ulottuu kahteen hirteen, kooltaan 25 cm x 28 cm. Valoaukon alla ulkoseinässä on pystyviivoilla tehty merkintä III. Länsipäädyn hirret ovat aluskasvillisuuden peitossa. Rakennelma 2 sijaitsee edellisestä 10 m länteen. Sen koko on 3 m x 2,7 m. Jäljellä on 2 -3 hirsikertaa. Hirret ovat ainakin osittain halkaistuja puolikkaita, koirankaulasalvokset. Rakennelman sisällä kasvaa paksusti suopursua ja puolukkaa. Mahdollisesti aitta. Ensimmäisestä rakennelmasta 30 m pohjoiseen sijaitsee asuinrakennus. Rakennelman 3 koko on 5,1 m x 5,1 m. Jäljellä on enimmillän seitsemän hirsikertaa kirveellä veistettyjä pelkkahirsiä. Hirret on varattu ja niissä on sahalla tehdyt kaksipuoliset koirankaulasalvokset. Ylimmät hirret ovat maatuneita, mutta muut hyvässä kunnossa. Hirret on kaadettu kirveellä ja katkottu sahalla. Seinämmalta on käytetty eristeenä hirsien välissä. Eteläseinällä salvoksen ulkopuolelle tulevien hirsien päiden väliin on tehty suorakulmaiset kolot, joissa on mahdollisesti ollut hirsi. Jokaisella sivustalla ulkoseinässä on näkyvillä pystyviivoilla tehty numerointi 2 - 7, joista alin on aluskasvillisuuden peitossa. Itäseinällä on ikkuna, joka on 70 cm leveä ja 60 cm korkea. Maatuneen kurkihirren jäännös on näkyvillä. Oviaukko on länsiseinällä, sen reunoissa ei ole karapuita. Rakennelman luoteisnurkassa liuskekivistä muuratun suuren piisin jäännös. Piisi on sortuessaan työntänyt oven viereisen seinän ulospäin. Asuinrakennuksesta itään päin on aluskasvillisuudeltaan ja puustoltaan muusta ympäristöstä poikkeava aukeahko alue, mahdollinen haka. Alue rajautuu havaittujen rakennelmien perusteella. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke, kohde 148-242. Kertomusten mukaan paikalla on asuipaikka, jossa on 3 kehikkoa: 1) 3,5 m x 4 m, jäljellä 5 hirsikertaa, lahonnut. 2) 3 m x 3 m, pari hirsikertaa jäljellä. 3) 5 m x 5 m, jäljellä 5 hirsikertaa, pohjoisnurkassa tulisijan kivet. Yrjö Mattus kertoi jo vuosia sitten että paikalla on asunut Morottaja-niminen mies tai joku muu, joka lähti tsuudeja pakoon ja rakensi asunnot. Mies oli lyhytkasvuinen (n.130 cm). Yrjö Mattus lisäsi kertomukseen 22.8.2005: perimätieto kertoo että oli pieni mies ja porot olivat isoja. Mies oli tehnyt katajista tikapuut ja pani ne härkää vasten kun laittoi kantamuksia poron selkään. Lusman Iisakki (=Iisakki Paadar) on kertonut Yrjölle että Koirajärvi oli talviasunto ja kesäpaikka oli Lemmenjoki-Menesjokisuussa siinä paikassa jossa Wirkkalan paikka (kohde nro 148-192) on nyt. Pentti Jomppanen kertoi 6.7.2005 että mökissä asui poromies vaimonsa kanssa. Oli lehmäkin mutta se piti lopettaa koska vaimo nukkui kaksikin vuorokautta miehen ollessa porometsässä. Inga Aikio kertoi 22.7.2005 että paikalla ovat asuneet ne jotka asuvat Paadarilla nykyään. Tsuudit olivat porukoita jotka olivat liittyneet yhteen ryöstelemään. Ovat vainolaisia, tulevat idästä ja puhuvat outoa kieltä, ehkä ryssiä/venäläisiä. Yrjö Mattus kertoi että kun hänen isänsä (s.1874) oli ollut poikanen lapset eivät saaneet pitää meteliä jokivarressa etteivät vainolaiset eli tsuudit eli venäläiset kuule. Heikki Sietiö kertoi 21.11.2005, että tämä rakennus jäi kesken Morottajalta = Menes-Yrjänältä, jonka kertomusten mukaan Kaapin-Jouni ampui lautalle Lemmenjoella 1900-luvun alussa. Menes-Yrjänä oli kuulemma rosvo ja siksi Kaapin-Jouni ampui hänet. Tätä ei voitu kertoa Kaapin-Jounin eläessä mutta nyt kun on kuollut voi kertoa. Sijaitsee Lemmenjoen Koirajärvellä vaaran rinteessä n. 60 m järvestä. Yrjö Mattus 22.8.2005, Pentti Jomppanen 6.7.2005, Heikki Sietiö 21.11.2005, Inga Aikio 22.7.2005 Asuinpaikka, joka kertomusten perusteella on 1900-luvun alusta. Alue sijaitsee Koirajärven pohjoisrannalla loivassa rinteessä. Alueen ympäristössä on kehitysluokaltaan varttunutta ja uudistuskypsää männikköä. Rakennelmien kohdalla on myös hieskoivuja. 3 Voimassa 2015-10-12T09:05:18 1980.44433594 187.46542492
arkeologinenkohde_alue.3757 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3757 179069 {D5A6D913-F008-45FF-A18D-22ECD9533858} Kämppäkangas kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 150 ei Rakennusjäännös 1: Rannan tuntumassa on 4 x 3,5 metrin kokoinen rakennuksenpohja, jonka seinälinjat on ladottu luonnonkivistä. Keskellä on kookas kivistä ladottu kiuas (1,5 x 1,5 metriä). Lattia on kaivettu ympäristöä syvemmälle. Edellisen vieressä, rinteessä on maakellari (2) , joka on pyöreähkö, osin kiviseinämäinen, halkaisijaltaan 4,5 metrinen kuoppa, jonka syvyys ylärinteen puolella on jopa kaksi metriä. Edellisen läheisyydessä on maakellari (3), jonka halkaisija on 7,5 metriä, syvyys 2 metriä ja jonka oviaukko avautuu länteen. Tästä edelleen pohjoiseen, rinteen päällä on päärakennuksen jäänteet (4). Luonnonkiviperustaisen talonpohjan koko on 22 x 9 metriä ja sen keskiosassa on kaksi kohoumaa, jotka ovat todennäköisesti aluskasvillisuuden peittämiä tulisijoja. Pohjan itäpuolella, pitkällä sivulla on kaksi suorakaiteen muotoista kuoppaa 3 x 7 ja 3 x 4 metriä. Kuopat vaikuttaisivat toisen rakennuksen (5) lattia-aloilta. Pohjan päällä kasvaa katajaa. Edellisestä hieman luoteeseen, rannan läheisyydessä on rakennuksen pohja (6) (9 x 11 metriä). Jäljellä on kivijäänteitä ja kasvillisuuden peittämä tulisija. Edellisestä koilliseen on L:n muotoinen kuoppa (7), jonka koko on 3 x 2,5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Tämän rannan puolella on 2,5 x 2,5 metrin kokoinen kivilatomus (8). Latomuksesta pohjoiseen on suorakaide ala (9), jota kiertää kolmelta sivulta kiviperustus (koko 8,5 x 5,5 metriä). Aivan pohjoisimpana on purettu lautarakennus (10), joka on ollut merkittynä peruskarttaan. Mäen päällä on 8 metriä pitkä, kapea, suorakaiteen muotoinen kaivanto (11). Kohteen rajaus on aluemainen. Kämppärakennuksen pohja on merkitty erikseen pisteellä. Paikan nimi Kämppäkangas viittasi paikalla olleen kämpän. Vanhaan karttaan paikalle oli merkitty rakennus ja sellainen on myös nykyisessä peruskartassa. Paikalle oli merkitty SutiGis:iin sotahistoriallinen kohde. Kämpällä on ilmeisesti pidetty sotavankeja. Vanhan kämpän rakennusten jäänteitä. Kohde sijaitsee Iso-Petäinen -nimisen järven etelärannalla, noin 400:n metrin päässä Ouluun vievästä Kajaanintiestä, Kämppäkankaan länsireunassa. Kuviolla on varttunutta metsikköä. Alueella kasvaa mäntyjen ja kuusen lisäksi runsaasti koivuja ja katajaa. Maasto on kivistä. 3 Voimassa 2015-06-01T22:13:22 10125.84570312 410.66129302
arkeologinenkohde_alue.3758 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3758 181001 {189A12BE-BA2A-457F-AAA1-6EA165303A1D} 1000001926 Vekaransaaren linnoitteet, panssarieste 2 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 75 ei Paikalla on Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä. Panssarieste jatkuu edelleen saaren itärannalla. Kohteen rajaus perustuu muinaisjäännösrekisterin kohderajaukseen. Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000001926. Kohteen on tarkastanut Vesa Laulumaa 2010 ja Martti Koponen vuonna 2007 tehdyssä Salpa-linja Etelä-Savossa inventoinnissa. Paikalla on Salpalinjaan kuuluvaa kivistä panssariestettä. Kohde sijaitsee Sulkavan Vekaransaaren koillisosassa, kohteen koillispuolella kulkee saaren koilliskärkeen menevä tie. 3 Voimassa 2015-08-14T13:09:49 1976.15112305 218.00116517
arkeologinenkohde_alue.3759 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3759 94002 {CA9661B0-EF6D-4274-812F-E4F2A9229C2E} 1000000913 Suttesája eli Sulaoja pyhä lähde 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 1 Arvio kyllä Kohde sijaitsee Karigasniemen - Kaamasen maantien tuntumassa, tien pohjoispuolella 11 km Karigasniemeltä itään, lähellä paikkaa josta Kevon luonnonpuiston läpi johtava patikointireitti alkaa. Alueella on saamelaiseen kansanuskoperinteeseen liittyvä Sulaojan eli Suttesájan lähde sekä siihen ja Kevon polkuun liittyviä matkailurakennelmia, mm. viitoitettu ja osin porrastettu kävelypolku, useita tiedotustauluja sekä lähteen rannassa sijaitseva katselutasanne. Itse lähde sijaitsee moreeniharjujen välisessä kurussa. Alueelle on suunniteltu 2000-luvulla vedenottamoa, joka tarkastuksen 2002 perusteella suunniteltu ei sijoittuisi suoraan Sulaojan lähteen tunnetun muinaisjäännöksen alueelle. Sulaojan kaakkoispuolella (n. x=7701680, y=3465680) on todettu kivistä ladottu liesikehä, tyypiltään ehkä lähinnä saamelaiseen rautakauteen/historialliseen aikaan kuuluva. Havaintojen ja perinätiedon perusteella alueella saattaa olla enemmänkin etenkin saamelaisaikaan liittyviä muinaisjäännöksiä. Maankäytön suunnittelu edellyttää ympäristövaikutusten arviointia ja tarkempia arkeologisia tutkimuksia. 3 Voimassa 2019-04-29T17:31:53 78143.32958984 1344.51616128
arkeologinenkohde_alue.3760 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3760 73346 {1C3F910E-5516-48DA-BB8E-0AEA61CBEB2A} 1000012958 Hannun Antin Jänkä Pyyntikuoppa 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 262 ei Hammastunturin erämaassa kulkevan Kuttura-Repojoki tielinjauksen tutustumiskäynnin yhteydessä Pirjo Rautiainen löysi yhden pyyntikuopan Kutturan kylästä noin kaksi kilometriä luoteeseen. Pyyntikuoppa sijaitsee loivasti etelään päin laskevan mäntykankaan ja Hannun Antin jängän yhtymäkohdassa. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan noin 2.5 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm. Ympäristö on kuivaa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Hammastunturin erämaassa kulkevan Kuttura-Repojoki tielinjauksen tutustumiskäynnin yhteydessä Pirjo Rautiainen löysi yhden pyyntikuopan Kutturan kylästä noin kaksi kilometriä luoteeseen. Pyyntikuoppa sijaitsee loivasti etelään päin laskevan mäntykankaan ja Hannun Antin jängän yhtymäkohdassa. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan noin 2.5 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm. Ympäristö on kuivaa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. 3 Voimassa 2019-11-26T15:55:27 959.06079102 113.5458684
arkeologinenkohde_alue.3761 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3761 155829 {DCE6EFDF-B72A-4CB5-B51D-F2FC1D124F9C} 40010058 Lindholmen puolustusvarustus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2116 Kivivarustukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 20 ei Nelisivuinen rintavarustus pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista. Ulkomitat: pituus 14 m (W-E), leveys 13 m. Korkeus noin 0.5-0.9 m. Helena Edgrenin kirjaukset (inv. raportti1985): Standvallen på Lindholmen är byggd på norra sidan av en lång bergsudde, som skjuter ut i Stora Jungfrusundet. Vallen sträcker sig över en sänka mellan två bergsklackar alldeles intill stranden. Som byggnadsmaterial har använts likadan stenblock som på Jungfruholmen. Högst uppe på holmen finns en större förskansning, en stor kvadratisk vall, som mäter ca 18 x 17 m. De numera ca 4 m breda vallarna har byggts av stenar av varierande storlek. Anordningen har tydligen haft en öppning mot holmens mitt i norr. Puolustusvarustus Kivikkoinen SE-rinne laskee loivaan rantaan. Geometria muutettu aluemaiseksi 12.12.2019 inventointihavaintojen perusteella. 3 Voimassa 2019-12-12T15:26:51 288.58752441 72.5370878
arkeologinenkohde_alue.3762 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3762 61578 {D8D6A8AD-290C-4FF0-BE27-7AF65C73B2C0} 47010047 Pyhäkero ja Pyhäjärvi seidat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 1619 Seidat 400 Julkiset hallintotehtävät 11 Muu lähde 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 0 Ei määritelty Sijaintitiedot epätarkat. Korjattu 31.10.2018 (oli digitoitu vedenalaiseksi). ei Pyhäkero on yksi Ounastunturin lakikohdan huipuista. Laella on kolmen huipun väliin jäävä Pyhäjärvi. Paulaharjun mukaan paikalla on saamelaisten palvospaikka. Pyhäkerolta minkäänlaista seitakiveä ei paikallistettu. Todennäköisin paikka Pyhäjärven rannan lisäksi on järven pohjoispuolisen harjanteen takana kohoava kallionkieleke, jossa nykyään sijaitsee vain pieni, 40 cm korkea pystykivi jota ympäröi pienten mukulakivien kasa. Tarkempaa palvospaikkaa ei paikalta ole mahdollista paikallistaa ilman tarkempaa perimätietoa, tai muita tutkimuksia. Pyhäjärven länsipuolella, 130 m päässä järvestä, Hetta-Pallas retkeilyreitin vieressä on vanhan Pyhäkeron matkailumajan jäännökset. Matkailumaja rakennettiin vuosina 1937-1938 ja se tuhoutui 1944, kun perääntyvät saksalaissotilaat polttivat sen. Nykyisin rakennuksesta on näkyvissä seinien kivijalat ja uunin/takan paikka. Mj-rekisteri Geometria digitoitu Museoviraston REST-rajapinnasta. 3 Voimassa 2020-01-14T15:23:36 1517986.53076172 5204.72940667
arkeologinenkohde_alue.3763 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3763 199375 {3E09FDB8-EA49-4506-8E93-8C85E5C38949} 1000015856 Kurimon ruukki 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9125 Teollisuuskohteet 2519 Rautaruukit 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki Null 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 125 122 ei Laurila 2014: Aikaisempien inventointiaineistojen perusteella Ruukin rakenteet sijaitsevat pääasiassa joen pohjoisrannan luonnonsuojelualueella jonka keskiosaan muinaisjäännöspiste on merkitty. Karttojen perusteella muutamia rakenteita sijaitsee myös luonnonsuojelualueen ulkopuolella, lähinnä yksityismaalla joen eteläpuolella sekä muistitietoon perustuvan kartan mukaan myös sillan itäpuolen pohjoisrannalle. Vuoden 2014 tarkastuskäynti Vuoden 2014 KMO -inventoinnin yhteydessä tarkastettiin ainoastaan valtion monikäyttömetsäalueet luonnonsuojelualueen pohjois- ja itäpuolella. Itse suojelualuetta ei inventoitu pintapuolista tarkastelua lukuun ottamatta jossa alueella havaittiin runsaasti jälkiä rakennuksista ja muusta ruukin toiminnasta. Joen eteläpuolisilla yksityismailla ei käyty lainkaan. Tämän takia Ruukin rakenteiden tarkkaa rajausta ei tämän tarkastuskäynnin perusteella kyetä täysin tekemään. Luonnonsuojelualueen pohjois- ja itäpuoliset alueet sen sijaan inventoitiin tarkasti ja tälle alueelle voidaan tehdä voimassaoleva rajaus. Tarkastuskäynnillä merkkejä ruukin toiminnasta havaittiin kahdelta alueelta luonnonsuojelualueen ulkopuolelta (kartta). Ensimmäinen alue sijaitsee välittömästi joen pohjoisrannan läheisyydesssä ja se rajautuu selkeästi maantiesillan, veneenlaskupaikan ja sinne johtavan hiekkatien väliselle kaistaleelle. Molemmat alueelta löydetyt varsinaiset rakenteet löytyivät myös tältä alueelta. Kyseisen alueen länsipäästä pienen kumpareen laelta tavattiin yksi selkeä rakennuksen pohja uuneineen sekä siihen liittyvä pieneltä kellarilta vaikuttava kaivanto. Tästä muutamia kymmeniä metrejä itään, välittömästi veneenlaskupaikan länsipuolelta tavattiin toinen kellarilta vaikuttava rakenne sekä epäselvempiä kaivantoja. Näiden rakenteiden väliseltä alueelta tavattiin lisäksi maaperästä hyvin yleisesti rautakuonaa tasaisena kerroksena lähes koko alueelta. Polun pohjoispuolelta ei merkkejä ruukin toiminnasta löytynyt ja polku näyttää rajaavan alueen selkeästi. Maaperä muuttuu polun pohjoispuolella huomattavasti kosteammaksi ja myös kasvillisuudeltaan alue vaikuttaa enemmän luonnontilaiselta metsältä kuin ruukin pihamaalta. Toinen alue, jolta havaittiin ruukkiin liittyvän toiminnan jäänteitä, sijaitsee aluetta halkovan tien varressa, välittömästi luonnonsuojelualueen pohjoisrajan yhteydessä. Muutamien kymmenien metrien alueelta metsästä tien molemmilta puolilta, maaperästä löytyy yleisesti rautakuonaa, samalla tavalla kuin joen rannasta rakennusten väliseltä alueelta. Lisäksi maassa on kasassa jonkin verran kuonasta puristettuja slagitiiliä. Varsinaisia rakenteita alueelta ei löytynyt. Laurila 2014: Vuoden 2014 inventoinnin perusteella Kurimon muinaisjäännösalueen rajaus tulisi asettaa kulkemaan luonnonsuojelualueen rajan mukaisesti (punainen rasteri joen pohjoisrannalla), sekä laajentaa sitä Metsähallituksen monikäyttömetsiin karttaan merkityille alueille (harmaa rasteri) havaittujen kohteiden ympärille. On oletettavaa että jotain ruukkiin kuuluvia rakenteita voi löytyä myös yksityismaalta joen etelärannalta. Laurila 2014: Puolangan ja Utajärven 2014 KMO kulttuuriperintöinventoinnin maastotyöalueeseen kuuluvat Kurimon ruukkialuetta ympäröivät metsäalueet. Itse suojeltu ruukkialue ei KMO inventointiin kuulunut vaan se sijaitsee luonnonsuojelualueella ja siten inventoinnin ulkopuolella. Puolangan metsätaloussuunnittelijat olivat havainneet joitain rakenteita ruukkialuetta ympäröivissä metsissä. Kyseisten alueiden metsätaloustoimenpiteitä oli lykätty siihen saakka että asiantuntija käy tarkastamassa kohteet. Tämän vuoksi alueista nähtiin parhaaksi tehdä erillinen selvitys. Kurimon ruukkialue on määritelty lain suojaamaksi historialliseksi muinaisjäännökseksi. Paikalla on toiminut rautaruukki 1800-luvun toisella puoliskolla. Muinaisjäännöskohteelle ei kuitenkaan ole tehty aluerajausta vaan kohteesta on rekisterissä ainoastaan pistetieto. Kurimon Ruukki on inventoitu ainakin vuonna 1981 (Erkki Härö, ruukki-inventointiaineisto). Metsähallitus on rajannut ruukkialueen rantametsän luonnonsuojelualueeksi. Laurila 2014: Joen rannan rakenteet kuuluvat selkeästi ruukin alueeseen. Jaakko Koskelan tietoihin perustuvan kartan perusteella (Kainuun Museo, liite 1) länsipuolisempi rakenne tunnistettavissa Kaijankallion pirtiksi, itäpuolisempi kellari ja epäselvät rakenteet liittyvät taas Vehkaron kuivausuuniin. Tältä osin ruukin alue voidaan rajata ulottuvan joen rannan ja polun väliselle alueelle luonnonsuojelualueen ja veneenlaskupaikan väliin (yleiskartta). Pohjoisosan rautakuona-alue on myös selkeästi tunnistettavissa ruukin toiminta-alueeksi ja myös selkeästi rajattavissa. Alueella ei vaikuta olleen kiinteitä rakenteita vaan luultavasti rautakuonaa on vain kuljetettu alueelta pois hieman syrjempään. Muulta osaltaan ruukkialueen rajaus jää tulevien tutkimusten varaan. Pääosa alueesta sijaitsee luonnonsuojelualueella jossa maankäyttö on hyvin vähäistä eikä uhkaa kohteen säilymistä. Joen etelärannan mahdollisten rakenteiden osalta tilanne jää vielä epäselväksi. 3 Voimassa 2020-04-21T08:32:06 90409.97875977 1651.10207709
arkeologinenkohde_alue.3764 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3764 205036 {CD07FBB8-60F6-4352-9DCB-69CA7D71BA7F} 1000011359 Birsskär kivirakenteet 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 11 Muu lähde 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 2 ei Kolmetoista kivirauniota, joista useimpien luonne on epäselvä. Raunioiden pituus vaihtelee 1.3-5.4 metriin ja leveys 0.9-5.1 metriin. Korkeutta raunioilla on 0.3-1.4 metriä. Rauniot on koottu pyöristyneistä tai pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista. Osa on matalia, vain läheltä erottuvia pikku raunioita, osa kekomaisia, mahdollisesti kummeleita tai linjakummeleita. Yksi (n:o 12) on rakenteensa perusteella lähinnä kiviuuni. Useimmat eivät näy saaren profiilissa mereltä katsottuna. Alimmilla korkeuksilla sijaitsevat kivirauniot on vaaittu. Kivirauniot on dokumentoitu inventoinnin yhteydessä esimerkkeinä yhteistoiminta-alueella yleisistä pienistä kiviraunioista, jotka eivät ole esihistoriallisia hautoja. Ne voivat olla tulisijojen jäännöksiä, paikanmääritykseen liittyviä merkkejä tai väylän sijaintia osoittavia merkkejä. Birsskärin (Bärskärin) pohjoisosassa, saarta jakavan lahden molemmin puolin. Geometria kopioitu Museoverkosta 11.3.2021. 3 Voimassa 2021-03-11T17:04:47 65559.1394043 1484.22036708
arkeologinenkohde_alue.3765 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3765 181004 {575FA3EB-CBE6-43BD-8DDD-ECCFA08FD542} Suuri Siikajärvi esihistoriallinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 85 ei Järven ja jyrkän rinteen väliin jää pieni terassi, jonka itälaidasta havaittiin pieni palaneen luun keskittymä (Keskittymä a P= 6837360 I=3591816). Havaitut luut olivat aivan maan pinnassa, metsäkoneen rikkomalla uralla. Luita havaittiin reilun neliön kokoiselta alueelta ja ne kerättiin talteen. Tästä keskittymästä noin neljä metriä kaakkoon havaittiin lisää palanutta luuta, jotka myös kerättiin talteen (keskittymä b P= 6837359 I=3591820). Tämä keskittymä oli selvästi pienempi kuin keskittymä a. Myös muualla tasanteella käveltiin ja rikkoontuneet maanpinnat tarkastettiin, mutta muita löytöjä alueelta ei tehty. Myös niemekkeeltä, josta Timo Jussila oli vuonna 2011 havainnut kvartseja, tarkastettiin mutta mitään löytöjä ei havaittu. Tasanteelle ei tehty koepistoja. Kohteen rajaus perustuu maaston topografiaan (pitkä ja kapea terassi) sekä inventoinnissa havaittuihin löytöihin. Aluerajauksen sisällä on myös niemeke, josta Timo Jussila oli vuonna 2007 havainnut kvartsi-iskoksia. Timo Jussila on inventoinut alueella vuonna 2011. Raportissaan hän mainitsee löytäneensä samalla rannalla olevalta niemekkeeltä kvartsi-iskoksia, mutta kohteesta ei ole raportissa tarkkaa kohdekuvausta. Kohdetta ei ole myöskään syötetty muinaisjäännösrekisteriin. Paikalla on esihistorialliselle ajalle ajoittuva pieni leiripaikka. Terassin pienialaisuuden takia kyseessä on tuskin varsinainen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Suuren Siikajärven pohjoispäässä olevan Siikalahden rannalla. Suuri Siikajärvi kuuluu osin Savonlinnan ja osin Sulkavan puolelle. Nyt puheena oleva alue on osa Savonlinnan kaupunkia. Alue on kuivaa mäntykangasta, jossa maaperä on hiekkaa. Järven ranta on jyrkkäseinämäinen ja sen takana tasainen. Kohteen kohdalla rannalla on kuitenkin pieni terassi. Alue on hakattu ja terassilla kulkee rannan suuntaisesti useita koneuria. Maaperä on hyvin rikkoontunutta. 3 Voimassa 2015-08-14T13:32:23 10939.22119141 673.14291929
arkeologinenkohde_alue.3766 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3766 181009 {85AC339F-9615-4B4E-B991-1748065A9FC5} 246010070 Puntusensuo kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 80 ei Paikalta on vuoden 1991 inventoinnissa löytynyt kivikautinen asuinpaikka, josta löytöinä (KM 26640) tavattiin saviastian paloja sekä kvartsi-iskoksia. Vuoden 2015 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja paikka todettiin koskemattomaksi. Alueen itälaidassa on vanha hiekkakuoppa, joka rajautuu peltotiehen. Kohteesta 400 metriä kaakkoon on löytöpaikka Puntusensuo 2 ja 800 metriä kaakkoon on kohde Puntusentaus ja Jussila. Kohteen aluerajaus perustuu muinaisjäännösrekisterissä olevaan aluerajaukseen. Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 246010070. Kohteen on löytänyt Timo Sepänmaan vuoden 1991 inventoinnissa. Paikalla on kivikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Kohde sijaitsee Kerimäen koillispuolella olevan Rauvanniemen keskivaiheilla olevalla luode-kaakkosuuntaisella harjulla. Kohteen lounaispuolella on sokkeloinen Avo-Puntunen niminen lahti. Aivan kohteen pohjoispuolella kulkee tie 15373 Kumpurannasta Rauvanniemeen ja itäpuolella pellolle menevä traktoritie. Paikka on kosteahkoa kangasmetsää, jossa valtapuuna on kuusi. 3 Voimassa 2015-08-14T14:30:51 674.72998047 120.50380415
arkeologinenkohde_alue.3767 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3767 180054 {86BDDED6-8C3E-4FE3-A6C0-E415FD84E744} Hyövynniemi 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 105 ei Paikalla on vanha maatila, josta on jäljellä kahden rakennuksen perustukset, kaivo sekä entisillä pelloilla olevat raivausröykkiöt. Rakennus 1: (P= 6927434 I= 3594878) rakennuksesta on jäljellä kivistä muurattu perustus ja keskellä oleva laakakivistä ladottu neliömäinen uuni. Perustuksen koko on 5,7x8,6 metriä. Rakennuksen pohjoisseinustalla on jäljellä vielä rakennuksen alin hirsi kiviperustan päällä. Rakennus 2: (P= 6927469 I= 3594904) rakennuksessa on korkea, isoista kivilohkareista muurattu kivijalka, jonka päällä on vielä hirsiseinän alimpia hirsiä. Rakennuksen eteläpuolella avautuu avoin heinittynyt piha. Rakennuksen kivijalka on jo osin murtunut, mutta sen koko on 6x6 metriä. Rakennuksen ympärillä kasvaa mustaviinimarjaa. Kaivo: (P= 6927448 I= 3594923) pyöreä, kivetty ja ilmeisen syvä. Sijaitsee piha-alueen laitamilla. Kaivo on avoin, mutta sen päälle on asetettu kolmioon puita merkiksi. Vaarallinen, koska ei erotu maastossa hyvin. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on ollut maatila, josta jäljellä on kahden rakennukset perustukset sekä entisillä pelloilla olevat raivausröykkiöt. Tila on ollut asuttu ilmeisesti vielä 1960-luvulla ja mahdollisesti vielä 1970-luvulla. Kohde sijaitsee Heinäveden itäosassa, Kermajärveen osoittavan luoteis-kaakkosuuntaisen Hyövynniemen puolivälissä. Kohteen länsipuolella on Lahnalampi ja pohjoispuolella kohde Hyövynniemi 1. Paikalla on autioitunut tila, joka sijaitsee mäennyppylän päällä. Rakennusten ympärillä rinteessä ovat sijainneet pellot, jotka nyt kasvavat kuusta. Entisillä pelloilla on kymmeniä erikokoisia raivausröykkiöitä, jotka erottuvat avoimessa maastossa selvästi. Kuviota, jossa raivausröykkiöt ja rakennuksen pohjat ovat, ympäröi tiheäkasvuisen koivikon ja kuusikon alueet. Näillä alueilla ei käyty katsomassa jatkuuko tila myös sinne. 3 Voimassa 2015-07-15T13:40:15 43833.68383789 824.88100303
arkeologinenkohde_alue.3768 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3768 180057 {266BF663-15D6-4E43-8AE8-D9C0C4861717} Haapalampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 115 ei Pienellä kumpareella on rakennuksen perustus (P= 6914841 I= 3598405), joka on valettu sementistä. Rakennuksessa on ollut kaksi uunia, joista rakennuksen itäpäädyssä oleva on ladottu osin luonnonkivistä ja osin siinä on käytetty tiiltä. Länsipäädyn uuninperustus on romahtanut laajalle alueelle. Rakennuksen koko on 8x22 metriä. Perustus on matalampi länsipäädyssä kun itäpäädyssä, jossa perustuksen korkeus on 1 metri. Uuninperustusten välissä on kaksi sementistä valettua elementtiä tukemassa rakennuksen pohjaa. Rakennuksen eteläpuolella rinne laskee jyrkästi ja tänne on kaivettu oja johtamaan vedet alas rakennukselta. Rakennuksen itäpuolella on ollut rinteeseen kaivettu maakellari (P= 6914835 I= 3598425), joka nyt erottuu maastossa isona suorakaiteenmuotoisena kuoppana. Kulku kellariin on ollut itäpäädystä. Rakennuksen ympärillä on siellä täällä erilaista romua, mm. kiuas ja öljykanistereita. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on ilmeisesti savottakämpän jäännökset. Kohde sijaitsee Heinäveden eteläosassa Pienen Haapalammen itäpuolella. Aivan kohteen länsipuolella kulkee tie numero 471 Heinävesi-Savonlinna, josta kääntyy lyhyt metsäautotie kohteen viereen. Alue on kumpuilevaa ja kivikkoista. 3 Voimassa 2015-07-15T13:52:00 1368.37841797 136.04884115
arkeologinenkohde_alue.3769 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3769 180060 {F63C1FF4-742F-476F-AA53-AE8A710D978E} Suuri Vehkalampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 110 ei Paikalla (P= 6921446 I= 3610706) on osin maahan kaivetun rakennuksen suorakulmainen pohja, jonka koko on 5x3 metriä. Alun perin kämpän sisäosa on ollut hieman isompi, sillä seinät ovat nyt sortuneet sisäänpäin. Kaivanto erottuu maastossa selvästi ja sen pohjoisseinällä erottuu kivillä tuettu seinämä. Vastaavanlainen kiviperusta lienee myös muilla seinämillä. Kaivannon keskellä erottuu romahtanut piisi, jonka alimmat ladotut kivikerrat ovat kuitenkin edelleen näkyvissä. Kämpän eteläpuolella (P= 6921418 I= 3610698) on rinteessä neliömäinen kaivanto. Se muistuttaa pientä hiekkakuoppaa mutta lienee maakellari. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on vanhan savottakämpän jäännökset. Kämppä on ollut osin maahan kaivettu ja todennäköisesti sen hirsistä tehdyt seinät eivät ole olleet kovinkaan korkeat vaan harjakatto on osunut lähelle maata. Vastaavanlaisia kämppiä on Heinävedellä käytetty vielä 1930-luvun alussa. Kohde sijaitsee Heinäveden itäosassa, lähellä Liperin ja Savonlinnan rajaa. Suuresta Vehkalammesta Pieneen Vehkalampeen laskevan puron pohjoispuolella olevan pienen mäennyppylän reunalla on rakennuksen jäännös. Alue on polveilevaa ja kivistä kangasmetsää, jossa valtapuuna on mänty. 3 Voimassa 2015-07-15T14:02:45 1417.60351562 141.99771747
arkeologinenkohde_alue.3770 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3770 180073 {51DAEF36-7202-4B6E-9DE6-4C0CA90F8A0C} Salomon Hämäläisen kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 95 ei Paikalla on asuintila, joka on tehty rinteeseen rakennuksen ollessa ylärinteessä ja pihan tai pellon ollessa alarinteessä. Alue erottuu maastossa avoimena ja heinittyneenä. Päärakennuksen päällä kasvaa nykyisin kuusta ja myös iso koivu, joka nyttemmin on kaatunut. Rakennus: (P= 6828462 I= 3602159) seinälinjat erottuvat vallimaisina etelä- ja itäseinien osalta, muuten pohjaa on vaikea erottaa heinikon ja tiheän kuusikos seasta. Eteläseinustan pituus on 5 metriä. Rakennuksen koillisosassa erottuu matala uuni, mutta se on tiheän kuusikon keskellä. Aivan rakennuksen eteläpuolelta on ajettu metsäkoneella. Kellari: (P= 6828484 I= 3602143) Rinteeseen on kaivettu kellari, jonka seinät on kivetty. Kellarin sisämitat ovat 3,7x3,6 metriä ja kivetyn seinän korkeus 1,3 metriä. Kellarin itäpuolelta menee nyt metsäkoneura, joka on tuhonnut kellarin seinämää oven kohdalta. Kellarin seinämät ovat länsinurkkausta lukuun ottamatta ehyet. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on vanha asuintila, joka sutigis-tietojen mukaan on Salomon Hämäläisen kämppä. Kohde sijaitsee Savonlinnan eteläosassa olevan Kortteen vuori nimisen mäen kaakkoispuolella olevalla rinteellä. Kohteen eteläpuolella on ojitettu kosteikkoalue, jonka länsipuolella on pieni Korttee niminen järvi sekä siihen laskeva Kontusenjoki, jossa kulkee myös Sulkavan ja Savonlinnan kunnanraja. Itse kohteen välitön ympäristö on suhteellisen avointa ja heinittynyttä vanhaa peltoa tai niittyä. Ylempänä rinteessä olevia metsiä on juuri hakattu. 3 Voimassa 2015-09-24T13:26:37 2050.83276367 174.38450931
arkeologinenkohde_alue.3771 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3771 180220 {964EE2F8-A5BA-401D-B889-34200FB2C47A} Fattioja pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 275 ei Kohteessa on kuusi pyyntikuoppaa lounas-koillinen suuntaisesti, noin 170 metriä pitkänä jonona. Kuoppien halkaisija on noin 3 m ja syvyys 50 cm. Kuopissa on vallit. Lounaisosan kuoppien välit ovat kymmeniä metrejä, mutta koillispään kuoppien välit ovat noin 10 m. Pyyntikuoppa 1 on pieni ja soikea. Sen koko on 2,4 m x 2 m ja 50 cm syvä. Kairauksessa havaittiin noin 6 cm huuhtoutumiskerros. X=3456138 Y=7589764 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee noin 65 m koilliseen edellisestä. Se on muodoltaan soikea, ja siinä on kapea ja varsin korkea valli. Se on kooltaan 3 m x 2 m ja 45 cm syvä. Kuopassa on ohut huutoutuma. X=3456190 Y=7589807 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee noin 50 m pohjoiskoilliseen edellisestä. Se on soikea, kooltaan 3 m x 2,5 m ja 50 cm syvä. Kuopassa on noin 2 m leveä valli. Kairauksessa havaittiin noin 8 cm huuhtoutumiskerros. X=3456205 Y=7589856 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee noin 30 m koilliseen edellisestä. Sen koko on 3,5 m x 3 m ja 60 cm syvä. Kuopassa on yli 2 m leveä valli. Siinä ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. X=3456231 Y=7589881 Pyyntikuoppa 5 on edellisestä 5 m koilliseen. Se on kooltaan 2,9 m x 2,6 m ja 55 cm syvä. Kairauksessa havaittiin 1-3 cm huuhtoutumiskerros. X=3456236 Y=7589887 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee edellisestä 12 m koilliseen. Se on muodoltaan syvä ja suppilomainen, vallillinen. Halkaisija on 2,5 m ja syvyys 60 cm. Pohjalla on parin sentin huuhtoutumiskerros. X=3456248 Y=7589893 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Kuuden kuopan pyyntikuoppajärjestelmä. Pyyntikuopat sijaitsevat Ivalojokeen laskevan Fattiojan länsipuolella, Fattijängän ympäröimän hiekkaharjun keskiosassa, Inari-Pokka maantiestä noin 1200 m itään. Harjulla kasvaa mäntyä ja koivua. 3 Voimassa 2015-09-15T13:57:41 1679.06225586 388.91959423
arkeologinenkohde_alue.3772 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3772 176710 {F59B5595-93AA-4933-80B0-9BE2AA327537} Pitkäaho sotahistoriallinen kohde 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 203 ei Paikalta dokumentoitiin kaksi korsun jäännöstä ja kuusi poteroa. Korsu jäännös 1 (176701): Epämääräisen muotoinen noin 50-70 cm syvä ja tasapohjainen kaivanto, jossa ilmeisesti kulkuaukko etelässä. Rakenteen itäpuolella kivikkoa, jota ilmeisesti tasoiteltu. Koko noin 8 x 5 m. X= 3610979 ja Y= 7233859. Korsu jäännös 2 (176702): Vähän matalampi korsun jäännös kuin edellinen. Korsuja erottaa noin 1,2 m paksuinen maavalli. Oviaukko eteläseinällä eli järvelle. X= 3610989 ja Y= 7233858. Poteroiden halkaisija vaihtelee 1-2 m välillä ja syvyys 30-50 cm välillä. Muodoltaan poterot ovat pyöreitä, neliskanttisia ja soikeita. Potero 1 (176703): X= 3610974 ja Y= 7233860 Potero 2 (176704): X= 3610987 ja Y= 7233850 Potero 3 (176706): X= 3610996 ja Y= 7233841 Potero 4 (176707): X= 3610991 ja Y= 7233843 Potero 5 (176708): X= 3610994 ja Y= 7233849 Potero 6 (176709): X= 3611001 ja Y= 7233849 Aluemainen. Rajaus perustuu näkyviin jäänteisiin. Kohde on merkitty SutiGisiin. Sodanaikaisia korsun jäänteitä ja poteroita. Alueella on paljon sodanaikaisen toiminnan jäänteitä. Soistunutta aluetta, jossa kasvaa kuusia, mäntyjä ja nuoria koivuja. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Maasto kivikkoista. 3 Voimassa 2014-12-19T12:37:57 668.73632812 97.54172786
arkeologinenkohde_alue.3773 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3773 176724 {15CFD524-79DF-4961-9F2E-29DDD0BF4216} Tervajärvi 1 kaivanto 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 195 ei Kaksi suurta ja syvää kaivantoa, joite erottaa noin 2 m leveä maakangas. Kaivanto 1 (176722): Itäisempi kaivannoista. Soikean tai hieman suorakaiteenmuotoinen halkaisijaltaan noin 5 kokoinen ja syvyydeltään noin 1 m syvyinen kaivanto. Kaivannon pohja on melko tasainen ja maa kaivannon reunoilta on valunut kaivantoon. X= 3570554 ja Y= 7214716. Kaivanto 2 (176723): Pyöreä halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kaivanto, jonka kaakkoislaidalla on hieman vallia. Kaivannon syvyys on noin 1 m. X= 3570549 ja Y= 7214715. Aluemainen. Rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. Kohde löytyi inventoinnissa. Kaivantoja, joiden funktio epäselvä. Mäntykangas joen pohjoispuolella. Kohteet sijaitsevat törmän reunalla. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-12-19T13:39:05 81.59838867 34.39959669
arkeologinenkohde_alue.3774 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3774 180348 {AF08D759-C42F-4B57-A1B9-139E74DBA856} Kotaoja kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 175 ei Alueella on kaksi hirsirakennuksen jäännöstä. Niistä lounaanpuoleinen on mahdollinen talli. Kaksihuoneisen rakennelman koko on 15 m x 11,2 m. Jäljellä on pääosin vain yksi hirsikerta seinähirsiä, väliseinän kohdalla kolme. Hirret ovat pyöröhirsiä Pääosin sammalen peittämiä kattorakenteita on jonkin verran jäljellä. Rakennelma on lounas-koillis suuntainen. Koillispäässä on puulaatikoiden jäänteitä sekä yksinkertaisen kelkan jäänteet. Edellisestä noin 30 m koilliseen on kämpän jäännös, kooltaan 17 m x 9,2 m. Rakennelma on pohjois-etelä suuntainen. Pohjoispäädyn rakenteet ovat säilyneet hyvin. Jäljellä on 7 - 8 hirsikertaa, joista ylimmät ovat varsin maatuneita. Seinän korkeus on yli 2 m. Rakennelman eteläpääty on säilynyt heikommin, jäljellä on kolme hirsikertaa. Rakennelman oviaukko on eteläseinällä ja ikkunat itä- ja länsiseinillä. Aukot ovat neljän hirsikerran korkuiset ja seinät ovat säilyneet aukkojen pohjoispuolella korkeampina. Pohjoispään ovessa on rautasaranat. Karapuut ja kamanat ovat jäljellä. Sisäseinät on veistetty tasaisiksi. Tilkkeenä on käytetty kunttaa ja lavereiden kohdalla on lautoja rakojen kohdalla. Salvokset ovat yläpuoliset ja sahalla työstetyt. Hirsien päät on kavennettu salvoksien kohdalla sekä ikkunoiden ja oviaukkojen reunassa. Rakennelman pohjoispäädyssä on haljispuolikkaista rakennettu varastorakennus. Jäljellä on jonkin verran kuorimattomista pyöröhirsistä työstettyjä kattopuita. Alue rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke. "Yrjö Mattus kertoi että tämä on suomalaisten käytössä v.1942 ollut metsäkämppä. Matti Lehtola taas kertoi saksalaisten olleen jo v.1942 Inarissa ja he sahauttivat suomalaisilla Inarin kirkonkylällä tukkeja Siidan paikalla ollutta vankileiriä varten. Koska Solojärvellä oli 2 vankileiriä, toinen Karipääjärvellä ja toinen Haukkapesäojalla, voisi ajatella että tässä sahautettiin niihin tukit." Toisen maailmansodan aikaiset savottakämppä ja talli. Kohde sijaitsee Kotaojan kaakkoispuolella. Maaperä on kivikkoinen. Pääpuulaji on mänty ja jonkin verran hieskoivua, nuorta kasvatusmetsää, mutta paikoitellen järeitä aihki mäntyjä. Kämpän sisällä kasvaa muutamia koivuja. 3 Voimassa 2015-10-06T13:42:57 1960.78662109 199.88532786
arkeologinenkohde_alue.3775 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3775 180434 {A3980BE3-9B7D-4EC4-B936-08D8C683AD35} Illestijoki länsi pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 147 ei Alueella on neljä pyyntikuoppaa, joista kolme pohjoisinta ovat pohjois-etelä suuntaisessa linjassa ja neljäs niistä lounaaseen. Kuopat ovat soikeita, kooltaan noin 3,2 m x 2,8 m ja syvyydeltään noin 60 cm. Kuopat muodostavat jonon Illestijärven ja Illestijoen mutkan poikki. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee noin 110 m lounaaseen Illestijärven rannasta ja noin 30 m sähkölinjasta. Kuoppa on kooltaan 3,5 m x 2,8 m ja 0,6 m syvä. Valli on noin 1,5 m leveä. Vallissa ja kuopassa kasvaa jäkäliä sekä varpukasveja. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 1 cm. X=3488125 Y=7640095 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee edellisestä noin 100 m etelään. Sen halkaisija on 3,2 m ja syvyys 0,55 m. Valli on noin 1,5 m leveä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 1 cm - 2 cm. Maaperä on hiekkaa ja pieniä kiviä. Aluskasvillisuus koostuu lähinnä jäkälistä ja osin variksenmarjasta. Pyyntikuoppa 3 on edellisestä noin 60 m etelään, sen koko on 3,6 m x 2,8 m ja syvyys 0,6 m. Valli on selkeä ja noin 2 m leveä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on muutamia senttejä. Kuopan pohjalla on 20 cm paksu turvekerros ja nyrkin kokoisia kiviä, joiden seassa hiiltä ja hieman huuhtoumaa. Valleissa kasvaa männyn taimia. Kuoppa sijaitsee hieman alempana rinteessä kuin kaksi edellistä. Pyyntikuoppa 4 sijaitsee edellisestä noin 70 m lounaasen. Se on kooltaan 2,9 m x 2,7 m ja syvyydeltään 0,6 m. Valli on 2 m leveä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 2 cm. Kuopan pohjalla on pieniä kiviä ja n. 20 cm paksu turvekerros. Aluskasvillisuus on runsas, paljon varpuja. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Uusi löytö Pyyntikuoppajärjestelmä. Alue sijaitsee Illestijoen länsipuolella, joelle päin laskeutuvan törmän päällä. Alueen maaperä on soraa ja hieman kivinen. Alueella on suoritettu taimikonhoito ja siemenpuiden poisto. 3 Voimassa 2015-09-15T13:04:05 2868.79101562 525.75175796
arkeologinenkohde_alue.3776 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3776 180435 {BE5D0F2F-5FA0-4130-8322-C38AE345A524} Uujajärvi 2 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 150 ei Alueella on neljän pyyntikuopan järjestelmä Uujajärven ja Illestijärven välissä. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 3,5 m x 3,0 m. Syvyydeltään 45 cm. Kaksi lounaisinta kuoppaa ovat osittain täyttyneet, joko eläinten tai ihmisten myöhemmän toiminnan vuoksi. Pyyntikuoppa 1 on kooltaan 3,7 m x 3,2 m, ja 0,65 m syvä. Se on muodoltaan soikea ja siinä on selkeä valli, leveydeltään noin 1,5 m ja 0,2 m korkea. Kuopassa ja vallissa kasvaa männyn taimia ja lisäksi pari vanhaa kantoa. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. X=3488056 Y=7640303 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee edellisestä 30 m lounaaseen. Halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,4 m. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 1 cm - 7 cm. Aluskasvillisuus koostuu lähinnä jäkälistä. Valli on selkeä, n. 1,5 m leveä. X=3488032 Y=7640278 Kuopan välittömässä läheisyydessä on laakea ja matala kuopanne, jota reunustaa valli. Kuoppa on matala pyyntikuopaksi, vaikuttaa enemmän rakennuksen pohjalta. Kuoppa on muodoltaan neliömäinen ja kooltaan vallin sisäpuolelta 2,2 m x 2,2 m. Syvyydeltään 0,25 m. Vallin leveys on enimmillään 2,5 m. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 1 cm - 2 cm. Pyyntikuoppa 3 sijaitsee n. 58 m lounaaseen edellisestä. Kuopan koko on 4,1 m x 3,3 m ja syvyys 0,45 m. Vallin leveys on 2 m. Muodoltaan maljamainen, kuopan pohja on tasainen. Mahdollisesti kuopan reunassa on ollut esimerkiksi ketunpesä, jonka johdosta kuoppa on osin täyttynyt. Vallissa ja kuopan reunassa on vanhoja kantoja. Kuopan reunalla, tasaisen pohjan yläpuolella, havaittiin kairauksessa ohut huuhtoutumiskerros. Samoin pohjalta n. 10 cm nykyisen maanpinnan alapuolella. X=3487989 Y=7640238 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee 24 m länsilounaaseen edellisestä. Kuopan koko on 3,6 m x 3,1 m, syvyydeltään 0,4 m. Muodoltaan laakea, maljamainen, pohja on varsin tasainen. Valli on selvä, leveydeltään 2 m. Vallissa kasvaa lähinnä jäkäliä, kuopassa myös varpukasveja sekä muutamia männyn taimia. Huuhtoutumiskerrosta ei havaittu kairauksessa, mutta koekuopassa sitä oli n. 1 cm, mutta vallissa saman verran. Etäisyys Uujajärven rantaan on 30 m. X=3487954 Y=7640232 Alue rajautuu havaittujen rakenteiden peusteella. Uusi löytö Pyyntikuoppajärjestelmä. Alue sijaitsee Uujajärven itäpuolella, Uujajärven ja Illestijärven välisellä kannaksella. Alue on varsin tasainen, loivasti järveä kohti laskeutuva rinne, maaperältään hiekkaa. Paikalla on eri-ikäistä mäntytaimikko, joka on paikoitellen tiheää. 3 Voimassa 2015-09-22T09:01:49 1523.93823242 303.48608017
arkeologinenkohde_alue.3777 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3777 180436 {76D8651D-E677-4820-B882-99F5025ADE85} Illestijoki länsi pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 147 ei Alueella on neljän pyyntikuopan järjestelmä. Kuopat muodostavat jonon Illestijärven ja Illestijoen mutkan poikki. Kolme pohjoisinta kuoppaa ovat pohjois-etelä suuntaisessa rivissä ja neljäs niistä lounaaseen. Kuopat ovat soikeita, kooltaan noin 3,3 m x 3,0 m ja syvyydeltään 0,6 m. Pyyntikuoppa 1 on kooltaan 3,5 m x 2,8 m, syvyydeltään 0,6 m. Valli on n. 1,5 m leveä. Kairauksessa havaittiin 1 - 2 cm paksu huuhtoutumiskerros. Valleissa ja kuopassa kasvaa jäkäliä ja varpukasveja. X=3488125 Y=7640095 Pyyntikuoppa 2 on edellisestä noin 100 m etelään. Sen halkaisija on 3,2 m ja syvyys 0,55 m. Valli on noin 1,5 m leveä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 1 cm - 2 cm. Maaperä on hiekkaa ja pieniä kiviä. Aluskasvillisuus koostuu lähinnä jäkälistä osin variksenmarjasta. X=3488133 Y=7639997 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee edellisestä noin 60 m etelään. Sen koko on 3,6 m x 2,8 m, syvyys 0,6 m. Valli erottuu selkeästi ja on noin 2 m leveä. Kuopan pohjalla on 20 cm paksu turvekerros ja nyrkin kokoisia kiviä, joiden seassa hiiltä ja paikoin huuhtoutumiskerrosta. Vallissa kasvaa männyn taimia. Kuoppa sijaitsee hieman alempana rinteessä kuin kaksi edellistä. X=3488125 Y=7639936 Pyyntikuoppa 4 on edellisestä noin 70 m lounaaseen. Se on kooltaan 2,9 m x 2,7 m ja syvyydeltään 0,6 m. Valli on 2 m leveä. Kuopan pohjalla on 20 paksu turvekerros sekä pieniä kiviä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on pari senttiä. Aluskasvillisuus on runsas, lähinnä varpuja. X=3488066 Y=7639888 Alue rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö Pyyntikuoppajärjestelmä Alue sijaitsee Illestijoen länsipuolella, joelle laskeutuvan törmän päällä. Maaperä on soraa ja pieniä kiviä. Alueella on tehty taimikonhoito ja siemenpuiden poisto. 3 Voimassa 2015-09-22T09:08:11 2868.79101562 525.75175796
arkeologinenkohde_alue.3778 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3778 180228 {2E1CC8B2-AEB9-4641-886B-DAC9364E0410} Metsonlauluräme pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 280 ei Kohteessa on viisi kuoppaa, jotka ovat kahdessa ryhmässä. Kuopat muodostavat loivasti kaareutuvan, lounas-koillinen suuntaisen linjan. Järjestelmän pituus on noin 140 m. Kuoppien halkaisija on keskimäärin kolme metriä ja syvyys noin 50 cm. Pyyntikuoppa 1 on muodoltaan soikea, matala ja laakea. Sen koko on 3,4 m x 2,8 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa on epäsäännöllinen, toinen reuna on jyrkkä ja toinen loiva. Loivassa reunassa on mahdollisesti maatuneen puun aiheuttama kolo. Kuopassa on osittainen valli. Kairauksessa oli havaittavissa noin 5 cm huuhtoutumiskerros. X=3455588 Y=7589201 Pyyntikuoppa 2 on edellisestä noin 7 m pohjoiskoilliseen. Se on syvä ja suppilomainen, hieman soikea. Kooltaan 3,4 m x 3,1 m ja 75 cm syvä. Kuopassa on 2 m leveä valli ja noin 4 cm huuhtoutumiskerros. X=3455594 Y=7589217 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee noin 70 m koilliseen edellisestä. Se on pieni ja matala, kooltaan 2,2 m x 1,9 m ja 40 cm syvä. Maaperä kuopan ympärillä on epätasainen eikä vallia voi havaita. X=3455644 Y=7589275 Pyyntikuoppa 4 on edellisestä 12 m pohjoiseen. Kuopan halkaisija on noin 3,3 m ja syvyys 55 cm. Kuoppa on matala ja laakea, ja sen keskellä on jyrkkäreunainen kuopanne. Kuopassa ei ole selkeää reunaa, vaan se on reunoiltaan hyvin loiva. Siinä ei myöskään ole selkeää vallia. Kuopassa on paksu aluskasvillisuus ja sen reunassa kasvaa koivupuska. X=3455650 Y=7589296 Kuopasta noin 8 m koilliseen, vanhan männyn juurella, on matala kuoppa joka vaikuttaa lähinnä tuulenkaadolta. Pyyntikuoppa 5 on edellisestä noin 35 m itään. Se on muodoltaan soikea, matala ja laakea. Kuopan keskellä on syvempi kuopanne. Kuopan koko on 3,7 m x 3,1 m ja 45 cm syvä. Kairauksessa havaittiin 4-10 cm huuhtoutumiskerros. Mahdollisesti osittainen valli. X=3455683 Y=7589305 kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Uusi löytö. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Ivalojoen pohjoispuolisella Metsonlaulurämeellä, Inari-Pokka -maantiestä noin 800 m itään. Mäntyä ja koivua kasvavaa sekametsää. Maaperä on hiekkaa ja maasto luontaisesti epätasainen. 3 Voimassa 2015-07-27T15:57:10 1915.86743164 348.79675816
arkeologinenkohde_alue.3779 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3779 176731 {A43820DB-1C48-4A74-A7D6-86CE85B79A63} Tervajärvi 3 kuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 195 ei Paikalta dokumentoitiin kolme kuoppaa. Samalla rantatörmällä on kaksi muutakin kohdetta, joissa on yhteensä kolme suurehkoa kaivantoa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 1 m kokoisia ja niiden syvyys vaihtelee 20-60 cm välillä. Kuoppa 1 (176727): X= 3570566 ja Y= 7214678 Kuoppa 2 (176729): X= 3570558 ja Y= 7214690 Kuoppa 3 (176730): X= 3570566 ja Y= 7214693 Aluemainen. Rajaus perustuu kohteen näkyviin rajoihin. Kohde löytyi inventoinnissa. Kuoppia, joiden funktio epäselvä. Mäntykangas, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. 3 Voimassa 2014-12-19T13:56:20 255.77001953 61.40052551
arkeologinenkohde_alue.3780 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3780 176912 {73DD250A-50D2-4F93-82DE-2073433EEF5C} Mettojänkkä 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 163 ei Alueella on kolme selkeää rakennuksen jäännöstä ja kuoppajäännös, joka saattaa myös olla rakennuksen jäännös. Rakennukset on numeroitu juoksevasti lounaasta koilliseen. Rakennus jäännös 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360856 Y=7492281. Kohteessa on 4 x 3 metrin kokoinen metrin levyisten vallien ympäröimä ,etrin syvyinen kuoppa. Kuopassa ei ole kiukaan jäännöstä. Rakennus jäännös 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360863 Y=7492296. Kohteessa on 3 x 3 metrin kokoinen metrin korkuisen ja 1.7 metriä leveän vallin rajaama rakennuksen jäännös, jonka lounaispäädyssä on piisikiveys. Rakennus jäännös 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360869 Y=7492305. Kohteessa on 4 x 3 metrin kokoinen 0.6 metriä ympäröivää maanpintaa korkeampi kumpare, jonka ympärillä on kuoppia. Kohde tulkittiin rakennuksen jäännökseksi. Kuoppa jäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3360856 Y=7492301.KOhteessa on 3 x 2 metrin kokoinen epäselvä matala kuoppa jota ympäröi matala valli, jonka lounaisnurkassa on aukko. Mikäli kyseessä on rakennus jäännös, kyseessä on todennäköisesti oviaukko. Kohde on kuitenkin muita kolmea alakohdetta huomattavasti epäselvempi, joten on mahdollista, että kohde on luontainen. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Kohde löytyi inventoinnissa. Kolme rakennuksen jäännöstä ja kuoppa, joka mahdollisesti on myös rakennuksne jäännös. Kyseessä saattaa olla vanha metsätyökämppä tai muu asuinpaikka. Äkäsjoen mäntymetsää kasvava pohjoisranta. 3 Voimassa 2014-12-30T22:43:52 361.49902344 83.28815895
arkeologinenkohde_alue.3781 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3781 176913 {74CD1623-7A6C-4D1B-8DA2-B764A4712F58} Rova rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 165 ei Alueella on rakennusten jäännöksiä sekä vesipasan tai kelkan jäännös. Rakennus 1 jäännös sijatsee koordinaattipisteessä Rakennus 1 jäännös sijatseekoordinaattipisteessä X=3367667 Y=7481131. Kohteessa on osittain kuntan alla jäkälöityneistä kivistä muodostuva halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen, metrin korkea kiuaskiveys.Kiukaan ympärillä on heikosti erottuva noin 5 x 5 metrin kokoinen ala, jonka ulkopuolella on kuoppia. Alan reunoilla on lahoa puutavaraa. Kiukaasta noin 15 metriä kaakkoon on osittain hajonnut rimoista koostuva kotarakenne ja sen vieressä kaivo, jossa betoniset kaivonrenkaat. Kohteesta itään on pieniä kuoppia, jotka liittyvät mahdollisesti tientekoon tai alueen kämppäjäännöksiin. Rakennus 2 jäännös sijatsee koordinaattipisteessä X=3367631 Y=7481142. Kohteessa on alueen poikki kulkevan hiekkatien itäpuolella tien suuntaisesti suorakaiteenmuotoinen, kuoppien rajaama ja ympäristöään korkeampi epätasainen, 15 x 8 metrin kokoinen alue. Rakenteen kaakkoisnurkassa on kuntan alla irrallinen, noin 0.5 x 0.3 metrin kokoinen parin senttimetrin paksuinen sementtimähkäle ja pohjoispuolella noin 8 metrin päässä laakea kuoppa. Rakennus 3 jäännös sijatsee koordinaattipisteessä X=3367621 Y=7481177. Kohteessa on 4 x 3 metrin kokoinen ala, jossa erottuu hieman lahoa puutavaraa, jossa erottuu nauloja. Rakennuksen pohjoisseinustalla sen sisäpuolella on noin 0.3 metriä syvä kaivanto. Kaivannon perusteella kyseessä on todennäköisesti huussin jäännös. Kohteesta noin 10 metriä etelään on 2 x 1 metrin kokoinen, 0.6 metriä syvä kuoppa. Rakennus 4 jäännös sijatsee koordinaattipisteessä X=3367626 Y=7481189.Kohteessa on 8 x 5 metrin kokoinen epäselvä epätasainen ala, jonka kahdella seinustalla vaikuttaa olevan hirsikertaa jäljellä. Rakennuksen lyhyt pääty on itäkakkoon kohti tietä. Kelkka jäännös sijatsee aluen poikkki menevän tien itäpuolella koordinaattipisteessä X=3367639 Y=7481165. Kohteessa on 2 x 1 metrin kokoinen puutavaraa sisältävä ala, jossa erottuu jalasten metallivahvikkeet. Rakennus jäännös 5 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3367608 Y=7481053. Rakennus erottuu heikosti ympäristöstöään tasaisempana alana, jossa rakennusjätettä. Rakennus 6 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3367588 Y=7481056. Kohteessa on 3 x 4 m kokoinen tila, jota ympäröi 1.5 metriä leveät, 0.4 metriä korkeat vallit. Rakennuksen lattia-ala on 1.3 metriä syvä. Rakennuksen sisäkulmia tukemassa ovat olleet pystypuut. Rakennus 7 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3367616 Y=7481021. Kohteessa on 3 x 4 m kokoinen, kohoumana ympäristöstä erottuva rakennuksen jäännös, jonka koillisnurkassa on irtokiviä, mahdollisesti kivipiisin jäännös. Oviaukko on itään kohti tietä, oviaukossa erottuu naulattua puuta. Kellarijäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3367664 Y=7480965. Kohteessa on hiekkarinteeseen kaivettu 8 x 4 metrin kokoinen noin 1.5 metriä syvä kuoppa, jonka suuaukko on kohti luodetta. Kuoppaa ympäröivät noin 1.5 metriä leveät, 0.3 metriä korkeat hiekkavallit. Kyseessä on todennököisesti kellarikuoppa. Kuopasta noin 3 metriä ylärinteen puolella on 2.5 x 2 metrin kokoinen, metrin syvyinen kuoppa. Kuoppa jäännös sijaitsee koordinaattipisteessä X=3367638 Y=7481016. Kohteessa on 2 x 1.5 metrin kokoinen 0.8 metriä syvä kuoppa, jossa on vallit ympärillä. Lähipuuhun on kiinnitetty rautalankaa ja kuopan reunalla on naulattua puutavaraa, kutne tuolin selkänoja. Nuotiokiveys sijaitsee koordinaattipisteessä X=3367730 Y=7481065 suon reunassa. Osittain kuntan alla on noin 15 kiveä. Alueen kaakkoispuolella on kuoppia, jotka liittyvät mahdollisesti alueen eteläpuoliseen hiekkamonttuun tai tientekoon. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2.5 metrin kokoisia ja 1.2 metriä syviä. Maa on kuopista siirretty niiden reunoille. Syvyytensä, jyrkkäreunaisuutensa ja kairatessa löysien vallien perusteella kuopat ovat melko uusia. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Sutigis-havainto. Metsätyökämppien jäännöksiä, kellarin jäännös, kuoppa, vesipasan tai kelkan jäännös ja nuotiopaikka. Soiden ympäröimän hiekkakannaksen pohjoisosa. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa ja veriksenmarjaa. Alueella kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-31T00:45:14 21694.69311523 641.02207154
arkeologinenkohde_alue.3782 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3782 180081 {004825B1-E23B-43B0-ABF8-64CC06ADC0B3} 1000027129 Patterinmäki puolustusvarustus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 115 ei Alueella havaittiin neljä tykkipatteria, joiden lisäksi dokumentoitiin kuopanne, joka liittynee pattereihin. Kolme tykkipatteria ja kuopanne sijaitsee metsäautotien kääntöpaikan eteläpuolisella Patterinmäellä. Neljäs patteri sijaitsee tien pohjoispuolisella pienellä mäennyppylällä. Tarkastuksen aikana satoi voimakkaasti, mikä vaikeutti huomattavasti dokumentointia. Lisäksi pattereissa kasvava tiheä puusto aiheutti sen, että pattereiden koko on vain arvio. Patteri 1: (P= 6834850 I= 3602903) rinteeseen kaivettu tykkipatteri, jossa käytävämäinen kulku mäen pohjoisrinteessä. Myös patterin itäpuolella on kapea käytävä. Tykkipatterin sisällä kasvaa nyt nuorta puustoa ja käytävään on kasattu hakkuutähdettä. Patterin koko noin 7x7 metriä ja syvyys arviolta 2-3 metriä. Patteriin ei menty sisälle. Erottuu maastossa selkeästi isona kuoppana. Patteri 2: (P= 6834842 I= 3602828) samaa kokoluokkaa kuin patteri 1. Patteri on muodoltaan neliö ja sen lounaisnurkasta lähtee lounaaseen lyhyt käytävämäinen sakara. Patterin pohjoispuolella on käytävämäinen kulkuväylä. Patterin koillisnurkasta lähtee itään käytävämäinen sakara, mahdollisesti taistelukaivanto, jonka päässä tuliasema. Patterin sisäpuolella, pohjoisen kulkukäytävän luoteisnurkassa, on säilyneenä hirsirakenteita. Kulkuväylä on kivetty ja siinä on käytetty rautarakenteita tukemassa. Patteri 3: (P= 6834789 I= 3602874) patterin sisällä kasvaa tiheä kuusikko, joten havainnointimahdollisuudet ovat heikot. Kulku patteriin on pohjoisesta ja väylän seinämässä näyttää olevan hyvin säilynyttä kiveystä. Patterin itäpuoli on kalliota ja vaikuttaa siltä että patteri on osin louhittu siihen. Patterin koilliskulmasta lähtee itään lyhyt käytävä, mahdollisesti tuliasema, joka on nyt täyttynyt kivestä. Patteri on muodoltaan pyöreähkö ja vaikuttaa pattereita 1 ja 2 isommalta. Patterin sisäpuolella on säilyneitä puurakenteita ja itä- ja länsireunoilla on isoja kivilohkareita. Patteri 4: (P= 6834957 I= 3602858) selvästi isoin patteri. Muodoltaan neliö, jonka pohjoispuolella kulkukäytävä. Koillisnurkasta lähtee itään lyhyt käytävä, mahdollisesti taisteluhauta, joka nyt täyttynyt kivenlohkareista. Samanlainen käytävä lähtee lounaisnurkasta, se puolestaan on täytetty hakkuutähteellä. Kuoppa: (P= 6834871 I= 3602862) paikalla on matala noin 4x4 metriä oleva neliömäinen painanne, joka saattaa liittyä paikalla oleviin tykkipattereihin tai sitten ei. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on ilmeisesti Salpalinjaan kuuluvia tykkipattereita. Kohde sijaitsee Savonlinnan eteläosassa, Pihlajaveden Särkilahdenselän länsipuolella olevalla Patterinmäellä. Kohteen itäpuolella on Pirunvuori, luoteispuolella Kuikkalammit ja lounaispuolella Likastenjärven Likastenperä. Patterinmäki on pieni mäennyppylä, joka nyt on hakattu. Alue on heinittynyt. Patterinmäen pohjoispuolella kulkee metsäautotie. 3 Voimassa 2015-07-15T15:48:54 14129.38916016 584.75576055
