arkeologinenkohde_p

fid ajoituksen_tarkenne ajoitus arvotus globalid historiallinen_tausta karttageometrian_lähde kohdenumero kohteen_kuvaus kohteen_rajaus kunto laji lisätieto MJTUNNUS nimi olotila omistaja perustiedot_päivitysaika rajauslähde rajauslähteen_selitys rajaustarkkuus selitys suojelu tarkenne taustatiedot tulkinta tyypin_tarkenne tyyppi vedenalainen_kohde ympäristön_kuvaus gml_id gml_original_coordinate_system gml_parent_property mpy_alin__m mpy_ylin__m
arkeologinenkohde_p.22705 35 1800-luku 3 Historiallinen 0 Ei määritelty {4DD8681D-3DE0-4F97-962A-20DEFB505C82} 0 Ei määritelty 4 GPS-mittaus, korjaamaton 203538 Graniittisella silokalliolla N-rannassa on kaltevalla pinnalla ainakin viisi piirtokirjoitusta, joissa kirjaimia ja vuosiluvut 1849 ja 1841. 1 Koskematon Vindarören piirtokirjoitus 3 Voimassa 0 Ei määritelty 2020-11-30T15:41:21 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 8 Muu suojeluarvo 2311 Hakkaukset Piirtokirjoitus. 9123 Taide, muistomerkit 9100 Arkeologiset kohteet ei ARKEOLOGINENKOHDE_P.22705 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member
arkeologinenkohde_p.22706 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty {0262D8A7-FDDE-4801-8E50-348B915AA71D} 11 Muu lähde 194148 0 Ei määritelty 1 Mahdollinen muinaisjäännös Matti Mela v. 1998 havainnut paikalla useita pyyntikuoppia. Tarkastamaton kohdehavainto, paikkatieto suuntaa-antava. Kiurujäau'rr 1 pyyntikuopat 3 Voimassa 330 Kiinteistökehitys 2018-11-19T15:03:04 0 Ei määritelty 0 Ei määritelty Null 0 Ei määritelty 2716 Pyyntikuopat Matti Mela v. 1998 havainnut paikalla useita pyyntikuoppia. Tarkastamaton kohdehavainto, paikkatieto suuntaa-antava. 9127 Pyyntielinkeinohistorialliset kohteet 9100 Arkeologiset kohteet ei ARKEOLOGINENKOHDE_P.22706 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member
arkeologinenkohde_p.22707 31 Historiallinen 3 Historiallinen 1 VAT/rky {454FA354-F4C4-42F0-9C7E-E3ADCC1BAD8D} 4 GPS-mittaus, korjaamaton 196676 Reitin varrelta dokumentoitiin 29 pilkkapetäjää, 19 kivilatomusta ja viisi vanhaa viittamerkkiä. Pilkkapetäjiä on käytetty merkkeinä matalammilla, puustoisemmilla alueilla, ja kivikasoja ja viittamerkkejä ylempänä tunturissa. Merkit sijaitsevat lähellä nykyistä retkeilyreittiä, polun molemmilla puolilla. Pilkkamerkit ovat kooltaan n. 40-70 korkeita ja 5-20 cm leveitä. Ne on veistetty kirveellä mäntyjen runkoihin rinnankorkeudelle, kahdelle tai kolmelle puolelle runkoa. Kahden puun runkoon oli naulattu laudanpätkä merkiksi. Viittamerkkien puisista viitoista on jäljellä lahoja, suurimmaksi osaksi jo kaatuineita puunrunkoja. Ne on tuettu pystyyn halkaisijaltaan n. 1 metrin kokoisilla ja 40-50 cm korkeilla kivikehillä. Kivinä on käytetty n. 30-50 cm kokoisia kiviä. Osassa viittamerkeistä viittaa ei ole enää jäljellä, mutta tukikivikasa osoittaa vielä merkin paikan. Viittamerkkien tukikivikasoista yksi (viittamerkki 5) oli hajotettu. Kivilatomuksiksi oletettuja, suurimmaksi osaksi hajotettuja reittimerkkejä dokumentoitiin 19 kappaletta. Näistä kaksi (kivilatomukset 4 ja 5) oli joku yrittänyt pinota uudelleen. Ehjiä kivilatomuksia dokumentointiin kolme (1, 2 ja 17). Hajotettuja latomuksia oli 16 kpl (kivilatomukset 3-16, 18 ja 19). Hajotetuissa latomuksissa kivet on vieritetty ympäristöön noin kahden metrin säteelle alkuperäiseltä paikaltaan. Kivet ovat erikokoisia, keskimäärin 30-70 cm kokoisia laakakiviä. Latomukset on koottu 3-10 kivestä. Ehjistä latomuksista latomus 1 on viidestä 30-40 cm kokoisesta kivestä tehty 100 cm x 80 cm kokoinen kivikehä, jonka keskellä on 75 cm korkea pystykivi. Kivilatomus 2 oli pieni kivipino, joka on kasattu kuudesta pienehköstä kivestä. Jäkälän perusteella neljä päällimmäistä kiveä on