arkeologinenkohde_alue.3783 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3783 180473 {92F9830F-BA66-443C-AFA6-72491F99FBA4} 1000002818 Saukko liesilatomus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 150 ei Kohteessa on kaksi liesilatomusta. Ne ovat lounas-koillis -suuntaisia ja muodoltaan suorakaiteenmuotoisia tai soikeita. Latomukset ovat lähes kokonaan aluskasvillisuuden peittämiä. Läntisempi liesilatomus on kooltaan 1,2 m x 0,7 m, ja noin 5 cm korkea. Latomuksen vieressä on vanha, osittain kallistunut kelo. X=3489410 Y=7653503 Toinen latomus sijaitsee edellisestä noin 30 m itään ja on kooltaan 2 m x 0,8 m, korkeudeltaan 5 cm - 10 cm. Latomuksen päissä kivet ovat suurempia kuin keskellä. Kivet erottuvat heikosti aluskasvillisuuden alta. Koeruudussa havaittiin palaneita ja rapautuneita kiviä. X=3489442 Y=7653495 Läntisemmästä latomuksesta noin 45 m länteen on matala neliömäinen ja tasapohjainen kaivanto. Se on on kaivettu loivaan rinteeseen. Kuopan koko on 1,4 m x 1,2 m, ja syvyys 10 cm - 20 cm. Se sijaitsee sähkölinjan lähellä, lammen päässä olevan harjanteen eteläreunalla. Kuopan lähellä on kaksi pettupuuta, toinen harjanteen päällä ja toinen pienempi alarinteessä. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Muinaisjäännösrekisteri, mahdollinen muinaisjäännös. A. Arponen 1988. Liesilatomuksia. Kohde sijaitsee Mutusjärven lounaispuolella olevan pienen nimettömön lammen eteläpäässä, matalan hiekkaharjanteen päällä. Etäisyys Mututsjärven rantaan on 260-280 m. Lampi on soistunut ja kasvaa osin heinää. Se on lähes yhteydessä Muddusjärveen. Kuivaa mänty kangasta. Aluskasvillisuus on niukka, koostuen jäkälistä ja sammalista. Läntisemmän latomuksen kohdalla kasvaa myös hieman puolukkaa. 3 Voimassa 2015-08-07T07:49:30 423.57836914 96.44805763
arkeologinenkohde_alue.3784 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3784 178443 {716389E7-FB15-4D91-82FE-CB0D73C0A9CE} 1000026249 Fladalandet 3 verkkotarha 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2714 Verkonkuivatuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Suorakaiteen muotoinen alue, jonka mitat ovat 6x22 m. Alueella on ainakin 22 kiveä tai 2-3 päällekkäin keoksi pinottua kiveä. Ne muodostavat hiukan säännöllisen ruudukon. Kivet ovat 100:kg:n molemmin puolin, pyöristyneitä ja särmikkäitä. Etäisyys rantaan 9 m. h = 1.43 (N60). SZD = 1926 +/- 0. Näkyvät rakenteet. Löydetty maastotyössä 26.6.2014. Verkkojen kuivauskivet, verkkotarha. Puuton ulkoluoto, johon työntyy flada etelän puolelta. Fladan rannalla. Rantaan E laskeva rinne. 3 Voimassa 2019-10-24T12:35:41 233.64916992 65.98400839
arkeologinenkohde_alue.3785 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3785 180245 {4800DE82-91DF-466D-A102-362C941573CF} 148010715 Autsivaara pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 290 ei Kohteessa havaittiin 96 pyyntikuoppaa, joiden koko on keskimäärin 3,3 m x 3,0 m ja syvyys 55 cm. Järjestelmän suurin kuoppa on halkaisijaltaan 4,8 m ja 1,2 m syvä. Pienimmän kuopan halkaisija on 1,8 m ja syvyys 20 cm. Kuopat ovat lähinnä pohjois-etelä suuntasena linjana, ja siinä on kaksi itä-länsi suuntaista poikkilinjaa. Järjestelmän pituus pohjois-etelä suuntaisesti on 1,3 km ja itä-länsi suuntaisesti noin 700 m. Kuopat ovat osin matalien harjanteiden päällä ja osin varsin tasaisessa maastossa harjanteiden lähistöllä. Pyyntikuopat etelästä alkaen. Pyyntikuoppa 1, koko 2,7 m x 2,2 m, syvyys 50 cm. Noin 2 m leveä valli. X=3440177 Y=7587348 Pyyntikuoppa 2, sijaitsee15 m luoteeseen edellisestä. Koko 3,2 m x 2,6 m, syvyys 40 cm. Matala, yli 2 m leveä valli. Vallissa vain ohut aluskasvillisuus, kuopassa enemmän. X=3440168 Y=7587364 Pyyntikuoppa 3, 19 m luoteeseen edellisestä. Matala ja laakea, halkaisija 1,8 m ja syvyys 20 cm, ei selkeää vallia. X=3440157 Y=7587379 Pyyntikuoppa 4, 11 m luoteeseen edellisestä. Matala ja laakea kuoppa, koko 2,8 m x 2,4 m, syvyys 30 cm. X=3440152 Y=7587389 Pyyntikuoppa 5, 4 m pohjoiseen edellisestä. Pieni ja epämääräisen muotoinen kuopanne, toisessa reunassa on maatunut puu. Koko 2,1 m x 1,6 m, syvyys 35 cm. X=3440151 Y=7587393 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee 12 m pohjoisluoteeseen edellisestä. Halkaisija 3,1 m ja syvyys 50 cm, vallillinen. Vallissa kasvaa koivupuska ja kuopan reunassa on maatunut kanto. X=3440147 Y=7587405 Pyyntikuoppa 7, edellisestä 7 m pohjoiseen. Matala ja laakea kuoppa, kooltaan 3 m x 2,5 m ja 35 cm syvä. Valli on 1-1,5 m leveä. X=3440146 Y=7587412 Pyyntikuoppa 8, sijaitsee noin 75 m luoteeseen edellisestä. Suuri kuoppa, jonka lounaisreunalla on tuulenkaadon aiheuttama kumpu. Halkaisija 3,6 m ja syvyys 60 cm, vallillinen. X=3440088 Y=7587462 Pyyntikuoppa 9, 5 m luoteeseen edellisestä. Koko 3 m x 2,3 m, syvyys 60 cm. Muodoltaan soikea, suppilomainen. Noin 1,5 m leveä valli, jossa kasvaa pari koivua. X=3440084 Y=7587463 Pyyntikuoppa 10, sijaitsee noin 135 m luoteeseen kuopasta 9, pienen lammen kohdalla. Koko 2 m x1,9 m ja syvyys 30 cm. Pieni ja matala kuoppa jossa noin 1m leveät vallit. X=3439972 Y=7587538 Pyyntikuoppa 11, sijaitsee noin 40 m koilliseen kuopasta 8. Koko 3,7 m x 3,3 m, syvyys 50 cm, 2 m leveä valli. X=3440122 Y=7587482 Pyyntikuoppa 12, sijaitsee noin 20 m koilliseen edellisestä. Koko 3,3 m x 2,9 m ja syvyys 50 cm, valli on 2-2,5m leveä. X=3440148 Y=7587494 Pyyntikuoppa 13, noin 4 m koilliseen kuopasta 12. Suuri kuoppa, kooltaan 3,7 m x 3,4 m ja syvyydeltään 55cm. Noin 2 m leveä valli. Kuopan päällä on pieni kuollut mänty. X=3440155 Y=7587503 Pyyntikuoppa 14, sijaitsee noin 26 m pohjoiseen edellisestä. Koko 3,6 m x 3,1 m ja syvyys 50 cm. Soikea ja varsin matala kuoppa. Vallit harjanteen sivuilla, eli kuopan itä- ja länsireunoilla. X=3440149 Y=7587536 Pyyntikuoppa 15, 23 m pohjoiskoilliseen kuopasta 14. Pieni, matala ja laakea, valli ainakin pohjoispuolella. Koko 2 m x 1,8 m ja syvyys 30 cm. X=3440160 Y=7587566 Pyyntikuoppa 16, sijaitsee19 m pohjoiseen edellisestä. Matala ja laakea kuoppa, jonka koko on 2,8 m x 2,7 m ja syvyys 40 cm. Reunalla kasvaa koivupuska, ohut aluskasvillisuus, sammalia ja jäkäliä. X=3440163 Y=7587580 Pyyntikuoppa 17, 18 m pohjoiseen kuopasta 16. Koko 3,2 m x 2,8 m ja syvyys 50 cm. Kuopan eteläreunassa on mahdollinen tuulenkaadon jälki. X=3440165 Y=7587599 Pyyntikuoppa 18, sijaitsee 7 m pohjoiseen edellisestä. Matala ja laakea kuoppa, valli länsi- ja lounaisreunalla. Koko 3,1 m x 2,8 m ja syvyys 60 cm. X=3440172 Y=7587619 Pyyntikuoppa 19, sijaitsee edellisestä noin 50 m pohjoiskoilliseen. Suuri ja soikea kuoppa, jonka luoteisreunan yli menee polku, mikä on kaventanut kuoppaa. Koko 4,4 m x 3,9 m ja syvyys 70 cm. X=3440187 Y=7587668 Pyyntikuoppa 20, sijaitsee noin 75 m länteen kuopasta 18, pienen lammen itäpuolella. Matala ja laakea kuoppa, jossa on 2,5-3 m leveä valli. Koko 3,4 m x 2,8 m ja syvyys 45 cm. X=3440086 Y=7587634 Pyyntikuoppa 21, noin 40 m länsiluoteeseen edellisestä. Halkaisija 3,9 m ja syvyys 45 cm. Matala ja laakea kuoppa, jossa on 2,5 m leveä valli. Kuopan kohdalla on ohut aluskasvillisuus. X=3440048 Y=7587649 Pyyntikuoppa 22, sijaitsee noin 33 m luoteeseen edellisestä. Koko 3 m x 2,6 m ja syvyys 40 cm. Noin 1 m leveä valli, jossa kasvaa pari mäntyä. X=3440032 Y=7587679 Pyyntikuoppa 23, sijaitsee noin 20 m länteen edellisestä ja 15 m lammen rannasta koilliseen. Koko 3,4 m x 3,2 m ja syvyys 55 cm. Matala ja laakea kuoppa jossa on selkeä valli. Lounaisreunasta aluskasvillisuus on kulunut pois ja kuoppaan ilmeisesti on valunut maata. X=3440013 Y=7587683 Pyyntikuoppa 24, edellisestä noin 25 m luoteeseen. Koko 3,4 m x 3,3 m ja syvyys 45cm. Matala ja laakea. Aluskasvillisuus lähinnä jäkälää ja hieman sammalia. X=3439993 Y=7587695 Pyyntikuoppa 25, noin 20 m länteen edellisestä. Halkaisija 2,4 m ja syvyys 40 cm. X=3439970 Y=7587695 Pyyntikuoppa 26, edellisestä noin 10 m luoteeseen. Koko 3,1 m x 3 m ja syvyys 45 cm. Pohjoisreunalla on kelon kanto, puu on kaatunut kuopan yli. X=3439966 Y=7587697 Pyyntikuoppa 27, noin 15 m länteen edellisestä. Koko 2,7 m x 2,1 m ja syvyys 40 cm. Pieni, matala ja soikea kuoppa jossa on selvä valli. X=3439953 Y=7587704 Kuoppien 26 ja 27 välillä on epämääräinen matala kuoppa jota ei dokumentoitu. Pyyntikuoppa 28, edellisestä 10 m lounaaseen. Pieni ja matala kuoppa, jossa on kuitenkin selvä valli. Koko 2,2 m x 2,1 m ja syvyys 20 cm. Vallissa kasvaa suuri mänty. X=3439943 Y=7587700 Pyyntikuoppa 29, sijaitsee noin 65 m länteen edellisestä. Halkaisija 3,8 m ja syvyys 65 cm, vallillinen. Kuopan alueella on ohut aluskasvillisuus. X=3439878 Y=7587710 Pyyntikuoppa 30, edellisestä noin 32 m luoteeseen. Suuri ja syvä kuoppa, jonka halkaisija on 3,3 m ja syvyys 75 cm. X=3439852 Y=7587732 Pyyntikuoppa 31, sijaitsee edellisestä noin 32 m koilliseen. Muodoltaan suppilomainen kuoppa, koko 3,2 m x 3 m ja syvyys 70 cm. Noin 2 m leveä valli. X=3439873 Y=7587757 Pyyntikuoppa 32, edellisestä noin 39 m pohjoiseen. Soikea ja syvä kuoppa, koko 3,5 m x 2,9 m ja syvyys 70 cm.1-1,5 m leveä valli. Vallissa kasvaa pari koivupuskaa ja mänty. X=3439885 Y=7587794 Ympäristössä on varttunutta kasvatusmetsää, mäntyä ja koivuja, aluskasvillisuus on sammalia ja varpuja, maaperä ympäristössä on epätasaista, alueella on runsaasti tykkytuhoja. Pyyntikuoppa 33, sijaitsee noin 35 m koilliseen edellisestä. Koko 2,9 m x 2,8 m ja syvyys 45 cm. Matala ja laakea kuoppa, selkeä valli eteläreunalla. X=3439915 Y=7587816 Pyyntikuoppa 34, edellisestä 12 m pohjoiseen. Koko 3,8 m x 3,3 m ja syvyys 65 cm. Kuopan pohja on tasainen, maljamainen, 1,5 m leveä valli. X=3439914 Y=7587827 Itä-länsi suuntainen kuoppajono, alkaen idästä. Pyyntikuoppa 35, koko 3 m x 2,8 m ja syvyys 60 cm. Reunalla on suuri kelokanto. X=3440138 Y=7587787 Pyyntikuoppa 36, sijaitsee noin 32 m länteen edellisestä. Syvä ja suppilomainen kuoppa jonka päällä on tykyn katkaisema nuori mänty. Koko 3,6 m x 3,4 m ja syvyys 70 cm. X=3440107 Y=7587797 Pyyntikuoppa 37, noin 18 m luoteeseen kuopasta 36. Koko 3 m x 2,8 m ja syvyys 65 cm. X=3440086 Y=7587818 Pyyntikuoppa 38, noin 15 m lounaaseen edellisestä. Koko 3,2 m x 2,6 m ja syvyys 65 cm. Soikea ja suppilomainen, vallillinen. Vallissa kasvaa kaksi mäntyä ja kaksi koivupuskaa. X=3440072 Y=7587810 Pyyntikuoppa 39, sijaitsee noin 20 m luoteeseen edellisestä, harjanteen vieressä tasaisella maalla. Koko 4,4 m x 3,4 m ja syvyys 80 cm. X=3440058 Y=7587827 Pyyntikuoppa 40, sijaitsee noin 40 m länteen edellisestä. Pieni ja matala kuoppa, jonka koko on 2 m x 1,6 m ja syvyys 45 cm. X=3440017 Y=7587825 Pyyntikuoppa 41, edellisestä noin 20 m luoteeseen. Sijaitsee harjanteessa olevassa katkoksessa, ympäröivän maan tasalla. Suuri ja syvä kuoppa, jonka koko on 3,2 m x 3 m ja syvyys 75 cm. X=3440000 Y=7587835 Pyyntikuoppa 42, edellisestä 30 m länteen. Koko 3,2 m x 3 m ja syvyys 60 cm. Muodoltaan suppilomainen, reunalla kasvaa useita pieniä mäntyjä sekä jo katkennut koivupuska. X=3439971 Y=7587834 Pyyntikuoppa 43, noin 25 m länsiluoteeseen edellisestä. Koko 3 m x 2,7 m ja syvyys 50 cm. Matala, pohja on tasainen. Sijaitsee harjanteen päällä, vallit sivuilla. X=3439948 Y=7587846 Pyyntikuoppa 44, sijaitsee edellisestä noin 14 m luoteeseen, itä-länsi suuntaisella harjanteella. Koko 3,3 m x 2,8 m ja syvyys 55 cm. Matala ja maljamainen, reunassa on ketun kolo, eli kuoppa on osin täyttynyt. X=3439933 Y=7587856 Pyyntikuoppa 45, noin 20 m lounaaseen edellisestä ja 17 m pohjoiseen kuopasta 34. Koko 3 m x 2,7 m ja syvyys 70 cm. Lounaisvallissa kasvanut kelo on kaatunut kuopan päälle. X=3439917 Y=7587844 Pyyntikuoppa 46, sijaitsee noin 17 m luoteeseen edellisestä. Koko 4,1 m x 3,7 m ja syvyys 90 cm. Suuri, syvä ja suppilomainen kuoppa. Ohut aluskasvillisuus, reunassa kasvaa muutama pieni mänty ja kelojuurakko toisessa laidassa. X=3439898 Y=7587861 Pyyntikuoppa 47, edellisestä 10 m luoteeseen. Koko 3,4 m x 3,1 m ja syvyys 40 cm. Kuopan pohja on tasainen ja eteläpuolen vallissa on ilmeisesti maatunee puun aiheuttama kolo. Mahdollisesti kuopassa on ollut tuulenkaato tai ketun pesä. X=3439889 Y=7587866 Pyyntikuoppa 48, sijaitsee 14 m luoteeseen edellisestä. Koko 2,6 m x 2,4 m ja syvyys 45 cm, 2 m leveä valli. X=3439879 Y=7587876 Pyyntikuoppa 49, 15 m lounaaseen edellisestä. Halkaisija 3,8 m ja syvyys 80 cm, eli syvä ja suppilomainen. Sijaitsee kapean harjanteen päällä, vallit sivuilla. X=3439868 Y=7587871 Pyyntikuoppa 50, edellisestä noin 23 m länteen. Koko 3,4 m x 3,2 m ja syvyys 60 cm. Muodoltaan suppilomainen, valli pohjoisreunassa. X=3439845 Y=7587873 Pyyntikuoppa 51, noin 11 m lounaaseen edellisestä. Matala ja laakea kuoppa, vallillinen. Halkaisija 2,9 m ja syvyys 35cm. X=3439832 Y=7587866 Pyyntikuoppa 52, noin 30 m länteen edellisestä. Halkaisija 4,2 m, syvyys 75 cm. Sijaitsee kapean harjanteen päällä, valli länsireunalla. X=3439804 Y=7587873 Pyyntikuoppa 53, sijaitsee noin 30 m länsiluoteeseen edellisestä, kapean harjanteen päässä olevassa rinteessä. Soikea ja syvä kuoppa, jossa on valli alarinteen puolella. Koko 3 m x 2,3 m ja 50 cm syvä. X=3439776 Y=7587886 Pyyntikuoppa 54, noin 50 m luoteeseen edellisestä. Koko 3,2 m x 3,1 m ja syvyys 60 cm. Matala valli, syvä ja suppilomainen kuoppa. X=3439750 Y=7587932 Pyyntikuoppa 55, sijaitsee noin 40 m luoteeseen edellisestä. Koko 3,4 m x 3,3 m, syvyys 50 cm. Matala ja laakea kuoppa, selvä valli. Aluskasvillisuus lähinnä sammalia ja jäkäliä. X=3439711 Y=7587951 Pyyntikuoppa 56, sijaitsee noin 29 m länteen edellisestä. Koko 3,1 m x 2,7 m ja syvyys 50 cm, 2 m leveä matala valli. X=3439683 Y=7587960 Pyyntikuoppa 57, sijaitsee noin 33 m luoteeseen edellisestä. Koko 3,3 m x 2,7 m ja syvyys 50cm, 2m leveä valli. X=3439674 Y=7587970 Pyyntikuoppa 58, sijaitsee noin 30 m luoteeseen edellisestä. Halkaisija 2,4 m ja syvyys 40 cm. Epäsymmetrinen, länsireunalla on mahdollisesti ollut kanto. X=3439647 Y=7587989 Pyyntikuoppa 59, sijaitsee noin 30 m lounaaseen edellisestä. Halkaisija 1,9m ja syvyys 30 cm. Pieni ja epämääräinen kuoppa, lounaisreunalla on patti, mahdollinen vanha tuulenkaato. Vallillinen. X=3439619 Y=7587974 Pyyntikuoppa 60, sijaitsee edellisestä noin 10 m lounaaseen. Koko 2,8 m x 2,4 m ja syvyys 35 cm. Matala ja laakea kuoppa, jossa on matala valli. X=3439608 Y=7587968 kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Muinaisjäännösrekisteri, kohteessa pitäisi olla 159 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohteen kuvaus jatkuu: Pyyntikuoppa 61, sijaitsee noin 70 m lounaaseen edellisestä. Koko 2,6 m x 2,4 m, syvyys 50cm. Noin 2 m leveä valli. Vähäinen aluskasvillisuus, ympäristössä harvaa mäntymetsää, jonkin verran koivuja. X=3439548 Y=7587934 Pyyntikuoppa 62, noin 15 m luoteeseen edellisestä. Linjan läntisin kuoppa, sijaitsee itä-länsi suuntaisella erittäin matalalla harjanteella.. Koko 3,4 m x 3 m ja syvyys 45 cm. Matala ja laakea, alarinteen puolella matala, noin 2 m leveä valli. X=3439535 Y=7587943 Etelä-pohjois suuntainen kuopparivi jatkuu itä-länsi suuntaisen rivin pohjoispuolella. Pyyntikuoppa 63, Sijaitsee noin 30 m pohjoisluoteeseen kuopasta 44. Koko 3,4 m x 2,6 m ja 45 cm syvä. Soikea kuoppa, jossa on 1,5 m leveä valli. X=3439918 Y=7587883 Pyyntikuoppa 64, sijaitsee aivan edellisen vieressä, noin 2 m itään. Halkaisija 3,7 m ja syvyys 85 cm. Länsireunassa on maatunut tuulenkaato joka on tuhonnut reunan. Vallillinen. X=3439921 Y=7587884 Pyyntikuoppa 65, sijaitsee noin 15 m pohjoiseen edellisestä. Halkaisija 3,7 m ja syvyys 65 cm. Matala ja laakea kuoppa, vallillinen. X=3439923 Y=7587898 Pyyntikuoppa 66, sijaitsee edellisestä 8 m koilliseen. Koko 3,5 m x 3,3 m ja syvyys 55 cm. Matala ja laakea kuoppa, lounaisreunalla on valli. X=3439929 Y=7587904 Pyyntikuoppa 67, sijaitsee noin 45 m pohjoiseen edellisestä. Selkeä valli jossa on kiviä, reunalla on kelo. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 70 cm. Myös pohjalla on kiviä. X=3439931 Y=7587952 Pyyntikuoppa 68, sijaitsee noin 80 m koilliseen edellisestä. Halkaisija 3,5 m ja syvyys 60 cm. Korkea valli, jossa kasvaa yksi suuri sekä muutama pienempi mänty. Kuopassa kasvaa koivupuska. X=3439931 Y=7587952 Pyyntikuoppa 69, sijaitsee noin 27 m koilliseen edellisestä. Koko 3,9 m x 3,8 m ja syvyys 70 cm. Laakea kuoppa, jonka valleissa on maatuneita runkoja kaksi kappaletta sekä pari mäntyä. X=3439980 Y=7588014 Pyyntikuoppa 70, sijaitsee noin 34 m pohjoiseen edellisestä, harjanteen päässä. Koko 4,6 m x 4,4 m ja syvyys 75 cm. Vallissa kasvaa halkaisijaltaan 70 cm mänty. X=3439992 Y=7588042 Pyyntikuoppa 71, sijaitsee edellisestä noin 20 m pohjoiskoilliseen, kapean ja korkean harjun päällä, jolloin kuoppa on reunoista hieman matalammat. Koko 3,4 m x 3,2 m ja syvyys 50 cm. X=3439994 Y=7588078 Pyyntikuoppa 72, sijaitsee noin 40 m pohjoiseen edellisestä. Suuri, syvä ja suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 4,8 m ja syvyys 1,2 m. Sijaitsee rinteessä, alarinteen puolella on 2 m leveä valli. X=3440005 Y=7588098 Pyyntikuoppa 73, sijaitsee noin 30 m pohjoisluoteeseen edellisestä. Kuopan halkaisija on 3,6 m ja syvyys 60 cm. Suppilomainen kuoppa, jossa on noin 2 m leveä valli. X=3439995 Y=7588137 Pyyntikuoppa 74, edellisetä noin 45 m pohjoisluoteeseen. Kuopan päälle on kaatunut puu joka estää sen tarkan mittaamisen. Halkaisija noin 3,5 m ja syvyys ainakin 70 cm. X=3439983 Y=7588166 Pyyntikuoppa 75, edellisestä noin 25 m luoteeseen. Kuopan päälle on kaatunut suuri mänty. Halkaisija on arviolta 3 m. X=3439963 Y=7588209 Pyyntikuoppa 76, edellisestä noin 35 m pohjoisluoteeseen. Koko on 4,4 m x 3,2 m ja syvyys 55 cm. Matala ja laakea kuoppa, jonka pohja on tasainen, 1,5 m leveä valli. Toisessa reunassa on tuulenkaadon aiheuttama patti. X=3439948 Y=7588226 Pyyntikuoppa 77, sijaitsee noin 25 m luoteeseen edellisestä. Koko 3,2 m x 3 m ja syvyys 50 cm. Matala ja laakea, tasainen pohja koska reunassa on ketunkolo. Selvä ja korkea valli alarinteen puolella. X=3439930 Y=7588256 Pyyntikuoppa 78, sijaitsee edellisestä noin 40 m koilliseen. Koko 2,8 m x 2,5 m ja syvyys 55 cm. Kuopan yli on kaatunut kelo joka on kasvanut vallissa, valli on noin metrin levyinen. Kuopassa kasvaa sammalia. X=3439914 Y=7588273 Pyyntikuoppa 79, sijaitsee noin 27 m pohjoisluoteeseen edellisestä. Koko 3,6 m x 3,2 m ja syvyys 60 cm. Kuopassa on vanhoja kantoja ja mänty, myös vallissa kasvaa useita puita. X=3439942 Y=7588297 Pyyntikuoppa 80, sijaitsee edellisestä noin 22 m luoteeseen. Koko 3,4 m x 2,7 m ja syvyys 60 cm, yli 2 m leveä valli. X=3439929 Y=7588330 Pyyntikuoppa 81, sijaitsee edellisestä noin 15 m luoteeseen. Koko 3 m x 2,6 m ja 55 cm syvä. X=3439917 Y=7588339 Pyyntikuoppa 82, sijaitsee muutaman metrin luoteeseen edellisestä. Koko 3,4 m x 3,2 m ja syvyys 85cm. Syvä ja suppilomainen, 1-2 m leveä valli. X=3439913 Y=7588341 Pyyntikuoppa 83, sijaitsee aivan edellisen vieressä vieressä. Koko 3,6 m x 2,7 m, syvyys 50 cm. Laakea ja matala kuoppa. X=3439909 Y=7588345 Pyyntikuoppa 84, sijaitsee edellisestä muutaman metrin luoteeseen. Suuri ja laakea kuoppa, jonka pohja on tasainen, koska vallissa olevan männyn juuristossa olevasta ketun pesästä on kaivettu hiekkaan kuoppaan ainakin 25 cm paksusti. Halkaisija 4 m, syvyys 50 cm. X=3439901 Y=7588350 Pyyntikuoppa 85, sijaitsee noin 5 m länteen edellisestä. Koko 3,4 m x 2,8 m, syvyys 80 cm. Syvä ja suppilomainen kuoppa, jossa on noin 2m leveä valli. X=3439896 Y=7588350 Pyyntikuoppa 86, sijaitsee edellisestä noin 20 m luoteeseen. Halkaisija 3,4 m ja syvyys 70 cm. Syvä ja suppilomainen, selkeä valli joka on 1,5-2,5m leveä. X=3439878 Y=7588366 Pyyntikuoppa 87, sijaitsee noin 18 m luoteeseen edellisestä, matalan harjanteen päässä. Koko 3,6 m x 3,3 m ja syvyys 55 cm. Pohja on tasainen, selvä korkea valli. X=3439867 Y=7588384 Pyyntikuoppa 88, sijaitsee noin 20 m luoteeseen edellisestä. Koko 4,3 m x 3,8 m ja syvyys 90 cm. 2-3 m leveä selvä valli. X=3439853 Y=7588396 Pyyntikuoppa 89, sijaitsee noin 23 m luoteeseen edellisestä. Koko 4,4 m x 3,4 m ja 90 cm syvä. Soikea, syvä ja suppilomainen, 1,5m leveä korkea valli. X=3439835 Y=7588410 Pyyntikuoppa 90, sijaitsee edellisestä noin 20 m pohjoiseen. Koko 3,6 m x 3,4m ja syvyys 80 cm. Syvä ja suppilomainen kuoppa, jossa on 2-2,5 m leveä valli. X=3439827 Y=7588459 Pyyntikuoppa 91, sijaitsee edellisestä noin 60 m koilliseen. Pieni kuoppa, jonka halkaisija on 2,1 m ja syvyys 40 cm. X=3439859 Y=7588506 Pyyntikuoppa 92, sijaitsee aivan kuopan 91 vieressä, sen pohjoispuolella. Koko 3,3 m x 2,6 m ja syvyys 60 cm. Noin 1,5 m leveä valli, jossa kasvaa suuria mäntyjä. X=3439860 Y=7588508 Pyyntikuoppa 93, sijaitsee edellisestä noin 10 m koilliseen. Koko 4,6 m x 4 m ja syvyys 85 cm. Suuri ja suppilomainen kuoppa, jossa on noin 1,5 m leveä valli. X=3439865 Y=7588516 Pyyntikuoppa 94, sijaitsee noin 75 länsiluoteeseen edellisestä. Suuri ja maljamainen kuoppa. Koko 4,7 m x 4,2 m ja syvyys 70 cm. Halkaisija vallin ulkopuolelta mitattuna on 8,5 m. Kuopan pohjalla on pieni syvempi kuopanne. Vallissa kasvaa kaksi suurta mäntyä. X=3439792 Y=7588541 Pyyntikuoppa 95, sijaitsee edellisestä noin 10 m pohjoiseen. Halkaisija on 2,6 m ja syvyys 60 cm. Noin metrin levyinen valli, jossa on suuri kanto. X=3439786 Y=7588553 Pyyntikuoppa 96, sijaitsee noin 45 m itäkoilliseen edellisestä, pienen hiekkakumpareen päällä. Pieni ja matala kuoppa, mutta paikalla on lähes olematon aluskasvillisuus, joten kuoppa on voinut täyttyä. Koko 2,6 m x 1,7 m. X=3439829 Y=7588574 Autsivaara sijaitsee Lisman kylästä noin 2 km itään, Ivalojoen pohjoispuolella. Pyyntikuoppajärjestelmän eteläpää on joesta noin kilometrin pohjoiseen. 3 Voimassa 2015-08-03T07:59:52 120329.92675781 4897.99840815
arkeologinenkohde_alue.3786 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3786 180868 {B6BAD805-101C-4A76-A437-F14770927C75} Borseguoika 1 pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 165 ei Alueella on 10 pyyntikuoppaa, jotka ovat luode-kaakkko suuntaisessa jonossa, mutta keskiosan kuopat 4 ja 5 ovat linjasta koilliseen. Jono ulottuu Vaskojoelta Kurtojoelle, ja jonon pituus on 260 m. Kuoppien koko on keskimäärin 3,0 m x 2,6 m, ja syvyys 45 cm. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee Vaskojoen rannassa. Se on kooltaan on 3 m x 2,6 m ja syvyydeltään 45 cm. Valli on noin 2 m leveä ja 20 cm korkea. Kairauksessa havaittiin muutaman sentin paksuinen huuhtoutumiskerros. Kuopan toisessa reunassa on vanha kanto ja kuopan vieressä on moderni nuotiopaikka. Etäisyys joen rantaan 25 m. Kasvillisuus vallissa on pääosin jäkälää ja sammalia, kuopassa myös puolukkaa ja variksenmarjaa. X=3463072 Y=7646716 Pyyntikuoppa 2 on edellisestä noin 45 m luoteeseen. Se on kooltaan 3,2 m x 2,9 m ja syvyydeltään 55 cm. Valli on n. 1,5 m leveä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on n. 5 cm. X=3463028 Y=7646733 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee edellisestä 35 m luoteeseen. Sen koko on 2,8 m x 2,1 m, syvyys 50 cm. Kuopan keskellä kasvaa koivupuska ja varpuja, vallissa jäkäliä sekä sammalia. Vallissa on jonkin verran kiviä. Huuhtoutumiskerrosta ei kairauksessa havaittu. X=3463004 Y=7646762 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee edellisestä 50 m pohjoiseen. Sen halkaisija on 2,8 m ja syvyys 25 cm. Kuoppa on muodoltaan laakea. Pohjalla kasvaa variksenmarjaa ja juolukkaa, vallissa jäkäliä sekä sammalia. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on alle 1 cm. X=X=3462998 Y=7646812 Pyyntikuoppa 5 sijaitsee 17 m länteen edellisestä. Koko on 2,5 m x 2,4 m, syvyys 40 cm. Valli on selkeä, noin 2 m leveä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus muutamia senttejä. Aluskasvillisuus on ohut. X=3462972 Y=7646816 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee 15 m länteen edellisestä. Kuopan koko on 2,4 m x 2,1 m ja syvyys 30 cm. Muodoltaan laakea, vallillinen. Aluskasvillisuus on ohut. Huuhtoutumiskerroksen paksuus useita senttejä. Kuopan ympärillä kasvaa tiheä mäntytaimikko. X=3462956 Y=7646810 Pyyntikuoppa 7 sijaitsee on 28 m luoteeseen edellisestä. Sen koko on 2,9 m x 2,4 m ja syvyys 35 cm. Muodoltaan laakea, valli on selvästi erottuva ja siinä kasvaa mäntyjä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus 2 cm. X=3462935 Y=7646824 Pyyntikuoppa 8 sijaitsee 24 m edellisestä luoteeseen. Koko on 3,1 m x 2,8 m ja syvyys 35 cm. Selkeästi erottuva valli, jossa kasvaa jäkäliä sekä sammalia, kuopassa myös variksenmarjaa sekä puolukkaa. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 3 - 4 cm. X=3462922 Y=7646844 Pyyntikuoppa 9 on 32 m edellisestä luoteeseen. Koko on 3,7 m x 3,1 m, syvyys 70 cm. Muodoltaan soikea. Valli selkeästi erottuva, n. 2 m leveä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus n. 1 cm. X=3462899 Y=7646866 Kuoppa 10 on 28 m pohjoiseen edellisestä. Se sijaitsee lähes jokitörmällä, jossa on moderni nuotiopaikka. Kuopan koko on 3,6 m x 3 m, syvyys 55 cm. Kuoppa on muodoltaan soikea, valli on noin 1,5 m leveä. Aluskasvillisuus on sammalia ja jäkäliä, kuopassa hieman varpukasveja. Lisäksi vallissa kasvaa järeä mänty. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on useita senttejä. X=3462890 Y=7646891 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Uusi löytö. Pyyntikuoppajärjestelmä. Alue sijaitsee Vaskojoen ja sen sivujoen Kurtojoen, välisessä niemekkeessä. Niemen koillispää on kuoppien läheisyydessä hiekkainen, mutta muuten kivikkoinen. Kasvupaikkatyypiltään kuivahko kangas. Mänty ja koivu ovat pääpuulajit. 3 Voimassa 2015-10-12T14:55:31 3429.97851562 622.33740106
arkeologinenkohde_alue.3787 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3787 180478 {77214CE3-80F5-4D88-B7AB-3BF0EE0679A5} Leedijaavras talonpohja 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 152 ei Alueella on kaksi rakennuksen pohjaa. Rakennelmista eteläisempi on rakenteeltaan selvempi. Se on neliönmuotoinen hiekkapenkki, kooltaan 4,8 m x 4,8 m. Penkit ovat hieman yli metrin levyiset ja n. 20 cm korkeat. Maanpenkkien ulkopuolella on matalat ojat. Oviaukko on etelänpuoleisella sivustalla. Liesikiveys on rakennelman keskellä ja siitä on pari kiveä näkyvillä. Lieden alue erottuu sammalia kasvavana alueena, jonka koko on 1,3 m x 1,3 m. Lieteen tehdystä koeruudusta löytyi pieneksi murentunutta luunsilppua. Kivet ovat palaneita, mutta hiiltä ei juuri ollut. X=3488545 Y=7653003 Edellisen pohjoispuolella on kaksi neliömäistä tasoitettua aluetta, jotka on tehty loivaan rinteeseen. Molemmat ovat sisämitaltaan noin 1,6 m x 1,6 m. Vallit ovat 4 cm - 15 cm korkeat. X=3488543 Y=7653012 Ensimmäisestä rakennelmasta 10 m koilliseen sijaitsee mahdollinen toinen rakennuksen pohja. Jäljellä on mahdollisen piisin jäännös. Neliömäinen kivirakenne, kooltaan 1,5 m x 1,3 m, korkeudeltaan 20 cm - 30 cm. Sen keskellä on tyhjä, kivetön kohta. Rakenteen vieressä on myös kiviä. Koeruudusta löytyi palanut kivi ja lisäksi rakenteen vieressä ollut kivi näytti palaneelta. Kasvillisuus kiveyksen päällä koostuu puolukasta ja variksenmarjasta. Kiveyksen kaakkoispuolella on matalaa maavallia, leveydeltään 1 m - 1,5 m. Vallin pituus on 4,5 m ja se on muodoltaan hieman kaareva. Valli ei näytä jatkuvan kiveyksen ympäri. Kasvillisuus on vallin päällä ohutta, koostuen ainoastaan jäkälistä. Jos paikalla on ollut rakennus, pituus kiveyksen taakse olisi n. 5 m. Rakennelma sijaitsee pienen harjanteen korkeimmalla kohdalla. X=3488566 Y=7653010 Alue rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Arto Saikkonen kertoi kohteesta. Mahdollisesti turvekammeja tai hirsitupia. Kohde sijaitsee Tirron koillispuolella, kylästä noin 1,5 km päässä ja noin 1,3 km Mutusjärven rannasta. Alue sijaitsee valtionmaan ja yksityismaan rajalla, n. 50 m Terston metsätiestä luoteeseen. Alue on mäntyä kasvavaa kuivaa kangasta. Aluskasvillisuus on ohut ja koostuu jäkälistä, sammalista ja varpukasveista. 3 Voimassa 2015-08-06T16:11:53 557.70458984 109.07599695
arkeologinenkohde_alue.3788 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3788 180512 {0E4AFD1A-77F8-4D72-8BAC-BCA1D7546E99} Peurankaltionoja kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 257 ei Kohteessa on kaksi savottakämpän rakennusten jäänöstä. Rakennus 1: 11 x 5 metrin kokoinen kämppä, jonka pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Sisällä on kaksi väliseinää lyhyiden sivujen suuntaisesti. Luoteisnurkassa on 1 x 0,5 metrin kokoisen uunin raunio. Seinät erottuvat turvepenkkinä ja lahoina hirsinä. Rakennus 2: 6 x 4 metrin kokoinen hirsikehikko, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmasta on 7 hirsikertaa jäljellä. Paksut hirret on katkaistu sahalla ja kirveellä ja nurkissa on salvos molemmin puolin. Pohjoisseinässä on oviaukko. Rakennelma on luultavasti talli. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Sutigis Metsätyökämppä ja talli. Kohde sijaitsee suon reunassa moreenikankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukkaa. Kohteen itäpuolitse kulkee ajoura. 3 Voimassa 2015-09-21T10:05:59 86.79882812 38.8657759
arkeologinenkohde_alue.3789 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3789 176780 {265289CA-81F8-4DF3-AF7B-47D1A47BA878} 273010041 Kesänkijoki pyyntikuoppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 2 Tutkittu osittain 220 ei Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus: "Kohde on Äkäslompolon itäpuolella ja Nilivaaran alarinteen männikkökankaalla, 600 m Kesänkijärvestä länsiluoteeseen ja Kesänkijoesta 200 m pohjoiseen. Alueella on kolme pyyntikuoppaa ja suorakulmainen liesikiveys ja näistä 150 m itään kookkaampi kuoppa. Läntisistä kuopista 20 m itään on metsähallituksen informaatiotaulu ja niiden tienoilta on löytynyt myös yksittäisiä kvartseja. Itäisempi kuoppa on heti uuden rantatien eteläpuolella. " Alueelta tarkastettiin elokuussa 2014 neljä pyyntikuoppaa, liesilatomusta tarkastuksessa ei havaittu. Itäisin pyyntikuoppa 1 on koordinaattipisteessä X=3381465 Y=7504494. Kuoppa on halkaisijaltaan 3.5 metriä ja noin 0.5 metriä syvä. Kuopan ympärillä ei erotu selkeitä valleja. Kuoppa 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381303 Y=7504580. Kohteessa on halkaisijaltaan 3.5 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 0.3 metriä. Kuoppa 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3381294 Y=7504577 ja on halkaisijaltaan 3.5 metriä, syvyydeltään 0.3 metriä. Kuoppa 4 on Kesänkijärvelle vievän tien pohjoispuolella koordinaattipisteessä X=3381385 Y=7504602. Kohteessa on halkaisijaltaan 1.3 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0.2 metriä. Kuoppaa ympäröi matalat vallit. Tarkastushetkellä oli epäselvää kuuluuko kuoppa samaan kohteeseen ja kuoppaan ja valliin tehtiin kairaukset. Kuopassa oli noin 15 cm:n huuhtoutumiskerros ja vallin kohdalla heikosti erottuva kaksoismaannos. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Ajoitukseltaan epäselvä pyyntikuoppajäännös. Alueella on myös liesilatomus, jota ei kesän 2014 tarkastuksessa havaittu. Kesänkijärven länsipuoli, hiekkakangas, jossa kasvaa havumetsää ja satunnaisisa koivuja, aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. Eteläpuolella alue rajautuu suohon. Alueella kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. 3 Voimassa 2014-12-22T00:29:29 10713.45776367 516.85129415
arkeologinenkohde_alue.3790 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3790 176825 {B08C2C0E-9FCB-481A-A57C-F79EFF6E5C07} Saivojärvi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 170 ei Alueella on kaksi rakennuksen jäännöstä, jotka mianitaan Saivojärven muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa. Luoteisempi rakennus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368528 Y=7497468. Rakennuksen seinälinjat erottuvat ympäristöstä 7 x 6 metrin kokoisena kohoumana. Lyhyempi sivu on kohti järveä. Rakennuksen lattia-alalla kasvaa noin 50-vuotiaita mäntyjä. Kiukaan jäännöstä ei erotu. Rakennus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368536 Y=7497463. Koordinaattien osoittamassa paikassa on ympäristöstä kohoumana erottuva arviolta 4 x 5 metrin kokoinen ala, jonka itäpääty ei erotu selkeästi. Alueen itäpuolelle tulee hiekkatie, jonka kääntöpaikka on lähellä rakennuksen jäännöstä. Alueella maanpinta on kulunutta. Rakennuksen pohjoispuolella noin 3 metrin päässä on kaksi halkaisijaltaan noin metrin kokoista, 0.2 metriä korkea maansekainen kasaa, joissa on kiviä. Kyseessä on mahdollisesti vanhat nuotiopaikat. Rakennuksesta 2 noin 15 metriä pohjoiseen on hyvin epämääräinen kohoumalta näyttävä alue, jossa on myös saattanut joskus olla rakennus. Alue on rajattu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrskisteri. Kaksi rakennuksen jäännöstä. Kolarin kotiseutumuseon arkeologin Hilkka Oksalan blogissa mainitaan Saivojärven rakennuksista seuraavaa: "Kylän asukas Usko Kumpula kertoi tarkastajalle 2006, että järven pohjoisrannalla sijaitsevan rakennuksen jäännös oli vielä v. 1946 ollut eheä." (http://muinaistoimisto.blogspot.fi/, käytetty 15.8.2014). Hiekkapohjainen kumpuileva mäntykangas Saivojärven pohjoisrannalla. 3 Voimassa 2014-12-23T01:53:45 135.19018555 47.63750839
arkeologinenkohde_alue.3791 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3791 176826 {65EADA8B-8D4E-4A86-A237-6C1B30EFD5D9} 1000009377 Juvakaisenmaa louhos jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 1 VAT/rky; 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 170 ei Muinaisjäännösreksiterin kohdekuvaus: "Kohde sijaitsee Niesajoen kaakkoispuolella. Juvakaisenmaan luoteislaidalla on suuresta maa-aineksenottoalueesta pohjoiseen lukuisia avolouhoksia ja kaivantoja, jotka liittyvät 1700-luvulla tehtyyn rautamalmin louhintaan. Malmia on louhittu Köngäsen ruukin tarpeisiin. Kaivantoja on kankaan laidalla muutamin paikoin vajaan 300 metrin matkalla. Kauempana Niesajoesta on lisäksi pienempiä kuoppia ja alueella on myös kaksi massiivista vanhaa rajapyykkiä." Kohde tarkastettiin elokuussa 2014 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Alueen koillisosassa ja korkeimmilla alueilla on voimakkaasti muokattu alue, jossa on runsaasti kuoppia ja kivikasoja. Kaivanto 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364747 Y=7485750. Kaivanto on luode-kaakko-suuntainen, noin 2 metriä syvä, 3 metriä leveä ja 20 metriä pitkä. Kaivanto on louhittu kallioon, sen pohjalla on puuta. Kaivannon ympärillä on kivikasoja ja kuoppia, jotka ovat mahdollisesti pieniä kaivantoja. Kivikasojen kivissä on kairausten ja porausten jälkiä. Kaivanto 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364781 Y=7485763. Kaiavanto on koillis-lounas-suuntainen, noin 3 m leveä, 4 m syvä. Kaivantoa ympäröivät maansekaiset kivivallit. Kaivanto 3 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364814 Y=7485774. Kaivanto on luode-kaakko -suuntainen, noin 3 m leveä, 2 metriä syvä ja muodoltaan epämääräinen. Kaivanto 4 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364834 Y=7485785. Kaivanto on luode-kaakko-suuntainen. Kaivanto 5 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364921 Y=7485826. Kaivanto on noin 3 x 8 m kokoinen. Noin 2 metrin syvyydessä kaivannossa on vettä, jota näyttää olevan vähintään 2 metrin syvyydelle. Kaivannon pohjalla näkyy puutavaraa. Kaivanto on nykytilassaan vaarallinen. Kaivanto 6 koordinaattipisteessä X=3364982 Y=7485851. Kivilatomus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364797 Y=7485787. Kohteessa on noin 1.5 x 1.5 metrin kokoinen neliönmuotoinen 0.5 metriä korkea latomus, jonka keskellä on metrin korkuinen pystykivi. Latomus sijaitsee valtion ja yksityisen maan rajalla. Latomuksesta noin 20 metrin luoteeseen on kuntan alla epämääräinen kivikasa, joka saattaa myös liittyä ruukin toimintaan. Kivilatomus 1 kaakkoispuolella noin 12 metrin päässä on halkaisijaltaan noin 2.5 metrin kokoinen, metrin syvyinen maakuoppa, jossa on puutavaraa. Kuoppa saattaa olla myös kosteikon muodostama. Kivilatomus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364844 Y=7485732. Latomus on suuremman kiven päälle kasattu noin 0.4 metriä korkea 10 kiven kasa, jossa keskellä pystykivi, jonka korkeus on noin 0.5 metriä. Kuoppa 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364806 Y=7485669. Kuoppa on 1 x 1.5 metrin kokoinen ja noin 0.5 metriä syvä. Kuopan ympärillä on noin 1.5 metriä leveät maansekaiset vallit, joiden korkeus on noin 0.4 metriä. Kuoppa 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364871 Y=7485736. Kuoppa on 3 x 3.5 metrin kokoinen ja 1.4 metriä syvä. Kuoppa 3 alueen länsipäädyssä koordinaattipisteessä X=3364681 Y=7485706. Kohteessa on noin 1.5 metriä leveä, 7 metriä pitkä ja 1.2 metriä syvä kuoppa, joka saattaa olla myös viereisen kosteikon muodostama. Kuoppa on kasvillisuuden peitossa. Alue rajattu maastossa havaittujen jäännösten mukaan. Muinaisjäännösrekisteri, Sutigis. Pääosin nuorta kasvatusmetsää kasvava hiekkapohjainen, paikoitellen kivikkoinen ja kallioinen alue Äkäsjoen etelärannalla. Alueen ympärillä on kosteikkoa. 3 Voimassa 2014-12-23T03:56:06 43066.51538086 892.0581385
arkeologinenkohde_alue.3792 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3792 182598 {12A1BA2D-7A0F-4B0A-89C9-C6589572631C} Myllylampi tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 80 ei Myllylampi sijaitsee Kouvolan Vekarajärven varuskunta-alueelta n 6 km pohjoisluoteeseen Luujärven pohjoispuolella. Myllylammesta n 200 m itään, suon reunassa itään nousevalla rinteellä, on vierekkäin kaksi tervahautaa. Suuremman halkaisija on n 13 m ja syvyys n 2,5 m. Pienemmän halkaisija on n 6 m ja syvyys n 1,5 m. Puusto alueella on kuusikkoa, tervahautojen kohdalla myös haapaa. 3 Voimassa 2015-09-25T15:23:08 527.7421875 96.87518787
arkeologinenkohde_alue.3793 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3793 182601 {D79849F8-9097-4007-90E6-FDC9E7CCE652} Mäyrävuori tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 80 ei Mäyrävuori sijaitsee Jaalan kirkolta n 8,2 km pohjoiskoilliseen Johdasjärven etelärannalla. Vuoren länsipuolella, rinteen alaosassa, on kaksi tervahautaa. Suurempi ja pohjoisempi on halkaisijaltaan n 8 m ja syvyydeltään 1,3 m. Toinen hiukan pienempi on halkaisijaltaan n 7 m ja syvyydeltään 1,8 m. Alue kasvaa varttunutta kuusimetsää. Kohde löytyi laserkeilausaineiston avulla. 3 Voimassa 2015-09-25T15:32:54 2089.23022461 191.4330219
arkeologinenkohde_alue.3794 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3794 182683 {388F96E4-3E35-41E1-8CE0-1CE324639E6A} Sonnisaaret tervahauta ja tervasauna 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 150 ei Tervahaudan halkaisija on 12 metriä. Vallit ovat melko matalat, niiden leveys on 3,5 metriä. Haudan keskelle jää pieni kuppi. Halssi laskee koilliseen. Haudan päällä kasvaa mäntyjä, kuusia, katajaa, koivunvesoja ja suopursua. Saunan pohjan koko on 3,3 x 3,3 metriä. Alimmat puut ovat erittäin lahonneet. Kivistä rakennetun kiukaan jäänteet ovat rakennusjäännöksen itänurkassa. Hirsirakentamisessa on käytetty koirankaulasalvosta. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakenteet on merkitty erikseen pistemäisinä. Valokuvat on liitetty pistekohteisiin. Kohteet on merkitty Silviaan. Tervahaudan pohja ja tervasaunan jäänteet. Kohde sijaitsee Paatinjärven rannalla sijaitsevasta Velholanperän asutuskeskittymästä länteen, laajan Korvensuon keskellä, Sonnisaariksi nimetyistä korkeammista maasaarekkeista itäisimmällä. 3 Voimassa 2015-09-30T23:01:40 3097.84399414 225.42426983
arkeologinenkohde_alue.3795 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3795 57031 {53A087AC-0738-4E4A-9DB2-7E27EFF352ED} 1000007849 Vetokanta veneenvetopaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1530 Veneenvetopaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 80 ei Kapeikon kohdalla vanha veneiden ylityspaikka.Vanha vetokanta on raivattu tasaiseen metsämaastoon. Vetokanta on pituudeltaan n. 240 m. Kohteen eteläpuolella sijaitsee suoraan vedestä nouseva, kupera ja jyrkkä silokallio, jonka eteläsivulla on jyrkänteitä. Paikalla ei havaittu muuta erityistä. Vanha veneenvetokanta koko pituudeltaan Lyytikäinen, Ari 1994. Koloveden kansallispuisto. Geologia ja geomorfologia. Metsähallitus, Itä-Suomen puistoalue. Pohjois- Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri.. Veneenvetopaikka. Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Mäntysalon keskiosassa sijaitsevalla kapealla kannaksella. Kannaksen yli on päässyt idästä Kotaselältä Mäntysalon toiselle puolelle, Pienelle Kolovedelle. Kallion kaakkoisreuna on louhikkoista ja osin lohkeillutta jyrkännettä. Silokallio on geologisesti ja geomorfologisesti arvokas kohde. Piste muutettu raportin kartan rajauksen ja mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 4.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-04T13:12:10 13001.81762695 529.20785676
arkeologinenkohde_alue.3796 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3796 57030 {87A862E2-8B2B-4329-96EE-FA7F8C64C0D7} 1000007848 Kuhakanta veneenvetopaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1530 Veneenvetopaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 91 ei Lapinniemen pohjoisosassa, Kotaselän ja Ylä-Lapinjärven välisellä kannaksella. Kapeikon kohdalla vanha veneiden vetoura. Koko veneenvetoura joka kulkee kannaksen poikki Kohde tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä. Vanha vetokanta on raivattu luontaiseen notkelmaan. Se liittyy alueen savottahistoriaan ja on toiminut kulkuyhteytenä Lapinjärviltä Kolovedelle. Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuiston laajennusalueella, Lapinniemen pohjoisosassa. Paikalla sijaitsee kapeahko kannas Kotaselän Kuhasalmesta itään, Ylä-Lapinjärven Kuhalahdelle. Vetouran pituus on n. 470 m. Piste muutettu raportin ja mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 4.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-04T13:18:16 21700.65820312 884.5708011
arkeologinenkohde_alue.3797 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3797 57035 {ADEE7328-2A94-4C18-B164-0E64BC9525FE} 1000007852 Ukonkanta veneenvetokannas 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1530 Veneenvetopaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 80 ei Kohde tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä. Kuivan kesän takia vetoura oli nyt täysin kuivilla ja siellä täällä lojui runsaasti vanhaa puutavaraa. Vetouran reunat on aikoinaan tuettu hirsikehikolla. Hirsiä on ollut kolme pitkittäissuunnassa rinnakkain ja ne on yhdistetty toisiinsa poikkipuilla puutapein. Vetouran syvyys on ollut n. metrin. Vuoden 1825 karttaan on Vetokantaan merkitty pieni niitty. (Vauramo 1993:9.) Vetouran pituus Metsoselän rannasta Ukonlahden kivikkoiseen pohjukkaan on n. 117 m. Koko vetokannas ja siinä olevat rakenteet Vauramo, Anu 1993. Ihmisen jälkiä Koloveden kansallispuiston alueella. Metsähallitus. Luonnonsuojelun palveluyksikkö. Kertomus Metsähallituksen arkistossa. Vanha veneenvetopaikka Kohde sijaitsee Metsoselän ja Ukonlahden välisellä kapealla kannaksella. Paikalla on luontaiseen notkelmaan raivattu vetoura. Uran vieressä kulkee nykyään polku. Piste muutettu raportin ja mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 4.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-04T13:43:12 4046.40771484 261.08161722
arkeologinenkohde_alue.3798 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3798 61941 {D9C2A9EC-0488-4FCB-9439-6025E70D4251} 148010691 Kuikkalampi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 260 250 ei Kutturan tien eteläpuolella olevan Kuikkalammen ja tien välisessä maastossa on 51 pyyntikuoppaa. Vuoden 2008 tarkastuksessa havaittiin kuopista ainoastaan 43. Kuopat ovat suppilomaisia ja pääosin varsin pieniä. Niiden keskikoko on noin 2,5 x 2,0 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kuoppien väliset etäisyydet vaihtelevat 2 - 30 metriin. Paikoin ne ovat hyvin tiivivvässä jonossa. Yhden moreenikummun harjalla on itään suuntaava kuuden kuopan sivulinjaus. Kohteen sijainti ja rajaus on muutettu muinaisjäännösrekisterin mukaiseksi. 3 Voimassa 2019-11-27T09:00:53 14940.37646484 797.61053494
arkeologinenkohde_alue.3799 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3799 194028 {22E8555F-F543-45C0-8B39-D31557946043} 1000009309 Ivalojoki Kultala 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 3 Historiallinen 35 1800-luku 4 Tuhoutunut osittain 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 191 184 ei 3 Voimassa 2020-07-21T13:53:48 10003.01025391 409.54941191
arkeologinenkohde_alue.3800 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3800 203933 {9AC40AE9-BDF9-4095-98D6-606BE6ADD57A} 1648 Borstö 1 hylky 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9129 Vedenalaiset kohteet 2912 Hylyt (puu) 0 Ei määritelty 11 Muu lähde 12 Muinaismuistolaki Hylyllä on ympäristöhallinnon muinaismuistolain perusteella määräämä suoja-alue 1999 lähtien. 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 34 1700-luku 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 4 Näkyvät rakenteet Kohteella on suoja-alue. kyllä Museoverkon kuvaus. Noin 25 metriä pitkä ja 6 metriä leveä purjealuksen hylky, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Runko on säilynyt hyvin. Alus oli tammesta rakennettu kaljuutti -tyyppinen kolmimastoinen alus. Mastojen alimmat osat ovat edelleen pystyssä. Hylky löytyi 1950-luvulla kalastajien antaman tiedon perusteella. Museoverkon kuvaus. Pitkään hylyn ajateltiin olevan St.Michel -niminen (suomeksi St.Mikael) laiva. Nauvossa rantaan ajautuneen arkun sisältöä huutokaupattiin Turussa 1748. Arkku oli joutunut mereen todennäköisesti syksyllä 1747 ja sen oletettiin sisältönsä perusteella olevan peräisin ulkomaisesta kauppa-aluksesta. Borstön hylystä löydettiin mm. hevoskärryt ja runsaasti ylellisyystavaraa, kuten taskukelloja, nuuskarasioita ja posliinia, ja aarrelaivan maineen saaneesta hylystä kirjoitettiin useita lehtiartikkeleita. Tohtori Christian Ahlström tutki 1970-luvun alussa arkistolähteitä ja löysi Tanskan Juutinrauman tullin arkistoista 4.12.1747 päivätyn kirjeen, jossa pyydettiin hevoskärryjä koskevaa tullimaksua tak. Hän löysi myös alusta koskevan tulliasiakirjan, johon oli kirjattu arvokasta kappaletavaraa. Näiden asiakirjojen ja hylystä löytyneiden esineiden perusteella oletettiin hylyn olevan Venäjän lipun alla purjehtinut St.Michel. Hylyllä on järjestetty useita kenttätutkimuksia 1960-luvun alun ja 1990-luvun välillä. Hylystä tutkimusten yhteydessä nostettuja esineitä on Museoviraston Kansallismuseon/Suomen merimuseon kokoelmissa ja osa niistä on esillä Suomen merimuseon päänäyttelyssä merikeskus Vellamossa Kotkassa. Hylystä on julkaistu 2005 kirja S:t Mikael 1747 ja artikkeleita (ks. lisätiedot). 2010-luvulla tehtyjen arkistoselvitysten jälkeen (Riikka Alvik, Yrjö Kaukiainen) käsitys hylyn identifikaatiosta on muuttunut eikä laivan nimestä ole tietoa. Geometria kopioitu Museoverkosta 17.12.2020. Kohteen muinaisjäännösalue ulottuu HKS-suunnittelualueelle. Paikannettu 2012 tehdyllä kuvauskäynnillä otettujen koordinaattien mukaan. 3 Voimassa 2020-12-17T11:19:51 724458.15686035 3729.94159894
arkeologinenkohde_alue.3801 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3801 156217 {AB0FE5B0-8A35-4953-BDCB-95F828574DB0} 729010001 Iso-Musta kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 11 VAT/arkeologia 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 202 ei Löytöalue on hiekkatasannetta harjun katkaisevan Kulhanjoen länsipuolella. Maaperä on soista hiekkaa, maan pinta on kulunutta ja osaksi metsätien teossa rikkoutunut. Alue on retkeilymaastoa. Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin polulla kvartseja, joita ei kuitenkaan talletettu. Kohde sijaitsee Iso-Mustan ja Pieni-Mustan välisen kannaksen eteläreunalla, Iso-Mustan rannalla. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 23.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-23T15:16:30 668.74267578 119.15154956
arkeologinenkohde_alue.3802 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3802 66396 {A5746D9A-E043-4964-B989-D313EA4A9F47} 148010086 Nunnarosaari Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1118 Lapinkentät 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 122 118 ei Vuonna 1972 Erä-Esko ja Pesonen saivat inventointimatkallaan Kansallismuseoon toimitettavaksi tuuran, jonka Veikko Ruotsalainen oli vuonna 1965 löytänyt Nunnarosaaren lapinkentän kohdalta, veden kuluttamalta rantatörmältä. Kankaanpää tarkasti paikan vuonna 1988, muttei erottanut kentästä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta eikä rakennuksenpohjista. Vuoden 2008 inventoinnissa voitiin myös todeta, ettei kallikentässä erotu selkeitä rakennuksenpohjia. Kivikautisesta asuinpaikastakaan ei löytynyt merkkejä. Kenttä on mitä ilmeisimmin hyvin vanha, sillä siihen ei liity perimätietoa. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Inarijärven Nuorasuunselän itäosassa, saaren eteläpäässä. Paikalla on hiekkapohjainen, heinää ja männyntaimia kasvava kenttä, jossa ei erotu rakennuksenpohjia. Kentän kohdalta rantatörmästä on kiviesinelöytö. 3 Voimassa 2012-03-13T12:12:42 984.14038086 115.6876657
arkeologinenkohde_alue.3803 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3803 182739 {FB450F3E-2983-45DC-A311-C8BB9E4EAD1C} Siikamäen linnoitteet puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 95 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan: ”Siikasen Siikalahden ja Rautjärven välisellä kannaksella olevalle Siikamäelle on louhittu satoja metrejä I maailmansodan aikaisia taisteluasemia. Siikamäen kaivannot on merkitty peruskarttaan.” Kohteen länsipää ulottuu valtion talousmetsien alueelle, ja tarkastettiin ja kartoitettiin kesän 2015 inventoinnin yhteydessä. Mäen länsireunalla ja lounaisosassa oleva juoksuhautojen ketju kulkee pääpiirteissään korkeuskäyrän 100 m mpy yläpuolella. Mäen lounaisosassa rakenteita on myös alempana, korkeuskäyrällä 95 m mpy. Muinaisjäännöksen pääosa koostuu kallioon louhitusta juoksuhaudasta. Hauta on keskimäärin n 2-3 m leveä, ja syvyydeltään 1,5-2 m. Louhintajäte on kasattu louhitun kaivannon viereen, erityisesti alarinteen puolelle suureksi suojavalliksi. Muutamin paikoin on nähtävissä, että juoksuhaudan louhintatyö on jäänyt kesken, ja haudassa on välillä pätkiä, joista on poistettu kiveä vain muutaman kymmenen sentin syvyydeltä. Hautaan kuuluu lisäksi alarinteen puolella aukkoja, ja ainakin yksi laajempi, todennäköiseksi miehistö- tai ammussuojaksi louhittu laajempi ja syvempi tila. Jäännös on erittäin näyttävä, paikoin varsin massiivinen ja kokonaisuutena varsin hyvin säilynyt. Vain muutamin paikoin kivinen reunus on romahtanut osin taisteluhautaan, mutta vauriot ovat pieniä. 3 Voimassa 2015-10-02T09:40:09 2306.56738281 211.5647976
arkeologinenkohde_alue.3804 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3804 182749 {E8C8183D-5BA1-46FE-8050-A53F98F55F40} Hankalampi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 115 ei Hankalampi sijaitsee Pieksämäen koillisosassa Niininen- ja Iso Kontio-järvien välissä. Hankalammen itäpuolella on kaakkoon kulkeva harjanne, jolla on talonpaikka. Rakennus on sijainnut harjanteen länsireunassa. Rakennuksen kivijalka on tehty luonnonkivistä ja on kooltaan n 6x5,5 m. Kivijalan sisällä on kuopanne ja kivistä ladottu uuni, joka on kooltaan n 2x1,7x1,5 m. Uuni on edelleen osin ryhdikäs ja uuninpesä nähtävissä. Rakennuksen jäännöksestä n 40 koilliseen, pienen kumpareen päällä, on vallillinen maakuopparakenne. Vallilta vallille se on kooltaan n 4x3 m. Sisäosan kuoppa on kooltaan n 2x1,5x1,5 m. Kyseessä on maakellari. Rakennuksen ympärillä on ollut viljelyksiä, ja alueella on joitain raivausröykkiöitä idässä kulkevalle metsäautotielle asti. Harjanteen itärinteen juurella on n 10 m pätkä matalaa n 0,3 m korkeaa ja 0,8 m leveää kiviaitaa. Vuoden 1966 ilmakuvaan ja v 1969 kartoitukseen pohjaavassa v 1973 peruskartassa paikalle on kuvattu vain kuusimetsää. 3 Voimassa 2015-10-02T11:20:51 17780.07983398 533.25462772
arkeologinenkohde_alue.3805 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3805 182753 {C3394F52-DB26-4D73-98D6-C0DB28D34AC1} Heinälammen kämppä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 6 Luonnonmuistomerkki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 125 ei Heinälampi sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa n 1,9 km pohjoiseen Pohjois-Surnui-järvestä. Heinälammen kämpän jäännökset ovat Heinälammen etelärannalla, lammelle laskevan kankaan koillispäässä. Paikalla on kahden tai kolmen rakennuksen jäännökset. Selkein on järven rannassa suon yläpuolella oleva betonista valettu kivijalka, laajuudeltaan n 5x4 m ja korkeudeltaan n 1,3 m. Sisällä on näkyvissä uunin pohja. Valetun kivijalan pohjoispuolella on kivistä ladottua vanhemmalta kivijalalta vaikuttavaa rakennetta. Kyseessä saattaisi olla pihan pengerryskin. Vieressä suonreunan kivikossa lepää kiuas-tyyppisen kamiinan metallinen ruostunut ulkokuori. Kankaalle etelästä johtavan ajouran päässä, sen luoteispuolella, on ollut toinen rakennus. Paikalla on valettu uuninpohja laajuudeltaan n 1,2x1,2 m. Sen ympäristössä on joitain yksittäisiä tiiliä. Uuninpohjaa laajemmalla esiintyy selkeitä kivijalkakiviä, anturoita, joiden päällä rakennus on seissyt, mutta nämä eivät näytä muodostavan selvää rakennetta, josta voisi päätellä rakennuksen kokoa. Vuoden 1966 ilmakuvaan ja vuoden 1969 kartoitukseen pohjautuvan vuoden 1973 peruskartan (3241 01) mukaan paikalla on ollut viisi rakennusta. Em kahden rakennuksen lisäksi paikalla on ollut kolme sivurakennusta, yksi kamiinan löytökohdan paikkeilla suon laidassa, toinen kahden em tulisijallisen rakennuksen välissä ja kolmas tienpään itäpuolella. 3 Voimassa 2015-10-02T11:40:09 4670.13012695 265.26122511
arkeologinenkohde_alue.3806 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3806 182756 {A38585CA-A04A-46FA-B1B6-A662BB670B3B} Pohjois-Surnui kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 126 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa Pohjois-Surnui-nimisen järven pohjoispuolella. Järven pohjoispuolella kulkee järven vanha rantatörmä n 125 m mpy korkeuskäyrän kohdalla. Etelästä tuleva tie kulkee järven vanhan rantatörmän päällä. Paikalla on ollut etelään kapeneva hiekkainen niemi. Muinaisniemen eteläkärjessä, sen lounaisreunalla, n 20 m matkalla tieleikkauksessa oli kvartseja ja palanut kivi. Toinen löytökohta on alueesta n 100 m luoteeseen tieleikkauksessa, josta löytyi isketty kvartsi. Tieleikkaus on osin jo sammaloitunut ja pusikoitunut. Erityisesti leikkausta luoteeseen kuljettaessa havaintomahdollisuudet heikkenevät. Kokonaisuutena asuinpaikka on melko kärsinyt. Tie on tehty tormän päälle asuinpaikan parhaalle osalle. Tien pohjoispuolella on kahden löytöalueen välissä matala hiekkakuoppa laajuudeltaan n 70x50m, joka lienee vienyt osan asuinpaikasta. Lisäksi tien pohjoispuolella metsänpohja on muokattu edellisen päätehakkuun yhteydessä. Alueen vaot ovat jo sammaloituneet ja kasvaneet umpeen. 3 Voimassa 2015-10-02T11:55:56 9969.20336914 474.65543859