voitu asettaa pinoon myöhemmin. Hajotetut kivilatomukset lienevät enimmäkseen kivipinoja, sillä ainakin osa viittamerkkien tukikivikasoista on jätetty rauhaan. Reitiltä dokumentoitiin myös vuosilukumänty. Kelon runkoon noin rinnankorkeudelle on kaiverrettu vuosiluku 1885, ja sen alle kirjaimet KL. kivilatomus 1 x= 7581456 y=517266 kivilatomus 2 x= 7581511 y= 517252 kivilatomus 3 x= 7581546 y= 517243 kivilatomus 4 x= 7581652 y= 517218 kivilatomus 5 x= 7581744 y= 517204 kivilatomus 6 x= 7581883 y= 517211 kivilatomus 7 x= 7581920 y= 517214 kivilatomus 8 x= 7581968 y= 517210 kivilatomus 9 x= 7582021 y= 517206 kivilatomus 10 x= 7582086 y= 517201 kivilatomus 11 x= 7582128 y= 517196 kivilatomus 12 x= 7582279 y= 517201 kivilatomus 13 x= 7582435 y= 517213 kivilatomus 14 x= 7582552 y= 517215 kivilatomus 15 x= 7582644 y= 517215 kivilatomus 16 x= 7582724 y= 517215 kivilatomus 17 x= 7582793 y= 517212 kivilatomus 18 x= 7583031 y= 517146 kivilatomus 19 x= 7583224 y= 517052 viittamerkki 1 x= 7583075 y= 517131 viittamerkki 2 x= 7583125 y= 517108 viittamerkki 3 x= 7583307 y= 517004 viittamerkki 4 x= 7583387 y= 516963 viittamerkki 5 x= 7583626 y= 516865 pilkkapetäjä 1 x= 7586331 y= 516702 pilkkapetäjä 2 x= 7586121 y= 516831 pilkkapetäjä 3 x= 7585964 y= 516824 pilkkapetäjä 4 x= 7585951 y= 516824 pilkkapetäjä 5 x= 7585487 y= 516816 pilkkapetäjä 6 x= 7585434 y= 516813 pilkkapetäjä 7 x= 7585387 y= 516813 pilkkapetäjä 8 x= 7585338 y= 516823 pilkkapetäjä 9 x= 7585152 y= 516831 pilkkapetäjä 10 x= 7585127 y= 516830 pilkkapetäjä 11 x= 7584254 y= 516902 pilkkapetäjä 12 x= 7583959 y= 516870 pilkkapetäjä 13 x= 7583820 y= 516857 pilkkapetäjä 14 x= 7583810 y= 516862 pilkkapetäjä 15 x= 7583666 y= 516842 pilkkapetäjä 16 x= 7581955 y= 517213 pilkkapetäjä 17 x= 7581545 y= 517249 pilkkapetäjä 18 x= 7581513 y= 517252 pilkkapetäjä 19 x= 7581442 y= 517273 pilkkapetäjä 20 x= 7581402 y= 517297 pilkkapetäjä 21 x= 7581389 y= 517295 pilkkapetäjä 22 x= 7581301 y= 517317 pilkkapetäjä 23 x= 7581221 y= 517325 pilkkapetäjä 24 x= 7581209 y= 517327 pilkkapetäjä 25 x= 7581195 y= 517330 pilkkapetäjä 26 x= 7581060 y= 517342 pilkkapetäjä 27 x= 7581015 y= 517348 pilkkapetäjä 28 x= 7580586 y= 517407 pilkkapetäjä 29 x= 7580604 y= 517404 vuosilukumänty x= 7583672 y= 516841 Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. 4 Tuhoutunut osittain 2 Kiinteä muinaisjäännös Kiilopääntie-Laanila Ruijanpolku reittimerkinnät 3 Voimassa 900 Metsätalous Oy 2019-09-10T15:39:11 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 12 Muinaismuistolaki 1599 Muu Liikennekohde Ruijan polusta on tietoja mm. paikallishistoriallisessa kirjallisuudessa ja historiallisissa lähteissä. Sompiojärven ja Laanilan välinen osa reitistä kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Ruijanpolku. Ruijanpolku on yksi Perämeren ja Jäämeren välisistä vanhoista kulkureiteistä. Varhaisin kirjallinen maininta reitistä on vuodelta 1598. Reitti on kunnostettu viimeisen kerran 1800-luvun lopussa, ja se on ollut käytössä 1900-luvun alkupuolelle asti, jolloin nykyinen maantie valmistui. Nykyään reitti on käytössä retkeilyreittinä. 9115 Liikennekohteet 9100 Arkeologiset kohteet ei Reitinosa alkaa etelässä Kiilopääntieltä ja nousee Ahopäiden ja Latvakurun länsipuolella olevalla vaaralle. Reitti jatkuu pohjoisessa Laaniselän kautta Laanilaan asti. Kasvillisuus on matalammilla alueilla kuivahkoa mäntykangasta. Latvakurun länsipuolella olevan vaaran huipulla kasvillisuus on tunturikoivikkoa, jossa kasvaa harvakseltaan myös muutamia mäntyjä. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22707 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member
arkeologinenkohde_p.22708 36 1900-luku 3 Historiallinen 0 Ei määritelty {C3678941-5481-49D0-94B1-A03595A6F7EB} 13 Metsäteollisuus 2 Digitointi ilmakuvalta 179224 Kohde on Tammikämpän pihapiirin jäännös. Paikalla on vielä pystyssä kaupparakennus, jota on myöhemmin käytetty autiotupana. Muut rakennukset on purettu. Paikalla näkyy neljä rakennuksen pohjaa - kämpän, saunan, tallin ja neljännen rakennuksen pohja. Kämpän pohja sijaitsee alueen keskellä, pihan itälaidalla. Se on mitoiltaan 20 m x 12 m ja etelä-pohjoissuuntainen. Kämpässä on peltiset pönttömalliset lämmitysuunit. Alueen eteläpäässä tammelta johtavan polun kaakkoispuolella on rakennuksen jäännös, joka vaikuttaa saunalta. Saunan pohja erottuu epämääräisenä pusikoituneena alueena. Mitoiltaan se on n. 10 x 10 m. ja luode-kaakkosuuntainen. Talli sijaitsee pihan länsireunassa. Mitoiltaan se on 12 x 5 m js itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Osa lattirakenteista (niskoja ja lattialautoja) on säilynyt. Tallin päälle on kasattu roskaa, mm. kaasupullo, olut- ja säilyketölkkejä. Pihan koillispuolella heinikkoisen alueen ulkopuolella on neljännen rakennuksen jäännös. Rakennuksen pohja on 7 m x 6 m kokoinen, itäkaakko-länsilounassuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä maavalli, ja keskellä suuri kuoppa. Rakennuksen lähellä on purettua rakennusjätettä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. 1 Koskematon 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) Luiro Tammikämppä 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2019-02-26T12:21:20 4 Näkyvät rakenteet Rakennusten pohjat ja kasvillisuus 1 Tarkka Null 8 Muu suojeluarvo 1127 Asuinpaikka, määrittelemätön Tammikämpästä saatiin tieto kansallispuiston työntekijöiltä. Kaupparakennus on ollut käytössä autiotupana vuoteen 2010 asti. Tammikämppä on rakennettu v. 1939. Se rakennettiin alunperin kesken jääneen Luton autosavotan tukikohdaksi. Rakentajina olivat Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy. Toisen maailmansodan aikana suomalaiset partiot ja neuvostoliittolaiset partisaanit käyttivät Tammikämppää majapaikkanaan. Tammikämppä otettiin uudelleen käyttöön savottakämppänä v. 1950, ja vuosina 1960-1966 Arvi Kuusela Oy käytti sitä pääkämppänään. Yhtiö kunnosti alueen rakennuksia varastorakennusta lukuunottamatta. Pääpirtti siirrettiin v. 1972 Rovaniemen Metsämuseolle. 9111 Asuinpaikat 9100 Arkeologiset kohteet ei Kohde sijaitsee Luirojoen varressa, Kämppämaan luoteispäässä. Pihapiiri erottuu heinikkoisena umpeenkasvavana aukiona. Puusto on mäntyä ja koivua. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22708 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 249
arkeologinenkohde_p.22709 36 1900-luku 3 Historiallinen 0 Ei määritelty {CD63F138-B866-4E33-B032-D4EF8A995D75} 4 GPS-mittaus, korjaamaton 201897 Nieritalon kentän laidalla sijaitseva talonpohja, jonka mitat ovat 8,4 x 4,8 metriä. Talo on ollu pohjois-etelä-suuntainen. Pohja on sammaleen peitossa ja siitä kasvaa katajia. Länsiseinällä on havaittavissa lieden jäännös, joka on mitoiltaan 1,6 x 1,8 m. Lätäsenon (Leahttáseatnu) vastakkaisella rannalla on sijainnut autiotupa. 1 Koskematon 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) Nieritalon kenttä 1 talonpohja 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2020-09-15T13:22:26 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 8 Muu suojeluarvo 1123 Talonpohjat Talonpohja on Nieritalon asuttamiseen liittyvä jäännös. Hirvasvuopiosta muuttanut Kaarle Gustaf Jatko muutti Nierijärvelle 1900-luvun alussa. Hän raivasi asuinkentän ja rakensi sinne hirsimökin ja ulkorakennuksen. Jatkon perheellä oli vuohia ja ainakin neljä lehmää. Nierijärven kenttä hylättiin 1920-30-luvuilla Nierijärven kalattomuuden vuoksi ja Jatko muutti perheineen Nieritalon kentälle. Aluksi Nieritaloon rakennettiin turvekämppä, mutta myöhemmin hirsitalo siirrettiin Nierijärveltä uudelle asuinsijalle. Jatkot muuttivat kuitenkin jo 1930-40-luvulla Nieritalon kentältä Syväjärvelle, jonka jälkeen paikka jäi asumattomaksi. Nykyään kenttä on kalastajien leiripaikkana. 