arkeologinenkohde_alue.3807 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3807 182769 {DF17FD3A-B6E7-4DF4-9248-EA87A5E756AC} Keltamäki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 140 ei Kohde sijaitsee Pieksämäen luoteisosassa Mataroinen-järveltä n 750 m pohjoiseen. Keltamäen länsiosassa, tieltä etelään ja notkelmasta itään, on matalampi mäki, jolla on rakennuksen jäännös. Mäen huipulla on vierekkäin parin metrin päässä toisistaan kaksi kivistä ladottua uunia. Suurempi uuneista on kooltaan n 2x1,5x1,5 m. Se on ladottu lattakivistä, joiden joukossa on jokunen tiili. Pienemmän uunin koko on n 1x1x1 m. Rakennus on ollut osin maaperusteinen ja osin kivijalalle tehty. Uunien eteläpuolella näkyy seinän kulkua maatuneina hirsinä ja pohjoispuolella matalaa kivijalkaa. Rakennuksen koko on ollut arviolta n 12x7 m. Paikalla on irtaimistona näkyvissä ainakin hellanlevyn osa ja nahkainen varsikenkä. Mäkeä ympäröivillä rinteillä on joitain raivausröykkiöitä. Mäen länsipuolella notkelmassa on betonirenkailla varustettu kaivo, jossa on päällä kansi ja irtaimistona muovinen vesikuuppa. Vuoden 1965 ilmakuvaan ja vuoden 1968 kartoitukseen pohjautuvan vuoden 1973 peruskartan (3223 10) aikaan mäellä on ollut yksi talousrakennus. 3 Voimassa 2015-10-02T14:13:49 16048.34716797 503.92526698
arkeologinenkohde_alue.3808 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3808 181815 {69B151F4-932C-4376-A68F-D499901CE52D} Liekopalo tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 277 ei Kohteessa on 50 taisteluasemaa, jotka ovat suurimmaksi osaksi 2 metriä pitkiä, 50 cm leveitä ja 50 cm syviä, yhden miehen poteroita. Myös pyyöreitä metrin mittaisia kaivantoja on muutama. Poteroiden rintamasuunta on länteen, etelään ja pohjoiseen; ulospäin muodostelmasta. Poteroista kaivettu maa on kasattu rintamasuunnan puoleiseen päähän suojavalliksi. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kaivantojen ylle. Yksittäiset poterot paikannettiin gps mittauksin ja ne on merkitty alakohteiksi. Sutigis Toisen maailmansodan aikaisia poteroita, jotka on luultavasti saksalaisten tuliasemia Lapin sodan loppuvaiheesta, jolloin saksalaiset vetäytyivät Norjaan. Kohde sijaitsee hiekkakankaassa vaaran rinteessä, joka laskee länteen, suohon. Paikalla kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-09-25T14:53:21 14173.05224609 793.12274759
arkeologinenkohde_alue.3809 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3809 181817 {38B835B8-F923-45FC-A8AC-2CAA80EF8926} 1000009474 Äkäsmylly kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 260 ei Inventoinnissa kohteesta ei tavattu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Kohde on määritelty kivikautiseksi asuinpaikaksi Hannu Kotivuoren inventoinnissa, jossa hän löysi paikalta kvartseja. Muinaisjäännösrekisterin tietoa: Kohde sijaitsee Äkäslinkan itäpuolella. Äkäsmyllyn kävelysillan kaakkoispuolisella rannalla nykyisten matkailurakenteiden ja soralla peitettujen polkujen seassa erottuu merkkejä kvartseista ja vanhasta tulenpidosta. Paikan luonteen varmentaminen vaatii lisätutkimuksia. Molemmin puolin laavua on rapautuneen kvartsin lisäksi viitteitä kvartsiaineksen käytöstä. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin tietojen kohdekuvauksen perusteella. Muinaisjäännösrekisteri kohde 1000009474 Kivikautinen asuinpaikka tai kvartsien löytöpaikka. Kohde sijaitsee Äkäsjoen itärannalla pienen kosken partaalla. Koskessa on ollut mylly ja kohteen yli kulkee vaellusreitti. Asinpaikan päällä on laavu. 3 Voimassa 2015-09-25T14:56:19 252.14599609 64.51952319
arkeologinenkohde_alue.3810 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3810 182026 {F8AB5E69-D459-4069-B452-A48E7355D057} Kuorarova kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 279 ei Kohteessa on kahden rakennuksen rauniot. Rakennus 1 Koko 3 x 7 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmasta on kaksi hirsikertaa jäljellä. Hirret on kirveellä ja sahalla katkottu ja salvettu alapuolelta. Rakennelman puolessa välissä on ollut väliseinä. Lounaiskulmassa on 1 x 1 x 1,5 metrin kokoisen uunin kiviraunio. Rakennus 2. Koko 3 x 3 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennus on ollut hirsistä salvettu kämppä, josta on kaksi hirsikertaa jäljellä. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja molemmin puolin salvettu. Kämpän pohjoispuolella on matala kuopppa. Kohde rajautuu alueena havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämppien raunioita. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. 3 Voimassa 2015-09-11T11:57:30 598.01586914 99.47319579
arkeologinenkohde_alue.3811 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3811 182799 {2FE4953B-0736-494E-A66E-E61450F625E3} Kukonniemi rakennusjäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 103 ei Kukonniemi sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa Puruveden Kukonlammen itäpuolella. Niemen lounaiskolkalla on vanha rakennuspaikka lounaaseen viettävällä rinteellä. Rakennuksen kivijalka on tehty luonnonkivistä laastilla muuraamalla. Rakennuksen koko on ollut n 11x6 m. Kivijalan sisällä on kaksi uuninperustusta. Rakennuksesta parikymmentä metriä etelään on kaivo, halkaisijaltaan n 2 m ja syvyydeltään n 1,5 m. Rakennuksesta parikymmentä metriä pohjoiseen on maakuopparakenne, jonka koko valleineen on n 5x3 m. Varsinaisen kuopan koko on n 2,5x1,5x1,2 m. Kyseessä on kellari. Rakennuksesta n 25 pohjoisluoteeseen on kasa punatiiliä, ilmeisesti rakennusten purkujätteitä. Paikalla on myös metallista irtaimistoa. Alue on luonnostaan hyvin kivistä ja alueella on suuri määrä viljelyraunioita rakennuksesta itään, etelään ja länteen. Puusto alueella on varttunutta kuusimetsää. Vuoden 1973 peruskartassa (3241 04) alueelle on merkitty vain metsää. 3 Voimassa 2015-10-05T11:00:41 14130.72436523 494.33876972
arkeologinenkohde_alue.3812 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3812 182802 {6787F910-78E8-4882-BB5B-DF926B2EEC59} Leikonlampi hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 120 ei Kohde sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa Pohjois-Surnui-järveltä n 3,7 km länteen ja Leikonlammelta n 1 km etelään. Metsäautotien länsipuolella, n 80 m päässä tiestä, on hiilimiilu. Miilu on kumpu-tyyppinen ja halkaisijaltaan n 10 m. Metsänpohja on muokattu voimakkaasti edellisen päätehakkuun yhteydessä parikymmentä vuotta aiemmin ja kohde on pahoin deformoitunut. Kohde löytyi laserkeilausaineiston perusteella. Keilausaineiston perusteella paikalla saattaa olla kaksi miilua. 3 Voimassa 2015-10-05T11:23:59 394.03198242 84.01706961
arkeologinenkohde_alue.3813 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3813 182808 {8DDF47CB-8FB4-467F-A504-B069E9E20A40} Soleikon virkatalo rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 138 ei Soleikko sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa n 6-7 km luoteeseen Pieksänjärvestä. Kyseessä on pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen harjanne Eskonojansuon itäpuolella. Soleikon virkatalon jäännökset ovat kahden puolen tietä harjanteen keskivaiheilla, Soleikossa. Vuoden 1966 ilmakuvaan ja v 1969 kartoitukseen pohjaavan v 1973 peruskartan (3241 01) perusteella paikalla on ollut kuusi rakennusta. Lisäksi kauempana on sijainnut pari latoa. Tien eteläpuolella on päärakennuksen jäännös. Tämä on kooltaan n 12x6 m. Rakennuksessa on ollut kaksi uunia. Tien luoteispuolella on betonista valettu kivijalka kooltaan n 8x7x1 m. Puusto alueella on sekametsää. 3 Voimassa 2015-10-05T11:47:08 6957.8137207 344.4209479
arkeologinenkohde_alue.3814 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3814 182810 {51C8ADC7-1975-403D-9A97-76EB7C2D9087} Leväniemen kämppä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 6 Luonnonmuistomerkki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 0 Ei määritelty 115 ei Kohde on sijainnut Pieksämäen koillisosassa Leppävirralle vievän tien 533 itäpuolella, Leväjoelta n 500 m koilliseen ja Sorsaveden Kuikkalahden risteyksestä n 150 m kaakkoon. Kohde on merkitty metsähallituksen Suti-GIS-rekisteriin Leppävirrantien varteen lähelle Kuikkalahden risteystä. Kohde jäi löytymättä kesän 2015 inventoinnissa. Vuoden 1973 peruskartan (3241 10) mukaan Suti-GIS-merkinnän lähellä on ollut ilmeisen kevytperusteinen sivurakennus, mutta varsinainen kämppä on sijainnut satakunta metriä kaakkoon, suon laidassa, nykyisen koneuran kääntöpaikan luona. Kartan mukaan paikalla on ollut neljä rakennusta. 3 Voimassa 2015-10-05T13:01:16 5292.45532227 298.03693674
arkeologinenkohde_alue.3815 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3815 182813 {CEF20D64-F887-4CFC-90E3-E4CEA8336D2D} Leväniemen virkatalo rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 6 Luonnonmuistomerkki; 8 Muu suojeluarvo Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 115 ei Kohde sijaitsee Pieksämäen koillisosassa, Leppävirralle vievän tien 533 länsipuolella, n 600 m koilliseen Leväjoesta. Maantieltä länsiluoteeseen, Kuikkalahteen, vievää tietä kuljetaan n 50 m. Paikalla on kaksi rakennuksen jäännöstä. Tien eteläpuolella, matalalla kumpareella, on virkatalon jäännös. Paikalla on nähtävissä rakennuksen kivijalkaa, rakennukseen johtaneet portaat ja uunin jäännös n 10x10 m alalla. Tien pohjoispuolella, päärakennuksesta koilliseen, on sivurakennuksen kivijalka. Kivistä ladottu kivijalka on kooltaan n 12x4x0,7 m. Rakennus on ollut kolmiosainen. Rakennuksen molemmissa päissä on ollut n 4x4 m tila ja keskellä niitä yhdistänyt osio. Vuoden 1973 peruskartassa (3241 10) paikalla ei ole rakennuksia. 3 Voimassa 2015-10-05T13:12:44 4662.23950195 266.93743758
arkeologinenkohde_alue.3816 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3816 181427 {6156ECCF-4A97-4E6E-9DA3-81B3C4DA9338} Kirjoituskannonriipi tuliasema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 225 ei Kohteessa on 114 kappaletta tuliasemia, joiden rintamasuunta on pääasiallisesti itään ja etelään. Tuliasemat ovat pääsääntöisesti noin 2 metriä pitkiä ja 50 cm syviä ja 60 cm leveitä kaivantoja, joiden maaperä on kasattu tuliaseman rintaman suuntaiseen päähän. Myös pyöreitä kuoppia esiintyy ja jotkut asemat ovat poikkisuunnassa rintamasuuntaan nähden. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Yksittäiset tuliasemat on merkitty alakohteiksi. Sutigis Saksalaisten tekemiä tuliasemia Lapin sodan loppuvaiheesta, jolloin he pakenivat Muonion tietä Norjaan. Kohde sijaitsee mäntyjä kasvavalla hiekkakuolpunamaalla, jossa on aluskasvillisuutena jäkälää. Alue on kumpuilevaa hiekkadyynien muodostelmaa. 3 Voimassa 2015-11-23T15:57:46 68525.67163086 2037.06583703
arkeologinenkohde_alue.3817 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3817 182034 {A776AD2A-19A3-45A1-9ABD-65EA8C36E3DE} Kuorajärvi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 274 ei Kohteessa on seitsemän metsätyökämpän rakennusta, joista osa on kaivettu puoleksi maan sisään, hiekkarinteeseen. Rakennus 1: Koko 3 x 6 metriä, pitkä sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Pohjoisnurkassa on 1 x 1,5 x 0,7 metrin kokoisen uunin kiviraunio. Rakennelmasta on seitsemän hirsikertaa jäljellä ja hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja molemmin puolin salvettu. Keskellä on väliseinä ja itäseinällä kaksi räppänää. Riiveenä on kunttaa ja päällä kasvaa koivu ja mänty. Rakennus 2: Koko 2 x 2 metriä, multakämppä, joka on kaivettu puoli metriä syvään. Sivut kulkevat väli-ilman suuntiin ja etelänurkassa on 1 x 1 x 1 metrin kokoisen uunin kiviraunio. Päällä on muutamia lahoja hirsiä. Rakennus 3: Koko 4 x 4 metriä, sivut kulkevat väli-ilman suuntiin. Lounaiskulmassa on 1 x 1 x 1 metrinkokoisen uunin kiviraunio. Hirret on salvettu molemmin puolin ja katkottu kirveellä ja sahalla. Rakennus 4: Koko 4 x 4 metriä, sivut kulkevat pääilmansuuntiin. Lounaiskulmassa on 1 x 1 x 1 metrin kokoisen uunin kiviraunio. Rakennus on puoliksi maan sisään kaivettu. Seinistä on jäljellä muutama laho hirsi, jotka on sahalla ja kirveellä katkottu. Rakennus 5: Koko 5 x 5 metriä, puoliksi maahan kaivettu multakämppä. Etelänurkassa on 2 x 2 x 1 metrinkokoisen uunin kiviraunio. Rakennus 6: Koko 4 x 7 metriä, neljä hirsikertaa jäljellä. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja molemmin puolin salvettu. Rakennus 7: Koko 7 x 4 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään.Kaakkoiskulmassa on 1 x 1 x 1 metrinkokoisen uunin kiviraunio. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja molemmin puolin salvettu. Keskellä on väliseinä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Uusi löytö. Metsätyökämppiä, joista osa on multakämppiä ja puoliski maahan kaivettuja. Kohde sijaitsee hiekkarinteessä, joka laskee länteen, ojan laaksoon. Paikalla kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-09-11T13:25:12 6734.28417969 499.48330091
arkeologinenkohde_alue.3818 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3818 182819 {54FB8934-0D0D-4067-A074-DBD2C33DD257} Luokki rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 6 Luonnonmuistomerkki Null 3 Perinnemaisema; 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 162 ei Kohde sijaitsee Pieksämäen länsireunalla Pyhäjärvestä n 2,4 km itään. Luode-Luokki ja Itä-Luokki-nimisten lampien väliin jää mäki, jonka koillisreunalla, metsäautotiestä n 100 itään, on talonpaikka. Alue on luonnostaan kivistä. Puusto paikalla on kuusta. Paikalla on kolmen rakennuksen perustukset, kellarikuoppia ja erittäin runsaasti peltoraunioita. Lisäksi paikalla pitäisi Metsähallituksen tietojen mukaan olla kaivo, mutta tätä en havainnut. Asuinrakennus on alueen keskellä. Se on ollut kooltaan n 5,5x5 m. Kivijalka on ladottu kivistä ja rakennuksen nurkassa on kivistä tehdyn uunin jäännös. Tämän eteläpuolella on toinen uunilta vaikuttava lohkokivistä tehty kiviröykkiö, mutta tähän ei liity kivijalkaa tai seinälinjoja. Rakennuksen itäpuolella on navetan/tallin kivijalka. Tämä on kooltaan n 7x6x0,5 m. Päärakennuksesta parikymmentä metriä lounaaseen on pieni n 4x4m rakennuksenpohja, jonka nurkassa on kivistä ladotun uunin jäännös. Vieressä kasvaa runsaasti nokkosta. Kyseessä saattaa olla sauna. Metsähallituksen tiedoissa näille main on merkitty myös kaivo, jota ei etsiskelystä huolimatta löytynyt. Alueen pohjoisosassa pienen kumpareen kaakkoisreunassa on maakuopparakenteita. Suurin näistä on kooltaan n 3x1,5 m kuoppa, jossa on ympärillä n 1 m leveä valli. Rakenteet vaikuttavat säilytys/kellarirakenteille. Vuoden 1965 ilmakuvaan ja v. 1968 kartoitukseen pohjaavassa v. 1972 peruskartassa (3214 11) paikalla ei ole rakennuksia, mutta alueelle on merkitty metsäniitty. 3 Voimassa 2015-10-05T13:33:51 9804.14379883 402.32540774
arkeologinenkohde_alue.3819 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3819 182824 {502CAFA8-0F69-418D-AE6A-3E5AD30B87F2} Suurijärvi tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9116 Kultti- ja tarinapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 128 ei Suurijärvi sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa Pohjois-Surnui-järvelta kolmisen kilometriä pohjoiskoilliseen. Järven kaakkoispuolen kankaalla, kääntöpaikalta n 50 m pohjoiseen, on kaksi tervahautaa. Pohjoisempi on halkaisijaltaan n 10 m ja syvyydeltään n 1,5 m. Eteläisempi on halkaisijaltaan n 8 m ja syvyydeltään n 1,8 m. Kohde löytyi laserkeilausaineiston avulla. Alue on ryteikköistä pääosin nuorta kuusikkoa ja lehtipuita kasvavaa heinittynyttä metsää. 3 Voimassa 2015-10-05T13:53:42 1493.42138672 157.47586401
arkeologinenkohde_alue.3820 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3820 182827 {37D4403D-DA90-4693-AF48-BC58F90632E3} Huhuusniemi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon ei Huhuusniemi sijaitsee Puumalan Ummistonveden Tetrinselän lounaispuolella. Huhuusniemi on koilliseen työntyvä niemi, joka on ollut kivikaudella saari. Muinaissaaren lounaispuolella kulkee selvä rantatörmä n 84 m mpy. Niemeen tulevan tien kaakkoispuolella ja rantatörmän alapuolella , on muuta ympäristöä leveämpi tasanne, jolla on kaksi asumuspainannetta. Asumuspainanteet sijaitsevat n 15 metrin päässä toisistaan n 83 m mpy. Läntinen ja pienempi painanne sijaitsee lähempänä Huhuusniemeen tulevaa tietä. Painanteen sisäosan koko on n 4x3,5 m ja vallien kanssa kokonaisuuteen voi lisätä 1-2 m kummassakin suunnassa. Painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi iskettyä kvartsia. Itäinen ja suurempi painanne on tasanteen keskellä. Painanne on kooltaan n 8x6 m. Tein painanteeseen kaksi lapionpistoa. Kummastakin tuli löytöjä: toisesta palanutta luuta ja kvartsia, toisesta pelkkää kvartsia. Metsäkone on ajanut painanteen yli ja painanut siihen jälkensä. Alueen maannosprofiilissa on turpeen alla n 5-15 cm paksu viljelykerros. Kerros esiintyy kummankin painanteen kohdalla, ja myös etäämmäs tekemässäni testipistossa. Viljelykerroksen yläosaan on paikoin muodostunut jo uutta huuhtoutumiskerrosta. Viljelykerroksen alla on jäljellä osia alkuperäisestä maannosprofiilista. Viljelytoiminta on osin deformoinut asumuspainanteita. Topografisin perustein asuinpaikan voi olettaa kattavan ainakin koko tasanteen painanteiden ympärillä. Arvio kivikautisen asuinpaikan laajuudesta. 3 Voimassa 2015-11-26T12:15:55 9869.44726562 429.63205605
arkeologinenkohde_alue.3821 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3821 182829 {C420980E-682B-4894-BB43-E56E87B5F33E} Pistohiekka A kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 11 Muu lähde 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 82 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan: ”Asuinpaikka sijaitsee Pistohiekanselän pohjoisrannalla, Puumalan ja Anttolan välisen tien varressa, leirintäalueen luona. Alue on hiekkaista mäntykangasta ja asuinpaikka-alueen laajuus on noin 600 x 150 m. Asuinpaikalla on useita eri asuinpaikkakohtia, joista osassa on asumuspainanteita (Ks. Timo Jussilan Muinaisjäännösten merkintäsuunnitelma -kertomus v. 1994). Asumuspainanteita paikalla on ainakin kuusi kappaletta. Vaikka Puumala-Mikkeli -maantie kulkee alueen halki, niin maasto on varsin hyvin säilynyttä. Asuinpaikan ylimmät osat saattavat olla kampakeraamisia, muut myöhäiskivikautisia. Kohteesta on runsaasti löytöjä (KM 18982, KM 28536, KM 28537, KM 34665), mm. saviastianpaloja, pii- ja kivilaji-iskoksia, kvartsiesine ja -iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikan ylimpiä kerroksia on tuhoutunut jonkin verran metsänhoitoon liittyvissä toimenpiteissä.” Kohteen itäosa on valtion talousmetsämaalla. Alue tarkastettiin kesän 2015 inventoinnissa. Alueella ei ollut muutoksia maankäytössä. 3 Voimassa 2015-10-05T14:58:56 120437.38745117 1791.82523304
arkeologinenkohde_alue.3822 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3822 182833 {7D52E387-DF35-4E07-B6AB-1B1343C73E6E} Umpilampi kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 11 Muu lähde 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 83 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan: ”Umpilammen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Puumalan kirkolta 9,5 km länsiluoteeseen, Pistohiekan laajasta asuinpaikka-alueesta (Pistohiekka A) noin 0,4 km itään ja Pistohiekan leirintäalueelta 0,4 km koilliseen. Pitkänomaisen ja kiemuraisen asuinpaikan eteläinen reuna ulottuu Puumala-Mikkeli -maantieltä n. 50 m pohjoiseen ja pohjoisreuna Umpilammen pohjoispuolelle. Lännessä asuinpaikka rajautuu osittain kallioon. Maasto on pääasiassa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Asuinpaikalla on havaittu kolme maanpinnalle selvästi erottuvaa asumuspainannetta. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa olevia saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskos sekä merkkejä paksuhkosta kulttuurimaakerroksesta. Löydöt: KM 28533, KM 28534, KM 28535 (saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsia).” Kohde sijaitsee pääosin valtion metsätalousmaalla, ja tarkastettiin kesän 2015 inventoinnissa kohteen eteläosaa lukuun ottamatta. Alueen maankäytössä ei ole tapahtunut muutoksia. Asuinpaikan häiriöistä on syytä mainita kivikautisen muinaisjäännöksen alueella oleva vanha hiekkakuoppa ja kivikautisen asuinpaikan kanssa osin päällekkäinen sota-ajan kulttuuriperintökohde Umpilampi 2. 3 Voimassa 2015-11-26T12:09:05 36095.81298828 1447.13359129
arkeologinenkohde_alue.3823 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3823 182839 {C265EFB2-A641-4A06-A2B2-D9C4C748BFD7} Umpilampi 2 puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 3 Perinnemaisema; 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 83 ei Umpilampi sijaitsee Puumalan Lietveden pohjoispuolella, Pistohiekalta n 600 m koilliseen. Lammen rannalta tunnetaan kivikautinen muinaisjäännös Umpilampi. Tämän lisäksi alueella on osin kivikautisen asuinpaikan kanssa päällekkäinen sotahistoriallinen kohde Umpilampi 2. Rakenteet liittyvät sota-ajan toimintaan viereisellä Pistohiekan lentokentällä. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen mukaan (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) Puumalan lentokenttä oli käytössä talvisodassa. Umpilampi 2 käsittää kaksi korsua tai korsusaunaa, sekä kaksi tunnistamatonta historiallista maakuopparakennetta. Nämä ovat kivikautisen muinaisjäännöksen kanssa samalla alueella. Lisäksi lammen eteläpuolella olevan kalliorykelmän juurella on kolme lentokonesuojaa. Korsut tai korsusaunat sijaitsevat lammen lounaispuolella. Ne on kaivettu rantatörmään ja niiden koot ovat n 10x8x2,5 m ja n 12x12x3 m. Rakenteen vallin sisäpuolella seinän vieressä kiertää tasanne. Oviaukot on suunnattu lammelle päin. Lammen eteläpuolella sijaitsee luultavasti korsujen kanssa samaan yhteyteen kuuluva poteromainen maakuoppa, joka tosin on poteroksi melko kookas. Se on halkaisijaltaan n 4 m ja syvyydeltään n 1,5. Lammen pohjoispuolella, rantatörmän päällä, on toinen funktioltaan tunnistamaton suorakaiteenmuotoinen matala kuopparakenne. Sen koko on n 6x5 m valleineen. Vallit ovat kuopan sivuilla ja ylärinteen puolella. Lentokonesuojat (3 kpl) sijaitsevat lammen eteläpuolisen kallion kupeessa, sen pohjois- ja luoteisreunalla. Suojat on kaivettu osin rinteeseen ja osin rakennettu maavalleista. Rakenteiden sisäosa muodostaa t-kirjainta muistuttavan tilan, ja on maksimimitoiltaan n 12x12x3 m. Pohjoisimman suojan peräseinämän puurakenteet ovat osin säilyneet. Näkyvillä on vielä hirsistä tehtyä seinämää. Myös tervapahvia tms rakenteeseen liittyvää huopaa oli esillä takaseinässä. Rakenteeseen liittyy myös metallinen lenkki. Eteläisimmässä lentokonesuojista on hyödynnetty osin kalliota, ja vain sen eteläinen valli on kasattu kokonaan maasta. 3 Voimassa 2015-11-03T10:28:57 16270.9465332 857.01008782
arkeologinenkohde_alue.3824 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3824 181499 {D52F64B4-9F58-4D18-9B3C-3C7C92447871} Pikku Juutilainen kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 260 ei Kohteessa on kolmen savottakämpän rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: 4 x 4 metrin kokoinen turvevallineliö, jonka seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Rakennelman päällä kasvaa pieniä koivuja. Rakennelman itäpuolella on 3 metrin päässä joen sortuva törmä. Rakennus 2: 7 x 7 metrin kokoinen turvevallineliö, jonka seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Etelänurkassa on 3 x 2 metrin kokoinen kellarin kuoppa, joka on 2 metriä syvä. Rakennelman päällä kasvaa suuria mäntyjä. Rakennus 3: 7 x 10 metrin kokoinen turvevallien reunustama suorakaiteen muotoinen, tasainen alue, jonka sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Yhdessä nurkassa on osa lahonnutta hirttä jäljellä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämpän kolme rakennusta, josta on enää jäljellä rakennuksen jalaksi tehty hiekkapenkki, joka on päällystynyt myöhemmin turpeella. Kohde sijaitsee joen hiekkatörmällä, jossa kasvaa varttunut mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaturve. 3 Voimassa 2015-08-27T08:04:09 1426.0925293 155.75673206
arkeologinenkohde_alue.3825 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3825 181514 {91C02D1B-B1D7-4ECA-B980-A8BBFEAB4BEA} Pikku-Rahtunen 3 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 248 ei Kohteessa on kolmen rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: Kohteen rakennuksesta on jäljellä suorakaiteen mutoinen, turpeen peittämä hiekkapenkki, jonka koko on 6 x 14 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelman keskellä on 1 x 2 x 1 metrin kokoinen betoninen palomuuri ja punatiiliä. Rakennus 2: rakennuksesta on jäljellä 4 x 45 metrin kokoinen turpeen peittämä hiekkapenkki, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Keskellä on metrin pituinen ja syvyinen kuoppa. Rakennus 3: Kellarikuoppa, jonka koko on 4 x 2,5 metriä ja syvyys 2,5 metriä. Kuopassa on säilyketölkkejä ja rikkoutuneita astioita. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten jäännökset. Kohde sijaitsee Pikku-Rahtunen -nimisen järven luodekulmalla. Paikalla on hiekkakangas, jossa kasvaa kuiva mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-08-27T12:40:23 465.00634766 90.34117726
arkeologinenkohde_alue.3826 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3826 182852 {E33A9045-3BB6-46DE-A6B7-EE411C3EDE4A} Akanlahti kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei 3 Voimassa 2015-10-06T13:02:03 19650.46044922 807.87456605
arkeologinenkohde_alue.3827 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3827 182853 {B3315F38-B042-4EFF-9906-F03D833B3DAB} Tornivuori kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 87 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan: ”Asuinpaikka sijaitsee Suurlahden tien koillispuolella, tien ja Tornivuoren välisellä alueella, lähellä metsittyneen pellon reunaa. Asuinpaikka-alue on melko tasaista, loivasti länteen viettävää hiekkakangasta. Löydöt ovat tulleet esille loivan terassin kohdalta tienleikkauksesta. Tien pohjoispuolisella alueella terassi on selvempi. Maaperä alueella on hiekkaa ja soraa. Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä selvitettiin koekaivauksin asuinpaikan rajoja. Tutkimusten perusteella asuinpaikka rajautuu selkeästi tien lounaispuolelle (luoteispuolelle, inventoijan huomautus), missä on selkeä muinaisrantatörmä. Muinaisrantatörmä ei ulotu tien kaakkoispuolelle, missä topografia on hyvin loivaa. Asuinpaikan länsi-luoteisrajaa ei tutkimuksessa selvitetty.” Kohde tarkastettiin kesän 2015 inventoinnissa. Kohteen vieritse kulkevan metsäautotien ojaa oli hiljattain levennetty, mutta löytöjä ei ollut näkyvissä. Muita muutoksia kohteella ei ollut havaittavissa. 3 Voimassa 2015-10-06T13:24:10 3336.63085938 246.36587798
arkeologinenkohde_alue.3828 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3828 182861 {D5D2D7AE-F879-4791-B1B6-F896CE68A1E5} Römminvuori peltoraunio 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 105 ei Römminvuori sijaitsee entisen Ristiinan kunnan lounaisosassa Alakuomio-järvestä n 0,3 km itään. Kohde on Römminvuoren lounaisrinteellä kulkevan metsäautotien vieressä, sen pohjoispuolella. Alue on vanhaa viljelysmaata. Paikalla on raivausröykkiöitä ja matalaa kiviaitaa. Suurimmat röykkiöt ovat n 3x2x0,8 m. Vanhan peltoalueen ylälaidassa kulkee matala raivauskivistä kasattu n 0,5-1 m leveä kiviaitamainen rakenne. 3 Voimassa 2015-10-06T14:45:04 3681.7121582 359.26776928
arkeologinenkohde_alue.3829 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3829 181535 {239A1F61-09CC-4114-90A5-19BF7DF302C1} Pikku-Rahtunen 4 tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 248 ei Kohteessa on kaksikymmentä tuliasemaa, jotka ovat pääosin 1,8 metriä pitkiä, 60 cm leveitä ja 50 cm syviä poteroja.Poteroista kaivettu maa on usein koottu valliksi kaivannon itä- ja eteläreunalle, rintamasuuntaan. Poteroita on myös itä-länsi ja pohjois-etelä -suuntaisesti. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen poteroiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Toisen maailmansodan aikaisia tuliasemia. Kohde sijaitsee kivisellä mäntykankaalla, jossa on aluskasvillisuutena mustikkaa. Kohteen eteläpuolella on suo ja pohjoispuolelta kulkee hiekkatie idästä länteen. Kohteen itäpuolella on Pikku-Rahtunen -järven ranta. 3 Voimassa 2015-08-27T14:19:06 1138.25415039 197.27982755
arkeologinenkohde_alue.3830 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3830 181174 {8864CF49-CA86-4B7A-928B-13BC58ABA308} Tölkkäänniemen tila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 90 ei Paikalla on ollut maatila, josta nyttemmin on jäljellä vain peltojen raivausröykkiöitä sekä kiviaitoja. Paikalla olevista rakennuksen jäännöksistä löydettiin vain yksi (P= 6865264 I= 3623916), josta on jäljellä kivijalkaa. Rakennuksen koko on ollut noin 5x10 metriä eikä siinä havaittu minkäänlaista lämmityslaitetta. Kivijalan korkeus on noin 0,5 metriä. Alue on voimakkaasti heinittynyttä, mikä esti havaintojen teon. Kasvillisuuden takia alueelta ei myöskään löydetty muita tilan rakennusten jäännöksiä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Kohde tuli esille haastattelussa. Paikalla on ollut maatila, josta nyt on jäljellä peltojen raivausröykkiöitä sekä rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee nykyisin Savonlinnaan kuuluvan Kerimäen Patasalon saaren luoteiskärjessä. Patasalon eteläpuolella sijaitsee Mäkrän saari sekä Kaidansaari ja Ruokoniemi. Kohteeseen kuuluvilla pelloilla kasvaa nykyisin 80-vuotiasta visakoivikkoa. 3 Voimassa 2015-08-18T13:14:16 37583.37084961 786.34854271
arkeologinenkohde_alue.3831 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3831 74204 {2B396D82-7EAC-4777-A041-EF0449FF85F8} 1000019418 Pieni-Patasalo puolustusvarustus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 38 II maailmansota 0 Ei määritelty 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 78 ei Juoksuhauta seurailee rantaa. Sen äärimmäiset koordinaatit ovat (GPS 6863663 / 3626866) ja (GPS 6863559 / 3626949). Kaakkoispäässä juoksuhaudan reunassa on useita poteroita. Juoksuhauta kulkee lähellä rantaa ja on täyttynyt vedellä. Luoteispäässä sisämaan puolella on suuri kuoppa, jonka koko on n 7x7 metriä (GPS 6863644 / 3626847). Se on erillään muusta juoksuhaudasta. Lisäksi alueella on erillinen potero johon johtaa lyhyt n 5 metriä pitkä juoksuhaudan pätkä (GPS 6863598 / 3626926). Poterossa on suunta-aukko järvelle päin. Rannassa kulkeva juoksuhauta on poteron ja veden välissä. Näkyvät rakenteet Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000019418. Kohteen on tarkastanut Esa Hertell vuonna 2008. Puolustusvarustuksia Pienen Patasalon varustukset sijaitsevat Kerimäen keskustasta n 9 km kaakkoon Pienen Patasalon koillisrannalla. Salpalinja 3 Voimassa 2018-12-03T13:09:44 19622.68115234 653.99288294
arkeologinenkohde_alue.3832 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3832 58498 {66A5B534-5E5A-4E8C-9183-996622CD61A7} 1000011217 Åsbacka kylätontti 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1117 Kylänpaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 11 VAT/arkeologia; 13 Hoidetut arvokohteet; 1 VAT/rky 2 Keskiaikainen; 3 Historiallinen 21 Keskiaikainen; 34 1700-luku 2 Tutkittu osittain 0 Ei määritelty 1 Tarkka 1 Arvio 10 ei Haassa, korkeimmalla kohdalla kansallispuiston maalla on kolme puolen metrin korkuista maakumpua, joissa on lohkareita tiiviin ruokamultakerroksen ja nurmen alla. Kummuista parikymmentä metriä etelään ja lounaaseen tontinrajan eteläpuolella oli inventoinnin aikaan kuorittu kaivinkoneella pintamaata pois. Pintanurmen alta paljastui ruokamultakerros, jonka alla oli kiviä ja soraa. Ruokamultakerroksessa oli palanutta savea, palanutta sekä palamatonta luuta, tiilenporoa, fajanssia, puuhiiltä ja rikkipalaneita kiviä. Vuonna 2009 tehdyssä koekaivauksessa Åsbackan kylätontti rajattiin ja todettiin, että asuinpaikka jatkuu maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella viereiselle alueelle. Tältä alueelta paikannettiin mm. yksi tulisijan pohja. Lisäksi paikannettiin toinen alempana oleva asuinpaikka, jossa oli useita tulisijan ja rakennusten perustuksia. Kaikki rakenteet liittyvät 1700-luvulla autioituneeseen keskiaikaiseen asuinpaikkaan. Näkyvät rakenteet ja niiden välille jäävä maa-alue. Topografia, kummut ja ruokamultakerroksen löydöt viittaavat nykyistä kylää vanhempaan kylätonttiin. Berghamnilaisen informantin mukaan sama käsitys on kulkenut kylässä perimätietona. Kohde sijaitsee Berghamnin saaressa, pellon ja rannan välissä olevan kallion laella ja etelärinteellä. Alue on osittain hakamaata. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 25.10.2019. 3 Voimassa 2020-05-04T11:16:34 8648.64868164 359.19880195
arkeologinenkohde_alue.3833 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3833 61788 {9B6E75C0-03AE-42CD-8A72-3ECD7CD64B38} 47010145 Pöyrisjärvi lounas asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 10 Kopiointi muusta paikkatietoaineistosta 12 Muinaismuistolaki Null 4 Maisema-alue, valtakunnallinen 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 4 Tuhoutunut osittain 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet Rajaus perustuu muinaisjäännösrekisterin rajaukseen ja pintalöytöihin. 421 ei Paikalta on v. 1988 Petri Halisen tekemässä tarkastuksessa löytynyt kvartsiittikaapimia ja -iskoksia noin 1,5 metrin säteeltä. Vuoden 2015 tarkastuksessa mönkijäuralla havaittiin kvartsiitti-iskoksia 5 m pitkällä matkalla. Lisäksi mönkijäuran itäpuolella olevasta hiekkapaljastumasta, 7 m etäisyydellä ajourasta, löytyi yksi kvartsiitti-iskos. Kaikki löydöt tehtiin alueen koillisosasta. Löytöjä ei kerätty talteen. Kohteen rajauksen pohjana on muinaisjäännösrekisterin rajaus. Kohteen rajausta laajennettiin alueen koillisosasta vuonna 2015 tehtyjen pintalöytöjen perusteella. Mj-rekisteri Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Pöyrisjärven lounaispuolella, soiden välisellä tasaisella ja hiekkaisella kannaksella. Paikalta kulkee mönkijäura. Kasvillisuus on puutonta tunturikangasta. Geometria kopioitu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja muokattu korjaamattoman gps-mittauksen perusteella. 3 Voimassa 2019-03-05T10:36:26 1253.66137695 128.20899872
arkeologinenkohde_alue.3834 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3834 194972 {3C0F9873-40C0-4A1C-8525-33F842D177F3} Stohpoluoppal 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Maisema-alue, valtakunnallinen 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet pintalöydöt ja liesi 424 423 ei Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Risteäviltä mönkijäurilta havaittiin kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia 22 m x 16 m kokoiselta etelä-pohjoissuuntaiselta alueelta. Suurin osa iskoksista on kumpareen päällä halkaisijaltaan 8 m kokoisella alueella (X=7623753, Y=372579). Ympäristössä on myös palanutta kiveä. Etelä-pohjoissuuntaisen ajouran itäpuolella on muutama maantasainen kivi, mahdollisesti liesi (X=7623749, Y=372590). Lieden viereen tehdyssä koepistossa ei ollut normaalia podsolimaannosta. Löytöjä ei kerätty talteen. Kohde rajattiin pintalöytöjen ja mahdollisen lieden perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja kulttuuriperintöinventoinnissa. Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella Tupalommolon ja Rossinjärven välissä olevalla kumpuilevalla hiekkakannaksella. Kasvillisuus on tunturikangasta, jossa kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja ja katajaa. Kohde sijoittuu itä-länsisuuntaisen hiekkaharjanteen länsipäähän kahden mönkijäuran risteykseen. Maasto laskee loivasti länteen Tupalommolon rantaan. 3 Voimassa 2019-03-05T12:55:18 932.86694336 109.74654151
arkeologinenkohde_alue.3835 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3835 194974 {DA9C4D1A-0985-49A3-B9BA-3FC3FD88969D} Stohpoluoppal 3 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Maisema-alue, valtakunnallinen 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 4 Tuhoutunut osittain 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet pintalöydöt 421 ei Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Mönkijäuralta havaittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä 10 m matkalla. Löytöjä ei kerätty talteen. Kohde rajattiin pintalöytöjen perusteella. Kohde löytyi ilman ennakkotietoa kulttuuriperintöinventoinnissa. Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella olevan Tupalommolon koillisrannalla, Iiskonsalmelle johtavan mönkijäuran varrella. Kohde sijoittuu tasaisen hiekkamaan reunalle, joka laskee jyrkästi rantaan. Kasvillisuus on lähes puutonta tunturikangasta. Rannassa kasvillisuus on suota. 3 Voimassa 2019-03-05T14:04:45 107.47119141 39.59802062
arkeologinenkohde_alue.3836 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3836 155832 {027CAB20-25F6-4E5F-B22D-83A95E32F0FF} 40010057 Jungfruholmen puolustusvarustus 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2123 Maavallit 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null; Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet Konstsamfundetin pystyttämä opastaulu. ei Rintavarustuksen jäännökset saaren N-rannalla. Kalliossa olevat 35 mm:n läpimittaiset pulttausten jäljet ja säilyneet rautapultin kannat kalliossa osoittavat vallin W-osan rakenteen: pultatut tukirakenteet, jotka ovat tukeneet kahta merelle kohti NW suunnattua vallisarvea. Kalliolla oleva aines on suurimmaksi osaksi huuhtoutunut ja tai purettu pois. Jäljellä on pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista (noin 0-300 kg) rakennettua rikkonaista vallia, jossa on pikkukiviä ja soraa täytteenä. Valli alkaa SW-kulmasta ja jatkuu 30 m kallionkielekkeeseen asti. Sen kohdalla muuri jatkuu 10 m kauempana rannasta louhikkoisessa maastossa itään. Kielekkeen jälkeen muuri jatkuu runsaan 2 m:n levyisenä 11 m, kunnes päättyy. Noin 15 m eteenpäin muuri jatkuu taas NE noin metrin korkuisena ja noin 3 m leveänä, pääosin pyöristynyttä kiveä, Lähellä NE-rantaa muuri taittuu etelään ja sitten länteen siten, että muodostuu itään kohti Jungfrusundia suljettu rakenne. Rintavarustus. Piste mj-rekisterin mukaiseksi monialueeksi 25.10.2019. Geometriaa muoattu uudelleen 11.12.2019 BalticRIM-tietojen avulla. 3 Voimassa 2019-12-11T13:35:55 1252.92102051 190.83881206
arkeologinenkohde_alue.3837 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3837 62089 {A3886EB6-81DB-4F9F-955B-8580CD8596F5} 1000001113 Aslakolbmoceavi Purnuja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1417 Purnut 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 415 ei Kohde sijaitsee kahden tunturilaen Urracohkkan ja Gurutcohkkan välisellä ylängöllä. Tasaisella laella on hajanaisen oloinen rakkakivikko, jonka kaakkoisreunalla purnut sijaitsevat. Purnu 1 on soikea ja suhteessa muuhun kokoon matala. Pituutta purnulla on kaksi metriä, leveyttä 1,3 m ja syvyyttä 40 - 50 cm. Aivan purnun 1 vieressä on epämääräisempi mahdollinen purnu 2. Näillä kahdella on yhtenäinen seinä. Sen muoto lähentelee soikeaa, pituutta on kaksi metriä, leveyttä yksi metri ja syvyyttä 60 senttiä. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2014-02-05T08:33:22 2371.75146484 177.51417826
arkeologinenkohde_alue.3838 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3838 62376 {EE5B542C-C3B4-4CB8-A1E9-AA3411493FE6} 890010085 Roavvepokaja Tulisijoja 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 315 ei Kohde, 8 suorakaiteen muotoista latomusta, sijaitsee Koddehvarrin koillispuolella, sen laelta n. 1,4 km itäkaakkoon, Roavvepokaja -puron varressa. Paikalla on tasainen koivikko- ja katajikkokenttä. Latomukset ovat kentällä kolmessa ryhmässä. Latokukset ovat kooltaan n. 1,5x1,2 m, yksi muita pienempi. Useimpien latomusten lounaispäässä on kookas pystykivi. 3 Voimassa 2019-10-08T15:29:03 38726.14477539 1149.74621042
arkeologinenkohde_alue.3839 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3839 181184 {2FE44D03-E7A4-4B7F-8397-57CA8AC62DD7} 1000024347 Vasattari puolustusvarustus 1 jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Paikalla on Salpa-linjaan kuuluvia puolustusvarustuksia. Aluetta ei tarkastettu vuoden 2015 kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Kohteeseen lisätty aluerajaus perustuu Antti Kanervan tekemään Laukansaaren suunnistuskarttaan, johon on merkitty myös alueen Salpalinjaan kuuluvat linnoitteet. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoiteita. Kohde sijaitsee Savonlinnassa, Laukansaaren koillispuolella olevan Vasattari nimisen saaren etelä- ja lounaisrannalla. 3 Voimassa 2015-08-18T14:20:43 91511.84643555 1554.94850244
arkeologinenkohde_alue.3840 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3840 181185 {3BDDA6EE-1C5D-4CFD-9FB9-8650316C2610} 1000024347 Vasattari puolustusvarustus 2 jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty ei Paikalla on Salpa-linjaan kuuluvia puolustusvarustuksia. Aluetta ei tarkastettu vuoden 2015 kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Kohteeseen lisätty aluerajaus perustuu Antti Kanervan tekemään Laukansaaren suunnistuskarttaan, johon on merkitty myös alueen Salpalinjaan kuuluvat linnoitteet. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoiteita. Kohde sijaitsee Savonlinnassa, Laukansaaren koillispuolella olevan Vasattari nimisen saaren itä- ja kaakkoisrannalla. 3 Voimassa 2015-08-18T14:22:40 72139.52368164 1855.62142594
arkeologinenkohde_alue.3841 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3841 182047 {C902319F-3A8E-43F1-9AE8-B1E0285A23D4} Peuralaki purnu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 287 ei Kohteessa on seitsemän kappaletta metrin halkaisijaltaan olevia kuoppia, joiden syvyys on 40 cm. Kuopat ovat turpeen alla ja kokeiltaessa, turpeen alla tuntuu kivet. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kuoppien ylle, joiden paikat mitattiin gps paikantimella. Sutigis Purnuja eli lihan säilytyskuoppia. Kohde sijaitsee Peuralaki -nimisen vaaran koillisrinteellä. Paikalla on kivinen kangasmaasto, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-09-11T14:29:06 129.91625977 71.79777479
arkeologinenkohde_alue.3842 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3842 182060 {32F11164-DCE5-4006-8A5E-B469BBC0A3D5} Pyssyoja tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 221 ei Kohteessa on yhdeksän kappaletta tuliasemia. Asema1: Halkaisija 2 metriä, syvyys 1 metri. Asema 2: Halkaisija 2 metriä, syvyys 0,7 metriä. Asema 3: Suorakaiteen muotoinen, koko : 1,5 x 1 metriä, syvyys 50 cm. Asema 4: Halkaisija 2 metriä, syvyys 1,2 metriä. Asema 5: Halkaisija 2 metriä, syvyys 70 cm. Asema 6: Halkaisija 2 metriä, syvyys 50 cm. Asema 7: Soikea 1 x 2 metriä, syvyys 70 cm., rintamasuunta itään. Asema 8: pyöreä, halkjaisija 1 metri, yläpuolelta on sortunut maata poteroon. Asema 9: <Halkaisija 2 metriä, pohjalla on puurakenteita. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen tuliasemien ylle, joiden paikat mitattiin gps paikantimella. Sutigis Toisen maailmansodan aikaisia tuliasemia. Kohde sijaitsee soiden ympäröimässä, kivisessä moreenikummussa, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. 3 Voimassa 2015-09-28T10:12:53 1933.30029297 213.3672404
arkeologinenkohde_alue.3843 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3843 182190 {3CC41374-0927-40BD-8E19-A40374FD3384} Repojoen suu pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 242 ei Kohteessa on kymmenen pyyntikuoppaa ja neljä pientä epämääräistä kuoppaa, joita ei luettu pyyntikuopiksi. Pyyntikuoppa 1. Sijaitsee lähinnä Repojoen rantaa, siitä noin 50 m päässä pohjoiseen, kapean ja jyrkästi nousevan hiekkaharjanteen päällä. Suuri ja syvä kuoppa, jossa on noin 1,5 m leveä ja varsin korkea valli. Koko 3,7 m x 3,5 m ja syvyys 90 cm. Kairauksessa havaittiin noin 10 cm huuhtoutumiskerros. Vallissa kasvaa koivupuskia ja katajaa. X=3460356 Y=7592518 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee 3 m pohjoiseen edellisestä. Sen koko on 2,2 m x 1,8 m ja syvyys 40 cm. Pieni ja hieman epämääräinen, noin 6 cm huuhtoutumiskerros. X=3460359 Y=7592534 Pyyntikuoppa 3 on 13 m edellisestä pohjoiseen. Suuri ja suppilomainen kuoppa, joka ulottuu lähes kapean hiekkaharjun reunoihin. Koko 3,3 m x 3 m, syvyys on 50-70 cm riippuen mistä suunasta katsoo. Kairauksessa havaittiin 3 cm huuhtoutumiskerros. X=3460355 Y=7592549 Kuopasta 3 luoteeseen 15 m ja 40 m päässä on kaksi pientä kuoppaa, jotka ovat ilmeisesti luontaisia. Näistä ensimmäinen sijaitsee rinteen alareunassa. Se on pieni ja erämääräinen kuoppa, jossa ei ole vallia. Sen koko on noin 2,3 m x 1,3 m ja syvyys 40 cm. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Mahdollisesti tuulen kaataman puun aiheuttama kuoppa tai suppa. X=3460314 Y=7592556 Toinen kuoppa on pieni ja epäsymmetrinen. Se sijaitsee harjanteen rinteessä. kuopalla ei ole selviä reunoja, eikä vallia. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumaa. koko noin 2,2 m x 1,8 m ja syvyys 35 cm. mahdollisesti luontainen. X=3460318 Y=7592570 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee edellisestä noin 125 m luoteeseen, harjanteen reunalla ja lähellä sen päätä. Suuri ja syvä kuoppa jossa on noin metrin levyinen valli. Sen koko on 3 m x 2,6 m ja syvyys 60 cm. Vallissa kasvaa koivupuska ja katajaa, aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja heinää. Kuopan pohjoispuolella on pieni laakea kuoppa, joka näyttää olevan suppa. Lapionpistossa havaittavissa noin 2 cm huuhtoutumiskerros. X=3460261 Y=7592630 Pyyntikuoppa 5 sijaitsee noin 60 m luoteeseen edellisestä. Matala ja laakea kuoppa, jossa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Sen koko on 2,5 m x 2,1 m ja syvyys 35 cm. Koillisreunassa on mahdollisesti 3 m leveä ja matala valli. Kuopan toisella reunalla on koivupuska ja runsaasti katajia sekä aluskasvillisuutena sammalia, heinää ja puolukkaa. Toisella reunalla kasvaa vain jäkäliä ja sammalia. X=3460211 Y=7592669 Kuopasta noin 30 m itäkoilliseen, harjanteiden välisellä tasaisella alueella, on pieni ja matala kuoppa. Kuopan halkaisija on noin 2,3 m ja syvyys 30 cm. Mahdollisesti siinä on hyvin matala valli. Ei huuhtoutumiskerrosta. Mahdollisesti kyseessä voi olla hyvin maatunut pyyntikuoppa. X=3460243 Y=7592683 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee noin 60 m koilliseen edellisestä, harjanteen koillisreunan päässä. Kuoppa on muodoltaan soikea ja varsin matala, vallillinen. Sen koko on 3,2 m x 2,4 m, syvyys 50 cm. Kairauksessa havaittiin alkava huuhtoutuma. Aluskasvillisuus on lähinnä jäkäliä ja sammalia. X=3460254 Y=7592712 Pyyntikuoppa 7 sijaitsee 10 m pohjoiseen edellisestä, matalan harjanteen vieressä. Kuoppa on matala ja laakea, koko 2,8 m x 2,5 m ja syvyys 45 cm, valli 1,5-2 m leveä. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. X=3460254 Y=7592720 Pyyntikuoppa 8 sijaitsee noin 25 m kaakkoon kuopasta 6. Sen koko on 2 m x 1,9 m, syvyys 30 cm, noin 2 m leveä valli. Kairauksessa 3-4 cm huuhtoutumiskerros. Vallissa on koivupuskien kantoja. X=3460279 Y=7592703 Pyyntikuoppa 9 sijaitsee noin 15 m kaakkoon edellisestä. Se on soikea, pieni ja matala. Kuoppa sijaitsee kapean harjanteen keskellä, ja alarinteiden suunnassa on noin 2 m leveät vallit. Kuopan koko on 2,3 m x 1,9 m ja syvyys 35 cm. Lapionpistossa havaittiin 2 cm huuhtoutumiskerros ja runsaasti hiiltä. X=3460296 Y=7592695 Pyyntikuoppa 10 sijaitsee noin 19 m kaakkoon edellisestä. Pieni kuoppa jonka vieressä on ketun pesäkolo, josta on kaivettu hiekkaa vallin päälle. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta pinnalla, mutta parin sentin kerros noin 25 cm paksun mustan ja hiilensekaisen hiekkakerroksen alla. Kuopan koko on 2,1 m x 1,9 m ja syvyys 30 cm, noin 2 m leveä valli. Aluskasvillisuus sammalia, jäkäliä ja heinää, koivupuskan kanto vallissa. X=3460311 Y=7592683 Kuopasta noin 10 m lounaaseen, harjanteen rinteessä, on pieni matala kuoppa, joka on ilmeisesti luontainen. Kuopan koko on noin 1,9 m x 1,6 m ja syvyys 20 cm. Alarinteen puolella on mahdollisesti valli. X=3460304 Y=7592672 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Uusi löytö. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Repojoen suussa, Repojoen pohjois- ja Ivalojoen länsipuolella. Rannassa on lähinnä luode-kaakko suuntainen hiekkaharjanne, jonka keskiosa on reunoja matalampi. Pyyntikuopat sijaitsevat pääosin korkeammilla reunoilla. Harjanteen maaperä on hienoa hiekkaa ja alueella on useita pieniä luontaisia kuoppia. Kuivaa ja kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. 3 Voimassa 2015-09-18T12:29:13 12115.16040039 610.2105312
arkeologinenkohde_alue.3844 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3844 182203 {3BF60559-CD65-44C5-BBE6-550CA019D52C} Sahanniemi saha jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 120 ei Paikalla on kahden jykevän betonirakennuksen jäänteitä. Rakennus 1 on aivan niemen päähän johtavan tien pohjoispuolella. Se on ulottunut tieltä järven rantaan saakka. Rakennuksen eteläisen pään alue on tasoitettu, ja noin 2 m korkea harjanne on kaivettu poikki sen rakennuksen tieltä. Rakennus on ollut etelälounas - pohjoiskoillinen suuntainen, kooltaan noin 70 m x 10 m. Eteläpäässä rakennus on ollut lyhyiden betonitolppien päällä. Tolppia on noin 3,4 metrin välein sekä pituus- että leveyssuuntaan ja neljä riviä rinnakkain. Tolppien koko on 40 cm x 40 cm ja korkeus noin 50 cm. Rantaa lähestyttäessä tolpat ovat pitempiä ja levenevät alaspäin. Tolppien keskellä on terästapit. Osa tolpista on murtunut. Rakennelman reunoilla on matalat kivijalat/seinät, itäreunalla betonitiiliä ja länsipuolella suurempia betonin kappaleita. Etelän puoleisessa päässä on myös kaksi betonialustaa, joiden koko on 1,2 m x 0,8 m ja korkeudet 50 cm ja 90 cm. Alustoissa on koneiden kiinnittämiseen kierteelliset pultit. Rakennuksen pohjoispäässä on sahalaitteiden ja höyrykoneen alustat, eli kolme suurta betoniperustaa. Ne ovat kooltaan etelästä pohjoiseen lueteltuna noin 6 m x 5 m, 6 m x 2 m ja 6 m x 5 m. Niiden välissä on parin metrin välit. Pohjoisimman ja eteläisimmän alustan keskiosassa on kooltaan noin 3,5 m x 2,5 m oleva, ylöspäin kapeneva, ja yli 2 m korkea betonirakenne. Niiden päällä on terästankoja. Rakenteiden reunoissa on koloja lattianiskoille. Eteläisemmän osan reunassa kiinni on pienempi betonijalka, kooltaan noin 3 m x 3 m. Keskimmäisessä osassa on kaksi betonitolppaa, jotka ulottuvat noin 3,5 m korkeuteen. Betonin pinnassa on palaneiden puurakenteiden jäänteitä. Betonialustojen vieressä molemmin puolin on 6 kappaletta betonitolppia. Rannalla olleet ovat kaatuneet. Rannassa rakennusten 1 ja 2 välissä on vanhoja auton romuja. Rakennelma 2 on edellistä länteen, lähes rannalla. Siinä on betoninen kivijalka ja betonitiiliset seinät. Lisäksi tukevia betonirakenteita, mahdollisesti koneen jalustoja. Osittainen betonilattia, jonka alla on syviä monttuja, joista osa on katettu ja osa ei. Pohjoisreunassa on suuren pyöreän betonitiilisen savupiipun jäänteet. Piipun halkaisija on noin 3 m. Rakennuksen koko on noin 16 m x 14 m, ilman piippua. Saksan armeija on räjäyttänyt ja polttanut sahan vetäytyessään. Paikalliset ovat hyödyntäneet tiiliä rakentamisessa. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden lähiympäristöön. Sutigis. Kauppias Carl Fedlundin rakennuttama saha, rakennettu 1930-luvun alkupuolella. 1930-luvulla rakennettu ja saksan armeijan räjäyttämä saha. Sijaitsee Inarijärven Paksuvuonon etelärannalla, Sahanniemessä, Nellimistä koilliseen. Paikalla kasvaa tiheähköä mäntymetsää. aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa. Paikalla on ollut harjanne joka on kaivettu poikki luoteispäästään sahan rakentamisen vuoksi. Rakennuksen pohja on noin 2 m harjanteen lakea alempana. 3 Voimassa 2015-11-20T08:39:33 3362.56567383 239.66412685