9111 Asuinpaikat 9100 Arkeologiset kohteet ei Nieritalon kenttä on määritetty perinnebiotooppikohteeksi. Puusto katajaa ja tunturikoivikkoa. Ranta on pensaikkoista. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22709 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 435 438
arkeologinenkohde_p.22710 36 1900-luku 3 Historiallinen 0 Ei määritelty {4D1CE556-F454-4616-BE30-7C3A41841354} 4 GPS-mittaus, korjaamaton 201898 Soikeahko kuoppajäännös, joka on pohjois-etelä-suuntainen. Mitat 2,4 x 1,5 m ja syvyys 0,6 m. 1 Koskematon 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) Nieritalon kenttä 2 kuoppa 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2020-09-10T12:46:35 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 8 Muu suojeluarvo 1913 Kuopat Nieritalon asuttamiseen liittyvä jäännös. Hirvasvuopiosta muuttanut Kaarle Gustaf Jatko muutti Nierijärvelle 1900-luvun alussa. Hän raivasi asuinkentän ja rakensi sinne hirsimökin ja ulkorakennuksen. Jatkon perheellä oli vuohia ja ainakin neljä lehmää. Nierijärven kenttä hylättiin 1920-30-luvuilla Nierijärven kalattomuuden vuoksi ja Jatko muutti perheineen Nieritalon kentälle. Aluksi Nieritaloon rakennettiin turvekämppä, mutta myöhemmin hirsitalo siirrettiin Nierijärveltä uudelle asuinsijalle. Jatkot muuttivat kuitenkin jo 1930-40-luvulla Nieritalon kentältä Syväjärvelle, jonka jälkeen paikka jäi asumattomaksi. Nykyään kenttä on kalastajien leiripaikkana. 9119 Maarakenteet 9100 Arkeologiset kohteet ei Nieritalon perinnebiotooppialue. Rannassa sijaitseva kumpare, jonka päällä kasvaa koivua, puolukkaa ja variksenmarjaa. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22710 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 435 438
arkeologinenkohde_p.22711 38 II maailmansota 3 Historiallinen 0 Ei määritelty {0B0ADC4B-58F2-429B-8AD4-32C5502EF05D} 11 Puolustusvoimat 4 GPS-mittaus, korjaamaton 201900 Tähystysasemat sijaitsevat Áillahasvárrin (Ailakkavaaran) luoteispuolella kivikkoisessa maastossa. Tähystysasemat on tehty luonnonkivistä luonnonkivikkoon tai tasaiselle nurmialueelle isompien kivien suojaan. Niiden havaitseminen ympäröivästä maastosta on melko haastavaa. Tarkastuksessa löydettiin 6 asemaa, mutta niitä voi löytyä lisääkin. Tähystysasemat ovat kaikki hevosenkengänmuotoisia. Viisi näistä osoittaa pohjoiseen ja yksi luoteeseen. Asemilta on hyvät näkymät Saanalle (Sáná), Kilpisjärven (Gilbbesjávri) kylälle ja Čáhkáljávrille. Tähystysasema 6 on tehty paljastuneen kallion päälle. Mitat: Tähystysasema 1: 1,75 x, 0,9 m Tähystysasema 2: 1,65 x 1,4 m Tähystysasema 3: 1,4 x 1,1 m Tähystysasema 4: 1,65 x 0,7 m Tähystysasema 5: 1,3 x 1 m Tähystysasema 6: 1,25 m --> osittain hajonnut. Mitta on kivireunuksen pituus. 1 Koskematon 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) Áillahasvárri 1 tähystysasema 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2020-09-15T13:58:17 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 8 Muu suojeluarvo 2199 Muu sotahistoriallinen kohde Tähystysasemat ovat toisen maailmansodan aikaisia rakennelmia. Antti Ohenojalta kuultua: Tähystyasemat suomalaisten sotilaiden perua. Niitä käytettiin saksalaisten tarkkailuun. 9121 Puolustusvarustukset 9100 Arkeologiset kohteet ei Puuton ja melko kivinen vaaran rinne, jossa kasvaa variksenmarjaa. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22711 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 685 705