arkeologinenkohde_alue.3845 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3845 183262 {DEEE7CDC-49F3-4985-9B15-0DDABCCCC17D} Parantala rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 140 ei Parantalan historiallinen kyläpaikka sijaitsee Mikkelin keskustasta luoteeseen Karkialammen sotilasalueella. Kylä on sijainnut Saaravuoren itäpuolella ja kaakkoisrinteellä eteläkaakkoon aukeavassa suojaisassa laaksomaisessa muodostumassa harjanteiden välissä. Nykyisin alue on osin avointa heinittynyttä vanhaa peltoaukeaa ja metsää, jossa kulkee ulkoilureittejä. Kylän perustamisvaihe ei ole tiedossa. Mikkelin pitäjän historiaa tutkineen Wirilanderin (1982:81) mukaan Parantalan kylä oli olemassa viimeistään vuonna 1664, mutta sekä talolle että kylälle nimensä antanut sukunimi Parantainen tunnetaan lähteistä jo vuodelta 1541. 1700-luvun jälkipuoliskolta Parantalan kylästä on olemassa ainakin neljä karttaesitystä. Esitettyjen rakennuspaikkojen määrä vaihtelee kartoissa, osin johtuen piirrosten valmiusasteesta ja kuvatun alueen laajuudesta. Kansallisarkistossa säilytettävässä vuoden 1754 kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa (C51:14/2). Erkki-Sakari Harjun (2011) toimittamassa Sprengtportenin Savon kartastossa on kolme karttaa, joissa näkyy Parantalan kylä 1700-luvun lopulla. Alkuperäisessä Göran Magnus Sprengtportenin Savon tiedustelu- l. rekognosointikartastossa Parantala on kartoitetun alueen länsireunalla. Kylän piirustustyö on jäänyt kesken, kuten Mikkelin länsipuoli yleensäkin (Harju 2011:178). Kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa, mutta hahmoteltujen peltojen perusteella on ilmeistä, että talojen länsipuolelle on ollut myös jo torppia, jotka nähdään kartaston muissa kartoissa. Mikkelin seudulla kartoitustyötä tehtiin rekognosointikarttaa varten vuonna 1777 (Harju 2011:21). Harjun (2011:245) teoksessa alkuperäisen kartaston länsi- ja pohjoispuolelle on liitetty osia Suomen valtakunnallisesta rekognosointikartastosta, jonka valmistumista valvoi Carl Nathanel af Klerck. Kyseisessä kartastossa Parantala näkyy em. kartastoa paremmin. Piirustusvuotta ei ole annettu, mutta kartasto on valmistunut em. myöhemmin (Harju 2011:6). Tällöin kylään on piirretty edelleen kaksi taloa. Talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, on lisäksi kaksi torppaa ja talojen pohjois/koillispuolella on kaksi sotilastorppaa Parantalan kylä esiintyy myös kartaston kolmannessa, Mikkeliä kuvaavassa erikoiskartassa (Harju 2011:328). Se on muita karttoja tarkkapiirteisempi maastonkuvauksensa osalta. Kartan tarkka valmistumisvuosi ei ole tiedossa. Se lienee hiukan nuorempi kuin varsinaisen kartaston Mikkeliä kuvaavat lehdet, sillä erikoiskartan piirtäneet herrat O.C. von Fieandt ja F.E. de Carnall tekivät tyylillisesti hyvin samankaltaisen kartan myös Mäntyharjulta vuonna 1790 (Harju 2011:325). Mikkelin Kyyhkylän historian kirjoittanut Hannele Wirilander (2013:61) ajoittaa samaisten herrojen piirtämän erikoiskartan Mikkelin Porrassalmelta karkeasti 1790-luvulle. Parantalan kylää kuvaavaan karttaan on piirretty kaksi taloa: läntinen Saksa (Saxa hem) ja itäinen Olkkola / Olkkoila (Olkoins hem). Kylän talojen pohjoispuolelle on kuvattu yksi sotilastorppa. Kartta kuitenkin loppuu torpan pohjoispuolelle, joten sen perusteella ei selviä, onko alueella ollut myös toinen sotilastorppa kuten Suomen rekognosointikartassa. Selkein ja varmin muutos kylän asutuksen määrässä on talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, johon on kuvattu kolme torppaa aiemman kahden sijaan. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa säilytettävään 1800-luvun puolivälin tienoilta peräisin olevaan Pitäjänkarttaan, joka vastaa karttalehteä 3142 05 Mikkeli, on kuvattu Parantalasta vain yksi talo. Alueen Pitäjänkartat ovat varsin skemaattisia, mutta päälle tehdyn lyijykynämerkinnän perusteella kyseessä on Saksa. 1700-luvun kartoissa näkyviä kylän torppia ei esiinny kartassa. Lähialueella torppia on kuitenkin merkitty karttaan, sillä esimerkiksi Saaravuoren pohjoispuolella on torppa nykyisellä yksityismaalla. Kartan informaatio vain yhdestä talosta 1800-luvun puolivälin maissa tuskin kuitenkaan pitää paikkaansa. Hiski-tietokannan mukaan kylässä syntyneiden lasten määrä oli loivalla kasvutrendillä 1700-luvun toiselta neljännekseltä aina 1800-luvun puoliväliin asti. Lisäksi arkeologisten havaintojen perusteella Saaravuoren torppien rakenteita on syytä pitää osin nuorempina. Suomen taloudellisessa kartassa vuodelta 1920 (Lehti V:8 Mikkeli, painettu 1921) Parantalan kylään on kuvattu peltoalueiden keskelle yksi talo: Saksa. Läntistä taloa ei ole enää kuvattu. Myöskään Saaravuoren kaakkoisrinteen torppia ei ole näkyvissä. Kartan mittakaava tosin on 1:100 000, joten se voi olla torppien osalta suuripiirteinen, tosin Saaravuoren pohjoispuolelle nykyiselle yksityismaalle on kuitenkin kuvattu torppa ja samoin monia muita torppia laajemmin Mikkelin ympäristöön. Vuoden 1964 ilmakuvaan ja v. 1965 kartoitukseen pohjaavassa v. 1969 peruskartassa kylän talojen kohdalla ei ole rakennuksia, mutta taloja ympäröineet vanhat peltoalueet ovat vielä peltoina. Saaravuoren kaakkoisrinteellä on sivurakennuksia, mutta nämä eivät sijoitu samoille paikoille kuin maastossa havaitut rakenteet, joten ne lienevät olleet kevytrakenteisia. Asuinrakennuksia alueelle ei ole merkitty. Maastohavainnot: Kylän keskustalojen paikat sivurakennuksineen ovat nähtävissä maastossa. Karttojen perusteella pitempään käytössä olleen Saksan tonttimaa on teiden risteyksessä Saaravuoren itäpuolella kulkevasta ojasta itään. Alueen tiet noudattelevat vanhoja jo ainakin 1700-luvulta periytyviä reittejä. Risteyksen luoteispuolella on navetan kivijalka. Kivijalka on tehty louhituista kivilohkoista ja on kooltaan arviolta n 12x8 m. Kivijalka on matala, epätasainen ja vaikuttaa puretulta, joten ilmeisesti navetan lohkokiviä on kierrätetty rakennustarpeiksi muualle. Talo on ilmeisesti ollut risteyksen kaakkoispuolella, jossa on näkyvissä n 7x5x0,5 m tasanne. Kairanäytteessä tasanteesta tuli tiiltä. Kohta kasvaa nykyisin tiheää vesakkoa. Risteyksen koillispuolen ojassa oli näkyvissä hajanaisia kiviä, joissa oli palojälkiä, ja jotka vaikuttavat uunikiviltä. Paikalta tuli myös kairatessa hiilikerros peltokerroksen alta ojasta n 1 m tielle päin. 1700-luvun karttojen Olkkosten talon (Olkoins hem) tonttimaa on Saksasta n 120 m itäkoilliseen metsittyneen alueen kätkössä. Paikalla on suuren itä-länsi-suuntaisen rakennuksen kivijalka kooltaan n 18x6 m. Rakennuksessa on kolme uuninperustusta. Keskimmäinen on kooltaan n 3x2x0,6 m. Tästä itäkoilliseen on pienempi uuni, kooltaan n 2x1,5x0,5 m. Läntisin uuneista on muodoltaan epämääräinen n 3x2m suorakulmaiselta vaikuttava rakenne. Uunit on tehty pääosin kivestä, joukossa on joitain tiiliä. Metsikössä olevan alueen koko maapohja vaikuttaa tummalta pitkään käytössä olleen pihamaan kulttuurimaalta. Alueen eteläreunassa on matala kivikumpu, joka saattaa olla vanha ja sittemmin tasaantunut uuninperustus. Olkkoisten navetta on ollut talosta n 30-40 m koilliseen. Paikalla on suuri muodoltaan t-kirjainta muistuttava n 1,5 m korkean luonnonkivistä tehty kivijalka. Rakenteen alkuperäinen osa on ollut suorakaide ja kooltaan n 16x10 m. Tähän on myöhemmin lisätty etelä- ja pohjoispuolelle pienemmät osiot, kooltaan n 7x6 m, jolloin rakennus on saanut t-kirjainta muistuttavan muodon. Navetan länsipuolella on suurehko maahan kaivettu kellari, jossa on sisäpuolelta kivetyt seinämät. Sen sisäosa on kooltaan n 4x3 m ja syvyys n 1,2 m. Navetasta ja kellarista parikymmentä metriä lounaaseen on pienen puurykelmän kohdalla rakennuksen kivijalka kooltaan n 4x3,5m. Sisäosa on hiukan kuopalla, mutta rakenteessa ei ole uunia. Lisäksi alueella on raivauskivikoita, sekä röykkiöitä että peltojen vierille kasattuja kivikoita. Saaravuoren kaakkoispuolen torpat. Alueelta oli mahdollista tunnistaa kaksi tonttimaata. Eteläisin kolmesta 1700-luvun kartassa näkyneistä torpista on jäätyään pois käytöstä ollut peltona. Todennäköinen paikka on mahdollista tunnistaa, mutta rakenteita ei ollut havaittavissa. Säilyneistä talonpaikoista pohjoisempi sijaitsee Saaravuoren rinteellä n 140 m mpy korkeuskäyrällä. Paikalla on hyvin säilynyt kivi- ja maapenkkaperusteisen rakennuksen pohja. Se on kooltaan n 8x5x0,4 m. Rakennuksen sisällä on uuninperustus kooltaan n 1,5x1,5 m. Uunikummussa on näkyvissä nokisia tiiliä. Eteläisempi rakennuspaikoista on monimuotoisempi ja käsittää useita rakenteita. Tontti on sijainnut kaakkoisrinteellä olevalla mäennyppylällä n 135 m mpy. Paikalla on kolmen tai neljän rakennuksen perustukset. Havaitut rakenteet ovat mäennyppylän huipulla ja etelärinteellä. Lisäksi v 1969 peruskartassa on nyppylän koillisrinteellä sivurakennus. Päärakennus on ollut mäen huipulla. Paikalla on rakennuksen kivijalka kooltaan n 10x6 m. Kivijalan länsipäässä on maan sisään tehty valettu kellari, johon laskeutuu portaat. Rakennuksen kivijalan päälle on tehty myös n 3x2 m tasainen perusta, joka voi olla nuorempi uuninperustus. Päärakennuksesta n 40 m etelään on navetan luonnonkivistä kylmämuurattu kivijalka kooltaan n 8x7x1 m. Oviaukkoa on myöhemmin vahvistettu valuilla. Päärakennuksen ja navetan kivijalkojen väliin, ja näistä hieman itään, jää valettu kivijalka kooltaan n 5x4m ja korkeudeltaan n 0,5 m. Välittömästi tämän pohjoispuolella on kivistä tehty matala n 4x4 m kivijalka, joka on avoin länsiseinältä eli pihan puolelta. Valettu betonikellari ja kivijalka eivät sovi yhteen em kartoista esitettyjen rakennusten käyttöiän kanssa. Kylän taloista pohjoiseen sijainneista torpista inventoinnissa ei saatu yhtä selviä tuloksia. Olkkoisten talolta n 200 m pohjoiseen on vanhalta rakennuspaikalta vaikuttava alue. Paikalla on heinittyneen ja osin jo umpeen kasvaneen peltoaukean itäreunassa lattamaisista kivistä tehty ladelma, mahdollinen kiuas, sekä raivausröykkiöiltä vaikuttavia latomuksia. Varsinaisia rakennusten seinälinjoja tai kivijalkoja en alueella havainnut. 1700-luvun sotilastorppien osalta, kylän keskustasta katsottuna koillisimman paikka jäi kokonaan löytymättä. Torppa. 3 Voimassa 2015-11-19T09:28:12 107.05322266 43.1637921
arkeologinenkohde_alue.3846 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3846 183263 {31691445-5BEA-4467-9151-4ECF088CC68F} Parantala rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 130 ei Parantalan historiallinen kyläpaikka sijaitsee Mikkelin keskustasta luoteeseen Karkialammen sotilasalueella. Kylä on sijainnut Saaravuoren itäpuolella ja kaakkoisrinteellä eteläkaakkoon aukeavassa suojaisassa laaksomaisessa muodostumassa harjanteiden välissä. Nykyisin alue on osin avointa heinittynyttä vanhaa peltoaukeaa ja metsää, jossa kulkee ulkoilureittejä. Kylän perustamisvaihe ei ole tiedossa. Mikkelin pitäjän historiaa tutkineen Wirilanderin (1982:81) mukaan Parantalan kylä oli olemassa viimeistään vuonna 1664, mutta sekä talolle että kylälle nimensä antanut sukunimi Parantainen tunnetaan lähteistä jo vuodelta 1541. 1700-luvun jälkipuoliskolta Parantalan kylästä on olemassa ainakin neljä karttaesitystä. Esitettyjen rakennuspaikkojen määrä vaihtelee kartoissa, osin johtuen piirrosten valmiusasteesta ja kuvatun alueen laajuudesta. Kansallisarkistossa säilytettävässä vuoden 1754 kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa (C51:14/2). Erkki-Sakari Harjun (2011) toimittamassa Sprengtportenin Savon kartastossa on kolme karttaa, joissa näkyy Parantalan kylä 1700-luvun lopulla. Alkuperäisessä Göran Magnus Sprengtportenin Savon tiedustelu- l. rekognosointikartastossa Parantala on kartoitetun alueen länsireunalla. Kylän piirustustyö on jäänyt kesken, kuten Mikkelin länsipuoli yleensäkin (Harju 2011:178). Kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa, mutta hahmoteltujen peltojen perusteella on ilmeistä, että talojen länsipuolelle on ollut myös jo torppia, jotka nähdään kartaston muissa kartoissa. Mikkelin seudulla kartoitustyötä tehtiin rekognosointikarttaa varten vuonna 1777 (Harju 2011:21). Harjun (2011:245) teoksessa alkuperäisen kartaston länsi- ja pohjoispuolelle on liitetty osia Suomen valtakunnallisesta rekognosointikartastosta, jonka valmistumista valvoi Carl Nathanel af Klerck. Kyseisessä kartastossa Parantala näkyy em. kartastoa paremmin. Piirustusvuotta ei ole annettu, mutta kartasto on valmistunut em. myöhemmin (Harju 2011:6). Tällöin kylään on piirretty edelleen kaksi taloa. Talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, on lisäksi kaksi torppaa ja talojen pohjois/koillispuolella on kaksi sotilastorppaa Parantalan kylä esiintyy myös kartaston kolmannessa, Mikkeliä kuvaavassa erikoiskartassa (Harju 2011:328). Se on muita karttoja tarkkapiirteisempi maastonkuvauksensa osalta. Kartan tarkka valmistumisvuosi ei ole tiedossa. Se lienee hiukan nuorempi kuin varsinaisen kartaston Mikkeliä kuvaavat lehdet, sillä erikoiskartan piirtäneet herrat O.C. von Fieandt ja F.E. de Carnall tekivät tyylillisesti hyvin samankaltaisen kartan myös Mäntyharjulta vuonna 1790 (Harju 2011:325). Mikkelin Kyyhkylän historian kirjoittanut Hannele Wirilander (2013:61) ajoittaa samaisten herrojen piirtämän erikoiskartan Mikkelin Porrassalmelta karkeasti 1790-luvulle. Parantalan kylää kuvaavaan karttaan on piirretty kaksi taloa: läntinen Saksa (Saxa hem) ja itäinen Olkkola / Olkkoila (Olkoins hem). Kylän talojen pohjoispuolelle on kuvattu yksi sotilastorppa. Kartta kuitenkin loppuu torpan pohjoispuolelle, joten sen perusteella ei selviä, onko alueella ollut myös toinen sotilastorppa kuten Suomen rekognosointikartassa. Selkein ja varmin muutos kylän asutuksen määrässä on talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, johon on kuvattu kolme torppaa aiemman kahden sijaan. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa säilytettävään 1800-luvun puolivälin tienoilta peräisin olevaan Pitäjänkarttaan, joka vastaa karttalehteä 3142 05 Mikkeli, on kuvattu Parantalasta vain yksi talo. Alueen Pitäjänkartat ovat varsin skemaattisia, mutta päälle tehdyn lyijykynämerkinnän perusteella kyseessä on Saksa. 1700-luvun kartoissa näkyviä kylän torppia ei esiinny kartassa. Lähialueella torppia on kuitenkin merkitty karttaan, sillä esimerkiksi Saaravuoren pohjoispuolella on torppa nykyisellä yksityismaalla. Kartan informaatio vain yhdestä talosta 1800-luvun puolivälin maissa tuskin kuitenkaan pitää paikkaansa. Hiski-tietokannan mukaan kylässä syntyneiden lasten määrä oli loivalla kasvutrendillä 1700-luvun toiselta neljännekseltä aina 1800-luvun puoliväliin asti. Lisäksi arkeologisten havaintojen perusteella Saaravuoren torppien rakenteita on syytä pitää osin nuorempina. Suomen taloudellisessa kartassa vuodelta 1920 (Lehti V:8 Mikkeli, painettu 1921) Parantalan kylään on kuvattu peltoalueiden keskelle yksi talo: Saksa. Läntistä taloa ei ole enää kuvattu. Myöskään Saaravuoren kaakkoisrinteen torppia ei ole näkyvissä. Kartan mittakaava tosin on 1:100 000, joten se voi olla torppien osalta suuripiirteinen, tosin Saaravuoren pohjoispuolelle nykyiselle yksityismaalle on kuitenkin kuvattu torppa ja samoin monia muita torppia laajemmin Mikkelin ympäristöön. Vuoden 1964 ilmakuvaan ja v. 1965 kartoitukseen pohjaavassa v. 1969 peruskartassa kylän talojen kohdalla ei ole rakennuksia, mutta taloja ympäröineet vanhat peltoalueet ovat vielä peltoina. Saaravuoren kaakkoisrinteellä on sivurakennuksia, mutta nämä eivät sijoitu samoille paikoille kuin maastossa havaitut rakenteet, joten ne lienevät olleet kevytrakenteisia. Asuinrakennuksia alueelle ei ole merkitty. Maastohavainnot: Kylän keskustalojen paikat sivurakennuksineen ovat nähtävissä maastossa. Karttojen perusteella pitempään käytössä olleen Saksan tonttimaa on teiden risteyksessä Saaravuoren itäpuolella kulkevasta ojasta itään. Alueen tiet noudattelevat vanhoja jo ainakin 1700-luvulta periytyviä reittejä. Risteyksen luoteispuolella on navetan kivijalka. Kivijalka on tehty louhituista kivilohkoista ja on kooltaan arviolta n 12x8 m. Kivijalka on matala, epätasainen ja vaikuttaa puretulta, joten ilmeisesti navetan lohkokiviä on kierrätetty rakennustarpeiksi muualle. Talo on ilmeisesti ollut risteyksen kaakkoispuolella, jossa on näkyvissä n 7x5x0,5 m tasanne. Kairanäytteessä tasanteesta tuli tiiltä. Kohta kasvaa nykyisin tiheää vesakkoa. Risteyksen koillispuolen ojassa oli näkyvissä hajanaisia kiviä, joissa oli palojälkiä, ja jotka vaikuttavat uunikiviltä. Paikalta tuli myös kairatessa hiilikerros peltokerroksen alta ojasta n 1 m tielle päin. 1700-luvun karttojen Olkkosten talon (Olkoins hem) tonttimaa on Saksasta n 120 m itäkoilliseen metsittyneen alueen kätkössä. Paikalla on suuren itä-länsi-suuntaisen rakennuksen kivijalka kooltaan n 18x6 m. Rakennuksessa on kolme uuninperustusta. Keskimmäinen on kooltaan n 3x2x0,6 m. Tästä itäkoilliseen on pienempi uuni, kooltaan n 2x1,5x0,5 m. Läntisin uuneista on muodoltaan epämääräinen n 3x2m suorakulmaiselta vaikuttava rakenne. Uunit on tehty pääosin kivestä, joukossa on joitain tiiliä. Metsikössä olevan alueen koko maapohja vaikuttaa tummalta pitkään käytössä olleen pihamaan kulttuurimaalta. Alueen eteläreunassa on matala kivikumpu, joka saattaa olla vanha ja sittemmin tasaantunut uuninperustus. Olkkoisten navetta on ollut talosta n 30-40 m koilliseen. Paikalla on suuri muodoltaan t-kirjainta muistuttava n 1,5 m korkean luonnonkivistä tehty kivijalka. Rakenteen alkuperäinen osa on ollut suorakaide ja kooltaan n 16x10 m. Tähän on myöhemmin lisätty etelä- ja pohjoispuolelle pienemmät osiot, kooltaan n 7x6 m, jolloin rakennus on saanut t-kirjainta muistuttavan muodon. Navetan länsipuolella on suurehko maahan kaivettu kellari, jossa on sisäpuolelta kivetyt seinämät. Sen sisäosa on kooltaan n 4x3 m ja syvyys n 1,2 m. Navetasta ja kellarista parikymmentä metriä lounaaseen on pienen puurykelmän kohdalla rakennuksen kivijalka kooltaan n 4x3,5m. Sisäosa on hiukan kuopalla, mutta rakenteessa ei ole uunia. Lisäksi alueella on raivauskivikoita, sekä röykkiöitä että peltojen vierille kasattuja kivikoita. Saaravuoren kaakkoispuolen torpat. Alueelta oli mahdollista tunnistaa kaksi tonttimaata. Eteläisin kolmesta 1700-luvun kartassa näkyneistä torpista on jäätyään pois käytöstä ollut peltona. Todennäköinen paikka on mahdollista tunnistaa, mutta rakenteita ei ollut havaittavissa. Säilyneistä talonpaikoista pohjoisempi sijaitsee Saaravuoren rinteellä n 140 m mpy korkeuskäyrällä. Paikalla on hyvin säilynyt kivi- ja maapenkkaperusteisen rakennuksen pohja. Se on kooltaan n 8x5x0,4 m. Rakennuksen sisällä on uuninperustus kooltaan n 1,5x1,5 m. Uunikummussa on näkyvissä nokisia tiiliä. Eteläisempi rakennuspaikoista on monimuotoisempi ja käsittää useita rakenteita. Tontti on sijainnut kaakkoisrinteellä olevalla mäennyppylällä n 135 m mpy. Paikalla on kolmen tai neljän rakennuksen perustukset. Havaitut rakenteet ovat mäennyppylän huipulla ja etelärinteellä. Lisäksi v 1969 peruskartassa on nyppylän koillisrinteellä sivurakennus. Päärakennus on ollut mäen huipulla. Paikalla on rakennuksen kivijalka kooltaan n 10x6 m. Kivijalan länsipäässä on maan sisään tehty valettu kellari, johon laskeutuu portaat. Rakennuksen kivijalan päälle on tehty myös n 3x2 m tasainen perusta, joka voi olla nuorempi uuninperustus. Päärakennuksesta n 40 m etelään on navetan luonnonkivistä kylmämuurattu kivijalka kooltaan n 8x7x1 m. Oviaukkoa on myöhemmin vahvistettu valuilla. Päärakennuksen ja navetan kivijalkojen väliin, ja näistä hieman itään, jää valettu kivijalka kooltaan n 5x4m ja korkeudeltaan n 0,5 m. Välittömästi tämän pohjoispuolella on kivistä tehty matala n 4x4 m kivijalka, joka on avoin länsiseinältä eli pihan puolelta. Valettu betonikellari ja kivijalka eivät sovi yhteen em kartoista esitettyjen rakennusten käyttöiän kanssa. Kylän taloista pohjoiseen sijainneista torpista inventoinnissa ei saatu yhtä selviä tuloksia. Olkkoisten talolta n 200 m pohjoiseen on vanhalta rakennuspaikalta vaikuttava alue. Paikalla on heinittyneen ja osin jo umpeen kasvaneen peltoaukean itäreunassa lattamaisista kivistä tehty ladelma, mahdollinen kiuas, sekä raivausröykkiöiltä vaikuttavia latomuksia. Varsinaisia rakennusten seinälinjoja tai kivijalkoja en alueella havainnut. 1700-luvun sotilastorppien osalta, kylän keskustasta katsottuna koillisimman paikka jäi kokonaan löytymättä. Torppa. 3 Voimassa 2015-11-19T09:27:39 1302.72119141 145.73403235
arkeologinenkohde_alue.3847 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3847 183264 {5D46D756-E154-457A-AB51-5ACDB75DFDED} Parantala rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 120 ei Parantalan historiallinen kyläpaikka sijaitsee Mikkelin keskustasta luoteeseen Karkialammen sotilasalueella. Kylä on sijainnut Saaravuoren itäpuolella ja kaakkoisrinteellä eteläkaakkoon aukeavassa suojaisassa laaksomaisessa muodostumassa harjanteiden välissä. Nykyisin alue on osin avointa heinittynyttä vanhaa peltoaukeaa ja metsää, jossa kulkee ulkoilureittejä. Kylän perustamisvaihe ei ole tiedossa. Mikkelin pitäjän historiaa tutkineen Wirilanderin (1982:81) mukaan Parantalan kylä oli olemassa viimeistään vuonna 1664, mutta sekä talolle että kylälle nimensä antanut sukunimi Parantainen tunnetaan lähteistä jo vuodelta 1541. 1700-luvun jälkipuoliskolta Parantalan kylästä on olemassa ainakin neljä karttaesitystä. Esitettyjen rakennuspaikkojen määrä vaihtelee kartoissa, osin johtuen piirrosten valmiusasteesta ja kuvatun alueen laajuudesta. Kansallisarkistossa säilytettävässä vuoden 1754 kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa (C51:14/2). Erkki-Sakari Harjun (2011) toimittamassa Sprengtportenin Savon kartastossa on kolme karttaa, joissa näkyy Parantalan kylä 1700-luvun lopulla. Alkuperäisessä Göran Magnus Sprengtportenin Savon tiedustelu- l. rekognosointikartastossa Parantala on kartoitetun alueen länsireunalla. Kylän piirustustyö on jäänyt kesken, kuten Mikkelin länsipuoli yleensäkin (Harju 2011:178). Kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa, mutta hahmoteltujen peltojen perusteella on ilmeistä, että talojen länsipuolelle on ollut myös jo torppia, jotka nähdään kartaston muissa kartoissa. Mikkelin seudulla kartoitustyötä tehtiin rekognosointikarttaa varten vuonna 1777 (Harju 2011:21). Harjun (2011:245) teoksessa alkuperäisen kartaston länsi- ja pohjoispuolelle on liitetty osia Suomen valtakunnallisesta rekognosointikartastosta, jonka valmistumista valvoi Carl Nathanel af Klerck. Kyseisessä kartastossa Parantala näkyy em. kartastoa paremmin. Piirustusvuotta ei ole annettu, mutta kartasto on valmistunut em. myöhemmin (Harju 2011:6). Tällöin kylään on piirretty edelleen kaksi taloa. Talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, on lisäksi kaksi torppaa ja talojen pohjois/koillispuolella on kaksi sotilastorppaa Parantalan kylä esiintyy myös kartaston kolmannessa, Mikkeliä kuvaavassa erikoiskartassa (Harju 2011:328). Se on muita karttoja tarkkapiirteisempi maastonkuvauksensa osalta. Kartan tarkka valmistumisvuosi ei ole tiedossa. Se lienee hiukan nuorempi kuin varsinaisen kartaston Mikkeliä kuvaavat lehdet, sillä erikoiskartan piirtäneet herrat O.C. von Fieandt ja F.E. de Carnall tekivät tyylillisesti hyvin samankaltaisen kartan myös Mäntyharjulta vuonna 1790 (Harju 2011:325). Mikkelin Kyyhkylän historian kirjoittanut Hannele Wirilander (2013:61) ajoittaa samaisten herrojen piirtämän erikoiskartan Mikkelin Porrassalmelta karkeasti 1790-luvulle. Parantalan kylää kuvaavaan karttaan on piirretty kaksi taloa: läntinen Saksa (Saxa hem) ja itäinen Olkkola / Olkkoila (Olkoins hem). Kylän talojen pohjoispuolelle on kuvattu yksi sotilastorppa. Kartta kuitenkin loppuu torpan pohjoispuolelle, joten sen perusteella ei selviä, onko alueella ollut myös toinen sotilastorppa kuten Suomen rekognosointikartassa. Selkein ja varmin muutos kylän asutuksen määrässä on talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, johon on kuvattu kolme torppaa aiemman kahden sijaan. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa säilytettävään 1800-luvun puolivälin tienoilta peräisin olevaan Pitäjänkarttaan, joka vastaa karttalehteä 3142 05 Mikkeli, on kuvattu Parantalasta vain yksi talo. Alueen Pitäjänkartat ovat varsin skemaattisia, mutta päälle tehdyn lyijykynämerkinnän perusteella kyseessä on Saksa. 1700-luvun kartoissa näkyviä kylän torppia ei esiinny kartassa. Lähialueella torppia on kuitenkin merkitty karttaan, sillä esimerkiksi Saaravuoren pohjoispuolella on torppa nykyisellä yksityismaalla. Kartan informaatio vain yhdestä talosta 1800-luvun puolivälin maissa tuskin kuitenkaan pitää paikkaansa. Hiski-tietokannan mukaan kylässä syntyneiden lasten määrä oli loivalla kasvutrendillä 1700-luvun toiselta neljännekseltä aina 1800-luvun puoliväliin asti. Lisäksi arkeologisten havaintojen perusteella Saaravuoren torppien rakenteita on syytä pitää osin nuorempina. Suomen taloudellisessa kartassa vuodelta 1920 (Lehti V:8 Mikkeli, painettu 1921) Parantalan kylään on kuvattu peltoalueiden keskelle yksi talo: Saksa. Läntistä taloa ei ole enää kuvattu. Myöskään Saaravuoren kaakkoisrinteen torppia ei ole näkyvissä. Kartan mittakaava tosin on 1:100 000, joten se voi olla torppien osalta suuripiirteinen, tosin Saaravuoren pohjoispuolelle nykyiselle yksityismaalle on kuitenkin kuvattu torppa ja samoin monia muita torppia laajemmin Mikkelin ympäristöön. Vuoden 1964 ilmakuvaan ja v. 1965 kartoitukseen pohjaavassa v. 1969 peruskartassa kylän talojen kohdalla ei ole rakennuksia, mutta taloja ympäröineet vanhat peltoalueet ovat vielä peltoina. Saaravuoren kaakkoisrinteellä on sivurakennuksia, mutta nämä eivät sijoitu samoille paikoille kuin maastossa havaitut rakenteet, joten ne lienevät olleet kevytrakenteisia. Asuinrakennuksia alueelle ei ole merkitty. Maastohavainnot: Kylän keskustalojen paikat sivurakennuksineen ovat nähtävissä maastossa. Karttojen perusteella pitempään käytössä olleen Saksan tonttimaa on teiden risteyksessä Saaravuoren itäpuolella kulkevasta ojasta itään. Alueen tiet noudattelevat vanhoja jo ainakin 1700-luvulta periytyviä reittejä. Risteyksen luoteispuolella on navetan kivijalka. Kivijalka on tehty louhituista kivilohkoista ja on kooltaan arviolta n 12x8 m. Kivijalka on matala, epätasainen ja vaikuttaa puretulta, joten ilmeisesti navetan lohkokiviä on kierrätetty rakennustarpeiksi muualle. Talo on ilmeisesti ollut risteyksen kaakkoispuolella, jossa on näkyvissä n 7x5x0,5 m tasanne. Kairanäytteessä tasanteesta tuli tiiltä. Kohta kasvaa nykyisin tiheää vesakkoa. Risteyksen koillispuolen ojassa oli näkyvissä hajanaisia kiviä, joissa oli palojälkiä, ja jotka vaikuttavat uunikiviltä. Paikalta tuli myös kairatessa hiilikerros peltokerroksen alta ojasta n 1 m tielle päin. 1700-luvun karttojen Olkkosten talon (Olkoins hem) tonttimaa on Saksasta n 120 m itäkoilliseen metsittyneen alueen kätkössä. Paikalla on suuren itä-länsi-suuntaisen rakennuksen kivijalka kooltaan n 18x6 m. Rakennuksessa on kolme uuninperustusta. Keskimmäinen on kooltaan n 3x2x0,6 m. Tästä itäkoilliseen on pienempi uuni, kooltaan n 2x1,5x0,5 m. Läntisin uuneista on muodoltaan epämääräinen n 3x2m suorakulmaiselta vaikuttava rakenne. Uunit on tehty pääosin kivestä, joukossa on joitain tiiliä. Metsikössä olevan alueen koko maapohja vaikuttaa tummalta pitkään käytössä olleen pihamaan kulttuurimaalta. Alueen eteläreunassa on matala kivikumpu, joka saattaa olla vanha ja sittemmin tasaantunut uuninperustus. Olkkoisten navetta on ollut talosta n 30-40 m koilliseen. Paikalla on suuri muodoltaan t-kirjainta muistuttava n 1,5 m korkean luonnonkivistä tehty kivijalka. Rakenteen alkuperäinen osa on ollut suorakaide ja kooltaan n 16x10 m. Tähän on myöhemmin lisätty etelä- ja pohjoispuolelle pienemmät osiot, kooltaan n 7x6 m, jolloin rakennus on saanut t-kirjainta muistuttavan muodon. Navetan länsipuolella on suurehko maahan kaivettu kellari, jossa on sisäpuolelta kivetyt seinämät. Sen sisäosa on kooltaan n 4x3 m ja syvyys n 1,2 m. Navetasta ja kellarista parikymmentä metriä lounaaseen on pienen puurykelmän kohdalla rakennuksen kivijalka kooltaan n 4x3,5m. Sisäosa on hiukan kuopalla, mutta rakenteessa ei ole uunia. Lisäksi alueella on raivauskivikoita, sekä röykkiöitä että peltojen vierille kasattuja kivikoita. Saaravuoren kaakkoispuolen torpat. Alueelta oli mahdollista tunnistaa kaksi tonttimaata. Eteläisin kolmesta 1700-luvun kartassa näkyneistä torpista on jäätyään pois käytöstä ollut peltona. Todennäköinen paikka on mahdollista tunnistaa, mutta rakenteita ei ollut havaittavissa. Säilyneistä talonpaikoista pohjoisempi sijaitsee Saaravuoren rinteellä n 140 m mpy korkeuskäyrällä. Paikalla on hyvin säilynyt kivi- ja maapenkkaperusteisen rakennuksen pohja. Se on kooltaan n 8x5x0,4 m. Rakennuksen sisällä on uuninperustus kooltaan n 1,5x1,5 m. Uunikummussa on näkyvissä nokisia tiiliä. Eteläisempi rakennuspaikoista on monimuotoisempi ja käsittää useita rakenteita. Tontti on sijainnut kaakkoisrinteellä olevalla mäennyppylällä n 135 m mpy. Paikalla on kolmen tai neljän rakennuksen perustukset. Havaitut rakenteet ovat mäennyppylän huipulla ja etelärinteellä. Lisäksi v 1969 peruskartassa on nyppylän koillisrinteellä sivurakennus. Päärakennus on ollut mäen huipulla. Paikalla on rakennuksen kivijalka kooltaan n 10x6 m. Kivijalan länsipäässä on maan sisään tehty valettu kellari, johon laskeutuu portaat. Rakennuksen kivijalan päälle on tehty myös n 3x2 m tasainen perusta, joka voi olla nuorempi uuninperustus. Päärakennuksesta n 40 m etelään on navetan luonnonkivistä kylmämuurattu kivijalka kooltaan n 8x7x1 m. Oviaukkoa on myöhemmin vahvistettu valuilla. Päärakennuksen ja navetan kivijalkojen väliin, ja näistä hieman itään, jää valettu kivijalka kooltaan n 5x4m ja korkeudeltaan n 0,5 m. Välittömästi tämän pohjoispuolella on kivistä tehty matala n 4x4 m kivijalka, joka on avoin länsiseinältä eli pihan puolelta. Valettu betonikellari ja kivijalka eivät sovi yhteen em kartoista esitettyjen rakennusten käyttöiän kanssa. Kylän taloista pohjoiseen sijainneista torpista inventoinnissa ei saatu yhtä selviä tuloksia. Olkkoisten talolta n 200 m pohjoiseen on vanhalta rakennuspaikalta vaikuttava alue. Paikalla on heinittyneen ja osin jo umpeen kasvaneen peltoaukean itäreunassa lattamaisista kivistä tehty ladelma, mahdollinen kiuas, sekä raivausröykkiöiltä vaikuttavia latomuksia. Varsinaisia rakennusten seinälinjoja tai kivijalkoja en alueella havainnut. 1700-luvun sotilastorppien osalta, kylän keskustasta katsottuna koillisimman paikka jäi kokonaan löytymättä. Saksa-talo. 3 Voimassa 2015-11-19T09:28:33 2333.72802734 192.1237048
arkeologinenkohde_alue.3848 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3848 183265 {7AC385E1-7BD5-4721-8914-0C2804A47681} Parantala rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 120 ei Parantalan historiallinen kyläpaikka sijaitsee Mikkelin keskustasta luoteeseen Karkialammen sotilasalueella. Kylä on sijainnut Saaravuoren itäpuolella ja kaakkoisrinteellä eteläkaakkoon aukeavassa suojaisassa laaksomaisessa muodostumassa harjanteiden välissä. Nykyisin alue on osin avointa heinittynyttä vanhaa peltoaukeaa ja metsää, jossa kulkee ulkoilureittejä. Kylän perustamisvaihe ei ole tiedossa. Mikkelin pitäjän historiaa tutkineen Wirilanderin (1982:81) mukaan Parantalan kylä oli olemassa viimeistään vuonna 1664, mutta sekä talolle että kylälle nimensä antanut sukunimi Parantainen tunnetaan lähteistä jo vuodelta 1541. 1700-luvun jälkipuoliskolta Parantalan kylästä on olemassa ainakin neljä karttaesitystä. Esitettyjen rakennuspaikkojen määrä vaihtelee kartoissa, osin johtuen piirrosten valmiusasteesta ja kuvatun alueen laajuudesta. Kansallisarkistossa säilytettävässä vuoden 1754 kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa (C51:14/2). Erkki-Sakari Harjun (2011) toimittamassa Sprengtportenin Savon kartastossa on kolme karttaa, joissa näkyy Parantalan kylä 1700-luvun lopulla. Alkuperäisessä Göran Magnus Sprengtportenin Savon tiedustelu- l. rekognosointikartastossa Parantala on kartoitetun alueen länsireunalla. Kylän piirustustyö on jäänyt kesken, kuten Mikkelin länsipuoli yleensäkin (Harju 2011:178). Kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa, mutta hahmoteltujen peltojen perusteella on ilmeistä, että talojen länsipuolelle on ollut myös jo torppia, jotka nähdään kartaston muissa kartoissa. Mikkelin seudulla kartoitustyötä tehtiin rekognosointikarttaa varten vuonna 1777 (Harju 2011:21). Harjun (2011:245) teoksessa alkuperäisen kartaston länsi- ja pohjoispuolelle on liitetty osia Suomen valtakunnallisesta rekognosointikartastosta, jonka valmistumista valvoi Carl Nathanel af Klerck. Kyseisessä kartastossa Parantala näkyy em. kartastoa paremmin. Piirustusvuotta ei ole annettu, mutta kartasto on valmistunut em. myöhemmin (Harju 2011:6). Tällöin kylään on piirretty edelleen kaksi taloa. Talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, on lisäksi kaksi torppaa ja talojen pohjois/koillispuolella on kaksi sotilastorppaa Parantalan kylä esiintyy myös kartaston kolmannessa, Mikkeliä kuvaavassa erikoiskartassa (Harju 2011:328). Se on muita karttoja tarkkapiirteisempi maastonkuvauksensa osalta. Kartan tarkka valmistumisvuosi ei ole tiedossa. Se lienee hiukan nuorempi kuin varsinaisen kartaston Mikkeliä kuvaavat lehdet, sillä erikoiskartan piirtäneet herrat O.C. von Fieandt ja F.E. de Carnall tekivät tyylillisesti hyvin samankaltaisen kartan myös Mäntyharjulta vuonna 1790 (Harju 2011:325). Mikkelin Kyyhkylän historian kirjoittanut Hannele Wirilander (2013:61) ajoittaa samaisten herrojen piirtämän erikoiskartan Mikkelin Porrassalmelta karkeasti 1790-luvulle. Parantalan kylää kuvaavaan karttaan on piirretty kaksi taloa: läntinen Saksa (Saxa hem) ja itäinen Olkkola / Olkkoila (Olkoins hem). Kylän talojen pohjoispuolelle on kuvattu yksi sotilastorppa. Kartta kuitenkin loppuu torpan pohjoispuolelle, joten sen perusteella ei selviä, onko alueella ollut myös toinen sotilastorppa kuten Suomen rekognosointikartassa. Selkein ja varmin muutos kylän asutuksen määrässä on talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, johon on kuvattu kolme torppaa aiemman kahden sijaan. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa säilytettävään 1800-luvun puolivälin tienoilta peräisin olevaan Pitäjänkarttaan, joka vastaa karttalehteä 3142 05 Mikkeli, on kuvattu Parantalasta vain yksi talo. Alueen Pitäjänkartat ovat varsin skemaattisia, mutta päälle tehdyn lyijykynämerkinnän perusteella kyseessä on Saksa. 1700-luvun kartoissa näkyviä kylän torppia ei esiinny kartassa. Lähialueella torppia on kuitenkin merkitty karttaan, sillä esimerkiksi Saaravuoren pohjoispuolella on torppa nykyisellä yksityismaalla. Kartan informaatio vain yhdestä talosta 1800-luvun puolivälin maissa tuskin kuitenkaan pitää paikkaansa. Hiski-tietokannan mukaan kylässä syntyneiden lasten määrä oli loivalla kasvutrendillä 1700-luvun toiselta neljännekseltä aina 1800-luvun puoliväliin asti. Lisäksi arkeologisten havaintojen perusteella Saaravuoren torppien rakenteita on syytä pitää osin nuorempina. Suomen taloudellisessa kartassa vuodelta 1920 (Lehti V:8 Mikkeli, painettu 1921) Parantalan kylään on kuvattu peltoalueiden keskelle yksi talo: Saksa. Läntistä taloa ei ole enää kuvattu. Myöskään Saaravuoren kaakkoisrinteen torppia ei ole näkyvissä. Kartan mittakaava tosin on 1:100 000, joten se voi olla torppien osalta suuripiirteinen, tosin Saaravuoren pohjoispuolelle nykyiselle yksityismaalle on kuitenkin kuvattu torppa ja samoin monia muita torppia laajemmin Mikkelin ympäristöön. Vuoden 1964 ilmakuvaan ja v. 1965 kartoitukseen pohjaavassa v. 1969 peruskartassa kylän talojen kohdalla ei ole rakennuksia, mutta taloja ympäröineet vanhat peltoalueet ovat vielä peltoina. Saaravuoren kaakkoisrinteellä on sivurakennuksia, mutta nämä eivät sijoitu samoille paikoille kuin maastossa havaitut rakenteet, joten ne lienevät olleet kevytrakenteisia. Asuinrakennuksia alueelle ei ole merkitty. Maastohavainnot: Kylän keskustalojen paikat sivurakennuksineen ovat nähtävissä maastossa. Karttojen perusteella pitempään käytössä olleen Saksan tonttimaa on teiden risteyksessä Saaravuoren itäpuolella kulkevasta ojasta itään. Alueen tiet noudattelevat vanhoja jo ainakin 1700-luvulta periytyviä reittejä. Risteyksen luoteispuolella on navetan kivijalka. Kivijalka on tehty louhituista kivilohkoista ja on kooltaan arviolta n 12x8 m. Kivijalka on matala, epätasainen ja vaikuttaa puretulta, joten ilmeisesti navetan lohkokiviä on kierrätetty rakennustarpeiksi muualle. Talo on ilmeisesti ollut risteyksen kaakkoispuolella, jossa on näkyvissä n 7x5x0,5 m tasanne. Kairanäytteessä tasanteesta tuli tiiltä. Kohta kasvaa nykyisin tiheää vesakkoa. Risteyksen koillispuolen ojassa oli näkyvissä hajanaisia kiviä, joissa oli palojälkiä, ja jotka vaikuttavat uunikiviltä. Paikalta tuli myös kairatessa hiilikerros peltokerroksen alta ojasta n 1 m tielle päin. 1700-luvun karttojen Olkkosten talon (Olkoins hem) tonttimaa on Saksasta n 120 m itäkoilliseen metsittyneen alueen kätkössä. Paikalla on suuren itä-länsi-suuntaisen rakennuksen kivijalka kooltaan n 18x6 m. Rakennuksessa on kolme uuninperustusta. Keskimmäinen on kooltaan n 3x2x0,6 m. Tästä itäkoilliseen on pienempi uuni, kooltaan n 2x1,5x0,5 m. Läntisin uuneista on muodoltaan epämääräinen n 3x2m suorakulmaiselta vaikuttava rakenne. Uunit on tehty pääosin kivestä, joukossa on joitain tiiliä. Metsikössä olevan alueen koko maapohja vaikuttaa tummalta pitkään käytössä olleen pihamaan kulttuurimaalta. Alueen eteläreunassa on matala kivikumpu, joka saattaa olla vanha ja sittemmin tasaantunut uuninperustus. Olkkoisten navetta on ollut talosta n 30-40 m koilliseen. Paikalla on suuri muodoltaan t-kirjainta muistuttava n 1,5 m korkean luonnonkivistä tehty kivijalka. Rakenteen alkuperäinen osa on ollut suorakaide ja kooltaan n 16x10 m. Tähän on myöhemmin lisätty etelä- ja pohjoispuolelle pienemmät osiot, kooltaan n 7x6 m, jolloin rakennus on saanut t-kirjainta muistuttavan muodon. Navetan länsipuolella on suurehko maahan kaivettu kellari, jossa on sisäpuolelta kivetyt seinämät. Sen sisäosa on kooltaan n 4x3 m ja syvyys n 1,2 m. Navetasta ja kellarista parikymmentä metriä lounaaseen on pienen puurykelmän kohdalla rakennuksen kivijalka kooltaan n 4x3,5m. Sisäosa on hiukan kuopalla, mutta rakenteessa ei ole uunia. Lisäksi alueella on raivauskivikoita, sekä röykkiöitä että peltojen vierille kasattuja kivikoita. Saaravuoren kaakkoispuolen torpat. Alueelta oli mahdollista tunnistaa kaksi tonttimaata. Eteläisin kolmesta 1700-luvun kartassa näkyneistä torpista on jäätyään pois käytöstä ollut peltona. Todennäköinen paikka on mahdollista tunnistaa, mutta rakenteita ei ollut havaittavissa. Säilyneistä talonpaikoista pohjoisempi sijaitsee Saaravuoren rinteellä n 140 m mpy korkeuskäyrällä. Paikalla on hyvin säilynyt kivi- ja maapenkkaperusteisen rakennuksen pohja. Se on kooltaan n 8x5x0,4 m. Rakennuksen sisällä on uuninperustus kooltaan n 1,5x1,5 m. Uunikummussa on näkyvissä nokisia tiiliä. Eteläisempi rakennuspaikoista on monimuotoisempi ja käsittää useita rakenteita. Tontti on sijainnut kaakkoisrinteellä olevalla mäennyppylällä n 135 m mpy. Paikalla on kolmen tai neljän rakennuksen perustukset. Havaitut rakenteet ovat mäennyppylän huipulla ja etelärinteellä. Lisäksi v 1969 peruskartassa on nyppylän koillisrinteellä sivurakennus. Päärakennus on ollut mäen huipulla. Paikalla on rakennuksen kivijalka kooltaan n 10x6 m. Kivijalan länsipäässä on maan sisään tehty valettu kellari, johon laskeutuu portaat. Rakennuksen kivijalan päälle on tehty myös n 3x2 m tasainen perusta, joka voi olla nuorempi uuninperustus. Päärakennuksesta n 40 m etelään on navetan luonnonkivistä kylmämuurattu kivijalka kooltaan n 8x7x1 m. Oviaukkoa on myöhemmin vahvistettu valuilla. Päärakennuksen ja navetan kivijalkojen väliin, ja näistä hieman itään, jää valettu kivijalka kooltaan n 5x4m ja korkeudeltaan n 0,5 m. Välittömästi tämän pohjoispuolella on kivistä tehty matala n 4x4 m kivijalka, joka on avoin länsiseinältä eli pihan puolelta. Valettu betonikellari ja kivijalka eivät sovi yhteen em kartoista esitettyjen rakennusten käyttöiän kanssa. Kylän taloista pohjoiseen sijainneista torpista inventoinnissa ei saatu yhtä selviä tuloksia. Olkkoisten talolta n 200 m pohjoiseen on vanhalta rakennuspaikalta vaikuttava alue. Paikalla on heinittyneen ja osin jo umpeen kasvaneen peltoaukean itäreunassa lattamaisista kivistä tehty ladelma, mahdollinen kiuas, sekä raivausröykkiöiltä vaikuttavia latomuksia. Varsinaisia rakennusten seinälinjoja tai kivijalkoja en alueella havainnut. 1700-luvun sotilastorppien osalta, kylän keskustasta katsottuna koillisimman paikka jäi kokonaan löytymättä. 3 Voimassa 2015-11-19T09:28:57 3002.10668945 226.39927125
arkeologinenkohde_alue.3849 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3849 183266 {039B26F0-EE57-4D7D-AABE-6CAE6B39BA13} Parantala rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Parantalan historiallinen kyläpaikka sijaitsee Mikkelin keskustasta luoteeseen Karkialammen sotilasalueella. Kylä on sijainnut Saaravuoren itäpuolella ja kaakkoisrinteellä eteläkaakkoon aukeavassa suojaisassa laaksomaisessa muodostumassa harjanteiden välissä. Nykyisin alue on osin avointa heinittynyttä vanhaa peltoaukeaa ja metsää, jossa kulkee ulkoilureittejä. Kylän perustamisvaihe ei ole tiedossa. Mikkelin pitäjän historiaa tutkineen Wirilanderin (1982:81) mukaan Parantalan kylä oli olemassa viimeistään vuonna 1664, mutta sekä talolle että kylälle nimensä antanut sukunimi Parantainen tunnetaan lähteistä jo vuodelta 1541. 1700-luvun jälkipuoliskolta Parantalan kylästä on olemassa ainakin neljä karttaesitystä. Esitettyjen rakennuspaikkojen määrä vaihtelee kartoissa, osin johtuen piirrosten valmiusasteesta ja kuvatun alueen laajuudesta. Kansallisarkistossa säilytettävässä vuoden 1754 kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa (C51:14/2). Erkki-Sakari Harjun (2011) toimittamassa Sprengtportenin Savon kartastossa on kolme karttaa, joissa näkyy Parantalan kylä 1700-luvun lopulla. Alkuperäisessä Göran Magnus Sprengtportenin Savon tiedustelu- l. rekognosointikartastossa Parantala on kartoitetun alueen länsireunalla. Kylän piirustustyö on jäänyt kesken, kuten Mikkelin länsipuoli yleensäkin (Harju 2011:178). Kartassa kylään on kuvattu kaksi taloa, mutta hahmoteltujen peltojen perusteella on ilmeistä, että talojen länsipuolelle on ollut myös jo torppia, jotka nähdään kartaston muissa kartoissa. Mikkelin seudulla kartoitustyötä tehtiin rekognosointikarttaa varten vuonna 1777 (Harju 2011:21). Harjun (2011:245) teoksessa alkuperäisen kartaston länsi- ja pohjoispuolelle on liitetty osia Suomen valtakunnallisesta rekognosointikartastosta, jonka valmistumista valvoi Carl Nathanel af Klerck. Kyseisessä kartastossa Parantala näkyy em. kartastoa paremmin. Piirustusvuotta ei ole annettu, mutta kartasto on valmistunut em. myöhemmin (Harju 2011:6). Tällöin kylään on piirretty edelleen kaksi taloa. Talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, on lisäksi kaksi torppaa ja talojen pohjois/koillispuolella on kaksi sotilastorppaa Parantalan kylä esiintyy myös kartaston kolmannessa, Mikkeliä kuvaavassa erikoiskartassa (Harju 2011:328). Se on muita karttoja tarkkapiirteisempi maastonkuvauksensa osalta. Kartan tarkka valmistumisvuosi ei ole tiedossa. Se lienee hiukan nuorempi kuin varsinaisen kartaston Mikkeliä kuvaavat lehdet, sillä erikoiskartan piirtäneet herrat O.C. von Fieandt ja F.E. de Carnall tekivät tyylillisesti hyvin samankaltaisen kartan myös Mäntyharjulta vuonna 1790 (Harju 2011:325). Mikkelin Kyyhkylän historian kirjoittanut Hannele Wirilander (2013:61) ajoittaa samaisten herrojen piirtämän erikoiskartan Mikkelin Porrassalmelta karkeasti 1790-luvulle. Parantalan kylää kuvaavaan karttaan on piirretty kaksi taloa: läntinen Saksa (Saxa hem) ja itäinen Olkkola / Olkkoila (Olkoins hem). Kylän talojen pohjoispuolelle on kuvattu yksi sotilastorppa. Kartta kuitenkin loppuu torpan pohjoispuolelle, joten sen perusteella ei selviä, onko alueella ollut myös toinen sotilastorppa kuten Suomen rekognosointikartassa. Selkein ja varmin muutos kylän asutuksen määrässä on talojen lounaispuolella, Saaravuoren kaakkoisrinteellä, johon on kuvattu kolme torppaa aiemman kahden sijaan. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa säilytettävään 1800-luvun puolivälin tienoilta peräisin olevaan Pitäjänkarttaan, joka vastaa karttalehteä 3142 05 Mikkeli, on kuvattu Parantalasta vain yksi talo. Alueen Pitäjänkartat ovat varsin skemaattisia, mutta päälle tehdyn lyijykynämerkinnän perusteella kyseessä on Saksa. 1700-luvun kartoissa näkyviä kylän torppia ei esiinny kartassa. Lähialueella torppia on kuitenkin merkitty karttaan, sillä esimerkiksi Saaravuoren pohjoispuolella on torppa nykyisellä yksityismaalla. Kartan informaatio vain yhdestä talosta 1800-luvun puolivälin maissa tuskin kuitenkaan pitää paikkaansa. Hiski-tietokannan mukaan kylässä syntyneiden lasten määrä oli loivalla kasvutrendillä 1700-luvun toiselta neljännekseltä aina 1800-luvun puoliväliin asti. Lisäksi arkeologisten havaintojen perusteella Saaravuoren torppien rakenteita on syytä pitää osin nuorempina. Suomen taloudellisessa kartassa vuodelta 1920 (Lehti V:8 Mikkeli, painettu 1921) Parantalan kylään on kuvattu peltoalueiden keskelle yksi talo: Saksa. Läntistä taloa ei ole enää kuvattu. Myöskään Saaravuoren kaakkoisrinteen torppia ei ole näkyvissä. Kartan mittakaava tosin on 1:100 000, joten se voi olla torppien osalta suuripiirteinen, tosin Saaravuoren pohjoispuolelle nykyiselle yksityismaalle on kuitenkin kuvattu torppa ja samoin monia muita torppia laajemmin Mikkelin ympäristöön. Vuoden 1964 ilmakuvaan ja v. 1965 kartoitukseen pohjaavassa v. 1969 peruskartassa kylän talojen kohdalla ei ole rakennuksia, mutta taloja ympäröineet vanhat peltoalueet ovat vielä peltoina. Saaravuoren kaakkoisrinteellä on sivurakennuksia, mutta nämä eivät sijoitu samoille paikoille kuin maastossa havaitut rakenteet, joten ne lienevät olleet kevytrakenteisia. Asuinrakennuksia alueelle ei ole merkitty. Maastohavainnot: Kylän keskustalojen paikat sivurakennuksineen ovat nähtävissä maastossa. Karttojen perusteella pitempään käytössä olleen Saksan tonttimaa on teiden risteyksessä Saaravuoren itäpuolella kulkevasta ojasta itään. Alueen tiet noudattelevat vanhoja jo ainakin 1700-luvulta periytyviä reittejä. Risteyksen luoteispuolella on navetan kivijalka. Kivijalka on tehty louhituista kivilohkoista ja on kooltaan arviolta n 12x8 m. Kivijalka on matala, epätasainen ja vaikuttaa puretulta, joten ilmeisesti navetan lohkokiviä on kierrätetty rakennustarpeiksi muualle. Talo on ilmeisesti ollut risteyksen kaakkoispuolella, jossa on näkyvissä n 7x5x0,5 m tasanne. Kairanäytteessä tasanteesta tuli tiiltä. Kohta kasvaa nykyisin tiheää vesakkoa. Risteyksen koillispuolen ojassa oli näkyvissä hajanaisia kiviä, joissa oli palojälkiä, ja jotka vaikuttavat uunikiviltä. Paikalta tuli myös kairatessa hiilikerros peltokerroksen alta ojasta n 1 m tielle päin. 1700-luvun karttojen Olkkosten talon (Olkoins hem) tonttimaa on Saksasta n 120 m itäkoilliseen metsittyneen alueen kätkössä. Paikalla on suuren itä-länsi-suuntaisen rakennuksen kivijalka kooltaan n 18x6 m. Rakennuksessa on kolme uuninperustusta. Keskimmäinen on kooltaan n 3x2x0,6 m. Tästä itäkoilliseen on pienempi uuni, kooltaan n 2x1,5x0,5 m. Läntisin uuneista on muodoltaan epämääräinen n 3x2m suorakulmaiselta vaikuttava rakenne. Uunit on tehty pääosin kivestä, joukossa on joitain tiiliä. Metsikössä olevan alueen koko maapohja vaikuttaa tummalta pitkään käytössä olleen pihamaan kulttuurimaalta. Alueen eteläreunassa on matala kivikumpu, joka saattaa olla vanha ja sittemmin tasaantunut uuninperustus. Olkkoisten navetta on ollut talosta n 30-40 m koilliseen. Paikalla on suuri muodoltaan t-kirjainta muistuttava n 1,5 m korkean luonnonkivistä tehty kivijalka. Rakenteen alkuperäinen osa on ollut suorakaide ja kooltaan n 16x10 m. Tähän on myöhemmin lisätty etelä- ja pohjoispuolelle pienemmät osiot, kooltaan n 7x6 m, jolloin rakennus on saanut t-kirjainta muistuttavan muodon. Navetan länsipuolella on suurehko maahan kaivettu kellari, jossa on sisäpuolelta kivetyt seinämät. Sen sisäosa on kooltaan n 4x3 m ja syvyys n 1,2 m. Navetasta ja kellarista parikymmentä metriä lounaaseen on pienen puurykelmän kohdalla rakennuksen kivijalka kooltaan n 4x3,5m. Sisäosa on hiukan kuopalla, mutta rakenteessa ei ole uunia. Lisäksi alueella on raivauskivikoita, sekä röykkiöitä että peltojen vierille kasattuja kivikoita. Saaravuoren kaakkoispuolen torpat. Alueelta oli mahdollista tunnistaa kaksi tonttimaata. Eteläisin kolmesta 1700-luvun kartassa näkyneistä torpista on jäätyään pois käytöstä ollut peltona. Todennäköinen paikka on mahdollista tunnistaa, mutta rakenteita ei ollut havaittavissa. Säilyneistä talonpaikoista pohjoisempi sijaitsee Saaravuoren rinteellä n 140 m mpy korkeuskäyrällä. Paikalla on hyvin säilynyt kivi- ja maapenkkaperusteisen rakennuksen pohja. Se on kooltaan n 8x5x0,4 m. Rakennuksen sisällä on uuninperustus kooltaan n 1,5x1,5 m. Uunikummussa on näkyvissä nokisia tiiliä. Eteläisempi rakennuspaikoista on monimuotoisempi ja käsittää useita rakenteita. Tontti on sijainnut kaakkoisrinteellä olevalla mäennyppylällä n 135 m mpy. Paikalla on kolmen tai neljän rakennuksen perustukset. Havaitut rakenteet ovat mäennyppylän huipulla ja etelärinteellä. Lisäksi v 1969 peruskartassa on nyppylän koillisrinteellä sivurakennus. Päärakennus on ollut mäen huipulla. Paikalla on rakennuksen kivijalka kooltaan n 10x6 m. Kivijalan länsipäässä on maan sisään tehty valettu kellari, johon laskeutuu portaat. Rakennuksen kivijalan päälle on tehty myös n 3x2 m tasainen perusta, joka voi olla nuorempi uuninperustus. Päärakennuksesta n 40 m etelään on navetan luonnonkivistä kylmämuurattu kivijalka kooltaan n 8x7x1 m. Oviaukkoa on myöhemmin vahvistettu valuilla. Päärakennuksen ja navetan kivijalkojen väliin, ja näistä hieman itään, jää valettu kivijalka kooltaan n 5x4m ja korkeudeltaan n 0,5 m. Välittömästi tämän pohjoispuolella on kivistä tehty matala n 4x4 m kivijalka, joka on avoin länsiseinältä eli pihan puolelta. Valettu betonikellari ja kivijalka eivät sovi yhteen em kartoista esitettyjen rakennusten käyttöiän kanssa. Kylän taloista pohjoiseen sijainneista torpista inventoinnissa ei saatu yhtä selviä tuloksia. Olkkoisten talolta n 200 m pohjoiseen on vanhalta rakennuspaikalta vaikuttava alue. Paikalla on heinittyneen ja osin jo umpeen kasvaneen peltoaukean itäreunassa lattamaisista kivistä tehty ladelma, mahdollinen kiuas, sekä raivausröykkiöiltä vaikuttavia latomuksia. Varsinaisia rakennusten seinälinjoja tai kivijalkoja en alueella havainnut. 1700-luvun sotilastorppien osalta, kylän keskustasta katsottuna koillisimman paikka jäi kokonaan löytymättä. Torppa? 3 Voimassa 2015-11-19T09:29:34 869.16357422 113.99090937
arkeologinenkohde_alue.3850 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3850 181998 {4D2B6AB7-5B6A-4B2D-9A2E-8CCD010385B9} Vitsajoki 1 kämppä jäännös rakennus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 236 ei Kohteessa on neljä savottakämpän rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1: 5 x 5 metrin kokoinen kämppä, jonka sivut kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennelmasta on jäljellä yksi laho hirsikerta.Hirret on salvettu ainakin alapuolelta nurkissa. Hirret on katkottu sahalla ja kurkihirsi kulkee pohjoisesta etelään. Luoteiskulmassa on uunin raunio, jonka koko on 2 x 1.5 x 1 metriä. Rakennus 2: 5 x 4 metrin kokoisen rakennuksen raunio, jonka seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Lounaiskulmassa on 2 x 1,5 x 1 metrin kokoisen kiviuunin raunio. Koilliskulmassa on neljä hirsikertaa jäljellä. Hirret on molemmin puolin salvettu ja sahalla ja kirveellä katkottu. Rakennus 3: 13 x 5 metrin kokoisen rakennuksen raunio, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelman sisällä, itäseinällä on kolme 2 x 2 x 1 metrin kokoista uunin rauniota. Lounaiskulmassa on 2 x 1 x 1 metrin kokoisen uunin raunio. Rakennelmasta on kolme hirsikertaa jäljellä. Hirret on molemmin puolin salvettu ja sahalla ja kirveellä katkottu. Rakennus 4: Saunarakennus, jonka koko on 3 x 4 metriä. Luoteiskulmassa on 1 x 1 x 0,5 metrin kokoisen uunin raunio. Seinien paikat erottuvat turvevalleina. Kohde rajautuu alueena havaittujen rakennuste ylle. Sutigis Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-09-10T13:42:22 1569.79907227 205.46410172
arkeologinenkohde_alue.3851 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3851 181999 {975E1823-1831-4BB2-B491-E42EC971FCB9} Vitsavuomanoja 1 tervapirtti 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 254 ei Kohteessa on kaksi rakennusta, joista toinen on tervapirtti ja toinen ilmeisesti pirtin sauna. Rakennus 1: tervapirtti, koko 3 x 3 metriä, seinät erottuvat turvevalleina ja kulkevat pääilmansuuntiin. Luoteiskulmassa on 1 x 1 metrin kokoine kiviuuni. Päällä kasvaa koivu ja mänty. Rakennus 2: koko 3 x 2 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelmasta on jäljellä neljä hirsikertaa. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja molemmin puolin salvettu. Kohde rajautuu aluemaisesti rakennelmien ylle. Sutigis Kaksi tervapirtin rakennusta, josita toinen voi olla sauna. Kohde sijaitsee kuivalla mäntykankaalla, jonka maaperä on hiekkaa. 3 Voimassa 2015-09-10T14:35:24 303.07397461 69.80163128
arkeologinenkohde_alue.3852 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3852 182142 {5BA6890E-5E56-42C3-B3FC-D3933674A761} Likolampi metsävartijantila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Kohde käsittää metsänvartijantilan puretun jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen ja navetan pohjat sekä kellari ja tunnistamaton kuoppa. Päärakennuksesta on jäljellä osittaista luonnonkivistä kivijalkaa, sekä maarakennetta. Mitoiltaan jäännös on noin 5m x 7m. Rakenteen keskellä on noin 2m x 3m x 0,7m kokoinen uuninpohja jossa on luonnonkiviä ja tiiliä. Vieressä irrallaan rakenteesta on myös betoninen kivijalan kulmapala. Navetasta on jäljellä noin 3m x 5m kokoisella alueella epäselvää kivirakennetta ja kaivantoa. Rakennetta peittää vadelmapusikko ja paikka on muutenkin ympäristöä rehevämpää. Kellarista on jäljellä noin 4m x 3m kokoinen nelikulmainen 2m syvä kuoppa. Tuntematon kuoppajäännös, mahdollinen kellari tai kaivonjäännös on mitoiltaan 3m x 3m, syvyydeltään noin 0,5m ja muodoltaan laakea. Kohde rajautuu noin 50m x 15m kokoiselle alueella hiekkaharjanteen päälle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.9.2015 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan haastattelun perusteella. Kyseessä on purettu metsänvartijantilan jäännös 1900-luvulta. Kohde sijaitsee hiekkaharjanteen päällä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Rakenteiden ympärillä on vanhoja koivuja. Lähialueella näyttää olevan vanhaa niittyä tai peltoa. 3 Voimassa 2015-09-17T13:09:13 577.09570312 126.07438154
arkeologinenkohde_alue.3853 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3853 182206 {D4D26113-267B-47D9-A167-ED448F5A78EE} 148010103 Ampumaradan tausta muinaisjäännösryhmät 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 1 Koskematon 200 ei Kohteesta vain pieni osa on valtion maalla, eli viisi pohjoisinta pyyntikuoppaa, ja siitä dokumentoitiin pyyntikuopat ja kolme liesilatomusta. Kuoppa 5 on kaivettu ja siitä on saatu radiohiiliajoitus Ua-10446 2905 ± 75 BP (Halinen 1995, 4). Myös liesilatomus 2 on tutkittu kaivauksella ja se ajoittuu rautakauden lopulle, noin vuoden 1000 tienoille, Hela-2148, 1037 ± 30 BP (Halinen 2009, 6). Kohteessa on 25 pyyntikuoppaa lounas-koillinen suuntaisena rivinä, jonka pituus on noin 650 m. Kuopat ovat pieniä, matalia ja vallillisia. Niiden keskimääräinen koko on 2,5 m x 2,0 m ja syvyys 25 cm. Pyyntikuoppa 1. Sijaitsee tieuran länsipuolella. Kuopan koko on 3 m x 2,5 m ja syvyys 40 cm, 2 m leveä valli. Aluskasvillisuus on vain jäkäliä. X=3445078 Y=7646645 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee edellisestä noin 20 m pohjoiskoilliseen, aivan tien vieressä, sen länsipuolella. Koko 3 m x 2,4 m, syvyys 35 cm, vallillinen. Kuopan pohjalla kasvaa variksenmarjaa, reunoilla jäkäliä. X=3445089 Y=7646667 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee noin 20 m edellisestä koilliseen, tien itäpuolella. Koko on 2,9 m x 2,2 m, syvyys 20 cm, vallillinen. Alueella kasvaa jäkäliä ja nuorta taimikkoa. X=3445110 Y=7646683 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee noin 20 m edellisestä koilliseen. Sen koko on 2,8 m x 2,2 m ja syvyys 25 cm. Noin 2 m leveä valli, jonka eteläreunassa on kanto. Kuopassa oli hakkuujätettä, joka raivattiin pois. Kuopan alueella kasvaa pääosin jäkäliä. X=3445129 Y=7646707 Pyyntikuoppa 5 sijaitsee noin 20 m edellisestä koilliseen. Koko on 3,1 m x 2,1 m ja syvyys 35 cm, vallillinen. X=3445147 Y=7646719 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee noin 35 m pohjoiskoilliseen edellisestä, teiden haarassa, lähempänä itäisempää tieuraa. Koko on 2,5 m x 2,3 m ja syvyys 30 cm, vallillinen. X=3445165 Y=7646755 Pyyntikuoppa 7 sijaitsee noin 35 m koilliseen edellisestä, aivan tien vieressä sen itäpuolella. Valli on osittain jäänyt tielinjan alle ja kuoppa täyttynyt. Kuopan koko on 2,7 m x 2,1 m ja syvyys 35 cm. Paksuhko aluskasvillisuus, sammalia, jäkäliä ja varpukasveja. X=3445185 Y=7646787 Pyyntikuoppa 8 sijaitsee noin 20 m koilliseen edellisestä, aivan tien vieressä, osittain sen alla. Koko 2,7 m x 2,1 m, syvyys 25 cm, noin 2 m leveä valli. Vallissa kasvaa lähinnä jäkäliä, kuopassa myös varpuja. X=3445198 Y=7646809 Pyyntikuoppa 9 sijaitsee noin 20 m pohjoiskoilliseen edellisestä, tien itäpuolella, noin 1 m tiestä. Koko on 2 m x 1,8 m ja syvyys 30-35 cm. Kuopan pohjalla on raivausjätettä. X=3445208 Y=7646835 Pyyntikuoppa 10 sijaitsee noin 20 m pohjoiskoilliseen edellisestä, osittain tien alla. Kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 30 cm. Kuopassa kasvaa varpuja, vallissa vain jäkäliä. Kuopan keskellä on maatunut kanto. X=3445219 Y=7646854 Pyyntikuoppa 11 sijaitsee edellisestä noin 30 m koilliseen, muutaman metrin itään tielinjasta. Kuopan koko on 2,7 m x 2,1 m ja syvyys 40 cm. X=3445243 Y=7646876 Pyyntikuoppa 12 sijaitsee noin 18 m pohjoiskoilliseen, aivan tielinjan reunassa. Valli on länsireunasta jäänyt tien alle. Kuopan koko on 2,7 m x 2,3 m ja syvyys 40 cm, valli on noin 2 m leveä. X=3445254 Y=7646901 Pyyntikuoppa 13 sijaitsee noin 10 m koilliseen edellisestä. Se on jäänyt pääosin tien alle ja täyttynyt. Sen halkaisija on alle metrin ja syvyys noin 10 cm. X=3445261 Y=7646910 Pyyntikuoppa 14 sijaitsee edellisestä noin 10 m pohjoiseen, tieuran länsipuolella. Koko 2,4 m x 1,9 m ja syvyys 30 cm, noin 2 m leveä valli. X=3445261 Y=7646924 Pyyntikuoppa 15 sijaitsee noin 18 m koilliseen edellisestä. Sen koko on 2,5 m x 2,3 m ja syvyys 15 cm, vallillinen. X=3445274 Y=7646942 Aivan kuopan vieressä on kolme liesilatomusta. Pyyntikuoppa 16 sijaitsee noin 35 m koilliseen edellisestä. Sen koko on 2,4 m x 1,8 m ja syvyys 20 cm. Vajaa 2 m leveä valli. X=3445298 Y=7646969 Vieressä on vanha mänty jossa on pilkassa kruunuleima. Pyyntikuoppa 17 sijaitsee noin 35 m koilliseen edellisestä. Sen koko on 3 m x 2,6 m ja syvyys 30 cm, vallillinen. X=3445321 Y=7646995 Pyyntikuoppa 18 sijaitsee noin 25 koilliseen edellisestä. Laakea matala kuoppa, jonka koko on 2 m x 1,4 m ja syvyys 10-15 cm, vallillinen. X=3445339 Y=7647013 Pyyntikuoppa 19 sijaitsee noin 20 m pohjoiskoilliseen edellisestä. Kuopan pohjalla kasvaa varpuja, vallissa vain jäkäliä. Sen koko on 2,5 m x 2,1 m ja syvyys 20 cm. X=3445348 Y=7647040 Pyyntikuoppa 20 sijaitsee noin 45 m koilliseen edellisestä. Se on matala ja laakea, koko 2,4 m x 1,6 m ja syvyys 20 cm. Sijaitsee loivassa rinteessä, alarinteen puolella valli. X=3445386 Y=7647067 Pyyntikuoppa 21 sijaitsee noin 15 m koilliseen edellisestä, noin 6 m tielinjan länsipuolella. Pieni ja matala kuoppa, koko 1,4 m x 1,1 m ja syvyys 15 cm. X=3445397 Y=7647081 Pyyntikuoppa 22 sijaitsee noin 15 m pohjoiskoilliseen edellisestä. Sen koko on 2,6 m x 2,2 m ja syvyys 25 cm. Noin 2,5 m leveä valli. X=3445402 Y=7647096 Pyyntikuoppa 23 sijaitsee noin 55 m koilliseen edellisestä. Kuopan koko on 2,6 m x 2,2 m ja syvyys 20 cm. Matala, yli 2 m leveä valli. X=3445453 Y=7647124 Pyyntikuoppa 24 sijaitsee edellisestä noin 35 m koilliseen. Koko on 2,5 m x 2,3 m ja syvyys 35 cm, vallillinen. X=3445483 Y=7647147 Pyyntikuoppa 25 sijaitsee edellisestä noin 35 m luoteeseen. Matala, laakea ja soikea kuoppa, koko 2,9 m x 2,3 m ja syvyys 25 cm, vallillinen. X=3445455 Y=7647171 Kuopparivistön keskiosassa, kuopan 15 länsi ja pohjoispuolella, on kolme liesilatomusta. Näistä keskimmäinen on tutkittu kaivauksessa vuonna 2008. Kaivausalue paaluineen erottuu selvästi. Latomuksen päällä on pidetty nuotiota kaivauksen jälkeen, paikalla on hiiliä ja muutamia osittain palaneita oksia. Latomuksien koordinaatit: 1. X=3445281 Y=7646958, 2. X=3445272 Y=7646952, 3. X=3445269 Y=7646940 Kohde rajautuu pääosin aiemman muinaisjäännösalueen mukaan, mutta sitä on siirretty hieman länteen, koska pohjoisin pyyntikuoppa olisi muuten aivan alueen rajalla. Muinaisjäännösrekisteri. 1961 Oula Näkkäläjärvi kartoitus 1972 Aarni Erä-Esko ja Liisa Pesonen inventointi 1988 Tuija Rankama tarkastus 1989 Hilkka Oksala tarkastus 1993 Petri Halinen inventointi 1995 Petri Halinen kaivaus 2008 Petri Halinen kaivaus Muinaisjäännösryhmä, jossa on 25 pyyntikuoppaa ja useita liesilatomuksia. Kohde sijaitsee Inarijoen rantatörmällä, Nierisaarten ja Reikäkivenkosken välisellä alueella, Reikäkivenkoskelle vievän tien molemmin puolin. 3 Voimassa 2015-09-18T14:32:01 136567.27294922 2352.1331079