arkeologinenkohde_p.22712 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton 0 Ei määritelty {3359570F-21FE-4225-B2EF-D023BAD7A096} 4 GPS-mittaus, korjaamaton 194609 Kohteessa on pyöreä, halkaisijaltaan 2 m kokoinen ja 0,7 m syvä kiviseen maahan kaivettu kuoppa. Kuopan ympärillä on 1 m leveä kivivalli. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. 1 Koskematon 1 Mahdollinen muinaisjäännös Čeariláttu 1 kuoppa 3 Voimassa 330 Kiinteistökehitys 2019-01-21T11:19:49 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 8 Muu suojeluarvo 1419 Rakkakuopat Läheisellä Mieraslompolon tilalla asuva Sulo Aikio ilmoittu kohteesta. Paikalla on rakka kuoppa, luultavasti käytetty varastokuoppana tai purnuna. Sulo epäili, voisiko kuoppa olla sotienaikainen varastokuoppa, johon on evakkoon lähdettäessä varastoitu omaisuutta. 9114 Kivirakenteet 9100 Arkeologiset kohteet ei Kohde sijaitsee Mieraslompolan tilalta 700 m koilliseen, Ivvánasvárrin juurella olevan pienen lammen Čeariláttun koillispuolella. Matkaa lammen rantaan on n. 30-40 m. Paikalla kasvaa mäntyä ja tunturikoivua. Maaperä on kivistä, mutta rakka on kuntan peitossa. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22712 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 173 173
arkeologinenkohde_p.22713 36 1900-luku 3 Historiallinen 0 Ei määritelty {14B4301D-6D3F-4519-8213-6303702988CF} 13 Metsäteollisuus 4 GPS-mittaus, korjaamaton 194617 Kohteessa on 20 cm paksu kelo, jonka rungossa 1,7 m korkeudella on 20 cm x 5 cm kokoinen pilkka, johon on lyöty yksi kruununleima. Kelo on mönkijäuran itäpuolella. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. 1 Koskematon 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) Sotajoki 2 kruununleimapuu 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2019-01-21T12:44:48 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 8 Muu suojeluarvo Kohde löytyi Sotajoen suupankin tarkastuksen yhteydessä menomatkalla. Kyseessä on 1900-luvulle ajoittuva kruununleimapuu. Leimaustapa on ollut käytössä vielä 1960-luvulla. 9126 Työ- ja valmistuspaikat 9100 Arkeologiset kohteet ei Kohde sijaitsee Sotajoen itäpuolella, Lövgreninojasta pohjoiseen sijoittuvan seuraavan Sotajokeen laskevan ojan pohjoispuolella, mönkijäuran varressa. Kasvillisuus on havupuuvaltaista kuivaa kangasta. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22713 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 267 267
arkeologinenkohde_p.22714 11 Esihistoriallinen 1 Esihistoriallinen 0 Ei määritelty {2D6DE370-A397-41D5-8192-3AC6F03B61AB} 0 Ei määritelty 4 GPS-mittaus, korjaamaton 194619 Paikalla on neliömäinen 2,2 m x 2,2 m x 0,4 m kokoinen röykkiömäinen kivilatomus, jossa on keskuskuoppa. Latomus on tehty pohjois-eteläsuuntaisen kallioharjanteen korkeimmalle kohdalle, näkyvälle paikalle. Kallioharjanne laskee loivemmin länteen, ja itäpuolella on jyrkänne. Kalliolta on näkymä itään suolle. Latomuksen kivet ovat jäkälöityneet ja ne ovat tukevasti paikallaan. Latomuksen keskuskuoppa ei ole aivan latomuksen keskellä, vaan se on tehty latomuksen länsiosaan. Kuoppa ei vaikuta olevan myöhemmin kaivettu, vaan se on osa latomuksen rakennetta. Latomuksen itäosa jyrkänteen puolella on korkeampi, ja siinä on useampi kerros kiviä. Kivet ovat erikokoisia rapautuneita laakamaisia kiviä. Ympäristössä ei näy juurikaan irtokiviä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alueella ei havaittu muita merkkejä muinaisjäännöksestä. 