arkeologinenkohde_alue.3854 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3854 183309 {8DEA054E-4AFF-4D95-AA54-9B40301320AF} Selänpäänkangas lentokenttä H 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 123 ei Lentokenttä sijaitsee Vuohijärven eteläpuolella Selänpäänkankaalla Toisen Salpausselän päällä. Nykyisen kentän ympärillä on olettavasti sota-aikaisia lentokonesuojien maavalleja. Rakenteet ovat ylhäältä päin tarkasteltaessa muodoltaan tyypillisesti v- ja u-kirjainta muistuttavia maasta kasattuja valleja, joiden maksimipituus on n 30-40 m, useimmissa vain n 25 m ja leveys n 25 m. Korkeutta vallilla on suurimmillaan n 1,5 m. Suojan perällä eli u-kirjaimen pohjan kohdalla vallissa on tyypillisesti notkelma. Talousmetsien alueella rakenteita on yhteensä 30 kpl ja kentän alueella kaikkineen nykyään 40 kpl. Laserkeilausaineiston perusteella rakenteita on ollut aiemmin jonkin verran enemmän. Myös osa nykyisin jäljellä olevista maavallisuojista on vaurioitunut kentän ympärillä kulkevia teitä tehdessä ja osa kiitoratojen muotoilusta. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) karttojen mukaan Selänpään kenttä oli käytössä jatkosodan aikana. Alueella on 7 kpl maavalleja. 3 Voimassa 2015-11-04T14:28:21 19978.65307617 758.51271849
arkeologinenkohde_alue.3855 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3855 183310 {9E3EE0E1-D9AE-4A32-B415-AFB455BDD0ED} Selänpäänkangas lentokenttä A 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 123 ei Lentokenttä sijaitsee Vuohijärven eteläpuolella Selänpäänkankaalla Toisen Salpausselän päällä. Nykyisen kentän ympärillä on olettavasti sota-aikaisia lentokonesuojien maavalleja. Rakenteet ovat ylhäältä päin tarkasteltaessa muodoltaan tyypillisesti v- ja u-kirjainta muistuttavia maasta kasattuja valleja, joiden maksimipituus on n 30-40 m, useimmissa vain n 25 m ja leveys n 25 m. Korkeutta vallilla on suurimmillaan n 1,5 m. Suojan perällä eli u-kirjaimen pohjan kohdalla vallissa on tyypillisesti notkelma. Talousmetsien alueella rakenteita on yhteensä 30 kpl ja kentän alueella kaikkineen nykyään 40 kpl. Laserkeilausaineiston perusteella rakenteita on ollut aiemmin jonkin verran enemmän. Myös osa nykyisin jäljellä olevista maavallisuojista on vaurioitunut kentän ympärillä kulkevia teitä tehdessä ja osa kiitoratojen muotoilusta. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) karttojen mukaan Selänpään kenttä oli käytössä jatkosodan aikana. Alueella on 3 kpl maavalleja. 3 Voimassa 2015-11-04T14:26:56 4771.79101562 314.36800497
arkeologinenkohde_alue.3856 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3856 183311 {6D4A4E8A-611A-4ACD-9DCA-0E3D9544FD45} Selänpäänkangas lentokenttä B 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 125 ei Lentokenttä sijaitsee Vuohijärven eteläpuolella Selänpäänkankaalla Toisen Salpausselän päällä. Nykyisen kentän ympärillä on olettavasti sota-aikaisia lentokonesuojien maavalleja. Rakenteet ovat ylhäältä päin tarkasteltaessa muodoltaan tyypillisesti v- ja u-kirjainta muistuttavia maasta kasattuja valleja, joiden maksimipituus on n 30-40 m, useimmissa vain n 25 m ja leveys n 25 m. Korkeutta vallilla on suurimmillaan n 1,5 m. Suojan perällä eli u-kirjaimen pohjan kohdalla vallissa on tyypillisesti notkelma. Talousmetsien alueella rakenteita on yhteensä 30 kpl ja kentän alueella kaikkineen nykyään 40 kpl. Laserkeilausaineiston perusteella rakenteita on ollut aiemmin jonkin verran enemmän. Myös osa nykyisin jäljellä olevista maavallisuojista on vaurioitunut kentän ympärillä kulkevia teitä tehdessä ja osa kiitoratojen muotoilusta. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) karttojen mukaan Selänpään kenttä oli käytössä jatkosodan aikana. Alueella on 4 kpl maavalleja. 3 Voimassa 2015-11-04T14:27:08 5862.47973633 461.64618527
arkeologinenkohde_alue.3857 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3857 181557 {BC36DC49-C344-4A5D-94A6-F979F5F94CA8} Pikkukielinen 1 porokämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 0 Ei määritelty 265 ei Kohteessa on kahden porokämpän rauniot, josta kämppä 1 on ilmeisesti vanhempi. Kämpästä 1 viisi metriä länteen on nykyinen, lautainen porokämppä, jonka pihaan jotaa lännestä tie. Kämppä 1: 3 x 3 metrin kokoisen rakennuksen jäännös, jonka seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Seinien paikat erottuvat enää turvevalleina ja rakennelman itänurkassa tuntuu turpeen alla kivisen uunin raunion rakenteet. Kämppä 2: Kohteessa on 4 x 4 metrin kokoisen porokämpän jäännös, jonka sivut kulkevat väli-ilman suuntiin. Pellkkahirret on salvettu molemmin puolin. Hirren alapuolella on varaus ja riiveenä on kunttaa. Ovi on etelänurkassa ja länsiseinässä on räppänä. Rakennelmasta on jäljellä kahdeksan hirsikertaa. Hirret on tehty kuorimattomasta puusta. Rakennuksessa on kamina ja ikkuna on eteläseinässä. Katto on romahtanut rakennuksen päälle. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kämppien ylle. Sutigis havainto uudesta kämpästä. Nämä kaksi vanhempaa kämppää löytyivät inventoinnissa. Kaksi porokämppää, joista kämppä 1 on vanhempi. Kohteen länsipuolella on vielä kolmas, nuorin kämppä. Kohde sijaitsee Kuusta kasvavan kankaan reunassa. Kohteen itäpuolella on räme, jossa on hete kämppien välissä. Kämppä 2 sijaitsee rämeellä. 3 Voimassa 2015-09-21T15:23:58 1069.32104492 127.74578174
arkeologinenkohde_alue.3858 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3858 181560 {EC12BF5B-A651-40C0-A6FE-2B507EE31F6C} Pikkukielinen 2 savottakämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 263 ei Kohteessa on kaksi metsätyökämpän rauniota, joista katot ovat romahtaneet sisään. Kämppä 1: Koko 7 x 7 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Hirret on katkottu sahalla ja salvettu molemmin puolin nurkissa. Kurkihirsi kulkee kaakosta luoteeseen. Katto on tehty kirveellä halotuista puista. Koillispäädyssä on 5 x 5 metrin kokoinen eteinen. Päällä kasvaa nuroia koivuja. Kämppä 2: Koko 7 x 7 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Hirret on katkottu sahalla ja salvettu molemmin puolin nurkissa. Hirsien välissä on riiveenä kunttaa. Eteläseinän keskellä on ovi. Päällä kasvaa nuoria koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti kämppien ylle. Sutigis Metsätyökämppä. Kohde sijaitsee kuusta kasvavalla kankaalla, jonka länsipuolella on Kielisenojan räme ja suo. 3 Voimassa 2015-09-24T11:03:38 1153.70654297 132.61962986
arkeologinenkohde_alue.3859 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3859 181568 {ED7EFDE5-CA10-44AC-9AD3-53EF734B6C53} 1000009412 Löyttyoja kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 256 ei Inventoinnissa paikalta ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Kohteen ovat inventoineet Hilkka Oksala 1995 ja Antti Krapu 2006. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan hiekkakuopan reunasta ja tuulenkaadosta on löytynyt kvartseja. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännörekisterin tietojen mukaan. Muinaisjäännösrekisteri kohde no: 1000009412 Kivikautinen asuinpaikka, josta ei tehty havaintoja. Kohde sijaitsee kivisen moreenikummun laella, hiekkakuopan reunassa. Paikalla kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-09-24T11:09:09 638.58227539 97.02573073
arkeologinenkohde_alue.3860 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3860 181575 {4F1A3260-3A93-485E-AA1F-BF73E383F113} Löyttyoja 2 tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 257 ei Kohteessa on viisi kaivettua poteroa, jotka ovat tuliasemia toisen maailmansodan ajalta. Poterot ovat 2 metriä pitkiä, metrin leveitä ja 60 cm syviä. Poterot ovat kaakko - luode suuntaisia ja niissä on rintamasuunta luoeeseen, jonka reunaan maat on kasattu suojaavaksi valliksi. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen poteroiden ylle. Löytyi inventoinnissa. Toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Liittyvät ehkä saksalaisten pakenemisvaiheeseen. Kohde sijaitsee kivisen harjun laella. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää. Tuliasemat kulkevat harjun poikki idästä länteen. Asemien itäpuolella on hiekkatie ja pohjoispuolella hiekkakuoppa, länsipuolitse kulkee oja suon reunassa. 3 Voimassa 2015-09-24T11:10:57 453.68505859 109.04439269
arkeologinenkohde_alue.3861 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3861 181631 {6D9BED42-8177-4214-9928-C375321A0C1A} Myllypalo 3 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 3 Tutkittu kokonaan 236 ei Kohteessa on kaksi lahonnutta rakennuksen pohjaa. Rakennus 1: Koko 3 x 3 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Lounaiskulmassa on 1 x 1 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Seinät erottuvat metrin korkuisena turvevallina, jonka päällä on kaksi hirsikertaa. Päällä kasvaa kuusia. Rakennus 2: Koko 4 x 3 metriä, pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen.Etelänurkassa on 1 x 1,5 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Seinät erottuvat metrin vahvuisena turvevallina. Päällä kasvaa mäntyä, kuusta ja katajaa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennusten ylle. Löyti inventoinnissa. Kämppä tai asumus. Kohde sijaitsee Pahtajoen laaksoon, länteen laskevassa rinteessä. Hiekkakankaan ja suon välimaastossa. Paikalla kasvaa kuusimetsää. 3 Voimassa 2015-09-01T09:19:09 178.84448242 51.85420936
arkeologinenkohde_alue.3862 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3862 181638 {B65D7A93-B89F-4AD1-A7BF-2361A75B7C24} Salmivaara rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 286 ei Kohteessa on maatilan päärakennuksen ja ilmeisesti vanhan päärakennuksen rauniot. Rakennus 1 on päärakennus, jossa on kymmenen hirsikertaa jäljellä. Hirret on salvettu nurkissa lohenpyrstölle ja maalattu punamullalla. Rakennuksen koko on 6 x 5 metriä. Kaakkoiskulmassa on harmaatiiliuuni. Koatto on romahtanut ja rakennuksen sisällä kasvaa kuusia.Oviaukot ovat etelään ja länteen. Rakennus 2 on ilmeisesti myös vanha asuinrakennus, josta on jäljellä muutama laho hirsi ja niiden alla kivijalka. Rakennelma on kooltaan 5 x 6 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Rakennelman keskellä on harmaatiiliuuni ja kellarikuoppa. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Peruskartassa on merkitty tilan pellot rajauksella. Sutigis Vanoja asuintilan rakennusten raunioita. Kohde sijaitsee Salmivaaran laella ja ympärillä kasvaa mänty- ja kuusimetsää. Asuintilan ympärillä on peltoja ja kohteeseen kulkee vanha tieura pohjoisesta. 3 Voimassa 2015-09-01T10:10:28 1936.20166016 172.49355514
arkeologinenkohde_alue.3863 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3863 183312 {23AF3D2C-273E-4EFE-B748-29676B65B63F} Selänpäänkangas lentokenttä C 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 127 ei Lentokenttä sijaitsee Vuohijärven eteläpuolella Selänpäänkankaalla Toisen Salpausselän päällä. Nykyisen kentän ympärillä on olettavasti sota-aikaisia lentokonesuojien maavalleja. Rakenteet ovat ylhäältä päin tarkasteltaessa muodoltaan tyypillisesti v- ja u-kirjainta muistuttavia maasta kasattuja valleja, joiden maksimipituus on n 30-40 m, useimmissa vain n 25 m ja leveys n 25 m. Korkeutta vallilla on suurimmillaan n 1,5 m. Suojan perällä eli u-kirjaimen pohjan kohdalla vallissa on tyypillisesti notkelma. Talousmetsien alueella rakenteita on yhteensä 30 kpl ja kentän alueella kaikkineen nykyään 40 kpl. Laserkeilausaineiston perusteella rakenteita on ollut aiemmin jonkin verran enemmän. Myös osa nykyisin jäljellä olevista maavallisuojista on vaurioitunut kentän ympärillä kulkevia teitä tehdessä ja osa kiitoratojen muotoilusta. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) karttojen mukaan Selänpään kenttä oli käytössä jatkosodan aikana. Alueella on 5 kpl maavalleja 3 Voimassa 2015-11-04T14:27:19 14092.90185547 574.51160056
arkeologinenkohde_alue.3864 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3864 183313 {330DBE72-8C1D-4300-8101-3708034B198E} Selänpäänkangas lentokenttä D 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 125 ei Lentokenttä sijaitsee Vuohijärven eteläpuolella Selänpäänkankaalla Toisen Salpausselän päällä. Nykyisen kentän ympärillä on olettavasti sota-aikaisia lentokonesuojien maavalleja. Rakenteet ovat ylhäältä päin tarkasteltaessa muodoltaan tyypillisesti v- ja u-kirjainta muistuttavia maasta kasattuja valleja, joiden maksimipituus on n 30-40 m, useimmissa vain n 25 m ja leveys n 25 m. Korkeutta vallilla on suurimmillaan n 1,5 m. Suojan perällä eli u-kirjaimen pohjan kohdalla vallissa on tyypillisesti notkelma. Talousmetsien alueella rakenteita on yhteensä 30 kpl ja kentän alueella kaikkineen nykyään 40 kpl. Laserkeilausaineiston perusteella rakenteita on ollut aiemmin jonkin verran enemmän. Myös osa nykyisin jäljellä olevista maavallisuojista on vaurioitunut kentän ympärillä kulkevia teitä tehdessä ja osa kiitoratojen muotoilusta. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) karttojen mukaan Selänpään kenttä oli käytössä jatkosodan aikana. Alueella on 4 kpl maavalleja. 3 Voimassa 2015-11-04T14:27:33 10227.12011719 494.55808347
arkeologinenkohde_alue.3865 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3865 183314 {CD2093EC-BDBB-4166-904C-10EADD32B1E2} Selänpäänkangas lentokenttä E 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 125 ei Lentokenttä sijaitsee Vuohijärven eteläpuolella Selänpäänkankaalla Toisen Salpausselän päällä. Nykyisen kentän ympärillä on olettavasti sota-aikaisia lentokonesuojien maavalleja. Rakenteet ovat ylhäältä päin tarkasteltaessa muodoltaan tyypillisesti v- ja u-kirjainta muistuttavia maasta kasattuja valleja, joiden maksimipituus on n 30-40 m, useimmissa vain n 25 m ja leveys n 25 m. Korkeutta vallilla on suurimmillaan n 1,5 m. Suojan perällä eli u-kirjaimen pohjan kohdalla vallissa on tyypillisesti notkelma. Talousmetsien alueella rakenteita on yhteensä 30 kpl ja kentän alueella kaikkineen nykyään 40 kpl. Laserkeilausaineiston perusteella rakenteita on ollut aiemmin jonkin verran enemmän. Myös osa nykyisin jäljellä olevista maavallisuojista on vaurioitunut kentän ympärillä kulkevia teitä tehdessä ja osa kiitoratojen muotoilusta. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) karttojen mukaan Selänpään kenttä oli käytössä jatkosodan aikana. Alueella on 2 kpl maavalleja. 3 Voimassa 2015-11-04T14:27:43 6098.46289062 351.43220802
arkeologinenkohde_alue.3866 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3866 183316 {124ABA0F-F703-4207-809D-0E80B41C646A} Selänpäänkangas lentokenttä F 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 125 ei Lentokenttä sijaitsee Vuohijärven eteläpuolella Selänpäänkankaalla Toisen Salpausselän päällä. Nykyisen kentän ympärillä on olettavasti sota-aikaisia lentokonesuojien maavalleja. Rakenteet ovat ylhäältä päin tarkasteltaessa muodoltaan tyypillisesti v- ja u-kirjainta muistuttavia maasta kasattuja valleja, joiden maksimipituus on n 30-40 m, useimmissa vain n 25 m ja leveys n 25 m. Korkeutta vallilla on suurimmillaan n 1,5 m. Suojan perällä eli u-kirjaimen pohjan kohdalla vallissa on tyypillisesti notkelma. Talousmetsien alueella rakenteita on yhteensä 30 kpl ja kentän alueella kaikkineen nykyään 40 kpl. Laserkeilausaineiston perusteella rakenteita on ollut aiemmin jonkin verran enemmän. Myös osa nykyisin jäljellä olevista maavallisuojista on vaurioitunut kentän ympärillä kulkevia teitä tehdessä ja osa kiitoratojen muotoilusta. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) karttojen mukaan Selänpään kenttä oli käytössä jatkosodan aikana. Alueella on 6 kpl maavalleja. 3 Voimassa 2015-11-04T14:27:56 14162.91479492 637.52215124
arkeologinenkohde_alue.3867 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3867 183317 {D0FCDD37-B32C-4C9F-9E43-445E953B2E98} Selänpäänkangas lentokenttä G 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 123 ei Lentokenttä sijaitsee Vuohijärven eteläpuolella Selänpäänkankaalla Toisen Salpausselän päällä. Nykyisen kentän ympärillä on olettavasti sota-aikaisia lentokonesuojien maavalleja. Rakenteet ovat ylhäältä päin tarkasteltaessa muodoltaan tyypillisesti v- ja u-kirjainta muistuttavia maasta kasattuja valleja, joiden maksimipituus on n 30-40 m, useimmissa vain n 25 m ja leveys n 25 m. Korkeutta vallilla on suurimmillaan n 1,5 m. Suojan perällä eli u-kirjaimen pohjan kohdalla vallissa on tyypillisesti notkelma. Talousmetsien alueella rakenteita on yhteensä 30 kpl ja kentän alueella kaikkineen nykyään 40 kpl. Laserkeilausaineiston perusteella rakenteita on ollut aiemmin jonkin verran enemmän. Myös osa nykyisin jäljellä olevista maavallisuojista on vaurioitunut kentän ympärillä kulkevia teitä tehdessä ja osa kiitoratojen muotoilusta. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) karttojen mukaan Selänpään kenttä oli käytössä jatkosodan aikana. Alueella on 7 kpl maavalleja. 3 Voimassa 2015-11-04T14:28:10 15529.79321289 737.2345488
arkeologinenkohde_alue.3868 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3868 181645 {B88C66B5-B1A0-4560-8110-43B08B160A09} Salmijoki kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 244 ei Kohteessa on kaksi kämpän rakennusten jäännöstä. Rakennus 1 Koko 6 x 18 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Lyhyiden sivujen suuntaan on kaksi väliseinää.Rakennelmasta on neljä hirsikertaa jäljellä. Hirret on molemmin luolin salvettu. Rakennuksesta on ollut kolme uloskäyntiä itään, joelle. Rakennus 2 Koko 6 x 16 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Alin hirsikerta on lahonneena enää jäljellä. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja molemmin puolin salvettu. Rakennuksessa on ollut ainakin kolme väliseinää. Päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Sutigis Metsätyökämpän ja sen sivurakennuksen raunioita. Tasainen moreenimaa, jossa kasvaa kuusimetsä, maasto laskee itään, jokilaaksoon. 3 Voimassa 2015-09-01T10:59:52 1080.78271484 130.38571746
arkeologinenkohde_alue.3869 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3869 181650 {98849D46-9E84-4CF6-95A5-AC9CEA940B8A} Harjuvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 243 ei Kohteessa on kaksi kämpän rauniota. Rakennus 1: Koko 6 x 4 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Oviaukko on eteläseinän keskellä. Seinät erottuvat metrin paksuina ja korkeina turvevalleina. Rakennuksen pohjan vieressä on kaksi tynnyrikaminaa. Rakennus 2: Kohteessa on muutama hirsi, jotka osoittavat rakennuksen olleen kooltaan 5 x 9 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennuksen sijalla on sahatut parrut, joten rakennus on ollut parakkki, joka on peräisin luultavasti 1960 luvulta. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämppä ja parakki 1960 luvulta. Kohde sijaitsee kuivalla, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Kohteen molemmin puolin kulkee tiet. 3 Voimassa 2015-09-01T12:30:44 442.47949219 81.14562389
arkeologinenkohde_alue.3870 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3870 182237 {29B99387-0D7E-49FC-87FD-91B24B77E477} Sarekiäddás pyyntikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 149 ei Kohteessa on 11 pyyntikuoppaa kolmessa ryhmässä. Lännessä on viisi kuoppaa luode-kaakko suuntaisena rivinä tien molemmin puolin. Niistä 100-200 m kaakkoon on neljän kuopan muodostama kaari jonka leveys on noin 75 m. Edelleen niistä noin 130 m pohjoiseen on kaksi kuoppaa aivan vierekkäin sähkölinjan reunalla. Järjestelmän koko luode-kaakko suuntaisesti on noin 270 m ja pohjois-etelä suuntaisesti noin 200 m. Kuopat ovat keskimäärin kooltaan 3,3 m x 2,6 m ja noin 40 cm syviä. Pyyntikuoppa 1, koko 4,2 m x 2,8 m ja syvyys 50 cm. Suuri, soikea ja matala kuoppa, jossa on yli 2 m leveä valli. Kuopan pohjalla ei kairauksessa havaittu huuhtoutumaa, mutta noin 20 cm paksun maakerroksen alla. Kuopat 1 ja 2 sijaitsevat voimalinjan reunalla ja aivan poroaidan vieressä, sen eteläpuolella. X=3487624 Y=7640696 Pyyntikuoppa 2 sijaitsee aivan edellisen vieressä, noin 2,5 m päässä eteläpuolella. Sen koko on 4,7 m x 3,1 m, syvyys 50 cm. Suuri ja soikea, pohja on varsin laakea, selvä valli. Kuopan reuna on 2,5 m päässä poroaidasta. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. X=3487624 Y=7640688 Pyyntikuoppa 3 sijaitsee noin 150 m etelään edellisestä. Sen koko on noin 3,3 m x 2,2 m ja syvyys 30 cm, ei vallia. Kairauksessa havaittiin noin 10-15 cm huuhtoutumiskerros. Ohut aluskasvillisuus, lähinnä jäkäliä, hieman sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. X=3487656 Y=7640538 Pyyntikuoppa 4 sijaitsee edellisestä noin 45 m lounaaseen. Koko 3,4 m x 2,6 m ja syvyys 40 cm, 1,5m leveä valli. Muodoltaan soikea ja matala. Paikoin parin sentin huuhtoutumiskerros, lähinnä kuopan keskellä. Päälle oli kaadettu taimikkoa, joka raivattiin pois. X=3487621 Y=7640505 Pyyntikuoppa 5, sijaitsee edellisestä noin 40 m luoteeseen. Matala ja laakeapohjainen, koko 3,1 m x 2,5 m, syvyys 30 cm. Valli 1-1,5 m leveä. Maaperä on soraa, ei huuhtoutumiskerrosta havaittavissa. Kuopan pohjalla on patti, mahdollisesti vanha tuulenkaato tai ketunkolosta kaivettua maata. Vallissa kasvaa taimia. X=3487587 Y=7640530 Pyyntikuoppa 6 sijaitsee edellisestä noin 30 m pohjoiseen. Koko 3,4 m x 3 m, syvyys 35cm. Muodoltaan matala ja laakea, myös valli on matala. Kairauksessa havaittavissa noin 2 cm huuhtoutuma. Mäntyjä kasvaa vallissa. X=3487587 Y=7640561 Kuopasta noin 70 m luoteeseen, on matala ja laakea, suunnilleen suorakaiteenmuotoinen kuoppa, joka näyttää lähinnä asuinpainanteelta. Kairauksessa oli paikoin havaittavissa huuhtoutuma noin 5 cm hiekkakerroksen alla. Lisäksi koeruudussa havaittiin runsaasti hiiltä, mutta ei mitään löytöjä joiden mukaan paikalla olisi pidetty tulta. Pyyntikuoppa 7 sijaitsee noin 120 m luoteeseen kuopasta 6. Sen koko on 2,3 m x 2,2 m ja syvyys 40 cm. Ei selkeää vallia. Kairauksessa havaittiin 1-5 cm huuhtoutumiskerros, maaperä on karkeaa hiekkaa/soraa. Paikalla on paksuhko aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, jäkäliä ja sammalia. X=3487491 Y=7640633 Pyyntikuoppa 8, sijaitsee edellisestä 3 m länteen, ja noin 4 m joen rantaan johtavan tien reunasta. Koko on 3,3 m x 3,1 m ja syvyys 40 cm, noin 1,5 m leveä valli. Alkava huuhtoutuma. X=3487484 Y=7640634 Pyyntikuoppa 9 sijaitsee tien länsipuolella, noin 20 m luoteeseen edellisestä. Koko 3 m x 2,9 m ja syvyys 60 cm. Valli alarinteen puolella. Mahdollinen alkava huuhtoutuma. X=3487466 Y=7640648 Pyyntikuoppa 10, sijaitseen edellisestä noin 20 m länteen. Koko 3 m x 2,3 m, syvyys 20 cm. Muodoltaan matala ja laakea, maljamainen, mahdollisesti valli. Ei selvää huuhtoutumiskerrosta. X=3487442 Y=7640655 Pyyntikuoppa 11 sijaitsee 4 m edellisestä. Muodoltaan matala ja tasapohjainen, koko 3 m x 2,4 m ja syvyys 30 cm. Noin 1,5 m leveä valli. X=3487435 Y=7640662 Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Uusi löytö. Pyyntikuoppajärjestelmä. Kohde sijaitsee Matkajoen etelärannalla, joen ja Uujajärven välissä. Alue on tasaista, kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää ja siemenpuita. Taimikkoa on harvennettu ja kuoppien päällä oli paikoin raivausjätettä. Aluskasvillisuus on ohut, lähinnä jäkäliä ja sammalia. 3 Voimassa 2015-09-22T09:14:13 5577.27783203 987.82935538
arkeologinenkohde_alue.3871 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3871 194981 {A13CC80F-DBBA-439C-95F2-BF495591573E} Rostenmaras 1 risuaita 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2816 Poroaidat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 36 1900-luku 1 Koskematon 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet 423 420 ei Kohteessa on risuaita. Aita on kasattu koivunrangoista ja katajista. Joissakin paikoissa risut on aseteltu maakivien päälle. Aitarakenteen paikka erottuu vielä hyvin 1 metrin levyisenä lahoavana risuvanana. Aidan sisällä kasvaa nuorta katajaa ja koivua. Aita koostuu kolmesta osasta. Ylärinteenpuolella aidan luoteispäässä on suurin, 80 m pitkä ja 65 m leveä aitaus. Sen kaakkoispäässä alarinteen puolella on kaksi vierekkäistä aitausta, toinen pohjois- ja toinen eteläpuolella. Nämä pienemmät aitaukset ovat samankokoisia - 25 m leveitä ja 20 m pitkä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Paikallinen Iisak Vanhapiha kertoi kohteesta. Kohteessa on vanha poroaitapaikka. Aita on Iisak Vanhapihan mukaan ollut käytössä 1930-luvulla. Kohde sijaitsee Pöyrisjoen itäpuolella, Proksinmaraston itärinteen alaosassa. Rinne laskee loivasti kaakkoon. Maasto on kivistä ja ympäristössä kasvillisuus tunturikoivikkoa. 3 Voimassa 2019-03-06T16:25:52 5451.29638672 294.06397777
arkeologinenkohde_alue.3872 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3872 164910 {C9443E58-2097-44BA-A4F3-DEFD6B519994} Ravadasjärvi kaakko 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 7 Varhaismetallikautinen; 4 Kivikautinen 71 Varhaismetallikautinen; 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 6 Muu prospektointimenetelmä 155 ei Kohde on kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Ravadasjärven kaakkoisrannan niemekkeellä, rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä sijaitsevat tasanteet vaikuttivat maastonmuodoiltaan hyvin sopivilta muinaisiksi asuinpaikoiksi. Noin kahdenkymmenen metrin päässä rannasta, noin kahdeksan metriä järven pintaa ylempänä, on koillis-lounaissuuntainen terassimainen tasanne, kooltaan noin 15 m x 6 m. Noin viisi metriä tasanteen lounaispäästä koilliseen päin, kohdalle x = 7621359 / y = 3457113, tehtiin lapionpisto, jossa havaittiin kvartsi-iskoksia sekä tummaa, punertavan ruskeaa, selvästi palanutta likamaata, muutamia palaneita kiviä ja pieni palaneen luun kappale. Lapionpisto laajennettiin noin neliömetrin kokoiseksi koekuoppa 1:ksi, koska vaikutti mahdolliselta, että paikalta löydettäisiin radiohiiliajoitukseen riittävä määrä luiden kappaleita. Enempää luita ei kuopasta löytynyt, mutta kvartsi-iskoksia löydettiin yhteensä noin kolmekymmentä. Huuhtoutumiskerroksen paksuus koekuopan kohdalla vaihteli viiden ja kymmenen senttimetrin välillä. Sen alla oli noin kymmenen senttimetrin paksuinen kerros likamaata, joka vaihettui puhtaaksi pohjamaaksi viimeistään noin kahdenkymmenen senttimetrin syvyydellä. Löydöistä kerättiin otokseksi talteen yksitoista kvartsi-iskosta, ja muut iskokset jätettiin täytettyyn kuoppaan pintaturpeen alle. Palaneen luun kappaletta ei kerätty mukaan, koska se oli kooltaan liian pieni ajoitettavaksi. Samalle tasanteelle, koekuoppa 1:stä noin kahdeksan metriä koilliseen päin, lähelle tasanteen koillispäätä, kohdalle x = 7621362 / y = 3457119 tehdyssä lapionpistossa havaittiin noin kolmen senttimetrin paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla noensekaista likamaata sekä palaneita kiviä ja runsaasti palaneiden luiden kappaleita. Lapionpisto päätettiin laajentaa noin 0,3 m x 0,3 m laajuiseksi koekuoppa 2:ksi. Kuoppaa ei kaivettu puhtaaseen pohjamaahan saakka, vaan kaivaminen lopetettiin noin kolmentoista senttimetrin syvyydelle, kun palaneiden luiden kappaleita oli saatu kerättyä talteen riittävästi. Likamaata ja luiden kappaleita on siis paikalla vähintään kymmenen senttimetrin paksuinen kerros. Luita saatiin talteen kolmekymmentäkaksi kappaletta, ja ainakin useimmat niistä vaikuttavat olevan peräisin kookkaasta nisäkkäästä, mahdollisesti peurasta. Kvartsi-iskoksia koekuoppa 2:sta ei löydetty ollenkaan. Koekuopitetun tasanteen koillispuolella, lähempänä Ravadasjärven rantaa, on myös kaksi hieman alempana sijaitsevaa vastaavanlaista tasannetta, mutta niiden alueelle ei lapionpistoja tehty. On kuitenkin luultavaa, että niilläkin on ollut ihmistoimintaa samaan aikaan kuin ylemmällä tasanteella, minkä perusteella todennäköisen asuinpaikka-alueen pituus koillis-lounaissuuntaisesti on noin kolmekymmentä metriä ja koekuopat 1 ja 2 sijaitsevat alueen lounaispäässä. Asuinpaikka rajautuu löytöjen levinnän ja alueen maastonmuotojen perusteella koillis-lounaissuuntaiselle, soikeahkolle alueelle, jonka pituus on noin kolmekymmentä metriä ja leveys noin kaksikymmentä metriä. Lounaassa alueen rajana on koekuoppa 1:n luota noin viisi metriä lounaaseen päin sijaitseva tasanteen lounaisreuna. Ravadasjärven kaakkoisrannan niemekkeen tasanteella on sijainnut kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikan iän tarkempi määrittäminen edellyttäisi paikalta löydettyjen palaneiden luiden ajoittamista. Asuinpaikka-alue jatkuu todennäköisesti koepitetun tasanteen koillispuolelle, lähelle Ravadasjärven rantaa. Koekuoppa 2:n kohdalla on ilmeisesti ollut kuoppamainen tulisija, jonka nokisen likamaan seasta löydettyjen palaneiden luiden kappaleiden perusteella paikalla asunut väestö vaikuttaa harjoittaneen peuranmetsästystä. Asuinpaikan koillispuoleisella niemekkeellä havaittua pyyntikuoppaa on tuskin käytetty samanaikaisesti asuinpaikan kanssa, mutta sekin voitu mahdollisesti kaivaa jo kivikaudella. Peuranpyynti on ollut esihistoriallisena aikana ainakin ajoittain seudun asukkaiden pääasiallinen elinkeino, mitä osoittaa se, että kyseisen kuopan lisäksi hiekkakankailla Lemmenjoen varrella on satoja muitakin pyyntikuoppia, erityisen runsaasti Ravadasjärven ja Sotkajärven välillä. Kohde on hyvin säilynyt, eikä sen säilyminen nykytilassaan vaikuta tulevaisuudessakaan uhatulta, koska ihmistoimintaa ei alueelle nykyisin kohdistu juuri lainkaan Ravadasjärven kaakkoisrannan vaikeakulkuisuuden vuoksi. Kohde sijaitsee Ravadasjärven kaakkoisrannan niemekkeiden tasanteilla, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kuudesta kahdeksaan metriä järven pintaa ylempänä. Kohteen kaakkoispuolella maasto alkaa kohota jyrkkänä rinteenä Viipustuntureita kohti. Alueen maaperä on hiekkaa ja puusto mäntyjen ja koivujen muodostamaa sekametsää. Aluskasvillisuuden valtalajeja alueella ovat variksenmarja, puolukka, juolukka, mustikka, seinäsammal ja poronjäkälät. kohde on rajattu inventointiraportin kartan 32 rajauksen mukaan. 3 Voimassa 2019-10-02T13:25:33 582.15209961 89.4763539
arkeologinenkohde_alue.3873 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3873 62025 {567A0513-7114-4AAB-AB83-B1C808BBDEA9} 148010426 Äivihjärvi Lemmenjoen luusua pyyntikuopat 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 150 ei Kaksi pyyntikuoppaa Äivihjärven ja Lemmenjoen väliin jäävällä 700 metriä pitkällä ja 50-200 metriä leveällä hiekkaperäisellä niemellä, kohdassa, jossa niemi on kapeimmillaan ja matalimmillaan. Niemen keskivaiheilla on pari pyyntikuoppaa 100 metrin päässä toisistaan. Eteläisemmän halkaisija on 3,5 - 4 metriä ja pohjoisemman 2 - 3 metriä. Molempien syvyys on puolisen metriä. 3 Voimassa 2014-01-29T13:50:53 7847.82421875 426.30538378
arkeologinenkohde_alue.3874 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3874 195032 {3DF3CC0A-5B9D-443F-8CBF-7D8E474F0624} Vähäkurkkio 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo muinaismuistolaki 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet Pintalöydöt ja maastonmuodot 341 341 ei Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka ja kuoppa. Tasanteen läpi kulkevalta polulta halkaisijaltaan 1 m kokoiselta alueelta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia. Löytöpaikka on tasanteen reunalla (X=7616501, Y=308720). Tasanteelle tehtiin seitsemän koepistoa, mutta niistä vain aivan löytöpaikan vierestä löytyi yksi kvartsi-iskos 3 cm syvyydeltä. Löytöjä ei kerätty talteen. Alueen itäosassa on pyyntikuoppa muistuttuva soikea kuoppa (X=7616498, Y=308709), mitoiltaan 3 m x 2 m x 0,7 m. Kuopan ympärillä on maavalli, jonka päällä ei kairatessa havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa on melko jyrkkäreunainen, ja se on täytetty roskilla, mikä vaikeuttaa kuopan tarkempaa tutkimista. Kohde rajattiin pintalöytöjen, maanpinnalle näkyvien rakenteiden ja maastonmuotojen perusteella n. 20 m x 10 m kokoiselle alueelle. Rajaus on suuntaa-antava. Kohde löytyi ilman ennakkotietoja kulttuuriperintöinventoinnissa. Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Todennäköisesti paikalla on leiriydytty kausiluontoisesti. Kohde vaikuttaa löytöjen perusteella pienialaiselta. Paikalla oleva kuoppa voisi olla kokonsa perusteella pyyntikuoppa, mutta kyseessä voi olla myös jonkinlainen nuorempi varastokuoppa. Kohde sijaitsee Lätäsenon länsipuolella, Vähäkurkkion puolivälissä olevan niemen päässä. Kohde sijoittuu hiekkapohjaiselle itä-länsisuuntaiselle tasanteelle. Paikalla on edelleen käytössä oleva kalastajien leiripaikka, joka erottuu harvapuustoisena aukiona. Ympäristössä kasvillisuus on tunturikoivikkoa. 3 Voimassa 2019-03-13T14:24:30 187.0078125 53.07280068
arkeologinenkohde_alue.3875 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3875 195372 {FCF443C8-8661-44BD-9CF3-A39EAE6AC15B} Čáhkáljávri 1 asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 4 Tuhoutunut osittain 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 560 ei Tasanteelta löydettiin kaksi kvartsi-iskosta ja kehäliesi. Paikka on edelleen käytössä leiripaikkana, ja tasanteella on myös suurikokoinen nuorempi, käytössä oleva nuotiopaikka. Toinen kvartsi-iskoksista löytyi maanpinnalta (X=7668727, Y=256837). Tasanteelle tehtiin kahdeksan koepistoa, joista yhdestä pintalöydön viereen tehdystä koepistosta löytyi toinen kvartsi-iskos 2 cm syvyydeltä. Alueen länsireunalla, harjanteen juurella on kehäliesi (X=7668724, Y=256827). Liesi on halkaisijaltaan 50 cm, ja sen kivet ovat lähes maantasaiset. Lieden viereen tehdystä koepistoosta löytyi kaksi palaneen luun kappaletta. Löytöjä ei kerätty talteen. Kohteen rajaus on suuntaa-antava. Rajaus perustuu lieden ja kvartsi-iskosten löytöpaikan sijaintiin ja topografiaan. Kohde löytyi ilman ennakkotietoa luontopalvelujen palveluvarustuksen rakentamiseen liittyvän tarkastuksen yhteydessä. Kohteessa on moniperiodinen asuinpaikka. Kvartsilöytöjen perusteella paikkaa on käytetty ainakin väliaikaiseen leiriytymiseen jo esihistoriallisella ajalla. Kehäliesi lienee nuorempi, ja ajoittunee historialliselle ajalle. Kohde sijaitsee Tsahkaljärven etelärannalla, lähellä Tsahkaljoen luusuaa. Paikalla on vähäkivinen hiekkapohjainen tasanne. Kivinen moreeniharjanne reunustaa tasannetta, lukuunottamatta järvenpuoleista päätyä. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa. 3 Voimassa 2019-05-06T16:08:33 321.38818359 65.7262199
arkeologinenkohde_alue.3876 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3876 155964 {93382512-1710-4C09-8E60-4D06C33266AB} 1000002072 Langinkosken varustukset 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2132 Taistelukaivannot 400 Julkiset hallintotehtävät 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 37 I maailmansota 0 Ei määritelty ei Langinkosken puolustusasema koostuu kahdesta peräkkäisestä joen suuntaisesta taisteluhautalinjasta. Taistelu- ja yhdyshaudat on kaivettu suurimmaksi osaksi maahan, osa on louhittu kallioon. Hautojen kokonaispituus on n. 1500 m. Taisteluhaudoissa on useita traversseja. Ampumakorokkeet ovat maatuneet näkymättömiin. Hirsivahvistukset ja niiden sitomiseen käytetyt metallilangat ovat hävinneet. Ulommassa taisteluhautalinjassa on kolme maahan kaivettua ja aikanaan katettua konekivääriasemaa, joissa kussakin on ampumasektorit kahteen suuntaan. Langinkoskentien eteläpuolella, joen rannassa, on kallioon louhittu ja osin maahan kaivettu konekivääriasema, jonka katto on osittain luhistunut. Kohteen pohjoisosassa on lisäksi kaksi avonaista mahdollista tuliasemaa. Taisteluhautalinjojen yhteydessä on seitsemän suojahuonetta. Huoneet ovat olleet hirsirakenteisia ja niiden katot ovat romahtaneet. Hirsirakenteet ovat hävinneet lukuun ottamatta yhtä kohteen pohjoisosassa sijaitsevaa romahtanutta suojahuonetta. Sisemmän taisteluhautalinjan suojahuoneista kaksi on varustettu vain yhdellä sisäänkäynnillä. Ulompien taisteluhautojen rintasuojiin on tehty yhdeksässä kohdassa 0,7 m leveä leikkaus, joista johtaa suora ja matala, ojamainen hauta joen varteen. Näiden rakenteiden käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1916. Kohde sijaitsee Kymijoen Langinkosken itärannalla Keisarillisen kalamajan ympäristössä olevalla Luonnonsuojelualueella. Linnoitteet on tehty aivan joen rannalle sekä siitä nousevalle rinteelle. Joen ylittävän Langinkoskentien alle on jäänyt osia linnoitteista samoin kuin Metsolassa sijaitsevan tekniikan ja liiketalouden oppilaitoksen alle. Rajaus muutettu mj-rekisterin mukaiseksi 17.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-17T08:38:37 121141.69995117 1952.84848764
arkeologinenkohde_alue.3877 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3877 155841 {BF25C8F5-BC20-46C0-80C6-4D00D0502E3F} 220010065 Gyllene udden kiviröykkiöt ja asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1420 Röykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen; 1 Esihistoriallinen 31 Historiallinen; 11 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty 20 ei Röykkiö 1 (10 x 1.5 - 2 x 0.5 m) on pitkänomainen valli. Sen päässä olevassa pystykivessä on inventoinnin 1996 (Seppälä) havaintojen mukaan hakattu nro 2. Kyseessä on mahdollisesti rajarakennelma. Edellisestä 15 m pohjoiseen sijaitsevat vierekkäin siirtolohkareen kylkeen tehty röykkiö 2 (7 x 2.5 x 0.5 m) ja pyöreä röykkiö 3 (7 x 7 x 0.5 m). Jälkimmäinen on mahdollisesti sama, joka on paikalta ensimmäiseksi todettu. Röykkiöstä 3 noin 15 m länteen on etelään avautuvan maakellarin pohja. Niemen eteläkaakkoon viettävän kaakkoispään metsikössä on kartoitettu 1915 (Svaetichin) latomus, joka on inventoinnissa 1931 (Cleve) todettu epävarmaksi röykkiöksi. Tarkastuksessa 1993 (Moisanen) on etelään viettävän terassin laella noin 50-60 m Kyrksjönin rannasta itäkoilliseen havaittu kolme röykkiötä. Alueella tiedetään olleen torppa, jonka perusta oli vielä inventoinnin 1931 aikaan näkyvissä. Tarkastuksessa 1993 röykkiöistä kaakkoon olevan pellon ylärinteestä on löydetty kvartsi-iskos ja savitiivistettä. Röykkiöt voivat liittyä mainittuun torppaan, mutta peltolöytöjen perusteella paikalla on todennäköisesti esihistoriallisenkin asutuksen jäännöksiä. Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Osmundsbölessä Mustionjokeen kuuluvan Kyrksjönin itärannalla Gillernäsin tilalla. Paikka on lyhyt luode - kaakko -suuntainen moreeni-kallioniemi, joka muodostaa järven keskikohdalle kapeikon. Alueella kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Metsikön eteläpuolella avautuu Ramstedtsgärdanin peltoaukea, jonka maaperä on yläosassa hiekkaa ja alaosassa savea. Aukean poikki virtaa puro Kyrksjöniin. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 17.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-17T09:32:39 10603.31152344 394.00502424
arkeologinenkohde_alue.3878 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3878 156022 {C74F897F-78FC-45AC-AC62-0C169DB0D1F8} 142010044 Hiidensalmi lapinrauniot 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1223 Lapinrauniot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 11 VAT/arkeologia 6 Rautakautinen; 7 Varhaismetallikautinen; 5 Pronssikautinen 61 Rautakautinen; 71 Varhaismetallikautinen; 51 Pronssikautinen 6 Tutkittu ja tuhoutunut osittain 72 ei Paikalla on kaksi tai kolme osittain pengottua lapinraunio-tyyppistä röykkiötä. Pohjoisimpana on pitkänomainen röykkiö (4 x 6 m – kaivauksissa mitattu uudestaan 6 x 9 m), sen lounaispuolella aivan lähellä kallion reunaa pyöreähkö röykkiö (halkaisija noin 5 m, mitattu uudestaan 8 x 5 m) ja niiden välissä kolmas pienempi ja epämääräisempi röykkiö, joka on voinut syntyä em. röykkiöiden purkamisestakin. Röykkiöt ovat verraten matalia, 30–40 cm korkeita. Timo Miettinen suoritti kaivaustutkimuksen röykkiöalueella 1995. Ylimpänä eli pohjoisimpana olevasta röykkiöstä löytyi palanutta luuta ja muutama kvartsi-iskos sekä iso kourupintainen kivi. Röykkiössä oli myös kylmämuurattu suorakaiteinen rakenne. Kohde sijaitsee Pyhäjärven Hiidensaaren itäpään etelärannalla, Hiidensalmen varrella rantakallion reunalla. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 17.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-17T12:11:03 348.12768555 69.36345652
arkeologinenkohde_alue.3879 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3879 48313 {D7E14C32-7040-4A42-BFCD-12990AFCCDF3} 974010019 Övermark-Norrmossen hautaröykkiöt 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 1213 Hautaröykkiöt 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 7 Varhaismetallikautinen 71 Varhaismetallikautinen 0 Ei määritelty 20 ei Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 17.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-17T12:21:02 11047.40270996 520.07632379
arkeologinenkohde_alue.3880 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3880 48122 {C8844596-6F64-43F1-8FFA-BC3BACD4707F} 305010050 Kiutaköngäs asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 4 Maisema-alue, valtakunnallinen; 2 VAT/mk 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 1 Arvio 165 160 ei Laaja kivikautinen asuinpaikka Kiutakönkään eteläpuolella, könkääseen laskevan törmän hiekkapohjaisella ja tasaisella laella. Mäntymetsää, jyrkänne kosken suuntaan pohjoisessa. Karhunkierroksen polulla havaittiin kvartsi-iskoksia lähes 300 m matkalla yhtäjaksoisesti. Paikka aiemmin jaettu useaksi asuinpaikaksi (nro 50 ja 51). Löytöalue on lähes täysin yhtenäinen. Länsipää: 7364070, 4470117, itäpää 7364123, 4470371. LAC-kohde. Kiutakönkään asuinpaikalle tehtiin kuntokatselmointi 13.6.2019. Havaittin, että reitin kestävöintiä ja kulunohjausaita oli tehty asuinpaikalle ilmeisesti museoviranomaista osallistamatta (raportti). A.Erä-Esko inventointi 1971 ja 1975 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen inventointi 2008 Löydöt: Havaittu, ei talletettu Huomautuksia: Kuusamo-Salla Oulangan kansallispuiston ja Natura-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Paikka sijaitsee Oulangan luontokeskuksesta 0,7 km itään, Kiutakönkään kosken eteläpuolella n. 300 m matkalla. Huom. muinaisjäännösrekisterissä aiemmin erilliset kohteet 305010050 ja 305010051 on yhdistetty, muodostettu alueena ja ovat samaa asuinpaikkakohdetta. Paven kohteet 48122 ja 48123. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 17.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-17T12:50:11 6520.97119141 673.80118506
arkeologinenkohde_alue.3881 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3881 155936 {1B17ADF0-2A34-4342-97F3-0552E7A98106} 543010022 Isosuo kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty 30 ei Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja liusketaltan teelmä. Asuinpaikka sijaitsee Klaukkalasta Kuonamäkeen johtavan tien länsipuolella, Isosuon eteläpuolella, Suorannan talosta 200 m länteen olevalla savipohjaisella pellolla. Piste mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 17.10.2019. 3 Voimassa 2019-10-17T15:54:17 3983.2824707 250.32673052
arkeologinenkohde_alue.3882 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3882 183338 {2C94F0C0-A450-485B-924D-C8EA64882036} Kymin lentokenttä C 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 60 ei Kotkan / Kymin lentokenttä sijaitsee Kotkan keskustasta n 7 km pohjoiseen. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan alue oli käytössä jatkosodassa. Alueella on rakenteita erityisesti nykyisen kentän pohjoispäässä, ja itäpuolella. Kentän pohjoispäässä molemmin puolin kiitorataa on lentokonesuojia. Yhteensä rakenteita on 10 kpl. Näissä on maasta ja kivistä kasattu valli, joka ilmasta nähtynä muistuttaa v-kirjainta. Varsinaisen suojaosan vallin pituus on n 20-25 m ja leveys n 25 m. Lisäksi rakenteisiin liittyy pitkiä matalia maavallijatkeita. Kentän kaakkoispuolella on viisi rakennuksen pohjaa, kaksi kaivoa, ja maahan kaivettuja rakenteita (4 kpl), joukossa ainakin telttapohja ja ajoneuvosuojia muistuttavia poteroita. Kentän kaakkoispäästä koilliseen kulkevan tieuran varrella on kolme betonista valettua jalustaa, jotka lienevät uuninperustuksia. Paikalla on myös pumppukaivo. Vuoden 1967 ja 1980 peruskarttojen perusteella alueella on ollut useita rakennuksia. Lisäksi koilliseen kulkevan tieuran varressa on kaksi ajoneuvopoteroa muistuttavaa rakennetta, joista selkeämpi on kaivettu vanhaan kookkaaseen n 11 m halkaisijaltaan olevaan hiilimiiluun. Poteron suulta, poteroa nuoremmasta männystä tehty lustokairaus antoi puun iäksi n 60 vuotta. Pohjoiseen johtavan tien varressa on tien itäpuolella betonista valettu kivijalka (kooltaan n 4,5x3,5x0,2 m), jossa ei ole uuninpohjaa. Betonisesta kivijalasta parikymmentä metriä pohjoiseen on maahan kaivettu telttapohjalta vaikuttava hiukan soikea rakenne (kooltaan n 5x4 x0,5 m), jonka sisällä kasvavasta haavasta tehty lustokairaus antoi puun iäksi n 60 vuotta. Muutamia kymmeniä metrejä tietä pohjoiseen, on tien itäreunassa vanha betonirenkainen kaivo ja tien länsipuolella kahden rakennuksen jäännökset, muurattuja tiiliä ja kivijalkaa. Samalla paikalla on vuoden 1967 peruskartassa rakennus. Kentän ympäristössä sen länsipuolella on myös runsaasti moderneja puolustusvoimien kaivantoja. 3 Voimassa 2015-11-04T13:42:25 12410.71264648 1149.95224849
arkeologinenkohde_alue.3883 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3883 183339 {6A722ECE-78EB-41A5-8588-1A52D7ACBB4A} Kymin lentokenttä B 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 65 ei Kotkan / Kymin lentokenttä sijaitsee Kotkan keskustasta n 7 km pohjoiseen. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan alue oli käytössä jatkosodassa. Alueella on rakenteita erityisesti nykyisen kentän pohjoispäässä, ja itäpuolella. Kentän pohjoispäässä molemmin puolin kiitorataa on lentokonesuojia. Yhteensä rakenteita on 10 kpl. Näissä on maasta ja kivistä kasattu valli, joka ilmasta nähtynä muistuttaa v-kirjainta. Varsinaisen suojaosan vallin pituus on n 20-25 m ja leveys n 25 m. Lisäksi rakenteisiin liittyy pitkiä matalia maavallijatkeita. Kentän kaakkoispuolella on viisi rakennuksen pohjaa, kaksi kaivoa, ja maahan kaivettuja rakenteita (4 kpl), joukossa ainakin telttapohja ja ajoneuvosuojia muistuttavia poteroita. Kentän kaakkoispäästä koilliseen kulkevan tieuran varrella on kolme betonista valettua jalustaa, jotka lienevät uuninperustuksia. Paikalla on myös pumppukaivo. Vuoden 1967 ja 1980 peruskarttojen perusteella alueella on ollut useita rakennuksia. Lisäksi koilliseen kulkevan tieuran varressa on kaksi ajoneuvopoteroa muistuttavaa rakennetta, joista selkeämpi on kaivettu vanhaan kookkaaseen n 11 m halkaisijaltaan olevaan hiilimiiluun. Poteron suulta, poteroa nuoremmasta männystä tehty lustokairaus antoi puun iäksi n 60 vuotta. Pohjoiseen johtavan tien varressa on tien itäpuolella betonista valettu kivijalka (kooltaan n 4,5x3,5x0,2 m), jossa ei ole uuninpohjaa. Betonisesta kivijalasta parikymmentä metriä pohjoiseen on maahan kaivettu telttapohjalta vaikuttava hiukan soikea rakenne (kooltaan n 5x4 x0,5 m), jonka sisällä kasvavasta haavasta tehty lustokairaus antoi puun iäksi n 60 vuotta. Muutamia kymmeniä metrejä tietä pohjoiseen, on tien itäreunassa vanha betonirenkainen kaivo ja tien länsipuolella kahden rakennuksen jäännökset, muurattuja tiiliä ja kivijalkaa. Samalla paikalla on vuoden 1967 peruskartassa rakennus. Kentän ympäristössä sen länsipuolella on myös runsaasti moderneja puolustusvoimien kaivantoja. 3 Voimassa 2015-11-04T13:42:02 36144.53466797 939.47382002
arkeologinenkohde_alue.3884 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3884 183340 {5C2F8077-0093-4226-8C4E-915B1690956E} Kymin lentokenttä A 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 65 ei Kotkan / Kymin lentokenttä sijaitsee Kotkan keskustasta n 7 km pohjoiseen. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan alue oli käytössä jatkosodassa. Alueella on rakenteita erityisesti nykyisen kentän pohjoispäässä, ja itäpuolella. Kentän pohjoispäässä molemmin puolin kiitorataa on lentokonesuojia (alueet A ja B). Yhteensä rakenteita on 10 kpl. Näissä on maasta ja kivistä kasattu valli, joka ilmasta nähtynä muistuttaa v-kirjainta. Varsinaisen suojaosan vallin pituus on n 20-25 m ja leveys n 25 m. Lisäksi rakenteisiin liittyy pitkiä matalia maavallijatkeita. Kentän kaakkoispuolella (alue C) on viisi rakennuksen pohjaa, kaksi kaivoa, ja maahan kaivettuja rakenteita (4 kpl), joukossa ainakin telttapohja ja ajoneuvosuojia muistuttavia poteroita. Kentän kaakkoispäästä koilliseen kulkevan tieuran varrella on kolme betonista valettua jalustaa, jotka lienevät uuninperustuksia. Paikalla on myös pumppukaivo. Vuoden 1967 ja 1980 peruskarttojen perusteella alueella on ollut useita rakennuksia. Lisäksi koilliseen kulkevan tieuran varressa on kaksi ajoneuvopoteroa muistuttavaa rakennetta, joista selkeämpi on kaivettu vanhaan kookkaaseen n 11 m halkaisijaltaan olevaan hiilimiiluun. Poteron suulta, poteroa nuoremmasta männystä tehty lustokairaus antoi puun iäksi n 60 vuotta. Pohjoiseen johtavan tien varressa on tien itäpuolella betonista valettu kivijalka (kooltaan n 4,5x3,5x0,2 m), jossa ei ole uuninpohjaa. Betonisesta kivijalasta parikymmentä metriä pohjoiseen on maahan kaivettu telttapohjalta vaikuttava hiukan soikea rakenne (kooltaan n 5x4 x0,5 m), jonka sisällä kasvavasta haavasta tehty lustokairaus antoi puun iäksi n 60 vuotta. Muutamia kymmeniä metrejä tietä pohjoiseen, on tien itäreunassa vanha betonirenkainen kaivo ja tien länsipuolella kahden rakennuksen jäännökset, muurattuja tiiliä ja kivijalkaa. Samalla paikalla on vuoden 1967 peruskartassa rakennus. Kentän ympäristössä sen länsipuolella on myös runsaasti moderneja puolustusvoimien kaivantoja. 3 Voimassa 2015-11-04T13:41:48 28292.69750977 843.60352452
arkeologinenkohde_alue.3885 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3885 183346 {CEA4EDE8-DD80-4D33-B9D4-B95EB713E0BD} Kettuvuori 1 tuliasema 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 40 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan nyt rajatulla alueella on kaksi kohdetta nimellä Kettuvuori 1: A) ”Kaksi kivikkoiseen kalliomaastoon kivistä koottua ampumatasoa, joiden välinen etäisyys on 37 metriä. Kohteen 1 on rakennettu maakivien varaan. Maakivien päälle ja sivuille on koottu 1-3 kerrosta lohkokiviä siten, että on saatu aikaan U-kirjaimen muotoinen rakenne. Kohde 2 on pohjakaavaltaan U-kirjaimen muotoinen. Rakenne on koottu paikalle tuoduista maa- ja lohkokivistä. Molemmat rakenteet ovat voimakkaan jäkälä ja sammalkasvuston peittämiä.” B) ”M. Kykyrin raportissa kohde Kettuvuori 1 B. U:n muotoinen kivirakenne, päädyissä kallion päällä olevien isompien kivien väliin ladottu lukuisia pienempiä kiviä ja sivuille riviin muutamia kiviä (yksi laakakivi pystyyn). Muistuttaa tomtningeja, onkin mahdollisesti sotaväen harjoitusleirien majanpohja.” Kohde tarkastettiin kesän 2015 inventoinnissa. Havaitsimme rajatulla alueella kolme kivistä kasattua tuliasemaa sekä näiden eteläpuolella kallion reunaan kaivetun n 8m pitkän kaivannon. Kaikki rakenteet ovat vanhoja ja sammaloituneita. Metsähallituksen alue rajautuu eteläisimmän rakenteen kohdalta. 3 Voimassa 2015-10-31T14:12:50 1701.29077148 204.47779978
arkeologinenkohde_alue.3886 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3886 183348 {E0C7DC54-C144-485E-A559-2F3385B056F8} Kokkaho juoksuhauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 85 ei Kohde sijaitsee Taipalsaaren eteläkulmassa Kokkahon ja Suurisuon välissä. Paikalla on puolustusasema, johon kuuluu kaksi maahan kaivettu suojaa (kooltaan n 14x18x2m, 8x8x2m), louhittuja tuliasemia (suurimman koko on n 15x7x1,5m) ja näitä yhdistäviä juoksuhautoja. Tuliasemien ampumasuunta on Suurisuon yli kaakkoon. Rakenteiden päälle kasvaneista männyistä ja kuusista tehdyt lustokairaukset antoivat puiden lustomääriksi 70, 65, 65, 60, 55 ja 47 lustoa. Kairausten perusteella rakenteet ovat sota-aikaisia 3 Voimassa 2015-10-28T16:34:56 7074.48022461 324.90236838
arkeologinenkohde_alue.3887 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3887 181634 {95E25F35-1A65-4A6B-B0DB-49982E5312F0} Lauttalampi peltorauniot 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 153 ei Kohde käsittää viereisen tilan rakenteita. Paikalla on peltoröykkiöitä, riihen jäännös sekä epäselvä rakennuksen pohja. Riihestä on jäljellä noin 5m x 5m harva luonnonkivinen kivijalka jonka keskellä on suuri, noin 3m x 3m x 1,5m lieden jäännös. Epäselvä rakennuksen pohja on halkaisijaltaan noin 4m ja muodoltaan pyöreähkö. Rakenne koostuu luonnonkivistä. Röykkiöt ovat eri kokoisia luonnonkivisiä raivausröykkiöitä, useimmiten halkaisijaltaan noin 1m-1,5m ja korkeudeltaan noin 0,4m Kohde rajautuu noin 80m x 30m alueelle rakenteiden yhteyteen Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.8.2015 Kyseessä on viereisen tilan rakenteita 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta kuusimetsää. 3 Voimassa 2015-09-01T09:54:57 2245.51623535 210.02665163
arkeologinenkohde_alue.3888 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3888 181635 {F1AFAE3E-C7DA-4675-BF16-629CAC35F87B} Lauttalampi peltorauniot 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 155 ei Kohde käsittää kellarinjäänteen sekä muutamia pellon raivauksessa syntyneitä röykkiöitä. Lisäksi rinnettä on ilmeisesti hieman pengerretty peltoa varten. Kellari on mitoiltaan noin 2m x 4m, syvyydeltään noin 1m. Kellari on muodoltaan nelikulmainen ja siinä on kivetyt seinät. Kellarin vierestä menee vanha tien jäännös. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 1m - 1,5m, korkeudeltaan noin 0,4m. Kohde rajautuu noin 70m x 20m kokoiselle alueelle rinteelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.8.2015 Kyseessä on läheisen tilan rakenteita 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta kuusimetsää. 3 Voimassa 2015-09-01T10:03:14 1334.5625 175.49993072
arkeologinenkohde_alue.3889 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3889 181639 {B59F48A1-6ACE-4C82-9033-5E8B9222DC55} Lauttalampi peltorauniot 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 155 ei Kohde käsittää viereisen tilan rakenteita. Paikalla on peltoröykkiöitä sekä hieman kiviaitaa. Röykkiöt ovat eri kokoisia luonnonkivisiä raivausröykkiöitä, pienimmät ovat halkaisijaltaan noin 1m-1,5m ja korkeudeltaan noin 0,4m. Suurimmat ovat halkaisijaltaan noin 2.3m, korkeudeltaan noin 1m ja niiden seinät on kylmämuurattu lähes pystysuoriksi. Noin 10m pitkät kiviaidan pätkät on tehty vastaavalla tavalla. Kohde rajautuu noin 11m x 60m kokoiselle epäsäännölliselle alueelle rinteen eteläosaan. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.8.2015 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan tietojen perusteella. Kyseessä on läheisen tilan rakenteita 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta kuusimetsää. 3 Voimassa 2015-09-01T10:12:15 3484.5871582 310.41911193
arkeologinenkohde_alue.3890 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3890 181647 {3A890335-07DA-48F0-A1E2-004161F455B7} Kalliolampi kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde käsittää metsätyökämpän jäännöksen. Kämppärakennus on purettu mutta huussi ja talli on jätetty metsään paikalleen. Kämppärakennuksesta on jäljellä on noin 5m x 13m kokoinen luonnonkivi- ja betonirakenteinen kivijalka. Lisäksi paikalla on betoninen uuninpohjalaatta, mitoiltaan noin 1,5m x 2m x 0,4m Huussi on kaksiosainen lautarakenteinen nurkkakivillä seisova rakennus. Katto on romahtanut sisään. Rakennuksen mitat ovat noin 2,5. x 4m. Talli on vielä ehjä mutta katto on paksun sammaleen peitossa ja osittain romahtanut sisään. Mitoiltaan talli on 14m x 7m ja siihen kuuluu kolme huonetta. Pohjoispää on lautarakenteinen rimoilla tiivistetty eteisosa. Muu rakennus on hirsirakenteinen. Keskimmäisessä huoneessa on hevosten karsinat. Eteläpäässä olevassa pienesse huoneessa on puisia sänkyjä. Osa tallin ikkunoista on laudoitettu kiinteästi umpeen. Eteläpään seinässä on myös pieni luukku. Luultavasti rakennus on toiminut ennen miehistökämppänä ja se on myöhemmin siirretty tälle paikalle talliksi. Lisäksi tallin viereisessä petäjässä on noin 4m korkeudella rautalankaa, luultavasti kyseessä on radion antenni. Kohde rajautuu noin 80m x 20m kokoiselle alueelle Kalliolammen eteläpuoliselle kankaalle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.6.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on metsätyökämpän jäännös noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee Kalliolammen etelärannalla. Paikalla on nuotiopaikka. Metsä on vanhaa mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-09-01T11:02:31 1372.24462891 209.55893326
arkeologinenkohde_alue.3891 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3891 181702 {72B87E7D-1282-4759-8486-98D636823BF5} Kahila asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 172 ei Kohde käsittää Kahilan tilan rakenteita. Ehjä riihi ja päärakennus on eritelty omiksi kohteikseen. Tilan alueella on myös saunan jäännös, hieman kiviaitaa ja raivausröykkiö. Saunan jäännös on mitoiltaan noin 3m x 4,5m. Sauna on ollut lautarakenteinen, seinät on tiivistetty pahvilla. Kaksi seinää on vielä pystyssä, toiset kaksi ja katto ovat romahtaneet kasaan. Sisällä on punatiilinen kiuasröykkiö. Päärakennuksen ja riihen välissä on muutamia matalia raivausröykkiöitä sekä pätkä kiviaitaa. Kohteet rajautuvat 100m x 30m kokoiselle alueelle päärakennuksen ja riihen väliselle alueelle. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanhan tilan rakenteita 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta kuusimetsää. 3 Voimassa 2015-09-01T14:00:05 3830.15063477 280.04990498
arkeologinenkohde_alue.3892 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3892 181703 {0DC90B86-4ECF-47B6-A1E9-BF036200C982} Saitajoki tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 235 ei Kohteessa on tuliasemia, jotka ovat pääosin 2 metriä pitkiä, 50 cm leveitä ja 50 cm syviä, yhden miehen poteroita, joiden rintamasuunta on etelään. Poteron maat on usein kasattu rintamasuunnan päähän suojaksi. Alueen pohjoisreunalla on myös suurempia, 4 x 4 x 1 metrin kokoisia kaivantoja, jota on ilmeisesti olleet asuttuja tuliasemia, joissa on ilmeisesti ollut teltta tai korsun tapainen rakennelma. Kohde rajautuu aluemaisesti gps paikantimella mitattujen poterojen ylle. Uusi löytö Toisen maailmansodan aikainen tuliasema, joka ilmeisesti liittyy saksalaisten vetäytymisvaiheeseen Lapin sodan loppuvaiheessa. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla mäntymetsässä, aluskasvillisuutena on paksu turve ja puolukkaa. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie idästä länteen. 3 Voimassa 2015-09-01T14:07:29 4056.54541016 303.35978761
arkeologinenkohde_alue.3893 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3893 181707 {CEA44CF9-19EE-4EB3-BB55-04FEF9F220E8} Otonkijänkkä kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan ei Kohteessa on kahden kämppärakennusen jäännökset. Rakennus 1: 7 x14 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Seinien paikat erottuvat turvevalleina. Rakennusen pohjan alueella on kuoppia. Paikalla on lahonneita pöytiö ja lankkuja. Päällä kasvaa mäntyjä. Rakennus 2: Koko 4 x 8 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Rakennuksesta on jäljellä muutama laho hirsi ja ympäristössä kasvaa heinää. Luultavasti kämpän talli. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämpän ja tallin jäännökset. Kohde sijaitsee etelään, suolle pistävässä mäntykankaassa, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on paksu turve. 3 Voimassa 2015-09-24T15:41:29 1581.0324707 166.51193473
arkeologinenkohde_alue.3894 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3894 181713 {3C9F4D80-4E4C-445A-8554-221DA4FEF985} Haukivuomanvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain ei Kohteessa on kolmen metsätyökämpän rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: Koko 4 x 4 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennuksesta on kaksi alinta hirsikertaa jäljellä. Hirret on salvettu molemmin puolin ja sahalla katkaistu.Kurkihirsi kulkee länteen ja itäpuolella on kuoppa. Rakennus 2: Koko 2,5 x 4 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kaakkoiskulmassa on 1 x 1 x 0,5 metrin kokoisen lieden raunio. Seinät erottuvat turvevalleina ja muutamana lahona hirtenä. Rakennus 3: Koko 3 x 6 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinien paikat erottuvat turvevalleina. Lounaiskulmassa on 1 x 1 x 0,5 metrin kokoinen uunin kiviraunio. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohde sijaitsee hakatulla ja äestetyllä aukealla, jossa maaperä on hiekkaa ja puustona mäntyjä. 3 Voimassa 2015-09-01T14:59:04 1055.17236328 121.42526371
arkeologinenkohde_alue.3895 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3895 181278 {FD019830-761D-4292-BCD2-F0D8C19AF818} Majalahti asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 147 ei Kohde käsittää puretun tilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen sekä kolmen muun rakennuksen jäännökset, sekä kaivo ja kellari. Päärakennuksesta on jäljellä noin 6m x 10m kokoinen luonnonkivinen perustus. Rakenteen sisäpuolella on uunikumpare sisältäen mm. punatiiliä ja ruostunutta peltiä. Luonnonkivistä kylmämuurattu kaivo on mitoiltaan noin 2m x 2m x 1,5m. Kaivon pohjalla on yhä vettä. Pohjoisimmasta rakennuksesta on jäljellä noin 3m x 5m epäselvä kumpare sekä hieman kaivantoa ja kevyttä luonnonkivirakennetta. Keskimmäisestä rakennuksesta on jäljellä noin 5m x 7m alueella luonnonkivisiä peruskiviä riveissä. Eteläisimmästä rakennuksesta on jäljellä noin 4,5 x 5,5m kokoinenluonnonkivinen perusta. Muista rakenteista hieman etäämmällä, tien eteläpuolella sijaitseva kellari on mitoiltaan noin 4m x 4m, sisäosan mitat ovat noin 1,5, x 2,5m, syvyys on noin 0,7m. Kellarissa on paksut maavalliseinät. paksut maaseinät kellari. sisäosa 1,5 x 2,5m. Oviaukko on kohti lounasta. Kohde rajautuu noin 50m x 50m kokoiselle epäsäännölliselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Lisäksi kellarinjäännös sijaitsee noin 50m muista rakenteista etelään ja sijaitsee lähellä tervahautaa ja tervapirttiä. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintilan jäännös 1900-luvulta. Kohde sijaitsee loivalla moreenirinteellä. Metsä on pääosin noin 60-vuotiasta sekametsää. 3 Voimassa 2015-08-24T13:37:38 1980.1348877 191.84053759
arkeologinenkohde_alue.3896 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3896 183542 {1578FC27-ABB4-450C-8F4A-C88141F620B3} Soleikko 3 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 135 ei Soleikko sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa n 6-7 km luoteeseen Pieksänjärvestä. Kyseessä on pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen harjanne Eskonojansuon itäpuolella. Soleikon virkatalon jäännöksiltä n 550 m metsäautotietä luoteeseen on tieleikkauksessa näkyvissä kaksi hiilimiilua. Pohjoisempi on paremmin säilynyt ja tie on leikannut siitä vain reunan. Miilu on kumpu-tyyppinen ja se on halkaisijaltaan n 10 m. Kohdalla kasvaa varttunutta kuusta, muualla nuorta lehtipuuvesakkoa. Eteläisempi miilu on jäänyt tien alle ja tien molemmin puolin on paljastunut hiiliä rikkoutuneesta miilusta. 3 Voimassa 2015-11-03T09:11:29 1251.26293945 163.94694064
arkeologinenkohde_alue.3897 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3897 183547 {82CBDD25-7353-43EC-9F9E-13A3AA799367} Völjärinsalmi kalliomaalaus 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9123 Taide, muistomerkit 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 80 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan: ”Kalliomaalaus sijaitsee Kaitajärven itärannalla pohjois-etelä -suuntaisessa kallioseinämässä, Völjärinsalmen eteläpuolella ja Kaijansalo-nimisen tilan asuinrakennuksesta noin 500 m lounaseen, rantametsikön kätkössä. Kalliossa on tunnistettavissa tuhoutuneesta maalauksesta kertovia jälkiä, ehkä hyvin tuhoutunut kämmenen jälki. Punaista väriä on noin 1,2 x 0,8 m:n suuruisella aluella. Maalauskohdan alareuna on 85,5 ja yläreuna 86,7 m:n korkeudella.” Kohde tarkastettiin kesän 2015 inventoinnissa. Alueella ei ole muutoksia maankäytössä. Kallion edessä olevalle tasanteelle oli kuitenkin kaiveltu, luultavasti ihmisen toimesta. 3 Voimassa 2015-11-03T10:39:39 1101.36450195 154.34279402
arkeologinenkohde_alue.3898 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3898 183549 {0EEE7B97-784C-48F5-9B30-CC5600FD36D2} Kupulankangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 115 ei Kupulankangas sijaitsee Savitaipaleen keskustasta n 18 km länsilounaaseen Toisella Salpausselällä. Lentokenttä on sijainnut teiden 377 ja 14697 yhtymäkohtien paikkeilla. Nykyisin alueella on teiden lisäksi Puolustusvoimien varikko. Talousmetsien alueella on säilynyt 4 lentokonesuojan maavallia, taistelukaivantoja ja rakennusten pohjia. Nykyisen risteyksen kaakkoispuolella, varikon itäosassa, mäen lounaisreunalla on lentokonesuojan maavalli. Se on kooltaan n 20x20 m ja korkeudeltaan n 3 m. Rakenteen sisätila muistuttaa muodoltaan t-kirjainta. Vastaava suoja on myös mäen kaakkoispuolella rinteen juurella. Mäen päällä on taisteluhautaa, ja sen lounaisreunalla on betonirenkaalla varustettu kaivo. Mäen koillisreunalla alarinteessä on rinteeseen osin kaivettu parakin paikka. Se on kooltaan n 9x6 m ja sen keskellä on kamiinaa tai uunia varten betonista valettu laatta. 700 m risteyksestä etelään, tien 14697 varressa on kaksi lentokonesuojaa. Tien itäpuolella on em kuvattuja lentokonesuojia vastaava n 20x20x2,5 m kooltaan oleva suoja. Tie on leikannut vallista osan. Toinen suojista on tien länsipuolella varikkotien varressa. Tämä on kooltaan ja muodoltaan muita vastaava. Risteyksen lounaispuolella on kaksi rakennuksenpohjaa ja betonirenkainen kaivo. Läntisempi perustus on n 100 risteyksestä lounaaseen. Rakennus on ollut kooltaan n 8x7 m ja sen matala kivijalka on täysin sammaloitunut. Rakennuksen ala on kaivettu maahan kevyesti ja erottuu matalana painaumana. Sen keskellä on kaksi kamiinan tai uuninpohjaa. Toinen rakennuksista on sijainnut risteyksestä n 180 m länsilounaaseen. Se on ollut kooltaan n 12x8 m. Rakennus on perustettu betonipylväille, jotka on myöhemmin kaivettu ylös yhtä lukuun ottamatta. Rakennuksen itäpuolella on porrasaskelma. Lisäksi paikalla on n 40x30 cm betonilaatoista tehty tulisijan pohjalaatta. Rakennuksesta parikymmentä metriä koilliseen on betoninen kaivonrengas. Risteyksestä n 500 m länsilounaaseen, on tien 377 eteläpuolella 2 tuliasemaa. Niissä on betonista valettu etusuoja ja niihin liittyy lyhyt n 8 m pätkä taisteluhautaa. 3 Voimassa 2015-11-03T11:18:42 545362.25683594 3302.11421748
arkeologinenkohde_alue.3899 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3899 183551 {99EEDEDF-7249-4144-8F67-46D15EA1AF2C} Kanasaarensuo kiviröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 994 Yhtiö / yritys 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 91 ei Kanasaarensuo sijaitsee Savitaipaleen eteläosassa Mielakka-järvestä n 0,5-1 km etelään. Suon itälaidalla on Kalaton-lampi. Vesistö näyttää olleen aiemmin suurempi ja lienee kattanut nykyisen suon alueen. Vuoden 1789 geometrisessä kartassa Kalaton-lampi on kuitenkin ollut jo nykyisen kokoinen ja suon reunustama. Suon pohjoispuolella on etelään työntyvä hietapohjainen ja osin kivinen niemi. Niemen eteläosassa lounaisreunalla on maakivien väliin kasattu pieni sammaloitunut kiviröykkiö halkaisijaltaan n 0,5 m. Röykkiö muistuttaa raivausröykkiöitä. Röykkiöstä n 7 m itään on tasainen lähes kivetön alue, joka on kooltaan n 4x4 m, ja joka vaikuttaa kivistä siivotulta. Kaivoin kyseiselle 4x4 m alueelle kolme-neljä koepistoja löytämättä mitään. Maaperä on kohdalla kivetöntä hietaa, muutamia yksittäisiä pintakiviä lukuun ottamatta. Koepistoissa oli ehjä podsolimaannos huuhtoutumiskerroksineen. Ainoa ihmistoimintaan viittaava koepistoissa oli aavistuksen likamaalta vaikuttava maaperän värjäytymä, mutta tämä voi olla toiveajattelua. Läpikäymieni karttojen perusteella paikalla ei ole sijainnut rakennuksia historiallisena aikana 1700-luvun lopussa (geometrinen kartta) tai 1800-luvun puolivälissä (pitäjän kartta). Ajoitus: Kiviröykkiö yksinään vaikuttaa historiallisen aikakauden tuotteelta. Mutta jos paikalla todella on kivistä raivattu alue, ja olisin inventoinut länsirannikolla, pitäisin kohdetta pronssikautisena. Ja jos olisin löytänyt koepistoista kvartsia tai palanutta luuta, pitäisin kohdetta kivikautisena. Paikka itsessään on tyypillinen pienjärven rannalla sijainneelle kivikautisella asuinpaikalle. 3 Voimassa 2015-11-04T09:12:28 339.00952148 72.66662205
arkeologinenkohde_alue.3900 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3900 182469 {52ABCB95-AD88-45AD-9C00-CCB1A9880A45} Kukkula-aho hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 147 ei Kohde sijaitsee Juankosken koillisosassa Suuri Väärä-nimisestä järvestä 0,5 km eteläkaakkoon. Kukkula-aho on kumpuilevaa moreenimäkimaastoa, jonka kaakkoisosassa on kumputyyppinen hiilimiilu. Rakenne on loivassa rinteessä parikymmentä metriä metsäautotien kääntöpaikan eteläpuolella. Puusto alueella on männikköä. Miilun kohdalla kasvaa myös nuorta kuusta. Jäännöksen halkaisija on n 11 m ja sen korkeus vaihtelee puolesta metristä metriin. Ympärillä on kuoppien kehä. Kohde on ehjä, mutta vierestä kulkee moton ajouria. 3 Voimassa 2015-11-16T10:48:45 387.86010742 78.24515716
arkeologinenkohde_alue.3901 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3901 181186 {3DFC6788-E4FE-4FD6-BCE8-2398740778D4} 47010292 Leveälahti pohjoiskoillinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 295 ei "Asuinpaikkahavainnot tehtiin kolmesta koekuopasta hieman yli 10 metrin matkalta rannan suunnassa. Koekuopista 1 ja 2 löytyi palanutta luuta ja kvartsiittia, mutta kuopasta 3 vain punaiseksi värjäytynyttä hiekkaa. Huuhtoutumiskerros oli värjäytynyt punertavaksi ja rikastumiskerros oli likaisen ruskeaa. Kaikki löydöt tulivat rikastumiskerroksesta." -Muinaisjäännösrekisteri Tarkastuksessa todettiin kohteen olevan ennallaan. Tarkastuksessa ei tehty asuinpaikkahavaintoja. Kohde rajautuu aluemaisesti muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä. Tarkastettiin inventoinninyhteydessä 24.6.2015 Kivikautinen asuinpaikka "Alue sijaitsee Muotkajärven kaakkoisrannalla, ollen inventoinnin ainoa muinaisjäännös tällä puolella järveä. Maasto muodostuu muinaisrannan yläpuolella olevasta kapeasta ja lyhyestä rannan suuntaisesta terassista (noin 10x80 m). Maaperä on terassilla hiekkaa, kun se ympärillä ja yleisestikin järven tällä puolella on kivikkoa. Terassin takana maasto kohoaa jyrkästi parinkymmenen metrin korkeuteen."-Muinaisjäännösrekisteri 3 Voimassa 2015-08-18T18:26:02 7192.90869141 354.04224601
arkeologinenkohde_alue.3902 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3902 182472 {E9CF6A08-E0D5-46F7-B67D-B41703F0DF7C} Suurensuonniemi hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 156 ei Kohde sijaitsee Juankosken koillisosassa n 1,2 km itäkaakkoon Suuri Väärä-nimisestä järvestä. Suurensuonniemi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne. Harjanteen kaakkoisrinteellä, n 40 m metsäautotiestä koilliseen, on kaksi hiilimiilua. Miilut erottuvat maastossa matalina kumpuina, joita ympäröi kuoppakehä. Miilujen halkaisija on n 12 m ja korkeus 0,5 m. Puusto paikalla on varttunutta sekametsää. Kohde on ehjä. Miilut löytyivät laserkeilausaineiston avulla. 3 Voimassa 2015-09-25T08:57:54 3903.12011719 257.20030474
arkeologinenkohde_alue.3903 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3903 182476 {72B23D54-55CE-4F3D-9512-4C91E90BA8DD} Puntinkoski rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 125 ei Kohde sijaitsee Juankosken pohjoisosassa Puntinjoen alajuoksulla olevassa niemessä. Ruohomäestä Säyneiseen vievän tien 16471 eteläpuolella jokisuun koillisrannalla on vanhaa peltoaluetta ja talon jäännös. Talon jäännös sijaitsee nykyisen mökkitontin luoteispuolella mäen korkeimmalla huipulla. Luonnonkivistä tehdyn ja osin muuratun kivijalan laajuus on n 15x7 m. Rakennuksessa on ollut kaksi huonetta ja itäpuolella porstua. Näkyvissä on mm. pönttöuunin metallisen kuoren osia. Päätellen seinähirsien puuttumisesta rakennus on purettu ja siirretty muualle. Rakennusta ei näy vuoden 1973 peruskartassa (3334 07). 3 Voimassa 2015-09-25T09:08:52 1138.92260742 136.17247509
arkeologinenkohde_alue.3904 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3904 182479 {389E2630-6546-4235-BD9E-E772EE325281} Suurisuo kellarikuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 115 ei Kohde sijaitsee Juankosken eteläosassa ja n 0,9 km koilliseen pienestä Vääränlampi-nimisestä vesistöstä. Tuusniemelle vievän tien länsipuolella ja Suursuon länsilaidalla on Ancylus-järven vanha rantatörmä n 115-117,5 m mpy, jonka reunaan ja päälle on kaivettu kaksi säilytyskuoppaa. Alue kasvaa vanhaa kuusikkoa. Kaakossa sijaitseva kuoppa on kaivettu vanhaan rantatörmään. Rakenne on muodoltaan suorakaide. Sen koko mitattuna vallilta vallille on n 4x3 m ja syvyys n 0,5 m. Kuopan alapuolella on pienempi pitkänomainen kuoppa. Kairatessa kummastakaan kuopasta ei tullut esiin hiiltä eikä nokimaakerroksia, eikä kyseessä vaikuttaisi olevan tervahauta, vaikka kaksiosainen rakenne sellaista muistuttaakin. Luoteessa oleva kuoppa sijaitsee tasaisella maalla on ja edellisestä n 30 m päässä. Kuoppa on muodoltaan suorakaide. Mitattuna vallin päältä vallin päälle rakenteen koko on n 4x3 m. Syvyyttä on n 0,8 m. Kairatessa kuopasta ei löytynyt hiiltä eikä nokimaata. Alueella on ollut pelto, joka näkyy mm kuoppien ympäristöön tehdyissä kairapistoissa. Maannoksessa esiintyy turpeen alla n 5 cm paksu viljelykerros. Kuopat vaikuttavat kellari- tms säilytyskuopilta. 3 Voimassa 2015-09-25T09:26:00 3477.63916016 246.67482046
arkeologinenkohde_alue.3905 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3905 182533 {E3C36DED-EED5-463C-8AEA-0A1D2297C8F2} Nuottakodanlahti 1 uittopato 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 96 ei Kohde sijaitsee Juvan kirkolta n 11 km eteläkaakkoon Kankaisjärven ja Ruokojärven välisellä kannaksella. Järviä välisen kannaksen poikki kulkevan lasku-uoman kapein kohta on vahvistettu molemmin puolin kiveämällä. Vain itäranta on valtion talousmetsämaata. Paikalla on mahdollisesti ollut uittoon liittyvä pato. Vuoden 1971 peruskartassa (3144 03) tilanne on vastaava kuin nykyisin, eikä alueelle ole merkitty rakenteita. 3 Voimassa 2015-09-25T10:51:03 566.7512207 95.49542591
arkeologinenkohde_alue.3906 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3906 182541 {582E9C56-0168-4F96-BED9-A34DA33124FF} Nuottakodanlahti 2 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 2 Tutkittu osittain 96 ei Kohde sijaitsee Juvan kirkolta n 11 km eteläkaakkoon Kankaisjärven ja Ruokojärven välisellä kapealla kannaksella. Kannaksen länsireunalla, Kankaisjärven itärannalla, on veneenlaskupaikka. Alue on hiekkapohjaista ja rajautuu pohjoisessa muutaman kymmenen metrin päässä avokallioon, ja tämän eteläpuoliseen kosteikkoon, ja etelässä parinkymmenen metrin päässä pieneen mäkeen. Näiden väliin jää muutamien satojen neliöiden laajuinen hiekkapohjainen alue, joka soveltuu kivikautiselle asuinpaikalle. Veneenlaskupaikan ramppi on kaivettu läpi rantatörmästä, jonka päältä löytyi kvartsi-iskos. Samaan kohtaan tehdystä koepistosta tuli ehjästä kerroksesta pii-iskos. Törmän läpi kaivetun luiskan ja tieuran lisäksi asuinpaikka on kärsinyt luiskan pohjois- ja eteläpuolella pienimuotoisesta hiekanotosta. 3 Voimassa 2015-09-25T11:01:18 778.88989258 114.17572935
arkeologinenkohde_alue.3907 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3907 182548 {A0D9DD2A-D584-4933-B405-D048AE3EF60D} Saarinen rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 136 ei Saarinen-järvi sijaitsee Kangasniemen kirkolta n 12 km pohjoiskoilliseen. Järven eteläpuolella vaaramaisella, etelä-pohjoissuuntaisella harjanteella, on metsäautoteiden väliin jäävällä alueella vanha talonpaikka. Talo on ollut rinteen päällä korkeimman huipun eteläpuolella. Rakennus on ilmeisesti purettu. Nykyisin siitä on näkyvissä rakennuksen uuni. Se on tehty osin suurista poratuista lohkoista. Paikalla on näkyvissä myös tiiliä ja metsälaikutuksessa mm vanhat kengät ja hajonneita posliiniastioita. Alue on luonnostaan erittäin kivistä, ja harjanteen itä- ja länsirinteillä on kymmenittäin talon pelloista raivattuja viljelyraunioita. Vuoden 1967 kartoitukseen pohjautuvassa vuoden 1972 peruskartassa (3213 09) paikalla ei ole kuvattu peltoa, tai niittyä, eikä rakennuksia, vaan alue on ollut jo mäntymetsää. Rakennuspaikkaa ei myöskään ole kuvattu vastaavassa Pitäjänkartassa 1800-luvulta. Rakennuspaikan elinaika lienee ollut lyhyt, ja em. aineiston perusteella se ajoittuu 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle. 3 Voimassa 2015-11-16T17:02:19 16614.48120117 516.71161429
arkeologinenkohde_alue.3908 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3908 181603 {BD58AE70-6C66-4FAB-B10C-661FCC62D890} Rajala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 155 ei Kohde käsittää puretun asuintilan jäännökset. Jäljellä on päärakennuksen ja kellarin rakenteita. Päärakennuksesta on jäljellä noin 3m x 3m x 1,5m kokoinen uunikumpu. Rakenteessa on tiiliä, maata, kiviä ja peltiä. Kellarista on jäljellä noin 1,5m x 2,5m kokoinen kaivanto. Muodoltaan rakenne on selkeä nelikulmio. Kellariin kuuluu myös selkeä suuosa lounaispuolella, kohti tietä. Kohde rajautuu noin 30m x 30m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.7.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanhan tilan jäännös noin 1900-luvun puolivälistä. Tila on purettu joitakin kymmeniä vuosia sitten ja alue on istutettu kuuselle. Kohde sijaitsee moreenimäellä. Metsä on noin 40-vuotiasta kuusimetsää, alueella on myös koivuja. 3 Voimassa 2015-08-31T12:50:28 743.10131836 102.90829298
arkeologinenkohde_alue.3909 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3909 181614 {1F7E3315-F141-4BCB-AFA7-7B85E65848BD} Niittonenänkallio rakkakuoppa 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 170 ei Kivisen ja kallioisen mäen huipulla on kivirakka jossa keskusta on reunoja matalammalla. Rakassa on havaittavissa kaksi selkeää kivirakennetta. Suurempi rakenne on rakan pohjoispäässä ja on mitoiltaan noin 2m x 3m, syvyydeltään noin 0,4m. Muodoltaan rakenne on pyöreämpi ja ehkä kaksiosainen. Rakan eteläpuolella on pienempi ja selkeämpi rakenne, mitoiltaan noin 1,5m x 1,5m x 1,3m ja muodoltaan. Kuopissa on hieman kylmämuurattua seinärakennetta joka on selkeätä etenkin pienemmässä kuopassa. Rakasta nostettuja kiviä on myös epäselvänä vallimaisena rakenteena kuoppien ympärillä. Kohde rajautuu noin 50m x 40m kokoiselle alueelle mäen päälle. Käytännössä kohteeseen kuuluu koko kivirakka. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.7.2015 ja se havaittiin SutiGIS-tietokannasta. Kyseessä on kaksi rakkakuoppaa. Lähialueelta tunnetaan mm. pyyntikuoppaketjuja ja kivikautisia asuinpaikkoja, mahdollisesti rakkakuopat liittyvät samaan kokonaisuuteen. Kohde sijaitsee kalliosen mäen huipulla. Mäen laella on noin 10m x 20m kokoinen kivirakka jossa kuopat sijaitsee. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-08-31T14:52:29 1714.98779297 159.76975538
arkeologinenkohde_alue.3910 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3910 182637 {94E0C90B-E934-4E0E-9CA3-79B979FDAF0E} 785010050 Lapinsalmi lapinpato 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 11 Muu lähde 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty 140 ei Salmen kapeimmalla kohdalla on kaksi kivistä tehtyä kivirakennelmaa kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Rakennelman korkeus on noin 0,5 m ja leveys 1,5-2,5 m. (MJ-rek.) Infotaulun mukaan kivimuodostelma näkyy matalan veden aikaan. Tarkastushetkellä se ei ollut näkyvissä. Pato kulkee koko salmen poikki. Kiviperustuksen varassa on ollut puinen rakennelma. Padossa on ollut noin kymmenen virtausaukkoa, joissa on pidetty mertoja, rysiä ja muita pyydyksiä. (Tiedot info-taulusta). Kohteen rajaus on aluemainen. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä. Lapinpadon jäänteet. Nykyisin näkyvillä olevat rakenteet ovat historialliselta ajalta, mutta on mahdollista, että paikalla on ollut lapinpato jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Kohde sijaitsee Vaalan Otermankylältä lounaaseen, Otermanjärven Lapinsalmessa, sillan koillispuolella. 3 Voimassa 2015-09-28T21:33:47 6440.5168457 514.99521525
arkeologinenkohde_alue.3911 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3911 182732 {5030D0FF-82D2-422A-875E-4DFE5640C471} Salmela rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 3 Perinnemaisema; 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 108 ei Salmelan talo on sijainnut Mäntyharjun Ala-Pahkajärven länsirannalla, n 6 km koilliseen Kouvolan Vekarajärven varuskunta-alueelta. Nykyisin paikka on Pahkajärven ampuma-alueella. Salmelan pihapiiri on Salmelanviidan itäosassa, tien ja Ala-Pahkajärven väliin jäävällä mäellä. Rakennuksen kivijalka on pienellä mäennyppylällä. Se on matala ja kooltaan n 7x7m. Paikan pohjoispuolella on valettu maakellari, joka on katettu maakummulla. Mäen länsirinne on ollut peltona ja alueella on mm peltoraunioita. 3 Voimassa 2015-11-03T08:08:28 7130.45581055 346.34898484
arkeologinenkohde_alue.3912 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3912 182738 {0DCF4BF5-BBE3-4887-BDAB-8F48AE7530E7} Siikamäen linnoitteet puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan: ”Siikasen Siikalahden ja Rautjärven välisellä kannaksella olevalle Siikamäelle on louhittu satoja metrejä I maailmansodan aikaisia taisteluasemia. Siikamäen kaivannot on merkitty peruskarttaan.” Kohteen länsipää ulottuu valtion talousmetsien alueelle, ja tarkastettiin ja kartoitettiin kesän 2015 inventoinnin yhteydessä. Mäen länsireunalla ja lounaisosassa oleva juoksuhautojen ketju kulkee pääpiirteissään korkeuskäyrän 100 m mpy yläpuolella. Mäen lounaisosassa rakenteita on myös alempana, korkeuskäyrällä 95 m mpy. Muinaisjäännöksen pääosa koostuu kallioon louhitusta juoksuhaudasta. Hauta on keskimäärin n 2-3 m leveä, ja syvyydeltään 1,5-2 m. Louhintajäte on kasattu louhitun kaivannon viereen, erityisesti alarinteen puolelle suureksi suojavalliksi. Muutamin paikoin on nähtävissä, että juoksuhaudan louhintatyö on jäänyt kesken, ja haudassa on välillä pätkiä, joista on poistettu kiveä vain muutaman kymmenen sentin syvyydeltä. Hautaan kuuluu lisäksi alarinteen puolella aukkoja, ja ainakin yksi laajempi, todennäköiseksi miehistö- tai ammussuojaksi louhittu laajempi ja syvempi tila. Jäännös on erittäin näyttävä, paikoin varsin massiivinen ja kokonaisuutena varsin hyvin säilynyt. Vain muutamin paikoin kivinen reunus on romahtanut osin taisteluhautaan, mutta vauriot ovat pieniä. 3 Voimassa 2015-11-26T12:14:22 27705.31079102 935.85179759
arkeologinenkohde_alue.3913 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3913 182583 {B7774D9D-59C2-4CB5-BDEE-8BEE5C5E1225} Iso-Ruhmas kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 3 Tutkittu kokonaan 81 ei Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Jaalan kirkolta n 4 km pohjoiseen Iso-Ruhmas-järven länsirannalla muinaisrannan päällä. Ruhmasjärven Joutsaarelta lounaaseen, tien 4164 varressa, on pieni muinaisniemi, jonka yli tie kulkee. Alueen maaperä on kivetöntä hiekkaa. Tien länsipuolinen alue on valtion talousmetsää, joka on hakattu ja maapohjaltaan muokattu. Lisäksi tien vieressä on tehty ilmeisesti kaapeliupotusta, jonka seurauksena hiekka on esillä. Kivikautisia löytöjä tuli tieleikkauksesta, kaapeliupotuksen paljastamasta maasta ja laikutuksista. Kokonaisalue ulottuu tiestä n 20 m länteen. Löydöt keskittyvät muinaisniemen suojaiselle pohjoisreunalle muinaisen lahdenpohjukan äärelle. Asuinpaikka lienee varsin kärsinyt: tie kulkee sen läpi, samoin kaapelikaivanto. Lisäksi hakkuuaukean puolelle tehdyt laikutukset ovat melko syviä ja luultavasti läpäisevät koko löytökerroksen. Asuinpaikka saattaa jatkua tien 4164 itäpuolelle, mutta alue ei ole valtion maata. Tien itäpuolella on myös havaittavissa tien suuntainen, asuinpaikkaa nuorempi, fossiloitunut muinaisranta. Asuinpaikan lounaispuolella on korkea muinaisranta, jonka reunassa on hiekkakuoppa-aluetta. Täällä en havainnut löytöjä, tosin kuoppa on jo melko sammaloitunut. 3 Voimassa 2015-11-13T11:25:22 1901.99829102 191.03378972
arkeologinenkohde_alue.3914 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3914 182591 {48C93730-DA81-4B49-9222-4235A401BDAA} Lanski tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 91 ei Kohde sijaitsee Jaalan kirkolta n 5,1 km pohjoisluoteeseen Lanskin pellon kaakkoispuolella. Paikalla on pyöreä tervahauta halkaisijaltaan n 11 m ja syvyydeltään n 2,5 m. Tästä noin 40 m lounaaseen on rinteessä rännihauta. Tervarännin pituus on n 6 m ja leveys vallilta vallille n 2 m. Haudan alaosassa on kyseiselle tervahautatyypille ominainen erillinen kuopanne, pituudeltaan n 1,5 m. 3 Voimassa 2015-09-25T14:26:43 1699.6550293 173.97210018
arkeologinenkohde_alue.3915 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3915 186342 {A862C58F-C423-4CB2-BD84-FFECB70F6CAB} 890010037 Pappila kirkkokenttä jäännös 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1115 Kodanpohjat 995 Yksityinen 2 Digitointi ilmakuvalta 12 Muinaismuistolaki Null 1 VAT/rky; 13 Hoidetut arvokohteet 3 Historiallinen 31 Historiallinen 6 Tutkittu ja tuhoutunut osittain 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty 75 ei Mj-rekisteristä: "Kohde, kirkkokenttä ja "markkina" sijaitsee Utsjoen vanhan kirkkomaan ja Mantojärven rannan välisessä maastossa, järveen lännestä laskevan puron pohjoispuolella. Kenttä on hiekkapohjainen tasanne, jossa etenkin etelä- ja länsipäässä kasvaa tiheää koivikkoa. Osa kentästä on tuhottu: alueelta on ajettu runsaasti pintamaata pois. Muutamia kodanpohjia on paikalla havaittavissa. Kenttä näyttää olleen käytössä Utsjoen puukirkon aikana, 1700-1850, ehkä vielä myöhemminkin v. 1853 valmistuneen nykyisen kivikirkon aikana. Osittain tuhottuna kentän luokitus on oikeammin 1/3." Kohde on YSA, jonka hoidosta vastaa LP. 3 Voimassa 2018-11-14T16:34:13 43987.31616211 916.77162048
arkeologinenkohde_alue.3916 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3916 182682 {DB1B72EA-61CB-4B09-A7F9-86D422CDD105} Pyyniemi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 110 ei Mäntyharjun Ala-Pahkajärvi sijaitsee Kouvolan Vekarajärven varuskunta-alueelta n 6,5 km koilliseen Pahkajärven ampuma-alueella. Pyyniemen talon jäännös on Ala-Pahkajärven itärannalla, Raatosaaresta n 400 m itään. Rakennus on sijainnut mäen korkeimman huipun itäreunassa. Paikalla on matala osin maapenkkaperusteinen kivijalka, jonka koko on n 10x8 m. Sen sisällä on suuren kivistä ladotun uunin jäännös, joka on kooltaan n 1,5x1,5x1,5 m. Paikalla on lisäksi jäljellä joitain rakenteisiin kuuluneita hirsiä. Näitä on erityisesti rakennuksen pohjoispäässä ja keskellä. Luoteisnurkassa on vielä muutamia hirsikertoja paikallaan. Rakennuksen etelä- ja itäpuolella on ollut peltoa, joka on osin vielä avointa. Alueella on myös raivausröykkiöitä. 3 Voimassa 2015-09-30T17:00:08 8443.53588867 368.69809868
arkeologinenkohde_alue.3917 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3917 182868 {C47267BB-07D9-4ACA-8DD1-EAE0F9E51F55} Lonkkaharju puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 105 ei Ruokolahti Lonkkaharju Muinaisjäännösrekisterin mukaan: ”Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Lonkkaharjun eteläpuolella, molemmin puolin Eräjärventietä. Kohteessa on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kenttälinnoitettuja majoituskorsujen kuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Torjuntasuunnat ovat kaakkoon, etelään ja lounaaseen. Kohteen eteläpuolella on nelirivinen panssarivaunun kivieste. Lonkkaharjun kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.” Kohteen länsipää ulottuu valtion metsätalousmaalle ja se tarkastettiin kesän 2015 yhteydessä. Metsätalousmaalla on panssariestettä n 50x50 m alueella. Maankäytössä ei ollut havaittavia muutoksia. 3 Voimassa 2015-10-07T11:03:24 4303.52026367 281.8083583
arkeologinenkohde_alue.3918 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3918 182880 {FF1AB7D2-7335-4096-9B6B-8C201EF2CD7E} Viitalampi viljelyraunio 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 105 ei Viitalampi sijaitsee Ruokolahden kirkolta n 14,7 km koilliseen. Kohde on Viitalammen pohjoisrannalla itä-länsi-suuntaisen mäen itäpäässä. Paikalla on viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä n 11 kappaletta n 50x80 m alueella. Pääosa röykkiöistä on pieniä ja muodostettu nostamalla muutama kivi suuremman maakiven päälle. Suurimmat röykkiöstä ovat kooltaan n 3x2x0,5 m. Vuoden 1779 Hyrkänmaan kylän geometrisessa kartassa, 1800-luvun pitäjänkartassa tai vuoden 1975 peruskartassa alueelle ei ole kuvattu peltoa, joten kyseessä saattaa olla kaskialue. Alueen maaperää on muokattu metsänhoidon yhteydessä. 3 Voimassa 2015-10-16T13:44:18 4790.44897461 303.30304162
arkeologinenkohde_alue.3919 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3919 183152 {1538E756-2846-4ED7-B0F0-50A3FB3CFB05} Kupulankangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 120 ei Kupulankangas sijaitsee Savitaipaleen keskustasta n 18 km länsilounaaseen Toisella Salpausselällä. Lentokenttä on sijainnut teiden 377 ja 14697 yhtymäkohtien paikkeilla. Nykyisin alueella on teiden lisäksi Puolustusvoimien varikko. Talousmetsien alueella on säilynyt 4 lentokonesuojan maavallia, taistelukaivantoja ja rakennusten pohjia. Nykyisen risteyksen kaakkoispuolella, varikon itäosassa, mäen lounaisreunalla on lentokonesuojan maavalli. Se on kooltaan n 20x20 m ja korkeudeltaan n 3 m. Rakenteen sisätila muistuttaa muodoltaan t-kirjainta. Vastaava suoja on myös mäen kaakkoispuolella rinteen juurella. Mäen päällä on taisteluhautaa, ja sen lounaisreunalla on betonirenkaalla varustettu kaivo. Mäen koillisreunalla alarinteessä on rinteeseen osin kaivettu parakin paikka. Se on kooltaan n 9x6 m ja sen keskellä on kamiinaa tai uunia varten betonista valettu laatta. 700 m risteyksestä etelään, tien 14697 varressa on kaksi lentokonesuojaa. Tien itäpuolella on em kuvattuja lentokonesuojia vastaava n 20x20x2,5 m kooltaan oleva suoja. Tie on leikannut vallista osan. Toinen suojista on tien länsipuolella varikkotien varressa. Tämä on kooltaan ja muodoltaan muita vastaava. Risteyksen lounaispuolella on kaksi rakennuksenpohjaa ja betonirenkainen kaivo. Läntisempi perustus on n 100 risteyksestä lounaaseen. Rakennus on ollut kooltaan n 8x7 m ja sen matala kivijalka on täysin sammaloitunut. Rakennuksen ala on kaivettu maahan kevyesti ja erottuu matalana painaumana. Sen keskellä on kaksi kamiinan tai uuninpohjaa. Toinen rakennuksista on sijainnut risteyksestä n 180 m länsilounaaseen. Se on ollut kooltaan n 12x8 m. Rakennus on perustettu betonipylväille, jotka on myöhemmin kaivettu ylös yhtä lukuun ottamatta. Rakennuksen itäpuolella on porrasaskelma. Lisäksi paikalla on n 40x30 cm betonilaatoista tehty tulisijan pohjalaatta. Rakennuksesta parikymmentä metriä koilliseen on betoninen kaivonrengas. Risteyksestä n 500 m länsilounaaseen, on tien 377 eteläpuolella 2 tuliasemaa. Niissä on betonista valettu etusuoja ja niihin liittyy lyhyt n 8 m pätkä taisteluhautaa. 3 Voimassa 2015-10-21T14:52:24 8867.91723633 378.30418962
arkeologinenkohde_alue.3920 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3920 183153 {66DEDA58-C7E0-4E04-BB9D-3BA901D983D6} Kupulankangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 115 ei Kupulankangas sijaitsee Savitaipaleen keskustasta n 18 km länsilounaaseen Toisella Salpausselällä. Lentokenttä on sijainnut teiden 377 ja 14697 yhtymäkohtien paikkeilla. Nykyisin alueella on teiden lisäksi Puolustusvoimien varikko. Talousmetsien alueella on säilynyt 4 lentokonesuojan maavallia, taistelukaivantoja ja rakennusten pohjia. Nykyisen risteyksen kaakkoispuolella, varikon itäosassa, mäen lounaisreunalla on lentokonesuojan maavalli. Se on kooltaan n 20x20 m ja korkeudeltaan n 3 m. Rakenteen sisätila muistuttaa muodoltaan t-kirjainta. Vastaava suoja on myös mäen kaakkoispuolella rinteen juurella. Mäen päällä on taisteluhautaa, ja sen lounaisreunalla on betonirenkaalla varustettu kaivo. Mäen koillisreunalla alarinteessä on rinteeseen osin kaivettu parakin paikka. Se on kooltaan n 9x6 m ja sen keskellä on kamiinaa tai uunia varten betonista valettu laatta. 700 m risteyksestä etelään, tien 14697 varressa on kaksi lentokonesuojaa. Tien itäpuolella on em kuvattuja lentokonesuojia vastaava n 20x20x2,5 m kooltaan oleva suoja. Tie on leikannut vallista osan. Toinen suojista on tien länsipuolella varikkotien varressa. Tämä on kooltaan ja muodoltaan muita vastaava. Risteyksen lounaispuolella on kaksi rakennuksenpohjaa ja betonirenkainen kaivo. Läntisempi perustus on n 100 risteyksestä lounaaseen. Rakennus on ollut kooltaan n 8x7 m ja sen matala kivijalka on täysin sammaloitunut. Rakennuksen ala on kaivettu maahan kevyesti ja erottuu matalana painaumana. Sen keskellä on kaksi kamiinan tai uuninpohjaa. Toinen rakennuksista on sijainnut risteyksestä n 180 m länsilounaaseen. Se on ollut kooltaan n 12x8 m. Rakennus on perustettu betonipylväille, jotka on myöhemmin kaivettu ylös yhtä lukuun ottamatta. Rakennuksen itäpuolella on porrasaskelma. Lisäksi paikalla on n 40x30 cm betonilaatoista tehty tulisijan pohjalaatta. Rakennuksesta parikymmentä metriä koilliseen on betoninen kaivonrengas. Risteyksestä n 500 m länsilounaaseen, on tien 377 eteläpuolella 2 tuliasemaa. Niissä on betonista valettu etusuoja ja niihin liittyy lyhyt n 8 m pätkä taisteluhautaa. 3 Voimassa 2015-10-21T14:55:31 1516.17211914 156.13117021
arkeologinenkohde_alue.3921 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3921 183154 {558E41FA-C7E8-431D-8BBC-2F5ED7E44C94} Kupulankangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 115 ei Kupulankangas sijaitsee Savitaipaleen keskustasta n 18 km länsilounaaseen Toisella Salpausselällä. Lentokenttä on sijainnut teiden 377 ja 14697 yhtymäkohtien paikkeilla. Nykyisin alueella on teiden lisäksi Puolustusvoimien varikko. Talousmetsien alueella on säilynyt 4 lentokonesuojan maavallia, taistelukaivantoja ja rakennusten pohjia. Nykyisen risteyksen kaakkoispuolella, varikon itäosassa, mäen lounaisreunalla on lentokonesuojan maavalli. Se on kooltaan n 20x20 m ja korkeudeltaan n 3 m. Rakenteen sisätila muistuttaa muodoltaan t-kirjainta. Vastaava suoja on myös mäen kaakkoispuolella rinteen juurella. Mäen päällä on taisteluhautaa, ja sen lounaisreunalla on betonirenkaalla varustettu kaivo. Mäen koillisreunalla alarinteessä on rinteeseen osin kaivettu parakin paikka. Se on kooltaan n 9x6 m ja sen keskellä on kamiinaa tai uunia varten betonista valettu laatta. 700 m risteyksestä etelään, tien 14697 varressa on kaksi lentokonesuojaa. Tien itäpuolella on em kuvattuja lentokonesuojia vastaava n 20x20x2,5 m kooltaan oleva suoja. Tie on leikannut vallista osan. Toinen suojista on tien länsipuolella varikkotien varressa. Tämä on kooltaan ja muodoltaan muita vastaava. Risteyksen lounaispuolella on kaksi rakennuksenpohjaa ja betonirenkainen kaivo. Läntisempi perustus on n 100 risteyksestä lounaaseen. Rakennus on ollut kooltaan n 8x7 m ja sen matala kivijalka on täysin sammaloitunut. Rakennuksen ala on kaivettu maahan kevyesti ja erottuu matalana painaumana. Sen keskellä on kaksi kamiinan tai uuninpohjaa. Toinen rakennuksista on sijainnut risteyksestä n 180 m länsilounaaseen. Se on ollut kooltaan n 12x8 m. Rakennus on perustettu betonipylväille, jotka on myöhemmin kaivettu ylös yhtä lukuun ottamatta. Rakennuksen itäpuolella on porrasaskelma. Lisäksi paikalla on n 40x30 cm betonilaatoista tehty tulisijan pohjalaatta. Rakennuksesta parikymmentä metriä koilliseen on betoninen kaivonrengas. Risteyksestä n 500 m länsilounaaseen, on tien 377 eteläpuolella 2 tuliasemaa. Niissä on betonista valettu etusuoja ja niihin liittyy lyhyt n 8 m pätkä taisteluhautaa. 3 Voimassa 2015-10-21T15:00:08 1146.09887695 139.80761931
arkeologinenkohde_alue.3922 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3922 28151 {715EE2E1-C5B8-495E-BEB5-D5866237AFB3} 109010021 Aulanko linnavuori (Aulangonlinna) 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 2120 Linnavuoret 400 Julkiset hallintotehtävät 6 Maastotietokanta (MML) 12 Muinaismuistolaki Null 13 Hoidetut arvokohteet; 2 VAT/mk; 6 Kansalliset kaupunkipuistot 6 Rautakautinen 61 Rautakautinen 0 Ei määritelty ei Linnan järvenpuoleinen sivu on äkkijyrkkä, muut rinteet ovat loivempia ja terassimaisia. Laen läpimitta on noin 100 m, ja sen keskellä on Aulangon näkötorni. Näkötornista lounaaseen on kahvilarakennus ja puistokäytäviä. Lakea kiertää lännessä maasta ja kivistä kasattu matala valli. Se erottuu hyvin heikosti maastosta, ja sitä on käytävien ja rakennusten tekeminen tuhonnut. Tutkimuksissa lakialueelta on löydetty jälkiä tulisijasta ja mahdollisista rakennusten pohjista. Muinaislinna sijaitsee Aulangonjärven länsirannalla, suurimmaksi osaksi Aulangon luonnonsuojelualueella. Mäki on muinaisrantojen reunustamaa kalliota ja moreenia. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 26.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-26T10:48:46 118570.82714844 1432.55849747
arkeologinenkohde_alue.3923 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3923 95728 {EB2D5CC0-BD24-498A-B3E5-222A7D371281} 1000021088 Korpinkallio 7 pihapiiri 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1124 Torpat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 3 Historiallinen 35 1800-luku 0 Ei määritelty ei Pihapiirin ytimessä on hirsiperusteinen paritupa. Tämän lisäksi alueella on peltoraunio sekä tuvan eteläpuolella muutama selvästi ihmisvoimin kaivettua kuoppaa. Paritupa, 6694.536, 3361.801. Rakennuksen ulkomitat ovat 12.5 x 4 metriä. Noin 2.5 metriä leveä eteiskäytävä jakaa rakennuksen kahteen saman kokoiseen huoneeseen (5 x 4 m), joista pohjoisemman länsinurkassa on jäänteitä uunin pohjasta. Kiveys on halkaisijaltaan noin kolme metriä ja se on noin metrin korkuinen. Eteläisemmän päädyn mahdollisesta uunista on vaikeata sanoa mitään varmaa, sillä tämä puoli tupaa on runsaan kasvillisuuden peitossa. Parhaimmillaan hirsikertoja on jäljellä puolenkymmentä, lähes joka nurkasta erottuu myös salvosta. Rakennuksen eteläpäässä lyhyellä seinällä näkyy pieni veistetty aukko. Rakennuksen koillisosan edustalla lepää maassa laakakivi, jonka keskelle on kaiverrettu halkaisijaltaan muutaman sentin suuruinen kuoppa. Itse kiven halkaisija on noin metrin. Kiven liittyminen rakennukseen ja sen funktio ovat epäselviä. Pihapiirin pohjoispäässä on kiviraunio, 6694.601, 3361.755, joka kivien koosta päätellen on peltoraunio. Kivet ovat nimittäin niin isoja lohkareita, että rauniota on vaike pitää esimerkiksi saunan kiukaana. Itse kivikasa on mitoiltaa 3 x 4 metriä ja se on vajaan metrin korkuinen. Pihapiirin eteläpäässä on kaksi suorakaiteen muotoista, selvästi ihmiskäsin kaivettua kuoppaa, 6694.470, 3361.810. Lisäksi niiden välittömässä läheisyydessä on kaiveltu epämääräisempiäkin kaivantoja. Kuopat ovat huomattavan kokoisia (isompi 5 x 2.5 m), mutta niiden merkitys on epäselvää. Tarkastus 2020: Muinaisjäännösrekisterin pisteen kohdalla sijaitsee kellarikuoppa, jonka suuaukko on kohti Myllypuron varren peltoa. Kellari on kooltaan noin 2 x 3 m. Pihapiiri rajautuu seuraaviin pisteisiin: 6694.506, 3361.815 6694.516, 3361.773 6694.495, 3361.748 6694.547, 3361.774 6694.552, 3361.750 6694.601, 3361.755 6694.575, 3361.767 6694.549, 3361.788 6694.551, 3361.798 Lännessä pihapiiri rajoittuu Myllypuroon. Gps:llä mitatut pisteet ovat siinä mielessä arvioita, että peltoalue jatkuu pihapiirin ulkopuolelle. Selvää rajaa pihan ja pellon välille on mahdotonta käytännössä vetää. Kohde dokumentoitiin 20. - 21.5.2010. Jostain syystä kohdetta, joka sentään on suhteellisen laaja pihapiiri paritupineen, ei mainita Nuuksion hoito- ja käyttösuunnitelmassa (2006). Tiina Grahnins selvityksessä (1994) kohde sitä vastoin on mukana. Grahnin mukaan asutus Myllypuron laaksoon levisi 1700-luvun lopulla, jolloin alueen pohjoispuolelta, Salemn säterikartanosta käsin, otettiin alueen niittyjä käyttöön. Torpparilaitoksen alkuvaiheessa, 1700-luvun lopulla, perustettiin torppia ensin vanhojen kyläkeskusten ja kartanoiden lähettyville. Nuuksion puolelle torppia perustettiin vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 1850 henkikirjan mukaan Salmen säterillä oli kahdeksan torppaa, Korpinkallion torppa mainitaan ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla. Vuoden 1890 henkikirjan mukaan torppaa asuttivat 1830-luvulla syntyneet Karl Lindholm ja vaimonsa Ulla, jotka kymmenen vuotta aiemmin oli merkitty kartanon irtoväeksi. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana siis perustettiin torppa, jonka pellot todennäköisesti raivattiin myös samoihin aikoihin. Torpan myöhemmistä vaiheista ei ole tarkempaa tietoa. Tuvan rakenteissa on niukalti moderneja rakennustarpeita, mutta sen kupeella ruostuu muun muassa metallinen tynnyri. Todennäköisesti paikka on autioitunut jo ennen sotia. Pihapiiri rakenteineen on Korpinkallion torppa, joka on rakennettu 1890-luvun alkuun mennessä. Todennäköisesti torppa on jäänyt asumattomaksi viimeistään toiseen maailmansotaan mennessä. Korpinkallion pihapiiri tupineen sijaitsee rantaniityn reunassa, puron itärannalla, jyrkän kallion alapuolella. Myllypuro on kohdalla suhteellisen leveä, parimetrinen, hiekkapohjainen uoma. Niityllä erottuu vanhoja pelto-ojia, joten ilmeisesti talon viljelykset ovat sijainneet rakennusten välittömässä ympäristössä. Rinteet pihapiirin ympärillä ovat kosteaa sekametsää. Piste muutettu alueeksi Räihälän raportin kuvan mukaan 26.9.2019. Mj-rekisterissä kohde pisteenä. 3 Voimassa 2020-09-21T13:42:11 4386.49072266 326.05100042
arkeologinenkohde_alue.3924 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3924 95735 {94609F5D-77E8-4577-8767-F17DFB8E0BD0} 49010053 Kuusela kivikautinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 0 Ei määritelty ei Kohteesta on tehty erilaisia löytöjä - lähinnä eri-ikäisiä kivikirveitä/talttoja ja niiden katkelmia useista eri pisteistä. Vanhimmat löydöt ovat maanomistajan keräämiä irtolöytöjä, joiden löytötietoja ei voi pitää kovin tarkkoina. Viimeiset löydöt (KM 15563) ovat Matti Huurteen inventointilöytöjä, mutta ne eivät ole esihistoriallisia esineitä. Selvimmin kivikautisiksi määriteltävät esineet on löydetty ilmeoitetun koordinaattipisteen läheisyydestä. Löytöaineisto ei viittaa mihinkään tiettyyn ajankohtaan kivikaudella. Löytöjen joukossa on muun muassa (KM 12552:2) pohjalainen kirves, jota voi pitää lähinnä neoliittikumin alkupuolelle ajoittuvana, sekä diabaasinen oikokirves (KM 12552:1), jota ainakin Juri Kokkonen pitää (1990:45) neoliittikumin loppupuolelle ajoittuvan vasarakirvesvaiheen työkirveenä. Lisäksi on huomion arvoista, ettei löytöjen joukossa ole lainkaan tyypillisintä asuinpaikkatavaraa kuten kvartsi-iskoksia tai palanutta luuta. Minkäänlaisia rakenteita kuten liesiä ei myöskään ole löytynyt. Kohdetta ei ole tutkittu muuten kuin inventoinnein (Huurre 1962, Jussila 1989), vaikka Kokkosen Espoon esihistoriassa väitetäänkin, että Lauri Pohjakallio olisi kaivanut paikalla 1969. Muinaisjäännösrekisteri ei tunne tätä kaivausta. Irtolöytöjen tarkat löytöpisteet ovat suhteellisen epämääräiset. Lisäksi on erittäin epävarmaa, josko paikalla on mitään varsinaista asuinpaikkaa koskaan ollutkaan. Aivan yhtä todennäköistä on, että matalaan rantaveteen on kivikauden aikana tiputettu työkaluja. Kohde rajautuu nykytiedoilla ilmoitettuun koordinaattipisteeseen. Kuuselan kivikautinen asuinpaikka (mj-rekisterin numero 49010053) tarkastettiin 28.5.2010. Kohteesta on löytöinä KM 12552, diabaasinen oikokirves, pohjalaisen kirveen katkelma sekä hioin, KM 14817, kaksi kirveen katkelmaa sekä pitkänomainen kivipuikko. Lisäksi KM 15563, joista paikalla inventoinut Matti Huurre pitää alanumeroa 1 tasataltan väärennyksenä. Muut saman päänumeron löydöt ovat lukkopiitä sekä ns. kivilaji-iskos, joka todennäköisesti on luonnollisesti lohjennut. Koko päänumero 15563 on siis mahdollisesti aivan muuta kuin esihistoriallista aineistoa. Kohteen irtolöydöt on ilmoitettu löytyneiksi hieman eripuolilta niittyä Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäässä. Tarkastin löydöt Museovirastolla juhannuksen alusviikolla 2010. Osa niistä (KM 12552, 14817:1-2) on selvästi esihistoriallisia esineitä. KM 14817:3, pitkänomainen kiviesine voi olla erikoisen muotoinen luonnonkivi. KM 15563:1 on luetteloitu otsakkeella "tasataltan väärennys (?)". Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä luetteloijan, Matti Huurteen, kanssa, sillä kappaleen kivilaji on pehmeää kiilleliusketta ja siten täysin soveltumatonta taltan raaka-aineeksi. KM 15563:2 on luettoitu piikaapimeksi, mutta se on aivan selvästi kappale uudelta ajalta peräisin olevaa lukkopiitä. KM 15563:3, kivilaji-iskos, voi olla luonnonkivi. Varmat esihistorialliset esineet ovat siten hioimen lisäksi eri-ikäisiä kirveitä. Jussilan mukaan (1992:8) paikalta olisi löytynyt enemmänkin vasarakirvesvaiheeseen liittyvää aineistoa, mutta ainakaan Museoviraston arkisto ei tällaisia löytöjä tunne yhtä diabaasikirvestä enempää. Mitään suoranaisesti asuinpaikkaan viittaavaa aineistoa ei paikalta ole kuten ei myöskään asutukseen liittyviä rakenteita. Löytötienoot ovat suurilta osin alavaa, kosteaa seutua, jonka soveltuminen asutukseen ainkaan neoliittisen kauden alkupuolella on hyvin kyseenalaista. Jos paikalla on ollut asutusta, on sen täytynyt sijoittua hieman ylemmäs Kuuselan rinteille, Myllypuron itä- tai länsipuolelle. Olisin taipuvainen pitämään Kuuselan kohdetta irtolöytöpaikkana, jonne on tultu Pitkäjärveltä veneellä tai ruuhella. Eri aikoina on rantaveteen tai rannan puolelle voitu hukata rantautumisen yhteydessä erilaisia työkaluja. Asuinpaikan mahdollisuutta ei toki voi sulkea tykkänään pois. Kuuselan asuinpaikka sijaitsee Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäässä, Myllypuron suulla. Löytöpisteitä on merkitty hieman eripuolille puron suuta, pääasiassa 27 ja 35 metrin korkeuksien välille. Alue on erittäin alavaa ja kosteaa maastoa aina 30 mpy minkä jälkeen rinteet nousevat suhteellisen jyrkästi. Niitty on nurmella eikä metsikön puolellakaan juuri ole avointa maata.Puron länsipuolen rinteen reunassa on oja, jonka reunoilta ei tarkastettaessa löytynyt minkäänlaisia merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Pitkäjärvi on ollut suoraan yhteydessä Itämereen pitkälle jääkauden päättymisen jälkeen. Jussilan mukaan allas on kuroutunut itsenäiseksi järveksi neoliittikumin alkuvaiheissa (Jussila 1992:8). Mikäli paikalla on todella sijainnut kivikautinen asuinpaikka, on todennäköisin kohta juuri ilmoitetun koordinaattipisteen kohdalla Kuuselan talon luoteispuolisella rinteellä. Tätä alemmat alueet ovat varmuudella olleet neoliittisen kivikauden aikana veden alla, joten asuinpaikasta ei tällöin ole kyse. HUOM: Räihälä 2010 ehdottaa kohdetta mieluummin irtolöytöpaikaksi. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi monialueeksi 26.9.2019. 3 Voimassa 2020-09-21T14:04:06 10009.38061523 508.85042509
arkeologinenkohde_alue.3925 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3925 75837 {FB9C2B8E-1FB0-490A-A112-E86414C1A456} 1000011430 Naarassaari Muinaisjäännösryhmä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9120 Muinaisjäännösryhmät 2011 Muinaisjäännösryhmät 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 3 Ohjeellinen 4 Näkyvät rakenteet 120 ei Frans Äimä kertoo Naarassaarien sijaitsevan Inarijärven luoteisosassa Väylässä. Äimän mukaan myös naisilla oli mahdollisuus päästä Naarassaarelle suorittamaan uhritoimituksia. Vuoden 2008 inventoinnissa ei Naarassaarelta löytynyt merkkejä uhrauspaikasta. Sen sijaan saaren luoteisniemesä havaittiin koivikon keskellä tupasija ja sen itänurkassa laakakivistä koottu, noin 1x1 m kokoinen ja 0.5 m korkea piisikiveys. Tupasija erottuu maastosta matalina valleina, joiden koko on 3x3 m. Saaren lounaispuolisia pieniä saaria ei ole inventoitu. Naarassaari (Ninálâssuálui) sijaitsee Inarijärven Kasariselän länsiosassa, Kasarin ja Malkasalmen välissä. Saaren lounaispuolella sijaitsee kaksi pienempää saarta, joista Naarassaarta lähinnä oleva on nimetty Eelohlássáksi. Muinaisjäännösryhmä 3 Voimassa 2019-11-27T09:54:10 453.57299805 79.57699045