1 Koskematon 2 Kiinteä muinaisjäännös Jalkapoika 1 latomus 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2019-01-21T13:03:35 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 12 Muinaismuistolaki 1220 Kivilatomukset Luontopalvelujen suunnittelija Markku Pernu oli havainnut latomuksen alueella metsästäessään. Latomus vaikuttaa huolellisesti ja tarkoituksella kasatulta. Muodoltaan se muistuttaa jonkin verran purnua, mutta purnu olisi oletettavasti rakennettu vähemmällä vaivalla paikkaan, jossa kallioseinämiä voi hyödyntää purnun seinärakenteina, ja jossa on helpommin saatavilla irtokiviä (esim. rakka). Kallion päälle kivet on pitänyt erikseen kerätä ja kantaa. Latomus voi olla pronssi- tai rautakautinen hautapaikka. Vastaavanlaisia hautalatomuksia, joissa on toispuoleinen keskuskuoppa, on tutkittu arkeologisin kaivauksia ainakin Oulun Tahkokankaalla, jossa latomukset ajoittuivat rannansiirtymän perusteella pronssi- ja rautakauden vaihteeseen. 9112 Hautapaikat 9100 Arkeologiset kohteet ei Kohde sijaitsee Kakariaavan pohjoispuolella olevan Jalkapojan eteläosassa. Jalkapojan alueella on useita suuria maasta pistäviä paljaita kallioharjanteita. Kallion päällä kasvaa ohuelti jäkälää ja sammalta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Puusto on vain muutaman kymmenen vuoden ikäistä. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22714 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 152 152
arkeologinenkohde_p.22715 38 II maailmansota 3 Historiallinen 0 Ei määritelty {5978EDE9-0BB3-4271-80E8-02426F455110} 0 Ei määritelty 4 GPS-mittaus, korjaamaton 194629 Kohteessa on erilaisia kaivantoja. Kalottireitin ja puron välissä kivirakassa on kaksi kaivantoa. Eteläisempi (kuoppa 1) on rakkaan tasamaalle kaivettu kuoppa, ja se on mitoiltaan 2 m x 1,5 m x 0,7 m. Tämän pohjoispuolella rakassa rinteen juurella on kuoppa 2, mitoiltaan 2 m x 1,3 m x 1m. Kivet on kasattu valliksi kuopan lounaispuolelle. Kalottireitin pohjoispuolella on kolmas samantyyppinen kivisen rinteen yläosaan kaivettu kuoppa 3, joka on kooltaan 2 m x 1,2 m x 0,8 m. Kuopan kohdalla rinteen juurella lännessä on kaivettu alue, joka voi liittyä tienrakentamiseen, tai paikalla on ollut jokin kohde, joka on tuhoutunut tienrakentamisen yhteydessä. Alueen koko on 6 m x 6 m, ja sen vieressä on 2 m x 2 m kokoinen pyöreä kuoppa, joka on täytetty kivillä. Kalottireitin pohjoispuolella on myös 2 m x 2 m x 0,5 m kokoinen neliönmuotoinen pohjaltaan tasainen kaivanto (kuoppa 4). Kaivanto on loivassa rinteessä. Kaivannossa on voinut olla jokin pieni rakennelma. Kuoppa 1: X=7673738/Y=252069 Kuoppa 2: X=7673751/Y=252064 Kuoppa 3: X=7673809/Y=252006 Kuoppa 4: X=7673771/Y=252008 Puron eteläpuolella on neljä nuotiota, joita ei määritelty kulttuuriperintökohteiksi, sillä niissä näkyy melko tuoreita tulenpidon merkkejä. Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella. Alue tarkastettiin vain suunnitellun parkkipaikan lähistöltä. 1 Koskematon 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) Mallan parkkipaikka 1 kaivantoja 3 Voimassa 330 Kiinteistökehitys 2019-01-21T16:29:21 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 8 Muu suojeluarvo Kohde löytyi kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Sijaintinsa perusteella kaivannot lienevät toisen maailmansodan aikaisia Saksan armeijan toimintaan liittyviä kaivantoja tai tulipesäkkeitä, jotka ovat Kilpisjärven seudulla yleisiä. On myös mahdollista, että rakkaan tehnyt kaivannot ovat purnuja. Alue tarkastettiin vain suunnitellun parkkipaikan lähistöltä. 9121 Puolustusvarustukset 9100 Arkeologiset kohteet ei Kohde sijaitsee Kilpisjärventien itäpuolella, vastapäätä Mallan parkkipaikkaa. Kalottireitti kulkee kohteiden vierestä. Kohteen eteläpuolella on pieni puro. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa, ja maasto kivistä, osittain rakkaa. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22715 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 484 487