arkeologinenkohde_alue.3926 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3926 155888 {4EC1614E-FD8A-4B19-98DE-E13C367FC3D6} 753010032 Viirilä IV asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki; 12 Muinaismuistolaki Null; Null 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 42 Mesoliittinen 6 Tutkittu ja tuhoutunut osittain 31 ei Kohde sijaitsee Vantaan Kuninkaanmäen ja Sipoon Hindsbyn välisellä korpialueella, Brännbergetistä n. 800 m itään. Alueella on korpisoita täplittäviä suosaarekkeita ja kallioisia mäkiä. Vuonna 1997 Gasum Oy:n maakaasulinjan takia kaivauksin tutkittu kivikautinen asuinpaikka sijaitsee niemekkeen pohjoispuolella, kallioisen mäen suojassa. Löytöinä paikalta on saatu talteen kvartsia, hiottujen kiviesineiden katkelmia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka ajoittunee mesoliittisen aikaan. Viirilän alueella sijaitsee kaksi kivikautista löytöpaikkaa Viirilä II ja V sekä asuinpaikat Viirilä I ja III. Kaikkien kohteiden sijainti on hyvin samanlainen, sijoittuen korpisoiden laitamille suosaarekkeiden tai kalliomäkien reunalle. Mesoliittisen ajan lopulla Viirilän aluetta ovat puhkoneet kapeat ja pitkät merenlahdet. Kohteet on löytänyt arkeologian harrastaja, kuvataiteilija Jussi Kivi, joka retkeili alueella 1990-luvun alkupuolella. Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Asuinpaikan läpi kulkee pohjoiseteläsuuntaisesti Gasumin kaasuputki. Kaasuputkilinjalla maanpinta oli paikoin rikkoutunut, mutta linjalla ei havaittu löytöjä, likamaata tms. Vuonna 1997 Gasum Oy:n maakaasulinjan takia kaivauksin tutkittu kivikautinen asuinpaikka sijaitsee niemekkeen pohjoispuolella, kallioisen mäen suojassa. Löytöinä paikalta on saatu talteen kvartsia, hiottujen kiviesineiden katkelmia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka ajoittunee mesoliittisen aikaan. Viirilän alueella sijaitsee kaksi kivikautista löytöpaikkaa Viirilä II ja V sekä asuinpaikat Viirilä I ja III. Kaikkien kohteiden sijainti on hyvin samanlainen, sijoittuen korpisoiden laitamille suosaarekkeiden tai kalliomäkien reunalle. Mesoliittisen ajan lopulla Viirilän aluetta ovat puhkoneet kapeat ja pitkät merenlahdet. Kohteet on löytänyt arkeologian harrastaja, kuvataiteilija Jussi Kivi, joka retkeili alueella 1990-luvun alkupuolella. Kohde sijaitsee Vantaan Kuninkaanmäen ja Sipoon Hindsbyn välisellä korpialueella, Brännbergetistä n. 800 m itään. Alueella on korpisoita täplittäviä suosaarekkeita ja kallioisia mäkiä. Koekaivauksen 1997 perusteella asuinpaikka sijaitsee jyrkästi kohoavan mäen länsi- ja länsiluoteisreunalla suon laidalla. Paikalla kasvaa heinää ja nuorta koivikkoa, mäellä havumetsää. Paikka on luontaisessa notkelmassa, jonka läpi mäen sulamis- ja sadevedet laskevat purona suolle. Piste muutettu mj-rekisterin mukaiseksi alueeksi 30.9.2019. 3 Voimassa 2019-09-30T10:10:16 3411.92919922 250.06070559
arkeologinenkohde_alue.3927 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3927 183155 {DCE5D70D-A8A2-43B8-BEAC-9AF81E566A83} Kupulankangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 115 ei Kupulankangas sijaitsee Savitaipaleen keskustasta n 18 km länsilounaaseen Toisella Salpausselällä. Lentokenttä on sijainnut teiden 377 ja 14697 yhtymäkohtien paikkeilla. Nykyisin alueella on teiden lisäksi Puolustusvoimien varikko. Talousmetsien alueella on säilynyt 4 lentokonesuojan maavallia, taistelukaivantoja ja rakennusten pohjia. Nykyisen risteyksen kaakkoispuolella, varikon itäosassa, mäen lounaisreunalla on lentokonesuojan maavalli. Se on kooltaan n 20x20 m ja korkeudeltaan n 3 m. Rakenteen sisätila muistuttaa muodoltaan t-kirjainta. Vastaava suoja on myös mäen kaakkoispuolella rinteen juurella. Mäen päällä on taisteluhautaa, ja sen lounaisreunalla on betonirenkaalla varustettu kaivo. Mäen koillisreunalla alarinteessä on rinteeseen osin kaivettu parakin paikka. Se on kooltaan n 9x6 m ja sen keskellä on kamiinaa tai uunia varten betonista valettu laatta. 700 m risteyksestä etelään, tien 14697 varressa on kaksi lentokonesuojaa. Tien itäpuolella on em kuvattuja lentokonesuojia vastaava n 20x20x2,5 m kooltaan oleva suoja. Tie on leikannut vallista osan. Toinen suojista on tien länsipuolella varikkotien varressa. Tämä on kooltaan ja muodoltaan muita vastaava. Risteyksen lounaispuolella on kaksi rakennuksenpohjaa ja betonirenkainen kaivo. Läntisempi perustus on n 100 risteyksestä lounaaseen. Rakennus on ollut kooltaan n 8x7 m ja sen matala kivijalka on täysin sammaloitunut. Rakennuksen ala on kaivettu maahan kevyesti ja erottuu matalana painaumana. Sen keskellä on kaksi kamiinan tai uuninpohjaa. Toinen rakennuksista on sijainnut risteyksestä n 180 m länsilounaaseen. Se on ollut kooltaan n 12x8 m. Rakennus on perustettu betonipylväille, jotka on myöhemmin kaivettu ylös yhtä lukuun ottamatta. Rakennuksen itäpuolella on porrasaskelma. Lisäksi paikalla on n 40x30 cm betonilaatoista tehty tulisijan pohjalaatta. Rakennuksesta parikymmentä metriä koilliseen on betoninen kaivonrengas. Risteyksestä n 500 m länsilounaaseen, on tien 377 eteläpuolella 2 tuliasemaa. Niissä on betonista valettu etusuoja ja niihin liittyy lyhyt n 8 m pätkä taisteluhautaa. 3 Voimassa 2015-10-21T15:05:42 6292.87451172 353.95057348
arkeologinenkohde_alue.3928 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3928 181246 {9F431A84-79B0-48D1-BB7B-50E1650DA86D} Wiitamäki torppa jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 235 ei Paikalle on pitäjänkarttaan merkitty Wiitamäen torppa. Inventoinnissa alueelta kartoitettiin torpan ja kellarin jäännökset sekä 16 peltoröykkiötä. Torpan paikka erottuu ympäristöstä vielä mäen päällä olevana tasaisena alueena, johon on istutettu kuusta. Alue on melko vastikään harvennettu, minkä vuoksi sen etelälaidassa on metsäkoneen ajoura ja yhden peltoröykkiön yli on ajettu koneella. Lisäksi alueella on hakkuujätekasoja siellä täällä. Rakennus jäännös (181244): Epämääräisenä noin 3 x 3 m kokoisena kasana erottuva torpan jäännös, jonka länsilaidalla on luonnonkivistä kasattu aluskasvillisuuden peitossa oleva uuni. Torpan kaakkoislaidalla on sammaleen peittämä noin 2 m pitkä kivirivi, joka on korkeudeltaan noin 30 cm. Lisäksi kaakkoispuolella seinälinjan päällä kasvaa monirunkoinen paju. Torpan luoteispuolella noin kahden metrin päässä on halkaisijaltaan noin 1,2 m kokoinen vallien ympäröimä kuoppa, jonka syvyys on noin 30 cm. X= 3545941 ja Y= 7099189. Kellari jäännös (181245): Kivestä tehty noin 3,5 x 4,5 m kokoinen kellarin jäännös, joka erottuu maastosta neliömäisenä "kakkuna", jonka keskellä on noin 2 m pitkä ja 0, 5m leveä kuoppa. Kuopan syvyys on noin 30 cm. Oviaukko on sijainnut luultavasti luoteispäädyssä. Kellarin päällä kasvaa kookas kuusi. X= 3545915 ja Y= 7099176. Peltoröykkiöt ovat paksun sammaleen peitossa ja niiden halkaisija vaihtelee 1-3 m välillä. Yhdestä röykkiöstä (peltoröykkiö 12 (181239)) on ajettu yli metsäkoneella, muuten röykkiöt ovat hyvässä kunnossa. Peltoröykkiö 1 (181228): X= 3545969 ja Y= 7099196. Peltoröykkiö 2 (181229): X= 3545975 ja Y= 7099197. Peltoröykkiö 3 (181230): X= 3545957 ja Y= 7099213. Peltoröykkiö 4 (181231): X= 3545936 ja Y= 7099196. Peltoröykkiö 5 (181232): X= 3545909 ja Y= 7099186. Peltoröykkiö 6 (181233): X= 3545907 ja Y= 7099195. Peltoröykkiö 7 (181234): X= 3545899 ja Y= 7099208. Peltoröykkiö 8 (181235): X= 3545890 ja Y= 7099202. Peltoröykkiö 9 (181236): X= 3545893 ja Y= 7099168. Peltoröykkiö 10 (181237): X= 3545904 ja Y= 7099166. Peltoröykkiö 11 (181238): X= 3545915 ja Y= 7099166. Peltoröykkiö 12 (181239): X= 3545932 ja Y= 7099159. Peltoröykkiö 13 (181240): X= 3545939 ja Y= 7099158. Peltoröykkiö 14 (181241): X= 3545955 ja Y= 7099158. Peltoröykkiö 15 (181242): X= 3545947 ja Y= 7099178. Peltoröykkiö 16 (181243): X= 3545924 ja Y= 7099215. Aluemainen. Kohde on merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan. Wiitamäen torpan jäännös. Melko tiheä kuusikko, jossa puita harvennettu. Aluskasvillisuus heinää, varpua, oravanmarjaa ja metsäkurjenpolvea. 3 Voimassa 2015-08-20T09:19:09 6065.27075195 288.04778565
arkeologinenkohde_alue.3929 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3929 183083 {2291F726-626E-4BFC-AB01-B31EA9250AB5} Lanteenkangas tervanvalmistuspaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 175 ei Tervahauta 1: Kohteen halkaisija on kymmenen metriä. Sen vallit ovat leveät ja ne laskevat keskellä olevaan pieneen, tasapohjaiseen kuoppaan. Kuopan syvyys on 0,8 metriä. Halssi laskee länsiluoteeseen. Rakenteiden päällä kasvaa nuorta puustoa. Tervahauta 2: Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa Syrjäjärven ja Hanhikosken välisellä kankaalla. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Rakennusjäännös: Suorakaiteen muotoisen maakuopan koko on 2,5 x 2 metriä. Kuopan sisäseinissä on jäljellä lahoa puuvuorausta. Kuopasta johtaa oviaukko etelään. Kohteen rajaus on aluemainen. Kohteet on merkitty erikseen pisteillä ja valokuvat on liitetty pistekohteisiin. Tervahaudat on merkitty Silviaan, mutta rakennuksenpohjaa ei. Kaksi tervahaudan pohjaa ja maakellarin jäännös. Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa Syrjäjärven ja Hanhikosken välisellä kankaalla. Ympärillä on ojitettua suota. Kohteen luoteispuolelta kulkee paikoin veden täyttämä ajoura. Puusto on varttunutta mäntymetsää. Tervahaudassa kasvaa mm. haavan taimia ja keltaliekoa.. 3 Voimassa 2015-10-19T12:22:45 323.04931641 79.23016141
arkeologinenkohde_alue.3930 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3930 183084 {D849B2BA-2A9E-4B18-BB06-2A5A46AACE95} Sahin kämppä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 180 ei Puinen käymälä on kooltaan 3 x 1,7 metriä. Siinä on kaksi ovea, joiden yläpuolilla on ikkuna-aukot. Ovien takana on puiset maalatut WC-istuimet. Lattia on melko laho. Taimikellari on ollut kooltaan 4,5 x 2,5 metriä. Se on rakennettu laudoista osittain maan sisään ja on jo hajonnut kasaan. Kohteen rajaus on aluemainen. Rakennusjäännökset on merkitty erikseen pisteillä. Kuvat on liitetty pistekohteisiin. Kohde on merkitty vanhaan karttaan. Vanhan kämpän taimikellari ja käymälä. Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Petäjävaaran tien pohjoispuolella. Entisen kämpän alueelle on perustettu Morenian maa-aineksenottoalue. Alueelle vievän tien varret ovat pusikoituneet ja vain käymälä ja maakellari ovat jäljellä. 3 Voimassa 2015-10-19T13:31:41 3811.50024414 254.63924434
arkeologinenkohde_alue.3931 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3931 181494 {83F98A0D-910F-453E-B4D3-18E1C0F2B8A5} 1000009460 Juutilaisenjärvi 1 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 256 ei Kohteessa on 21 pyyntikuoppaa: Kuoppa 1: Pituus 3,2 m, leveys 2 m, suunta koillisesta lounaaseen. syvyys 0,7 m. Valliton. Kuoppa 2: Pyöreä, halkaisija 3 m, syvyys 0,5 m. Päällä kasvaa koivu ja mänty. Kuoppa 3: Pyöreä, halkaisija 2 m, syvyys 1 m. Valliton. Kuoppa 4: Pituus 1,7 m, leveys 1,2 m, syvyys 0,7 m. Valliton. Kuoppa 5: Pyöreä, halkaisija 2 m, syvyys 1 m. Valliton. Kuoppa 6: Pyöreä, halkaisija 2 m, syvyys 0,7 m, valliton. Kuoppa 7: Kuoppa on matala painauma neljä metriä ajouran itäpuolella. Tuhoutunut tien reunan tasauksessa. Päällä on hakkuutähteitä. Kuoppa 8: Pyöreä, halkaisija 3 m, syvyys 1,1 m. Ympärillä metrin vahvuiset vallit, jotka ovat 30 cm korkeat. Kuopan sisäreunoilla näkyy kiviä. Kuoppa 9: Soikea koillisesta lounaaseen. Pituus 3 m, leveys 2m. Syvyys 1 m, matalat vallit. Kuoppa 10: Soikea koillisesta lounaaseen. Pituus 3,3 m, leveys 2,5 m, syvyys 1,1 m. Metrin vahvuinen matala valli. Kuoppa 11: Soikea, pituus 4 m, leveys 2m, syvyys 0,7 m. Suunta koillinen - lounas. Yksityisen maan puolella. Kuoppa 12: Pyöreä, halkaisija 4 m, syvyys 50 cm. Yksityisen puolella. Kuoppa 13: Pyöreä, halkaisija 4 m, syvyys 1,2 m. Vallit 1 metrin vahvuiset, yksityisen puolella. Kuoppa 14: Pyöreä, halkaisija 4 m, syvyys 1 metri. Matalat metin vahvuiset vallit. Kuoppa 15: Pyöreä, halkaisija 4 m, syvyys 0,7 m. Kahden metrin levyiset vallit. Kuoppa 16: Soikea koillisesta lounaaseen, koko 4 x 3 x 1 metriä. Metrin vahvuiset vallit. Kuoppa 17: Pyöreä, halkaisija 2 metriä, syvyys 50 cm. Valliton. Kuoppa 18: Pyöreä, halkaisija 1,5 metriä, vallit 1 metriä, syvyys 50 cm. Kuoppa 19: Soikea idästä länteen. Pituus 3,5 m, leveys 2 m, syvyys 1 m, vallit metrin vahvuiset. Kuoppa 20: Pyöreä, halkaisja 4 m, syvyys 1,2 metriä. Metrin vahvuiset vallit, jotka ovat 50 cm korkeat. Kuoppa 21: Pyöreä, valliton, halkaisija 2 metriä, syvyys 1 m. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen pyyntikuoppien ylle. Kuoppien sijainnit mitattiin gps laitteella ja merkattiin erilliseksi pisteiksi. Muinaisjäännösrekisteri, kohteet: 1000009461, 1000009460, 1000009459. Pyyntikuoppaketju. Kuopat sijaitsevat kivi- ja hiekkaharjulla, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on varpuja ja jäkälää. Kohteen länsipuolella maasto laskee Juutilaisenjärven itäpuolella sijaisevaan suohon. Alueen läpi kulkee poroaita ja ajouria. 3 Voimassa 2015-09-21T12:29:15 55410.21362305 2574.82735531
arkeologinenkohde_alue.3932 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3932 182070 {717505A5-EC58-44ED-A64D-A23297AD91C7} Käkinivanvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 99 Ei suojeluarvoa Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 235 ei Kohteessa on 7 x 15 metrin kokoisen kämpän raunio, josa on jäljellä laho, pelkkahirsikerta. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Kämpän keskellä on punatiilisen uunin raunio, jonka tiilet ovat levinneet kämpän pohjalle. Kämpän länsipuolella on salvetuista puista tehty kaivo, jonka koko on 2 x 2 metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti kämpän ja kaivon ylle, joiden sijainnit mitattiin gps paikantimella. Sutigis Kämpän raunio, joka on ehkä 1960 -luvulta ja purettu. Kohde sijaitsee tuoreella mäntykankaalla, jonka pohjoispuolella on suo. 3 Voimassa 2015-09-14T09:40:49 275.73925781 68.50801686
arkeologinenkohde_alue.3933 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3933 182077 {6B44CB56-D75F-4615-BDB7-471F98B06410} Junkavuoma rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 240 ei Paikalla on kaksi rakennuksen jäännöstä, jotka ovat niinsanottuja multakämpän, eli puoliksi maahan kaivettujen kämppien jäännöksiä. Rakennelma 1: Koko 3 x 3 metriä. Kämpästä on jäljellä pari lahonnutta hirsikertaa, jona ulkopuolella on paksu turvevalli. Pohjoispäädyssä on takkamainen uunin raunio, jonka arina on säilynyt. Rakenteissa on tehdasvalmisteisia nauloja. Luultavasti rakennus on ollut metsätyökämppä. Päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Rakennelma 2: Paikalla on kivikasoja, kuoppa ja lahoja puurakenteita. Päällä kasvaa tiheästi puita. Luultavasti paikalla on ollut samanlainen multakämppä kuin rakennelmassa 1. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen kämppien ylle. Sutigis Kaksi metsätyökämppää, jotka on rakennettu puoliksi maan sisään multakämpiksi. Kohde sijaitsee kangasmaan ja rämeen reunassa, moreenimaassa. Paikalla on paksu puolukkaturve ja kuusia. 3 Voimassa 2015-09-28T10:26:53 135.02539062 53.37287171
arkeologinenkohde_alue.3934 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3934 182082 {47AE9779-421E-499A-8AC5-9D781AC3D68B} Karhuojankankaat 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 239 ei Kohteessa on kolmen metsätyökämpän rakennuksen jäännökset. Rakennus 1: Koko 5 x 8 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Keskellä on väliseinä. Rakennuksesta on jäljellä muutama hirsikerta, hirret on molemmin puolin salvettu ja sahalla ja kirveellä katkottu. Luoteiskulmassa on 2 x 1 x 1 metrin kokoisen uunin raunio. Rakennelman päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja ja paksu turve. Rakennus 2: 3 x 8 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Hirret on molemmin puolin salvettu ja katkottu sahalla ja kirveellä. Seinät ovat pääosin lahonneet turvevalliksi. Rakennus 3: Koko 5 x 5 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennuksesta on jäljellä kaksi hirsikertaa. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja molemmin puolin salvettu. Luoteiskulmassa on 2 x 2 x 1 metrin kokoisen uunin raunio. Päällä kasvaa koivu ja mäntyjä. Pohjois- ja eteläseinien ulkopuolella on kuopat. Kohde rajautuu aluemaisesti gpsllä mitattujen rakennusten jäännösten ylle. Sutigis Metsätyökämpän raunioita. Kohde sijaitsee tuoreessa kangasmetsässä, jossa kasvaa mäntyjä. Kohteen luoteispuolella on avosuo. 3 Voimassa 2015-09-14T12:09:11 594.03588867 101.97914318
arkeologinenkohde_alue.3935 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3935 182559 {EE549FD5-DA37-4684-B804-FDA0C8BC735F} 1000018371 Kerimäki Mäkrän puolustusvarustukset (2) 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 77 ei E. Hertell 2008: Sepänniemi-Salmenkorva Saaren koillisosassa on luode-kaakkosuuntainen hiekkapohjainen harjanne. Kankaalla on taisteluvarustuksia kolmessa kohdassa. Kankaan kaakkoispäässä n 85 m mpy korkeudella on korkeaan törmään kaivettu suoja (GPS 6861855 / 3626580). Se on rakenteeltaan U-muotoinen ja sen toisesta päästä erkanee juoksuhauta. Juoksuhauta kulkee eteläkaakkoon ja erkaantuu kahteen osaan. Läntinen haara kulkee Sepänniemen etelärantaan kääntöpaikan itäpuolelle, jossa on eteläkaakkoon osoittava tuliasema (GPS 6861759 / 3626628). Itäinen haara kulkee niemen itärannalle, jossa on myös poteromainen kuoppa. (GPS 6861824 / 3626652). Sepänniemen asemista luoteeseen kankaan keskivaiheilla on myös miehistönsuoja ja tulisasemat. Suoja sijaitsee itä-länsisuunnassa kankaan keskellä harjanteen päällä (GPS 6861976 / 3626449). Se on rakenteeltaan U-muotoinen. Katto on romahtanut sisään. Paikoin kattoa kantaneet puurakenteet ovat edelleen havaittavissa. Paikalla on hirsi, jossa on kolottu lovia. Hirsissä on myös kiinni nauloja ja yhden ympärillä alueen puolustusvarustuksille tyypillistä paksua teräslankaa. Teräslankaa myös nousee maasta. Suojasta koilliseen kulkee juoksuhauta. Se johtaa veden lähelle ja päättyy harjanteen yläreunaan rakennettuun koilliseen aukeavaan tulisasemaan (GPS 6862017 / 3626468). Tuliasemassa on ampujan eteen kivetty pieni muuri. Samoin ampumasektori on leikattu harjanteeseen. Suojan lounaispuolella korkean harjanteen reunassa on myös tuliasema (GPS 6861947 / 3626416). Tästä johtaa pätkä juoksuhautaa kohti suojaa, mutta ei kuitenkaan suojaan asti Seuraava vastaava miehistönsuojan ja tuliasemien yhdistelmä sijaitsee kankaan luoteispäässä Salmenkorvassa. Täällä on vastaava yhdistelmä kuin edellä kuvattu. Harjanteen koillisreunalla on tuliasema, joka osoittaa Väljäsalmeen (GPS 6862221 / 3626237). Tuliasemasta kulkee juoksuhauta lounaaseen harjanteen keskelle, jossa on U-muotoinen miehistönsuoja (GPS 6862176 / 3626209). Suoja on ollut katettu. Suojan lounaispuolella harjanteen reunassa on tuliasema (GPS 6862125 / 3626179). Asemasta johtaa juoksuhauta kohti suojaa, mutta ei kuitenkaan sinne asti. Eteläranta Mäkrän etelärannalla on taisteluvarustuksia ainakin Syväsalmenkankaan eteläpäässä ja Räisälänlahden alueella. Maaperä alueella on kivistä kangasmaastoa. Syväsalmenkankaan eteläpäässä on kaksi tuliasemaa (GPS 6861030 / 3625515) (GPS 6861066 / 3625435). Nämä osoittavat järvelle eli noin etelälounaaseen. Asemista kulkee sisämaahan syvä juoksuhauta, jossa on U-muotoinen suoja (GPS 6861085 / 3625465). Suoja on ollut katettu, ja katto on romahtanut sisään. Suojasta johtaa edelleen sisämaahan, eli pohjoiseen, juoksuhauta (GPS 6861122 / 3625471). Näiden lisäksi alueella on suuri ehkä 15 metriä halkaisijaltaan ja viitisen metriä syvä kuoppa 6861148 E 3625437. Muodoltaan se muistuttaa hiukan U-kirjainta. Vallissa on kaksi aukkoa joiden suunta on pohjoiseen. Edellisestä alueesta itään kohti Räisälänlahtea sijaitsee seuraavat varustukset. Juoksuhauta päättyy rannanpuolella kahteen asemaan ja sisämaan puolella suureen kuoppaan. Juoksuhaudan rannanpuoleiset päätepisteet ovat (GPS 6861019 / 3625668) ja (GPS 6861029 / 3625719). Suuri kuoppa on kooltaan n 20 x 10 metriä (GPS 6861075 / 3625732) P. Häkälä 2015 Paikalla on useita erilaisia rakenteita, joista juoksuhauta, ampuma-asemat sekä miehistökorsu kuuluvat Salpalinjan puolustusvarustuksiin. Alempana rannassa olevat valetut rakenteet puolestaan ovat Salpalinjaan kuulumattomia rakennuksia, jotka saadun tiedon mukaan olivat yritys rakentaa paikalle kesämökkiä tms. Näiden rakenteiden ajoitus on epävarma. Ampuma-asema 1: (P= 6861041 I= 3625719) sijaitsee juoksuhaudan eteläisen ja lounaisen haaran itäpuolella. Ampuma-asema on käytävämäinen ja siinä on kaksi pesäkettä. Ampuma-asema 2: (P= 6861071 I= 3625760) sijaitsee ylempänä rinteessä ampuma-aseman 1 koillispuolella. Ampuma-asemassa tulisuunta on järvelle ja siinä on suojana maapenkka. Ampuma-asema 3: (P= 6861119 I= 3625811) sijaitsee ylhäällä rinteessä, 85 m mpy korkeuskäyrän yläpuolella. Asema koostuu kahdesta vierekkäisestä syvästä kaivannosta. Taisteluhauta: Kulkee rinnettä vasten koillis-luode suunnassa. Juoksuhauta haarautuu noin puolessa välissä lyhyeen etelään suuntautuvaan haaraan. Ylärinteessä juoksuhauta päättyy romahtaneeseen tai hajotettuun miehistökorsuun. Kuoppa on täynnä vettä ja siitä nostetut kivet ovat isona kasana korsukuopan järven puoleisella reunalla. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000018371 ja sen on tarkastanut Esa Hertell vuonna 2008. Alueella on Salpalinjaan kuuluvia puolustusvarustuksia sekä niihin kuulumattomia rakennusten jäännöksiä. Kohde sijaitsee Savonlinnassa, Punkaharjun pohjoispuolella olevan Mäkrän saaren eteläosassa, Räisälänlahden luoteispuolella. Alue on melko kivistä ja siellä kasvaa koivua ja mäntyä. 3 Voimassa 2015-09-25T12:03:00 12596.96484375 492.50410519
arkeologinenkohde_alue.3936 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3936 182571 {F8F0A115-8992-4ED2-9EA3-0FFE0E38BD77} Mäkrä 2 rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 77 ei Paikalla on useita erilaisia rakenteita, joista juoksuhauta, ampuma-asemat sekä miehistökorsu kuuluvat Salpalinjan puolustusvarustuksiin. Alempana rannassa olevat valetut rakenteet puolestaan ovat Salpalinjaan kuulumattomia rakennuksia, jotka saadun tiedon mukaan olivat yritys rakentaa paikalle kesämökkiä tms. Näiden rakenteiden ajoitus on epävarma. Betonirakenne 1: (P= 6860993 I= 3625712) Niemen keskellä havaittiin betonista valettu kellaria tai bunkkeria muistuttava rakenne. Rakenteen koko on 9,6x5.9 metriä. Sisälle kellariin tai korsuun on kuljettu koillisnurkassa olevia portaita pitkin. Betonirakenne 2: (P= 6861030 I= 3625732) sijaitsee rannassa betonirakenteen 1 koillispuolella. Se on suorakaiteen muotoinen 5,1x5,3 metrin kokoinen betonista valettu elementti tai rakennuksen pohja. Rakenne näyttäisi olevan sisältä ontto tai ainakin sen sisäpuolella on kiveystä. Rakenteen funktio on tuntematon. Betonirakenne 3: (P= 6861020 I= 3625705) sijaitsee ylempänä rinteessä, betonirakenteen 1 pohjoispuolella. Paikalla on betonista valettu suorakaiteen muotoinen kaukalomainen rakenne, joka on sisältä tyhjä. Rakenteen koko 1,7x2,3 metriä ja sen kulmissa on rautatapit. Kaivo: (P= 6861011 I= 3625738) Pyöreä kivetty kaivo, joka sijaitsee betonirakenteiden 1 ja 2 välissä, aivan rannan tuntumassa. Kaivo on edelleen avoin, joten se voi olla vaarallinen. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde löytyi uutena maastossa. Paikalla on rakennusten perustuksia. Kohde sijaitsee Savonlinnassa, Punkaharjun pohjoispuolella olevan Mäkrän saaren eteläosassa, Räisälänlahden luoteispuolella. Alue on melko kivistä ja siellä kasvaa koivua ja mäntyä. 3 Voimassa 2015-09-25T13:02:57 3261.55737305 225.55160346
arkeologinenkohde_alue.3937 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3937 182572 {078E59D3-9727-4CB3-A6C1-9FEF11A37924} Mäkrä puolustusvarustus 5 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 75 ei Paikalla on Salpalinjaan kuuluvia taisteluhautoja sekä ampuma-asema. Taisteluhauta 1: (P= 6861268 I= 3626571) kulkee pohjois-etelä-kaakkos -suuntaisena ja sen kaakkoispää päättyy järveen. Juoksuhaudan tämä pää on veden vallassa. Taisteluhauta 2: (P= 6861212 I= 3626571) sijaitsee taisteluhaudan 1 eteläpuolella. Kyseessä on lyhyt, itä-länsisuuntainen taisteluhauta, joka käytännössä on kaiketi lähinnä pitkä ampuma-asema. Taisteluhauta 3: (P= 6861300 I= 3626566) kulkee luode-kaakko suuntaisena ja seurailee pienen kumpareen reunoja. Tämä taisteluhauta on osin louhittu kallioon ja sen luoteispäässä on kallioon louhittu miehistökorsu, joka nyt on täysin veden vallassa. Ampuma-asema: (P= 6861331 I= 3626587) sijaitsee miehistökorsun itäpuolella ja on maanpintaa alempana oleva tasainen neliö, jonka seinämät kivetty. Aseman koko on noin 4x4 metriä. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Paikalla on Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita. Kohde sijaitsee Savonlinnassa, Punkaharjun pohjoispuolella olevan Mäkrän saaren itäpuolella olevan Kummelniemen kaakkoislaidalla. Alue on kosteaa ja kivistä. 3 Voimassa 2015-09-25T12:23:37 17380.30029297 542.83474945
arkeologinenkohde_alue.3938 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3938 182574 {BBF60035-FC3F-4195-A700-B3793389B05E} Kerimäki Mäkrän puolustusvarustukset (6) 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 88 ei E. Hertell 2008: Sepänniemi-Salmenkorva Saaren koillisosassa on luode-kaakkosuuntainen hiekkapohjainen harjanne. Kankaalla on taisteluvarustuksia kolmessa kohdassa. Kankaan kaakkoispäässä n 85 m mpy korkeudella on korkeaan törmään kaivettu suoja (GPS 6861855 / 3626580). Se on rakenteeltaan U-muotoinen ja sen toisesta päästä erkanee juoksuhauta. Juoksuhauta kulkee eteläkaakkoon ja erkaantuu kahteen osaan. Läntinen haara kulkee Sepänniemen etelärantaan kääntöpaikan itäpuolelle, jossa on eteläkaakkoon osoittava tuliasema (GPS 6861759 / 3626628). Itäinen haara kulkee niemen itärannalle, jossa on myös poteromainen kuoppa. (GPS 6861824 / 3626652). Sepänniemen asemista luoteeseen kankaan keskivaiheilla on myös miehistönsuoja ja tulisasemat. Suoja sijaitsee itä-länsisuunnassa kankaan keskellä harjanteen päällä (GPS 6861976 / 3626449). Se on rakenteeltaan U-muotoinen. Katto on romahtanut sisään. Paikoin kattoa kantaneet puurakenteet ovat edelleen havaittavissa. Paikalla on hirsi, jossa on kolottu lovia. Hirsissä on myös kiinni nauloja ja yhden ympärillä alueen puolustusvarustuksille tyypillistä paksua teräslankaa. Teräslankaa myös nousee maasta. Suojasta koilliseen kulkee juoksuhauta. Se johtaa veden lähelle ja päättyy harjanteen yläreunaan rakennettuun koilliseen aukeavaan tulisasemaan (GPS 6862017 / 3626468). Tuliasemassa on ampujan eteen kivetty pieni muuri. Samoin ampumasektori on leikattu harjanteeseen. Suojan lounaispuolella korkean harjanteen reunassa on myös tuliasema (GPS 6861947 / 3626416). Tästä johtaa pätkä juoksuhautaa kohti suojaa, mutta ei kuitenkaan suojaan asti Seuraava vastaava miehistönsuojan ja tuliasemien yhdistelmä sijaitsee kankaan luoteispäässä Salmenkorvassa. Täällä on vastaava yhdistelmä kuin edellä kuvattu. Harjanteen koillisreunalla on tuliasema, joka osoittaa Väljäsalmeen (GPS 6862221 / 3626237). Tuliasemasta kulkee juoksuhauta lounaaseen harjanteen keskelle, jossa on U-muotoinen miehistönsuoja (GPS 6862176 / 3626209). Suoja on ollut katettu. Suojan lounaispuolella harjanteen reunassa on tuliasema (GPS 6862125 / 3626179). Asemasta johtaa juoksuhauta kohti suojaa, mutta ei kuitenkaan sinne asti. Eteläranta Mäkrän etelärannalla on taisteluvarustuksia ainakin Syväsalmenkankaan eteläpäässä ja Räisälänlahden alueella. Maaperä alueella on kivistä kangasmaastoa. Syväsalmenkankaan eteläpäässä on kaksi tuliasemaa (GPS 6861030 / 3625515) (GPS 6861066 / 3625435). Nämä osoittavat järvelle eli noin etelälounaaseen. Asemista kulkee sisämaahan syvä juoksuhauta, jossa on U-muotoinen suoja (GPS 6861085 / 3625465). Suoja on ollut katettu, ja katto on romahtanut sisään. Suojasta johtaa edelleen sisämaahan, eli pohjoiseen, juoksuhauta (GPS 6861122 / 3625471). Näiden lisäksi alueella on suuri ehkä 15 metriä halkaisijaltaan ja viitisen metriä syvä kuoppa 6861148 E 3625437. Muodoltaan se muistuttaa hiukan U-kirjainta. Vallissa on kaksi aukkoa joiden suunta on pohjoiseen. Edellisestä alueesta itään kohti Räisälänlahtea sijaitsee seuraavat varustukset. Juoksuhauta päättyy rannanpuolella kahteen asemaan ja sisämaan puolella suureen kuoppaan. Juoksuhaudan rannanpuoleiset päätepisteet ovat (GPS 6861019 / 3625668) ja (GPS 6861029 / 3625719). Suuri kuoppa on kooltaan n 20 x 10 metriä (GPS 6861075 / 3625732) P. Häkälä 2015: Paikalla on Salpalinjaan kuuluvia kenttälinnoitteita, joita on rakennettu muuallekin ympäri saarta. Lähimmät asemat sijaitsevat Sepänniemen puolivälissä ja luoteispäässä. Paikalla on haarautuva taisteluhauta sekä kaksi erillistä ampuma-asemaa. Ampuma-asemat sijaitsevat välittömästi tulipaikan läheisyydessä, jossa on myös taisteluhaudan kaakkoispää. Taisteluhauta: (P= 6861855 I= 3626580) Kulkee kankaalla luode-kaakkosuuntaisena ja siitä erkanee yksi koilliseen kulkeva haara. Taisteluhauta on edelleen melko helppokulkuinen ja syvä. Ampuma-asema 1: (P= 6861753 I= 3626739) Selkeä pyöreä kuoppa, jossa maavalli rannan puolella. Ampuma-asema 2: (P= 6861794 I= 3626692) sijaitsee aivan niemen kärjessä ja on pyöreä selkeä kuoppa. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden mukaan. Kohde on merkitty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000018371. Kohteen on tarkastanut Martti Koponen 2007 tehdyssä Salpa-linja Etelä-Savossa inventoinnissa sekä Esa Hertell vuonna 2008. Paikalla on salpalinjaan kuuluvaa kenttälinnoitetta. Mäkrän saari sijaitsee Punkaharjun keskustasta noin yhdeksän kilometriä pohjoiseen. Saaressa on puolustusvarustuksia etelärannalla ja koillisosassa Sepänniemen ja Salmenkorvan välisellä kankaalla. 3 Voimassa 2015-10-05T15:16:29 18017.37597656 576.8331721
arkeologinenkohde_alue.3939 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3939 181730 {40C622C8-0C05-4833-933A-005EC5F180E6} Haukivuoma kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 232 ei Kohteessa on kaksi identtistä kämpän rauniota. Rakennus 1: Kko 4 x 4 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Rakennelmasta on viisi hirsikertaa jäljellä. Ovi on kaakkoisseinän keskellä ja hirsien välissä on riiveenä seinäsammalta. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu ja nurkissa on molemminpuolinen salvosrakenne. Rakennus 2 on tehty samalla tavalla. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Kahden kämpän rauniot. Kohde sijaitsee vaaran rinteen juurella suon reunassa. Paikalla kasvaa sekametsä ja maaperä on moreenia. 3 Voimassa 2015-09-02T08:28:05 924.61694336 111.84691705
arkeologinenkohde_alue.3940 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3940 181733 {FC7504EE-B263-4CA9-A566-97E01637C753} Rahtunen tuliasemia 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 235 ei Kohteessa on kaksi toisen maailmansodan aikaista tuliasemaa. Tuliasema 1 sjaitsee ylempänä vaaran rinteessä ja sen pituus on 2 metriä, leveys 50 cm ja syvyys 70 cm. Aseman rintamasuunta on etelään, suoaukealle, johon tuliasemasta on hyvä näkyvyys. Tuliasema 2 on saman kokoinen kuin asema 1, mutta sen suunta on idästä länteen. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Toisen maailmansodan aikaisia tuliasemia, jotka luultavasti liittyvät saksalaisten vetäytymisvaiheeseen Lapin sodan loppuvaiheessa. Kohde sijaitsee vaaran etelärinteellä, joka on kivikkoista mäntykangasta. Kohteen eteläpuolella rinteen ja suon reunassa kulkee hekkatie. 3 Voimassa 2015-09-25T14:11:38 309.76171875 68.05998726
arkeologinenkohde_alue.3941 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3941 181737 {C3F5F2A1-C6C0-4019-B80F-2F89461DBC4A} Vinsa kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 260 ei Kohteessa on kahden savottakämpän rauniot. Kämppä 1: Koko 7 x 10 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Pohjoisseinän keskellä on harvinaisen suuren kiviuunin raunio, jossa hormi on vielä pystyssä. Uunin koko on 4 x 4 x 3 metriä. Rakennelman puolivälissä on väliseinä. Seinät erottuvat metrin paksuina ja korkeina turvevalleina. Kämppä 2: Koko: 5 x 5 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Rakennuksessa on ollut kolme uunia: Lounais- luode- ja pohjoisseinällä. Seinät erottuvat enää turvevalleina. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Kaksi metsätyökämpän rauniota. Kohde sijaitsee hiekkakankaan reunassa, joka laskee itään, Akanjokilaaksoon. Paikalla kasvaa mäntyjä ja kuusia. 3 Voimassa 2015-09-02T12:28:22 2142.33349609 178.19030093
arkeologinenkohde_alue.3942 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3942 181740 {7889FF72-36AA-4BBF-96DA-9F5C689B4B47} Konipalo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 255 ei Kohteessa on kahden rakennuksen rauniot, joista ensimmäinen on metsätyökämpän päärakennus ja toinen luultavasti talli. Rakennus 1: Koko 6 x 10 metriä, pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Länsinurkassa on 2 x 1,5 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Seinät erottuvat turvevalleina ja rakennelman päällä on paksu turve ja katajia. Rakennus 2: Koko 6 x 7 metriä, rakennuksesta on jäljellä yksi laho hirsikerta. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämpän ja tallin rauniot. Kohde sijaitsee Konipalon tasaisen hiekkakankaan länsireunalla ja maasto laskee loivasti Akanjoen soiselle rantaniitylle. Kohteen alueella kasvaa mäntymetsä ja kämpän piha-alue erottuu heinäkasvillisuudesta. 3 Voimassa 2015-09-02T12:43:15 1776.50024414 179.78795193
arkeologinenkohde_alue.3943 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3943 181744 {30C6308D-9388-4F21-A42C-932F9DAAA469} Liekopalo kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 270 ei Kohteessa on savottakämpän ja saunan rauniot. Rakennus 1 kämppä: Koko 7 x 23 metriä, pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinien paikat erottuvat turvevalleina ja keskellä on suuri pönttökamina. Rakennelman ympärillä on lautakasoja ja rakennus on ilmeisesti purettu. Rakennus 2 sauna: Koko 3 x 3 metriä. Rakennuksen luoteiskulmassa on uunin raunio, jonka hormirakenne on säilynyt. Uunin arinana on rautainen kuorma-auton pakkajousitus. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämpän ja saunan rauniot noin 1950 - 60 luvulta. Kohde sijaitsee Liekopalon hiekkaharjun itäreunalla, joka laskee kämpän kohdalla itään, ojitettuun suohon. Paikalla kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-09-02T13:29:15 1791.43066406 183.79536602
arkeologinenkohde_alue.3944 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3944 183428 {13621231-079F-43F1-9F46-25FE344F8B65} Pönniälänkangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 108 ei Taipalsaaren lentokenttä sijaitsee Toisella Salpausselällä olevan Pönniälänkankaan eteläreunalla. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan Taipalsaaren lentokenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Paikka on edelleen varakenttänä. Kiitoratojen etelä-, itä- ja koillispuolella on sota-ajan toimintaa liittyviä rakenteita. Alueella on lentokonesuojia, muita ajoneuvosuojia, telttapohjia, tuliasemia, juoksuhautoja, poteroita, yms. Inventoinnissa dokumentoitiin maastossa havaitut rakenteet, jotka pääosin ovat kooltaan yli 4x4 m. Poterot yms. pienet kaivannot jätettiin huomiotta. Osa kohteista on dokumentoitu jälkityövaiheessa Metsähallituksen laserkeilausaineistosta. Pönniälänkankaan eteläreunaa kulkevan tien varressa on alueella palvelleille joukoille pystytetty kivinen muistomerkki. Lentokonesuojia on kentän etelä-, itä- ja koillispuolella. Näitä on yhteensä 32 kpl, joista osa on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta. Ajoneuvosuojia esiintyy kentän eteläpuolella, jossa niitä on 4 kpl. Telttapohjia on kentän eteläpuolella 6 kpl. Kentän eteläpuolella on myös laaja maahan kaivettu suoja kooltaan n 10x7x2m, johon johtaa luiska kooltaan n 9x2m. Lisäksi kentän eteläpuolella on muita tunnistamattomia kaivantoja, joista ainakin osa on tuliasemia ja lyhyitä taisteluhautoja. 3 Voimassa 2015-10-30T14:13:24 70473.8293457 1379.20972828
arkeologinenkohde_alue.3945 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3945 183429 {ACD3906F-2C1F-412B-B0A1-CF448DA0C6F1} Pönniälänkangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 108 ei Taipalsaaren lentokenttä sijaitsee Toisella Salpausselällä olevan Pönniälänkankaan eteläreunalla. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan Taipalsaaren lentokenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Paikka on edelleen varakenttänä. Kiitoratojen etelä-, itä- ja koillispuolella on sota-ajan toimintaa liittyviä rakenteita. Alueella on lentokonesuojia, muita ajoneuvosuojia, telttapohjia, tuliasemia, juoksuhautoja, poteroita, yms. Inventoinnissa dokumentoitiin maastossa havaitut rakenteet, jotka pääosin ovat kooltaan yli 4x4 m. Poterot yms. pienet kaivannot jätettiin huomiotta. Osa kohteista on dokumentoitu jälkityövaiheessa Metsähallituksen laserkeilausaineistosta. Pönniälänkankaan eteläreunaa kulkevan tien varressa on alueella palvelleille joukoille pystytetty kivinen muistomerkki. Lentokonesuojia on kentän etelä-, itä- ja koillispuolella. Näitä on yhteensä 32 kpl, joista osa on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta. Ajoneuvosuojia esiintyy kentän eteläpuolella, jossa niitä on 4 kpl. Telttapohjia on kentän eteläpuolella 6 kpl. Kentän eteläpuolella on myös laaja maahan kaivettu suoja kooltaan n 10x7x2m, johon johtaa luiska kooltaan n 9x2m. Lisäksi kentän eteläpuolella on muita tunnistamattomia kaivantoja, joista ainakin osa on tuliasemia ja lyhyitä taisteluhautoja. Alueella lentokonesuojia. 3 Voimassa 2015-10-30T14:16:29 14336.47705078 561.3054327
arkeologinenkohde_alue.3946 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3946 183430 {8B8F10FF-0508-4D1D-AABE-AA48BF23824D} Pönniälänkangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 108 ei Taipalsaaren lentokenttä sijaitsee Toisella Salpausselällä olevan Pönniälänkankaan eteläreunalla. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan Taipalsaaren lentokenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Paikka on edelleen varakenttänä. Kiitoratojen etelä-, itä- ja koillispuolella on sota-ajan toimintaa liittyviä rakenteita. Alueella on lentokonesuojia, muita ajoneuvosuojia, telttapohjia, tuliasemia, juoksuhautoja, poteroita, yms. Inventoinnissa dokumentoitiin maastossa havaitut rakenteet, jotka pääosin ovat kooltaan yli 4x4 m. Poterot yms. pienet kaivannot jätettiin huomiotta. Osa kohteista on dokumentoitu jälkityövaiheessa Metsähallituksen laserkeilausaineistosta. Pönniälänkankaan eteläreunaa kulkevan tien varressa on alueella palvelleille joukoille pystytetty kivinen muistomerkki. Lentokonesuojia on kentän etelä-, itä- ja koillispuolella. Näitä on yhteensä 32 kpl, joista osa on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta. Ajoneuvosuojia esiintyy kentän eteläpuolella, jossa niitä on 4 kpl. Telttapohjia on kentän eteläpuolella 6 kpl. Kentän eteläpuolella on myös laaja maahan kaivettu suoja kooltaan n 10x7x2m, johon johtaa luiska kooltaan n 9x2m. Lisäksi kentän eteläpuolella on muita tunnistamattomia kaivantoja, joista ainakin osa on tuliasemia ja lyhyitä taisteluhautoja. Alueella lentokonesuojia. 3 Voimassa 2015-10-30T14:19:17 17420.65893555 589.30876604
arkeologinenkohde_alue.3947 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3947 183431 {D4861E07-4AAB-434C-B490-C95D594CF3C5} Pönniälänkangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 108 ei Taipalsaaren lentokenttä sijaitsee Toisella Salpausselällä olevan Pönniälänkankaan eteläreunalla. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan Taipalsaaren lentokenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Paikka on edelleen varakenttänä. Kiitoratojen etelä-, itä- ja koillispuolella on sota-ajan toimintaa liittyviä rakenteita. Alueella on lentokonesuojia, muita ajoneuvosuojia, telttapohjia, tuliasemia, juoksuhautoja, poteroita, yms. Inventoinnissa dokumentoitiin maastossa havaitut rakenteet, jotka pääosin ovat kooltaan yli 4x4 m. Poterot yms. pienet kaivannot jätettiin huomiotta. Osa kohteista on dokumentoitu jälkityövaiheessa Metsähallituksen laserkeilausaineistosta. Pönniälänkankaan eteläreunaa kulkevan tien varressa on alueella palvelleille joukoille pystytetty kivinen muistomerkki. Lentokonesuojia on kentän etelä-, itä- ja koillispuolella. Näitä on yhteensä 32 kpl, joista osa on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta. Ajoneuvosuojia esiintyy kentän eteläpuolella, jossa niitä on 4 kpl. Telttapohjia on kentän eteläpuolella 6 kpl. Kentän eteläpuolella on myös laaja maahan kaivettu suoja kooltaan n 10x7x2m, johon johtaa luiska kooltaan n 9x2m. Lisäksi kentän eteläpuolella on muita tunnistamattomia kaivantoja, joista ainakin osa on tuliasemia ja lyhyitä taisteluhautoja. Alueella lentokonesuojia. 3 Voimassa 2015-10-30T14:21:50 15488.41918945 715.46027386
arkeologinenkohde_alue.3948 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3948 183432 {B91552EE-6DEC-4E7D-935C-499B003A515A} Pönniälänkangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 108 ei Taipalsaaren lentokenttä sijaitsee Toisella Salpausselällä olevan Pönniälänkankaan eteläreunalla. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan Taipalsaaren lentokenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Paikka on edelleen varakenttänä. Kiitoratojen etelä-, itä- ja koillispuolella on sota-ajan toimintaa liittyviä rakenteita. Alueella on lentokonesuojia, muita ajoneuvosuojia, telttapohjia, tuliasemia, juoksuhautoja, poteroita, yms. Inventoinnissa dokumentoitiin maastossa havaitut rakenteet, jotka pääosin ovat kooltaan yli 4x4 m. Poterot yms. pienet kaivannot jätettiin huomiotta. Osa kohteista on dokumentoitu jälkityövaiheessa Metsähallituksen laserkeilausaineistosta. Pönniälänkankaan eteläreunaa kulkevan tien varressa on alueella palvelleille joukoille pystytetty kivinen muistomerkki. Lentokonesuojia on kentän etelä-, itä- ja koillispuolella. Näitä on yhteensä 32 kpl, joista osa on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta. Ajoneuvosuojia esiintyy kentän eteläpuolella, jossa niitä on 4 kpl. Telttapohjia on kentän eteläpuolella 6 kpl. Kentän eteläpuolella on myös laaja maahan kaivettu suoja kooltaan n 10x7x2m, johon johtaa luiska kooltaan n 9x2m. Lisäksi kentän eteläpuolella on muita tunnistamattomia kaivantoja, joista ainakin osa on tuliasemia ja lyhyitä taisteluhautoja. Alueella lentokonesuojia. 3 Voimassa 2015-10-30T14:27:01 35375.06787109 1123.70194594
arkeologinenkohde_alue.3949 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3949 183433 {05F5002E-4F2B-4CD5-8FDE-9C6FA0C35026} Pönniälänkangas lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 110 ei Taipalsaaren lentokenttä sijaitsee Toisella Salpausselällä olevan Pönniälänkankaan eteläreunalla. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan Taipalsaaren lentokenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Paikka on edelleen varakenttänä. Kiitoratojen etelä-, itä- ja koillispuolella on sota-ajan toimintaa liittyviä rakenteita. Alueella on lentokonesuojia, muita ajoneuvosuojia, telttapohjia, tuliasemia, juoksuhautoja, poteroita, yms. Inventoinnissa dokumentoitiin maastossa havaitut rakenteet, jotka pääosin ovat kooltaan yli 4x4 m. Poterot yms. pienet kaivannot jätettiin huomiotta. Osa kohteista on dokumentoitu jälkityövaiheessa Metsähallituksen laserkeilausaineistosta. Pönniälänkankaan eteläreunaa kulkevan tien varressa on alueella palvelleille joukoille pystytetty kivinen muistomerkki. Lentokonesuojia on kentän etelä-, itä- ja koillispuolella. Näitä on yhteensä 32 kpl, joista osa on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta. Ajoneuvosuojia esiintyy kentän eteläpuolella, jossa niitä on 4 kpl. Telttapohjia on kentän eteläpuolella 6 kpl. Kentän eteläpuolella on myös laaja maahan kaivettu suoja kooltaan n 10x7x2m, johon johtaa luiska kooltaan n 9x2m. Lisäksi kentän eteläpuolella on muita tunnistamattomia kaivantoja, joista ainakin osa on tuliasemia ja lyhyitä taisteluhautoja. Alueella lentokonesuojia. 3 Voimassa 2015-10-30T14:49:45 6614.62841797 313.03046019
arkeologinenkohde_alue.3950 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3950 181252 {968D1241-F599-439C-A77B-37B793037C02} Korkiamaa asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 175 ei Kohde käsittää puretun tilan jäännöksen. Jäljellä on kolmen rakennuksen pohjat. Lisäksi alueella on kaksi autonromua sekä hieman muuta metalliromua. Päärakennuksen epäselvähkö jäännös on mitoiltaan noin 5m x 7m, ja se sijaitsee tasatun aukion reunassa. Jäljellä on luonnonkivisiä nurkkakiviä tai harvaa kivijalkaa. Rakenteen lounaiskulmassa on luonnonkivinen uuninpohja, mitoiltaan noin 2m x 2m. Saunasta on jäljellä noin 3m x 5m kokoinen kapea betoninen pohja. Navetasta on jäljellä noin 5,5m x 8m. kokoinen kaksiosainen betonikivijalka. Rakenteen lounaispuolikkaan sisällä on betonireunainen matala kaivo. Rakenteet sijaitsevat noin 70m x 60m kokoisella alueella metsätien molemmilla puolella. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanha asutustila noin 1950-luvulta. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä. Metsä on noin 40v mäntymetsää. Pihan halki kulkee metsätie. 3 Voimassa 2015-08-24T09:42:25 4344.61999512 262.1274992
arkeologinenkohde_alue.3951 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3951 181261 {34E62E11-51BF-4E83-A38D-DC19FD9B519F} Ojala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 130 ei Kohde käsittää vanhan tilan puretun jäännöksen. Rakenteita on kahdella alueella. Pohjoisempana on päärakennuksen, kellarin ja toisen rakennuksen jäännös. Noin 150m näistä etelään sijaitsee vielä riihen ja toisen kellarin jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä noin 5m x 8m rakennuksen jäännös. Jäljellä on luonnonkivinen kivijalka sekä pelkkahirsien jäännöksiä, myös sisäseinien osia. Rakenteeseen on liittynyt myös kuisti. Jäännökseen ei vaikuta kuuluvan uunia, mahdollisesti se on purettu ja kuljetettu muualle. Ensimmäinen kellari sijaitsee päärakennuksen vieressä. Jäljellä on noin 3m x 3m x 1m kokoinen kuoppa. Rakenteen sisällä on kiviä ja siinä on mahdollisesti ladottua kiviseinää. Toisesta rakennuksesta on jäljellä vähän purettua hirsiseinää. Kauempana sijaitseva riihi on ollut mitoiltaan noin 6m x 6m. Jäljellä on luonnonkivinen perustus sekä maatuneita hirsiä. Lisäksi kaakkoiskulmassa on näyttävä noin 1,5m x 2m x 1m kokoinen kiuas. Riihen vieressä on toisen kellarin jäännös. Jäljellä on noin 1,5m x 4m kokoinen suorakulmainen kuoppa, syvyydeltään noin 1m. Kohde rajautuu kahdeksi erilliseksi alueeksi. Pohjoisempi, päärakennuksen sisältävä alue on mitoiltaan noin 40m x 50m. Eteläisempi riihen ja kellarin käsittävä alue on mitoiltaan noin 20m x 20m. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanhan tilan purettu jäännös. Mahdollisti tila on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Kohde sijaitsee vanhan polun varressa, moreenirinteellä. Metsä on noin 10-vuotiasta kuusitaimikkoa. 3 Voimassa 2015-08-24T10:37:33 1669.69287109 159.3054785
arkeologinenkohde_alue.3952 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3952 181262 {AC97B050-A0AF-4581-93F9-62DEC7B7F14A} Ojala asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 130 ei Kohde käsittää vanhan tilan puretun jäännöksen. Rakenteita on kahdella alueella. Pohjoisempana on päärakennuksen, kellarin ja toisen rakennuksen jäännös. Noin 150m näistä etelään sijaitsee vielä riihen ja toisen kellarin jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä noin 5m x 8m rakennuksen jäännös. Jäljellä on luonnonkivinen kivijalka sekä pelkkahirsien jäännöksiä, myös sisäseinien osia. Rakenteeseen on liittynyt myös kuisti. Jäännökseen ei vaikuta kuuluvan uunia, mahdollisesti se on purettu ja kuljetettu muualle. Ensimmäinen kellari sijaitsee päärakennuksen vieressä. Jäljellä on noin 3m x 3m x 1m kokoinen kuoppa. Rakenteen sisällä on kiviä ja siinä on mahdollisesti ladottua kiviseinää. Toisesta rakennuksesta on jäljellä vähän purettua hirsiseinää. Kauempana sijaitseva riihi on ollut mitoiltaan noin 6m x 6m. Jäljellä on luonnonkivinen perustus sekä maatuneita hirsiä. Lisäksi kaakkoiskulmassa on näyttävä noin 1,5m x 2m x 1m kokoinen kiuas. Kohde rajautuu kahdeksi erilliseksi alueeksi. Pohjoisempi, päärakennuksen sisältävä alue on mitoiltaan noin 40m x 50m. Eteläisempi riihen ja kellarin käsittävä alue on mitoiltaan noin 20m x 20m. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vanhan tilan purettu jäännös. Mahdollisti tila on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Kohde sijaitsee vanhan polun varressa, moreenirinteellä. Metsä on noin 10-vuotiasta kuusitaimikkoa. 3 Voimassa 2015-08-24T10:47:44 361.80004883 73.30797256
arkeologinenkohde_alue.3953 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3953 181270 {0FEBB739-A4DC-4AA8-9AFD-2AF465307256} Rinne asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 145 ei Kohde käsittää asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, navetan ja riihen pohjat sekä luultavasti rakennuksesta peräisin oleva betonilaatta. Päärakennuksesta on jäljellä noin 6m x 10m kokoinen betonista valettu pohja. Navetasta on jäljellä epäsäännöllinen kaksiosainen pohja. Betonista valettu osa on mitoiltaan noin 8m x 6m, luonnonkivinen taas noin 6m x 8m. Myös luonnonkivisen osan sisällä on betonirakennetta. Riihenpohjan koko on noin 5m x 5m ja se koostuu sekä luonnonkivi- että betonirakenteesta. Rakennuksen lounaiskulmassa on noin 1,5m x 1,5m x 1m kokoinen ehjä luonnonkivinen uuni. Kohde rajautuu noin 100m x 50m kokoiselle epäsäännölliselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Riihi sijaitsee kauempana muista rakennuksista. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 11.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on asuintilan purettu jäännös 1900-luvulta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on harvaa noin 50-vuotiasta koivumetsää. 3 Voimassa 2015-08-24T12:34:21 5024.10705566 319.69417474
arkeologinenkohde_alue.3954 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3954 182660 {35FDDCBB-CCC0-4C9E-9A2B-F8C692DE0139} Kalle Pölhön autio rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain ei Kalle Pölhön autio sijaitsee Mikkelin keskustasta n 15 km pohjoiseen Valkeajärven ja Luotojärven välissä. Alue on matalan kumpuilevan mäkimaaston eteläosassa. Rakennukset on purettu. Paikalla on päärakennuksen uuni, navetan kivijalka, saunan kivijalka ja uuni, riihen kiuas, kellarikuopat, sekä raivausröykkiöitä. Alueen maapohja on muokattu hakkuiden jälkeen. Navetan kivijalka on tehty luonnonkivistä pääosin kylmämuuraamalla ja osin laastilla liimailemalla, ja on kooltaan n 9x7x2,5 m. Päärakennus on sijainnut navetasta n 30 m itään. Paikalla on rakennuksen uunin jäännös, kooltaan n 2x1,5x1,5 m. Rakennus on purettu, eikä sen koko ole hahmotettavissa. Kiuas, oletettavasti riihin, sijaitsee navetasta n 60 m itäkaakkoon matalan tasaisen avokallion päällä. Kiuas on rikkoutunut muokkauksessa. Jäännöksen joukossa on nähtävissä mm muutamia tiiliä ja tulessa tummuneita kiviä. Maapohjan muokkaus on paljastanut kallion itäpuolelta kivillä tasatun lattiapinnan tms. alueen, joka on päällystetty sementillä. Navetasta n 50 m kaakkoon on rakennuksen jäännös, olettavasti kyseessä on saunan jäännös. Paikalla on u-muotoinen, osan rakennuksesta kattava, kivijalka ja rauennut kiuas. Rakennuksen koko on ollut n 5x4 m. Kivijalan korkeus on n 0,8 m. Navetasta n 100 kaakkoon pienen mäennyppylän kohdalla on kolme maakellarin kuoppaa. Yksittäisen kuopan koko on n 4x3 m ja syvyys n 1,5 m. 3 Voimassa 2015-09-30T12:56:35 16209.6027832 502.62140367
arkeologinenkohde_alue.3955 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3955 182664 {930342D1-43B8-4792-904C-D21629F38AAE} Kirkkoharju tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 121 ei Kirkkoharju sijaitsee Mikkelin keskustasta n 16 km pohjoiseen Valkeajärven ja Syrjälammen välisellä harjujaksolla. Kirkkoharjun koillispäässä, tien eteläpuolella, harjanteella on tervahaudan jäännös ja kuoppajäännös. Alue on hiekkapohjaista harjua, joka on muokattu päätehakkuun yhteydessä hiljattain. Haudan koko on n 5x4 m ja syvyys n 1 m. Ympärillä on kuoppien kehä. Hautaan osuneista muokkauksista on paljastunut runsaasti hiiltä. Haudasta n 15 länteen sijaitsee kuoppajäännös, kooltaan n 6x5 m ja syvyydeltään n 0,8 m. Rakenteeseen osuneista laikutuksista ei ole paljastunut hiiltä, mutta oletettavasti rakenne liittyy yhteen tervahaudan kanssa. 3 Voimassa 2015-09-30T13:35:34 638.05908203 110.20455576
arkeologinenkohde_alue.3956 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3956 182668 {F0662AEE-0EC3-4F37-8CC4-F489C22B078E} Moisionpelto rautakautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 11 Muu lähde 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 90 ei Muinaisjäännösrekisterin mukaan: ”Moisionpellon rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Moision sairaalarakennusten eteläpuolella olevalla lähes tasaisella peltoalueella, Latokallion rautakautista polttokenttäkalmistoa (kohde 491010012) ympäröivien peltojen alueella. Vuonna 1991 paikalta löytyi kankiketjun nivel, lasimassahelmi ja pronssiesineiden katkelmia (KM 27079) sairaalasta noin 300 m lounaaseen. Kankiketjun nivelen löytöpaikan koordinaatit: p= 6838 380, i= 3514 540 ja lasimassahelmen löytöpaikan koordinaatit: p= 6838 460, i= 3514 640. Vuonna 1993 Latokallion etelä- ja kaakkoispuolella tehtiin arkeologisia tutkimuksia alueelle suunnitellun pumppuaseman huoltotien kohdalla. Tutkimuksissa tuli esille ruumishautoja muistuttavia rakenteita, tulisijoja, mahdollinen asumuksen jäännös sekä erilaisia esineitä, mm. pronssinen hevosriipus. Yhdestä liedestä löytyneestä hamppuköydestä saatu radiohiiliajoitus osoittaa asuinpaikkan olleen käytössä vielä 1400-luvulla. Keväällä 2010 pellolta löytyi pintapoimintana pronssinen räpyläriipus ja levymäinen pronssiesineen katkelma.” Kohteen rajaus ulottuu mm Moisionlammen kaakkoisrannalle asti ja siten osittain valtion talousmetsän alueelle. Kohde tarkastettiin kesän 2015 inventoinnissa. Alueella ei havaittu tuoreita maankäytön merkkejä. 3 Voimassa 2015-09-30T14:03:54 285610.70214844 2141.14472899
arkeologinenkohde_alue.3957 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3957 182670 {7F134257-4676-457D-82A6-97F184687901} Kokkovuori 6 kivilouhos 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 110 ei Kokkovuori sijaitsee Mikkelin Tuukkalassa Kapalammen ja Annilanselän välissä. Kokkovuoren lounaisreunalla rinteen yläosassa on pieni kotitarvekivilouhos. Pienehkössä siirtolohkareessa, kooltaan n 2x1x1,5 m, on porausjälki pituudeltaan n 35 cm. Kyseessä on tyypillinen pieni kotitarpeisiin tehty kivilouhos. Alue kasvaa pääasiassa mäntyä ja koivua. Välittömästi kohteen vieressä 1m päässä kulkee kivillä pohjustettu ja maalla katettu luiska rinnettä vasten ylös/alas. Luiskan leveys yläpäästä on n 1,4 m. Rakenteen kokonaispituus on n 10 m. Luiska päättyy yläosastaan avokallioon. Rakenteen alapäästä rinne jatkuu luontaisena alaspäin. Kyseinen rakenne vaikuttaa muotonsa ja sijaintinsa puolesta pienen hyppyrimäen vauhtimäen yläosalta, josta on voinut laskea/hypätä mäkeä alas kasarmikentälle. 3 Voimassa 2015-11-16T11:24:33 309.74780273 75.3809691
arkeologinenkohde_alue.3958 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3958 183500 {2D8CF3B9-54B5-4853-8BC3-7B6DBE5A3C8D} Niemelä rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 81 ei Niemelän talo on sijainnut Kouvolan Luujärven itäpuolella Luulahden suulla etelään työntyvässä niemessä. Paikka on nykyisin Pahkajärven ampuma-alueella. Paikalla on kahden rakennuksen jäännökset: talon tasattu paikka järven rannassa ja siitä parikymmentä metriä länteen, kallion syrjään kivistä tehty navetan kivijalka (kooltaan n 7x6x1,5 m), jonka osana on hyödynnetty suurta maakiveä. 3 Voimassa 2015-11-01T18:19:56 2205.5480957 190.45523059
arkeologinenkohde_alue.3959 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3959 183515 {DE13DE8A-E115-4F6F-AE46-3D06EA6280E6} Laukkarata puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 8 Moniperiodinen 81 Moniperiodinen 1 Koskematon 100 ei Laukkarata sijaitsee Lappeenrannan lentokentän eteläpuolella. Alue on ollut armeijan harjoitusalueena 1800-luvulta alkaen. Nykyisin se on edelleen Puolustusvoimien käytössä ja alueella on sadoittain erilaisia ja eri-ikäisiä poteroita ja harjoituskaivantoja, joiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Poterot ja juoksuhaudat jätettiin huomiotta ja inventoinnissa dokumentoitiin maastossa laserkeilausaineiston avulla vain isoimmat yli 4x4 m rakenteet. Pääosa havainnoista on telttapohjia, oletettavasti toisen maailmansodan ajalta. Lisäksi alueella on ampumarataan liittyvä pitkä vallihautamainen kaivanto, joka on kuvattu Senaatin kartastossa vuonna 1893. Alueella on myös kaksi venäläisten hautausmaata ja Hubertuksen ratsastajien muistomerkki. Vanhalta vaikuttavia telttapohjia dokumentoitiin 12 kpl. Nämä ovat tyypillisiä pyöreitä, maahan kaivattuja ja vallin ympäröimiä. Telttapohjien sisähalkaisija on n 5-6 m. Syvyys sen sijaan vaihtelee, syvimmässä se on n 1,5 m. Pääosa havainnoista on alueen etelä- ja toisaalta länsiosassa. Ampumaradan suunta on ollut pohjoiskoillisesta etelälounaaseen. Eteläpäässä oleva vallihautamainen kaivanto on kokonaispituudeltaan n 470 m. Kaivannon leveys on n 7 m ja syvyys vallin päältä pohjalle n 2-3 m. Senaatin kartastossa on kuvattu samalle kohdalle rakenne, jonka pituus on n 330 m. Kaivantoon kasvaneista männyistä tehtiin lustokairauksia. Tulokset olivat 70, 67 ja 50 lustoa. Valleihin on kaivettu myöhemmin poteroita ja sen yli kulkee teitä. Laserkeilausaineistossa on havaittavissa myös kaivannon länsipuolella sitä vasten kohtisuoraan oleva toinen vastaava kaivanto. Sen pituus on n 550 m. Ilmeisesti kyseessä on vuotta 1893 nuorempi rakenne, koska sitä ei ole kuvattu Senaatin kartastossa, jossa ampumaradan länsireuna on vielä metsää. Venäläisten hautausmaat ja Hubertusseuran ratsastajien muistomerkki vuodelta 1951 on merkitty peruskarttoihin. Jälkimmäinen on alueen itälaidalla oleva kivipaasi kooltaan n 1,6x0,8x0,6m. Venäläisten hautausmaat on aidattu ja varustettu muistomerkeillä. Kokonaisalue. Metsänhoidollisissa töissä huomioitavat kohteet esitetty pisteillä ja viivoilla. 3 Voimassa 2015-11-02T13:23:40 1025966.49853516 4149.88817318
arkeologinenkohde_alue.3960 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3960 183524 {75EE1951-096F-4A11-A202-5AFA17685E40} Leirikenttä puolustusvarustukset 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 105 ei Kohde sijaitsee Lappeenrannan lentokentän pohjoispuolisessa metsässä. Alueella on lentokenttään liittyviä sota-ajan varustuksia. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan Taipalsaaren lentokenttä toimi kenttänä sekä talvi- että jatkosodassa. Alueella on lentokonesuojia (6 kpl), telttapohjia (1 mitattu) ja yksi sota-aikaa nuorempi ajoneuvosuoja, johon on jäänyt miehistönkuljetusajoneuvo. Lisäksi alueella on sota-ajan juoksuhautoja ja puolustuskaivantoja. Lentokonesuojien koko vaihtelee. Suurimman sisätilan koko n 25x20 m. Lentokonesuojista tehtiin lustokairaus alueen koillisnurkassa sijaitsevan suojan sisältä (65-70v) ja alueen keskellä sijaitsevan suojan sisältä (n 60 v). Kokonaisalue merkitty, metsätöissä huomioitavia rakenteita pisteillä. Alueella myös juoksuhautoja. 3 Voimassa 2015-11-02T13:24:22 235268.71777344 2029.03866242
arkeologinenkohde_alue.3961 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3961 182431 {0F0CFB62-F7C3-4030-9096-9D078294DD20} Lotakonlahti hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 95 ei Kohde sijaitsee Hartolan pohjoisosassa Jääsjärven luoteispäässä. Lotakonlahden länsipuolella Huiskanharjun eteläpäässä on vanhalla rantatörmällä kaksi kuoppajäännöstä. Alue on rehevää kuusivaltaista varttunutta metsää. Kuoppien halkaisija on n 2 m ja syvyys n 0,5 m. Kuoppien pohjilta otetuissa kairanäytteissä esiintyy turpeen alla mineraalimaassa n 15-20 cm paksu hiilinokimaakerros. Kuopat lienevät pieniä hiilimiiluja. 3 Voimassa 2015-09-24T13:15:39 573.57739258 103.44948717
arkeologinenkohde_alue.3962 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3962 182432 {59EC0A52-3D2C-415E-B7BD-71314F4DDFAF} Huiskanharju hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 98 ei Huiskanharju on Jääsjärven luoteispuolella, järven ja Joutsasta etelään kulkevan nelostien välissä. Harjun pohjoispäässä on Kurkostenlampi, jonka eteläpäässä olevalla rantatasanteella on kuoppajäännös. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta. Kuopan halkaisija on n 2 m ja syvyys 0,5 m. Kairatessa kuopan pohjalta tuli esiin turpeen alta n 15 cm paksu musta hiilinokimaakerros. Kyseessä on pieni hiilimiilu. 3 Voimassa 2015-09-24T13:12:23 273.98901367 66.41733244
arkeologinenkohde_alue.3963 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3963 65253 {AA230A41-ACA6-4B9C-B395-75A3B18275E1} 1000001206 Njiljohka 4 Asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 1 Digitionti kartalta 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 320 ei Njiljohka-joen pohjoisrannalta, Huihkkanjohkan suun läheltä, sen kaakkoispuolelta löytyi kvartsisia bipolaari-iskoksia. Maaperä on melko kivistä. Löydöt ovat Njiljoen rantatasanteelta, n. 25 metrin päässä rannasta. Kvartsi-iskoksia erottuu n. 4 x 2 metrin kokoisella alueella, jossa maanpinta on rikkoutunut. Näkyvillä oli kymmenkunta iskosta. 3 Voimassa 2014-02-05T08:11:30 437.06640625 77.56990358
arkeologinenkohde_alue.3964 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3964 61839 {3FD49FF0-BA28-4882-94CA-CAAC49238198} 47010057 Mustalompolo koillinen asuinpaikka 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 6 Muu prospektointimenetelmä 425 ei Asuinpaikka sijaitsee Mustalompolon koillisrannalla, tuulen kuluttaman tievan laella. Vuonna 2009 tarkastuksessa paljastuneilla hiekka-alueilla havaittiin kvartsi- ja kivilaji-iskoksia muutaman kymmenen metrin levyisellä alueella. Lisäksi luoteisosassa eroosio oli paljastanut liesikiveystä ympärillään tummaa nokimasta. Löytöjä ei talletettu. Mj-rekisteri 3 Voimassa 2019-08-27T10:52:46 1015.57543945 114.88707999
arkeologinenkohde_alue.3965 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3965 62457 {6AD62D89-7A92-44B6-82CE-BE47EDFC3598} 1000001076 Sirddaávzi Pyyntikuoppia 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 2716 Pyyntikuopat 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 282 275 ei Pyyntikuopat sijaitsevat Sirddaávzin länsirinteessä, rinteen alimman ja samalla jyrkimmän osan ja Sirddaráhppát-tunturin tasanteella olevan järven välissä. Pyyntikuoppia on yhdeksän kappaletta. Ne sijaitsevat jonossa suurin piirtein koillinen-lounas suuntaisena jonona, 190 metrin matkalla. Kuoppien muoto ja koko vaihtelevat. Kuoppien lisäksi alueella on suorakaiteinen kehäliesi, joka sijaitsee järvenrannasta 35 m pohjoiseen. Se on 80 cm pitkä ja 60 cm leveä kotaliesi. Mj-rekisteri Pyyntikuoppia ja suorakaiteenmuotoinen kehäliesi 3 Voimassa 2019-11-27T15:38:45 8717.00170898 422.15531146
arkeologinenkohde_alue.3966 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3966 62187 {0696AD5D-7DC8-432C-8102-2C43E925A31D} 1000001099 Leaksagoahti 1 Kivirakenteita 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 1416 Latomukset 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 2 Suuntaa antava 4 Näkyvät rakenteet 432 425 ei Kohde sijaitsee Guivi-tunturin länsipuolella olevassa vedenjakajalaaksossa Leaksagoahtissa. Laakson itäreunalla, loivalla rinteellä, kaakosta laskevan puron kummallakin rannalla on useita kynnellisiä liesiä ja purnuja. Liesiä on viisi ja purnuja kahdeksan. Alue on puutonta tunturiylänköä. Mj-rekisteri Liesiä ja purnuja 3 Voimassa 2014-02-05T09:36:11 7217.62426758 498.66361939
arkeologinenkohde_alue.3967 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3967 197784 {6F3077F4-8383-4F84-AD75-9977BD3C948D} 1000037492 Haminaholma rimamöljä 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9115 Liikennekohteet 1524 Satamat, rakennetut 0 Ei määritelty 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 35 1800-luku 1 Koskematon 13 Metsäteollisuus 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet kyllä Haminaholman saaren NE-ranta on täytetty rimoilla ja kivenlohkareilla ja pengerretty siten, että rantaviiva on suora 435 metrin matkalta. Vedenrajassa ja rantavedessä on ristikkäisinä kerroksina rimoja, joiden päällä painoina lohkareita ja kiviröykkiöitä. Rimamöljän pituus 535 m. Rantaa on paikoin tuettu pystysuoralla puupaalutuksella. Myös maissa on paikoin paalutusta. Muutama metri rantaviivasta on paikoin kaivettu rannansuuntaista ojaa. Maassa siellä täällä kapeaa ratakiskoa, mikä viittaa kapearaiteiseen rautatiehen. Alueen SE-osassa 17 m pitkä rannansuuntainen kylmämuuri ja lyhyt sitä vastaan kohtisuora kylmämuuri. Haminaholman sahan satama-alue. Noin 46 ha:n saaren mantereen puoleinen ranta. 3 Voimassa 2019-12-13T12:02:07 48156.19726562 1190.56811398
arkeologinenkohde_alue.3968 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3968 198215 {6BB0CE26-D4F9-4D3C-A5B9-2DF5C7014930} 1000038045 Vasikhangas terassipelto 2 Kiinteä muinaisjäännös 9100 Arkeologiset kohteet 9128 Maataloushistorialliset kohteet 2823 Fossiiliset pellot 400 Julkiset hallintotehtävät 4 GPS-mittaus, korjaamaton 12 Muinaismuistolaki Null 4 Maisema-alue, valtakunnallinen 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 3 Talonpoikaistalo 1 Tarkka 4 Näkyvät rakenteet Terassin Valkojärven puoleinen W-reuna mitattu GPS:llä, E-puoli arvio. ei Selvästi erottuva 230 m pitkä terassi, jonka päällä maanpinta tasainen ja vaakasuora. Terassin N-osassa kaksi W-E-suuntaista ojaa, jotka laskevat terassia kohti. Käytöstä poistunut pelto. Laidunmaa Kaukolan kylänraitin ja lasketun Valkojärven rannan välissä. 3 Voimassa 2020-01-20T13:30:49 5824.98168945 578.70629772
arkeologinenkohde_alue.3969 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3969 182919 {20C2D06F-2F5E-45C0-A5D7-343A4E297561} Valkjärvi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 30 ei Valkjärvi sijaitsee Haminasta Vaalimaalle vievän tien eteläpuolella, ja siltä etelään kulkevan tien 14718 varressa. Alue on Puolustusvoimien käytössä. Järven luoteispuolella on Valkjärvellä 1940-luvulla ja 1950-luvun alussa toimineen varuskunnan kasarmirakennusten jäännöksiä. Jäännöksistä pääosa sijoittuu tien 14718 itäpuolelle, sen ja järven väliselle hiekkapohjaiselle kankaalle. Tien länsipuolella on myös muutama rakennuksen kivijalka. Kivijalat on valettu betonista. Tien itäpuolella on 19 kivijalkaa. Näitä on kahta erilaista tyyppiä. Niiden koot ovat n 13x8x2 m 8x5x1 m. Suuremmassa rakennustyypissä on ollut rakennuksen alla kellari. Nykyisin paikkaa käytetään taisteluharjoituksissa. Tien länsipuolella on kolme betonista kivijalkaa ja kolme muuta rakennuspaikkaa. Eteläisimmät betoniset kivijalat (2 kpl) ovat nykyisen napalmiharjoitusradan kohdalla. Näiden koot ovat 11x6x0,5 m ja 22x10x1 m. Pohjoisin betonijalka on urheilukenttää vastapäätä ja kooltaan n 13x6x0,4 m. Sen sisällä on kaksi uuninperustusta. Kivijalan sisällä kasvavasta suurimmasta koivusta otettiin lustokairalla näyte, josta laskettiin 60 lustoa, ja joka siis sopii hyvin yhteen varuskunnan loppuvuoden 1953/4 kanssa. Muut rakennuspaikat koostuvat betonisista uuninpohjista ja kivisistä kivijaloista. 3 Voimassa 2015-11-04T17:34:02 53431.61987305 1291.595782
arkeologinenkohde_alue.3970 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3970 181374 {9A04F71F-A124-4A30-A8CB-6E1C8637B7B3} Suoreittenkangas metsävartijantila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9199 Muu/määrittelemätön 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty Null 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 130 ei Kohde käsittää metsänvartijantilan puretun jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, kellarin ja kaivon jäännökset. Päärakennuksen perustasta on jäljellä kahden seinän matkalta noin 4m x 3,5m betoninen 30cm korkea kivijalka. Kellari on mitoiltaan noin 2m x 4m kokoinen kaksiosainen kuoppa rinteessä. Kaivoksi tulkittu rakenne on noin 3 m halkaisijaltaan oleva 1m syvä suppilomainen kuoppa. Kohde rajautuu noin 70m x 40m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2.6.2015 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan haastattelun perusteella. Kyseessä on purettu metsävartijantilan jäännös 1900-luvulta. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla suon laidalla. Vanha piha-alue on muuta ympäristöä rehevämpi. Ympäröivä metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää, pihalla on pensaita ja vanhoha koivuja. 3 Voimassa 2015-08-25T10:13:37 2782.22277832 225.3473495
arkeologinenkohde_alue.3971 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3971 181426 {E67D81F1-4778-4708-925A-665193FD7D45} Kiimamaa 1 asuntila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde käsitää vankityölla rakennetun asuintilan jäännöksen. Luultavasti tila ei ole koskaan ollut käytössä. Jäljellä on päärakennuksen, kellarin ja navetan jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä noin 8m x 5m kokoinen luonnonkivinen kivijalka. Rakenteen sisällä on uuninpohja jossa on punatiiliä ja kiviä. Lauta- ja betonirakenteisen kellarin mitat ovat noin 5m x 3m. Katto ja osa maanpäällisistä seinistä on romahtanut. Kellarin lautaosat ovat olleet maalattuja punaiseksi. Navetasta on jäljellä noin 1m x 1,5m x 0,5m kokoinen betoninen rakenne. Ympärillä on kiviä ja muita heikkoja merkkejä rakennuksesta. Kohde rajautuu noin 50m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen tien ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vankityövoimalla rakennettu asuintila 1900-luvun puolivälistä. Kohde sijaitsee moreenikumpareella. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-08-25T14:20:25 1549.21484375 155.91698217
arkeologinenkohde_alue.3972 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3972 181435 {FC69F02F-6F1D-4166-A332-D6D0FA76B96A} Kiimamaa 2 asuntila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde käsitää vankityölla rakennetun asuintilan jäännöksen. Luultavasti tila ei ole koskaan ollut käytössä. Jäljellä on päärakennuksen, kellarin, saunan ja navetan jäännökset. Lisäksi alueella on hieman kiviaitaa. Päärakennuksesta on jäljellä epäselvää kivijalkaa, tiiliä sekä peltiä. Rakennus on purettu ja paikka tasattu. Kellari on kivirakenteen sisään upotettu lautarakennus. Lisäksi siinä on punatiilinen takaseina. Kellari on vielä ehjä mutta se on lähes romahtanut kasaan. Mitoiltaan kellari on noin 5m x 3m. Navetasta on jäljellä noin 1m x 1,5m x 0,5m kokoinen betoninen rakenne. Sauna koostuu epäselvästä puretusta rakennuksesta kuusitiheikössä. Mitoiltaan rakennus on ollut noin 5 x 5m. Jäännöksen sisällä tiilikasa, sekä metallisen kiukaan tai liedenjäännös. Kohde rajautuu noin 150m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen tien ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vankityövoimalla rakennettu asuintila 1900-luvun puolivälistä. Kohde sijaitsee moreenikumpareella. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-08-25T14:26:40 4891.20788574 422.91480738
arkeologinenkohde_alue.3973 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3973 181440 {A8D8F48D-0C68-4D0B-B72C-4A1D8ABFE6D2} Välisalo 3 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 160 ei Kohde käsitää vankityölla rakennetun asuintilan jäännöksen. Luultavasti tila ei ole koskaan ollut käytössä. Jäljellä on päärakennuksen ja saunan jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä noin 6m x 8m kokoinen epäselvä rakennuksen pohja. Rakenteen sisällä on noin 2,5m x 2m x 0,5m kokoinen lohkotuista luonnonkivistä ladottu kellari. Saunasta on jäljellä noin 7m x 4m kokoinen puretun rakennuksen pohja. Jäljellä on betonista valettu kivijalka jonka keskellä on hieman tiiliä. Kohde rajautuu noin 50m x 100m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vankityövoimalla rakennettu asuintila 1900-luvun puolivälistä. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-08-25T14:54:07 5747.48620605 301.96941791
arkeologinenkohde_alue.3974 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3974 182927 {36568847-7C71-434E-BBFB-799AFCCA19D9} Joukhaisvaara kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 3 Tutkittu kokonaan 194 ei Kämpän pohja koostuu muutamasta pinnalta palaneesta ja aluskasvillisuuden peittämästä hirrestä. Ylärinteen puoleinen seinälinja erottuu korkeana ja leveänä vallina, jonka reunassa on hirret. Keskellä on poikittainen hirsi, mahdollisesti väliseinän paikka. Kämppä on luode-kaakko suuntainen, kaakkoispäässä on muutamia hiiltyneitä hirsiä sekä peltiromua. Kämpän koko on 18,5 m x 9 m, väliseinä on 10 m kaakkoispäästä. Etelänurkassa on nurkkasalvos jäljellä, muissa nurkissa ei. Ympäristössä on muutamia säilyketölkkien jäänteitä. Tieuran rannan puolella on sinkkiämpäri jossa on kaavaimella tehtyä kirjoitusta, tekstistä ei kuitenkaan saa selvää. Tieuralla on myös säilykepurkki, jonka pohjassa on kirjoitusta, josta ei kuitenkaan saa selvää. Kämpän kohdalla, törmän reunassa, noin 3 m etäisyydellä kämpän pohjasta on kellarikuoppa. Se on kooltaan noin 3,5 m x 3,5 m ja noin 1 m syvä törmän reunasta mitattuna. Sen reunoilla on muutamia suurehkoja kiviä ja kattohuovan kappaleita. Kämpästä noin 35 m itäkoilliseen on ruohikkoinen ja tasainen alue, jonka reunoilla on pinnasta hiiltyneitä hirsiä. Paikalla on ollut rakennus joka on todennäköisesti poltettu. Jäljellä olevien hirsien perusteella rakennuksen koko on ollut noin 12 m x 11 m. Rakennelman vieressä on reenjalaksien pohjaraudat sekä laudoista tehty puulaatikko. Alueelta johtaa selvä polku Haukkapesäojan vartta vankileirille (Reiska 163954), joka on noin 1,2 km koilliseen. Kohde rajautuu havaittujen rakenteiden perusteella. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke, kohde 148-232. Joukhaisjärven länsirannalla rinteen juurella on talopohja kooltaan 14 x 5 m, korkeudeltaan 0,5 m ja siinä on ollut 2-osianen rakennus. Ihan vieressä on kellari 3 x 3 m, syvyydeltään 1,5 m ja muutaman kymmenen metrin päässä avoin kenttä jolla on palaneita puita -ei saa aivan selvää olisiko siinäkin ollut joku rakennus. Tästä Yrjö Mattus kertoo että luultavasti on ollut savottakämppä suomalaisilla ja siinä on ollut monta kämppää (ainakin 2). Muulien suojatkin olivat siellä ja muuleilla ajoivat tukkeja tien varteen -venäläiset sotavangit (5-6 vankia) kantoivat puita olalla ja rekeen kantoivat. Kun lähtee kävelemään Haukkapesäojan herrojen asunnosta (kohde nro 148-229) polkua, näkyy polulla siellä täällä jälkiä muulitiestä sekä kapulatiestä. Muulitiet tehtiin laittamalla kiviä riviin tien vierelle ja kapulatiet siten että 2,5 metrisiä puita laitettiin tiepohjaksi. Sijaitsee Solojärvellä, Joukhaisjärven länsirannalla rinteen juurella, rinteeseen kaivettu kellari. Rakennuksen länsipuolella avoin kenttä n. 40 m päässä rinteen tasanteella. Kohteen historiaa kertoi Yrjö Mattus 22.8.2005. Toisen maailmansodan aikainen savottaleiri. Kohde sijaitsee Jouhaisvaaran kaakkoisosassa olevan pienen nimettömän järven itäpuolella. 3 Voimassa 2015-10-08T14:07:39 1855.609375 174.01290792
arkeologinenkohde_alue.3975 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3975 183473 {FFB20A66-9D37-4BDB-9C2F-5E1F17A2E16A} Utti lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon ei Lentokenttä sijaitsee Kouvolan keskustasta n 12 km itäkoilliseen. Lentokentän pohjois- ja itäreunalla on talousmetsää. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan kenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Alueen sotahistorialliset kohteet on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta, maastokäyntiä ei ole tehty. Talousmetsän alueella on lentokonesuojia (11 kpl), telttapohjia (n 14 kpl), sekä juoksuhautoja ja muita funktioltaan tunnistamattomia kaivantoja. Kohdalla on 5 lentokonesuojaa. 3 Voimassa 2015-11-26T12:22:44 17828.94995117 694.20503977
arkeologinenkohde_alue.3976 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3976 183475 {17AFE6DE-939F-4758-A396-6CAAD1DE00AA} Utti lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 110 ei Lentokenttä sijaitsee Kouvolan keskustasta n 12 km itäkoilliseen. Lentokentän pohjois- ja itäreunalla on talousmetsää. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan kenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Alueen sotahistorialliset kohteet on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta, maastokäyntiä ei ole tehty. Talousmetsän alueella on lentokonesuojia (11 kpl), telttapohjia (n 14 kpl), sekä juoksuhautoja ja muita funktioltaan tunnistamattomia kaivantoja. Kohdalla on 8 telttapohjaa ja muita kaivantoja. 3 Voimassa 2015-10-31T11:43:57 12842.18188477 657.31742009
arkeologinenkohde_alue.3977 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3977 182434 {50FD22F5-AAF9-4186-BE3B-51348AAF059B} Iso Jalkokangas tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 116 ei Iso Jalkokangas on Hartolan koillisosassa Iso Suojärvi-nimisestä vesistöstä etelään sijaitsevan Isosuon soidensuojelualueen kaakkoispuolella. Kankaan länsireunalla metsäautotien vieressä, sen itäpuolella, on tervahauta. Haudan halkaisija vallilta vallille on n 4 m ja syvyys 1 m. Haudan vieressä tien puolella on matala kuopanne, joka saattaa olla mahdollinen halssin jäännös. Tervahaudasta n 5 m pohjoiseen on pieni kuoppa, halkaisijaltaan n 2 m. Kairatessa pohjalta tuli n 30 cm hiilimaata, joten kyseessä lienee pieni kuoppamiilu. Osa miilun vallista on tuhoutunut viereistä lanssia tasatessa. Alueen valtapuuna on varttunut kuusi. Miilun kohdalla kasvaa nuori kuusitiheikkö. 3 Voimassa 2015-09-24T13:24:58 147.42749023 50.21638748
arkeologinenkohde_alue.3978 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3978 182436 {92776433-6B22-4044-B868-863E016CFD38} Kommerinkangas 2 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 100 ei Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Kuijärven eteläpuolella Kommerinkankaalla. Kankaan itäosassa, metsäautotiestä 80 m länteen ja n 100 m mpy, on syvä tervahauta. Haudan halkaisija vallin harjalta vallin harjalle on n 8 m ja syvyys 2 m. Hauta kasvaa koivua ja leppää, ja pohjakasvillisuutena on kieloa ja saniaista. Kohde löytyi laserkeilausaineiston avulla. 3 Voimassa 2015-09-24T13:36:07 1015.54223633 128.19901611
arkeologinenkohde_alue.3979 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3979 182438 {CA30CB02-8CCD-4DF6-A1A7-932323B38FFC} Kommerinkangas 3 tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 97 ei Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Kuijärven eteläpuolella Kommerinkankaalla. Kankaan itäosassa, metsäautotiestä n 30 m itään on, suuri tervahauta. Haudan halkaisija vallilta vallille on n 11 m ja syvyys n 2,5 m. Haudan ympäristössä on useita laakeita kuopanteita, halkaisijaltaan n 2-4 m. Kairausten perusteella näissä ei ole likamaita, vaan ne ovat santakuoppia. Tien puolella santakuopassa kasvavasta koivusta tehtiin lustokairaus. Lustojen määrä oli n 55 kpl. Puun ikä lienee n 60 vuotta. Haudasta pohjoiseen kasvaa paksuja vanhoja mäntyjä, mutta kohdalla puusto on nuorempaa lehtipuuta. Kohde löytyi laserkeilausaineiston avulla. 3 Voimassa 2015-09-24T13:42:21 2854.73632812 216.97523581
arkeologinenkohde_alue.3980 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3980 182440 {0A15496E-15E8-458A-882E-D0613D410D82} Kommerinkangas hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 107 ei Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Kuijärven eteläpuolisella Kommenrinkankaalla. Kankaan itäreunalla, n 0,15 km metsäautotien kääntöpaikalta luoteeseen, on n 3 m halkaisijaltaan oleva kuoppamiilu. Alueen maaperä on hiekkaa ja se on muokattu päätehakkuun yhteydessä. Miilu on kärsinyt muokkauksesta osin. Kääntövaosta on paljastunut hiiltä, jota on miilun reunassa n 15 cm paksu kerros. 3 Voimassa 2015-09-24T13:50:35 1111.24072266 134.37167624
arkeologinenkohde_alue.3981 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3981 182443 {D0929E69-73F5-4F9E-88AA-1618DF9FF0A8} Pitkäkorpi tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 117 ei Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Sonnanen-järvestä n 2 km koilliseen. Pitkäkorpi-nimisen suon koillispuolella olevan mäen länsirinteellä on tervahauta. Hauta on 122 m mpy. Alue on hiekkapohjaista kuusikkoa kasvavaa metsää. Tervahaudan halkaisija on vallin harjalta vallin harjalle n 13 m ja syvyys n 1 m. Keskellä olevassa kuopassa on sammaloitunut kansimainen puurakenne n 2 x 2 m alalla, jonka alapuolisen tyhjän tilan laajuuden voi tuntea onttoa kuminana rakennetta poljettaessa. Rakenteen keskellä on aukko kooltaan n 1 m. Kuopassa on vettä n 0,5 m syvyydeltä. Kohde löytyi laserkeilausaineiston avulla. 3 Voimassa 2015-09-24T13:58:21 1656.80371094 163.72440292
arkeologinenkohde_alue.3982 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3982 183536 {93895565-97AB-4D5A-A2D5-71DB994D929E} Kiertojoki kivirakenteet 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 105 ei Kohde sijaitsee Varkauden kirkolta n 7,4 km lounaaseen Kiertojoen lounaispuolella olevalla harjanteella ja Kiertojoki-nimisen tilan luoteispuolella. Alue on luoteeseen nousevaa kuusikkovaltaista moreeniharjannetta, jolla kulkee metsäautotie. Tien itäpuolella n 105 m mpy korkeuskäyrällä on raivausröykkiö kooltaan n 3x2x1 m. Röykkiö on tiestä n 20 m koilliseen. Röykkiöstä luoteeseen, tien vieressä, on kaksi samansuuntaista n 6 m pitkää kivilinjaa, jotka kulkevat toisistaan n 2,5 m etäisyydellä pohjois-etelä-suunnassa. Itäisemmässä kivijonossa on osana suuri n 2x1,5x1 m maakivi. Kivirivit vaikuttavat vanhan tieuran viereen asetetuilta kiviltä. Eteläpäässä rakenteen katkaisee nykyisen tien oja. Rinteellä olleessa tuulenkaadossa oli havaittavissa tiilenpala, mutta mitään rakennuksiin viittaavaa en alueella havainnut. Vuoden 1973 peruskartassa (3232 11) alueella ei ole rakennuksia, mutta tilalta kulkee ura ylös rinnettä. 3 Voimassa 2015-11-02T10:35:12 904.22119141 133.04103003
arkeologinenkohde_alue.3983 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3983 183537 {A6E313B4-9738-4616-A639-C3C3A0BB5E90} Savanjärvi rakennus jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon ei Savanjärvi sijaitsee Miehikkälästä Luumäelle vievän tien 384 varressa Miehikkälästä n 9 km luoteeseen. Järven kaakkoispuolella Liuhdonpäästä itään on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kankaalla on parakkien jalustoilta vaikuttavia kivijalkakiviä ainakin neljässä paikassa. Kivet ovat maksimikooltaan n 0,5 m. Jalat eivät muodosta nykyisillä paikoillaan täydellisiä symmetrisiä kivijalkoja, joiden varassa rakennusten voisi ajatella seisovan. Vaikuttaakin siltä, että kiviä on siirrelty muualle tarvittaessa, jolloin maastoon on jäänyt epälukuinen määrä kiviä merkiksi parakista. Metsänhoitotöissä huomioitavat kohdat esitetty pisteillä. 3 Voimassa 2015-11-02T13:39:18 1144.81884766 337.76724576
arkeologinenkohde_alue.3984 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3984 183540 {C7A81FA1-E8A6-49AA-8DA0-1D761051175A} Vierumäki maarakenteet 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 95 ei Kohde sijaitsee Mäntyharjun keskustasta länteen Pyhäveden Raatolahden länsipuolella. Vierumäen tilasta parisataa metriä pohjoiseen on n 50 m pitkä, n 1 m leveä ja n 0,4 m korkea kiviaita niityn laidassa, ja kaksi maakuopparakennetta. Toisessa on katto, toinen on pelkkä kuoppa. Jäännökset ovat Pölhön rantaan kulkevan uran itäpuolella. Itäisemmässä maakuopparakenteessa on jäljellä katto. Rakenne on suorakaide ja kooltaan n 8x5 m. Maahan kaivetussa kuopassa ei ole tukiseinämiä. Kuopan syvyys on n 2 m. Kuopan päälle on rakennettu katto, joka on tuettu pyöreästä hirrestä tehdyn yksinkertaisen hirsikehikon ja lyhyillä sivuilla olevien pystytukien päälle nostetun kurkihirren varaan. Kattolautojen päällä on katteena huopa kolmiorimarakenteella. Rakenteen eteläpäässä on eteinen. Kuoppaan laskeutuu portaat eteisestä. Rakenteen ulkopuolella on mm akselissaan kiinni olevat metallivahvisteiset puiset kärrynpyörät. Toinen maakuoppa sijaitsee em rakenteesta n 25 lounaaseen. Kuopassa ei ole katerakenteita. Muodoltaan se on suorakaide ja vallin päältä vallin päälle mitattuna kooltaan n 6x5 m ja syvyydeltään n 2 m. Kuoppaan on hylätty runsaasti roskaa. 3 Voimassa 2015-11-02T16:50:07 487.3359375 103.61083558
arkeologinenkohde_alue.3985 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3985 183541 {EC692F92-350D-4F04-B270-12BA5ED2E384} Pölhö kiviaita 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 85 ei Pölhö sijaitsee Mäntyharjun keskustan länsipuolella Pyhäveden Raatolahdessa. Pölhön rannasta n 40 länteen on peltoaukea, jonka ympärillä kulkee pellosta raivatuista kivistä kasattua vallimaista kiviaitaa. Rakenteet ovat osittain talousmetsien alueella. Rakenteen leveys on suurimmillaan n 1 m ja korkeus 0,5 m. 3 Voimassa 2015-11-02T16:54:02 3917.4309082 247.78913859
arkeologinenkohde_alue.3986 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3986 181177 {66D7411E-36CB-4781-888A-5D972B744ED3} Lehto asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 2 Digitointi ilmakuvalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 190 ei Paikalla on ollut asuintila, joka on merkitty vielä 1974 peruskarttaan. Kartassa on yksi asuin- ja neljä talous/varastorakennusta. Paikalta kartoitettiin kuusi rakennuksen jäännöstä, kivirakenne, kuoppa, kaksi peltoröykkiötä ja kaksi kiviaidan pätkää sekä tilan halki kulkenut polku. Polun varrella on lisäksi yksi mahdollinen pilkkapuu. Rakennus jäännös 1 (181156): Kooltaan noin 6 x 16 m kokoinen päärakennuksen jäännös, josta on jäljellä sammaleen peittämä betoninen noin 30 cm korkea perustus. Perustus on säilynyt heikommin lounaislaidan pitkällä sivulla. Rakennuksen keskivaiheilla on kaksi kuusentaimien peittämää tiilikasaa sekä metalliromua. X= 3542714 ja Y= 7092009. Rakennus jäännös 2 (181157): Kivistä tehty noin 5 x 5 m kokoinen kellarin jäännös, joka on peittynyt aluskasvillisuuteen. Kellarin oviaukko on sijainnut luultavasti kaakkoispäädyssä. Katon romahdettua rakennuksen keskelle syntyneessä kuopassa on muutamia hirren jäänteitä. Länsinurkan päällä on kivikasa, jossa on tiiltä. Kellarikuopan syvyys on noin 1 m. X= 3542690 ja Y= 7091996. Rakennus jäännös 3 (181158): Kivistä tehty suorakaiteenmuotoinen noin 1,5 x 3 m kokoinen rakennus, jossa ei oviaukkoa. Eteläseinä on säilynyt ehjänä, mutta muuten kiviä on sortunut seinistä rakennuksen pohjalle. Pohja on ilmeisesti tasainen ja rakennuksen syvyys on noin 1,3 m. Rakennuksen eteläpäästä lähtee kapea ojamainen rakenne, jonka pituus on useita metrejä. X= 3542707 ja Y= 7091968. Rakennus jäännös 4 (181159): Noin 5 x 2 m kokoinen rakennuksen jäännös, josta on jäljellä pohjoispäädyssä sijaitseva tiilistä ja liuskeesta tehdyn uunin jäännös. Uuni on kooltaan noin 2 x 2 m ja korkeudeltaan noin 1 - 1,2 m. Rakennuksen seinälinjat erottuvat heikosti sammaleen peittäminä kiviriveinä, joiden keskellä kasvaa heinää. Kyseessä lienee saunan jäännös. X= 3542701 ja Y= 7092087. Rakennus jäännös 5 (181161): Heikosti maastosta erottuva noin 5 x 12 m kokoinen rakennuksen jäännös, jonka koillispäässä kasvaa koivu ja tiheästi kuusen taimia. Rakennuksen jääännöksen lounaispäässä on nähtävissä poikittaisia sammaleen peittämiä puurivejä, jotka ovat luultavasti peräisin lattiarakenteesta. Koillispäässä kuusikon keskellä on metallinen aura. Mahdollisesti lato. X= 3542710 ja Y= 7092072. Rakennus jäännös 6 (181163): Hyvin heikosti maastosta erottuva noin 15 x 9 m kokoinen rakennuksen jäännös. Parhaiten rakennuksesta erottuu sen itäpuoleinen pitkä sivu matalana ojana, jota reunustaa toiselta puolelta kivirivi. Myös luoteispääty erottuu matalana kaivantona. Rakennuksen vierestä kulkee polku. X= 3542738 ja Y= 7091948. Kivirakenne (181164): Noin 5 x 5 m kokoinen tasainen kivistä ladottu rakenne, jonka korkeus on noin 80 cm. Kivikerroksia on rakenteessa 2-5 ja sen eteläkulman päällä on puisten tikkaiden jäänteet. Rakenteen käyttötarkoitus on tuntematon. X= 3542698 ja Y= 7091986. Peltoröykkiö 1 (181165): Isoista kivistä kasattu sammaleen peittämä noin 3 x 2 m kokoinen kivikasa, jonka etelä- ja pohjoispäädyistä lähtee kivirivit, joiden pituus on noin 2,5 - 5 m. X= 3542733 ja Y= 7091923. Peltoröykkiö 2 (181167): Sammaleen peitossa oleva kivikasa, joka on kooltaan noin 1,5 x 5 m ja korkeudeltaan noin 0,3 m. X= 3542765 ja Y= 7091904. Polku jäännös (181169): Luode-kaakkosuuntaisesti tilan halki kulkeva polku, jota pohjoispäässä reunustaa sammaleen peittämät kiviaidat (181171: X= 3542669 ja Y= 7092134 sekä 181173: X= 3542666 ja Y= 7092132) polun molemmin puolin. Polun varressa on myös yksi mahdollinen pilkkapuu (181175: X= 3542778 ja Y= 7091913). Pilkka on tehty koivuun ja siinä on kirveeniskun jälkiä. Polku jatkuu yksityismaiden puolelle ja se yhdistää Lehdon ja Löytölän tilat. X= 3542705 ja Y= 7091983. Kuoppa jäännös (181168): Halkaisijaltaan noin 1,5 m kokoinen ja syvyydeltään noin 0,2 m syvä. Kuopasta kasvaa kuusen taimia. Mahdollisesti kaivo. X= 3542723 ja Y= 7091957. Aluemainen. Kohde on merkitty vuoden 1974 peruskarttaan. Asuintilan jäännös. Lehtipuusaareke kuusimetsän keskellä. Aluskasvillisuus heinää, ruohoja ja sammalta. 3 Voimassa 2015-08-18T13:17:13 19870.5 724.71594506
arkeologinenkohde_alue.3987 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3987 181443 {C76DC5E5-26A5-414B-9312-2BC1F17F09C5} Välisalo 4 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 158 ei Kohde käsitää vankityölla rakennetun asuintilan jäännöksen. Luultavasti tila ei ole koskaan ollut käytössä. Jäljellä on päärakennuksen ja kaivon jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä noin 5m x 8m kokoinen epäselvä rakennuksen luonnonkivinen kivijalka. Rakenteen sisäpuolella on uunikumpu jossa on mm. tiiliä. Rakenteeseen kuuluu myös 2m x 2,5m x 1m kokoinen isoista lohkotuista luonnonkivistä ladottu kellari. Luonnonkivistä kylmämuuratun kaivon koko on noin 2m x 2m. Kohde rajautuu noin 50m x 20m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen tien ympärille. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vankityövoimalla rakennettu asuintila 1900-luvun puolivälistä. Kohde sijaitsee moreenikumpareella. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-08-25T15:32:04 748.72131348 129.54253956
arkeologinenkohde_alue.3988 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3988 181447 {974D256C-AFE0-4A89-A466-BFEDDF02D814} Välisalo 5 asuintila jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 155 ei Kohde käsitää vankityölla rakennetun asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, saunan ja navetan jäännökset. Päärakennuksesta on jäljellä noin 6m x 8m kokoinen luonnonkivinen talonpohja. Rakenteen sisällä on uunikumpu jossa on metalliuunin jäännöksiä ja tiiliä. Lisäksi rakenteeseen kuuluu noin 2m x 2,5m x 1m kokoinen luonnonkivistä ladottu kellari. Saunasta on jäljellä noin 4m x 5m kokoinen betonista valettu rakennuksen pohja. Rakenteen sisällä on betoninen tulisijanpohja, mitoiltaan noin 1,5 x 3m. Navetasta on jäljellä noin 1m x 1,5m x 0,5m kokoinen betoninen rakenne. Kohde rajautuu noin 70m x 50m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.5.2015 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kyseessä on vankityövoimalla rakennettu asuintila 1900-luvun puolivälistä. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 3 Voimassa 2015-08-25T15:44:22 2064.30310059 200.18327407
arkeologinenkohde_alue.3989 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3989 181588 {C263CD0F-2727-4FF0-B746-EEA45D0233F0} 1000009409 Särkilahti 1 kivikautinen asuinpaikka 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 4 Kivikautinen 41 Kivikautinen 2 Tutkittu osittain 245 ei Leirinnän palastamassa maaperässä erottuu ainakin neljä liesikiveystä, joiden ympärillä on kvartsi- ja ruusukvartsi-iskoksia ja ytimiä sekä yksi kaavin. Maaperässä on hiiltä, nokea ja kulttuurimaakerrosta. Nykyinen leirintä ja tulistelu on sekoittanut maaperää. Kohde rajautuu aluemaisesti kivikautisen asuinpaikan havaintojen alueelle. Muinaisjäännösrekisteri kohde 1000009409. Kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee Särkijärven itärannalla, tien luoteispuolella noin 50 metrin matkalla. Maasto on mäntykangasta, jonka hiekkainen maaperä on osittain kulunut leirinnässä. 3 Voimassa 2015-08-31T09:19:01 2555.30151367 264.84338284
arkeologinenkohde_alue.3990 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3990 181593 {CFA7D746-AB4F-407C-A0E6-EDFC1BC91102} Särkiselkä 1 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 262 ei Kohteessa on neljä metsätyökämpän rakennuksen jäännöstä. Rakennus 1: Pääkämppä, koko 8 x 8 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Seinissä on molemmin puolin salvetut hirret, jotka on katkottu sahalla.Rakennuksesta on kolme hirsikertaa jäljellä. Kurkihirsi kulkee pohjoisesta etelään. Romahtaneessa katossa on kirveellä veistetyt laudat ja oviaukko on itäseinän keskellä.Päällä kasvaa koivuja. Rakennus 2: Koko: 7 x 7 metriä, seinät kulkevat pääilmansuuntiin. Rakennuksesta on jäljellä lahonnut salvoshirsirakenne. Päällä kasvaa koivuja ja rakennelman sisällä on peltikaminan palanen. Rakennus 3: Koko 2,5 x 3,5 metriä, pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Eteläosassa on 2 x 2 metrin kokoinen eteinen. Rakennelmasta erottuu kaksi hirsikertaa. Seinähirret on nurkista salvettu. Rakennus 4: Koko 3 x 3 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Etelänurkassa on 1 x 1 x 1 metrin kokoisen uunin kiviraunio, joka on tehty isoista laakakivistä. Tämä rakennus on ollut sauna ja se sijaitsee puron varressa. Rakennuksen hirret on salvettu molemmin puolin ja seinät on veistetty tasaiseksi. Oviaukko on länsiseinän keskellä ja oven pielessä on karapuu.Rakennelman sisällä o peltinen hormin palosuoja. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutigis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Kohde sijaitsee kivisellä, kuivalla mäntykankaalla rinteen yläreunassa. 3 Voimassa 2015-09-24T11:51:03 1098.91699219 173.75561161
arkeologinenkohde_alue.3991 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3991 183476 {63884BDA-233A-40AC-AAFF-3FD5308B97BB} Utti lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 110 ei Lentokenttä sijaitsee Kouvolan keskustasta n 12 km itäkoilliseen. Lentokentän pohjois- ja itäreunalla on talousmetsää. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan kenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Alueen sotahistorialliset kohteet on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta, maastokäyntiä ei ole tehty. Talousmetsän alueella on lentokonesuojia (11 kpl), telttapohjia (n 14 kpl), sekä juoksuhautoja ja muita funktioltaan tunnistamattomia kaivantoja. Kohdalla on kolme lentokonesuojaa. 3 Voimassa 2015-10-31T11:47:54 11158.61743164 480.668088
arkeologinenkohde_alue.3992 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3992 183477 {1571003A-4C9F-4943-8441-FA0E87806CAB} Utti lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 103 ei Lentokenttä sijaitsee Kouvolan keskustasta n 12 km itäkoilliseen. Lentokentän pohjois- ja itäreunalla on talousmetsää. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan kenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Alueen sotahistorialliset kohteet on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta, maastokäyntiä ei ole tehty. Talousmetsän alueella on lentokonesuojia (11 kpl), telttapohjia (n 14 kpl), sekä juoksuhautoja ja muita funktioltaan tunnistamattomia kaivantoja. Kohdalla on kuusi telttapohjaa. 3 Voimassa 2015-10-31T11:52:48 18038.73144531 810.47809096
arkeologinenkohde_alue.3993 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3993 183478 {AEC4F964-1A44-496C-BC02-DCE8BE008AEA} Utti lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 102 ei Lentokenttä sijaitsee Kouvolan keskustasta n 12 km itäkoilliseen. Lentokentän pohjois- ja itäreunalla on talousmetsää. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan kenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Alueen sotahistorialliset kohteet on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta, maastokäyntiä ei ole tehty. Talousmetsän alueella on lentokonesuojia (11 kpl), telttapohjia (n 14 kpl), sekä juoksuhautoja ja muita funktioltaan tunnistamattomia kaivantoja. Kohdalla on kolme lentokonesuojaa. 3 Voimassa 2015-10-31T11:55:38 11335.60400391 530.855149
arkeologinenkohde_alue.3994 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3994 183479 {9FF5DE49-9149-43D7-B05D-2C2B1B6223BC} Utti lentokenttä 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9121 Puolustusvarustukset 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 1 Koskematon 115 ei Lentokenttä sijaitsee Kouvolan keskustasta n 12 km itäkoilliseen. Lentokentän pohjois- ja itäreunalla on talousmetsää. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie & Keskinen 2011: 57, 191) mukaan kenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Alueen sotahistorialliset kohteet on tunnistettu vain laserkeilausaineistosta, maastokäyntiä ei ole tehty. Talousmetsän alueella on lentokonesuojia (11 kpl), telttapohjia (n 14 kpl), sekä juoksuhautoja ja muita funktioltaan tunnistamattomia kaivantoja. Juoksuhauta, tunnistettu laserkeilausaineistosta. 3 Voimassa 2015-10-31T12:35:50 13532.90283203 757.76454895
arkeologinenkohde_alue.3995 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3995 182445 {2CB17632-6C74-4518-AD56-1CDA62EDA02C} Tehvanmäki tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 105 ei Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Vilpiänjärveltä n 0,4 km pohjoiseen. Tehvanmäki on pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen hiekkainen mäki. Kohde on sen länsireunalla metsäautoteiden risteyksestä n 60 m itäkaakkoon. Maasto on mäntyä kasvavaa kasvatusmetsää, jonka maapohja on muokattu. Paikalla on tervahauta ja hiilimiilukumpu. Jälkimmäinen on haudan länsipuolella kiinni haudassa. Tervahaudan koko vallin päältä vallin päälle on n 4x4 m ja syvyys n 0,8 m. Muodoltaan hauta vaikuttaa neliskulmaiselta, mutta tämä voi olla aurauksen aiheuttama muutos. Kuopan pohjalta tuli kairattaessa n 40 cm ruskeaa vähähiilistä likamaata. Hiilimiilukummun halkaisija on n 5 m. Kairatessa miilusta paljastui turpeen alta n 40 cm paksu nokimaakerros. 3 Voimassa 2015-09-24T14:06:54 1840.06225586 173.71085587
arkeologinenkohde_alue.3996 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3996 182447 {0D640744-5560-4B0F-BAA3-8E00D2344F39} Terrijärvi 2 kivilouhos 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 120 ei Terrijärvi sijaitsee Heinolan koillisosassa Sonnanen-järven koillispuolella. Terrijärven länsipuolella nousee mäki, joka on yläosastaan avokalliota. Metsäautotien vieressä, itäpuolella, on louhittu kiveä pienimuotoisesti. Alue on kooltaan n 20 x 10 m. Paikalla on sekä rakennusten kivijalkakiviksi sopivia lohkoja että pienempää terävää murskaa. Osa rakennuskiviksi sopivista lohkoista näyttää asetellun mahdollisesti muokkausta varten. Iskujälkiä kivissä ei kuitenkaan ole juuri näkyvissä. Myöskään porausjälkiä kivissä ei näkynyt. Alue on sammaloitunut ja stabiloitunut. Louhinta ei liity viereisen metsätieuran kulkuun, joka kulkee paljaalla esteettömällä avokalliolla, ja jota varten alueella ei ole tarvinnut louhia. 3 Voimassa 2015-09-24T14:13:37 1894.97094727 175.62226466
arkeologinenkohde_alue.3997 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3997 182449 {0326EE29-298B-43FB-AC70-A87417956922} Terrijärvi tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 107 ei Terrijärvi sijaitsee Heinolan koillisosassa Sonnainen-järven pohjoispuolella. Terrijärveltä n 150 m itään on tervahauta, joka on kaivettu hiekkaiseen rinteeseen n 107 m mpy. Haudan halkaisija vallilta vallille on n 14 metriä ja syvyys n 1,8 m. Haudan lounaispuolella, alarinteessä, on tervanlaskukuoppa, josta kairatessa tuli n 40 cm nokimaata. Haudassa kasvavasta paksuimmasta kuusesta tehtiin lustokairaus. Tulos oli 55 lustoa, joka antaa kyseiselle puulle iäksi n 60 vuotta. 3 Voimassa 2015-09-24T14:20:24 285.43994141 68.97610268
arkeologinenkohde_alue.3998 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3998 182450 {A311CC48-1500-4F0F-9B8D-A1EDE4214380} Ruokolampi viljelyröykkiö 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9114 Kivirakenteet 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 102 ei Kohde sijaitsee Puulan Pääskynselän länsipuolella, Suurisuon ja Kurkelansuon väliin jäävällä harjanteella tien lounaispuolella. Paikka on lounaaseen alas suolle viettävä rinne, joka on ollut viljelykäytössä. Nykyisin alue kasvaa eteläpäästä kuivaa kuusikkoa ja pohjoispäässä rehevämpää koivikkoa. Alueella on raivausröykkiöitä ja viljelyksen reunustalle kasattua aitamaista matalaa kivivallia. Osa röykkiöistä on muodostunut muutamasta suuren maakiven päälle nostetusta kivestä, osaan taas on kasattu kiveä runsaammin. Röykkiöitä on n parikymmentä. 3 Voimassa 2015-09-24T14:33:00 8090.32250977 424.72779864
arkeologinenkohde_alue.3999 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.3999 182452 {7AB8EE88-A811-4112-86A4-AFB18F99F27C} Savikangas tervahauta 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 110 ei Savikangas sijaitsee Ryökäsveden Kaivannonsalmen länsipuolella. Savikangas on pohjois-eteläsuuntainen moreenimäki, jonka itäreunalla on hiekkapohjaista mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Kankaan eteläosaan johtavan metsäautotien varrella, sen pohjoispuolella, on tervahauta. Haudan halkaisija on n 6 m ja syvyys n 1,5 m. Haudan ympärillä on isojen maakuoppien muodostama rinki. Kohde on muuten ehjä, mutta sen länsivalli on kärsinyt viereisten metsähakkuiden yhteydessä toteutetussa maapohjan muokkauksessa. Muokkaus on paljastanut vallista hiiltä. Haudan pohjalta otetussa kairanäytteessä oli kairan terän mitalta osittain nokista mustaa likamaata. Kohde löytyi laserkeilausaineiston avulla. 3 Voimassa 2015-09-24T14:40:59 250.05200195 64.46932778
arkeologinenkohde_alue.4000 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.4000 182458 {83AF81ED-491E-4CAE-ACDF-9B8D6C7FFEE0} Niilonmaa 1 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 2 Tutkittu osittain 101 ei Niilonmaa on Joroisten Sysmä-järven itärannalla olevan pitkä luode-kaakko-suuntainen moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Harjannetta kulkevan tien pohjoispuolella on hiilimiilu. Miilu on jäänyt osin reunastaan tien leikkaamaksi muutaman metrin matkalta. Paikka on tien ylittävältä sähkölinjalta n 30 m etelään. Miilun kattama alue on n 5x5 m. Se erottuu metsän puolella kumpuilevana ja epämääräisenä muodoltaan. Kairattaessa turpeen alta mineraalimaasta tuli n 20 cm paksu nokimaakerros. Alue on mäntyvaltaista varttunutta kuivaa kangasmetsää. 3 Voimassa 2015-09-24T15:35:39 611.15795898 102.28941144
arkeologinenkohde_alue.4001 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.4001 182462 {80DDF456-DFAB-4130-86F3-2D1F29D0DB7C} Niilonmaa 2 hiilimiilu 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 1 Digitionti kartalta 0 Ei määritelty 3 Historiallinen 31 Historiallinen 1 Koskematon 105 ei Niilonmaa on Joroisten Sysmä-järven itärannalla olevan pitkän luode-kaakko-suuntaisen moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Harjannetta kulkevan tien koillispuolella, n 20 m tiestä koilliseen ja sähkölinjasta n 70 m pohjoiseen, on kuoppamiilu. Miilun halkaisija vallilta vallille on n 3 m ja syvyys n 0,5 m. Kairauksessa kuopan pohjalta tuli turpeen alta n 15 cm mustaa nokihiilimaata. Alue on kuivaa mäntykangasta. 3 Voimassa 2015-09-24T15:41:32 331.17114258 72.00362084
arkeologinenkohde_alue.4002 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.4002 181596 {E40F3470-6453-4EF6-8794-05886ED31F07} Korkeattievat 1 tervapirtti 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 251 ei Kohteessa on kaksi rakennuksen jäännöstä, jotka ovat ilmeisesti läheisen tervahaudan tervapirtti ja sen yhteydessä oleva toinen rakennus, joka voi olla sauna tai toinen asuinrakennus. Rakennus 1: Koko 3 x 3 metriä, seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Pohjoisnurkassa on 1 x 1 x 1 metrin kokoien uunin kiviraunio. Seinät erottuvat lahoina salvoshirsinä ja turvepenkkinä. Rakennus 2: Koko 3,3 x 3,3 metriä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Hirret on salvettu molemmin puolin ja katkottu sahalla ja kirveellä. Hirsien välissä on kunttariive ja ovien paikat ovat lounais- ja luoteisseinien keskellä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Uusi löytö. Tervapirtti ja siihen liittyvä rakennus. Kohde sijaitsee kuivalla hiekkamäntykankaalla. Kohteen länsipuolella on suo ja rinteen yläreunassa kulkee hiekkaktie. 3 Voimassa 2015-09-24T11:57:25 408.26977539 76.33312537
arkeologinenkohde_alue.4003 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.4003 181600 {1914506A-81F8-4E75-85A4-21D68F646924} Rumajärvenmaa kämppä jäänös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 262 ei Kohteessa on kolme savottakämpän rakennusta. Rakennus 1: Kämppä, jonka koko on 7 x 13 metriä, pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Seinien paikat erottuvat metrin vahvuisina hiekkapenkkeinä. Rakiennelman sisällä on kuoppia, joista hiekka on otettu kivijalkana toimineeseen hiekkapenkkiin. Seinistä on jäljellä muutama paksu salvoshirsi. Etelänurkassa on 2 x 2 x 1,5 metrin kokoinen uunin raunio. Rakennelman päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Rakennus 2: Kohteessa on 3 x 2,5 metrn kokoisen uunin kiviraunio, jonka päällä on rautauuni. Sutigistietojen mukaan rakennus on ollut leipomo. Ympärillä on 7 x 4 metrin kokoinen, pohjois - etelä - suuntainen tasaisen maan alue, joka on ilmeisesti lattian ala. Ympärillä on syviä kuoppia. Rakennus 3: Kohteessa on 6 x 6 metrin kokoisen salvoshirsirakennuksen pohja, jonka hirret ovat lahonneet. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Etelänurkassa on suuri 2 x 2 x 1 metrin kokoisen uunin raunio. Hirret on katkottu sahalla. Pohjoisseinän ulkopuolella on 2 x 1 x 1 metrin kokoinen kuoppa. Päällä kasvaa mäntyjä. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakenteiden ylle. Sutgis Metsätyökämppä sivurakennuksineen. Sutigisin mukaan kämpän yhteydessä on ollut leipomo. Kohde sijaitsee Rumajärven pohjoispäädyssä hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. 3 Voimassa 2015-08-31T12:49:12 1042.90014648 128.56840277
arkeologinenkohde_alue.4004 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.4004 181611 {8F905749-ED68-4DB2-BDDA-639CDC2A165F} Jokijärvi 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9111 Asuinpaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 233 ei Kohteessa on kahden kämpän rauniot. Rakennus 1: Kohteessa on 3 x 3,5 metrin kokoisen kämpän raunio, jonka pitkät sivut kulkevat idästä länteen. Ovi on pohjoisseinän keskellä. Rakennuksesta on viisi hirsikertaa jäljellä. Hirret on molemmin puolin salvettu. Hirret on katkottu sahalla ja kirveellä ja niiden välissä on kunttriive. Päällä kasvaa koivu. Rakennus 2: Vanhempi kämppä on kooltaan 4 x 4 metriä. Paikalla on kahden hirsikerran kehikko. Hirret on sahalla ja kirveellä katkottu. Seinät kukevat väli-ilman suuntiin. Etelänurkassa on 1 x 1,5 x 0,7 metrin kokoisen uunin raunio. Kohde rajautuu aluemaisest kämppien ylle. Sutigis Kaksi pientä kämpän raunioita. Kohde sijaitsee jokijärveen laskevassa vaaran rinteessä. Paikalla kasvaa mäntyjä ja kuusia ja kohteen vierestä kulkee vanha tie järven rantaan. 3 Voimassa 2015-08-31T14:30:07 184.20043945 53.8087428
arkeologinenkohde_alue.4005 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.4005 181622 {14478DD2-08D2-4926-B606-B1681EF5E11B} Kuerjoki 2 kämppä jäännös 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9112 Hautapaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 8 Muu suojeluarvo Null 0 Ei määritelty 9 Moderni 91 Moderni 2 Tutkittu osittain 234 ei Kohteessa on neljä kämpän raunion rakennusta. Rakennus 1 Koko 8 x 11 metriä, rakennelmasta on jäljellä maatunut, alin hirsikerta. Sisällä kasvaa tasainen heinäkenttä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Rakennus 2 Koko 14 x 14 metriä. Seinien paikat erottuvat metrin levyisinä ja korkuisina hiekkavalleina. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Lounais ja luoteiskulmissa on 2 x 3 x 1 metrin kokoiset, suuret kiviuunien rauniot. Tila on jaettu neljään, yhtäsuureen osaan väliseinillä. Rakennus 3 Kellari, jonka koko on 3 x 3 metriä. Sisällä on puukehikko ja sen ulkopuolella metrin vahvuiset turvevalliseinät. Lattia on kaivettu maansisään ja oviaukko on koilliseen. Rakennus 4 Koko 5 x 5 metriä. Alin, salvettu hirsikerta on vielä jäljellä. Seinät kulkevat väli-ilman suuntiin. Etelänurkassa on 2 x 2 metrin kokoisen kiukaan raunio. Luultavasti rakennus on ollut kämpän sauna. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen rakennelmien ylle. Löytyi inventoinnissa. Metsätyökämpän ja sen sivurakennusten rauniot. Kohde sijaitsee Kuerjoen länsirannalla, metsän ja jokirantasuon välisellä niittyalueella, jossa kasvaa katajaa ja mäntymetsää. 3 Voimassa 2015-09-24T12:43:28 1877.7980957 212.03235004
arkeologinenkohde_alue.4006 member ARKEOLOGINENKOHDE_A.4006 181833 {6D76F010-AE01-49EA-84A1-1CA1867B1DCB} 1000006474 Laukupuolijänkkä 2 pyyntikuopat 0 Ei määritelty 9100 Arkeologiset kohteet 9126 Työ- ja valmistuspaikat 320 Liiketoiminta, maa- ja vesialueet 4 GPS-mittaus, korjaamaton 0 Ei määritelty 1 Esihistoriallinen 11 Esihistoriallinen 1 Koskematon 276 ei Kohteessa on kuusi pyyntikuoppaa, joista osa on hyvin matalia, mikä kertoo niiden peittyneen ajan kuluessa ja olevan siten hyvin vanhoja. Pyyntikuoppa 1: Pyöreä, halkaisija 1,5 metriä, syvyys 70 cm. Päällä kasvaa paksu puolukkaturve ja kuusi. Pyyntikuoppa 2: Pyöreä, halkaisija 1,5 metriä, syvyys 20 cm. Pyyntikuoppa 3: Pyöreä, halkaisija 2 metriä, syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 4: Kuoppa on hieman epämääräisen muotoinen, halkaisija 1 metri, syvyys 30 cm. Pyyntikuoppa 5: Pyöreä, halkaisija 2 metriä, syvyys 60 cm. Kuopan yli kulkee puunrunko. Pyyntikuoppa 6: Pyöreä, halkaisija 2 metriä, syvyys 40 cm. Kohde rajautuu aluemaisesti havaittujen pyyntikuoppien ylle. Kuopan paikat määritettiin gps paikantimella. Muinaisjäännösrekisterin kohde 1000006474 Pyyntikuopat, jotka ovat ilmeisen vanhoja. Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus ei kata kaikkien kuoppien aluetta. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, joka laskeutuu länteen, suohon. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on jäkälää. 3 Voimassa 2015-09-25T15:07:00 1036.63452148 222.02358329