arkeologinenkohde_p.22716 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton {E8EBCBBA-AEE0-4925-887C-2B5D4DC9002F} 4 GPS-mittaus, korjaamaton 192233 Mj-rekisteri: Tieto n. 1,5 x 0,75 m kokoisesta kivilatomuksesta. Tiedonantaja mv. Jaakko Mäkelä os. Vaala, Rokua. Sijainti : Kivilatomus sijaitsee Rokuan kansallispuiston alueella kaakkoisimman Kolmosen koillisrannalla, Jylhämän voimalasta n.13 km s. 43,8/60. koord. x=6250 y=7670 z=n .140 Latomus on pelkistä kivistä kasattu, se sijaitsee 5-6 m lammen rannasta. Maastossa ei ole löytäjän kertoman mukaan luonnonkiviä lähimmän 1/2 km säteellä. Pelttari 2020: Paikalla on valtaosin sammalen ja varpukasvien peittämä, noin 1,4 x 0,8 metrin kokoinen kivikasa tai -latomus muuten kivettömältä vaikuttavassa maastossa. Kohdetta tutkittiin sammalta hieman sivuun siirtämällä ja joidenkin päällimmäisten kivien alle katsomalla. Jotkut kivet ovat halkeilleita joten ne ovat todennäköisesti olleet kuumuudessa. Hiiltä ei havaittu. Kiviä vaikuttaa olevan ainakin muutaman kymmenen senttimetrin syvyydellä/korkeudella. Kivet ovat lohkaremaisia, pääasiassa suoraseinäisiä ja suurimpien näkyvien kivien koko oli halkaisijaltaan noin 30 cm. Ympäriltä ei havaittu muita rakenteita. Kohdetta etsittiin rekisterissä olevasta pisteestä, mutta se sijaitsi siitä noin 35 metriä länsiluoteeseen ainoalta hieman laajemmin tasaisemmalta alueelta lammen koillisrannalla. Koordinaatit korjattu aiemmasta pisteestä 7159502 476536. Pistemäinen kohde. 1 Koskematon 2 Kiinteä muinaisjäännös 1000031309 Kolmoset 2 latomus 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2020-10-16T11:11:32 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 12 Muinaismuistolaki 1411 Kiukaat Kohde on inventoitu vuonna 1969 (Tomanterä & Mustakallio) ja muinaisjäännösrekisterissä se oli inventointihetkellä mahdollisena muinaisjäännöksenä. Kyseessä on todennäköisesti romahtanut kiuasuuni tai muu tulisija. 9114 Kivirakenteet 9100 Arkeologiset kohteet ei Kohde sijaitsee kaakkoisimman Kolmoset-nimisen lammen koillisrannalla 5-6 metriä lammen rannasta, kuten aiemminkin on ilmoitettu. Paikalla on jokseenkin tasainen alue muuten korkeudeltaan hyvin vaihtelevassa maastossa. Alue on kuivaa kangasta, jossa maaperä on hiekkaa ja puusto mäntyä lukuun ottamatta lammen rannalla kasvavia lehtipuita. Kohteen päällä tai sen heti sen ympärillä ei kasva puita. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22716 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 140
arkeologinenkohde_p.22717 0 Ajoittamaton 0 Ajoittamaton {EA9109EC-B551-4DAF-AD12-FC082BDDB73D} 1 Digitionti kartalta 192234 Tulisijan kiveys tuli esiin erään myrskyn kaataman puun alta. Se oli löytöjän kertoman mukaan vajaa 1 m halkaisijaltaan kivikehä, jossa hiiliä. Paikka on nykyisin n. 15-20 m Rokuanjärven pinnan yläpuolella, metsää hyvin mäkistä ja vaihtelevaa maastoa. Mitään muuta erikoista ei löytöpaikan lähistöllä ollut Jaakko Mäkelän kertoman mukaan. 0 Ei määritelty 1 Mahdollinen muinaisjäännös 1000031308 Rokua Piirainperä tulisija 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2019-06-26T13:58:16 1 Arvio 3 Ohjeellinen Null; Mahdollinen muinaisjäännös 8 Muu suojeluarvo; 12 Muinaismuistolaki 2638 Tulisijojen paikat Tiedon löydöstä antoi mv. Jaakko Mläkelä os. Vaala,Rokua. 9126 Työ- ja valmistuspaikat 9100 Arkeologiset kohteet ei Tulisija on ollut Rokuanjärven rannalla Piirainperässä n. 12,2 km Jylhämän voimalasta s. 47,3/60. koord. x=6170 y=7760 z=n.145-l50 ARKEOLOGINENKOHDE_P.22717 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 145 150
arkeologinenkohde_p.22718 {BEED9E34-E83E-4F48-A7B4-BC3619DA6370} 1 Digitionti kartalta 192235 Pasi Kemppaisen ilmoitus: Hossanjärven Honkisaaren länsipuolella olevasta niemen kärjen kalliosta löysimme Risto Karvosen kanssa kuvissa olevat kaiverrukset. Kalliot ovat vaakatasossa. Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) Ei tarkastettu. Honkisaari kaiverrus 3 Voimassa 900 Metsätalous Oy 2018-07-02T11:57:20 2312 Kaiverrukset 9123 Taide, muistomerkit 9100 Arkeologiset kohteet ei ARKEOLOGINENKOHDE_P.22718 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member
arkeologinenkohde_p.22719 31 Historiallinen 3 Historiallinen 0 Ei määritelty {B8D4BD35-FF13-49DE-BFC7-508501C26F2A} 1 Digitionti kartalta 91381 Kohde sijaitsee Kelventeen saaren länsirannalla, Koukunlahden/Kelventeenhoikan veneenvetopaikasta noin 400 metriä lounaaseen. Ympäristö on harjumaastoa, soraista mäntykangasta. Ensimmäinen rajamerkeistä sijaitsee noin 10 metriä Päijänteen rannasta. Se on 2 x 1,2 metrin kokoinen kiviladelma, jonka keskelle on nostettu kivi pystyyn (kivi on osittain kaatunut). Rajamerkki on ollut Päijänteen vanhalla rannalla. Toinen rajamerkki on ensimmäisestä noin 50 metriä itään, harjunrinteellä. Se on epämääräisen pyöreä röykkiö, halkaisijaltaan 1,2 metriä ja sen keskelle on nostettu kivi pystyyn. Kolmas mahdollinen rajamerkki sijaitsee ensimmäisestä noin 50 metriä pohjoiseen. Se on kasattu vanhaan rantakivikkoon ja yhtä kiveä on nostettu vähän pystyyn. Nykyisellä maastokartalla tälle kohdalle on merkitty vesialueelle kolmen jakokunnan raja: Nyystälän, Hinttolan ja Maakesken jakokuntien. Mahdollisesti röykiöt on rakennettu tämän merkiksi. Kohteet rajautuvat pistemäisesti. 0 Ei määritelty 5 Kulttuuriperintökohde (ei muinaisjäännös) Raportissa Kelvenne, rajaröykkiöt, syyskuussa 2019 oli nimetty "Kelvenne 10 - rajaröykkiöt". Tehty monipisteeksi raportissa esitetyn karttaotteen perusteella. Kelvenne 8 rajaröykkiöt 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2019-09-12T13:05:28 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 8 Muu suojeluarvo 1418 Rajamerkit Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 2.6.2009. Rajamerkkejä 9114 Kivirakenteet 9100 Arkeologiset kohteet ei Kelventeen saaren länsiranta vastapäätä Lietsaarta, harjua, ARKEOLOGINENKOHDE_P.22719 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 80 84
arkeologinenkohde_p.22720 31 Historiallinen 3 Historiallinen 0 Ei määritelty {A9AB3A8F-F013-43CA-9F27-48475F72BCA0} 1 Digitionti kartalta 91266 Kohde sijaitsee Hietasaaren länsikärjen tasangolla, hiilihautoja on noin 150 x 50 metrin kokoisella alueella. Alue on hiekkapohjaista, avointa mäntykangasta. Kuopat ovat hajallaan koillinen-lounas -suuntaisella vyöhykkeellä saaren pohjoisrannalta lounaisrannalle. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5-2 metriä. Kahteen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli tummaa, hiilistä maata, lounaisimpaan kuoppaan tehdyssä pistossa palanutta maata ja hiiliä oli podsolin alla, joten kuoppa saattaa olla jopa esihistoriallinen. Kuopista neljä on lähes ryhmässä alueen lounaispuolella ja yksi on erillään pohjoisrantaan johtavan polun vieressä. Lounaisen ryhmän koillisimpaan kuoppan tehdyssä koepistossa ei ollut hiiliä ja kuoppa oli muutenkin epäselvä. Todennäköisesti ainakin suurin osa kuopista on hiilimiiluja. Kohde rajautuu aluemaisesti. 0 Ei määritelty 2 Kiinteä muinaisjäännös Alue muutettu monipisteeksi hiilimiilujen koordinaattien mukaan 12.9.2019. 1000019963 Hietasaari 2 hiilimiilut 3 Voimassa 400 Julkiset hallintotehtävät 2019-09-12T14:29:05 4 Näkyvät rakenteet 1 Tarkka Null 12 Muinaismuistolaki 2612 Hiilimiilut Kohde tarkastettiin Päijänteen kansallispuiston inventoinnissa 1.6.2009. Hiilimiiluja 9126 Työ- ja valmistuspaikat 9100 Arkeologiset kohteet ei Hietasaaren länsikärki, tasaista mäntykangasta, hiekkamaata. ARKEOLOGINENKOHDE_P.22720 urn:ogc:def:crs:EPSG::3067 member 80 83